NO 1/2014 | 24.1.2014 - 20.2.2014 | 6,80€ ”Iloisia biisejä on vaikea tehdä. Ei sellainen oikein toimi, että on kesäpäivä ja haetaan lakua Lintsiltä.” – Delay Treesin Rami Vierula STAM1NA Itä-Suomen metallisankarit vastaavat vakaviin syytöksiin JARKKO MARTIKAINEN ”Haluaisin olla hilpeä veikko, mutten pysty siihen.” RISTO Rock-eksentrikko seikkailee scifimaailmoissa Terhi ja Iisa Veimme pop-tähdet laulamaan karaokea
Muistathan myös muut Sonos-monihuonejärjestelmän elementit – tule tutustumaan myymäläämme! Sonos SUB, PLAY:3, PLAY:5, PLAY:1, BRIDGE, CONNECT, CONNECT:AMP, PLAYBAR. THE WIRELESS HiFi SYSTEM SONOS-äänijärjestelmä Yhdistä SONOS PLAYBAR, SONOS SUB ja kaksi PLAY:1:stä, niin todella laadukas ja mukaansatempaava hifitasoinen kotiteatterijärjestelmä on käytössäsi
Valikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. LEVY- JA LEFFAUUTUUDET PRISMASTA Jari Halosen elokuva Kalevala – uusi aika 14 95 /DVD Prismasta löydät myös Halosen kulttiklassikot. 995 /DVD Muista myös Brucen Greatest Hits Bruce Springsteen: High Hopes 17 95 Iisa: Iisa /CD 1995 /CD /CD White House Down 1495 1695 /DVD 9 95 /Blu-ray Fright Night 2 Percy Jackson - Hirviöidenmeri 1695 1995 /DVD /Blu-ray 1695 /DVD We’re the Millers 1495 1995 /DVD /Blu-ray
En ole Anttilan katalogi. Harmittaa, etten rankannut JANELLE MONÁEN The Electric Lady -levyä korkeammalle vuosiäänestyksessä. Jos ryhtyy pohtimaan, mitä ihmiset haluaisivat kuulla, on siirtynyt taiteilijasta viihdyttäjäksi.” – Martikainen on Martikainen, vaikka voissa paistaisi. Sanoin, että älä ota itseesi. Saku Schildt, toimituspäällikkö. 52 Soitinnurkka: Tuomo Prättälä 64 Hittikaruselli Teemu Fiilin ja Jose Riikonen talven uutuuskappaleiden kimpussa 66 Rumban albumilista ja listakolumni 67 Kolumni: Jami Järvinen 70 Kysymys & vastaus: Risto Ylihärsilä Hesekieliä, vocoderia ja kolmenkympin kriisiä 74 Nisse M ”Karmarockissa eräs 17-vuotias pikkulikka kysyi, miksi siitä kuolemasta pitää laulaa. Sehän on sitten meikäläisen VIIMEINEN RUMBA paketissa. Teemu Fiilin, päätoimittaja. 40 Jarkko Martikainen Vanha YUP-jääräpää ei ole pessimisti vaan realisti 54 Stam1na Naama irvessä hassutteleva ja sormet veressä treenaava ikuinen Mokoman pikkuveli, jonka sanoituksista ei saa selvää ja jota tosihevari inhoaa. Mutta kuinka kansikuvapoppareiltamme luonnistuu karaoke. Lue loputkin Jarkon mietteistä sivulta 40. Kreisii! Mikko Marjakangas, AD. Vai miten se meni. Minä olen ikämies ja näen maailman toisin. SISÄLLYS 1/2014 Ajankohta 10 Jaakko Laitinen & Väärä raha Levittää Balkanin ilosanomaa Tapani Kansan asenteella 12 Leila K Ruotsin dance-skenen kauhukakaran elämä paketoitiin kansien väliin 14 Alcest Musta metalli taipuu ranskalaisten käsittelyssä unipopiksi 15 Springsteen & I Jean Ramsay tutustui fanien tekemään Pomodokkariin 16 Nina Persson The Cardigans -laulajatar elämänmuutosten kourissa 18 Delay Trees 28 Surinabändi ammentaa innoituksensa sydänsuruista 19 Inventaario: Koria Kitten Riot Elämää ja levyntekoa Berliinissä 20 ††† Syynissä yhtyeet, joille kirjaimet eivät riitä 22 Vieraissa: Jaakko Eino Kalevi Raitiovaunu kolisee ja indiemusiikki soi Nousussa 24 Rauhatäti Huolella debyyttiään valmistellut räppäri tuo pohjoisen näkökulmaa Suomi-hiphopiin 54 Kulissien takana: Svante Forsbäck Tämä mies masteroi kaiken, mikä liikkuu 56 Arviot Bruce Springsteen, Beyoncé, Scandinavian Music Group, Iisa, Jyrki Nissinen & Janne Westerlund, Tuomo, Alcest, Muse, Jaakko Laitinen & Väärä raha, Kimi Kärki, Temples, Joan As Police Woman, Suvi Isotalo, Jarkko Martikainen, Toy, Delay Trees, Rattus, Mutual Benefit, Neil Finn, Yournalist, William Fitzsimmons, Uniikki, Koria Kitten Riot, Mogwai, The New Mendicants, Graceskull, Mutation 28 Iisa Pykäri & Terhi Kokkonen Scandinavian Music Groupin Terhi Kokkonen ja Reginasta sooloileva Iisa Pykäri ovat kasvaneet ja kypsyneet. Rumba 5. En voi tehdä lauluja hänelle. Parasta juuri nyt! AKSIMIN tuleva soololevy on yksi vuoden odotetuimpia kotimaisia jo pelkästään tolkuttoman kovan Pää grilliin -ennakkosinglen takia
Ole oman elämäsi elokuvatähti. www.episodi.fi Episodi_Rumba_210x275mm_imago.indd 1 14.1.2014 13.48
Sykli on hurse, ettei nimikettä löydy ja. Siellä siikkimaailman muutosten myötä kuuntene seisovat hyllyssä ja nipuissa lattialla, lälutottumukset heittelehtivät kaiken aikaa. Arkikäytössä kulutan pääasiassa disen henkisenä pääomana. tynyt yltiöpäiselle keräilytasolle. Jos jaktomaksi, mutta viimeistään san. Rumba 7. Siinä pitäytyesloin levyjen rajallinen saatavuus Suomessäni ostaisin ainakin sa määräsi jokaisen tiskijukan valikoimaa. Silti 12 tuufyysisen äänilevyn aika tuntuu joka päiman muovikiekoilla on ollut jokin yliluonvä enemmän menneisyydeltä. krs 00100 HELSINKI etunimi.sukunimi@popmedia.fi www.rumba.fi ___________________________________________ TOIMITUS Päätoimittaja Teemu Fiilin Toimituspäällikkö Saku Schildt Listatoimittaja Markus Hilden AD Mikko Marjakangas Puh. Koskinen, Pasi Kostiainen, Joonas Kuisma, Juha Kurri, Markus Laakso, Julius Lahdenoja, Emmi Laukkanen, Antti Lähde, Nisse Mannerheim, Matti Markkola, Jussi Mäntysaari, Risto Nevanlinna, Jari Nikkola, Tomi Nordlund, Christer Nuutinen, Oskari Onninen, Tomi Palsa, Black Peider, Jean Ramsay, Matti Riekki, Jose Riikonen, Markku Roinila, Jussi Saarinen, Susanne Salmi, Jari Setälä, Heini Strand, Tuomo Stenberg, Miika Särmäkari, Hippo Taatila, Ville Tiihonen, Niko Toiskallio, Kirpi Uimonen Ballesteros, Anton Vanha-Majamaa, Kimmo Vanhatalo, Auroora Vihervalli, Mervi Vuorela, Verna Vuoripuro ja Marko Ylitalo ___________________________________________ TILAAJAPALVELU (ark. Saa nähdä, jääkö viimeiseksi. edelleen levyjäni, mutta samaan aikaan ne Oman elämäntilanteeni ja toisaalta mutuntuvat täydellisen tarpeettomilta. hen hiukkasen vakaOma levyharrastukseni ei koskaan päävammin. Olen aina hankkinut levyjä päämäärättömästi, vain Teemu Fiilin Kirjoittaja oli kirjoituspäivänä ensi kertaa tänä talvena pulkkamäessä. mällisesti tärkeimmät uudet levyt Digitaalisuuden myötä muvinyyliformaatissa, mutta nyt siikki ja sen kulutus on suunnilleen ainoa perustemuuttunut kertakäyttöilu niiden ostamiselle on semmäksi. lisää elinikää rakasNyt, kun kaikkea on saatavilla liiankin heltamalleni musiikilposti ulkomailta, keräily ei vain tunnu sale ja sitoutuisin siimalta. Aikaan, jolvasta. Vaikken sitä nollinen aura. Ehtomuksissa harrastuksen maaginen kultakei minun pitäisikään aika sijoittui aikaan ennen internet-kauvielä luopua tästä tapankäynnin yleistymistä. 8–16) Puh. Tuollaitai vähemmän ohi ”Kiitos äänilevy set vinyylit ovat lähes suunnilleen sen ilmes1857–2014.” aina jotain hyvin pientymisvuoden lopputen merkkien julkaiseessa. Se on nopeaa, helpalkanut heräämään ajatukseen, että vaikka poa ja vaivatonta ja valikoima on suuremen omistaisi levyjä fyysisinä esineinä, niipi kuin hyllyssäni. Hyllyistäni ei löytyisi minprovosoivasti muotoiltu, mutta ei siitä mikään artistin tai levymerkin täydellistä kahinkään pääse, että omalta kohdaltani talogia, vaikka kuinka tonkisi. den sisältö pysyy aina omistuksessani pääVielä joku vuosi sitten hankin järjestelni sisällä. Jokaisen uuden lestream-palveluista tai vyn ikä on enemmän digikaupoista. 03 4246 5302 tilaajapalvelu@popmedia.fi ___________________________________________ RUMBA KESTOTILAUS 12 NUMEROA / VUOSI 64,40 € 6 NUMEROA / ½ vuotta 32,20 € ___________________________________________ ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI Puh 045 110 5522 Fax 09 4369 2409 ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi Oskari Anttonen Peter Lindroos Oona Lukkarinen Mikko Mali Markkinointijohtaja Pasi Myllymaa Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen KUSTANTAJA Pop Media Oy Painopaikka Lönnberg Painot Oy ISSN: 0781-0326 MUSTANAAMION SUOJELUKSESSA JO VUODESTA 1984 Fiilin Muovin kiilto himmenee KESKUSPALLERON TEKSTI ON soittoa varten. lijat ovat jo siirtyneet uusiin asioiJoulukuussa ilmestyneessä, Matti Nihin. reettisena esineenä laantuu päivä päivältä. Useimtosissaan rahoja sijoittamalla. 09 4369 2407 | Fax 09 4369 2409 AVUSTAJAT Ville Aalto, Mikko Aaltonen, Tapio Ahola, Annastiina Airaksinen, Lasse Auranne, Kira Autiosuo, Mia Bergius, Kalle Björklid, Jana Blomqvist, Anna Brotkin, Laura Friman, Laura Haapala, Manu Haapalainen, Pertti Hakala, Markku Halme, Sanna-Maija Hannuksela, Mikael Helenius, Perttu Häkkinen, Jarmo Juhala, Jami Järvinen, Markus Karlqvist, Tero Kartastenpää, Sanne Katainen, Jarmo Katila, Jaakko Kilpeläinen, Aleksi Kinnunen, Maria Kivimaa, Samuli Knuuti, Antti Koivumäki, Tina Korhonen, Ari Korpi, Kimmo K. Huomaan sen, kun otan vyjen ympärille. Heidän tarinansa levynesille vaikka parin vuotta sitkeräilystä saavat mielen jonkin verran haiten ostamiani ”aikansa keaksi – lähinnä siksi, että useimpien kertärkeimpiä” levyjä. tunnaisille dj-keikoille tai radioon soitettaOlen aina pitänyt levykokoelmaa ihmivaksi. Tiedostan edelleen, että musiikki kuuErityisen surullista se on siksi, että lostaa parhaimmalta levysoittimen kautidentiteettini on rakentunut pitkälti näita, mutta juuri nyt tuo asia tuntuu merden muovinpalasten ympärille. 014 13.48 1 / 14 | 31. Musiikki niillä on jotenkin ehkä haluaisi, äänitteen lumo ihan konkenemmän kuin vain musiikkia. mat heistä kuuluvat ikäluokkaani (moni Uusi ei ole kuitenkaan aumyös kaveripiiriini) ja useimmat heistäkin tomaattisesti parempi kuin ovat rakentaneet identiteettinsä pitkälti levanha. Nyt vasta olen gitaalista musiikkia. Ei sen sisältämä mia eksklusiiveja, joten musiikki ole muuttukäytännössä aina ne on tinut huonoksi tai tarpeetlattava ulkomailta. Jos en, asia yleensä unohsiinä vaiheessa useimmat kuutuu viikossa tai parissa. vuosikerta Numero 649 ___________________________________________ Rumba / Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 3. hinnä odottamassa, että poimisin niitä saHuomenna saatan ajatella toisin. Internetissä uuteen hyppääminen on veksen ansiokkaasti toimittamassa DJ-kirerityisen helppoa, koska mihinkään jassa joukko pitkän linjan tiskijukkia kermusiikkiin ei tarvitse sitoutua too levynkeräilyharrastuksestaan. Rakastan kitsevän minulle vähemmän kuin ennen
ROBIN 5. MILEY CYRUS 3. JARED LETO 3. KLAMYDIA Vuoden iljetys: 1. ROCK THE BEACH 3. One Direction vei myös parhaan ulkomaisen yhtyeen nimityksen selvällä erolla kakkossijalle yltäneeseen GHOSTIIN – poikabändi keräsi kaksinkertaisen äänisaaliin ruotsalaispeikkoihin verrattuna. VON HERTZEN BROTHERS 2. QUEENS OF THE STONE AGE ...Like Clockwork 3. DAFT PUNK Random Access Memories 5. MOKOMA Yksi 3. CHEEK Timantit on ikuisia VON HERTZEN BROTHERS Coming Home Vuoden kotimainen albumi: 1. KLAMYDIA XXV 5. HALOO HELSINKI! Maailma on tehty meitä varten 2. RUISROCK 2. HALOO HELSINKI! 3. BLACK SABBATH God Is Dead Vuoden ulkomainen albumi: 1. VON HERTZEN BROTHERS Coming Home 3. CMX Seitsentahokas 4. Vuoden kotimainen biisi: 1. 30 SECONDS TO MARS QUEENS OF THE STONE AGE 4. CHEEK 2. HARRY STYLES. RUISROCK ja ROCK THE BEACH nousivat parhaan festivaalin kategoriassa yllättävänkin selvästi kulta- ja hopeasijoille. JURASSIC ROCK Vuoden paras musiikkivideo: 1. ONE DIRECTION 2. CHEEK 4. Kriitikoiden suosikkilistoilla jylläsivät Kanye West, Daft Punk, Minä ja Ville Ahonen sekä Anssi Kela, mutta lukijaäänestyksessä HALOO HELSINKI! voitti sekä parhaan kotimaisen biisin että albumin tittelin ja ONE DIRECTION puolestaan ulkomaiset kappale- ja levylistat. Äänestyslomakkeita tuli taas ovista ja ikkunoista, ja äänestysajan umpeuduttua nähtiin jälleen, etteivät kriitikoiden ja äänestäjien mielipiteet mene aivan yksiin – tosin lukijoiden äänet jakautuivat laajalle skaalalle, eikä selkeitä murskavoittoja näkynyt kuin yhdessä kategoriassa. One Direction ja Von Hertzenit puolestaan taistelivat tasaisesti parhaan musiikkivideon kategoriassa, ja ykkössija lipesi ulkomaille hiuksenhienolla erolla. VIIKATE Tervaskanto Vuoden paras ulkomainen yhtye/artisti: 1. ONE DIRECTION Story of My Life 2. JUSTIN BIEBER 4. PARIISIN KEVÄT Jossain on tie ulos Vuoden ulkomainen biisi: 1. ONE DIRECTION Midnight Memories 2. ISAC ELLIOT Vuoden seksisymboli: 1. GHOST Year Zero 5. ILOSAARIROCK 5. DAFT PUNK Get Lucky 3. HALOO HELSINKI! Maailma on tehty meitä varten 2. GHOST 3. ANTTI HYYRYNEN MILEY CYRUS 2. ANSSI KELA Levoton tyttö HALOO HELSINKI! Vapaus käteen jää 4. DAFT PUNK 5. Miley tosin ylsi myös jaetulle ykkössijalle vuoden seksisymbolin kategoriassa Stam1na-laulaja ANTTI HYYRYSEN kanssa. GHOST Infestissumam Vuoden paras festivaali: 1. 30 SECONDS TO MARS Up in the Air 4. ONE DIRECTON Story of My Life 2. CMX 4. VON HERTZEN BROTHERS ja Haloo Helsinki! sen sijaan kamppailivat tasaisemmin parhaan kotimaisen yhtyeen tittelistä, mutta veljessarja vei kisan lopulta parilla äänellä. JENNI VARTIAINEN MIKKO VON HERTZEN 5. Tulosseuranta: Lukijaäänestys 2013 ÄÄNESTYKSEN TOIMITTIVAT OTSO KARHU JA SAKU SCHILDT RUMBAN VUOSITTAINEN LUKIJAÄÄNESTYS järjestettiin joulukuussa verkkoympäristössä. VON HERTZEN BROTHERS Flowers and Rust 5. WÖYH! Kaskelotti 4. RUMBA.FI POIMINTOJA BLOGISTA Pikakelaus Rumbablogin uutis- ja artikkelitarjonnasta. Äänestyksen ainoan jytkyn sai CHEEK, joka nimitettiin vuoden iljetykseksi 88 äänen erolla seuraavaksi sijoittuneeseen MILEY CYRUSIIN. AVENGED SEVENFOLD BIFFY CLYRO NICK CAVE AND THE BAD SEEDS Vuoden paras kotimainen yhtye/artisti: 1. MOKOMA STAM1NA 5. 30 SECONDS TO MARS Love Lust Faith + Dreams Rumba 8 4. VON HERTZEN BROTHERS Nine Lives 3. FLOW 4. ONE DIRECTION Best Song Ever 5
LIVE!!! LIVE!!! LIVE!!! Pe 24.1. Kaikukatu 4 (sisäpiha). B A R L O O S E . Secret Chiefs 3 (US), Gregaldur (FR); 33 € Tarkemmat tiedot ja muiden iltojen ohjelma: www.kuudeslinja.com Avoinna ke 22–04, to 23–04, pe–la 22–04, poikkeuksista tiedotetaan erikseen. K-20.www.kuudeslinja.com SUNNUNTAI KLO 19.00 (warm-up 18:30) 26.1. B A R L O O S E - A N N A N K A T U 2 1, H E L S I N K I - W W W . Deep Space Helsinki 5 v.; 10 € To 30.1. 16.2. 27.4. Cro-Mags (US), Total Recall, Upright; 22 € To 15.5. 30.3. 18.5. Son Lux (US) & Fotoshop; 10 € Pe 31.1. Lipumyynti alkaa ovelta ke klo 22, to klo 23 ja viikonloppuisin klo 22. C O M. 9.3. DJ Hyperactive (US); 9 € Su 27.4
Suomessa taiteilija on estradilla, ja den taustalla on edelleen mustalaismusiikki, vaikkei se olisi kummoinenkaan, sitä pitää kunmutta laajasti ymmärrettynä. Väärä raha simalismin periaatteita. sa, hitiltä vaikuttava Kuollut rakkaus tään kunnolla!” ”Siellä huippuluokan muusikot kuulostaa Balkan-versiolta 1970-luvun – Tuomo Kuure soittavat akustisesti pöydästä pöytään, euroviisusta. Vielä vuoden täysin. 2010 nimettömällä debyytillä paletissa oli rajallinen GPS sen kuitenkin tietää ja opastaa meitä kohti Raahea. On aivan sama, missä ollaan ja minne menossa. ihmiset huutavat ja nauravat ja pyytävät Yhdistävä tekijä kaikkien vaikutteibiisejä. Balkanillakin ne tyeen keikoilla rakastutaan tai solmitaan irtosuhteita yhovat joutuneet ottamaan haltuun hirveän määrän lähitä usein kuin Väärän rahan. Iskelmää, arktista vimmaa ja Balkamällä Pohjanmaalla. Jos on paljon korokkeita ja aitoja, on helppo ”Sen juurethan ovat Intiassa, kuten romanienkin”, mennä johonkin rooliin. siä, sulauttaa soundiinsa melkein mitä tahansa. on mukana arabivaikutteita. Siitä saa sellaisen kaaren.” Tampereen Telakalla – keikalla, jonka Laitinen, Kuure Miksi juuri mustalaismusiikki on niin tärkeää. jon kilometrejä, paljon tällä tavoin vietettyjä viikonlop”Siellähän ei kainostella”, Roinari naureskelee. määrä värejä, mutta nykyinen Väärä raha, joka levyttää Siellä, Kolmen tuuman kuppila -nimisessä paikassa, kaikkien jäsenten (yllä mainittujen ohella rumpali Janne Jaakko Laitinen & Väärä raha soittaa itsenäisyyspäivän Hast ja trumpetisti-buzukisti Jarkko Niemelä) sävellykiltana levynjulkaisukiertueensa kolmannen keikan. Nyt Peltonen selvittää, kuinka yhtye jaksaa katsoa ilta toisensa jälkeen kylmyyttä ja pimeyttä bussin ikkunasta. Kun nin rytmejä. ja kolmantena haastatteluun osallistuva haitaristi Marko ”Ne ovat joka puolella niin väheksyttyjä”, Laitinen ”Roinari” Roininen rankkaavat vuoden kolmen parhaan vastaa. nioittaa. TEKSTI NIKO PELTONEN KUVA ANU SUUTARI PIKKUBUSSI HALKOO PIMEÄÄ jossain synkimgenremäärittelyyn. Täysi salillinen ihmisiä tanssi hurmioitunee”Ne ovat muun työn puutteessa soittaneet ihan henna, ja ilmassa riitti jännitteitä. Tunnelma on vieraannuttava. TAMMIKUU Lainsuojattomien elämää pikkubussissa Avustajamme Niko Peltonen vietti joulukuussa neljä päivää JAAKKO LAITISEN & VÄÄRÄN RAHAN kiertueella ja kirjoitti kokemuksistaan blogia Rumban nettisivuille. ”On nimenomaan taiteilijan tehtävä rikkoa se näky”Sitten Balkanilla on oma versionsa aiheesta, jossa mätön muuri”, kontrabasisti Tuomo Kuure painottaa. Minulle tämä valoton automatkailu on eksoottista läEntistä isompana soiva kolmoslevy noudattaa makhentelevä kokemus, muille läsnäolijoille ei. maisemia ei näe, paikan ja kulkusuunnan taju häviää Totuus on hieman monisäikeisempi. joukkoon. Nekin kumpuavat tietysti Balyltää nykyään 80 keikan vuositahtiin. Biisi alkaa hitaana ja kan-albumin nimi tarjoaa kriitikoille helpon arsenaalin surullisena, kiihtyy riehakkaaksi ja hidastuu taas.” Rumba 10. alueiden musiikkia ihan selvitäkseen.” Väärän rahan musiikkia tavataan kuvailla intohimoi”Se tunne-elämä ei ole niin jähmeää. Viime vuoden puolella julkaistun Lapland–Balsaattavat olla yhtä aikaa pinnassa. Kaikki tunteet seksi. puja ja viikkojakin. ”Siellä tehdään tosi mauttomia sekoituksia. Soittajien kyään vallitsevan näkemyksen mukaan välillä, heidän ja yleisön välillä, katso”300 keikkaa tehnyt orkesteri voi jo vä”Balkanissa ei jien välillä. Vähän Jos tämä helsinkiläistyneiden lappilaismuusikoikaikkea, mutta ei mitään kunnolla!” den viisivuotias yhtye pitäisi kiteyttää yhteen Hän lisää, että bändin keskuudessa nysanaan, se olisi kommunikaatio. Nyt kiinnostaisi lähteä fla”Ei yleisö voi sitä tehdä.” mencon suuntaan, ja sehän taas on Espanjassa mustaTässä Väärä raha onnistui viimeksi edellisenä iltana laisten esittämää musiikkia. Se tarkoittaa palkanilta. hän hullutella”. Siellä Pikkubussin takaosassa Balkan kan venyy kohtalokkaista balladeistehdään tosi mauttotuntuu kaukaiselta, mutta laulusolista Keisari-laulun syntikoitakin sisälti Laitinen hakee luontevasti painoa mia sekoituksia.Vähän tävään viihteellisyyteen. Veikkaan, että harvan yhkensä pitimiksi, ja soittaneet tunteella. Sitten ei tavoita ihmisiä.” Roinari avaa. Osa kappasanoilleen tuolta yhtyeensä musiikin leista on marinoitu viuluissa ja torviskaikkea, mutta ei mitärkeimmältä tausta-alueelta. Niinpä Lapland–Balkainostella
Vaikuttaa siltä kuin olisi yhteiskunnan ulkopuolella, ehkä jopa jonkinlainen lainsuojaton. Miten sen yhdistäminen tähän sujuu. Vanhan liiton popparit SIMPLE MINDS (BGR) konsertoivat Helsingin Circuksessa. Sen jälkeen voi sitten mennä päiväunille”, Roinari vastaa. 30.1.–1.2. Ainakin Jyväskylässä ja Tampereella on lämmittelijänä SPIDERS (SWE). VIIKKO 5 (27.1.–2.1.) 27.1. Turun Dynamossa. Tampereen Klubi, 31.1. Jyväskylän Lutakko. Levyuutuuksia • Iisa: Iisa • Scandinavian Music Group: Terminal 2 • Tuomo: The New Mystique • Metallica: Through the Never (dvd) • Within Temptation: Hydra • Babylon Whores: Pride of the Damned (boksi) • Dum Dum Girls: Too True Rumba 11. Roudaria tai muuta ulkopuolista henkilökuntaa ei ole. ”No, maanantait ovat vähän väsyneitä, mutta minulla on onneksi lyhyt koulupäivä maanantaisin. 28.–30.1. Muutaman tunnin päästä tullaan Raaheen. Vaikuttaa siltä, että se jatkuu vielä kauan. 29.1.–1.2. Kaikilla keikoilla on mukana T.V. Jyväskylän Lutakossa, 31.1. Mukana myös ELMUFEST, jossa tulokkaat esittelevät kykyjään musiikkialan ammatti-ihmisille. Autoa ajaa joku bändistä. Oulun 45 Special ja 1.2. Jälleen yksi kodikas pikkubaari, jossa saadaan kuin saadaankin tanssit käyntiin. Kun kysyn, tuntuuko Väärä raha enemmän työltä vai harrastukselta, minulle vastataan sen olevan ”elämäntapa”. 1.2. Vuonna 1976 perustettu punkbändi U.K. James Hetfieldinkin arvostama metallitapaus KVELERTAK (NOR) saapuu neljän keikan rundille Suomeen. Helsingin Tavastialla, 31.1. ”Tapani Kansa sanoi hyvin, ettei tämä ole sen raskaampi ammatti kuin muutkaan. Tapahtuman esiintyjiä ovat muun muassa ODD HUGO (EST), SINI SABOTAGE, SANNI, ASTRID SWAN, THE HEARING, RANGER ja Rumban valintana HOPEAJÄRVI. Keikkapaikkoina toimivat 28.1. Postrockia ja vaihtoehtoista hiphopia hyödyntävä SON LUX (USA) esiintyy Helsingin Kuudennella linjalla. SKOGEN BRINNER (SWE) jatkaa edellisellä viikolla alkanutta kiertuettaan SEREMONIAN kanssa 30.1. Pitkään on bändi jaksanut painaa. SMITH (GBR), Turussa vielä kolmantena bändinä YLEISLAKKO ja Tampereella PUNK LUREX. ?Päivyri Talvella sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. Helsingin Tavastia, 30.1. Pysähtymispaikkoja ovat 29.1. Itse sen raskauttaa.” Painan pause-nappulaa. Lue Niko Peltosen kiertueblogi osoitteessa www.rumba.fi. Helsingin Nosturi ja 31.1. Kaikilla keikoilla on mukana HEAVY TIGER (SWE). Siltä se neljä päivää pikkubussissa istuessa tuntuukin. Tampereen Klubilla. Seuraavana aamuna reissu jatkuu. Seinäjoen Rytmikorjaamolla pohditaan musiikkibisneksen kommervenkkeja MARS!-FESTIVAALIN merkeissä. Tässä kaikessa on melkoinen annos vanhan koulukunnan keikkatyöläisyyden henkeä. Jyväskylän Lutakko, 30.1. Roinari on herroista ainoa, jolla on musiikin ulkopuolinen päivätyö ala-asteen opettajana. Tampereen Vastavirta-klubilla ja 1.2. 30.1.–1.2. Nämä ovat omia haihattelujani – muusikot itse suhtautuvat toimintaansa maanläheisesti. Turun Klubilla ja 1.2. Sisäpiirihuumori voi jatkua. www.mrjaakko.com 29.1.–1.2. SUBS (GBR) konsertoi 30.1. 30.1. Turun Klubi, 29.1. ULVER (NOR) manaa musiikin avulla esiin pahoja henkiä Helsingin Savoy-teatterissa. Tampereen Klubi. Lapland–Balkan arvioidaan sivulla 60. Nicke Anderssonin rymyryhmä IMPERIAL STATE ELECTRIC (SWE) tekee niin ikään neljän keikan Suomen-rundin
Yhteistyö Rob’n’Razin kanssa päättyy, kun Leila K Vaikka Ruotsin radiossa soi lähinnä eurodisco karkaa Ibizalle bailaamaan kesken Ruotsin-kiertueen. na saa yllätyskäänteen, kun Leila osallistuu vuonna ”1990-luvulla naistähdet pysyivät vielä tiukasti 1988 rapin mestaruuskisoihin ja tutustuu tuomarisomissa lokeroissaan. Pop on juuri peMelodie” eli juuri 17 vuotta täyttänyt Leila El Khalifi. nen eurodance-diivana tapahtuu Leilan vierailtua Dr Ilmiön ensimmäiseksi tähdeksi nousee rapin ruotAlbanin Hello Africa -hitillä (1990) ja ystävystyttyä sinmestaruuskisasta bongattu tuiki tuntematon ”Miss sen tuottajan Denniz Popin kanssa. Illalkaltaisissa tähdissä.” la Leila pesee meikit ja palaa koaikaansa. Leila K oli kuitenkin samaan aitossa istuvaan Rob’n’Raz-duoon. Siinä ohessa sukelletaan syvälle ruotsalaisen tanssipopin historiaan. Rumba 12. Toisin kuin 15-vuotiaana Leila karkaa kotoaan ja muut ruotsipopin naiset, Leila ei ollut hillitsaa peräänsä lastensuojeluviranomaiset. IlEuroopan listoille ja breikkaa yllättäen myös Britanman vaikutusvaltaista suojelijaansa Leila on tuuliajolla. ja aikuisrock, Tukholman muotiklubien soundi on Tämä on ensimmäinen Leilan lukuisista ammatillisishiphop. Leilan räppäys ja karjutiin isänsä tiukan valvonnan alle. Leila ei voita, mutta kaan räppäri, punkkari, club kid, pop-tähti ja homoiRob’n’Raz pyytää kovaäänistä teinityttöä vierailijaksi koni. Tänä päivänä Leilan vaikutuksen voi nähdä seltulevalle singlelleen. Teini-ikäisenä Leila hengaa Historien om Leila K:n kirpäivät ostarilla ja riimittelee kajoittaja, myös artistina ja biisinni. menneisyyteen. Lehdistö rakastaa Leilaa, koska suutta, ja ABBA on jäänyt jonnekin leveälahkeiseen tämä ei osaa tai halua sensuroida itseään. västi Lady Gagan kaltaisissa tähdissä”, Wallenberg saRob’n’Razin debyyttisingle on ollut huti, mutnoo. kaupallisempi skandinaavinen versio on jo synnyttäTässä vaiheessa Leilan yhdeksästä pop-elämästä nyt oman alakulttuurinsa, ja levy-yhtiötkin ovat heon vielä kuitenkin monta jäljellä. Hänen isänsä on vakaumuksellinen musliOpen Sesame nostaa Leila K:n takaisin listojen mi ja muuttanut Marokosta Ruotsiin vain kärkeen, ja muutaman kuukauden sisään muutama vuosi ennen Leilan syntyCheiron-soundi räjähtää lopullisesti Ace mää. ta Leilan maaninen energia tuo sen seuraajalle Got Leilan ura ei tyssää kuitenkaan skandaaleihin vaan to Getille (1989) tarvittavaa potkua. Leilalla ei tunnu olevan motivaatiota musiikintekenopeasti, mutta karusellia ei voi pysäyttää. Yhdysvaltalaista esikuvaansa melodisempi ja ta itsemurhista. Tarity tai hallittu. TAMMIKUU Pala kaoottista elämää Petter Wallenbergin kirjoittama tuore elämäkerta Historien om Leila K kartoittaa nuorena kotoa karanneen marokkolais-ruotsalaisen teinitytön huimaa nousua eurodancen ainoaksi rocktähdeksi. 1990-lu”Leila K tiukka islamin mukainen kuri, tunvun loppuun mennessä Cheiron on oli samaan aikaan netaan hänet koulussa hurjapääyksi maailman menestyneimmistä räppäri, punkkari, club nä, joka ei pelkää mitään tai ketuotantotiimeistä. Toimittajat saavat toimia Leilan terapeutteikansainvälinen pop-paratiisi, jona se nykyään tunnena tämän käydessä läpi taustaansa, isäsuhdetta ja irtaan. Kappale nousee Denniz Popin yllättävään kuolemaan vuonna 1998. ‘N Syncin kaltaisia kansainvälisiä barbienukkeja, eikä Ruotsissa Leilasta tulee siirtolaisuuden virallinen monikaan kaipaa Leilaa nurkkiin rääkymään. Samalla se vastaa kysymykseen: mitä ihmettä tapahtui LEILA K:LLE. ta. JANNE SIIRONEN RUOTSI EI VIELÄ VUODEN 1989 alussa ole se maskotti. Yhtenä päivänä Leila on lastensuojelun etsimä Seuraavat vuodet tuovat muutaman epämääräikarkuri, koulupinnari, myymälävaras ja muutenkin sen levytyksen, SVT:n tekemän dokumentin Fuck mahdoton, seuraavana juhlittu pop-tähti esiintymässä You, Fuck You Very Much (1998) ja oikeudenkäynteTop of the Popsissa. Uudelleensyntymiränneet sen potentiaaliin. Roxetten läpimurto on yllättävää lähitulevaitautumista islamista. Leilan vaikutuksen voi vereidensa kanssa kasettinauhutekijänä tunnettu Petter Wallennähdä selvästi Lady Gagan berg kertoo, että Leila oli edellä rille itse tekemäänsä räppiä. rustamassa Cheiron-studiota ja -tuotantoryhmää, ja Leila on kotoisin Bergsjön lähiöstä, GöteborgisLeilasta tulee sen ensimmäisiä artisteja. niassa. Vaikka Leilan kotona vallitsee of Basen läpimurron myötä. minen Electric-hitillä (1995) oli jo– Petter Wallenberg On vain ajan kysymys, milloin tilantain, mitä ei oltu kaupallisessa popisne räjähtää. kid, pop-tähti ja homoikotään. Toista hitmiseen. Asiat tuntuvat etenevän liiankin jä. sa aiemmin nähty tai kuultu. Cheironissa tuotetaan nyt Britney Spearsin ja tiä ja mahdollisuutta ei ehkä tule
Wallenberg on kuitenkin diplomaattinen ja optimistinen kommentoidessaan Leilan kuulumisia. Kiinnostus Leila K:ta kohtaan on edelleen valtava. Levyuutuuksia • Katy B: Little Red • Broken Bells: After the Disco • Suvi Isotalo: Näin minusta tuli ihminen • Jukka Ässä: Ihmisten Jälkeen • Yournalist: Plays Jazz • Loner Fin: Loner Fin • Stam1na: SLK Rumba 13. Helsingin Kaapelitehdas näyttää jälleen syntisen puolensa, kun muun muassa E-TYPE (SWE), SOLID BASE (SWE), BASIC ELEMENT (SWE), PANDORA (SWE), WALDO’S PEOPLE ja HAUSMYLLY kietovat kuulijat pauloihinsa WE LOVE THE 90’S HELSINKI -tapahtumassa. 6.2. Tampereen Pakkahuoneella, 6.2. VIIKKO 6 (3.2.–9.2.) 3.2. 4.–8.2. CRAZY CAVAN AND THE RHYTHM ROCKERSIN rockabillyveteraanit oikovat jäseniään Helsingin Virgin Oilissa JOHNNY LEGENDIN (USA) ja MIKI LAMARRIN kera. Hän voi olla vihainen ja sekaisin, mutta sisimmissään hän on edelleen se sama hurmaava tyttö, josta tuli Ruotsin ensimmäinen rap-tähti. Yhtyeen seuraava konsertti onkin Etelä-Afrikassa, melkoista vaihtelua keikkapaikoissa. Helsingin On the Rocksiin saapuu rockbändi nimeltään VUVUVULTURES (GBR). Vuonna 2003 saadaan Suomenkin iltapäivälehdistä lukea, että Leila K on koditon. Usealla klubilla juhlittavan kaupunkifestarin esiintyjiä ovat muun muassa WOOG RIOTS (GER), ODD HUGO (EST), IISA, LOOST KOOS, RUGER HAUER, ANTERO LINDGREN, KAUKO RÖYHKÄ, KAKKA-HÄTÄ 77, HUORATRON ja DEATH HAWKS. Keikkabussi pysähtyy 4.2. ?Päivyri Talvella sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. Tällä kertaa kokoonpano esiintyy Helsingin Nosturissa PARIISIN KEVÄÄN kanssa. Tampereella tunnelmoidaan VALOA-FESTIVAALIN merkeissä. Muuallakin tässä numerossa paistatteleva NINA PERSSON (SWE) villitsee yleisöä Helsingin Tavastialla. Nyt kiireellä kaikki Helsingin Circukseen: SUNRISE AVENUE soittaa siellä ainoan Suomen-keikkansa tänä keväänä. Jyväskylässä on mukana FLESH ROXON. ODD HUGO (EST) yrittää ottaa Suomen haltuunsa oikein tosissaan. Myös välit Wallenbergiin ovat ehtineet viiletä kirjan julkaisuun mennessä ja Leila on ehtinyt haukkua sekä hänet että koko kirjan ruotsalaiselle lehdistölle. 7.–8.2. 8.2. ”Leila on selviytyjä, se on hänen positiivinen voimansa. Turun Klubilla, 5.2. Kirjaan haastateltujen ystävien mukaan Leilan ongelmat juontavat juurensa diagnosoimattomaan ADHD-häiriöön. Vaikka Leila innostuu aluksi yhteistyöstä, saa Wallenberg huomata pian, että hänen lapsuuden idolinsa on mestari sabotoimaan omia mahdollisuuksiaan. 8.2. Jyväskylän Lutakossa ja 8.2. 8.2. Joensuun Kerubissa, 7.2. Heti kun hän on itse siihen valmis, Leila voi tehdä todellisen paluun.” Historien om Leila K julkaistiin loppuvuodesta 2013. Petter Wallenbergin Historien om Leila K kertoo yrityksistä jäljittää elohopeamaista Leilaa ja saada tähti takaisin levytysstudioon. Puolen vuoden välein Suomessa konsertoiva MUSTASCH (SWE) tekee jopa viiden keikan Suomen-rundin. MY FIRST BAND lämmittelee. Helsingin Circuksessa. Nyt 42-vuotias Leila on yhä tuuliviiri, jonka maailmassa tämän päi- vän kamut voivat jo huomenna olla vihamiehiä. Kaikensorttista elektronista musiikkia suosiva GOLD PANDA (GBR) harjoittaa elinkeinoaan Helsingin Adamsissa. 8.2. 7.2. Leilan kautta Wallenberg tutustuu Tukholman kodittomien ja huumeidenkäyttäjien maailmaan sekä oikeuslaitokseen ja byrokratiaan, joka voi estää perustellunkin avunsaannin
Sitä tuntee itsensä erittäin vapaaksi. rajoittaa itseämme.” www.alcest-music.com Rumba 14. Alcestin halu määritellä itsensä nykyisin ni”En halua soittaa enää metallia Alcestin menomaan shoegaze-yhtyeeksi näkyy myös ”Olen tehnyt kanssa. On kauta paitsi rummuista huolehtiva Neige kertoo, että kana kaikesta, on kuin olisi kuplassa.” tyylinmuutos oli harkittu. Jo singlenä julkaistu Opale-biisi häm”Kun pyysimme häntä mukaan, kesjoten minun piti mensi monet vanhat fanit. Kun kiipeää vuoren huipulle, näkee satojen kilometrien Yhtyeen johtohahmo, studiossa kaikesta muuspäähän. Minusta taas itseäänitti nopeasti lauluosuutensa. Slowdive on suosik– Neige ”Olen ihminen, joten kehityn, kasvan ja kibändini, joten voit uskoa, että oli iso juttu muutun. puita. Mutta emme halua toisaalta Shelter arvioidaan sivulla 57. Neljätoista vuotta sitten black metalilla aloittanut bändi esittää nykyisin melko tyylipuhdasta shoegazea. albumi Shelter kuitenkin tiputtaa soundista viimeisetkin metal”Islanti oli kuin olisi ollut toisella planeetalla! Ei lainkaan lin rippeet. TAPIO AHOLA ALCEST ON AIEMMILLA ALBUMEILLAAN noussut Shelter taltioitiin kahden kuukauden aikana Sigur Rósin blackgazen, tuon black metalin ja shoegazen yhdistelmän ykstudiossa Islannissa yhdessä tuottaja Birgir Jon Birgissonin kösnimeksi koko maailmassa. Lopputulos kuuni myymistä olisi se, jos tekisimme levyjä faneja varten. Jotkut ovat jo sanoneet, että haluamsaada hänet mukaan! Hän vain tuli studioille ja me vain myydä enemmän levyjä. Olen tehnyt metal-shoegaze-yhdissiinä, että Shelterin Away-kappaleen laulaa metal-shoegaze-yhdistelmässä jo kaiken, mitä olen ikinä halunyksi genren tärkeimmistä hahmoista, nut tehdä, joten minun piti vaihtaa suunSlowdivesta ja Mojave 3:sta tuttu Neil temässä jo kaiken, mitä taa.” olen ikinä halunnut tehdä, Halstead. nut. TAMMIKUU Katse kohti kenkiä Ranskalaisyhtye ALCESTIN musiikillinen kehitys ei ole tyypillisimmästä päästä. Neige suhtauti jonkin aikaa saada vastaus, mutta yllättuu kuitenkin saamaansa kritiikkiin rauhaltäen hän sanoi lopulta olevansa kiinnostuvaihtaa suuntaa.” lisesti. lostaa mahtavalta.” Emme halua hylätä metallifanejammekaan, koska he ovat erittäin omistautunut ja lojaali yleisö. Bändin vastikään julkaistu neljäs kanssa. Hän on sankarini
Ajatus ei ole uusi: Robert Colesin kirja Springsteen’s America: The People Listening, a Poet Singing (2003) teki saman kirjamuodossa jo kymmenen vuotta sitten. Arviossa: Springsteen & I Springsteen fanien silmissä ja sydämissä JEAN RAMSAY VIIME VUOSINA ON OLLUT MUODIKASTA ulkoistaa keikkojen taltioimista yleisölle. STAM1NA verrytteli keikkataitojaan jo edellisviikolla risteilyolosuhteissa, ja tällä viikolla orkesteri aloittaa koko kevään kestävän klubirundinsa. Myös SAMETTIKLUBI, PJK-KLUBI ja sellaiset ovat voimissaan. 15.2. 13.2. Levyuutuuksia • Band of Horses: Acoustic at the Ryman • Amoral: Fallen Leaves & Dead Sparrows • Crosses: Crosses • Sammal: No 2 (mcd) • Metal Mirror: III Rumba 15. Sellaista tarjoavat dj:t JAMJAM (GBR), DALO ja GOODBLOOD. 16.2. Helsingin On the Rocks, 14.2. Konserttipaikkoina toimivat 13.2. Ne ovat mielenkiintoisia siksi, että niissä korostuu äärimmäisen subjektiivisuuden rinnalla massatilaisuuksissa tuhansien kanssa jaettu omakohtainen kokemus – eräänlainen subjektiivinen massakokemus. Helsingin Nosturilla kreisibailataan afrikkalaisen ja afrikkalaisperäisen musiikin lumoissa. 13.–15.2. ?Päivyri Talvella sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. VIIKKO 7 (10.–16.2.) 10.–14.12. JARKKO MARTIKAISEN kiertue etenee tällä viikolla Helsingin Tavastialle. Stoner- ja aavikko-osastolla kulkeva TRUCKFIGHTERS (SWE) musisoi Helsingin Nosturissa. Aurinkolasien taakse piiloutunut mies kertoo, että Brucen laulujen kuunteleminen on hänelle sama kuin saisi katsoa Brucen perhealbumia, haistaa tämän kahvin tuoksun aamuisin, jakaa tämän ilot ja surut – jonka perään hän alkaa itkeä. Tätä joukkoistamista ei ole tehty paljoa dokumenttielokuvan puitteissa. Helsingin Annankadun pirteä Bar Loose täyttää viisi vuotta. Tampereen Klubi ja 15.2. Yleisö tekee tätä myös omatoimisesti: lähes kaikista suurimmista keikoista löytyy seuraavana päivänä videomateriaalia internetistä. Juhlaviikolla tarjotaan teemaan sopivaa ohjelmaa, jota esittävät muun muassa KARI PEITSAMO, SANTA CRUZ ja HASTA LA VISTA SOCIAL CLUB. Nettikameroille vuodatetut tunnustukset ovat toki kliseisimmässä mielessä eräänlaisia digitaalisen ajan ripittäytymisiä. Simon Green eli kotoisammin BONOBO (GBR) jätti dj-viitan kotiin ja saapuu Suomeen livebändin kanssa. Tarinoita tuetaan klipeillä kuvailluista tapahtumista. Turun Klubi. Helsingin Virgin Oilissa puhutaan rytmisesti, kun EEVIL STÖÖ, DJ KRIDLOKK, KOKSUKOO, LIEMINEN ja JONTTI & SHAKA nousevat kukin vuorollaan lavalle. NEKROMANTHEON (NOR) ja OBLITERATION (NOR) esittävät hyvän mielen musiikkia Helsingin Prkl Clubilla. Tapahtumapaikkana on Helsingin Tavastia. Nämä ovat pienten ihmisten pieniä tarinoita, mutta juuri siinä on niiden voima. 14.–15.2. 14.2. 12.2. Kymmenvuotiaaksi viime vuonna varttunut baltimorelainen pop punk -yhtye ALL TIME LOW (USA) villitsee nuorisoa Helsingin Circuksessa. Mukana Martikaisen kanssa parilla muullakin keikalla esiintyvä LAURA MOISIO. 14.2. Ridley Scottin tuottamassa ja Baillie Walshin ohjaamassa Springsteen & I -dokumentissa Springsteenin tarinaa kerrotaan kuitenkin niiden ihmisten suulla, jotka hänen laulujaan ja tarinoitaan asuttavat. Hieno taiteilijanimiperinne tällä bändillä, googlaa jos kiinnostaa. Klipit tuntuvat kuitenkin jotenkin todemmilta kuin litteroidut haastattelut. Niissä korostuu kokemuksen subjektiivisuus ja intiimiys: ihmiset muistelevat Springsteenin pa- rissa vietettyjä hetkiä usein autossa, yksin ja erillään muusta maailmasta. 16.2. Viikon konsertit esitetään Joensuun Kerubissa, jossa on 14.2. The Cure ja Blur jakoivat yleisölleen videokameroita, joilla kuvatuista pätkistä editoitiin yhtyeille konserttifilmit. Therapy?:n keulakuva ANDY CAIRNS (GBR) tekee Suomessa kolmen keikan soolorundin. Tuossa hetkessä ylittyy joku raja esiintyjän ja kuulijan välillä, ja reaktion voimakkuudesta näkee, että se on ylitetty monta kertaa ennenkin. tavallisen keikan lisäksi päivällä järjestettävä ikärajaton tapahtuma
työtahtia on pitänyt hidastaa, muttei missään taNina Persson esiintyy Helsingin Tavastialla 3. on virkistävää soittaa musiikkia mitä teen.” ”Ajattelin, että okei, hyvä ilman, että samalla yrittäisim– Nina Persson on, keskityn sitten töihin. Annetaan Ninan kertoa. Lapsen myötä Animal Heart arvioidaan seuraavassa numerossa. Uutinen pysäytti kaiken. Hapään. nyt kiertueelle promotakseen Ei ole kuitenkaan Perssonin juuri ilmestynyttä levyä. jotain hyvää: ”Olemme kaikki avoimia uusille ideoille. helmikuuta. Syöpä on aina luan, että hän pääsee näkemään, mitä teen.” pelottava ja kauhea asia. töitä ilman rajoituksia.” Ääni kuulostaa onnelliselta. Se oli ainoa asia, mitä Cardi”Cardigans on aina lähteHaluan, että hän gans-laulaja olisi halunnut. Nyt pääsee näkemään, tapaista jäädä vaikeroimaan. Vuoden 2013 lopussa yhtye teki kymtodennäköistä.” menen päivän kiertueen, joka vei heidät KiiSe oli sokki. Tapaus muutti ”Olen puhunut äidilleni, että hän ja poikani Perssonin elämän, joten aihe on pinnalla vieläkin. Se voisi olla hauskaa. Olen iloinen, että sain ta pitää suunnitella perheiden ehdoilla”, Perstätä ennen kokea myös sen vaiheen, jossa tein son sanoo. voisivat tulla mukaan kiertueelle. Toisen Camp-levyn jälkeen peittelemättä. Laulajan äänestä kuulee, etPersson päätti kokeilla soolouraa. Kärsivällinen odotus kannatti: synkistä enAinoa hankaluus on, että Persson asuu New nusteista huolimatta Persson on nyt kolmivuoYorkissa ja kitaristi Peter Svensson Los Angeletiaan pojan äiti. toistoon. Tapauksestani tekee eriPersson kiertää myös Cardigansin kanstyisen raskaan se, että minulle sanottiin, etten sa, vaikka viimeksi yhtyeeltä ilmestyi levy vuonehkä koskaan voisi saada lasta. Sen myötä Persson kiertää Pohjoismaita ja saaViisi ja puoli vuotta sitten Nina Persson halupuu myös Helsingin Tavastialle 3. Nyt hän on selättänyt vaikeudet, mutta mennyt puhuttaa vieläkin. Onko uut”En halua, että tymään. Se ei onnistunut. En halua, et”Sain tietää sairastuneeni kohdunkaulansyötä lapseni ajattelee työni olevan katoamista. Kun ei olpuhuneet myös uuden musiikin tekemiseslut muutakaan tekemistä, heittäydyin työhön”, tä. AUROORA VIHERVALLI NINA PERSSON PUHUU SUORAAN JA pauksessa lopettaa. Että se olisi jopa na 2005. Persson pakotettiin pysählä vanha bändi eloon. si saada lapsen. ta toipuminen kesti puoli vuotMistä lähti innostus herätelta. Isosta leikkauksesnaan, Japaniin ja Venäjälle. 39-vuotias Persson asuu poikansa ja amerikkalaisen laulaja-lauluntekijämiehensä Nathan Larsonin kanssa New Yorkissa. Ensimmäinen tä hänelle on yhdentekevää, ettei aihe ole kovin oma levy Animal Heart ilmestyy helmikuussa. Melko tyypillistä, että Persson sissa. Se oli tavallaan hauskaa. helmikuuta. rock-uskottava. Cardigansia”, Persson kertoo. ni olevan katoamista. Tein me kaupata jotain albumia. ”Nyt kun minulla on lapsi, en voi olla poisMutta nyt kaikilla on lapsia, joten tulevaisuutsa kahta viikkoa enempää. TAMMIKUU Äitiyden ehdoilla The Cardigansin laulajan NINA PERSSONIN elämä pysähtyi liki kuusi vuotta sitten. Minulla on ollut ikävä Persson kertoo puhelimessa. Rumba 16. Pitäisi nähdä paljon vaivaa, jotta aikataulut löytää syövän kaltaisesta kohtalonoikusta myös saataisiin yhdistettyä. Kun A Campin kanssa toisen albumin olemme kokoontuneet yhteen har(Colonia, 2009) ja menimme kiertujoittelemaan keikkoja varten, olemme eelle. Sitten hänelle kerta musiikkia tulossa, vai tyytyyrottiin, ettei hän saa yrittääkö ruotsalaissuosikki vanhan lapseni ajattelee työkään hankkia lasta vuoteen
22.–23.2. Räävitön glam-ryhmittymä STEEL PANTHER (USA) tekee hivenen yllättäen pistokeikan Tampereen Pakkahuoneelle jättäen pääkaupunkiseudun kokonaan ilman. Asiallisesti nimetyssä TURKU SAATANALLE -tapahtumassa konsertoivat muun muassa GLORIOR BELLI (FRA), HORNA, IMPALED NAZARENE ja ALGHAZANTH. 21.2. Mikäs siinä. 21.–22.2. 22.2. Musiikillisia raja-aitoja kaadetaan huolella. 19.2. Can you EDM. Frank Sinatraa, Dean Martinia ja vastaavia kaiken kansan viihdyttäjiä lystimmin nimetty MICHAEL BUBLÉ (CAN) vuodattaa hunajaa Helsingin Hartwall-areenalla. Perinteinen ROOSTERFEST valtaa jälleen Lahden Torven. 22.2. Turun Klubilla tapahtuu tämä. Lavalla UNIIKKI, BRÄDI ja SPEKTI. Mitenkähän radikaaliksi 63-vuotias performanssitaiteilija vetää show’nsa nykypäivänä. Helsingin Korjaamolla järjestetään ensimmäinen vaihtoehtoiseen musiikkiin keskittyvä MUISSA MAAILMOISSA -festivaali. 20.2. Levyuutuuksia: • Adrenaline Mob: Men of Honor • Cynic: Kindly Bent to Free Us • Wild Beasts: Present Tense • Notwist: Close to the Glass • Fray: Helios Rumba 17. POISONBLACKIÄ lämmittelee Helsingin Tavastialla ulkomaalaisvahvistus BEAST (SWE). ?Päivyri Talvella sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. Suomessa viime kesän Weekend-festareilla viimeksi esiintynyt ARMIN VAN BUUREN (NLD) villitsee tanssikansaa Helsingin Messukeskuksessa. 20.–22.2. 21.2. Vanhan liiton äärilaidan kamaa edustava GENESIS P-ORRIDGE (GBR) saapuu Helsingin Tavastialle taidemusiikkikokoonpanonsa PSYCHIC TV/PTV3:N kera. VERONICA MAGGIO (SWE) piristää Svenska Talande Klubbenin ohjelmaa Helsingin Circuksessa. Tapahtuman esiintyjiä ovat muun muassa jazz-trio THE THING (SWE/NOR), house-tuottaja HIEROGLYPHIC BEING (USA), räppäri YUNG LEAN (SWE), krautrock-pioneeri DIETER MOEBIUS (GER) ja death metal -duo BÖLZER (SUI). TERVEET KÄDET, SA-INT, KOLJOSEN TIEKIISTA, WORTH THE PAIN, HAMMERTIME, KAUPUNGIN VALOT ja kumppanit testaavat, miten homma kulkee Torven uutena aikakautena. Rähinä Records ulottaa lonkeronsa Levin Hullu poro -areenalle RÄHINÄ SPECIAL -tapahtumassa. VIIKKO 8 (17.–23.2.) 18.2
eläminen.” valmistumaan kuin varkain. ”Sitä paitsi iloisia biisejä on paljon ri Järvinen kiirehtii lisäämään. Vastoinsa, kaikki eteni niin jouhevasti ja nopeasti. Vierula ja Järvinen ole koskaan aiemmin soittaneet. Hänen yhtyleikkimielisesti ghettoMistä melankolia harmaassa jatkumossa eensä kolmas albumi Readymade on päässyt studioksi. Ei sellainen oikein toiOsa kappaleista syntyi jo Doze-levyn julsempi levy, joka taipuu myös livenä soitettami, että on kesäpäivä ja haetaan lakua kaisun aikaan vuonna 2012. Tuolla taas voi tehdä ihan mitä vain”, nen”, Vierula filosofoi. TAMMIKUU Ghettostudion kasvatit väittäisi mitä, niin kyllä Suomessa on oikeasti aika mielenkiintoisia kaupunkeja”, Vierula tuumii. Viime kiertueella luontevin esiintymispaikka löytyi oslolaisesta kulttuurikeskuksesta, joka on aikoinaan ollut kirkko. tään. Readymade sen sijaan ei kaipaa tuekseen holvikaaria, vaan levy sopii soitettavaksi kaikkialla Jyväskylästä Joensuuhun. ”Hyvältä se silti kuulostaa”, kitaristi LauVierula kiittelee. Lopputuloksena on edeltäjiään energivaikeampi tehdä. Kolmannen albuminsa julkaissut helsinkiläinen DELAY TREES Vaikka musiikkiin on ladattu uudenlaista energiaa, sasukelsi sydänsuruihin, mutta painoi samalla kaasua.Yhtye noitukset ovat muuttuneet kuitenkin vakuuttaa, että kipu on tärkeä osa luomisprosessia. ”Se on siellä teollisuus”Tietty määrä kipua – Rami Vierula ”Levy syntyi vähän kuin hypnoosisalueen ja junaradan välissä. oikein kumpuaa. Alkuvuodesvaksi. on tervetullutta. Rami Vierula on häkeltynyt. Nytkin tiedossa naan myös yhtyeen ensimmäinen ep (Soft on muutamia sellaisia paikkoja, joissa emme Construction, 2009). Rumba 18. seen Teespot-studioon, jossa syntyi aikoi”Keikat rikkovat arjen. Vaikka kuka Readymade arvioidaan sivulla 60. Usein studiot ovat vähän niin käymiset ovat paljon paremYleensä olemme hioneet kaiken viimeisen kuin apteekkeja: tosi steriilepi vaihtoehto kuin päivästä toipäälle, mutta nyt halusimme tehdä luonnosjä paikkoja, joissa ei uskalla tehdä miseen harmaassa jatkumossa elämikirjamaisemman albumin”, Vierula kuvailee. ”Vastoinkäyaiempaa synkemmiksi. Siksi bändin odotukset ovat korkealla Lintsiltä.” ta 2013 bändi vetäytyi hämeenlinnalaikeikkojen suhteen. Esimerkiksi Perfect miset ovat paljon SUSANNE SALMI Heartache -biisiä Vieparempi vaihtoehto rula kuvailee ”oodiksi kuin päivästä toiseen DELAY TREESIN LAULAJA-KITARISTI kutsuvat tukikohtaansa sydänsuruille”
Inventoimme, mitkä asiat olivat välttämättömiä albumin valmistumiseen KeskiEuroopan viileyden keskittymässä. Sähköposti, Skype, WeTransfer, Doodle, Airbnb ja Skyscanner olivat levyllä yhtä olennaisia työkaluja kuin kitarat, mikit ja nauhakaiut.” 4. Työmoraali ”Välillä tuntui, että Berliinistä olisi varmaan löytynyt kesäaikaan parempaakin tekemistä kuin ikkunattomassa tilassa istuskelemista. Alkoholi ja etninen ruoka ”Schlesische Strassen ympäristössä oli näitä jokapäiväisiä ystäviä tarjolla riittämiin. Sokea usko ”Kukaan järkevä ihminen ei varmaankaan raahautuisi omalla rahalla ja ajalla ulkomaille kuukaudeksi äänittämään musaa täysin vailla tietoa vaikkapa siitä, julkaiseeko levyä koskaan kukaan. TOIMITTANUT TEEMU FIILIN 1. INVENTAARIO KORIA KITTEN RIOT Helsinkiläinen KORIA KITTEN RIOT hyppäsi tuntemattomaan ja lähti Berliiniin tekemään kolmannen levynsä Rich Men Poor Men Good Men. Studiopäivät venyivät helposti 11–12 -tuntisiksi, ja vapaapäiviä oli kuukaudessa ehkä viisi. Internet ”Asioiden säätäminen tuottaja Simon Frontzekin ja masteroija Doug Van Slounin kanssa ei varmaankaan olisi ollut mahdollista ilman nykyteknologiaa. Se, että pakkasin matkatavaroihini melko reilusti tilaa vieneet lenkkitossut, tuntuu näin jälkikäteen aika huvittavalta ajatukselta.” Rich Men Poor Men Good Men arvioidaan sivulla 60. www.koriakittenriot.com Rumba 19. Tokihan oikeasti parempaa tekemistä ei ole.” 3. Sen tehdäkseen on pakko olla vähän naiivi.” 2
Hänen purppuraisuutensa antoi maailmalle luvan lausua nimensä muodossa Love Symbol, joskin suosittuja nimityksiä olivat myös The Symbol, The Artist Formerly Known as Prince, TAFKAP ja The Artist. Rumba 20 Vuonna 2012 Mercury-palkinnon voittanut brittiläinen indiebändi Alt-J puolestaan tykkää kirjoittaa nimensä ytimekkäästi muodossa . Internetin myötä ei onneksi tarvitse mennä kysymään levykauppiaalta julkaisuja sellaisilta yhtyeiltä kuin GR†LLGR†LL, ?AIMON, CVL† SH‡† tai GL?SS †33†H. ††† ei ole suinkaan ensimmäinen bändi, joka on jättänyt perinteiset kirjaimet nimestään. Bändien nimien välimerkeistä suosituin lienee huutomerkki, jota innostuttiin hakkaamaan erityisen paljon 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen indie-buumissa. Muistatko vaikkapa nämä yhtyeet ja niiden viralliset kirjoitusasut. www.crossesmusic.com. †††-yhtyeen albumi ††† arvioidaan seuraavassa numerossa. – joka on siis Applen tietokoneiden tuoreemmissa käyttöjärjestelmissä lopputulema, kun näppäillään alt + j. Siinä mollottava aurinko kieltämättä näyttää O-kirjaimelta, josta säteilee sulkumerkkejä. • Panic! At the Disco • Against Me! • ¡Forward, Russia! • Godspeed You! Black Emperor • You Say Party! We Say Die! • The Go! Team + bonuksena vanha kunnon Therapy. Muutamia vuosia sitten internetissä syntyneessä witch house -musiikkigenressä – johon ††† ainakin visuaalisen estetiikansa puolesta kuuluu – symbolien käyttö nimissä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. 2000-luvun alkupuoliskolla indie-kenttää seuranneet muistanevat hurmoksellisen !!!-yhtyeen, joka neuvoi erikoisen nimensä ääntämisohjeeksi Chk Chk Chk. Bändin nimi kirjoitetaan tosiaan ristinmerkeillä, mutta lausutaan hieman helpommin omaksuttavassa muodossa Crosses. Parhaiten tunnettu esimerkki on vuonna 1993 koko maailman hämmennykseen saattanut Prince, joka muutti taiteilijanimensä muotoon O(+>. Hiukkasen helpommin lausuttavan, mutta takuulla tarpeeksi vaikeasti googlattavan nimen itselleen on keksinyt myös newyorkilainen indie-elektrobändi +/- (Plus Minus). TAMMIKUU Ristejä, ristejä ja lisää ristejä ††† (CROSSES) sekä muut symbolein ja välimerkein nimensä koristavat bändit ovat tulleet sekoittamaan sinunkin näppäimistösi! TEEMU FIILIN DEFTONESIN CHINO MORENO julkaisee helmikuun alussa odotetun †††-yhtyeensä debyyttialbumin. Mutta on sitä osattu ennenkin. Kivitalon kokoisen äänivallin rakentajat Sunn O))) keksivät nimensä kirjoitusasun Sunn-vahvistinmerkin laitteissa olevasta logosta
10,50 € DJ ZACHARIAS TIEMPO YRJÖNKATU 24 HELSINKI AVOINNA: KE-LA 16-04 IKÄRAJAT: PE K-22 / LA K-24 KEIKAT K-18 PE 7.2. BLACK LIZARD, TBA 7/9€ (E) + LOOSER-KLUBI: DJ´S NOORA KOBAIN & NATASHA NEVERMIND klo 23-04 4€ SU 2.2. muut EU-maat 10 € / lähetys . 7,50 € MÄKKI & DJ AND! KE 12.2. HECTOROCK 6 - ENNAKKOLEFFA: ANSSI MÄNTTÄRIN elokuva TOTO Vapaa pääsy! + HECTOROCK 6: RÄJÄYTTÄJÄT, SEKSIHULLUT, NAPAKYMPPI, FINNTENGS SOUNDS SYSTEM alk. VAPAA PÄÄSY DJ DEE & WEL-Z PE 31.1. 9,50 € JIRI NIKKINEN THE BEATLES TRIBUTE BAND LA 1.2. 11,50€ (E) + HECTOROCK 6 DJ:T klo 00-04 4€ SU 26.1. 10,50 € DJ MAD JAY MELLIN KE 29.1. ALK. ENN. MYGRAIN (10-vuotisbileet), MEDICATED 9,50 € (E) + CLUB CASINO DJ LORD FATTY klo 23-04 4€ SU 9.2. ALK. TOOT TOOT 6€ PE 7.2. #4: PJK-KLUBI - eRose, Slow BLVD, Bye Mandu Vapaa pääsy!+ DJ MORTTI klo 23-04 3€ PE 14.2. ENN. ANNANKADUN BAR LOOSE 5v. ANNANKADUN BAR LOOSE 5v. Varatut tai maksetut liput noudettavissa myös R-kioskeilta kautta maan Palvelumaksu alk. muut maat 25 € / lähetys. ALK. 11,50 € Keikat alkavat klo 21 (kaksi bändiä) tai klo 22 (yksi bändi). ALK. DJ´S SÄRMÄ & JR SOUL klo 23-04 4€ LA 8.2. LATE NIGHT @ BAR LOOSE: DJ MORTTI klo 23-04 Vapaa pääsy! MA 10.2. SKOGEN BRINNER (SWE), SEREMONIA alk. ENN. PE 24.1. #2: SAMETTIKLUBI (YLÄK.) 18:30-22 Vapaa pääsy! TI 11.2. 1,50 – 3,50 € / lippu . ENN. ALK. Elektroniset liput suoraan sähköpostiin tai kännykkään . Ke-su iltoina 2 € eteispalvelumaksu. 9,50 € CLUB PARADISE WWW.LEBONK.FI TI 11.2. 6,50 € RAINBOWCRASH, PRUDENCE TO 30.1. 10,50€ (E) + BIG SHAKE feat. 11,50 € (E) + CLUB GIRLS & BOYS feat. WIZARD OF LOOSE - KEVÄTKAUDEN AVAUS 2014! Vapaa pääsy! (E) Ennakkoliput www.tiketti.fi. SAMPSA VILHUNEN & VESA YLI-PELKONEN klo 23-04 4€ SU 16.2. PJK-KLUBI: MELLOW SPONGE, ELLINOORA, THE DIZERS Vapaa pääsy KE 29.1. HONEY B & THE T-BONES, LAURI “ARNO” ANKERMAN (Levyjulkkarit) alk. ENN. ALK. SALMONSNAKE, KAIU, NARVA FALLS 6€ + DJ MORTTI klo 23-04 3€ PE 31.1. Postimaksu: Kotimaa 7 € / lähetys . ANNANKADUN BAR LOOSE 5-VUOTTA #6: HASTA LA VISTA SOCIAL CLUB, STEREOIDS, ZAMORANO (Kansallinen keikkapäivä) Vapaa pääsy! + CLUB SLIPOVER klo 23-04 4€ LA 15.2. ANNANKADUN BAR LOOSE 5v. Toimipisteet 17 kaupungissa. Annankatu 21, 00100 Helsinki K-22 PE 24.1. LATE NIGHT @ BAR LOOSE: BAR LOOSE DJ´s klo 23-04 Vapaa pääsy! TO 6.2. #3: KALLE SALOSEN HAMMOND-KLUBI (ALAK.) 21:30 Vapaa pääsy! KE 12.2. 7,50€ (E) + ANKKURIKLUBI DJ klo 23-04 3€ TO 30.1. Aukioloajat: ma–ti klo 16–02, ke–la klo 16–04 ja su 18–04. DJ SLIM MIKE & FRIENDS 4€ LA 1.2. 1994 CLUB: BAREFOOT BROTHERS alk.8,50 € (E) + BIFF! BANG! BOW! FEAT. ENN. ALK. STEREO8000, PENNILESS alk. ANNANKADUN BAR LOOSE 5v. DOOM UNIT alk. VAPAA PÄÄSY EASTFIELD EXPERIMENT LA 15.2. ENN. #1: KARI PEITSAMO Vapaa pääsy! NICKE BORG (SWE) - ACOUSTIC TOUR LA 25.1. DJ´s MORTTI & VERTTI klo 23-04 4€ LA 25.1. 7,50 € (E) + GRANDE ROCK feat. WIZARD OF LOOSE - KEVÄTKAUDEN AVAUS 2014! Vapaa pääsy! + LATE NIGHT @ BAR LOOSE: ANKKURIKLUBI DJ klo 23-04 Vapaa Pääsy! TI 28.1
TAMMIKUU Rumba 22
isommalle levy-yhtiölle siirtymisessä on monia hyviä puo”Joitain näistä vaunuista kunnostetaan museokäytlia. On kovin helppo kuvitella ratikan ohjaimiin juuri JAAKKO EINO KALEVI, kotimaisen elektronisen popin pieni suuri mysteeri. Tämä ei kyllä ole säistä palautekeskustelua musiikkia tehdessään, on komniin vanha”, toteaa raitiovaunua työkseen ajava mentteja mukava saada levy-yhtiön suunnalta. keskusradio kuuluttaa sitä samaa rahisevaa siansaksaa, jo”On se sitä suuntaa selkeästi, vaikka en olekaan varta kuskien radiot ajossakin joskus huudattavat. ja rentouttavaa. eli musiikkiin. Istua nyt puolelnella musiikkia.” tapäivin sporavarikolla lupaavan indieartistin Savolainen on saanut uuden julkaisijan kanssa ja jutella raitiovaunukuljettajan työpäiväsmyötä uutta kansainvälistä yleisöä. Ajella nuista on ajossa, mutta valtavan hal”Miinuspuoli tässä työssä on se, lin keskellä seisoo ryppäässä muutama että se käy välillä tylsäksi. tärpännyt myös pesti Intian suurlähetystön autokuskina, ”Toisaalta esimerkiksi Modern Life (2010) on semutta palkka oli kuulemma huono. hialainen. Kysyn, onkolareita, mutta ei henkilövahinkoja) ja hankalista asiakko jazzista folkiin ja konemusiikkiin risteilleellä muusikolkaista (utelevat välillä kärkkäästi myöhästymisen syytä, la paineita valita selkeämpi linja levylleen ja rinnasteleeko mutta eivät jaksa jäädä kuuntelemaan vastausta). Toisaalta se nyt ympäri Helsinkiä ja vihreänkiiltävä kulkuneuvo päiväunilon samaan aikaan rentoa ja rentoutkuunnella musiikkia.” laan. Jaakjaan. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, Olemme tulleet Töölön varikolle tumikä vapauttaa resursseja tärkeimpään ”Tämä työ on satustumaan Savolaisen työpaikkaan. HKL:n ohella olisi yhtenäisempi kokonaisuus”, Savolainen kertoo. 120 raitiovaunua, jotka kuuluvat kolmeen valmistussarAikaa Savolaiselta vie yhä enemmän musiikki. Hänet tunnetaan musiikKeikkamyyntiin, levynkansien suunnitteluun kipiireissä paremmin nimellä Jaakko Eija käytännön järjestelyihin löytyy nyt myös no Kalevi. On selsa Helmi Levyt -firmalle levyttäneen Savolaisen mielestä vää, ettei vaunu ole ollut ajossa hetkeen. Outin ja How to Dress Wellin kaltaisten artistien kanssa Raitiovaunu, jossa nyt istun, on lempinimeltään Laikovassa seurassa. Siitäkin lipsutaan. ”Intian standardien kin mielestäni yhtenäinen. palkollisia. Täältä Savolaisen työvuoro yleentavaa”, Savolainen toteaa työvuorois– Jaakko Eino Kalevi sä alkaa: akkukytkin päälle, ohjaamosta taan, jotka voivat olla kymmentuntisia. Sitä syntyy myös raitiomaan aikaan rentoa Kello 12 arkipäivänä suurin osa vauvaunun ohjaimissa. Kysyn lempireitistä (entinen kolmosen reitti, koska se kohtelee keväällä julkaistavaa albumia debyyttinä, joka kiertää koko kaupungin), haavereista (muutamia pikkumäärittää suurelta osin artistin tulevaisuuden. Sen Weird World -alamerkilvat Bombardierin Variotramit, joita valmistettiin liikenteelä Dreamzone-ep:n vastikään julkaissut artisti on Washed seen niin ikään 40 kappaletta vuosina 1998–2003. Jaakko Savolainen. kaikki minun musaani.” Ensimmäisen vuoden Savolainen ajoi raitiovaunua vakituisesti, nykyisin noin vuoron viikossa, mikä on HKL:n www.soundcloud.com/jeks Rumba 23. Ainakin sitä kautta, että se on mukainen”, muusikko-kuljettaja naurahtaa. kytkimet oikeaan asentoon ja liikkeelle. Valmetin NrI (1973–75) ja NrII (1983–87) ovat ko Eino Kalevi kiinnitettiin lokakuussa brittiläiselle Dovanhempia, sittemmin matalalattiaisella väliosalla (2006– mino Recordsille, joka on yksi maailman suurimmis13) varustettuja kulkuneuvoja. VIERAISSA Jaakon kyydissä ympäri Helsingin Raitiovaununkuljettaja, tuo 20-metristä, stadilaisilla täyteen ahdettua teräsletkua eteenpäin vievä urbaanin liikenteen enigma. Uudempaa sarjaa edustata itsenäisistä levy-yhtiöistä. ”Ajella nyt ympäri Helsinkiä ja kuunTilanne on erikoinen. ma, tuleeko yksikään noista biiseistä sille albumille. Albumi on luvassa kevääksi. Koska Jaakko Eino Kalevi ei ole bändi, joka kävisi sitöön, vanhin taitaa olla 1920-luvulta. Sen pähkinänruskealla nahalla päällystetyt penAiemmin omakustanteita tehtailleen ja muun muaskit ovat keränneet ylleen paksun pölykerroksen. Ep oli Saavuttuaan vuoden 2006 kieppeillä Helsinkiin kotisuurelta osin valmis, ennen kuin mitään diilejä oli tehty, seuduiltaan Tiituspohjasta, Jyväskylän kupeesta, Savolaija kyllä siinä taustalla oli aiempiin julkaisuihin verrattuna nen haki ”kaikkia mahdollisia töitä”. TEKSTI ANTON VANHA-MAJAMAA KUVA MARKUS PAAJALA HKL:N KYLTEILLÄ AJAA HELSINGISSÄ NOIN vähimmäisvaatimus. Väliin tuore Dreamzone sitä jotenkin. Se arvatenkin tä
Tuottajankin suhteen on menty äärilaidasta toiseen: Jätkäjätkät-Rantalan sijaan albumi on valmistunut dubstepin saralla kunnostautuneen Tes La Rokin (Jani Niiranen) avustuksella. ”Alkoi muutenkin tuntua, että tuonaikaiset riimini olivat vanhentuneita. Jo tuolloin räppärin kerrottiin olevan pitkän linjan tekijä, joka oli esiintynyt muun muassa Asan, Jodarokin ja Giant Räbät -projektin rinnalla. Elektroninen soundi alkoi kiinnostaa, ja kun tapasin vuonna 2011 Tes La Rokin, aloin tehdä uutta materiaalia hänen kanssaan. Vain jotain pientä jäi jäljelle. Ei se loppujen lopuksi ihan niin mennyt. Halusin aloittaa alusta. Hän räppää yhteiskunnallisista epäkohdista ilman tunkkaista vihaa ja sovittelee jopa Pohjois- ja Etelä-Suomen välisiä asennevammoja. Puhelun taustalta kuuluu miltei lakkaamatta kimeä lapsen ääni, mutta räppäri juttelee ilmeisessä sekamelskassa yllättävän. Itse levy julkaistaan helmikuussa. Debyyttilevyä lupailtiin saman vuoden kevääksi, ja albumin tuottajaksi mainittiin Jätkäjätkien Kim Rantala. Sitten Jätkäjätkillä alkoi olla niin kova hype päällä, ettei Rantala ehtinyt enää panostaa juttuuni”, Hanna Yli-Tepsana siviilissä tunnettu Rauhatäti kertoo. TEKSTI SAKU SCHILDT KUVA SAMI MANNERHEIMO R auhatädistä puhuttiin Rumbassa edellisen kerran vuonna 2011 Kiitoradalla-palstalla. NOUSUSSA TAMMIKUU Rauhatäti Sodankylästä RAUHATÄDIN nimivalinta pukee artistia. ”Edellisen tuottajan kanssa kävi sikäli klassisesti, etRumba 24 tä meillä oli levyllinen biisejä valmiina, kun kone hajosi. Miksi levyn tekeminen venähti useamman vuoden projektiksi. Sen jälkeenkin on tapahtunut kaikenlaista, on tullut lapsia ja muuta, joten prosessi on kulkenut hitaasti eteenpäin.” R auhatäti vastaa kysymyksiin puhelimitse joulun alla. Kesti vuoden 2013 loppuun, ennen kuin 36-vuotiaaksi varttuneen Rauhatädin albumilta esiteltiin ensimmäinen single
Tilanne kärjistyi kivan illan loword -artisti / Helsinki Rauhatäti puhuu asioista kuitenkin monisävyisemmin puksi niin paljon, että meidän Poetry Connection kuin useat kollegansa. Queen (1989) sekin kiinnittäneensä huomiota ”Esimerkiksi Sodankylän ja Ivalon kunnissa on ollut ”Queen Latifah on antanut esimerkin soundin fyysisyyteen. tä menin helsinkiläisen opisden ja laululyriikan väli”Monet ovat sanoneet, että tekstini pitää kuunnelkelutoverini kanssa baariin ja maastossa, eikä vaikeila monta kertaa, ennen kuin ne aukeavat. Rauhatäti sentilla, ja mainion huumorintajun lisäkjan halunneen pitää huolta erimainitsee pieniltä paikkakunnilta suuriin kaupunkeisi he kirjoittivat tyylikkäästi vakavistakin tyisesti siitä, että albumi soi kluhin suuntautuvan muuttovirran yhdeksi nyky-Suomen aiheista.” beilla kovaa. Sitten on olemme kotoisin. vuosien keskellä aikansa. Hän varttui Sodankylässä ja viljelee sikäläistä si räppiä. Myöhemmällä iällä Helsinkiin muuttanut artisti pitekstejä. piti lähteä ihan karkuun sieltä. Sodankylässä asuu ysvoimakkaasta naisesta. tuli oikea lumivyöry haukkuja. lostaisi hyvältä myös nappiluureilla mutta itse – Rauhatäti ja läppäriskobeilla”, Tes La Rok keren ole kokenut ›PERUSTETTU too ja jatkaa: koskaan, että täälSodankylä 2007 ”Levy on äänitetty pitkälti vaatekaapissa lä oltaisiin erityisen ›JÄSENET ja hiostavassa kellarihuoneessa. Hän ei jätä vaihtoehtoja ja snarejen lyödä eräässä harvemmin hiphopissa käsitellysvaan saa sanomansa perille!” poskille. reunamilla, mutta Rauhatäti esittelee aiheen positiivimii täydellisenä koukkuna – ilman miTes La Rokin panos saa häneltä sessa valossa. menomaan Helsingin Vuosaaressa sijaitsevaan Aurin- M fi/rauhatati Rumba 25. Se olisä mutta useimpien suomalaisten arki”Maakuntien kin yksi suulempiaihe on haukkua elämää koskettaneessa ilmiössä: päärimpia haaskaupungin ja muun Suomen välisessä ylpeitä helsinkiläisiä, teita, kun vastakkainasettelussa. Aihepiirien yksi mukava porukka pyysi takaan aiheita kaihdeta. tään turhia krumeluureja. Aurinkolahtihan on nimenomaan paikka, joka on kä kertosäkeessä Kelis laulaa kolmen säri lauluraitojen miksaamiseskokenut uuden alun. Latifah on kuin tykinkuula, joka syöktää potkia palleaan Rauhatäti esiintyy sovinnon äänenä myös syy täysillä kohti. Hänen naseva ”Totta kai räppilevyllä ovat täviä, joilla on pieniä lapsia, ja olen tietoisesti seurantyylinsä puree edelleen. Paljon puhuttu ylituottalä vastaan. siinä, että ylipäätään aloin kirjoittaa räphatäti sanoo. Tulenkantajat: sessä. Joka kerta, kun äänitimme Helsinkikeskeinen aihe on siksikin mielenkiintoiTulenkantajat (2001) jonkun biisin ja kuulin, mitä hän nen, että Rauhatäti on profiloitunut pohjoisen kas”Tulenkantajat avasi silmäni sille, että omalla murteella voi tehdä suomekoli ihmisäänelle tehnyt, sain jonvattina. si kuvitella tekevän pilkkaa ylemmän keskiluokan suoHän ei koristele turhia ja saattaa loihtia Rauhatäti on joka tapauksessimasta alueesta nuhjuisen ja kolkon Itä-Helsingin kahden nuotin kertsimelodian, joka toisa lopputuloksesta innoissaan. Ne tykkäsivät kylve huonoissa fiiliksispäihdeongelmia, syrjäytymistä, kiusaamista ja jopa ihmurteestani ja kysyivät, mistä sä, päinvastoin. suomen kieleen sekä nut ne ajatuksella – niinkin pitkälle, et”Minulle kävi kerran vätietysti ylpeyden omista juurista. mutta itse en ole kokenut yritin miksa”Maakuntien lempiaihe on haukta levyn niin, koskaan, että täällä oltai- kua ylpeitä että se kuuhelsinkiläisiin erityisen ylpeitä.” siä, Mistä kyse. ›KUUNTELE Esimerkiksi Aurinkolahti-singlen nimi viittaa niAikamoista.” www.playgroundmusic. Sähköpostitse tamerkittävistä ongelmista, mutta hän näkee tässäkin tiQueen Latifah: All Hail the voitettu Tes La Rok kertoo itlanteessa valoisia merkkejä. Olisiko meininki, minen jätettiin pöytälaatikkoon.” että ihanaa kun muutit tänne, ›SANOTTUA ”Rauhatädin matskusvai olisiko se sellaista kyräilyä?” ta voi kuulla rakkauden itä teksteihin tulee, Rauhatäti on kasanRauhatäti kysyy. viime vuosina hyvä syntyvyys. Pari stygeä purylpeitä. Se oli alullepaneva kokemus kinlaisen ahaa-elämyksen”, Raumurretta myös räpeissään. Eräs esimerkki tällaisesta on edesmenneen Ol’ Dirty vuolaasti kiitosta. ”Kappale kertoo uudesta alusta, kenties toipumisesBastardin Got Your Money (1999), min”Tes La Rok on ihan mestata. Hänellä on tosi hienoa näkelahtena, nuorison suosimana dokailumestana”, artismystä vaikka efektien käyttämiti sanoo. Tekstit eivät kuitenkaan puolella käsitellään yhteiskuntaa kaivertavia ongelmia: meitä jatkoille. Aiemmin se tunnettiin Mustavelen melodian, joka tarttuu jokaisen huulille.” sa. Kotikumuuttaisi Sodankylään, miten ›KEIKAT toisella meiningillä siis mentiin. Latifah on myös kovin huumorintajuinen, ja hänen sarräpit tärkeintä. Maaltapako on koko Suomen kasminsa on saattanut vaikuttaa siihen, kuitenkin luonnostaan sellaimittakaavassa vaikea juttu, mutta Sodankylässä asiat että kirjoitan usein vakavista aiheista sarnen ajatus, että bassojen pituntuvat olevan hyvin.” kastisesti käyttäen myös huumoria apuna. Ei ihme, että levytyskolahteen, joka on näyttävä, ympäristöään huomattahommat ovat vieneet ruuhkavasti kalliimpi asuinalue meren rannalla. – Harri Hertell, spoken Koluttua kauraa suomalaisen hiphopin saralla, siis. Tekstit liiktä artisti on saanut palautetta ”vaikeista” hän pohjoisempana niin, etkuvat hienosti runousanoituksista. Jos helsinkiläinen • Rauhatäti kitettiin ’tunti aikaa’ -mentaliteetilla studiossa. Minulta tulee nut sikäläistä tilannetta. Kolme tärkeää levyä kiireettä. Kun kaveritädin ulosanti on mukevyempiäkin biisejä kasvimaan hoitamisesta ja kylni kertoi olevansa Helsingistä, kaansatempaavaa ja omaperäistä.” män talven voittamisesta”, Rauhatäti kertoo. Rauhamiskauppaa sekä hyvinvointivaltion alasajoa. Autotunet ja sellaiset avosylin hänet otettaisiin siel– laitettiin kiellettyjen listalle. Räppärin voiKelis: Kaleidoscope (1999) ”Kelis tietää, miten melodiaa kuljetetaan. Tulenkantajien mc:t Hannibal ja Soppa kirjoittivat rovaniemeläisakRäppäri lisää dubstep-tuottapuhuu vanhasta kotiseudustaan lämmöllä
Vuonna 2010 perustettu yhtye julkaisi tammikuun alussa kolmannen ep:nsä, jolla soi keskitien simppeli brittirock akselilla Kasabian–Oasis. Duon musiikki asettuu Suomen hiphop-kentällä hipimpään, letkeämpään ja funkimpaan päähän.Yhdentekevää-debyyttilevy ilmestyi 10. tammikuuta, ja sillä vierailevat muun muassa Super-Janne, Puppa J ja Asa. SANOTTUA “Nyt on päästy irti Jenkeistä imitoiduista baddest bitch -tyyppisistä läpistä ja muista ankeista hiphop-kliseistä. It’s like they’ve stuck an Oasis album onto a copy machine, turned the tone up to 10 and pressed copy!” – Martin Copland-Gray, louderthanwar.com KEIKALLA: – KUUNTELE: www.soundcloud.com/bypassers Rumba 26 Untitled-1. KIITORADALLA TAMMIKUU DF5K Joulun välipäivinä näytti siltä, että yksi jos toinenkin musiikkipiirien ihminen lakosi täysin DF5K:n Europa-kappaleen demon edessä. SANOTTUA ”Että on tyypeillä itseluottamusta, osaamista kauneuteen ja siitä kumpuaviin melodioihin, kykyä kasvattamiseen ja kuljettamiseen, uskallusta lähteä runolliselle linjalle ja esittää sanansa suomen kielellä. Juuri tällaista bändiä Suomeen on kaivattu.” – Antti Granlund, rosvot.fi/stopshakehoneygo KEIKALLA – KUUNTELE www.soundcloud.com/df5k/europa Yhdentekevää Yhdentekevää on turkulaisten sisarusten MC Kajon ja MC Pyhän lehmän muodostama rap-duo. SANOTTUA “They are listening to some good stuff, it’s just not as original as it could be. Varsinkin, jos on kuunnellut brittirockit samalla tarkkuudella kuin Bypassers. Entä se Europa sitten. Lyhenne viittaa sanoihin Dust Fighter 5000, ja sen taakse piiloutuu vuonna 2012 perustettu oululaistrio. Nelihenkinen yhtye vaihtoi vuoden alussa asemapaikakseen Lontoon, mikä kertoo ainakin yrityksen kovuudesta. Suomeksi laulettu kappale kestää neljää sekuntia vaille 13 minuuttia, kuulostaa hyytävältä pakkaselta ja asettuu tyylillisesti täsmälleen Wojciechin ja The Notwistin puoliväliin. Tämä on orgaanista ja omaehtoista toimintaa.” – Olli Oskari, Lily.fi KEIKALLA: – KUUNTELE: www.facebook.com/yhdentekevaa Bypassers Kun Tampere jää pieneksi, pitää lähteä Lontooseen. Kajo on voittanut rapin Suomen mestaruuden vuonna 2009
Untitled-1 1 14.1.2014 14.00
”Jännittää. ”Siellä soitetaan karaokelevyjä, joiden biisejä ei kukaan tunne. Se on Terhi Kokkosen karaokenimi. Joskus olen miettinyt, että kun kaikilla on kamerat kännyköissä, niin koskahan löytyy Youtubesta video, jossa vedän puoli sävelaskelta väärässä jotain Chisua?” Iisa Pykäri tunnustaa olevansa karaokeummikko. Seija Simolan Laulu kuolleesta rakastetusta saa ansaitsemansa dramaattisen tulkinnan. Terhi taputtaa ja kannustaa. Tunti sitten Terhi Kokkonen ja Iisa Pykäri kättelivät baaritiskillä, ja nyt he pläräävät katalogeja valitakseen biisinsä. ”Tai miten olisi Myrskyluodon Maija?” ehdottaa Terhi. Ennakko-oletus oli, ettei ympäristö olisi naisille se tutuin, mutta Kokkonen paljastuu nopeasti varsinaiseksi karaokekonkariksi. Vaihtoehtojen runsaus meinaa musertaa. Ihan kuin olisi keikalle menossa”, Iisa sanoo. ”Väliaplodit! Hyvä Iisa!” Seuraavaksi mikin varteen kuulutetaan Tupu. Päätösten jälkeen naiset ojentavat laput tiskille. ”Apua, mun ääni loppuu!” ehtii Iisa sanoa kertosäkeen puolivälissä, ennen kuin väripalkki ruudulla vaatii taas jatkamaan. ”Niin alas en ole sentään vajonnut, että vetäisin meidän omia biisejä. Bravuurini on vetää vanhoja kommaribiisejä”, Terhi kertoo. ”Tai tää, Paris Hiltonin Stars are Blind?” Baariin on tultu juttelemaan, mutta tietysti myös laulamaan. Naisia yhdistää saman ikäluokan ja sukupuolen lisäksi useampi asia kuin he ehkä uskoisivatkaan. Mutta kumpi on kumpi. ”Me käydään usein keikkojen jälkeen laulamassa karaokea. Huudan hurraata, kun joku takapöydän miehistä koputtaa minua selkään ja kähisee: ”Siis anteeks, ketä nää on. Tai jos laulan Vieläkö soitan banjoa?” Iisa miettii viitaten Terhin yhtyeen hittikappaleeseen. Harvat kosketukset lajiin ovat tapahtuneet kaveriporukalla mökkiympäristössä. Iisa Pykäri taas on kymmenen vuotta sitten perustetun Reginan laulaja ja nyt soolouransa alussa. Kumman mielestä muusikoiden ei pitäisi lukea kritiikkejä ollenkaan. ”Pitäiskö laulaa Kikkaa. Silloin julkaistaan Scandina- Rumba 28. Juuri nyt he molemmat odottavat samaa päivää, tammikuun viimeistä. Pitäiskö mun tunnistaa?” M oni kyllä tunnistaa. Kumpi raivostuu, jos hänen väitetään söpöilevän. Terhi Kokkonen on laulanut Scandinavian Music Groupissa kohta kaksitoista vuotta, vuosia kauemmin kuin Ultra Bran riveissä sitä ennen. Muita laulajia on vain puolikas kourallinen, joten omaa vuoroa ei tarvitse kauaa odotella. TEKSTI ANNA BROTKIN KUVAT MARKUS PAAJALA ON VARHAINEN TIISTAI-ILTAPÄIVÄ kalliolaisessa karaokebaarissa Populuksessa. Sellaista totaali-improvisaatiota”, Pykäri kuvailee. Ja kumpi haluaa välillä oksentaa mikkiin hävetessään omia sanoituksiaan. Iisan nimi kuulutetaan, ja Vasten auringon siltaa alkaa soida. Runotytöt helvetistä Kun Scandinavian Music Groupin TERHI KOKKONEN ja Regina-yhtyeestä tuttu IISA PYKÄRI viedään karaokebaariin, heistä kuoriutuu duettopari Danny ja Armi
Rumba 29
”En koe Scandinavian Music Groupin ensimmäisiä levyjä itselleni kovin läheisiksi”, Terhi myöntää. Molemmat ovat julkaisseet edellisen kerran vuonna 2011, jolloin ilmestyivät sekä Scandinavian Music Groupin Manner että Reginan Soita mulle. Tämä on ehkä vika kerta, kun ihmiset hyppivät tämän tahtiin, koska seuraavalla kerralla se on jotain ihan muuta.” Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Terhi Kokkonen tuntee olevansa jonkinlaisessa tienhaarassa. Reginassa Iisa on yksi kolmesta, eivätkä tekstitkään ole samalla tavalla omakohtaisia. ”Ei pelkästään minulla vaan myös Joelilla (Melasniemi) oli pakotus lähteä tekemään jotain uutta. Jokaisessa lehtijutussa jaksettiin tietysti mainita Ultra Bra, vaikka käsillä oli uusi projekti. Ensimmäistä kertaa hän alkoi tehdä biisejä alusta loppuun yksin. Levy oli jo melkein valmis, kun Iisasta alkoi yhtäkkiä tuntua, että paketti laahaa toisesta päästä. Perjantai- ja S€ pyörittää -singlejen jälkeisissä kommenteissa on ehditty jo kysyä, miksei soolomateriaalia vain julkaistu Regina-nimen alla. ”Oikeastaan sekin oli täysi arvoitus, pystynkö ylipäätään tekemään biisejä.” Enää sitä ei tarvitse miettiä. Soolomateriaalin vertaaminen Reginaan on ymmärrettävää, mutta silti se harmittaa Pykäriä. ”Ne ovat minulle vähän etäisiä ja kylmiä. Kokonaisuudesta ne erottaa nopeamman temponsa puolesta. Manner-levyllään (2011) Scandinavian Music Group sai päätökseen Missä olet Laila. Tuottaja on sama, mutta henkinen tila on täysin eri.” Jos Reginan musiikki on ollut eräänlainen symbioosi Iisan sanoituksia ja aviomies Mikko Pykärin sävellyksiä, halusi Iisa Rumba 30 oman soololevynsä kuulostavan yksinomaan Iisalta. Tavallaan se tuntuu hirveältä, mutta jostain syystä sitä ajaa itsensä siihen tilanteeseen.” Soololevyn biisit alkoivat muodostua, kun Pykäri otti controllerin käteen ja klikkasi tietokoneensa musiikinteko-ohjelman auki. Kun Scandinavian Music Group julkaisi Onnelliset kohtaa -debyyttinsä vuonna 2002, oli Ultra Bran kuoppauksesta kulunut vasta vuosi. Tämähän on ihan eri projekti. Emme hirveän tietoisesti miettineet Manner-levyn jälkeen, mitä se uusi voisi olla, mutta molemmilla oli selkeä käsitys siitä, että jotain pitää tapahtua.” Haastattelua edeltävällä viikolla Terhi seisoi lavalla Scandinavian Music Groupin kanssa, ja yhtäkkiä se iski tajuntaan: tämä olisi kenties viimeinen kerta, kun tiettyjä biisejä soitetaan livenä. Sen jälkeen oli suunnan tarkistamisen paikka. Molemmat myös tietävät, miltä tuntuu, kun bändikaverina on oma puoliso. ”Minulle se on täysin käsittämätön kysymys. Nyt Kokkosella on vähän samanlainen fiilis kuin tuolloin: palaset on heitetty ilmaan, ja ne ovat tipahtaneet pöydälle uusiin asentoihin. Ratkaisuna hän antoi hieman periksi ja teki Mikon kanssa yhdessä lisää biisejä, joista kolme päätyi levylle. Reginassa Iisa on pyrkinyt häivyttämään itseään, mikä kuuluu myös lau-. ”Taidot tulivat vastaan: en olisi osannut saada levylle sitä valoisampaa puolta, joka alkoi loistaa poissaolollaan. Slovarihomma oli kuitenkin se, mikä minulla oli odottelemassa ulospääsyä. Tietynlainen melankolia”, Iisa kuvaa. Hänestä tuntuu kuin olisi menossa lavalle ensimmäistä kertaa. Mutta ennen kaikkea juuri nyt molemmat ovat eräänlaisen uuden alun kynnyksellä. Soololevyn tekstit ovat kirjoittajalleen eri tekstejä kuin Reginan tekstit. ”Pidin pitkään kiinni siitä, että minun täytyy saada kaikki krediitit itselleni. ”On täysi arvoitus, millaisen vastaanoton levy saa tai tuleeko keikoille ketään. Alkuaikoina en ollut hirveästi mukana tuotantopuolessa.” I isalle hyppäys Reginasta soolouralle tuntuu pelottavalta – ja juuri siksi oikealta ratkaisulta. vian Music Groupin seitsemäs studioalbumi Terminal 2 ja Iisan ensimmäinen soololevy Iisa. Vuonna 2007 oli seuraava suunnanvaihto, kun yhtye vaihtoi suomirockinsa selvästi folkimpaan soundiin. ”Meillä on ollut monta vuotta aika tiivis fanikanta, ja yhtäkkiä tajusin, että tämä on viimeinen kerta, kun voin nojata tähän. -levyltä (2007) alkaneen folk-trilogiansa. Ajattelin, ettei se ole minun levyni, jos siellä ei ole kaikki sävellykset ja sanoitukset minun nimissäni.” Näin oli vähällä tapahtuakin. Debyytin kymmenestä biisistä seitsemän on yksin Iisan säveltämiä
Halusin kuoria sanoituksista kryptisyyttä ja monitulkintaisuutta, mitä Reginassa ehkä on.” S ekä Scandinavian Music Groupin että Reginan musiikkiin on helppo liittää ajatuksia nimenomaan nuoruudesta ja huolettomuudesta. Iisan uudella levyllä on kuitenkin Rakkaani nukkuu -kappale, joka kertoo nukkuvasta lapsesta ja Sulkekaa baarit, jossa kertoja häipyy kesken baari-illan mennäkseen kotiin. ”Kun on ollut neljän seinän sisällä pitkään, ei enää lähde sellaiset nuoruusjutut.” Onko nuoruus nyt virallisesti ohi. Olin silloin ollut pitkästä aikaa radalla”, Pykäri muistelee. Ennen kaikkea Pykäri sanoo pyrkineensä sanoituksissa yksinkertaisuuteen ja riisuttuun ilmaisuun. Olisi aika epätoivoista, jos yrittäisimme olla”, Iisa sanoo. Rumba 31. Toinen on aika selkeä tekninen sanoittaminen, eli kirjoitan tiettyyn muotoon jonkun asian tai tarinan. ”Minulla on kaksi tapaa kirjoittaa. Pykäri vertaa eroa seuraavasti: siinä missä Reginan teksteissä hän on ottanut sanoittajana askeleen taaksepäin, soololla hän ottaa sen eteenpäin. ”Löytyykö täältä se Minä suojelen sinua kaikelta?” lujen miksauksessa: laulu on yksi instrumentti muiden joukossa. Hänelle kyse on enemmän omakohtaisuuden asteesta. Toinen tapa on se henkilökohtaisempi”, Kokkonen selittää. Terhi Kokkonen ei näe kysymystä taisteluna nuoruuden ja vanhuuden välillä. Kotisohva houkuttelee enemmän kuin bailaaminen. ”Tämä on puhtaasti pop-projekti eikä mikään taide projekti. ”Emme ole enää teinejä. ”Se oli viimeinen teksti, joka levylle syntyi. Kun henkilökohtaisuus lyriikoissa lisääntyy, kasvavat samalla myös viittaukset omaan elämään. Tuo elämä ei ole parikymppisen ikibailaajan elämää, vaan siihen kuuluu myös lapsia ja vastuuta
Lopulta mukaan tuli Rumba 32 muunkinlaisia kappaleita ja mietimme, että se olisi ollut ehkä aika vanha vitsi.” Omalta osaltaan balladivoittoisuus kertoo myös bändin asenteesta: kokonaisuus haluttiin pitää kahleista vapaana. Uudella Terminal 2 -levyllä metodi taas oli toisenlainen. ”Ajattelimme ensin nimetä kaikki biisit tyyliin Balladi 1, Balladi 2, Balladi 3 ja niin edelleen. Esimerkiksi tätä uutta levyä ei kuunnellut yksikään levy-yhtiön tyyppi ennen kuin se oli masteroitu. Toissa kesänä äänittelin kappaleita vauva mahassa yksin kotona.” S ooloartistina Iisan asema on monella tapaa toisenlainen kuin osana Reginaa. Bändillä on oma levy-yhtiö Cortison, jolla on yhteistyösopimus Sonyn kanssa. ”Reginan kohdalla kukaan ei jaksanut tulla jonnekin kommenttikenttään huutelemaan, että ’ei vittu mitä paskaa’. Minulla oli silloin pää ihan tyhjä ja ainoa tosi henkilökohtainen asia, mitä olisin voinut kirjoittaa, olisi ollut kertoa siitä vauvasta. Tekstit muistuttivat aluksi enemmänkin proosarunoja. ”Minä olen lähinnä harrastanut lasten synnyttämistä!” Iisa nauraa. Hän näkee, että nämä kaksi sanoittajaminää ovat olleet olemassa jo pidemmän aikaa, mutta aina niillä ei ole ollut tilaa tulla esiin. Olimme jotenkin nollapisteessä ja ajattelimme, että nyt vain tehdään kaikki mitä tulee eikä mietitä liikaa. Nyt tahtia sanelevat levy-yhtiön aikataulut. Muutos on Iisan mukaan näkynyt kaikista nopeimmin videoiden keräämien kommenttien sisällössä. ”Törmään haastattelutilanteessa usein siihen, kun toimittaja sanoo, että sinusta on sanottu näin ja näin”, Terhi sanoo.. Se vapauttaa.” Yksi asia kiinnittää huomion Terminal 2 -levyä kuunnellessa: suurin osa kappaleista on balladeja. Levyn viime kesänä julkaistu ensisingle olikin nimeltään Balladi 1. Siihen osuu myös sitä propellipaskaa. On kuvaavaa, että monestakaan niistä en muista, koska tai missä sanoitus on syntynyt. Aika maanisissa tunnelmissa varmaan”, Terhi veikkaa. Iisalle sooloura onkin samalla paluu ulkoilmaan. ”Me emme ole niille se tärkein artisti, mutta ei meistä ole haittaakaan. Nyt kun Iisan videoiden jakelu hoituu Universalin kautta, saavuttavat ne nopeasti paljon enemmän katselukertoja. ”Levyn työnimi oli pitkään ’Kaikki balladit’”, Kokkonen paljastaa. Jos Regina julkaisi musavideon omalla Youtube-kanavallaan, keräsi se pääasiassa yhtyeen faneja katselijoiksi: siis ihmisiä, jotka tietävät, mistä on kyse. Siinä missä Regina teki videoitaan kaveriporukassa tai itsekseen, on Iisan takana monikansallisen Universalin omistama Johanna Kustannus. Iisa on saanut keskittyä musiikkiin. ”Ja minä olen hoitanut omaani”, Terhi sanoo. ”Kun lähdimme tekemään tätä levyä, sanoin Joelille, ettei meillä ole mitään hävittävää tai voitettavaa. Mutta tuo soolohomma leviää isompia reittejä tosi nuortenkin kuulijoiden korviin. Ja sitten tuli balladeja.” E simerkiksi Maria Veitolan Image-lehdelle kirjoittamassa jutussa Pykäri ja Kokkonen laitetaan sanoittajina samaan kastiin – siihen, joka taltioi kohtauksia arjesta ja herkuttelee yksityiskohdilla. Taukoa edellisiin levyihin on molemmilla laulajilla ehtinyt kertyä yli kaksi vuotta. Hypoteettinen yleisön mielipide ei kiinnostanut. ”Tällä kertaa kaikki oli auki. Kun luin niitä kommentteja ensi kertaa, olin että huh-huh.” Scandinavian Music Groupin suhde Sonyyn on melko itsenäinen. ”Sony saa meiltä valmiin masterin, jonka jälkeen ne varmaan muistavat, että ’ai niin, tekin olette olemassa’”, Terhi nauraa. Kun kysyn, mitä mieltä naiset ovat vertauksesta, molemmat miettivät hetken. ”Tuo levynihän on tehty lähinnä päiväuniaikaan, lastenhoidon sivussa. Toisaalta se on myös vapauttanut aikaa promootioasioiden miettimiseltä. Mitä kaikkea taukojen aikana tapahtui. Olen aika varma, että se olisi ollut kuulijoille tosi epäkiinnostavaa.” Niinpä hän otti käyttöön sen toisen sanoittajaminän työkaluja: poimi ideoita tai muotoja vaikkapa vanhoista sanoituksista ja lähti niistä liikkeelle. ”Manner-levyn tekstit syntyivät, kun imetin kaksikuukautista vauvaa. Ne olivat pitkiä ja rönsyileviä
Hän huomauttaa, että Suomessa levyjen saama vastaanotto antaa usein painoarvoa sanoituksille. ”Suomessa on vahva sanoitusperinne, joka liittyy varmaan siihen, että kielemme kuulostaa niin pölvästiltä laulettuna. ”Minusta on aidompaa puhua teemoista konkretian kautta kuin että puhuisi vain ’tunteista’.” Sekä Iisan, Reginan että Scandinavian Music Groupin musiikkiin liitettävä keveys ei välttämättä sekään synny sanoituksista vaan jostain ihan muusta. Iisan levyn biiseissä ollaan esimerkiksi ruuhka-aikaan bussissa ja 33-vuotiaan syntymäpäiväjuhlissa. Tai niihin huomio aina ensimmäisenä kiinnittyy. Suomalaisille suurista sanoittajista kasvaa lähes kansallissankareita. Hyvä esimerkki tästä on Balladi 1. Toisaalta sen ansiosta tämän levyn kohdalla oli tosi turvallinen olo, koska saatoin kirjoittaa todella masentavia tekstejä ja silti niitä ei välttämättä mielletä masentaviksi”, Terhi hymyilee. ”Olen ihmetellyt sitä, kun teksteihini liitetään usein valoi- suus ja elämänilo. Siihen on ollut pakko panostaa”, Terhi miettii. Pykäri on samaa mieltä. Tämän jälkeen ei ole paluuta. Ei se varmaankaan ihan tyhjästä tule, mutta en itse koe kirjoittavani arjen pienistä jutuista.” Mutta vaikkapa Mariskan dramaattisiin "elämä ja kuolema" -sanoituksiin verrattuna suuret tunteet on korvattu pienieleisimmillä palasilla. ”Jos kirjoittaa kuolemasta, ei kannata käyttää sanaa ’kuolema’”, Kokkonen toteaa. Välillä on sellainen olo, että vaikka minä jumalauta kirjoittaisin jostain kirkon polttamisesta, ihmiset olisivat silti ihan että ’onpa ihana kesäbiisi’”, Kokkonen sanoo. Siinä puhutaan tähdestä, joka ”maistuu tutulta, kuolemalta” ja todetaan, että kaikki on ”pilalla ja ylikypsää”. ”Tekee mieli kysyä toimittajalta, että kuka noin sanoo, monta osumaa Googlessa väittää noin. Rumba 33. Valinnat on tehty, ja liput sujahtavat laatikkoon. Silti palaute on ollut sitä samaa: ”Ihana kesäbiisi! Mun elämä on just tällasta! Ihanaa!” ”Osittain ne mielikuvat tietysti liittyvät Joelin sävellyksiin ja minun laulusoundiini
Terhi Kokkonen karaoken pyörteissä. Rumba 34
”Minulla on omissa sanotuksissani tosi monta kohtaa, mitä vihaan”, Terhi myöntää. Terhiä naurattaa. Mietin, mikä sopisi mihinkin kohtaan”, Iisa selittää. Kokkonen tunnistaa jo Hölmö rakkaus, ylpeä sydän (2006) -levyltä biisejä, joiden sanoittamiseen hän suhtautui kunnianhimoisemmin. No, tekeekö koskaan mieli vaihtaa niitä ärsyttävimpiä ilmauksia johonkin parempaan. ”Vertaan sanoittamista usein sanaristikon tekemiseen. Kun aikaikkuna sanoittamiseen tulee, on se käytettävä heti. ”Joidenkin kohdalla suorastaan yrjöän mikkiin, kun laulan niitä. Hudeilta ei ole voitu välttyä. Biiseihin nyt vain piti saada sanoja. Siihen hän ei suostu, koska ne voivat olla jollekin toiselle rakkaita. Iisan mielestä suomen kielellä menee varsin hyvin. S candinavian Music Groupin saamasta palautteesta suurin osa koskee nimenomaan sanoituksia. Mutta härdelli itsessään on aika hyvä inspiraation lähde: alitajuisesti tietää, että nyt on mahdollisuus tehdä jotain ja se pitää tehdä aika nopeasti”, Pykäri kuvailee. Rutiinia kirjoittamiseen on tuonut myös työ HMC Musicin ”house writerina”. ”Se on aika brutaalia kirjoittamista. Minulle on tärkeää olla sinut oman menneisyyteni kanssa”, Iisa painottaa. -levyllä sanoittaminen oli muutakin kuin välttämätön työvaihe. ”Minusta on aika siistiä, että kun eletään vuotta 2014, Suomi on pieni maa, pieni kieli ja pieni kansakunta, mutta silti kielellämme menee musaskenessä tosi kovaa. Ideat ovat voineet pyöriä päässä pidemmän aikaa, mutta itse kirjoitustyö on nopeaa. ”Olemme Mikon kanssa kuunnelleet Reginan Katso maisemaa -debyyttiä kotona ja nauraneet kippurassa. ”Mutta kun kirjoitan iskelmäartistille, teksti ei ole Iisa-tekstiä. Silloin se lähtee siitä, mitä artistille halutaan.” Silloin ei auta olla mustasukkainen omasta sanoituksesta: siitä tulee hyvin nopeasti yhteistä omaisuutta, joka runnotaan uuteen uskoon. Osa siitä on tietysti paskaa ja osa timanttia, mutta ei olla jämähdetty. ”Tuohan on hyvä idea! Jos teemme keikoille vanhoista biiseistä uusia sovituksia, niin miksen voisi samalla sanoittaa niitä uusiksi?” Iisa vakuuttaa olevansa armeliaampi itseään kohtaan. ”On eri asia kirjoittaa tekstejä omaan suuhun, kun tietää, mitä haluaa laulaa ja mitä ei”, Pykäri sanoo. Ja samalla näkee, kun ihmiset yleisössä fiilistelevät niitä samoja kohtia.” Pyydän Terhiä nimeämään omia inhokkejaan. On ihanaa, että tulee tosi nuoria tyyppejä, tulee niitä sanneja, jotka ravistelevat luutuneita juttuja”, Iisa iloitsee. ”Häpeä on minun perustunteeni!” Kun Terhi Kokkonen alkoi aikoinaan tehdä sanoituksia Scandinavian Music Groupille, tehtävä lankesi hänelle ikään kuin sattumalta. Viimeistään vuotta myöhemmin ilmestyneellä Missä olet Laila. ”Eli kirjoitatko sinä suoraan säveleen?” Terhi kysyy ja jatkaa: ”Minä en osaa sitä yhtään. Terhi ja Iisa ovat sanoittaneet satoja biisejä. Ihmiset haluavat kuulla tarinoita niiden takaa ja kommentoida sanavalintoja. K olmikymppinen kahden lapsen äiti Iisa Pykäri ei voi odotella inspiraatiota päiväkausia seinää tuijotellen. Viime aikoina Pykärin sanoituksia on voinut kuulla muun muassa Laura Närhen, Paula Koivuniemen ja Jukka Ässän laulamana. Joel sanoo, että se on sama kuin laittaisi käärmettä pyssyyn, jos yrittää saada Terhiä kirjoittamaan melodiaan.” Jos googlaa lehtijuttuja ja keskusteluja Terhi Kokkosesta ja Iisa Rumba 35. ”Minä en ole sinut oman menneisyyteni kanssa”, Terhi nauraa. Totta kai siellä on hirveästi kaikkea, mitä tekisi nyt eri tavalla, mutta samalla niissä on ihan sairaan siisti meininki
Se ärsyttää, mutta en todellakaan halua lähteä heiluttelemaan keskareita, jotta saisin jotain uskottavuuspisteitä.” K ohtelu ei aina ole tasa-arvoista miespuolisiin kollegoihin verrattuna. ”Sillä tavalla olen kiltti, että jos pitää sanoa ihmiselle tämän olevan perseestä, niin luultavasti sanon sen jotenkin kivasti. ”Kun minusta ja Joelista tehdään juttua, minusta käytetään sellaisia termejä kuin ’Terhi hihkaisee’ ja ’Terhi räpyttelee silmiään’”, Terhi kertoo. Ihmiset eivät tee sitä ilkeyttään, mutta eivät myöskään osaa ottaa asennettaan pois päältä. Ei tämä ole mikään urheilukilpailu”, Terhi huomauttaa. Onneksi Iisan oma identiteetti on ehtinyt muotoutua ennen uraa, eikä hänen tarvitse näitä asioita juuri kelailla. ”Kun nainen on perfektionisti, se on oikuttelevaa diivailua. Iisa tunnistaa ilmiön: hänkin on lukenut itsestään lehtijuttuja, joissa ”Iisa hihittelee” läpi haastattelun. En liitä itseeni sellaista epävarmuutta, minkä liitän siihen, jos joku sanoo sanan ’kiltti’. ”Minua ei haittaa, jos olen jonkun mielestä söpö, mutta en halua, että minuun liitetään sellaista, että söpöilisin tai yrittäisin olla jotenkin söpö. Pitäisikö olla bissetuopit ja röökit käsissä. Ei ihan runotyttö-matskua. Musiikkimaailmassa palkitaan erikseen nais- ja miesartisteja. ”Pikemminkin runotytöt helvetistä”, Terhi keksii. Kumpikin on saanut vuorollaan kantaa kiltin runotytön viittaa. ”Mutta samalla koko sanan saama kaiku riippuu paljon siitä, millaisessa ajassa ollaan. Iisa Pykäri ei muista törmänneensä omalla kohdallaan runotyttö-sanaan. Miettiä, mitä saa laittaa päälle, ettei vain vaikuttaisi liian tyttömäiseltä. Haistakaa vittu, mä oon runotyttö ja ylpeä siitä!” Terhi sanoo ja jatkaa: ”Vaikka siihen liittyy vielä tytöttely, jota en missään muussa yhteydessä nielisi.” Tämän jutun kuvaustilanteessa naiset vitsailevat karaokebaariympäristöstä. Adjektiivit ihana ja söpö toistuvat. Syntyy keskustelu siitä, mitä pahaa runotyttöydessä ylipäätään muka on. ”Ehkä siihen mielikuvaan liittyy joku todellisuudesta irrallaan oleminen”, Terhi hahmottelee. Runotytöttely ja söpöstelyleima ärsyttävät, mutta Iisa varoo antamasta sen vaikuttaa omaan tekemiseen. ”Miksi verrataan miehiä miehiin ja naisia naisiin. Kun mies tekee saman, se on neroutta ja kunnianhimoa. Jos joku julkistaisi Finlandia-palkinnosta kisaavat naiset ja miehet erikseen, siitä älähdettäisiin. Rumba 36. Mutta sanon sen silti. ”Välillä ärsyttää runotyttö-sanan käyttö, varsinkin kun sitä käytetään negatiivisessa mielessä. Seuraava sukupolvi sitten taas haluaakin ehkä kuulla henkeviä runoja”, Terhi pohtii. Halutaanko sellainen ilmapiiri, että kaiken pitäisi olla betonia ja harmaata, että kakka on kauniimpi kuin kukka. Se on perseestä”, Terhi toteaa. Iisalle punaisena vaatteena on viime aikoina toiminut häneen liitettävä söpöilyn käsite. Pykäristä, monessa niistä maalataan samanlaisia kuvia. Tuntuisi pelottavalta varoa jotain, jottei vain saisi kiltin tytön mainetta. Haluan keskittyä tekemään omaa juttuani”, Iisa sanoo. Sen sijaan hän törmää jatkuvasti mantraan siitä, kuinka kiltti tyyppi Iisa Pykäri oikein on. Inhoan söpöilyä enkä tule keikalle, jotta voisin söpöillä siellä.” Terhi Kokkoselle musiikkimaailma ei ole sovinistinen, mutta äärimmäisen sukupuolitietoinen kylläkin. Terhi uskoo, että ilmiö on tuttu kenelle tahansa, joka työskentelee miesvoittoisessa ympäristössä. ”En halua olla mikään uudisraivaaja tai politisoida omaa tekemistäni
Keskity suoritukseen, Iisa Pykäri! Rumba 37
Iisa arvioidaan sivulla 61. Terminal 2 arvioidaan sivulla 62. ”Olen aika skeptinen sen suhteen, miten olisi käynyt, jos meikäläinen olisi aikanaan mennyt Idolsiin!” Pykäri nauraa. ”On tosi surullista, jos kaikilla pitää olla koko ajan tosi kivaa eikä kukaan uskalla sanoa mitään tai älähtää mistään”, hän sanoo. Se, joka laulaa oikein tai tyylipuhtaimmin, ei välttämättä saa kovimpia aplodeja. Jos keskustellaan siitä, kuka on herkkänahkainen ja kuka saa tehdä mitäkin, niin mielestäni vastaus on, että kaikki saavat tehdä ihan mitä haluavat”, Terhi sanoo. Iisa nyökyttelee. Terhi ja Iisa eivät meinaa millään keksiä, mitä laulaa yhdessä. On aika taas laulaa. Ne ovat kuunnelleet koko lapsuutensa ihan erilaista musiikkia kun meidän ikäpolvemme.” ”Joo. Mutta kumpi on kumpi. ”Se Cheekiin liitetty keskustelu oli maailman paskin. Ehdotan klassista suomiduettoa: Dannyn ja Armin Tahdon olla sulle hellä. Samalla on hirveä tarve haastaa itseään ja päästä oman mukavuusalueen ulkopuolelle”, Iisa miettii. Kivakiva-ilmapiiri ei houkuttele. Molemmille on paikkansa.” Y mpäröivä karaokebaari on omalla tavallaan kuin antiteesi Voice of Finlandille. Terhi Kokkonen on sitä mieltä, etteivät musiikkilehtien kritiikit ole tarkoitettu artisteille eikä artistien kannattaisi käydä edes lukemassa niitä. ”Niin siis mihinkään ei olisi päästy!” Kokkonen lisää ja jatkaa: ”Minusta on kyllä mahtavaa, että suomalainen nuoriso laulaa niin helvetin hyvin. Nyt kirjoitat siihen juttuun, että ’Terhi täällä tuhahtelee. Molempien ääni on tunnistettava ja omaperäinen, sitä joko rakastaa tai inhoaa. Eikä se ole musakriitikoiden tehtäväkään. Minusta kriitikot saavat kirjoittaa Rumban tai Nuorgamin kaltaisissa julkaisuissa värikkäästi ja mennä niin henkilökohtaisuuksiin kuin ikinä huvittaa. ”Jos on tosi koulutettu ääni, se saattaa menettää tunnistettavuutta. Rumba 38. ”Se kritiikki, jota tarvitsen työni tekemiseen, ei tule musakriitikoilta vaan ihan muualta. Kriitikon ja muusikon suhde on Kokkosen mielestä mielenkiintoinen aihe, mutta usein keskustelu lähtee väärille urille. ”Ei meilläkään. Se ei ole hihitystä, käkätystä tai kikatusta – vaan nauramista. Terhi nakkelee niskojaan.’” J oskus niskojen nakkelulle on paikkansa. ”Sinä voit olla Danny, kun olet pitempi”, Terhi sanoo Iisalle. Kello juoksee kovaa vauhtia. ”Ja eihän se mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen tarkoita sitä, ettei olisi oma itsensä”, Terhi muistuttaa ja lisää päälle: ”Kauheaa, kun tässä oikein tuohdun. Iisa ottaa roolinsa vastaan mukisematta. Tulkinta ja heittäytyminen painavat paljon enemmän. Kun sanon, että huippuunsa viritetty ääni ei välttämättä kosketa samalla tavalla kuin omaperäisempi laulusoundi, Kokkonen nyökkää. Mutta kyllä artisti saa myös suuttua ihan niin paljon kuin sitä huvittaa. Kolmonen näkyi, jos vähän veti töpseliä irti seinästä”, Terhi kertoo. Kummankaan soundi ei synny laulubrassailusta, eikä kummankaan laululla luultavasti käännettäisi tuoleja Voice of Finlandissa. ”Tiedän itse, mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei. Lauluvuoroja vaihdellaan vähän niin ja näin, koska molempia naurattaa. Ei meillä näkynyt MTV, kun olin lapsi”, Iisa huomauttaa. Nuorgam-verkkojulkaisun sivuilta löytyy nimittäin Manner-levyn kritiikin alta keskusteluketju, johon sekä Terhi että Joel ovat osallistuneet omilla nimillään. Siihen päädytään, ja pian tuttu melodia alkaa päristä kaiuttimista. Eivät ne kirjoita juttujaan artistille vaan kuulijoille.” Sekä Pykäri että Kokkonen ovat keränneet vihaajia ja rakastajia. Kun Cheek syksyllä eväsi toimittajalta pääsyn tiedotustilaisuuteensa, leimahti keskustelu taas auki
Rumba 39
Haluaisinkin olla hilpeä veikko, mutten pysty siihen. Valoa on riittävästi, eikä ole edes risukasaa. Toisaalta myös suru on äärimmäistä, ja silloin se näköalattomuus on kaikenpuhuvaa. Sanat auttavat siinä.” Martikainen alkaa selittää. Tätä ihmisen muuttumattomuutta voi testata ottamalla käteensä kirjan, jonka teemana on ihmisyys. Näin on aina ollut, ja näin tulee aina olemaan, koska ihminen ei muutu. ”Totta kai minä todistelen myös itselleni. Hän kertoi rikoksesta poliisille, ja hänet raiskattiin uudelleen. Olen niin kahtalainen pirulainen. Historian kaikkia sotia olisi hankalaa laskea: ensimmäinen aikakirjoista löytyvä konflikti käytiin 4 700 vuotta sitten Mesopotamiassa. Jos siinä on onnea, siihen sekoittuu melankoliaa. Sitä vastaan on vain pakko taistella, pyrkiä ideaalia kohti pikkuhiljaa. Martikainen on päässyt tutkimuksissaan lopputulokseen ja kääntänyt samalla takkinsa. Sen tiesivät myös YUP ja yhtyeen laulaja-kitaristi Jarkko Martikainen vuonna 1994: ”Homo sapiens, Homo sapiens / nälänhädän isä ollut on, on, ja oleva on / ja toisten kaltaistensa syöminen sen työnä.” On helppoa olla samaa mieltä. ”Henkilökohtaisesti menee hyvin. Pikemminkin kuulostaa siltä, että Martikainen todistelee niin itselleen kuin kuulijoilleen, että kyllä se siitä, kaikki on hyvin. Myös Koirien taivaalla, Martikaisen kuudennella sooloalbumilla, on mukana positiivisia sanoja, mutta ne eivät ylistä elon auvoisuutta. Toisina hetkinä ajattelen, että on huikeaa olla elossa. Vaikka Martikaisen sanoitus ja sävellys saattaa monesti olla iloluontoinen, se ei ole ikinä riemukas. Oli se kirjoitettu sitten 2000 vuotta sitten tai eilen, se kuvaa ihmistä hyvin samanlaisin sanankääntein – eikä usein mairittelevasti. Sitten hänet poltettiin kuoliaaksi. World Health Organization puolestaan arvioi, että maailmassa murhataan päivän jokainen minuutti yksi ihminen. Tämä kahtiajako kuuluu Martikaisen musiikissa. Nyt Martikainen kuitenkin väittää, ettei tämä ole totuus. Antiikin Rooman runoilija Catulluskin kirosi aikoinaan, että ’miksi roikun elämässä?’” Martikainen sanoo ja nauraa kolkosti. Homo sapiens JARKKO MARTIKAISEN yli kahdenkymmenen vuoden muusikkouran toistuvana teemana on ollut ihminen. 1900-luvun alusta tähän päivään on maailmassa käyty yli 300 erilaista sodaksi luokiteltavaa konfliktia. ” Kun aamulla herää ja miettii, että ’Jarkko, päivä on täynnä hienoja mah- Rumba 40. Kysymys ei siis ole tästä ajasta. M artikainen nauraa paljon, mutta ei hän mikään ilopilleri ole. Jos se on päällisin puolin riemukas, siihen sekoittuu mustaa huumoria. Martikainen tuntui olevan siis jäljillä vuonna 1994. Maailma, jossa elämme, ei aiheuta riemunkiljahduksia. Lokakuussa 16-vuotias intialainen tyttö joukkoraiskattiin. TEKSTI JOSE RIIKONEN KUVAT MARKUS PAAJALA I hminen on paha
Aku Ankka, Kekkonen ja Jarkko Martikainen – kova kolmikko. Rumba 41
Bowie on oikeassa, että nuoret potkivat vanhat pois. Ensinnäkin siten, ettei hän pyri tekemään niitä iloisia lauluja, joita ihmiset haluavat kuunnella. YUP oli CMX:n kanssa tuomassa progressiivista rockmusiikkia suuren yleisön tietoisuuteen, ja se onnistui. Tuomari Nurmio on malliesimerkki ihmisestä, joka tekee juuri sitä, mitä haluaa. Hän sanoo, että rakkauden ja toveruuden jäl- Rumba 42. ”Idea lähti siitä, kun Karmarockissa eräs 17-vuotias pikkulikka kysyi, miksi siitä kuolemasta pitää laulaa. Ja kun hän ei tiedä, mitä kansa haluaa, miten hän voisi heille lauluja edes räätälöidä. Mutta ei se aurinko niille nuorillekaan kauaa paista, aina tulee uusia. Mikäs hänen nimenä nyt oli. En ole Anttilan katalogi. Esimerkiksi Risto Asikainen on sanonut hittilauluista näin: ”Musiikin pitää olla itsetuntoa kohottavaa. ”Omat suosikkini ovat jääräpäitä. Itse en pysty näkemään maailmaa sellaisessa harlekiinimaisessa valossa. V oisi kuvitella, että tämä on Martikaiselle kova pala: joutua siirtymään valokeilasta nuorten tieltä. En osannut nauttia siitä.” Martikainen myöntää kipuilematta olevansa ihan pihalla. Kuuntelin sen Jeesus-levyn tehneen kaverin uuden levyn. Minä olen ikämies ja näen maailman toisin. ”Totta kai se menee niin. Martikainen käsittelee tätä tematiikkaa uuden albumin Ei-toivotut laulut -kappaleella, jossa pohdiskellaan surullisten ja masentavien laulujen vastaanottoa. Etenkin, kun parikymmentä vuotta sitten hän oli itse keskipiste. Nyt Martikainen on perinteinen laulaja-lauluntekijä rapin, r&b:n ja EDM-trendien ikeessä. Ikämies. En halua olla täynnä positiivisuutta vasta sitten, kun olen vanha ja menettänyt järkeni ja otteeni elämästä.” ”Jotkut tekevät yltiöpositiivisia lauluja. Esimerkiksi Elastisen Anna soida. M artikaisen uusin albumi on huomattavasti suoraviivaisempaa popmusiikkia kuin hänen aiemmat soololevynsä, puhumattakaan YUP:n albumeista. Että illalla mennään bileisiin ja joku räppäri huutaa, että mä otan sut rajusti.” Tällaisiin tuotoksiin Martikainen ei taivu, vaikka kovasti yrittääkin olla positiivinen. Kanye West, aivan! Mielestäni se oli hyvinkin vieraannuttavaa ja vieraantunutta musiikkia. Mutta koska ajatus alkaa usein toteuttaa itseään, toteutan mieluummin tuota ensimmäistä ajatusta. Ikämies, ja pihalla kuin lumiukko, kuten ikämiehet usein ovat. Sanoin, että älä ota itseesi. Ismo Alanko on toinen. Siksi teen lauluja, jota eivät ole ehkä ihan totta, mutta joiden avulla yritän päästä kohti sitä positiivista minuutta. Hän ei kuitenkaan halua uskoa, ettei vanhempi, uusista trendeistä ulkona oleva lauluntekijä voisi olla silti relevantti. Joidenkin täytyy tehdä sellaisia lauluja, ja luultavasti suurin osa ihmisistä haluaa kuulla sellaisia lauluja.” Tämä viimeisin asia on ainakin täysin totta. Olen iloinen, että hän näkee maailman niin, ei muuta kuin onnea hänelle ja kukkia pöytään. dollisuuksia!’ se saattaa ollakin niin”, hän sanoo ja hieroo käsiään yhteen. ”Toisaalta jos miettii, että taas yksi päivä tässä kirotussa maailmassa, niin onhan sekin totta. Taiteessa nuorten on tapettava vanhat, kuten David Bowie aikoinaan sanoi. Jos ryhtyy pohtimaan, mitä ihmiset haluaisivat kuulla, on siirtynyt taiteilijasta viihdyttäjäksi.” Toiseksi Martikainen sanoo, että hän on aivan pihalla siitä, mitä ihmiset nykyään kuuntelevat. Olisi älytöntä toisaalta vaatia vanhempia tekijöitä lopettamaan, jos he viihtyvät siinä, mitä tekevät.” Martikainen ainakin viihtyy. Olettaisin sen olevan jonkin sortin konemusiikkia tai modernia r&b:tä. Voisi ajatella, että se on yritys päästä nauttimaan radiosoitosta, mutta tämän Martikainen kiistää. ”Tarkastin latauslistaa ja totesin, etten ole kuullut kenenkään kymmenen ladatuimman artistin musiikkia. Olisi elämäni hirvittävintä haaskaamista miettiä, millaista musiikkia juuri nyt tässä ajassa pitäisi tehdä. Niin se on aina mennyt”, Martikainen tuumaa. En voi tehdä lauluja hänelle. YUP oli jonkin aikaa trendikästä musiikkia
Rumba 43
”Jarkko Martikaisen musiikki tehdään samalla hellyydellä kuin hieno ja täyteläinen Juhla mokka.” Rumba 44
sitä yhtä saatanan näkökantaa, me nutta musiikkia.” ”Kun teimme kaikkein kikkailevihukumme vereen!” mpia juttujamme, oli kova tarve ha– Jarkko Martikainen jottaa ja hallita. Mutta ei ole paknoin todistamaan, että niihin olisi jotain pahaa kylvetko.” ty. Martikaisen terävimmät kulmat ovat pyöristyneet. ”Kun katsoo penikoita, olivat ne ihmisen tai eläi”Se on enemmänkin niin, että esittelen asiani ja samen, ne ovat aina puhtaita. varmoja Homo Sapiensin pahasta ”Jos ihminen ei ymmärrä kuin nuttavaa ja vieraantuluonteesta. Sanat auttavat. vaa, hakkaavaa tavaraa, jossa oltiin Mielestäni se oli vieraan- tuu. Se oli kuin keskustelua, josollut, on ja tulee olemaan näsa esittäisin asiani enemmänkin käsilläni ja sylkilänhädän isä. Vuonna 2013 hän laulaa uuden albuminsa avausMartikainen sanoo ja nauraa. Tässä mielessä olen vanhentunut ihan helvetisti.” Kyse on ymmärryksestä ja perspektiivistä. Dalai-lamalta voiran oikeassa ja totuuden asialla ollaan. Ei sellaitua hyvältä idealta liittyä vaikkapa väkivalsia ole. si ottaa kuka tahansa oppia. Mieluummin myötäelän ja mietin, mistä sellainen tunne voisi johtua. Ei ole Sellainen kiivailu ei ainakaan tällä hetkellä Martikaismahdotonta, että jonkun mieli myrkyttyy täydellisesti.” ta kiinnosta. Miksei, kun kerla, mutta ei sen tarvitse olla. Hän ei halua enää hajottaa ja hallita, vaan Tämä kuvaa Martikaisen elämänfilosofiaa: vaikka rakentaa. kappaleella, että ihmiseen on annosteltu enemmän hyNykyään tämä vertauskuvallinen keskustelunaloitus vää kuin pahaa. K V T Rumba 45. Ei minussa enää ole sitä nuorta Nietzscheä. Martikainen huomauttaa, että nykyisin on yleisestikin paljon hankalampaa olla oikeassa. Joku voisi kutsua sitä viisastukiivailee sanoessaan tällaisia asioita: miseksi. Ehkä Martikaisen on itsensäkin joskus vaikea ussuusi kiinni!’ Kun huomaan tällaisia keskustelunavaukkoa siihen. Voi se olmätkimään ihmisiä ja esineitä. Vanhuus on vienyt ne särmät niin musiikista kuin ajattelustakin. Se oli kimuranttia ja kirskuMartikainen suorastaan kiivaskaverin uuden levyn. 1990-luvun YUP kietoi mielipidaatti hyökätä Irakiin, silloin se on Jeesus-levyn tehneen teensä musiikkiin, joka kävi pakolla vaarallista.” päälle. nen hullu, jos sitä aletaan heti penikkana potkia. Ei niistä pysty näköhavainnon, että jos haluat, saat tutkia tätä. Nämä näkökulmat ovat vanhetessa kovasti muuttuneet. Mutta ei hän tuollaisen uskomuksen voimin sia, toivon todella, että nämä ihmiset ovat korkeintaan ainakaan pahuutta ole maailmaan lisäämässä. Silloin saattaa helposti tuntomien totuuksien kanssa alkaa olla hankalaa. 20- eivätkä 40-vuotiaita.” Martikainen kertoo, kuinka nuoruudessaan luuli varmasti tietävänsä maailmanselityksiä ja totuuksia. Sitä joutuu toteamaan, että voihan se noinkin olla, ja että onhan tuossakin pointtinsa. Kun Martikainen ämä seestyminen johtuu vanhenemisesta, kiivaili nuorena hajota ja hallitse -mentaliteetilla epämutta ei luovuttamisesta – pikemminkin ymmiellyttäviä totuuksia Homo sapiensista, nykyään hän märryksestä. Hänen sooloalbumiensa äärellä ei puhuta YUP:n Toppatakkeja ja Toledon terästä -levyn (1994) tyylisestä häiritsevästä kirskunnasta. Ehdotja mielipiteitä. Se tuntui tärkeältä loi, kuinka Homo sapiens on ja arvokkaalta. hyvää tekemällä ei aina saisikaan aikaan hyvää, pahaa tekemällä saa varmasti aikaan pahaa. taiseen mielenosoittajajoukkoon ja ryhtyä ”Rattus lauloi, että uskonto on vaara. Vaan ei laula sin keskustelukumppanin päälle kuin avohoitopotilas”, enää. Jos joku sanoo, että tämä ja tuo bändi ovat ihan paskaa ja pyyhin ihmisten mielipiteillä persettä, en minä jaksa sellaista. Sillä lailla hän saa onnistumisen tunteita, ja sillä lailla hän pääsee pohtimaan häntä mietityttäviä asioita. on Martikaisella erilainen. ”Ei minulla ole enää niin isoa päätä, että voisin sanoa, että Jumala on kuollut. Musiikilla ja sanoittamisella hän on päässyt peilaamaan näkökulmiaan maailmaan ja ihmisiin. Luovuttamista, voisi joku sanoa. Piti pirstoa aiemmin uonna 1994 Martikainen lauopetellut rakenteet. Mitä enemmän hän näkee, kuulee ja kokee, sitä Koirien taivas arvioidaan sivulla 57. Tämän Martikainen kiistää. Koska jokaisella on mahdollisuus ottaa ainakin pintapuolisesti selvää, miten missä tahansa maailmankolkassa eletään ja mitä sielun ihminen on nuori, hänellä on vahvolä asioista ajatellaan, se avartaa maailmankuvaa. keen laulujen tekeminen on tärkeintä elämässä. Toisaalta kun Nuorena mielipiteet kuuluvat musiiäärimmäinen yhdysvaltalainen puupää kissakin vahvasti, niin myös Martikaiajattelee, että heillä on Jumalan man”Kuuntelin sen sella. ”Totta helvetissä ihmisessä on enemmän hyvää kuin ”Nykyään keskustelu tuntuu menevän niin, että toipahaa!” nen huutaa: ’Luokkasota, porvari riistää köyhää!’ ToiEi se ole totta – ei mitään totuuksia ole olemassanen huutaa: ’Sinä vihervasemmistokukkahattutäti, pidä kaan. Mutta kyllä kenestä tahansa saadaan vesikauhuiOsittain tästä syystä YUP:n paluu ei ole näköpiirissä. hankalampaa on olla varma asioista
Jussi lainasi minulle aikoinaan ensimmäisen sähkökitarani, jota käytettiin Stam1nan toiminnassa. Kyllä me voisimme olla vakavia jos haluaisimme, mutta emme halua.” Antti: ”Me olemme valinneet Pulttiboisin, Pulttibois ei valinnut meitä.” Antti Hyyrynen on kitara-asioissa velkaa Rumba 46 YUP-isoveljelleen enemmän kuin haluaisi myöntää. Antti: ”Oikein. Olemme ainakin Facebookissa isompia kuin Mokoma. Mervi Vuorela esitti laulajakitaristi ANTTI HYYRYSELLE, basisti KAI-PEKKA KANGASMÄELLE ja soolokitaristi PEKKA OLKKOSELLE yhtyeeseen liitettyjä stereotypioita ja väitteitä, jotka kolmikko sai joko myöntää tai kieltää. Tästä viisikosta pelkästään rytmiryhmä Teppo Velinillä ja Kai-Pekka Kangasmäellä on varusteet pornotähteyteen. Fyysisesti olemme toki lyhyempiä.” Kai-Pekka: ”Ohitimme Mokoman levymyynnissä ja internet-yhteisöjen suosiossa varmaan jo kolme tai neljä vuotta sitten.” Pekka: ”Mutta siinä mielessä olemme pikkuveli, ettemme olisi tässä ilman Mokomaa.” Olette hassutteluimagonne vankeja samaan tapaan kuin Jouni Hynynen. Olen isoveljelleni paljon velkaa, vaikka meillä onkin hyvin erilainen tyyli soittaa. Antti: ”Väärin. Jussi on koulutettu ja etevä, kun taas minä olen vajakki, jolla on lapio.” Kai-Pekka: ”Väittäisin, ettei Antti pysty soittamaan YUP:n biisejä eikä Jussi Stam1nan biisejä. TEKSTI MERVI VUORELA KUVAT MARKUS PAAJALA Stam1na tulee aina olemaan ”Mokoman pikkuveli”. Sil-. Antti: ”Väärin. Eikä nyt puhuta vain kitaransoitosta, vaan monista muistakin asioista kuten sävellyshommista, elämänasenteesta ja lääkityksestä. Pekka: ”Väärin. Heviä, hassuttelua ja huppareita Helmikuussa kuudennen levynsä julkaiseva STAM1NA on yhtye, joka on aina housut kintuissa ja naama väännettynä asentoihin, jotka saavat Lauri Tähkän näyttämään symmetriseltä.Vai onko. Ei kukaan voi olla imagonsa vanki yhtä paljon kuin Jouni. Siinä on niiden ero kitaristeina.” Pakkomielteenne alastomuuteen johtuu siitä, että olisitte halunneet mieluummin porno- kuin rocktähdiksi
Rumba 47. Mitä ihmettä Mervi Vuorela onnistui sanomaan saadakseen Kai-Pekan noin suunniltaan
Suorittaminen olisi sitä, että treenaisin pakonomaisesti.” Antti: ”Minä en treenaa ja kosken kitaraankin vain silloin, kun on pakko. Pekka: ”Väärin, koska sanat voi aina tsekata kansivihkosta.” Antti: ”Ettekö te muka mene keikalle levynkannet kädessä. Lauluakaan en harjoita. Niillä on hienompi logo kuin meillä ja ne laulavat englanniksi, mikä on rock’n’rollin alkukieli.” Kai-Pekka: ”En ole koskaan kuullutkaan koko bändistä. Minä menen ainakin.” Pekka: ”Jos ei ole kansia, voi lähteä keikalle älypuhelimen kanssa, katsoa sanat netistä ja tsekata keikan myöhemmin kotona.” Esitätte hulivilipunkkareita, mutta olette syvällä sisimmässänne soittimianne hiveleviä suorittajamuusikoita. Pekka: ”Oikein, vaikka me ei ollakaan mitään hippiheavyä eikä olla koskaan yritetRumba 48 Vasemmalta lukien: Kai-Pekka Kangasmäki, Pekka Olkkonen ja Antti Hyyrynen. Vanhojen biisien soitteleminen treenikämpällä on perseestä, mutta keikalla se on hauskaa.” Pekka: ”Kukaan meistä tuskin suoriutuisi keikoista, jos emme harjoittelisi.” Nuclear Assaultin levyillä kuullaan parempaa hippiheavyä kuin Stam1nan Viimeinen Atlantis -albumilla. ti alastomina ovat yleensä joko minä tai kosketinsoittaja Emil Lähteenmäki. Pekka ei ole tainnut olla alasti ainakaan julkisuudessa. Siksi luokseni tulevat yleensä ne, joilla on kanttia. Usein ne ovat miehiä.” Kai-Pekka: ”Prismassa tuli kerran eräs äiti lapsensa kanssa pyytämään nimmaria. Mutta ei se ole mitään suorittamista. Koen alastomuuden puhdistautumisena itsehäpäisyn kautta. Bändimme kiiltokuvapojat saavat puolestaan paitatiskillä kaikki naiset.” Antti: ”Moni pitää meikäläistä hulluna, joka voi vaikka purra paidan rikki. Ei ole intohimoa.” Kai-Pekka: ”Itse katselen biisit läpi ennen treenejä, ettei niitä tarvitse enää kämpällä alkaa opetella. Mutta vaikka en koskettele bassoa päivät pitkät, se ei tarkoita, etteikö minulla olisi intohimoa vaikkapa säveltämiseen. Treenaan, koska soittaminen on hauskaa – niin kimpassa kuin yksinäänkin. Ketkä treenaavat ja ketkä ei. Strategisten paikkojeni päälle oli vain liimattu Vartiaisen naama.” tykään olla.” Antti: ”Oikein. Lisäksi on kivaa olla luonnonpuvussa.” Pekka: ”Tietyllä tapaa alastomuus ja rock’n’roll kuuluvat yhteen.” Kai-Pekka: ”Niin, kummassakin on nahkaa!” Antti: ”Kuulin muuten sellaista huhua, että edellisen Rumba-haastattelun yhteydessä otetusta meikäläisen alastonkuvasta oli lähetetty synttärikortti Jenni Vartiaiselle. Mitä enemmän soitan, sitä enemmän siitä saan. Antti: ”Mitä tulee sisältöön, niin kyllä ne tekstit ainakin minulle ovat selvää pässinlihaa.” Pekka: ”Sanoisin, että livetilanteissa on toisarvoista toisintaa sitä, mikä levyllä on kauniisti tehty.” Naisfanien ihailu kiinnostaa teitä enemmän kuin miesten arvostus. Silloin kerran kun oli, se piti sensuroida.” Kai-Pekka: ”Mikä se kysymys oikein oli. Kai-Pekka: ”Tähän voit kirjata, että Antti Hyyrynen ja Kai-Pekka Kangasmäki vastaavat isoin kirjaimin ’väärin’ ja Pekka Olkkonen kertoo loput.” Antti: ”Kerropa nyt Pekka totuus. En ole ikinä tahtonut olla porno- enkä rokkitähti, vaan olen halunnut vain...” Antti: ”...olla alasti.” Kai-Pekka: ”...soittaa.” Antti: ”Teihin verrattuna minulla on varmaan hyvin erilainen näkemys siitä, miksi pitää olla alasti. Onko se jotain thrashiä?” On samantekevää, kuinka hienoja lyriikoita kirjoitatte, koska kukaan ei kuitenkaan saa niistä selvää. Ketkä ymmärtävät nuoteista ja ketkä ei?” Pekka: ”Joo joo, osaan lukea nuotteja ja treenaan päivittäin. Kai-Pekka: ”Oikein, koska olen saanut tässä bändissä sen osan, että juttusilleni tulevat aina 18–21-vuotiaat jätkät, yleensä basistit
Mutta ei tässä ole tarkoituskaan miellyttää kaikkia.” Kai-Pekka: ”Jätämme mielellämme juntit muille bändeille.” Antti: ”Eräs lappeenrantalainen pitkän linjan heavymuusikko sanoi kerran Lucky Monkeys -ravintolassa, ettei voi olla ystäväni, koska en ole samanlainen heavy metal -tekijä kuin hän. Emme ole tarpeeksi kankeita.” Pekka: ”On paljon ihmisiä, jotka eivät pidä meitä metallibändinä. Se oli vitun nolo tilanne. Kaikki: ”Oikein!” Pekka: ”Se on varmaan eniten tot- ta näistä kaikista väitteistä. Jos siellä ei olisi Stam1nan huppareita, siellä olisi todennäköisesti...” Kai-Pekka: ”...Kotiteollisuuden tai Cheekin tai Lauri Tähkän huppareita. Mieluummin meidän paita kuin joku pääkallo-tribaali-paita. Sukupuoliasiat ovat aina läsnä rock’n’rollissa.” Antti: ”Naispuoliset fanit myös haisevat keikan jälkeen paremmalle kuin miespuoliset.” Kai-Pekka: ”Mutta miehissä on se hyvä puoli, että ne tarjoavat keikan jälkeen enemmän viinaa.” True-hevarit eivät tule koskaan pitämään teistä. Jengi haukkuu Slayer-liivit päällä meitä siitä, että olemme liian suosittuja.” Pekka: ”Meistä voi ihan hyvin olla tykkäämättä, mutta mieluummin niin, että kuuntelee ensin ja haukkuu vasta sitten.” Stam1na-hupparit ovat turmelleet suomalaisen katukuvan. ja yhteiskuvaa, kun olin ostamassa jauhoja. Näiden ihmisten mielestä ilmiasumme pistää meidät heavy metal -kategoriaan, vaikka emme ole sitä, koska musiikissamme on paljon muitakin elementtejä. Joitakin häiritsee suomen kieli, joitakin meidän spedeimagomme ja joitakin se, ettemme ole tarpeeksi vakavia. Mutta jos rehellisiä ollaan, Stam1nalla ei ehkä ole kaikista hienoimmat merchandiset.” Rumba 49. Mielestäni sillä ei ole mi- tään tekemistä sen kanssa, millaista musiikkia soittaa.” Kai-Pekka: ”Genrettäminen on niin vitun naurettavaa. Olemme kokeilunhaluisia emmekä suostu pysymään yhdessä muotissa. Hävetti olla siinä, kun ihmisiä kulki ohi ja näytti, kuin siinä olisi ollut jokin paraati menossa.” Pekka: ”Kaikki ihailu imartelee eikä kukaan ole sille immuuni, mutta kyllä sitä mieluummin poseeraa kuvassa tytön kuin hikisen karjun kanssa. Pekka: ”Väärin
Pekka: ”Ei se siitä johdu, vaan pikemmin-. Ei se silti tee ideasta huonoa. Pelon sijasta odotan pikemminkin jännityksellä, millaisia demoja pojat milloinkin tekevät. Pikemminkin ne ovat sellaisia heimomerkkejä, joilla osoitetaan, että tykätään jostain bändistä.” Bändissä soittaminen alkaa jo kyllästyttää, koska kritiikit ovat aina kehuvia ja suosion päätyseinä tuli vastaan jo uran alkuvaiheessa. Pekka: ”Väärin. Minulla voi olla omasta mielestäni paras idea ikinä, mutta siitä ei välttämättä tykkää kukaan. Pekka: ”Ei kai niitä kukaan sen takia osta, että ne olisivat hienoja. Itse lopetin päivätyöt vasta viime vuonna keskittyäkseni pelkästään musiikin tekemiseen.” Antti: ”Soittamista ei voi lopettaa siitä- Rumba 50 kään syystä, että on asuntolainaa ja velat maksettavana.” Pelkäätte joka levyllä, että ideat alkavat loppua ja suosio taittua. Antti: ”Väärin, koska me tehdään tämä musiikki erittäin hyvin. Jos suosio loppuu, ihan sama. Väitän, ettei monikaan suomalainen bändi pysty parempaan.” Pekka: ”Pelkääminen on väärä sana, mutta ainahan sitä itseään ilmaistessa miettii, mitä ihmiset siitä tykkäävät. Sitten lähdetään kaivamaan ojaa.” Suomeksi laulamisen takia Stam1na ei tule ikinä saavuttamaan kansainvälistä suosiota. Sellaisia merkkejä ei kuitenkaan ole ollut taivaalla, että tämä homma olisi loppumassa – ja hyvä niin.” Kai-Pekka: ”Pelko ideoiden ja suosion loppumisesta on kaksi ihan eri asiaa
Tietyssä mielessä on pakko miettiä, mikä on järkevää ja mikä ei. www.stam1na.com Rumba 51. En ole ikinä kuullut mitään niin hyvää kuin SLK:n master. Emme ole missään erikoisasemassa musiikkimaailman tämänhetkisessä myllerryksessä.” Kai-Pekka: ”Ihan sama, koska meillä ei ole tässä levyssä penniäkään kiinni. Eli väärin.” Antti: ”Siihen liittyy pitkälti myös yhtyeen viitseliäisyys.” Kai-Pekka: ”Meillä on täällä Suomessa hommat hyvin: keikoilla käy porukkaa ja saamme siitä rahaa. kin taloudellisista asioista. Jos lähtisimme ulkomaille, toimeentulo tyssäisi siihen. Ei meistä kukaan saisi tai haluaisi ottaa 30 000 euron lainaa sen takia, että pääsisi soittamaan Kanarialle.” Pekka: ”Se olisi riski, joka ei välttämättä antaisi mitään takaisin.” SLK-albumi myy kultaa levymyynnin laskusta huolimatta. Pekka: ”Ei me mitään ennustajia olla, mutta toivottavasti oikein. Saikkonen (Tuomo, Sakara Recordsin toimitusjoh- taja) tässä kuseen joutuu, jos levy ei myy.” Antti: ”Stam1nan SLK tulee mullistamaan suomalaisen heavykentän. Levyä tehdessä kuulin ison äänen, joka sanoi, että Antti Hyyrynen, tämä on Hänen äänensä.” SLK arvioidaan seuraavassa numerossa
Esimerkiksi Empty Words -biisin hitaasti panoroiva synamatto on tästä lähtöisin. Jousiorkesterimaista tunnelmaa on lähes mahdoton tavoittaa, kaikkeen tulee vaskimainen vääntö. Ne reagoivat sormen sijainnin lisäksi myös siihen, miten kovaa painaa. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, mikä harmittaa. Siitä kun oppii nauttimaan, kaikki on hyvin.” ”Monikäyttöiset padit toimivat muun muassa step-sekvensserin ohjaimena. Jos nyt jostain pitää valittaa, olisi kiva saada samaan soundiin filtteröityä kohinaa ja filtteröimätön sample. Niitä voi käyttää pitch bendinä, filter sweeppinä, LFO:n nopeuden säätimenä, oikeastaan melkein miten vain haluaa joko soundikohtaisesti tai koko biittiin. Ymmärrätte varmaan.” ”Ribbonit ovat livekäytössä aika mahtavat, jos jaksaa etukäteen vähän koodata. Curtis-filttereiden soundi on kiehtovan metallinen. Siniset vilkkuvalot näyttävät makeilta.” DSI TEMPEST TUOMO PRÄTTÄLÄ Rumba 52 ”Särö- ja kompressorinamiskoista saa hyvää industrial-tunnelmaa, jos sellainen kiinnostaa. Efektisoundien soittamisessa on suurta apua Aftertouch-ominaisuudesta. Oikeilla asetuksilla tilanne helposti skrillexöityy.” ”Tempest toimii rumpukoneen ohella erittäin pätevänä kuusiäänisenä analogisyntikkana. Digitaaliset soundit voi halutessaan ajaa filtteriosion ohi suoraan vahvistinosioon. SOITINNURKKA ”Kaksi analogista oskilaattoria (DCO) ja kaksi digitaalista, joista löytyvät muun muassa eriväriset kohinat, klassiset Linn Drum- ja 808-samplet sekä paljon muuta jänskää. Keep Looking Up -biisissä käänsin molemmat kaakkoon, jolloin analogisten oskillaattoreiden vuoto voimistui ihanaksi kohinaksi. Resonancet täysille, vähän itseoskilloivaa filtterivääntöä mukaan ja ah! Fiilis oli sähköinen ja koskettava.”
Opettaja oli vallaan uuden ja vanhan sekoitus, digitaalisilla kysynyt heti aluksi, haluaako oppilas olla taiteilisampleilla varustettu analoginen laite. Rumba 53. Tämä nimenomainen pääroolissa kovin monella albumin biisillä, mutkaveri oli vastannut heti, että hän haluaa olla käta sen avulla tuli luottamus siihen, että pystyn ylisityöläinen. Hirveä vaiva siinä oli, kun kahvitauot, kun juteltiin Kaikesta opiskelemisesta piti opiskella uusia asioita, porukalla musasta ja huolimatta musiikkini suunmutta samalla se oli sairaan perustettiin bändejä.” taan on vaikuttanut eniten se, hauskaa. Oli fiilis, etten ole hirveän huomaa, että jazz on kiinnostanut minua aina. Hiphopiasimmäinen koneella tekemäni biitkin olen arvostanut pienestä piti päätyi riisutussa muodossa uu”Kun olin Pop täen. Laite ei ole loppujen lopuksi jota voisi kysyä useammin. hyvin kartalla siitä, mitä kaikkea juuri nyt musiiAloitin pianonsoiton joskus 7–8-vuotiaana, ja kissa tapahtuu. Jazz -konsalla ammattiopiskelijana ennen ammatkesäkuuta 2012 tuli Teosto-rahat tilille, ja metimuusikoksi ryhtymistä. Minulla on sikäli his– Tuomo Prättälä millaisiin tyyppeihin olen tutustoriaa konemusan kanssa, että tunut. Eipä homsin tehdä mieluummin jotain, joka kuulostaa tälma tietenkään kovin hyvin lähtenyt. Retromies löysi 2010-luvun TUOMO PRÄTTÄLÄ on profiloitunut taitavana tuottajana ja kosketinsoittajana, joka rakastaa intohimoisesti perinteistä soulia ja jazzia. Sitten alhyvää musiikkia, ja kyllähän sitä löytyi. Tein samace-fani olen ollut aina, ja Jamiroquai oli na päivänä pari biisiaihiota, ja ihan ennuorempana kova juttu. leet erityisen vahvasti, metalSen jälkeen menikin paammattiopiskelijana, li lähinnä isoveljen välitykselri vuotta levyn tekemiseen. ja vai käsityöläinen – haluaako hän siis luoda muMusiikin tekeminen Tempestillä ei ole maailsiikkia vai olla se tyyppi, joka kutsutaan paikalman nopeinta hommaa, kun soundit pitää rakenle soittamaan sitä. Kun olin Pop & Jazz -konennen jazzin löytämistä ja bändisalla ammattiopiskelijana, tärkeimmät kokeiluja tein musiikkia Amigan hetket olivat kahvitauot, kun juteltiin porutrackerilla. Sitten menneisyyteen katsominen alkoi kyllästyttää. Se oli maailman siisteintä kalla musasta ja perustettiin bändejä. Kyselin kavereilta, mikä on nyt yläasteelle asti soitin lähinnä klassista. Bändihommennyt vähän usko moderniin r&b:hen. tärkeimmät hetket olivat lä lapsena. Minua pyydetään välillä antamaan soittotunTempestin kehitti parivaljakko Dave Smith teja tai pitämään workshopeja, ja olen monesti ja Roger Linn. Prinvoisin viedä sen kotiin kokeiltavaksi. nin sen kunniaksi musakauppaan. Sitten myyjä tarjosi, että deissä jazzia, fuusiota, poppia tai funkia. Itse olisin epäilemättä valinnut taipäätään tekemään ja tuottamaan tämän levyn.” teilijan. Frank koi improvisaatio kiinnostaa ja siirryin Helsingin Oceanin albumi oli avartava kokemus, oli jo Pop & Jazz -konservatorion puolelle. Linn on tehnyt aiemmin muun kelannut, mitä sanoisin nuoremmille muusikoilmuassa Princen käyttämän Linn Drumin, ja le. TEKSTI SAKU SCHILDT KUVA MARKUS PAAJALA ”ENSIMMÄINEN YLÄASTEBÄNDINI taisi olkän tovin, mutta vuoden 2010 tienoilla tuli vahva la sellainen, jossa itse halusin soittaa jazzia, toinen tunne, etten halua tehdä enää retromusaa. hommaa aikanaan. Olin innoissani 1950–70-lukujen soulista pitThe New Mystique arvioidaan sivulla 58. Halukaveri punkia ja kolmas Iron Maidenia. ja lukion jälkeen olin muutaman vuoden Pop & Muistan vielä päivän, jolloin ostin laitteen: 14. Olin kuolanSoulista kiinnostuin vasta myöhemmällä iällä, nut Tempestin demoja netissä, mutta epäröin, parikymppisenä. Tempest on tataa erään opettajansa soittotunnille. Siitä kuitenkin tä vuosikymmeneltä. mat lähtivät kunnolla käyntiin Sibelius-lukiossa, Tempest oli oleellinen osa tätä muutosta. Minusta tuo on hyvä kysymys, taa alusta asti itse. Reitti uuteen aikaan hahmottui lopulta DSI TEMPEST -rumpukoneen avulla. Yksi vanhempi muusikko kertoi joskus kiinSmith kehitti esimerkiksi 1970-luvulla ensimmäinostavan jutun siitä, kun hän oli mennyt ensi kersen polyfonisen syntetisaattorin. Sitä ennen olin soittanut bänkun laite on aika kallis. Raskaampi rock tai metalden levyn Keep Looking Up & Jazz -konsalla li eivät ole koskaan puhutel-singlelle
Kenties tästä syystä erilaisista masterointityyleistä puhuminen johtaa väkisinkin ylevien kielikuvien käyttöön – eroja on usein vaikea kuvailla sanoin, ne on kuultava itse. Masterointi on viimeinen hetki, jossa musiikkiin on mahdollista tehdä korjauksia ennen julkaisua, ja siksi se on monelle ymmärrettävästi stressaava vaihe tuotantoprosessissa. Tämän jälkeen hän teki paljon miksauksia, mutta päätyi lopulta keskittymään lähes yksinomaan masterointiin. Minulle ei ole tähän päivään mennessä selvinnyt, mitä ihmettä oikein tapahtui.”. Tässä mielessä masteroija joutuu usein eräänlaisen psykologin rooliin. 1990-luvulta asti alalla vaikuttanut ääniteknikko on miksannut satoja ja masteroinut tuhansia levyjä muun muassa sellaisilta artisteilta kuin PMMP, Paleface, Jenni Vartiainen, Michael Monroe, Sunrise Avenue, The Rasmus ja Sonata Arctica. Uransa alkuaikoina Forsbäck työskenteli viime kesänä edesmenneen musiikkivaikuttajan Otto Donnerin studiolla tehtävänään muuntaa Love Recordsin katalogia digitaaliseen formaattiin. Forsbäck tietää mistä puhuu. ”Masterointi on kuin eräänlaista voitelua. Hommassa on myös se hyvä puoli, että siinä saa olla joka päivä tekemisissä aivan erilaisen musiikin kanssa. ”Kaikki lähti siitä, että olin bändissä rumpalina ja kiinnostuin sitä kautta nauhoittamisesta”, Forsbäck muistelee. KULISSIEN TAKANA SVANTE FORSBÄCK Viimeinen voitelu SVANTE FORSBÄCK on mies, jota olet kuunnellut tietämättäsi vuosikaudet. Mestarimasteroija päätyi musiikkiteknologian pariin oman soittoharrastuksen kautta. TUOMAS JALAMO MASTEROINTI ON TERMI, jota harvempi musiikin kuluttaja ymmärtää kovin syvällisesti. ”Masterointi sopii minulle paremmin, koska siinä olen itse vastuussa siitä, että asiat saadaan tehtyä loppuun asti. Silti laadukas masterointi on kaikki kaikessa, mikäli levyn halutaan kestävän vertailua ja kuulostavan viimeistellyltä. Yhtenä päivänä voi olla Rammstein ja seuraavana demobändi Kokkolasta.” Rumba 54 Siinä missä musiikin miksauksessa eri soitinten väliset tasot asetetaan kohdilleen, on masteroijan tehtävänä äänikuvan tasapainoittaminen ja kappaleen kokonaistasojen säätäminen. ”Miksausvaiheessa on usein mukana vielä hiukan liian monta kokkia”, Forsbäck kertoo. Kappaleesta irroitetaan roskat ja laitetaan tilalle silkkiä ja samettia.” Studiotekniikan kehitys on johtanut siihen, että kokonaisen albumin miksaukset voidaan avata ja niitä voidaan muuttaa vaikka vielä tunteja ennen masterointia. Masterointi tehtiin kokonaan uudestaan seitsemän kertaa, ja vielä sen jälkeen jossakin muualla, koska lopputulos ei miellyttänyt. Hänet tunnetaan useimpien suurten kotimaisten julkaisujen luottomasteroijana. ”Työstin yli kymmenen vuotta sitten erään kotimaisen iskelmälevyn. ”Kun ihmiset kuulevat huonosti masteroidun tai miksatun levyn, he huomaavat ongelman, vaikka eivät suoraan osaisikaan sanoa, miksi se kuulostaa huonolta”, kertoo Svante Forsbäck, Helsingin Töölössä toimivan Chartmakers-studion omistaja. Lisäksi esimerkiksi Volbeatille ja Rammsteinille tehdyt työkeikat kertovat siitä, että maine on kiirinyt myös rajojen ulkopuolelle. Koska kyse on viime kädessä tyylitajusta ja herkästä korvasta, vaihtelevat lähestymistavat paljonkin. Forsbäckin mukaan masterointi on pahimmillaan se piste, jolloin bändit ovat hajoamisen partaalla ja tuottaja ei ole saanut viikkoihin nukuttua. Perfektionistisille artisteille tämä tarkoittaa kuitenkin usein hätäisiä päätöksiä ja uusia miksausratkaisuja, jotka Forsbäckin mukaan ovat lähes poikkeuksetta alkuperäistä huonompia. Hermoromahduksista on kuitenkin aina selvitty, ja Forsbäckin oman miksausuran aikana kaikki on lopulta mennyt hyvin – yhtä hyvin hämmentävää tapausta lukuun ottamatta
TOP 5 URAN VIRSTANPYLVÄÄT 1. Volbeat ”Oli iso kunnia masteroida Chris Lord Algen tekemät miksaukset Volbeatin Outlaw Gentlemen & Shady Ladies -albumilla (2013).” 3. Joanna Wang Midnight Cinema -albumin masterointi ”Nuoren kiinalaisen laulaja-lauluntekijän hienon albumin miksasi suomalainen Miikka Huttunen, ja sillä soittaa 80-henkinen orkesteri.” 5. Näitä ei ole vielä julkaistu.” 2. Karjalaisen kanssa ”Tällä miehellä on niin paljon kerrottavaa, että jokainen sessio on ikimuistoinen.” 4. Michael Monroen Horns & Halos -albumin masterointi ”Michael on hieno mies ja erittäin mielenkiintoinen persoona.” Rumba 55. Sessiot J. Rammstein-albumien uudelleen masteroiminen ”Rammsteinin kaikkien levyjen remasterointi oli erittäin mielenkiintoista, varsinkin kun projektia varten löydettiin kaikki alkuperäiset master-nauhat
Aina ei kuitenkaan voi syyttää yksin vierailevaa kitaristia, jos kappale palaa puhki. Hengellisissä veisuissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta High Hopesin irkkupillein ryyditetty This Is Your Sword on sanalla sanoen kamala. Kokonaisuus ei kaikilta osin toimi, mutta High Hopes on parista repsottavasta reunasta huolimatta jotakin enemmän kuin ne muutamat täysosumansa. + Tom Morello päästetään irti useassa biisissä. – Lukuisista hienoista osistaan huolimatta levy ei pysy kunnolla kasassa. Esimerkiksi alun perin The Havalinasin levyttämän nimikkokappaleen Springsteen ehti versioida jo vuonna 1996, mutta nyt se paisutetaan mehukkaasti menevämpään ja ryhdikkäämpään kuosiin torvisektiolla ja kitaravelho Tom Morellon liukkailla sooloilla. Esimerkiksi muuten varsin mukiinmenevän Heaven’s Wall -gospelin Morello kitaroi kiusallisesti kumoon. Nauhalle on vihdoinkin tarttunut myös The Ghost of Tom Joadin eeppisempi rockversio, jota on aiemmin soitettu vain keikoilla. Tunnelmansa puolesta se olisi puolustanut myös alkuperäistä paikkaansa 9/11-tapahtumia purkaneella The Risingilla. studioalbumi High Hopes saattaa olla kasattu aiemmista levytyssessioista ylitse jääneestä materiaalista, lainatavarasta ja klassikoiden uudelleenlämmittelystä, mutta julkaisu todistaa, että Springsteenin pöytälaatikosta löytyy kokonaisen levyn mitalla hienoja biisejä ja kertomisen arvoisia tarinoita. Bruce Springsteenin 18. Esimiestason rääppiäiset Down in the Hole Yhdestä kolisevasta luupista, muutamasta folkahtavasta palasesta ja Springsteenin rauhallisesta resitoinnista rakennettu huikean kaunis kappale. Morellon korostunut läsnäolo jakaa mielipiteitä. Wrecking Ball -kiertueen Australian-osuudella marraskuussa 2013 Steven Van Zandtia tuurannut Tom Morello on toiminut muutenkin High Hopesin takapiruna. Siitä tuskin tulee suurta Springsteen-klassikkoa, mutta levyä ei toisaalta kannata ohittaa pelkkänä vanhan kierrättämisenä. Niin ikään The Risingin jäämistöstä levylle noukittu Harry’s Place on aina hölmöä tekstiään myöten kokonaisuuteen epämukavasti istuva kahden pennin gangsterikertomus, jonka teennäisen likaisesti liikehtivä soundimaailma tapailee 1980-luvun poliisisarjoja. Mukana on myös Brucen parhaimpiin kuuluvalta The Rising -levyltä (2002) pois jätetty Down in the Hole, joka osoittautuu yllättäen yhdeksi albumin ehdottomista kohokohdista. Juha Wakonen Alkuperäisen laulun akustinen pienimuotoisuus on vaihtunut Springsteenin ja Morellon väliseksi kitarahurjasteluksi. Bruce Springsteen High Hopes Columbia IIII Enemmän kuin osiensa summa. Kärkkäänä poliittisena lauluntekijänä mies sopii mainiosti Springsteenin omaan yhteiskunnallisesti tiedostavaan eetokseen, mutta Morellon tapa lähestyä kappaleita on yksinkertaisesti aivan toisenlainen kuin E Street Bandin. – Tom Morello päästetään irti useassa biisissä. Vaikka Springsteen on taitava tarinankertoja, on silti hämmästyttävää, miten toimivan paketin hän onnistuu kasaamaan keskenään hyvin erilaisesta materiaalista. AVAINBIISIT American Skin (41 Shots) Viimeinkin studioversio vähäeleisestä ja voimallisesta keikkaklassikosta, jolla Springsteen ottaa kantaa Amadou Diallon ampumatapaukseen vuodelta 1999. KLASSIKKO LOISTAVA KESKINKERTAINEN HUONO HENGENVAARALLINEN IIIII IIII II ½ I e TOIMITTANUT TEEMU FIILIN TUOMIO + Levy on vihaista Wrecking Ballia (2012) vapautuneempi. Alkuperäisen levytyksen akustinen vähäeleisyys ei pärjännyt terävästi kirjoitetulle sosiaaliselle kommentoinnille, mutta nyt kappale saa Morellon käsittelyssä kokonaan uuden ilmeen. Albumi ei todellakaan ole mikään juhlien jälkeinen rääppiäiskattaus, vaan valtaosa ennakkoon kohutun High Hopesin kappaleista puolustaa paikkaansa varmoin ottein. Jälkimmäisen sooloilu venyttää kappaleen äärimmäisyyksiin asti, mutta lopputulos on silkkaa sähköä ja elämää suurempaa rockia. + Kokonaisuus sisältää hyvässä suhteessa uutta, kierrätettyä ja lainattua. TÄTÄ ENNEN: POMON ARKISTOLEVYT The Promise (2010) IIIII ”Tuntuu ihmeelliseltä etuoikeudelta saada marraskuussa 2010 käsiinsä ’uutta kamaa’ 27-vuotiaalta Bruce Springsteeniltä. – Harry’s Place olisi sopinut unohtua Pomon pöytälaatikkoon. Morellon Rage Against Rumba 56 The Ghost of Tom Joad the Machine -levyiltäkin tuttuja kitarakikkailuja joko vihaa tai rakastaa, kun klassikkobiisi revitään niillä lähes tunnistamattomaksi. Sen sijaan kansio toimii vakuuttavana todisteena siitä, että Bruce Springsteenin levyt ovat syntyneet hedelmällisestä maaperästä.” – Tomi Hämäläinen Rumbassa 22/98. Tuplalevy The Promise tuo paljon uutta siihen mielikuvaan, joka meillä on rocktähdestä ja hänen E Street Bandistään 32 vuoden takaa.” – Tomi Nordlund Rumbassa 16/10 Tracks (1998) IIII ”Kaiken kaikkiaan Tracks ei tarjoa kuulijalle varsinaisesti mitään uutta, mutta sitä tuskin kukaan odottikaan. Pomo onnistuu taas kerran siinä, missä moni muu kompastuisi omaan näppäryyteensä. Morello soittaa valtaosalla levyn kappaleista, ja on varmasti ainakin osittain hänen ansiotaan, että Springsteen versioi Australian punk-pioneeribändin The Saintsin aivan helkkarin mainiota Just Like Fire Wouldia. Tom Morello malttaa nyt maneerinsa ja soittaa juuri siksi yhden levyn hienoimmista sooloista
Väkäleuka on suoristunut, irvailu lientynyt ja soundi on helpommin lähestyttävä. Joan as Police Woman Alcest Jarkko Martikainen Play It Again Sam Prophecy Sakara III ½ ½ III III Klassikoiden vanavedessä. Joan as Police Woman -nimellä levyttävällä Joan Wasserilla on yksi mielettömimmistä lauluäänistä, mitä nykypäivän laulaja-lauluntekijöiltä on kuultu, mutta oma persoonallinen sävel on vielä löytämättä. Kesäloma kellarissa on kertomus perheestä, joka rahapulassa peruu Kreikan-matkansa, mutta ei kerro siitä kellekään ja piiloutuu loman ajaksi maan alle. Shelteriltä puuttuu kokonaan lakipiste, jokin, jota vasten sen verkkaisesti kaikuilevat aallot voisivat kuuluvasti iskeä. Kari Koivistoinen Juha Wakonen Anna Brotkin The Classic Koirien taivas Shelter. Raskaiden riffien tilalla soi syksyn hämärältä tuoksuva ja kuulaan raukea synkistelypop. Kuten kolmella edelliselläkin platalla, säväyttävien ilotulitusten sekaan mahtuu turhan paljon tähtisädetikkuja. Äkki-ikävä äkkivääryyttä. Biisit soivat duurissa ja harmoniat raikaavat. Shoegazen ja dream popin klassikkolevyt soivat lähes kiusallisen kuuluvasti kappaleiden taustalla, eikä yhtye onnistu kuljettamaan yhteen niputtamiaan vaikutteita mihinkään suuntaan. Nyt Neige ja Winterhalter kääntävät katseensa tiukasti omiin jalkoihinsa. Mutta tuon bändin levyt Souvlaki (1993) ja Pygmalion (1995) tehtiin jo, miksi jämähtää niihin. Onneksi mukana on myös hitunen Martikaisen itseironiaa: ”Nuori tyttö kyseli / et kai enää laula kuolemasta / kai lopetat ei-toivotut laulut?” Mutta Rakkaus(2006), Toivo- (2009) ja Usko (2011) -albumien muodostamalta levytrilogialta tuttuja herkistymisen tai mustan huumorin hetkiä ei koeta. Laulamassa käy vielä Slowdiven Neil Halstead. Kengänkärjet kiinnostavat. Karjalainen teki tuoreimmallaan: ankkuroituu aiempaa perinteisemmän, mukana laulettavan rockin satamaan. Nykyiselläänkin tuloksena on mielettömän kauniita levyjä, mutta sopivalla ruokinnalla makuuhuoneen kissanpennusta voisi kasvaa tanssilavojen tiikeri. Valitettavasti vahvan alkupuoliskon jälkeen bileet väsähtävät. Eteerinen leijailu kantaa tosin vain osan matkaa: Shelter kuulostaa yhtä aikaa sekä pakahduttavan kauniilta että unettavan tylsältä. Jarkko Martikainen tekee viidennellään saman, minkä J. Martikainen on tarinankertoja, ja tarinoita kuullaan nytkin. Pidän tästä paikasta on tarttuva oodi elämänhalulle, ja Virheet on tehtävä itse levittää kohottavaa slaavitunnelmaa. Mustan metallin ja tunnelmallisen kenkiintuijottelun harhaman kanssa flirttaillut ranskalaiskaksikko Alcest julisti viime kesänä luopuvansa viimeisistäkin metallielkeistään. Kerrankin on mollia vähän ikävä. Nyt kaapista kurkistaa katujen souldiiva. The Classic on levy, jota kuuntelee jo Joanin sielukkaasti kujertavan äänen takia, ja Holy Cityssä on ainesta jopa alkuvuoden parhaimmaksi tanssittajaksi. Nurkkiin tummuvasta tunnelmastaan huolimatta levy vain tukehtuu ilmakehänsä ohuuteen. Biiseissä on samansukuista valoa ja iloa kuin levyn tuottajan Samae Koskisen tuotannossa. Joan Wasser on toiminut monien bändien (Dambuilders, Sparklehorse, Antony and the Johnsons) taustalla, mutta hänen pitäisi saada oma äänensä kuuluviin. Tyylivaihdoksia on toki harrastettu: vuoden 2006 Real Life -debyytti toi valokeilaan runotytön, joka repesi sittemmin rockariksi
Parempi kuin mikään muu missään juuri nyt. New Mystiquesta on hankala löytää mitään osiota, mikä ei olisi jotakuinkin täydellistä. Lisäksi kahdenkymmenen biisin kokoelma maistuu kappaleiden huipputasoa väheksymättä PMMP:n tapauksessa vähän tyngältä. Riehaannuttavan puntin vipautuksen lisäksi Tuomo taitaa esimerkillisesti hienosyisemmänkin ilmaisun, kuten vaikkapa rennosti pumppaava Keep Looking Up todistaa. Näiden levyjen muheva soul-funk-poljento yhdistyi sopivan hikisellä Motown-väännöllä nu-jazzin tyylikkään siistiin ilmaisuun. Niisk! Aleksi Kinnunen Rumba 58. Parempi kuin Arcade Fire. Kolme täysien pisteiden levyä julkaissut yhtye on vähintään yhtä paljon albumi- kuin hittibändi. Monenmoisissa kuvioissa ansioitunut multi-instrumentalisti Tuomo Prättälä teki todella vakuuttavaa jälkeä kahdella ensimmäisellä soololevyllään (My Thing, 2007 ja Reaches Out for You, 2009). Syksyllä ilmestyneen Matkalaulu-versiointilevyn jälkeen radiohiteillä ja singleillä täytetty peruskokoelma olisi tuntunut ehkä olennaisemmalta lopettamishetken sijaan muutaman vuoden päästä. Albumin myötä Tuomo nousee ehdottomasti modernin soulin maailmanluokkaan säilyttäen silti kiehtovan rouheuden otteissaan. Miehen sulavan PMMP Hitit sielukas laulu sekä erinomainen rytmi- ja melodiataju pitävät moniulotteisen paketin täydellisesti kasassa. Nimikappale jytkii massivisella sykkeellä tajuntaan, ja Tokophobian groove pakottaa jalan vatkaamaan. Tuotannon sijaan keskiössä ovat hienot kappaleet, joiden tulkinnan Tuomo hoitaa hämmästyttävän tyylikkäästi. Mukana tuleva videotaltiointi elokuulta 2010 esittelee PMMP:n huippuvireessä Veden varaan -kiertueen päätöskeikalla Tavastialla. Artistin neljäs levy jatkaa Tuomon modernimpaa vaihetta, jossa ensilevyjen Curtis Mayfield -tunnelmat lipuvat Princen rehevämpään ulosantiin. Muistan ällistelleeni yhtyeen 2009 Ankkarockin-keikalla ilman huumorin ripaustakaan: maailman paras bändi! Silmittömän räjäyttävä ja syvällinen. Sanoituksissakin on rutkasti ajatusta – vielä sen lisäksi, että sanat on teknisestikin perin tyylikkäästi laadittu. Kuvallinen toteutus on vain sympaattista perustasoa, mutta olennainen välittyy: maailman paras, kaunein ja välittömin on lavalla. Täysin irti, kristallinkirkas, materiaali parasta mahdollista alusta loppuun. Kimmo K. Vuosikymmenet sumenevat korvissa yhdeksi taidokkaaksi, yllätyksiä pursuvaksi kokonaisuudeksi: juustoista kasarisoundia siellä, discoa täällä, breakbeatia tuolla. Mahtava levy. Vaisumman edellislevynsä My Own Private Sundayn (2010) jälkeen Tuomo panee parastaan kuin muina miehinä. Suorastaan mestarilliset sävellykset kohtaavat rohkean soundimaailman todella onnistuneesti. Monipuolista mahtavuutta Tuomo The New Mystique Sony IIIII Tyylitaituri ja sielukas kone. Jos pitää valita PMMP:n uran huippuhetki, nostan esiin vuosikymmenen vaihteen. Taajama, Kiitos, Lautturi, San Francisco, Lapsuus loppui, Merimiehen vaimo ja niin edelleen. Kielipoliisillakaan ei ole nipottamista, sillä Prättälä lausuu englantia virheettömästi ja fraseeraa sujuvasti. Kaikenlainen ylisliipattu pintakiiltoisuus tekisi tästäkin levystä irstaamman, mutta kaikeksi onneksi moisesta ruiskurusketuksesta ei ole hajuakaan. Kuuluupa 1980-lukulaisimmin kaikuvissa kappaleissa rutkasti myös Michael Jacksonia – miksei jopa Daft Punkia. Koskinen Sony IIII Yllätyksetön kokoelma, kova keikkatallenne. Viimeistään Empty Wordsin mutatoituminen herkästä soul-balladista riehakkaaksi breabeat-louskeeksi nostattaa hatun päästä. Orgaaninen soul ja aikakäsitystä uhmaava elektroninen soundi yhdistyvät toimivasti, mutta Tuomo onkin poikkeuslahjakkuus
Kuunpimennys on melodialtaan sukua PMMP:lle, ja Isotalon laulaessa säkeistöjensä viimeisiä rivejä ei voi olla kuulematta Paula Vesalaa. Olen aina sun puolestaan yhdistää ihastuttavasti lattaria ja Isotalon taidokasta tarinankerrontaa. Edeltävän ”Älä koskaan kadota sitä mitä olet” -kuiskailut vaivaannuttavat. Kun levyn toivoisi vähän rähjäävän, se niiaa kauniisti. Lions istuttaa kuuntelijansa Fitzsimmonsin kanssa samaan hämärään huoneeseen, jossa herkistelijä näppäilee kauhtuneeseen muistivihkoonsa hädin tuskin selvällä käsialalla rustaamiaan biisejä. Kun punkista ulos kasvaneet yhtyeet nostivat psykedelian uudelleen esiin 1980-luvulla, se kuulosti tuoreelta. Parhaimmillaan Isotalo on pysytellessään poissa keskitieltä. Nyt Join the Dotsin krautrockin motorisen rytmin tahdissa laukkaava ja unipopissa marinoitu psykedelia on miellyttävää, mutta harmittavan helposti unohtuvaa. William Fitzsimmons kääntyy takaisin perusasioiden puoleen. Erottuakseen samankaltaisten yhtyeiden merestä se tarvitsisi rutkasti lisää persoonaa ja edes yhden todellisen iskusävelmän. Tämä toki rikastuttaa musiikkimaailmaa, mutta se myös vähentää vuosikertasoundien uutuudenviehätystä. Brittien viimeisintä psykedelia-aaltoa edustava Toy hoitaa Join the Dots -kakkoslevyllään hommansa mallikkaasti, mutta tuoreen kuuloista siitä ei saa millään. Hauraus on tietysti vain silmänkääntötemppu, sillä Fitzsimmonsin herkkyydessä on uskomattoman karismaattinen ja voimaannuttava klangi. Pieni annos draamakuningatarta tai flunssaa voisivat tehdä ilmaisulle terää. Toisin on 2010-luvulla, jolloin psykedelia monien muiden menneisyyden genrejen tavoin on ollut jatkuvasti läsnä, putkahdellen esiin tasaisin väliajoin valtavirran tuntumaan. Suvi Isotalon kolmas levy alkaa sen latteimmalla biisikaksikolla. Paluu oikealle polulle. Toimii, ja saa kaipaamaan lisää kasari-Suvia. Syntikkafiilistely Uusi on hienoin biisi, tyylikästä kasariunelmointia. Paikoin mieleen tulee pikemminkin musiikkiopiston kevätjuhla kuin näkemyksellisen lauluntekijän taidonnäyte. Anna Brotkin Juha Wakonen Kimmo Vanhatalo Rumba 59. Se löytyisi ehkä vaihtoehtoisemmista suunnista. Persoonallisuus kadoksissa. ”Brittien viimeisintä psykedelia-aaltoa edustava TOY hoitaa Join the Dots -kakkoslevyllään hommansa mallikkaasti, mutta tuoreen kuuloista siitä ei saa millään.” Suvi Isotalo William Fitzsimmons Toy Sound of Finland Grönland Heavenly Näin minusta tuli ihminen Lions Join the Dots II ½ 1/2 IIII ½ 1/2 III Lisää kasaria, vähemmän musaopistoa. Edellistä albumia Gold in the Shadowsia (2011) kuormitti turhan etäiseksi käsikirjoitettu tunnelmointi, mutta nyt amerikkalainen laulaja-lauluntekijä ei enää yritä piiloutua poikkeuksellisen kookkaan partansa taakse. Nykypäivän retromaanisessa maailmassa kaikki menneisyyden musiikkigenret elävät rinta rinnan kuin sulassa sovussa savannilla laiduntavat eläimet. Lionsin puolesta ei oikeastaan tämän enempää voi puhua. Biisintekijänä Isotalo on todistanut kykynsä, mutta tulkitsijana hän etsii vielä persoonallisempaa soundia. Ajattoman kuuloisen musiikin lisäksi parasta on Fitzsimmonsin ääni, jonka läsnäolevassa kuiskailussa kuuluu kokemusten paino ja syvä elämänviisaus. Nimikappale ja sitä seuraava Yksi ovat kilttiä keskitien pianopoppia. Riipivän rehellisestä henkilökohtaisuudesta huolimatta kuuntelu ei aiheuta vaivaantuneisuutta tai epämiellyttävää tirkistelemisen tunnetta. Sen musiikki perustelee itsensä paremmin kuin mitkään sanat
Readymaden taika pohjautuu pitkälti ensimmäiseen kahteen biisiin. Hienojakin hetkiä Rich Men Poor Men Good Meniltä toki löytyy. Soolodebyytti paljastaa tekijänsä muistiin kirjoittamia unia ja muistoja, mutta henkilökohtaisesta otteesta huolimatta sen viiston iättömään miljööseen on helppo käydä sisään. Perille on päästy, mutta matka olisi voinut olla vielä paljon mielenkiintoisempi. Ero on vähän sama kuin indie-elokuvalla ja siitä tehdyllä suuren budjetin versiolla – se, mikä alkuperäisessä tuntui sympaattiselta, alkaa yhtäkkiä vaikuttaa pliisulta, jopa makeilevalta. Tuskan kaiku. Kahdella edeltävällä levyllä tosin meininki on ollut huomattavasti keikkasointia valjumpaa. Epätasaisuudesta huolimatta Kärki on tehnyt kauniin levyn, jonka meditatiivinen syvyysulottuvuus on poikkeuksellisen kiehtova. Nissismäiseen tyyliin piirrosjälki on mustavalkoista, kaunistelematonta ja hillittömillä yksityiskohdilla pedattua tykittelyä. Lukukokemusta täydentää Janne Westerlundin säveltämä LP (+cd), joka herättää sarjakuvan hahmot eloon muun muassa krautrockin, punkin ja vanhoista space shooting -peleistä muistuttavan musiikin avulla. Kolmannella levyllään Rich Men Poor Men Good Men se esiintyykin jo ihka oikeana viisihenkisenä yhtyeenä. Aluksi Mika oli uusnatsi, mutta hän sai kenkää yhteisöstä pussattuaan musliminaista. Valitettavasti levy alkaa paljon riuskemmassa hengessä kuin päättyy. Tiheän tunnelman laatimiseen ei tarvita hautapaadenraskaita riffejä. John Richardsonin hienosti tulkitseman Red Roosterin ja polveilevan Young Goodman Brownin kaltaisia huippuja ei löydy enempää, ja Kärjen lakonisesta sekä aavistuksen epävireiseksi nyrjähtävästä resitoinnista kärsivä The Lord Who Never Sleeps puolustaa paikkaansa vain täpärästi. Alun perin Antti Reikon makuuhuoneäänitysprojektina alkanut Koria Kitten Riot on kulkenut jatkuvasti herkän pienimuotoisesta ilmaisusta kohti suurieleisempää ja hiotumpaa bändisointia. ”Moni yhtye kuluttaa koko uransa hiomalla timanttiaan tuloksetta, mutta JAAKKO LAITINEN & VÄÄRÄ RAHA onnistuu siinä täydellisesti jo kolmannella levyllään.” Kantaaottavaa roiskintaa Jaakko Laitinen & Väärä raha Jyrki Nissinen & Janne Westerlund Lapland–Balkan Kehittymättömät ufot Playground Zum Teufel IIII ½ 1/2 IIII ½ Hiomatta paras. Mukana on myös puhepätkiä sarjakuvasta. Koria Kitten Riot Svart Soliti. Ruutujen koko elää jatkuvasti ja tekee kuvakerronnasta dynaamista ja rullaavaa. Aikana, jolloin uutta tavaraa kasataan vanhan päälle, Kärki uskaltaa luopua ja hidastaa, yksinkertaistaa. Sen jälkeen on valitettavasti uni taas lähellä, kunnes keskivaiheilla Perfect Heartache ja The Howl nostavat jälleen purjeet tuulta varten, edellinen jopa melkoisellä pörinällä. Juuri tässä piilee Nissisen sarjakuvien nerous: samalla kun mies paisuttaa karikatyyrinsä nextille levelille, hän suhtautuu niihin banaalilla ymmärryksellä turhia alleviivaamatta. Raskaan ja kokeellisen musiikin moniottelija Kimi Kärki on vaihtanut voimasoinnut akustisen kitaran säestämään hiljaiseen itsetutkiskeluun. Taustatapetin sijaan osa biiseistä toimii yksinäänkin, mistä kertoo esimerkiksi se, että hyräilin huomaamattani ”nuijat, muijat ja nussiminen” -mantraa kaupan pastahyllyllä. Musiikin pohjimmainen surumielisyys ja jopa masentuneisuus värittää melodista soittoa, joka parhaimmillaan tekee maailman vähän paremmaksi. Pyörittelin sitä pari kertaa ja kuulin vain sitä samaa kaikuisaa kenkiintuijottelua, jota on tehty jo ehkä liikaakin. Nissisen tarinan voisikin tuoda todellisuuteen sijoittamalla avaruusolioiden tilalle vaikkapa maahanmuuttajat. Myös kerronta on silkkaa Nissistä, eli anarkistisesti nyrjähtänyttä K18-osaston roiskintaa, jossa korkealentoinen ajatuksenjuoksu yhdistyy teräviin mutta lakonisesti esitettyihin havaintoihin ihmisluonteesta. Akseli Hiltunen Kaksi neroa samassa paketissa. Näistä lähtökohdista käynnistyy Jyrki Nissisen neljäs sarjakuva-albumi Kehittymättömät ufot. Vaikka Yngwie Malmsteen on epäilemättä eri mieltä, joskus vähemmän todella on enemmän. Ja piru vie, tämä kollaboraatio toimii! Livenä yhtye on aina ollut terässä ja saanut allekirjoittaneenkin muutamaan otteeseen positiivisen energiansa valtaan joraamaan hullun lailla ventovieraiden kanssa. Fireworks on pehmeä ja kaunis esitys. Lopuksi pursi hyvästellään kauniisti komean eeppisellä The Atlanticilla. Mutta päivätorkkujen jälkeen puoliheränneenä Readymade teki itsensä minulle tykö ja tarjosi voimaa sekä tunnetta. Tällaisia ovat muun muassa Weezer-henkinen Between a Pillow and a Soft Place ja tummasävyisesti valssaava A Last Waltz. Kun vieressäni seissyt vanhempi mies vilkaisi minuun paheksuvasti, oli selvää, että Nissinen oli saavuttanut tavoitteensa – jälleen kerran. Steady taas on täynnä turtaa tuskaa, mutta silti se lipuu korviin rauhallisen tasaisesti. On mielenkiintoista nähdä, mihin yhtye tästä suuntaa. Moni yhtye kuluttaa koko uransa hiomalla timanttiaan tuloksetta, mutta Jaakko Laitinen & Väärä raha onnistuu siinä täydellisesti jo kolmannella levyllään. Seuraavaksi Mika ryhtyi räppäriksi, mutta menetti uskottavuutensa pussattuaan homoa. Mika ”Bodari” Liski on itseään etsivä nuori mies, jonka huonetta koristaa Pillu rules -juliste. Reikon melodiataju ja oivaltavat sovitukset ovat albumilla entisellään, mutta uusi hiotumpi soundi ei aina pue Koria Kitten Riotia. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun maahan saapuu avaruusolentoja ja Mika kavereineen passitetaan rauhanturvajoukkoihin toiselle planeetalle. Yhdessä trio harrastaa vandalismia, dokaamista ja bänditouhuja. Näin syntyy sarjakuvan kolmas ulottuvuus, kantaaottavuus, joka näkyy muun muassa siinä, kuinka ihmiset suhtautuvat itselleen vieraisiin ilmiöihin. Lopulta Mika nussi sonnia, kunnes löysi paikkansa anarkopasifistikaksikko Gortsun ja Chisun rinnalta. Helsinkiläisen Delay Treesin kakkoslevy taitaa hyötyä oikeasta mielentilasta. Juha Wakonen Markku Roinila Kimmo Vanhatalo The Bone of My Bones Rumba 60 Rich Men Poor Men Good Men Readymade?. Vaikka sitten masokismin kautta, johon parissa biisissä viitataan. Lopulta liian tasaisesta pinnasta ei kuitenkaan tahdo saada otetta, ja kappaleisiin on vaikea muodostaa tunnesidettä. Jos pohjoisen poikien fiktiivinen kansanmusiikki on valloittanut kuulijoittensa sydämet tanssilavoilla, onnistuu kolmas pitkäsoitto vihdoin sinetöimään saman myös levyllä. Yhtye on mielenkiintoinen yhdistelmä suomalaisiskelmän lyriikkaa ja entisen itäblokin alueiden rytmejä. Kärjen ansio on rohkeus riisuuntua. Gaea III ½ 11/2 III III Luihin ja ytimiin. Hioen ja höyläten. Mervi Vuorela Kimi Kärki Delay Trees. Vuonna 2009 perustettu Jaakko Laitinen & Väärä raha -yhtye on edennyt urallaan jo kolmanteen albumiinsa asti
Jo liki pari vuosikymmentä postrockia aaltoillut skottibändi pitää tasoa yllä saatuaan taas juonesta kiinni. Siis siitä, jonka asukasluku käsittää yhden Cheekin. Sitä odotellessa me muut voimme mennä takaisin töihin ja keskittyä asuntolainaan. Tällä menolla seuraavan levyn teksteissä lapsi kohoaa huterasti seisomaan design-pinnasängyn puolia vasten Pet Shop Boysin Actuallyn innoittamana, ja ympyrä sulkeutuu. Uskoisin tämän pärisevän hyvin myös keikalla. Tuotanto on pirun hyvää, ja Uniikin kuulee vetäneen enemmän keikkaa kuin nörtti käteen. Pääosin instrumentaalisella levyllä huomion vievät taiten loihditut melodiat ja rytmit. Riimit ovat aika simppeleitä. Mutta kuten tapana on, uuden liiton myötä hardcore jäi vain lämpimäksi, kutiavaksi muistoksi. Mutta kyllä hänkin osaa: itseironinen Pätkätöissä naurattaa oikeasti. Vähän sormea vain voi haistella siinä. Täydellistä. Hienostuneisuutta levyltä on turha hakea, eikä sitä kaivatakaan. Tai se tyttö, joka pääsi karkuun. Mogwai ei toista majesteettisen Hardcore Will Never Die, But You Willin (2011) räiskivämpää olomuotoa, vaan yhtye kaivautuu pikemminkin sen jälkeen luotaamiinsa vähäeleisempiin elektronis-orgaanisiin onkaloihin. Myös laulukoukut toimivat kautta linjan. Viisi tähteä. Respect. Iisan sooloprojekti kuohii yhtälöstä irti Mikon, ainakin osittain. Live at Rome Olympic Stadium on juuri sitä, mitä kannessa seisoo – yhtyeen esiintyminen Rooman Stadio Olympicolla The 2nd Law -levyn kiertueella viime kesänä. Oletin Uniikin uuden soolon olevan taas yksi Mikä-Mikä-Maa-levy. Taitava, vimmainen, tinkimätön, vaikuttava. Ristiriidan sijaan tämä luo sointiin mielenkiintoista kontrastia. Ainakin Matthew Bellamyssa ja kumppaneissa on jotain naapurinpoikamaista charmia, joka estää heitä suureellisimmillaankaan sortumasta Bono-tyyliseen egomaniaan ja hurskasteluun. S€ pyörittää kertoo rahahuolista, kun nuoruuden saippuakupla puhkeaa ennen asuntokuplaa ja vastassa ovat aikuisuuden tylsät realiteetit. Tämä on nyt se muistojakin kauniimpi nuoruudenrakkaus, joka ottaa yhteyttä vuosien jälkeen ja haluaa seksiä nyt eikä kohta. Kimmo K. Sulkekaa baarit kuvaa sitä itsetutkiskelun hetkeä, kun huomaa kuuluvansa ravintolan kokeneempaan kaartiin eikä jaksaisi enää yhtään, mutta laskuhumalabussista soitetun ”Mä lupaan muuttua” -puhelun sijasta voi sentään pyytää kumppaninsa noukkimaan kotiin. Livelevyille tyypillisesti se on suunnattu lähinnä yhtyeen faneille, jotka voivat elää uudelleen väkijoukon hikisen puristuksen, aistia alkoholin ja festariruuan pikantin tuoksun sekä nähdä sielunsa silmin edessään sen luonnottoman pitkän honkkelin, joka peittää lähes koko näkökentän. Iisa käsittelee teksteissään niin erään elämäntavan kuin metatasolla kokonaisen musiikkilajin keskiluokkaista väsymystä – täysin teeskentelemättä ja suojaus laskettuna. Intesiteetiltään kytevämpi tunnetilojen keinuttelu tuottaa sulavalinjaista jälkeä. Kirje-avausraidan nimen viestinnällinen vanhakantaisuus antaa levylle välittömästi nostalgisen viitekehyksen ja alleviivaa sen säeparillaan: ”Vuodet meni lujaa, kaikilla on lapsia”. Pöllöjengi. Tiedän, mitä teit viime kesänä. Se, jota joskus valomerkin aikaan eksyy ajattelemaan. Jos taiteellinen emansipaatio nyt onnistuu, voisi Reginan käytännössä haudata kulttimaineessa lepoon. Iisa ei kuitenkaan tee taiteellista irtiottoa Reginaan vaan toistaa tuttuja sävyjä ja mielenmaisemia aavistuksen uusista lähtökohdista – joskin hyvin. Koskinen Kimmo Vanhatalo Aikuisuuden realiteettien keskellä Iisa Iisa Johanna III Täytät kolkytkolme kerran ainoastaan. Punk on ollut minulle aina tietynlainen nuoruuden ihastus. Iisan kypsä perspektiivi on kiinnostavampi kuin albumin sointi. ”MOGWAI on jo ajat sitten päässyt irti postrockin paisuttelevasta hyökyaaltotekniikasta, ja nytkin se keskittyy luomaan vyörytystä moniulotteisempia tunnelmia.” Mogwai Muse Uniikki Rock Action Warner Rähinä Rave Tapes Live at Rome Olympic Stadium IIII III Eläväistä lainehdintaa. Soolodebyytti jää silti kuin puolikkaaksi, sydämensä särkeneeksi Reginaksi, joka ei osaa nukkua yksin. Joonas Kuisma #Kylänmies III ½ 1/2 Kapteeni huukki. Iisan debyyttisoolo on albumina yhtä varhaiskeski-ikäinen kuin koko itsessään kalkkeu- tunut pop-musiikkikin. Omalla kohdallani räppi vei lopulta huomioni punkilta. Hän on edelleen mukana sävellys- ja sovitustyössä, mutta varsinainen biisintekovastuu on Iisalla. Huhuu. Kun Cydonian ritarit ratsastavat, supermassiivinen musta aukko uhkaa ja hysteria ottaa valtaansa, tarvitaan naurettavuuden rajamailla tanssivaa stadionrockia, jonka seurassa koetaan elämää suurempia tunteita. Levyn hypnoottinen vaikutus on ilmeinen, ja punaisia lankoja on saatu luikertelemaan kappaleisiin monella tasolla. Rattuksen Turta on ihan vitun kova levy. Kyllähän maailma ainakin yhden pompöösin stadionrockyhtyeen tarvitsee, ja paljon Museakin huonommin voisi valita. Silti pitää nostaa hattua, sillä Uniikki on leiponut tosi pätevän rähinälevyn, jonka suosittelen tarkastamaan. Se ihastus, joka syystä tai toisesta lipsahti sormien välistä. Vaikka se kuinka esiintyy itsevarmana ja tukka auki, tietää kuulija kuitenkin, että ”kyl ne palaa viel yhteen”. Mutta pakko nostaa kädet ilmaan: minä diggaan tästä. Huukkeja on tehty keikat mielessä. Mikon maailma on ihanissa pop-sävellyksissä, Iisan maailma ihanien tekstien kahviloissa ja punahuulissa. Vakuuttava vierailijakaarti tuntuu olevan nälkäisempää sakkia kuin Dani itse. Vähän kuin se teini-iän hormonimyrskyssä harrastettu petting, josta ei pääse yhtään pidemmälle. Osansa on myös eläväisellä ja sävykkäällä instrumentaatiolla, joka on toisaalta hyvin orgaaninen, mutta monin paikoin varsin teollinen. Mogwai on jo ajat sitten päässyt irti postrockin paisuttelevasta hyökyaaltotekniikasta, ja nytkin se keskittyy luomaan vyörytystä moniulotteisempia tunnelmia. Seppo Lampela Rumba 61. Asetelma on kutkuttava. Mikäs siinä, kun se oli jo kaveripiirissä suosittua, eikä todellakaan mitään pahaa siinäkään. Ne ovat simppeleitä mutta perkeleen tarttuvia huudatuksia, jotka muistaa isommassakin jurrissa. Mutta liukuhihnamaiset ”jiah, oo-oo!” -huudatukset eivät putoa minulle, enkä tajua pakkomiellettä tehdä jälleen biisiä jostain eläimestä. Mogwai onnistuu vakuuttamaan ilman ryminääkin. Harmi, että rehtejä soolobiisejä on vain pari. Se on laadukas ja kompakti projekti, joka yhdistää yleisössään pop-entusiastit ja turvallista vaihtoehtoisuutta etsivät kaupunkilaiset. Seppo Lampela Rattus Turta Svart IIIII Nuoruuden ihastus palaa. Pykärin pariskunnan varaan rakentuvassa Reginassa on aina ollut tiettyä taikaa. Siis räppilevy siitä kuvitteellisesta paikasta, missä Cristal kuohuu ja räppäreillä on rahaa. Toki allekirjoittanut häntäheikkinä petti eukkoa räkäisissä klubeissa, joissa on mustaksi maalatut seinät
Koskinen Kimmo Vanhatalo Kotiinpaluu Temples Sun Structures Scandinavian Music Group Heavenly Terminal 2 IIII Uutta väriä vanhaan. Retroa englantilaisen Templesin debyytti Sun Structures kyllä uhkuu, aina sen 1960-lukulaisen psykedelian, brittifolkin ja folkrockin varsin autenttisesta mallinnuksesta yhtyeen laulaja-kitaristin James Bagshaw’n valkoisen miehen afroon asti. Moni saattoi lukea levystä leipääntymistä, joka enteilisi yhtyeen lopettamista – tai ainakin sellaista taiteellista taantumista, josta yhtyeen nykyisessä viitekehyssä olisi mahdotonta toipua. Niitä höystävät tyylikkäät koskettimet, hillitty bändisointi ja paikoin varsin dramaattinen instrumentaatio. Pysähtynyttä kauneutta. Bändi pyrkii pitämään paletin rikkaan monipuolisena, mutta rauhaisat tempot, Ritolan introvertti laulu ja yleinen totisuus tekevät yleiskuvasta harmaan. Ilmassa tuoksuu märkä ruoho, tupakka ja hiipuva kesäjuhla. Kimmo Vanhatalo Rumba 62 Sony IIII Luontometaforat lentävät ikkunasta ulos. Jokin on silti toisin. -levyn Emmyloun kaltaiset tuokiokuvat. Toiset eivät voi sietää sitä, toiset taas rakastavat ehdoitta. Joel Melasniemen ja Terhi Kokkosen tuottama albumi soi kuin aiemman urakaaren hautajaislauluna: se kyllä loihtii Lailan aikaisia haikeiden kesäöiden tunnelmia, mutta poissa on kaikenlainen patetia. Levy on toki kohtalokas. Moitteet kuluneista kielikuvista ja eritoten iänikuisista luontoallegorioista olivat oikeutettuja. Tunnelma muistuttaa F. Vaasalainen Graceskull palaa kymmenen vuoden julkaisutauolta. Nuori, josta Kokkonen laulaa, on tyhmyyttään tai itsetuhoisuuttaan iskenyt päänsä uima-altaan pohjaan ja hukkunut. terminaaliin. -albumilla, oli kuljettu loppuun. Myös bonuksena tarjottu hc-mättöpala Haistavittu.com onnistuu huuhtelemaan suusta ainakin osan kusetuksen mausta. Musikaalimainen avausraita Hiukset on kuin alkusoitto jollekin surulliselle ja kipeälle. Kitaristi-laulaja Ove Ritolan ja kosketinsoittaja Julius Thölixin sekä Sugarrush- ja Lieblings-perustaisen taustabändin pehmeä vaihtoehtopop soi yhä tyylikkäästi ja hyvällä maulla. Syyttäkää nyt sitten vaikka tosikoksi, kun sanon, että hauskalla paskalla ja tylsällä paskalla on pieni mutta samalla valtavan suuri vivahde-ero. Sitä seuraava Balladi 1, joka julkaistiin singlenä jo viime kesänä, tuo mieleen Missä olet, Laila. Mieleen hiipivät ahdistavat ajatukset homekorvaisesta retroilusta ja ”oikeilla soittimilla” tehdystä ”oikeasta musiikista”. Terminal 2 kulkee kuin hautajaissaattueena kohti lopullista päätepistettään. Silti albumiin ihastuu nopeammin kuin ehtii sanoa Kula Shaker. Tuollaisia pysähtyneen reflektoinnin hetkiä huokuu hänen yhtyeensä ensimmäinen varsinainen pitkäsoitto Love’s Crushing Diamond. Graceskull pitäytyy melankolisessa lestissään rohkeasti näkemykseensä luottaen. Kolmen vuoden takainen Manner oli Scandinavian Music Groupille virstanpylväs, joka tuntui ikävällä tavalla umpikujalta. Albumi on hyvä osoitus siitä, ettei musiikissa aina tarvitse tapahtua kovin paljon. Ja kuten aiemminkin, huolitellun pidättyvä ulosanti käy levyn mittaan tylsäksi. Vaikka Love’s Crushing Diamondin folkmaisesti soivilla kappaleilla lauletaan junista, maissipelloista, valkoisista hevosista ja pauhaavista joista, on niissä myös jotain hyvin urbaania. Edelleen. Banjo ei soi Terminal 2:lla. Laimeaan new age -leijailuun se ei kuitenkaan onneksi sorru. Tässä olisi paketissa kolmetoista raitaa suurta urpoyleisöä enemmän tai vielä enemmän kosiskelevaa, säälittävää sontaa. ”MUTUAL BENEFITIN albumi on hyvä osoitus siitä, ettei musiikissa tarvitse tapahtua kovin paljon.” Petri Nygård Graceskull Mutual Benefit Open Nature Sucks Anyway Other Music Valmis mihin vaan The Once and Future Love’s Crushing Diamond I ½ 1/2 III IIII Laiskimman kautta. Myös pop kaipaa hikeä ja verta, edes vähän. Kun Kokkonen kertoo nimikappaleessa saapuneensa kotiin, on tämä helppo uskoa paitsi albumin narratiivissa myös yhtyeen elinkaaressa. Kokkosen ääni hukkuu haikeiden jousien alle ja enteilee matkaa, jolta ei välttämättä ole paluuta. Unipoppareiden paluu. Golden Wake -kappaleella Mutual Benefitin Jordan Lee laulaa ”pyhistä, tyhjistä tunneista, jolloin hiljaiset ajatukset voimistuvat”. Yhtyeen kappaleissa on kautta linjan vahva melodinen punainen lanka, joka johdattaa ne varmasti läpi huuruisempienkin instrumentaaliosuuksien, ja sen ilmavassa soundissa on tenhoavaa melankolisuutta. Jos yhtye saa 2000-luvun toisella vuosikymmenellä kehuja Noel Gallagherilta, Johnny Marrilta ja Brett Andersonilta, se ei välttämättä kuulosta yhtä mairittelevalta kuin parikymmentä vuotta sitten. Vangelis-henkisen elektronisen äänimaton hiljalleen haihtuessa kuulutus listaa pysäkkejä, kunnes vaunu saapuu viimeiselle pysäkille, 2. Tie, jonka tärkein etappi saavutettiin vuoden 2007 maagisen hienolla Missä olet, Laila. Samalla tavalla kuin Brian Wilsonin ja Van Dyke Parksin tai vaikkapa Mercury Revin kosmisissa americana-visioissa, Mutual Benefitin musiikissa kaikuvat sekä suurkaupungin betonikanjonit että avoin preeria. Kuolema leijuu ilmassa. Pienimuotoiselle laulaja-lauluntekijäperustalle rakkaudella rakennetut biisit helkkyvät hienosti. Petri Nygårdin ylimielinen seksipaskahärskiys toimi oman aikansa hiton viihdyttävästi, mutta räppärin seitsemännellä levyllä ylimielisyys vaikuttaa pahentuneen myös laiskaksi pohjatyöksi. Kestää aikansa, ennen kuin Love’s Crushing Diamondin hitaasti lipuva barokkipopin, americanan ja indiefolkin sekoitus saa valtaansa, mutta vähitellen levy saa melkeinpä meditatiivisia ulottuvuuksia. Se oli seitsenjäsenisen orkesterin kymmenvuotisen uran kuudes levy – ja kärsi urautumisesta. Itse jään näiden välimaastoon: heikoimmillaan Graceskull on tympeää hissuttelua, parhaimmillaan ainutlaatuisen hieno yhtye. Levyn kohokohdaksi nouseva Nuorukainen palaa juhlapaikalle vuosien kuluttua. Se, mihin se sieltä jatkaa, jää vielä arvoitukseksi. Petrillä on kyllä pohjalla omanlaistaan lahjakkuutta, mutta sen hyödyntäminen onnistuu vain niin kauan kuin studioreppuun jaksaa pakata uusia eväitä ja tuoreita mausteita. Anton Vanha-Majamaa. Tätä taustaa vasten Terminal 2 on alkuvuoden positiivisimpia yllättäjiä. Markku Halme Kimmo K. Ilman niitä puuhastelu on sen laatuista härskiyttä, ettei sitä saa anteeksi vitsilläkään. Mitään uutta Sun Structures ei tietenkään tarjoa, mutta näin tarttuvasti ja innokkaasti toteutettuna Temples puhaltaa uutta väriä pölyttyneeseen psykedeeliseen kaleidoskooppiin. Sen kuvissa uima-allas on jo lehtien peittämä, elämä on poistunut paikalta. Yllättävää kyllä, niitä seuraava Toni Wirtasen vierailulaulun vireyttämä päätös Tää on niin tätä toimii hienosti nimenomaan musiikillisesti. Scott Fitzgeraldin Kultahatun viimeisiä sivuja, joissa juhlat Jay Gatsbyn pihalla ovat enää muisto eikä uima-altaaseen uskalla kukaan kastaa varvastaan
II ½ 1 Uuvuttavaa ylivoimaa. Edellisten levyjen Run the World (Girls)- tai Single Ladies (Put a Ring on It) -biisien kaltaisia hittejä tai tanssilattian takuutäyttäjiä ei levyllä ole, koska ei tarvitse. Bändi on hämmentävän osaava monella eri tasolla. Selityksiä on vain yksi: luemme naiseuden ylistämisen (ei latistamisen) supertähden hahmoon niin vahvasti, ettei kenellekään tule mieleenkään kysyä, ketä tässä nyt halutaan miellyttää. R&b-jumalatar Beyoncé teki juuri näin. AOR-pala Pigs autotune-lauluineen ja jenkkirockin kliseitä maukkaasti hyödyntävä Fucking Yournalist ovat ihan hauskoja, mutta ei niitä jaksa montaa kertaa kuunnella. Beyoncé on kohonnut jonkin sortin modernin feminismin ylipapittareksi. Turkulainen Yournalist on satunnaisesti riemastuttanut monipuolisella osaamisellaan, mutta vasta nyt kohtaan yhtyeen albumin merkeissä. Toinen levy Plays Jazz on 16 biisin ja 40 minuutin räiskyvä runsaudensarvi, joka koitui kohtalokseni.. Vastaus on: Beyoncéa itseään, tietenkin. Beyoncé Drink Tonight. Ja yllätyksiähän maailma rakastaa. . ”We should get married” kaikuu Draken kanssa tehdyllä minimalistisella Mine-elektroraidalla. Suvereeni itsevarmuus on hienoa, mutta poukkoilevuus rokottaa kuuntelunautintoa, varsinkin kun osa biiseistä tuntuu olevan läheistä sukua toisilleen. Vain Beyoncé voi laulaa suoraviivaisesti suihinotosta (Blow) kuulostamatta lapsilta kielletyltä Putous-hahmolta tai halvalta pornolta. Anna Brotkin tuomo / the new mystique albumi ilmestyy 31.1.2014 www.tuomomusic.com www.facebook / tuomomusic levyjulkkarit 1.2.2014 tavastia, helsinki. Se ei tarkoita mitään itsetarkoituksellista artsuilua, vaan kiinnostavaa pop-musiikkia jättimäisellä fonttikoolla. Valinnallaan Beyoncé tekee itsestään koskemattoman. Siksi on erityisen hienoa, että mahdollisuus käytetään eikä sitä jätetä koristamaan takanreunaa. On Rihannan viharekisteriä kekseliäästi lainaava ***Flawless, Frank Oceanin kanssa tehty r&b-balladi Superpower ja maailmoja syleilevä anthem XO, jolla hieman nuhainen ja karhea Beyoncé kuulostaa paremmalta ja inhimillisemmältä kuin koskaan. Oikeastaan vain näyttöbiisi Prepaid vakuuttaa kunnolla Dirty Projectors -kitaroineen. Seksikäs, kyllä. Siinä missä pop-maailma palvoo nuoruutta ja vapautta, saa Beyoncé ikääntymisen ja vakiintumisenkin kuulostamaan seksikkäältä. Beyoncé ei ole uhka, madonna tai huora vaan universaali sisko. Biisien krediittilistan nimistä saisi ka- saan keskikokoisen suomalaisen kaupungin, mutta hei: isompi parempi (ainakin jos olet Beyoncé tai Kanye West). On puolittainen mysteeri, miten juuri Beyoncén on mahdollista hinkata stringi-takapuoltaan tanssitankoon (Partition) ilman, että se koetaan alentavana, halventavana tai seksistisenä. Jenkkityyliset isot indie-anthemit, funkahtavat rytmipalat, progehtavan kimurantit jazzrockit ja jopa AOR-hitinpoikaset toteutetaan itsevarman mallikkaasti, ja bändin soitto on tajuttoman tiukkaa. Universaali sisko Yournalist. Beyoncé on kokeilevampi ja soundillisesti rohkeampi kuin koskaan ennen. Markku Roinila Beyoncé Columbia IIII ½ 1/2 Kuningattaresta jumalattareksi. Aikana, jolloin mikään ei tunnu missään ja shokkiarvo on yhtä helposti saavutettavissa kuin aito nuoruus kauneusleikkauksilla, ainoa aidosti shokeeraava asia, jonka supertähti voi tehdä, on olla hiljaa ja tehdä töitä. Beyoncé Knowles on yksi niitä harvoja artisteja, joilla on varaa tehdä urallaan käytännössä mitä vain. Seksistinen, ei. Hän julkaisi viidennen, jokaisen biisin musiikkivideolla ryyditetyn soololevynsä totaalisesti puun takaa ilman minkäänlaista ennakkohypeä, promorumbaa ja sneak preview -hässäkkää. Plays Jazz. Se on yksi levyn kohokohdista. . Yournalist maalaa ärsyyntyneissä korvissani itsensä siihen nurkkaan, jossa siitä jaksaa nauttia parhaiten biisin annoksissa
Ehkä olisi parempi joskus tehdä vain sitä musiikkia. JR: Ei. Yleisesti ottaen rauhoittava äänimaisema. TF: Eikö lyriikan pitäisi olla oleellista räpissä. Ei ole tarpeeksi voimaa. Biisissä on paljon hyviä, toimivia kliseitä, mutta yleistunnelma on silti pikkusievä. Samalla kolmikko muuttui rocktriosta koneellisemmaksi. Miau on rakentanut hypeä yhtä pitkään. Biisi on onnistunut, muttei silti aivan läpäise raadin kylmien väreiden testiä. Tässäkin mielessä tulee mieleen LCMDF. TF: Joo, Kesha ei tee mitään hyväntekeväisyysjuttuja silmänlumeeksi. JR: Silloin myöntäisi, ettei se musiikkitaide kumpua jostain syvältä sisimmästä. JR: En osaa edes pitää Pitbullia räppärinä. TF: Tämähän on aivan eri Miau kuin aikaisemmin. TF: Tässä olisi rahkeita isompaankin biisin. TF: Pitbull on kyllä varsin epätyypillinen räppäri. JR: Tai huomattavasti pienempään. Persson on varhaiskeski-ikäinen nainen. Pitbull feat. Kesha Timber Lipevä klubiräppäri Pitbull ja slutwave-poppari Kesha yhdistävät voimansa ja maustavat lopputuloksen countrylla. JR: Kertosäkeessä olisi mahdollisuuksia kylmiin väreisiin, mutta ei. JR: Jep. Keshasta olen aina pitänyt. Nyt harmittaa, että periaatteessa oikein hyvä sävellys menee vähän hukkaan, kun toteutus on tällainen. Ei takuulla loukkaa kenenkään arvoja. Kitararäimeestä on menty elektropoppiin. JR: No nyt tuli kitaraakin mausteeksi, hyvä! TF: Ehkä tällä hetkellä kannattaa kuulostaa enemmän tältä kuin silkalta rockilta. Jos tämä ei pienessä kännissä toimi, niin mikä sitten. Kuubalaistaustainen vaalea hemmo, jolla on aina puku päällä. Nyt tuli heti paha mieli, että ovat opportunisteja! TF: On harvinaista kuulla sellaisesta artistista tai bändistä, joka oikeasti myöntäisi tekevänsä trendien mukaista musiikkia siksi, että sitä kannattaa juuri sillä hetkellä tehdä. Tuo kamalasti mieleen erilaisia bändejä, mutten saa kiinni mitä. Tässä säkeistö on vain silta, jotta pääsee kertosäkeestä toiseen. Hyvää hömppää. Hittikaruselli Rumban päätoimittaja TEEMU FIILIN ja avustaja JOSE RIIKONEN tarkastivat alkuvuoden biisitarjonnan. JR: Onko näiltä tullut jo levy. TF: Joo, sointukierto ja kaikki. Miau God/Drug Ikilupaus Miau osallistui Uuden musiikin kilpailuun kappaleella, jossa ei ole tippaakaan euroviisupotentiaalia. Kokonaisuus on juuri sen verran kuin osiensa summa. Hempeää menoa, jossa on mausteena elektropulputusta ja kellopeli. Aiemmin Miau halusi olla Pintandwefall, nyt LCMDF. JR: Kertosäe pelastaa koko kappaleen, koska Pitbullin osuudet ovat surkeita. Ja Maybe / Save me -riimipari, joka on tuttu jo Oasiksen Wonderwallista. Ne kun sulkevat pitkälti toisensa pois.. Tämä kappale on kokonaisuutena todellinen guilty pleasure – Pitbull ja Kesha coutry-vaikutteilla! Kertosäe on loistava. JR: Pitbull on lähtökohtaisesti vastenmielinen, mutta Kesha on hyvä. JR: Kannattaa kuulostaa. Mistä muuta se voisi laulaa kuin taloista maaseudulla. Ja ettei oikeastaan ole taiteilija vaan viihdyttäjä. Lipevä jätkä. TF: Intro olisi voinut olla vaikka Celine Dionin biisistä. Olen kuullut biisin varmaan 15 kertaa, mutta en muista yhtään, mitä Pitbull sanoo. Slutwave on muuten yksi hupaisimmista genremääritelmistä! Mutta jos biisi olisi Kesha featuring Pitbull, se olisi parempi. Nina Persson Dreaming of Houses Tyylikäs Cardigans-laulaja intoutuu hempeäksi ja haaveilee taloista toisella sooloalbumiaan edeltävällä singlellä. Ja kun tämä kerran on Uuden musiikin kilpailussa, kerropa, onko biisissä sinusta euroviisupotentiaalia. Debyyttilevy ilmestynee sitten joskus. Hän on rehellisesti irvokas white trash -tyyppi, tosi lutka. Mutta ei se mitään, kliseet toimivat. Mitä pahaa siinä olisi, jos sen sanoisi suoraan. JR: Perssonin coolin imagon huomioon ottaen tämä kuulostaa erikoiselta. TF: Ei pisaraakaan! Ihmetyttää tuo konsepti, että samassa kisassa etsitään uutta mielenkiintoista musiikkia ja Suomen euroviisuedustajaa. JR: Kestän paskat verset kertosäkeiden takia. TF: Ei ole. TF: Sävellyksenä tästä ei jäänyt ihan hirveästi mieleen. Hänessä ei ole lainkaan kaksinaismoralismia. Melodiakulut ovat hyvin klasRumba 64 sisia, pidän. Tykkään äänimaailmasta, mutta biisi ei ole vielä voittanut puolelleen. TF: Country tosin on ihan päälle liimattua
Pidin siitä, mutta en oikeastaan kuunnellut sitä kovin mielelläni. JR: Jos olisit niin sanotusti skenessä ja tuntisit yhtyeen omaksesi, et ajattelisi ja analysoisi asiaa tuolla lailla ulkoa päin. Tällä tuskin tavoitellaan nuorisoa. Kokonaisuutena tämä on ihan myrkkyä. Mutta tässä on kaikkia noita, ja toimii hyvin. JR: Kuten David Bowie, joka versioi drum’n’bass-musiikkia Earthling-levyllään (1997). Falsettikin on ihan Kaija Koota. Näillä on se ongelma, että he yrittävät keksiä itsensä uudelleen jokaisen levyn kohdalla. Parasta olisi, jos olisi tietynlaiset psykoaktiiviset tajusteet koneessa. JR: Meinasin jo kysyä, että tapahtuisiko jossain vaiheessa jotain, mutta nyt tapahtui. TF: Kurjaa, että Mitra on noin nuori nainen ja tekee näin vanhaa musiikkia. Albumi seuraa epäilemättä tämän debyyttisinglen perässä. TF: Kiinnostava yhdistelmä modernia ja perinteistä äänimaailmaa. Kaikki alkaa Bowiesta ja päättyy Bowieen, kuten huomaat. Mutta asiaan, tämä on tyhjä biisi. Se kuulosti tuoreelta. Peter HaydenWe Fly High Kankaanpäästä ponnistaa yhtye, joka vaatii paljon. TF: Kun ajattelee, miten paljon ilmaista mainosta nämä kykykilpailujen artistit saavat viikoittain töllössä, heillä olisi velvollisuus tehdä jotain mielenkiintoista. Ulkomailla huomattavasti kotimaataan suositummalta instrumentaaliyhtyeeltä ilmestyy ennen toista albumia metelirocksingle, joka on jaettu seiskatuumaisen molemmille puolille. Hän päivitti omaa soundiaan muodin mukaisesti, mutta teki uudesta suuntauksesta omanlaisensa. TF: Swansin kuuntelu on itsensä rankaisemista. En ihmettelisi, jos sävellystiimissä olisi samaa porukkaa kuin vaikka Kaijalla. Dum Dum Girls Lost Boys & Girls Club Tyylikkäät kalifornialaispopparit keksivät taas itsensä uudelleen, mutta muutos tuntuu päälle liimatulta ja biisi sen myötä täysin tyhjältä. Nyt he vain tuhlaavat aikaamme. Toisaalta pinnalla olevat vaikutteet voivat olla voimavara. JR: Minä tykkäsin A-puolesta. TF: Joo, pop-iskelmää, sitähän tämä on. Paska voi olla paskuudessaan sentään mielenkiintoista. Oma tyyli jää kehittymättä ja parin vuoden jälkeen lopetetaan, kun kopiokappaleet eivät menestyneetkään tarpeeksi. TF: Tästä huokuu yliyrittämisen puute. Laulajakin mutisee. Olen 27-vuotias, mutta tuntuu, etten yhtään tunne näitä uusia tyylikkäitä yhtyeitä omakseni. Keski-ikäisethän saattavat ostaa joskus levynkin, eikä unohdeta radiosoittoa. TF: Niin, tämä oli seitsemäs Idols-kausi, ja niiden kymmenien levysopimuksen saaneiden seasta on jäänyt elämään kaikkiaan kolme kiintotähteä. TF: Tulee vähän Swansin The Seer -levy mieleen. Nyt tosin alkaa jo riittää. Tämä ei ole parhaimmillaan tässä tilanteessa, kun jutellaan näin. Silloin nimenomaan olisit sitä mieltä, että se bändi on viileä! TF: Niin, mutta silti haluan pikemminkin ymmärtää niitä kuin väheksyä niitä. Sitä toivoisi, etteivät yhtyeet lopettaisi muutamaan levyyn vaan jatkaisivat tekemistä, vaikkei menestystä heti tulisikaan. JR: Olen joskus pohtinut, mikä on se unelma, joka näiden Idols-kokelaiden päässä on. Nuori 22-vuotias nainen laulaa vanhaa musiikkia, jonka kohderyhmänä ovat vanhat ihmiset, joille musiikki on hiljaisuuden täytettä. Se on sääli. Oma ääni kehittyy kyllä, mutta se saattaa ottaa aikansa. TF: Jos joku olisi sanonut minulle 1990-luvulla, että vuonna 2014 on bändejä, jotka sekoittavat AOR:n, indierockin ja ambientin, olisin nauranut päin naamaa. Kappale on tehty suorittamalla.Yrityksen puute haisee. On vain menty ja tehty kiva biisi, ja sillä hyvä. Mitra Kaislaranta Äkkisyvää Uusin Idols-voittaja ei yllätä. Tämä B-puoli on selkeästi enemmän minua varten. Hyvää musiikkia, mutta ei minulle. Homma saattaisi avautua vielä paremmin, vaikka ei tämä nytkään hukkaan mene. Massiivista soundia. JR: Ei varmasti. TheWar on Drugs Red Eyes Amerikkalaista tunnelmaindierockia soittavan yhtyeen kolmas albumi Lost in the Dream julkaistaan maaliskuussa. JR: Minua huolestuttaa. Dum Dum Girlsin kolmas albumi Too True ilmestyy tammikuun lopulla. En takuulla ole niin sanottua kohderyhmää, mutta silti kuuntelen näitä. Kuuntele biisit osoitteessa www.rumba.fi Rumba 65. Ei ole kiire mihinkään, vaan homma on turvallisesti kasassa. Tämä ei ole. Dum Dum Girls yrittää aina tehdä sellaisen levyn, joka sen pitäisi tehdä silloisten musatrendien mukaan. TF: Ensimmäinen osa kestää 6 minuuttia ja 38 sekuntia. Kertosäekään ei ole varsinainen hoilauskertosäe. TF: Kasvattivat kaksi minuuttia tätä tunnelmaa, ja nyt vasta tapahtuu jotain. Mr. Se oli ankarampi. JR: Mietityttää, miten tällaista musiikkia sävelletään. Sitä tulee muutenkin tehtyä nykyään tosi harvoin. Bändit ovat bändejä, niiden kuuluu olla viileitä. JR: Kuuntelin sitä eräänä päivänä. Tällaisia selkeitä muutoskohtia sitä odottaakin musiikilta, joka on periaatteessa melodiatonta. TF: Keskiverto Pitbull-fani tuskin pystyy sellaiseen, että kuuntelee vain. Eikä heistäkään kukaan ollut kisan voittaja. TF: Eiköhän se jameista lähde, kuvittelisin. Sama jouhevasti etenevä, varma rumpukomppi ja lätisevä akustinen kitara taustalla koko ajan, ja siihen päälle kukin soittaja saa tehdä mitä lystää. TF: Toimii varmaan livenä tosi hyvin. Oikein rintaa puristaa, ahdistaa. Kuvittelevatko he oikeasti saavansa pitkän uran, vai ovatko he realisteja ja ajattelevat, että tässäpä hauska ja lyhytaikainen kokemus. JR: Tällaiset selkeät taidepläjäykset ovat sellaisia, että niitä pitää oikeasti kuuntelemalla kuunnella. JR: Tulee mieleen Kaija Koo. Trippi, josta voi jäädä jotain mieleen. Katsos! Nyt tuli liki katarttinen sointuvaihto, taivas aukesi. Jos tähän biisiin on uskominen, albumista tulee hyvä. Sovituksessa ja tuotannossa enemmän euroviisuvibaa kuin Miaussa ikinä. Mutta en halua olla jäärä, joka sanoo, että vitun hipsterit! TF: No, minä olen kohta 40 ja minulla on kolme lasta. Pystyyn kuollut kappale. JR: Pidän tästä! Ankaraa menoa. JR: Ja syntetisaattoreissa Joy Divisionia. JR: Tykkään siitä, että tämä rullaa. Laulumelodioissa on Springsteeniä. Uusilla bändeillä homma menee usein liiaksi siihen, että luetaan liian tarkkaan Pitchforkia ja katsotaan sieltä, miltä pitää näyttää ja kuulostaa. Mikä on se prosessi, jonka kautta tällainen biisi tehdään. Ei tämä mitään karmaisevaa paskaa ole, mutta yhdentekevää. TF: Juuri näin. Tässä on sulattelemista. Tämä on kokeneeseen makuun. Jos ne osaa ottaa omakseen, niiden avulla musiikki voi kuulostaa tuoreelta. JR: Yhdentekevyys on juuri sitä karmaisevinta paskaa. Pitäisi oikeasti istua alas ja kuunnella. Bändi osaa rakentaa tunnelmaa todella taitavasti
Get Lucky -hitillä ratsastanut Random Access Memories oli yksi kolmesta ulkomaalaisesta julkaisusta top 10:ssä. Trendi heijastui kyllä Suomen viralliselle albumilistalle asti, sillä sielläkin viikkolistan top 10 saattoi olla täysin kotimainen. Top 20:een mahtui yksi lisää eli Five Finger Death Punchin The Wrong Side of Heaven and the Righteous Side of Hell Vol. Kolmas tila on joka tapauksessa Robinin uran korkein vuosilistasijoitus. Se on eräs vuosikymmenen ostetuimpia albumeita Britanniassa. Vuosilistan top viidessä on kolmannellakin sijalla paluualbumi: Black Sabbathin 13, joka keräsi niin ikään kaksi ykkösviikkoa. Albumilista Rumban albumilista vuonna 2013: Vankasti kotimainen KRIITIKOT PALUUALBUMILLAAN hurmannut J. Boom kah jäi nimittäin Daft Punkin Random Access Memoriesista vain kaksi sijalukupistettä, ja se olisi saattanut saada ne vuoden viimeiseltä listalta, jota en saanut käsiini. Haloo Helsingin lopulliseksi läpimurroksi osoittautunut Maailma ei ole meitä varten oli vuosilistan seitsemäs ja saavutti 20 listaviikkoa, mikä oli toiseksi eniten. Yhdysvalloissa vuoden selvästi ostetuin albumi oli Justin Timberlaken The 20/20 Experience vol. tila. Ei mikään Adelen 21, mutta silti pisimpään viime vuonna. 1, jota kaupattiin noin 2,4 miljoonaa kappaletta. Top 40:ssä on kaikkiaan kolmekymmentä kotimaista albumia, eli ainakin erikoisliikkeissä suosittiin suomalaista. Vuoden yllättävin ykkönen taisi olla Stone Temple Pilotsin Core-albumin (1992) uudelleenjulkaisu elokuussa. Et ole yksin oli ylivoimaisesti menestynein albumi Rumban albumilistalla vuonna 2013. Markus Hilden Rumba 66 Rumban albumilista Vuosi 2013 1 J. Minä ja Ville Ahonen pärjäsi vuosipolleissa Mia-albumillaan, mutta levy sai Rumban listalta vain yhden viikon sijalla seitsemän. Eniten ykkösviikkoja saavutti loppuvuodesta menestynyt Raskasta joulua 2013, kaikkiaan kolme. Mutta ei se mitään, vahinko ei ole suuren suuri. Kriitikoiden suosikeista Kanye Westin Yeezuksen siivet eivät kantaneet kaupalliseen menestykseen asti, sillä sen ainoaksi listasaavutukseksi jäi ilmestymisviikon 18. KARJALAINEN Et ole yksin 2 DAFT PUNK Random Access Memories 3 ROBIN Boom kah 4 BLACK SABBATH 13 5 CHEEK Kuka muu muka 6 JUHA TAPIO Lapislatsulia 7 HALOO HELSINKI Maailma on tehty meitä varten 8 ERI ESITTÄJIÄ Raskasta joulua 2013 9 QUEENS OF THE STONE AGE Like Clockwork 10 ERIN Sä osaat 11 AMORPHIS Circle 12 ERI ESITTÄJIÄ Vain elämää jatkuu 13 ERI ESITTÄJIÄ Vain elämää – kausi 2 14 RICKY-TICK BIG BAND JA JULKINEN SANA Burnaa 15 FIVE FINGER DEATH PUNCH The Wrong Side of Heaven... Vuoden pettymyksiin voidaan lukea CMX:n Seitsentahokaslevyn jääminen kokonaan ulos vuosilistan top 40:stä. Bruno Marsin Unorthodox Jukebox keräsi molemmilta markkinoilta tasaiset sijoitukset eli viidennen ja kuudennen tilan. 1 sijalla 15. Karjalainen hurmasi myös ostavan yleisön. Loppuvuodesta ilmeni ongelmia listan toimitettavaksi saattamisessa, mistä kärsi eniten Robin. Queens of the Stone Agen Like Clockworkin yhdeksäs tila on pieni yllätys, mutta kesäinen Suomen-keikka varmasti auttoi. 7 DRAKE: NOTHING WAS THE SAME 8 BEYONCÉ: BEYONCÉ 9 BLAKE SHELTON: BASED ON A TRUE STORY 10 JAY Z: MAGNA CARTA...HOLY GRAIL Britannia albumit 2013 1 ONE DIRECTION: MIDNIGHT MEMORIES 2 EMELI SANDÉ: OUR VERSION OF EVENTS 3 MICHAEL BUBLÉ: TO BE LOVED 4 ROBBIE WILLIAMS: SWINGS BOTH WAYS 5 OLLY MURS: RIGHT PLACE RIGHT TIME 6 BRUNO MARS: UNORTHODOX JUKEBOX 7 ROD STEWART: TIME 8 ARCTIC MONKEYS: AM 9 GARY BARLOW: SINCE I SAW YOU LAST 10 ELLIE GOULDING: HALCYON. Britanniassa kolme levyä kävi tiukahkon kamppailun kärkipaikasta. Se saavutti kaksi ykkösviikkoa ja vietti listalla peräti 23 viikkoa. Suurin yllättäjä saarivaltakunnan top 10:ssä on vanhan kunnon Rod Stewartin Time, jota ostettiin vuoden mittaan reilusti yli puoli miljoonaa. One Directionin Midnight Memories meni viimeisellä viikolla ohi Emeli Sandén Our Version of Eventsistä (2012), joka oli vuosilistan kärkikaksikossa jo toista kertaa putkeen. 16 JENNI VARTIAINEN Terra 17 KOTITEOLLISUUS Maailmanloppu 18 ISMO ALANKO Maailmanlopun sushibaari 19 CHILDREN OF BODOM Halo of Blood 20 PÄÄ KII Pää Kii USA albumit 2013 1 JUSTIN TIMBERLAKE: THE 20/20 EXPERIENCE 2 EMINEM: THE MARSHALL MATHERS LP 2 3 LUKE BRYAN: CRASH MY PARTY 4 IMAGINE DRAGONS: NIGHT VISIONS 5 BRUNO MARS: UNORTHODOX JUKEBOX 6 FLORIDA GEORGIA LINE: HERE’S TO THE GOOD... Beyoncén aluksi vain iTunesissa ilmestynyt nimetön viides levy ehti muutamassa viikossa vuosilistan kahdeksanneksi
LIIKUTTAVAN HYVIÄ KEIKKOJA www.meteli.net. ARTISTIT ETSIVÄT YLEISÖÄ. TOSITARKOITUKSELLA
on vapauttanut meidät. Toimittajat kynäilevät kohu-uutisia filmi- ja pop-tähdistä sillä oletukrouksesta. Slut shakee sen. Kirjoittaja kärsii parasta aikaa saatanallisen flunssan ja poskiontelotulehduksen kourissa. Uutisten ”Rokkipoliisien leen samasta lähteestä kuin perussävyssä sen huomaa. Lopulta näemme edesEräänä kauniina päivänä tytöt olivat täysikasvuisämme ihmisen nahkoineen sia ja saattoivat vetäistä kännit, nauttia seksistä ja karvoineen. Yli 45-vuotiaat miehet naikaikista niistä iloista, joita maailmalla on tarjokoot ketä huvittaa, nuorisoa tässä kuritetaan. Nuorten seklillä. Siinä hän kieholla niin kuin kaikki muutkin – vain sillä erolla, etnää vapaana moraalin paktei heidän tarvinnut äheltää vanhemmilta salaa kekopaidasta. Seksiin sa. loputtomaksi iloksi sekä Spears että Lohan ajautuiEhkä jokin on muuttunut. Elokutelivat Jefferson Airplanen tahtiin Montereyssä. Hän käyttää ainoaa asetming hyväksyttiin osaksi normaalia uutissisältöä. Hän riisui itsensä sella, että keskimääräinen lukija ei kaalasti ja pani koko vartalonsa lidehdi vaan paheksuu julkimoiden seksikoon. Silti vain kymkyilmastossa viihdejournalismi on taantunut koko menen vuotta myöhemmin alastomat hipit rakasajan vanhoillisemmaksi yleisönsä mukana. Hän on uuden moraaViihdejournalismia on viime vuolin tienraivaaja, joka voi silkalla det vaivannut sinnikäs moraalinen sinnikkyydellään selättää kopaheksunta, joka kumpuaa täsmälko viihdelehdistön. Rivilemaa. Miley paikalla musiikkisuomalaisten eduskuntavaalikanon jo ravistautunut irtoimituksissa työskentelee Cyrus natus: patriarkaalisesta populismisti seksikkäiden vaan ei seksunykyään pillupoliiseja.” aalisten Disney-neitsyiden kita. sissa olevaan ohjaajaan aiheutti närkästyksen tsunaTämä ei ole Helsingin Sanomien sukupolvikomin. Taas. Riisuessaan itseltään vaatelämää, päihteidenkäyttöä ja yleensä kaikkia teet hän riisui myös seksikkyytenarveluttavia valintoja. Lopulta Mileyn tapaninpäivän videojulkaisussa syyllistyneistä seksipommeista tehtiin friikkisirkukjuorutoimittajia kiinnostaa enemmän videon vuotasen päätähtiä, joiden lankeamista impeyden korminen nettiin ennen aikojaan – ei niinkään laulajatkealta jalustalta tuli paheksua kuorossa. Edes Justin Bieber ei ole tavallinen nuorimies lumni, jossa toimittaja ylistää omaa ikäluokkaannauttimassa pilvenpoltosta ja brasilialaistytön sylissa milloin ironian, milloin aitouden keksimisestä. Hän kieltäytyy konservatiivisen viihdemesuaalisuus huolestutti ensin Yhdysvalloissa, sitten dian luokitteluista. Vuodet ja edes himoita. vat katkolle. taan: itseään. Ja yhtäkkiä tasäkumin kanssa vantaalaiskolmion lastenkamarissa juamme, että vapauttaesvaan tuhria eritteillään satiinilakanoita tuhansien saan itsensä Miley Cyrus taalojen kalifornialaissviiteissä. Järvinen Alaston nuoriso MILEY CYRUS SORMEILEE itseään provoMedia reagoi välittömästi ilmoittamalla, että nyt katiivisesti Adore You -musiikkivideolla. Kuinka Cyrus te1990-luvun lopulla kaikkialla länsimaissa. vimmin. tilille karttuneet dollarit tekivät kuitenkin tehtävänsä. Lehdistön taren pikkuhousujen sisältö. Rockin historiasta tiedetään, että Elvis PresSe oli vasta alkua. Mutta esitänpä väitteen silti: kansannousu on Miley Cyrus saattaa olla muuttamastapahtunut, ja vallankumous on päättysa sääntöjä. tä, vaan hän on ”romahtamassa”. Tikunnokassa eivät ole ketkä tahansa. sä. Lehdistö nämä tytöt ovat syöksykierteessä kohti varmaa kuomyöntää asian: onhan se provokatiivinen, on. nan huoran ja madonnan, sairaan ja terveen väIlmiö ei ole aivan eilen keksitty. Ei puhettakaan sankarillisesta joie de vivresen välissä on haukotus, toimittajat ovat uuvuksistä, nuoruuden riemukkaasta haltuunotosta. Arvatähti Kristen Stewartin pusi- ja halisuhde naimivoilla on trendinsä, ja ne voivat muuttua nopeasti. Hän lakkasi olemasta objekti. Rokta nuorelle, hyväkuntoiselle miljonäärille, mutkipoliisien paikalla musiikkitoimituksissa työskenteta julkisuuden silmissä hän on hylännyt valinlee nykyään pillupoliiseja. 2000-luvun kahden ensimleyn kuriton lantio oli aikanaan liikaa Ed Sullivan mäisen vuosikymmenen uuskonservatiivisessa jytShow’n eisenhowerilaiselle yleisölle. Miley Cyrus heittää Esimerkeistä käykööt Britney Spears ja Lindsilmillemme kroppansa ja kielensay Lohan. Kyse on Oman kotinsa tai hotellihuoneensa rauhasnimenomaan nuorten, naisten ja erityisesti nuorten sa Miley Cyrus saattaa kaksin käsin nauttia naisten nuhtelemisesta. Rumba 68. Ponnistaessaan pinnalle molemmat Dissä kerta kerran jälkeen, kunnes ney-tähtöset varjelivat immenkalvojaan niin näyttäväsemme enää jaksa tuomita – tai ti, että ilmassa alkoi tuoksua lapsipornolta. Ei yksin, mutta näkymässä kapinallisten voittoon
TUHANNET KEIKAT LÄHEMPÄNÄ KUIN KOSKAAN. LIIKUTTAVAN HYVIÄ KEIKKOJA www.meteli.net
Rumba 70
Lauri Nurksea ja Veijarit-elokuvaa voi syyttää puolen vuoden hidastumisesta. Uusi levy II kuulostaa tutulta, mutta silti aivan uudenlaiselta – kuin uudelta alulta. Minulla on kaksi lasta, 6- ja 4-vuotiaat, eli vanhempi oli vasta yksivuotias kun sain Sähköhäiriöön-levyn valmiiksi. ”No ei, kyllä siellä laulettiin ja soitettiin akkaria. Kysymys & vastaus Scifi-agnostikon iltarukous RISTO YLIHÄRSILÄ nousi suuren indie-yleisön tietoisuuteen vuonna 2006 Risto-yhtyeensä Aurinko aurinko plaa plaa plaa -kakkoslevyn avulla. • Julkaissut Riston nimissä viisi levyä: Risto (2004), Aurinko aurinko plaa plaa plaa (2006), Live! (2008), Sähköhäiriöön (2009), kokoelma 176-671 (Ensimmäiset askeleet) (2011) ja II (2013). Sähköhäiriöön-albumin (2009) jälkeen Risto ei julkaissut uutta materiaalia lähes neljään vuoteen. On jopa tuttuja tuttuja elementtejä vanhasta Ristosta. Tuo mainitsemasi surf-kitara on esimerkiksi sample yhdestä keskeneräisestä biisistämme. Neljä vuotta on pitkä tauko nykymaailmassa. Hän halusi käyttää vanhoja biisejämme elokuvassa, eikä meillä ollut mitään sitä vastaan. Yhtyeen laulusolisti on Risto Ylihärsilä.” • Ylihärsilän aikaisempi bändi oli Tampereella vaikuttanut Kukka, jonka muita jäseniä musisoi nykyisin yhtyeessä Moppi ja Aivokurkiaiset. • Tunnetaan intensiivisenä live-esiintyjänä, joka jännittää niin keikkoja kuin haastattelujakin. Onko sinulta kuollut joku läheinen ihminen lähiaikoina. Avaisitko hieman, miksi. ”Ei tuosta nyt scifi-levyä tullut, tai ainakaan sellaista, mitä lähdettiin tekemään. Christ (2007). Kuorot ovat jotain halvimpia Applen äänipankkikuoroja, mikä kertoo budjetistamme.” Eli levyn ihmillisimmätkin hetket tulevat koneelta. ”Tuli tietenkin semmoinenkin olo. On kai tämä tosiaan vähän erilaista. Kelailin myös jotain tulevaisuuden soundeja, mitä meidän nollabudjetilla voisi tehdä ja mitkä eivät heti ensi viikolla kuulostaisi vanhoilta. He ovat varmasti osasyy taukoon, mutta en syytä heitä tästä! Tein välillä sellaisia hommia, mistä saa nopeammin rahaa: studiohommaa ja keikkaa niin pitkälle kun sitä riitti. Kolmenkympin kriisistä selviäminen on ollut isoin muuttava tekijä, mutta se on hyvin hankala sana. TEKSTI JEAN RAMSAY KUVAT MARKUS PAAJALA FAKTA • Risto Ylihärsilä, syntynyt vuonna 1976 Kuopiossa. Tämä on pikemminkin askel johonkin suuntaan. Olen jutellut aika harvojen ihmisten kanssa siitä, mitä heille on tapahtunut kolmenkympin jälkeen. Lähinnä kuitenkin tehtiin musiikkia musiikin ehdoilla eikä istuttu miettimässä jotain filosofioita, että tuon pitää ilmentää tuota ja tämän äänen tuRumba 71. Scifi-maailmasta löytyy kuitenkin sellainen temmelyskenttä, joka tuntuu nyt mielenkiintoiselta. ”Lapset ovat varmaan osasyynä siihen, ettei pysty kaiken aikaa keskittymään musiikiin. Siksi tuo levy on niin kuolemakeskeinen. Oli se termi nyt sitten scifi, henkisyys tai todellisuutta käsittelevä.” Levyllä on mukana vocoderin kaltaisten futurististen soundien rinnalla akustisia kitaroita ja muuta orgaanista soundia. • Tehnyt myös Kari Peitsamon kanssa yhteislevyn The Second Coming of Mr. Emme kuitenkaan lähteneet ihan eri maailmoihin, voimat loppuivat kesken. Se oli myös niin kutsuttua nopeaa rahaa.” Jos lapset ovat vaikuttaneet musiikkiin yhdeltä laidalta, niin myös kuoleman kokemus tuntuu levyllä omakohtaiselta. Jesus H. ”Se on hassua, sillä ne elementit ovat kierrätettyjä. Koitko tarvetta uusiutua Sähköhäiriöön-levyn jälkeen, ja onko se selitys uudistuneelle soundille sekä neljän vuoden hiljaiselolle. ”Aika montakin läheistä ja tuttua ihmistä on kuollut. Sen hitti Diskopallo esitteli omalaatuisen, postpunkista ja suomalaisesta lauluntekijäperinteestä ammentavan äänen, joka sijoittui jonnekin Kari Peitsamon rock-naivismin ja Joose Keskitalon äärimmäisyyksiin vedetyn sävel- ja sanataiteen välimaastoon. Ensilevynsä aikaan Ylihärsilä suostui antamaan haastatteluja ainoastaan Rumballe. Kuten Wikipedia-sivu ilmoittaa: ”Risto on suomalainen rockyhtye. Oman kuolevaisuutensa ymmärtäminen ja sen jonkinlainen hyväksyminen ovat olleet esillä.” Olet itse väläytellyt II-levyn yhteydessä scifi-termiä. Mutta jos olisin tehnyt levyjä parin vuoden välein ja kuulijan olisi ollut helpompi seurata muuttumistani musiikintekijänä, ei tämä juuri erilaiselta vaikuttaisi.” Mitä tällä välillä sitten on tapahtunut
Mutta alunperin idea sen käyttöön tuli siitä, että saisi vähän toisenlaisiakin melodioita.” Kristinusko on yksi kantava teema albumilla, ja jokaisella levylläsi on ollut joku uskontoa sivuava kappale. Silloin menTeksteissänne on kieltämättä jotain samaa. Tuota tekstiä ei myöskään tarvitse selittää enempää, kun vocoder puhuu. Jos ei nyt nään pois ihmisyydestä ja oikeasta tietoisuudesta johonkin inhorealistinen tai rehellinen taso, niin kenties niiden keinotekoiseen luentomaailmaan. Näemme ehkä kermiksi se biisi piti tehdä. Sitten oli joku sellainen taso, vaikka emme soittelekaan toisillemme. Inho-rehellinen. Oletko lukenut paljon Raamattua. ”Vocoder tuli alun perin olosuhteiden pakosta. Paitsi aluksi puHyvin monissa teksteissäni on joku selkeä ajatus, mutta se huimme, kun teimme duo-keikkoja joskus vuonna 2005.” ei ole ihan koko totuus. Ja että se on vielä nostettu Jumalan sanaksi. Onko se psykoottinen vai rukous. Mikä on suhteesi hänen musiikkiinsa. www.facebook.com/ristoristo Rumba 72. Oltiin si syksynä.” Hailuodossa, ja Joose tuli minun kyydissäni pois sieltä. Oman kuolevaisuutensa ymmärtäminen ja sen jonkinlainen hyväksyminen ovat olleet esillä.” Mainitsit Joose Keskitalon. Lempilevyt vaihtelevat. Emme oikeastaan puhu musiikista koskaan. Kumpi se siis on, sitten hän alkoi hieman kuulostaa Joose Keskipsykoosi vai rukous. lee olla jostakin tietystä lähteestä kotoisin.” Oliko yhtye mukana sävellystyössä tällä kertaa. Meillä oli kerran tosi hyvät keskustelut. talolta, mikä on varmasti kaikkien ongelma, jos tekee ”Kymmenen vuotta sitten tein biisit niin, etenemmän kuin kaksi levyä. Oliko se yksi keino häivyttää inhimillisyyden viimeisetkin rippeet. Voin jaaritella aiheesta tunnin, mutta tarvitsen minusta Hesekiel on parasta scifiä, mitä olen koskaan luketarkennuksen.” nut – parasta tykitystä, mihin ihmiskunta on sillä alalla koskaan pystynyt. Itse kuulen siinä ru– Risto Ylihärsilä ri ekaa pitkäsoittoa olivat jotenkin aidoimpia, kouksen litaniat. nonvastainen kappale. Mutta Oskari (Onninen, yhdistelmä. Toisaalta, onhan jedi-uskovaisiakin olemassa.” II arvioitiin Rumbassa 11/13. En pysty kielellisesti ilmaisemaan ihan kaikkea, enkä näe edes järkevänä yrittää. seen -laulua kuvailtiin tämän ”Olen minä kuunnellut kaikkia hänen allehden levyarvostelussa psybumeitaan. Pakoottiseksi. On meillä toistemme numerot, tä niissä oli joku selkeä tarina. Tiedän millainen on ihminen -biisissä on esimerkiksi verrattain simppeli melodia, mutta siinä tapahtuu sen verran isoja hyppyjä, etteivät laulutaitoni riittäneet edes siihen. työstään, joka käsitteli Hesekielin kirjan alkukohtausta, ja ”Tarkenna. Onko se uskonnollinen vai uskonran parissa vuodessa, kun sattuu samaan paikkaan keikka. Oltiin kahdeksan tuntia samassa autossa. Joose kertoi kandinLopuksi: uskotko Jeesukseen Kristukseen. levyarvion kirjoittaja) oli oikeassa, kyllä se on aika psykoot”Tai ota se rehellinenkin pois, että jää pelkkä ’inho’ tai ’intinen loppu, eli hän pääsköön tiedotustilaisuuteemme enhottava’. ”Biisit soitettiin yhtyeenä, mutta ei niitä muita oikein muuten näkynyt. Olen ollut agnostikko niin pitkään kuin muistan, vaikka olenkin kasvanut uskonnollisessa perheessä. Ihan perusluterilaisessa, ja vaikka joskus perhe on tuntunut tekouskovaiselta, niin kyllä ne ihan tosissaan ovat.” ”Olen jutellut aika harvojen ihmisten kanssa siitä, mitä heille on tapahtunut kolmenkympin jälkeen. Siitä oli kyllä iso apu.” Vocoder lienee yksi 1980-luvun teknologisen tulevaisuususkon ongelmallisimmista airueista. Mitä nyt Ville (Leinonen) oli ajoittain potkimassa persuksille ja muistuttamassa, ’ettet mitään hittisoundia ala nyt hakea sieltä’. ”Olen minä sen jonkun kerran lukenut. Onko Uskotko Jeesukseen Kristuklempilevyä. En osaa puhua siitä läheskään yhtä paljon kuin Keskitalon Joose
Asioidessa on hyvä ilmoittaa tilaajanumero. 03 4246 5302 (avoinna ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi Tilaushinnat • 12 kk kestotilaus 61,90 euroa • 12 kk määräaikaistilaus 68,00 euroa • Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksulisä • Hinnat sisältävät ALV % Kestotilaus Kestotilaus on tilaustapa, joka on määräaikaistilausta edullisempi. Kokeile! 10 numeroa 61,90 Tilaa Rumba! Mene osoitteeseen www.popmedia.fi/tilaa-rumba Nyt myös iPadille! Tilaus on kestotilaus ja se koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia. Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Osoitteenmuutos Ilmoita uusi osoitteesi riittävän ajoissa tilaajapalveluumme sähköpostitse, kirjeitse, soittamalla tai osoitteessa www.rumba.fi.. Kestotilaus jatkuu ilman uudistamista, mikäli sitä ei irtisanota mieluiten kuukautta ennen tilausjakson päättymistä. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja jatkuu kestotilauksena niin kauan kunnes tilaaja muuttaa tai irtisanoo sen. Tarjous on voimassa 31.12.2014 saakka. Irtisanominen voi tapahtua sähköpostitse, kirjeitse tai soittamalla tilaajapalveluumme. 09 4369 2409 www.rumba.fi Tilaajapalvelu puh. Kustantaja Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 3krs. 00100 Helsinki Fax
Nimittäin uudenvuodeno huhhuh, on nimittäin ihan mieletnaattona aviisimme maineikkaaseen historiaan tömät kesäfiilikset! aloitetaan hyvillä uutisilhakattiin uusi luku, 30 vuoden historian huila!pennus. siinä sivussa stadionkeikan paremmin! lämmittelybändi oli muuttunut roger Waters Mutta mielipiteitä on jokaisella! Yksi suo-tribuuttiyhtyeeltä kuulostavaksi Poet of malaisen musiikin puolustaja on ylitse the muiWalliksi toinenollakaan, tasapuolisuuden The den! Jajakuinka se löytyyvuoksi suoraan Waccinesiksi. Vartti feimii kaikille! Seinän runoilija ja muita tamperelaisia tapahtumia R Cheek antoi konkurssikypsälle musalehdelle feimii, Nisse levittää hyvää ja jakaa sitä koko Suomen rock-musiikkikentälle! PE PÄ Mökkitielle asti kantautui Kalleherkkuja Keskisen paluu, ARVON LUKIJAT KUULKAA! Rumba-lehmistä hänenfestarikieltämättä osuvasti niti (ja sikäli myös maailma) on viimein saavuttamettytatuointimuoti! Incredible Nothing -yhtyeensä ei pääsraportoinnin Pulitzer ja kesän nut sen kehittyneisyyden asteen, että sitä saattaa kutsua valmiiksi. parhaaseen lut vähän kriitikoiden Ruutanssiaikaan paikalla ollut jopa lähes 80 ihdolf ehti Facebookissa puolustaa suomalaismistä, eli tilaa oli jäänytkuin myös itse rakkaudelta hiphop-kulttuuria mikäkin Paleface le!toteamalla, toisin kuinettä surullisen kuuluisassa helsinihan guggenheimeja nuo kriikitikot liveja2010 -tapahtumassa, tällä kertaa vallantunne ja Sini Sabotage on tooidistajahavainnot eivätlinjan todistaneet jääkaapkeasti hyvä. Pitkän toimittaja Pasi Kivipimyyntiä. Mutta ihan putkeen! koska Nisse on positiivisen energian lähettiläs ja aikataulua oli tokireiluin vaihdettu kummemsisimmässään mitä ihminen, annan Jamin infoamatta, ovella oli tsekattu relle kiitokseksi mainoksesta useankantarivin vermusten lisäksi aurinkolasipäisten festari kä- Eiran lisää feimiä armoitetusta aviisistamme! vijöiden silmät ja laukkujen sekä kangaskä tämä maksa edes sataa tonnia! kassien osalta olivuoksi noudatettu naKohtuuden vartti erilaisia feimiä on anrikkasäädöksiä. sen sijaan palstan fes-mies mukaan kirjan nimeksi on tulossa ”Vanha taritatuointivaroituksista tämä F-yhtiön pro- siimumisee”, Nisse on vilpittömän pahoillaan duction manager ei ollut ottanut oppia. Jotä, että statusten tekijänoikeudet kuuluvat ensuun tuliaisina koipiin nimittäin tarttuRöyhkälle itselleen eikäoli Facebookille. Mutta juuri siksi Röyhkä telopuksi oikaistakoon, että viimeSTATUKpalstalkee statuksistaan kirjan. Mutta tämä asiattomuus jätettäköön painamatta, etjoittaa, kun ja Chilipippurit eivät ”polttaneet” tei suuri mahtava konsernimme laita Nislavalla lähellekään neljää tuntia! se-vanhusta leikkauslistalle (heh) ja korvaa helsingin festivaalitulokkaassa häntä vaikkapa Vapauden viidenkuudentähden kolumnessa aistissa touhu meni hieman paremmin neilla! putkeen, mitä nyt siltasessa nähtiin paikalMutta Teposta jatkettakoon hänen ople poikkeuksellista miesalastomuutta. Samaan aikaan, kun tämän eliaviisin yleisötapahtumassa julkisesti urinoivan kirjoittajat pohtivat päänsä rikki sitä, uroshenkilön kuvallisen tunnistusoppaan. lisäksi lehti jakoi ”pissismiehen”, kaikessa rauhassa. Toistan. Yksityiskohdat ovat yönpilietsoa pahoja henkiä, mutta sisältöstrameän peitossa niin Flycktin kuin nissenkin tegian psykedeelisyys saa pohtimaan, onko osalta, mikä lienee kaikkien kannalta paras Maria Veitola popsinut samaa LSD:tä kuin asia. tampereella love Music jälon sentään rakentavaa, silläFestivalin hän on kaivanut keistä näytettiin hoivailevan aamuesiin krapulaa suomalaisen rock-kirjoittamisen kiistattolehden toimituksessa vieläRolling viikkojen pääs- Yytemia huippuhetkiä kuten Stonesin tä.rin-keikan red hot arvion Chili peppers -juhlatunnelmiin vuodelta 1965 ja Jimi Henolidrixin yritetty loiventaa vetämällä ainei- oli keikka-arvion vuodeltasamoja 1967. Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin! Kaken statuksessa tavataan! Adios! Th G vi tie Vi ry tii jo yh K B LA So te ne Bo er A 86 Rumba 74 Rumba 8_2 2012.indd 86 w 7.8.2012 20.13. MuttaKuvalehden Guns n’ roses -draama oja oli Suomen blogissaan aidosonti voitettu, ja uusi mato on koukussa! harmissaan, ettei rock-kritiikissä oleonenää nea kalle! Toisin kuin Rudyn, Kiviojan kritiikki runkkua. nut kenenkäs muunkaan kuin ilosaarirockin Mutta lopuksi hieman mukavampiin aiohjelmavastaava Panu Hattusen nimi – muoheisiin: Nisse onnittelee Bassoradio Helsindossa, joka tuskin vedellä jajasaippualla läh- mukiä uudesta taajuudesta suomalaiselle tee.siikille tönkösti voisi ilmaista, että pelastumisesta! ei nimitatuelintärkeän instanssin ointi pahenna! Ei sääriä varmasti ollut sattumaa, että Jaako HurJa jotta napapiirillekin saataisiin ripaus me ensimmäisessä aamushow’ssaan spiikkayötä yöttömyyden sekaan, hämmennetään si vahingossa yleisön kuuntelevan Bassoradiosekaan vielä maininta sydän, sydän -yhtyeesta, sillä niin voimallisesti ohjelmakartta henkii tä.2000-luvun Bändin basistin tomi Flycktin matkapualun Punavuorta, ATV:tä ja Bashelin olipihallepotkittuja päätynyt mitä epämääräisimmissä sosta skeneihmisiä höystetoloissa kaikista maailman paikoista Tarkoitus Yö-yhty- ei tynä ripauksella Lauantaidiskoa. la mainitut toto-tatuoinnit sijaitsevat pohkeiSISTAAN KIRJAN. NISSE M. Vaikka alustavien tietojen den sijaan etureisissä. sen sipi-isäänsä, josta jatkettakoon taas hänen opjaan yhä hoitoainemallilta näyttäneen ja kopi-isäänsä! Nimittäin toinen suuri suomalaivinsen viileen kurt vilen raideri oli Herra epämäärockdekadenssin sankari, ”Reality räisten todistajahavaintojen mukaan täytetty Rock” Ylppö, on ottanut mallia oppi-isästään puutteellisesti. ketä nyt pitäisi uskoa, Nisse toivoo, että VaMutta mistä muusta sitä olisi voinutkaan kirpaus on saanut kauniilla sanoillaan rokkibaareissa olutta, pääsyn takahuoneeseen ja selkääntaputuksia hyvästä duunista – rokkielon syt nauttimaan toivotuissa määrin. Yllekirjoittaneen kisastudio seurasi suurelPäijät-Hämeen Kouvolan eli Lahden laomat jännityksellä legendaariseksi muodostuneen pojat, Cheek, Brädi ja ketä ikinä Herraskalle keskisen paluuta festivaalitoimintaan. Ylpön kohdalvauhti kallossaan, sillä hän oli nissen saami-niin la tämä sairaus ei ole kuitenkaan edennyt en pitkälle tietojenkuin mukaan yrittänyt festivaalin loRöyhkän, jonka Facebook-simassa ostaa erästä vauhdikasta huumaavaa sältöstrategia on lähennelly vuosikaudet terainetta – samalta henkilöltä ja kahdesti! minaalivaihetta. miesliigaan kuuluukaan huomioivat epäsuonimenomaan on puhuttava siksi, rasti Rumbanuutisista perinteisessä uudenvuodenralettä kaikkien ennakko-odotusten lissaan Ei pahalla mut tahallaan:vastaises”Konkurssiti kypsät tampereella järjestettyvaan love Music Festi-etmusalehdetkin tarvii meitsii, val oli mennyt ainakin keskisen mittapuulla tä ne saa itkemällä niille vartin feimii”. hempänä länsimaisen sivistyksen hyvää yötä ja parempaa Yötä! Facebook-perhautaa kuin Kauko Röyhkän soona. tai sitten kiharapää oli ottaKauko Röyhkästä ja alkanut kirjoittaa Facenutbookiin lähellä nasevia sijaitsevan ”piritorin” tittelin tur-joisja kantaaottavia statuksia han vakavasti ja pitänyt sitä nimensä mukaisa hän puolustaa lähinnä lapsia ja paheksuu sena kauppapaikkana. eenole keikkabussiin. Mutta nytPalefacen kesä on ohitse, ja yö puhumaan saapuu ki päästää viikoittain yhkaikkialle maahamme, joten Yöhön turvauteiskunnallisista asioista – mikä on vieläkin lätuminen voidaan lopettaa – ainakinMariaanien hetkeksi. keikasta arvostettu sanomalehrakkaasta sisarmediastamme Soundista, josti sa onnistui muutaman yleisökommentin lisuuri suomalainen muusikko, kirjoittasäksi verkkosivuillaan tasan levykriparkja jakertomaan ajattelija Teppo Vapaus paheksui kipaikkojen täyttöasteen ja vessatilanteen ”puotiikkien kriittisyyttä ja puolusti muusikoiden li mahdollisuutta yhdeksältä stadionin Hatanpään puoleisella tehdä viiden tähden taidettaan laidalla”. varmaa on tosin se, tarinaan on liittynyt hän taannoin sanoi Yle Xtremin haastatteluslikaista legendaa.Kaiken huipuksi Radio Helsinsa syövänsä. Ja olipa basementjaxxittönettava muillekin, joilla on viime aikoina olmän päivänvaikeaa eli lauantain bileyönkanssa. Ennen takaikki kuin bändikin. NISSE M. vile lienee syntynyt hirvittäviä tv-dokumentteja
www.dreamtheater.net ANNANKATU 21, HELSINKI Bar Loose´s Food Garage open daily MON-TUE 16-22 WED-THU 16-23 FRI-SAT 16-24 SUN 18-24 Check out menu www.barloose.com MA-TI 16-02 KE-LA 16-04 SU 18-04. E A S T W AY L I V E a n d E T C O N C E R T S & B O O K I N G P R O U D LY P R E S E N T: AN EVENING WITH + KALLE SALOSEN HAMMOND-KLUBI feat. Lankapuhelimesta 8,28snt/puh + 5,95snt/min. VIP Myynti ja Tiedustelut: vip@menolippu.fi /010 841 4185 Matkapuhelimesta 8,28snt/puh + 17,04snt/min. Liput toimituskuluineen alkaen 69€/89€. Portit avataan klo 15.00. Liput toimituskuluineen alkaen 69/79/89€ VAPAA PÄÄSY! KARI PEITSAMO TI 11.02. SANTA CRUZ LANE ++ DJSHIRAZ WALLO KLO 23-04 3€ VAPAA PÄÄSY! PE 14.02. Pe 13.6.2014 OULU Raatin stadion Klo 17-24. (Kansallinen keikkapäivä) HASTA LA VISTA SOCIAL CLUB, VAPAA PÄÄSY! STEREOIDS, ZAMORANO 4€ + CLUB SLIPOVER KLO 23-04 4 AVOINNA / OPEN: Ma 24.2.2014 HELSINKI, Jäähalli Klo 20.00 (ovet klo 19.00) Liput toimituskuluineen alkaen 52,50€/ 62,50€ / 72,50€. E A S T W AY L i v e P R O U D LY P R E S E N T S : +supports LOOSE! A BAR bluesrockin jättiläinen ANNANKADUN 5-VvuUottOa,TTviiAsi päivä päiväää Viisi Viisi vuotta, viisi Bändejä ilmaiseksi MA 10.02. Portit avataan klo 16.00. VAPAA PÄÄSY! I B LU K TI ET M SA 0 2:0 0-2 (YLÄKERTA) 18:3 VAPAA PÄÄSY! La 14.6.2014 helsinki kaisaniemen puisto Klo 16-24. MARZI NYMAN (ALAKERTA) 21:30 KE 12.02. VAPAA PÄÄSY! PJK-KLUBI eROSE, Slow BLVD, BYE MANDU TO 13.02