Rumba 2/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HERRA YLPPÖ & IHMISET VASTA ALKUA" MASSIVE ATTACK EI OPITTU MITÄÄN" "TÄMÄ ON "90-LUVUSTA No 02/10 | 5.25.2.2010 | 4,50 VILLE VALO: "MINULLA ON MENKAT USEAMMIN KUIN MUILLA JÄTKILLÄ" HIM ELEKTRO-OOPPERAN ENSI-ILLASSA KNIFE BILLY TALENT "BÄNDI ON KUIN AVIOLIITTO" THE OH NO ONO MEWIN JALANJÄLJISSÄ MAAILMALLE NICK CAVEN SOUNDTRACK-KAVERI WARREN ELLIS UUDEN SUKUPOLVEN SUOMIROCKIA EPILÄ SUVI ISOTALO MATTI JOHANNES KOIVUN SUOJATTI ARVIOISSA: STAM1NA, HOT CHIP, TINDERSTICKS, OK GO, THE HOT RATS, HUSKY RESCUE, SARA & SUSIRAJA, ISMO ALANKO TEHOLLA, I WAS A TEENAGE SATAN WORSHIPPER, EELS LIVE!: BIFFY CLYRO, SUNN O))) MU VU SIIK OD KIM EN EDI A
+ SPECIAL GUESTS KYLASAARI, HELSINKI PORTIT AUKEAVAT KLO 16.00 TIISTAINA 8.6.2010 .. MAX 6 LIPPUA / OSTAJA LIPUT MYY NTIIN KESK IVIIKK ONA 10.2. TOIMITUSKULUT 21ST CENTURY BREAKDOWN KAUPOISSA NYT! WWW.GREENDAY.COM. K LO 9! LIPUT: 59 EUROA + MAHD
Presents +support KULTTUURITALO,HELSINKI 16. 2010 LIPUT 40 euroa + mahd. . 02. 2010 17 02. toimituskulut LIPUT 40 euroa + mahd. toimituskulut PAKKAHUONE, TAMPERE Uusi levy No More Stories kaupoissa nyt!
Levyale. Yli 20 euron ostoksesta vielä hieno kokoelmalevy kaupanpäälle! Tässä esitellään vain osa levyalessa tarjolla olevista levyistä. Satoja levyjä sopuhintaan levykaupoissa, tavarataloissa ja marketeissa kautta maan. Satoja levyjä sopuhintaan! AhvenainenVeikko Säteilevät sormet AnkaPaul Unohtumattomat suosikit Paul Anka CD BitterSweet Gogo BraskKristiina Kuivilla susta ClaesAnderssonTrio These Foolish Things Nyt se taas alkaa. Katso lista myymälöistä Eriesittäjiä Hui kauhistus! koko perheen ooppera (DVD) www.levyale.fi Janna The Makings of Me Kun ostat levyalesta yli 20 eurolla, saat huippuhienon PopXtra 2010 tai Indie Jones 4 -kokoelman kaupan päälle. Levyjä saatavilla rajoitetusti. LenniKalleTaipaleTrio Nothing to Hide LundMaria Tahdon Mamba Kaipuun sanomat Mokoma Luihin ja ytimiin Motörhead Live 1978 RedfordRessu& RainioJussi R&J RybakAlexander Fairytales SaariSami Vapaa ScandinavianMusicGroup Näin minä vihellän matkallani Seal Soul TekijäTuntematon Syksyllä minäkin The69Eyes Back In Blood To/Die/For Best of To/Die/For SorsakoskiTopi Itse asiassa TuiskuAntti Hengitän. Valikoima vaihtelee myymäläkohtaisesti ja jotkut levyt loppuvat nopeasti
toimituskulut / ovelta 40(mikäli lippuja jäljellä) Kaapelitehdas 19.-20.2.2010, Helsinki FINNTROLL·bARREN EARTH·ARMOUR LIPUT: 12 + mahd toimituskulut.· Ennakko: Tiketti · Lippupalvelu Nosturi 18.2.2010, Helsinki. KAI HAHTO Klinikoita·Sälää·Rompetta·Finnish Metal Awards YHDEN PäIVäN MESSULIPPU, ennakkoon 7 + mahd. toimituskulut / ovelta 10 YHDEN PäIVäN LIVE & MESSULIPPU, ennakkoon 35 + mahd. THURSDAY 18.2.2010 FRIDAY 19.2.2010 SATURDAY 20.2.2010 FINNISH METAL EXPO SONATA ARCTICA·APOCALYPTICA AMORPHIS·SATYRICON HYPOCRISY·SWALLOW THE SUN KORPIKLAANI·TURMION KATILOT INSOMNIUM·SURVIVORS ZERO [AMATORY]·DOOM UNIT KIANA·V FOR VIOLENCE TUKKANUOTTA·WINTERbORN TUOMAS SAUKKONEN SONGWRITING WORKSHOP FEAT
S P E E D P R O M O T I O N . TOIMITUSKULUT) OM NE.C SSTO .JOS WWW 1.3.2 010 K ULTT UUR ITAL O LIPUT LIPPUPISTEISTÄ KAUTTA MAAN WWW.LIPPU.FI LIPUT 52 / 56 EURoa lippupisteistä ja tiketistä L I S Ä T I E T O J A : W W W. S P E E D P R O M O T I O N & A G E N C Y A N D E T C O N C E RT S P R O U D LY P R E S E N T 22.2.2010 TAMPEREEN JÄÄHALLI LIPUT 57 EUROA lippupisteistä ja tiketistä (+MAHD. F I
ajankohta rumba@popmedia.fi FotostiJl Löytöretkellä Hollannissa Keikkajärjestäjät ja yleisradioväki kaikkialta Euroopasta vaelsivat tammikuun puolivälissä Hollannin EUROSONIC-festivaalille. Kuten Fullsteamin Artemi Remes asian ilmaisee: "Mike Patton tykkää varmasti!" Eurosonicin selkeä ykkösnimi oli viime vuonna kehutun debyyttinsä julkaissut The XX. Showcase-festivaalin avajaisjuhlissa esiintyi Kaizers Orchestra, joka nousi kymmenen vuotta sitten laajempaan maineeseen Eurosonicin kautta. Ylen populaarimusiikkipuolen virkaatekevä päällikkö, tämän lehden ilmestymispäivänä Päät-yhtyeen paluukeikalla Tavastialla esiintyvä Juhani Kansi vakuuttui keikasta. "The XX soitti upeassa oopperasalissa todella hienon keikan, joka oli juuri yhtä hauraan maanista livenä kuin levylläkin." Myös BBC:n Sound of 2010 -listan nimet olivat vahvasti esillä. Mitä uusia löytöjä showcasetapahtumasta tehtiin? Janne Flinkkilä, Groningen R The XX, Marina and the Diamonds, Ellie Goulding, Agent Fresco ja Gösta Berlings Saga esiintyivät Eurosonicissa musiikkialan vaikuttajille. Norja oli tämän vuoden Eurosonicissa nostettu suurennuslasin alle. Sound of 2010 -artisteista 23-vuotiaan Ellie Gouldingin pirteä täsmähittikeikka vaikutti lupaavalta. Ruisrockia ja Ankkarockia järjestävän Vantaan Festivaalit Oy:n tuottaja Mikko Niemelä sen sijaan piti näkemästään. "Marina taiteilee pop- ja artsumaailman välissä, ja se ristiriita näkyi myös keikalla. Keikka oli tunnelmallinen, ja The XX kuulosti samalta kuin levylläkin. Under the Sheets -hitillä soittolistoille nousseen Gouldingin lisäksi kehuja keräsivät Everything Everything ja Goldhawks. Välillä hän flirttaili kuin paraskin pop-prinsessa, ja saman tien heittäytyi vakavaksi taiteilijaksi", YleX:n Toni Laaksonen kuvailee. Nuori kolmikko soitti festivaalin juhlavimmassa salissa, jonka nimeä ei ainakaan coffee shop -visiitin jälkeen kannata yrittää tyylipuhtaasti lausua: Stadsschouwburg. YleX:n musiikkipäällikkö Tomi Saarinen ei vakuuttunut, mutta Kate Bush -vaikutteista viehtyivät muun muassa Tavastian ja Vantaan Festivaalien Juhani Merimaa ja Provinssirockin Juha Koivisto. Yhtyeen uusin albumi Black- bisnes jazz kertoo jo otsikollaan, mistä on kyse: äärimetallin ja jazzin sekoituksesta. Toisten mielestä bändi oli väärässä seurassa: sitä on myöhäistä "löytää", kun kysyntä eli keikkaliksa on kasvanut niin kovaksi, että klubikeikoista on turha haaveilla. Marina and the Diamonds jakoi suomalaisten mielipiteet. Live-esiintyminen ei vain tuonut musiikkiin mitään lisäarvoa, ellei sa- blogissa Eurosonic 2010 suomalaisbändit vakuuttivat eurooppalaiset festarijärjestäjät www.rumba.fi tu kiihottumaan sinisessä vastavalossa hohtavista hörökorvista. Ulkomaisten festivaalijärjestäjien suista kuului "Jos se on yhtään hyvä, me buukataan ne heti" -tyyppisiä kommentteja. "Tuo Norjan Wilco mykisti karismallaan, häikäilemättömällä ammattitaidollaan ja kiemuraisilla biiseillään", Kansi kehuu. Norjalaisbändeistä suomalaisia keikkajärjestäjiä kiinnosti eniten Shining, jota ei pidä sekoittaa ruotsalaiseen kaimayhtyeeseensä. Täsmätykitykselle toi vastapainoa ruotsalainen instrumentaalibändi Gösta Berlings Saga, joka voisi miellyttää
Villa Nah; 7 To 11.2. Shotgun Club; 5 Ma 15.2. www.kuudeslinja.com 02/10 www.rumba.fi 13. Yona; 8 Su 21.2. ikäraja 20. Kurtis Blow (USA), Kemmuru; 20 To 25.2. Lipumyynti alkaa ovelta viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 22. Oho No Ono (DK); 10 To 18.2. Church of Misery (JP), Fleshpress; 14 Tarkemmat tiedot ja muiden iltojen ohjelma: www.kuudeslinja.com Avoinna keto 2203, pela 2304, poikkeuksista tiedotetaan erikseen. Nancy Wha, The Lariots; 5 Pe 19.2. Kaikukatu 4 (sisäpiha). VÄLTÄ HUONOA MUSIIKKIA! blogi LIVE!!! LIVE!!! LIVE!!! Uutiset, keikat, juorut, kilpailut, linkit, vinkit, videot, biisit, parhaat ja huonoimmat läpät sekä nyt jo yli 1 200 levyarviota! Pe 5.2. Substances, Halo; 7 Ke 24.3
Ajankohtaisen uutisvirran lisäksi sivulla on nyt yli 1 200 Rumbassa julkaistua levyarviota. Jatkuvasti päivittyvää uutisvirtaa ei täytetä kopioiduilla tiedotteilla, vaan kaikissa postauksissa näkyy Rumban oma kädenjälki. Tukholman Dansens husissa viiden esityksen vierailulla oleva teos myytiin hetkessä loppuun. Sademetsäsampleina kuultiin kalojen, veden ja kivien (!) aiheuttamaa ääntä. Simsin kanssa sanoittanut oopperaa vaikeaselkoisin kuvauksin luonnosta ja sen jatkuvasta muutoksesta. Kommentointi on muutenkin ollut vilkasta ja värikästä. Toinen kahdesta naispuolisesta tanssijasta oli kuin suoraan jostain trendikahvilasta revitty. Simsin ja Darwinin yhteistyötä. Lehdissä julkaistujen Artistin valinta -juttujen albumeja pääsee kuuntelemaan Spotify-linkkien kautta, ja kevään mittaan on luvassa myös kiinnostavien kotimaisten levyjen ennakkokuunteluja sekä videohaastatteluja ja -reportaaseja. Valkoiseen asuun pukeutunut, platinanvaaleahiuksinen ballerina olikin ainoa, jonka kohdalla myös puvustus oli osunut nappiin. Sekä sävellykset että itse tekstit olivat vaa- Puvustuksen kantava ajatus ei sen sijaan auennut koko esityksen aikana. Rumba on nyt myös Twitterissä. Darwinin Lajien synty -teoksen 150-vuotispäivää juhlistava elektro-ooppera sai syksyllä ensi-iltansa The Royal Danish Theatressa Kööpenhaminassa. Jonathan Johanssonin ruumiillistama nuori Darwin taas hikoili paksussa villlatakissa, enkä ole koskaan nähnyt Wintherin beigeä vaatetusta rumempaa ja tylsempää lavaasua. Sen elementteinä olivat Olof Drejerin Amazonin viidakoissa äänittämät luonnon äänet, joita hän itse on haastatteluissa kuvaillut harmonian sijasta kaoottiseksi noiseksi. Jälkimmäinen aihe herätti vilkasta keskustelua muun muassa siitä, hyytyikö Hanoi Rocksin toinen tuleminen siihen, kun bändi ei päässyt Yhdysvaltoi- MeDia hiin Andy McCoyn vanhojen rötösten takia. Uutiset päivittyvät automaattisesti myös Rumban Facebook-ryhmään. www.rumba.fi | twitter.com/rumbalehti 14 02/10. Simsin ja Planningtorockin kanssa. Suurin osa nuorista oli varmasti tullut paikalle The Knifen musiikin takia. Darwinin teksteihin paneutuneet The Knifen sisarukset olivat luoneet minimaalisen, ambientia ja elektroa yhdistävän äänimaiseman. Sen kautta julkaistaan reaaliajassa Rumbablogin tuoreimmat uutisotsikot. Modernin tanssin lisäksi mukana oli klassista balettia tanssiva tyttö, jonka suoritus oli esityksen vangitsevimpia. Oopperan käsikirjoitus eli libretto on The Knifen, Mt. Esimerkiksi Nosturissa tehdyn Biffy Clyro -haastattelun sai lukea Rumbablogista jo keikan jälkeisenä aamupäivänä, ja Michael Monroen uusi bändi esiteltiin heti Los Angelesissa pidetyn lehdistötilaisuuden jälkeen The Wildheartsin Gingerin kommenteilla höystettynä. Sivulle avataan pian myös helpoilla ja nopeilla hakutoiminnoilla varustettu keikkakalenteri. Wahlin oli puettu kirkkaanpunaiseen, halvannäköiseen kaapuun. Darwinin oma henkilökohtainen evoluutio ja sen huipentuminen Lajien synnyn julkaisemiseen tulee Tomorrow, in a Year -teoksessa hyvin esiin luonnon oman, kaoottisen ja arvaamattoman rytmin rinnalla. Rumban Albumilista julkaistaan nyt verkossa joka keskiviikko, ja tärkeimmät keikat raportoidaan blogiin tuoreeltaan. Kun lisätään vielä joukko klassisen ja modernin tanssin ammattilaisia sekä pari berliiniläistä kokeellisen musiikin artistia, saadaan tulokseksi Tomorrow, in a Year uudenlainen ooppera, jossa oopperaa on vain nimeksi. 800 ihmistä vetävä sali täyttyi esityksen toisena iltana 30. tammikuuta kaikenikäisistä kulttuurin ystävistä. Poppia esitykseltä on turha odottaa, mutta ne, jotka jaksavat hieman kokeellisempaa musiikkia, voivat käydä kuuntelemassa oopperan kokonaisuudessaan The Knifen kotisivuilla. www.theknife.net blogissa Fever Ray näyttää mallia: näin käyttäydyt voittaessasi musiikkipalkinnon www.rumba.fi Rumbablogi sai lentävän lähdön Rumba on avannut uuden blogimuotoisen verkkosivun. Kun historiallisesti merkittävä teos yhdistetään poikkitaiteelliseen performanssiin, odotukset ovat korkealla. Lavalla oli jatkuvasti yhdestä kuuteen tanssijaa, jotka sätkivät ja notkuivat kuin luonnosta löytyvien eri eliölajien vain voi kuvitella. Laulajille, mezzosopraano Kristina Wahlinille ja poppari Jonathan Johanssonille, teos ei olleet helppoa tulkittavaa. Esityksen äänimaisemaa havainnollistettiin visuaalisesti laservalojen ja tanssijoiden avulla. ajankohta clauDi tHYrrestruP Elektroninen evoluutio ThE KNIFEn säveltämän elektro-oopperan viisi Tukholmanesitystä myytiin hetkessä loppuun. Darwinin teoksesta on otettu suoria lainauksia, minkä lisäksi The Knifen Karin Drejer Andersson on Mt. Musiikin teokseen on säveltänyt The Knife yhdessä Mt. Aika ja kehitys ovat tärkeä osa teoksen omaa kulkua: äänimaisemien avulla luodaan kuva siitä, miten nopeasti ja miten hitaasti kaikki koko ajan muuttuu. Molemmat kuitenkin pärjäsivät omassa äänilajissaan loistavasti. Ainoastaan kolmas laulaja, tanskalainen näyttelijä Laerke Winther epäonnistui ajoittain, mutta hänen matala ja tumma äänensä oli virkistävää kuultavaa Wintherin tyylipuhtaan klassisen laulun lisäksi. Lavastus oli niukkaa: pyörivän irtolavan lisäksi tanssijoilla oli käytössään tyyny, Darwinin Beagle-purjeveneellä tekemää matkaa symboloiva koristelaiva sekä kahdella pyörällä varustetut tikapuut. "Kun historiallisesti merkittävä teos yhdistetään poikkitaiteelliseen performanssiin, odotukset ovat korkealla." tivia laulettavia. Darwinin Lajien synty teoksesta kertovassa oopperassa on mukana muun muassa tanskalainen teatteri- ja performanssiryhmä hOTEL PRO FORMA. sanna-Maija Hannuksela, tukholma Harvoin tulee eteen niin omaperäinen yhdistelmä nimiä kuin luonnontieteilijä Charles Darwin, ruotsalainen poplaulaja Jonathan Johansson, elektroduo The Knife ja mezzosopraano Kristina Wahlin sekä ylistetty tanskalainen teatteri- ja performanssiryhmä Hotel Pro Forma
Vihdoinkin!" Maako huokaa ja lisää, että lähes kaikki Epilästä tehdyt haastattelut ovat tähän mennessä käsitelleet ulkomusiikillisia seikkoja. Kun kysyn Jarilta, mitä hän veikkaa yhtyeensä suosion syyksi, mies vastaa varsin vaatimattomasti: "Onhan se vähän niin, että kentällä on nyt tilaa." Avohakkuu arvioitiin edellisessä numerossa. Niillä on ollut iso vaikutus siihen, että on ylipäätään kiinnostunut "Suomirock on kauhea kirosana monille, mutta periaatteessa indie on ihan yhtä paha kirosana. Ruis- ja Ankkarockin esiintyjiä julkistetaan näillä näkymin maaliskuun aikana. "Viime viikon treeneissä me ei oikeastaan muuta tehtykään kuin kuunneltiin Master of Puppetsia ja yritettiin soittaa sitä", Maako tunnustaa. Sanoituksellisesti Epilä liikkuu havainnoivan arkiproosan ja taidekouluhenkisen erikoisuudentavoittelun välimaastossa. Mitkä bändit tai artistit vaikuttivat eniten Avohakkuu-levyn syntyyn. Pikemminkin yritän olla jyräämättä biisiä liikaa lyriikalla", Epilän teksteistä vastaava Jari sanoo. Sen sijaan Ankkarock osuu nyt päällekkäin Helsingin Suvilahdessa järjestettävän Flow Festivalin kanssa. www.provinssirock.net Tunnista kuvan yhtye tai artisti! Vastaus sivulla 53. Mikä on Stam1nan uusimman albumin nimi? 02/10 17. Ensimmäiseksi tulee mieleen useita suomenkielisiä marginaalipop-ryhmiä, kuten Puk, Ultramariini ja Liekki. elokuuta heavymammuttien tähdittämä Sonisphere. Promoottori Juha Koiviston mukaan tarjouksia on sisällä "jonkin verran isomman kokoluokan nimistä". Sitten päässä napsahtaa: Epilähän kuulostaa paikoin Apulannalta! "Eipä ole kukaan aiemmin verrannut Apulantaan", Jari tunnustaa. Nyt unohdetaan huhut ja puhutaan musiikista. Mervi Vuorela toMi pAlsA Tamperelainen Epilä on päässyt maistamaan konkreettista mainetta. Epilän melodinen ja stemmalauluihin nojaava popmusiikki näyttäisi siis puhuttelevan suuria ikäluokkia. Nuorempi väestönosa on jo koukutettu, ainakin jos katsoo YleX:n Himotuimmat-listaa, jossa Epilän Ajatuspoliisi-single on paistatellut viimeiset 15 viikkoa. Sillä ei tosin ole mitään tekemistä Epilän kanssa." Maakon mukaan Epilä soittaa "rehellistä härmää", jossa kuuluvat nuoruus ja nykyhetki: "Suomirock on kauhea kirosana monille, mutta periaatteessa indie on ihan yhtä paha kirosana. www.epila.fi Provinssi metsästää pääesiintyjiä Seinäjoella 18.20. Epilän Oulun-keikka on arvioitu sivulla 48. Nyt puhutaan musiikista. "Ehjä- ja Kolme-levyjä on kyllä joskus tullut kuunneltua paljonkin. Ainoa ajatus oli, että saadaan taltioitua meidän livesoundi levylle", Maako sanoo. Jari on sovittelevammalla tuulella: "Kyllä me kaikki tykättiin tosi paljon Metricin uudesta albumista (Fantasies, 2009). Tänä vuonna Ankkarock järjestetään Vantaan Korsossa totuttua myöAutuMn De WilDe kuvatus sTam1na JA VOITA! a) Viimeinen syksy b) Viimeinen Atlantis c) Viimeinen kylähullu Oikein vastanneiden kesken arvotaan Stam1nan cd:itä. "Hyvä. Millainen on siis Epilän pitkään pantattu debyyttialbumi Avohakkuu, jonka biisejä on vartioitu yhtä tarkasti kuin Tiitisen listaa. "Joskus aikanaan mä ruoskin itseäni sillä, että miksi mä en ole sellainen kuin Samuli Putro. Eikö kaikki Suomessa ole indietä paitsi Lauri Tähkä?" Maako bändihommista. Turhasta egoismista Epilää ei ainakaan voi syyttää. Eikö kaikki Suomessa ole indietä paitsi Lauri Tähkä?" Indietä ovat ainakin Epilä-miesten aikaisemmat yhtyeet, kuten Jadecroon, Guava ja Cartoon Tree. Viime vuonna Cosmic Egg -albumin julkaissut australialaisyhtye ei kuitenkaan ole perjantain tai lauantain pääesiintyjä. elokuuta. Muutama tunti ennen tätä haastattelua solisti Jari ja kitaristi Maako vierailivat Ylen Aamu-tv:ssä, minkä jälkeen iäkäs rouva bongasi Jarin ravintola DTM:n edustalla ja kailotti suureen ääneen: "Sä olit aamulla telkkarissa!" "Se oli ensimmäinen kerta, kun mulle on käynyt niin", Jari kertoo huvittuneena. Rehellisesti härmäläistä rockia EPILÄstä on tähän mennessä puhuttu lähinnä salamyhkäisenä tamperelaisilmiönä. Osallistu kilpailuun osoitteessa www.rumba.fi! Tunne hemmin eli 14.15. Sitten mä tajusin, että ei mun tarvitsekaan olla. Festivaalista uskotaan tulevan metallipitoinen, sillä Provinssi-viikonloppuna Göteborgissa järjestetään Metaltown-tapahtuma, joka vetää Pohjoismaihin raskaammanpuoleisia ulkomaanesiintyjiä. Epilä Helsingin Tavastialla 24.2. En koe, että mun tarvitsisi sanoa paljoa. Festivaalia siirrettiin eteenpäin, koska Porissa järjestetään 7.8. Kai meillä on Wirtasen Tonin kanssa samat rajalliset laulunlahjat." Epilä on sanonut tekevänsä 2000-luvun indiepoppia 80-luvun asenteella. Nyt ei kuitenkaan puhuta Epilän ympärillä vellovasta hypestä tai bändin dogmaattisesta internet-suhteesta. "Ei ollut mitään bändejä. Mennään siis asiaan. Vaikka Epilä vaikuttaa laumalta pesunkestäviä voimapoppareita, treenikämpällä soi myös heavy. Wolfmotherin lisäksi Provinssirockin muut bändijulkistukset olivat progemetalliyhtye Between Buried and Me, Viikate ja euroviisutyrkyksi noussut Eläkeläiset. kesäkuuta järjestettävä Provinssirock kiinnitti esiintyjälistaansa Rammsteinin ja Jello Biafran yhtyeen jatkoksi Wolfmotherin
Itse elokuvakin oli nyt lyhempi, ja tapahtumien järjestystä oli muutettu." Vaikka Ellisistä on moneksi, hän sanoo, ettei aio seurata Cavea valkokankaalle saakka. nen, ei millään lailla huomaamaton soittaja. Aikaisemmin jo se, että yhtyeen historiaan kuuluu sekä Popstars-laulukilpailu että levy-yhtiön masinointiyrityksiä, olisi torpedoinut PMMP:n "PMMP salakuljetti listoille lauluja muun muassa parisuhdeväkivallasta, naisten mielenterveysongelmista sekä parisuhdeterapiasta." Movetronin ja Taikapeilin kaltaisten tanssipopyhtyeiden keulahahmoja. Reginan, PMMP:n ja Chisun naisnäkökulman kanssa kulkee käsi kädessä musiikin urbaani identiteetti. os tähän lehteen kirjoittavilta ihmisiltä kysytään, suomalainen pop lepää tällä hetkellä naisten harteilla. keNestä kyse? maan, se kuulostaa · Vuonna 1965 syntynyt australialaisviulisti. Tilaisuuteen ei ole ikärajaa. Ehkäpä vaikuttavin naishahmo musiikin miehisellä kentällä oli Sleepy Sleepersiin kuulunut Heinäsirkka, jonka rajusti meikattu olemus ja karhea ääni saivat lapsena kuvittelemaan, että yhtyeeseen kuuluakseen naisen täytyy suurin piirtein juoda bensiiniä. Viggo Mortensenin lisäksi siinä sen päälle, ja vähinäyttelevät muun muassa tellen valikoimme Guy Pearce, Robert Duvall parhaat ideamme", ja Charlize Theron. Manna ja Vuk puolestaan julkaisivat vuonna 2009 albumit, joiden perusteella suomalaisen naispuolisen indieartistin kansainvälistä läpimurtoa ei monen mielestä tarvitse odottaa enää pitkään. "Taiteellista vapautta ei tosiaan ole, siinä on The Road -soundtrack on arvioitu sivulla 37. osa suurempaa koneistoa kuin osaa edes kuvitellawww.theroad-movie.com kaan", Ellis aloittaa. Ville Aalto on Rumban avustaja ja ultramariini-yhtyeen kitaristi. | ville.aalto@popmedia.fi kolumni Aalto J Sukupuolikysymyksiä nen on suomalaisen popkronikoinnin suurimpia rikoksia. Sitä varhaisemmassa suomalaisen popin historiankirjoituksessa naisten rooli on vielä marginaalisempi. Artistien ehdokkuuskriteereinä on edelleen "hyvä musiikki". Omassa Dirty Threessään "Ja kun teemme bändilevyjä, ei kukaan ulkohän on suvereeni messias, viulusoolojaan juuri puolinen koskaan tule puuttumaan mihinkään. Se kuitenkin onnistui kohoamaan 2000-luvun vaikutusvaltaisimmaksi suomalaisyhtyeeksi ja salakuljetti listoille lauluja muun muassa parisuhdeväkivallasta, naisten mielenterveysongelmista sekä parisuhdeterapiasta. Näin voi ainakin päätellä viime vuoden paketoineesta Rumban kriitikkoäänestyksestä, jonka sekä albumiettä kappalesarjojen kärkisijat menivät naisvetoiselle artistikatraalle. Ennen 90-luvun loppuvuosina debytoineita Jonna Tervomaata ja Maija Vilkkumaata sekä kriittisesti että kaupallisesti menestyneitä naismuusikoita Suomessa ei juuri ollut. Miehen repertuaari on silti jo nyt melkoinen. Varsinkin lavalla lailee haikeita tunEllisin vetämä show on nelmia pianollaan, ainutlaatuinen. Huomasin, että juuri se sai meidät välillä irrotteleMikä jaksaa viehättää elokuvamusiikin tekemimaan studiossa." sessä, täydellisessä taustaan sulautumisessa. Naisten ylivoima ei jäänyt siihen, sillä Rumban lukijat valitsivat omassa äänestyksessään Anna Puun viime vuoden artistitulokkaaksi, minkä lisäksi hän toki myi esikoislevyään noin 60 000 kappaletta. Esittäjän ja lauluntekijän sukupuoleen katsomatta suomalainen pop on silti kovin heteronormatiivista, vaikka toki PMMP:n repertuaaristakin löytyy hienosti sukupuolirooleja sekoittava kappale San Francisco. Ellis itkee viulunsa · Nick Cavea Ellis on varressa. ätä kaikkea ihmetellessä on helppo unohtaa, kuinka lyhyt historia vahvoilla naisäänillä on suomalaisen popin historiassa. Eri asia on se, onko niillä äänillä sanottu mitään uutta. mahdollisuuden nousta muuksi kuin väliaikaiseksi teinisuosikiksi. elokuvan aika pit· Tien on Cormac McCartkän raakaleikkahyn (Menetetty maa) uksen. Raskaan rockin ja perinteisen suomirockin linnakkeet ovat edelleen kovin miehisissä käsissä, ja niissä istuskellaan vieläkin puolityhjän, itsesäälin kyyneleillä laimennetun keskioluttuopin ääressä miettimässä, mitä tuli tehtyä väärin. Nick Cave maaThree. Popstarsissa syntyneestä Gimmelyhtyeestä sooloartistiksi ponkaisseen Jenni Vartiaisen suurin hitti Ihmisten edessä kertoi naisten välisestä rakkaudesta, ja kappaleelle myönnettiin Seta ry:n Asiallisen tiedon omena -tunnustuspalkinto. Ehdokkaita on 25, joista palkitaan vain viisi. Joka tapauksessa vasta kymmenen viime vuoden aikana suomalaisessa popissa on kuultu kokonaista naisäänten kirjoa. Perinteinen yleisöäänestys on auki keskiviikkoon 10.2. Gaalan juontaa Silvia Modig yhdessä myöhemmin paljastettavan salarakkaansa kanssa. www.femmagaala.fi M aaritin ja Kaija Koon kaltaisia iskelmän ja popin rajalla taiteilevia artisteja on toki ollut 60-luvulta asti, ja 90-luvulla neljä hienoa levyä tehneen, Anna Kuoppamäen luotsaaman Wilman unohtumi- 21. RCaven ja Ellisin sävellyksiä kuullaan elokuvissa The Proposition, Jamesin salamurha pelkuri Robert Fordin toimesta ja The Road. Tämän vuoden Femmagaalassa palkitaan myös kaupunki, jossa tapahtuu hyvää "yleiseen tapahtumattomuuteen nähden enemmän kuin muualla". vahvuus on tunnelma. Palkinto meni oikeaan osoitteeseen, vaan jospa tällä vuosikymmenellä aiheesta tulisi suomalaisessa popissakin jo niin arkinen, ettei moisia tunnustuksia enää tarvita. 02/10 Femmagaala tukee maakuntia Femmagaala järjestetään jälleen perjantaina 12. "Näin filmin aivan muutama päivä sitten ensi kertaa sitten tuon raakaversion. Toisaalta huippukarismaattinen partaniekka painottaa, että kukaan ei ole myöskään pyytänyt näyttelemään. Caven yhtyeessä hän on taustamuusikko sa"Toisaalta vapauttavaa on juuri se, että elokunan parhaassa merkityksessä: ilmeikäs, omaperäivajutuissa ei ole lopulta vastuussa oikein mistään. seurannut vuodesta 1995, Sanotaan mijolloin Cave pyysi hänet tä sanotaan, Tien The Bad Seeds -yhtyeeseensä. Vuoden Femma -kategoria kattaa tänä vuonna niin soolo-, live-, levy-, bändi- kuin vuoden tulokas -ehdokkaat. Ja sitä Ca· Ellis soittaa myös Caven vuonna 2007 debytoineesven ja Ellisin soitsa Grindermanissa. Tuoretta verta raatiin tuovat muun muassa Joensuusta Ilosaarirockin Panu Hattunen ja Vaasasta Volume ry:n Sami Rumpunen. helmikuuta Helsingin Nosturissa. Tänä vuonna raati on nostanut katseensa kehittyviin maakuntiin niin tuomaristossa kuin ehdokkaissa. Suurin ero näkyy siinä, kuinka parisuhteessa tai sen raunioilla surevan miehen rinnalle on tullut vapaa ja itsenäinen nainen Chisun viimevuotisen menestyslevyn nimi oli osuvasti Vapaa ja yksin! Tämä hahmo lienee osittain Alanis Morissetten 90-luvulla lanseeraaman "nuori vihainen nainen" -stereotyypin peruja, mutta siihen liittyy myös siteiden katkaiseminen maalaispitäjiin, joista miehinen suomirock perinteisesti haki aiheensa. viulisti kertoo. John Hillcoatin morali"Saimme yli vuoteettiin The Proposition si sitten studiom(2005), jonka Cave myös me valkokankaalle käsikirjoitti. to tukee täsmälli· Kaksikko on tehnyt elosesti. maalanneen Wayne Rooneyn lailla tuulettava mesKoskaan." tari. Soittelimme romaanista käsikirjoitsitten päivät pitkät tanut Joe Penhall. instrumentaaliselta kevyt- Bad Seedsil· Ellisin omin yhtye on vuodesta 1992 toiminut Dirty tä. Illan aikana täysimittaiset keikat heittävät Op:l Bastards, Jesse ja I Was a Teenage Satan Worship- R Op:l Bastards per. PMMP:n ja Reginan sävellyksistä vastaavat miehet, mutta sitä seikkaa kompensoi komeasti voittajakolmikon täydentänyt Chisu, joka tekee levyilleen suurin piirtein kaiken muun paitsi kuskaa ne itse pakettiautolla kauppoihin. 80-luvun kotimaisista naispoppareista muistan parhaiten pari levyä Pokolle tehneen Ilona-yhtyeen, jonka kappaleet Se kävi muhun käsiks ja Kesäpano olivat naisten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden manifesteina noin tuhat kertaa osuvampia kuin poplauluina. Ellis kuvaikuvamusiikkia yhdessä ailee työprosessia, ja emmin Andrew Dominikin saa sen kiinnostamoderniin länkkäriin Jesse vasti kuulostamaan Jamesin salamurha pelkuri mykkäfilmin säesRobert Fordin toimesta (2007) sekä Tie-ohjaaja tämiseltä. Saman vuosikymmenen aikaisemmat naistähdet olivat Aikakoneen, T V oimakkaimmin popilmaston täkäläisestä muuttumisesta kertoo PMMP:n valtava suosio. saakka. Oli todella yllättävää nähdä, mitä pätkiä he olivat käyttäneet ja mitä irrottaneet alkuperäisestä yhteydestään
Levystä tuli tuottajan ehdotuksesta myös lähes kitaraton albumi. Basisti Tomi Nikulla ja rumpali Jesse Ojajärvellä vahvistettu yhtye on julkaissut omakustanne-ep:n, jonka akustinen folkrock niittää mainetta muun muassa Noise.fissä. Rummut ja basso saavat levyllä vain marginaalisen osan, mutta monia kappaleita elävöittää heleä jousikvartetti. Sen ja mahtipontisten sovitusten välille tulee hyvä kontrasti. Lataa vaikka kaikki. L aulajana Isotalo on luonnonlapsi. Halusin levylle myös Koivun omien levyjen soundimaailmaa. Jos olisin kuullut Yonaa omien studiosessioideni aikana, se olisi ehkä vaikuttanut lopputulokseen." hAnnA LEhTosALo Järjetön määrä musaa. Osien keskinäiset suhteet ja jännitteet ovatkin suorastaan maagisia." Mika Roth Juliemichaels-ep:n arviossa Noise.fisivustolla KEIKALLA KuunTELE www.myspace.com/juliemichaelsband CO NO ME SW KIA ITH SIC Jollet rakasta arvioidaan seuraavassa numerossa. MU ILMAN NäITä LeVYJä SUVIA eI oLISI Joni Mitchell: Travelogue (2002) 1. "Traveloguessa Mitchellin elämää nähnyt ääni kuulostaa erityisen koskettavalta. Valitettavasti en osaa laulaa kuten Nick Cave." KEIKALLA 27.2. Olen yrittänyt hakea omalla levylläni joitain samanlaisia sävyjä. Kappaleiden riisuttu ilme oli Isotalon mukaan tuottaja Matti Johannes Koivun idea. Hänellä on takanaan kosolti musiikkiopintoja SibeliusAkatemian musiikkikasvatuksen linjaa myöten, mutta mikin ääressä hän ei ole karaistunut ammattilainen. Aika puheenomaistahan tuo laulamiseni on." Jollet rakasta on riisutun kuuloinen levy, jota Isotalon piano ja laulu dominoivat. Sivuston kriitikko Mika Roth hehkuttaa, että Juliemichaelsin debyytti on alusta loppuun saakka "yhtä väkevien tunteiden ja napakoiden melodioiden riemuvoittoa". SAnoTTuA "Akustisia soittimia tuetaan satunnaisesti sähköisellä lisällä, tunnelman pysyessä jatkuvasti tiheänä, mutta silti myös riittävän kepeänä. Vuonna 2006 perustettu kuusikko pääsi viime keväänä Alkupiste-bändikilpailun kärkikolmikkoon, on kerännyt livekokemusta kymmenillä keikoilla ja saanut viimevuotisella The Rockpot -sinkullaan kehuvia nettiarvosteluja. Nokia X6 Comes With Music Ostaessasi minkä tahansa Nokia Comes With Music -musapuhelimen voit ladata rajattoman määrän musaa vuoden ajan ilman erillistä veloitusta Nokia Musiikkikaupan miljoonien biisien valikoimasta. Olen kuitenkin ajatellut, että tämä on minun oma ääneni. "Yonaa kuunnellessa tuli mieleen, että tuohon suuntaan minunkin levyäni olisi voinut viedä. "Olen ottanut laulutunteja, ja niissä on tullut esille pahoja puutteita vaikkapa hengitystekniikassani. Vuoden määräajan jälkeen saat pitää kaiken PC-tietokoneellesi sekä Nokia Comes With Music -puhelimeesi lataamasi musan. Luurin hinnalla. Musiikki toimii! Ainoa ongelma on, että sitä jää kaipaamaan lisää." Laura Haarala The Rockpot -singlestä Vertigo-sivustolla joulukuussa 2009 Nick Cave and the Bad Seeds: No More Shall We Part (2001) 3. "Tämä on kaunis albumi, yhtä aikaa rauhoittava ja rujo. Laulaja oli itse suunnitellut joihinkin biiseihin muhkeampia sovituksia, mutta Koivu karsi niistä pois kaiken muun paitsi välttämättömän. Vaikka Steel Panther on nostanut maailmalla uuden kasarihardrock-aallon ja kotimaassa esimerkiksi Reckless Love seilaa samoilla vesillä, Thunderbaumin musiikissa eivät spandexit pauku. Jousisoittimet olivatkin teknisesti haastavin osa koko levyn äänityksiä: Isotalon mukaan kappaleiden pohjat äänitettiin lauluineen kaikkineen parissa päivässä, mutta jousisovituksia hiottiin kuukausia. Albumin biiseistä erityisesti Amelia, The Sire of Sorrow ja The Last Time I Saw Richard ovat minulle rakkaita. Sausage ja Bobby Dollar voi päätellä, bändi ei silti väännä rockiaan otsa rypyssä. "Matti ehdotti, että kappaleet laitettaisiin kuulostamaan samalta kuin ne kuulostavat keikoilla. Uskomatonta, mutta totta. SAnoTTuA "Thunderbaum tarjoilee kahdella biisillään tarttuvia melodioita ja vauhdikasta rämistelyä. Pystyn samastumaan yhtä hyvin mies- kuin naisartisteihinkin." Juliemichaels Laulaja Julia Salmen ja kitaristi Mikael Saastamoisen johtama, Savonlinnassa vaikuttava Juliemichaels on ollut pystyssä vasta helmikuusta 2009. Ensimmäisen levyn arkinen puhekielikin voi muuttua jatkossa toisenlaiseksi. Vaasalais-helsinkiläinen Thunderbaum raivaa tietään perusasioiden äärellä liikkuvan rehvakkaan rockin kentälle. Helsinki, Grand Casino (akustinen) KuunTELE www.myspace.com/thunderbaum. Kokonaisuudessaan levyntekoprosessi kesti lähes kaksi vuotta. Hänen teksteissään on samanaikaisesti riisuttua kieltä ja laveita kielikuvia." White Flame, Parasite City, Soulstab, mitä näitä nyt on. Dave on vaikuttanut kirjoittamiseeni enemmän kuin kukaan muu laulunkirjoittaja. Luulen, että seuraavasta levystäni tulee ensimmäistä abstraktimpi ja jollain tasolla synkempi." Isotalo kertoo kuulleensa levyn valmistumisen jälkeen kollegansa Yonan musiikkia ja innostuneensa sen laulelmatyylistä. " Thunderbaum Dave Lindholm: Lähes 50 (2002) 2. "Tämäkin levy on kokoelma, mutta se kasaa Daven parhaat biisit yksiin kansiin. © 2009 Nokia. Chisu kIIToRADALLA sia pelkoja, ja niissä on paljon etsimisen tematiikkaa. Kuten taiteilijanimistä muun muassa Candyass Hairboy, Dr. Helsinki, Boothill 23.3. Referenssilevyinä ei muuten käytetty pelkkiä naisartistien albumeja, vaan myös Nick Caven No More Shall We Partia
k&v 26 02/10
Ensitahdit Ylpön soolouralle lyötiin jo viisi ja puoli vuotta sitten, kun Maj Karmassa tehtiin Sodankylä-levyn äänitysten aikoihin välttämättömiä musiikillisia ja imagollisia linjanvetoja. Sävelsin yksittäisiä biisejä Hamidin (kitaristi Moeini) kanssa, ja Jannen (Halmkrona) kanssa leikittelimme idealla suomenkielisestä, Circlen kaltaisesta mantrarockista." Ympyrä sulkeutui kesällä 2006, jolloin Sony BMG:n tuotantopäälliköksi pestattu Halmkrona kiinnitti Ylpön edustamansa levy-yhtiön listoille. Tukenaan hänellä on CMX:stä tuttu kitaristi JANNE HALMKRONA. Teksti: Hippo Taatila Kuva: Lassi Kaaria lpön ja Ihmisten Sata vuotta voitti heti ilmestyttyään puolelleen rockmedian ja soittolistaväen. Ylppö on ollut mukana niin kauan, että hän ei tarvitse erityistä valvontaa. Melkoinen saavutus mieheltä, jonka ei vielä 28 02/10 Y muutamaa vuotta aiemmin uskottu kykenevän suoraa huutoa hienovaraisempaan ilmaisuun. "Siksi rinnalla kupli pari muutakin projektia. Kaksi vuotta HERRA YLPPÖ & IHMISET -yhtyeen esikoisen julkaisun jälkeen asetelma on kääntynyt päälaelleen: Maj Karman vaiettua Ylppö elää vimmaista luomiskautta. Tammikuussa julkaistua Pojat ei tanssi -levyä äänitettäessä Halmkrona "ylennettiin" Ihmisten täysjäseneksi, vaikkei häntä bändin promokuvissa näykään. Levyarvostelijat luonnehtivat Ylppöä jopa "post-punk-versioksi Ismo Alangosta". Rocktähti ja kitarasankari Harva uskoi Maj Karman Herra Ylpön selviävän yksin ilman Häiriö Piirisen biisejä ja kitaravalleja. "Ylpöllä oli hienoja ideoita, jotka eivät Sodankylän aikaan sopineet Maj Karman sapluunaan", Halmkrona kertoo. "Levybisnekseen tulee toisinaan artisteja, joiden kuva levyyhtiön toiminnasta on täysin vääristynyt. Korkeintaan saan välillä toppuutella kaikkein poskettomimpia ideoita, kuten hänen viimeksi ehdottamaansa Hypnotize/Mezmerize-kaksikon tekoa.". Levyn tuottajana hääri CMX:n kitaristi Janne Halmkrona, joka näki Ylpössä paljon valjastamatonta potentiaalia. Nyt hän ylistää virkaveljensä kypsyyttä ja ammatillisuutta. "Pari vuotta myöhemmin Rake (tuottaja Rauli Eskolin) toi mulle pari Ylpön kanssa äänittämäänsä biisiä. Materiaali oli niin helvetin hyvää, että mun oli pakko soittaa Ylpölle ja kysyä, onko tavaraa lisää." "Koin, että Maj Karman soundi rajoitti ilmaisuani jossain määrin", Ylppö sanoo
K A R N I V O O L S O U N D A W A K E "Unlike prog rock masters Pink Floyd or King Crimson, theirs variety encompasses the atmosphere of Tool, emotional weight of the Butterfly Effect and a glint of Queensrÿche grandiosity." Rolling Stone 4 / 5 Karnivool Tavastialla 1.3.2010 Liput : www.tiketti.fi "Karnivool is the next big thing in progressive rock." Guitaredge Ylistetty Sound Awake -albumi kaupoissa 17.2.2010 www.sonymusic.fi www.popgee.fi www.tavastiaklubi.fi www.karnivool.com.au GAEA.FI
TV OFF KOKOONPANO · Markku Mäkelä, kosketinsoittimet ja tuotanto · Sara Marjoniemi, laulu SANOTTUA "The catchy music, perfect for lounging, or standing and giving pretentious stares, is all homemade goodness." Bradley Smith, Avantmag.com KEIKALLA 12.2. Helsinki, Korjaamo 12.3. Helsinki, Korjaamo KUUNTELE www.myspace.com/ tvoff 32 02/10
Julkaisijaa vain ei ole vielä päätetty. TV Off tuntee klubimusiikkinsa. Suomessa TV Offia soitetaan YleX:llä, vaikka yhtyeellä ei ole vielä ainoaakaan virallista julkaisua. Mielestämme onnistuimme löytämään jotain, mitä ei voi heti verrata mihinkään jo tehtyyn levyyn tai bändiin", Marjoniemi sanoo. Pohjimmiltamme olemme täysin pop, mutta elektronisilla soittimilla. Kokonainen albumikin on jo kansia myöten valmis. Silti TV Off ei koe tekevänsä klubimusiikkia, eikä mielestään edes elektropoppia. "Emme tee myöskään musiikkia väkisin tanssilattioille. Duon miehisempi osapuoli Markku Mäkelä on soittanut paljon dj-keikkoja jo viisitoista vuotta sitten sekä pitänyt ohjelmaa Bassoradiossa nimellä Marked Man. Elektropop on helposti ymmärrettävä termi juuri nyt, mutta kyllä se etuliite siitä putoaa vielä pois", Mäkelä sanoo. KEITÄ OVAT ESIMERKIKSI RUMBAN JA YLEX:N VIIME VUODEN TULEVAISUUDEN TUSINA -LISTAUKSESSA KORKEALLE SIJOITTUNEET TV OFF, Zebra aNd SNake JA Villa Nah JA MIKSI HEISTÄ KOHISTAAN JUURI NYT? Teksti: Teemu Fiilin Kuvat: Eerikki Pokela "T V elmikuussa päivänvalon näkee TV Offin esikois-ep, Music Machine. Se julkaistaan alkuun omakustanteena Suomessa sekä "eräällä pienmerkillä" Iso-Britanniassa. Meillä on kovat tavoitteet matkustaa maailmalla ja tulla tunnetuiksi Suomen ulkopuolella, mutta ei missään nimessä sen hinnalla että kotimaa jäisi paitsioon", Mäkelä sanoo. "Nykyään vierastamme tuota elektro-etuliitettä. "Elämme melko oudossa mielikuvitusmaailmassa, esimerkiksi studiollamme on melkoinen Liisa Ihmemaassa -meininki sisustuksessa", TV Off -laulaja Sara sanoo. Värikäs ja räiskyvä imago näkyy promokuvissa, videoissa ja verkkosivuilla. "Olemme aika perfektionisteja, ja halusimme hioa soundia ja kokonaisuutta. "Meillä olisi mahdollisuus mennä isojen mukaan, pysyä indienä tai yhdistää kumman- H ja n -n äy t ä jo kö tää is sa isiä ki ol le inn em vy os m -yh tav e vi tiö an er itä ka ai lle ka ike et iki nk ss ok ." a o M m is ar ai ia kk ss u a, M äk V Off ei sovi sokeritautiselle. Tasapainon vuoksi kaljupäinen konemies Markku Mäkelä seisoo lavalla niin ilmeettömästi ja eleettömästi kuin vain elävän ihmisen on mahdollista. Lisäksi Mäkelä, joka on tehnyt musiikkia eri projekteissa "niin pitkään kuin jaksaa muistaa", tuottaa ja miksaa muun muassa Top Billin -kollektiivin julkaisuja. Yhtyeen esiintyminen on karkkia silmille ja korville. SUOMEN MUSIIKKIKENTÄLLE ON PARIN VUODEN SISÄÄN ILMESTYNYT JOUKKO KAHDEN HENGEN KONEPOPYRITTÄJIÄ. "Me ollaan valmiina palaamaan tänä vuonna britteihin ja Japaniin. Pian Bassoradio alkoi soittaa demojamme, mikä taas johti useisiin haastatteluihin ja juttuihin. Muualla yhtyettä on kuvailtu esimerkiksi vertauksella "Sophie Ellis-Bextor kohtaa Mobyn". Albumin julkaisemisen kanssa pohditaan vielä, mikä olisi järkevin vaihtoehto." Sara ja Markku ovat alusta alkaen rakentaneet koko juttunsa omin käsin, eivätkä ole jääneet odottamaan, että joku tulisi löytämään bändin. Toki ei ole haitannut, että yhtyeeseen on ollut kiinnostusta jo ensimetreiltä. Näin he saivat uusia faneja ja solmivat kontakteja, joten kun albumi pian julkaistaan, markkinointia ei tarvitse aloittaa tyhjästä Suomen ulkopuolellakaan. Keikkoja pukkaa Flow Festivalista Englantiin, Japaniin ja Saksaan asti. Juuri sellainen, joista levy-yhtiöiden a&r-miehet näkevät märkiä unia. Sieltä löytyy jo jengiä, jotka tuntee TV Offin", Marjoniemi vakuuttelee. kin parhaat puolet. Me koemme tekevämme aika ajatonta musiikkia." TV Offista tulee helposti mielleyhtymä yhtä lailla visuaalisesta ilottelusta kiinnostuneeseen brittiduoon Molokoon, joka myös onnistui klubien kautta nousemaan koko kansan ja listojen suosikiksi. "Aluksi meillä ei ollut mitään muita suunnitelmia kuin kirjoittaa musiikkia ja esittää sitä livenä. Meillä ei ollut kiire saada jotain ulos nopeasti, vaan halusimme tehdä hienon albumikokonaisuuden. Minulla on tanssimusan tuntemus luonnostaan dj-keikkailun takia, mutta klubikulttuuria vaivaa liian nopea trendien perässä juokseminen. TV Off on niin sanotusti valmis paketti. Taustalakanalle räiskyy kuvia värikkäistä englanninlakritseista, ja hyperaktiivinen laulaja Sara Marjoniemi hyppii kermakakun näköisessä hörhelömekossa. "TV Off näyttää kiinnostavan kaikenkokoisia ja -näköisiä levy-yhtiöitä kaikissa maissa, joissa olemme vierailleet", Mäkelä kertoo. Kaikki näistä ovat tanssittavan, elektronisen popin, tuotteistuksen ja tyylikkään paketoinnin osaajia. O ff 02/10 el 33 ä. ALBUMEJA ON SILTI TURHA KYSYÄ KAUPASTA. Samalla kun TV Off äänitti albumiaan pitkin viime vuotta, kaksikolle tarjoutui tilaisuuksia keikkailla ulkomailla. HEITÄ YHDISTÄÄ OMAVARAINEN TEKNOLOGINEN OSAAMINEN, VAHVA YHTEYS KLUBIKULTTUURIIN, KANSAINVÄLISET KONTAKTIT JA KIERTUEET. Bändillä on laadukkaasti tuotettuja elektronisia popbiisejä, jotka tulkitsee osaava ja näyttävä laulaja. Ehkä juuri siksi TV Offilla on kova itseluottamus. Fanipohja kasvaa netissä päivä päivältä, ja media huomioi kansainvälisiä blogeja ja kotimaisia muotilehtiä myöten. Viime vuodesta lähtien levysoittimien takana on nähty myös laulaja Sara, esimerkiksi TV Offin nimikkoklubilla Helsingin Mbarissa
Keskustan homoystävällisessä Jenny Woo -yökerhossa risteilee nuoria naisia korkeakorkoisissa kengissä ja liian kireissä housuissa sekä nuoria miehiä trimmatuissa viiksissä. "Fiilis on vähän ristiriitainen. Toiseen sävyyn puhuu Keys of Life -yhtiön Harri Hännikäinen, kuten levy-yhtiömiehen kuuluukin. "Mulla on tuottajana aika hyvä hittikorva ja kaupallinen näkemys musiikista, vaikkei se ehkä omilla levyilläni kuulukaan", Hulkkonen sanoo. elsinkiläistä Villa Nahia voi vaivatta luonnehtia synapop-duoksi, vaikka elektropop taitaa olla ajanmukaisempi ja muodikkaampi nimike. Isot valot, näyttävät lavarakenteet ja savukoneet. On helpompi olla samaa tai eri mieltä asioista." Vaikka Juho Paalosmaa laulaisi olosuhteiden pakosta, juuri hänen laulunsa teki Jori Hulkkoseen suurimman vaikutuksen. Levysopimus solmittiin yön myöhäisinä tunteina. Maailmaa ei olla valloittamassa, tai ainakaan sitä ei myönnetä. Miehet olivat tehneet coverin pariisi-house-sankari Lifeliken instrumentaalikappaleesta So Electric, mutta halusivat lisätä siihen Paalosmaan laulun päälle. Ja olen aina salaa halunnut laulaa housea", Paalosmaa sanoo. Suicide raivasi ilmiölle tietä jo 70-luvun New Yorkissa. Vaikka Hulkkonen tunnetaan ennen kaikkea pitkän linjan elektronisen musiikin tekijänä ja kansainvälisesti arvostettuna house-dj:nä, hän on aina ollut kiinnostunut popmusiikista. Varsinaiseen kukoistukseen sen nostivat 80-luvulla brittibändit kuten Pet Shop Boys, Soft Cell, Tears for Fears, Eurythmics, OMD, Yazoo ja Erasure. Hannulelauri-yhty- P H H "V ill N en ahi ik n J in uh Jo ri ä H ku o o ul kk ul n k on l o en ut , a vim in p ak ia aa lau n l Su aji om a, m es it sa ä ." ol a. Ne ovat osa kokonaisuutta, ja me ollaan hyvin tarkkoja tuon kokonaisuuden kanssa", laulajatar Marjoniemi sanoo. Hän intoilee avoimesti yhtyeen vetovoimasta. Pet Shop Boysin ja Yazoon konepop-soundi on ollut myös Jori Hulkkosen johtolanka jo 1980-luvun teinivuosista saakka. Satun vain tykkäämään melodisesta popmusiikista, ei sille voi mitään. Disco, new wave, hiphop, house ja ennen kaikkea pop. "Intuitio, ensivaikutelma, kaikki oli kohdallaan. Hulkkosen tuottama Villa Nahin debyytti-ep julkaistiin huhtikuussa 2009. Laulaja Paalosmaa ei kuitenkaan vanno 80-luvun synaduojen nimeen. Pian Hulkkonen, Sähkö-yhtiön Tommi Grönlund ja sen alamerkin Keys of Lifen Harri Hännikäinen buukkasivat Villa Nahin helsinkiläiseen Nollabaariin järjestämillensä minifestivaaleille. "Villa Nah on vastikään tehnyt Au Revoir Simonen Tell Me -kappaleesta remixin. Suomessa biisiä ovat soittaneet ennen virallista julkaisua ainakin Bassoradio, YleX ja Radio Helsinki. aalosmaa on siis suomalaisen vaatimaton bändinsä tekemisten ja tulevaisuuden suhteen. Duo toimii, koska tunnemme toisemme niin hyvin. Bändien tai artistien sijaan he nimeävät vaikutteikseen "lapsuudessa ympäröineet elokuvat, pelit ja musiikin". "Jotenkin itse musiikin pitäisi puhua puolestaan. Tykkään soittamisesta oikeastaan enemmän, mutta liveissä on pakko vetää vokaaliosuuksia. Hän on vastuussa myös maaliskuun alussa julkaistavan esikoisalbumin tuotannosta. Olosuhteiden pakosta siis", Paalosmaa kertoo. Kaksi miestä tai mies ja nainen: laulaja kerää huomion, soittaja näprää syntikkaa vähäeleisesti taustalla. Yhdeksänkymmentäluvun alussa, grungen ja Madchester-buumin myötä synaduo-ilmiö koki nopean kuoleman vain syntyäkseen uudestaan hirvittävien kolmen pennin eurodance-akteina vuosikymmenen puolivälissä. Juho Paalosmaan laulutaito kiinnosti myös Top Billin -dj-kollektiivista tutun Flipperin (Heikki Vaht) ja Koobran (Kalle Wahlberg) house-projektia Helsinki 7882. Villa Nah KOKOONPANO · Juho Paalosmaa, laulu ja kosketinsoittimet · Tomi Hyyppä, rumpukoneet ja kosketinsoittimet SANOTTUA "From the land where winters last eleven months and daytime comprises a 30-minute window of dull, chilled sunlight at about 1.30pm in between the enveloping curtains of pitch-black comes an OMD-indebted stream of sultry electronic pop music." Jaimie Hodgson, NME.com Kai KuusisTo KEIKALLA 5.2. Ei sitä sen kummemmin kalkyloitu, kyllä sen sitten tietää, kun kuulee ja näkee:" Jori Hulkkonen ei ole ainut Villa Nahin taidoista vaikuttunut muusikko. Kiinnostus kulminoitui viime vuonna, kun Hulkkonen liittyi Sister Flo -bändiin tuottajaksi ja soittajaksi sekä otti siipiensä alle tuolloin vasta noin vuoden toimineen Villa Nah -duon. elsinkiläisen kaupunkilehden julkaisubileisiin on kokoontunut sekalainen joukko trendikästä kaupungin kiitäjää sekä bisnesväkeä. Yhtyeen jäsenet Juho Paalosmaa ja Tomi Hyyppä soittavat syntikoilla, ja ensiksi mainittu laulaa dramaattisella äänellä nättejä, melankolisia melodioita. Helsinki 7882 on onnistunut saavuttamaan So Lifelikella jo lähes crossover-suosiota: maksisingle julkaistiin virallisesti tammikuussa 2010, mutta kappale on jo ollut nimekkään jenkkitiskijukan Diplon pyörityksessä, ja sitä on ehditty myydä dj-promona amerikkalaisessa Turntablelab-nettikaupassa. "Juho on kovimpia laulajia, mitä olen ikinä kuullut, ainakaan Suomessa. "En pistä pahakseni, jos biisi saa radiosoittoa, mutta en kyllä kuvittele tekeväni mitään mainstream-hittejäkään. Dj-keikkoja he eivät soita kuin hyvin satunnaisesti, eivätkä käy edes enää kovin aktiivisesti klubeilla. Ja Output Recordsin perustaja, elektro- ja designguru Trevor Jackson on nimennyt Villa Nahin yhdeksi vuoden 2010 kuumimmista tulokkaista", Hännikäinen kertoo. Kuviaan he eivät halua paljoa esille, koska eivät tykkää tyrkyttää itseään kenelläkään. htyeformaattina syntetisaattoriduo syntyi, kukoisti ja likimain kuolikin 1980-luvun Iso-Britanniassa. "Olin alkuun skeptinen ajatuksesta tehdä valmiiseen biisiin lyriikkaa tyhjästä, mutta lopputulos toimikin kivasti. En meinannut uskoa todeksi, että Suomessa on tällainen bändi ja vielä ilman levydiiliä", Hulkkonen hehkuttaa. Helsinki, Korjaamo KUUNTELE www.myspace.com/ villanah "Visuaalisuus ja bändin ulkonäkö ovat lähellä sydäntä. "En ajatellut aluksi bändin musagenreä, kirjoittelin vain popbiisejä jotka soitetaan syntikoilla. Suomessa olemme varmaan aika marginaalikamaa, tämmöinen omituinen pikkubändi", Paalosmaa pohtii. Helsinki, Kuudes linja 12.2. Plus olemme järkyttävän huonoja poseeraamaan", Paalosmaa myöntää. Loppuvuodesta 2009 Jori Hulkkonen nappasi Juho Paalosmaan laulamaan myös tuoreimman levynsä Re: Last Year -biisille. 34 02/10 Y Villa Nah -miehet ovat soittaneet yhdessä erilaisissa kokoonpanoissa teini-iästä saakka
Neil Hardwickin ohjaaman musikaalielokuvan soundtrack sisältää uusia tulkintoja kotimaisista rock- ja pop-kappaleista. Ei ihme, että Gainsbourg hakeutui Antichristin jälkeen hiukan leppoisamman projektin pariin. Charlotte Gainsbourg joutui koville Lars von Trierin Antichrist-elokuvassa (2009). Marko Ylitalo Parkin äänenkäytön esikuva on 1980-luvun hardrock-jumalar Pat Benatar, mikä vie ajatukset helposti kotoisaan Sinergyyn. Mervi Vuorela "Charlotte Gainsbourg joutui koville Lars von Trierin Antichrist-elokuvassa. Oman klitoriksen irtileikkaaminen nyt vielä menettelee, mutta ne loputtomat filosofoinnit Willem Dafoen kanssa..." nen vastakohta: pinnan ja muodon mestari Beck, joka on sukeltanut uransa aikana altaan syvään päähän vain loistavalla Sea Change -albumillaan (2002). Burbankilaisryhmä tuntuu todella raikkaalta, pian oman äänensä löytävältä yhtyeeltä, jonka soisi ensi alkuun kokevan elämänkoulua maailmankiertueilla vaikkapa esikuviensa lämmittelijänä. Takahuonekavereidensa joukossa Good Shoesin kuuluisi tosin nousta lämmittelijästä pääesiintyjäksi. Kuten soundtrackit yleensä, The Road on kontekstistaan irrotettuna melko laimea ja hahmoton teos, joka sisältää liikaa toistoa. Ilahduttavinta levyssä on, että vaikka se on tunnelmaltaan "retro", se on ilmiselvästi 2000-luvun tuote. Ruusut silti ansaitaan: ammattitaitoisuus ja kunnianhimo ovat Pekkoa ja Petäjää yhdistäviä piirteitä. Pisteet Cavelle ja Ellisille hyvästä scoresta, mutta ei tämä ilman kuvaa toimi kuin ehkä konttorimusiikkina, jonka alle voi hukuttaa työkaverin tylsät viikonloppulätinät. Ehkä Good Shoes julkaisee toisen live-albuminsa jo tänä vuonna. Naislaulajia ihannoivien metallimassojen seuraavaksi lemmikiksi on silloin lyhyt matka. Yhtye, joka julkaisee heti debyyttinsä jälkeen livealbumin (ja vielä samana vuonna), on joko liian itsevarma omasta erinomaisuudestaan tai yksinkertaisesti loistava. Levyllä ovat äänessä elokuvan laulutaitoiset näyttelijät sekä muutama vieraileva muusikko. Antti Lähde goodbye 1.1.197017.2.2010 Clandestine The Invalid Clandestine Eri esittäjiä Warner Grand finale tavastialla 17.2.2010 klo 20 lavalla: Musiikkia elokuvasta Jos rakastat III Burbankilaisnelikko vyöryttää komeaa progemetallia. Good Shoes teki näin kolme vuotta sitten. Mieluummin eläinääniä kuuntelee joko luonnossa tai 22-Pistepirkon levyltä. Satunnaiset The Strokes -apinoinnitkin ylittävät newyorkilaisten viime tuotokset. Sen sijaan puolikkaaksi pätkäistyn Maija Vilkkumaan Eikappaleen olisi voinut jättää kokoelmalta pois. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ne eivät toimi ilman kuvaa. Se poikkeuskin, 77-vuotiaan Jean-Pierre Ferlandin Le chat du café des artistes, on hämmästyttävästi Beckin Paper Tigeria muistuttava Serge Gainsbourg -pastissi. Ei mikään ihme, sillä elokuvan teemat ovat kuin suoraan The Bad Seedsin tuotannosta. Kalifornialainen Clandestine ei ryöstöviljele Entombedin deathperintöä, vaan tutkii amerikkalaisen progemetallin lähihistoriaa. Sisällissotasisällöstään huolimatta Of Dreams Long Gone on valitettavan unettavaa folkia. Cormac McCarthyn Pulitzer-palkittuun romaaniin perustuva dystopiaelokuva The Road on saanut musiikkinsa Nick Cavelta ja Warren Ellisiltä. Heini Strand Good Shoes WARNER Brille No Hope, No Future Charlotte Gainsbourg IRM Because III Kenkää monille, mutta ilman yt-neuvotteluita. Ennen puoliväliä pelkistys alkaa puuduttaa, eivätkä viulu ja banjo riitä pelastajiksi. No Hope, No Future jättää sekavan vaikutelman. I Know, Under Control ja Then She Walks Away erottuisivat edukseen esimerkiksi Kaiser Chiefsin, The Futureheadsin tai Arctic Monkeysin julkaisuilta, mutta nyt biisijärjestys vetää niiltä maton alta. Kuka muu kuin Nick Cave osaisi kuvata paremmin tätä lohduttomuutta, jumalanpelkoa ja epätoivoista pelastuksen etsimistä. Jyväskyläläisen Captain Cougarin biisinikkari-kitaristi Jussi Petäjä nimittäin kirjoitti kirjatrilogian pohjalta oman teema-albuminsa. KLASSIKKO: IIIII | LOISTAVA: IIII | HYVÄ: III KESKINKERTAINEN: II | HUONO: I | HENGENVAARALLINEN: e Captain Cougar Of Dreams Long Gone Pinetree Records II Pekko Aikamiespojan jäljillä. Viljami Puustinen Don Huonojen alkuperäisestä. Oman klitoriksen irtileikkaaminen nyt vielä menettelee, mutta ne loputtomat filosofoinnit Willem Dafoen kanssa... Eva Louhivuori laulaa edelleen eteerisen ylevästi, mutta jokseekin euroviisumaisesti. Eppujen Joka päivä ja joka ikinen yö kuulostaa pitkästä aikaa hyvältä näyttelijä Sarah Kiven laulamana. Jukka Virtasen ja Rajaton-yhtyeen Amnesiaksi väännetty Lapponia on hauska irrottelu. Albumi kestää vain vajaan kolmanneksen Koivusalon kolmituntisesta elokuvasta, mutta se tuntuu vähintäänkin yhtä pitkältä. The Way My Heart Beats on liian hyvä avausbiisi, sillä sen jälkeen on vaikea pistää enää paremmaksi. Myöhemmin bändi on kiertänyt muun muassa The Rakesin, The Pigeon Detectivesin ja Lightspeed Championin kanssa, ja nyt he lyövät pöytään kakkoslevynsä. Marko Ylitalo IIII Von Trier vaihtui Beckiin. Kaiken harjalla raikaa eteläkorealaista sukua olevan laulajattaren June Parkin komea paatos. II Riskitön soundtrack ei toimi kunnolla ilman kuvaa. Suurin osa biiseistä on pianoon ja viuluun nojaavia hidastempoisia herkistelyjä, mutta mukaan mahtuu myös kirskuvaa industrial-pauketta (The House) ja Stravinsky-henkistä viulumyrskyä (The Cannibals). IRM on runsas pop-buffet, jossa riittää maisteltavaa pitkäksi aikaa. Useimmat biisit ovat melko riskittömiä versioita, jotka on tehty selvästi leffakohtausten ehdoilla. Miettikää nyt: isä ja poika vaeltamassa orpoina post-apokalyptisessa maailmassa, ilman toivoa paremmasta huomisesta, pelkkä hatara, jatkuvasti mureneva usko seuranaan. IRM:n kappaleet ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Beckin kirjoittamia. Keikalla settilista toimisi sen sijaan kuin hyvät kengät kävellessä. Pikkusievistelyn ääripiste saavutetaan I See You -biisin pikkulintujen piiperryksessä. IRM-albumilla laulajattaren kolmas Gainsbourgin työparina on von Trierin absoluutti- Nick Cave & Warren Ellis The Road Mute II Bad Seeds -miehet loihtivat valoa varjojen keskelle. Vaikka elokuva on loppuun saakka hyvin synkkä, Caven ja Ellisin soundtrack sisältää paljon valonpilkahduksia. Tämän Alexi Laihon ja Marco Hietalan "superbändin" johtajattarena hääri niin ikään korealaisjuurinen Kimberly Goss. Timo Koivusalo ei suinkaan ole ainoa kulttuurityöläinen, joka on viime aikoina innostunut Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksesta. Musiikki assosioituu 1960-luvun pylväspyhimysten sijasta Airin, Portisheadin, Spoonin ja CocoRosien kaltaisiin taidepop-aikalaisiin. Myös viimeisenä kuultava Pelle Miljoonan Olen kaunis herättää ihmetystä, sillä se on ainoa alkuperäisen muotonsa säilyttänyt kappale. Minttu Mustakallion ja Järjestyshäiriön versioima Suojelusenkeli on levyn hienoimpia esityksiä, vaikkei se juurikaan eroa kari peitsamo, pertti kurikan nimipäivät, zetor + andy mccoy ei sisäänpääsymaksua tervetuloa! SEDIS HTOB BOTH SIDES tupla-albumi NYT SA! Sides! KAUPOIS e/dilekolanen elu Töölön Musiikkitukku Oy 02/10 37. Sinergy oli hieno bändi, ja toivon mukaan Clandestine vie samaisen melodisen metallimission tappiin asti. Lontoolaisnelikon indierock ylittää peruspätevyyden standardit, muttei nouse erinomaiseksi. Kehutun Chapters-debyytin (2007) jälkeen kakkosalbumi kuulostaa lattealta. Kirjavan ulkonäkönsä perusteella ClanDestine-sarjakuvasta nimensä ottanut nelikko tekee pahimmillaan Dream Theateria, parhaimmillaan Coheed and Cambriaa muistuttavaa melodista vyörytystä. Aluksi minimalistinen äänikuva kiehtoo: pääosassa ovat Louhivuori sekä rumpujen ja bassojen kumina. Se tekee levystä hengittävän kokonaisuuden. Joey Waronkerin, Jason Falknerin ja Greg Kurstinin kaltaiset, lukemattomilla albumeilla esiintyneet A-luokan "vuokrakädet" varmistavat, että musiikki on aina viettelevää, vaikkei mistään kertoisikaan
Tällaisia hetkiä ovat esimerkiksi albumin nimibiisin ja Antaudutaan-kappaleen sfäärejä hipovat, huippukomeat kertosäkeet. Paikallaan ei jaksettu pysyä Ismo Alanko Teholla -duossakaan. Spontaaniuden jälki kuuluu musiikissa hienosti, ja sitä bändin 70-luvulle viittaava suomirock-proge tarvitseekin. Heini Strand IIII Tanssirytmien ja klassisen popin liki täydellinen hybridi. Kappale on ehdottomasti levyn paras, sillä siinä yhtye uskaltaa revitellä sielunsa kyllyydestä. Hot Chip otti vuonna 2008 julkaistulla Made in the Dark -levyllään askeleen kohti oikeana yhtyeenä olemista. Supergrassista tutuilla Gaz Coombesilla ja Danny Goffeyllä on kuitenkin pirtsakka ote. Tällä kertaa parhaat kappaleet eivät ole balladeja vaan ilmeisimpiä tanssihittejä. (Jose Riikonen) I Was a Teenage Satan Worshipper Strange Lights GAEA IIII Tunnelmallinen, äkkiväärä friikkishow. Väkevän alun jälkeen tunnelma turtuu, kunnes We Shall Burn Bright herättää horroksesta jykevillä rytmeillään. Ilmassa leijuu kummallinen ilon, onnellisuuden ja ahdistuksen sekainen tunnelma. Tyylisuuntansa hallitseva yhtye tietää, että tietty etäisyys kuulijaan pitää meiningin mystisenä ja mielenkiintoisena. Mitä tahansa kauheaa tai ihanaa voi tapahtua... Levyn alkupuolisko onkin vahva ja kaunis. One Life Stand todistaa yhtyeen oppineen kahden vuoden aikana, kuinka kuuntelijoita itketetään ja tanssitetaan samaan aikaan. Heillä on kasvoillaan outo, iloton virne. Marko Nybergin luotsaaman Husky Rescuen kolmas studioalbumi on päässyt vastoinkäymisten jälkeen vihdoin ihmisten ilmoille. Pääosassa levyllä ovat eteeriset äänimaisemat, joissa synkkyys yhdistyy satumaisuuteen. Samalla yhtyeestä kuulee, että kotioloissa sekvensserin kanssa keksityt ja keikkasovituksina kehittyneet ideat ovat viimein tasapainossa keskenään. Ville Aalto Liver Pool: The Other Cheek omakustanne II Hyvät uutiset: Before the Break of Dawn on kaunis ja loppuun asti tyylikäs instrumentaalikappale, jonka suloisen melankolinen käynti tuo mieleen unenpöpperöisen lauantaiaamun, jota ei krapulapöhnä varjosta. Sound of Love helkkyy herkästi, jonka jälkeen Fast Lane kiihdyttää rohkeasti tahtia. Parhaimmillaan äkkiväärä ja vieraantunut, kuin veitsen terällä tasapainoileva musiikki tuo mieleen Scary Monsters -ajan David Bowien. Ilmeisesti yhtyeen livesoundia muistuttava kolmas albumi toimii erikoisten tunnelmien kätilönä tautisen hyvin, vaikka yksittäiset biisit eivät aina nappisuorituksia olekaan. Yhtyeen musiikki on pinnalta kylmää ja elektronista, mutta sisältä lämmintä ja sielukasta. Digitaalinen venkoilu on jätetty tällä kertaa vähemmälle, mutta vaihteeksi orgaanisempaa surinaa ja pörinää on mukana varsin runsaasti. arviot EP Omaa luokkaansa Hot Chip One Life Stand EMI Husky Rescue Ship of Light Catskills III Filmifiilistelyä ja yksi revittely. Ei unohtumatonta, mutta toimivaa. Oskari Onninen The Hot Rats Turn Ons G&D III Supergrass-miesten kivat coverit. Parhaimmillaan rouhea musiikki vetää naaman hyväksyvään virneeseen, mutta hetken päästä junnaava ja voimaton vaihe valauttaa hymyn perseeseen. Leijonanosa levyn yhtyeistä on jenkkilässä pikkuisen nimeä saaneita metalcore-johdanteisia bändejä, mutta onneksi mukana on muutama kelpoisampikin esitys muun muassa Convergelta ja Nitzer Ebbiltä. Hyvä niin, sillä Ship of Light ei kuulosta vuosien kuluttamalta, vaan yllättävän tuoreelta tunnelmoinnilta. Levyllä riittää tavaraa Pink Floydista Sex Pistolsiin ja Roxy Musiciin. Einon lauluosuuksissa on lämmintä ja persoonallista väriä, mutta mies laulaa välillä kiusallisen paljon nenäänsä. Beautiful My Monster päättää kokonaisuuden nätisti, mutta hivenen yllätyksettömästi huokaillen. Koskinen II Savuisissa 70-lukulaisissa tunnelmissa laahustava Smoking Barracudas vyöryttää progeriffejään epätasaisesti. Bändin soundi on modernin äänitystekniikan mahdollistamaa, mutta se sisältää tarkoituksellisia virheitä ja epätarkkuuksia. Pläjäyksen on tuottanut maineikas Nigel Godrich, mutta levy kuulostaa siltä kuin parivaljakko olisi äänittänyt sen viikonlopun aikana autotallissaan. Aggressiivinen kappale taipuu hienosti myös psykedeelissävytteiseksi kitarapopiksi. Orgaanisia ja koneellisia ääripäitä yhdistävä äänimaailma tuo kuitenkin levylle mielekästä kontrastia ja pelastaa sen tylsyydeltä. Kokonaisuuden viimeiseksi sijoitetun Take It Inin ohella se osoittaa, että Hot Chip osaa pelata harvinaisen taitavasti samanaikaisilla harmonisilla ja soinnillisilla muutoksilla. Myös muualla levyllä elokuvalliset vaikutteet kuultavat läpi. Parikymppinen Kesha Rose Sebert alias Ke$ha tekee omien sanojensa mukaan "elektropop-magiaa". Kuutosostakin löytyy sekalainen kokoelma rytisevää tarjontaa, jonka äärilaitoja edustavat rockaava Danko Jones ja hurjasti tykittävä Suicide Silence. Muutama hyvä biisi ei silti peitä sitä tosiasiaa, että näkemyksettömästi koostettu Saw VI on kuuntelukokemuksena perin ankea. Onnellisuus on kappaleiltaan ja energialtaan selkeästi rocklevy. Tomi Nordlund Eri esittäjiä Saw VI Trustkill Smoking Barracudas: Maintance omakustanne II Näkemyksetön sekametallisoppa. Hot Chip ei ole tinkinyt korosteisen hauskoista elementeistä, mutta kaiken kaikkiaan musiikki on dramaattisempaa. Kimmo K. (Jussi Mäntysaari) EMI | BEVIS MARTIN AND CHARLIE YOULE Ismo Alanko Teholla Onnellisuus Fullsteam III Turhankin rutinoitunutta uusiutumista. Heidän The Hot Rats -yhtyeensä esikoislevy sisältää läjän 19601980-lukujen klassikkobiisejä vanhan ajan garage-meiningillä tulkittuna. Ihmiset näyttävät kummallisilta pökkelöiltä laahustaessaan kaupungin katuja ristiin rastiin kuin robotit. On lisäksi mukava yllätys kuulla Juicen ja Kirkan kuolemien aikoihin kirjoitettu, ironian värittämä Laulajan paras ystävä vihdoin levytettynä. Jose Riikonen Sammal: Tähdelle kuolemaan omakustanne III Turkulaisen Sammal-yhtyeen neljän biisin ensijulkaisu koostuu improvisoituina demoina äänitetystä materiaalista, joka myöhemmin sorvattiin siistimpään kuntoon toisissa sessioissa. Perusasiat ovat sävellys- ja sovitustyössä kunnossa, mutta mitään unohtumatonta ei kuulla. Niistä huolimatta One Life Stand on vahva suoritus yhtyeeltä, joka pelaa tyylinsä ja taitonsa puolesta aivan omassa sarjassaan. Upeasti kasvava Brothers on puolestaan yhdistelmä elokuvamaista kappaleenrakentamista ja rytmistä leikittelyä jotain, mitä harva yhtye keksisi edes yrittää. Lady Gagan lailla tämä amerikkalaisartisti osallistuu kappaleittensa säveltämi-. Välillä tyylitellyiden sanoitusten mielikuvat eivät osu ihan maaliin, mutta Strange Lights on pääosin vavahduttavan vahvatunnelmaista elektrorockia. Levyn nimiraita saattaa hyvinkin olla yhtyeen hienoin biisi. Beastie Boysin (You Gotta) Fight for Your Right (to Party!) -tykitys on löytänyt Hot Ratsin käsissä uuden, sävykkään ilmeen. Se ei soi eikä oikein tunnu missään. Liver Pool tarvitsee laulutuntien lisäksi rohkeutta ja innovatiivisuutta, jos se aikoo nostaa kitararockinsa yhdentekevyyden yläpuolelle. Minuutin mittainen First Call johdattaa odotuksia herättävästi kappaleiden pariin. Sävellyksiltään Onnellisuus jää nimittäin aivan turhan rutinoituneeksi. Lauluun kaipaisi muutenkin lisää voimaa ja itsevarmuutta. Aikaisemmin porukan musiikki oli syntynyt laulajakaksikko Alexis Taylorin ja Joe Goddardin yhteisenä studiopuuhasteluna, mutta kolmannelle albumille kaikki yhtyeen jäsenet kantoivat kortensa kekoon. Saw-leffojen metallinen soundtrack-konsepti jatkaa totutuilla raiteilla. Muusikoiden cover-sivuprojektit ovat usein hohhoijaa-tason tapauksia, jotka merkitsevät enemmän toteuttajilleen kuin kuulijoille. (Jose Riikonen) Ke$ha Animal Sony II Tyttömäistä konepoppia kreisibailaajille. Kuten kaikilla suurilla taiteentekijöillä, Hot Chipin ytimessä on joukko ristiriitoja. Tällaisia mielikuvia herättää Strange Lights. Irtobiisejä kyllä voi napsia sieltä täältä, mutta kahdeksantoista biisin verran ilmeisen sattumanvaraista paukutusta on kehno elämys. Hot Chip tunnetaan tanssimusiikin tekijänä, mutta yhtyeen parhaat kappaleet ovat muodoltaan klassista poppia. Illalla taivas hohkaa purppuraa ja neonvihreää. Huonot uutiset: Kahdessa muussa biisissä laulu on tylsää ja voimatonta. On harmillista, ettei yksikään kappale nouse täysosumaksi, vaan levy saavuttaa potentiaalisen tasonsa vain ajoittain. The Doorsin Crystal Ship ei istu joukkoon edes alkuperäistä säröisempänä versiona, mutta muutoin kaverukset häärivät suosikkiensa parissa tomerasti. 38 02/10 Gang of Fourin Damaged Goodista kannattaa tarkistaa myös kotimaisen Shadowplayn jäätävä versio vuodelta 1989. On äärimmäisen kunnioitettavaa, että Ismo Alangon musiikillinen tyyli on pysynyt muutoksessa koko herran musiikillisen uran ajan. Wolf Trap Motel muistuttaa viimesyksyisen Väärät juuret -elokuvan ääniraitaa, joka sekin oli Marko Nybergin käsialaa. Ragga-rytmillä ratsastava I Feel Better on jopa ärsyttävä, ja hidastempoinen Slush häviää serkuilleen Made in the Darkilla. Maintance on jatkuvaa tasapainoilua mielenkiintoisen ja tyhjänpäiväisen välillä. Hullun paperit puolestaan esittelee Sielun veljien ja Hassisen koneen tuotannossa välähdellyttä yhteiskunnallista vimmaa. Tuloksena oli hajanainen levy, jonka kirkkaimpina tähtinä loistivat erinomaiset, sielukkaat balladit. Vertailukohdiksi voisi asettaa rentoutuneen Von Hertzen Brothersin suomeksi laulettuna tai Liekin ilman Janne Kuuselan laulua ja Okke Komulaisen lämmintä urutusta
Livenä yhtyeen salaperäistä karismaa alleviivasi arvaamattomuus: tämä yhtye ei spiikannut eikä selitellyt. live! Rumia riimejä säkkipillimaasta Biffy Clyro Vakaassa nousussa oleva skottilaiskolmikko oli kovimmillaan mahtipontisissa singlebiiseissä. Teksti: Tanja Naumanen Kuva: Nina Nojonen R Biffy Clyron Simon Neil ja James Johnston ottivat toisistaan mittaa Nosturissa. Eturivissä olijoilla oli kisa siitä, kuka tunnistaa biisin ensimmäisenä, mikä viritti rikkomatonta jännitettä yleisön ja bändin välille. Nosturin ilmapiiriä ei voinut sanallakaan kuvata tipattoman tammikuun masentaman sunnuntai-illan tyyneydeksi. Mieleen hiipi vain yksi ajatus: tässä yhtyeessä on "sitä jotain". Biffy Clyro on huolehtinut levyillään raskaan poljennan ja kevyempien melodiaosuuksien tasapuolisesta vaihtelusta. Basisti James Johnston sen sijaan oli maltillisempi ja pi- 46 02/10. Yhtäläisyyksiä herroilla on "Livenä yhtyeen salaperäistä karismaa alleviivasi arvaamattomuus: tämä yhtye ei spiikannut eikä selitellyt." paljon. Rumpali Ben Johnston antoi sille taustatukensa. Skotlantilainen rock-trio Biffy Clyro hämmentää ja ihastuttaa. Kevyempää tuotantoa edustivat muun muassa vanhempi singlebiisi Glitter and Trauma ja folkahtava nuotiobiisi God & Satan. Nosturi Helsinki 31.1.2010 Biffy Clyro kuulosti yllättäen isommalta kuin kolmen soittajan olisi voinut olettaa, ja erityistä kiitosta saivat täyteläistä soundia korostavat kolmiääniset stemmat. Solisti-kitaristi Simon Neil muistutti instrumenttiaan piiskatessa erehdyttävästi Foo Fightersin nokkamiestä Dave Grohlia. Täydellisyydentavoittelun piikkiin oli laitettava myös Neilin pakkomielteinen kitaranvaihto joka biisin välissä. Livenä hämmennystä aiheutti jo aloitusraidan That Golden Rule aikaansaama villiintyminen yleisössä - miten he sen tekevät. He molemmat ovat täydellisyyttä hakevia biisintekijöitä, samannäköisiä jopa
VAMPIRE. WEEKEND ARE NOW ONE OF THE MOST UNIQUE BANDS ON THE PL ANET " -NME "..