10 2021 12,50 € thomas Adès löysi Kiirastulen sävelet oman sukunsa synagogasta CLASSIC 100 VUOTTA uutta tangoa MUSIIKIN RAHOITUS: uudistuksia vai vakautta. klassikoiden energia takaisin aikalaissoittimin HYVÄ KAIUTIN on ikkuna musiikkiin Vapauden väyliä IMPROVISAATIOSTA cd 100 VUOTTA Händel-renessanssia ORKESTERI uhattuna Mikkelissä PIRTEÄ OHJELMISTO on pienen orkesterin valtti SUOMALAINEN LASTENOOPPERA riemastutti Berliinissä Kuorot innoissaan kohti joulua
Uusi 6040R tarjoaa erinomaisen suorituskyvyn ja esteettisen ulkonäön kaikille korkean äänenlaadun ystäville. Lisätietoja löydät osoitteesta genelec.fi/6040R Puhtaan äänen ja suomalaisen muotoilun juhlaa.. Kestävän kehityksen periaatteita noudattaen valmistettu 6040R takaa ensiluokkaisen kuuntelukokemuksen kaikissa akustisissa ympäristöissä, samalla yksityiskohtien tarkkuudella, johon artistit, studioammattilaiset ja tuottajat kautta maailman ovat tottuneet luottamaan valitessaan Genelec-kaiuttimet
8 R ONDO C LASSIC 10|2021 jo kolme nuottia on tarina Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: MARCO BORGGREVE
Lokakuun lopussa baletin ensimmäinen osa, Inferno, soi Radion sinfoniaorkesterin hänelle järjestämällä festivaalilla. Dante kostaa siinä ihmisille, joista ei tosielämässä pitänyt, ja tuntee mielihyvää ja vahingoniloa laittaessaan heidät kärsimään”, säveltäjä sanoo. Hän aloitti uransa pianistina ja on nykyisin myös loistava kapellimestari. Sen rakensivat serkukset Josef Yishak Adès ja Obadia Yoshiahu Adès vuonna 1905 jatkamaan Syyrian Aleppossa sijainneen Halabo-juutalaisten synagogan toimintaa. Valitsin erityisiä, ennen aamunkoittoa luettuja rukouksia. Hän on kehittynyt särmikkäästä modernistista yleisön ja muusikkojen rakastamaksi säveltäjäksi, jolle koko musiikin historia on käytössä teosten materiaalina. Adès kuvaakin Lisztiä matkakumppaniksi helvetin piirien läpi, aivan kuten Dantella sellainen oli Vergilius. Se on tunnettu erityisesti rukouksista ja lauluista, jotka periytyvät yli tuhannen vuoden takaa. Se yhdistelee kauhuromantiikkaa, Tshaikovskin baleteista tuttuja tanssijaksoja ja yllättäen myös huumoria – huipentumana varkaita kuvaava, ilkkuva galoppi, joka on sekin Liszt-laina (Grand galop chromatique). Ne sopivat yhteyteen, koska Kiirastulessa kaikki on yhtä laulamista ja rukousta. Lähtökohta sopii hyvin näyttämömusiikkiin. Tämä käytännön tuntuma musiikintekoon kuuluu hänen sävellyksissään. The Tempest perustuu Shakespearen Myrskyyn, ja The Exterminating Angel on mestarillisella tavalla klaustrofobinen Bunuel-mukaelma. Vaikka hän tekisi miten kompleksista tekstuuria, siitä erottaa aina melodioita ja hahmoja, jotka voivat olla melkein fyysisiä luonteeltaan. Siinä olen pelkistänyt musiikkini äärimmilleen ja käyttänyt geometrisia muotoja. | a. 9 R ONDO C LASSIC 10|2021 DÈS-SUVUN SYNAGOGASTA Jerusalemin Nahalat Sionin kaupunginosasta aukeaa upea näköala yli kaupungin. Inferno yllätti kuulijat siteeraamalla aika paljon Franz Lisztin Dante-sinfoniaa ja Dante-sonaattia, jonka paholaismaisella tritonus-intervallilla kulku helvetin syövereihin alkaa. Musiikkitalossa kuultiin värikäs, loistokkaasti orkestroitu fresko, jossa Danten Jumalaisesta näytelmästä tutut kuvat ja tapahtumat viilettävät. ”Muinaiset synagogamelodiat ja tekstit koskettivat minua, koska ne ovat todella irti tästä ajasta. ”Niin, minusta Inferno on Jumalaisen näytelmän kivoin osa, koska se on niin kammottavalla tavalla hauska. Se toimi erinomaisesti, ja nautin suuresti, miten kaunista tanssia hän oli tehnyt”, Adès kertoo. Nämä rukoukset ja laulut soivat nyt kuvaamassa Kiirastulta synagogan isäntäsukuun kuuluvan säveltäjän Thomas Adèsin Dante-baletissa. ”Emme tehneet koreografi Wayne McGregorin kanssa varsinaista yhteistä räätälintyötä, sillä Inferno esitettiin ensiksi orkesterinumerona Los Angelesissa, ja kun koronasulun jälkeen pääsimme vihdoin tekemään kokonaisuutta, McGregor teki tanssin valmiiseen musiikkiin. Totta kai yhteydet omaan sukuuni toivat tähän henkilökohtaisen lisän”, Adès kertoo. ”Ja toisaalta Paratiisi voi olla myös pelottava, koska siellä aukenee täysin tyhjä tila, joka jatkaa spiraalina ylöspäin, kunnes enkelten äänet kuuluvat kuoron voimin. Adès on tehnyt kolme oopperaa, joista seksuaalisuudellaan kuohuttanut Powder her face kuultiin tuoreeltaan myös Helsingissä 1999. Infernossa oli tärkeää löytää useita selkeitä, dramaattisia karaktäärejä, sillä tapahtumia on niin paljon. Seuraavissa osissa kaikki ovat jo lähtökohtaisesti pelastettuja, joten musiikki on aivan erilaista.” Musiikki kehon kielenä Thomas Adèsin kaikessa musiikissa on tietty tarttumapinta, mikä lienee syy hänen suosiolleen. Hän myös sanoo Lisztiä säveltäjistä ”helvetillisimmäksi”, ja siksi valinta osui häneen. Säveltäjä THOMAS ADÈS käyttää uudessa Dante-baletissaan vuosituhantisten rukousten ja laulujen nauhoituksia oman sukunsa synagogasta Jerusalemista. Kokonaisuutena trilogia pyörii parhaillaan Lontoon Kuninkaallisessa baletissa ja myöhemmin Pariisin oopperan baletissa. Dante on hänen ensimmäinen balettinsa
Sen pelimanninen virtuositeetti sopi erinomaisesti solisti Pekka Kuusistolle. Ajatuksissa voimme hypätä äärettömyyksiin, mutta baletissa voi hypätä vain mahdollisia hyppyjä, joihin päästään prosessin kautta. Tshaikovskin baletit olivat minulla selkeästi mielessä, erityisesti Pähkinänsärkijä ja sen Makeisten valtakunta.” Mikä näinkin arkkityyppisessä aiheessa kun Jumalaisessa näytelmässä nykysäveltäjää kiehtoo. Ainakaan ne eivät tunnu yhtään ironisilta, mikä olisi muodikkaampi tapa käsitellä historiaa, vaan hän tuntuu menevän musiikillisten malliensa nahkoihin kokonaan ja elävän ne oman näkökulmansa kautta uusiksi. Silti väkevästi kertova teos voi olla täydellinen myös pelkkinä nuotteina, ja itse sävellystyö on minulle pitkälle rationaalista asioiden järjestelyä.” RSO:n festivaali toi esiin Adèsin hurjan muutoksen hänen 26-vuotiaana säveltämästään, särmikkään pahaenteisestä Asyl-teoksesta – jossa iso lyömäsoitinryhmä ryhtyy pitämään varsinaisia teknobileitä – Infernon häpeilemättömään romanttisuuteen. 10 R ONDO C LASSIC 10|2021 ”Balettia säveltäessä täytyy ajatella musiikkia enemmän ruumiillisesti kuin mentaalisena asiana. Musiikin historian lainailu on viime aikoina lisääntynyt Adèsin musiikissa. Festivaalilla orkesteriversionsa kantaesityksen saanut Märchentänze lainaa englantilaista kansanmusiikkia, mutta ei tietenkään yksi yhteen: hän käsittelee sitä materiaalina kieroin väännöin ja yhdistelmin. Musiikin historia on spiraali Thomas Adès kokee kaiken musiikin kerronnallisena. ”Siinä on koko maailma ensi kertaa luotuna niin voimallisena, että se antaa minulle musiikissa suuren vapauden. ”minulle ei ole olemassakaan abstraktia musiikkia.”. ”Minulle ei ole olemassakaan abstraktia musiikkia. Kaikki on draamaa, karaktääriä, argumentointia, pieniä oopperakohtauksia,” hän sanoo. Mikä rooli näillä lukuisilla lainoilla hänen musiikissaan on. Olen aiemminkin tehnyt keskiaikaisia aiheita kuten orkesterikappaleen Totentanz [Kuolemantanssi], joten nyt kai oli syytä siirtyä rajan toiselle puolelle”, Adès nauraa. ”Sanoin Pekalle jo hyvissä ajoin, että sano vain, jos siinä on jotain teknisesti epämukavaa tai mahdotonta, mutta hänen käsissään mikään ei kuulosta vaikealta. Koko termi viittaa vanhanaikaiseen käsitykseen jostain henkistyneestä ja ylimaallisesta. ”Jo kolmessa nuotissa on minulle kertomus. Usein leikin musiikissani erilaisilla vääristymillä, mutta tässä se oli jätettävä, koska en halua kenenkään loukkaantuvan. Hän suorastaan keksii viulutekniikan uudelleen kertoakseen musiikillista kertomusta”, Adès ihailee
Se ei ole suora linja vaan spiraali; kaikki mennyt on läsnä nyt ja osa minua. Toisaalta kokemus muusikkona olosta auttaa kirjoittamaan tarkoitukseni ylös niin tarkasti kuin mahdollista. ”Musiikin historiassa kaikki mennyt on läsnä nyt ja osa minua.”. ”Hänen musiikkinsa kuuleminen aiheutti minulle nuorena ensimmäisen musiikillisen katharsiksen. Kuka näyttelijä ei haluaisi tehdä Shakespearea! En usko, että tämä silti suoraan vaikuttaa omaan musiikkiini.” Suurimpia innoittajia muista säveltäjistä Adèsille on ollut Jean Sibelius. Silloin voi hukata itsensä imaginaarisen paikan loputtomuuteen”, säveltäjä vastaa. Hän konsertoi koko ajan pianistina ja kapellimestarina. ”Virtuositeetti on minulle jotain maagista, kuten ilmassa kävelyä. Mahdoton muuttuu todelliseksi. Hän analysoi materiaaliaan lakkaamatta ja työskentelee noiden mystisten solujen kanssa. Halusin, että musiikilla on tämä sama ulottuvuus: ei tiedä, onko se 1800-lukua, 1900-lukua vai 2000-lukua. Samaa minä yritän.” . Mitä käytännön muusikkous sävellyksille antaa ja toisin päin. Adès on koko ajan esillä konserttielämässä myös pianistina ja kapellimestarina. Se koskettaa minua, koska itselleni säveltäminen on kaaoksen organisoimista. Todellinen maisema on luotava käytännössä.” ”Kun johdan vaikkapa Beethovenia, tunnen pääseväni tämän musiikin eläviin organismeihin sisään aivan uudella tavalla. Niinhän periaatteessa kaiken musiikin pitäisi tehdä”, hän luonnehtii. Tosin tarkinkin partituuri on aina vain kartta. Virtuoosi kävelee ilmassa Jos muusikkona Adès tekeekin soittimellista musiikkia, se ei tarkoita konventioihin ja mukavuudenhaluun jäämistä vaan hän kirjoittaa virtuoosisesti. Esimerkiksi Kirill Gersteinille sävelletty pianokonsertto yhdistää Rahmaninovia, Lisztiä ja Ravelia Gershwiniin ja katsoo virtuositeetin ja ilmaisun perinnettä pianokonserton historiassa oman prismansa läpi. Beethovenin sinfonioita Northern Sinfonian kiertueella. Esimerkiksi Liszt-lainoilla Infernossa pyrin tuomaan esiin Danten totaalisen ajattomuuden. Tämän voi tuntea hänen musiikissaan. Kuitenkin hän samalla vie kuulijan toisiin maailmoihin bardin lailla. 11 R ONDO C LASSIC 10|2021 ”Yhtä hyvin voi kysyä, mikä rooli on tietyillä ruumiinosilla. Olen perinyt ne geeneissä, ja samoin on musiikin historian laita. Hiljattain hän johti mm. Thomas Adès on muusikko-säveltäjä, jolla eri roolit ovat täydellisesti balanssissa. Se muuntaa ulkoisen maailman realiteetit mielikuvituksen maailmaan, jossa kaikki on mahdollista. En edes uskonut, että joskus johdan sitä.” ”Sibelius on minulle säveltäjien säveltäjä. Hän kutsui säveltämistä takomiseksi. ”No, johtaessani ehkä tarkastelen partituuria säveltäjän silmin ja teen korjauksia artikulaatioon, balanssiin ja sellaisiin asioihin
Sukkulointi on sujunut hyvin kaupunkien läheisyyden (50 km) ansiosta, ja konserttien uusiminen on myös taiteellisessa mielessä järkevää. Leikkaus aiheutti sen, että Kymi Sinfonietta joutui vähentämään konserttejaan Kouvolassa ja siirtämään painopistettään Kotkaan. pirteä nuorukainen ei luovuta Teksti: HARRI KUUSISAARI v. 14 R ONDO C LASSIC 10|2021 UONNA 1999 PERUSTETTU Kymi Sinfonietta on Suomen sinfoniaorkestereista ainut kahden kaupungin yhdessä omistama osakeyhtiö. Tämän vuoden alussa Kouvola kuitenkin päätti leikata osuuttaan orkesterin tuesta. Kymi Sinfonietta 20-vuotisjuhlakonsertissaan vuonna 2019. Tähän vuoteen konsertit on jaettu tasan Kotkan ja Kouvolan välillä. Muutoksen yhteydessä Kotka osti Kouvolalta orkesteria ylläpitävän KyKymi Sinfonietta jaksaa säilyttää 21-vuotiaalle ominaisen seikkailullisen mielen ja energian, vaikka avustusleikkaukset ovat yrittäneet säikytellä. Miltä kahden kaupungin orkesterin työ vaikuttaa Kotkassa ja Kouvolassa asuvien muusikoiden näkökulmasta
Komsilla on suora tuntuma Chinin unenomaiseen musiikkiin ja omalaatuiseen huumorintajuun. Mark-Anthony Turnagen minuutin pituinen A Furious Fanfarel antoi vauhtia Lotta Wennäkosken Hele-teokselle, jossa lyyrisestä musiikistaan tunnettu säveltäjä astuu nopealiikkeisen rytmin ja soitinteatterin pariin – soittimistoon kuuluvat polkupyörän pumppua muistuttavat liukupillit. Va lik oi m a va ih te le e m yy m äl öi tt äi n , ta rk is ta m yy m äl äk oh ta in en sa at av uu s Su om al ai n en .c om is ta . Alun urbaani moniäänisyys ja finaalin maaninen meno vaativat soittajistolta suurta virtuositeettia, ja sitä löytyi Kymi Sinfoniettan soittajilta yllättävissä määrin. Koomiset kommellukset ja outouden tunteet tuntuvat valahtavan kohti hulluutta, ja taustalla lymyää vaaran tunne. HARRI KUUSISAARI. . Pitkään kamppailtuaan Linda löysi tasapainon ja rakkauden. Sopraano Piia Komsi lauloi kissan osaa oopperan kantaesityksessä 2007, joten hänellä on pohjaa tehdä myös konserttiteos dramaturgista sisältöä ymmärtäen. Teos sai innostuneen esityksen. Hyvänä esimerkkinä tästä oli lokakuinen uuden musiikin konsertti, jonka johti Olari Elts. Linda kuvaa muistelmissaan kokemiaan iloja, voitokkaita hetkiä ja unohtumattomia saavutuksia mutta myös kipeitä kokemuksia: hän on joutunut taistelemaan syömishäiriön kanssa ja kohtaamaan seksuaalista ahdistelua ja julkeaa vallankäyttöä. Kojootin yhteenottoihin, ja niiden hyperaktiivinen meno sekoittui säveltäjän ajatuksissa Schönbergiiin, josta hän löysi jotain vastaavaa. Elts piti koko ajan vinksallaan olevan maailman järjellisissä kehyksissä. Komsi taitaa tämän nuorallakävelyn virtuoosin lailla, yhdistäen laserintarkkaan koloratuuriin kurkun pohjuksista lähteviä rääkäisyjä. Lopussa herttuatar antaa julmia kasvatusohjeitaan, ja sopraano yltyy kiljahduksiin orkesterin osallistuessa nipistelyyn ja rähjäämiseen. Millaisen elämän olenkaan elänyt!” Pyörryttävä matka moderniin KYMI SINFONIETTA on dynaaminen soittajisto, jonka valtteina ovat monipuolisuus ja kekseliäs ohjelmasuunnittelu. Ääritilat viattomista tai inttävistä lastenloruista uhkaaviin tunnelmiin, pyörryttäviin glissandoihin ja hölynpölyyn vaativat karrikoivaa laulavan näyttelijän työtä. Punaisina lankoina kulkivat absurdi huumori, soitinteatteri ja maaninen virtuositeetti. Oman ulottuvuutensa illalle antoi Joonas Tikkasen valosuunnittelu. John Adamsin Kamarisinfonia on kunnianosoitus Schönbergin vastaavalle teokselle. Olari Elts piti koko ajan karkailemaan pyrkivät soitinosuudet lopulta koossa ja antoi kokonaisuudelle periamerikkalaista svengiä. Luontonäytelmä linnun äänineen yhdistyi piirrettyjen elokuvien touhukkuuteen ja sointivärisuvantoihin. ”Sieluani on koeteltu ja heitelty äärimmäisyydestä toiseen. Unsuk Chinin Puzzles and Games perustuu hänen oopperaansa Alice in Wonderland. Viulistitytöstä viihdetähdeks i Kesytön elämäni LINDA LAMPENIUS Linda Lampeniuksella on ollut monta elämää: luonnonlapsesta kasvoi ammattimuusikko, ja äkkiä nuori nainen oli kaikkien suomalaisten tuntema viihdetähti ja kohujulkkis. Teoksen nimi on kuvaava, sillä Chin on kiinnostunut Lewis Carrollin tekstin paradokseista, arvoituksista ja peleistä. Sävellystyön aikana Adamsin seitsemänvuotias poika paneutui piirrettyihin filmiklassikoihin, Maantiekiitäjän ja Kelju K
Kolumbiasta Suomeen kotiutunut muusikko on uteliaisuutensa ansiosta päätynyt niin jazzlevyille, lastenmusiikkiyhtyeisiin, teatterin lavalle kuin avantgarde-improvisoinnin pariin. 18 R ONDO C LASSIC 10|2021 TNOSOI-FESTIVAALILLA vastikään kuultu Natalia Castrillónin konsertti The Global Harp – A Transcultural Journey toi yhteen kolumbialaisen kansanmusiikin, kokeellisen improvisaation, elektroakustisen äänimaisemoinnin ja klassisen musiikin koulutuksen. Sen sijaan instrumentaalimusiikkini on kuin ääniraita tämänhetkisille elämänkokemuksilleni. ”Kirjoitan itsekin runoja, mutta niiden istuttaminen lauluihin on vielä vaiheessa. Alaotsikkona oli Traditional meets Experimental, sillä halusin kokeilun kautta rakentaa uudenlaista harppukonsertin formaattia”, Castrillón kertoo. ”Halusin tuoda yhteen erilaisia inspiraation lähteitäni muusikkona ja käyttää kaikkien niiden perinteiden elementtejä yhdessä lavalla. harpun monet ulottuvuudet Teksti: SANTERI KAIPIAINEN e Orkesterimuusikkona työskentelevä veli Sebastian Castrillón osallistui Natalian dokumenttiprojektiin.. Sävellän äänittämällä omaa improvisointiani ja kehittämällä eteenpäin niitä asioita, joista pidän eniten.” Projektissa kokeilevan puolen tukijoukoista löytyi kielisoittaja Topi Korhosen ohella muitakin suomenkolumbialaisia: Taideyliopiston elektroakustisen musiikin lehtori Alejandro Olarte, konserttivisuaalit loihtinut Paola Guzmán Figueroa ja veli Sergio Castrillón, sellisti ja säveltäjä – sekä Natalian alkuperäinen kytkös Suomeen. Viimeisen vuoden aikana kypsynyt projekti on myös poikinut albumin, jonka ensisingle Lo efímero ilmestyy 19. marraskuuta. Hänen omat sävellyksensä lyövät projektissa kättä kolumbialaisten kansanlaulujen kanssa. Castrillón on yhdistänyt taiteilijaja pedagogipuolensa sosiaalisissa musiikkiprojekteissa Kolumbian vähävaraisilla asuinalueilla. Harpisti NATALIA CASTRILLÓN yhdistää musiikissaan kokeellisuutta ja kansanperinnettä
klo 19, Lippupiste TURKU KONSERTTITALO, Ti 4.1. asti) ja opiskelijat 69,50 / 59,50 €, Tampere 89,50 / 79,50 / 69,50 €, eläkeläiset: 74,50 / 64,50 €, lapset (16 v. asti) ja opiskelijat 69,50 / 59,50 / 49,50 € IRINA KOLESNIKOVA FINLAND TOUR HELSINKI MUSIIKKITALO, Su 2.1. asti) ja opiskelijat 69,50 / 59,50 €, Muut 79,50 / 69,50 €, eläkeläiset: 74,50 / 64,50 €, lapset (16 v. klo 15, Ticketmaster Liput palvelumaksuineen: Helsinki 94,50 / 89,50 / 74,50 €, eläkeläiset: 84,50 / 69,50 €, lapset (16 v. klo 19, Lippupiste JYVÄSKYLÄ PAVILJONKI, La 8.1. Koko tarjontamme: www.livenation.fi HELSINKI Finlandia-talo, Ti 21.12.2021 klo 19.30, Ticketmaster OULU Madetojansali, Ke 5.1.2022 klo 19, Ticketmaster LAHTI Sibeliustalo, To 6.1.2022 klo 15, Lippupiste JYVÄSKYLÄ Paviljonki, Pe 7.1.2022 klo 19, Lippupiste TURKU Konserttitalo, La 8.1.2022 klo 15, Lippupiste KUOPIO Musiikkikeskus, Pe 1.4.2022 klo 19, Lippupiste MIKKELI Mikaeli, La 2.4.2022 klo 18, Lippupiste TAMPERE Tampere-talo, Su 3.4.2022 klo 14, Lippupiste Liput ja lisätiedot livenation.fi Liput palvelumaksuineen: Oulu, Lahti, Jyväskylä, Turku, Kuopio ja Mikkeli: Aikuiset 84,50 / 64,50 €, eläkeläiset, lapset (16 v. asti) ja opiskelijat 54,50 / 44,50 € Helsinki ja Tampere: Aikuiset 89,50 / 69,50 / 59,50 €, eläkeläiset, lapset (16 v. klo 14 ja 18, Ticketmaster TAMPERE TAMPERE-TALO, Ma 3.1. klo 19, Lippupiste OULU MADETOJAN SALI, Su 9.1. asti) ja opiskelijat 69,50 / 59,50 € Liput ja lisätiedot: livenation.fi PETER JÖBACK & OLA SALO sedan 1785 TR AD IT ION FRÅN W IE N SCHÖNBRUNNIN LINNANORKESTERI Solistit: Jenifer Lary ja Michael Havlicek Helsinki, Tampere ja Turku: Kapellimestari Vinicus Kattah Jyväskylä ja Oulu: Kapellimestari Guido Mancusi Uudenvuoden Wieniläiskonsertti 2022 Julius Production & PH International Music & Great entertainment presents 10-2021_RONDO_Wien_Irina-230x297mm.indd 1 10-2021_RONDO_Wien_Irina-230x297mm.indd 1 27.10.2021 15.43 27.10.2021 15.43
Se kuitenkin koski viime metreillä enemmän talon sijaintipaikkaa kuin tarvetta sinänsä. Pääsali suunnitellaan orkesterimusiikin esittämisen ehdoilla, ja akustiikasta vastaa hankkeeseen myöhemmässä vaiheessa valittava akustikko. turku saa hienon talon – nyt sisällön kimppuun Teksti: HARRI KUUSISAARI Havainnekuvat: PES-Arkkitehdit Oy t. Orkesterille koittaa uusi aika ahtaan, rapistuvan ja akustisesti ongelmallisen vanhan konserttitalon jälkeen. Turun kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen paikkakysymys on nyt loppuun käsitelty: se on Aurajoen rannalla Itsenäisyydenaukion tontilla, jossa konserttitalo muodostaa toimivan visuaalisen ja toiminnallisen yhteyden viereisen kaupunginteatterin kanssa. Turun konserttitalon pääsisäänkäynti havainnekuvassa. Turun filharmonisen orkesterin intendentti Nikke Isomöttönen on luonnollisestikin riemuissaan kaupunginvaltuuston päätöksestä. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri hakee innoituksensa ympäröivistä rakennuksista, mutta on kaarevilla muodoillaan näitä pehmeämpi. Seuraavaksi käynnistetään hankesuunnittelu, jossa tilan käyttö ja yksityiskohdat täsmentyvät. Nyt se on varmaa: Turku saa kaupunginteatterin viereen uuden konserttitalon, jonka pitäisi avata ovensa jo loppuvuonna 2025. 22 R ONDO C LASSIC 10|2021 URUN KONSERTTITALON rakentamispäätöstä edelsi useiden vastaavien hankkeiden tavoin poliittinen vääntö. Tarjouskilpailun voittajaksi on valittu ryhmittymä Harmonia. Arkkitehtuuri vaikuttaa lupaavalta, mutta miten on sisällön kanssa. Sen muodostavat Suomi Oy, PES-Arkkitehdit Oy ja WSP Finland Oy sekä alihankkijana Laidun-design Oy. ”Meille tärkeintä on, että sali soi hyvin, ja siihen on tämän ehdotuksen pohjalta kaikki mahdollisuudet. Perinteinen kenkälaatikkomalli antaa asiantuntijoiden mukaan parhaat mahdollisuudet tässä kokoluokassa hyvään akustiikkaan”, Isomöttönen iloitsee. Siihen tulee kaksi salia, 1300-paikkainen konserttisali ja 300-paikkainen monitoimisali
Toisaalta sen kautta voisi saada myös tulovirtaa. Pitäisin tärkeänä myös yritysyhteistyön näkökulmaa, sillä sen harteille siirtyy jatkossa yhä suurempi osa kulttuurin rahoitusta. Monitoimisali on tarkoitus rakentaa niin, että sitä voi tarvittaessa käyttää myös orkesterin harjoitussalina ja että se palvelisi kaupungin vapaita ryhmiä. Samalla ratkaisu mahdollistaa Isomöttösen mukaan monipuolista, erilaiset yleisöt tavoittavaa toimintaa – mukaan luettuna populaarimusiikki ja kongressit. Toisin kuin joistakin havainnekuvista on päätelty, orkesteri ei siis ole salin keskellä, vaan sen takana on ainoastaan 100 paikkaa 1300:sta. Konserttitalo ja teatteri yhdistyvät myös fyysisesti, mikä antaa intendentin mukaan mahdollisuuksia monenlaisille synergioille koskien mm. Miten realistisia budjetti ja aikataulu ovat. ”Oma tuotanto on resurssikysymys. ”Orkesteri on selkeästi talon pääkäyttäjä, mutta sen olisi oltava avoin myös jazzille, tanssille, kuoroille ja kevyelle musiikille. Tämä kaikki ei ole yhtään pois pyrkimyksistä rakentaa korkea taiteellinen taso”, Ketomäki sanoo. Hän katsoo sen antavan mahdollisuuksia yleisöpohjan laajentamiseen myös kansainvälisesti. turku saa hienon talon – nyt sisällön kimppuun Konserttitalo istuu elegantisti Aurajoen kulttuurimaisemaan.. asiakaspalvelun ja henkilökunnan tarpeita. Ketomäki suosittelee katsomaan tarkasti erilaisia malleja kansainvälisesti – kuten vaikka vertaillen Hampurin Elbphilharmonieta ja Pariisin filharmoniaa, joiden organisaatio on aivan erilainen. ”Kyllä me niitä realistisina pidämme. Siksi hankintamenettelyksi valittiin projektiallianssi, jotta asiat pysyvät sellaisina kuin on sovittu”, Isomöttönen sanoo toiveikkaana. On vahvistettava kansainvälisiä verkostoja ja suoria kontakteja parhaiden esiintyjien saamiseksi.” . Rakennusbudjetti on 62 miljoonaa euroa. Hän kuitenkin korostaa, että pelkät upeat seinät eivät riitä, vaan talolle on löydettävä oma ja kunnianhimoinen sisällöllinen profiili. ”Se ei silti merkitse sitä, että orkesteri soittaa teatterin musikaaleissa”, hän kiirehtii tarkentamaan. Myös Turun musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Liisa Ketomäki on riemuissaan talosta. Esimerkiksi Tampere-talossa on oma tuotantotoimisto, jolla on mahdollisuus myös omiin panostuksiin, Helsingin Musiikkitalossa taas ei. En pitäisi järkevänä Turun konserttitalolle raskasta omaa organisaatiota, vaan olisi parempi rakentaa hybridiverkosto, jossa useat tuottajakumppanit ovat mukana. Tämä ei hänen mielestään hälvennä yhtään kirkasta päämäärää: suunnitella sali ilman kompromisseja akustisen musiikin tarpeisiin. Näyttämö on mitoitettu 100 esiintyjälle, ja osa siitä on laskettavissa orkesterimontuksi oopperaa varten. Miten konsertteja talossa tuotetaan
Säveltäjäneron majesteettinen jouluteos sykähdyttää Tuomiokirkossa. KLO 18 & 20 MA 20.12. MK: Paavo Ruotsalainen oli oman aikansa ”häirikkö”, jonka oppeja tai ajatuksia eritoten papisto pelkäsi. Anna Hurme, Terhi Orpana, Timo Pihkanen HELSINGIN TUOMIOKIRKKO* 35, 30/25, 20/15, 10 € PE 10.12. Se on sävelletty uransa huippuvaiheessa ja huippukunnossa olevalle bassolaulajalle, eikä se ole teknisesti helppo. MIN ENNEN OVELTA * Numeroidut rivit. Jos katsot sitä oopperakirjallisuuden suurten bassoroolien perspektiivistä, niin onko sille vertailukohtia. 24 R ONDO C LASSIC 10|2021 JYVÄSKYLÄN OOPPERA tuo ensi-iltaan 31.12. Ruotsalainen osasi vedota ihmisiin persoonallaan ja puheellaan ja oli hyvä psykologi, ehkä tiedostamattaan. Hänen perintönsä ja vaikutuksensa on vääjäämättömästi otettava huomioon. Ehkäpä valtauskonnon piirissä vallinnut ”pappi julistaa ylempää, miten asiat ovat” oli hyvin kaukana tästä, ja papit halusivat välttää nämä seurakunnan vaikeat kysymykset. Tuntuuko ”suurten Paavojen” eli Martti Talvelan ja Jaakko Ryhäsen perinne tätä tehtäessä niskassa, varsinkin kun edellinen laulaa samalla lavalla. MK: Paavon roolin suhteen yksi tärkeimmistä asioista on se, että se sävellettiin Martti Talvelan äänelle. Ruotsalaisen maine kasvoi hänen kuolemansa jälkeen. HARRI KUUSISAARI Mika Kares Paavo Ruotsalaisena cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores PIKKUKANTTORIEN JOULUUN kuuluu kaksi erilaista konserttia. MK: Itse koen Paavon roolilla olevan hengenheimolaisuutta Parsifalin Gurnemanzin rooliin, johon yhdistyy Boris Godunovin sisäistä taistelua ja oman identiteetin etsintää ja pohdintaa. Ohjaajana on Mirva Koivukangas, ja Jyväskylä Sinfoniaa johtaa Ville Matvejeff. Cantores Minores • joht. Hänen biografiansa yhtenä kirjoittajana on oma sukulaiseni, piispa Olavi Kares. KLO 19 KAIKKIEN AIKOJEN JOULULAULU J. MK: Se vaatii esittäjältään äänellistä ja taiteellista kypsyyttä. Ääni on kuin sormenjälki, joka on täysin yksilöllinen. Varmaan tämänkin vuoksi Paavon roolia ovat laulaneet myös bassobaritonit ja baritonit, koska roolin vaatimia ”suuria” bassoja ei ole montaa per sukupolvi. Cantores Minores • CM Koulutusryhmien kuoro Hedvig Paulig, sopraano • Maria Kettunen, altto Tom Nyman, tenori • Juha Kotilainen, basso Suomalainen barokkiorkesteri Hannu Norjanen, joht. Valitse suosikkisi ja ryhdy joulunodotukseen kanssamme! PE 17.12. käsittelykulut sekä käsiohjelman.. Bach: Joulu oratorio Mitä olisikaan joulu ilman Bachia. KLO 18 & 20 JOULUN KAUNEIN MUSIIKKIHETKI KOKO PERHEELLE Perinteinen Joulu konsertti Kuorolaiset nuorimmista vanhimpiin kokoava konsertti sisältää myös joulukertomuksen. HELSINGIN TUOMIOKIRKKO* 65, 50/40, 30/25, 15 € (KANTAATIT I–III) SIPOON KIRKKKO 25 € LA 11.12. On ollut hienoa työstää roolia, jossa tuntee sen, että sävellyksessä asiat tapahtuvat ”oikeassa” kohtaa, eli ne on kirjoitettu juuri Talvelan tyyppiselle bassoäänelle, joka on rakenteellisesti omaani muistuttava. Ne ovat myöskin aikansa kuvia. Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset. Näissä kahden roolin aineksissa on jotain Paavosta. Jaakko Ryhäsen kanssa olen jakanut pariin otteeseen roolin (Sarasto, Ramfis), mutta koskaan ennen emme ole olleet samaan aikaan lavalla laulamassa. Ajankohtainen asia edelleen on esimerkiksi se, että miten Paavon oppeja pidettiin vaarallisina, koska hänellä ei ollut virallista pätevyyttä pappina. S. KLO 18 LIPUT TICKETMASTER.FI & 45. Esimerkiksi omaan alaani tämä pätee edelleen. Onko esimerkiksi viidessä vuodessa valmistunut musiikin maisteri automaattisesti enemmän oikeassa ja oikeutettu opettamaan kuin sellainen muusikko, joka on tehnyt maailmalla pitkän uran mutta ei omaa tutkintoa. Draamallisesti teos on läpileikkaus Paavon koko elämästä, ja esittäjän karisman ja keskittymisen tulee säilyä ja kantaa läpi koko teoksen. On perinteisiä joululauluja, suurta ja pientä musiikkia solistin ja urkujen kanssa sekä barokin loistoa. Mika Kares ja Petri Lindroos vuorottelevat Paavon roolissa, Johanna Rusanen-Kartano on Riitta, ja seppä Högmania laulaa Paavona maailmanuraa tehnyt Jaakko Ryhänen. Hannu Norjanen CM Koulutusryhmien kuorot • joht. Miten paljon Paavon rooli kytkeytyy suomalaisen hengenelämän historiaan ja miten ajankohtaisia ja yleismaailmallisia piirteitä siinä on. Mitkä ovat Paavon roolin haasteet laulullisesti ja tulkinnallisesti. Kysyimme Mika Karekselta mietteitä roolista. Varsinaisesti paineita en koe maineikkaiden edeltäjieni suorituksista. . Uskon, että hän luo laulullaan ja olemuksellaan hyvää jännitettä teokseen. Lippu sis
Matka Pierre Génisson, klarinetti Júlia Pusker, viulu Jyväskylä Sinfonia Ville Matveje , kapellimestari O D E 13 97 -2 O D E 13 93 -2 O D E 13 55 -2 O D E 13 90 -2 O D E 13 92 -2 O D E 13 96 -2 PETERIS VASKS Oboekonsertto Vestijums Lauda Albrecht Mayer, oboe Latvian kansallinen sinfoniaorkesteri Andris Poga, kapellimestari –. VALMISTEILLA Jean Sibeliuksen teosten kriittinen editio (JSW) on hanke, jossa julkaistaan ensimmäistä kertaa kaikki Jean Sibeliuksen säilyneet teokset mukaan lukien varhaiset versiot ja säveltäjän omat sovitukset. JSW tarjoaa sekä tietoa tutkijoille että perustan Sibeliuksen teosten esityksille. Jean Sibelius Works Julkaisijat: Suomen kansalliskirjasto ja Suomen Sibelius-seura Sarja IV Kamarimusiikki | Osa 1 Pianotriot toimittanut Anna Pulkkis SON 631 . Editio valaisee teosten lähdemateriaalin erityispiirteitä ja historiaa sekä Sibeliuksen notaatiokäytäntöjä. www.ondine.net ALEKSANDER GRETŠANINOV Vigilia Latvian radiokuoro Sigvards K?ava, johtaja LUDWIG VAN BEETHOVEN Kolme sonaattia viululle ja pianolle, Op. 050 467 5418 • info@fg-naxos.. 30 Christian Tetzla , viulu Lars Vogt, piano THOMAS LARCHER Die Nacht der Verlorenen Sinfonia nro 2, “Kenotaph” Andrè Schuen, baritoni Radion Sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari AMERICASCAPES Charles Martin Loe er: La mort de Tintagiles Carl Ruggles: Evocations Howard Hanson: Before the Dawn Henry Cowell: Variations for Orchestra Baskimaan kansallinen orkesteri Robert Trevino, kapellimestari ÉRIC TANGUY Klarinettikonsertto Viulukonsertto nro 2. SYKSYN UUTUUKSIA Jakelu Suomessa: Oy Fg-Naxos Ab, puh. UUTUUS Sarja I Orkesteriteokset | Osa 7 Sinfonia nro 1 op. 104 toimittanut Kai Lindberg SON 633
Kuntavaalien alla tapahtumateollisuus noteerattiin Ylen vaalikoneessa yhdellä väitteellä: ’Asutuksen lähellä pidettävien konserttien ja tapahtumien melurajoja tulee tiukentaa.’” – Toimittaja Katri Kallionpää kolumnissaan Helsingin Sanomissa 20.9.2021 ”Suomalainen arvovalinta on se, että pääsy on estetty nimenomaan kulttuuritapahtumiin. Kun nyt mietittiin tämän konsertin ohjelmaa, niin tuntui luontevalta, että lopetetaan myös Sibeliukseen. klo 15 Ke 9.3. Se pitää myös suodattaa oman sielun läpi.” – Urkutaiteilija Markku Mäkinen Satakunnan Kansassa 15.9.2021 ”En pelkää vahvoja melodioita tai tunnistettavia teemoja. Absurdiudella ei ole rajaa.” – Jazzmuusikko Mikko Innanen kommentoi kulttuuriin kohdistuneita koronarajoituksia Helsingin Sanomissa 30.8.2021 ”Elämässä on välillä ollut vaikeitakin aikoja, jolloin laulaminen on varmasti ollut minulle suorastaan pelastus ja saattanut jopa estää vaikeaan masentumiseen vaipumisen. Yhteystiedot: lipputoimisto@tampere-talo.fi, lippu.fi puh. 0600 900 900 (2 €/min+pvm) @TAMPERETALO TUTUSTU KULTTUURITARJONTAAN: TAMPERE-TALO.FI/OHJELMISTO Kruunaa elämys majoituksella: Konstailematon ja kiitetty! RAVINTOLATUHTO.FI TAMPERE-TALON ELÄMYKSET ODOTTAVAT! Ensi-ilta: Ke 2.3. Minulle on tärkeää olla rehellinen omalle tekemiselle ja sille, että pystyn aina seisomaan oman tekemisen takana. Se on minulle tärkeä ohjenuora.” – Säveltäjä Mari Sainio Kulttuuritoimitus.fissä 14.10.2021 ”Minä olen taiteilija. ” Urkutaiteilijana minulle on tärkeää selvittää, millaisessa maailmantilanteessa esitettävät sävellykset ovat syntyneet ja minkä ajan tunnelmia ne heijastavat. Joissakin kouluissa jopa laulaminen on kielletty, mikä on suorastaan perverssiä. On syntynyt kuva, että musiikki ja taide ovat vaarallisia. Haluan tehdä sellaista musiikkia, mitä itse haluaisin kuunnella, ja ajattelen, että jos itse aidosti tykkään siitä mitä teen, en varmaan ole ainoa, joka siitä tykkää. Paras tapa siihen on, että tuntee hyvin historiaa, muutakin kuin musiikin historiaa. klo 18.30 Pe 11.3. klo 18.30 La 5.3. klo 18.30 Pe 4.3. Tuuli Takala, Pamina Tuomas Katajala, Tamino Arttu Kataja, Papageno Tampereen Oopperan ensi-ilta 2.3.2022 Lavastus Kati Lukka?/?Tinde Lappalainen Pukusuunnittelu Tarja Simone?/?Elina Vättö Valosuunnittelu Ville Syrjä Musiikinjohto Risto Joost Ohjaus Tuomas Parkkinen Tampere Filharmonia Tampereen Oopperan kuoro Kuorokapellimestari Heikki Liimola Suursuosion saanut ooppera säkenöi Tampere-talossa maaliskuussa 2022! Esitykset 2.–?12.3.2022 (6 esitystä) Pe 3.12. Myös välillä, kun olin kotirouvana ja minulla oli lisäksi hoitolapsiakin, kuoro oli tervetullut tauko kotiarkeen.” – 53 vuotta kuorolaulua harrastanut Viveka Wikström Vantaan Sanomissa 29.9.2021 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN Solisteina mm. Aina huomenna paremmin kuin mihin olisin eilen pystynyt.” – Mikkelin kaupunginorkesterin viulisti Lauri Kotila Länsi-Savossa 13.10.2021 ”Tein Kemissä ensimmäisessä konsertissa Sibeliuksen kolmannen sinfonian. Kuorolaulu on niin iso osa elämää.” – Kuoroharrastaja Taru Kaijansinkko iloitsi Kamarikuoro Kampin Laulun harjoitusten alkamisesta Yle.fissä 3.10.2021 ”Vaalikeskusteluissa ei kiivailla kulttuurista. Tämä perintö ollaan heittämässä viemäriin, mikä tuntuu uskomattomalta.” – Kapellimestari Erkki Lasonpalo Lapin Kansassa 28.9.2021 ”Ihan kuin olisi saanut elämänsä takaisin. klo 18.30 La 12.3. työni hyvin. Nyt myös koronan jälkeen tuntuu hyvältä, että me tarjoillaan yleisölle upeaa suomalaisten syvintä pääomaa, Sibeliuksen musiikkia. Mutta jos jää sille tasolle, tulee sävellyksestä tieteellinen tutkielma. Minua ei yhtään haittaa, jos joku ei tykkää musiikistani, kunhan olen itse siitä ylpeä. klo 15. Tehtäväni on tehdä SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. . klo 19 Iso sali Marjukka Tepponen, sopraano Maiju Vaahtoluoto, mezzosopraano Jussi Myllys, tenori Tommi Hakala, baritoni Harjun Kamarikuoro S uomalainen Barokkiorkesteri Johtaa kuorokapellimestari Heikki Liimola Osta liput Tampere-talon lipunmyynnistä tai Lippu.fin myyntikanavista
mennessä, lähetämme sinulle lahja kortin joka on mukava sujauttaa joulupukin säkkiin tai suoraan saajan postiluukkuun.. (03) 225 1948 2. Vuosikertatilauksel la varmistat, että läheisesi saa elämyksellistä luettavaa musii kista koko vuoden ajan. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Pitkän vuoden jälkeen on aika muistaa taas läheisiä. Nyt on aika ja lupa nauttia! Kun teet tilauksen 13.12. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Musiikin ystävän paras lahja on musiikkilehti Rondo. Tervetuloa, hyvin ansaittu joulu! Tilaa lahjaksi Rondo! Rondon joulutarjous: 10 numeroa 118 € (sis. Tai miksi et palkitsisi itseäsi – jokainen meistä on ansainnut palkkion hyvin kestetyn, vaikean ajanjak son jälkeen. myös pääsyn verkkosisältöömme) Paras joululahjamme. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1
14.11. Emilio Pomarico. Symphony Centre, Chicago. Tuuli Lindeberg, sopraano & Aarne Pelkonen, baritoni. Mikko Heiniö: Täällä, kaikkialla. Eriikka Maalismaa. Lucie Horsch, nokkahuilu (voice flute). Virpi Räisänen, mezzosopraano, Kokkola-kvartetti ja Johanna Tilus, piano. Andrea Mannucci. Matti Heininen: Spectral Night Music II – Defenestration of Paracelsus. 10.11. Oulainen. Lauri Mäntysaari: The Cataract of Lodore. ”Jaksaminen on yksi tärkeä asia. 11.11. Sibelius-museo, Turku. Matti Heininen: Haunted Visions – studies on apparitions for solo bassoon and live electronics. Magnus Lindberg: Serenades. Siinä on myös paljon korkeita ääniä, jotka ovat yleensä kaarrosten huippuääniä.” ”Oton kanssa on mietitty paljon tätä teosta. Espoon Kulttuurikeskus, Louhisali (PianoEspoo-festivaali). Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Tomi Räisänen: Tele. Saara Aittakumpu. Kyseessä on silti raskas ja virtuoosinen teos solistille. Matti Heininen: Kahvihuone 1743. 2. Eveliina Sumelius-Lindblom & Maija Parko, piano. Olenkin sävellystyön aikana siirtänyt joitakin juttuja fagotilta muille soittimille. Ilkka Hammo: Space Reflection. WDR Funkhaus am Wallrafplatz, Köln, Saksa. Müpa, Budapest, Unkari. TampereRaw + Tampereen Orkesteriakatemia. Nuova consonanza, La Pelanda di Mattatoio, Rooma. Adam Vilagi: Haamujen kartano. Sibelius-museo, Turku. Otsikko Caleido juontuu sanasta kaleidoskooppi. 12.12. Säde Bartling, mezzo-soprano, string quartet (NN), Stefan Bartling, video and audio mixing. Adam Vilagi: Retro Vibes. kantaesitykset 11/12 Fagotin kuuluvuudesta orkesterin keskellä on pidettävä erityistä huolta. 10.11. Jyrki Lasonpalo. 2.12. Suomen Kansallismuseon pop-up-näyttelytila, Helsinki 20.8.–12.12.2021 19.12. 27.11. Marco Blaauw, trumpetti, Ensemble Musikfabrik, joht. 28.11. Eero Lehtimäki. ”Oli kyllä haaste tehdä nyt toinen konsertto fagotille, mutta kun olin sitä aikani miettinyt, koin että pystyisin etsimään sille jotain uutta sanottavaa. Stefan Bartling: Postcards from Rome – Voi siete or qui. Nils Schweckendiek. Osmo Tapio Räihälä: Pragma. Levy sai erinomaisen arvosteluvastaanoton ja oli ehdolla Yleisradion Vuoden levy -palkinnon saajaksi. Minna Leinonen: Toinen peili. Polyteknikkojen kuoro, joht. Matti Heininen: Study on apparitions V: poison per viola sola. Ote on aika kamarimusiikillinen, ja muillakin soittimilla on solistisia repliikkejä. Jukka-Pekka Lehto: Att besöka natten. 26.11. 21.11. Musiikkitalo, Helsinki. Max Savikangas, alttoviulu. Manilla, Vanha viinatehdas, Turku (WEW! What Ever Works -festivaali). 10.11. Mari Sainio: Laulusarja Emily Dickinsonin runoille. Wilhelmina Backman, huilu. Mikkelin kaupunginorkesteri ja Vilhonkadun kamariorkesteri, joht. Carelia-sali, Joensuu. NED Ensemble, joht. Jaime Belmonte & Kirstine Lindemann: Boiling water. Sebastian Hilli: Honeymoon. Organo-sali, Musiikkitalo, Helsinki. Andrzej Wilkus, kitara, Martta Jämsä, huilu, Kasperi Leponiemi, kitara, Aapo Järvinen, huilu. Paavo Hyökki. 24.11. Avainteoksiin kuuluvat myös sekstetto Athene (2015) sekä molemmat jousikvartettoni (2012, 2020).” Tärkeä etappi Leinosen uralla oli 2019 julkaistu levy (Alba), jolla joukko eturivin suomalaisia muusikoita esittää hänen kamarimusiikkiteoksiaan (Athene, jousikvartetto nro 1 ja Foga). 31 R ONDO C LASSIC 10|2021 2.11. 25.11. Pacific Spirit United Church, Vancouver, Kanada. Uuden Ajan Ensemble, joht. Kamarimusiikin lisäksi tärkeän sarjan muodostavat myös neljä konserttoa. Sitten on Frieze kymmenen soittajan yhtyeelle (2008), yksi esitetyimmistä teoksistani, joka voitti 2008 jaetun ensipalkinnon Seinäjoen kansainvälisessä kamarimusiikkikilpailussa. Meillä on ollut monta sessiota ja olen voinut kysyä häneltä, toimiiko joku asia. Kari Turunen. Gleb Kanasevich, bassoklarinetti. Albinus Borg. Lohjan kaupunginorkesteri, joht. ”Yksi näistä on Windy Winds puhallinsekstetolle (2005). Otto ei kuitenkaan ole ollut huolissaan, ei jaksamisesta eikä korkeista äänistä.” Myös fagotin kuuluvuudesta orkesterin keskellä on pidettävä erityistä huolta. Olli Koskelin: Animal II. Jukka Untamala. Anna-Maria Huohvanainen, viulu, Alessandro Foschini, klarinetti, Teemu Mastovaara, sello & Anni Collan, piano. Chicago Symphony Orchestra, joht. ”Teoksessa esiintyy samaa tiukasti rajattua ainesta erilaisissa konteksteissa, siitä tulee kaleidoskooppisuus”, Leinonen selittää. Ritarihuone, Helsinki. Fagotti on tunnetusti haastava solistisoitin, ja siinä on monia asioita, jotka on otettava huomioon. Teoksessa on ensin preludi, sitten tulee eriluonteisia taitteita kuten vilkas jakso, hidas jakso, säestetty kadenssi, jossa ajatus soolokadenssista hämärtyy, finaalimainen jakso sekä lopussa vielä Codetta, jossa palataan alkuun.” ?. Konkreettinen äänimaisema ääniraidoilta, nelikanavainen (quadrafoninen) äänentoisto. Lotta Wennäkoski: Arteria. Mikko Nisula: Les Rêveries. ”Kokonaishahmo on aika klassinen, pyrin selkeään kokonaismuodon dramaturgiaan. Konserttitalo Mikaeli, Mikkeli. 16.11. 10.11. 3.12. Vancouver Chamber Choir, joht. 19.11. Levyn teoksissa tulee esiin vahvasykkeinen, tiiviiseen perusmateriaaliin rakentuva ja pitkinä prosessiivisina kehityskaarina rakentuva muotoajattelu. Seppo Pohjola: Juuret. Koko toisen fagottikonserton sävellystyön aikana en kertaakaan avannut ensimmäisen konserton partituuria, se oli ihan tietoinen päätös”, Leinonen kertoo. KingsRoad-puhallinorkesteri, joht. Royal College of Music, Tukholma. Max Savikangas: Inventarium Music. Otto Virtanen, fagotti, Joensuun kaupunginorkesteri, joht. 9.11. Outi Tarkiainen: Naarasäiti. Juha Leinonen: Bassoon Concerto No. Tampere-talo, Pieni sali. 12.12. Sibelius-museo, Turku. Hietsun paviljonki, Helsinki. 19.11. Hannu Lintu. ”Tässä on käytössä perusklassinen orkesteri, jossa on lisäksi kaksi lyömäsoittajaa ja piano. Liiton Miehet, joht. Sibelius-museo, Turku. Helsingin yliopiston juhlasali. Seppo Pohjola: Soidin. Tapio von Boehm. New York. Mikko Luoma, harmonikka. Musiikkitalo, Helsinki. Antti Salovaara, fagotti & Matti Heininen, live-elektroniikka. Kauniaisten Paviljonki. Piano on mukana melkein koko ajan motorisena elementtinä sekä luomassa harmoniaa ja pedaalia”, Leinonen analysoi. 10.11. Fixed media in loudspeaker dome. 10.11. Siuntion Pyhän Pietarin kirkko, osana Lux Musicae -festivaalia. Kahden fagottikonserton lisäksi ovat syntyneet pianokonsertto (2010) ja huilukonsertto (2018). 11.11. 24.11
TILAA LEVYT OSOITTEESTA WWW.ALBA.FI Eriikka Maalismaa, viulu Emil Holmström, piano Amy Beach, Richard Strauss: BEACH & STRAUSS VIOLIN SONATAS Annimaria Rinne, laulu Lapin Kamariorkesteri & John Storgårds SELJA Seppo Kantosen säveltämä Laulusarja Sirkka Seljan runoihin. TUTUSTU ALBAN UUTEEN VERKKOKAUPPAAN Koodilla “ RONDO2021” saat 25% alennusta kaikista Alban levyistä! ABCD502 ABACD25 ABCD505 ABCD501 ABCD503 ABCD506 ABCD507 TARJOUS VOIMASSA 31.12.2021 SAAKKA ALE -25% KAMUS-KVARTETTI Nielsen, Stenhammar, Wennäkoski & Tarrodi ITÄMERELLE Baltic Sea Action Groupin kanssa yhteistyössä julkaistu Itämerta tukeva albumi. 2,50€). Laura Hynninen, harppu, live elektroniikka & laulu OTILIA Laura Hynnisen yhdenhengenorkesteri esittää soivia maisemia harpistin sisäisestä metsästä. Janne Oksanen, piano Armas & Eva Järnefelt: ARMAS JÄRNEFELT: COMPLETE PIANO WORKS Markus Kuikka, viola da gamba Georg Philipp Telemann: FANTASIAS FOR VIOLA DA GAMBA Kreeta-Maria Kentala, viulu Tea Polso, cembalo POLSKA PANDOLFI Eteläpohjalaisia polskia ja G. Pandolfi Meallin (1624–n.1687) sonaatteja. Mirka Malmi, viulu Tiina Karakorpi, piano TOISIA SUOMALAISIA VIULUSÄVELMIÄ Suomalaisten 1800-luvun puolivälissä syntyneiden säveltäjänaisten teoksia. A. ABCD462 Rondo mainos 12/2021.indd 1 Rondo mainos 12/2021.indd 1 28.10.2021 13.00 28.10.2021 13.00 Händel MESSIAS La 4.12.2021 klo 18 Johanneksenkirkko, Helsinki SUOMEN LAULU SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI Taavi Oramo, kapellimestari Johanna Isokoski, sopraano Fanny Henn, altto Juho Punkeri, tenori Petri Lindroos, basso Liput 60/50/40 € (keskilaiva ja urkuparvi) 30/25 € (sivulaivat ja sivuparvi) kuorolta (www.suomenlaulu.fi) ja Lippupisteestä (www.lippu.fi, lisätään palvelumaksu alk
33 R ONDO C LASSIC 10|2021 Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi LENTÄVIEN LEHMIEN RAJAMAILLA ?ne violins Trimmaus Jouhitus Restaurointi Arvosoittimet Vänrikki Stoolin katu 10B, 00100 Helsinki www.alpertkallinen.com Odotettu uutuus musiikin perusteiden opetukseen! Nuottitaito 1-3 E D U M U S I C A N T T I . F I
. Olen ollut Kansallisoopperan hallintoneuvostossa ja Helsingin kaupunginorkesterin johtokunnassa, ja siellä asiat on hoidettu niin hyvin, että he kyllä ansaitsevat rahoituksensa.” Laineella on ollut useita hallinnollisia ja poliittisia luottamustehtäviä, ja hän toimi myös kansanedustajana 1996–1999. Isä ja musiikki pelastivat todennäköiseltä kuolemalta katujengin riveissä. Hänelle kaikista tärkein valmentaja on lähes läpi elämän ollut saksofonilegenda John Coltrane, jonka musiikkia Laine haluaa myös kvintettinsä joka esiintymiseen. Jazzissa asia on samoin. Lähellä on ollut, sillä Ella Fitzgeraldin bändiin olen jo kahdesti nukkuessani päässyt!” . Toisin kuin monella toverillaan, Lamarilla siis säilyi aktiivisesti kasvattava isä elämässään, eikä ryöstäjä ”Top Dawg” Tiffith saanut elinkautista murhasta, vaan hänestä tuli Lamarin levy-yhtiöönsä signeerannut tuottaja. (2017) syväluotaa yksilön moraalia kaoottisessa ja epäreilussa maailmassa, toimii henkilökohtaisena ja yhteiskunnallisena peilinä sekä tarjoaa vaihtoehtoisen lopun takaperin kuunnellen. Jazzliitto ja UMO kamppailevat vaikeuksiensa kanssa, mutta niiden kannanotot eivät saa näkyvyyttä. ”Se on jäänyt valtionavustuksissa klassisen musiikin jalkoihin. Minä säestän, ja sitä ei opita yksin, vaan täytyy olla joku, jota kompata. Niiden vastavalona toimivat ennen kaikkea sisäänpäin kääntyneet, vainoharhaisetkin Pride, Feel ja Fear. Taiteen ja kulttuurin asiat eivät ole hyvällä tolalla eduskunnassa. Mutta ei Suomessa ymmärretä heidän menestystään ulkomailla.” Laine suree rytmimusiikin aliarvostusta julkisen rahoituksen puolella. Köyhässä Los Angelesin esikaupungissa Comptonissa vaihtoehtoina oli kuitenkin lähinnä joko kitkuttaa epävarmoissa hanttihommissa tai valita gangsterin tie – suuret voitot ja vieläkin suuremmat riskit. ”Kun 15-vuotiaana näin Coltranen soittavan Kulttuuritalolla, se mullisti maailmani. ”Ei sivistysvaliokunnassa paljon kulttuurista puhuttu, vaan pääasiassa koulutuksesta. Todennäköisyydet eivät kuitenkaan olleet otolliset. KENDRICK LAMARIN Pulitzer-palkittu neljäs albumi DAMN. Lamar painotti jo To Pimp A Butterflylla, että rakenteiden muuttamisen rinnalla ovat myös yksilön henkinen kasvu ja moraalinen vastuu välttämättömyyksiä, ja tekopyhyydestä syyttävä sormi osoittaa koko DAMN.:in mitalla myös häneen itseensä – tästä voimakkaimpana esimerkkinä levyn kultaiseen leikkaukseen osuva huikea satiiri XXX. JOS KENDRICK LAMAR olisi vuonna 1987 syntynytkin toiseen yhteiskuntaluokkaan, ihonväriin tai maahan, olisi hän tänä päivänä kenties kirjailija tai elokuvaohjaaja. Aggressiiviset ja uhmakkaat DNA ja Humble korostavat ylpeyttä, itsekkyyttä ja valtaa, samoin kuin Element rennossa ylimielisyydessään; Yah ja Lust puolestaan ovat kuvauksia henkisestä velttoudesta ja halujen kontrollista yli moraalin. ”Kansainvälisiä kykyjä on Suomessa jazzin puolella suhteellisesti enemmän kuin minkään muun musiikinlajin parissa. Duckworth on tätä seuraavan luvun alku tai loppu, riippuen kumpaan suuntaan DAMN.:ia etenee. R ONDO populaaritaidetta Teksti: SANTERI KAIPIAINEN OSA: 10 SARJASSA ESITELLÄÄN TAITEELLISESTI KORKEATASOISIA 2000-LUVUN ALBUMEITA KLASSISEN MUSIIKIN ULKOPUOLELTA.. Kyllä joka puolueessa pitäisi olla kulttuurivastaava, joka hoitaa taiteen ja kulttuurin asioita, ja vastuussa pitäisi olla mukana myös työja elinkeinoministeriö, sillä kyseessä ovat 120 000 ihmisen työpaikat.” Kaiken takana on Coltrane ”Jääkiekkoilija voi yksin opetella luistelemaan ja laukomaan, muttei syöttämään. Siihen tarvitaan toinen ihminen. ”Onko se häijyyttä. Tarinan kertoo kappale Duckworth Lamarin neljännellä albumilla DAMN., joka jatkaa hänen tuotantonsa suurta, moniosaista kertomusta. Lamar päätyi lopulta sille kolmannelle stereotyyppiselle mustan pojan polulle: hänen luovat lahjansa purkautuivat hiphopiin. häijyys vai heikkous. Irralliset yksityiskohdat muuttuvat Tšehovin aseiksi kokonaiskuvan kerronnallisessa taidonnäytteessä, jonka kompleksit punokset lyövät laudalta useat oopperat. Lamarin pikaruokalassa työskennellyt isä säästyi ryöstäjän luodilta vain siksi, että hän oli ystävällisyyttään tarjonnut tälle ilmaisia annoksia. Kuuntelen yhä Coltranea päivittäin, ja toivon ennen nukkumaan menoa, että unessani soittaisin Coltranen bändissä. Good kid, M.A.A.D city (2012) on kronologisesti poukkoileva yhdenpäivänromaani, jonka aikana 17-vuotias Kendrick ryöstää talon, saa turpaan, todistaa ystävänsä kuolevan ja kääntyy uskoon. Syöttäjän nimeä ei välttämättä ole uutisissa, mutta maalia ei olisi tullut ilman häntä. Onko se heikkoutta?”, kysyy laulaja-tuottaja B?kon avausraidalla Blood, jonka allegoriassa kertoja pysähtyy auttamaan sokeaa naista kadulla – ja tulee tämän ampumaksi. Työni eri toimikunnissa on tavallaan komppaamista sekin, autan hyviä muusikkoja, jotka ansaitsevat apua ja palkintoja”, Laine vertaa. Takaperin käännettyjä sampleja ja puheita on vihjeenomaisesti ripoteltu halki albumin: järjestys nimittäin määrää, kulkeeko päähenkilö ”Kung Fu Kennyn” sisäisen kamppailun tie kohti mielenmuutosta ja laupeutta, vai luisuuko hän kohti houkutuksia, joita kulttuuri pursuaa – seksiä, rahaa ja väkivaltaa. R ONDO C LASSIC 10|2021 35 ei ainoastaan oteta oppia ulkomailta, vaan aiemmilta suomalaisilta jazz-sukupolvilta”, Laine tuumii. Improvisaatiossa on arvaamattomuuden elementti, ja siitä alkaa yhteispeli. En ole kuitenkaan vaatimassa, että klassisen musiikin pitäisi antaa meille omistaan. Jazzja funktaustojen ryydittämän To Pimp A Butterflyn (2015) tarinassa statuksen ja materialismin pauloissa oleva Lamar löytää elämäänsä syvemmän merkityksen yhteisönsä ja koko Yhdysvaltain mustan väestön auttamisesta. Heti, kun tulee säästöpaineita, kaupungit ovat näköjään ensin leikkaamassa orkestereistaan. Tästä alkaa olkapäillä istuvien pirun ja enkelin kamppailu hyveistä ja kuolemansynneistä kera upeiden musiikillisten taustojen, taidokkaan ulosannin ja ennen kaikkea vertaansa vailla olevan riimittelyn ja tarinankerronnan lukuisine kulttuurisine viittauksineen. Päätin silloin, että minusta tulee jazzmuusikko
Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. KAMPANJAKOODI: ALJOULUILO Tilaa Askel -lehti Saat jouluilon kaupan päälle! + Tilaukseen sisältyy Jouluilo digilehti, joka ilmestyy 25.11.2021 3 kk 21 € Tilaus on määräaikainen Askel on korkeatasoinen aikakausilehti, joka pohtii elämän isoja kysymyksiä. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Lehti on lämmin ja läheinen sekä antaa voimaa ja lohdutusta arkeen.. 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tarjous on voimassa vuoden 2021 loppuun. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la JOS ROKOTTEITA EI OLISI KAALILAATIKOSSA ON MUHEVA MAKU SURU TULEE HUOMENNA MINNA KETTUNEN: SIRKUN KEITTIÖSSÄ: TEEMU RINNE: Dante oli poliittinen pakolainen Tuomasmessu kutsuu yhteyteen Tavallinen isä riittää Samuli Putro: Kun täytyy kuolla 5 kohdetta Tartossa irtonumero 9,50 € 11/21 LEMMIKKI: KEHRÄÄVÄT KAUNOTTARET LUOVAT LÄMPÖÄ JOULUISIA VINKKEJÄ LUETTAVAA, KATSOTTAVAA JA JOULUPÖYTÄÄN KATETTAVAA Joel Haahtelan haikea joulunovelli Tällainen on joulu ulkomailla – Rauhanturvaaja, pappi ja kanttori kertovat Kuuntele Club for Fiven joululaulu Rauhaa Jouluruuhkassa Jukka Leppilampi: Ensimmäinen joulu muutti Jumalan Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh
Myös meille historioitsijoille rakenne on rakenteiden luomista, arkkitehtuuria, mutta myös jotain enemmän. Mikrohistorialla on kaivettu esiin vähemmistöjen ja hävinneiden historiaa, sekä onnistuttu näyttämään pienien tapahtumien suuri merkitys. ” Aloin pohdiskella, mitkä uutiset tulisi ottaa huomioon: pitikö niiden olla julkaistuna 22:tena, 23:tena tai 24:tena, vai ne jotka ihmiset lukivat 24:tena, 25:tena ja 26:tena. Braudel liitti ”pitkän keston” historiallisten rakentei| ”Olin jo pitkän aikaa ollut kiinnostunut mitä tuona päivänä tapahtui (paitsi että synnyin). Sen suomalaisena vastineena voi mainita Antero Heikkisen Kirveskansan elämää – Ihmiskohtaloita Kuhmon erämaissa 1800-luvun alussa . Toisaalta, Kustaa II Aadolf ja Fredrik ”Suuri” ovat historiaa, mutta Bachia ja Mozartia kuunnellaan joka päivä. annalistisen koulukunnan johtohahmoihin kuulunut historioitsija Fernand Braudel (1902–1985) kutsui ’longue duréeksi’, pitkän keston historiaksi. Ennen toista maailmansotaa syntyneiden ihmisten elämänkokemus oli yleisellä tasolla erilainen kuin heitä seuranneiden boomereiden. Ginzburg on puhunut ”teleskooppisen ja mikroskooppisen” näkökulman yhdistämisestä, tunnettuna esimerkkinä kirjansa Juusto ja madot, joka esittelee 1500-luvulla eläneen myllärin omaperäisen maailmankuvan. Teoksessa ” ...den 24. Äitini totesi: ’Olosuhteet huomioon ottaen synnytyksessä olevat naiset harvemmin selailevat sanomalehtiä.’ Mielestäni tämä oli täysin ymmärrettävää ja soveliasta käynnissä olleen toimituksen vakavuuden kannalta. Varsinkin television aikakaudella ihmiset on ehdollistettu jatkuvaan tapahtumien seurantaan. Niiden havaitsemiseksi tarvitaan toisenlaista tieteellistä täsmällisyyttä. ” Tapahtumien historiaa mitataan kellolla ja kalenterilla ja siitä raportoidaan uutisilla. Annalistinen historiakirjoitus on poikinut edelleen mikrohistorian, jossa tutkimuskohde on usein rajattu pieneksi yhteisöksi, yksilöksi tai tapahtumaksi. Lajin keskeisiin edustajiin kuuluva italialainen Carlo Ginzburg on todennut, että myös lähteiden jättämistä aukoista tulee osa historian kuvausta, samalla tavoin kuin renessanssifreskoihin syntyneet yksiväriset läiskät ovat osa maalausta. Musiikin historiassa säveltäjät esiintyvät suurmiehinä, mutta perinteisessä makrohistoriassa he ovat marginaalia. Ne ovat tarkoituksella silvottuja, tyhjien aukkojen ja tulkinnanvaraisten toistojen täyttämiä sirpaleita todellisuudesta. ” Annalistit toivat historian tutkimukseen uusia kohteita, kuten arkielämän, mentaliteettien, ympäristön tai lapsuuden historian tutkimuksen. Ehkä tietyn hetken ajankohtaistapahtumat paljastivat jotain koko elämänkaaresta. Historioitsija tulee entistä enemmän itse osaksi kertomustaan. Mikrohistoriassa tavallisista tai ”pienistä” ihmisistä tulee oman historiansa suurmiehiä, jotka haastavat makrohistorian päättäjät ja sotapäälliköt. xii. Jälkimmäistä nk. Historiallinen aika etenee eri tempoissa, jakaantuneena nopealiikkeiseen ja usein kaoottiseen tapahtumahistoriaan sekä hitaasti etenevään ja vaikeammin hahmotettavaan kehitykseen. Ilmiöitä taustoittavista ajankohtaisohjelmista huolimatta monet historialliset prosessit jäävät tässä seurannassa piiloon. Peruskoulun historian voi opiskella ilman mainintaa yhdestäkään säveltäjästä. Planeettamme Tuntien kirjaa säätelevät aikaerot – vuosi sinne, toinen tänne – vakuuttivat minut siitä, että tieteellisellä täsmällisyydellä ei ollut tässä merkitystä. ” Ihmiset syntyvät erilaisiin olosuhteisiin, mutta samaan maailmaan. Toiset rakenteet hajoavat nopeammin. Jotkut rakenteet elävät niin pitkään, että niistä tulee muuttumattomia perustekijöitä sukupolvien ajaksi, ne vastustavat historiaa, ne pidättelevät ja siten hallitsevat sen kulkua. Kun kysyin asiaa vanhemmiltani, heidän mieleensä ei tullut mitään erityistä: he muistivat vain perheenlisäyksen.” – MAURICIO KAGEL. Kagel ryhtyi selailemaan joulukuun 24:nen päivän sanomalehtiä toivoen löytävänsä niistä jotain, jonka voisi yhdistää musiikkiin. Annalistisen historiantutkimuksen tunnetuimpia esimerkkejä on Emmanuel Le Roy Ladurien kirja eteläranskalaisesta Montailloun kylästä 1300-luvulla. Se on todellisuutta, jota aika syövyttää vain hitaasti. Sotien ja suurmiesten ohella haluttiin tutkia tavallisten ihmisten jokapäiväistä elämää. Kagel syntyi ashkenazi-juutalaiseen perheeseen, joka oli elänyt Preussi-Venäjä-akselilla ja paennut 1920-luvulla antisemitismiä Argentiinan. Mikrohistoria ankkuroituu konkreettisiin tapahtumiin, joista avautuu linkkejä makrohistoriaan ja ”pitkään kestoon”. 1931 ”, Silvottuja uutisia baritonille ja soittimille (1988–1991) vastauksia ei lueta taivaan merkeistä, vaan sanomalehtilähteistä. Usein lähdemateriaali on tiukasti rajattua, mutta sitäkin tarkemmin tulkittua. Historian hierarkiat ovat historioitsijoiden ja heidän tilaajiensa luomuksia. Mutta kaikki toimivat samanaikaisesti sekä kehitystä eteenpäinvievinä että pidättelevinä. R ONDO C LASSIC 10|2021 43 den kehitykseen: ” Rakenteilla yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkijat tarkoittavat organisaatiota, yhteensopivuutta ja kiinteyttä, suhteellisen vakiintuneita yhteiskunnallisten ryhmien ja yhteiskunnallisten tosiasioiden välisiä suhteita. Mikroja makrohistoriaa Historia on taipuvainen antamaan täsmälliselle ajanmääritykselle suuren merkityksen, koska se on alan harvoja kiistämättömiä faktoja. Lähtökohta herkisti säveltäjän 1900-luvun historian käänteisiin. Joulu 1931 ” Olin jo pitkän aikaa ollut kiinnostunut mitä tuona päivänä tapahtui (paitsi että synnyin). Kun kysyin asiaa vanhemmiltani, heidän mieleensä ei tullut mitään erityistä: he muistivat vain perheenlisäyksen
1931 ” edustaa yhden päivän uutisleikkeissään musiikillista mikrohistoriaa, mutta kommentoidessaan ja säveltäessään lähteitään hän antaa ilmiöille laajemmat puitteet. Omakuvana se peilaa säveltäjän argentiinalais-saksalaista ja juutalaista identiteettiä 1900-luvun karuissa käänteissä. 44 R ONDO C LASSIC 10|2021 Totalitarismin varjo Kagelin ” ...den 24. Tupakanpoltto tosiaan vaarantaa hengen. ” Roomasta tuleva suru-uutinen, joka kertoo viiden hengen menehtyneen Vatikaanin kirjaston katon romahduksessa, on kiinnittänyt huomiota Roomasta tulevaan suru-uutiseen, joka kertoo viiden hengen menehtyneen Vatikaanin kirjaston katon romahduksessa… Paavin kirjastossa kaikkien alojen tutkijat ovat tehneet löytöjä, usein yllättävän tärkeitä: viisi… ” Kirjoihin kohdistuva väkivalta tuntui Kagelista suurelta katastrofilta, sillä hän koki itsekin elävänsä painetun materiaalin kautta. Villa Devotossa kapinoitiin viimeksi 2020 koronan vuoksi. 1931 ” on sekä ajanettä omakuva. Joulun ympärille on kasvanut kaupallisen juhlan lisäksi median ja teknologian luoma rituaaliteollisuus.. Neljäs numero on tupakkamainos Völkischer Beobachterista: ” Kansallissosialisti polttaa vain ’Parolea’! Kuusi penniä. Joulun kautta kaikki syntyy aina uudelleen, mutta ei aina parempana. Heidän ei pitäisi pettää itseään. Samanaikaiset ilmiöt eri puolilla maailmaa tuntuvat sattumanvaraisilta, mutta niitä ei yhdistä pelkkä päivämäärä, vaan niiden välissä etenevä hitaan tempon historia. Historia on globaalia, mutta voi hukkua vaihteleviin ajanmäärityksiin. . Yhdeksänkymmentäkaksi vankia yritti paeta laitoksesta. Toinen osa on villi marssi kohti sekasortoa: ” Pommeja, kaasua ja konekiväärejä on käytetty Buenos Airesin Villa Devoton vankilassa syntyneen vakavan kapinan kukistamiseksi. Mieto ja aromaattinen. ” Esitysohje on Alla marcia ja rentoa viheltelyä säestää lyömäsoittajan parodinen saappaiden heiluttelu. Kuudenteen numeroon Kagel löysi lukijakirjeen Kölnische Zeitungista. Täällä Argentiinassa joulu osuu vuoden kuumimpaan aikaan ja menettää paljon… ” Viimeisen kappaleen aihe on joulu, mutta jälleen myös ajan mittaus, aikaerot ja kellot niiden symbolina. ” ” ...den 24. Hälytyssireenien säestämässä valituslaulussaan hän muistuttaa sivistyksen traagista kohtaloa ja uutisfragmentissa aavistaa yhteyden 1930-luvun kirjarovioihin. Kagelin musiikillisia uutisfragmentteja valmistaa johdanto (Grave), katsaus ajan ja päiväysten luonteeseen. Uutinen kertoo, kuinka ” Kenraali Honjó, japanilaisten joukkojen komentaja, ei aio miehittää pohjoismantshurialaista Tschintschaun kaupunkia. – Minun on kuitenkin puhdistettava kyseinen seutu rosvoista, enkä tiedä kuinka pitkälle menevät toimenpiteet ovat tarpeen! ” Japanilaisten hyökkäys Kiinaan vuonna 1931 oli häikäilemätön ja raaka. Myös sarjan kolmannessa, jazzia ja pentatoniikkaa yhdistävässä kappaleessa häilähtää totalitarismin varjo. Se tarkoittaa muun muassa, että maastamuuttaja menettää viimeisetkin rippeet kotona vietetyn joulun taiasta. Saksassa on paljon ihmisiä, jotka tänä vuonna katsovat innokkaasti tulevaisuuteen. ” Kuten usein Etelä-Amerikassa, valtiovalta pystyi säilyttämään mahtinsa vain väkivalloin – vaikka se oli pientä siihen verrattuna, mitä Euroopassa tapahtui samoihin aikoihin ”, Kagel kirjoitti ohjelmakommenttiinsa. Tekstissä pääosaan nousee anonyymi ”pieni” ihminen pyristelemässä historian valinkauhassa: ” … Mutta miksi kirjoitan tätä. Lopulta vangit saatiin kukistetuksi ja johdetuksi takaisin sel… ” Kagel oli yllättynyt löytäessään Vossische Zeitungista uutisen Buenos Airesin vankilakapinasta, jonka poliittisista syistä lehden toimittaja vaikeni. Kirjeen lähettäjä oli työtön saksalainen, joka oli palvellut saksalaisyhtiötä Argentiinassa. Jerusalemin postista ilman kaapeleita Egyptin kautta välitetty sähkövirta käynnistää keskiyön hetkellä Yhdysvalloissa New Yorkissa St. Synkkien kohtaustensa avulla teos muistuttaa joulun perinteisestä tehtävästä rauhan juhlana. Joulun ympärille on kasvanut kaupallisen juhlan lisäksi median ja teknologian luoma rituaaliteollisuus: ” Kellot soivat Palestiinasta käsin ja ilman vetoköysiä! Noin puoli seitsemän aamulla paikallista aikaa Kristuksen syntymäkirkon kellonsoittaja painaa nappia Beetlehemissä. Poliisi ja asejoukot tarvitsivat merkittäviä vahvistuksia vankien nujertamiseksi. Seurauksena oli väkivaltainen yhteenotto. Atlantilta kajahtavat sumutorvet muistuttavat Tuomiopäivän pasuunaa ja solisti pauhaa kuin maallikkosaarnaaja yrittäessään luoda mahtipontista juhlatunnelmaa. Kellojen pitäisi soida yhtä aikaa Beetlehemissä ja eri puolilla Yhdysvaltoja, mutta musiikillinen synkronointi ei ole helppoa edes sähkön aikakaudella. 1930-luvun alun lama lähetti hänet kilometritehtaalle, kuten suuren osan saksalaisia emämaassaankin. Kohtauksessa natsit marssivat taustalla ja etualalla värisee uhrien pelko. Siihen liittyy usein täydellinen elämänmuutos. Thomaksen katedraalin kirkon kellot liik… Tämän jälkeen kaikki Pohjois-Amerikan kirkonkellot soivat joulupäivän kunniaksi. Monet toivovat pelastusta työttömyyteen valtameren toiselta puolelta ja mahdollisuutta kohtuullisen toimeentulon ansaitsemiseen. Jokapäiväisissä uutisissa todellisuus näyttäytyy peittelemättömänä ja – kuten Ginzburg lainaa Aby Warburgia – ” Jumala on yksityiskohdissa ”. Tekstin toisto muistuttaa tilanteen absurdiudesta, onnettomuuden sattumanvaraisuudesta. Jos kirjeeni saavuttaa Kölnin, ihmiset viettävät siellä joulua. xii. xii. Täsmällinen ajoitus on viime kädessä absurdia, päivämäärät ja kellonajat vaihtelevat eri puolilla maapalloa ja jossain on käytössä aivan toisenlainen kalenteri. Kagel on valinnut esimerkkinsä saksalaisten sanomalehtien uutisvirrasta taiteellisin perustein, mutta se ei laimenna niiden todistusvoimaa. Kagelia puhutteli lehtileikkeessä työpaikan etsiminen joulun alla sekä kotoisen joulunvieton kaipaus. Globaalin historiankirjoituksen näkökulmasta sitä voi pitää toisen maailmansodan alkuna. Joulun 1931 se näyttää sirpaleisena pysäytyskuvana, yhden päivän viipaleena ikuisesta kiertokulusta
SSIC V L Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Visuaalinen, aisteja aktivoiva Soittopolku-sarja lisää iloa ja intoa oppimisen polulle. Joululahjavinkki kuusen alle:. Musiikista, sanoin ja sävelin. Tilaukset nopeasti netissä osoitteessa rondolehti.fi/tuote-osasto Soittopolku I (4?–7 -vuotiaille) 22,00 € Soittopolku II (7?–?9 -vuotiaille) 22,00?€ Soittopolku III (9?–11-vuotiaille) 22,00 € Hintoihin lisätään käsittelykulut. Loistava lahjaidea musiikista innostuneelle lapselle! Kun teet tilauksen 13.12. Sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. mennessä, tilauksesi ehtii perille jouluaatoksi
Jessie Nelson – Sara Bareilles WAITRESS – UNELMIEN RESEPTI Herkullinen musikaalikomedia PÄÄROOLEISSA Anni Kajos, Mikael Saari, Ushma Karnani ja Miila Virtanen ohjaus Ilkka Laasonen Ryhmäedut jo 20 hengen ryhmälle! Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm) • lktliput@lahti.fi www.lippu.fi • Ryhmämyynti (03) 752 6000 • lktryhmat@lahti.fi Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 / www.lahdenkaupunginteatteri.fi kevään esitykset myynnissä! Musiikin johto: Jukka Nykänen Ohjaus: Pertti Sveholm 17.12. klo 18:30 18.12. klo 13:30 18.12. klo 18:30
Käsitellessään suomalaista balettimusiikkia Harri Kuusisaari toteaa, ettei ”balettipartituureja voi tarkastella irrallaan näyttämökontekstista”. Hän tarkoittanee nimenomaan kotimaisia teoksia, esimerkiksi Madetojan Okon fuokoa, Melartinin Sinistä helmeä, Raition Vesipatsasta tai Sonnisen Pessiä ja Illusiaa, joita kuullaan harvoin kontekstinsa ulkopuolella. Kansallisbaletti juurrutti Suomeen ammattimaisen, säännöllisesti toimivan ja kotimaista osaamista kehittävän tanssitaiteen. 52 R ONDO C LASSIC 10|2021 KIRJAT joutsenten historia s Se alkoi joutsenesta. Arkea on raadollinen raataminen ja riitely näyttämön takana, unelmat heräävät henkiin parrasvalojen paisteessa ja katsojien mielikuvituksessa. Kansallisbaletin historiasta kertoo paljon puvusto, joka 1930-luvulla toimi noin 30 neliön tilassa poljettavien ompelukoneiden hyrinässä – uudessa oopperatalossa tilaa on noin. Säveltäjien, koreografien ja kapellimestarien ”eriraiteisuus” voi olla valtataistelua, jossa taiteelliset näkemyserot eivät aina ole pääasia. Helsingin Venäläisen teatterin esityksissä vuonna 1879 valmistuneessa Aleksanterin teatterissa. Baletti on oopperaakin kosmopoliittisempi taideilmiö, josta on aina avautunut ikkunoita muihin kulttuureihin ja traditioihin. Tanssia ja musiikkia Kronologisesti baletin historia jakaantuu balettimestarien ja johtajien kausiin George Géstä Madeleine Onneen. Kansallislinnun syysmuutto Ongelmista ja ristiriidoista huolimatta Se alkoi joutsenesta kertoo enemmän onnistumisista ja onnen hetkistä, kun kaikki loksahtaa näyttämöllä paikalleen. Vanhanaikaiselta tuntuu Stravinskyn nimen kirjoittaminen venäjästä translitteroituun muotoon Stravinski. Vallankumous toi Helsinkiin sekä tanssijoita että sivistynyttä yleisöä, jolle baletti merkitsi venäläisen kulttuurin tärkeää, kieleen sitoutumatonta perinnettä. Toivottavasti monet kielteiset käytännöt loppuivat Kenneth Greven johtajakauteen (2008–2018), vaikka on oltava myös tapoja kehittää ammattitaitoa tai kustannustehokkuutta. Silloin voidaan tunnistaa krooniset kipupisteet – ja ehkä välttää se, että historia toistaisi itseään. Jos musiikki jää kirjassa säestävään rooliin, on hyvä muistaa, ettei musiikin yleisesityksissä yleensä puhuta tanssista mitään. Heta Reitalan ja Johanna Weckmanin artikkelit valaisevat hienosti usein sivuun jäävää lavastuksen ja puvustuksen tematiikkaa. Stravinskyn monia balettipartituureja kuulee sen sijaan tiuhemmin konserttisaleissa kuin näyttämöllä. Tanssitaidetta oli nähty vuosikymmenien ajan mm. Onneksi yksi säveltäjäkin, Eero Hämeenniemi, on päästetty ääneen. Hierarkkisuus, johtamisen ongelmat ja tanssijoiden kastijako ovat osaltaan perua taiteenlajin taustasta sääty-yhteiskunnassa, kuten oopperoissa ja orkestereissa. Kirjan alaotsikko Sata vuotta arkea ja unelmia Kansallisbaletissa kertonee taiteenlajin kaksijakoisuudesta. Niihinkin on pystyttävä puhaltamaan fantasian henki, joka estää balettia taantumasta suorittamiseksi. Pääosassa tarinan kuljetuksessa ovat yksittäiset tuotannot kritiikkeineen. Toimivin lääke tähän lienee päätöksenteon perustelu, avoimuus ja läpinäkyvyys. Akrobatiallekin kuuluu sijansa, mutta ehkei Joutsenlammen ydin ole, kuinka monta fouttéta joutsenprinsessa pystyy pyörähtämään. On silti aiheellista muistaa, että tuo historia on pitempi, ja sitä on luotu muuallakin kuin Kansallisbaletissa. uomen Kansallisbaletti täyttää vuonna 2022 sata vuotta, ja on paikallaan saada sen tarina yksiin kansiin. Teokset tunnistetaan nimenomaan tanssituotantoina, ei niinkään sävellyksinä. ”Suurten oopperatalojen kiistat ja tulehtuneet henkilösuhteet ovat olleet tyypillisiä eri puolilla Eurooppaa”, toteaa Riikka Korppi-Tommola käsitellessään Kansallisbaletin kriisiä 1960-luvun lopulla, kun talosta karkasi palkkaan ja johtamiseen tyytymättömiä tanssijoita. Suomi ei 1900-luvun alussa ollut mikään tanssitaiteen takapajula, kiitos Pietarin läheisyyden. Kulisseissa kihisee Kansallisbaletin historiaa hahmotetaan kirjassa kymmenen kirjoittajan voimin, ja näin ”moniaistisesta” taiteenlajista saadaan moniääninen kokonaiskuva. Kuusisaari toteaa myös, että tilaustöiden kritiikkejä lukiessa saa kuvan ”eri raiteilla kulkevista taiteenaloista kuin kokonaistaideteoksista”. Toistuva teema baletin historiassa näyttäisi olevan myös epäoikeudenmukainen roolitus, johon on liittynyt korruptoituneita piirteitä. Joutsenlammen ensimmäisenä Odette-Odilena tanssi viipurilaissyntyinen Mary Paischeff, ensimmäiseksi primaballerinaksi nousi helsinkiläinen Lucia Nifontova, ja Gén seuraaja balettimestarina oli viipurilainen Alexander Saxelin. Joissakin tapauksissa musiikin säveltäjää ei kerrota kirjassa lainkaan – esimerkkeinä usein mainitut Raimonda ja Bahtšisarain suihkulähde, joista edellinen on Alexander Glazunovin ja jälkimmäinen Boris Asafjevin säveltämä. Hänen ensimmäiseksi balettimestarikseen valitsema George Gé oli syntynyt Pietarissa Grönfeldtin liikemiesperheeseen. Karisto 2021, 351 s. Toimittaneet Johanna Laaksonen, Aino Kukkonen, Raisa Rauhamaa, Riikka Korppi-Tommola ja Tiina Suhonen. Epätasaisuutta on niin kirjallisessa ilmaisussa kuin historiametodien soveltamisessa, mutta tärkeimpänä huokuu kiintymys aiheeseen. Samoihin aikoihin saattoi Helsingissä esiintyä Edward Fazerin Euroopan-kiertueelle tuottama Mariinskin keisarillinen baletti sekä modernin tanssin uranuurtaja Isadora Duncan. Korporaatiohistoriikeissa on perinteisesti kainosteltu ristiriitojen esiintuomista, mutta usein niissä kulminoituu kehityksen dynamiikka. Tšaikovskin suuret baletit ovat edelleen kassamagneetteja, joiden lumoa ei tarvitse nolostella. Kansallisbaletti oli silti alusta lähtien olennaisilta piirteiltään kansallinen instituutio, mutta ”kansallinen” ei tuolloin niin kuin nytkään ollut sama asia kuin kantatai ”aitosuomalainen”. Tuo perinne on tuntunut vahvana Kansallisbaletissakin 1990-luvulle ja se elää edelleen venäläistaustaisessa asujaimistossa. Baletin perustaja Edward Fazer kuului sveitsiläissyntyiseen liikemiessukuun. Helsinkiläiset ottivat baletin pian omakseen, ja vierailut Bulevardilla kuuluivat takavuosina monien kulttuurikotien harrastuksiin. Rimski-Korsakovin Šeherazade esiintyy germaanisessa muodossa Scheherazade, vaikka sävellys on venäläinen ja koreografia kantaesitetty Ranskassa. Sata vuotta arkea ja unelmia Kansallisbaletissa. Klassisen baletin tylliunelmien ja liikeilmaisua uudistavan modernin tanssin välille tuntuu löytyneen tasapaino, ja ainakin allekirjoittaneen mielestä tarvitaan molempia. Siitä on kautta aikain tihkunut tietoja julkisuuteen, ja esimerkiksi vuonna 1958 aiheeseen puuttui usein baletissa vieraillut presidentti Kekkonen. Historiankirjoitus ei voi korjata menneitä vääryyksiä, mutta tuomalla ongelmatilanteet esiin kursailematta ja analyyttisesti vältytään kirjoittamasta voittajien historiaa
Moi ja soi punoo yhteen kirjoittajan elämänpolun sekä musiikkitieteen ja semiotiikan kehityksen Suomessa. Orkesterien koesoitoissa tehtäviin valitaan nykyisin usein ulkomainen muusikko, eikä kotimainen koulutus tunnu pysyvän perässä. 1948) luennot kuuluvat elävimpiin muistoihini Helsingin yliopistolta. Instituutti toi Suomeen koko joukon tieteen huippunimiä, mutta ala myös vei Tarastia itseään ympäri maailmaa ja johti tuttavuuteen Umberto Econ kaltaisten supertähtien kanssa. Laajempien kehityskulkujen osalta muistelmia kuitenkin varjostaa melankolinen pohjavire. Balettia saataisiin näytille vaikka Pietarista, kuten 1900-luvun alussa. Muistelmat olisivat paikoitellen hyötyneet huolellisemmasta editoinnista, mutta juuri runsaudessaan teos tarjoaa paljon riemastuttavia löytöjä. Johtajapainotteista leipätekstiä elävöittävät henkilömuotokuvat ja haastattelut, joista puhuttelevana jäi mieleen Marjaterttu Willmanin kertomus kuorotanssijan urasta. Jorma Uotisen johtajakausi avasi tanssitaiteen suurelle näyttämölle ja kansainvälistymisen tielle, joka jatkuu edelleen. Pitäisikö kansallisen baletin olla kuva siitä, millaisia tanssijoita balettikoulu pystyy tuottamaan ammattilaisiksi?” Kansainvälistymisen haaste ei liity pelkästään balettiin. Tiedemaailman sosiaalisia sääntöjä, raakoja kilpailuasetelmia ja monisyisiä julkaisuprosesseja Tarasti kuvaa riemastuttavalla rehellisyydellä. Jossain vaiheessa päättäjiltä tuntuu kadonneen snellmannilainen ajatus kansakunnasta, jonka olemassaolon oikeutukseen kuuluvat oma kulttuuri ja sivistys. Omaan tyyliinsä Tarasti ei paina muita alas vaan antaa kollegoidensa ja oppilaidensa loistaa. Jotain kummallista tapahtui 2010-luvulla: vuosia rakennettu Imatran instituutti menetti odottamatta opetusministeriön tuen, ja koulutusleikkaukset rankaisivat Helsingin yliopiston musiikkitiedettä ankaralla kädellä. 644 s. Omimmillaan hän on Pariisissa, jossa hän pääsee muun muassa aikansa merkittävimpiin ajattelijoihin kuuluneiden Claude Lévi-Straussin ja A. Lopussa myös risteytyvät selvimmin moi ja soi. KIRJAT 2000 neliömetriä. Tässä hän seuraa edeltäjänsä Erik Tawaststjernan jalanjälkiä. Proustmaisesti säikeilevät juonilangat piirtävät tarkkoja yksityiskohtia vuosikymmenten varrella käydyistä keskusteluista, kuulluista sävelistä ja maistelluista herkuista. Greimasin oppilaaksi. Kurkistuksia samaan maailmaan tarjoilee Tarastin rehevä muistelmateos Moi ja soi, mutta henkilökohtaisemmalla otteella: mukana on runsaasti inhimillistä väriä ja pilkettä silmäkulmassa. Tanssitaiteen fyysisestä olemuksesta kertoo eniten kuvitus. Semiotiikkaa itseään muistelmat eivät tarjoa kuin pieninä välähdyksinä. Jos kansalliset taidelaitokset alkavat toimia enimmäkseen ulkomaisin voimin, mikä niissä on kansallista. Jatkuvasti supistuvat koulutus-, kulttuurija tiedeinvestoinnit uhkaavat ”kansainvälisyydellä”, jossa suomalaisista tulee toisten sivistysvaltioiden työmaa ja raaka-ainevarasto. Instituutti sentään jatkaa toimintaansa Liettuassa, mutta ketä mahtaisi palvella musiikkitieteellisen osaamisen siirtyminen pois Suomesta. Tanssijoiden harjoittelukin tapahtui aikoinaan tilassa, jonka kattoa oli korotettu keskeltä, jotta mahduttaisiin treenaamaan nostoja. Raisa Rauhamaa antaa päätösluvussa puheenvuoron vuonna 2021 eläköityneelle tanssija Jani Talolle: ”Olemme valtion kustantama laitos. Aivan viimeisillä sivuilla Tarasti kuitenkin asettaa oman elämänsä semioottiseen kehykseen, ja tässä hän puhuu äänellä, jonka hänen kaikki oppilaansa epäilemättä tunnistavat. Kansallisbaletin historian suuri vedenjakaja oli muutto uuteen oopperataloon Töölönlahden rannalle vuonna 1993. Jätettäköön lukijan selvitettäväksi, mihin veikeät termit viittaavat. J. R ONDO C LASSIC 10|2021 53 | kosmopoliitin muistelmat m Eero Tarasti: Moi ja soi – muistelmat Teos. Eikä vain Suomessa: Tarasti nousi kansainvälisesti arvostetuimpiin musiikkisemiootikoihin, ja hänen perustamanaan ja johtamanaan Imatralla toimi lähes 30 vuoden ajan kansainvälinen semiotiikan instituutti. usiikkitieteen professori Eero Tarastin (s. Harva luennoitsija kykeni piirtämään yhtä laaja-alaista kuvaa Euroopan kulttuurihistoriasta: milloin siirryttiin Wagnerin oopperoista Kalevalan myytteihin ja Proustin romaanitaiteeseen, milloin semioottinen malli avasi tuoreen näkökulman Chopinin balladiin professorin itsensä soittamana. Teoreettisiin yliopisto-opintoihin tasapainoa tuo muusikkous. Ja ennen kaikkea kohdatuista ihmisistä: musiikki ja tiede ovat pohjimmiltaan sosiaalisia maailmoja. Eikö tulisi edullisemmaksi tilata korkeatasoisia tuotantoja sieltä, missä asiat osataan. Maailmalla Tarasti tunnetaan parhaiten tutkimustyöstään. Ympäröivää maailmaa sivistyneesti muistikirjoihin käsitteellistävästä pikkuvanhasta esiteinistä kasvaa kuin huomaamatta nuori professori, joka viihtyy myös flyygelin äärellä. . Mitä vaatimuksia tuki edellyttää suomalaiselta baletilta. LASSE LEHTONEN Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Eero Tarastin oppilas. Tarastista näyttää kasvaneen synnynnäinen kosmopoliitti, jolle on luontevaa hakea jo nuorena oppia Saksasta, Ranskasta ja Brasiliasta saakka. Vuonna 1978 valmistunut väitöskirja myytistä Sibeliuksen, Wagnerin ja Stravinskin teoksissa oli uraauurtava ja rakensi merkittävästi semiotiikan tutkimusperinnettä Suomessa. Puoliso Eilakin löytyy Sibelius-Akatemialta, ja Pariisissa Tarasti opiskelee pianonsoittoa legendaaristen Jules Gentilin ja Jacques Févrierin johdolla. Kaupunginorkesterien tilalle voi laittaa pari huippuyhtyettä kiertämään maan konserttisaleja. . Tästä kaikesta Moi ja soi kertoo seikkaperäisesti. Tiedeopetuskin voitaisiin järjestää etänä Harvardista tai Cambridgestä. Omaa uraansa Tarasti tarkastelee inhimillisellä, kepeän itseironisellakin otteella. Sopii miettiä, miten paljon vähemmän kansainvälistä Suomen musiikkitiede – ja moni Helsingissä kasvatettu musiikkitieteilijäsukupolvi – olisi ollut ilman näitä vaikutteita. ANTTI HÄYRYNEN. Henkilökohtainen ääni tuo kirjaan aimo annoksen sympaattisuutta, jota runsas kuvamateriaali elävästi tukee
HARRI KUUSISAARI. Kohtauksia Jean-Baptiste Lullyn, Pascal Collassen, Henry ovat nuoren miehen nyrkin heristelyjä, jollaisia Beethoven ei aiemmissa, wieniläisklassismin perinnettä jatkavissa sonaateissa vielä tehnyt. 30 nro 2. Nopeakaikuinen tila on teoksiin sopivan epämääräinen, mutta myös pari äänitysvirhettä on jäänyt mukaan. Alkuosan sähäkkä helmeily seuraa Haydnin perinnettä, mutta hitaassa osassa säveltäjä tuntuu todistavan, miten pitkää italialaista aariaa hän osaa säveltää. 30 voi pitää murroskauden teoksina, sillä juuri niiden jälkeen hän kirjoitti kuuluisan Heiligenstadtin testamenttinsa, jossa hän ilmaisi ristiriitansa kuurouden lähestyessä. Hofmann on kaksikielinen, ja lähes kaikki laulut ovat levyllä sekä suomenettä saksankielisinä versioina, mikä on tallenteellinen kulttuuriteko ja tarjoaa hienon mahdollisuuden vertailla kielieroja, mutta jättää teosmäärän pieneksi. Erikoisin osa on kuitenkin adagio, joka ei merkinnästään huolimatta ole hidas laisinkaan, vaan piano soittaa nopeita juoksutuksia kuin paniikissa viulun kuiskiessa rinnalla. . A-duuri-sonaatti on sisäänpäinkääntyneempi. Tetzlaffin viulun alakielet soivat hyvän punaviinin hehkua, ja ylhäälläkään hän ei koskaan päästä sointia kireäksi vaan vaihtelee nyansseja niin, että tulee kimmeltävä vaikutelma. Beethovenin sonaatteja op. Tetzlaff-Vogt -duo on tehnyt Ondinelle jo Brahmsin, Schumannin ja Mozartin sonaatit, ja Beethoven-sarja jatkuu yhtä vaikuttavana. Duo Tetzlaff-Vogt tuo tämän kaiken esiin nasevasti erottelevalla artikulaatiolla, dynaamisilla kontrasteilla ja tasapuolisella dialogin hengellä, jossa kerrotaan myös sisimmät salaisuudet. Sonaateissa kuuluu myös ensimmäistä kertaa niitä uusia ja radikaaleja piirteitä, jotka vähän myöhemmin kuuluivat Eroica-sinfoniassa. Vallankumous alkoi siis kamareissa, kun sinfonioita tehtiin isolle yleisölle. Kirjoita joskus. Ondine ODE 1392-2. Piia Komsi, sopraano ja sello. SANTERI KAIPIAINEN Lully ym. 30. Passioin. Surun tunnelma on käsinkosketeltava, ja se huipentuu lopun haipuessa pianosta piano pianissimoon. VOKAALIMUSIIKKI Hofmann Heinz-Juhani Hofmann: Soita. / Ruf an. Taipuisa koloratuurisopraano Piia Komsi on pohjakoulutukseltaan ammattisellisti, ja yhteiskyvyt pääsevät käyttöön Heinz-Juhani Hofmannin teoksista koostuvalla soololevyllä. Pysäyttävimmät ovat kuitenkin Kaksi muistijälkeä, Hofmannin omat lapsuudenmuistot väkivallan näkemisestä ja isän kuolemasta, jotka hehkuvat niin kiihtynyttä šokkia kuin kylmää, lasittunutta selviytymistä. Teos alkaa mystisesti draamaa hautoen ja sitten jyrkin dynaamisin kontrastein, vähän kuin Haydnin Sturm und Drang -kautta päivittäen, ja kontrapunkti saa sinfonista painokkuutta. Hienoa, että tällaisesta perusohjelmistosta tehdään vielä sytyttäviä levytyksiä. Jännittävä vertailukohta syntyy, kun kaksi Saksan ykkösviulistia, Frank-Peter Zimmermann ja Chirstian Tetzlaff levyttävät yhtä aikaa Beethovenin sonaatteja, toinen BIS:lle ja toinen Ondinelle, pianistiensa Martin Helmchenin ja Lars Vogtin kanssa. . Scherzon julkeus ja finaalin dramaattinen ryntäys Christian Tetzlaffin ja Lars Vogtin pitkä yhteistyö kuuluu uuden levyn tulkinnoissa. G-duuri-sonaatin erikoisuutena taas on ironisesti hiiviskelevä menuetti – sanoikohan säveltäjä sillä hyvästit tälle sonaatinosalle. 54 R ONDO C LASSIC 10|2021 CD vallankumous alkaa kamarissa KUUKAUDEN DVD Ludwig van Beethoven: viulu-pianosonaatit nro 6 A, 7 c ja 8 g op. FUGA-9473 . Eniten tämä kuuluu c-molli-sonaatissa op. . Hofmann on tunnettu pimeisiin aiheisiin tarttumisesta, suoraan ihmisyyden syöveriin tuijottamisesta: myös säestyksettömyys korostaa teosten eksistentiaalista yksinäisyyden tunnetta. Vogtin erotteleva, kirkas kosketus ja Tetzlaffin viulun vähällä vibratolla saatu rikas väriskaala sopivat hyvin yhteen. Schreib doch mal. Aiemmissa sonaateissa piano oli etualalla, mutta nyt suhde on tasan. Lähes laulusarjamaisesti toisiinsa eteneviin teoksiin valitut runot ovat lyhyitä, toisinaan stoalaisen mietiskeleviä, mikä sopii mainiosti Hofmannin kirjoittamaan ja Komsin hallitsemaan terävään ja väkevään ilmaisuun; tiiveimmillään on hardcorepunkmainen puoliminuuttinen Minä en tahdo rakastaa sinua suotta. Vogt pitää koko ajan pianotekstuurin aktiivisessa liikkeessä, mikä korostaa sonaattien eteenpäinkatsovuutta. Christian Tetzlaff, viulu, Lars Vogt, piano
ColoraMaestro. Hän on ylväs tragedienne, taikansa harhaan jäänyt noita ja koskettava äiti erilaisten allegoristen hahmojen lisäksi. Levyn laulut ovat 40 vuoden ajalta. Evening Dusk Serenade. . Esimerkiksi Leino-sarjan avaavassa laulussa Luonnon kasvot kiekaisut ja diminuendona tehty trilli ovat sitä ”sukupuuttoon kuolleiden lintujen laulua”, josta runokin puhuu. Pia Värri löytää niistä orkestraalisia värejä, ja yhteistyö on pitkälle vietyä. Levyn punaisena lankana ovat lisäksi näitä rooleja Pariisin oopperassa esittäneet kaksi suurta diivaa Mile Saint-Christophe ja Marie Le Rochois. klo 15 Su 21.11. Elemér Szentirmay: Mustalainen. klo 15 ohjaus VILLE SAUKKONEN JONAS RANNILA kapellimestari Rooleissa mm.: VILLE SALONEN, MARI PALO, REETTA HAAVISTO & MARKUS NIEMINEN LIPUT: 51,50 / 48,50 € SATAKUNNAN MUSIIKKIJUHLAT____ JYRI NISSILÄ kapellimestari JUTTA SEPPINEN kapellimestari TIBOR BOGÁNYI kapellimestari VILLE SALONEN Tsarevits PETRI LINDROOS laulusolisti SATU SOPANEN TUOMO RANNANKARI PORI DANCE COMPANY MARI PALO Sonja PORI.FI/SINFONIETTA. Naxos 8.579095. klo 18 Promenadisali JUTTA SEPPINEN kapellimestari SATU SOPANEN & TUOMO RANNANKARI laulu & leikki LIPUT: 15 € / perhelippu 50 € (4 hlö) tänä iltana Promenadisali Ke 24.11. . HARRI KUUSISAARI Saariaho Kaija Saariaho: Preludi-Tunnustus-Postludi, Leino-laulut, Du gick flög, Il Pleut, Saarikoski-laulut. Ano Komsi, sopraano ja Pia Värri, piano. . Saarikoski-lauluissa (2013–2020) taas kuuluu kokeneen mestarin taito upottaa draamaa aforistisiinkin säkeisiin. klo 19 To 25.11. Louis-Noel Bestion de Camboulas. Eino Partanen: Näkemiin tähtisilmä. Preludi-Tunnustus-Postludi -triptyykin aikaan vuonna 1980 säveltäjä opiskeli Paavo Heinisen johdolla, ja se kyllä kuuluu modernistisessa ankaruudessa preparoitune pianoineen. Uuno Klami: Esquisse. Taidesäveltäjistä Klami ja Kaski nauttivat myös kevyemmäsjoulukonsertti To 16.12. George de Godzinsky: Valse gracieuse, Humoresque, Iltahämärän sävel, Hiljainen yö. HARRI KUUSISAARI ORKESTERIMUSIIKKI Godzinsky ym. Molemmat olivat Lullyn suojeluksessa olleita laulajattaria, joille oli dokumenttien mukaan ominaista poikkeuksellisen ylväs, yhtä aikaa intohimoinen ja hienostunut tyyli, jossa tekstin tulkinnalla oli yhtä suuri rooli kuin äänellä sinänsä. R ONDO C LASSIC 10|2021 55 | CD Desmartes’n ja Marc-Antoine Charpentierin oopperoista. Veronique Gens venyy laidasta laitaan. Yrjö Gunaropoulos: Canzonetta. . Nil-Eric Fougstedt: Caresse. Hänen intonaationsa kirkkaus ja puhtaus antaa mahdollisuuden sävyillä nautiskeluun, oli kyse vaikka glissandosta tai trillistä. Harry Bergström: Niskavuoren naiset: Rakkausserenadi., Romanssi Es-duuri. Levy on Komsin ja Sakari Oramon firman ColoraMaestron esikoisjulkaisu, joka ansaitsee kumarruksen kulttuuritekona. Godzinsky on tehnyt myös orkesterisovitukset Fougstedtin, Partasen ja unkarilaisen Szentirmayn teoksiin. Alussa äänessä ovat kostoa huutavat hengettäret maan alta, joiden temmellys päättyy myrskykohtaukseen. Sitten näyttämölle astuu unessa ja kuolemassa esiintyviä henkiolentoja, ja finaalina on hurjan Medéan kohtauksia Charpentierin kyseisestä oopperasta. klo 19 Keski-Porin kirkko JYRI NISSILÄ kapellimestari PETRI LINDROOS laulusolisti mm. Véronique Gens, sopraano ja Ensemble Surprises ja Les Chantres du Centre du Musique Baroque de Versailles, joht. Ideana on ollut koota uusi, imaginaarinen kokonaisuus, joka on jaksoteltu näytöskaraktäärien mukaan. Alpha 747. klo 19 TIBOR BOGÁNYI kapellimestari PORI DANCE COMPANY LIPUT: 28 / 22 / 8 € FRANZ LEHÁRIN OPERETTI tsarevits Promenadisali Pe 19.11. klo 19 La 20.11. Tässä herkkupakkaus barokkioopperan ystäville. Veronique Gensin fiksusti suunniteltu levy tiivistää yhteen levyyn kaikki ne ranskalaisen lyyrisen tragedian ilmaisutyypit, joita kuningas Ludwig XIV:n valtuuttama oopperapomo Jean-Baptiste Lully viljeli. Anu Komsi on hänen luottolaulajansa, ja uusi levy on hieno summaus yhteistyöstä. Ensemble Surprises soittaa nuorekkaalla innolla ja energialla ja vaihtelee sointeja ja karaktäärejä draaman paatoksesta tanssijaksojen eleganttiin rytmihurmaan. Heino Kaski: Fantasia appassionata. Harry Bergströmin tyyli oli astetta kansallisempi, kuten Niskavuori-elokuviin sopii. Korona-aikana sävelletty viimeinen laulu Sumun läpi jättää sopraanon roikkumaan pitkälle äänelle yläylärekisteriin – harvapa sitä niin vakuuttavasti tekee kuin Komsi. Kaija Saariahon laulut heijastavat hienostuneesti runojen maailmoja tai sitten ottavat dialogimaisen asenteen. Beethoven – Ravel – Dvo?ák LIPUT: 28 / 22 / 8 € joulusatu TONTTULAN TOUHUT Pe 10.12. . ”Iltahämärän serenadi” vie kuulijan aikaan Suomi-Filmin ja Radion viihdeorkesterin, jota johti George de Godzinsky (1914–1994) erehtymättömällä eleganssillaan. Kuoro on yhtä täysillä mukana. Godzinsky on myös Naxosin levyn tyylikkäin säveltäjä viululle ja orkesterille sävelletyillä kappaleillaan, joissa viihteellisyys ei horjahda banaaliuteen. ”Toinen näytös” kokoaa yhteen onnettoman äidin ja ”kolmas näytös” julman rakkauden tuntoja Lullyn oopperoista Prosperine, Atys, Armide ja Presée. Laulut Jokaisella on tämänsä ja Minussa lintu ja käärme tuovat mukaan dramatiikkaa virtuoosisine piano-osuuksineen. Hänen lisäkseen mukana on otteita hänen aikalaisiensa Collassen, Desmartes’n ja Charpentierin oopperoista. Linda Hedlund, viulu, Elisa Järvi, piano, La Tempesta -orkesteri, johtajana Jyri Nissilä. Säveltäjä puristaa niissä sävelkielensä oleelliseen kuin timantti, staattisenakin jännitteensä säilyttäen. Anu Komsi tekee kautta levyn suvereenia jälkeä. Leino-laulujen aikaan hän oli saanut valmiiksi esikoisoopperansa ja lähtee enemmän laulajan instrumentista
Linn CKD 657. Gustav Mahlerin laulusarja Das Lied von der Erde perustuu Tang-kauden runoihin saksankielisinä käännöksinä, jotka puolestaan perustuvat ranskannoksiin. . Buxtehuden kaksi kokoelmaa triosonaatteja, opp. Shanghai Symphony Orchestra, joht. . Valitettavasti Thierry Escaichin urut ovat finaalissa alavireiset, ja komeat yhteislaukaukset kuulostavat raastavan epäsointuisilta. hänen preludinsa ja fuugansa ovat täysin kotonaan gambojen samettisissa soinneissa. 1 ja 2, olivat ainoat hänen elinaikanaan julkaistut sävellykset, jotka levittivät säveltäjän mainetta halki barokkisen Euroopan. Tulos on kihelmöivä. Liègen filharmoninen orkesteri, Thierry Escaich, urut, johtajana Jean-Jacques Kantorow. Pitkä syysyö 56 R ONDO C LASSIC 10|2021 CD ja Jäähyväiset maalaavat eteen apeita maisemia ja putoavia lehtiä siinä missä Mahlerin vastaavat, mutta korkea sopraano glissandoineen ja orkesteri kiinalaisine lyömäsoittimineen tekevät naisen yksinäisyydestä hyvin erilaista, itsesäälistä vapaata. Kantorow levytti teoksen aikoinaan myös Tapiola Sinfoniettan kanssa BIS:lle, eikä tulkinnoilla tai toteutuksilla ole suurta eroa. Arcangelo. Alpha 738. Siitä huolimatta hän ei koskaan julkaissut teosta, joka painettiin vasta vuonna 1974. Avausosa alkaa lupaavan salaperäisessä hiljaisuudessa, mutta jää draaman yltyessä vähän vaisuksi. Jean-Jacques Kantorow ja Liègen filharmoninen orkesteri levyttivät BIS:lle vähän aiemmin Saint-Saënsin sinfoniat nro 1–2 (1853, 1859) sekä varhaisen A-duuri-sinfonian (1850). . Tämä on Bachin ”hyvävireisen consortin” toinen julkaisu, sovituksia tai muokattuja teoksia Bachin Wohltemperiertes Clavierin pohjalta. ANTTI HÄYRYNEN Buxtehude Dietrich Buxtehude: Triosonaatit op. Shanghain sinfonikot soittavat värikylläisesti ja kamarimusiikillisen eriytyneesti kummassakin laulusarjassa. . Radion viihdeorkesterissa tällaisten viulusooloilla varustettujen pienteosten solistina kuultiin usein Wolde Jussilaa, ja Linda Hedlund vastaa tuohon haasteeseen viimeistellysti, herkästi, mutta turhaa hehkutusta karttaen. Siinä tulee mukaan gamboista koostuva consort, moniäänistä musiikkia vuosisatojen halki vaalinut yhtye. Lisänimi ”Urbs romana” ei ilmeisesti liity Roomaan, vaan nuoren Saint-Saënsin voittamaan sävellyskilpailuun Bordeaux’ssa. Kapellimestari Long Yu päätti laittaa kulttuurit keskustelemaan ja tilasi Xiaogang Ye’lta teoksen alkuperäisiin kiinalaisrunoihin. Dg 4837452. Kamarimusiikillinen sävykkyys onnistuu ja väliosan scherzomaiset rytmit iskevät kipinää. . Orkesteri soi värikkäästi ja eloisin yksityiskohdin, tuoden mieleen Szymanowskin tai venäläiset orientalistit. Niitä luonnehti erinomainen äänitys sekä raikas ja tarkka ote, joka saa jatkoa vuonna 1856 valmistuneen F-duuri-sinfonian levytyksessä. . Sarjojen keskijaksojen elämäniloiset laulut saavat hymyn huulille kiinalaiseen taiteeseen perinteisesti kuuluvine luontokuvineen ja inhimillisten heikkouksien ymmärtämisineen. HARRI KUUSISAARI Saint-Saëns Camille Saint-Saëns: Sinfonia F-duuri ”Urbs Romana”, Sinfonia nro 3, ”Urkusinfonia”. Bach ei säveltänyt gambaconsortille mitään, mutta Phantasmin uudella julkaisulla. Se on tietysti yksinkertaistus, mutta on totta, että Bachin musiikki hakee jatkuvasti musiikillisia ja henkisiä kiintopisteitä jostain nuottiensa ulkopuolelta. ANTTI HÄYRYNEN SOITINJA KAMARIMUSIIKKI Bach Johann Sebastian Bach: The Well-Tempered Consort II. ANTTI HÄYRYNEN Mahler / Ye Gustav Mahler: Das Lied von der Erde, Xiaogang Ye: The Song of the earth. Edellinen levy oli menestys, ja uusi jatkaa ajatusta entistä syvemmälle. Heihin verrattuna esimerkiksi englantilaisen Purcell-kvartetin tä ilmaisusta, ja Kasken Fantasiasta kuullaan sekä orkesteriettä pianoversiot. BIS-2470. Händelin, Telemannin ja Bachin vaeltamaan Lyypekkiin kuulemaan ”Iltamusiikkien” säveltäjää. Opus 2:n seitsemän triosonaattia saavat yhtä hersyvän tulkinnan, jossa viulisti Sophie Gentin ja gambisti Jonathan Masonin kisailua seuraa luutisti Thomas Dunfordin ja cembalisti Jonathan Cohenin toimelias continuo-osuus. 1 triosonaatit ja tulosta juhlittiin arvioissa ja palkintolautakunnissa. . Eloisat sonaatit – käytännössä viululle ja gamballe sekä säestävälle continuolle – ihastuttavat myös nykykuulijaa, mutta nykyisen barokki-innostuksen aikanakin ne ovat jostain syystä jääneet niukalle huomiolle. Musiikissa ja tuotannossa on kotikutoisetkin piirteensä, mutta sekin tuntuu kuuluvan asiaan. Michelle DeYoung, mezzosopraano, Brian Jagde, tenori, Liping Zhang, sopraano, Shenyang, baritoni. . Mahlerin resignaatio, jäähyväistunnelma ja nostalgia ovat vieraita kiinalaiskollegalle, joka korostaa runojen elämäniloa ja hetkeen tarttumista, vaikka kyseessä onkin elämän ehtoopuoli. Jonathan Cohenin vetämä Arcangelo levytti pari vuotta sitten Buxtehuden op. Kimmeltävä-ääninen sopraano Liping Zhang ja kultivoitunut baritoni Shenyang ymmärtävät runojen merkitykset suvereenisti. Kantorow karsii sen tulkinnasta romanttista painolastia mutta ei aina yllä teoksen monumentaalisiin haasteisiin. Myös monissa levytyksissä niitä tunnutaan pitävän jonkinlaisina itsestäänselvyyksinä. 2. Long Yu. Jyri Nissilän johtama Tempesta-orkesteri soittaa yhtä lailla tyylikkäästi ja tunteella. Muuten yhtye on polyfonisen lähetystehtävänsä tasalla ja ote on entisestään täsmentynyt. Äänitys painottuu diskanttiin ja tärkeä bassoääni jää välillä taustalle. Mahlerissa ote on totuttua irtonaisempi, mutta Michelle DeYoungin laaja vibrato verottaa aika paljon nautintoa. Kiinalaisia elementtejä ovat pentatoniikka, perinnesoittimien värit ja Peking-oopperasta tutut glissandot. Phantasmin johtaja ja diskanttigambisti Laurence Dreyfussin luonnehtima ”kerettiläinen” ajatus on, etteivät Bachin preludit ja fuugat ole leimallisesti cembaloteoksia, vaan moniäänisiä sommitelmia, jotka hän on lähinnä toteuttanut klaviatuurin ääressä. Jo aloitus, Surullisen laulun tarina, hukuttaa surut viiniin: ”eletään ja kuollaan tässä vain kerran”. Phantasm. Kolmas eli ”Urkusinfonia” (1886) on sen sijaan aivan eri eläin, ja sitä on levytetty enemmän kuin muita sinfonioita yhteensä. Mitä teknisiä haasteita teosten siirtäminen jousille on tarkoittanutkin, kaikki kuulostaa oikealta, luonnolliselta ja vakaalta. Ei sillä silti ole kiinalaisuuden kanssa mitään tekemistä. Se sai mm
Tiedetään tietysti, etteivät he esittäneet teoksiaan modernilla konserttiflyygelillä, joka Kit Armstrongilla on käytössään DG:n tuplalevyllä. Surumarssi-aihe saa jatkoa ”Ylösnousemus”-sinfonian ja viidennen sinfonian avausosien sovituksissa. Kutkuttava tarkoittaa, etteivät kyseessä ole suoraviivaiset transkriptiot, vaan eri tavoin Mahlerin ajatuksia peilailevat ja jatkavat teokset. Orkesterimusiikissa paino on annettu kuudelle sinfonialle ja konsertoille, mutta myöhäistuotannossaan Martin. Luonto herää ensimmäisen sinfonian avausosassa taidokkain perspektiivitehoin, mutta alkaa elää omaa sirkuttavaa elämäänsä, joka jatkuu kolmannen osan surumarssissa. Kit Armstrong, piano. ANTTI HÄYRYNEN Byrd & Bull William Byrd & John Bull: The visionaries of piano music. . Apolloninen Byrd ja dionyysinen Bull olivat toistensa vastapooleja, mutta brittipianisti näkee heidät myös suuren englantilaisen tarinan virstanpylväinä. Deutsche Grammophon 486 0583 (2 cd). Das Lied von der Erden ”Jäähyväiset” tiivistää Mahlerin elämän ja kuoleman tematiikkaa. ”Se ei kuitenkaan estä minua tekemästä kaikkea, mikä tuntuu musiikin perusteella mielekkäältä, ja nauttimasta sen tuloksista ja muokkaamasta käsityksiäni aina, kun uutta tietoa ja ymmärrystä on saatavilla.” Armstrong pohjustaa soittoaan esitetekstillä. Levyn sisäkannen kuva eläinten hautajaissaatosta on sekin ovela mukaelma R ONDO C LASSIC 10|2021 57 CD Liput: | Moritz von Schwindin klassisesta piirroksesta. . Kolmen Paraabelin sukulaisteos on Martin?n. Mahler sävelsi nuoruudessaan (1876) yhden osan pianokvartettoon, mutta muuten hänen tuotannostaan on turha etsiä kamarimusiikkia. Sen klezmer-lainoille Collectiv9 antaa nasevasti kyytiä. Montrealissa toimiva Collectiv9-jousiyhtye on päättänyt korjata asian, ja yhtyeen basisti Thibaut Bertin-Maghit on laatinut kutkuttavia sovituksia Mahlerin sinfonioiden osista. . Armstrongin soitosta paistaa innostus, perehtyneisyys ja huikea virtuoosisuus. . Pohjoinen barokki on harvoin soinut näin kepeänä ja aistikkaana. Hän on vapauttanut soittimensa kaikki voimavarat ajattoman moniäänisyyden palvelukseen. Toisinaan modernin flyygelin sointi tuntuu jähmeältä, mutta äänien ja tunnetilojen erittelijänä Armstrong on näynomaisen tarkka. Supraphon SU 4295-2. . Collectiv9. ANTTI HÄYRYNEN Mahler Gustav Mahler: No Time for Chamber Music: Like Sound of nature (sinfonia nro 1), The Hunter’s funeral (sinfonia nro 1), Funeral march (sinfoniat nro 2 & 5), Ländler (sinfonia nro 2), Ich hab’ ein glühend Messer, Abschied, Fantasie à la manière de Callot (Philippe Hersant), Phantasie aus Don Juan. ei sävellä maalausten pohjalta ohjelmamusiikkia, vaan meditoi niistä avautuvien salaperäisten ja levollisten näkyjen pohjalta. ANTTI HÄYRYNEN Martin. Virginaalin tai urkujen sointimaailmaa hän ei yritäkään Glenn Gouldin tavoin jäljitellä, vaan pureutuu rakenteisiin tavalla, joka saa musiikin kuulostamaan Bachia ennakoivalta. Bohuslav Martin. levytys (Chandos) kuulostaa suoraviivaiselta ja kulmikkaalta, vaikka hetkittäin Arcangeloltakin toivoisi vähemmän rönsyilevää otetta. Vanhat pavanet, fantasiat, gaillardit ja muunnelmat – tanssirytmeihin ja polyfoniaan sonnustautuneet ilon ja surun ilmaukset – muuttuvat Armstrongin sormissa moderniksi pianomusiikiksi vaihtelevine kosketuksineen, hidastuksineen ja hiljennyksineen. Bohuslav Martin?: Piero della Francescan freskot, Alkusoitto H 345, Rock, Paraabelit, Estampes. Prahan radion sinfoniaorkesteri, johtajana Tomas Netopil. . 1540–1623) ja John Bull (1562–1628) olivat klaveerimusiikin varhaisia visionäärejä, mutta esitystavoista ei tiedetä paljon. Martin. Mutta musiikista pulppuava ilo ja barokkinen runsaus ovat innoittaneet soittajia tarttumaan kaikkiin tilaisuuksiin. Alpha 770. (1890– 1959) kuitattiin aikoja sitten uusklassisiin patenttiratkaisuhin turvautuneeksi ”Vielschreiberiksi”, mutta viime aikoina hänen musiikkinsa on päässyt paremmin oikeuksiinsa. Kuuntelua varten maagiset freskot kannattaa kaivella näkyviin kirjoista tai internetistä. Näistä tärkeimpiä ovat Les fresques de Piero della Francesca (1955), kolme orkesteriteosta renessanssitaiteilija Piero della Francescan Arrezzon basilikaan maalattujen freskojen pohjalta. William Byrd (n. Collectiv9:n jouset tavoittavat Mahlerin soitinnuksen karakterit hämmentävän hyvin, mutta sitäkin syvemmälle he uppoutuvat musiikin viitteisiin ja alitajunnasta kumpuaviin pelkoihin ja toiveisiin. Buxtehudea ei esitellä Bachin ja kumppanien kumaraselkäisenä edeltäjänä, vaan kahden melodiaäänen polyfonisen liiton notkeana taiturina. Myöskään Saint-Exupéryn ajatuksiin pohjautuvat filosofiset Paraabelit (1957) eivät kuvita kirjallisia tekstejä, vaan jatkavat aiheita musiikin keinoin. hakeutui vapaampiin muotoihin
Gambafantasioista on ennättänyt ilmestyä puolen tusinaa levytystä, joita Kuikka ei ole matkinut. Grand Piano GP869. Fullsteam Records 19439913761 . Niistäkin monet ovat huonosti tunnettuja, mutta vielä tuntemattomammiksi ovat jääneet monet julkaisemattomat tilapäisteokset, pianosovitukset, luonnokset tai lehtiin painetut pikkuteokset. . Kaikki levyn teokset ovat tervetulleita lisäyksiä Martin?-diskografiaan. Hitaissa osissa hän tavoittaa musiikin ranskalaisen henkevyyden ja osoittaa otoksellaan, että kyseessä on yksi gambakirjallisuuden suurimpia monumentteja. Ehkä sen vuoksi hän on valikoinut Alban levylle yhdeksän. ANTTI HÄYRYNEN Sibelius Jean Sibelius: Kuusi kansanlaulusovitusta JS 81, Till Trånaden, Con passione, Andantino, Valse, Largo, Scherzo, Andantino JS 41, Allegretto JS 24, Florestan, Allegro, Adagio JS 11, Moderato-Presto, Piu lento-Tempo di valse, Allegretto JS 21, Allegretto JS 23, Allegretto JS 18, Spagnuolo, Andantino JS 44, Pianokappale A-duuri, Au crepuscule, Adagio JS 13. ANTTI HÄYRYNEN Telemann Georg Philipp Telemann: Fantasioita viola da gamballe. Telemannin fantasiat ovat uutta vanhaa musiikkia, joka hämmästyttää nykykuulijaa kekseliäisyydellään ja rikkaudellaan samaan tapaan kuin Bachin soolosellosarjat, kun Pablo Casals kaivoi ne unohduksista 1930-luvulla. 27 liikkuu samoilla saloilla sekoittuen vastarakastuneen tunteisiin – Somerokin herkistyy Toukokuun yössä. Kansanlaulusovituksissa hän korostaa tummia ja traagisia sävyjä, melodramaattisimmillaan Velisurmaajan pahaenteisissä ostinatoissa. Ismo Alangon uusimmalla levyllä perinteinen bändikokoonpano on korvattu Jaakko Kuusiston johtamalla Oulu Sinfonialla, eivätkä vuosien varrelta kasautuneet sovitukset useimmiten mene helpoimman kautta. Tiettyä samanlaisuutta Palmgrenin näkyihin liittyy ja on ymmärrettävää, että laajasta tuotannosta ovat aktiivipalvelukseen vakiintuneet tietyt numerot. Jouni Somero, piano. Se kuvastuu Sol och skyar -sarjasta, jonka taustavaikuttajaksi Joel Valkila mainitsee esitetekstissään Tshaikovskin Vuodenajat. Sonyn otsikoimissa ”suomalaisissa kansanlauluissa ja löydöissä” Mertasella on ollut tuo Sibelius-projekti takanaan, mutta myös aikaa pohdiskella usein vain pariminuuttisten pyrähdysten luonnetta. ANTTI HÄYRYNEN MUUT GENRET Alanko Ismo Alanko: Kaiken maailman kehtolauluja. . 102 (”Aurinko ja pilviä”, 1942). Myös elokuvasäveltäjänä menestynyt Timo Hietala onnistuu parissa sovituksessaan erinomaisesti: Kaiken maailman kehtolaulu tihkuu niin ironiaa kuin kabareeta, ja hittipäähän kuuluva Kun Suomi putos puusta saa hiippailevan ja huiman rönsyilevän, tekstiin sopivan postmodernin otteen sitaatteineen. Ne löytyvät BIS:n massiivisesta Sibelius-kokonaislevytyksestä useimmiten Folke Gräsbeckin soittamina, mutta nyt myös Mertanen on levyttänyt valikoiman näitä usein yllättävän persoonallisia sävellastuja. . Monia kantaesityksiä soittaneelle suomalaisgambisti Markus Kuikalle Telemannin teoksista on tullut todellinen löytöretki. ANTTI HÄYRYNEN Palmgren Selim Palmgren: Kootut pianoteokset 3. Selim Palmgren oli romanttisen pienmuodon taitaja, ja suuri osa hänen musiikkinsa viehätystä tulee helppoudesta, jolla hänen inspiraationsa tuntui muuttuvan pianosäveliksi. Kuikka on paneutunut musiikkiin huolella siinä, missä jotkut tuntuvat pyyhkäisevän teokset barokkisella primavistalla. Ensilevytyksiä ovat kolme pianokappaletta op. Telemann sävelsi kaksitoista fantasiaa soolohuilulle ja sooloviululle, ja tiedossa on ollut, että kaksitoista fantasiaa syntyi myös viola da gamballe. . Hänen tulkintansa ovat itsenäisen pohdiskelun tuloksia ja kauttaaltaan hitaampia kuin esimerkiksi Paolo Pandolfon, Robert Smithin tai Richard Boothbyn levytykset. Jaakko Kuusisto. Alba ABCD 503. Markus Kuikka, viola da gamba. Tomas Netopilin ja Prahan RSO:n esitykset ovat päteviä, vaikka musiikista voisi saada enemmänkin irti. On sekä inspiroivaa että haastavaa tarttua mestariteoksiin, joihin ei ole ennättänyt syntyä minkäänlaista esitystraditiota. Monet pikkuteoksista lienevät syntyneet säveltäjän tapaillessa aiheita pianon ääressä, ja Mertasen soitossa on säilynyt sama, improvisatoriselta tuntuva tuoreus. Janne Mertanen julkaisi kuusi vuotta sitten viidellä cd-levyllä suurimman osan Sibeliuksen julkaistuista pianoteoksista. Janne Mertanen, piano. . hieno myöhäinen sarja Sol och skyar op. Nopeat Prestot ja Allegrot saisivat vipeltää vikkelämmin, mutta Kuikka vaalii kauniisti gambansa sointia ja pariäänien puhtautta. Loppupuolisko jää kuitenkin pääosin alkua heikommaksi: esimerviimeiseksi jäänyt orkesteriteos, kolme Estampesia (”Painokuvia”, 1958). 4 (1893–1900), kahdeksanosainen Lyyrinen intermezzo op. Opusnumeroitujen pianoteosten kanssa Mertaselle ei aina jäänyt pitkää kypsyttelyaikaa, mikä kuului tuoreina ja terveesti suorasukaisina tulkintoina. Alkupuolelta löytyvä Lotta Wennäkosken sovittama Päivän uutinen on nopealiikkeisessä uusekspressiivisyydessään huimaava, ja Markus Fageruddin sovittama Rauhallista Bartókin yömusiikille nyökkäävää kauhua. Tunnettu Kevät-sarja op. Jouni Someron Palmgren-kokonaislevytys on ennättänyt kolmanteen osaansa, jossa kuullaan mm. Paikoin hän valaa kappaleisiin enemmän painoa ja rubatoa kuin ne jaksavat kantaa, mutta useimmiten hänen vahva eläytymisensä ja virtuoosinen viimeistelynsä toimii musiikin eduksi. Innoitus heräsi usein luontovaikutelmista, joita silaa salonkimainen tyylittely. Oivallisesti äänitettynä levy tarjoaa sopivan mittaisen sukelluksen sibeliaanisiin inspiraation välähdyksiin. . . Rock on tilausteos, jonka aiheena on eurooppalaisten uudisasukkaiden maihinnousupaikka Plymouth Rock Massachusettsissa. Ismo Alanko, laulu, Oulu Sinfonia, joht. Sony 19439888582. 8 (1900), sävellystutkintoa varten valmistunut Gavotti ja Musette (1898), sekä opetustarkoituksiin syntyneet Sydänmaan laulu (1927) ja piskuinen Tanssiaskelia (1936). 58 R ONDO C LASSIC 10|2021 CD fantasiaa (1–3, 6–11), kun muut tarjoilevat kaikki kaksitoista. Kauan kadoksissa olleet teokset löytyivät vuonna 2015, ja sen jälkeen gambistit eri puolilla maailmaa ovat käyneet niiden kimppuun kuin vertauskuvan sika limppuun. Kokonaislevytys on silti tarpeen ja sisältää tässäkin osassa iloisia yllätyksiä
Kenttä-äänitysten, monenmoisten koskettimien, Olavi Louhivuoren pehmeän rummutuksen ja Mikael Saastamoisen vähäeleisen basson kanssa rinnan vaeltaa myös vapaa jazz. . Tähän joukkoon kuuluu Linda Fredrikssonin ensimmäinen sooloalbumi Juniper. Mikäli haluat liittää cd-levyt olemassaolevaan lehtitilaukseesi, voit tehdä sen sivullamme rondolehti.fi/ tuote-osasto tai asiakaspalvelustamme. Neumeier luo baletissaan kaksi eri maailmaa: alun Hippolytan ja Theseuksen häävalmistelut keskeytyvät edellisen uninäkyyn, jonka. Sen kontrastina seuraavan nimikkoraidan sykkivän bassosyntetisaattorin aallolla päällekkäiset fonistemmat surffaavat meditatiivisesti. ”Epäjazzillisen” tuotantoprosessinkin ryydittämänä on jokainen levyn seitsemästä raidasta aivan omanlaisensa maailma. Lavastus ja puvustus Jürgen Rose. Tämä tilausmuoto pitää sinut tai lahjan saajan mukana uusimman musiikin matkassa. SSIC V L Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi neet sen ohjelmistoonsa. Tänä vuonna koreografi muokkasi teoksen tuoreeksi Hampurin baletin uusille tanssijoille, ja ilmestynyt DVD/Blu-ray ei ole pelkkä esitystaltiointi, vaan se on tehty tanssielokuvan periaatteilla, monivivahteisella ja lähelle tulevalla kameratyöllä. Jos ”yllätyksellisyys” muuttuu musiikillisiksi troopeiksi, se mitätöi R ONDO C LASSIC 10|2021 59 CD DVD | distelmät ja yksityiskohtien runsaus saavat kappaleet vilahtamaan ohi hetkessä ja houkuttelevat yhä uusiin kuunteluihin, mutta sitä ei tapahtuisi ilman sitä herkkää ja aitoa inhimillisyyttä, joka Juniperilta kauttaaltaan välittyy. Musiikki Felix Mendelssohn, György Ligeti, perinteinen posetiivimusiikki. We Jazz WJLP40/WJCD40 . Rondon cd-levyillä maustettu lehtitilaus on upea joululahja musiikista nauttivalle läheiselle! Tai mikset muistaisi itseäsi. Se on upea levy. Suosio on ansaittu, sillä se on Shakespeare-klassikon onnistunein balettiversio. Persoonalliset yhkiksi Mestariteoksen pseudo-räppi lähinnä vaivaannuttaa, eikä myöskään Maailmanlopun sushibaarissa ole samaa inhimillistä kipupintaa kuin monissa muissa. Todellisessa yllättämisessä artisti tekee jotain muuta kuin odottaisi, ja vieläpä vangitsevalla tavalla. C Major. . Fredrikssonin indieja laulaja-lauluntekijävaikutteet kuuluvat heti avauksessa Neon Light [and the sky was trans] pehmeinä äänimaisemina ja saksofonin sanattomana, yksinkertaisuudessaan kauniina lauluna. itsensä. SANTERI KAIPIAINEN DVD/BLU-RAY Neumeier John Neumeier: Kesäyön unelma Hampurin baletissa. John Neumeier teki Kesäyön unelmansa Hampurin baletille jo vuonna 1977, ja siitä lähtien se on saanut kotitalossaan yli 300 esitystä, plus kaikkien muiden seurueiden esitykset, jotka ovat ottaLahjoita tänä jouluna musiikkia! Tai lisää cd-levysarja omaan tilaukseesi. Alanko on oiva tarinankertoja, mutta koko levyn mitalta kaipaisi myös lauluun yhtä monipuolisia ilmaisullisia ulottuvuuksia kuin sovituksista löytyy. SANTERI KAIPIAINEN Fredrikson Linda Fredriksson: Juniper. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd 1/1 vsk = 6 cd-levyä + 10 lehteä 199,00 € 1/2 vsk = 3 cd-levyä + 5 lehteä 89,50 € Tieto ja tunne samassa paketissa.
Tarina Paulista, joka on jäänyt kuolleen vaimonsa pauloihin ja on pystyttänyt tälle kodistaan menneisyyden muistojen mausoleumin, on sairaalloinen mutta oopperan syntyajan freudilaista henkeä kuvaava. Se huipentuu, kun Marlis Petersenin loistavasti esittämä Marietta riehuu reliikkiperuukin kanssa. Baijerin valtionoopperan tuotanto on oopperan renessanssin tuotannoista parhaita, ellei paras. Toisen näytöksen siirtymät vauhdikkaisiin huumebileisiin tarjoavat sille räikeän vastakohdan. Korngoldin Kuollut kaupunki (1920) on saanut viime vuosina niin paljon uusia tuotantoja, että se on noussut unohduksista lähestulkoon Richard Straussin Salomen haastajaksi – jota se 1900-luvun alun jugend-hekumassaan paikoin muistuttaa. Bayerische Staatsoper Recordings. HARRI KUUSISAARI Korngold Erich Wolfgang Korngold: Die tote Stadt. Ohjaus on paljon rajumpi kuin Suomen Kansallisoopperassa nähty. Paulin ja Mariettan, joka epätoivoisesti yrittää valloittaa kuolleen vaimon paikkaa, taistelu kuitenkin motivoi fyysisemmän otteen. HARRI KUUSISAARI 60 R ONDO C LASSIC 10|2021 DVD vaasankaupunginteatteri.fi 06 325 3961 Kapellimestari: Kapellimestari: Ville Matvejeff Ville Matvejeff / / Tatu Erkkilä Tatu Erkkilä Ohjaus: Ohjaus: Erik Söderblom Erik Söderblom. Siinä voi tapahtua mitä tahansa, ja tarinan tuntevakin yllättyy: puut loistavat valoa ja liikkuvat (lavastus Jürgen Rose), ja keijujen aineeton balettimaailma kohtaa rahvaanomaisen komedian. Arkinen 1960-lukulainen vintage-koti on tapetoitu kuolleen vaimon kuvilla, ja reliikeistä pyhin on tämän peruukki. Kirill Petrenko ei päästä kertaakaan Korngoldin hehkeää partituuria luisumaan kohti sentimentaalisuutta ja makeutta vaan jalostaa sen vakavasti otettavaksi taiteeksi. Tämä surrealistinen jakso onkin baletin ydin, eikä satu ole pelkästään söpö. Joskus voi kuvitella säveltäjän myöhempää uraa Hollywoodissa, mutta siitä hän ei vielä 23-vuotiaana ihmelapsena ollut tietoinen. Jonas Kaufmann, Marlis Petersen. . Koko seurue irrottelee ja laittaa kaikki taitonsa likoon. Ooppera perustuu Georges Rodenbachin novelliin Bruges-la-Morte. Musiikkivalinnat seuraavat tiiviisti dramaturgiaa: Mendelssohnin lyyrinen näytelmämusiikki kohtaa György Ligetin urkuja cembaloteosten raapivat ja pyörryttävät klusterit, ja käsityöläisten hervoton kulkue veivaa posetiivia. Juuri ennen häitä Titaniasta tulee taas heräävä Hippolyta, ja siirrytään konservatiiviseen klassisen baletin ilotulitukseen. Tanssijoista sensaatiomaisin on Alexander Truschin Puck, joka viilettää läpi näyttämön kuin luonnonvoima, leikkien ja ilkkuen ihmisten tunteilla. Jonas Kaufmann laulaa ja näyttelee mestarillisesti, tuoden esiin kaikki Paulin patoutumat. Kirill Petrenko, ohjaus Simon Stone. Voi hyvin kuvitella, että sen tapahtumapaikka, historian loistoonsa jämähtänyt Brügge, edusti säveltäjälle myös sitä Eurooppaa, joka oli jo yhden tuhosodan kokenut, ja toinen oli ovella. . Eikä ihme, sillä sen melodiat ovat todellisia helmiä, etten sanoisi korvamatoja, ja värikäs orkestraatio liikkuu romanttisen nostalgian, symbolistisen myrskyn ja modernismin rajamailla. Simon Stonen realistinen ohjaus ja pyörönäyttämön taidokas käyttö sopii hyvin kuvaamaan päähenkilön mielen labyrinttiä. . Edvin Revazov ja Anna Laudre saavat sadussa paljastaa myös julmat puolet itsestään Titanian ja Oberonin rooleissa. myötä näin hypätään Shakespearen satumaailmaan, lemmenkokeisiin, joissa sekoitetaan koko joukon ihmissuhteet. Baijerin Valtionooppera 2019. Joht
PORI SINFONIETTA Pe 19.11. Kotkassa, To 2.12. ja Su 21.11. Tshaikovski: Pianokonsertto nro 1, Tshaikovski: Sinfonia nro 5 e. Pikselitaidetta – Videopelimusiikkia. Kouvolassa. Haydn: Sinfonia nro 4, Liszt: Pianokonsertto nro 2 A, Dvo?ák: Slaavilaisia tansseja. Eriikka Maalismaa, viulu. Auri Ahola, tanssi. . Janne Nisonen, joht. Ke 15.12. Johan Dalene, viulu. Eija Kankaanranta, kantele. Corellin joulukonsertto ja joululauluja. Vaasassa. Mozart: Alkusoitto oopperasta Figaron häät, Haydn: Sellokonsertto nro 1, Mozart: Sinfonia nro 40 g. Ville Salonen, tenori, Mari Palo, Reetta Haavisto ja Anette Raukola, sopraano, Markus Nieminen, baritoni, Timo Närhinsalo ja Teemu Niemelä, näyttelijä. Snellman-salissa. , La 20.11. Tibor Bogányi, joht. Minna Pensola ja Antti Tikkanen, viulu, Iiro Rantala, piano. Otto Virtanen, fagotti. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Vaasan kirkossa. To 9.12. Elina Vähälä, viulu. To 18.11. Jonathan Roozeman, sello. Ke 15.12. Julian Rachlin, joht. Wu Wei, sheng. Matias Häkkinen, cembalo ja liidaus, Jussi Salonen, tenori. Ke 15.12. Ke 24.11. Seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa! Osta liput ennakkoon! Kysy majoitusja lippupaketit www.hotellikaustinen.fi TUTUSTU OHJELMAAN TARKEMMIN KAMARIMUSIIKKIVIIKKO.NET LIPPUTOIMISTO.FI Taiteellinen johtaja KAIJA SAARIKETTU Vuoden nuori taiteilija Otto Kentala, kitara Vuoden kuvataiteilija Kaj Lindgård Viikon säveltäjävieras Rebecka Sofia Ahvenniemi Esiintyjinä Piia Komsi, Maria Puusaari, Sonja Fräki, Kreeta-Maria Kentala, Tea Polso, Timo Alakotila, Alina Järvelä, Mauno Järvelä, Kimmo Hakola, Kaija Saarikettu, Ulla Lampela, Siiri Virkkala, Janne Virkkala, Oskari Hanhikoski, Peter Herresthal, Tuomas Hannikainen, Mats Holmqvist, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri John Adams, Rebecka Sofia Ahvenniemi, Timo Alakotila, Johann Sebastian Bach, Kimmo Hakola, Heinz-Juhani Hofmann, Witold Lutos?awski, Kaija Saarikettu, Jean Sibelius, P?teris Vasks, Joaquín Rodrigo, Osmo Tapio Räihälä, Igor Stravinsky, Ellen Taaffe Zwilich. Rantala: Five minutes for fun (ke), Rantala: Kaksoiskonsertto viululle ja pianolle (ke), Kelly: Concertantes Dances, Gabichvadze: Quick Motion. Mozart: 6 Deutsche Tänze, Nordgren: Kantelekonsertto nro 2, Schubert: 5 Deutsche Tänze, Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 8 F. Andrew Gourlay, joht. Kouvolassa. Philip Haworth, oboe, Iida Lymi, viulu. Alberto Hold-Garrido, joht. La 18.12. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI To 2.12. Joonas Ahonen, piano. Tshaikovski: Pähkinänsärkijä-sarjat nro 1 ja nro 2. Raasakka: Black cloud, under ground, Saariaho: Mirage, Sibelius: Lemminkäis-sarja. Taulumäen kirkossa. Jonas Rannila, joht. Ke 1.12. Heli Haapala, huilu, Kaia Voitka, Nina Ronkainen ja Ulla Hakoköngäs, viulu. LAPIN KAMARIORKESTERI To 25.11. Lukáš Vondrá?ek, piano. Kokkolan kirkossa. Eero Lehtimäki, joht. SEINÄJOEN JA VAASAN KAUPUNGINORKESTERIT To 9.12. Damström: Tundo!, Sibelius: Viulukonsertto, Sibelius: Sinfonia nro 6. 11 soolojouselle, Egk: Polonaise, Adagio und Finale, Zwilich: Concerto Elegia, Schubert: Paimenmelodia B-duuri (musiikista näytelmään Rosamunde), Bach: Konsertto D kolmelle viululle, Kokkonen: Adagio religioso. Barokkijoululaulut. Raitio: Idylli, Hämeenniemi: Klarinettiseikkailu (ke), Adès: Three studies from Couperin, Ravel: Tombeau de Couperin. Yhteistyössä Ensemble Nylandian kanssa. Erkki Lasonpalo, joht. Marko Ylönen, sello. Marjukka Tepponen, sopraano. Gilbert Varga, joht. Beethoven: Coriolan -alkusoitto, Beethoven: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 3, Mendelssohn: Sinfonia nro 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Lappeenranta-salissa. MARRAS–JOULUKUUN KAUSIOHJELMA KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Pe 3.12. Lahden musiikkiopiston tanssilinja. John Storgårds, joht. Vasks: Viatore sov. Pe 10.12. To 25.11. To 9.12. Fanny Hensel-Mendelssohn: Alkusoitto C, Aho: Sellokonsertto nro 2, Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 3. Ginastera: Estancia, Dances, Tiensuu: Teoton, konsertto shengille ja orkesterille, Varèse: Intégrales, Grainger: In a Nutshell -sarja. Chloé Dufresne, joht. Jukka Untamala, joht, Essi Höglund, viulu. SINFONIA LAHTI Sibelius-talossa. Silja Aalto, sopraano, Ilkka Kauppi, sello. Dalia Stasevska, joht. Pe 19.11. Albert Roussel: Festin de l’araignée, Jolivet: Huilukonsertto, Saint-Saens: Sinfonia A. Juha Kangas, joht. To 25.11. Teatteritalossa. Mozart: Don Giovanni -alkusoitto, Juha Leinonen: Fagottikonsertto (ke), Ruth Gipps: Ambarvalia, Martin?: Sinfonietta ”La Jolla”. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Ke 8.12. James Sherlock, joht. John Storgårds, joht. Lauri Sallinen, klarinetti. Arvid Engegård, joht. Kevin Greenlaw, baritoni. KYMI SINFONIETTA Ke 1.12. To 2.12. Laurentius-salissa. Stravinsky: Danses concertantes, Barber: Viulukonsertto, Adagio, Stravinsky: Sarja baletista Tulilintu. Erkki Lasonpalo, joht. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa. Plamena Mangova, piano. Pori Dance Companyn tanssijat. Ke 17.11. Aarne Pelkonen, baritoni. Lehár: Tsarevits-operetti. Pacius: Alkusoitto oopperasta Kaarle kuninkaan metsästys, Veli Kujala: Viulukonsertto ”Auseil”, Sibelius: Tapiola, Pacius: Maamme. Niamh McKenna, huilu. To 25.11. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa. Thomas Djupsjöbacka, joht. Ville Matvejeff, joht. Kotkassa ja To 16.12. ja To 2.12. 63 R ONDO C LASSIC 10|2021 Pe 17.12. Seinäjoella ja Pe 10.12. To 16.12. Bach: Fuuga fis kokoelmasta Das wohltemperierte Klavier, Denisov: Widmung, Bach: Konsertto oboelle ja viululle c, Haydn: ’Divertimento a tre’ Es, Mendelssohn: Jousisinfonia no 8 D. Olari Elts, joht. Andreas Spering, cembalo ja joht. ja To 16.12. Gubaidulina: Fairytale Poem, Shostakovitsh: Viulukonsertto nro 2, Sibelius: Canzonetta, Stravinsky: Orpheus, baletti orkesterille. Jaakko Kuusisto, joht
67 R ONDO C LASSIC 10|2021 MESTARI & KISÄLLI Teksti: HARRI KUUSISAARI miten musiikki voi auttaa integraatiossa. Thomsonin mielestä oleellista on kuunnella niitä ihmisiä, joita kulttuurija koulutuspoliittiset päätökset koskevat. Heidän asiantuntemuksensa on olennaista, kun suunnitellaan vaikkapa lasten harrastustoimintaa. Arkisiltakin tuntuvat asiat kommunikoinnissa peilaavat arvojamme ja voivat näin olla ratkaisevia.” Monikulttuurinen yhteiskunta haastaa Thomsonin mukaan musiikkipedagogiikan taidekasvatuksen perimmäisten arvojen pohtimiseen. Itsekin tätä jatkuvasti pohdin.” . ”Itse käyn jatkuvaa keskustelua esimerkiksi Lähi-Idästä tulleiden Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja Suomi-Syyria ystävyysseuran edustajan kanssa. hestymistapa on yhteisopettajuus, jossa vaikkapa Lähi-Idästä kotoisin oleva muusikko voi yhdessä suomalaiset käytännöt tuntevan musiikkikasvattajan kanssa suunnitella rakenteita ja sisältöjä kouluun tai harrastustoimintaan. Täytyy luoda mahdollisuuksia niin eri perinteiden ylläpitämiseen kuin vuorovaikutukseen. ”Tutkimuksessani tuli usein esiin se, kuinka merkittävää ihmiselle on, kun joku toinen haluaa oppia musiikkia, joka on itselle läheistä ja tärkeää. Toisaalta hän olisi toivonut, että aikanaan myös se toinen oma kulttuuri olisi ollut läsnä musiikinopetuksessa, osana kouluyhteisöä.” ”Juuri tämä on se monitasoinen asia, jonka parissa alallamme on tehtävä jatkuvasti työtä: miten opettaa niin, että emme tee toiseuttavia oletuksia ja jämähdä pysähtyneisiin määritelmiin musiikkikulttuureista, ja toisaalta niin, että tuomme opetuksessa yhteisön monet taustat ja tarinat näkyviksi ja merkityksellisiksi. Eräs keskeinen läHelsinki Middle Eastern Orchestra luo kulttuurien siltoja.. Sekä opettajilta että koko systeemiltä tarvitaan lähestymistavan muutoksia. Perinteethän elävät ja muuttuvat joka tapauksessa, joten on viisainta olla tekemättä oletuksia niin yksilöistä kuin ryhmistä.” Thomson näkee useita esteitä, jotka vaikeuttavat erityisesti Euroopan ulkopuolelta Suomeen saapuneiden muusikoiden ammatinharjoittamista ja rajoittavat lasten osallistumista musiikkiharrastustoimintaan. ” ”Oma kokemukseni on, että oppilaitokset toivovat oppilaita eri taustoista, mutta luottamuksen ja yhteyksien rakentaminen perheisiin vie aikaa ja tarvitsee tueksi muusikoita ja opettajia, jotka tuntevat sekä suomalaista koulutusta että perheiden taustaa ja arkea. Tällainen vuorovaikutus myös pitää toisissamme yllä uteliaisuutta ja arvostusta uutta ja tuntematonta kohtaan.” PITÄISIKÖ MAAHANMUUTTAJILLE antaa mahdollisuus harjoittaa omaa kulttuuriaan vai riittääkö, että heille ”syötetään” länsimaista musiikkia. ”Eräs tutkimuksessa haastattelemani opiskelija, joka kokee olevansa samanaikaisesti kahdesta kulttuurista, korosti, kuinka tärkeää on luoda sellainen ilmapiiri, että jokainen saa rauhassa rakentaa musiikillista identiteettiään taustasta riippumatta. ”Työllistymiselle on useita esteitä kielitaidosta muodolliseen pätevyyteen ja systeemin tuntemiseen, mutta nämä esteet ovat myös ylitettävissä, jos niin haluamme. Tai kuinka vaikuttava kokemus toisen kuuntelu ja peilaaminen musiikillisesti on, etenkin yhteisen kielen puuttuessa
Wagner: Alkusoitto oopp. Onslow: Pianotrio n:o 5 Es-duuri (Trio Portici). 00:56 Musorgski: Ilman aurinkoa, laulusarja. Kalkbrenner: Adagio e allegro di bravura pianolle ja orkesterille (Howard Shelley ja Tasmanian SO). Josef Suk: Asrael-sinfonia. Strauss: Sonaatti viululle ja pianolle Es-duuri (Eriikka Maalismaa ja Emil Holmström). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Arkkiherttua Rudolf, Beethovenin kallisarvoisin oppilas 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 04:26 Musiikkia ja laulua suurten löytöretkien ajalta Euroopasta (säv. Romansseja oboelle ja pianolle op.94/3 (Heinz Holliger ja Alfred Brendel). Suorassa lähtetyksessä toimittaja Outi Paanasen kanssa Kokkosen elämästä ja musiikista keskustelevat säveltäjä ja kuoronjohtaja Tapani Länsiö sekä musiikintutkija Timo Virtanen. 04:10 W.A. 05:56 MacDowell: Villiruusulle (Van Cliburn, piano). 05:22 Reinecke: Konsertto huilulle ja orkesterille D-duuri. Mozart: Ein Musikalischer Spass (Musiikillinen pila) (Wienin Concentus Musicus/ Nikolaus Harnoncourt). 00:02 Händel: Konsertto harpulle, orkesterille ja continuolle B-duuri (Hyunsun Na ja Joy of Strings -jousiork.). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Grieg: Ensi kohtaaminen (Norjan kamariork./Terje Tönnesen). 02:44 Schütz: Musikalische Exequien (Hautausmusiikkia) (Jeffrey Thomas, tenori, Christine Brandes, sopraano, Judith Nelson, sopraano, Judith Malafronte, mezzosopraano, Daniel Taylor, kontratenori, Benjamin Butterfield, tenori, James Weaver, basso, ja Kurt-Owen Richards, basso, sekä American Bach Soloists -kuoro ja -ork./Jeffrey Thomas). Bohuslav Martinu: Sinfonia nro 4. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 01:03 Chopin: Sonaatti sellolle ja pianolle g-molli (Maurice Gendron ja Jean Francaix). R. 23.10-7.00 Yöklassinen Kokkonen: Quintetto per fiati (Helsinki-kvintetti). Bach: Sonaatti sooloviululle n:o 3 C-duuri (Hilary Hahn). Ramhaufski: Missa (Radu Marian, sopraano, Markus Forster, kontratenori, Thomas Künne, tenori, ja Gerd Kenna, basso, sekä St. 05:44 Schäfer: Interludeja pianolle op.17. 03:05 Wagner: Alkusoitto oopp. J.S. Field: Nokturno n:o 14 C-duuri (Miceal O’Rourke, piano). Rejcha: L’Art de varier, teema ja muunnelmia (Ivan Ilic, piano). Hannu Lintu, sol. 00:27 Foote: Kvartetto pianolle ja jousille C-duuri. 23:25 Saint-Saëns: Pianotrio n:o 2 e-molli (Arden-trio). Bach: Sarja orkesterille n:o 3 D-duuri (Ranskankielisen Sveitsin ork./ Ernest Ansermet). 05:57 Senfl: Patientam muess ich han (Piffaro). 23.10-6.00 Yöklassinen Meyerbeer: L’Africaine (Afrikatar), ooppera (Plácido Domingo, tenori, Shirley Verrett, mezzosopraano, Daniel Sullivan, baritoni, Evelyn Mandac, sopraano, Simon Estes, basso, Norman Mittlemann, baritoni, Gwendolyn Jones, mezzosopraano, ja Philip Booth, basso ym. 03:20 Tshaikovski: Kuoromusiikkia (Juri Bogdanov, tenori, sekä Neuvostoliiton kulttuuriministeriön kamarikuoro ja Neuvostoliiton kulttuuriministeriön SO/Valeri Poljanski). 13.00-15.00 Klassinen kattaus Prokofjev: Konsertto viululle ja orkesterille n:o 1 D-duuri (Hilary Hahn, viulu, ja Ranskan radion FO/Mikko Franck). 05:38 C. 05:40 W.A. Schumann: Nicht schnell sarj. S. J. Pingoud: Profeetta (RSO/Sakari Oramo). Temppeliaukion kirkossa 3.11. Zaide (Natalie Dessay, sopraano, ja Valistuksen ajan ork./Louis Langrée). Haydn: Duo kahdelle viululle B-duuri (David ja Igor Oistrah). Schubert: Pianosonaatti n:o 20 A-duuri (Rudolf Serkin). J. 00:43 de Godzinsky (sov.): Kuusi suomalaista kansansävelmää (Wolde Jussila, viulu, Erika Babucke, harppu, ja Radion viihdeorkesterin jouset/George de Godzinsky). Andree: Allegro teoksesta Sommarminnen (David Bergström ja Mattias Johansson, viulu, Bengt Ersson, alttoviulu, Lars-Erik Persson, sello, ja Mats Larsson, kontrabasso). 00:02 Mompou: Paisajes (Maisemia) (Julien Brocal, piano). Richard Egarr, kapellimestari. 05:14 Sinding: Pianosonaatti h-molli op.91 (Kjell Baekkelund). (Budapest-kvartetti). Tannhäuser (Cincinnatin SO/Jesus Lopez-Cobos). kitaralle n:o 9 d-molli (Andrés Segovia). 02:22 Copland: Nonetto (Columbia-jousiyhtye/Aaron Copland). 04:42 Falla Kochanski: Seitsemän espanjalaista kansanlaulua (Cho-Liang Lin, viulu, ja Sandra Rivers, piano). Sami Ruusuvuori, sol. (New World Consort ja Suzie Le Blanc, sopraano). Grieg: Peikkojen kulkue (Juhani Lagerspetz, piano). 03:51 J.S. Burgmüller: Pianokonsertto fis-molli (Leonard Hokanson ja Wuppertalin SO/Gernot Schmalfuss). W.A. 19.02-21.30 Helsingin poliisisoittokunta: Klassinen III Poliisisoittokunta, joht. 00:30 J.S. Joonas Kokkonen: Sinfonia nro 4. Lithander: Duetto pianolle 4-kätisesti op.5 (Grand duet). 23:17 Visée: Osia sarj. 00:23 Dvorák: Sinfonia n:o 8 G-duuri (Pittsburghin SO/Manfred Honeck). 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Sekstetto jousikvartetille ja kahdelle käyrätorvelle Es-duuri (Dennis Brain ja Alan Civil, käyrätorvi, sekä Englantilainen jousikvartetti). 04:52 J. 23:26 Monteverdi: Madrigaaleja (Taverner Consort/Andrew Parrott). Uljas Pulkkis: Sonority (kantaesitys). Wolfgang Amadeus Mozart: Konsertto pianolle nro 22 Es-duuri. Du Puy: Andante sostenuto kvintetosta fagotille ja jousille (Donna Agrell, fagotti, Marc Destrube, viulu, Franc Polman, viulu, Yoshiko Morita, alttoviulu, ja Albert Brueggen, sello). Benda: Huilukonsertto e-molli (Emmanuel Pahud ja Kammerakademie Potsdam/Trevor Pinnock, cembalo). 03:16 Sibelius: Sinfonia n:o 5 Es-duuri (RSO/ Sakari Oramo). Suoran lähetyksen musiikkitalosta toimittaa Riikka Holopainen. 13.00-15.00 Klassinen kattaus Glinka: Espanjalainen alkusoitto n:o 2 G-duuri (Kesäyö Madridissa) (Neuvostoliiton valtion SO/Jevgeni Svetlanov). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Telemann: La Majeste, marssi trumpetille ja continuolle (Håkan Hardenberger, trumpetti, ja Simon Preston, urut). Mozart: Kvintetto käyrätorvelle ja jousille Es-duuri (Ursula Paludan Monberg ja Arcangelo/Jonathan Cohen). (Aurele Nicolet ja Leipzigin Gewandhaus-ork./Kurt Masur). 02:40 Kuula: Orjan poika (Inari Gebhard, sopraano, Mikko Pasanen, baritoni, ja Suomen Laulu sekä RSO/Jussi Jalas). Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 2 g-molli. (Buffalon FO/JoAnn Falletta). 68 R ONDO C LASSIC 10|2021 TIISTAI 9.11. (David Kuyken). 02:22 Brahms: Pianokonsertto n:o 1 d-molli (Gleen Gould ja New Yorkin FO/Leonard Bernstein). Respighi: Nebbie (Usvat) (Freddie De Tommaso, tenori, ja Lontoon FO/Renato Balsadonna). Tárrega: Capricho Arabe (Arabialainen kapriisi) (Mattias Jacobsson, kitara). 05:36 Leclair: Sonaatti G-duuri (Robert Stallman, huilu, Karl Bennion, sello, ja Edwin Swanborn, cembalo). Haydn: Sinfonia n:o 96 D-duuri (Ihme) (Oregonin SO/Carlos Kalmar). ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. (Boris Christoff, basso, ja Alexandre Labinsky, piano). Mozart: Zaiden aaria oopp. Diepenbrock: Recueillement (Harras tunne) (Robert Holl, bassobaritoni, ja Rudolf Jansen, piano). Ravel: Konsertto pianolle ja orkesterille G-duuri (Yundi Li, piano, ja Berliinin filharmonikot/Seiji Ozawa). Haydn: Jousikvartetto n:o 74 g-molli (Ratsastajakvartetto) (Amadeus-kvartetti). Florianer Sängerknaben ja Ars Antiqua Austria/Gunar Letzbor). Musiikkitalossa 16.3.2017 äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Joaquin Rodrigo: Adagio Para Orquestra de Instrumentos de Viento. 02:13 Franck: Sonaatti viululle ja pianolle A-duuri (David Oistrah ja Svjatoslav Richter). LAUANTAI 13.11. Mozart: Jousikvartetot n:o 14 G-duuri, 15 d-molli ja 17 B-duuri (Metsästys). 01:28 Avison: Neljä concerto grossoa D. Bach: Sonaatti viola da gamballe ja klaveerille n:o 1 G-duuri (Kim Kashkashian, alttoviulu, ja Keith Jarrett, cembalo). 04:07 J.S. 00:16 Respighi: Adagio ja muunnelmia sellolle ja orkesterille (Gaspar Cassadó ja Wienin Pro Musica -ork./Jonel Perlea). Telemann: Orkesterisarja C-duuri ’’Hampurin vuoksi ja luode’’ (New London Consort/Philip Pickett). Rienzi (Cincinnatin SO/Jesus Lopez-Cobos). Kamus-kvartetti ja pianisti Folke Gräsbeck esittävät Joonas Kokkosen musiikkia eri kausilta. 05:57 Massenet Powell: Crepuscule (Hämärä) (Rachel Barton Pine, viulu, ja Matthew Hagle, piano). Barber: Viulukonsertto (Gil Shaham ja New Yorkin FO/David Robertson). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Joonas Kokkonen 100 vuotta Säveltäjä Joonas Kokkosen syntymän 100-vuotisjuhlaa vietetään konsertin ja keskustelun merkeissä Järvenpään Villa Kokkosessa. Paul Hindemith: Konzertmusik für Blasorchester op. 03:49 Barber: Jousikvartetto op.11 (Cypress-jousikvartetti). Sor: Sonaatti kitaralle C-duuri (Lawrence Johnson). 03.16 Mendelssohn: Konsertto kahdelle pianolle ja orkesterille E-duuri (Katia ja Marielle Labèque ja Lontoon Philharmonia-ork./Semjon Bytshkov). Stenhammar: Jousikvartetto n:o 6 d-molli (Kamus-kvartetti). TORSTAI 11.11. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. R. 04:16 Respighi: Vetrate di chiesa (Kirkon ikkunoita), neljä sinfonista impressiota orkesterille. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 04:55 Mielck: Sinfonia n:o 1 f-molli (RSO/Ari Rasilainen). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 04:00 Turina: Pianotrio n:o 2 h-molli (Storioni-trio). (Anna Kuvaja ja Eero Manninen, fortepiano). tuntematon, Dalza, Escobar, Hume ym.). 23.10-6.00 Yöklassinen Saint-Lubin: Grand duo concertant en forme de Sonata (Anastasija Hitruk, viulu, ja Jelizaveta Kopelman, piano). PERJANTAI 12.11. Debussy: Estampes (Vaskipiirroksia) (Hannu Alasaarela, piano). 00:17 Dvorák: Scherzo capriccioso (Clevelandin ork./Christoph von Dohnanyi). 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Bach: Messu h-molli (Lucia Popp, sopraano, Carolyn Watkinson, altto, Erberhard Büchner, tenori, Siegfried Lorenz, baritoni, ja Theo Adam, basso, sekä Leipzigin radiokuoro ja Leipzigin uusi Bachin Collegium Musicum/Peter Schreier). Cindy McTee: Circuits. Bach: Brandenburgilaiset konsertot 1-6. 23:39 W.A. 03:11 Giuliani: Kitarasävellyksiä (David Starobin). sekä San Fransciscon oopperan kuoro ja ork./Jean Périsson). Tommi Hyytinen, käyrätorvi. 23.10-6.00 Yöklassinen Sibelius: Cantique (Arto Noras, sello, ja RSO/Jukka-Pekka Saraste). Philip Sparke: The Year of the Dragon. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Asrael Leonard Slatkin, kapellimestari. Smyth: Sinfoninen serenadi D-duuri (BBC:n FO/Odaline de la Martinez). 01:13 Mahler: Sinfonia n:o 5 cis-molli (RSO/Jukka-Pekka Saraste). 01:03 Henry Purcellin, John Blow’n ja Matthew Locken urkumusiikkia (John Butt, urut) 02:08 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 8 c-molli (Pittsburghin SO/Mariss Jansons). 04:17 Glazunov: Romanttinen intermezzo (Hong Kongin FO/Antonio de Almeida). Sallinen: Lauluja mereltä Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi (Tapiolan kuoro/Erkki Pohjola). äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 41. J. Dvorak: Poloneesi orkesterille Es-duuri (Detroitin SO/Antal Dorati). Angela Hewitt, piano. Scarlattin mukaan (Tafelmusik/Jean Lamon). 04:29 Calace: Konsertto mandoliinille ja pianolle n:o 1 (Alison Stephens ja Steven Devine). Olli Mustonen, piano. KESKIVIIKKO 10.11. 05:56 Padilla: Versa est in luctum cithara mea (Chanticleer/Joseph Jennings). (James Barbagallo, piano, ja Da Vinci -kvartetti)
6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 05:25 Tshaikovski: Alkusoittofantasia Hamlet (Saint Louisin SO/ Leonard Slatkin). Bach: Konsertto kahdelle viululle, jousille ja continuolle d-molli (Pinchas Zukerman ja Midori, viulu, sekä St.Paulin kamariork./ Zukerman). Joseph Haydn: Sinfonia nro 97 C-duuri Hob.I:97. 04:12 Tshaikovski: Muistoja Firenzestä (Borodin-kvartetti, sekä Juri Bashmet, alttoviulu, ja Natalia Gutman, sello). Piispa Henrik ja talonpoika Lalli (RSO/Juha Nikkola). Saint-Saëns: Kapriisi tanskalaisista ja venäläisistä sävelmistä (Vincent Lucas, huilu, Alexandre Gattet, oboe, Oliver Derbesse, klarinetti, ja Laurent Wagschal, piano). 02:17 Ernst: Le Carnaval de Venice (Teema ja 25 burleskia muunnelmaa). Mari Sainio: Laulusarja Emily Dickinsonin runoille (ke.). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-7.00 Yöklassinen S. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 23:29 Hoffstetter (sov. 01:16 Delibes: Sylvia, balettisarja (Pariisin konservatorion ork./ Roger Désormière). 04:40 d’Indy: Sinfonia ranskalaisesta vuoristolaissävelmästä (Nicole Henriot-Schweitzer, piano, ja Bostonin SO/Charles Munch). 03:39 Chopin: Masurkat n:ot 1-29 (Garrick Ohlsson, piano) 04:51 J.S. 23.10-6.00 Yöklassinen Verdi: Pater Noster (Unkarin radion ja television kuoro/Eric Ericson). Eero Hämeenniemi: Klarinettiseikkailu (kantaesitys). Naamiohuvit (Inge Borkh, sopraano, ja Wienin filharmonikot, joht. 01:20 W.A. 23:53 Beethoven: Sinfonia n:o 8 F-duuri (Minnesotan ork./Osmo Vänskä). Petri Nieminen: Seekin’ Werther (ke.). LAUANTAI 20.11. George Walker: Lyric for Strings. 05:24 Elgar: Nursery suite (Lastenkamarisarja) (Lontoon FO/Adrian Boult). 05:41 Leffloth: Sonaatti viola da gamballe ja cembalolle C-duuri (John Mark Rozendaal ja David Schrader). Bach: Partita sooloviululle n:o 2 d-molli (Jennifer Koh). Lina Gonzalez-Granados, sol. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Tapiola Sinfonietta Americana Joht. 03:58 Debussy: Sonaatti sellolle ja pianolle d-molli (Natalja Shahovskaja ja Marija Judina). 05:51 Ravel: Sonaatti viululle ja sellolle (Chantal Juillet ja Truls Mörk). Berg: Sieben fruehe Lieder (Camilla Tilling, sopraano, ja Paul Rivinius, piano). 02:55 Verdi: Ecco l’orrido campo oopp. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 05:24 Elgar: Nursery suite (Lastenkamarisarja) (Lontoon FO/Adrian Boult). 23.10-6.00 Yöklassinen Verdi: Pater Noster (Unkarin radion ja television kuoro/Eric Ericson). 13.10-6.00 Yöklassinen W.A. Bach: Partita sooloviululle n:o 2 d-molli (Jennifer Koh). 01:42 Chopin: Scherzot pianolle n:o 1 h-molli, n:o 2 b-molli, n:o 3 cis-molli ja n:o 4 E-duuri (Ivan Moravec). 00:53 Matthes: Sonaatti oboelle ja continuolle C-duuri (Vladimir Kurlin, oboe, ja Sergei Tsatsorin, urut). 23.10-6.00 Yöklassinen Wagner: Nürnbergin mestarilaulajat, ooppera (René Kollo, tenori, Theo Adam, bassobaritoni, Karl Ridderbusch, baritoni, Eberhard Büchner, tenori, Horst Lunow, basso, Geraint Evans, bassobaritoni, Zoltan Kelemen, basso, Hans-Joachim Rotzsch, tenori, Peter Bindszus, tenori, Horst Hiestermann, tenori, Hermann Christian Polster, basso, Peter Schreier, tenori, ja Helen Donath, sopraano, sekä Dresenin valtionoopperan kuoro ja Dresdenin valtionork./Herbert von Karajan). 03:04 Copland: Rodeo (San Franciscon SO/Michael Tilson Thomas). 02:44 Ingelius: Alkusoitto näyt. 01:42 Metner: Unohdettuja säveliä 2 (Marc-André Hamelin, piano). 23:33 Melartin: Sinfonia n:o 3 F-duuri (RSO/Sakari Oramo). 05:43 Ponchielli: Capriccio (Burkhard Glaetzner, oboe, ja Berliinin SO/ Claus Peter Flor). Igor Stravinsky: Symphony in C. Tanejev: Jousikvartetto n:o 4 a-molli (Carpe Diem -jousikvartetti). 05:57 Berlioz: Keijukaistanssi (Baltimoren SO/David Zinman). Suora konsertti. Haydn: Luominen, oratorio (Dawn Upshaw, Jon Humphrey, John Cheek, Heidi Grant Murphy ja James Michael McGuire sekä Atlantan kamarikuoro ja Atlantan SO/ Robert Shaw). 03:39 Chopin: Masurkat n:ot 1-29 (Garrick Ohlsson, piano). 00:47 Beethoven: Pianokonsertto n:o 3 c-molli (Claudio Arrau ja Dresdenin valtionork./Colin Davis). 04:57 Molique: Viulukonsertto n:o 6 e-molli (Anton Steck ja L’Arpa Festante München/Christoph Spering). 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. R ONDO C LASSIC 10|2021 69 SUNNUNTAI 14.11. Schumann: kuoroteoksia (Leipzigin radiokuoro ja Leipzigin radio-ork./Horst Neumann). Mozart: Viulukonsertto n:o 4 D-duuri (Arthur Grumiaux ja Lontoon SO/Colin Davis). 04:46 Palmgren: Pianokonsertto n:o 2 (Virta) (Eero Heinonen ja RSO/Leif Segerstam). 02:17 Ernst: Le Carnaval de Venice (Teema ja 25 burleskia muunnelmaa). 05:57 Puccini: O mio babbino caro -aaria oopp. Agopov: Sellokonsertto (Arto Noras, sello, ja RSO/Jukka-Pekka Saraste). 06:44 J. Mozart: Jousikvintetto n:o 1 B-duuri ja n:o 4 g-molli (Guarneri-kvartetti sekä Ida Kavafian ja Steven Tenenbom, alttoviulu). Tampere-talon pienessä salissa 10.11.2021 taltioidun juhlakonsertin toimittaa Kare Eskola. 05:17 Leclair: Sonaatti c-molli (Hauta) ja sonaatti D-duuri. Samuel Barber: Viulukonsertto. Astor Piazzolla: Tangazo. 03:24 Orff: Carmina burana (Lynne Dawson, sopraano, John Daniecki, tenori, ja Kevin McMillan, baritoni, sekä San Franciscon tyttökuoro, San Franciscon poikakuoro, San Franciscon sinfoniakuoro ja San Franciscon SO/Herbert Blomstedt). 03:47 Arenski: Pianotrio n:o 1 d-molli (Jascha Heifetz, viulu, Gregor Piatigorsky, sello, ja Leonard Pennario, piano). (eri ork.). 02:31 Melartin: Sinfonia n:o 6 (RSO/Jussi Jalas). 23:18 SaintSaëns: Havanaise (Olivier Pons, viulu, ja Risto Lauriala, piano). Kajanus-Blenner): Jousikvartetto F-duuri (Suomalainen harppukvartetti). 23:45 Mahler: Sinfonia n:o 4 G-duuri (Lisa Della Casa, sopraano, ja Chicagon SO/Fritz Reiner). 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 23:34 Schumann: Bunte Blätter -kokoelma pianolle (Arkadi Volodos). (Yuval Yaron, viulu, ja Jeremy Denk, piano). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 04:13 Matteis: Sarjoja ja sonaatteja yhdelle ja kahdelle viululle sekä continuolle kokoelmasta Ayres for the Violin (The Arcadian Academy). Fra Diavolo (Cincinnati Pops/Erich Kunzel). KESKIVIIKKO 17.11. 03:31 Altto Maureen Forrester laulaa aarioita Händelin oopperoista ja oratorioista Xerxes, Rodelinda, Ottone, Julius Caesar, Jephta, Theodora, Samson ja Herkules. 02:31 Melartin: Sinfonia n:o 6 (RSO/Jussi Jalas). 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Kajanus-Blenner): Jousikvartetto F-duuri (Suomalainen harppukvartetti). 01:04 Moreno Torroba: Castillos de España (Christopher Parkening, kitara). 23:29 Hoffstetter (sov. 05:57 Fauré: En prière (Dilbèr, sopraano, ja Ilkka Paananen, piano). 00:31 Liszt: Années de pèlerinage, osa Sveitsi (Matti Raekallio, piano). Maurice Ravel: Tombeau de Couperin. (Sherban Lupu, viulu, ja Ian Hobson, piano). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen J.S. 03:40 Lefevre: Klarinettikonsertto n:o 6 B-duuri (Eduard Brunner ja Münchenin kamariork./Reinhard Goebel). SUNNUNTAI 21.11. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Pablo Heras-Casado, kapellimestari. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Saimaa Sinfonietta Klarinettiseikkailu Erkki Lasonpalo, kapellimestari, Lauri Sallinen, klarinetti, Auri Ahola, tanssi. 04:23 J. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 05:06 Dvorák: Pianotrio n:o 1 B-duuri (Golub-Kaplan-Carr -trio). Chopin: Balladi n:o 4 f-molli (Erik T. Beethoven: Pianotrio Es-duuri (Daniel Barenboim, piano, Pinchas Zukerman, viulu, ja Jacqueline Du Pré, sello). Silvestre Revueltas: Ocho por radio. 01:27 Holst: Planeetat (Wienin filharmonikot ja Wienin valtionoopperan kuoron naisäänet/Herbert von Karajan). 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 05:45 Paganini: Duetto amoroso viululle ja kitaralle (Scott St. TIISTAI 16.11. Haydn: Pianotrio n:o 16 D-duuri (Emil Giles, piano, Leonid Kogan, viulu, ja Mstislav Rostropovitsh, sello). 02:23 Mahler: Das Lied von der Erde (Jon Villars, tenori, Michelle DeYoung, mezzosopraano, ja Minnesotan ork./Eiji Oue). 05:40 Fauré: Masques et bergamasques, sarja orkesterille op.112 näytelmämusiikista (Monte Carlon FO/James De Preist) 05:57 Tuntematon (sov. 03:10 Zemlinsky: Trio d-molli (Ensemble Liaison). Christel YLE RADIO 1 | Lee, viulu. TORSTAI 18.11. Gianni Schicchi (Elissa Lee Koljonen, viulu, ja Robert Koenig, piano). 00:19 J. Suoran lähetyksen Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalista toimittaa Riikka Holopainen. 00:39 Ginastera: Impresiones de la puna (Tunnelmakuvia ylänköarolta) (Sharon Bezaly, huilu, ja Australian kamariork./Richard Tognetti). Hannu Pohjannoro: ’’Sinun on lähdettävä nyt’’ kamarioopperasta Birgitta (ke.). 03:26 Saint-Saëns: Viulukonsertto n:o 3 h-molli (Gil Shaham ja New Yorkin FO/Giuseppe Sinopoli). (David Perry ja Baltimoren kamariork./Markand Thakar). Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 1 D-duuri “Klassinen” op. 05:45 Paganini: Duetto amoroso viululle ja kitaralle (Scott St. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-21.30 TampereRaw 20 vuotta: ’’This is my letter to the world’’ Tuuli Lindeberg, sopraano, ja Aarne Pelkonen, baritoni, sekä TampereRaw, joht. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 06:12 Pleyel: Viulukonsertto D-duuri. Tawaststjerna, piano). 00:39 Ginastera: Impresiones de la puna (Tunnelmakuvia ylänköarolta) (Sharon Bezaly, huilu, ja Australian kamariork./Richard Tognetti). MAANANTAI 15.11. Strauss: Jousikvartetto A-duuri (Portlandin jousikvartetti). 02:09 Corelli: Sonaatti viululle ja continuolle n:o 12 d-molli (Andrew Manze, viulu, ja Richard Egarr, cembalo). John ja Simon Wynberg). Väinö Raitio: Idylli. 03:59 Beethoven: Jousikvartetto n:o 11 f-molli (Serioso) (Uusi Helsinki-kvartetti). 23:18 Saint-Saëns: Havanaise (Olivier Pons, viulu, ja Risto Lauriala, piano). 01:13 Lutoslawski: Sinfonia n:o 2 (Los Angelesin FO/Esa-Pekka Salonen). 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Arkkiherttua Rudolf, Beethovenin kallisarvoisin oppilas 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 23:27 Weiss: Sonaatti luutulle C-duuri (Partita Grande) (Franklin Lei). 00:33 Hummel: Pianotrio n:o 1 Es-duuri (Beaux Arts Trio). 05:57 Berlioz: Keijukaistanssi (Baltimoren SO/David Zinman). 00:10 Wagner: Wesendonck-Lieder (Eileen Farrell, sopraano, ja New Yorkin FO/Leonard Bernstein). 23:47 Corrette: Messu uruille (Joseph Payne, urut). Maria Itkonen. 05:08 Auber: Alkusoitto oopp. 04:23 Hindemith: Die Harmonie der Welt, sinfonia (RSO/Sakari Oramo). 04:51 J.S. 05:56 Parry: Jerusalem (BBC Singers ja BBC:n sinfoniakuoro, sekä BBC:n SO/Leonard Slatkin). John ja Simon Wynberg). 02:23 Herbert: Sellokonsertto n:o 2 e-molli (Yo-Yo Ma ja New Yorkin FO/Kurt Masur). 04:48 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 11 g-molli (Vuosi 1905) (Rotterdamin FO/Valeri Gergijev). 05:32 Roman: Te Deum (Susanne Rydén, sopraano, Per-Erik Lindskog, tenori, ja Eric Ericsonin kamarikuoro sekä Drottningholmin barokkiyhtye/Eric Ericson). Koechlin: Sonaatti oboelle ja pianolle (Matthias Arter ja Manuel Bärtsch). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Reinecke: Oktetto puhaltimille B-duuri (Bostonin SO:n puhallinyhtye). 06:57 Chopin: Masurkka n:o 16 As-duuri (Gergely Bogányi, piano). 13.00-15.00 Klassinen kattaus Still: Sarja viululle ja pianolle (Randall Goosby ja Zhu Wang). 00:20 R. 00:47 Beethoven: Pianokonsertto n:o 3 c-molli (Claudio Arrau ja Dresdenin valtionork./Colin Davis). Rudolf Moralt). 02:38 Beethoven: Pianokonsertto n:o 4 G-duuri (Vladimir Ashkenazy ja Clevelandin ork.) 03:14 R. 02:21 Chabrier: Suite pastorale (Detroitin SO/Paul Paray). PERJANTAI 19.11. Groneman: Sonaatti huilulle ja continuolle e-molli (Jed Wentz, traverso, Balasz Mate, sello, ja Marcelo Bussi). Jessie Montgomery: Strum. 02:07 J.S. Uuno Klami: Symphonie enfantine. 01:27 Holst: Planeetat (Wienin filharmonikot ja Wienin valtionoopperan kuoron naisäänet/ Herbert von Karajan). Bach: Englantilaiset sarjat n:o 1 a-molli, 2 a-molli ja 3 g-molli (Peter Watchorn, cembalo). 23:45 Mahler: Sinfonia n:o 4 G-duuri (Lisa Della Casa, sopraano, ja Chicagon SO/ Fritz Reiner). (Sherban Lupu, viulu, ja Ian Hobson, piano). 03:10 Zemlinsky: Trio d-molli (Ensemble Liaison). Douglass): Newmarket (The King’s Noyse ja Paul O’Dette, luuttu). 25. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen
13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Dima Slobodeniouk, kapellimestari. Tanejev: Kvintetto pianolle ja jousille g-molli (Marija Judina, piano, ja Beethoven-kvartetti). 01:55 Händel: Katkelmia oopp. 05:56 Simpson: Division a-molli (Mika Suihkonen, viola da gamba, ja Ballo della Battalia). 00:29 Weber: Grand duo concertant Es-duuri (Jon Manasse, klarinetti, ja Samuel Sanders, piano). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Rusk-festivaali 2021: More is More Boost 23.10-6.00 Yöklassinen Rahmaninov: Jousikvartetto n:o 2 (Goldner-kvartetti). 05:25 J.S. Nabucco, Lombardialaiset, Macbeth, Rosvot, Rigoletto, Trubaduuri, La Traviata, Naamiohuvit, Don Carlos, Aida ja Otello; Sanctus Requiemistä (Chicagon sinfoniakuoro ja SO/Georg Solti). Pihkovan tyttö (Lontoon SO/Anatole Fistoulari). 05:57 Melartin (sov.): Vierivän virran reunalla (Sauli Tiilikainen, baritoni, ja Pentti Kotiranta, piano). MAANANTAI 22.11. 01:24 Dvorák: Sonaatti F-duuri, Romanttisia kappaleita ja Sonatiini G-duuri (Gil Shaham, viulu, ja Orli Shaham, piano). Bach: Sonaatti huilulle, viululle ja continuolle c-molli (Jean-Pierre Rampal, huilu, Isaac Stern, viulu, John Steele Ritter, cembalo, ja Leslie Parnas, sello). Dmitri Šostakovitš: Viulukonsertto nro 1 a-molli op. 05:35 Telemann: Sarja viola da gamballe, jousille ja continuolle D-duuri (Alkusoitto ja sarja) (Le concert des nations/ Jordi Savall). 01:21 Beethoven: Sinfonia n:o 9 d-molli (Gundula Janowitz, sopraano, Hilde Rössl-Majdan, altto, Waldemar Kmentt, tenori, ja Walter Berry, baritoni, sekä Wienin konserttiyhdistyksen kuoro ja Berliinin filharmonikot, joht. 23:18 Arriaga: Jousikvartetto n:o 3 Es-duuri (Guarneri-kvartetti). 04:12 Melartin: Lyydinen sarja (RO/ Erik Cronvall). 00:33 Mendelssohn: Sinfonia n:o 1 c-molli (Queenslandin FO/Theodore Kuchar). 05:07 Loeillet: Sarja n:o 1 g-molli (David Russell, kitara). (Nina Terentjeva, mezzosopraano, ja Nikolai Surikov, baritoni sekä Moskovan kuoroakatemian poikaja mieskuoro ja nimeämätön ork./Andrei Tshistjakov). 23.10-6.00 Yöklassinen Bizet: Helmenkalastajat, ooppera (Janine Micheau, sopraano, Nicolai Gedda, tenori, Ernest Blanc, baritoni, ja Jacques Mars, basso, sekä Pariisin Opera-Comiquen kuoro ja ork./ Pierre Dervaux). John Adams: Short Ride in a Fast Machine. 02:16 Händel: Vesimusiikkia (Orpheus-kamariorkesteri). 05:26 Beethoven: Jousikvartetto n:o 9 C-duuri (Emerson-kvartetti). 23:26 Chopin: Nokturno n:o 17 H-duuri (Charles Rosen, piano). TORSTAI 25.11. 02:18 Orff: Carmina burana (Lynne Dawson, sopraano, John Daniecki, tenori, ja Kevin McMillan, baritoni, sekä San Franciscon tyttökuoro, San Franciscon poikakuoro, San Franciscon sinfoniakuoro ja San Franciscon SO/Herbert Blomstedt). 23.10-6.00 Yöklassinen Sibelius: Kuusi impromptua pianolle op.5 (Mirka Viitala). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 00:56 Bruch: Jousikvartetto E-duuri (Diogenes-kvartetti). 01:38 Bartók: Sarja orkesterille n:o 1 (Buffalon FO/JoAnn Falletta). Bach: Kantaatti n:o 56 (Ich will den Kreuzstab gerne tragen) (Hermann Prey, baritoni, ja Leipzigin Tuomas-kuoro ja Gewandhaus-ork./Kurt Thomas). 99. 02:12 Busoni: Konsertto pianolle ja orkesterille ja mieskuorolle C-duuri (Garrick Ohlsson, Clevelandin mieskuoro ja Clevelandin ork./Christoph von Dohnanyi). 05:18 Saint-Saëns: Balettimusiikkia oopp. 23:57 Stradella: Non avea il sole ancora (Christine Brandes, sopraano, Mary Springfels, viola da gamba, Paul O’Dette, barokkikitara, ja Barbara Weiss, urut, cembalo). 05:11 László Weiner: Konsertto huilulle, alttoviululle, pianolle ja jousille (Kaspar Zehnder, Milan Radic ja Eva Aroutunian, sekä Cappella Ispropolitana). KESKIVIIKKO 24.11. 00:02 Rejcha: Sinfonia Es-duuri (Cappella Coloniensis/ Hans-Martin Linde). 03:10 Bartók: Sarja orkesterille n:o 1 (Buffalon FO/JoAnn Falletta). 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 05:42 Anonyymi: Sarja soittimille G-duuri n:o 2 kok. 04:29 S. 141) (Joyce Yang, piano). Jacopo da Bologna, Landini, Ciconia ym. 04:47 Rossini: Kvintetto puhaltimille F-duuri (Mozzafiato/ Charles Neidich). 23:45 Wagner: Hollantilaisen ja Sentan lemmenduetto oopp. 23.10-6.00 Yöklassinen J.S. Tristan und Isolde (Cincinnatin SO/ Jesus Lopez-Cobos). Nürnbergin mestarilaulajat (Paul Schöffler, baritoni, ja Günther Treptow, tenori, sekä Wienin filharmonikot/Hans Knappertsbusch). 01:11 Cordero: Rapsodia Panamena (Rachel Parton Pine, viulu). 05:44 Suk: Fantastinen scherzo (Buffalon FO/JoAnn Falletta). Bach: Preludi ja fuuga uruille C-duuri (Michael Murray). PERJANTAI 26.11. 03:00 Piazzolla: Kolme sinfonista osaa, Buenos Aires (Junajo Mosalini, bandoneon, ja Santa Barbaran SO/ Gisele Ben-Dor). Mozart: Pianosonaatti n:o 10 C-duuri (Geoffrey Lancaster, fortepiano). 01:04 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 5 d-molli (Tshekkiläinen FO/Karel Ancerl). Tosca (Pekka Nuotio, tenori, ja RSO/Kari Tikka). Bach: Sonaatit viululle ja kosketinsoittimelle n:o 4 c-molli, n:o 5 f-molli ja n:o 6 G-duuri. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-7.00 Yöklassinen Ravel: Daphnis et Chloé, balettisarja n:o 2 (Amsterdamin Concertgebouw-ork./Mariss Jansons). Haydn: Sinfonia n:o 101 D-duuri (Kello) (Fritz Reiner and his Symphony Orchestra). 02:45 R. Gwendoline (Detroitin SO/Paul Paray). 03:49 Fasch: Ouvertuere (Sarja) orkesterille ja continuolle a-molli (Tempesta di Mare). 03:41 Salmenhaara: Juopunut pursi (RSO/ Sakari Oramo). 01:00 Chopin: Balladi n:o 4 f-molli (Charles Rosen, piano). 03:23 Mielck: Jousikvartetto g-molli (Frydén-kvartetti). Paavo Heininen: Sinfonia nro 7, kantaesitys. 00:43 Fauré: Pianotrio d-molli (Colub Kaplan Carr Trio). 00:06 Wagner: Alkusoitto ja Isolden lemmenkuolo oopp. 23:24 von Bingen: Favus distillans (Anonymous 4). 01:06 J.S. 00:01 Svendsen: Romeo ja Julia -fantasia (RSO/ Ole Kristian Ruud). Patricia Kopatchinskaja, viulu. 02:01 Krufft: Sonaatti käyrätorvelle ja pianolle F-duuri (Lowell Greer ja Steven Lubin). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 03:23 W.A. 02:22 von Zemlinsky: Sinfonietta (Uuden-Seelannin SO/James Judd). 9 ja K. 03:03 Espla: Canciones playeras (Victoria de los Angeles, sopraano, ja Pariisin konservatorion ork./Rafael Frühbeck de Burgos). 05:57 A. 03:35 Lalo: Pianotrio n:o 3 a-molli (Trio Salomon). Amy Beach: Pianokvintetto fis-molli. 04:05 Pärt: Cantus Benjamin Brittenin muistolle (Cincinnatin SO/Paavo Järvi). Haydn: Alttopasuunakonsertto D-duuri (Christian Lindberg ja Australian kamariork./Richard Tognetti). 00:50 Wagner: Hans Sachsin ja Waltherin kohtaus oopp. Lentävä Hollantilainen (Birgit Nilsson, sopraano, ja Hans Hotter, baritoni, sekä Philharmonia-ork./Leopold Ludwig). Terpsichore (New Yorkin renessanssiyhtye/Sally Logemann). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Toimittajana Ainomaija Pennanen. TIISTAI 23.11. 04:15 Mendelssohn: Pianotrio n:o 2 c-molli (Emanuel Ax, piano, Itzhak Perlman, viulu, ja Yo-Yo Ma, sello). 03:24 Diabelli: Sonaatti kitaralle A-duuri (Anthony Glise). Bach: Kantaatti n:o 78 (Jesu, der du meine Seele) (Catherine Bott, sopraano, Daniel Taylor, kontratenori, Jeffrey Thomas, tenori, William Sharp, basso, ja American Bach Soloists). 02:13 Lieberson: Neruda Songs (Neruda-lauluja) (Lorraine Hunt Lieberson, mezzosopraano, ja Bostonin SO/James Levine). 05:57 Järnefelt: Aallon kehtolaulu (Lilli Paasikivi, mezzosopraano, ja Ilmo Ranta, piano). 00:16 M. 03:50 Bruckner: Sinfonia n:o 6 A-duuri (Chicagon SO/Georg Solti). 04:44 Debussy: Preludit 1 (Vladimir Viardo, piano). (Richard Tognetti, viulu, Neal Peres da Costa, cembalo ja kamariurut. Suoran lähetyksen Pietarsaaren Schaumansalista toimittaa Eva Tigerstedt. Les Barbares (Victoria-ork./Guillaume Tourniaire). Strauss: Viisi kappaletta pianolle (Glenn Gould). Merikanto: Valvotko kaukana siellä (Soile Isokoski, sopraano, ja Marita Viitasalo, piano). 05:34 Tulindberg: Jousikvartetto n:o 2 d-molli (Pohjanmaa-kvartetti). Herbert von Karajan). 04:26 Catoire: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 D-duuri (Runoelma) (David Oistrah ja Aleksandr Goldenveizer). 01:48 Tshaikovski: Moskova-kantaatti (Aleksanteri III:n kruunajaiskantaatti). 05:57 Madetoja: Itkisit joskus illoin (Jorma Hynninen, baritoni, ja Ilkka Paananen, piano). Mozart: Sonaatti n:o 8 a-molli (Richard Goode, piano). Bach: Goldberg-muunnelmat (Rosalyn Tureck, piano). 05:21 Krommer Crusell: Konsertto kahdelle klarinetille ja puhallinorkesterille Es-duuri (Concertante) (Reino Simola ja Antti Koskela sekä RSO:n puhaltajat/ Jorma Panula). (The Newberry Consort/Mary Springfels). Philip Glass: Echorus. Scarlatti: Kaksi d-mollisonaattia kosketinsoittimelle (K. 02:45 W.A. 00:06 Reinecke: Harppukonsertto e-molli (Nicanor Zabaleta ja Berliinin filharmonikot/Ernst Märzendorfer). 23:31 Widor: Johdanto ja rondo (Jonathan Cohler, klarinetti, ja Rasa Vitkauskaite, piano). 00:46 Beethoven: Pianosonaatit n:o 30 E-duuri, 31 As-duuri ja 32 c-molli (Rudolf Serkin). 03:48 Rejcha: Kvintetto puhaltimille F-duuri (Westwood-kvintetti). 04:47 Rautavaara: Sinfonia n:o 5 (RSO/ Jukka-Pekka Saraste). 03:13 Chabrier: Alkusoitto oopp. 04:47 Beethoven: Jousikvartetto n:o 12 Es-duuri (Brentano-kvartetti). 04:32 Musiikkia keskiaikaisiin pitoihin, säv. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 05:25 Mendelssohn: Pianotrio n:o 1 d-molli (Emanuel Ax, piano, Itzhak Perlman, viulu, ja Yo-Yo Ma, sello). Bach: Kantaatti n:o 212 (Mer hahn en neue Oberkeet) (Talonpoikaiskantaatti) (Lisa Otto, sopraano, ja Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, sekä Berliinin St, Hedwig -katedraalin kuoro ja Berliinin filharmonikot/Karl Forster). 03:14 Borodin: Sinfonia n:o 1 Es-duuri (Seattlen SO/Gerard Schwarz). 00:24 J.S. LAUANTAI 27.11. 03:26 Mendelssohn: Lobgesang op.52 (Celestina Casapietra, sopraano, Adele Stolte, sopraano, Peter Schreier, tenori, sekä Leipzigin radiokuoro ja Gewandhaus-ork./Kurt Masur). 00:28 Beethoven: Pianosonaatti n:o 17 d-molli (Myrsky), n:o 21 C-duuri (Waldstein) ja n:o 28 A-duuri (Oksana Jablonskaja). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 04:31 Ysa?e: Sonaatti sooloviululle n:o 2 a-molli (L’Obsession) (Petteri Iivonen). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Rusk-festivaali 2021: America A Love Song Risto-Matti Marin, piano, Emil Holmström, piano ja koskettimet, Meta4, Tuuli Lindeberg, sopraano, Johan Bridger, lyömäsoittimet, Minna Pensola, Antti Tikkanen, Elina Vähälä, Reetta Kataja, Reijo Tunkkari, Anna-Liisa Bezrodny ja Anna-Maria Helsing, viulu, Atte Kilpeläinen ja Andres Kaljuste, alttoviulu, Amalie Stalheim ja Tomas Djupsjöbacka, sello, sekä Julius Pyrhönen, kontrabasso. 03:15 Rimski-Korsakov: Sarja orkesterille oopp. Juhani Nuorvala: Five Flashes from Flash Flash (kantaesitys). 23:35 Kuorokohtauksia Verdin oopp. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 00:53 Sweelinck: Kuoroteoksia (Alankomaiden kamarikuoro ja Colofon-yhtye/Peter Phillips, Ton Koopman ja William Christie). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Pianotrio B-duuri (Arkkiherttua) (Mieczyslaw Horszowski, piano, Sandor Vegh, viulu, ja Pablo Casals, sello). 06:00 J.S. 23:29 von Zemlinsky: Zwei Sätze (Kaksi osaa) jousikvartetille (Escher-kvartetti). 03:48 Schumann: Zwölf Gedichte (Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, ja Günther Weissenborn, piano). Teseo (Theseus) (Dominique Labelle, sopraano, Amanda Forsythe, sopraano, Amy Freston, sopraano, Drew Minter, kontratenori, Robin Blaze, kontratenori, Celine Ricci, sopraano, ja Jeffrey Fields, baritoni, sekä Philharmonia-barokkiork./Nicholas Mc Gegan). 05:57 Puccini: Cavaradossin aaria oop. 02:29 Tshaikovski: Lasten albumi (Mihail Pletnjov, piano). YLE RADIO 1 70 R ONDO C LASSIC 10|2021 Delius: Tanssirapsodia n:o 2 (Lontoon kuninkaallinen FO/Thomas Beecham). 04:24 J. Missy Mazzoli: Harp and Altar. 04:54 Britten: A Charm of lullabies (Kehtolaulujen taika) (Pamela Bowden, altto, ja Peter Gellhorn, piano). 23:52 Dvorák Lemare: Largo sinfoniasta n:o 9 e-molli (Kalevi Kiviniemi, urut). 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 23:18 J.S. 23:39 Buxtehude: Sonaatti viululle, viola da gamballe ja continuolle g-molli (The Boston Museum Trio). 23:45 J.S. 01:29 Brahms: Sinfonia n:o 4 e-molli (Chicagon SO/Carlo Maria Giulini). Haydn: Sinfonia n:o 97 C-duuri (Amsterdamin Concertgebouw-ork./Nikolaus Harnoncourt). 04:05 J. 03:17 D. 05:01 Weber: Klarinettikonsertto n:o 2 Es-duuri (Kullervo Kojo ja RSO/Osmo Vänskä)
04:23 Balakirev: Tamara, sinfoninen runo (Neuvostoliiton valtion SO/ Jevgeni Svetlanov). 45 €) + toimituskulut 4 € ”Tuuli on puskissa vaarallisen voimakasta” on Rondon kuvakolumnistin, SibeliusAkatemian entisen rehtorin Lassi Rajamaan piirroksista koottu proosarunokirja. (Forellikvintetto) (Claudio Arrau, piano, Julius Levine, kontrabasso, ja Juilliard-kvartetti). 05:31 W.A. 05:57 Collan: Gondoliera (Matti Lehtinen, baritoni, ja Pentti Koskimies, piano). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.15 Jouluiset yhteislaulut Musiikkitalossa Yleisöä laulattaa Vaskivuoren lukion kamarikuoro johtajanaan Jonna Vehmanen. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. 04:20 R. 03:38 Schubert: Pianokvintetto A-duuri. Kuusi kappaletta pianolle (Liisa Pohjola). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Ne löytyvät Rondon nettisivuilta niiden valmistuttua. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. SSIC V L 3. 00:32 Soler: Kvintetot n:o 1 C-duuri, 2 F-duuri ja 3 G-duuri (David Schrader, cembalo. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. MAANANTAI 29.11. RSO/Jukka-Pekka Saraste). 22.05-23.00 Ajassa soi Toimittajana Ainomaija Pennanen. Mozart: Sinfonia n:o 29 Kirjoitettuja sanoja musiikista. 03:22 Copland: Sinfonia n:o 2 (Short Symphony) (San Franciscon SO/ Michael Tilson Thomas). YLE RADIO 1 R ONDO C LASSIC 10|2021 71 sekä Daniel Yeadon, sello ja viola da gamba). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Rahmaninov: Pianokonsertto n:o 2 c-molli (Artur Rubinstein ja Chicagon SO/Fritz Reiner) 23:44 J.S. 05:15 Händel: Concerto grosso F-duuri op.6/9 (Handel and Haydn Society/Christopher Hogwood). 00:02 Enescu: Sarja orkesterille n:o 1 C-duuri (Monte Carlon FO/ Lawrence Foster). 02:40 Telemann: Sarja nokkahuilulle, jousille ja continuolle a-molli (Erik Bosgraaf ja Alankomaiden radion kamariork./ Thierry Fischer). SUNNUNTAI 28.11. Mozart: Sonaatti pianolle 4-kätisesti n:o 5 C-duuri (Nadia Reisenberg ja Artur Balsam). 02:12 Catoire: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 D-duuri (Runoelma) (David Oistrah ja Aleksandr Goldenveizer). www.rondolehti.fi. 04:50 Reinecke Köhler: Kehdosta hautaan (Fenwick Smith, huilu, ja Hugh Hinton, piano). verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/kirjat/ 1. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 03:57 von Zemlinsky: Sinfonietta (Uuden-Seelannin SO/James Judd). 23.10-6.00 Yöklassinen Tshaikovski: Sinfonia n:o 6 h-molli (Pateettinen) (Lontoon SO/Igor Markevitch). 00:03 Tshaikovski: Prinsessa Ruusunen, baletti (Saint Louisin SO/Leonard Slatkin). 05:57 Piccinini: Corrente n:o 6 sopra l’Alemana (Matthew Wadsworth, teorbi). TIISTAI 30.11. Kuvat ovat syntyneet tekijän taskulehtiöön kertyneistä piirroksista, joiden malleina on ollut tavallisia helsinkiläisiä raitiovaunuissa, busseissa, sairaalan ja pankin auloissa, apteekeissa, puistonpenkillä, kotisohvilla, taidemuseoissa, konserteissa, kappeleissa ja kapakoissa. Strauss: Tie auki (Cincinnati Pops -ork./Erich Kunzel). 05:30 Kuula: Moderato assai ja Scherzo pianotriosta A-duuri (Timo Mikkilä, piano, Pekka Kari, viulu, ja Erkki Rautio, sello). 00:30 Skrjabin: Prometheus (Anatol Ugorski, piano, sekä Chicagon sinfoniakuoro ja ork./Pierre Boulez). 02:03 James Price Johnson: Harlem symphony (Harlem-sinfonia) (Concordia-ork./Marin Alsop). Aikataulullisten syiden vuoksi lehden mennessä painoon ei ollut mahdollista saada joulukuun ohjelmatietoja. 04:24 Nielsen: Viulukonsertto (Maksim Vengerov ja Chicagon SO/Daniel Barenboim). Teos on mainio, ajatuksia herättävä kirja talvi-iltojen rauhallisiin hetkiin. 02:25 Grieg: Lyyrisiä kappaleita, osia (Israela Margalit, piano). Monteverdi, Cavalli, Caccini, Storace, Rossi, d’India, Strozzi ja Cima (Julianne Baird, sopraano, ja Colin Tilney, cembalo). 05:48 Stradella: Sinfonia d-molli (Trio Settecento). 23:56 J.S. Christopher Verrette ja Michael Shelton, viulu. 04:13 Tausig: Kaksi transkriptiota Wagnerin oopperasta Valkyyria (Dennis Henning, piano). 03:10 Schönberg: Die Jakobsleiter (Julian Patrick, baritoni, William Johns, tenori, Jaroslav Kachel, tenori, Andrew Foldi, bassobaritoni, Oskar Hillebrandt, baritoni, Richard Brunner, tenori, Helga Pilarczyk, sopraano, Celina Lindsley, sopraano, Clevelandin orkesterin kuoro, ja Clevelandin ork./Christoph von Dohnanyi). 05:57 E. Strauss: Sonaatti viululle ja pianolle Es-duuri (Jan Söderblom ja Heini Kärkkäinen). Floridante (Catherine Robbin ja Linda Maguire, mezzosopraano, Nancy Argenta ja Ingrid Attrot, sopraano, ja Mel Braun, baritoni, sekä Tafelmusik-barokkiork./Alan Curtis). 23:40 W.A. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Bach: Partita klaveerille n:o 4 D-duuri (Rosalyn Tureck, piano). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen Busnois: Missa O crux lignum triumphale, 4-ääninen messu (Pomerium/Alexander Blachly). 04:45 Hummel: Missa solemnis, messu C-duuri (Patricia Wright, sopraano, Zan McKendree-Wright,altto, Patrick Power, tenori, ja David Griffiths, basso, sekä kamarikuoro Tower Voices ja Uuden-Seelannin SO/Uwe Grodd). Rondon tarjoushinta: nyt vain 39 € (norm. A-duuri (New Yorkin FO/Erich Leinsdorf). sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@ rondolehti.fi KOLME TAPAA TILATA: Oivalluksia ja pieniä huumorin helmiä Rondon kuvakolumnistin piirroksia nyt kansien välissä. 03:02 Musica Dolce, musiikkia 1600-luvun Italiasta, säv. 00:54 Händel: Katkelmia oopp. 05:02 Mahler: Adagio sinfoniasta n:o 10 fis-molli. 02:33 Corigliano: Klarinettikonsertto (Stanley Drucker ja New Yorkin FO/Leonard Bernstein). Juontajana Inari Tilli. Harry Bicket). Merikanto: Improvisaatio kok. Peter Slowik, alttoviulu ja John Mark Rozendaal, sello). 06:56 A. 01:42 Vieuxtemps: Viulukonsertto n:o 5 a-molli (Grétry) (Cho-Liang Lin ja Minnesotan ork./ Neville Marriner). Bach: Kantaatti n:o 51 (Jauchzet Gott in allen Landen) (Elizabeth Watts, sopraano, ja The English Concert, joht. 05:25 Debussy: Pianotrio G-duuri (Colub Kaplan Carr Trio). (03) 225 1948 2