NO 2/2014 | 21.2.2014 - 20.3.2014 | 6,80€ ”Lahtelainen aamiainen on, että ostat lihamukin kännissä yöllä, menet himaan, jätät sen jääkaappiin ja syöt aamulla kylmänä.” – Roosterfestin ”AV” Vedenpää MUSTASCH Ruotsin rockjoukko ryvettyy tien päällä POIKABÄNDIT Neljä vuosikymmentä hysteriaa ja siirappia MILLA RUMI Taidekoulupopilla tähtitaivaalle Uusivirta ja Putro Millaista tekstiä syntyy suomirockin mestarilyyrikoilta paineen alla?
XXL-mallissa on integroituna myös WiFi sekä Apple AirPlay. TA Distribution Finland Oy | Uudenmaankatu 4–6 | FI-00120 HELSINKI Puh. Apple, Nokia tai Samsung – sillä ei ole enää väliä. Mikä parasta, Geneva Sound Systemillä voit kuunnella niitä kaikkia näppärästi suoraan lempinojatuolista ohjaten. Uusi langattomasti toimiva Langaton äänentoisto Geneva Sound System -mallisto on uusiutunut täydellisesti. Yksi laite, yksi kaapeli ja yli 10.000.000 äänitettä kuunneltavissasi – sohvalta käsin! Enää ei ole välttämätöntä omistaa sitä musiikkia, mitä haluaa kuunnella – puhumattakaan, että sitä tarvitsisi tallentaa tietokoneelle tai puhelimeen. +358 (0)9 662 062 | Fax +358 (0)9 662 063 | www.geneva.fi | info@tadistribution.fi. Nopeasti yleistyneet musiikkipalveluntarjoajat pitävät huolen siitä, että tarjolla on aina satoja tuhansia äänilevyjä – kätevästi ja nopeasti. Geneva on hyvästellyt laitetelakat ja korvannut ne kaikissa malleissa langattomasti toimivilla yhteyksillä. Geneva Sound Systemit toimivat älypuhelinten ja tablettien kanssa laitemerkkiin katsomatta. Kaikissa uusissa Geneva-malleissa on mobiililaitteiden ja tietokoneiden kanssa toimiva langaton bluetoothyhteys
Yksi ainoa tyylikäs huonekalu hoitaa eleettömästi sen, mihin ennen tarvittiin kokonainen pino elektroniikkaa ja kasapäin pölyä kerääviä kaapeleita. Niin ihanan helppoa! Geneva Sound Systemit ovat nykyaikainen tapa hoitaa kodin äänentoisto. Geneva-mallisto 2014 Uusi, kehittyneempi teknologia. Geneva-laitteet ovat kiitollisia sijoittaa huoneeseen, eivätkä ne varasta kokonaan huoneen parasta seinää. Genevan palkittu Embracing Soundprosessointi pitää huolen siitä, että musiikki kuulostaa hyvältä koko huoneessa.. Genevan L- ja XL-malleissa on myös sekä perinteinen CD-soitin että ulkoiselle musiikkipalvelimelle varattu liitäntä. Kaikista malleista löytyy edelleen ULA-radio ja linjatulo ulkopuolista ohjelmalähdettä varten. Geneva-mallisto on saanut sekä uudet, hyötysuhteeltaan paremmat vahvistimet, että uudet, entistäkin kykenevämmät akustiikkaprosessorit
La 26.4. Pe 25.4. To 24.4. Illan aloittaa keikkatauolta uudella materiaalilla palaava suomalaisen jazzja soulmusiikin tähdistökentällinen The Northern Governors. Tuoreen Grammy –voittaja Snarky Puppyn ensiesiintyminen Suomessa! Harva yhtye kykenee Snarky Puppyn lailla yhdistelemään raakaa funkia, herkkää dynamiikkaa, hellittämätöntä groovea, soulia ja lyyrisyyttä. Lenni-Kalle Taipale ja Jukka Perko superyhtyeineen näyttävät miltä fuusiojazz Miami Vice –tyyliin kuulostaa. Liput ja VIP-paketit toimituskuluneen alk. 33,50 / 41,50 / 149 €. Robin McKelle & The Flytones, Lenni-Kalle Taipale & Jukka Perko: ”Autoilujazzin paluu” Omer Avital Quintet, HERD & Aili Ikonen Snarky Puppy, The Northern Governors The Pedrito Martinez Group feat. Järjestäjä: Espoo Big Band ry apriljazz.fi April Jazz Areenalla Ke 23.4. Ambrose Akinmusire Bill Stewart Angélique Kidjo Dallapé-orkesteri Cassandra Wilson Ebeli in Concert Espoo Big Band HERD & Aili Ikonen Iiro Rantala Jarmo Saari Republic Jukka Perko K-18 Kari Ikonen Trio Kenny Garrett Larry Goldings Lenni-Kalle Taipale Maria Ylipää & Marzi Nyman Marius Neset Birds Omer Avital Peter Bernstein Robin McKelle & The Flytones Teddy’s WestCoasters Snarky Puppy The Northern Governors The Pedrito Martinez Group Tiempo Habana Timo Lassy Band Keskiviikkona R&Bsoulia ja fuusiojazzia! Ensimmäistä kertaa Suomeen saapuvan Robin McKelle & The Flytones -yhtyeen uunituore albumi Heart Of Memphis pursuaa syvää ja karismaattista tunnelmointia soul-, blues- ja motownvivahtein. Ariacne Trujillo, Tiempo Habana Angélique Kidjo (klo 18), Ebeli in Concert (klo 13) Perjantain bileilta! Su 27.4
Parasta juuri nyt! FOREST SWORDSIN albumi ENGRAVINGS on tällä haavaa paras vuoden 2013 levy, jonka kuulen vasta vuonna 2014. Saku Schildt, toimituspäällikkö. Teemu Fiilin, päätoimittaja. 26 Olavi Uusivirta ja Samuli Putro Reilu tunti aikaa, pari kynää, kasa paperia ja kaksi kotimaisen rockin terävimmistä kirjoittajista – Rumban tulikoe ei anna armoa! 36 Neljännesvuosisata poikabändejä Kuinka ihmeessä Take That, Backstreet Boys ja Justin Timberlake saavat yleisön kuumaksi vuosikymmenestä toiseen. Mikko Litmanen, AD. 18 Inventaario: Kuolemanlaakso 26 Lusiferin Kannel, pöllöt ja Badalamenti mainittu! 20 Vieraissa: Jukka Ässä Räps räps, sanoo Salmisen Jukan kamera Nousussa 22 Milla Rumi Teatterikoulun kasvatti päätyi monikansalliselle levy-yhtiölle, mitäs nyt tapahtuu. eihän tässä ole mitään järkeä 16 30 Seconds to Mars Miksi Jared Leton turhamaisuusprojekti on stadionrockin uusi airut. ILOSAARIROCKIN kattaus lämmittää kovin. TRUE DETECTIVE -sarjaa seuraa kuin vanhoina hyvinä aikoina, uutta jaksoa koko viikon odottaen. SISÄLLYS 2/2014 Ajankohta 10 Against Me! Jenkkipunkkari Laura Jane Grace teki levyn sukupuolenkorjauksestaan 12 Kingston Wall Viljami Puustinen pureutui Petri Wallin elämään ja kuolemaan 14 Ulver Norjan sudet vaelsivat black metalista tumman elektroniseen äänimaisemaan 15 Entombed Entombed, Entombed AD... 74 Nisse M ”Metsästys oli mahtava isä-poika-harrastus. Mitä mitä, Portishead ja AIC. Rumba 5. 44 Mustasch Kuvaajamme ja toimittajamme kävivät haistelemassa, mitä suositun rockbändin kiertue-elämän kulisseissa tapahtuu 50 Soitinnurkka Basisti Jukka Puurulan elämä jatkuu Don Huonojen jälkeen 52 Kulissien takana: Roosterfest Antti “AV” Vedenpää kertoo olennaisimman lihamukista ja Lahden perinteikkäästä hc-festivaalista 54 Arviot Beck, Stam1na, Lost Society, Broken Bells, Olavi Uusivirta, Samuli Putro, Snowbird, Nina Persson, Tuomas Holopainen, Chydeone, Sonata Arctica, Amoral, Nothing, Ritual Smoker, Real Estate, Sammal, SunnO))) & Ulver, Champs, Drive-by Truckers, Spede Hasanen, Laura Moisio, The Megaphone State, The Flaming Lips, David Crosby, Heikki Hautala, Sophie Ellis-Bextor, Truckfighters, Verhot, Kuolemanlaakso, Band of Horses, Warpaint, Imperial State Electric, Suzanne Vega, Jukka Ässä, Dum Dum Girls, Black Twig, Sky Ferreira 64 Hittikaruselli Teemu Fiilin ja Anna Brotkin uusia iskusävelmiä tutkiskelemassa 66 Rumban albumilista ja listakolumni 68 Kolumni: Oskari Onninen 70 Kysymys & vastaus: Sharon Del Adel Haluaisiko Within Temptationin heavy-rouva pestin Nightwishistä. Hyvä. Lue loput jutusta sivulta 26. Mutta kun piti suorittaa metsästystutkinto, iski murrosiän perkele ja oivallus siitä, että tämä eläinten tappaminen voi olla vähän niinku huonokin juttu. Se oli luonnollisesti faijalle sellainen ’Homo!’-kokemus.” – Samuli Putro avaa nuoruuden traumojaan lyriikkaa kirjoittaessaan
UPEA PALUULEVY KAUPOISSA 28.2. “Yhtye on palannut juurilleen, kahden ensimmäisen levyn maisemiin. Elementit ovat tuttuja: kaiho, melodramaattisuus, sydänsurut, yksinäisyys ja rakkaus.” HHHHH Visa Högmander / Soundi LIVE KE 16.4.2014 TAVASTIA, HELSINKI www.weepingwillows.nu
vuosikerta Numero 650 ___________________________________________ Rumba / Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 3. Niiden samojen gareiden ja -kirjoittajien keskuudessa, ja mikolmen voimasoinnun varaan rakennetun tä se on saanut ajattelemaan. Toivotsa kitaramusiikin kuolemaa, tai ainakin tavasti Simon Reysen sammahtamista syvään ja pitkäkestoinolds on silloin vielä seen talviuneen. 09 4369 2407 | Fax 09 4369 2409 AVUSTAJAT Ville Aalto, Mikko Aaltonen, Tapio Ahola, Annastiina Airaksinen, Lasse Auranne, Kira Autiosuo, Mia Bergius, Kalle Björklid, Jana Blomqvist, Anna Brotkin, Laura Friman, Laura Haapala, Manu Haapalainen, Pertti Hakala, Markku Halme, Sanna-Maija Hannuksela, Mikael Helenius, Perttu Häkkinen, Jarmo Juhala, Jami Järvinen, Markus Karlqvist, Tero Kartastenpää, Sanne Katainen, Jarmo Katila, Jaakko Kilpeläinen, Aleksi Kinnunen, Maria Kivimaa, Samuli Knuuti, Antti Koivumäki, Tina Korhonen, Ari Korpi, Kimmo K. Tavallaan syystäkin, kosvoimissaan. perinnetietoisen kitararockin ”kuolema” Musiikin kuuntelijana en halua velon sen sijaan varmempaa. Ihminen omaan historiaansa käsittelevässä Retromaon nokkela eläin, se tulee keksimään vieniassa on kiinnostavinta se, kuinka paljon lä lukemattomia tapoja pahoinpidellä sähkirja on herättänyt keskustelua musiikkidigkökitarasta erilaisia ääniä. Kukapa muukaan. Asianläppärimusiikin soundi tahansa. Tuloksena oli Weezerin Rivers Cuomo. Rumba 7. ja -studiot toimivat lähinnä porttina, jotka Kannettavan tietokoneen tai pitävät nuoret ja varattomat musiikintekiyhtä hyvin tabletin mahdollijät poissa vanhojen studioseppien henkisistä suuksissa musiikintekovälineinä hiekkalaatikoista. Minulla on yhä lämmin suhde lopulta kaipaamaan. Ei sillä, minkä merksähkökitaraksi. näpertävän bändin alennustila on fakta, aiMutta koko ajan ilmestyy uutta, paremmin nakin musiikkialan trendejä haistelevien tätä aikaa kuvastavaa musiikkia, joten miksi mukaan. on päästy vasta alulle, ja siinä Sanomisen ja tekemisen tarve sekä tunon huikeaa potentiaalia pidemteen palo pysyvät vakiona vuosikymmenestä mällekin. 8–16) Puh. kisellä vahvistimella soitat tai sillä, lähteekö Odotan jo innolpiipitys läppärin prosessorista vai analogila, että pääsen joskus syntikan virtapiiristä. Silti vain sisällöllä dardiksi. Ne ovat vain esteettivuonna 2043 kirsiä valintoja, joilla on hiuksenhieno vaikutus joittamaan kolumlopputulokseen, jos edes sitä. 2 / 14 | 31. Koskinen, Pasi Kostiainen, Joonas Kuisma, Juha Kurri, Markus Laakso, Julius Lahdenoja, Emmi Laukkanen, Antti Lähde, Nisse Mannerheim, Matti Markkola, Jussi Mäntysaari, Risto Nevanlinna, Jari Nikkola, Tomi Nordlund, Christer Nuutinen, Oskari Onninen, Tomi Palsa, Black Peider, Jean Ramsay, Matti Riekki, Jose Riikonen, Markku Roinila, Jussi Saarinen, Susanne Salmi, Jari Setälä, Heini Strand, Tuomo Stenberg, Miika Särmäkari, Hippo Taatila, Ville Tiihonen, Niko Toiskallio, Kirpi Uimonen Ballesteros, Anton Vanha-Majamaa, Kimmo Vanhatalo, Auroora Vihervalli, Mervi Vuorela, Verna Vuoripuro ja Marko Ylitalo Harjoittelijat Emilia Aarnisalo, Jenna Pietikäinen ___________________________________________ TILAAJAPALVELU (ark. Tämän todistaa jo BBC:n viime jämähtää vanhaan. Enkä rehellisesti loa menneessä sen enempää kuin vähätelsanottuna usko, että sitä tulee kovin moni läkään sitä. Uskon rehellisesmuusikon muodostama ti, että teknologialla pyriRoyal Blood. Sekin tosin on kahden kiinnosta. 03 4246 5302 tilaajapalvelu@popmedia.fi ___________________________________________ RUMBA KESTOTILAUS 10 NUMEROA / VUOSI 61,90 € 5 NUMEROA / ½ vuotta 38,00 € ___________________________________________ ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI Puh 045 110 5522 Fax 09 4369 2409 ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi Oskari Anttonen Peter Lindroos Oona Lukkarinen Mikko Mali Markkinointijohtaja Pasi Myllymaa Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen KUSTANTAJA Pop Media Oy Painopaikka Lönnberg Painot Oy ISSN: 0781-0326 MUSTANAAMION SUOJELUKSESSA JO VUODESTA 1984 Fiilin Läppäreitä, ei aseita VASTIKÄÄN SUOMESSAKIN vierailsähkökitarapohjaista rock- tai popmusiikleen pop-toimittajan Simon Reynoldsin kia on löydetty viime aikoina vähän. Kalliit vintagelaitteet vanhanaikaisia. Retro-estetiikka musiikistarayhtyettä muistuttavan yksisa ja tuotannossa ei kauheasti kön. Todellinen tämän päivän diyliimpaa kuin läppäriartistin. Kenties musiikintoiseen, mutta tekemisen menetelmät ja estuotannon uudeksi stanteettiset arvot muuttuvat. 2010-luvun on lopulta merkitystä. laitaa on perusteltu kuolemasta.” Kehitys on mahdolmuun muassa taloudellistanut sen, että musiikkia lisen tilanteen avulla: kivoi tehdä halvoilla tietokotarabändin ylläpitäminen neilla ja vaatimattomillakin taion konkreettisesti paljon kaldoilla. ”Odotan jo tään parantamaan muSen sijaan makuuinnolla, että pääsen siikintekijän suoritusta, huonetuottajien, räpjoskus vuonna 2043 oli niissä putkivahvistipäreiden, soololaulajimissa ja modulaarisynen ja trubaduurien liskirjoittamaan kolumnia tikoissa kuinka lämmin ta on mittava. suunnilleen kaikkeen musiikkiin, mitä olen Neli–viisihenkisen, perinteisiä soittimia kuunnellut intohimoisesti jossain vaiheessa. krs 00100 HELSINKI etunimi.sukunimi@popmedia.fi www.rumba.fi ___________________________________________ TOIMITUS Päätoimittaja Teemu Fiilin Toimituspäällikkö Saku Schildt Listatoimittaja Markus Hilden AD Mikko Litmanen Puh. HarRetromaniasta (2011) on kasvanut todellimillista, mutta kannattaa muistaa, että nen 2000-luvun pop-raamattu – rakastetmyös sähkökitara on vain instrumentti – tu ja kiistelty opus, joka jakaa lukijansa eri vaikkakin rajallisempi kuin läppäri – enkoulukuntiin. nia läppärimusiikin Viime aikoina moni on ollut julistamaskuolemasta. joulukuussa kokoama The Sound of 2014 Tai sen paremmin, miksi kuuntelisin tie-lista, jolle musiikkialan vaikuttajat valitsivat toisesti vanhan kuuloiseksi tehtyä muvain yhden edes etäisesti perinteistä kisiikkia. ka uusia ja innovatiivisia tapoja lähestyä Teemu Fiilin Kirjoittaja teki juuri Buzzfeed-sivustolla ”Which ’90s Alt-Rock Dude Are You?” -testin. Ja ehpunk tuleekin läppäreiden äänikorteista eikä ne vain ovat hiukan epämuodikkaita ja kä putkivahvistimista. Pop-musiikin pakkomiellettä kä usko sen kuolemaan sellaisena
Tai oikeastaan Wagnerin aisapari Aki Roukala sopimuksen neu- • Joka viikonloppu julkaistavalla ARTISTI ARTISTIN SILMIN -omakuvapalstalla on esitelty viime aikoina muun muassa NICKE ANDERSSONIN, SATYRICONIN FROSTIN ja SAMU HABERIN hengentuo- toksia. Keikkauutisia • Jyrkän linjan doomia edustava ESOTERIC (GBR) saapuu Suomeen 20.4. Yhtyeen elokuva saattaa flopata ja Lulu-levyjä tulee ja menee, mutta bändin asema metallipiireissä on vankkumaton. Opiskele musiikista ammatti ainutlaatuisella musiikkikampuksella. Tomi Palsan kuvablogi on näkemisen arvoinen Mirel Wagner Useamman vuosikymmenen ajan kotimaisia ja ulkomaisia muusikoita kuvannut TOMI PALSA aloitti Rumbablogissa oman nimikkopalstansa. Viimeksi mainittujen saralta nostettakoon esille BROKEN BELLSIN After the Disco -uutuuden kuuntelumahdollisuus muutamaa päivää ennen levyn julkaisua, TUOMAS HENRIKIN JEESUKSEN KRISTUKSEN BÄNDIN taatun eriskummallinen Käkkyrällään-albumi ja BAND OF HORSESIN livelevy. Onko unelmasi työskennellä musiikin parissa. Helsingin Tavastialla ja 11.4. Melko suomalainen reaktio, voisi sanoa. Lue lisää: www.rumba.fi. Metallica kiinnostaa aina vain On erikoista, miten METALLICA jaksaa edelleen herättää yleisössä niin vahvoja tunteita. Pari päivää uutisen julkaisemisen jälkeen tarkkasilmäinen lukija kuitenkin huomautti, että kuvien perusteella Biquette oli sittenkin lammas. Etenkin Jukka Pojan tapauksessa Hartwall-areenan lavalla esiintyi sangen erilainen hahmo kuin Kapteeni Ä-ni -aikoina vuonna 2002. Kappale on tiettävästi ainoa orkesterin kulta-aikojen biisi, jota ei ole vielä koskaan kuultu keikalla kokonaan. Ensi-iltoja ja ennakkokuunteluita Rumbablogissa on ollut alkuvuodesta runsain mitoin musiikkivideoiden ensinäyttöjä ja albumien ennakkokuunteluita. Jyväskylän Jyrockissa. Tästä saatiin jälleen havaintoesimerkki tammikuussa, kun suomalaisen Metallica-fanin järjestämä biisitoivekampanja nousi heittämällä Rumbablogin luetuimpien juttujen kärkisijoille. Videopuolella esiteltiin muun muassa PAAVOHARJUN pelottava Olet maailman syli ja THE NEW TIGERSIN Don’t Know Where to Go. • MIREL WAGNER tempaisi helmikuun alussa ässän hihastaan ja ilmoitti solmineensa diilin suuren ja mahtavan Sub P opin kanssa. • Blogissa kerrottiin myös suru-uutisia: WORMROTgrindcorebändin keikkakuvissa internet-yleisöä ihmetyttänyt BIQUETTE-niminen vuohi on kuollut. Tätä kirjoittaessa kappale on kuin onkin toivesetissä mukana, joten pidetään peukkuja, että Helsingissä tehtäisiin historiaa. Andersson antoi normista poiketen bändikollegansa TOBIAS EGGEN piirtää kuvansa, uskalias veto. Iloisen mielen pirskeet järjestetään Helsingin Bar Loosessa. Uutispoimintoja • Jos soitintaiturointi kiinnostaa, tarkasta blogista AMORALIN Ben Varonin tekemä videolista. Helsingin Circukseen. Valitut Palsat -sarjassa Palsa käy kameroineen keikoilla ja nostaa uusien kuvien oheen aarteita kattavasta arkistoistaan. Joulukuussa Palsa vieraili Vain elämää -konsertissa ja havainnollisti jutussaan, miten JUKKA POIKA, ILKKA ALANKO, PAULI HANHINIEMI ja kumppanit ovat muuttuneet vuosien varrella. RUMBA.FI POIMINTOJA BLOGISTA Pikakelaus Rumbablogin uutis- ja artikkelitarjonnasta. • Vanha kunnon MANIC STREET PREACHERS (GBR) esiintyy Suomessa tällä kertaa klubiolosuhteissa, tarkemmin sanottuna Helsingin Circuksessa 7.5. Toimitus pahoittelee virhettä. Jyväskylän ammattiopistossa kehityt esiintyvänä taiteilijana: syvennät instrumenttitaitoja, omaa ilmaisua sekä muita musiikin tekemisen valmiuksia. Lue tarkemmat tulokset blogista. Helsingin Musiikkitalolle ja TELEVISION 10.6. • Länsinaapurin indie-osaamista esittelevä JENNY WILSON (SWE) konsertoi 10.4. Vastauksissa ilmeni, että klubi-illoissa on kaksinkertaiset mahdollisuudet löytää vipinää festivaaleihin verrattuna, ja että lähes puolet yli tuhannesta vastaajasta oli eri mieltä väittämän ”Muusikko on tavallista parempi seksikumppani” kanssa. LASSE SOINISEN masinoimassa kampanjassa pyydetään Metallica by Request -kiertueella Suomeen saapuvaa yhtyettä soittamaan ensi kertaa urallaan And Justice for All -albumilla (1988) alun perin julkaistu Frayed Ends of Sanity -biisi livenä. Lisää on tulossa! Puhutaanpa seksistä Rumba ja Seinäjoella tammi–helmikuun vaihteessa järjestetty MARS-festivaali toteuttivat yhteisvoimin suuren SEKSIKYSELYN, jossa kartoitettiin musiikinystävien pariutumistottumuksia rock-johdannaisissa tilanteissa. Kyselylomakkeessa udeltiin muun muassa seksikkäimpiä mies- ja naisartisteja, vastaajien festariseksitottumuksia ja konserttien jälkeisten pikaisten ja pitempikestoisten romanssien määrää. votteli – Rumbablogissa julkaistussa haastattelussa Mirel itse kertoi suhtautuneensa koko hommaan ensin epäilevästi. Viimeksi mainittu tulos sai silminnäkijähavaintojen mukaan aiheen tiimoilta järjestettyyn paneelikeskusteluun osallistuneen OLAVI UUSIVIRRAN suorastaan kimpaantumaan. ”Aluksi minua ahdisti todella paljon se, että nyt tuollanen ‘iso amerikkalainen levy-yhtiö’ tunkee mukaan sössimään”, Wagner kertoi. HIMIN Helldone-keikan jälkeen Palsa esitteli 15 kuvan sarjalla VILLE VALON taivalta vuodesta 1997 nykypäivään. • Australialaislähtöinen, nykyään Los Angelesissa majaileva SICK PUPPIES esiintyy Helsingin Nosturissa 8.4. Muun muassa TOM MORELLO, NUNO BETTENCOURT ja ROOPE LATVALA mainittu. Kovana soittomiehenä tunnettu Varon nosti esille viisi sooloa, kuviota tai kikkaa, jotka ovat saaneet hänet ällistymään. • Vanhan liiton edustajia saapuvat ilahduttamaan MARIANNE FAITHFULL (GBR) 9.11
16.2. B A R L O O S E - A N N A N K A T U 2 1, H E L S I N K I - W W W . Clear Soul Forces (US); 18/20 € Pe 28.2. Max M (IT), Samuli Kemppi; 10 € Tarkemmat tiedot ja muiden iltojen ohjelma: www.kuudeslinja.com Hämeentie 13, Helsinki. 27.4. SUNNUNTAI KLO 19.00 (warm-up 18:30) 26.1. Sisäänkäynti pihan puolelta (Kaikukatu 4). C O M. LIVE!!! LIVE!!! LIVE!!! Pe 21.2. 18.5. B A R L O O S E . Ennakot Tiketti. Holy Seeds; 6 € Pe 28.3. Pietarin Spektaakkeli, Laineen Kasperi; 9 € (vapaa pääsy ennen 23:30) La 22.2. Antwon (US), Jodarok Trio; 18/20 € Pe 14.3. 9.3. 30.3. Roope Salminen & Koirat; 8/10 € La 15.3. Lossi T & Juoksut; 8 € Ke 19.3. K18, pe & la K20. Siinai, Antero Lindgren; 8 € La 1.3. Samae Koskinen, Ville Leinonen, Pikku Kukka; 13 € La 22.3
Nyt kolmisen vuotta myöhemmin yhtyeensä kuudennella albumilla Transgender Dysphoria Bluesilla hän kertoo tuosta muutoksesta ja siihen 10 Rumba johtaneista tunteista. Yksitärkeimmistä punklevyistä. Ne olivat kuitenkin vain yksi monista vihjeistä, joita laulaja oli ripotellut halki yhtyeensä tuotannon siitä ristiriidasta, jonka kanssa hän oli elänyt koko elämänsä: Laura Jane Grace on nainen, joka on syntynyt miehen kehoon. Tunnetuimpia transsukupuolisuudesta, Vaikka onheistä ovat Kelse on myös laajemmin kin surullista, etlopeliappelsiinin ulkopuolisuuden ja tä transsukupuosoundtrackista vaserilaisuuden kuvaus, josta lisuuden käsittely tannut elektronisen tuntuu radikaalilta musiikin pioneeri jokainen voi oppia ja vielä vuonna 2014, Wendy Carlos, metaljohon monet voivat aihe tekee Transgenliyhtye Life of Agonyn samaistua. Tuloksena on voimakuvaus, josta jokainen voi oppia ja jokas, vereslihainen, välillä surullinen muthon monet voivat samaistua. HELMIKUU Uusi päivä koittaa AGAINST ME! -yhtyeen LAURA JANE GRACE kertoo yhtyeensä uudella Transgender Dysphoria Blues -albumilla, miltä tuntuu elää väärässä kehossa ja siitä vaikeasta polusta, joka hänen täytyi kulkea todellisen minänsä löytämiseksi. Aikana, jolta lopulta myös kaunis levy, jolla Grace loin rock tuntuu genrenä yhä epärelevanvaljastaa bändinsä yhteislauluun timmalta, Transgender Dysphokertomaan viestiä, joka tunria Blues roihuaa sokaisevan tuu paljon rohkeammalkirkkaana. Tuloksena on levy, joka sytyttää yhtyeen liekin uuteen roihuun. Vuonna 2011 Grace julkisti Rolling Stone -lehden haastattelussa aikomuksensa alkaa elää naisena ja aloittaa sukupuolenkorjausprosessin. ko. Vaikka ta ja vallankumoukselGrace ei ole suinTransgender lisemmalta kuin kukaan ensimmäinen Dysphoria Blues kertoo luneiden poliittisten julkisesti transsukuhyvin kirjaimellisesti sloganeiden heitpuolinen muusiktely. der Dysphoria BluesisMina Caputo sekä punkta yhden vuosikymmenen laulaja Jayne County. TEKSTI KIMMO VANHATALO KUVA RYAN RUSSELL VUONNA 2007 JULKAISTULLA The Ocean -raidalla Against Me!:n tuolloin vielä Tom Gabelina tunnettu laulaja-kitaristi lauloi: ”And if I could have chosen, I would have been born a woman / My mother once told me she would have named me Laura.” 1997 perustetun Against Me!:n raivokkaan, poliittisen ja melodisuudestaan huolimatta hyvin maskuliinisen punkrockin ystävistä harva taisi tuolloin kiinnittää säkeisiin huomiota. Vaikkään vastaavan kokoluokan artisti ka albumi kertoo hyvin kirjaimellisesti ei kuitenkaan ole kertonut transsukupuolitranssukupuolisuudesta, se on myös laasuudestaan musiikissaan samalla avoimuujemmin ulkopuolisuuden ja erilaisuuden della ja suoruudella kuin Grace.
AMARANTHE (SWE) tykkää Suomesta ja Suomi Amaranthesta. Tahtilajit rikkoutuvat jälleen murusiksi, kun progressiivisen metallin jättiläinen DREAM THEATER (USA) esiintyy Helsingin Jäähallissa. Se ei ole 3 Doors Down eikä Nickelback vaan DAUGHTRY (USA)! Entisen American Idol -finalistin Chris Daughtryn rock-yhtye nähdään Helsingin Circuksessa. Helsingin Kaapelitehtaalla kajahtaa sinfoninen metalli, kun lavalle nousee vanha tuttu WITHIN TEMPTATION (NLD). R&b-laulajan vokottelua voi todistaa nyt myös elävänä Helsingin The Circuksessa. Levyn kautta Against Me! löytää jälleen raivon ja taistelutahdon, johon sen musiikki ja maailmankuva perustuvat. 2.3. VIIKKO 9 (24.2.–2.3.) 24.2. Viikonloppuna olisi tarjolla myös täyslaidallinen metalcorea, kun brittiläiset BULLET FOR MY VALENTINE ja WHILE SHE SLEEPS esiintyvät perjantaina Tampereen Klubilla ja lauantaina Helsingin Circuksessa. Helsingin Ääniwalli tarjoaa jälleen kiinnostavan illan elektronisen musiikin ystäville. Inge Johansson (vas.), Laura Jane Grace, Atom Willard ja James Bowman. Suorasukaisimmin asiaa käsittelee kappale Paralytic States: ”Blood spilled out on the porcelain / The bath tub’s over-flowing / Paralytic states of dependency / All waking life’s just a living dream / Agitated states of amazement / Never quite the woman that she wanted to be.” Transgender Dysphoria Blues merkitsee uutta alkua sekä Gracelle että Against Me!:lle. 28.2. 1.3. JULKAISUT • JVG: Voitolla yöhön • Maritta Kuula: Kuuluisaa sukua • Laibach: Spectre • The Megaphone State: Ghost • Real Estate: Atlas • Redrama: Reflection • Weeping Willows: The Time Has Come Rumba 11. Hiphop-väkeä ilahduttanee tieto siitä, että kalifornialainen ANTWON (USA) konsertoi Helsingin Kuudennella Linjalla Yo! Kuudes Linja Raps -klubin kahdeksanvuotissyntymäpäivillä. Folk-punkkarit FRANK TURNER & THE SLEEPING SOULS (GBR) sanovat tulevansa Helsingin Nosturiin. 28.2.–1.3. Kuvankauniin Elize Rydin johtama metalliyhtye esiintyy SMASH INTO PIECESIN (SWE) kanssa ensin Helsingin Nosturissa ja seuraavana päivänä Lahden Finlandia-klubilla. 24.2. Klubilla esiintyvät maailman teknopääkaupungissa Berliinissä vaikuttava PLANNINGTOROCK (GBR) sekä kotimainen PHANTOM ja ranskalainen RROXYMORE. Ei se mitään, tulkaa vaan. Toisinaan se tuntui olevan täydessä sodassa vanhojen faniensa kanssa, jotka halusivat kuulla vain loputtomia variaatioita Against Me! Is Reinventing Axl Rose -ensilevyn (2002) raivokkaasta folkpunkista. 28.2.–1.3. ”Talk dirty to me”, lauleskeli JASON DERULO (USA) viimevuotisella jättihitillään. Transgender Dysphoria Blues hehkuu uhmaa ja voimaa, muttei kaunistele transsukupuolisten vaikeuksia. ?Päivyri Talvella sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. Helsingissä nimittäin esiintyvät samana iltana sekä AMORPHIS Tavastialla että STAM1NA Nosturissa. Nyt olisi tiukka valinta kahden kotimaisen metallisuuruuden keikkojen välillä. Albumin nimikappale tuo kouriintuntuvasti esiin sekä ristiriidan Gracen sisäisen ja ulkopuolisen minän välillä että häntä ympäröivän maailman ennakkoluulot: ”You want them to see you / Like they see any other girl / They just see a faggot / They hold their breath not to catch the sick.” Hän ei kaihda itseinhon tai itsetuhoisuudenkaan käsittelemistä. Kuten muillakin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä, myös transsukupuolisten todennäköisyys itsemurhaan on valtaväestöä suurempi. Tämän tietää myös Grace laulaessaan FuckMyLife666-kappaleella: ”No more troubled sleep / There’s a brave new world that’s raging inside of me.” www.againstme.net Against Me! vuonna 2010. Enää bändiä eivät vaivaa kaupallisuuden ja kapinallisuuden ristiriidat, vaan se on löytänyt uuden kirkkaan polun, jota seurata sekä uuden oikeamielisen taistelun, johon ryhtyä. 26.2. Yhtyeen omalla Total Treble -yhtiöllä julkaistu Transgender Dysphoria Blues tuntuu lopulta tieltä pois nurkasta, johon yhtye on itsensä maalannut. 1.3. Vaaran tunne on käsinkosketeltava. 1.3. Vuonna 2007 suurelle Sire-levymerkille kiinnitetty yhtye ei oikein koskaan onnistunut sovittamaan yhteen punkmenneisyyttään ja pyrkimyksiään saavuttaa yhä suurempi yleisö
Opin myös, että Peten on totta, minä en ota kantaa. tia ja kuvasin Peten herätystä kuin minkä. Kuuntelin paljon 1990-luminen ja kirjoittaminen oli todella vaikeaa, vun trancea. siistiä, että nykyisen Helsingin paikalla oliHouse-, tekno- ja trancekulttuuri olisi sijainnut ihmiskunnan syntykoto!” vat iso osa Pete Wallin musiikillista ajattelua ja vapaa-aikaa vuodesta 1992 loppuun Pete uskonnon pauloissa asti. Juttelin lukuisten ’samoilla taajuuksilla’ olevien ihmisten Muusikko-Pete kanssa, luin teosofiaa ja Car”Pete oli ja on kitarasankari. Hän haki vaaraa prätkän selässä, lumilaudalla ja autoillessa. Mikä häntä riivasi. Puustinen listaa tässä niistä olennaisimpia. Eräät sanovat, että tuleehan se ilmi muutamista lauseista, että Pete ajautui jonkinlaiseen psykoosiin. ja kamafriikit huomilähiomaisten kautta Juha Javanaisen oiden. HELMIKUU Salaperäisen Wallin saaga Muun muassa Rumban entisenä päätoimittajana tunnettu VILJAMI PUUSTINEN aloitti kolme ja puoli vuotta sitten massiivisen urakan: hän ikuisti KINGSTON WALLIN legendan kirjaksi. ta talvella 2012, kun trancebuumi oli jo Bockin saaga oli silti niin vaikuttava tekijä auttamatta ohi. Hänen esikukirjallinen todiste siitä, vuonna 1996 kirjaksi vinaan olivat muiden toimittama Ior Bock muassa Hasse Walli, ettei Pete ollut aineissa -opus Väinämöisen Hendrix, Jeff Beck ja kuollessaan.Walli mytologia on yhtä päJimmy Page. Jouduin silti jatkuvasti luottamaan intuitioon. Lopuksi Jeesus-psykoosiin. Ja ilman happoa. En ihmettele, että Yleltä ja The Hypnomenistä tuttu kitaristi jotkut ovat friikahtaneet siihen. Oli kova työ päästä Wallin ’pään sisään’, henkiseen maailmaan. Universaalin totuuden metsästäjä. Kun jossain vaiheessa koin tietäväni, mitä tapahtui, olo oli kummallinen. Oli huikeaa kuulla Kingston Wallin levyttämättömiä biisejä, joista Jyllin mukaan saisi julkaistua kokonaisen albumin!” Peten kuoleman mysteeri ”Kuinka kirjoittaa Pete Wallin itsemurhasta ilman patetiaa tai repostelua. Sen jälkeen olikin rankkaa käydä läpi, miksi hän halusi pois tästä maailmasta.” Peten pään sisällä tahansa tapahtuman. Oli suuri helpotus saada lähiomaisten kautta kirjallinen todiste siitä, ettei Pete ollut aineissa kuollessaan. Tämän tutkivun kuvioista. En halunnut tehdä tavallista kronologisesti kulkevaa rockhistoriikkia, vaan tahdoin pyöritellä tarinaa eri aikatasoilla. Tietoa oli aluksi vähän, ja vasta parinkymmenen haastattelun jälkeen tajusin, että minulla on koskematon ja mahtava tarina käsissäni. Jouduin käsittelemään mielenterveyden järkkymistä. Hän oli bändin kivijalka ja aina jalat maassa. Hän oli fiksu mutta impulsiivinen. Pete häiritsi uniani ja haastoi henkimaailmasta käsin, että teen hyvää työtä. Jimi Hendrix romutteli Corvetteja, Pete Chevy-vania. Aineiden käyttö oli 12 Rumba hänelle kokeilua ja tiedon etsimistä. Joillekin se seen. Kirja kertoo Petri Wallista, mutta se alkaa Jukka Jyllillä ja päättyy Jukka Jylliin. Selvittämiseen meni aikaa, eikä epätietoisuuden tuoman paineen alla eläminen ollut hauskaa. Oli äärimmäisen vaikea ymmärtää, mitä hän mietti. Olisihan se Pekka Laine oli Peten RUK-kaveri. los Castanedaa sekä kahOli haaste kertoa kitarois”Oli suuri lasin ufovideoita ja Ior ta ja vahvareista soittajat helpotus saada Bockin haastatteluja. Minua helpotti tajuta, ettei Pete ollut koskaan narkkari. Miksi hänellä ei ollut enää syytä elää. historiaa se ainakin on. Molemmat olivat kovia soittamaan studiossa soolojaan uusiksi, tutkimaan sisäavaruuden maisemia ja etsimään totuutta.” ”Pete oli etsijä. Kuinka lahjakas taiteilija ja musabisnesmies ajautuu ensin pois tolaltaan, tulee sitten takaisin järkiinsä ja lopulta valitsee poistumisen. Nyt julkaistavan opuksen tekemisessä riitti vaikeuksia ja onnistumisia. Mestat olivat yhä onneksi Tri-logy-levylle (1994), että lemminkäispystyssä, joten sain käsitystä miljööstä.” valaistuminen piti käsitellä. TOIMITTANUT TEEMU FIILIN KUVA MIKKO MARJAKANGAS Kaiken takana on Jylli ”Tiesin, että kirjaa luetaan kuin Päivi Räsänen Raamattua. Hän saada käsitys itselleni tuntemattomasta sai ilmestyksiä ja koki jumalallisia näkyklubbailusta sekä metsäbileiden 1990-lujä, niin valoa kuin pimeyttä. Päätin välttää osoittelua ja moralisoinPetri Wallin saaga arvioidaan seuraavassa numerossa. Namedteki kaiken omasta tevää kamaa kuin mikä ropping oli väistämätahansa vastaava myytti, töntä, mutta pyrin saatahdostaan.” kuten Vanha testamentti, maan nimistä linkit Wal– Viljami Puustinen Tolkienin tarut tai Barrien lin musiikilliseen kehitykMikä-mikä-maa. Täytyi olla varma kaikesta, mitä kansien väliin laittaa. Mieensimmäinen ja ainoa kitaraopettalenkiintoista ja koukuttavaa vaihtoehtoista ja oli kapakkabluesmies Antsu Haahtela. Walli teki kaiken omasta tahdostaan. Jos poistetaan henkilökohtaisen elämäni lukuisat vastoinkäymiset ja yli 70 ihmisen haastattelujen purkamisen aiheuttama työ, viime vuosien isoin vaikeus oli siinä, kuinka selvitän vuonna 1995 menehtyneen Wallin mysteeriksi jääneen kuoleman. Kuinka saan ratkaisun, lopun kirjalle. Miten kertoa tämä ilman sortumista sentimentaaliseen vuodatukseen tai kylmän psykiatriseen toteamiseen. Oli iso työ haastatella alan ihmisiä ja ”Pete koki uskonnollisen herätyksen. Pete ei ollut tavallinen jätkä. Kävin Goallakin, mutta vasetenkin kun kirjan piti olla rockhistoriikki
5.3. Jos väitteen totuudenmukaisuutta haluaa selvittää, onnistuu se Turun Klubilla ja seuraavina iltoina ensin Helsingissä Virgin Oilissa ja sitten Tampereen Klubilla. Nick! A.J.! Brian! Kevin! Howie D! Sehän tarkoittaa sitä, että BACKSTREET BOYS (USA) on kaupungissa, tarkemmin ottaen Helsingin Hartwall-areenalla. 8.3. 7.3. Yleisöä pitää lämpimänä NOAH KIN. Neurosis-veteraani SCOTT KELLY (USA) sukeltaa THE ROAD HOME -yhtyeensä kanssa tummanpuhuvan folkin syvyyksiin Tampereen Klubilla. Viime kesän Kuudes aisti -tapahtumassa taiteillut no wave -ikoni LYDIA LUNCH (USA) tuo tällä kertaa punkimpaan materiaalin keskittyvän RETROVIRUS-bändinsä Helsingin Korjaamolle. Kotimaista taustatukea tarjoaa ANTERO LINDGREN. Ei, vaan ruotsalainen HOFFMAESTRO, joka tuo skata, reggaeta, funkia ja countrya yhdistelevän pakettinsa Helsingin Tavastialle. Johan näitä tribuuttikeikkoja puskee. Onko se David Hasselhoff. Pink Floyd -covereiden lisäksi voi saman viikon aikana nimittäin tarkistaa myös Queen-tuotantoa esittävän KILLER QUEENIN (GBR) Helsingin Kulttuuritalolla. ?Päivyri Talvella sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. 7.3. 7.–9.3.SUPERSUCKERS (USA) nimittää kotisivuillaan itseään ”The greatest rock’n’roll band in the worldiksi”. 6.3. Ihanaa. 8.3. 8.3. Hc-punkista kiinnostuneille olisi tarjolla BLACKLISTED (USA), joka esiintyy kotimaisten LIGHTHOUSE PROJECTIN ja NEW WAITERSIN kanssa Helsingin Bar Loosessa ja seuraavana päivänä Tampereen Klubilla. Viljami Puustinen Kingston Wallin pyhimmän paikan, Tavastia-klubin edessä. FREE. Odd Future -kollektiivin ystävillä on aihetta iloon, sillä kohutun hiphop-ryhmän jäsen EARL SWEATSHIRT (USA) saapuu soolokeikalle Helsingin Nosturiin. 6.3. Tervetuloa jälleen Suomeen, Jared Leto! 30 SECONDS TO MARS (USA) villitsee Helsingin Hartwall-areenalla. VIIKKO 10 (3.–9.3.) 3.–4.3. JULKAISUT • Elbow: The Take Off and Landing Of Everything • Metsätöll: Karjajuht • MØ: No Mythologies to Follow • Eri esittäjiä: Eput Rautaa Rumba 13. Rintamaa vahvistavat kotimaiset metelöitsijät BAXTER STOCKMAN ja FATE VS. Helsingin Finlandia-talolla kumarretaan Pink Floydin musiikille, kun esiintymässä on menestyneimpiin Floyd-tribuuttibändeihin kuuluva P-FLOYD (SWE)
kin yhteys metalliin katkaistiin Perdition Cimistä he hiukan ”Soundcheckissä kokeilimme joitain suunty -albumilla (2000). Ulverin lopetettua settinsä yhtyeen aiUlveria ja liian vähän heidän bändiään, mistä he noa alkuperäisjäsen Kristoffer Rygg kävelee hiukan hermostuivat. Siinä sitten menikin ja lähetimme ne Sunn Rygg kertoo, että tällä hetkellä yhtyettä vuotta.” O))):n tyypeille. Soundcheck kuitenkin kestää ja kestää, ja lopul”Teimme Oslossa pari raakamiksausta ja lähetim”Teimme ta sovitaan, että haastattelu tehdään vasta keikan me ne Sunn O))):n tyypeille. 14 Rumba. Alun perin jo vuonna 2009 äänitetyn levyn julkaisu viivästyi, Haastattelu on sovittu pidettäväksi ennen keikkaa. Ne taisivat neljäUlverin kiehtoo improvisaatio. Ulver on monin tavoin kinlainen vaisto sen suhteen, mitä voimme Ulverina erittäin tuotettu yhtye, mutta halusimme näiden konserttien oletehdä. TEKSTI TAPIO AHOLA KUVA INGRID AAS ON HELMIKUUN alkupuolen ilta helsinkiläisen Savoy-teatterin kunnianhimotontakin, ainoastaan joukko kavereita hengailemassa artistilämpiössä. sillä materiaalin jälkikäsittely vei aikansa. Pitäisi kai siis vain unohtaa kaikki ”Meillä ei ole mitään sääntöjä, ainoastaan jonsuunnittelu ja soittaa menemään. Keikka Savoy-teatlevytetty tuotanto on poikkeukselolla liikaa Ulveria ja liian terissa on hyvä esimerkki tästä: suurin osa lisen monipuolinen. Ne taisivat olla liikaa Oslossa pari jälkeen. Se oli tavallaan aika Terrestrials arvioidaan sivulla 58. vamaista.” ”Levyn äänittäminen oli aika rentoa, meidän piti vain päästä yksimielisyyteen joistain pikkujutuista. Onko bändillä mitään rajoja. Seinän toisella puolen Ulver tekee soundcheckiä. Niinpä päätimme lopulta raakamiksausta lämpiöön valmiina keskustelemaan. Soitamme tavallaan popmudrone-yhtye Sunn O))):n kanssa äärimmäisen nopeasti tehty Tersiikkia, mutta sellaista popmusiikkia, jossa ei ole mitään kaarestrials-albumi. Monien mielissä yhtye kuulluista kappaleista perustui vain pieneltä on edelleen ”jotain heviä”, vaikka viimeinenvähän heidän bändiään, osin etukäteen sovittuihin ideoihin. – Kristoffer Rygg tin parhaat hetket. keskenään yhden päivän ajan.” Se kuulostaa komealta. viimeistellä levyn yhdessä. Musiikissamme on oma sävynsä, vaikka sen olisi tehvan vapaamuotoisempia.” nyt kaksi jätkää koneineen tai kymmenen jätkää perkussioiden Improvisaatioon perustuu myös helmikuun alussa julkaistu, ja akustisten soittimien kanssa. HELMIKUU Harvinaisen outo popbändi Mustaa metallia soittamalla aloittanut, nykyisin jonkinlaiseksi kokeelliseksi elektroniseksi musiikiksi luokiteltava norjalainen ULVER on arvaamaton porukka.Tänä päivänä yhtye luottaa improvisaation voimaan. Tämän jälkeenkin Ulverin hermostuivat.” nittelemiamme juttuja, mutta luulen, että ne junimissä on julkaistu varsin monenlaista musiiktut, joita emme olleet suunnitelleet, olivat konserkia
Nicke Anderson ei kuitenkaan osallistunut helmikuun alussa Gävelssä järjestettyyn Clandestine-sinfoniaan vaan keskittyy Imperial State Electric -bändiinsä. 15.3. 14.3. Uutinen siis antoi aihetta odottaa myös Entombed-nimisen bändin jatkavan toimintaa omalla sarallaan. Clandestinen lauluosuudet taltioi aikanaan Nicke Andersson potkittuaan tyttöystäväänsä lähennelleen Petrovin ulos bändistä. 13.–14.3. 16.3. A.D. Visual kei on tälle yhtyeelle jo liian ylimalkainen käsite, sillä bändi määrittelee itse musiikkityylinsä ”Harajuku rock keiksi”. 11.3. ?Päivyri Talvella sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. Ryhmän löytämä yhteinen sävel nostatti metalliskenen jääräosastolla huikeita odotuksia, mutta mitä ilmeisimmin myös verenpaineen nousua vastakkaisen leirin pääkomentajassa. SCANDINAVIAN MUSIC GROUP esittelee Tavastialla uudistunutta ilmettään. Kokeellisen metallin hullu tiedemies DEVIN TOWNSEND (CAN) saapuu Devin Townsend Project -bändinsä kanssa jälleen hämmentämään suomalaisyleisöä, tällä kertaa kahden klubikeikan voimin. 14.3. TEKSTI KIMMO K. Petrov on maininnut, ettei nimen tiputtaminen ollut painovirhe. Entombedissa numero kaksi olivat taas Petrovia lukuun ottamatta useimmat muut bändin klassisen aikakauden soittajat: Hellid, Uffe Cederlund ja Nicke Andersson (Hellacopters, Imperial State Electric). Back to the Frontin julkaisua on lykätty kevääseen 2014 ”teknisten ongelmien vuoksi”. Ensin mennään Tampereen Klubille ja päivää myöhemmin Helsingin The Circukseen. 14.3. Entombedin (sen pidempiaikaisen) Facebook-sivulla ilmoitetaan, että ”Petrov ei tule esiintymään Entombed-nimen alla”. Viikonloppuna on pääkaupungissa tarjolla keikkoja myös useammalta eturivin kotimaiselta pop- ja rock-artistilta. JULKAISUT • Black Lips: Underneath the Rainbow • Wilko Johnson: Going Back Home • Kylie Minogue: Kiss Me Once • Profane Omen: Reset • War on Drugs: Lost in the Dream Rumba 15. 12.3. Myöhemmin brutaaleja death’n’roll-levyjä suoltanut ja miehistöään vähitellen uusinut ruotsalaisjoukkio on ollut muutamien viimeisten vuosien aikana hiljaa, kunnes viime vuonna alkoi kuulua uutisia kahdestakin Entombedista. Pelin avaa HERRA YLPPÖ & IHMISET Nosturissa perjantaina. Mukaan pestattiin myös Petrovin aikanaan hetkeksi korvannut Orvar Säfström. Mielenkiintoista nähdä, kuka Entombed-nimellä jatkossa toimii – jos kukaan. KOSKINEN SKANDINAAVISEN death metalin suurnimi Entombed kohosi maailmanlaajuiseen merkkiasemaan jo ensilevytyksellään Left Hand Path (1990). Syksyllä 2013 Entombed numero yksi valmistautui julkaisemaan Back to the Front -levyä, bändin ensimmäistä sitten vuoden 2007 Serpent Saintsin. Tappoiko sinfonia kuolometallin. VIIKKO 11 (10.–16.3.) vs. Tämä yhtye on pitänyt yllä aktiivista uraa keulillaan laulaja L-G Petrov sekä tähän asti jokaisella Entombed-albumilla mukana ollut ja kesällä 2013 yhtyeen kanssa edelleen kiertänyt kitaristi Alex Hellid. Helsingin Tavastialla voi käydä tarkistamassa, onko brittimedian hehkutus aiheellista. Kotimaisen panoksen On the Rocksin metalli-iltamaan tuo death/ doom metal -orkesteri KUOLEMANLAAKSO. Lopulta Petrov palkkasotureineen taipui muotoilemaan yhtyeensä nimen muotoon Entombed A.D. Kokoonpano tuotti huhtikuussa 2013 yhtyeen Clandestine-kakkoslevyn (1991) sinfoniseen livemuotoon. Kahden Entombedin nimisotkua vatvottiin jokunen kuukausi, mutta äärimmäisen vähän julkisuudessa. 14.3. RADIOPUHELIMET on edelleen tolkuttoman kova livebändi. 12.3. Folk metalin ilosanomaa tuo Helsinkiin sen sijaan virolainen METSÄTÖLL mukanaan maanmiestensä yhtye SOULTHROWER. Dream popia esittävä ruotsalais-australialainen sisarduo SAY LOU LOU valittiin BBC:n Sound of 2014 -äänestyksessä vuoden kiinnostavimpien tulokkaiden joukkoon. Iki-ihana ANNA JÄRVINEN (SWE/FIN) saapuu Helsingin Korjaamolle astetta spesiaalimman klubikeikan merkeissä. Järvinen nimittäin esittää kolmelta studiolevyltään poimittuja biisejä uusina sovituksina yhdessä naiskuoro LYRANIN kanssa. Back to the Frontin tiedotteista ei sitten löytynytkään mainintaa Hellidistä. Kuinka monta ENTOMBEDIA tämä maailma tarvitsee. Viikko alkoi J-rockilla, ja siihen se myös päättyy. Käy vaikka itse katsomassa Tampere-talolla. Helsingin Circuksessa nousee lavalle laulaja-kitaristi MIYAVI (JPN) osana Slap the World -kiertuettaan. J-rock-väki vaeltaa Helsingin Tavastialle, kun illan viihdyttäjänä toimii AN CAFE (JPN). Taidepoppareiden tie voi käydä perjantaina myös Tavastialle, jossa lauleskelee kaikenlaisista asioista OLAVI UUSIVIRTA
Harrasteprojektiksi 30 Unelmien sielunmessu, VeSeconds to Marsia voisi kutLaulajana teen piirretty viiva) hän sua vain, jos pitää Itävaltoisti temppunsa 30 Selan valloitusta mukavana Jared Letolla conds to Mars -rockyhharrastuksena. Tämä ei ollut sille, että vaikka trendit tulevat ja meverrattavissa Bruce Willisiin sekoilemassa nevät, musiikkityylit nousevat ja laskevat,. on kaksi vaihdetta. Taitava näyttelijä pyrkii katoamaan aina kulloinkin esittämäänsä rooliin, kun taas rocktähti useimmiten keskittyy yhden roolin hiomiseen täydelliseksi. Samuli Knuuti kertoo asiasta teorian tai pari. TEKSTI SAMULI KNUUTI KUVA CHADWICK TYLER ON HYVIN HANKALA yhtälö luoda uraa samanaikaisesti näyttelijänä ja muusikkona. Jo ensimmäisestä naa levyä myyneen yhja jälkimmäinen mahtipontisesta tahdistyeen menestykselle, psykoottiselta ta lähtien oli selvää, etmutta bändin musiikin sumutorvelta. Jokaisella säännöllä on kuitenkin sen vahvistava poikkeus, ja tässä tapauksessa se on Jared Leto. Juuri se, että Madonna on loistava poptähti, tekee hänestä surkean näyttelijän – hän on käyttänyt niin paljon aikaa ja tarmoa tullakseen Madonna-nimiseksi poptähdeksi, ettei hän enää kykene tai halua luopua siitä roolista. Vaikka molemmilla aloilla on kyse esiintymisestä, yksi oleellinen ero on helppo havaita. HELMIKUU 30 sekuntia aivoverenvuotoon Miksi mannerlaattojen kokoista rockia tekevä 30 SECONDS TO MARS on niin suosittu. Lyötyään itsensä läpi 16 Rumba ensiksi televisiosarjassa Niin sanottu eläcovereiden parissa tai Hugh Laurieen kasmäni (1994) ja näyteltyään laaduktamassa varpaitaan bluesin sameisiin kaissa elokuvissa (Fight Club, vesiin. tä Leton yhdessä Shanmerkitystä ei voi sivuuttaa. tyeellään, jonka debyLeton veljesten ulNäistä ensimmäinen yttilevy ilmestyi vuonkonäkö on toki sekin kuulostaa sumutorvelta yksi syy yli 10 miljoona 2002. non-veljensä kanssa perusta30 Seconds to Mars nimitma 30 Seconds to Mars oli kuntäin toimii oivana esimerkkinä nianhimoinen projekti
Näistä ensimmäinen kuulostaa sumutorvelta ja jälkimmäinen psykoottiselta sumutorvelta. Drone metal -duo NADJA (CAN) tuo ambientilla ja shoegazella maustetun liejuisen pörinävallinsa kahdelle keikalle. Ja siltä 30 Seconds to Mars kuulostaa. 19.–20.3. 18.3. Bändin avaruushenkinen nimi on osuva, sillä useimmat heidän levynsä kuulostavat siltä kuin ne olisi tuottanut Steve Lillywhiten sijasta NASA. Ei kuitenkaan kannata ilkeillä liikaa Leton veljesten megalomanialle, sillä se on poikinut paljon hyvääkin. Heidän nettisivustonsa Abeautifullie.com levitti vuonna 2006 faneille tietoa ympäristönsuojelusta ja esitteli mahdollisuuksia lahjoittaa rahaa ekologisiin projekteihin. 21.3. ?Päivyri Talvella sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. 22.-24.3. Vuonna 2008 he tekivät vapaaehtoistyötä Habitat for Humanity -projektilla, joka rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja köyhille. 25 vuotta surmacorea! RYTMIHÄIRIÖ juhlistaa jo neljännesvuosisadan kestänyttä uraansa erikoispitkällä keikalla Helsingin Nosturissa. Paikan päällä voi nauttia myös juhlateemaan sopivan kolmen ruokalajin illallisen. Ensimmäisen Helsingin Tavastialla, sitten Tampereen Klubilla ja lopuksi Turun Klubilla. Kun Jared Leto ryhtyy tulkitsemaan, laulu todella tulee tulkituksi. Kaikilla keikoilla on mukana myös THE OATH (SWE/GER). maaliskuuta. Ensimmäisenä iltana Helsingin Bar Loosessa on mukana kotimainen SINK, toisena iltana Jyväskylän Lutakossa kotikaupungissaan esiintyvä VUOLLA. JULKAISUT • Johnny Cash: Out Among the Stars • Liars: Mess • My Chemical Romance: May Death Never Stop You 30 Seconds to Mars Helsingin Hartwall-areenalla 8. 19.3. Melodisen death metalin sankari SOILWORK (SWE) on suuri Suomen ystävä. Mukana myös kotimainen BLOODRIDE ja virolainen CANTILENA. Rumba 17. Laulajana Letolla on kaksi vaihdetta, jotka auton vaihdekepissä olisivat numerot kuusi ja seitsemän. Asiaa voi tutkiskella omin silmin Helsingin Kulttuuritalolla. Kenties aikataulut on sovitettu niin, että molemmille keikoille voi ehtiä. RUFUS WAINWRIGHT (CAN) on kova tekemään laadukasta barokkipoppia. Nyt yhtye saapuu arviolta miljoonannelle Suomen-keikalleen Helsingin Circukseen. 18.3. VIIKKO 12 (17.–23.3.) 17.3. Jälkiruoka on maustettu Gambinalla, tietenkin. Samana iltana Helsingissä esiintyy myös indierockin femme fatale ANNA CALVI (GBR), jonka Tavastian-konsertti aiheuttanee Midlaken kanssa päänvaivaa keikkavalinnan suhteen. Helsingin Nosturisssa on ilta pyhitetty vanhan koulukunnan thrash- ja death metalille, kun esiintymässä ovat yhdysvaltalaiset TOXIC HOLOCAUST ja EXHUMED. 22.3. aina löytyy tilausta yhtyeelle, joka ei pelkää kuulostaa suurelta. Ja kuinka ollakaan, helmikuussa 2013 yhtye lähetti Love, Lust, Faith and Dreams -albuminsa ensimmäisen singlen Dragon-aluksen mukana avaruuteen. Yhdistelemällä syntikkarockin, metallin ja progen bändi tähtää kolossaalisuuteen ja useimmiten lentää yli maalin. Tätä iltaa ovat indiefolkista kiinnostuneet odottaneet kalenterista päiviä pois ruksien: yhdysvaltalainen MIDLAKE tuo kauniin tunnelmointinsa Helsingin The Circukseen. Haitin vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen he keräsivät huutokaupalla 100 100 dollaria onnettomuuden uhreille. Black Sabbathia heavylegendan marraskuisella Helsingin-keikalla lämmitellyt happorock-yhtye UNCLE ACID & THE DEADBEATS (GBR) soittaa Suomessa nyt kolme omaa keikkaa
Lusiferin kannel ”Siinä missä Uljas uusi maailma -albumin (2012) tekstit saivat vaikutteita Eino Leinon Helkavirsistä, otin nyt syyniin Aarni Koudan Lusiferin kannel -runokokoelman. V. En tee musiikkia ajattelematta tuota traagisen kaunista maailmaa, jonka samettiverhoissa sykkii absoluuttinen pahuus ja ’there’s always (Badalamenti’s) music in the air’. Tälläkin levyllä viitteet ovat ilmeiset. Hänet on kruunattu jo monta kertaa Kuolemanlaakson epäviralliseksi kunniajäseneksi.” 3. Sen uhmakkuus ja räiskyvä vanhan suomen kielen käyttö on inspiroivaa. HELMIKUU inventaario KUOLEMANLAAKSO Kun synkän mystiikan nimeen vannova metalliyhtye menee levyttämään keskelle metsää, voidaan olettaa, ettei bändi saa inspiraatiota energiajuomista tai tosi-tv:stä. TOIMITTANUT TEEMU FIILIN KUVA SUSANNA HONKASALO 1. Glastonburyn lehto -biisin pöllönhuhuilukin taltioitiin livenä äänitysmestoilla.” 2. En koskaan.” Tulijoutsen arvioidaan sivulla 59. Luonto ”Tulijoutsenen tekstit ammentavat luontomystiikasta, joten oli luontevaa äänittää albumi metsän siimeksessä järven rannalla. Kuolemanlaakson MARKUS LAAKSO kertoo, mistä aineksista syntyi yhtyeen kakkoslevy Tulijoutsen. Santura on äärimmäisen mukava, lahjakas ja luova hahmo, jonka taiteelliset näkemykset istuvat täydellisesti yksiin omiemme kanssa. Santuran kanssa. www.kuolemanlaakso.net 18 Rumba. Sen eeppisemmiksi eivät maisemat tule – eivätkä Kuolemanlaakson kappaleetkaan. Pyrin tavallaan yhdistämään 1900-luvun taitteen kotimaisen runouden synkkyyden omaan pimeään puoleeni, myös musiikillisesti.” 4. Twin Peaks ”On vaikea kuvitella Kuolemanlaaksoa tai toista bändiäni Chaosweaveria ilman Twin Peaksia. Santura ”Työskentelimme jälleen luottotuottajamme, Triptykon- ja Dark Fortress -kitaristi V
1,50 – 3,50 € / lippu . Varatut tai maksetut liput noudettavissa myös R-kioskeilta kautta maan Palvelumaksu alk. ALK. Aukioloajat: ma–ti klo 16–02, ke–la klo 16–04 ja su 18–04. DJ HYVÄVILLE klo 23-04 4€ LA 22.2. NAISTEN PÄIVÄN SPESIAALI! SU 9.3. 1994 CLUB: THE HYPNOMEN, TBA 8,50/9€ (E) LA 24.5. TJ FINLAND HARD NIPPLES: MIND THE CRAP, DAGGERPLAY, NYRKKITAPPELU 7,50/8€ (E) (E) Ennakkoliput www.tiketti.fi. WIZARD OF LOOSE Vapaa pääsy! TI 11.3. ALK. 22,50 € MØ (DK) TO 10.4. JUKKA ÄSSÄ, MODERNISTIT 7,50/8€ (E) TO 17.4. 9,50/10 € PISTEPISTE Keikat alkavat klo 21 (kaksi bändiä) tai klo 22 (yksi bändi). Elektroniset liput suoraan sähköpostiin tai kännykkään . ESOTERIC (UK), ISOLE (SWE), PROCESSION (SWE) 21,50/23€ (E) LA 17.5. NADJA (CAN/GER), SINK 12,50/13€ (E) TO 10.4. COLA & JIMMU (aka Nicole Willis & Jimi Tenor), HAUNTED BY HALLUCINATIONS (levyjulkkarit) 8,50/9€ (E) + DJ WALLO klo 23-04 3€ TO 27.2. SAMETTIKLUBI - OPEN STAGE 18.30-22.00 3€ 12.-15.3. muut EU-maat 10 € / lähetys . EMERGENZA FESTIVAL HYVÄ KLUBI: SHINE 2009, AVES 5€ LA 8.3. ZEROES, VALHALL, HALTI 6/8€ (E) + LOOSER-KLUBI: DJ´S NOORA KOBAIN & NATASHA NEVERMIND klo 23-04 4€ MA 3.3. 11,50/12 € AUSTIN LUCAS AND THE BOLD PARTY (USA), PJ BOND (USA), POLAR MOTOR YRJÖNKATU 24 HELSINKI AVOINNA: KE-LA 16-04 IKÄRAJAT: PE K-22 / LA K-24 KEIKAT K-18 TO 6.3. PE 21.2. ALK. 24 € JENNY WILSON TUOMO x UMO (SWE) SU 27.4. 19,50 € ERLEND ØYE (NOR) URHO KEKKOSEN KATU 4-6 | HELSINKI | K-18 KATSO KAIKKI KEIKAT TAVASTIAKLUBI.FI Toimipisteet 17 kaupungissa. BLACKLISTED (US), LIGHTHOUSE PROJECT, NEW WATERS 12/14€ (E) 5.–8.3. muut maat 25 € / lähetys. 8 € DJ MAD JAY MELLIN KE 5.3. GOTHAM O.D, LIMELIGHT SHOWDOWN 6€ + KLUB SUTINAA! feat. Ke-su iltoina 2 € eteispalvelumaksu. VAPAA PÄÄSY KAKSOISPISTE, PETE KOSKI PE 21.2. CONAN (UK) 14,50/15€ (E) SU 20.4. PERIKATO, KYLMÄ SOTA, SEX DWARF (SWE) 6€ + DJ MORTTI klo 23-04 3€ LA 1.3. 5 € PE 28.2. JARKKO MARTIKAINEN 13,50/14€ (E) PE 11.4. DJ SLIM MIKE & FRIENDS 4€ LA 1.3. INDICA (LEVYJULKKARIT) 13,50/14€ (E) + GRANDE ROCK feat. EMERGENZA FESTIVAL WWW.LEBONK.FI KE 19.3. 19,50 € TO 24.4. Postimaksu: Kotimaa 7 € / lähetys . 3€ CLUB LATIN BEAT TO 27.2. Annankatu 21, 00100 Helsinki K-22 LA 22.2. ALK. LA 29.3. KLUB KALMA LIVE presents NOLLA NOLLA NOLLA 7,50/8€ (E) + KLUB KALMA DJs Flux, HraNauha & Murha with special punk/postpunk/rock sets 4€ SU 23.2. 8 € MIXXED DJ’S KE 26.2. LATE NIGHT @ BAR LOOSE: DJ MORTTI klo 23-04 Vapaa pääsy! KE 26.2
HELMIKUU 20 Rumba
Musiikkia tehdessä koetan olla ajattelematta työasioita.” Ihmisten jälkeen arvioidaan sivulla 58. vyjä Helsingissä. deissä. Niin synkästi Ihvähän kompromisseja. Sen aistii vilkaistessaan mainostoimiston solmitut tuttavuudet tosin tuovat ajoittain töitä myös hyörinää. Helmikuun alussa Ihmisten jälkeen -albuminsa Tästä huolimatta uudella albumilla Jukka Ässä on julkaissut artisti on päivätyössään. Olen älyttömästi poissa kotoa, joten ”Asiakas saattaa hoksata, että olen muusikko ja en halunnut sanoa perheelleni, että isi lähtee nyt kahpyytää soittamaan firman juhliin.” deksi viikoksi kirjoittamaan sanoituksia. suunnan. ”Aika ei riitä. SuoSittemmin Salminen on koettanut olla tuomatmenkielisten tekstien kirjoittaminen ei ole kasvanut ta musiikkia päivätyönsä keskelle. Se sopii hyvin montaa työtä tekevälle Salmitettua, joten syntyi toiminimi Tiikerikuva. olleet levy-yhtiössä töissä. Salmisen ura valokuvaajana alkoi SeremoniamestaTyöaikoja ei ole, vaan hommat tehdään deadlinejen rin levynkansista vuonna 2002. ”Tuntemattomille esittelen itseni valo”Bändin jätkät voivat sanoa, että ei ole kuvaajana. Kiinnostus selle. musiikkivideoihin johdatti hänet av-alan koulutukseen Tuoreella Ässä-albumilla on ensilevystä poiketen Tampereelle ja ammattiopintoihin Englantiin. Asiakkaina on pääliian haastavaksi, vaan syy muutokseen on käytännönosin yrityksiä ja aikakauslehtiä. bändeissä.” Onneksi neljä muuta We Are ”Kakkosalbumille halusimme vä– Jukka Ässä Home -mainostoimiston osakashemmän utuista yläpilveä.” ta ymmärtää musiikkialan epämääräiSalminen on onnistunut yhdistäsiä työaikoja. Vieraissa Kaikkea paitsi oikeita töitä JUKKA ÄSSÄ ei siedä turhaa jäpittämistä bändinsä riveissä tai päivätöissään. nen työhuone. Jukka Ässälle. misten jälkeen ei soi, vaikka reippaiEn usko demokratiaan ”Nämä maanantait ovat välillä den popbiisien seassa on palan kurkvähän hankalia.” kuun tuovia rakkauslauluja. Riippuu tosin siitä, kenen tarpeeksi hyvä kertsi, tee uusi.” kanssa juttelee, että minkä hatun laitVuonna 2012 ilmestyneen Mitäs tässä ”Musiikki on taa päähän.” -debyytin aikoihin Salminen suunnitteHaastattelua edeltävänä lauanli, että hyväntuulisuuden vastapainoksielun tuote, jossa taina hän on ollut Hang The DJ si kakkoslevylle tallentuisi maailmanteen mahdollisimman -kollektiivin kanssa soittamassa lelopun meininkiä. Rumba 21. Porukka tutustui toisiin”Tärkeintä ammatinvalinnassa oli, ettei tarvitsisi sa muusikkopiireissä, ja yritys oli aluksi vain yhteimennä oikeisiin töihin”, hän naurahtaa. En usko demokratiaan bäntunnettu muusikko. Valokuvaamisen kautta läheinen. Silloin asioiden tekeminen kestää älyttömän Näiden seinien sisällä hän käyttää titteliä valokukauan.” vaaja. Työ täytyi saada laskumukaan. ”Teimme juuri kuvitusta uusista ravintosuosituk”Musiikki on sielun tuote, jossa teen mahdollisimsista”, selventää Jukka Salminen, myös Jukka Ässäna man vähän kompromisseja. TEKSTI ANNASTIINA AIRAKSINEN KUVA JUKKA SALMINEN TAMPERELAISESSA mainostoimistossa korillinen Luovuus purkautuu musiikkiin, sillä kuvaushomkalaa, avokadoja ja ruisleipää löytää tiensä työntekijöimissa asiakas voi määrätä jopa kuvattavan katseen den suihin. aiempaa vahvemmin yhtye sooloprojektin sijaan. Siksi valokuvaajan työ ystäväporukan perustamassa mainostoimistossa sopii tamperelaisen elämäntyyliin. vain kolme hänen sanoittamaansa kappaletta. Heistä kaikki ovat soittamään yhdessä tekemisen ja oman vapauneet bändeissä, pyörittäneet levykauppaa tai den myös päivätyössään
Kun Johanna-johtajalta kysyy, miksi entisaikoja tulostavoitteellisempi yhtiö kiinnitti persoonallisen mutta oletettavasti radioasemia vähemmän kiinnostavan laulajan,. Pyysin Millalta demoja hänen mahdollisista omista lauluistaan, ja hän toi viikon päästä kuultavakseni 20 viehättävää teosta”, Mattila kertoo sähköpostitse. Milla-Mari Pylkkäsenä siviilissä tunnettu Milla Rumi on kuitenkin muistutus siitä, ettei Johannassa vieläkään kiinnitetä artisteja pelkästään hittimittarikertoimen perusteella. Yhtiön taiteellinen johtaja Riku Mattila kuuli Rumin teatteriesitykseen säveltämää musiikkia ja otti parikymppiseen, omintakeista popmusiikkia tekevään muusikkoon yhteyttä. ”Opiskelin tuolloin Lahdessa, ja toteutimme siellä naisvoimin teatterikappaleen Nurmijärvelle. Kun levyjätti Universal osti Johanna Kustannuksen vuonna 2010, omaehtoisen pienyhtiön pelättiin muuttuvan kasvottomaksi, voiton perässä juoksevaksi firmaksi muiden joukkoon. Rikun tytär 22 Rumba Alli oli mukana ryhmässä, ja sitä kautta hän kuuli tuotantoani”, Rumi kertoo. TEKSTI SAKU SCHILDT KUVA NIKO HATARA V ielä elää Johannassa isien henki. NOUSUSSA HELMIKUU Melkein tosia lauluja Näyttelijä-muusikko MILLA RUMI vasta valmistelee debyyttilevyään, mutta Johanna Kustannuksen Riku Mattila uhkuu jo valmiiksi luottamusta kiinnitykseensä. Millainen lisäys Rumista on tulossa Suomen runsaslukuiseen naisartistien joukkoon. Hän kuvasi ensimmäisen musiikkivideoni, tekee julisteita, ottaa promokuvia ja sellaista. Oikeastaan sain vakuuttaa Rikun, että Allin on hyvä pysyä apuna.” Riku Mattila muistelee, kuinka Millan musikaalisuus ja ääni tulivat hänen näkemissään teatteriesityksissä ”läpi kaikesta”. Epäluulot vahvistuivat, kun Johannan A&R-työläisenä toiminut Nick Triani poistui yhtiöstä riitaisissa tunnelmissa ja moni marginaalibändi siivottiin firman artistikatalogista. ”Alli on edelleen oikea käteni kaikessa muussa paitsi musiikissa. Ja kyllä, hän on ihan omasta tahdostani mukana. ”Lahjakkuuden tunnistaa heti, tämä on työni avainasioita
Kuvaan illa Rumi itse ei tunnu järin stressaantu›PERUSTETTU Helsinki 2013 sopii sekin, että Rumi on soittaneelta suosiostaan. Fiona on tuottanut tämän yhdessä rumpali Charley Draytonin kanssa, ja mielestäni koko levy on heidän duettonsa. Tai toisaalta tein seenalaistaa näkemyksen, että laulelomaelämäkerrallisia juuri kappaleen, jonka alle olin lukemallista poppia tekevä Rumi olisi vaikappaleeni ovat. Mutta toisin kuin viileästi flirttaile– ”Taiteen tekeminen kiinnostaa valla videolla, hän hymyilee ja nauraa herkästi. On siinä syynsä, mik”Eikö olekin! Minäkin tykkään siitä”, Rumi huudah›SANOTTUA ”Käsittämättömän kypsä suomen kielen käysi olen teatterikoulussa näyttelijätaa, kun hänelle kehuu Luulaulun olevan hyvä biisi. Laulajana ihan hillitön, äänivatä mikään olisi ehdotonta. lijoita kuin Sibelius-Akatemiaan sunnuntaimuusikoita. Fionan sanoituksissa on tasoja kuin pienessä novellissa. Myös Jonna Tervomaan ja J. Muusikkoperheen lapsena Rumi rat riittävät paljoon. ta Teatterikorkeakoulussa, jonne pääseminen lienee jokai• Saku Hjelt (rummut) Kumpi Milla Rumi loppujen sen näyttelijänalun haave. Paperi T ja rallisia kappaleeni ovat, koska nautin niiden Milla Rumi sopivat molemmat Johannalle”, ”En osaa elävöittämisestä. M Rumba 23. En ole nut kirjoja ja kuvittelin tekeväni laukea saattaa suuren yleisön suosioon. ”Sitten jossain vaiheessa yläasteella tai lukiossa tutustuin Fiona Applen musiikkiin. Hän vaikuttaa innostunut ainoat keikkansa esittäviä taineelta ja iloiselta, tilanteeseensa tyytyväisel›JÄSENET teita ja musiikkia yhdistävällä nitä nuorelta naiselta. ”Olen minä tehnyt biisejä myös ukulelella. kähtämättä silmiin. En yhtään muista miksi, mutta levy koukutti minut täysin. Pointti on, ettei kusi su– Milla Rumi riopiskelujen kanssa. ylipäätään. Kirjoitan vastaus on tiukkasävyinen. toisin albumi, minulle tulee levystä aina hyvä mieli.” Rumi kuitenkin toppuuttelee tekstiensä väitettyä päiväkirjamaisuutta. Toivoilaja on tosissaan myös näyttelemisen suhsin, että Milla Rumi kirjoittaisi oman lukunsa teen – Teatterikorkeakouluun ei suomalaisen popin isoon tarinaan. Mielestäni lähes täydellinen levy, vaikka olen sa mainittiin väljähtynyttä ihastusta käsittelevän Luukuullut jengin olevan tästä montaa mieltä. Hänellä on siihen kulkeudu sen enempää harrastekaikki mahdollisuudet.” Mistä kyse. (2012) ”Rakastan tätä levyä! Lumoava maailma niin teksteiltään kuin sävellyksiltäänkin. ArtisEgotrippi: Maailmanloppua odotellessa (2008) tin taustavoimat ovat kuitenkin painottaneet ”Kolmas todiste siitä, että olen täysin poissa muodista albumierityisesti Rumin sanoituksia. siikkivideolla, Rumi katsoo keskustelukumppaniaan jär›KEIKAT ”Kirjoittaja!” Rumi hihkaisee. tön taito ollakseen vasta 21-vuotias tyyppi. Omia sävellyksiä hän alkoi tehdä vastarinankertoja. kyllä omasta elämästäni, mutta samalla biisi voi kertoa muistakin aiheista, ystävistä tai muusta”, Rumi sanoo. Kaikkita muutama vuosi sitten. Mattila kirjoittaa, että Johannan perinteet velvoittavat ennakkoluulottomaan otteeseen. Se on ›KUUNTELE www.youtube.com/user/MillaRumiVEVO www.facebook.com/MillaRumi helppo oppia”, Rumi lisää virnistäen. Vaikka tämä onkin ehkä bändin balladivoit”kun ei muitakaan tuntenut”. Kolme tärkeää levyä Fiona Apple: The Idler Wheel... Myös Laura Mvula tekee hienoa musiikkia.” R umi on julkaissut virallisesti vasta kaksi kappaletta, joten syväluotaavaa analyysiä hänen musiikistaan on varhaista tehdä. • Simo Kärki (basso) lopuksi sydämessään on, näytteliAivan kuten tammikuussa julkaistulla Luulaulu-mu• Heikki Hänninen (kitara) jä vai muusikko. Huomioikaa Wikipediasta löytyvät infot koskien levyn julkaisua, uudelleensyntymää ja artistin seuraavaa albumia!” ”Toisaalta aloin yhtenä päivänä opetella sellonsoittoa, kun tuli siihen tilaisuus. Tätäkin levyä olen kuunnellut kokonaisena taideteoksena. ”Millan kaltaiset omaehtoiset artistit sopivat meil”En oikein uskalla sanoa, miten omaelämäkerle täydellisesti genrestä riippumatta. Hänestä muodostui minulle tosi tärkeä artisti, jolta otan ihan tietoisesti vaikutteita. linjalla enkä soita kitaraa Metro21-vuotiaalle artistille ei ole vielä ehtinyt kertyä pitkää Freesi ja hilpeä, mutta samalla tosi syvällinen poliassa, mutta ei se tarkoita, etmusiikkihistoriaa. Eikä ihmekään: Johan• Milla Rumi (laulu) • Veera Pulkkinen (koskettimet) mikkoklubillaan Suomen Kansalna-sopimuksen lisäksi Rumi opiskelee ensimmäistä vuot• Miika Pylkkänen / Anna Wilkman (piano) listeatterissa. On selvää, että laukassa synny mielenkiintoista uutta. En ole hyvä keksimään Mattila kirjoittaa. Lyriikoiden suhteen laulun kertovan esittäjästä itsestään, kun Rumi muuttyypit ovat Suomen parhaimmistoa. Meillä on tekeillä vahva debyyttialbumi.” han tässä ovat renessanssitaiteilion opiskellut pianonsoittoa pienestä pitäen, ja ajan mittaan – Riku Mattila, Johanna Kustannus joita nykyään.” hän on perehtynyt myös kitaraan ja tietenkin laulamiseen. ”Luulaulu on ihan dramatisoitu kappale. Vaikka nykyään jengi tuntuu hylänneen levyjen kuuntelemisen kokonaisuuksina, tässä olisi yksi, joka todellakin kannattaisi tsekata sillä tavalla.” Linda Perhacks: Parallelograms (1970) ”Sovittajani Anssi Växby soitti minulle tätä yhden äänityksen jälkeen. sanoa, miten fiktiivisiä tilanteita, joten biisien lähtöSamaan hengenvetoon Mattila kykohta on aina totta. biisien lähtökohta on Kaikki puhe dramatisoimises”Olen kokenut tämän useita kertoaina totta.” ta menee hyvin yhteen Rumin teatteja urani aikana. Karjalaisen tuotantoa on jäänyt lapsuusvuosilta mieleen. hyvä keksimään fiktiivisiä lun niistä kirjoista, mutta sitten huoHän huomauttaa, että kuulijat haluatilanteita, joten masinkin tehneeni sen omista jutuisvat säännöllisesti jotain uutta, ja siitä tani.” uudesta voi yhtäkkiä tulla suosittua. Enhän minä sitä oikeasti osaa, mutta se on hauskaa.” Rumin kotona kuunneltiin ahkerasti Ultra Brata ja Kerkko Koskisen soololevyjä. Olen ihastunut siihen, miten monipuolisesti ihmisääntä on käytetty instrumenttina. Ääni ja rytmi. Levy-yhtön tiedotteespuheitteni kanssa. Hyvästi naiset -biisi on mahtava, se esiintyy minulle vähän itseironisena pienessä sievässä ti Helsinkiin ja alkoi tapailla junassa tapaamansa miestä pateettisuudessaan
KEIKALLA: – SANOTTUA: “Akustisen kitaran ja laulun combo pörähtää intensiivisissä hetkissä särölle, eikä demomaista tuotantoa ole kuorrutettu sovituksellisilla herkuilla. Ektron kautta Pyövelin vaatteet -albumin juuri julkaissut porilaisartisti soittaa akustisella kitaralla karua lo-fi-folkia, joka tuo mieleen niin kyynistyneen Dave Lindholmin kuin Kari Tapiirin ilman hippeilyä tai Joose Keskitalon ilman pelastususkoa. Hautalan tulkinnasta löytyy samaa kotikutoista sävyä kuin Joose Keskitalolta ja Kari Tapiirilta. Muun hyvän lisäksi aiemmin Raikulipoika-nimellä soittanut yhtye on tehnyt Eppu Normaalin Suomi-ilmiöstä vakituisen osan keikkasettejään. Kun tekstien ja flow’n sujuvuutta tuskin tarvitsee erikseen mainita, voi vain todeta, että Biniyam on lupaavinta, mitä Suomen rap-kentällä on hetkeen tapahtunut. KEIKALLA: • 4.3. Kappale kasvaa salakavalasti toistaen itseään uhkaavasti, kunnes loppuosa imaisee varoittamatta mukaansa soturitanssiin, joka saa savannin ja viidakon heräämään.” – Juhani Kenttämaa, YleX KEIKALLA: – KUUNTELE: www.cocoamusic.bandcamp.com/album/biniyam-ep Lokit Lokit on kotimaisen ruohonjuurimarginaalin kitaraindie-superbändi, lopputulema siitä, kun Sur-rur-, Merries- ja Black Twig -jäsenistöistä kasattu yhtye soittaa suomenkielistä kitaramusiikkia, jossa on toinen puolisko nynnypoppia ja toinen Yo La Tengoa. SANOTTUA: “Vaihtoehtoisen modernin rapin kastiin uppoava kappale soutaa ja keinuu vakaasti eteenpäin. Pannuhuone, Kuopio SANOTTUA: ”Ensin Lokit tuovat vanhan suomirockin nykypäivään omaperäisellä soittotyylillään, sitten Juha Härmän kyky kirjoittaa erinomaisia biisejä saa lopputuloksen kuulostamaan hyvältä.” – Paltsa-Kai Salama, Black Lizard KUUNTELE: www.soundcloud.com/temmikongi/lokit-korpimaisema Heikki Hautala Sokea piste -yhtyeen laulaja-kitaristi Heikki Hautala tekee soolona musiikkia, josta käy ilmi maailman mädännäisyys siinä missä emoyhtyeenkin tekemisistä. Biniyam julkaisi tammikuussa seitsemän kappaleen mittaisen, ilmaiseksi jaossa olevan ep:n. Ensimmäistä splittiseiskaa voi odottaa kevään aikana. Sen tuotannossa soi tyhjä ilma ja The Weekndin kaltaiset digiajan-r&b-tähdet. Siltanen, Helsinki • 28.3. Parhaat hetket, kuten levyn tarttuva nimibiisi, ovat väläyksiä kovastakin potentiaalista.” – Rauli Karjalainen, Keskisuomalainen KUUNTELE: www.soundcloud.com/ektrorecords/heikki-hautala-py-velin 24 Rumba. KIITORADALLA HELMIKUU Biniyam Biniyam on Graciasin Cocoa-levymerkille napattu 18-vuotias saksalais-etiopialainen räppäri ja tuottaja
Hifimaailma Laadukkaan äänen ja kuvan erikoislehti HIFIMAAILMA kertoo kaiken laadukkaasta äänen- ja kuvantoistosta: Testaa, vertailee, tutkii ja opastaa. TILAA HETI! Tilaa helposti netistä: www.hifimaailma.fi/tutustu-JBL Netistä löydät myös lisätietoa lehdestä ja tilaajalahjasta. 37,50€ Normaalisti yhteensä 98,20 € Nyt saat siis Hifimaailma-lehden 6 kk tilausjakson ja upean JBL Bluetooth-kaiuttimen vain 37,50 eurolla. Tai soita asiakaspalveluumme 010 778 6400 (arkisin klo 9-16). Lisäksi mielenkiintoisia ostooppaita ja tietoartikkeleita, joiden avulla saat parhaan mahdollisen hyödyn hifi- ja kotiteatterihankinnoistasi. Paketin yhteisarvo on 98,20 €, joten etusi on lähes 61 euroa. NYT VAIN: Hifimaailman lehtitilaus 6 kk + JBL Micro Wireless JBL MICRO WIRELESS (arvo 59 €) KANNETTAVA kaiutin, jossa on ladattava litiumioniakku ja johtoliitännän lisäksi langaton Bluetooth-yhteys. Niin perinteiset stereolaitteet kuin verkkosoittimet, monikanavajärjestelmät, kaiuttimet, subwooferit, videotykkejä ja televisioita unohtamatta
Uusivirta on leimallisesti nuoren yleisön artisti, siloposkinen romantikko, joka myös näyttelee teatterin lavalla ja elokuvissa. Luulen, että hän haluaisi olla oman sukupolvensa Kauko Röyhkä. Hän laulaa ikääntymisestä, elämän karkeista realiteeteista, kuolemasta – ja lohdusta. Se tulee ensimmäisen kappaleen ensimmäisestä säkeistöstä, jossa lauletaan: ”Sun päässä ikuiset lapset tahtoo juosta niin kauas kuin jaksaa”. Putro on Zen Caféssa kannuksensa ansainnut, Uusivirtaa 13 vuotta vanhempi rockmuusikko. Hän laulaa nuoruudesta, kesästä, rakkaudesta ja hulluudesta. Tai Juice. Yksi niistä on jopa kokonaan kitaristi Timo Kämäräisen säveltämä. Tarkoituksenamme on tänään tehdä rocklyriikkaa. Hetki tosin mietittiin, onko se liian lähellä sitä Ultra Bran biisiä”, Uusivirta kertoo Minä suojelen sinua kaikelta -kappaleeseen viitaten. Toisen katse nauraa, toisen epäilee. helmikuuta. Se myös soi omaan korvaani samanlaisena nuoruustangona. Heitä yhdistää myös sama PR-ihminen sekä viehtymys omasta peniksestään puhumiseen. Melkein jo keski-ikäinen. Putro huomauttaa, että nimi saattaa osittain johtaa kuulijaa miettimään nuoruutta. Heitä myös erottaa aika moni asia. Liitän heihin tietyn ”jätkyyden”. ”Ei sen tarvitse tarkoittaa Gallagher-veljeksiä tai olla vastavoima naisartisteille. Tarkoitus on havainnoida eroja kahden erityylisen tekstittäjän työskentelytavoissa – ja kirjoittaa rocksanoituksia sekuntikellon tikittäessä. Pöydän ääressä istuu myös SAMULI PUTRO. Kaksi jätkää Tämän jutun alkuperäinen otsikko on ”Jätkät”, ja sen keksii OLAVI UUSIVIRTA. Ensimmäistä kertaa kappaleita tehtiin yhdessä yhtyeen kanssa. Levyn nimi päätettiin vasta, kun se oli ihan pakko päättää. Edessäni istuu kaksi erilaista tekstittäjää. ”Oltiin roudaamassa kamoja keikan jälkeen, kun Timo sanoi miettineensä, että ’Oishan se helvetin siistiä, että ois tällainen kertsi että AUTTAKAA dyndydyndyndyn’. Täydellinen kertsi. Toinen laulaa virvaliekeistä ja auringon lapsista, toinen sadettajista, riippukeinuista ja pankkitileistä. Vaikka Uusivirta onkin jo täyttänyt 30 vuotta, eikä siis omasta mielestään ole enää nuori.. Siitä se sitten lähti. Uusivirran tuore albumi on nimeltään Ikuiset lapset. Toinen on ikuinen romantikko, toisen kappaleet hengittävät arjen harmautta. Nyt-henkisyys tulee levyn tekoprosessista, joka oli aiempaa spontaanimpi ja bändivetoisempi. TEKSTI ANTON VANHA-MAJAMAA KUVAT MARKUS PAAJALA O lavi Uusivirta ja Samuli Putro julkaisevat uudet albuminsa samana päivänä, 28. Se on särökitaroin soiva rocklevy, samalla tavalla 26 Rumba Röyhkän, Juicen ja Daven kaltaisten suomirock-ikonien perillinen kuin edeltäjänsäkin, vuonna 2012 julkaistu Elvis istuu oikealla. Edellinen levy oli leimallisesti tiettyä ikävaihetta reflektoiva, tästä en sellaista löydä”, Uusivirta linjaa. ”En itse näe siinä mitään temaattista punaista lankaa. Koen, että se on enemmänkin sellainen ’nyt-hetkisyyden’ levy. Molemmat kytkeytyvät Suomen yhä varsin miehiseen rockperinteeseen. Uusivirta kiistää väitteeni. Ihan vain sellainen jätkäasenne, sähkökitaroilla tai ilman”, Putro sanoo. Sellaisen, jota Putro sanoo nykymusiikin kaipaavan
Rumba 27
Tarkoitus on harselleen myöntää. kea varsin henkilökohtaisena. nauhalta, kun on aika valita biisejä levylle”, Putro ker”Eli jos nyt tarjoan tällaisen hölmön pohjan tälle biitoo. välissä. ”Sitä tekee usein nopeasti kappaleita, kun yrittää Kirjoittaessaan muusikot puhuvat omasta kirjoitusvain pysyä ajatuksensa perässä eikä niinkään sanoa mityylistään. Aikanaan kun soitettiin Zen Cafén kanssa keikka juuri ensimmäisen ep:nsä julkaisseen Rasmuksen kanssa Tavastialla 1995, tunsin kyllä itseni aika vanhaksi. Jo siitä luonnollisesta syystä, että se on ajallisesti niin paljon pidempi. Omia erojaan hän niinku huonokin juttu. Kumpikin muusikoista on tehokkaimmillaan konkreettisten aikarajojen puitteissa. Putro taas menee lauseen noon ja siirtyy eteenpäin. Huonona Putro mainitsee sen, että materiaali on jäsentymätöntä eikä kovin hiottua. sille, ei se tarkoita, etteikö lause olisi sitä alkuperäistä 28 Rumba O. Hän iskee. Öljynpo– Samuli Putro kantavana teemana tapahtui jossakin raus/metsästys. ki voisi lähteä ja johon kaikki voisi päättyä. Omia erojaan jatkuu heidän kanssaan. Minusta musan kuluttajana tuntuu freesiltä, jos siihen maisemaan tulee yhtäkkiä jotain vähän orgaanisempaa.” On selvää, että Uusivirta puhuu nyt radiosoitosta. ”Se oli mahtava isä-poika-harrastus. Ensin Uusivirta ja Putro tekevät tekstin yh”Albumi ei ole varsinaisesti ihmissuhdelevy, mutta dessä, sitten kumpikin yhdet omillaan. Putro tunnustautuu 4–6 tunnin päiviä tekeväksi toimistoihmiseksi. R Prosessissa on hyvät ja huonot puolensa. Putron tapa puhua levystä on viehkeällä tavalla sykkyPutro komppaa avausmaalin merkitystä. Uusivirralla tahti vaihtelee. Sen viides kappale Ollaanko tämä kesä näin. ”Toisaalta se on niin suhteellista. Ikuiset lapset -levyn kitaravetoisuus oli tietoinen valinta. Oivallus taitekohtaisuudesta sen Sotšin olympialaiset. Yhtenä agendana levyä tehdessä oli palauttaa sähkökitaran asema sille kuuluvalle paikalle. Uusivirran mukaan pitkään on tuntunut siltä, että musiikissa saa kyllä olla kitaroita, mutta ne eivät saa kuulostaa kitaroilta. räinen. Se kertoo pojas– varsinkin, jos sen henkilökohtaisuutta ei halua edes itta, joka lähtee isänsä kanssa metsälle. Olen huomannut, että varsinkin pitkäjänteisemmässä työskentelyssä on pakko opetella sellainen virastomaisuus”, hän kertoo. Ikuiset lapset -levyn biisien toivotaan soivan aikanaan radiossa. etukäteen.” sa. se kertoo ihmisten välisistä suhteista. Toinen on yöllä, kun pitäisi nukahtaa. ajatella niin henkilökohtaisina kuin mitä ne ehkä ovat. Vedätys on täysin tietoista, mutta motoriikka hämää silti mieltä. Nopeus tekee sen, että biisit laittaa valmiiksi pimiettii, mihin tarina etenee. Häntä nen on itsensä ja oman ihmisyytensä työstämistä. Uusivirta tähtää jo varhain kertosäkeeseen ja tään. Kirjoitusprosessia tuntuu olevan vaikea sanallistaa Kappaleen tarina alkaa hahmottua. Levy on helppo luammuntaa ja orastava metsästysharrastus. Jos esittää lähtevänsä työhuoneelta ja on jo sytyttämässä tupakkaa, saattaa inspiraatio yhtäkkiä iskeä. Putron mielestä kiireen avulla voi omaa luovuuttaan myös huijata. sia, jotka määrittävät loppuelämää”, Putro kertoo. Putro ottaa teemasta kiinni ja alkaa kaivella omaa 43-vuotiaana Putro on klassisen käsityksen mukailapsuuttaan isänsä kanssa. Se on Tavalliset hautajaiset -edeltäjänsä (2012) tapaan rehti rocklevy, jolla soittaa kokonainen bändi. Se oli luonnollisesti faijalle kirjoittaa aika paljon etukäteen, ja siksi levyjä ei halua sellainen ’Homo!’-kokemus”, Putro muistelee. ta paperista. Hyvää taas on se, ettei kappaleen tarvitse olla hyvä – kunhan tekijä menee eteenpäin. Sen täyro sanoo. Prosessi on Putron näkemyksen mukaan usein lopputulosta tärkeämpi. adioon kelvannee myös Samuli Putron uusi levy, joka hylkää lopullisesti parin ensimmäisen sooloalbumin laulelmat. Tasa-arvoinen avioliittolaki. on tyylipuhdas kesähitti. ”Olen pyrkinyt eroon siitä, että odottaisin jotain pyhää henkeä saapuvaksi. Hyvin elektronistahan tuo soundimaailma on. Oivallus siitä kohdasta, josta kaikNäistä tilaan yhteensä kolme tekstiä. Se, mikä muodostuu muiden mielestä hyväksi tai kiinnostavaksi, on saattanut kirjoittajalle itselleen olla vain eteenpäin menemisen väline. Yleensä kaikki idikset tulevat silloin, kun on hirveä kiire johonkin. Putous. Siihen kuului savikiekkojen sesti keski-iässä, siis taitekohdassa. Sitten ne opettelee uudestaan mukana ja katsoo, mihin se kuljettaa. kiinnostavat muut asiat. Varsinainen syy tekemisessä on vähän vetäytyi kirjoittamaan bändin jäsiihen, miksi olen kutsellaista Laulavaa senten naamat mielessään tietäen, sunut Uusivirran ja Putron toiettä kirjoitussession jälkeen matka mistolle, löytyy kädessäni olevassalapoliisia. Kirjoittamijoitella ampumista, mutta poika on epävarma. Onko se sitä. ”Olen huomannut, Linja johtuu osaksi jo siitä, etn aika tarttua kyniin tä Putro alkoi kirjoittaa kappaleita ja toivoa, että luovuus että popmusiikin kesken edellisen kiertueensa. UuOmaa tulevaisuuttaan siinä kuitenkin kirjoittaa”, Putsivirta korostaa ensimmäisen lauseen tärkeyttä. Nopea eteneminen auttaa. ”Aika kauan on kulunut sellaista EDM:n ja rapin hegemoniaa. Aihe on siis päätetty ja kirjoittaminen voi alkaa. Mutta sehän voi olla myös hyvä fiilis”, Putro nauraa. Rumba-lehti. Siihen on kirjoitettu kirjoittaa aika paljon Levyn nimi on Taitekohdaskuusi aihetta. tyy olla helvetin kova, jotta lukija haluaa jatkaa tarinaa. Mutta kun pi”En uskalla ajatella sitä tuolta pohjalta, koska olen ti suorittaa metsästystutkinto, iski murrosiän perkele ja huomannut aiemminkin, että popmusiikin tekemisessä oivallus siitä, että tämä eläinten tappaminen voi olla väon vähän sellaista Laulavaa salapoliisia. kolmijaksoisen kirjoitussession puoliSyyria. Ihmisistä tilanteis”Öljynporaus ja metsästys, täähän on seksiaihe!” Uusa, joissa täytyy tehdä ratkaisuja tai joissa tekee oivalluksivirta innostuu
Putro (vas.) ja Uusivirta Rumban vaatimattomissa toimitiloissa. Rumba 29
30 Rumba
Maihinnousukengät, sanoo Uusivirta. Teksti on 45 minuutin jälkeen valmis, ja siirrymme ”Saattaa olla, että siitä tulee vähän Selloa. Että maihinnousukengät ja renut, että hänen parhaat tekstinsä syntyvät 15–30 mivennyt psyyke ja aktiivinen netissä ja harhaisia ajatuknuutissa. Annan artisteille siis vartin aikaa. Uusivirralla välähtää. sen kuin ”Kun polut kasvaa umpeen, harhaisia ajatuksia.” Sitten mietitään miehuuteen liitalkaa ryteikkö”. Kauko Röyhkä on haastattelussa sanoostoskeskusmeininkiä. Miehen käsissä on kovettumia. Niissä on niitä kliseitä, joihin kirjoittaja kiireessä ”Luulen, että olet just osumassa saatananpalvojien tarttuu. Että ne ovat metsästäneet jo pitkän aikaa, ja Uusivirta vastaa kertomalla, että hänen omasta mieaina siellä metsällä tulee sitten esiin se jännite.” lestään parasta Putron musiikissa on se, kuinka paljon Tämä lienee se hetki, josta Putro on puhunut aikaitämä kiinnittää huomiota sanojen ja konsonanttien rytsemmin: se, jolloin pöydällä retkottanut hirviö alkaa henmiin. Putro keksii ”ujoja ilmeitä”, jonka totean ykskantaan Tiivis työtahti miellyttää Putroa. Kliseiseen miehuusriittiin tuotu kulma on sellai”Olen aina ajatellut, että minussa olisi parasta mun nen, jonka yhdistän ennen kaikkea Gösta Sundqvistiin. Ilmaisu ’olen kiintynyt sinuun’ tosin ei oikein istu muuhun tekstiin, se kuulostaa yhtä aikaa liian suoralta ja sievistelevältä.” Rumba 31. Miehillä on zippo ja vaTai ”Tiedätkö, että sun mennyt on tupassi. näkyvä ja kaunis”. Sellaiaktiivinen netissä ja piin kappaleisiin”, Putro analysoi. Sopisiko se jopa kappaleen nimeksi. ”Jätkä rupee selvästi rentoutumaan, kun tulee oma Sundqvistilla oli taito leikkiä kuulijan odotuksilla. melodiaan. KiikaritähLauseet eivät tietenkään ole täydellisiä. heitä välttelemään helppoja ratkaisuja. män itsekin. Se tulee erot kirjoittamisessa alUusivirran suusta. tapana kirjoittaa tekstit vielä moneen kertaan uudestaan K Kiikaritähtäin ja ujoja ilmeitä Kun starttasit auton, istuin jo takapenkillä Tuuletinlaite oli lähes täysillä Kun pihalta lähdimme, sekunnin päästä oli jo metsä Ja seisahduspaikka Sä pysäytit auton Mä puristin käteni nyrkkiin Tiedätkö että sun mennyt on näkyvä ja kaunis Sun silmien alla on haavat ja huokoset auki Mulla on kielletty tahto ja kielletyt lauseet Sanonko nyt vai sanonko milloinkaan KERTOSÄE Kiikaritähtäin, ujoja ilmeitä Kysymysmerkki, huomaatko että Olen kiintynyt sinuun Kun polut kasvaa yhteen, alkaa ryteikkö KERTOSÄE *LOPPU* Sanat: Olavi Uusivirta ja Samuli Putro Samuli Knuutin arvio: ”Tämä on mielestäni paras näistä kolmesta. Mutta ei se välttämättä ole oikea ta”Voisihan se olla myös tällainen Brokeback pa. Kehotan sia”, Putro listaa. Mihinpä koira karvoistaan pääsisi. Uusivirralla taas on sangen eroottiseksi säkeeksi. ajatusta vahvempi. täin. Ensimmäinen säkeistö alkaa hiljalleen saada muotoaan. slaikkari jo puheeksi!” Ei ihme, että säkeistöjä aletaan pian hyräillä Leevi & Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun The Leavingsin Unelmia ja toimistohommia -kappaleen artistien penikset mainitaan. Miehen katseessa on – tähtäin. Mies-subjekti maiaksikkoa seuratessani ”Saattaa olla, nitaan ensimmäisen kerran. Kiehtova pienoisnovelli, joka jättää tunteen, että triviaalin tuntuisten detaljien alla lymyää paljon, mikä jää kertomatta. Minulle se Mountain -tyyppinen homma! Että toinen on homo ja on vain outo ajatus”, Putro sanoo. – Samuli Putro tyviä asioita. Tiedätkö, yksilötehtäviin. Uusiettä siitä tulee ”Mies-sanaa päätti siis käytvirta hakee ääneen sovähän Selloa. Jos tähtäät kertsiin, en pidä sitä vääränä. kavat hahmottua. toinen ei. Pöydän ääressä ahertavat muusikot tietävät täpikkujoulujen parhaaseen hetkeen”, Putro kommentoi. Että tää poikkeuksellisesti Olavi Uusipivia sanoja ja loppusointuja, joiden maihinnousukengät virta eikä Samuli Putro, jonka kokautta päästä eteenpäin. Putro pyja revennyt psyyke ja ko 2000-luku meni sijoittaessa syy hiljaa, kunnes yhtäkkiä sylkee mies-sanaa toinen toistaan tylsemsuustaan täydellisen lauseen. valtava slaikkari”, Putro nauraa ja puhuttelee itseään: Se ei ole tuore tai yllättävä, mutta nostaa tekstin jaloilleen. gittää
Tiedän kaiken ennen ja ”Tiedän kaiken jälkeen tapahtuneen, mutta tekstilläni palennen ja jälkeen jastan vain pienen palasen kokonaisuudesta. – paitsi Auttakaa-biisin kohdalla, jonka viimeinen säkeistö kirjoitettiin paskalla istuessa, vain hetkeä ennen keikkaa. ”Itse sitä on niin lähellä sitä prosessia, että sille sokeutuu. Uusivirta on parin viime levyn kohdalla lähettänyt tekstejään Paula Vesalalle, joka on tarjonnut suoraa ja ankaraakin palautetta. Friikkailun tarve vaivaa Uusivirtaa loppuun asti. Johanna Kustannuksen taiteellinen johtaja Riku Mattila on ollut kolmella viimeisellä levyllä mukana ”kurinpitäjänä”. Uusivirrallakin on levy-yhtiön setä tukena. Ja jos kirjoittajana koskaan joudun hatapahtuneen, mutta koteille, voin aina palauttaa sen faabelin ja tekstilläni paljastan mennä kohti sitä”, Uusivirta selittää. Toinen katsoo sitä paljon pidemmän matkan päästä, mutta on silti mukana.” Putous Valitsin olla esillä aina Ja valitsin tehdä näkyvää työtä Valitsin teeveen ja valitsin teatterin Raha ei liity mun haluuni nähdä menestys niin kuin voi menestys olla Ovia aukova käsi ja kädestä lähtee yksi salama Pysähdyn hetkessä pian jo liikun Kävelen jäisessä meressä koska jalat on vahvat ja selästä puuttuu tunto Olen näkyvä Sanat: Samuli Putro Samuli Knuutin arvio: ”Tämä ei vain avaudu minulle. Konkreettiset deadlinet auttavat. Kirjoittamisessa sillä viitataan siihen, että on jonkinlainen pohjatarina, maailma, jonka ainoastaan kirjoittaja tietää kokonaan. ’Raha ei liity mun haluuni nähdä menestys niin kuin voi menestys olla’ ei edes kuulosta suomen kieleltä.” 32 Rumba. On vaikea nivoa eri säkeistöjä yhteen. Vesalalta on tullut myös faabeliajattelu. vain pienen palasen Putro kertoo soittavansa kappaleita silloin kokonaisuudesta.” tällöin tutuilleen, mutta tärkeimpänä sparraajana on ollut ”levy-yhtiöihminen”, tässä ta– Samuli Putro pauksessa Pekka Ruuska. Välillä hän on saanut jopa valita levylle menevät biisit. Kumpikin muusikko käyttää ulkopuolisia kaikupohjana. Usein tekstejä viilataan vielä miksausvaiheessakin. Palaute auttaa myös. Hän on ollut mukana Zen Cafen Idiootti-kakkoslevystä (1998) asti. ”Sanahan tarkoittaa alkujaan eläinsatua. Viittaako nimi paskaan viihdeohjelmaan vai pitäisikö se tulkita kirjaimellisesti
Rumba 33
34 Rumba
Vaikn aika käydä valmiit tekstit läpi. Jos puhun siitä, kuinka Uusivirta tuntuu aina palaavan nuoruuteen, voi se olla itsensä toteuttava ennustus – tai synnyttää vastareaktion. O Rumba 35. Jossain määrin uskon siihen, että itse musiikkikirjoittajana vaikutan siihen, kuinka nämä artistit lähestyvät omaa tekemistään. Mutta tällainen julkinen kirjoittaminen onkin olisi ehkä jäänyt tekemättä. Penikset mainitaan taas, ja sitä seuraavassa tuva. Se dioon kelpaavan rockin kirjoittajana ehdottoman lahon pelon ääni. kiaan ja tekstejään lähestyvät. Se mahja horisijat laittavat sen yleensä näyttämään siltä kuin dollisti sellaisen hölmöilyn, joka kuplan ulkopuolella haluavat. Kertosäe, joka yhdistää natsat rotsissa ja polkan Haastattelu päättyy, ja Uusivirta soittaa PR-edusSotšissa, saa kuulijan nauramaan. taa se julkisesti arvioitavaksi. Sellaisen tekeminen on usein kaikista vaikeinta. Putro alleviivaa luottamuksen tärkeyttä ja sitä, että ollaan ”älyllisesti samalla tasolla”. Kupletinomainen rykäisy, josta näkyy selvästi tilaustyön luonne. Se on helppo ja tarttajalleen. pissä.” En ylläty myöskään siitä, että Uusivirta ottaa Sotšin Kun Putro kuulee, että hänen tekstinsä arvioi Samuolympialaiset kirjaimellisemmin. Kumpaankin artistiin olen lyönyt niin vahvat leimat, että niistä on vaikea irtautua. ka hän yrittääkin musiikkia tehdessään pysytellä irral”Onhan nämä yhdensorttisia häpeäpislaan maailmasta. Itseluottamus on koetuksella, kun tellä sitä könttiä, mikä tulee ulos”, Uusi”Ei ole järkeä tekstistä täytyy päästää heti irti ja asetvirta summaa. Enemmänkin se on neljänkympin hollilla, ja seuraavan kerran viidessäkymavain, joka avaa jonkin oven ihmisyyteen. Putron teksti on tiivis, maalaileva, liki sa”, sanoo Putro ja jatkaa kliseensä loppuun asti: impressionistinen. Hän on tarttuvan, rali Knuuti, pääsee hänen suustaan tuskaisa ”Uufff”. Sitten jälkikäteen voi ihmehaaste. Lähinnä se vahvistaa Ikuiset lapset arvioidaan sivulla 62. ”Ja on myös totta, et”Uutta levyä tehdessämme onnistuimme luomaan tä kirjoittamisesta voi horista loputtomiin, sellaisen kuplan, jonka sisällä temmelsimme. ennakko-oletuksiani. etukäteen palauttaa niihin alkuvuosien hetkiin Tehdessä ei saa jäädä pelkäämään tekemisiään. Se ettei palautetta sovi miettiä etukäteen. jakas. Pelot ja kauhukuvat kannat”Lause kerrallaan, sointu kerraltaa vastaanottaa vasta sitten, kun levy ihmetellä sitä könttiä, laan sitä teki niitä oivalluksia ja työsti on valmis ja kuulijoilla. En ylläty siitä, ettei Putous näy siinä ”Jostain syystä se tulee suomalaisilla miehillä about konkreettisena televisio-ohjelmana. ’Kuinka saada pyörät pyörimään’ on vähän kliseinen fraasi muuten kekseliäisyyteen pyrkivässä tekstissä.” Loputtomiin yhteistyö ei aina toimi. Terveen manipulaation ideana on saada taiteilijasta paras irti, mutta vaarana on tämän muuttaminen sätkynukeksi. mikä tulee ulos.” omaa epävarmuuttaan.” ”Jossain vaiheessa ne pelot täytyy tie– Olavi Uusivirta Kirjoittajien aikaansaannokset paljastenkin ottaa vastaan. AsetelMolemmat ovat samaa mieltä siitä, analysoida ma voi toisaalta tehdä myös hyvää. teitä”, Putro toteaa. Ei ole järkeä analysoida etuvähän eri asia.” käteen tekemisiään, vaan vähän sokeanakin täytyy Tilanne tuntuu ainakin Putrolle olevan puskea eteenpäin. Muuten sitä päätyy tavat hyvin molempien vahvuudet ja heiklopulta vain työntämään haulikkoa suuhunkoudet. naurussa on jotain ehdottoman jätkämäistä. Hän mainitsee klassisen esimerkin Elvis Presleystä, joka vakuuttui jo 1950-luvulla siitä, että hänen managerinsa Eversti Parker on vastuussa hänen menestyksestään. Polkkaa Sotšissa Mustanmeren rannalla on paikka jossa ei urheilla Mustanmeren rannalla ei koskaan sada lunta Minne Stalin laittoi aurinkotuolinsa 20-luvulla Sinne Putin laittaa hirsilinnan, kuten tapana on suvulla Putin ampuu tiikereitä helikopterista Putin ampuu tykkilunta sarjatulella Putin tietää kuinka saadaan pyörät pyörimään Ja kuinka liian innokkaat suut supussa pysymään KERTOSÄE KERTOSÄE Kohta on taas ruhtinaalla uusi natsa rotsissa Kun marionettinuket tanssii polkkaa Sotšissa *LOPPU* Sanat: Olavi Uusivirta Samuli Knuutin arvio: ”Joko tämä on Jarkko Martikainen tai sitten joku, joka on Jarkkonsa hyvin lukenut. Kahden tunnin session jälkeen olen saanut jonkinlaisen kuvan siitä, miten Uusivirta ja Putro musiikTaitekohdassa arvioidaan sivulla 58. biisinkirjoittajana, kun tekeminen oli mitään tai spekuloimaan jo tehtyjä Jälkikäteen voi vielä puhdasta epävarmuutta. asioita. Toisaalta en tiedä, haenko kirjoittajana tietoisesti nimenomaan asioita, jotka niitä vahvistavat
Miten se on mahdollista. Jos taas korostetaan lavalla vahvasti liikkeeseen tukeutuvaa esiintymistä ilman instrumentteja, uranuurtajiksi voidaan nimetä tuottaja Maurice Starrin luomukset New Edition ja New Kids on the Block. Bäkkärit vai ’N Sync. 36 Rumba. Voiko rajusti roihuava poikabändi ensin kuolla kunniakkaasti ja saada sitten toisen elämän. Onko ryhmien menestys lähinnä lipevän managerin ansiota. POIKABÄNDIT ovat antaneet meille Justin Timberlaken, Robbie Williamsin ja rutkasti muita ilonaiheita. Kun kohdeyleisö on usein nuorta, viiden vuoden uraa huipulla voi pitää erinomaisena saavutuksena. Pojista miehiksi Poikabändin anatomia East 17 vai Take That. TEKSTI MARKUS HILDEN P oikabändi-sanasta tuli viimeistään 1990-luvulla hieman alentava termi, vaikka sellaisiksi on voitu nimittää ihan kaikkia harmonisesti laulavia, nuorista miehistä koostuneita ryhmiä aikojen alusta lähtien. Take That ja Backstreet Boys ovat kuitenkin nauttineet menestyksestä jo parin vuosikymmenen ajan. Pop-ilmiöiden lyhytikäisyys kiteytyy usein poikabändeihin. Jo sanaan itseensä kätkeytyy nuoruutta ja väliaikaisuutta: kukaan ei ole ikuisesti poika, joskus pojasta kasvaa mies. Jos mittarina pidetään teinihysteriaa, The Beatles oli ensimmäinen poikabändi
Rumba 37. New Kids on the Block vuonna 1990. Take That 1990-l uvun puoliväliss ä
Howard Donald ja Jason Orange olivat kulmakunnan Poikabändit Nyykkäreistä One Directioniin 1993 Pray nousee Take Thatin ensimmäiseksi ykkössingleksi Britanniassa 1988 ”Nyykkärit” saavat ensimmäisen top ten -hittinsä Yhdysvalloissa kappaleesta You Got It (The Right Stuff). T he Monkeesin tuottajia Bob Rafaelsonia ja Bert Schneideria voidaan pitää poikabändi-ideologian kantaisinä, sillä he tajusivat 1960-luvun lopulla koota hyvännäköisistä pojista yhtyeen televisiosarjaan. Irlantilainen Boyzone kootaan. Martin-Smith oli jo määrännyt jäsenille vaadittavat roolit. Gary Barlow’sta tuli keulakuva, sillä hän oli esiintynyt sikäläisillä klubeilla ja kirjoittanut kappaleita. Hän ei ollut kummoinenkaan tanssija tai laulaja. Sittemmin poikabändejä on koottu monella tavalla lehti-ilmoituksista kykykisoihin. Manageri Louis Walsh toisti menestyskaavan myöhemmin luotsaamalla Westlifea.. 38 Rumba 1990 Take That perustetaan. Jimi Hendrix joutui lopettamaan lämppäripestinsä bändin kiertueella kyllästyttyään siihen, ettei hänen soittoaan kuulunut kirkumisen alta. Ilmoitus herätti 16-vuotiaan Robert Williamsin huomion. 1992 New Editionista vaikutteita saanut Boyz II Men viettää historialliset 13 viikkoa Yhdysvaltain Hot 100 -listan ykkösenä slovarillaan End of the Road. Robbie Williams oli Take Thatissä mukana, jotta mukaan saatiin hieman väriä ja särmää. Davy Jonesin johtama Monkees oli alusta lähtien tehty surffaamaan Beatlesin valtavan suosion nostattamilla aalloilla. 1984 Tuottaja Maurice Starr kokoaa New Kids on the Blockin levyttämään kappaleitaan. 1993 1993 Lou Pearlman kasaa Backstreet Boysin. Backstreet Boys tällä vuosikymmenellä. 1991 Take Thatia hieman katu-uskottavampi East 17 kasataan Tony Mortimerin ympärille. Hän täydensi ryhmän, joka opittiin myöhemmin tuntemaan nimellä Take That. Vuonna 1990 manchesterilaisen mallitoimiston pomolla Nigel Martin-Smithillä oli kasassa neljä poikaa yhtyeeseen nimeltä Kick It, ja hän haki lehti-ilmoituksessa viidettä – olihan muutama vuosi aiemmin ilmiöksi nousseessa New Kids on the Blockissakin viisi jäsentä
1994 East 17 julkaisee Stay Another Day -singlen, josta tulee Britannian jouluykkönen ja lopulta joulunajan klassikko. Tai Boyzone. Noihin aikoihin ristiriidat railakkaampaa elämää hamunneen Robbie Williamsin ja laulunkirjoittajana kyntensä näyttäneen, useimmat soolo-osuudet laulaneen Gary Barlow’n sekä managerin ja levy-yhtiön välillä paisuivat ylitsepääsemättömiksi. Williams lähti yhtyeestä kesällä 1995. Take That oli aluksi managerinsa rahankeruuprojekti, mutta se kasvoi lopulta popin jättiläiseksi lahjakkuuden ja tinkimättömän työn ansiosta. Westlife... Lopulta vain Yhdysvallat jäi Take Thatiltä valloittamatta, vaikka Back for Good (1995) oli iso hitti sielläkin. parhaita tanssijoita. Sen riemuksi bändi harrasti keskenään Do What U Like -videolla hyytelöleikkejä, jotka eivät sopisi tämän päivän poikabändin habitukseen. Homojen lisäksi muukin popnuoriso lämpeni viimeistään A Million Love Songs- ja Could It Be Magic -biisien myötä. Seitsemäs on My Love. 1996 Take That lopettaa. Take That kiersi ensin esiintymässä muun muassa pienillä homoklubeilla, joista kokoonpano saikin melko vahvan fanikannan. Suomessa poikabändihuumaa jatkavat Backstreet Boys ja kotimainen XL5. 1998 Boyzone on uransa huipulla No Matter What -singlen ansiosta. Ensimmäinen brittilistan ykkönen Pray oli heidän kahdeksas singlensä. Emme ole täysin varmoja. 2000 Westlife saa ensimmäisenä artistina tai yhtyeenä seitsemän ensimmäistä singleään brittilistan kärkeen. Westlife saa ensimmäisen brittiykkösensä kappaleesta Swear It Again. Rumba 39. 1995 Robbie Williams lähtee Take Thatistä ja aloittaa soolouran. Mark Owenin tehtävä oli näyttää hyvältä. Pian tämän jälkeen tapahtunut 1997 2000 Backstreet Boys valloittaa lopulta Yhdysvallat. Williams oli mukana, jotta mukaan saatiin hieman väriä ja särmää – hän ei ollut kummoinenkaan tanssija tai laulaja. Bändi kiersi ensin esiintymässä muun muassa pienillä homoklubeilla, joista kokoonpano onnistuikin saamaan melko vahvan fanikannan. 1999 ’N Syncin No Strings Attached merkkauttaa historian korkeimman viikkomyynnin Yhdysvalloissa (yli 2,4 miljoonaa) ja riistää ennätyksen Backstreet Boysilta
Poikabändin fanittaminen ei oikeastaan juuri eroa Backstreet Boysin kehityksessä näkyy yhtenäisemyksittäisen laulajan tiiviistä seuraamisesta, mutta siipi kaari aikuisuuteen. ”Ihan sama, on pysynyt koossa tähän päivään asti. suosioon, mutta USA:ssa vaakakuppi kääntyi vuosiMusiikin suhteen omavarainen Take That levytti lotuhannen vaihteessa Justin Timberlaken ja kumppapulta ilman Williamsia uransa myydyimmät albumit neiden hyväksi. 2005 Backstreet Boysin viimeisin iso maailmanlaajuinen hittisingle Incomplete julkaistaan. Vanhoista faneista oli kasvanut perheenäiSamoihin aikoihin Jive Records toi ovelasti marktejä ja aikamiehiä, mutta se oli juuri otollinen kohdekinoille ’N Syncin luomaan kilpailutilannetta Yhdysryhmä aikuiselle Take Thatille – aivan kuten erääksi valloissa. Myös ’N Sync oli Lou Pearlmanin luomus. naan. Yhdysvalloissa B2K saa muutaman hitin. Viimeinen singlekin oli cover Bee Geesin How Deep Is Your Lovesta. 40 Rumba Take That palaa. P jäljelle jääneen nelikon hajoaminen sai fanikunnan toari vuotta Take Thatin jälkeen suosioon nouslaltaan. Tässä heitä auttoi ruotsalainen Denniz ampuis nyt.” myöhemmin syksyllä 1996 oman Bee Gees Popin ja Max Martinin johtama tuotantotiimi. historian suurimmista brittitähdistä kehittyneelle WilMuualla maailmassa yhtye ei ikinä onnistunut vastaaliamsillekin. 2002 ’N Sync hajoaa ja Justin Timberlake aloittaa soolouran. Sekä Barlow’n että Owenin soolourat tehtaili hittejä Jive Recordsin muille löydöilvuonna 1996. Eräs musertunut fani ilmoitti television nuorsut Backstreet Boys oli alusta lähtien selvästenohjelmassa Jyrkissä soittavansa auttavaan puheliti ensin mainittua harmonisempi ryhmä, joka meen, ”vaikka mutsi sanoisi mitä vaan”. 15-vuotias. 2007 Boyzone palaa Take Thatin innoittamana. neen Timberlaken taustalla täysin statisteiksi, mikä ei Kokoonpanon suosio on keskittynyt 1990-lukua vahole otollisin lähtökohta poikabändin ryhmädynamiikan vemmin Brittein saarille, mutta kiertueet ovat myykannalta. Bändi on vaikka joku ampuis nyt”, innokas kannattaja kuvaili toiminut tasaisesti viisihenkisenä jo vuodesta 1993, Ketuntojaan. 2005 2002–04 Brittilistoilla pärjäävät Blue, Busted ja McFly. Uusi levy ilmestynee tänä vuonna. Playing Games (With My Heart), joka julkaistiin kesällä Vuonna 2005 televisiodokumentin jälkeen tapah1997 eli pari vuotta sen jälkeen, kun We’ve Got It Goin’ tunut Take Thatin paluu oli yllätys, mutta tervetullut On oli herättänyt huomiota vanhalla mantereella. maan aiemmin jalansijaa saaneen Backstreet Boysin Taika oli tallella. täneet Brian Littrell, Kevin Richardson, A.J. Ryhmä seisoi yleisön edessä arvokkaana. ehtivät vaipua unholaan, eikä heistä kuulunut le ’N Syncille ja Britney Spearsille sekä lukematjuuri mitään, ennen kuin Owen sai julkkis-Big tomille muille isoille nimille. Nuoren kökulmasta käsittämätön massahysteria. Jopa Williamsin ja Barlow’n kaltainen vastakneet stadioneita loppuun myös Pohjoismaissa. Seuraavana vuonna julkaistusta Beautiful Worldista tulee heidän myydyin levynsä Britanniassa. McLean, Onhan yksittäisiä fanituksen kohteita useita: varsiHoward Dorough ja Nick Carter tulivat heti alusta lähnaisen yhtyeen lisäksi sen yksittäiset jäsenet. Boyzone levytti passa. Muut jäsenet jäivät tähdeksi syntyProgressin (2010). Ilman Robbie Williamsia he ren”, joka joutui myöhemmin vastaamaan talousriolivat siinä ajassa tuuliajolla. Heiltä puuttui särkoksista ja jota on myös epäilty manageroimiensa mä, eivätkä he eronneet enää merkittävästi esi”Ihan sama, esiintyjien seksuaalisesta hyväksikäytöstä – piismerkiksi hivenen sliipatummasta Boyzonesvaikka joku kaamana ”Bäkkärit” löivät läpi ensin Euroota. Lopputien hienosti toimeen keskenään ja täydensivät toisiaan tuloksena on parhaassa tapauksessa ulkopuolisen näilman Take Thatin kaltaista jyrkkää roolitusta. 2008 New Kids on the Blockilta ilmestyy paluualbumi The Block, joka yltää Yhdysvalloissa listakakkoseksi.. Suokainasettelun luoma jännite puuttui ’N Syncistä kokomessa Take That esiintyi viimeksi vuonna 1994. Samoista piireistä toisensa löynä voi koota ympärilleen heterogeenisemmän perheen. Take Thatillä ei kuitenkaan ollut juuri muita vaihManageri Lou Pearlmanin – ”Creep extraordinaitoehtoja kuin hajota. Eikä kukaan sydäntenmurskaajan asema lankesi kuin itsestään Carymmärrä, miltä lempibändin hajoaminen tuntuu – terille, joka oli ensimmäisten levytysten aikaan vasta paitsi muut fanit. Backstreet Boysin Brotherin ansiosta kohtuullisen brittihitin singlellä ensimmäinen isompi hitti Yhdysvalloissa oli Quit Four Minute Warning (2003). vin Richardsonin muutaman vuoden mittaista taukoa lukuun ottamatta. sellainen. Backstreet Boys oli myös lähtölaukaus Max musertunut Take Thatin katoaminen vaikutti lopulliMartinin vaikuttavalle uralle: myöhemmin hän fani Jyrki-ohjelmassa selta. – Take Thatin hajoamisesta -versionsa Wordsin. ’N Sync loppui kuitenkin jo seitseBeautiful Worldin (2006) ja The Circusin (2008) sekä män vuoden toiminnan jälkeen vuonna 2002, eikä jathänen kanssaan lähes yhtä massiivisesti menestyneen koa ole kuulunut
Rumba 41. ’N Sync vuonna 2000
One Direction Backstreet Boys sen sijaan jatkoi vahvasti aina 2000-luvun puoliväliin asti, kunnes heidän luonnollinen hittivirtansa alkoi hiipua. Silti yhtye on senkin jälkeen tehnyt areenakiertueita toisensa jälkeen. Backstreet Boys Helsingin Hartwall-areenalla 7. 2011 New Kids on the Blockin ja Backstreet Boysin muodostama ”superryhmä” NKOTBSB lähtee kiertueelle. Northern Line (1999) Brittiporukka Northern Line perustettiin koelaulujen avulla ottamaan osansa 1990-luvun lopun poikabändihuumasta, mutta menestys jäi vaisuksi. INDX (2004) Saattaisi olla hieman sääli nostaa kotimaista INDX-ryhmää epäonnistujien ykköseksi, jos Popstars 2 -sarjassa koottu bändi olisi saanut jotain aikaan. toukokuuta. Aina ei mene putkeen Viisi epäonnistunutta poikabändiviritystä 1. 2013 One Directionin kolmas albumi Midnight Memories on yksi vuoden ostetuimmista levyistä. oikabändit eivät suinkaan jääneet ilmiönä 1990-luvulle, vaikka niiden rooli ei ole ollut popmaailmassa hetkeen yhtä näkyvä. On vaikea eritellä, miksi juuri One Directionista tuli maailmanlaajuinen ilmiö, vaikka itse X Factor -sarja on joka maassa erilainen. Lisäksi sosiaalisen median keinot ovat tehneet heidän fanittamisestaan osallistavampaa, mikä näkyi myös viime numerossa julkaistuissa Rumban lukijaäänestyksen tuloksissa. Niitä ei ole. 3. Gleestä tuttu Matthew Morrison oli hetken yhtyeen jäsen. Take Thatin manageri pyysi aikoinaan jäseniä pitämään mahdollisimman matalaa profiilia, mutta One Direction on faneille jatkuvasti läsnä. P 4. Erona yleensä vahvasti parin keulahahmon vetämään normaaliin poikabändikokoonpanoon on se, että One Directionin jäsenet ovat melko tasavertaisesti äänessä. Hänestä tuli välissä yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä artisteista Euroopassa. Mikään ei kuitenkaan ole ollut niin suuri tapaus kuin brittiläis-irlantilainen One Direction. 2. 42 Rumba. Lapsena yhtyeeseen rekrytoitu Toby Campion lähti bändistä lähes heti vanhempien päätettyä, että hän tarvitsee soolouran. Eikä hetkeäkään liian aikaisin. Ainakin Midnight Memories -kolmosalbumia kuunnellessa tulee selväksi, että yhtyeeltä löytyy se mystinen ’x factor’. Ihan mikä tahansa ei mene läpi edes lama-aikaan. Jopa bändistä ulos jääneiden poikien muodostamasta Phixxistä tuli menestyneempi. NLT (2007) Kun talouden ajat ovat huonot, levy-yhtiöt siirtävät katseensa poikabändeihin, kirjoitettiin Rolling Stonessa vuonna 2008. Hitit. maaliskuuta. 2010 2009 Robbie Williams liittyy takaisin Take Thatiin. One True Voice julkaisi kaksi singleä. Kun tavoite on levyttää hittejä ja saada nimi listojen kärkeen, pari top 20 -sijoitusta on karmea epäonnistuminen. Bändissä ei ollut ainuttakaan kiinnostavaa jäsentä, sen musiikki oli huonoa ja lisäksi ajankohta oli poptrendien suhteen täysin väärä tanssittavaa hömppää esittäneelle ryhmälle, joka hajosi jo elokuussa 2005. Bändi hajosi kolmen singlen ja ainakin yhtä monen miehistönvaihdoksen jälkeen. Robbie Williams Helsingin Hartwall-areenalla 18. 2009 One Direction syntyy Britannian X Factorissa. Kokoonpanon nimi oli aikaansa edellä maailmassa, jossa MGMT ja SBTRKT ovat myöhemmin keränneet suosiota. Yksi jäsenistä osallistui sikäläiseen Big Brotheriin vuonna 2007. Erilaisia yrittäjiä on piisannut vaikka kuinka B2K:stä, Euroviisuissa paluun tehneestä Bluesta ja historiallista listamenestystä saavuttaneesta Westlifesta The Wantediin. LMNT (2000) Ne, jotka eivät aivan päässeet vuonna 2000 ABC-kanavan Making the Bandissä muodostettuun O-Towniin, päätyivät LMNT-yhtyeeseen. Heidän ensimmäinen singlensä All Time Low menee seuraavana vuonna listaykköseksi. Nyt One Direction on maailman suurin popyhtye, jossa yhdistyvät musiikillisesti 2000-luvun alkupuolella suosittujen Bustedin ja McFlyn poprock-tyyli sekä perinteisen tanssivan ja laulavan poikabändin ulkomuoto. Se voi pitää paikkansa, tai sitten ei – eihän vuosituhannen vaihteessa mennyt kovin huonosti, kun ’N Sync myi levyjä historiallisen paljon. Kenties uusi sukupolvi vain tarvitsi oman Bäkkärinsä tai Take Thatinsä. Myös fanien oma yhteisö on sosiaalisen median ansiosta tiivis. Jatkopaikkoja ei herunut, mutta sarjan tuottajat haistoivat markkinaraon ja lopulta pojat sijoittuivat yhdessä kisan kolmanneksi. B2K:n kotina tunnetun Tug Entertainmentin kiinnittämä NLT (Not Like Them) sai biisin Timbalandilta ja lämppärislotin Pussycat Dollsilta, mutta yhtye jäi lopulta vain yhdeksi kuriositeetiksi poikabändihistoriikkiin. One True Voice (2002) INDX:n tavoin Popstars: The Rivals -formaatissa perustettu One True Voice sai ohjelmassa vastaansa tyttöbändi Girls Aloudin, josta tuli eräs vuosikymmenen suurimmista popyhtyeistä Britanniassa. Kokoonpano saapuu maaliskuussa Helsingin Hartwall-areenalle – vanhana ja väsyneenä tai elämää ja suosiota nähneenä, sanojasta riippuen. Bändi perustettiin vuonna 2010, kun Niall Horan, Zayn Malik, Liam Payne, Harry Styles ja Louis Tomlinson osallistuivat kukin yksin Britannian X Factoriin. Brittibändi The Wanted kootaan perinteisellä koelaulumenetelmällä. 5
Sibeliuksesta se lähti, kotimaisen musiikin kansainvälinen menestys. Vietävän hyvää. Kansainvälistymisessä kumppaneina ovat alan kovimmat ammattilaiset, Music Finlandin asiantuntijat. Täysin syyttä. Silti kuljemme leuka rinnassa naapuria kadehtien. Suomalaisella musiikilla menee hyvin! Sitä viedään ulkomaille menestyksekkäästi yhä enemmän. Tutustu palveluihimme osoitteessa musicfinland.fi Mentorointi Viestintä Tuet ja tapahtumat Tutkimukset Nuotisto
Promille mittarille käyttöä Ruotsalainen stoneria ja hard rockia metalliin sekoittava MUSTASCH viihtyy Suomessa.Viime kesänä yhtye tuurasi Motörheadia Ilosaarirockissa, ja nyt bändi saapui tänne viiden keikan rundille.Turun,Tampereen, Joensuun ja Jyväskylän kahlattuaan Mustasch tuli Helsinkiin. TEKSTI OTSO KARHU KUVAT JENNA PIETIKÄINEN 44 Rumba. Rumba livahti katsomaan, miten Ralf Gyllenhammar, Stam Johansson, David Johannesson ja Jejo Perkovic viettivät aikaansa Suomen-kiertueensa viimeisellä etapilla
Viiden päivän keikkarundi painaa. Mustaschin laulaja-kitaristia Ralf Gyllenhammaria ei silti tunnu väsyttävän. Saavumme takahuoneeseen puoli kolmelta, juuri Mustachin soundcheckin jälkeen. Joka keikan jälkeen on kuitenkin dokattava”, Jejo muistuttaa ja sytyttää tupakan. T he Circus on autio. Muistan 5–1-tulokseen päättyneen pelin, silloin suomalaiset kirjaimellisesti itkivät baarien ulkopuolella. ”Tai viiden yön. Rumpali Jejo Perkovic ja kitaristi David Johannesson röhnöttävät vaitonaisina sohvilla, ja basisti Stam Johansson miksaa Tappajahai-elokuvan teemalla varustettua intronauhaa läppäri sylissään. Pelasin näitä lapsena, ja nyt nostalgia maistuu.” Ralf kiroaa tappiotaan. Masiina tärisee Ralfin käsittelyssä. Rumba 45. ”Uskon Suomen ja Ruotsin putoavan tänä vuonna nopeasti, sillä molemmat ovat menettäneet hyviä pelaajia. Olohuonemainen tila yhdistää bändin ja muun kiertueväen pukuhuoneet toisiinsa. Hän ryntää ulos pukuhuoneestaan ja alkaa lätkimään kulmassa olevaa Austin Powers -flipperiautomaattia. Yhtye ei ole ehtinyt aterioimaan, mutta sivupöytä tarjoilee välipalaleipiä. Yhtye saapui lautalla Suomeen viikko sitten ja on ehtinyt käydä jo Turussa, Tampereella, Joensuussa ja Jyväskylässä. Lisäksi Ruotsin valmentaja on tyhmä kuin saapas.” Jejo Perkovic (vas.), Ralf Gyllenhammar, David Johannesson ja Stam Johansson. Televisiossa pyörii Sotšin olympialaiset, mikä pysäyttää hetkeksi huoneesta toiseen ampailevan managerin. Mustasch saapui valtavalla mustalla bussillaan Helsinkiin aamuyhdeksältä. ”Flipperi löytyy raideristamme, mutta aina emme sitä saa. ”Asuin aikanaan Haaparannassa, missä jääkiekko-otteluiden aikaan asukkaat tappelivat torniolaisten kanssa. He olivat niin murtuneita, etteivät kyenneet edes tappelemaan”, manageri muistelee. Kone ulvaisee: ”Yeah, baby”
Viimekesäinen Motörheadin tuuraaminen Ilosaarirockissa ei Mustaschia jännittänyt. ”On vain pakko testata, lukeeko keikkajärjestäjä raideria, sillä yleensä näin ei tehdä. Bändi valuu löysänä baarin puolelle. S illoin, kun illat venyvät aamuiksi, Mustaschin soittajat nukkuvat yleensä bussissa. Jejo avaa kokiksen. Motörheadin rumpali Mikkey D on ruotsalainen ja tuli hyvin juttuun Mustaschin kanssa. Juhlahumu kohoaa myös muualla baarissa, missä puhe sammaltaa, askel on progressiivista ja vessassa komeilee uusi laatoitus. Jejo kertoo heräävän sä vajaan tunnin ennen keikkaa. Testosteroni haisee, ja ilmeisen rankasti aloitellut yleisö pumppaa nyrkkiä ilmaan. Hän kuulemma käy joka päivä losangelelesilaisessa pubissa pelaamassa sitä”, Jejo mainitsee. kiertueella lähteneeni Minulla oli yksi tilaisuus, ja tyrin sen”, Stam nauresjatkoille samalla taksilla kelee. Suomessa kuitenkin noudatetaan pyyntöjä hyvin.” ”Esimerkiksi Madonnaa syytetään diivailusta, mutta ymmärrän häntä. ”Ei Motörheadia voi korvata, joten olimme vain oma itsemme. 46 Rumba. ”Lemmy Kilmister vaati raiderissa myös Pacmanin tyylistä arcade-peliä. Meillä oli kuitenkin Motörhead-paidat päällä”, Jejo kertoo. Hereille jää vain olympialähetys ja pervo flipperi. Kitaristi huomaa kuvaajamme, heiluttelee tälle takapuoltaan ja kiskoo lavan eteen kuvaamaan. Lemmyn kanssa. Bändi on keikkaillut aiemmin Motörheadin kanssa. Ralfin tarvitsee sanoa vain ”Helsinkiii!” saadakseen porukan hurraamaan. Iltapäivän haastattelut tehtyään he nukkuvat tavallisesti keikkaan asti. Jos on jatkuvasti kiertueella, sitä pyrkii luomaan tilapäisen kodin itselleen. – Stam Johansson ”Mitä nyt tapahtuu?” ”Haastattelu”, manageri vastaa. A kut ladattuaan Mustasch on valmis keikkaan. Paitamyyjä saapuu lenkiltä pitopöydän ääreen, mihin kokki lastaa tomaattikeittoa, kananrintaa, porsaanfilettä ja salaattia. Omat vessat olisi hienoa saada”, David jatkaa. ”Muistan ”Muistan Motörhead-kiertueella lähteneeni jatkoille Motörheadsamalla taksilla Lemmyn kanssa. Toimisimme samoin, jos meillä olisi tarpeeksi rahaa. Ralf ryntää takaisin pukuhuoneeseen. Heillä omat huoneet kuuluivat listaan. Minua jännitti ja yritin esittäytyä, mutta hän poistui sanomatta sanaakaan. Hän juo ennen keikkaa korkeintaan lasin jännitti ja yritin esittäytyä, valkoviiniä – raiderissa olevat Jaegermaisterit ja Capmutta hän poistui tain Morgan käytetään soiton jälkeen. Aamutakkiin sonnustautunut Ralf on kuin kärsivä taiteilija, joka pysyttelee pukuhuoneessaan kitaraa soittaen ja ulos tullessaan pyörii kärsimättömänä ympäriinsä outoja ääniä päästellen. Takahuone hiljenee entisestään. Kone huutaa perään: ”Yeah, baby”. Trumpettilahjehousuissaan hän muistuttaa 1980-luvulta karannutta Steve Harrisia. Puoli viideltä sanomatta sanaakaan.” manageri pamahtaa tupakankatkuiseen huoneeseen. Noin tuhat tummanpuhuviin vaatteisiin sonnustautunutta fania täyttää iltayhdeksältä Circuksen. Jälkiruoaksi on porkkanakakkua. ”Meillä on raiderissa myös pöytätennis. Minua Pöydällä lojuu Generalin nuuskakiekkoja. Keikka alkaa uuden albumin Feared and Hated -avausraidalla, levyn parhaalla biisillä. Eräs bändi pyysi raiderissaan ainoastaan keltaisia M&M-karkkeja, eikä kyse ei ole diivailusta”, kitaristi David tilittää sohvalta viitaten Van Halenin legendaksi muodostuneeseen raider-vaatimukseen. Metaltown-festivaalilla yhtyeet myös soittivat yhdessä Motörheadin Ace of Spadesin. Tappajahai-intro jytisee, esirippu putoaa ja valomeri täyttää salin. Hän saattaa vaatia raiderissaan täysin valkoista huonetta, mutta harva muistaa hänen myös maksavan siitä. Ralf käy takahuoneessa polttamassa tupakan ja palaa encoreen. Kaksi haastattelua hoidettuaan bändiläiset siirtyvät nukkumaan, kuten aina
Rumba 47
48 Rumba
Rumba 49. Koko bändi palaa bäkkärille ennen toista encorea. Rummuissa ei ole triggausta, ainoastaan ’bloody hell drunk Croatian guy’.” Sohvilla kiertää alkometri. ”Aamuyhdeksältä lähdetään Ruotsiin, siihen asti on aikaa. David puhaltaa 1,25, Jejo 1,50 ja Stam 1,55. Myös muut pitävät Pakkahuonetta parhaimpana, vaikka ilta oli tänäänkin onnistunut. Uskokaa pois, näemme pian”, Jejo huikkaa. Ralfilla oli tänään hyvä show, kun taas minulla soitto ontui. ”Yeah, baby”, vastaa flipperi. Suomen kiertue oli jälleen onnistunut. Uusi levymme ei kuulu niihin, se on akustisempi. Kymmenen minuutin päästä sisäänkäynnin viereen kasatussa nimmaripöydässä Ralf jakaa pusuja ja latelee oppimiaan suomalaisia kirosanoja hymyillen. Minuutin he juttelevat tupakat huulessa niitä näitä ja nousevat lavalle vielä kerran. Jokaisen päivä on vuorollaan”, paikalle tullut basisti Stam selittää. Laitan bissetuopin täyteen jäitä ja tätä. Välillä väännetään jääkiekosta, välillä Skandinavian musiikkiperinteestä, välillä Ralf jatkaa hirven kulli -lainerinsa toistelua. Väkevät juomat vaikuttavat lauluun ja soittoon, mutta tämä menee mehusta”, hän kertoo ja yrittää samalla kaupata minulle kenkiään. ”Ime hirven kyrpää”, hän sanoo. Puoli kahdelta yöllä bändi siirtyy jatkoille Bar Bäkkärille. Puolikas Casal Garcia lojuu pöydällä. Viiden päivän kiertuerundista huolimatta nelikko on täynnä energiaa ja juttelee iloisesti vieraiden kanssa. Suomen-kiertue on sujunut hyvin. Keikka on ohi. Ralfin hyperaktiivisuus kasvaa – hän kukkoilee ja huutaa iskulauseita kovaan ääneen. T akahuoneeseen ilmestyy väkeä. Keikka on kuulemma ollut sovittu jo ennen viime vuoden yllätysesiintymistä. Adrenaliiniryöppy vaihtuu kiivaaseen soittoanalyysiin. Circuksessa on tyypillistä poistua suoraan keikan jälkeen. Meillä oli liikaa aikaa silloin. Järjestäjä muistuttaakin tämän olevan tärkeä vuosi Mustaschille. Kymmenen minuuttia sohvalla saa hänet vaikeroimaan kuin pikkulapsi automatkalla. ”Tampereen Pakkahuone tai Jyväskylän Lutakko olivat kiertueen parhaimmat keikat. Osa aloittaa flipperistä, osa juomakaapista. Laitan bissetuopin täyteen jäitä ja tätä.Väkevät juomat vaikuttavat lauluun ja soittoon, mutta tämä menee mehusta.” – David Johannesson ”En ole tippaakaan väsynyt. Sitten lähdetään nimikirjoitusten jakoon. Uudet levyt kuulostavat usein samanlaisilta, kun biisit syötetään samojen tietokoneohjelmien läpi. Manageri kiikuttaa pullollisen Jack Danielsia heidän peräänsä. Nukun kiertueilla jopa paremmin kuin kotona, missä kaksi lastani pitävät minut hereillä”, hän kertoo kitaraa ränkyttäen. ”Uusi albumi on tehty sydämellä, edellisellä ajattelimme liikaa. Ralf on kadonnut. Fanit hurraavat. Tuhatpäisen yleisön mylvinnästä huolimatta soittajista ei paista jännitys. Takahuoneessa on ruotsinlaivasimulaattorin tuntua. ”Tänään meni puolitoista pulloa valkoviiniä, välillä menee kaksi. ”Juon tätä aina lavalla”, David esittelee valkoviinipulloa. Takahuoneessa saan kuulla Mustaschin esiintyvän Ilosaarirockissa myös tänä vuonna. Samalla väki valuu ulos. Mustasch toimii paljon paremmin paineen alla, deadline saa meidät työskentelemään. ”Tänään meni puolitoista pulloa, välillä menee kaksi
SOITINNURKKA ”Kokonaisarvio by Hiili Hiilesmaa: ’Milloinkas sä Jukka olet ajatellut investoida ihan kunnon bassoon?’” ”Hipshot Droptuner -viritystappi mahdollistaa vikkelän drop C -virityksen. Karhukielen virettä pudottamalla saavutetaan laajempi sointialue, ja muiden kielten sointi säilyy suuremman kielijännityksen ansiosta tiukkana kovassakin käskytyksessä.” ”Ruusupuinen otelauta kestää kovuutensa ansiosta Suomen ankarat keikkaolosuhteet. Se on käytännöllinen, kun rouhitaan raskaammalla kädellä. Se vähentää etenkin talvisin oktaavivälien säätelyn tarvetta.” ”Fischer Ale -pullosta otettu kumitiiviste hihnalukkona takaa rock-uskottavuuden ja estää basson putoamisen hyppypotkujen aikana.” ”Alembicin aktiivinen JazzPrecision-mikitys ja -elektroniikka vähentää häiriöherkkyyttä sekä tarjoaa vakiomikitystä reilusti voimakkaamman ulostulosignaalin.” ”Hihnan liekehtivä kuvio on kuuminta hottia Keravalla. Se myös viimeistelee basson urheilullisen kokonaisvaikutelman.” ”Aktiivibasson tonepotikan säätäminen oikeaan asentoon on säröhommissa tarkkaa puuhaa. Roudiksella lukittava tonepotikka antaa lisäksi ammattimaisen säväyksen ulkonäköön.” FENDER PRECISION JUKKA PUURULA 50 Rumba
Vuoden 2006 paikkeilla Mikael kutsui minut si käännekohta oli, kun sain kahdeksanvuotiaajammailemaan kämpilleen Mikko Herrasen ja na vuonna 1979 joulupukilta Chuck Berryn koTimo Hännisen kanssa. Eikä aio vaihtaa. Ostin basson kuororunnykyään eri tavalla. peasti, tämän kanssa meni vuosia. nin avulla pistin soittimen elektroniikan uusiksi. pulassa pitäisi myydä näitä ymmärryksellä.” Don Huonojen paluukeipois, lähtisi ensin nauhaton, sit– Jukka Puurula kat vuonna 2010 olivat hauskoten Musari ja viimeiseksi Presaja. ihan mehuissaan. Häneltä sain ka äänitti meidän ekan demon. Sitä soitin vuoteen 1990. Yhdessä välisBiiseistä on kasvanut eroon, mutta niihin suhtausä muutin basson nauhattomaksi, ja Mats Huldétuu uudenlaisella lämmöllä ja ymmärryksellä. Yritin joskus nauhaton jatsari, yksi Musuhtautuu uudenlaisella tehdä molempia yhtä aisic Man ja sitten tämä. ja äänittäjän välillä. Ehkei suursuosio ole enää Kameleontti-levyn (1993) jälkeen tavoitteenakaan, mutta aina vedetään aloin vaihdella roolia muusikon silti täysillä. Sitä aikaa muistelen lämmöllä.” Don Huonojen jälkeen lopetin soittamisen melkein kokonaan pariksi vuodeksi. Sitten lukion kuorosta tutvälillä miettii, että kun Donkkareilla meni jotain tu Jussi Chydenius kertoi, että hänen yhtyeessään seitsemän vuotta läpimurtoon, niin kauankohan Don Huonoissa oli basistin paikka auki. runa timing-poliisina tunnettu Mikko Karmila On mieletöntä nähdä, kun bändi tulee ensi kertaa on opettanut minulle hirveästi. Kaupungin ainoa Needsissä. Siitä kehittyi lopulta Lokoelman. RoolileikTämä Fender Precisionin ”Donkkareiden ki vaatii tavallaan eri aaltopijapsiversio on se oikea työkabiiseihin suhtautuu tuudelle vaihtamista. TärVaikka bändissä on vanhoja partoja mukakein teinivuosien bändini oli Nasty Needs, jossa na, hommassa on sama liekki kuin ennenkin. bändissä. Muuluni. Hiili Hiilesmaan tarkkaamoon kuuntelemaan omaa biisiään ja on kanssa olen tehnyt kaikenlaisia soundikokeiluja. On siis joulupukin syytä, että ajauduin ner Fin. Mikolla alkoivat sitten Voice of Finland rock’n’rollin pariin. Että oli ihan pasmyös kuumottavimman duunikeikkani ikinä, kun kat soundit. mobändejä. TEKSTI SAKU SCHILDT KUVA JENNA PIETIKÄINEN ”MINULLA ALKOIVAT soittohommat vähän tanut. Voisi kai sanoa, että tästä on tullut nykyään eri tavalla. kun menin Sibelius-lukioon vuonna 1988. sikkona ajattelee enemmän dilla Jenkeistä vuonna 1991. Donkkareiden biiseihin suhtautuu ri. Treenataan itse asiassa samassa kämpunkkari sai turpaan joka viikonloppu. Rumba 51. Ei huvitLoner Fin -albumi arvioidaan seuraavassa numerossa. Olen äänittänyt muun muassa Munkkiniemen Donkkareilla oli kuitenkin peukkubassoa ja selnuorisotalon MD-studiolla varmaankin satoja delaista, ja tämä oli aika leipälapio niissä hommissa. Kuutisenkael Vehkaojan kanssa John McGregorin bändistoista vuotta vietin klassisen musiikin parissa. tällä kertaa menee. tunteella, äänittäminen on Minulla on ollut pitkään Kappaleista on kasvanut enemmän teknistä ongelkäytössä kolme bassoa: yksi eroon, mutta niihin manratkaisua. ja muut kuviot, joten Atte Sarkima tuli rumpuiVartuin Keravalla, joka oli 1980-luvulla aihin. Hän oli piipahtanut jo kauan sitten Nasty ka rockabilly-valtainen paikka. Niiden kuuntelemivähän kuin ystävä. Siitä saa monella tapaa kovempia fiiJos yksittäisiä opettajia pitää mainita, niin kaliksiä kuin mistään muusta musiikkihommasta. Minä siihen, että onneksi bändi sentuurasin häntä yhtenä syksynä Kauko Röyhkän tään oli tiukka. Jos kaa ja äänittää Donkkareita, vaikka äärimmäisessä rahalämmöllä ja mutta ei siitä mitään tullut. Kaveria ei jätetä Don Huonojen basistina, studioammattilaisena ja nyt myös Loner Fin -yhtyeen jäsenenä tunnettu JUKKA PUURULA on kuljettanut FENDER PRECISION -basson japanilaisversiota mukanaan jo vuodesta 1991. Vuosituhannen vaihteessa soitimme Miniin, että äiti pojastaan viulistia toivoi. Toisaalta yksissä bileissä tultiin Suurin oppi-isä on kuitenkin Mats Huldén, joka kerran sanomaan, että sinähän perkele olit se, jotuotti kolme Don Huonojen levyä. Yksä. nen on vähän kuin kuuntelisi omia lapsia, kun kapToisten bassojen kanssa pääsee sinuiksi nopaleissa on paljon sellaista nuoren miehen angstia. Ensimpässä, missä soitimme aikoinaan 1980-luvun lomäiset kunnon bändini kehkeytyivät sen jälkeen, pussa
”Sitten nuorisotoimi ja kaupunki tekivät keikkojen järkkäämisen Kasisalilla niin hankalaksi, että saatiin tapella poliisien ja muiden kanssa siitä, soittaako bändeissä kettutyttöjä tai hautakivenkaatajia”, Vedenpää muistelee. Mainitsinko jo, että Vedenpää on kotoisin Lahdesta. TEKSTI MERVI VUORELA ANTTI ”AV” VEDENPÄÄ on tatuoinut alaselkäänsä Lahden radiomastot ja niskaansa FC Lahden logon. Ajankohtakin on joka vuosi helmikuun vika viikonloppu. ”Sen olen 20 vuoden saatossa oppinut, että jos buukkaan pelkästään omia suosikkibändejäni, kukaan ei tule paikalle.” Olennainen osa Roosterfestiä on lauantaiaamuisin Rooster Pubissa käynnistyvä Koistisklubi, jonne juhlimisen rampauttamat punkkarit kokoontuvat tapaamaan tuttuja, poistamaan darraa ja seuraamaan lihamukin syönnin MM-kilpailuja. Sen jälkeen kaikki jääkaapissa haisee kebabille ja valkosipulikastikkeelle, eli periaatteessa syöt lihamukia vielä seuraavankin viikon.” Roosterfest Lahden Torvessa 21.–22.2.. Toisaalta meillä on ollut lauantaisin myös räppikokoonpanoja kuten Lähiörotat, Laineen Kasperi ja Ronskibiitti. ”14 vuodessa Roosterin meininki ei ole juurikaan muuttunut. Lauantaisin on tarjolla perinteisempää punk52 Rumba rockia. Näin sai alkunsa metalliseen hardcoreen ja punkrockiin painottuva Roosterfest, jota on järjestetty ravintola Torvessa vuodesta 2000 alkaen. ”Se oli meikäläisen helvetin huono vitsi, jonka jengi otti tosissaan”, Vedenpää kuvailee kuningasideaansa ja jatkaa: ”Lahtelainen aamiainenhan on, että ostat lihamukin kännissä yöllä, menet himaan, jätät sen jääkaappiin ja syöt aamulla kylmänä. On otettava bändejä, joista yleisö diggaa ja bändejä, joista itse diggaa. ”Ollaan yritetty pitää se rajanveto, koska perinteisemmän punkin ystävä ei välttämättä jaksa katsoa hc-myllytystä ja toisinpäin. Lisäksi hän järjestää festivaalia, jonka vetonaulana on lahtelaisen perinneruoan eli lihamukin syönnin MM-kilpailut. KULISSIEN TAKANA ROOSTERFEST Hardcorea ja lihamukeja Antti Vedenpään ja Antti Sirvon järjestämä ROOSTERFEST tuo helmikuussa Lahteen huppari-hardcoren ja lihansyönnin asiantuntijoita. Eli vaikka ollaan Lahdessa, en välttämättä buukkaisi Brädiä”, Vedenpää naurahtaa. Entäpä Cheekiä. ”Jos se tulisi satasella, voisihan sen ottaa ja nauraa matkalla pankkiin. Vuosien varrella 37-vuotiaan Vedenpään kotiseuturakkaus on hyödyttänyt etenkin paikallisia punkkareita. Viidennen Break Down the Walls -klubin jälkeen Vedenpää ja Sirvo nostivat kätensä pystyyn ja päättivät suunnitella keikkojen järjestämistä uusiksi. Mutta silloinkin, kun on buukattu rap- tai konemusajuttuja, niissä on aina ollut jokin punk- tai hardcorekytkös. Roosterfestin perjantai on omistettu huppari-hardcorelle eli Amerikan itärannikon metallisempaa hardcore-soundia edustaville yhtyeille. Hupparinsa alla hän viljelee vittuiluun perustuvaa lahtelaista huumoria, joka on hauskaa lähinnä kertojalle itselleen. Nykyään bänditkin ovat jo valmiiksi tyrkyllä, ja osa jengistä tulee paikalle pelkästään fiiliksen ja tuttujen takia”, Vedenpää sanoo. Muun muassa Rooster Records -levykauppaa ja samannimistä levymerkkiä pyörittänyt Vedenpää aloitti punk-keikkojen buukkaamisen 1990-luvun puolivälissä, jolloin hän järjesti Antti Sirvon kanssa Break Down the Walls -nimistä klubia Lahden 8-salilla. Mutta ehkä meidän formaatti on vähän väärä siihen.” Vedenpää kertoo noudattavansa Roosterfestin buukkauksissa 50/50-periaatetta. Sen ympärille on ollut helppo rakentaa, kun paikka on varattuna ja jengi tietää häppeningin. Mestaruustaiston ideana on syödä kolme kebab-lihalla täytettyä puolen litran kokismukia niin nopeasti kuin mahdollista
Mieleen on kuitenkin jäänyt esimerkiksi Lähiörottien keikka vuodelta 2012.” Rumba 53. Hallitseva mestari Jani-Petteri Uhrman oli ainoa, joka pystyi syömään kaiken.” 4. Kaksi tai kolme ulkomaalaista bändiä on hajonnut juuri ennen Roosteria. TOP 5 ROOSTERFEST -MUISTOT 1. Hyvä esimerkki on Blacklisted, joka on kylläkin nyt tulossa Suomeen.” 5. Istuttiin Rooster Pubissa ja katsottiin, kuinka jengiä valui sisään yksi kerrallaan.” 2. Siitä jäi päälle perinne, että aina jos joku ei pääse paikalle, se saa tekstiviestejä Koistisklubilta. Chilivittuilu (2013) ”Jotta viimevuotiset lihamukiskabat eivät olisi olleet liian helpot, lisättiin mukeihin naga jolokia -chiliä niin, että jokainen haarukallinen tuntui törkeältä pahoinpitelyltä. Putkareissu (2008) ”Perjantai-illan jatkoilta paukkui 17 ihmistä putkaan. Ulkomaalaisten bändien peruminen ”Ulkomaalaisten esiintyjien buukkaaminen on joka vuosi yhtä saatanan hankalaa. Seuraavana aamuna niitä laskettiin kyttikseltä ulos vartin välein. Tekstiviestivittuilu (2003) ”En päässyt yhtenä vuotena Roosteriin, jolloin sain jätkiltä 50 tai 70 tekstiviestiä, joissa kaikissa luki ’homo’. Keikat ylipäätään ”14 vuodesta on pirun hankala lähteä erittelemään mitään yksittäisiä keikkoja. Parhaimmillaan jaoimme baarissa jonkun tutun puhelinnumeroa lapuilla, tyyliin klo 14 lähetä tekstiviesti ’homo’ tähän numeroon.” 3
KLASSIKKO LOISTAVA KESKINKERTAINEN HUONO HENGENVAARALLINEN IIIII IIII II ½ I e TOIMITTANUT TEEMU FIILIN TUOMIO + Parasta Beckiä yli vuosikymmeneen. Se ei kuitenkaan ole 1990-luvun ja 2000-luvun alun arvaamattoman taiteilijan paluu, vaan hyvin tietoinen katsahdus menneisyyteen. Vuosina 2005–08 julkaistuilla Guerolla, The Informationilla ja Modern Guiltilla Beck ajoi takaa omaa häntäänsä, sitä visionääristä nuorta lahjakkuutta, jonka jokainen levy oli paljastanut hänestä uuden puolen. – Oman persoonan puute. Vaikka Beck kuulostaa Morning Phasella virkeämmältä kuin yli vuosikymmeneen, albumin hohtoa himmentää sen selvä velka Sea Changelle. Yleisfiilis soutelee apean raukeasti, mutta väliin, eritoten avausraidalla The Golden Age, sentään aurinko pilkahtaa. Heart Is a Drum Lempeän surusilmäinen laulu, joka kanavoi upeasti brittiläisen kulttisankarin Nick Draken melankolista folkia. Jos Sea Change sijoittui henkisesti ennen kaikkea iltaan ja yöhön, Morning Phase on nimensä mukaisesti aamulevy. Kimmo Vanhatalo 54 Rumba ”Näin viatonta, puhtaaksi viljeltyä, ironiasta vapaata tunnetta on Beckin aiemmilta levyiltä saanut hakea. Hän muun muassa teki tuottajan töitä, versioi eri artistien kokonaisia albumeja ja julkaisi Song Reader -levyn nuottikirjan muodossa. Hänen ylväästi kaartuvia melodioitaan tukevat David Campbellin kesyttömästi tyrskyävät orkesterisovitukset. David Campbellin hienostuneet jousisovitukset kruunaavat tämän vähäeleisen helmen. AVAINBIISIT Blue Moon Ensimmäinen singlemaistiainen Morning Phaselta vakuutti heti ilmestyessään, ja se on myös yksi levyn kohokohdista. Tästä huolimatta hänen ensimmäinen vuoden 2008 jälkeen julkaisema albuminsa tuntuu paluulevyltä. Aamu symboloi Morning Phasella uutta alkua, mutta se kantaa mukanaan edellisen yön arpia. Se oli avoimen tunteellinen ja raa’an sydänsuruinen albumi, jolla lähestulkoon sieluttomana pidetty postmoderni ironikko Beck paljasti yhtäkkiä olevansa tunteva ihminen. Albumi oli myös Beckin ensimmäisen taiteilijavuosikymmenen tilinpäätös, jonka jälkeen hän tuntui olevan hiukan hukassa. TÄTÄ ENNEN: Capitol IIII Sea Change (2002) IIIII Beck palaa rikospaikalle. – Liiallinen tähyily menneisyyteen. Heart Is a Drumin pinta on seesteinen, mutta sen alla parveilee tummia varjoja. Vaikka Sea Changen jälkeisiä levyjä ei voinut sanoa huonoiksi, niillä Beck oli ennemmin pätevä musiikkiammattilainen kuin häikäisevän lahjakas tuhattaituri. Kenties Beck itsekin tarvitsi sen parantavaa voimaa. Beck ei sitä paitsi tee valitusvirsiä, kunhan toteavaan sävyynsä suree.” – Manu Haapalainen Rumbassa 17/02 Modern Guilt (2008) IIII ”Rento ja vaivaton, Danger Mousen kanssa tuotettu Modern Guilt kuuluu Beckin parhaisiin. Vuonna 2002 julkaistu Sea Change oli ilmestyessään yllättävä levy. Siinä mielessä albumi seuraa Beckin myöhempien levyjen kaavaa, että sekin katsoo tulevaisuuden sijaan menneisyyteen. + Vahva, yhtenäinen tunnelma. – Turha mukavuudenhalu. Tutut kyyneleet Beck Morning Phase Turn Away Turn Awayn kaunis folk tuo mieleen Simon & Garfunkelin kuulaimmillaan. + Beckin isän David Campbellin jylhät orkesterisovitukset. Beck ei ollut Modern Guiltin jälkeisinä vuosina toimettomana. Sen aamu ei kuitenkaan ole kepeä valon hetki vaan ennemmin sarastus pitkän pimeyden jälkeen. Kappale, jolla maanläheisyys ja majesteetillisuus lyövät onnistuneesti kättä. Kuten Sea Changella, Beck on Morning Phasella pukenut surunsa pehmeään melankoliseen soundiin, jossa kaikuvat 1970-luvun laulaja-laulunkirjoittajat, pehmorock, barokkipop, country ja folk. Kuka tietää, ehkä Beckin täytyi palata tuohon menneisyyden mestariteokseensa löytääkseen kipinänsä uudelleen. Kaunis, hienovaraisesti psykedeelinen, mutta kuitenkin Beckille ominaisen rosoinen levy on kosmista amerikkalaista musiikkia, jos jokin. (...) Ei Sea Changes silti mitenkään raskasta kuunneltavaa ole. Tempo pysyy lähes koko levyn uneliaan hitaana – kuin albumi olisi vasta hetki sitten noussut sängystä. Tämä ei vähennä Morning Phasen voimaa, mutta se riistää siltä oman selkeän persoonan. (...) Levy yhdistää Beckin parhaat puolet, siis Sea Change -levyn sydänsurun ja esimerkiksi Guerolla (2005) vallitsevan hassuttelumentaliteetin.” – Manu Haapalainen Rumbassa 15/08. Vuonna 1996 julkaistu Odelay saattoi yhä olla hänen parhaiten myynyt albuminsa ja Loser hänen tunnetuin kappaleensa, mutta Sea Change oli Beck-levyistä se, jota saattoi todella rakastaa. Sea Change on levy, joka tarjoaa lohdutusta vaikeina hetkinä. Levy, jolla Beck hamuaa rakastetun Sea Changen muistoa. Merkittävä osa tuon levyn viehätyksestä perustui sen yllätyksellisyydelle, mutta turhan tarkasti esikuvansa esimerkkiä seurailevalla Morning Phasella ei ole vastaavaa etulyöntiasemaa. Morning Phaselta ei käy selväksi, mitä tuskaa Beck sillä käsittelee, mutta sen melankolisia kappaleita kalvavat valheet, epäilys, kaipaus ja pettymykset
Dum Dum Girls Sammal Champs Sub Pop Svart Play It Again Sam. Osallistu ennen 15.4.2014 — www.rumba.fi/redrock + Katso myös www.icelandair.fi. Täysosuman jatkeeksi Sammal on tehnyt viiden biisin ep:n, joka ei häviä edeltäjälleen kuin kestonsa puolesta. Sinne yhtye olisi voinut jäädäkin mummojen teekutsujen vetonaulaksi, perkele, sen sijaan että tuli pilaamaan päiväni. Sammal kuulostaa yhä havuisen todellisuuspakoiselta, ja se on pelkästään hyvä asia. Pikemminkin Penny osaa yhdistellä epäilemättä hyvällä maulla kootusta levykokoelmastaan napatut vaikutteet niin, että ne paitsi muodostavat toimivan kokonaisuuden, myös takuulla kaikki kuuluvat. Tällä hetkellä niistä päällimmäiseksi nousee Champs. Monien biisien perässä on vapaamuotoinen äänimaisema. On toki mahdollista, että joku tästä saattaa pitääkin. Kreikkalaisen progebändin Aphrodite’s Childin kappaleesta suomennettu Peilin takaa on totuttua rivakampi kappale, mutta sen Hammond-paisuttelu istuu levylle ryhdikkäästi. Kymmenen biisin annos maailman unohdettavinta folkpop-herkistelyä sai rauhallisen miehen hautomaan väkivaltaisia ajatuksia ja suunnittelemaan cd:n polttamista, hukuttamista ja kappaleiksi raastamista mahdollisimman tehokkaalla monikäyttökoneella. Turkulaisviisikon tapa ylevöittää progressiivista tunnelmointia tarttuvilla melodioilla ja luontomystiikalla on sanalla sanoen vastustamatonta. Down Like Gold. Champs on popyhtye, jonka muodostavat veljekset Michael ja David Champion Isle of Wightin saarelta, viktoriaanisesta Ventnorin lomakylästä. Pitäkää hyvänänne. ”Miksi olla hyvä, kun voi olla kaunis ja surullinen?” Penny kysyy Evil Blooms -kappaleella. Kun rummut ovat mukana, ne muistuttavat Interpolista. Maailmassa on paljon ikäviä asioita. Luonnossa samoileminen kun lisää todistetusti mielen hyvinvointia. e Takaisin luontoon. Sammaleen esikoislevy oli parasta, mitä kotimaisessa rockissa viime vuonna tapahtui. Nukkumatti lasten. Miksi tosiaan. Dum Dum Girlsin Dee Dee Penny on lahjakas laulunkirjoittaja, mutta persoonalliseksi popvisionääriksi häntä ei voi kutsua. Kimmo Vanhatalo Juha Wakonen Markku Roinila Voita upea Icelandair matka kahdelle Denveriin koe legendaarinen Red Rocks ja Hard Rock Cafe Lennät nopeimman yhteyden Coloradon sydämeen ja paikkaan jossa kaikki Rock muusikot haluavat esiintyä. Naiiviudestaan huolimatta Too Truen kitarapop ottaa valtaansa kuin mustan lootuskukan kuumeisia unia tuottava tuoksu. Tähdelle kuolemaan alleviivaa tätä esimerkillisesti, ja Tuuli kuljettaa on yksinkertaisesti hienoin biisi pitkään aikaan. Kokonaisuus on sekä naurettava että kutsuva. Kappaleet esitetään usein virsimäisinä, ja niissä on mahtipontisuutta. IIII IIIII Too True No 2 Yönmustia kukintoja. Annetaan heillekin mahdollisuus ja kerrotaan, että veljekset laulavat korkealla äänellä ja biisit ovat enimmäkseen ilman rytmitaustaa. Sanoituksissa välähtelevät dekadentit runoilijat, pahan kukat ja kadonneet pojat kuin kohtalokkaan teinigootin päiväkirjamerkinnöissä. No 2 sisältää yhden uuden laulun, kolme vanhaa demoraitaa ja lainabiisin, mutta lopputulos ei repsota reunoistaan. Sammaleelle proge ei merkitse luotaantyöntävän hankalia kappalerakenteita, vaan tunnelma ripustetaan aina vahvan melodian varaan. Dum Dum Girlsin kolmannella levyllä kuullaan viekoittelevaa kitarapoppia, jossa kaikuvat Siouxsie and the Bansheesin tummasävyisyys, The Banglesin helisevä melodisuus ja The Psychedelic Fursista muistuttava uuden aallon kasarirock
SLK on tarkkaan harkittujen elementtiensä ansiosta runsaudensarvi, josta löytyy runsaasti hienoja soitannollisia ja sovituksellisia yksityiskohtia. Huutoon vastaa tyylikäs Kolmen minuutin hiljaisuus -instrumentaali, joka antaa hengähdystauon ennen ankaraa nimikappaletta. Välillä maisemakuvauksilla täytetyt lyriikat jäävät liian abstrakteiksi ja teemat sekoittuvat. Biisit ovat tuokiokuvia elämästä: heräämisen hetkistä, rakkauden menettämisestä. Riisuttu ja synkkä Lokakuu koskettaa sata kertaa vahvemmin kuin reipas Yksin koko elämän, joka tuntuu levyllä irralliselta. Olen varma, että Moision biisit soisivat jo nyt Iskelmällä, jos niitä ei olisi sovitettu näin kunnianhimoisesti. Samalla tietynlainen yksiulotteisuuden tuntu alkaa vaivata: tätä kohkausta on nyt kuultu kuusi levyllistä, joskohan herrat rohkenisivat hiljentää välillä. Kimmo K. Nopsasti piiskaavaa, seinästä toiseen ja välillä ikkunasta ulos poukkoilevaa metallia värittää samaan aikaan äärimmäinen vakuuttavuus ja totaalinen ilottelu. Hänen tapansa käyttää runsaasti falsettia vie ajatukset väkisinkin Laura Marlingiin, eikä Moisio juuri kalpene kaimansa rinnalla. Pääosa levystä on napakkaa, klassiseen vauhtimetalliin pohjaavaa tikkausta, mutta vaikutteita kouritaan mukaan sieltä täältä. Tämä seikka on ilmennyt jokaisella Lemiläisten levyllä, eikä SLK ole poikkeus. Vireää sätkintää Laura Moisio Spiraali Lumpeela IIII ½ Stam1na SLK Sakara IIII Reima poikakopla iskussa. Kauas on tultu uran alun Stone-apinoinnista, mutta ilman tuota mestarin syvää ja edelleen kuuluvaa arvostusta Stam1na ei olisi näin harvinaislaatuisen uskalias ja monipuolinen yhtye. Ratkaisu on hyvä, eikä popkonventioihin kannata väkisin ahtautua. Antti Hyyrynen on monipuolinen laulaja, joka tuo mieleen Panteran Phil Anselmon: molemmat osaavat tarvittaessa laulaa enkeliäänellä, mutta kummatkin pitäytyvät mieluummin rähjäämisessä. Stam1na on erikoislaatuinen yhtye, joka onnistuu sulauttamaan leikillisyyden ja vakavamielisyyden ihmeellisen toimivalla tavalla. Anna Brotkin. Tulkitsijana Moisio on jopa hämmentävän valmis ja omaääninen. Slovareiden määrä taas ei häiritse, sillä ne tuntuvat olevan laulaja-lauluntekijän ominta aluetta. Ensikuuntelulla SLK on täysin tuttua Stam1naa, ja jossakin kohtaa huomaa jopa odottavansa Viimeinen Atlantis -kertsiä. Kiipparit eivät onneksi vie tehoa heavyräimeeltä, vaan ne tuovat sointiin monipuolista täyteläisyyttä. Laura Moision debyyttilevy alkaa niin kylmäävän kauniisti Jäähyväisillä, että sen ääreen on pakko hiljentyä. Koskettimet ovat hieno aisapari Hyyrysen laululle. Harva bändi rohkenisi kylmin ilmein liittää riemukkaan vihellyskohdan kiivaaseen thrash-biisiin. Koskinen 56 Rumba Kipeän kaunis folk-debyytti. Stam1na ei ole yrittänyt väkisin keksiä jotakin, mitä se ei olisi jo tehnyt, vaan bändi viilaa tyylikkäästi ilmaisuaan kunnianhimoiseen ja sävykkääseen suuntaan. Sellaisella Stam1na kuitenkin kruunaa Heikko ehkä -kappaleensa. Taidolla ja näkemyksellä tehtyä folkia ei ole tässä maassa liikaa. Kuten aiemminkin, yksiulotteiselta vaikuttava informaatiotulva alkaa avartua kuuntelujen myötä. Lintuja, puita ja sadetta voisi olla vähemmänkin. Ne tehostavat kappaleiden tarttuvuutta, ja pianosoundin myötä biisit saavat tyylikästä vakuuttavuutta. Aiemminkin yhtyeen ilmaisuun kuuluneilla äärimetallivaikutteilla on edelleen paikkansa
Lopputulos henkii kesää ja Ruisrockin rantalavaa. Kahdeksannella levyllään yhtye palaa omien sanojensa mukaan juurilleen, mutta todellisuudessa lopputulos on kaikkea muuta kuin uusi Winterheart’s Guild (2003) tai Reckoning Night (2004). Sonata Arcticalla on aina ollut poikkeuksellista pilkettä silmäkulmassa, mutta huumori on vaikea laji. Vaikka levyn nimi on English Oceans, Konfederaation lippu hulmuaa päässäni täydessä komeudessaan. Kun siinä epäonnistuu, saa yleisössä aikaan vain myötähäpeää. tsekkaa koko ohjelmisto ja hyppää lippukauppaan: www.tamperefilmfestival.fi. English Oceans. Lämmin ja luotettava etelän henki. Taustamusiikiksi puuroutuvista biiseistä on vaikea erottaa kunnollisia kiinnekohtia. Truckersin kahdestoista levy kantaa kuitenkin hyvin loppuun saakka hyvien tarinoiden ja sekaan ripoteltujen huippubiisien ansiosta. . Kuunnelkaa X Marks the Spot, jos ette usko. Pariah’s Child ei ole ykskantaan huono levy, mutta kokonaisuuden ylöspano on yhtä ohut ja kiusallisen lattea kuin sen sounditkin. The Cardigansista tunnetun Nina Perssonin ensimmäinen sooloalbumi alkaa sympaattisesti. Ainoastaan keskivaiheilta löytyvä What Did You Do in the War, Dad. Minusta ei. Asiaan sopii, että bändin upean maanläheinen soundi syntyy analogisella äänitysmetodilla, ja esimerkiksi rumpusoundit ovat aivat käsittämättömän jykevät. Juha Wakonen Drive-by Truckers. Albumi saa lähinnä turhautumaan: tarvitseeko ihanan Cardigans-laulajan pyrkiä väkisin muuhun kuin ihanaan Cardigans-laulajuuteen. viittoo vielä voimallisesti kohti sitä näkemyksellistä potentiaalia, jota yhtyeeltä sen historian perusteella toivoisi yhä löytyvän. ATO. Eri seikkailujen kautta on päädytty yksinkertaiseen, vääjäämättömästi toimivaan tyyliin. tamPere fiLm feStivaL 5.-9.3.2014 SoundS Like Cinema – muSan ja kuvan Saumattomia Liittoja näytökset perjantaina 7.3. Lopputulos on sievä mutta kädenlämpöinen. Drive-by Truckersin etelävaltiolaisuus on täysin ohittamaton ominaisuus bändin musiikissa. Susanne Salmi jeanne d’arCin kärSimyS Sonata Arctica Hällä | 20.00 | 8 € Pariah’s Child Nuclear Blast II ½ Turhan kevyttä fantasiaa. Nimibiisi Animal Heart kuulostaa siltä kuin läsnä olisivat kaikki kynnelle kykenevät ruotsalaisartistit The Soundsista Håkan Hellströmiin. Perssonin ääni on kaunis mutta kylmä, eikä sävellysten joukosta löydy moderneja klassikoita. Levy jää loukkuun kahden tunnetilan välille: se ei yllä mihinkään elämää suurempaan, mutta myös kepeydessä Persson jää kakkoseksi esimerkiksi maannaiselleen Veronica Maggiolle. Punk in afriCa klubi | 20.00 | 6 € yhteislipulla filmage-näytöksen kanssa 10 € Sota sortoa vastaan! dokumentti sukeltaa eteläisen afrikan vähän tunnettuun punk-historiaan. Festariystävällinen linja kuitenkin vaihtuu nopeasti toisenlaiseksi. Albumi kurkottelee kohti isoja, pitkälle tuotettuja äänimaailmoja ja suureellisia melodioita. Kokonaisuus kärsii kuitenkin vaihtelun puutteesta – biisit seuraavat toisiaan ilman taukoja, ja perussoundi pysyy akustista Hanging Onia lukuun ottamatta suunnilleen samanlaisena. off tHe Beaten traCk Plevna 4 | 22.00 | 8 € matkusta Buraka Som Sistema -yhtyeen mukana maailman ympäri ennenkuulemattomia elektrosoundeja metsästäen. . Sonata Arctica on muutamasta epäonnistuneesta kokeilusta huolimatta jaksanut laventaa melodisen heavyn pinta-alaa ja onnistunut kiinnostamaan kerta toisensa jälkeen. Alussa loistavat Pauline Hawkins ja Neil Youngin Everybody Knows This Is Nowheren mieleen tuova When He’s Gone, ja loppu huipentuu huiman jylhään, bändin roudarille kirjoitettuun muistobiisiin Grand Canyon. III ½ Pink twins päivittää konesäestyksellään Carl theodor dreyerin mykkäklassikon avaruusaikaan. fiLmage – tHe Story of deSCendentS / aLL klubi | 22.00 | 6 € yhteislipulla Punk in africa -näytöksen kanssa 10 € tarina ystävyydestä, punkista, luovuudesta ja peräänantamattomuudesta descendents ja aLL -bändien ja heidän lähipiirinsä kertomana. Valtaosa levyn materiaalista on keskenään turhan helposti sekaisin soivaa keskinkertaista ja keskitempoista heavyjolkottelua. Valitettavasti tavoitteet eivät täyty. Markku Roinila. Nina Persson Animal Heart Poporok AB II ½ 1 Tarpeetonta kurkottelua
Levyn ensimmäinen single Kuka tahansa kelpaa on artistin omien sanojen mukaan ”eroottissävytteinen tanssibiisi aivojaan käyttäville ihmisille”. Musiikkia ostoskeskuksiin ennemmin kuin hikisille klubeille. Putron neljäs soololevy onkin Tavalliset hautajaiset -menestysalbumin (2012) jälkeen yksi kevään odotetuimmista tapauksista. Taitekohta päättyy aina yhtä ajankohtaiseen, humaaniin pyyntöön: älkää unohtako toisianne. Ässäksi ryhdyttyään Salmisen kannukset ovat kantaneet. Pitkän ja ansiokkaan uransa myötä Samuli Putro on noussut siihen pieneen joukkioon muusikoita, joita voi tituleerata suomirockin ikoneiksi. Tunnelma on melko lopullinen. Zen Cafén jälkeinen sooloura on tuonut miehelle paljon uusia faneja. Sävellykset ovat Salmisen käsialaa, mutta sanoituksiin hän on saanut apua muun muassa Anna Puulta ja Iisa Pykäriltä. Maan päällä ja sen alla. Ihmisten jälkeen on Jukka Ässän toinen albumi. Kun Putro laulaa: ”On määränpääni sun lanteet / sun vartes ujolta näyttää / mutta tiedän sen huijaavan kuin riivattu leija”, voi melkein kuulla, kuinka Suomen väkilukua kuvaava käyrä kääntyy nousuun. Kaikkien näiden hahmojen myötä levyä voi luonnehtia jopa näytelmälliseksi. Tämän tuntuu tietävän myös The Byrdsistä ja Crosby, Stills & Nashistä parhaiten tunnettu David Crosby, joka yli viisikymmenvuotisen uransa neljännellä soololevyllä kuulostaa vain ja ainoastaan itseltään. Jukka Salmisen kokemukset suomalaisen kevyen rockin kentällä ovat kattavat. Yhdessä laulaja-laulunkirjoittaja Ed Harcourtin kanssa tehdyllä albumilla Ellis-Bextor karkaa tanssilattialta jousien ja pianon johdattaman dramaattisen popin syliin, ja tuloksena on hänen tuotantonsa inhimillisin ja särmikkäin levy. Pysäyttävin tunnelma löytyy Iisa Pykärin sanoittamasta päätöskappaleesta Uima-allas, jonka odottava ote säilyy loppuun asti. Kaiken kaikkiaan se on kuitenkin mainio muistutus siitä, ettei Crosby ole vain loistokas harmonialaulaja vaan myös ansioitunut laulunkirjoittaja. Sävellykset ovat maltillisia ja nerokkaan yksinkertaisia, hyvin maanläheisiksi vanutettuja. Suomalaista melankoliaa ei Putron levyjen vaikutusalueella pääse karkuun, vaikka sävellaji ei noissa sfääreissä aina liikukaan. Ja harvinaista kyllä, Putro on tehnyt tämän jo eläessään. Ote on selkeästi viihdyttävä, ja biisit liikkuvat jossain Arttu Wiskarin ja edellä mainitun Samae Koskisen välimaastossa. Vähintään yhtä eroottinen, mutta samalla paljon mielenkiintoisempi kappale on Synnyin tahtomaan sut. Samuli Putron musiikki marssii aina sanoitukset edellä – hän onkin ennen kaikkea juuri runonlaulaja. Oikeastaan vain Eternal Return kasvaa sellaisiin mittoihin, joita bändikaksikon yhteistyöltä sopii odottaa. Tältä kai kuulostaa rujo viihdemusiikki: viski-iskelmältä. Kimmo Vanhatalo Virve Nyyssönen Jukka Ässä Sunn O))) & Ulver David Crosby GAEA Southern Lord Blue Castle III ½ III Ihmisten jälkeen Terrestrials Viski-iskelmän äärellä. Croz III ½ Harmoninen vanhuus. Heini Strand Juha Wakonen Kimmo Vanhatalo 58 Rumba. Kukapa olisi uskonut. Sitä leimaavat vahvat mutta helpot lyriikat, kepeähkö soundi ja tiukka bändisoitto. 72-vuotiaana on jo korkea aika olla muiden mielipiteistä välittämättä oma itsensä. Samaistumispintaa löytyy jokaiselle, sillä levyn hahmogalleriassa on koko joukko eri ikäisiä ihmisiä aina koulukiusatusta pojasta yksinhuoltajaisään. Ellis-Bextorin laulaessa Wanderlustin surumielisillä kappaleilla unelmista, kaipuusta ja menneisyyden pettymyksistä tapahtuu jotain odottamatonta. Se on hyvä neuvo se. Vaikka Ellis-Bextor näyttää Wanderlustin kannessa yhä nukkemaiselta, levy on hänelle uskalias askel suureen tuntemattomaan. Taitekohdassa Kaiku III Suomirock-ikoni kasvattaa hahmogalleriaansa. Mainittu eroottissävytteisyys on tässä tapauksessa kuitenkin hyvin hienovaraista ja popahtavaan kaapuun puettua. Sen perimmäinen ongelma on siinä, että se on vain osiensa summa eikä yhtään mitään enempää. Ulverin elintila kutistuu turhan usein miltei olemattomaksi amerikkalaiskaksikon yksitoikkoisena vellovan äänimassan murhaavan painon alla. Terrestrials jää valitettavan yksipuoliseksi. Muoviselta on kuulostanut myös Ellis-Bextorin musiikki: tarttuvalta ja huolitellulta tanssipopilta, jossa hiki ei tahraa kainaloita eikä yksikään hiussuortuva karkaa paikaltaan. Sophie Ellis-Bextor on kuvattu toistuvasti levyjensä kansissa niin, että hän näyttää niissä enemmän mallinukelta kuin lihaa ja verta olevalta ihmiseltä. Sen sijaan sillä kaikuvat Crosbyn musiikin persoonallisimmat puolet: Laurel Canyonin auringon paahtamat melodiat, jazzahtavat sointukulut, huokailevat lauluharmoniat ja sävellykset, jotka lainehtivat vapaina kuin Crosbyn yhä pitkänä liehuva tukka. Mannerlaattojen kokoisista kitaravalleistaan tunnettu drone-musiikin salaperäinen huppukollektiivi Sunn O))) ja tummanpuhuvan taivaanrannan maalailulle aina alttiin vaihtoehtorockin norjalainen mestari Ulver sulkeutuivat yöksi studioon jammailemaan. Levyn kaikki kolme kappaletta soivat harmittavan epätasapainossa. Kukapa olisi uskonut.” Sophie Ellis-Bextor Wanderlust Karuja, kauniita kohtaloita Douglas Valentine Ltd III ½ 1 Samuli Putro Yllättävät tunteet pinnassa. Tiheä tunnelma saa aksentteja philipglassmaisista melodioista ja Ulverin Kristoffer Ryggin rauhallisesta resitoinnista. Eipä siis ihme, että riimeistä löytyy oivalluksia: ”Olit joskus kauan sitten lähempänä / Ettei tarvinut aina huutaa” (Kaikkeen tottuu). Ne on tehty kannattelemaan todentuntuisten, helmoistaan hieman rispaantuneiden tarinoiden painoa ja niihin kietoutuneiden ihmisten karuja kohtaloita. Miehen ansioluetteloon lukeutuvat muun muassa Samae Koskisen Taikabändi, Tigerbombs ja englanninkielinen sooloprojekti Tapes. Yhteisen improvaatiotuokion tulos, hieman yli puolen tunnin mittainen Terrestrials, keskittyy kuitenkin esittelemään lähinnä vain Sunn O))):n helpommin ymmärrettäviä elkeitä. Vikansakin Crozilla on, pahimpana sen soundin ajoittainen lipsuminen pliisun aikuispopin puolelle. ”Pala kurkussa SOPHIE ELLIS-BEXTORIN levyä kuunnellessa. Pala kurkussa Sophie Ellis-Bextorin levyä kuunnellessa. Paperilla tämä vaikuttaa kerta kaikkiaan täydelliseltä yhteistyöhankkeelta. Toki Crosbyn pojan James Raymondin kotistudiolla äänitetty Croz päivittää hänen klassista soundiaan nykypäivään, mutta levyn tuotanto ei kuulosta missään vaiheessa päälleliimatulta. Iloista nostalgiaa edustaa hienoimmin Pojat huutaa
The Shinsin James Mercerin ja Danger Mousena tunnetun tuottajan Brian Burtonin muodostaman bändin debyyttilevy Broken Bells (2010) antoi lukuohjeen tälle kahden genren sulaumalle. Paljon helpompaa kuin vaikkapa oman Michael Monroemme touhuista.” Imperial State Electric. Kitarariffejä, kitarasooloja ja kitararockia. Bridgejä ja introja ei ole läiskitty sekaan silmät kiinni. Tulijoutsen laventaa yhtyeen ilmaisun skaalaa entisestään ja tuo biiseihin vahvaa melodisuutta sekä vaihtelevuutta. Kun indie syntyi 1980-luvulla, se halusi liki pakkomielteisesti hylätä silloisen modernin popin idean ja paeta 1960-luvulle. Tämä tekee levystä ehkä tylsän ja yllätyksettömän, mutta huonoa siitä ei saa millään. Uusi uljas maailma (2012) otti epävarmasti tukea Eino Leinosta, ja Tulijoutsen kierrättää Aarni Koudan esoteerisia tunnelmia. Kaikki edellä mainittu on paikallaan myös yhtyeen toisella albumilla. Kuusi ja puoli minuuttia kestävä avausraita Perfect World esittelee kuin vuorotellen synteesin osapuolet: Mercerin indiemelodiat sekä Burtonin syntikat ja bassot. . Kokonaisuutena Heliogram on enemmän hyvä kuin huono, mutta siitä ei pääse mihinkään, että se on enemmän puolustusvoitto kuin sankarillinen hyökkäys vihollislinjojen taakse. Anna Brotkin Tuttu juttu show. Läpimiellyttävän vellonnan päälle Martin Courtney hönkii kuvan ihastuspop-ihmemaastaan. Broken Bellsin kakkoslevy antaa sitä, mitä se nimellään lupaakin. Born Again on vähän kuin hitaampi Hives-bravuuri ja Apologize muuten vain komea rockbiisi. Nyt newjerseyläinen Real Estate haluaa hylätä 2000-luvun kaupallistuneen indien ja paeta 1980-luvun indieutopiaan. Turhan monotonisen levyn paras kappale Talking Backwards on ”haluan sen, jota en voi saada” -draama, jonka keskipisteenä on puhelin, joka on tuntikausia varattu. Myöhemmin kehiin astuvat A-ha ja kumppanit, mutta tarpeeksi hienostuneina kerroksina. Samanlainen söpö jäänne puhtoisesta menneisyydestä kuin Real Estatekin tahtoisi olla. Kuten niin usein James Mercerin tekemisissä, tälläkin kertaa melankolia on vahvasti läsnä. Kimmo Vanhatalo Rumba 59. Sekään ei auta, että vuosien ryöstöviljelyn jälkeen yhtyeen soundissa keskeinen shoegazing-vaikute alkaa aiheuttaa innostuksen sijaan jo lievää pahoinvointia. Se ei kuitenkaan ole välttämättä pelkästään hyvä asia – levy nimittäin kuulostaa vähän turhankin tutulta. Kitaroita, hyvää tuulta ja tyylitajua. After the Disco jatkaa hyvin avatulla tiellä. Real Estate Kuolemanlaakso Psychout. Ajoittain mieleen hiipii My Dying Bride, mutta Kuolemanlaakso ei laahaa läheskään yhtä tunkkaisessa pohjalietteessä. Nyt Real Estate voi onneksi olla Pitchfork-suosikki, kun sen omassa toivetodellisuudessa yhtye olisi hukkunut popnörttien kultti-ihmeeksi. Taustalla lymyävät niin Rolling Stones, Faces, Aerosmith, Thin Lizzy kuin glamrockaritkin, mutta kun biisit ovat näin hyviä ja soitto on nopeaa, energistä ja tyylitajuista, tästä on helppo innostua. Loppukoon akku iPadista, kunhan tätä herkkua piisaa. Kenties seuraavalla kerralla James ja Brian voisivat potea jonkin sortin neljänkympin kriisiä ja tehdä jotain vähemmän linjassaan pysyvää, vähemmän tyylikästä. Se ei kuitenkaan änge väkisin mukaan, tee itsestään numeroa tai maalaa levyä kokonaan mustaksi. Kappaleet vellovat niin varovaisessa toistossa, ettei niiden mekaanisuutta ole aluksi huomata. Real Estate haluaa olla autenttinen indiebändi ajassa, jossa indiebändeiltä on viety puhtaus. Vanhankantaista, iätöntä ja tajutonta, mutta sopii minulle. Levyllä numero kolme Black Twigin olisi syytä tähytä jo hieman tuttuja rantoja kauemmaksi. Valittu linja tuntuu lupaukselta, että lisää on tulossa. Ehkä. Sekä Danger Mousen että Mercerin vakava suhtautuminen musiikin tekemiseen on siunaus Broken Bellsin faneille, sillä biisit on tehty taidolla. Vaikken ole koskaan ollut mikään Hellacopters-fani, Nicke Anderssonin Imperial State Electric on vienyt 1970-luvun melodisen riffirockin niin sisäistyneelle tasolle, etten voi olla tykkäämättä siitä. Syksyllä singlenä julkaistu Holding on for Life on kaikessa sataan kertaan kuullussa kasariretroilussaankin mielettömän hyvä biisi. Atlas Tulijoutsen Takaisin lankapuhelinaikaan. More Than Enough of Your Love on niin vetävä jyrä, että Bad Company olisi ollut siitä ylpeä. III ½ Värssyjä lainaamassa. Paljon helpompaa kuin vaikkapa oman Michael Monroemme touhuista. Avainasemasssa ovat toki hyvät sävellykset. Reptile Brain Music on hyvä osoitus siitä, että rock on ajaton ilo, kun sen vain osaa. Kuolemanlaakso jatkaa kotimaiseen runouteen liittyvää viitekäytäntöään. Juhlien jälkeistä melankoliaa, post-nuoruutta ja post-diskoa. Esikristillinen kuvasto taas avautuu enemmän tilanteeseen sopivana jargonina, jolla musiikki koristellaan. ?. Moni saattaa pettyä After the Discon yllätyksettömyyteen, mutta jos se olisi jotain ihan muuta kuin debyytti antoi ymmärtää, olisiko Broken Bells vähemmän bändi ja enemmän projekti. Nimibiisi voisi olla jo suoraan Human Leaguen levyltä. Tapasin Mercerin pari vuotta sitten Helsingissä, ja mies vaikutti harvinaisen totiselta – ainakin työnsä suhteen. Markku Roinila Oskari Onninen Juha Wakonen Viimeinen sammuttaa peilipallon Black Twig Heliogram Soliti III ½ Broken Bells After the Disco Columbia III Kahden miehen synteesi tutulla tiellä. Kuolemanlaakson tuomionraskaat kappaleet ovat yksinkertaisesti niin hemmetin hyviä, etteivät ne tarvitse ylimääräisiä krumeluureja. Muodollisesta järkälemäisyydestään huolimatta Tulijoutsen soi hämmästyttävän vaivattomasti. Discon eteen voisi vielä lisätä sanan ”adult”, sillä nuoruus on alleviivatusti ohi. Melodioiden indiesynkistely on juuri tarpeeksi 2000-lukua, ettei menneisyyden ihailu äidy överiksi. Faustian Bargains on komeasti silkkaa Thin Lizzyä. Black Twigin vuonna 2012 julkaistu debyyttialbumi Paper Trees oli virkeä, vaikkakin paikoitellen hieman turhan perinteinen kitaraindielevy. Jotenkin se tuntui järisyttävän raikkaalta maailmassa, jossa ironia ja huumori ovat kaikkialla läsnä. Yhtyeen 1990-luvun alkuun tähynnyt shoegazingia, amerikkalaista kitarasurinaa ja melodista indiepoppia sekoitellut soundi yhdistyi oivasti laulaja-kitaristi Aki Pohjankyrön onnistuneisiin sävellyksiin ja Nick Trianin lämpimään tuotantoon. Suhde jää valitettavan ulkokultaiseksi. Jotain, jonka kuuntelu ei olisi ihan näin helppoa. Koudan nuoruuden uhmakkuuden ja hurjan luontomystiikan liekkeihin puhaltamat kielikuvat peilaantuvat Kuolemanlaakson itsetarkoituksellisen synkkiin lyriikoihin vain kielikukkasina. Tässä on tuhti ristiriita. ” IMPERIAL STATE ELECTRICISTÄ on helppo innostua. Domino Svart IIII III Reptile Brain Music. Yhtyeen edellinen levy Days (2011) oli vaivattoman pop-kirjoittamisen maamerkki, ja Atlas on samaa vielä hieman pehmeämpänä
Potoska Rough Trade Around Your Neck II ½ III ½ The Life and Times of Scrooge Yövissy-Hopolainen ankan kintereillä. Lopputulos on kuin sähkökitaroista ja Marco Hietalan mylvinnästä riisuttua kamari-Nightwishiä, mikä on kuulijasta riippuen joko hyvä tai huono asia. Helsinkiläinen bändi ilmestyy tyhjästä ja lyö pöytään sellaisen näytön, joka pyyhkii lattiaa suurimmalla osalla viime vuoden ulkomaisesta indie-tarjonnasta. Levyn vahvuus on sen vilpittömyys. On siis varsin soveliasta, että tittelin vuonna 2012 voittanut Verhot tähyää musiikissaan kilpailun kultavuosiin 1980-luvun alkupuolelle. Keep It Healthy briljeeraa teknisellä taituruudella, ja Disco//very yltyy suorastaan rähinöimään. Albumi on miellyttävää kuultavaa, mutta muutaman täysosuman turvin se nousisi aivan toiseen, mieleenpainuvampaan sfääriin. Kimmo K. Viriilillä ja alati etukenoisella otteella koohottava Lost Society on kertaustyylin edustajana myös sen uhri, eikä bändi keksi nytkään mitään uutta. Leijonanosan ajasta piiska laulaa kiivaasti ja riffit sahataan hengästyttävällä tahdilla – jopa siinä määrin, että jykevästi louhivia mosh-parteja kaipaisi lisää tempolukemaa tasapainottamaan. Vanha jäärä antaa yhtyeelle kevyet ylinopeussakot, mutta samalla bändille voi myöntää papukaijamerkin äärimmäisen energisoivasta ulosannista. Terror Hungry on iloluontoisen riehumisen asialla. Virnuileva asenne erottaa orkesterin kuuluimpien jenkkithrashereiden otteista. Yhdistelmä ei kuulosta paperilla kovin jännittävältä, eikä se sitä ole levylläkään. Tulokas vakuuttaa ensikuulemalla. Näin ollen biiseissäkin kuullaan muun muassa säkkipilliä, didgeridoota, syntikoita sekä Pip Williamsin orkesteri- ja kuorosovituksia. Äänimatto etenee painostavana kappaleesta toiseen. Nyt kokonaisuus jää kovin laimeaksi. Mervi Vuorela Susanne Salmi Markku Roinila Verhot Tukka putkella Verhot Exogenic II Valjun melankolian kahvipöytä. Ennemmin varmaan unohdukseen kuin tähteyteen johtava Rockin SM-kilpailu on ollut lähinnä huono vitsi jo 1980-luvun lopusta lähtien. Kalifornialaisyhtye rakentaa synkkäsävyisiä äänikudelmia, jotka ammentavat niin kitarapopista, triphopista kuin psykedeliastakin. Esimerkillisen metalliefektoidulla logolla silattu Terror Hungry pursuaa nuoruuden vimmaa – juuri sitä samaa, mitä 1980-luvun puolivälissä lukuisat vauhtimetallikoplat julistivat varsilenkkarit naureskellen. Kuulaasti soiva Drive sytyttää himmeän toivonkipinän sumuiseen maisemaan. Yhtye jyystää johdonmukaisesti ”nopeammin on enemmän” -periaatettaan noudattaen ja tekee sen hyvin. Suomalaisuudesta voi toisinaan olla ylpeä, kuten vaikkapa Ritual Smokerin tapauksessa. Toisaalta todella komeilla soundeilla operoiva rytmisektio tuo mieleen Timo Kaukolammen yhtyeet Larry and the Lefthandedin (etenkin Quantum Rider -levyn, 1998) ja K-X-P:n. Vaikka sointi on vaimeaa ja etäistä, täydelliseen hiljaisuuteen ei vaivuta hetkeksikään. Kotoiseen Prestigeenkin on kuultavissa runsaasti yhtymäkohtia, eikä vähiten kurkunpohjaa raapivan laulun ja kiivaana pysyvän yleistempon takia. Hypnoottinen mättö on keskeinen osa toimintaa, mutta mies- ja naislaulajan vuorottelu, eksoottisempien soittimien käyttö ja ajoittainen pienimuotoisuus luovat hienon dynamiikan. Vaikka idea kuulostaa painajaistripiltä sänkynsä kastelleen pikkupojan fantasiamaailmaan, lopputulos ei ole huono. Toimiakseen Verhojen musiikki kaipaisi rutkasti lisää luonnetta ja rohkeutta. Ritual Smoker soittaa mustanpuhuvaa tykitystä, jossa on tiettyä kaikupohjaa postpunkiin ja siitä ammentaviin synkistelijöihin sekä psykedeliaan. Bändin debyyttilevy sisältää enimmäkseen musiikkia, jossa The Cure risteytyy melankoliseen keskitien suomirockiin. Vuoden sisään julkaistaan jo toinen Lost Society -albumi kuulijan energiatasoa nostattamaan. Yhtyeen tunnetuin kappale, ärsyttävä popralli Rokkipoliisin sisko, ei ole edustava näyte Verhojen tuotannosta. Singlebiisi Love Is to Die todistaa, ettei ajatus ole mitenkään mahdoton. Sillä ei liikauteta trendibarometrejä, uskottavuusviisareita, ”sitä” viisaria eikä suuria rahavirtoja, mutta biiseistä kuulee, että ne on tehty Holopaisen rakkaudesta Rosaan ja Roopeen Isossa hypessä kieritelty Warpaint on kaukana tyypillisestä indiestä. Kuuden biisin kokonaisuus on komea näyttö yhtyeen kyvyistä ja tyylitajusta, vaikka rivien välistä löytyy aavistuksen verran toistoa. Tämä levy kasvaa vielä. ”I’m not alive”, laulavat Emily Kokal ja Theresa Wayman ja ovat samalla enemmän elossa kuin milloinkaan aikaisemmin. Kakkoslevyllä läsnä oleva kauneus on luonteeltaan hyytävää: positiivisuuden viimeisetkin rippeet on lakaistu maton alle. Warpaint Not to Dominate, But to Serve IIII Kummajaisten bänditreenit. ”Helsinkiläinen RITUAL SMOKER ilmestyy tyhjästä ja lyö pöytään sellaisen näytön, joka pyyhkii lattiaa suurimmalla osalla viime vuoden ulkomaisesta indie-tarjonnasta.” Tuomas Holopainen Warpaint Ritual Smoker. Aku Ankkaan pääseminen on meriitti, jonka jälkeen lähes kaikki on saavutettu. Korvissa vilahtavat kotimaiselta puolelta myös Murmansk ja syksyn synkistelijäsensaatio Beastmilk sekä jopa Savages. Kotimaisen speed-thrash-revivalin kärkinimi – jos ei siis oteta huomioon Mokoman vakavasti otettavaa aikuisthrashiä tai Stam1nan monimuotoelämöintiä – tekee hommia nopeasti ja vimmalla. Rahtusen ylipitkältä levyltä löytyy koukkuja, mutta ne viuhuvat niin vauhdilla, että harva tarttuu aivoon. Parhaan vaikutuksen levy tekee samalla reseptillä kuin se alkaakin: kaljatölkki auki ja 50 minuutiksi aivot narikkaan. Koskinen. Kimmo Vanhatalo 60 Rumba Lost Society Terror Hungry Nuclear Blast III Säpinää Jyväskylän kaduilta. Viiletyksen tiimellyksessä itse sävellykset tuppaavat jäämään toisarvoiseen asemaan, mikä ei genren huomioon ottaen ole lainkaan tavatonta. Disney-entusiasti Tuomas Holopainen ei kuitenkaan tyytynyt Yövissy- ja Hopolainen -mainintoihin, vaan halusi säveltää soundtrackin Don Rosan sarjakuvakirjaan Roope Ankan elämä ja teot. Tosin tajuntaan porautuvan nimikappaleen kaltaisia poikkeuksiakin on joukossa. Warpaint kuulostaa aaveiden bänditreeneiltä. Verhoja kuunnellessa fiilis on kuin mutustelisi eilisen kuivahtaneita pullia, vaikka viereisessä pöydässä olisi tarjolla tuoretta viineriä. Silti yhtye tekee hommansa esimerkillisen hyvin ja tuo maittavaa apetta alkuaikojen Exodus- ja Overkill-fanien pöytään. Rosan tarina tarjoaa huikeat näköalat 1800-luvun Skotlannista Mississippiin, Etelä-Afrikkaan, Australiaan ja tietysti Ankkalinnaan. Mikko Pietilän säveltämät kappaleet ovat kyllä muodollisesti päteviä, mutta popille olennainen raikkaus ja jännittävyys puuttuvat
Kimmo Vanhatalo Markku Roinila Suzanne Vega Pyövelin vaatteet II ½ Chydeone Tales from the Realm of the Queen of Pentacles Ektro Jekyll & Chyde Monsp Cooking Vinyl Lauluja metsästä. Biiseistä paras on Koti6:n tuottama Pudotetaan. Hienossa I Never Wear White -biisissä hän suorastaan vaatii: ”My color is black, black, black”. Band of Horses selviää testistä Nashvillen Ryman Auditoriumissa pidetystä kahdesta akustisesta konsertista kootulla Acoustic at the Ryman -levyllään tyydyttävästi. Ghostia kuitenkin vaivaa sama puute kuin edeltäjäänsä VLA Kingsiä (2012): levyllä ei ole selkeästi linjasta nousevia biisejä. Sokea piste -punkyhtyeestä tuttu Hautala vaihtaa metelöinnin akustiseen tunnelmointiin, mutta pitää sanomansa ytimekkäästi samana: maailma on mennyt päin helvettiä. Tuotannoltaan Jekyll & Chyde on ilahduttavan pirteä. Päätin suorittaa ihmiskokeen. Levy on syntynyt kansia myöten Chyden, Atte Heinosen ja Antti Sattan muodostaman Asema-kollektiivin yhteistyönä. Juha Wakonen Mastodontin jäljillä. Nopeasta tiedonvälityksestä huolimatta kaikki eivät jaksa googlata. Tiukkasanainen Pyövelin vaatteet on nimittäin nauhoitettu neliraiturilla Kurun metsissä. Anna Brotkin Säkeet täynnä sanoja. Seitsenminuuttinen ja lyijynpainoinen Get Lifted sekä levyn päättävä neljätoistaminuuttinen Mastodont saavat lopulta arvostelijan suunnittelevan nöyrää paluuta Kari Peitsamon akustisen tuotannon pariin. Molemmissa sarjoissa se jatkaa laadukasta linjaa. Acoustic at the Ryman III Nätisti akkarilla. Truckfighters on niin taitava bändi, että terävien riffien ja suoranaisen himmailun osuus on vähintään yhtä suuri kuin superraskaan särömaton, joten korvat saavat välillä levätä. Yhtyeen musiikissa ei ole mitään perustavanlaatuista vikaa, mutta loistokkaisiin korkeuksiin se yltää harmillisen harvoin. Ghost on kolmonen kahdessa kategoriassa. Rahiseva ylöspano ei kutsu kuuntelemaan levyä montaa kertaa. Tuloksena ei synny toimintaa tai muutosta, vain lamaannusta. Hautalan taiteilema kansikuvitus sen sijaan ravistelee napakammin kuin yksikään levyn tasapaksuista valitusvirsistä. Mitään varsinaista uutta levy ei yhtyeestä paljasta. Klangi on tunnistettavan amerikkalainen, ja Vegan kevyt surumielisyys edelleen läsnä. Rahisevat samplet rakentavatkin Ghostin soundista miellyttävän kudelman. Tarinat liikuttavat silloin, kun arkipäiväiset huomiot laventuvat tarkkanäköiseksi sosiaaliseksi kommentoinniksi. Vauhti tuskin loppuu tähän. Chyde taitaa suomiriimit, onhan hänellä parin vuosikymmenen verran treeniä ja tuloksia takana. Liiaksi käytetty samojen riimien toisto väljähdyttää joitain kertosäkeitä. Lisäksi se on uuden (Ramin välityksen ja Katin tavaran sisareksi siinneen) Överdog-lafkan kolmas julkaisu. Hilpeä Don’t Uncork What You Can’t Contain esittelee Vegan suurieleisemmän puolen bollywoodmaisten viulujen kera. Tuottajakaarti on mittava, mutta kokonaisuus säilyy nopeahkona ja elektronisena. Sillä kuullaan Band of Horsesin tuotannon herkempiä kappaleita vain hiukan studioversioita pelkistetymmässä ja juurevammassa muodossa. Hassua kyllä, kitaristi Dangon terävä ja kuivasoundinen riffittely tuo mieleen suorastaan Franz Ferdinandin – siis siihen saakka, kunnes pehmeä mutta jättimäinen Jabba the Hut -pörinä vie valtameren lailla kaiken elollisen mennesssään. Helppohan sitä on piiloutua studioteknologian tai äänenvoimakkuuden taakse, mutta entäs, kun yleisö pitää vakuuttaa pelkällä Landolalla ja kappaleiden voimalla. Tulokset eivät olleet yllättäviä. Akustista konserttia on perinteisesti pidetty popmusiikissa laulunkirjoitustaidon testinä. Tässä välissä Vega on ehtinyt täyttää 50 vuotta ja aloittaa tuotantonsa uudelleenjulkaisun oman merkkinsä kautta. Chyde on joka tapauksessa pioneeri suomirapin saralla, vaikkei itse kaikella ylpeilekään. Levyllä laulaa alleviivatusti Vega itse, ei anonyymi tarinankertoja. IIII III Ghost Kolmannella kaikkien kuuluviin. Ensinnäkin se on The Megaphone Staten kolmas albumi. Levyn seitsemän biisiä kuulostavat silti melko lailla toisiltaan, eikä kuulija voi sovitusten näppäryydestä ja bändin komeasta soundista huolimatta välttyä puutumiselta. 2000-luvulla Chyde on keskittynyt olennaiseen, ja Jekyll & Chyde on jo miehen toinen sooloalbumi tällä vuosikymmenellä. The Megaphone State ei silti ole valitettavasti vielä saanut ansaitsemaansa huomiota. Hautala hoitaa hommansa punk-estetiikan mukaisesti ”väärinpäin”: hän puhuu asioista turhan yleisesti ja paasaa tosikkomaisesti kuin saippualaatikon päällä tuomiopäivä-sanaa sylkevä profeetta. Ghostilla duon soisikin nousevan kaikkien kuuluviin. Sitä vaivaa sama ongelma kuin Band of Horsesia yleisestikin. Levyn starttaava Kill ’Em -intro tuo mieleen kovasti tuottajakaksikko K.V.N & Lobon leffasampleja hyödyntävän äänimaailman. Chyden ei tarvitse pelätä menneisyyden kaatavan hänen uskottavuuttaan, ainakaan nuoremman kuulijakunnan korvissa. Ehtymättömään talouskasvuun luottava markkinameininki ja metsäläinen kapinahenki asettuvat Heikki Hautalan soololevyllä konkreettisesti vastakkain. Heini Strand Heikki Hautala Universe III IIII Yhä elossa ja sarkastinen. Heini Strand Rumba 61. Jekyll & Chydellä sanoja tuntuu paikoin olevan jopa liikaa. E. Levyn kappaleiden luurangot ovat simppeleitä, mutta Gerry Leonardin sovitukset tuovat niihin kaivattua kerroksellisuutta. Albumin parhaat kappaleet kuten Slow Cruel Hands of Time, No One’s Gonna Love You ja The Funeral soivat komeasti, mutta kokonaisuutena albumista jää hieman valju ja tasapaksu vaikutelma. Thelo eli Ekow on Suomen parhaimpia englanniksi operoivia räppäreitä, ja SimonSoundin tyylitietoinen tuotanto kumartaa taiten esikuvilleen. Osa säkeistä on niin täynnä, että ihmetyttää, kuinka Chyde saa ne suollettua ulos hengästymättä. Överdog Brown Fuzzorama. Ruotsalaisen Truckfightersin särömättö on miellyttänyt pienissä annoksissa, mutta kuinka pääni kestäisi kokopitkän levyn verran svedustoneria. Tales from the Realm of the Queen of Pentacles on Suzanne Vegan kahdeksas studiolevy. The Way We ja Victory tunnelmoivat lempeästi, Only God Forgives ja Athene puolestaan uhoavat asenteella. ”THE MEGAPHONE STATEN Ekow on Suomen parhaimpia englanniksi operoivia räppäreitä, ja SimonSoundin tyylitietoinen tuotanto kumartaa taiten esikuvilleen.” The Megaphone State Band of Horses Truckfighters. Parhaimmillaan levy on kuitenkin kokonaisena nautittuna. Edellisestä on ehtinyt kulua aikaa jo seitsemän vuotta. Mies ja kitara -kombinaation voima on vähäeleisessä tarinankerronnassa. Kun Suzanne Vega viime syksynä Helsingin-keikallaan soitti biisejä tulevalta levyltään, uskalsin alkaa odottaa taattua Vegaa: lyriikkapainotteisia biisejä, jotka ankkuroituvat suoraviivaiseen, konstailemattomaan vaihtoehtorockiin
Elvis istuu oikealla (2012) oli bruceiluineen ja dylanismeineen Uusivirran kaanonrockia. Kimmo Vanhatalo Juha Wakonen Markku Roinila Nuoruus, versio suomirock Revival Hymns Pauhu Riku IIII ½ Hienoa musiikkia. Kimmo K. Fysiikka on jännä juttu. Uusivirta ei ole tehnyt kahden ensimmäisen albuminsa jälkeen mitään näin valtavirtaista ja radioystävällistä. Preerialla (2010) soi Berliini-Bowie, Velvet Underground ja postpunk. Onneksi tarve vaatii, koska tuloksena on levy, joka ei kuuntelemalla tyhjene. Tamperelainen Revival Hymns toi Feathers-esikoisellaan (2011) nimensä pinnalle varsin kunnioitettavaan sävyyn. Kokonaisuus onkin pehmoinen ja synteettisen robottimainen mietelmä, ja sellaisena se sopii varmasti hyvin elokuvan taustalle. Bändi soi tutun taiturimaisesti, mutta pelkän kimurantin ulkokuoren sijasta levyssä on lajityypille poikkeuksellista syvyyttä. Flaming Lipsin viimeistä lukua ei selvästikään ole vielä kirjoitettu. ”THE FLAMING LIPSIN levyt ovat olleet viime vuosina varsin höyryistä kuultavaa, mutta kuuden kappaleen ja 35 minuutin mittainen Peace Sword -ep on helpommin lähestyttävä.” Snowbird Amoral The Flaming Lips. Avausbiisi En tiedä mitä menetän jos jään imaisee vuori-ilmaa Hectorin pullosta. Koskinen 62 Rumba Olavi Uusivirta Ikuiset lapset Johanna III Kohokohdaton roolityö. Levyä on inspiroinut scifi-romaani Ender’s Game ja siitä tehty elokuva, jonka soundtrackille ep:n nimibiisi tulee. Aivan entiseen loistoon ei ylletä, mutta puolituntinen on silti kaunis ja ylevä. Kappaleet rakentuvat jämäkästi sekä saavat lisää virtaa ryhdikkäästä rumpaloinnista ja tarttumapintaa runsaasta laulusta. Ikuiset lapset on suomirock-roolissa vedetty luenta nuoruudesta. Kun hienosti toimivaan musiikilliseen antiin lisätään vielä erityismaininnan arvoinen soundimaailma, on käsillä liki täysien pisteiden äänite. Edeltäjiensä tavoin levy pyöriskelee referenssipöheikössä. Turhat läskit on rapsittu pois, mutta silti sovitukset ovat sulavan kiireettömiä. Kannen typografia ja Glorian koti -kappale osoittavat Sielun Veljiin. Eniten Moonia kuunnellessa jää kaipaamaan Cocteau Twinsiin särmää tuonutta pimeyden aavistusta. Raymonden ja amerikkalaisen laulaja-laulunkirjoittajan Stephanie Dosenin muodostama Snowbird nimittäin kuulostaa niin tutulta, että Cocteau Twinsin faneille se tuntuu kuin vierailulta vanhan ystävän luokse. The Flaming Lipsin levyt ovat olleet viime vuosina varsin höyryistä kuultavaa, mutta tämä kuuden kappaleen ja 35 minuutin mittainen ep on helpommin lähestyttävä. Roolit Uusivirta piirtää loputtomin intertekstuaalisin ja -musikaalisin viittein. Kauneus sekoittaa mun pään on potentiaalinen tulevaisuuden rock-klassikko, ja vielä tarkemmin Uusivirta osuu maaliin Ollaanko tämä kesä näin -kappaleessa, joka on Liekin melankoliapopiksi uudelleenkirjoitettu versio Minä olen hullu -levyn Viimeisestä kesästä. Helsinkiläinen Amoral väläytti uutta fokustaan jo Beneath-albumilla (2012), mutta uutuus korjaa potin kertaheitolla kotiin. Käsikirjoitus on pysynyt vuodesta toiseen liki samana. Paperisiivet lainaa J. Painovoima esimerkiksi sanelee, etten pysty nostamaan itseäni ilmaan. Oskari Onninen. Dosenin ja Raymonden kappaleet ovat kauniita, parhaimmillaan upeita, mutta toisinaan ne ovat niin köykäisiä, että tuon tuostakin ne uhkaavat karata kuuntelijan otteesta ja liihotella keijukaissiipineen omiin satumaailmoihinsa. Jokaista albumiaan varten Uusivirta on opetellut uuden roolin ja hankkinut sen mukaisen musikaalisen puvustuksen. Siksi tai siitä huolimatta Ikuiset lapset ei ole Uusivirran kekseliäin, taitavin saati älykkäin roolityö. Tuntuu kuin hän olisi rekonstruoinut alitajuntaansa pinttyneen haamukuvan 1980–90-lukujen suomirock-utopiasta ja päivittänyt sen albumilla profiilikuva-aikaan. Musiikki on sävyltään surumielistä ja liikkuu vähän samoissa tunnelmissa kuin Yoshimi Battles the Pink Robots -levyllä (2002). Toinen huippu on Is the Black at the End Good, yoshimilainen kaunokki. Kun Pimeys halusi viime vuonna keksiä suomirockin uudelleen, Uusivirta luottaa hypnagogiaan, unen ja valveen välitilaan. Pauhu on maailmanluokan postrockia, joka kuitenkin välttelee genreleimaa menestyksekkäästi. 360° on puoliksi Eppuja, puoliksi Juicen Paperitähtiä. Elävöittämässä on rautalankakitaraoita, selloja ja raukeita koskettimia, mutta perusvire on räväkkä. Ensikatsauksella kaikki huonekalut näyttävät olevan vanhoilla paikoillaan, mutta pian eroja alkaa huomata. Yhtye saa metallisen progen, popahtavan tunnelmoinnin ja upeiden kitaramelodioiden yhdistelemisen kuulostamaan ällistyttävän luonnolliselta. Uusivirta ei hallitse roolinsa rockeinta osuutta. Jäntevät kappaleet rullaavat nautittavasti eteenpäin. Sen kertosäkeen lause ”Tanssilattialla kolisevat kallot / pikkukaupungin peilipallot” on niin uljas ja tarkkanäköinen, ettei Suomessa moni pääse lähellekään. Olisi varsin vaikea olla vertaamatta Snowbirdiä Cocteau Twinsiin, vaikkei yhtyeen toinen osapuoli olisikaan tuosta unipop-pioneeriyhtyeestä tuttu Simon Raymonde. Ari Koivunen laulaa nyt monipuolisemmin kuin koskaan, vaikka tuimempi örinä ei mieheltä irtoa vieläkään. Vaikka Moonin höyhenenkevyt ja unenomainen musiikki hivelee tutulla tavalla, se pohjautuu paljon Cocteau Twinsiä vahvemmin perinteisiin soundeihin – folkiin, countryyn ja 1970-lukulaiseen pehmorockiin. Nimibiisi Peace Sword (Open Your Heart) on nätti esitys, jossa Wayne Coynen höyrähtänyt vilpittömyys käy ihan sydämeen. Uusi ääni kellossa. Minä olen hullu (2008) oli Smithsja Blur-täkyineen brittiläinen vaihtoehtorock-levy. Peace Sword III ½ Sisäavaruus tutuksi. Henki salpautuu vain kerran. Mannerlaatat kuvaa maakuntien Suomen nuoruusmelankoliaa. Karjalaisen maneerit ja yrittää uudelleenkeksiä Villejä lupiineja. . Sekoilukiintiö tulee täytettyä kymmenminuuttisella eepoksella Assasin Beetle – The Dream Is Ending, joka toistaa tarttuvan Wolf Childrenin riffiä. Kauneus sekoittaa mun pään on Tehosekoitin-pastissi, joka kasvaa pastissia suuremmaksi. Vakuuttava ilmaisu nojaa vahvasti postrock-elementteihin, joita bändi rikastaa taidolla ja vääntelee rohkeasti uuteen uskoon. Yksi vuoden kotimaisista metallilevyistä ilmestyikin jo helmikuussa. Bändin selkäytimeen tunkeutuvassa soinnissa kuuluu Magyar Possen lisäksi Cult of Lunan räväkkää ytyä ja Mew’n heliumpoppia. Sen jälkeen bändi on kehittänyt näkemystään entisestään. Sama laki sanelee, että kun junttaa musiikkinsa turhan tiheäksi, perustukset antavat lopulta periksi ja oma ääni alkaa kuulua. Lisäksi siitä erottuu vain pari kultahuippua. Koska Olavi Uusivirta on näyttelijä, hän ei tee albumeita vaan kirjoittaa itselleen rooleja. Uusivirran julkilausuma teenage wildlifesta popmusiikin korkeimpana aiheena loistaa levyillä pakkomielteisen kirkkaana. Bella Union Imperial Cassette Bella Union III ½ IIII ½ / Moon Fallen Leaves & Dead Sparrows Kevyemmät kaksoset. Itsetarkoituksellisen tekninen päsmäröinti on tiessään, ja kappaleisiin annostellaan raskasta progressiivisuutta vain tarpeen vaatiessa
Soundi on kummallista porinan, memphisin ja hämyilyn sekoitusta, eikä omakustanteen kansista löydy juuri infoa. Hyvä idea. Viehättävää on soiton jämäkkä ote ja räminän suvereeni yhdistäminen ohuessa ilmassa liihottelevaan melodiaan. Debyyttialbumi Night Time, My Time kuulostaa samalta kuin Ladyhawke vuonna 2008 ja Chvrches vuonna 2013. 00100 Helsinki Fax. Asioidessa on hyvä ilmoittaa tilaajanumero. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja jatkuu kestotilauksena niin kauan kunnes tilaaja muuttaa tai irtisanoo sen. Laadukas marginaalilevy vaatii avautuakseen vahvan kosketuspinnan genreen. Tarjous on voimassa 31.12.2014 saakka. Sanoitukset käsittelevät rappiota, kuumotusta, hiisaamista ja säätämistä. Ja ne, jotka muistavat mainion brittibändin My Vitriolin, ottakaa tästä koppi! Kimmo K. 09 4369 2409 www.rumba.fi Tilaajapalvelu puh. Sky Ferreira Night Time, My Time Capitol IIII Pakko tykätä. Kitkuilijat tietävän kiskan olevan auki. Päivä 1: Rumbalta tulee viesti, että pitäisi arvostella Spede Hasasen levy. Mutta ihme ja kumma: Night Time, My Time poppaa tavalla, johon ei voi olla tykästymättä. Osoitteenmuutos Ilmoita uusi osoitteesi riittävän ajoissa tilaajapalveluumme sähköpostitse, kirjeitse, soittamalla tai osoitteessa www.rumba.fi.. Välillä mennään toki metsäänkin, mutta onneksi pusikosta tullaan leuka pystyssä pois. Kalifornialaislaulajattarella on toisin sanoen kaikki edellytykset olla ärsyttävä, pinnallinen ja tarpeeton hahmo. Koskinen Spede Hasanen Spede Hasanen Omakustanne III ½ Tilannekatsaus harmaalta alueelta. Pienen neuvottelun jälkeen sain lainata Jepen vasta ostaman levyn. Kello 9:24 Kalliossa. Pahaksi onneksi Rumban toimitukseen lähetetty arvostelukappale ei toimi. Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Debyyttilevyllään yhtye toisintaa onnistuneesti My Bloody Valentinen ja Slowdiven maneereja. Metallibändiksi kaikuun upotetusta N othingista ei kuitenkaan ole, eikä liene tarkoituskaan. Bändin soundipolitiikka on rosoista ja särövallit massiivisia. Levy löytyi neljänneltä linjalta, Jepen luukusta. Dekkiin. Nothing iskee siihen musiikilliseen suoneen, jossa taas trendikkääksi noussut shoegaze sekoittuu metalliin. Flow on kulmikas, ehkä jo liiankin kuultu. Spede luuppaa dekissä. Yhdessä kohdassa otetaan hekto piuhalle. Arvio liikkuu päivästä riippuen kahden ja viiden tähden välillä, joten arvosana olkoon keskiarvo. Loppuhuipennuksena on juustoinen Everything Is Embarrassing, joka tätä kirjoittaessa soi repeatilla kolmatta päivää putkeen. Laulu on eteeristä ja herkkää hymistelyä, kitarat vuoroin kaikuvat ja rämisevät ja taustalla seilaa joku epämääräinen leijusoundi. Tyylilajista riippumatta hän kuulostaa jatkuvasti hengästyttävän innostuneelta tekemisistään. Päivä 2: pumppu hakkaa. Nothingin debyytti ei ole lopulta mitenkään erikoinen levy, mutta sen isokätisesti ja hyvällä maulla toteutettu kenkiintuijottelu miellyttää paljon – olkoonkin, että siinä tuoksahtaa pastissin vieno lemahdus. Ferreira hosuu moneen suuntaan ja kumartelee vuoroin Garbagen Shirley Mansonille, vuoroin purkkapopille. Erityisesti You’re Not the One ja I Will unohtuvat päähän soimaan päiväkausiksi. Silti Nothing onnistuu shoegaze-klassikoiden toisintamisessa varmuudella. Koko luukku dunkkaa kukalle, ja puhelin soi jatkuvasti. Kestotilaus jatkuu ilman uudistamista, mikäli sitä ei irtisanota mieluiten kuukautta ennen tilausjakson päättymistä. Ihan liian sekaisin, että voisin tehdä kauppoja, mutta kun on jo sovittu. Säätämään. Seppo Lampela 10 numeroa 61,90 Tilaa Rumba! Mene osoitteeseen www.popmedia.fi/tilaa-rumba Tilaus on kestotilaus ja se koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia. Jo ekana päivänä olen blaadannut voitot ja ottanut jo piuhastakin piuhaa. Sävellykset saavat musiikin versomaan kiehtovasti. Irtisanominen voi tapahtua sähköpostitse, kirjeitse tai soittamalla tilaajapalveluumme. Sky Ferreira kaveeraa Terry Richardsonin kanssa, näyttäytyy levynkannessa yläosattomissa ja tallentaa biiseihinsä lapsenomaisia raivokohtauksia (”Nobody asked me if I was okay” sataan kertaan toistettuna). Kustantaja Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 3krs. 03 4246 5302 (avoinna ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi Tilaushinnat • 12 kk kestotilaus 61,90 euroa • 12 kk määräaikaistilaus 68,00 euroa • Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksulisä • Hinnat sisältävät ALV % Kestotilaus Kestotilaus on tilaustapa, joka on määräaikaistilausta edullisempi. Susanne Salmi Nothing Guilty of Everything Relapse III ½ Maiharien tuijottelua
Hittikaruselli Rumban päätoimittaja TEEMU FIILIN ja avustaja ANNA BROTKIN kuuntelevat läpi alkukevään uutuusbiisejä ja keskustelevat niistä. Ensimmäinen single on myös 28. TF: Joo. Tässä ei ole sitä ongelmaa. Hienoja nuo kaikki perkussiosoittimet, joiden nimiä en osaa edes sanoa. Euroviisukarsinnoissa on joka vuosi vähintään yksi soulahtavaa retropoppia esittävä mimmi. TF: Kyllä minä tavallaan ymmärrän sen. Amy Winehouse teki saman tosi hyvin jo kauan sitten. Se on toteava lause tästä elämästä. Soololevyn ensimmäinen single on retrohenkistä ja elektronista soulpoppia. Se on lanseerannut äänensä tunnusmerkit niin isosti omiin nimiinsä, että kaikki sitä etäisestikin muistuttava valuu väkisinkin samaan kategoriaan. Ei kauhean luovaa hauskuutta. AB: Ja viuluista tulee vahva maailmanmusiikkifiilis. Hyvää vitsinkerrontaa, mutta riimeissä. TF: Hittimusa kärsii, jos siinä on liikaa tuottajia, säveltäjiä ja sovittajia. Mutta ei sellaisella Shakira-tavalla, vaan tyylikkäällä tavalla TF: Damonin edellinen oopperalevy Dr. Tulee sellainen mielikuva, että näitä uhataan stu64 Rumba diossa aseella. AB: Tykkään tästä genrestä, mutta vahva yliannostus alkaa kieltämättä jo tulla. Sen jälkeen olen verrannut kaikkea artistin tekemää siihen. Siinä on hauskemmat sanat kuin tässä. TF: Maailmanmusiikki on sanana sietämätön, mutta musiikkina se on parhaimmillaan on tosi hyvää. Major-yhtiöissä ajatellaan, että tämä on nyt se soundi maailmalla ja tähän pitää satsata. Amy Winehousen jälkeen on tullut jo ainakin Duffy, Paloma Faith ja Emeli Sandé. Albarn on itse kuvaillut levyä folksouliksi. TF: Spekti on suomalaisista huumoriräppäreistä ihan kevyesti paras. Olisi ehkä pitänyt kehitellä kannu-sanalle joku vähän innovatiivisempi vastine. TF: Täytyy sanoa, että tässä on paljon sellaisia piirteitä, joita vieroksun musiikissa. ”Hymyile tai kuolet.” Vähän samanlaista pirteyttä kuin siinä Rebecca Blackin järkyttävässä Friday-musavideossa (2011). Eihän kukaan puhunut mistään sokasta ennen sitä. TF: Biisistä tulee heti vahva Damon Albarn -fiilis – varsinkin, jos miettii Mali Music -levyn (2002) etnomeininkejä ja Gorillazia. Damon Albarn Everyday Robots Blur-keulahahmon ensimmäinen soololevy Everyday Robots ilmestyy keväällä Warnerin julkaisemana. Esimerkiksi Cheekin Sokka irti -biisin ansio on siinä sokka-sanan käytössä. Tästä sen sijaan puuttuu kaikki yliyrittäminen ja miellyttämisen tarve. Tämä on vain päälleliimattua retrosoulia. Se hallitsee punchline-räpin. AB: Siitä tulee mielleyhtymä, että hymistään rauhasta ja kaikki pitävät käsistä kiinni. AB: Minua vähän ärsyttää se, kun nykyajan hiteissä on seitsemän eri biisin elementit ängetty yhteen. Ei se voi olla aitoa, eihän. Dee (2012) oli tosi kummallinen, en pystynyt oikein kuuntelemaan sitä. TF: Minusta tuntuu, että tällä hetkellä koko brittien levyteollisuus panostaa pelkästään urbaaniin popmusaan. TF: Tämä on modernisti tehtyä motownia, jossa on mukana tämän päivän urbaanista musasta napattuja tuotantokeinoja. AB: Se on ainoa kohta, jonka aikana haluisin tanssia, vaikka luultavasti tarkoitus on ollut just toisin päin. Tämän perusteella voisi olettaa, että on tulossa hyvä kuuntelulevy itsekseen nautittavaksi. Se on pelottavaa. Vierailijana biisillä on Rähinä-porukasta tuttu Spekti. Mutta pidettäisiinpä silmät auki sille, mitä täällä jo osataan. Cheek lanseerasi sen. Kuten tekopirteys. Nyt olisi tilaa erilaiselle, kokeilevammalle soundille. Ella Eyre Deeper Jättimenestykseen povatun parikymppisen brittilaulajan debyyttilevy ilmestyy vasta ensi kesänä, mutta naisen ääntä on kuultu jo Rudimentalin ja Naughty Boyn biiseillä. huhtikuuta julkaistavan albumin avausbiisi. Tästä biisistä kuitenkin tulee mieleen joku moderni olympialaisten tunnari. AB: Tässä siis juotiin kolme kannua kerralla. Spekti Tamperelaisen Lord Estin ryyppybiisi julkaistiin sopivasti tipattoman tammikuun loppuessa. AB: Minua harmittaa tällaisten laulajien puolesta. AB: Siitä puuttuu sekä hauskuus että luovuus. Damon keskittyy, se on hienoa. TF: Spektin räppi on paras osuus tässä biisissä, siinä vähän tekopirteyskin feidaantuu. AB: Onko tämä tehty potentiaalisen olympiamenestyksen toivossa. Tässä on riittävästi poppia, vaikka joitain atonaalisia elementtejäkin on joukossa. Lord Est Hanat auki feat. AB: Suomessahan on nyt alettu selkeästi etsiä tällaisia laulajia. AB: Niinpä. Jos tämä soi radiossa, niin puolet jengistä luulee, että esittäjä on Adele. Mi-. Alku voisi olla jostain Steve Reichin biisistä. Biisi on toinen singlejulkaisu myöhemmin tänä vuonna ilmestyvältä, vielä nimeämättömältä albumilta. Että jengillä on sitten mitä hoilata, jos joku voittaa jotain. TF: Joo, ei sieltä varmaan mitään Girls and Boysia tai Parklifea ole tulossa. AB: On ilahduttavaa ajatella, että jos levyn ensimmäinen single on tällainen, niin eivät ne loputkaan kappaleet voi olla mitään peruspoppia. TF: Lord Estin Reggaerekka (2011) on genressään tosi hyvä
TF: Tällaiset kappaleet tuppaavat olemaan growereita, jotka kasvavat kuunteluiden myötä. TF: Biisi on hieno, vaikka se velloo paikallaan eikä ole tanssittava. Nuoren naisen debyyttialbumi ilmestynee myöhemmin tänä vuonna. Redrama Let Go feat. AB: Jos tästä irrottaisi pelkän lauluraidan, se kuulostaisi siistillä tavalla tosi pelottavalta. Ei kovin omaperäinen, mutta toimiva. AB: Paitsi että vähän geneerisemmät sanoitukset. Stina Girs Mä tahdon tietää mitä rakkaus on Vuoden 2011 Idolsissa viidenneksi jäänyt Stina Girs on dumpannut lävistykset ja kitaran ja palaa pehmeämmällä popilla. AB: Tykkään tästä rumuuden estetiikasta. TF: Omalla tavallaan tykkään tästä. Estetiikan puolesta ollaan aika lähellä Beyoncén uutta levyä. TF: Tässä on kieltämättä tällaista tietoista laskuhumalaisen masentuneisuutta. Räppiähän tässä ei hirveästi ole. Jos haluan lohdutusta, kuuntelen Elbow’ta. Siksi ne ovat hyviä. kään kotimainen levy-yhtiö ei ymmärrä palkata vaikkapa MattiP:tä tuottamaan soul-levyä. TF: Kappale kasvaa koko ajan, muttei missään vaiheessa räjähdä. TF: Tällaista tummaa r&b:ta tulee nyt aika paljon, mutta valtavirrassa sitä ei Beyoncén ja Draken lisäksi hirveästi kuule. Elbow New York Morning Viisi ja puoli minuuttia kestävän singlebiisin lyriikat löytyivät laulaja Guy Garveyn päiväkirjamerkinnästä, jonka hän on kirjoittanut New Yorkissa. Ei mietitä, mikä olisi helppotajuista ja jäisi heti mieleen. On mahtavaa, että ne uskaltavat tehdä näin pientä ja simppeliä. TF: Kevytversio Jenni Vartiaisesta tulee mieleen, kaikkine kuulaine trance-syntikoineen. TF: Suomessa ollaan pari vuotta jäljessä. AB: Tämä on hyvin tunnistettavaa Elbow’ta ja voisi olla jonkun niiden levyn piiloraita. AB: Mutta orkestraatiot tekevät tästä elävän. Tästä ei saa mitään otetta. Tässäkin pitäisi olla jotain vähän hölmöä, mutta nyt on vain nämä iänikuset ”tuu mun luo” -lyriikat. Banks Brain Arvostetulle BBC Sound of 2014 -listallekin päässyt losangelesilainen Banks julkaisee debyyttialbuminsa keväällä. Biisi on täyteläisesti tuotettu. Ei olla väkisin Converset jalassa. Mutta nythän tämä on viety tällaiselle tylsälle Suvi Teräsniska ja Jannika B -osastolle. TF: Nyt Stinasta jää parhaiten mieleen kiva otsatukka ja iso kaulakoru. Se on hiukan laiskaa kirjoittamista. Ja kitaranäppäilyt ovat vähän korneja. Musiikissa sellaisesta saa enemmän nautintoa kuin siitä, että kaikki tapahtuu heti ja nopeasti. Nyt etsitään jotain Suomen Swedish House Mafiaa, kun ajatellaan, että EDM on nosteessa. Kristinia DeBarge Yli kymmenvuotisen uran tehnyt Redrama julkaisee uuden albumin lähes viiden vuoden tauon jälkeen, kun Reflection näkee kevättalvella päivänvalon. Ja hieno särö laulusoundissa. Tällä viimevuotisen Clouds-jättihitin seuraajalla vierailee maineikkaan amerikkalaisen r&b-laulajan James DeBargen tytär. Tätä ei voi soittaa klubilla, ja hittiradioillekin se on liian depressiivinen. Tykkään myös siitä keski-ikäisyydestä, mikä Elbow’ssa on. TF: Minua häiritsee, kun tässä toistetaan aivan loputtomasti tuota kappaleen nimeä. Kuuntele biisit osoitteessa www.rumba.fi Rumba 65. Sen sijaan otetaan joku tyyppi, joka on tehnyt jo kaikki Anna Abreun hitit. AB: Teemu Brunilan Jenni Vartiaiselle tekemissä biiseissä, sellaisissa kuin Nettiin ja Selvästi päihtynyt, on niin typeriä lyriikkapätkiä, että ne jäävät mieleen. On kirjoitettu ne tekstit, jotka halutaan kirjoittaa, eikä heitelty vain randomisti sanoja biisin päälle. Synkkää r&b:tä ja elektroa yhdistävä artisti on nähty muun muassa The Weekndin lämppärinä. Suomessa sellaista ei hirveästi tehdä, joten tilausta voisi olla. Se oli ärsyttävämpi, tämä jää taustalle. AB: Joka on paljon kiinnostavampaa kuin vaikkapa Ella Eyren biisi. TF: Jos tämä laitetaan samalle viivalle vaikkapa Cheekin tuoreen materiaalin kanssa, kun molemmat esittävät radiosoittoon räätälöityä pop-räppiä, niin tämä on paljon sympaattisempaa. AB: Kun Redrama esitti tämän livenä UMK-finaalissa, aloin miettiä, kuinka hän jaksaa vetää tätä keikoilla. Yritetään väkisin iskostaa ihmisten päähän yksi fraasi. Jos sama biisi olisi soitettu tavallisilla bändisoittimilla, väsyisin siinä kolmen minuutin jälkeen. AB: Eikös Stina profiloitunut Idolsissa sellaiseen countrypoppiin. Pidän biiseistä, jotka eivät välttämättä heti sytytä vaan väsyttämällä alkavat aueta. Kaikkialla muualla on jo todettu, että se on laskeva trendi. Suurin ongelma on siinä, että tämä on yhtä hyvä mutta ei yhtään parempi kuin 50 muuta vastaavaa. Tässä on suorituksen sijaan tulkintaa. AB: Mutta Redrama on kyllä ihan äärisympaattisen oloinen tyyppi. Tulee ähky laulukilpailulaulajista, jotka laulavat oppikirjan mukaan hyvin. AB: Elbow’lla on varmaan yhdessä laulussa enemmän sanoja kuin monella kokonaisella rocklevyllä yhteensä. AB: Mutta siinä on kuitenkin tunnistettava melodia. TF: Tässä on paljon sellaista, mistä pidän pop-musassa: sisäänpäinkääntyneisyyttä ja kirjallisuutta. Haluaisin, että joku tekisi Suomessa edes etäisesti jotain tätä muistuttavaa. Siitä voisi tulla jotain kiinnostavaa. Pari vuotta sitten julkaistu debyytti Sydän edellä ei juurikaan menestynyt, kuinka käy huhtikuussa julkaistavan kakkoslevyn kanssa. AB: Minun on tunnustettava, että olen Elbow’n suhteen puolueellinen, koska fanitan bändiä niin paljon. AB: Ricky-Tick Big Band ja Julkinen sana -keikoilla viime keväänä muistan ajatelleeni, että Redrama varmaan tekee seuraavaksi jotain r&b:tä, kun hän lauloi niin mielellään kaikki ne melodisemmat osiot. TF: Jos tämän laittaa samalle viivalle Lord Estin kanssa – koska molemmat pyrkivät soimaan hittiradioissa – niin Lord Est vie kyllä voiton. AB: Vähän niin kuin superpitkä esileikki. Vähän siltä, että oksentaako se kohta. Rakastetun brittibändin kuudes albumi The Take Off and Landing of Everything julkaistaan maaliskuussa. Tämä ei edes vituta. Toisteisuus alkaa jo yhdellä kuuntelukerralla ärsyttää. TF: Tai pitkä, eeppinen teknobiisi, joka lähtee rakentumaan pikkuhiljaa ja johon tulee koko ajan lisää elementtejä. Dancehall-rytmit ja ylipehmeä äänimaailma on kivoja, vaikka rummut olisi voitu miksata lujemmalle. TF: Redraman laulutyylistä tulee aika paljon mieleen Akon: puoliräppäystä ja puolilaulua. Vaikka en genrestä välitäkään, hän teki sen tavallaan aika hyvin
Albumi on päässyt jopa hämmästyttävän pitkälle yhden hitin avulla. Hurjasta suosiostaan ja Radioactiven tulevasta klassikkostatuksesta huolimatta Imagine Dragons ei kelvannut lainkaan Grammy-ehdokkaaksi äärimmäisen pölyisissä rockbiisi- ja -albumikategorioissa. Bändin Night Visions -esikoisalbumia on ostettu parisen miljoonaa. Emma-gaala on Suomessa artistien levymyynnin nostajana huomattavasti vähäpätöisempi kuin esimerkiksi Grammy-kemut Yhdysvalloissa, mutta se pienikin mahdollisuus kannattaa tietenkin hyödyntää. Mutta kun tarkastellaan levyjen kokonaismyyntejä, Fearlessiä on ostettu lähes seitsemän miljoonaa kappaletta, Hancockin levyä rapiat 300 000 kpl. Hot 100 -listalla parhaimmillaan kolmanneksi yltänyttä Radioactivea on ostettu pitkälti yli seitsemän miljoonaa kappaletta, ja se on kaikkien aikojen myydyimpiä singlejä Yhdysvalloissa. Albumilista Emmat ja Grammyt KOTIMAISTA EMMA-GAALAA juhlitaan 7. Rockbändi Imagine Dragonsin Radioactivesta tuli juuri historian pisimpään Hot 100 -listalla roikkunut kappale. Levyn myynti kasvoi 300 prosenttia edellisviikosta, ja sitä on pian ostettu miljoona kappaletta Yhdysvalloissa. Tänä vuonna pisti silmään Sunrise Avenuen Unholy Groundin ehdokkuus Vuoden popalbumi -kategoriassa. Kun palkittavana ovat edellisvuoden parhaat artistit ja levytykset, on hassua, että pystit jaetaan vasta pitkällä seuraavan vuoden puolella. Tai no, on se luontevampi kuin J. Edellinen ennätys oli Jason Mrazin I’m Yoursin (2008) 76 viikkoa. Jos levy on jo valmiiksi menestys, sen prosentuaalinen myynnin kasvu jää usein pieneksi. Tänä vuonna parhaaksi albumiksi valittiin Daft Punkin Random Access Memories. maaliskuuta. Sielläkin palkinnot jakaa sikäläinen ääniteteollisuuden edunvalvontajärjestö eli BPI. Grammy-esiintymisen sekä Kendrick Lamarin tähdittämän uuden version ansiosta se on nyt kerännyt 77 listaviikkoa. Get Lucky on yhä levyn ainoa Hot 100 -listalle asti selvinnyt biisi. Tätä ei voi selittää myyntimenestyksellä tai taiteellisin perustein: bändin menestys saksankielisessä Euroopassa pitää toki noteerata, mutta Vuoden popalbumi -kategoria ei ole sille lainkaan luonteva paikka. Markus Hilden 66 Rumba Bruce Springsteen Rumban albumilista 2.1.–5.2.2014 1 BRUCE SPRINGSTEEN High Hopes 2 BLACK SABBATH Greatest Hits 3 ASA Rapsodia 4 JARKKO MARTIKAINEN Koirien taivas 5 MUSTASCH Thank You for the Demon 6 ROBIN Koodi 7 AVENGED SEVENFOLD Avenged Sevenfold 8 CHEEK Kuka sä oot 9 ROBIN Boom kah 10 ERI ESITTÄJIÄ Electro Dance Club 11 SCANDINAVIAN MUSIC GROUP Terminal 2 12 BATTLE BEAST Battle Beast 13 BEASTMILK Climax 14 BEYONCÉ Beyoncé 15 DAFT PUNK Random Access Memories 16 ALCEST Shelter 17 THE COFFINSHAKERS Dark Wings Over the World 18 INDICA Akvaario 19 RODRIGUEZ Searching for Sugar Man 20 WITHIN TEMPTATION Hydra USA albumit Britannia albumit 1 SOUNDTRACK: FROZEN 2 VARIOUS: GRAMMY 2014 NOMINEES 3 LORDE: PURE HEROINE 4 OF MICE & MEN: RESTORING FORCES 5 BEYONCÉ: BEYONCÉ 6 CASTING CROWNS: THRIVE 7 BRUNO MARS: UNORTHODOX JUKEBOX 8 IMAGINE DRAGONS: NIGHT VISIONS 9 KATY PERRY: PRISM 10 DAFT PUNK: RANDOM ACCESS MEMORIES 1 YOU ME AT SIX: CAVALIER YOUTH 2 ELLIE GOULDING: HALCYON 3 BEYONCÉ: BEYONCÉ 4 AVICII: TRUE 5 SOPHIE ELLIS-BEXTOR: WANDERLUST 6 BASTILLE: BAD BLOOD 7 LONDON GRAMMAR: IF YOU WAIT 8 LORDE: PURE HEROINE 9 BRUCE SPRINGSTEEN: HIGH HOPES 10 EMINEM: THE MARSHALL MATHERS LP2 27.1.–2.2.2014 26.1.–1.2.2014. Listojen kannalta gaalojen jälkiseuraamukset ovat kuitenkin usein itse kemuja kiinnostavampia.Yhdysvalloissa Vuoden albumi -Grammy on aina seuratuin musiikkialan palkinto, mutta sen merkitys artistin levymyyntiin vaihtelee suuresti. Gaalailu on kummallista touhua, mutta siksi juuri niin kiinnostavaa. Taylor Swiftin Fearless (2008) petrasi myyntiään viikossa 58 prosenttia, mikä kalpenee huimasti Herbie Hancockin jättipaukkuvoittajan River: The Joni Lettersin (2007) 967 prosentin rinnalla. Uhkana on myös yleisön väistämätön gaalaväsymys. Karjalaisen ehdokkuus Vuoden yhtyeeksi. Molemmat palkinnot ovat raadin valintoja, mutta Emmojen ehdokasasettelussa on havaittavissa vielä vahvempi suurten levy-yhtiöiden ja jo valmiiksi menestyneiden artistien ja levyjen ylivalta. Ja kymmallisuuksia löytyy aina. Se ylsi kakkoseksi viime kesänä. Toisaalta viimeisenä ei ehkä jää yhtä pahasti muiden jalkoihin. maaliskuuta, mikä on erittäin myöhään: yleensä maailmalla palkintogaalakausi loppuu Oscar-iltaan, joka pidetään nyt 2. Emma-gaala on joka tapauksessa hieno asia, eikä juuri eroa Isossa-Britanniassa pidettävästä BRIT Awards -illasta
TOSITARKOITUKSELLA. LIIKUTTAVAN HYVIÄ KEIKKOJA www.meteli.net. ARTISTIT ETSIVÄT YLEISÖÄ
viimeiseen asti, koska en pidä jättiyhtiö Sonya En usko, että on mitään niin typerää kuin mesenoinnin arvoisena. Kovasta yrityksestä ja kalliista stereoista huolimatta en ole onnistuOskari Onninen Kirjoittaja on Suomen virallinen hipster-asiantuntija. Tässä ei tukea levykauppoja ja indieyhtiöitä, koska ne ole mitään järkeä. Vuosi oli 2007 tai 2008. Punk-levyt tekisivät uutuusjulOnneksi kuunteleminen ei ole ainut syy oskaisuistaan järkevän hintaisia ditaa levyjä. Poistuin kassalta joitain kymmeniä euroKaikki muu maksaminen on kulttuurityöja köyhempänä. pdf-tiedostoina. Niistä marssiessani postiin. Onninen Levyt joita en halua kuunnella KIRKKAIMMAT MUISTOT syntyvät tärnut kuulemaan väitettyä eroa vinyylin ja hyväkeimmistä hetkistä. Tiedän vain suuripiirteisesSiksi olisi fiksua ti, mitä levyjä omistan. laatuisen tiedoston välillä. Se on vaan jouduin työsyistä taipumaan iTunesille. ole mukana, vinyylillä ei tee Ne on haudattu ylähyllylle. 68 Rumba. Se hyvälaatuisiksi tiedostoiksi ja taron ollut helppo rajanveto sen välillä, mitkä hyjoavat kaupan päälle laulutekstit vät levyt kannattaa ostaa ja mitkä ei. neita. Kahden viiva kylkiäinen latauskoodille. ovat ruohonjuurikulttuurille tärkeitä. Paljon ratkaija ihanaa, jos kotimaisevampaa on, mitä kaikkea löydän koneeltani set indieyhtiöt kuten Airiston tai Spotifysta. Sama strategia toimi myös nettihuutokauHyvin varustetut lepoissa – sen lisäksi, että kymmenien puntien vykaupat ovat onnekindiesinglejen voittaminen oli höystetty kausi hieman pidemmälpankäynnin tuomilla jännitys- ja adrenaliinilä digiajan mukaisten purkauksilla. Vinyyli makjoita en ole koskaan kuunnellut lesimoi mesenoinnin hyödyn, koska vyltä. Ängin laukun pohjalle muovitä. Olen miettinyt vinyylejä sijoitusgisettejä. Lopulta en kuitenkaan ostaa levy, tuoda se kotiin, ripata koneelle ehtinyt odottaa levyn ilmaantumista Spotifyyn, mp3:ksi ja tunkea pölyttymään hyllyyn. muoveistaan. Siitä lähtien sama tunne on vallannut pääBeyoncén uutuuslevyn ostamista välttelin ni joka kerta, kun astelen ulos levykaupasta. nut purkamaan cd-laatikoita. Yhtään. ole kokenut vuosiin. mitään. Mitä kalliimpia harvinaisuukmyyntituotteiden kesia huusin, sitä syvempiä ahdistuspuuskia sain hittämisessä. datapaketti. painava kylkiäinen meisen muuttoni yhteyJos levyn kappaleet eivät ole dessä en ole edes vaivautuSpotifyssa eikä latauskoodia latauskoodille. Silloin se iski, morkkis. Lahden AnttilasMusiikille sopiva hinta kuussa on Spotifyn sa oli käynnissä perinteinen kolme cd:tä kahhaluamat kymmenen euroa sekä sen vaatimat dellakymmenellä eurolla tai kaksi viidellätoisyleishyödyllisyydet, nettiyhteys ja puhelimen ta -kampanja. saa nykyään erinMuita tunteita fyysistä levyä kohtaan en omaista kahvia. ollut minulle aina ainut syy ostaa levyjä. Fyysisestä musiikista maksamiselle minulkassin, jossa oli ainakin Nick Caven No More la on yksi syy: haluan olla mesenaatti. Olen Haluaisin mesenoinnilleni parempia vastisiis typeryyden ammattilainen. Paketteja, jotka niputkohteina ajatellen, että myyn jossain vaiheessa tavat kaikki pikkuyhtiön julkaisut levyni tarpeettomina pois joka tapauksessa. Vinyyli on ihan kiva, jonihan kiva, jonkin Saman kohtalon kärsikin verran tilaa vievä ja verran tilaa vievä ja neiden cd:iden määrää en muuttaessa turhan painamuuttaessa turhan edes arvioi. Kotimaiset indieyhtiöt ovat aivan liiakOmistan ainakin toistasataa vinyyliä, si kiinni analogisessa ajassa. Vastikään havahduin siisen ostaa levykaupasta tai keihen, että ani harva ostamani kan merch-tiskiltä iTunesin siVinyyli on vinyyli on edes otettu pois jaan. Haluan Shall We Part
LIIKUTTAVAN HYVIÄ KEIKKOJA www.meteli.net. TUHANNET KEIKAT LÄHEMPÄNÄ KUIN KOSKAAN
70 Rumba
”Niin, Argentiinassa. Jotkut ovat tyrmänneet koko idean Rumba 71. Tarja Turusen vierailu biisissä Paradise (What About Us) ei ollut sieltä oudoimmasta päästä.” Kuinka yhteistyönne Tarjan kanssa sujui. ”Loistavasti! Hän lauloi osuutensa kotimaassaan. Seuraa myös politiikkaa. Joimme lasilliset viiniä ja juttelimme. Olemme aina yrittäneet uudistua jollakin tavalla ja haastaa itsemme tekemällä jotakin erilaista. ”Suurin osa on ollut aidosti uteliaita kuulemaan, mitä olemme saaneet yhdessä aikaan. Täytyy sanoa, että meillä on Tarjan kanssa paljon yhteistä. heinäkuuta 1974. Tapasimme myös lokakuussa, kun Tarja esiintyi Metal Female Voices -festareilla. Pitkästymme helposti, ja se on todellinen syy Xzibitin vierailulle. Moinen yhteistyö voi kyyniseen korvaan kalskahtaa yritykseltä tavoitella uusia kuulijasegmenttejä hiipuneiden tähtien avulla. Kuulostaa siltä, että joko kosiskelette kuulijoita vierailta vesiltä tai sitten yhteistyönne taustalla on jokin hulvaton anekdootti. Hän on todella mukava ja maanläheinen persoona.” Levyllänne vierailee myös rap-artisti Xzibit. Kuudennen albuminne nimi on Hydra. TEKSTI JAAKKO KILPELÄINEN KUVA MARKUS PAAJALA FAKTA • Sharon den Adel, syntynyt 12. Päätimme kuitenkin kysyä tapauksen todelliset taustat Within Temptationin laulajalta SHARON DEN ADELILTA. • Lukee paljon, rakastaa brittidekkareita. • Asuu Pohjois-Hollannissa perheensä kanssa. Kysymys & vastaus Tarjan jalanjäljissä Mitä yhteistä on Soul Asylumin Dave Pirnerillä, Killswitch Engagen entisellä laulajalla Howard Jonesilla, Tarja Turusella ja Xzibitillä. Se on kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvä hirviö, jota on lähes mahdotonta tappaa. Tietenkin alankomaalainen sinfoniametalliorkesteri WITHIN TEMPTATION, jonka uudella levyllä he kaikki vierailevat. Emme siis tavanneet levyn äänityksissä, vaan myöhemmin musiikkivideon ja promokuvien kuvauksissa. ”Hydran monipäisyys symboloi musiikillista monipuolisuuttamme. Ei Suomessa, vaan siinä uudessa kotimaassa.” Argentiinassa. Mihin se levyn nimenä viittaa. Perusti bändin vuonna 1996 poikaystävänsä Robert Westerholtin kanssa. ”Ei, ei. Olemme edelleen tyytyväisiä edelliseenkin albumiimme (The Unforgiving, 2011), mutta haluamme tehdä aina ihan uudenlaisen levyn yllättääksemme itsemme ja fanimme.” Millaista palautetta olette saaneet Xzibitistä yllättyneiltä faneiltanne. • Within Temptationin laulaja ja lauluntekijä. Teimme tällä levyllä paljon sellaista yhteistyötä, jota meiltä ei välttämättä osattu odottaa. Olemme yrittäneet paremminkin pitää homman mielenkiintoisena itsellemme
Uskotko johtavasi sitä toisetkin 17 vuotta. Kenen kanssa vielä haluaisit tehdä yhteistyötä. Kaikella kunnioituksella, mutta jos en laulaisi Within Temptationissa, tekisin jotain ihan muuta.” Jos päätyisit soolouralle ja saisit tehdä juuri sellaista musiikkia kuin haluaisit, millaista se olisi. Ehkä se olisi kuitenkin vaihtoehtoisempaa ja psykedeelisempää kuin Within Temptation. Bowie pystyy vaihtamaan väriä yhä uudestaan.” Olet ollut Within Temptationin keulakuva 17 vuotta. ”Hän on voimanainen, jolla on voimanainen, jolla on mahtava huumorintaju, sellaimahtava huumorintaju, nen äijähuumori. Katsotaan, miten käy. Lapset olivat aiemmin kanssamme tien päällä joitain viikkoja kerrallaan. Hän älyinen ja terävä puheissaan eion nopeaälyinen ja terävä kä arastele laukoa härskejäkään kommentteja. ”Olisi mahtavaa tehdä joskus jotain David Bowien kanssa. Me suomalaiset emme vielä tunne häntä ”Floor Jansen on kovin hyvin, joten kerro hänestä. Minulla on edelleen vahva tahto kirjoittaa paras laulu ikinä. Työkokemusta siltä alalta ei ole vielä paljon, koska olin juuri valmistunut, kun Within Temptation breikkasi. ”En! Nightwish on niin samanlainen bändi kuin Within Temptation, ettei siinä olisi järkeä. Hän ei ole sitä koulukuntaa, jossa vain räpätään alastomista naisista. ”Ehkä en seitsemäätoista, mutta en ole tympiintynyt vielä. Itse asiassa puuhailen parhaillaan omaa korumallistoa bändille. Teemme yhteistyötä alankomaalaisen Gem Kingdom -korubrändin kanssa.” Sinulla on kolme lasta, iältään 2, 4 ja 8. Hän on nopeasellainen äijähuumori. tuoreeltaan, mutta he eivät ehkä tiedä Xzibitistä kovinkaan paljon. Sen enempää en halua kuljettaa lapsia kiertueella, sillä haluan heille vakaan nuoruuden ja elämän.”. ”Se olisi edelleen crossover-kamaa, jollaista jo teen. Kaikilla meillä on perheet. Siksi mieheni ei enää soita livekokoonpanossamme, vaan hän on enemmän kotona lasten kanssa. Miten äitiys ja kiertue-elämä sopivat yhteen. Jotain Björkin, Tori Amosin ja Pink Floydin tapaista.” 72 Rumba Jos et voisi enää laulaa, mitä tekisit elääksesi. Minulla on myös tutkinto muotialalta. Hänellä on samanpuheissaan eikä arastele tapainen klassinen lauluääni kuin laukoa härskejäkään Tarjalla, ja hän osaa laulaa myös kommentteja.” normaalisti. Hän on Tarja ja Anette (Olzon) samassa paketissa.” – Sharon Den Adel Jos Nightwish-laulajan pesti taas muutaman vuoden päästä vapautuu, aiotko hakea. Siinä on aina pientä yhteensovittelua. Xzibit on sellaisia räppäreitä coolimpi, koska hänellä on oikeasti sanottavaa.” Olet itsekin ollut vierailevana laulajana monenlaisissa projekteissa. Olen kirjoittanut musiikkia yhtyeen perustamisesta lähtien, ja samat vaikutteet vaikuttaisivat kuuluisivat soolotuotannossanikin. ”Kirjoittaisin ehkä musiikkia muille. Ihailen häntä suuresti, hän on vähän samanlainen kameleontti kuin Within Temptation. Jatkomme riippuu myös levyjen menestyksestä ja siitä, kuinka kivaa meillä on. Minä vanhenen, kuten muukin bändi. En voi kuvitella tekeväni musiikkia ilman intohimoa.” Olet ollut pitkään osa Alankomaiden heavyskeneä, joten tunnet varmaankin Nightwishin uuden laulajan Floor Jansenin. ”Se sujuu kuten kenellä tahansa perheellisellä henkilöllä, joka matkustaa paljon
www.episodi.fi. Ole oman elämäsi elokuvatähti
Suomen ainoa oikea televisiosarja Salatut elämät näytti jakson talven trendiaiheesta: hipstereistä. Mayhem peruttu! Lisäksi Nisse tahtoo välittää mitä vilpittömimmät onnittelut ”koko kansan” Enni ”Rukajärven tie” Rukajärvelle olympiamitalista. Siksi yhtiön kotisivulta nimittäin löytää niinkin tuttujen toimijoiden sähköpostiyhteystiedot kuin Nick ”Soliti” Trianin ja Sami Rikalan. Nyt samassa levyteollisuuden tsunamien keskellä purjehtivassa laivassa huojuu Sony, joka julkaisee muun muassa Redraman musiikkia levymerkillä koko kansan Rokka, joka lienee kaapannut nimensä lisäksi myös kuvalogonsa labelin brändänneestä powerpointista. Uransa huipulle ovat päässeet niin Uniklubin Jussi Selo, Aikakoneen Sani Martela, Lau Nau sekä kokoomuksen Tuukka Temonen! Kaksi ensimmäistä ovat saattaneet musiikkiuransa siihen käännekohtaan, jossa turvaudutaan musiikkiteatteriin. Mutta strategiat ovat kunnossa toisillakin levy-yhtiöillä! Vasikään Mikko ”Pyhimys” Kuoppalan A&R-pomokseen pestannut Johanna Kustannus on siirtynyt post-internet-aikaan, ainakin mitä markkinointiin tulee. Heistä Rikala ei ole ollut firmassa sitten viime syksyn ja Triani – luoja paratkoon – pariin vuoteen! Ja sitten seurapiiri- ja supertähtiuutisiin. Temonen on siirtynyt sinne, mihin ihminen Apulannasta ja sen musiikkivideoista luonnollisesti siirtyy. Aiemmin taktiikkaa käytti onnistuneesti hyväkseen raflaavasti nimetty ja legendaarisen halvannäköisistä levynkansistaan muistettava Pokon ”nuorisomusiikkiosasto” Sound of Finland. Internetin jälkeinen strategia on yksinkertainen: netti on niin vanhentunutta teknologiaa, ettei Universalia enää kiinnosta päivittää sivujaan. Nissen saamien tietojen mukaan dokumentissa on kuitenkin yksi keskeinen puute: se sivuuttaa Sipe ja Sape -videon vaikutuksen Niinistön vaalivoittoon täysin! Liekö häpeä sittenkin yllättänyt Santapukin pojan. NISSE M. Talen Facebook-sivulle esille laitetut suosikkiartistit eivät vain olleet tarpeeksi marginaalisia, joten esiin piti kaivaa Lau Nau! Hahmon muodonmuutos oli kuitenkin siinä määrin väkinäinen, että esitellessään uusia cooleja suosikkejaan ihastukselleen, hän päätyi puhumaan Kelluvista papanoista ja Miu mausta. Koko kansa, medborgare! 2014 tullaan vastedes muistamaan vuotena jolloin Salatut elämät löysi hipsterit. Ja kyllä, Temonen nousi vieläkin ylemmäs kuin keikistelemään naamiaisasuissa euroviisuehdokkaiden edessä. Kakka-hätä 77- ja Wasted-yhtyeiden tuotantoa julkisesti endorsannut Rukajärvi erehtyi jo kolmen vuoden takaisessa Soundin haastattelussa ilmoittamaan, ettei erityisemmin välitä Cheekin musiikista. Sen sijaan Fonal-folkartisti Lau Nau pääsi liki kymmenen vuoden uran jälkeen suosionsa huipulle ja Suomen kansan huulille. Nisse odottaa otsa hiessä, mitä muuta yhtiön väitetyt alamerkkisuunnitelmat tuovat mukanaan. Elämä on ihanaa! HALOO! HALOO! Wiskarin Artun laulussa faija kertoi kersantti Rokasta, mutta minäpä kerron teille nyt levymerkki Rokasta, joka on mitä miellyttävin tuulahdus ajasta, jolloin majorit ymmärsivät käyttää brändibudjettinsa alapuljujensa nimeämiseen suomalaiskansallisesti ja samalla varoa maksamasta graafikolle sentin senttiä tahi latin latia. Temonen ohjasi fanidokumentin koko kansan Sauli Niinistöstä. Jussi ja Sani ovat siis päätyneet tamperelaiseen musiikkiteatteriin esittämään Paratiisi-musikaalissa Rauli Baddingia ja ”naispääosaa”. Tale-hahmo oli tehnyt jaksossa täydellisen 74 Rumba muodonmuutoksen suurikokoisia silmälaseja, rusettia ja Kerouac-pokkaria myöten. Näissä jännissä tunnelmissa kohti kevättä ja lämpöä! Adjö!. Aika-, tila- ja painopäiväteknisistä syistä nähtäväksi jää, aikovatko iltapäivälehdet ja valtiovalta kostaa moisen kansallishäväistyksen kuumottamalla Rukajärven pois Suomen joukkueesta tai ainakin huolehtimalla, ettei slopestyle-mitaleista tarjota kahveja. Nissen suureksi harmiksi kyseessä ei ollut legendaarisen festivaalimogulin Aleksi Winsténin uusi yritys tuoda Lahtea uudelleen koko kansan kartalle, vaan kyseessä oli jokin mitättömämpi tapahtuma jossain muualla. Loppuun kerrottakoon, kuinka Bob Malmström -yhtyeessä (kok) musisoivan Kjell Mimosasin sydän hyppäsi kurkkuun, kun häntä pyydettiin esiintymään Frostbite-festivaalille. Mutta ei nimi metsäfolkkaria pahenna! Kun Badding-musikaalista kiidetään koko kansan Salkkareiden kautta vielä ylemmäs, saavutetaan Tuukka Temosen (kok) uusimmat saavutukset
Seuraa @ilosaarirock 11.-13.7.2014 \\ Laulurinne \\ Joensuu www.ilosaarirock.fi \\ www.fb.com/ilosaarirock PORTISHEAD (UK) A L I C E I N C H A I N S (US) RO B ZO M B I E (US) E LL I E G O U LD I N G (UK) H A I M (US ) A S A P FE RG ( U S ) T RE N T E M ØL L E R ( D EN ) EN NAK KO L I P U T : I LO S AA RI RO CK .F I JA T I K E T T I L I P P UVA I H TOE H D OT : L A-S U 95 € L A 60 € \\ S U 7 5 € M U S TA SC H (SWE) Jenni Vartiainen \\ Stam1na \\ Viikate \\ Happoradio \\ Sanni Gracias & The Globe Band \\ KC/MD Mafia \\ Tuomo \\ Wolfheart Insomnium \\ Turmion Kätilöt \\ Ranger \\ Black Lizard
(USA). Liput toimituskuluineen alkaen 69/79/89€ La 14.6.2014 helsinki, kaisaniemen puisto Klo 16-24. Liput toimituskuluineen alkaen 69€/89€. Portit avataan klo 15.00. Portit avataan klo 16.00. E A S T W AY L I V E a n d E T C O N C E R T S & B O O K I N G P R O U D LY P R E S E N T: AN EVENING WITH Ma 24.2.2014 HELSINKI, Jäähalli Klo 20.00 (ovet klo 19.00) Liput toimituskuluineen alkaen 52,50€. E A S T W AY L i v e P R O U D LY P R E S E N T S : bluesrockin jättiläinen B en M iller B and M ELROSE (FIN) Pe 13.6.2014 OULU, Raatin stadion Klo 17-24