M U S II K K IL E H T I 20 20 M A R R A S K U U – J O U L U K U U C LA SS IC 10 2020 9,90 € emilia hoving Kapellimestarikyky avoimena muusikoiden edessä CLASSIC JOULUMUSIIKKI soi nostalgian hengessä MAXIM EMELYANYCHEV Ytimessä kommunikaatio ja kyky välittää ideoita Nuorin SÄVELTÄJÄPOLVI suuntaa maailmalle WAGNER kertoo pakolaisten tarinaa cd
Cd-levyt ovat aiemmin julkaistuja Rondon levyjä, joita voit tarkastella osoitteessa rondolehti.fi/rondo-cd/. Oiva lahjaidea heille on Soiva Rondo -tarjous. Joulun kunniaksi olemme leiponeet piparkakuksi Cd-levyn mukaan jakson jokaiseen Rondo-lehteen. SSIC V L Onko ystävätai perhepiirissäsi musiikkia rakastavia ihmisiä. Soiva joululahja, joka ei heti vanhene KOLME TAPAA TILATA: 3. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Elävä musiikki on näinä vaikeina aikoina kriisissä – tästä ensiapua pahimpaan puutostilaan! Soiva Rondo 5 numeroa + verkkosisältö + 5 cd-levyä nyt vain 59,00 € (ovh 84,00 €). (03) 225 1948 2. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Aina jotain uutta hauskaa
7 Pääkirjoitus 8–12 Emilia Hovingin haastattelu 14–17 Joulumusiikin historiaa 18–19 Joulu Suomen orkestereissa 20–21 Matka Morrow-maahan 22 Humavoid – moniulotteista metallia 23 Rondo CD: Bruckneria Latviasta 24–25 Jazzpolkuja: Aki Rissanen 26 Mediasakset 27 Olli Virtaperkon kolumni 28–29 Kantaesitys: Kai Nieminen 29 Lassi Rajamaan piirros 30 Keskustelua: Kalevi Aho 31 Populaaritaidetta: Sara Parkmanin Vesper 32–33 Maxim Emelyanychevin haastattelu 34–35 Uuden sukupolven säveltäjiä 36–38 Wagner kertoo pakolaisten tarinaa 40–42 Kuukauden klassikkot: valoa pimeyteen 43 Lauri Toivion sarjakuva 44–46 Kanteleensoiton perinteen juurilla 46–47 Säveltäjänaisia: Elisabeth von Tiesenhausen-Forstén Rondo arvioi 49 – 55 • Kirjat Tero Saarisesta, Mozartista ja musiikin käytöstä • CD ja DVD -sivut suomessa soi 56 – 58 • RUSK-festivaalilla vähemmän on enemmän • Orkesterikalenteri mestari & kisälli 60 – 65 • Musiikkitiede, missä mennään. •MattiRaekallioAndreasSchiffistä • Pianopedagogit etäopetuksen parissa ylen ohjelmatiedot 66 – 69 • Yle Radio 1 ohjelmatiedot • Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmat 70 Rondo palvelee 71 Kimmo Hakolan kolumni Taiteen voima, Yhdessä & Ilolla. 2020_op-taidesa?a?tio?_rondo_110x297.indd 1 2020_op-taidesa?a?tio?_rondo_110x297.indd 1 23.10.2020 14.06 23.10.2020 14.06 sisältö. Leonhard Maussiell -alttoviulu vuodelta 1722. OP Vallila, Taidegalleria, Gebhardinaukio 1, 00510 Helsinki avoinna arkisin klo 10–16
Kokoelmassa on yhteensä 15 kappaletta ja mukana myös iloisten joululaulujen potpuri. 34,50 Hanna Elomaa-Päivi Kantanen: Yhdessä pianolla Uutta, inspiroivaa materiaalia pianistien ryhmäopetukseen. 24,90 Kokoelman kappaleita löytyy Tessan uudelta levyltä Joulun Tähdet. Sylvian joululaulu soi perinteiseen tyyliin, Oi kuusipuuta värittävät hurmaavat jazzharmoniat, Nisse-polkka etenee bossa novan tahtiin, ja Kettu juoksee yli järven vallattomalla svengillä. Uutta, ihanaa soitettavaa jouluksi! Tessa Virta (sov.): JOULUJAZZIA PIANOLLE Monipuolinen muusikko Tessa Virta on sovittanut tähän nuottikokoelmaan suosituimpia joululauluja vastustamattomalla ja kevyellä otteella. 36,90 / 22,90 Heikki Sarmanto: Impressions de Paris 20 Pariisin inspiroimaa, nostalgista pianokappaletta. Muita nuottiuutuuksia: Jean Sibelius: Sarja viululle ja jousiorkesterille (pianoreduktio) Kalevi Aho: Halla viululle ja pianolle Jousikvartetto nro 1 Lied oboelle ja pianolle La violina neljälle viululle Einojuhani Rautavaara: Divertimento jousiorkesterille Jousikvartetto nro 1 (uusi puhtaaksipiirretty Urtext-editio) Uuno Klami: Berceuse & Laulelma viululle ja pianolle Sonaatti c-molli viululle ja pianolle Souvenir viululle ja jousiyhtyeelle Valses lentes et amoureuses pianolle ja jousiorkesterille Victoria Yagling: Autumn Diary pianolle Sarja sellolle ja jousiorkesterille Uusintapainoksia: Helvi Leiviskä: Suite antique pianolle Pieniä pianokappaleita lapsille Ann-Elise Hannikainen: Kaksi pianokappaletta (Pensamientos & Toccata-fantasia) Cháchara huilulle ja pianolle Heino Kaski: Pianoteoksia Kasken rakastetuimmat teokset, mm. 32,90 Sami Juntunen: Maailman ympäri 30 biisissä Raikkaita, etnosävyisiä pianokappaleita. 34,80 Myynti ja tiedustelut:. Yö meren rannalla ja Pankakoski – yhteensä 32 kappaletta. Mukana rytmi-, sävel-, melodiaja tunnetaitokortit . Näihin ihastut! 34,50 Helena Sinisalo: Trumpetti ABC Innostava aloituspaketti nuorille trumpetisteille
tutkimusmatkalla Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: HEIKKI TUULI | m R ONDO kannessa. Nykymusiikista kiinnostunut kapellimestari pitää itseään elinikäisenä oppijana, jonka uteliaisuus ei lakkaa. 9 R ONDO C LASSIC 10|2020 ERENRANNASSA SATELEE koko haastattelun ajan, mutta Emilia Hoving vetää pipon päähänsä eikä ole moksiskaan. Hovingin kohdalla tämä käännekohta tapahtui keväällä 2019, kun hän toimi Hannu Linnun apulaiskapellimestarina Radion sinfoniaorkesterissa ja hyppäsi alkuperäisen kapellimestarin peruutettua johtamaan B. A. Koronapandemia antoi viimeisen sysäyksen päätökselle, että Töölöstä oli päästävä pois. Syksy on kuulemma hänen lempivuodenaikansa. ruotsalaista Andrea Tarrodia, marraskuun alussa oli vuorossa vierailu RSO:n edessä. Moni nuori kapellimestari on tunnetusti tehnyt läpimurtonsa lyhyen varoitusajan paikkauskeikalla. Tapaamme Laajasalossa, jossa Hoving on asunut puolisoineen kesästä lähtien. ”Huomasin keväällä, että tarvitsin ympärilleni paljon enemmän luontoa.” Koronatilanne jatkuu jatkumistaan, mutta musiikkielämä kitkuttelee eteenpäin. Tämän kuun lopulla Hoving johtaa Wegelius-kamarijousten konsertissa Ida Mobergia ja Laura Netzeliä osana Mirka Malmin Nainen ja viulu -konserttisarjaa. Hovingilla, 26, on riittänyt keikkaa suomalaisorkesterien edessä sekä viime kuussa Ruotsissa Västerås Sinfoniettan kanssa. Hiljattain hän johti Kuopion kaupunginorkesterin konsertissa mm. Zimmermannin Dialoge-teoksen sekä Brucknerin toisen sinfonian. EMILIA HOVING ponkaisi runsas vuosi sitten suomalaisen nuoren kapellimestaripolven kärkeen
Siinä ollaan toisten ihmisten edessä. Avoimena ihmisten edessä Päästyään orkesterin eteen Emilia Hoving tunsi viimein löytäneensä oman soittimensa. Opintoihin kuului myös orkesterinjohtoa, mikä herätti Hovingin kiinnostuksen. ”Se oli sellainen ahaa-hetki. Mutta orkesteri on soittimena niin erityinen. ”Olin tosi nuori enkä oikein tiennyt, mikä olisi mun juttu”, Hoving kertoo. Heti ekoilla kerroilla tuli oivallus, että nyt ollaan oikeilla jäljillä.” Emilia Hoving kertoo olevansa päättäväinen ihminen. Hän hakeutui orkesterinjohdon kursseille heti toisena opiskeluvuonnaan. Hoving on alati ihastellun suomalaisen kapellimestarikoulutuksen uusin nuori tähti. Ovet Sibelius-Akatemiaan aukesivat suoraan lukiosta. Astuminen orkesterin eteen muutti kaiken. Hoving hakeutui ensin Panula-akatemiaan, ja käytyään kursseilla yhden kauden ajan haki Sibelius-Akatemian kapuluokalle. Nyt neljä vuotta myöhemmin valmistuminen häämöttää jo. Ja mulle on täkeää seurata sellaisia intuitioita. Kun päätin sisimmässäni, että tätä aion ruveta tekemään, niin tein ja teen yhä aivan hurjasti töitä sen eteen.” Musiikkikasvatuksen opinnot saivat jäädä. Siinä on aika haavoittuvainen, sillä kun haluaa tulkita jotain, on oltava auki. Emilia Hoving on tullut musiikkiyleisölle tutuksi myös Sibelius-Akatemian kapellimestariluokasta kertovassa Orkesterin edessä -dokumenttielokuvassa, joka tuli elokuvateattereihin tämän vuoden tammikuussa.. Kaikissa soittimissahan on tämä puoli. Musiikkikasvatuksen opinnoissa sai onneksi tehdä monenlaista. Minuus pitää olla läsnä. ”Mun on tosi vaikea tehdä asioita vain 99 prosenttisesti. 10 R ONDO C LASSIC 10|2020 Sen jälkeen alkoi tapahtua. Hän pääsi ensiyrittämällä sisään ollessaan 22-vuotias. ”Tietysti se oli alussa todella stressaavaa. Ruotsinkieliset koulut käynyt Hoving oli soittanut pianoa ja klarinettia, ja osittain musiikinopettaja-äidin esimerkin johdattamana päätti lähteä opiskelemaan musiikkikasvatusta. Tämän vuoden alussa Hoving aloitti Mikko Franckin apulaiskapellimestarina Ranskan radion sinfoniaorkesterissa, ja kiinnityksiä Suomeen ja ulkomaille on sadellut – joskin koronapandemia tuo omat epävarmuutensa. Se tuntui heti omalta”, hän kertoo. Orkesteri on soitin muiden joukossa, mutta dynamiikaltaan loputtoman paljon monimutkaisempi – koostuuhan se toisista ihmisistä. Kesti hetken, että siihen kerta kaikkiaan vaan tottui”, hän kuvailee. ”Mun oli tosi paljon helpompi ilmaista itseäni johtamalla kuin soittimella. Ahaa-hetki muutti kaiken Emilia Hoving on jo pitkään tiennyt rakastavansa klassista musiikkia ja sen luomia maailmoita, mutta ei ollut varma, mitä tekisi musiikin kanssa
Hän pitää äärimmäisen arvokkaana, että opintoihin on kuulunut mestarikursseja Musiikkitalon pääkäyttäjäorkestereiden kanssa. Kapellimestari tuntuu maadoittuneen musiikkiin ja imevän orkesterin mukanaan sen tunnelmaan. ”Oli ihanaa, että opinnoissa sai koko ajan kokeilla eri asioita. Oppiminen ei lakkaa Kun katsoo Hovingin johtamista tallenteelta, huomio kiinnittyy heti olemuksen ilmeikkyyteen. Sen mukana asiat alkavat loksahdella. ”Jokainen orkesteri on erilainen!” Hoving muistuttaa. Kunkin konserttiviikon alussa hän haluaa nähdä kirkkaana mielessään, mitä aikoo musiikilla tehdä. Läsnäolo on minulle tärkeää.” Kapellimestarin työstä valtaosa tapahtuu kuitenkin ennen orkesterin eteen astumista, Hoving korostaa. | ”Oli tosi paljon helpompi ilmaista itseään johtamalla kuin soittimella. Kapellimestariluokka saa joka viikko uuden ohjelmiston johdettavakseen, ja kaikki orkesterinjohtotunnit videoidaan ja niitä analysoidaan. ”Jokaisesta työviikosta voi oppia jotain uutta, tapaamiltaan ihmisiltä, keskusteluista”, Hoving sanoo. Erityisesti edellisen professorin Atso Almilan kanssa tehtiin myös konserttiviikkoja maakuntaorkestereiden kanssa. Uutta voi löytää kieliä opiskelemalla tai toteuttamalla itseään vaikkapa kokkaamalla tai joogaamalla. Se vaatii kokemusta, eikä sitä voi varsinaisesti opettaa.” Siksi Sibelius-Akatemian kapuluokka onkin erityinen: opiskelijat johtavat kapubändiä viikoittain ja lisäksi säännöllisesti myös ammattiorkestereita. Nykyinen professori Sakari Oramo aloitti pestissään tämän vuoden alussa. Vaikka kapellimestari on johtajan asemassa, Hovingille on tärkeää luoda yhdessä tekemisen kokemus. Kaikki lähtee musiikista, ja sitä tehdään yhdessä. Ja musiikia seuraamalla. 11 R ONDO C LASSIC 10|2020 Hovingille on tärkeää pyrkiä olemaan oma itsensä. ”Silmät ovat tärkeä kommunikaatioväline, ja sellainen energianluoja. ”Elinikäinen oppiminen on mulle tärkeä periaate. Musiikin karaktääri heijastuu kokonaisvaltaisesti kasvoilta ja eleistä. Liikkeet ovat väkeviä ja linjakkaita, suurikokoisia mutta samalla hallittuja ja levollisia. Se tuntui heti omalta.” Luonto on Emilia Hovingille tärkeää. ”Se on jännä yhdistelmä, ja jokainen kapellimestari joutuu löytämään oman tapansa toimia siinä tilanteessa. En voi kuvitella päivää, jolloin kokisin, että kaikki olisi valmista ja nyt vaan tehdään konsertteja.” Hän sanoo suhtautuvansa kaikkeen uteliaisuudella. Hoving tietää, että ilmeet ovat hänelle ominainen tapa viestiä. Hän kaavailee aloittavansa pian suunnistusharrastuksen.. ”Mitä enemmän opin, sitä tietoisemmaksi tulen siitä, mitä en vielä osaa”, Hoving kiteyttää. Opintojen matka on ollut sellaista aaltoliikettä, jossa on koko ajan oppinut uutta”, hän kuvailee
”Kun lähden tutkimaan partituuria, haluan tutustua laajasti sen taustoihin: teoksen lähtökohtiin, historialliseen kontekstiin, säveltäjän senhetkiseen elämäntilanteeseen”, Hoving kuvailee työtapaansa. ”Nautin, kun saan tehdä säveltäjien kanssa yhteistyötä. On tärkeää, että ehtii rauhassa tutkia itseään ja omaa tahtiaan.” . ”Haluan ottaa aikaa. Konsertin pääteoksena oli Rudolf Barshain kamarisinfoniasovitus 8. Jokainen partituuri on tutkimusmatka, joka vie uusille poluille.” On aina eri asia vain opiskella jokin teos kuin harjoittaa ja johtaa se konsertissa, kokea esitykseen huipentuva prosessi. ”Silmät ovat tärkeä kommunikaatioväline ja energianluoja.”. ”Olen kiitollinen professori Sakari Oramon ja muiden opettajien antamasta tuesta, joka auttaa paljon siirtymässä opiskelusta ammattiin”, kapellimestari sanoo. Onneksi on tunne, ettei vielä tarvitse olla ihan omillaan. Pandemia sumentaa tulevaisuutta, mutta poikkeusaika antaa myös pelivaraa. Emilia Hoving on johtanut suomalaisorkestereista mm. ”Mieleen alkaa muodostua mielikuvia, affekteja, tiettyjä sanoja, joiden kautta tulkinta rakentuu. Pian kevään 2019 RSO-konsertin jälkeen Hoving pääsi Intermusica-agentuurin nuorten muusikoiden ohjelmaan, jossa agentuuripalveluiden lisäksi tarjolla on myös mentorointia. Radion sinfoniaorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa ja Oulu Sinfoniaa. jousikvartetosta. ”Silloin teos ruumiillistuu ja kiteytyy itselle.” Turvaa nousukiitoon Jos koronatilanne sallii, Hovingilla on kevätkaudella edessään debyyttejä niin Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin, Stavangerin sinfoniaorkesterin kuin Lausannen kamariorkesterinkin kanssa. ”Aina, jos musiikista löytyy jotakin inhimillistä, haluan tutkiskella sitä.” Hoving sanoo, että kapellimestarin tulee ensisijaisesti pyrkiä tuomaan esiin, mitä säveltäjä on musiikillaan halunnut sanoa. Kullanarvoista taustatukea saa myös agentilta. ”Shostakovitsh saa minussa aikaan uskomattomia tunteita. Alkutyön jälkeen musiikki vie mennessään. 12 R ONDO C LASSIC 10|2020 Inhimillisyyttä tutkimassa Hovingin suurena kiinnostuksenkohteena on uusi musiikki, josta hänelle onkin jo kertynyt paljon kokemuksia. Esimerkiksi elokuussa hän johti Tampere filharmoniaa Ung Nordisk Musik -festivaalin pääkonsertissa. Ja yhä selvemmin olen ymmärtänyt, että minua puhuttelee 1900-luku, se, miten sadan vuoden sisään on mahtunut aivan uskomaton kirjo erilaista musiikkia Sibeliuksesta ja Ravelista tähän päivään! Tykkään ennen kaikkea monipuolisuudesta.” Hovingia puhuttelevat erityisesti esimerkiksi Bartók, Lutos?awski ja Stravinsky. Ohjelmassa oli pohjoismaisten uutuuksien lisäksi John Luther Adamsin Become Desertin Pohjoismaiden ensiesitys. Sekä Shostakovitsh, jota hän pääsi ilokseen johtamaan marraskuun alun RSO-vierailullaan. ”Lyhyen ajan sisällä on tapahtunut paljon, ja se on tuntunut joskus aika hurjalta”, Hoving myöntää ja katselee merelle. Minun on helppo lähestyä hänen musiikkiaan, ja sen parissa on todella mielenkiintoista työskennellä.” Ei yllätä, että Hoving tuntee läheisyyttä Shostakovitshin musiikkiin, sillä hän kertoo olevansa kiinnostunut erityisesti inhimillisyydestä musiikissa
3 lehteä vain 19 €. Hyvän elämän erikoislehti Uskoa, toivoa & rakkautta 11/20 askel.la YK:N PÄÄSIHTEERI, JOKA RUKOILI MAUSTEINEN BROILERIPATA KATSE KOSKETTAA MASKIN TAKAA EIJA-RIITTA KORHOLA: SIRKUN KEITTIÖSSÄ: PIRJO KANTALA: Lotta ja pappa valloittavat somessa Saksofonisti Joonatan Raution isänpäivä Tuomasmessu saa uuden kipparin LEMMIKKINI: MIIKA JA PAPUKAIJA – KUIN SAMASTA PUUSTA Krista Kososen Raamattu-urakka 4 tarinaa villasukista irtonumero 9,50 € Askel on lehti, josta tulee hyvä ja voimaantunut mieli. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Kestotilaustarjous: 1. + 14,9 snt/min. jakso 3 lehteä vain 19 euroa, jonka jälkeen tilaus jatkuu normaalihintaisena. Askel menee ihon alle. Kaupan päälle hyvä mieli; Askel tukee Naisten Pankkia yhdellä eurolla/tilaus. www.askel.la • 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tarjous on voimassa toistaiseksi ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Kun etsit elämällesi uutta suuntaa, älä säntää vaan pidä tauko — ja lue! Ota ensimmäinen askel kohti hyvää elämää ja tilaa Askel. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh
Joulumusiikissa on kautta aikain yhdistynyt kristillistä ja pakanallista perinnettä. Ensimmäisen varsinaisen joululaulun nimitystä tavoittelee 300-luvulla eläneen roomalaisen virkamiehen ja kristityn runoilijan Prudentiuksen Corde natus ex parentis (”Isän sydämestä syntynyt”), joka yhdistettiin keskiajalla Piae cantionesissa esiintyvän Divinum mysteriumin sävelmään. Vuosisatojen halki polveutuneet tekstija sävelaiheet kertovat, että joulua on aina haluttu viettää perinteisesti. Varhaisimpana mainitaan Gloria in excelsis Deo (Kuului laulu enkelten), joka määrättiin laulettavaksi jouluyön messussa vuonna 129. Vielä 1900-luvun alussa taidesäveltäjät kokivat joululaulujen säveltämisen vaivan arvoiseksi, mutta myöhemmin tehtävään ovat tarttuneet enemmän populaarimuusikot. Milanon piispa Ambrosiukseen (n. Veni redemptorin vaiheet kertovat joulumusiikin kuljettamasta kulttuurisesta dna:sta: Luther saksansi hymnin 1500-luvulla koraaliksi Nun komm, der Heiden Heiland (ev. Varhaisimmat maininnat Jeesuksen syntymäajasta joulun tienoilla tulevat tosin vasta myöhemmin. Joulumusiikin historia piirtyy monipolvisena, ja sen nykyisyys on pitkälle perinteiden nostalgiaa. Hymniaiheet esiintyvät myös laulussa Veni Creator Spiritus, joka päätyi Mahlerin kahdeksannen sinfonian alkunumeroksi. 340–397) yhdistetty Veni redemptor gentium (Tule, kansojen vapahtaja) on myös yksi vanhimpia joululauluja. virsikirjan 16: Jeesus Kristus meille nyt), joka tunnetaan Bachin kantaateista. joulu ainainen Teksti: ANTTI HÄYRYNEN E. lut. 14 R ONDO C LASSIC 10|2020 NSIMMÄISET TUNNISTETUT joululaulut ovat peräisin roomalaisajalta. Seimen äärellä on Gerard Van Honthorstin maalaus vuodelta 1622. Lähtökohdiltaan se oli pyhää kolminaisuutta puolustava, kerettiläisiä areiolaisia vastaan suunnattu teos
Jouluperinteet näkyvät hyvin vanhoissa joulukorteissa. Bysantissa tapahtumaa ei tunnustettu, ja joulukin vakiintui juliaanisessa kalenterissa tammikuun alkuun, jossa Venäjän ortodoksit sitä juhlivat. Se kertoo joulunvieton kasvaneesta sosiaalisesta luonteesta ja perhekeskeisyydestä, joka liitettiin lapsen syntymän juhlintaan. Musisointi kotona ja koristeltu joulukuusi vakiintuivat säätyläiskodeissa perinteeksi jo 1800-luvulla.. Joululauluja tarkoittava ranskankielinen carole viittasi alun perin piiritanssiin, jonka perinne on säilynyt mm. Juhlissa lauloivat ja tanssivat minstrelit, joiden vaatimattomammat versiot kiersivät taloista taloihin lauluja esittämässä. Ensimmäiset kirkkoisät eivät merkinneet joulua kirkkokalenteriinsa ja osa heistä piti syntymäpäivien juhlintaa pakanallisena. Niitä ei esitetty niinkään kirkoissa vaan ystävien ja suvun kesken. Praetoriuksen joululauluissa on italialaisten madrigaalien kamarimusiikillista henkeä, joka säteili kaukaiseen Pohjolaan. Kaarle Suuren kruunajaisten jälkeen läntiset kuninkaat juhlivat joulua näyttävillä pidoilla, joita varten pyydettiin villisikoja ja teurastettiin sadoittain härkiä ja lampaita. Etymologia kertoo pakanallisen joulun vetäytymisestä pohjoiseen. Suuren juhlan luonteen kristillinen joulu sai vasta vuoden 800 joulupäivänä, kun paavi kruunasi ”Euroopan isän”, Kaarle Suuren Pyhän roomalaisen keisarikunnan keisariksi. 15 R ONDO C LASSIC 10|2020 Joulupukki kerettiläisten kimpussa Jeesuksen syntymästä ei kristinuskon alkuvuosina vallinnut yhteisymmärrystä. Kristillistä joulua edelsivät erilaiset pakanalliset talvipäivänseisauksen juhlat. Päivän pitenemistä juhlittiin jo esihistoriallisena aikana ja eri kulttuureissa eri puolilla maailmaa. Magnificat soi kursailematta kansankielisenä, ja Lutherin jouluvirren ilosanoma laskeutuu korkeuksista suloisena solinana, jonka runsas kuviointi tuo mieleen joulukuusen koristelun. Kokoelmasta tunnetuimpia joululauluja on Resonet in laudibus, virsikirjasta tuttu Kaikki kansat riemuitkaat. Tällaisia joululauluja suosi myös Martti Luther, jonka jouluvirsi Enkeli taivaan (Vom Himmel hoch) on nykyisin suositumpi kuin sävellysvuonnaan 1535. Englanninkielen ”christmas” viittaa Kristuksen messuun ja saksan ”Weihnacht” pyhiin öihin. Ilo virsii veisadcam, neidzest on hän syndyn.” Puer natus in Betlehem iloitsee lapsen syntymästä ja vahvistaa tapahtuman teologiset kiinnekohdat, neitseellisen sikiämisen ja Pyhän Kolminaisuuden. Pohjolassa Norjan kuningas Haakon ” Hyvä” siirsi vasta 900-luvulla perinteisen Yule-juhlan kristilliselle paikalleen. PC:n laulut periytyivät enimmäkseen eri puolilta keskiaikaista Eurooppaa, mutta ne olivat olleet pitkään käytössä katolisessa Suomessa. Ruotsissa. Roomalaisten Saturnalia oli maanviljelyksen jumalalle omistettu hedelmällisyyskarnevaali, jossa annettiin lahjoja, jaettiin ilmaiseksi ruokaa ja orjat ja isännät vaihtoivat paikkaa. Joululaulujen voima kuvastuu Theodoricus Petri Ruthan vuonna 1582 toimittamasta Piae cantiones -kokoelmasta, jossa ne muodostavat suurimman yksittäisen osaston. sekä pyhä kolminaisuus edelleen käytössä olevassa Nikean uskontunnustuksessa. Yksi kokoelman julkaisijoiden tavoitteista lienee ollut perinteiden turvaaminen reformaation kuohuissa. Fransiskaaniveli John of Grimstone tallensi vuonna 1372 jouluballadin As I lay on Yule’s night, vastasyntynyttä tuudittavan kehtolaulun, jonka nimeen on kirjattu joulun vanha nimitys. Kirkolliskokouksen päätöksissä vahvistettiin Kristuksen syntymäpäivä 25.12. Michael Praetoriuksen jouluaiheisista sävellyksistä ja sovituksista 1600-luvun alkupuolella huokuu joulujuhlan viaton optimismi, johon 30-vuotinen sota heitti synkän varjon. joulu ainainen | Vuosisatojen halki polveutuneet tekstija sävelaiheet kertovat, että joulua on aina haluttu viettää perinteisesti. Personent hodie kutsuu lapset mukaan ilonpitoon: ”Lapsed caicki laolacatt, tänäpän tantzacatt, kiitos virttä veisadcatt.” Popyhtyeidenkin versioimaa Gaudetea käytettiin kulkuelauluna: ”Iloidcam ja reimuidcam: Christus on ilmandun. Piae cantionesin joululauluista välittyy iloinen valon juhla pimeyden keskellä. Sen eri versiot muistuttavat, että renessanssin joulusanoma oli yhtä aikaa universaali ja kotoinen, kuten Hemminki Maskulaisen suomennos 1600-luvun alusta kertoo: ”Lauluja nyt laskekaam’, Jumalasta jutelkaam’, jouluvirsii veisatkaam”. Vasemmalla venäläinen kortti vuodelta 1907 ja oikealla ruotsalainen kortti 1912. Joulumusiikissa on kautta aikain yhdistynyt kristillistä sekä enemmän tai vähemmän pakanallista perinnettä. Aihetta käsiteltiin vuonna 325 Nikean kirkolliskokouksessa, jossa väittely kiihtyi nujakaksi, kun joulupukin esikuvana pidetty Pyhä Nikolaus ja kerettiläiseksi tuomittu pappi Areios ottivat yhteen. Kansankielen ja latinan sekoituksesta on puolestaan hyvä esimerkki In dulci jubilo, jota Hemminki Maskulainen suomensi ”Nyt on isoi ilo, maailman Messias maca in praesepio”. Jouluvirsii veisatkaam Keskiajalla Fransiskus Assisilainen kannusti erillisten, usein kansankielellä esitettävien joululaulujen käyttöön. Suomen kielen ”joulu” polveutuu sen sijaan muinaisesta germaanis-skandinaavisesta ”Yule”-sanasta, josta juontuu myös sana ”juhla”
Se laski uudelleen valloilleen joulunvieton pakanallisia piirteitä, jotka olivat pitäneet pintansa vuosisatojen halki. Katolisessa perinteessä Puer natus est -sävelmä antoi aiheen monille messuille, tunnetuimpina esimerkkeinään Thomas Tallisin ja Francesco Guerreron sävellykset. 6/8, Charpentierin Noëls sur les instruments, Vivaldin Sonata al Santo Sepolcro, tai Manfredinin Concerto grosso op. Heinillä härkien kaukalon on peräisin 1600-luvun Ranskasta ja Maa on niin kaunis nykyisin Puolaan kuuluvasta Sleesiasta. Joulunvietolla oli jo 1600-luvulla vastustajansa. Joulu ei ole houkutellut katolisiakaan säveltäjiä monumentaalisävellyksiin samassa määrin kuin pääsiäinen. Adolph Adamin Jouluyö on harvinaiseksi jäänyt esimerkki oopperabravuurilla silatusta joululaulusta, jota aikalaiset sen vuoksi kritisoivat. John Wadeen, Händeliin ja Gluckiin. Adeste fidelisin teksti juontaa ainakin 1600-luvulle, mutta sävelmä on yhdistetty 1700-luvulla mm. Sitä enemmän on sävelletty Marian ylistysvirttä eli Magnificatia, josta löytyy esimerkkejä Dufaysta Bachiin ja edelleen Pärtiin. Onpa jouluoratorion säveltänyt filosofina paremmin tunnettu Friedrich Nietzschekin. Helsingistä on vuodelta 1797 oikeuden päätös, joka ”kieltää jokaista valepukuista henkilöä, tähtipoikaa ja joulupukkia kiertelemästä ja pihoihin ja taloihin menemästä 20 hopeataalerin sakon uhalla.” Kodista kotiin kiertävä tiernapoikatraditio voimistui 1800-luvulla, jolloin joulumusiikki alkoi keskittyä yhä selvemmin perhepiiriin. Joululaulua lähestyttiin 1800-luvulla myös taidegenrestä käsin. Ranskan ensimmäisessä tasavallassa joulu poistettiin kalentereista, kuten myöhemmin Neuvostoliitossa ja DDR:ssä. Yhtenäiseksi sävellettyjä joulumessuja on syntynyt pitkin historiaa, esimerkiksi Ranskassa Marc-Antoine Charpentierista Camille Saint-Saënsiin. Tyypillisempi on pienimuotoinen joulumotetti, malliesimerkkinä Victorian tai Byrdin O magnum mysterium ja Palestrinan tai Sweelinckin Hodie Christus natus est. – Mutta tuossa taasen olutkiulu, kuohuva ja vaahtoova kuin Kyrön koski.” Romanttinen joulu 1800-luvulta periytyy suuri osa edelleen suosituista joululauluista, jotka alkoivat yhä enemmän vaeltaa maasta toiseen. Myös valistusaika koki joulumenot vieraiksi, ja klassisilta säveltäjiltä on säilynyt vähän merkittäviä jouluteoksia. Barokin soitinmusiikissa evankeliumikuvaus keskittyi ”joulupastoraaliin”. Oi kuusipuu (O Tannenbaum) oli alkuaan saksalainen rakkauslaulu, joka muuttui 1800-luvulla joululauluksi. Edesmenneelle isoäidilleni siitä kelpasi vain Jussi Björlingin ruotsiksi laulama levytys (O helga natt). Lauletaan ja luetaan sydämissämme, joka onkin Jumalalle otollisin uhri. Tässä Tiernapoikia Oulussa vuonna 1946.. Tunnettuja esimerkkejä ovat Schützin Jouluhistoria ja Bachin jouluoratorio, joka on kuuden kantaatin sarja. Puritaanit kielsivät joulumenot Englannissa ja myöhemmin amerikkalaisissa siirtokunnissaan. Joulukirkon ja uskonnollisuuden rinnalle vakiintuivat porvariskodeissakin joulukuusi, joululahjat, joulukoristeet, jouluateria ja joulukortit, jotka korostivat juhlan maallista ja sosiaalista puolta. Ranskassa tämä perinne yltää Charpentierista Berliozin kautta Honeggeriin ja Martiniin. Juhani: Eihän meistä ole laulajiksi, velikulta. 3/12 ”per il Santissimo Natale” ovat esimerkkejä soitinidyllistä, jonka ytimenä on usein siciliano-rytminen kehtolaulu, perinteisen seimikuvaelman musiikillinen vastine. Kestävin saavutus taitaa olla Peter Corneliuksen Weihnachtlieder-sarja, mutta esimerkiksi Schubert, Schumann tai Brahms eivät joululiedejä säveltäneet. Kansanomaisia jouluperinteitä ei katsottu 1700-luvulla hyvällä. Tiernapojat ovat keskeinen osa joulun musiikillista perintöä. Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen joulussa keskitytään kristillisten menojen sijaan oluen juontiin, tunnetun tuhoisin seurauksin: ”Simeoni: Et salli siis laulettavan virrenvärssyä jouluillan kunniaksi. Esimerkiksi vanhat englantilaiset joululaulut God Rest Ye Merry, Gentlemen, First Noël ja Hark! The Heralds Angel Sing ikuistuivat nykyisin tunnistettavaan muotoonsa William Sandyn vuonna 1833 julkaisemassa vanhojen ja uusien joululaulujen kokoelmassa. Aihe toistuu Brucknerin joulumotetissa Virga Jesse, ja monipuolinen pop-artisti Sting on laulanut puhkeavasta ruususta oman versionsa. Pitkään vaeltaneet laulut kiteytyivät kiinteään muotoon painetuissa joululaulukirjoissa. Oratorioissa ja kantaateissa lähtökohdaksi tulivat evankeliumien kuvaukset Jeesuksen syntymästä. Tästä rauhaa huokuvasta ja lempeästi tanssivasta rytmistä tuli monen joululaulun perusta – esimerkiksi Franz Gruberin Jouluyö, juhlayö liukuu verkkaisen siciliano-rytmin tahtiin. Corellin ”Joulukonsertto” op. Samaa Luukaksen evankeliumin tekstiä käytetään myös ortodoksisessa aamupalveluksessa, esimerkiksi Rahmaninovin vigiliassa. Oratoriot ja tähtipojat Joulu vetosi barokkiajan intoon juhlistaa ja koristella tapahtumia. Joulusta tuli kotoinen juhla, ja joulumusiikkia alkoivat hallita joululaulut, joita laulettiin yhdessä. 16 R ONDO C LASSIC 10|2020 Kristuksen syntymää ennustava Es ist ein Ros’entsprungen tunnetaan parhaiten Praetoriuksen kukkeana versiona. Joulua vastustaneet natsit sanoittivat kappaleen uudelleen kannustaakseen perheenäitejä tuottamaan lisää tykinruokaa
Siinä Morrow lähtee liikkeelle samasta Keatsin kuolemarunosta, jonka ankeisiin sävyihin Benjamin Britten päätti oman Serenadinsa samana vuonna 1942, kun Morrow syntyi. Charlie Morrow toteuttaa luovuuttaan ja jakaa onnellisena elämän USA:n ja Suomen välillä puolisonsa, suomentaja Maija-Leena Remeksen kanssa. matka morrow-maahan Teksti: JUHANI NUORVALA | Kuva: LUKE AWTRY n. ”Olen aina ollut humoristi ja leikinlaskija”, sanoo suomalaistunut amerikkalaissäveltäjä CHARLIE MORROW. 20 R ONDO C LASSIC 10|2020 ÄYTTELYN AVAJAISISSA kantaesitettiin Morrow’n laulusarja tenorille ( Ian Honeyman), käyrätorvelle, kitaralle ja koskettimille. Laulusarja on itsessään eräänlainen tekijänsä elämäntarina ja retrospektiivi: siinä on konserttimusiikkia, rock-oopperaa, Schubert-sovitus, jazzia, äänimaisemaa, raamatullista sodanvastaista julistusta ja soitinteatteria. Helsingin Kohta-taidehallissa avatussa retrospektiivisessä näyttelyssä päästään tutustumaan Morrow’n uraan ja teoksiin musiikkiesitysten, äänitteiden, videoiden, julisteiden ja virtuaalitodellisuuden välityksellä
Viimeisessä laulussa löytyy hiljaisuus ja tässä hetkessä olemisen ilo. ”Halusin luoda julkisilla paikoilla esitettävää musiikkia, jonka kuuntelemiseen ei tarvita pääsylippua.”. Kaupunki tilasi ja rahoitti näitä taidetapahtumia, jotta puistoissa oli turvallisempaa! Nämä tapahtumat ylittivät lajien ja taidemuotojen rajat tavalla, jonka musiikin kaupallinen markkinointi kohdeyleisöille on sittemmin tehnyt mahdottomaksi kuvitella.” Kun jokin kulttuurin muoto käy kaavamaiseksi, Morrow kyllästyy: ”Mainoksista tuli lopulta niin kaavamaisia, että taulukoissa määriteltiin, minkälaisen musiikin tulee säestää takaa-ajoa ja minkälainen musiikki kuvaa oluen janoamista. Ison aulan hälyistä nappasimme lyhyitä äänikaistaleita ja teimme niistä hassuja pikku rytmi-grooveja.” Morrow on tunnettu järjestämistään suurista ulkoilmatapahtumista ja seremoniallisista kokoontumisista. ’Charlie Morrow: A Gathering’ -näyttely Kohta-taidehallissa 22.12. Häntä inspiroi Nils Bohrin atomimalli. Jo 1970-luvulla hän alkoi toteuttaa maidenvälisiä tilaisuuksia radiokanavilla. Hän on tehnyt yhteistyötä niin kokeellisen musiikin kuuluisuuksien, tunnettujen runoilijoiden kuin pop-tähtien kuten Simon & Garfunkelin kanssa. Huumori on tavaramerkkini; huippukohtana lienee levyttämäni albumi, jossa kaikki kappaleet olivat koirien laulamia!” Hauskuttamisen taito oli erinomainen avu, kun Morrow työskenteli mainossävelmien eli jinglejen säveltäjänä. Hän pohti sävelten liikkeitten logiikkaa ja pyrki luomaan lujan rakenteen, jossa sävelten liikkeet ovat loogisia siirtoja. sairaaloille. Luovuudelleni oli aluksi tilaa mainosmusiikissa, mutta tässä vaiheessa siitä oli tullut samanlainen ilmiö kuin akateemisesta sarjallisuudesta.” Nykyään Charlie Morrow toteuttaa luovuuttaan ja jakaa onnellisena elämän USA:n ja Suomen välillä puolisonsa, suomentaja Maija-Leena Remeksen kanssa. ”Wolpella oli aivan oma atonaalinen sävellystekniikkansa. ”Jo teininä 1950-luvulla minä tein kaikenlaisia myöhemmät fluxus-taiteilijat mieleen tuovia kepposia. asti ti-su, Työpajankatu 2 B. Hän kehuu Suomen säveltäjäyhteisöä: ”Minusta on erityisen hienoa, että aivan erilaisia asioita tekevät taitelijat ovat täällä toistensa työstä kiinnostuneita kollegoita ja ystäviä.” . Talvipäivänseisaustapahtuma 21.12. ”Se, että Wolpe kirjoitti eräänlaista 12-sävelmusiikkia, on sivuseikka. Mutta vaikka Morrow’n taide ei ole aina vakavaa, se on vakavasti otettavaa. Hänellä on jo noista ajoista lähtien ollut äänitysstudioita, ja hänen tuotantoyhtiössään syntyi musiikkia ja ääniä mainoksiin ja elokuviin. 21 R ONDO C LASSIC 10|2020 ”Tyyli vaihtelee, mutta toivon, että matka on sopusointuinen. 1960-luvulla New Yorkin kaupungin puistoista oli tullut vaarallisia. Täällä hän sai sävellysoppia Stephan Wolpelta. Soitin koululaisorkesterissa, ja järjestin kerran niin, että sovitulla hetkellä kaikki soittajat puhkesivat yskimään ja röyhtäilemään – ja kun se sitten tapahtui, kapellimestari sai hysteerisen naurukohtauksen! Kerran soitimme Gabrielin sävellyksen äärimmäisesti hidastettuna. Nykyään hän järjestää kesäja talvipäivänseisauksina laajoja kansainvälisiä tapahtumia verkon välityksellä. Viime vuosina hän on kehittänyt kolmiulotteista äänentoistotekniikkaa ja suunnitellut ääniympäristöjä mm. Tämä teki minuun vaikutuksen, varsinkin, koska olin jo ollut ihastunut Kandiskyn samantapaiseen ajatukseen, että maalauksessa kaikki värit ovat liikkeessä”, Morrow kertoo. Tätä ihmeellistä tunnetta Jerome Rothenbergin runo ylistää, ja juuri niin minä elämän koen”, säveltäjä kertoo. ”Teemme esimerkiksi sellaisia ääniä, jotka auttavat ihmisiä nukahtamaan teho-osastolla, tai sellaisia, jotka peittävät sairaalan epämiellyttäviä ääniä. Minä olen käyttänyt häneltä oppimiani perusperiaatteita kaikissa tyyleissä, joissa olen säveltänyt, jopa pop-musiikissa. Mukana oli muusikoita, tanssijoita ja runoilijoita. Mainoksista tuli niin kaavamaisia, että taulukoissa määriteltiin, minkälaisen musiikin tulee säestää takaa-ajoa ja kuvata oluen janoamista. Morrow’n oli määrä seurata lääkäri-isänsä ja -äitinsä jalanjälkiä, mutta Columbia-yliopistossa opiskellessaan hän päätti jatkaa opintojaan Mannes-konservatoriossa. Kaikkia töitäni yhdistää jokin syvärakenne: se ei ole iho vaan luut.” 1960-LUVULLA MORROW oli kysytty nykymusiikkitrumpetisti. Näitä edelsivät kaupunki-happeningit: ”Halusin luoda julkisilla paikoilla esitettävää musiikkia, jonka kuuntelemiseen ei tarvita pääsylippua. Kaupallisen musiikin kaavamaisuuksiin turhautuneena Morrow jätti sen taakseen 1980-luvulla ja siirtyi suunnittelemaan julkisten tilojen kuten museoiden ääniä
täimessä oli Diablosta tuttu tamperelainen Heikki Malmberg, jota on kuultu myös Stam1nan riveissä. Vaan niin on kattokin, kuten kitaristi-bändiliideri NIKO KALLIOJÄRVI kertoo. Nyt mies nostaa panoksia Humavoid-yhtyeensä kanssa, edelleen harmonisesti rikkaan, rytmisesti usein epätyypillisen ja ylipäätään teknisesti orientoituneen materiaalin parissa. Työpöydälläni pyörii kaiken tyylistä musaa, mutta metalli on läheisintä ja mitä oivin pelikenttä kokeiluille. Tällä metodilla syntyy useimmiten jotain pikemmin seikkailevaa kuin suoraviivaista.” Kahdeksankielisellä kitaralla itseään pääosin ilmaiseva Kalliojärvi kuuntelee mielellään Yesin kaltaisia edistyksellisen rockin kulmakiviä, mutta ei tunne vetoa 1970-luvun keinoja ja muotoja mallintavan vuosikertaprogen tekoon. Niko Kalliojärvi rohkaisee etsimään omaa ilmaisutapaa ja säilyttämään uteliaisuuden.. Vaikka Humavoidissa paiskotaan antaumuksella, väijyy taustalla aina selkeä motiivi ja harmonisesti kuljetaan muuallakin kuin ykkösasteella. Hän transkriptoi tämän kappaleita opiskeluaikoinaan. ”Retroilu ei sytytä. ”Kun uuden kaverin etsintä tuli ajankohtaiseksi, en halunnut heti laittaa avointa hakua päälle, vaan tein pokkana toivelistan tyypeistä, jotka voisivat olla sopiva lisä soundipalettiin. ”Omaa ilmaisutapaa kannattaa etsiä rohkeasti, sillä uteliaisuus on luovuuden kantava voima. ”Tahdon yhdistää moniulotteisuuden ja energisyyden. Jos tuntuu, että rytmit ja muu informaatio menevät yli hilseen, voi nauttia eteenpäin vievästä groovesta. Olen fiilistellyt Heikin soittoa jo kauan, ja yhtä ulkomaista sessiorumpalia lukuun ottamatta hän oli listan huipulla”, Kalliojärvi kertaa. Kalliojärvi keksi nopeasti kandidaatin, jota lähestyi parasta toivoen. Jokeriksi pohjalle voisin pudottaa teknosuuruus The Prodigyn, jonka erehtymätöntä soundia ja pidättelemätöntä draivia jaksan loputtomiin.” Humavoidin vahvuudet vertailussa muihin oman genren bändeihin Kalliojärvi osoittaa erehtymättä. Tuskin Yesin tai vaikkapa Genesiksen tyypitkään olivat kiinnostuneita tietynlaisen, vakiintuneen soundiestetiikan toistamisesta yksi yhteen. En suostu ajattelemaan, että mukaansatempaava ja haastava sulkisivat toisensa automaattisesti pois musiikissa.” . Funkin kuuntelu taas vaikutti grooven tajuun, ja jazzin alalajeista etenkin fuusio kiinnostaa – yhtä lailla Return To Foreverin tapaiset pioneerit kuten Tribal Tech, Planet X ja vastaavat uudemmat bändit. 22 R ONDO C LASSIC 10|2020 r ASKAAN ROCKIN evoluutio johtaa vuosi vuodelta hurjempiin innovaatioihin. Lisäksi Iiro on yksi kosketinsoittajamme Suvimarja Halmetojan lempiartisteista. Lyriikoissani pyörin aika paljon toiminnallisuuden ja ’jokainen on oman onnensa seppä’ -tyylisen ajattelun kannalla, vaikka sitä ei paikoin synkästä ja turhautuneesta ulosannista ehkä aina huomaa. ”Pyysimme hänet mukaan biisille Aluminum Rain, koska se suorastaan huusi ärhäkkää pianosooloa. ”Kiinnostus haastavaan musiikkiin on kehittynyt luonnollisesti maun laajentuessa ja sanavaraston karttuessa, kokeilunhalun heittäessä toisinaan vettä myllyyn”, Kalliojärvi linjaa. Mutta eikö olekin hedelmällisempää keskittyä mahdollisuuksiin kuin ongelmiin?” PUOLEN VUOSIKYMMENTÄ sitten syntynyt Humavoid tuli vedenjakajalle parin julkaisun ja ahkeran keikkailun jälkeen, kun alkuperäinen rumpali erosi. Myös flamencoa ja taidemusiikkia tulee kuunneltua, esimerkiksi Igor Stravinskya ja Einojuhani Rautavaaraa. Eli rytmittelijä alan terävimmästä kärjestä. Samoin musiikkinsa tavoitteet. Yksi heistä on espoolainen Niko Kalliojärvi. Tähniko kalliojärvi ad astra et ultra Teksti: PETRI SILAS Tyylinsä oivaltavasti ”progressiivis-aggressiiviseksi” brändännyt Humavoid operoi sillä modernin metallin reuna-alueella, jossa rima on korkealla. 36-vuotiaan kitaristi-biisintekijän ura alkoi vuosina 1997–2017 toimineen Amoralin riveissä. Koska lajityyppi vetää puoleensa muusikoita, jotka arvostavat huippuunsa hiottua osaamista niin säveltämisessä kuin instrumenttien hallinnassakin, löytyvät bändimaailman kovimmat tekijät tänään nimenomaan modernin metallin piiristä. ”Päädyn usein pohtimaan, josko jotain juuri oppimaani tai kuulemaani voisi soveltaa vireillä oleviin aihioihin. HUMAVOIDIN SUORAT TYYLILLISET vertauskohdat ovat Meshuggahin, Dillinger Escape Planin ja Sikthin kaltaisia teknisen metallin uudistajia, mutta Kalliojärven vaikutepalettiin mahtuu sävyjä. Kokeilunhalu, ilman rajoja toimiminen ja uudenlaisten juttujen löytäminen ovat omankin tekemisen moottoreita.” Kalliojärven musiikki on itsessään sanoma, kirkas viesti biisien muodossa. ”Mainitut bändit muokkasivat ilmaisutapaani sen jälkeen, kun soittimen perusteet ja perinteisemmät artistit olivat tulleet tutuiksi. ”Riemuksemme hän oli saman tien mukana, ja yhtä nopeasti kävi ilmi, että ajattelemme musiikista ja luomisesta samalla tavalla.” Humavoidin uunituoreella Lidless-albumilla kuullaan myös superpianisti Iiro Rantalaa
. Se on katsomo, josta jokaisen istumapaikan jälkeen kolme tuolia on vyötetty kiinni niin että seuralaisensakaan kanssa ei ole kosketusetäisyydellä. Nykyään ooppera on sijoitettu korkeakulttuuriin ja se pitää asemaansa ongelmattomana ja itsestään selvänä. Koronasyksynä koko konserttia on jopa typistetty niin, että illasta selvitään ilman väliaikaa.” – Toimittaja Laura Kuivalahti Maaseudun tulevaisuuden blogikirjoituksessaan 2.10.2020 SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Todennäköisesti asia on ollut näin ennenkin. ”Klassisen musiikin kuuntelijat ovat keskimääräistä iäkkäämpiä, mutta vastoin yleistä käsitystä joukko ei ole erityisen elitistinen. Se on sitä, että minä yritän kasvomaskin takana artikuloida mahdollisimman selvästi, jotta työntekijä pleksilasin takana saisi selvää sukunimestäni. Kuuntelijoita löytyy kaikista koulutusja tuloryhmistä. Kaanonin ”nerot” ovat yleensä niitä, joilla on ollut mahdollisuus koulutukseen. Mitä luultavimmin nämä ”nerot” ovat saattaneet maailmaan paljon keskinkertaista poikkeuksellisen lisäksi, sillä etsiminen on aikaa vievää työtä.” – Toimittaja Sonja Saarikoski esseessään Imagessa 10/2020 ”Vaikka rakastan musiikkia ja teen sitä työkseni, taustamusiikin suhteen olen äärimmäisen valikoiva. Se on työntekijä, joka desinfioi kaiteet kun kaikki katsojat ovat paikallaan ja joka rivi kerrallaan antaa luvan poistua salista esityksen päätteeksi. Ja nautin suunnattomasti siitä, etten osaa mitään. Jonkin uuden asian opettelu niin, ettei siitä joudu kenellekään vastuuseen, on ihanaa. Ei soittotunteja, tutkintoja tai kotiläksyjä. ” Kaiken taiteen pitäisi joka ikisessä hetkessä perustella olemassaolonsa. Mutta onhan tuo konserteissa käyminen nykyään erilaista kuin ennen. Käsitys taiteilijanerosta on sidoksissa aikaan, valtaapitäviin, vallitseviin ihanteisiin ja julkisuuteen. www.ondine.net SYKSYN UUTUUKSIA JOSEPH HAYDN Kahdeksan varhaista sonaattia Tuija Hakkila, fortepiano ODE 1360-2D (2CD) OUTI TARKIAINEN Maa, kevään tytär Saksofonikonsertto “Saivo” Virpi Räisänen, mezzosopraano Jukka Perko, sopraanosaksofoni Lapin kamariorkesteri John Storgårds, kapellimestari ODE 1353-2 PAUL HINDEMITH Kamarimusiikki IV, V, VI & VII Stephen Waarts, viulu Timothy Ridout, alttoviulu Ziyu Shen, viola d’amore Christian Schmitt, urut Schleswig-Holstein festivaaliorkesterin ja Kronberg Akatemian orkesterin jäseniä Christoph Eschenbach, kapellimestari ODE 1357-2 PETER LIEBERSON Songs of Love and Sorrow The Six Realms Gerald Finley, baritoni Anssi Karttunen, sello Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari ODE 1356-2 TÕNU KÕRVITS Sei la luce e il mattino (Olet valo ja aamu) Viron . Olin älyttömän iloinen tämän huomatessani. Se on ongelma.” – Ohjaaja Vilppu Kiljunen Helsingin Sanomissa 17.9.2020 ”Visiitti Musiikkitalossa tuntui näinäkin aikoina turvalliselta. Se taide, jota nyt pidetään neron käsialana, on syntynyt joskus, jonain hetkenä. Ymmärtääkseni myös vaativimmassa kaunokirjallisuudessa näkyy sama: niin sanottu ’korkeakulttuuri’ ei ole vain isotuloisten tai paljon kouluttautuneiden laji.” – GroupM:n johtava tutkija Kari Tervonen Suomalaisten musiikinkäyttöä selvittäneen kyselyn tuloksista Helsingin Sanomissa 8.10.2020 ”Ajattelen ukkiani, kun soitan. Musiikki synnyttää väistämättä tietoisuuden siitä, millaista se on ja miten sitä esitetään. lharmoninen kamarikuoro Tallinnan kamariorkesteri Risto Joost, kapellimestari ODE 1363-2 ODE 1350-2 TALIVALDIS KENINŠ Concerto di camera nro 1 Pianokonsertto Sinfonia nro 1 Agnese Eglina, piano Tommaso Pratola, huilu Martins Circenis, klarinetti Edgars Saksons, lyömäsoittimet Latvian kansallinen sinfoniaorkesteri Andris Poga, kapellimestari Guntis Guzma, kapellimestari. Heidän neroutensa ei ole ollut olemassa aina, vaan on rakentunut etuoikeuksien, toisten ihmisten, itsestä kerrottujen tarinoiden, mesenaattien, elämäntilanteiden ja sattumien kautta. Kuron välimatkaa kiinni. Vain itselle iloksi kokeilua ja intoilua edistymisestä.” – Toimittaja Ani Kellomäki kirjoittaa Hämeenlinnan kaupunkiuutisten kolumnissaan 28.9.2020, kuinka muisto ukin harmonikansoitosta sai hänet heräteostamaan kirpputorilta harmonikan ”Neroiksi ei synnytä vaan tullaan. Jos se on tunnelmaltaan väärää siihen hetkeen, se rasittaa päätäni.” – Musiikinopettaja Minna Vihko ET-lehdessä 19/2020 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN Jakelu Suomessa: Oy Fg-Naxos Ab, puh (09) 42412420 • info@fg-naxos.
9.12. kantaesitykset 11. 14.11. Mari-Lapin jousikvartetti. Tomas Takolander. NED Ensemble, joht. Koiton Laulu, joht. Mattatoio la Pelanda, Rooma, Italia. 4 ”Sogni del Mare”. Andrea Mannucci. Oodi, Maijansali, Helsinki. Kai Nieminen: Jousikvartetto no. Tanja Karjalainen. Markku Nikula: Sininen vihko n:o 10. Kalle Hakosalo. Rytikarin työväentalo, Kemi. Minna Leinonen: Meeting Points. Jarkko Hartikainen: [uusi teos polkupyörälle]. Osmo Tapio Räihälä: Pragma. Pirkanmaan Puhaltajat, joht. 13.12. 14.12. Tampere-talo, Tampere. 29 R ONDO C LASSIC 10|2020 Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi PIANOTUNTI HÄIRINNÄN RAJAMAILLA 13.11. Balderin sali, Helsinki
& 22.12.2020 Thomas Hampson: Songs of America 15.8.2020 UUSI PÄIVÄ 24.4.2021 Avajaiskonsertti: Vasks 8.8.2020 UUSI PÄIVÄ 7.8.2021 Lise Davidsen & Leif Ove Andsnes 17.8.2021 UUSI PÄIVÄ 18.8.2021 Taiteellinen johtaja Klaus Mäkelä Osta lahjaksi elämys! SARA PARKMAN EI ISÄNSÄ, isoisänsä ja isoisoisänsä tavoin ryhtynyt papiksi, vaan muusikoksi, mutta Vesper on hänen omintakeinen messunsa ja runollinen uskontunnustuksensa – tai vähintään albumin muotoinen essee siitä, mitä usko, hengellisyys ja juuret voivat tänä päivänä tarkoittaa, luopumatta vahvasta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aktivismista. Hypnotisoiva intensiteetti ei katkea kertaakaan, viesti ei rönsyile, vaan on taiteellisesti johdonmukainen alusta loppuun, vaikka Parkman syleilee tyyleissään ja teemoissaan koko maailman kuten Mahler pyrki tekemään sinfonioissaan. . Se ei tarkoita ainoastaan Jag roparin bulgarialaishenkistä nasaalia ja kauas historiaan kurottavaa modaalista harmoniaa, tai Öppna spjälin raakaa viuluborduunaa ja triolipolskan poljentoa; muun muassa elektronisen musiikin artisti Fever Rayn kanssa työskennelleelle Parkmanille juuret ovat myös popin suurvallan Ruotsin laulunkirjoittamisen perinteen, korvamatomelodioiden jatkumoa. pohjoista hurmosta R ONDO populaaritaidetta Teksti: SANTERI KAIPIAINEN OSA: 1 SARJASSA ESITELLÄÄN TAITEELLISESTI KORKEATASOISIA 2000-LUVUN ALBUMEITA KLASSISEN MUSIIKIN ULKOPUOLELTA.. R ONDO C LASSIC 10|2020 31 TMJ.FI Elisabeth Leonskaja 15.11.2020 Kjell Westö: Tritonus 2.12.2020 Joyce DiDonato: My Favourite Things 7.12.2020 Karita Mattila & Iiro Rantala 16.12. Kansanja kirkkomusiikkiperinteet iskevät syvälle emootioiden piilotajuntaan. Kaiken myrskyisyyden jälkeen Antropocen on perspektiivi, armo ja pyhä yksinkertaisuus, jota seuraa exitus, vi går hem. ”Huudan ulos sisäisen mereni/huudan ulos paskani ja hiertymäni”, kuuluvat albumin ensisäkeet suomeksi käännettynä. Parkman on sanonut nyky-yhteiskunnan kaipaavan tilaa, jossa surra huutamatta täsmälleen, mistä on kyse. Tätä tilaa hän sanoo kirkon tarjonneen jo pitkään, ja tätä tilaa Parkman Vesperillä luo. Valvenissa kaivataan lepotilaa, Vreden sallii kiukun nousta epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Ruotsalaisen SARA PARKMANIN kolmas albumi Vesper (2019) on henkeäsalpaava tunteiden ukkosenjohdatin sanojen toisella puolen ja runollinen tutkielma hengellisten juurten mahdollisuudesta nykyajassa. Ja se maailma on pohjattoman rikas ja merkityksellinen, rakastamisen arvoinen epätäydellisyydessään. Ing-Maries vals huokuu katoavaisuuden ja muutoksen kaikuja, ”suurkaupungin kimallesaaria”. Mitä löydämme, kun katsomme omaan perintöömme, ja ymmärrämme, että on mahdotonta olla kulttuurisesti neutraali?” Kansanmusiikkia opiskelleen Parkmanin musiikissa kulttuuriset juuret ulottuvat syvälle. Pyhäinpäivänä 2019 julkaistu Vesper puhuu Parkmanin omin sanoin ”sisäisistä huoneista, epäilystä ja johonkin uskomisen radikaaliudesta. Juuret ovat Valvenin analogisyntetisaattoreita ja ohikiitäviä vokaaliefektejä, ne ovat taustalla lymyilevissä kenttä-äänityksissä – naakoissa, puron pulputuksessa, pahaenteisessä jyrinässä; ne ovat kaivoksessa ja kirkossa äänitetyissä kuorosatseissa, bassoklarinetin yläsävelissä sekä minimalismiin kumartavissa ostinatoissa. Parkmanin kirkossa saa tanssia ja kiljua elämänvoimasta. Albumi on postmoderni timantti: samaan aikaan sekä tuore ja kokeellinen että pysäyttävän ikiaikainen, kaunis ja yksinkertainen. Sjung, syster sjung on feminististä solidaarisuutta ja kuuluvuutta, kansanlaulu Förgäves uppå stigen menetystä – ja luontoa
MAXIM EMELYANYCHEV on orkesterin johtajana kuin luonnonvoima, joka imaisee muusikot ja yleisön mukaansa. ”Se, mitä tarvitaan, on muusikoilta tulevien loistavien ideoiden yhteen sovittaja ja hengenluoja. Lyöntitekniikka helpottaa, mutta oleellisempaa on siltikin kommunikaatio – kyky välittää ideoita.” Emelyanychev ei kuitenkaan ole vain yksi niistä monista, jotka ovat hypänneet soittimen äärestä orkesterin johtajaksi, vaan hän on opiskellut Moskovan konservatoriossa itsensä Gennadi Rozhdestvenskyn kapellimestariluokalla. ”Kyllä vain, mutta hänen suurin antinsa ei liittynyt niinkään johtamisen tekniikkaan vaan musiikillisiin ajatuksiin. Muusikkojen hänelle lopussa antamat aplodit tulivat täydestä sydämestä. Hänen mielestään kaikki edellä mainitut kolme orkesteria ovat esimerkkejä muusikkouden kollektiivisesta ja itsenäisestä voimasta. Laulun loistoa riitti, mutta dramaattisesta imusta huolehti kaiken pohjalla Il Pomo d’Oro -barokkiorkesterin johtaja Maxim Emelyanychev. Itse asiassa kapellimestari diktaattorina on jo menneen talven lumia. Muusikoiden taso on kohonnut niin, etteivät he tarvitse enää harjoittajaa ja rakentajaa vaan tietävät itse, mitä tehdä.”, hän sanoo. ”Jos tämä voima on vahva, kapellimestaria ei aina tarvita. 32 R ONDO C LASSIC 10|2020 ÄNDELIN Agrippinan esitys Turun musiikkijuhlilla viime vuonna ei hevin unohdu. Suomessa Emelyanychev ja Il Pomo d’Oro jäivät mieleen myös Joyce DiDonaton Musiikkitalon konsertista, ja täkäläisen orkesterin parissa hän debytoi syyskauden alussa, jolloin hän johti Tapiola Sinfoniettaa. Pääsin niihin sisään jo toimimalla luokan pianistina ennen varsinaisia opintoja”, hän kertoo. Hän soittaa kosketinsoittimien lisäksi vanhoja puhaltimia ja on sitä mieltä, että kapellimestari on kaiken valtiaana käynyt turhaksi muusikoiden tason nousun ansiosta. muusikkouden ytimessä Teksti: HARRI KUUSISAARI h. Cembalon äärestä hän eli musiikkia niin fyysisesti ja intoa täynnä, tuoliltaan ylös pomppien, että siihen väkisinkin tempautui mukaan. Venäläinen taiteilija työskenteleekin mielellään barokkija kamariorkesterien kanssa, ja hänen pesteihinsä kuuluu Scottish Chamber Orchestran ylikapellimestarin työ
Järventaustan toi syksyn korvalla Suomeen Uusinta Ensemblelle sävelletyn Songs of Empty Landscapen (2020) kantaesitys Tampere Biennalessa. Joel Järventausta harrastaa myös kuvataiteita. Kun Lontoon sinfoniaorkesteri julkisti helmikuussa 2018 silloiseen Panufnik Composer Scheme -ohjelmaansa valitut nuoret säveltäjät, erottui joukosta kaksi uutta suomalaisnimeä, Lara Poe ja Joel Järventausta. Uusia säveltäjänimiä tulee tietoisuuteen tämän tästä niin konserteissa kuin mediassakin. päivänä Michael Tilson Thomasin johdolla Sibeliuksen 2. Tältä näyttää hänen omakuvansa. pianokonserton rinnalla. ”Onhan se aika unelma, että tilaaja vain antaa kymmenen minuuttia aikaa, ja säveltäjä saa tehdä sillä mitä haluaa. Saksofonille ja soitinyhtyeelle kirjoitetun seitsenosaisen teoksen ohella säveltäjältä valmistui lockdown-aikana Lontoon sinfoniaorkesterin tilausteos Sunfall (2020), jonka on määrä saada ensiesityksensä ensi toukokuun 27. Käytännössä oli kuitenkin pakko leikata joitain aiheita pois ja kehittää yksittäisiä ideoita enemmän. He askartelevat silti melko perinteisten asioiden parissa, toinen jopa kirjoittaa käsin. ”Aiheet piirtyvät esiin vähitellen ja ovatkin lopulta jotakin muuta kuin alkuun kuvittelisi. Kumpainenkin opiskeli tuolloin maisteriksi Lontoon Royal College of Musicissa, Poe Ken Heskethin johdolla ja Järventausta Dai Fujikuran johdolla. ”Teoksen nimeksi tuli Kaamos lähinnä siksi, että siinä on paljon läpikuultavaa väritystä. Siinä on tiettyjä asioita, jotka alkavat yhtenä, mutta muuttuvat toiseksi, liittyvät muihin aiheisiin tai puhuvat keskenään. Sitä voin hyödyntää uudessa teoksessa.” Materiaalin tahtoa kuulostellen Lara Poe puolestaan saapui Suomeen syyskuussa kuulemaan uuden orkesteriteoksensa Kaamos kantaesityksen Dima Slobodenioukin johtaman Sinfonia Lahden kanssa osana Sibelius-festivaalin Taimitarha-projektia. Heistä kuullaan vielä!. Molemmilla on jo ollut tilauksia nimekkäiltäkin orkestereilta. Olennaista musiikissa on se, miten nämä aiheet liittyvät toisiinsa ja miten yhdestä aiheesta päädytään toiseen.” Säveltäminen on Lara Poelle aina teossidonnainen prosessi: hän kuulostelee, mitä materiaali haluaa tehdä, mihin se on menossa ja miten asiat kytkeytyvät toisiinsa. Kymmenminuuttinen Kaamos syntyi Sebastian Fagerlundin opastuksella Poen lockdown-aikana Bostonissa. sinfonian ja Shostakovitshin 2. Sillä on jotakin yhteyttä kaamoksen fiilikseen”, Poe kertoo. Sunfallissa oli tosi paljon materiaalia alusta saakka”, Järventausta kertoo. 34 R ONDO C LASSIC 10|2020 UOMEN UUDEN MUSIIKIN kenttä on riemastuttavan vilkas ja moni-ilmeinen. ”Minulla on kuitenkin tiettyjä tendenssejä, miten ulkosuomalaisten uusi sukupolvi Teksti: JARI KALLIO s LARA POE ja JOEL JÄRVENTAUSTA edustavat Suomen nuorinta mutta jo kansainvälistä säveltäjäpolvea. Nyt molemmat ovat aloittelemassa jatko-opintoja RCM:ssä, mutta perhesiteet ja omien teosten esitykset saavat kummankin säveltäjän palaamaan säännöllisesti juurilleen. ”Kun saa tuollaisen tilauksen, tulee sellainen olo, että haluaa laittaa kaikki ideat siihen, koska välttämättä ei ihan heti tule toista tilausta perään. Itse asiassa aloitin jo toisen orkesteribiisin ideoimisen, kun Sunfallista jäi niin paljon ylimääräistä
wagner kertoo pakolaisten tarinaa Teksti: HARRI KUUSISAARI k. 36 R ONDO C LASSIC 10|2020 YLLÄPÄ SE SOI HUUMAAVASTI! Liikuttunut tunne valtasi Deutsche Oper Berlinin uutta Valkyyriaa katsoessa jo siksikin, että tämä oli ensimmäinen korona-ajan Wagner-ensi-ilta – ainakin sellainen, joka tehtiin täyskokoisella orkesterilla ja ilman mitään kompromisseja lavalla. Välissä tulee vielä Siegfried, joten järjestyksen sotkeminen saattaa hieman häiritä Stefan Herheimin ohjauksen hahmottamista. Ohjaaja STEFAN HERHEIM on ottanut tulkintansa lähtökohdaksi pakolaisuuden, jonka kautta rakkauden ja vallan konfliktia peilataan. Kalliiksi tämä jatkuva testailu tietenkin tuli, mutta Berliinissä oltiin valmiita uhraukseen, jotta uusi Ring saataisiin vihdoin matkaan. Sarjan esinäytös, Reininkulta, jouduttiin siirtämään kesäkuulta vuodella. Sangen pian tematiikka kuitenkin selviää keskenkin mukaan hypätessä. Berliinin Deutsche Oper tekee uutta versiota WAGNERIN Ring-tetralogiasta samaan aikaan kuin Suomen Kansallisooppera. Tämä oli mahdollista niin, että jokainen laulaja ja muusikko testattiin ennen jokaista harjoitusta ja esitystä, ja lisäksi laulajat sitoutuivat elämään jakson ajan kuplassa tapaamatta muita kuin toisiaan. Katsomossa tilanne oli toki toinen, sillä avaruutta riitti, ja maskipakko kattoi koko esityksen keston
” (Job 3:20) Kuoron neliääninen satsi häälyy tyhjyydessä laajoin kaarroksin ja epätietoisena. ” Motetissa Kristuksen valo symboloi lupausta kuoleman jälkeisestä elämästä. Brahmsin motetti op. Seuraava taite lisää siihen stoalaisen asenteen kärsimysten kestämiseen: ” Katso me ylistämme autuaiksi niitä, jotka ovat kestäneet. teodisen ongelman eli miksi Jumala sallii pahan: ” Miksi Hän antaa vaivatuille valoa ja elämää murhemielisille, jotka odottavat kuolemaa eikä se tule. 74/1 on kunnianosoitus Bachin kontrapunktiselle ajattelulle ja dramaturgialle, jonka mukaisesti teos päättyy yksinkertaiseen koraaliin. Laaja ensimmäinen taite Jobin kirjasta esittää kuulijalle nk. Brahmsin Warum ist uns Licht gegeben. Taivaan valo Johann Sebastian Bach (1685–1750) nimesi motetiksi teoksensa Jesus Christus mein Lebens Licht , ” Jeesus Kristus, elämäni valo ” BWV 118. Musiikkia leimaa levollinen rauha, ja vanha moniäänisyys tuntuu antavan vaikeillekin asioille luonnollisen paikan. Kyseessä on hautajaisteos virsirunoilija Martin Behmin (1557–1622) tekstiin, joka oli ikivanha ja monille tuttu. Säveltäjän kuvaus hahmottaa toivon ja pelastuksen tarinaa: ” Tala gaisma on hymni, hiljaisuudesta nouseva ja sinne lopussa palaava, idealismin ja rakkauden täyttämä, mutta myös kaihoisa ja dramaattinen. Soitinosuus on pidättyväinen ja kehrää teokseen verkkaista pulssia. Bach käsittelee Behmin tekstiä tietoisesti vanhanaikaiseen tyyliin. ” Brahms omisti op. 74. Toinen versio voisi olla tarkoitettu hänen seuraajansa Johann Adolph II:n maahanpanijaisiin kymmenen vuotta myöhemmin. Siinä ei kerrota ylösnousemuksesta eikä julisteta kuolemanjälkeistä elämää. Tässä ollaan pimeyden kynnyksellä ja iankaikkisuuden äärellä, johon sopii vanha teksti ja yhtä vanha ”jäljittelevän” kontrapunktin tekniikka. Jonkinlaisen vastauksen voi saada Brahmsin viimeisestä sävellyksestä, Neljästä vakavasta laulusta (1894). Vasksin viulukonsertto on rakenteeltaan perinteinen, mutta dramaturgialtaan symbolinen sävellys. Seitsemänäänisessä teoksessa sopraano laulaa cantus firmusta pitkin sävelarvoin ja matalammat äänet kutovat sen alle polyfonista verkkoa. Runossa on kaksi säkeistöä, joita erottavat alkuja välisoitot. ”), ” pieni tutkielma suuresta Miksi-kysymyksestä” , kuten Brahms eräälle ystävälleen kappaletta luonnehti. ” Kuolema on katkera, mutta ehkä viimeinen laulu kertoo, mistä pilkottaa valo: ” Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelten kieltä, mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Behmin runo kertoo kuolemasta kotiinpaluuna. R ONDO C LASSIC 10|2020 41 Brahms tuntuu sanovan toisessa jaksossa, että kyseessä on mysteeri, johon ei ole rationaalista ratkaisua: ” Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa. Brahmsin asenne on moderni ja jättää kuulijansa epätietoisuuteen. Enää tuo valo ei ole niin kaukainen, sillä Vasksista on tullut yksi aikamme suosituimpia säveltäjiä ja viulukonsertosta hänen eniten esitettyjä teoksiaan. ” Sopraanomelodia laskeutuu korkeuksista hitaasti kuin taivainen valo muiden lauluja soitinäänien tarttuessa hanakasti sen säteisiin. Pimeys ja kuolema ovat hautajaisteoksessa vain välietappeja kohti iankaikkisuutta. (” Miksi hän antaa vaivatuille valoa. Näistä ensimmäinen on Warum ist das Licht gegeben. Valoa vaivatuille Johannes Brahms (1833–1897) esitti Bachin motetteja Wienissä ja otti barokkisäveltäjän esikuvakseen vuonna 1877 valmistuneissa moteteissaan op. ” (Jaakobin kirje 5:11). Orkesteriosuudesta on kaksi versiota: toinen puhaltimille ilman jousia, ulkona esitettäväksi, toinen perinteisemmin jousille ja continuolle, kirkkoon. 1946) viulukonsertto Tala gaisma (” Kaukainen valo ”) syntyi vuoden 1991 tapahtumien ja Latvian itsenäistymisen innoittamana. Varmaa ei ole, mitä tarkoitusta varten Bach teoksen sävelsi. | Pimeä edustaa monissa kulttuureissa kuolemaa ja tietämättömyyttä, valo elämää, toivoa ja oppimista.. ” Kaukainen valo Peteris Vasksin (s. Simeonin kiitosvirren sanat (Luukas 2:29, Nunc dimittis) toivovat sovinnollista kuolemaa: ” Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Niistä ensimmäinen toteaa Saarnaajan sanoin, että kaikella on määräaikansa: ” Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. ” Shostakovitshista polveutuva ”itäinen” estetiikka on vaalinut toivon liekkiä, jota Latvian Aizputessa papin pojaksi syntynyt Vasks osaa lietsoa. 74 kaksi motettia Bach-tutkija Philip Spittalle, joka epäröi ottaa kunniaa vastaan. Kolmine kadensseineen viulukonsertto on toimiva virtuoosiapparaatti, mutta sen sielu on avausosan ”säteilevässä, mutta surullisessa cantilenassa”, kuten säveltäjä kuvailee. Miksi annetaan toivon valoa, kun elämä on täynnä kärsimystä ja päättyy kuoleman pimeyteen. on hengellinen, mutta ei kirkollinen teos. Motettien musiikillinen yhteys Bachiin on ilmeinen, mutta sanoman pessimistinen epävarmuus on jotain muuta. Brahms toistaa pitkin matkaa kysymystä ”Miksi?” pudottaen sen jakson päätteeksi umpimieliseen molliin. Ensimmäisen valmistuminen sopisi Sachsen-Weissenfelsin herttua Christianin hautajaisiin vuonna 1736. Jälkimmäisessä säkeistössä sopraanoiden valo tuntuu kirkastuvan: ” Avaa minulle taivaan portti apposen auki, kun päätän elämänkulkuni. Brahms valikoi motetin tekstin Lutherin Raamatusta. ” (Valitusvirret 3:41) Heleinä kaanoneina d-mollista F-duuriin nouseva lyhyt jakso ei ole vastaus, vaan kehotus nöyryyteen suuren arvoituksen edessä. ” Jeesus Kristus elämäni valo, aarteeni, lohtuni, tulevaisuuden uskoni, maan päällä olen vain vieraana
Rauhallisen kudelman läpi hohtaa menneisyyden valo, ikivanhan kulttuurin vahva elämän tunne. Valo voi olla surullinen ja myös hiljaisuus voi ilmentää valon sarastusta. Kubrick ei kysynyt käytölle lupaa, mutta Ligeti hyväksyi asian, etenkin kun elokuva teki hänestä kertaheitolla maailmankuulun. Elokuvassa monoliitti edustaa maan ulkopuolista, kehittyneempää elämää, jota ihmiset ovat voineet pitää jumalallisena. Eli samalla värillä, mutta aina vähän eri sävyllä. Niiden aiheina voi olla yhtä hyvin juhlallisen, mutta inhimillisen näköiset pyhimykset, tai rakkauden jumalatar Afroditen ja metsästäjä Adoniksen avioliitto. Epäsynkronoidusti liikkuvat äänet pilkkovat tekstin irrallisiksi äänteiksi. Sielunmessun ikuisen valon ja levon rukous soi Ligetin Lux aeternassa aineettomana ja arvoituksellisena. ” Hän mietti, millainen sävellys kuvastaisi meidän sivilisaatiotamme, jos se kuultaisiin 2000 vuoden kuluttua. Lux aeternassa 16 itsenäistä ääntä operoi ilman tunnistettavaa pulssia, kenties siksi, ettei ikuisuudessa ole aikaa. ” Uransa loppupuolella Feldman innoittui itämaisista matoista: ” Kauniiden vanhojen ja luonnonväreillä värjättyjen mattojen erityispiirre on ’abrash’, joka tarkoittaa värjäämistä pienissä erissä. Tästä chiaroscurosta tuli teoksen sävellyksellinen ja soittimellinen keskipiste.” Puolituntinen Coptic Light on Feldmanin sävellykseksi lyhyt ja monivärinen. Sellaisena se päätyi tuoreeltaan Stanley Kubrickin elokuvaan Avaruusseikkailu 2001 (1968), jossa se kuvasti ihmiskunnan historiaa manipuloineen mustan monoliitin näyttäytymistä ihmisille. Tila ja etäisyydet ovat hahmotettavissa ja esitysohjeena on ”kuin kaukaisuudesta”. Se leviää hiljaisena soivien fragmenttien mattona, jossa kaikki suuren orkesterin soittimet kehräävät omaa lankaansa. Konserton päätös kertaa alakuloisena aiempia aiheita, mutta lopussa säteilee toivoa herättävä valo. ” Kuvioiden käyttämisen etuna on, ettei mikään organisaatioperiaate ole parempi kuin toinen… Häiritsemättömästä ajasta tulee musiikkia hallitseva metafora. Lux aeterna valaisee kaikkea sitä, mitä me emme vielä tiedä. New Yorkin juutalaisena hän samastui amerikkalaiseen kokeelliseen modernismiin, John Cageen ja Henry Cowelliin. Soiva ääni voi parhaimmillaan käyttäytyä valon tavoin.. Louvren taidemuseossa. . Niillä Ligeti poimii tekstuurista yksittäisiä sanoja, kuten sopraanoiden ja tenorien ”luceat” (”loistakoon”) tai bassojen ”Domine” (”Herra”). Cadenza III ja sitä seuraava aleatorinen kaaos ovat koko teoksen huipentuma. ” György Ligeti (1923–2006) sävelsi vuonna 1965 kolmiosaisen Requiemin, jossa hän luotasi katoavaisuutta toisen maailmansodan kokemusten valossa. Morton Feldman (1927–1987) työskenteli yli nelikymmenvuotiaaksi isänsä lasten takkeja valmistavassa tekstiiliyrityksessä, ennen kuin ryhtyi säveltäjäksi. Feldman ei pitänyt tehtävänään säveltää perinteisessä mielessä, vaan projisoida säveliä aikaan: ” Teoksiani voisi kutsua aikamaalauksiksi, aikakankaiksi, joiden pinnan maalaan musiikilla. Koko teos väreilee jatkuvasti muuntuvissa väreissä, jotka tuntuvat muistuttavan rohkeudesta, omaperäisyydestä ja ristiriitojen yli kasvavasta tasapainosta. Lux aeterna , ” Ikuinen valo ” kuorolle, katolisen sielunmessun päätösosa, valmistui sen satelliitiksi vuonna 1966. ” Feldmanin musiikki koostuu siis ajasta ja sävelkuvioista (pattern = malli, kuosi, kuvio), joiden yksinkertaisuus on asymmetristä ja sen vuoksi loputtomasti muuntelevaa. Tiheistä klustereista syntyy hitaasti kasvavia muotoja, kuin sumutai sadepilviä, joista hetkittäin pilkistää unisonoja tai sointuja. Vain kokonaisuudessa syntyvät, toisiinsa saumattomasti sulautuvat harmoniat voi hahmottaa selvästi. Viulu jatkaa lauluaan, kunnes vääjäämätön crescendo johtaa seuraavaan dramaattiseen taitteeseen. Kun katsot sitä, niin värisävyn hienoisen vaihtelun ansiosta se hohtaa ihmeellisesti. ’Mikropolyfonia’ tarkoittaa moniäänistä tekstuuria, joka on niin tiheää, että yksittäisiä ääniä on mahdotonta erottaa toisistaan. ” Anna heille iankaikkinen rauha, Herra, ja suo heille ikuinen valo ”, on lupaus niille, jotka pitävät mielensä avoimena. Siitä syntyy eräänlainen mikrotonaalinen sävytys. Koptien muinaisessa taiteessa yhdistyy varhaiskristillinen naivismi antiikin hellenismiin. ” Vasksin musiikissa inhimillisyyttä, luontoa ja kauneutta edustavat yksinkertaiset ja hauraat motiivit, jotka saavat vastaansa mekaanista ja riitasointuista aggressiota. Ligetin sävellyksessä ikuinen valo on jotain abstraktia, meille käsittämätöntä tietoisuutta tai ymmärrystä. ”Tämä mielessäni, pyrin luomaan orkestraalisen pedaalin, joka muuntuu jatkuvasti vivahteissaan. Kokonaisuudesta kasvaa säteilevä kudos, johon jouset tuovat syvän hengityksen pulssin ja piano ja lyömäsoittimet kirjailevat sointiin säihkyvän päärmeen. 42 R ONDO C LASSIC 10|2020 Viulun toisen kadenssin jälkeen solisti ja orkesteri tempautuvat kiihkeään rynnistykseen. Toinen ajatus, joka Feldmanin mieleen juolahti Coptic Lightia (” Koptinen valo ”, 1985) säveltäessä, oli Sibeliuksen huomio, ettei orkesterilla ole pedaalia. Kyseessä on 16-ääninen mikropolyfoninen teos, joka koostuu monimutkaisista diatonisten äänien kaanoneista. ” 1980-luvulla Feldman vieraili Louvressa ja näki koptien kaikkiin sateenkaaren väreihin värjättyjä tekstiilejä: ” Minua ihastutti tapa, jolla he tavoittivat koko sivilisaationsa ytimenä olevan tunnelman. Kuusisävelinen sointu saa sanat Requiem aeternem (”Iankaikkinen rauha”) säteilemään, ja samalla tavoin valaistuvat teoksen päätössanat ”sillä Sinä olet laupeus”. Ikuinen valo ” Lux aeterna edusti minulle kokeilua ’harmonisella sointivärimelodialla’, joka poikkesi aiempien teosteni kromaattisista klustereista. Niitä seuraa vielä seitsemän tahtia hiljaisuutta. Teoksen katolinen teksti on tuon ilmiön universaali ilmaus, mutta ei välttämättä uskontunnustus. Koptit ovat kuuluisia tekstiileistään, kankaistaan ja matoistaan, joita on esillä mm. Koptien valo Koptit ovat pohjoisafrikkalainen kansa, jolle apostoli Markus toi kristinuskon pian Jeesuksen kuoleman jälkeen. Vasks jatkaa: ” Väkivaltaisen purkauksen jälkeen hiljaisuuden äänet palaavat
Improvisaatiossa oli myös eri tapoja: soittaja saattoi soittaa itselleen tuntikausia sisäänpäin kääntyneenä – ’hiljainen haltioituminen’ – tai säestää kanteleella kertomiaan tarinoita; hän saattoi soittaa jäähyväissoiton eri tavoin eri ihmisille tai osallistua mielenkiintoiseen keskusteluun improvisoimalla mukaan omia tuntojaan.” ”Tällaista musiikkiahan ei voi toistaa – siihen ei pysty edes soittaja itse, koska musiikki on niin sidoksissa esityshetkeensä. Opintomatkat Sveitsiin jatkuivat myös myöhemmin ja suuntautuivat muun muassa Luzerniin. Ensikosketuksensa maahan hän sai jo vuonna 1905, jolloin hän matkusti tätinsä kanssa Poriin tuttavien luokse Viron poliittisten levottomuuksien vuoksi. Petraškevitšin aatelisperheeseen. e. Tämä nelisenkymmentä kilometriä Tallinnasta lounaaseen sijaitseva loisteliaan uusklassinen kartano – silloiselta nimeltään Friedrichshof – upeine puutarhoineen tarjosi sopivat puitteet nuoren aatelisneidin kasvatukselle. Forsténien perhe liikkui vuosisadan alkupuolen kulttuuripiireissä, ja heidän tuttaviensa joukkoon kuuluivat niin Söderströmien kustantajaperhe kuin muun muassa kirjailija ja yhteiskuntavaikuttaja Ester Ståhlberg. Baltiansaksalainen ELISABETH VON TIESENHAUSEN-FORSTÉN syntyi Virossa, mutta eli suurimman osan elämäänsä Suomessa. s. Runolaulukulttuurin väellä oma kulttuurikoodistonsa Arja Kastista kiehtova suuri kysymys on oman mahdin soittajien musiikin sisältö. Äidin varhaisen kuoleman ja isän uran vuoksi nuori Elisabeth-tytär varttui pääasiallisesti tätinsä Elise ( Lisinka) von Straelbornin hoivissa Sauen kartanossa. Karjalan vanhassa suullisessa kulttuurissa musiikin luominen oli lähes jatkuvasti improvisaatioon, muunteluun ja yksilöllisiin toteutustapoihin pohjautuvaa. Hänen monipuoliseen tuotantoonsa lukeutuu sävellyksiä etydeistä oratorioon ja muun muassa pianokonsertto, jonka Helsingin kaupunginorkesteri kantaesitti vuonna 1959. Lisätietoa löytyy Arja Kastisen laajoilta verkkosivuilta: temps.fi/arja-kastinen/ LISABETH VON TIESENHAUSEN syntyi Tallinnassa vuonna 1896 upseeri Peter ( Pjotr) von Tiesenhausenin ja Julia o. Osa on museokanteleiden kopioita, osa muunneltuja. Siihen kuuluivat luonnollisesti kielet, ennen kaikkea saksa, ranska ja venäjä, sekä musiikki. Kysymyksessä on yksi vanhimmista ja merkittävimmistä baltiansaksalaisista aatelissuvuista, jonka esi-isien ja -äitien sukupuuta voi seurata aina 1200-luvulle saakka. Monien sukulaistensa tapaan Peter von Tiesenhausen teki pitkän palvelusuran Venäjän keisarikunnan armeijassa – perimätieto kertoo, että hän huolehti muun muassa keisarin kultavarantojen kuljetuksista Siperiassa. Baltiasta Suomeen Suomeen Elisabeth von Tiesenhausen-Forsténin tie vei varhain. Tiesenhausen-Forsténin pianistiset lahjat huomattiinkin varhain, ja hän sai kehittää niitä eteenpäin muun muassa Bernissä. Pariskunta sai kaksi lasta ja asettui pysyvästi Helsinkiin. Jo entuudestaan kielitaitoinen Tiesenhausen-Forstén opetteli nopeasti myös ruotsin sekä suomen täydentäen tulojaan myös käännöstöillä. Kastinen kuitenkin painottaa, että runolaulukulttuurin sisällä eläneillä ihmisillä oli oma kulttuurikoodistonsa, joka määritteli, miten musiikkia tehtiin tai kuka oli hyvä soittaja. ”Oman mahdin improvisaatiossa soittaja viritti soittimensa eri kerroilla eri tavoin riippuen omasta tunnetilasta. Avioituminen suomalaisen konttoristin Karl Vilhelm Forsténin kanssa vuonna 1917 sinetöi Suomi-siteet lopullisesti. Monien naispuolisten kollegoidensa tapaan Elisabeth von Tiesenhausen-Forstén osallistui perheensä elättämiseen pianonsoiton opettajana. ”Kun laulun mahdissa eli runolauluissa tekstin rakenne, mitta ja tyylipiirteet toimivat muistiinpainamisen tukena, samoin mielestäni yhdysasentoinen näppäilytekniikka, jota karjalaiset kanteleensoittajat vielä 1900-luvun alussa käyttivät, toimi työkaluna, kun tärkeitä musiikillisia elementtejä painettiin pitkäkestoiseen muistiin”, Arja Kastinen pohdiskelee. Tarkemmat tiedot opintojen sisällöistä ja opettajista ovat toistaiseksi vielä hämärän peitossa. Kuvan kanteleiden rakentajat: Rauno Nieminen, Keijo Säteri ja Pekka Lovikka. Suomessa hän kuitenkin jatko-opiskeli myöhemmin pianonsoittoa ainakin Selma Kajanuksen johdolla. 46 R ONDO C LASSIC 10|2020 Kastiselta on alkavan talven aikana valmistumassa laaja, hänen omaa soittokokemustaan analysoiva artikkeli kokonaan videoidusta konsertista. Vastaavasti tämän estetiikan mukaan nykymuusikko voi soittaa omaa mahtiansa ja tuntojaan, jolloin soitto väistämättä sisältää sen aikakauden elementtejä, jossa soittaja itse elää.” . Sotienvälisenä aikana hän myös esiintyi ahkerasti pianistina erilaisissa iltamissa ja muissa tilaisuuksissa, muun muassa Kristillisen Rauhanyhdistyksen ja kansakouluyhdistysten tapahtumissa. Näytteitä Arja Kastisen konserteissa käyttämistä kanteleista
Tekijänä Rondon kuvakolumnisti, Sibelius-Akatemian entinen rehtori Lassi Rajamaa. Kun teet tilauksesi 6.12. TILAUKSET rondolehti.fi/shop/ tai asiakaspalvelustamme, puh. Sibelius-Akatemian entisen rehtorin Tuula Kotilaisen kokoama ja kirjoittama ainutlaatuinen tarina suomalaisen musiikkiihmeen taustoista. Hintaan lisätään käsittelykulut. 35,50 € Hintaan lisätään käsittelykulut.. 45,00 €. mennessä, tilauksellasi on suurin mahdollisuus tulla perille jouluaatoksi Kaikkea kivaa jouluksi. (03) 225 1948. Hinta nyt 39,00 €, norm. SSIC V L Soittopolku I–III Pienen soittajan oppimisen tueksi Portaat Parnassolle Sibelius-Akatemian nuorisoosaston tarina yksissä kansissa Tuuli on puskissa vaarallisen voimakasta Kääri paketteihin Rondon inspiroivia musiikkikirjoja! Visuaalinen, aisteja aktivoiva Soittopolku-sarja lisää iloa ja intoa oppimisen polulle. Mainio, ajatuksia herättävä lahjakirja joka koostuu piirroksista ja niistä kumpuavista aforistisista proosarunoista. Soittopolku I 4?–?7 -vuotiaille 19,50 € Soittopolku II 7?–?9 -vuotiaille 22,00 € Soittopolku III 9?–11?-vuotiaille 22,00 € Hintoihin lisätään käsittelykulut. Sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Martin Wegeliuksen ajoista tähän päivään
Yhteiskunnallistakin merkitystä tanssilla on. Musiikki tuottaa Saariselle niin voimakkaita mielikuvia, tunnetiloja ja kohtauksiakin, että siinä on pakko lukea, kuunnella ja seurata sisäistä ääntään. Poroila julkaisi Mozartin juhlavuonna 1991 Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen kustantaman teosluettelon Mozartin sävellykset. Hän referoi myös käsikirjoituksiin liittyvää salapoliisityötä, kiintoisimmillaan Requiemin kohdalla. Heikki Poroila: Aarteista suurin, Wolfgang Amadeus Mozartin sävellykset, Honkakirja 2020, 464 s. Siinä suomalaiset nähdään osana eurooppalaista kulttuurihistoriaa, josta ranskalaishistorioitsija Fernand Braudel kirjoitti kauniisti: ”Ei ole kuin yksi vakuuttava tapa ylistää Eurooppaa: puhua sen kulttuurista ja sivilisaatiosta. Aarteista suurimman hauskimpia aarteita ovat Mozartin monet tuntemattomammat teokset. ANTTI HÄYRYNEN Heikki Poroila on musiikkikirjastojen väsymätön puolestapuhuja. Mozartin teoksista on internetissä saatavilla kaikenlaisia listauksia, mutta Poroilan laatima sävellysten, fragmenttien ja Mozartin nimissä kulkeneiden teosten luettelo on tarkkuudeltaan, taustoituksiltaan ja hakemistoiltaan jotain muuta. kartta mozartiin 50 R ONDO C LASSIC 10|2020 KIRJAT h eikki Poroila tunnetaan intohimoisena kirjastoaatteen, vapaan tiedonvälityksen ja julkisen sivistystyön ajajana. Se uudisti aikoinaan käsityksiä Mozartista, mutta vaikuttaa nykyisin eri tavoin asenteelliselta. Poroila tuo henkilöhistorian esiin runsailla kirjelainauksilla, suomeksi ja saksaksi. Yksittäisten sävellysten kohdalta löytyvät mm. Voi olla, että viime vuosikymmeninä kansainvälinen huomio on kiinnittynyt enemmän Joseph Haydniin, jonka koko tuotanto ja musiikin toisella tavoin jännittynyt suhde sääty-yhteiskuntaan on vasta nyt saamassa ansaitsemansa huomion. Esimerkiksi Carolyn Carlsonin hänelle testamenttaamassa Blue ladyssa Saarinen lähti etsimään mekon takana lymyileviä hahmoja Jungin arkkityypeistä: hänenkin alitajuntaansa oli haudattu vanha, tietävä mummo tai pieni viaton tyttö. Se jäi hänen mielestään puolitiehen, ja siksi tarvitaan nyt sekä pdf-muodossa että paperisena kirjana julkaistu, huomattavasti laajennettu versio otsikolla Aarteista suurin. Nyt esimerkiksi Kullervo jää käsittelemättä. Ensimmäisistä sanoista, ensimmäisistä katseista, ensimmäisistä musiikin tahdeista lähtien tietää, että enää ei ole kyse sen virheistä, vioista, varjoista ja huonosta omatunnosta. Hän on musiikkikirjastonhoitajana luetteloinut monien keskeisten säveltäjien teokset suomen kielellä toimiviksi katalogeiksi. ?. aika-, paikka-, esitysja julkaisutiedot, mutta ei musiikkianalyysia tai arvioita taiteellisista tavoitteista. Hän on myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja blogikirjoittaja, joka ei eläkkeelle jäätyään ole hidastanut tahtiaan. Kiinnostavan musiikin täytyy Saarisen mukaan antaa vielä tilaa jollekin uudelle – kutsu liittää siihen oma värinsä. Mozartin merkitystä se ei vähennä. Kerran intensiivinen teosprosessi johti Saarisen lieventämään heimoristiriitoja Keniassa, joskus taas hänen Korean kansalliselle tanssiryhmälle tekemänsä teos haki Japanin-vierailullaan balsamia maiden välisten suhteiden haavoille. erityisine TERO-tekniikkoineen, jossa oleellista on juurruttaminen ja oman painon tunteminen. Taidekulttuuria syyllistetään nykyisin elitismistä ja eristäytymisestä, mutta Poroilan kirjassa Mozartin koko elämäntyö tuodaan kaikkien ulottuville. ”Täytyy pitää huolta siitä, että katsova silmä ei tapa kokeilevaa kehoa ja alkuryöppyä, improvisatorista heittäytymisen hetkeä”, koreografi kiteyttää. Teosten tematiikkaa Jyrkkä olisi voinut analysoida enemmänkin. Tämä loisto ei oikeuta kaikkea, ei sinne päinkään, mutta se kätkee ja sysää syrjään kaiken mikä ei kuulu sen piiriin. Niillä voi olla enemmän biografista kuin musiikillista merkitystä, mikä kertoo, että Mozartissa henkilö ja sävellykset liittyvät edelleen läheisesti yhteen. Työ Mozartin teosluettelon parissa on kolmenkymmenen vuoden aikana edennyt, vaikka pohjana on edelleen Ludwig Köchelin 1800-luvulla laatima Mozartin teosten kronologinen, KV-numeroilla varustettu luettelo. Pääasia kuitenkin on, että Saarisen ajatusten kulkuun kirjoittaja on päässyt hyvin sisään, ja inspiraation lähteistä löytyy paljon kiinnostavaa. Puhtaan estetiikan hakeminen tähtää muotoon, joka resonoisi ilman liikaa koristelua, sydämestä sydämeen, toisaalta taas villiyskin puskee esiin. Poroila torjuu romanttisen Mozart-tulkinnan ja mainitsee siinä taustavaikuttajakseen Wolfgang Hildesheimerin vuonna 1977 julkaiseman Mozart-kirjan. Kirjaan on jäänyt vähän hajanaisuutta – esimerkiksi suomalaisen tanssipolitiikan kehittämisen ajatuksista siirrytään hetkessä meren merkitykseen ja vanhempien saunaan Porissa. Stravinskyn Kevätuhri (teoksessa Hunt) on ”musiikin butoa – primitiivistä, olemisen alkujuurille luotaavaa”. Poroila ei tee Mozartista marttyyria, ja hän kiistää Hildesheimerin väitteen, että Mozartin musiikki olisi jotenkin ansaitsematon lahja ihmiskunnalle. Näkyviin jää vain sen oma valo.” . Saarisessa on Jyrkän mukaan aina asunut kaksi koreografia: toinen on kokeilevampi ja runsaampi, toisen jälki on tiukkaa, puhdasta ja asiapitoista
Dallapiccolan oopperoista Ulisse (Odysseus) odottaa vielä levytystään. Esa-Pekka Salonen levytti teoksen vuosia sitten, eikä Anna-Maria Chiurilla ja Michael Nagyllä ole samaa vokaalista hehkua kuin Phyllis Bryn-Julsonilla ja Jorma Hynnisellä tuolloin. Chandos CHSA 5276. . Luku on kirjan helpoiten avautuva. ANTTI HÄYRYNEN VOKAALIMUSIIKKI Lobo Duarte Lobo: Missa Sancta Maria, Missa Elisabeth Zachariae, Audivi varten sitä käytämme kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Toisaalta kirjan pohjavireenä on kolahtamisen estetiikka eli musiikin mielihyvä, joka motivoi meitä musiikin ja siitä kirjoittamisen pariin. Feministiä kannessa ilahduttaa naisten esittäminen muutostoimijoiksi, mikä tasapainottaa kirjan sisäkuvituksen miesgalleriaa. Uschanov kuitenkin ammentaa myös kulttuuriselle musiikintutkimukselle vastakkaisesta formalistisen estetiikan käsitteistöstä. Muissa taiteissa tällaista rajaa taiteen ja yhteiskunnan välille ei yleensä vedetä: harvoin kuulee puhetta ulkokirjallisuudesta, ulkoteatterillisuudesta, ulkoelokuvallisuudesta tai ulkokuvataiteellisuudesta. Popcorn Oldies ) on Belgiassa 1970-luvulla vakiintunut underground-musiikin muoto. Kapellimestari puristaa tanskalaisorkesterista täydet tehot. Samalla hän pohtii musiikin tavaraluonnetta, jonka äänentoistoteknologia on mahdollistanut. Kuvien runsas käyttö sointuu kirjan esseistiseen tyyliin, jossa kulttuurihistorialliset ja filosofiset kysymykset yhdistyvät kirjoittajan henkilökohtaisiin kokemuksiin ja mieltymyksiin. topos-tutkimus), elokuvamusiikissa sekä angloamerikkalaisessa populaarimusiikissa. Kulttuurikriitikko, tietokirjailija ja filosofi Tommi Uschanovin kirjan Kuinka musiikkia käytetään viimeinen luku (”Musiikin ja tanssin suhteesta”) käsittelee popkornia. Mainio on 2. Monesti kysymisen tapa on vakiintuneita ajatusratoja ravistelevaa, kuten: Miksi lauluissa on sanat. luvun (”Eräitä musiikin käyttötarkoituksia”) loppu, jossa kirjoittaja kertoo, mistä kaikesta musiikissa hän pitää. CD OOPPERA Dallapiccola Luigi Dallapiccola: Il Prigioniero, Prima seria dei cori di Michelangelo Buonarotti, Estate. Säveltäjän muokkaama tarina toivolla kidutettavasta Vangista on yhtä ajankohtainen nyt kuin 70 vuotta sitten ja yhtä tehokas on sen jännitystä kiristävä sarjallinen tyyli. Kirjoittajaa kiehtoo erityisesti se, miten nämä teemat muuntuvat tallennetun musiikin ja suoratoistopalvelujen aikakaudella. Moni tutkija vierastaa näitä ilmaisuja, koska ne olettavat olemassa oleviksi musiikillisia merkityksiä, jotka eivät ole kulttuurisia. Uschanov kirjoittaa klassisesta musiikista, jazzista ja populaarimusiikista nostaen esiin harvinaisempia genrejä ja ilmiöitä. Työväenluokkaisen nuorison hallitsemasta paikalliskulttuurista piraattilevyineen ja satama-alueen tanssitemppeleineen laajeni kansainvälinen muoti, kuten tyypillistä musiikkikulttuurien kehitykselle on. Ajatukseen liittyy oleellisesti se, miten nämä käyttöyhteydet myös koodautuvat musiikin soivaan ainekseen, kuten sointiin, tekniikoihin ja tyyleihin. Tätä lienee laajimmin tutkittu wieniläisklassisessa musiikissa (esim. 208 s. Kamarioopperalle tekevät seuraa varhaiset kuorolaulut Michelangelon runoihin (1933) sekä Estaten (1932) muisto kuumasta ja syntisestä kesästä. Digitaalinen teknologia on sittemmin kiihdyttänyt murrosta uusiin ulottuvuuksiin. Teos, 2020. . Samalla teemat ovat yleiskiinnostavia: musiikkikritiikki, musiikkimaku, musiikin ja kielen suhde sekä äänitemuotoisen musiikin luonne. Nimittäin popkorni-luku auttaa ymmärtämään kirjan moneen suuntaan hersyvää tematiikkaa. Alan deejiit soittivat ”pehmoa” ja epätavanomaista soul-, skaja viihdemusiikkia ja hidastivat kappaleita tavoittaakseen tietyn saundin ja verkkaisen swing-tanssin tempon. Musiikkifilosofia on usein mielenkiintoisinta silloin, kun se käsittelee klassista estetiikan kysymystä tiettyä soivaa ilmiötä eli ainutlaatuista aineistoa vasten. Kuten kirjan nimi kertoo, Uschanov korostaa musiikin merkitysten rakentumista sen käyttötavoista, kuten dj-tekniikoista, kokoelmalevyistä, keräilystä ja klubikulttuurista. Uschanov avaa popkornin avulla kysymystä musiikin merkityksistä. Kirjan kansikuvassa neljä naista soittaa lp-levyjä kotioloissa 1960-luvun alussa. . Hän voi kantaa musiikkia mukanaan ja nauttia siitä vaikka yksin. Suosittelenkin lukemaan kirjan takaperoisessa järjestyksessä. Wittgensteiniin pohjaten Uschanov tuo kirjassaan monin tavoin esiin, että musiikin merkitys on se, miten, missä ja mitä musiikki äänitteenä, tavarana ja kolahduksena Tommi Uschanov: Kuinka musiikkia käytetään. Toisenlaisia merkityksiä rakentaa vaikkapa sinfoniakonsertti hiljaa istumisineen, taputuksineen, käsiohjelmineen ja väliaikoineen. Luigi Dallapiccolan (1904– 1975) Vanki (Il Prigioniero, 1948) kuuluu 1900-luvun oopperataiteen virstanpylväisiin. Musiikin merkitysten kehkeytyminen sen käyttöyhteyksistä onkin kulttuurisen musiikintutkimuksen peruspilari. Anna Maria Chiuri (Äiti), Michael Nagy (Vanki), Stephan Rüdamer (Vartija, Kuulustelija), Adam Riis (I pappi), Steffen Bruun (II pappi), Tanskan Kansallinen kuoro, Tanskan Kansallinen sinfoniaorkesteri, johtajana Gianandrea Noseda. He ovat kuitenkin sisäistäneet roolinsa oivaltavasti, ja Nosedan näkemys kokoaa kaikki säikeet. Tämä näkyy sellaisissa ilmaisuissa kuin ”musiikki itse”, ”absoluuttinen musiikki”, ”ulkomusiikillisuus” ja musiikin liittyminen musiikin ”ulkopuolisiin” asioihin. Samalla se tarjoaa alkupuolen teoreettisille johdatteluille käsin kosketeltavaa syvyyttä. KIRJAT R ONDO C LASSIC 10|2020 51 | anhan ajan popkorni (engl. Kirjassa on keskustelun tunne. SUSANNA VÄLIMÄKI v. Chandosin monikanavaäänitys tuo esiin Dallapiccolan musiikin draaman, mutta myös kauneuden. Kuva ilmentää musiikkikulttuurin suurta murrosta, joka Uschanovia kiinnostaa: Musiikki on yhä useammin äänite elävän esityksen sijaan, kuuntelija voi itse valita kuuntelemansa musiikin ja kuunteluajankohdan. Ehkä Uschanov voisi seuraavassa kirjassaan pohtia, mistä tässä musiikin varjelemisessa ”ulkopuolelta” oikein on kyse
Koko ohjelma ei ole synkistelyä, mutta Brahmsin, Schumannin, Sibeliuksen ja Kuulan liedit jäsentyvät loogiseksi kaareksi, joka kaiken romanttisen haaveilun ja uhman jälkeen laskeutuu jokaisen osuuden päätteeksi luopumiseksi tai jäähyvästeiksi jollekin asialle. Ehkä persoonallisimmillaan taiteilijat ovat siltikin Sibeliuksen lauluissa, joissa he antavat enemmän aikaa tauoille ja runotulkinnan vapauksille. Hyperion CDA68306. ANTTI HÄYRYNEN Destouches ym. Ne tavoittavat Kristuksen syntymän yhtä aikaa ylevän juhlallisena ja riemukkaan valoisana. Brahmsin sarjasta kuulee joskus turhankin karuja tulkintoja, mutta Kataja ja Tukiainen antavat sijansa myös katoavalle kauneudelle. Päällisin puolin musiikki virtaa ja sädehtii Palestrinan pakottomaan tyyliin. Keskiöön nousevat symbolistiset, jähmettyneet sieluntilat, kuten lauluissa Norden, Die Stille Stadt ja Im Felden ein Mädchen singt. Löytöretket ja siirtomaat saivat 1500-luvun lopulla myös portugalilaisen säveltaiteen kukoistamaan. Liedduo balansoi nämä tunnelmat asteittaiseksi siirtymäksi kohti hyvästijätön katkeruutta ja Requiemin kuolemankaipuuta. Mutta ensin nyt kuitenkin Arttu Katajan äänestä sen verran, että se ei ole kulunut oopperatyön tiimellyksessä yhtään vaan on säilyttänyt nuorekkaan sointinsa ja notkeutensa samalla, kun tulkintojen syvyyttä ja linjojen pakahduttavuutta on tullut lisää. Barokki diagnosoi hulluuden häiriökäyttäytymiseksi, jota musiikissa henkilöivät symboliset 52 R ONDO C LASSIC 10|2020 CD hyppäys liedin syvyyksiin Jean Sibelius: Svarta rosor, Den första kyssen, Noden, Säv säv susa, Die stille Stadt, Aus banger Brust, Im Feld ein Mädchen singt, Var det en dröm, Kom nu hit död, Johannes Brahms: Vier ernste Gesänge, Robert Schumann: kuusi laulua Lenaun runoihin ja Requiem, Toivo Kuula: Yö, Tuijotin tulehen kauan, Sinipiika, Heidenzauber, Suutelo, Jääkukkia. Jorma Hynninen, Martti Talvela, Tom Krause, Soile Isokoski ja nuoremmista kyvyistä mm. Vuonna 2009 perustettu kymmenhenkinen Cupertinos-yhtye voitti viime vuonna Cardoso-levyllään Gramophone-palkinnon. Harmonia mundi HMM 902646. . Myös kahdessa motetissa Lobon sulava polyfonia yhdistyy kirkkaaseen tekstinkäsittelyyn. Alba 456. Levyn nimi, Serious songs, tulee Brahmsin laulusarjasta Neljä vakavaa laulua. Kataja antaa Schumannissa äänensä kukoistaa herkkyyden ja voiman koko asteikolla, ja Tukiainen tekee niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin soinnin luonteesta – onko tekstuuri virtaavaa vai erottelevaa – runon merkityksiä luovia tunnelmia. 1565–1646) tuli portugalilaisen polyfonian mestari, jonka kahdeksanääninen Requiem löytyy useammaltakin levyltä. . Hänen ja Salzburgin Mozarteumissa liedin professorina toimivan Pauliina Tukiaisen uusi levy on merkittävä jo sikäli, että siinä ei voi puhua yksin laulajasta, vaan kyse on pitkälle menevästä yhteistyöstä. Niissä pysäyttävä melankolia tulee juuri oikeanlaisesta pidättelystä. Liedin tarvitsemaa hienomekaniikkaa on kuitenkin vaikea säilyttää pelkkinä sivuprojekteina, niin äänenkuin ajankäytöllisestikin. Työskentely Saksassa varmaankin on edesauttanut tätä. Väkivaltainen Aus banger Brust sekä Svarta rosor ja Var det en dröm avautuvat suuremmalle ilmaisulle uljaine huipennuksineen, ja Kom nu hit död toimii siltana Brahmsin Vakaville lauluille. Brahms antaa kaiken vanhatestamentillisen tuomiotunnelman jälkeen loppusanan rakkaudelle. . Liedin yhdistäminen oopperalaulajan uraan ei ole mitenkään yksinkertainen asia, vaikka meillä onkin ollut esimerkkejä sen onnistumisesta: mm. Portraits de la folie. Pauliina Tukiaiselle on kehkeytynyt liedpianismin salaista viisautta, joka ilmenee siinä, ettei pianon osuus erikseen välttämättä pistä korvaan, vaan se perustuu sointien, vivahteiden ja hienovaraisen myötäilyn taiteelle – myös omia kommentteja ja subtekstejä luotaessa. Arttu Kataja, baritoni ja Pauliina Tukiainen, piano. Manuel Cardoson ja Felipe de Magalhãesin rinnalla Duarte Lobosta (n. vocem de cacio, Alma redemptoris mater, kahdeksan jouluresponsoriota. Aarne Pelkonen. Hän ymmärtää lisäksi tekstin vivahteita, mitä ilman lied ei onnistu. HARRI KUUSISAARI. Berliinin Staatsoperissa vuodesta 2006 kiinnitettynä ollut Arttu Kataja todistaa viimeistään nyt kuuluvansa tähän harvalukuisten joukkoon, joka pystyy antamaan liedille sijansa. Toivo Kuulan lauluissa kaikki pohjalainen paatos ja fatalismi tulevat esiin pakahduttavina mutteivät pelkästään uhoilevina, vaan nekin asettuvat sivistyneen liedtaiteen jatkeeksi. Seuraavalle levylleen heleä-ääniset portugalilaislaulajat ovat valinneet Lobon harvinaisempia teoksia. Cupertinos, johtajana Luis Toscano. Molemmat messut on julkaistu vuonna 1621, kahdeksan jouluresponsoriota ovat sen sijaan varhaisempia (1601). . Tosin KUUKAUDEN CD Tiiviin yhteistyön henki leimaa Arttu Katajan ja Pauliina Tukiaisen liedtulkintoja. Stéphanie d’Oustrac, mezzosopraano, Ensemble Amarillis, johtajana Heloïse Gaillard. Koko levyä leimaa lempeys, jonka voi yhdistää äiteihin ja lasten syntymään. Kokonaisuutena käsillä on yksi parhaista suomalaisista liedlevyistä pitkään aikaan. Ensi kertaa levytetyt messut, toinen Neitsyt Marialle ja toinen häntä tukeneelle Elisabetille, Johannes Kastajan äidille, ovat täynnä hienoja kontrapunktisia yksityiskohtia. Destouches, Marais, Campra, Purcell, Händel, Keiser, Heinichen, Eccles, Rebel. Schumannin Lenau-lauluissa vaeltaja-, luontoja rakkaustematiikka yhdistyvät saksalaisen romantiikan hengen mukaisesti – tyyliin yksinäinen kipuilija kuusimetsän yössä.
Niistä erottuu kumouksellinen henki, joka ei tylsisty mukiloivaksi aggressiivisuudeksi. . Beethoven itse näyttää tervehtivän Alia Voxin levykannessa kuulijaa musiikillishistoriallisella viestillä: ”Révolution”. 36/3, Konsertto alttoviululle ja kamariorkesterille op. Alia Voxin monikanavaäänitys on herkullinen ja levyjen dokumentaatio ylellinen. E-duuri-konsertossakin laiskat tempot saavat soiton kuulostamaan varovaiselta, miltei taustamusiikilta. Mezzosopraano Stéphanie d’Oustracin levyllä hulluuskohtauksia voi tarkkailla turvaetäisyyden päästä, mutta kyse on myös hulluuden varjolla esitetyistä radikaaleista käsityksistä mm. Viisiosaisessa viulukonsertossa vimmaisten nopeiden osien ja hitaan ”Yömusiikin” tasapaino on onnistunein. . Sen vaikuttavin osuus on Masamitsu San’nomyan oboesoolo hitaassa osassa. Savall antaa Eroica-sinfonialle sotaisaa pauhua, mutta raivaa tilaa persoonallisesti muotoilluille yksityiskohdille. . Tutummassa d-molli-konsertossa BWV 1052 ja f-molli-konsertossa BWV 1056 draama ja rytminkäsittely toteutuvat puolitehoisesti. Finaalissa purkautuu vastustamaton kumousenergia ja voitonriemu. Eroica-sinfonia näyttäytyy monumentaalisena draamana, jossa hidas osa on syventynyt kouraisevaksi muistokirjoitukseksi, mutta ratkaisu tulee valloittavasti eritellyssä finaalissa. No, eipä ole tarkkuudestakaan tehty pakkopaitaa. d’Oustrac on levyttänyt ennenkin ääritiloissa rimpuilevia naishahmoja ja yhdistää taitavasti tempoilevan fraseerauksen ja villin ornamentiikan terävään ranskan kielen ääntämykseen. Hindemith syyllistyy hetkittäin patenttiratkaisuihin, mutta hitaissa osissa on myös riipivää kauneutta. BIS-2402. Lopputulos on ulkoisesti moitteeton, mutta muistuttaa nykyisin liian usein kohdattavia esityksiä, joiden pääpaino on siinä, mitä ei tehdä – ei virheitä, ei mitään liikaa, ja riskejä ei oteta lainkaan. Siitä seuraa intoa ja eläytymistä, jos toisinaan myös ylimääräistä puristusta, joita Eschenbachin kaitseva käsi rajoittaa. Masato Suzuki, cembalo, Bach. Masato Suzuki on perinyt isältään Masaakilta klaveristintaitonsa ja Japanin Bach-kollegion, jotka BIS yhdistää uudessa Bachin cembalokonserttojen kokonaislevytyksessään. ANTTI HÄYRYNEN Beethoven Ludwig van Beethoven: Sinfoniat nro 1–5. Nokkahuilistinsa johdolla pirteästi soittava Amarillis-yhtye täydentää levyä mainioilla soitinnumeroilla. Kamarimusiikillinen vuorovaikutus oli viimeistellympää Chaillyn ja Abbadon kokonaislevytyksissä, mutta Eschenbach ymmärtää paremmin musiikin R ONDO C LASSIC 10|2020 53 CD | naishahmot. Säveltäjän vimmatun nopeat ja paljon kinatut metronomitempot pistävät esittäjiltä usein selän seinää vasten, mutta Savall antaa musiikin hengittää eikä kahlitse itseään vauhtikoneeseen. Destouchesin Le Carnaval et la folie muistuttaa hulluuden kumouksellisista piirteistä. Stephen Waarts, viulu, Timothy Ridout, alttoviulu, Ziyu Shen, viola d’amore, Christian Schmitt, urut, Kronberg-akatemian solistit, Schleswig-Holsteinin festivaaliorkesteri, johtajana Christopher Eschenbach. Alia Vox AVSA 9937 (3 cd). Koska Bach muokkasi cembalokonserttonsa varhaisemmista teoksista, tuntuu oikeutetulta rekonstruoida niiden jatkoksi uusi teos, kantaattiin nro 35 pohjautuva d-molli-konsertto BWV 1059R. Keskeneräisenäkin kyseessä on juhlavuotta ryhdistävä, rikas ja elinvoimainen kokonaisuus, jossa Beethoven haastaa perinteen ja katsoo tulevaisuuteen. Viides sinfonia ei juutu päätä seinään takovaan kohtalouskoon, vaan löytää sähäkän draaman kumppaniksi ylevän runollisuuden. 1, BWV:t 1052, 1056, 1059R, 1053. André Cardinal Destouchesin ja Marin Marais’n kaltaiset hovisäveltäjät saivat kohtauksiinsa ja kantaatteihinsa mytologisten hahmojen (Semele) ylevyyttä. Collegium Japan. ANTTI HÄYRYNEN Hindemith Paul Hindemith: Kamarimusiikit nro:t 4–7: Konsertto viululle ja kamariorkesterille op. . Meidän hehkeän hedonistiselle ajallemme tällainen Bauhaus-henkinen käytännöllisyys, saksalaisista marsseista tislattu rytmienergia ja poseeraamaton soitintaituruus voi olla vierasta, mutta on välillä vapauttavaa kuunnella musiikkia, joka vetoaa enemmän korviin ja arkkitehtuuriin kuin tunteisiin. 4672. Le Concert des Nations -orkesteri on laajennettu ammattiopiskelijoilla yli 50:een soittajaan, joiden into ja energia on käsin kosketeltavaa. Urkukonsertto oli Frankfurtin radion tilaus ja sointikuvansa puolesta yksi ensimmäisistä ”radiofonisista” sävellyksistä. 46/1, Konsertto uruille ja kamariorkesterille op. Christopher Eschenbach on johtanut Schleswig-Holsteinin musiikkifestivaalien orkesteria vuodesta 2004 ja poiminut solisteikseen toistaiseksi tuntemattomia nuoria virtuooseja. Hulluus pyrittiin eristämään sitä varten keksittyihin laitoksiin, mutta se herätti myös tirkistelevää mielenkiintoa siinä missä julkiset teloitukset. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI & KONSERTOT Bach Johann Sebastian Bach: Konserttoja cembalolle ja jousille Vol. . Ondine 1357-2. Puhallinsoolot ovat kautta linjan tavallista yksilöllisempiä. Neljännessä sinfoniassa salaperäinen aavistelu kohtaa taiten suunnatun rytmienergian. . Couchet-cembaloa soittavan Suzukin ja Bach-kollegion kamarimusiikillinen ote on perusteltu ja tasapainoinen. Näiden tulkintojen voima on monitasoisuudessa, taidossa antaa merkitys jokaiselle väliäänelle, soitinnuksen yksityiskohdalle tai karakterin muutokselle. Neljää viimeistä sinfoniaa odottaa vesi kielellä. Alttoviuluja viola d’amore -konserttoja Hindemith soitti itse, ja persoonallinen samaistuminen soolosoittimeen kuuluu. Kahta ensimmäistä sinfoniaa hallitsee huumori ja draama. Koronaepidemia sotki Jordi Savallin kokonaislevytyksen, josta ennätettiin julkaista viisi ensimmäistä sinfoniaa. 36/4, Konsertto viola d’amorelle ja kamariorkesterille op. Aapo Häkkinen ja HBO tarjoavat näihin teoksiin eloisamman vaihtoehdon (Aeolus). Nuoren Händelin hylätyn rakastajan valitus (Ah crudel nel pianto mia) sopii hyvin tähän yhteyteen, mutta Purcellin tutut hulluuskuvaukset (Bess of Bedlam, From Rosy Bow’rs) tuntuvat tässä yhteydessä turhilta. Vuosina 1925–27 syntyneet ”kamarimusiikit” – toinen osa Ondinen kokonaislevytystä – kuuluu ensin mainittuun osastoon. Le Concert des Nations, johtajana Jordi Savall. Paul Hindemith kapinoi romantiikkaa vastaan 1920-luvulla sekä asiallisella objektiivisuudella että rämäpäisellä anarkismilla. Nämä ovat perioditulkintoja, joissa kovakapulaiset patarummut paukkuvat ja venttiilittömät vasket törähtelevät. naisen asemasta
Vaikka Rothilla on koko ajan kokonaisarkkitehtuuri tähtäimessään, jotain teosten romanttisesta alttiudesta ja eetoksesta jää silti sivuun. Ilman kapellimestaria soittava Berliinin Vanhan musiikin akatemia tuo Händelin musiikkiin germaanista ärhäkkyyttä ja tiukempaa rytmistä profilointia. Viulisti Julien Chauvin ja Le Concert de la Loge näyttävät, että nämä konsertot ovat aivan yhtä jännittäviä kuin säveltäjän tunnetummat konsertot. Myrios MYR028. . Chauvin on kohtausten taiturillinen diiva, jota ranskalaisorkesteri härhii, yllyttää ja myötäilee herpaantumatta. Vaikka konserton harmoninen kieli on vakaan modernia, paistaa sen kerronnallinen selkeys läpi dynamiikan, sointivärien ja melodian keinoin. Itse asiassa nämä kuuluvat aikamme vaikuttavimpiin Bachnäkemyksiin, olipa soitin mijonkinlainen pelastusoperaatio, jossa osoitetaan, että säveltäjä osasi käsitellä orkesteria ja muiden sekä hänen oma kritiikkinsä oli perusteetonta. ANTTI HÄYRYNEN Lieberson Peter Lieberson: Songs of Love and Sorrow, The Six Realms. Harmonia mundi HMC 902216. Rothin raikas ote istuu mainiosti nuorekkaisiin sinfonioihin. . Jo alun sellomotiivi maalaa vahvan mollitunnelman, ja sävelkieli on selkeästi Six Realmsia tonaalisempi ja romanttisempi, anteeksipyytelemättömän tunteellinen. Zimmermannin alttoviulutulkinnat kuulostavat astetta luontevammilta ja varmemmilta kuin taannoin Antoine Tamestitin ja Kim Kashkashianin. Julien Chauvin, viulu, Le Concert de la Loge. Keväinen kuohunta yltää lisänimeä kantavasta esikoissinfoniasta John Finsonin editoimaan d-molli-sinfonian varhaisversioon. Se ei ehkä saa vettä herahtamaan kielelle, mutta Vivaldi osoittaa jälleen kerran ennakkoluulot vääriksi. Harmonia mundin hieno äänitys on vuodelta 2015, ja alle viisikymmenminuuttisenakin levy on jokaisen sekuntinsa arvoinen. Gerald Finley, bassobaritoni, Anssi Karttunen, sello, Radion sinfoniaorkesteri, Hannu Lintu, kapellimestari. Tabea Zimmermann, alttoviulu. Yksityiskohdiltaan runsaat osat vaihtuvat yllättävän nopeasti; niitä tekisi mieli kuulostella pidempään, mutta eikö maailmalliseen takertuminen estäkin pääsyn nirvanaan. Kuutta konserttoa erottaa toisistaan ulkoisesti vain sävellaji ja kataloginumero. Schumannin orkesteriteoksissa tuntuu aina olevan käynnissä germaanisen juurevuuden ja kursailemattoman kulmikkuuden. Tanssirytmit kimmahtelevat ja kontrapunkti piirtyy vuorenvarmana, vaikka preludeissa jää kaipaamaan sellon syvyysulottuvuutta. Orkesterisointi on läpivalaistu yksityiskohdissaan, mutta säilyttää sinfonisen painokkuuden. Kaipauksen ja erotiikan metaforilla ladattujen tekstien sovitus tuo paikoin mieleen Bartókin, toinen osa on harmonialtaan kuin Debussyn ja Ellingtonin jälkikasvua. ANTTI HÄYRYNEN SOITINJA KAMARIMUSIIKKI Bach – Kurtag Johann Sebastian Bach: Soolosellosarjat nro 3 & 4. Myrios MYR026. . Tabea Zimmermann on soittanut vuosikausia Bachin soolosellosarjoja alttoviululla, eikä epäröi hyödyntää modernin soittimen rekisteriä ja klassisen jousen ketteryyttä. Kolmas ja neljäs sarja soivat näissä tulkinnoissa sellotulkintoja nopeampina ja dynaamisempina. Ondine ODE 1356-2 . Myös François-Xavier Roth luottaa Gürzenich-orkesterin standardisoittimiin ja konserttitaltiointiin. Sointivärit ovat kirkastuneet historiallisia soittimia hyödyntävissä levytyksissä, joita ovat hallinneet englantilaiset periodiyhtyeet. Händel oli kotonaan kummassakin kulttuurissa, ja näissä esityksissä tutut menuetit, hornpipet, aariat ja rigaudonit loikkaavat kaiuttimista huonetilaan ja tempaavat kuulijan kuninkaalliseen juhlatunnelmaan. Pablo Nerudan runoihin tehty Songs of Love and Sorrow syntyi Liebersonin vaimon kuoltua syöpään. SANTERI KAIPIAINEN Schumann Robert Schumann: Sinfoniat nro 1, ”Kevät”, ja 4. . Händelin Vesimusiikin kolme orkesterisarjaa ovat barokin tai minkä tahansa musiikin valloittavimpia luomuksia, svengaavien tanssirytmien ja säkenöivien sointivärien juhlaa. ANTTI HÄYRYNEN Händel Georg Friedrich Händel: Vesimusiikkia, sarjat 1–3. Kölnin Gürzenich-orkesteri, johtajana François-Xavier Roth. Tulkinnan parametrit tulevat objektiivisesti ajattelevasta HIP-suuntauksesta, Schumann sen sijaan oli subjektiivinen sielu. RSO avaa kahdella teoksella säveltäjän maailmaa: The Six Realms liittyy Liebersonin elämänkatsomukseen, kuvaten buddhalaisia jälleensyntymän tasoja, joiden läpi sellosolisti (mainio Anssi Karttunen) vaeltaa, Maailmansuru-avauksesta ensin intensiiviseen helvettiin ja sieltä nälkäisten aaveiden, eläinten, ihmisten ja jumalten maailmoihin. Akademie für Alte Musik Berlin. Naïven monumentaalinen Vivaldin teosten levysarja esittelee viulukonserttojen kahdeksannessa osassa teoksia, jotka liittyvät eri tavoin näyt2011) sävellykset ovat jääneet Suomessa yllättävän varjoon. . Gerald Finleyn vakaa tulkinta on paikoin hieman tasapaksu; koskettavuus kaipaisi intensiteettiä joka säkeeseen. Peter Liebersonin (1946– 54 R ONDO C LASSIC 10|2020 CD. Musiikki ja esittäjät liikkuvat kaiken aikaa veitsen terällä, mutta eivät anna tunteiden tai tehokeinojen läikkyä yli. Ja luonnollisesti hän tulkitsee Schumannin neljännestä sinfoniasta varhaisemman (1841), yhtä aikaa ”Kevät”-sinfonian kanssa syntyneen version. Se suorastaan räjäyttää hämähäkinverkot tästä musiikista ja tarjoaa verevän vaihtoehdon brittiorkesterien elegantille, mutta usein pidättyväisemmälle soitolle. Naïve OP 30585. György Kurtág: Kuusi kappaletta kokoelmasta Signs, Games and Messages. tämötaiteeseen. Neljännen laulun sävelkieli on paikoin jopa musikaalinomainen, mutta viidennen häilyvänsumuiset jäähyväiset lumoavat. . . . Gardiner levytti teokset aikoinaan periodisoittimin, mutta viimeksi livenä Lontoon sinfoniaorkesterin kanssa. . Tempot ovat reippaita, vibratoa vähän ja vasket rämähtävät iskevällä innolla. ANTTI HÄYRYNEN Vivaldi Antonio Vivaldi: Viulukonsertot RV 187, 217, 235, 321, 366 ja 387
Se sisältää tradikimaroita häiden purppuriperinteestä ja alkutervehdyksestä, soittajien sukujen musiikkia, kaustislaisten mestarien sävelmiä sekä lauluja ja tangoja. Jean-Efflam Bavouzet, piano. Nimikkoteos confluence / divergence kitaralle ja pienelle yhtyeelle on henkeäsalpaava sointileikki, jossa soittimien tutut roolit keikahtelevat sijoiltaan. Akkapelimannit. Paraphrase II – ”Giant steps and eden acid” -teoksen lähteinä ovat Coltranen bebop-jazz sekä teknogenre acid house. Teoksissa ihastuttavat niin muotoratkaisut kuin soinnilliset detaljit. Jousikvartettoteos Elogio de la sombra, tummasävyinen soiva runosarja Jorge Luis Borgesin teksteihin, jää levyllä hieman väliinputoajaksi. Sebastian Hilli (s. Beethovenin pianosonaatit aiemmin levyttänyt Bavouzet nautiskelee kollegojen estradihenkisemmistä teoksista. ANTTI HÄYRYNEN Hilli Sebastian Hilli: confluence / divergence, Elogio de la sombra, Paraphrase II. Johann Nepomuk Hummel: Pianosonaatti nro 3 op. Se sallitaan, ja kukapa muu klassinen pianisti tällaiseen uskaltautuisi kuin sellainen, jolla on jo taustaa. Vauhtia ja yksityiskohtia riittää, mutta Hillin vahvuus on kyky rakentaa teoksensa virtaaviksi kokonaisuuksiksi, joissa jokainen elementti on mietitty ilman että kontrolli olisi pois ilmaisun vapautuneisuudesta. Hummelin lailla myös salzburgilaissyntyinen Wölfl oli Mozartin oppilas, ja hänellä oli vuonna 1799 Beethovenin kanssa sovinnollisesti päättynyt pianistinen kaksintaistelu. . . Vladimir Cosma, Fridrich Bruk, Elton John, Stephen Sondheim, Eino Hurme, Rauno Lehtinen, Unto Mononen ym. Tyyli etenee Clementin ja Hummelin klassismista kohti Duskä hyvänsä. Levyn otsikkona on Solo II, sillä Zimmermann levytti Bachin ensimmäiset sellosarjat jo kymmenisen vuotta sitten. Perimmäinen sanoma lienee, etteivät suurimmatkaan säveltäjät tee työtään tyhjiössä ja ’ajan henki’ on kollektiivisen historian tuote, joka syntyy vuorovaikutuksessa. Parasta iskuvoimaa on Wiljami Niittykosken Kaustislaisessa marssissa ja Kentalan omassa, harmonisesti yllättävässä Mosalan Olokan flikuleerissa. Sovituksissa ei ole lähdetty revittelemään – komppikin pysyttelee perinteisessä yksinkertaisuudessa – mikä tekee tunnin kestosta hieman puuduttavan ja hankaloittaa kappaleitten erottamista toisistaan. Liitteeksi levyttämissään näytteissä hän demonstroi näitä yhtäläisyyksiä yksityiskohtien kautta. Jouni Somero, piano. Muut jäsenet Kaija Saarikettu, Maria Pulakka, Minna Järvelä, Leenakaisa Sandberg, Merja Wirkkala, Jaana Virkkala ja Kaarina Nisonen ovat kukin pelimannisukujen kasvatteja ja musiikin ammattilaisia, pääosin klassisen musiikin puolella, ja yhteys kotiseutuun on säilynyt vahvana. Fg 100 . Kairos 0015078KAI . Viittaukset ja merkitykset kasautuvat komplekseiksi mutta helposti hahmottuviksi, mukaansatempaaviksi maailmoiksi. Alba ABACD 23 . Jouni Somero on päässyt levytysurallaan 100 levyn etappiin, ja hän juhlistaa sitä sovituksilla tunnetuista rakkausaiheisista iskelmistä ja muista ikivihreistä melodioista. . taan. Asteikkoja, sekvenssejä ja muita patenttiratkaisuja kuullaan kosolti, mutta näyttävän virtuoosisesti toteutettuna. Kiitokset ansaitsevat myös Marc Vignalin esittelytekstit. Mm. Barokkiviulistina mainetta niittänyt Kaustisen kasvatti Kreeta-Maria Kentala perusti Akkapelimannit jo 1980-luvulla vastavoimaksi pelimannipitäjän miesvoittoisille yhtyeille. 1990) on ehtinyt niittää jo rutkasti ansaittua mainetta etenkin palkituilla orkesteriteoksillaan. Yli 30 vuoden taipaleen ensilevytys on poikkileikkaus Akkapelimanneille äidinmaidossa tulleeseen elävään perinteeseen. Hilli antaa jännitteen kehkeytyä pikku hiljaa, kunnes kumpikin musiikillinen subteksti päästetään vuorollaan irti kahleissekin romanttisempaa ilmaisua. Lämpimän intiimiä sointia ja suoraa otetta Somero ei ole häirinnyt kovin improvisoivilla kuvioinneilla, mikä tähän tyyliin voisi myös kuulua. SANTERI KAIPIAINEN Somero Love Story. Chandos on tavoittanut hyvin Yamaha CFX -flyygelin robustin saundin. 50/1. Jan Ladislav Dussek: Pianosonaatti op. Ammattilaistekniikkaan yhdistettynä tulos on monipuolinen käyntikortti Kaustisen musiikkiin R ONDO C LASSIC 10|2020 55 CD autenttisella puisen seuraintalon akustiikalla. Toivottavasti kahta viimeistä sarjaa ei tarvitse odottaa yhtä kauan. Hallusinaatiot, hurmos ja mielenkuohut ovat tyypillisiä olotiloja. Beethoven on ollut 250-juhlavuotenaan niin vahvasti tapetilla, että on virkistävää kääntää katse hänen ympäristöönsä. Chandos CHAN 20128. József Hárs. Bavouzet kaivaa musiikista taitavasti ajan henkeen liittyviä yhteyksiä Beethoveniin. Kaiken tämän urakoinnin jälkeen hän on halunnut rauhoittua ja tarjota romanttisen rentoutumishetken. . . Sovituksista olisi kaivannut enemmän tietoa. ANTTI HÄYRYNEN Niittykoski ym. 33/3. 61 ”Élégie harmonique”, musiikillisia näytteitä. 20. Bachin teosten väliin Zimmermann on sommitellut oman sarjansa György Kurtágin ”Merkeistä, peleistä ja viesteistä” (1961–2005). Petri Kumela, kitara, Uusinta Ensemble, joht. Joseph Wölfl: Pianosonaatti op. HARRI KUUSISAARI. Leikkisät ja houreiset pinnat läpäisevät toisiaan Petri Kumelan villin kitaran toimiessa välittäjänä. Valikoima Muzio Clementin (1752–1832), Jan Ladislav Dussekin (1760–1812), Johann Nepomuk Hummelin (1778–1837) sekä tuntemattomamman Joseph Wölflin (1773–1812) pianosonaatteja kertoo, minkälaisesta mainstreamista Beethovenin teokset kasvoivat. Muzio Clementi: Pianosonaatti op. Itävaltalaisen uuden musiikin levy-yhtiö Kairoksen julkaisulla virtuoottinen Uusinta Ensemble esittelee Hillin hienoja kamariteoksia muutaman vuoden takaa. Askeettisesta, välähdyksenomaisesta tiiviydestään huolimatta kappaleista syntyy samankaltainen soolokamppailu soittotaidon, ilmaisun ja sanoman välillä. Hän aloitti 1989 vaikeimmalla mahdollisella musiikilla, Lisztin transsendentaalisilla etydeillä, ja on sen jälkeen saanut mainetta suurista projekteistaan kuten Sergei Bortkiewiczin tuotannon kokonaislevytyksestä ja harvinaisuuksien esiin kaivamisesta. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Hummel ym. Otsikolla ”The Beethoven Connection” kaikkialle ennättävä ranskalaispianisti Jean-Efflam Bavouzet luotaa säveltäjäpianisteja, jotka elinaikanaan olivat suuria kuuluisuuksia, vaikka sittemmin ovat jääneet Beethovenin varjoon. . Vaikka tuottajana toiminut säveltäjä on antanut tulkinnoille siunauksensa, olisin kaivannut jousilta aistikkaampaa sointia Borgesin runojen äärellä
SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI Pe 27.11. S. Vanhassa kirkossa. ja To 19.11. Virva Puumala, sopraano, Maiju Vaahtoluoto, mezzosopraano, Jussi Myllys, tenori, Petteri Salomaa, baritoni, Chorus Cathedralis Aboensis. To 26.11. Pe 18.12. Englund: De Profundis, Unsuk Chin: Cantatrix Sopranica, Tshaikovski: Entr’acte (Élégie), Mozart: Sinfonia nro 26 Es. La 26.11. Ke 18. Beethoven: Septetto Es, Sinfonia nro 5 c. Amalie Stalheim, sello, Elina Vähälä, viulu, Tomas Djupsjöbacka, sello, Daniel Saur, lyömäsoittimet, Tuuli Lindeberg, sopraano, Johan Fagerudd, runonlausunta, Meta4. Schuman: Viulusonaatti nro 1, Webern: Neljä kappaletta viululle ja pianolle, Brahms: Viulusonaatti Es, Schumann: Viulusonaatti nro 2. Hannu Lintu, joht. Tower: Fanfare for the Uncommon Woman nro 1, Copland Appalakkien kevät (sarja sinfoniaorkesterille, Gershwin: Pianokonsertto F. ja La 26.11. Beethoven: Sinfonia nro 9. Beethoven: Sinfonia nro 9. Rusk-festivaali. Han Kim, klarinetti, Mirka Viitala, piano. Markus Lehtinen, joht. La 26.11. Orkesterien julkaisemissa ohjelmatiedoissa ajalle 18.11.–20.12. Su 29.11. Rautavaara: A requiem in our time, Helvi Leiviskä: Pianokonsertto op. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa Pe 20.11. Lindberg: Marea, Schubert: lauluja, Brett Dean: Pastoral symphony. Su 6.12. To 10.12. EMO Ensemble. Su 22.11. E. Sibelius: Bardi, Pingoud: Sinfonia nro 1, Saariaho: Maan varjot, uruille ja orkesterille, Sibelius: Finlandia. Bach – C. Hartmann: Viulukonsertto, Puumala: Tear, Rautavaara: Sinfonia nro 2. Kirill Gerstein, piano. Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, viulu, Tuija Hakkila, fortepiano. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI Su 22.11. Ljadov: Kikimora, Wigglesworth: Pianokonsertto, Knussen: Scriabin Settings, Stravinsky: Symphony in C. Susanna Mälkki, joht. Su 20.12. Hannu Lintu, joht. Bravade-nokkahuilukvartetti. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI La 21.11. ja Pe 20.11. Su 6.12. P. Pe 18.12. Bach: Fuuga (Ricercar à 6 voci), Berg: Kamarikonsertto pianolle, viululle ja 13 puhaltimelle, Schönberg: Verklärte Nacht. Pe 18.12. ja piano, Ossi Tanner, piano, Anton Mejias, piano. Anna Clyne: Sound and Fury, Brett Dean: And once I played Ophelia, Louise Farrenc: Sinfonia nro 3. Beethoven: Sinfonia nro 9 d. Miina-Liisa Värelä, sopraano, Virpi Räisänen, mezzosopraano, Félix Loic, tenori, Tommi Hakala, basso, Musiikkitalon kuoro. Anu Komsi, sopraano, Piia Komsi, sopraano, Pasi Hyökki, kontratenori. Carolin Widmann, viulu. ja Pe 11.12. Sibelius: Väinön virsi, Helvi Leiviskä: Sinfonia brevis, Lotta Wennäkoski: Flounce, Sibelius: Finlandia. KYMI SINFONIETTA Ke 18.11. S. Chloe Dufresne, joht. Salonen: Mania, Poulenc: Sinfonietta. Beethoven: Sonaatti viululle ja pianolle nro 4 ja G, Pianotrio B, Jousikvartetto f. on puutteita, ja muutokset ovat mahdollisia. Risto Joost, joht, Jonathan Roozeman, sello. Johannes Gustavsson, joht. Jan Lehtola, urut. Aapo Häkkinen, joht. John Storgårds, joht. Haydn: Trumpettikonsertto, HK Gruber: 3 MOB Pieces + Manhattan Broadcasts, Beethoven: III osa jousikvartetosta nro 7, Dean: Testament, Beethoven: Leonore-alkusoitto. Nuorten solistien konsertti. Ludwig van Beethoven: Missa solemnis. Isabelle Faust, viulu, Alexander Melnikov, piano. Tuuli Takala, sopraano, Tuomas Katajala, tenori, Tuija Knihtilä, altto, Shenyang, basso. Aleotti – Bingeniläinen – J. Ritarihuoneella. Raymond Cox, liidaus. Pe 11.12. Olli Mustonen, joht. Marcello: Oboekonsertto d, Mendelssohn: Sinfonia nro 3. (klo 19) Tarmo Peltokoski, joht. Pekka Kuusisto, joht. 7, Cecilia Damström: Tundo!, Crusell: Klarinettikonsertto nro 2 f, Sibelius: Finlandia. Rafael Payare, joht. Sibelius: Sarja viululle ja jousille, Janá?ek: Idylli, sarja jousiorkesterille, Glass: osa Sinfoniasta nro 3, Rautavaara: Divertimento. Pe 11.12. 57 R ONDO C LASSIC 10|2020 ORKESTERIEN MARRAS-JOULUKUUN KAUSIOHJELMA RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Yle radio 1:ssä. Schaumansalissa. Anna-Maria Helsing, joht. Matthias Goerne, baritone. Uusi Helsinki -kvartetti, Naoko Shibayama-Aarnio, piano. Tami Pohjola, viulu, Kasmir Uusitupa, viulu. Pekka Kurki, laulu. Julian Rachlin, joht. Ryan Wigglesworth, joht. Trad, Kilar: Orawa, Nuorvala: Quaedam variationes ex ”Bene quondam” (ke), Kancheli: Silent Prayer, Julia Wolfe: Fuel, Anders Hillborg: O dessa ögon, Elgar: Introduction & Allegro.. Kotkan konserttitalossa. Musiikkitalossa. Matthew Hall, joht. | SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa To 19.11. Linda Fogelsone, viulu. & trumpetti. Danae Kontora, sopraano. Michael Francis, joht., Ossi Tanner, piano. Dima Slobodeniouk, joht. Su 6.12. Ti 8.12. Sallinen: Palatsin portailla, alkusoitto oopperasta Palatsi, Klami: Revontulet, Sallinen: Onko Suomessa kevät, Kähärä: Kalevalaispoljentoinen kuorokappale, Sallinen: Lemminki ja Saaren neidot (musiikista televisionäytelmään Rauta-aika), Linna: Kultainen nuoruus, Sibelius: Finlandia. Tuomas Lehto, sello, Rameau: Alkusoitto oopperasta Pigmalion, Saint-Saëns: Sellokonsertto nro 1 a, Schubert: Sinfonia nro 5 B. Ritarihuoneella. Turun yliopiston kuoro. John Storgårds, joht. Hannu Lintu, joht. (Sellosalissa) Alexander Melnikov, piano, Isabelle Faust, viulu. (klo 17) Laura Netzel: Sonaatti sellolle ja pianolle, Edith Sohlström: Elegia, Helvi Leiviskä: Pianokvartetto. Pe 27.11. (Betel-kirkossa) Hosokawa: Spell Song oboelle, Golijov: Tenebrae 1 & 2, Pärt: Fratres, Shostakovitsh: Pianokvintetto g. Silvia Marjanen, viulu, Milja Paloneva, trumpetti, Siri Piippo-Pinho, viulu, Ilta Attila, saksofoni, Laura Linkola, kapellimestari, Laasi Liimatainen, Joona Nurmilaine, Aaro Salmela, käyrätorvi, Emilia Palo, piano, Iiris Piri, sello. Santtu-Matias Rouvali, joht. Antti Rissanen, joht. & viulu. J. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa Pe 25. To 10. Ti 8.12. Klaus Mäkelä, joht. Bach, Telemann, Veracini. Hana Blažíková, sopraano. Bach – Telemann. Ke 16.12. Tapiolan kamarikuoro. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa To 19.11. ja Pe 20.11. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa To 19. To 10. Alexei Ogrintchouk, joht. Webern: Neljä kappaletta viululle ja pianolle, Brahms: Pianokonsertto nro 1. Su 6.12. Anton Steck, viulu ja liidaus. Geist, Kirchoff, Marini, Monteverdi. ja Pe 11.12. Pe 18.12. Beethoven: Jousitrio G, Penderecki: Jousitrio, Tanejev: Jousitrio h. Outi Tarkiainen: Joye, Mozart: Konsertto kolmelle pianolle, Tarrodi: ”Acanthes” konsertto 2 viululle ja jousille. Marc-André Hamelin, piano. Pe 18.12. ja oboe. Su 13.12. Bach – Dufay – Hille – Pärt. Håkan Hardenberger, joht
Tuuli Lindeberg, sopraano. ja To 26.11. 46/8, Laura Netzel: Pianokonsertto op.84 (ke), Brahms: Sinfonia nro 4 e. Kokkonen: Il paesaggio, Madetoja: Kuoleman puutarha Weber: Sinfonia nro 1. Snellman-salissa. Seinäjoki-salissa. To 17.12. Stefan Lindgren, piano. Erkki Lasonpalo, Mozart: Viulukonsertto nro 4 ja Sinfonia nro 39 Es. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa To 19.11. Dvo?ák: Slaavilainen tanssi op. Laura Linkola, joht. To 3.12. Eero Lehtimäki, joht. Lappeen Marian kirkossa. Sibelius: Pellèas et Mèlisande, Veli Kujala: ShapeShifter, Sibelius: Sinfonia nro 5 Es. ja Pe 18.12. 131. Cimarosa: Il maestro di cappella, Mascagni: Cavalleria Rusticana. Christoffer Sundqvist, klarinetti. Tibor Bogányi, joht. 8 G. Ville Matvejeff, joht. Daniela Musca, joht. Bach: Huilukonsertto d, Ferroud: Trois pièces pour flute seule, Debussy: Petite suite, Poulenc: Huilusonaatti, Godard: Valssi, sarjasta op. Jaakko Kuusisto, joht. Jyväskylän oopperakuoro. Jukka Untamala, joht. Massimo Lambertini, joht. To 3.12. Petteri Waris, harmonikka. Beethoven: Tero Latvala, viulu/liidaus. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Kaupungintalossa To 10.12. OULU SINFONIA Madetojan salissa To 19.11. Ke 16.12. Tomas Djupsjöbacka, joht. To 17. 2020 K AMARIMUSIIKKIA PIE TARSA ARESSA TAITE E LLINE N JOHTA JA Anna-Maria Helsing VUODE N SÄVE LTÄ JÄ Juhani Nuorvala V U O D EN T EEMA Less is More – More or Less. La 19.12. Erkki Lasonpalo, joht. Fougstedt: Juhlasoitto, Rautavaara: Requiem, Kuula: Suutelo ja Sinikan laulu, Kaski: Preludi, Sibelius: Sinfonia nro 7 ja Satu. Mendelssohn: Jousisinfonia, Vivaldi: Nulla in mundo pax sincera, Kernis: Musica Celesta, Corelli: Concerto grosso op. Francesca Micarelli, sopraano. Busch: Capriccio, Antti Auvinen: tilausteos videolle ja orkesterille (ke), Beethoven: Viulukonsertto. Eero Lehtimäki, joht. Broström: Transit Underground, Tubin: Kontrabassokonsertto, Dvo?ák: Sinfonia nro. Jorma Panula, joht. 116. Sibeliuksen ja Merikannon lauluja. 6 D. . Su 6.12. Tuomas Katajala, tenori. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI Mikaelissa Su 20.11. James Lowe, joht. Erkki Lasonpalo, joht. Minna Pensola, viulu. 17.–21.11. To 26.11. Kulttuurikeskus Holkenissa. Bach: Jouluoratorio 1. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI Pe 18.12. Sari Nordqvist, Mika Nisula, Marja Haapaniemi, Hannu Niemelä, Margit Westerlund, Petteri Salomaa. Johannes Martin Kränzle, baritoni. & huilu. To 10.12. Antonín Dvo?ák: Tšekkiläinen sarja, Maurice Thiriet: Huilukonsertto. Nicolai: Alkusoitto operetista Windsorin iloiset rouvat, Mahler: Kindertotenlieder, Dvo?ák: Sinfonia nro. Beethoven: Ah! Perfido, Nordgren: Var bo gudarna laulusarjasta Edith Södergranin runoihin, Bizet: Au fond du temple saint, duetto oopperasta Helmenkalastajat, Beethoven: Sinfonia nro 9. Igor Eliseev, kontrabasso. ja viulu. Sekstetto kahdelle käyrätorvelle ja jousikvartetille op. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Teatteritalossa Ke 25. Kajsa Dahlbäck, Ida Wallén, Simo Mäkinen, Aarne Pelkonen, Kamarikuoro Psallite. Alexis Roman, huilu. Malin Broman, joht. 81b, Beethoven: Jousikvartetto op. Alexis Roman, joht. PORI SINFONIETTA Pe 27.11. Mihhail Gerts, joht. 045 108 9934 infopoint@schaumanhall.fi www.netticket.fi SEURA A ME ITÄ /ruskfestival @ruskfestival @ruskfestival TUTUSTU OHJE LMA AN www.ruskfestival.fi TAITE ILIJAT Elina Vähälä & Matilda Kaul, viulu Paavali Jumppanen & Emil Holmström, piano Amalie Stalheim, sello Tuuli Lindeberg, sopraano Niamh McKenna, huilu Daniel Saur, lyömäsoittimet Meta 4: Antti Tikkanen & Minna Pensola, viulu Atte Kilpeläinen, alttoviulu Tomas Djupsjöbacka, sello Eneko Iriarte, klarinetti Petteri Pitko, cembalo Anna-Maria Helsing Johan Fagerudd Kokkola Quartet Keski-Pohjanman Kamariorkesteri ym. Tshaikovski: Pähkinänsärkijä. Isa Halme, viulu, Juulia Pölönen, kantele, Pauliina Haustein, sello. www.rondolehti.fi/klasu-pro/ Virittäydy syksyyn nettiradio Klasu Prota kuunnellen! LIPUT Campus Allegro Infopoint Ti–Pe 10.00–14.00 Puh. Helena Juntunen, sopraano, Maiju Vaahtoluoto, altto, Jussi Myllys, tenori, Arttu Kataja, basso. ORKESTERIEN MARRAS-JOULUKUUN KAUSIOHJELMA 58 R ONDO C LASSIC 10|2020 Pe 27.11. Sally Beamish: Opus California, Copland: Konsertto klarinetille, jousille, harpulle ja pianolle, Britten: Muunnelmia Frank Bridgen teemasta. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI To 19.11. Raili Peltonen, piano & cembalo. 6/8 g, ”Joulukonsertto”. Puccinin lauluja ja joulumusiikkia. Fordell: Nocturne, Sibelius: Satu, Leiviskä: Intermezzo, Sibelius: Finlandia, mm. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Ke 9.12
Kokeile Kirkkomus iikkia – Tilaa ilmainen näytenume ro! * Kirkkomus iikki yllättää monipuolis uudellaan: Kuorolaulu , äänenmuo dostus, ammattim uusikkous, upeimmat klassikot ja musiikin uudet suuntauks et. KIRKKOMU SIIKKI – maamme vanhin musiikin aikakausle hti jo vuodesta 1925. Tieto ja tunne samassa paketissa. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 118 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 40,50 € + lehtitilaus 59 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!. * Lähetä viesti: skml@skml.fi tai tekstiviesti numeroon 050 336 5396 Kirjoita viestiin ”kirkkomusiikki” Näytelehtiä on saatavilla rajoitettu määrä
BBC kutsuu häntä yhdeksi aikamme suurista musiikillisista ajattelijoista ja osuu tapansa mukaan oikeaan. Hän on pedaalifundamentalisti, joka ei käytä Bachia soittaessaan kyseistä poljinta lainkaan, ja joka toisaalta seuraa Beethovenin radikaaleja ja näennäisen kaoottisia pedaalimerkintöjä kirjaimellisesti. Paria vuotta myöhemmin hän voitti televisioidun kulttuurikilpailun, jossa kaikki soittimet olivat mukana; finaalierässä oli hänen lisäkseen haitarinsoittaja. Kuten Schiff on osoittanut, molemmat päätökset ovat täysin mahdollisia ja ne auttavat luomaan, oikeissa käsissä, vaikuttavia tuloksia. Mestarin soittimena oli Musiikkitalon Bösendorfer.. 62 R ONDO C LASSIC 10|2020 IR ANDRÁS SCHIFF on tärkeä muusikko. Hän syntyi juutalaiseen perheeseen Budapestissa 1953. Kolmentoista ikäisenä Shiffille oli jo selvää, että hänestä tulee muusikko. Kuten monissa silloisen itäblokin maissa, poliittiseen sortoon liittyi myös antisemitismi, johon Schiff kertomansa mukaan törmäsi ensimmäisen kerran viisivuotiaana. Stalin oli kuollut samana vuonna, Unkarin kansannousun alkaessa Schiff oli kolmevuotias. Schiff kertoo, että jalkapallo oli hänelle kymmenenteen ikävuoteen asti paljon tärkeämpää kuin pianonsoiton harjoittelu. Mutta loppujen lopuksi nämä instrumentaaliset detaljiratkaisut, niin kiinnostavia kuin ovatkin, eivät paina paljoa sen rinnalla, että Schiff pystyy taiteilijana menemään syvemmälle inhimillisiin peruskysymyksiin kuin juuri kukaan muu pianisti. Tämä koettiin taas kertaalleen Helsingissä äskettäin, lokakuussa, kun hän soitti unohtumattoman konsertin Musiikkitalossa. Hän on lisäksi niitä harvoja pianisteja, jotka ovat vaikuttaneet instrumenttinsa vallitseviin esityskäytäntöihin. Teksti: MATTI RAEKALLIO mestari puhuu s András Schiffin resitaali oli Helsingin musiikkisyksyn huippukohtia. Se kuului Radion sinfoniaorkesterin sarjaan. Hänen musiikillinen lahjakkuutensa havaittiin varhain, kuinkas muuten, mutta mikään ihmelapsi hän ei ollut. Erityisesti Schiffin pedaalinkäyttö on saanut useimmat aikaansa seuraavat kollegat kyseenalaistamaan omia ratkaisujaan. Hän sai ensimmäiset soittotuntinsa viisivuotiaana perhetuttavalta, siirtyi sitten musiikkiopistoon, ja esiintyi orkesterin kanssa ensi kertaa yhdeksänvuotiaana. Se oli ainoa kilpailu, jonka hän eläessään voitti, mikä kertoo musiikkikilpailuista enemmän kuin András Schiffistä. András Schiff on kulkenut pitkän tien tullakseen siksi, mitä nyt on
”Tule nyt jo.” Kolmas osa Schiffin käsissä oli kuin eskapistinen silmien sulkeminen todellisuudelta – kunnes osan triotaite palautti staccatot, nyt iskevillä voimakkailla synkoopeilla. ?. Kuten usein siihen aikaan, varsinaisen työn tekivät assistentit, jotka olivat huomattavia muusikoita itsekin: György Kurtág ja Ferenc Rados. Ajatus on vanha ja usein toistettu, eikä siltä tämän teoksen kanssa voi välttyä, jos vain sallii itselleen sen, että mikään musiikki voi ylipäänsä koskaan viitata mihinkään muuhun kuin itseensä. S. Pál Kadosa, kunnianarvoisa hahmo, jolta Schiff sai lakonisia mutta hyödyllisiä ohjeita. Ennen kaikkea kuitenkin Schiff tutki Bachiaan itse, soittaen ja opiskellen käytännössä säveltäjän koko tuotannon. Schiff sanoi haastattelussaan konsertin yhteydessä, että hänelle tämä sonaatti käsittelee kuolemaa. Hänen pääopettajansa oli Prof. Kaikki Bachin klaveeriteokset hän soitti ulkoa jo vuosikymmeniä sitten. Sonaatissa kuoleman merkkeinä ovat lyhyet motiivit. No, tottelematon poika ei hypännyt, ja tuli lopulta kymmenien miljoonien kiinalaisten piano-opiskelijoiden roolimalliksi. Ymmärrystä auttaa ja rohkaisee, jos on edes hyvänpäiväntuttu semiotiikan kanssa. Hyvätkään laitteet eivät koskaan korvaa läsnäoloa samalla hetkellä ja samassa tilassa, jossa suuri taiteilija elää ja kokee suuren teoksen. Schiffin kertomukset varsinkin Radosin opetuksesta ovat kuin esimerkkitapauksia Alice Millerin ”mustasta pedagogiikasta”. En tässä todellakaan vertaa Lang Langia ja András Schiffiä taiteilijoina – huvittava ajatus, sinänsä – mutta muutettavat muuttaen: taustan traumaattisuus ja sen voittaminen on ilmeinen piirre kummallekin. Tärkeintä on seurata hänen syvällisiä huomioitaan ja nauttia niistä ainutlaatuisista asioista, joita hän löytää tutuistakin teoksista. Tulee ajatelleeksi, mitä Heinrich Heine sanoi Lisztistä esiintyvänä taiteilijana: soitin katoaa, ja jäljelle jää musiikki. ”Sinä!” Finaaliosa alkaa yhden sävelen yhtäkkisellä forte-piano-korostuksella, jonka monet suuret Schubert-tulkitsijat kuten Sviatoslav Richter ja Ralf Gothoni tekevät ilman mitään armoa. Schiff soitti nekin selkeästi, kuivemmin kuin monet ja ikäänkuin kärsimättömästi, ankarasti, viivyttelemättä viimeistä säveltä yhtään, toisin kuin monet kollegat. Schubert sävelsi sonaatin muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa, jonka vakavasti ja parantumattomasti sairaana tiesi lähestyvän. Luultavasti vika oli minussa. Tuntui, että Kuolema toistaa kutsunsa kärsimättömästi. 63 R ONDO C LASSIC 10|2020 MESTARI & KISÄLLI Schiff pystyy taiteilijana menemään syvemmälle inhimillisiin peruskysymyksiin kuin juuri kukaan muu pianisti. Zoltán Kocsis ja Deszö Ranki olivat Radosin mukaan sen sijaan todellisia lahjakkuuksia, ja siihen seuraan tämä pikkupoika ei nyt vain kerta kaikkiaan sovi. Schiffin muistelmat konservatoriovuosistaan ovat kiinnostavaa mutta karua luettavaa. Mutta silti, kotoakin kuultuna, Schiffin tulkinta Schubertin B-duuri-sonaatista D.960 oli valtava elämys. Siinä mielessä kaikki kritiikki Schiffistä suhteellistuu epäolennaiseksi. Bach. Jatkossa Schiffin musiikillista ajattelua ruokki vahvasti J . Mutta tulee ajatelleeksi: kuinka monta potentiaalisesti merkittävää taiteilijaa sellainen opetustyyli tuhosi. No, András tästä vain sisuuntui, meidän kaikkien onneksi, ja päätti näyttää Radosille, mistä hänen tapauksessaan on kysymys. Mitä tahansa hän soittaakin, toteutuu kiistattoman mestarillisella tasolla, myös instrumentin käsittelyn suhteen. Sonaatin loppuosa saavutti integraation, jollaista en ollut kuullut koskaan. Kaikki eivät ole yhtä vahvoja kuin Schiff ja muutamat muut. Rados kutsui kerran Schiffin äidin luokseen ja kertoi tälle, että András on mitättömyys, ”nolla pilkku nolla”, jolla ei ole sellaisessa oppilaitoksessa mitään tekemistä. Opettaja isolla O:lla esiintyi kaikkitietävänä ja kaiken osaavana auktoriteettina, joka käytti sumeilematta arvovaltaansa oppilaidensa murskaamiseen. Yleisen tulkinnan mukaan ensimmäinen niistä on matala trilli heti ensimmäisellä sivulla. Pianisti Jörg Demus, pari vuotta sitten edesmennyt Schubert-konkari, sanoi ensimmäisen teeman olevan kuin hiljainen kysymys kuolemalle: ”Onko vielä aikaa?”, johon trilli vastaa yhtä hiljaa ja rauhallisesti: ”Ei.” Schiffin tämänkertaisessa tulkinnassa kuolema artikuloi vastauksensa kirkkaammin kuin joskus ennen: trillin yksittäiset nuotit erottuivat, mitään ei jäänyt epäselväksi. Schiff oli yhteydessä cembalisti George Malcolmiin ja sai tältä vahvoja impulsseja, muun muassa Bachin soittamisesta pianolla kokonaan ilman pedaalia, mikä nykyisin yhdistetään etupäässä juuri Schiffiin, vaikka idea oli siis häntä vanhempi. Tällä kertaa Haydn ja Beethoven jäivät itselleni ”vain” ihailtaviksi esityksiksi, jotka tulvivat kauneutta ja viisautta, mutta jotka eivät liikauttaneet sisintäni. Hän pehmensi kontrastia alkunuotin ja sitä seuraavan onnettoman tanssin välillä, jättäen forten melkein kokonaan tekemättä – ja sai aikaan koko finaalissa yllättävän tunteen resignaatiosta, hyväksymisestä ja tasapainosta. Toisessa osassa kuoleman merkkeinä ovat niin ikään hiljaiset bassokulut, ensin pizzicatomaiset yksittäiset sävelet ja kertausjaksossa neljän nuotin motiivit, kuten staccato. ”NYT!” Schiff näki asian toisin. Nuoremmassa polvessa tunnetaan esimerkki Lang Langin isästä, joka halusi poikansa hyppäävän ikkunasta jonkin opiskeluun liittyneen epäonnistumisen jälkeen. Helsingissä kuultiin Schiffin ominta musiikkia: säveltäjänimet olivat Haydn, Beethoven ja Schubert. Osasyy saattoi olla se, että kuulin konsertin Yle Areenassa enkä paikan päällä. ”Oi kuolema, missä on sinun voittosi?” Schiffin näkemys oli toinen: korostukset olivat heti alussa suorastaan hellät ja lopussa haihtuivat olemattomiin, sulaen tanssin säestykseen. Osan lopussa Schubertin nuottikuvan mukaan yhden äänen korostukset menettävät forte-alkunsa, raukeavat ja muuttuvat kolmessa portaassa ensin pelkäksi aksentiksi ja sitten menettävät senkin
Ilman esimerkiksi digilaitteeseen asennettavaa ulkoista mikrofonia moniäänisestä kudoksesta ja soinnin laadusta on mahdotonta saada riittävää käsitystä. Kaiken kaikkiaan oppilaiden kiinnittyminen pianonsoittoon hämmästytti: etäopetusaikana oppilaat eivät juurikaan olleet poissa tunneiltaan! Kirjoitan etydin nuottiin sormitukset ja ympyröin harjoitusta tarvitsevan kohdan. ”Moi. Oppilaat ovat olleet laitteidensa kanssa epätasa-arvoisimassa asemassa. Kun saat menemään ihan hitaassa tempossa, lähetä taas video. Kokeile soittaa loppuosakin kädet yhdessä.” Useissa, pitkänkin välimatkan päässä olevissa toimipisteissä työskentelevien opettajien työ helpottui matkustusaikojen jäädessä pois. Jokin sormijärjestyksessä ei nyt tuntunut toimivan. Esityksiä jaettiin etäkonserttien muodossa. Hipaisen videokomennon käynnistintä ja istahdan. Useissa oppilaitoksissa pystyttiin olemaan hyvin apuna etäopetuksen vaatimien laitteiden hankinnassa, mutta monelle opettajalle laitehankinnat saattoivat silti olla isokin lisäkustannus. Pienet oppilaat olivat myös usein laitteiden käytön suhteen riippuvaisia vanhempien avusta. Hankalimmaksi osoittautui työskentely aivan pienten oppilaiden kanssa, jotka tarvitsisivat paljon konkreettista, fyysistä apua soittoasentojen ja nuottitekstin hahmottamisessa sekä sitä, että opettaja läsnäolollaan tukisi pienen soittajan kiinnostusta. Oikealla mä osasin sen jo loppuun.” Kahdeksanvuotiaan pojan whatsapp-videot ja -viesti kilahtavat puhelimeeni lauantai-illan suussa. Nuori pianisti on asettanut puhelimen kameran oikealle puolelleen, jonkin matkan päähän itsestään – jossain kolahtaa ovi, taustalla kuuluu hiljaista puheen sorinaa ja poika soittaa keskittyneesti… Tunteja pidettiin lopulta paljon siten, että oppilas lähetti videoita työn alla olevasta ohjelmistostaan opettajalle, joka sitten kommentoi niitä joko online-yhteydellä tai lähettämällä takaisin esimerkkivideoita. Otan puhelimen kameralla siitä kuvan ja lähetän. Täs nyt on etydin eka sivu kädet yhdessä. Jotkut voivat nauttia hyvistä nettiyhteyksistä, koneista ja mikrofoneista, kun toisten on tyytyminen älypuhelimen pieneen ruutuun ja suureenkin epäsynkroniin äänen ja kuvan välillä. Video-oppitunteja voitiin myös pilkkoa useisiin, lyhyempiin tuokioihin, mikä selvästi palveli monia pieniä soittajia. ”Hei. Oppilaat tottuivat videoimaan soittoaan ja analysoimaan sitä, hiomaan siten itse ohjelmistoaan parempaan kuntoon. Ja vaikka laitteet olisivat studiotasoa, nettiyhteydet olivat usein kuormittuneet ja aiheuttivat kuvan ja äänen eriaikaisuutta ja yhteyden pätkimistä. Videot turvasivat mahdollisimman hyvän kuvan ja äänen laadun. 64 R ONDO C LASSIC 11|2018 ARSINAINEN RYSÄYS alallamme oli viimekeväinen etäopetus, johon siirryttiin maaliskuussa parin päivän varoitusajalla. Sen varaan, koskettimiston yläpuolelle, asettelen puhelimeni ja tarkistan, että videokuva kattaa tarvitsemani alueen. Monia käteviä keinoKatarina Nummi-Kuisma opettaa pianonsoittoa Espoon musiikkiopistossa.. Teksti: KATARINA NUMMI-KUISMA pianopedagogiikkaa virtuaaliyhteyksillä v Katson videot sopivan tilaisuuden tullen. Rakennan siis flyygelin nuottitelineelle kirjapinon ja sijoitan tukevasti parin ylimmän kirjan alle housupuulla varustetun muovihenkarin. Alan soittaa ensin oikealla ja sitten vasemmalla kädellä, samalla selitän… Opettajan jakamat videot oli mahdollista katsoa useampaan kertaan, jolloin oppilas saattoi saada ohjeet tuoreina yhä uudestaan. Kokeile näillä sormituksilla rauhassa. Ilahdun… Synkronin puute on etäopetuksessa erittäin kuormittava tekijä: aivot yrittävät epätoivoisesti yhdistää saamaansa eri aikaista aisti-informaatiota, mikä edellyttää uudenlaista ponnistelua, jota lähiopetustilanteessa ei tarvita
Etätyön erityisen ja erilaisen kuormittavuuden vuoksi olisi hyvä, että myös työn organisointiin ja sen rasituksesta palautumiseen olisi tarjolla tukea ja koulutusta ja ettei etätyötä edellytettäisi kevyin perustein. www.pianopedagogit.fi https://epta-europe.org www.jounisomero.com Jouni Somero Uusi 100. Luovassa välitilassa Vaikka musiikkiopistot ovat voineet olla kesän jälkeen lähiopetuksessa, toistaiseksi edelleen ajankohtaisen koronatilanteen johdosta seuraava valtakunnallinen pianoseminaari järjestetään 6.–7.2.2021 internetin välityksellä yhteistyössä musiikkiopisto Juvenalian kanssa, osin striimattuna Sellosalista, osin etukäteen videoitujen esitysten välityksellä. 65 R ONDO C LASSIC 11|2018 ja löytyi lähiopetuksenkin tueksi. . Myös jäsenten osallistuminen vuotuisiin pianoseminaareihin on erittäin aktiivista: mukana on ollut useasti 200–300 osanottajaa. Tällä kertaa psykoterapiakouluttaja, työnohjaaja Päivi Jordan-Kilkki puhuu erityisoppijoista musiikinopetuksessa ja professori Matti Raekallio pitää mestarikurssin ammattitason opiskelijalle. Pianopedagogit ry:ssä on jäseniä tällä hetkellä 372, mikä on eurooppalaisessa mittakaavassa todella paljon. albumi!. Lopuksi vilkaisee kameraan ja väläyttää leveän hymyn. Seminaarit järjestetään yhteistyössä musiikkioppilaitosten kanssa eri puolilla Suomea. MESTARI & KISÄLLI Pianopedagogit ry perustettiin vuonna 1976 itsenäisenä yhdistyksenä ja liitettiin 1983 alan eurooppalaisen kattojärjestön EPTA:n jäseneksi. Lehden päätoimittaja on MuT, rehtori Tuomas Mali. Etäopetus kuitenkin edellyttää opettajalta uudenlaisia taitoja hallita muuttuvaa digitaalista opetusympäristöä ja organisoida työhön liittyvää ajankäyttöään. Erittäin kysyttyjä ovat nuorimpien oppilaiden opetusta koskevat demonstraatiot ja esitykset, mikä kertoo akuutista tarpeesta pystyä reagoimaan viimeisten 10 –15 vuoden aikana tapahtuneisiin suuriinkin muutoksiin oppilaissa, heitä ympäröivässä kulttuurissa, oppimistyyleissä ja oppilaitosten opetussuunnitelmissa. Kirjoittaja on Pianopedagogit ry:n puheenjohtaja. Whatsapp kilahtaa taas. Lisäksi ohjelmassa on musiikkiopisto Juvenalian oppilaskonsertti, opettajien mestarikurssi eri-ikäisille opiston oppilaille sekä nuorille soittajille suunnatun kamarimusiikkiohjelmiston esittelyä. Julkaisemme kerran vuodessa marraskuussa Pianisti -lehden, joka koostuu ajankohtaisista alaamme koskevista artikkeleista sekä kirjoituksista, jotka valottavat ja pohjustavat tulevan seminaarin esityksiä. Nuori pianisti soittaa kuvassa etydiään, rauhallisesti ja varmasti. Yhdistyksen hallitus on rakentanut ohjelman kartoittamalla jäsenistön tarpeita ja kiinnostuksen kohteita kyselyin vuosiseminaarien yhteydessä. Lisäksi kuullaan yleensä kiinnostavan pianotaiteilijan konsertti sekä pianonsoittoa ja piano-ohjelmistoa koskevaa korkeatasoista, taiteilijalähtöistä pohdintaa
Nürnbergin mestarilaulajat. 21.00-22.00 Epäilyttävän uutta 23.10-6.00 Yöklassinen J.S. 03:59 Lithander: Fiamettan ja Fiorinon ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. 02:02 Bax: Tintagel. Mozart: Trio pianolle, viululle ja sellolle n:o 3 A-duuri. 02:39 Tshaikovski (sov. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Itämeren pinnan alla 13.00-14.00 Klassista kahteen Tshaikovski: Valssi serenadista jousiorkesterille. 05:56 Tshaikovski (sov. Illan aikana musiikkitoimittaja ja runoilija Auli Särkiö-Pitkänen, oopperalaulaja Raimo Laukka ja toimittaja Risto Nordell keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä. Couperin: Sarja cembalolle A-duuri. 02:06 Peterson-Berger: Viulukonsertto. Paavo Heininen: Arioso op. 00:06 de Bonefont: Missa pro mortuis (Kuolleitten messu). 19.02-22.00 Oopperailta Wienissä Giacomo Puccini: Madama Butterfly 2-näytöksinen ooppera. Suoran lähetyksen Tampere-talosta toimittaa Riikka Holopainen. 02:10 Henze: Royal Winter Music. Mozart: Adagio ja rondo lasiharmonikalle ja jousikvartetille. 00:01 Brentner: Vesperae cum ordinariis psalmiis. Shkolnik): Napolilainen tanssi. Ascanio. Le Beau: Sonaatti sellolle ja pianolle D-duuri. 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Les F?tes d’Hébé (Heben juhlat). 04:46 Beethoven: Serenadi huilulle, viululle ja alttoviululle D-duuri. Georg Friedrich Händel: Ilotulitusmusiikkia. 03:52 Lanner: Die Schönbrunner. Haydn (sov. 05:06 Saint-Saëns: Balettimusiikkia oopp. Kreeta-Maria Kentala, sol. 05:57 Schumann Auer: Widmung. (Äänitetty 22.11.2018 Pietarsaaren Schaumansalissa). Hannu Lintu, sol. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen Szymanowska: Nokturni B-duuri. Chopin: Etydi n:o 11 Es-duuri. Anna-Maria Helsing. Libretto: Giuseppe Giacosa ja Luigi Illica. Jouni Kaipainen: North by North-East. Hacquart: Sonaatti e-molli. 03:50 Pejacevic: Pianokonsertto g-molli. Philippe Jordan. Pigmalion. Outi Tarkiainen: Jään lauluja, kantaesitys (Ylen tilaus). 01:06 Beethoven: Sinfonia n:o 7 A-duuri. TORSTAI 19.11. Camille Saint-Saëns: Sellokonsertto nro 1 a-molli. 02:48 Vokaalimusiikkia renessanssiajan Espanjasta (säv. 05:33 Chaminade: Pianotrio g-molli. Sampo Haapamäki: Synny! (Laulusarjan 1. Saint-Saëns: Andalusialainen kapriisi. Strauss: Serenadi Es-duuri. Mozart: Serenadi kuudelle puhaltimelle Es-duuri. Giya Kancheli: Silent Prayer. Barber: Adagio jousille. 00:57 Coleridge-Taylor: Kvintetto klarinetille ja jousille fis-molli. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen Schumann: Adagio ja allegro. 00:02 Skrjabin: Yhdeksän masurkkaa. Pierné: Serenadi. 01:59 Raff: Jousikvartetto n:o 1 d-molli. Joan Tower: Fanfare for the Uncommon Woman nro 1. Stegmann): Sinfonia n:o 75 D-duuri. -Jean-Philippe Rameau: Alkusoitto oopp. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Jewish Prayer. Gauk): Vuodenajat. 16. 05:32 Gouvy: Serenadi n:o 1 G-duuri. 04:13 Tshaikovski: Jousikvartetto n:o 1 D-duuri. Beach: Teema ja muunnelmia a-molli. 02:39 Boccherini: Sellokonsertto n:o 6 D-duuri. Aaron Copland: Appalakkien kevät. 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. MAANANTAI 16.11. 23.10-7.00 Yöklassinen Hahn: Ensimmäinen osa (Première Suite) pianosarj. Wienin valtionoopperan kuoro ja orkesteri, joht. Schwanengesang. 06:56 Madetoja: Melodia intima viululle ja pianolle. Flecha, Morales, Vasquez ja Victoria). 00:48 Pärt: Tabula rasa. George Gershwin: Pianokonsertto F-duuri. 04:36 W.A. 04:20 Schumann: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Reiniläinen). 01:28 Brahms: Serenadit n:o 1 D-duuri ja 2 A-duuri. 02:39 Smetana: Isänmaani, sarja sinfonisia runoja. 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 RUSK 2018: Via Baltica RUSK-festivaalin taiteilijat esittävät mm Tüürin, Fagerlundin, Haydnin, Schönbergin ja Webernin musiikkia. 04:39 Villa-Lobos: Bachianas brasileiras n:o 7. Planeetat. a-molli. Haydn: Adagio sinfoniasta n:o 60 C-duuri (Il distratto). Bach: Konsertto uruille, oboelle, jousille ja continuolle d-molli.. 05:11 Brahms: Kuusi kappaletta pianolle op. 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Suomen Säveltäjät 75 vuotta. 05:09 Godard: Trois morceaux (Kolme kappaletta). Kyeong Ham, oboe. 04:51 Chopin: 24 etydiä pianolle op.10 ja op.25. Tuuli Lindeberg, sopraano. Homilius: Herr Jesu Christ, du höchstes Gut (Oi armon lähde ainoa) koraalialkusoitto f-molli. Franz Schubert: Sinfonia nro 5 B-duuri. Toimittajana Ainomaija Pennanen. Joplin (sov. 05:35 Moszkowski: Sarja kahdelle viululle ja pianolle. Martinez: Alkusoitto C-duuri. Francaix: Mouvement de valse oktetosta klarinetille, käyrätorvelle, fagotille, kahdelle viululle, alttoviululle, sellolle ja kontrabassolle. 03:54 Parish Alvars: Johdanto, kadenssi ja rondo. 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Tampere Filharmonian konsertti Michael Francis, kapellimestari, sol. Berlioz: L’ile inconnue sarjasta Les nuits d’ete. 05:57 Madetoja: Yksin. 02:05 Reger: Muunnelmia ja fuuga E-duuri Hillerin teemasta. Price (sov. 05:57 Sibelius: Dialogi. Haydn (sov. Edward Elgar: Introduction & Allegro. 04:14 Stenhammar: Snöfrid. 01:03 Brunetti: Sinfonia n:o 36 A-duuri. 04:26 Onslow: Kvintetto puhaltimille F-duuri. Schubert: Der Zwerg. (kantaesitys). 02:52 Prokofjev: Balettisarja n:o 3 orkesterille bal. Äänitetty Wienin valtionoopperassa 7.9. Suite Andina. 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu. 19.02-21.00 Rusk-festivaalin päätöskonsertti Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, joht. 04:36 Rameau: Sarja oopp. Bach: Das Wohltemperierte Klavier 2. 03:53 Jadassohn: Pianotrio n:o 3 c-molli. Glazunov: Idylli käyrätorvelle ja jousikvartetille. 01:17 W.A. Mahler): Jousikvartetto n:o 14 d-molli (Tyttö ja kuolema). 05:57 Palmgren: Tähdet tuikkivat. KESKIVIIKKO 18.11. W.A. M. 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Schubert: Allegro vivace oktetosta jousille ja puhaltimille F-duuri. TIISTAI 17.11. 23.10-7.00 Yöklassinen Lynch: Apollo, toccata soolokitaralle. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Linnunluista tekoälyyn 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä Holst: Merkurius, siivekäs sanansaattaja sarj. 02:46 Wilms: Sonaatti pianolle 4-kätisesti C-duuri. 01:45 Schubert: Jousikvartetto n:o 15 G-duuri. LAUANTAI 14.11. 01:30 Heininen: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 (Boston-sonaatti). Casella: Minuetto della Scarlattiana. 03:10 Copland: Sinfonia n:o 3. 05:40 Desprez: Deus Miserere mei (Jumala, ole minulle armollinen). 03:10 Beethoven: Sonaatti pianolle n:o 17 d-molli (Myrsky). SUNNUNTAI 15.11. Wertheim: Jousikvartetto. Palmira, regina di Persia (Palmyra, Persian kuningatar) teemoista. Widor: Allegro sinfoniasta nro 6 g-molli. 04:11 Copland: Hear ye! Hear ye, baletti. Fauré: Chanson d’amour. 03:52 Salieri: Muunnelmia aiheesta La folia di Spagna. Bach: Goldberg-muunnelmat. Äänitetty Musiikkitalossa 2.10. Nava d’Adda: Pianotrio Es-duuri. Ossi Tanner, piano. 01:57 Barber: Medea’s meditation and dance of vengeance. Puccini: Scarpian aaria oopp. Matthew Halls, sol. Caccini : Amarilli di Julio Romano, transkriptio Caccinin madrigaalista. Bottesini: Andante teoksesta Passione amorosa. 01:47 Veit: Jousikvartetto n:o 2 E-duuri. Kodály: Adagio viululle ja pianolle. 04:03 Lully: Divertissement n:o 2. 118. 04:52 Brahms: Pianokvintetto f-molli. C. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 00:32 Brahms: Sinfonia n:o 1 c-molli. R. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Bridge: Meri. 01:38 J. 23.10-6.00 Yöklassinen Dvorák: Sinfonia n:o 2 B-duuri. Beethoven: Adagio un poco mosso pianokonsertosta n:o 5.s-duuri. Barrios: Aire de Zamba sarj. 00:44 Salieri: Sarja oopp. osa), kantaesitys (Ylen tilaus). 01:02 Couperin: Messe pour les couvents. Bruch: Kol Nidrei. Romeo ja Julia. PERJANTAI 20.11. Schubert: Die Taubenpost kok. Leiviskä: Allegro kvartetosta pianolle ja jousille A-duuri. 04:48 Tshaikovski: Tunteellinen valssi. 02:57 Schumann: Kreisleriana, kahdeksan fantasiaa pianolle. 23:30 Hummel: Balettisarja Sappho von Mitilene (Mytilenen Sapfo). Backer-Gröndah: Fire skizzer (Neljä luonnosta). Petronis): Jura (Meri), sinfoninen runo. 06:26 Beethoven: Pianosonaatti n:o 3 C-duuri. Saint-Georges: Rondeau Konsertosta viululle ja orkesterille D-duuri. 00:10 Schubert: Adagio pianolle, viululle ja sellolle Es-duuri. Wojciech Kilar: Orawa. Bach : Herr, wie sind deine Werke so gross un viel (Herra, suuret ja ihmeelliset ovat tekosi) kantaatti sopraanolle, bassolle, kuorolle, soittimille ja continuolle. 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta 23.10-6.00 Yöklassinen Mendelssohn: Konsertto kahdelle pianolle ja orkesterille E-duuri. 03:07 Respighi: Sinfonia drammatica. 05:56 Kauppi: Äiti se laulavi lapselleen (Kehtolaulu).. 01:52 Roman: Viulukonsertto d-molli. 03:05 Schönberg: Die Jakobsleiter. 04:02 Ciurlionis (sov. 01:16 L. Mozart: Jousikvartetto n:o 5 F-duuri. 00:36 Compère: Seray je vostre mieulx amée. 00:23 Holst: Tertsetto. 01:29 Janácek: Blaníkin balladi. 05:30 Molino: Kitarakonsertto e-molli. 00:42 Hadley: Othello, alkusoitto fis-molli. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 03:28 Dvorák: Tshekkiläinen sarja. Radnofsky): Bethena. Céphale ja Procris. 05:12 Kozeluch: Sinfonia A-duuri. J. 05:11 Melartin: Jousikvartetto n:o 1 e-molli. 00:18 Sibelius: Satu, sävelruno orkesterille. 00:18 Kuhlau: Sonaatti huilulle ja pianolle a-molli (Grande Sonate concertante). 03:55 Reger: Viulukonsertto A-duuri. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Suoran lähetyksen Pietarsaaren Schaumansalista toimittaa Inari Tilli. Johann Sebastian Bach: Oboekonsertto BWV 1055R. 23.10-6.00 Yöklassinen Veracini: Adriano in Siria (Hadrianus Syyriassa), ooppera. Still): Dances in the canebrakes (Tansseja ruoikossa) amerikkalaisista kansansävelmistä. 05:57 Borodin: Serenadi espanjalaiseen tapaan. Mendelssohn: Scherzo näyt. 04:07 von Dittersdorf: Jousikvartetot n:o 1-6. Joht. Juhani Nuorvala: Quaedam variationes ex ?Bene quondam. 23:43 Beethoven: Trio jousille n:o 2 G-duuri. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen J. Tuomas Lehto, sello. Danzi: Sonaatti pianolle ja viululle n:o 2 Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi B-duuri. W.A. 11.00-11.40 Journalisti Johanna: Haitallista ja vaarallista urheilua. Merikanto: Elämälle. 23.10-6.00 Yöklassinen Lully: Psyché (Psyyke), ooppera. Satie: Jack-inthe-box (Vieteriukko). 00:38 J. Kesäyön unelma. 03:43 Skrjabin: Pianokonsertto fis-molli. 05:29 Juon: Jousikvartetto e-molli op.29. 66 R ONDO C LASSIC 10|2020 PERJANTAI 13.11. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Itämeren pinnan alla 13.00-14.00 Klassista kahteen Berlioz: Kuningas Lear, alkusoitto. Élisabeth Jacquet de la Guerre: Sarja oopp. Bauer: Sinfoninen sarja jousille. 13.00-14.00 Klassista kahteen Wagner: Alkusoitto oopp. 03:27 Bruch: Oktetto B-duuri. 04:47 Elgar: From the Bavarian Highlands (Baijerin ylängöiltä). 23:33 J.S. Madetoja: Yrtit tummat. Tosca. Sibelius: Var det en dröm?. LAUANTAI 21.11. 23:28 Dvorák: Sinfonia n:o 7 d-molli. 02:53 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 5 d-molli. Beach: Romanssi. Salmenhaara: Käyrätorvikonsertto. 06:03 J.S. 02:19 Schumann: Viulukonsertto d-molli. Anders Hillborg: O dessa ögon. Marvia: Pieni valssi. Grieg: Allegro molto moderato pianokons. 00:33 Raff: Pianotrio n:o 2 G-duuri. Knüpfer: Quare fremerunt gentes. 05:38 Giuliani: Serenadi viululle, sellolle ja kitaralle op.19. Konsertin jälkeen Hannu Lintu, kuvataiteilija Anna Tuori, säveltäjä Lauri Kilpiö ja Lotta Emanuelsson keskustelevat. 23.10-6.00 Yöklassinen Schumann: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 a-molli. Stegmann): Sinfonia n:o 92 G-duuri (Oxford). 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen M. O. 03:35 Messiaen: Aikojen lopun kvartetto viululle, klarinetille, sellolle ja pianolle. 02:18 Schubert (sov. 02:18 Norman: Sinfonia n:o 2 Es-duuri. Mozart: Sonaatti pianolle ja viululle n:o 23 D-duuri. 02:07 Catalani: Contemplazione. Le Rossinol Éperdu (Hämmentynyt satakieli). Homilius: Kvartetto neljälle käyrätorvelle B-duuri
03:58 Nielsen: Puhallinkvintetto. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.50 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 00:19 Mendelssohn: Muunnelmia sellolle ja pianolle. Haydn: Sinfonia n:o 83 g-molli (Kana). Ida Moberg: Maalaistanssi; Tondikt viululle ja orkesterille. 05:57 Palestrina: Pulchra es, amica mea (Kaunis kuin Tirsa olet sinä, armaani).. 05:56 Wolf: Alle gingen, Herz, zur Ruh. 01:48 Prokofjev: Sinfonia n:o 3 c-molli. Magnus Lindberg: Marea. Leonid Kogan, viulu, Rudolf Barshai, alttoviulu ja Mstislav Rostropovitsh, sello). YLE RADIO 1 | SUNNUNTAI 29.11. Mirka Malmi, viulu. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.50-18.00 Musiikkia parrasvaloista 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. 03:53 Beethoven: Jousikvartetto n:o 8 e-molli (Razumovski-kvartetto n:o 2). 05:57 Massenet (sov. 05:20 Melartin: Elegia. 00:25 Homilius: Ergreifet die Psalter ihr christlichen Chöre. (Keski-Pohjanmaa) K. 23:40 Liszt: Grand duo concertant. 05:52 Schütz: Also hat Gott die Welt geliebt. 00:06 Brahms: Muunnelmia Paganinin teemasta a-molli pianolle. Kaski: Yö meren rannalla. 05:26 Lalo: Pianotrio n:o 3 a-molli. 13.00-14.00 Klassista kahteen Respighi: Vanhoja aarioita ja tansseja, sarja n:o 3. 02:15 Lanner: Dornbacher Ländler. Don Carlos. 23:39 Marvia: Odotus. 03:09 Englantilaisia luuttulauluja, säv. Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 1 C-duuri. Mozartin oopperoista Ryöstö Seraljista ja Taikahuilu. 04:11 Crusell: Concertino B-duuri. Saint-Saëns: Muusa ja runoilija. Nicholas Collon. Winterreise; Im Abendrot. 04:58 Varèse: Ecuatorial. 23u:41 Brahms: Sinfonia n:o 3 F-duuri. 02:22 D. 00:09 Hadley: Sinfonia n:o 2 f-molli (Neljä vuodenaikaa). 05:57 Kuula: Aamulaulu. Bach: Duetto F-duuri klaveerille. 23.10-6.00 Yöklassinen Auber: La Muette de Portici (Porticin mykkä), ooppera. Morley, Campion, Ferrabosco, Rosseter, Dowland, Holborne, Cavendish ja Lanier.. Aida. Merikanto: Laatokka. 04:18 W.A. 23:56 J.S. 23.10-7.00 Yöklassinen Buxtehude: Kaksi koraalialkusoittoa. 06:36 Johnson: Passamezzo pavan. 05:57 Murcia: Zangarilleja. 04:18 J.S: Bach: Italialainen konsertto F-duuri. 01:57 Fauré: Kvartetto pianolle ja jousille n:o 1 c-molli. 03:07 Heininen: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 3 (Boston-balladi). 06:39 Hahn: Toinen osa Orient (Itämaat) pianosarj. 04:44 Balakirev: Alkusoitto orkesterille espanjalaisen marssin teemasta. Kent Nagano, sol. Richard Strauss: Metamorfooseja 23 soolojouselle. Kola Brjunjon. 01:56 Nordgren: Konsertto alttoviululle, kontrabassolle ja kamariorkesterille. 05:57 Ravel: Pianokonsertto D-duuri vasemmalle kädelle. 05:20 Murschhauser: Praeambulum duodecimi toni. 05:44 Servais Léonard: Duo viululle ja sellolle kahden englantilaisen kansansävelmän pohjalta. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä. 83. PERJANTAI 27.11. 00:49 J.S. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Mozart: Sekstetto Es-duuri. Till Fellner, piano. 03:08 Tshaikovski: Jousikvartetto n:o 1 D-duuri. MAANANTAI 30.11. F.A. Tuhkimo. Rimski-Korsakov: Osia näytelmämus. Spartacus. 01:45 Dvorák: Sypressejä. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 02:49 Palmgren: Pianokonsertto n:o 3 (Metamorfooseja). 02:25 Stenhammar: Jousikvartetto n:o 3 F-duuri. 01:47 Schumann: Sinfonia n:o 2 C-duuri. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Miltä tuntuu äänen pinta. 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.15 Nainen ja viulu: Tondikt Wegelius-kamarijouset, joht. 00:38 J. 00:50 Beethoven: Jousikvartetot n:o 1 Fduuri ja n:o 2 G-duuri Op.18. 01:22 Kabalevski: Alkusoitto oopp. Hatshaturjan: Spartacuksen ja Fryygian adagio, bal. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Dussek: Sonaatti harpulle C-duuri. TIISTAI 24.11. 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.50-18.00 Etnohetki Kaipiainen: Polska al Fac(to)tum (Lapua-Uusi-Guinea). 06:33 Schubert (sov. Mozart: Sinfonia n:o 1 Es-duuri. 02:36 Eberl: Trio Es-duuri. Rahmaninov: Muusa. 11.00-11.40 Journalisti Johanna: Osaammeko iloita väljyydestä. Reinecke: Kolme kappaletta sellolle ja pianolle. Hannu Lintu, sol. 05:51 J.S. 05:09 Schumann: Aamulauluja. 03:35 Jadassohn: Pianotrio n:o 2 E-duuri. 02:54 Beethoven: Pianokonsertto n:o 5 Es-duuri (Keisarikonsertto). 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta 23.10-6.00 Yöklassinen Praetorius: Luterilainen adventtipalvelus. 05:48 Franck: Kirottu metsästäjä. Johannes Brahms: Kolme intermezzoa op. 23:19 Reger: Sarja sooloalttoviululle n:o 3 e-molli. Kaksi leskeä. Helsingin Ritarihuoneella 22.11. 02:19 Verdi: Radameksen ja Aidan duetto ”Pur ti riveggo” oopp. 05:11 Glazunov: Jousikvartetto n:o 1 D-duuri. Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertto nro 22 Es-duuri. 02:32 Busoni: Sonatiini n:o 6 Bizet’n Carmen-oopperan teemoista. 02:22 Brahms: Trio käyrätorvelle, viululle ja pianolle Es-duuri. SUNNUNTAI 22.11. 06:27 Kapsberger: Arpeggiata. O. 04:26 W.A. Musiikkitalossa 21.10. 03:10 Sopraano Rita Streich laulaa neljä aariaa W.A. 20.45-22.00 Barokkimusiikkia Italiasta ja Englannista 23.10-6.00 Yöklassinen Baritoni Olaf Bär laulaa W.A. 02:29 Sibelius: Sinfonia n:o 7 C-duuri. Runoilija ja talonpoika. Hekkema): Etydejä. Laura Netzel: Sarja viululle ja jousiorkesterille op. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen Chausson: Vetten kukka sarj. Mozart: Sinfonia n:o 39 Es-duuri. 05:44 Fiorillo: Kvartetto huilulle ja jousille n:o 1 C-duuri. 06:03 Mendelssohn: Kesäyön unelma, osia. Liszt): Aufenthalt. Philidor: Kvartetto n:o 5 C-duuri. 01:53 Schumann: Kvartetto pianolle ja jousille Es-duuri. Hans Heiling. 04:31 Chopin: Masurkkoja. Ludwig van Beethoven: Pianosonaatti nro 23 f-molli ’’Apassionata’’. Haydn: Pianotrio n:o 16 D-duuri. 02:24 Liszt: Fantasia ja fuuga uruille. äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 04:12 Corelli: Concerto grossot op.6/n:ot 1-6. 03:42 Janácek: Jousikvartetto n:o 2 (Intiimejä kirjeitä). 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Mozart: Duo viululle ja alttoviululle n:o 1 G duuri ja n:o 2 B-duuri. 05:57 Klemetti Linnala (sov.): Psallat scholarum concio. 05:34 Wagner: Alkusoitto ja Isolden lemmenkuolo oopp. Toimittajana Anu Jaantila. 21.00-22.00 Epäilyttävän uutta 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 2.12. 01:12 Beethoven: Pianosonaatti n:o 26 Es-duuri (Jäähyväissonaatti). 05:33 De Fesch: Sonaatti nokkahuilulle, sellolle ja continuolle op.12/6. Bach: Magnificat D-duuri. 05:57 Kabalevski: Galoppi sarj. 23:41 S. Säkkipillinsoittaja. Musiikkitalossa 16.10. Strauss: Ein Heldenleben. 02:07 Reinecke: Jousikvartetto n:o 5 g-molli. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Tshaikovski: Viulukonsertto D-duuri. Musiikkivieraana taidehistorian professori Riitta Nikula. Pärt: Fratres. 05:27 W.A. Ilveilijät. 00:43 Saint-Saëns: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 d-molli. 23:52 Bassani: Messu (1709) n:o 6. 02:30 Bottesini: Gran duo concertante. 06:31 J.S. Tristan ja Isolde. 03:08 R. 23:23 Fauré Bream: Dolly, sarja lapsille. 06:16 Couperin: Konsertto n:o 10 a-molli. Emilia Hoving, sol. 00:32 Bizet: Arlesitar-sarja n:o 1. 04:26 Rubinstein: Böömiläinen polkka. KESKIVIIKKO 25.11. Scarlatti: Sonaatti kosketinsoittimelle h-molli ja E-duuri. lev. 05:13 Telemann: Huilukvartetto n:o 5 A-duuri. 02:56 Mahler: Sinfonia n:o 6 a-molli (Traaginen). Jylhä: Käki-Jaakko tuikkasi pokkaria nilikhan sikermä. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Pianosonaatti n:o 18 Es-duuri. 02:54 Bortnjanski: Seitsemän konserttoa kuorolle (N:ot 11, 33, 19, 1, 21, 7 ja 18) Neuvostoliiton kulttuuriministeriön kamarikuoro/Valeri Poljanski). 03:56 Ravel: Pianokonsertto G-duuri. Schwetzingenin festivaalilla Saksassa 27.10. 01:29 Schubert: Sinfonia n:o 8 C-duuri (Suuri C-duurisinfonia). Wagner: Isolden lemmenkuolo oopp. 05:42 Locatelli: Concerto grosso B-duuri op.1/3. Franz Schubert: Des Fischers Liebesglück; Tränenregen ja Wegweiser sarj. 23:17 Karlowicz: Serenadi jousille C-duuri. 06:57 Chopin: Etydi n:o 13 As-duuri. 01:56 Randel: Alkusoitto laulunäyt. 04:07 Vivaldi: All’ombra di sospetto (Epäilyksen varjoon), kantaatti. 02:45 Mendelssohn: Viulukonsertto e-molli. 03:25 Bruch: Skotlantilainen fantasia viululle ja orkesterille. 23:28 Verdi: Filipin monologi oopp. Matthias Goerne, baritoni. 00:02 Crusell: Duo kahdelle klarinetille n:o 2 d-molli. 01:06 J. TORSTAI 26.11. 06:57 Levy: Inspector Gadget. Bach: Cembalokonsertto n:o 1 d-molli. 1959). LAUANTAI 28.11. 02:42 Berg: Viulukonsertto. 02:27 Weiss: Konsertto luutulle, jousille ja continuolle B-duuri. 00:31 Chopin: Nokturno n:o 8 Des-duuri. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 05:33 Maxwell Davies: Sea eagle. 117. 03:58 Strauss (sov. 00:56 Beethoven: Muunnelmia sellolle ja pianolle Es-duuri Mozartin teemasta. Le Rossignol Éperdu (Hämmentynyt satakieli). 00:55 Mahler: Vaeltavan kisällin lauluja. 23:43 Händel: Juudas Makkabealainen, oratorio.2:21 Glazunov: Concerto ballata. Bach: Jesu meine Freude. 23:52 Tuntematon: Veni, veni Emmanuel. Brett Dean: Pastoral symphony. 06:50 Barrios: Confesion (Rakkaudentunnustus) G-duuri. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu. 05:28 Paganini: Variazioni di bravura. äänitetyn konsertin toimittaa Ahti Paunu. Ruusuritari. Pihkovan Tyttö.. 02:26 Lanner: Koti-ikävä. 01:08 Rossini: Don Magnificon aaria oopp. 00:28 W.A. 04:23 Grieg: Lyyrisiä kappaleita, osia. 01:45 Smetana: Alkusoitto ja polkka oopp. 00:14 Grieg: Pianokonsertto a-molli. 03:33 Sarasate: Skotlantilaisia sävelmiä viululle ja pianolle. R. 21.00-22.00 Epäilyttävän uutta 23.10-6.00 Yöklassinen Weber: Trio huilulle, sellolle ja pianolle g-molli. Rakkauden ja meren runoelma. 00:44 Busoni: Konsertto pianolle, orkesterille ja mieskuorolle C-duuri. 03:39 Schmidt: Sinfonia n:o 2 Es-duuri. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Miltä tuntuu äänen pinta. 04:29 Brahms: Gesang der Parzen (Kohtalotarten laulu). 23:42 Galuppi: Sonaatti n:o 5 C-duuri. 02:58 Vivaldi: Konsertto d-molli. Tristan ja Isolde. 13.00-14.00 Klassista kahteen Suppé: Alkusoitto näyt. Smetana: Moldau. 05:34 Künneke: Das Blumenwunder (Kukkaisihme). 04:30 Mendelssohn: Jousikvartetto n:o 2 a-molli. 05:03 Chopin: Pianokonsertto n:o 2 f-molli. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Muistin että muistan 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 04:32 Mahler: Sinfonia n:o 4 G-duuri. 05:34 Beethoven: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 2 g-molli. TIISTAI 1.12. Mozartin oopperaja konserttiaarioita. 23:55 Carceres: La Trulla. Kansansäv. Mozart: Konsertto kahdelle pianolle ja orkesterille Es-duuri. 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.45 Konsertissa pianisti Fabian Müller Fabian Müller, piano. Powell): Hämärä. 04:41 N. 23:57 Ockeghem: Missa cuiusvis toni. 01:27 Lvov: Viulukonsertto a-molli. Lentävä Hollantilainen. Värmlänningarna. 02:40 Respighi: Trittico Botticelliano (Botticellin triptyykki). Charles Ives: Pianosonaatti nro 2 ’’Concord’’. Arnold Schönberg: Kamarisinfonia nro 1 E-duuri. Strauss: Des Dichters Abendgang. Strauss (nuor.): Tonava kaunoinen. 01:51 Dvorák: Poloneesi Es-duuri. 01:14 Respighi: Konsertto miksolyydisessä moodissa. 23:33 J. 23.10-6.00 Yöklassinen Vivaldi: Konsertto huilulle, jousille ja continuolle g-molli (Yö). 05:05 Wieniawski: Viulukonsertto n:o 1 fis-molli. 05:39 Lully & de Lalande: Italialainen sarja (Chatham Baroque). 02:41 Vivaldi: Konsertto F-duuri op.25/1. 03:00 Skrjabin: Sinfonia n:o 3 c-molli (Jumalainen runoelma). 01:16 Marschner: Heilingin aaria ”An jenem Tag” oopp. 04:27 Glinka: Alkusoittoja ja tansseja. Bernier: Apollon ou le Dieu du jour. 04:18 Vitali: Chaconne g-molli. 05:58 Debussy: Etydi n:o 6 (Kahdeksan sormen etydi). Rodzinski): Valssisikermä oopp. 23:35 Tshaikovski: Serenadi jousiorkesterille C-duuri. 01:37 Nancarrow (sov. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 00:23 Holst: A Fugal concerto. 05:27 Molter: Konsertto klarinetille, jousille ja continuolle A-duuri. 03:47 Elgar: The Music makers, oodi. 01:42 Doppler: Chanson d’amour (Rakkauslaulu). MAANANTAI 23.11. Wagner: Hollantilaisen ja Sentan lemmenduetto oopp. 04:31 Brahms: Viulukonsertto D-duuri. R ONDO C LASSIC 10|2020 67 duetto näyt
Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 6.12. Cecilia Damström: Tundo. 27 nro 2 ”Kuutamo”, op. Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia nro 26 Es-duuri. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Yksinäisyyden ääni 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Kuntalaisten talon juhlasalissa 12.12.2020 äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. (U) 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Helsingin Ritarihuoneella 27.11. Einojuhani Rautavaara: A Requiem in our time. 68 R ONDO C LASSIC 10|2020 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 7.12. 11.00-11.40 Journalisti Johanna: Kuka on vastuussa jätteistä. Hannu Lintu, sol. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Paavali Jumppanen, piano, ja Sophie Klussmann, sopraano. Helsingin Ritarihuoneella 20.9. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Nurmeksen Joulumusiikki 2020: Liekki Naissäveltäjien jouluista musiikkia. 130 & Grosse Fuge. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 19.12. Piae Cantiones: In vernali tempore. Suora lähetys Helsingin Kallion kirkosta. Max Richter: Infra; VOICES. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 4.12. Ritarihuoneella 11.10. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Naamion takaa 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 19.02-22.00 Joululahjavalvojaiset Outi Paanasen seurassa Musiikillinen herkkupöytä kaikille jouluaskareita tekeville. Carolin Widmann, viulu. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Kivisellä kamaralla Maa jolla astelemme tuntuisi olevan vakaa ja varma. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 12.12. Jean Sibelius: Saarella palaa. Jukka Tiensuu: nemo. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Helsingin Kamarikuoron konsertti: Suomalaista musiikkia ennen itsenäistymistä Joht. (U) 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Myös musiikkia tulkitsemme ja ymmärrämme muistimme kautta. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 15.12. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Paavali Jumppanen, piano, Elina Vähälä, viulu ja Marko Ylönen, sello. Suora lähetys Musiikkitalosta. Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 1 C-duuri. Nils Schweckendiek. Erkki Melartin: Aamulla. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 11.12. John Storgårds, sol. Erkki Melartin: Piirilaulu. Musiikkitalossa 30.10. 11.00-11.40 Journalisti Johanna: Entä jos mikään ei ole sitä miltä näyttää. Serenad. 98. Pjotr Tshaikovski: Entr’acte näytelmämusiikista Hamlet. Armas Järnefelt: Armahan kulku. Juontajana Inari Tilli. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 5.12. Helvi Leiviskä: Pianokonsertto. Pjotr Andreszewski, piano. 19.02-22.00 Musiikin teemailta: Ludwig van Beethoven 250 vuotta 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 13.12. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Beethovenin tarina: Rakastunut Beethoven Ludwig van Beethoven: Pianosonaatit op. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 22.12. (Äänitetty Musiikkitalossa 6.12.) 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 9.12. Tarmo Peltokoski, joht. Emil Genetz: Rauhan maa. Fredrik Pacius: Vårmorgonen. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 14.12. Gabriel Linsén: Skördefolket dansar. ja viulu. äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Yksinäisyyden ääni 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Bernhard Henrik Crusell: Hell dig, du höga nord! Henrik Borenius: Laulajaparille. Hannu Lintu, sol. Fredrik August Ehrström: Svanen. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 8.12. 11.00-11.40 Journalisti Johanna: Ovatko vauvat pian harvinaisia. Leevi Madetoja: Kuu kalpea. 81a ”Jäähyväissonaatti”; An die Ferne Geliebte op. ja sol. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 12.05-13.00 Euroradion joulukonsertti Lontoossa 13.00-13.55 Euroradion joulukonsertti Montrealissa 14.00-14.55 Euroradion joulukonsertti Reykjavíkissa 15.05-15.55 Yleisradion joulukonsertti Maria Ylipää & Ystävät: Star of Wonder. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Heikki Klemetti (sov.): Tullos kevät armahin. Pekka Juhani Hannikainen: Punkaharju laulutyttö. Eva Tigerstedt tieteen, taiteen ja musiikin risteyksessä, äänisuunnittelijana Anders Wiksten. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 18.12. Mutta valtavat voimat muokkaavat jatkuvasti kalliota ja kiveä, siirtää mannerlaattoja, syöksee tulta. Helsingin Ritarihuoneella 14.3.2017 äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. Emil Sivori (sov.): Iloa ja surua. 96 ”Arkkiherttua”. Toimittaja Outi Paananen vieraineen tarjoilee piparkakkuja ja glögiä, yllätyksiä unohtamatta. Rafael Laethén: Iltalaulu. Martin Wegelius (sov.): Och jungfru hon går i dansen. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Bernhard Henrik Crusell: Klarinettikonsertto nro 2 f-molli. Ritarihuoneella 15.11. Kognitiotieteen professori Minna Huotilainen keskustelee uteliaan äänimatkailijan Eva Tigerstedtin kanssa. Unsuk Chin: Cantatrix Sopranica. Einojuhani Rautavaara: Sinfonia nro 2. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 23.12. Jean Sibelius: Finlandia. Einar Englund: De Profundis. äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. Armas Järnefelt: Orpo ja lintu. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 20.12. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 3.12. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Erik August Hagfors: Kevätyhtiön polska. Erkki Melartin: Darthulan hautauslaulu. 78 ”À Thérèse”, op. Richard Faltin (sov.): Piiritanssilaulu. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 16.12. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Beethovenin tarina: Vastaisku valistukselle Ludwig van Beethoven: Pianosonaatti op. Karl Amadeus Hartmann: Concerto funèbre. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Muistia on syvällä aivoissamme ja solujemme perimässä.Se, miten tulkitsemme maailmaa perustuu muistiin ja opittuihin asiohin. 26 ”Surumarssi” ja op. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-22.00 Max Richterin teos VOICES YK:n ihmisoikeuksien päivänä Max Richter, kosketinsoittimet, Grace Davidson, sopraano, Mari Samuelsen, viulu, Sheila Atim, kertoja, Tenebrae-lauluyhtye sekä Max Richter Ensemble. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Muistin että muistan Oemme käveleviä muistipankkeja. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 10.12. Helianna Herkkola, laulu, ja Marjaana Merikanto, piano. Mirka Viitala, piano, ja Han Kim, klarinetti. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Beethovenin tarina: Kohti romantiikkaa Ludwig van Beethoven: Pianosonaatit op. Paavali Jumppanen, piano, ja Kamus-kvartetti. Anu ja Piia Komsi, sopraano, ja Pasi Hyökki, kontratenori. BBC:n Studio 1:ssä Lontoossa 4.12. Toivo Kuula: Kevätlaulu. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Jouluinen konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen 19.02-21.30 Suomalaisen barokkiorkesterin konsertti: Die Familie Bach Suomalainen barokkiorkesteri ja Anton Steck, joht. Utelias äänimatkailija tepastelee maanpinnalla ja kuulostelee, josko musiikista voisi löytää kivien ja maakerrostumien värejä ja muodostelmia. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 19.02-22.00 Joulun sävel on vapaa / 09 144 800 Joulumusiikin puhelintoivekonsertti. 17.00-17.55 Euroradion joulukonsertti Tallinnassa 19.02-20.00 Euroradion joulukonsertti Tukholmassa 20.00-20.55 Euroradion joulukonsertti Kööpenhaminassa 21.05-22.00 Euroradion joulukonsertti Kölnissä 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 21.12. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 17.12. Veli-Matti Puumala: Tear. Primus Leppänen: Näin unta kesästä kerran. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.15 Jouluinen yhteislauluilta Musiikkitalossa Yleisöä laulattaa Yleisradion vuoden nuorisokuoro. Ludvig Kiljander: Metsässä. Karl Collan: Morgenlied. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.58 Itsenäisyyspäivän musiikkia 13.05-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta YLE RADIO 1. 106 “Hammeklavier”; jousikvartetto op. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Kivisellä kamaralla 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Ludvig Kiljander: Hiljaa! Jean Sibelius: Venematka. 101; pianotrio op. Oskar Merikanto: Itätuulessa. Robert Kajanus. Karl Johan Moring: Hämnden. Bachin perheen musiikkia
Sunnuntai 6.12. TORSTAI 24.12. klo 14.00 Uotinen goes Kekkonen Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Jorma Uotisen tähdittämä monitaiteinen teos Uotinen goes Kekkonen – Rakkauden presidentti on kuvattu presidentti Urho Kekkosen kodissa, Tamminiemen museossa. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. klo 20.40 Sibeliuksen kuusi Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Säveltäjä Jean Sibelius inspiroitui suomalaisesta metsästä ja luonnosta. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 26.12. Muutokset ovat mahdollisia. 19.02-20.45 Seimiyö-joulukonsertti Johanna Iivanainen, laulu, Maria Kalaniemi, laulu ja harmonikka, Mikko Iivanainen, kitara, ja Timo Alakotila, piano. Dmitri Shostakovitsh: Preludi ja scherzo. Kuinka näille uraansa aloitteleville nuorille käy, kun he astuvat orkesterin eteen. Konsertin säveltäjänimiä ovat mm. Pääroolissa loistaa Aleix Martinez. Sunnuntai 20.12. Tiistai 8.12. 22.05-22.35 Unilentäjän ääniraita: Japani Musiikillinen matka sisäavaruuteen. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Matthew Halls, kapellimestari Tuomas Lehto, sello Jean-Philippe Rameau: Alkusoitto oopperasta Pigmalion, Camille Saint-Saëns: Sellokonsertto nro 1 a-molli op. 22.00-01.00 Riston Valinnan jouluyö 01.00-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 25.12. Emilia Hoving, sol. Nikita Boriso-Glebsky, viulu. Perjantai 11.12. 11.00-11.40 Journalisti Johanna: Onko toivominen haitallista. Marcos Magalhães, sol. Pääsemme mukaan mm. Pääroolien rakastavaisina Diana Damrau ja Vittorio Grigolo. Ruusuritarin tunnelmiin New Yorkissa ja seuraamaan Donizettin La Favoritan tekoa Münchenissä. YLE TEEMA & AREENA R ONDO C LASSIC 10|2020 69 Perjantai 27.11. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Ranskalainen Lucas Debargue (s.1990) aloitti pianonsoiton 11-vuotiaana, vaihtoi pianon kirjallisuuteen 15 vuoden iässä ja palasi vasta viisi vuotta myöhemmin pianon ääreen. klo 15.35 El?na Garan?an matkassa Yle Teema (Areenassa 16 päivää) Dokumentti latvialaisen mezzosopraanotähden kiivastahtisesta elämästä, johon kuitenkin mahtuu suvantohetkiäkin vaikkapa kasvimaalla multasormena, puistossa tai perheen parissa. Käsikirjoitus ja ohjaus Katariina Kaila ja Kai Rantala. Espoon Sellosalissa 19.12.2018 taltioidun konsertin toimittaa Kare Eskola. klo 19.00 Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas Suora Areena-lähetys Kansallisoopperasta (Areenassa 6 kk, tv-esitys Teemalla ke 6.1.) Rakastettu Tšaikovskin klassikkobaletti kuuluu joulunajan perinteisiin. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Onko brändäys ja kansainvälinen yhteistyö tuottanut kestäviä tuloksia. 22.05-22.35 Unilentäjän ääniraita: Eläviä kuvia Musiikillinen matka sisäavaruuteen. klo 13.35 Klassinen Suomi: Suomi–Finland Yle Teema (Areenassa pysyvästi) 10/10. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Hannu Lintu, kapellimestari Matthias Goerne, baritoni Magnus Lindberg: Marea, Franz Schubert : Des Fischers Liebesglück, D.933, Franz Schubert: Tränenregen nro 10, G-duuri sarjasta Winterreise D.795, Franz Schubert: Wegweiser nro 20 f-molli sarjasta Winterreise D.911, Franz Schubert: Im Abendrot D.799, Brett Dean: Pastoral symphony Sunnuntai 6.12. Teoksen perustana ovat Beethovenin Eroica-muunnelmat, Prometheus-baletti ja Eroica-sinfonia. Torstai 10.12. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 28.12. asti) Emilia Hoving, I-Han Fu ja James Kahane ovat nuoria muusikoita, jotka ovat valinneet itselleen instrumenteista kaikkein vaativimman, sinfoniaorkesterin. klo 15.50 Elokuvamusiikin helmiä Dresdenissä Yle Teema (Areenassa 30.12. Tuttu musiikki, ihanat lavasteet ja upeat puvut vievät meidät taikamaailmaan. Molemmissa konserteissa Vantaan viihdeorkesteria johtaa Dalia Stasevska. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 29.12. Franz Vitzthum, kontratenori. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Konsertin ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. Solisteina ovat oopperalaulajat Angela Denoke, Elisabeth Kulman ja Daniel Behle. Shashank Subramanyam, huilu, ja Patri Satish Kumar, mridangam ja kanjira. Charles Gounod’n ooppera nähtiin New Yorkissa Bartlett Sherin ohjauksena tammikuussa 2017. klo 15.00 Pianisti Lucas Debargue Yle Teema (uusinta pe 27.11. Torstai 24.12. Äänitetty 20.12. Hän valmistui pariisilaisesta musiikkikoulusta 26-vuotiaana ja on nyt maailman huippuorkesterien ja kapellimestarien suosima solisti. 20.45-22.00 Baijerin radion kuoron joulukonsertti Baijerin radion kuoro ja Raschèr-saksofonikvartetti, joht. (Uusinta) Keskiviikko 18.11. klo 15.00 Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Konsertin ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. (Uusinta) Perjantai 27.11. klo 14.45 Neumeier: Beethoven-projekti Yle Teema (uusinta pe 18.12. Matkoillaan ulkomaille Sibelius kantoi mukanaan tulitikkulaatikkoa, jonka sisällä oli kotimetsästä poimittua sammalta ja havunneulasia. Käsikirjoitus ja ohjaus Katariina Kaila ja Kai Rantala. Martin Mirabelin dokumentti seurasi Debarguen kiireistä elämää vuoden ajan. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-22.35 Unilentäjän ääniraita: Luonto Musiikillinen matka sisäavaruuteen. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 31.12. Pienessä syntymäpäivävideossa Matleena Nyman tulkitsee Sibeliuksen kappaleen Kuusi Sibeliuksen flyygelillä Ainolassa. Radion sinfoniaorkesterin ohjelmassa muutokset erityisesti kansainvälisten vierailijoiden osalta ovat mahdollisia. Mukana on myös poimintoja mm. Dmitri Shostakovitsh : Kamarisinfonia. 109, 110, 111. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Helsingin barokkiorkesterin uudenvuoden juhlakonsertti Joht. Mieczyslaw Weinberg: Concertino viululle ja jousiorkesterille. asti) Staatskapelle Dresden -orkesteri palaa Christian Thielemannin johdolla saksalaisen elokuvan unelmatehtaan Ufan (1917–1945) valloittavaan musiikkiin. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Ystävyyden ääniä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Äänitetty 5.12. mielessä, kun hän loi teoksen, jonka pyrkimyksenä on antaa säveltäjämestarin musiikille fyysinen muoto. Orkesteria johti Gianandrea Noseda. He opiskelevat orkesterin johtamista maailmankuululla Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla. Lauantai 26.12. 23.10-6.00 Yöklassinen. Siri Karoline Thornhill, sopraano, Marie-Claude Chappuis, altto, Bernhard Berchtold, tenori, ja Klaus Mertens, basso. Esityksen on tuottanut Compañía Kaari & Roni Martin. Helsingin Kallion kirkossa. Suora lähetys Musiikkitalosta. 33, Franz Schubert: Sinfonia nro 5 B-duuri D.485 Perjantai 20.11. Onko musiikilla kotimaata, passia tai tunnistettavaa suomalaista säveltä. (Uusinta) Keskiviikko 18.11. Esitys on kuvattu Baden-Badenissa vuonna 2019. klo 14.00 Metropolitan: Romeo ja Julia Yle Teema (Areenassa 14 päivää) Suuria tunteita ja lumoavaa musiikkia. klo 23.25, Areenassa 30 päivää) Tanskan kansallinen sinfoniaorkesteri sekä mezzosopraano Tuva Semmingsen, sopraano Christine Nonbo Andersen, saksofonisti Hans Ulrik ja kitaristi Mads Kjølby esittävät Ennio Morriconen elokuvamusiikkia. (Uusinta) Torstai 24.12. Sunnuntai 22.11. Saimaan musiikillinen runsaus, Pyhimyksen lyriikat ja sinfoniaorkesterin ilmaisuvoima muodostavat mieliinpainuvan yhdistelmän. Diego Fasolis, sol. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.45 Jouluinen konsertti-ilta 20.45-21.40 Yleisradion joulukonsertti Maria Ylipää & Ystävät: Star of Wonder. 22.05-22.35 Unilentäjän ääniraita: Voyager Musiikillinen matka sisäavaruuteen. Musiikinjohto Mikhail Agrest. In splendore lucis. Sunnuntai 15.11. Onko suomalainen klassinen musiikki suomalaista. Käsikirjoitus ja ohjaus Katariina Kaila ja Kai Rantala. Helsingin Ritarihuoneella 13.12. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Beethovenin tarina: Testamentti Ludwig van Beethoven: Pianosonaatit op. Pyhimys ja Saimaa nousevat ensi kertaa lavalle tulkitsemaan keväällä 2019 julkaistun yhteisen albuminsa kappaleita suuren orkesterin ja kuoron kanssa. klo 15.20 The Morricone Duel Yle Teema (uusinta ke 30.12. Käsikirjoitus ja ohjaus Katariina Kaila ja Kai Rantala. Peter Dijkstra, sol. Sunnuntai 13.12. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Naamion takaa 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 11.00-11.40 Journalisti Johanna: Joululahjaksi unelmointia 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Johann Sebastian Bachin Jouluoratorio I Barocchisti ja Sveitsin radion ja television kuoro, joht. Paavali Jumppanen, piano. Erich Wolfgang Korngold, Theo Mackeben, Friedrich Hollaender, Robert Stolz, Michael Jary, Ralph Benatzky ja Franz Grothe. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Beethoven-juhlavuosi oli Hampurin baletin johtajan ja pääkoreografin John Neumeierin Television klassisen musiikin ohjelmia 14.10.–26.12. Myös pianisti Michal Bialk ja hänen flyygelinsä ovat merkittävässä roolissa lavalla. RSO:n konsertti nähdään suorana poikkeuksellisesti vain Areenassa Teeman elokuvafestivaalin takia. Münchenin Prinzregenten-teatterissa. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 30.12. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Osa Radion sinfoniaorkesterin konserttien ohjelmasta ilmoitetaan myöhemmin. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 27.12. Bernard Herrmannilta ja Nino Rotalta. Musiikkitalossa 4.11. Luganossa 12.1. Lera Auerbach: 72 Angels. klo 12.00 Suuri sinfoninen matka Yle Teema (Areenassa 3 vuotta) Lauri Porran säveltämässä Aineen ja ajan messussa Esko Valtaoja, Ringa Manner ja orkesteri johdattelevat yleisön maailmankaikkeuden alusta loppuun – ja vielä sitäkin pidemmälle. klo 12.00 Orkesterin edessä Yle Teema (Areenassa 12.12
”Se on hyvä kasvualusta kuljettaa mukaan muita tyylejä klassisesta jazziin ja improvisaatioon. Nimemme viittaa nimenä myös Suomelle ominaiseen melankoliaan sekä omalaatuiseen pohjoiseen historiaan ja kulttuuriin.” www.rondolehti.fi kuningasbasso ja tango alakulo. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. kännykältäsi tai tabletiltasi. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö 118 € kestotilaus 69 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 59 € (kestotilaus) Rondo Premium, 2/1 kaksi vuotta 20 numeroa + koko verkkosisältö 199 € Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 1 ilmestyy 31.12.2020 R ONDO info Kuvakaappaus Alakulo ensemblen ja Matti Salmisen videolta Itämaista rakkautta. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Teosta tehtiin eri puolilla Suomea, Ruotsia ja Iso-Britanniaa”, kertoo Jarmo Julkunen. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Tätä kaikkea on rondo 2021 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Ja tämähän on koko Alakulo Ensemblen toiminnan idea: tuoda kaikkiin tekemisiin omaa näkökulmaa yhdistellen erilaisia genrejä. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Huumoria ja improvisaatiota unohtamatta.” Matti Salmiselle tango edustaa tavallaan paluuta hänen nuoruuteensa, jolloin hän elätti itseään keikkamuusikkona tanssilavoilla salanimellä Esa Pasa. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Matti Salmisen osuus on kuvattu hänen kodissaan kesäisessä Kuusisaaressa. Ensi vuonna he äänittävät myös levyn ja jatkavat konsertointia uudella ohjelmistolla. Jani Pensolan mukaan tango antaa moniaistillisuudelle otollisen maaperän. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. ”Itämaista rakkautta oli todellinen etätyöproduktio. Muusikot nauhoittivat ja kuvasivat omat osuutensa kodeissaan, ja minä kokosin materiaalit ja kokosin niistä musiikkivideon. Alakulo on kutsunut yhteistyökumppaneita myös näyttämötaiteen ja designin puolelta. Vuonna 2021 lehti ilmestyy 10 kertaa. Alakulo Ensemble on kansainvälinen yhtye, jonka vakituiset jäsenet ovat London Symphony Orchestran kontrabasisti Jani Pensola, jazzviulisti Christian Garrick, pianisti-säveltäjä David Gordon ja ukuleletaiteilija Jarmo Julkunen. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. • Rondon nettisivuilla on katsottavissa hykerryttävä video Tango Alakulo Ensemblen, bassolaulaja Matti Salmisen ja Helsingin kaupunginorkesterin yhteistyöstä Itämaista rakkautta. Yhteistyö Alakulo Ensemblen kanssa alkoi Suomen EUpuheenjohtajuuskauden juhlakonsertissa Brysselissä 2019. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. ”Sovitus ei ole perinteistä tangoa, myös Salmisen toiveesta siihen on ladattu aineksia, joita itse kutsuisin jonkinlaiseksi Frank Zappan ja sirkusmusiikin synteesiksi. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. 03 225 1948 Vuonna 2021 Rondolehti ilmestyy 10 kertaa. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 199 € kestotilaus 150 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 6 cd-levyä 99,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim