M U S II K K IL E H T I 20 20 K E S Ä K U U – H E IN Ä K U U C LA SS IC 6–7 2020 9,90 € minna kangas tekee barokista ihmisen kokoista musiikkia CLASSIC Kesä ilman FESTIVAALEJA ETÄKONSERTTI ei korvaa liveä PORILAISTEN MARSSIN kirjavat taustat KAUSTISELLA perinne on elävää arkea LEGENDOJEN matkassa levyillä
TEMPPELIAUKION KIRKKO LISÄTIEDOT www.teatro.fi/bach BACH T E AT R O PRODUCTIONS KOE UPEAT KESÄKONSERTIT SUORINA LIVE-STREAM-LÄHETYKSINÄ HELSINGIN MUSIIKKITALOLTA! KONSERTTISARJAN TÄHTINÄ NUORET LAULAJAT: to 28.5.2020 MARIKA HÖLTTÄ to 4.6.2020 KRISTIAN LINDROOS to 11.6.2020 HANNAKAISA NYRÖNEN Konsertit juontaa Vesa Kytöoja LISÄTIEDOT www.teatro.fi/live www.musiikkitalo.fi www.livestage.fi LIVE-STREAM LIVE-STREAM S AR J A K E S Ä K O N S ER T TI LISÄTIEDOT www.teatro.fi/rakkaus T E AT R O PRODUCTIONS Rondo_6_7_2020.indd 1 Rondo_6_7_2020.indd 1 13.5.2020 19.06 13.5.2020 19.06. R A K K A U S O N V Ä K E V Ä K U I N K U O L E M A Liput 48 /44 € Kari Tikka UUDEN SUOMALAISEN OOPPERAN KANTAESITYS T E AT R O PRODUCTIONS ALEKSANTERIN TEATTERISSA: 8.10. T O R I K K A U O T I N E N ELOKUUN SPEKTAAKKELI 29.-31.8. 11.10
TMJ.FI Juan Diego Flórez & Vincenzo Scalera 28.7.2020 UUSI PÄIVÄ! 18.6.2021 Thomas Hampson: Songs of America 15.8.2020 UUSI PÄIVÄ! 24.4.2021 Franco Fagioli: Mozart Castrato Arias 4.10.2020 Joyce DiDonato: My Favourite Things 7.12.2020 UUTTA VUOTEEN 2021: Lise Davidsen & Leif Ove Andsnes 17.8.2021 Taiteellinen johtaja Klaus Mäkelä
8–12 Minna Kankaan haastattelu 14–17 Festivaalikesä peruttu 18 Mediasakset 20–21 Jazzpolkuja: Antti Lötjönen 23 Lassi Rajamaan piirros 24 Musiikkialan talous sakkaa 25 Leviääkö korona musisoidessa. vimeo.com/ondemand/conductivity Katso tai lataa omaksi! Hinta 6,99 € / 12.99 € T U F F I F I L M S S Sallittu kaikenikäisille. 26–29 Kaustisen perinne elää 30–33 Essee: Kokemuksia etäkonserteista 34–37 Legendojen matkassa levyillä 38–39 Popin ja jazzin merkkilevyt 50 vuotta 40–42 Ulkomailta: Jed Distler saa radion soimaan 43 Viulut tuovat toivoa 44–45 Säveltäjänaisia: Betzy Holmberg 47 Lauri Toivion sarjakuva 48–52 Kuukauden klassikko: Porilaisten marssin taustat Rondo arvioi 55 – 63 • Kirjat Maurice Ravelista ja musiikin ja luonnon suhteesta • CD ja DVD -sivut encore 64 – 67 • Seksuaalinen ahdistelu musiikkiopistoissa • Lassi Rajamaan runo ylen ohjelmatiedot 68 – 73 • Yle Radio 1 ohjelmatiedot • Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmia 74 Rondo palvelee 75 Kai Amberlan kolumni Suurenmoinen dokumenttielokuva, Tampereen elokuvajuhlien pääpalkinnon tänä vuonna voittanut ORKESTERIN EDESSÄ katsottavissa nyt kotisohvalta. sisältö 9/2019 7 Pääkirjoitus: Kasvomaskeissa konserttiin
8 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: JAAKKO ULJAS barokki on ihmisen kokoista musiikkia
| m R ONDO kannessa ” Puhuttu kieli, klassiset alkuaineet, luonnonilmiöt ja eläinten äänet ovat usein läsnä musiikissa. ”. ”Siihen liittyy fyysinen kitka ja tuntemus viulun kieleen, joka oli barokkiviulussa suolikielillä aivan erityistä. Hengitys, fraasija sanapainotus luovat flow’n, ja tunteet, tunnelmat ja karakterit ovat kaiken perusta. Samalla barokissa säilyy tietty käsityöläisyyden tunnelma, ulottuen musiikin sisällöstä soittimiin. Näköalaa alan kehitykseen Suomessa siis riittää. Viulisti Minna Kankaalle ensimmäisiä asioita oli soittimen resonanssi, joka sai harmoniat sulamaan. Samalla ulkoinen näkyvyys on kasvanut, ja suuret koulutustempaukset ovat antaneet myös nuorille tilaisuuden barokkikärpäsen puremaan. Lisäksi hän on vanhan musiikin lehtori Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ja opettaa kesäkursseilla. Jousi muokkaa soittotapaa ja houkuttelee saamaan musiikista irti mitä ihmeellisimpiä asioita”, hän muistelee. 9 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 IKÄ ON SE ASIA, joka saa soittajan ja kuulijan barokkimusiikin koukkuun. Senioritoiminta on osoittanut tämän musiikin terapeuttisen voiman.” Suomalaisen barokkisoiton kantaviin voimiin kuuluva viulisti MINNA KANGAS iloitsee tason ja suosion kasvusta alalla mutta kaipaa joskus takaisin alkuaikojen etsimisen intoa. Se on todella ihmisen kokoista musiikkia.” Minna Kangas on toiminut alalla 30 vuotta, ja yleisö tuntee hänet sekä Helsingin barokkiorkesterin (Hebo) että Suomalaisen barokkiorkesterin (Fibo) konserttimestarina ja tuttisoittajana ja yleisökoulutuksien vetäjänä. ”Orkesterien osalta suurin muutos on varmaankin ammattimaisten toimistojen saaminen – alkuaikoina asioita hoidettiin muusikoiden kodeista käsin. ”Ja tietenkin rytmiset eleet, jotka saavat kaiken puhumaan, tanssimaan, laulamaan tai vaikka marssimaan
S. ”Siitä se sitten lähti. Minna Kangas pitää barokkia eräänlaisena luomumusiikkina, jossa käsityöläisyys ja yhteys luontoon, puhuttuun kieleen, perusaffekteihin ja alkuaineisiin on säilynyt. Samoin Portugalin työmatka ja moni muu keikka ja kurssi”, Kangas huokaa. Bachin orkesteriteokset Anssi Mattilan ja Rabbe Forsmanin johdolla. Sirkkis [Kaakinen] hankki barokkijousen, jota me kaikki ihmettelimme, ja sitä sitten kopioitiin. Seuraava iso askel oli se, kun SibAn opiskelijoista koostuva Kuudennen kerroksen orkesteri perustettiin 1989, ja se alkoi harjoitella Anssi Mattilan johdolla. Tämä kuuli Minnan soittavan oppilaskonsertissa Bartókin Romanialaisia kansantansseja. Csaba Szilvay opetti. Freelancereihin myös koronakriisi puri ensimmäisenä. Vuodella siirtyi myös Drottningholmin linnateatterin tälle kesälle suunniteltu tuotanto, Händelin Aggrippina. Isä soitti opettajan työnsä ja luottamustehtäviensä ohella kannelta. Akustiikka, historiallinen näyttämö, yleisön ja esiintyjien intiimi suhde – kaikki tämä tekee kokemuksesta ainutlaatuisen.” Juniorija kamarijousista lähti kipinä Minna Kangas on kotoisin Keski-Suomesta Multialta. Juniorijousten vaihdettua sukupolvea sen vanhat soittajat muodostivat Helsingin kamarijouset, jossa heräsi kiinnostus barokin ja klassismin musiikin historiallisesti tietoiseen esitystapaan. Vuonna 1985 kamarijouset olivat mukana Sibelius-Akatemian produktiossa, jossa esitettiin kaikki J. Löysin juniorijousten piiristä kavereita, ja innostuin soittamisesta niin, että pyrin ja pääsin Sibelius-lukioon ja Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Tärkeä herätys viulunsoittoon oli Keuruun musiikkileiri, jossa mm. Vakivirkoja ei ole, ja tietty produktiokohtainen lyhytjännitteisyys vaivaa työtä yhä. Se oli ilmeisesti jäänyt mieleen, sillä myöhemmin talvella kotiin tuli puhelu Szilvaylta, että voisiko Minna tulla Helsingin juniorijousten Japanin-matkalle mukaan. Laulu oli tärkeä osa kodin elämää, ja perhekuoro jopa keikkaili aktiivisesti. Kangas on soittanut siellä useina kesinä ja on nyt kiinnitetty konserttimestariksi. Se jo sinällään tuntui huu”Kyllähän me aikanaan jouduimme tyyliseikoista taistelemaan.”. 10 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 Puitteiden vahvistumisesta huolimatta ala kuuluu silti valtaosin vapaan kentän piiriin. Minä menin siihen huumaan täysillä mukaan, vaikka olinkin muita nuorempi”, Kangas muistelee. ”Silloin meillä oli jo barokkisoittimia, ja käytimme 415 ja 430 Hz:n virityksiä. ”Siellä olivat John Storgårds, Sirkka-Liisa Kaakinen, Mika Suihkonen, Jukka Rautasalo ja muut. ”Siinä menivät pääsiäisen passiot, jotka ovat meille tärkeitä tulonlähteitä. Se oli tärkeä sysäys, josta moni asia Suomen vanhassa musiikissa alkoi vyöryä.” Porukka hajosi, kun monet lähtivät ulkomaille opiskelemaan, erityisesti Hollantiin. ”Odotan Drottningolmin periodeja aina innoissani, sillä eihän aidommassa ympäristössä barokkioopperaa voi soittaa
Kyllähän me aikanaan jouduimme tyyliseikoista taistelemaan. Petri Tapio Mattsonin Opus X -orkesterissa soitin myös useita vuosia. Samaa koin myöhemmin kanttori Elja Puukon projektissa, jossa esitettiin Bachin kirkollisia kantaatteja osana messua. Työllistyminen saattaa olla haastavaa, koska virkoja ei ole. Pidän tärkeänä myös barokkioopperoihin satsaamista: Dido ja Aeneas, Ariodante, Alcina, Les Indes Galantes…” Andrew Lawrence-King tuhahti joskus, että kenttä alkaa olla täynnä vanhan musiikin turisteja, jotka kuvittelevat muutamalla kurssilla saavansa alalle pätevyyden. ”Linjalla on neljä vakituista opettajaa ja lukuisia tuntiopettajia. Sitten Metropolia lopetti linjan. |. Kangas ymmärtää mielipiteen, sillä kyllä historialliset tyylit syvällisempää tutkiskelua vaativat. Tuohon aikaan perustin perheen ja soitin myös modernia viulua keikkaillen niin Tapiola Sinfoniettassa kuin Helsingin kaupunginteatterin musikaaleissa.” ”Pidin teatterityöstä paljon, sillä siinä koki olevansa osa kokonaisuutta toisella tavalla kuin konserteissa. Jotkut sen pioneerit kokevat, että etsimisen kiihko on laantunut, kun barokista on tullut osa valtavirtaa, ja ikään kuin kaikki on sallittua. ”Samalla on kuitenkin säilytettävä avoimuus, sitä vaatii myös taloudellinen puoli. Musiikkia ennen romantiikkaa -konserttisarja toi julki taiteellisia päämääriä ja osaamista. Se oli tärkeä opintie erityisesti saksalaiseen barokkiin.” Taistelun kautta voittoon Periodisoittimia ja historiallista esitystapatietoa hyödyntävä liike on saanut hauskan nimen HIP, joka tulee sanoista historically informed performance. Pääaineisten opiskelijoiden lisäksi pidämme ovet auki myös muista aineryhmistä ja osastoilta tuleville modernin soittimen soittajille ja laulajille. Pedagoginen yhteistyö Länsi-Helsingin musiikkiopiston kanssa oli esimerkillistä. Händelin Almira-oopperan esitykset olivat näyte siitä, mihin aineryhmässä oli päästy. Myös Minna Kangas kokee, että jotain laimentumista on tapahtunut, mutta ei hänen mielestään haikailulle ole tarvetta – niin paljon tyylitaito on muusikoiden keskuudessa kasvanut ja mielenkiinto vanhempaa musiikkia ja historiallisia soittimia kohtaan lisääntynyt. Eräskin viulupedagogi sadatteli, että mitä te olette tehneet John Storgårdsin viulusoundille.” Vanhan musiikin koulutuksen kehittymisessä Kangas pitää tärkeänä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian eli nykyisen Metropolia amk:n vanhan musiikin linjaa, joka nyttemmin on lopetettu. Pidän tätä yhtenä kaikkein harmittavimmista ja aktiivista pedagogista toimintaa näivettävimmistä vastoinkäymisistä alalla.” Sibelius-Akatemiassakin vanhan musiikin koulutuksen asema on vaihdellut, mutta tällä hetkellä Minna Kankaan mukaan ollaan hyvillä urilla. 11 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 maavalta. ”Esimerkiksi Radion sinfoniaorkesterin muusikoista saa nykyään koottua barokkiorkesterin. ”Siellä vanhan musiikin kollegion uutta luova henki tiivistyi, ja valettiin pohjaa koko alalle. Tyypillinen vanhaa musiikkia soittava freelance-muusikko opettaa modernilla soittimellaan musiikkiopistossa.” Vanhan musiikin liikkeen alkuaikojen akateeminen, joskus puristinenkin tutkijahenki on muuttunut vapautuneeksi musisoinniksi, mutta täysin Kangas ei silti suitsia laskisi irti
Stemmoja helpotetaan vasta-alkajia varten, ovat he sitten pieniä tai isoja. Kangas sanoo. Itse olen kokenut myös mielikuvaharjoittelun hyödyllisenä tapana löytää tietä musiikin sisään.” ”Puhuttu kieli, klassiset alkuaineet, luonnonilmiöt ja eläinten äänet ovat usein läsnä musiikissa. Valojen ja varjojen vaihtelu on selkeää. Improvisaation vapaudellakin on teoreettinen pohjansa, näiden asioiden on oltava balanssissa. Kaikki tällainen auttaa hahmottamaan musiikkia ja leikkimään sillä.” Musiikin vapautusliike Fibon ja Hebon muusikot ovat osaksi samoja, mutta hallinto ja taiteellinen suunnittelu tekee niistä erilaisia. ”Senioritoiminta on osoittanut tämän musiikin terapeuttisen voiman.”. Tammikuun lopussa veimme Hassen Irene-oopperan Theater an der Wieniin, joka on alan keskuksia. Se löytää muotonsa kuin lintuparvi”. Se näkyy myös ohjelmistossa, jossa on paljon muusikoiden itse pyörittämiä pienyhtyeiden juttuja. Joskus siinä tuntuu veden tai ilman virtaus, toisinaan tuli joko lämmittää tai tuhoaa. Projektit olivat Kankaalle sydämen asia, ja hän onkin surullinen siitä, että Fibo jätti ne pois toiminnastaan. Työllistyminen barokkimusiikin saralla voi olla haastavaa, koska vakivirkoja ei ole. 12 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 ”On opittava musiikin kieli, vaikkei orjallisesti sääntöjä noudattaisikaan. Sopivia haasteita riittää kaikille. Collegium jatkaa nyt orkesterista riippumattomana itsenäisenä yhdistyksenä. Myös opettajat löytävät itsestään ehkä kadotetun muusikon ja rohkaistuvat isosti tekemiseen.” ”Tarttuvat melodiat, tanssidrive ja mieletön yhdessä soittamisen elämys isolla konserttilavalla muiden taidemuotojen luomin lisämaustein saavat kaikki vakuuttuneeksi siitä, että tämä on ihan katu-uskottavaa musisointia. Minna Kankaan mielestä onkin säilytettävä avoimuus, vaikkei syventymisen vaatimuksista tinkisikään. Fibo on etsinyt myös uudenlaisia toiminnan muotoja perinteisen konsertoinnin oheen kuten lähiökonsertit ja vaikkapa Viking Barokkin tyyliset jättimäiset koulutusprojektit.” Fibo Collegiumin Concerto Grosso -projektit haalivat kerralla mukaansa satoja musiikkiopistolaisia ympäri pääkaupunkiseutua ja muuta Suomea ja valloittivat koko Musiikkitalon. ”Sointi ja orkesterin identiteetti tulee kuitenkin aina muusikoista. ”Hebo on selkeästi Aapo Häkkisen luomus, mutta hän antaa muusikoille toki tilaa tuoda ideoitaan esiin. Aapolla on paljon kansainvälisiä kontakteja, ja esimerkiksi Riccardo Minasin ja Dimitri Sinkovskin tapaiset vieraat ovat antaneet tärkeitä virikkeitä – kuten myös orkesterin lukuisat vierailut ulkomaisilla festivaaleilla. Toivottavasti tälle toiminnalle löytyy resursseja myös tulevaisuudessa.” . Olihan se elämys soittaa näin historiallisessa paikassa.” ”Fibo on ehkä enemmän muusikoiden kollektiivi. Joskus kuuluu hevosen kavion kopse tai tanssijan jalan kosketus maata vasten. ”Kutsuisin tätä musiikin vapautusliikkeeksi. Concerto grosson kaikki mukaan -hengessä on paljon samaa kuin Mauno Järvelän luomassa Näppäripedagogiikassa
Perumisen kynnystä laski myös se, että lipunmyynti loppui monella festivaalilla maaliskuun puolessavälissä kuin seinään. turvavälejä ja yleisön pakkautumisen estämistä sisäänkäynneissä ja väliajoilla, ja moni järjestäjä saattoi kokea sen hankalana. Harva musiikkifestivaali kuitenkaan tähän oljenkorteen tarttui, vaikka niiden tilaisuuksissa ei normaalistikaan olisi ollut enempää yleisöä. saakka. Valtion myöntämiä apurahoja tälle vuodelle ei pääsääntöisesti tarvitse maksaa takaisin, mutta kuntien tukien osalta tilanne vaihtelee. Vierailevien ulkomaisten oopperatalojen kohdalla ongelma on myös se, että koronatilanne on eri maissa erilainen, ja se vaikuttaa siihen, mihin voi sitoutua.” Rahoituksen rytmihäiriöt Viitasaaren Musiikin aika pyrkii toteuttamaan tämän vuoden kurssinsa ja osan konserteista ensi vuoden ohjelman ohessa. Sen verran se odottaa saavansa suoraa lisätukea. Lavasteista pääosa on jo tehty, mutta pukujen ompelua ajettiin alas kevään aikana, ja puvustamo joutuu lomautetuksi. ”Uuden musiikin festivaalin täytyy olla ajassa kiinni, eikä ohjelmaa voi siirtää sellaisenaan. Miten rotaatio sitten vaikuttaa vuoteen 2022. ”Ainakin yhden teoksen osalta joudumme tekemään muutoksia, mutta pääosin ensi kesäksi suunniteltu ohjelma toimii myös 2022. Täytyy reagoida yhteiskunnan muutoksiin. ”Onneksi hallitus ilmoitti suurten yleisötapahtumien kiellosta sentään jo huhtikuussa, sillä se antoi meille force majeure -syyn, jota ilman olisimme olleet vielä paljon suuremmassa pulassa sopimusten perumisen kanssa”, toteaa oopperajuhlien johtaja Jan Strandholm. On epävarmaa, onko ulkomailta saapuvien taitelijoiden mahdollista matkustaa Suomeen. Ja vaikka tilaisuuden järjestäminen sallittaisiinkin, uskaltaako yleisö sinne tulla. Festivaalien uutiset tältä keväältä ovat olleet kylmäävää luettavaa. Lisäksi Viitasaaren kirkko on menossa remonttiin, joten meillä on ensi vuonna vähemmän konserttitiloja käytössä”, kertoo taiteellinen johtaja Johan Tallgren. Helppoa tällainen siirtely ei ole, sillä ihmisiä ja sopimuksia on paljon. Edellinen keskittyy nykymusiikin kuratointiin. Rajoituksilla on myös välillisiä vaikutuksia, joten tuotannolle voi tulla monia mutkia matkaan. Tämä kysymys varmaan painoi monen festivaalin ratkaisuissa. Erityisesti kapellimestarit ovat jo kiinni muualla. Kukaan ei halua ottaa sitä riskiä, että heidän tapahtumassaan korona leviää”, toteaa Finland Festivals ry:n toiminnanjohtaja Kai Amberla. PERUTTU • PERUTTU • PERUTTU • PERUTTU • PERUTTU • PERUTTU • PERUTTU 15 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 ERUTTU, PERUTTU, PERUTTU, siirretty vuodelle 2021 tai osin internetiin. Onneksi kaikkialla muuallakin ollaan samassa tilanteessa, joten sitä ei tarvitse selitellä. Uuden tuotannon, Kuningas Rogerin perustamiskustannukset jakaantuvat tälle ja ensi vuodelle. ”Moni ehti perua jo aiemmin, eikä perumisen peruminen enää onnistu. Tappiota festivaaleille joka tapauksessa tulee, ja ne odottavat kuuden miljoonan euron suoria valtion tukia seuraavasta lisäbudjetista. festivaalikesä peruttu – etäkonsertit lohtuna | p ”Siirtäminen tarkoittaa suunnitteluun ja rahoitukseen monen vuoden rytmihäiriötä.”. Mahdollisuus toteuttaa tapahtumia alle 500 hengelle ”erikoisjärjestelyin” olisi tarkoittanut mm. Koko harjoitusperiodi on kuitenkin vasta ensi vuonna. Ratkaisua ovat puoltaneet myös Suomessa ja muissakin maissa tehdyt matkustusrajoitukset. ”Tukipotista suuri osa menee Savonlinnan oopperajuhlille ja Pori Jazzille, jotka kärsivät tästä eniten. Force majeure helpotti Savonlinnan oopperajuhlat siirtää ohjelmansa sellaisenaan ensi vuoteen ja kärsii tänä vuonna noin 1,5 miljoonan euron tappiot. ”Yritimme saada samat solistit ensi vuodelle kuin mitä suunnittelimme tälle kesälle, mutta kaikille tuleminen ei enää ollut mahdollista. Pakkaa sekoitti kulttuuriministeri Hanna Kososen linjaus toukokuussa, että alle 500 hengen kulttuuritapahtumat saisi järjestää, jos turvallisuus voidaan taata erikoisjärjestelyin. Rahoituksellisesti Musiikin aika on erityisasemassa Suomen festivaalien joukossa, koska sillä on suhteessa budjettiin eniten kansainvälistä projektirahoitusta. Toisaalta kaaos avaa mahdollisuuksia myös sellaisiin taiteilijoihin, jotka eivät olisi pääseet meille tänä kesänä”, Sandström kertoo. Jos festivaalilla on kevyt rakenne, ja se ehti perua ajoissa, tappiot tälle vuodelle voivat jäädä pieniksi”, Amberla selvittää. Elokuun osalta hallitus tiedottaa kokoontumisrajoituksen jatkosta tai poistamisesta kesäkuussa. Festivaali on mukana kahdessa EU-hankkeessa, Sounds New ja Ulysses. Suurin osa peruutuksista tuli jo huhtikuussa, kun hallitus kielsi yli 500 hengen yleisötilaisuudet 31.7. Melkein kaikki elokuunkin festivaalit ovat silti jo peruneet, viimeksi Helsingin juhlaviikot ja Flow festival. Se tietää ruuhkaa ensi kesälle
• MIKKELIN MUSIIKKIJUHLAT muuttaa tämänvuotisen tapahtumansa rakennetta niin, että osa konserteista kuullaan lokakuussa ja osa maaliskuussa 2021. P E R U T T U • P E R U T T U • P E R U T T U • P E R U T T U • P E R U T T U • P E R U T T U P E R U T T U P E R U T T U • P E R U T T U Kontratenori Franco Fagioli laulaa Turun musiikkijuhlien konsertissa 4.10. alkaen. Muiden festivaalien ratkaisuja OSA FESTIVAALEISTA TOTEUTTAA tänäkin kesänä konsertteja virtuaalisesti, joku taas järjestää pienempiä kokonaisuuksia syksyllä tai talvella. • TURUN MUSIIKKIJUHLILLA Franco Fagioli ja Baselin kamariorkesteri konsertoivat 4. Syynä on muukin kuin korona, nimittäin Sibeliustalon pääsalin remontti. Tässä esimerkkejä nyt tiedossa olevista tapahtumista. Vain pari konserttia 30:stä jää pois, ja kolme uutta on tulossa. Tämä oli onnekas sattuma, sillä yleensähän päällekkäisyyksiltä ei voi välttyä. 17 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 ”Tappiota tulee, mutta taustayhteisö pysyy hengissä henkilökunnan lomautuksella. Nettilähetyksissä on myös studiovieraita keskustelemassa. Liikkuvia palasia on valtavasti, kun järjestäjät eri puolilla maailmaa etsivät nyt uusia päivämääriä”, Aro kuvaa. Mozartin aarioita.. Virtuaalilaseilla katseltavan Inside the Quartet – Kvartetin sisällä -teoksen kautta yleisö pääsee kokemaan musiikin valitsemansa Kamus-kvartetin muusikon paikalta. Naantalin musiikkijuhlat otti myös periaatteekseen ohjelman siirtämisen ensi vuoteen niin pitkälle sellaisenaan kuin mahdollista. • KORSHOLMAN MUSIIKKIJUHLAT järjestää 29.7. Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin soittama avajaiskonsertti toteutuu etänä suunnitellusti. • LAHDEN SIBELIUS-FESTIVAALI siirtyy syyskuusta lokakuuhun ja pidetään 15.10.–18.10. Hän linjaa, että vaikka tämän vuoden pääesiintyjät sataisiinkin ensi vuonna, mukaan pitäisi saada myös uusia, ajankohtaisia kykyjä ja ideoita. ”Onhan tämä villi ja kova ala, ja nähtäväksi jää, säilyykö ymmärtävä henki loppuun saakka. ”Kyllä tällaiseen ajassa kiinni oloon täytyy olla tilaa.” Porissa tämän vuoden tappiot nousevat mittaviksi, sillä tuotantokoneisto ehti jo pyöriä, eikä kaikkia asioita ole saatu peruttua. lokakuuta sekä Joyce diDonato ja Il Pomo d’Oro 7. huhtikuuta 2021. •JYVÄSKYLÄN KESÄ rakentaa uutta suoratoistoalustaa, jolla kuullaan konsertteja festivaaliviikolla 1.7. Wihurin säätiön tukeman kvartettiakatemian konsertteja yritämme järjestää syksyllä”, Rusanen selvittää. Päivityksiä nettisivuillamme www.rondolehti.fi. sopraano Pelageya Kurennayan resitaali, pianisti Irina Zahharenkovan Beethoven-ilta ja Saimaa Sinfoniettan konsertti. ”Täytyy toivoa, että mahdollisimman moni käyttäisi hyväksi tarjousta siirtää ostettu lippu ensi vuoteen.” . Muutama kesän konsertti kuullaan livenä loppuvuodesta. • NETTIKONSERTTEJA suunnittelevat myös mm. Agentuurien päässä myllerrys on hurja, sillä ensi vuodelle moni bändi on jo 2–3 vuotta sitten suunnitellut kiertueitaan, ja nyt siirretyt keikat tulevat niiden päälle. Konserttien sisältöihin tulee Naantalissakin muutoksia. Mariinski-orkesterin konsertit etsivät vielä paikkaansa. Lisäksi Thomas Hampsonin Songs of America kuullaan 24. Festivaalin solistivieraana on viulisti Sergei Hatšatrjan. Meidän Festivaali on mennyt teknologian hyödyntämisessä askeleen pidemmälle. Teoksessa esiintyy Meidän Festivaalin taiteellinen johtaja Kamus-kvartetti ja teknisestä toteutuksesta vastaa Aalto-yliopiston poikkitieteellinen tiimi. Yhteistyötä on myös juuri aloittaneen Radio Keskisuomalaisen kanssa. Muita vieraita yritetään sijoittaa ensi kesään. Pori Jazzin taiteellinen johtaja Mikkomatti Aro on kuitenkin aistinut, että nyt nöyryyttä on ollut havaittavissa enemmän, koska koko ala on samassa veneessä. Siinä kuullaan kaksi ensimmäistä osaa Jean Sibeliuksen Voces Intimae -kvartetosta ja se kuvataan säveltäjän kotona Ainolassa. joulukuuta. Lokakuussa kuullaan mm. Avanti!, Helsinki Chamber Music festival, Hauhon musiikkijuhlat ja Rauma Festivo. alkaen kymmenen etäkonsertin sarjan, jossa esiintyjinä on pääasiassa suomalaisia ja erityisesti pohjalaisia muusikoita. Maaliskuussa Pietarin sinfoniaorkesteri tulee soittamaan animeja elokuvamusiikkia. Sinfonia Lahti soittaa Dima Slobodenioukin johdolla kaikki Sibeliuksen sinfoniat. Nöyryyttä kehiin Populaarimusiikin puolella festivaalit ovat enemmän suurten kansainvälisten agentuurien puristuksessa, eivätkä neuvottelut siirroista ja peruutuksista ole välttämättä yhtä helppoja. ”Pyysimme kaikkia tämän vuoden taiteilijoita palaamaan ensi vuonna, ja vain yhdelle ei sopinut”, kertoo toiminnanjohtaja Tiina Tunturi. Useilla korvaavuuksien suunnittelu on vielä kesken. Riskitkin ovat isompia. . ”Eiköhän tässä silti selvitä”, Aro sanoo luottavaisena
olivat vaivihkaa hämärtyneet, sitten rikkoutuneet. 132 & 130/133 Tetzlaff-kvartetti Christian Tetzlaff, viulu Elisabeth Kufferath, viulu Hanna Weinmeister, alttoviulu Tanja Tetzlaff, sello JOHANNES BRAHMS Pianokonsertto nro 2 B-duuri Händel-muunnelmat Lars Vogt, piano & kapellimestari Royal Northern Sinfonia PAUL HINDEMITH Kamarimusiikki I, II ja III Pieni kamarimusiikki Christopher Park, piano Bruno Philippe, sello Schleswig-Holstein festivaaliorkesterin ja Kronberg Akatemian orkesterin jäseniä Christoph Eschenbach, kapellimestari M. K. Oli maagista, miten pianosta löytyi kaikki samat laulut kuin radiosta. Ja kun seuraavan päivän kritiikissä kyseinen teos ylistetään aikamme merkkiteokseksi, sitä miettii, onko itse hullu vai ketä nämä kaikki muut palvovat.” – Musiikkitoimittaja Anne Teikari Ylen Kulttuuricocktailin esseessään 8.5.2020 ”Tässä kohti on oiva mahdollisuus kuunnella myös itsestä vierailta tuntuvia radiokanavia. Olisiko joku Karajan tai Gergijev tehnyt sellaisen uran, jos he eivät olisi miehiä?” – Kapellimestariopinnot Tukholmassa aloittava viulisti Maria Itkonen Aamulehdessä 5.5.2020 ”Kadun yhä, että kuuntelin musiikinopettajaa, joka sanoi, että naisista ei tule kitaristeja.” – Kirjailija Katja Kettu Apu-lehdessä 19/2020 ”Kun olin lapsi, vietin aikani pianon ääressä. Mitä helvetin järkeä tässä oli. Miksei koskaan puhuta niistä todellisista mieskiintiöistä, jotka ovat olleet käytössä satoja vuosia. Neljäs viihtyy muuten vaan. Ajattelin suostuneeni vaihtokauppaan, jossa opettaja sai tehdä minulle mitä halusi, ja minä sain oppia soittamaan.” – Irene-artistinimellä esiintyvä Jutta Ruonansuu Trendissä 4/2020 ”Kukin voi ottaa musiikkia vastaan omalla tavallaan, visuaalisesti, älyllisesti, tunteella, henkisesti, laulaen mukana tai matkaten maailmankaikkeudessa. Joku saa ilon, toinen lohtua, kolmas voimaa. Voit vaikkapa elvyyttää Suomi-iskelmää tai vaikuttaa intellektuellilta klassisen musiikin parissa, sillä sosiaalinen paine tietyntyyppistä musiikkimieltymystä kohtaan ei rauhallisen aamuyön tunteina päde. ?IURLIONIS Kestutis-alkusoitto Metsässä, sinfoninen runoelma Meri, sinfoninen runoelma Liettuan kansallinen sinfoniaorkesteri Modestas Pitrenas, kapellimestari ALEKSANDER SKRJABIN Masurkkoja Peter Jablonski, piano ODE 1352-2 ODE 1345-2 ODE 1359-2T (3 CD-levyä, uusintajulkaisu) ODE 1347-2D (2CD) ODE 1346-2 ODE 1344-2 ODE 1341-2 ODE 1329-2 ODE 1352-2 ODE 1346-2 ODE 1345-2 ODE 1344-2 ODE 1359-2T ODE 1341-2 ODE 1347-2D (2CD) ODE 1329-2. Rakastin niitä. . Muista kuitenkin pysyä hillittynä, ethän halua herättää muita.” – Elias Tuominen jakaa varusmiehille vinkkejä yöpäivystysvuorojen ajankuluksi Ruotuväki-lehden kolumnissaan 24.4.2020 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN Jakelu Suomessa: Oy Fg-Naxos Ab, puh (09) 42412420 • info@fg-naxos.. ” Tämä on aihepiiri, mistä pitää edelleen puhua. Musiikkiopiston tähtiopettaja, kansainvälisillä lavoilla ansioitunut itäeurooppalainen pianisti, halusi minut oppilaakseen. En muista, miten seksuaalinen ahdistelu alkoi. Miksi pitää tarpeettomasti monimutkaistaa kaikki, mitä se antaa kenellekään. Ja viides ajattelee, että tulipahan tuokin nähtyä.” – Huilutaiteilija ja elämänmuutosvalmentaja Ulla Suokko Voi hyvin -lehdessä 4/2020 ”Kolme kuukautta sitten en ajatellut, että on ylellistä kahvitella isovanhemmilla, poiketa kirjastossa, käydä sushibuffetissa tai harrastaa kuorolaulua.” – Toimittaja Marianne Rautanen Tätä mietin -palstalla Me Naisissa ”Olen lähtenyt konserteista raivosta kiehuen: miksi helvetissä kaikesta pitää tehdä niin vaikeaa. Rajani SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Paljon on väitelty siitä, tarvitaanko naiskiintiöitä. Kymmenvuotiaana sain elämäni mahdollisuuden. Miksi maksoin tästä mitään. Löysin myös laulut, joita en ollut koskaan kuullut. www.ondine.net KEVÄÄN JULKAISUJA PJOTR TŠAIKOVSKI Vigilia Hengellisiä kuoroteoksia Latvian radiokuoro Sigvards K ?ava, johtaja LUDWIG VAN BEETHOVEN Pianokonsertot 1-5 Pianokonsertto D-duuri (säveltäjän oma versio viulukonsertosta) Olli Mustonen, piano Tapiola Sinfonietta MAGNUS LINDBERG Accused sopraanolle ja orkesterille Kaksi episodia orkesterille Anu Komsi, sopraano Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari LUDWIG VAN BEETHOVEN Jousikvartetot Opp
Ja sisältö sitten – musiikin ystävänä jo tiedätkin, että Rondo sisältää mahtavia lukuartikkeleita musiikista, sen tekijöistä ja kokijoista, levyarvioita, tietoa YLEn musiikkiohjelmista... verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Sukella suveen ja musiikin maailmaan! SSIC V L Koronakevät on tuonut lähes kaikille jonkin verran ylimääräistä aikaa, toisille enemmän, toisille vähemmän. Kesäkulkijan kaveri. (03) 225 1948 2. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. KOLME TAPAA TILATA: 3. Ota silloin kaveriksesi Rondo-lehti, joka tuo sinulle tietoa ja elämyksiä musiikin maailmasta suoraan kotisi pihakeinuun, parvekkeelle, mökkilaiturille – ihan minne vain itse haluat! Tilaajana saat paperisen lehden lisäksi pääsyn kaikkeen verkkosisältöömme, jota voit selailla paikasta ja ajasta riippumatta. Tilaa nyt tämä musiikin runsaudensarvi edulliseen tarjoushintaan! Uusille tilaajille nyt 3 lehteä + koko verkkosisältö vain 19 €!. Mutta toivottavasti kesä tuo meille kaikille aikaa hieman hengähtää. Ja toki moni työmuurahainen on ollut kiireisempi kuin koskaan
”Käytännön tason asiat merkitsevät paljon: tule ajoissa paikalle ja valmistaudu hyvin etukäteen. a OSA: 1 seen liittyvät asiat. Vaikkei kyseessä olisi oma solistinen keikka tai levytys, niin pitää silti antaa parhaansa siitä riippumatta, miten näkyvä rooli on. Tunnen säestävän roolin itselleni mielekkääksi tavaksi tehdä musiikkia”, Lötjönen tuumii. ”Kyllä se keikkojen siirtyminen harmittaa, koska jazzmusiikki herää kuitenkin parhaiten eloon livenä, se on luontevin tapa esitellä albumi”, Lötjönen toteaa. Poikkeustila tuo tauon hänen kiireiseen uraansa. Ajattelen, että siinä täytyy pyrkiä palvelemaan itse musiikkia parhaansa mukaan ja unohtamaan itsensä esiin tuomiJazzmuusikoiden henkilökuvasarja alkaa Suomen luultavasti kiireisimmällä kontrabasistilla ANTTI LÖTJÖSELLÄ, joka oli luvannut julkaista ensimmäisen albumin omalla nimellään ennen kuin täyttäisi neljäkymmentä vuotta, ja tämän lupauksen hän piti: Antti Lötjönen Quintet East julkaistiin pyöreiden vuosien aattona. Lötjösen nimi löytyy yli sadalta eri julkaisulta, joihin kuuluvat muun muassa 2000-luvun alkupuolen The Five Corners Quintet, viime aikoina uudelleen aktivoitunut Ilmiliekki Quartet, Ricky-Tick Big Band sekä muun muassa Aki Rissasen, Jukka Perkon, Timo Lassyn, Verneri Pohjolan, Joonas Haaviston, Teppo Mäkysen ja Mikko Innasen yhtyeet. Johtajalle pitää välittyä, että on mukana sydämellään.” antti lötjösen sävellykset kypsyivät rauhassa R ONDO jazzpolkuja Teksti: SANTERI KAIPIAINEN. Ehkä se on luonteenpiirrekin, että sovellun basson varteen. Mikä on suuren kysynnän salaisuus. ”Pyrin olemaan soittotilanteessa täysin läsnä. Hänellä on selkeät vinkit hyväksi rivisoittajaksi. Lötjösen oman kvintetin soittajat ovat tällä hetkellä kukin omissa eristyksissään, joten striimitkään eivät onnistu. Basistina tehtäväni on saada kokonaisuus mahdollisimman hyvän kuuloiseksi ja eturivin solistit saamaan itsestään parhaan irti. 20 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 NTTI LÖTJÖNEN VASTAA puhelimeen Hirvensalmella, jonne hän vetäytyi perheineen, kun koronaviruspoikkeustila peruutti albumin julkaisukiertueen ja muut esiintymiset
Teosto arvioi vuoden 2020 koronatilanteen vähentävän keräämiään tekijänoikeuskorvauksia reilusti yli kymmenellä prosentilla, mikä tarkoittaisi tilanteen pitkittymisestä riippuen jopa lähes kymmenen miljoonan eron tulonmenetyksiä tekijöille ja kustantajille. Menetykset näkyvät suoraan ohjelmatoimistojen, muusikoiden ja teknisen henkilökunnan tuloissa. korona talloi musiikkialan talouden Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuva: KONSTANTIN KONDRUKHOV m Koronaepidemia aiheuttaa musiikkialalle 150 miljoonaan euron tulonmenetykset, jos mukaan lasketaan elokuun loppuun asti peruuntuneet elävän musiikin tapahtumat. Raportissa korostetaan sitä, miten musiikkielämä on yksi kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Fyysinen äänitemyynti laskee tutkimuksen mukaan kolme miljoonaa euroa, mitä digimyynnin kasvu ei korvaa. Music Finlandin kyselyiden perusteella suomalainen musiikkivienti on hidastunut tai jopa lakannut kokonaan useaksi kuukaudeksi. Gramexin tulonmenetykset näkyvät ennen pitkää äänitetuottajien ja muusikoiden tuloissa. Elävällä musiikilla on myös kerrannaisvaikutuksia, sillä tulovirroista osa menee säveltäjille, musiikintekijöille ja kustantajille esityskorvauksina. Sen arvon arvioidaan pienenevän 50 prosentilla eli 136 miljoonalla eurolla. Myös kustantajien suoraan keräämät korvaukset pienenisivät 10–20 prosentilla riippuen siitä, miten pitkään tilanne kestää. Mukana ei ole myöskään musiikkialan vaikutuksia muihin aloihin. Suurimmat vaikutukset ovat kohdistuneet yksityiseen elävän musiikin kenttään, joka sai täystyrmäyksen konserttien ja festivaalien peruunnuttua. Kaikkien näiden tulovirtojen väheneminen tulee näkymään tekijänoikeustuloissa. Esimerkiksi festivaalien aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Tutkimuksessa ilmoitettuihin lukuihin ei ole arvioitu koronavirusepidemian aiheuttamaa tilannetta musiikkikoulutuksessa, eli esimerkiksi tuntiopettajien keskeytyneet työt eivät näy kokonaisarviossa. Muusikkojen liiton arvion mukaan 3000 freelancer-muusikon yhteenlasketut tulonmenetykset viideltä kuukaudelta olisivat yli 40 miljoonaa euroa. Viennin seisahtuminen viideksi kuukaudeksi tarkoittaisi yhteensä 12 miljoonan euron tulonmenetyksiä. Tämä selviää Music Finlandin tutkimuksesta. ”Vaikutusta on myös siihen, mitä kuunnellaan: kriisitilanteessa painottuu vanhemman musiikin kuuntelu, ja uudesta musiikista saatavat tulot voivat kärsiä”, raportti toteaa. Jos tilanne jatkuu, luvut tietenkin synkistyvät.. Monet alan ammattilaiset toimivat alalla monissa eri rooleissa, esimerkiksi sekä muusikkoina että musiikintekijöinä tai säveltäjinä sekä opettajina. Festivaalien osuus tämän toimialan arvosta on jopa puolet. LiveFin ry on arvioinut tapahtumapaikkojen ja populaarimusiikkifestivaalien liikevaihdon menetyksiä, ja luvut kertovat tilanteesta samansuuntaisesti. Tulot kaikista eri lähteistä ovat saattaneet hiipua hetkessä. Flow Festivalin liikevaihto viime vuonna oli 8 301 000 €, ja tulosta kertyi 583 000 €. 24 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 USIC FINLAND TUTKI koronakriisin vaikutuksia aiempien musiikkialan taloutta kuvaavien raporttiensa menetelmillä, ja vertailulukuna on käytetty vuotta 2018, ellei tuoreempia tietoja ole saatavilla. Koronatilanteella on vaikutusta myös audiovisuaalisiin tuotantoihin, taustamusiikin käyttöön sekä kaupallisten radioiden ja televisioiden mainosmyyntiin. . Myös julkisella rahoituksella toimivat sinfoniaorkesterit ja Suomen Kansallisooppera ja -baletti ovat kärsineet, ja niiden menetykset lasketaan raportin mukaan muutamissa miljoonissa
Joku soittaa ja laulaa minulle juuri nyt, joku, joka elää tätä samaa epävarmuuden aikaa kuin minäkin. ”Emme kerro musiikin viestiä paikalla olevalle yleisölle, vaan pikemminkin toisillemme. Tulee hyvä olo, kun Facebookista voi klikata auki muusikoiden live-tervehdyksen. Fokus ei suuntautunut kameraan, vaan että olemme intensiivisesti tämän yhteisen taiteellisen tehtävän äärellä. Passiomusiikkiin se sopiikin.” Monesti tärkeintä onkin juuri tunne siitä, että me olemme yhdessä tässä tilanteessa – muusikoilla on halu palvella yleisöään, yleisöllä halu ymmärtää esittävien taiteilijoiden kurimusta. Joku todella soitti tämän musiikin minua ilahduttaakseen. 31 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 riorkesteri, sekä lisäksi yksittäiset tahot, kuten defunensemble tai Oulun Vox Virtuosa -konserttisarja. Viestinä on toivon ja yhteyden ylläpitäminen. ”Ensin oli vaikea suunnata ilmaisua, kun ei ollut yleisöä, ja Kallion kirkko on niin iso. Pääsiäisenä Aarne Pelkosen ja Tuomas Katajalan tuottama pienen kokoonpanon Johannes-passio oli monille yhdistävä, huojentava kokemus: passiopääsiäinen tuli sittenkin. Miten tällainen tilanne edes voisi olla sinfoniakonsertin korvike. Koronastriimit ovat olleet poikkeusolojen konsertteja, joissa muusikot soittavat juuri tästä tilanteesta ja näistä tunteista käsin. Mutta sitten oivallettiin, että osa retorista esittämistä on myös se, että tuodaan ilmi se yhteismusioinnin voima ja ilo”, Johannes-passiossa laulanut sopraano Tuuli Lindeberg kommentoi, kun haastattelin häntä Suomen vanhan musiikin liiton blogiin. vain elävä musiikki on elävää | ¢ † Yle lähetti pitkäperjantaina Bachin Johannes-passion, joka esitettiin Kallion kirkossa pienennetyin voimin. AKTIIVISUUDESTA TULEE hyvä mieli: soitto jatkuu. Silloin musiikki ei olekaan pääasia, vaan yhteinen toivonpilkahdus, odotus, milloin saamme taas kokea musiikkia ja muusikot työskennellä kuten ennenkin. Sen jälkeen on kaikkialla jatkettu kamarimusiikilla ja turvaväleillä. Molemmissa oli sattuvasti kuolemateema. Se on eri asia kuin katsoa tallennetta vaikkapa Berliinin filharmonikoiden loistokkaasta Digital Concert Hall -palvelusta, joka on nyt saatavilla ilmaiseksi. Ilmainen etäkonsertti, YouTube-video tai livetilassa oleminen rohkaisee mutta ei korvaa keikkaa – ei kokemusta, eikä muusikon elantoa. Eri asia on, konkretisoituuko se vaikkapa lippuhyvitysten hakematta jättämiseksi, ja onko taloudellinen tuki ollenkaan yksittäisten kuluttajien tehtävä. Heti ensimmäisten kokoontumisrajoitusten astuttua voimaan RSO ja Tampere Filharmonia ehtivät kumpikin soittaa yhden sinfoniakonsertin tyhjille saleille 13.3. Rintaa puristi, kun ensimmäisissä kamaristriimeissä muusikot astelivat tyhjyyttään kaikuvaan Musiikkitalon saliin ja kumarsivat autiolle katsomolle. Ensemblenä lauloivat Elja Puukko, Tommi Niskala, Eira Karlson ja Tuuli Lindeberg.. Muusikoiden kotoa käsin äänittämistä raidoista kootut orkesteritervehdykset ovat kauniita siksi, että muusikot ylipäätään soittavat, mutta jos haluan kuulla Mahlerin kolmosen, kuuntelen sen suosikkilevytyksenäni, en Baltimoren sinfoniaorkesterin jäsenten kotistudioista äänitettynä
Voi kotoilla luvan kanssa, puuhata kaikkea, mitä on aina halunnut ehtiä. Aloita siinä sitten projekteja, aakkosta levyhyllyt, opettele uusi kieli tai kuuntele Prokofjevin kaikki oopperat libreton kanssa. Puhelin menee pois kädestä. Jollekin on helpotus, ettei tarvitse välttämättä lähteä konserttiin, jossa vierustoveri rapistelee tai ilmassa on liian paljon hajusteita. Korona-ahdistuksen keskellä voi olla ennenkokematon elämys uppoutua luurit päässä oopperatallenteeseen, tuijottaa nenä kiinni tabletissa, miten Anja Kampen suu leviää kaikkivoipaan ääneen. Kotisohvalle virtaa itse asiassa niin paljon musiikinystävän lohduksi tarkoitettua tarjontaa, että se voi jopa ahdistaa. Konserttistriimien ja ad hoc -kotikonserttien lisäksi tarjolla ovat eri toimijoiden tallennealustat meillä ja maailmalla. Kotoa käsin voi saavuttaa loputtomasti musiikkia YouTuben sekä erilaisten ääniteja suoratoistopalvelujen avulla. Jatkuva valinnanvaikeus syö henkistä kaistaa. Turun filharmonisen orkesterin etäkonserttisarjassa kuultiin huhtikuun lopulla Messiaenin Aikojen lopun kvartetto esittäjinään Pasi Helin, piano, Ilana Gothóni, viulu, Andreas Helling, sello, ja Henna Jämsä, klarinetti.. 32 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 TIETOKONEEN RUUTU on eri asia kuin tila, jossa ääniaallot tuovat merkityksellistä ääntä korvaan. Liukuoven takana seurapiirit paheksuvat. Elävän musiikin ja etänä koetun esityksen ero on sama kuin elävän ihmisen silmiin katsomisen ja videopuhelun ero, vaikkei videopuhelu edes pätkisi kovin pahasti. Keskittyminen on harvoin tuntunut näin vaikealta. Oopperatalojen ja vaikkapa Operavision-portaalin oopperatarjontaan saisi käytettyä kaikki päivänsä. Elävä musiikki tapahtuu fyysisesti edessäni juuri nyt: jonkun toisen suu koskettaa klarinetin suukappaletta ja kuulen hänen hengityksensä musiikkina. ¢ † ¢ † Millaista musiikkia kriisiaika tarvitsee. Jotkut tunnustavat nolostellen, että heille korona-arki on ollut huojentavaa. Ei tarvitse olla itse aktiivinen. Päälle kaatuvat seinät tai lasten etäkoulurumba ja huoli läheisistä. VOI OLLA, ETTÄ JUURI NYT kotisohvalla musiikki iskee lujemmin kuin koskaan. Toisilla on ollut kiireisempää ja kaoottisempaa, toisilla ikävämpää ja yksinäisempää kuin koskaan. Jouhet raastavat kieltä ja niiden värähtelyt kulkeutuvat ilman välityksellä kehoon. Sitä on loputtomiin, sitä vyörytetään luoksesi, se on ilmaista. Klassinen musiikki ei ehkä koskaan ole ollut näin matalalla kynnyksellä tavoitettavissa. He ovat parhaat kaverit, kaiken kliseisen lemmenliekehdinnän yläpuolella, ja yhtäkkiä tajuavat, mikä elämässä on tärkeää. Poikkeusajan hahmottomassa päivävirrassa, näennäisessä tyhjyydessä musiikkikokemukselle on vaikea löytää todellista tilaa. Jos on illaksi ostanut lipun konserttiin, ei tarvitse muuta kuin mennä paikalle ja antaa musiikin koskettaa. Elävän musiikin ja etänä koetun esityksen ero on sama kuin elävän ihmisen silmiin katsomisen ja videopuhelun ero, vaikkei videopuhelu edes pätkisi kovin pahasti. Dmitri Tšerniakovin viileän nykyaikaistettu tulkinta Berliinin valtionoopperassa äimistyttää, traagisen murheilun sijaan Tristan ja Isolde nauravat ja hassuttelevat. Virittyminen alkaa jo, kun astuu konserttitalon ovista sisään, liukuu sisään tuttuun rituaaliin. Tabletin ruudulla soittavat ihmiset, mikro piipittää valmisruoan kuumentuneen, peukalo vierittää puhelimen näyttöä. Musiikki täyttää koko hetken peiton alla
Ehkä se voisi olla ohjelmassa ensi viikolla, mutta lähinnä haluan vain katsoa silmiin elävää sinfoniaa. Metropolitan Operan kotigaalassa 25.4. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN e RSO:n kevään ensimmäinen poikkeusolojen kamaristriimi kuultiin 18.3. . Teemana oli Beethoven ja esiintyjinä mm. Milloin saamme, milloin uskallamme taas mennä konserttisaliin ja altistua uudelle. Kun internetistä on tullut paikka, jossa liikuskelee julkisia tiloja enemmän, huomaa, miten tärkeää verkkosivujen palvelumuotoilu on. Voiko digitaalinen musiikkiesitys olla oma taiteenmuotonsa, joka hyödyntää kuvaa ja ääntä erityisellä tavalla. Entä kaipaako nyt jotakin tietynlaista musiikkia. Mutta poikkeusoloissa pää on pyörällä, ja lopulta haluan vain sen klarinetista nousevan henkäyksen, joka juuri nyt liukuu salin poikki iholleni. Kameroiden katseilla on väliä, ne luovat merkityksiä. Koronakevään konsertit eivät leikkineet olevansa tavallisia konsertteja, niillä oli erityistehtävä. Oopperatallenteet auttavat huomaamaan, miten video-ohjaus voi nousta jopa varsinaisen ohjauksen rinnalle. Toisaalta: perustehtävän täytyisi tuoda myös tuloja. Mitä digiesityksistä jää käteen. Samalla ne ovat muistuttaneet, ettei digitaalinen konsertti koskaan voi olla pelkkää liven jäljittelyä. Jos ja kun festivaalit jatkavat siitä, mihin sinfoniaorkesterit jäivät, hioutuvatko konseptit. Kulttuurielämän lähitulevaisuus on arvoitus. Hämärästi tajuaa, että nyt tuntuisi hyvältä filosofoida elämän katoavaisuutta – sitähän taidemusiikki on aina käsitellyt. TÄKONSERTTI EI VOI KORVATA elävää konserttia, mutta korona-ajan poikkeuskonserteista voi jäädä käteen monenlaisia oppeja etenkin yleisötyöhön. Sitä odotellessa menen ulos kuuntelemaan kesän tuloa. joukko tähtisolisteja esiintyi kotoaan käsin, samoin kuoro ja orkesteri, jonka jäsenten osuudet miksattiin yhteen Nabuccon Hebrealaisten vankien kuorossa. Yhteisöllisyyttä voi tuoda lisäämällä chat-ikkunan, mutta toisten ihmisten sanatonta läsnäoloa se ei korvaa – keskustelu saattaa vain häiritä musiikin kokemista. . Mitä muuta etäkonsertti voi olla kuin yritys simuloida konsertissa oloa. Esimerkiksi Tapiola Sinfonietta ja Turun filharmoninen orkesteri keräsivät keväällä pisteet selkeistä verkkosivuista, joilta poikkeustarjonta löytyi yhdellä klikkauksella. Samalla tuli hyvä mieli siitä, jos orkesterit asemoivat ne osaksi perustehtäväänsä. Kriisin paljastamia peruskysymyksiä voisi hyvinkin tutkailla kuuntelemalla kaikki Brucknerin sinfoniat Celibidachen johtamina. Laura Vilkman ja Kirill Kozlovski.. Ehkä vain laitan puhelimen pois ja menen pihalle, siellä konsertoivat mustarastaat. 33 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 Samaan aikaan juuri kotisohva on ollut monelle ahdistuksen tyyssija, vankila. Rajoituksia puretaan, mutta festivaalikesää ei tule
Varhaiset esitykset ovat lähimpänä hänen ajatuksiaan sävellyshetkellä, mutta ovatko ne parempia. Toisaalta romanttinen lähestymistapa ei vaikuta koskaan täysin syrjäytyneen, muuttuneen kyllä. | Wilhelm Furtwänglerin tulkinnoissa musiikista tulee metafysiikkaa. Äänilevyn historiasta heitä on siivilöitynyt tuhti otos. 35 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 Musiikissa asiat näyttävät kehittyvän aaltotai heiluriliikkeenä. Pyrkimys objektiiviseen, nuottikuvaan sitoutuvaan musiikin tulkitsemiseen käynnistyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kun tiettyinä aikakausina on korostettu esittäjän vapautta ja luovaa panosta, seuraavana keskitytään säveltäjän ja hänen jättämiensä nuottien kunnioittamiseen. Yksilöitä historiasta Äänilevyn vaikutuksesta musiikin esittämiseen kirjoittanut Robert Philip (Performing Music in the Age of Recording) muistuttaa, että ennen äänilevyä ihmiset saivat varsin rajallisesti tietoa eri säveltäjistä ja esiintyjistä. Legendaariset esitykset uhmaavat aikaa ja tyylinmuutoksia, mutta ne ovat myös tavoittamattomissa. Legendaarisiksi luonnehdittavia taiteilijapersoonia syntyy eri aikakausina suurin piirtein samalla tiheydellä, mutta on aikakausia, jotka tarvitsevat niitä muita enemmän. Viime vuodet ovat todistaneet jopa kuopatuksi luullun vinyylilevyn paluuta.. Pianisti Vladimir Sofronitskyn tai kapellimestari Nikolai Golovanovin historiallisten Skrjabin-esitysten pöyristyttävä impulsiivisuus kasvaa suoraan musiikista, vaikka ei aina sen nuoteista. Viime vuosien aikana historiallinen herätysliike on hivuttautunut vanhasta musiikista eteenpäin niin, että nyt levytetään periodityyliin jo Mahleria, Debussytä ja Ravelia. Me voimme yrittää jäljitellä esityksen piirteitä, mutta emme sitä, kuinka siihen on päädytty. Tässä kohdin opiskeltu traditio kohtaa elävän perinteen. Debussy ja Ravel tallensivat itsekin musiikkiaan, kuten monet heidän tuntemansa ja tunnustamansa muusikot. Noista laulun, viulun ja pianon todellisista legendoista – joista ei ole soivia näytteitä – tuli yksilöllisen taideilmaisun apostoleja, koska he eivät vertailleet jatkuvasti itseään toisiinsa. 1800-luvun suuret virtuoosit kuulivat harvoin toisiaan, sillä heitä ei buukattu samaan aikaan samaan kaupunkiin. Ei niin, ettei hämmentäviä efektejä olisi kuultu ennenkin, mutta niihin päädyttiin eri reittiä. Nykyisin yksilöllisyydestä tulee helposti oman tien etsimisen sijaan kaupallinen erottautumiskeino, joka johtaa päälleliimattuihin efekteihin. Kun heilurin suuntaa vaihtuu, aiemmin vallinneet ihanteet muuttuvat hetkessä vanhentuneiksi. Isoisovanhempien aikana keskinkertaisia taiteilijoita ja huonoja esityksiä oli nykyistä enemmän, ja niistäkin on kylliksi ääninäytteitä. Arturi Toscanini pyrki objektiivisuuteen kiihkeästi ja tiukoin tempoin. Mitään oikeudenkäyntiä asiasta ei kannata järjestää: menneet ja nykyiset muusikot todistavat eri asioista. He kaikki tulkitsivat impressionistista musiikkia eri lailla kuin menneisyyden rekonstruointia tavoittelevat nykytaiteilijat. Pierre Boulez levytti läpimurtoteoksensa ”Vasara ilman isäntää” uransa eri vaiheissa aina hieman eri tavoin, ja jokaisesta esityksestä tuli dokumentti syntyhetkestään. Arthur Schnabel levytti ensimmäisenä Beethovenin pianosonaatit. Näin teki periodityylin esiinmarssi pyyhkäistessään tiehensä suurten orkesterien suureen tyyliin tulkitsemat klassikot
Legendaarisiksi luonnehdittavia taiteilijapersoonia syntyy eri aikakausina suurin piirtein samalla tiheydellä, mutta on aikakausia, jotka tarvitsevat niitä muita enemmän. Vladimir Horowitzin uran alku oli niin häikäisevä, että hän itsekin pelkäsi omaa varjoaan. Voi tutustua sekä Arturo Toscaninin kiihkeästi objektiivisuuteen tähtääviin että Wilhelm Furtwänglerin metafyysisen subjektiivisiin Beethoven-tulkintoihin. Yhtä kiinnostavasti heidän näkemyksensä kohtaavat Wagnerin ja Brahmsin musiikissa, Toscanini horjumattoman dramaattisena ja Furtwängler sykähdyttäviin ilmestysnäkyihin ponnistaen. Halu tulkita Beethovenin 32 pianosonaattia kokonaisuutena toi Schnabelin soittoon paneutuneisuuden ohella ensikosketuksen ennakkoluulottomuutta, jota on myöhemmin ollut vaikea tavoittaa. Jevgeni Mravinskyn johtamien Leningradin filharmonikoiden terävä vaskisoundi leikkaa Tshaikovskin neljännen sinfonian alkufanfaarissa kuin sapeli. Suhtautuminen Herbert von Karajaniin on vaihdellut jumaloinnista tuomitsemiseen.. Itse hän katsoi oppineensa vasta vanhoilla päivillään soittamaan Chopinia, mistä voi vakuuttua hänen helmeilevissä konserttojen ja nokturnojen levytyksissään. 36 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 Äänilevyn ansiosta nykykuulijan on mahdollista vertailla yhtä aikaa kaikkea yli sadan vuoden aikana tallennettua musiikkia. Viime vuodet ovat todistaneet jopa kuopatuksi luullun vinyylilevyn paluuta. Sama löytämisen riemu ja oivallus välittyy Pablo Casalsin tulkitsemista Bachin soolosellosarjoista, vaikka käsitykset barokkimusiikin esittämisestä ovat sen jälkeen muuttuneet radikaalisti. Tshaikovskin pianokonsertto Toscaninin kanssa tai Rahmaninovin kolmas konsertto Albert Coatesin johdolla antoivat monien soololevytysten kanssa aiheen näille epäilyksille. Tuo apokalyptinen vaskimuuri oli venäläissäveltäjille tuttu, ja se tuo raakaa realismia esimerkiksi Shostakovitshin sinfonioihin. Kuten usein pioneerilevytyksissä, jälki oli visionaarista, vaikka teknisesti täsmällisempiä tallennuksia on kuultu myöhemmin. Nykyään orkesterit soivat ympäri maailmaa suurin piirtein samanlaisella saundilla, mutta vanhoista äänitteistä voi kuulla kansalliset erot. Arthur Rubinstein levytti Chopinin pianoteoksia ennen sotia riuskemmin ja tiiviimmin – itse asiassa lähempänä nykyistä standardia – kuin 1960-luvun stereoäänityksissään. Horowitzista tekivät legendan juuri nuo 1930–50-lukujen jännitteisen virtuoosiset esitykset, eivät hänen vanhoilla päivillään legendaarisuudestaan tietoisena levyttämänsä näytteet. Legendaarisia tulkintoja on syntynyt täysin vastakkaisista näkökulmista. Arthur Schnabel oli ensimmäinen pianisti, joka levytti kaikki Beethovenin pianosonaatit (1932–1935). Erilaisuutta etsimässä Pandemian aikana kannattaa tehdä tutkimusmatkoja äänilevyjen pariin. Vielä vähän aikaa sitten savikiekot ja monoäänitykset sivuutettiin rahisevina muinaismuistoina, mutta esimerkiksi Mark Obert-Thornin, Ward Marstonin ja Andrew Rosen kehittämät restaurointimenetelmät ovat nostaneet historialliset äänitteet uuteen kunniaan. Vladimir Horowitzin ura keskeytyi useita kertoja, kun hän epäili jäävänsä jälkeen aiemmista saavutuksistaan. Pitkässä juoksussa henkilöhistoria voi ohittaa yleisen kehityksen. Joissakin tapauksissa suuresta taiteilijasta tuli oma pahin vihollisensa
Mario di Monacoa tai Franco Corellia luonnehdittiin joitakin aikoja sitten meluisiksi äänitykeiksi, mutta nyt heidän läpäisevän tenoriäänensä ja fyysisen karismansa perään itketään. Soltin Wagner-, Mahlerja Strauss-levytyksistä löydetään nyt adrenaliinia ja fyysistä rutistusta, jota nykyajan nörttiorkestereilta puuttuu. Ne ovat autenttisia, mutta eivät välttämättä parhaita tai ”oikeimpia” näkemyksiä teoksista. Herbert von Karajanin orkesterilevytykset edustivat 1970-luvulla lajinsa huippua, mutta itävaltalaismaestron kuoleman jälkeen ne tuomittiin esimerkeiksi germaanisesta mahtipontisuudesta ja yleispätevästä ylellisyyssaundista. Birgit Nilsson Turandotin roolissa, joka oli hänen bravuureitaan.. Silloin kohosivat kuuluisuuteen Maria Callasin ja Dietrich Fischer-Dieskaun kaltaiset laulajat, jotka nostivat näyttämöilmaisun ja tekstinkäsittelyn uuteen kunniaan. Franco Corelli ja Maria Callas Il Piratan esityksessä 1958. Samalla tavoin 1970-luvulla ihasteltiin Georg Soltin ja chicagolaisten virtuoosisuutta ja suoraviivaista energisyyttä, jotka myöhemmin rinnastettiin kovakorvaiseen ryntäilyyn. . Karajanin 1960-luvun alun Beethoven-tulkinnoista puhutaan ääni värähdellen ja hänen luomastaan hulppeasta saundi-ihanteesta kulttuuriperintökohteena. Bernard Shaw’n viimeisille vuosille sijoittui monien mielestä oopperalaulun kulta-aika, jollaista ei ole sen jälkeen koettu. Kirsten Flagstadtin ja Birgit Nilssonin tapaiset Wagner-sopraanot jyräsivät vaivatta jättiorkesterien läpi. Kadonneen adrenaliinin metsästys Oma lukunsa ovat säveltäjien tulkinnat omista teoksistaan. Stravinsky oli teostensa massiivisessa kokonaislevytyksessä (CBS/Sony) usein amatöörimäinen kapellimestari, toisinaan vähän huppelissakin studiossa. 37 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 Samoin ranskalaisten käyrätorvien vibrato ja maanläheinen puupuhallinsaundi kaikuu todistusvoimaisena Monteuxin, Charles Munchin ja Jean Martinonin sodanjälkeisissä levytyksissä ranskalaisesta musiikista. Nyt tuntuu, että heiluri on jälleen kääntymässä. Mutta hän tavoitteli myös selvästi erilaista lopputulosta kuin ammattikapellimestarit, joiden esittämänä hänen musiikkinsa kuulostaa enemmän kaikelta muulta musiikilta. Se ei kuitenkaan merkitse ympyrän sulkeutumista, vaan jonkin uuden alkamista. Niin paljon kuin aikanaan nähtiin vaivaa tunteellisuuden kitkemiseksi soitosta ja laulusta, nyt sitä halutaan sinne takaisin. Torontossa levytetyn Psalmisinfonian kuiva atakki, terävä fraseeraus ja pakottavat rytmit puristavat sinfoniasta esiin vikuroivaa huumoria ja hengen paloa, jota muilta ei löydy. Böömiläinen puhallinsointi on säilyttänyt identiteettinsä viime vuosiin saakka, mutta persoonallisimmillaan se soi Vaclav Talichin ja Karel Ancerlin johtamilla Tsekkiläisen filharmonian äänitteillä Dvo?ákin, Janá?ekin ja Martin?n musiikista
Mitkä levyt vuoden 1970 runsaasta sadosta olivat tienviittoja tulevaisuuteen. Ensilevynsä jo 1951 julkaisseen etsijän sydän sykki Sly Stonen funkille ja Jimi Hendrixin rockille. Vuonna 1970 ilmestyi vähintään kaksi pitkäsoittoa soulartisteilta kuten Aretha Franklin, Jackson Five sekä James Brown. Kaiken pikavauhtia unohduksiin jauhavaan nykypäivään verrattuna trendi oli tuolloin toinen. Hän tahtoi uudistua ja tavoittaa nuoremman yleisön. Viisikymmentä vuotta sitten murrettiin rockin muureja ja rikottiin sekä jazzin että popin rajoja. Miles Davies (vas.), The Beatles, Jimi Hendrix, David Bowie ja Led Zeppelin. Miles kutsui äänitystöihin osin vanhoja yhtyetovereitaan, mutta perinteiset akustiset soittimet jätettiin taka-alalle. Taiteilijat kommentoivat tapahtumia aiempaa avoimemmin ja musiikin kentälläkin nähtiin kärkästä politisoitumista. Niin ikään heavymetallin pioneerit Black Sabbath, jamirockin ruhtinaat Grateful Dead, solistit kuten Elton John sekä Rod Stewart, Pink Floydin ex-laulaja Syd Barrett ja kitaristi-säveltäjä Frank Zappa tuottivat kyseisen 12 kuukauden jakson puitteissa markkinoille ainakin kaksi pitkäsoittoa kukin. MILES DAVIS: Bitches Brew Trumpetisti Miles Davis oli 1960-luvun päättyessä väsynyt jazzin luutuneeseen muotokieleen. nyt Teksti: PETRI SILAS p. Tyypillinen komppi-instrumenttikin päivitettiin: Joe Zawinul ja muut soittivat sähköpianoa. Moni vuoden 1970 äänilevyistä vakuuttaakin paitsi musiikillisilla ansioillaan, myös tarkkana heijastumana julkaisuajan arvoista ja maailmankuvasta. Milesin ohella solistisen ilmatilan täyttivät kitaristi John HENDRIX, MILES ja BOWIE, The Beatles ja Led Zeppelin. Verenvaihdon takuumieheksi lupautui In a Silent Way -albumin (1969) tuottanut Teo Macero, jonka taitavat nauhaeditoinnit avasivat uuden oven materiaalin käsittelyyn. Kepeästi svengaava bebop-biitti korvattiin rasvaisen raskaana jytäävällä groovella, josta vastasivat pääosin rumpali Billy Cobham ja kontransa tätä levytystä varten sähköbassoon vaihtanut Dave Holland. vireimmät viisikymppiset. 38 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 OPULAARIKULTTUURISSA elettiin 50 vuotta sitten kriittisiä hetkiä. Albumit olivat singlejä merkittävämpi julkaisumuoto, ja sen lisäksi, että niihin panostettiin huolella, ne myös julkaistiin nopeaan tahtiin. Ehkä parhaiten zeitgeistin kiteytti jazztrumpetisti Miles Davis abstraktiin Bitches Brew -mestariteokseensa
James Marshall Hendrix kuoli syyskuussa 1970, eikä hänen merkitystään populaarikulttuurille voi yliarvioida. Band of Gypsys oli Hendrixin neljäs pitkäsoitto, ja se jäi viimeiseksi levyksi, joka kaikkien aikojen kitarasankarilta hänen elinaikanaan julkaistiin. Levystä tulikin lähtölaukaus Bowien todelliselle nousulle. Tanakalla, toisteisella ja paikoin tunkkaisellakin bluesrockilla käynnistynyt matka saapui kolmannella albumilla uusille, ilmaville laitumille. Kokonaan mustista miehistä koostuva bändi oli jo itsessään rasismin vastainen kannanotto, eikä ihmisoikeuksia puolustava politikointi jäänyt siihen: Vietnamin sotaa kouriintuntuvasti kuvannut biisi Machine Gun ampui silmille sarjan, joka muistutti siitä, että kaikki ei ole hyvin. DAVID BOWIE: The Man Who Sold the World Taidepopin ennakkoluulottomaksi valtiaaksi sittemmin kruunattu David Bowie loi nahkansa ensi kerran kolmannella albumillaan. Folkmusiikista ja kotisaarensa kansanperinteestä hullaantuneet kitaristi-säveltäjä Jimmy Page ja laulaja Robert Plant laativat levyn rungoksi kappaleita Walesin vehmaista maisemista vuokraamassaan mökissä. Mutta samana vuonna ilmestyi vielä myös albumi ja elokuva nimeltä Let It Be. Kitaristi George Harrisonin All Things Must Pass toi valoon kappaleet, jotka eivät olleet mahtuneet The Beatlesin ohjelmistoon. . Orkesterin jäsenten katseet olivat sooloprojekteissa. Laulaja-basisti Paul McCartney julkaisi nimeään kantavan albumin, ja Lennon lanseerasi Yoko Onon kanssa Plastic Ono -yhtyeen. Matkan varrella hylätystä aineksesta koottu levy on epätasainen, mutta tekijöidensä biisintekoylivoiman tähden yksi aikansa merkkiäänitteistä. Taitavasti valikoitu joukkio loihti anarkistisen, leimallisen amerikkalaisen ja postmodernin fuusiotaideteoksen, jonka vaikutus tulee kaikumaan populaarimusiikissa niin kauan kuin sitä tehdään. Lopputulos kuulosti heti Zeppeliniltä. Koska viimeksi mainitun vaikutepaletti oli lavein, kasvoi yhtyeen merkitys kattamaan suuria alueita omimman genren ulkopuoleltakin. Tuottaja-basisti Tony Viscontin ja kitaristi Mick Ronsonin ansiosta The Man Who Sold the Worldin äänimaisemasta tuli kameleonttimaisen laulajan aiempia julkaisuja särmikkäämpi ja sähköisempi. Albumin tekstisisältö ja teemat poikkesivat julkaisuhetken muusta popista ja rockista merkittävästi: mielenterveysongelmat, seksuaalisuuden monimuotoisuuden tutkiminen ja Vietnamin sodan kommentointi eivät olleet ajan tyypillisimpiä laulunaiheita. Nelikon työstettyä Pagen sähköisemmät hardrock-biisiaihiot valmiiksi syntyi omia lakejaan ja mytologiaansa noudatteleva cocktail. The Man Who Sold the Worldin myötä kylvettiin siemen, josta varttui myyttisiin mittoihin kasvanut poptoteemi ja vähemmistöjen androgyyninen johtotähti. Seattlessa syntynyt, brittiläisen Experience-yhtyeensä kanssa supertähden statuksen saavuttanut kitaristi halusi pyyhkiä taulun tyhjäksi. Omalla tavallaan kappale muistutti myös yhtyeen historiasta: Hendrix ja Cox olivat tavanneet 1961 asepalvelusta suorittaessaan. THE BEATLES: Let It Be The Beatlesin elinkaari kesti kymmenisen vuotta. Vaikutteita omaksuttiin myös progen sekä näyttämömusiikin teatraalisuudesta. Joutsenlauluksi jäi kahdestoista albumi Let It Be, joka ilmestyi kvartetin jo hajottua. Historian ensimmäinen mannertenvälinen popilmiö oli saanut kaiken, kitaristi-laulaja John Lennon oli ehtinyt julistaa bändin Jeesusta suositummaksi ja pajatso näytti Abbey Road -levyn jälkeen 1969 tyhjältä. Rumpali Ringo Starrin soolodebyytti Sentimental Journey julkaistiin niin ikään 1970. 39 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 McLaughlin sekä fonisti Wayne Shorter. Kolmisen vuotta pohjatyötä Atlantin molemmin puolin sai jäädä Jimin astuessa lavalle basisti Billy Coxin ja rumpali Buddy Milesin kanssa. Taiteilijat kommentoivat tapahtumia aiempaa avoimemmin ja musiikin kentälläkin nähtiin kärkästä politisoitumista.. JIMI HENDRIX: Band of Gypsys Vuoden 1970 ensimmäisenä päivänä konsertissa äänitetty Band of Gypsys oli Jimi Hendrixille vedenjakaja. Yhtäältä taidemusiikista ja toisaalta funkin poljennosta inspiroitunut basisti-kosketinsoittaja John Paul Jones löysi helposti tapoja reagoida juurevan akustisiin laulelmiin, eikä rumpali John Bonhamin tarvinnut olla kuin oma räjähtävä itsensä. LED ZEPPELIN: III Raskaan rockin kivijalan muodosti kolme brittibändiä: Black Sabbath, Deep Purple ja Led Zeppelin
Jed Distler raportoi sen mitä näkee ja kuulee Tapasin Jed Distlerin Cremonan Mondomusica-messujen Piano Experience -tapahtuman yhteydessä syyskuun lopussa 2019. Mutta tärkeintä oli, että hän muuttui säveltäjänä ja kasvoi, kasvoi ja kasvoi! Tämä antaa minulle toivoa.” ”Katsohan – kaikki aina kysyvät, kuka on paras nuori säveltäjä tai pianisti. Se oli kuitenkin pikemminkin mielipidekirjoitus, koska en ole teoreetikko tai konseptuaalinen ajattelija.” Tähän väliin on syytä todeta, että kyseinen tammikuun 2019 Gramophonen teksti on tavattoman pätevästi kirjoitettua musiikkijournalismia aikamme pianismin tilasta. Hän kertoo rakastavansa Amerikkaa ja sen kulttuuria, mutta kutsuu itseään toistaiseksi mieluiten newyorkilaiseksi. Hän löytää kuulijaansa lähikontaktin aivan oikeaoppisesti: hän ei pidä esitelmää vaan puhuu yhdelle ihmiselle ilmeikkäitä ajatuksiaan ja havaintojaan. Kaiken taustalla pe| rustana on se, että olen työskentelevä ammattimuusikko. Tämä esitteli hänelle loistavan jazzpianistin Dick Hymanin, josta tuli Distlerille tärkeä mentori. Lisää pianisteja: Valentin Gheorghiu, Alfred Cortot, Steven Spooner, Andreas Woyke (improvisatorinen Auringonnousu Himalajalla) ja Bertrand Chamayou, joka soitti Toccatan Ravelin Couperinin haudasta. Toukokuun 5. Kriitikkona hän ei itseään pidä. Minulla oli joku vuosi sitten haastateltavana pianisti Earl Wild [1915–2010], joka on yksi sankareistani. Yllättävät siirtymät ja seikkailu ajassa tuovat menneiden mestarien rinnalle nykyhetken pianisteja ja myös paljon uusia nimiä. Olen parhaimmillani, kun teen havaintoja ja raportoin sen, mitä näen ja kuulen. Totean tämän vain tosiasiana.” Jazz-pianismin johdattamana nykymusiikin säveltäjäksi Jed Distler syntyi New Jerseyn Newarkissa 1956. Jos soittaa vain omaa musiikkiaan, materiaali on rajoittunutta ja siinä juuttuu helposti vain omalle mukavuusvyöhykkeelleen. Jonathan Powell antoi pienen näytteen Kaikhosru Shapurji Sorabjin yli nelituntisesta teoksesta Opus clavicembalisticum. Se oli yhtä pianistista ilotulitusta: Lili Kraus (1903– 1986) soitti laulavaa Mozartia ilman sirostelua, Gina Bachauer (1913–1976) napakasti Shostakovitshin 16-vuotiaana kirjoittamia Fantastisia tansseja ja Maria Grinberg (1908–1978) suureen tyyliin Beethovenin sonaattia 22 F-duuri op. Minut tunnetaan cd-arvioistani, ja pianomusiikin osalta olen yksi eniten luetuista kirjoittajista. Tästä myöhemmin. Distler jatkaa: ”Minulla on siis rajoitukseni. Kyky herättää kuulijan uteliaisuus on hänen tavaramerkkinsä. Yksi hänen varhaisia idoleitaan oli jazzpianisti Art Tatum, jonka soitosta hän julkaisi kokoelman transkriptioita. Uudeksi puolisoksi tuli italialainen, New Yorkissa vaikuttava taidemaalari Maria Skarpini. Aikamoinen sukellus pianotaiteen kvaliteetteihin sovitettuna tarkasti alle tuntiin. Kriteerit oman itsen ja varmaankin myös muiden osalta ovat korkealla. Bill Evans pyysi Jediä toimittamaan vastaavan omista sooloistaan. Myös kiinnostus jazziin palasi.. Omasta mielestäni Wild soitti parhaiten yli 80-vuotiaana: tekniikka, suoruus, keveys, yksinkertaisuus – kaikki sulautui yhteen”, Jed Distler toteaa. Klassista perinnettä jatkavan uuden musiikin hän löysi vasta vähän myöhemmin, kun opettajiksi tulivat muun muassa Stanley Lock ja William Komaiko. Jo tekniikan kehittämisen vuoksi kannattaa soittaa muiden sävellyksiä”, Distler miettii. ”Kirjoitin taannoin Gramophoneen jutun nuorista pianisteista ja siitä, miten heidän soittonsa suhteutuu tai ei suhteudu menneisyyden suuriin pianisteihin. Tuli tarve keksiä oma elämä uudelleen: tukka kasvoi ja seurasi tapaamisia vanhojen ja uusien ystävien kanssa, samoin myös impulsiivista matkustelua. Kun hänen 1960-luvun musiikkinsa oli komplisoitua ja tiivistä niin 1990-luvulla se oli vastaavasti virtaavampaa ja yksinkertaisempaa. Ohjelmaa kuunnellessani löysin googlaamalla paljon taustatietoa taiteilijoista ja sävellyksistä. Grinberg opiskeli Felix Blumenfeldin luokalla, kuten Vladimir Horowitz. 54. Wild kertoi todenneensa, ettei voi vastata, koska pianistiksi kasvaminen vie vuosia. Sävellyksellisiä parafraaseja Thelonius Monkin pohjalta Distler kertoo 2019 julkaistun Thelonius Monk -albuminsa kansitekstissä elämänsä suuresta käänteestä, kun hänen puolisonsa Célia Cooke kuoli rintasyöpään 2011. ”Voisi ajatella, että laadin levyistä asiantuntijaraportteja kuluttajille, samaan tapaan kuin joku toinen arvioi, mikä on paras pesukone tai jääkaappi”, Distler sanoo. Hän oli siellä kutsuttuna taiteilijana soittaen Thelonius Monk -parafraasejaan Steinwayn näyttelyja konserttisalissa. Between the Keys -ohjelmien mottona on tyylien, lajityyppien ja taiteilijoiden mielikuvituksellinen miksaus ja yhdistely. Distler opiskeli pianonsoittoa aluksi Vera Tisheffin johdolla. 41 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 Jed Distler on aito radiopersoona, jolla on tunnistettava puhetyyli. Tämä on hänen tapansa kommentoida Yhdysvaltojen ylimmän hallinnon tämänhetkistä tilaa. En ehkä näe kaikkea tarkasti, ja olen silloin valmis myöntämään, että olen väärässä. Jed kasvoi 1960-luvulla ja kuunteli myös paljon rock’n rollia. Eikä tässäkään kaikki. Näin fokus siirtyi jazzista oman aikamme klassiseen musiikkiin, niin pianistina kuin säveltäjänä. ”Ymmärsin, että minun täytyisi opiskella myös klassista pianoa. Hänkin sanoi, että kaikki aina kysyvät, kuka on paras nuori pianisti. Hän on kantaesittänyt omiaan ja lukuisien muiden amerikkalaissäveltäjien teoksia, ja konsertoinut paitsi Carnegie Hallissa ja Lincoln Centerissä myös eri puolilla maailmaa, erityisesti Italiassa. päivän ohjelman otsikkona oli Eclectic Mix. Amerikkalaisista säveltäjistä Distlerille esikuvallisin on Elliott Carter (1908–2012): ”Hänessä on sekä integriteettiä että voimaa. Vaikka Distler radio-ohjelmien tekemisen ohella kirjoittaakin aina välillä Gramophone-lehteen ja on laatinut satoja äänilevyjen kansitekstejä (erikoisalueenaan Complete Edition -tuotannot), hän painottaa, ettei ole journalisti vaan muusikko
Kuvakaappaus Kansalliskirjaston digitaalisesta arkistosta.. Sinfonian Larghetto-osa kuultiin Turun soitannollisen seuran orkesterin konsertissa vuonna 1889 Karl Müller-Berghausin johdolla. Kuvakaappaus Kansalliskirjaston digitaalisesta arkistosta. Rooma Ensimmäisen sinfoniansa Holmberg viimeisteli Roomassa talvella 1883– 1884. Saman tyyppisistä syistä sen lopetti viisi vuotta aiemmin Ethel Smyth. Vaikeneminen Suomessa kriitikot puhuivat Holmbergin sukupuolesta, ja hänet määriteltiin aina Werner Holmbergin tyttäreksi, vaikka joskus ”neroksikin”. Kuva: Mirka Malmi. Ainut myöhempi tieto on hänen viulusarjansa esitys Kööpenhaminan Naisten näyttelyssä 1895. Holmbergia koskeva teksti on otsikoitu hänen isänsä mukaan. Verkossa olevassa IMSLP-kirjastossa on kiinnostava kopio Holmbergin nuotista Kaksi kappaletta pianolle: Preludi ja fuuga sekä Scherzo. Kirjailija Henrik Ibsenin tuella yhdistys oli juuri (1882) avattu myös naisille. Hän vaikuttaa viihtyneen Rooman Skandinaavisen yhdistyksen (Circolo Scandinavon) taiteilijapiireissä. Ravnkilde kertoo myös tarkastelleensa Holmbergin sävellyksiä ja soittaneensa tämän sinfonian avausosan nelikätisenä pianosovituksena säveltäjän kanssa. Solistina oli pianisti Selma Kajanus, jonka veli johti orkesteria. ki Melartinin (1902) ja Ida Mobergin (1905) sinfoniat. Osia kuultiin siellä täällä. Säilyneitä ovat vain muutamat kustannetut teokset: sarja pianolle ja viululle (julk. Äiti vaati velkoja takaisin oikeusteitse Tanskaan häipyneeltä ex-vävyltään. Teoksia etsitään yhä. Holmbergista kirjoitettiin lehdissä 1880-luvulla muttei enää 1890-luvulla. Ravnkilden mukaan kiistan lopuksi Ibsenkin päätti pohtia asiaa. Kotimaisia edeltäjiä olikin vain yksi: Gabriel Ingeliuksen sinfonia (1847). Åbo Underrättelser sanoi sitä voimakkaaksi, selkeäksi, loogiseksi ja kauniiksi. Suomalainen Wirallinen Lehti 25.9.1884. Helsingin orkesteriyhdistyksen konserttimainos Uudessa Suomettaressa 25.2.1886: Haydnia, Weberiä, Beethovenia ja Holmbergia. Sitä seurasivat äidin allekirjoittama kuolinilmoitus ja muistokirjoitukset. 1883), Andante pianolle ja viululle (1886) sekä Kaksi kappaletta pianolle (1886), jonka Scherzon Tiina Karakorpi soitti Gallen-Kallelan museon Nainen ja viulu V -konsertissa 11.8.2019. Hänen uransa kuitenkin katkesi jo kolmekymppisenä, ehkä naimisiinmenoon. Suomen, Norjan, Tanskan ja Itävallan Kansalliskirjastot); Neergaard (2013), Niels Ravnkildes dagbøger 1880–84, ym. Holmbergia (1884) seurasivat sitten Ernst Mielckin (1897), Jean Sibeliuksen (1899), ErkLähteet Historiallinen arkistoja sanomalehtiaineisto (mm. . Tanskalainen säveltäjä Niels Ravnkilde (1823–1890) kertoo päiväkirjoissaan soittaneensa usein yhdistyksen ja konsulin juhlissa nelikätisesti pianoa Holmbergin kanssa. Sellaisia lienevät olleet nekin juhlien jatkot, joissa kiisteltiin kasvissyönnistä, jota Holmbergit harjoittivat. Siinä näkyy säveltäjän käsin kirjoittama tervehdys Roomassa toimineelle Ruotsin-Norjan ja Tanskan konsulille Christoffer Myhlenphortille ja tämän Marie-vaimolle. Holmbergin sinfonia on kadonnut, kuten lähes kaikki hänen teoksensa, emmekä tiedä, saiko nro 1 jatkoa. Holmbergin viulusarjan alku (Christiania: Carl Warmuth, 1883). Holmberg kuoli 40-vuotiaana Hampurissa. 7.4.1886 päivätyssä omistuksessa kiitetään monista mukavista yhdessä vietetyistä hetkistä. Norjassa hän oli kenraalimajuri Christian Gladin tyttärentytär. Holmberg avioitui vuonna 1892 kauppias Heinrich Deisin kanssa mutta erosi seuraavana vuonna. Arvostelijan mukaan oli erityisen kiinnostavaa, että säveltäjä voitiin laskea kotimaiseksi. Ingeliuksen ja Mielckin välissä Holmbergin sinfonia esitettiin kokonaisuudessaan ilmeisesti Dresdenissä 1885 ja mahdollisesti muuallakin Saksassa sekä Tanskassa, jossa säveltäjä asui 1890-luvun taitteessa. 1800-luku vakiinnutti käsityksen taiteilijasta nerona. 45 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 Holmberg jätti konservatorion keväällä 1883 sanoen sen ehkäisevän hänen itsenäisyyttään säveltäjänä
Asiantuntijoina ja tietolähteinä maamme musiikkipedagogian parhaat asiantuntijat. Kirjan toimittajat: Inkeri Ruokonen ja Anne Lindeberg-Piiroinen . Se antaa ajattelun aihetta, virikkeitä ja suoraan käytännössä sovellettavaa tietoa erityisesti alle kouluikäisten lasten musiikkija taidekasvatuksessa, jolloin luodaan myös oppimisvalmiuksia ja monipuolista kasvualustaa seuraaville vuosikymmenille. Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Tilaa nyt! Hinta 47 €. Tilaukset: www.rondolehti.fi/tilaa-rondo TAI sähköpostilla: asiakaspalvelu@rondolehti.fi TAI puhelimitse asiakaspalvelustamme: (03) 225 1948 Sisällössä mm: • Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu Kasvuvoimaa varhaisiän musiikkikasvatukseen! Odotettu, uusinta ja tutkittua tietoa tarjoava käsikirja on päivitetty katsaus varhaisiän musiikkikasvatukseen
48 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 UHUTTU SANA ei taistelukentällä kanna kauas: siksi tarvitaan gongit ja rummut”, kertoo Sunzi noin 2500 vuotta vanhassa Sodankäynnin taidossaan . Ruotsalais-suomalaiseen yhteyteen marssisävelmä ilmaantui vuonna 1773, kun Tukholmassa pääsi ensi-iltaan hovisihteeri ja -laulaja Lars Lalinin (1729–1785) Händelin Acis ja Galatean (1718) pohjalta sommittelema oopperabaletti. Sotilasmusiikissa sävelmät eivät ole seuranneet rintamalinjoja. Sepeteus: Porilaista! Topias: Porilaista marssia! Ja nummi pauhaa kuin sudenajossa.” (ALEKSIS KIVI: NUMMISUUTARIT, 1864) PORILAISTEN MARSSI uljaana taistolippu liehu esipuheessaan kertoo poimineensa musiikkia ranskalaisilta ja englantilaisilta mestareilta. Blås bassonen stark. ” Kyklooppien perilliset Vuonna 1864 satakuntalainen opettaja Anton Lindgren esitteli historiaa, jossa marssille löytyi ranskalainen alkuperä: ” Menneen vuosisadan viimeisinä vuosina asui Tukholmassa eräs franskalainen nuottiniekka, nimeltä Dupuy, joka sepitteli kaikenlaisia tanssi-nuottia ja marssia. Porilaisten marssista on keskitytty selvittämään musiikin alkuperää. Sotilasmusiikin historia on pidempi ja universaalimpi kuin minkään muun musiikinlajin, mutta yllättävän vähän tutkittu. Vi dricka med hömod och rang. Vivat vår monark! Skråla clarinetters klang. Kolmannessa näytöksessä on kyklooppien päällikölleen Polyfemokselle esittämä kontratanssi, jossa on hahmollaan Porilaisten marssin pääteema. Kyseessä oli kollaasiteos, johon hän R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN ”p Albert Edelfeltin originaalipiirustus Vänrikki Stoolin tarinain Porilaisten marssi -runon alkuvinjeteiksi. Sitä seuraava kyklooppien laulu on ainakin taistelutahtoinen: ” Tuhotaan ja pilkotaan, rikotaan ja tapetaan niin, että tästä tuuheasta puistosta tulee autiomaa! ” Carl Michael Bellman nappasi baletista marssin alkuteeman Fredmanin epistolaan nro 51 (painettu 1791), jossa Movitz puhaltaa konsertin (Movitz blåste en concert). Tussilaveerauksia, joissa tehosteena käytetty valkoista väriä. Epistolan loppu kääntyy kustavilaiseksi juomalauluksi: ” Ach sjung en skål som är lustig att höra. Toisaalla hän kertoo taistelusta, jossa altavastaaja saavutti voiton vastustajastaan lyömäsoitinten pauhulla. Suosittu tai sytyttävä sävelaihe on tempaistu marssin pohjaksi näyttämöltä tai vastustajan riveistä. Eräänä iltana ollesansa muiden herrain seurassa, soitti hän uutta marssia, josta kaikki ihastuivat. Sille annettiin heti nimeksi Bonaparten marssi. Sävelmiä on aikojen saatossa muokattu, sovitettu ja yhdistelty niin, että säveltäjän tai tekijänoikeuksien haltijan nimeäminen on vaikeaa. Ateneumin taidemuseo. Kuvitustyö on vuosilta 1897–1900. Topias: ”Mitä marssia puhaltaa kraatari. Perustavan salapoliisityön teki Ernst Lagus vuonna 1904 ja viimeksi aiheeseen on pureutunut professori Charlotta Wolff Turun yliopistosta. Vasen ja oikea puolisko ovat erillisiä piirustuksia
” Leskikuningattaren marssia ” on hyvinkin voinut soittaa Viaporin soittokunnassa palvellut Bernhard Henrik Crusell. R ONDO C LASSIC 6–7|2020 49 leja, joiden ruuti pysyi kuivana sanoituksia muuttamalla. Napoleonin marssit olivat punainen vaate kaikille kruunupäille, ei pelkästään keisaria Ilmestyskirjan petona pitäneelle Ruotsin kuninkaalle. Muistot entisyydestä tulivat aina elävämmiksi, ja niin joutui porilaisten marssikin vielä suurempaan arvoon kuin ennen. Soittokunnan kapellimestari Christian Kress (1767–1812) mainittiin muinoin marssin säveltäjäksi, myöhemmin sen sovittajaksi. Sitä kuuleltiin sen jälkeen hyvällä mielellä herrassäätyisten huoneissa; toiset nimittivät sen aina nytkin Bonaparten, toiset taas porilaisten marssiksi. 1800-luvulla niistä tuli perustuslaillisen ja tasavaltaisen vastarinnan symbo| Marssissa menneisyydestä nousee kansakunta, joka on päättänyt ottaa onnensa ja tulevaisuutensa omiin käsiinsä.. Se ujuttautui varhain Aleksis Kiven kuvaamien kansansoittajien ohjelmistoon, esimerkkinä 1820-luvun pelimannilta tallennettu ” Punapartin marssi ”. Suomalaiseen sotilassoittoon Porilaisten marssi ilmestyi Suomessa 1700–1800-lukujen vaihteessa. Unohdetun sodan sankarit ” Lähes puoli vuosisataa oli kulunut vuodesta 1808 kun Suomen kansa kerrankin joutui tunnon vaivaan siitä, että mainitun vuoden sotavanhukset olivat jätetyt hoidottomiksi, ja nyt kun vähin-osa heistä oli enää elossa, ruvettiin heille kaikin tavoin kokoamaan apurahoja, jottei edes heidänkään olisi täytyä kurjuuteen kuolla. Suomessa 1808–1809-sodasta polveutunut huono omatunto yhdistyi pitkin Eurooppaa nouseviin kansallistunteisiin, joiden merkkinä kantaesitettiin ”hulluna vuonna” 1848 Maamme -laulu, suomalaisen maisemapatriotismin kivijalka. Konrad Grewe, eräs nuotti-niekka Turusta, otti v. häämarssina. Tampereen konservatorion rehtori Eero Nallinmaa löysi 1800-luvun suomalaisten säätyläisten nuottikirjoista viisi ” Napoleonin marssiksi ” nimettyä kappaletta 34:nä erilaisena toisintona. Keneltäkään ei jäänyt huomaamatta ranskalaissotilaiden laulaman marssin teho taistelutilanteessa. Kansanmusiikissa kappale tuli suosituksi mm. Hänen sävellyksiään löytyy suomalaisista 1800-luvun alun nuottilähteistä. Hän laati teoksesta pianosovituksen, jota voitiin soittaa Suomen sodan jälkeisinä vuosina, jolloin ruotsalaiset sotilasmarssit oli luonnollisesti kielletty. Sävelaiheen yhdistäminen Bonaparteen on myöhempää perua, mutta voi kertoa osaltaan sävelaiheen ranskalaisista juurista. Marengon taistelussa vuonna 1800 voitettiin Itävalta ja ”kolmen keisarin taistelussa” Austerlitzissa vuonna 1805 Itävalta ja Venäjä. ” Edouard Du Puy (1770–1822) oli ranskalaissyntyinen säveltäjä, laulaja ja viulisti, joka kiinnitettiin Tukholman hovikapellaan vuonna 1793. ” (Anton Wilhelm Lindgren, 1864) Hävityt sodat aiheuttavat usein trauman, jonka yksi tuntomerkki on myöhäinen havahtuminen sotaveteraanien kohtaloon. Porilaisten marssin aiheita Du Puyn säilyneissä sävellyksissä ei esiinny, mutta on mahdollista, että hänen soitteillaan ja Lalinin matkoiltaan nappaamalla kontratanssilla on yhteinen ranskalainen lähde. Sinne Du Puy kuitenkin palasi vuonna 1811, kun kuningas oli syösty vallasta. Kuitenkin tehtiin se Swean henkivartio-väestön juhlamarssiksi, ja leveni sitten kaikkien sotajoukkoin soittajakuntiin Suomessa ja Ruotsissa, niin kaiketi Porin väestöönkin 1808 vuoden sodassa. Napoleonin saavutuksista Egyptin-retki huipentui Pyramidien taisteluun vuonna 1798. Napoleonilla oli Tilsitin sopimuksen ansiosta rooli myös Suomen siirtymisessä Venäjän valtaan ja joka tapauksessa hänen nimestään sävelmään iskostui vanhaa valtaa vastustava henki. Tämä sota ja sen sankarit joutuivat vähitellen unohduksiin ja sama kova onni kohtasi porilaisten marssiakin, kunnes Runeberg manioilla lauluillansa Fänrik Ståls sägner tuotti kaikki 1808 vuoden vehkeet uuteen muistoon. Viaporissa toimineen Leskikuningattaren Henkirykmentin ohjelmistossa se esiintyi nimillä ” Bonaparten marssi Egyptiss ä”, ” Leskikuningattaren marssi ”, tai ” Marsch maestoso ”. Taisteluihin liittyvistä marsseista tunnetuin on Marche de la garde consulaire, à la bataille de Marengo , ensimmäisen konsulin krenatöörikaartin marssi, josta Napoleon I teki keisarikuntansa kansallishymnin Marseljeesin tilalle. Marssi oli 1800-luvun alussa myös muiden suomalaisten sotilasosastojen, kuten Savon Jääkärirykmentin, ohjelmistossa, mutta sen käytöstä Suomen sodassa 1808–1809 ei ole dokumentoitua tietoa. Sodan veteraanit muistelivat myöhemmin marssineensa kappaleen tahtiin, mutta mitään erityistä kytköstä Porin läänin rykmenttiin ei ole vahvistettu. Kaikkien tällaisten protestisävellysten äiti oli Suomessa kielletty Rouget du Lislen Marseljeesi . Mutta senaikainen Ruotsin kuningas Gustawi Aadolf vihasi ankarasti Bonapartea, eikä tätä marssia uskallettu julkaista Bonaparten nimellä. 1851 uudelleen mainitun marssin soitettavaksi. – Bonaparte oli silloin ihmetyttänyt Europaa urostöillänsä Italiassa, Egyptissä ja Syriassa, ja luultavasti oli Dupuy saanutkin marssinsa franskanmaalta. ” Bonaparten marssina ” kappale tunnettiin ja levisi Suomeen eri kansankerroksiin. Siihen tarttui myös Topelius ruotsintaessaan Marseljeesin sanat vuonna 1844, ja kumouslaulu kummittelee eri tavoin myös Porilaisten marssin taustalla. Sodan edellä suomalaiset sotilassoittokunnat marssia kuitenkin esittivät, joten on täysin mahdollista, että se kaikui myös sodan aikana. Runeberg puhui aikoinaan ” Austerlitzin marssista ” ja ainakin mainitut taistelut tarjosivat hänelle runoa varten kirjallisen teeman voittoisista yhteenotosta. Se sai tulikasteensa 1792 Valmyn taistelussa, jossa Ranskan kansalaisarmeija löi kaikkien yllätykseksi Preussin ja Itävallan joukot. Du Puy ärsytti Kustaa IV:ttä Napoleonin Egyptin sotaretken kunniaksi esittämillään vallankumouksellisilla lauluilla niin, että kuningas lopulta karkotti hänet Ruotsista. ”Porilainen” sävelmä on yhdistetty vuorollaan kaikkien kolmen taistelun mukaan nimettyihin marsseihin
Isänmaallinen mieliala ja vanhat kunniakkaat muistot saivat kansalaisemme niin haltioihinsa, että hän unohti ajan ja paikan ja kuvitellen olevansa keskellä taistelun temmellystä, alkoi marssin kiivaimmassa kohdassa huiskin haiskin jyskytellä konettansa, johtajan, muiden soittajien ja yleisön suureksi hämmästykseksi. Ja nyt heidän itsensä laulamana. Teatterikapellimestari Filip von Schantz sai vuonna 1855 karsserituomion nk. Paikalla oli Akademiska Sångföreningenin laulajia, jotka virittivät mm. Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa oli ilmestynyt vuonna 1848. Alettiin Porilaisten marssilla. 1863 Malmössä, missä Filip v. 50 Käännekohta Porin marssin historiassa tuli vuonna 1851, kun Helsingissä esitettiin Fredrik Berndtsonin Suomen sotaa kuvaileva näytelmä ” Elon taistelusta ” ( Ur livets strid ). Välitaitteen rumputuli suomalaisen kenttätykistön kunniaksi on oma lukunsa, eikä Kajanuksen keksintö. Runeberg totesi kollegalleen, että porilaisten tulisi runossa itse laulaa marssiaan ja ryhtyi tämän ainoan kerran laatimaan tekstiä valmiiseen sävelmään. Schantz suuttui silmittömästi ja aikoi hyökätä poloisen tykkiniekan patteriin, häntä asianmukaisesti läksyttääkseen. Turun krenatööri-tarkk’ampujapataljoonan soittokunnan johtaja Konrad Greve (1820–1851) oli soittokunnan ohjelmistosta sovittanut vaskiyhtyeelle kohtauksen taustana soivan marssin, jota tästä eteenpäin kutsuttiin ” Porilaiseksi ”. ’Uudestaan ja samalla lailla!’ Schantzille tuli tosi eteen, ja marssi toistettiin äskeistä esitystapaa mahdollisuuden mukaan matkien. Sen vuoksi hän siirtyi työskentelemään Ruotsissa: ” Kuten tunnettu, on Porilaisten marssin orkesterisovituksessa tärkeä tehtävä paasirummulla heti, kun on alkanut marssin kolmas jakso: ”voittoisa lippu meitä johtaa”. Fredrik Pacius, Richard Faltin, Robert Kajanus ja Jean Sibelius, sekä sotilassoittokunnille sotilaskapellimestarit Adolf Leanderista Teuvo Laineeseen. Omat versionsa ovat laatineet mm. Kerran oli paasirummun hallitsija joutunut pienelle huvitteluretkelle ja sieltä konserttiin lähtiessään siemaissut siksi pitkän piiskaryypyn, että veri oli tavallista kiivaammassa juoksussa. Enää ei kuulunut ’Varjot paenneiden päivien’, jotka häilyivät haaleina muistin kuunvalossa. Töölön jutussa, jossa nosteltiin maljoja Venäjän vastustajille Krimin sodassa. tavaksi, että siinä rummuttaja vapaassa tahdissa lyö jymäyttelee muutamia mitä sotaisampia kanuunanlaukauksia, siten antaen marssille asianmukaista kiivautta ja pontta. Suomen sota tarjosi ideologisen ponnahduslaudan ruotsinkieliselle sivistyneistölle, jonka venäläiset epäilivät haikailevan Ruotsin valtaa. Adlercreutz-runossa kerrotaan huhtikuussa 1808 käydystä Siikajoen taistelusta, johon otti osaa Porin rykmentin joukkoja: ” mut kaukaa, hetki hetkelt’ Albert Edelfeltin värillinen piirros ”Rumpali Nord” on Vänrikki Stoolin tarinain kuvitusta vuodelta 1900. Siitä saakka oli Porilaisten marssi aina tuolla paasirumpalin keksimällä vihaisella sievistyksellä varustettuna esitettävä, ja soitetaan se niin vielä tänäkin päivänä. Ensimmäiset sanat Porilaisten marssi sai vuonna 1858 Zacharias Topeliukselta Fredrik Paciuksen mieskvartettisovituksena, joka ankkuroi kappaleen Suomen sotaan: ” Varjot paenneiden päivien, kuin ruosteiset musketit aikojen yöstä ja usvasta nousseet! Eteenpäin! ” Topelius teki kuitenkin suosiolla tilaa kansallispoeetta Johan Ludvig Runebergille. Nyt kuultiin ja nähtiin päättäväisten joukkojen marssivan eteenpäin, niin kuin Edelfelt on heidät maalannut; nyt ymmärrettiin, miltä taistelijasta tuntuu, kun ’tulta kohta kalpa lyö ja vinkuen taas lentää luoti’; nyt nämä veriset ja samalla niin elinvoimaiset sanat laulettiin moniin epäröiviin sydämiin, vakaana tarkoituksena, että ”saa sankareita vielä nähdä Suomenmaa! ” Tulta käskyttä Porilaisten marssi päätyi teksteineen 1860-luvulla kiellettyjen sävellysten listalle. Kolmannessa näytöksessä Porin rykmentin upseerit juhlivat heinäkuussa 1808 voittoa Lapuan taistelussa ja joukkoon liittyy prikaatin komentaja Georg Carl von Döbeln. Porilaisten marssi valmistui viimeisenä runona tarinoiden vuonna 1860 julkaistuun toiseen osaan, josta alkoi ”kauniina välkkyä muisto urhojemme”. Rumpu-kuvitelma sattui onnistumaan siksi hyvin, että se todella pani kuulijatkin unohtamaan ajan ja paikan ja loihti Narvan tannerten tykkijyskeeseen koko salin täyteisen väen. Gunnar Wennerbergin ruotsalaiskansallisen taistelulaulun Stå stark, du ljusets riddarvakt , sekä päätteeksi Porilaisten marssin Topeliuksen sanoin. On tullut nim. ” Nyt Porin marssi raikahtaapi Runeberg oli Vänrikki Stoolin tarinoita varten haastatellut Suomen sodan veteraaneja. Schantz silloin soitteli orkestereineen. Lainaan tähän Heikki Klemetin kertomuksen Sävelettärestä (1907/15–16). Tämä rumpu-kuvitelma lienee saanut alkunsa v. Esimerkkinä laulun viimeinen säkeistö, joka alkaa Kiljanderilla (1860) ” Sie sotaviiri, kunniamme viitta, kulunut muinoisista sodista, jalosti liehu, loista, kehoita! ”, Taavi Hahlilla (1881) ” Voittolippu meitä johtaa muinaistaisteluista ryysyinen, eespäin jalo vaate verinen ”, Cajanderilla ” Voittoisa lippu meitä johtaa, muinahisaikain taisteluista ryysyinen”, ja Klemetillä (1913): ” Uljaana taistolippu liehu, voitosta voittohon sä vielä meitä viet! ” Kirjava on myös marssin erilaisten sovitusten historia. Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelma.. Maljoja nostettiin, puheita pidettiin, lauluja kajauteltiin ja menneen sodan muistomerkkejä pystytettiin. Tsaristisen valvonnan alla musiikista tuli tärkeä tekijä ”herrassäätyisten huoneiden” kansallistunteiden lietsomisessa. Marssi oli liitetty porilaisiin Berndtsonin näytelmässä ja Runeberg halusi korostaa yhteyttä taiteilijan vapaudella, mutta myös saamiinsa tietoihin nojaten. Se vain lisäsi sen suosiota ja merkitystä. Topelius jatkaa: ” Pian sen jälkeen kaikui juhlasaleissa ja puistoissa Porilaisten marssi Runebergin sanoin. Ensimmäisen suomennoksen Runebergin runosta laati Karl Kiljander, joka aloittaa tunnistettavasti: ” Pojat kansan urhokkaan, kun Narwan, Puolan, Leipzigin ja Lytzin maat werellään kasti! ” Runon vakiintunut suomennos on Paavo Cajanderin (1889), mutta Heikki Klemetti piti sitä laulettavaksi ”aivan kurjana” ja laati siitä routavuosina oman, nykyisin yleensä lauletun version. Mutta yleisö oli toista mieltä. Topelius muisteli 1890-luvulla, kuinka Runebergin runoratsu karautti liikkeelle kutsuilla Helsingissä keväällä 1859
Tämän laulun avulla ylläpidetään ja lämmitetään suomalaisten isänmaallisuutta erittäin tarmokkaasti. Juhani Aho kuvaa sitä vuoden 1905 suurlakon aikana: ” Silloin soi Porilaisten marssi pianosta. Se osoitti käännettä musiikillisesta maisemamaalailusta sotaisaan aktivismiin. Pienempi versio, jota käytettiin kirjan kuvituksessa, kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. Melodian alkuperää tärkeämmäksi on osoittautunut marssiin tiivistynyt kollektiivinen tunne. Porilaisten marssin voittokulkua ei taltuttanut sivistyneistöä 1800-luvun jälkipuolella jakanut kieliriita, eikä vanhaja nuorsuomalaisten eriävät käsitykset Venäjä-suhteesta. Routavuosina sävelmä merkittiin myös työväen laulukirjoihin, usein eri sanoin, kuten ranskalaisihanteita kertaavassa laulussa Eespäin! (1907), joka alkaa sanoilla ” Liehu, lippu punainen, sä tunnus vapauden, veljeyden, yhden vertaisuuden! ” Keisarivalta näki Porilaisten marssissa vaaratekijän ja sen esityskieltoa tehostettiin 1900-luvun alussa. Runebergin Porilaisten marssi oli tarkoitettu protestia johtavien mieskuorojen taistelulauluksi Marseljeesin, Die Wacht am Rheinin ja ruotsalaispatrioottisten laulujen tapaan. Pattonin anekdootti: ” Kukaan typerys ei ole voittanut sotaa kuolemalla maansa puolesta, vaan pistämällä jonkun toisen typeryksen kuolemaan oman maansa puolesta. Ei ole vaikea päätellä, miksi Runeberg otti porilaiset esimerkiksi suomalaisesta sotilaskunnosta tai miksi hän nimesi runonsa alussa nuo neljä taistelua. ” Kustaa II Aadolf perusti maakunnalliset jalkaväkirykmentit vuonna 1626 ja Porin läänin rykmentti lähetettiin vuonna 1629 tuoreeltaan Puolaan, jossa jo syksyllä solmittiin Altmarkin rauha. |. Oli niin kuin olisi kuullut koko kansan marssivan sen tahdissa. Narvan taistelu vuonna 1700 oli huonosti päättyneen Suuren Pohjan sodan näyttävä avausvoitto, johon porilaiset karhuviireineen ottivat osaa. Kannattaa myös pitää mielessä panssarikenraali George S. R ONDO C LASSIC 6–7|2020 51 yhä paisuen, nyt Porin marssi raikahtaapi. En ole koskaan voinut kuvitellakaan, että tuo vanha soittokone saisi esille semmoisen suuren, mahtavan, voimakkaan, vavahduttavan sävelen. Se löytyy Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista Mäntästä. ” Kuolo onni sotilaan Porilaisten marssin sortovuosien aikana saavuttama status sinetöi kappaleen kohtalon itsenäisen Suomen ”koko armeijan juhlaja paraadimarssina” (1918). On muistettava, että Porilaisten marssi ei ole mikään vanha laulu, joka olisi peritty ruotsalaisilta ajoilta, vaan uusi noin 50 vuotta sitten muodostettu, so. Suomen ollessa Venäjän vallan alaisena, jonka tähden Keisarikunnan alamaiset käyttäytyvät aivan sopimattomasti ja epähienosti alituisesti laulaessaan laulua venäläisiä hävittäneistä urhoista ja herättäessään suomalaisten miehuutta muistuttamalla entisiä otteluita venäläisten sotajoukkojen kanssa. 30-vuotisessa sodassa rykmentti taisteli vuonna 1631 Leipzigin pohjoisreunalla Breitenfeldissa, sekä seuraavana kesänä Lützenissä, jossa Ruotsin kuningas kaatui – Napoleon halusi vuonna 1813 yöpyä hänen muistomerkillään. Miehet, naiset, lapset, talonväet, vieraat, tarttuivat niihin. Pelkästään 30-vuotisessa sodassa rykmentin riveissä kuoli tai katosi noin 15 000 miestä ja isonvihan aikana osasto perustettiin tuhouduttuaan uudelleen monta kertaa. Kenraalikuvernöörin kanslian julkaisema Finlandskaja Gazeta perusteli asiaa vuonna 1901: ” Porilaisten marssia laulaa miltei koko Suomi, koska ilman sitä ei käy päinsä mikään paikallinen juhla, ei yksikään mielenosoitus, ei yksikään ylioppilaskokous, ei yksikään huvimatka. ” Albert Edelfeltin kuuluisin versio ”Porilaisten marssista” on suurikokoinen guassi paperille (126 x 96 cm), 1892. On syytä olla tarkka, milloin ja missä tarkoituksessa uhrimieleen vedotaan. Ikkunat tuntuivat palasiksi lentävän, seinät hajoavan, katto kohoavan. Tsaarinvalta paljasti haavoittuvuutensa, kun helsinkiläiset seurasivat englantilaisten Viaporin pommitusta turvallisesti Kaivopuiston kallioilta. Sävelet pakoittivat sanoja esille. Uhrautumiseen ei kannata vedota toistuvasti myöskään sisäpoliittisissa riidoissa. Talon isäntä oli itse, huoneesta huoneeseen harhaillen, istahtanut sen ääreen. Joka haaralta riensivät perheen jäsenet ja vieraat saliin. Mitä merkillisiä, loihdittuja, syvästi symboolisia sanoja! Mitä haamuja, haudoistaan nousseita, ilmi elävinä eteemme astuneita! ” (Lippu, 1909) Runebergin sanoja on myöhempinä aikoina arvosteltu verisiksi ja henkien haaskausta ihannoiviksi: ” Kuolo, onni sotilaan, osamme olkoon, taistella kun saamme vaan! ” Uhrilauluilla, kuten Crusellin Oi terve Pohjolalla , Stuntzin Ylioppilaslaululla , Sibeliuksen Ateenalaisten laululla , tai Heikki Klemetin Oi Kallis Suomenmaalla , on oma perinteensä, joka rauhan aikoina on voinut tuntua ylenpalttiselta. Nykyisin se on myös tasavallan presidentin eli puolustusvoimain ylipäällikön kunniamarssi. Talvija jatkosodassa Porilaisten marssin paraatiluonne ei aina sopinut rintamapalvelukseen. Venäjän häviämä Krimin sota (1854–55) sytytti suomalaisessa kulttuurielämässä aiempaa taisteluhenkisemmän suuntauksen
Sävelmän yhteys Suomen sotaan voi olla hämärä, mutta se tarjosi pohjan suomalaisissa vuonna 1860-luvulla leimahtaneelle vastarintahengelle. 52 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 Albert Edelfeltin värillinen piirros ”Von Döbeln, voittaja, ylpeää hän tarkasti rintamaa”. Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelma. Suomalaisen taistelutahdon ilmauksena Porilaisten marssilla on aikansa ja paikkansa. Marssissa menneisyydestä nousee kansakunta, joka on päättänyt ottaa onnensa ja tulevaisuutensa omiin käsiinsä. Yhtäkkiä kajahtaa peräkannelta eläköönhuutojen lävitse marssin alkusoinnut. Mutta se oli ollut ankarasti kielletty koko vierailumme ajan... Siihen Porilaisten marssi ei yllä pelkillä taiteellisilla ansioillaan, mutta ilman musiikillista omintakeisuuttaan – daktyylimaista poljentoa ja fanfaarimaisia melodiansirpaleita – marssilla ei olisi sytyttävää tehoa. Ei voinut tänne enään ulottua esivallan kiellot ja määräykset. Originaalipiirustus Vänrikki Stoolin tarinain kuvitukseen 1897–1900. Perinteestä kasvaa oma totuutensa, jossa sävellyksestä tulee ylisukupolvisen yhteisyyden, vastarinnan, sotien, itsenäisyyden ja olympiavoittojen kantaja. Suomen pitkää historiaa ovat leimanneet enemmän sodat kuin rauha, ja parasta toivoessa on haluttu valmistautua pahimpaan.. Protesti ja uhma Taistelulaulujen joukossa Porilaisten marssi ei ole poikkeuksellinen. Heti paikalla yhtyvät siihen lähinnä seisojat, se leviää kuin kulovalkea – mahdoton on sitä enään tukahuttaa – ja pian vyöryvät kautta koko laivan valtavat, voimakkaat sävelet innostuksella niin rajattomalla kuin vain laulajan innostus voi olla. Oltiin jo kuitenkin metrejä moniaita rannasta. Elämme tällä hetkellä historiamme toista pitkää rauhan jaksoa, mutta epävarmuustekijät maailmassa lisääntyvät jälleen. Porilaisten marssi! Porilaisten marssi! kuului huuto kuin yhdestä suusta. Itse asiassa pitäisi puhua neljästä eri Porilaisten marssista , siksi eri tavoin käyttäytyvät sotilasmarssi, pelimanninumero, konserttikappale ja Runebergin runoon laulettu teos. Tussija vesivärilaveeraus, valkoinen peiteväri. Lennähtivät silloin lakit liehumaan, liinat valkoiset hulmuamaan, ja samassa tärisytti ilmaa huikea eläköön. Sen runo on 1800-luvun kansallisen idealismin tuote, voitetuilla taisteluilla kaunisteltu kuva hävitystä sodasta. Mutta tämä oli liian heikko ilmaisumuoto tunteidemme rajulle kuohunnalle... Itsenäisyyden alkuaikoihin asti laulaminen oli julkisen mielenilmaisun tärkeimpiä muotoja, jonka innoittavaa ja yhdistävää voimaa ei nykyaikana ole aina helppo käsittää. Tekstin sotaisuuteen liittyy kylmää realismia, joka ei lannista kappaleen voitontahtoa. ” . Ylioppilaskunnan Laulajat matkustivat vuonna 1911 Viroon laulukiellon aikaan, minkä vuoksi isännät ja vieraat yrittivät välttää vierailun loppuun asti mielenosoituksia: ” Jo oli laivamme päässyt irti laiturista. Suomen pitkää historiaa ovat leimanneet enemmän sodat kuin rauha, ja parasta toivoessa on haluttu valmistautua pahimpaan
klo 19 Konsertti: "Mitt hierta rörs" Anneliina Rif, sopraano ja harppu Assi Karttunen, cembalo ja organetto 7.8. Kilpailun etenemisestä ja yksityiskohdista lisää tietoa syksyn 2020 aikana. Toivo Kuula – laulukilpailun alkukilpailu toteutetaan nauhakarsintana, johon kilpailun esikarsinnan läpäisseellä 54 laulajalla on mahdollisuus nauhoittaa uusi tallenne 1.9.-30.11.2020 välisenä aikana. klo 16 Kurssin päätöskonsertti Koronaepidemiatilanteen niin vaatiessa kurssi toteutetaan etäopetuksena ja konsertit suoratoistona. klo 16.30 Luento: Soitinrakennus ja keskiajan soittimet 9.8. R ONDO C LASSIC 6–7|2020 53 Taiteellinen johtaja Jouko Harjanne Lisätiedot ja liput: lieksanvaskiviikko.. Toivo Kuula -laulukilpailun välierä pidetään lauantaina 7.8.2021 ja loppukilpailu sunnuntaina 8.8.2021 Alavuden kirkossa. www.toivokuula.fi Tieto ja tunne samassa paketissa. kansainvälinen käyrätorvikilpailu (Holger Fransman in memoriam) • Musiikkikurssit ammattilaisille ja harrastajille Tervetuloa ensi vuonna Lieksan Vaskiviikolle! 5.8. Toivo Kuula -laulukilpailun alkukilpailu toteutetaan nauhakarsintana, johon kilpailun esikarsinnan läpäisseet 54 laulajaa lähettävät uuden tallenteen 1.9. –30.11.2020 välisenä aikana. Toivo Kuula -laulukilpailun välierä pidetään lauantaina 7.8.2021 ja loppukilpailu sunnuntaina 8.8.2021 Alavuden kirkossa. Kilpailun etenemisestä ja yksityiskohdista lisää syksyn 2020 aikana. • Pohjoismaiden suurin vaskimusiikin festivaali • Upeat konsertit kirkossa, kulttuurikeskuksessa ja Mätäsvaaran kaivoslaguunilla • 5. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 85 € + lehti tilaus 94 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 42,50 € + lehtitilaus 47 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!. www.toivokuula.fi TOIVO KUULA -LAULUKILPAILU SIIRTYY VUOTEEN 2021 Toivo Kuula -laulukilpailun kilpailutoimikunta on päättänyt, että Covid-19 epidemian aiheuttaman terveysriskin ja siitä johtuvien kokoontumisrajoitusten takia vuoden 2020 Toivo Kuula -laulukilpailu siirretään järjestettäväksi vuonna 2021. elokuuta, Ulvilan Vanha Pappila ja Ulvilan kirkko – cembalo, laulu ja yhtyesoitto – TOIVO KUULA –LAULUKILPAILU SIIRTYY ENSI VUOTEEN Toivo Kuula – laulukilpailun kilpailutoimikunta on päättänyt, että Covid-19 epidemian aiheuttaman terveysriskin ja siitä johtuvien kokoontumisrajoitusten takia vuoden 2020 Toivo Kuula -laulukilpailu siirretään järjestettäväksi vuonna 2021. ULVILAN VANHAN MUSIIKIN VIIKKO 2020 LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET: ulvilan.vanhanmusiikinviikko@gmail.com facebook.com/ Vanhanmusiikinviikko Vanhan musiikin kurssi ja konsertit 5.–9
Rondon tarjoushinta: nyt vain 39 € (norm. sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@ rondolehti.fi KOLME TAPAA TILATA: Oivalluksia ja pieniä huumorin helmiä Rondon kuvakolumnistin piirroksia nyt kansien välissä. Kuvat ovat syntyneet tekijän taskulehtiöön kertyneistä piirroksista, joiden malleina on ollut tavallisia helsinkiläisiä raitiovaunuissa, busseissa, sairaalan ja pankin auloissa, apteekeissa, puistonpenkillä, kotisohvilla, taidemuseoissa, konserteissa, kappeleissa ja kapakoissa. 45 €) + toimituskulut 4 € ”Tuuli on puskissa vaarallisen voimakasta” on Rondon kuvakolumnistin, SibeliusAkatemian entisen rehtorin Lassi Rajamaan piirroksista koottu proosarunokirja. 54 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 TAIDETTA | HISTORIAA | ARKKITEHTUURIA | MAKUELÄMYKSIÄ Kartanon klassikot -kokoelmaripustuksessa yli sata rakastettua mestariteosta Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta. SSIC V L 3. Teos on mainio, ajatuksia herättävä kirja talvi-iltojen rauhallisiin hetkiin.. MÄNTTÄ | SEURAA AJANKOHTAISIA UUTISIAMME >>> SERLACHIUS.FI Helene Schjerfbeck, Punaposkinen tyttö, 1927 | Ellen Thesleff, Elonkorjaajia veneessä II, 1924 | Kuvat: Hannu Miettinen Kirjoitettuja sanoja musiikista. (03) 225 1948 2. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/kirjat/ 1. soittamalla asiakaspalveluumme, puh
arviot ESITYKSET KIRJAT CD DVD K E S Ä H E I N Ä K U U N Jean Echenoz on Ranskan arvostetuimpia nykykirjailijoita. Hän suhtautui kansainväliseksi hitiksi nousseeseen Boleroon itse hieman ylenkatseisesti. Sodassa oikean kätensä menettänyt pianisti Paul Wittgenstein tilasi Ravelilta vasemman käden pianokonserton, mutta ensiesityksessä pianisti höysti sitä virtuoosisilla lisillä. Keskeisenä teemana kulkee kuitenkin Ravelin suhde musiikkiin. Suurimpana huolena oli se, että matkatavaroissa oli riittävästi Gauloises-savukkeita ja tarvittavan laaja pukuja pyjamavalikoima koko matkan tarpeisiin. Hän oli myös värikäs persoonallisuus: pukeutumisessaan yltiötarkka dandy oli syvästi kiinnostunut mekaanisista leluista. AURICE RAVEL (1875–1937) oli eittämättä 1900-luvun alkupuolen juhlituimpia säveltäjiä. Se alkaa hänen valmistautuessaan vuonna 1928 neljän kuukauden menestyksekkäälle Yhdysvaltojen kiertueelleen. Säveltäminen oli hänelle hidasta ja työlästä. Ne toimivat yhden 1900-luvun alun taiteilijapiirin pienoisensyklopediana. Esiintyminen ilman niitä ei ollut mahdollista. | mainio muotokuva maurice ravelista m Maurice Ravel laivalla 1930 ja säveltämässä kotonaan 1914.. Ympäröineeseen ystäväpiiriin kuului säveltäjien ja muusikkojen lisäksi kabareetaiteilijoita, kirjailijoita, näyttelijöitä, kuvataiteilijoita ja prostituoituja. Kirjan johtoaiheista toisen muodostaa Ravelia vaivannut unettomuus, jolle kirja luettelee useampia vastastrategioita. Fugan kustantama ja Martti Anhavan kääntämä 150-sivuinen pienoisromaani Ravel on koskettava herkkupala. Ravelin vastaus oli. Toinen yhteenotto tapahtui itsensä Arturo Toscaninin kanssa, joka Ravelin mielestä johti hänen Boleronsa aivan liian nopeasti. Echenoz on määritellyt vuonna 2006 alun perin ilmestyneen Ravelin lajityypiltään romaaniksi, vaikka se perustuukin pitkälti faktoihin. Martti Anhava on tehnyt suomalaiselle lukijalle palveluksen paitsi kääntämällä kirjan maukkaaksi suomeksi myös laatimalla sen loppuun tietoiskut kirjassa mainituista henkilöistä. Myöhemmin Wittgenstein huomautti Ravelille kirjeessä, ettei tulkitsija ole orja. Orkesterinjohtajana ja pianistina hän ei noussut samalle tasolle kuin säveltäjänä, eikä hän ollut järin kiinnostunut opettamisesta. Jos joku rohkeni kysyä Ravelilta, mikä oli hänen pääteoksensa, vastauksena tuli: ”No, Bolero tietenkin. Pukeutumisongelmat olivatkin kaataa useampia konsertteja – hänen esiintymisasuunsa kiinteästi kuuluneet kiiltonahkakengät kun joutuivat toistuvasti kadoksiin. Toscanini puolustautui sanomalla, että mikäli hän soittaisi sen alkuperäisellä tempolla, siitä katoaisi kaikki teho. Sen on kirjoittanut Ranskan nykykirjallisuuden arvostetuimpiin tekijöihin kuuluva Jean Echenoz, jolta on aiemmin suomeksi käännetty kolme kirjaa, joukossa niin ikään musiikin maailmaan sijoittuva Pianossa. Kirja keskittyy säveltäjän elämän viimeisiin vuosiin. Ravel tuomitsi sen ankarasti. . Itseironiaakin Ravelista löytyi. Ikävä vain, että siitä puuttuu musiikki.” Vaikka Ravel oli yksineläjä, hän ei ollut erakko. Kirjassa useimmat heistä esiintyvät oikeilla nimillään. MIETTINEN Jean Echenoz: Ravel, suomennos Martti Anhava, Fuga 2020. Sitä on vaikea laskea käsistään. Kun esimerkiksi George Gershwin pyysi Ravelilta sävellystunteja, Ravel kieltäytyi syynään se, ettei halunnut tuhota Gershwinin luontaista tyyliä ja tehdä hänestä toista Ravelia. ”Älkää johtako sitä”. Ravel vastasi yksioikoisesti: ”Tulkitsija on orja”. 55 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 JUKKA 0. Anekdoottisiksi huipuiksi kohoavat säveltäjän kärhämät hänen teoksiaan tulkinneiden muusikoiden kanssa
Näkemysten yhdenmukaisuus voi olla seurausta tiiviistä levytystahdista, mutta levyiltä kuulee myös konserttojen kehityksen klassismista romantiikkaan. Hyperion CDA68291/3 (3 cd). Kolmas ja neljäs konsertto kuulostavat miltei sävelrunoilta, vaikka konsertoivasta säihkeestä ei ole tingitty. Ulkoisesti nämä vaikuttavat hyvinkin perinteisiltä tulkinnoilta. Stephen Hough, piano, Radion sinfoniaorkesteri, johtajana Hannu Lintu. Se käy ilmi myös Houghin kirjasta Rough Ideas, jossa hän kertoo, kuinka päätyi säveltämään B-duuri-konserttoon (nro 2) CD oman kadenssinsa. Huolellinen valmistelu kuuluu joka tahdilta. Wieniläisklassiseksi mitoitetussa orkesterissa soivat perioditrumpetit ja patarummut kovine kapuloineen, jotka tuovat särmää orkesteritäräyksiin. Kaikki kuviot ja juoksutukset löytävät paikkansa harkitusti, mutta soittoa elävöittää esitystilanteesta kumpuava spontaanius. Kiireettömyys palkitaan erityisesti hitaissa osissa, joista monet yltävät maagisiin kosketuksiin. Ehkä Hyperionin tuotannossa on oma taikansa, sillä en muista Radion sinfoniaorkesterin sointia äänitetyn ( Enno Mäemets) aiemmin näin muhkeana. Houghin Bösendorfer-piano on moderni, mutta istuu hänen tavoitteisiinsa ja orkesterin saundiin mainiosti. Viimeksi konsertot on näin maltillisissa tempoissa levyttänyt Barenboim Berliinin Staatskapellen kanssa (2007). Esittäjien käytössä on Jonathan del Marin tuorein nuottiversio pienine täsmennyksineen. Hough, Lintu ja RSO:n soittajat syöttävät ja vastaavat toisilleen kuin Wimbledonin loppuottelijat. Houghin hienostunut, jokaiselta detaljiltaan hiottu soolosoitto ei tule yllätyksenä. R ONDO C LASSIC 6–7 |2020 57 houghin ja rso:n suvereeni beethoven Ludwig van Beethoven: Pianokonsertot 1–5. ”Keisarikonserton” majesteetillisuus on sotaisan sijaan onnellista ja ylellistä. Yhteissoitto Houghin kanssa kuulostaa lähes telepaattiselta, jokainen orkesterirepliikki ja puhallinsoolo, hidastukset ja sforzatot räätälöityinä osaksi yhteistä näkemystä. Hough on ilmoittanut luovuttavansa levytyksestä syntyvät tulonsa koronakriisistä kärsiville muusikoille (Help Musicians). Kello ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Ehkä finaaleihin toivoisi välillä railakkaampia vetoja, mutta draamaa ei niistäkään puutu. Beethovenin pianokonserttojen levyttäjien tähtisaattoon astuvat Stephen Hough ja Hannu Linnun johtama Radion sinfoniaorkesteri. Saamansa ajan Hough ja Lintu käyttävät näyttääkseen yksityiskohtaisesti, miten taidokkaasti kokoonpantua ja ennen kaikkea kaunista Beethovenin musiikki on. Kaksi ensimmäistä konserttoa esittelevät valmiin mestarin, mutta myös huumori ja nopeat käänteet on huomioitu. . Alueella on viime aikoina nähty tungosta, mutta nämä huolella valmistellut, suvereenisti toteutetut ja komeasti äänitetyt tulkinnat löytävät varmasti paikkansa. . ANTTI HÄYRYNEN KUUKAUDEN CD Brittiläinen Stephen Hough lahjoitti Beethoven-levytyksensä rojaltit koronakriisistä kärsiville muusikoille |. Hough vieraili Helsingissä toukokuussa 2019 soittamassa kahden päivän konserteissa Beethovenin viisi pianokonserttoa, ja levytykset tehtiin vähän myöhemmin kesäkuun puolella. Solistin, kapellimestarin ja orkesterin vuorovaikutus on todella tiivistä ja antaa vahvan puoltoäänen levytyksille, joissa pianisti keskittyy omaan tehtäväänsä ja kapellimestari orkesteriosuuteen. Perinteisen notkeuden ja tarkkuuden ohella siinä on bassoista muhevuutta ja filharmonista iskuvoimaa
. Musiikissa koitti uusi kevät, johon terveisensä liittivät Etelä-Ranskan kerettiläisvainoja paenneet trubaduurit. Kaisa Ranta, sopraano, Niina Keitel, mezzosopraano, Topi Lehtipuu, tenori, Nichlas Söderlund, basso, Tuomas Katajala, tenori, Chorus Cathedralis Aboensis, Turku filharmonia, johtajana Leif Segerstam. RIAS-kamarikuoro, Akademie für Alte Musik Berlin, joht. . Sollazzo Ensemble on ottanut levynsä lähtökohdaksi vuoden 1389 ja Il Paradisoksi kutsutun Firenzen puutarhan, jossa aikakauden tunnetuin säveltäjä, sokea urkuri Francesco Landini (n. Solistikvartetti on paremmin tehtäviensä tasalla, vaikka hetkellistä kankeutta sieltäkin löytyy. Nuoren yhtyeen ote on raikas ja innostunut, vaikka lauluäänet ovat aika tavallisia. Mutta aikaikkunana jälleen kovia kokeneeseen kaupunkiin levy muistuttaa ihmisten ja taiteen hämmästyttävästä uusiutumiskyvystä. Ville Matvejeff, kapellimestari, Kaisa Ranta, Minja Niiranen, sopraano, Jeni Packalén, mezzosopraano, VOKAALIMUSIIKKI Beethoven Ludwig van Beethoven: Messu C-duuri op. Goethen runoon perustuvassa onnellisessa merimatkassa myötäisintä on jälleen Turku filharmonian soitto. SANTERI KAIPIAINEN Sollazzo Ensemble Firenze 1350. Alba ABCD 455 1–2. ANTTI HÄYRYNEN Bruckner Anton Bruckner: Requiem d-molli, Libera f-molli, Libera F-duuri, 3 Aequales, Am Grabe, Vor Arneths Grab, Todtenlieder 1 ja 2, Nachruf!/. Tuomas Katajala kajahtaa komeasti Schikanederin tekstiin sävelletyssä hupaisassa Vestan tuli -fragmentissa. . AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Kostiainen Pekka Kostiainen: Triduum Paschale. Ambronay AMY055. Levyn muut säveltäjät tunnetaan lähinnä etunimiltään Paolo, Donato, Giovanni, Andrea, Jovannes ja Lorenzo. Tietystä vanhakantaisuudesta huolimatta rikassatsinen kokonaisuus on draamallisesti vahva ja ehyt, samoin kuin Ville Matvejeffin johtama tulkinta. Näin varsinkin Firenzessä, joka menetti mustan surman vuosina 1348–50 noin puolet väestöstään, mutta nousi nopeasti uuteen kukoistukseen. Konsonanttien yhtenäisyys jää paikoin sumeaksi, ja miesäänten tekniset puutteet johtavat joko ohuuteen tai kiusaannuttavaan puskemiseen. Hyperion CDA68309. Niihin liittyi uusi elämäntunto, teksteissä suorasukaisempi aiheenkäsittely, joka kietoutui virtuoosiseen moniäänisyyteen. Italian trecentoa eli 1300-lukua 58 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 CD Trösterin Musik. Vaikka teos on sävelletty säveltäjän perustamaa Musica-kuoroa ajatellen, on kuoroon jäänyt myös eniten hiomattomuutta. . Kypsä tyyli on läsnä teoksessa Nachruf!, joka tekstimuutoksen jälkeen sai nimen Trösterin Musik. RIAS-kamarikuoron ja Akademie für Alte Musik Berlinin kevyt esityskoneisto on ennen kaikkea yritys lähestyä alkuperäistä esitystilannetta ja tuoda esiin Brucknerin klassistisia juuria. Sopivan monilukuisena esiintyvä RIAS laulaa Bruckneria kuitenkin kyllin järeällä otteella. on pidetty renessanssin alkusoittona. 1325–1397) sai soitollaan linnutkin hiljenemään. 86, Vestas Feuer, Meerestille und glückliche Fahrt. . Julia Sitkovetsky, sopraano, Roger Vignoles, piano. Sollazzo Ensemble, johtajana Anna Danilevskaja. ANTTI HÄYRYNEN Rahmaninov Sergei Rahmaninov: Lauluja. Leif Segerstam pystyy säilyttämään intensiteetin leveissäkin tempoissa. Beethovenin Esterházyn ruhtinasperheelle vuonna 1807 säveltämää C-duuri-messua ei kuule nykyisin kovin usein, mutta ei se mikään harvinaisuuskaan ole. Florianin urkurintoimessa seuranneen ystävän muistoksi. Vahvasti uuteen tutkimukseen perustuva levy esittelee nuoren Brucknerin luostariyhteisöön liittyvää käyttömusiikkia live-äänitettynä esityksenä, jossa Requiem, seremoniallinen pasuunamusiikki sekä kuorolaulut sekaja mieskuorolle niin a cappella kuin urkuja pasuunasäestyksin muodostavat hyvin yhteennivoutuvan kokonaisuuden. Accentus ACC30474. Kun Rahmaninov matkusti vuonna 1917 Helsingin kautta ulkomaille, laulu jäi Venäjälle. Se ei miellyttänyt teoksen tilannutta perhettä, mutta nykykuulijalle teos antaa vertailukohdan suurelle Missa solemnikselle. Rahmaninovin taidelauluja kutsutaan usein romansseiksi, joka liittää Simo Mäkinen, tenori, Tapani Plathan, baritoni. Kappaleet edustavat poukkoilevaa polyfoniaa, joista muutama numero on uskottu soitinyhtyeelle. . ?ukasz Borowicz. Useat Brucknerin varhaisista sävellyksistä ovat musiikkia hänelle tärkeiden ihmisten hautajaisiin. Sen Bruckner sävelsi 1877 häntä St. Edellisen julkaisun näyttämöteosten jälkeen Turun katedraalikuoro parantaa messun levytyksessä otettaan, mutta muiden levytysten kuoroihin verrattuna laulu kuulostaa paikoin epävarmalta. Kotimaisesti ainutlaatuinen järkäle integroi itseensä passioperinnettä, luterilaisia virsiä, katolisia messutekstejä ja ortodoksisia hymnejä, ja samalla tavalla Kostiainen sekoittaa sävelkieleensä tyylikausivaikutteita aina renessanssista Shostakovitshiin. Pienempien kappaleiden jyhkeissä kuluissa on jo idulla Brucknerin omaleimainen sinfoninen kieli. . Naxos 8.574017. Anton Brucknerista tuskin olisi tullut sellaista säveltäjää, jona hänet tunnetaan, ilman tointa St. Solistit pärjäävät hyvin ja ovat selkeydessään mainioita; Jeni Packalénilta toivoisi tosin vähemmän maneerista klangia. Sieltä aikakauden maallisiin sävellyksiin tulvivat hovirakkauden teemat. Kotimaassaan hän ennätti säveltää lähes 70 laulua, mutta vallankumous katkaisi yhteyden siihen maailmaan, josta laulut kertoivat. Erottelevampaa äänitystä ja miksausta jää kaipaamaan. Florianin luostarissa. Jyväskylä Sinfonia, Mikkelin kaupunginorkesteri, Musica-kuoro. . . 24-vuotiaana sävelletty Requiem, Brucknerin ensimmäinen suurimuotoinen teos, on suuresti velkaa Mozartille. Pekka Kostiainen on aloittanut uransa kirkkomuusikkona, ja 20-vuotias Triduum Paschale ei ainoastaan huou laajaa hengellisen musiikin tuntemusta vaan myös teologista sivistystä yksityiskohdissaan kiirastorstain ehtoolliselta pitkäperjantain kautta pääsiäisaamuun. Säveltäjällä oli Haydnilta perimässään tehtävässä omat ratkaisunsa, joissa hän sekä kunnioitti perinnettä että hakeutui siitä eroon
ANTTI HÄYRYNEN Hannigan Luigi Nono: Djamila Boupacha. Näiden esitysten tarkoitus on hätkähdyttää. klo 18 | Taidemuseo Onni KAMARIMUSIIKIN HELMIÄ to 10.9. . klo 19 | Carelia-sali YHTEISIÄ RETKIÄ Henrik Schaefer, kapellimestari, viulu Mariko Matsumoto, viulu to 22.10. ja siinä ne onnistuvat. Teos vaatii varmaa modernistista tekniikkaa, mutta myös sisäistynyttä hartautta. Pablo Heras-Casado. klo 19 | Carelia-Sali UUDENVUODEN KONSERTTI Koko perheelle! Legenda! Rondo S2020.indd 1 7.5.2020 12:22:55. klo 18 | | Carelia-Sali ELLA JA KAVERIT KONSERTISSA Maria Itkonen, kapellimestari Lotta Kuusisto, Paavo Kerosuo, Timo Parvela to 19.11. Sieltä ponnistavat erityisesti hänen varhaiset laulunsa, mutta myöhemmissä opuksissa liikutaan toisenlaisissa sfääreissä. Kristian Bezuidenhout soittaa tässä Conrad Grafin fortepianoa vuodelta 1824, jossa klassinen juoksutusten kimmellys yhdistyy romanttiseen laulavuuteen. klo 19 | Carelia-sali KANSOJEN MUSIIKKIA Jukka Iisakkila, kapellimestari Johanna Juhola, harmonikka Ville Ojanen, viulu to 8.10. Tämä on Barbara Hanniganin kotikenttää, ja hän häikäisee kuulijan laajoilla intervalleillaan ja lävistävillä crescendoillaan. . Beethovenin juhlavuonna hänen pianokonserttojensa uusista levytyksistä ei ole pulaa (kts. Kolme viimeistä sinfoniaa soivat hampurilaisen Resonanz Ensemblen soittamina aggressiivisina ja provosoivina, mutta virkistävästi uudelleen ajateltuina. ne kevyempään slaavilaisperinteeseen. G-molli-sinfoniassa avausosan kaksi teemaa on jännitetty kauas toisistaan, ja Menuetin hidastettu trio kutsuu eri planeetalta kuin vääpelimäinen päätaite. Hollantilainen Ludwig-orkesteri soittaa perinteisin soittimin, mikä ei sinänsä haittaa. Räjähtävä kiivaus istuu parhaiten finaaliin. Luigi Nonon Djamila Boupacha (1962) on sopraanosooloksi sävelletty protesti algerialaisen vastarintamarttyyrin pahoinpitelystä. Erityisesti ”Keisarikonserttoon” tämä tuo uudenlaista leikkimieltä ja vapauden tuntua. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI & KONSERTOT Beethoven Ludwig van Beethoven: pianokonsertot nro 2 ja 5. . klo 19 | Carelia-Sali OPETTAJA JA OPPILAS Taavi Oramo, kapellimestari Tuija Hakkila, piano Iiro Rantala, piano to 5.11. Ensemble Resonanz, johtajana Riccardo Minasi. R ONDO C LASSIC 6–7|2020 59 CD | LIPUNMYYNTI Carelicum, p. klo 19 | Carelia-sali BIRD 100 Jukka Perko, kapellimestari, saksofoni to 1.10. . Kristian Bezuidenhout, fortepiano, ja Freiburgin barokkiorkesteri, joht. Blokin, Brjusovin ja Balmontin symbolirikkaat runot. Haydnin f-molli-sinfoniassa nro 49 hän toimii pelkästään kapellimestarina ja huolehtii siitä, että lisänimen ”La Passione” surun ja menetyksen tunteet välittyvät tulkinnasta. . Finaalifuuga on perkussiivisten tehojen tulitusta, josta kasvaa sotaisa moniäänisyyden monumentti. klo 19 | Carelia-sali ELEITÄ Eero Lehtimäki, kapellimestari to 29.10. kuukauden cd tällä palstalla), mutta aina on tilaa yhdelle hyvälle historiallisilla soittimilla tehdylle. Silti hän saa puristettua monista lauluista väkevää draamaa Roger Vignoles luotettavana, vaikka hieman värittömänä pianistinaan. Hanniganilla on tehokeinojen kirjo hallussaan, vaikka matalimmat äänet kuulostavat heiveröisiltä. klo 19 | Carelia-sali KEISARI Huba Hollók?i, kapellimestari Janne Mertanen, piano to 24.9. Vaikka Julia Sitkovetsky on tunnetun muusikkosuvun vesa, hänen äänensä värjyy kireänä ja fraseeraus läikkyy lyhytjänteisenä. Muuten hän on poiminut valtaosin tuttuja tapauksia varhaisempien opusten joukosta. Kummassakin konsertossa pianon ja orkesterin suhde määräytyy aktiivisella tavalla: pianisti on se ärhäkkä, ideoita syöttelevä ja silmiä iskevä hurmuri, joka yrittää ärsyttää ja lumota loistossaan joskus omahyväistä orkesteria. Englantilaisamerikkalainen Julia Sitkovetsky laulaa kokonaan Rahmaninovin viimeisen opuksen 38 kuusi laulua, joissa häntä haastavat mm. Väliosissa on viehkeät kosketuksensa, mutta vastakohdat korostuvat ikään kuin Mozart olisi salaa kuunnellut Shostakovitshia. Soitto on armottoman virtuoosista. Bezuidenhout luo improvisaation illuusion täydentelemällä tekstuuria, murtaen sointuja ja vaihdellen dynamiikan tasoja, mutta johdonmukainen juoni ja kaikki tuntemamme nuotit säilyvät. 013 267 5222 www.ticketmaster.fi www.joensuu.fi/kaupunginorkesteri SYKSY 2020 Ke 2.9. . Harmonia mundi HMM 902626.30 (2 cd). Joseph Haydn: Sinfonia nro 49 ”La passione”, Gérard Grisey: Quatre chants pour franchir le seul. klo 19 | Carelia-Sali NAURUA JA KYYNELEITÄ Ralf Gothoni, kapellimestari Suzan Saber, alttoviulu to 12.11. Harmonia Mundi 9024411. Freiburgin barokkiorkesteri on ketterästi mukana ideoiden pallottelussa, ja Pablo Heras-Casado houkuttelee siitä myös majesteettista sointia. klo 19 | Carelia-Sali RINNAKKAISTODELLISUUKSIA Laura Linkola, kapellimestari Trio Lumos to 3.12.klo 19 | Carelia-Sali MAESTROJEN MAESTRO Jorma Panula, kapellimestari Sanna Heikkinen, sopraano to 10.12. Tulkinnan lähtökohtana on periodityyli, mutta siitä on matkattu äärimmäisyyksien maailmaan, joka on jotain muuta kuin Mozartin valojen ja varjojen leikkiä. klo 19 | Carelia-sali ERI ESTRADEILTA Eero Lehtimäki, kapellimestari Linda Lampenius, viulu Laura Mikkola, piano Jaani Helander, sello to 17.9. Mielikuvat peruukkipäisistä hovikumarruksista ja siroista eleistä voi jättää, kun käy kuuntelemaan Riccardo Minasin Mozart-tulkintoja. Gérard Griseyn Quatre chansons pour franchir le seul (1998), ”Neljä laulua sielun pelastamiseksi”, on vaikuttavimpia viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana syntyneitä teoksia kuoleman kohtaamisesta. Myös Jupiter-sinfonian avausosaa hallitsee mustavalkoisuus, joka tässä tapauksessa enemmän hajottaa kuin lisää musiikin tehoa. klo 19 | Carelia-Sali LAULAVA FRESKO Eero Lehtimäki, kapellimestari Minna Pensola, viulu to 31.12. Ludwig Orchestra, Barbara Hannigan, sopraano ja johtaja. Niinpä Es-duuri-sinfonia käynnistyy vimmaisesti iskevällä johdannolla, johon Allegro lisää vauhtia ja vaaran tunnetta, mutta vähän eleganssia. Alpha 586. Hannigan valloittaa maailmaa moderniin musiikkiin erikoistuneena sopraanona ja kapellimestarina, sekä toisinaan molempina yhtä aikaa. HARRI KUUSISAARI Mozart Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfoniat nro 39-41
Scherzomaisen toisen osan otsikkona on Huumori, mutta ironinen ilkkuminen ei riistäydy sinfonisista kehyksistä. . Vuotta aikaisemmin syntyneen Bergin viulukonserton – josta Faustilla on myös hieno levytys – eleginen vire on löytänyt tiensä hänen Schönberg-tulkintaansa. Moni ajattelee Arnold Schönbergin atonaalista musiikkia läpäisemättömänä risukkona. ANTTI HÄYRYNEN Strauss Richard Strauss: Alppisinfonia, Kuolema ja kirkastus. . . Isabelle Faust, viulu, Ruotsin radion sinfoniaorkesteri, johtajana Daniel Harding, Isabelle Faust ja Anne Katharine Schreiber, viulu, Antoine Tamestit ja Danusha Waskiewicz, alttoviulu, Christian Poltéra ja Jean-Guihen Queyras, sello. Lisää yhtäläisyyksiä löytyy teoksessa käytetyistä klassisista kiinalaisista runoista samoina Hans Bethgen saksannoksina, joita Mahlerkin aikoinaan käytti. siipiensä alle. Jevtushenkon eri tavoin syyllistävä ja sarkastinen teksti aukeaa lopussa vähän kitkeränmakuiseksi luovuuden ylistykseksi. Pelkoja ja Uraa kuvaavat viimeiset osat ovat hankalimpia toteuttaa, mutta chicagolaiset onnistuvat organisoimaan ne osaksi kokonaisuutta. . ”Kirkastettu yö” Richard Dehmelin runon pohjalta kuullaan sekstettoversiona, jossa Faust johtaa samanmielistä tähtisikermää. Kordeksan vuoden takaisessa levytyksessä (DG), jossa samaa orkesteria johti Esa-Pekka Salonen. Muti rakentaa osasta majesteetillisen kaaren, joka ei vapauta ketään syyllisyydestä. Klarinettikonsertossa kolme synkänsävyistä hidasta osaa ympäröi kahta ahdistuneelta tuntuvaa nopeaa osaa. CD Accord ACD 270-2. Teoksen monoliittinen olemus ja jättiläiskäärmeen lailla matava bassolinja tekevät siitä tasaisen raskaan, ja tarvitaan todella inspiroitunut esitys, jotta teos saa ilmaa (1983), jonka säveltäjä sovitti myöhemmin sellolle (1989) ja klarinetille (1995). Tällaista leimaa on kantanut vuonna 1936 valmistunut viulukonsertto. . LAWO LWC1192. Avausosan aiheena ovat juutalaisvainot ja erityisesti natsien toimeenpanema Babi Jarin joukkomurha Ukrainassa. Hän tavoittaa hienolla soinnilla teoksen kiristyvän jännityksen sekä yksinäisyyden tunteen, joka jää lopussa soimaan hylättyyn maisemaan. Schönbergin soitintama kertomus uskottomuudesta, mustasukkaisuudesta ja sovusta ei ole aikoihin kuulostanut näin raikkaalta. ANTTI HÄYRYNEN Shostakovitsh Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 13, ”Babi Jar”. Pendereckin avantgardistisille teoksille 1960-luvulla oli ominaista väkevä draama, mutta karistaessaan musiikistaan avantgarden 1970-luvun lopulla, sinne jäi teatraalisuus. Aleksei Tihomirov, basso, Chicagon Sinfoniakuoron miehet, Chicagon sinfoniaorkesteri, johtajana Riccardo Muti. 36, Die verklärte Nacht jousisekstetille. Harmonia mundi HMM 902341. Oslon filharmonikot, johtajana Vasili Petrenko. Uuden tyylin airuisiin kuului alttoviulukonsertto. . Tämä on malttavammin ja tunteikkaammin tulkittu visio kuin Hilary Hahnin hienossa kah60 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 CD Silti esimerkiksi teoksen Alphalle levyttäneeseen Giovanni Antoniniin verrattuna esitys vaikuttaa tunnelatauksestaan huolimatta yksilöimättömältä, vyöryen dynamiikaltaan ja kontrasteiltaan laidasta laitaan. Riccardo Muti johti teoksen ensimmäisenä länsimaissa vuonna 1970, ja nauhoituksen kuullut säveltäjä kiitti esitystä vaimolleen Irinalle, joka välitti viestin kapellimestarille. Siitä voi osaltaan kiittää Thomas Mannin Doktor Faustusta ja siinä Schönbergin innoittamana kuvailtua futuristista superkonserttoa. Stephan Genz on pienen alkukankeuden jälkeen esimerkillinen orkesteriliedien tulkki. sinfonia on ollut sinfoniasarjan vaikeimmin lähestyttäviä. Harmonia mundin äänitys antaa orkesterin piirittää Faustin viulusooloa täydellä teholla, mutta silti kaikki kuuluu teräväpiirtoisena. Mutille ominainen ehdottomuus ja tinkimättömyys vahvistavat kantaattisen sinfonian haavoittuvaisia jaksoja. Oslon filharmonikot ja Vasili Petrenko tulkitsevat Straussin Alppisinfonian raikkain ottein ja maisemien kauneudessa kylpien. Esilaulajana toimiva Aleksei Tihomirov tuo musiikkiin evankelista paatosta, joka korottaa sinfonian eräänlaiseksi passioksi neuvostoajan kärsimyksistä. On kuitenkin vapauttavaa kuulla virtuoosinen esitys, jossa vuoristopurot kimmeltävät, kukkaniityt hohtavat ja avarat maisemat leviävät eeppisenä orkesterisointina. . Krzysztof Penderecki (1933–2020) sävelsi kahdeksan sinfoniaa, joista viimeisenä valmistui vuonna 2017 kuudes, lisänimeltään ”Kiinalaiset laulut”. Vaikka mieskuoron osuus on kirjoitettu graniittiseen unisonoon, saundiin vaaditaan vanhan ajan jyhkeyttä ja syviä bassoja, joita Duain Wolfen valmentamilla Chicagon sinfoniakuoron miehillä onneksi riittää. Sinfonian ja laulusarjan risteytyksenä se muistuttaa Mahlerin Das Lied von der Erdeä. Dodekafonisesta konsertosta ei varmaan koskaan tule yleisönsuosikkia, mutta Faustin ja Ruotsin RSO:ta johtavan Daniel Hardingin tulkinta paljastaa musiikista valtavan tunneskaalan ja selkeän suunnitelman. Isabelle Faust osoittaa kuitenkin, että tämä on toiminnallista ja toimivaa musiikkia, joka hänen sormissaan tanssii ja hehkuu viulun lukemattomin värein. Teoksesta on kuultu dramaattisempiakin tulkintoja, joissa häälyvät musiikin nietzscheläiset taka-ajatukset. Teoksen tavallista läpikuultavampaan soitinnukseen tuovat kiinalaista paikallisväriä Joanna Kravchenkon erhusoolot. Stephan Genz, baritoni, Joanna Kravchenko, erhu, Andrzej Wojciechowski, klarinetti, Puolalainen kamarifilharmonia Sopot, johtajana Wojchiech Rajski. Samaten empaattinen kuva loputtomasti jonottavista naisista kohoaa ansaittuun ylevyyteen ja lopussaan lähes liturgiseen henkevyyteen. On virkistävää kuulla esitys, jossa ääritilojen ohella luodataan herkempiä tunteita ja motivoidaan tehokeinot osaksi kokonaisuutta. Andrzej Wojciechowskin klarinetti on kuin huutava ääni Puolalaisen kamarifilharmonian korvessa. ANTTI HÄYRYNEN Penderecki Krzysztof Penderecki: Sinfonia nro 6 ”Kiinalaiset laulut”, Konsertto klarinetille, jousille, lyömäsoittimille ja celestalle. Shostakovitshin Jevgeni Jevtushenkon runoihin säveltämä 13. CSO-Resound CSOR 901 1901. . ANTTI HÄYRYNEN Schönberg Arnold Schönberg: Viulukonsertto op. Elämä matkana ja osana maailman kiertokulkua tuntuu kirkastuneen Pendereckille runonäyissä, joista viimeisessä (”Syksyn huilun laulu”) paljon kärsinyt sielu palaa kotimaahansa
10:n viides konsertto (RV 434), mutta Antoninin soittama nokkahuiluversio on varhaisempi ja sordinoidussa hämyisyydessään kiehtova. F-duuri-konsertto RV 442 on sama teos kuin op. Sinfonian rajumpiin kohtiin olisi toivonut Järveltä lisää CD osuuksiaan mieltä ylentävästi. Vaikka Tüür kiistää yksiosaisen sinfonian olevan ohjelmallinen, ovat pitkät sävelet elokuvallisesti kuultavissa ”alkumeren aaltoina”, joiden kanssa toistuu vuoropuhelussa kaiun tavoin kaanonissa nouseva rytmikäs motiivi. . Christian Tetzlaffin ensiviulismi on suveneeria. Petrenko onnistuu täälläkin taltuttamaan teutonista mahtipontta, eikä teoksen loppu muistuta prameita kruunajaisia, vaan soi kiitollisuutta kaikesta koetusta. 19-vuotias Johan Dalene on ruotsalaisia viitisen vuotta innostanut viulistilupaus, joka voitti viime vuonna Carl Nielsen -viulukilpailun. Johan Dalene, viulu, Norrköpingin sinfoniaorkesteri, johtajana Daniel Blendulf. Verrattuna aiemmin arvioimaani Brodsky-kvartettiin (Chandos) saksalaisyhtye soittaa tasaisemmin ja sulokkaammin. 1959) teokset soivat Suomessa yllättävän vähän siihen nähden, kuinka hyvä säveltäjä on kyseessä: hänen orkestraalisesti rikas ja dramaattinen sävelkielensä on helppoa vastaanottaa, muttei silti lainkaan mielistelevää. . Etenkin sen muita pitempi ensiosa tekee vaikutuksen pakottomalla runollisuudellaan ja sulavalla taituruudellaan. Viron festivaaliorkesterin levytys Paavo Järven johdolla on tehty konserttitaltiointeina, mikä tällä kertaa ei aivan toimi: yleisöhälyn lisäksi löytyy myös kohtia, joissa yhdenmukainen tarkkuus tai vire pettävät. Tuota vakontrastia, ja Sow the Windissä rumpusetti jää puolestaan miksauksessa ponnettomaksi. Debyyttilevyllään hän tarttuu rohkeasti kahteen tunnekylläiseen sotaratsuun ja selviytyy haasteesta mainelausein. Alpha Classics. B-duuri-kvartettoa ohjaa samantapainen linjakkaalla legatolla taattu tasapaino, joka rekisteröi Beethovenin persoonalliset ratkaisut liioittelematta niitä. Giovanni Antonini on viime vuodet keskittynyt niin paljon orkesterin johtamiseen, että unohtaa hänen olleen lähtöjään erinomainen nokkahuilisti. Pjotr Tshaikovski: Viulukonsertto. Niistä ainoastaan ”La Tempesta di Mare” (”Meren myrsky”) esiintyy tällä levyllä Antoninin versiona nokkahuilulle. Ondine ODE.1347 (2 cd). Myös varhaisemmassa sävelrunossa Kuolema ja kirkastus, Straussin maallisessa visiossa elämän loppumisesta, korostuu kuoleman julmistelun sijaan elämän kukkeus. Giovanni Antonini, nokkahuilut, chalumeau, Il Giardino Armonico. . Petrenko tekee vaikutuksen enemmän tulkintansa kauneudella kuin monumentaalisuudella. Muista konsertoista RV:t 444 ja 445 ovat kimeä-ääniselle sopraniinonokkahuilulle (flautino) ja RV 441 nokkahuilulle. Kehtolaulun tapaan soi kaunis muistutus, että ”lapset ovat Herran lahja”. ANTTI HÄYRYNEN Tüür Erkki-Sven Tüür: Sinfonia nro 9 (”Mythos”), Tormiloits (Myrskyloitsu), Sow the Wind… Paavo Järvi, kapellimestari, Viron festivaaliorkesteri. Näin soitettuna Vivaldi on yksi maailman hauskimmista ja jännittävimmistä säveltäjistä. A-molli-kvarteton ”Pyhä kiitoslaulu” sairaudesta toipumiselle soi eufonisella hartaudella, keskittyneesti, samalla vakaasti edeten. Näissä teoksissa liikutaan kamarimusiikin kaikkein pyhimmässä. 10, jotka amsterdamilaiskustantaja Le Cene tilasi ja julkaisi vuonna 1729. Yhteiskuntien ajattelemattomuuden ”satoa” voivotteleva Sow the Wind… käyttää paljon samaa työkalupakkia kuin sinfoniakin, ja teokset ovat siksi hieman raskaita kuunnella yhdeltä istumalta. Huipulle pääsyssä soi helpotus, ja lunastus ja hurjassa myrskykohtauksessa norjalaissoittajat osoittavat ihmiselle paikan luonnonjärjestyksessä. Valitsin viime Rondossa Beethovenin jousikvarteton op. Oslolaisorkesterin sointi on rikas, mutta hehkeine puhallinsooloineen ja uljaine jousiaaltoineen taidokkaasti eritelty. Sitä seuraavalle marssille ja finaalille on annettu eloisasti impulsiivinen tuntu. 133, jousikvartetto nro 15 op. Tshaikovskin viulukonsertossa fraseeraus viedään tiukoissakin paikoissa loppuun asti, ja laina-Stradivari soi kaikissa rekistereissään tasaisesti ja hyvällä kvaliteetilla. 132 ”Heiliger Dankgesangin” suunnannäyttäjäksi musiikilliseen exit-suunnitelmaani koronaepidemiasta. 130, Große Fuge op. Sitä seuraava fuugakimpale kytkeytyy hyvin kokonaisuuteen, eivätkä soittajat eksy hetkeksikään moniäänisessä viidakossa. . . ANTTI HÄYRYNEN |. 132. Samuel Barber: Viulukonsertto. Nyt siihen voi lisätä levysuosituksen tästä Tetzlaff-kvartetin julkaisusta. Tormiloits on sävelletty alkusoittoja encoretarkoituksiin, johon siitä löytyy sopivaa rytmistä vetävyyttä. Musiikin luonnehdintaan voi tulevina vuosina toivoa vapautuneempaa otetta, mutta jo nyt Dalenen sekä Daniel Blendulfin johtaman Norrköpingin sinfoniaorkesterin yhteistyö on ensiluokkaista. Tetzlaff-kvartetti. Tetzlaff-kvartetti soittaa henkevällä keveydellä ja minimaalisella vibratolla, mutta lämpimällä soinnilla. Alpha 364. Tie johtaa ensin viidennen osan, hitaan Cavatinan hiljaiseen huipentumaan. . . Erkki-Sven Tüürin (s. Vivaldin huilukonsertoista tunnetaan hyvin traversolle sävelletyt kuusi konserttoa op. Levyn maagisin raita on klarinetin edeltäjällä chalumeaulla soitettu Cum dederit Vivaldin psalmiin 127 perustuvasta Nisi dominuksesta RV 603. SANTERI KAIPIAINEN Vivaldi Antonio Vivaldi: Nokkahuilukonsertot RV 442–445, RV 433 ”La Tempesta di Mare”, Nisi Dominus RV 608: Cum dederit chalumeaulle ja basso continuolle. keuserotkin tuntuvat huimilta, kun metsästäjien käyrätorvet kajahtavat kaukaa alhaalta laaksosta. BIS 2440. ANTTI HÄYRYNEN Tshaikovski ym. . . Yhdeksännen sinfoniansa Tüür sävelsi Viron tasavallan satavuotisjuhlia varten, ja sen lisänimi viittaa säveltäjän mukaan suomensukuisten kansojen myytteihin. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Beethoven Ludwig van Beethoven: Jousikvartetot nro 13 B-duuri op. Tällä levyllä hän ja perustamansa Il Giardino Armonico palaavat juurilleen ja Vivaldiin. Antonini saa nokkahuiluistaan ulos ällistyttävän määrän sävyjä, ja kymmenhenkinen soitinyhtye elävöittää R ONDO C LASSIC 6–7|2020 61 pautuneempaa otetta enteillään Samuel Barberin hehkeän melodisessa konsertossa. Antoninin ja Il Giardino Armonicon esitykset ovat energisiä ja elinvoimaisia ilman tarpeetonta aggressiivisuutta
Brahmsin sellosonaatit on sävelletty pianolle ja sellolle, kuten Alban levylehdykkään on kirjattu. ANTTI HÄYRYNEN Mozart W. Äänitys tavoittaa periodisellon murean alarekisterin ja pianon vaihtelevat sävyt, mutta yhteinen klangi ei kuulosta aivan ihanteelliselta. Sonaattien erot tulevat kuitenkin selviksi. Uusia hienoja pianisteja marssii näyttämölle jatkuvasti, ja aina silloin tällöin joukossa on persoonallisuuksia, joista voisi toivoa Godowskyn tai Busonin manttelinperijää. Isabelle Faustin ja Alexander Melnikovin alkanut sarja eroaa näistä periodinäkökulmallaan. Onkin sopivaa, että Hyperionin Godowsky-tribuutti päättyy Busonin Godowskylle omistamaan versioon La campanella Paganini -etydistä. Levylehdykässä on kuva, jossa Godowsky poseeraa Chaplinin kanssa – muisto ajalta, jolloin akrobatian oli oltava hauskaa. Bruno Cocset, Guido Balestracci ja Les Basses Réunies höystävät Ortizin recercadoja Luis Milánin (1500–1561) kahdella vihuelafantasialla, Antonio de Cabezónin urkumuunnelmilla sekä Tomás Luis de Victorian motetin O Magnum Mysteriumin soitinversiolla. Ortizin musiikki auttaa esitysohjeillaan tarkentamaan käsitystä renessanssimusiikista. Merkittäviä mantteleita vilisee levyllä muutenkin. Erikseen on mainittava Balestraccin bassogamballa tai violonella soittamat soolokappaleet. . Nykyaikaisilla instrumenteilla Brahmsin kamarimusiikki kuulostaa yhä toisinaan raskaalta ja menee ripeämmissä tempoissa nopeasti tukkoon. Periodisoittimilla useimmat balanssiongelmat ratkeavat luonnollisesti, mutta välineet antavat mahdollisuuden myös intensiiviseen vuorovaikutukseen, kun ei tarvitse jatkuvasti varoa sanomisiaan. Niin teki myös Brahmsin luottoviulisti Joseph Joachim, jonka soittoa tallennettiin 1900-luvun alussa. . KK 144, 427, 25, 318, 431, 40, 30, 35, 466, 531, 63-64, 27,. Mozartin sonaateista viululle ja pianolle (tai oikeammin ne ovat sonaatteja pianolle viulun säestyksellä) on ilmestynyt viime vuosina loistavia levytyksiä, erityisesti Alina Ibragimovan ja Cédric Tiberghienin sarja (Hyperion) on saanut ylistyksiä kaikkialla, eikä Christian Tetzlaffin ja Lars Vogtin Ondine-levy jää pekkaa pahemmaksi. Englantilainen consort-musiikki alkaa olla jo pitkältä ajalta tuttua, mutta näissä varhaisemmissa espanjalaissävellyksissä soivat tummemmat värit ja tuikeammat tunteet. . HARRI KUUSISAARI Gugnin Andrei Gugnin: Homage to Godowsky. 1570) työskenteli kotimaassaan ja Italiassa. Luis Milán: Fantasia XIII. ANTTI HÄYRYNEN Ortiz Diego Ortiz: Trattado de glosas. Espanjalainen vihuelaja kitarataituri Diego Ortiz (1520– n. Edeltävällä Shostakovitsh-levytyksellään vakuuttaneella Andrei Gugninilla on perintöön oikeutus: hän on Vera Gornostajevan oppilas, ja Gornostajeva puolestaan opiskeli Godowskyn tunnetuimman oppilaan, Heinrich Neuhausin johdolla. Valoisammassa F-duuri-sonaatissa nousevat esiin kiihkeät tunteet (affettuoso, passionato), joita sellon rapsakka atakki korostaa Bösendorferin helistessä sen ympärillä. Bruno Cocset, gamba, Guido Balestracci, gamba ja violone, Les Basses Réunis. Antonio de Cabézon: Diferencias sobre La gallarda Milanese. Tomas Luis de Victoria: O magnum mysterium. Itseoppinut pianovirtuoosi Leopold Godowsky (1870–1938) on nykyisin lähinnä nimi historian lehdiltä, mutta aikoinaan sekä Rahmaninov että Busoni pitivät häntä pianonsoiton tekniikkaa merkittävimmin uudistaneena hahmona sitten Lisztin. Hänen recercadansa (ricercar) kuuluvat itsenäisen soitinmusiikin varhaisiin klassikoihin. Siitä ei ole pelkoa tässä, sillä Emil Holmström soittaa Bösendorfer-flyygeliä vuodelta 1822 ja Markus Hohti suolikielillä varustettua selloa 1800-luvun alusta. 2. Godowskylle omistivat hienoja teoksia myös monet sittemmin unohtuneet pianistisäveltäjät. Se on joskus johtanut kuivaan ja didaktiseen esitystapaan, mutta Cocset ja kumppanit muuntavat ohjeistuksen kaunopuheiseksi kamarimusiikiksi. . Markus Hohti, sello, Emil Holmström, piano. 62 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 CD Brahms Johannes Brahms: Sellosonaatit 1–2. Varhaisempi e-molli-sonaatti käynnistyy verkkaisessa elegisyydessä mutta huipentuu päätösosan tuimassa fuugassa. Isabelle Faust, viulu, Alexander Melnikov, fortepiano. Josef Hofmann, Felix Blumenfeld, Emil von Sauer, Eugenio Pirani, Abram Chasins, Ignaz Friedman, Osip Gavrilovitsh, Joseph Holbrooke, Constantin von Sternberg, Theodor Leschetitzky, Theodor Szántó, Moritz Moszkowski, Franz Liszt-Ferruccio Busoni. Mozart: sonaatit fortepianolle ja viululle vol 2., K. Faustin soittimena on hänen suolikielin varustettu ”Prinsessa Ruusunen” -Stradivariuksensa, jolla hän luo jyrkkiä kontrasteja hanakkojen syöksyjen ja satumaisesti kuiskivien jaksojen välillä. Ilkikurisuus ja tunteellisuus ovat toisensa kääntöpuolia. . Melnikov soittaa Anton Walterin fortepianoa vuodelta 1795, ja soinnin kellomainen heleys ja rekisterien väliset värierot sopivat tähän intiimiin kotimusiikkiin kuin nakutettu. Holmström ja Hohti eivät ole ensimmäisiä, jotka levyttävät Brahmsin sellosonaatteja periodityyliin, mutta lopputulos voi silti yllättää. Enemmän kuin arvojärjestyksestä otsikointi kertoo siitä, ettei piano ole enää mikään säestyssoitin. Alba ABCD 452. Levyn kappaleet kertovat suuresta kunnioituksesta, jota keskenään ankarasti kilpailleet entisajan pianojättiläiset tunsivat Godowskya kohtaan. ANTTI HÄYRYNEN Scarlatti Domenico Scarlatti: Sonaatteja vol. Niissä hän antoi esimerkkejä sekä improvisoinnista bassokuvioinnin päälle (passacaglia-tekniikka) että vapaasta muuntelusta annetun sävelmän pohjalta. Tulkinnat ovat täynnä huumoria, laulua ja oopperallista dialogia, jossa tökitään ja hellitään toinen toistaan alinomaa rooleja vaihdellen. Jokainen pianistinen omistus on yhtä aikaa tekninen haaste ja taiteellinen oivallus. Hyperion CDA68310. . Josef Hoffmann, Felix Blumenfeld, Emil von Sauer, Ignaz Friedman, Theodor Leschetizky ja Moritz Moszkowski ovat legendaarisia hahmoja taituripianismin kultaisilta vuosilta. Syysauringon lämmön sijaan soitossa on sänkipellon karheutta. A. 301, 305, 376 ja 378. . Harmonia Mundi 902361. Alpha 563. Andrei Gugnin, piano. Näissä teoksissa on totuttu kuulemaan romanttista vibratoa ja hehkutusta, joita Hohti annostelee hyvin niukasti. . Tässä kunnianosoituksessa ei turhia jäykistellä: kaikissa kappaleissa soi menneen maailman charmi, sulava romanttinen eleganssi yhdistyneenä sorminiveliä vihlovaan taituruuteen
Mikael Saastamoisen blokeittain muuttuva basismi reunustaa Adele Sauroksen ja Linda Fredrikssonin humaania soittoa – herkkyyttä on hyvin läsnä. . Theater an der Wienistä taltioitu Lentävä hollantilainen seilaa Freudin unimaisemissa. HARRI KUUSISAARI. Lavaohjaus Olivier Py. DVD R ONDO C LASSIC 6–7|2020 63 CD 118, 87 ja 95. (Wien, 2015) Naxos. 3, For the Fallen tai Chorale pitkillä harmonioillaan edustavat kiinteämpää faasia. Erzeben Strasse henkii alun linjoillaan varhaista post-bop-tunnelmaa, mutta alta paljastuu pian veikeä afrogroove. Olavi Louhivuori, rummut; Adele Sauros, tenorisaksofoni; Linda Fredriksson, alttoja baritonisaksofoni; Mikael Saastamoinen, kontrabasso. . Marc Minkowski on muuttanut barokkiorkesterinsa romanttiseksi periodikokoonpanoksi, ja Wagner soi totuttua kirkkaampana ja ripeämpänä. Lötjösen mieltymys free-vaikutteisiin kuuluu useilla raidoilla, kenties vahvimmin elämäniloisella Obliquella. Avausraita Antiplace tai coltranemaisesti paahtava Bilawal kurottelevat freejazzimpaan suuntaan, ja Louhivuoren valokeilaa välttelevä soitto vasta irrottautuvaa onkin, kun taas Ballade no. Vaihtelevuus pitää tunnelmaa koholla kuin hiiva hyvää taikinaa, ja puhallinsolistien tyylit loksahtelevat toistensa vastavoimiksi. We Jazz WJCD21 . Torvisektiossa Jussi Kannasteen ankkuroitua tenorifonia täydentävät Verneri Pohjolan harkittu napakkuus ja Mikko Innasen villi liitely. Näitä tiukkoja puolenvälin käännöksiä voi pitää lähes toistuvina motiiveina. Välimaastoon sijoittuvat päätöselegia Rowan sekä pääosin Innasen ja Lötjösen duona kujeileva lainakappale Mary Hartman, Mary Hartman, joka sukeltaa levyn traditionaalisinta raamia edustavan Pocket Yogan paahtoon. Superpositio viittaa kvanttiteoriaan, jonka mukaan systeemi voi esiintyä samanaikaisesti useammassa tilassa, kuten hiukkasena ja aaltona. We Jazz 2020. On riemukasta kuulla, kuinka Scarlatti innoittaa hänet keksimään yhä uusia tapoja yhdistellä barokin asteikkoja, kuvioita ja rytmejä. Samuel Youn, Ingela Brimberg, Lars Woldt, Bernard Richter. Olivier Py on tunnettu mustien näkyjen ohjaajana, ja tässä hänen psykologisointinsa saavat tehoa pyörönäyttömön vaihtuvista perspektiiveistä. Domenico Scarlattin 555 klaveerisonaattia on sävelletty cembalolle, mutta se ei ole estänyt nykyaikaisia pianisteja tarttumasta musiikkiin, jossa koskettimien läpi virtaa monenkirjava elämä. Levyn pidempiä raitoja kehystävät lyhyet, mietiskelevät ja keskenään kuin eri albumeilta olevat välisoitot, kuten Lötjösen minimalistishenkiset Monograph-soolot tai matikkajyränä välähtävä P.S. Marc Minkowski. Scarlatti-levytyksiensä toisessa osassa Colli esittelee kolmetoista yksiosaista ja kolme tutummin kaksiosaista sonaattia. SANTERI KAIPIAINEN Superposition Superposition: Superposition. Vladimir Horowitz, Andras Schiff, Mihail Pletnjov, tai viimeksi Jevgeni Sudbin ja Angela Hewitt, ovat vuorollaan antautuneet barokkisen liike-energian kuljettajiksi ja vietäviksi. Scarlattiin ei tartuta velvollisuudentunnosta, vaan löytämisen riemusta ja näyttämisen halusta. . Samuel Youn vakuuttaa aavemaisena hollantilaisena, ja Ingela Brimberg selviää Sentan koettelemuksista puskematta lyyristä ääntään. Vapaus ja kiinteys vuorottelevat debyyttialbumilla, mikä lupaa vaihtelevuutta, mutta hitaammat raidat painottuvat kenties liikaakin loppupäähän. SANTERI KAIPIAINEN DVD Wagner Richard Wagner: Lentävä hollantilainen. Verneri Pohjola, trumpetti ja taskutrumpetti; Mikko Innanen, sopranino-, alttoja baritonisaksofoni; Jussi Kannaste, tenorisaksofoni; Antti Lötjönen, kontrabasso; Joonas Riippa, rummut. ANTTI HÄYRYNEN JAZZ Lötjönen Antti Lötjönen Quintet East. Hautausmaa aukeaa hollantilaisten jalkojen alla, luurangot tanssivat, ja lopussa aallot vievät epäonnisen parin ilman mitään lunastustematiikkaa. Quintet East on renessanssinen tyylikerrostumien sulatusuuni, joka sisältää sekä helppoja astinlautoja jazziin että osuuksia tottuneemmalle korvalle. Riivattua mertenkävijää seuraa vähäpukeinen tanssija saatanan roolissa, ja Sentankin kompleksit näyttävät olevan eroottisia laadultaan – hänen kaksoisolentonsa säpsähtää hereille alastomana sängyssä, kun unelmien hollantilainen saapuu. Wasteland on näiden tyylien synteesi. Käsillä on teoksen Pariisin-versio vuodelta 1841, joka tapahtuu Norjan rannikon sijaan Skotlannissa, ja Daland on Donald ja Erik Georg. Loppupuolen Le Petit Lactoire alkaa balladinomaisesti, mutta vaihtaakin tunnelmaa Innasen kadenssin kautta. Yksityiskohtien johdonmukaisuudesta voi olla eri mieltä, mutta kyllä esityksessä teatterillisia tehoja riittää, ja staattisuus on vältetty. Nopeasti vaihtuvien miniatyyrien välissä pysäyttävät suuret ja surulliset f-molli(KK 466) ja h-molli-sonaatit (KK 87). Arnold Schönberg Choir, Les Musiciens du Louvre, joht. . Niin tekee myös Federico Colli, Salzburgin Mozartja Leedsin pianokilpailut voittanut italialaispianisti. Kenties rumpali Olavi Louhivuoren perustama nelikko näkee jazzinsa samalla tavalla: ennen kuin kappaleen soittaa, se sisältää kaiken yhtä aikaa. . . Lunastusteema puuttuu alkusoitossa ja lopussa, mikä tekee vaikutelmasta illuusiottoman. Antti Lötjösen kohdalla ei ole ihme, että ensimmäistä omaa nimeä kantavaa levyä täytyi odottaa tovi, sen verran hengästyttävä on Suomen kysytyimmän jazzbasistin diskografia. Federico Colli, piano. . Herooisuudesta ja tummista syövereistä on tingitty, mutta meren myrskyt soivat todella kirpeinä, ja kokonaisuutta leimaa tietty suorasukaisuus. Chandos CHAN 20134. Collin soitto on kirkasta ja eriteltyä, mutta draamaa ja yllätyksiä kunnioittavaa
Kaksi vastaajaa kertoi joutuneensa reagoimaan tapauksiin kovalla kädellä. Jos ongelma on olemassa ja se tiedostetaan, niin onko sille yritetty musiikkioppilaitoksissa jotain tehdä. Arkaankin aiheeseen täytyy puuttua Oppilaitosten ohjeistukset sisältävät usein menettelyohjeita häirintätapausten käsittelyyn. Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla on suoraan nuorille suunnattua informaatiota seksuaalisesta häirinnästä osoitteessa www.nuortennetti.fi. Avoimen ja rakentavan ilmapiirin merkitystä korostetaan. Onko musiikkioppilaitoksella linjauksia, suunnitelmaa tai toimenpideohjelmaa seksuaalisen häirinnän poistamiseksi tai ongelmien ehkäisemiseksi. Seuraavassa on kyselyn tulosten referointi. Viidellä oppilaitoksella asia oli kirjattu tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. julkaisu ”Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa” (Opetushallitus: Oppaat ja käsikirjat 2018:4a). Tämän jutun kirjoittaja lähetti huhtikuussa kyselyn 97 musiikkioppilaitokselle, ja siihen vastasi 28 oppilaitosta. Tämä kaksiosainen kysymys tuotti hyvin kirjavan joukon erilaisia vastauksia. Suomen Musiikkioppilaitosten liitossa on oltu toistaiseksi kuulolla, mutta aiheesta ei ole vielä juurikaan keskusteltu, sanoo liiton hallituksen puheenjohtaja Jouni Auramo. Toinen heistä on joutunut antamaan varoituksia ja päättämään yhden työsuhteen häirinnän takia. Tarkkana pitää olla, koska ”puhtaan pinnan alla näkymättömissä voi olla häirintää”. Kunnalliset oppilaitokset viittasivat kuntaorganisaation tai koulutusyhtymän tasolla tehtyihin linjauksiin ja toimenpideohjelmiin. Kyselyn tarkoituksena ei ollut nostaa esiin yksittäisiä tapauksia, vaan selvittää, kuinka seksuaalisesta häirinnästä on käyty keskustelua musiikkioppilaitoksissa ja millaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty mahdollisten ongelmien poistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Opetushallituksella on materiaalia seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä, mm. Yhdessä musiikkiopistossa oli käyty keskustelua siitä, kuinka oppilaaseen voi koskea opetuksen yhteydessä. Eikä savua ilman tulta.. Osa taas tiedostaa riskit, jos asiaa ei pidetä esillä ja siitä ei tiedoteta (ongelma voi muhia pinnan alla), ja osalla oppilaitoksista on ollut selviä ongelmia ja niihin on puututtu kovalla kädellä. Mutta mikä on tilanne musiikkioppilaitoksissa. Seksuaalisen häirintätapauksen hoitamiseen on myös prosessikuvauksia. Ongelman työstäminen on kuitenkin myös osa sen ehkäisyä. Onko rehtori joutunut käsittelemään seksuaaliseen häirintään liittyviä ongelmia. Aihetta pidetään varmasti arkaluontoisena, mutta eikö kuitenkin ole lopulta niin, että mitä enemmän seksuaalisesta häirinnästä keskustellaan, sitä enemmän arkaluontoisuuden ilmapiiri asian ympäriltä hälvenee. 3. Yhdessä vastauksessa todettiin, että oppilaan ohjeistuksessa käsitellään häirintää ja kiusaamista ilman, että puhutaan erikseen seksuaalisesta häirinnästä. | Huhuja tilanteista, joissa joku opettaja on häirinnyt toisia opettajia tai sekaantunut oppilaaseen, on moni kuullut. Asian esillä pitäminen auttaa myös pitämään potentiaaliset häiritsijät asioissa. Jotkut olivat kuulleet tapauksista, jotka olivat sattuneet ennen omaa rehtorikautta. 2. 28 vastauksesta 18:ssa ilmoitettiin, että aiheesta on keskusteltu. MLL:n informaatiota kannattaisi myös musiikkioppilaitosten hyödyntää. Useat musiikkioppilaitokset ilmoittivat periaatteekseen nollatoleranssin seksuaaliseen häirintään. 4. Yksi kertoi, että tapauksia on ollut omalla rehtorikaudella muutamia. Käydäänkö seksuaalisesta häirinnästä keskustelua musiikkioppilaitoksissa. Entä millaisia nämä ovat sisällöltään. Pitäisikö seksuaalisesta häirinnästä keskustella enemmän, vai ovatko asiat nykyisellään kunnossa. 65 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 mion alle joutui erityisesti Sibelius-Akatemia. Kyselyn perusteella saa sen kuvan, että seksuaalisen häirinnän ongelman olemassaolo kyllä tiedostetaan ja myönnetään, mutta osa oppilaitoksista ei pidä asian käsittelyä kovin ajankohtaisena. 1. Musiikkioppilaitoksissa on totuttu pohtimaan esimerkiksi opetuksen sisältöjä ja rakenteita ja uudistamaan niitä, mutta seksuaalisen häirinnän tyyppistä ongelmaa ei ole ehkä totuttu työstämään. Onko rehtorin tietoon tullut, että oppilaitoksessa olisi esiintynyt seksuaalista häirintää. Kuusi vastaajaa ilmoitti, että he ovat saaneet tietää seksuaalisesta häirinnästä omassa oppilaitoksessaan. Keskustelun muodot ovat vaihdelleet: joissakin oppilaitoksissa aiheeseen on paneuduttu perusteellisesti, joissakin taas aihetta on vain sivuttu esimerkiksi muiden henkilöstöasioiden yhteydessä. Neljä oppilaitosta vastasi, että mitään linjauksia, suunnitelmaa tai toimenpideohjelmaa ei ole. Suurin osa vastaajista totesi, että asiat ovat kunnossa, mutta että informaatiota on henkilöstölle hyvä jakaa ja pitää asiaa esillä. Vaikka vastausprosentti ei ollut paras mahdollinen, tämänkin otoksen perusteella voidaan tehdä suuntaa-antavia johtopäätöksiä vallitsevasta tilanteesta. Tämä tulos saatiin 28 musiikkioppilaitoksen vastauksista, mutta entä ne noin 70 muuta musiikkioppilaitosta. 5. Oppilaitoksen historia on seksuaalisessa häirinnässä synkkä, mutta sittemmin Sibelius-Akatemia on asettanut seksuaaliselle häirinnälle nollatoleranssin. Kuusi vastaaja ilmoitti, että on joutunut käsittelemään seksuaalisen häirinnän tapausta
Millainen vaikutus mielestäsi on oppilaitoksen ilmapiiriin ja toimintakulttuuriin, jos häirintään puututaan kovalla kädellä. Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Joskus asiat alkavat melko viattomalla läpällä, mutta kehittyvät suuntaan, jossa uhri myöhemmin kokee rajan ylittyvän. Voi vain arvailla, mitä vaurioita salailun kulttuuri tekee luoville nuorille ihmisille, joiden pitäisi opinnoissa pystyä avaamaan sielunsa, jotta luovuus voisi kukoistaa. Ihmiset osaavat myös myöntää virheensä ja häirintänsä ja pystyvät myös muuttamaan käytöstään. Tämä tietysti rapauttaa oppilaitoksen kulttuuria pahasti. Joskus kuitenkin pitää selvityksen jälkeen todeta, että häirintää ei ole tapahtunut. Joskus jonkun käytös häiritsee, vaikka nimenomaista tarkoitusta ei tekijällä olisikaan. Mikä on paras tapa ehkäistä seksuaalista häirintää. Häirintää on monenlaista ja sen paras määritelmä on, että häirintää on se, mikä häirinnäksi koetaan. Kuormasta ei syödä. Millä tavalla toimit erilaisten tapausten kanssa, eli jos häirintä on tahallista, tai jos häiritsijä ei ole tajunnut häiritsevänsä. Entä jos asia lakaistaan maton alle. Uskon, että puuttumisella on vaikutusta, ja kehotankin johtajia puuttumaan asioihin kovalla kädellä, toki oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kuten muissakin asioissa. Huumori on vaikea alue. Tällöin kehotan häiritsijää tarkkailemaan omaa käytöstään ja harkitsemaan, ennen kuin möläyttelee. Ilman huumoria on valtavan tylsää, mutta huumoria on monenlaista, ja läpät ja letkautukset voidaan helposti kokea häirinnäksi, varsinkin jos niitä lauotaan auktoriteettiasemasta. Nollatoleranssi häirintään on hyvä, mutta se ei saa olla sitä vain juhlapuheissa, vaan myös käytännössä. Tarvittaessa ohjaan hänet työnohjaukseen. vat täysi-ikäisiä. Piste. Eli samat sanat tai teot voidaan kokea häirinnäksi tai sitten ei. Ja sitten ihmisiä murskataan häirinnällä. Meille keski-ikäisille miehille voi olla joskus vaikea käsittää, ettei enää olla 80-luvun keikkabussissa tai että sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Tarvitaan aktiivista työtä oppilaitoksen toimintakulttuurin ja ilmapiirin kehittämiseksi, tapauksiin puuttumista ja keskustelua vaikeistakin aiheista. Siitäkin syystä ei aina ole ilmiselvää, mikä on ollut tahallista ja mikä ei. Totuus vapauttaa ja se kannattaa kohdata. ?. Joskus ongelmat ovat olleet opiskelijoiden ja henkilökunnan tiedossa vuosikymmeniä, ennen kuin asioiden jatkumiseen puututaan. Nämä asiat ovat usein tulkinnanvaraisia, mutta nollatoleranssi tarkoittaa, että tulkinta on selvittämisen jälkeen ankaraa. 67 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 ENCORE LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi ikkunan takana varikset tekevät pesää kantavat risuja voikukkia ja sitten onkin kevät jalavan urvut aukenevat yksi kerrallaan ja tuhat kertaa bäng bäng pesässä on poikanen jolla on sibeliuksen underbara blå ögon ja siipipeili noessa ’Kello tikittää masurkan tahtiin ’ Kokonaan turhia, vääriä tai kostotarkoituksessa tehtyjä ilmoituksia en ole kohdannut. Ihmiset eivät ole tyhmiä, vaan vaistoavat nopeasti, ollaanko asian kanssa oikeasti tosissaan vai ei. Tasa-arvoista suhdetta, ja varsinkaan seksisuhdetta, opiskelijaan ei voi olla olemassa, vaikka osapuolet olisiNollatoleranssi häirintään on hyvä, mutta se ei saa olla sitä vain juhlapuheissa, vaan myös käytännössä. Oppilaitosten henkilökunnan pitää ymmärtää, että he ovat aina auktoriteettiasemassa opiskelijoihin nähden, eivät kavereita, vaikka monet haluavatkin madaltaa hierarkioita. Häirintää yritetään joskus peitellä sillä, että häiritsijä ei ole ollenkaan ajatellut häiritsevänsä. Ikäero voi vaikuttaa. Tieto puuttumisesta kyllä leviää ja osaltaan kehittää kulttuuria. Sama pätee esimiesten ja alaisten välillä. Kulttuuri oli erilainen 30 vuotta sitten. Walk the talk! Rehtorit ja muut johtajat ovat tässä aivan avainasemassa
Sophie Heather Engebretson, sopraano. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. 05:20 Moszkowski: Viulukonsertto C-duuri. Käthchen Stephanie Wake-Edwards, mezzosopraano. 11.00-11.40 Beethovenin tarina: Wienin valloittaja Toimittaja Lotta Emanuelssonin kanssa Beethovenin elämästä on keskustelemassa pianisti Paavali Jumppanen. Gra?yna Bacewicz: Duoja kahdelle viululle. 04:34 R. 04:22 Dukas: Pianosonaatti es-molli (Suuri sonaatti). Mozart: 13 yksinlaulua. 03:39 Stenhammar: Musiikkia näyt. Mozart: Pianokvartetto g-molli. 02:43 de Falla: El Sombrero de tres picos (Kolmikolkkahattu), baletti. Kertoja: Jussi Nikkilä. Johann Michael Mofidian, bassobaritoni. Illan kuluessa Outi Paananen vieraineen keskustelee teoksesta ja sen esityksestä. Mozart: Sinfonia n:o 41 C-duuri (Jupiter). Bach: Fantasia ja fuuga uruille g-molli BWV542. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. 02:54 Kansansäv.: Barbara Allen. 01:34 Pfitzner: Pianotrio B-duuri. Musiikkitalossa 27.5. Sedlak): Sarja puhaltimille oopp. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.30 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Outi Tarkiainen: Trois poèmes. 01:07 Hurlstone: Neljä karakteristista kappaletta klarinetille ja pianolle. Haydn: Jousikvartetto n:o 62 B-duuri. 04:51 Lalo: Pianotrio n:o 2 h-molli. 02:03 Beethoven: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Eroica). Schmidt Vincent Ordonneau, tenori. 23:27 R. Tiina Myllärinen: Risonanza IV. 23:41 Couperin: Pavanne fis-molli. 16. Chitra. 00:07 Schubert: Fantasia pianolle C-duuri (Wanderer-fantasia). 04:26 Parry: Magnificat F-duuri. 02:29 Dutilleux: Sellokonsertto. 05:56 Corbetta: Chaconne D-duuri. 04:21 Schreker: Vorspiel zu einer grossen Oper (Alkusoitto suureen oopperaan). 00:34 Pugnani: Kvartetto orkesterille n:o 1 B-duuri. André Caplet: Conte fantastique Edgar Allan Poen novellin ”Punaisen surman naamio” mukaan. 00:19 Rodrigo: Concierto como un divertimento (Konsertto divertimenton tapaan). TIISTAI 2.6. 19.02-22.00 Oopperailta Lontoossa Jules Massenet: Werther 4-näytöksinen lyyrinen draama. 9 nro 2. Heta Aho: Ruohosinfonia. Platero y yo (Harmo ja minä). 11.00-11.40 Beethovenin tarina: Kuriton oppipoika ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 9.05-9.55 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Beethovenin tarina: Wienin valloittaja Toimittaja Lotta Emanuelssonin kanssa Beethovenin elämästä on keskustelemassa pianisti Paavali Jumppanen. 23:35 Ravel: Sonaatti viululle ja sellolle. Rodelinda. 05:56 Melartin: Vaikein hetki. 04:02 Castelnuovo-Tedesco: Osia sarj. Kvintetto pianolle ja puhaltimille op. 05:19 Röntgen: Trio jousille n:o 4 D-duuri (Valssisarja). Haydn: Viulukonsertto A-duuri. 05:56 Guastavino: Los Dias perdidos. 23:47 Cimarosa: Konsertto G-duuri. Gabriella Smith: Children of fire. 05:08 Schubert: Yksinlauluja Goethen runoihin. 00:53 Halvorsen: Sinfonia n:o 1 c-molli. 05:57 Schumann Liszt: Kevätyö. TORSTAI 4.6. Anne Clyne: Breathing Statues. Mozart: Sonaatti pianolle ja viululle n:o 34 A-duuri. 00:30 Crusell: Concertino fagotille ja orkesterille B-duuri. Bach: Partita sooloviululle n:o 1 h-molli. Werther Juan Diego Flórez, tenori. 00:34 Lully: Sarja balettikomediasta Le Bourgeois gentilhomme (Porvari aatelismiehenä). Matilda Seppälä: Vuolle. 05:34 Kraus: Jousikvartetto D-duuri. Tolomeo. 01:02 Tshaikovski: Manfred-sinfonia. Musiikkitalossa 8.5. Elektra. 00:53 M. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Quilter: Where the rainbow ends (Missä sateenkaari päättyy). 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Konserttisarja: Beethovenin tarina Wienin valloittaja Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi Pianosonaatit op. 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. 04:44 Schubert: Jousikvartetto n:o 9 g-molli. Mozart: Tituksen lempeys, ooppera. Strauss: Sinfoninen rapsodia oopp. Teokset esittelee Aki Yli-Salomäki. Antonín Dvorák: Sinfonia nro 8 G-duuri. 02:42 Vivaldi: Sonaatti sellolle ja continuolle B-duuri op.17/6. Claude Debussy: Danse sacrée et danse profane. 01:58 Lalo: Six romances populaires. 04:05 Ravel: Yön Gaspard. 23:23 Bruch: Romanssi alttoviululle ja orkesterille F-duuri. Bach: Osia teoksesta Die Kunst der Fuge. 05:56 Ortiz: Recercada n:o 4. TORSTAI 11.6. 05:18 Rössler: Sinfonia D-duuri (Grande symphonie). 00:48 de Fossa: Trio n:o 1 A-duuri. 01:17 Sallinen: Kamarimusiikki 6 (3 invitations au voyage). 03:04 Rejcha: Sinfonia Es-duuri 03:35 Alard: Duo n:o 3. 01:14 Walton: Siesta. 03:37 Padilla: Missa mexicana. 01:33 W.A. 05:57 Fauré: Veden äärellä. 05:46 Geminiani: Sonaatti huilulle ja continuolle D-duuri op.1/10. 05:28 Blow: O sing unto the Lord a new song (Veisatkaa Herralle uusi virsi). 23:37 Brahms: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 3 d-molli. 68 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 MAANANTAI 1.6. Charlotte Isabel Leonard, mezzosopraano. 02:43 Chopin: Nokturnot n:o 1-8. 00:57 J. Mozart: Duo G-duuri. 05:40 W.A. 00:10 Liszt: Italia sarj. 06:20 Beethoven: Sechs Lieder (Kuusi laulua) op.48. 05:30 Barber: The School for Scandal. Haydn: Divertimento C-duuri. 02:31 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 4 c-molli. 23.10-7.00 Yöklassinen J.S. 01:11 Tshaikovski: Sinfonia n:o 5 e-molli. 00:31 Halvorsen: Orkesterisarja näytelmämus. 23:35 Parry: Sinfonia n:o 3 C-duuri (Englantilainen). 03:00 Cui: Kaleidoskop. Richard Strauss: Tertsetto ja loppukohtaus oopp. Robin Ticciati, sol. 00:45 Roussel: Rustiques. Parsons: Pandolpho. 06:01 Moszkowski: Sarja kahdelle viululle ja pianolle g-molli. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Sivan Magen, harppu, sekä Yuki Koyama, huilu ja bassohuilu, Kaisa Kortelainen, huilu, Jari Valo, viulu, Jukka Pohjola, viulu, Ilari Angervo ja Ezra Woo, alttoviulu, ja Mikko Ivars, sello. 03:11 Weiss: Sarja luutulle c-molli. 23:55 Melartin: Sinfonia n:o 6. Strauss: Sonaatti viululle ja pianolle Es-duuri. Albert Jacques Imbrailo, baritoni. Libretto: Edouard Blau, Paul Milliet ja Georges Hartmann Goethen romaanin Nuoren Wertherin kärsimykset mukaan. 01:36 Rahmaninov: Pianotrio n:o 2 d-molli. 01:59 Beethoven: Pianosonaatit n:o 13 Es-duuri, 16 G-duuri ja 21 C-duuri (Waldstein). 23.10-6.00 Yöklassinen Kuula: Kuusi kappaletta pianolle. 23:56 J. 03:58 Schumann: Frauenliebe und -leben (Naisen rakkaus ja elämä). 01:02 Sibelius: Myrsky. Haydn: Jousikvartetto n:o 61 f-molli (Partaveitsikvartetto). TIISTAI 9.6. 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Tapiola Sinfonietta: Kamarimusiikkia kappeleissa Amy Beach: Jousikvartetto. 05:56 Castaldi: Un Bocconcino di fantasia (Mielikuvituksen herkkupala). 05:04 W.A. 02:02 Forqueray: Sarja viola da gamballe ja continuolle n:o 2 G-duuri. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Berliinin filharmoniassa. 05:38 Schumann: Viisi kappaletta kansansävelmän tapaan. Nancy Dalberg: Arabialaista musiikkia Saharasta. 01:23 Lauro: Suite venezolana (Venezuelalainen sarja). 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. Jousitrio op. 03:53 Dvorák: Pianotrio n:o 4 e-molli (Dumky). ja Kauklahden kappelissa 10.5.2020 taltioidut konsertit toimittaa Kare Eskola. 02:57 Louis Ferdinand, Preussin prinssi: Kvintetto pianolle ja jousille c-molli. 05:05 Cartellieri: Divertimento n:o 1 F-duuri. Lotta Wennäkoski: Ciphers. Henriette Renié: Ballade fantastique Edgar Allan Poen novellin ”Kielivä sydän” mukaan. Aino Tenkanen: Darwininsirkut. Teokset esittelee Aki Yli-Salomäki 23.10-6.00 Yöklassinen Weber: Concertino e-molli. 05:16 Melartin: Jousikvartetto n:o 4 F-duuri. Verbruggen): Sarja soolosellolle n:o 1 G-duuri. 20.30-21.00 Naisäänten hurmaa André Caplet: Septetto. Ruusuritari. 03:36 Grieg: Lyyrisiä kappaleita. LAUANTAI 6.6. 01:22 Cui: 25 preludia pianolle. Ludwig van Beethoven: Sekstetto Es-duuri. 23:30 Kuhnau: Magnificat C-duuri. Le Bailli -Alastair Miles, basso. 04:41 R. J.S. Toru Takemitsu: And then I knew ’twas Wind. Vaellusvuosia. KESKIVIIKKO 10.6. 03:20 Ludford: Missa Videte miraculum (Katsokaa ihmettä). 02:01 Massenet: Pianokonsertto Es-duuri. 21.00-22.00 Aikamme suomalaista musiikkia Tytti Arola: Touko. Mozart: Pianosonaatti n:o 3 B-duuri. Kongen (Kuningas). 02:13 Rodrigo: Concierto para una fiesta. Dmitri Shostakovitsh: Kaksi kappaletta jousikvartetille; Jousikvartetto nro 13 b-molli. Johannes Brahms: Duettoja. 02:21 J.S. 23:57 Monteverdi: Il Ballo delle ingrate (Kiittämättömien naisten tanssi). 01:55 Kokkonen: Jousikvartetto n:o 3. 23:36 J.S. 00:14 J.S. 04:29 Berlioz: Kleopatran kuolema, lyyrinen kohtaus. Romeo ja Julia. 04:50 Glazunov: Masurkka orkesterille G-duuri.. Edgar Allan Poe: Kielivä sydän. 00:50 Telemann: Pariisilaiskvartetto n:o 4 h-molli. 21.00-22.00 Aikamme suomalaista musiikkia Anna Huuskonen: Artificiel par nature. 02:34 Prokofjev: Balettisarja n:o 2 orkesterille bal. 03:50 Händel: Il Pianto di Maria (Marian kyyneleet), hengellinen kantaatti. 23:26 Debussy: Pianotrio G-duuri. 23.10-6.00 Yöklassinen Offenbach: Sarja kahdelle sellolle n:o 3 E-duuri. Sevillan parturi teemoista. Perkkaan kappelissa 9.5. Sebastian Dumitrescu: Kaikujen vaellus. 03:25 Bruckner: Sinfonia n:o 3 d-molli. 03:41 Mahler: Kindertotenlieder. Lontoon kuninkaallisen oopperan kuoro, lapsikuoro ja orkesteri. 13 ’’Pateettinen’’ ja Pianosonaatti op. 23:32 Händel: Resitatiivi ja aaria oopp. 05:42 Vivaldi: Sonaatti viululle ja continuolle c-molli. 03:57 Fibich: Sinfonia n:o 3 e-molli. 01:17 Liszt: Orfeus. 04:58 M. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Konsertti-sarja: Beethovenin tarina Kuriton oppipoika Pianosonaatit op. Musiikinjohto Edward Gardner. 06:35 de Fossa: Grand duo n:o 3 F-duuri. Brühlmann Byeongmin Gil, bassobaritoni.. Edgar Allan Poe: Punaisen surman naamio. 03:07 Weiss: Sonaatti luutulle, kahdelle viululle ja continuolle F-duuri. 04:46 Crusell: Sinfonia concertante B-duuri. 00:07 M-A Charpentier: Judith, sive Bethulia liberata. 00:01 Stanford: Magnificat B-duuri. 04:47 Beethoven: Pianotrio G-duuri. 23:50 Cherubini: Missa solemnis n:o 2 d-molli. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. 04:31 Rossini (sov. SUNNUNTAI 7.6. 00:44 Krommer,: Kvartetto klarinetille ja jousille B-duuri. 7. 05:14 Brahms: Klarinettikvintetto h-molli. 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Viulukonsertto D-duuri. 03:23 W.A. PERJANTAI 5.6. 02:42 Villa-Lobos: Sinfonia n:o 10. 01:00 Liszt: Mazeppa. 2 nro 2 ja op. 05:57 Madetoja: Aamu. Béla Bartók: Konsertto alttoviululle ja orkesterille. Bohuslav Martinu: Rapsodia alttoviululle ja orkesterille. 02:52 J. 22.05-23.05 Avaruusromua: Etsintä on ohi Avaruusromua hiljenee 23.05-6.00 Avaruusromun pitkä ja hiljainen yö MAANANTAI 8.6. Antoine Tamestit, alttoviulu. Outi Tarkiainen: Soai vácciiga buohtalaga. 01:42 Fitzenhagen: Sellokonsertto n:o 2 a-molli (Fantastinen). 10 nro 3. 06:56 Händel: Araspen aaria oopp. Kurt Weill: Sarja musikaalista Lady in the dark. Bach: Brandenburgilainen konsertto n:o 1 F-duuri. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Musiikkien risteyksissä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Euroradiokonsertissa Berliinin saksalainen sinfoniaorkesteri Joht. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Äänitetty 4.3. Bach: Partita sooloviululle n:o 1 h-molli. 05:08 Palestrina: Sicut lilium inter spinas 05:38 J.S.Bach (sov. KESKIVIIKKO 3.6. Haydn: Pianokonsertto D-duuri. 23:27 Regondi: Nocturne R?verie
Aulin: Fyra akvareller (Neljä akvarellia). 02:57 Holst: Sarjat sotilassoittokunnalle n:o 1 Es-duuri ja n:o 2 F-duuri. 01:27 Wagner: Loppukohtaus oopp. äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. MAANANTAI 15.6. 04:33 Alwyn: Midsummer night oopp. 03:43 Alfvén: Juhannusyön valvojaiset. Rolf Gustavson: Puut ja Molnen Simma. 06:57 Holborne: Heigh ho holiday. 01:30 Svendsen: Romeo ja Julia -fantasia. 03:12 Beethoven: Missa solemnis. 00:54 J. PERJANTAI 19.6. 02:56 J.S. 04:38 Phillips: Kesänokturno. 01:41 Telemann: Konsertto nokkahuilulle, käyrätorvelle ja continuolle F-duuri. Ryöstö Seraljista. Les Noces de Jeannette. Tuomas Kettunen: fall, into the ocean. Joseph Haydn: Sinfonia nro 90 C-duuri. 03:45 Adam: Giselle, baletti. 01:07 Peterson-Berger: Sinfonia n:o 5 h-molli (Solitudo). Sakari Oramo, sol. R ONDO C LASSIC 6–7|2020 69 Toimittaja Lotta Emanuelssonin kanssa Beethovenin elämästä on keskustelemassa pianisti Paavali Jumppanen. 02:45 Schumann: Fantasia pianolle C-duuri. 05:57 Pugni: Finaali bal. 03:37 Copland: The Heiress. KESKIVIIKKO 17.6. 04:41 Corelli: Concerto grosso n:o 4 D-duuri. TIISTAI 16.6. Kaarle Suuri. 05:39 Abélard: Planctus David. 21.00-22.00 Aikamme suomalaista musiikkia Mari Sainio: Kohtauksia monologioopperasta The Raven. A. 23.10-6.00 Yöklassinen Grieg: Vanha norjalainen romanssi ja muunnelmia. Aaron Copland: Teatterimusiikkia. 04:50 Franck: Jousikvartetto D-duuri. 01:18 Elgar: Salut d’amour (Lemmentervehdys). 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. PERJANTAI 12.6. Suoran lähetyksen Inkoon kirkosta toimittaa Inari Tilli. 01:54 Cassadó: Vihreän paholaisen tanssi. 01:59 Stravinsky: Sotilaan tarina, sarja. 01:01 F. 03:04 Mahler: Sinfonia n:o 7 e-molli. LAUANTAI 13.6. Haydn: Kvintetto jousille B-duuri. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Musiikkien risteyksissä 19.02-21.00 Sakari Oramo johtaa Lontoossa Anders Hillborgin musiikkia BBC:n sinfoniaorkesteri, joht. 02:53 Pugnani: Kvartetto orkesterille n:o 1 B-duuri. 01:47 Stanford: Sonaatti klarinetille ja pianolle. 04:58 Smetana: Alkusoitto oopp. 05:43 Leffloth: Sonaatti viola da gamballe ja cembalolle C-duuri. 04:08 Dowland: ’Lacrimae or Seaven Teares’. 00:05 Saikkola: Pienoissarja klarinetille ja pianolle. 02:02 Sibelius: Pohjolan tytär. 03:45 Walpurgis: Katkelmia oopp. Sisilialainen vesper. 01:08 Goldberg: Sonaatti kahdelle viululle ja continuolle g-molli. Fazil Say: Konsertto lyömäsoittimille. 02:32 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 1 f-molli. Pas de quatre. 05:57 Brahms: Konsertto viululle, sellolle ja orkesterille a-molli. 01:08 Stanford: Kolme motettia. 01:22 Rameau: Osia sarjasta n:o 4 a-molli. Strauss: Käyrätorvikonsertto c-molli. Saara Lindahl: Corrosion. 04:47 Mertz: Otteita kokoelmasta Bardenklänge. 23:34 Lindblad: Drömmarne. 06:31 Saint-Saëns: Papitarten tanssi oopp. 03:48 Dvorák Lemare: Largo sinfoniasta n:o 9 e-molli. Marta Swiderska, mezzosopraano, James Way, tenori, ja Antoin Herrera-Lopez Kessel, bassobaritoni. 01:46 Glazunov: Masurkka orkesterille G-duuri. 01:44 W.A. Frackenpohl): Fitzwilliam-sarja. Bach: Kantaatti n:o 214. 02:10 Biber: Passacaglia g-molli. Hannu Lintu, sol. 05:58 Schumann: Jägerlied. 05:12 W.A. 04:46 Kraus: Balettimusiikkia oopp. 05:03 Bartók: Jousikvartetto n:o 2 a-molli. 00:49 Vieuxtemps: Sonaatti alttoviululle ja pianolle B-duuri. 04:55 Kalinnikov: Sinfonia n:o 1 g-molli. Merikanto: Osia musiikista näyt. Juhannustulilla. Mozart: Kaksi Konstanzen aariaa oopp. Mozart: Jousikvintetto n:o 1 B-duuri ja n:o 4 g-molli. Hidalgo, Falconieri ja Selma y Salaverde. 03:57 Berlioz: Les nuits d’ete. Mozart: Konsertto kolmelle pianolle ja orkesterille F-duuri. 23:32 Schumann: Vom Pagen und der Königstochter (Hovipojasta ja kuninkaantyttärestä). 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Inkoon Meri ja musiikki 2020 -festivaalin avajaiskonsertti Jan Söderblom, viulu, Jan-Erik Gustafsson, sello, Emil Holmström ja Tintti Karakorpi, piano. 00:48 Bencini: Magnificat. Claude Debussy: La Mer, sov. 02:22 Villa-Lobos: Bachianas brasileiras n:o 2. 03:52 Mahler: Sinfonia n:o 8 Es-duuri (Tuhannen sinfonia). 23.10-6.00 Yöklassinen W. 01:18 Rahmaninov: Kolokoltshiki (Kellot). Lontoon Barbican Hallissa. Bach: Brandenburgilainen konsertto n:o 5 D-duuri. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 03:03 Leiviskä: Kvartetto pianolle ja jousille A-duuri. Faust. 04:33 Skrjabin: Viisi preludia pianolle. Toru Takemitsu: Between Tides. 00:43 Manfredini: Carlon aaria oopp. Barbara Hannigan, sol. Myyty morsian. 01:03 Melartin: Lyyrillisiä kappaleita 01:20 Butterworth: Sarja jousikvartetille. Ludwig van Beethovenin, Béla Bartókin, Manuel de Fallan ja Benjamin Brittenin kansanmusiikkisovituksia kelttiläisellä kansanmusiikilla höystettynä. Strauss: Kolme laulua mieskuorolle. Groneman: Sonaatti huilulle ja continuolle D-duuri. Talestri, regina delle amazzoni. Lili Boulanger: D’un matin de printemps. 02:15 Schumann: Pianokvintetto Es-duuri. Mozart: Sonaatti kahdelle pianolle D-duuri. 05:47 Pingoud: Chantecler. SUNNUNTAI 14.6. TORSTAI 18.6. 04:09 Giuliani: Gran Duo. Miss Julie. 04:53 Schumann: Alkusoitto oopp. 01:39 de Victoria: Missa pro defunctis. 05:33 Aufschnaiter: Serenade alla pace. 01:49 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 8 c-molli. 05:15 Bartolotti: Sarja kitaralle G-duuri. 23:33 Byrd (sov. Louise Farrenc: Alkusoitto Es-duuri. 23:54 Mendelssohn: Sinfoniat jousiorkesterille n:o 7 d-molli, 9 C-duuri ja 10 h-molli. 23:19 Galuppi: Huilukonsertto D-duuri. äänitetyn konsertin toimittaa Ahti Paunu. Azire. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Inkoon Meri ja musiikki 2020: Beethoven & Folk Niall Chorell, laulu, Jan Söderblom, viulu, Jan-Erik Gustafsson, sello, Emil Holmström, piano, ja Muuan-trio. 04:33 Gounod: Balettimusiikkia oopp. 23:37 J.S. 03:32 Ibert: Konsertto sellolle ja puhaltimille. 01:32 Corelli: Sonaatti viululle ja continuolle n:o 3. 23.10-6.00 Yöklassinen Saint-Saëns: Johdanto ja rondo cappriccioso. 05:57 Massenet: Elegia. 23:46 Beethoven: Egmont, näytelmämusiikkia. 03:57 Massé: Jeannetten satakieliaaria oopp. Teokset esittelee Aki Yli-Salomäki 23.10-6.00 Yöklassinen Sarasate: Mustalaislauluja. 00:20 Boieldieu: Harppukonsertto C-duuri. 03:17 Mendelssohn: Sonaatti uruille n:o 6 d-molli. 00:30 Tshaikovski: Romeo ja Julia, alkusoittofantasia orkesterille. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 9.05-9.55 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Beethovenin tarina: Kuriton oppipoika Toimittaja Lotta Emanuelssonin kanssa Beethovenin elämästä on keskustelemassa pianisti Paavali Jumppanen. 23:31 Brahms: Warum ist das Licht gegeben dem Mühseligen (Miksi Hän antaa vaivatulle valoa). 06:34 Kozeluch: Sinfonia C-duuri. 00:12 Widor: Sinfonia uruille n:o 5 f-molli. 01:05 Rejcha: Trio kolmelle sellolle. 03:37 Paganini: Le Streghe (Noidat). Troijalaiset. 05:32 Ravel: Sonatiini 05:44 Platti: Oboekonsertto g-molli. Mozart: Kuorokohtaus oopp. 00:58 Graun: Sonaatti huilulle ja continuolle C-duuri. 00:15 Nazareth: Turbilhao de beijos. 23:30 Grandi: Vespro della Beata Vergine. 01:42 Händel: La Lucrezia, kantaatti. 00:21 Beethoven: Diabelli-muunnelYLE RADIO 1 | mat pianolle. 01:44 W.A. 11.00-11.40 Beethovenin tarina: Valloittava virtuoosi Toimittaja Lotta Emanuelssonin kanssa Beethovenin elämästä on keskustelemassa pianisti Paavali Jumppanen. pianolle nelikätisesti. Genoveva. 03:09 Verdi: Balettimusiikkia (neljä vuodenaikaa) oopp. Mozart: Konserttiaariat Mia speranza adorata! Popoli di Tessaglia! Schon lacht der holde Frühling ja Ah, lo previdi. 02:47 Saint-Saëns: Konserttikappale käyrätorvelle ja orkesterille. 23:43 J. 05:56 Chopin: Masurkka n:o 20 Des-duuri. 22.05-3.00 Muistojen bulevardin yö 3.00-6.00 Yöklassinen O. 02:31 Gershwin: Rapsodia n:o 2. Giuditta. Simson ja Delila. 01:06 Geminiani: Concerto grosso n:o 12 d-molli. Mozart: Konsertto huilulle, harpulle ja orkesterille C-duuri. 02:27 Ay Amor! Teatterimusiikkia ja lauluja 1600-luvun Espanjasta, säv. Lithander: Romanssi ja muunnelmia. 04:31 Chopin: 24 preludia pianolle op.28. 02:43 F. 04:26 Mendelssohn: Pianokonsertto n:o 1 g-molli. 01:20 Busoni: Berceuse elegiaque. 02:24 Fauré: Yksinlaulut Clair de lune, Notre amour, Au cimetiere, Au bord de l’eau ja Mandoline. Inkoon kirkossa 13.6. 04:30 Kaski: Yö meren rannalla. 20.45-22.00 Pohjoismaisia säveliä kesäiltaan 23.10-6.00 Yöklassinen Hensel: Gartenlieder. 23:41 Crusell: Duo kahdelle klarinetille n:o 1 F-duuri. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Musiikkien risteyksissä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.45 Barbara Hannigan johtaa Coplandia, Haydnia ja Stravinskya Tukholmassa Ruotsin radion sinfoniaorkesteri, joht. 03:39 Lehár: Giudittan ja Octavio duetto oper. 05:57 Wieniawski: Masurkka G-duuri. 05:57 Popper: Menuetti. Martin Fröst, klarinetti, ja Carolin Widmann, viulu. 03:30 Henry Purcellin lauluja. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. AINO ACKTÉN KAMARIFESTIVAALI VUODESTA 2010 AINO ACKTÉN KAMARIFESTIVAALI 1.9.–30.10.2020 KALLION KIRKKO, HELSINKI KOIVU JA TÄHTI -FESTIVAALI 22.–26.8.2020 KARJALOHJA www.acktefestival.fi OHJELMISTO & LIPUT Aylin Eleonora Bayaz. 03:24 W.A. 23:59 T. 23:19 Turner: King shall rejoice. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 23:53 Elgar: The Sanguine Fan (Punainen viuhka), baletti. Figaron häät. 03:19 Elgar: Viulukonsertto h-molli. Hector Berlioz: Fantastinen sinfonia.. Äänitetty 22.2. 03:07 Mendelssohn: Jousikvartetto n:o 2 a-molli. 00:11 Brahms: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 G-duuri (Regenlied). 05:33 Fabritius: Lapsuuden päivä. 23.10-6.00 Yöklassinen Massenet: Herodias, ooppera. Igor Stravinsky: Pulcinella, balettisarja. 02:38 Prokofjev: Pianosonaatti n:o 6 A-duuri. Mozart: Pianokonsertto n:o 26 D-duuri (Kruunajaiskonsertto). 02:20 Berlioz: Kuninkaallinen metsästys ja myrsky oopp. Tukholman Berwald-salissa 6.3. Haydn: Pianosonaatit n:o 60 C-duuri, n:o 61 D-duuri ja n:o 62 Es-duuri. Kuva: Garry Platt ilm.rondo_43x127_ackte_festival_2020.indd 1 ilm.rondo_43x127_ackte_festival_2020.indd 1 4.5.2020 12.05 4.5.2020 12.05. 05:57 W.A. 04:23 Beethoven: Pianokonsertto n:o 3 c-molli. Jumalten tuho. Anders Hillborg: Fanfare; Eleven Gates; Beast Sampler; Peacock Tales versio klarinettikonsertosta; Viulukonsertto nro 1; Through lost landscapes. 01:54 Saint-Saëns: Algerialainen sarja. 02:15 Albéniz Arbos: El corpus Christi a Sevilla. 02:47 W.A. 00:42 Hummel: Mandoliinikonsertto G-duuri. 05:05 Schumann: Sinfonia n:o 2 C-duuri. Martin Grubinger, lyömäsoittimet. 02:18 R. 23:26 Catoire: Chants du crepuscule (Iltaruskon lauluja). 05:24 M. 23.10-7.00 Yöklassinen Händel: Konsertto uruille, orkesterille ja continuolle n:o 7 B-duuri. 01:12 von Dittersdorf: Konsertto oboelle, jousille ja continuolle G-duuri. 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-22.00 Riston Valinnan juhannus Mittumaarin tunnelmia, musiikkia, runoja ja vieraita. 00:33 Spohr: Nokturno C-duuri
Åke Malmfors: Wiegenlied Scherzlied. 05:11 de Fossa: Trio n:o 2 G-duuri. Fredrik Malmberg. 70 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 MAANANTAI 22.6. Merikanto: Kesäillan valssi. 23:28 Vierne: Scherzetto ja Berceuse uruille. Mikko Nisula: Vellamon neidot. 00:07 J.S. Hannu ja Kerttu. Bach: Viulukonsertto a-molli 01:44 Delius: Songs of farewell (Lauluja jäähyväisistä). (Äänitetty Musiikkitalossa 13.9.2019). Leon): The Wraggle taggle gypsies, o!. Mozart: Inter natos mulierum. Mozart: Viulukonsertto n:o 5 A-duuri (Turkkilainen). Robin Hoodin seikkailut. Mozart: Muunnelmia pianolle G-duuri Gluckin aariasta Unser dummer Pöbel meint. 23:37 Lonati: Sonaatti viululle ja continuolle n:o 8. Das Nachtlager von Granada. 00:22 W.A. TORSTAI 25.6. 23:36 W.A. 02:03 Byström: Sonaatti n:o 3 Es-duuri 02:23 Melartin: Pohjolan häät. Jumalten tuho. Bach: Kantaatti n:o 57 (Selig ist der Mann). 19.02-22.00 Mittumaarin tilkkumatto kirjavaa ohjelmaa juhannuksen ratoksi 23.10-7.00 Yöklassinen Kuula: Vuorella. 00:46 Respighi: Sei pezzi (Kuusi kappaletta). PERJANTAI 26.6. 04:14 Marais: Sarja c-molli. 02:23 J. Andris Dzenitis: I carry your heart. 23.10-6.00 Yöklassinen Korngold: Sävelmiä elok. 02:40 Kreutzer: Metsästäjän aaria Die Nact ist schön oopp. 23:45 J.S. 01:34 Beethoven: Pianotrio D-duuri (Aave-trio). Lithander: Sonaatti pianolle C-duuri. 02:08 Brahms: Pianokvartetto g-molli. Esa-Pekka Salonen, sol. 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.30 Tampereen Sävel 2019: Norjan solistikuoron ja Eric Ericsonin kamarikuoron konsertit Norjan solistikuoro, joht. YLE RADIO 1. 03:58 W.A. Tomlinson): Country pieces. 03:35 Couperin: Sarja viola da gamballe ja continuolle n:o 1 e-molli. 21.00-22.00 Aikamme suomalaista musiikkia Pauliina Isomäki: Vuorisaarna, 6. Mozart: Messu c-molli (Suuri messu). 05:43 Roman: Viulukonsertto f-molli. 05:37 Sarti: Sonaatti huilulle ja cembalolle e-molli. 00:45 M-A Charpentier: Mors Saülis et Jonathae (Saulin ja Joonatanin kuolema). 05:57 Othmayr: Non somnos requiem. 05:50 Gottschalk: Andalusian muistoja. 02:29 Falla: Noiduttu rakkaus, 1-näytöksinen baletti. 23.10-6.00 Yöklassinen Dvorák: Kvintetto pianolle ja jousille A-duuri. Raitio: Kesäidyllejä. Byrd, Marchant, Baldwine, Stoning sekä tuntemattomia säveltäjiä. 23:47 J. 05:53 A.R. J.S. Schumann: Viulukonsertto d-molli. Maija Einfelde: Vakars. 00:36 de Machaut: Messe de Nostre Dame. 01:05 Stanford: Songs of the sea (Meren lauluja). SUNNUNTAI 28.6. 05:09 Madetoja: Kullervo. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Sven-David Sandström: Der Geist hilft. 00:27 Manfredini: Konsertto kahdelle trumpetille, jousille ja continuolle D-duuri. 06:57 Hofhaimer: Greyner, zanner. 04:19 Weill (sov. Bach: Jesu, meine Freude. 04:41 Poulenc: Huilusonaatti. 03:42 Reinecke: Sekstetto puhaltimille B-duuri. 7.02-7.57 Juhannuspäivän Aamusoitto 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 02:19 Englund: Sinfonia n:o 2 (Mustarastassinfonia). 03:31 04:45 Madetoja: Mittumaaritulilla. LAUANTAI 27.6. 01:21 Parry: Sinfonia n:o 4 e-molli. 04:42 Grieg: Pianokonsertto a-molli. 23:26 Wagner: Wolframin laulu iltatähdelle oopp. 00:49 Schubert: Jousikvartetto n:o 14 d-molli (Tyttö ja kuolema). Sven-Erik Bäck: Natten är framskriden. 02:58 Bartók: Viulukonsertto n:o 2. 00:05 R. N.Lago (1839-1927). 05:56 Wegelius (sov.): Tuoll’ on mun kultani. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 06:06 J. osa Tavaran keskeltä ja 7. 04:42 Händel: Sonaatteja viululle ja continuolle. 04:37 Popper: Albuminlehti. Buck): The last rose of summer. Anton Bruckner: Sinfonia nro 6 A-duuri. 00:35 Mascagni: Lodolettan resitatiivi ja aaria oopp. DiLorenzo): Kerjäläisooppera, sarja vaskikvintetille oopperan kohtauksista. Bach: Sarja luutulle g-molli. Suudelma. Gösta Nyström: Vid havet; Havet. 04:32 Bazzini: La ronde des lutins (Peikkotanssi). 23.10-6.00 Yöklassinen Delibes: Lakmé, ooppera. 06:43 Galuppi: Concerto a quattro g-molli. 00:38 Bax: Kesämusiikkia. 00:03 Vivaldi: Konsertto oboelle, jousille ja continuolle C-duuri. 01:49 Saint-Saëns: Kuusi etydiä vasemmalle kädelle. SUNNUNTAI 21.6. Nürnbergin mestarilaulajat. 02:03 Infante: Andalusialaisia tansseja. 06:22 Veracini: Sonaatti viululle ja continuolle g-molli. 01:11 Humperdinck: Unipantomiimi oopp. 04:47 Wendt: An einem Sommerabend (Eräänä kesäiltana). Konserttisarjan tarkoitus on nostaa esiin näitä aikanaan tunnettuja, sittemmin konserttiohjelmiston ulkopuolelle jääneitä säveltäjiä. 01:47 Sallinen: Sinfonia n:o 3. Haydn: Viulukonsertto n:o 1 C-duuri. 05:35 V. TIISTAI 23.6. 23:31 Schumann: Zwölf Gedichte. 01:27 J. 23:32 Quilter (sov. 05:17 Tausig: Kolme parafraasia Wagnerin oopperasta Tristan ja Isolde. Dibble): Nonetto B-duuri. 06:29 Wagner: Aamun sarastus ja Siegfriedin Reininmatka oopp. 00:37 Elgar: Kvintetto pianolle ja jousille a-molli. Scarlatti: Sonaatti sellolle ja continuolle n:o 2 c-molli. 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Pianotrio Es-duuri. 00:37 Fauré: Messe de Requiem. 05:57 Tuntematon: Veni, veni Emmanuel. Eric Ericsonin kamarikuoro, joht. 01:30 J.S. Arnold Schönberg: Friede auf Erden. Thomas: Love is a beautiful dream. (sov. 02:11 Enescu: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 3 a-molli. 02:25 Mahler: Sinfonia n:o 6 a-molli (Traaginen). Jonathan Roozeman, sello. Lodoletta. 02:06 V. Säv. 01:17 Sallinen: Viulukonsertto. 03:50 Wagner: Wahn, Wahn, überall Wahn aaria oopp. 00:04 Copland: Keskikesän nokturno A-duuri. 00:01 Reger: Hochsommernacht (Keskikesän yö). Nürnbergin mestarilaulajat. A. 02:34 Kuchar: Fantasia d-molli uruille. 05:35 O. 05:28 C.L. 05:23 Berlioz: Alkusoitto oopp. 00:28 Loeffler: Rapsodia n:o 1 (Lampi). 03:35 Bruckner: Messu f-molli. 01:13 Tanejev: Allegro Es-duuri. Andreas Hallén: Philharmonie. 03:17 Poloneeseja ja valsseja venäläissäveltäjiltä. Varnan Kesä -festivaalilla 6.7.2020 äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. 02:47 Glazunov: Pimeydestä valoon, fantasia orkesterille. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 9.05-9.55 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Beethovenin tarina: Lyyrikko Toimittaja Lotta Emanuelssonin kanssa Beethovenin elämästä on keskustelemassa pianisti Paavali Jumppanen. 05:56 Satie: Gymnopédie n:o 1. 00:00 Weiss: Luuttusonaatti B-duuri. 23:21 Sibelius: Karelia-sarja. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 9.05-9.55 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Beethovenin tarina: Valloittava virtuoosi Toimittaja Lotta Emanuelssonin kanssa Beethovenin elämästä on keskustelemassa pianisti Paavali Jumppanen. 04:44 Liszt: Unkarilainen marssi. 04:19 Bottesini: Duo concertante Bellinin Puritaanit -oopperan teemoista. 02:51 Lehár: Sikermä oper. S. 04:31 Geminiani: Concerto grosso n:o 12 d-molli. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Moszkowski: Aus allen Herren Länder (Vieraista maista). Grete Pedersen. Paganini. 00:50 Stradella: San Giovanni Battista (Pyhä Johannes Kastaja), oratorio. 04:30 Mendelssohn: Osia näytelmämus. 04:52 Melartin: Sinfonia n:o 4 E-duuri (Kesäsinfonia). 04:33 Schubert: Schwanengesang (Joutsenlaulu). 02:18 Montpellier Codex, ranskalaisia motetteja 1200-luvulta (säv. 01:22 Saint-Saëns: Hélène, ooppera. 01:44 Parry (sov. 02:29 1600-luvun englantilaisia balladeja ja tansseja. Dmitri Shostakovitsh: Sellokonsertto nro 1 Es-duuri. Bach: Konsertto cembalolle, jousille ja continuolle n:o 1 d-molli. 23:43 Peterson-Berger: Frösön kukkia, orkesterisarja. Konsertin säveltäjänimet ovat Agnes Tschetschulin (1859-1942), Ingeborg von Bronsart (1840-1913) ja Laura Netzel, pseud. 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 Konserttimusiikin puhelintoivekonsertti. 23.10-7.00 Yöklassinen J. Eivind Buene: Schubert singt II (kantaesitys). 23:43 Sjögren: Pianosonaatti n:o 1 e-molli. osa Katsokaa taivaan lintuja. Tässä konsertissa esiintyy Trio Lago: Mirka Malmi viulu, Ida-Vilhelmiina Sinivalo sello, ja Tiina Karakorpi piano. 05:05 Svendsen: Pariisin karnevaali. 04:49 R. Cyrillus Kreek: Daavidin psalmit 104, 141, Önnis on inimine. 03:06 Lindberg: Klarinettikonsertto. Raitio: Kesäkuvia Hämeestä. 01:22 W.A. 02:45 Tshaikovski: Sinfonia n:o 6 h-molli (Pateettinen). KESKIVIIKKO 24.6. 23:47 Casella: Sonaatti harpulle op.68. 06:57 Bister (sov.): Kokko lensi koillisesta. tuntematon) 03:22 von Schantz: Kullervo-alkusoitto. Stamitz: Klarinettikonsertto n:o 7 Es-duuri. 06:41 Parry: Hypatia, näytelmämusiikkia. Groneman: Sonaatti huilulle ja continuolle e-molli. 02:52 Smetana: Alkusoitto oopp. 05:39 de Machaut: Le Lai de la fonteinne. 03:07 Leoninus: Priusquam te formarem. Karadec. 05:08 Mahler: Sinfonia n:o 1 D-duuri (Titaani). 05:28 Ernst: Jousikvartetto B-duuri. 23:33 Monteverdi: Volgendo il ciel (Kuin taivaan johdattamana). György Kurtág: Omaggio a Luigi Nono. 02:14 Wagner: Veit Pognerin aaria ’’Das schöne Fest, Johannistag’’ oopp. Kesäyön unelma. Haydn: Pianotrio n:o 37 F-duuri. Johannes Brahms: Kvartetto pianolle ja jousille g-molli. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 02:36 Schumann: Das Paradies und die Peri (Paratiisi ja Peri), oratorio. Toimittajana Lotta Emanuelsson. Helmut Lachenmann: Consolation II. 01:39 Beethoven: Pianokonsertto n:o 1 C-duuri. (sov. 00:23 Kuula: Satu illasta (Jäniksen sävellys). 04:38 Schönberg: Laulusarja Das Buch der hängenden Gärten. 04:02 Chadwick: Sinfonia n:o 3 F-duuri. 05:46 A. 02:20 Casella: Elegia eroica. 05:57 Parry: Jerusalem. 02:57 Duruflé: Neljä motettia. Haydn: Jousikvartetto n:o 39 C-duuri (Lintukvartetto). 04:07 Zemlinsky: Merenneito. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Nainen ja Viulu: Kosmopoliitit naiset Konserttisarjassa Nainen ja Viulu kuullaan pohjoismaisten naisten säveltämää viuluja kamarimusiikkia vuosilta 1850-1950. Haydn: Viulukonsertto A-duuri. Strauss: Till Eulenspiegelin lystikkäät kujeet. 03:57 Kraus: Musiikkia näytelmästä Olympie. 01:01 M. Deborah. Arvo Pärt: Kanon pokajanen. 05:26 Arne: Triosonaatti n:o 7 e-molli op.3/7. 23:16 O. 23:22 Satie: Jack-in-the-box (Vieteriukko). 03:42 Arriaga: Jousikvartetto n:o 1 d-molli. äänitetyt konsertit toimittaa Inari Tilli. Tampereen tuomikirkossa 7.6. 01:24 Guilmant: Urkusonaatti n:o 1 d-molli. Mozart: Serenadi c-molli. Benvenuto Cellini. Franz Schubert: Kvintetto pianolle ja jousille A-duuri (Forellikvintetto). 04:37 Schumann: Abegg-muunnelmat. Bach: Kantaatti n:o 7 (Juhannuskantaatti). 06:03 Melartin: Prinsessa Ruusunen, sarja orkesterille. 23:37 W. 05:56 Kansansäv. 23.10-6.00 Yöklassinen Dvorák: Slaavilaisia tansseja. 23.10-6.00 Yöklassinen Mendelssohn: Psalmi n:o 42 F-duuri. 03:23 Schubert: Fantasia f-molli. 11.00-11.40 Beethovenin tarina: Lyyrikko Toimittaja Lotta Emanuelssonin kanssa Beethovenin elämästä on keskustelemassa pianisti Paavali Jumppanen. Mozart: Sinfonia n:o 41 C-duuri (Jupiter). Merikanto: Lasten maailmasta. 00:46 Debussy: Suite bergamasque. 05:53 Englund (sov.): Läksin minä kesäyönä käymään. 04:49 Casella: Sinfonia n:o 1 h-molli. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Musiikkien risteyksissä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Legendaariset klassikot Varnan Kesässä Bruno Canino, piano, Takashi Smimizu, viulu, Vladimir Mendelssohn, alttoviulu, Anton Niculescu, sello, ja Leon Bosch, kontrabasso. 00:25 C. LAUANTAI 20.6. 05:56 Händel: Abinoamin aaria orat. 02:59 Grieg: Viulusonaatti n:o 3 c-molli. 00:06 Hummel: Das Zauberglöckchen, balettimusiikkia. 00:22 Chopin: Andante Spianato et Grande Polonaise. 00:14 Fuchs: Kvintetto klarinetille ja jousille Es-duuri op.102. 02:04 J.S. Timo-Juhani Kyllönen: Amor Vivus. ja Tampere-talossa 8.6. 04:45 Irl.kansansäv. 01:21 di Lasso: Missa Osculetur me. 02:08 W.A. 03:32 Beethoven: Pianosonaatti n:o 21 C-duuri (Waldstein) ja n:o 26 Es-duuri (Les adieux). 00:10 d’Indy: Sarja näytelmämus. Tannhäuser
Joseph Haydn: Sinfonia nro 104 D-duuri. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Elämäni merkkiteos: urkuri Pétur Sakari 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 2.7. Arabella. 02:38 J. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio Pasi Eerikäinen, viulu, Riitta-Liisa Ristiluoma, alttoviulu, Mikko Ivars, sello, ja Emil Holmström, piano. 04:56 Collan: På Roines strand (Roineen rannalla). Arthur Honegger: Pastorale d’été. Fedora. 23:38 Anonyymi 1700-luvulta: Balletti di Venezia, tanssisarja soittimille. Kahne): Endlessly. Giacomo Puccini: Mimin jäähyväiset oopp. 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Elämäni merkkiteos: pianisti Eero Heinonen 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 11.7. Carl Nielsen: Sinfonia nro 5. 23:40 Rimski-Korsakov: Sinfonietta venäläisistä teemoista a-molli. Missy Mazzoli: Dark with excessive bright. 11.00-11.57 Sävelaskelmerkkejä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. Matthew Bellamy Chris Wolstenholme Dominic Howard (sov. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Musiikkien risteyksissä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Euroradiokonsertissa Saint Paulin kamariorkesteri Joht. 00:51 Schubert: Sinfonia n:o 7 h-molli. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Jean Sibelius: Tuonelan joutsen Lemminkäis-sarjasta (englannintorvisoolo Sanna Niemikunnas). Bach: Triosonaatti n:o 5 C-duuri. Joutsenlampi. Leonard Cohen (sov. 05:39 W.A. Benjamin Gibbard (sov. La Bohème. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Franz Schubert: Sinfonia nro 5 B-duuri. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. Väliajalla haastateltavana Renée Fleming. 04:59 Schumann: Liederkreis op.39. Sylvain Cambreling. Umberto Giordano: Fedoran aaria oopp. 00:36 Couperin: Konsertto n:o 12. 05:57 Bizet: Carmenin seguidilla oopp. 21.00-22.00 Aikamme suomalaista musiikkia Jennah Vainio: Magma Moon. Herbert Blomstedt. Haydn: Luominen, oratorio. 23:52 Dowland: Mr. 11.00-11.57 Sävelaskelmerkkejä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 00:21 Chopin: Pianotrio g-molli. äänitetyt konsertit toimittaa Ahti Paunu. Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 4 B-duuri. Kleopatra; Thaisin peiliaaria oopp. Carmen. Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 3 a-molli “Skotlantilainen”. Miguel Harth-Bedoya. La Bohème. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Musiikkien risteyksissä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 17.7. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 10.7. 00:48 Hummel: Septetto d-molli op.74. 04:22 Telemann: Triosonaatti F-duuri. 03:36 Tshaikovski: Pianokonsertto n:o 2 G-duuri. 23:28 Franck: Duo n:o 1 B-duuri. 01:43 Copland: Teatterimusiikkia. Jevgeni Sudbin, piano. 02:05 Adams: The Wound-dresser. Helmenkalastajat. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Musiikkien risteyksissä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Sellisti Sol Gabetta Baselin kamariorkesterin solistina Joht. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 7.7. Kahne Rossi ): Hallelujah. 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Helsinki Chamber Music Festival Laura Wikman ja Kreeta-Julia Heikkilä, viulu, Jaani Helander, sello, ja Jaan Ots, piano. Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 9.05-9.55 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 13.7. 04:33 J. 20.45-21.00 Norjalaissopraano Lise Davidsen laulaa Richard Straussin lauluja. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Elämäni merkkiteos: mezzosopraano Lilli Paasikivi 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 16.7. Toimittajana Outi Paananen (Äänitetty Finlandia-talossa 8.11.2010). 01:27 Ravel: Hanhiemo-sarja. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Benjamin Britten: Sarja viululle ja pianollle op. R ONDO C LASSIC 6–7|2020 71 Bizet: Nadirin ja Leilan duetto oopp. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 14.7. Nürnbergin mestarilaulajat. TIISTAI 30.6. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Hauhon musiikkijuhlat radiokonsertti Anna-Leena Haikola, Emma Vähälä, Eriikka Maalismaa, ja Reeta Maalismaa, viulu, Riitta-Liisa Ristiluoma ja Olli Kilpiö, alttoviulu, Jussi Vähälä ja Mikko Ivars, sello, Teemu Kauppinen, kontrabasso Arnold Krug: Sekstetto. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.45 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 6 Julian Milone: Partita alttoviululle ja sellolle William Walton: Pianokvartetto d-molli 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen J.S. Edvard Grieg: Pianokonsertto a-molli. ja Villa Gyllenbergissä 2.7. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. (Äänitetty Musiikkitalossa 27.9.2019). 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 5.7. Thais. Conchita. Caroline Shaw: Entr’acte. Max Bruch: Oktetto. 01:19 Händel: Concerto grosso a-molli. 00:45 Granados: Yksinlaulut Ujo poika; Rakkaus ja viha; Vaitelias poika. Toimittaja Anu Jaantila. Henry Noell, his funerall psalmes. Riccardo Zandonai: Conchitan aaria oopp. Ruggero Leoncavallo: Kaksi aariaa oopp. 03:22 Berlioz: Osia musiikkidraamasta La Damnation de Faust. Haydn: Sellokonsertto n:o 2 D-duuri. Cecilia Damström: Minna. Ossi Tanner, piano, ja Jonas Silinskas, trumpetti. Sally Beamish: Partita. Wolfgang Rihm: Concerto en Sol. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio Yleisradion uunituoretta musiikkituotantoa ja arkiston aarteita. Ruth Reinhardt. 05:57 Dowland: Fantasia d-molli. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 3.7. 05:57 Fauré: Nell. Äänitetty 2.11.2019 St. 21.00-22.00 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 15.7. 04:42 Rameau: Dardanus, balettisarja. Mozart: Pianosonaatti n:o 4 Es-duuri. George Gershwin: Tempo di Blues oopperasta Porgy and Bess. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Goyescas. Teokset esittelee Aki Yli-Salomäki. Veli Kujala: Shape-Shifter. Paulin Ordway Centerissä. 05:27 Graupner: Sarja orkesterille ja continuolle G-duuri. 03:40 Beecham Händel: Love in Bath, balettisarja orkesterille. 00:06 Wagner: Syreenikohtaus ja Hans Sachsin monologi oopp. 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Sopraano Renée Fleming Radion sinfoniaorkesterin solistina Joht. (Äänitetty Musiikkitalossa 18.9.2019). Esa-Pekka Salonen. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 04:30 Friderici: Cantate Domino. (Äänitetty Musiikkitalossa 8.11.2019). Ruusuritari; Arabellan aaria oopp. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 4.7. Ilkka Hammo: On the Horizon (Ylen tilaus, kantaesitys). Joseph Haydn: Sinfonia nro 94 G-duuri ”Rummunisku”. Kohtalon voima. Hannu Lintu, sol. 19.02-22.00 Kansanmusiikin sävel on vapaa / 09 144 800 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 12.7. Astor Piazzolla: Bordel teksesta Histoire du Tango. 01:45 Tshaikovski: Katkelmia bal. 01:30 Meder: Sinfonia n:o 4. Dmitri Shostakovitsh: Konsertto pianolle, trumpetille ja orkesterille nro 1 c-molli. Kahne): Soul Meets Body. 05:26 de Visée: Sarja kitaralle n:o 9 d-molli. 21.20-21.40 Musiikillisia kuvia New Yorkista |. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 9.7. Igor Stravinsky: Konsertto jousiorkesterille D-duuri. 05:17 Byrd: Messu, 4-ääninen a cappella. Philharmonia-orkesteri, joht. 02:26 Beethoven: Pianosonaatit n:o 1 f-molli, 6 F-duuri ja 12 As-duuri. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. 04:13 Madetoja: Pianotrio e-molli. Joshua Weilerstein, sol. Geneven VIctoria-salissa. 00:21 Pingoud: Le Fetich. Grazyna Bacewicz: Konsertto jousiorkesterille. Balderin salissa 30.6. 00:11 Telemann: Sonaatti kahdelle huilulle D-duuri. 05:38 Czerny: Johdanto, seitsemän muunnelmaa ja finaali. 21.00-22.00 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 8.7. 23.10-6.00 Yöklassinen Brahms: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 G-duuri (Regenlied). 04:26 Nielsen: Sinfonia n:o 6 (Sinfonia semplice). Georg Friedrich Händelin, Ludwig van Beethovenin ja Pjotr Tshaikovskin teoksia. 05:01 Schubert: Kolme pianokappaletta. 03:59 Arriaga: Sinfonia D-duuri. MAANANTAI 29.6. 11.00-11.57 Sävelaskelmerkkejä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. YLE RADIO 1 KESKIVIIKKO 1.7. Giuseppe Verdi: Alkusoitto oopp. Äänitetty 20.1. Enrique Granados: Intermezzo oopp. Jules Massenet: Mustalaisjuhlat sarjasta Maalauksellisia kuvia; Kleopatran aaria oopp. Richard Strauss: Sarja oopp. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 9.05-9.55 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 6.7. 05:47 Anonyymi: Konsertto Es-duuri käyrätorvelle, kahdelle oboelle ja continuolle
Giuseppe Verdi: Alkusoitto oopp. Sionin Ferme-Asile -kulttuurikeskuksessa 28.8.2019 äänitetyn konsertin toimittaa Ahti Paunu. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio Yleisradion uunituoretta musiikkituotantoa ja arkiston aarteita. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 72 R ONDO C LASSIC 6–7|2020 YLE RADIO 1 Leonard Bernstein: Kolme tanssikohtausta musikaalista On the Town (Israelin filharmoninen orkesteri/Leonard Bernstein). 11.00-11.57 Sävelaskelmerkkejä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Musiikkien risteyksissä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Julia Lezhneva ja Dmitry Sinkovsky Sion-festivaalilla Sveitsissä La voce strumentale, joht. Mozart: Alkusoitto oopp. Kurt Weill: Puukko-Mackie oopp. 24. 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Meidän festivaali 2020 Kamus-kvartetti ja Ismo Eskelinen, kitara. Helsingin filharmoninen kuoro (valm. Joseph Haydn: Alkusoitto oopp. Charles Ives: Central Park in the Dark (Chicagon sinfoniaorkesteri/ Michael Tilson Thomas). Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. Dmitry Sinkovsky, sol. Felix Mendelssohn: Sonaatti sellolle ja pianolle D-duuri op. Järvenpäässä 27.7. Sergei Rahmaninov: Kuolleiden saari. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 30.7. Toimittajana Lotta Emanuelsson (Äänitetty Musiikkitalossa 13.11.2019). Orfeus Manalassa. Asumaton saari; Sinfonia nro 101 D-duuri ”Kello”. 58. 11.00-11.57 Sävelaskelmerkkejä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 19.7. Jacques Offenbach: Alkusoitto oper. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 25.7. Arrigo Boito: Mefiston aaria oopp. Ruddigore. Ludwig van Beethoven: Muunnelmia sellolle ja pianolle op. Faust. Mozart: Alkusoitto oopp. Faust. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Elämäni merkkiteos: säveltäjä Minna Leinonen 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 23.7. 135. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 28.7. Raffi Armenian). 10.02-22.00 Oopperaja näyttämömusiikin sävel on vapaa / 09 144 800 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 26.7. Ludwig van Beethoven: Jousikvartetto nro 7 F-duuri op. Toimittajana Outi Paananen (Äänitetty Finlandia-talossa 19.2.2011). Taikahuilu; Pianokonsertto nro 27 B-duuri. Mefistofele. 21.00-22.00 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 22.7. Gabriel Fauré: Elegia op. Camille Saint-Saëns: Kalmantanssi. Béla Bartók: Jousikvartetto nro 3 Sz. W.A. Julia Lezhneva, sopraano, Dmitry Sinkovsky, kontratenori ja viulu, ja Luca Planca, luuttu. 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Pahat pojat baritoni Bryn Terfel Radion sinfoniaorkesterin solistina Joht. Lemmenjuoma. Matthew Halls, sol. Gaetano Donizetti: Dulcamaran aaria oopp. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 24.7. Andrea Mastroni, basso. Modest Musorgski orkestroinut Bernd Alois Zimmermann: Muistoja Krimiltä. Giuseppe Verdi: Jagon credo oopp. Giuseppe Verdi: Noitien kuoro oopp. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 9.05-9.55 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 27.7. Don Giovanni. Charles Gounod: Laulu kultaisesta vasikasta oopp. Steven Osborne, piano. Georg Philipp Telemannin, Nicola Porporan, Carl Heinrich Graunin, Antonio Vivaldin, Johann Adolf Hassen, Geminiano Giacomellin ja Georg Friedrich Händelin teoksia. Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 6 h-molli. 66. Carl Maria von Weber: Kasparin aaria oopp. Taika-ampuja. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson 23.10-6.00 Yöklassinen www.rondolehti.fi/klasu-pro/ Virittäydy alkavaan kesään nettiradio Klasu Prota kuunnellen!. Modest Musorgski orkestroinut Kalevi Aho: Kuoleman lauluja ja tansseja. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Otello. Tosca. Charles Gounod: Sotilaiden kuoro oopp. 59 nro 1. Arthur Sullivan: Rodericin laulu oper. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 18.7. taltioidun konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Witold Lutoslawski: Grave. Gareth Jones. Macbeth. Kolmen pennin ooppera. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 21.7. (Äänitetty Musiikkitalossa 22.11.2019) 21.00-22.00 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 29.7. Kohtalon voima. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Musiikkien risteyksissä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Kaksi konserttia viimekesäiseltä Edinburghin festivaalilta Cuarteto Casals, Sheku Kanneh-Mason, sello, ja Isata Kanneh-Mason, piano. 33 nro 3. W.A. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 11.00-11.57 Sävelaskelmerkkejä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. Järvenpään Suvirannassa 28.7. George Gershwin: It ain’t necessarily so. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 31.7. Olari Elts, sol. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio Yleisradion uunituoretta musiikkituotantoa ja arkiston aarteita. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Meidän festivaali 2020 Kamus-kvartetti, Aki Rissanen, piano, ja Duo Emilia Lajunen ja Suvi Oskala. Joseph Haydn: Jousikvartetto C-duuri op. 21.20-21.40 Yösoittoja puhaltimilla Antonin Dvorák: Serenadi kymmenelle puhaltimelle, sellolle ja kontrabassolle d-molli (Kanadalainen kamariyhtye, joht. Giacomo Puccini: Te Deum oopp. Hannu Norjanen). 11.00-11.57 Sävelaskelmerkkejä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 85. Edinburghin Queen’s Hallissa äänitetyt konsertit toimittaa Ahti Paunu. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 9.05-9.55 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 20.7. Claude Debussy: Sonaatti sellolle ja pianolle d-molli L
W. (Uusinta) Sunnuntai 7.6. Sunnuntai 14.6. Sillä voi olla valtava voima hyvässä tai pahassa. elokuuta 2018 Tanglewoodissa, Yhdysvalloissa pidetyssä suuressa muistokonsertissa esiintyivät mm. Osa 15.4.2020 taltioidusta RSO:n muusikoiden kamarimusiikkikonsertista. klo 14.50 Elokuvamusiikin helmiä Dresdenissä Yle Teema (Areenassa 30 päivää) UFA-elokuvastudion 100-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 2017 konsertilla, jossa kuultiin mm. Sunnuntai 19.7. Päärooleissa tanssivat Camilla Spidsøe, Andreas Heise, Ole Willy Falkhaugen ja Grete Sofie Borund Nybakken. Sunnuntai 21.6. klo 15.35 Tanssiteos Ibsenin Kummittelijoita Yle Teema (uusinta pe 3.7. klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri esittää Henri Dutilleux’n teoksen Métaboles sekä Tshaikovskin viulukonserton. Wienin filharmonikkoja johtivat Plácido Domingo ja Gustavo Dudamel. Schumannin, Verdin, Gounod´n ja Donizettin musiikkia. klo 16.25 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Osa 8.5.2020 Helsingin Musiikkitalossa taltioidusta konsertista. He johtavat Bostonin sinfoniaorkesteria ja Tanglewoodin festivaalikuoroa. (Uusinta) Sunnuntai 26.7. Heitä olivat mm. Osa 29.4.2020 taltioidusta kamarimusiikkikonsertista. klo 12.00, Areenassa 20 päivää) Musiikki ei ole ”vain” musiikkia. Alain Altinoglu johti Ranskan kansallisorkesteria ja kuoroa. Haastateltavina ovat mm. Juhlavuoden 2019 dokumentti kertoo 150-vuotisesta historiasta. (Uusinta) Heinäkuussa Teemalla vietetään Festariheinäkuuta, jossa nähdään tallenteita myös klassisen musiikin festivaaleilta: muun muassa esityksiä Kuhmosta ja Savonlinnasta. Oslon filharmonikkojen 100-vuotiskonsertin johtaa 14.6. Lionel Bringuier johtaa Radion sinfoniaorkesteria 19.7. Staatskapelle Dresdeniä johtaa Christian Thielemann. Aleksandr Mosolov, Arthur Lourié, Nikolai Roslavets, Arseni Avraamov ja Lev Termen (Léon Theremin). klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Teema tanssii: Norjan kansallisbaletti esittää Henrik Ibsenin 1880-luvulla tabu-aiheillaan kohua herättäneen Kummittelijoita-näytelmän pohjalta laaditun koreografian. Sunnuntai 28.6. He tekivät kuitenkin merkittävää musiikkia. Osa 18.3.2020 taltioidusta RSO:n muusikoiden kamarimusiikkikonsertista. Osa 1.4.2020 tallennetusta RSO:n muusikoiden kamarimusiikkikonsertista. Erich Wolfgang Korngoldin, Theo Mackebenin ja Friedrich Hollaenderin elokuvamusiikkia. pianisti Khatia Buniatishvili ja oopperalaulajat Roberto Alagna, René Pape, Gaëlle Arquez, Jakub Orlinski ja Alexandra Kurzak. Mozart: Kvartetto F-duuri KV370/368b. Aundra McDonald, Thomas Hampson, Yo Yo Ma ja Midori. klo 15.00, Areenassa 30 päivää) Anne-Kathrin Peitzin dokumentti nostaa esiin Venäjän vallankumouksen ja sen jälkeisen ajan nuoria, rohkeita avantgardesäveltäjiä, joiden kohtalona oli joutua poliittisista syistä unohduksiiin. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Eiffel-tornin juurella juhlittiin myös kesällä 2019 Ranskan kansallispäivää suurkonsertilla 14. klo 14.40 Pariisi juhlii 2019 Yle Teema (uusinta pe 12.6. Perinnejuhla alkoi Tartossa jo vuonna 1869 ja siirtyi Tallinnaan vuonna 1896. Television klassisen musiikin ohjelmia kesäja heinäkuussa Teemalla ja Areenassa Heinäkuun ohjelma täydentyy myöhemmin ja muutokset ovat mahdollisia! Sunnuntai 5.7. (Uusinta) Sunnuntai 12.7. Sunnuntai 12.7. Sunnuntai 14.6. klo 16.25 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Kyeong Ham, oboe, Han Kim, klarinetti, Pauline Fleming-Unelius, viulu, Elina Päkkilä, viulu, Ezra Woo, alttoviulu, Tomas Nuñez, sello. Solistina soittaa Augustin Hadelich ja orkesteria johtaa Lionel Bringuier. Crusell: Kvartetto nro 2 c-molli op. Mukana oli myös peräti kuusi kapellimestaria mm. Lisäksi kesälauantaisin nähdään uusintoina Wienin filharmonikkojen kesäillan konsertteja. Maria Stodtmeierin ja Isa Willingerin dokumentti tuo esiin kiintoisia ja hyvin ajankohtaisia teemoja musiikin ja politiikan kytköksistä. H. Tarkemmat ohjelmatiedot julkaistaan myöhemmin! yle.fi/teema Sunnuntai 12.7. Sunnuntai 7.6. klo 23.20 Vaiennetut säveltäjät Yle Teema (uusinta su 7.6. (Uusinta) Perjantai 5.6. klo 15.25 Tallinnan laulujuhlat Yle Teema (Areenassa 1 vuoden) Viiden vuoden välein pidettävät Tallinnan laulujuhlat keräävät tuhansittain kuorolaulajia Virosta ja muualta maailmasta. 4. Osa 29.4.2020 Helsingin Musiikkitalossa taltioidusta konsertista. Osa 18.3.2020 taltioidusta RSO:n muusikoiden kamarimusiikkikonsertista. Anita Lasker-Wallfisch, Iván Fischer, Daniel Barenboim, Valeri Gergijev ja Gabriela Montero. Osa Helsingin Musiikkitalossa 31.1.2020 taltioidusta konsertista. Konsertin johtaa Vasili Petrenko. Tuotannosta vastaavat ohjaaja Marit Moum Aune ja koreografi Cina Espejord. klo 12.00 La Scalan konsertti Yle Teema (Areenassa 6.6. klo 16.25 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Laura Vikman, viulu, ja Kirill Kozlovski, piano, esittävät Ludwig van Beethovenin sonaatit nro 6 ja 7 op. (Uusinta) Sunnuntai 28.6. Minoru Miki: Marimba Spiritual. YLE TEEMA & AREENA R ONDO C LASSIC 6–7|2020 73 Tiistai 2.6. 130. Sauli Zinovjev: Sospirando I ”Awake”. heinäkuuta. klo 14.00 Leonard Bernsteinin muistokonsertti Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Leonard Bernsteinin syntymäpäivänä 25. Eero Hämeenniemen, Heinrich Ignaz Franz Biberin ja Giovanni Gabrielin teoksia. klo 16.35 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Kazutaka Morita, Naoki Yasuda, Jani Niinimäki ja Jerry Piipponen, lyömäsoittimet. asti) Milanon maineikkaassa oopperatalossa pidettiin kesäkuussa 2019 hieno konsertti, jonka solisteina esiintyivät pianisti Yuja Wang ja oopperatähdet Jonas Kaufmann, Juan Diego Flórez ja Sonya Yoncheva. A. klo 16.25 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Uusi Helsinki -kvartetti esittää Ludwig van Beethovenin jousikvarteton op. Sunnuntai 26.7. Sunnuntai 21.6. Ohjelmassa kuultiin mm. klo 16.50 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) RSO:n muusikot esittävät mm. Arcangelo Corellin, Antonio Vivaldin ja Dietrich Buxtehuden teoksia. klo 16.30 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) RSO:n muusikot esittävät mm. Vasil Petrenko, mutta ensi kaudella Klaus Mäkelä astuu sen johtoon.. klo 14.30 Musiikki politiikan aseena Yle Teema (Uusinta pe 17.7. klo 15.15 Oslon filharmonikot 100 vuotta Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Oslon filharmonikot viettivät syntymäpäiväänsä juhlakonsertilla Oslon Slottplassenilla, mukana myös kuoro sekä solistit Mari Eriksmoen ja Bror Magnus Tødenes. B. 30/1-2. Andris Nelsons, John Williams ja Christoph Eschenbach. Solisteina olivat mm. klo 13.40 ja su 5.7
Orkesterit suunnittelevat ohjelmistoja, ja toivottavasti myös musiikkioppilaitosten lukukausi voidaan aloittaa syksystä alkaen. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa vuonna 2020. Lehdessä ilmestyy myös laaja katsaus musiikkivuoden uusiin musiikkiteatterija musikaalituotantoihin ympäri maata. elokuuta. Tätä kaikkea on rondo 2020 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö 94 € kestotilaus 96 € määräaikainen tilaus 59 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 47 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. kännykältäsi tai tabletiltasi. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 179 € kestotilaus 181 € määräaikainen 144 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 89,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Kohti uutta normaalia Nettisivut elävät kesässä Rondon nettisivuja toimitetaan koko kesän ajan, ja paljon huomiota saavat verkon kautta esitettävät konserttituotannot, joissa monet festivaalit ovat aktiivisina. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Seuraa uutisia ja musiikkia osoitteessa www.rondolehti.fi Myös Helsingin Musiikkitalo alkaa varovaisesti suunnitella syksyn ohjelmistoaan.. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 8 ilmestyy 24.8.2020 R ONDO info KORONAVIRUS ON HALLINNUT kevään uutisia. Festivaalit ottivat Suomen hallituksen suositukset vakavasti: tämä kesä mennään yleisön terveys edellä. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classic:ia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. pääministeri Sanna Marin totesi yksiselitteisesti, että hallituksen ”tavoite viruksen leviämisen estämisestä tarkoittaa, että emme halua viruksen leviävän.” Mitään laumasuojaa ei nyt tavoitella, vaan epidemia halutaan ajaa alas. Selkeä tavoite antaa nyt toivoa siitä, että musiikkielämä palaa syksyllä vähitellen raiteilleen. 03 225 1948 Vuonna 2020 Rondolehti ilmestyy 10 kertaa. Syyskauden avausnumero keskittyy perinteisesti alkavaan konserttikauteen. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Pandemia osui raskaasti musiikkikesään. Kansa on oppinut pitämään sosiaalisia etäisyyksiä, ja epidemia on jo saatu Suomessa hyvin hallintaan. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Seuraava Rondo 8/2020 ilmestyy 24. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Mitä kulttuurielämän ”uusi normaali” sitten on, se selvinnee lähiviikkoina. Tiedotustilaisuudessa 15.5