Rondo Classic 10/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

10 2022 12,50 € mika kares nousee Wagner-bassojen raskaaseen sarjaan CLASSIC Kaija Saariaho, Intuition johdatus teki säveltäjän Miten kitkeä RASISMI musiikkielämästä. ESIINTYMISTAIDOILLA eroon jännityksestä ryan Bancroft löysi unelman Tapiolasta BAYREUTH muuttui barokkitemppeliksi 70 cd
2 R ONDO C LASSIC 10|2022 WWW.RONDO.FI CLASSIC 10 / 2022 kares wagnerhuipulla © M AI K SC H U LZ E © PRISKA KETTERER • Mika Kares tekee Berliinissä suururakan, Wagnerin Ring-sarjan kolme bassoroolia peräkkäin. © SH U TT ER ST O C K Chineke! Orchestra esiintymässä BBC Proms -festivaaleilla. Asiaa tarkastellaan Chineke! Orchestran perustajan Chi-chi Nwanokun haastattelulla sekä katsauksella Suomen tilanteeseen. intuition johdattamana 30–33 eroon rasismista! Kaija Saariahon musiikki on monipuolisesti esillä kauden ohjelmissa. Mika Kares haluaisi keskittää uraansa enemmän Suomeen. 12–15 6–10. • Värillisten nuorten muusikoiden tukemiseksi perustettu Chineke! Orchestra todisti Helsingin juhlaviikoilla, ettei ihonvärillä ole merkitystä musiikinteossa. Miten syrjinnästä ja suoranaisesta rasismista päästäisiin eroon. © MARK ALLAN • Lokakuussa 70-vuotissyntymäpäiväänsä viettävälle säveltäjä Kaija Saariaholle musiikki on suuri mysteeri ja samalla tie kohti totuudellisuutta
5 Pääkirjoitus: Rasismia vastaan musiikissa 6–10 Mika Kares Wagnerin pahiksena 12–15 Kaija Saariahon haastattelu 16–17 Vanhaa musiikkia vapautuneesti 19 Rondo CD: Brahmsin ja Bergin viulukonsertot 20–21 Kantaesitys: Tiina Myllärisen (Bad) dreams come true 22–23 Juha T. sinfonia Rondo arvioi 45 – 55 • Valkyyria Kansallisoopperassa • Kantaesityksiä oopperakesässä • Karvalakkiooppera kiertueella • Musikaalien kausi Tampereella • John Adamsin uusi ooppera San Franciscossa • CD ja DVD -sivut suomessa soi 56 – 57 mestari & kisälli 58 – 59 • Esiintymistaidoilla eroon jännityksestä ylen ohjelmatiedot 60 – 65 • Yle Radio 1:n ja Yle Teeman ohjelmat 66 Rondo palvelee 67 Kimmo Hakolan kolumni © SH U TT ER ST O C K sisältö MUSIIKKIMATKA. Koskinen Japanin lumoissa 23 Lassi Rajamaan piirros 24–25 Jazzpolkuja: Eero Koivistoinen muistelee 25 Populaaritaidetta: Bon Iverin Bon Iver 26–29 Ryan Bancroft löysi unelman Tapiolasta 30–31 Chineke! Orchestra kaataa muureja 32–33 Musiikkielämän rasismi näkyväksi 34–35 Anna Dantchev: Balkanilta Amerikkaan 36–38 Bayreuth muuttui barokkitemppeliksi 39 Minna Leinosen kolumni 40–43 Kuukauden klassikko: Shostakovitshin 13
Siuntio: 25 € (lippu.fi) 19.11. Liput?: 35?/?29?/?19 € (Ticketmaster) helsingin kamarikuoro Lue lisää: www.helsinginkamarikuoro.fi. — 6.11.2022 Hortus Musicus / Castalian String Quartet / Maria Baric Company / Laura Hynninen: Otilia / Jukka Perko Avara & Hannu-Pekka Björkman / Try Me Good King Sointikuvia | Klangbilder Allaire, Söderblom, Bezrodny, Gribajcevic, Gustafsson Anne Sofie von Otter 24.11. KAIJA SAARIAHO 70 OFFRANDE: KAIJA SAARIAHON URKU-?JA KUOROTEOKSIA SU 16.10.2022 KLO 19.00 Temppeliaukion kirkko, Helsinki Jan Lehtola, urut Olivia Moss, sopraano Anssi Karttunen, sello Helsingin kamarikuoro Nils Schweckendiek, johtaja Liput: 18,5?/?11?/?9 € (Ticketmaster) THERE ARE NO LONGER BINARY MACHINES KE 2.11.2022 KLO 19.00 KLANG-KONSERTTISARJA Paavo-sali, Musiikkitalo, Helsinki Helsingin kamarikuoro NeoQuartet (Puola) Nils Schweckendiek, johtaja Liput:?20?/?15?/?10 € (Ticketmaster) RAUTAVAARA: ALEKSIS KIVI PE 18.11.2022 KLO 19.00 LUX MUSICAE -FESTIVAALI Siuntion Sivistysja hyvinvointikampus LA 19.11.2022 KLO 19.00 LOHJAN KAUPUNGINORKESTERIN KONSERTTI Lohjan kirkko Solisteina mm. Helena Juntunen, Sanna Iljin, Tommi Korpela sekä laulajia Helsingin kamarikuorosta Lohjan kaupunginorkesteri Jukka Untamala, kapellimestari Liput: 18.11. Lohja: 25?/?30 € (Netticket), ovelta 35 € ALLA TAIVAHAN TÄHTIKORKEAN ERKKI MELARTININ SEKAJA NAISKUOROTEOKSIA TI 29.11.2022 KLO 19.00 Paavalinkirkko, Helsinki Helsingin kamarikuoro Nils Schweckendiek, johtaja Liput: 20?/?15?/?10 € (Ticketmaster) BEETHOVEN 9 TO 15.12.2022 KLO 19.00 Madetojan sali, Oulu PE 16.12.2022 KLO 18.00 Rovaniemen kirkko Solistit: Virpi Räisänen, Anna-Kristiina Kaappola, Christian Juslin, Markus Suihkonen Helsingin kamarikuoro George Parris, kuoron valmennus Lapin kamariorkesteri & Oulu Sinfonia John Storgårds, kapellimestari. Kauniaisten musiikkijuhlat Grankulla musikfest KAUNIAISTENMUSIIKKIJUHLAT.FI | GRANKULLAMUSIKFEST.FI Synteesi Syntes 28.10
Rasismi on tehtävä näkyväksi ja puututtava siihen. Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki toimitus@classicus.fi . (03) 225 1948, fax (03) 225 1955 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . Se tekee hyviä ehdotuksia syrjivien käytäntöjen korjaamiseksi, ja ne ulottuvat viestinnästä ja rekrytoinnista hallintoon, johtoon, palkkaukseen ja taiteelliseen päätöksentekoon. Joissakin kohdin raporttia tulee esiin se, että paljon huomiota saanut sukupuolikysymys jättää varjoonsa kulttuuriset, etniset, seksuaaliset ja muut vähemmistöt. Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. Monimuotoisuus täytyy Chi-chi Nwanokun mukaan ulottaa myös ohjelmistoon sekä koko taideja kulttuurialan rakenteisiin johtoa ja portinvartijoita myöten. 5 AIKKI PAIKALLA OLLEET muistavat venezuelalaisen Simón Bolívar -nuoriso-orkesterin ensimmäisen vierailun Helsingin juhlaviikoilla 2008. Yritystä, tahtotilaa ja pedagogisia taitoja kyllä riittää, mutta toimivaa yhteyttä perheisiin on vaikea löytää. Yhdenvertaisuuden haasteet alkavat jo musiikin perusopinnoista, joihin monella värillisellä nuorella ei ole pääsyä. Olen saanut sen käsityksen, että muualta tulleiden muusikoiden sopeutuminen orkesteriyhteisöihin on sujunut hyvin, mutta se ei ole aivan koko kuva asiasta. Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN WWW. Tänä vuonna juhlaviikoilla vieraili tummaihoisten ja muiden etnisten vähemmistöjen nuoria musiikkiuralle auttamaan syntynyt Chineke! Orchestra. Tämän ongelman kanssa on painittu erityisesti Itä-Helsingin musiikkiopistossa, maan monikulttuurisimmalla alueella. Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 Tallinna 2022 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: . Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi PAINOPAIKKA . Chineke! Orchestran äitihahmo, kontrabasisti Chi-chi Nwanoku nostaa lehtemme haastattelussa diversiteetin etuja ja esteitä sen toteutumiselle. Se ei anna kovin mairittelevaa kuvaa tasa-arvon toteutumisesta alalla. Sitä kautta se leviää myös yleisöön. Ei riitä, että orkesterit nostavat esiin naissäveltäjiä, vaan yhtä tärkeää on, että kulttuurinen perspektiivi ulotetaan kauemmas. Näin ei tarvitsisi olla. Maahanmuuttajilla ei ole samoja mahdollisuuksia edetä kuin suomalaisilla. +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Kimmo Hakola, Antti Häyrynen, Santeri Kaipiainen, Jari Kallio, Kimmo Korhonen, Nelli Korhonen, Minna Leinonen, Pauliina Rahiala, Matti Tuomisto, Tommi Saarela, Maik Schulze, Anne Välinoro, Paavo Kässi O I KO L U K U Anna Piiroinen, Arja Valkonen JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. Moni yhteisö ja laitos on jo sitoutunut näihin tavoitteisiin, eli oikealla tiellä ollaan. Olisiko yksi avain siinä, että mennään yhteisöjen keskelle ja kuunnellaan heidän intressejään ja tarpeitaan. SUOMESSA VÄRILLISTEN muodostama väestö ei ole suhteessa niin suuri kuin Amerikassa ja monessa Euroopan maassa, mutta kyllä tämä tematiikka meitäkin koskee. Ja vaikka lahjat saataisiinkin jalostettua, uralle nousemisessa on monia lasikattoja. Sen ja etenkin sellosolisti Sheku Kanneh-Masonin soitto ilahdutti esimerkillään: ihonvärillä ei ole tekemistä musiikillisten lahjojen kanssa. TUOREIN TUTKIMUS ASIAN tiimoilta on musiikkialan järjestöjen tilaama Yhdenvertaisuus musiikkialalla -raportti. RONDO .FI PERUSTETTU 1963 K an ne n ku va : © M ai k S ch ul ze R ONDO pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi k Rasismi on tehtävä näkyväksi ja puututtava siihen.. Slummeissa kasvaneet nuoret soittivat sellaisella svengillä ja innolla, että tuntui, että edessä on klassisen musiikin vallankumous. Aasialaiset ovat edenneet klassisessa musiikissa voimalla, ja siitä saavat nauttia myös monen suomalaisen orkesterin kuulijat. rasismia vastaan musiikissa LOKAKUU K U VA © H EI K K I TU U LI R ONDO C LASSIC 10|2022 TOIMITUS . No, aivan sellaista ei tullut, mutta ainakin tuli tiedostettua, että musiikki voi muuttaa ihmisten elämää ja se kuuluu kaikille. Miten saada esimerkiksi somaleja enemmän musiikkiharrastuksen pariin. He ovat pienten piirien ja verkostojen ulkopuolella, ja suomen kielen hallitsemisen vaatimus on epäreilua varsinkin ei-verbaalisissa taiteissa. . Lehtemme artikkelissa siteeratut tutkimukset kertovat, että kulttuurin kentällä ilmenee rasismia ja syrjintää
6 R ONDO C LASSIC 10|2022
Suurimmat lavat ja roolit alkavat olla nyt koettuja, ja bassotähti haluaisi perhesyistä keskittää töitään enemmän Suomeen. Hagen näyttelee nöyrää ja joviaalia päämääriinsä pääsemiseksi. 7 R ONDO C LASSIC 10|2022 oiho, hoihohoho!!! Näin huutaa paholaismainen Hagen miehiään apuun Wagnerin Ring-sarjan päätösosassa Jumalten tuhossa, orkesterin kahdeksan käyrätorven tuutatessa päälle täydellä voimalla. Mutta silloin kun hän jää yksin, paljastuu koko karmeus”, Kares pohtii ennen harjoituksia Berliinin valtionoopperan kanttiinissa. Tuossa kohtauksessa on luotettava luonnonvoimiin ja annettava kaikki, mikä lähtee, mutta ei Hagenin rooli mitään huutamista ole. on luotettava luonnonvoimiin Teksti: HARRI KUUSISAARI, Berliini | Kuvat: MAIK SCHULZE | h. Päinvastoin hän pelaa paljon enemmän manipuloimalla, juonittelemalla ja johdattelemalla – siis sävyillä. MIKA KARES astuu tässä kuussa uransa kovimpaan koitokseen laulamalla WAGNERIN Ringin kolme bassoroolia Berliinin Staatsoperin uudessa tuotannossa. Tästä ei moni basso selviä, mutta Mika Kares katsoo tuleviin esityksiinsä luottavaisena: ”Kyllä se sieltä tulee, harjoiteltu ainakin on
”Kaikkihan me toivomme, että Barenboim vielä pääsisi myöhemmin mukaan, sillä uuden Ringin piti olla juuri hänen tuotantonsa. Totta kai mietin vakavasti, otanko tarjouksen vastaan, mutta koska sitten, ellei nyt. Yli viisituntinen Jumalten tuho vietiin läpi suomalaisvoimin ja urkujen säestyksellä. Nyt jännitämme, miten ”Nämä muusikot tuntevat koko draaman, eivät vain nuotteja. Kares toimii Eurajoki Bel Canto -festivaalin taiteellisena johtajana. Kyseessä on hänen neljäs kokonainen Ring-sarjansa. Ei Wagneria voi soittaa kuin sinfoniaa.” Berliinin valtionoopperassa jännitetään, pääseekö sen pitkäaikainen johtaja Daniel Barenboim enää töihin sairasteltuaan vakavasti. Hunding on kuin Hagen pienoiskoossa, ja heillä on samaa musiikillista materiaaliakin. Tilalle tulevat Christian Thielemann ja produktion apulaiskapellimestarina ollut Thomas Guggeis. Oli ällistyttävää, mitä uruista saakaan irti orkesterin korvaajana! Tällaiset mahdollisuudet kokonaisten Wagner-roolien tekemiseen turvallisissa olosuhteissa ovat tärkeitä nuorille laulajille. ”Olen iloinen, että hullu unelma Wagnerin Ringistä suomalaisella maaseudulla onnistui näin hyvin. Suomalaisbasson urakkana ovat Hagenin lisäksi myös Reininkullan Fasolt ja Valkyyrian Hunding. 8 R ONDO C LASSIC 10|2022 Uusi Nibelungin sormus tulee Berliiniin kertarysäyksellä, ei vuosien mittaan kuten yleensä, ja kaikkien neljän oopperan ensi-illat ovat lokakuun alussa. Rooli vaatii kokemusta ja kuntoa, ja molempia minulla jo on. Sitä pidetään ”mustan basson” perimmäisenä koetinkivenä, ja Matti Salminen on ollut vuosikymmenten ajan sen kuningas. Ensi kesänä Eurajoella on tarkoitus esittää Tristan ja Isolde.” Berliinin uuden Ringin ohjaa Dmitri Tsherniakov, mutta alkuperäisen kapellimestarin Daniel Barenboimin reistaillut terveys ei sallinut tulla ainakaan syksyn esityksiin. Sen äänialakin sopii minulle.” ”Minua kiinnosti kaikkien kolmen roolin tekemisessä se, että niiden välille paljastuu paljon yhteyksiä. Harva tekee kaikkia näitä peräjälkeen, mutta kun Karekselta niitä kysyttiin, hän tarttui syöttiin. Ringin alku jää hänen osaltaan väliin. ”Hagen on Parsifalin Gurnemanzin ohella niitä rooleja, jotka vetävät nöyräksi. Lopulta tuntuu, kuin tekisin näiden kahden kohdalla yhtä ja samaa roolia.” Hyppäys Eurajoelta Berliiniin Aivan kylmiltään Kareksen ei tarvinnut Hagenin pariin syöksyä, sillä hän lauloi sitä kesällä Eurajoen kirkossa. Fasoltia ja Hundingia hän on tehnyt jo paljonkin, mutta Hagen on haasteena uusi. Ne on tehtävä omana itsenään – ei saa matkia ketään. ”Christian Thielemann on ollut fantastinen harjoituksissa”, Kares kertoo ykkösluokan paikkaajasta.
Eivätköhän nekin aikanaan tule. Olen sellainen luonne, että keskityn tehtäviini niin täysillä, että sitä on vaikea saada poikki. Kansallisoopperassa olen laulanut todella vähän, lähes kymmeneen vuoteen en mitään. Ringin harjoitukset Dmitri Tsherniakovin kanssa ovat antaneet hänelle paljon ideoita ja ajattelemisen aihetta rooleistaan. Kun töiden jälkeen kotona odottavat pienen ihmisen perustarpeet, se on aivan uusi maailma. | Maailman tärkeimmät oopperatalot alkavat olla jo Kareksen meriittilistalla, Metropolitania lukuun ottamatta. Se on draamaa!” Joko olisi Suomen vuoro. 9 R ONDO C LASSIC 10|2022 Thielemannin ja Tsherniakovin kemiat sopivat yhteen, Barenboimin kanssahan ohjaaja on jo vakituinen kumppani.” ”Onneksi orkesterilla [Staatskapelle Berlin] on Wagner-perinne niin syvään juurtuneena, että kaikki sointiin liittyvät asiat ovat olemassa jo ikään kuin tehdasasetuksina. Salzburgin festivaaleilla tytär oli vain muutaman viikon ikäinen. Perhe seuraa häntä esiintymismatkoilla. Tuntuu joskus ristiriitaiselta, että maailman ykköslavoilta kutsuja tulee mutta sieltä ei. Toivottavasti joku seurue ottaa sen ohjelmaan.” ”Muutenkin toivoisin, että saisin tehdä enemmän töitä Suomessa. Kares kuuluu edelliseen ryhmään, sillä hän nauttii tarkasta ja pitkälle viedystä näyttämötyöstä. Kyse on enää tempoista ja yksityiskohdista. Enää kaksi isoa taloa on kokematta, New Yorkin Metropolitan ja Bayreuthin Festspielhaus. ”Fidelion Rocco ja Khovanchinan Ivaan Hovanski tulevat ensi kaudella, jälkimmäinen koronan vuoksi siirtyneenä. Heidän joustavuutensa laulajien seuraamisessa on ainutlaatuista. Uskon, että se on tuonut uudenlaista tasapainoa elämään.” Isänsä manipuloima ihminen Laulajat voi karkeasti ottaen jakaa sellaisiin, jotka ovat kiinnostuneita oopperan näyttämötyöstä ja ottavat rohkeatkin ohjaukset energiaa antavina haasteina, ja niihin, jotka kokevat, että musiikillinen ilmaisu riittäisi ilman ohjaajan konseptejakin. ”Lapsen saaminen on ollut valtava kokemus, ja ehkä se on vapauttanut minua myös taiteilijana. Siinä täytyy oppia päästämään omasta itsestään irti ja samastumaan rooliin täysillä”, Kares pohtii. Olisiko vihdoin aika kuulla häntä jo Kansallisoopperassakin. En ole pitänyt sen kanssa kiirettä, koska haluan varmistaa, että tuotanto ja ohjaaja ovat juuri oikeat. Boriksella ei ole paljoa laulettavaa, mutta roolin psykologinen intensiteetti on valtava. Nyt tosin on alustavia merkkejä siitä, että ovet Kansallisoopperaankin olisivat aukeamassa. ”Suurimmista klassisista bassorooleista puuttuu oikeastaan enää Boris Godunov. Yksi haaveeni on myös päästä tekemään Anttia Sallisen Ratsumiehessä. Ei Wagneria voi soittaa kuin sinfoniaa. Viime kesänä toteutui yksi unelma, päärooli Salzburgin festivaaleilla ja vielä tehtävässä, joka on hänen rakkaimpiaan: Bartókin Siniparran linna. Mika Kares on urallaan jo siinä pisteessä, jossa kaikki merkittävimmät roolit ja debyytit alkavat olla takana. Lohengrinin Heinrich tulee vielä tällä kaudella Müncheniin. ”Hagen ei ole mefistomainen karikatyyri vaan rikkinäinen ja isänsä manipuloima ihminen.”. Nämä muusikot tuntevat koko tarinan, eivät vain nuotteja. Toivotaan parasta.” Toive matkustelun vähenemisestä ja lisääntyvistä töistä Suomessa liittyy myös elämänmuutokseen, sillä Kares ja hänen vaimonsa saivat kesällä tyttölapsen
sinfonian levytys Klaus Mäkelän johdolla Oslon filharmonikkojen kanssa. ”Hageniin Tsherniakov on antanut erityisen hyviä avaimia. Viitekehys on väljä, ja muutoksiin oli varauduttava viime hetkeä myöten.” ”Kuka tahansa kapellimestari ei tällaisessa menossa pysyisi mukana, mutta Theodor Currentzis ja Castellucci muodostavat toisiaan ymmärtävän parin, jossa kaikki oudolla tavalla toimii.” Kares oli mukana jo heidän Don Giovannissaan Salzburgissa toissa kesänä. Berliinissä riittää Ringejä: Staatsoperin uusi versio tulee vasta vuosi Deutsche Operin jälkeen. Lavastuksen perusrakennelma, pyörivä talokehikko, on samalla koti – niin Hundingin maja kuin Brünnhilden kallio – ja laboratorio. Voin aina tarvittaessa katsoa omalta kännykältä, miten se menikään. Kares sai Hagenin roolista kokemusta tehtyään sen ensin viime kesänä Eurajoen kirkossa. Hunding noudattaa vielä jonkinlaisia käyttäytymissääntöjä antaessaan Siegmundille yösijan ennen seuraavan päivän taistelua, Hagenille ei sellaisia ole olemassa.” ”Hagenin arvaamattomuus tulee esiin monella tavalla, ja kun hän tappaa Siegfriedin, sehän on kaikille yllätys. Ei tule koskaan sellaista oloa, että jäisi yksin. ”Näyttämölliset viitteet ovat paljolti abstrakteja. ”Aivan vastakkainen kokemus oli Romeo Castelluccin työtapa Salzburgin Ritari Siniparrassa. Täällä Staatsoperissa on hyvä systeemi, jossa ohjausten raakamateriaali taltioidaan videopankkiin. Hevosia ja lohikäärmeitä ei nähdä. ”Isyys on elämäni suurin rooli”, bassotähti sanoo ja palaa harjoituksiin Hagenin juonittelujen pariin. . Alussa Wotan ja lopussa Günther toimii laitoksen johtajana. Välissä Kareksen kalenterissa on mm. Vielä toisen näytöksen päättävässä julmassa kostotriossa Brünnhilde ei ota Hagenia ollenkaan vakavasti ja tulee paljastaneeksi Siegfriedin haavoittuvuudenkin kuin vahingossa.” Elämän suurin rooli Dmitri Tsherniakovin Ring-konseptin pääelementtinä on ihmistutkimuslaitos. Ensi kesänä on Savonlinnan oopperajuhlien vanhan Taikahuilun uudelleenlämmitys, sitten Lentävä hollantilainen Chicagossa ja paluu Don Giovanniin Salzburgissa. mainittu Baijerin valtionoopperan Lohengrin, Tannhäuserin repriisi Lontoon Royal Operassa ja Shostakovitshin 14. Hän on konseptiohjaaja, joka ei tee teatteria henkilöohjauksena vaan lähtee kuvista ja peruselementeistä, joita Ritari Siniparran kohdalla olivat tuli ja vesi. Hahmona hän on karu. Jotkut kollegat voivat kokea työskentelytavan pikkumaisena ja kaivata suureellisempaa otetta, mutta minulle tällainen sopii”, Kares kertoo. Berliinin Ring pyörii tämän näytäntökauden aikana neljästi. Välissä keväällä 2023 koittaa kuitenkin neljän kuukauden isyysloma. Fokus on koko ajan ihmisten välisissä suhteissa. Tämä on toimiva tapa, jos esimerkiksi esitysten välissä on taukoja”, Kares kertoo. Hagen ei toimi ollenkaan mefistomaisena karikatyyrinä, vaan hän on syvästi rikkinäinen ja isänsä manipuloima ihminen.” ”Hän on systeemin uhri ja isänsä pakkomielteen toteuttaja, joka tekee väärin tehdäkseen oikein. ”Suuret roolit on tehtävä omana itsenään – ei saa matkia ketään.”. Roolihenkilön isä [kullan Reinintyttäriltä varastanut kääpiö] Alberich seuraa häntä koko ajan eräänlaisena haamuna. Hänelle näyttämö on tabula rasa, jossa voi tapahtua mitä tahansa. 10 R ONDO C LASSIC 10|2022 ”Hän on tinkimätön henkilöohjaaja, jonka kanssa tehdään kovaa ja yksityiskohtaista työtä
Ja tietysti YLEn musiikkiohjelmien tiedot koko tulevalle kuukaudelle. Lisäksi tilaajana voit lukea verkkosivuiltamme esimerkiksi tärkeimpien konserttien arviot tuoreeltaan. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Muusikkojen haastatteluja, asiantuntevia artikkeleita klassisen musiikin historiasta ja tästä päivästä, levyarvioita, musiikkiopistojen kuulumisia. Kun tilaat Rondon, saat kerran kuussa suoraan kotiisi muhkean paketin musiikkia paperille painettuna. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. (03) 225 1948 2. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 6 numeroa kestotilauksena 59 € (hinta sisältää myös pääsyn laajaan verkkosisältöömme) Luetko lehteä kirjastossa tai työpaikalla. Verkkosivumme elävät ajan hermolla, sillä niitä päivitetään jatkuvasti myös lehtien ilmestymisaikojen väleissä. Tule mukaan Rondo-yhteisöön, tilaa oma lehtesi jo tänään! Hyvä ihminen, tilaa jo oma Rondo!. Sanoiksi puettua musiikkia. verkkosivuiltamme: rondo.fi -> tilaukset 1. Olisiko aika tilata oma lehti suoraan kotiisi
Nämä teemat ovat läsnä myös uudessa Reconnaissance-kuoroteoksessa sekä La Passion de Simone -oratoriossa, jotka kummatkin kuullaan Helsingissä vielä tänä vuonna. Kaija Saariahon lahjoitus Musiikkitalon urkujen saamiseksi on muuttamassa koko suomalaista urkukulttuuria. Tässä kuvassa urkuja ei vielä näy, mutta nyt ne ovat jo hahmossaan. Sehän oli pelkästään ihanaa ja suuri henkilökohtainen voitto, että pystyin lähtemään säveltäjän tielle – ja sillä tiellä olen edelleen.” Näin sanoo lokakuussa 70-vuotissyntymäpäiväänsä viettävä säveltäjä Kaija Saariaho punaisella kotisohvallaan kuulaana syyspäivänä, jonka kaunista tunnelmaa taiteilijan lämmin ja rauhallinen olemus vain korostaa. kaija saariaho: ”olen seurannut intuitiivista pakon tunnetta.” Teksti: NELLI KORHONEN | Kuva: SAKARI RÖYSKÖ ”. Onneksi Kaija sai opiskelutovereiltaan – esimerkiksi Esa-Pekka Saloselta, Magnus Lindbergiltä sekä Eero Hämeenniemiltä – tukea. Me haluamme puhua tämän päivän ihmisinä ja välittää meidän musiikkiamme kanssaihmisille. Paavon piti myös jonkin verran insistoida, koska olin jonkinlaisessa unitilassa, johon liittyi valtava epävarmuus.” Sibelius-Akatemian sävellysopintoja Kaija muistelee lämpimästi: ”Olin niin onnellinen, kun pääsin sisään kouluun.” Opettajien joukossa oli tosin myös muutamia vanhakantaisia ihmisiä, joita ei kiinnostanut Saariahon opettaminen. 12 R ONDO C LASSIC 10|2022 NUOREMPANA PÄÄMÄÄRÄNI oli vain säveltää. Ura-ajattelu, mikä nykyään vaikuttaa olevan voimissaan, tuntui silloin toisarvoiselta. ”Emme me säveltäjät ja muusikot ajattele, että me tehdään korkeakulttuuria. Meillä kaikilla on niin paljon annettavaa.” Saariaho puhuu kulttuurin tärkeydestä ja ihmettelee, miten Suomessa taidemusiikin yllä leijuu elitistinen varjo. Pian 70-vuotissyntymäpäiväänsä viettävälle säveltäjä KAIJA SAARIAHOLLE musiikki on suuri mysteeri ja samalla tie kohti totuudellisuutta. Päässäni oli niin voimakas aistimaailma.” Mutta säveltäjyys ei ollut aluksi mikään itsestäänselvyys. Saariaho opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa, Helsingin yliopistossa musiikkitieteitä sekä Helsingin konservatoriossa urkujen ja pianon soittoa ennen kuin tajusi, mitä haluaa oikeasti tehdä – ja sitten valinta olikin helppo: ”Tuli pakonomainen tunne, että minusta tulee säveltäjä. Todella toivon, että juhlinta valaisee laajemmin musiikkikulttuuriamme ja hienoja kollegoitani Suomessa ja ympäri maailmaa. ”Siitä teoksesta kaikki lähti oikeastaan liikkeelle, ja tässä nyt ollaan”, Kaija kertoo. Näin hän puhuu lapsuusmuistoistaan: ”Rakastin niin paljon musiikkia. Edellisenä iltana on esitetty Suomen kansallisoopperassa vuonna 1981 sävelletty Study for Life -teos, joka sai uuden version Saariahon pojan, Aleksi Barrièren, ohjauksessa osana suurempaa Between-kokonaisuutta. ”Kaikki, mitä olin kuullut ja lukenut hänestä, viestitti, että minun oli päästävä hänen oppilaakseen. Intuition johdattamana Paavo Heinisen oppiin ”Sen täytyy olla Paavo.” Näin Saariaho kuvaa, miksi päätyi opiskelemaan sävellystä Paavo Heinisen oppilaaksi Sibelius-Akatemiaan. Vaikka Paavon luokka oli täynnä, sain tungettua itseni hänen tunneilleen.” ”Paavon kanssa fokusoimme sävellystekniikkaan – ja se oli sitä, mitä eniten tarvitsin. Minulla oli niin paljon aukkoja. Paavon mielestä oli tärkeää oppia hallitsemaan älyllisesti kaikki keinovarat, ei niinkään tuottaa uusia sävellyksiä. Kävi miten kävi.” Vaikka syksyn aikana juhlitaankin Saariahoa, säveltäjä itse ei halua tehdä tapahtumasta egosentristä tulitusta, päinvastoin: ”Tuntuu hassulta ajatella, että kaikki huomio tulisi minuun. Ei ehkä tehdä sitä, mitä kansa toivoo, vaan yritetään tarjota jotain muuta.” Sitten hän muistelee korona-aikaa ja huokaa: ”Ihmiset pystyivät menemään tavarataloon ja supermarkettiin, mutta eivät kirjastoon.” Hän jakaa niin monen muun taiteilijan kanssa huolen siitä, ymmärretäänkö ja arvostetaanko taidetta näinä päivinä tarpeeksi. Kuvittelin niin paljon musiikkia. Musiikki on kuulunut aina Saariahon elämään
Onko Mars tulevaisuutemme peili. Sävellys vie ravisuttavalla tavalla keskelle maailmankaikkeutta, josta kuulija saattaa löytää itsensä hyvin pienenä – ja hyvä niin. Hän halusi tehdä teoksen maapallosta ja sen tilasta, mutta Aleksi Barrière, joka on kirjoittanut sävellyksen libreton, ajatteli, että maapallon tilan kuvaaminen on liian banaalia, ja ehdotti aiheeksi Marsia. Maisemat näyttävät myös hyvin tutuilta, siltä, että siellä on ollut ennen vettä ja valtameriä. Reconnaissance-sanalla on kaksi merkitystä: englanniksi se tarkoittaa tiedustelua, ranskaksi asioiden uudelleen löytämistä. 13 R ONDO C LASSIC 10|2022 Myöhemmin intuitiivinen pakon tunne on ohjannut häntä myös muissa päätöksissä: ”Oli pakko lähteä ulkomaille ja saada etäisyyttä Suomeen. päivä teos esitetään uudestaan. Yhtäkkiä kyse ei olekaan enää mistään abstraktista, koska sitä kaikkea katsoo niin tuttavallisesti. Lokakuun 16. Uusi Reconnaissance-kuoroteos (2020) sai Suomen kantaesityksen Temppeliaukion kirkossa elokuussa. Teos nimittäin pakottaa katselemaan sivusta sitä tuhoa, jonka ihmislaji omilla kestämättömillä ratkaisuillaan tulee kenties vielä toteuttamaan. Kun sitä kokemusta meditoi, siinä on jotain hyvin syvällistä ja metafyysistä.” | ”Markkinatalous, jolla meitä turrutetaan, on meidän oma tuhomme.”. Oli pakko oppia enemmän äänestä ja mennä opiskelemaan sitä IRCAM-instituuttiin”, Saariaho luettelee elämänsä etiäisiä. Barrière, joka istahtaa punaiselle sohvalle äitinsä jälkeen, kertoo, mikä häntä inspiroi libreton kirjoittamisessa: ”Kuvat, jotka Nasa on ottanut Marsin pinnalta, ovat hienoja. Pakon tunne ohjasi tämänkin sävellyksen syntyä: ”Haluan yrittää saada eri keinoin, eri kielin ihmiset ymmärtämään, että markkinatalous, jolla meitä turrutetaan, on meidän oma tuhomme”, Saariaho puhuu. Lopulta he päätyivät tekemään teoksen Marsista ja Maasta
Teoksen tekstissä mainitaan muun muassa näin: ”Vie minut hiljaisuuteen / Puhu minulle läpi hiljaisuuden.” Kun Barrièrelta kysyy, puhutteleeko hiljaisuus, hän vastaa: ”On kiinnostavaa, miten tilan voi ladata erityyppisillä energioilla tai aatteilla, ja kuinka erilaisia niiden ansiosta hiljaiset hetket ovat.” ”Hiljaisuus on tavallaan abstrakti mutta myös hyvin konkreettinen asia. ”Simone Weilissä on paljon pohdittavaa nykypäivän ihmisille. Weil ei pelkästään kirjoittanut ja puhunut sorrettujen puolesta vaan myös toimi: hän teki raskasta tehdastyötä ja näännytti itsensä nälkään – johon lopulta kuoli. 14 R ONDO C LASSIC 10|2022 © JE AN LO U IS FE R N AN D EZ Teoksessa Mars nähdäänkin tulevaisuutemme peilinä. ”Teoksessa on läsnä madrigaaliperinteen kirjo”, selventää Barrière ja mainitsee: ”Taide pakottaa pysäyttämään kaiken, katsomaan asioita toisella tavalla. Oratorio kertoo Simone Weilin elämästä ja ajatuksista. Mutta teos inspiroi ja antoi voimaa omaan pyrkimykseeni, joka on aina ollut musiikillishenkinen; musiikin kautta pääsee lähemmäs totuutta”, kertoo Saariaho. La Passion de Simone -teoksessa lavalle tuodaan nuori nainen, joka ihailee Simone Weiliä, mutta joka on samalla myös hyvin ymmällään tämän radikaalin toiminnan edessä. Saariahon Innocence-oopperan kipeänä aiheena ovat kouluampumiset. Libreton kirjoitti Amin Maalouf. Hänen filosofiassaan on kuitenkin niin paljon sellaista, joka selkiyttäisi monen ihmisen ajatusmaailmaa – mikä tässä elämässä on tärkeää ihan oikeasti”, Saariaho kertoo ja mainitsee, että La Passion de Simone -oratorio on hänen tärkein ja henkilökohtaisin vokaaliteoksensa. Kontrabasso on pohja, maa, ja lyömäsoittimet voivat olla tähtitaivas tai kaikki varjot, mitkä siellä maassa liikkuvat.” Kohti totuudellisuutta La Passion de Simone -oratorion (2006) esitys Helsingissä on jouduttu peruuttamaan jo useita kertoja koronan takia, mutta joulukuussa se toivottavasti kuullaan Musiikkitalossa. Weil sen sijaan etsi totuutta monenlaisin reitein, muun muassa matematiikan, filosofian ja myyttien avulla. ”Löysin Weilin Painovoima ja Armo -teoksen sattumalta teini-iässä Akateemisesta kirjakaupasta, jonka runohyllyjä minulla oli tapana kierrellä. Kirjasta tuli niin tärkeä, että aloin elämään sen kanssa, vaikka en hirveästi tajunnutkaan siitä. ”Halusin pitää teoksen ihmiskeskeisenä. Hiljaisuus puhuu Kuulija voi aistia katoamisen elementin Reconnaissance-teoksen lopussa. Hänen ajatuksensa eivät ole vieläkään levinneet. ”Simone Weil ei missään nimessä ole esimerkillinen. Myös La Passion de Simone -oratorioon kuuluu tietty hiljaisuuskohtaus, joka on keskeinen teoksessa, jossa me ikään kuin kaikki harrastamme yhdessä, yleisössä ja näyttämöllä, Weilin ehdottamaa harjoitusta, joka on hiljaisuuden kuunteleminen”, kertoo Barrière mutta huomauttaa myös: ”Vaikka hiljaisuutta myydään nykyään tuotteena joogan ja muun muodossa ja on ennenkin myyty vaikkapa messun ja rukouksen muodossa, hiljaisuuden funktio on nimenomaan se, ettei sillä ole kaupallista arvoa.” Vaikka Reconnaissance kuvaakin tuhoa, jotain hyvin hengellistä on siinä olemuksessa, joka tuhosta jää jäljelle. Kuoro puhuu välillä yksilöiden äänellä, välillä kollektiivisen alitajunnan kautta. Weil on kuitenkin koskettava, koska hänen myötätuntonsa vähäosaisia kohtaan oli niin valtava, että hänen oma elämänsä tuhoutui”, kuvailee Saariaho. © M AA R IT K YT Ö H AR JU. Jokuhan siellä hengittää.” Teoksen viimeiset rivit ovatkin mykistävät: ”Sellainen oli viimeinen vallankumouksemme / Ja niin elämä palasi suosimaansa hiljaiseen näkymättömään muotoonsa / Miljooniksi ja miljooniksi ja miljardeiksi vuosiksi / Seisoa kylmällä tähdellä kylmien tähtien joukossa ja olla lämmin / Mikä kauneus.” . Hiljaisuus-elementti on läsnä myös välitiloista kertovassa Between-kokonaisuudessa, varsinkin sen Graal Théâtre -teoksessa, jonka Saariaho on säveltänyt ja Barrière kirjoittanut. Teoksen on ohjannut Barrière. Kuoro, jota kontrabasso ja lyömäsoittimet säestävät, edustaa ihmiskuntaa lajina, jonka sisällä on monimielisyyttä. Säveltäjillä on suuri asiantuntemus siinä, miten hiljaisuutta käytetään, ja Kaija on erityisen hyvä hiljaisuuden valmistamisessa. Se on niin kaunis. Kun säveltäjä Saariaholta kysyy, onko teoksessa toivoa, hänen kasvoilleen leviää herkkä hymy ja hän lausuu: ”Se loppu on suuri mysteeri. Minua henkilökohtaisesti valaisevat paljon yhteydet, esimerkiksi Ockeghem-madrigaalien apokalyptisen kuvamaailman ja Nasan Mars-kuvien välillä.” Saariaho ei halunnut tuoda teokseen hänelle ominaista elektroniikkaa, vaikka se olisi saattanut aiheen kannalta sävellykseen sopiakin
järjestää Teatro Productions. La passione de Simonen esitykset Musiikkitalossa 29. Kaija Saariaho 70 -juhlakonsertista, jonka ajankohta on 15.10.2022, alkaa intensiivinen Kaija Saariaho 70 -tapahtumaviikko Helsingissä. Bach: Messu h-molli CANTORES MINORES JA TUOMASKUORO (LEIPZIG) Tuuli Lindeberg, sopraano Teppo Lampela, kontratenori Tuomas Katajala, tenori • Tommi Hakala, basso Suomalainen barokkiorkesteri Joht. Yksi Kaija Saariaho 70 -tapahtumakokonaisuuden ideoijista on ollut Musiikkitalon Urut Soimaan ry., joka perustettiin 2019. Lisätietoja Kaija Saariaho 70 -tapahtumakokonaisuudesta sekä tarkemmat aikataulut löytyvät nettisivuilta: saariaho70.fi/tapahtumat. Viikon aikana on tarjolla myös erilaisia konsertteja, urkuseminaari sekä dokumenttielokuva Saariahosta. Tiistai-iltana 18.10. Tämän jälkeen aloimme organisoida muitakin tapahtumia konsertin ympärille, ja saimme mukaan projektiimme useita eri kulttuurialan toimijoita.” Juhlakonsertissa on mukana sekä Zagros Ensemble että Avanti!. KLO 14 Cantores Minores -alumnien juhlakonsertti CANTORES MINORES ALUMNIKUORO Johan Krogius, tenori • Tuomas Pursio, basso Joht. Halusimme esimerkiksi yhdistää Sibelius-Akatemian oppilaiden ja opettajien voimat. . Tapahtumaviikko päättyy perjantaina 21.10. Urut Tapio Tiitu. Tilanteet ovat ennemminkin pedagogisia kuin näyttäytymiseen tähtääviä”, kertoo Lehtola arvoista, joiden varaan tapahtumakokonaisuus on rakennettu. Kansallisooppera tuo lokakuussa ensi-iltaan säveltäjän vuosi sitten Aix-en-Provencessa kantaesitytetyn Innocence-oopperan. KLO 16 LA 29.10. KLO 19 TO 10.11. Tähtäsimme muutenkin synergiaan. VAPAA PÄÄSY. Myös Sibelius-Akatemian sävellyksen opiskelijoiden, Tara Valkosen ja Leevi Räsäsen, teokset kuullaan konsertissa. ”Nuoren polven sävellykset ovat lahja Saariaholle. 15 R ONDO C LASSIC 10|2022 KAIJA SAARIAHON MERKKIPÄIVÄ on voimallisesti esillä syyskauden ohjelmissa. Sekin saa uutta ilmettä, sillä kapellimestari on uusi, Clément Mao-Takacs. Urut ovat saaneet kesän aikana perushahmonsa, ja Kaija Saariahon iso lahjoitus takasi projektin toteutumisen. Joka arkipäivä musiikkitalon päälämpiössä esiintyy Sibelius-Akatemian opiskelijoita, jotka tulkitsevat Saariahon sooloteoksia. Suomi juhlii Saariahoa Teksti: NELLI KORHONEN 70-VUOTISJUHLAVIIKOT 29.10.–13.11.2022 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO HELSINGIN TUOMIOKIRKKO HELSINGIN TUOMIOKIRKKO TAMPEREEN TUOMIOKIRKKO LOHJAN KIRKKKO TO 3.11. Lisäksi Kaija halusi jo edesmenneen mentorinsa, professori Paavo Heinisen, musiikkia konserttiin”, tarkentaa Lehtola. KLO 19 SU 13.11. on taidepiste, jossa Paula Vesala, Jukka Viikilä ja Valtteri Raekallio keskustelevat Saariahon kanssa taiteen rajoista. ”Halusimme järjestää Kaijalle syntymäpäiväkonsertin kiitokseksi lahjoituksesta”, kertoo Jan Lehtola, yksi Musiikkitalon Urut Soimaan -yhdistyksen perustajista ja organisoija monien Kaija Saariaho 70 -konserttien takana. Monet orkesterit sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemia järjestävät omia Saariaho-kokonaisuuksiaan. KLO 19 PE 4.11. 10.11.: tuomaskanttori Andreas Reize ja 13.11.: Hannu Norjanen LIPUT: 10.11.: 65, 50/40, 30/25, 15 €; 13.11.: 30/15 € cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores LIPUT TICKETMASTER.FI & 1 H ENNEN OVELTA. ”Sen jälkeen, kun Saariaho oli hyväksynyt ideamme, varasimme Musiikkitalon salin juhlakonserttia varten. OHJELMA 10 € Cantores Minores 70-vuotisjuhlakonsertti DOMENICO CIMAROSA: REQUIEM CANTORES MINORES Johanna Isokoski, sopraano • Ruut Mattila, altto Johan Krogius, tenori • Kristian Lindroos, basso Lohjan kaupunginorkesteri • Joht. Innocence-oopperaan, jota esitetään tosin useampia kertoja vielä myöhemminkin syksyllä. Tällainen arvomaailma oli myös Saariahon toive. ja 30.12. ”Juhlakonsertissa on läsnä kolme sukupolvea. Seppo Murto, Ari Häyrinen, Filip Häyrynen, Hannu Norjanen. Hannu Norjanen LIPUT: 3.11.: 25/20 € 4.11.: 65, 50/40, 30/25, 15 € (NUMEROIDUT RIVIT) J.S
16 R ONDO C LASSIC 10|2022 © VILJA TAMMINEN AINO PELTOMAAN, HARMEN FRAANJEN ja MIKKO PERKOLAN musiikki lähestyy vanhaa musiikkia vapautuneesti omista lähtökohdistaan. vapautunein äänin © TIM O SU VA N TO. Kevyt elektroniikan käyttö ja jazzahtavat modaaliset harmoniat ryydittävät trion esityksiä vanhasta musiikista
Kokoonpanon soinnissa arkaaiset laulumelodiat soivat yhdessä kaikuja luupperipedaalien vahvistaman viola da gamban ja pianon rinnalla. Olin kuullut Harmenin soittoa kollegani levyllä, ja kysyin apua veljeltäni Olavilta, joka kannusti ottamaan yhteyttä häneen. 17 R ONDO C LASSIC 10|2022 ANHAN MUSIIKIN esittäminen vaatii soittajalta muutakin kuin sorminäppäryyttä. Hänen mukaansa meneillään oleva globaali lajikato sekä ilmastonmuutos kytkeytyvät vääjäämättä myös taiteelliseen työhön. Gamban soittamien, efektipedaalien suodattamien urkupisteiden päälle rakentuvassa musiikissa on hengellistä ja mystistä tuntua, mikä resonoi osuvasti lähdeaineiston kanssa. Fraanje on samaa mieltä. Samalla työhön liittyy paradoksi: soittajan ei ole ollut mahdollista kuulla, miltä musiikki on tuhat vuotta sitten kuulostanut. Paljasjalkainen Perkola painelee viola da gambaansa kytkettyjen efektipedaalien nappeja hyväntuulisena, ja selin yleisöön istuva Fraanje soittaa flyygeliä jazzpianistin kevyessä kumarassa. Peltomaa on valmistunut musiikkikasvatuksen osastolta Jyväskylän yliopistosta ja esittänyt vanhaa musiikkia jo opiskeluaikoina sekä opiskellut keskiajan musiikkia useilla kansainvälisillä mestarikursseilla. Lopputuloksena on aina tietynlainen raja-arvo, jossa periodimusiikkia esitetään vallitsevan tietämyksen ja maun mukaan. ”Soittaessamme tunnen meidän olevan etuoikeutettuja. ”Olin tutustunut jo Mikkoon ja tarvitsin vielä toista muusikkoa. Teksti: PAAVO KÄSSI v Yhtyeen esiintymisessä on kiehtova keskittyneisyyden ja läsnäolon tuntu.. Aino Peltomaan, Mikko Perkolan ja Harmen Fraanjen muodostama trio lähestyy vanhaa musiikkia kevyen elektronisen ilmaisun ja jazzahtavien modaalisten harmonioiden kautta. saksalaisen elokuvaohjaajan Werner Herzogin kanssa. Vapaus toimia toisin Tapaan yhtyeen jäsenet Vantaan Rekolassa konserttia seuraavana päivänä. Alun perin Hollannista kotoisin oleva mutta runsaasti Pohjoismaissa esiintynyt Fraanje on monipuolinen jazzmuusikko, joka on tehnyt yhteistyötä mm. Musiikkimme tuottama edes hetkellinen yhteisöllisyys tuntuukin minusta hyvin lohdulliselta,” Perkola sanoo. Tämä vastaa kokemustani projektistamme. Bingeniläisen arvostus luontoa kohtaan tuntuu Perkolalle tärkeältä. Erityisesti Hildegardin tekstien avulla minun on ollut helpompi keskittyä esiintymiseen yhtenä muusikkona muiden joukossa”, Peltomaa kuvailee. Alkunsa kokoonpano sai muutama vuosi sitten Korsossa järjestettävällä Ankkabarock-festivaalilla, jossa Peltomaalle tarjottiin mahdollisuutta järjestää meditaatiokonsertti. Jazzmuusikkona hän on tottunut siihen, että kirjoitetut sävellykset toimivat työkaluna soittotilanteessa syntyvälle musiikille. Keskeisellä sijalla Peltomaan, Fraanjen ja Perkolan musiikissa ovat Hildegard Bingeniläisen ja Perotinuksen kaltaisten keskiaikaisten kristillisten säveltäjien työt, joiden pohjalta yhtye improvisoi omaa musiikkiaan. . Triolle Bingeniläisen musiikki toimii turvallisena perustana, jonka päälle on helppo rakentaa omaa musiikkiaan. ”Tietenkin se auttaa, jos soittamisen pohjalla käytetty musiikki on vahvaa, ja sitä Hildegardin teokset selvästikin ovat.” Äänten luonnollista läsnäoloa Peltomaan mukaan yhtyeen tyyli ei ole syntynyt mistään erityisestä ideasta vaan yksinkertaisesti siitä, kun jäsenet alkoivat soittaa yhdessä. Käyn kuuntelemassa yhtyeen konserttia Tikkurilan kirkossa BRQ Vantaa -festivaalilla, missä muusikoista välittyy esityksen aikana lämminhenkinen välittömyys. Erityisesti sydänkeskiajalla eläneen Bingeniläisen musiikkiin ja kirjoituksiin on viime vuosina tuntunut kohdistuneen entistä suurempaa kiinnostusta. Musiikillinen kasvu ei ole ainut asia, joka herättää yhtyeen jäsenissä vastakaikua. Kun soitimme yhdessä ensimmäistä kertaa, tuntui kuin olisimme tunteneet toisemme jo pitkään.” Soittaessaan yhtyeen jäsenet asettuvat omiin maailmoihinsa, joissa ulkoiset tekijät jäävät syrjään. Soittamista ohjaa musiikkitieteellinen ja historiallinen tarkkuus, joka edellyttää esittäjältä tutkijan asennetta ja perehtymistä aikakauden estetiikkaa käsittelevään tutkimukseen ja esitystapoihin. ”Harmenin ja Mikon kanssa musiikin tekeminen on tässä suhteessa tuntunut mahdollisuudelta toimia toisin. ”Olen aina pitänyt itseäni yhtyemuusikkona, enkä koe oloani mukavaksi valokeilassa. Pelkät soinnilliset parametrit eivät kuitenkaan anna koko kuvaa trion musiikista. Voin turvallisesti vain keskittyä kuuntelemaan muiden soittoa ja reagoida siihen”, Perkola sanoo. Keltamultaisen omakotitalon rauhallisessa ilmapiirissä minut ottaa vastaan hyväntuulinen kolmikko, jolla ei ole vaikeuksia vastata kysymykseen siitä, mitä uutta annettavaa heillä on vanhalle musiikille. ”Kun on tällainen vahva musiikillinen pohjakehys, kuten Hildegardin sävellyksissä, on helppo improvisoida ja olla musiikillisesti vapaa. Bändille oli tarvetta. Emme jaa hetkeä niinkään toisten ihmisten, vaan toisten elävien olentojen kanssa. Selkeimmän kontaktin kuulijoihin ottaa laulaja Peltomaa, joka hänkään ei tuntunut esiintyvän niinkään yleisölle vaan koko kirkkotilalle. Tietenkään emme ole luopuneet musiikinhistoriallisesta tarkkuudesta, mutta sen rooli on projektissamme erilainen. Yhtyeen esiintymisessä on kiehtova keskittyneisyyden ja läsnäolon tuntu. Perkola puolestaan on soittanut vanhaan musiikkiin erikoistuneessa Phantasm-kokoonpanossa ja Suomalaisessa barokkiorkesterissa sekä toiminut Hiljaisuus-festivaalin taiteellisena johtajana. Musiikillisen ammattitaidon ohella tukea antaa musiikillisen materiaalin vankka pohja. ”Minulle vanhan musiikin perinteiset esittämistavat ovat kaikessa tarkkuudessaan alkaneet tuntua rajoittuneilta”, Peltomaa aloittaa. Käytämme vanhaa musiikkia lähtökohtana inspiroituaksemme oman musiikkimme tekemiseen ja tehdäksemme asioita vapautuneemmin.” Toki Peltomaan, Fraanjen ja Perkolan vapaus on myös seurausta vankasta ammatillisesta osaamisesta. Peltomaalle tämä on tarkoittanut mahdollisuutta asettua pois selkeän solistisesta roolista, jota hän on aina vierastanut. Musiikissaan trio kertoo keskittyvänsä aistimaan turvallista ja itselle sopivaa musiikillista tunnetilaa
musiikki! Liitä tilaukseesi Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Tieto ja tunne samassa paketissa. SSIC V L Tutustu levyihin: rondo.fi/rondo_cd 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 118 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 40,50 € + lehtitilaus 59 €. 18 R ONDO C LASSIC 10|2022 www.baerenreiter.com Bärenreiter BA09016 op. 131 BA09033 op. 131 BA09033 op. 18, 1-6 BA09017 op. 132 BA09035 op. 133 BA09032 op. 74, 95 BA09029 op. Jonathan Del Mar BA09031 op. 59, 1-3 BA09018 opp. 127 BA09030 op. 135 www.baerenreiter.com BA09031 op. 133 BÄRENREITER CHAMBER MUSIC Rondo-lehden tilaajana voit lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt! Tämä tilausmuoto pitää sinut edullisesti mukana uusimman musiikin matkassa. 130 Beethoven String Quartets now complete • Set of parts, Critical Commentary, and study score available in separate editions for each work • Meticulously laid out performance parts with many new readings • Detailed Critical Commentaries (English) with facsimile pages • Study scores with a historical introduction (English/German) by Misha Donat Urtext / Ed
Bach-idea huipentuu teoksen hitaassa lopussa, jossa lainataan ja muunnellaan Bachin koraalia Es ist genug kantaatista O Ewigkeit du Donnerwort. Tetzlaffin sivaltava tarkkuus toisen osan alussa on vaikuttavaa, ja siitä kasvava resignoitunut loppu on hiipuvan tunteikas, ilman romanttista sokerointia. Sitä symboloi Bergille Bach, jonka nimestä koostuva teema seikkailee teoksen avausosassa. Se on myös syvästi henkilökohtainen teos, omistettu ”Erään enkelin muistolle”, eli 18-vuotiaana kuolleelle Manon Gropiukselle, Alma Mahlerin ja Bauhaus-arkkitehti Walter Gropiuksen tyttärelle. Adagio 15:20. I. Christian Tetzlaff on Brahmsin tavoin syntynyt Hampurissa, ja hänelle konserton lämmin, mutta vakava pohjoissaksalainen mielenmaisema on tuttu. Sävellystyö oli keskittynyt edeltävään kesään, jolloin Brahms lähetti Joachimille ”muutamia viulujaksoja”. R ONDO C LASSIC 10|2022 19 © G IO R G IA B ER TA ZZ I LOPPUVUODESTA 1878 Johannes Brahms kasvatti kolmannen ja viimeisen kerran pitkän parran. II. I. Tetzlaffin tulkinnassa Bergin konsertosta heräävät eloon säveltäjän rakkausmuistot sekä keskieurooppalaisen maailmankuvan tilinpäätös. Alban Bergin viulukonsertto vuodelta 1935 on germaanisen konserttoperinteen päätepiste ennen toista maailmansotaa. Allegro. Uudessa Ondinen konserttitaltioinnissa Robin Ticciatin johtaman Berliinin Saksalaisen sinfoniaorkesterin kanssa ote on tiivistynyt. 77 35:53 1. III. Säveltäjä valitti, että ”sileäleukaisena sinua pidetään pappina tai näyttelijänä”. Allegro giocoso, ma non troppo vivace – Poco più presto 7:23 Alban Berg (1885–1935) Violin Concerto (’To the Memory of an Angel’) (1935) 26:41 4. Allegretto 11:21 5. . Myös hidas osa laulaa vetävästi, hyvässä yhteistyössä orkesterin puhaltajien kanssa. Yhden kohdan Brahms jätti kokonaan ystävänsä vastuulle: Joachim sai perinteiseen tapaan itse säveltää ensiosan soolokadenssin. 77, joka sai ensi-iltansa Leipzigissa uudenvuodenkonsertissa 1879. Johannes Brahms (1833–1897) Violin Concerto in D major, Op. Andante. II. Viulukonsertosta tuli lopulta myös säveltäjän oma sielunmessu, kun hän sairastui ampiaisenpistosta verenmyrkytykseen ja kuoli kuulematta viulukonserttoaan. Toisinaan laahaavassa avausosassa on nyt heifetzmaista bravuuria ja poltetta. Taiturillinen kipinä palaa finaalissa, joka tanssii ketterämmin kuin yleensä. (03) 225 1948 [62:38] Viulukonsertot Christian Tetzlaff soittaa Brahmsin ja Bergin viulukonsertot mestarin ottein. Hän on levyttänyt teoksen aiemmin viitisentoista vuotta sitten yhdessä Joachimin oman ”Unkarilaisen” konserton kanssa. Samaan aikaan Brahms kasvatti yhteistyössä pitkäpartaisen viulistiystävänsä Joseph Joachimin kanssa suuren viulukonserttonsa op. Adagio 7:52 3. Berg ja Brahms mestarin käsissä R ONDO cd Levyn ohjelma: RDO 213 Johannes Brahms Alban Berg ANTTI HÄYRYNEN Christian Tetzlaff, viulu Deutsches Symphonie-Orchester Berlin Robin Ticciati, johtaa ODE 1410-2 (2022) | EAN 0761195141021 • Tutustu jo ilmestyneisiin cd-levyihin sivulla www.rondolehti.fi – rondo-cd • Tilaa asiakaspalvelustamme, puh. Joachim sai huolehtia viulun jousituksista ja sormituksista, mutta Brahms ei suinkaan ottanut vastaan kaikkia ehdotuksia. Brahms suunnitteli viulukonsertostaan pitkään neliosaista monumenttia, mutta kolmiosaisessa muodossaankin se on yksi viulukirjallisuuden laajimpia konserttoja. Allegro non troppo 20:38 2
Tavoitteeni on, että kuulija kuulee musiikin soivan ikään kuin eri tiloissa teoksen aikana.” (Bad) Dreams come true on syntynyt Uusinta Ensemblen ja Meri-Lapin jousikvartetin yhteistilauksena, ja Uusinta-jousikvartetti kantaesittää teoksen Turun Sibelius-museossa 28. Veli-Matti Puumala, Jukka Tiensuu sekä Grazissa Beat Furrer. Kamarimusiikissa on ihanaa myös tutustua muusikoihin, joille kirjoittaa, se vaikuttaa minulla vahvasti siihen, mitä sävellän.” Omista teoksistaan Myllärinen mainitsee muutaman erikseen erityisen läheisinä. Näitä ovat Hallan vaaraa (2009), jossa kahden naisäänen laulu yhdistyy tilalliseen elementtiin, Risonanza II/Playoff (2016) kitaR ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN akustiikka osaksi teosta Tiina Myllärinen ammentaa virikkeitä myös kuvataiteista. Usein asiat lähtevät liikkeelle siitä, että kuulen jonkin äänen ja alan pohtia, miten tuo ääni voitaisiin toteuttaa.” Näin kertoo Tiina Myllärinen (s. TIINA MYLLÄRINEN tutkii sitä, miten akustiikan voisi säveltää musiikin sisään yhdeksi sen parametriksi. K U VA T © M IK A K IR SI. lokakuuta. ”Rakastan orkesteria, sille säveltäminen on ihanaa”, hän huokaa mutta toteaa samaan hengenvetoon, että ”kamarimusiikin säveltäminen on eri tavalla hienoa, siinä voi vapaammin kokeilla asioita. Hänen tavoitteenaan on, että kuulija kuulee musiikin soivan ikään kuin eri tiloissa teoksen aikana. Myös elokuva voi olla inspiroivaa, esimerkiksi jotkut Tarantinon elokuvien leikkaukset ovat olleet innostavia. Palattuaan Suomeen hän aloitti pääaineiset sävellysopinnot Sibelius-Akatemiassa. 1979), joka on teoksissaan tutkinut monipuolisesti erilaisia soinnin, akustiikan, resonanssien, tilaelementin ja monitaiteellisten lähtökohtien ulottuvuuksia. Hän alkoi opiskella Sibelius-Akatemiassa sivuaineena sävellystä ja jatkoi sävellysopintoja Napolin konservatoriossa. ” 20 R ONDO C LASSIC 10|2022 SANA ’UTELIAS’ KUVAA HYVIN asennettani säveltämiseen. Tällä hetkellä hän tekee taiteellista tohtorintutkintoaan. Halusin säveltää tuollaisen leikkauksen, ja toteutin sen teoksessa Kolme laulua (2007).” Myllärinen on säveltänyt teoksia monipuolisesti erilaisille esittäjistöille ja inspiroituu niiden vaihtelevista haasteista ja mahdollisuuksista. ”Kuvataide on minulle erittäin tärkeää, varsinkin abstrakti maalaustaide, jonka värit ja muodot saavat usein mielikuvitukseni liikkeelle. Utelias lähtökohta tulee esiin myös uudessa teoksessa (Bad) Dreams come true jousikvartetille (2022): ”Tutkin sitä, miten akustiikan voisi säveltää musiikin sisään yhdeksi musiikin parametriksi. Myllärinen ammentaa teoksiinsa virikkeitä monelta taholta, myös muista taiteista. Myllärinen suuntautui muusikkona aluksi kitaristiksi, mutta tenniskyynärpää keskeytti maisteriasteelle yltäneet opinnot. Opettajiin ovat kuuluneet mm. Teos esitetään maaliskuussa 2023 myös Oberstdorfin Internationales Festival Forum für neue Musik -festivaalilla ja myöhemmin myös Helsingissä ja Kemissä. Kerran näin eräässä elokuvassa jyrkän leikkauksen hyvin tummasta täysin kirkkaaseen
Jyrki Linjama: Sonata da chiesa IV. Magnus Lindberg: Piano Concerto No. syksy 2022 ke ?. 5.10. Kaisamari Hiltunen ja Niina Tuunainen, viulu, Grigory Tsyganov, alttoviulu, Ilkka Kauppi, sello. kantaesitykset 10 ralle, kolmelle videolle ja elektroniikalle sekä parhaillaan työn alla oleva, heinäkuussa 2023 esitettävä tilateos neljälle laulajalle ja ensemblelle, jossa esiintyjät ja yleisö liikkuvat teosta varten rakennetuissa akustisissa tiloissa. Mikko Heiniö: Ehtooveisut. Andrzej Wilkus, kitara. Uusinta Ensemble. Yuja Wang, piano & San Francisco Symphony, johtaa Esa-Pekka Salonen. 21 R ONDO C LASSIC 10|2022 1.10.2022 Kalevi Aho: 3. Esimerkiksi avausjakso (Frenetico) on saanut ohjeen ”Kuvittele pahin painajaisesi ja kuvittele sen toteutuvan. Alatornion kirkko, Tornio. Multi-channel Fixed-media. harmonikkasonaatti. 8.10.2022 Martinkirkko, Turku ja 9.10.2022 Uspenskin katedraali, Helsinki. Shoei Suehiro ja Ensemble Falke. Sibelius-museo, Turku. 2.10. Tennoji-temppeli, Tokio, Japani. Ircam Forum/Loewe Theater, New York, USA. Zankel Hall at Carnegie Hall, New York. Myllärinen soveltaa teoksessa monenlaisia ns. Myllärinen on luonnehtinut partituurin esitysohjeissa eri jaksojen tunnelmia lyhyillä tekstikatkelmilla. Juha Pisto: Tulikko. Jyväskylän Kaupungintalo. Maija Hynninen: Island. Kulturlokal, Bern, Sveitsi. 3. Dan Flanagan, viulu. 9.10. 13.10. Niitä hän kokeili sävellystyötä varten Uusinta-kvartetin jäsenten viulisti Maria Puusaaren, alttoviulisti Max Savikankaan ja sellisti Markus Hohdin kanssa. Juha T. Uusi Paviljonki, Kauniainen. Tiina Myllärinen: (Bad) dreams come true. Myllärinen oli pitkään haaveillut mahdollisuudesta säveltää jousikvartetille, ja uudessa (Bad) Dreams come true -teoksessa haave vihdoin toteutui. Kari Väkevä: Void iii. Välke-kuoro, Kenneth Sjövall, klarinetit, Nathan Archer, lyömäsoittimet, johtaa Tapani Tirilä. 27.10. Lapin Sotilassoittokunnan seitsikko. 28.10. 11.?12.??klo 17 xii jean sibelius -viulukilpailun voittajan resitaali Inmo Yang viulu Irina Zahharenkova piano ritarihuonekonsertit.fi Liput: lippu.fi Ritarikatu 1 Helsinki. 29.10. ”Ukrainan sota alkoi kesken kvarteton säveltämisen. 3.10. 8.10. Janne Valkeajoki, harmonikka. Jyrki Linjama: 4. Key Ensemble ja Kamarikuoro Krysostomos. Koskinen: Bushukan. Karjasillan kirkko, Oulu. 2.10. Tuijotin sitä kuvaa puoli tuntia, ja sen kautta avautui teoksen muoto, kaikki loksahti paikoilleen.” . Soita sellaisella kauhun ja epätoivon tunteella.” Toisenlaista ilmaisun ulottuvuutta edustaa puolestaan esitysohje Con leggerezza -jaksossa: ”Tämä musiikki on kuin elämä ilman huolia; seesteistä, leikillistä onnellisuutta.” Myös karu maailmanpoliittinen tilanne vaikutti sävellystyöhön, ja Myllärinen on omistanut teoksen Ukrainan kansalle. 12.?10.??klo 19 winterreise Mark Padmore tenori Kristian Bezuidenhout fortepiano su ?. Eihän se voinut olla vaikuttamatta, kun joka aamu luki kyynelsilmin järkyttäviä uutisia sodasta. ”Minulla oli esimerkiksi ajatus tietynlaisesti nitisevästä korkeasta äänestä, ja sitä etsittiin yhdessä, ja kun se sitten löytyi, kysyin heti, miten se oikein toteutetaan.” Kvartetto on yksiosainen mutta monivaiheinen 25-minuuttinen kokonaisuus. Davies Symphony Hall, San Francisco, USA. Juha Pisto: Neljä elementtiä. Teoksessa on kolme eriluonteista perusmateriaalia (frenetico, con leggerezza ja anzioso), joiden erilaisten ilmentymien välillä teoksessa liikutaan kuin unenomaisessa tilassa. jousikvartetto. Shomyo-laulaja ja jousitrio. Yksi valokuva teki erityisen vaikutuksen. laajennettuja soittotekniikkoja
KOSKINEN on yksi tiiveimmin Japaniin siteitä luoneista suomalaisista säveltäjistä. Koskinen soittaa japanilaisia kelloja kotikulmillaan Berliinin Kreuzbergissä.. Otin mukaan vanhan Shotenzan-hymnin sellaisenaan, ja sen ympärille muotoutuu draamallinen kaari laulajan ja soittajien dialogeineen”, Koskinen kertoo. Teoksen otsikko Bushukan tarkoittaa Buddhan kättä ja toisaalta sitrushedelmää. ”Kulttuurien kohtaamista teoksessa edustaa se, kun mukana on Reetta Pekkasen runo Katoaminen sekä muistumia Musorgskilta. ”Oli suuri kunnia kirjoittaa teosta opettajalleni, ja omistin sen toiselle vaikuttajalleni Kaija Saariaholle. Juha T. Tässä kuussa saa kantaesityksensä hänen teoksensa Bushukan sh?my?-laulajalle ja jousitriolle. Juha T. Mielikuvissani Buddhan käsi voi kannatella vaikeitakin asioita, kuten sodan ja ilmastonmuutoksen ahdistavaa todellisuutta.” ”Kuulin sh?my?ta ensimmäistä kertaa Temppeliaukion kirkossa Helsingissä vuonna 2003. Säveltäjän teoksen Unabara kitaralle, kanteleelle ja cembalolle piti olla viimekeväisen Tampere Biennalen ohjelmassa, mutta se siirtyi sairastumisen vuoksi. JUHA T. Kyseessä oli Musica Nova Helsinki -festivaalin konsertti, jossa perinteisen sh?my?n lisäksi esitettiin Toshio Hosokawan teos New Seeds of Contemplation sh?my?-laulajille ja gagaku-hovimusiikkiyhtyeelle. Sikälikin Shoei Suehiron oppiin pääseminen oli tärkeää.” Mestari onkin tunnettu siitä, että hän ei ole jäänyt pelkästään munkkien piiriin vaan on luonut yhteyksiä länsimaiseen nykymusiikkiin ja esitelmöinyt sh?my?-perinteestä laajalti. Hän on opettanut Japanissa, perehtynyt vanhaan buddhalaiseen rituaalilauluun ja ottanut useille teoksilleen aiheita ja otsikkoja japanilaisesta kulttuurista. Tuon kokemuksen jälkeen ovat sh?my?n siemenet alkaneet itää mielessäni.” ”Sh?my?-notaation tulkinta vaatii aivan erityistä tietämystä ja perehtyneisyyttä, mutta kirjallisten lähteiden perusteella traditioon ei pääse sisään. Korona teki yhteydenpidon vaikeaksi, mutta tänä vuonna hänen japanilaisaiheiset teoksensa ovat nähneet taas päivänvaloa. Esoteeriseen buddhalaisuuteen kuuluu elimellisesti se, että kaikista tärkein tieto on salaista. Sh?my. Siinä muusikot resitoivat tekstejä No-näytelmästä Kasuga Ryûjin, kuvaten sitä, miten taivaan sini heijastuu valtameren syvänteisiin. 22 R ONDO C LASSIC 10|2022 IIKE-ELÄMÄSSÄKIN TIEDETÄÄN, että suhteiden luominen Japaniin vaatii pitkäaikaista työtä, verkostojen luomista ja paikallisen kulttuurin ymmärtämistä. on tuhatvuotiset perinteet omaava buddhalaisen munkkilaulun laji, johon Koskinen itse perehtyi muutama vuosi sitten Konrei-temppelissä. Koskisen syvällinen johdatus sh?my?on on luettavissa jutun lopussa olevan linkin kautta. Sen saloja hänelle opetti Shoei Suehiro, yksi suunnan arvostetuimmista guruista, ja hän myös esittää Bushukan yhdessä Falke-jousitrion kanssa. säveltäjä hurahti japanilaisuuteen Teksti ja kuva: HARRI KUUSISAARI l Juha T. Kulttuurin puolella tämä pätee vieläkin enemmän: Japaniin ei todellakaan mennä vain eurooppalaisen kulttuurin lähetyssaarnaajina, ainakaan jos aikoo päästä pintaa syvemmälle. lokakuuta tokiolaisessa Tennoji-temppelissä, kun Koskisen pitkään haaveilema projekti teoksesta sh?my?-laulajalle konkretisoituu teoksessa Bushukan. Heinäkuussa sai kantaesityksensä Tokiossa Usugôri & Ama no ukihashi koto-soittajalle ja tanssijalle ja syyskuussa Tampereen G-Livelabissa Shibaraku klarinetille ja konserttikanteleelle. Koskisen viimeaikaisella säveltäjän uralla japanilaiset aiheet ja yhteistyökumppanit ovat korostuneet, ja pohjan tälle hän loi toimiessaan vierailevana sävellyksen professorina Aichin taideyliopistossa vuonna 2016. Jännittävin esitys on kuitenkin 27. Se kulkee pelkästään initiaation kautta suullisesti mestarilta oppilaalle
http://musiikinsuunta.fi/2019/01/nakokulmia-tendaishomyon-perusteisiin/ LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN VALKYYRIAT MERLIN PIETARI SUUREN RATSASTAJAPATSAS ILMESTYSKIRJAN RATSASTAJAT. Uuden teoksen libreton kirjoittaa Seija Ahava. 23 R ONDO C LASSIC 10|2022 Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi METEROLOGIAN RAJAMAILLA Shibaraku klarinetille ja konserttikanteleelle sen sijaan kuultiin syyskuussa Tampereella Eva Alkulan ja Reetta Näätäsen esittämänä. Toisaalta suhde on rakentunut ihmisten, kuten ystävien ja oppilaiden kautta. ”Kulttuurien dialogi on minulle tärkeää”, hän kertoo. ”Teoksen teema-ajatuksina olivat aika ja etäisyys, ja sävellystyön inspiraationa oli myös lapsuuden muistojani Tampereelta ja isovanhempieni elämään liittyvistä paikoista. Ennen muuta yhteys Japaniin on antanut minulle mahdollisuuden laajentaa horisonttia, lähestyä vielä kaukaisempia ja saavuttamattomampia asioita.” . Seuraava yhteistyöprojekti on teos no-laulaja Ryoko Aokille, joka on tunnettu yhtenä harvoista naispuolisista no-esiintyjistä ja tavastaan yhdistää no-perinnettä nykymusiikkiin. Vaikka Koskisen musiikissa on japanilaisia viitteitä, hän ei sano kopioineensa mitään vaan ottaneensa elementtejä monelta suunnalta. Kanteleosuudessa on joitakin viittauksia japanilaiseen koto-musiikkiin.” Koskinen palaa Japaniin vuoden 2023 alussa opettamaan Nagoyan taideyliopistoon. Siinäkin muusikot pääsevät lausumaan: mukana ovat ote ydinsuutrasta (Hannya Shingyo) kanteleen soittajalle ja prinsessa Shikishin runo japaniksi klarinetistille. ”Japanilaisessa kulttuurissa minua kiehtoo sen vuosituhantinen perspektiivi, joka on yhä koettavissa
Jazzin soittamisesta alkoi saada vähän rahallista korvaustakin, mutta vasta 1970-luvulla pystyi soittamaan jazzia Suomessa ammatikseen.” Ensimmäiset Koivistoisen omat levytykset olivat rockyhtye Blues Sectionin ainoaksi jäänyt studioalbumi sekä omat jazz-EP:t Jappa ja Tune In. Matkustamisen voisi sanoa olevan hänelle jopa suvun perintöä. Kotimaisen jazzin ensimmäisen kansainvälisen sukupolven johtotähti EERO KOIVISTOINEN on vastikään julkaissut tuhdin muistelmakirjan. ”Idea muistelmiin tuli jo viisi vuotta sitten, kun olin kirjoittamassa osuutta erääseen jazz-aiheiseen kirjaan, joka ei koskaan toteutunutkaan. He soittivat sitä keikkojen aluksi sekä pitivät yksityisiä jameja. ”Jazzia opittiin levyjä kuuntelemalla ja taitavammilta muusikoilta oppeja kysellen. Olin siihen mennessä soittanut viululla barokkia ja klassista, mutta levyjen myötä kiinnostuin jazzista, ja isäni osti minulle käytetyn saksofonin.” Koivistoisen aloittaessa uraansa 1950ja 60-luvuilla oli jazz Suomessa ennen kaikkea tanssimuusikkojen harrastus. Materiaali oli jo koossa, ja kustannustoimittajan kanssa syntyi ajatus, että jos tämä olisikin alku jollekin muulle. R ONDO jazzpolkuja Teksti: SANTERI KAIPIAINEN KUVAT © TEEMU SALMINEN Eero Koivistoinen keikkailee ja levyttää yhä aktiivisesti. 24 R ONDO C LASSIC 10|2022 ENNOSTA KII! Tätä nimikettä kantaa tuore yli 500-sivuinen muistelmateos Eero Koivistoiselta. ”Olen merimiessukua, isäni oli kippari ja veljeni myös merillä, ja vietin yhdeksän vuotta lapsuudesta ja nuoruudesta Kotkassa. Vaiherikas ura jatkuu edelleen uuden kvartettilevyn myötä. Jazzkappaleista oli hyvin vähän nuotteja liikkeellä, joten paljon opittiin korvakuulolta, vaikka taitavimmat soittajat kirjoittivatkin sooloja ylös levyiltä.” Rapakon taakse Muodollisia jazzopintoja ei Suomessa 1960-luvulla saanut, joten Koivistoinen opiskeli klassista saksofoninsoittoa Sibelius-Akatemiassa Eero Linnalan opissa ja sai sivuaineena sävellystunteja Aulis Salliselta. Tämänhetkisessä kvartetissa mukana ovat Jori Huhtala, Jussi Lehtonen ja Alexi Tuomarila. Ennen ensimmäistä kokopitkää jazzlevyä Odysseus ehti ilmestyä myös Valtakunta, joka sekoitteli kotimaisiin runoteksteihin progea, klassisen musiikin viitteitä ja kabareeta ajan avantgarden henkeen. Jamit olivat tärkeitä, ja niihin saattoivat mennä aloittelijatkin. ”Olin vuoden 1966 ensimmäisillä Pori Jazzeilla käymässä armeijasta lomalla ja seuraavana vuonna siellä jo keikalla. Kaikkien aikojen ensimmäisen Jazzliiton Yrjö-palkinnon saanut 76-vuotias saksofonisti on aitiopaikalta tarkastellut muun muassa Pori Jazzin ja UMO:n kaltaisten instituutioiden käynnistymistä. Merten takaa tuli tuomisiksi vinyylilevyjä, jotka vielä 1950-luvulla olivat Suomessa harvinaisia. Kirjoitin muistelmiani jaksottaisesti keikkailun välissä, mutta kas kummaa, viimeisen parin vuoden aikana onkin löytynyt aikaa viimeistellä”, Koivistoinen tokaisee. Kirjoitustyö on tapahtunut kotimaan ohella myös Espanjassa ja Afrikassa, jossa Koivistoinen on viettänyt aikaa etenkin Mosambikissa ja Etelä-Afrikassa, mutta myös Ghanassa, Togossa ja Beninissä. ”Kontrapunktista ja muotokehittelyn oppimisesta oli paljon hyötyä jazz-säveltämisen kannalta”, Koivistoinen muistelee. Kotkassa ei siihen aikaan ollut säännöllistä jazztoimintaa, ja Helsingissäkin jazzelämä keskittyi lähinl OSA: 23 nä Mäyränkolo-klubille ja satunnaisille ulkomaisten tähtien keikoille muun muassa Kulttuuritalolla. Pohjoisen jazzin pioneeri. Suomessa jazzin suosio alkoi kasvaa Pori Jazzin ja Jyväskylän Kesän myötä, jossa Koivistoinen pääsi kosketuksiin ulkomaisten tähtien kanssa sekä soittamaankin heidän kanssaan
”Ei silloin kukaan sanonut musiikissani olevan mitään suomalaista, vaikka myöhemmin ovat jotkut sellaista sävellyksistäni löytäneetkin. Mieluummin kuuntelen heidän mielipiteitään ja saan heiltä uusia näkökulmia.” . Tulkinnanvaraisuuteen etäännyttäminen on tahallista, mutta samaan aikaan – sekä Vernonin haastatteluissa kertoman perusteella että hänen menneisyydestään lukeneena – on nähtävissä myös syvän henkilökohtainen kronologinen kaari. Perth oli ensimmäinen levylle syntynyt kappale, kaupungista tulleen näyttelijän Heath Ledgerin kuoleman myötä alkunsa saanut, mutta se rimmaa myös syntymän, birth, kanssa. Nuoren Vernonin tavoin levyn kertoja huomaa olevansa jumissa (Hinnom, TX) ja palaa kotiin, kevääseen, symbolisesti kiiveten läpi kerrostumiensa (Wash.). ”Olen kiitollinen levy-yhtiölleni Svart Recordsille, että he ovat julkaisseet uusintapainoksia vanhoista albumeistani.” Koivistoisen kvartetti voitti yhtyekilpailun Montreux’n jazzfestivaalilla Sveitsissä vuonna 1969, minkä ansiosta yhtye pääsi esiintymään merkittävälle Newportin festivaalille Yhdysvaltoihin. Bon Iverin kamarimusiikillisessa ekosysteemissä yhden hengen mökkiäänitysten sijaan runsauttaan pursuavat niin jouset, pianot, syntetisaattorit, lap steel -kitara, banjo kuin pienet lyömäsoitindetaljit. Suomalaisia kansanlauluja olen tosin levyttänyt ja esittänyt useita vuosikymmeniä, sillä niissä on niin hienoja melodioita. Samanlaista räytyvää mies ja kitara -makuuhuonefolkia Bon Iverin kakkosalbumilta odottaneet saivat yllättyä. Tykkään itsekin soittaa nuorten kanssa, he antavat virtaa ja kirittävät pysymään kyydissä.” Esimerkkeinä tästä ovat 50 vuotta nuoremman basisti Nathan Francisin yhtye, triolevy pianisti Alexi Tuomarilan ja argentiinalaislaulaja Martin Alvaradon kanssa sekä syyskuussa uuden levyn julkaissut oma kvartetti Tuomarilan, Jori Huhtalan ja Jussi Lehtosen kanssa. Ne luovat tiloja, joissa aurinko hohtaa tiheän oksiston välistä, jossa jäät lähtevät keväällä joesta, jossa ukkosen näkee lyövän jossain autiomaan toisella puolen – nimenomaan voimakkaita mielleyhtymiä luontoon ja säähän, vuodenaikoihin. BON IVERIN ALKUSYSÄYS on jo kohonnut musiikkimaailman myyttisten legendojen joukkoon: laulaja-lauluntekijä Justin Vernon erosi tyttöystävästään, potkittiin bändistään, sairastui mononukleoosiin ja muutti talveksi mökkiin synnyinpaikkansa, Wisconsinin Eau Clairen, lähelle työstämään mieltään ja äänittämään musiikkia. Beth/Rest on ympyrän sulkeva kuolema, death, hyväksyvä talvi, bon hiver, siirappisessa 80-luvun saundissaankin vilpitön tila, sanojen loppu: mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava. ”Aika nopeasti katosi ajatus siitä, että neuvoisin näitä nuorempia sukupolvia. ”Varsinkin Herb Pomeroyn sävellystunneista olen erittäin kiitollinen. Bon Iver, Bon Iver, kuten levyn nimi sen kannessa lukee, alkaa sataman kenttä-äänityksillä, jonka päälle syttyy koskettavan pehmeä sähkökitara; hiljalleen mukaan uivat kaikuisat stemmakuorot, rummut, vaskipuhaltimet. Ensimmäinen Bon Iver -levy For Emma, Forever Ago (2007) sinkosi Vernonin kertaheitolla indietähdeksi: kappaleita tapailtiin kitaran kanssa lukemattomissa opiskelijaillanvietoissa ja ne päätyivät soimaan TV-sarjoihin. ”Uudet sukupolvet ovat taidoiltaan aivan verrattavissa muihin Euroopan maihin ja jossain määrin jopa Yhdysvaltoihin. Siinä ympäristössä sai imeä jazzia sen kotimaassa, enkä olisi tässä pisteessä uraani ilman sitä kokemusta.” Nuoret kollegat pitävät vauhdissa Tärkeimpinä käännekohtina suomalaiselle jazzille Koivistoinen näkee nimenomaan kansainvälistymisen sekä myös ammatillisen jazzkoulutuksen alun Pop & Jazz Konservatorion ja myöhemmin Sibelius-Akatemian jazzosaston myötä. Toisinaan ne ovat olleet liiankin läheisiä, jolloin olen etäännyttänyt niitä sovitusten ja reharmonisoinnin kautta.” Yhdysvaltoihin Koivistoinen palasi vuonna 1971 opiskelemaan Berklee College of Musicissa, jossa kurssikavereina oli John Scofieldin kaltaisia myöhempiä tähtiä. ”Tarpeeksi jo tätä”, kuuluu kaukainen, sanoituslehdykästä puuttuva ääni – ja olemme tulevaisuudessa: Calgary on kaupunki, jossa Vernon ei tuolloin ollut koskaan käynyt, välähdyksissä toteutuva näky epätäydellisyyden hyväksyvästä, odottamattomasta ja pyyteettömästä rakkaudesta. Monet esiintyvät jopa enemmän ulkomailla kuin Suomessa. . Hämmästyttävää kyllä, musiikki koskettaa syvästi, vaikkei sanoituksista koskaan ottaisikaan selvää. Tähän näkyyn sopien on raidat nimetty paikkojen mukaan, joko todellisten (Perth; Calgary; Lisbon, OH) tai kuvitteellisten (Minnesota, WI; Hinnom, TX). Vuodenajat merkitsevät ajankulua ja nahanluontia, vanhan taakse jättämistä (Minnesota, WI); nuoruus on täynnä osaamattomuutta ja kasvukipuja, mutta myös huumaa, yhteyttä ja käännekohtaisia merkityksen hetkiä (Holocene, Towers, Michican’t). Bon Iverin Bon Iver (2011) on kamaripopin rönsyilevä ekosysteemi, jonka lyriikoiden monimutkainen symbolismi paljastaa paikkojen, muistojen, mielentilojen ja toiveiden pakahduttavan kaaren.. Epistemologia sumenee fenomenologiaksi: sanoitukset muodostavat kirjaimellisesti katsasteltuna järjettömiä lauseita ja vaativat sujuvaltakin englannin lukijalta sanakirjaa, jotta voi tarkastaa, mitä clout, fane, beseech, sternum tai morass tarkoittavatkaan. R ONDO C LASSIC 10|2022 25 ”Joistain alkuperäispainoksista on tullut järjettömissä hinnoissa liikkuvia keräilykappaleita”, Koivistoinen paljastaa. Kuolemasta syntyi sekä uusi musiikillinen suunta että koko levyn kattavan kronologisen narratiivin alku. Bon Iver on keitos, jossa paikat muuttuvat muistoiksi, mielentiloiksi tai fantasioiksi. muistojen maantiede R ONDO populaaritaidetta Teksti: SANTERI KAIPIAINEN OSA: 20 SARJASSA ESITELLÄÄN TAITEELLISESTI KORKEATASOISIA 2000-LUVUN ALBUMEITA KLASSISEN MUSIIKIN ULKOPUOLELTA
Mutta tämän orkesterin kanssa voikin odottaa näin vaihtelevia ohjelmia.” Tusina sivusoittimia ja vakava suhde tanssiin saivat jäädä, kun orkesterinjohto vei RYAN BANCROFTIN mukanaan. ” 26 R ONDO C LASSIC 10|2022 KAUDESTA ON TULOSSA hyvin värikäs”, kertoo kapellimestari Ryan Bancroft Tapiola Sinfoniettan toimistolla saatuaan juuri päätökseen syksyn avajaiskonsertin kenraaliharjoituksen. Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri aloittaa ensi vuonna huippukiinnityksen Tukholman kuninkaallisten filharmonikkojen ylikapellimestarina. Lontooseen asumaan asettunut 33-vuotias yhdysvaltalainen aloitti vuonna 2021 kolmivuotiskautensa Tapiola Sinfoniettan taiteellisena partnerina. ”Tapiolassa johdan Anton Brucknerista aina Charles Ivesiin ja Aaron Coplandiin, välissä niin Rebecca Saundersin ja Sauli Zinovjevin uutta musiikkia kuin Ludwig van Beethovenin Missa Solemnis. kapellimestarin koreografia Teksti: SANTERI KAIPIAINEN
Ohjelmisto on tyypillistä ison orkesterin musiikkia, mutta tuon sinne mukanani myös uusia suomalaisia teoksia. sinfonia! Muistan, kuinka harjoituksissa konserttimestari Meri Englund tuli sanomaan minulle finaalista, että suomalainen espressivo on erilainen kuin amerikkalainen, hartaampi ja sisäänpäin kääntyneempi. ”Onneksi saan ottaa Tukholmassa varaslähdön jo tänä vuonna. Menin aivan sekaisin, en ollut osannut odottaakaan sellaista.” Kiinnostus Suomeen ja Sibeliukseen syttyi jo lapsena ennen kaikkea Esa-Pekka Salosen myötä. Brittiorkestereissa on uskomaton nuotinluvun taito.” Sibelius, Salonen ja sivusoittimet Tapiola Sinfoniettaa Bancroft kutsuu uneksi, josta ei ole vieläkään herännyt. 27 R ONDO C LASSIC 10|2022 Orkesterin voi sanoa kiinnittäneen hänet kreivin aikaan, sillä Bancroftin nimi on nosteessa: hän voitti Malko-kapellimestarikilpailun vuonna 2018, aloitti kaksi vuotta myöhemmin BBC:n Walesin kansallisorkesterin ylikapellimestarina, ja viime joulukuussa Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri kiinnitti hänet seuraavaksi ylikapellimestarikseen vuodesta 2023 alkaen. ”Musisoinnissa on aina enemmän ja vähemmän syvällisiä hetkiä, mutta tämän orkesterin kanssa minulla on ollut aina hyvin suurta merkityksellisyyden tuntua”, Bancroft kuvailee. Se muutti täysin tapani ymmärtää Sibeliusta. ”Heti ensimmäinen johtamani ohjelma oli monipuolinen, sisältäen Mussorgskia, Takemitsua ja Sibeliusta – mikä tuntuu nyt jälkikäteen kohdallani älyttömältä, tulla nyt Suomeen johtamaan ensimmäiseksi Sibeliuksen 6. Bancroft kasvoi Los Angelesin esikaupungissa, ja Salonen oli tuolloin ”kaikkialla läsnä oleva” Los Angelesin filharmonikkojen ylikapellimestari. ”Pohjoismaihin verrattuna on Walesin orkesterin harjoitusaikataulu pidempi, mutta radio-orkesterina se osaa myös olla tarvittaessa hyvinkin vikkelä soimaan laadukkaasti. Ja seuraavaksi he pyysivätkin minua jo taiteelliseksi partneriksi. Walesin kansallisorkesteria Bancroft pääsee viimein johtamaan täysimittaisena pandemiarajoitusten hellitettyä. © PE R M O R TE N AB R AH AM SE N © BEN EALOVEGA | ”Yhdessä vaiheessa keikkailin Los Angelesissa teatterimuusikkona kaikilla puupuhaltimilla.” Ryan Bancroft sanoo Tapiola Sinfoniettan kiinnityksen olevan ”uni, josta hän ei ole vieläkään herännyt”.. Sakari Oramon Tukholman filharmonikkoihin jättämä perintö on valtavan positiivinen: se näkyy rakkaudessa musiikkiin halki harjoitusten sekä luottamuksessa muusikkojen ja kapellimestarin välillä.” Marraskuussa Bancroft johtaa New Japan Philharmonicia Tokiossa sekä astuu kevätkaudella Minnesotan, Dallasin ja Atlantan sinfoniaorkesterien eteen
”Kapellimestarina toimiminen on pohjimmiltaan vain erikoistunutta kehonkieltä, ja historiallisesta näkökulmasta klassinen musiikki on pitkälti ollut myös tanssimusiikkia. Klassinen on tanssimusiikkia Päädyttyään opiskelemaan trumpetinsoittoa California Institute of the Artsiin Bancroft rajoitti sivusoitinopintonsa ”vain” selloon, harppuun ja huiluun – mutta löysi uuden intohimon. Saatettuaan opintonsa Los Angelesissa loppuun hän siirtyi opiskelemaan orkesterinjohtoa Skotlannin kuninkaalliseen konservatorioon. 28 R ONDO C LASSIC 10|2022 ”Ihailin, kuinka helpolta hänen vaikutti olla lavalla. ”Jos ihmiset kysyvät minulta, mitä teen työkseni, vastaan ensisijaisesti olevani muusikko. En kuitenkaan yritä työssäni liikaa nojata omaan tietotaitooni multi-instrumentalistina ja tanssijana esimerkiksi siinä, miten suhtaudun orkesterin eri soittajiin. Kokeilin lyhyet vaiheet nokkahuilun ja viulun parissa, mutta trumpetti tuntui eniten omalta.” Yksi soitin ei kyennyt patoamaan Bancroftin halua oppia kaikkea mahdollista musiikkiin liittyvää. ”Minä päädyin sitten rakastamaan klassista. ”Lukion musiikinopettajani antoi minun lainata kotiin orkesterisoittimia niiden opettelua varten, ja yhdessä vaiheessa keikkailin Los Angelesissa teatterimuusikkona kaikilla puupuhaltimilla. En tiedä, millainen urani olisi tänä päivänä ilman tätä musiikin ja liikkeen yhdistävää taustaa.” Orkesterinjohdon kärpänen puraisi Bancroftia tosissaan vuonna 2010, kun hänen isänsä kuoli äkillisesti ja Bancroft päätti kasata ystävistään kuoron ja orkesterin johtaakseen isänsä muistolle Mozartin Requiemin. Varsinkin Salosen johtamat Sibeliuksen sävelrunot tekivät vaikutuksen.” Bancroftin lapsuudenkodissa klassinen musiikki ei ollut itsestäänselvyys: hänen äitinsä oli rockin kuuntelija, isä jazzin ja r&b:n, ja isoveljiä kiinnosti rapmusiikki. ”Soittimien syrjään jättäminen ei kuitenkaan tuntunut uhraukselta, sillä kapellimestarin ammatti on hyvin vaikea, mutta äärettömän tyydyttävä. Tanssilla on ollut aina iso merkitys elämässäni – tanssin teini-ikäisenä myös balettia – ja Ghanassa tanssi ja musiikki kuuluvat erottamattomasti yhteen.” Rytmisen ymmärryksen ohella Bancroft kertoo ghanalaisen musisoinnin ennen kaikkea opettaneen kuuntelua ja musiikin kehollista ilmaisua. ”Yliopistossa oli maailmanmusiikin koulutusohjelman kautta mahdollisuus ottaa myös ghanalaisen musiikin ja tanssin kursseja. Olen soittanut muun muassa West Side Storyn näytökset läpi klarinetilla, fagotilla ja saksofonilla!” Bancroft paljastaa. Saman instrumentin soittajat voivat erota toisistaan radikaalistikin osaamiseltaan ja soittotyyliltään.” © PE R M O R TE N AB R AH AM SE N. Toisinaan silti haaveilen, että pääsisinpä soittamaan Faurén kamaritrioa tai Tähtien sodan trumpettistemmaa.” Bancroft jää pohtimaan, onko hän kuitenkin säilyttänyt sekatyöläisen mielenlaadun
KLO 19 LA 22.10. ”Rehellisesti sanottuna, kaikkein eniten haluan vain musisoida ammatikseni, loistavien muusikoiden kanssa, pyrkien tekemään musiikista niin hetkessä merkityksellistä kuin pystyn, ja sitä työni jo tällä hetkellä on.” . 29 R ONDO C LASSIC 10|2022 Teosvalikoinnin tuska Bancroft on aiemmissa haastatteluissa kertonut haluavansa ilmaista teosta tutustumalla säveltäjään sen takana. Onko helpompaa löytää ihminen musiikin takaa elävästä vai kuolleesta säveltäjästä. Olennaisin ero on siinä, että elävän säveltäjän kanssa partituuri voi vielä muuttua”, Bancroft tuumii. Me muusikot olemme säveltäjien tulkkeja, joilla on omat elämänkokemuksena, eli yritämme samaistua, kuten näyttelijät rooleissaan. Välillä ohjelman voi saada toimimaan ihan vain teosten järjestystä vaihtamalla.” Visioistaan kysyttäessä Bancroft toteaa jo elävänsä unelmaansa. ”En ole kovin innoissani temaattisuudesta, vaan mietin ohjelmaa kasatessani ennen kaikkea sitä, tuntuvatko teokset keskenään hyvältä, soivatko ne peräkkäin hyvin ja onko niissä hyvää kontrastia. ”Paras orkesteri minkä tahansa teoksen esittämiseen on aina sen säveltäjän pään sisällä. Toisin kuin useat kollegansa, konserttiohjelmien rakentamista hän pitää hankalana, jopa turhauttavana. KLO 19 TO 20.10. KLO 15 LIPUT 38 / 32 / 25 € OHJAAJA ANU HÄLVÄ KAPELLIMESTARI TIBOR BOGÁNYI. ”Kapellimestarina toimiminen on pohjimmiltaan erikoistunutta kehonkieltä, ja klassinen musiikki historiallisesti tanssimusiikkia.” © BEN EALOVEGA Juhli kanssamme konservatorio.fi/tapahtumat lepakko_sinfoniettan esite.indd 1 lepakko_sinfoniettan esite.indd 1 22.6.2022 22.30.38 22.6.2022 22.30.38 PROMENADISALI, PORI KE 19.10
Diversiteetti musiikkialalla ei laske tasoa vaan nostaa sitä, korostaa CHI-CHI NWANOKU, tummaihoisille ja muille vähemmistöille sijaa antaneen Chineke! Orchestran perustaja. 30 R ONDO C LASSIC 10|2022 ONTRABASISTI Chi-chi Nwanoku tietää olevansa monien musiikkielämän edustajien mielestä vaikea ihminen, mutta hän kantaa sen taakan. On kulunut seitsemän vuotta siitä, kun hän perusti Chineke! Orchestran todettuaan olevansa monessa kokoonpanossa ainut tummaihoinen soittaja. Se voi olla tuskien taival, kuten hän kertoo elokuisesta tapauksesta Nottinghamissa. Järjestäjät sanoivat, ettei heidän yleisönsä pidä siitä – soittakaa Beethovenin viides. Kontrabassoryhmän kärjessä oli yhä orkesterin perustaja Chi-chi Nwanoku.. ”Halusimme esittää konsertissamme George Walkerin sinfonian. Mahdollisuuksien antaminen nuorille ei kuitenkaan riittänyt, vaan hän haluaa saada myös etnisiin vähemmistöihin kuuluvien säveltäjien musiikkia ohjelmiin. Emme me ole olemassa siksi, että soittaisimme Beethovenia. Jatkoin, että miten te voitte tietää, pitääkö yleisö jostakin, mitä se ei ole koskaan kuullut. No, menetimme konsertin”, hän kertoo. ”Eikä riitä, että he pääsevät orkestereihin vaan musiikkielämän joka portaalle johtotehtäviä myöten.” tasa-arvo nostaa tasoa Teksti: HARRI KUUSISAARI © JA Y LA W R EN C E © M AR K AL LA N k Chineke! Orchestraa johti Helsingissä Kevin John Edusei
”Tässä onkin yksi keskeinen tehtävämme: autamme kuromaan umpeen tätä kuilua antamalla aloitteleville ammattilaisille kokemusta soittaa ammattiorkesterissa – ympäristössä, jossa heitä ympäröivät ikätoverinsa ja jossa he tuntevat olevansa haluttuja ja hyväksyttyjä.” ”Ei silti riitä, että muusikot saavat mahdollisuuden, vaan ovet on avattava musiikkielämän joka portaalle johtotehtäviä myöten. Hän levyttää Deutsche Grammophonelle, soitti prinssi Harryn ja Meghanin häissä ja vakuutti Helsinginkin konsertissa Shostakovitshin toisen sellokonserton syvällisenä tulkkina. Ne yhdeksän minuuttia, joita koko maailma katsoi korona-aikana televisiosta kuin hidastetussa filmissä, laukaisi valtavasti vastarintaa etenkin nuoremmissa sukupolvissa. ”Jos asiat menevät oikeaan suuntaan, kyllä se näkyy myös konserttien yleisössä. Peiliin katsomisesta kaikki alkaa.” Heti Helsingin juhlaviikkojen jälkeen Chineke! Orchestra jatkoi matkaansa Luzernin musiikkijuhlille, joka on ollut takavuosina elitistisen maineen saanut tapahtuma. Musiikki pitää sisällyttää kansalliseen opetussuunnitelmaan. Muuten olemme jumissa tilanteessa, jossa klassisen musiikin koulutus on ylellisyyttä eikä oikeus, ja se olisi todella surullista.” Itse asiassa niin Chineke! Orchestran kuten myös muiden järjestöjen ponnistelut saada enemmän värillisiä musiikkikouluihin ja konservatorioihin ovat tuottaneet myös tulosta – tosin lähtötasokin oli matala. ”ENSIMMÄINEN PULLONKAULA OVAT musiikkikoulut ja esikoulut, sillä niiden lukukausimaksut ovat usein liikaa värillisten nuorten köyhille perheille. Tällä kertaa sen teemana oli diversiteetti, ja Chineke! sai tuoda teemalle konkreettiset kasvot. tasa-arvo nostaa tasoa © JAKE TURNEY Sheku Kanneh-Mason on noussut yhdeksi nuoren sellistipolven johtohahmoista, ja hänen esimerkkinsä on innostanut monia värillisiä muusikoita.. ”NIIN HIRVITTÄVÄÄ KUIN George Floydin tappo olikin, se oikeastaan auttoi meitä. ”Joka väittää muuta, syyllistyy vain oman asemansa linnoittamiseen. Modernimman näkökulman diversiteetin teemaan toi nuoren amerikkalaissäveltäjän Brian Raphael Naborsin Pulse. Kaikki soittajat olivat mustia mutta kaikki kuulijat valkoisia. Ongelmana kuitenkin säilyy kuilu nuorisotoiminnan ja ammattimaailman välillä. Chi-chi Nwanoku korostaa, että ovien avaaminen koko yhteiskuntamme kirjolle nostaa tasoa, ei laske sitä. Kutsu tuli saman tien ensi kesän festivaalille. Kyllä tummaihoiset tulevat, jos he näkevät kaltaisiaan lavalla ja tuntevat, että tämä on myös heille.” Hän on huomannut, että raha olisi tehokas muutoksen väline. ”Vaistosin hänen lahjansa teini-iästä alkaen, jolloin hän loisti nuoriso-orkesterissamme. Erityisesti orjien raatamista kuvaava hidas osa oli vaikuttava. Siinä funk, blues, gospel ja muut lähtökohdat sulautuvat suurkaupungin hektiseen sykkeeseen. Kaikista ei tule tähtiä, mutta oleellista olisikin nyt pohjan laajentaminen”, Nwanoku kertoo. ”Taiderahoituksen yhdeksi kriteeriksi pitäisi ottaa diversiteetin vaaliminen. He lähtivät marsseille miljoonittain. 31 R ONDO C LASSIC 10|2022 Muutama viikko myöhemmin Helsingin juhlaviikoilla kävi paremmin, sillä William L. Olisiko tilausta muille vastaaville orkestereille eri maissa. Moniko agentti, intendentti tai konserttitalon johtaja edustaa jotain muuta rotua kuin valkoista?” YKSI TÄRKEÄ INSPIRAATIO Nwanokulle hankkeessaan oli se, kun hän kuuli Lontoossa Kinshasa-orkesteria Kongon demokraattisesta tasavallasta. Olen varma, että tämä asenne alkaa kohta näkyä myös musiikkielämässä.” ”Jo parin viime vuoden aikana on tapahtunut myönteinen liike kohti ongelman tunnustamista. Dawsonin (1899–1990) African-American Folk Symphony soi Musiikkitalossa mukaansa tempaavasti afrikkalaisine melodioineen ja Dvo?ák-vaikutteineen. Tilanne oli hänen mielestään absurdi. Ensimmäistä kertaa kaikki orkesterimme katsovat itseensä ja kysyvät: miksi me olemme niin epäedustavia suhteessa koko väestöön. Britanniassa tämä on suuri ongelma. Chi-chi Nwanoku aistii ilmassa muutoksen merkkejä, ja siitä kertoo ennen muuta Black Lives Matter -liike. CHINEKE! ON PAITSI KAIVANUT esiin unohdettuja alan pioneereja niin myös kantaesittänyt toistakymmentä nuorempien, vähemmistöön kuuluvien säveltäjien teosta. Ei ole mitään syytä, miksi klassinen musiikki ei lähtökohtaisesti sopisi tietyn ihonvärin omaaville.” Tunnetuin Chineke! Orchestran lahjakkuuksista on tähdeksi noussut sellisti Sheku Kanneh-Mason, jonka maineesta onkin tullut hyvä keihäänkärki tasa-arvotyölle. . Vasta sitten alkaisi todella tapahtua.” Kotimaassaan Britanniassa Chineke! Orchestra onkin saanut jo asemaa: se on esimerkiksi Southbank Centerin residenssiorkesteri ja nauttii Arts Councilin tukea. Sanoisin, että tällaisia lahjakkuuksia on nousemassa nytkin monta. Mitä enemmän olen saanut mukaan tummaihoisia soittajia, sitä enemmän heistä on löytynyt myös lahjakkuuksia
32 R ONDO C LASSIC 10|2022 NKO SUOMEN musiikkija kulttuurielämässä rasismia. Siinä tarkasteltiin lisäksi haastatteluin ja kyselyin keskeisten kulttuurilaitosten kuten vos-orkesterien, teatterien ja museoiden käytäntöjä. Kyselyn perusteella taideja kulttuurilaitoksissa ja Taikessa kulttuuriseen moninaisuuteen suhtaudutaan yleisesti ottaen positiivisesti, mutta sen vähäistä näkymistä henkilökunnassa ja toiminnan sisällöissä perusteellaan etenkin rahoituksen ja resurssien puutteella. Julkisuudessa päähuomion saivat jälleen kerran sukupuoleen liittyvät asiat, mutta se ei ole koko kuva. Teksti: HARRI KUUSISAARI o Helsingissä toimiva Middle Eastern Orchestra on esimerkki musiikin avulla tehtävästä työstä suvaitsevaisuuden eteen. Siinä soittaa 35 muusikkoa eri puolilta maailmaa. Sen osoittavat myös tutkimukset. Myös etnistä syrjintää ilmenee. Tässä esimerkkejä vastauksista: © C ES AR C AR VA JA L Orkesterimuusikot ovat suomalaisen kulttuurin kansainvälisin ryhmä, koska rekrytointi ulottuu Suomen rajojen yli ja koesoitot tehdään sermien takana. Saavatko ne tarpeeksi ääntään kuuluviin. Yleisesti ottaen ulkomaisten kulttuurin työntekijöiden tilanne Suomessa ei ole vielä hyvä. Se tulee esiin erityisesti englanniksi vastanneiden keskuudessa. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore toteutti vuosina 2017–2020 tutkimuksen heidän asemastaan. Tuoreempi raportti viime keväältä on Kysely yhdenvertaisuudesta musiikkialalla, jonka Suomen musiikkialan järjestöt laajalla rintamalla toteuttivat. Ei ihme, että heidän äänensä ei helposti kuulu. Tässä meksikolaisista koostuva Jaranas del Norte, joka tuo yhteen son jarocho -perinteestä innostuneita. Selkeää vastausta on vaikea antaa, koska ulkomaalaissyntyiset taideja kulttuurialan työntekijät ovat vaikeasti hahmottuva ryhmä, jonka tarkkaa kokoakaan ei tiedetä. Sen ydinsanoma oli, että häirintää, syrjintää ja epäasiallista kohtelua ilmenee alalla laajalti. Epäluottamusta ja ennakkoluuloja esiintyy puolin ja toisin, ja yksittäiset tapaukset johtavat usein yleistyksiin. Kappaleet sovitetaan itse ja käytetään rohkeasti harmoniaa, joka ei Lähi-idän musiikkiin perinteisesti kuulu. Tutkimuksen tulokset eivät anna kovin hyvää kuvaa suomalaisen kulttuurin kansainvälistymisen halusta. Iranista kotoisin oleva kurdi Marouf Majidi työskentelee Suomessa lukuisissa projekteissa ja tuo esiin kurdinkielistä musiikkia.. ”Aineiston perusteella tarvitaan yhteistyötä, kohtaamisia, avoimuutta ja toisten kunnioitusta”, kuuluu Cuporen Avaus-raportin johtopäätelmä. Suomessa toimii paljon maahanmuuttajamuusikoiden perustamia yhtyeitä. Niiden mukaan kentän rakenteet ja käytännöt eivät kaikilta osin tue yhdenvertaisia työskentelymahdollisuuksia, ja erityisen suuria ongelmia aiheuttaa suomen kieli. onko suomen taide-elämä rasistista
”Kannattaa tutustua mainittujen organisaatioiden hallitukseen ja johtoon. Muuten yli 20 kansallisuuden taiteellinen tiimi ei tee mistään organisaatiosta täysin monipuolista ja osallistavaa instituutiota.” Miten kielelliseen ilmaisuun perustuvien alojen ongelmat olisivat voitettavissa. ”Suomalaista taide-elämää ohjaavat, luovat ja levittävät tällä hetkellä pääasiassa suomalaiset ammattilaiset; tämä asiantila olisi muutettava”, hän sanoo painokkaasti. Mukautan tätä määritelmää: kaikki sellainen toiminta on rasistista, joka edistää kansallista suosimista tai etniseen profilointiin perustuvaa syrjintää.” ”Toisaalta haluan tunnustaa, että on olemassa monia asiantuntijaorganisaatioita, ennakkoluulottomia, omistautuneita suomalaisia ja ulkomaisia työtovereita, jotka väsymättä työskentelevät suomalaisen taiteen ja kulttuurin osallisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi.” Suomen Kansallisbaletti on maan kansainvälisin taidelaitos: tanssijat edustavat 21 kansallisuutta. Kaikki sellainen toiminta on rasistista, joka edistää kansallista suosimista tai etniseen profilointiin perustuvaa syrjintää.. Kuinka monipuolinen heidän yleisönsä profiili on. ”Saksalainen näytelmäkirjailija ja dramaturgi Necati Öziri määritteli niin, että rasismi ei ole tietyn henkilön mielipide tietystä ihmisryhmästä, vaan se on verkosto tai rakenne, jonka avulla rakennamme yhteiskuntaa. Miksi Suomessa kirjailijoita, jotka eivät kirjoita maan virallisilla kielillä, ei hyväksytä kirjailijaseuroihin, eivätkä he voi julkaista töitään kaupallisten kustantamoiden kautta. Kehitettävää hän näkee niin henkilöstöja työkulttuurissa, päätöksentekorakenteissa, taiteellisissa tuotoksissa kuin viestinnässä. Olen yllättynyt, että muusikot, jotka eivät ole suomalaisia valkoisia miehiä, eivät eroa. 33 R ONDO C LASSIC 10|2022 ”Suomen musiikkielämä on erittäin poissulkevaa, rasistista ja seksististä verrattuna muiden Euroopan maiden tilanteeseen. Miten portinvartijoiden näkökulmaa voidaan laajentaa arvostamaan toisenlaista estetiikkaa. Berk-Söderblomin mukaan sekin on pitkälle johtajuuskysymys. Muodollisesti mitään ei voida todistaa, mutta itse asiassa etenkin sermin ulkopuolella osa arvioijista on kovin anteeksiantavia paikallisia ehdokkaita kohtaan ja armottomia ulkomaalaisia kohtaan.” ”Keskustelu ulkomaalaisten soittajien ympärillä on sopimatonta – se noudattaa yleensä linjaa, että ’emme tunne tätä henkilöä, joten meidän pitäisi laittaa hänet koetukselle’.” ”Suomalaisorkestereissa on monenlaista kiusaamista ja syrjintää. Ensimmäinen askel on tunnustaa se.” Tämä ei ole tietenkään koko totuus – monet ulkomaalaiset erityisesti orkestereissa ovat päässeet hyviin asemiin, eikä heiltä ole mm. ulkomaalaissyntyisten taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden asemaa edistävän Globe Art Pointin hallituksessa. Useimmat meistä tekevät niin.” ”Olen huomannut koesoitoissa täysin erilaista arviointia suomalaisten ja ulkomaisten hakijoiden kesken. Rondon haastatteluissa kuulunut kritisoitavaa. Hän on perehtynyt yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden kysymyksiin ja ollut mukana mm. Millaista sisältöä, ohjelmaa ja ohjelmistoa he tarjoavat. Berk-Söderblomin mielestä monimuotoisuus ja osallistaminen uutena normina tulisi sisällyttää kaikkien taideja kulttuurilaitosten toimintaan. Toistavatko he positiivisia roolimalleja edustamalla nykyistä ja tulevaa kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta. ”Esimerkkejä jokapäiväisistä esteistä ovat kieli, muualla hankittujen tutkintojen ja ammatillisten ansioiden tunnustamisen puute, ammatillisten verkostojen puute sekä rajoitettu pääsy tietoihin.” Berk-Söderblomin näkemyksen mukaan suomalaisen taidemaailman nykyinen rakenne ei tarjoa yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille aliedustetuille vähemmistöille työllisyydessä, rahoituksessa ja ammatillisessa kasvussa. Onko Suomen taide-elämä siis rasistista. Edistävätkö he osallistavia arvoja viestinnässään. ”Koetuimpia ongelmia ovat rakenteellisen tukijärjestelmän puute, kansallinen suosiminen sekä rodullistaminen ja etninen profilointi”, hän kiteyttää. Raportin koonneet järjestöt ovat laatineet alalle ohjeistuksen epäkohtien kitkemiseksi. ”Voisiko kieli olla ainoa syy selittää, miksi suomalaiseen draamateatteriin ei mahdu enemmän muita kieliä tai ei-kielellistä ilmaisua. Ceyda Berk-Söderblomin mielestä on kuitenkin myös tärkeää kysyä, millä organisaatiotasoilla eri kansallisuuksia edustavat ihmiset työskentelevät. Mitä ongelmia hän kentällä näkee. Yksi Cuporen raportin asiantuntijoista on Ceyda Berk-Söderblom, Helsingissä asuva kuraattori ja MiklagardArtsin taiteellinen johtaja. ”Kyse on siis sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.” ”Ymmärtääkseni keskeisin ongelma ovat näkymättömät esteet: asenteet ja portinvartijamainen ajattelu. Taide ja kulttuuri on jo pitkään nähty maahanmuuttajille tarjottavana palveluna osana heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta ei sellaisena, johon he voivat osallistua. Silti taide ja kulttuuri voisivat luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ihmisten kesken, joilla on erilainen kulttuuritausta.” Mitä sitten pitäisi tehdä. Onko sekin vain kielikysymys?” . He toimivat tietyissä klikeissä (jazzmusiikki, klassinen musiikki, ammattijärjestöt jne.) ja jakavat käytettävissä olevia resursseja keskenään.” ”Suomalaisessa musiikkiteollisuudessa on institutionaalista rasismia, jota on erittäin vaikea lieventää. Olen kokenut melkein kaikissa niistä (...) lähinnä kansallisuudestani johtuen.” ”Ala toimii selkeällä etnisellä hierarkialla eli me suomalaiset vastaan muut. Myös orkesterilaitos kansainvälistyy kovaa vauhtia ulkomaisten muusikoiden voittaessa koesoittoja silkoilla taidoillaan, jotka testataan sermin takana ja joissa kieli ei ole ratkaiseva. Se on luettavissa seuraavan linkin kautta: https://esiinnynedukseni.fi Miksi melkein kaikki johtajat ovat suomalaisia
34 R ONDO C LASSIC 10|2022 MINULLE LEIJONA ON METAFORA rohkeudelle ja oman polun kulkemiselle myös sellaisella hetkellä, kun polku ei olekaan selkeä tai avoin”, kertoo laulaja-lauluntekijä Anna Dantchev DANTCHEV:DOMAIN -yhtyeensä tänä vuonna ilmestyneen The Lions We Are -albumin nimestä. Tykkään tämänkaltaisista metaforista, kielikuvista ja maalauksellisista asioista elämässäni siksikin, etten aina pysty itse analysoimaan, mikä loppujen lopuksi tekemisissäni on taustasyynä.” Dantchev on yhtyeineen ollut vastikään syyskuussa Kansanmusiikkiliiton kiertueella esittämässä The Lions We Area. ”Minulla on kuitenkin taipumus mennä eteenpäin silloinkin, kun kirpaisee, joten osallistuin erilaisiin virtuaalitapahtumiin ja etäverkostoitumisiin. leijonan sydämellä Teksti: SANTERI KAIPIAINEN © JARI FLINCK ”. Edellisen albumin Say It julkaisu ei osunut aivan yhtä hyvään saumaan. Kertomukset matkoista merien taa toivat pintaan amerikkalaista folkia ja bluesia. Say It sai jaetun palkinnon vuoden 2020 kansanmusiikkilevynä ja nousi kansainvälisille maailmanmusiikkilistoille. Työn tekeminen hartiavoimin tuollaisessa tilanteessa toi myös jotain takaisin.” © M AA R IT K YT Ö H AR JU Laulaja-lauluntekijä ANNA DANTCHEV siirsi Balkanin-vaikutteensa syvätasolle yhtyeensä toisella albumilla The Lions We Are. Sattumalta se sattuu myös olemaan sekä Suomen että Bulgarian vaakunaeläin. DANTCHEV:DOMAIN muodostui uudeksi yhtyeekseni, tammikuussa 2020 äänitimme ensimmäisen albumin Say It, ja ehdimme soittaa vain yhden keikan ennen kuin kaikki peruttiin. Kyllähän se hieman rassasi, kun olin levyyn ja muusikon uraani juuri laittanut kaikki paukut”, Dantchev muistelee. ”Olin pitkään pedannut ratkaisua jättää muita rooleja elämästäni pois ja keskittyä omaan musiikkiini. ”Leijonaa on historiallisesti käytetty rohkeuden, uljauden ja vapauden symbolina monessa päin maailmaa
Hiljalleen syntyivät kesäkurssit ja Haapavesi Folk, ja kansanmusiikki soi jälleen pitäjässä. Tällä levyllä on rytmejä Bulgariasta, mutta saundillisesti ne eivät tule esille sellaisella tavalla kuin oletettaisiin. Hän on asunut myös englanninkielisissä maissa, ja englanti on yksi hänen tämänhetkisistä kotikielistään puolisonsa kanssa. Yksittäinen laulaja ei yksin laula kovin lujaa, vaan mielikuva ’bulgarialaisesta laulamisesta’ syntyy siitä, kun laitetaan yhteen tarpeeksi monta samalla tekniikalla tarkasti laulavaa laulajaa”, Dantchev kertoo. 35 R ONDO C LASSIC 10|2022 Kahden perinteen kasvatti Dantchev kuvailee Say Itin olleen moninaisemmin eri musiikillisiin suuntiin kurottava, kun taas The Lions We Are on sisäänpäin kääntyneempi, mutta samalla määrätietoisesti eteenpäin ajava. Myöhemmissä globaalin musiikin opinnoissaan Sibelius-Akatemiassa Dantchev käytti taiteellisessa lopputyössään niin itkua, sukunsa tarinoita kuin Etropolen perinteistä laulutyyliä. Jazzmuusikko-etnomusikologi-isä Hristo Dantchevin ei alun perin ollut tarkoitus jäädä Suomeen pysyvästi. Pasuunan ja tuuban läsnäolo tulee yhtä lailla afroamerikkalaisesta musiikista kuin Etropolen vahvasta vaskimusiikin perinteestä”, Dantchev avaa. Ajatus lähteä asumaan meren yli vieraaseen, tuntemattomaan maahan vaatii sitä leijonan rohkeutta.” . ”Koen, että kannan edustamiani musiikkiperinteitä nimenomaan syvätasolla. K U VA T © M AA R IT K YT Ö H AR JU Ensimmäinen Anna Dantchevin omaa musiikkia levyttävä yhtye DANTCHEV:DOMAIN rakentaa soitinnuksensa vahvasti lyömäsoitinten ja vaskien varaan.. Se varmasti kuuluu kappaleissa”, Dantchev miettii. ”Bulgariaa puhutaan suun etuosassa. Minulla kotona olivat siis läsnä suomalainen ja bulgarialainen musiikki, ja muut kulttuurit saapuivat vieraaksi festivaalin aikaan.” Kysymykset omasta identiteetistä heräsivät tosissaan, kun Dantchev muutti Jyväskylään opiskelemaan musiikkitiedettä. Nämä teemat löysivät tiensä laulujen sanoituksiin. Sekä omissa että mieheni juurissa on siirtolaisuutta, ja löysimme yllättäen kadonneita sukulaisia Atlantin toiselta puolelta. Kahden mantereen sointia The Lions We Are ei kuitenkaan ole bulgarialaisen kansanperinteen mallikappale, vaan sen soinnissa kuuluvat pikemminkin amerikkalainen folk ja blues. Perinnemusiikki on työkalu, jota käytän tarvitsemallani tavalla, samalla tavalla kuin urani varrella laulamani soul, jazz ja blues. ”Omaan identiteettiini kuuluu myös toinen kotimaa Bulgariassa, jossa en levynteon aikaan päässyt käymään. ”Lisäksi kieli sopii yhteen niin lauluääneeni kuin amerikkalaisvaikutteisiin ja levyn siirtolaistematiikkaan. Hän lähti harrastuksenaan keräämään kansansävelmiä, ja sen myötä häntä pyydettiin johtamaan Haapaveden pelimanneja. Hän on syntynyt vuonna 1976 Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla, johon hänen molemmat vanhempansa olivat muuttaneet muualta. Joten kun bulgariaksi lauletaan, siinä soivat yläsävelet todella voimakkaasti. ”Kun isäni muutti Haapavedelle, oli seudun pelimanniperinne hiipumassa. Hänen isoisoäitinsä oli ollut itkijänainen Etropolen pienessä vuoristokaupungissa, ja Dantchev lähti Bulgariaan penkomaan sukujuuriaan
Leonardo Vincin Alessandro nell’Inde sai ensi-iltansa Rooman Teatro delle Damessa 1730. Sen visuaalinen loisto ja yltäkylläisyys korreloi teosten kanssa tavalla, joka tekee elämyksestä aisteja hivelevän kokonaistaideteoksen. ja perusti kolme vuotta sitten Bayreuth Baroque -festivaalin. Hän ei vaikuta asioihin vaan toimii passiivisena kiihottajana kahden pääBayreuth Baroque -festivaali nosti esiin jälleen suotta unohdettua barokkioopperaa. 36 R ONDO C LASSIC 10|2022 AYREUTHIN LOISTOONSA ehostettu Markgräfliches Opernhaus on ideaali esityspaikka barokkioopperalle. Näin ajatteli kontratenori Max Emanuel Cen?i. Paavin käskyn mukaisesti naisilla ei ollut asiaa lavalle, mutta kastraattitähdet olivat vetovoimaisia korvaajia naisrooleissa. Metastasio osasi kertoa Aleksanteri Suuren Intian-valloitukseen liittyvän tarinan niin, että ihmisten eksotiikannälkä tuli tyydytettyä, mutta samalla tuli käsiteltyä myös tuon ajan emotionaalisia ja poliittisia polttopisteitä. barokin ja bollywoodin unelmat kohtaavat Teksti: HARRI KUUSISAARI, Bayreuth | Kuvat: FALK VON TRAUBENBERG B Aleksanteri Suuri saa keimailevan ilmeen Maayan Lichtin tulkinnassa, Bollywood-tanssijoiden kirmaillessa ympärillä.. Cen?i?in idea tuoda esiin unohdettua barokkioopperaa ja historiallisia esityskäytäntöjä tuotti taas hienon elämyksen. LEONARDO VINCIN versio ALEKSANTERI SUUREN Intian-seikkailuista sai fantasiarikkaan tulkinnan, jossa osansa saivat niin Bollywood-show kuin psykologinen ilmaisukin. Nyt tapahtuma on vakiintunut ja tarjoaa kaupungille tervetulleen jatkon kulttuuriturismille heti Wagner-festivaalin jälkeen. Vincin ooppera oli Metastasion libreton ensimmäinen musiikillinen versio, ja seuraavina vuosikymmeninä sama libretto sävellettiin peräti 79 kertaan. Miehet esittivät myös naisrooleja. Vaikka teatteri on museo, se ei saa jäädä sellaiseksi. Bayreuth Baroquen versiossa miehitys oli tehty samalta pohjalta, ja lavalla oli viisi erilaista kontratenoria ja yksi tenori. Vaikka Aleksanteri on oopperan nimihenkilö, hän jää rooleista yksiulotteisimmaksi. Mutta mitä ja miten he esittävät – se lyö kasvoille perinteistä maskuliinisuuden mallia
halusi mukaan paitsi lavasteiden ja pukujen Intia-krääsällä niin myös antamalla keskeisen roolin Bollywood-tanssille, jonka koreografina toimi alan mestari Sumin Ruda. Esityksessä ratsastellaan kultaisilla kameleilla ja otetaan intialaisvaikutteisesta kitschistä kaikki irti. Max Emanuel Cen?i. 37 R ONDO C LASSIC 10|2022 parin, Intian kuningas Poron ja kuningatar Cleofiden sekä Poron sisaren Erissenan ja kenraali Gandarten monitasoiselle mustasukkaisuusdraamalle. on Alessandro nell’Inde -ohjauksessaan ottanut tämän lähtökohdakseen ja sijoittanut tapahtumat Englannin kuningas George IV:n paviljonkiin. Historiallista pohjaa tälle antaa se, että George todellakin rakennutti mogulipaviljonkeja ja rakasti intialaisia esityksiä ja rekvisiittaa. Nukketeatteri on yksi oopperan runsaista näyttämöelementeistä. Nykypäivän näkökulmasta edistyksellistä on myös se, miten liukkaasti sukupuolirooleja ja identiteettejä vaihdellaan. Erikoista Metastasion ja Vincin oopperassa on myös se, että vaikka naiset eivät saaneet sitä esittää, naisroolit ovat voimakkaampia ja ovelampia. Ooppera siis kumoaa ne yhteiskunnan lait ja sosiaaliset normit, joihin ei muuten katolisessa Roomassa ollut koskemista. Erissena puolestaan ei alistu miesten pelinappulaksi vaan säilyttää seksuaalisen vapautensa. Kuninkaallisten naurettava toikkarointi samoin kuin Aleksanterin roolin käsittely tuovat esitykseen mukaan selvän kolonialismin kritiikin. | Jake Ardittin esittämä Erissena ei halua miesten seksiorjaksi. Siellä esitetään villien juhlien keskellä kuvaelma Aleksanterin Intian-seikkailuista. Mitä oopperan maksaneet roomalaiset mahtimiehet, jotka mieluusti samastuivat Aleksanteriin, mahtoivat ihanteensa heppoisuudesta ajatella. Franco Fagiolin Poro ja Bruno de San Cleofide tarjosivat barokin bel canton juhlaa kukkeimmillaan.. Barokkiooppera käsitteli eksoottisia kulttuureja usein päiväunena, fantasian ja unelmien maallisena paratiisina – Shangri-La –, jossa normaalielämässä kielletyt asiat olivat mahdollisia. Cleofide on laskelmoivan juonikas, kun taas Poro heittäytyy ailahteluun ja tunteidensa vietäväksi. Eksotiikan unet Cen?i. Käsitykset siitä, mikä on miehekästä ja naisellista, joutavat romukoppaan tai vähintäänkin ironian ja ivan välineeksi
Puhdasta drag show’takin tulee mukaan, kun miestanssijat esittävät intialaisia sulottaria. Loppua kohti Poron psyykkinen tila läheni romahdusta, ja petoksesta laulaessaan Fagioli sai seurakseen laatikoista vieteriukkoina esiin pomppivia hahmoja. Yleisö nauroi tässä, niin keikistellen israelilainen sopranista Maayan Licht roolin tulkitsi. Barokkiooppera käsitteli eksoottisia kulttuureja usein päiväunena, fantasian ja unelmien maallisena paratiisina, jossa normaalielämässä kielletyt asiat olivat mahdollisia.. Toinen näytös onkin jo aivan muuta vakavuudessaan ja melankoliassaan. Pastuszka marssi myös lavalle yhdessä duossa Fagiolin kanssa. Surrealistinen visio. Hän sai aarioihinsa tukea kekseliäistä ohjausratkaisuista: yhden niistä hän lauloi kultaisen norsun selästä sitä samalla eteenpäin polkien, toisessa samastui hevosmieheen ruoskaa heilutellen, kolmannessa sai tukea kostoajatuksilleen nukkien taistelusta. Poron roolissa oli kontratenorien kuningas Franco Fagioli, jonka taituruudelle rooli ja ohjaus antoivat tilaa loistaa. Brasilialainen sopranista Bruno de Sa – tuttu Helsingin barokkiorkesterin kolmen vuoden takaisen uudenvuodenkonsertin Hasse-oopperasta – teki Cleofiden roolin uskomattomalla sulolla, viekkaudella ja bel canto -taidoilla, eikä sopraanon korkeuksilla tuntunut olevan rajaa. Visualisoinnin, tanssien ja aarioiden koristeellisuus korreloi kutkuttavasti Bayreuthin Markgräfliches Opernhausin loistokkaan interiöörin kanssa. Tamagnalla on särmikkäämpi kontratenori kuin muilla, mikä mahdollisti myös rumien sävyjen käytön. Herooisuudesta ei ollut tietoakaan, ja hyveellisyyskin oli onttoa. Huikea oli myös tummempiäänisen mezzo-kontran Jake Ardittin Erissena, jonka oikeat epätoivon tunteet, uhmakkuus ja kyynisyys jylläsivät diivamaisen pelaajan kuoren alla. Laulussa riitti ironiaa, ja korkeat äänet soivat kuin lasersäde. Poron ja Cleofiden duetossa mukaan otettiin lainauksia La Traviatasta ja Taikahuilusta, mutta senkin oli valmis hyväksymään. Hän leiskutteli koloratuurejaan ja töräytteli rintaääniään mustasukkaisuuden ja itsesäälin puuskissa. Punaisen ja kullan värien ja loputtomien intialaisten dekoraatioiden ja symbolien täyttämä visualisointi Shiva-jumalan monistuvine käsineen ja kultapeniksineen sopi täydellisesti fantasiamaailmaan. . Aleksanterin kenraali ja salainen vastustaja Timagene oli Nicholas Tamagnan tulkinnassa petollisuuden perikuva. Kaikkialla tulee esiin Vincin taito ilmaista psykologisia tiloja hienolla motiivien muuntelulla ja sävelmaalailulla. Bollywoodin ylitsevuotava värien, liikkeen ja tunteiden tulva kohtaa barokkioopperan ilmaisukielen: molemmissa on irreaalista taituruutta, tyylittelyä ja fantasiaa. Jatkuvaa naamioiden ja teeskentelyn peliä oopperaan tuo se, että Poro ja Gandarte (esityksen ainut ”tavallinen” tenori Stefan Sbonnik) esiintyvät keskenään identiteettejä vaihtaneena. Bayreuthin esitys herätti partituurin henkiin luovalla flow’lla. Ei muuta kuin itse todistamaan – esitys on nähtävillä Arte tv:ssä. 38 R ONDO C LASSIC 10|2022 Kymmenhenkinen tanssiryhmä on mukana melkein koko ajan, kuvittaen tapahtumia ja luoden niille rinnakkaista ilmaisua. Orkesterina oli (oh!) Orkiestra, jota kapellimestarin sijaan liidasi viulisti Martyna Pastuszka. Kun Aleksanteri tulee oopperassa sisään, Erissena toteaa, että oli kuvitellut kreikkalaisen sankarin vähän toisenlaiseksi. Ehkä tämä joskus kuului taimauksen tarkkuuden puutteena, mutta energiaa ja sointikvaliteettia ei puuttunut. Yleisö oli myyty, eikä viisi tuntia tuntunut yhtään pitkältä tässä barokin ilotulituksessa. Oopperan ensimmäinen näytös on burleskia komediaa, joka on osattava ottaa sellaisena
Hänen paperille siirtämänsä negatiivinen tunne olikin sallittu, ja hän sai ilmaista sen soittimellaan. Vähitellen sutusta alkoi rakentua sellon matalaa möyrinää, joka paikoin murtui jousen ylipaineella tuotetuksi tummanpuhuvaksi hälyksi. NIIN PEDAGOGIIKASSA kuin taiteessakin tarvitaan uskallusta ja uteliaisuutta, rohkeutta tehdä. Serja Turusen muutaman vuoden takaisessa väitöskirjassa todetaan, että koulussa lähestytään klassista musiikkia kuin historiallista monumenttia, mikä vieraannuttaa nuoria taidemusiikista. Tutustuimme nuorten sävellystyöpajassa graafiseen nuotinnukseen. Mutkitteleva, vino tai suora viiva voi tarkoittaa melodista linjaa tai liukuvia ääniä. Jos voimme valjastaa negatiivisena koetun asian turvallisessa ympäristössä omaan käyttöömme, voimme löytää uusia kanavia ilmaisulle tänä aikana, jona moni kärsii merkityksettömyyden tunteesta. Oppimista tapahtuu molempiin suuntiin, ja joskus syntyy suuria oivalluksia elämästä, taiteesta ja ihmisyydestä. Graafista nuotinnusta käyttäessä ei tarvitse päättää, säveltääkö c:n vai d:n, vaan voi hahmotella musiikillisia kuvia ja tunnelmia. Perinteisiin tekniikkoihin keskittynyt pedagoginen ohjelmisto jättää varjoonsa valtavan ilmaisupaletin, jolla ilmentää moninaisia musiikillisia karaktäärejä ja tunnelmia. Voisivatko ilmaisu ja nuotinnus vastata paremmin nuoren kokemusmaailmaa, jossa myös ei-toivotut tunteet ja niiden ilmaiseminen taiteen keinoin olisivat sallittuja. Soittotunnilla vahingossa soitettu äänen murtuminen, ylipuhallus tai huokoinen sointi voisivat olla tarkoituksenmukaisia soittotekniikoita ja rikastaa muusikon ja soittimen ilmaisua jo ruohonjuuritasolla. Suttu saattoi olla myös refleksinomainen ”aivan sama” -reaktio, mutta sen jälkeen tapahtui jotain erityistä. Saatuani häneltä lakonisen vastauksen siihen, mitä hän musiikillaan haluaisi ilmaista, pyysin häntä lopulta piirtämään paperille olotilansa juuri sillä hetkellä. Teoksessa susiäänestä, jota pyritään välttämään ensimmäisistä soittotunneista lähtien, tehdään kiinnostava ja toivottu asia. Ei-toivotut tunteet eivät katoa huppariin piiloutumalla, mutta niitä voidaan käsitellä taiteen ja pedagogiikan keinoin. TYÖPAJASSA OPPILAIDEN TEHTÄVÄNÄ oli ilmaista heitä kiinnostava musiikillinen ajatus soittaen, nuotintaen, äänittäen, piirtäen tai sanallisesti kuvaillen. R ONDO kolumni MINNA LEINONEN. Taidemusiikkia ei omakohtaisesti koeta, jolloin yhtymäkohta nuoren ja taidemusiikin väliltä puuttuu. Ei kulunut aikaakaan, kun paperille muodostui iso, musta suttu. Ilmaisu oli vahvaa, rohkeaa ja itse koettua. Eräällä sellistillä viikon aikana kasautuneet huolet ja univelka olivat saavuttaneet saturaatiopisteensä. . Nuotinnettu suttu välitti tunteen, jolle etsiä musiikillista vastinetta. Kun kysyin oppilaalta uteliaana, kuinka hän soittaisi sutun, hänessä syttyi kipinä. Jarkko Hartikaisen jousiorkesteriteoksessa puiden lähtökohtana on susiääni. Pisaroina hahmottuvilla pisteillä voidaan ilmentää lyhyesti artikuloituja musiikillisia kenttiä, joiden soiva kuva voi tuoda mieleen sadekuurot. Tämä epätoivottu ääni ei syty kunnolla, vaan muistuttaa ulinaa tai väpätystä. Kohtasin työssäni joitakin vuosia sitten tilanteen, joka vaikutti merkittävästi ajatuksiini musiikista, sen tekemisestä ja pedagogiikan mahdollisuuksista. Se epäilemättä kuvasi hyvin nuoren sisäistä tunnetta. 39 R ONDO C LASSIC 10|2022 ONET OPETTAJINA toimivat taiteilijat kertovat, että taiteellinen työ on yksinäistä, mutta vuorovaikutus oppilaiden kanssa pitää heidät kiinni nykyhetkessä ja yhteiskunnassa: omat näköalat laajenevat ja on mahdollista katsoa eteenpäin. Muiden osallistujien keskittyessä omaan ilmaisuunsa sellisti vetäytyi hupparinsa sisään, ja oli varsin helppoa havaita tumma pilvi hänen päänsä päällä. Innostuin siitä kovasti. Monet ammattimuusikot ovat pohtineet, miksi he ovat kohdanneet nykysoittotekniikoita ja niiden nuotinnusta vasta ammattiopinnoissa. © VIL LE H AU TA K AN G AS Kosketuspintoja suttua ja susiääniä m KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ Taidemusiikkia ei omakohtaisesti koeta, jolloin yhtymäkohta nuoren ja taidemusiikin väliltä puuttuu. Nuotinnusta pidetään teknisenä asiana, mutta se on suoraan kytköksissä ilmaisuun, kuten nuoren sellistin suttu osoitti
venäläinen rippi 1959 Kiovan lähellä oleva Babyn Jarin rotko on yksi toisen maailmansodan natsien julmuuksien pahimpia näyttämöjä. Muistomerkki Babyn Jariin saatiin vuonna 1976, ja viime maaliskuussa Venäjä kunnioitti sitä raketti-iskulla. Koko sodan aikana tällä paikalla teloitettiin yli 100 000 ihmistä. Ilmakuva vuodelta 1943, jossa Babyn Jarin rotko luikertelee keskellä kuvaa. Tuore kenraalikuvernööri Kurt Eberhard ja SS-poliisipäällikkö Friedrich Jeckeln pistivät heti toimeen etnisen puhdistuksen. Murhaamiseen osallistui myös ukrainalainen paikallispoliisi. 113, ”BABI JAR” AKSALAISET MARSSIVAT Kiovaan syyskuun 19. ammuttiin saksalaisen kirjanpidon mukaan 33 771 juutalaista kaupungin lähellä sijaitsevassa Babyn Jarin rotkossa. Mukaan on otettava asiapaperit, rahat, arvoesineet ja lämpimät vaatteet .” Syyskuun 29.–30. Sen vuoksi Jevgeni Jevtušenkon (1933– 2017) Liternaturnaja Gazetassa 1961 julkaisema runo Babi Jar alkaa sanoilla ” Babi Jarin luona ei ole muistomerkkiä ”. Koko sodan aikana paikalla teloitettiin yli 100 000 juutalaista, kansallismielistä ukrainalaista, venäläistä sotavankia, romaneja ja muita tuhottaviksi luokiteltuja. 40 R ONDO C LASSIC 10|2022 R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN s DMITRI SHOSTAKOVITSH: SINFONIA NRO 13 OP. päivänä 1941. Shostakovish halusi käyttää sitä Sinfoniassaan vertauskuvana kaikille vainotuille. Toinen maailmansota oli venäläisille ”suuri isänmaallinen sota”, jonka yhteydessä vaiettiin pitkään juutalaisten tuhoamisesta. Babyn Jar kuvattuna vuonna 1941, jolloin massateloitukset paikalla alkoivat.. ” Kaikkien juutalaisten Kiovassa ja sen läheisyydessä tulee ilmoittautua maanantaina klo 08.00 Melnikovskyn ja Dohturovin katujen kulmaan
Shostakovitsh päivitti vallankumousmyyttejä 1950ja 60-lukujen vaihteessa syntyneissä 11. Shostakovitsh löysi lisää Jevtušenkon runoja, joissa kaiveltiin neuvostohistorian kipupisteitä, ja laajensi teoksen ensin sinfoniseksi laulusarjaksi ja lopulta viisiosaiseksi sinfoniaksi nro 13 op. Pidätettynä oli jonkin aikaa myös säveltäjä Mieczyslaw Weinberg. Viesti kulki musiikillisten vertauskuvien ja vihjeiden kautta, groteskien, banaalien, väkivaltaisten ja ahdistavien, sekä herkkien, hiljaisten ja kauniiden elementtien vastakkainasettelussa. sinfoniassa (” 1917 ”). Se korostui, kun paljon radikaalimpi neljäs sinfonia (1936) sai myöhästyneen kantaesityksensä kaksi kuukautta myöhemmin. Juutalaisia vilisi venäläisessä kulttuurissa ja säveltaiteessa, monet Shostakovitshin ystäviä. Vainoharhoista kasvoi juutalaislääkäreitä vastaan suunnattu kampanja, ja kulttuuriväen perkaaminen huipentui vuonna 1952 ” Murhattujen runoilijoiden yöhön ”, kun Ljubjankan vankilassa tapettiin 13 juutalaista kirjailijaa. Vuonna 2014 Putin sääti lain, joka tekee lainvastaiseksi kieltää natsien tekemät rikokset sekä Neuvostoliiton roolin heidän voittamisessaan. Ukrainan sodan myyttisenä polttoaineena on ollut taistelu ”natseja” vastaan, jossa yhtenä kompastuskivenä on ollut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin juutalaisuus. Runon viimeiset säkeet koettavat vakuuttaa, että juutalaisvastaisuus olisi periaatteellisesti epävenäläistä: ” Minua vihaavat väkevästi kaikki antisemitistit kuin olisin juutalainen. Shostakovitshille sinfoniat olivat julistusta, niissä musiikki rikkoi hiljaisuuden ja teoksista tuli kirjoittamattoman historian todistuskappaleita. Lähempää kotoa löytyy avausosan ydinkohtaus, Bialystokissa nykyisessä Puolassa vuonna 1906 toimeenpantu pogromi, jossa runoilija kuvittelee olevansa kuoliaaksi potkittu pikkupoika. Yli sadan vuoden ajan juutalaisten elämää keisarillisella Venäjällä hallittiin juutalaisasutuksen rajoitusmääräyksellä (1791–1917), joka pakotti juutalaiset asumaan valtakunnan länsiosissa, nykyisen Ukrainan, Valkovenäjän, Puolan ja Liettuan alueilla. Venäjällä on voimassa myös laki, joka kieltää hyökkäyssodan. Koska kansalaisten päässä voi silti syntyä outoja mielikuvia, tänä vuonna säädetty laki kieltää Venäjän johdon ja sotilaskomentajien vertaamisen natsi-Saksaan. Ensimmäisessä maailmansodassa ja vallankumoussodissa kuoli arviolta 125 000 juutalaista, usein erillisissä puhdistuksissa. Jevtušenkon runo luotaa venäläisen antisemitismin historiaa, ja neuvostolukijoille vinkit menivät perille. Siksi olen tosi venäläinen .” Antisemitismi ei kadonnut Venäjältä minnekään, vaikka nykyhallinto on sen eri yhteyksissä tuominnut. ”Juutalaisongelmaa” hoidettiin keisarikunnan länsiosassa, sisempään Venäjään juutalaiset pääsivät vain rahalla, koulutuksella, kuuluisuudella tai kääntymällä ortodokseiksi. (” 1905 ”) ja 12. Vaikka Lenin levytti vuonna 1919 pogromeja vastustavan puheen, antisemitismi nosti päänsä myös Neuvostoliitossa. Shostakovitshilla ei ollut juutalaistaustaa, mutta juutalaisuudesta kasvoi hänen taiteessaan vertauskuva kaikille vainotuille, alistetuille ja 1900-luvun pakkovallan tuhoamille ihmisille. Jevtušenko tuo asian runossaan esiin vaatimalla ”Kansainvälisen” jylisemään sitten, ” kun viimeinen antisemitisti on haudattu ”. Stalin kohdisti toisen maailmansodan jälkeen puhdistukset juutalaiseen sivistyneistöön. sinfonia, lisänimeltään ” Babi Jar ”, jatkoi edeltävien sinfonioiden julistavaa linjaa, mutta aihepiiri oli kaukana virallisista suosituksista. ”Hakatkaa juutalaiset! Pelastakaa Venäjä!” Babi Jar -runon lähtökohtana on saksalaisten toteuttama joukkomurha, mutta kärki on suunnattu kolkuttamaan venäläistä omaatuntoa. Juutalaisaiheet ilmestyivät Shostakovitshin musiikkiin toisesta pianotriosta (1944) lähtien. Vanha säveltäjä ja nuori runoilija alkoivat laatia runon pohjalta kantaattia. Etenkin jälkimmäisessä sinfoniassa (1961) NKP:n jäseneksi 1960 liittynyt säveltäjä tuntui taipuvan viralliseen liturgiaan. Sinfoniat neljännestä kymmenenteen eivät sisältäneet tekstiviitteitä, mutta silti niistä löydettiin kätkettyjä kannanottoja. Äänetön huuto Shostakovitsh pääsi Stalinin kuoleman 1953 jälkeen irti tiukimmasta puoluekontrollista. Juutalaistematiikkaan pitkään paneutunut Dmitri Shostakovitsh (1906–1975) luki Jevtušenkon runon ja inspiroitui heti. Pogromien aallot ja muu vaino aiheutti Venäjällä yli kahden miljoonan ihmisen juutalaisemigraation. 113. Juutalaisälymystöön kohdistettu syytös oli ”kosmopoliittisuus” ja ei-venäläinen ”nationalismi”, jotka olivat kielteinen vastine NL:n alkuaikojen internationalismille. Juutalaisvainojen esimerkkeinä mainitaan keskitysleirille kavallettu Anne Frank ja maanpetturuudesta lavastettu Alfred Dreyfus, joiden kohtaloon runoilijan ääntä käyttävä esilaulaja samaistuu. Vuonna 1962 valmistunut 13. Pogromikohtauksessa viljakauppias | Shostakovitshilla ei ollut juutalaistaustaa, mutta juutalaisuudesta kasvoi hänen taiteessaan vertauskuva kaikille vainotuille, alistetuille ja 1900-luvun pakkovallan tuhoamille ihmisille.. Nikita Hruštšovin kaudella ilmapiiri vapautui menneisyyden kriittiseen tarkasteluun, mutta ilmaisuvapauden rajat tulivat pian vastaan. Laki sementoi samalla NL:n aikaisia historiamyyttejä ja estää Stalinin rikosten avoimen käsittelyn. R ONDO C LASSIC 10|2022 41 pieksää juutalaisäitiä huligaanien hihkuessa: ” Hakatkaa juutalaiset, pelastakaa Venäjä! ”. Juutalaisvainot yltyivät 1800-luvun jälkipuolella. Länsimainen kuulija voi kaivata taustoitusta. Tässä yhteydessä teksti tarkentuu venäläisnationalismia vastaan
On vaikea arvioida, kuinka toisin pitää ajatella yltääkseen toisinajattelijaksi, mutta Jevtušenkon runo aiheutti puoluekoneistossa Solzhenitsynin romaania suurempaa kiusaa. 42 R ONDO C LASSIC 10|2022 Babi Jar -sinfonian kantaesitys oli loppuun asti epävarma. 62. Avausosan musiikkia hallitsee ”vodkalta ja sipulilta haisevien” raakalaisten ääni. Kolmannessa osassa (Kaupassa, Adagio) tehdään kunniaa venäläiselle naiselle. Vasta toinen pyydetty kapellimestari, Kirill Kondrashin, ja neljäs laulusolisti, Vitali Gromadski, suostuivat esiintymään. Sitä yritetään ostaa ja tappaa, mutta se pujahtaa aina jostain uudelleen esiin. Sinfonian esitykset kiellettiin itäblokin maissa 1960-luvun lopulla, ja partituuri alkuperäisine teksteineen salakuljetettiin USA:han, missä se ensiesitettiin vuonna 1970. Lyömäsoitinten sotaisa räime ja kellojen kalke luovat ahdistavaa tunnelmaa. Viimeisessä aamenmaisessa kadenssissa mieskuoro murtautuu ainoan kerran yksiäänisyydestä harmoniseen loppusointuun. Shostakovitshia suojeli asema puolueen jäsenenä, ja hän osasi kiertää musiikillaan rajoituksia. Siinä Robert Burnsin runo kertoo petoksen uhrina kuolevasta skotlantilaiskapinoitsijasta, joka pilkkaa tappajiaan mestauslavalla. Pravda kuittasi yhdellä virkkeellä valtaisaan juhlintaan päättyneen ensi-illan joulukuussa 1962. Sen tilalle runoilija muotoili virallista sotafraseologiaa: ” Ajattelen Venäjän sankarivainajia, jotka tukkivat tien fasismilta. Toinen osa (Huumori) on Shostakovitshille tyypillinen ironinen scherzo (Allegretto), aiheenaan vallanpitäjien pelkäämä huumori. Pelko on aseeni Kolmannentoista sinfonian ytimenä on avausosa, joka antaa pohjan kriittisille episodeille. Avausosassa draaman kaari (Adagio-Più mosso-Adagio-Allegretto-Adagio) kohoaa synkästä surusaatosta brutaaleihin hyökkäyksiin, joissa marssivat saappaat peittävät myötätunnon ilmaisut. Orkesteri aloittaa jykevällä naurunpurskahduksella, mutta mistään oodista ilolle ei ole kyse. Arjen taakka ja jonottamisen monotonia tiivistyvät Jevtušenkon tekstissä suurieleisesti moderneja jumalanäitejä valaisevaksi sädekehäksi. Osa ei juuri naurata, mutta teräviä viitteitä löytyy, kuten kirjailija Isaac Glikmanille omistetusta laulusta MacPherson ennen teloitustaan op. Sen paikalla kuultiin tarkoituksellisen vaisulta tuntuva: ” Seison tässä alkulähteellä, joka valaa minuun uskoa veljeyteen .” Vielä huonommin kävi avausosan tekstin huipennukselle: ” Minusta tulee suuri, äänetön huuto tuhansien tänne haudattujen ylle. Esilaulajan (bassobaritoni) ja unisonossa laulavan matalien äänten mieskuoron vuoropuhelu on ronskisti resitoivaa, jotain maallista muistopalvelusta muistuttavaa. Ukrainankielinen lehti-ilmoitus, jolla Saksan hallinto komensi pahaa aavistamattomat juutalaiset saapumaan teloituspaikalle.. Valituslaulun kaarteleva jousiaihe, ostoksiin tarkoitettujen purkkien kalina ja nöyrät puhallinvinjetit ylentävät alistetut uurastajat palvotuiksi pyhimyksiksi. sinfoniassa juutalaisia sävelaiheita. Shostakovitsh ei käytä 13. Hälytysja hautajaiskellot soivat läpi sinfonian taittuakseen teoksen lopputahdeilla taivaallisesti heliseväksi celestaksi. Runoilija on eksynyt kauppaan ostamaan pelmeneitä ja kohtaa harmaan, huivipäisen armeijan, ”perheidensä suojeluenkelit”, ” jotka ovat kestäneet kaiken ja tulevat kestämään kaiken ”. Kolmannentoista sinfonian libretto ei alkuperäisessäkään muodossa ole varaukseton vastalause tai kahlitsematonta kielenkäyttöä, mutta asioiden sanominen suoraan ei ollut helppoa. Sinfonian osat hahmottuvat rondoiksi, joissa vaihtuvia runoepisodeja sitoo toisiinsa pahaenteisinä toistuvat teemat. Jevtušenkosta tuli 1960-luvun alussa maan virallinen kriittinen runoääni, jota syytettiin myöhemmin opportunismista. Olen jokainen täällä ammuttu lapsi ”. Internationalismiin viitatessaan säveltäjä punnitsee myös asemaansa venäläisenä säveltäjänä, joka on päättänyt pysyä profeettana omalla maallaan. ” Myös Pelot -runosta siivottiin pois maininnat vangitsemisista ilman oikeudenkäyntiä. Hruštšov vetosi viime tingassa säveltäjään ja runoilijaan esityksen peruuttamiseksi. Tulevien esitysten turvaamiseksi Jevtušenko suostui sensuroimaan Babi Jar -runostaan Jeesus-viitteen. Shostakovitsh korottaa äänensä vain lopussa varoittaessaan vähättelemästä naisia. Olen jokainen täällä ammuttu vanhus. Solzhenitsynin romaani Ivan Denisovitšin päivä sai vuonna 1962 Hruštšovilta julkaisuluvan, mutta pian sen jälkeen uudet kiellot astuivat voimaan. Tarkoitusta varten Shostakovitsh poimi Jevtušenkon tuotannosta muita runoja, mutta neljännen osan Pelot laadittiin sävellystä varten, ja käsialan perusteella tekstiä on muotoillut myös Shostakovitsh. Siinä runoilija kokee itsensä juutalaiseksi, joka ” tässä vaellan halki vanhan Egyptin, tässä kuolen naulittuna ristille ”. Karu sointimaailma muistuttaa Musorgskia, jonka Kuoleman laulut ja tanssit Shostakovitsh orkestroi samana vuonna. Käytetyt huumorin lajit ovat mustia, rehevää liioittelua, kireää sardonisuutta ja kevennyksenä säveltäjän vakionumeroihin kuuluva parodinen valssi. Yksi puukenkä lentää Bartókille, joka ivaili ” Leningrad ” -sinfoniaa konsertossaan orkesterille: Huumori-osassa vilahtaa näyte hänen sonaatistaan kahdelle pianolle ja lyömäsoittimille
Pelko ” opetti hiljaiseksi, kun olisi pitänyt huutaa ”. Teoksen ruotimat ongelmat eivät kadonneet Venäjältä Neuvostoliiton romahdettua. Kauneudelle löytyy sijaa vasta finaalin (Ura, Allegretto) aloittavasta lepattavasta huiluduetosta. Mutta kuolemaa he eivät saa… ” (suom. Martti Anhava). Länsimaisella kuulijallakaan ei ole aihetta omahyväisyyteen. R ONDO C LASSIC 10|2022 43 Tauotta käynnistyvän ja samoja aiheita jatkavan neljännen osan (Pelot, Largo-Moderato-Largo-Allegro-Largo) aloittaa atonaalisesti huhuileva tuubasoolo, kätyrin tai kuulustelijan melodia, joka herättää menneiksi luullut pelot. Shostakovitshille ulkoinen menestys viittasi väistämättä petokseen ja valtakoneiston myötäilyyn. Säveltäjä on moraalinen tuomari, joka tuntuu lopussa antavan ehdonalaisen tuomion. Jevtušenko oli kuvitellut loppuun jonkinlaista voitonhymniä, mutta Shostakovitsh halusi vain hiljaisen synninpäästön. Tähtäimessä ovat erityisesti intellektuellit ja luovat henkilöt, jotka myyvät nahkansa totuuden sijasta vallanpitäjille, mammonalle ja menestykselle. Lueteltuaan joitakin keinotekoisilta kaikuvia uusia pelkoja teksti päättyy aiheelliseen pelkoon, ”etten kirjoita täydellä voimallani”. Galilei, Pasteur, Shakespeare ja Tolstoi ( Leo, ei Aleksei, kuten runossa todetaan) ovat esimerkkejä asialleen omistautuneista suurmiehistä, jotka ovat saaneet kärsiä valinnoistaan. Jevtušenko juhlii tekstissään pelkojen kukistamista (” Meitä ei tuhottu tai turmeltu, eikä ole ihme, että Venäjä voitettuaan omat pelkonsa, nyt herättää sitäkin suurempia pelkoja vihollisissaan ”), mutta säveltäjä kietoo mahtipontiset sanat satiirisesti soivaan kumousmarssiin. Babi Jar -sinfonia on venäläinen rippi, joka käy läpi yhteiskunnan huonoa muistia ja edelleen ajankohtaisia kipukohtia. Diktaattoreita enemmän sinfoniassa ovat syytettyinä massojen myötäilijät, ilmiantajat, passiiviset opportunistit ja ”apparatshikit”, jotka mahdollistavat vääryydet. Babyn Jariin saatiin vasta vuonna 1976 virallinen muistomerkki, jota Venäjä kunnioitti viime maaliskuussa raketti-iskulla Ukrainan ”erikoisoperaation” alettua. Hänen käsityksensä taiteilijan tehtävästä tiivistyy viimeisiin sanoihin ” Rakennan oman urani olemalla tekemättä sellaista ”. Osan hyisissä sävelissä soi nimettömien ilmiantojen ja yöllisten koputusten lamaannuttava kauhu. vapaasta maailmasta. Huiluteema toimii myöhemmin pizzicatojousien tanssillisena välikkeenä ja lopussa sordinoituna balsamina, jonka perään celesta ja kellot soivat toivon kalpeana liekkinä. Se muistuttaa toisinaan umpikujaa, josta isä Zosima varoittaa Karamazovin veljeksissä : ” Kyltymättömät torjuvat myös anteeksiannon ajasta aikaan… Oman vihansa tulessa he saavat korventua iankaikkisesti, janota kuolemaa ja olemattomuutta. Ehdonalainen tuomio Venäjän kulttuurihistoriassa riittää marttyyrejä, jotka ovat lunastaneet sanansa ja sävelensä hengellään tai vapaudellaan. Shostakovitshin esikuviin lukeutunut teatterin uudistaja Vsevolod Meyerhold ammuttiin näytösoikeudenkäynnin jälkeen. Shostakovitshin ” Babi Jarin ” viesti on yleispätevä, mutta osoitettu painotetusti maanmiehille ja sivistyneistölle, joka aikaisemmin pystyi näyttämään valoa pimeinäkin aikoina. Pushkin tapettiin järjestetyssä kaksintaistelussa, Dostojevski marssitettiin valeteloituksesta vankeuteen, ja Rimski-Korsakov pidätettiin virastaan. Päätösosan asenne on ironinen ja saa sivumakua puhaltimien pilkallisista huomioista. Kevyesti tanssahtelevan osan hampaissa on oman edun tavoittelu. Stalinin vankileireillä päättivät päivänsä esimerkiksi juutalaiskirjailijat Osip Mandelstam ja Isaak Babel. ?. Babi Jar -sinfonia on venäläinen rippi, joka käy läpi yhteiskunnan huonoa muistia ja edelleen ajankohtaisia kipukohtia. Rotuviha, poliittiseen huumoriin kohdistettu sensuuri ja itsesensuuri, naisten syrjiminen tai itsekäs uraputkiajattelu eivät ole hävinneet nk. Seuraavissa teoksissaan Shostakovitsh löysi edestään kuoleman ilman ylösnousemusta
KANAVAPAIKKA 15 MAINOSTAJA AlfaTV:llä tavoitat viikossa yli miljoona televisionkatsojaa! Pyydä kampanjatarjous: alfatv.fi/mainostajille Maanantaisin klo 19.00.
Kun hän sai laulaa prässäämättä, tulos oli paljon parempi. Tämäkään ei kertonut Valkyyrian tarinasta mitään vaan oli irrallinen lisä. Toistensa tunnistaminen, intohimon herääminen ja kasvaminen orgastiseksi eivät saaneet oikein muuta näyttämöllistä ilmenemismuotoa kuin velttoa lavalla tallustelua. Idea tuntui irralliselta, eikä pappi-Hunding sopinut yhtään roolin raakalaismaiseen kuvaan. Nyt se ei sitä ollut. Tommi Hakala teki toisessa näytöksessä Wotanista normaalia heikomman hahmon, joka luhistui maahan hävittyään kiistan vaimonsa Frickan kanssa. Visuaalisia tehoja silti riitti, sillä Kunttu oli luonut kallionlohkareiden sisältä hehkuvaa ja salamoivaa valoa, ja Brünnhilden kalliota ympäröi katosta laskeutuva, näyttävä tulirengas. © R AL PH LA R M AN N Valkyyrioiden joukko kasaa kuolleiden sankareiden ruumiita. Erityisesti matalille vaskille täytyy antaa kunniamerkki fyysisestikin urheasta suorituksesta. Heti alkusoitossa orkesteri vei kuulijat myrskyn keskelle odottamaan jännityksentäyteistä iltaa. Originellia ja kantavaa ideaa Kelo ei ollut Valkyyriaan keksinyt. On toki kuultu soinnillisesti eheämpää, romanttisempaa ja kultivoidumpaa Wagner-soittoa, mutta Lintu löysi Valkyyriasta monia muita enemmän demoniaa. Toisessa näytöksessä oltiin ylijumala/sotapäällikkö Wotanin komentokeskuksessa, jossa pari sähköttäjää lähettää telegrammeja. Tilalle noussut Hannu Lintu todisti pelot sarjan latistumisesta turhiksi, sillä hän teki Valkyyriasta voimallisesti omanlaisensa ja veti orkesterin mukaansa draamantäyteiseen menoon. Erika Turusen puvustus assosioitui viime vuosisadan puoliväliin, mutta viimeisen näytöksen alun spektaakkelissa, valkyyrioiden ratsastuksessa, hän oli päässyt revittelemään amatsonijoukon soturinpuvuilla, kivääreillä ja hurjilla rintavarustuksilla. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Wagnerin oopperoista tehdään vanhaan tyyliin satumainen, muutamalla realistisella epookkiviitteellä höystetty tarina, mutta ainakin lavatyöskentelyn pitäisi tällöin olla elävästi reagoivaa ja sisäisesti intensiivistä. Kelo ei saanut myöskään kaksossisarusten rakkaustarinaan fyysisesti ilmenevää jännitettä. Hän noukki partituurista uusia yksityiskohtia ja motiivien värityksiä, korosti tummia bassomurinoita ja ärhäköitä aksentteja, hekumoi rakkaudentäyteisillä melodioilla ja venytti tempoja. Taikatuli ympäröi Brünnhilden, Wotan (Tommi Hakala) jättää jäähyväisiä tyttärelleen. Kyllä tähän kohtaukseen yleensä keksitään jo© ST EF AN B R EM ER arviot ESITYKSET KIRJAT CD DVD L O K A K U U N | k tain fyysisempää. © RALPH LARMANN. musiikki vei valkyyrioita Miina-Liisa Värelä Sieglindenä ja Joachmin Bäckström Siegmundina. Kapellimestarikin ehti vaihtua Esa-Pekka Salosen jouduttua lykkäysten vuoksi perumaan tetralogian kolme viisituntista pääosaa. 45 R ONDO C LASSIC 10|2022 ansallisoopperan uuden Valkyyrian suurimpia ilon aiheita tuntui olevan se, että se ylipäätään saatiin lavalle yli kahden vuoden koronakompuroinnin jälkeen. Wotanin raivoamisessa Hakala joutui pinnistelemään, eikä jäähyväisiin Brünnhildelle löytynyt enää herkkyyttä. Rusanen-Kartano välitti hahmonsa kehityksen tottelevaisesta tyttärestä inhimillisen rakkauden kokemiseen, kapinallisuuteen ja nöyryytykseen. Tosin se sopisi paremmin Tristanin ja Isolden rakkausduettoon kuin kyseisen kohtauksen apeuteen. Mutta jälleen: miksi valkyyriat lähinnä laahustivat lavalla. Tähän näytökseen Kunttu oli loihtinut tunnelmallisen valaistuksen, joka siivilöityi katsomoon saakka lehvistön läpi. Kovin wagnerilaista dramaattista instrumenttia ei ole myöskään Brünnhilden osaa laulaneella Johanna Rusanen-Kartanolla, ja ylärekisterissä äänet menivät joskus vähän sinne päin. Hänellä ei kuitenkaan ole Heldenbaritonin kuparista kalsketta eikä matalia ääniä, ja loppua kohti voimat hyytyivät. Mikki Kuntun showareenamaiset spotit valaisivat karua lavastusta, ja ohjaaja Anna Kelo oli tehnyt Hundingin majasta kristityn papin kodin seinällä roikkuvine risteineen. Kelo tuntui yrittäneen alleviivata ylijumalan ja hänen tyttärensä Brünnhilden inhimillisyyttä. Se, mitä näyttämöllä nähtiin, ei oikein vastannut odotuksiin. Hakala sai hahmon itsetilitykseen paljon vivahteita. Jatkossa voisi balanssia vielä hioa ja lisätä hiljaisten kohtien merkityksellisyyttä
Parhaan vaikutelman solisteista teki Miina-Liisa Värelä Sieglinden osassa. Luonteeltaan ne ovat kuitenkin vastakkaisia, edellinen on perinteinen henkilökuva ja jälkimmäinen kokeellinen monitaideteos. Muuten tanssijat toivat näyttämölle Caravaggiota, Medusaa ja muita hahmoja. Taiteen idealismi ja naisten lomasaaren Klovharunin luonto liittyvät toisiinsa: karu ympäristö ja inspiroiva linnunlaulu ovat esillä myös musiikissa. Joachmin Bäckström jäi Siegmundina hänen varjoonsa. Aho on säveltänyt hänelle lyyristä laulutekstuuria. Kahden edellisen suhde alkaa kukoistaa, ja Toven ja Vivican mennyt suhde on vielä jälkimainingeissa. Esityksen kuitenkin pelasti Piia Komsin huikea työ laulaja-soittaja-näyttelijänä. . 46 R ONDO C LASSIC 10|2022 ESITYKSET © M AR K K U PI H LA JA Toisinaan ohjaaja oli laskenut hahmot turhankin tavallisiksi. Tove on oopperassa kyllästynyt muumien taakkaan ja janoaa taiteenteon vapautta. Pieni orkesteri (huilut, klarinetti, sello, Tove Janssonin (Elli Vallinoja) ja Tuulikki Pietilän (Ann-Marie Heino) onni kukoistaa. Hänen äänensä on kasvanut muhkeasti resonoivaksi ja laaja-alaiseksi Wagner-sopraanoksi, jossa on aineksia myös Brünnhildeen ja Isoldeen. Maiju Vaahtoluoto otti niistä kaiken irti. Nyt moneen suuntaan viittaavat ideat Narkissos ja Medusa -myytteineen ja taiteilija Caravaggion kohtaloineen eivät löytäneet hahmoaan teatteriesityksen runkona. Osaavan dramaturgin avusta molemmat olisivat hyötyneet. Ensimmäisessä näytöksessä hän välitti hyvin kaaren veljensä tunnistamisesta rakkauden hehkuun, vaikka ensi-illassa se jäikin vaille orgastista kulminaatiotaan. Matti Turunen teki mureine bassoineen Hundingin roolin asiallisesti, ja tarvittavaa demoniaa hän saanee hahmoonsa lisää kokemuksen ja hyvien ohjaajien kautta. Draamallis-musiikillisessa luonnehdinnassa Tuulikki ( Ann-Marie Heino) jää näiden kahden varjoon, kolmanneksi pyöräksi, jonka rinnalla Tove kuitenkin löytää rauhan. Hahmonakin hän jäi estoiseksi. Taiteilijoiden piirroksetkin soivat. En hahmottanut, miksi hänet oli istutettu toisessa näytöksessä buddhalaisiin rukousasentoihin. Rooli saa diivamaisia piirteitä, ja hänen osuutensa on vokaalisesti monipuolinen puheineen ja hyräilyineen. Heta Ahon säveltämä ja Mirva Koivukankaan kirjoittama Tove J lähtee kiinnostavasta asetelmasta, Tove Janssonin, Tuulikki Pietilän ja Vivica Bandlerin välisestä mustasukkaisuusdraamasta. antiikin tekstejä, mutta niistä ei paljoa irronnut. Säveltäjä Paola Livorsi ja visuaalisesta ilmeestä vastannut taiteilija Sara Orava olisivat kaivanneet apua libreton laatimisessa ja dramaturgiassa. Heta Ahon partituuri on täynnä tarkkaa tapahtumien ja tunteiden luonnehdintaa. naisten tunteita ja myyttien pyörrettä harppu, lyömäsoittimet) taipuu moneen, ja muusikoiden osuudet ovat niin yksilöllisiä, että ne ovat melkein oopperarooleja tai niiden alter egoja. Livorsi oli säveltänyt hänelle ikään kuin kiteytyksen modernin vokaalitekniikan mahdollisuuksista mielikuvituksellisine ääntelyineen, kirkumisineen ja ähkymisineen, joissa oli usein absurdi vire. Vivica yrittää saada Tovea palaamaan kaupungin teatterimaailmaan. Libretto etenee kuitenkin hieman tasapaksulla dialogilla, eikä siihen synny sellaista dramaturgiaa, joka soisi jännitteet musiikin ja tekstin välillä. Valkyyrian keskeinen kohtaus on toisen näytöksen Todesverkündigung, jossa Brünnhilde ilmoittaa Siegmundille tulevasta kuolemasta. Koreografiasta vastannut Milla Eloranta tosin sai niiden tanssirytmeistä konkretiaa käsiinsä tamburiineja myöten. Kansallisoopperan edellisessä, Götz Friedrichin ohjaamassa Ringissä kohtaus oli taianomainen, kuin henki olisi laskeutunut maan päälle, aluksi vain keihään kärki valaisten. Toisen näytöksen epätoivoisissa repliikeissä Värelä sai näyttää kaikki voimansa, ja hän loi hahmoonsa raastavaa intensiteettiä. Reetta Haavisto, Jenni Hietala, My Johansson, Maria Turunen, Monika-Evelin Liiv, Merja Mäkelä ja Anna Danik olivat näyttävästi laulava valkyyrioiden joukko, joiden huudoista ei puuttunut niin teatraalista uhoa kuin huumoriakaan. HARRI KUUSISAARI H. Käsittelytapa on hienovarainen, sensaatiomaisuutta on vältetty. Hänenkin äänensä on sangen lyyrinen Wagneriin. . Ville Saukkosen ohjaus osui silti nappiin henkilöihin keskittyessään, ja Aliisa Neige Barrière piti musiikin langat hyvin käsissään. HARRI KUUSISAARI elsingin oopperakesän kantaesityksiä Tove J ja Medusa yhdistää pienimuotoisuus: ne kestävät tunnin ja työllistävät montussa vain pienen kamariyhtyeen. Taaskin irrallinen idea. Libreton aineksina oli mm. Niina Keitel otti moraalin vartija Fickana myös aistilliset keinot käyttöön. Sen lisäksi hän yhdisti lauluun sellon ääressä virtuoosista soitinteatteria. Hänellä on kauniisti soiva, tiivis tenori, josta kuitenkin puuttuu wagneriaaninen vuolaus. Sara Oravan upeat taideteokset olivat osa kunnianhimoista kudelmaa. Medusa on syntynyt tekijätiimin taiteidenvälisen yhdistelyn ideoista. Elli Vallinoja tavoitti Tovena hyvin niin onnen kuin ristiriidat. Nyt Brünnhilde vain tallustaa paikalle kivääreineen kuin kuka tahansa metsästäjätyttö. Uskomaton suoritus! Hulluuden rajoilla liikkuvan vokaaliannin ohessa pienen soittajiston rooli oli yllättävän lakoninen, eivätkä Gesualdon musiikin lainat oikein yhdistyneet kokonaisuuteen
Lapin kamariorkesteri, joht. Saatuaan idean oopperaan yhdessä tuottaja-toimittaja Olli Tiuraniemen kanssa pyysi libretisti Sami Parkkinen säveltäjäksi Tapio Tuomelaa, jonka kanssa hän oli aiemmin työskennellyt Neljäntienristeys-oopperan parissa. John Storgårds. Heidän edustajansa ( Hannu Niemelä, Aki Alamikkotervo, Jouni Kokora, Nicholas Söderlund sekä toisinaan myös Kaari-ensemblen laulajista koostuva kuoro) lähtevät joukolla Helsinkiin ja oikeusministeriöön kansalaistottelemattomuuden merkeissä, tavoitteenaan majailla ministeriössä, kunnes korvausasia tulee käsitellyksi. Väliajalla selvisi, että vieressäni istuivat niin eräs karvalakkilähetystön oikeista osallistujista kuin tosielämän Reinon tytär Helena Tiuraniemi. Samanaikaisessa toisessa juonihaarassa entinen kalastaja Reino ( Ville Rusanen) hautoo itsemurhaa jokeen hukuttautumalla, kunnes kohtaa haamuna hänelle ilmestyvän Piijan ( Hanna Rantala), jonka elämä luisui aikanaan kurimukseen hänen jouduttuaan nuorena maat lunastamaan tulleen ministerin hyväksikäyttämäksi. Oopperan komediallinen puoli lähestyi liikaa kesäteatterimaisuutta yksilöinä melko ohuiksi hahmoiksi jäävien lähetystön miesten kohtauksissa sekä ministerikolmikko Paavo Väyrysen ( Markus Nieminen), Johannes Virolaisen ( Tuomas Miettola) ja Christoffer Taxellin ( Veikko Vallinoja) balettihameisessa, farssiksi kääntyvässä satiirissa. Pohjoisen suuren kulttuuriponnistuksen ohjaajaksi valikoitui konkari Erik Söderblom. R ONDO C LASSIC 10|2022 47 ESITYKSET | Karvalakkiooppera löysi traagisen koskettavuuden ”k arvalakkiooppera” oli termi, jolla nuorempi säveltäjäsukupolvi kutsui 1970ja -80-luvuilla Aulis Sallisen ja Joonas Kokkosen kaltaisten säveltäjien oopperoita kotimaisine historiallisine aiheineen. Ovela kirjaimellinen omiminen on nyt tapahtunut Kemijoen kulttuurituki ry:n tuottaman Karvalakkioopperan myötä. Tämä yhteys tositapahtumiin toi etenkin oopperan viimeiseen kolmannekseen koskettavan katarttisen vereslihan, jossa tarinan laajojen kaarten trauma ja traagisuus peittää alleen lähetystön (ainakin osittaisen) onnistumisen tavoitteessaan. Tuomelan hienosti soiva moderni sävelkieli väritti vahvimmin juuri inhimillisiä vääryyksiä ja menetyksiä, joiden tulkkeina Rusanen ja Rantala tekivät oopperan vaikuttavimmat roolit. Alusvaatteissaan kulkeva vanhuudenhöperö presidentti Kekkonen ( Samuli Takkula) oli Piijan taustakertomuksen myötä jo ensi kertaa lavalle ilmestyessään väritetty kunnon paskiaiseksi; poliittisen historian kuvainraasto oli radikaalimpaa kuin Keskustan vankalta tukiseudulta tulevalta oopperalta olisi osannut odottaa. Suurin osa oopperan näytöksistä esitettiin Rovaniemellä, ja näkökulma oli voimakkaan lappilainen. Kysyn näytöksen jälkeen Tiuraniemeltä, onko Piijan hahmolla ollut vastinkappale tosielämässä – tuodaanko tässä Kekkosen luurankoja kaapista. Historialliseen tositapahtumaan pohjaava ooppera perustuu niin arkistoaineistoon kuin aikalaisten kertomuksiin, mutta libretto ja ohjaus vievät otetta dokumentaarisesta suunnasta kohti satua, satiiria ja maagista realismia. Diskanttikuoro Kaari-ensemble vahvistaa Lapin kamariorkesterin sointia joukkoroolejaan vaihtaen; kansioiden käyttö suurimmassa osassa kuoron laulukohtauksia jää harmittamaan. Piijan ohella ainoa naissolistirooli oli Reinon vaimolla Eevillä ( Mari Palo), jonka rooli oli käsikirjoitettu harmittavan passiiviseksi; en epäile, etteikö Palo olisi ottanut hyvin haltuun myös moniulotteisemman hahmon. Reino (Ville Rusanen) työstää traumojaan edesmenneen Piijan (Hanna Rantala) henkiolennon kanssa.. . Vaivaannuttavin kohtaus oli kuitenkin helsinkiläisten duunarien tuki-rap karvalakkimiehille, joka päätyi alleviivaamaan sitä, kuinka vieras hiphop-kulttuuri vaikutti olevan jokaiselle kohtauksen tekijälle. Musiikki Tapio Tuomela, libretto Sami Parkkinen (Olli Tiuraniemen kokoaman materiaalin pohjalta), ohjaus Erik Söderblom. Koomisten elementtien rinnalla teoksessa kulki kuitenkin myös paljon onnistuneempi tragedia hienovaraisine psykologisine projisointeineen ja taianomaisine symbolismeineen. SANTERI KAIPIAINEN © KAISA SIRÉN Karvalakkiooppera, Kansallisoopperan Alminsali 10.9.2022. ”Jos kysytään tekijöiden virallista kantaa, niin tarina on fiktiota”, Tiuraniemi vastaa monitulkintaisesti. Juoniasetelma on suurin piirtein seuraava: Kemijoen kalastajat ovat menettäneet elinkeinonsa, identiteettinsä ja kunniansa ja tuntevat tulleensa valtiovallan pettämiksi, kun lohirikas joki tuli padotuksi 1940-luvun lopulta alkaen
Siksi se on myös niin koskettava. Oikeastaan kahden teatterin musikaalituotantojen yhteiset nimittäjät löytyvät Pariisista ja Venäjältä. Venäjä koettaa sabotoida sitäkin. Pienehkö orkesteri saa satsista irti sen mitä pitääkin, hivelevät meMolempien Tampereen teattereiden uutuusmusikaalit ovat yllättävän ajankohtaisia. Tanssiryhmä tekee suurenmoista työtä kautta linjan, Pirjo Liiri-Majavan loistokkaiden pukujen seurana. Tampereen Teatteri tekee sen sadun keinoin, Anastasia-animaatiosta muokatun Broadway-musikaalin vaunuilla, ja Tampereen Työväen Teatteri puksuttaa Pariisiin maailmannäyttelyn siivellä, kultakauden taiteilijoiden voimalla. Ne saavat miettimään, miten Venäjän kanssa voi pärjätä. Käsikirjoitus on kekseliään koominen, joten syviä luonnerooleja ei tässä nyt olla tekemässä. Mikä tyyppien kokoelma! Anastasia-musikaalin rooleihin on saatu oivat tyypit, kiitos ohjaaja Samuel Harjanteen tästäkin valinnasta. Mutta se, mitä tehdään, taittuu kirkkaaseen muotoon. TTT:n Momentumissa talon vahvat ja pitkäaikaiset dramaturgi ja sanoittaja Sirkku Peltola ja Heikki Salo etsivät maailmannäyttelyyn menijöiden motiiveja ja sitä suomalaista mielenmaisemaa, joka sai ylittämään itsensä. ESITYKSET. Joutsenlampi-baletin tähtihetkien limittäminen musikaalin pääteemaan onnistuu dramaturgisestikin aivan mainiosti. Viimeisen keisariperheen toiseksi nuorin tytär jää legendoissa eloon ja ponnistaa vallankumouksen jälkeen keplottelijaemigranttien kyydillä Pariisiin. Ville Vallgrenin (Martti Suosalo) ateljeessa patsaatkin heräävät eloon. Projisointiharso siirtokuvineen, paikalle hulmahtavine ja katoavine puineen, junineen ja maisemineen sulaa silmissä kuin hattara suussa. Silloin päätettiin, minkälainen kansakunta Suomesta tulisi. Siksi maailmannäyttelyyn kootaan paviljonkia henkisen Suomen pienoismalliksi. 48 R ONDO C LASSIC 10|2022 isoa vasaraa ja prinsessasatua t ampere katsoo pääteattereissaan nyt 1900-luvun alkuun. Tätä on lavan taika! Marjatta Kuivaston idea leijumaan pyrkivästä maisemasta on juuri tähän satuun sopiva. Anastasia-musikaalin visuaalinen kehys on Tampereen teatterihistorian oivaltavimpia. Jos valkoinen, kulta ja hopea saavat vielä tätä kauniimpaa ja elegantimpaa seuraa jalannostoista ja kättenojennuksista, niin kertokaa. Piltzin näkemys on selkeästi teatterinomainen, aavistuksen hapuileva ja kiukkuinen kannanotto elämän epävarmuuteen. Anastasia saa puolestaan pohtimaan venäläisen mielenmaiseman keikahdusta keisaria palvovasta Bysantista politrukkien temmellyskentäksi, jossa vanha valta on ottanut vain uuden univormun. Ville Majamaan ja Kaisa Helan keski-äkäinen lempi leimahtaa pariisilaisella klubilla uuteen emigranttiuden kuohuun, poissa sosialismin rautakorkojen tympeästä painostuksesta. TTT:n Momentumissa eletään 1900-tasalukua. Sinikka Sokka tekee isoäidistä ironiaa tihkuvan, kaiken nähneen mondeenin, jota enää tavat ja etiketti pitävät pystyssä. Putin pelkää kuollakseen sinetöimänsä uussosialistisen mahdin ja valvontajärjestelmän kaatumista ja tukeutuu ortodoksiseen kirkkoon ja myrkytyksiin. Pia Piltzin roolityössä ei jäljitellä ihanan animaation (1997) Anastasiaa, jonka tulkitsi suomenkielisessä versiossa veret seisauttavasti Petra Karjalainen. Ja ne tanssit. Petrus Kähkösen Dimitri, huijarina ansioitunut ja empaattiseksi tueksi päätyvä veijari Leningradin kujilta luo ympärilleen pehmeää rauhaa ja millä äänellä! Shrekin ja Quasimodo-kellonsoittajan viirien lisäksi kokoelma karttui nyt kavaljeerilla. Majamaa ja Hela antavat oman persoonansa loistaa ja kieppua tilannehuumoria, pusutellen ja tanssahdellen. Suomi on osa Venäjää, ja ainut tapa heittää Venäjän Bobrikoffin malka silmästä on vakuuttaa muu maailma suomalaisen kulttuurin omavoimaisuudesta. Ja ääni on Sokkaa
Musiikin värimaailma ei minun korvilleni nyt kirkastunut, johtuneeko kompressoidusta miksauksesta vai melodisten aiheiden toisteisuudesta. Esityksen alku ottaa tämän kaiken tavattoman vakavasti. Juhlitaan 120-vuotiasta työväenteatteria, sitä toista kansallisnäyttämöä. Isolla vasaralla jylmätään tahtia, ja laulu pauhaa. Vain kisa luo tasoa. Silloin pitää juhlia äänekkäästi. Eeva Kontun sävellykset ja ensemblenä toteutetut sovitukset ja Tony Sikströmin johtama orkesteri hallitsevat musikaalin perussävyjä, niin kuin kuuluukin. Venäjän johdon nykyinen raakalaismaisuus on sitä, mihin eräässä musikaalin repliikeistä ovelasti viitataan: se tuomitsee koko maan elinkautiseen. HYVINKÄÄN ORKESTERI 60! TI 22.11. Iloa ja valoa sanoitukset hokevatkin uuvuttamiseen asti. syntymäpäiväkakkukahvitarjoilun hyvinkaanorkesteri.fi MARRASKLASSIKKO. . Kohtausten hienovarainen kannattelu ydinrepliikeillä, latauksen kehittely, keveys, aito huumori, kaikki tämä loistaa poissaolollaan. Ville Vallgren, jota Martti Suosalo tuttuine kujeineen tulkitsee, purkautuu ateljeessaan seuranaan Havis Amanda. Tätä Emilia Keskivinkan tulkitsema nuori Verna tuli Pariisista hakemaan. Leijonan kidassa TTT:n Momentum on kova paikka. Aikakauden omista piirroksista ja valokuvista Lindholm on poiminut kuvastoa itselleen ja kasvattanut kavalkadin Pariisin terässiltojen rytmittäjäksi, ja taas, Eiffel-torni maamerkeistä vahvimpana. Vernan ja Saska Pulkkisen herkästi tulkitseman Eliaksen rakkaustarina jonkinlaisena aatteellisena sidoksena on vähän kömpelö, niin dramaattisesti kuin se päättyykin. Suurissa patsasajoissa projisointeina on tenhoa, elävien patsaiden tansseissa lumoa. Anastasia on kuin pakolainen, identiteettiä vailla ja juureton, jota niin moni haluaa käyttää hyväkseen. Kun päästään toiselle puoliajalle, ollaan kuin toisessa esityksessä. Jotakin tässä on hämärtynyt tekijöiltä. Mutta mistä Momentum lopulta kertoo, mitä se haluaa kertoa juuri meille, vuoden 2022 suomalaisille. Venäläisyys ei ole juuri nyt huudossa, mutta kulttuuriin ja taiteeseen itärajan takaa on tullut käsittämätön määrä klassikkoja. On hirveä hätä todistaa, että tämä on MOMENTUM, se oikea hetki. ANNE VÄLINORO Anastasia (Pia Piltz) ja isoäitiyttä kaipaavaa keisarinnaäiti (Sinikka Sokka) etsivät totuutta Pariisissa. Syntyy rasittavan deklamoivaa, uuvuttavaa vakuuttelua, julistusta ja niitä alleviivaavia tansseja. Vuoden 1900 rohkeudesta, taidosta ja ilosta. KLO 19, HYVINKÄÄSALI kapellimestari Tuomas Pirilä Tami Pohjola, viulu Aino Tenkanen: Uusi teos (ke.) Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 César Franck: Sinfonia d-molli Liput palvelupalkkioineen 28 € / 22 € / 13 € sis. ESITYKSET R ONDO C LASSIC 10|2022 49 | © HEIKKI JÄRVINEN lodiat, Once Upon a December tunnetuimpana, helisevät kevyinä ja läpikuultavina, tanssilliset osuudet muhevina ja rytmisesti täsmällisina kapellimestari Marko Hilpon johdolla. Käsikirjoitus on oikealla asialla, muistuttamassa isosta kulttuuriteosta Suomen eteen. On taas kerran huikattava kiitos vuosisadan alun päättäjille: Hienoa, että saitte Tampereelle aikaiseksi kaksi kilpailevaa teatteritaloa. Musikaaliversiossa pääpaino on itsestään ja maastaan vieraantuneen yksilön kuvauksessa. Pariisin näyt ovat lavastaja Hannu Lindholmin juhlavuoden ensyklopedinen kattaus suurelle näyttämölle. Kaikkea tätä saa Anastasia pohtimaan
Säveltäjä asemoi estetiikkansa lähelle Debussyn lyyrisen draaman ideaalia, jota tämä peilaa Pelléas ja Mélisandessa. Syyskuussa San Franciscon oopperassa kantaesityksenä saanut Antony and Cleopatra on immersiivinen näkemys William Shakespearen vuonna 1606 kirjoittamasta samannimisestä näytelmästä. Libretossa on myös näytelmän ulkopuolista materiaalia niin Plutarkokselta kuin Vergiliukseltakin. Säveltäjä on itse muokannut Shakespearen viisinäytöksisen alkuperäistekstin kaksinäytöksiseksi oopperaksi apunaan ohjaaja Pulitzer ja dramaturgi Lucia Scheckner. Tämän ytimen ympärille kietoutuu kehyskertomus imperiumin synnystä; Caesarin hurmoshenkisestä maailmanrauhan visiosta joka on tuomittu vajoamaan totalitarismiin. Yli 500-sivuisessa partituurissa on klassikon ainekset, ja se lienee säveltäjänsä kaikkein monikerroksisin teos. Politiikkaa ja yksityiselämää Adamsin aiempien näyttämöteosten konteksissa Antony and Cleopatra kutoo yhteen niin The Death of Klinghofferin (1989–90) ja Doctor Atomicin (2004–05) ajankohtaisuutta, The Gospel According to the Other Maryn (2010–12) arkaaisuutta kuin A Flowering Treen (2005–06) välittömyyttäkin. Pohjimmiltaan Antony and Cleopatrassa on kyse kahden erityislaatuisen ihmisen syvästä mutta perin juurin dysfunktionaalisesta suhteesta sekä siitä, kuinka heidän yksityiselämänsä jäävät poliittisten roolien jalkoihin ja toisinpäin. Oopperan tarinaa on kertomassa suurenmoinen solistikaarti. Solistit on hienovaraisesti mikitetty, joten he voivat laulaa pehmeämmin ja ketterämmin kuin tavallisesti, vaikka alla soisivatkin ison orkesterin massat. Eun Sun Kimin taiten luotsaamalla orkesterilla ja kuorolla on yhtä olennainen asema kerronnan kuohujen alkulähteenä. Sopraano Amina Edris ja bassobaritoni Gerland Finley Antony and Cleopatran ensi-illassa.. Epäonnistuessaan Antoniuksen ja Kleopatran välisen siteen katkaisemisessa Caesar ajaa Rooman törmäyskurssille Egyptin kanssa, turmellen siten oman valtioihanteensa. Lopputuloksena on ajaton rakkaustarina, jota ympäröi myrskyisä poliittinen narratiivi. 50 R ONDO C LASSIC 10|2022 ESITYKSET antony ja cleopatrassa on klassikon ainekset o n selvää, että säveltäjä John Adamsilla on yhä hihassaan ässä jos toinenkin, mutta siitä huolimatta hänen uusi oopperansa Antony and Cleopatra tuntuu olevan jonkilainen musiikillinen yhteenveto. Kaikkiaan Antony and Cleopatran vokaali-ilmaisu pohjautuu kielen ominaisrytmiikkaan ja säkeiden luontaisiin, puheenkaltaisiin melodiakulkuihin. Toki siinä missä Debussy sävelsi Maeterlinckin näytelmän repliikit jotakuinkin sellaisenaan, Adams sallii itselleen vapauden pysähtyä toistamaan tärkeimpiä säkeitä ja koristelemaan laululinjaa melismaattisesti kerronnan sitä edellyttäessä. Ainakin jälkiviisaana voi olla havaitsevinaan säveltäjän monien aiempien teosten viettävän kohti hänen uusimpaansa. Musiikki on vetoavan puhuttelevaa, samoin kuin Elkhanah Pulitzerin näyttämöohjaus. Orkestraalista kerrontaa Soitinmateriaali on Adamsin partituurissa yhtä lailla olennaisessa asemassa kuin laulajien stemmatAntoniuksen kuolinkohtaus
Montussa soittaa iso orkesteri kaksine harppuineen ja huomattavine lyömäsoittimistoineen. JARI KALLIO KUVAT © CORY WEAVER / SAN FRANCISCO OPERA Tenori Paul Appleby ja San Franciscon oopperakuoro Antony and Cleopatran ensi-illassa.. Mukana on yksi orkesterinumero, ensimmäisen näytöksen Newsreel-välisoitto, jossa Adams hakeutuu hetkeksi takaisin varhaisteostensa minimalismin pariin. Perspektiiviä vaihdellaan alituisesti; välillä tarinaa kuljettavat solistit, välillä taas orkesteri. Elokuvamusiikinomainen katkelma toimii tehokeinona erinomaisesti. Mukana on niin Bill Morrisonin muokkaamaa autenttista filmimateriaalia kuin Constance Hoffmannin ajan fasistista muotia kierrättävää pukusuunnitteluakin. . Psykologisella tasolla, sikäli kuin se on eriteltävissä irrallaan itse ilmaisusta, Edris rakentaa huikean emotionaalisen jatkumon, huolehtien samalla artikulaation kirkkaudesta ja täsmällisyydestä esimerkillisellä omistautuneisuudella. Seitsemän San Franciscon -esityksensä jälkeen ooppera matkaa seuraavaksi Barcelonan Gran Teatre del Liceuun, jossa se saa Euroopan ensi-iltansa säveltäjän johdolla melko tarkkaan vuoden kuluttua. Cimbalom intergroituu tiiviisti muuhun lyömäsoittimistoon erityisesti laajoissa duetoissa patarumpujen ja celestan kanssa. Esimerkiksi ensimmäisen näytöksen unenomaisessa toisessa kohtauksessa Kleopatran kauneudesta laulaa bassobaritoni Alfred Walkerin tulkitsema Antoniuksen ystävä Enobarius, mutta varsinainen kerronta kulkee orkesteriäänissä: harppujen ja lyömäsoitinten kellomaisessa udussa, jousten virtaavissa pulsseissa ja puupuhallinten koristeellisissa repliikeissä. Orkesteriaparaattiaan Adams käyttää mielikuvituksekkaasti hienovireisestä jousisatsista hehkuviin tutti-jaksoihin. Heidän duetoissaan aistillisuus ja valtapelit kietoutuvat vääjäämättä yhteen, pohjustaen kummankin kuolinkohtauksen purevuutta. Sivurooleja oopperassa on kaikkiaan yhdeksän. Tärkeää sanottavaa riittää niin tuuballe kuin kongeillekin. Pulitzerin ohjauksessa heidän tarinansa kerrotaan Art Deco -henkisin kuvin, joissa kimmeltää Hollywoodin kulta-ajan tarunhohteinen loiste. Kun Appleby laulaa toisen näytöksen huipentavassa kuorokohtauksessa profetiaansa maailmanrauhasta hurraavan kansalaiskuoron säestämänä, yhteydet 2000-luvun alun visioihin sosiaalisen median alustojen autuaaksitekevästä voimasta käyvät pelottavan ilmeisiksi. Samainen kohtaus tuo oopperan orkesteriin mukaan myös cimbalomin, josta tulee sittemmin keskeinen sointivärin ja tunnelman luoja. Yhdessä Edris ja Finley rakentavat ilmaisuasteikon, jonka puitteissa hellyys ja rappio, kiintymys ja kostonhimo sekä katkeruus ja jäytävä suru piirtyvät tarkasti. Vastakohtana elokuvamaiselle pääparille Caesarin näyttämöä hallitsee Mussolinin Italian kuvasto. Syvimmät ristiriidat juontavat juurensa kuitenkin Paul Applebyn mestarillisesti tulkitsemaan Caesar Augustukseen, jonka näyttämöpersoonassa sekoittuvat messiaaniset ihanteet ja banaali reaalipolitiikka. Gerald Finleyn Antonius on moni-ilmeinen hahmo, jonka ristiriitaisuudet peilautuvat vokaali-ilmaisussa oivaltavasti. Kuoron Adams ja Pulitzer marssittavat näyttämölle ensimmäisen kerran vasta ensimmäisen näytöksen päättävässä taistelukohtauksessa, jossa Antonius kärsii käänteentekevän tappion Caesarin laivastolle. Kuoro-osuuden kulminaatiopisteenä toimii toisen näytöksen vox populi -kohtauksen massapsykologia, joka muodostaa Caesarin sanoille kylmäävän kaikupohjan. Adamsin oopperassa Caesar ei kuitenkaan pelkisty mustavalkoiseksi Il Duce -toisinnoksi, vaan hänen lapsenomaisessa tosikkoudessaan on myös aimo annos Mark Zuckerbergia. Ympyrän kehä täydentyy, kun Antony and Cleopatra palaa Atlantin taaksen New Yorkin Metropolitanille vuonna 2025. R ONDO C LASSIC 10|2022 51 ESITYKSET kin. Tämä ensiarvoisen tärkeä stemma on uskottu Chester Englanderille. Amina Edrisin roolityö Kleopatrana on aseistariisuva, olipa sitten kyse ilmaisuasteikosta, nyansseista tai yksinkertaisesti laululinjan puhtaudesta
Matka käynnistyy Edo de Waartin johtamalla San Franciscon sinfoniaorkesterin ikonisella Harmonielehren (1985) ensilevytyksellä. Vuonna 1986 niin ikään San Franciscossa tehty toinen Nonesuch-albumi puolestaan tarjoaa edelleen ylittämättömät tulkinnat Tromba Lontana (1986) ja Short Ride in a Fast Machine (1986) -orkesterifanfaareista, joiden kimmeltävät soinnit hakevat vertaistaan. Juuri sai kantaesityksensä hänen uusi oopperansa Antony and Cleopatra San Franciscossa. Tarkkakorvainen kuulija huomaa myös säveltäjän muokkaukset teoksen päätökseen. Adamsin oopperoiden ja oratorioiden ystäviä hemmotellaan oikein kunnolla Nixon in Chinan (1987) ensilevytyksestä ja vuoden 2011 Met-videotallenteesta aina Doctor Atomicin (2004–05) studiolevytykseen (!) saakka. Adamsin kenties vaikuttavin teos, draamallisen sinfonian asuun puettu toinen viulukonsertto Scheherazade.2 (2014) kuullaan Josefowiczin hurjana tulkintana Robertsonin ja St. Yhdessä nämä muodostavat verrattoman läpileikkauksen Adamsin tuotantoon, vertautuen painoarvoltaan Columbian legendaariseen Stravinsky-levytysprojektiin. Kuukausien umpikujan jälkeisessä luovassa ryöpyssä syntynyt kolmiosainen sinfonia on säilyttänyt asemansa säveltäjänsä suosituimpien teosten joukossa, eikä ihme, sillä sen vaikuttava sointiavaruus inspiroi kuulijaansa kerta toisensa jälkeen. Lawrence -jousikvartetille ja Michael Tilson Thomasin johtamalle SFSO:lle. Mainitsemisen arvoinen on myös oivallinen Beethoven-kunnianosoitus Absolute Jest (2011) St. Vahvat levytykset tekevät kummallekin kunniaa, olkoonkin, että jälkimmäisen nyanssit tulevat vielä hiotummin esiin Sir Simon Rattlen vuonna 2017 johtamassa konserttiesityksessä, jonka löytyy BPh Recordsin valikoimista. Ehkäpä omaperäisin Adamsin konsertoista on kuitenkin The Dharma at Big Sur (2003) sähköviululle ja orkesterille, jonka mikrotonaalisesti väritetyt tilan ja ajan sulaumat saavat Tracy Silvermanilta ja säveltäjän johtamalta BBC:n sinfoniaorkesterilta lumoavan soivan asun. Näistä nyt ensi kertaa levyllä julkaistu Scratchband (1996/1997) on mitä mainioin yhtyekappale, joka on veistetty samasta puusta kuin kujeileva Grand Pianola Music (1982), joka löytyy laatikosta kahteenkin kertaan. Toisiaan peilaavat jouluja pääsiäisoratoriot El Niño (1999–2000) ja The Gospel According to the Other Mary (2012) kuuluvat säveltäjän kekseliäimpien teosten joukkoon. Adamsin oma ote on (hyvällä tavalla) viipyilevämpi, jolloin orkesterin sointi ehtii kasvaa täyteen syvyyteensä. Ensimmäinen jousikvartetto (2008) on niin ikään ohittamaton taidonnäyte. Nonesuchin laajasta kattauksesta puuttuvat vielä kaksi viimeisintä oopperaa sekä muutama pienimuotoisempi teos. Muita orkesterikatalogin virstanpylväitä ovat Esa-Pekka Salosen ja Los Angelesin filharmonikoiden vahva näkemys syvämietteisestä Naive and Sentimental Music (1997– 98) -sinfoniasta sekä David Robertsonin ja St. Nonesuchin paketoima kokoelma tarjoaa kuulijalleen valtavan määrän musiikkia säveltäjän itsensä johtamina tai valvomina taltiointeina. 52 R ONDO C LASSIC 10|2022 CD adamsin tuotanto komeassa paketissa KUUKAUDEN CD John Adams: Collected Works. Kaikkiaan kokoelma tarjoaa kuitenkin vertaansa vailla olevan aikajanan Adamsin taiteellisen kasvun eri vaiheisiin mieleenpainuvien levytysten muodossa. Nonesuch 7559793229 (2022), 40 levyä. Teoksen laajan cimbalom-osuuden soittaa taidokkaasti Adamsin luotettu solisti Chester Englander. Louisin sinfoniaorkesterin herkullisen tummanpuhuva tulkinta City Noirista (2009), John Adamsin säveltäjänura alkaa olla lakipisteessään. Harmonielehreen palataan myös viimeisellä levyllä, jolla se kuullaan säveltäjän johdolla Berliinin filharmonikoiden esittämänä vuonna 2016 tehdyllä hienolla tallenteella. Soivaa pakettia taustoittaa hieno esseekokoelma. Louisin orkesterin kanssa. Viimeksi mainittu on peräisin huhtikuulta 2017, jolloin baritoni Gerald Finleyn ja sopraano Julia Bullockin tähdittämä solistikaarti yhdessä säveltäjän johtamien BBC:n orkesterin ja kuoron kanssa viettivät kuusi päivää studiossa tallentaen valtavan monikerroksisen partituurin huolella ja voimalla ennen Barbicanin konserttiesitystä. Levytyksillä on täten erityinen auktoriteettiasema, vaikka varteenotettavaa tarjontaa löytyy luonnollisesti myös kokoelman ulkopuolelta. Kaikki Adamsin tähän mennessä säveltämät konsertot ovat ehtineet kokoelmaan mukaan alkaen vuoden 1993 viulukonsertosta, josta kuullaan kaksikin hienoa ja perin juurin erilaista levytystä, solisteinaan Gidon Kremer ja Leila Josefowicz. . Konserttosarjan uusin tulokas, piruillen svengaava Must the Devil Have All the Good Tunes. (2018) on lainattu DG:n katalogista Yuja Wangin, LA Philin ja Gustavo Dudamelin roihuavana esityksenä, jota ei ole ollut aiemmin saatavilla cd-formaatissa. John Adamsin 75-vuotisjuhlien kunniaksi Nonesuch Records on tehnyt melkoisen kulttuuriteon julkaistessaan säveltäjän jokseenkin koko taltioidun tuotannon neljänkymmenen levyn huikeana laatikkona. Sen kansien suojista löytyvät kaikki Nonesuchin omat julkaisut aina 1980-luvun puolivälistä saakka sekä viisi Deutsche Grammophonilta, San Franciscon sinfoniaorkesterilta ja Berliinin filharmonikoilta lisensoitua albumia. JARI KALLIO. jazz-sinfoniasta, jonka saksofonisolistina kuullaan taiturimaista Timothy McAllisteria. . Pienempien kokoonpanojen teosten joukosta löytyy monia helmiä
Sinfoniat nro 10–16 syntyivät 1970-luvulla Petterssonin vierailtua kuoleman porteilla. Yksiosainen rakenne on samalla tavoin sinfoninen, mutta sooloääni tuo siihen omakohtaisen ja orkesterin kanssa jännitettä luovan elementin. ANTTI HÄYRYNEN LIPUT Campus Allegro Infopoint Puh. 2022 K AMARIMUSIIKKIA PIE TARSA ARESSA TAITE E LLINE N JOHTA JA Anna-Maria Helsing VUODE N SÄVE LTÄ JÄT Anna Thorvaldsdottir & Johan Ullén V U O D EN T EEMA Jumalat ja jumalattaret Muutokset mahdollisia. . Concerto Copenhagen, johtajana Lars Ulrik Mortensen. Teos saattoi jäädä Petterssonin kuollessa vaille viimeistelyä, mutta tässä yhteydessä se kuulostaa moniulotteisemmalta kuin edeltävä sinfonia. . Laajemmin sen voi mieltää nostalgiseksi tutkielmaksi maallisen vaelluksen kauneudesta ja rajallisuudesta. . Soitossa yhdistyvät tarkkuus ja intohimo, joita voi ihailla avausnumerossa tai Von der Schönheit -laulun kirmaavassa välisoitossa. Musiikin vahva side itävaltalaiseen perinteeseen, kuten valssirytmeihin ja psykoanalyysiin, nousee notkeasti esiin Ivan Fischerin ja Budapestin Festivaaliorkesterin levytyksessä. Hans Bethgen saksantamat kiinalaisrunot valavat elämäntuntoon ulkopuolisuutta, jota nämä muusikot mittailevat liukuvalla asteikolla. Yli puolituntinen koitos on jaoteltu levylle partituurinumeroin, mikä kuvastaa musiikin ankaraa liikettä kohti eleetöntä loppua. . Monien ilmeettömien levytysten jälkeen Channel Classicsin lämpimästi äänittämässä esityksessä tuntuu kiertävän veri ja ajatukset. Gerhild Romberger on kokenut Mahler-tulkki, joka vaalii valppaasti tekstiä ja rakentaa loppukohtauksesta pitkät, mutta sovinnolliset jäähyväiset. Teokset voi soittaa myös kamarimusiikkina, mutta tässä tapauksessa suuri on kaunista. Fischer eläytyy soitinnuksen ja runokuvien yksityiskohtiin herkästi, mikä jotenkin vahvistaa kokonaisuuden sinfonisuutta. Siitä huolimatta yksi teoksen porautuR ONDO C LASSIC 10|2022 53 CD | vimmista levytyksistä viime vuosilta. Gerhild Romberger, altto, Robert Dean-Smith, tenori, Budapestin Festivaaliorkesteri, johtajana Ivan Fischer. Toiseksi viimeinen sinfonia nro 15 (1978) on muiden myöhäisteosten tapaan yksiosainen, raastavien tunteiden hallitsema vyöry, joka ohenee hetkeksi haikeaksi, sooloviulun keventämäksi suvannoksi. Ensimmäinen sinfonia valmistui 1951, kun hänellä oli diagnosoitu nivelreuma. BIS 2480. Ellen Nisbeth, alttoviulu, Norrköpingin Sinfoniaorkesteri, johtajana Christian Lindberg. Robert Dean Smith on lujilla hurjatempoisessa avauksessa, mutta hoitaa jatkossa tehtävänsä ammattitaidolla, vaikka ihan vapautuneeksi hänen äänenkäyttöään ei voi luonnehtia. Barokki mielletään usein äärimmäisyyksiä ja vastakohtia korostavaksi tyyliksi, mutta Armonico Tributossa soi usko konsensukseen ja tasapainoon. Hänen musiikkinsa ei ollut aikansa moderneinta, mutta riitasointuja riittää ja valoa on vähän. 1645–1704) musiikki edustaa kosmopoliittista synteesiä barokin suuntauksista. Ranskassa syntyneen mutta itseään itävaltalaisena pitäneen Georg Muffatin (n. 045 108 9934 infopoint@schaumanhall.fi www.netticket.fi SEURA A ME ITÄ /ruskfestival @ruskfestival @ruskfestival TUTUSTU OHJE LMA AN www.ruskfestival.fi TAITE ILIJAT Philip Björkqvist, Angelika Klas, Anabel Montesinos, Senja Rummukainen, Christian Svarfvar, Johan Ullén, Iceland Dance Company, Kotaja Quintet, Norrbotten NEO, Anna-Maria Helsing, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Vaasan kaupunginorkesteri ym. Berlin Classics 0302629BC. Teos on kuitenkin myös laulusarja, joka on paljossa solistiensa varassa. Channel Classics CCS SA 40020. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI & KONSERTOT Mahler Gustav Mahler: Das Lied von der Erde. Pettersson kouluttautui 1930-luvulla alttoviulistiksi, josta kertoo opintovuosina valmistunut muutaman minuutin soolofantasia. Tanskalaisbarokistit juhlistavat levytyksellään 30-vuotistaivaltaan ja valavat koskettavaa hartautta kahteen mollikonserttoon (g ja e). Muffat opiskeli Roomassa Arcangelo Corellin johdolla. . Elämän toiselta laidalta tulee postuumisti vuonna 1988 kantaesitetty alttoviulukonsertto, solistinaan vahvalla latauksella ja notkeasti soittava Ellen Nisbeth. 1900-luku tuotti koko joukon synkkiä sinfonikkoja, mutta Allan Pettersson (1911–1980) on siinäkin seurassa vakava ilmestys. . Sinä aikana syntyivät concerto grossot, jotka julkaistiin ensin Salzburgissa vuonna 1682 ja otsikolla Armonico tributo Passaussa vuonna 1701. ANTTI HÄYRYNEN Muffat Georg Muffat: Armonico Tributo. Concerto Copenhagenin vetäjä Lars Ulrik Mortensen lainaa säveltäjää: ”Sodan aseita ja niiden käyttöä en ymmärrä. 22.–26.11. Minun aikani kuluu nuottien, jousien ja sävelien parissa. BIS:n Pettersson-sarja valottaa tärkeää osaa skandinaavisesta sinfoniaperinteestä. Minun työni tavoitteena on harmonia ja sekoitan Ranskan, Saksan ja Italian sointuja estääkseni sodan.” Concerto Copenhagenin levytyksessä Armonico Tributon viidestä ”sonaatista” tulee corellimaisia konserttoja, joissa suuri barokkijousisto – ranskalaishenkisissä tanssiosissa myös puhaltimet – ympäröivät lämpimin soinnuin kolmihenkistä sooloryhmää. Mahlerin ”Laulu maasta” on tilinpäätös elämänmuodolle, joka haudattiin Itävallan keisarikunnan mukana ensimmäisessä maailmansodassa. Petterson Allan Petterson: Sinfonia nro 15, Alttoviulukonsertto, Fantasia sooloalttoviululle
Cedille CDR90000212 (2 cd). . Hänen lämminhenkinen ja taidokas trionsa puolustaa hienosti ranskalaisia perinteitä. klo 18 Lastenkonsertti | Janne Valkeajoki, Sirkus Supiainen lapset to 1.12. Avant l’orage, ”Ennen myrskyä”, viittaa ennen toista maailmansotaa vuosina 1926–39 Ranskassa sävellettyihin jousitrioihin. Rodelindan, Rinaldon, Radamiston ja Teseon alkusoitoista ja aarioista. Jean Françaixin trio on tyypillisesti taiturillinen ja humoristinen. klo 19 Sinfoniakonsertti VI Johannes Gustavsson, Tuomas Lehto to 17.11. C-duuri-sinfoniassa orkesteri nautiskelee sointikeksinnöistä ja valaa matkaansa sadunomaista eeppisyyttä. klo 19 Sinfoniakonsertti IV Maria Itkonen, Jukka Harju to 3.11. Tällä tuplalevyllä hänen ranskalaisia, italialaisia ja saksalaisia vaikutteita yhdistelevät cembalosarjansa syttyvät riehakkaaseen elämään, kiitos Francesco Cortin räjähtävän virtuoosisuuden ja hänen Christian Vaterin mallin (1738) mukaan rakennetun soittimensa. Koko sykliä ja sen oheen levytettyjä teoksia leimaa kiintymys Schubertin musiikkiin, sen kauneuteen ja jokaiseen valppaasti toteutettuun yksityiskohtaan. klo 19 Viihdekonsertti | Jonas Rannila, Lauluyhtye Rajaton viihde to 27.10. . klo 19 Uudenvuodenkonsertti Huba Hollók?i, The Fabulous Bäckström Brothers joensuu.fi/ kaupunginorkesteri Liput: Syksy 2022 Orkesteri omaksi -keskustelutilaisuudet Joensuun pääkirjaston musiikkiosaston Vinttiklubilla ti 4.10. Henri Tomasi: Trio à cordes en forme de divertissement. Säveltäjän improvisoiva henki on mukana avokätisessä koto 6.10. 54 R ONDO C LASSIC 10|2022 CD Schubert Franz Schubert: Sinfoniat, Zauberharfe-alkusoitto, Rosamunde-näyttämömusiikki, Adrast: Surumarssi. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Avant l’orage Avant l’orage. Tunnetummista säveltäjistä Henri Tomasi on merkinnyt trionsa ’divertissementiksi’, mutta tähän viihteeseen kuuluvat myös kirpeät mausteet. klo 19 Sinfoniakonsertti V Kristian Sallinen, Eero Saunamäki to 10.11. Dausgaard valaa teoksiin viatonta viehkeyttä, jota riittää myös hitaisiin osiin. Varhaisin teos on meriupseeri Jean Crasin komentamallaan risteilijä Lamotte-Picquetilla vuonna 1926 säveltämä rohkea ja yllättävän moderni teos. Useimmat näistä teoksista on sävelletty aikoinaan Pasquier-triolle, jolle Gabriel Pierné omisti kuolinvuonnaan valmistuneen nostalgisen trionsa. Jean Françaix: Jousitrio. . Andante on perinteeseen nähden hyvin con moto, mutta ei osoittelevasti – sivuteemaan kuuluva herkkyys on tallella. Émile Goué: Jousitrio. Robert Casadesus muistetaan paremmin pianistina, mutta hänen Pasquier-triolle sävelletty trionsa yhdistää taitavasti toimeliasta uusklassismia hitaan osan häälyvään impressionismiin. Arcana A499 (2 cd). Jousitrio on yksi kamarimusiikin vaativimpia kokoonpanoja, mutta näissä tyylitietoisissa ja varmasti rakennetuissa ranskalaisteoksissa ja chicagolaisyhtyeen esityksissä se paljastaa monipuolisuutensa. Impressionismi sävyttää myös Gustave Samazeuilhin barokkisarjan tapaan sommiteltua trioa. . Black Oak Ensemble. Gabriel Pierné: Trois pieces en trio. Gustave Samazeuilh: Suite en trio. ”Tuo voi olla vain kuuluisa saksilainen tai itse piru”, kerrotaan Domenico Scarlattin päätelleen Venetsiassa cembalistin henkilöllisyyden. ja ke 26.10.. Händelin cembalomusiikki ei ole lähimainkaan niin hyvin tunnettua kuin hänen oratorionsa, oopperansa tai orkesteriteoksensa. Ruotsalainen kamariorkesteri, johtajana Thomas Dausgaard. Näistä esityksistä ei erotu holhoavaa setämäisyyttä, vaan scherzot ja finaalit rientävät täynnä draamaa ja elinvoimaa. H-molli-sinfonian avausosassa taidokkaat ylimenot torjuvat episodimaisuutta, eivätkä musiikin melodramaattiset piirteet lipsu yli äyräiden. Periodityylin tempoista, törähtävistä vaskista ja kovakapulaisista patarummuista on jo tullut uusi normi, joten pelkästään näillä oivalluksilla Thomas Dausgaard ja nykyaikaisilla soittimilla soittava Ruotsalainen kamariorkesteri eivät tuo mitään mullistavaa Schubertin sinfonioihin. Amerikkalainen Black Oak Ensemble – Desirée Ruhstrat, viulu, Aurélien Pederzoli, alttoviulu ja David Cunliffe, sello – ovat kaivaneet tuplalevylleen antoisan valikoiman sotienvälisessä tyylimurroksessa syntynyttä musiikkia. BIS 2514 (4 cd). ANTTI HÄYRYNEN Händel Georg Friedrich Händel: Kahdeksan klaveerisarjaa & alkusoittoja. Corti on poiminut motokseen aikalaisluonnehdinnan Händelin ”siivekkäistä käsistä” ja saa omatkin kätensä viuhumaan klaviatuurin poikki ällistyttävällä vauhdilla ja tarkkuudella. Oopperasäveltäjän draama ja svengi huokuvat kaikista tanssinumeroista, mutta myös monista sovituksista mm. Èmile Goué (1904–1946) on säveltäjäjoukosta tuntemattomin, joutui sotavangiksi 1940 ja kuoli pian sodan jälkeen. Historiatietoinen ote raikastaa sinällään nuoren Schubertin musiikkia – hän oli kuudennen sinfonian valmistuessa 21-vuotias – paljon enemmän kuin vaikka Mendelssohnin tai Schumannin sinfonioita. Muut teokset tulevat 30-luvun lopulta. Francesco Corti, cembalo. klo 19 Sinfoniakonsertti VIII Teemu Hämäläinen, Ida Elina la 31.12. Kaikkea elävöittää joustava temponkäsittely, mikään ei latistu mekaaniseksi suorittamiseksi. Hän oli armoitettu virtuoosi ja improvisoija, mutta ei panostanut cembaloteostensa julkaisuun. klo 19 Sinfoniakonsertti VII James Sherlock, Anu Komsi to 8.12. Jean Cras: Jousitrio. Kaksi viimeistä sinfoniaa, ”Keskeneräinen” ja ”Suuri” C-duuri-sinfonia, ovat erityistapauksia. klo 19 Sinfoniakonsertti III Jaan Ots, Antti Tikkanen ke 12.10. . Robert Casadesus: Jousitrio
Hienoja löytöjä ovat myös op. Varsinkin jälkimmäisen sinisiä säveliä taivutellessaan solisti Olavi Virta on saattanut kuvitellut itsensä ”Suomen Sinatraksi”. . 928, Kaksi kappaletta op. Ernest Chausson: Poème op. . to / Lappeen Marian kirkko klo 19 Johtaa Tomas Djupsjöbacka Solisti Jarkko Launonen, sello Liput 20 euroa, ovelta 25 euroa Fauré: Requiem 2.11. Artie Music AMCD 1058. Venäläisen perinteen suvereeni hallinta tulee esille Tshaikovskin Melankolisessa serenadissa ja vielä terävämmin Prokofjevin ensimmäisessä viulusonaatissa, jossa myös pianisti Folke Gräsbeck pääsee näyttämään kyntensä. Eipä tarjoile Spotify tällaista tietopakettia kuunneltavasta musiikista, ei. Oskar Merikanto: Berceuse op. Muun muassa Yö on pitkä -rikoselokuvan musiikista levyllä kuullaan Harmony Sistersin Maire Ojosen tulkitsema lattari Kiltti tyttö. . Musiikki ei ollut monitaitoisen Hartin ainoa yhteys elokuvaan, vaan hän nousi monesti pianopallilta kameran eteen näyttelijänä. TOMMI SAARELA Alan toimija ilmoitus Rondossa huomataan! ota yhteyttä: mediamyynti@rondolehti.fi tai matti.tuomisto@classicus.fi Syksy 2022 www.lprorkesteri.fi Yöllisiä seikkailuja 13.10. Levy todistaa, että Metropolitan School of Musicissakin opiskellut Hartti (1927–1964) oli otteeltaan kotimaisten jazzpianistiemme kärkiluokkaa. Levyn päättää ranskalaisen Chaussonin Poème, jonka synkeää tunnepaatosta Pons levittää arkailematta, rajujakaan otteita kaihtamatta. Levyn tuhti oheisvihkonen nostalgisine kuvineen todistaa, että fyysisellä äänitteellä on paikkansa suoratoistomusiikinkin aikakaudella. Jean Sibelius: Novellette op. Kuuluisia Harmonious Blacksmith -muunnelmia saattelee ryöppyävä bravuuri, joka puhaltaa tiehensä muistot mahtipontisuudesta. Sergei Prokofjev: Viulusonaatti nro 2 op. jevin sonaatti – alun perin huilulle ja pianolle – muistuttaa, että myös venäläissäveltäjä oli loistava melodikko, vaikka idiomi onkin modernimmin sivaltava. to / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Taavi Oramo Solisti Johanna Rusanen, sopraano Liput 30/21 euroa Pikselitaidetta – Videopelimusiikkia 24.11. to / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Kristian Sallinen Juontaa Ossi Välimäki Liput 15 euroa Liput konsertteihin myy Asiakaspalvelukeskus Winkki (Lappeenranta) ja lippu.fi Lisätiedot ja koko syksyn ohjelma:. Monia levyn kappaleista tulee kuunnelleeksi eri korvalla, kun tietää säveltaiteilijan tragedian. . 106/4-5. 25. Tanssinumerot rokkaavat hurjalla elinvoimalla, mutta Corti malttaa poimia myös intiimit pysähdykset ja elegiset sävelmät. 102. Pjotr Tshaikovski: Sérénade mélancolique. Kansivihkon kuvissa hurmaavasti hymyilevälle nuorelle muusikolle elämä vaikuttaakin olleen usein ”dolorosaa”, kärsimystä. Fuga 9470. Hartista sukeutui kuitenkin ”käyttömusiikin” tekijä ja tärkeimpiä säveltäjiä 1950-luvun Fennada-Filmissä, jossa hänen skaalansa ulottui komedioista film noiriin ja sotilasfarsseista draamaan. . On vaikea käsittää, kuinka sellainen melodinen helmi kuin Kehtolaulu op. Merikannon jälkeen kuultava Prokofsä kuvastelee puolestaan tenhoava instrumentaali Five O’clock Rumba elokuvasta Kasvot kuvastimessa. 102 Aaria ja Kansanlaulumuunnelmat (Voi voi, kun kullallein on niin pitkä matka). ANTTI HÄYRYNEN Hartti Kalevi Hartti: Dolorosa 1949–1960. 92/8 on pysynyt tähän asti piilossa. 94b. Hartin lahjakkuutta melodian, harmonian ja rytmin käsittelysR ONDO C LASSIC 10|2022 55 CD ristelussa, joka kuorruttaa komeasti Lascia ch’io pianga -aariaa. Olivier Pons, viulu, Folke Gräsbeck, piano. ANTTI HÄYRYNEN Kreisler ym. Laajan kappalekirjon kiintoisimpia näytteitä ovat aiemmin levyttämättömät Oskar Merikannon kappaleet. Kreislerin Preludi ja Allegro à la Pugnani paljastaa hänet myös vereväksi virtuoosiksi, mikä olisi varmasti miellyttänyt Sibeliusta, joka myöhäisissä viulukappaleissaan eläytyi nuoruutensa musiikkiin ja viulistihaaveisiin. Olivier Pons on aikoinaan Venäjällä opiskellut ja pitkään Suomessa työskennellyt ranskalaisviulisti. ke / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Erkki Lasonpalo Solisti Anna Fedorova, piano Liput 25 euroa Saimaa Sinfonietta – Rakkauden tervehdys Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa 17.11. Kadonneiksi luultuja sävelhelmiä digitaalimuotoon pelastava Artie Music on toteuttanut kulttuuriteon julkaistessaan nykypolville tuntemattomaksi jääneen Kalevi Hartin keskeisen tuotannon. 102, Danses champêtres op. Hartin erityislahjakkuutta ei aikalaisten piirissä aina ymmärretty, ja herkkä taiteilija ajautui alkoholin ja huumeiden piiriin, päätyen itsemurhaan vain 37-vuotiaana. ke / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Erkki Lasonpalo Solistit Silja Aalto, sopraano Gabriel Suovanen, baritoni Luminos Ensemble -lauluyhtye Liput 30/21 euroa Romantiikan kirjoa Yhteistyössä Sinfoniaorkesteri Vivon kanssa 9.11. Näin myös edellä mainitussa elokuvassa, jonka kohtauksissa soi myös jazzia tihkuva läpimurtosävellys Dolorosa. Levy alkaa ja päättyy itseoikeutetusti otsikkosävelmään, josta kuullaan suomenja englanninkieliset versiot. Fritz Kreisler: Preludi ja Allegro Pugnanin tyyliin
Tanssin talossa. Bach – Einmal anders. Jaossa on rahapalkintoja 109 000 euron arvosta. Audi Jugendchorakademie. Ke 19. Elim Chan, joht. Brecht ja Weill ovat yhä ajankohtaisia. S. Alexander Melnikov, piano. To 27.10. A. Näyttämöllä ovat Jouni Bäckström, Jacintha Damström, Anu Hostikka, Jouni Kokora, Mika Nikander, Reetta Ristimäki ja Kalle Virtanen. Anssi Karttunen, sello. Maria Krykov, kontrabasso. ja To 20.10. Sirenius-salissa. Wennäkoski: Hava, Bruckner: Sinfonia nro 3. Musiikkitalossa. Ljadov: Kikimora, Rahmaninov: saapui Suomeen 1940 paeten natseja ja vietti pakolaiselämää Hella Wuolijoen ja muiden vasemmistolaisnaisten auttamana. Tuotannon ohjaajana on Ville Saukkonen ja kapellimestarina Jonas Rannila. ja To 13.10. ?. Ke 26. Kajsa Dahlbäck, sopraano, Anders J. Tanssijat: Hanna Ahti, Mikko Hyvönen, Anna Kupari, Pie Kär ja Eleni Pierides. Clemens Schuldt, joht. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa Pe 7.10. Laulajat: Tuuli Lindeberg, Sirkku Rintamäki, Teppo Lampela, Juho Punkeri, Jussi Lehtipuu. Mukaan valittiin videotallenteiden perusteella 46 pianistia. Bologne: Suite ”L’Amant Anonyme”, Mozart: Sinfonia nro 31 D ”Pariisilainen”, Saariaho: Terra Memoria, de Falla: Noiduttu rakkaus. Encanto House Band. Frank Skog, lausuja. Eros – Cembalisti Marianna Henrikssonin ja koreografi Anna Mustosen yhteistyö. Ma 10.10. Nicholas Collon, joht. Laulunäytelmä Mahagonny ja balettiooppera Seitsemän kuolemansyntiä nähdään Aleksanterin teatterissa 21.1. Ritarihuoneella. Lokakuuhun osuu myös toinen Brecht-tuotanto, Sirpa Kähkösen uusi musiikkinäytelmä Brechtiä jokanaiselle, joka nähdään Kapsäkissä. Saksalaisessa kirkossa. Pianokilpailu etenee Sibelius-Akatemian R-talon konserttisalissa käytävien alkuja välierien kautta kamarimusiikkifinaaliin ja huipentuu Musiikkitalossa 26.–27.10. Su 9.10. Tätä pohtii eeppisen teatterin työpari Bertolt Brecht ja Kurt Weill ensimmäisessä ja viimeisessä yhteisessä työssään. suomessa soi 56 R ONDO C LASSIC 10|2022 Koonnut: HARRI KUUSISAARI RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Ylen kanavilla Pe 7.10. Dean: Klarinettikonsertto Ariel’s music, Sibelius: Kurkikohtaus, Dean: Fire Music. Crusell: Den siste kämpen. J. Brett Dean: Testament, Alttoviulukonsertto, Beethoven: Sinfonia nro 5. Pe 7.10. Dahlin, tenori. Pekka Kuusisto, joht. ”Esivalintaraadin tehtävä ei ollut helppo, sillä hakijat olivat hyvin tasokkaita. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa Pe 7.10. Aapo Häkkinen, joht. Ritarihuoneella. Corinna Niemeyer, joht. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI To 6.10. alkaen. Kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu, orkesterifinaali. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI Su 16.10. Petri Kumela, kitara. Whittall: Hiljaisuus puhuu (ke.), Saariaho: Notes on Light, Saariaho: Verblendungen, Sibelius: Sinfonia nro 4. Mozart: Jousikvintetto nro 5 D, Dean: Confessio, Epitaphs. OVATKO EETTISET VALINNAT vain eliitin etuoikeus. Kiinnostuksen perusteella olemme nousseet merkittävien kansainvälisten kilpailujen sarjaan”, kilpailun pääsihteeri Terhi Luukkonen sanoo. . Marianna Henriksson, joht. Myöhäisillan kamarimusiikki: Dean: Night window. Susanna Mälkki, joht. Kamarimusiikkia Brett Deanin kanssa. Pe 21.9. Bakr Hasan ja Henna Mäki-Filppula, näyttelijät, Ali Saad, arabilaulu, Sanna Salmenkallio, arabiviulu. Han Kim, klarinetti. Glazunov: Rêverie orientale, Auvinen: Kitarakonsertto ”Andalusian Panzerwagen Jazz”, Tshaikovski: Serenadi jousille. Musiikki on Selma Savolaisen. Roussel: Pieni sarja, Dutilleux: Mystère de l’instant, Poulenc: Concerto champêtre ”Maalaiskonsertto”. Kilpailun maine korkeatasoisena kansainvälisenä tapahtumana on selvästi kiirinyt maailmalla. Ke 12. ja To 6.10. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa Ke 5. Chin: Subito con forza, Rahmaninov: Paganini-rapsodia, Bartók: Konsertto orkesterille. Bach – Pachelbel – Bernhard – Krieger – Rosenmüller – Tunder. ja To 27.10. MAJ LIND -PIANOKILPAILUSSA ODOTETTAVISSA KOVA TASO HELSINGISSÄ 14.–27.10. Taru Mäkelän ohjaama teos pureutuu ihmissuhteiden vinoihin rakenteisiin ja nostaa esiin naiset suurmiehen varjosta. Teokset kritisoivat satiirisesti rahan mahdin vaikutusta ihmisten moraaliin ja sen seurauksia planeetallemme. Myöhäisillan kamarimusiikki: Mustonen: Pianokvintetto. Lully – Charpentier. Johanna Rosa Falkinger, sopraano. Dima Slobodeniouk, joht. Rautavaara: A Requiem in Our Time, George Walker: Sinfonia nro 5, Moberg: Orkesterisarja, Missy Mazzoli: Dark with Excessive Bright, Isobel Waller-Bridge: Temperatures. W. Biagio Marini – Claudio Monteverdi – Giovanni Felice Sances – Barbara Strozzi. Pe 14.10. Teos pohtii, miten sama mies voi yhtäaikaisesti kirjoittaa rakkaudesta ja nöyryyttää lähimpiään. Maria Toledo, laulu. Brett Dean, joht. Baccano. käytäviin orkesterifinaaleihin. Bakr Hasan, käsikirjoitus ja ohjaus. järjestettävään kansainväliseen Maj Lind -pianokilpailuun haki 270 nuorta pianistia, mikä on kilpailun historian ennätys. Ingo Metzmacher, joht. Olli Mustonen, piano. Erityisen iloinen olen kilpailuamme kohtaan osoitetusta huomiosta. Fibon, Barokkanernen ja Drottningholmin barokkiyhtyeen muusikoita. Su 16.10. Teos perustuu tilanteeseen, jossa Brecht seurueineen yhä ajankohtaiset brecht ja weill Pe 14.10. Jani Sunnarborg, fagotti. Ariane Matiakh, joht. La 8.10. Lawrence Power, alttoviulu. Jean Rondeau, cembalo
alttoviululle, puhallinkvintetille ja kontrabassolle, Farrenc: Nonetto Es. sinfonia. Micha. Tomas Djupsjöbacka, joht. Sol. Peter Herresthal, viulu. S. Kotkan konserttitalossa, To 6.10. Inmo Yang, viulu. Leticia Moreno, viulu, Robert Jordan, säkkipilli. Laurentius-salissa. Sibelius: Karelia-alkusoitto, Saariaho: Vista, Sibelius: Aallottaret, Vaughan Williams: Sinfonia 5. Teatteritalossa. Johannes Pessi, Heta Sammalisto, Akseli Ferrand, Elisaveta Rimkevich, Johanna Takalo, Stella Tähtinen, Olli Tikkanen, Ari Hosio, Jasper Leppänen, Jere Hölttä ym. Lappeen Marian kirkossa. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Ke 12.10. Anja Bihlmaier, joht. E. 57 R ONDO C LASSIC 10|2022 Tarkiainen: The Ring of Fire and Love, Saariaho: Graal théâtre. P. SINFONIA LAHTI To 20.10. Tomas Djupsjöbacka, joht. Muut esitykset 20.10. Kuusankoskitalossa. Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa. Andrea Portera: Arachnomancy (ke), Berio: Kansanlaulut, Mendelssohn: Sinfonia nro 4 A. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI To 13.10. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI Pe 7.10. Clara Schumann: 4 pièces caractèristiques, Robert Schumann: Pianokonsertto, Beethoven: Sinfonia nro 5. Dejan Lazi?, piano. Gamzou) Fantasia C. Sallinen: Shadows, Fagerlund: Klarinettikonsertto, Brahms: Sinfonia nro 1. ?. Joonas Ahonen, piano. To 13. PORI SINFONIETTA Ke 19.10. Mackenzie Melemed, piano. Saariaho: Viulukonsertto Graal théâtre, Saariaho: Vers toi qui es si loin. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI To 6.10. Bach: Sinfonia Es, Avner Dorman: Pianokonsertto nro 3 (2021), Stravinski: Sinfonia C. Amalie Stalheim, sello. KYMI SINFONIETTA Ke 5.10. Tarkiainen: Ring of Fire and Love, Sallinen: Don Quijoten yölliset seikkailut, Haydn: Sinfonia nro 103. Benjamin Britten: Turn of the screw -ooppera. Mm. C. Jukka Harju, käyrätorvi. Adams, Sarasate, Ravel, Rameau, Dvo?ák, Maxwell Davies. Emma Salokoski, laulusolisti. Promenadisalissa. Erkki Lasonpalo, joht. Schmann: Sinfonia nro 4. Nesterowicz, joht. Antti Tikkanen, viulu. Seinäjoki-salissa. Johann Strauss: Lepakko. Amalie Stalheim, sello. To 27.10. Tibor Bogányi, joht. Niels Burgmann: Day’s Sweetest moments are at down (ke), Francis Poulenc: Sonaatti käyrätorvelle, trumpetille ja pasuunalle, Almila: Taikalamppu, Musorgski: Näyttelykuvia. LOKAKUUN KAUSIOHJELMA Rapsodia Paganinin teemasta, Stravinsky: Petruška. Jaan Ots, joht. Tomas Djupsjöbacka, joht. Weber: Concertino klarinetille, Schubert: Sinfonia nro 6, Busoni: Concertino klarinetille, Schubert: (sov. To 27.10. Yoel Gamzou, joht. Bossa novaa. Olli Mustonen, joht. Saariaho: Laconisme de l’aile, Saariaho: Cloud Trio, Beach: Quartet for string quartet, Saariaho: Cendres, Souponetsky: Tides of Solitude. Annika Leino, Laura Heinonen, Marika Hölttä, Anni Niemelä, Tuomas Kujala. Jonathan Roozeman, sello. Pe 28.10. Jukka Eskola, trumpetti ja joht. To 20.10. Ke 26.10. Matthew Halls. Maria Itkonen, joht. Christoffer Sundqvist, klarinetti. Wojciech Kilar: Orawa, Jaakko Kuusisto: pianokonsertto, Sibelius: Sinfonia nro 1. Sibelius: Karelia-alkusoitto, Rautavaara: Viulukonsertto, Melartin: Sinfonia nro 6. Aliisa Neige Barrière, joht. Ligeti: Concert Romanesque, Barber: viulukonsertto, Mozart: sinfonia nro 41. Tarkiainen: The Ring of Fire and Love, Elgar: Sellokonsertto, Schumann: Sinfonia nro 4. LAPIN KAMARIORKESTERI To 13.10. Bach: Die Kunst der Fuge Contrapunctus IV ja XIII, Kurtag: Signs, Games and Messages, Brahms: Sonaatti sellolle ja pianolle e, sov. J. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa To 6.10. Sol. Jarkko Launonen, sello. Willem Jeths: Ritratto, orkesterisarja, Saint-Saëns: viulukonsertto, Musorgski: Näyttelykuvia (ork. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Kaupungintalossa. Y. Ravel). Sibeliustalossa. Ulf Wallin, viulu. Pe 28.10. Yhdessä Vaasan kaupunginorkesterin kanssa. To 27.9. Tshaikovski: Kohtaus baletista Joutsenlampi, Sonninen: Viisi pohjoismaista sävelmää, Stravinsky: Pulcinella-sarja, Hatšaturjan: Sapelitanssi, Ginastera: Impresiones de La Puna, Tshaikovski: Sarja baletista Pähkinänsärkijä. Pe 28.10. Pienyhtyeitä. Su 16.10. Fagerlund: Sellokonsertto ”Nomade”, Bruckner: Sinfonia nro 7, TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa Pe 7.10. Jonathan Leibovic, klarinetti. OULU SINFONIA Madetojan salissa To 6.10. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI To 27.10. Rumon Gamba, joht. Peter Herresthal, viulu. Virpi Räisänen, mezzosopraano. Tarkiainen: The Ring of Fire and Love, Elgar: Sellokonsertto. To 6.10. Aliisa Neige Barrière, joht. John Storgårds, joht. Musiikkikeskuksessa. Mendelssohn: Heimkehr aus der Fremde alkusoitto, Räihälä: Konsertto käyrätorvelle ja orkesterille, Damström: Lucrum, Mendelssohn: 4. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Snellman-salissa Pe 14.10. Pe 14.10. ja 22.10. R ONDO C LASSIC 1|2022 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Lappeenranta-salissa. ja Pe 14.10. Atte Kilpeläinen, alttoviulu ja joht. Olari Elts, joht. Tomas Djupsjöbacka, joht. Ari Rasilainen, joht
Musiikin merkitys ja funktio läpileikkaavatkin niin yksittäisen oppilaan kehitystä kuin laajemmin taidemusiikkikulttuurin tasoja. SIINTYMISTAITO ON TAITO – se voidaan purkaa osiin ja ottaa haltuun pala kerrallaan. E. Myös oppilaan yksilöllisyyden huomaaminen ja kunnioittaminen on pedagogisesti tärkeää ja vaatii herkkyyttä opettajalta. Etukäteen ei voi kuitenkaan tietää, millainen esiintyjä lapsesta voi kehittyä, kun esimerkiksi ryhmässä soittamisen kautta saa hyviä kokemuksia. Esimerkiksi vaativaa esiintymistilannetta on hyvä harjoitella kappaleilla, jotka oppilas jo kokee hallitsevansa, ja toisaalta vaativaa kappaletta on hyvä harjoitella pienemmässä tilanteessa. Toisaalta murrosiän kehitys mahdollistaa sen, että oppilaalla on enemmän ajatuksellisia työkaluja käytössään. Päivi Arjas on väitellyt tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa aiheenaan muusikoiden esiintymisjännitys. ”Pitää antaa kasvaa hiljalleen, rauhassa kypsyä ajatukseen [esiintymisestä]”. Esiintymistaitojen ohella Päivi Arjas pitää kuitenkin lapsen kannalta tärkeänä merkityksen tunnetta esiintymisen suhteen. Epäonnistumisia ei voi sivuuttaa: ne on tärkeää kohdata ja samalla opetella pettymysten ja tunteiden käsittelyä. Myönteisen esiintymislavasuhteen kehittyminen jo lapsuudessa on keskeistä. Toiseksi on tärkeää, että opetuksessa ei oteta liikaa uusia, liian vaativia elementtejä mukaan yhtä aikaa. Lapsuuden positiiviset esiintymiskokemukset muodostavat ikään kuin ”rokotesuojan” sen varalta, että monelle oppilaalle tulee murrosiässä hankalampia ja itsekriittisempiä vaiheita. Ja sitten on niitä, jotka nauttivat ikään kuin ”kuilun Teksti: PAULIINA RAHIALA reunalla keikkumisesta”, he tavallaan tarvitsevat sen itsensä ylittämisen kokemuksen. ”Osa tarvitsee tarpeeksi helppoja tehtäviä ainakin aluksi niin, että omat taidot ovat selvästi yli kappaleen vaatimusten”, Arjas pohtii. Olennaista on, ettei esiintymistä kohtaan pääse muodostumaan pelkotiloja. Oppilaan itseluottamuksen rakentaminen on keskeistä. Arjaksella on kaksi pedagogista johtoajatusta. Itseluottamusta rakentamaan Oppilas kohtaa erilaiset esiintymiskokemukset yhdessä opettajan kanssa. Ensinnäkin esiintymistaitojen kehitys on progressiivista, asteittaista, ja alkaa jo ensimmäisiltä tunneilta. ”Mietitään, mikä teki esityksestä toimivan ja arvokkaan”. 58 R ONDO C LASSIC 10|2022 © JA AK K O PA AR VA LA & mestari kisälli esiintymistaito esiin opiskelussa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian esiintymisja oppimisvalmennuksen lehtori ja jousten ja kamarimusiikin aineryhmän johtaja, sellisti (FT) PÄIVI ARJAS näkee esiintymistaidon kansalaistaitona, jota pitäisi jopa opettaa koulussa
Suomen kielessä sana jännittäminen on usein negatiivisesti sävyttynyt. ”Nykyisin lapset elävät paljon esiintymismyönteisemmässä ympäristössä”, Arjas toteaa. Huomio itse musiikkiin Yhteiskunnassa arvioinnista on tullut läpileikkaava teema. Esiintymistilanteen ja sen odottamisen nostattamat keholliset reaktiot tapahtuvat joka tapauksessa, mutta Arjaksen mukaan suhtautuminen niihin on muuttunut esimerkiksi ammattiopiskelijoiden keskuudessa. ”Pelko paljastumisesta, huonommuuden kokemukset, jäävät pois”, Arjas sanoo. ”Kuvaaminen ei ole heille enää mikään juttu.” Tätä muutosta voi hyvin hyödyntää musiikkiopistoissa tuomalla sinne esiintymismyönteisyyden hyviä puolia. ?. Tällöin myös motivaatio harjoitteluun, kipinä ja aito inspiraatio, pysyy yllä. Esimerkiksi kovan luokan ammattilaiset kuvaavat nykyään harjoitteluvideoitaan sosiaaliseen mediaan – aiemmin niin sanotusti keskeneräisten töiden julkaiseminen oli korkean henkisen kynnyksen takana. Miksi musiikkiopistoissa olisi kyse jostain muusta. ”En ole koskaan kuullut muusikoiden ja musiikin opiskelijoiden puhuvan niin paljon musiikin kommunikaatioluonteesta kuin koronan jälkeen”, Arjas toteaa. ”Koska silloin pystyy keksimään ihan mitä tahansa – eikä se ole pois siitä, että se olisi korkeatasoinen soittoesitys, vaan päin vastoin”. Arjas on korona-ajan myötä huomannut selvästi muutoksen musiikkikulttuurissa: syvempien merkitysten tulemisen pintaan. ”Oppilaathan lataavat kännyköitä ja kelloja koko ajan: voi sanoa, että nyt olet latautunut tähän esitykseen.” Samalla normalisoidaan kehossa ja autonomisessa hermostossa tapahtuvia reaktioita ja annetaan niille positiiviselta kaikuvia termejä, kuten virittäytyminen tai aktivoituminen. Taiteidenvälisyydestä puhutaan nykyään paljon. Arjas pohtii myös spiikkaamisen, konserttitilanteessa puhumisen harjoittelua jo musiikkiopistossa. Näköpiirissä voikin olla erilainen henkisesti turvallisen esiintymisilmapiirin – ja korkealuokkaisten esiintymistaitojen – kukoistaminen. Hän kertoo paljon muuttuneen sen jälkeen selvästi myönteisempään suuntaan esimerkiksi opettajien tietoisuudessa ja suhtautumisessa asiaan. Pohdinnassa voisi olla esimerkiksi luokan yhteisen Instagram-tilin luominen tai Youtube-videoiden hyödyntäminen – lapset käyttävät sosiaalista mediaa joka tapauksessa. Samalla viedään huomio itse musiikkiin, sen kommunikatiiviseen merkitykseen. Suhtautuminen esiintymisiin on Arjaksen mukaan muuttunut jo yhteiskunnan laajempienkin muutosten vuoksi, ja esimerkiksi mediassa jo kauan näkyneiden erilaisten esiintymistä painottavien kilpailujen ja ohjelmien myötä. ”Se, minkä voi mielestäni asettaa kyseenalaiseksi, on se, pitääkö kaikkien esiintyä yksin.” Länsimaisen taidemusiikin kulttuurissa korostetaan solistin roolia ja yksin esiintymistä paljon enemmän kuin esimerkiksi pop-, jazzja kansanmusiikkikulttuureissa. Hän nostaa vertailuun esimerkiksi sinfoniakonsertin kausikortin ostavan tai teatteriin menevän ihmisen motiivin: taiteesta nauttimisen. Hän kannustaa siihen, että esiintymisten formaatti olisi mahdollisimman vapaa ja luova. Arjas pohtiikin sitä, missä ovat sellaiset tilanteet harjoitella esiintymistä, jotka ovat rentoja ja vähemmän paineisia. Me olemme ottaneet siihen mukaan tiettyjä aika formaaleja toimintatapoja, jotka hämärtävät tämän asian.” Näiden pohdintojen Arjas toivoisi olevan osa musiikkiopistojenkin arkea – että lapselle välittyisi heti ajatus musiikin merkityksestä inhimillisen kommunikaation muotona ja että myös esiintymisillä itsellään olisi omakohtainen merkitys lapselle. Mitä erilaisimpia esiintymistilanteita voi ja kannattaa harjoitella. ”Korostaisin sellaista avointa mieltä ja luovaa asennetta”, Arjas tiivistää. ”Tämä ei ole muuttunut miksikään. Teknologian kehityksen myötä on mahdollista myös esimerkiksi striimata konsertteja, mikä mahdollistaa esiintymisen striimin välityksellä esimerkiksi kauempana oleville sukulaisille ja ystäville – mikä lievittää tilanteen suorituskeskeisyyttä. Arjas ottaisikin mukaan myös yleisökoulutuksen – millä ajatuksella matineoita tullaan kuuntelemaan. Opiskelijat jakavat asioita ja kokemuksiaan aivan eri tavalla kuin ennen. Tämän voisi arkiajattelussa yhdistää myös laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, kun yleisesti nuoret aikuiset puhuvat mielenterveydestä aiempia sukupolvia vapaammin. Ei paljastumisen pelkoa Arjas on väitellyt tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2002 aiheenaan muusikoiden esiintymisjännitys. Tätä voi Arjaksen mukaan hyödyntää esimerkiksi harjoittelussa niin, että kuvitellaankin soitolla säestettävän esimerkiksi elokuvan kohtausta. Ryhmässä soittaminen voi avata oven myös huomion kohteena olemiseen pehmeällä tavalla. 59 R ONDO C LASSIC 10|2022 Myös opettajan kommunikointi vaikuttaa vahvasti. ”Voi olla, että kun on aikansa siinä [ryhmässä] ollut, niin syntyykin halu soittaa vaikka jokin pieni soolo”, Arjas pohtii. Tämä voisi olla esimerkiksi sitä, että oppilas ennen soittoaan matineassa kertoo kappaleesta. Yhdessä jaettuja merkityksiä Arjas kertoo kysyvänsä pedagogiopiskelijoilta kurssillaan usein, pitääkö kaikkien esiintyä. ”Palattiin taas juurille.” Kun palataan kaanonin juurille, taidemusiikillakin on alkujaan ollut jokin funktio: musiikki on ollut esimerkiksi osa jotain seremoniaa, barokin aikana tanssin säestämistä – yhteisesti jaettuja tunteita
6.02-6.34 Aamusoitto W. 00:01 J. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Ludwig van Beethoven: Sekstetto Es-duuri, op. Haydn: Jousikvartetto n:o 61 f-molli (Partaveitsikvartetto) (Meta4-kvartetti). 00:30 Crusell: Concertino fagotille ja orkesterille B-duuri (Juhani Tapaninen ja RSO/Jukka-Pekka Saraste). 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. 01:59 Beethoven: Pianosonaatit n:o 13 Es-duuri, 16 G-duuri ja 21 C-duuri (Waldstein) (Rudolf Serkin). Toimittajana on Amanda Kauranne. 13.30-14.30 Klassinen kattaus Kessels: Fete sicilienne (Sisilialainen juhla) (Alankomaiden ilmavoimien ork./Josef Suilen). 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Tapani Tirilä, puoli vuosisataa innostavaa musiikkikasvatusta Oulaisten nuorisokuoron vuonna 1972 perustanut, musiikkija kasvatustyöstään viljalti palkittu musiikkineuvos Tapani Tirilä tiesi jo pikkupoikana haluavansa opettajaksi. Verdi: Procidan resitatiivi ja aaria oopp. 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 23.10-6.00 Yöklassinen Quilter: Where the rainbow ends (Missä sateenkaari päättyy) (Northern Sinfonia/ Richard Hickox). 06:56 Mendelssohn: Im Walde (Metsässä) (Leipzigin radiokuoro/Horst Neumann). Paradis: Sicilienne (Pinchas Zukerman, viulu, ja Marc Neikrug, piano). 71. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 01:58 Lalo: Six romances populaires (Tassis Christoyannis, baritoni, ja Jeff Cohen, piano). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Eero Koski. 03:33 Sibelius: Sinfonia n:o 3 C-duuri (Sinfonia Lahti/Okko Kamu). 05:38 Schumann: Viisi kappaletta kansansävelmän tapaan (Erkki Rautio, sello ja Ralf Gothóni, piano). Künneke: Kukkaisihme (RVO/George de Godzinsky). Haydn: Divertimento G-duuri (Kassaatio) (Linde-Consort/ Hans-Martin Linde). Sisilialainen vesper (Kim Borg, basso, ja Bambergin sinfonikot/ Artur Rother). A. Strauss: Sonaatti viululle ja pianolle Es-duuri (Ginette Neveu ja Gustaf Beck). Martin-in-the-Fields/Iona Brown). 01:40 Bartók: Viulukonsertto n:o 2 (Ida Haendel ja Stuttgartin radion SO/ Hans Müller-Kray). 00:23 J. Grace Williams: Romanssi (John Anderson, oboe, ja Andrew Sparling, bassoklarinetti). Popper: Syyskukka (Wendy Warner, sello, ja Eileen Buck, piano). 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Francis Poulenc: Sonaatti kahdelle klarinetille. MAANANTAI 3.10. 01:11 Tshaikovski: Sinfonia n:o 5 e-molli (RSO/Leif Segerstam). Otto Nicolai: Duo nro 4 kahdelle käyrätorvelle. 19.02-22.00 Sävel on vapaa Ohjelmaan voi soittaa 09-144800. Mozart: Marssi (Keski-Pohjanmaan Kamariork./Juha Kangas). Äänitetty Savoy-teatterissa 23.3.2022. Schumann: Herbstlied (Peter Schreier, tenori, ja Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, sekä Christoph Eschenbach, piano). 05:56 Guastavino: Los Dias perdidos (Denyce Graves, mezzosopraano, Pablo Ziegler, piano, Leo Grinhauz, sello, Pablo Aslan, kontrabasso, ja Susan Palma, huilu). A. 23:33 Molino: Kitarakonsertto e-molli (Pepe Romero ja Academy of St. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Toimittajana Topias Tiheäsalo. A. Peyron: Marssi uruille (Ulf Norberg). Kongen (Kuningas) (Latvian kansallinen SO/Terje Mikkelsen). Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. Richter: Konsertto cembalolle ja jousille e-molli (Tshekkiläinen filharmoninen kamariork./ Vojtech Spurn?, cembalo ja joht.). Brandts Buys: Sisilialainen serenadi (Raphael-kvartetti). 7.05-7.57 Aamusoitto Chopin: Poloneesi (Michel Dussault, piano). Liszt: Metsän huminaa (Jorge Bolet, piano). 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Pähkinänsärkijä (Boston Pops/Arthur Fiedler). 23:56 J. 03:57 Fibich: Sinfonia n:o 3 e-molli (Tshekkiläinen FO/Karel Sejna). Mozart: Pianosonaatti n:o 2 F-duuri (Lars Vogt). Janá?ek: Villisorsa (Cappella Amsterdam/Daniel Reuss). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. A. 06:33 J. Bach: Kantaatti n:o 82 (Ich habe genug) (En enää muuta pyydä) (Matthew Brook, basso, ja Dunedin Consort/John Butt, sekä Alexandra Bellamy, oboe). Äänitetty 18.9.2022 Musiikkitalon Paavo-salissa. 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. TIISTAI 4.10. Locatelli: Sinfonia funebre f-molli (Concerto Italiano/Rinaldo Alessandrini, cembalo). 02:23 R. 23.10-7.00 Yöklassinen Anonyymi 1500-luvulta: 12 tanssia soittimille Tylman Susaton kok. 03:14 Wagner Liszt: Alkusoitto oopp. Vierne: Impromptu (Petur Sakari, urut). Sofia Gubaidulina: Duosonaatti kahdelle fagotille. 20.00-21.00 Keinuva talo: Etnon euroopanmestarit Espanja Felicidades! Espanja nousi Euroopan ykköseksi etnossa. 23.10-6.00 Yöklassinen Cartellieri: Divertimento n:o 1 F-duuri (Consortium Classicum). 01:02 Tshaikovski: Manfred-sinfonia (RSO/Sakari Oramo). 00:40 Lonati: Sonaatti viululle ja continuolle n:o 9 C-duuri (Schola Cantorum Basiliensis). Toimittajana Ainomaija Pennanen. Näin on, jos mittarina pidetään viime vuosien sijoituksia maailmanmusiikkilistoilla. Puccini: Butterflyn ja Suzukin kukkaduetto oopp. 03:07 Weiss: Sonaatti luutulle, kahdelle viululle ja continuolle F-duuri (Richard Stone, luuttu, ja Tempesta di Mare). Mozart: Sinfonia n:o 41 C-duuri (Jupiter) (Boston Baroque/Martin Pearlman). 04:04 Hosokawa: Lotus under the moonlight, pianokonsertto (Momo Kodama ja Mito-kamariork./ Seiji Ozawa). Tshaikovski: Kukkasvalssi bal. Sevillan parturi teemoista (Mozzafiato/ Charles Neidich). 06:29 Puccini: Des Grieux’n Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi aaria Donna non vidi mai oopp. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Aulin: Intermezzo (Tale-kvartetti). X. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Reinecke: Intermezzo (Emmanuel Pahud, huilu, ja Yefim Bronfman, piano). 13.30-14.30 Klassinen kattaus Bizet: Don Josén kukkasaaria oopp. 03:23 W. 23.10-6.00 Yöklassinen Offenbach: Sarja kahdelle sellolle n:o 3 E-duuri (Raphaela Gromes ja Wen-Sinn Yang). Toimittajana Mika Kauhanen. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 02:43 de Falla: El Sombrero de tres picos (Kolmikolkkahattu), baletti (Teresa Berganza, mezzosopraano, ja Ranskankielisen Sveitsin ork./Ernest Ansermet). Melartin: Lumpeenkukka (Laura Pyrrö, sopraano, ja Jouni Somero, piano). Delibes: Kukkaduetto oopp. Merikanto: Metsäkyyhkyset (Jorma Hynninen, baritoni, ja Ralf Gothóni, piano). 05:04 W. 00:47 Halvorsen: Orkesterisarja näytelmämus. Danserye (The Early Music Consort of London/David Munrow). 23:47 Cimarosa: Konsertto G-duuri (Mathieu Dufour, huilu, ja Alex Klein, oboe, sekä Tshekin kansallinen SO/ Paul Freeman). Lakmé (Patricia Petibon, sopraano, Karine Deshayes, mezzosopraano, ja Lyonin oopperan ork./Yves Abel). S. SUNNUNTAI 2.10. Pohjoispohjalaista musiikkivaikuttajaa puhuttaa Outi Paananen. 00:50 Telemann: Pariisilaiskvartetto n:o 4 h-molli (Arion-yhtye). 05:57 Madetoja: Aamu (Margit Rahkonen, piano). 05:56 Weiss: Sarja luutulle C-duuri (Stephen Stubbs, barokkiluuttu). Sibelius: Autrefois (Sinfonia Lahti/Osmo Vänskä). 00:54 Schubert: Pianotrio n:o 2 Es-duuri (Eugene Istomin, piano, Isaac Stern, viulu, ja Leonard Rose, sello). Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. Mozart: 13 yksinlaulua (Rita Streich, sopraano, ja Erik Werba, piano). S. Strauss: Etelän ruusuja (Wienin Johann Strauss -ork./Willi Boskovsky). Graun: Konsertto viola da gamballe, jousille ja continuolle G-duuri (Hille Perl ja Freiburgin barokkiork./Petra Müllejans, viulu). R. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Bach (sov. 03:53 Dvorák: Pianotrio n:o 4 e-molli (Dumky) (Rembrandt-trio). Manon Lescaut (Franco Corelli, tenori, ja Philharmonia-ork./Franco Ferraris). Madetoja: Berceuse (Hannu Alasaarela, piano). 04:28 Elgar: Starlight express, näytelmämusiikkia (Elin Manahan Thomas, sopraano, Roderick Williams, baritoni, ja Simon Callow, puhe, sekä Skotlantilainen kamariork./Andrew Davis). Arvid Larsson, taiteellinen suunnittelu ja fagotti, Han Kim, klarinetti, F?tima Boix Cantó, klarinetti, Otto Virtanen, fagotti, Jukka Harju, käyrätorvi, Tommi Hyytinen, käyrätorvi. 05:08 Palestrina: Sicut lilium inter spinas (The Tallis Scholars/Peter Phillips) 05:38 J. J. 00:07 Schubert: Fantasia pianolle C-duuri (Wanderer-fantasia) (Alfred Brendel). G. O. 12.36-13.00 Musiikkikamari Tshaikovski: Surumielinen serenadi (Gil Shaham, viulu, ja Orpheus-kamariork.). 23:57 Kuula: Kuusi kappaletta pianolle (Janne Oksanen). 23:36 W. 23:26 Debussy: Pianotrio G-duuri (Premier trio) (Renaud Capuçon, viulu, Edgar Moreau, sello, ja Bertrand Chamayou, piano). Schumann: Liederkreis op.24 (Peter Schreier, tenori, ja Norman Shetler, piano). Wood: Roses of Picardy (Picardyn ruusuja) Thomas Allen, baritoni, ja Malcolm Martineau, piano). Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. Tannhäuser (Jorge Bolet, piano). 01:02 Liszt: Mazeppa (Dresdenin filharmoniaork./Michel Plasson). 60 R ONDO C LASSIC 10|2022 LAUANTAI 1.10. Verbruggen): Sarja soolosellolle n:o 1 G-duuri (Marion Verbruggen, alttonokkahuilu). 01:18 Forqueray: Sarja viola da gamballe ja continuolle n:o 2 G-duuri (Marion Martineau, viola da gamba, Atsushi Sakai, sello, ja Christophe Rousset, cembalo). 00:44 Krommer: Kvartetto klarinetille ja jousille B-duuri (Eduard Brunner, klarinetti, Willi Zimmermann, viulu, Nicolas Corti, alttoviulu, ja Claudius Herrmann, sello). 22.05-23.05 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. 04:34 R. Sainz de la Maza: Aamun kellot (David Russell, kitara). 23:30 Kuhnau: Magnificat C-duuri (Martina Lins, sopraano, Susanne Norin, altto, Markus Brutscher, tenori, ja Hans-Georg Wimmer, basso, sekä Rheinische Kantorei ja Das Kleine Konzert/Hermann Max). Carmen (Rolando Villazón, tenori, Münchenin radio-orkesteri/Michel Plasson). T. 00:19 Rodrigo: Concierto como un divertimento (Konsertto divertimenton tapaan) (Julian Lloyd Webber, sello, ja Lontoon FO/Jesus Lopez-Cobos). 00:16 F. 01:50 ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE. Lähde musiikkimatkalle kuulemaan, kuinka suosiota siivittävät monet rikkaat perinteet: Andalusian muslimi-, romanija flamencoperintö, toisaalta Galician kelttisoundi, ja kolmantena sefardijuutalaisten musiikki. Giuliani: Kitarakonsertto n:o 1 A-duuri (Pepe Romero ja Academy of St.Martin-in-the-Fields/ Neville Marriner). 02:45 Wranitzky: Sinfonia D-duuri (Metsästys) (Prahan SO/ Frantisek Vajnar). Madama Butterfly (Hei-Kyung Hong, sopraano, Jennifer Larmore, mezzosopraano, ja Münchenin radio-ork./Jesús López-Cobos). Ohjelmat ovat kuultavissa Areenassa vuoden ajan lähetyspäivästä. V. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Etnon euroopanmestarit -sarjassa ilmestyi kahdeksan jaksoa kuukauden ensimmäisenä maanantaina. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka UMO Helsinki Jazz Orchestra & Ola Onabulé. 04:31 Rossini (sov. Opettajuus, muusikkous ja kasvattajuus muodostavat vahvan kivijalan, jonka varaan moniaalle säteilevä elämäntyö on rakentunut. 23:52 Gabrieli: In ecclesiis (Ylistäkää Jumalaa seurakunnassa) (Fiori Musicali ja Les Traversées Baroques/ Etienne Meyer). Pylkkänen: Muuttolintu (Gerd Lindén, sopraano, ja Katri Lax, piano). Coates: Metsänymfejä (Radion viihdeorkesteri/George de Godzinsky). 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Sedlak): Sarja puhaltimille oopp. Schumann: Blumenstück Des-duuri (Vladimir Horowitz, piano). 03:20 Ludford: Missa Videte miraculum (Katsokaa ihmettä) (Westminster Abbeyn kuoro/ James O’Donnell). Beethoven: Muunnelmia Antonio Salierin teemasta (Ronald Brautigam, fortepiano)
Martin-in-the-Fields/David Parry). Aatelispojan holhooja (RSO/Juha Nikkola). 03:37 Melartin: Jousikvartetto n:o 4 F-duuri (Melartin-kvartetti). 05:24 J. Steffani: Alkibiadesin aaria oopp. 02:25 Giuliani: Divertimenti notturni (Mikael Helasvuo, huilu, ja Jukka Savijoki, kitara). Humperdinck: Tähtien tanssi näyt. Strauss (sov. E Hartmann: Et Folkesagn (Kansantarina), baletti (Aalborgin SO/Peter Ernst Lassen). 22.05-23.05 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. 05:17 Händel: Musiikkia näyt. 02:24 Castelnuovo-Tedesco: Osia sarj. Sibelius: Drömmen (Gabriel Suovanen, baritoni, ja Ilkka Paananen, piano). Keinuvan talon tuntosarvina, ukkosenjohdattimena ja kalaverkkona toimii korttelin oma etnomusi. 05:56 Melartin: Vaikein hetki (Jorma Silvasti, tenori, ja Pentti Kotiranta, piano). 04:43 Schreker: Vorspiel zu einer grossen Oper (Alkusoitto suureen oopperaan) (Tukholman kuninkaallisen oopperan ork./ Lawrence Renes). d’Indy: Kangastus (Islannin SO/Rumon Gamba). 02:01 Stenhammar: Musiikkia näyt. Albéniz: Kastilia (Xuefei Yang, kitara). Delibes: Kukkasduetto ’’Viens Mallika Dôme épais le jasmin’’ oopp. 02:54 Kansansäv.: Barbara Allen (Andreas Scholl, kontratenori, Edin Karamazov, luuttu, Stacey Shames, harppu, ja Orpheus-kamariork.). KESKIVIIKKO 5.10. 01:18 Louis Ferdinand, Preussin prinssi: Kvintetto pianolle ja jousille c-molli (Christoph Hammer, fortepiano, ja Schuppanzigh-kvartetti). Rakkaudesta syntyi ensin pianosarja ja sitten ooppera. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 04:39 Beethoven: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 4 a-molli (Wolfgang Schneiderhan ja Wilhelm Kempff). 19.02-21.30 Euroradion konsertti-ilta 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen W. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Marcin Wasilewski Trio & Joe Lovano April Jazzissa osa 2. 00:02 Puccini: Capriccio sinfonico (Milanon La Scala -oopperan ork./Riccardo Muti). 04:27 Holst: Planeetat (Atlantan SO/Yoel Levi, sekä Atlantan SO:n kuoron naisäänet). 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta Timantteja ja ruostetta on hyvän mielen ja suurten tunteiden musiikkiohjelma, joka kutsuu ilahtumaan, heittäytymään ja rentoutumaan. 03:20 Prokofjev: Balettisarja n:o 2 orkesterille bal. Bach: Sonaatti viululle ja continuolle e-molli (Trio Settecento). 05:56 Satie: Gymnopédie n:o 1 (Emmanuel Pahud, huilu, ja Mariko Anraku, harppu). 03:00 Cui: Kaleidoskop (Sophie Lemonnier-Wallez, viulu, ja Philippa Neuteboom, piano). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. Mozart: Duo G-duuri (Duo n:o 1) (Augustin Dumay, viulu, ja Gerard Caussé, alttoviulu). Alkemisti (Vancouverin radio-ork./Monica Huggett). Chitra (Göteborgin SO/ Neeme Järvi). Gulda: Alkusoitto konsertosta sellolle ja puhallinorkesterille (Nicholas Altstaedt, sello, sekä Reininmaan ja Pfalzin valtiollinen FO/Joel Alexander). 03:25 W. Musiikki herättää tunteita ja muistoja ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Bach (sov. Platero y yo (Harmo ja minä) (Andrés Segovia, kitara). 05:06 Schubert: Jousikvartetto n:o 9 g-molli (Alban Berg -kvartetti). 05:46 Geminiani: Sonaatti huilulle ja continuolle D-duuri op.1/10 (Barthold Kuijken, traverso, Wieland Kuijken, sello, ja Robert Kohnen, cembalo). Sinilintu (Bambergin sinfonikot/Karl Anton Rickenbacher). PERJANTAI 7.10. 04:16 Cui: 25 preludia pianolle (Jeffrey Biegel). 02:59 Blackwood: Sinfonia n:o 1 (Bostonin SO/Charles Munch). 03:50 Alard: Duo n:o 3 (Ilja Gringolts ja Aleksandr Bulov, viulu). Mozart (sov. Chopin: Nokturni n:o 16 Es-duuri (Maurizio Pollini, piano). 23:35 Parry: Sinfonia n:o 3 C-duuri (Englantilainen) (Lontoon FO/Matthias Bamert). Mozart: Pianokvartetto g-molli (Joseph Roisman, viulu, Boris Kroyt, alttoviulu, Mischa Schneider, sello, ja Mieczyslaw Horszowski, piano). Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. 04:57 Brahms: Neue Liebeslieder Walzer, pianolle 4-kätisesti (Bracha Eden ja Alexander Tamir, piano). Sinding: Presto sarjasta viululle ja pianolle (Suite im alten Stil, Sarja vanhaan tyyliin) (Henning Kraggerud ja Christian Ihle Hadland). 23:21 Abélard: Virgines caste (Puhtaat neitsyet) (The Pro Arte Singers/Paul Hillier). Bach: Partita sooloviululle n:o 1 h-molli (Jaakko Kuusisto). 00:51 Dutilleux: Sellokonsertto (Godfried Hoogeveen ja Amsterdamin Concertgebouw-ork./ Yan Pascal Tortelier). 6.02-6.34 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Mozart: Sinfonia n:o 28 C-duuri ja n:o 29 A-duuri (Dresdenin valtionork./Colin Davis). 23.10-6.00 Yöklassinen Bruch: Adagio appassionato (Chloë Hanslip, viulu, ja Lontoon SO/Paul Mann). 05:08 Schubert: Yksinlauluja Goethen runoihin (Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, ja Jörg Demus, piano). Huokausten silta (William Matteuzzi, tenori, ja Academy of St. 02:03 Beethoven: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Eroica) (Berliinin filharmonikot/Herbert von Karajan). Offenbach: Malatromban arietta oper. 02:55 Obrecht: Missa Sub tuum praesidium (Sinun apusi turviin) (The Clerks’ Group/Edward Wickham). A. 03:31 Gesualdo: Quinto libro dei madrigali (Viides madrigaalien kirja) (The Consort of Musicke/Anthony Rooley). 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Goyan maalauksia ja rakastuneita nuorukaisia Enrique Granados rakastui Francisco Goyan taiteeseen, mieleen ja väripalettiin. Bach: Preludi luuttusarjasta E-duuri (Ismo Eskelinen, kitara). Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. Toimittajana Ainomaija Pennanen. Ravel: Assez vif Tres rythme jousikvartetosta F-duuri (Uusi Helsinki -kvartetti). Palmgren: Eksoottinen marssi (RSO/George de Godzinsky). Dean: Forgotten garden (Ruotsalainen kamariork./Brett Dean). 00:46 Gade & J. W. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Vaellusvuosia (Eero Heinonen, piano). Strauss (nuor.): Juhlamarssi (Cincinnati Pops/Erich Kunzel). P. New Yorkin kantaesityksen jälkeen säveltäjä ja hänen vaimonsa katosivat meren aaltoihin. A. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Harri Tuomisen ethiojazzia osa 2. 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Wagner: Tristan ja Isolde, ooppera (Birgit Nilsson, sopraano, Fritz Uhl, tenori, Regina Resnik, mezzosopraano, Tom Krause, baritoni, Arnold van Mill, basso, Ernst Kozub, tenori, Peter Klein, tenori, Theodor Kirschbichler, baritoni, ja Waldemar Kmentt, tenori, sekä Wienin musiikinystävien seuran kuoro ja Wienin filharmonikot/Georg Solti). Parsons: Pandolpho (Alfred Deller, kontratenori, ja Desmond Dupré, luuttu). 04:03 Vivaldi: Sonaatti viululle ja continuolle c-molli (The Boston Museum Trio). Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. Äänitetty Tapiola-salissa 27.10.2021. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Clementi: Sonaatti pianolle F-duuri (Howard Shelley). New Yorkin kantaesityksen jälkeen säveltäjä ja hänen vaimonsa katosivat meren aaltoihin. Wessman: Allegro sonaatista käyrätorvelle ja pianolle (Tommi Hyytinen, käyrätorvi, ja Tiina Laitila, piano). 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Goyan maalauksia ja rakastuneita nuorukaisia Enrique Granados rakastui Francisco Goyan taiteeseen, mieleen ja väripalettiin. 05:56 Ortiz: Recercada n:o 4 (Mika Suihkonen, viola da gamba, ja Ballo della Battalia). 03:03 R. Rudolf, Itävallan arkkiherttua: Finaali sonaatista F-duuri (Josef Suk, viulu, ja Susan Kagan, piano). 01:02 Sibelius: Myrsky (Monica Groop, mezzosopraano, Raili Viljakainen, sopraano, Jorma Hynninen, baritoni, Jorma Silvasti, tenori, Sauli Tiilikainen, baritoni, Oopperajuhlakuoro, sekä RSO/Jukka-Pekka Saraste). Boccherini: Menuetti kitarakvintetosta e-molli (David Starobin, kitara, Pina Carmirelli ja Philip Setzer, viulu, Philipp Naegele, alttoviulu, sekä Peter Wiley, sello). TORSTAI 6.10. Romeo ja Julia (Cincinnatin SO/Paavo Järvi). 05:57 Schumann Liszt: Kevätyö (Risto Lauriala, piano). 00:27 Cimarosa: Konsertto kahdelle huilulle ja orkesterille G-duuri (Laura Pontecorvo ja Marta Mazzini, traverso, ja L’Arte dell’arco/ Federico Guglielmo). Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 19.02-22.00 Oopperailta 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 9.10. R ONDO C LASSIC 10|2022 61 Bruckner: Sinfonia n:o 9 d-molli (Amsterdamin Concertgebouw-ork./Carlo Maria Giulini). 05:28 Blow: O sing unto the Lord a new song (Veisatkaa Herralle uusi virsi) (Oxfordin Merton Collegen kuoro/Robert Quinney, ja St. Demachi: Presto sinfoniasta F-duuri (Rooman kellot) (Europa Galante/Fabio Biondi). 00:10 Liszt: Italia sarj. 00:16 Burleigh: Four Rocky mountain sketches (Rachel Barton Pine, viulu, ja Matthew Hagle, piano). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 23:37 M-A Charpentier: Judith, sive Bethulia liberata (Ensemble Correspondances/Sébastien Daucé, urut ja cembalo). 03:50 Händel: Il Pianto di Maria (Marian kyyneleet), hengellinen kantaatti (Anne Sofie von Otter, mezzosopraano, ja Musica Antiqua Köln/Reinhard Goebel). Toimittajana Outi Paananen. 23:31 Gluck: Huilukonsertto G-duuri (Emmanuel Pahud ja Baselin kamariork./Giovanni Antonini). 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Juhani Kansi. Elektra (Pittsburghin SO/Manfred Honeck). J. S. (uusinta vuodelta 2020) 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. Myyty Morsian (Empire Brass sekä Richard Jensen ja Arthur Press, lyömäsoittimet). LAUANTAI 8.10. 00:17 de Fossa: Trio n:o 1 A-duuri (Simon Wynberg, kitara, Martin Beaver, viulu, ja Bryan Epperson, sello). Glinka: Leivo sarj. La liberté contenta (Cecilia Bartoli, mezzosopraano, ja I Barocchisti/ Diego Fasolis). 13.30-14.30 Klassinen kattaus Rosenmüller: Sonaatti A-duuri (Les Elements Amsterdam). Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Verbrüggen): Sarja soolosellolle n:o 3 C-duuri (Marion Verbrüggen, nokkahuilu). Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 05:56 Smetana: Ilveilijöiden tanssi oopp. S. 04:11 Piazzolla: Cinco tango sensations (Astor Piazzolla, bandoneon, ja Kronos-kvartetti). Ingelius: Alkusoitto oopp. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä J. 04:22 Dukas: Pianosonaatti es-molli (Suuri sonaatti) (Jean-Francois Heisser, piano). 20.00-21.00 Keinuva talo Maailmassa julkaistaan niin paljon musiikkia, että tarvitsemme suodattimia. 05:18 di Lasso: Missa Tous les regretz (Huelgas-yhtye/Paul van Nevel). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Fucik: Gladiaattorien tulo (Gürzenich-fagottikvintetti). 05:34 J. A. 23:44 Saint-Saëns: Septetto Es-duuri (Orchestre de Paris). 05:40 Svendsen: Romeo ja Julia -fantasia (RSO/Ole Kristian Ruud). A. MAANANTAI 10.10. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. (uusinta vuodelta 2020) 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Toimittajana Outi Paananen. 03:13 J. 13.00-13.57 Klasariparatiisi YLE RADIO 1 | Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 19.02-21.00 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen W. Ille): Sinfoninen rapsodia oopp. James’ Baroque). Jäähyväiset Pietarille (Izumi Tateno, piano). Fauré: Scherzo pianokvartetosta n:o 1 c-molli (Emanuel Ax, piano, Isaac Stern, viulu, Jaime Laredo, alttoviulu, ja Yo-Yo Ma, sello). S. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. Lakmé (Sabine Devieilhe, sopraano, Marianne Crebassa, mezzosopraano, ja Les Siècles/Francois-Xavier Roth). Edenroth): Molto allegro sinfoniasta n:o 40 g-molli, tässä: Gee! Mine or Mozart’s?, sovitus lauluyhtyeelle (The Real Group). 00:43 Walton: Siesta (Northern Sinfonia/Richard Hickox). 23:27 R. Rakkaudesta syntyi ensin pianosarja ja sitten ooppera. Knapp: Beauty of Isr’el is slain (His Majestie’s Clerkes/Paul Hillier). S. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Aki Yli-Salomäen Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Friml: The Donkey serenade (Mario Lanza, tenori, Jeff Alexander -kuoro sekä ork./Henri René). 04:13 Godard: Pianokonsertto n:o 1 a-molli (Victor Sangiorgio ja Skotlannin kansallisork./Martin Yates). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista
Thomas Adès: Märchentänze. 04:56 Klami: Karjalainen rapsodia (RSO/Sakari Oramo). Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 04:51 Enescu: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 3 a-molli (Axel Strauss ja Ilja Poletajev). 00:39 J. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Lohengrin (Jonas Kaufmann, tenori, Mahler-kamariork./Claudio Abbado). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. Gouvy: Serenadi n:o 1 G-duuri (Markus Brönnimann, huilu, ja Ilka Emmert, kontrabasso, sekä Kreisler-kvartetti). 05:17 Schubert: Moments musicaux (John O’Conor, piano). 03:49 Berwald: Kvintetto pianolle ja jousille n:o 1 c-molli (Susan Tomes Gaudier Ensemble). 04:41 Bottesini: Gran duo concertante (Joshua Bell, viulu, Edgar Meyer, kontrabasso, ja Saint Paulin kamariork./Hugh Wolff). 03:11 Kaipainen: Stjärnenatten (Tähtikirkas yö) (Kaisa Hannula, sopraano, ja Lahden kamarimusiikkiseura/Osmo Vänskä). 23:41 Couperin: Pavanne fis-molli (Pavel Kolesnikov, piano). 19.02-21.00 Kaija Saariaho 70 vuotta juhlakonsertti 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-7.00 Yöklassinen J. 05:20 Glinka: Jousikvartetto D-duuri (Shostakovitsh-kvartetti). 23:21 W. Lontoon Royal Albert Hallissa 26.8.2022 äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Bach: Fantasia ja fuuga uruille g-molli BWV542 (Pauliina Hyry, Kotkan kirkon urut). Loppuvihellyksen äänestysvaihtoehdot: Wagner: Lohengrinin jäähyväiset oopp. J. S. TORSTAI 13.10. 01:31 Molique: Viulukonsertto n:o 6 e-molli (Anton Steck ja L’Arpa Festante München/ Christoph Spering). 23:55 Milhaud: Les R?ves de Jacob (Jaakobin unet) (Jean-Louis Capezzali, huilu, Jacques Prat, viulu, Jean-Baptiste Brunier, alttoviulu, Daniel Raclot, sello, ja Jean-Marie Loisel, kontrabasso). 02:40 Chopin: Sonaatti sellolle ja pianolle g-molli (Inbal Segev ja Juho Pohjonen). Paganini: Rondo konsertosta viululle ja orkesterille n:o 1 D-duuri (Heimo Haitto, viulu, ja RSO/Arvid Jansons). 01:40 Castelnuovo-Tedesco: Kitarakonsertto n:o 2 C-duuri (Kazuhito Yamashita ja Lontoon FO/Leonard Slatkin). Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. 03:24 Farrenc: Trio huilulle, sellolle ja pianolle e-molli (Emanuel Ensemble). sekä Ambrosian-oopperakuoro ja Lontoon New Philharmonia orchestra/ Richard Bonygne). 13.30-14.30 Klassinen kattaus J. Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. Rodelinda (Franco Fagioli, kontratenori, ja Il Pomo d’oro -kamariork./Zefira Valova, viulu). Bach (sov. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Kare Eskolan Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. TIISTAI 11.10. 00:12 Simpson: The Seasons (Vuodenajat) (Sirius Viols). Price: Sinfonia n:o 1 (New Black Music Repertory Ensemble/Leslie Dunner). Liszt): Kehräävä tyttö (Risto Lauriala, piano). KESKIVIIKKO 12.10. 03:27 Higdon: City scape (Atlantan SO/Robert Spano). 03:08 Rahmaninov: Kolme venäläistä kansanlaulua (Venäjän valtion sinfoniakuoro ja -ork./Valeri Poljanski). 02:06 Widor: Sinfonia uruille n:o 6 g-molli (Marie-Claire Alain). Russ): Sarja kitaralle D-duuri (Christopher Parkening). 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 00:14 W. Shaw: Sarabande teoksesta Partita for 8 voices (Roomful of Teeth/Brad Wells). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 05:12 Elgar: Merikuvia (Lilli Paasikivi, mezzosopraano, ja RSO/Sakari Oramo). 03:18 Paderewski: Sinfonia h-molli (BBC:n Skotlannin SO/Jerzy Maksymiuk). 05:05 Dvorák: Jousikvartetto n:o 2 B-duuri (Prahan jousikvartetti) 05:56 Tschetschulin: Berceuse (Kehtolaulu) (Mirka Malmi, viulu, ja Tiina Karakorpi, piano). 02:21 Brahms: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 A-duuri (Sergei Khatshatrjan ja Lusine Khatshatrjan). 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. 04:16 Bartók: Pianokonsertto n:o 3 (Géza Anda ja Berliinin radion SO/Ferenc Fricsay). 01:01 Loeffler: Five Irish fantasies (Viisi irlantilaista fantasiaa) (Neil Rosenshein, tenori, ja Indianapolisin SO/John Nelson). 23:53 Brixi: Missa di Gloria D-duuri (Friederike Wagner, sopraano, Reiner Schneider-Waterburg, kontratenori, Bernhard Hirtreiter, tenori, ja Michael Mantaj, basso, sekä Concerto Vocale München ja Monteverdi-ork./Wolfgang Kelber). 01:10 Grieg: Norske folkeviser (Norjalaisia kansanlauluja) op.66 (Eva Knardahl, piano). 02:12 Charpentier: La, la, la, la, bonjour näytelmämus. 03:32 J. LAUANTAI 15.10. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. A. 82. Haydn: Pianosonaatit n:o 43 As-duuri, 21 C-duuri, 22 E-duuri, 45 Es-duuri ja 19 D-duuri (Ljubov Timofejeva). 04:13 Silvestrov: Sinfonia n:o 5 (RSO/Jukka-Pekka Saraste). Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. Bacewicz: Alkusoitto orkesterille (Puolan radion SO/Lukasz Borowicz). 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Sibelius: Alkusoitto f-molli vaskiseptetille (Solistiyhtye Imperial). Mozart: Kassaatio G-duuri (Salzburgin Mozarteumin akateeminen kamariork./Sándor Végh). 23.10-6.00 Yöklassinen Schubert: Pianosonaatti n:o 18 G-duuri (Fantasia) (Svjatoslav Richter). S. Lalo: Intermezzo Espanjalaisesta sinfoniasta d-molli (Isaac Stern, viulu, ja Philadelphian ork./Eugene Ormandy). Jobim (sov. 00:16 Pergolesi: Questo e il piano, kantaatti (Marianna Pizzolato, altto, ja Rooman Santa Cecilia -akatemian ork./Antonio Pappano). 05:17 Anonyymi (sov. 02:44 Boccherini: Kitarakvintetto D-duuri, Kitarakvintetto e-molli ja Jousikvintetto A-duuri (David Starobin ja Marlboron musiikkijuhlien kamariyhtye). Mozart: Serenadi orkesterille D-duuri (Haffner-serenadi) (Baijerin radion SO/Colin Davis). 23:58 Lanzetti: Sonaatti sellolle ja continuolle D-duuri (Gaetano Nasillo, sello, Andrea Marchiol, cembalo, ja Sara Bennici, sello). 01:02 Dvorák: Jousikvartetto n:o 3 D-duuri (Prahan jousikvartetti). Netzel: Allegro appassionato sonaatista sellolle ja pianolle e-molli (Ola Karlsson ja Lucia Negro). 23:20 Brahms (sov.): Neljätoista saksalaista kansanlaulua (Amadeus-kuoro/Nicol Matt). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä: Kansainvälinen tyttöjen päivä Tyttöjen päivän konsertissa soi naisten säveltämä tai tytöistä kertova musiikki. Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. Halloran): Camptown races (Ian Howell, kontratenori, ja Chanticleer/Joseph Jennings). 23.10-6.00 Yöklassinen Tshaikovski: Sinfonia n:o 5 e-molli (Leningradin FO/Jevgeni Mravinski). Vain äänestyksen voittanut soitetaan lähetyksessä. Martin-in-theFields/Edward Gardner). 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. PERJANTAI 14.10. 02:40 Duparc: Kaksitoista yksinlaulua (Gérard Souzay, baritoni, ja Jacqueline Bonneau, piano). 01:22 Mahler: Sinfonia n:o 5 cis-molli (Minnesotan ork./Osmo Vänskä). B. A. 23:50 Cherubini: Missa solemnis n:o 2 d-molli (Monika Wiebe, sopraano, Helena Jungwirth, altto, Rodrigo Orrego, tenori, ja Wolf Matthias Friedrich, basso, sekä. Toimittajana on Amanda Kauranne. Wagner: Isolden lemmenkuolo ’’Mild und leise’’ oopp. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Haydn: Oboekonsertto C-duuri (Paul Goodwin ja The English Concert/Trevor Pinnock, cembalo). Delibes: Les Filles de Cadix (Cadizin tytöt) (Renée Fleming, sopraano, ja Lontoon Philharmonia Orchestra/Sebastian Lang-Lessing). Schubert (sov. 19.02-21.20 Helsinki Early Music Festival 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Meyerbeer: Les Huguenots (Hugenotit), ooppera (Joan Sutherland, sopraano, Anastasios Vrenios, tenori, Gabriel Bacquier, baritoni, Martina Arroyo, sopraano, Huguette Tourangeau, mezzosopraano, Nikola Gjuzelev, basso, Dominic Cossa, baritoni, John Wakefield, tenori, Joseph Ward, baritoni, Kiri Te Kanawa, sopraano, ym. tuntematon): Sonaatti viululle ja klaveerille n:o 6 G-duuri (Margit Übellacker, dulcimer, ja Jürgen Banholzer, urut). 04:11 F. 23:58 Debussy: Estampes (Vaskipiirroksia) (Anna Kuvaja, piano). 05:29 Dvorák: Valsseja pianolle op.54 (Inna Poroshina). Toiveohjelman viimeinen kappale, ’’Faunin loppuvihellys’’, valitaan äänestyksessä kahdesta vaihtoehdosta. Jean Sibelius: Sinfonia nro 5 Es-duuri op. S. A. 04:34 de Morales: Missa pro defunctis (La Capella Reial de Catalunya ja Hespèrion XX/Jordi Savall). Äänestykseen voi osallistua Yle Radio 1:n Facebookissa ja Instagramissa. Runswick): Garota de Ipanema (The Girl from Ipanema) (The London Cello Sound/Geoffrey Simon). 03:59 Massenet: Sarja orkesterille n:o 4 (Maalauksellisia kuvia) (Monte Carlon kansallisoopperan ork./John Eliot Gardiner). 02:38 Paderewski: Muunnelmia ja fuuga pianolle es-molli (Jonathan Plowright, piano). 23:32 Händel: Resitatiivi ja aaria oopp. Wessman: Vesi väsyy lumen alle (Tapiolan kuoro/Erkki Pohjola). 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. 02:53 W. Mozart: Divertimento B-duuri (Zweite Lodronische Nachtmusik) (Camerata Bern/Thomas Füri). 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Santoliquido: I Canti della sera (Iltalauluja) (Joyce DiDonato, mezzosopraano, ja Antonio Pappano, piano). Tristan ja Isolde (Birgit Nilsson, sopraano, ja Philharmonia-ork./ Leopold Ludwig). Ralph Vaughan Williams: The Lark ascending. Transglobal World Music Chartin jäsen lupaa tuoreita musiikkivalintoja ja kiinnostavia haastatteluvieraita nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin vaiheilta. Pikku naisia (Ork./Alexandre Desplat). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Claude Debussy: La Mer. 05:56 Kuula: Pikku gavotti (Juhani Lagerspetz, piano). Haydn: Ariadne Naksos-saarella (Joyce DiDonato, mezzosopraano, ja Antonio Pappano, piano). Desplat: Little women elok. Musiikki herättää tunteita ja muistoja ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. Goyescas (Kate Royal, sopraano, ja Academy of St. 05:57 Palmgren: Tähdet tuikkivat (Risto Lauriala, piano). Weber: Concertino e-molli (Alec Frank-Gemmill, käyrätorvi, ja Skotlantilainen kamariork./Alexander Janiczek). 05:56 Foster (sov. YLE RADIO 1 62 R ONDO C LASSIC 10|2022 kologi Mika Kauhanen. 23:23 Bruch: Romanssi alttoviululle ja orkesterille F-duuri (Joachim Krist ja Kölnin radio-ork./Helmuth Froschauer). Oginski: Poloneesi a-molli (Jäähyväiset isänmaalle) (Sibelius-Akatemian vaskiseitsikko). 05:33 Krufft: Sonaatti käyrätorvelle ja pianolle F-duuri (Lowell Greer ja Steven Lubin). Kajanus: Huutolaistytön kehtolaulu (Reijo Tunkkari, viulu, ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri/Juha Kangas). Nicholas Collon, sol. 04:56 J. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Schubert: Impromptu Ges-duuri (Murray Perahia, piano). 6.02-6.34 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Pekka Kuusisto, viulu. 05:57 Billings: Chesterfield (His Majestie’s Clerkes/Paul Hillier). Bach: Doorinen Toccata (Ton Koopman, urut). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta Timantteja ja ruostetta on hyvän mielen ja suurten tunteiden musiikkiohjelma, joka kutsuu ilahtumaan, heittäytymään ja rentoutumaan. 04:42 Herbert: Sellokonsertto n:o 2 e-molli (Gautier Capuçon ja Frankfurtin RSO/Neeme Järvi). 02:10 Andrew Norman: Switch (Colin Currie, lyömäsoittimet ja Utahin SO/ Thierry Fischer). Granados: Rosarion aaria Porque entre sombras el ruisenor Misterio es el cantar oopp. Le Mariage forcé (Les Arts Florissants/William Christie). Carr-Boyd: Rag for Razz (Cedar-Rose Newman, viulu ja John Martin, piano). Balkanin rytmeistä Välimeren tunnelmiin, kaihoisista lauluista huimimpaan pelimannisvengiin. 05:46 Schütz: Ich hebe meine Augen auf zu den Bergen (Minä nostan silmäni vuoria kohti) (Cantus Cölln ja Concerto Palatino/Konrad Junghänel). O. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 03:45 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o 12 Des-duuri (Emerson-kvartetti). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Saariaho: Many pleasures (Garden of the Kinkaku-ji) (Andreas Boettger, lyömäsoittimet ja elektroninen toteutus). Merikanto: Laula tyttö (Karita Mattila, sopraano, ja Ilmo Ranta, piano). 00:30 Schumann: Kvintetto pianolle ja jousille Es-duuri (Maria João Pires, piano, piano, Augustin Dumay, viulu, Renaud Capuçon viulu, Gerard Caussé, alttoviulu, ja Jian Wang, sello)
01:38 Rota: Pasuunakonsertto (Christian Lindberg ja Tapiola Sinfonietta/Osmo |. SUNNUNTAI 16.10. Nils Schweckendiek. 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. Chydenius): Käy tuuli pensahissa (Philomela/Marjukka Riihimäki). Falla: Rituaalinen tulitanssi bal. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen YLE RADIO 1 musiikin ystäville. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. Toimittajana on Amanda Kauranne. 05:57 Zanetti: La Bergamasca (Capella de la Torre/Katharina Bäuml). S. 02:50 Johnson: Pavan n:o 2 f-molli (Jakob Lindberg, luuttu). 23:50 Händel: Akis, Galateia ja Polyfemos, näytelmällinen kantaatti (Emma Kirkby, sopraano, Carolyn Watkinson, altto, ja David Thomas, basso, sekä London Baroque/Charles Medlam). 05:56 Skrjabin: Etydi dis-molli (Jouko Harjanne, trumpetti, ja Kari Hänninen, piano). 05:10 Telemann: Sarja viola da gamballe, jousille ja continuolle D-duuri (Akademie für Alte Musik Berlin/Siegfried Pank). esteri, joht. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. 04:44 Bartók: Jousikvartetto n:o 6 (Juilliard-kvartetti). 03:00 A. 02:19 Prokofjev: Sonaatti sellolle ja pianolle C-duuri (André Navarra ja Alfred Holecek). 05:40 W. Mozart: Requiem. 00:05 Dvorák: Jousikvartetto n:o 5 f-molli (Prahan jousikvartetti). 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Bach: Das Wohltemperierte Klavier 2 (András Schiff, piano). 01:14 Glier: Kahdeksan kappaletta viululle ja sellolle (Eleonora Turovsky ja Yuli Turovsky). Haydn: Pianosonaatti n:o 49 Es-duuri (Paul Badura-Skoda, fortepiano). Karjalainen: Viva suite (Viva brass). Gustav Mahler: Urlicht. Das Käthchen von Heilbronn (Berliinin saksalaisen oopperan ork./Christian Thielemann). 04:19 Madetoja: Lyyrillinen sarja sellolle ja pianolle (Senja Rummukainen ja Jenni Lappalainen). 22.05-23.05 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. 04:50 Glazunov: Masurkka orkesterille G-duuri. 00:16 Visée: Kappaleita teorbille a-molli (Fred Jacobs). 05:30 Barber: The School for Scandal (Detroitin SO/Neeme Järvi). 20.00-21.00 Keinuva talo Maailmassa julkaistaan niin paljon musiikkia, että tarvitsemme suodattimia. 04:58 M. S. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 05:34 Hummel: Pianotrio n:o 1 Es-duuri (Voces Intimae). Bach: Kantaatit n:o 205 (Zerreisset, zerprenget, zertrümmert die Gruft) ja n:o 207 (Vereinigte Zwietracht der wechselnden Saiten) (Edith Mathis, sopraano, Carolyn Watkinson ja Julia Hamari, altto, Peter Schreier, tenori, ja Siegfried Lorenz, basso, sekä Berliner Solisten -kuoro ja Berliinin kamariork./Peter Schreier). 02:00 J. Balkanin rytmeistä Välimeren tunnelmiin, kaihoisista lauluista huimimpaan pelimannisvengiin. Edelmann (sov. 04:15 Villa-Lobos: Momoprecoce (Magda Tagliaferro, piano, ja Ranskan radio-ork./Heitor Villa-Lobos). 00:57 J. 03:15 Lourié: Concerto da camera (Kamarikonsertto) (Gidon Kremer, viulu, ja Deutsche Kammerphilharmonie). Weber (sov.): The soothing shades of gloaming (Robert White, tenori, ja soitinyhtye). R. 05:19 Röntgen: Trio jousille n:o 4 D-duuri (Valssisarja) (Lendvai-jousitrio). A. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 03:19 Smetana: Isänmaani, sarja sinfonisia runoja (Bostonin SO/Rafael Kubelik). Nürnbergin mestarilaulajat (Ferdinand Frantz, baritoni, Benno Kusche, baritoni, Rudolf Schock, tenori, Gerhard Unger, tenori, Elisabeth Grümmer, sopraano, Marga Höffgen, altto, Berliinin saksalaisen oopperan kuoro, Berliinin valtionoopperan kuoro, Frankfurt am Mainin valtiollisen musiikkikorkeakoulun kuoro, Berliinin St.Hedwig -katedraalin kuoro ja Berliinin filharmonikot/ Rudolf Kempe). 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 05:37 Fitzenhagen: Balladi (Konserttikappale) (Alban Gerhardt, sello, ja Berliinin saksalainen SO/Stefan Blunier). KESKIVIIKKO 19.10. 00:59 J. Farrenc: Scherzo sinfoniasta n:o 3 g-molli (Insula Orchestra/Laurence Equilbey). Helena Juntunen, sopraano, Tuija Knihtilä, mezzosopraano, Tuomas Katajala, tenori, Arttu Kataja, baritoni, Musiikkitalon Kuoro, valm. S. 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Jousikvartetto n:o 14 cis-molli (Jupiter-kvartetti). Gustav Mahler: Wo die schönen Trompeten blasen. 19.02-21.30 Kooste Maj Lind -pianokilpailun alkueristä 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Sibelius: Skogsrået (Metsänhaltija) (Sinfonia Lahti/Osmo Vänskä). Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. Strauss: Also sprach Zarathustra, sinfoninen runo (Chicagon SO/Pierre Boulez). Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. Hannu Lintu, sol. La Grotta di Trofonio (Trofonion luola) teemoista (Consortium Classicum/Dieter Klöcker, klarinetti). 00:54 Raff: The Tempest (Myrsky), konserttialkusoitto g-molli (Ranskankielisen Sveitsin ork./ Neeme Järvi). Svitlana Azarova: Beyond Context. Rejcha: Menuetti puhallinkvintetosta e-molli (Westwood-puhallinkvintetti). J. Brahms: Capriccio h-molli (Murray Perahia, piano). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 04:56 Verhey: Huilukonsertto n:o 1 d-molli (Jacques Zoon ja Alankomaiden radion kamariork./ Thierry Fischer). 23:31 Englund: Sarja soolosellolle (Viimeinen saari) (Kari Lindstedt). Toimittajana Ainomaija Pennanen. 23:33 Bartolotti: Sarja kitaralle g-molli (Gordon Ferries, barokkikitara). W. 05:14 Spohr: Sinfonia n:o 5 c-molli (Pohjois-Saksan RO/Howard Griffiths). Wieniawski: Scherzo-Tarantella (Itzhak Perlman, viulu, ja Samuel Sanders, piano). Gamzou): Fantasia von Weberin oopperan Taika-ampuja teemoista (Emmanuel Pahud, huilu, ja Rotterdamin FO/Yannick Nezet-Seguin). 02:29 Ippolitov-Ivanov: Kaukasialaisia kuvia (Baltimoren SO/David Zinman). Schubert: Lemmenviesti (Carl Herring, kitara). Bach: Urkusonaatti n:o 4 e-molli (Marie-Claire Alain). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta Timantteja ja ruostetta on hyvän mielen ja suurten tunteiden musiikkiohjelma, joka kutsuu ilahtumaan, heittäytymään ja rentoutumaan. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 05:19 J. Valkyyria (George London, bassobaritoni, ja Wienin filharmonikot/Hans Knappertsbusch). 19.02-21.00 Uuden Ajan Ensemblen konsertti 21.00-22.00 Iltasoitto 22.05-23.00 Maj Lind -pianokilpailu. 01:09 Glinka: Sekstetto Es-duuri (Kölnin Ensemble Classique). 02:58 Prokofjev: Skyyttalainen sarja (Stuttgartin radion SO/Sergiu Celibidache). A. 23:56 Bruch: Konsertto klarinetille, alttoviululle ja orkesterille e-molli (Paul Meyer ja Gerard Caussé sekä Lyonin oopperan ork./Kent Nagano). Capriccio (Gundula Janowitz, sopraano, ja Karl Christian Kohn, basso, sekä Baijerin radion SO/Karl Böhm, ja Wladimir Haag, harppu). 04:26 Parry: Magnificat F-duuri (Amanda Roocroft, sopraano, ja BBC:n Walesin kansalliskuoro ja -ork./Neeme Järvi). 00:03 Händel: Aminta e Fillide (Amintas ja Fillis), kantaatti (Nuria Rial, sopraano, ja Maria Grazia Schiavo, sopraano, sekä La Risonanza/ Fabio Bonizzoni). 05:56 Ortiz: Quinta pars viola da gamballe ja continuolle (Mika Suihkonen ja Ballo della Battalia). 06:35 de Fossa (sov.): Grand duo n:o 3 F-duuri (Jukka Savijoki ja Erik Stenstadvold, kitara). Kreutzer: Trio n:o 4 a-duuri (Gragnani Trio). Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. Keinuvan talon tuntosarvina, ukkosenjohdattimena ja kalaverkkona toimii korttelin oma etnomusikologi Mika Kauhanen. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. 04:02 Rudel: Kuusi trubaduurilaulua (Paul Hillier, laulu, ja Andrew Lawrence-King, harppu ja psalttari). 00:14 J. Mozart: Pianosonaatti n:o 3 B-duuri (Emil Gilels). 05:00 Taffanel (sov. 23.10-6.00 Yöklassinen Tallis: Messu, 4-ääninen (Hilliard-yhtye). Thomas: Eos (Aamunkoiton jumalatar), baletti (Utahin SO/ Thierry Fischer). Tolomeo (David Thomas, basso, ja Philharmonia -barokkiork./Nicholas McGegan). Rossini: Rosinan cavatina oopp. 06:56 Händel: Araspen aaria oopp. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 05:31 Beethoven: Pianosonaatti n:o 18 Es-duuri (Metsästys) (Clara Haskil). TORSTAI 20.10. 01:33 J. 00:39 Browne: O mater venerabilis (Oxfordin Christ Church -katedraalin kuoro/Stephen Darlington). 01:05 Skrjabin: Yhdeksän masurkkaa (Eric Le Van, piano). 01:17 Liszt: Orfeus (Dresdenin filharmoniaork. 02:06 L-E Jadin: Jousikvartetto n:o 2 f-molli (Mosaïques-kvartetti). 01:49 Kokkonen: Duo viululle ja pianolle (Seppo Tukiainen ja Tapani Valsta). TIISTAI 18.10. R ONDO C LASSIC 10|2022 63 Münchenin motettikuoro ja Münchenin sinfonikot/Hans Rudolf Zöbeley). Bach: Sonaatti huilulle, viululle ja continuolle c-molli (Jean-Pierre Rampal, huilu, Isaac Stern, viulu, John Steele Ritter, cembalo, ja Leslie Parnas, sello). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Wolf-Ferrari: Preludi oopp. 05:57 Delibes: Valse lente bal. 04:36 Brahms: Maria-lauluja (Euroopan kamarikuoro/Nicol Matt). Strauss: Loppukohtaus oopp. 01:47 Wagner: Wotanin jäähyväiset ja taikatuli oopp. 23:21 Debussy: Kolme nokturnoa (Stuttgartin radion SO/Sergiu Celibidache). Michel Plasson) 01:28 Wagner: Katkelmia oopp. (Neuvostoliiton radion suuri SO/Jevgeni Svetlanov). 23:53 Sor: Kuusi bagatellia kitaralle op.43 (Petri Kumela). 03:25 Bruckner: Sinfonia n:o 3 d-molli (Leopold Nowakin editio) (Chicagon SO/Georg Solti). 05:07 Gombert: Beatus vir (Autuas se mies) (Beauty Farm). 03:53 R. Musiikkitalossa 31.8. Sevillan parturi (Elina Garanca, mezzosopraano, ja Latvian kansallinen SO/Aleksandrs Vilumanis). Krzysztof Penderecki: Trenodia Hiroshiman uhrien muistolle. 02:43 Chopin: Nokturnot n:o 1-8 (Guiomar Novaes, piano). 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. S. 02:44 Pugnani: Alkusoitto n:o 5 Es-duuri (Academia Montis Regalis/Luigi Mangiocavallo). 23:54 de Viséee: La Royalle (Rafael Andia, barokkikitara). Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. 01:36 d’Indy: Konsertto pianolle, huilulle, sellolle ja jousille (Brigitte Engerer, Magali Mosnier ja Marc Coppey, sekä Bretagnen ork./Lionel Bringuier). 05:13 Bartók: Tanssisarja (Philadelphian ork./István Kertész). 03:48 A. 01:31 Pfitzner: Alkusoitto näytelmämus. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 04:38 Brunetti: Sinfonia n:o 26 B-duuri (Concerto Köln). 23.10-6.00 Yöklassinen J. MAANANTAI 17.10. 06:01 Moszkowski: Sarja kahdelle viululle ja pianolle g-molli (Ani Kavafian ja Ida Kavafian, viulu, sekä Jonathan Feldman, piano). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Jan-Erik Holmberg. 01:19 Rodrigo: Tres piezas españolas (Kolme espanjalaista kappaletta) (Juuso Nieminen, kitara). Haydn: Viulukonsertto A-duuri (Arthur Grumiaux ja Amsterdamin Concertgebouw-ork./Edo de Waart). Coppélia (Cincinnati Pops/Erich Kunzel). 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Lakecia Benjamin Tampere Jazz Happeningissä. 04:39 Salieri: Sarja oopp. 02:08 Mendelssohn: Infelice! Ah, ritorna eta dell’oro (Cecilia Bartoli, mezzosopraano, ja Maksim Vengerov, viulu, sekä Orchestra La Scintilla/Adam Fischer). 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Vaihtoehtoinen tie jazziin: 2. jakso instrumentalistit. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Aki Yli-Salomäen Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Noiduttu rakkaus (Cincinnati Pops -ork./Erich Kunzel). Koostelähetys välieristä 23.10-6.00 Yöklassinen Bruckner: Kvintetto jousille F-duuri (Amadeus-kvartetti ja Cecil Aronowitz, alttoviulu). 05:46 Händel: Sonaatti huilulle ja continuolle G-duuri op.1/5 (Camerata Köln). Pejacevic: Allegretto grazioso kvartetosta pianolle ja jousille d-molli (Oliver Triendl, piano, ja Sine Nomine -kvartetti). 00:31 R. 00:33 Liszt: 24 suurta etydiä (Leslie Howard, piano). 06:20 Beethoven: Sechs Lieder (Kuusi laulua) op.48 (Peter Schreier, tenori, ja Walter Olbertz, piano). I Quattro rusteghi (Academy of St, Martin-in-the-Fields/Neville Marriner). Haydn: Pianokonsertto D-duuri (Alfred Brendel ja Wienin kamariork./Paul Angerer). Transglobal World Music Chartin jäsen lupaa tuoreita musiikkivalintoja ja kiinnostavia haastatteluvieraita nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin vaiheilta. 03:21 Frescobaldi: Fioretti, 11 canzonaa ja toccata uruille (Wilhelm Krumbach). Äänitetty Tullikamarin Pakkahuoneella 6.11.2021
Mozart): Viulukonsertto n:o 16 e-molli (Yehudi Menuhin ja Menuhin-musiikkijuhlaork.). 05:31 Messager: Osia bal. Transglobal World Music Chartin jäsen lupaa tuoreita musiikkivalintoja ja kiinnostavia haastatteluvieraita nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin vaiheilta. Balkanin rytmeistä Välimeren tunnelmiin, kaihoisista lauluista huimimpaan pelimannisvengiin. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 00:21 Holst: Sekstetto (Ensemble Arabesques). 23:36 Beethoven (sov. 04:23 Gilles: Requiem (Le Concert Spirituel/Hervé Niquet). Boulanger: Clairières dans le ciel (Martyn Hill, tenori, ja Andrew Ball, piano). 00:12 Händel: Triosonaatti B-duuri (The English Concert/ Trevor Pinnock, cembalo). Toimittajana on Amanda Kauranne. 01:55 Ljapunov: Sekstetto b-molli (John Thwaites, piano, ja Dante-kvartetti, sekä Leon Bosch, kontrabasso). 01:53 Schumann: Kvartetto pianolle ja jousille Es-duuri (The Festival Quartet). 23:22 Rimski-Korsakov: Sheherazade (Stuttgartin radion SO/Sergiu Celibidache). 05:42 Locatelli: Concerto grosso B-duuri op.1/3 (Concerto Köln). 23:46 Granados: Goyescas (Rakastuneita nuorukaisia), ooppera (Maria Bayo, sopraano, Ramón Vargas, tenori, Enrique Baquerizo, baritoni, Lola Casariego, mezzosopraano, ja Milargos Martin, laulu, sekä Orfeon Donostiarra -kuoro ja Madridin SO/Antoni Ros Marba). 02:45 Vasks: Episodi a canto perpetuo (Trio Palladio). Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 05:56 Wagner: Norjalaisten matruusien kuoro oopp. 04:04 J. 03:14 Hatshaturjan: Orkesterisarja näyt. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkaiYLE RADIO 1. 04:02 Tulindberg: Viulukonsertto B-duuri (Jorma Rahkonen ja RSO/Okko Kamu). 02:57 Saariaho: La Passion de Simone (Simonen kärsimys) (Dawn Upshaw, sopraano, Dominique Blanc, puhe, ja Tapiolan Kamarikuoro, sekä RSO/Esa-Pekka Salonen). 01:54 Liszt: Dante-sinfonia (Berliinin radiokuoron naisäänet ja Berliinin filharmonikot/ Daniel Barenboim). TIISTAI 25.10. Kaksi kyyhkystä (Covent Garden -oopperan ork./ Charles Mackerras). W.-Murray, Michael Abene, Paul West, Charlie Persip). 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.20-21.40 Iltasoitto 22.05-23.00 Maj Lind -pianokilpailu. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 05:27 Marais: Sarja viola da gamballe ja continuolle n:o 5 g-molli (Jordi Savall, bassogamba, Ton Koopman, cembalo, ja Hopkinson Smith, teorbi). 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. Haydn: Jousikvartetto n:o 77 C-duuri (Keisarikvartetto) (Mosaïques-kvartetti). Patterson: Donald Duck (Don Patterson, Booker Ervin, Billy James). 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 04:28 Krufft: Käyrätorvisonaatti F-duuri (Gregory Hustis, käyrätorvi, ja Steven Harlos, piano). 05:34 J. 03:09 Janácek: Glagolinen messu (Christine Brewer, sopraano, Marietta Simpson, mezzosopraano, Karl Dent, tenori, Roger Roloff, basso, Norman Mackenzie, urut, Atlantan sinfoniakuoro, ja Atlantan SO/Robert Shaw). Bach: Jesu meine Freude (Jeesus aarteheni) (Norjalainen solistikuoro ja Ensemble Allegria/Grete Pedersen). Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 04:25 Weiss: Luuttusonaatti fis-molli (Robert Barto, barokkiluuttu). Musiikki herättää tunteita ja muistoja ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. 01:14 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 9 Es-duuri (Ruotsin radion SO/Sergiu Celibidache). Liszt): Sinfonia n:o 9 d-molli (Leslie Howard, piano). Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 03:33 M-A Charpentier: Konsertto neljälle viola da gamballe ja continuolle (London Baroque/Charles Medlam). 19.02-22.00 Maj Lind pianokilpailun 1. 01:02 Beach: Pianokonsertto cis-molli (Danny Driver ja BBC:n Skotlannin SO/Rebecca Miller). 03:44 Händel: Concerto grosso A-duuri op.6/11 (Handel and Haydn Society/Christopher Hogwood). Maskarad (Naamiaiset) (RCA Victor Orchestra/Kirill Kondrashin). 05:56 Lasso: Domine Dominus noster (The King’s Singers). 23:46 Beethoven: Pianokonsertto n:o 4 G-duuri (Maire Halava ja RSO/Paavo Berglund). 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Kare Eskolan Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 00:26 Schumann: Zwölf Gedichte (Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, ja Günther Weissenborn, piano). 05:15 Nin: Cadena de valses (Romanttinen muisto) (Martin Jones, piano). 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 03:53 Faltin: Adagio uruille (Ville Urponen). 05:33 De Fesch: Sonaatti nokkahuilulle, sellolle ja continuolle op.12/6 (Trio de l’Oustal). A. 01:52 Reinecke: Kvintetto pianolle ja jousille A-duuri (Linos-yhtye). 03:57 Smyth: Kvintetto jousille E-duuri (Mannheimin jousikvartetti ja Joachim Griesheimer, sello). finaali ja palkintojenjako 23.10-6.00 Yöklassinen von Dittersdorf: Sinfonia n:o 4 F-duuri (Perseus pelastaa Andromedan) (Failoni-ork./ Hanspeter Gmür). 6.02-6.34 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 10.45-11.00 Rytmikamari Clausen: ’’round Springfield tv-sarjasta The Simpsons (Yeardley Smith, Ron Taylor, Dan Higgins, Terry Harrington, Alf Clausen). 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 23.10. 19.02-23.00 Maj Lind pianokilpailun 2. 04:24 Schubert: Pianosonaatti n:o 17 D-duuri (Emil Gilels). 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 26.10. Uusinta perjantain välierälähetyksestä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 04:15 L. Guaraldi: Charlie Brown theme (Amani A. 64 R ONDO C LASSIC 10|2022 Vänskä). 05:57 Heise: Fantasiakappale käyrätorvelle ja pianolle (Ib Lanzky-Otto ja Wilhelm Lanzky-Otto). 01:37 Saariaho: Solar (Avanti!/Hannu Lintu, ja John Storgårds, viulu). 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 01:42 Doppler: Chanson d’amour (Rakkauslaulu) (Alain Marion, huilu, ja Edouard Exerjean, piano). Ruusuritari (Pittsburghin SO/Manfred Honeck). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. MAANANTAI 24.10. 23:40 Chopin: Valssi n:o 1 Es-duuri (Grande Valse brillante) (Halina Czerny-Stefanska, piano). Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. John ja Simon Wynberg). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. 05:01 Mendelssohn: Lieder ohne Worte (Sanattomia lauluja) n:o 25-48 (Viktorija Postnikova, piano). 02:22 Henry Purcellin, John Blow’n ja Matthew Locken urkumusiikkia (John Butt, urut) 03:27 Roussel: Serenadi huilulle, viululle, alttoviululle, sellolle ja harpulle (Lily Laskine, harppu, ja Jean-Pierre Rampal, huilu, sekä Pasquier-trio). 02:33 Zemlinsky: Sinfonia n:o 3 B-duuri (Tshekkiläinen FO/Antony Beaumont). Keinuvan talon tuntosarvina, ukkosenjohdattimena ja kalaverkkona toimii korttelin oma etnomusikologi Mika Kauhanen. 04:23 Grieg: Lyyrisiä kappaleita, osia (Israela Margalit, piano). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-23.00 Maj Lind -pianokilpailu: Kamarimusiikkifinaali 23.10-6.00 Yöklassinen Mendelssohn: Sinfonia jousiorkesterille n:o 11 F-duuri (Concerto Köln). 05:20 Murschhauser: Praeambulum duodecimi toni (Hans Leenders, urut). 00:48 Viotti (sov. W. 20.00-21.00 Keinuva talo Maailmassa julkaistaan niin paljon musiikkia, että tarvitsemme suodattimia. 01:00 Regnart: Missa super Oeniades Nymphae (Cinquecento). 04:51 Spohr: Septetto puhaltimille, jousille ja pianolle a-molli (Ensemble Villa Musica). Koostelähetys välieristä 23.10-6.00 Yöklassinen Auber: La Muette de Portici (Porticin mykkä), ooppera (June Anderson, sopraano, Alfredo Kraus, tenori, John Aler, tenori, Jean-Philippe Lafont, baritoni, Alain Munier, tenori, Frederic Vassar, basso, Jean-Philippe Courtis, basso ym. 01:19 Magnard: Kvintetto pianolle ja puhaltimille (Laurent Wagschal ja Ensemble Initium). 02:54 Bortnjanski: Seitsemän konserttoa kuorolle (N:ot 11, 33, 19, 1, 21, 7 ja 18) Neuvostoliiton kulttuuriministeriön kamarikuoro/Valeri Poljanski). S. 00:47 Lobo: Prudentes virgines (Viisaat neitsyet) (La Grande Chapelle/Albert Recasens). Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. 03:19 Gal: Sellokonsertto op.67 (Antonio Meneses ja Northern Sinfonia/ Claudio Cruz). 05:28 Paganini: Variazioni di bravura (Scott St. PERJANTAI 21.10. A. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 13.30-14.25 Maj Lind -pianokilpailu. Rodzinski): Valssisikermä oopp. sekä Jean Laforge -kuoro ja Monte Carlon FO/Thomas Fulton). S. 05:06 Telemann: Sarja oboelle, trumpetille, jousille ja continuolle D-duuri (Wienin Concentus Musicus/Nikolaus Harnoncourt). 01:40 Glazunov: Pianosonaatti n:o 1 b-molli (Stephen Coombs). 05:57 Palestrina: Pulchra es, amica mea (Kaunis kuin Tirsa olet sinä, armaani). TORSTAI 27.10. 03:58 Strauss (sov. 02:05 Sibelius: Lemminkäinen (RSO/Kari Tikka). Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. 02:04 John Dowlandin luuttumusiikkia (Paul O’Dette). Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Mozart: Notturno D-duuri (The Academy of Ancient Music/ Christopher Hogwood). LAUANTAI 22.10. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 05:01 Mendelssohn: Pianotrio n:o 1 d-molli (Atlantis Trio). 05:32 Carulli: Konsertto huilulle, kitaralle ja orkesterille G-duuri (Jean-Pierre Rampal ja Alexandre Lagoya, sekä Franz Liszt -kamariork./János Rolla). 03:46 Dvorák: Pianotrio n:o 3 f-molli (The Tempest Trio). PERJANTAI 28.10. 05:56 Arutjunjan: Konserttischerzo (Jouko Harjanne, trumpetti, ja Kari Hänninen, piano). Uusinta torstain välierälähetyksestä 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia. 00:44 W. 13.00-13.55 Maj Lind -pianokilpailu. finaali 23.10-6.00 Yöklassinen Genin: Fantasia sävelmästä Sataa, sataa, paimentyttö (Jean-Louis Beaumadier, pikkolohuilu, ja Jean Koerner, piano). Bach: Orkesterisarja n:o 2 h-molli (La Petite Bande/Sigiswald Kuijken). Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. Lentävä hollantilainen (Leipzigin radiokuoro ja Dresdenin valtionork./Silvio Varviso). 04:47 J. 01:28 Bantock: A Hebridean symphony (Hebridiläinen sinfonia) (Lontoon kuninkaallinen FO/Vernon Handley). 05:56 Beethoven: Neue Liebe, neues Leben (Petteri Salomaa, baritoni, ja Tuija Hakkila, fortepiano). 23.10-6.00 Yöklassinen Tuukkanen: Serenata giocosa Es-duuri (Joensuun KO/Hannu Koivula). 02:22 Brahms: Trio käyrätorvelle, viululle ja pianolle Es-duuri (Joseph Eger, Henryk Szeryng ja Victor Babin). 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 03:49 Tubin: Kratt, balettisarja orkesterille (RSO/Neeme Järvi). (The Song Company/Roland Peelman). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta Timantteja ja ruostetta on hyvän mielen ja suurten tunteiden musiikkiohjelma, joka kutsuu ilahtumaan, heittäytymään ja rentoutumaan. Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu
19.02-21.20 Helsingin Barokkiorkesterin 25-vuotisjuhlakonsertti 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen W. S. 19.02-21.00 Lorca-ilta 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-3.59 Yöklassinen 1 Vanhal: Konsertto kahdelle fagotille ja orkesterille F-duuri (Annika Wallin ja Arne Nilsson sekä Uumajan sinfonietta-ork./ Jukka-Pekka Saraste). Erikoisvieraana göteborgilainen uus-psykedelinen yhtye Fontän. klo 19 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Radio 1 & Yle Areena & Yle Teema (viivästetty suora) Vieraamme Brett Dean 1/4. 4.00-7.00 Yöklassinen 2 Koechlin: Les heures persanes (Persian hetket) (Reininmaan ja Pfalzin valtiollinen FO/Leif Segerstam). Laulusolistina on latvialainen mezzosopraanotähti El?na Garan?a. Skrjabin: Sonaatti n:o 10 C-duuri (Arkadi Volodos, piano). 03:36 Grieg: Lyyrisiä kappaleita (Mihail Pletnjov, piano). 01:56 Eller: Sümfooniline legend (Sinfoninen legenda) (Viron valtion SO/Olari Elts). 03:12 Respighi: Sinfonia drammatica (Liègen kuninkaallinen FO/John Neschling). klo 19 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Radio 1 & Yle Areena & Yle Teema (viivästetty suora) Vieraamme Brett Dean 4/4. Kapellimestari Hank Ek on valinnut ja sovittanut ohjelmaan musiikkia mm. 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 02:31 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 4 c-molli (RSO/Jukka-Pekka Saraste). Esiintyjinä Avanti!, musiikkiteatteriryhmä La Chambre aux échos, sopraano Sayuri Araida ja näyttelijä Isabelle Seleskovitch. Sibeliuksen Finlandiaan päättyvässä konsertissa kuullaan myös latvialaisen Peteris Vasksin, ukrainalaisen Valentin Silvestrovin ja tshekkiläisen Leoš Janá?ekin musiikkia. 6.02-6.34 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Myöhäisillan kamarimusiikki: Olli Mustonen, piano, Petri Aarnio, viulu, Salla Savolainen, viulu, Albert Papp, alttoviulu, Mikko Ivars, sello. 67. Brett Dean: Alttoviulukonsertto. Nicholas Collon, kapellimestari, Lawrence Power, alttoviulu. 02:01 Massenet: Pianokonsertto Es-duuri (Aldo Ciccolini ja Monte Carlon FO/Sylvain Cambreling). Sunnuntai 9.10. Bach: Urkusonaatti n:o 3 d-molli (Marie-Claire Alain). Kapellimestarina toimii Clément Mao-Takacs. 03:32 von Koch: Sonaatti viululle ja pianolle e-molli (Cecilia Zilliacus ja Bengt-Åke Lundin). Sunnuntai 23.10. Anna Kelon ohjattavaksi oopperasarja tulee odottamatta. Konsertti oli määrä pitää Ukrainan Odessassa mutta jouduttiin sotatilanteen takia siirtämään Latvian Liepajaan. 06:22 Händel: Concerto grosso g-molli op.6/6 (Handel and Haydn Society/Christopher Hogwood). 05:57 Kuula: Tuli tuttu, vanha tuttu (YL/ Pasi Hyökki). 05:35 Schulhoff: Viisi jazzetydiä (Kathryn Stott, piano). 04:46 Crusell: Sinfonia concertante B-duuri (Reijo Koskinen, klarinetti, Esa Tukia, käyrätorvi, ja Pekka Katajamäki, fagotti, sekä RSO/Jukka-Pekka Saraste). Jean Sibelius: Kurkikohtaus op. 23:59 J. kamarimusiikki: Kaija Saariaho 70 vuotta! Kaija Saariaho: Six Japanese Gardens (Naoki Yasuda, lyömäsoittimet). Douglass): Newmarket (The King’s Noyse ja Paul O’Dette, luuttu). Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. Mozart: Sonaatti pianolle ja viululle n:o 34 A-duuri (Emil Gilels ja Jelizaveta Gilels). Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 23.10-6.00 Yöklassinen Tshaikovski: Pianotrio a-molli (Suuren taiteilijan muistolle) (Vadim Gluzman, viulu, Johannes Moser, sello, ja Jevgeni Sudbin, piano). 01:33 W. LAUANTAI 29.10. 02:35 Jadassohn: Pianokonsertto n:o 2 f-molli (Markus Becker ja Berliinin radion SO/Michael Sanderling). (Uusinta) Crystal Piten teos Body and Soul nähdään Pariisin oopperan baletin tanssimana sunnuntaina 23.10. ja torstai 27.10. 06:57 Tuntematon (sov. Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. SUNNUNTAI 30.10. Haydn: Missa Cellensis (Missa Sanctae Caeciliae) C-duuri (Krisztina Laki, sopraano, Hilke Helling, altto, Aldon Baldin, tenori, ja Hans-Georg Ahrens, basso, sekä Stuttgartin kamarikuoro ja Württembergin kamariork./Frieder Bernius). 01:09 Beethoven: Jousikvartetot n:o 5 A-duuri, n:o 6 B-duuri ja n:o 11 f-molli (Serioso) (Guarneri-kvartetti). 02:55 Raff: Romeo ja Julia, konserttialkusoitto D-duuri (Ranskankielisen Sveitsin ork./Neeme Järvi). Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 05:41 Dussek: Pianokonsertto C-duuri op.29 (Ulsterin ork./Howard Shelley, piano). Perjantai 21.10. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. 43. 23:34 Schubert: Pianosonaatti n:o 21 B-duuri (Radu Lupu). Giulio Cesare (Nathalie Stutzmann, altto, ja Philippe Jaroussky, kontratenori, sekä Orfeo 55). Teokset valmistuvat Esa-Pekka Salosen ja Susanna Mälkin johdolla, kunnes korona korjaa sadon. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Jazzklubi 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti 22.05-23.05 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. Béla Bartók: Konsertto orkesterille f-molli. ”Tuulisen kaupungin” hienossa Great Amber -konserttitalossa orkesteria johtaa Kiril Petrenko. Unsuk Chin: Subito con forza. seuraavilta artisteilta: Kraftwerk, Tangerine Dream, NEU!, Einstürzende Neubauten, Rammstein, Can, Anton Webern ja Karlheinz Stockhausen. 05:48 Händel: Sonaatti nokkahuilulle ja continuolle F-duuri (Michel Piguet, nokkahuilu, Charles Medlam, sello, ja John Toll, cembalo). 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. (Uusinta) Perjantai 7.10. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Radio 1 & Yle Areena & Yle Teema (viivästetty suora) Elim Chan, kapellimestari, Olli Mustonen, piano. 05:57 Fauré: Veden äärellä (Gregory Hustis, käyrätorvi, ja Steven Harlos, piano). Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 5 c-molli op. 00:31 J. 00:14 Fiorillo: Kvartetto huilulle ja jousille n:o 6 e-molli (Ensemble A l’antica). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 06:05 Raitio: Sinfoninen balladi (RSO/Atso Almila). 05:08 Holst: A Moorside suite (Radion viihdeorkesterin puhaltajat/George de Godzinsky). Musiikki herättää tunteita ja muistoja ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. A. Toimittajana Ainomaija Pennanen. Mukana on myös uutta musiikkia. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. D. 00:44 J. Brett Dean: Klarinettikonsertto ”Ariel’s music”. (Uusinta) Keskiviikko 12.10. Kolmesta hyvin erilaisesta osiosta, ruumiin ja sielun yhteenotoista, koostuvan teoksen ohjasi televisiolle Tommy Pascal. Sunnuntai 30.10. klo 12.00 Jumalten keinussa Wagnerin Ring on suurteos vallasta ja rakkaudesta. 02:28 Bauldeweyn: Missa Inviolata integra et casta es (Beauty Farm). 03:23 Händel: Corneliuksen ja Sextuksen duetto ’’Son nata a lagrimar’’ oopp. Myöhäisillan kamarimusiikki: Brett Dean: Night window (Han Kim, klarinetti, Brett Dean, alttoviulu, Jouko Laivuori, piano). 05:14 Brahms: Klarinettikvintetto h-molli (Charles Neidich ja Juilliard-kvartetti). klo 15.00.. klo 15.30 Göteborgin sinfonikot: Kosmische Musik Sinfonikkojen teemailta elektronisen musiikin parissa. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 06:38 Kuula: Satukuvia (Tuomas Nikkanen, piano). 00:12 Salieri: Sinfonia D-duuri Il giorno onomastico (Nimipäivä). 02:20 Rossini: Sonaatti jousille n:o 5 Es-duuri (Minna Pensola ja Antti Tikkanen, viulu, Tuomas Lehto, sello, sekä Niek de Groot, kontrabasso). A. klo 13.40 Eurooppa-konsertti 2022 Liepajasta Berliinin filharmonikkojen vuotuinen vapunpäivän konsertti oli Ukraina-teemainen. Braun: Sarja e-molli soolohuilulle (Marion Treupel-Franck). 03:00 Ranta: Kainuun kuvia (RSO/John Storgårds). Brett Dean, kapellimestari, Han Kim, klarinetti. Debussy: Trois ballades de Francois Villon (Alison Hagley, sopraano, ja Clevelandin ork./Pierre Boulez). 03:07 Weill Elkjer: American songs, sarja vaskikvintetille Kurt Weillin lauluista (Center City Brass Quintet). 04:11 Granados: Goyescas, pianosarja (José Menor). Mozart: Tituksen lempeys, ooppera (Peter Schreier, tenori, Julia Varady, sopraano, Edith Mathis, sopraano, Teresa Berganza, mezzosopraano, Marga Schiml, altto, ja Theo Adam, basso, sekä Leipzigin radiokuoro ja Dresdenin valtionork./Karl Böhm). Normaaliaikaan siirtymisen jälkeen: Tshaikovski: Pianokonsertto n:o 1 b-molli (Clifford Curzon ja Wienin filharmonikot/Georg Solti). Hän tulkitsee Luciano Berion laulusarjan Folk Songs. 00:25 Berlioz: Harold Italiassa (Rudolf Barshai, alttoviulu, ja Moskovan kamariork./David Oistrah). 44. 05:22 Brahms: Alttorapsodia (Christa Ludwig, mezzosopraano, Philharmonia-kuoron miesäänet ja Pilharmonia-ork./Otto Klemperer). YLE TEEMA & AREENA R ONDO C LASSIC 10|2022 65 Sunnuntai 2.10. Brett Dean: Fire Music. Sunnuntai 16.10. klo 15.00 Body and Soul Kanadalaisen huippukoreografin Crystal Piten moniselitteinen ja toisaalta universaali teos taltioitiin Pariisin oopperassa. Brett Dean: Testament. klo 14.45 La passion de Simone Kaija Saariahon oratorio pohjautuu filosofi Simone Weilin elämään. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Myöhäisillan Television klassisen musiikin poimintoja Yle Teemalla ja Areenassa 1.10.–31.10.2022 lee taiteilijaelämää. 05:10 Kuhlau: Sonaatti huilulle ja pianolle a-molli (Grande Sonate concertante) (Peter-Lukas Graf ja Zsuzsanna Sirokay). (Uusinta) Keskiviikko 26.10. Sergei Rahmaninov: Paganini-rapsodia op. klo 19.00 Maj Lind -pianokilpailun finaalit Kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun orkesterifinaalit nähdään Teemalla suorana lähetyksenä. Olli Mustonen: Pianokvintetto
Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 199 € kestotilaus 150 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 99,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Syyskuun puolivälissä Yleltä tuli viesti, jonka mukaan yhteistyö tältä osin päättyy vuoden 2022 lopussa. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Vuonna 2022 lehti ilmestyy 12 kertaa. Kerrothan ystävillesi mahdollisuudesta lukea joulukuun Rondo ilmaiseksi! . Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö 118 € kestotilaus 69 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö 59 € (kestotilaus) Rondo Premium, 2/1 kaksi vuotta 24 numeroa + koko verkkosisältö 199 € Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Numeroista 9 on paperilehtiä ja 3 digilehtiä, jotka voit lukea Rondon verkkosivuilta. Rondo kiittää Ylen klassisen musiikin toimitusta Rondon lukijoita palvelleesta yhteistyöstä! Ja tosiaankin – Rondo 12/2022 julkaistaan kesä-Rondojen tapaan painetun lehden näköislehtenä, ja se on muidenkin kuin Rondon varsinaisten tilaajien luettavissa rondo.fi -sivuilla. kännykältäsi tai tabletiltasi. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. 03 225 1948 Vuonna 2022 Rondolehti ilmestyy 12 kertaa. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. MATTI TUOMISTO ylen ohjelmien tiedot jäävät pois rondosta. Lisäksi Ylen strategia neuvoo vahvasti ohjaamaan yleisöjä käyttämään Areenaa, josta ohjelmatiedot myös löytyvät.” Yle ei toimita Rondolle ohjelmatietoja enää tammikuusta 2023. Ohjelmatiedot löytyvät vielä lokakuun lopun Rondosta 11/2022 sekä digilehtenä julkaistavasta marraskuun lopun Rondosta 12/2022. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Tätä kaikkea on rondo 2022 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 11/2022 ilmestyy 31.10.2022 R ONDO info RONDO ON JULKAISSUT vuosikausien ajan Yleisradion klassisen musiikin ohjelmien ohjelmatietoja. Ylen suunnitteleva sisällöntuottaja kertoo perusteluissaan näin: ”Toimituksemme työrytmi on muuttunut siten, että ohjelmat eivät yksinkertaisesti valmistu enää samassa rotaatiossa kuin aiemmin. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö
Erik Bergman sanoi minulle tehdessäni hänen syntymäpäivähaastatteluaan 1980-luvulla, että ”menkää ulos, menkää ulos”, tarkoittaen, että matkustakaa ja asukaan muualla. Brittisäveltäjä Sir Peter Maxwell Davies asettui Australian vuosien jälkeen Orkneysaarille, jossa hän asui kuolemaansa asti. Rakenne on siis vahvan tuen piirissä. Näin on toiminut myös nuorempi säveltäjäpolvi: Maija Hynninen, Sampo Haapamäki ja Johan Tallgren ovat valmistuneet tohtoriksi Yhdysvalloissa. Pariisilla on ollut tärkeä vaikutuksensa työhöni jo senkin vuoksi, että olin vahvassa yhteydessä ja vuorovaikutuksessa IRCAMin musiikin tutkimuskeskukseen ja tämän tutkijaja säveltäjäkuntaan. 67 R ONDO C LASSIC 10|2022 ÄVELTÄJÄT OVAT KAUTTA AIKOJEN työskennelleet luovan ja esittävän työnsä vuoksi myös elinpiirinsä ulkopuolella. Nyt on elämässäni alkanut uusi vaihe, jossa hallitustyöt ovat pikku hiljaa vaihtuneet valikoidusti kansainvälisen neuvonantajan rooliin – ja mikä tärkeintä – säveltäjän rauhalliseen työskentelyyn siellä, missä innoitus kulloinkin minut valtaa. R ONDO kolumni KIMMO HAKOLA. Koronan asettamien matkustusrajoitusten jälkeen taitelijat ovat voineet vertailla eroa työskentelyssään kotinurkissa suhteessa aika ajoin matkusteluun. Monet suomalaiset säveltäjät ovat opiskelleet tai asuneet ulkomailla saadakseen myös muita kuin oman maansa vaikutteita. YLEISRADIOSSA 1990-LUVULLA vaikuttanut musiikkipäällikkö Antero Karttunen sanoi eräässä suunnittelukokouksessa aikoinaan, että nuoria säveltäjiä on vaikea saada kiinni, kun he työskentelevät kuka Balilla, kuka Intiassa tai Pariisissa. Stravinsky ja Schönberg saivat voimaa lopulta Kalifornian lämmöstä. Palattuani Helsinkiin pääsin Musica nova Helsinki -festivaalin taiteellisen johtajan roolin vuoksi matkustamaan paljon eri puolella maailmaa. Itse vaelsin nuorena säveltäjänä vuosiksi asumaan Pohjois-Karjalaan, Kesälahdelle. Kesälahden hiljaisuus tuotti aikoinaan laajamuotoisuutta teoksiini. Pehr Henrik Nordgren asettui Japanin-vuosien jälkeen Kaustiselle. Monille suomalaisille säveltäjille vaikkapa vain mökkirauha on ollut luovuuden kannalta tärkeä vaihtoehto. Wagner matkaili niin, että Venäjän-vierailunsa yhteydessä hänen huhutaan käyneen jostain kumman syystä jopa Imatralla. Magnus Lindberg, nuorena vapaana säveltäjänä, asui ja työskenteli Pariisista käsin – ja myöhemmin hän vietti aikaa myös Berliinissä. Kun näiden vuosien jälkeen olisin ollut valmis muuttamaan rauhaan Ranskan maaseudulle, alkoi luottamustehtäviä kasautua ulkomaita myöten siinä määrin, että haaveet rauhasta Ranskassa saivat jäädä. Ulkomaankommennukset ovat myös rahoittajien suosiossa. Moni taho myöntää apurahoja ulkomaiseen työskentelyyn. Kaija Saariaho asettui Pariisiin jo uransa alkuvaiheessa. Toinen sinfonia sai innoituksensa Italian-matkoilta. Kun luovan työn tekijä tarvitsee inspiraatiota työnsä rikastamiseksi ulkomailta, voi virkamiehestä tuntua, että tämä ei oikein kohtaa hänen maailmankuvaansa rehellisestä työnteosta. Sibelius löysi kuitenkin työrauhansa Järvenpäästä, maaseudulta. . Muistan, että verottajan oli kohdallani vaikea aluksi ymmärtää, että oleskelu ulkomailla liittyy työhöni eikä lomailuun. Nykyisin hän työskentelee mökillään Suomessa tai talossaan Portugalissa. Erik reissasi paljon, ja vaikutteita hänen tuotannossaan eri kulttuureista on ehkä enemmän kuin muilla suomalaisilla säveltäjillä. Sibelius, ahkera reissaaja, kävi johtamassa sinfonisen runon Aallottaret kantaesityksen aina Yhdysvalloissa asti. MIKSI KÄSITTELEN TÄTÄ aihetta – joka on melko triviaali – nyt. Omat vaellusvuoteni suuntautuivat aikoinaan pääasiassa Pariisiin, jossa asuin moneen otteeseen. Näiden matkaroolien kanssa opin aika tehokkaaksi hotellisäveltäjäksi. © K AA PO H AK O LA Hakola matkailu innoittaa s KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ Monille suomalaisille säveltäjille vaikkapa vain mökkirauha on ollut luovuuden kannalta tärkeä vaihtoehto. Vivaldi matkusti Venetsiasta käsin laajalti saaden mielikuvituksensa lentoon, Händel vieraili Italiassa ja asettui sitten päivätöihin Lontooseen. Eero Hämeenniemi vetäytyi 1990-luvulta alkaen talveksi Etelä-Intiaan, ja myöhemmin hän löysi itselleen myös Italiasta alueen, jossa hän on viettänyt säännöllisesti osan vuodestaan. Vuorovaikutus etäyhteyksin ja tunnelmien seuraaminen striimauksien välityksellä on mahdollista, mutta jos haluaa kaikille aisteille elämyksiä, ei eristyksessä oleilu tuo riittävää inspiraatiota työhön. Järvenpään lumosta ovat nauttineet myöhemmin myös Joonas Kokkonen, Paavo Heininen ja Veli-Matti Puumala. Tiedämme, että Mozart keikkaili ahkerasti aina Pariisia myöten; Lisztin ”vaellusvuodet” pukeutuivat laajaksi teossarjaksi. Moni sävellys on luonnosteltu myös tylsässä kokouksessa – täytynee myöntää. Hengitin vapaammin. Sain siellä aivan uudenlaisen energian työhöni. Karu meri-ilmasto innosti häntä kirjoittamaan teoksia liittäen niihin aiheita myös paikallisesta elämänpiiristä
VU OT TA Liput palvelumaksuineen 30–65 € www.hebo.fi Opetusja kulttuuriministeriö SU 13.11. KLO 16 | TI 15.11. KLO 19 | MUSIIKKITALO Patrick Grahl | Lydia Teuscher | Krešimir Stražanac | Johannes Weisser | Arttu Kataja Cantemus-kamarikuoro (Unkari) | Helsingin Barokkiorkesteri | johtaa Aapo Häkkinen ohjaus Vilppu Kiljunen | visualisointi Sampo Pyhälä schubert lfonso und E strella A syksyn oopperatapaus!