M U S II K K IL E H T I 20 19 M A R R A S K U U C LA SS IC 11 2019 9,90 € aarne pelkonen tuo liedin valoa syksyyn uudella festivaalilla VISUAALISUUS LOISTAA Tampereen ja Helsingin Disney-musikaaleissa emil holmström löysi vanhan pianon lumon Pianistien suosikki STEINWAY on saanut rinnalle kovia haastajia olga neuwirth taistelee tasa-arvon puolesta CLASSIC
Ballet Orchestra. Ballet Orchestra. Liput palvelumaksuineen alkaen 53 / 64 / 84 €, lapset (16 v. I r i n a K o l e s n i k o va St Petersburg Ballet Theatre & Ballet Orchestra Odetten-Odilen rooleissa Irina Kolesnikova. Liput palvelumaksuineen alkaen 53 / 64 / 84 €, lapset (16 v. asti), opiskelijat ja eläkeläiset 43 / 53 / 64 € Lippupiste ja livenation.fi JYVÄSKYLÄ P aviljonki P e 3.1.2020 klo 19 OULU M adetojan s ali l a 4.1.2020 klo 15 KUOPIO M usiikkikeskus s u 5.1.2020 klo 15 LAHTI s ibeliustalo M a 6.1.2020 klo 15 -10 pros vähintään 20 lipun ostajalle. 11-2019_Rondo_IRINA_JOUTSENLAMPI_254x365mm.indd 1 10/10/2019 9.19. asti), opiskelijat ja eläkeläiset 39 / 44 € Ticketmaster ja livenation.fi Odetten-Odilen rooleissa Irina Kolesnikova. Tilasyistä ei orkesteria. Tilasyistä ei orkesteria. asti), opiskelijat ja eläkeläiset 43 / 53 / 64 € Lippupiste ja livenation.fi Odetten-Odilen rooleissa Irina Kolesnikova. Liput palvelumaksuineen alkaen 53 / 64 / 84 €, lapset (16 v. asti), opiskelijat ja eläkeläiset 43 / 53 / 64 € Lippupiste ja livenation.fi Odetten-Odilen rooleissa Margarita Avdeeva. Liput palvelumaksuineen alkaen 64 / 74 €, lapset (16 v
Nyt Pelkonen tuntuu haluttomalta puhumaan enää uskonnosta. Media toisensa jälkeen teki juttua hänen päätöksestään jättää vanhoillislestadiolainen herätysliike, joka ei hyväksynyt oopperassa esiintymistä. AARNE PELKONEN on ollut muutosten kourissa niin urallaan kuin ihmisenä. Kyseessä oli nykyaikaisen journalismin muoti-ilmiö: ilman draamaa ja koukutusta henkilö ei ole kiinnostava. Vakavahenkinen liedlaulaja on laajentanut skaalaansa niin oopperaan kuin kevyempään laulelmaan. Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: HEIKKI TUULI | a herkkyydessä on voimaa. Marraskuussa Helsingissä soi hänen johtamansa uusi liedfestivaali Laulun valo. 8 R ONDO C LASSIC 11|2019 ARNE PELKONEN ON rehdin naapurinpojan oloinen baritoni, joka ei tähtikultista piittaa. Kun kaikki otsikot vuoden aikana ovat olleet melkein samanlaisia, tulee vaara, että hän profiloituu liiaksi yhdellä asialla. Hän on voittanut niin Lappeenrannan laulukilpailut kuin Sibelius-laulukilpailut, levyttänyt hengellistä musiikkia ja luonut profiilia niinkin pyyteettömän tuntuisen alan kuin liedin parissa. Pelkoselle taide vei voiton. Itseluottamus ja oma ääni ovat löytyneet ja tuoneet rahkeita käsitellä myös vaikeita ja henkilökohtaisia asioita. Häntä oli vaikea kuvitella lööppitulvan kohteeksi, mutta sellainenpa hänestä vain viime keväänä tuli
9 R ONDO C LASSIC 11|2019 ”Minun täytyy hahmottaa, kuka runoissa puhuu, kenelle ja missä tilanteessa.” R ONDO kannessa
Minulla on hyvät välit sukuuni. ”Oopperahan oli minulle alussa vaikeaa, koska en ollut tottunut tekemään asioita kehollani, ja siihen liittyi monia estoja ja häpeän tunteita: mitä uskaltaa tehdä. Miten pidellä käsiä ja kävellä. Sopivampaa roolia ei olisi voinut olla kuin kirkkoherra Petter Kummel Jaakko Kuusiston Jäässä. Tekoprosessia Pelkonen kuvaa itselleen uusia uria aukovaksi. Kerroin ohjaajille rehellisesti, että minulla ei ole näyttämökokemusta, ja otin onkeen joka vinkistä. ”Näyttämötyötä ei opi kuin tekemällä sitä, ja siihen tarjoutui mahdollisuus ollessani pari vuotta Oldenburgin oopperassa kiinnityksellä. Tein kymmenen uutta roolia. Jokaisella laulajalla oli oma taustansa, ja minun oli vain yksi muiden joukossa. 10 R ONDO C LASSIC 11|2019 Mutta palataan nyt jälkikatsauksen verran: mitä vaikutuksia ulostulolla oli. ”En silti missään tapauksessa ole opettamassa porukkaa ja yrittämässä muuttaa herätysliikettä. Pelkonen on aina ollut kiinnostunut teologiasta, ja produktio toi mieleen paljon henkilökohtaisia muistoja. Haavekuvia-levynsä kannessa Pelkonen unelmoi silmät kiinni kukkapuska kädessään kuin romanttinen anopin unelma. Sille valikoitui klassikkojen lisäksi hänen itse tilaamiaan uusia lauluja Iiro Rantalalta, Jukka Linkolalta ja Marzi Nymanilta. Luotan siihen, että jokainen ihminen osaa ratkaista nämä asiat itse, kun ne kohdalle sattuvat. Erityiseksi studiotyön tällä kertaa teki siihen osallistunut muusikkojoukko: Iiro Rantalan ja Marzi Nymanin lisäksi mm. Hän on oppinut musiikkigenrejen suhteen avoimemmaksi eikä halua lokeroitua mihinkään. Toivottavasti olen pystynyt auttamaan tässä jotakuta”, Pelkonen toteaa. Sain kuitenkin viestejä nuorilta, jotka pohtivat samoja asioita. Vastakohtaiset projektit ovat auttaneet häntä löytämään uusia puolia itsestään. Niiden voittaminen on ollut tässä se suurin juttu”, Pelkonen kertoo. Se tuntui vapauttavalta.” Uusia tyylejä ja psyyken rajoja Tavatessamme syyskuussa Aarne Pelkosella oli takanaan keväällä julkaistuun levyyn liittyviä konsertteja sekä edessään Outi Tarkiaisen Naarasäiti-teoksen esitys Kokkolassa. Idea suomalaisia laulelmaklassikkoja sisältävästä cd:stä syntyi hänen viettäessään juhannusta Saksassa ja kaivatessaan Suomeen. Alussa erimielisyydet saattoivat tuntua rajuilta, mutta nyt asia on tasaantunut. ”Minulle itselleni asia on ollut selvä jo aiemmin, enkä tarvinnut julkisuutta missään itsehoidollisessa mielessä. ”Näyttämötyöhön liittyi monia estoja ja häpeän tunteita.”. Jukka Perko. On olemassa erilaisia vakaumuksia, ja sillä siisti.” Viime keväänä Pelkonen debytoi myös Kansallisoopperassa
Hän ei halua ajatella uraansa liian pitkälle vaan ”kuuntelee sisäisiä ja ulkoisia signaaleja”. Tällaiset sisäiset viholliset on voitettava.” |. ”Korkeutta ääneeni on tullut lisää, mutta vielä se on lyyrispohjainen. Tekstien sydänsurut ja maailmantuska saavat herkän mielen samastumaan.” Tärkeää on ollut yli kymmenen vuotta jatkunut kiinteä yhteistyö pianisti Juho Alakärpän kanssa. Olemme hyväksyneet sen, että runojen jokaista salaisuutta ei tarvitse ratkaista, vaan asioita voi jättää auki.” ”Tietty dramatisointi on minulle kuitenkin tarpeen, jotta pääsisin teoksiin sisään. Nyt sellaisesta ei ollut tietoakaan, ja alussa minulle tuli jo epäusko: tuleeko tästä mitään. Niin avartavaa kuin oopperatyö Saksassa olikin, Aarne Pelkonen ei halunnut jäädä sinne vaan muutti takaisin Suomeen freelanceriksi. ”Se korostaa sen ajattomuutta ja sukupuolettomuutta. Liedin vaatima tarkkuus ja syväluotaus sopii luonteelleni. Oleellista on se, mihin matka vie. Onhan minulla unelmarooleja Jevgeni Oneginista Tannhäuserin Wolframiin, mutta toistaiseksi olen pysynyt Mozart-Donizetti -linjalla. Tällaista rohkeutta kaivattaisiin usein myös klassisella puolella. ”Itselleni teos oli aluksi hämmentävä, sillä se pakottaa kohtaamaan myös omaa sukupuolisuuttaan. Klassisessa musiikissa olen tottunut siihen, että töitä tehdään katse nuoteissa ja tarkasti yksityiskohdat valmistellen. ”Olenko pelkkä kertoja, vai olisiko minussa annos naista?” 11 R ONDO C LASSIC 11|2019 ”Heidän taitonsa heittäytyä hetkeen oli jotain, mitä en ole aiemmin kokenut. Vaikea sanoa, mihin se siitä kehittyy. Koominen ilmaisu sopii minulle hyvin, mutta pahat pojat ovat psyykkinen haaste”, hän päivittää. Teoksen jännite on siinä, että mies laulaa äidin synnytystuskista. ”Kyllä se varmaan oli taustani kirkkomusiikissa ja tuo sanottu uskonnollisen yhteisöni oopperakielteinen asenne. Outi Tarkiaisen laulusarja pani Pelkosen kohtaamaan myös omaa sukupuolisuuttaan. Teos jää tässä mielessä auki, sillä sen asiat ovat totta, tapahtuivat ne sitten minulle tai eivät.” Kuka laulaa, kenelle ja missä. Vapauden parhaita puolia on se, että baritoni pystyy keskittymään myös lempilajiinsa liediin. Tekstinä on käännöksiä Rauni Magga Lukkarin ja Rose-Maria Huuvan saamenkielisistä runoista, joissa yhdistyvät androgyyninen ja mystinen maailma. Sen tilanne on niin paljas verrattuna oopperaan, jossa ohjaaja kertoo, miten kävelet, ja mennään muiden ja annettujen roolien mukana. Mikä hänet siihen alun perin vei. Miten esittäjän sukupuoli tällaiseen aiheeseen vaikuttaa. ”Liedissä on kyse joskus niin henkilökohtaisista asioista, että tällainen vakisuhde tuo luottamusta.” ”Alussa käytimme Juhon kanssa enemmän aikaa runoista puhumiseen kuin laulamiseen, mutta kokemuksen myötä suhde tekstiin on tullut yksinkertaisemmaksi. Pian kuitenkin paljastui muusikoiden huikea ammattitaito.” ”Oli opettavaista huomata, miten he osaavat tarttua ideoihin hetkessä kuunnellen ja reagoiden ottamatta suurta stressiä lopputuloksesta. Poikkeuksena ovat tietenkin surrealistiset runot, joissa asioita jää arvoituksellisemmiksi.” ”Lied vaatii henkilökohtaista otetta ja uskoa itseensä. Luonto ja ihmisyys sulautuvat yhteen”, Pelkonen kuvaa. Olenko pelkkä kertoja, vai olisiko minussa annos naista. Kun on yksin tai kaksin lavalla, siinä tulee kohdanneeksi sellaisia asioita kuin että kelpaanko, olenko tarpeeksi hyvä. Siellä jännitetään joskus liikaa sitä, mitä saa tehdä, eikä uskalleta ottaa uusista ideoista koppia.” Psyykkisessä mielessä uusille vesille vie myös Outi Tarkiaisen laulusarja Naarasäiti, joka kuultiin kvartettiversiona Rauma Festivossa, ja isomman version Pelkonen kantaesitti Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa. Minun täytyy hahmottaa, kuka runoissa puhuu ja kenelle, missä tilanteessa ja mitä
59,50 / 69,50 / 79,50 €, lapset (16 v. 69,50 / 79,50 / 89,50 €, lapset (16 v. asti) ja opiskelijat 44 €, eläkeläisetu: 89,50 € liput hintaan 79,50 € Ticketmaster ja livenation.fi Su 12.1.2020 Tampere-talo, Tampere klo 14 Liput palvelumaksuineen alk. asti) ja opiskelijat 40 €, eläkeläiset 49,50 / 59,50 / 69,50 € Lippupiste ja Tampere-talo vuodesta 1785 W IE N IL ÄIN EN PER IN N E 11-2019_Rondo_WIEN_2020_230x297.indd 1 10/10/2019 9.38. Uudenvuoden Wieniläiskonsertti 2020 Koe maailmankuulun wieniläisen tv-konsertin tunnelmaa! Kapellimestari: GUIDO MANCUSI Solistit: sopraano RINNAT MORIAH ja baritoni KONRAD HUBER SCHÖNBRUNNIN LINNANORKESTERI La 11.1.2020 Musiikkitalo, Helsinki klo 14 ja klo 19.30 Liput palvelumaksuineen alk
14 R ONDO C LASSIC 11|2019 vanhan bösendorferin sointi puhuttelee Emil Holmström ja Bösendorfer-piano vuodelta 1882.
Nyt soitin on Helsinki – Bösendorfer – 1880 -konserttisarjan sydän. Holmströmin mukaan modernin soittimen raskas ja hiukan kömpelö sointi ohjaa helposti pelkistetympään ilmaisuun. Sointi ei mene tukkoon Emil Holmström painaa alas yhden koskettimen diskanttialueelta. Periodisoitin antaa runsaasti mahdollisuuksia hienosäätöön näitä keinoja käyttäen.” Pianisti EMIL HOLMSTRÖMIN Bösendorfer-piano löytyi muutama vuosi sitten soittokelvottomana unkarilaisen kartanon kellarista. Tällä niillä on pakko pelata, jos haluaa saada musiikkiin elävyyttä ja puhuttelevuutta.” Dialogi, jota nuottikuva käy periodisoittimen kanssa, on huomattavasti suorempi kuin modernilla soittimella. Kirkas, kuulas ääni soi huomiota herättävän pitkään. Laatuinstrumentista on kuitenkin pidetty selvästi hyvää huolta, mistä kertoo muun muassa lyhyt unkarinkielinen lyijykynämerkintä pianon kynttiläalustan alapinnalla. ”Kun ei voi luottaa pelkkään saundin suuruuteen, pitää sointia olla muovaamassa koko ajan.” Periodisoittimet kutsuvat pianistin työskentelemään erilaisella ilmaisullisella työkalupakilla kuin meidän aikanamme rakennetut pianot. Sen jälkeen pianon tarinassa on mm. Niissä ihanteena on kirkas, vahva diskantti, jota tukee suuriääninen basso. ”On lukuisia tapoja, joilla esimerkiksi tempoa, balanssia ja dynamiikkaa voi työstää. Merkittävästi mittavampia toimia tarvittiin lähes sata vuotta myöhemmin, kun helsinkiläisen Pianonikkarit-firman ammattilaiset Elisa Visapään johdolla antoivat soittimelle uuden elämän. Ensimmäinen maininta soittimesta on Wienistä vuodelta 1882, kun se kirjattiin myydyksi Bösendorferin verstaalta. kahden maailmansodan suuruinen aukko. ”Ja briljantti ylin oktaavi. Modernit pianot suunnitellaan toisenlaisin soinnillisen tavoittein. ”On todella huomiota herättävää, millaisia mahdollisuuksia tämä soitin antaa vähän paksumman pianosatsin kanssa. ”Tässä soittimessa on ihana, läpikuultava ja pyöreä klangi”, Holmström kertoo. Holmström on soittanut elämässään satoja Steinway-flyygeleitä, mutta vanhoja Bösendorfereita on tullut vastaan vain kourallinen. Siinä raportoidaan suoritetun pieniä huoltotoimenpiteitä vuonna 1925. ”Erimerkkisten periodisoittimien kautta olen oppinut ymmärtämään, että superkirkas, yläsävelvoittoinen saundi on Steinwayn ominaisuus, ei yleisesti pianon ominaisuus.” Holmströmin Bösendorferissa on keskenään hyvin erityyppiset rekisterit. Läpikuultava klangi puhuttelee yhä. Sointi ei mene tukkoon, ja kappaleista on mahdollista kaivaa esiin yksityiskohtia.” Suoraa keskustelua nuottikuvan kanssa Mitä 1800-luvun soittimella soittaminen on opettanut pianistille 1800-luvulla sävelletystä musiikista. 15 R ONDO C LASSIC 11|2019 MIL HOLMSTRÖMIN Bösendorfer löytyi ränsistyneen kartanorakennuksen kellarista pohjoisunkarilaisesta Domoszlón kylästä kolmisen vuotta sitten. Uusrenessanssia edustava interiööri inspiroi Holmströmiä kokoamaan soittimensa ympärille konserttisarjan ”Helsinki – Bösendorfer – 1880”, jossa esitetään 1800-luvun keskeistä kamarimusiikkia historiallisessa ympäristössä. Viikko ennen ensimmäistä konserttia Holmström on tullut Angelicum-saliin harjoittelemaan avajaiskonsertin ohjelmistoa, Schubertin virtuoosisia kamarimusiikkikappaleita. Kolmas oktaavi on puolestaan aika pehmeä”, hän lisää. Syntyy mielikuva pienestä kuulasta, joka liukuu peilikirkkaan jään pinnalla kohti horisonttia. ”Yksi asia on se, millä tavalla nämä 1800-luvun teokset on rakennettu saundillisesti ja dramaturgisesti, koko tämä pianosatsi”, Holmström pohtii ja katsahtaa nuottitelineelle avatun Schubertin C-duuri-fantasian tiheään, mustanpuhuvaan nuottikuvaan. Holmströmin vanhan instrumentin matala rekisteri on erotteleva ja selkeä, muttei läpitunkeva. Teksti: PIA ANTIKAINEN | Kuvat: MAARIT KYTÖHARJU | e Angelicum-sali Helsingin Kruununhaassa on palautettu vanhaan eleganssiinsa, ja se tarjoaa puitteet myös Bösendorfer 1880 -konserttisarjalle.. ”Se on fantastista! Kun eri alueet eivät käy saundillisesti toistensa tontille, tarjoutuu paljon uusia mahdollisuuksia”, hän kertoo. Onnistuneen kunnostuksen aloittama suotuisa käänne sai pisteen i:n päälle, kun Bösendorferille löytyi koti Helsingin Kruununhaasta, vuonna 1886 rakennetun talon Angelicum-salista, jonka dominikaaniveljeskunta on antanut entisöidä alkuperäiseen eleganssiinsa. ”Tiedän tämän pianon vaiheista jotain, mutta en tarpeeksi”, Holmström kertoo. Vanha instrumentti tuo viestin 1800-luvun Euroopasta, jossa moninaiset sointija soitinihanteet kukoistivat. ”Moderneissa soittimissa on paljon kvaliteetteja, joilla musiikkia pystyy kontrolloimaan ja värittämään ilman tempojen tai painotusten kanssa pelaamista
Pianon ääni asettuu soinnillisesti tasavertaiseksi kumppaniksi huilun ja viulun kanssa niissäkin taitteissa, joissa teoksen dramaturgia vaatii klaveerivyörytyksiä ja suurta volyymia. 1880-luvun loistoon entisöity sali, kristallikruunut ja kaakeliuunin eteen asetetut nuottitelineet vahvistavat vaikutelmaa siitä, että Bösendorfer-piano on palannut kotiin. 16 R ONDO C LASSIC 11|2019 Kamarimusiikkikaverit voivat paremmin Holmströmin Bösendorfer on rakennettu alun alkaenkin kamarimusiikkisoittimeksi – laulajan tai esimerkiksi parin jousisoittimen seuralaiseksi. Kun ei voi luottaa pelkkään soinnin suuruuteen, sitä pitää olla muovaamassa koko ajan. Paksut, humisevat bassovoittoiset soinnut sekä kirkkaana helisevä pyöreäsointinen diskantti tuovat konserttiyleisön korviin viestin siitä sointimaailmasta, jonka muun muassa Franz Schubert, Clara ja Robert Schumann sekä Johannes Brahms kuulivat mielessään pianolle säveltäessään. ”Tällä soittimella pystyy niin paljon paremmin kommunikoimaan ja pitämään eri rekisterien klangit itsenäisinä. Vanha Bösendorfer erisointisine, erittelevine rekistereineen kuulostaa melkeinpä kamarimusiikkiyhtyeeltä jo itsessään. Pianon rekisterit kuin kamarimusiikkiryhmä Ennen ensimmäisen Helsinki – Bösendorfer – 1880 -konsertin alkua Holmström istuu itse ovella myymässä lippuja. . Kamarimusisointi ei muodostu musisoimiseksi negaation kautta.” Erityisesti laulajan kanssa iäkkäällä Bösendorferilla työskentely on palkitsevaa: ”Se on aivan fantastista, ihan mahtavaa! Piano-osuudet voi soittaa tosi aktiivisesti, eikä joudu säästelemään ja varomaan. Angelicum-salia isännöivät dominikaaniveljet Gabriel ja Marie-Augustin kiertelevät yleisön joukossa ja vastaavat konserttisalia ihastelevien ihmisten kysymyksiin. Tieto illan päätähden, lähes 140 vuotta vanhan Bösendorfer-soittopelin erityisyydestä on kiirinyt: jo ennen konserttia ja etenkin väliajalla ihmisiä parveilee soittimen ympärillä kunnioittavan välimatkan päässä tarkastelemassa soittokoneiston yksityiskohtia ja kurkistelemassa instrumentin sisään. ”Moderni soitin on rakennettu ’orkesteriksi’, joka täyttää melkein kaikki rekisterit. Konsertti on loppuunmyyty, ja alehintaiset liput konserttisalin viereisiin huoneisiin tekevät kauppansa. Emil Holmström, Eriikka Maalismaa ja Schubertin C-duuri-fantasia.. Holmströmin kamarimusiikkikumppanit, huilisti Niamh McKenna, pianisti Mirka Viitala ja viulisti Eriikka Maalismaa, vaikuttavat Holmströmin sanoin ”voivan soittimellisesti hyvin”. Siinä sitten viulistija sellistiparat yrittävät löytää siitä äänimassapuurosta sellaisen paikan, jossa he jotenkin kuuluisivat”, Holmström kuvailee tyypillisiä voimasuhdeja balanssiongelmia pianokamarimusiikissa. ”Meidän pianistien kamarimusiikkikaverit voivat soittimellisesti niin paljon paremmin, kun heille tulee semmoinen olo, että heillä on paikka omalle äänelle”, Holmström sanoo. Konsertin esitykset osoittavat Holmströmin edellisen viikon kuvailut soittimensa erityisominaisuuksista paikkansapitäviksi. Emil Holmström, Niamh McKenna ja Schubertin ”Trockne Blumen” -variaatiot. Monet asiat asettuvat kohdalleen kuin itsestään, kun 1800-luvulla sävellettyä kamarimusiikkia soitetaan periodipianolla: balanssi instrumenttien välillä, sointien sekoittuminen eli ”blendaaminen”, keskustelu eri rekisterien välillä. 1800-luvun liedien kirjoitusasusta huomaa, että näille soittimille ne laulut on sävelletty.” Joulukuiseen Helsinki – Bösendorfer – 1880 -konserttiin Holmström onkin ohjelmoinut valikoiman Clara ja Robert Schumannin liedejä esitettäväksi yhdessä sopraano Tuuli Lindebergin kanssa. Pianisti voi soittaa runsaasti, mutta siitä ei synny balanssiongelmia
Aiemmin pianot rakennettiin sekä kooltaan että äänenvoimakkuudeltaan kohtuullisiksi ja pianisteilla oli valittavanaan hämmästyttävän laaja kirjo kosketukseltaan ja äänenlaadultaan erilaisia soittimia. 1800-luvun loppupuolella yleinen suuntaus pianonrakentamisessa kulki kohti raskaampaa kosketusta ja syvempää koskettimen alaspäistä liikettä. Tunnethan vanhan sanontani: hyvän ratsastajan on osattava ratsastaa millä hevosella tahansa”, totesi 1800-luvun alkupuoliskolla laajoilla konserttikiertueillaan lukuisia eri soittimia kohdannut pianovirtuoosi Ignaz Moscheles päiväkirjassaan. . Vaikutusvaltaiset pianistit myös tilasivat rakentajilta itselleen kustomoituja soittimia. Tuotekehittely tuotti äärimmillään joukon lyhytikäisiä kuriositeetteja, esimeriksi pedaaleja, joita käyttämällä pianosta irtosi vaikkapa harppua tai fagottia muistuttava sointi. Vuoden 1867 Pariisin maailmannäyttelyssä oli ranskalaisten lähteiden mukaan 158 pianojen näytteilleasettajaa ja näytteillä 338 soitinta. Steinwayn Pariisissa näytteille asettama valurautarunkoinen konserttiflyygeli asetti sapluunan modernille pianolle. Sellaiset teknisesti vaativat säveltaitteet, jotka olivat olleet työn ja tuskan takana soittaa jo 1800-luvun ensimmäisen puoliskon instrumenteilla, muuttuivat lähes mahdottomiksi vuosisadan loppupuolen raskaammilla soittimilla. PIA ANTIKAINEN Bach, Händel, Vivaldi Helsingin Barokkiorkesteri johtaa Dmitry Sinkovsky, viulu & kontratenori Joulukonsertti Helanderin säätiö. KIIHKEÄN TUOTEKEHITTELYN VUOSISATA PIANO OLI LÄHES KOKO 1800-luvun ajan kiihkeän tuotekehittelyn kohteena. Pianonrakentajat kilpailivat soittimiensa ominaisuuksilla ja kiirehtivät patentoimaan uudet tekniset innovaationsa markkina-asemansa vahvistamiseksi. Eri valmistajilla oli oma sointi-ihanteensa, mutta myös jokainen instrumentti oli yksilö. Samaisessa näyttelyssä amerikkalainen Steinway & Sons saavutti historiallisen, ylivertaisen – ja tietyssä katsannossa kohtalokkaan – menestyksen. ”Tunnistan kunkin erilaisen soittimen erityispiirteet vaikeuksitta ja pyrin soittotavallani tuomaan esiin kunkin parhaat puolet. Steinway-soitinten voittoisa marssi kohti nykyistä, ylivoimaista asemaa maailman konserttilavoilla oli alkanut. Pariisin maailmannäyttelyn jälkeen tilanne alkoi muuttua vähä vähältä. Ei ollutkaan tavatonta, että pianistit ottivat nuottikuvan soivassa toteutuksessa vapauksia, jotka auttoivat esittelemään sekä kulloinkin käytössä olevan instrumentin että sen soittajan mahdollisimman edullisessa valossa. Lontoo, Wien ja Pariisi olivat pianonrakennuksen tärkeimmät keskukset, mutta esimeriksi sellaisissakin maissa kuin Irlanti, Unkari, Portugali, Puola ja Sveitsi, oli lukuisia pianonrakentajia
Moni on itseasiassa valitellut Bösendorferin basson kolkkoa sointia ja vaikeuksia hahmottaa koskettimiston vasenta laitaa. Muutama pianisti ei vielä kokonaiskuvaa heiluta, mutta Steinwayta on nyt varoitettu. Hyvästä ajatuksesta huolimatta lisäkoskettimet ovat lähinnä kuriositeetti, koska niille ei ole juuri käyttöä muille kuin jazz-pianistille improvisoinnissa, niin matalalla käyvät sävellykset kun voi laskea yhden käden sormilla. – Karikatyyri Harper’s Weekly -julkaisusta vuodelta 1867. Mikkelin musiikkiopiston pianonsoiton lehtori Teemu Laasanen tiivistää monen pianistin tuntemukset: viime vuosituhannen Bösendorferit eivät kestä vertailua Steinwayn vastaaviin. Steinway peittoaa ne kevyesti. Haastaja numero 1 vanhus Itävallasta. Yhtiö arvioi, että se omistaa jopa 80 prosenttia flyygelimarkkinoista maailmanlaajuisesti. Kun Juho Pohjonen soitti samana syksynä RSO:n kanssa Mozartia, lavalla seisoi jälleen Bösendorfer. Musiikkitalossa on viime kesästä lähtien ollut viiden Steinwayn lisäksi yksi Bösendorfer. Tämän lisäksi sen brändiin on takertunut niin vahva vakavaraisuuden ja glamourin tuoksu, että jopa yli puolet Yhdysvalloissa myydyistä Steinwaysta seisoo käyttämättöminä olohuoneiden koristeina symboloimassa omistajansa statusta. Steinwaysta saa sellaisen väripaletin, että se vastaa helpommin tunteeseen, jota yritän välittää.” Jotain on kuitenkin muuttunut. Steinway itse arvioi, että 96 prosenttia ammattilaisista soittaa sen tekemillä soittimilla. ”Valitsen Steinwayn aina, kun se on mahdollista”, Laasanen sanoo. Siellä täällä supistaan, että se ja se pianisti valitsikin Bösendorferin. Jo yli sadan vuoden ajan sen isoin valtti on ollut pidennetty koskettimisto. Kun Kit Armstrong soitti Tampere filharmonian solistina Mozartia syksyllä 2016, hän otti Steinwayn sijasta uuden Bösendorferin. Sen myöntää myös Paavali Jumppanen: Bösendorferit eivät ole entisellään. Kun Steinwayssa on 88 kosketinta, Bösendorferin lippulaivamallissa Imperialissa, ”pianojen Rolls-Roycessa”, niitä on 97, yhdeksän bassokosketinta enemmän. Steinwaysta on tullut standardi, täydellisen flyygelin prototyyppi, josta muut merkit ovat yhtäältä ottaneet mallia mutta toisaalta pyrkineet erottautumaan. Sillä on helpompi soittaa, se reagoi nopeammin. Siinä vähän, mitä horjuttaa. ”Minun on ollut pakko soittaa Bösendorferilla monesti, ja myös opetussoittimeni ovat 1980 ja 90-lukujen Bösendorfereita. 19 R ONDO C LASSIC 11|2019 LÄHES PERUSTAMISESTAAN lähtien vuodesta 1858 Steinway on hallinnut flyygelimarkkinoita Atlantin molemmin puolin. VIELÄ OLEMASSA OLEVISTA vanhoista merkeistä vain vuonna 1828 perustettu Bösendorfer on tarjonnut vakavasti otettavan vaihtoehdon Steinwaylle. | jopa yli puolet Yhdysvalloissa myydyistä Steinwaysta seisoo käyttämättöminä olohuoneiden koristeina symboloimassa omistajansa statusta. Kehitystyöllä ja kymmenillä patenteilla Steinway on kehittänyt soittimesta ylivoimaisesti parhaan ja suosituimman flyygelin, jolla käytännössä jokainen 1900-luvun legendaarinen pianisti on levyttänyt ja konsertoinut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Melkoinen kannanotto vaihtaa työkaluja kesken projektin. Syntyi varsinainen ryntäys ryhtyä pianistiksi, kun uusi amerikkalainen Steinway-flyygeli esiteltiin messuilla Pariisissa. Esimerkiksi kun Stephen Hough esitti RSO:n kanssa Beethovenin pianokonsertot, hän valitsi konsertteihin Steinwayn, mutta seuraavien päivien levytykset hän teki Musiikkitaloon vasta ostetulla Bösendorferilla
Tiedän, että F-Musiikki kunnostaa Steinwayta, ja silloin on vaikea myydä Bösendorferia, jos vieressä on Steinway. ”Me olemme päässeet siihen kelkkaan oikeaan aikaan. Bösendorfer tekee erikoistilauksesta koristeellisia pianomalleja. Siirto jätti F-Musiikille Yamahan ja Bösendorferin. Kun Steinway halusi Helsinkiin oman kivijalkaliikkeen, F-Musiikki ei halunnut ottaa taloudellista riskiä. Yhteensä uusia flyygeleitä valmistuu 300 kappaletta vuodessa. Yllä mahonkiviilutettu ”Senator”, alla osittain kullattu ”Emperor”.. ”Hienoa kuulla, että jokin toinen merkki saa Steinwayhin verrattuna myötämielisyyttä. Mutta se on muutama prosentti vain, Steinway pysyy vahvana. 21 R ONDO C LASSIC 11|2019 | semmin tehdas valmisti saman kokoluokan soittimia kolmisenkymmentä vuodessa, uusia Vienna Concert -flyygeleitä on valmistettu jo yli kaksisataa. Bösendorferin uudistukset tulivat näin todella hyvään saumaan F-Musiikin kannalta. Helsingin Steinway Piano Galleryn myyntipäällikkö Hellin Tapionlinna toivottaa kilpailijan tervetulleeksi. Alla erikoispiano ”Liszt”, joka on edelleen tuotannossa. Nyt on hyvä myötätuuli päällä. Toisin sanoen Steinway avasi väylän kilpailulle omalla Unioninkadun kivijalkaliikkeellään, ja F-Musiikin oli vastattava haasteeseen omalla tuotteellaan. En näe, että asiat kääntyisivät yhtäkkiä toisinpäin. Hän arvelee, että viime vuosina Steinwayn ja Bösendorferin konserttiflyygeleitä on myyty Suomessa suunnilleen yhtä paljon, muutamia kappaleita kumpaakin. Omistajaksi Steinway Piano Gallery Helsinki -liikkeeseen tuli soittimen tanskalainen maahantuoja Juhl-Sørensen, jolla on Steinway-galleria Kööpenhaminan lisäksi Oslossa ja Tukholmassa. Ihmiskunta ei ole muuttunut niin paljon.” Aikalaismaalaus tilaisuudesta, jossa Franz Liszt soittaa Itävallan keisariperheelle. Mutta tämä ei ole vain suomalainen, vaan maailmanlaajuinen ilmiö”, Juha Huotari F-Musiikista sanoo. Uuden mallin julkistamisen aikaan myös Bösendorferin Suomen-markkinat aukesivat
”Ymmärrän, että eivät nämä tule yleistymään minun elinaikanani. Myös Hämeenlinnan kirkossa on keväästä 2017 lähtien soitettu samanlaista, Faziolin F228 -flyygeliä. Asia muuttui, kun yhtiö ei tarjoutunut kumppaniksi hänen suunnittelemaansa televisiosarjaan toisin kuin Fazioli. . Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen G Livelab -klubeille on hankittu Faziolin pienemmät mallit nimenomaan Rantalan suosituksesta. Euroopassa Rantala pääsee soittamaan Faziolilla vain muutamassa salissa eikä ole äänittänyt vielä yhtäkään levyä lempiflyygelillään. Paavali Jumppanen tiivistää sen ehkä parhaiten: ”Steinway on niin varma ja laadukas soitin, ettei heillä ole mitään pelättävää. ”Kruununjalokiveksi” kuvailtu Fazioli 308 on pidennettyine bassokielineen suunniteltu vastaamaan suurten, modernien konserttisalien vaatimuksiin.. Rantala huomauttaa, ettei saa Faziolilta mitään etuja eivätkä lausunnot ole maksettuja. Myös Rantala soitti aikaisemmin Steinwayta. ”Muut ovat vain flyygeleitä, mutta Faziolissa on vähän tarinaakin.” Entä se otsikon kysymys, horjuuko Steinway. Merkitystä niillä silti on. Protestiksi Rantala myi Steinwaynsa ja hankki italialaisen tilalle. ”Helsingin Fazioli on varmaan yksi parhaista flyygeleistä koko maailmassa”, Rantala sanoo. Mutta on näissä oma juttunsa”, Rantala sanoo. voi olla Steinwayssa jopa parempi, mutta tämä oktaaviala soi todella hyvin, selkeästi”, Rantala näyttää soittamalla Beethovenin Waldstein-sonaatin alkutahdit. Juttua varten on haastateltu myös konserttivirittäjä Matti Kyllöstä, Fazer-konserttitoimiston johtajaa Aino Turtiainen-Visalaa sekä F-musiikin tuotepäällikköä Veijo Lainetta. Ehkä Steinwayn kannattaa kuitenkin huomioida, että se ei ole enää automaattinen valinta.” Steinway ei ole kaatumassa mihinkään, ellei sitten omiin jalkoihinsa
Toiset taas reagoivat kiristyneeseen kilpailuun katsomalla sisäänpäin, laajentamalla tietämystään ja taitojaan ja vahvistamalla siten asemiaan. Hyvä esimerkki on Igor Levit, entinen oppilaani Hannoverissa, pianonsoiton ja Twitterin virtuoosi. Igor kritisoi tviiteillään väsymättömästi USA:n presidentillistä ongelmajätettä, herjaa kotimaansa Saksan uusnatseja tai ottaa kantaa Brexitiä vastaan paitsi Twitterissä, myös soittamalla Lontoon Proms-konserttinsa ylimääräisenä Lisztin sovituksen Beethovenin Yhdeksännen sinfonian Ilon teemasta, EU:n musiikillisesta symbolista, BBC:n kameroiden tarkentaessa Euroopan Unionin pinssiin Igorin esiintymisasun rintamuksessa. Pyrkimys on kasvattaa aktivisteja, jotka hallitsevat taiteellisen erityisalueensa esimerkillisesti, mutta jotka sen lisäksi toiminnallaan vaikuttavat yhteiskuntaan muutenkin. Toisaalta armoton kilpailutilanne on saanut joskus aikaan positiivisiakin tuloksia. Yhä useammat kollegat ovat poliittisesti aktiivisia ja vaikuttavat silläkin tavalla ympäristöönsä, ei ainoastaan taiteellaan. Pojalla menee lujaa. Nykyään se on helpompaa kuin koskaan, kiitos somen. Kuten Suomessakin, jotkut kollegat ovat perustaneet yhteisöjä, jotka ovat onnistuneet hankkimaan puitteet ja rahoituksen toimiville konserttisarjoille. J O U L U K U U T A 2 1 9 Mies ja nainen Estonian tanssiaiset Loistelias ja lumoava vuodenvaihteen juhla Kansallisooppera Estoniassa! Tanssiaisten ohjelma ja tanssiaislippu yhteensä 45–76 €, erillinen tanssiaislippu 30 €. Pöytävaraukset numerosta +372 683 1210 tai osoitteesta estonia@opera.ee. 26 R ONDO C LASSIC 11|2019 Ympäröivä maailma vaikuttaa pianisteihin ja pianonsoittoon, mutta se on kaksisuuntainen tie. Artist as Citizen -ideologia, jonka lanseerasi entinen rehtori Joseph Polisi. Pianisteista ja muista instrumentalisteista on tullut entistä aloitteellisempia ja innovatiivisempia urakehityksensä suunnittelijoina. Ai niin, muuten: alussa mainitsemani Kiinan pianokilpailun voitti 18-vuotias Tony Siqi Yun, joka opiskelee johdollani Juilliardin Pre-Collegessa. . opera.ee 3 1 . Hän on yksi suurimmista lahjakkuuksista, jonka koskaan olen tavannut. Nyt opettaessani Juilliardissa siitä puhutaan täälläkin, toisella nimellä vain, mutta myös uudella painotuksella: tinkimättä taiteellisen työn laadusta tippaakaan. Työskentely hänen kanssaan on uskomattoman inspiroivaa. Kasvuvoimaa varhaisiän musiikkikasvatukseen! Tilaukset: www.rondolehti.fi/shop TAI sähköpostilla: asiakaspalvelu@rondolehti.fi TAI puhelimitse asiakaspalvelustamme: (03) 225 1948 Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Sisällössä mm: Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu • Asiantuntijoina maamme musiikkipedagogian parhaat asiantuntijat Tilaa nyt! Hinta 47 € + toimituskulut Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. Soittajat haluavat tavoittaa yleisönsä, ja monet tekevät sen näin, luomalla itse tilaisuuksiaan. Yksilöaktivismi nousussa Ympäröivä maailma vaikuttaa pianisteihin ja pianonsoittoon, mutta se on kaksisuuntainen tie. New Yorkissa tällaisia ovat esimerkiksi Bargemusic, New York Concert Artists ja hyvin lukuisat matalamman profiilin ryhmät. Ympyrä sulkeutuu huvittavasti: kun aloittelin musiikinopintojani Suomen Turussa 1960-luvun lopulla, puhuttiin paljon osallistuvasta taiteesta. Juilliardissa on ollut kolmisen vuosikymmentä vallalla ns. Tämä on usein pitkällä tähtäimellä toimivin ratkaisu. Ne rikastuttavat konserttielämää, vaikka eivät yleensä perustajiaan. Kiinan voitto toi hänelle myös Opus 3 -manageritoimiston maailmanlaajuisen eksklusiivisopimuksen ja lisää konsertteja Yannick Nezet Seguinin kanssa. Fiksua väkeä. Monet Juilliardin pianistit opiskelevat orkesterinjohtoa, cembalon tai fortepianon soittoa, musiikkihallintoa, syventyvät Schenker-analyysiin tai muuten vain musiikin teoriaan, tutkivat oopperapartituureja, opiskelevat kiinaa, saksaa ja italiaa. Varaa alkupalatarjoilu jo ennakkoon Siniseen saliin, hinta 48 € ja illallistarjoilu Estonia-ravintolaan, hinta 120 €
soittamalla asiakaspalveluumme, puh. vain 47 €. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. pääsyn kaikkeen verkkosisältöön. (03) 225 1948 2. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi ”Oi käykää, ystävät laulamaan, kun joulu, joulu on meillä!” Rondo lahjaksi musiikin ystävälle! 6 numeroa (6 kk) Sis. Klassista modernille ihmiselle
Hän kaipaa esityksiä, joissa kuulijan ja taiteen suhde on keskiössä sen sijaan, että teos koetaan tekijän kautta. 28 R ONDO C LASSIC 11|2019 WALTER SALLINEN tekee taidetta aikamme ilmiöistä antamatta roolien tai materiaalien kahlita itseään. ääni ensin Teksti ja kuva: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Walter Sallinen opiskeli SibeliusAkatemiassa sävellystä, mutta ymmärsi sittemmin, ettei hänen välttämättä tarvitse identifioida itseään säveltäjäksi, vaikka perinteisiäkin partituureja syntyy.
”Olen tehnyt sen tyyppisiä asioita, joita on oikeastaan mahdotonta tehdä yksin”, hän kokee. 29 R ONDO C LASSIC 11|2019 ÄKKIPIMEYDESTÄ ALKAA kantautua rapinoita ja kahahduksia. Vaihtoehto visuaalisuudelle Sallisen tausta on klassisessa musiikissa ja pianonsoitossa. On kuitenkin monin tavoin ongelmallista sanoa, että Walter Sallinen sävelsi UXO:n. Välineet voivat muuttua hankkeesta toiseen. Samaan pakettiin kuuluu myös työryhmälähtöisyys sekä toisenlainen suhde yleisöön. ”Minulla ei ole tarvetta kertoa taiteessa omia subjektiivisia tuntemuksia, pikemminkin haluan saada otteen jostain yhteiskunnassa ilmenevästä asiasta”, Sallinen miettii. Eräänlaiset musiikkiteatteritreffit siis. ”Nykymusiikki on genre siinä missä muutkin, sillä on omat odotuksensa ja elinehtonsa. Perinteinen hierarkinen työtapa ei vaikka UXO:ssa olisi toiminut ollenkaan. Hiipivät äänet kasvavat ahdistuneemmiksi, kunnes ympärilleni kohoaa kadotettujen sielujen ulvova pyörre, myrskyyn heitettyjen orjuutettujen kuoro. Sitten hän kiinnostui konemusiikista. Tunnen piileskeleväni luolassa, jossa aivan vieressä, silti näkymättömissä käydään pakonomaista rituaalia. Sitten tajusin, että ääneen voi yhdistää jotain muuta.” Sallisen teosluettelossa on myös perinteisiä partituurisävellyksiä ensembleille, mutta suurin osa tuotannosta on erilaisia lajien ja genrejen väliin putoavia yhteisteoksia: videoteoksia, ääniveistoksia, installaatioita, multimediaa. Äärimmäisen vaikeasti luokiteltavan esityksen työryhmän ytimen muodostivat mm. Alkuvoimaisten ja veistosmaisten äänikuvien avulla se piirsi pimeyteen näkemyksen aikamme elämänmenosta. Yleisö odottaa, että heille osoitetaan, mistä tässä on kyse.” UXO:ssa kuvio oli päinvastainen. Yhtäkkiä äänet kokoontuvat yhteen ja alkavat hytkyä rummuniskujen kourissa. ”Konemusiikkiskene vetää puoleensa. Nykymusiikki on genre siinä missä muutkin, sillä on omat odotuksensa ja elinehtonsa. Tällaisia mielikuvia herätti Helsingin juhlaviikoilla elokuussa esitetty, täydellisessä pimeydessä koettu ääni-installaatio UXO. ”Jos en hirveästi viihdy konserttisaleissa, miksi pitäisi tehdä juttuja sinne. Lopulta ihmisäänet ja lyömäsoittimet tempautuvat sähköiseksi, yhä kiihtyväksi ikiliikkujaksi. Tekijä väistyy, yleisö kokee Walter Salliselle yhteistyö on luonteva tapa luoda taidetta. ”Mä vain päätin, että alkaisin opiskella sävellystä, valitsin, että ääni voisi nyt olla tämä ilmaisumaailma. Tykkään sen anonymiteetistä, oma tekijyys ei ole niin esillä. ”UXO oli oikeastaan Musiikkitalon negatiivi”, Sallinen äkkää. Korkeakulttuurissa on paljon itsebrändäystä.” Sallinen kertoo saaneensa ahaa-elämyksiä akusmaattisissa konserteissa. He olivat tutustuneet vuonna 2017 Taideyliopiston projektissa, jossa Sibelius-Akatemian sävellysopiskelijat ja Teatterikorkeakoulun dramaturgiopiskelijat olivat luoneet näyttämöteoksia yhdessä. Se on kuin viestijuoksua, että tässä teille tämä kapula ja minä jään möllöttämään viereen.” Sallista ja Maunukselaa yhdisti, että kummankin oli vaikea määritellä itseään. Kyse on siitä, haluaako olla siinä mukana vai tehdä jotain sen rinnalla.” s. Yleisö oli objekti, jota kannustettiin luomaan merkitys kuulemalleen. Jos olen tehnyt partituuribiisejä, on tuntunut oudolta olla niin passiivinen. Istumme Sallisen kanssa häikäisevässä syysauringossa Suvilahdessa kivenheiton päässä UXO:n esityspaikkana toimineesta Kattilahallista. ”Oli mahtavaa, kun ei tarvinnut katsoa mitään spektaakkelia, vaan keskityttiin ääneen. On kuin ympärillä hiiviskelisi varjomaisia olentoja, jotka eivät kuitenkaan löydä minua. Syntyi tubettamista ja identiteettiprojekteja reflektoinut Magenta Boy. Näköaistin kautta me muokkaamme tapahtumaa. Se heitti kuulijan äänen keskelle, äänen syövereihin, ääneen vailla visuaalisuuden turvapaikkaa. Menet parvelle ja katsot sitä muusikkomassaa, joka yrittää toteuttaa jonkun, yleensä miehen, visiota. ”Musiikkitalossa lavalla on objekti, jota yleisö ympäröi. UXO lähti liikkeelle Sallisen omana ideana jo kolme vuotta sitten, kunnes hän tajusi tarvitsevansa mukaan Klaus Maunukselan. ”Meidät on niin kyllästetty visuaalisuudella, että se vaikuttaa siihen, miten me nykyään miellämme musiikkia. Sallinen kertoo, ettei hänellä ole mitään säveltäjä-nimikettä vastaan, mutta se on langennut hänen osakseen oikeastaan vain siksi, että hän päätyi opiskelemaan sävellystä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan, josta valmistui viime vuonna. videotaiteilija Ville Niemi, elektronimuusikko Viktor Toikkanen sekä valotaiteilija Alexander Salvesen. Sallinen ja Maunuksela huomasivat heti, että heillä oli yhteinen tapa puhua ja ajatella. Sävellysopinnoissa häiritsi, että oma nimi piti paistatella joka puolella, teos tultiin kokemaan tekijänsä kautta. Musiikkitalon mainostaulu ruumiillistaa tätä: että musiikin talo ei pärjää enää ilman visuaalista tehostetta. Esitys tapahtui näkymättömissä liikkuen keskelle kerätyn yleisön ympärillä. Molemmilla oli myös tarve irtautua siitä, mitä heidän opinahjonsa olettivat heidän tekevän. Kyse on siitä, haluaako olla siinä mukana vai tehdä jotain sen rinnalla”, Sallinen hahmottelee. Maunukselan lisäksi yhteistyökumppaneita ovat mm. Monet pakenevat pimeisiin ja savuisiin yökerhoihin, koska eivät enää jaksa kuunnella ja nähdä samaan aikaan.” . ”Usein kyseessä ovat esiintyjälähtöiset projektit, joissa produktiovaihe on työläs. Akusmaattisuudella tarkoitetaan vaikkapa nauhateoksia, jotka esitetään kaiuttimista. UXO:n jälkeen työparilla on jo uusia ajatuksia vireillä. Elektronisen musiikin myötä löysin sen, mitä olin kaivannut, äänen ensisijaisuuden.” Tähän UXO:n pimeys otti kantaa. säveltäjä Walter Sallinen, dramaturgi Klaus Maunuksela sekä äänisuunnittelija Kaj Mäki-Ullakko. Viimeistään Berliinissä asuessaan hän kertoo ymmärtäneensä, ettei hänen tarvitse identifioitua nimenomaisesti säveltäjäksi. Hän haluaa tehdä taidetta, joka häntä itseään kiinnostaa: pohtia ihmisen ja teknologian suhdetta, kommentoida syvällisellä tavalla omaa aikaamme
”Olen sample-kulttuurin ystävä, ja elättelin haaveita jonkinlaisesta sivu-urasta sillä sektorilla. ”Musiikillisen kielioppini pohja on bebopissa, mutta arvostan oikeastaan eniten rohkeita tekijöitä, joiden lähtökohdat ovat muualla. Jotain hiphop-tuotantoja ja DJ-keikkoja tulikin tehtyä, mutta pikkuhiljaa ne jäivät.” Osasyy oli vuosituhannen taitteessa perustettu Five Corners Quintet, jonka myötä sample-pohjainen, vanhakantaisen hardbopin ympärille rakennettu projekti jalkautettiin keikkalavoille. Pian kotimaan skene kuhisi Philly Joe Jonesin tyylillä vähäeleisen herkästi mutta timanttisesti svengaavasta rumpalista. Yhtäkkiä rumpalin kalenteri oli täynnä. Ja vaikka olen opettanutkin Sibiksellä, en pidä muodollista koulutusta välttämättömänä.” Keskeneräistä tarkoituksella Muun muassa Yrjö-palkinnolla ja Jazz-Emmalla muistettu Mäkynen laatii musiikkia, jota leimaa vaikeasti määriteltävä luonnosmaisuus. ”Pohjimmiltaan kaikki lähtee sattumasta ja improvisoinnista, yhdessä soittamisesta. ”Pyrin 3TM:n kanssa rikkomaan ajatuksia siitä, millaisia biisien pitäisi olla. Siinä vaiheessa takana oli oppitunteja Markus Ketolan kanssa, ja Sibelius-Akatemian jazzosaston ovi aukesi 1994. ”musiikki on minullekin parhaimmillaan etsimistä.”. Bändi on paperilla niin perinteinen jazzcombo kuin olla voi, mutta äänitettyä soittoa leikellään ja liimaillaan, manipuloidaan efekteillä ja tukevoidaan elektronisin keinoin. 3TM:n tyyli mainittiin taannoin samassa lauseessa Miles Davisin tekemisten kanssa, minkä otin isona kehuna. ”Monien artistikaverien, joiden levyjä aikoinaan tuotin, näkemys on syventynyt niin, etteivät he enää tarvitse ulkopuolisia ohjaajia. Eikä kappaleiden lopullinen muoto synny paperilla, vaan esitettäessä.” Ulapalle uiminen ei ole 3TM:lle mikään itsetarkoitus. Tunnelmat ja niiden muutokset ovat yhtä tärkeitä kuin melodia ja rytmi. En pyri kansanlaulumaisiin teemoihin, jotka voi toistaa millä tahansa instrumentilla. Musiikki on minullekin parhaimmillaan etsimistä.” . Hiphop-biittejä olen kyllä yhä valmis tekemään!” Suomalainen jazz on Mäkysen mielestä hyvissä kantimissa. Sample-kulttuurin ystävä Mäkysen ammattiura alkoi neljännesvuosisata sitten. Saksofonisti Jukka Perko ja vibrafonisti Severi Pyysalo kiinnittivät Tepon Popposeensa, ja kitaristi Jarmo Saaren kanssa perustettu avantgardistinen Reuna antoi mahdollisuuden toteuttaa persoonan kokeilevampia puolia. Entinen ”nuori leijona” nostaa nykyisistä ”nuorista leijonista” esiin yhtyeen nimeltä Virta. Jonkun kappaleen keskelle saattaa yhtäkkiä ilmestyä osa, joka ei ole varsinaisessa suhteessa muihin aineksiin. Sen takaa jo vakiintunut kokoonpano, jonka täydentävät saksofonisti Jussi Kannaste ja basisti Antti Lötjönen. Keskeneräisyyden tuntu ei ole sattumaa, sillä fokuksessa ovat eri näkökulmat
11 AlfaTV ilmoitus.indd 1 15.3.2019 12.54
Hämeenniemi kertoo ihailleensa vuosikymmeniä Bombay Jayashrin musiikkia, ja hän oli salaa toivonut voivansa tehdä tälle lauluja. Osa Rondo cd -tilaukseen kuuluvista levyistä on näitä julkaisuja, osa taas tehdään omana pakettinaan entiseen tapaan. Jukka Tiensuun Vie (2007) on konsertto orkesterille, ja se onnistuu säilyttämään konserttomuodon sähäkästi kommunikoivan perinteen mutta yhtä aikaa viemään musiikkia uusiin suuntiin. Pesante 8:08 FINDE1100223 8. SAMAAN AIKAAN Ondinen Kullervo-sinfonian kanssa ilmestyy toinenkin Rondo cd, jossa kuullaan John Storgårdsin johtamia esityksiä suomalaisen nykymusiikin värikkäimpiin kuuluvista teoksista. Kullervo on nuoren säveltäjän taidonnäyte, joka on täynnä inspiraatiota, tuoreita ideoita sekä draamaa. Konsertto Orkesterille | Levyltä: Ondine 1166-2 6. Suoria viitteitä teemaan ei silti ole. Rautavaara käyttää lyömäsoittimia sekä melodisesti että rytmisesti, ja jokaisessa osassa mukana olevat marimba ja vibrafoni korostavat melodista puolta. Tiensuun ikinuori keksintä sopii hyvin silloittamaan pohjoista ja tropiikkista eksotiikkaa. Animato (Kadenssi: Colin Currie) 7:09 FINDE1100225 Colin Currie, lyömäsoittimet John Storgårds, kapellimestari Helsingin kaupunginorkesteri Suomalaista eksotiikkaa [1:09:28] Levyn ohjelma: RDO 194 Hannu Lintu, Kapellimestari Jean Sibelius (1865–1957) Kullervo, Op. Teos on sävelletty lyömäsoitintaiteilija Colin Currielle, joka oli solistina sen kantaesityksessä 2009. 7 | Levyltä: Ondine ODE 1338-5 1-5. Kun Kullervo sai kantaesityksensä Helsingissä vuonna 1892, tuli Sibeliuksesta kansallinen sankari – ja hän voitti samalla tulevan appensa hyväksynnän. Ensimmäisenä postista kolahtaa Ondinen tuoreimpiin julkaisuihin kuuluva Sibeliuksen Kullervo-sinfonia, jossa Radion sinfoniaorkesteria, Viron kansallista mieskuoroa ja Polyteknikkojen kuoroa johtaa Hannu Lintu. Rakkaus, rakkaus 7:56 FIABA1000702 Laura Leisma, sopraano John Storgårds, kapellimestari Avanti! Kamariorkesteri Jukka Tiensuu (1948–) Vie. Vuonna 2005 säveltäjä koki olevansa valmis. ”Viiden runon sarja kertoo nuoren parin tarinan naisen näkökulmasta. Kyseessä oli säveltäjän ensimmäinen vakava yritys säveltää suurimuotoinen orkesterisävellys. Sade ja punainen maa 14:13 FIABA1000700 4. Kullervo, sopraanolle, baritonille, kuorolle ja orkesterille (1892) 72:28 EAN 0761195133859 Johanna Rusanen-Kartano, sopraano Ville Rusanen, baritoni Hannu Lintu, kapellimestari Viron kansallinen mieskuoro Polyteknikkojen kuoro Radion sinfoniaorkesteri Kullervo. Einojuhani Rautavaaran lyömäsoitinkonsertto Incantations (2008) viittaa shamanismiin jo nimellään (Loitsuja), ja Eero Hämeenniemen laulusarja Sade ja punainen maa on tehty intialaiselle karnaattiselle laulajalle Bombay Jayashrille tamilinkielisiin rakkausrunoihin. Konsertto Orkesterille 17:57 FINDE1000092 John Storgårds, kapellimestari Helsingin kaupunginorkesteri Einojuhani Rautavaara (1928–2016) Percussion Concerto ”Incantations” | Levyltä: Ondine ODE-1178-2 7. Levyn ohjelma: RDO 193 ondinen uutuuksia Rondon tilaajille R ONDO cd HARRI KUUSISAARI John Storgårds, Kapellimestari Eero Hämeenniemi (1951–) Sade ja punainen maa | Levyltä: Alba ABCD 320 1. Tämän Lintu tuo tulkinnassaan hyvin esiin. Rusasen sisaruksille Kullervon ja hänen sisarensa sukurutsa on tullut jo käyntikortiksi. Missä sade leikkii 5:27 FIABA1000698 2. Solisteina ovat Johanna Rusanen-Kartano ja Ville Rusanen. Runot ovat neidon puheenvuoroja, kuin näytelmän repliikkejä tarinassa, joka kulkee kaipuusta tuskan kautta lopun onnelliseen rakkauden ylistykseen.” Rautavaaran lyömäsoitinkonsertossa solistin ja orkesterin suhde on helppo tulkita shamaanin ja yhteisön suhteen kuvaajaksi, ja säveltäjä itsekin myöntää finaalin vaihtuvien tahtilajien vievän mielikuvat shamaanin nykivän tanssin suuntaan. ”En halunnut vain istuttaa intialaisia kollegoita länsimaiseen tyyliini vaan olen pyrkinyt kehittämään sävelkielen, jota ymmärrettäisiin niin idässä kuin lännessä”, hän kertoo. . Suurempi kuin maa 3:15 FIABA1000701 5. Espressivo 8:51 FINDE1100224 9. Hän ei asu vuorten takana 2:36 FIABA1000699 3. 33 R ONDO C LASSIC 11|201 9 RONDO JA LEVY-YHTIÖ ONDINE aloittavat uudenlaisen yhteistyön, jossa Rondo cd:n tilaajat pääsevät kuulemaan ensimmäisten joukossa Ondinen tuliteriä uutuuksia. Silti kummallakaan säveltäjällä kyse ei ole pinnallisesti lainailevasta eksotismista, vaan tematiikka sulautuu osaksi heidän omaa tyyliään. Hannu Linnun intensiiviset ja dramaattiset Kullervo-tulkinnat ovat ihastuttaneet yleisöä jo niin RSO:n konserteissa kuin Tero Saarisen Kansallisbalettiin tekemässä tuotannossa, ja onpa Lintu vienyt Kullervon sanomaa aina Japaniakin myöten
Heidän interaktiivinen, keskusteleva matalan kynnyksen tapansa avata muusikkoutta yleisölleen on alalla uudenlainen. Asian vaikutusta siihen, miten tulevat sukupolvet kokevat musiikin tekemisen, ei kuitenkaan ole ehkä vielä huomioitu tarpeeksi.” – Mikael Mattila Rumba-lehden kolumnissaan 4.10.2019 ”Pelkkä klassinen musiikki ei harmonikkayleisöä kiinnosta, kun taas klassista kuunteleva yleisö ei tule kuuntelemaan harmonikkakonsertteja. Se on yksi syy, miksi vanhan musiikin opiskelu vaatii panostamista. Monen taiteilijan psyykelle se ei sovi.” – Sopraano Karita Mattila Kotiliedessä 3.10.2019 ”Viime kesänä useat tutut kanttorit ovat opetelleet uuden häämarssin: tunnusmusiikki väkivaltaisesta ”Game of Thrones” -TV-sarjasta herättää tunteita puolesta ja vastaan kirkollisessa toimituksessa. Tietyt perusperiaatteet pitää vaan tietää.” – Turun Vanha musiikki ry:n puheenjohtaja Sanna Kola Kaupunkimedia Aamusetissa 27.9.2019 ”Tapaan joka viikko sata uutta ihmistä, joiden kanssa pitää panna konsertti pystyyn kolmessa päivässä. Alkaa olla harvinaista, että lastenmusiikista olisi arvioita lehdissä.” – Lastenmusiikki ry:n puheenjohtaja Luca Gargano Maaseudun tulevaisuudessa 4.10.2019 ”Olen nähnyt, kun ihmiset lähtevät liian aikaisin eläkkeelle. Ilman väittelyä ehtoollisen taustalle kelpaavat monet vanhat oopperasävellykset, joiden pakanallisen tai seksuaalisen kontekstin kuulijat ovat unohtaneet.” – Kangasalan seurakunnan vapaaehtoiskoordinaattori Eveliina Sydänlähde hartauskirjoituksessaan Sydän-Hämeen Lehdessä 9.10.2019 ”Kansanmuusikon työnkuvaan kuuluu jo itsessään kaikenlaista ja minun mielestäni kenttään liittyy myös hyvä asenne: aina voi kokeilla asioita, vaikkei olisi tehnyt jotain aikaisemmin.” – Muusikko Juulia Salonen Kansanmusiikkilehdessä 3/2019 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN. Pitää olla nöyrä ja osata soittaa valssia, polkkia ja Bachia hienosti. ”Mitä kauemmas historiaan mennään, sitä enemmän tehdään valistuneita arvauksia. . ” 34 RONDO CLASSIC 11|2019 Totta on kuitenkin se, että tubettajamuusikot todistavat ’oikeiden soittimien’ vähentymisestä huolissaan olevien nurisijoiden pelot turhiksi. Kaikkea pitää osata.” – Harmonikkataiteilija Veikko Ahvenainen Apu-lehdessä 3.10.2019 SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Vaikka olen määrätietoinen, samalla minun pitää lukea ihmisiä herkkäviritteisesti.” – Kapellimestari Dalia Stasevska lokakuun Gloriassa 2019 ”Yle on ainoa kanava, josta ylipäätään kuulee jotain lastenmusiikkia, vaikka lasten radio-ohjelmatkin lopetettiin jo kahdeksan vuotta sitten. Pitää kehittää itsensä sellaiseksi, että voi soittaa molemmille yleisöille. Tässä mediakulttuurissa se on toki tyypillinen, koska kaksisuuntainen kommunikaatio kuuluu tubettajien työkalupakkiin. Orkesterien dynamiikka on todella herkkä, ja kaikilla ihmisillä on hyvät ja huonot päivänsä
”Jokainen toi ensin mukanaan oman perintönsä ja opetti sen toisille. ”Se koskee niin Näppäritoimintaa kuin ammattiopintojakin. Olen myös tutkinut keskisuomalaisen Antti Vesterisen tyyliä, sekä noormarkkulaisen Arvo Lindforsin – saman, jonka elävää soittoa kuulin pikkulikkana. Kun kuuntelemme arkistoista ja nuotinnamme, niin samalla kappaleet tulevat myös ohjelmistoomme.” Niin monta tyyliä kuin mestariakin Kansanmusiikkikentän suurimmaksi muutokseksi uransa aikana Talvitie nimeää koulutuksen lisääntymisen. Sen jälkeen perehdyimme mestaripelimanneihin, esitimme ja äänitimme heidän musiikkiaan. Sitten aloimme tehdä myös omia sävellyksiä sekä temaattisia kokonaisuuksia, vaikkapa häävalsseista tai Suupohjan alueen viuluperinteestä. Sivusoittimeksi hän valitsi kaksirivisen haitarin. Siihen päälle kun lisätään vielä sovitusten ja sävellystenkin tekeminen, niin kyllä on saanut työstään olla onnellinen.” ?. Vierailijoita on riittänyt paljon: viime vuonna esimerkiksi konsertoimme ja levytimme kansanlauluja Jesse Kaikurannan kanssa”, Talvitie kertoo. Kun Tallari aloitti, olimme Suomen ainoa päätoiminen kansanmusiikkiyhtye, ja pystyimme irrottautumaan keikoille aivan eri tavalla kuin päivätyökseen muuta tekevät. Suomenruotsalaisista pelimanneista olen napannut paljon oravaislaisen Erik Johan Lindvallin, jepualaisen Viktor Anderssonin sekä lappväärtiläisten Torsten Pärusin ja Valter Enlundin ohjelmistosta. ”Tein Etelä-Pohjanmaan järviseudun mestaripelimanni Erkki Metsäpellon soitteista nuottijulkaisun vuonna 1990, ja heti seuraavana vuonna kuulin muiden soittavan niitä polskia, jotka olisivat muuten arkistojen kätköissä! Olemme pyrkineet olemaan sekä autenttisia että uutta keksiviä. Se on myös saanut Tallarin määrittelemään itsensä uudestaan ennen kaikkea perinnön vaalijoiksi.” Talvitielle läheisintä ja tuttua on luonnollisesti viuluperinne. Muistan, kuinka olin aivan ekstaasissa kuullessani nuorena likkana kaustislaisten soittoa kansanmusiikkijuhlilla.” Arkistosta soivaksi ja maailmalle Lakisääteisen valtionavun piiriin päästyään Tallarin tehtäväksi vakiintui erityisesti kansanmusiikin vähemmän tunnettujen osa-alueiden esille tuonti konsertoiden ja opettaen. Ennen kuin voi opettaa jotain tyyliä, täytyy se itse ensin omaksua.” Lisää soittoakin on luvassa eläkepäivien ratoksi. Ehkä siitä pääsee tekemään konsertin”, Talvitie listaa. ”Eniten olen perehtynyt Etelä-Pohjanmaan järviseutuun. ”Arkistoihin kun olen päässyt perehtymään, niin olen oppinut, kuinka kansanmusiikissa on monenlaista soittajaa ja laulajaa, ja päässyt niitä myös opettamaan. JA UUDISTUU! TILAA TAIDE: www.taide-lehti.. ON SYYTÄ VUONNA Taide_Rondo.qxp_Layout 1 07/10/2019 12.24 Page 1 takin on lähtöisin monta mestaripelimannia. Olen myös saanut käsiini vielä itselleni tuntematonta arkistomateriaalia. ”Joskus uteliaisuuttani harjoittelin poikkeavilla sävellajeilla ja tyyleillä, ja se laajenikin Kummallista kaksirivisellä -konsertiksi.” Konsertoinnin ja kurssiopetuksen ohella myös perinteen tutkimus oli olennainen osa Talvitien ja koko Tallarin työnkuvaa, ja sitä kautta on jäänyt asioita elämään. Ja Kaustiselle on perustettu Fiinin musiikin orkesteri, jossa soitamme sellaista klassista, jonka stemmat pystyn ulkoa oppimaan. Mietin tosin, olenko aivan järjissäni, kun haen yhtyeeseen Kaustiselle, joka on täynnä toinen toistaan parempia viulunsoittajia. 20 20 JUHLIA TA I D E L E H T I TÄYTTÄÄ 60V. ”Valmiit Tallarin ohjelmat käyn vielä esittämässä. Nykyään tilanne on toinen, ammattikansanmuusikkojen ja kovatasoisten bändien määrä on kasvanut huikeasti
Tilli kertoo haastattelussa kyllästyneensä oopperantekoon ohjaajien vuoksi. Ranskan radion filharmonikkojen ylikapellimestari Mikko Franck puolestaan saa kaksi uutta assistenttia, suomalaisen Emilia Hovingin ja kreikkalaisen Kornilios Michailidisin. Syytöskynnys on madaltunut myös muissa kuin seksuaaliseen ahdisteluun liittyvissä tapauksissa. Autoista Tilli on ollut kiinnostunut aina, ja sosiaalisuuden kaipuu innoitti uuteen ammattiin. Sehän on bassolaulaja Johan Tilli, jota pidettiin aikoinaan suurten bassojemme manttelinperijänä ja joka on tehnyt uraa myös Saksassa. Plácido Domingon ahdistelusyytöksiä tutkitaan yhä.. Eräät eurooppalaiset tahot jatkavat vielä yhteistyötään. Molemmat ovat opiskelleet Sibelius-Akatemiassa, ja Hoving toimii parhaillaan assistenttina Radion sinfoniaorkesterissa. pasunisti minnesotasta VIIME RONDOSSA esiteltiin suomalaisia orkesterimuusikoita maailmalla ja todettiin, että amerikkalaisissa ykkösorkestereissa ja vaskisoittajien joukossa edustus on vähäinen. Kari Sundström viihtyy Minnesotassa. 38 R ONDO C LASSIC 11|2019 Bassosta tuli bussikuski SULKAVA-SAVONLINNA -bussilinjan matkustajat ovat viime aikoina saattaneet hieraista silmiään: kuka on tämä tutunnäköinen mies ratissa. nolo loppusuora suurelle uralle PLÁCIDO DOMINGON viisi vuosikymmentä kestänyt ura näyttää olevan lopussa, ainakin suurissa amerikkalaisissa taidelaitoksissa. Hänen kauttaan Berliinin Staatsoperissa jatkettiin vuoteen 2027, ja hän sai juuri arvostetun KonradAdenauer -palkinnon työstään rauhanlähettiläänä. Kokonaan Tilli ei ole musiikkia jättänyt, sillä hän opettaa myös laulua seudun kansalaisopistossa ja jatkaa oman nuottikustantamonsa pyörittämistä. Rondo ei aio tuhlata palstatilaa referoimalla, kenen rintaliiveihin Domingon käsi olisi hänen itsensä kiistämien kertomusten mukaan milloinkin livahtanut. Paineet kasvoivat niin, että Domingon ei auttanut muu kuin vetäytyä mm. Sopimus kattaa kolmesta neljään konserttia kaudessa. . Hiljattain hän on muuttanut vaimonsa kanssa Rantasalmelle, josta he ostivat vanhan koulurakennuksen. Salzburgin Mozarteumin entinen rehtori Siegfried Mauser on saanut kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistuksen kolmesta seksuaaliseen tekoon pakottamisesta. Hän toimi Tampere Filharmonian pasunistina vuosina 1990–1995 ja opetti myös entisessä opinahjossaan Tampereen konservatoriossa. Daniel Barenboim kuitenkin näyttää selvinneen voittajana häntä kohtaan esitetyistä kiusaamissyytöksistä. #Metoo-päitä putoilee myös Euroopassa. Anja Bihlmaier tuo naisenergiaa Lahteen. Sanomalehti Itä-Savo tavoitti Tillin, joka vahvistaa ryhtyneensä Soisalon liikenteen kuskiksi ja ajavansa Sulkavan ja Savonlinnan väliä kolmesti päivässä. bihlmaier lahteen, hoving pariisiin SAKSALAINEN Anja Bihlmaier on nimitetty Sinfonia Lahden päävierailijaksi ensi syksystä alkaen. Hänen mukaansa Saksassa ohjaukset ovat menneet yhä sensaationhakuisemmiksi, eikä hän löydä niistä enää yhteyttä teoksiin. Bonnin Beethovenfestin intendentti ja Richard Wagnerin perillisiin kuuluva Nike Wagner sanoi, että Mauser olisi noitajahdin uhri, ja Salzburgin festivaalin toimitusjohtaja Helga Rabl-Stadler korosti tapaus Domingosta, ettei ketään voida tuomita ilman näyttöä. Sundström on opiskellut New Yorkin Juilliard Schoolissa Per Brevigin johdolla. Hän siis aloitti jo ennen Osmo Vänskän ylikapellimestarikautta. Yksi poikkeus ansaitsee maininnan: Kari Sundström on ollut Minnesota Orchestran pasunistina vuodesta 1996. Hän ei ole ainut liikennevälineistä kiinnostunut laulaja / muusikko – esimerkiksi Kansallisoopperan tenori Mika Pohjonen on tunnettu myös autokauppiaana, ja kapellimestari-säveltäjä-viulisti Jaakko Kuusisto ajoi viime kesänä Savonlinnassa vesitaksia. Metropolitan Operan Macbeth-tuotannosta – ja todennäköisesti koko talosta – sekä johtamastaan Los Angelesin oopperasta. Hän aloittaa 2021 myös Haagin Residentie-orkesterin ylikapellimestarina. Miehet ovat saaneet puolustajia korkeassa asemassa olevista naisista. Taustalla ovat ahdistelusyytökset, joita tuli uutistoimisto AP:n aiemmin julkistamien lisäksi vielä muiltakin naisilta. Rantasalmelle hänet taas toi kyllästyminen Helsingin meluun, josta hänellä ”menee pää sekaisin”. R ONDO ihmisiä maailmalla HARRI KUUSISAARI Johan Tilli viihtyy ratin ääressä
14.11. WHS Teatteri, Helsinki, klo 20. Kuusankoskisali, Kouvola, klo 19. Marja Nevankallio (kantele). Sinfonia Lahti String Quartet. Essigfabrik, Lyypekki, Saksa. 22.11. 6.11. Aarne Pelkonen (baritoni), Juho Alakärppä (piano). 15 monofonista syntetisaattoria. Ville Hautakangas (piano). Tiina Myllärinen: La Preghiera. Lappeenrannan kaupunginorkesteri, joht. Osmo Vänskä. Helsingin konservatorion lapsija nuorisokuorot, Kannelmäen ja Hakunilan seurakuntien lapsikuorot, joht. Sauli Zinovjev: Requiem. Vytautas Luko?ius. defunensemble. Rody van Gemert (kitara), Eija Kankaanranta (kantele) ja Assi Karttunen (cembalo). Matthew Whittall: String Quartet no. 21.11. Radion sinfoniaorkesteri (RSO), joht. Temppeliaukion kirkko, Helsinki, klo 19. Tomi Räisänen: Verso. Pia Freund (sopraano), Anna Laakso (piano). Juha Pisto: Kantaatti ”Korkeimman suojassa”. Sid Hille: Spheres and Dances. Minna Leinonen: Rememoror. Improvisaatioita Hillen luonnosten pohjalta. Matti Heininen: towards the extraordinary adventures of Baron Munchausen. Eriikka Maalismaa (viulu), Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Heigo Rosin (soolomarimba), Kymi Sinfonietta, joht. 27.11. Sami Klemola: [uusi teos]. Helsingin Musiikkitalo, klo 19. Florian Benfer, Mattias Rodrick (sello). Kansainvälisen Uuno Klami sävellyskilpailun finaali. Tuomas Kettunen & Jaime Belmonte. Jaakko Nurila. Jyrki Linjama: himmeä, kirkas, himmeä... Lapin Sotilassoittokunta, Pohjois-Suomen reserviläiskuoro, joht. Akademiska Damkören Lyran, joht. 27.11. Ilari Laakso: Writing These Poems (laulusarja Chrys Salt`in neljään runoon). 27.11. Olari Elts. Tampere-talo, pieni Sali, klo 19. 16.11. Cecilia Damström: [uusi teos]. Veli Kujala: Concerto for Violin and Symphony Orchestra ”Auseil”. 23.11. kantaesitykset 11. 16.11. Harri Ahmas: Jousikvartetto nr. Villa Lante, Rooma. Sibelius-ralo, Lahti, klo 17. 7.11. Balderin sali, Helsinki, klo 19. ”Konkreettisesti ajatus tuli mieleen yhdestä kuvasta, jossa paroni von Münchhausen ratsastaa lentävällä tykinkuulalla. Meta 4, Tapiolan kulttuurikeskus, Espoo, klo 21. Pekka Jalkanen: Äärettömän syli. MuTeFest 2019. 29.11. Tomi Räisänen: Portal. Izumi Tateno ja Tateno-kvartetti. 15.11. 8.11. Tokio. Ersta kyrka, Tukholma. Oulun tuomiokirkko, klo 18. Concerto for Film and Orchestra. Sami Klemola: [uusi teos]. Mikael Agrocolan kirkko. Virpi Taskila (viulu, elektroniikka), Sid Hille (piano). Lappeenrannan raatihuone. Kalevi Aho: Kvintetto pianolle vasemmalle kädelle ja jousikvartetille. 30.11. Sellosali, Espoo. Gustavo Gimeno. Jutta Seppinen. Helsingin Musiikkitalo. Lappeenranta. Viisi laulua baritonille ja pianolle Eeva-Liisa Mannerin runoihin. Gustaf Sjökvist Kammar kör, joht. Virpi Taskila (viulu ja elektroniikka). Olli Kortekangas: Luotujen virsi – Missa brevis. Helsingin Musiikkitalo, Black Box. 29.11. 14.11. Temppeliaukion kirkko, Helsinki. 3. 15.11. Sävellystyössä lähden liikkeelle yhtä aikaa kokonaisuudesta ja yksityiskohdista ja pyrin rakentamaan välittäviä aineksia laajemman tason ja pienimpien yksityiskohtien välille.” ”Teoksessa ollaan alati menossa jotakin kohti ja usein siten, että tätä jotakin ei koskaan saavuteta; pikemminkin, juuri sillä hetkellä, kun jotakin ollaan saavuttamassa, musiikki taittaakin johonkin aivan muualle. Lopulta saavutetaan jotakin, muttei ehkä juuri sitä, mitä kohti kuulijan ennakko-odotukset aluksi luotiin.” . 2. Anna Nora. 1.11. 12.11. Ensemble Klangrauschen
Esimerkiksi trumpettikonsertossa …mitamondo multilo… solisti liitelee enkelinä maailmojen välillä, ja toinen osa on kunnianosoitus Miles Davisille. Hänen isänsä oli jazzmuusikko, ja hän itse soitti trumpettia, kunnes liikenneonnettomuus teki stopin soittajan uralle. Hänen teoksensa ovat unenomaisia matkoja läpi ajan ja erilaisten metamorfoosien. Hänen teostensa lähtökohtia ovat olleet elokuva, kirjallisuus, kuvataide, arkkitehtuuri ja luonnontieteet, ja hän on tehnyt yhtä mielellään ääni-installaatioita ja elokuvamusiikkia kuin raskaan sarjan moderneja teoksia. Kun tähän yhdistää ei vain feministisen vaan pikemmin kaikkea erilaista ja syrjittyä puolustavan eetoksen, ei ihme, että hän on kohdannut urallaan paljon esteitä. Virginia Woolf oli ’outsider’, joka näkee asioita eri tavalla kuin muut. Ensi-ilta on Wienissä 11. Luigi Nono, Giancito Scelsi, Adriana Hölzky ja Edgar Varése. Tässä mielessä olemme jo puolimatkassa helvettiin. Ihailen hänen kaltaisiaan.” Romaani on kirjailijaksi ja naiseksi tulemisen seikkailu läpi Englannin historian, renessanssiajasta vuoteen 1928. Orlandossa on nähty feminismiä, mutta Neuwirth näkee paljon muutakin. Olennaista siinä on tapa käyttää kieltä, sillä sen kautta viha ja manipulaatio tulevat hyväksytyiksi. Kun sain tilauksen Wienistä vuonna 2014, monet ihmettelivät, mitä näen aiheessa. 43 R ONDO C LASSIC 11|2019 Hänen särmikäs, eklektinen tyylinsä pursuaa viittauksia ja yhdistää vaikutteita niin Pierre Boulezilta, Miles Davisilta, Klaus Nomilta kuin Beastie Boysilta. Käytä korviasi, ajattelin, ja aloin yhdistää soitinmusiikin keinoja henkilökohtaiseen kerronnallisuuteen. Sävellysopintoja hän jatkoi Wienin musiikkiakatemiassa, vaikuttajinaan mm. Neuwirthiä ei voi siis lokeroida oikein mitenkään. Se on nokkela ja pöyhkeä samalla kertaa tuodessaan esiin sen, miten alentavasti miehinen maailma kohtelee naista. ”Olen seurannut äärioikeiston nousua Itävallassa ja Saksassa kauhuissani. Rohkea asenne on tuottanut tulosta. joulukuuta. Monitaiteisuus kuitenkin säilyi musiikkiin sisään leivottuna, niin medioiden kuin viittausten tasolla. 1980-luvulla lähdin Amerikkaan ja opiskelin San Franciscossa ensin maalausta ja elokuvantekoa. Se on niin rikas, täynnä viitteitä, ajallisia periodeja ja sukupuolen häilyvyyttä. Tein myös mediatransformaatioita, mm. ”Tämä teema on minulle laajemminkin läheinen. Hän lienee Kaija Saariahon ohella soitetuin naispuolinen nykysäveltäjä. Virginia Woolfin vuonna 1928 ilmestyneen kirjan pohjalta siihen on libreton tehnyt Catherine Filloux. Olennaista siinä on tapa käyttää kieltä, sillä sen kautta viha ja manipulaatio tulevat hyväksytyiksi.”. Musiikki on hyvä väline tämän ilmaisemiseen, koska sen merkitykset eivät ole suoria.” Vihapuheella kohti helvettiä Uusi Orlando-ooppera on Neuwirthin tuotannon opus magnum. Maailma on moninainen ja rikas – miksen iloitsisi siitä. Hän oli ”punkkari itävaltalaisella maaseudulla”, jonka ilmaisupaine etsi muotojaan. Virginia Woolf omisti romaanin rakastajattarelleen Vita Sackville-Westille. Joulukuussa Wienin valtionooppera kantaesittää hänen oopperansa Orlandon. Se summaa hänen aiemmin käsittelemänsä teemat. On olemassa erilaisia identiteettejä ja seksuaalisuuden muotoja, ja niiden rajat ovat liukenevia. Moninaisen maailman musiikkia Olga Neuwirthin monitaiteinen asenne on peräisin jo lapsuudenkodista. Musiikkiteatterista tuli se alue, jolla saatoin tuoda asioita yhteen ja leikkiä eri materiaaleilla.” Syyskuussa Olga Neuwirth oli Musikfest Berlinin teemasäveltäjä, ja siinä sai hyvän kuvan hänen musiikkinsa rikkaasta tyylija viiteverkostosta. Musiikki säilyi kuitenkin lapsesta asti omana sisäisenä alueena, jota kukaan ei päässyt häiritsemään”, hän kertoo. virtuaalisen duon sellistille ja toisesta huoneesta digitaalisesti siirretylle lyömäsoittajalle [dialogues suffisant]. Haluan kirjoittaa teoksia, jotka kuulostavat improvisaatiolta mutta eivät ole sitä.” Pianolle ja yhtyeelle tehty locus…doubleure…solus taas peilaa Raymond Rousselin romaanin Locus solus kuvaamaa asetelmaa, jossa ihminen elää yhtä aikaa rinnakkaisissa maailmoissa. Nuorukainen muuttuu siinä eri aikakausien symboleiksi ja vaihtaa 1700-luvun kuluessa sukupuolta. ”Se oli syntyvuonnaan poliittisesti ajankohtainen, sillä 1930-luvun populistiliikkeet kolkuttivat jo ovella. ”Video oli minulle tuolloin tärkeä keino yhdistää eri taidemuotoja. Juuri samat pimeyden voimat ovat liikkeellä”, hän vertaa. Orlando on puheenvuoroni tähän kehitykseen.” ”Kirja ja ooppera varoittavat: älkää astuko populismin ansaan! Ne peräänkuuluttavat suvaitsevaisuutta ja myös näyttävät, ettei binäärinen seksuaalisuus ole ainut mahdollisuus.” | ”Olen seurannut äärioikeiston nousua Itävallassa ja Saksassa kauhuissani. ”Olin 15-vuotias, kun luin kirjan ensimmäistä kertaa, ja se kosketti minua syvältä. ”En oikein tiennyt, mikä taidemuoto olisi minulle soveltuvin. Tässä peittelin vähän sävellysteknistä taitamattomuuttani”, Neuwirth tunnustaa. ”Jazzin ja erityisesti Miles Davisin valuva, virtaava tapa hahmottaa musiikkia on ollut minulle myös yleinen esikuva. ”Silloin kaikki olivat innostuneita videosta uutena välineenä, ja aloin jo turtua kuvatulvaan. Kyseessä on ensimmäinen naisen säveltämä tilausteos perinteikkäässä talossa – tapaus jo sellaisenaan. Nyt eivät enää ihmettele
Menestyksekäs, yli 60 vuotta kestänyt ja yli 1300 konserttia käsittänyt pianistinura toi Claran kahdeksanlapsiselle perheelle taloudellisen vakauden. Claran debyytti Leipzigin Gewandhausissa vuonna 1828 oli menestys. Goetheltä, Paganinilta sekä Robert Schumannilta, joka jätti lakitieteen ja hakeutui Wieckin oppiin pianistiksi. Hän ei voi työskennellä säännöllisesti ja minua harmittaa, kuinka moni hellä ajatus menetetään, koska hän ei saa niitä työstettyä.” Parhaiten Clara pääsikin säveltämään konserttikiertueiden tauotessa lasta odottaessaan. Tuotanto on päässyt hyvin esiin tätä vuonna, kun hänen syntymästään on kulunut 200 vuotta. Sitä seuranneissa konserteissa hän sai kiitosta mm. CLARA SCHUMANNIN sävellykset jäivät aikanaan pianistinuran ja kuuluisan aviomiehen varjoon, mutta niistä löytyy monia helmiä. Saatuaan oikeaan käteensä hermovaivan hänen oli luovuttava menestyksekkäästä konserttipianistin urastaan ja keskityttävä opettajan toimeen.. Isä vastasi myös yleissivistyksestä. Avioliitto Claraa yhdeksän vuotta vanhemman Schumannin kanssa ei kuulunut Wieckin suunnitelmiin. Taiteellisissa kysymyksissä Clara ja Robert kohtasivat silmästä silmään ja jakoivat käsityksen musiikin romanttisesta luonteesta ja tulevaisuudesta. Clara oli tutustunut Robertiin 11-vuotiaana, ja 16-vuotista avioliittoa varjostivat Schumannin vaikeat masennuskaudet ja lopulta itsemurhayritys ja kuolema Endenichin mielisairaalassa. säveltäjänä pianistin ja miehen varjossa Teksti: ANTTI HÄYRYNEN c Clara Schumann valokuvassa jo ikääntyneenä leskenä. Se aiheutti säveltäjäpuolisossa myös mustasukkaisuuden ja alemmuuden tunteita, jotka ehkä osaltaan jouduttivat hänen mielensä murenemista. Vaikka ne ovat vähäarvoisia, vain heikkoja yritelmiä, luotan Robertin kärsivällisyyteen ja uskon hänen ymmärtävän, että ne on tehty hyvässä tahdossa.” Vähättelystään huolimatta Clara Schumannin lauluja painettiin ja esitettiin, ja hän esitti niitä itsekin konserteissaan pianosovituksina. Lapsia ja sävellyksiä Suhtauduttuaan alkuun hieman viileästi Claran sävellyspyrkimyksiin Robert kannusti ja suorastaan vaati myöhemmin vaimoaan säveltämään. Ristiriidoista huolimatta Robert suhtautui myös Claran sävellystyöhön myönteisesti ja pahoitteli, että ”lapset ja aviomies, joka elää kaiken aikaa mielikuvitusmaailmassa, eivät sovi hyvin yhteen säveltämisen kanssa. Hän yritti torjua hanketta kynsin hampain, parjaamalla ja käräjöimällä, mikä tässäkin tapauksessa vain vahvisti rakastavaisten päättäväisyyttä. Claran pianonsoiton opettajana oli Friedrich-isä, jonka kirja Wiecks pianistische Erziehung zum schönen Anschlag und zum singenden Ton asetti tavoitteeksi herkän kosketuksen ja laulavan soinnin. Hänen painotuksensa poikkeavat usein aikakauden miessäveltäjien teoksista, mikä käy ilmi runoista, jotka tunnetaan paremmin jonkun muun säveltäminä. 46 R ONDO C LASSIC 11|2019 LARA SCHUMANNIN (1819–1896) musiikillisen uran taustamoottorina oli hänen isänsä Friedrich Wieck, joka oli varhain päättänyt, että tyttärestä tulee kuuluisa konserttipianisti. Lähes kaikki Claran laulut syntyivät lahjaksi Robertille. Musiikilliseen kasvatukseen kuului myös sävellyksen opetusta. Päiväkirjaansa Clara kirjoitti: ”Aina kun Robert meni ulos käytin aikani yrittämällä säveltää lauluja (kuten hän aina toivoi) ja lopulta onnistuin saamaan valmiiksi kolme, jotka annan hänelle jouluna
Naisten sävellyksiä esitettiin enimmäkseen kotipiirissä ja yksityisissä tilaisuuksissa, mutta Clara soitti omia teoksiaan konserteissaan ja suurin osa niistä painettiin. 22 (1853) ovat itsevarman maailmannaisen kamarimusiikkia. Sitä leimasi kuitenkin Robertin vakava sairaus ja lopulta kuolema mielisairaalassa 1856.. Hän kirjoitti päiväkirjaansa: ”Nautin säveltämisestä tavattomasti… mikään ei ylitä luomisen iloa, jos ei muusta syystä, niin siksi että sen kautta unohtaa itsensä tunneiksi eläessään kokonaan sävelien maailmassa.” . Mahlerilta tutun Rückertin rakkausrunon Liebst du um Schönheit Clara säveltää koruttoman kauniiksi ja viimeisessä säkeistössään koskettavan suoraksi. Robert Burnsin runoon vuonna 1840 kirjoitettu Am Strand (”Rannalla”) on selvästi ensiluokkaisen pianistin teos, täysromanttista aaltoilua toivon ja epätoivon välillä. Robert ja Clara Schumann piirroksessa vuodelta 1847. Claran teoksissa on vahva pianistinen profiili, paljon mielikuvitusta, eikä mitään puuhastelun makua. Se innosti myös Robertia säveltämään pianotrioja, joista ensimmäinen op. Viulu on asetettu luontevasti etualalle, mutta piano on myötäilevästä otteestaan huolimatta aktiivisesti mukana. Silti hänet tunnistettiin ensisijaisesti erinomaisena pianistina. Epäilemättä hän oli määrätietoinen uranainen aikana, jona vastuksina oli enemmän kuin lasisia kattoja. 63 esiintyi usein samassa ohjelmassa puolison trion kanssa. Clara kirjoitti päiväkirjaansa, ettei ”naisen odoteta ryhtyvän säveltäjäksi”. Clara Schumannia on historian kirjoituksissa toisinaan syyllistetty lastensa tai miehensä laiminlyönnistä. 21 (1853) yhdistävät taitavasti intiimiä haaveellisuutta ja taidokasta pianismia. Varhaisissa pianokappaleissaan, valssi-kapriiseissaan, poloneeseissaan, muunnelmissaan ja muissa karakterikappaleissa Clara esittäytyy ennen muuta virtuoosisena säveltäjäpianistina. 47 R ONDO C LASSIC 11|2019 Clara suunnitteli nuorena tyttönä matkustavansa tapaamaan radikaalirunoilija Heinrich Heinea, jonka Ihr Bildnisin op. 16 (1845) kertovat yhteisestä Bach-harrastuksesta. Preludit ja fuugat op. Piano on pääosassa, alkaen 14-vuotiaana omaan käyttöön sävelletystä pianokonsertosta, joka on näyttävä, mutta ymmärrettävästi pinnallinen. Elättääkseen suurperheensä – Clarasta tuli huoltaja myös hänen kahden varhain kuolleen lapsensa lapsille – hän keskittyi konserttipianistin uraan. Taannehtiva moralisointi istuu huonosti historian tulkintaan. Ei vain kotilieden lämmössä Clara Schumann julkaisi elinaikanaan 21 teosta. Claran teoksissa on vahva pianistinen profiili, paljon mielikuvitusta, eikä mitään puuhastelun makua. Muunnelmat Robert Schumannin teemasta (1853) on omistettu yksinkertaisesti ”Hänelle” ja Romanssit op. Äidin ja perheenemännän roolia pidettiin 1800-luvulla itsestäänselvyytenä, vaikkei Clara missään rooleistaan edustanut aikansa normia. Omimmillaan Clara oli runollisten pienoismuotojen parissa, joista kaikuvat yhteiset ihanteet. Jonkinlaista varjoa on yritetty heittää myös hänen ja nuoren Brahmsin väleihin, mutta mitään näyttöä sopimattomuuksista ei ole. Chopinin vaikutus tuntuu suuremmalta kuin Schumannin, mutta bel canto -oopperan mieleen tuovat melodiat polveutuvat myös Friedrich-isän opetuksista. 17 (1846). 11 (1839) ja op. Historian tuomiot Clara Schumann jätti paria poikkeusta lukuun ottamatta säveltämisen Robertin kuoltua vuonna 1856. Perheystävälle, viulutaiteilija Joseph Joachimille sävelletyt kolme viuluromanssia op. Claran onnistuneimpiin teoksiin kuuluu keskenmenon varjostama pianotrio g-molli op. Hänen ja Robert Schumannin teokset syntyivät keskinäisessä vuorovaikutuksessa, mutta yhteisten ihanteiden lisäksi Claran musiikissa on oma persoonallinen särmänsä. Pianon pieni loppusoitto kuulostaa allekirjoitukselta. Jostain syystä tällainen moralisointi on paljon herkemmässä, kun kyseessä on nainen. Kasvattajana hän tuntuu olleen germaanisen tiukka niin kuin isänsä – varmaan hän katsoi sen omalla kohdallaan toimineen. Se ei poista Clara Schumannin rajoitetusti toteutuneen säveltäjäuran merkitystä. Viitteet salonkimusiikkiin kertovat, että Frau Schumannin kokemuspiiri ei rajoittunut vain kotilieden lämpöön, vaan hän oli kotonaan myös säihkyvämmissä seurapiireissä. 13/1 (”Hänen kuvansa”) hän sävelsi vuonna 1840 joululahjaksi puolisolleen. Claran isän voimakkaasta vastustuksesta huolimatta pari avioitui ja 16 vuotta kestänyt avioliito oli jokseenkin onnellinen. Clara ei ilmeisesti ollut perillä Schubertin samaan runoon perustuvasta laulusta, vaan käsittelee arioso-melodiaa joka säkeistössä eri tavoin, mutta aina ilmaisuvoimaisesti. Tämä on ilmeisin esimerkki siitä, että vaikutteet kulkivat myös Claralta Robertiin päin. Saatuaan oikeaan käteensä hermovaivan hän omistautui vuodesta 1878 opettajan toimelle Hochin konservatoriossa Frankfurtissa
Purcell sävelsi rakastetulle ja vuonna 1694 kuolleelle kuningatar Marialle surumusiikin. onnellisten saari R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN y HENRY PURCELL: THE FAIRY QUEEN Henry Purcell John Clostermanin liitupiirroksessa vuodelta 1695. Valtaan nousivat hänen tyttärensä hollantilaisine puolisoineen, vakaasti protestanttiset Maria ja Wilhelm III. Teloituksen jälkeen Englantia johti kymmenen vuotta puritaanipäällikkö Oliver Cromwell, jonka tasavallassa oli kielletty lähes kaikki musiikki paitsi virrenveisuu. Katolisen pikkuveljen Jaakko II:n lyhyt valtakausi (1685–88) päätti Stuart-dynastian nk. Säveltäjä Henry Purcell (1659–1695) syntyi vuotta ennen kuin Kaarle II palasi maanpaosta Ranskasta. Onnea etsimässä 1600-luvun lopun englantilaistaiteen erikoisuuksia olivat oopperoiden, puhenäytelmien ja spektaakkelien yhdistelmät, joita ” kutsuttiin oopperoiksi, mutta olisi osuvammin luonnehdittu semi-oopperoiksi, sillä ne koostuivat puoliksi musiikista ja puoliksi näytelmästä ” ( Roger North). Purcell saavutti suurimmat julkiset menestyksensä näiden hybridisten taideluomien säveltäjänä. Englannissa on kautta aikojen etsitty omaa tietä. Vuosia kestäneen sotimisen tilinpäätös oli tyly: liki 16 prosentin väestökato Britanniassa, Irlannissa moninkertainen. 50 R ONDO C LASSIC 11|2019 KSIKÄÄN IHMINEN ei ole saari, mutta jotkut valtiot kylläkin. Hänen poikansa Kaarle I sen sijaan kallistui katolisuuteen ja ajautui törmäyskurssille Englannin parlamentin kanssa. 1600-luvun alussa Stuart-kuningas Jaakko I (James) päätti pysytellä erossa Manner-Euroopan uskonsodista ja onnistuikin siinä. Se on tehty hieman ennen säveltäjän kuolemaa ja ainut tunnettu taiteilijan piirrosmuotokuva, joka on säilynyt jälkipolville. Kuningas opetti englantilaiset nauttimaan uudelleen taiteesta ja toi tuliaisinaan oopperan uusia tuulahduksia, erityisesti loisteliaita näyttämökuvia ja puvustuksia. Kaarle II:n kaudella (1660–1685) hän sai jalansijan hovista ja vuosisadan lopulla hän oli maansa johtava säveltäjä. ”verettömään vallankumoukseen” (Glorious Revolution). Ne olivat renessanssin naamiokuvaelmien, masquen , perillisiä, joihin oli ympätty italialaisen ja ranskalaisen barokin aineksia. Vastakkain olivat rojalistit ja parlamentaristit, mutta taustalla vaikuttivat myös uskonkiistat. Purcellin säveltäjäntyö osui restauraatioajan nousukauteen, kun sisällissodasta oli toivuttu ja avattiin ikkunoita eurooppalaisille barokkituulille. Lontoo säveltäjän syntymän aikoihin, ennen suurta vuoden 1666 tulipaloa.. Purcellin säveltämät soitinja lauluosuudet erinomaisesti esitettyinä ”. Seuraavana vuonna sen osia käytettiin Purcellin omissa hautajaisissa – hän oli kuollessaan vain vuoden Mozartia vanhempi. Seurauksena oli verinen sisällissota, jonka yhteydessä kuningas mestattiin vuonna 1649. Dioclesian (1690) ja Kuningas Arthur (1691) tekivät tietä The Fairy Queenille (” Keijukaiskuningatar ”), joka aikalaiskäsityksen mukaan oli ” molempia muita parempi, erityisesti puvuiltaan, mutta myös laulajien ja tanssijoiden, lavasteiden, tehosteiden ja koristeiden osalta, kaikki yltäkylläisesti esiintuotuina; ynnä Mr
R ONDO C LASSIC 11|2019 51 kellisistä haluista syntyvän kuvitellun onnen. Teos on esillä Skotlannin kansallisgalleriassa.. Teos oli nerokas sekoitus englantilaista perinnettä ja mannermaista barokkia. ”Verettömän vallankumouksen” jälkeen Englantiin palasi myös filosofi John Locke, jonka rationalistisen ajatusmallin mukaan ihmisen tehtävänä oli tavoitella onnea. Humalaisen onni ei ole todellista. Horjahteleva poeetta joutuu lopulta tunnustamaan kiusaajilleen juoppoutensa ja köyhyytensä. Puheosuuksineen teos ylti yli neljän tunnin mittaan, josta musiikkia oli noin puolet. Ensimmäinen kohtaus, sopraanon ja basson duetto, siirtää kuulijan kaupungin pölystä luonnon helmaan (Come, let us leave the town). The Fairy Queen sai kantaesityksensä vuonna 1692 Queen’s Theatressa Dorset Gardenissa. Purcell oli loistavimmillaan masque -kohtauksissa, mytologisten hahmojen ja pikkujumaluuksien sooloissa, vertauskuvallisissa intermezzoissa ja lauluosuuksia kehystävissä soitinnumeroissa. Varsinainen alkusoitto (Overture) on sävelletty ylevään ranskalaiseen tyyliin trumpetteineen ja rumpuineen. Idea tuntui niin yleispätevältä, että Thomas Jefferson liitti sen Yhdysvaltain itsenäisyysjulistukseen 1776. Teos käy viihteellisin ottein läpi esimerkkejä todellisesta onnesta. Joseph Noel Patonin (1821–1901) maalaus Titanian ja Oberonin sovinto (1847) on tästä hyvä esimerkki. The Fairy Queen suhtautui pohjanaan olevaan William Shakespearen Kesäyön unelmaan suurin piirtein kuin Hollywood-elokuva maailmankirjallisuuden klassikoihin. Nuottimateriaali katosi pian esitysten jälkeen, eikä löytöpalkkioista huolimatta löytynyt kuin vasta 200 vuotta myöhemmin. Siinä onni syntyy luontoyhteydestä ja sieltä avautuvasta utopiasta. Purcellin Fairy Queen syntyi ajankohtana, jona onnen tavoittelu näytti englantilaisille entistä realistisemmalta. ”Puoliooppera” kyllästettiin tanssija musiikkiosuuksilla, teknisillä tehosteilla sekä koomisilla tai romanttisilla sivujuonilla. Jokainen viidestä näytöksestä päättyi vertauskuvalliseen ja fantastiseen masqueen . | Henry Purcellin The Fairy Queen on inspiroinut lukuisia taiteilijoita sadunhohtoisella maailmallaan. The Fairy Queenin libretistiä ei tunneta, mutta kokonaisuuden suunnittelivat ilmeisimmin Purcell ja näyttelijä Thomas Betterton. Opaskirja onneen Ennen teoksen alkua kuullaan ”Ensimmäinen musiikki”, pieni tanssisarja, jonka aikana yleisö asettui paikoilleen. Tekstiin oli jätetty aitoa Shakespearea vain muutamia säkeitä, joista yhtään ei käytetty musiikissa. Järjen avulla ihminen pystyi erottamaan todellisen ja hetPurcellin säveltäjäntyö osui restauraatioajan nousukauteen, kun sisällissodasta oli toivuttu ja avattiin ikkunoita eurooppalaisille barokkituulille. Toisen kohtauksen keijukaisten piirittämä juopunut runoilija ( Fill up the Bowl ) lienee pilakuva Purcellin tuntemasta Thomas d’Urfeysta, mutta tyypin on voinut bongata Helsingin Kosmoksesta tai Joensuun Jokelasta. Teos arvostettiin korkeammalle kuin chelsealaiselle tyttökoululle sävelletty Dido ja Aeneas (1689). Laajennettu versio esitettiin seuraavana vuonna, jolloin kuningatar Maria oli läsnä. Lopussa eivät onnellisimmiksi osoittaudu saarelleen eristyneet englantilaiset, vaan viattomuudessa elävät kiinalaiset
Seremoniallinen ylistyskuoro ( Hail! Great parent of us all ) täydentää sisääntulon. Seuraavaksi alkaa loppukohtauksen valmistelu. Teos oli nerokas sekoitus englantilaista perinnettä ja mannermaista barokkia. Vaskien ja lyömäsoitinten koristaman Sinfonian aikana maisema muuttuu eksoottiseksi ja seuraa teoksen suosikkinumero, kiinalaiskohtaus, jossa Purcell peilaa länsimaista sivistystä kuvittelemaansa itämaiseen luonnollisuuteen. Luonnontunnelmaa herättävät myös seuraava kaikukuoro ( May the God of Wit ) tyypillisine soitintehosteineen ja lyhyt kuoro Now joyn your Warbling Voices all . Suudelmaa kalastelevan paimenen ja hänen valittunsa tulkitsijoina ovat miehet, ja Purcell paljastaa muutamalla sävelellä tilanteen koomisuuden. Kahden kiinattaren taiturillisessa duossa ( Sure the dull God of Marriage ) ja kuorossa ( Hymen, appear! ) kutsutaan esiin Hymen, häiden jumala. Tämä ilmestyy vasta, kun naiset ja kuoro ovat vedonneet Keijukaiskuningattareen ( Our Queen of Night ). Näyttämöllä tämä ”Lauran valitus” esitetään Oberonin vaatimuksesta: kuninkaalliseen viihteeseen kuuluivat myös tunteista liikuttavimmat. Vuoden 1693 esitykseen lisätty suuri valituslaulu ( O let me ever, ever weep ) on The Fairy Queenin laajin ja vaikuttavin numero, Didon lamenton veroinen kaunopuheinen purkaus. Yö sordinoituine viuluineen, Mysteeri, Salaisuus nokkahuiluineen ja Uni viipyvine taukoineen saattelevat haltiattaren uneen – samalla yön taika levittäytyy musiikkiin ja kuulija saatetaan luonnon keskeltä fantasian maailmaan. Musiikin aikana paljastuu komea näyttämökuva: aurinko nousee punaisena kehränä usvasta ja valaisee suihkulähteiden puutarhan korkeine sypresseineen, patsaine ja pylväikköineen. Naisten pyörteinen duo ( Turn then thine eyes ) yllyttää Hymenin julistamaan rakkauden ylivoimaa, ja yhdessä kuoron kanssa he siunaavat näytelmän onnelliset rakastavaiset ( They shall be happy ). Kolmannessa näytöksessä Titania huomaa herättyään rakastuneensa kesäteatterinäyttelijä Bottomiin, Cajanderin käännöksen kankuri Pulmaan. Dorset Gardenin teatterissa ei tingitty Versailles’n esimerkistä. Vesi suihkuaa korkealta kalliolta sekä näyttämön keskelle sijoitetusta suihkulähteestä. Seuraava Coridonin ja Mopsan vuoropuhelu on irrallinen ja keimailevasti sävyttynyt pastoraalikohtaus. . Sopraanon Ye gentle spirits on taidokkaasti kuvioitu keijukaisaaria, jossa itse ilman henget tuntuvat osallistuvan sulaviin temponvaihdoksiin ja koloratuureihin. Alkusoiton bassokuvio jatkuu Junon aariassa ( Thrice happy lovers ), joka kuitenkin kiihtyy tyylikkäiden ornamenttien kautta häikäisevään koloratuuriin. Sopraanosoolo kuoroineen ( Sing while we trip ) on ylistys keijukaiskuningatar Titanialle, ja kohtauksen päättää seittimäisesti soitinnettu Keijukaisten tanssi . Jouset valmistavat tunteikkaan aarian, jossa Titania vuodattaa ( If love’s a sweet passion ) sydäntään raastavaa kaipaustaan aasinpäiselle lemmitylleen – kappale lainattiin 30 vuotta myöhemmin Kerjäläisoopperaan . Vastahakoinen jumala aloittaa ariosonsa ( See, I obey ), joka siivittyy obligatoviulujen kannattamana. Seuraavassa symbolisessa kohtauksessa paikalle saapuvat Vuodenajat seuralaisineen, joista ensimmäinen tervehtii auringonnousua ja onnittelee kuningas Oberonia syntymäpäivästään ( Now the Night is chased away ). Kuuden apinan iloisesti kompastelevaa tanssia ryydittävät vaihtuvat rytmit. Neljä Vuodenaikaa esittäytyvät kukin omalla aariallaan eri soolosoitinten säestäminä – lukuun ottamatta Talvea, jota tukee täysi jousisto. Kuoro kertaa lopuksi ylistyslaulunsa rakkaudelle: It shall be to them a new wedding day, and when he sets, a new nuptial night – ” Se on heille uusi hääpäivä, ja kun rakkaus tulee mukaan, uusi hääyö ”. Maalaishenkinen sadonkorjaajien tanssi ja Third Act Tune , reipas Hornpipe, valmistavat kolmannen näytöksen päätöskuoron ( A thousand, thousand ways ), joka lupaa yleisölle esityksen jatkuvan väliajan jälkeen. Viidennessä näytöksessä nuoret rakastavaiset on saatettu yhteen ja Oberon on vapauttanut Titanian lumouksestaan. Keveä keijujen tanssi jatkaa aarian kaihoisaa tunnelmaa, mutta heidät karkottaa vihreiden miesten toimelias tanssi, joka muistuttaa tilanteen koomisesta virityksestä. 52 R ONDO C LASSIC 11|2019 Toisen näytöksen avaava tenorisoolo ( Come all ye songsters ) kutsuu esiin ”taivaan laulajat”, linnut, joita nokkahuilut tai viulut taidokkaasti jäljittelevät. Mystisesti väreilevässä yökohtauksessa Titania valmistautuu levolle. The Fairy Queenin alkuperäinen ohjelmalehtinen vuodelta 1692.. Innostuneessa duetossa ( Let the fifes and the clarions ) kaksi seuralaista kutsuu soittajat esiin. Kiinalaisen naisen aaria ( Thus happy and free ) ja sitä seuraava kuoro ( Thus wildly we live ) ylistävät suorasukaisesti luonnonkansojen onnellista elämää. Finaalin chaconnesta Purcell jätti jälkeensä kaksi eri versiota, molemmat elinvoimaisia ja jänteviä orkesterinumeroita, suurenmoisen ja rikkaan teoksen päätösvinjettejä. Mutta keijujen kuningas näyttää vielä mahtinsa loihtimalla esiin kiinalaisen puutarhan, johon Juno ajaa riikinkukkojen vetämillä vaunuillaan alkusoiton (Prelude) aikana. Neljännen näytöksen alkusoitto, Sinfonia , on loistelias kuusiosainen orkesterinumero. Nyt laskeutuu auringonjumala Foibos valjakollaan taivaasta kuninkaallisen pauhun säestämänä ja laulaa luonnon pyhästä järjestyksestä ( When a cruel, long winter )
Piirrosten malleina olivat helsinkiläiset raitiovaunuissa, busseissa, sairaalan ja pankin auloissa, apteekeissa, puistonpenkillä, kotisohvilla, taidemuseoissa, konserteissa, kappeleissa ja kapakoissa. Kirjaa voi suositella kaikille soittajille pelkästään harjoittelua käsittelevien lukujen takia. 45 €) + toimituslisä 4?€. Tekstit perustuvat mallien todellisiin ja kuviteltuihin puheisiin sekä ajatuksiin. Nyt vain 39?€ (norm. Nyt vain 10 € (norm. Soittopolkutyökirjojen avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla.. TILAA AJOISSA OSOITTEESTA: Paras joululahjamme. Sisältää laajan kamarimusiikin ohjelmistoluettelon. Soittopolku I (4?–7 -vuotiaille) 19,50 ?€ Soittopolku II (7–9 -vuotiaille) 22,00?€ + toimituslisä 4?€ Kamarimusiikin taito Kamarimusiikin taito on ensimmäinen suomeksi julkaistu teos, joka toimii kamarimusiikin ohjaajan käsikirjana ja oikeana kätenä. https://rondolehti.fi/tuote-osasto/kirjat/ Joulukuun puoliväliin mennessä toimitetut tilaukset ehtinevät perille jouluaatoksi. SSIC V L Musiikkikirjat pukinkonttiin Rondon lahjakaupasta! Soittopolku I-II nuorelle muusikolle Uudenlainen lisä kaikkien pikku soittajien oppimisen tueksi! Innostavaa, moniaistista oppimista nuoremmille soittajille. Kirjan näkemykset perustuvat kirjoittaja Keijo Ahon vuosikymmenten kokemukseen. 39,50 €) + toimituslisä 4?€ Tuuli on puskissa vaarallisen voimakasta Teos on Rondon kuvakolumnistin, SibeliusAkatemian entisen rehtorin, Lassi Rajamaan proosarunokirja, joka on syntynyt tekijän taskussaan kantamaan lehtiöön kertyneistä piirroksista
KLO 19 MA 16.12. 54 R ONDO C LASSIC 11|2019 TO 12.12. Nyt arvosoitinkokoelman kymmenestä soittimesta on haettavana seuraavat: • Joannes Florenus Guidantus -alttoviulu (1737) • Leonhard Maussiell -alttoviulu (1722) Soitinten laina-aika alkaa 1.2.2020. Tarkemmat hakuohjeet ja lomakkeet löytyvät op.fi-palvelusta: op.fi/taidesaatio Lisätietoja antaa OP Ryhmän Taidesäätiön asiamies Riitta Pyhälä puh. S. KLO 19 PE 1.11. KLO 19 TUOMIO KIRKKO TUOMIO KIRKKO Tulkoon musiikki! JOSEPH HAYDNIN SUURTEOS LUOMINEN JOULUN MUSIIKILLINEN KOHOKOHTA J. 040 505 0825.. Hakemukset tulee toimittaa 15.11.2019 mennessä. Bach: Jouluoratorio LIPUT KULUINEEN 65, 50/40, 30/25, 15 € cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores LIPUT TICKETMASTER.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA LIPUT KULUINEEN 65, 50/40, 30/25, 15 € Cantores Minores Helena Juntunen SOPRAANO Tuomas Katajala TENORI Tommi Hakala BASSO Suomalainen barokkiorkesteri Hannu Norjanen JOHTAJA Cantores Minores CM Koulutusryhmien kuoro Hedvig Paulig SOPRAANO Maria Kettunen ALTTO Tuomas Katajala TENORI Juha Kotilainen BASSO Suomalainen barokkiorkesteri Hannu Norjanen JOHTAJA OP Ryhmän Taidesäätiön soittimet Joannes Florenus Guidantus -alttoviulu (1737) OP Ryhmän Taidesäätiö on tukenut esittävää säveltaidetta lainaamalla omistamiaan arvosoittimia nuorille lahjakkaille muusikoille jo yli 30 vuoden ajan
Lisää musiikkia elämään. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. Lisää nyt tilaukseesi myös musiikki ja pysy ajan tasalla taidemusiikin viimeisimmistä tuulista! Rondon cd-levytilaus on aikaansa seuraavan musiikinystävän valinta! Rondon cd-levytilauksessa nyt Ondinen uutuuslevyjä. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Levytilaus uudistuu: Joululahjaksi itselle tai ystävälle! Rondo Classic vuosikerta (10 numeroa) + cd-levyt 6 kpl / vuosi Sisältää myös pääsyn laajaan verkkosisältöömme 179 € Tiesithän, että kestotilaajana voit lisämaksusta liittää tilaukseesi myös cd-levysarjan, jossa lähetämme Sinulle 6 kertaa vuodessa uunituoreen cd:n lehtesi ohessa. Hannu Lintu), joka lähetetään tilaajille marraskuussa. Ensimmäinen tilaukseen kuuluva cd on Sibeliuksen Kullervo-sarja (RSO, joht. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. Tästä syksystä lähtien cd-levysarja sisältää Rondon tuottamien teemalevyjen lisäksi upouusia ja korkealuokkaisia, kotimaisen levykustantamo Ondinen tuottamia cdlevyjä. (03) 225 1948 2. Rondon tutut teemalevyt jatkavat myös ilmestymistään, mutta tulevaisuudessa pääpaino tulee olemaan uunituoreissa Ondinen cdlevyissä
Saksalaisviulisti Christian Tetzlaff on Ondinen aarre, joka kaikilla levyillään tarjoaa jotain tuoretta, uudelleen elettyä ja persoonallisuudella silattua. John Releya (Siniparta), Michelle DeYoung (Judith), Pal Macsai (kertoja), Bergenin filharmoninen orkesteri, johtajana Edward Gardner. Ondine ODE 1334-2. Soolo-osuudessa on vapaan fantasian tuntua, joka hitaassa osassa muuttuu pyhyyskokemusta henkiväksi OOPPERA Bartók Béla Bartók: Siniparran linna. Oopperaa hallitsee John Releyan ja Michelle DeYoungin kerrankin tasavahva aviopari, joka ei osaa taipua keskitielle. Beethovenin konsertto tarvitsee tietynlaista naiiviutta, sanoo viulisti levylehtisessä, ja vertaa melodiikkaa lastenlauluun. Releya on syvällä, sopivasti sammaleisella bassollaan vaimoja tuhoavan herttuan perikuva. Kontrasti solistin ja orkesterin kanssa viritetään äärimmilleen, sillä Robin Ticciati irrottaa Berliinin Saksalaisesta sinfoniaorkesterista teräksisiä akordeja ja uhkaavia marssirytmejä, joita Tetzlaff pakenee tanssien pilvilinnoissa ja herkutellen huikentelevaisilla pianissimoilla ja seitinohuilla juoksutuksilla. . Chandos CHSA 5237. . Teokset näyttäytyvät toistensa vastakohtina: Beethovenin taiturillisuus on subliimia ja pilvien korkeudella liitävää, Sibeliuksen taas hulluuden rajoilla käyvää. DeYoung kasvaa monodraaman aikana epävarmasta nuorikosta vastauksia vaativaksi ja tunteiltaan täysiveriseksi naiseksi. . Siniparran linna on klaustrofobisesti jännittynyt ooppera, jossa jokaisen oven takaa paljastuu varjeltuja salaisuuksia, primitiivisiä kauhunäkyjä tai tukahdutettuja neurooseja. 62 R ONDO C LASSIC 11|2019 tanssia pilvissä ja vimmassa Ludwig van Beethoven ja Jean Sibelius: viulukonsertot. Alexander Tsymbalyuk (Boris Godunov), Maxim Paster (Shuisky), Mika Kares (Pimen), lauluksi ja finaalissa maanläheiseksi kansantanssiksi. Kadenssi on Beethovenin itse konserton pianoversioon tekemä. Christian Tetzlaff ja Deutsches Symphonie-Orchester Berlin, joht. Gardner voisi paikoin hakeutua hanakammin äärirajoille, mutta Chandos on kruunannut levyn huikealla monikanavaäänityksellä, joka saa eleettömän lopun – varjoihinsa sulkeutuvan linnan – tuntumaan tavallistakin vaikuttavammalta. Beethovenin ja Sibeliuksen viulukonsertot hän on levyttänyt aikaisemminkin, mutta uusintaotoksissa välittyy sellainen sanomisen tarve, että ne tuntuvat ehdottomasti tarpeellisilta. Bergenin filharmonikkojen soitto pusertaa Bartókin musiikista ekspressiivistä tehoa yhtä hyvin fortissimossa kuin pianissimossa. Tulkinta panee kuuntelemaan koko ajan tarkkaavaisena, mutta joskus oudoksuin orkesterin modernisti turboilevia otteita – varsinkin kun Ticciati on tunnettu perioditietoisista esityksistään. Robin Ticciati. Tetzlaff asettautuu avausosassa hienostuneesti välinpitämättömälle mutta silti koko ajan reaktioherkälle aaltopituudelle välttäen turhaa hehkutusta. Orkesteri on tässä tahtilajien yli loikkivassa kujanjuoksussa hienosti mukana, eikä virtuoosisuus muutu koskaan mekaaniseksi vaan säilyttää nuorallatanssijan magiikkansa. Sama solistinen ylimyksellisyys jatkuu Sibeliuksen konserton avausosassa, jossa ei nyt levennelläkään niin romanttisesti kuin on totuttu, vaan annetaan mennä nopeammissa tempoissa. Tässäkin ihastuttaa ilmaisun lavea skaala, joka muuttuu alun solakasta laulavuudesta ja ”lonkalta” (ja silti täysin määrätietoisesti) heitetyistä taiturikuvioista kadenssin demonisen maagikon monologiin. Molempien unkarinkieli kuulostaa nasevasti replikoivalta, joskaan ei syntyperäiseltä. Tetzlaff ottaa konserton niin kuin pitääkin eli Sibeliuksen omien virtuoosiunelmien kiteytymänä ja ehkä kostonakin, kun unelmat eivät täyttyneet. ANTTI HÄYRYNEN Musorgski Modest Musorgski: Boris Godunov (1869). HARRI KUUSISAARI CD KUUKAUDEN CD Christian Tetzlaff on ollut Ondinen kansainvälisiä kärkinimiä jo pitkään, mutta Deutsches Symphonie-Orchester ja sen ylikapellimestari Robert Ticciati ovat nyt levyttäneet sille ensi kertaa.. Finaalissa ”jääkarhujen tanssi” -klisee ei voisi kauemmaksi siirtyä, sillä Tetzlaff ottaa siihen huipputempon ja vie taituruuden mielipuolisuuden partaalle. Bartókin Siniparran linna saa Chandosilta majesteetillisen kohtelun. . Edward Gardnerin tulkinnassa eri näkökulmat pysyvät avoimina ja pätevinä. Ticciati saksalaismuusikkoineen löytää hyvin sibeliaanisen lavean maiseman, ja hitaan osan lavea melodinen hehku on huumaava
Siten Vanhan Valamon äänet ja värit sekä Eisensteinin Iivana Julma -elokuvan muhkeaääninen diakoni – Stalinin suosikkibasso ja kanttorikoulutuksen saanut Maksim Mihailov – yhdistävät henkilökohtaisia kokemuksia ja vanhojen kirkkotekstien tutkailua omaperäiseksi inspiraatioksi. Niall Chorellin ansiot musiikillisena saarnamiehenä pääsevät oikeuksiinsa tenorisooloissa, ja Tuukka Haapaniemi suoriutuu kunnialla mörisevästä basso profondo -osastaan. Komitean mukaan siitä puuttui mm. Naxos 8.573852. Mika Kares on jopa vakuuttavampi hänen vastapelurinaan munkki Pimeninä. . Alexander Tsymbalyuk on vaikuttava mutta vähän nuoren kuuloinen Borikseksi. R ONDO C LASSIC 11|2019 63 CD | Sergei Skorohodov (Grigori), Göteborgin oopperakuoro ja Göteborgin sinfoniaorkesteri, johtajana Kent Nagano. Einojuhani Rautavaara sävelsi monet persoonallisimmista teoksistaan yksinkertaisesti vastaamalla tilauksiin. ”feminiininen intressi”, eli keskeinen naisrooli, jollaisen Musorgski lisäsi vuoden 1872 version puolalaisnäytökseen. . BIS:n äänitys poimii soitinnuksen omaperäisyydet, ja Göteborgin sinfonikot soittavat kauniisti. Kiinteä-ääniset solistit ovat levytyksen parasta antia. Hanna-Leena Haapamäki, sopraano, Jussi Myllys, tenori, ja Niklas Spångberg, basso, Chorus Cathedralis Aboensis ja Turku filharmonia, johtajana Leif Segerstam. Varhaisversiosta puuttuu myös teoksen päättävä kohtaus Kromyn metsässä, ja vallananastaja Grigori poistuu majatalon ikkunasta loikatessaan koko oopperasta. Helsingin Kamarikuoron ja Nils Schweckendiekin levytys on teoksen kolmas ja onnistuu liittämään Rautavaaran tyylivaikutteet ja tehokeinot orgaaniseksi ja liturgisesti mielekkääksi kokonaisuudeksi. Kaspars Putni?š Ondine ODE 1337-2 . Pelkistyneesti, tarvittaessa napakan jykevästi soittava Kalle Randalu löytää piano-osuuteen koskettavan yksinäisyyden sävyn. . Ludwig van Beethoven: Prometeuksen luomistyöt. Rautavaaran Vigilia oli alun perin sävelletty täydelliseksi palvelukseksi tiettyine pyhäpäiväkohtaisine erityisteksteineen, mutta levytetyksi on päätynyt säveltäjän laatima konserttiversio. Niall Chorell, tenori, Tuukka Haapaniemi, basso, Helsingin Kamarikuoro, johtajana Nils Schweckendiek. Tuloksena on suorastaan pysäyttävä kuuntelukokemus. Musorgskin alkuperäisversio tähtäsi realismiin ja pelkistettyyn kuvaan vallasta. Molempien laulu on viimeisteltyä ja nyansoitua, kuten on Maxim Pasterin Shuiskyna ja Sergei Skorohodovin Grigorina. Kävi kuitenkin ilmi, että Pärtin karunharras minimalismi, ja nimenomaan esimerkiksi ikonisen Summan tai naiskuoroteos Zwei Beterin äärimmäinen yksinkertaisuus oli nappivalinta virittelemään kuulijan oikeaan tajunnantilaan Lisztin sisäänpäinkääntynyttä piano-kuoro-meditaatiota varten. Pärtiin kuoro ei etsi aineettomuutta tai askeesia, vaan intensiivistä, laveaa ilmaisua, jossa ihmisäänet kanavoivat universaaleja salaisuuksia. Toisen kohtauksen putkikellojen kalinalla ei ole mitään tekemistä ortodoksisten kruunajaisten kanssa, ja Varlaam nappaa votkaa ja laulaa Kazanin piirityksestä skarppina kuin myyntiesittelyssä. BIS-2320 (2 sacd). Tämä on Musorgskin Boris Godunovin varhaisin versio, jonka Keisarillisten teatterien komitea hylkäsi vuonna 1869. Olen jäävi arvioimaan kuoron osuutta – vaimoni laulaa joukossa – mutta ainakin he tuntuvat ymmärtävän edeltäjiään paremmin eri tekstien ja osien merkityksen kokonaisuudessa. . Via Crucis (1879) on erikoinen, äärimmäisen intiimi teos, joka voidaan soittaa myös uruilla tai harmonilla. BIS:n monikanavaäänitys on aivan omaa luokkaansa. Turku filharVirittäydy oikeaan tunnelmaan nettiradio Klasua kuunnellen! www.rondolehti.fi/klasu. Kaspars Putni?šin johtama Viron filharmoninen kamarikuoro kaikuu kirkastuneen autoritäärisesti. Säveltäjä ei itse ole aina löytänyt toimivaa ratkaisua tekstipaljouden käsittelemiseksi, mutta esittäjät pystyvät valaisemaan teoksesta kasvavan vision kristillisestä mystiikasta yhtenä länsimaisen kulttuurin kulmakivenä. Kapellimestarilta jää kuitenkin kaipaamaan terävämpää draamaa. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Rautavaara Einojuhani Rautavaara: Vigilia. ANTTI HÄYRYNEN VOKAALIMUSIIKKI Liszt Arvo Pärt: Solfeggio, Summa, Zwei Beter, The Woman with the Alabaster Box; Franz Liszt: Via Crucis Kalle Randalu, piano Viron filharmoninen kamarikuoro, joht. Helsingin Juhlaviikkojen ja Suomen ortodoksisen kirkon 1971 tilaama Kokoöinen Vigilia on yksi tällainen teos, jossa säveltäjä löysi sisäisen ortodoksinsa lapsuudenja elokuvamuistojen avulla. Riisutusti itseään ilmaiseva piano taittaa matkaa Jeesuksen rinnalla ja käsittelee kokemaansa katkelmallisin elein ja harmaalla usvaisuudella, josta välillä siivilöityy herkkää valoa. Boris pyristelee säyseästi painajaisissaan, mutta tekee vaikutuksen Tsymbalyukin elegisesti tulkitsemassa loppukohtauksessa. . Piano seuraa perinteisiä Ristin tien asemia, joiden äärellä se kuuntelee ihmisäänien – solistien, pienen yhtyeen, koraalikuoron – niukasti, usein karun kromaattisesti ilmoittamia Jeesuksen kärsimystien vaiheita. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI Beethoven Ludwig van Beethoven: Christus am Ölberge, Elegischer Gesang. Venäläiset muinaislevytykset ovat silti repineet Rimskin silottelemasta versiosta enemmän primitiivistä alkuvoimaa kuin Kent Nagano yksityiskohtaisesti toteuttamastaan varhaisversiosta. BIS-2422. Ensin ajattelin, että Lisztin myöhäiseen Via Crucis -teokseen voisi yhdistää vaikka mitä jylhän uskonnollista musiikkia, ja Pärt tuntui Viron filharmoniselta kamarikuorolta yllätyksettömältä valinnalta
. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Bach Johann Sebastian Bach: Sonaatit gamballe ja cembalolle BWV 102729. Naxos 8.573853. Osat ilmentävät johdonmukaisesti hänen kullekin sarjalle hahmottelemaansa perus64 R ONDO C LASSIC 11|2019 monia, johtajana Leif Segerstam. Noiduttu rakkaus polveutuu espanjalaisesta romanikulttuurista, ja haudan takaa leimuavat tunteet liittävät sen maagiseen kansanperinteeseen. . ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Bach J. Soolosellosarjoissa korostuu usein intiimiys ja sisäisyys, periodiliikkeen muassa on lisäksi tullut pyrkimys ilmavuuteen ja selkeäsanaisuuteen. Leif Segerstam , Turku filharmonia ja Turun Katedraalikuoro solisteineen paikkaavat siis kohtalaista aukkoa. Tamestit kuitenkin vakuuttaa, että Bachin kolme gambasonaattia toimivat alttoviulun sointipaletilla hyvin, Allegrot tanssivat kepeästi ja monet parivaljakon ratkaisuista ovat kekseliäitä. Kuuluisa Tulitanssi kuullaan myös osana kerrontaa, joka kantaa herpaantumatta kohtalokkaasta alusta aamun kelloihin. ANTTI HÄYRYNEN Clara Schumann Clara Schumann: Kootut pianoteokset. Musiikin erikoisuudet, Beethoven -sitaatit ja kellojen naksutukset, istuvat tavallista paremmin kokonaisuuteen. S. Rytminen iskevyys ja svengi ovat olennainen osa Fallan partituureja, mutta Heras-Casado sytyttää Kolmikolkkahatun elämään kaivamalla teoksesta esiin kolmiodraamaan liittyvän huumorin. Prometeuksen luomistyöt op. Kristus Öljymäellä (1803) oli Beethovenille eräänlainen harjoitelma Fidelio -oopperaa varten. Manuel de Fallan kaksi tanssiteosta, Kolmikolkkahattu ja Noiduttu rakkaus , muodostavat levyllä usein tavatun ja taatun parin. Alkusoittoa kuulee usein erikseen, mutta koko tanssiteosta harppuineen ja basettitorvineen harvemmin. Takaa-ajajien ja epäröijien ympäröimä Jeesus on hahmotettu vapaustaistelijaksi, joka ensimmäisessä aariassaan kärvistelee kuin kuuroutuva säveltäjä vasta kirjoittamassaan Heiligenstadtin testamentissa. Harmonia mundi HMM 902259. Marina Heredia tuo tarinaan maanlä. Kuoro laulaa enimmäkseen komeasti, vaikka paljastaa sektioittain myös haavoittuvuutensa. Viimeaikaisista levytyksistä ovat vastanneet Nikolaus Harnoncourt ja George Petrou , mutta kuten arvata saattaa, Leif Segerstamin ihanteet ovat toisaalla. Etenkin tuplalevyn ensimmäisellä puoliskolla syntyy voimallinen kokonaisuus kärsivästä viidennestä, vallattomasta kolmannesta ja katkeroituneesta toisesta sarjasta. Ihan terävintä Beethovenia teos ei ole, ja sen vuoksi levytyksiäkään ei ole kertynyt montaa. Periodisoiton koordinaatit ovat selvillä, ja ”Mahler”-Stradivarius soi barokkijousella notkeasti ja sävykkäästi. Clara Schumannin 200-vuotissyntymäjuhlaa vietetään myös leCD Siinä ei ole sinänsä ole mitään väärää. heistä uskottavuutta, ja hänen numeronsa istuvat pääosin hyvin moderniin orkesterikieleen. Tempot ovat selvästi verkkaisempia, ja Turku filharmonia soittaa perinteisillä välineillä ja tyylillä. Hitaissa tempoissa on monumentaalista jähmeyttä, joka sopii paremmin myöhäiseen Elegiseen lauluun (1814). Hanna-Leena Haapamäen serafiset koloratuurit säihkyvät ja läikähtelevät. ANTTI HÄYRYNEN De Falla Manuel de Falla: El sombrero de tres picos, El amor brujo. Suomalaisten suosikkisellisteihin lukeutuva Marko Ylönen on taltioinut näkemyksensä Bachin soolosellosarjoista, ja tuloksena on rehevän tarinallinen kokonaistulkinta. . Vaikka sonaatit on täydennetty kantaatin BWV 5 aarian ” Ergieße dich reichlich ” sovituksella, levyn kesto jää alle 45 minuutin. Nestemäisen jousivirran sijaan Ylösen tulkinnoissa on valloittavaa lihaisuutta. Jussi Myllys ei Jeesuksena kalskahda yhtä suvereenisti kuin Placido Domingo Kent Naganon levytyksessä, mutta itse asiassa hänen äänenvärinsä sopii osaan paremmin. Tyypillisen viileän syvällisyyden rinnalla sellistin ponteva tunteikkuus tarjoaa piristävää vaihtelua. . Ehkä Tamestitin pyrkimys painaa persoonallinen puumerkki roiskuu toisinaan yli, varsinkin kun Masato Suzuki on cembalonsa ääressä pidättyvämpi. Susanne Grützmann, piano. Pablo Heras-Casado saa espanjalaisrytmit sykkimään verevinä, ja Mahler-kamariorkesteri soittaa intohimoisen tarkasti. Ylönen soittaa ulospäinsuuntautuneesti tanakalla, suorastaan metallikkaalla soinnilla maalaten kullekin sarjalle omanlaisensa kasvonpiirteet. karaktääriä, jolloin tanssillisen soljuvuuden sijaan osissa korostuu ihmismäinen konkretia. Mistään fiilistelystä ei kuitenkaan ole kyse, vaan Ylösen dramaturgia on kaikkia eleitä myöten harkittua. Jäljelle jääneissä duurisarjoissa on sen sijaan uuvuttavaakin raskautta ja levottomuutta. Profil PH 19054 (4 cd). . Bach sovitti teoksiaan tuon tuosta eri soittimille, mikä on antanut nykyinstrumentalisteille valtuutuksen soittaa Bachia mitä mielikuvituksellisimmilla välineillä. Gambasonaattien soittamiseen alttoviululla ei tosin tarvita tavattomasti mielikuvitusta – ne on kirjoitettu gamballe melko korkealle – mutta Antoine Tamestit on sijoittanut ylijääneen fantasian tulkintoihinsa. . Heras-Casado ei ole ensimmäinen, joka on ottanut laulusolistikseen oopperalaulajan sijaan aidon cantaoran, käheä-äänisen flamencolaulajan. Bach: Soolosellosarjat. Marina Heredia, cantaora, Carmen Romeo, mezzosopraano, Mahler-kamariorkesteri, johtajana Pablo Heras-Casado. 43 (1801) on Beethovenin ainoa täysimittainen baletti. . Temposuhteet toteutuvat loogisesti, ja Segerstam on fraseerauksessa ja karakterisoinnissa valppaana. Jotkut Beethovenin soitinnusideoista ehkä hukkuvat sointimassaan, mutta rytminkäsittelyssä on tanssillista kimmoisuutta. . Alba ABCD 444 1-2 . Harmonia mundi HMM 902271. Antoine Tamestit, alttoviulu, Masato Suzuki, cembalo. Turku filharmonian erinomainen soitto huipentuu Cassentinin kohtauksessa hienoihin sooloihin sekä finaaliin, jossa Eroica -teema keinahtelee esiin jumalilta varastetun tulen symbolina. Marko Ylönen, sello
Unitel. ANTTI HÄYRYNEN R ONDO C LASSIC 11|2019 65 Surrealistinen tunnelma vallitsee Patarouvan viimeisen näytöksen peliluolassa Hans Neuenfelsin ohjauksessa. 16. 6 tai Bellini-muunnelmat op. Mariss Jansons. 2,5 €) SYYSKAUDEN KONSERTTEJA. Lavaohjaus Hans Neuenfels. 9 , jossa muistona Wienistä soi kaikuja Keisarihymnistä . Kaikki hahmot ovat kieroutuneita paitsi Liza, joka saa kuolla naiivin rakkautensa vuoksi. ja orkesterille Liput: 22/17/9 € www.kymisinfonietta.fi Ennakkomyynti Orkesteritoimistosta puh. Peliluolan sankarit ovat demoneja puettuna ylellisiin turkkeihin. Kokonaisvaikutelma on omistautuneesti viimeistelty ja Profilin levyboksi vakuuttaa, että Clara Schumann on todella kiinnostava säveltäjä omilla ehdoillaan. HARRI KUUSISAARI patarouva rappion kuvana KUUKAUDEN DVD IV KANSAINVÄLINEN UUNO KLAMI -SÄVELLYSKILPAILU To 14.11. Huumoriakin löytyy, esimerkiksi Souvenir de Viennessä op. Mariss Jansons on levyttänyt Patarouvan pariin kertaan ennenkin, mutta nyt hän saa nautiskella Tshaikovskin kaipuun soinneista Wienin filharmonikkojen kanssa. Vladislav Sulminskin Jeltski vakuuttaa muhkealla baritonillaan. klo 19 Kotkan konserttitalo (tulosten julkistaminen ja palkintojenjako) Kapellimestari: Olari Elts Viisi kantaesitystä, neljä huippusolistia! Liput: 22/17/9 € YHTEISKONSERTTI JYVÄSKYLÄ SINFONIAN KANSSA To 28.11. Julkaisematta jäänyt pianosonaatti (1842) on kiintoisa, vaikka vähän epätasapainoinen teos. klo 19 Kuusankoskitalo Pe 29.11. 21, sekä omalla tavallaan myös Bachin innoittamissa kolmessa preludissa ja fuugassa op. klo 18 Kotkan konserttitalo To 5.12. klo 19 Kotkan konserttitalo Kapellimestari: Ville Matvejeff Viulusolisti: Rebecca Roozeman Magnus Lindberg: Chorale Jean Sibelius: Viulukonsertto Sergei Rahmaninov: Sinfonia nro 2 Liput: 25/20/12 € LUMIUKKO Ke 4.12. Syvällisempi ote tulee esiin romansseissa op. klo 19 Kouvolan Keskuskirkko Kapellimestari: Olari Elts Solistit: Marika Hölttä , sopraano Riku Pelo , baritoni Kuorot: Sonus-kuoro , Kouvola ja Kamarikuoro Kotka-Canto , Kotka Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 6 Ave Maris Stella sopraanolle ja orkesterille Kantaatti Vom Himmel Hoch W. (05) 234 4891 tai ticketmaster.fi (toim. . Ruudulla tämä ankeus ei häiritse, koska huomio on lähikuvissa. klo 19 Kuusankoskitalo Pe 15.11. DVD vy-yhtiöissä, joista Hänssler Profil julkaisee uudelleen vuonna 2007 ilmestyneen soolopianoteosten kokonaislevytyksen. Salzburgin festivaalin iltapukuyleisö jännitti toissa kesänä, kun Hans Neuenfelsin ohjaama Patarouva tuli ensi-iltaan – olihan hänen 17 vuotta aiemmin ohjaamansa Lepakko kuuluisa skandaali. A. Jos haluaa Patarouvasta ohjauksellisesti inspiroivamman dvd-version, suosittelen Stephan Herheimin Amsterdamissa ohjaamaa tallennetta, jossa Tshaikovski itse on tuotu näyttämölle alter egonsa Hermannin touhuja kauhistelemaan ja omaa seksuaalisuuttaan etsimään. kulut alk. . Wienin filharmonikot ja valtionoopperan kuoro, joht. Yksilöohjauksessa on vahva jännite. 2, Soirées musicales op. Kumifetissit, eläinnaamiot ja naisten roikkuvat jättirinnat ovat tuttua Neuenfels-kuvastoa, ja kun pietarilaiset ylistävät pelastavaa Katariinaansa, he saavat vastaansa vain groteskin luurangon. Tulos on romanttisen hekumallinen, mutta teos antaisi mahdollisuuden tiukempaankin otteeseen. Helpotus: vanha radikaali oli kesyyntynyt. Brandon Jovanovich, Evgenia Muraveva, Vladislav Sulimski ym. . 8 ovat salonkityyliin kallistuvia bravuuriteoksia, joissa ei ole mitään vikaa. Grützmann väläyttää tarpeen tullen taiturillista säihkettä, mutta löytää myös romanssien runollisen herkkyyden. Brandon Jovanovich tekee Hermannista juuri niin riivatun hullun kuin pitääkin, mutta äänessä on myös herkkyyttä. Pjotr Tshaikovski: Patarouva. Kauttaaltaan tumma näyttämö saa valoa vain kreivittären makuuhuoneessa, joka on valkoinen sairaala. klo 18 Kuusankoskitalo Kapellimestari: Kimmo Tullila Joulunajan klassikkoelokuva Kymi Sinfoniettan live-säestyksellä! Liput: 10 € ”JOULUA ODOTELLESSA” Ke 11.12. Vahvemmin omalla tai yhteisellä äänellä hän alkoi säveltää avioiduttuaan Robert Schumannin kanssa, mutta nuoruudenteoksetkin todistavat ilmiömäistä taituruutta ja ns. klo 19 Kotkan kirkko To 12.12. Säveltäjäpianistina hän debytoi kymmenvuotiaana säveltämillään poloneeseilla op. En anna asialle suurta painoa, sillä neljältä cd-levyltä saa antoisan ja kattavan kuvan Clara Schumannista säveltäjänä. Hieno roolityö, kuten myös Evgenia Muravevan kuplamaailmassa elävä, äänellisesti kirkas Liza. Valssikapriisit op. 11 ja op. 1, joissa kuuluu Chopinin vaikutus. ja orkesterille Regina Coeli sopr., kuor. Piikkejä ohjauksessa silti on: Tshaikovskin oopperan yhteisö on dekadentissa tilassa, jossa vain uhkapeliluolat tarjoavat lohdun. Claran taiteilijaprofiilia on tutkailtu tarkemmin toisaalla tässä lehdessä, mutta on silti muistutettava, että hän oli aikakautensa kuuluisimpia pianisteja. Hanna Schrarzin kreivitär ei ehkä ole salaperäisin mahdollinen, mutta vanhan diivan muistelut koskettavat, ja kolmen kortin salaisuutta utelemaan tullutta Hermannia hän luulee nuoruutensa ranskalaiseksi rakastetuksi. Mozart: Sinfonia nro 31 Laudate Dominum sopr., kuor. hyvää makua. ”Kokonainen” on suhteellinen käsite, ja tässäkin tapauksessa siitä puuttuu joitakin improvisaatioita ja laulusovituksia, joita Susanne Grützmann ei ole ottanut mukaan
Pe 8.11. Respighi: Rooman pinjat, Veli Kujala: Konsertto viululle ja orkesterille ”Auseil” (ke), Rahmaninov: Sinfonia nro 1. Pe 22.11. Muut esitykset: 13.11. Pe 15.11. Ritarihuoneella klo 19. Jukka Perko, saksofoni, Christoffer Sundqvist, klarinetti. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI Su 10.11. Sibelius: Historiallisia kuvia I, Busoni: Romanza e Scherzoso, Adès: Pianokonsertto Janá?ek: Taras Bulba. & viulu. Eero Lehtimäki, joht. Olari Elts, joht. Teatteritalossa klo 19. Lindberg: Chorale, Sibelius: Viulukonsertto, Rahmaninov: Sinfonia nro 2. Scelsi: Quattro Pezzi su una nota sola, Dieter Ammann: Pianokonsertto, Holst: Planeetat. Widmann: Oktetto, Mahler: Adagio sinfoniasta nro 10, Haydn: Sinfonia nro 100. Susanna Mälkki, joht. Pärt: Trivium, Hindemith: Trauermusik, Buxtehude: Mit Fried und Freud ich fahr dahin, Bach: Cembalokonsertto D: Contrapunctus XIX, Wenn wir in höchsten Nöten sein. Ke 13.11. Händel-kuoro. Meta 4 ja Sinfonia Lahden muusikoita. Knox: Marin Marais Variations, Spohr: Oktetto E, Brahms: Klarinettikvintetto. joht. Christoffer Sundqvist, klarinetti. Pe 1.11. Pe 29.11. Ossi Tanner, piano, Jonas Silinskas, trumpetti. Thomas Adès, joht. Ville Matvejeff, joht. Musiikkitalossa klo 16. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Pe 1.11. Jaakko Kuusisto, joht. Beethoven: Pianokonsertto nro 2, Norman: Try, Klami: Kalevala-sarja. Sibelius-Akatemian solistiensemble. Paleface, juontaja. Julian Rachlin, joht. Pe 1.11. Irina Zahharenkova, cembalo. Yhdessä Kymi Sinfoniettan kanssa.. Su 17.11. Uusinta 28.11. Debra Gomez, joht. Petteri Pitko, cembalo & urut. Kaarlelan kirkossa klo 19. Beethoven: Pastoraalisinfonia, Konserttiaaria Ah! Perfido, Gloria C-duuri-Messusta, Pianokonsertto nro 4, Sinfonia nro 5 – Franz Lisztin versiona soolopianolle, Sanctus C-duuri-Messusta, Piano-fantasia (improvisoitu), Kuoro-fantasia op. Snellman-salissa klo 19. Ke 27.11. Ke 27.11. klo 12 ja klo 19, Sibeliustalo. Timo Ollila, visuaalinen suunnittelu. Prokofjev: Viulukonsertto nro 2 ja Sinfonia nro 1, Mozart: Sinfonia nro 1 Es ja Sinfonia nro 41. Christoffer Sundqvist, klarinetti, Otto Virtanen, fagotti. Paavali Jumppanen, piano, Ashley Wass, piano, Tarmo Peltokoski, piano, Helena Juntunen, sopraano, Tapiolan kamarikuoro. ja To 14.11. ORKESTERIEN MARRASKUUN KAUSIOHJELMA | To 28.11. Stravinsky: Divertimento, sarja baletista Keijukaisen suudelma, Musorgski: Kuoleman lauluja ja tansseja, Shostakovitsh: Sinfonia nro 5. Jan Tomasz Adamus, joht. Michael Schønwandt, joht. Gustavo Gimeno, joht. (klo 12.00) ja 15.11. Pietarsaaren Schaumansalissa (RUSK-festivaali) Jozsef Hárs. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa klo 19. Debussy: Faunin iltapäivä, Saariaho: Harppukonsertto ”Trans”, Šostakovitš: Sinfonia nro 9, Sibelius: Pohjolan tytär. Helsingin kamarikuoro. Pe 22.11. Myöhäisillan kamarimusiikki: Rahmaninov: Sonaatti sellolle ja pianolle g. Bruch: 8 kappaletta op. kaupungintalolla. Bach: Konsertto cembalolle ja jousiorkesterille nro 2, Carter: Kaksoiskonsertto pianolle, cembalolle ja kahdelle kamariorkesterille, Mozart: Pianokonsertto nro 19, Copland: Appalakkien kevät, sarja. Malin Broman, joht. Verkatehtaalla klo 19. Rebel – Clérambault – Vivaldi – Händel. Myriam Arbouz, sopraano. Gil Shaked-Agababa, klarinetti, Niina Tuunainen, viulu, Kaisamari Hiltunen, viulu, Grigory Tsyganov, alttoviulu, Juha Malmivaara, sello, András Szabó, piano. RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Yle radio 1:ssä klo 19 ellei toisin mainita. 67 R ONDO C LASSIC 11|2019 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. To 21.11. John Storgårds, joht. Snellman-salissa klo 19. ja To 21.11. Dalia Stasevska, joht. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa klo 19. George Frideric Händel: Messias. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa klo 19. Pe 29.11. Kuusankoskitalossa ja 29.11. Joshua Weilerstein, joht. Myöhäisillan kamarimusiikki: Mozart: Kvintetto pianolle ja puhaltimille Es. Klaus Mäkelä, joht. Pe 8.11. Kotkan konserttitalossa. Busoni: Berceuse élégiaque, Mozart: Pianokonsertto nro 25, Francesco Filidei: Fiori di fiori, Liszt: Les Préludes, sinfoninen runo. & viulu. SINFONIA LAHTI To 17.11. Muut esitykset: 8.11. Susanna Mälkki, joht. Matti Heininen: Towards the extraordinary adventures of Baron Munchausen (ke), Richard Strauss: Duett concertino, Gubaidulina: Reflections on the theme B-A-C-H, Shostakovitsh: Sinfonia nro 1 f. Jukka Untamala, joht. Jeremy Denk, joht. Ke 20.11. Eriikka Maalismaa, viulu. Pe 1.11. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI Su 24.11. (klo 12.30), 14.11. Englund: Valkoinen peura, orkesterisarja, Vasks: Sellokonsertto nro 2 ”Kl?tb?tne”, Beethoven: Sinfonia nro 6. Haydn: Sinfonia nro f, Mozart: Klarinettikonsertto, Shostakovitsh: Sinfonia nro 9. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Ke 6.11. Matthew Halls, joht, Steven Osborne, piano. Leonid Grin, joht. Pe 22.11. Haydn: Sinfonia nro 94 G, Shostakovitsh: Pianokonsertto nro 1 c, Shaw: Entr’acte, Beethoven: Sinfonia nro 4. & piano. Stravinsky: Konsertto jousille, Lili Boulanger: D’un soir trist, Ravel: Tsigane, Fauré: Nocturne, Ravel: Jousikvartetto. Stravinsky: Konsertto jousille, Copland: Konsertto klarinetille ja jousille, Tarkiainen: Liebklinge sopraanosaksofonille ja orkesterille, Fagerlund: Strings to the bone. Alfredo Bernardini, joht. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa klo 19. Shenyang, bassobaritoni. Anton Mejias, piano. La 30.11. Pe 15.11. Juhani Lagerspetz, piano. Emma Kirkby, sopraano, Sonia Prina, altto, Juho Punkeri, tenori, Juha Uusitalo, basso. & viulu Beethoven: Romanssi viululle ja orkesterille nro 1, Sinfonia nro 6, Romanssi viululle ja orkesterille nro 2, Sinfonia nro 5. Pe 15.11. Garrick Ohlsson, piano. Andreas Haefliger, piano. 83, Schumann: Satukertomuksia, Dvo?ák: Pianokvintetto nro 2. Rahmaninov: Kuolleiden saari, Musorgski: Kuoleman lauluja ja tansseja, Musorgski: Muistoja Krimiltä, Shostakovitsh: Sinfonia nro 6 h. Strauss: Sävelruno Don Juan, Haydn: Sellokonsertto nro 1, Nielsen: Sinfonia nro 4. Meta4-jousikvartetti, joht. 80. To 14.11. Jeffrey Means, joht. Andrea Mastroni, basso. To 21.11. Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan oppilaat: James Sherlock, Tarmo Peltokoski, I-Han Fu ja Sebastian Zinca. Xavier de Maistre, harppu. Andreas Brantelid, sello. Mozart: Alkusoitto oopperasta Taikahuilu, Mozart: Pianokonsertto nro 27 B, Haydn: Alkusoitto oopperasta Asumaton saari, Haydn: Sinfonia nro 101 D. Lahden konserttitalossa. Klaus Mäkelä, joht. ja To 7.11. Frigg-kansanmusiikkiyhtye. Mozart: Pianokonsertto nro 19 F, Bruckner: Sinfonia nro 9 d. Pe 29.11. Ke 6.11. Kaapo Kangas, kontrabasso. Lawrence Renes, joht. Brahms: Traaginen alkusoitto, Rota: Divertimento Concertante, kontrabassolle ja orkesterille, Tshaikovski: Sinfonia nro 5. Rebecca Roozeman, viulu. Pe 8.11. klo 14. Kirill Gerstein, piano. Tampereen tuomiokirkossa klo 18. (klo 12). Marko Ylönen, sello. Osmo Vänskä, joht
Minna Pensola, viulu, joht. Orkesteri on koottu alueen ammattimuusikoista. Anton Barakhovsky, viulu. To 7.11. 69 R ONDO C LASSIC 11|2019 JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa klo 19. Mihhail Gertz, joht. Richard Strauss: Ariadne auf Naxos. Tomas Djupsjöbacka, joht. Daniel Raiskin, joht. Seinäjoki-sali. To 28.11. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI Seinäjoki-salissa klo 19. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa klo 19. Pyhän Markuksen kappelissa. YhORKESTERIEN MARRASKUUN KAUSIOHJELMA dessä Vaasan kaupunginorkesterin kanssa. Jonna Staas, oboe, Pekka Niskanen, klarinetti. etnosoi! ylittää rajoja ETNOSOI! (31.10.–14.11.) juhlistaa festivaalia järjestävän Maailman musiikin keskuksen 40-vuotista taivalta monipuolisella kattauksella. Tuuli Lindeberg, sopraano, Essi Luttinen, altto, Juho Punkeri, tenori, Jari Parviainen, basso, Vihdin kamarikuoro, Laurentius-kuoro. Mozart: Requiem. Matvejeff: Seaside Rendezvous, Adès: Three studies on Couperin, Carter: Sinfonia nro 1, Tiensuu: Mora. To 21.11. Valentina Coladonato, sopraano, Oleg Larionov, alttoviulu, Risto-Matti Marin, piano, Heigo Rosin, marimba. Uusinta 28.11. Ohjaajana on Juulia Tapola ja kapellimestarina Esa Heikkilä. Pääroolissa Jussina laulaa Jussi Ziegler ja muissa rooleissa mm. Camilla Nylund, Johanna Lehesvuori, Anton Saris, Johannes Pessi, Ville Salonen, Antti Pakkanen, Simo Mäkinen, Karoliina Laurila, Reetta Haavisto, Solja Virta. Yhdessä Seinäjoen kaupunginorkesterin kanssa. Hikaru Hayashi: Three Film Scores, Akira Miyoshi: Marimbakonsertto, T?ru Takemitsu: Requiem, Pehr Henrik Nordgren: Sinfonia jousille, Yasushi Akutagawa: Triptyykki. Erica Back, mezzosopraano. Karl Jenkins: Adiemus, Orff: Carmina Burana. Topi Lehtipuu, tenori. La 30.11. Olari Elts, joht. . pohjalaisia kouvolaan POHJOIS-KYMEN musiikkiopisto tuottaa marraskuussa 2019 Leevi Madetojan oopperan Pohjalaisia. Glass: Sinfonia nro 3, MacMillan: Saksofonikonsertto, Debussy: Children´s Corner, Bizet: Jeux d´enfants. Yhdessä Jyväskylä Sinfonian kanssa. Johanna Rusanen-Kartano, sopraano. Vytautas Luko?ius, joht. Jyväskylän teatteritalossa. 7, Beethoven: Septetto Es. To 21.11. Myös Senegalin rytmit tanssittavat yleisöä länsiafrikkalaisen musiikin ja tanssibuumin aikoinaan Suomeen tuoneen Hasse Walli Asamaan johdolla. Kotkan konserttitalossa klo 19. Mihhail Gertz, joht. To 28.11. Jessica Cottis, joht. sinfoniaan, Barber: Knoxville, Summer of 1915, Mahler: Sinfonia nro 4 G-duuri. Carr: Trio, Vaughan Williams: Oboekonsertto, Lilburn: Diversions, Fisher: Unfinished Portrait, Farr: Waipoua, Psathas: Abhisheka, Walton: Henry V Suite. Aarne Pelkonen, baritoni. ja cembalo. Virva Puumala, sopraano. Tansman: Tombeau du Chopin, Bartels: Sarja huilulle ja jousille, Schulhoff: Concertino huilulle, alttoviululle ja kontrabassolle Strauss: Metamorphosen. Puccinin, Mozartin, Korngoldin, Donizettin, Wagnerin ja Tshaikovskin aarioita, Sibelius: Sinfonia nro 2 D. Messiaen: Le banquet céleste, Berlioz: Les nuits d’été op. Huba Hollók?i, joht. To 21.11. Aarne Pelkonen, baritoni. Strauss-Hasenöhrl: Till Eulenspiegel – einmal anders!, Britten: Konsertto viululle, alttoviululle ja orkesterille, Haydn: Sinfonia nro 94. Uuno Klami -sävellyskilpailun finaali. Tüür: Phantasma, Prokofjev: Viulukonsertto nro 2 Beethoven: Sinfonia nro 7. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI La 2.11. ja esityksiä on kaikkiaan viisi. Joensuu Areenalla. Jorma Hannikainen, joht. Kamarikonsertti. To 7.11. KYMI SINFONIETTA To 14.11. Tianyi Lu, joht. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI Pe 1.11. Antti Tikkanen, viulu. Lappeenrantasalissa. Christopher Culpo (Ranska): Mundus Imaginalis, Pertti Jalava (Suomi): Alttoviulukonsertto, Andrea Portera (Italia): Klecksophonic Lieder, Tomi Räisänen (Suomi): Portal, Marimba concerto, Roberto Sansuini (Italia): Neljä tarinaa pienelle orkesterille. Tüür: Phantasma, Prokofjev: Viulukonsertto nro 2 g, Beethoven: Sinfonia nro 7 A. Mikaelissa ja Pe 15.11. Ensi-ilta nähdään perjantaina 8.11.2019 Kouvola-talon Simelius-salissa. Yhteiskonsertissaan sekakuoro Koiton Laulu & Wimme yhdistävät rauhanja työväenlauluja sekä joikuja. . Vihdin kirkossa klo 19. Ke 27.11. To 28.11. Puccinin, Mozartin, Korngoldin, Donizettin, Wagnerin ja Tshaikovskin aarioita, Sibelius: Sinfonia nro 2 D. Marokkolais-ranskalais-algerialainen Gabacho Maroc yhdistää omassa musiikissaan vanhaa pohjoisafrikkalaista gnawa-perinnettä Lähi-Idän rytmien ja ranskankielisen lyriikan kanssa. To 21.11. Kazutaka Morita, lyömäsoittimet. Unkarilainen Mónika Lakatos & Gipsy Voices avaa konsertissaan omaa Olah-romanimusiikkiperinnettään. Ville Matvejeff, joht. Rota: Nonetto. Heikki Aalto ja Emilia Vesalainen-Pellas, Marika Hölttä sekä Anne Korpelainen, Pekka Kuivalainen, Hannu Forsberg, Terho Haimi, Roope Pelo ja Pekka Enqvist. Vaasan kaupungintalo. ?. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Kaupungintalossa klo 19. de Sarasate: Andalusialainen romanssi, Vivaldi: Syksy, Strauss: Till Eulenspiegeln Einmal Anders, N. Afrikassa vietettyjen vuosien vaikutteet kuuluvat australialaislähtöisen basisti ja multi-instrumentalisti Nathan Riki Thomsonin musiikissa. To 7.11. P. Ke 13.11. Eero Lehtimäki, joht. Vytautas Luko?ius, joht. Esityksessä on myös mukana musiikkiopiston oopperakuoro. Mikkelin Mikaelissa ja Pe 15.11. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI To 14.11. Copland: preludi 1. James Lowe, joht. Kuusankoskitalossa ja Pe 15.11. Pohjalaisia jatkaa musiikkiopiston yli 30-vuotista oopperatuotantojen sarjaa. To 21.11. Kotkan konserttitalossa. Rebecca Roozeman, viulu. Tshaikovski: Elegia, Mozart: Viulukonsertto nro 5, Tshaikovksi: Souvenir d’un lieu cher, Mozart: Sinfonia nro 29 A. Jakob Koranyi, sello. Dylan Corlay, joht. To 14.11. Lappeenranta-salissa. Purcell: Kuningatar Marian hautajaismusiikki, Bach: Ein feste Burg, Gilles: Requiem – Introitus, de Machaut: Rondeau XIV, Buxtehude: Mein Hertz ist bereit -kantaatti, Mozaert: Requiemin Lacrimosa (sov.), Pärt: Summa, Muffat: Sonaatti II g. Adés: Three Studies from Couperin, Haydn: Sellokonsertto C, Beethoven: Sinfonia nro 7. Amy Dickson, saksofoni. Ohjelmassa on pyritty tuomaan esiin musiikin kykyä rikkoa rajoja ja luoda yhteyksiä kulttuurien välille. To 28.11. Ville Matvejeff, joht. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI To 14.11. Pe 22.11. Johanna Rusanen-Kartano, sopraano. Rebecca Roozeman, viulu, Magnus Lindberg: Chorale, Sibelius: Viulukonsertto, Rahmaninov: Sinfonia nro 2. PORI SINFONIETTA Promenadisaalissa klo 19. Tibor Bogányi, joht. Rebecca Roozeman, viulu. Vasks: Music for Fleeting Birds, Weinberg: Concerttino sellolle ja jousille. Kuusankoskitalossa ja 29.11. Vytautas Luko?ius, joht, Kalle-Pekka Koponen, sello. Matias Häkkinen, joht
Musiikki vastaan muut Musiikin asema rahoitusjärjestelmässä näyttää vahvalta suhteessa muihin taiteenaloihin, mutta musiikilla on myös pisimmät perinteet perusopetuksen kehittämisessä ja toiminnan rakenteitten luomisessa. K miten käy opetuksen rahoituksen?. Suominen tarkastelee taiteen perusopetuksen rahoitusta varsin monisyisesti. encore encore@rondolehti.fi Lausunnot ovat luettavissa verkossa lausuntopalvelu.fi:n kautta tai OKM:n hankesivulla. Selvityksestä on annettu yhteensä 79 lausuntoa, joista noin kolmasosan on antanut jokin musiikkioppilaitos tai muu musiikkiyhteisö. Lisäksi joukossa on monta yksityishenkilöiden antamaa lausuntoa. Musiikkioppilaitosten rahoitus on nyt joutumassa vaativaan puntariin, kun valtiovalta haluaa selvittää taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeet. Yhtyetunnit ja musiikin perusteiden opiskelu tuovat ryhmähenkeä myös Pirkanmaan musiikkiopistossa. Teksti: JYRKI LÄHTEENMÄKI | Kuvat: LAURI JESKANEN ESÄLLÄ VALMISTUI Opetusja kulttuuriministeriön teettämä professori Anniina Suomisen ”Selvitys taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeista taiteen perusopetuksen saatavuuden turvaamiseksi sekä rahoitusjärjestelmän selkeyttämiseksi ja ajantasaistamiseksi” (Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:27). Tämän jälkeen saatetaan perustaa työryhmä, jonka tehtävänä on pohtia tulevaisuuden rahoitusjärjestelmää. Miten saada muille taiteille lisää resursseja ilman että musiikinopetuksen kunniakasta rakennelmaa hajotettaisiin. Lausunnon ovat antaneet niin ikään muun muassa Opetushallitus, TPO-liitto (Taiteen perusopetusliitto) ja SML (Suomen musiikkioppilaitosten liitto). 70 R ONDO C LASSIC 11|2019 Ryhmäja yksityisopetus eivät ole toisiaan pois sulkevia, mutta edellinen ei voi korvata jälkimmäistä. Joukossa on myös esimerkiksi kuntia ja kaupunkeja, jotka hallinnoivat useita eri taiteenalojen oppilaitoksia. Työn loppuun hän listaa 19 ehdotustaan järjestelmän kehittämiseksi. Muut taiteenalat peräänkuuluttavat tasa-arvoa ja joustavuutta valtionosuusrahoituksen jakamisessa, mutta samaan hengenvetoon ollaan yhteisesti sitä mieltä, että minkään taiteenalan asema ei saisi tulevassa uudistuksessa heikentyä. Suomisen selvitys on saanut taiteen opetuksen kentällä varsin ristiriitaisen vastaanoton. Annettujen lausuntojen perusteella näyttää karkeasti ottaen siltä, että taidekenttä jakautuu kahtia: musiikin edustajat ovat tietyistä kysymyksistä yhtä mieltä ja muiden taiteiden edustajat toista mieltä
Vaikuttaa aika epätodennäköiseltä, että Suomisen ehdotus jaon purkamisesta menisi läpi. | Orkesteritoiminta on jokaisen itseään kunnioittavan musiikkiopiston toiminnan perusta. Jos nyt jako musiikin ja muiden taiteenalojen rahoituksessa purettaisiin, musiikin yksilöopetus saattaisi olla uhattuna. TPO-liitto ottaa puolestaan lausunnossaan hyvin varovaisen kannan korostaen sitä, että eri taiteenaloilla on näihin kysymyksiin erilainen näkökulma, eikä pitäisi päätyä järjestelmään, joka heikentäisi jonkun taiteenalan asemaa. Lisää rahaa ensi vuonna Syyskuussa järjestettiin Helsingin Musiikkitalossa keskustelutilaisuus ”Punnittua puhetta musiikkimaailman huipulta”, jossa Opetusja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen toi esiin muun muassa, että ministeriön tarkoitus ei ole romuttaa tai purkaa musiikkialan taiteen perusopetusta, musiikkikoulutuksen erityispiirteitä eikä kulttuurialojen koulutusta muutenkaan. Tämä tarkoittaa lisäystä myös musiikin taiteen perusopetuksen valtionosuusmääriin vuoden 2020 alusta lähtien. Laki taiteen perusopetuksesta (1998/633) kumosi Musiikkiopistolain (516/1995) ja aiemman Lain taiteen perusopetuksesta (424/1992). Lehikoisen mukaan on kuitenkin tarpeellista tarkastella, miten on mahdollista saada musiikin rinnalla myös muita taiteenaloja laajemmin lasten ja nuorten ulottuville. Uuteen lakiin kirjattiin vanhojen säädösten pohjalta jako musiikkiin ja muihin taiteenaloihin, koska haluttiin turvata yksilöopetukseen perustuvan musiikin instrumenttiopetuksen järjestämisen edellytykset. SML ja Opetushallitus eivät lausunnoissaan pidä selvityshenkilön kyseisiä ehdotuksia kannatettavina. Yksin vai ryhmässä. Yksilöopetus on välttämätöntä laadukkaalle musiikin instrumenttiopetukselle, mutta se on kalliimpaa kuin ryhmäopetus. Hän myös lupasi, että musiikin erikoisasemaa ei pureta. Suominen ei ota selvityksessään riittävästi huomioon instrumenttiopetuksen ominaispiirteitä, ja tähän sekä musiikkiväki että Opetushallitus kohdistavat lausunnoissaan kritiikkiä. Toinen kuuma peruna on painotuksen siirtäminen yksilöopetuksesta ryhmäopetukseen. Tämän kohdan voidaan nähdä olevan kytköksissä yllä mainittuun laissa olevaan jakoon musiikin ja muiden taiteiden välillä. Jos nyt jako musiikin ja muiden taiteenalojen rahoituksessa purettaisiin, musiikin yksilöopetus saattaisi olla uhattuna. Näistä osa on tarkoitus kohdentaa sellaisille koulutuksen järjestäjille, jotka ylittävät niille valtionosuuden perusteeksi vahvistetun opetustuntimäärän, osa uusille koulutuksen järjestäjille. Se on kunnossa myös Pirkanmaan musiikkiopistossa.. Ylitarkastaja Hanna Koskimies Opetusja kulttuuriministeriöstä kommentoi, että valtion ensi vuoden talousarviossa on kahden miljoonan euron tasokorotus taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisiin valtionosuuksiin. 71 R ONDO C LASSIC 11|2019 Musiikkioppilaitosväkeä kohahduttaa erityisesti kaksi Suomisen ehdotusta: Hän ehdottaa valtion talousarvioesityksestä poistettavaksi jaon musiikin rahoituksen ja muiden taiteenalojen välillä, ja hän ehdottaa myös ryhmäopetuksen painotuksen selvää lisäämistä
SML toteaa niin ikään, että monipuolinen ryhmäopetus tukee yksilöopetusta. . Musiikin laajassa oppimäärässä oppilaat ovat aina myös jonkin ryhmän jäseniä esimerkiksi orkestereissa, yhtyeissä, bändeissä ja musiikin hahmotusaineissa. Opetushallituksella on yksilöja ryhmäopetuksen suhteesta samanlaisia argumentteja. Porvoo: Vapaa pääsy – 22.11. TPO-liitto toteaa, että taiteen perusopetuksen tavoitteellisuus ja monipuolinen pedagogiikka edellyttävät sekä ryhmäettä yksilöopetusta. Helsinki: Ticketmaster Lisätietoja: www.helsinginkamarikuoro.fi. Järvenpää: Vapaa pääsy – 21.10. Mutta Opetushallitus huomauttaa myös, että ehdotuksen taustalla on tulkittavissa ajatus siitä, että ryhmäopetusta lisäämällä säästetään kustannuksista ja saadaan valtionosuuden piiriin enemmän toimijoita. Mitä olisivat ne rahoitukselliset instrumentit, joiden avulla voitaisiin kohti tuota ihannetilaa vielä nykyistä notkeammin kurottautua. Instrumenttitaitojen oppiminen edellyttää yksilöopetusta, ja kunkin taiteenalan oppimisprosessin ja menetelmien huomioon ottaminen on välttämätöntä. –?Paavalinkirkko, Helsinki Liput: 8.10. Instrumentin hallintaan liittyvien teknisten ja tulkinnallisten taitojen oppimisessa yksilöopetus on ainoa tapa edetä alkuopetuksesta taiteellisesti korkealaatuisiin tuloksiin. MORNING STAR (PÄRT, RAUTAVAARA, SIBELIUS) TI 8.10.2019 KLO 19. Temppeliaukio: Ticketmaster – 3.11. Instrumenttitaitojen oppiminen on myös mahdotonta tilassa, jossa on soimassa useita instrumentteja yhtä aikaa. Päinvastoin, taiteiden välisen yhteiselon edistäminen ja uusien yhteyksien luominen olisi arvokas päämäärä. Taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistuksessa on nyt kissat nostettu pöydälle. Espoo: Lippu.fi – 20.10. Melkoista mourunaa on kuultavissa. Yksilöja ryhmäopetus eivät ole toistensa vastakohtia, ja kumpaakin toimintatapaa tulee voida soveltaa taidealakohtaisin pedagogisin perustein. Erilaisista näkökulmista huolimatta eri tahoilla tunnutaan kuitenkin tajuavan, että hyvin toimivia rakenteita ei kannata purkaa, mutta ketään ei saisi myöskään pudottaa kelkasta. – Sellosali, Espoo SU 20.10.2019 KLO 18 – Järvenpään kirkko MA 21.10.2019 KLO 19 – Temppeliaukion kirkko vieraana NeoQuartet (Puola) SU 3.11.2019 KLO 18. – Porvoon tuomiokirkko MELARTIN! PE 22.11.2019 KLO 19. 72 R ONDO C LASSIC 11|2019 ’Kello tikittää masurkan tahtiin ’ LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi surumielinen klarinetti Piazzolan käsi ikkunaa vasten ulkona sataa vanhus istuu verannan pöydän ääressä näen pihalta että sen suu puhuu sanan pari ja sitten taas, kuin mättäitä SML toteaa lausunnossaan painokkaasti, että yksilöopetus ei ole pedagoginen etuoikeus, vaan instrumentin oppimisen välttämätön edellytys
04:13 Tshaikovski: Jousikvartetto n:o 1 D-duuri. 02:43 Martinu: Sinfonia n:o 4. 05:35 Moszkowski: Sarja kahdelle viululle ja pianolle. 05:32 Roman: Te Deum. Ossi Tanner, piano, ja Jonas Silinskas, trumpetti. LAUANTAI 2.11. 04:43 Collan: Roineen rannalla. Werther. S. 00:11 Rimski-Korsakov: Sheherazade. 02:57 Prokofjev: Viulukonsertto n: o 1 D-duuri. Mozart: Figaron häät, ooppera. Joshua Weilerstein, sol. Musiikkivieraina Risto Joki ja Rilla Hongisto 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Jevgeni Sudbin, piano. Ohjelman suunnittelusta vastaa Inari Tilli. 11.00-11.40 Journalisti Johanna Journalisti Johanna yrittää nähdä, mitä oikeasti tapahtuu. 05:57 Campion: Thrice tosse these oaken ashes in the ayre. Carl Nielsen: Sinfonia nro 5. Mozart: Konsertto Es-duuri. 02:12 Suk: Fantasia viululle ja orkesterille g-molli. 00:36 Schubert: Die Schöne Müllerin (Kaunis mylläritär), sarja lauluäänelle ja pianolle. 06:15 Sor: Kuusi bagatellia kitaralle op.43. 03:14 Mayseder (sov. 00:42 Norman: Sinfonia n:o 2 Es-duuri (Helsingborgin SO/ Hans-Peter Frank). 04:31 Ljapunov: Sinfonia n:o 2 b-molli. 06:02 Zelenka: De Profundis d-molli (Syvyydestä minä huudan sinua Herra). Amsterdamin Concertgebouw’ssa 29.9. 04:59 Bruckner: Sinfonia n:o 6 A-duuri. Mozart: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 18 G-duuri.. 05:57 Wolf: Der Freund. 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Brentner: Vesperae cum ordinariis psalmiis mcEnsemble Inegal ja Prahan barokkisolistit/Adam Viktora). Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Riikka Holopainen. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 23.10-6.00 Yöklassinen Roman: Viulukonsertto d-molli. Bach: Sonaatit huilulle ja klaveerille n:o 1 h-molli, n:o 2 G-duuri ja n:o 3 G-duuri. 00:57 Tshaikovski: Pähkinänsärkijä, 2-näytöksinen baletti. A. 05:31 Backofen: Klarinettikonsertto B-duuri . 04:48 Beethoven: Pianotriot n:o 4 B-duuri (Gassenhauer) ja 7 B-duuri (Arkkiherttua). 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Musiikkielämää vanhassa Wiipuris Osa 3. 23:23 Zelenka: Requiem d-molli. 03:42 Händel Longhurst: Konsertto n:o 4 F-duuri uruille 4-kätisesti. 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Eri säveltäjiä ja esiintyjiä. 03:23 Farrenc: Sinfonia n:o 3 g-molli. 01:43 Glazunov: Scènes de ballet (Balettikohtauksia) A-duuri. Vivaldia Brysselissä ja Wagneria Bad Kissingenissä. 02:24 Fredrik II Suuri: Konsertto D-duuri. 03:59 Beethoven: Jousikvartetto n:o 11 f-molli (Serioso). Osmo Vänskä. Haydn: Trio n:o 87 a-molli. Ruhtinas Igor. W. 23:46 Puccini: Toscan rukous Vissi d’arte oopp. Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 4 B-duuri. Jeffrey Means. KESKIVIIKKO 6.11. 05:10 Liszt (sov.): Zwölf Lieder (Kaksitoista laulua). Tosca. Sergei Rahmaninov: Sinfonia nro 1. 05:33 Maier: Kvartetto pianolle ja jousille e-molli. 04:36 Offenbach Rosenthal: Osia bal. 06:35 Marais: Folies d’Espagne. 01:42 Reger: Muunnelmia ja fuuga E-duuri Hillerin teemasta. Gaîté Parisienne. Elliot Carter: Kaksoiskonsertto. 23:33 J. Romeo ja Julia (Cincinnatin SO/Paavo Järvi). Musiikkivieraina Risto Joki ja Rilla Hongisto Toimittajana Anu Jaantila. Stamitz: Trio E-duuri orkesterille. Musiikkivieraana psykologi Pirkko Lahti 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Il Poema Sinfonico Ottorino Respighi: Rooman pinjat. 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Pianosonaatti n:o 23 f-molli Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi (Appassionata). Bach: Kantaatti n:o 51 ja n:o 202. 03:51 Bridge: Meri. 03:34 Wassenaer: Concerto armonicot n:ot 1-6. Ilkka Hammo: On the Horizon (Ylen tilaus, kantaesitys). 03:59 Rahmaninov: Sellosonaatti g-molli. 01:41 Smetana: Isänmaani. äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. 04:57 Molique: Viulukonsertto n:o 6 e-molli. Musiikkivieraana psykologi Pirkko Lahti 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Musiikkielämää vanhassa Wiipuris 9.25-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Hannu Lintu, sol. 00:13 Dussek: Notturno concertante Es-duuri. 23:55 Kuula (sov.): Eteläpohjalaisia kansanlauluja. 03:42 Paganini: Kapriiseja. 03:14 J.S. 01:54 Mahler Carpenter: Sinfonia n:o 10 fis-molli. Bach: Das Wohltemperierte Klavier 2. 05:11 Melartin: Jousikvartetto n:o 1 e-molli. 02:19 Brahms: Sinfonia n:o 1 c-molli (Philharmonia-ork./Otto Klemperer). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 PianoEspoo-festivaalin avajaiskonsertti Jeremy Denk, Fanny Söderström, Irina Zahharenkova & Tapiola Sinfonietta, joht. 000:58 R. 19.02-22.00 Kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin sävel on vapaa / 09 144 800 Konserttimusiikin puhelintoivekonsertti. TORSTAI 7.11. 04:53 Suk: Praha, sinfoninen runo. 3.00-7.00 Yöklassinen Tournemire: Pyhäinpäivän palvelus -koraali kokoelmasta L’Orgue Mystique. Mozart: Sonaatti pianolle ja viululle n:o 23 D-duuri (Fabio Biondi, viulu, ja Olga Tverskaja, fortepiano). J. 01:30 Shostakovitsh: Konsertto pianolle, trumpetille ja jousille c-molli. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana klarinetisti Helmi Malmgren 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.10 Bachia, Vivaldia ja Dowlandia nokkahuilulle ja luutulle Nokkahuilisti Lucie Horsch ja luutisti Thomas Dunford esittävät barokkimusiikkia mm. 05:49 Delius: Laulu ennen auringonnousua pienelle orkesterille. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla Kierros eurooppalaisissa konserteissa Ahti Paunun seurassa: luvassa mm. 23:46 Beethoven: Neue Liebe, neues Leben. 03:23 von Schillings: Glockenlieder (Kellolauluja). SUNNUNTAI 3.11. 03:35 Mahler: Blumine (RSO/Sakari Oramo). Bach: Kantaatti n:o 43. Caroline Shaw: Entr’acte. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 01:19 Schubert: Alkusoitto italialaiseen tyyliin n:o 2 C-duuri. 03:40 Lully: Divertissement n:o 2. Eriikka Maalismaa, viulu, ja Helsingin kaupunginorkesteri, joht. 21.15-21.40 Rossinia jousilla 23.10-6.00 Yöklassinen Wagner: Nürnbergin mestarilaulajat, ooppera. LAUANTAI 9.11. 03:57 Grigny: Messu uruille. SUNNUNTAI 10.11. 03:46 Norman: Konserttialkusoitto Es-duuri. Giuliani): Poloneesi A-duuri. 03:25 J.B. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt Maailman paras ja ainoa suomenkielinen levykritiikkiohjelma. 03:19 Liszt: Album d’un voyageur. Shkolnik): Napolilainen tanssi. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Aaron Copland: Appalakkien kevät. 01:27 Borodin: Polovtsilaistansseja kuorolle ja orkesterille oopp. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Mozart: Divertimento D-duuri. 03:59 Veit: Jousikvartetto n:o 1 d-molli (Kertész-kvartetti). 02:00 Tshaikovski: Sinfonia n:o 5 e-molli. 01:40 Keulen: Tympan (Concertgebouw-ork./Riccardo Chailly). Professori emeritus Reijo Pajamo ja toimittaja Outi Paananen vaeltavat Viipurissa ja valottavat sen rikasta musiikillista historiaa. 05:56 Parry: Jerusalem. 05:52 Pujol: Cancion amatoria. ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 06:00 Beethoven: Pianosonaatit n:o 1 f-molli, 6 F-duuri ja 12 As-duuri. 23.10-6.00 Yöklassinen Fauré: Balladi pianolle fis-molli. Toimittajana Kare Eskola. 00:28 W.A. 00:04 Marsh: Sinfonia n:o 8 G-duuri. 23.10-7.00 Yöklassinen W.A. 05:56 Tshaikovski (sov. TIISTAI 5.11. 23:49 Boccherini: Kvintetto jousille E-duuri. Bach: Sarja soolosellolle n:o 6 D-duuri. 02:38 Schumann: Sinfonia n:o 2 C-duuri. 06:57 Wolf: Seemanns Abschied. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä Toimittajana Kare Eskola. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 11.00-11.57 Välilevyjä Toimittajana Kare Eskola. 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.00-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 05:14 J. Dmitri Shostakovitsh: Konsertto pianolle, trumpetille ja orkesterille nro 1 c-molli. Jean Sibelius: Tuonelan joutsen Lemminkäis-sarjasta (englannintorvisoolo Sanna Niemikunnas). 23:24 Vivaldi: Konsertto D-duuri. 02:26 Vokaalimusiikkia renessanssiajan Espanjasta, säv. 06:41 Gratiani: Ecco aperto l’abisso. 03:15 J.S. PERJANTAI 8.11. 23.10-6.00 Yöklassinen Rahmaninov: Pianokonsertto n:o 2 c-molli. Schumann: Dichterliebe (Runoilijan rakkaus). Flecha, Morales, Vasquez ja Victoria. 04:10 Diabelli: Serenata concertante. 00:37 Brahms: Pianokvintetto f-molli. 00:46 Tulindberg: Jousikvartetto n:o 1 B-duuri. 03:40 Lefevre: Klarinettikonsertto n:o 6 B-duuri. Mozart: Viulusonaatit n:o 26 B-duuri, 27 G-duuri ja 28 Es-duuri. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu. 05:57 Anonyymi: Bonum vinum cum sapore. 23.10-7.00 Yöklassinen W.A. 05:18 Loewe: Alppifantasia. 03:58 Debussy: Viulusonaatti g-molli. 03:23 Beethoven: Sonaatti pianolle n:o 17 d-molli (Myrsky) (Svjatoslav Richter). Juontajina pastori ja kanttori Samuli Korkalainen ja sekä toimittaja Ainomaija Pennanen. Mozart: Trio Es-duuri. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu. 9.25-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 01:04 Dvorák: Pianokonsertto g-molli. 00:11 Veit: Jousikvartetto n:o 2 E-duuri (Kertész-kvartetti). 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä Toimittajana Kare Eskola. 05:28 von Koch: Sonaatti viululle ja pianolle e-molli. 00:00 J.S. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio Inari Tilli esittelee Yleisradion uunituoretta musiikkituotantoa ja arkiston aarteita. Aulin: Sonaatti viululle ja pianolle d-molli. 05:56 Massenet: Pourquoi me reveiller oopp. 02:11 T. 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 04:33 Gernsheim: Jousikvartetto n:o 1 c-molli. Espoon Tapiolasalissa 1.11. 23:23 J.S. 01:15 Chopin: 24 etydiä pianolle op.10 ja op.25 (Nikita Magaloff). Professori emeritus Reijo Pajamo ja toimittaja Outi Paananen vaeltavat Viipurissa 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu. Peter Schmoll ja hänen naapurinsa. 03:04 Prokofjev: Balettisarja n:o 3 orkesterille bal. Joseph Haydn: Sinfonia nro 94 G-duuri ’’Rummunisku’’. Veli Kujala: Konsertto viululle ja orkesterille ’’Auseil’’ (ke.). Bach: Sarja jousille ja continuolle e-molli. 74 R ONDO C LASSIC 11|2019 PERJANTAI 1.11. 04:34 Weber: Alkusoitto oopp. 21.30-22.00 Suomenruotsalaisia säveliä Musiikkia konsertin jälkeen. Toimittajana Ainomaija Pennanen. 03:12 Roman: Hautajaismusiikkia Fredrik I:lle, osia. 00:47 Mendelssohn: Sinfonia jousiorkesterille n:o 10 h-molli. J. (Äänitetty Musiikkitalossa 27.9.) 21.00-22.00 Ajassa soi Uutta klassista musiikkia ja puhetta siitä. S. 04:46 Beethoven: Serenadi huilulle, viululle ja alttoviululle D-duuri. 23:35 W.A. 06:57 Tárrega: Preludi n:o 2 a-molli. 05:00 Glazunov: Rakkauden juonet, 1-näytöksinen baletti. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen J.S. 06:05 Reger: Kvintetto klarinetille ja jousille A-duuri. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Musiikkielämää vanhassa Wiipuris 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu. 00:14 Leclair: Sonaatti C-duuri. 04:23 Hindemith: Die Harmonie der Welt, sinfonia. 06:57 Vasquez: Lohdutuksen kyyneleet. 02:36 Brahms: Pianokonsertto n:o 1 d-molli. Bach: Konsertto E-duuri. 02:51 Fauré: Viulusonaatti n:o 1 A-duuri ja n:o 2 e-molli. 03:29 Salieri: Muunnelmia aiheesta La folia di Spagna. 23:50 W.A. Bachilta, Antonio Vivaldilta, Francois Couperinilta sekä John Dowlandilta. 23:49 Loeffler: La Mort de Tintagiles. 00:22 Dvorák: Othello, konserttialkusoitto. Edvard Grieg: Pianokonsertto a-molli. MAANANTAI 4.11. 23:41 W.A
16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Giuliani: Kuusi muunnelmaa viululle ja kitaralle. 00:24 Janácek: Blaníkin balladi. Musiikkivieraana toimittaja Ella Kanninen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-22.00 Uuno Klami -sävellyskilpailun finaali Christopher Culpo: Mundus Imaginalis. 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 02:58 R. Kreivi des Grieux Dan Paul Dumitrescu, basso (Äänitetty Wienin valtionoopperassa 13.6.) Oopperan kuluessa Outi Paananen vieraineen keskustelee illan teoksesta ja esityksestä. Haydn (sov. Libretto: Henri Meilhac ja Philippe Gille Abbé Prévost’n romaanin pohjalta. (Äänitetty Musiikkitalossa 11.10.). 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt Maailman paras ja ainoa suomenkielinen levykritiikkiohjelma. Olari Elts. PERJANTAI 15.11. Steven Osborne, piano. 04:21 Bolzoni: Menuetti jousiorkesterille. Ticketmasterin toimitusmaksun) Sivuparvet 28 € (sis. Matthew Halls, sol. 05:57 Melartin (sov.): Hulivilipoika TIISTAI 12.11. David: Jousikvartetto n:o 1 f-molli. 04:32 Nielsen: Viulukonsertto. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 23.10-6.00 Yöklassinen Gounod: Faust, ooppera. Des Grieux Juan Diego Flórez, tenori. 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Brahms: Unkarilaisia tansseja. Manon Nino Machaidze, sopraano. 05:56 Garcia Tolsa: La Prometia (Morsian). 23.10-6.00 Yöklassinen Ravel: Pianokonsertto G-duuri. Händelin aarioita. Nainen vailla varjoa. MAANANTAI 11.11. sopraano L I P U T : 2 5 / 2 / 7 , 5 € ( sis. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu. 03:08 Schubert: Sinfonia n:o 8 C-duuri (Suuri C-duurisinfonia). Takemitsua Hohenemsissä ja Gershwiniä Aldeburghissa. R ONDO C LASSIC 11|2019 75 03:47 Messiaen: Aikojen lopun kvartetto viululle, klarinetille, sellolle ja pianolle (Ilja Kaler, Jonathan Cohler, Andrew Mark ja Janice Weber). 00:32 Eggert: Jousikvartetto c-molli. 03:40 Bax: Tintagel. 01:17 Lekeu: Sonaatti viululle ja pianolle G-duuri. Asiantuntijana on säveltäjä Lotta Wennäkoski. Asumaton saari; Sinfonia nro 101 D-duuri ’’Kello’’. Ticketmasterin toimitusmaksun) ARIADNE AUF NAXOS KE 13.11. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Musiikkielämää vanhassa Wiipuris 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu. Lescaut Adrian Eröd, baritoni. MAANANTAI 18.11. 05:02 Rimski-Korsakov: Sinfonietta venäläisistä teemoista a-molli. 02:19 Massenet: Sarjat orkesterille n:o 7 (Elsassilaisia kuvia) ja 4 (Maalauksellisia kuvia); Kaksi interludia oopp. 01:42 Bizet: Carmen-sarjat n:o 1 ja n:o 2. 23:23 Rosenmüller: Requiem. 03:05 Tshaikovski: Vuodenajat. 04:26 Zelenka: Sonaatti kahdelle oboelle, fagotille ja continuolle n:o 4 g-molli. 05:57 Schumann Auer: Widmung. de Brétigny Clemens Unterreiner, baritoni. 19.02-23.15 Oopperailta Wienissä Jules Massenet: Manon 5-näytöksinen ooppera. 06:33 Pierné: Sonaatti viululle ja pianolle op.36. 05:51 Tshaikovski: Tunteellinen valssi (Elissa Lee Koljonen, viulu, ja Robert König, piano). 04:45 W.A. Mahler): Jousikvartetto n:o 14 d-molli (Tyttö ja kuolema). 03:46 Sibelius: Näytelmämus. Toimittajana Ainomaija Pennanen. 04:24 Tuntematon: Quant voi la flor nouvele. Timo Mustakallio ja Eero Erkkilä, tenori. 01:17 M-A. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla Luvassa mm. Dr. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio Lotta Emanuelsson esittelee Yleisradion uunituoretta musiikkituotantoa ja arkiston aarteita. W.A. 05:26 Brahms: Kuusi kappaletta pianolle op. 02:36 J.S. Suomen kansallisoopperan kuoro ja orkesteri. 23:44 Desprez: Deus Miserere mei (Jumala, ole minulle armollinen). Guillot de Morfontaine Michael Laurenz, tenori. 02:09 Rahmaninov: Moments musicaux. 2.30-7.00 Yöklassinen Tshaikovski: Sinfonia n:o 3 D-duuri (Puolalainen) . Mozart: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 32 B-duuri. 04:55 Mielck: Jousikvintetto F-duuri. Bach: Kantaatti n:o 215 (Preise dein Glücke, gesegnetes Sachsen). 23:57 Stenhammar: Serenadi orkesterille F-duuri. Bach: Sarja soolosellolle n:o 4 Es-duuri. 01:35 Kuhlau: Huilukvintetto n:o 2 E-duuri. Musiikkivieraana toimittaja Ella Kanninen 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Musiikkielämää vanhassa Wiipuris 9.25-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 00:55 O. 05:12 F. 03:56 Schubert (sov. Alban Berg: Sonaatti h-molli op.1. 11.00-11.57 Välilevyjä Toimittajana Kare Eskola. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 RSO-festivaali Magnus Lindberg Mustavalkoinen rakkauteni: Seong-Jin Chon pianoilta W. Ticketmasterin toimitusmaksun) ANTTI RISSANEN DIANDRA TERO LINDBERG Konserttiohjelmassa mm. 05:31 W.A. 04:06 Chausson: Seitsemän yksinlaulua. 00:14 Roman: Bröllopsmusik (Häämusiikkia). 02:40 Stravinsky: Tulilintu, baletti. 05:57 Palmgren: Tähdet tuikkivat (Risto Lauriala, piano). KLO 18 PROMENADISALI KOKO PERHEEN JOULUKONSERTTI ESA HEIKKILÄ, kapellimestari SYNKOOPPI-KUORO TULKOON JOULU TO 7.11. 21.00-22.00 Ajassa soi Uutta klassista musiikkia ja puhetta siitä. 05:19 Liszt: Osia pianosarj. KLO 19 KESKI-PORIN KIRKKO TO 12.12. Ticketmasterin toimitusmaksun) S-etukortilla 2 € alennus peruslipun hinnasta. 01:02 Cornysh: Salve regina (Terve, kuningatar). 23:36 Nápravník: Pianotrio g-molli. 04:02 Dvorák: Te Deum sopraanolle, bassolle, kuorolle ja orkesterille. 11.00-11.40 Journalisti Johanna Journalisti Johanna yrittää nähdä, mitä oikeasti tapahtuu. Charpentier: Litanies de la Vierge. 01:53 Turina: Pianotrio n:o 2 h-molli. Mozart: Trio pianolle, viululle ja sellolle n:o 3 A-duuri. Haydn: Sinfonia n:o 38 C-duuri. facebook.com/PoriSinfonietta pori.fi/sinfonietta porisinfonietta. 05:35 Lefevre: Klarinettikonsertto n:o 3 Es-duuri. 04:23 J. 23:24 Schumann: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 a-molli. 05:57 Chopin (sov. Ticketmasterin toimitusmaksun) L I P U T : 2 5 / 2 / 7 , 5 € ( sis. Kuolema. 23:59 J. Mozart: Fantasia d-molli; Sonaatti nro 3 B-duuri K281. 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Stegmann): Sinfonia n:o 92 G-duuri (Oxford). Bach: Goldberg-muunnelmat (Minna Pensola, viulu, Antti Tikkanen, alttoviulu, ja Sergei Malov, viola da spalla). 05:56 Popper: Masurkka. 02:32 Ravel: Miroirs (Peilikuvia). 06:57 Fauré: Kehrääjätär näyt. Pertti Jalava: Konsertto alttoviululle ja orkesterille. Années de pelerinage (Vaellusvuosia). A. (Äänitteet 1960ja -70-luvuilta). YLE RADIO 1 | syksy 2019 TO 28.11. 03:15 Elgar: Sonaatti uruille n:o 1 G-duuri. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 23:31 J.S. KLO 19 PROMENADISALI TIBOR BOGANYI kapellimestari CAMILLA NYLUND Ariadne Richard Strauss: Ariadne auf Naxos -konserttiversio Yhteistyössä Satakunnan Musiikkijuhlat ry:n kanssa. Mozart: Alkusoitto oopp. 05:24 Boccherini: Sellosonaatit C-duuri, c-molli, A-duuri, A-duuri ja B-duuri. 02:24 Musorgski: Jesus Navinus. 04:42 Lam: Atlas. 05:04 Stenhammar: Snöfrid. Mozart: Pianokonsertto n:o 21 C-duuri. 01:16 Händel: Sonaatteja viululle ja continuolle. LAUANTAI 16.11. 05:01 J.S. 04:43 Jadassohn: Pianotrio n:o 3 c-molli. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio Inari Tilli esittelee Yleisradion uunituoretta musiikkituotantoa ja arkiston aarteita. Kapellimestari George de Godzinsky). 118. Andrea Portera: Klecksophonic Lieder. Pelléas ja Mélisande. NUORET VOITTAJAT TIBOR BOGÁNYI, kapellimestari NIKA GORI. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 00:48 W.A. Ticketmasterin toimitusmaksun) Sivuparvet 25/20/10 € (sis. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 23.10-6.00 Yöklassinen Roman: Huilukonsertto G-duuri. Tomi Räisänen: Portal. Radion viihdeorkesteri ja Radiokuoro. 21.00-22.00 Symbaalit kun soivat sopraano Ilona Koiviston (1925-2016) operettiäänitteitä Musiikkia Franz Lehárin opereteista Mustalaisrakkautta, Paganini ja Iloinen leski, Paul Abrahamin operetista Viktoria ja hänen husaarinsa, Emmerich Kálmánin opereteista Kreivitär Mariza ja Mustalaisruhtinatar sekä Carl Millöckerin operetista Kaksi sydäntä valssin tahdissa. Suoran lähetyksen Kotkan konserttitalolta toimittaa Ainomaija Pennanen. 02:42 Melartin: Jousikvartetto n:o 4 F-duuri. 05:57 Schubert: Der Schmetterling TORSTAI 14.11. Franz Schubert: Wanderer-fantasia. 01:51 Anna Magdalena Bachin nuottikirja. Roberto Sansuini: Four Tales for Small Orchestra. 03:27 Ashwell: Missa Ave Maria. 04:49 Schumann: Fantasiakappaleita. Godowsky): Etydi n:o 8 C-duuri. Merikanto: Lasten maailmasta. 00:34 Beethoven: Viulukonsertto D-duuri. 04:38 Onslow: Kvintetto puhaltimille F-duuri (Stalder-kvintetti). KLO 19 PROMENADISALI JOHANNES ZAHN, kapellimestari ANTON MEJIAS, piano Bartok: Romanialaiset tanssit Chopin: Pianokonsertto nro 2 Schubert: Sinfonia nro 6 ”Pieni” L I P U T : 2 5 / 2 / 7 , 5 € ( sis. 00:32 Kuhlau: Sonaatti huilulle ja pianolle a-molli (Grande Sonate concertante). 05:09 Cornago: Missa de la mapa mundi. Franz Liszt: Sonaatti h-molli. 01:03 Hummel: Balettisarja Sappho von Mitilene (Mytilenen Sapfo). KLO 19 PROMENADISALI MY NAME IS JAMES BOND Ohjelmassa mm. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä Toimittajana Kare Eskola. 04:56 Glazunov: Itämainen rapsodia G-duuri. 23:23 Reichenauer: Konsertto fagotille, oboelle, jousille ja continuolle B-duuri. 03:47 Dvorák: Sinfoniat n:o 8 G-duuri ja 9 e-molli (Uudesta maailmasta). 03:10 Matteis: Sarjoja ja sonaatteja yhdelle ja kahdelle viululle sekä continuolle kokoelmasta Ayres for the Violin. Musiikinjohto: Frédéric Chaslin. 02:04 Magnard: Kvintetto pianolle ja puhaltimille. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana musiikintutkija Nuppu Koivisto 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Let the peoples sing -kilpailun finaali 23.10-6.00 Yöklassinen L. Mozart: Sinfonia n:o 25 g-molli. No James Bond Theme Goldfinger Tomorrow Never Dies Diamonds Are Forever Live And Let Die You Know My Name Skyfall JOULUKONSERTTI TO 19.12. 04:01 Reger: Viulukonsertto A-duuri. Wienin valtionoopperan kuoro ja orkesteri. Don Quijote. 05:38 Arne: Triosonaatti n:o 1 A-duuri op.3/1. 02:25 Gershwin: Rhapsody in blue. 01:16 Berg: Viulukonsertto. Strauss Leinsdorf: Sinfoninen fantasia oopp. 05:03 Czerny: Muunnelmia pianolle ja jousille keisarihymnistä Gott erhalte Franz den Kaiser. Joseph Haydn: Alkusoitto oopp. 05:27 Dussek: Kvintetto pianolle ja jousille f-molli. LIPUT: Permanto&takaparvi 58/55 € (sis. 03:52 Debussy: Vasnier-laulukirja. 04:26 Liszt: Pianosonaatti h-molli. 03:20 Mielck: Pianokonsertto. KESKIVIIKKO 13.11. Ticketmasterin toimitusmaksun) LIPUT: Permanto&takaparvi 30/25 € (sis. 00:11 Dvorák: Sinfonisia muunnelmia. Toimittajana Aki Yli-Salomäki. Taikahuilu; Pianokonsertto nro 27 B-duuri. 00:03 Rosier: Sarja kolmelle viululle. (Usko Viitanen ja Hannu Heikkilä, baritoni. 11.00-11.57 Välilevyjä Toimittajana Kare Eskola. 02:03 Schumann: Frauenliebe und -leben. Valentina Coladonato, sopraano, Oleg Larionov, alttoviulu, Risto-Matti Marin, piano, Heigo Rosin, marimba, Kymi Sinfonietta, joht. SUNNUNTAI 17.11
11.00-11.57 Klassikkoparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 RSO-festivaali Magnus Lindberg Dialogit Tapiola Sinfonietta, joht. Mozart: Konsertto käyrätorvelle ja orkesterille n:o 1 D-duuri. 02:25 Ginastera: Harppukonsertto op.25. 00:31 Beethoven: Jousikvartetto n:o 1 F-duuri ja n:o 2 G-duuri op.18. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Toimittajana Kare Eskola. 00:36 Svendsen: Kvintetto jousille C-duuri. Toimittajana Anu Jaantila. Sofia Gubaidulina: Reflections On The Theme B-A-C-H. Kuoroa johtaa Marjukka Riihimäki. 23:28 Winter: Concertino fagotille ja orkesterille n:o 1 c-molli. Magnus Lindberg: Related Rocks. Aivan uuden luvun kuoromusiikin historiassa avaa Kalevi Louhivuoren teknologiaa ja kuorolaulua ennakkoluulottomasti yhdistävä kantaesitys. 02:38 Tshaikovski: Francesca da Rimini. Mozart: Sinfonia concertante Es-duuri. 06:01 Beethoven: Konsertto pianolle, viululle, sellolle ja orkesterille C-duuri. 05:58 Dowland: Pipers galliard. 00:43 de Castro: Sonaatti kahdelle viululle ja continuolle n:o 1. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Taika Philomela 35 Helsinkiläisen naiskuoro Philomela esittää 35-vuotisjuhlakonsertissaan ohjelmistonsa helmistä hurjimmat ja koskettavimmat. 03:32 Copland: Sinfonia n:o 3. 04:21 J.S. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Suolahti: Sinfonia piccola h-molli. 00:14 Danzi: Sonaatti käyrätorvelle ja pianolle n:o 1 Es-duuri. 23:49 De Curtis: Torna a Surriento. 03:30 Schumann: Sinfonia n:o 4 d-molli. Magnus Lindberg: Pianokonsertto nro 1; Viulukonsertto nro 1; Shadow of the Future (ensiesitys Suomessa). 03:39 Beethoven: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Eroica). 04:01 Busoni: Turandot-sarja. Lucio Silla. Matti Heininen: towards extraordinary adventures of Baron Munchausen (kantaesitys, Ylen tilaus). 03:07 Meyerbeer: Kruunajaismarssi oopp. Toimittajana Anu Jaantila. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Vaito Haitto muistelee veljeään Heimo Haittoa 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu. 01:09 Berwald: Konserttikappale F-duuri. S. Christoffer Sundqvist, klarinetti, ja Otto Virtanen, fagotti. 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Strauss: Don Juan, sinfoninen runo. Merikanto: Elämälle. 11.00-11.40 Journalisti Johanna Journalisti Johanna yrittää nähdä, mitä oikeasti tapahtuu. (Äänitetty 3.5.) 23.10-6.00 Yöklassinen Händel: Alexander’s feast . Andrea Mastroni, basso. 04:22 Beethoven: Sonaatti käyrätorvelle ja pianolle F-duuri op.17. 06:37 Debussy: Sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle. 03:40 Verdi: Jousikvartetto e-molli. 01:40 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Rahmaninov: Pianokonsertto n:o 4 g-molli. SUNNUNTAI 24.11. KESKIVIIKKO 20.11. 00:23 Rossi: Salomon lauluja. 06:56 Othmayr: Non Argus largus. 00:48 Brahms: Zigeunerlieder. 00:18 Kapsberger: Passacaglia d-molli. Bach: Konsertto kahdelle cembalolle, jousille ja continuolle n:o 2 C-duuri. Planeetat. 05:06 J.S. 04:55 Foote: Sarja jousiorkesterille E-duuri. 02:26 Brahms: Konsertto viululle, sellolle ja orkesterille a-molli. W. 23:58 Kohaut: Sinfonia B-duuri. Bach: Sarja soolosellolle n:o 5 c-molli. 23:41 Victoria: Trahe me post te (Vedä miYLE RADIO 1. 23.10-6.00 Yöklassinen Wilms: Kvartetto pianolle ja jousille F-duuri. Modest Musorgski ork. Haydn: Sinfonia n:o 101 (Kello). 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt Maailman paras ja ainoa suomenkielinen levykritiikkiohjelma. 03:06 Dvorák: Jousikvartetto n:o 14 As-duuri. Bach: Partita klaveerille n:o 4 D-duuri. 04:55 Reinagle: Pianosonaatti n:o 3 C-duuri (Philadelphia-sonaatti n:o 3). 00:51 W.A. 02:52 Lövenskiold: Sylfiden (Keijukainen), baletti. Hannu Lintu, sol. 04:00 Boccherini: Kvintetto kitaralle ja jousille D-duuri. Kohtalon voima. 05:40 Leo: Sellokonsertto n:o 1 D-duuri. 02:58 Schumann: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Reiniläinen). 01:52 Bizet: Rooma, sinfonia C-duuri. Tannhäuser. 03:53 Poulenc: Sonaatti viululle ja pianolle. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Bizet: Clovis et Clotilde, kantaatti. 05:42 Verdi: Alkusoitto oopp. 23.10-6.00 Yöklassinen J. Joonas Ahonen, Emil Holmström, Jouko Laivuori ja Magnus Lindberg, piano. Haydn: Vuodenajat. Nils Schweckendiek). Sergei Rahmaninov: Kuoleman saari. 00:09 Blavet: Sonaatti huilulle ja continuolle g-molli. 05:50 Röntgen: Teema ja muunnelmia B-duuri. Bernd Alois Zimmermann: Muistoja Krimiltä. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.55 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 04:03 Mendelssohn: Lieder ohne Worte (Sanattomia lauluja) n:o 1-24. A. 23:36 Wagenseil: Sonaatti n:o 3 C-duuri (Suite des pièces). Mozart: Aaria Dunque sperar poss’io oopp. Bach: Messu h-molli. TIISTAI 26.11. 04:56 Fodor: Sinfonia n:o 3 c-molli. 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Kalevi Aho: Kuoleman lauluja ja tansseja. (Äänitetty Temppeliaukionkirkossa 18.10.) 23.10-6.00 Yöklassinen J.C. 02:32 Schütz: Cantiones sacrae II. 23:52 Beethoven: Sinfonia n:o 1 C-duuri. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 05:34 Loeffler: Kaksi rapsodiaa. 05:43 Albinoni: Konsertto kahdelle oboelle, jousille ja continuolle F-duuri. 01:51 Ricordi: Le Livre des serenades. Juutalaista hengellistä musiikkia 1600-luvun Italiasta. 00:06 Bonporti: Concerto a quattro B-duuri. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä Toimittajana Kare Eskola. 02:50 R. 05:40 Goldberg: Sonaatti kahdelle viululle ja continuolle C-duuri. Richard Strauss: Duett-Concertino. 01:09 J.S. 23:37 Debussy: Veneessä. Bach: Toccata G-duuri. 02:55 de Victoria: Vexilla Regis prodeunt (Nyt liehuu viiri kuninkaan). 05:13 Glazunov: Novelletteja. 23:24 Berwald: Alkusoitto ja poloneesi oopp. Bach: Sarja orkesterille ja continuolle D-duuri. Bach: Sarja jousille ja continuolle g-molli. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt Maailman paras ja ainoa suomenkielinen levykritiikkiohjelma. 04:08 Berlioz: Harold Italiassa. Der Bürger als Edelmann (Porvari aatelismiehenä). 01:28 Telemann: Triosonaatti oboelle, cembalolle ja continuolle Es-duuri. 76 R ONDO C LASSIC 11|2019 nut mukaasi, rientäkäämme), messu. 05:57 O. 02:19 Pabst: Konserttiparafraasi Tshaikovskin Jevgeni Onegin -oopperan teemoista. 03:12 Hummel: Sonaatti pianolle Es-duuri. 02:59 Liszt: Faust-sinfonia. Bach Harrison Birtwistle: Bach Measures. Estrella de Soria. 05:56 Schütz: Ich weiss, dass mein Erlöser lebt. 11.00-11.45 Risto ja Jenni pyhimysten jäljillä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla Kierros eurooppalaisissa konserteissa Ahti Paunun seurassa. Siuntion kirkossa 15.11. 04:42 Mendelssohn: Jousikvartetto n:o 1 Es-duuri. 04:32 R. 02:40 Schumann: Kinderszenen (Lapsikuvia). 04:37 Hausegger: Natursymphonie (Luontosinfonia). 05:56 Kapsberger: Toccata. 23:45 Lalo: Espanjalainen sinfonia. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Guido Agosti): Kolme tanssia baletista Tulilintu (Joonas Ahonen, piano) (Äänitetty 16.10.) Franz Schubert: Fantasia f-molli (Joonas Ahonen ja Emil Holmström, piano). 02:38 Enescu (sov. 02:11 Beriot: Balettikohtaus. 02:49 Klami: Kalevala-sarja. 23:46 Schubert: Sonatiinit viululle ja pianolle n:o 1 D-duuri, n:o 2 a-molli, n:o 3 g-molli; Sonaatti A-duuri. 00:47 Beethoven: Septetto Es-duuri jousille ja puhaltimille. 00:24 J.S. PERJANTAI 22.11. 23:42 J. Magnus Lindberg: Kinetics; Triumf att finnas till (ensiesitys Suomessa). 04:48 Schubert: Oktetto jousille ja puhaltimille F-duuri. Igor Stravinsky (sov. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Konsertissa kuullaan myös Soila Sariolan, Jussi Chydeniuksen, Anders Edenrothin ja Virpi Eroman tilaussävellyksiä. 00:51 Holst: Sinfonia F-duuri (The Cotswolds). Strauss: Osia orkesterisarj. 00:10 Francesco Canova da Milanon luuttumusiikkia. 05:02 Suppé: Runoilija ja talonpoika -alkusoitto. 05:57 Delibes: Valse lente bal. 04:10 Glazunov: Kaksi preludia. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Vaito Haitto muistelee veljeään Heimo Haittoa 9.25-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. J.S. 03:36 Mahler: Lieder eines fahrenden Gesellen (Vaeltavan kisällin lauluja). Ludwig van Beethoven: Sonaatti viululle ja pianolle Es-duuri. Bach: Kvintetto huilulle, oboelle, viululle, alttoviululle ja continuolle C-duuri. TIISTAI 19.11. Strauss: Also sprach Zarathustra (Näin puhui Zarathustra). 23:47 Svendsen: Jousikvartetto a-molli. MAANANTAI 25.11. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana sopraano Maria Turunen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Isabelle van Keulen Siuntion Lux Musicae -festivaalilla Isabelle van Keulen, viulu, ja Ronald Brautigam, piano. 05:05 Muffat: Sonaatti viululle ja continuolle D-duuri. 01:27 Bruch: Viulukonsertto n:o 1 g-molli. 04:47 Champagne: Ausi conme unicorne sui. 23:36 Liszt: Taiturietydejä. 00:38 F. 03:27 Holst: Jupiter sarj. 01:25 Saint-Saëns: Viulukonsertto n:o 3 h-molli. 02:22 Rautavaara: Cantus arcticus. 23.10-6.00 Yöklassinen Wagner: Alkusoitto ja Bakkanaali oopp. 03:39 Stravinsky: Konserttitansseja. Faust. 05:18 Fitzenhagen: Sellokonsertto n:o 1 h-molli. 01:54 Falla: Kolmikolkkahattu, balettisarja n:o 2. 00:10 Rahmaninov: Pianosonaatti n:o 2 b-molli. Smedvig): Romanialainen rapsodia n:o 1 A-duuri. 00:41 Rautavaara: Sellokonsertto. äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 05:56 Wolf: Der Tambour. 04:42 Vaughan Williams: Fantasia sävelmästä Greensleeves. 05:35 Jadassohn: Pianotrio n:o 1 F-duuri. 05:57 Mendelssohn: Sanaton laulu n:o 25 G-duuri. 01:25 Liszt: Dante-sinfonia. Bach: Goldberg-muunnelmat. Piia Komsi, sopraano, Anna Danik, mezzosopraano, Simo Mäkinen, tenori, Aarne Pelkonen, baritoni. 02:07 Melartin: Siikajoki. 23:56 Stenhammar: Sinfoninen alkusoitto Excelsior. KESKIVIIKKO 27.11. 01:16 Brahms: Jousikvartetto n:o 1 c-molli. 01:10 W.A. 01:48 W.A. TORSTAI 21.11. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio Lotta Emanuelsson esittelee Yleisradion uunituoretta musiikkituotantoa ja arkiston aarteita. 04:28 Mielck: Dramaattinen alkusoitto d-molli. 01:47 Couperin: Konsertto n:o 10 a-molli. Magnus Lindberg, sol. 05:12 Gade: Sinfonia n:o 8 h-molli. 03:04 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o 3 F-duuri. 02:09 Busoni: Sarja orkesterille n:o 2 (RSO/Esa-Pekka Salonen). 00:20 Danzi: Septetto Es-duuri. 01:27 Zelenka: Missa Dei Patris C-duuri. 03:34 R. 00:56 Holst: Hammersmith. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Le Prophete. Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 1 f-molli. Olari Elts, sol. 02:31 Dall’Oglio: Viulukonsertto C-duuri. 04:16 Chopin: Scherzot pianolle n:ot 1-4. Mozart: Sonaatti viululle ja pianolle nro 33 Es-duuri. 01:58 Weber: Muunnelmia norjalaisesta sävelmästä. 00:11 Liszt: Concerto pathetique konsertto e-molli kahdelle pianolle. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu. 04:13 Debussy (sov. Gustavo Gimeno, sol. 11.00-11.57 Välilevyjä Toimittajana Kare Eskola. 00:30 Melartin: Sex enkla stycken (Kuusi helppoa kappaletta). 01:28 Weber: Muunnelmia venäläisestä teemasta pianolle. 21.00-21.40 Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua J.S. Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 6 h-molli. 01:11 Gounod: Balettimusiikkia oopp. 05:31 Backofen: Klarinettikonsertto Es-duuri op.24. 20.55-22.00 Vuosisadan ääniä Jessye Norman (1945-2019) 23.10-6.00 Yöklassinen Tshaikovski: Jousikvartetto n:o 3 es-molli. 23:32 Tshaikovski: Pianokonsertto n:o 3 Es-duuri (Allegro brillante). Laura Mikkola, piano, ja Pekka Kuusisto, viulu. Igor Stravinsky: Les noces. 02:18 Saint-Saëns: Sinfonia n:o 3 c-molli (Urkusinfonia). 01:22 J. 04:02 Cui: Kolme scherzoa orkesterille. Ravel): Sarabande. Musiikkitalon Kuoro (valm. 02:07 Blasco de Nebra: Sonaatti n:o 6 E-duuri. César Franck: Sonaatti viululle ja pianolle A-duuri. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla Kierros eurooppalaisissa konserteissa Ahti Paunun seurassa. 05:57 Palmgren: Näktergalen. 01:27 J.B. 01:59 Byström: Sonaatti n:o 1 B-duuri. Coppélia. 05:12 Roussel: Baccus ja Ariadne, balettisarja n:o 2. Helsingin Musiikkitalolla 16.11 äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. Lex van Delden: Sonaatti viululle ja pianolle. 05:35 J.B. Musorgski ork. Toimittajana Ainomaija Pennanen. 23.10-7.00 Yöklassinen Cardoso: Requiem. LAUANTAI 23.11. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 RSO-festivaali Magnus Lindberg Joht. Doppler: Souvenir du Prague (Muisto Prahasta). (Äänitetty Musiikkitalossa 16.10.) 21.00-22.00 Ajassa soi Uutta klassista musiikkia ja puhetta siitä. 05:25 Schumann: Jousikvartetto n:o 3 A-duuri. 04:18 Balakirev: Korol Lir (Kuningas Lear), näytelmämusiikkia
Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Rondon tutut teemalevyt jatkavat myös ilmestymistään, mutta tulevaisuudessa pääpaino tulee olemaan uusissa julkaisuissa.. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. kännykältäsi tai tabletiltasi. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 12 ilmestyy 29.11.2019 Rondo Classicin ilmestymisajat vuonna 2020 • Uusi vuosi tuo muutoksia Rondon ilmestymisaikatauluun. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. 020 748 9790 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Hannu Lintu), ja joulukuussa saamme Lars Vogtin uuden Brahms-levyn. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Lehden verkkosivut päivittyvät edelleen reaaliajassa ja olemme siellä, missä tapahtuu: tulet löytämään konserttiarviot ja muut ajankohtaiset uutiset tuoreeltaan verkkosivuiltamme. Tästä syksystä lähtien levysarja sisältää Rondon tuottamien teemalevyjen lisäksi upouusia ja korkealuokkaisia, kotimaisen levykustantamo Ondinen tuottamia cd-levyjä. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Tätä kaikkea on rondo 2020 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Ensi vuoden aikana teemme yhteensä 10 muhkeaa Rondoa, joiden sisältöja laatuvaatimuksissa rimaa pidetään edelleen yhtä korkealla kuin aikaisemminkin. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö 94 € kestotilaus 96 € määräaikainen tilaus 59 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 47 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Ensimmäinen, marraskuussa tilaajille toimitettava cd on Sibeliuksen Kullervo-sarja (RSO, joht. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classic:ia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Printtilehden uusi ilmestymistiheys ei vaikuta millään tavalla myöskään YLE:n ohjelmatietoihin, vaan ne tulevat edelleen sisältymään lehden vakiosisältöön. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. R ONDO info Rondon cd-levytilaus uudistuu • Kestotilaajamme ovat voineet lisämaksusta liittää tilaukseensa myös cd-levysarjan, jolloin sarjaan kuuluva cd on lähetetty tilaajille 6 kertaa vuodessa uuden lehden ohessa. 03 225 1948 Vuonna 2020 Rondolehti ilmestyy 10 kertaa. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa vuonna 2020. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 179 € kestotilaus 181 € määräaikainen 144 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 89,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim