Rondo Classic 11/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

11 2022 15,00 € tarmo peltokoski elää unelmaansa todeksi CLASSIC CANTORES MINORES haluaa osaksi koulutoimintaa BULGARIALAISTEN äänten mysteeri MUUSIKOT päihteiden käyttäjinä Jukka-Pekka Saraste käänsi katseensa nuoriin ENGLANNIN KUNINKAALLISTEN musiikilliset hautajaisperinteet cd
Osta liput Tampere-talon lipunmyynnistä tai Lippu.fin myyntikanavista. klo 18.30 La 25.2. Yhteystiedot: lipputoimisto@tampere-talo.fi, lippu.fi puh. klo 18.30 La 18.2. klo 15 Musiikinjohto. 03 243 4501 (ma–pe 10–16) ryhmamyynti@tampere-talo.fi @TAMPERETALO TUTUSTU KULTTUURITARJONTAAN: TAMPERE-TALO.FI MYRSKYÄVÄ OOPPERAKLASSIKKO HÄIKÄISEE TAMPEREEN OOPPERASSA! Lue lisää: tampere-talo.fi/lentavahollantilainen Esitykset: Pe 10.2.2023 klo 18.30 (ensi-ilta) Su 12.2. klo 15 Ke 22.2. Tampereen Oopperan kuoro Kuorokapellimestari Heikki Liimola. NOKIA ARENA 30.12.2022–1.1.2023 Kruunaa vierailusi majoituksella saman katon alla! Varaa majoitus: tampere-talo.fi/marriott. Marika Vapaavuori Tampere Filharmonia. ja 18.2.) Matti Turunen, Daland (muut esitykset) Jussi Myllys, Erik Tiina Penttinen, Mary Joel Annmo, Steuerman TAMPERE -TALO & KANTELINEN COMPANY YLPEÄNÄ ESITTÄVÄT Lumoava koko perheen jääbaletti kutsuu seikkailuun. Ville Syrjä Oopperabuffet 37 € (vain ensi-illan ja lauantain näytöksiin) Liput 104?/?89?/?68 € Eläkeläiset 96?/?84?/?63 € Opiskelijat 30 € Solisteina Tommi Hakala, Hollantilainen Martina Welschenbach, Senta Timo Riihonen, Daland (10.2. Lavastus . 0600 900 900 (2 €/min+pvm) KYSY TARJOUSTA RYHMÄLLESI! Ryhmämyynti puh. Leena Rintala Valosuunnittelu. Marjatta Kuivasto Puvut. Anja Bihlmaier Ohjaus. klo 15 Ke 15.2
48–50 8–12 • Poikakuorojen tuhatvuotinen instituutio voi ainakin Keski-Euroopassa hyvin, ja siihen kuuluu syvällinen koulutustraditio. Vauhti ei silti huimaa. mysteerin alkulähteillä 14–19 poikakuorot voimissaan Kuvis... 4 R ONDO C LASSIC 11|2022 WWW.RONDO.FI CLASSIC 11 / 2022 peltokoski vauhdissa © PE TE R R IG AU D © R IIT TA PI ET IL Ä • Pianisti ja kapellimestari Tarmo Peltokoski tahkoaa orkesteridebyyttejä ja johtaa kolmea omaa eurooppalaisorkesteria. Siksi on lähdettävä mysteerin alkulähteille Koprivshtitsaan, joka on eräänlainen soivan kansanperinteen ulkoilmamuseo. • Bulgarialaiset naiset ovat laulaneet itsensä levylistojen kärkeen ja kuulijoiden sydämiin. © SH U TT ER ST O C K Cantores Minores saa marraskuun juhlaviikollaan vieraakseen Leipzigin Tuomaskuoron, jonka kanssa se laulaa yhdessä Bachin h-molli-messun. ”En ole koskaan kyseenalaistanut sitä, että haluan kapellimestariksi”, kertoo Peltokoski, joka aikoo erikoistua oopperaan. Millaista toiminta on nyt. 70-vuotisjuhliaan viettävä helsinkiläinen Cantores Minores on sen kehittämisessä törmännyt moderneihin tasa-arvovaatimuksiin. Kävimme tutustumassa perinteikkäisiin poikakuoroihin myös Regensburgissa ja Leipzigissa.
7 Pääkirjoitus: Tinkimättömästi ja laatu edellä 8–12 Tarmo Peltokosken haastattelu 14–19 Poikakuorot Saksassa ja Suomessa 20–21 André Schauen, liedin nuori sanansaattaja 23 Rondo CD: Chopinin masurkkoja 24–25 Kantaesitys: Alex Freemanin kuorosinfonia 26–27 Uusi oopperanjohtaja haluaa lisää komediaa 29 Lauri Toivion sarjakuva 30–31 Jazzpolkuja: Riitta Paakki 31 Populaaritaidetta: Acra: Kick-sarja 33 Olli Virtaperkon kolumni 34 Venäjän kulttuurieliitti tukee Putinia 36–38 Musiikki ja päihteet 40–41 Jukka-Pekka Saraste kouluttaa nuoria 42–43 Vikingur Olafsson ja luovat konseptit 44–47 Kuukauden klassikko: Kuninkaalliset hautajaiset 48–50 Bulgarialaisten äänten mysteeri 51 Orkesterit reissaavat taas Rondo arvioi 53 – 60 • Tripla Kansallisbaletissa • Eros Tanssin talossa • Kansanradio-ooppera • CD ja DVD -sivut suomessa soi 62 – 63 • Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri juhlii mestari & kisälli 64 – 65 • SML:n uusi toiminnanjohtaja Minja Koskela esittäytyy ylen ohjelmatiedot 66 – 69 • Yle Radio 1:n ja Yle Teeman ohjelmat 70 Rondo palvelee 71 Kai Amberlan kolumni © SH U TT ER ST O C K sisältö © C AN TO R ES M IN O R ES / IL K K A H AR JU LA MUSIIKKIMATKA
Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. Se kuuluu soinnissa ensimmäisestä äänen alukkeesta lähtien ja jatkuu tyylikysymyksiin, ohjelmistoon – kaikkialle. tinkimättömästi ja laatu edellä MARRASKUU K U VA © H EI K K I TU U LI R ONDO C LASSIC 11|2022 TOIMITUS . +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Kai Amberla, Antti Häyrynen, Santeri Kaipiainen, Jari Kallio, Kimmo Korhonen, Maarit Lukkarinen, Markus Luukkonen, Riitta Pietilä, Auli Särkiö-Pitkänen, Siskotuulikki Toijonen, Lauri Toivio, Matti Tuomisto, Olli Virtaperko O I KO L U K U Anna Piiroinen, Arja Valkonen JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. Sellainen on aina tarpeen. Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki toimitus@classicus.fi . Hänen nöyrä tapansa asennoitua uraan ja maineeseen (ykkönen ”maailman tärkein elossa oleva säveltäjä” -äänestyksessä yms.) kelpaa malliksi siinä, miten ura-ajattelun pitää jäädä sivuun etiikan, tinkimättömän laadun ja uuden etsimisen rinnalla. AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN WWW. 7 LEN AINA OLLUT SITÄ MIELTÄ, että säveltäjien, muusikoiden ja alan yhtyeiden syntymäpäivät eivät ole suuria uutisia sinänsä saatikka perusteita kokonaiselle ohjelmasuunnittelulle – siihen pitäisi löytyä motiivit sisällön ja ideoiden ajankohtaisuudesta. Myös visionäärejä kaivattaisiin. Paljon syitä pohtia, keitä olemme ja minne olemme menossa. Onkin ihmeellistä, että tästäkin on Suomessa saatu aikaan periaatteellinen tasa-arvokysymys, vaikka tyttökuorot voitaisiin ottaa tasavertaisena mukaan systeemiin. Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. Lisää syntymäpäiviä tulee koko ajan – varsinkin puolivuosisadan juhlintaa, koska 1970-luku oli Suomen musiikkielämässä kiivasta rakennusaikaa. Se tuskin olisi ollut tässä mitassa mahdollista ilman yhden rakentajan, Juha Kankaan kädenjälkeä. Siitä syntyi vaistomainen tapa reagoida yhdessä, joka on jatkunut myös nykyään, kun sisäinen dynamiikka on muuttunut paljon demokraattisemmaksi. Kyseessä on ainutlaatuinen instrumentti polyfonisen musiikin palvelukseen, ja siihen liittyy myös syvällinen koulutustraditio. Keskieurooppalaisia internaatteja on vähän vaikea kuvitella Suomen ilmapiiriin, mutta kuoroluokkien saaminen osaksi koululaitosta on hyvä idea. Harva säveltäjä kunnostautuu mesenaattina, mutta Saariahon lahjoitus Musiikkitalon uruille voi oikeasti muuttaa musiikkikulttuuria, jos ainutlaatuisen soittimen kaikki mahdollisuudet osataan hyödyntää. YKSITTÄISTEN TULISIELUJEN ROOLI on ollut suuri myös siinä, että Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores on 70 vuoden ajan päässyt tuomaan Suomeen keskieurooppalaista poikakuoroperinnettä, jonka juuret ulottuvat vuosituhannen taakse. RONDO .FI PERUSTETTU 1963 K an ne n ku va : © Pe te r R ig au d R ONDO pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi o Myös visionäärejä kaivattaisiin.. Taidelaitoksille, yhtyeille ja festivaaleille merkkipäivä antaa paitsi kätevän markkinointivälineen niin myös mahdollisuuden artikuloida historiaansa ja identiteettiään ja sen kautta olemassaolon oikeutustaan. (03) 225 1948, fax (03) 225 1955 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . Ja se työ perustui hikiseen harjoittamiseen ja perfektionismiin. Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi PAINOPAIKKA . 70 vuotta täyttäneen Kaija Saariahon merkitystä esikuvana ja rohkaisuna säveltäville naisille ei voi yliarvioida, mutta ehkä vielä oleellisempaa on se, mitä on hän tehnyt sukupuolesta riippumatta. Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. . Se kertoo sivistyksen puutteesta ja kyvyttömyydestä nähdä musiikin merkitystä nuoren kasvamisessa. Mutta on myönnettävä, että klassisen musiikin kyky lyödä läpi valtamediassa on heikentynyt niin, että se ansaitsee jokaisen sankarinsa, joka pystyy tuomaan alalle huomiota. Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 Tallinna 2022 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: . 50 VUOTTA TÄYTTÄVÄ Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri kelpaa samanlaiseksi esimerkiksi laatu edellä -ajattelusta ja myös omanlaisen identiteetin tärkeydestä. Se toimii, jos perusta on kunnossa, mutta vaaniiko tässä myös mukavuudenhalun ansa. Olisiko tässä jotain opittavaa nyt, kun orkesterit purkavat maestro-myyttiä ja panostavat mukaviin yhteistyökumppaneihin ja muusikko-liidaajiin. Tänä syksynä näitä sankareita on ollut jonoksi asti. Turhia hierarkioita poistamalla voi motivoida soittajia ottamaan itse vastuuta
8 R ONDO C LASSIC 11|2022 TARMO PELTOKOSKI teki kansainvälisen läpimurtonsa 20-vuotiaana. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, hän tahkoaa orkesteridebyyttejä ja johtaa kolmea omaa eurooppalaisorkesteria. Vauhti ei silti huimaa. tätä varten olen valmistautunut koko elämäni” Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuva: ROMAIN ALCARAZ | ”. ”En ole koskaan kyseenalaistanut sitä, että haluan kapellimestariksi”, kertoo Peltokoski, joka aikoo erikoistua oopperaan
9 R ONDO C LASSIC 11|2022 R ONDO kannessa ”Menin sinne kahdeksi päiväksi, ja me pidimme tosistamme paljon. Hyvin, hyvin paljon.”
Elokuussa hän johti Eurajoella Wagnerin Jumalten tuhon Bel Canto -festivaalin uskomattomassa Ring-ponnistuksessa. Se, että Peltokoski on johtanut ensimmäisen Ring-syklinsä parikymppisenä on vain yksi äimistyttävistä asioista hänen tähänastisessa ansioluettelossaan. Minut lennätettiin sinne johtamaan ilman mitään varsinaista syytä. Hyvin, hyvin paljon.” Peltokoski kuvailee bremeniläisorkesteria perheekseen. Orkesteri ei osannut soittaa Sibeliuksen neljättä, mutta se ei haitannut ketään. 1996) urakiito kertoo suomalaisesta kapellimestarikoulutuksesta. Kesällä hän vieraili kapellimestarina maineikkailla keskieurooppalaisilla musiikkijuhlilla kuten Bonnin Beethoven-juhlilla ja Schleswig-Holstein -festivaalilla. Hän puhuu innoissaan orkesterin poikkeuksellisesta demokraattisuudesta, työskentelytahdosta ja tietysti k © PE TE R R IG AU D. Iiro Rantalan ja Pekka Kuusiston kanssa, orkesteri pyysi Tarmo Peltokosken tekemään workshopin kanssaan. ”Menin sinne kahdeksi päiväksi, ja me pidimme toisistamme paljon. Ilmeisesti he vain halusivat tehdä jotakin ihan kummallista.” Ensikohtaaminen osoittautui täysin toisenlaiseksi kuin Peltokoski oli odottanut. ”Eurajoesta on tullut Suomen Bayreuth”, Peltokoski lohkaisee. Vuosi 2022 on ollut 22-vuotiaalle kapellimestarille hurja, mutta tästä syksy sen kuin kiihtyy, eikä ensi vuonna näy rauhoittumisen merkkejä. Vain hetki tämän jälkeen, marraskuussa 2020, Peltokoski teki kansainvälisen läpimurtonsa. Vielä muutama vuosi sitten, keskellä koronavuotta 2020, Peltokoski oli varsin erilaisessa tilanteessa. Satakunnan Wagner-huuma on päässyt vasta vauhtiin, ja seuraavaksi Kustaa Aadolfin kirkossa kuullaan Tristan ja Isolde Peltokosken johdolla. ”Asetelma oli luonnoton. ”He kutsuivat minut muutaman päivän varoitusajalla ja halusivat, että tulen johtamaan Sibeliuksen neljännen sinfonian”, Peltokoski kertoo. Kuitenkin jo silloin häntä saattoi hyvällä syyllä kutsua sensaatioksi: hän oli meriittejä kahminut pianisti ja 14-vuotiaana Jorma Panulan kanssa orkesterinjohdon opintonsa aloittanut kapellimestari, joka debytoi Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin edessä syksyllä 2020. Tämän vuoden alkupuolella hänet nimitettiin ensin Deutsche Kammerphilharmonie Bremen -orkesterin päävierailijaksi, sitten Latvian kansallisen sinfoniaorkesterin taiteelliseksi johtajaksi ja Rotterdamin filharmonikoiden päävierailijaksi. Nyt hän luo täysillä huippu-uraa Euroopassa – kun maailma on hädin tuskin ehtinyt toipua siitä, mitä Klaus Mäkelän (s. Bremeniläisorkesterista tuli perhe Deutsche Kammerphilharmonie Bremen on arvostettu kiertueorkesteri, jonka taiteellisena johtajana toimii Paavo Järvi. 10 R ONDO C LASSIC 11|2022 UN Tarmo Peltokoski istuu syyskuussa leppoisana haastateltavana Musiikkitalossa, hänellä on meneillään viimeinen vapaapäivä pitkään aikaan. Se saadaan huhtikuussa myös Helsingin Johanneksenkirkkoon. Sibeliuksen introvertti neljäs on erityisen haastavan teoksen maineessa. Saksan koronasulun aikaan orkesteri halusi jotain tekemistä, ja koska yhteistyötä oli aiemmin tehty mm
Riiassa saan tehdä mitä haluan, joten tulen totta kai tekemään niin paljon Wagneria kuin mahdollista”, hän virnistää. Bremenissä hän ei kuitenkaan tunne yksinäisyyttä. Tällä hetkellä Peltokoskesta tuntuu, kuin hän olisi tuntenut orkesterin jo iät ja ajat. Myöhemmin teen Britannian-debyyttini Manchesterissa”, hän luettelee. Kun Peltokoski muutaman viikon välein piipahtaa Helsingissä, hän yrittää nähdä mahdollisimman paljon kavereitaan. ”Sen jälkeen olimme lääpällämme toisiimme. Työtahti ei ole 22-vuotiasta hirvittänyt. | ”Merkillisintä on, että he tuntevat minut. Frankfurtin radion orkesterin ja Ranskan radion orkesterin kanssa. Vierailu ei ollut muutenkaan ihan tavanomainen: Peltokoski johti peräti neljä konserttia, joista jokaisessa pianon supertähti Yuja Wang soitti sekä Rahmaninovin ensimmäisen pianokonserton että Paganini-variaatiot. Maailman parhaat orkesterit tuskin tuntevat kauhean hyvin kapellimestareitaan ihmisinä.” Bremen-vierailun jälkeen alkoi tapahtua. Helposti kapellimestari jää hahmoksi, joka ei edusta omaa ihmisyttään vaan oman uransa kuplaa.”. Ja kuten Sibeliuksen neljännen toivomisesta voi päätellä, kyseessä on orkesteri, joka ei pelkää mennä epämukavuusalueille. Helposti kapellimestari jää etäiseksi hahmoksi, joka ei edusta omaa ihmisyyttään vaan oman uransa kuplaa. Kun Latvian kansallinen sinfoniaorkesteri teki päätöksen kutsua hänet ylikapellimestarikseen, Peltokosken syksyn kalenteri oli jo niin täynnä, että kaudenavaus onnistui vasta marraskuussa. Merkillisintä on, että he tuntevat minut. ”Suunnittelin kolmivuotisen kauteni heti valmiiksi. Nimityksen taustalla olleeseen vierailuun liittyi dramatiikkaa, sillä Peltokoski kutsuttiin viime toukokuussa johtamaan orkesteria Valeri Gergijevin tilalle. ”Tunnen heidät, koska heitä on vain vähän päälle 40 ja koska he ovat sellaisia ihmisiä, että minä voin tuntea heidät. Ensimmäisissä konserteissa on kuitenkin luvassa Vaughan Williamsia tämän 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi – nimi, jota Peltokosken mielestä näkyy konserttiohjelmissa liian harvoin. ”Olen joskus pelännyt, että mitä jos minusta ei tulekaan kapellimestaria, mutta koskaan en ole kyseenalaistanut sitä, että haluan kapellimestariksi.” Enemmän totuttelua on vaatinut yksinäisyys, vaikka sekään ei tullut yllätyksenä. ”Tätähän varten olen valmistautunut koko elämäni”, hän sanoo. 11 R ONDO C LASSIC 11|2022 ilmiömäisestä otteesta, jolla se soittaa wieniläisklassista repertuaaria. ”Se tuntuu kodilta.” Kolme erilaista orkesteria Haastattelua seuraavana päivänä Peltokoski oli lähdössä Berliiniin johtamaan ensin Berliinin saksalaista sinfoniaorkesteria ja sitten Berliinin radio-orkesteria. Nyt debyyttejä tulee jatkuvasti lisää. Yhtäkkiä Peltokoski oli keskellä tähtikapellimestarin elämää, jossa löytää itsensä viikko viikon jälkeen uudesta hotellihuoneesta. Varsinainen debyytti tapahtui kesäkuussa 2021. Ensimmäiset konsertit heidän kanssaan olivat elämäni toistaiseksi vahvimpia musiikillisia kokemuksia.” Debyytin jälkeen orkesteri oli äänestänyt haluavansa Peltokosken päävierailijakseen – kokoonpanon ensimmäiseksi koskaan. ”Ensi vuonna tulee Straussia, Shostakovitshia ja hieman latvialaista nykymusiikkia – mukaanlukien toki Vasksia, josta pidän.” Ensi syksynä alkaa puolestaan Peltokosken pesti Rotterdamin filharmonikoiden päävierailijana. Somessa jaettiin videota, jolla Wang ja Peltokoski soittivat nelikätisen Unkarilainen tanssi -encoren. Viime kaudella hän debytoi mm. Workshopin aikana Peltokoski ja Kammerphilharmonie heittivät hetkeksi Sibeliuksen syrjään ja soittivat Taikahuilun alkusoiton, jotta he voisivat kokeilla myös jotakin orkesterin omalta osaamisalueelta. ”Berliinistä lähden Wieniin, sitten Toulouseen toistamiseen lyhyen ajan sisällä, seuravaaksi avaan kauteni Riiassa ja menen vielä uudelleen Berliiniin
”Kertaus voi lähteä nopeammin ilman, että siitä on sovittu tai että tiesin sitä itsekään viisi sekuntia sitten. ”Olen hyvin improvisatorinen ihminen. Minulla on siis kolme aivan erilaista orkesteria.” Kuten Bremenin Kammerphilharmonie, myös Rotterdamin orkesteri on kansainävälisesti näkyvä huippuorkesteri. Nyt minulla on mahdollisuus tehdä kaikki haluamani Mahler ja Strauss.” Oopperaan Peltokoski joka tapauksessa panostaa eniten. Hänet Peltokoski mainitsee esikuvakseen oopperakapellimestarina. Se on hidas germaaninen orkesteri, saundin muodostuksessa kestää monta sekuntia ja sali on aivan valtava, eli se on hyvin erilainen ympäristö kuin Bremen tai Riika. Mutta minua ei silti tulla näkemään siellä johtamassa Beethovenia ja Brahmsia”, Peltokoski toteaa. ”On etuoikeus, että olen nyt opetellut Ringin ja Tristanin, joita toivottavasti tulen johtamaan paljon tulevaisuudessa.”. On erittäin suuri etuoikeus, että olen nyt opetellut Ringin ja Tristanin, joita toivottavasti tulen johtamaan paljon tulevaisuudessa.” . ”Hän harjoittelee Metropolitan-Ringiään varten Rotterdamissa. Vaikka haaveilenkin kiinnityksestä oopperataloon, sen aika koittaa hieman myöhemmin. Syyskuisella Berliinin-vierailulla oli johtamisen lisäksi ohjelmassa myös Valtionoopperan Ring, jossa lauloi Mika Kares – Eurajoen Wagner-esitysten isä. Daniel Barenboimin peruutettua Berliinin Ringin johti Christian Thielemann. Siellä Peltokosken on hillittävä Wagner-halujaan, sillä se tontti kuuluu kunniakapellimestari Yannick Nézet-Seguinille. ”Berliinissä Mika teki Hagenin roolin, jonka oli edellisessä kuussa harjoitellut Eurajoella kanssani”, Peltokoski hymyilee. Sinfonioiden kautta oopperaan Peltokosken kalenteri on nyt useiksi vuosiksi eteenpäin suunniteltu tiiviisti omien orkestereiden ympärille. Kaikkien kanssa niin ei voi tehdä. ”Siellä on mukava tehdä töitä. Ooppera on kuitenkin se, mitä hän eniten haluaa tehdä. Jokainen konsertti on erilainen.” Peltokoski nauttii myös kiertueorkesterin tarjoamasta vaihtuvuudesta ja mahdollisuudesta tehdä erikoisempaa ohjelmistoa, kuten vaikkapa Alfred Schnittkeä. Bremenissä voin toteuttaa sitä ja kannustaa soittajia siihen”, hän kertoo. Hänellä on jatkuvasti opettelussa ainakin kaksi oopperaa muun repertuaarin ohessa. Oopperakiinnityksiä on tulossa, vaikka Peltokoski ei voi niitä vielä paljastaa. Peltokosken oma soitin piano on luonnollisesti tärkeä työkalu repertuaarin opiskelussa. ”Jos elämäni paras asia on Bremen, niin toiseksi paras asia on kyllä Eurajoki. ”Kellotettiin Jumalten tuho Eurajoella aikaan 4:05, kolme minuuttia nopeammin kuin Karl Böhm Bayreuthissa vuonna 1967”, naurahtaa Tarmo Peltokoski. Sen äärellä hän myös lataa akkuja improvisoimalla jazzia. ”Nämä orkesterit ovat nyt se, miten urani tulee lähtemään liikkeelle. 12 R ONDO C LASSIC 11|2022 © APOLLO ARTISTS Syyskuussa Peltokoski kohtasi uudelleen Rotterdamin orkesterin
Vuonna 2023 Rondosta tehdään yhdeksän muhkeaa numeroa jotka toimitetaan paperisina suoraan kotiin, ja lisäksi tilaajalla tai lahjansaajalla on myös lukuoikeus runsaaseen, ajankohtaiseen verkkosisältöömme. Miksi et hemmottelisi läheistäsi tai vaikka itseäsi lahjalla, joka ilahduttaa koko ensi vuoden. Tee tilauksesi jo tänään! Joulu on jo ihan nurkan takana! Nyt kannattaa tilata vaikka joululahjaksi!. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. verkkosivuiltamme: https://rondo.fi/shop_02/ 1. Jouluiloa koko vuodeksi. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. (03) 225 1948 2. Hyvä lehti on juuri sellainen, ja musiikin ystävän ykkösvalinta on tietenkin Rondo. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Joululahjaksi! 9 numeroa 129 € + vuoden viimeinen numero veloituksetta (diginumero) (Hinta sisältää myös pääsyn laajaan verkkosisältöömme.) Joulu lähestyy
Perinnettä kokoonpanolla taas riittää: Regensburger Domspatzen -poikakuoro on 1047-vuotias.. 14 R ONDO C LASSIC 11|2022 poikakuorot pojille, tytöille omansa Teksti: MAARIT LUKKARINEN © C H R IS TIN A O ST R O W ER Poikakuoro on yhdistelmä pysyvyyttä ja muuntuvuutta, sillä poikasopraano kukoistaa vain muutaman vuoden ennen äänenmurrosta
Jokaisella poikakuorolla on aivan oma klanginsa. Poikakuorojen yli tuhatvuotinen instituutio on törmännyt viime aikoina moderneihin tasa-arvovaatimuksiin, joissa ei aina ymmärretä kokoonpanojen olemusta. Saksalainen Regensburger Domspatzen -poikakuoro on laulanut 1047 vuoden ajan. ”On täysin selvää, että jokaisella kuoronjohtajalla on omat painotuksensa. ”Kuoro tunnetaan myös mm. Palestrina ja di Lasso, mutta myös Giovanni Gabrieli kuuluvat jossain muodossa aina konserttiohjelmistooni”, kertoo kuoronjohtaja Christian Heiß. Ei ole kahta samalta kuulostavaa poikakuoroa”, hän painottaa. Yksiääniset gregoriaaniset koraalit, joita kuoro on laulanut perustamisensa alusta lähtien, kuuluvat yhtä lailla kuoron repertuaariin kuin myös renessanssin ajan säveltäjien Giovanni Pierluigi da Palestrinan ja Orlando di Lasson vokaalipolyfoninen musiikki. Kuorossa laulaminen tarkoittaa käytännössä täydellistä omistautumista musiikille, sillä kuoroharjoituksia on päivittäin, samoin kuin yksittäistä äänenmuodostamisenja soitonopetusta. Tyttökuoroa johtaa Elena Szuczies.. Tiukkaa päivärytmiä helpottaa se, että pojat asuvat sisäoppilaitoksessa ja käyvät sen yhteydessä toimivaa musiikkipainotteista katolista koulua. Vanhimmilla on jopa yli 1200-vuotinen historia takanaan. Syksystä lähtien Domspatzenit eivät ole pelkästään poikia, vaan myös tyttöjä. Saksan Regensburgissa on keksitty luonnollinen kompromissi: tyttökuorot saavat saman aseman ilman, että kokoonpanoja yhdistetään. Viime vuosikymmeninä kuoronjohtajat ovat painottaneet sitä, että ohjelmistossa näkyy koko kirkkomusiikin kirjo. Mutta kuorolle ominainen lämmin sointi, joka on kehittynyt vuosisatojen kuluessa, on edelleen olemassa, ja se on se, joka tekee soinnistamme jäljittelemättömän. Klassisen vokaalipolyfonian vaaliminen on kuulunut jo viimeisten 100 vuoden ajan jokaisen kuoronjohtajan tehtäviin. Kuoron toiminta sai alkunsa vuonna 975, jolloin arkkipiispa Wolfgang von Regensburg perusti katedraalikoulun Regensburgin tuomiokirkon yhteyteen. ”Pidämme kuoron perinteestä hyvää huolta. Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä on lukuisia kuoroja, jotka perustettiin lähes 1000 vuotta sitten. Myös itse sitouduin sopimuksessani vaalimaan vokaalipolyfoniatraditiota. Katedraalikoulun perustamisella piispa halusi varmistaa papiston jälkikasvun. Rheinbergerin ja Mendelssohnin musiikin tulkinnoistaan. Minulle on tärkeää, että ohjelmistoon sisältyy myös nykymusiikkia.” Kuoroa vuodesta 2019 johtanut Christian Heiß tuntee kuoron läpikotaisin, sillä hän lauloi itsekin kuorossa. Viikoittainen osallistuminen jumalanpalvelusmenoihin vaatii kuorolaisilta paljon aikaa ja harjoittelua. Viime kuukausina Regensburgissa ovat puhaltaneet muutoksen tuulet, joita on kuvattu jopa historiallisiksi. Nuorten katedraalikoululaisten tehtäviin kuului opintojen lisäksi osallistua myös tuomiokirkon liturgiaan, ja se kuuluu katolisen poikakuoron tehtäviin vielä nykyään. © M IC H AE L VO G L / R EG EN SB U R G ER D O M SP AT ZE N N EU ES SC H U LJ AH R | P Regensburgissa tyttökuoro on vastikään saanut saman aseman kuin poikakuoro, mikä on Saksassa uutta. Vuosisatojen aikana hioutunutta kuorolauluperinnettä vaalitaan Domspatzen-kuorossa edelleen. 15 R ONDO C LASSIC 11|2022 OIKAKUOROILLA ON pitkä perinne saksankielisissä maissa. Juuri perustettuun tyttökuoroon valittiin 34 laulajaa
Domspatzen-poikakuorolla on pitkä perinne ja oma profiilinsa. tuomaskanttori Bachin jälkeen. Samassa yhteydessä avattiin myös Tuomaskoulu Leipzigin porvariston poikalapsille. Kuorot pysyvät itsenäisinä kuoroina, ja molemmilla on myös omat sisäoppilaitostilansa. On hienoa, että tyttökuorolle annetaan samat mahdollisuudet korkeatasoiseen musiikilliseen koulutuksen ja kouluopetukseen kuin pojille. Hän on 18. Reilun 800 vuoden pituinen perinne elää vielä nykyään, sillä tuomaskuorolaiset käyvät edelleen Tuomaskoulua ja laulavat perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin Tuomaskirkossa. Tuomaskuorolaisuutta voi hyvällä syyllä sanoa etuoikeudeksi, sillä se mahdollistaa erittäin korkeatasoisen musiikillisen koulutuksen ja kouluopetuksen. ”Meille oli selvää, että emme halua yhdistää kuoroja. Tuomaskuoron suosio säilyy Myös leipzigilainen Tuomaskuoro lukeutuu Saksan vanhimpiin poikakuoroihin. Se on koulutuksen saanut taiteellinen kokoonpano ja ehdottomasti säilyttämisen arvoinen”, Heiß korostaa. Maksutonta ateriaa ja yöpymistä vastaan pojat lauloivat jumalanpalveluksissa. Poikien tavoin myös tytöt harjoittelevat päivittäin. Kuoron perinteeseen liittyy tiiviisti myös Johann Sebastian Bach, jonka musiikillista perintöä kuoro on vaalinut jo lähes kolmen vuosisadan ajan, aina siitä lähtien, kun Bach työskenteli tuomaskanttorina vuosina 1723– 1750. ”Monissa tuomiokirkoissa on nykyään myös tyttökuoroja. Tavoitteena on, että tyttökuoro voi jo pian laulaa jumalanpalveluksissa ja että tyttöja poikakuorot voivat vuorotella”, tyttökuoron kuoronjohtaja Elena Szuczies kuvaa. Leipzigin Tuomaskuoro laulaa vuosisataisen perinteen mukaan joka sunnuntai Bachin kirkkomusiikkia Tuomaskirkossa Gewandhaus -orkesterin muusikoiden soittaessa. Mutta se, mitä Domspatzenien kaltaisessa instituutiossa nyt aloitettiin, on ainutlaatuista Saksassa. Poikakuoron kuoronjohtajan Christian Heißin mielestä kyse ei ole poikakuoroperinteen rikkomisesta. 16 R ONDO C LASSIC 11|2022 © JENS SCHLUETER Tiettyä avautumista on siis tapahtunut, joskaan kuorojen yhteensulautumisesta ei ole kyse. Se on kirkolle merkittävä houkutin saada väkeä jumalanpalveluksiin.. Koulussa he sen sijaan opiskelevat yhdessä. Kuoron perustaminen juontaa juurensa vuoteen 1212, jolloin rajakreivi Dietrich von Meißenin aloitteesta perustetun Tuomasluostarin yhteyteen rakennettiin apostoli Tuomakselle omistettu kirkko. Mielestäni poikakuorolla on aivan oma viehätysvoimansa ja oikeutuksensa. Viime vuoden syksystä lähtien kuoroa on johtanut sveitsiläinen Andreas Reize
17 R ONDO C LASSIC 11|2022 ”Kuoron voimakas yhteys Bachiin on ilmeinen. Kuoron toiminnanjohtajan Emanuel Scobelin mukaan kuoro on tänä syksynä kasvanut suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. . Lisäksi kuorolaiset asuvat sisäoppilaitoksessa, josta vanhemmat maksavat 130 euroa kuussa. Näistä kahdesta muodostuu todella suuri kuoro, ehkä turhankin suuri h-molli-messuun. Tuomaskuorolaisuutta voi hyvällä syyllä sanoa etuoikeudeksi, sillä se mahdollistaa erittäin korkeatasoisen musiikillisen koulutuksen ja kouluopetuksen. Leipzigin Tuomaskuoro vierailee Helsingissä ja Tampereella marraskuussa. Mutta samantekevää mistä Bachin kappaleesta on kyse, kuoro oppii sen hyvin nopeasti. Uskon, että konserttimatkastamme tulee jännittävä”, tuomaskanttori Reize toteaa. ”Leipzigin kaupunki maksaa periaatteessa kaikki kuorolaisten kulut, kuten se on tehnyt jo vuosisatojen ajan. ”Suomeen lähtee 60 tuomaskuorolaista. Cantores Minoresin laulajia on saman verran. Kuorolle merkittäviä säveltäjiä on toki muitakin. Kuoro laulaa Bachin h-molli-messun yhdessä Cantores Minoresin kanssa. ”Tällä hetkellä kuoroon kuuluu 108 kuorolaista, joista 20 on uusia tulokkaita. Pidämme myös omia konsertteja pienemmillä kokoonpanoilla. Esimerkiksi Felix Mendelssohn Bartholdy, Johannes Brahms ja Heinrich Schütz kuuluvat näihin”, tuomaskanttori kuvaa. Tuntuu kuin se olisi juurtunut kuoron dna:han. Tuomaskuorolaiset ovat 9–18 -vuoden ikäisiä poikia ja nuoria aikuisia. Jos kuoroon pyrkijöitä vielä 70ja 80-luvuilla oli paljon, nykyään meidän on mainostettava kuoroa ja sen mukanaan tuomaa koulutusmahdollisuutta”, Scobel kertoo. Tähän kuuluu sisäoppilaitosmajoitus, joka pitää sisällään ateriat ja opetuksen, mukaan lukien pianoja äänenmuodostusopetuksen. Tämä ei enää ole itsestään selvää. | © JENS SCHLUETER © MICHAEL VOGL Tuomaskuoro saapuu marraskuussa Helsinkiin ja Tampereelle Cantores Minoresin vieraaksi. Suomalaispojat puolestaan reissaavat myöhemmin Leipzigiin.. Myös konserttiasut ja nuottimateriaali lukeutuvat tähän, samoin kuin kuorolaisista huolehtiva henkilökunta, kuten kokit, pedagogit sekä pianonja äänenmuodostuksen opettajat”, Scobel kuvaa. Kuoro laulaa käytännössä joka viikko Bach-kantaatin
Tämäkään ei kelvannut tasa-arvovaltuutetulle, jonka mielestä äänifysiologia ei ole sellainen asia, jonka mukaan lapsia ja nuoria voidaan erotella poikiin ja tyttöihin. Cantores Minoresin A-kuoron vuotuisia tähtihetkiä ovat J.S. ”Kyllä tämä hieman ihmettelyä herätti, sillä poikia ja tyttöjä olisi otettu yhtä paljon, ja kuoroilla olisi ollut sama asema. Bachin suurten kuoroteosten esitykset joulun ja pääsiäisen aikaan. En näe tähän muuta syytä kuin sen, että poikakuoro instituutiona on vieras. 18 R ONDO C LASSIC 11|2022 -VUOTISJUHLIAAN viettävä Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores poikkeaa Regensburgin Domspatzen-kuorosta ja Leipzigin Tuomaskuorosta siinä, että yrityksistä huolimatta sen toimintaa ei ole vielä saatu osaksi koululaitosta, vaikka sillä onkin mittavaa koulutustoimintaa omine musiikkiopistoineen. tasa-arvovaltuutetun kantoihin. Suomessa niillä ei ole samanlaista perinnettä ja asemaa kuin Keski-Euroopassa”, toteaa Cantores Minoresin toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Mäki-Luopa. Jo reilut 10 vuotta sitten Cantores Minores esitti vastaavaa ideaa kuin Regensburgissa, eli poikakuoron rinnalle olisi perustettu korkein päämäärin toimiva tyttökuoro. Tämä on kuitenkin vain toiminnan näkyvin osa, sillä kuoron oma musiikkiopisto tarjoaa monipuolista koulutusta. Mutta ei se estä sitä, etteivätkö tyttökuoron taiteelliset päämäärät voisi olla yhtä kunnianhimoisia. Urheilussa sukupuolten fyysinen erilaisuus kyllä kelpaa syyksi kiintiöihin kouluissakin. Tämä on törmännyt mm. Kuoroluokka-asiaa on yritetty viedä eteenpäin, sillä osana koulupäivää harjoitusten ja muun toiminnan järjestäminen olisi kuorolaisille paljon helpompaa, ja iltaisin jäisi aikaa muillekin harrastuksille. Perusopetuksessa ja muussa musiikinopetuksessa kaikki olisivat tietenkin yhdessä, vain kuorolaulutunnit olisivat erikseen, eikä meillä ole internaatteja Saksan tapaan.” Tasa-arvovaltuutettu torppasi kuoroluokan Helsingissä 70 Teksti: HARRI KUUSISAARI © CANTORES MINORES. ”Eivät poikaja tyttökuorot tietenkään samanlaisia voi olla, koska poikakuoro voi laulaa täyttä neliäänistä satsia, kun tyttökuoro toimii diskanttipohjalta
Bachin kantaatit ja passiot ovat säilyneet sen ohjelmiston kulmakivinä perustamisesta lähtien. Juhlat huipentuvat Cantores Minoresin ja Leipzigin Tuomaskuoron yhdessä esittämään Bachin h-molli-messuun 10.11. ?. ”Emme ole kuoroluokka-asian ajamista missään tapauksessa unohtaneet, sillä se toisi toimintaan pysyvän kivijalan ja olisi merkittävä parannus lasten ja nuorten sekä heidän perheittensä kannalta. J. Mäki-Luopa näkee yhteistyön merkittävänä. Se tekee yhteistyötä pääkaupunkiseudun musiikkiopistojen kanssa. Poikaäänet ovat iältään noin 9–15-vuotiaita ja miesäänet noin 12–25-vuotiaita. Sen harjoituksissa opetellaan laulamisen perusasioita. 19 R ONDO C LASSIC 11|2022 © ILKKA HARJULA Cantores Minoresin musiikkiopistossa pääopetusaine on kuorolaulu, jonka lisäksi opetetaan yhtyeja yksinlaulua, äänenmuodostusta, musiikin teoriaa sekä instrumenttien soittoa. A-kuoro on toiminnan lippulaiva, ja siinä on noin 150 laulajaa. Se antaa mahdollisuuden vaihtaa virikkeitä, ja pojillehan tällaisessa isossa kansainvälisessä joukossa laulaminen on suuri elämys.” Viikkoa ennen h-molli-messua Cantores Minores esittää juhlakonsertissaan harvoin kuullun Cimarosan Requiemin taiteellisen johtajansa Hannu Norjasen johdolla. Nyt joudumme kuitenkin keskittymään korona-ajasta nousemiseen ja kuoron 70-vuotisjuhliin”, Mäki-Luopa kertoo. Varsinainen kuorolaulu alkaa yleensä B-kuorosta. B-kuorosta voidaan edetä koraalikuoroon ja vihdoin A-kuoroon. S. Lisäksi vuosittain pidetään kaksi musiikkileiriä. 3–6-vuotiaille pojille on myös muskari. Poikaäänet harjoittelevat kolme ja miesäänet kaksi kertaa viikossa. ”Onhan se tavallaan osoitus siitä, että meidät hyväksytään näiden legendaaristen kuorojen rinnalle. Tampereella. Helsingissä ja 13.11. Lauluohjelmistossa on aluksi yksiäänisiä lauluja ja kaanoneita, joista siirrytään kaksija kolmiäänisiin lauluihin. myös yli 800 vuotta toimineen Dresdenin Kreuzkuoron kanssa. Aiemmin yhteistyötä on tehty mm. Yhteistyö jatkuu myöhemmin Cantores Minoresin vierailulla Leipzigissa
”Kyllä asioita voi hyvin yhdistellä, jos haluaa. Runon ja musiikin yhdistelmä iski minuun voimalla. Suomessa hän vieraili RSO:n solistina. Joskus liedissä tulee se olo, että tästä on pakko pitää, koska se on taiteellista, vaikka laulu olisikin epämiellyttävän kuuloista. Oopperaan tutustuin vasta myöhemmin liedin kautta”, hän kertoo. Liedissä voi itse asiassa käyttää isompaa dynaamista rekisteriä kuin oopperassa. Italialainen ooppera on eri maailma – se lähtee rekisterien värien yhdistämisestä, bel cantosta.” Oopperaohjelmistossa Schuen on ollut eniten kotonaan Mozartissa. Joku Schubertin Erlkönig ja Doppelgänger ovat niin dramaattisia, että pienellä äänellä ei pärjää, ja jos tekee 80 minuutin liedohjelman kaksistaan pianistin kanssa, se on fyysisesti raskaampaa kuin monikaan oopperarooli.” ”Perusero on se, että ooppera on liediä teknisempää. ”Ennen kaikkea päämääräni on kuulostaa luonnolliselta. ”Ehkä saksalainen puoli laulussani vahvistui sen vuoksi, että menin opiskelemaan Salzburgin Mozarteumiin. liedissä on koko maailma Teksti: HARRI KUUSISAARI ”. Minun ihanteeni on näiden välissä.” Laulajan leipäpuu on tietenkin oopperassa, sen Schuenkin tunnustaa, mutta se ei ole hänestä riittävä syy painaa lied joksikin marginaaliseksi. Suuntautuminen kannatti, sillä nyt André Schuen on Deutsche Grammophon -yhtiön eniten markkinoima nuori baritoni, joka on saanut kunnian levyttää keltaiselle merkille kaikki Franz Schubertin kolme laulusarjaa, Die Schöne Müllerin, Winterreise ja Schwanengesang. ”Erityisen paljon sitä on Die Schöne Müllerin -lauluissa. Se jäi maestron viimeiseksi. Ei minulla mitään sitä vastaan ole, mutta tekisin kovin mielelläni myös italialaista ohjelmistoa – olenhan italialainen”, naurahtaa André Schuen. 20 R ONDO C LASSIC 11|2022 KAIKKI LUULEVAT MINUA saksalaiseksi, ehkä sukunimeni vuoksi. Hänen lämpimän kaunis ja tumman tunteikas laulutapansa on kovin erilaista kuin saksalainen, konsonantteja naksutteleva tekstin korostus, ja nuoren miehen elinvoimainen ote tekee juuri ilmestyneen Schwanengesangin resignaatiosta erityisen koskettavaa. En halua tekeytyä pelkän maailmantuskan tulkiksi, sillä se tekee ilmaisusta helposti yksitotista. Erityisesti Wagnerissa ja muussa saksalaisessa oopperassa vaadittu tekstin värittäminen on juuri sitä, mitä liedissä tehdään. Kahden kulttuurin rinnakkainelo on osa hänen identiteettiään: hän on kotoisin La Valista, Italian Etelä-Tirolista ja oppi lapsena paitsi saksan ja italian, myös Ladinin ja Itävallan Tirolin murteet. Ääni on projisoitava eri tavalla suurempien etäisyyksien vuoksi. Yleisöä kyllä tulee, jos taiteilijalla on vetovoimaa, ja Schuen näkee liedissä jopa isomman ilmaisuasteikon kuin oopperassa. Lied-kipinän olin saanut jo aikaisemmin kuuntelemalla Hans Hotterin, Dietrich Fisher-Dieskaun ja muiden legendojen levytyksiä. Vallalla on käsitys, että lied olisi jotain puoliääneen hymisemistä, joka sopii pienen äänen omaaville laulajille. Katin kontit. Mutta ne voivat vaikuttaa positiivisesti toisiinsa. Kevyempien ja ironisten asioiden esiin saaminen on itse asiassa vaikeampaa”, hän sanoo. Siksi myös työtarjouksistani suurin osa on saksalaista oopperaa. Huhut liedin kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja, sanoo taidemuodon nuoren polven mestari, baritoni ANDRÉ SCHUEN. Don Giovannia, Figaron häiden nimiroolia ja kreivi Almavivaa ja Cosin Guglielmoa hän on laulanut Salzburgin, Wienin ja Münchenin ykköstaloissa, ja erityinen kokemus oli Mozartin Da Pontesarja Theater an der Wienissä Nikolaus Harnoncourtin johdolla. Vaikka pessimismi leimaakin erityisesti Winterreisea, Schuen näkee Schubertin laulusarjoissa myös positiivista energiaa. Monet saksalaiset tekevät liediä ikään kuin puhelauluna sävelkorkeuksin, jotkut muut taas niin linjaan keskittyen, ettei tekstistä saa mitään selvää
”Spontaanisuus on musiikinteossani tärkeää. ”Yleisöä riittää kaikkialla. klo / kl 16 Sivistyskampus Siuntion sydän Bildningscampuset Sjundeå hjärta KAUKAMETSÄ HAAMOTTAA FJÄRSKOGEN NÄRMAS Säveltäjinä / kompositörer Teemu Halmkrona & Niels Burgmann (Kantaesitykset, Siuntio 560 -sävellyskilpailun palkittuja teoksia. / berättar om Charlotta Lönnqvist. luxmusicae.com info@luxmusicae.com LIPUT / BILJETTER 25 € Lippu.fi • Siuntion kirjasto / Sjundeå bibliotek. / Uruppförande, vinnande verk i kompositionstävlingen Sjundeå 560.) Lotta Wennäkoski Laura Netzel • La Gondoliera Agens Tschetschulin • Betsy Holmberg Ingeborg von Bronsart Katri Tikka harppu / harpa • Hanna Juutilainen huilu / flöjt • Heikki Nikula klarinetti / klarinett • AnnaKaisa Pippuri oboe • Otto Kenetti käyrätorvi / fransk horn • Lea Tuuri viulu / fiol • Sonja Fräki piano • Sami Mäkelä sello / cello • Kaija Saarikettu viulu / fiol Kasmir Uusitupa kapellimestari / kapellmästare Maria Lindén kertoo Charlotta Lönnqvistista. klo / kl 19 Sivistyskampus Siuntion sydän Bildningscampuset Sjundeå hjärta ALEKSIS KIVI – OOPPERA / OPERA Konserttiversio / Konsertversion Säveltäjä / kompositör Einojuhani Rautavaara Ville Rusanen baritoni / bariton • Helena Juntunen sopraano / sopran • Tommi Korpela puherooli / talroll Nicholas Söderlund bassobaritoni / basbariton • Aki Alamikkotervo tenori / tenor Sanna Iljin sopraano / sopran • Jussi Vänttinen baritoni / bariton • Sampo Sarkola puherooli / talroll Helsingin kamarikuoro / Helsingfors kammarkör • Lohjan kaupunginorkesteri / Lojos stadsorkester • Jukka Untamala kapellimestari / kapellmästare La / Lö 19.11. Toivottavasti se ei taas sulje ovia italialaisella puolella. Siitä syntyy luova dialogi.” Liedkonserttien pyhätöt Wienin konserttitalojen kamarimusiikkisaleista Lontoon Wigmore Halliin, Schwarzenbergin Schubertiadiin ja muualle ovat tulleet taiteilijalle tutuiksi, eikä hän ole yhtään huolissaan taidemuodon tulevaisuudesta. klo / kl 14 Fanjunkars VUORET ROIKKAA, METSÄ KAIKAA JA TAIVAASSA OLLAAN ÄÄNETTÄ HETKI AIKAA BERGEN TRALLAR, SKOGEN SKALLAR OCH I HIMLEN ÄR STUMMA ALLA EN STUND Juha Hurme kaikissa rooleissa / i alla roller. Don Carlon Posa olisi minulle nyt juuri oikea rooli, askel eteenpäin Lemmenjuoman Belcoresta, jonka jo tein.” Schuenin Wienissä viime kaudella tekemä Jevgeni Onegin oli uusi aluevaltaus, ja Salzburgissa hän on kunnostautunut myös eksperimentaalisena näyttelijänä Luigi Nonon oopperassa Al gran sole carico d’amore. Aleksis Kiven harvemmin kuultuja musiikkiteoksia ja runoja uusina sävellyksinä. Su / Sö 20.11. Hän kertoo, että lapsena hän lauloi sisarustensa kanssa ladinilaisia kansanlauluja, ja tästä kokemuksesta periytyvä vapaudenkaipuu, halu kaataa taiteen ja kansanomaisen välisiä teennäisiä raja-aitoja on seurannut häntä myös ammattilaulajan uralla. Debyytti Berliinin valtionoopperan Tannhäuserissa on tällä kaudella. klo / kl 14 Sivistyskampus Siuntion sydän Bildningscampuset Sjundeå hjärta MAKEASTI ORAVAINEN / EKORRGULL Kaksikielinen satutunti lapsille ja lapsenmielisille! Tvåspråkig sagostund för barn! Vapaa pääsy / Gratis inträde La / Lö 19.11. visualisoinnin avulla, ja Winterreisesta tekemämme elokuva on saanut hyvän vastaanoton.” . Tässä hän on kuvattuna lied-partnerinsa Daniel Heiden kanssa. / Etnomusikens internationella stjärna visar, vad kantele är kapabel till som instrument. klo / kl 18 Sivistyskampus Siuntion sydän Bildningscampuset Sjundeå hjärta METSOLAN KANTELE SOI / KANTELE KLANG Maija Kauhanen kantele & laulu / sång Etnomusiikin kansainvälinen tähti näyttää, mihin kantele soittimena taipuu. Aiemmin hän on levyttänyt RSO:n ja Hannu Linnun kanssa Thomas Larcherin musiikkia. ”Katson, miten se menee ja miltä äänessä tuntuu, ja päätän sitten jatkosta. Pe / Fr 18.11. 21 Nyt Schuen on astumassa Wagnerin pariin. Su / Sö 20.11. Kun harjoittelemme vakituisen pianistini Daniel Heiden kanssa lied-ohjelmia, emme analysoi runoja ja niiden symboleita vaan annamme molemminpuolisen vapauden kokea laulun maailma. ”En halua tekeytyä pelkän maailmantuskan tulkiksi, sillä se tekee ilmaisusta helposti yksitotista.” André Schuen lauloi Radion sinfoniaorkesterin solistina syyskuun lopussa Mahlerin laulusarjan Vaeltavan kisällin lauluja. Uutta voi yrittää saada mm. / Aleksis Kivis sällan hörda musikaliska verk och dikter framförs som nya kompositioner. André Schuenia kiehtoo liedin mahdollistama vapaus suunnitella erilaisia ohjelmakokonaisuuksia, kun taas oopperassa mennään enemmän roolien mukaan ja koneiston osana. Toki Wolfram on pehmeä alku
55,80 Joulujazzia pianolle Tessa Virran svengaavia sovituksia suosituista joululauluista. 26,90 Flexible Christmas – Triosovituksia rakastetuista joululauluista Lämminhenkisiä sovituksia joulunajan yhteissoittoon. 31,20 Muista myös nämä: Toisia suomalaisia viulusävelmiä Suomalaisten naisten säveltämiä teoksia viululle ja pianolle vuosilta 1886–1936. Säveltäjinä kotimaisen musiikin kärkinimiä: Aho, Hakola, Heiniö, Kortekangas, Linjama, Puumala, Rautavaara, Wennäkoski, Wessman ja Whittall. 16,90 Sonaatteja ja sonatiineja pianolle Uusintapainos suositusta kokoelmasta, joka tarjoaa laajan pedagogisen kattauksen lisäksi myös nostalgisia elämyksiä. 32,90 Ikimetsän lumous – Kuusi kappaletta pianolle Teemu Halmkronan säveltämässä pianosarjassa on musiikillista iloittelua ja draaman kaarta: jokaisella kappaleella on oma, vahva tarinansa. 24,90. 22 R ONDO C LASSIC 11|2022 Uutta soitettavaa – juhlan kunniaksi Stringendo – Aikamme musiikkia viululle ja pianolle Kauniisiin kansiin kootut uudet esityskappaleet juhlistavat Fennica Gehrmanin 20-vuotista toimintaa musiikin kustantajana ja julkaisijana. Kuuden kappaleen paketti sisältää partituurin ja erilliset stemmavihkot
Jablonskin levyn esitetekstissä yhdeksi esikuvaksi nostetaan Alfred Cortot, jonka Chopin-tulkinnat muistetaan vapaudestaan ja teknisestä suuripiirteisyydestään. Parikymmentä vuotta myöhemmin Jablonski on ilmestynyt kypsänä taiteilijana Ondinen levyillä mm. 19 in B minor 1:29 20. 11 in E minor 2:03 12. Ne edustavat valtaosin Chopinin briljanttia ja kukkean romanttista varhaisempaa tyyliään. Mazurka No. 17 13:29 10. Kuten Jablonski toteaa esitetekstissään, Chopin on kirjannut nuotteihinsa tarkoin, mitä haluaa, mutta samalla monet asiat – tyyli, henki, tempovaihtelut, sointiväri, rubato, dynamiikka ja pedaalinkäyttö – vaativat esittäjältä runollista harkintaa. 29 in C-sharp minor 3:26 Uutta soitettavaa – juhlan kunniaksi Stringendo – Aikamme musiikkia viululle ja pianolle Kauniisiin kansiin kootut uudet esityskappaleet juhlistavat Fennica Gehrmanin 20-vuotista toimintaa musiikin kustantajana ja julkaisijana. 33 11:25 22. Mazurka No. Mazurka No. 1 in F-sharp minor 2:52 2. Mazurka No. Tansseista pienoisrunoudeksi R ONDO cd Levyn ohjelma: RDO 214 Frédéric Chopin ANTTI HÄYRYNEN Peter Jablonski, piano ODE 1412-2 (2022) | EAN / UPC: 0761195141229 • Tutustu jo ilmestyneisiin cd-levyihin sivulla www.rondolehti.fi – rondo-cd • Tilaa asiakaspalvelustamme, puh. 15 in C major 2:15 16. Mazurka No. Asiaa ei helpota se, että Chopinin tiedetään tulkinneen kappaleitaan aina hieman eri tavoin. (03) 225 1948 [74:08] Complete Mazurkas, Vol. Mazurka No. Chopinin masurkoista kasvaa säveltäjän elämäntarina, joka ensimmäisessä osassa kattaa läpimurron vuodet Puolasta Pariisiin. Kaikista Chopinin kehittämistä pianokappaleiden tyypeistä masurkat ovat hänen yksilöllisimpiä luomuksiaan. Tässäkään vaiheessa kappaleet eivät olleet tarkoitettu tanssittaviksi, vaan ne muistuttivat enemmän pienoisrunoja tai pianistista mietelmäkirjallisuutta. 18 in C minor 1:44 19. 7 in F minor 2:21 8. 26,90 Flexible Christmas – Triosovituksia rakastetuista joululauluista Lämminhenkisiä sovituksia joulunajan yhteissoittoon. 4 in E-flat minor 0:51 Five Mazurkas, Op. Mazurka No. 7 10:00 5. 14 in G minor 2:52 15. 26 in E minor 2:14 27. Mazurka No. Mazurka No. Jablonskin ensimmäisellä levyllä (Vol. Mazurka No. 8 in A-flat major 1:09 9. Mazurka No. 21 in C-sharp minor 3:43 Four Mazurkas, Op. 55,80 Joulujazzia pianolle Tessa Virran svengaavia sovituksia suosituista joululauluista. Mazurka No. 2 in C-sharp minor 2:34 3. 6:n neljästä masurkasta (1830–32) op. Mazurka No. 13 in A minor 4:17 Four Mazurkas, Op. Mazurka No. 25 in B minor 5:20 Four Mazurkas, Op. 24 in C major 1:57 25. 24,90. 28 in A-flat major 2:01 29. 27 in B major 1:16 28. Mazurka No. Nuo julkaisut tuntuvat hautautuneen äänilevyn hullujen vuosien vyöryyn. Mazurka No. 24 12:13 14. Mazurka No. Mazurka No. Four Mazurkas, Op. R ONDO C LASSIC 11|2022 23 PETER JABLONSKI NOUSI kuuluisuuteen 1990-luvulla nuorena klaveerileijonana, joka levytti keskeistä pianokirjallisuutta mm. Kuuden kappaleen paketti sisältää partituurin ja erilliset stemmavihkot. 30 9:41 18. 31,20 Muista myös nämä: Toisia suomalaisia viulusävelmiä Suomalaisten naisten säveltämiä teoksia viululle ja pianolle vuosilta 1886–1936. 20 in D-flat major 2:45 21. 41:n neljään masurkkaan (1838– 39). Ne ovat jopa vahvemmin sidoksissa puolalaiseen taustaansa kuin poloneesit, jollaisia olivat aiemmin säveltäneet esimerkiksi Bach, Telemann ja Beethoven. Mazurka No. Mazurka No. Mazurka No. 1 Chopin-levyllään Jablonski pyrkii säilyttämään tunteen vapaudesta, tinkimättä nykyaikaisista suoritusarvoista. Mazurka No. Mazurka No. Vaikka Jablonski on levyttänyt Chopinia aikaisemminkin, Ondinen kahdessa osassa julkaisemat masurkat edustavat laajaa ja juuriltaan vahvasti puolalaista kokonaisuutta. 3 in E major 1:50 4. Mazurka No. Skrjabinin, Statshinskin ja Bacewiczin pianoteosten tulkkina. 12 in A-flat major 4:47 13. 16 in A-flat major 2:15 17. Decca-levymerkille. Lyckebyssä syntynyt Jablonski on ruotsalaisen äidin ja puolalaisen isän poika. 23 in D major 2:30 24. 1) on 29 masurkkaa op. Pojan ensimmäinen instrumentti oli rummut, joiden rinnalle tuli Malmön konservatoriossa piano. 6 8:07 1. Isä oli menestyksekäs jazz-muusikko, jolla oli klassinen koulutus. Säveltäjinä kotimaisen musiikin kärkinimiä: Aho, Hakola, Heiniö, Kortekangas, Linjama, Puumala, Rautavaara, Wennäkoski, Wessman ja Whittall. 10 in B-flat major 2:22 11. Mazurka No. 16,90 Sonaatteja ja sonatiineja pianolle Uusintapainos suositusta kokoelmasta, joka tarjoaa laajan pedagogisen kattauksen lisäksi myös nostalgisia elämyksiä. 6 in A minor 3:38 7. Jablonskin puolalaissyntyinen opettaja oli itse liettualais-ranskalaisen Vlado Perlemüterin oppilas, jonka sointivärejä painottavan Chopin-soiton Jablonski uskoo vaikuttaneen itseensä. . 9 in C major 0:43 Four Mazurkas, Op. Mazurka No. 5 in B-flat major 2:09 6. Mazurka No. 41 8:57 26. Jablonski pyrkii säilyttämään tuon tunteen vapaudesta, tinkimättä nykyaikaisista suoritusarvoista. Mazurka No. Mazurka No. 32,90 Ikimetsän lumous – Kuusi kappaletta pianolle Teemu Halmkronan säveltämässä pianosarjassa on musiikillista iloittelua ja draaman kaarta: jokaisella kappaleella on oma, vahva tarinansa. 17 in B-flat minor 4:51 Four Mazurkas, Op. 22 in G-sharp minor 1:38 23
Helsingin kaupunginorkesteria johtaa teoksen tilannut kuoron taiteellinen johtaja Nils Schweckendiek. ”Laulaminen kuorossa on loistava tapa tutustua suomalaiseen elämään ja kulttuuriin ja ihmisiin”, sanoo amerikkalaissuomalainen säveltäjä ALEX FREEMAN. ” 24 R ONDO C LASSIC 11|2022 SINFONIA ON PITKÄÄN OLLUT haaveenani. ”Laulaminen kuorossa on loistava tapa tutustua suomalaiseen elämään ja kulttuuriin ja ihmisiin. Kuorolaululla on pitkät juuret Freemanin elämässä. Olen kuunnellut paljon nimenomaan sinfonioita, Sibeliusta, Brahmsia, Mahleria ja niin edelleen. ”Minulla oli silloin onni saada opetusta lähellä asuneelta Pulitzer-palkitulta säveltäjältä Robert Wardilta”, Freeman kertoo. Kun minulta tilattiin suuri teos kuorolle ja orkesterille, vaihtoehtoina olivat joko sarjamainen teos tai sinfonia, joten tästä tuli sinfonia.” Näin kertoo amerikkalais-suomalainen Alex Freeman (s. Alex Freemanilla on nykyisin Yhdysvaltain ja Suomen kaksoiskansalaisuus. Onneksi sain Fulbright-stipendin, jonka ansiosta se onnistui. Jatkoin sieltä sitten Bostoniin Lukas Fossin oppiin ja edelleen 1998 New Yorkin Juilliard School of Musiciin.” Suomeen Freemanin toi kiinnostus Sibeliuksen musiikkiin. Kun hän nuorena innostui musiikista, hän valitsi vanhemman veljensä esimerkkiä seuraten soittimeksi pasuunan, mutta hän lauloi myös poikakuorossa kotikaupungissaan Pohjois-Carolinan Raleigh’ssa. Samalla matkalla opiskelin sävellystä Eero Hämeenniemen oppilaana ja kävin myös Avantin Suvisoiton kesäkursseilla Jouni Kaipaisen ja Magnus Lindbergin tunneilla.” Ensimmäisellä Suomen-kaudellaan (2001–2007) Freeman liittyi Hämäläis-Osakunnan Laulajiin. Siellä tapasin myös vaimoni Ainon”, Freeman kertoo. Kiinnostus säveltämiseen heräsi jo Raleigh’ssa. ”Kun aloitin 1990 mu© JUST VISUAL siikkiopinnot Rochesterissa Eastman School of Musicissa, oli säveltäminen jo minun pääaineeni. ”Halusin tutkia Sibeliuksen neljännen sinfonian ensiosaa ja sen luonnoksia. Vuodet 2007–14 Freeman asui Yhdysvalloissa, jossa hän opetti sävellystä Minnesotassa, mutta palasi sen jälkeen takaisin Suomeen. R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN kuorosinfonia sopii laulajien suuhun Alex Freeman ei spekuloi tyyleillä vaan antaa musiikin kasvaa sisäisen logiikkansa mukaan. Kantaesitys on Helsingissä Musiikkitalon Kuoron 10-vuotisjuhlassa 11. marraskuuta. Hän hyödyntää kuorokokemustaan uudessa kuorosinfoniassaan Ghost Light.. 1972) uuden Ghost Light -kuorosinfoniansa taustasta
Jyväskylä Sinfonia, joht. Freemanin lisäksi kuorossa on viisi muutakin säveltäjää ( Anna Huuskonen, Markku Klami, Finn Shields, Matthew Whittall ja kuoron johtaja Jani Sivén), jotka ovat säveltäneet uuden teoksen merkkipäivää viettävälle kuorolle. 27.11. Kyseessä on kolmiosainen suurten mittojen teos, jonka teksteinä on neljän amerikkalaiskirjailijan runoja. Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki. Jyväskylän teatteritalo.. John Storgårds. AsianArt Ensemble. Huw Boucher, harppu. 19.11. 30.11. Asta Hyvärinen, snare drum. 19.11. Freemanin läheinen suhde kuorolauluun jatkuu nykyisin kamarikuoro Auditessa, joka viettää parhaillaan 30-vuotisjuhlakauttaan. Kun aloitin teoksen säveltämisen, se alkoi parista tahdista alussa, ja tiesin myös sen, miten halusin lopettaa teoksen, mahtavasti. Tuuli Lindeberg, sopr.; Kimmo Laaksonen, el. 17.11. 25 R ONDO C LASSIC 11|2022 3.11.2022 Osmo Tapio Räihälä: Swarm. ”Kaikki materiaali voidaan palauttaa alkupuolella olevaan asteikkoon. Teksti on ollut tärkeä ohjaaja sävellystyön taustalla. Royal Academy of Music, Lontoo. Osmo Tapio Räihälä: Verve. Audite-kamarikuoro, joht. Huge ending!” Orkesterilla on teoksessa myös paljon itsenäistä soitettavaa ilman kuoroa. Freeman lähestyy kuoroteoksiaan paitsi säveltäjänä myös kuorolaulajana: ”Laulan paljon stemmoja säveltäessäni teoksia. 20.11. Ari Romppanen: Bara. Akatemiatalo, Turku. 18.11. Sinfonisuus liittyy teoksessa Freemanin mukaan ennen muuta sisäiseen logiikkaan ja materiaalin yhtenäisyyteen. Avausosassa I Travel, I Sail heitä ovat Walt Whitman ja John Gould Fletcher, keskiosasssa Shadows on the Stars James Agee ja päätösosassa Ghostlight Rob Hardy. kantaesitykset 11 Suomeen Freemanin toi kiinnostus Sibeliuksen musiikkiin. Minulle on tärkeää, että kuorolaisista tuntuu hyvältä laulaa musiikkiani.” Uudessa Ghost Light -kuorosinfoniassa Freemanilla on ollut ensimmäistä kertaa käytössään suuri sinfoniaorkesteri. Ari Romppanen: Tsubaki. ”Tämä on yhtä paljon sinfonia kuin kuorosinfonia.” . Pori Sinfoniettan puhallinkvintetti: Jukka-Pekka Lehto, huilu; Saara Kemppi, oboe; Mika Kojo, klarinetti; Pyry Kannisto, käyrätorvi; Antti Pakkanen, fagotti. Bar Ö, Turku. Heistä Hardy on minnesotalainen nykyrunoilija, jonka kanssa Freeman on tehnyt muutoinkin yhteistyötä. Kuoromusiikin lisäksi Freeman on säveltänyt myös pianoja kamarimusiikkia sekä teoksia kamariorkesterille. Lapin kamariorkesteri, joht. guit.; Mikko Luoma, acc.; Asta Hyvärinen, perc.; Katariina sallinen, vl; Katriina Rainio, vl; Iida-Vilhelmiina Sinivalo, vlc; Timo Kurkikangas, el. Asta Hyvärinen: Re-Pression. Lotta Wennäkoski: Segla. Matti Pakkanen: Ruosteisia säveliä. Freemanin valitsemissa runoissa on vahva henkilökohtaisen kokemuksen näkökulma, mutta mistään psykologisesta syväluotauksesta ei ole kyse. Freeman tunnetaan Suomessa parhaiten juuri kuoroteoksistaan. Tyylillinen asteikko voi olla laaja ja ulottua puhtaista kolmisoinnuista tiiviisiin sointikenttiin, mutta Freeman ei spekuloi tyyleillä vaan antaa musiikin kasvaa luontevasti oman sisäisen logiikkansa ohjaamana. Jani Sivén. 12.11. Porin Raatihuone. Niistä tähän mennessä suurisuuntaisin on ollut Suomen sisällissodan tunnelmia luotaava, Helsingin Kamarikuorolle sävelletty kiitetty a cappella -teos Under the Arching Heavens: A Requiem (2018). Markku Klami: into the deep peace. Sen sijaan korostuu ihmisen asema osana suurta maailmankaikkeutta, ja kolmannessa osassa se kasvaa kollektiiviseksi tietoisuudeksi, kun runojen minä-muoto vaihtuu me-muotoon. Villa Elisabeth, Berliini, Saksa. Freemanin kuoromusiikkia sävyttää usein puhdas ja eheä sointiasu. Ville Matvejeff. Parhaillaan on vireillä Risto-Matti Marinille tehtävä kamarikonsertto pianolle ja kamariorkesterille. Kulttuurikeskus Korundi, Rovaniemi. Tomi Räisänen: Kotona. Asta Hyvärinen: Star Child Arise/Star Child Aria. Manilla Teatteri, Turku. Sari Blå, piano. Sari Blå, piano. ”Esimerkiksi 25-minuuttisen avausosan alussa on noin kahdeksan minuuttia pelkällä orkesterilla ennen kuin kuoro tulee sisään”, Freeman kertoo
Harva alan ammattilainenkaan tuntee häntä. Kansainvälinen haku oli laajin, mitä tälle pestille on koskaan ollut. Omia ohjauksiaan De Mallet Burgess ei aio tyrkyttää, ainakaan aluksi. Hän on hyvin kiinnostunut esityksen synnyttämästä kokemuksesta ja suhteesta esiintyjän ja yleisön välillä. 76 hakijaa 26 maasta tavoitteli paikkaa. Perusteissa vilahtaa myös laajempien yleisöjen tavoittamisen päämäärä – varma houkutin valitsijoille. Perhekin muuttaa Helsinkiin. Siellä hän on kuitenkin onnistunut saamaan uutta yleisöä, ja innovatiivista mainetta toi mainittu Lost & Found Opera -ryhmä, joka vei esityksiä ulos teatterista uudenlaisiin paikkoihin kuten tavarataloihin ja muualle ihmisten keskelle. 26 R ONDO C LASSIC 11|2022 E MALLET… KUKA. Yksi konkreettinen toivekin irtoaa: koomista oopperaa olisi saatava enemmän. Kansallisoopperan ensi syksynä aloittava taiteellinen johtaja THOMAS DE MALLET BURGESS korostaa inklusiivisuutta monella tasolla: oopperan täytyy heijastaa yhteiskuntaa ja ottaa haltuunsa nykyistä laajempia yleisöjä, ja myös oopperan tekijöitä on kuunneltava taiteellisissa ratkaisuissa. Hämmennys valtasi oopperapiirit, kun Kansallisooppera tiedotti tulevasta taiteellisesta johtajastaan. Iloitsen tästä valinnasta ja uskon, että Thomasin kaudella ooppera tulee koskettamaan entistäkin laajempia yleisöjä”, sanoo pääjohtaja Gita Kadambi. Uudessa Seelannissa hän johtaa taloa, jonka budjetti on huomattavasti Kansallisoopperaa pienempi. De Mallet Burgess onkin ensimmäinen ulkomaalainen Kansallisoopperan taiteellisena johtajana. Ohjaajana hän ei kuitenkaan ole kansainvälisesti kovin nimekäs. Aiemmin hän on toiminut taiteellisena johtajana perustamassaan Lost & Found Opera -ryhmässä Australiassa ja luovana johtajana Irlannin kansallisessa oopperatalossa Wexfordissa. Aivan heti uuden johtajan ideat eivät näy, sillä Lilli Paasikiven suunnitelmat ulottuvat kauteen 2024–25 saakka. Englantilainen Thomas de Mallet Burgess työskentelee Uuden-Seelannin oopperan pääjohtajana ja taiteellisena johtajana. Aiemmin oopperanjohtajat on valittu paljon pienemmästä piiristä, yleensä suomalaisista laulajista tai kapellimestarin tai korrepetiittorin taustan omaavista. Kansallisoopperassa oopperanjohtajan hausta vastannut työryhmä vakuuttui ennen muuta hänen näkemyksellisyydestään ja johtajan kyvyistään. Hän on taustaltaan ohjaaja sekä näyttämötaitojen valmentamisen ja koulutuksen asiantuntija. Eli Linnun valta talossa kasvanee. Suomalaisia laulajia, säveltäjiä ja ohjelmistoja hän ei tietenkään vielä tunne mutta sanoi luottavansa asiassa ylikapellimestari Hannu Linnun asiantuntemukseen. Lokakuussa etänä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa hän kuvaili Suomea ”cooleimmaksi paikaksi maailmassa” ja kertoi aloittaneensa jo suomen kielen opinnot. ”Thomasilla on syvällinen ja monipuolinen ymmärrys oopperaohjelmistosta ja näkemys oopperan roolista yhteiskunnassa. oopperan on kosketettava tunteita Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: EMMA SUOMINEN d
Ja totta kai: mitkä ovat teoksen kosketuspinnat yleisön kanssa”, hän kertoo. Millainen Thomas de Mallet Burgessin ihannekausi oli. Minua kiinnostaa tämä kansallisuuskysymyksen käsittely, ja haluan edesauttaa luovaa dialogia siinä.” Kansallisooppera on Lilli Paasikiven aikana luopunut vakinaisesta solistiensemblestä ja valitsee esitysten solistit freelancereista ja kuorosta. Ensimmäinen kysymys. Toisaalta kiinnitysten joustavuus ja taloudellinen järkevyys ovat tärkeitä. Tämä kiinnostaa minua enemmän kuin aika, paikka tai lavasteet.” Kansainvälisestä oopperaelämästä on tullut yhteistuotantojen ja vuokrausten globaalit markkinat, mikä pakostakin yhdenmukaistaa taiteenalaa. Taiteellisen johtajan ammattitaitoa on se, miten saada erilaiset intressit yhteen. De Mallet Burgess puhuukin asioista vielä sangen yleisellä tasolla. ”Kaikissa ehdotuksissani yritin hahmottaa sitä, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu ja mitä haluamme kertoa siitä. Tullaanko Kansallisoopperassa näkemään radikaaleja vain traditionaalisia ohjauksia. ”Antanet anteeksi, jos en mene yksityiskohtiin”, hän aloittaa. Ura alan kansainvälisenä pedagogina ja luennoitsijana kuuluu. Kello oli kymmenen illalla Uudessa Seelannissa, ja hän jutteli joviaalisti ensin toimittajan kotikoneen taustalla näkyvästä levyhyllystä. Yhdessä tuotannossa se ei ole mahdollista mutta koko kauden mitassa kylläkin.” Mikä rooli uusien esityspaikkojen etsimisellä on uuden, nuoremman yleisön saamiseksi. Miten Kansallisooppera aikoo de Mallet Burgessin kaudella asemoida itsensä tässä. Kysymyksiä on valtavasti, ja moniin niistä en pysty vastaamaan ennen kuin saan lisää tietoa talon tilanteesta.” Kansallisoopperan ohjelmistoa tutkiessaan hän huomasi yhden asian: ”Miksi komedioita on niin vähän. Ajan ja paikan modernisointi ei silti ole ainut tie oopperan tekemisessä relevantiksi. Omat tuotannot antavat talon ammattilaisille tilaisuuden kasvaa ja kehittyä, mutta toisaalta joitakin teoksia voidaan saada esille vain vuokraamalla. Tarvitaanko vakituista solistiensembleä. Heille täytyy antaa ääni. Siksi näen tärkeäksi, että menemme myös ihmisten keskelle, ja digitaaliset palvelut ovat oleellinen osa oopperaan tutustuttamisessa ja tulen sytyttämisessä.” ?. Oopperanjohtajan paikan hakijoiden täytyi loppusuoralla esittää ehdotuksensa yhden kauden ohjelmasta. Tämä ei tapahdu perusohjelmiston kustannuksella. ”Miten paljon voidaan tehdä uusia produktioita, miten hyödyntää vanhaa repertuaaria. ”On tärkeää tutkia klassikkojen suhdetta nykypäivään, ja esimerkiksi Uudessa Seelannissa käsittelimme Mozartin Figaron häitä feminismin edelläkävijänä. Ainakaan suomalaisten huumorintajusta asia ei ole kiinni, sillä sain tässä hakuprosessissa mitä parhaat naurut ihmisten kanssa keskustellessani.” Aha, tässä siis vinkki yhteen konkreettiseen ohjelmaideaan. Joillekin ihmisille oopperatalon ovet ovat vain raskaat avata – siihen on eri syitä. Ne ovat muistutus siitä, miten jotkut asiat säilyvät vuosisadasta toiseen.” Tunteita koskettamaan Mitä mieltä tuleva johtaja on Regietheaterista eli ohjaajan konseptin ehdoilla tehtävästä oopperasta. Taloudelliset realiteetit on otettava huomioon.” ”Mikä on tärkeintä: teoksen esiin saaminen sinänsä vai mahdollisuuden antaminen tekijöille. Näen kuitenkin vakinaiset laulajat suurena resurssina. ”En puhuisi nuoresta yleisöstä, koska kyse ei ole vastakkainasettelusta vanhan yleisön kanssa. Hänen verbaalinen antinsa on erinomainen. ”Minun täytyy tutkia tilanne ja kuunnella ihmisiä talossa: mikä toimii ja mikä ei. ”Sekä omat että yhteistuotannot ovat tärkeitä – et kai oleta minun sanovan muuta. Tässä vaiheessa on turha odottaa konkreettisia ohjelmia. Tekijän suomalaisuus ei tee esityksestä suomalaista, mutta joillekin taiteilijoille tämä kysymys on tärkeä osa heidän taiteellista työtään. Sitten aloin miettiä, millainen ohjelmisto kehittää orkesteria ja laulajia ja millaiset taloudelliset resurssit sen toteuttamiseen ovat. 27 R ONDO C LASSIC 11|2022 Yhteiskuntaa heijastamaan Lehdistötilaisuuden päätteeksi Thomas de Mallet Burgess antoi Rondolle puolen tunnin haastattelun. Ovatko sen keskiössä tekijät, aika ja paikka vai yleisö. ”Keskellämme elävät ihmiset – säveltäjät, kirjoittajat, ohjaajat – ovat parhaita tulkitsemaan niitä sosiaalisia ja kulttuurisia haasteita, joita kohtaamme. ”Ensin täytyy hahmottaa, mitä kansallisuus taiteen alalla merkitsee. Yleisö kykenee täysin tekemään rinnastuksia teoksen ja omien kokemustensa välille. Mikä on omien ja vuokrattujen tuotantojen välinen suhde. Tärkeämpää on tuoda esiin musiikin ja tekstin välinen jännite ja saada yhteys yleisöön. Kyse on siitä, miten saamme katsojan kokemaan oopperan ensimmäistä kertaa ja miten osaamme kannatella tätä kokemusta eteenpäin. Kokeneet oopperan rakastajat ovat elintärkeä osa työtämme taidemuodon eteenpäin viemisessä. Tämä onkin oopperassa vaikeinta ja tärkeintä: koskettaa ihmisten tunteita. Toisen vinkin hän antaa todetessaan, että uusilla tilausteoksilla on merkittävä rooli siinä, miten ooppera heijastaa yhteiskuntaa. Suurella näyttämöllä on suuret paineet täyttää sali, joten olisiko parempi tehdä pienempiä tuotantoja?” Mikä rooli kansallisella identiteetillä on Kansallisoopperan kaltaisessa instituutiossa ja näinkin kansainvälisellä taiteenalalla. Oopperan mestariteokset antavat meille tien ihmisyyden peruskysymyksiin. Minusta oopperassa on oltava laaja paletti erikokoisia ja -hintaisia tuotantoja. Siitä tuli mieleen erilaisia teemoja
OHJELMA 10 € Cantores Minores 70-vuotisjuhlakonsertti DOMENICO CIMAROSA: REQUIEM CANTORES MINORES Johanna Isokoski, sopraano • Ruut Mattila, altto Johan Krogius, tenori • Kristian Lindroos, basso Lohjan kaupunginorkesteri • Joht. 70-VUOTISJUHLAVIIKOT 29.10.–13.11.2022 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO HELSINGIN TUOMIOKIRKKO HELSINGIN TUOMIOKIRKKO TAMPEREEN TUOMIOKIRKKO LOHJAN KIRKKKO TO 3.11. Hakuaika alkaa lokakuussa, saat tarkempia tietoja: op.fi/taidesaatio, OP Ryhmän Taidesäätiön Facebook ja Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotus. Hannu Norjanen LIPUT: 3.11.: 25/20 € 4.11.: 65, 50/40, 30/25, 15 € (NUMEROIDUT RIVIT) J.S. Bach: Messu h-molli CANTORES MINORES JA TUOMASKUORO (LEIPZIG) Tuuli Lindeberg, sopraano Teppo Lampela, kontratenori Tuomas Katajala, tenori • Tommi Hakala, basso Suomalainen barokkiorkesteri Joht. Seppo Murto, Ari Häyrinen, Filip Häyrynen, Hannu Norjanen. KLO 19 SU 13.11. KLO 16 LA 29.10. KLO 19 TO 10.11. KLO 14 Cantores Minores Alumnien juhlakonsertti CANTORES MINORES ALUMNIKUORO Johan Krogius, tenori • Tuomas Pursio, basso Joht. VAPAA PÄÄSY. Arvosoitinkokoelman kymmenestä soittimesta on tulossa haettavaksi Antonio Stradivari -viulu. Stradivarius ”iiriläinen” (1702) Haluatko soittaa arvosoitinta?. KLO 19 PE 4.11. Urut Tapio Tiitu. 10.11.: tuomaskanttori Andreas Reize ja 13.11.: Hannu Norjanen LIPUT: 10.11.: 65, 50/40, 30/25, 15 €; 13.11.: 30/15 € cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores LIPUT TICKETMASTER.FI & 1 H ENNEN OVELTA OP Ryhmän Taidesäätiö on tukenut esittävää sävel taidetta lainaamalla omistamiaan arvosoittimia nuorille lahjakkaille muusikoille jo yli 30 vuoden ajan
29 R ONDO C LASSIC 11|2022 TEKIJÄ ON MUSIIKIN MAISTERI, SÄVELTÄJÄ, HUILISTI JA GRAAFIKKO R ONDO sarjakuva LAURI TOIVIO Muusikon matkassa © LA U R I TO IV IO
Mukana ovat myös samat soittajat eli saksofonisti Manuel Dunkel, basisti Antti Lötjönen ja rumpali Joonas Riippa. ”Matkan varrella suurina esikuvina ovat olleet pianisteista Herbie Hancock, McCoy Tyner ja Wynton Kelly, sekä muista soittajista John Coltrane, Wayne Shorter – ja Frank Sinatra! Jos minun pitää opetella jokin standardi, kuuntelen nimenomaan Sinatrasta mallia, kuinka hän fraseeraa sen melodian niin hienosti.” Hancock ja Shorter päätyivät myös Paakin akateemisen tutkimuksen kohteeksi: hän on Suomen ensimmäinen taiteellisen tohtorintutkinnon tehnyt jazzpianisti, ja keskittyi jatko-opinnoissaan Hancockin pianosooloihin Shorterin vuonna 1964 äänitetyllä Speak No Evil -albumilla. Luulen vanhan suomalaisen iskelmän – Toivo Kärjen ja Rauno Lehtisen sävellysten – vaikuttavan niin ikään omaan soittooni ja musiikkiini, ja iskelmän kautta myös jazzvaikutteet hiipivät elämääni”, Paakki kertoo. ”Tyypillisesti jazzlevyjä äänitetään kaksi päivää, joiden aikana pitäisi saada soitettua kaikki onnistuneesti ja hyvillä sooloilla, eikä ottoja hirveästi editoida jälkikäteen. ” R ONDO jazzpolkuja Teksti: SANTERI KAIPIAINEN © MIIKKA PIRINEN ”Tänä päivänä artistina täytyy tyylillisesti erikoistua tarkemmin, ja samaan aikaan ammattimuusikkona hallita isompi valikoima eri tyylejä.” Keväällä kvartettinsa toisen studioalbumin julkaiseva jamisessioiden suuri ystävä, pianisti RIITTA PAAKKI on perehtynyt syvälle 1950ja -60-lukujen jazziin – aina tohtorintutkinnoksi asti. ”Varsinaista teemaa ei levyllä ole: kappaleet ovat tuokiotunnelmia, ja useampi niistä liittyy tavalla tai toisella eri paikkoihin. Vierastan liittää omiin sävellyksiini tarinoita, vaikka sellaisia minulla ehkä mielessäni olisikin, sillä haluan, että musiikki kantaa ilman, että kuulijan tarvitsee tietää sen taustoja”, Paakki kuvailee. Koen levyn kuitenkin liikkuvan jazzin valtavirrassa, ovathan 1960-luvun Blue Note -levyt minulle sitä rakkainta ja eniten kuuntelemaani musiikkia, joten se tulee läpi soitosta ja sävellyksistä.” Täsmätutkimus pianosooloihin Vuonna 1971 syntynyt Paakki aloitti pianonsoiton jo pienenä lapsena. S vengi tulee kehosta Riitta Paakille läheinen 1950ja 60-luvun jazz kuuluu vahvasti myös hänen soitossaan.. 30 R ONDO C LASSIC 11|2022 ÄÄNITTÄMINEN ON AINA JÄNNÄÄ, mutta hyvin meni”, kertoo pianisti Riitta Paakki käytyään kvartettinsa kanssa vastikään studiossa ennen haastattelua. ”Biiseillä on erilaiset omat karaktäärinsä, ja joukossa on sekä suoraviivaisempaa, perinteisempää jazzia että aukinaisempaa sointia. Hän kävi musiikkiluokkien ohella klassisen pianon tunneilla Lahden konservatoriossa, päätyi lukioiässä LahOSA: 24 ti Big Bandin riveihin ja alkoi pohtia ammattimuusikon uraa päätyen Pop & Jazz Konservatorion kautta Sibelius-Akatemiaan. Se on siinä mielessä aika herkkää puuhaa, ei kovinkaan kaukana livelevyn tekemisestä.” Flame Jazz -levymerkille julkaistava, toistaiseksi vielä nimetön albumi jatkaa Paakin mukaan suurin piirtein samalla tyylillä kuin hänen edellinen levynsä, Jazz-Emma-ehdokkaana ollut Piste. ”Isäni oli harrastajamuusikko, ja kuuntelin hänen soittaessaan iskelmämusiikkia sekä soitin sitä myös hänen kanssaan
Todellinen kukkaan puhkeaminen artistina tapahtui kuitenkin vasta Kick I -levyn (2020) myötä. ”Tänä päivänä artistina täytyy tyylillisesti erikoistua tarkemmin, ja toisaalta samaan aikaan ammattimuusikkona täytyy hallita isompi valikoima eri tyylejä sekä osata mukautua eri yhtyeisiin – mikä on myös hienoa”, pohtii Paakki, joka itse toimii myös rivisoittajana Jazzup! -yhtyeessä, Nathan Francis Quartetissa sekä Reiska Laine & Friendsissä. . Vain kuukaudenkin sisällä on saattanut syntyä useampia klassikoiksi muodostuneita albumeita.” Nyt Paakin kvartetin edellisistä äänityksistä on jo kaksi vuotta, ja levynteko muodostuu silloin hänen mielestään heti isommaksi asiaksi. Pentalogian visuaalinen kuvasto, sekoitus cyberpunkia, kehonmuokkausta, kauhuelokuvaa ja kansantaruja, on samaan aikaan sekä kiehtova että epämukavuutta aiheuttava. Kun katsoo vaikka Blue Noten tuon ajan katalogia, niin samat soittajat saattoivat olla studiossa joka viikko. Samankaltaisia ristiriitoja syntyy niin oman psyyken kuin vaikkapa seksuaalisuutensa kirjon tutkiskelusta – ja myös Arcan musiikista, josta löytyy niin teollista melua, kaoottista elektroniikkaa, latinalaisamerikkalaisia tanssirytmejä, asesamplejen päälle räppäämistä ja BDSM-tematiikkaa kuin myös pehmeitä harmonioita, helmeileviä syntetisaattoreita ja herkkiä rakkauslauluja. Uskon, että tämän ulottuvuuden oivaltamisesta on ollut soitolleni hyötyä”, Paakki kertoo. Kick I toimii teemoja esittelevänä johdantona, avausraita Nonbinaryn vahvasta ja röyhkeästä tilanotosta alkaen. Metamorfoosin huipentumaa kuvaavat voimakkaimmin peräkkäiset Alien Inside, Altar ja Lost Woman Found. Hyväksyvää oman identiteetin juhlintaa edustavat jälleen KLK ja La Chiqui. Eikä siinä vielä kaikki: Paakki muistuttaa, että freelancemuusikkona ei ainoastaan riitä itse soittoja sävellystaito, vaan täytyy osata, ehtiä ja jaksaa myös tuottaa, markkinoida ja myydä keikkoja. Kolmannella albumilla Arca on brutaaleimmillaan, komplekseimmillaan ja arvaamattomimmillaan, siirtyen sanoituksissa rinnakkain yhä aggressiivisemmaksi, seksuaalisemmaksi että abstraktimmaksi, kuin läpikäyden ja ruotien tukahdutettuja puoliaan. R ONDO C LASSIC 11|2022 31 ”Soolojen levyltä opettelu ja transkriptioiden tekeminen on perinteinen tapa opetella jazzia, mutta oivalsin, että kun työn tekee todella tarkasti loppuun asti, niin syntyy kehollinen kokemus siitä, millaista on soittaa tietyssä tempossa ja saada soolo svengaamaan – miltä soiton pitää tuntua sormissa ja käsissä, jotta se kuulostaisi halutun kaltaiselta. Varsinainen tutkielma ja muodonmuutoksen matka käynnistyy sarjan libidinaalisessa ja röyhkeässä toisessa osassa, täynnä villejä reggaetónja muita tanssirytmejä, tarjoillen vaivihkaa myös avantgardistisempia raitoja kuin valmistaen tulevaan. Vallitsevana teemana sarjassa kulkee Ghersin oman identiteetin tutkailu ja löytäminen, ennen kaikkea sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyen. Siinä on läsnä Ghersin tutkima diivan identiteetti, samanaikaisesti kiivas ja naisellinen. Myrskyn jälkeen neljäs Kick-albumi löytää feminiinin ”sisäisen muukalaisen”, ja sensuaalinen, parantava nahanluonti voi alkaa. ”Sen ajan muusikot olivat voimakkaasti jazzin ytimessä, osasivat asian hienostuneesti ja läpikotaisin, sekä äänittivät todella paljon. Transnäkyvyyteen sukeltava Mequetrefe sekä metaforat surrealismiksi ja metafysiikaksi vievä Riquiqui muuttavat klubimusiikin äänitaiteeksi; Calor ja Afterwards paljastavat haavoittuvaista kauneutta. Arca-levyllä (2017) kuultiin ensimmäisen kerran Ghersin omaa laulua, mutta kun vuonna 2018 hän tuli ulos kaapista ei-binäärisenä transnaisena, syntyi Kick-sarja ryöppyäväksi luovuuden lähteeksi, raameihin mahtumattoman maailman rakentamiseksi. Jo hänen varhaiset albuminsa käsittelivät implisiittisemmin sukupuolisuuden teemoja. Sitä seuranneet Kick-sarjan osat 2–5 (virallisesti muodossa ii–iiiii) julkaistiin kertarysäyksellä joulukuussa 2021; voimannäyttö varmisti Arcan maineen taidokkaana, tuotteliaana ja näkemyksellisenä taiteilijana. ARCAN albumisarja Kick I-IIIII (2020–21) on yli kolmituntinen, lähes 60 kappaleen psykoseksuaalinen tutkielma, jossa tunteet ja identiteetin kerrokset ruoditaan pois alta minuuden nahanluonnin tieltä.. Tällä hetkellä minusta tuntuu siltä kuin levyurakka olisi äänitysten jälkeen ohi, mutta edessä on vielä paljon albumiin liittyvää muuta työtä.” Paakki on kuitenkin onnellinen siitä, että saa elättää itsensä soittamalla jazzia. Freelancerin näkymätön työ Erääksi syyksi nimenomaan 1950ja 60-lukujen jazzin puhuttelevuuteen Paakki arvelee sen, ettei jazz ollut siihen aikaan vielä lähtenyt rönsyilemään nykypäivän kaltaiseen monenkirjavuuteen. Sarjan päättävä viides levy on kuin matkan jälkipuinti, minimalististen ja paikoin jopa renessanssivaikutteisten tuutulaulujen täyteinen 40-minuuttinen epilogi, joka sekä palauttaa kuulijan pehmeästi takaisin omaan itseensä että maadoittaa myös metamorfoosin jälkeiseen todellisuuteen. ”Nuoremmille sukupolville kaikki tämä on ehkä itsestään selvää, mutta kun itse aloitin urani 1990-luvulla, ei noiden muiden taitojen osaaminen ollut vielä välttämätöntä. muodonmuutos ja maailmanrakennus R ONDO populaaritaidetta Teksti: SANTERI KAIPIAINEN OSA: 21 SARJASSA ESITELLÄÄN TAITEELLISESTI KORKEATASOISIA 2000-LUVUN ALBUMEITA KLASSISEN MUSIIKIN ULKOPUOLELTA. VENEZUELALAISSYNTYINEN, nyttemmin Barcelonaan muuttanut Arca eli Alejandra Ghersi nousi musiikkimaailman huomioon 2010-luvulla toimiessaan tuottajana Björkin, Kanye Westin ja FKA Twigsin kaltaisille nimille. ”Ja kuinka kivaa oli kesällä päästä jälleen soittamaan paljon jameissa! Suomessa on kansainvälisestikin mitattuna todella korkeatasoisia jameja, yllättäen jopa parempia kuin eräissä New Yorkin legendaarisissa jazzklubeissa.”
Ex Tenebris Lux Sielunmaisema Liettuan kamariorkesteri Karolis Variakojis, kapellimestari Rokas Vaitkevicius, sello Pavel Giunter, lyömäsoittimet –. Kauniaisten musiikkijuhlat Grankulla musikfest 24.11. 19 Liput | Biljetter 49 / 24€ UUTUUKSIA Jakelu Suomessa: Oy Fg-Naxos Ab, puh. 050 467 5418 • info@fg-naxos.fi www.ondine.net THOMAS ADÈS Märchentänze Hotel Suite from ‘Powder Her Face’ Lieux retrouvés Dawn Pekka Kuusisto, viulu Tomas Nuñes, sello Radion sinfoniaorkesteri Nicholas Collon, kapellimestari FRÉDÉRIC CHOPIN Masurkat, osa 1 Peter Jablonski, piano JOHANNES BRAHMS ALBAN BERG Viulukonsertot Christian Tetzlaff, viulu Deutsches SymphonieOrchester Berlin Robin Ticciati, kapellimestari LUDVIG NORMAN Sinfonia nro 3 Alkusoittoja Oulu Sinfonia Johannes Gustavsson, kapellimestari JOHN CAGE Teoksia sekakuorolle Latvian radiokuoro Sigvards Klava, johtaja O D E 14 11 -2 O D E 14 10 -2 O D E 14 32 O D E 14 22 O D E 14 12 -2 O D E 13 91 -2 ZIBUOKLE MARTINAITYTE Nunc fluens. Anne Sofie von Otter Anne Sofie von Otter mezzosopraano | mezzosopran Be Bengt Forsberg ngt Forsberg ,, piano // Fabian Fredriksson Fabian Fredriksson , , kitara | gitarr Jan Söderblom, Jan Söderblom, alttoviulu | altviolin Temppeliaukion kirkko | Tempelplatsens kyrka Torstai | Torsdag klo | kl. Nunc stans
Maratonkonserteissaan Bergenissä, Bornholmissa ja Belgradissa Møldrup juoksi ennalta suunniteltua reittiä pysähtyen kilometrin välein soittamaan osan Bachia. Siinä hiihdon maksimisyke ja ammunnan täydellisen rauhallisuuden vaatimus ovat vaikeasti hallittava yhtälö, mikä juuri mahdottomuutensa takia on yleisölle niin kiehtovaa seurata. mielen ja kehon hallintaa b KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ JA MUUSIKKO kiireensä keskellä säveltäjä on henkilö, jolla on kaikki aika ja ei mitään aikaa. Lajia harrastaneet ovat kertoneet, kuinka epätodelliselta tuntuu palata välittömästi nyrkkeilyosuuden jälkeen shakkinappuloiden siirtelyn mentaalisesti vuoren kokoisen ponnistelun pariin juuri nyrkkeilykehässä murjottuna, maksimaalisessa adrenaliinipiikissä. Suoriutumisen näkökulmasta säveltäjällä jää tämä työn tekemisen huipentava näkyvä julkinen ponnistelu toteutumatta. Pään sisällä kuitenkin myllertää ja kiehuu. Bach-maraton ja shakkinyrkkeily tulivat mieleeni kohdatessani säveltäjänammatin ajoittain toistuvan ilmiön, sävellyksen loppuun saattamisen aikapulan eli sävellyksellisen deadlinen. Ei siis tule adrenaliinipiikkejä, muttei toisaalta esiintymispaniikkia tai lamaantumisiakaan. Kolmenkymmenenkuuden pysähdyksen päätteeksi Møldrup sai kuuden kuusiosaisen sellosarjan kokonaisuuden esitettyä ja tuli samalla juosseeksi – sello kainalossaan – 36 kilometriä, typistetyn maratonin verran. Møldrupin Bach-maraton oli skandinaavisen leppoisa yhteisöllinen tapahtuma, jossa yleisö sai osallistua juoksemiseen eikä kokonaisuuteen sisältynyt kilpailullista elementtiä. Näpertelyä näyttöpäätteen ääressä, nuottimateriaalin kirjoittamista paperille, erilaisten materiaalien selaamista ja tutkimista, ehkä silloin tällöin johonkin soittimeen koskemista, referenssimateriaalin kuuntelua ja paljon kuolleelta näyttävää tapahtumattomuutta. Ensimmäinen sisältää usein fyysisen touhukkuuden elementtejä, pitää juosta paikasta toiseen pää kolmantena jalkana, sohia siellä ja täällä. Todellisuudesta sen sijaan tulisi hyvin tylsä elokuva. URHEILU JA ESITTÄVÄT TAITEET saavuttavat kliimaksinsa aikaan ja paikkaan sitoutuneen henkilökohtaisen kilpailusuorituksen tai julkisen esityksen myötä, jota on edeltänyt pitkä ja päämäärätietoinen harjoittelu. Tai sitten Jouko Turkan ajatelmaa ”portsari on henkilö, jolla on samanaikaisesti kaikki valta ja ei mitään valtaa” mukaillen: kiireensä keskellä säveltäjä on henkilö, jolla on kaikki aika ja ei mitään aikaa. Säveltäjän kiire on jälkimmäistä sorttia. ”Loppukiri” taiteessa ei tarkoita työn nopeutumista, vaan työhön käytettyjen tuntimäärien lisäämistä kohti sellaista maksimaalista fyysisen ja henkisen rasituksen tasoa, joka ei vaikuta vakionopeudella hitaasti etenevän ja suurta tarkkuutta vaativaan työn laadullisiin tekijöihin. Ottelu voi päättyä joko shakkimattiin tai tyrmäykseen. Miloš Forman, 1984). On vain pyrittävä selviytymään. R ONDO kolumni OLLI VIRTAPERKO © H EIK K I TU U LI. Kiireeseen johtaneita syitä on tilanteen lauettua syytä tarkastella ja analysoida perinpohjaisesti tulevaisuuden varalle, mutta kiireen keskellä viisastelu ei auta. Vapaalla tyylillä R ONDO C LASSIC 11|2022 33 ACHIN KUUDEN soolosellosarjan kokonaisesitys yhdessä konsertissa on kenelle tahansa sellistille pysyvästi varteenotettava haaste. Säveltäjän voikin määritellä henkilöksi, jolla on kyky sietää pitkäkestoista jäytävää painetta ja ahdistusta ilman tarvetta/mahdollisuutta oman fyysisen ponnistelun suomaan katharsikseen. Näin voi kulua kuukausia. . Mahdollisesti vielä pidemmälle sama teema on viety marginaalilajissa nimeltä shakkinyrkkeily, jossa vuoroin nyrkkeillään ja vuoroin pelataan shakkia. TÄMÄ RASITUKSEN JA tarkkuuden yhdistämisen haaste on kilpaurheilussa saanut monia eri muotoja, esimerkkinä ampumahiihto. Aikataulullisen paineen alla kaksi täydellisen erilaista todellisuutta toteutuu samanaikaisesti – valtava pään sisäinen kiire ja ylikierroksilla käyminen sekä näennäinen ulkoinen rauhallisuus ja tapahtumaköyhyys. Tanskalainen Toke Møldrup päätti kuluneen kesän konserttiperformanssissaan Ultimate Bach Movement Marathon lisätä haasteen vaikeuskerrointa yhdistämällä soittoon kestävyysjuoksun. Toisin kuin urheilussa, luovan prosessin etenemisnopeutta on vaikea kiihdyttää. Elokuvissa säveltäminen on dramaattista ja vauhdikasta puuhaa – yksi käsi pikakirjoittaa partituuria, toinen käsi kaataa punaviiniä ja kolmas heittelee biljardipalloa vihreällä veralla valmiin teoksen täydellisen ääniraidan soidessa ”säveltäjän päässä” (Amadeus, ohj. Kovan ajatustyön vastapainona ulkoisesti ei oikeastaan tapahdu mitään. KIIRETTÄ ON KAHTA LAJIA, monien eri tapahtumien/ töiden kasaantumista liian lyhyelle aikavälille ja hyvin pitkällä aikavälillä tapahtuvan yhden työn loppuunsaattamisen aikapulaa. Møldrupin itselleen asettama haaste kiteytyi kahden luonteeltaan erilaisen fyysis-mentaalisen ponnistuksen yhdistämiseen, rasituskestävyyttä vaativan pitkän matkan juoksun ja äärimmäistä hienomotorista herkkyyttä vaativan soiton – johon toki yhdistyy myös soittokestävyyden vaatimus. Pitkään päivään mahtuu paljon pitkiä työtunteja
Sinfonia Lahden ukrainalainen trumpetisti BOGDAN DEKHTIARUK hämmästelee Suomen orkestereiden keskustelevaa ilmapiiriä. Niin löysin puolisävelaskelet.” Dekhtiaruk siirtyi ensin Odessan konservatorioon ja sieltä ilmaisen vaihto-ohjelman puitteissa Pietarin konservatorioon. Vaikka tauko orkesterityöstä oli venynyt 18 kuukauteen, vain muutaman kuukauden jälkeen hänet valittiin Sinfonia Lahden äänenjohtajaksi. Muusikotkaan eivät ole suojassa Sodan eskaloitumisen jälkeen Dekhtiaruk on kipuillut suhdettaan venäläiseen kulttuuriin. ”Mietin, jäänkö Venäjälle vai lähdenkö pysyvästi. Pietarin filharmonikot teki koronapandemian alkuun asti kiertueita eri puolilla maailmaa, ja Dekhtiaruk laskee keikkailleensa yli 30 maassa. ”Venäjän kulttuurieliitti tukee Putinia: Gergijev ja Mariinski-teatteri, isoimmat draamateatterit, Pietarin filharmonikot. Muusikon jakkara on Venäjällä kiikkerämpi kuin Suomessa. ”venäjän kulttuurieliitti tukee putinia” Te ks ti: M AR KU S LU U KK O N EN k. Avauskappale on usein niin vaikea, että siitä tulee koko konsertin pääteos. Pandemia pani kuitenkin arvojärjestyksen uuteen uskoon. Tutkin omatoimisesti, mitä sillä saa aikaan. Ukrainalaiset ovat hyvin sitoutuneita puolustamaan maataan.” . Pietarissa sanottaisiin, että älä kysele tai valita, ellet halua potkuja. Kun hälytys on ohi, palataan kotiin.” Ukrainalaisten maanpuolustustahto on tehnyt Suomeen emigroituneeseen muusikkoon suuren vaikutuksen. Raaka sota on värjännyt työvuodet Venäjällä, mutta muusikonuraan Pietarissa on mahtunut myös hienoja hetkiä. ”Kun tulin tänne, minulla oli vain kaksi trumpettia. ”Olin kiinnostunut pasuunasta. Parhaat ystäväni ovat venäläisiä. ”Jo muutaman päivän sotimisen jälkeen tavalliset ukrainalaiset keräsivät pulloja Molotovin cocktaileja varten. Dekhtiaruk on Ukrainan kansalainen, mutta hän vaikutti 2010-luvulla orkesterimuusikkona Pietarissa. Mobilisaation myötä moni ymmärsi, että erikoisoperaatiossa on kyse sodasta. Myös isäni soitti jonkin verran pianoa. Hän oli hämmästynyt. Täällä oli paljon erilaisia vaihtoehtoja.” Sibeliustalon akustiikkaa ukrainalaismuusikko kehuu vuolaasti. kerroksessa. ”Se on uskomatonta. Kun sitten näin trumpetin, se olikin pienempi kuin olin kuvitellut. Äitini asuu 8. Pakkasin tavarani ja vietin elämäni rauhallisimmat 10 kuukautta Ukrainassa.” Jouko Harjanne oli Suomeen tulon kannalta tärkeä lenkki, sillä hän vinkkasi, että Lahdessa etsitään trumpetin äänenjohtajaa. Työsopimuksia arvioidaan joka vuosi uudelleen. Ja olen päässyt soittamaan monissa hyvissä saleissa, kuten Carnegie Hallissa, Chicagossa ja Tokion Suntory Hallissa.” Myös Mariinski-teatterin vuonna 2007 avatusta konserttitalosta Dekhtiarukilla on mielipide. Venäjällä kansainvälisistä ohjeista ei välitetty, ja syyskuussa 2020 orkesteri halusi palata konsertoimaan. ”Olen pyytänyt äitiäni matkustamaan Suomeen, mutta hän ei halua jättää vanhempiaan. Kouluni oli edistyksellinen: lauloin kuorossa, ja kaksi Kiovan konservatoriosta valmistunutta opettajaa opetti säveltapailua. Pietarissa ohjelmassa oli yleensä alkusoitto, konsertto ja sinfonia.” Dekhtiaruk on vaikuttunut orkesterin instrumenttivalikoimasta. Sali on hänen mukaansa hieno ja kallis, ei kuitenkaan akustiikaltaan häikäisevä. ”Isoisäni opetti minulle ukrainalaisia lauluja. ”Äitini muutti Umaniin työn perässä. He ovat turhautuneita eivätkä tiedä, mitä tekisivät. Sen sijaan soittajat ja orkesterin hallinto ovat viettäneet aikaa keskustelemalla toistensa kanssa. Dekhtiaruk syntyi ja varttui Umanin kaupungissa, noin 200 kilometriä Kiovasta etelään. Isovanhempani asuvat läntisessä Ukrainassa, ja lomamatkat sinne olivat minulle merkityksellisiä.” Yleinen ilmapiiri ei suosinut musiikin tekemistä, mutta Dekhtiarukin läheiset kannustivat siihen kovasti. Myös vuonna 2019 kuollut Mariss Jansons teki säännöllisesti yhteistyötä pietarilaisten kanssa. Raakalaismainen sota on värjännyt työvuodet Venäjällä, mutta ammattiuraan on mahtunut paljon mielenkiintoisia kokemuksia. Dekhtiaruk matkusti Ukrainasta Suomeen elokuussa 2021. Hän on pianonsoitonopettaja. Tahtipuikkoa heilutti yleensä ylikapellimestari Juri Temirkanov. Venäjällä ei ikinä kysytä rivisoittajien mielipidettä.” Dekhtiaruk työskenteli Pietarin filharmonisessa orkesterissa vuodet 2014–2020, viimeiset kolme vuotta trumpetin äänenjohtajana. Sain hyvän teoreettisen perustan.” Trumpetti valikoitui soittimeksi sattumalta. Jos soittajasta ei pidetä, hänet voidaan irtisanoa.” Työtään Lahdessa Dekhtiaruk kuvailee mielenkiintoiseksi. ”Sali on akustisesti täydellinen. 34 R ONDO C LASSIC 11|2022 ULTTUURIEN PIIRTEITÄ puntaroi parhaiten ihminen, joka on elänyt useassa maassa. Dekhtiaruk vastusti ajatusta, koska tartuntaluvut olivat korkealla. Kun tulee ilmahälytys, täytyy mennä kellariin. Kokemuksen rintaäänellä puhuu ainakin Bogdan Dekhtiaruk, joka on työskennellyt vuoden Sinfonia Lahden trumpetin äänenjohtajana. ”Kerroin Mihailovski-teatterissa soittavalle ystävälleni keskusteluista. Haastatteluhetki Lahden Sibeliustalossa on poikkeuksellinen, sillä viikolla ei ole konsertteja, saati orkesteriharjoituksia. Minulle sattui kuitenkin erehdys: luulin pasuunaa trumpetiksi, ja ilmoitin, että haluan soittaa trumpettia. Luuli pasuunaa trumpetiksi Kun Bogdan Dekhtiarukin polkua katsoo hieman pidemmälle, avautuu mielenkiintoinen reitti lännen ja idän rajamaille. Lopulta päätin irtisanoutua. Edes parhaiden orkestereiden muusikot eivät ole suojassa.” Dekhtiaruk tuntee huolta läheisistään. ”Soitamme paljon uutta musiikkia
Kirjoita tähän sähköpostiosoitteesi. Kun tämä näkymä avautuu otetaan kuvan vasemman laidan “ Hallintapaneeli“-valikosta kohta “ Osoite”. Verkossa on paljon hyvää luettavaa, jota et lehdestä löydä. 6. 5. Unohtuiko salasanasi. 4. Täyttämällä tämän kohdan saat uuden salasanan. Tarkista oma Rondo-tilisi Klikkaa yläpalkista sanaa Rondo-tilini. 2. Kirjaudu tästä sisään. Mikäli sinulla on jo lukemiseen oikeuttavat tunnukset, kirjoita ne kirjautumiskenttään. 1. Kirjoita lomakkeelle osoitteesi. Sitten muokataan laskutusosoite kuntoon. SSIC V L Klikkaa itsesi Rondon sähköiseen maailmaan osoitteessa www.rondo.fi! Näin kirjaudut rondo.fi -verkkosivulle Seuraa näitä kuvallisia ohjeita! Näillä pääset hyödyntämään Rondon verkkosivujen antia. 3. Mikäli tarvitset tunnukset, saat ne alhaalta “ Luo tunnus” -kohdasta . Klikkaa tästä, niin pääset tilaamaan itsellesi uuden salasanan. Kun klikkaat tästä, teksti vaihtuu siniseksi jolloin pääset luomaan itsellesi lukemiseen oikeuttavat tunnukset. Sillä varmistat, että meiltä lähetetty posti ja lehden paperinnumerot löytävät varmasti oikeaan postiluukkuun.. Kaikki alkaa tästä
K U VA T © SH U TT ER ST O C K Muusikon taiteilijamyyttiin on perinteisesti kuulunut myös ilon, lohdun tai inspiraation hakeminen erilaisista päihteistä. Länsimaissa päihteet assosioidaan usein populaarimusiikkiin, oli kyseessä sitten alkoholisoitunut iskelmälaulaja, heroiinin turmelema jazzlegenda, piripää punkkari, kannabiksenkäryinen räppäri tai kokaiiniviivan vetäisevä poptähti. Millainen on todellisuus tänä päivänä klassisen musiikin kohdalla. Musiikin yhteys erilaisiin päihtymystä aiheuttaviin aineisiin lienee yhtä vanha kuin itse sivilisaatio. Klassinen musiikki ei kuitenkaan sekään puhtoista viittaa kanna. 36 R ONDO C LASSIC 11|2022 VIINI, LAULU JA NAISET” – tämä menneiltä vuosisadoilta asti tunnettu sanonta löytyy erilaisina muunnelmina ympäri Eurooppaa ja Lähi-itää, tunnetuimpana päivityksenään Ian Duryn vuoden 1977 singlestä peräisin oleva sex, drugs and rock&roll. sävelet huurussa Teksti: SANTERI KAIPIAINEN ”
Ainakin Igor Stravinsky, Glenn Gould ja Alban Berg olivat kaikki lääkekoukussa jossain vaiheessa elämäänsä. 37 R ONDO C LASSIC 11|2022 Viini maistui niin Mozartille, Musorgskille kuin Beethovenille, ja alkoholin nauttimiseen kehottavat niin Schubertin laulut kuin Carl Orffin Carmina Burana. Kiinalainen oopiumluola 1900-luvun alussa. Kovien huumeiden käyttö on Naukkarisen mukaan sen sijaan harvinaista, sillä siitä on liikaa haittaa tarkkuutta vaativalle soittosuoritukselle. Nuottiöljyn notkahdus ”Kun luovat ihmiset saavat ison teoksen valmiiksi, syntyy tyhjyys, joka saattaa joillakuilla olla jopa masennuksen kaltainen”, pohtii musiikkilääketieteeseen erikoistunut psykiatri ja sellisti Hannu Naukkarinen säveltäjien päihteidenkäyttöä. ”On erilaisia anekdootteja juovuksissa johtaneista kapellimestareista, mutta jos nimi oli kuuluisa, niin asiaa katsottiin läpi sormien. Jopa konserttimatkoilla saatetaan puuttua konsertin jälkeiseenkin liialliseen alkoholinkäyttöön.” Kova kilpailu pitää raittiimpana Viinalla läträämisen vähenemiseen on kuitenkin muitakin syitä kuin institutionaalinen paheksunta. Akseli Gallen-Kallelan kuuluisassa Symposion -maalauksessa maalari itse Oskar Merikannon, Robert Kajanuksen ja Jean Sibeliuksen kanssa yhdessä monista yhteisistä illanvietoistaan. On olemassa erilaisia anekdootteja, muun muassa lyömäsoittajasta, joka lähti teoksen keskellä pitkän tauon aikana lähimpään kapakkaan.” Koko musiikkielämä oli aiemmin myös liberaalimpi alkoholin käytön suhteen – ei ainoastaan populaarimusiikin, vaan myös klassisen musiikin puolella. ”Tuolloin kulttuuriin – varsinkaan miehen malliin – ei kuulunut tuoda omia vaikeuksiaan esille, ja niitä perinteisesti ’itselääkittiin’ pullon välityksellä. Alkoholi on päihteistä yleisin ja laillisin, muttei suinkaan ainoa: Chopinin tiedettiin käyttäneen toistuvasti oopiumia, ja Hector Berliozin Fantastisen sinfonian viimeiset kaksi osaa kuvaavat päähenkilön oopiuminhuuruisia näkyjä – yksi varhaisimmista tunnetuista psykedeelisistä sävelteoksista siis. Lontooseen ja Pariisiin; oopiumiunikosta on peräisin myös muusikoita myöhemmin tuhonnut heroiini.. Tämä luonnos maalaukseen on vuodelta 1894. ”Orkesterimuusikoiden suhde alkoholiin on muuttunut paljon jo kahdenkymmenen ja varsinkin neljänkymmenen vuoden takaa. Klassisen musiikin ammattilaisten kovan kilpailun ympäristössä jatkuvan päihteiden käytön ajanvievyys ja kognitiiviset haitat tiputtavat soittajan muiden taidollisesta kelkasta. Tänä päivänä päihtyneenä soittamiseen tai johtamiseen on nollatoleranssi, ja orkesteria edustavat tahot puuttuvat sellaiseen erittäin herkästi. Naukkarinen on seurannut muusikoiden – ennen kaikkea klassisen musiikin ammattilaisten – elämäntapoja usean vuosikymmenen ajan niin lääkärinä kuin orkesteriammattilaisena. Jos aikanaan soittajalla oli alkoholiongelma, soittajakollegat ’suojelivat’ häntä peittelemällä poissaoloja ja päihtyneenä työskentelyä”, Naukkarinen kertoo. Varhainen minimalisti Terry Riley on kokeillut LSD:tä sekä tunnustanut keksineensä kuuluisimman teoksensa In C poltettuaan pilveä. Kannabista käytetään rentoutumiseen jonkin verran myös klassisten muusikoidenkin puolella – etenkin nuoremmissa sukupolvissa – mutta Suomessa toistaiseksi vähemmän kuin monissa muissa länsimaissa. Sibeliuskin oli tunnettu pitkistä ryyppyputkistaan hotelli Kämpin ravintolassa, eikä hän jäänyt viimeiseksi alkoholisoituneeksi säveltäjäksi maassamme. ”Tänä päivänä klassisessa musiikkikoulutuksessa ja työelämässä on niin kova kilpailu, että kurinalaisuus on välttämätöntä, ja taideyliopistoihin valikoituu älykkäitä, usein monilahjakkaita opiskelijoita, joista monet ovat raittiita”, Naukkarinen kertoo. sävelet huurussa © GÖSTA SERLACHIUKSEN TAIDEMUSEO | Berliozin Fantastisen sinfonian viimeiset kaksi osaa kuvaavat päähenkilön oopiuminhuuruisia näkyjä – yksi varhaisimmista tunnetuista psykedeelisistä sävelteoksista siis. Oopiumin käyttö levisi Aasiasta 1800-luvulla myös mm
Keikat vähenevät nopeasti sellaiselta.” Pakoa paineista Erilaiset päihderiippuvuudet kuitenkin korostuvat luovilla aloilla, myös muusikoilla. Populaarimusiikin isoilla tähdillä julkisuudessa oleminen on stressaavaa, samoin huipulla pysyminen ja kaikkensa antaminen raskailla kiertueilla. Monet esiintyjät nauttivat huomion keskipisteenä olemisesta, mutta osalle saattaa kehittyä paniikkihäiriöihin johtava sosiaalisten tilanteiden pelko. Ei yleisökään enää halua katsella päihtyneenä esiintyvää artistia. Ja täytyy muistaa, että monelle muusikolle se itse musiikki tuo jo tarpeeksi nautintoa.” . Kilpailu on koventunut, joten artistien elämä on muuttunut kurinalaisemmaksi. ”Osa soittajista ja kapellimestareista on tunnettuja herkkusuita, kun taas toiset harrastavat maratonjuoksua tai muita vaativia urheilulajeja. Ei yleisökään enää halua katsella päihtynyttä esiintyjää. Ulkomaisissa selvityksissä on ilmennyt orkestereita, joissa jopa puolet soittajista käyttää niitä toisinaan”, Naukkarinen kertoo. ”Jotkut muusikot käyttävät bentsodiatsepiinejä, kuten alpratsolaamia, oksatsepaamia tai diatsepaamia esiintymiseen liittyvään ahdistukseen. Isossa-Britanniassa tehtyjen kyselytutkimusten mukaan ammattimuusikot joivat alkoholia yli 66 prosenttia keskivertokansalaista enemmän, ja viidennes joi alkoholia päivittäin. Tavoitteena on katkaista noidankehä, jossa tietoisuus oman jännityksensä oireista vahvistaa niitä. Tällöin jotkut saattavat edistää unen tuloa melatoniinilla mutta toiset mennä kapakkaan kollegoiden kanssa.” Naukkarinen teki aikoinaan kyselytutkimuksen esiintymisjännityksestä orkesterimuusikoille ja musiikkiopistojen opettajille. Monet keikkapyynnöt ja kamariyhtyeet saavat alkunsa juhlissa ja muissa epävirallisissa tilaisuuksissa, mikä myös altistaa juomiselle. Keikkojen kaltaisissa juhlaympäristöissä myös bilehuumeita liikkuu ympäröivillä ihmisillä enemmän, jolloin kasvaa myös houkutus niiden käyttöön. 38 R ONDO C LASSIC 11|2022 ”Myös populaarimusiikissa kilpailu on koventunut, joten artistien elämä on muuttunut kurinalaisemmaksi. ”Konsertin jälkeen soittaja saattaa olla ylikierroksilla ja on vaikea rentoutua. ”Varmasti muusikoilla on aivan yhtä lailla ahdistushäiriöitä, masennusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa kuin muillakin ammattialoilla, mutta musiikkialalla vielä korostuvat alan vaativuus ja kilpailullisuus sekä julkisen kritiikin alla työskenteleminen”, Naukkarinen tuumii. ”Ne laskevat adrenaliinin määrää verenkierrossa, rauhoittavat sydämensykettä ja vähentävät vapinaa. ”Siellä ei kuitenkaan noussut mitenkään esille päihteiden käyttö esiintymisjännitykseen, kaikista yksittäisistä anekdooteista huolimatta.” Hyvät pahat lääkkeet Myös reseptilääkkeitä käytetään ammatin varjopuolista selviytymiseen. Muusikot ovat 1980-luvulta alkaen käyttäneet beetasalpaajia hillitsemään esiintymisjännityksen fyysisiä oireita. © SHUTTERSTOCK. Ne saattavat väsyttää ja aiheuttavat riippuvuutta, mutta jos pelkkä beetasalpaaja ei riitä esiintymisjännitykseen, niin olen saattanut kirjoittaa reseptillä hyvin pienen annoksen oksatsepaamia. Tällöin puolestaan serotoniinin takaisinoton estävät lääkkeet voivat auttaa.” Naukkarinen muistuttaa, että erilaisia vastapainoja työlle saattaa löytyä myös aivan muista suunnista
Mozart SU 20.11. Suositellaan yli 5-vuotiaille. & 1.12. klo 17-18. AVOIMET KENRAALIHARJOITUKSET 11.11. Mozart PE 16.12. Boulanger, sov. KLO 15 SELLOSALI HETKIÄ II: ZEEPIKOPI Heljä Räty, huilu Asko Heiskanen, klarinetti Tarja Luoma, kertoja Bridget Allaire-Mäki, digitaalinen media Helka Räty, puvustus Taianomainen musiikkiseikkailu. KLO 10. KLO 19 ESPOON KULTTUURIKESKUS KAUSIKONSERTTI: SVÄNGFONIA Huuliharppuyhtye Sväng Janne Nisonen, kapellimestari Huikean huuliharppukvartetin ensiesiintyminen. KLO 18 ESPOON KULTTUURIKESKUS KAUNEIMMAT JOULULAULUT Pasi Hyökki, kapellimestari Ylioppilaskunnan Laulajat Tule laulamaan kauneimpia joululauluja. KLO 19 ESPOON KULTTUURIKESKUS KAUSIKONSERTTI: MALIN Malin Broman, viulisti-johtaja Rameau . 1,50 € LAPUAN ”notre-damen mestarit” vincent dubois johann vexo Lapuan tuomiokirkossa Esittää: lue lisää: lapuanurkufestivaali. fi #lapuanurkufestivaali. 5 € KEVÄT 2023 KAUSIKORTIT MYYNNISSÄ 25.11.-31.12.2022 Liput 10-30 € + toimitusmaksut alk. Ravel . Tiensuu (ke.) . PE 25.11. Brahms KE 21.12. PE 11.11. TO 1.12. KLO 19 ESPOON KULTTUURIKESKUS KAUSIKONSERTTI: TUPLATUPLA Sakari Oramo, kapellimestari Anu Komsi, sopraano ja viulu Minna Pensola, viulu ja laulu Weill . Ilmaisliput lunastettavissa Espoon kulttuurikeskuksesta 21.12. KLO 19 ESPOON KULTTUURIKESKUS KAUSIKONSERTTI: TÄYTTÄ KULTAA Jan Söderblom, kapellimestari Ben Goldscheider, käyrätorvi Ligeti . LIPUT ALK. Tapiola Sinfoniettan kanssa: Tangoa, polskia, Balkan-rytmejä, Sibeliusta ja Chopinia uusina orkesterisovituksina. Mazzeo
Hänen oma työuransa seuraa yllättäen BERGLUNDIN, KAMUN ja SEGERSTAMIN jälkiä. Opiskelijat paneutuivat mentoreiden johdolla paitsi musiikin tekemiseen myös ammatin eri vaatimuksiin. ”Olen pohtinut kysymystä monien muusikoiden, konserttimestarien ja kapellimestarien kanssa. Koitamme antaa lahjakkaille muusikoille, lähinnä jousisoittajille, ideoita taitojen kehittämiseen, jotta he voisivat menestyä esimerkiksi konserttimestarina. Nuoriso-orkesteri on avoinna korkeintaan 26-vuotiaille EU:n alueella asuville soittajille. Tavoitteissa vilahtaa työelämätaitoihin liittyviä termejä kuten kommunikaatiotaidot ja tietoisuuden kasvattaminen musiikkialasta. Suomessa LEAD! on saanut nimeä Fiskarsissa järjestettyjen kesäfestivaalien ja mestarikurssien myötä. Siten orkesteri on toiminut hyvänä ponnahduslautana”, Saraste kertoo. © FE LIX B R O ED E JUKKA-PEKKA SARASTE perusti säätiön, jonka ideana on nuorien muusikoiden valmentaminen orkestereiden vastuutehtäviin. ”LEAD!ia voisi kuvailla sillaksi opintojen ja ammattiuran välillä. LEAD! Foundation käynnistettiin kuusi vuotta sitten Sveitsissä, ja vuonna 2020 se siirtyi suomalaiseksi säätiöksi. saraste koulii nuoria työelämää varten Teksti: MARKUS LUUKKONEN j. Samalla jaetaan tietoa, kuinka solistiuraa voi itse aktiivisesti kehittää. 40 R ONDO C LASSIC 11|2022 UKKA-PEKKA SARASTE jätti elo-syyskuussa lomiaan pitämättä ja otti nopealla varoajalla hoitaakseen itävaltalaisen Gustav Mahler Jugendorchesterin ison kiertueen. Syyskuussa se kokosi Helsinkiin opiskelijoita Sibelius-Akatemian lisäksi Singaporen Yong Siew Toh Conservatory of Musicista sekä Geneven Haute École de Musiquesta. Perinteinen koulutus ei riitä Mihin LEAD!ia pohjimmiltaan tarvitaan – mitä se tarjoaa, mihin esimerkiksi Sibelius-Akatemia ei nykyisellään vastaa. ”Monet nuoret ovat edenneet parhaisiin eurooppalaisiin orkestereihin. Työskentelyyn sisältyy siis paljon muutakin kuin soittamista”, Saraste kuvailee. Helsingin LEAD!-periodin mentoreina olivat Aline Champion, Tero Latvala, David Quiggle ja Franz Bartolomey. Lomien ”palaminen” ei harmita. Kapellimestari Claudio Abbado perusti sen vuonna 1986. Tässä voi nähdä yhtymäkohtia myös Sarasteen omaan ”akatemiaan”. Paul Hughes ja Sarah Osa jakoivat tietoa ja kokemuksiaan muun muassa urasuunnitteluun liittyvistä asioista. Kolmen musiikkikorkeakoulun opiskelijoista koottiin sinfoniaorkesteri. Kun Herbert Blomstedt kaatui ja loukkasi itseään kesäkuussa eikä ehtinyt kuntoutua kiertueen alkuun, Saraste hyppäsi 95-vuotiaalle kapellimestarilegendalle varatulle paikalle. Monelle lahjakkaalle nuorelle kokemukset esimerkiksi orkesterityön vaatimuksista ovat puutteelliset. Äänenjohtajilta ja konserttimestarilta vaaditaan ominaisuuksia, joita ei koulutuksessa ole hankittu.” Sarasteen mielestä muusikoiden koulutus on melko yksipuolista: se tähtää tietysti solististen taitojen kehittämiseen. Ajatuksissa on jo syksyllä 2023 alkava pesti Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina. Päätteeksi järjestettiin konsertit Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella
”Ollessani Esa-Pekan ( Salonen) ja Osmon ( Vänskä) kanssa Panulan kapellimestariluokalla silloiset suuret maestrot Berglund, Segerstam ja Kamu esittelivät meitä eteenpäin. Huhtikuussa uutisoitiin, että Saraste siirtyy syksyllä 2023 perinteikkään Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestariksi. Päävierailijana hän on työskennellyt BBC:n sinfoniaorkesterissa sekä taiteellisena neuvonantajana Sinfonia Lahdessa. Kaikki mainitut kapellimestarit ovat johtaneet urallaan aiemmin RSO:ta ja sittemmin HKO:ta. Pitkän ulkomaankierroksen jälkeen nimityksessä voi ehkä nähdä ympyrän sulkeutuvan. Sibelius on kulkenut tiiviisti mukana myös Sarasteen uralla, ja esimerkiksi RSO-kaudella tehtiin kaksikin isoa sykliä. ”Soinnilla on omassa filosofiassani tärkeä rooli. 41 R ONDO C LASSIC 11|2022 ”Orkesteri on psykologisena ympäristönä toisenlainen kuin solistin tehtävä. Pitää asettaa tähtäin, missä haluamme olla niiden vuosien jälkeen, kun pesti on ohi. ”Ajatellaan esimerkiksi syyskuun LEAD!-projektiin osallistuneita Singaporen ja Geneven musiikkikorkeakouluja: molemmissa on hurjan hyviä soitinprofessoreita. Lähes kaikki suomalaiset huiput ovat asuneet ja opiskelleet ulkomailla, jotta saisivat uusia vaikutteita.” Erityiseksi kehittämiskohteeksi Saraste mainitsee vielä soinnin. Vaikka lobbasin aikoinaan voimakkaasti Musiikkitaloa, en ole ollut siellä ylikapellimestarin roolissa. Ulkomailta saadut opit ja kokemukset ovat kautta aikojen kuuluneet muusikkojen kehitykseen. Monella on korvissaan sibeliaaninen sointi, mutta sen saaminen orkesterista ulos vaatii kapellimestarilta aika tarkkoja ohjeita. näissä kysymyksissä mentoreista on todella hyötyä.” Romanttisen soinnin haasteet Jukka-Pekka Saraste puhuu mielellään kansainvälisestä yhteistyöstä. ”Ennen kaikkea yhteistyö on orkesterin sointi-identiteetin rakentamista. Kysymykset ohjelmien suunnittelusta, agentuureista ja kuinka uraa rakennetaan... Se on tuttu tie”, Saraste hymähtää. Ensimmäisiä olivat Skotlannin kamariorkesteri sekä Radion sinfoniaorkesteri. Mieluummin vielä alkuvaiheessa kautta.” . Tämäkin on kiinnostava näkökulma.” Kolmen hengen taiteellinen johtotroikka, johon kuuluvat lisäksi viulisti Pekka Kuusisto ja vaihtuva residenssisäveltäjä, viittaa yhteisölliseen ja keskustelevaan suunnittelutapaan. Samalla, kun klassisessa repertuaarissa on periodiliikkeen avulla päästy pitkälle, on romanttinen sointi jäänyt sen varjoon. Voi olla iso haaste saada siitä selkoa koeajalla. Esimerkiksi puhaltajilla on Genevessä erittäin hyvä koulutus. Koeajan päätteeksi kuitenkin katsotaan, onko muusikon panos riittävä orkesterille.” Säätiön perustamisen jälkeen huomattiin, että myös nuoret kapellimestarit tarvitsevat tukea. Näen paljon mahdollisuuksia.” Historiallisessa mielessä Helsingin kaupunginorkesteri on Sibeliuksen orkesteri. Sinfonioiden kokonaislevytys lienee edessä myös Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Myöhemmin seurasivat Toronton orkesteri, Oslon filharmonikot ja WDR-orkesteri Kölnissä, jossa kausi päättyi vuonna 2019. Identifioituminen sekä laaja kulma, jossa suunnitellaan kokonaisia kausia. Jukka-Pekka Saraste ohjaa kapellimestariksi opiskelevia LEAD-kurssilla Fiskarsissa.. HKO ei suinkaan ole ainoa orkesteri, joka on pystynyt hyödyntämään hänen valtavaa kontaktimääräänsä.” Ohjelmistosta Sarasteen mielessä on esimerkiksi Brucknerin, Mahlerin ja Sibeliuksen sinfoniat, ja jossain vaiheessa myös Brahmsia, johon suhde on keski-ikäisenä lujittunut. ”Minulle on käynyt kuten monelle muulle suomalaiselle kapellimestarille: Berglundille, Kamulle ja Segerstamille. Esimerkiksi Fiskarsissa on Sarasteen mukaan ollut parikymmentä kapellimestaria mentoroitavana. ”Olen seurannut kaupunginorkesteria usean vuoden ajan. Virikkeitä kannattaa poimia monesta suunnasta. ”Siihen tähdätään. Sama koskee tietysti myös romanttisen kauden musiikkia.” Ympyrä sulkeutuu 66-vuotiaan Sarasteen komealle uralle mahtuu useita merkittäviä kiinnityksiä. Samassa hengessä koitetaan löytää yksilöllisiä etenemispolkuja. Siellä vallitsee innostunut ilmapiiri, joka on herättänyt myös oman mielenkiintoni. ”Pekan kanssa olemme pohtineet asioita vuosien mittaan, ja olen saanut häneltä paljon uusia ajatuksia
42 R ONDO C LASSIC 11|2022 ULUVA VUOSI ON OLLUT Víkingur Ólafssonille työntäyteinen. Väliin mahtuvat niin tiivis keikkaputki kuin studiosessiot uuden levyn parissa, joka julkaistiin lokakuussa. Islantilaispianisti on luonnehtinut viidettä Deutsche Grammophon -studioalbumiaan, From Afar, ”kirjeeksi ystävälle”, viitaten säveltäjä György Kurtágiin, jonka hän tapasi ensimmäistä kertaa viime vuoden syyskuussa. Pianistin työrupeama käynnistyi tammikuussa Helsingissä Sauli Zinovjevin pianokonserton kantaesityksellä RSO:n ja Klaus Mäkelän kanssa, päättäjäisiä puolestaan vietetään joulunalusviikolla Santtu-Matias Rouvalin ja Berliinin filharmonikoiden seurassa. Ne ovat tuntuvilla myös hänen uudella DG-levyllään. levytyksiä pitää tehdä rakkaudesta musiikkiin! Teksti: JARI KALLIO © ALBERTO VENZAGO k Víkingur Ólafsson Zürichin Tonhalle-orkesterin solistina maaliskuussa 2022.. Kohtaamisen synnyttämä ilo ja keveyden tunne inspiroivat Víkinguria levyttämään valikoiman Kurtágin pianokappaleita Játékok-kokoelmasta (1973–) vuorotellen Bachin, Mozartin, Islantilainen tähtipianisti VÍKINGUR ÓLAFSSON on tullut tunnetuksi pitkälle hiotusta sointiestetiikastaan ja luovista ohjelmakonsepteistaan
Valikoidun kantaohjelmiston ohella Víkingur soittaa aktiivisesti oman aikamme musiikkia esiintyen yhdessä Adèsin ja John Adamsin kaltaisten säveltäjien kanssa. on kerrassaan suurenmoinen teos, jonka kautta sain tutustua Johniin. Ja he suovat minulle vapauden tehdä niin. Soitimme sitä yhdessä viimeisissä pandemiaa edeltäneissä konserteissamme maaliskuussa 2020. Ja minä olen vielä niin hölmö, etten edes pelkää heitä! En tyydy pelkkään palvelijan rooliin, vaan haluan tutkia heidän musiikkiaan. Sehän olisi kuin astuisi kirjastoon. Ei ole olemassa yhtä tiettyä tapaa soittaa sen enempää uutta musiikkia kuin Bachia tai Beethoveniakaan.” Ennen joulun pyhiä Víkingur ja Rouvali esittävät Berliinissä juuri Adamsin Must the Devil Have All the Good Tunes. Víkingurin levytysestetiikka on tarkoin harkittua, kuten pianisti kertoo puhelinkeskustelumme lomassa. ”Albumikonseptin hiominen vie noin nelisen kuukautta, joten se vähäinen vapaa-aika, mitä jää harjoitusten ja konserttien väliin, kuluu koko lailla tuossa. Niinpä jokainen From Afar -levylle valikoitu kappale muodostaa tarkoin harkitun osan kokonaisuutta. © AR I M AG G ”Katalogien sijaan jokaisen esittäjän tulee tehdä selväksi itselleen, mitä he todella haluavat soittaa ja miksi.”. Siitä tulee Berliinissä todellinen pamaus!” . ” KURTÁGIN PIANOKAPPALEEN mukaan nimetty From Afar sisältää kaksi levyä, joilla kuullaan sama ohjelmisto soitettuna kahdella eri instrumentilla; ensin perinteisellä konsertti-Steinwaylla, sitten pystypianolla. Se on uskomaton yhdistelmä kaikkea mahdollista minimalismista bebopiin ja siinä niin svengiä kuin huikeaa virtuositeettiakin. Katalogien sijaan jokaisen esittäjän tulee tehdä selväksi itselleen, mitä he todella haluavat soittaa ja miksi.” STUDIOTYÖSKENTELYN RINNAKKAISESSA todellisuudessa pyörii nopeatempoinen konserttielämä. ”Berliinin filharmonikot kysyivät minulta alun perin Griegin konserttoa, mutta ehdotin heille ennemmin Adamsia ja he suostuivat! Must the Devil Have All the Good Tunes. 43 R ONDO C LASSIC 11|2022 Schumannin, Brahmsin, Bartókin, Sigvaldi Kádalonsin, Snorri Sigfús Birgissonin ja Thomas Adèsin sävellysten kanssa. ”Vierastan katalogialbumeiden tekemistä. ”Yhteistyö Tom Adèsin ja Johnin tasoisten muusikoiden kanssa on kuin pääsisi tekemään musiikkia Ravelin tai Bartókin rinnalla. (2018) -konserttoa, jota pianisti on soittanut myös säveltäjän ja Esa-Pekka Salosen johdolla. En esimerkiksi soittaisi sonaattia opus 22, koska se kuulostaa kovin akateemiselta omissa korvissani. Itse en voisi tehdä näin. Hän saattoi soittaa niistä korkeintaan neljä, minkä ansiosta etydit säilyttivät oman identiteettinsä pelkistymättä sormiharjoituksiksi.” ”Samalla tapaa, jos haluaisin levyttää nimenomaan Bachin kahdeksannen invention, tekisin sen mieluusti ilman sen seitsemää edeltäjää. Teoksethan kantavat esittäjiensä yli. ” ”Opiskelijoita tulee rohkaista kaanonin kriittiseen tarkasteluun. Kun kappaleen saa irrotettua kontekstistaan, sen ominaispiirteet pääsevät aidosti esiin. En liioin usko, että säveltäjätkään haluaisivat musiikkiaan kuultavan tällä tavoin, sillä kokonaislevytyksissä yksittäisten kappaleiden dna hukkuu massaan. En halua mennä studioon tallentamaan kenenkään koottuja teoksia. ”Kun studioäänitykset oli tehty, en osannut valita, kumman version haluaisin julkaista. Prosessia voisi verrata sävellystyöhön; albumista muodostuu kokonaan oma taideteoksensa.” OHJELMISTOVALINNAT OVAT albumin taiteen kulmakivi. Haluan kutenkin tehdä nämä asiat omalla tavallani, jolloin konsepti pitää saada tarkoin kohdalleen. Sitten tajusin, ettei minun tarvitsekaan valita, vaan voin antaa kuulijoiden vertailla äänitteitä omin korvin.” Keskustellessamme Víkingurin kanssa kunkin albumin teosvalinnoista, esiin nousee tärkeä sana: rakkaus. Ilman sitä säveltäjät muuttuvat patsaiksi, vaikka heidät pitää saada kokea elävinä olentoina. Niinpä se on minulle aivan erityisen tärkeä konsertto.” ”Mestariteoksille tyypilliseen tapaan Johnin teosta on vaikea kategorisoida. ”Levytyksiä pitää tehdä rakkaudesta teoksiin! Siksi laadin edelliselle Mozart & Contemporaries -albumilleni sovitukset ainoastaan kahdesta Cimarosan sonaatista, koska vain nuo nimenomaiset kappaleet puhuttelivat minua.” ”Minusta vaikkapa Beethovenin sonaateista on mielekästä tehdä kokonaislevytyksiä vain siinä tapauksessa, jos joka ainoa kolmestakymmenestä kahdesta sonaatista on esittäjälleen yhtä lailla merkityksellinen. Tiedämme esimerkiksi, ettei Chopin milloinkaan soittanut omissa ohjelmissaan kaikkia etydejään kerralla. Instagram-tilillään pianisti kertoo tutkineensa pystypianon mahdollisuuksia jo muutaman vuoden ajan ja mieltyneensä niiden soinnin kauneuteen
Myös kuningattaren omia toiveita oli kuultu tarkasti. 44 R ONDO C LASSIC 11|2022 R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN a ”Westminsterin kadut, kujat, ojat, talot ja ikkunat oli pakattu täyteen kaikenlaisia ihmisiä, jotka olivat tulleet katsomaan kuningattaren kunnioitusta. Brittiläisessä traditiossa ovat yhdistyneet hallitsijan rooli anglikaanisen kirkon ja asevoimien muodollisena Kuningatar Elisabethin syyskuiset hautajaiset olivat sotilaallisen seremonialliset. Muisto maailmanhistorian laajimmasta imperiumista elää yhä Kansainyhteisössä, jonka symbolinen päämies hän oli. Aikansa muiden renessanssiruhtinaiden tapaan hän torjui katolisia kiirastulinäkyjä maksamalla tuhansista messuista sielunsa pelastukseksi. Samalla tavoin musiikissa ja esillepanossa huomioitiin kuningattaren asema Yhdistyneen kuningaskunnan, Englannin, Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin, sekä pienten merentakaisten alueiden hallitsijana. ”Neitsytkuningatar” haudattiin lopulta Westminster Abbeyn Lady Chapeliin mestauttamansa sisarpuolen Maria I:n viereen hautakirjoituksenaan ”Kumppaneina niin kruunussa kuin haudassa tässä lepäävät sisarukset Elizabeth ja Mary ylösnousemuksen toivossa”. Henrik VIII oli anglikaanisen kirkon perustaja ja sen mukainen hautajaisperinne vakiinnutti muotonsa Yleisessä rukouskirjassa ( Book of Common Prayer ) vuosina 1549–1662. 2022 Elisabet II:n hautajaisissa. Vaimojaan likvidoinut Henrik VIII määräsi testamentissaan 1546, että hänen haudallaan Windsorin linnassa tulee pitää päivittäinen messu ” niin kauan kuin maailma pysyy pystyssä ”. Nyt arkun päällä olivat vallan tunnusmerkit, kruunu, valtikka ja valtakunnanomena, saattoväkeä oli moninkertaisesti ja tunnereaktio oli ennen muuta kiitollinen ja arvostava. Se oli aikanaan yksinkertainen ja liberaali, kuten 1600-luvun lopulla omaksuttu perustuslaillinen monarkia, mutta saattaa nykyisin tuntua monilta piirteiltään muinaismuistolta. Kaikki sujui kellontarkasti, sillä olihan näitä hautajaisia harjoiteltu etukäteen jo useiden vuosien ajan. musiikkia hallitsijan muistolle. Kuninkaallisten kuolema on silti yksilöllinen tapahtuma, jossa mitataan mennyttä ja arvaillaan tulevaa. Kuninkaalliset hautajaismenot ovat aina olleet painokkaasti musiikillinen toimitus, joka kuhisee symboliikkaa ja koskettaa eri tavoin yhteiskunnan perusrakenteita. johtajana, mikä näkyi ja kuului hautajaisissa selvästi. Hautaan on kirjoitettu pelkkä nimi ja vuosiluvut. Kun he näkivät hänen hautapatsaansa arkun päällä, alkoi sellainen yleinen huokailu, valitus ja itku, jollaista ei ollut nähty tai tiedetty miesmuistiin.” © AF P / JE FF J M IT C H EL L KUNINKAALLISET HAUTAJAISET: MORLEY, PURCELL, CROFT, HÄNDEL, ELTON JOHN IKALAISKUVAUS kuningatar Elisabet I:n hautajaissaatosta vuodelta 1603 poikkeaa vain osin siitä, mitä nähtiin syyskuun 19. Elisabet II laskettiin lepoon puolisonsa, Edinburghin herttua prinssi Philipin viereen, koko kansakunnan ja maailman johtajien seuratessa. Kuolemalla oli ennen kuin nytkin yhdistävä vaikutus. Yksi keskeinen tavoite on jatkuvuuden takaaminen ja sen vuoksi korostuvat erilaiset perinteet. Se kertoo, että musiikilla on suuri merkitys konserttisalien ulkopuolella. Kädet ojentuivat dokumentoimaan tapahtumaa älylaitteilla
” Croft tunnisti Purcellin luoneen hengellisissä teoksissaan omaperäisesti englantilaisen tyylin ja halusi vaalia sitä. Esipuheessaan Croft toivoi vaatimattomasti, ettei hänen musiikkinsa ” olisi täysin epähyväksyttävää ” Englannin kirkoissa, joissa ” yleensä vallitsee näissä tapauksissa suuri hämmennys ja sekaannus juhlallisten rituaalien suureksi vahingoksi ja haitaksi ”. Katolisuuteen oli kääntynyt myös hänen pikkuveljensä, ”Mainiossa vallankumouksessa” vuonna 1688 syrjäytetty Jaakko II. Nämä olivat ensimmäiset koko valtakuntaan televisioidut kuninkaalliset hautajaiset. Kuin kukka avautuu ja kuihtuu 1500-luvulta alkaen anglikaanisen hautajaispalveluksen perustana oli seitsemän Funeral Sentenceä , ” hautajaissäettä ” eli raamatullisia tekstejä, jotka voitiin toimituksen yhteydessä laulaa tai lausua. Purcell oli säveltänyt 1680-luvulla kolme Funeral Sentenceä , jotka mittasivat ihmisen maallista matkaa syntymästä ( Man that is born of woman ) kuoleman läsnäoloon elämässä ( In the midst of life we are in death ) ja ikuisen elämän mysteeriin ( Thou knowest, Lord, the secrets our hearts ). Purcellin hienointa sanamaalailua edustaa Man that is born of Woman : ” Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta. Silti monet halusivat vielä olla itse paikalla todistamassa historiallista tapahtumaa.. Croftin hautajaismusiikki on soinut Englannissa lähes kaikissa kuninkaallisissa hautajaisissa, mutta niukan kuolleisuuden vuoksi hänen nimensä tuntui pulpahtavan tuntemattomuudesta Walesin prinsessa Dianan hautajaisissa vuonna 1997. ” (Job 14:1–2) Purcellin perinnettä jatkoi muuten tuntemattomaksi jäänyt hovisäveltäjä William Croft (1678–1727), joka ennätti säveltämään koko hautajaispalveluksen. Purcell joutui säveltämään hautajaisiin uuden version Thou knowest, Lordista , jossa hän tietoisesti seurasi Morleyn liki sata vuotta vanhaa homofonista tyyliä. Croftin Funeral Sentencejä esitettiin Purcellilla vahvistettuna myös kuningatar Elisabet II:n hautajaisissa. Maria II haudattiin maalikuussa 1695. ” Palveluksen muissa osissa olen yrittänyt niin hyvin kuin mahdollista jäljitellä tuota suurta mestaria. Elämän lailla lyhyt on kuoleman varjosta kromatiikallaan muistuttava In midst of life , joka perustuu vanhaan katoliseen In media vita -runoon (” Keskellä elämää me kuolemme ”). Vaikka Purcellin teoksista koostettu hautajaismusiikki Marialle ei vastaa alkuperäistä tapahtumaa, siitä muodostuu yksi taidemusiikin koskettavimpia surumusiikkeja. Morleyn sävellykset olivat sisällissodan melskeissä osin kadonneet. Purcellin soitinyhtyeelle säveltämät Marssi ja Canzona kuuluivat seremoniaan. Puhaltimien ja sordinoitujen rumpujen juhlava surumarssi kuultiin lumituiskussa, kun vainajaa saatettiin mustalla kankaalla katettuja katuja pitkin Westminster Abbeyyn. Hän sävelsi kuningattarelle vielä Elegian kahdelle sopraanolle , mutta jo | Kuningas Yrjö VI:n, Elisabethin isän hautajaiskulkue 15.2.1952 eteni Lontoon läpi yli 50 vuoden aikana vakiintuneen kaavan mukaisesti. Niitä ei nykytiedon valossa kuultu kuningatar Marian hautajaisissa, joissa haluttiin vahvistaa perinnettä Thomas Morleyn teoksilla. Anglikaaninen hautajaisperinne katkesi 1600-luvulla. Maan johtava madrigalisti Thomas Morley (1557/58–1602) sävelsi tekstit ensimmäisten joukossa, ja hänen yksinkertaisen elegantteja teoksiaan käytettiin Elisabet I:n hautajaisissa Kuningatar Elisabet II:n hautajaisissa esitettiin kolme Funeral Sentenceä arkkua kirkkoon kannettaessa: I am the resurrection and life (” Minä olen ylösnousemus ja elämä ”), I know that my Redeemer liveth (” Minä tiedän, että lunastajani elää ”), sekä We brought nothing to this world (” Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois ”, Croft). Vaatimattomuuttaan Croft ei myöskään säveltänyt Thou knowest, Lordia . Toisin kävi, kun kuningatar Maria II viiden hallitsijavuoden jälkeen kuoli 32-vuotiaana isorokkoon vuonna 1694. Pidetyn Maria II:n hautajaisista tuli merkittävä musiikillinen ja valtiollinen tapahtuma, jota todisti perustuslaillisen aseman saanut parlamentin yläja alahuone. R ONDO C LASSIC 11|2022 45 kahdeksan kuukauden kuluttua teoksia esitettiin Purcellin omissa hautajaisissa. Puritaanien jälkeen valtaan palannut Kaarle II kääntyi kuolinvuoteellaan vuonna 1685 katoliseksi. Arkun äärellä kuultiin liturginen runo Thou knowest, Lord, the secrets of our hearts (” Sinä tiedät, Herra, sydämemme salaisuudet ”, Purcell) sekä I heard a voice from heaven (” Kuulin äänen taivaasta ”, Croft). Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu. Hovisäveltäjä Henry Purcell (1659– 1695) osallistui hautajaismusiikkiin, mutta käsitys sen sisällöstä on viime vuosina muuttunut. Heidän hautajaisensa eivät vahvistaneet anglikaanista perinnettä. ” Syy siihen on selvä jokaiselle taiteilijalle ”, toteaa Croft esipuheessaan
Konserttia edeltävänä iltana kuningas Yrjö V kuoli ja konsertti peruttiin. Saul-oratorion (1738) kolmannen näytöksen ” kuolinmarssista ” ( Dead March ) tuli suosittu saattokappale jo USA:n ensimmäisen presidentin George Washingtonin hautajaisissa. ”Zion” tarkoitti englantilaiskuulijoille myös Britanniaa ja feminiinipronominilla ”she” se viittasi suoraan kuningattareen. ” Siionin tiet surevat ” kuuluu Händelin merkittävimpiin ja omaperäisimpiin teoksiin, joka on jäänyt vähälle käytölle. Traditioiden kerrostuminen johtaa myös tapahtuman laajenemiseen ja monimutkaistumiseen. Siitä pitäen kappale on soinut valtiollisissa hautajaisissa, myös syyskuussa 2022. Sävellys (Anthem) kesti kolme neljännestuntia ja musiikki oli erittäin hienoa ja sopi todella hyvin surulliseen tapahtumaan, mutta en voi sanoa samaa esityksestä. Pitkin kantaattia toistuvat eräänlaisena mottona toisen Samuelin kirjan sanat How are the mighty fallen! (” Kuinka ovatkaan sankarit kaatuneet! ”). Parikymmentä vuotta aikaisemmin Händel sävelsi suuren hautajaiskantaatin ( Funeral Anthem ) The ways of Zion do mourn kuningatar Carolinelle, os. Perinteistä on muodostunut kuninkaallisiin hautajaisiin monikerroksinen patina, jossa eri aikakaudet soivat yhtä aikaa. Kuninkaallisten kuolemien yhteydessä on varauduttava myös yllätyksiin. Kuningatar Viktorian hautajaisia 2.2.1901 pidetään nykyaikaisten kuninkaallisten hautajaisten aloituksena Englannissa. Händelin kantaatti jäi 1800-luvulla pois hautajaiskäytöstä laajuutensa vuoksi. 46 R ONDO C LASSIC 11|2022 © RUSSELL & SONS Kuinka ovatkaan sankarit kaatuneet Croftin musiikki soi vuonna 1759 myös Georg Friedrich Händelin (1685–1759) hautajaisissa. Perinteiden patina Händelin musiikki on silti soinut kuninkaallisissa hautajaisissa 1800-luvulta lähtien. Alkukuoro jatkuu Valitusvirsien sanoin ” koko Jerusalem vaikeroi ” ja ” he painavat päänsä maahan ”. Musikaalinen ja sivistynyt Caroline oli säveltäjälle läheisempi ja suositumpi kun maanviljelystä harrastava miehensä. 1900-luvun kuninkaallisten hautajaisten esikuvana voi pitää kuningatar Viktorian hautajaisia vuonna 1901. Chandosin herttua kirjoitti hautajaisista: ” Ne alkoivat varttia vaille 7 & olivat ohi vähän yli kymmenen. Händel oli tutustunut Carolineen jo Hannoverissa tämän avioiduttua vuonna 1705 tulevan Yrjö II:n kanssa. Hautajaiset olivat myös aikansa merkittävin poliittinen tapahtuma, jossa kaikki Euroopan kruunupäät kokoontuivat yhteen, sillä olihan Viktoria lähes kaikille heistä läheistä sukua. Vasemmalla Westminter Abbeyn siunaustilaisuuden ohjelmalehtinen.. Paul Hindemith (1895–1963) vieraili Lontoossa vuonna 1936 Schwanendreher -alttoviulukonserttonsa solistina. Viktorian kerrotaan suunnitelleen omat hautajaisensa tarkasti jo vuonna 1898 ja halunneensa niistä sotilaalliset. ” Händelillä oli viisi päivää aikaa harjoittaa nopeasti syntynyt kantaatti, eikä esitystä varten koottu 80-henkinen kuoro ja satamiehinen orkesteri saanut kaikkea valmiiksi. Myös kuningatar Elisabet II:n hautajaiskulkue oli suurelta osin sotilaallinen sulkeisnäytös marsseineen ja fanfaareineen. Kantaatti muistuttaa kuningattaren ja säveltäjän luterilaisista juurista koraalisävelminä, muina lainauksina ja loppufuugassa. Englannissa sitä soitettiin Napoleonin sotien sankareiden, amiraali Nelsonin ja Wellingtonin herttuan hautajaisissa. Orkesterin sinfonia ja ensimmäinen kuoro The ways of Zion do mourn upottavat kuulijan majesteetilliseen suruun. Teksti on koottu oivaltavasti eri puolilta Raamattua ja apokryfikirjoista. Se karkotti saattoväestä suuren osan siviilivirkamiehiä. BBC:n sinfonikot ei halunnut jättää säveltäjäsolistiaan tyhjän pantiksi, ja kuudessa tunnissa Hindemith sävelsi alttoviululle ja jousiorkesterille Trauermusikin (” Surumusiikki ”), joka kantaesitettiin kahden päivän kuluttua kuninkaan muistoksi. Brandenburg-Ansbach (1683–1737). Kuningatar jätti jälkeensä tarkat ohjeet, joissa tuli vähentää mustien tekstiilien käyttöä ja korostaa sotilaallista arvokkuutta, koska ” olen sotilaan tytär ”. Alkukuoron teeman lainasi Mozart myöhemmin Requiem aeternamiinsa . Viimeksi nähtyyn seremoniaan sisältyi kuviomarssinäytöksiä, joita voisi kuvitella parodioitavan Monty Python -tyyliin. Tyylilleen uskollisesti Händel tavoittaa aiheen seremoniallisen vakavuuden. Se erottuu myös kuningatarta profiloivissa hellissä kohtauksissa, kuten kuoroissa When the ear heard (” Ken sanani kuuli ”) tai She delivered the poor (” Minä pelastin köyhän ”). Yksi Carolinen prinsessoista kiteytti teoksen ansiot nasevasti: ” It’s ye finest cruel touching thing that was ever heard ” (” Se on hienoin julmasti koskettava teos, jota on koskaan kuultu” )
Oma lukunsa on urkurien esittämä musiikki, jota kuullaan kirkossa ennen kuin hautajaissaatto saapuu Westminster Abbeyihin. Edinburghin herttua prinssi Philipin hautajaiset jouduttiin järjestämään vuonna 2021 koronarajoitusten vuoksi pienimuotoisina. Kotimaista nostalgiaa edusti mm. Prinssi Philipin hautajaismusiikissa kiinnitettiin huomiota ortodoksiseen vainajien kontakkiin Saata, oi Kristus, Sinun palvelijasi sielu lepoon , joka viittasi hänen kreikkalaisiin ja ortodoksisiin juuriinsa. Ennen palvelusta kamariorkesteri StMartin-in-the-Fields soitti heräämistä kuvaavan pas de Maailmanlaajuiseksi kollektiiviseksi surujuhlaksi 1997 paisuneiden prinsessa Dianan hautajaisten koskettavimpia hetkiä lienee Elton Johnin esittämä kappale Candle in the Wind. Prinssi Philipin hautajaispalveluksen päätösnumerona kuultiin Bachin preludi ja fuuga c-molli BWV 546 , kuten se oli kuultu aiemmin prinsessa Dianan hautajaisissa ja kuultiin jälleen Windsorin linnassa 2022. Prinssi Philip oli pyytänyt Britteniä säveltämään Windsorin linnan Pyhän Yrjön kappelia varten psalmiin 100 perustuvan Jubilate Deon (1961) sekakuorolle ja uruille, joka kuultiin hänen hautajaisissaan. Alkujaan toiselle supertähdelle, Marilyn Monroelle 1973 tehty kappale nousi uudelleen valtaisaksi hitiksi. Prinsessa Dianan julkisuusprofiili kaikui myös taidevalinnoissa, joihin kuuluivat Libera me Verdin Requiemista , John Tavenerin Song of Athene , sekä perinteikäs irlantilaisballadi Danny Boy . Sotilaallinen tausta kuvastui tässäkin seremoniassa, mutta myös prinssin kiinnostus Benjamin Brittenin musiikkiin. Sieltä löytyi virsiä, sotilasmusiikkia ja 1930–50-lukujen populaarimusiikkia. Bachin musiikki oli jälleen keskeisellä sijalla, ehkä painottamassa elämän ja kuoleman universaalia ulottuvuutta. Musiikissa korostuu surun ohella rauha, ja kaikki kulminoituu päätösosassa lainattuun Bachin koraaliin Vor deinen Thron tret ich hiermit . ” Muistona pitkältä hallituskaudelta kuultiin Elisabet II:n kruunajaisissa esitetty Ralph Vaughan Williamsin kuoroteos O Taste and see (Ps. Hindemith ei tiennyt, että se tunnettiin hyvin myös Englannissa sanoilla All people that on Earth dwell . Laulun naisten yhdistävänä tekijänä nähtiin kahden oman aikakautensa ikonin kuuluisuus, kauneus ja traaginen kuolema vain 36-vuotiaana. Palanen persoonaa 1900-luvun kuninkaalliset hautajaiset ovat seuranneet ja kommentoineet perinnettä, mutta aina niihin on lisätty jotain uutta tai vainajaan henkilökohtaisesti liittyvää. Walesin prinsessan hautajaisissa kuultiin englantilaissäveltäjien ohella Mendelssohnia ja Bachia, sekä Albinonin Adagio ja Pachelbelin Kaanon . Huomiota herättivät useat Bachin teokset, joista Clavier-Übungin suuri preludi ja fuuga Es-duuri BWV 552 päätti tilaisuuden. R ONDO C LASSIC 11|2022 47 Alle kymmenminuuttisessa neliosaisessa sarjassa on viittauksia Schwanendreheriin ja tekeillä olleeseen Mathis der Mahler -oopperaan. Kuningatar oli jopa toivonut sitä esitettävän omissa hautajaisissaan, mutta Canterburyn arkkipiispa esti aikeet. Kuningatar Elisabet II oli etukäteen hyväksynyt esitetyn musiikin ja kantoi hallitsijan velvollisuudet viimeisessä esiintymisessään. Vuonna 1952 Yrjö VI:n hautajaisten loppuun lisättiin hänen tyttärensä toivomuksesta Hubert Parryn (1848–1918) preludi William Croftin virsisävelmään Ye boundless realms of joy . Jokainen yksityiskohta ja sen suhde monarkkiseen perinteeseen oli tarkoin harkittu. Yrjö VI:n jälkeen valtion hautajaiset on pidetty kuninkaallisten lisäksi vain Winston Churchillille vuonna 1965. Westminster Abbeyn tilaisuus päättyi Bachin urkufantasiaan c-molli BWV 562 , säveltäjänsä lajissaan tuikeimpiin teoksiin. ?. Prinsessa Margaretin hautajaiset vuonna 2002 olivat hänen toivomuksestaan rakentuneet Gabriel Faurén Requiemin ympärille. Elisabet II:n hautajaisiin oli valmistauduttu vuosien ajan. Kappale oli syntynyt vuonna 1973 toisin sanoin Marilyn Monroen muistolle, ja naisia yhdistävänä tekijänä nähtiin kauneus, kuuluisuus ja kuolema nuorena. Perinteistä on muodostunut kuninkaallisiin hautajaisiin monikerroksinen patina, jossa eri aikakaudet soivat yhtä aikaa. Samana vuonna menehtyi 101-vuotiaana kuningataräiti, jonka hautajaisia hallitsivat perinteet. Samaa sävelmää ovat käyttäneet niin Oskar Merikanto kuin Sofia Gubaidulina. Hänellä oli yksityisempikin suhde musiikkiin, jota raotti 90-vuotisjuhlien yhteydessä julkaistu lista mielikappaleista. deux’n Tshaikovskin baletista Prinsessa Ruusunen . Hänen majesteetilleen läheisiä olivat musikaalisävelmät Rodgers & Hammerstenin Oklahomasta! ja Irving Berlinin Annie mestariampujasta , sekä Cheek to cheek elokuvasta Top Hat Fred Astairen laulamana. Vallitsevan hovisäveltäjän Judith Weirin psalmiin 42 pohjautuva uusi kuoroteos taisi jäädä toiseksi James MacMillanin Roomalaiskirjeeseen perustuvalle anthemille ” Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta. Vanhaa kiovalaista sävelmää noudattava veisu ilmestyi englanniksi käännettynä anglikaaniseen käyttöön jo kuningatar Viktorian aloitteesta. Näin tilaisuus saatiin päättymään surullisen sijasta toiveikkaaseen musiikkiin, joka kuvasti sodasta selvinneen kansakunnan henkeä. Nykyaika astui esiin vuonna 1997 Walesin prinsessa Dianan hautajaisissa, jotka muistetaan parhaiten Elton Johnin Candle in the Windistä . Vera Lynnin laulama The White Cliffs of Dover , toivontäyteinen isänmaallinen iskelmä sodasta toipuvalle Britannialle. Hovisäveltäjistä ( Masters of the King’s Music ) esiin pääsivät Edward Elgar, australialaissyntyinen Malcolm Williamson ja Peter Maxwell Davies. 34:9)
Bulgarialaisten äänten mysteerin takaa löytyy toinenkin hirmuhallinto. Kommunistijohtaja Georgi Dimitrovin mausoleumista on jäljellä enää nurkkakivet ja kuoppa nurmikossa, jota tuijotellessa sopii hiljentyä kunnioittamaan paitsi kommunismin muistoa, myös työläisten peräänantamattomuutta. Kansalaiset purkivat iloaan vielä työpäivän jälkeenkin laulamalla ja tanssimalla omaa musiikkiaan – kansanmusiikkia – jota alettiin Bulgarialaiset naiset ovat laulaneet itsensä levylistojen kärkeen ja kuulijoiden sydämiin. Kuvaelmissa näkee erilaisia kansantyyppejä, kuten oikeassakin elämässä.. Siksi on välttämättä lähdettävä mysteerin alkulähteille Koprivshtitsaan, joka on eräänlainen soivan kansanperinteen säilyttämiseen suunniteltu ulkoilmamuseo. Onneksi bulgarialaisten äänten mysteeri on niin mittaamattoman suuri, että nämäkin vihatut johtajat mahtuvat siihen mukaan – Dimitrov lähinnä siksi, että aikoinaan (1946) hänessä henkilöityi uusi, kommunistinen Bulgaria. 48 R ONDO C LASSIC 11|2022 ATKA KOHTI KOPRIVSHTITSAA alkaa Sofiasta, jonne on haudattu ehkä Bulgarian vihatuin mies. Suuria sekunteja kansanmusiikin mekassa Teksti ja kuvat: RIITTA PIETILÄ | Bulgaria M Festivaalilla on esillä kansanperinteen koko kirjo. Viitisensataa vuotta kestäneen turkkilaisherruuden aloitti sulttaani Bayezid I, jonka mausoleumia ei sentään ole tarvinnut räjäyttää, sillä sellaista ei ole. Lähin patsas löytyy Turkista. Siellä kaikilla oli määritelmällisesti kivaa. Vuonna 1999 tarvittiin lopulta neljä yritystä ennen kuin se – sekä muisto että mausoleumi – onnistuttiin räjäyttämään taivaan tuuliin. Siinä oli hirmuista ennen muuta sen kesto: vuonna 1396 Bulgariasta tuli ensimmäinen Euroopan maa, joka liitettiin Ottomaanien valtakuntaan, ja kun Bulgaria jälleen itsenäistyi ja muslimien rukouskutsut feidattiin äänimaisemasta, elettiin vuotta 1878
Länsimaisia korvia varten melodioihin ympättiin mukaan sointuja ja välillä kudottiin jopa nelisointumattoa, mutta perinteisen rouhea äänenmuodostus ja laulutapa sävelkoruineen ja kiljahduksineen jäivät ennalleen, samoin kirpeät dissonanssit. Hän oli sveitsiläinen kaivosinsinööri, urkuri ja etnomusikologi Marcel Cellier, joka ajeli vaimonsa kanssa Jugoslaviasta kohti Romaniaa ja sattui avaamaan autoradionsa juuri silloin, kun Koutev johti mysteerikuoroaan. | Suurta sekuntia on joskus jopa pidetty ratkaisuna bulgarialaisten ääntenmysteeriin.. Se on peräisin 1980-luvun lopulta, jolloin bulgarialainen naislaulu löi itsensä läpi lännessä ja moni oppi ensimmäiset ranskan kielen sanansa Grammy-palkitun levyn kannesta, jossa luki Le mystère des voix bulgares. Vastaus kysymykseen lienee alusta asti ollut sama: kiitos kysymästä, kuuluu sitä samaa, mitä aina ennenkin. Kaikki siis (o)saavat laulaa – no ei tod! 1950-luvulta eteenpäin bulgarialainen laulukulttuuri alkoi siinä määrin kukoistaa valtion varjeluksessa, etteivät kaikki kylän mummut mahtuneet ”kansankuoroon” mukaan, joten kulttuuriministeriön asiantuntijat ramppasivat pitkin maata valitsemassa parhaat. Tässäkin jutussa jo kahteen kertaan mainittu ”bulgarialaisten äänten mysteeri” viittaa juuri noihin aikoihin, joskin ilmaisu on anakronistinen. Koutev ei turhia kursaillut vaan iski työhön kiinni, ja pian monituhatvuotinen perinne oli uudessa kuosissa. Bulgarialaisen instrumentaalimusiikin koukuttavat tahtilajit klarinetisti Ivo Papazovin tyyliin villitsivät yleisön tanssimaan. Kaikkein vanhimpien bulgarialaisen laulun kerrostumien läpi kuulsi yhä edelleen bysanttilainen laulu, johon oli sulautunut traakialaisilta ja slaavilaisilta heimoilta omaksuttuja vaikutteita. Jos ja kun sosialismi tarkoittaa tuotantovälineiden yhteisomistusta, voidaan kaikkea kansanlaulua pitää siinä mielessä sosialistisena, että kaikilla ihmisillä, joilla ylipäänsä on pää, on myös kurkku laulamista varten. Kuoroa johti säveltäjä ja kansanmusiikin kerääjä Philip Koutev, joka sai työsuhde-etuna haltuunsa todellisen lauluaarteen: turkkilaisvallan aikaisia sävelasteikkoja, suuret määrät itämaista ornamentiikkaa ja melismoja, joita saattoi tuottaa improvisoimalla vielä lisää. Bulgarialaiset naiset ovat laulaneet itsensä levylistojen kärkeen ja kuulijoiden sydämiin. Kului kuitenkin kymmenen vuotta, ennen kuin ensimmäiset tiedot Koprivshtitsasta ja bulgarialaisten äänten mysteeristä levisivät länteen, ja välissä tarvittiin mysteerimiestä. Tapahtumasta haluttiin eräänlainen virallinen näyteikkuna, jossa kansalaiset voivat käydä aina viiden vuoden välein kurkkaamassa, mitä heidän musiikilleen nyt kuuluu. TÄRKEIN ”MYSTEERILEVYILLÄ” esiintyneistä kuoroista oli vuonna 1952 perustettu Bulgarian valtiontelevision naiskuoro. Tällä tavalla on laulettu aina ja lauletaan vastedeskin, sillä parasta ei voi korjata. KOUTEV ITSE SANOI MYÖHEMMIN, että hänen sovitusja sävellystyylinsä syntyi ja sikisi sosialismista. Tähän saumaan ja nousuhdanteeseen osuu Koprivshtitsan festivaalin perustaminen vuonna 1965. 49 R ONDO C LASSIC 11|2022 1950-luvulle tultaessa yhä enemmän ”jalostaa”, jotta kansallistunne varmasti vahvistuisi oikealla tavalla. Siksi on välttämättä lähdettävä mysteerin alkulähteille Koprivshtitsaan, joka on eräänlainen soivan kansanperinteen säilyttämiseen suunniteltu ulkoilmamuseo. Monet bulgarialaiset naiset rakastavat pakkomielteenomaisesti suurta sekuntia, bordunasäestyksellä tai ilman, jota on joskus jopa pidetty ratkaisuna bulgarialaisten äänten mysteeriin! Kaikki bulgarialainen perinnelaulu ei kuitenkaan ole moniäänistä – paitsi näillä ”mysteerikuoron” läpisävelletyillä levyillä, jotka keikkuvat jossain modernin kuoromusiikin ja kansanmusiikin välimaastossa
Missä festivaali pidetään. Yritin selvittää näitä asioita sähköpostitse jo ennen lähtöä mutta vastausta ei yleensä kuulunut tai sitten tuli joku virallinen tyhjä tervehdys Bulgarian kulttuuriministeriöstä. Parhaat asiat ovat nimittäin ilmaisia, ja Koprivshtitsan festivaali on yksi niistä. Koprivshtitsa on kansanmusiikkiharrastajien pyhiinvaelluskohde, mutta päästäkseen sinne esiintymään pitää ensin läpäistä sarja pienempiä, paikallisempia karsintoja. Vihdoinkin perillä. Tai sitten Bulgarian kulttuuriministeriö on laskenut väärin... Koprivshtitsan varsinainen festivaali kestää vain kaksi päivää, ja puolet yleisöstä vaikuttaa olevan esiintyjiä itsekin. Pitkätukkainen nuorukainen soittaa kadunvarressa gaidaa, säkkipilliä, mutta kun kysyn yhdestä myyntikojusta (ranskaksi) ”konsertista”, saan vastaukseksi, ettei täällä ole musiikkia, vaan markkinat. Ei markkinakrääsää tai turistipalveluita, ainoastaan musiikkia.. 50 R ONDO C LASSIC 11|2022 Tapaus mullisti Cellierin elämän, jonka hän omistikin bulgarialaisten äänten mysteerille (ja vähän muullekin balkanilaiselle musiikille). Kuinka tämä on mahdollista. Matkaoppaassa väitettiin Koprivstitsan ikävästi kaupallistuneen mutta totuus oli toinen. Mutta viis numeroista. Sunnuntain iltapäivätunnelmaa festivaalin jälkeen. Kolmen vuoden kuluttua voi jälleen kaivaa värikkäät festarikuteet uudelleen esiin. Cellier esitteli musiikkilöytöjään radiossa ja tuottamillaan levyillä ja kokosi jo vuonna 1975 tallenteistaan ensimmäisen mysteerikuorolevyn. Bulgarialaisten äänten mysteeri saakin nyt ihan toisenlaisia ulottuvuuksia, ja ratkaisun on pakko löytyä sanasta ”varsinainen”. KOPRIVSHTITSAN KYLÄÄ halkovan joen rantamilla myydään perinteisiä soittimia, kippoja ja pukujakin, mutta missä täällä on musiikki. Puhutaanko siellä bulgariaa vaiko myös venäjää. Se ei ole paljon verrattuna vaikka vuoden 2010 festivaaliin, jolloin esiintyjiä oli kuulemma 18 000 ja yleisöä neljännesmiljoona. Jos karsintakilpailujen esiintyjät ja yleisöt ynnätään yhteen, päästään ehkä noihin lukuihin. Jätin auton poliisin käskystä hyvin kauas kylästä keskelle kuoppaista peltoa, jolloin poliisi totesi (englanniksi), että järjestelyt ovat perseestä (sucks) ja siltä tosiaan vaikuttaa. Kukkulalle menee tunnin välein bussi koulun edestä – ja kas, tuossahan se onkin. Onko jossain infotiski. . Reilun tunnin pyörimisen jälkeen saan selville, että festivaali pidetään kylän viereisellä kukkulalla, jossa on kuusi lavaa. Totta puhuen monet ryhmät ovat tämän takia lakanneet olemasta, ja Dora Hristovan johtama, miljoonia levyjä myynyt mysteerikuorokin joutuu nykyään sinnittelemään omillaan. Bulgarialaisten äänten mysteeri on kuitenkin ikivanha ja jo kestänyt kaikenlaista, joten varmasti se kestää tämänkin. Ihan mitä vaan. Mitä maksaa lippu. Itseäni hämmästytti ulkomaalaisten turistien vähäinen määrä yleisössä, ja tekisi mieli sanoa, että itse aion olla myös ensi kerralla mukana tukemassa festivaalia pääsylippurahoillani, mutta en sano. Lopulta pysäytän tyhjän pikkubussin, jota ajaa hyvin leipiintynyt kuski. Kapuan täpötäyden bussin portaat ylös ja taas alas, sillä kielimuuri raottuu hetkeksi ja bussi ajaakin nyt rautatieasemalle. VÄKEÄ LAVOJEN YMPÄRILLÄ satamäärin, yhteensä ehkä parisen tuhatta. Minulla on nyt tauko! Lykkään kuljettajalle sen ihanmitävaan, pienen setelin, ja hän lähtee välittömästi huristamaan rinnettä ylös. Se tavoitti vain pienet piirit, jotka tosin innostuivat suuresti, joten voidaan puhua kulttisuosiosta. Kaksi elokuista päivää Koprivshtitsassa saivat minut vakuuttumaan siitä, että kaukana Balkanilla on maa, jonka omalaatuinen laulutaide (hauskasti vinksahtaneista tanssirytmeistä puhumattakaan) on yhä voimissaan, vaikkakin kommunismin kaatuminen vei ryhmiltä valtion tuen
Orkesteri on Nézet-Séquinin kaudella säilyttänyt ainutlaatuisen virtuositeettinsa ja soinnillisen loistonsa, josta sai nauttia Dvo?ákin Karnevaali-alkusoitossa ja Szymanowskin viulukonserton satumaisessa kimmellyksessä. Optimistinen uuden elämän voima ja menneen muistelu limittyvät, ja kellon kilinä muistuttaa ajan vääjäämättömyydestä. Soittajatkin hymyilivät, ja väliaplodit tulivat jokaisen osan jälkeen. Se tunnetaan orjien body percussion -tanssina, ja tämä vähemmän iloinen yhteys tulee mieleen sen nykivästä synkopoinnista. Silti myös erot ohjelmistopolitiikassa korostuvat. Muutettuaan 1927 Chicagoon hänestä tuli osa Chicago Black Renaissance -liikettä. Se kuuluu myös Pricen sinfoniassa, vaikka hän tekeekin afrikkalaisista melodioista omiaan. © TO D D R O SE N B ER G PHILADELPHIAN JA CLEVELANDIN orkesterien peräkkäiset konsertit Berliinin Filharmoniassa todistivat, että persoonalliset soinnit elävät yhä. Pricen ura oli kuitenkin yhtä ennakkoluuloja vastaan taistelemista. Ei Clevelandissa unohdeta silti uutta musiikkiakaan, ja viime aikoina se on panostanut mm. Erityisenä silmätikkuna hänellä on ollut USA:n ensimmäinen tummaihoinen naissinfonikko Florence Price, jonka ensimmäisen sinfonian hän levytti ja toi myös Berliinin konsertin päänumeroksi. Wolfgang Rihmin teoksiin. Kaikki on silti ehtaa Rihmiä. On erikoista, miten tärkeä rooli Antonin Dvo?ákilla oli ensimmäisten tummaihoisten sinfonikkojen musiikissa. En odottanut näin hyvää esitystä Mahlerin ensimmäisestä sinfoniasta. Musikfest Berlinin eurooppalaisesta annista esimerkkinä olivat Lontoon sinfoniaorkesterin ja Sir Simon Rattlen huikeaa muuntumiskykyä osoittanut ohjelma, jossa kohtasivat Sibeliuksen seitsemäs sinfonia, Bartókin Ihmeellinen mandariini ja nuoren brittiläisen Daniel Kidanen uusi Sum Poem, viitekehyksenään säveltäjän isän kuolema ja lapsen syntymä. Orkestraalinen loisto ja virtuoosisuus uljaine käyrätorven ja pasuunan osuuksineen ja jousiston hopeisine sointeineen vaikuttivat suoruudellaan, mikä ei silti ollut yhtään pois musiikin modernista monitasoisuudesta. Annos Mahleria ja Charles Ivesia oli sen vieraannutetuissa arjen äänissä. Solisti Lisa Batiashvili vangitsi puhtaalla lyyrisyydellään. Florence Price (1888–1953) mursi raja-aitoja raivatessaan tiensä musiikkiopintoihin Bostonissa. Rotterdamilaiset luottavat nuoriin kapellimestareihin: ylikapellimestarina on 33-vuotias Lahav Shani, ja hänelle seuraa päävierailijana tekee Tarmo Peltokoski, 22. Pijper oli Alankomaiden musiikin voimahahmoja ensimmäisen maailmansodan jälkeen, maksimalisti, joka käytti jättimäisiä kokoonpanoja. Entä miten Igor Levit soitti Busonin mammuttimaisen pianokonserton ja miten erilaisia näkökulmia John Eliot Gardiner ja Philippe Herreweghe tarjosivat period practice -liikkeeseen. Lukekaa nettisivultamme: www.rondo.fi . Yannick Nézet-Séquin on Philadelphian ylikapellimestarina tarttunut diversiteetin kysymyksiin ja tuonut naisten ja värillisten säveltäjien musiikkia ohjelmiin. Tuhlailua. Verwandlung 2:ssa se toi mieleen niin Mahlerin kuin Sibeliuksen. Ääriosissa sinfonian anti on vähän monotonista ja kaavamaisesti orkestroitua, mutta se muhkeus ja energia, mitä Philadelphia Orchestra sinfoniaan toi, iski suoraan suoneen. Clevelandin orkesteri soittaa kultivoidummin ja ”eurooppalaisemmin”, ja klassinen linja näkyy myös ohjelmistossa. Otteissa oli orkesterimaailmaa uudistavaa henkeä. Orkesterit matkustavat taas – hurraa! 51 R ONDO C LASSIC 11|2022 Yannick Nézet-Séquin uudistaa Philadelphia Orchestraa soinnin patinaa kunnioittaen. Ehkä, mutta kenties karsiminen voisi latistaa säveltäjän visiota orkesterista kihisevänä suurkaupunkina. Verwandlung 3:ssa sukulaisuus tuli esiin heti alun tyrskyissä: eleet ovat kuin Richard Straussin Don Juania etäännytettyinä. Teksti: HARRI KUUSISAARI | Berliini. Itävaltalainen Franz Welser-Möst on ollut clevelandilaisten johdossa jo 20 vuotta, mikä tekee siitä pisimmän suhteen USA:ssa.Hänen sivistynyt ja show’ta karttava tyylinsä sopii hyvin orkesterin identiteettiin. Kymmenen vierailevaa sinfoniaorkesteria kaupungin omien lisäksi ja joukko parhaita periodiorkestereita ja uuden musiikin kokoonpanoja – ovet maailmalle olivat taas auki. Toinen väliosa perustuu afroamerikkalaiseen Juha-tanssiin. Hän voitti esikoissinfoniallaan sävellyskilpailun ja sai herätettyä Chicago Symphony Orchestran ylikapellimestarin Frederik Stockin huomion. Hänen kahdesta Verwandlung-teoksestaan kuuluu yhteys traditioon, temaattisiin muodonmuutoksiin. Urbaania henkeä oli sen mekaanisissa rytmeissä ja levottomassa sykkeessä, jossa jaksot alkavat ja päättyvät koko ajan, ja pateettiset ja majesteettiset julistukset saavat rinnalleen intiimejä yöserenadeja. Teosta leimaavat modaalinen harmoniikka ja mustien hengellisestä musiikista periytyvä koraalisatsi. Niiden epäkäytännöllisyys onkin ollut esteenä hänen teostensa leviämiselle – nyt kuullussa sinfoniassa on kuusi mandoliinia, neljä harppua, kolme flyygeliä ja iso lyömäsoitinpatteristo sadan muun soittimen lisäksi. Rotterdamin filharmonikot puolestaan toi esiin kiinnostavan harvinaisuuden, Willem Pijperin toisen sinfonian (1921). Shani johtaa ilman puikkoa, ja hänen ja orkesterin välinen kommunikaatio ei ole pelkkää käskyjen antamista ja organisointia vaan partituurin yhdessä elämistä silmästä silmään. Korona-aika ehti tuomita kansainväliset orkesterivierailut melkein tuhoon, mutta syksyn festivaaleista ainakin Musikfest Berlin päätti toisin. Berliinin konsertin päänumero, Schubertin ”Suuri” C-duurisinfonia oli ylittämätön eleganssissaan ja laulavuudessaan. Tämä otti teoksen kantaesitettäväkseen 1933. Erityisesti toinen osa – Largo maestoso – on vaikuttava, kun koraali kulkee soitinryhmältä toiselle, pasuunan juhlavasti juurruttamana
Edustettuina ovat mm. Alba records 30-vuotta! TRITONUS TURKU Turun konserttitalo Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku Avoinna ti–pe 12-17 turku@tritonus.fi TRITONUS TAMPERE Tampere-talo Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere Avoinna ti–pe 12-17 tampere@tritonus.fi JUKKA HARJU French horn CELLO SUITES 1-3 Tritonus rondo 10_2022 ver 5.indd 1 Tritonus rondo 10_2022 ver 5.indd 1 14.10.2022 8.47 14.10.2022 8.47. Rockadillo, ECM, Texicalli, Naxos, Bis, Hyperion, Blue Note, Arthouse, Ondine, ACT, Fuga, LAWO, Alpha, Danacord, Playground, Alba ja monet muut levymerkit. LEVYKAUPPA – RECORD SHOP UUSI LEVYMYYMÄLÄ TURUSSA JA TAMPEREELLA Tritonuksen laajasta valikoimasta löydät musiikkia klassisesta jazzin kautta kevyeen musiikkiin
Ei järin omaperäistä. Teoksen tavoitteena on olla kulttuurien uudenlainen fuusio, mutta se ei toteudu. Se sopii myös Venäjän hyökkäyssodan tunnelmiin. Sodan julmuuksilla ei mässäillä – riittää, että miehet putoavat näyttämön takaosan penkereeltä. Risto-Matti Marin oli konserton loistava solisti, joka tavoitti vauhdin lisäksi myös juhlavan kellojen kuminan. Lavalle tulee myös harmonikansoittaja Viivi Maria Saarenkylä, jonka rooli jää epämääräiseksi. Sen keskeinen elementti on sotilaan juoksuhaudoissa laulama laulu, joka lopussa soi etäännytettynä kuin vanhasta radiosta, rajan ja muistojen takaa, ja naisen laulu limittyy siihen nyt-hetkessä. . Suomalaisuutta edustamaan Bo on valinnut saamelaisen joiun, jota lavalla esittää Vildá ( Hildà Länsman) maagisella tyylillään. Oli sääli, että Fei Bon piti olla suomalaisille vieraskorea, eikä hän voinut pitäytyä kiinalaisessa tematiikassa. Esitys osoitti, että meillä on iskukykyinen balettiryhmä, kunhan se saa taitojaan vastaavaa tanssittavaa. Nyt musiikki on lähinnä sekavaa. Se on kuin energiabuustin saanutta Balanchinea, eikä ihme, sillä Peck on tämän perinnettä vaalivan New York City Ballet’n kasvatti ja koreografi. Se on saanut muotonsa ja visuaaliset virikkeensä Shepard Faireyn mandala-graffiteista, joita Peck löysi Miamin Wynwood Wallsin alueelta. Sodan tematiikka paljastaa heti kättelyssä ristiriitaisuutensa: jonkun elämä on uhrattava, että joku toinen saisi elää. Se kuvaa koskettavasti sotaan lähteviä miehiä ja ammustehtaissa työskenteleviä naisia sellaisella liikkeen ja musiikin kielellä, joka nostaa ihmisyyden kuvauksen yleispäteväksi. Musiikkivalinta on osunut nappiin, sillä Bohuslav Martin?n virtuoosinen pianokonsertto antaa rytmit ja aksentit tiuhaan vaihtuvilla askelkuvioilla, hypyillä ja ensembleillä operoivalle tanssille. Pakollinen hymy kovaa työtä tekevien tanssijoiden kasvoilla muistuttaa myös siitä maailmasta. Miehet tuntuvat olevan paikoin kuin pakkotyöleirillä modernin maailman puristuksessa. Lopussa yin ja yan sulautuvat. Teos loppuu ikään kuin kesken, mutta silti juuri oikeaan aikaan. Voi tietenkin kysyä, voiko voimallista joikua edes omia suomalaisuuden edustajaksi tai osaksi tyylillistä sillisalaattia. HARRI KUUSISAARI Akram Khanin Dust vie sotatunnelmiin koskettavalla ja yleispätevällä tavalla.. Orkesteria johti Per Kristian Skalstad. Bangladeshilaistaustaisen Khanin kokemusta ovat muokanneet bengalilainen katutanssi katakh ja länsimainen nykytanssi, mutta tämä perspektiivi on tehnyt hänen balettiryhmilleen luomistaan teoksista raikkaita ja omaperäisiä. Kantaesityksenä illassa nähtiin kiinalaisen Fei Bon teos Earthborn, jossa hän pyrkii etsimään kulttuurisia eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia kiinalaisen ja suomalaisen kulttuurin välillä. Kansallisbaletin tanssijat tavoittivat teoksen tunnelman. Teos asettaa vastakkain lihaa ja verta olevat ja maasta ponnistavat alkuperäiskulttuurit ja nykyajan teollisen maailman, jonka koreografi kokee jättimäiseksi koneeksi. Illan aluksi nähtiin todellinen virtuoosinumero, Justin Peckin Heatscape. 53 R ONDO C LASSIC 11|2022 uosia etukäteen toimiva taidelaitosten ohjelmasuunnittelu voi olla ajankohtaista myös vahingossa, kuten kävi Kansallisbaletin uudessa Tripla-illassa nähdylle Akram Khanin koreografialle Dust. Samaan aikaan miesja naistanssijan duetto on täynnä niin vääjäämättömän eron tuskaa kuin toisilleen kuulumisen iloa. Pala jää kurkkuun. Oleellinen osa teoksessa on Jocelyn Pookin musiikilla. Teos on tehty ensimmäisen maailmansodan muistolle, ja se on vuokrattu Englannin Kansallisbaletista. Naisten elegantit asetelmat ja taipuisat käsiliikkeet luovat kuvaa jostain turmeltumattomasta, ja neoklassista tanssia sävyttävät kiinalaiset vivahteet. Koreografia on atleettista ja vauhdikasta. Asetehtaan naisten liikkeet tuovat yhtä aikaa mieleen tanssiteatterillisen realismin ja katakh-tanssin polkemisineen ja pyörähdyksineen. Koreografisesti Earthborn tarjoaa parhaimmillaan kauniita ryhmäkohtauksia. Heti Dustin alkukuva on vangitseva: tanssijat muodostavat lainehtivan rivistön kädet toisiinsa köysimäisesti solmittuina. Toista maailmaa edustaa kiinalaisen nykysäveltäjän Alan Quinin musiikki, jossa on vähän kaikkea: kiinalaisen perinnemusiikin kai© SA K AR I VI IK A / SU O M EN K AN SA LL IS B AL ET TI arviot ESITYKSET KIRJAT CD DVD M A R R A S K U U N | v sotabaletti on vahingossa ajankohtainen kuja, elektroniikkaa, romanttisia sellosooloja ja raskaspoljentoista ritualistista kumua kuin teknossa ikään. Sääliksi kävi orkesteria, jolla ei juurikaan ollut kunnollista soitettavaa Jussi Vähälän hienoja sellosooloja lukuun ottamatta
54 R ONDO C LASSIC 11|2022 ESITYKSET embalisti Marianne Henriksson ja koreografi Anna Mustonen tekivät 2018 hienon Maria-vesperin, jossa muusikot, laulajat ja tanssijat löysivät yhteisen ilmaisun Monteverdin musiikin tahdissa. Piia Rinteen pukusuunnittelu oli yhdistelmä campia, teatraalisuutta ja arkisuutta. Lagrime mie oli esieroottinen musiikki johdatti tanssiteosta c tyksen dramaattinen käännekohta vieden kerronnan kaarroksen kohti kuolemaa, ja barokkilaulun keinot suvereenisti hallitseva Tuuli Lindeberg sai loistaa. Laulajien näyttämöllinen toiminta oli parhaimmillaan silloin, kun käsketyn oloiset kurkotukset unohdettiin ja sukellettiin musiikin tunnetiloihin. Juho Punkeri ja Jussi Merikanto lauloivat lattian tasolla, kiemurrellen erotiikan kaipuussaan. Niin hyvin kuin Erkko-sali akustisesti toimikin, tuli mieleen, että Pannuhalli olisi sopinut paremmin myös tämän tuotannon tyyssijaksi, kun se ei juurikaan näyttämötekniikkaa tarvinnut. Mustonen ja Henriksson esittelevät projektinsa sivustolla Liquid Listening -nimisen harjoitelman, jossa kuulija voi aistia, miltä musiikki kehossa tuntuu. Samalla löytyi vihdoin jonkinlainen yhteys tanssiin, kun tanssija Eleni Pidrides yhtyi duettoon voimallisilla, kouristuksenomaisilla eleillä. Eroottisia virityksiä riittää, mutta sukupuolikysymyksiä on käsitelty usein piilomerkityksin – aina ei voi sanoa, onko laulujen rakkauden kohde mies vai nainen. Soittajat ottivat kautta illan improvisatorisesta vapaudesta mahdollisuudet irti. Merulan Sentie´rete una canzonassa sama kansanomainen rallatus siirtyi laulajalta toiselle heidän vaeltaessaan näyttämöllä ja siirrellessään soittimistoa oikealta laidalta vasemmalle. Ideana on etsiä kaipuun katkeransuloisia tiloja – hieman savolaiseen ”naatitaan ennen kuin laakastaan” -tyyliin, paitsi että eroottisten halujen purkautumista ei koskaan tule. Varhaisbarokin musiikissa dissonanssia ja muita harmonisia jännitteitä käytetään täyttymättömän rakkauden ilmaisuna. Pohjana ovat tällä kertaa ajan kuuluisimman naissäveltäjän Barbara Strozzin ja mieskollegoiden madrigaalit ja soitinteokset. Hän on sensitiivisyyden mestari, mitä tulee harmonisiin värityksiin ja tunteiden alleviivauksiin. Taustalla on varhaisbarokin ajatus, että ilman värähtelystä koostuva ääni kykenee vaikuttamaan kehoon muokaten sen eri nesteiden tasapainoa. Tanssi sen sijaan jäi niin luonnosmaiseksi, että esitys muistutti enemmänkin affektielein ohjattua konserttia kuin tanssiteosta. Muiden muusikoiden ja laulajien tultua mukaan alkaa kiehtova matka 1600-luvun alun maailmaan, mutta koreografinen sanasto säilyy kautta illan yhtä vähäeleisenä. Sen korkea veisu on tietenkin Wagnerin ooppera Tristan ja Isolde, jossa ydinsointuun sisältyvä ylinousevan kvartin jännite purkautuu vasta neljän tunnin kuluttua lopussa, kuolemassa. Strozzin ja Marinin lisäksi mukana oli mm. Lokakuisessa Eros-tuotannossaan Tanssin talossa he jatkoivat samaa varhaisbarokin aistillisten kurkotusten tematiikkaa. Samalla koko illan arkisina paistaneet perusvalot (suunnittelu Heikki Paasonen) alkoivat elää. Tarquinio Merulan ja Giovanni Felice Sancesin musiikkia, mutta Strozzi oli silti ohjelman keskiössä. Tunnustelevaa mentaalisen harjoitelman tuntua oli Eros-teoksen alussa, jossa pari soittajaa soittaa Biagio Marinin teoksesta pelkkiä pitkiä ääniä, ja tanssija tekee hitaasti kurkottavia eleitä. malla voi päästä käsiksi tunteiden psykofyysiseen olemukseen. Musiikki tihkuu intohimoja, mutta tanssi jää haikailemaan introvertissa maailmassaan. . Madrigaalissa Canto di dela bocca vielä kuvioitiin estottomassa lemmenhuumassa, mutta L’amante modestossa runon rakastaja on jo ajan etäännyttämä ja toivoo ”sen, joka on onnekkaampi kuin minä, nauttivan sinusta”. HARRI KUUSISAARI. Myös sopraanot Tuuli Lindeberg ja Sirkku Rintamäki sekä altto/baritoni Teppo Lampela ottivat kokonaisvaltaisuuden ideasta kiinni silloin, kun siihen oli ainekset. Eroksessa idea toteutuu musiikin tasolla hyvin, ovathan esiintyjinä barokki-ilmaisuun perehtyneet laulajat ja Suomalaisen barokkiorkesterin muusikot. Godere a tacere ja Silentio nocivo ovat hyviä esimerkkejä sublimoitujen tunteiden tyylistä, mutta persoonallisimmillaan Strozzi on sopraanolle kirjoittamissaan sooloteoksissa. Tätä herkästi kosketteleTuuli Lindeberg ja Eleni Pidrides Eros-teoksen vaikuttavassa loppukohtauksessa. Miksi vasta tässä. Mutta ei hätää, sillä saipa musiikki kerrankin tilaa
Narbutait. Loppua lähestyttäessä – ja vielä uuden yhteyden ja rakkauden mahdollisuuden avautuessa Ailin elämässä – kenties tiivistyi myös Kansanradion tärkein tehtävä: mahdollistaa tulla ajatuksineen nähdyksi ja kuulluksi myös ihmisenä. SANTERI KAIPIAINEN Kansanradio-oopperan mykissä nukketeatteriepisodeissa Aili löytää hoitokodistaan uuden tuttavuuden. Juha Kangas, kapellimestari, Jari Valo, viulu Francesco Geminiani – Peteris Vasks – Pehr Henrik Nordgren – Onut. Kansanradio-oopperan tunnelma olikin samaan aikaan sekä traaginen että koominen, burleski että abstrakti, universaali että suomalaiskansallisuuden ytimessä, tuottaen jonkin aivan uuden affektin. Taustalla sopraano Tiina Vahevaara. R ONDO C LASSIC 11|2022 55 ESITYKSET kansanradio-oopperassa koominen ja traaginen sulautuivat n ykymusiikki, nukketeatteri ja kamariooppera kohtaavat – aiheena Kansanradio, tuo Ylen aalloilta jo 43 vuoden ajan lähetetty ikoninen ohjelma. (kantaes.) Wolfgang Amadeus Mozart. Nukketeatteritaiteilija Timo Väntsin ohjaus ja libretto olivat perinteisen kamarioopperajuonen sijaan luonteeltaan abstraktimpia ja fragmentaarisempia, mikä sopi hyvin Kansanradion olemukseen: kansalaiset lähettävät ohjelmaan puhelinsoitoilla, kirjeillä ja sähköpostilla niin mielipiteitään ja valituksiaan, ilon aiheitaan kuin jopa lauluesityksiä tai vitsejä. Kuulostaako yhdistelmä oudolta. Kontekstissaan yhdistelmä toimi todella mainiosti, vaikkakin nopeammat ei-tonaaliset linjat tuottivat laulajille toisinaan ilmaisullista haastetta; Vahevaaran ääni nousi selkeimmäksi ja parhaiten soivaksi. Tätä todellista ”tosikoiden ja veitikoiden” yhteydenottojen kirjoa Väntsi ja säveltäjä Seppo Pohjola lähtivät oopperaansa varten perkaamaan, hakien poljentoon samaa moninaisuutta kuin oikeassa Kansanradion lähetyksessä – ilman juontajaa tosin. Tätä yhtä elämää vasten vuorottelivat sopraano Tiina Vahevaaran, baritoni Sauli Tiilikaisen ja tenori Aki Alamikkotervon lukuisten soittajien puhelut, joita koristivat graafiset videoprojisoinnit, laulajien vaihtuvat vaatteet tuulipukuineen ja jussipaitoineen sekä lankapuhelinluureineen ja 80-luvun Motorolan kaltaisine halkoineen. Tuotantoa esitettiin lokakuussa Alminsalissa. näytöksessä nukettajina Väntsi ja Pia Kalenius), vailla vuorosanoja, kuin mykkäelokuvassa ja taideanimaatiossa yhtä aikaa. Vaikka puhelujen pintataso oli helposti koominen – totuus on tarua huvittavampaa – ja hyväosaisena koulutettuna millenniaalina on helppo hymähdellä monille soittajien esittämille ongelmanratkaisuille, ovat itse ongelmat todellisia: ilmastonmuutos, syntyvyys, melusaaste, eläkeiän nosto, koulukiusaaminen, vammaisena eläminen, työvoimapula, elintason lasku. © SAKARI RÖYSKÖ Liput: Kirjoittanut / Koonnut Anni Saari KeskiPohjanmaan Kamariorkesteri Paluu juurille KPKO 50 V. . Useimmiten melko suoraan lauluiksi laitetuista sanailuista tuli alussa hieman Kalevauva.fi -kaltainen tunnelma, mutta hiljalleen oopperan henkeen pääsi sisälle, ennen kaikkea rinnakkaisen tarinan kautta, jossa seniorikotiin juuri muuttaneen Aili-vanhuksen tunnelmia sekä eletyn elämän iloja ja suruja tuotiin vangitsevasti esiin nukketeatterin keinoin (30.8. Aku Sorensenin johtaman kuusihenkisen kamariyhtyeen säestyksellä valssija humpparytmit, italialaisen laulelman viitteet ja beat-iskelmä kohtasivat niin sotaa edeltävän atonaalisuuden ja ekspressionismin kuin Kurt Weill -henkisen kabareetunnelman. Sitä se onkin, mutta samaan aikaan jollain kumman konstilla Teatro Productionsin tuottama Kansanradio-ooppera onnistuu mahdottoman tuntuisessa tavoitteessaan
Coro 16194 (2 cd). Parodiatekniikan vuoksi messuihin suhtauduttiin aikoinaan väheksyvästi. Häämarssin groteskit glissandot eivät kerro hyvää tämän liiton kestävyydestä, ja neljännen osan valssi helisee ohuella, korkealla instrumentaatiolla kuin hauraassa unimaailmassa. klo 18 Promenadisali JÓZSEF HÁRS kapellimestari EPPU NUOTIO kertoja CYGNAEUKSEN MUSIIKKILUOKKIEN SYNKOOPPI-KUORO PORI.FI/SINFONIETTA RAKASTU MUSIIKKIIN koko perheen joulukonsertti joululauluja maailmalta tonttu matkalaukussa Ke 2.11. Monet muut tuovat levytyksiinsä nimekkäitä laulusolisteja, mutta Christophersin pelkistetyssä tulkinnassa kaikki tulevat kahdeksanhenkisen kuoron riveistä. . Christophers tulkitsee teokset tavallistakin ”luterilaisem56 R ONDO C LASSIC 11|2022 CD © MATHIAS BENGUIGUI heijastuksia kierosta peilistä KUUKAUDEN CD Thomas Adés: Hotel Suite oopperasta Powder her face, Lieux retrouvés, Märchentänze, Dawn. Lieux retrouvés -sarja osoittautuu orkesteriversiossaan sellokonsertoksi, jossa Tomas Nuñezin herkkäsävyinen ja elastinen soolo johdattaa matkaa erilaisiin paikkoihin. klo 19 Promenadisali OLARI ELTS kapellimestari TRIIN RUUBEL viulu Lindberg Tüür Silvestrov Mozart giuseppe verdi requiem JONAS RANNILA kapellimestari HELSINGIN FILHARMONINEN KUORO MIESKUORO MANIFESTUM Huom! Helsingin konsertin liput poikkeuksellisesti Lippu.fi To 15.12. Sitten vaihdetaan onnahtelevaan valssiin ja jazzahtaviin jaksoihin, joiden saksofonisoolot ovat petollisen kauniita. Hän vääntelee niitä harmonian ja rytmin keinoin niin, että niistä avautuu omalakinen, vähän vinksahtanut maailmansa. Messujen kanssa on levytetty kaksi kantaattia, BWV:t 102 ja 79, joista Bach ammensi materiaalia messuihinsa. Pelkän Kyrien ja Glorian käsittäviä teoksia on kutsuttu myös luterilaisiksi messuiksi, ja suurin osa niiden musiikista pohjautuu varhaisempiin kantaatteihin. Kuulija saa seurata toinen toistaan tragikoomisempia hahmoja loistohotellin aulassa. Ondine ODE 1411-2 . Kapellimestari Nicholas Collon heittää brittiläisen kohteliaisuutensa nurkkaan ja sytyttää RSO:n heti alussa surrealistisesti vääristyneisiin tangoihin, jotka tönivät ja astuvat varpaille, kiihdyttelevät arvaamattomasti, ulvovat pateettisesti ja luhistuvat kuin humalaisten tansseissa. . Harry Christophers ja puolitettu The Sixteen -kuoro korostavat messujen intiimiyttä. Niittyidyllistä siirrytään suurkaupungin makaaberiin cancaniin, jossa korostuu jälleen synnillinen rappio, ja solisti saa panna taiturillisuutensa peliin. Melodia jää soimaan päässä pikantteine dissonansseineen, ja kirkastumisen efekti on vaikuttava. klo 19 Promenadisali KREETA-MARIA KENTALA viulu Niittykoski Vivaldi angel’s share To 10.11. Messujen kierrätysluonnetta ei siis mitenkään piilotella, vaan osoitetaan, miten musiikilliset ideat saadaan toimimaan erilaisten tekstien kanssa. Orkesteriteoksessa Dawn auringonnousun kuvaus perustuu toistuvalle ja orkestraatioltaan muhenevalle chaconne-aiheelle. Teoksen hienoin osa on kiuruja kuvaava A Skylark for Jane, jossa Kuusisto visertää, livertää ja tekee ilmatemppuja, kunnes orkesterin muusikot kertyvät hänen ympärilleen matkien häntä melkein kakofoniaksi yltyvässä parvikonsertissa. Nyt ne näyttävät, kuinka Bach kehitti jatkuvasti ideoitaan ja yhdisti erilaisia historiallisia tekniikoita. RSO osoittaa taitonsa niin rappiomaailman ilmentäjänä kuin vipeltävässä filigraanityössä. Bachin suuri h-molli-messu on tunnustettu ja paljon levytetty mestariteos, mutta hänen neljä lyhyttä messuaan BWV 233–236 ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Kuivanpuoleinen äänitys valaisee kontrapunktiset yksityiskohdat ja asettaa tarkasti soittavan orkesterin hivenen – ei liikaa – laulajien taakse. HARRI KUUSISAARI Thomas Adésin musiikki on täynnä viitteitä ja visuaalisia mielikuvia. Parodian kohteena ei kuitenkaan ole pelkkä herttuatar vaan kaksinaismoralistinen yhteisö, ja tämä puoli korostuu säveltäjän muokkaamassa Hotel suitessa. The Sixteen, johtajana Harry Christophers. Powder her face nähtiin Helsingin Musica Novassa 1999. Nicholas Collon. VOKAALIMUSIIKKI Bach Johann Sebastian Bach: Messut BWV 233-236, Herr, deine Augen sehen nach dem Glauben!, Gott der Herr ist Sonn’ und Schild. Alun vesimaailma solisee, väreilee ja loiskii hienoin nyanssein, ja kiipeäminen vuorelle osoittautuu kompastelevaksi. klo 19 Rauma-sali To 24.11. Oleellista eivät kuitenkaan ole viitteet sinänsä vaan Adésin monitasoinen tapa käsitellä niitä erilaisin kieropeiliheijastuksin. Uudella levyllä korostuu säveltäjän tapa hyödyntää populaaria materiaalia. Märchentänze perustuu englantilasiin kansansävelmiin, ja Pekka Kuusisto on juuri oikea viulisti tuomaan esiin sen kansanomaisen tarumaailman, virtuositeetin ja musisoimisen ilon. Radion sinfoniaorkesterille on kehittynyt jo hyvä suhde Thomas Adésin kanssa, sillä brittisäveltäjä on käynyt johtamassa orkesteria useaan kertaan, ja viime vuonna RSO järjesti hänen musiikilleen festivaalin. folkbarokki: Niittykoski Vivaldi Ke 23.11. Teokset oli ilmeisesti tarkoitettu liturgiseen käyttöön, ja niiden rakenne oli suunniteltu tarkoin: kuoron laulama kolmitaitteinen Kyrie ja Gloria, jossa kuoro kehystää kolmea sooloaariaa. klo 19 Promenadisali, Pori Pe 4.11. Oopperan taustana on herttuatar Margaret Campbellin suistuminen rappion tielle, ja niin ylhäisön käsittely kuin seksikohtaukset herättivät aikanaan kohua Britanniassa. klo 18 Temppeliaukion kirkko, Helsinki. Radion sinfoniaorkesteri, joht
”Ateenalainen aamulaulu” pianon säestyksellä edustaa aikakauden ihastusta antiikin aiheisiin. Kristallista savuksi Kaija Saariahon maailma PEKKA HAKO Vahvasti kerronnallinen kirja kuljettaa syvälle Kaija Saariahon aistilliseen maailmaan. . Amerikkaa pidetään massakulttuurin kehtona, mutta taidemusiikissa siellä on siinnyt poikkeuksellisen paljon itsepäisiä oman tiensä kulkijoita. Kuoro selättää koloratuuritkin vaikuttavasti, ja orkesterista irtoaa yltäkylläisesti vaskien pauhua ja patarumpujen pauketta. . Gramophone-lehden arvioija toivoi, että Zadok the Priestin ”God Save the King!” olisi kajahtanut lämpimämmin, mutta tasavaltalaiskuulijalle tunnetta on riittävästi. Yö ja päivä -rondelit Théodor de Banvillen teksteihin tarttuvat myös perinteiseen aiheeseen, mutta kirjallinen ilmaisu on tiiviimpää. Kaliforniassa kantaesitetty teos puhaltaa 1960-luvun henkeä, rauhan sanomaa, avautumista Kaukoitään ja Afrikkaan, sekä huoletonta vapautuneisuutta. ANTTI HÄYRYNEN. . Harry Partch (1901–1974) oli yksi heistä, säveltäjä ja teoreetikko, joka pureutui soivan äänen ytimeen, sommitteli mikrosävelasteikkoja ja rakensi soittimia niitä varten. Ranskalaiseen romanttiseen aikaa muodollisuuksiin vaan latasi musiikin täyteen barokkista suloa ja svengiä, jotka tulvivat levyltä tarttuvasti. Tämä on musiikkia, joka Heiner Goebbelsin sanoin onnistuu merkillisellä tavalla yhdistämään Bachin, Beethovenin ja Schubertin Beatlesiin, Beach Boysiin ja Jimi Hendrixiin. . ANTTI HÄYRYNEN Partch Harry Partch: Delusion of the Fury – A Ritual of a Dream and Delusion. Le Concert Spirituel, johtajana Hervé Niquet. Anthem kääntyy suomeksi ”hymniksi”, mutta Zadok the Priestiä lukuun ottamatta kyse on laajemmasta kuoroteoksesta. . L’Obscurité (”Hämäryys”) Victor Hugon runoon ja levylle otsikon antanut Anatole Francen Á la lumière (”Valolle”) ovat ensilevytyksiä. ”Raivon harhakuva” muistuttaa vihan turhuudesta ja käsittelee ainakin osin Partchin omaa tilannetta ymmärtämättömässä ympäristössään. Kolmeosainen Chansons et madrigaux on sävelletty renessanssirunoihin, mutta musiikki edustaa viehkeää belle epoquea. Orkesteri eksoottisine jousi-, kielija lyömäsoittimineen virittää johdannossa (Exordium) iloisesti rämisevän ja nakuttavan saundin, eikä yhteislaulukaan synkistele liikoja. Kokenut henkilökuvien kirjoittaja Pekka Hako on tuntenut pariisilaistuneen Saariahon yli neljäkymmentä vuotta ja nähnyt läheltä aran sävellyksenopiskelijan kasvun arvostetuksi maailmanluokan taiteilijaksi. Händel ei tuhlannut män tarinan taistelussa kaatuneesta soturista, joka palaa vihaisena aaveena. Ensemble Musikfabrik. Kuningas Yrjö I myönsi Händelille testamentissaan 1727 Englannin kansalaisuuden, ja säveltäjä kiitti kirjoittamalla Yrjö II:n kruunajaisiin samana vuonna kolme Kruunajais-anthemia. ANTTI HÄYRYNEN Saint-Saëns Camille Saint-Saëns: Romance du soir, Calme des nuits, Les fleurs et les arbres, Des pas dans l’allée, Saltarelle, Reynaldo Hahn: Chansons et madrigaux, L’Obscurité, À la lumière, Rondels, Aubade athénienne. Wergo WER 6871 2. Runoilijat eivät ole aikansa nimekkäimpiä, ja pariin kappaleeseen Saint-Saëns on laatinut itse tekstin. Tarinoiden rituaalisessa toteutuksessa on humoristiset piirteensä, mutta teoksessa on myös shamanistista itsepintaisuutta ja futuristista mielenlujuutta, jonka Ensemble Musikfabrik tuo hienosti esiin. Voi vain ihmetellä, miksi rohkeasti muotoiltuja lauluja on piiloteltu. Ranskalaismuusikot heittäytyvät naapurimaansa monarkistisiin riitteihin mukaansa tempaavalla innolla ja energialla. Accentuksen lumoavan puhtaaseen ja millilleen tasapainotettuun saundiin uppoutuessa se tuntuu oikealta ratkaisulta. Siitä seuraa toisinaan, että kappaleet kuulostavat sointuharjoitelmilta ranskan kielen äänteille ja sisältö, jossa ilta on rauhaisa ja luonto karkottaa surut, jää sivuseikaksi. Saint-Saënsin lauluissa iltahämärästä, puista ja kukista kerrotaan viilein pastellisävyin ja raffinoiduin harmonioin. Alpha 868. Toisessa näytöksessä etiopialainen tarina kertoo viestinnän vaikeuksista ja yhteenottoihin johtavista väärinkäsityksistä. Alpha 864. Aikamme säveltäjän menestystarina min”, kodikkaasti seurakunnallisina, koruttomina, mutta henkevinä. Hervé Niquet johtaa Alphan levyllä periodikriteereillä suurta orkesteria ja kuoroa, jotka ovat kuitenkin kaukana romantiikan massaesityksistä. Reynaldo Hahnin kuorolaulut liikkuvat laajemmalla säteellä. . Dettingen Te Deum. Hänen pääteoksiinsa kuuluu Delusion of Fury (1969), kuorolle ja soitinyhtyeelle sävelletty rituaalidraama, joka kertoo ensimmäisessä osassa japanilaisen noh-näytel55 CD | kuoromusiikkiin törmää harvoin, ja erinomaisen Accentus-kuoron tuore levy avaa ikkunan lempeän kauneuden maailmaan. . Eloise Bella Kohn, piano, Accentus, johtajana Christophe Grapperon. Händelin neljä anthemia ovat seremoniallisen musiikin suurimpia saavutuksia ja soineet brittiläisissä kruunajaisissa Yrjöjen ajoista. ANTTI HÄYRYNEN Händel Georg Friedrich Händel: Coronation Anthems: Zadok the Priest, Let thy hand be strengthened, The King shall rejoice, My Heart is inditing. Händelin kruunajaisteokset tulevat ensi keväänä ajankohtaisiksi, kun kuningas Charles III varustetaan tunnusomaisella päähineellä. Kruunajaisteosten oheen on levytetty Yrjö II:n voittoa ranskalaisista Dettingenissä juhlistava Te Deum ja yhtä palavasti tulkitsevat Niquet ja Concert Spirituel senkin
Musiikin perusteet I-IV Toivottu ikisuosikki Elävä ja mielenkiintoinen tehtäväkirjasarja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. SSIC V L Hintoihin lisätään toimituskulut. Tilaukset osoitteella https://rondo.fi/shop_kirjat/ tai asiakaspalvelustamme (03) 225 1948. Tilaa nyt tästä joululahjakirjat musisoivan perheen harrastuksen tueksi! Lisää musiikkiaiheisia teoksia ja esimerkiksi cd-levyjä on valittavissa verkkosivuillamme osoitteessa https://rondo.fi/shop_02/. Osa I: 4–7-vuotiaille, osa II: 7–9-vuotiaille, osa III: 9–11-vuotiaille. Soittopolku 22,00 €. Voiko teorian opiskelu tulla hauskemmaksi! Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Musiikin Perusteet 4 39,00 € Oppikirja varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. Musiikki varhaiskasvatuksessa norm. 58 R ONDO C LASSIC 11|2022 Jouluiloa koko vuodeksi. 47,00 € , tarjoushinta opiskelijalle 35,00 €. Toimi pian – joulu on jo ihan nurkan takana! Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Visuaalinen sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata edistymistä lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Musiikkikirjat joulupakettiin Rondosta Musiikin opiskelun tueksi suunnitellut oppikirjamme ovat vuodesta toiseen suosittuja niin oppilaiden, opettajien kuin vanhempienkin keskuudessa
58. Säveltäjälle tyypillinen aaltoileva elegisyys, surullisina valuvat tekstuurit ja hämyisästä taustasta kirkastuvat sointitehot toimivat sielunmessussa erityisen hyvin. Se selviää huippusuositun sävellyskilpailun finaaleissa. Sabine Devieilhen ääni soi finaalissa taivaallisesti. klo 19 TERVETULOA LOPPUSYKSYN UPEISIIN MUSIIKKIELÄMYKSIIN! Lue lisää: kymisinfonietta.fi ORKESTERIMUSIIKKI Mahler Gustav Mahler: sinfonia nro 4. Andres Mustosen vuonna 2011 johtama konserttitaltiointi on pienine rakoiluineenkin kauniisti viipyilevä ja suvereenisti sisällä musiikissa. Joutuisat tempot ja eloisa ote tuovat ensimmäiseen osaan Liisa ihmemaassa -tunnelmaa, kun taas toisen osan sävelaskelta ylemmäs viritetyn pirunviulun ironia ei ole niinkään purevaa kuin leikkisää. Puolituntinen sinfonia (1876) on organisoitu taitavasti, mutta vähän yllätyksettömästi. . Teoksen täydentävät Agnus Dei ja Requiem aeternamin kertaukset. Requiem for Larissa on hyvin henkilökohtainen teos ja lainaa Silvestrovin tuotannosta musiikkia, joka syntyi vuorovaikutuksessa puolison kanssa. Baijerin radion kuoro. klo 19 KOUVOLA KOTKA TO 8.12. Erityisesti pidin pisteliäistä puhaltimista ja solakasti raikuvista vaskista, kun taas jousten sointi on vähän kalvakka. Varhaisessa konserttialkusoitossa (1856) Norman suorittaa pakolliset liikkeet vielä melko kaavamaisesti, mutta jo Surumarssissa kapellimestarikollega August Södermanille (1876) hän yhdistää elegantin orkesterinkäsittelyn haikeisiin tunteisiin. Johannes Gustavssonin johtama Oulun sinfoniaorkesteri tekee säveltäjäharvinaisuudelle palveluksen kauniisti soivilla ja tasapainoisilla tulkinnoillaan. Ensimmäisen sinfonian jälkeen sarjassa ilmestyi neljäs, ja molempiin 1900-luvun alun soittimet sopivat erinomaisesti. klo 19 TALLINNA KOTKA KE 23.11. Sevtshenkon jäähyväiset maailmalle antavat teokselle maallisen sävyn ja Agnus Dein Mozart-pastissi – alun perin pianokappaleesta, jota säveltäjä soitti viimeiseksi vaimolleen – painottaa musiikillisten muistojen merkitystä. François-Xavier Roth on pitänyt periodiliikkeen uutta etsivää henkeä korkealla levittämällä aikalaissoittimien ilosanomaa myös Stravinskyn baletteihin, Ravelin ja Debussyn musiikkiin ja uusimpana projektina Mahlerin sinfonioihin. . YHTEISKONSERTTI: TALLINNAN KAMARIORKESTERI Kapellimestari Olari Elts Pianosolisti Irina Zahharenkova Patarumpusolisti Vladimir Belov SUOMI 105 VUOTTA Kapellimestari Janne Nisonen Viulusolisti Elina Vähälä Minna Leinonen: Kaarne Magnus Lindberg: Viulukonsertto nro 1 Jean Sibelius: Sinfonia nro 3 KOTKA KOUVOLA KE 9.11. Oulun sinfoniaorkesteri, johtajana Johannes Gustavsson. 21, Surumarssi August Södermanin muistolle op. 46, Alkusoitto R ONDO C LASSIC 11|2022 59 Shakespearen Antonius ja Kleopatraan op. Valentin Silvestrovin vaimonsa, musiikintutkija Larissa Bondarenkon, muistolle säveltämä sielunmessu vuodelta 1999 kuuluu hänen pääteoksiinsa. klo 19 PE 25.11. Stenhammar veti rankasti kotiin päin ja piti teosta Brahmsin sinfonioita parempana. Opettajansa Adolf Fredrik Lindbladin tavoin hän sai koulutuksensa Saksassa. Oululaisten viimeistelty ja energinen esitys tekee tuollaisen väitteen ainakin mahdolliseksi. HARRI KUUSISAARI Norman Ludvig Norman: Konserttialkusoitto op. Ondine ODE 1391-2. ANTTI HÄYRYNEN. Neljännen sinfonian sointiasu on kirkas ja klassinen, mutta soittimien värien heterogeenisuus luo silti aivan uudenlaisia perspektiivejä. . klo 19 PE 9.12. 57, Sinfonia nro 3 op. Hitaan osan liukuvat portamentot ovat maukas uusvanha lisä ilmaisukeinojen valikoimaan, mutta jousisointia olisi voinut rikastaa myös muilla keinoilla. CD IV LASTEN JA NUORTEN UUNO KLAMI -SÄVELLYSKILPAILUN FINAALIKONSERTIT Kapellimestari Atso Almila Miltä kuulostaa tulevaisuuden säveltäjänimien musiikki. Normanin orkesterimusiikista ei löydy leimallisesti ruotsalaista kansallisromantiikkaa, mutta valitussa germaanistaustaisessa tyylissään se on taidokasta ja sujuvaa. Sabine Devieilhe (sopraano), Les Siècles, François-Xavier Roth. Alkusoitossa Shakespearen Antoniuksen ja Kleopatran Ruotsin ensi-iltaan (1881) pääosassa ovat roomalaispäällikön sotaisat aiheet ja Egyptin kuningatar vierailee viehkeän aistillisissa aiheissa. BR Klassik 900344. Lopussa muistot valtaavat teoksen kokonaan. Dies irae -sekvenssistä on sävelletty jyhkeä Tuba mirum ja voipunut Lacrimosa. Neljäs osa on Ukrainan kansallisrunoilija Taras Sevtshenkon Uni Silvestrovin Hiljaisista lauluista. Kaikki tempot ovat hitaita, ja dynamiikka on enimmäkseen hiljaista, josta vyöryvät crescendot toisinaan yllättävät. Ludvig Normania 1831–1985 voi pitää ruotsalaisten sinfonisena linkkinä Berwaldin ja Stenhammarin välillä. Kun yltäkylläisen sointikylvyn sijaan tarjolla on artikulaation terävyyttä ja tekstuurin läpikuultavuutta, Mahlerin naiivi satumaailma löytää luonnollisen uomansa. klo 19 TO 10.11. ANTTI HÄYRYNEN | Silvestrov Valentin Silvestrov: Requiem for Larissa. Münchenin radio-orkesteri, johtajana Andres Mustonen. Sarjan jatkoa voi odottaa mielenkiinnolla. . . Nyt kuultuna teoksesta kasvaa kaunis tunnustus kokonaisen kansakunnan uhreille. Katolisen muistopalveluksen kaavaa siinä on seurattu valikoiden, ja requiemien historiassa se kuuluu intiimeimpiin näytteisiin. Leipzigin konservatoriossa tuotettiin luotettavia ammattimiehiä ja takuuvarmaa perusromanttista tyyliä. Näitä hyveitä edustaa myös Norman teoksissaan, lisättynä kapellimestarin työn jalostamalla orkesterinkäsittelyllä. . Harmonia Mundi HMM905357
Dmitri Uljanov, Nina Minasian ym. ANTTI HÄYRYNEN Skrjabin Aleksandr Skrjabin. Oopperan tsaari Dodon on menettänyt todellisuudentajunsa, kokoaa sotajoukkonsa kuviteltua vihollista vastaan ja tappaa häntä auttaneen astrologin, jonka lahjoittama kultainen kukko nokkii tsaarin kuoliaaksi. . Kosky on jättänyt orientalistisen loiston sikseen, ja ooppera tapahtuu suolla, törröttävä puu keskuksenaan. ”Suuressa” C-duuri-sinfoniassa avausosan Allegro on hyvin ”non troppo” (”ei liikaa”) ja toisen osan Andante varsin ”con moto” (”liikkuvasti”), joten tempokontrasti jää tavallista vähäisemmäksi. . Tässä tulee René Jacobs B’rock-orkesterin ja kahden viimeisen sinfonian kanssa. 1 on piruilua aikansa vanhoille parroille, mutta siinäkin pääosaan nousee nuorekas kekseliäisyys. Jacobs dramatisoi mielellään esittämäänsä musiikkia, ja ”Keskeneräisessä” sinfoniassa se tapahtuu Schubertin omaelämäkerrallisilla tekstifragmenteilla. Tekstejä ei ehkä olisi tarvinnut äänittää sinfonian osien edelle, mutta ne inspiroivat avausosassa komeaa tragediaa, joka ei ihan kompensoi joitakin yhteissoiton puutteita. Tekstit ovat syntyneet samoihin aikoihin kuin sinfonia, ja Jacobs katsoo niiden perustelevan, miksi sinfonia tarvitsi vain kaksi osaa. Tämä on musiikkia, joka sopii Lahden kaupunginorkesterille kuin nenä päähän. Nina Minasian on maaginen Shemeikan tsaaritar. Skrjabinin kahden viimeisen orkesterispektaakkelin välissä kuullaan hänen viides pianosonaattinsa Jevgeni Sudbinin levytyksenä, joka on julkaistu aiemmin. Koko hienosti äänitetyn levyn läpi orkesterin soitto kuulostaa tavallistakin rennommalta, eikä minkään sektion tarvitse puristaa mittaansa enempää. Hänen sotilaansa tanssivat can-cania hevosenpäissä, poikansa roikkuvat päättöminä puussa ja taloudenhoitajansa hilluu kirveen kanssa. Aivan täydessä terässä Koskyn show ei ole, ehkä siksi, että se joutui koronan kynsiin, ja kuorolaiset käyttävät maskeja. Dodon hortoilee harhoissaan alusvaatteet päällään ja ratsastaa vimmatusti koneen raatoa muistuttavalla, surrealistisella sotaratsullaan pääsemättä senttiäkään eteenpäin. Kokoelmalevyissä tuntuu usein jokin osa menestyvän muita paremmin, mutta tässä kaikki kolme teosta muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Ekstaasin runoelma, Pianosonaatti nro 5, Prometheus – Tulen runoelma. Brittenin 18-vuotiaana säveltämässä Sinfoniettassa op. Poulencin Sinfoniettassa huumori ja melankolia soivat täydellisessä sopusoinnussa, ja Prokofjevissa on saavutettu säveltäjän toivoma läpikuultavuus. Naxos Blu-ray. Lopputahtien sovinto tuntuu löytyvän kodikkaan mutkattomasti. Molemmista tulee marssipoljentoisia vaelluksia saundiltaan vaihtuvissa maisemissa, jotka jälkiosissa jännittyvät kuumeisen energisiksi. HARRI KUUSISAARI Poulenc Francis Poulenc: Sinfonietta. Mestariohjaaja Barrie Kosky ei alun perin Aix-en-Provenceen tekemässään ohjauksessa säästele farssin terää. . Erityisen selvästi se kuuluu Francis Poulencin Sinfoniettasta (1947), jonka avomielinen raikkaus, huumori ja vilahtava surumieli polveutuvat ranskalaisen musiikin keveäliikkeisestä perinteestä, esimerkkinä Bizet’n C-duuri-sinfonia. Rimski-Korsakov sävelsi Kultaisen kukkonsa pilakuvaksi Nikolai II:n katastrofaalisesti päättyneestä Japanin-sodasta ja tsaarinvallan rappiosta. . Periodisoittimista huolimatta vaikutelma on jykevämpi, luultavasti äänityksen ja suuremman (8-8-6-5-4) jousiston vuoksi. Singaporen sinfonikkojen tulkinta alkaa lupaavasti, pumpulimaisessa aistillisuudessa leijaillen, mutta kosmisissa crescendoissa tuntuvat puhti ja läpäisykyky loppuvan kesken. BIS 2362. – ja partituurin esitysmerkinnät – très parfumé (”hyvin tuoksuvasti”), présque en délire (”lähes houraillen”), tai avec une volupté de plus en plus éxtatique (”aina vain haltioituneemmalla nautinnolla”) – jotka velvoittavat esittäjät pistämään peliin kaiken ja vähän lisää. 150-vuotisjuhlaansa viettävä Skrjabin kurotti taiteessaan kauas, ja Ekstaasin runoelma orkesterille on siitä venyvimpiä esimerkkejä. ANTTI HÄYRYNEN. Brittenin teos valmistui ensiksi vain jousija puhallinkvintetille, mutta lahtelaiset soittavat laajennetun version vuodelta 1936 arkailematta musiikin kirpeitä sävyjä. . Yhtä epätoivoiselta vaikuttaa erään diktaattorin nykyinen sotaretki. Toinen osa on riuska, sooloissaan elegisen kuulas, mutta samalla räjähdysaltis. Sudbin lataa energiaa pianosooloonsa Prometeuksessa, Tulen runoelmassa, ja sähköistää myös orkesterin esitykseen, jossa hyllyvä aistillisuus kohtaa liekehtivän draaman. Sergei Prokofjev: Sinfonietta. Kolmen raidan taktiikka kolmelle teokselle tuntuu vähän kitsaalta. Dima Slobodenioukin johdolla jokainen teos on tulkittu valppaasti, mutta aina hyväntuulisella herkkyydellä. Tobias Moretti, kertoja, B’rock-orkesteri, johtajana René Jacobs. Prokofjevin Sinfonietta on alun perin 14-vuotiaana sävelletty klassishenkinen teos, eikä säveltäjä voinut käsittää, miksi se on jäänyt hänen ”Klassisen” sinfoniansa varjoon. Schubert Franz Schubert: Sinfoniat h-molli, “Keskeneräinen” ja ”Suuri” C-duuri. Daniele Rustioni. . Pentatone PTC 5186 894. Lyonin oopperan orkesteri tavoittaa Daniele Rustionin johdolla musiikin loiston. Otsikolla Mein Traum ne kertovat Schubertin unesta, joka liittyi äidin kuolemaan ja vieraantumiseen isästä sekä sovinnon etsimiseen. Benjamin Britten: Sinfonietta. ”Sinfonietta” ei ole vain vähän pienempi sinfonia, diminutiivinen versio monumentaaliteoksesta, vaan sävellystyyppi, joka pyrkii usein ilkikurisesti irti sinfoniaperinteen raskassoutuisista piirteistä. ANTTI HÄYRYNEN 60 R ONDO C LASSIC 11|2022 CD DVD DVD Rimski-Korsakov Nikolai Rimski-Korsakov: Kultainen kukko. Lyonin oopperan orkesteri ja kuoro, joht. Musiikkia saattelevat säveltäjän sanat – ”Minä olen hetkessä valaiseva ikuisuus, minä olen varmuus” jne. BIS 2601. Lavaohjaus Barrie Kosky (Lyon, 2021). Jevgeni Sudbin, piano, Singaporen sinfoniaorkesteri, johtajana Lan Shui. . Sinfonia Lahti, johtajana Dima Slobodeniouk. . BIS:n erinomainen monikanavaäänitys takaa, että sekä impressionistiset hitaat taitteet että salamoivat fortissimot realisoituvat täysipainoisesti. Arvioin edellisessä Rondossa Thomas Dausgaardin ja Ruotsalaisen kamariorkesterin Schubertin sinfonioiden kokonaislevytyksen. Sointimaailma on erilainen, mutta niin ovat tulkinnatkin, joissa Jacobs löytää musiikista enemmän draamaa ja Dausgaard enemmän hymyä. Lopussa maailman syleilyyn liittyvät hartaasti vokalisoivat singaporelaiskuorot, ja säveltäjän haaveilema väriklaveerikin esiintyy kansikuvassa. Dmitri Uljanov tekee kuitenkin tsaarina hienon roolityön eikä anna karaktäärin kierouden verottaa laulun tasoa
KANAVAPAIKKA 15 MAINOSTAJA AlfaTV:llä tavoitat viikossa yli miljoona televisionkatsojaa! Pyydä kampanjatarjous: alfatv.fi/mainostajille Maanantaisin klo 19.00.
Kajanus: Suomalainen rapsodia nro 1, Laura Netzel: Pianokonsertto, Schumann: Sinfonia nro 3 ”Reiniläinen”. Tuuli Takala, sopraano. Marraskuu on Keski-Pohjanmaan kamariorkesterille muutenkin yhtä juhlaa, sillä heti syntymäpäivien jälkeen solistiksi saapuu 18.11. Ohjelmisto on orkesterille tuttuakin tutumpaa: barokkia, Mozartia, P. Cantemus-kamarikuoro. Jonathon Heyward, joht. Bach Sinfonia Es-duuri Wq. Ben Goldscheider, käyrätorvi. Anna Thorvaldsdottirin laajamittaisessa tanssiteoksessa AIÕN. Joana Carneiro, joht. JUHLAKONSERTIN JOHTAA itseoikeutetusti nyt kunniakapellimestarin titteliä kantava Juha Kangas, ja solistiksi saapuu orkesterin entinen konserttimestari, nyt RSO:ssa työskentelevä Jari Valo. Julian Rachlin, joht. Risto Joost, joht. Tampereen Filharmoninen Kuoro. 25.11. 11.11. 17.11. Martin Grubinger, lyömäsoittimet. Suvi Väyrynen, sopraano, Jussi Myllys, tenori. Mozart: Viulukonsertto nro 2 ja 3, Berlioz: Fantastinen sinfonia. 17. onnea keski-pohjanmaalle! Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri juhlii 50-vuotista taivaltaan tutuin ja uudenlaisin ohjelmin. Brahms: Requiem. Senja Rummukainen, sello. Chorus Cathedralis Aboensis. Simone Menezes, joht. Olli Mustonen, joht. ja 17.11. Nicholas Collon, joht. Geminianin Concerto Grosso oli myös vuoden 1972 ensikonsertin ohjelmistossa, ja Mozartin Divertimento D on seurannut orkesteria aina 1970-luvun lopulta lähtien. Camila Titinger, sopraano. 24. Laulusol. Hilary Hahn, viulu. RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Ylen kanavilla 9. Chloé Dufresne , joht. Yhteinen ääni oli kuitenkin kehittynyt jo vuodesta 1972 alkaen, joten ammattiorkesterina tarvitsi vain lisätä kierroksia, ja tie maailmanmaineeseen oli auki. Sibelius: Bardi, Matti Rautio: Pianokonsertto, Prokofjev: Sinfonia nro 4 C, Ravel: Bolero. Juha Kankaan johtama opiskelijaorkesteri kehittyi askel askeleelta kohti ammattimaisuutta. Nordgrenia ja uutta balttilaista musiikkia, jota edustaa Onut. ja 18.11. Kamarikokoonpanoja. Siitä alkoi ainutlaatuinen taival suomalaisessa orkesterihistoriassa. suomessa soi 62 R ONDO C LASSIC 11|2022 Koonnut: HARRI KUUSISAARI © KAROLINA ISAKSSON KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI juhlii 12.11., jolloin tulee tasan 50 vuotta Keski-Pohjanmaan musiikkiopiston kamariorkesterin ensikonsertista. ja 25.11. Sellosalissa. Ian Bostridge, tenori. Raitio: Joutsenet, Kortekangas: Songs of Meena (ke), Kokkonen: Sinfonia nro 4, Sibelius: In Memoriam. 24.11. Lindberg: Absence, Rahmaninov: Paganini-rapsodia, Beethoven: Sinfonia nro 7. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI 13. Mustonen: Sinfonia nro 3 ”Taivaanvalot” (orkesteriversion ke), Sibelius: Lemminkäinen. 179, Hummel: Trumpettikonsertto, Brahms: Sinfonia nro 4. Siinä Iceland Dance Companyn tanssijat, muusikot ja kapellimestari Anna-Maria Helsing liikkuvat tilassa luoden kokonaisvaltaisen kokemuksen. Osmo Vänskä, joht. Christina Landshamer, sopraano Boris Prygl, baritoni. Jan Söderblom, joht. Joose Tammelin: Requiem. Musiikkitalon Kuoro. Ligeti: Romanialainen konsertto, Mozart: Käyrätorvikonsertto nro 3 Es, Ligeti: Hampurin konsertto, Mozart: Sinfonia nro 35 D-duuri KV 385 ”Haffner”. Heini Kärkkäinen, piano. Harvinaisesta yhteen hitsautumisesta kertoo se, että toiminta jatkui myös muusikoiden opiskellessa muualla, ja heidän valmistuttuaan joukko ei hajaantunut maailmalle vaan haki ja sai vähitellen Kokkolassa täytettäviä vakipaikkoja. Lindberg: Chorale, Sibelius: Viulukonsertto, Dvo?ák: Sinfonia nro 9 ”Uudesta maailmasta”. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa 2. E. Bogdan Dekhtiaruk, trumpetti. Alberto Hold-Garrido, joht. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa 3.11. Olli Mustonen, joht. Nils Schweckendiek, joht. Petr Popelka, joht. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa 18.11. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa 10.11. Musiikkitalossa Aapo Häkkinen, joht. C. H. aikamme hienoimpiin kontratenoreihin kuuluva Saler Sabadus laulamaan barokin ooppera-aarioita, ja Pietarsaaren RUSK-festivaalilla orkesteri on mukana 25.11. 27.11. Schubert: Alfonso und Estrella. Patrick Grahl, Lydia Teuscher, Krešimir Stražanac, Johannes Weisser, Arttu Kataja. ja 15.11. ja 3.11. 16. Villa-Lobos: Bachianas Brasileiras nro 4 (Prelude), Glass: Aguas da Amazonia, Villa-Lobos: Floresta do Amazonas -sarja. . Daniel Bjarnason, joht. P. Brahms: Schicksalslied, Martin?: Les Fresques de Piero della Francesca, Freeman: Ghost Light (A Choral Symphony, ke). Silvestrov:. Tapiolasalissa. Narbutait?n Otro rio -teoksen kantaesitys. Osa joutui jopa tyytymään välillä puolivirkoihin, vaikka työtä tehtiin täysillä. 25.11. 10.11. 30.11. Tomas Djupsjöbacka, joht. TAPIOLA SINFONIETTA 11.11. Salonen: Helix, Bjarnason: Konsertto lyömäsoittimille ja orkesterille, Schumann: Sinfonia nro 4. Nuorvala: Viisi kappaletta huilulle ja klarinetille, osat 1 ja 4, Vuori: Harmaa pöllö, osa 2, Tiensuu: Asteletsa, Leinonen: Harmaapäätikka. Alexander Melnikov, piano. Jongen: Kaksi kappaletta huilulle, sellolle ja harpulle, Takemitsu: Toward the Sea III, Françaix: Cinque piccoli duetti, Roussel: Serenadi huilulle, jousitriolle ja harpulle. ja 10.11. 20.11. ja viulu. Unelma toteutui lopullisesti vuonna 1989, kun vakinaisia paikkoja oli koossa täydet 20. Martti Rautio, piano. Juho Pohjonen, piano. Mason: The Imagined Forest, Salonen: Sellokonsertto, Shostakovitsh: Sinfonia nro 1
OULU SINFONIA Madetojan salissa 3.11. Michael Collins, joht. META4, joht. Erkki Lasonpalo, joht. 10.11. 1. Jeni Packalén, mezzosopraano, Mika Nisula, tenori, Niklas Spångberg, bassobaritoni. 10.11. Kreeta-Maria Kentala, joht. Taavi Oramo, joht. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Teatteritalossa 2.11. Kristian Sallinen, joht. Thorvaldsdottir: AIÕN (koreografia: Erna Omarsdottir). Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa. Anni Kuusimäki, harppu. Uusinta 4.11. Eugene Tzigane, joht. Silja Aalto, sopraano, Gabriel Suovanen, baritoni. Beethoven: Pianokonsertto nro 4, Jaakko Kuusisto: Sinfonia op. MARRASKUUN KAUSIOHJELMA Silent Music, Zinovjev: Pianokonsertto, Zinovjev: Un Grande Sospiro, Sibelius: Sinfonia nro 7. Johanna Rusanen, sopraano. 17.11. Debussy: Sarabande, Saint-Saëns: Havanaise, Ravel: Tzigane, Beethoven: Sinfonia nro 4. 9.11. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI 3.11. R ONDO C LASSIC 1|2022 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Suomen laulu. Rossini: Alkusoitto oopperasta La Scala di Seta, Tiensuu: Appo, Stravinsky: Dumbarton Oaks. Rusk-festivaali, Pietarsaari. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa 3.11. Seinäjoki-salissa. Fasch: Sarja kahdelle orkesterille B, Martin?: Kaksoiskonsertto kahdelle jousiorkesterille, pianolle ja patarummuille, Strauss: Burleski d-molli pianolle ja orkesterille, Strauss: Neljä sinfonista välisoittoa oopperasta Intermezzo. Mikaelissa. Moszkowski: Espanjalaiset tanssit, Ponce: Kitarakonsertto Concierto del Sur, Dvo?ák: Sinfonia nro 9 ”Uudesta maailmasta”. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Snellman-salissa 12.11. Johannes Gustavsson, joht. Liza Ferschtman, viulu ja joht. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI 10.11. Tuomiokirkossa. Larsson Gothe: The Autumn Diary, Kuusisto: Sellokonsertto, Beethoven: Sinfonia nro 4. 2 ”Angel’s share”, Silvestrov: Der Bote/ Messenger, Mozart: sinfonia nro 40. Siuntion sydän -kampuksella. Mukana Tallinnan kamariorkesteri. Essi Höglund, viulu. Verdi: Requiem. Pärt: Fratres, Mozart: Gran Partita. 17.11. Joseph Moog, piano. 25.11. Jukka Untamala, joht. Malin Broman, joht. Irina Zahharenkova, piano, Vladimir Belov, timpani. Jonas Rannila, joht. Rooleissa mm. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI 19.11. 16.11. Triin Ruubel, viulu. Lohjan kirkossa. Luminos Ensemble. Erkki Lasonpalo, joht. Eero Saunamäki, nokkahuilu. Wassenaer: Concerto armonico nro 2, Händelin, Vivaldin ja Gluckin ooppera-aarioita, Hellendal: Concerto grosso nro 2, Vivaldi: Konsertto jousille ja basso continuolle C, Scarlatti: Concerto grosso nro 8 e. johto. Kajanus: Huutolaistytön kehtolaulu, Händel: Konsertto uruille ja jousille op. Temppeliaukion kirkossa. . Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailun finaalikonsertti. Helsingin Filharmoninen kuoro, Manifestum-kuoro. 10.11. 25.11. Mustonen: Vanha kirkko Petäjävedellä, META4-kvartetin soolo, Farrenc: Sinfonia nro 3. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa 2.11. Olari Elts, joht. 24.11. Gershwin: An American in Paris, Rhapsody in Blue, Variations on ”I Got Rhythm”, Porgy and Bess Symphonic Picture. Debussy: Faunin iltapäivä, Räihälä: Swarm, nonettoversion ke, Ma?atka: Praharphona, Yli-Salomäki: Mitä jää (ke), Ravel: Boléro. Prokofjev: Sinfonia nro. Lise de la Salle, piano. Wantenaar: Nachtmuziek, Beethoven: Viulukonsertto, Farkas: Neljä kappaletta kontrabassolle ja puhallinkvintetille, Schönberg: Verklärte Nacht. Mukana Vaasan kaupunginorkesteri ja Iceland Dance Company. 39, Sibelius: Sinfonia nro 4 a. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Lappeenranta-salissa 2.11. Ismo Eskelinen, kitara. Pilvi Listo-Tervaportti, urut. Säveltäjinä Samuel Ahonen, Niilo Halminen, Siiri Koivula, Vilho Perttilä, Justiina Syrjänen, Sointu Aalto, Alex Halme, Sofia Kiviniemi ja Gabriel Kivivuori. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI 6.11. Konsertti kuullaan myös 16.11. Olari Elts, joht. Lindberg: Absence, Tüür: Viulukonsertto nro. 30.11. 4.–13.11.2022. Helena Juntunen, Nicholas Söderlund, Aki Alamikkotervo, Ville Rusanen, Tommi Korpela. John Storgårds, joht. Osmo Vänskä, joht. Benjamin Levy, joht. Sibelius: Rakastava-sarja, Kelemen: Love song, Rodrigo: Cuatro madrigales amatorios, Wagner: Tristan ja Isolde: Prelude & Liebestod, Beethoven: Sinfonia nro 3 ’Eroica’. 3/6, Vasks: Musica serena, Nordgren: Viulukonsertto nro 3, Narbutait?: Otro rio (ke), Mozart: Divertimento D. Geminiani: Concerto grosso op. ja viulu. Konserttiversio Einojuhani Rautavaaran oopperasta Aleksis Kivi. 63 R ONDO C LASSIC 11|2022 KYMI SINFONIETTA Kotkan konserttitalossa 9.11. Jukka Iisakkila, sähkökitara, piano ja ork. 4,Terhi Dostal: Missa in honorem Beati Hemmingi Episcopi /Autuaan Piispa Hemmingin messu. Anna-Maria Helsing, joht. Massenet: Elegie, Kostiainen: Pie Jesu, Fauré: Requiem. Tuomas Lehto, sello. Paavali Jumppanen, piano. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa 3.11. Atso Almila, joht. Vivaldin ja Viljami Niittykosken sävellyksiä. Pekka Pohjolan teoksia. Jari Valo, viulu. Juha Kangas, joht. Ville Matvejeff, joht. Räihälä: Verve (ke), Rahmaninov: Pianokonsertto nro 1, Sibelius: Sinfonia nro 2. Valer Sabadus, kontratenori. Rumon Gamba, joht. 18.11. Siuntion Lux musicae -festivaali. Kuullaan myös 18.11
Viulunsoiton opinnotkin hän aloitti jo varhain, ja koulutaival taittui musiikkiluokalla. Näitä käytäntöjä tarkastelemalla voidaan vaikuttaa myös tasa-arvoisuuteen.” Suomalaisen yhteiskunnan nykyinen moninaisuus edellyttää Koskelan mukaan perusteellista analyysia siitä, kuinka demokraattisesti ja tasa-arvoisesti koulujen musiikkikasvatus huomioi oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja identiteetit. Musiikki antaa valtavasti voimaa ja välineitä hahmottaa maailmaa, kuvitella ja sanoittaa omaa aikaamme ja suuntaviivoja kohti parempaa tulevaisuutta.” Musiikin tohtoriksi Minja Koskela väitteli viime keväänä. Väitöskirjansa tutkimusmetodina hän käytti haTeksti: SISKOTUULIKKI TOIJONEN vaintoja omista kokemuksistaan ”brutaalin kriittisesti”, intersektionaalisesta näkökulmasta. Hän kartoittaa väitöskirjassaan Demokratiaa popista – Intersektionaalisuus suomalaisen peruskoulun populaarimusiikkikasvatuksessa, millä ja keiden ehdoilla demokratia rakentuu ja toteutuu suomalaisen koulun musiikkikasvatuksessa ja miten musiikkikasvatusta voitaisiin kehittää kohtaamaan paremmin monenlaisista taustoista tulevia oppilaita. Tämä yksinkertaistaa käsityksiä niin nuorista kuin populaarimusiikistakin.” Musiikki on vahvasti osana myös Minja Koskelan poliittisessa toiminnassa. ”Yhteiskunnallinen eriarvoisuus vallitsee osaltaan myös musiikkiluokissa. Koskela on toiminut musiikinopettajana useita vuosia. Soittoläksyt eivät enää teini-iässä oikein maistuneet ja viulu oli jäädä koteloon. Musiikki kiinnostaa häntä sosiaalisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä ja käytännössä, hyvinvoinnin kannalta. USIIKKI ON KULKENUT Minja Koskelan matkassa aina siitä asti, kun hänen vanhempansa veivät kolmevuotiaan pikkutytön Päijät-Hämeen konservatorion musiikkileikkikouluun. ”Taideaineiden osuutta kouluissa tulisi lisätä ja antaa niille riittävät resurssit”, hän vaatii. 64 R ONDO C LASSIC 11|2022 & mestari kisälli musiikki ei saa olla vain hyväosaisten etuoikeus Suomen Musiikkioppilaitosten liitto (SML) on saanut uuden toiminnanjohtajan MINJA KOSKELASTA. ”Muusikkous on ollut ja on minulle kaikki kaikessa. Populaarimusiikin valta-asemaa perustellaan usein sillä, että se on nuorten omaa musiikkia. Kun äiti esitti vaihtoehdoksi tiskiharjan varteen tarttumista, musiikki voitti ja ”teki” Koskelasta musiikin maisterin ja tohtorin, poliitikon, antirasistisen feministin, tietokirjailijan ja tomeran musiikkityöläisen. m. ”Populaarimusiikin käytössä on paljon hyvää, sitä on esimerkiksi helppo soittaa yhdessä, mutta sillä on tällä hetkellä valta-asema koulun musiikinopetuksessa
Hän toivoisikin, että Arkadianmäelle ja muihinkin vallan kabinetteihin hakeutuisi nykyistä enemmän kulttuurin puolustajia ja kulttuurialan koulutuksen saaneita. Alentuva kommentointi kulttuurin tärkeydestä sai väistyä kulttuurin edistämispyrkimysten tieltä keskustelussa kulttuurityöntekijöiden hyvinvoinnista. Vasemmistoliiton ääniharavana hän päihitti monet establisoituneet ehdokkaat huikealla äänimäärällään. Niiden osuus valtion budjetista on edelleen vain 0,8 %, samanaikaisesti kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta, työllisyydestä ja kulutuksesta on 3–5 %. Musiikki vahvistaa hänen mukaansa myös kriittistä ajattelua ja tuo erilaisia näkökulmia suhteessa maailmankuvaan. Musiikkiluokille hakeutuminen voi olla myös hyvin toimeentulevien perheiden koulushoppailua, valkoisten, hyvätuloisten tapa saada lapset ”hyvämaineisiin” kouluihin. Koulushoppailu ei ratkea musiikkiluokkien eikä erityiskoulujen lopettamisella, vaan verkoston laajentamisella ja vaatimalla eriarvoistumiskehityksen katkaisemista. Koskela on syvästi tietoinen taiteen ja kulttuurin elinvoiman ja vapauden turvaavan julkisen rahoituksen vähäisyydestä. Keskustelu on edennyt hyvään suuntaan, sitä pitää nyt vain ylläpitää pitkäjänteisesti ja suunnata kohti tekoja.” 2-vuotias musiikkileikkikoulua innoissaan käyvä tytär sulostuttaa Koskelan ja hänen elokuvaohjaajamiehensä elämää. ”Muusikkous on ollut ja on minulle kaikki kaikessa. ”Sosiaalinen eriarvoisuus koskee myös saavutettavuutta. Pitäisi olla itsestään selvää, että taideaineiden osuutta tulisi lisätä ja antaa myös riittävät resurssit. Viulunsoiton kuuntelukin kiinnostaa pikkuneitiä kuten äitiäkin aikanaan. ”Kulttuuri oli yksi vaaliteemoistani kuntavaaleissa, ja nostan kulttuurin esille myös eduskuntavaalikampanjassani. Vaatimus taideja kulttuuribudjetin osuuden nostamisesta prosenttiin valtion talousarviossa on Koskelasta ensiarvoisen tärkeää. Musiikki antaa valtavasti voimaa ja välineitä hahmottaa maailmaa, kuvitella ja sanoittaa omaa aikaamme ja suuntaviivoja kohti parempaa tulevaisuutta.” ”Musiikin yhteiskunnallisista vaikutuksista pitäisi puhua nykyistä paljon enemmän ja kirkkaammin.”. Taiteen ei kuitenkaan pitäisi olla vain puoluepoliittinen kysymys, sen tulisi koskea kaikkia ihmisiä. ”Olen valtavan innoissani päästessäni tekemään töitä musiikkioppilaitosten parissa ja vaikuttamaan sitä kautta yhteiskunnan tasa-arvoistumiseen. Hänestä on harmillista, että taiteen ja kulttuurin eri ulottuvaisuudet lähes aina sysätään politiikan marginaaliin. Taideaineiden vaikutukset yksilöihin ovat myös yhteiskunnallisia. Ajamme liittona musiikinopetuksen asemaa ja teemme vaikuttamistyötä.” Koskela uskoo, että musiikkioppilaitokset tuovat paljon hyvää yhteiskuntaamme, mutta vaatii paljon työtä ja lisää resursseja, jotta musiikkioppilaitoksien ovet avautuisivat kaikille halukkaille. Tätä arvoa ei tunnisteta myöskään poliittisissa keskusteluissa niin laajalti kuin Koskela toivoisi. Eriarvoistumisen kierre katkaistava Koskelaa huolettaa myös kouluverkoston eriytyminen. . Musiikki ei saa olla vain sosiaalisesti hyväosaisten etuoikeus.” Kulttuurista myös vaaliteema Musiikki on vahvasti mukana myös Koskelan poliittisessa toiminnassa. Vuoden 2022 alusta hän aloitti ”jännittävän ja innostavan” työnsä Suomen musiikkioppilaitosten liiton (SML) toiminnanjohtajana. 65 R ONDO C LASSIC 11|2022 Koskela muistuttaa, että musiikkitunneilla opiskellaan myös kulttuurin lukutaitoa, sitä, kuinka musiikki toimii tässä maailmassa. ”Kulttuurin ja taiteen merkitys nousi voimakkaasti esille. Siksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että musiikin yhteiskunnallisista vaikutuksista puhuttaisiin nykyistä paljon enemmän ja kirkkaammin.” Musiikki ja taide ylipäätään tulisi myös oivaltaa Koskelan mukaan osaksi poliittista toimintakenttää nostettaessa esille pyrkimyksiä talouden tasapainottamiseen tai vaikkapa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Kulttuuriministerin salkun keveys ja taajaan vaihtuvat kulttuuriministerit mietityttävät Koskelaa, hänestä olisi tärkeää, että kulttuuriministerin salkku nähtäisiin painavana. Koskela on ensimmäistä kauttaan Helsingin kaupunginvaltuutettu. Ankeassa korona-ajassa Koskela näkee myös myönteisiä vaikutuksia kulttuurialan löytäessä yhtenäisyyttä. Hän toivoisi päättäjien sitoutumista tähän vaatimukseen yli puoluerajojen. ”Eriarvoistumiskehitys pitäisi ottaa vakavasti sekä koulujen arjessa että politiikassa”, hän vaatii. Hänen mielestään keskustelua pitäisi laajentaa musiikin yksilöitä rikastuttavasta kontekstista musiikkikasvatuksen tarjonnan laajentamiseen. Kasvattamalla kriittisiä ja medialukutaitoisia ihmisiä, vahvistetaan demokratiaa, ja siihen taideaineet tarjoavat erityisen mahdollisuuden. Minja Koskelalla on mittatilaustaustat oman musiikillisen polkunsa myötä nykyiseen tehtäväänsä ja poliittisiin ambitioihin. Saavutettavuudessa, viestinnän kehittämisessä ja yhteistyössä kuntien sosiaalitoimen kanssa on paljon parantamisen varaa
Bach: Sonaatti sooloviululle n:o 1 g-molli (Rachel Barton Pine, barokkiviulu). Dring: Blow, blow thou winter wind (Stanford Olsen, tenori, ja Timothy Hoekman, piano). 05:57 Kaski: Auringon ruusu (Pekka Nuotio, tenori, ja Ralf Gothoni, piano). 23:22 Roman: Drottningholmsmusiken (Häämusiikkia) (Drottningholmin barokkiyhtye/ Nils-Erik Sparf, sekä Björn Gäfvert, cembalo). 01:22 Beethoven: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 3 A-duuri (Pierre Fournier ja Friedrich Gulda). Sibelius: Soluppgång (Auringonnousu) (Tom Krause, baritoni, ja Irwin Gage, piano). 7.05-7.57 Pyhäinpäivän Aamusoitto 9.05-9.55 Muistojen bulevardi pyhäinpäivänä 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta Poppia, folkia ja etnoa musiikkia yli genrerajojen, niin uutta kuunneltavaa etsiville kuin nostalgiannälkäisille. Hammo: Ja kun sataa... 05:56 Weber: Metsästäjien kuoro oopperasta Taika-ampuja (Leipzigin radiokuoro ja Dresdenin valtionork./Silvio Varviso). 05:43 Gallot: Sarja luutulle F-duuri (Leif Karlson). Bach: Partita klaveerille n:o 2 c-molli (Piotr Anderszewski, piano). Kleine Suite (Gregor Piatigorsky, sello, ja Lukas Foss, piano). 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Nagaraja: Stringar jousikvartetille (Meta4-jousikvartetti). 04:52 Vivaldi: Konsertto fagotille, jousille ja continuolle C-duuri RV472 (Sherman Walt ja Zimbler Sinfonietta). 19.02-21.00 Mirage Kaija Saariahon kamarimusiikkia Konsertissa kuullaan läpileikkaus Kaija Saariahon rikkaasta kamarimusiikkituotannosta Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja opettajien esittämänä. 01:50 Klami: Laulu Kuujärvestä (Tommi Hakala, baritoni, ja RSO/Hannu Lintu). Scanderberg (Les Paladins/Jerome Correas). huilulle ja kitaralle (Johanna Kärkkäinen ja Olli Hirvanen). Turriago: Sonaatti tuuballe ja pianolle (Harri Lidsle ja Tuomas Turriago). Stenhammar: Sentimental romans A-duuri (Christian Ihle Hadland, viulu, ja Johan Dalene, piano). 19.02-21.20 Euroradion konsertti-ilta 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-7.00 Yöklassinen W.A. 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Hyvänmielen musiikkia, niin tuttua kuin odottamatontakin, on luvassa, kun toimittajat Riikka ja Ahti seikkailevat sekä nykypäivän että nostalgisen nuoruuden musiikillisilla poluilla. 05:56 C. Schubert: Impromptu n:o 2 Es-duuri (Lars Vogt, piano). 03:32 Sibelius: Sinfonia n:o 1 e-molli (RSO/ Jukka-Pekka Saraste). Järnefelt: Allegro vivace serenadista orkesterille (Sinfonia Lahti/ Jaakko Kuusisto). 00:43 Lourié: Masques (Tentations) (Moritz Ernst, piano). 04:04 Pratsch: Sonaatti pianolle ja sellolle a-molli (Juri Martynov, fortepiano, ja Dmitri Sokolov, sello). 04:28 Bortnjanski: Konsertot kuorolle n:ot 17-23 (Venäjän valtion sinfoniakuoro/Valeri Poljanski). LAUANTAI 5.11. 01:07 Torri: La Vanità del monLisätietoja ohjelmista: www.yle.fi do (Maailman turhuus), oratorio (Barbara Schlick, sopraano, Ingrid Schmithüsen, sopraano, Derek Lee Ragin, kontratenori, ja Michael Schopper, basso, sekä Kölnin Musica Antiqua/Reinhard Goebel). Chopin: Valssi n:o 10 h-molli (Vladimir Ashkenazy, piano). 03:46 Brahms: Sinfonia n:o 4 e-molli (Chicagon SO/Daniel Barenboim). Cage: Four 2 sekakuorolle a cappella (Latvian radion kuoro/ Sigvards Klava). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. 02:18 Vivaldi: Neljä vuodenaikaa (Christina Day Martinson, viulu, ja Bostonin barokkiork./Martin Pearlman). 00:15 Fiorillo: Kvartetto huilulle ja jousille n:o 3 G-duuri (Ensemble A l’antica). Helsingin Musiikkitalon Camerata-salissa 17.10. Islandsmoen: Det lysned i skoven (Njål Sparbo ja jousikvartetti). 04:11 J.S. Mielimaisema tarjoaa suuria tunteita ja fiilistelyä uusien ja vanhempien kappaleiden parissa. 06:24 Schumann: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 d-molli (Eriikka Maalismaa ja Emil Holmström). Massenet: Pensée d’automne (Syksyinen miete) (Cyrille Dubois, tenori, ja Pariisin kamariork./Hervé Niquet). Musiikillinen matka läpi 1600-luvun Italian (Massimo Lonardi, arkkiluuttu, Matteo Mela, barokkikitara, sekä Lorenzo Micheli, teorbi ja barokkikitara). PERJANTAI 4.11. Le Rossignol Éperdu (Hämmentynyt satakieli) (Earl Wild). 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Aki Yli-Salomäen Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 03:18 Chausson: Runoelma Es-duuri viululle ja orkesterille (Jascha Heifetz ja RCA Victor -SO/Izler Solomon). Haydn: Jousikvartetto n:o 82 F-duuri (The Angeles String Quartet). Kreisler): Humoreski n:o 7 Ges-duuri (Augustin Hadelich, viulu, ja Charles Owen, piano). Mozart: Taikahuilu, ooppera (Josef Greindl, basso, Rita Streich, sopraano, Maria Stader, sopraano, Ernst Haefliger, tenori, Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, Lisa Otto, sopraano, Martin Vantin, tenori, Kim Borg, basso, ym. 19.02-21.30 Euroradion konsertti-ilta 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Weckmann: O lux beata trinitas, koraalimuunnelmia (Siegbert Rampe, urut). 01:35 Franck: Koraali n:o 3 a-molli (Fernando Germani, urut). sekä Berliinin radion SO ja kamarikuoro/Ferenc Fricsay). 04:28 Lazzari: Jousikvartetto a-molli (Pariisin jousikvartetti). Norman: Konserttialkusoitto Es-duuri (Oulu Sinfonia/Johannes Gustavsson). 04:27 Respighi: Feste Romane (Rooman juhlia) (Rooman Santa Cecilia -akatemian ork./Antonio Pappano). Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 03:07 Hindemith: Sonaatti alttotorvelle ja pianolle (Jiang Lin, käyrätorvi, ja Benjamin Martin, piano). 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Nardini: Triosonaatti C-duuri (Musica Solare). 00:15 Eri säveltäjiä: La Suave Melodia. Saint-Saëns: Allegretto klarinettisonaatista Es-duuri (Emma Johnson, klarinetti, ja Gordon Back, piano). Ohjelmassa soi pop, maailmanmusiikki, jazz tai vaikka tuttujen biisien uudet sovitukset. 7.10-7.50 Aamusoitto Presti: Serenadi kahdelle kitaralle (Olivier Chassain ja Stein-Erik Olsen). 03:17 Juon: Jousikvartetto D-duuri (Sarastro-kvartetti). Sielunmaisema sellolle ja jousiorkesterille (Rokas Vaitkevicius, sello, ja Liettuan kamariork./Karolis Variakojis). Buxtehude: Preludi ja fuuga g-molli (Rita Honti, urut). J. 02:09 Busoni: Konsertto pianolle, orkesterille ja mieskuorolle C-duuri (Kirill Gerstein, piano, sekä Tanglewoodin musiikkijuhlien kuoro ja Bostonin SO/Sakari Oramo). 01:51 Nardini: Viulukonsertto G-duuri (Giuliano Carmignola ja Venetsian barokkiork./Andrea Marcon). Bodinus: Kvartetto viululle, kahdelle huilulle ja continuolle D-duuri (Ensemble Caprice). 06:57 Scheidt: Galliard Battaglia (Empire Brass/Rolf Smedvig). 05:34 J.S. 13.30-14.30 Klassinen kattaus Park: Sonaatti pianolle C-duuri (Betty Ann Miller). Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. 05:03 German: Osia näytelmämus Henrik VIII (Northern Sinfonia/Richard Hickox). 03:21 Gasparini: Venus ja Adonis, kantaatti (Anna Dennis, sopraano, ja Andrew Radley, kontratenori, sekä Sounds Baroque/ Julian Perkins). 05:13 Reger: Serenadi G-duuri (Serenata of London). 05:31 Kuula (sov.): Kuusi eteläpohjalaista tanssia (Sirkka Kuula, viulu, ja Jerzy Gebert, piano). Bach: Die Kunst der Fuge (Fuugan taito) (Tatjana Nikolajeva, piano). Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. 02:58 Jannequin: Chant des oyseaulx (RKK/Eric-Olof Söderström). Kesämuistoja (Keski-Pohjanmaan kamariork./Juha Kangas). 00:10 Kuula: Meren virsi (Dominante/Seppo Murto). äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 6.05-6.34 Aamusoitto Rebel Francoeur: Alkusoitto oopp. 66 R ONDO C LASSIC 11|2022 TIISTAI 1.11. 13.30-14.30 Klassinen kattaus Vignery: Sonaatti käyrätorvelle ja pianolle (Lin Foulk Baird ja Martha Fischer). 05:35 Szymanowski: Sonaatti viululle ja pianolle d-molli (David Oistrah ja Vladimir Jampolski). KESKIVIIKKO 2.11. 23:42 W.A. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen Wanderers’ Voices, musiikkia ja lauluja keskiajalta (Drew Minter, kontratenori, ja The Newberry Consort). J.C.F. 00:23 Beethoven: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 5 D-duuri (Pierre Fournier ja Friedrich Gulda). Pejacevic: Sonaatti pianolle As-duuri (Natasa Veljkovic). G. 01:08 J.S. TORSTAI 3.11. 02:08 Tshaikovski: Dumka (venäläinen maalaiskohtaus) c-molli (Sergei Tarasov, piano). 05:28 Dussek: Kvintetto pianolle ja jousille f-molli (Olga Pashtshenko, fortepiano, Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, viulu, Riitta-Liisa Ristiluoma, alttoviulu, Jukka Rautasalo, sello, ja Anna Rinta-Rahko, kontrabasso). 03:11 Prokofjev: Sonaatti huilulle ja pianolle D-duuri (Sharon Bezaly ja Ronald Brautigam). 03:35 Salonen: Viulukonsertto (Leila Josefowicz ja RSO/Esa-Pekka Salonen). 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Le Soleil, vainqueur des nuages (Mireille Delunsch, sopraano, ja Les Musiciens du Louvre/Marc Minkowski). 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 04:39 Kapustin: Trio op.86 huilulle, pianolle ja sellolle (Emanuel Ensemble). Haeffner: Utgångsstycke marssi uruille (Jonas Lundblad). 6.05-6.34 Aamusoitto Agrell: Sinfonia D-duuri jousille ja continuolle (Helsingin barokkiork./Aapo Häkkinen). 05:10 Hahn: Kolmas osa Carnet de Voyage (Matkamuistiinpanoja) pianosarj. Kajanus: Huutolaistytön kehtolaulu sarj. Schumann: Gondoliera (Heidelbergin madrigaalikuoro/Gerald Kegelmann). Boccherini: Kvintetto huilulle ja jousikvartetille D-duuri (Auser Musici). Clerambault: Päätösaaria kant. Tule ilahtumaan, heittäytymään ja rentoutumaan timanttisten biisien ja ruosteisten soundien parissa! Ohjelmaa toimittavat Laura Korhonen, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen. 02:38 Raff: Pianotrio n:o 3 a-molli (Trio Opus 8). Renié: Angelus (Suvi-Anna Kärkönen, kantele). Mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. Busoni: Sostenuto ed espressivo sarj. Andrée: Allegro grazioso pastorale teoksesta Sommarminnen (David Bergström ja Mattias Johansson, viulu, Bengt Ersson, alttoviulu, Lars-Erik Persson, sello, ja Mats Larsson, kontrabasso). 05:57 J. Mozart: Klarinettikonsertto A-duuri (Kari Kriikku, basettiklarinetti, ja Tapiola Sinfonietta/John Storgårds). Antheil: Presto viulusonaatista n:o 1 (Patricia Kopatchinskaja, viulu, Joonas Ahonen, piano). Faure: Alkusoitto sarjasta Masques et bergamasques (Orpheus-kamariork.). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 02:37 Beethoven: König Stephan, näytelmämusiikkia (Claus Obalski, Roland Astor, Ernst Oder ja Angela Eberlein, puhe, sekä Key Ensemble ja Turun FO/Leif Segerstam). 04:59 Aho: Pasuunakonsertto (Jörgen van Rijen ja Antwerpenin SO/Martyn Brabbins). 04:00 Busoni: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 e-molli (Gidon Kremer ja Valeri Afanasjev). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. 00:30 MacDowell: Sarja orkesterille n:o 2 e-molli (Intiaani) (Lontoon kuninkaallinen FO/Karl Krüger). Martinaityte: Syksy sarj. Fordell: Nordisk romans (Kirill Kozlovski, piano). 7.10-7.50 Aamusoitto Dvorak (sov
R ONDO C LASSIC 11|2022 67 Toimittajana Inari Tilli. 03:56 Tshaikovski: Sinfonia n:o 4 f-molli (New Yorkin FO/Leonard Bernstein). Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Kare Eskolan Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Lindblad: Höstkvällen (MariAnne Häggander, sopraano, ja Thomas Schuback, piano). Chaminade: Syksy Des-duuri (Stephen Hough, piano). 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Hyvänmielen musiikkia, niin tuttua kuin odottamatontakin, on luvassa, kun toimittajat Riikka ja Ahti seikkailevat sekä nykypäivän että nostalgisen nuoruuden musiikillisilla poluilla. 03:59 Rahmaninov: Kuoleman saari (Pariisin konservatorion ork./Ernest Ansermet). Ohjelman suunnittelusta vastaa Inari Tilli. Tormis: Suegismaastikud (Syysmaisemia), sarja sekakuorolle a cappella (RKK/Timo Nuoranne). toivotut@yle.fi. 04:46 Beethoven: Jousikvartetto n:o 11 f-molli (Serioso) (Uusi Helsinki-kvartetti). 21.00-22.00 Sydänjuurilla Amanda Kauranne Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. Balkanin rytmeistä Välimeren tunnelmiin, kaihoisista lauluista huimimpaan pelimannisvengiin. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 9.11. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Jazzklubi: Tampere Jazz Happening Special! Tampere Jazz Happening Special! Toimittajina Juhani Kansi ja Markus Partanen. Bach: Konsertto kahdelle viululle d-molli (Hilary Hahn ja Margaret Batjer sekä Los Angelesin kamariork./ Jeffrey Kahane). (Neuvostoliiton valtion SO/Jevgeni Svetlanov). Grieg: I höst (Syksyllä) (Lontoon kuninkaallinen FO/Thomas Beecham). 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 8.11. 03:53 Meyerbeer: Baden vanhan linnan kummitus (Ning Liang, mezzosopraano, ja Ilmo Ranta, piano). Pierre): Les Echos des bois (Metsän kaiut) -fantasia (La Follia -kamariork./Jean-Louis Beaumadier). Ohjelmassa soi pop, maailmanmusiikki, jazz tai vaikka tuttujen biisien uudet sovitukset. 03:33 Rameau: Kummitustalo sarj. 22.05-23.05 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. Merikanto: Haudoilta (Sauli Tiilikainen, baritoni, ja Pentti Kotiranta, piano). 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 04:20 Dvorák: Kummitusmorsian, kantaatti (Simona Saturová, sopraano, Pavol Breslik, tenori, ja Adam Plachetka, bassobaritoni, sekä Wiener Singakademie ja Itävallan radion SO/Cornelius Meister). 23:39 Diabelli: Grande serenade (Mikael Helasvuo, huilu, ja Jukka Savijoki, kitara). Haydn: Sinfonia n:o 78 c-molli (Orpheus-kamariork.). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta Poppia, folkia ja etnoa musiikkia yli genrerajojen, niin uutta kuunneltavaa etsiville kuin nostalgiannälkäisille. 02:16 J.S. Der Vampyr (Vampyyri) (Bernd Weikl, baritoni, ja Münchenin radio-ork./Heinz Wallberg). Melartin: Syysaatteita (Ilkka Paananen, piano). YLE RADIO 1 | 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. Mozart: Divertimento B-duuri (Uuden Maailman basettitorvitrio). Godard: Les Adieux du berger (Paimenen hyvästijätöt) (Tassis Christoyannis, baritoni, ja Jeff Cohen, tenori). Arriaga: Jousikvartetto n:o 2 A-duuri (Guarneri-kvartetti). 6.02-6.34 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 12.11. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. 06:57 Kálmán: Marssi oper. 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 05:54 Marschner: Ha, welche Lust oopp. Respighi: Maahisten tanssi (Minnesotan ork./Eiji Oue). Parisotti): Vittoria, mio core (Voiton oot saava) (Cecilia Bartoli, mezzosopraano, ja György Fischer, piano). 1.50-7.00 Kauhea Yöklassinen Janácek: Toinen osa orkesterisarj. Widor: Andante sostenuto (Kalevi Kiviniemi, urut). 13.30-14.30 Klassinen kattaus Prokofjev: Syksyisiä luonnoksia (Amsterdamin Concertgebouw-ork./David Robertson). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. Gabrielli: Sonaatti sellolle ja continuolle G-duuri (Mime Yamahiro Brinkmann, barokkisello, ja Björn Gäfvert, cembalo). Tristan ja Isolde (Earl Wild, piano). L-E Jadin: Nokturni pianolle ja oboelle F-duuri. Pierné: Sonata da camera (Kamarisonaatti) (London Conchord Ensemble). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 00:26 Melartin: Kuusi kappaletta pianolle (Liisa Pohjola). Griffes: Kolme sävelkuvaa pianolle (Garah Landes). 01:07 Glazunov: Stenka Razin (Ranskankielisen Sveitsin ork./Ernest Ansermet). 13.30-14.30 Klassinen kattaus Damare (sov. 00:36 J. 19.02-22.00 Hengellisen musiikin Sävel on vapaa / 09 144 800 Juontajina Maaria Holma ja Markus Virtanen. 05:39 Madetoja: Kuoleman puutarha (Tapani Valsta, piano). Bruch: Romanssi alttoviululle ja orkesterille (Ilari Angervo ja RSO/Hannu Lintu). n:o 2 e-molli (Paul Hillier, baritoni, ja Clara Sanabras, sopraano sekä The Harp Consort). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 23.10-6.00 Yöklassinen Boyce: Sonaatti kahdelle viululle ja continuolle n:o 8 Es-duuri (The Parley of Instruments -barokkiork./Peter Holman). Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Solisteina mm. Respighi: Poema autunnale (Syksyinen runoelma) (Julia Fischer, viulu, ja Monte Carlon FO/Yakov Kreizberg). 02:31 Sibelius: Tuonelan joutsen (RSO/Jukka-Pekka Saraste). Pylkkänen: Syksy-ilta (Eeva-Liisa Saarinen, mezzosopraano, ja Pentti Kotiranta, piano). Anu Komsi, Emma Salokoski, Anni Elif Egecioglu ja Aarne Pelkonen. Kuolleesta talosta (Ostravan Janácek-filharmonia/ Christian Arming). MAANANTAI 7.11. 00:56 Händel: Concerto grosso F-duuri (Boston Baroque/ Martin Pearlman). Toimittajana on Amanda Kauranne. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 23:20 H. Mielimaisema tarjoaa suuria tunteita ja fiilistelyä uusien ja vanhempien kappaleiden parissa. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. Grieg: En dröm (Jussi Björling, tenori, ja Frederick Schauwecker, piano). Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Mozart: Käyrätorvikonsertto n:o 3 Es-duuri (John Cerminaro ja Seattlen SO/Gerard Schwarz). Kuula: Syystunnelma (Matti Lehtinen, baritoni, ja Pentti Koskimies, piano). 02:41 O. 06:24 Liszt: Totentanz (Byron Janis, piano, ja Chicagon SO/Fritz Reiner). 03:40 Giuliani: Serenadi A-duuri (Joseph Swensen, viulu, Elizabeth Anderson, sello, ja Kazuhito Yamashita, kitara). 02:02 Beethoven: Pianotrio D-duuri (Aavetrio) (Castle-trio). 13.30-14.30 Klassinen kattaus Bozza: Metsässä (Gregory Hustis, käyrätorvi, ja Steven Harlos, piano). Wirén: Pianotrio n:o 1 (Trio Anima Mundi). Phantom of the Opera (Oopperan kummitus) (Lontoon kuninkaallinen FO/Ettore Stratta). Transglobal World Music Chartin jäsen lupaa tuoreita musiikkivalintoja ja kiinnostavia haastatteluvieraita nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin vaiheilta. 05:24 Tartini: Muunnelmia Corellin teemasta F-duuri (Andrew Manze, viulu). 02:53 Saint-Saëns: Danse macabre (Minnesotan ork./Eiji Oue). Robert Paholainen temoista (Anner Bylsma, sello, ja Lambert Orkis, fortepiano). 03:26 Sweelinck: Muunnelmia kosketinsoittimelle laulusta Mein junges Leben hat ein End (Fernando Germani, urut). Saint-Saëns: Kaksi kuorolaulua op.68 (RKK/ Jani Sivén). W.A. 03:14 Schubert: Lodas Gespenst (Lodan kummitus) (Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, ja Gerald Moore, piano). Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää.. Beethoven: An die ferne Geliebte (Kaukaiselle rakastetulle) (Hermann Prey, baritoni, ja Gerald Moore, piano). 06:40 Paganini: Le Streghe (Noidat) (Arthur Grumiaux, viulu, ja Riccardo Castagnone, piano). 19.02-21.00 Uuno Klami -sävellyskilpailun finaalikonsertti 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 11.11. 13.30-14.30 Klassinen kattaus Carissimi (sov. Toimittajana Ainomaija Pennanen. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 06:12 Leclair: Sonaatti c-molli (Hauta) (Yuval Yaron, viulu, ja Jeremy Denk, piano). Sähköposti: lauantain. 06:01 Dukas: Noidan oppipoika (Bostonin SO/Charles Munch). 06:51 Korngold: Menninkäinen (Gil Shaham, viulu, ja Jonathan Feldman, piano). 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 13.11. Der Teufelsreiter (Paholaisratsastaja) (Radion viihdeork./George de Godzinsky). Praetorius: Magnificat (Stile Antico). 05:09 Schenk: Kvartetto F-duuri (Wizards!). 19.02-21.20 RSO:n Nenäpäivä -konsertti RSO heittäytyy Nenäpäivään rohkealla teemalla?ja kiinnostavilla kappalevalinnoilla! Naisten ja tyttöjen näkökulma musiikissa loistaa kirkkaasti ja lämpöisesti jokaisessa kuultavassa kappaleessa. 23:32 de Araújo: Phantasia (Irmtraud Krüger, urut). 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 10.11. 05:36 W.A. 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Bizet: Pieni sarja orkesterille (Ranskankielisen Sveitsin ork./Ernest Ansermet). Sarasate: Baskilaiskapriisi op.24, viululle ja pianolle (Leonidas Kavakos ja Enrico Pace). Glazunov: Ennustus ja tanssi, balettikohtaus orkesterille. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.00-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. SUNNUNTAI 6.11. 01:23 Mahler: Sinfonia n:o 1 D-duuri (Titaani) (Chicagon SO/Pierre Boulez). Mendelssohn: Herbstlied (Radion kamarikuoro/Hannu Norjanen). (Jean-Michel Louchart ja Jacques Vandeville). 23:59 Schumann: Liederkreis op.39 (Håkan Hagegård, baritoni ja Thomas Schuback, piano). Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 20.00-21.00 Keinuva talo Mika Kauhanen Maailmassa julkaistaan niin paljon musiikkia, että tarvitsemme suodattimia. 03:40 Lloyd Webber: Sarja orkesterille musik. 03:04 Brahms: Pianokvartetto c-molli (Artur Rubinstein ja Guarneri-kvartetti). Keinuvan talon tuntosarvina, ukkosenjohdattimena ja kalaverkkona toimii korttelin oma etnomusikologi Mika Kauhanen. Tule ilahtumaan, heittäytymään ja rentoutumaan timanttisten biisien ja ruosteisten soundien parissa! Ohjelmaa toimittavat Laura Korhonen, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen. Mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. 03:01 Franchomme & Chopin: Grand duo concertant Meyerbeerin oopp. 05:56 Padilla: Versa est in luctum cithara mea (Chanticleer/Joseph Jennings). 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 02:31 Rahmaninov: Sinfonisia tansseja kahdelle pianolle (Emanuel Ax ja Yefim Bronfman). Wagner Moszkowski: Isolden lemmenkuolo oopp. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 13.30-14.30 Klassinen kattaus Hensel: Alkusoitto orkesterille (The Women’s Philharmonic/JoAnn Falletta). Konsertin juontaa Lola Odusoga. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola
Chausson: Runoelma Es-duuri (Hilary Hahn, viulu, ja Ranskan radion FO/ Mikko Franck). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta Poppia, folkia ja etnoa musiikkia yli genrerajojen, niin uutta kuunneltavaa etsiville kuin nostalgiannälkäisille. 20.00-21.00 Keinuva talo Mika Kauhanen Maailmassa julkaistaan niin paljon musiikkia, että tarvitsemme suodattimia. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 15.11. von Puettlingen: Der Herbstabend (Stella Doufexis, sopraano, ja Graham Johnson, piano). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Hyvänmielen musiikkia, niin tuttua kuin odottamatontakin, on luvassa, kun toimittajat Riikka ja Ahti seikkailevat sekä nykypäivän että nostalgisen nuoruuden musiikillisilla poluilla. Mielimaisema tarjoaa suuria tunteita ja fiilistelyä uusien ja vanhempien kappaleiden parissa. Toimittajana Markku Salo. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 14.11. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka: Euroradio Jazz Orchestra 2022 Euroradio Jazz Orchestra 2022. YLE RADIO 1 68 R ONDO C LASSIC 11|2022 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Massenet: Pensée d’automne (Syksyinen miete) (Cyrille Dubois, tenori, ja Pariisin kamariork./Hervé Niquet). 19.02-21.20 Klassisen musiikin iltakonsertti 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 19.11. 19.02-21.00 Suora konserttilähetys Rusk-festivaalilta Pietarsaaresta 21.00-22.00 Iltasoitto. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Keinuvan talon tuntosarvina, ukkosenjohdattimena ja kalaverkkona toimii korttelin oma etnomusikologi Mika Kauhanen. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 16.11. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Aki Yli-Salomäen Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 21.00-22.00 Sydänjuurilla Amanda Kauranne Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. 20.15-21.00 Keinuva talo Mika Kauhanen Maailmassa julkaistaan niin paljon musiikkia, että tarvitsemme suodattimia. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 21.11. Tule ilahtumaan, heittäytymään ja rentoutumaan timanttisten biisien ja ruosteisten soundien parissa! Ohjelmaa toimittavat Laura Korhonen, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen. 22.05-23.05 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 17.11. Transglobal World Music Chartin jäsen lupaa tuoreita musiikkivalintoja ja kiinnostavia haastatteluvieraita nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin vaiheilta. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 19.02-21.30 Jyväskylä Sinfonian konsertti Orkesterin uusi päävierailija META4 esittäytyy. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 13.30-14.30 Klassinen kattaus Debussy: Sonaatti sellolle ja pianolle d-molli (Gregor Piatigorsky, sello, ja Lukas Foss, piano). Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti: Suuret suomalaiset pienlevy-yhtiöt: Eclipse Music Suuret suomalaiset pienlevy-yhtiöt: Eclipse Music. Grieg: Notturno sarj. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. Balkanin rytmeistä Välimeren tunnelmiin, kaihoisista lauluista huimimpaan pelimannisvengiin. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Jazzklubi: Klubi-isäntänä Juhani Kansi Klubi-isäntänä Juhani Kansi. Toimittajana on Amanda Kauranne. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Äänitetty Kirjurinluodon Lokkilavalla 14.7.2022. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 22.11. Toimittajana on Amanda Kauranne. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 6.02-6.34 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Balkanin rytmeistä Välimeren tunnelmiin, kaihoisista lauluista huimimpaan pelimannisvengiin. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 23.11. Jousikvartetissa soittavat Minna Pensola ja Antti Tikkanen, viulu, Atte Kilpeläinen, alttoviulu, ja Tomas Djupsjöbacka, sello. 19.02-22.00 Oopperailta Milanosta: Giuseppe Verdin Naamiohuvit 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 20.11. Konsertin ohjelma: Olli Mustonen: Vanha kirkko Petäjävedellä Fanny Hensel: Jousikvartetto Louise Farrenc: Sinfonia nro 3 Jyväskylän teatteritalossa 9.11.2022 äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Äänitetty Stadtgartenissa Kölnissä 22.10.2022. Toimittajana Ainomaija Pennanen. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta Poppia, folkia ja etnoa musiikkia yli genrerajojen, niin uutta kuunneltavaa etsiville kuin nostalgiannälkäisille. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti: Toimittajana Laura Korhonen Toimittajana Laura Korhonen. Lyriske stykker (Liv Glaser, piano). 22.05-23.05 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. 19.02-21.30 Suora konserttilähetys Rusk-festivaalilta Pietarsaaresta 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 24.11. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Kare Eskolan Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Jazzklubi: Klubi-isäntänä Jan-Erik Holmberg Klubi-isäntänä Jan-Erik Holmberg. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Brahms: Sonaatti viululle ja pianolle Es-duuri (Annemarie Åström, viulu, ja Terhi Dostal, piano). Keinuvan talon tuntosarvina, ukkosenjohdattimena ja kalaverkkona toimii korttelin oma etnomusikologi Mika Kauhanen. Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka: Juhani Aaltonen Celebration Pori Jazzissa Juhani Aaltonen Celebration Pori Jazzissa. Massenet: Le Poete et le fantome (Runoilija ja näky) (Veronique Gens, sopraano, ja Pariisin kamariork./Herve Niquet). Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. 21.00-22.00 Sydänjuurilla Amanda Kauranne Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 18.11. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Transglobal World Music Chartin jäsen lupaa tuoreita musiikkivalintoja ja kiinnostavia haastatteluvieraita nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin vaiheilta. Bach: Sarja soolosellolle n:o 3 C-duuri (Jukka Harju, käyrätorvi). 13.30-14.30 Klassinen kattaus J.S. Tule ilahtumaan, heittäytymään ja rentoutumaan timanttisten biisien ja ruosteisten soundien parissa! Ohjelmaa toimittavat Laura Korhonen, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen. Indy: Chanson et danses (Laulu ja tansseja) divertissement puhaltimille (Polyphonia Ensemble Berlin). Koechlin: Vers la voûte étoilée (Kohti tähtimaailmaa) sinfoninen runo (Baselin SO/Ariane Matiakh). 18.00-19.15 Lauluja paremmasta maailmasta Suora lähetys Tampereelta. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Ohjelmassa soi pop, maailmanmusiikki, jazz tai vaikka tuttujen biisien uudet sovitukset. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. Toimittajana Ainomaija Pennanen. 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola
19.02-22.00 Jazzin sävel on vapaa / 09 144 800 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 27.11. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 85. Kanadalaisin voimin toteutettu teos esitetään englanniksi ja viidellä muulla kielellä, joista kolme on maan alkuperäiskansojen kieliä. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Su 13.11. Toimittajana Ainomaija Pennanen. Toimittajana Risto Nordell. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. klo 19.00 Yle Areena Radion sinfoniaorkesterin konsertti klo 20.00 Yle Teema (viivästetty) Nicholas Collon kapellimestari, Hilary Hahn viulu. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti: Tunti vapaalla DJ Bunuel Tunti vapaalla DJ Bunuel 22.05-23.05 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. Jean Sibelius: Konsertto viululle ja orkesterille Television klassisen musiikin poimintoja Yle Teemalla ja Areenassa 1.11.–31.11.2022 d-molli op. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 28.11. klo 14.50 Yle Teema Nobel-rauhanpalkintokonsertti 2021 Norjan television ja Oslon filharmonikkojen konsertti vuoden 2021 Nobelin rauhanpalkinnon voittajien, filippiiniläisen Maria Ressan ja venäläisen Dmitri Muratovin kunniaksi. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Ke 9.11. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka: Marilyn Mazur’s Shamania April Jazzissa Marilyn Mazur’s Shamania April Jazzissa. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Händelin Messias-oratorio saa uuden monimuotoisen ja vaikuttavan tulkinnan maailman yhteenkuuluvaisuuden ja tasa-arvon hengessä. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Hyvänmielen musiikkia, niin tuttua kuin odottamatontakin, on luvassa, kun toimittajat Riikka ja Ahti seikkailevat sekä nykypäivän että nostalgisen nuoruuden musiikillisilla poluilla. klo 12.00 Yle Teema Jumalten keinussa Wagnerin Ring on suurteos vallasta ja rakkaudesta. 19.02-21.30 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen YLE TEEMA & AREENA Pe 4.11. 19.02-21.20 Riston Valinta 15 vuotta! Juhlakonsertti. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. (Uusinta) Tieto ja tunne samassa paketissa. Tule ilahtumaan, heittäytymään ja rentoutumaan timanttisten biisien ja ruosteisten soundien parissa! Ohjelmaa toimittavat Laura Korhonen, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. F. Musiikista vastaa Toronton sinfoniaorkesteri yhdessä 12 solistin ja neljän kuoron kanssa. Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. Teokset valmistuvat Esa-Pekka Salosen ja Susanna Mälkin johdolla, kunnes korona korjaa sadon. 20.15-22.00 Etnokonsertteja 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 29.11. Ohjelma on kuvattu eri puolilla Kanadaa niin upean luonnon keskellä kuin urbaanimaisemissa. Solisteina mm. 6.05-6.34 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Kesällä 2021 Ranskan kansallisorkesteria ja kuoroa johti Simone Young. Ohjelmassa mm. Magnus Lindberg: Chorale. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. heinäkuuta on jo muodostunut perinne suuresta konsertista Eiffel-tornin juurella. Mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. 19.02-20.15 Jouluiset yhteislaulut Suora lähetys Musiikkitalosta Helsingistä. Vivaldin ”Talvi” , Glassin Mishima (Closing), Beethovenin ”Oodi ilolle” sekä koreografi Benke Rydmanin tulkinnat Prokofjevin Romeosta ja Juliasta ja Stravinskyn Tulilinnusta. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 30.11. oopperatähdet Pretty Yende, Piotr Becza?a, Edwin Crossley-Mercer ja Clementine Margaine, harmonikkataiteilija Ksenija Sidorova ja trumpetisti Ibrahim Maalouf. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 26.11. 6.02-6.34 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Mielimaisema tarjoaa suuria tunteita ja fiilistelyä uusien ja vanhempien kappaleiden parissa. Äänitetty Louhisalissa Espoon kulttuurikeskuksessa 28.10.2021. Ohjelmassa soi pop, maailmanmusiikki, jazz tai vaikka tuttujen biisien uudet sovitukset. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 118 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 40,50 € + lehtitilaus 59 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!. (Uusinta) Su 27.11. Antonin Dvorák: Sinfonia nro 9 e-molli “Uudesta maailmasta” op. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. Anna Kelon ohjattavaksi oopperasarja tulee odottamatta. 47. R ONDO C LASSIC 11|2022 69 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 25.11. Orkesteria ja kuoroa johtaa Elim Chan. klo 15.10 Yle Teema Messiah/Complex: Uusi Messias -oratorio G. (Uusinta) Su 6.11. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta Poppia, folkia ja etnoa musiikkia yli genrerajojen, niin uutta kuunneltavaa etsiville kuin nostalgiannälkäisille. klo 15.35 Yle Teema Pariisi juhlii 2021 Ranskan kansallispäivälle 14. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Jazzklubi: Klubi-isäntänä Jan-Erik Holmberg Klubi-isäntänä Jan-Erik Holmberg. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola
(03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. MATTI TUOMISTO ylen ohjelmien tiedot jäävät pois rondosta. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. kännykältäsi tai tabletiltasi. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Ohjelmatiedot löytyvät vielä tästä Rondosta 11/2022 sekä digilehtenä julkaistavasta marraskuun lopun Rondosta 12/2022. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 9 numeroa + koko verkkosisältö 129 € kestotilaus 77 € opiskelija Rondo Premium, 4 lehteä 4 numeroa + koko verkkosisältö 58 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 9 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 210 € kestotilaus 158 € opiskelija Rondo verkkolehtenä 86,70 € vuosi 43,50 € puolivuotta 8 € kuukausi verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Ylen suunnitteleva sisällöntuottaja kertoo perusteluissaan näin: ”Toimituksemme työrytmi on muuttunut siten, että ohjelmat eivät yksinkertaisesti valmistu enää samassa rotaatiossa kuin aiemmin. Syyskuun puolivälissä Yleltä tuli viesti, jonka mukaan yhteistyö tältä osin päättyy vuoden 2022 lopussa. Yle ei toimita Rondolle ohjelmatietoja enää tammikuusta 2023. Vuonna 2023 lehti ilmestyy 9 kertaa. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Kerrothan ystävillesi mahdollisuudesta lukea joulukuun Rondo ilmaiseksi! . Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Rondo kiittää Ylen klassisen musiikin toimitusta Rondon lukijoita palvelleesta yhteistyöstä! Ja tosiaankin – Rondo 12/2022 julkaistaan kesä-Rondojen tapaan painetun lehden näköislehtenä, ja se on muidenkin kuin Rondon varsinaisten tilaajien luettavissa rondo.fi -sivuilla. Tätä kaikkea on rondo 2023 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. 03 225 1948 Vuonna 2023 Rondolehti ilmestyy 9 kertaa. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 12/2022 ilmestyy 30.11.2022 R ONDO info RONDO ON JULKAISSUT vuosikausien ajan Yleisradion klassisen musiikin ohjelmien ohjelmatietoja. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle
Tulee mieleen naiivi ajatus: jos Venäjä olisi tavallinen demokraattinen valtio, mikä valtava voima ja kukoistus vallitsisi sen lähinaapureissa! Mutta minkäs teet. Syyskuumassa Jerevanissa on siihen hyvä syy. Tästä näkökulmasta Putinin fiktio ikuisesta Venäjästä on yhtä omituinen kuin puhe aitosuomalaisesta Helsingistä. Corijn tietysti provosoi ja ymmärtää oikein hyvin, että myös kansallistunne on olemassa, ja vaikkapa juuri Armeniassa (ja kaikissa aggressiivista Venäjää lähellä olevissa maissa) se elää juuri nyt erinomaisen vahvana. Syyskuussa eksyin puolivahingossa Eugene Mokulun eli taiteilijanimeltään Ege Zulun keikalle. Hänen mielestään valtiot eivät enää määritä ihmisten identiteettiä läheskään yhtä paljon kuin kaupunki, jossa he elävät. MITÄ TÄLLÄ ON TEKEMISTÄ musiikin tai kulttuurin kanssa. Ennen kansallisvaltioiden voittokulkua Eurooppa koostui kaupunkivaltioista. Venäjän järjetön käytös näyttäytyy aina vain oudommassa valossa. Kaupungit ovat kielten ja kulttuurien sekametelisoppaa, ja niitä on lähes mahdotonta mahduttaa jonkin kansallisen tarinan alle. Voi olla, että ”suomalaisen musiikin” markkinointi ei vie oikein mihinkään. Kaupunkiin on saapunut yli 50 000 venäläistä Putinin aloitettua sodan Ukrainaa vastaan. Mutta silti taideväenkin kannattaa pohtia brändäämisen jaloa taitoa. Siis kaikkea muuta kuin yhden oikean venäläisyyden näyttämöitä. Jokin muu tarina heidän markkinointikoneistonsa on kirjoitettava. Moskovalaiset, pietarilaiset tai vladivostokilaiset tuskin välittävät suuresta Venäjä-tarinasta, he ovat ennen kaikkea kaupunkiensa kansalaisia – ja kaikki venäläiset suurkaupungit ovat aina olleet monien kielten, uskontojen ja elämäntapojen sulatusuuneja. 71 R ONDO C LASSIC 11|2022 MENEN SITTEN KAUPPAAN tai kahvilaan, aina sama juttu: minulle puhutaan automaattisesti venäjää, koska niinhän ulkomaalaisen kanssa on tavattu toimia. Ne ovat enemmän kaupunkilaisia kuin valtiolaisia. Seuraus: Armenian talous käy ylikierroksilla, uutta pääomaa on maa täynnä, Jerevanin vuokrat ovat nousseet pilviin ja paikalliset asukkaat ovat hiukan hämmentyneitä. Yksi kiihkeimmistä keskusteluista koskee kaupunkien suhdetta kulttuuri-instituutioihin, ja laajemminkin kaupunkien suhdetta siihen kansallisvaltioon, jonka alueella se sattuu olemaan. . Siksi liikemiehet ja -naiset ovat tulleet Jerevaniin aloittamaan uuden elämän. Ja jo nyt kaikkialla maailmassa suurissa kaupungeissa valtaosa väestöstä puhuu jotakin muuta kieltä kuin ympäröivä kansallisvaltio. Mainion provokaation esittää urbanisaatioon erikoistunut brysseliläinen professori Eric Corijn. Suurin osa tulijoista – näin minulle kerrotaan – on tullut siksi, että tänne on helppo siirtää pieni tai suurempikin yritys ja siirron jälkeen lännen asettamat pakotteet eivät enää ole voimassa. Tämä perustuu siihen, että kaupungeissa paitsi synnytään, niihin myös koko ajan tullaan jostakin. Voi olla, että olemme hiljalleen menossa takaisin siihen aikaan. Rivien välistä syksyn oppeja KIRJOITTAJA ON FINLAND FESTIVALSIN TOIMINNANJOHTAJA R ONDO kolumni KAI AMBERLA Venäjä on keksinyt tarinan suuruudestaan eikä ymmärrä, että kyseessä on pelkkä fiktio, johon omatkaan kansalaiset eivät enää jaksa uskoa.. Ei ole kovin kiinnostavaa tietää, onko joku säveltäjä ”suomalainen” tai ”venäläinen”. Ihmiset ovat berliiniläisiä tai pariisilaisia enemmän kuin saksalaisia tai ranskalaisia. Lisäksi mukana on tietysti valtava joukko liikekannallepanoa pakenevia nuoria miehiä. Venäjä on keksinyt tarinan suuruudestaan eikä ymmärrä, että kyseessä on pelkkä fiktio, johon omatkaan kansalaiset eivät enää jaksa uskoa. Toisaalta Armenia hyötyy uusista maahantulijoista, toisaalta ongelmia saattaa kasautua. OLEMME JEREVANISSA yli satapäisen festivaaliammattilaisten joukon kanssa. No ainakin sitä, että kansalliset edistämiskampanjat ja erilaiset maakuvan parannushankkeet saattavat olla nykyään huvittavia, jopa vahingollisia. Armenialaiset puhuvat laajalti venäjää, maat ovat tehneet kauppaa aina, kulttuurielämä on vahvasti linkittynyt venäläiseen taiteeseen neuvostoaikojen perintönä mutta jatkunut ongelmitta Neuvostoliiton romahdettua. Jossain taustalla vaikuttaa toki Suomi-niminen lempeä hyvinvointivaltio, mutta identiteetti tulee kaupungista. Tämä Roihuvuoren lähiössä syntynyt ylpeä helsinkiläinen ja kovassa nousussa oleva muusikko räppää uusimmalla levyllään aidosti ja tunteella: ”Oi maamme Helsinki, tää on mun synnyinmaa”. Ja lohdutukseksi muille kaupungeille: ihan hyvin Helsingin sijasta lyriikkaan voi vaihtaa Tampereen, Turun, Oulun tai jonkin muun. © H EIK K I TU U LI 2. 1. Kulttuuripolitiikassakin paikallisuus on useimmiten valtiota tärkeämpää. Kaupunki on kotimaa. Ajatellaan vaikkapa mitä tahansa kaupunginorkesteria tai -teatteria, festivaaleista nyt puhumattakaan
Bösendorfer-flyygelit myös toimitettavissa Disklavier ENSPIRE PRO -tekniikalla Vantaa, Espoo, Turku, Tampere-Pirkkala, Kuopio, Oulu, Seinäjoki www.f-musiikki.fi . Se tarjoaa opettajille ja oppilaille ainutlaatuisen kehittyneitä työkaluja nykyaikaiseen etäopetukseen. Yamaha Disklavier on automaattisesti myös Silent-piano. @fmusiikki . Yamaha Disklavier on suunniteltu tehostamaan nykyaikaista musiikkikasvatusta. @fmusiikki ETÄOPETUSTA VAILLA KOMPROMISSEJA. MIDI-datan rinnalla kulkee myös monikanavainen videokuva. Kehittynein Disklavier ENSPIRE PRO -mallisto hyödyntää korkearesoluutioista MIDI-dataa, joka välittää pianistien persoonallisuudet täysin autenttisina jopa mannerten välisessä työskentelyssä