NO 3/2014 | 21.3.2014 - 16.4.2014 | 6,80€ ”Viime kesänä otin yhden päivän urakakseni tehdä lämmityspuut. Otin nipun hyviä levyjä kainaloon, vetäisin kännit ja pilkoin puita yöhön asti.” – Anssi Kasitonni TAISTELU KONEPAJASTA Elmu ja kaupunki tappeli, kumpi voitti. HEIKKI SILVENNOINEN Kummelista ikuisuuteen LIEMINEN Poptaivaan tuorein komeetta on entinen rockmies Mirel Wagner Suomen uusi vientitoivo ei alistu markkinointikoneeksi
Uusi 600 Series Bowers & Wilkinsin 600-sarjan käänteentekevä tekniikka, korkealuokkainen äänenlaatu ja huippumuotoilu ovat nyt kaikkien ulottuvilla – myös hinnaltaan! Tule tutustumaan – myynnissä maaliskuussa 2014!
SISÄLLYS 3/2014 Ajankohta 8 Twitterissä tapahtuu Keiden muusikoiden viserryksiä kannattaa pitää silmällä. Teemu Fiilin, päätoimittaja. TOP OF THE LAKE piti pintansa loppuun saakka. Minä puolestani tervehdin ilolla uutista, että PORTISHEAD saapuu Ilosaarirockiin. Rumba 5. Erittäin hyvä!. sainpas yhden laatusarjan pois katselulistalta. Lue loput jutusta sivulta 42. Hyvä. 14 The Afghan Whigs Vaihtoehtosuuruus palasi 16 vuoden huilailun jälkeen 16 Elbow Anna Brotkin antaa lovea Manchesterin miehille 17 Inventaario: Tundramatiks Landepaukku ja stadilainen listasivat levynsä reseptin 18 Vieraissa: Anssi Kasitonni Punk-henkinen kuva- ja äänitaiteilija venyy jopa maatilan isännän rooliin Nousussa 22 Lieminen Kertomus siitä, kuinka pesunkestävästä rockmiehestä transformoituu hittipoppari 25 Soitinnurkka Lost Societyn Samy Elbannan kitara on tehty squelausta ja daivausta varten 26 Mirel Wagner Oskari Onninen paljastaa, ettei suomalaisen musiikkiviennin uusi airut ole mikään myyntilukuja tuijottava kommenttiautomaatti 36 Popin urbaanilegendat Onko Gene Simmonsin kieli oikeasti kirurgin pidentämä. Saku Schildt, toimituspäällikkö. Vincent, Kingston Wall -kirja, Tundramatiks, Mopo, Happoradio, Mantar, Aloe Blacc, Weeping Willows, Metsätöll, Red Kaukasus, Elbow, Steel Panther, Death Vessel, Lodger, Kaveri special, Tapani kansalainen, Nopsajalka, The Afghan Whigs, Rauhatäti, Stereo 8000, Pietarin spektaakkeli, Indica, Irina Björklund, The War on Drugs, Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen bändi, Panssarijuna, Profane Omen, Yona, Within Temptation, Eput rautaa, Messenger, Prince of Assyria 62 Hittikaruselli Teemu Fiilin ja Markku Roinila tarkastavat joukon tuoreita musiikkikappaleita 64 Rumban albumilista ja listakolumni 66 Kolumni: Jami Järvinen 70 Kysymys & vastaus: Heikki Silvennoinen Mervi Vuorela tapasi kotimaisen viihteen legendan 74 Nisse M ”Minä olen pitkämielinen virkamies, jolla on henkilökohtainen suhde Elmuun, mutta täällä on virastot täynnä tyyppejä, jotka ovat valmiina lanaamaan sen talon mereen.” – Stuba Nikula on Konepajahalli-myrskyn silmässä. Hyvä!. 10 Danger Mouse Ollako huipputuottaja vai indiebändin jäsen, siinä pulma 12 Tove Lo ja MØ Erotatko nuoret skandinaavipopparit toisistaan. Kadehtiko Mariah Carey nälästä kärsiviä lapsia. Parasta juuri nyt! FLOW FESTIVAL yllätti jo ties kuinka monetta vuotta putkeen julkistamalla ison joukon kiinnostavia ja monipuolisia artisteja. Esittelyssä joukko mitä oudoimpia musiikkimaailman tarinoita 42 Konepajahalli Otimme selvää, mistä Elmun ja Helsingin kulttuurikeskuksen kiistelemässä konserttitalokärhämässä on oikein kysymys 50 Kulissien takana: Simon Reynolds Maailmankuulu brittitoimittaja kertoo retromanian alati kiihtyvästä syklistä 26 52 Arviot Pharrell Williams, JVG, St. Mikko Litmanen, AD
M040 Genelecin uusi M-sarja tuo ammattitason äänentoiston nyt myös kotistudioosi. M-sarjan kaiutinkotelon koostumuksesta noin puolet on puupohjaista materiaalia. Tutustu uuteen Genelec M-sarjaan tarkemmin osoitteessa WWW.GENELEC.COM/MUSIC-CREATION. Nyt voimme tarjota entistäkin ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon, joka on valmistettu puukuitukomposiitista. Laadukkaalla ja tarkalla äänentoistolla Genelecistä on vuosien varrella tullut myös musiikkialan ammattilaisten laajalti suosima tuote. Intelligent Signal Sensing (ISS) omalta osaltaan tekee M-sarjan kaiuttimista paitsi ympäristöystävälliset myös käytössä edullisemmat: Genelec-kaiuttimet ovat tunnettuja pitkäikäisyydestään ja nyt ne myös katkaisevat valmiustilassa virran automaattisesti säästäen sähköä. Genelec M-sarja Käsintehty Suomessa Puukomposiittikotelo ?M030 Unelmat on tehty toteutettaviksi . Unelmoiminen ja unelmien toteuttaminen on ollut alusta alkaen osa tarinaamme – nyt on sinun vuorosi. Jo 35 vuoden ajan olemme olleet musiikkistudioiden kaiutinvalmistuksen edelläkävijä ja hioneet neutraalin ja tarkan äänentoiston huippuunsa
Hintoihin siikista ainakin hiukkasen hienompaa. Tuoreessa muislainen suuhygienisti, joka julkaisi vuonna tissa ovat myös viime vuosina dokument1970 ensimmäisen – ja vuosikymmenien tielokuvissa onnistuneesti kerrotut laulaajan ainoan – levynsä. Sana levystä kiiri jopa Vashti Bunyan ja Sixto Rofolk- ja psykedelia-entusiastien piirien uldriguez kiertävät nyt feskopuolelle. Menestisteja, jotka eivät ole nousseet edellä maityksen puute sai Perhacsin luopunittujen kulttiasemaan. Tuo tavoittatainen teos 2000-lumattomuus ja myspäivä tuhat uutta bändiä vun alussa kovassa tisyys on kiinnostaja laulajaa taistelee nosteessa olleen freak vaa maailmassa, jossa edes pienestä hetkestä folk -skenen sisällä. Ja heitä minä kiiVastikään ilmestyi Perhacsin kakkostän. Ja joita ei satunnaisen kaväitteen vääräksi – samoin kuin toisen sadunmiehen kuuluisi missään olosuhteismankaltaisen uudelleenlöytämisen vuonsa tietää. Maanittelun jälkeen Perhacs kaikkien muiden heiesiintyi lopulta ensi kertaa livenä vuonna dän kaltaistensa pitää 2010. Levyn, joka ilmesja-laulunkirjoittaja Sixto Rodriguezin ja tyessään ei herättänyt juuri minkäänlaisprotopunk-yhtye Deathin tarinat. ta huomiota. 8–16) Puh. Koskinen, Pasi Kostiainen, Joonas Kuisma, Juha Kurri, Markus Laakso, Julius Lahdenoja, Emmi Laukkanen, Antti Lähde, Nisse Mannerheim, Matti Markkola, Jussi Mäntysaari, Risto Nevanlinna, Jari Nikkola, Tomi Nordlund, Christer Nuutinen, Oskari Onninen, Tomi Palsa, Black Peider, Jean Ramsay, Matti Riekki, Jose Riikonen, Markku Roinila, Jussi Saarinen, Susanne Salmi, Jari Setälä, Heini Strand, Tuomo Stenberg, Miika Särmäkari, Hippo Taatila, Ville Tiihonen, Niko Toiskallio, Kirpi Uimonen Ballesteros, Anton Vanha-Majamaa, Kimmo Vanhatalo, Auroora Vihervalli, Mervi Vuorela, Verna Vuoripuro ja Marko Ylitalo Harjoittelijat Emilia Aarnisalo, Linda Kämäräinen, Anna-Maija Lippu, Jenna Pietikäinen ___________________________________________ TILAAJAPALVELU (ark. Linnen oikeassa seurassa saa ihmisten silmät da Perhacsin erikoinen tarina todistaa pyöristymään. on pitkälti innokkaiden Linda Perhacs löytyi Kaliforniasta vietlevynkeräiljöiden sekä tämästä taviksen elämää – tietysti. noussut alkuperäislevy julkaistiin uudelJoskus, jos artisti ei itse ymmärrä mileen moneen otteeseen ja myös uudelleenten hyvä hän on, se pitää kermasteroitiin joitain vuosia sitten paremtoa hänelle. na 2005 kokeneen 1970-luvun folkkarin Tuollainen artisti on vaikka kaliforniaVashti Bunyanin kohtalo. Maailma on täynnä omituisia, obskuuTuo levy oli Linda Perhacsin kokeellireja – ja joskus myös upeita – levyjä ja arnen folk-albumi Parallellograms. krs 00100 HELSINKI etunimi.sukunimi@popmedia.fi www.rumba.fi ___________________________________________ TOIMITUS Päätoimittaja Teemu Fiilin Toimituspäällikkö Saku Schildt Listatoimittaja Markus Hilden AD Mikko Litmanen Puh. ta yllättäen hän oli myös jatkanut uuNörttien, jotka ovat sien kappaleiden säveltämistä läpi vuosiuskoneet, että myös kymmenten. 09 4369 2407 | Fax 09 4369 2409 AVUSTAJAT Ville Aalto, Mikko Aaltonen, Tapio Ahola, Annastiina Airaksinen, Lasse Auranne, Kira Autiosuo, Mia Bergius, Kalle Björklid, Jana Blomqvist, Anna Brotkin, Laura Friman, Laura Haapala, Manu Haapalainen, Pertti Hakala, Markku Halme, Sanna-Maija Hannuksela, Mikael Helenius, Perttu Häkkinen, Jarmo Juhala, Jami Järvinen, Otso Karhu, Markus Karlqvist, Tero Kartastenpää, Sanne Katainen, Jarmo Katila, Jaakko Kilpeläinen, Aleksi Kinnunen, Maria Kivimaa, Samuli Knuuti, Antti Koivumäki, Tina Korhonen, Ari Korpi, Kimmo K. Allaan. 03 4246 5302 tilaajapalvelu@popmedia.fi ___________________________________________ RUMBA KESTOTILAUS 10 NUMEROA / VUOSI 61,90 € 5 NUMEROA / ½ vuotta 38,00 € ___________________________________________ ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI Puh 045 110 5522 Fax 09 4369 2409 ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi Oskari Anttonen Peter Lindroos Oona Lukkarinen Mikko Mali Markkinointijohtaja Pasi Myllymaa Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen KUSTANTAJA Pop Media Oy Painopaikka: Lönnberg Painot Oy ISSN: 0781-0326 MUSTANAAMION SUOJELUKSESSA JO VUODESTA 1984 KULTTIBÄNDEISSÄ ja -artisteissa on vaivaiset 44 vuotta hänen debyyttinjotain hohdokasta. luisi johonkin tarkoin vartioituun salaUsein väitetään, ettei musiikkiteolliseuraan. Joiden nimen ääneen lausumisuudessa saa toista mahdollisuutta. Pian ei enää auttanut mikään tivaaleja ja konserttisalemuu kuin kaivaa kissojen ja koirien kansja ympäri maailman, ja se sa Linda esille. Sellaisissa, joiden tunsä jälkeen. Suosittelen tutustumaan! Rumba 7. Niismaan pop-urastaan pian letä valtaosa myös jää unhovyn julkaisun jälkeen. 3 / 14 | 31. Kaksi vuotta tuon jälkeen, 69-vuotisaada kuulla heidän aana, hän allekirjoitti Sufjan Stevensin lefantastisesta aarteesvymerkin kanssa sopimuksen uuden albutaan. Mutentusiastien ansiota. joka päivä tuhat uutta valokeilassa.” Perhacsin faneiksi bändiä ja laulajaa taistetunnustautui muusikkolee edes pienestä hetkestä ja Opethin Mikael Åkerfeldvalokeilassa. Olen varma, ettistä Devendra Banhartiin, Julia tä mysteeri tekee myös itse muHolteriin ja Joanna Newsomiin. Levyjen tekijöistä ei ”Tavoitta bumista tuli kuitenkin tiedetä mitään, eivätvuosikymmenten varkä tekijät välttämätmattomuus ja rella keräilijöiden ratä itse halua edes tulmystisyys kiinnostavat kastama aarre ja erila muistetuksi musiimaailmassa, jossa joka tyisen vaikutusvalkistaan. vuosikerta Numero 651 ___________________________________________ Fiilin Unohduksista nostetut Rumba / Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 3. Ja voi pojat, miten hyvä leteminen on verrattavissa siihen, että kuuvy se on. levy The Soul of All Natural Things, Teemu Fiilin Kirjoittaja sai juuri päätökseen hienon ja hyytävän Kuolleista palanneet -televisio sarjan kansallisen Yleisradiomme internet-palvelussa. min tekemisestä. Linda Perhacs, man kuuloiseksi
TOIMITTANUT TEEMU FIILIN Mikko Kuoppala @Paradisemikko Kari Peitsamo @KariPeitsamo Raamatun lauseita, teologiaa, poliittista kommentointia ja basistivitsejä. Jos laulaminen jossain vaiheessa lakkaisi lyömästä leiville, Neko voisi hyvin ryhtyä stand-up -koomikon hommiin. Nyt listaamme viisi muuta muusikkoa, joiden twiittauksia mielestämme kannattaa seurata. Varoitus: paljon pössyttelyjuttuja. El-P @therealelp New York -räppäri ja biittinikkari on Twitterissä täsmälleen sama, rakastettavan sarkastinen ja kuivan humoristinen rääväsuu kuin levyilläänkin. Eikä kyllästytä seuraajiaan turhalla työasioidensa mainostamisella. Neko Case @NekoCase Death Cab for Cutien laulaja-biisintekijä (ja Zooey Deschanelin entinen aviomies) tekee teräviä ja hauskoja havaintoja takseista, urheilusta, viihdemaailmasta ja elämästä noin yleensä. Hauska, epäkorrekti ja sensuroimaton ovat termejä, jotka kuvaavat amerikkalaisen indieartistin twiittejä. Seuraa Rumbaa Twitterissä: @Rumbalehti. MAALISKUU 140 merkkiä, joilla on väliä Kaikki varmasti jo tietävät, että vaikkapa Kanye West ja James Blunt osaavat olla hauskoja TWITTERISSÄ. Suomirockin väsymätön veteraani Kari Peitsamo on kotimaisten Twitter-muusikoiden aatelia! Ben Gibbard @Gibbstack Teflon Brothersista, Ruger Hauerista ja Johanna kustannuksesta tuttu Pyhimys on sekä Twitterissä että tosielämässä hauska, rehellinen ja anteeksipyytelemätön kaveri
30.3. Max M (IT), Samuli Kemppi; 10 € Pe 4.4. C O M. B A R L O O S E - A N N A N K A T U 2 1, H E L S I N K I - W W W . 18.5. Mark Kozelek (US); 18 € La 19.4. Ballet School (UK/DE/BR); 10 € To 27.3. B A R L O O S E . K18, pe & la K20. Tykopaatti, DJ Kridlokk; 9 € La 12.4. Ennakot Tiketti. Sisäänkäynti pihan puolelta (Kaikukatu 4). Holy Seeds; 6 € Ke 26.3. Sarah Kiwi & Non Orchestra, K-X-P ym.; ks. 9.3. 27.4. Church of Misery (JP); 18/24 € Tarkemmat tiedot ja muiden iltojen ohjelma: www.kuudeslinja.com Hämeentie 13, Helsinki. Dxxxa D & Hazzzt, Yhdentekevää, Pietarin Spektaakkeli; 8 € To 24.4. 16.2. makiaclothing.com Pe 28.3. SUNNUNTAI KLO 19.00 (warm-up 18:30) 26.1. LIVE!!! LIVE!!! LIVE!!! La 22.3. Kultabassokerho; 10 € Su 20.4
Duojaan enemmän häntä Vaikka omien levyarvostetaan kuitenkin mojen tuottaminen tuntuu nipuolisista tuotantotöistään.. TEKSTI MARKO YLITALO TERVE, UUSI RICK RUBIN, mitä kuuluu. ”Levyn tekeminen oli hyvin vapauttavaa ja nautittavaa. Barkley, jonka kokonaisuuden ”Minulla oli pari huhutaan julkaisevan nimeä mielessä, mutta melodioiden ympärille.” uuden albumin vielä en aio paljastaa, ketkä”, kuluvan vuoden aikana. – Danger Mouse hän kommentoi. ”Otan tuon kohteliaisuutena”, vastaa Brian Joseph Burton, joka tunnetaan paremmin tuottajanimellä Danger Mouse. Multi-instrumentalisti Burton muodostaa yhtyeen yhdessä The Shinsin laulajan James Mercerin kanssa. James on yksi kaikkien aikojen suosikkilaulajistani.” Broken Bellsin kiertue- ja 10 Rumba levytyskiireiden takia Danger Mouhelpommalta kuin muiden, ei se vältsen on täytynyt vähentää tuotämättä ole aina paras mahtantotöitään. Omiltuotti bändin debyytin le soundeille kun voi kuu”Olen melodioiden (2010) tavoin myös tuoroutua. MAALISKUU Duon viemää Kovasti kysytty tähtituottaja DANGER MOUSE ei ehdi enää liiemmin tuottaa muita artisteja, koska hän keskittyy pop-yhtyeeseensä Broken Bellsiin. Oregonin Portlandissa asuva, moneen kertaan palkittu tuottaja harjoittelee parhaillaan Broken Bellsin kiertuetta varten, jolla promotaan uutta After the Disco -albumia. ystävä. Tosin Burton dollinen ratkaisu. Sillä ei reen kakkoslevyn, mutBurtonilla on toiole väliä, onko kyse ta hän myöntää harnenkin oma kokoonkinneensa ulkopuolipano, Cee Lo Greenin instrumenteista vai sen palkkaamista tehkanssa muodostettu laulusta, mutta rakennan Gnarls tävään
26.3. ”Olen melodioiden ystävä. ”Se ei ole minun bändini, enkä voi työstää sitä kiertäessäni. Olen työskennellyt levyn parissa alusta asti, mutta en tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu enkä halua puhua keskeneräisistä asioista tämän enempää.” Burtonia pidetään auteur-tyyppisenä tuottajana, hieman samaan tapaan kuin arvostettuja elokuvaohjaajia, jotka tunnistaa persoonallisesta ja uniikista jäljestään. Levyn tuottaminen on ainakin Burtonin osalta ohi, mutta se ei hänen tietojensa mukaan ole vielä täysin julkaisuvalmis. Rumba 11. VIIKKO 13 (24.–30.3.) 24.3. Helsingin Nosturissa vietetään iltamia metallin ja hardcoren merkeissä. Ryminää tarjoilevat itseään popmetal-bändiksi nimittävä göteborgilainen DEAD BY APRIL (SWE) ja BENEATH MY FEET (SWE). Danger Mouse on Broken Bellsistä se vähemmän alkoholisoituneen kirjanpitäjän näköinen kaveri (oikealla). Tummasävyisiä, elektronisia rytmejä, tarttuvia poplauluja ja rehellisiä lyriikoita – TOVE LO (SWE) esiintyy Helsingin Tavastialla. Ruotsalainen moderni metalli valtaa helsingin The Circuksen. ?Päivyri Keväällä sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. 28.3. Norjalaisduo NICO & VINZ on noussut jo ties kuinka monen maan soittolistoille. 24.3. Soulin, vaihtoehtopopin ja electronican taitaja, laulaja-lauluntekijä MØ (DEN) julkaisi vastikään debyyttialbuminsa No Mythologies to Follow. 27.3. Jyväskylän Lutakko kasaa rapin ystävät saman katon alle, kun KC/MD MAFIA ja LOOST KOOS kertovat painavaa sanaa. 27.3. Doom metal ja psykedelia paiskaavat kättä, kun UNCLE ACID AND THE DEADBEATS (GBR) ja THE OATH (SWE) saapuvat Turun Klubille. Minkäköhän vuoksi niin monet haluavat työskennellä juuri Burtonin kanssa. Muinainen Disneyland After Dark, nykyinen D-A-D (DEN) saapuu ottamaan haltuunsa Helsingin Tavastian. West Coast -hiphop saapuu itärannalle. JULKAISUT: • Magnum: Escape from the Shadow Garden • Lossi T & Juoksut: Ei mun takapihalla • DJ Kridlokk: Mutsi • Lacuna Coil: Broken Crown Halo • Sonata Arctica: Pariah’s Child After the Disco arvioitiin edellisessä numerossa. Kattauksessa on neljä nimeä: ARCHITECTS (GBR), STRAY FROM THE PATH (USA), NORTHLANE (AUS) ja MORE THAN LIFE (GBR). Suomessa heidät nähdään Virgin Oilissa Helsingissä. Sen kunniaksi nuori tanskatar nähdään Helsingin Tavastialla. Katalogista löytyy artisteja kuten Beck, The Black Keys, Gorillaz, Sparklehorse sekä Martina Topley-Bird ja Norah Jones. ”Ehkä he nauttivat minun seurastani, kuten minä heidän.” Omien projektiensa lisäksi Burton on viime aikoina työstänyt U2:n kolmattatoista studioalbumia. Sen tekeminen alkoi jo vuonna 2010, ja siltä on toistaiseksi kuultu vasta kaksi kappaletta. Sillä ei ole väliä, onko kyse instrumenteista vai laulusta, mutta rakennan kokonaisuuden melodioiden ympärille”, hän kuvailee tyyliään. Helsingin Virgin Oiliin iskevä veteraanibändi FUNK DOOBIEST (USA) tuskin jättää läntisen menon ystäviä kylmäksi. Mukana juhlissa ovat Rumban tulevaisuuden tusinassakin menestynyt HOPEAJÄRVI sekä noisea ja matikkarockia sekoittava BAXTER STOCKMAN. 29.3. 29.3. Jazzcorevaroitus! Huikean hämmentävä HIPPIE DIKTAT (FRA) saapuu Pariisista Helsinkiin Korjaamon vintille. 24.3. 25.3
TEKSTI TEEMU FIILIN Kysymykset: 1. Kenelle kirjoitat biisisi. Ymmärrän, että sen mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunta. 4. Millaista oli työskennellä maailmankuulun hittituottajan kanssa. Molemmat ovat kovassa nosteessa olevia 25-vuotiaita skandinaavinaisia, jotka säveltävät kappaleensa itse ja kirjoittavat räväkät sanoituksensa englanniksi. Hämmästyin kun tajusin, keiden kaikkien kanssa he olivat levyttäneet. Molempien musiikki liikkuu valtavirtaisen elektro-tanssipopin ja indien rajapinnassa jossain Robynin, Lykke Lin ja Katy Perryn välimaastossa. Jos haluan koskettaa jotain toista sanoituksillani, tiedän, että joku toinen tulee pahastumaan niistä. Molempien esikoislevy ilmestyi maaliskuussa, ja molemmat heistä esiintyvät saman kuun aikana Helsingin Tavastialla. 3. Miksi teet musiikkisi koneilla tuottajan avustuksella etkä soita bändissä. Jos teen balladia, kuvittelen jonkun nuoren pojan tai tytön yksin huoneeseensa kuuntelemaan sitä.” 2.”Pimeys, ja toisaalta määrätietoisuus ja kun- kylmyyteen ja pimeyteen. Olin aikaisemmin nelihenkisessä bändissä ja saimme kuulla aina keikkapaikoilla, että meitä on liian monta. ”Nämä perusasiat: rakkaus melankoliaan, 3. Mukana oli jotain kymmenen biisintekijää, ja lopullisen kappaleen sain kuulla vasta valmiina.” lo haluaa tehdä session kanssani. Pohjolassa olemme luovia ja taiteellisia. Kappalee- MØ 1. Heidän työskentelytapansa on tosi erilainen kuin minun. Monet ihmiset paljastavat paljon kamalampia asioita itsestään sosiaalisessa mediassa.” ka haluan todella sanoa. ”Olin tippua tuolilta, kun kuulin, että Dip- ottivat minuun yhteyttä. Haluan olla yhtä arvostettu kuin Robyn ja yhtä suosittu kuin Katy Perry.” Mutta jos teen nopeatempoista biisiä, ajattelen aina itseni ystävieni kanssa klubin tanssilattialle. ”Rakastuin lapsena popmusiikkiin, mut- tarvita enää isoa yhtyettä ja studiota. ”Olen oman musiikkini fani. ” 3.”Kaikki kutistuu, musiikin tuottamiseen ei. Parikymppisenä innostuin hiphopista. Jotka haluavat tanssia kyyneleensä pois. 2. Onko sinussa jotain erityisen pohjoismaista. Olemme mukavuudenhaluisia, mutta kyllästymme helposti.” 2. MAALISKUU Kaksi naista Skandinaviasta Ruotsalaislaulaja TOVE LO ja hänen tanskalainen kollegansa MØ jakavat monta asiaa. 12 Rumba Tove Lo 1. Ihan kuin kuka tahansa. En voi alkaa kontrolloida itseäni sen vuoksi. ni ovat myös muille nuorille tytöille ja pojille, jotka ovat käyneet läpi samoja tunteita kuin minä ja joilla on taipumusta melankolisuuteen. ”Ne asiat, joista kirjoitan, ovat asioita, jot- hyvä idea. Se on vain elämää. En silti meinaa edelleenkään uskoa, että olen kiertänyt Diplon ja Major Lazerin kanssa.” 5.”Olen alkanut tajuta, ettei se ole ehkä niin 5. Silti kaipaan ja rakastan bändikulttuuria.” ta jo nuorena sain tutustua punkiin ja grungeen. Sonic Youth, Nirvana ja Yeah Yeah Yeahs ovat idoleitani ja olen soittanut punkbändeissä, mutta kun aloitin soolojuttuni tekemisen, minun oli pakko keksiä tuottajani kanssa uusi tapa kanavoida nämä kaikki vaikutteeni samaan pakettiin.” 4.”En tiennyt paljoa Xenomaniasta, kun he 4. Lopulta kun teimme hommia ja tutustuin häneen, tajusin, että hän on todella rento ja maanläheinen kaveri. 5. Miksi haluat paljastaa sanoituksissasi pimeän puolen itsestsi. Ehkä olen siinä mielessä egokirjoittaja. Rakastan myös vuoria, vaikka Tanskassa ei niitä olekaan.” nianhimo. Mutta en voi sensuroida itseäni enkä oikein välitä, mitä muut ajattelevat minusta. ”Minä olen lopulta itse ainoa tuomarini
Ensin Hämeenlinnan Suisto-Klubilla, sitten Helsingin Gloriassa. Tässä on metallitotuus. • Esiintyy Helsingin Tavastialla 25.3. • Esiintyy Helsingin Tavastialla 29.3. Asa, Puppa J ja muut rytmivipeltäjät voi nähdä Virgin Oilissa Helsingissä. Todisteita uuden materiaalin tasosta voit kurkata Kuopion Henry’s Pubissa. Seinäjoen Rytmikorjaamolla soittavat peräkkäisinä päivinä koko kansan ANSSI KELA ja HALOO HELSINKI. Entinen W.A.S.P.-kitaristi CHRIS HOLMES (USA) saapuu Suomeen takomaan bändinsä kappaleita yhdessä BATON ROGUE MORGUEN kanssa. Miltä kuulostaa: ”Itsemurhaa hautova Robyn ja miehiä vihaava Katy Perry tapaavat Weekend-festivaalilla.” Tove Lo • Tove Nilsson, 25, Tukholma. Toteutuuko nyt metallipäiden märkä uni. • Kuuntele: XXX 88, Don’t Wanna Dance, Red in the Grey www.momomoyouth.com Miltä kuulostaa: ”Lana Del Rey ja Santigold menivät herkässä mielentilassa Diplon isännöimään Tavastian Lauantaidiskoon.” 5.4. • Kuuntele: Out of Mind, Habits, Not on Drugs www.facebook.com/ toveloofficial 3.4. Bach in His Favourite Disco • Stepa: Ultramagneettinen • Tykopaatti: Bäk in Business Rumba 13. 5.4. • Debyytti-ep Truth Serum ilmestyi maaliskuussa. Kesäyöt lähestyvät, ja Oveton ovi -singlen juuri julkaissut PARIISIN KEVÄT villitsee Turun Korjaamolla. 6.4. Kattaukseen kuuluvat muun muassa Panteran PHIL ANSELMO, Mötley Crüen VINCE NEIL, Anthraxin JOEY BELLADONNA, Venomin CHRONOS ja Sepulturan MAX CAVALERA. 4.–5.4. JULKAISUT: • Black Label Society: Catacombs of the Black Vatican • Lost Society: Terror Hungry • Kiveskives: J.S. JÄTKÄJÄTKÄT ei petä livenä koskaan. 4.–5.4. Heidät ja RISTON löytää Helsingin Korjaamon Vaunusalista. Tammikuun lopussa julkaistu The New Mystique on soulmuusikko TUOMON neljäs ja ehkä paras levy. VIIKKO 14 (31.3.–6.4.) 1.4. MØ • Karen Marie Ørsted, 25, Odense, Tanska. Krautrock-psykedelia-nelikko DEATH HAWKS palkittiin Femmagaalassa Kybä-Femmalla. ?Päivyri Keväällä sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. Saapa nähdä, miten tällä kertaa menevät Tavastia-konsertin liput kaupaksi. Helsingin Bar Loosen punk-ilta saa vierailijoita länsinaapurista. Vanha kettu J. Kolmen tunnin show METAL ALL STARS TOUR vierailee Hartwall-areenalla. KARJALAINEN myi viime vuonna Helsingin Tavastian kolmesti loppuun. ASTA KASK (SWE) ja STILETT (SWE), tervetuloa! 3.4. • Debyyttialbumi No Mythologies to Follow ilmestyi maaliskuussa. 5.4
Sitten basisti John Curley tuli joillekin soolokeikoilleni mukaan, joten tuntui luonnolliselta ottaa settiin lisää Whigs-kappaleita. si ”henkilökohtaisten on”Minusta ”Olihan keikkailukin gelmien” vuoksi, ja tilalurani on ollut aluksi pelkkä idea. Alkuperäiskitaristi Rick li kertoo. MAALISKUU Pedon paluu THE AFGHAN WHIGS on kulttibändi, jonka 1990-luvulla tekemät albumit eivät myyneet miljoonia, mutta fanit ja kriitikot rakastavat niitä miltei varauksettomasti. musiikilla jo vuosikaudet. Aloin tehdä vy on energistä, tummaailmaa ja tavata uusia biisejä, ja se tunmasävyistä ja äärimmäiihmisiä.” tui luontevalta.” sen sielukasta rockia. Josla on muusikoita muun täydellinen menestys: kus toimivista ideoismuassa Dullin toisesolen elättänyt itseni ta syntyy uusia ideoita yhtyeestä Twilight ta, ja jossain vaiheesSingersistä. ”Aika oli oikea. Siellä saimme 14 Rumba innoituksen soittaa lisää keikkoja”, Dulkokoonpanolla. TEKSTI TAPIO AHOLA KUVA PIPER FERGUSON YHDYSVALTALAINEN The Afghan Whigs toimi vuodesta 1986 vuoteen 2001, jolloin yhtye hajosi. Olin soittanut keikkoja soolona, eikä noilla keikoilla kuultu liiemmin Afghan Whigsin biisejä. Vuonna 2012 orkesteri alkoi kuitenkin taas keikkailla. Aloimme keskustella mahdollisuudesta tehdä jotain taas Afghan Whigsin kanssa, ja oli onnekas sattuma, että meitä pyydettiin esiintymään All Tomorrow’s Parties -festareille. Bändin johtohahmo, laulaja-kitaristi Greg Dulli ehti jo monessa yhteydessä kertoa, ettei bändi enää palaisi. McCollum on poissa bändin riAluksi paluun oli tarkoitus veistä ainakin toistaisekjäädä vain keikkalavoille. Nyt yhtye on tehnyt ensimmäisen uuden levynsä 16 vuoteen. Jos – Greg Dulli Huhtikuun puolivämusiikki olisi yhtään lataulissä ilmestyvä Do to the tuneempaa, luokiteltaisiin se räBeast -albumi on tehty uusitulla jähdysaineeksi.. sa alkoi vain näyttää Lopputulos kuuSaan tehdä levyjä, entistä loogisemmallostaa silti vahvasti matkustaa ympäri ta, että tekisimme uuAfghan Whigsiltä: leden levyn
Helsingin Tavastialla. The Afghan Whigs vasemmalta oikealle: Dave Rosser, Cully Symington, Rick G. Yhtye rämistelee 8.4. Tiedostan kuitenkin, että monet muut levyt myyvät enemmän. Illan aloittaa JIRI NIKKINEN Beatles in Hamburg 1960–62 -keikkasetillään. Kysymykseen siitä, tulemmeko näkemään vielä lisää Afghan Whigs -levyjä, hän ei kuitenkaan osaa antaa varmaa vastausta. Minullakin on levyjä, jotka ovat pelastaneet henkeni, ja jos omilla tekemisilläni on ollut samanlainen vaikutus jollekulle muulle, en tiedä mitä enempää voisin toivoa.” 48-vuotias Greg Dulli vaikuttaa tasapainoiselta mieheltä, joka nauttii musiikin tekemisestä nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhtye perustettiin jo vuonna 1972 ja katosi 1990-luvulla seitsemäksi vuodeksi, mutta bändi kasasi rivinsä uudelleen vuonna 2002. ?Päivyri Keväällä sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. Jyväskylän Jyrock-festivaaleilla Wilson nähdään 11.4. Tampereen Klubilla, 9.4. Dullia tämä ei kuitenkaan huoleta. Brittiläinen melodisen hardrockin veteraani MAGNUM (GBR) saapuu näyttämään Helsingin Tavastia-klubille, että vanhakin osaa. VIIKKO 15 (7.–13.4.) 7.4. theafghanwhigs.com Rumba 15. Saan tehdä levyjä, matkustaa ympäri maailmaa musiikkiani esittämässä ja tavata ihmisiä.” Afghan Whigs merkitsee merkitsee sen faneille äärimmäisen paljon. 12.4. Kokoonpanon esikoisalbumi julkaistiin viime syksynä. Sonic Youthin kitaristina tunnettu Lee Ranaldo tuo soolobändinsä LEE RANALDO AND THE DUSTIN (USA) Helsingin Tavastialle. Ahkerasti Eurooppaa kiertänyt metalliyhtye RED FANG (USA) päättää reissunsa neljään keikkaan Suomessa. Turun Klubilla, 10.4. 8.4. ”Totta kai olen otettu siitä, että Afghan Whigs on niin monille niin tärkeä bändi. En osaa tässä vaiheessa kuin elää päivä kerrallaan.” 11.–12.4. Kerron Dullille saaneeni itse bändin musiikista paljon voimaa elämän synkkinä hetkinä. The Beatlesiä muistellaan Helsingin Gloriassa, kun John Lennonin lukioaikainen bändi THE QUARRYMEN (GBR) saapuu keikkailemaan skifflen ja 1950-luvun rock ’n’ rollin voimalla. Afghan Whigs ei ole koskaan saavuttanut sitä kaupallista menestystä, mikä sille olisi monien mielestä kuulunut. PETER HAYDEN ja RAUHATÄTI. 7.4. Nelson, Jon Skibic, Greg Dulli, John Curley. Ruotsalainen indiemuusikko JENNY WILSON (SWE) sai viime vuonna julkaistun Demand the Impossible! -albuminsa ehdolle Nordic Music Prize -kilpailuun. Minusta urani on silti ollut täydellinen menestys: olen elättänyt itseni musiikilla jo vuosikaudet. 1990-luvun lopulta asti soittaneen kolmikon nousukiito jatkuu, ja nyt yhtye saapuu Helsingin Nosturiin. Viime kesänä julkaistu SICK PUPPIES -hardrockyhtyeen (AUS) albumi Connect nousi Billboardin listalla sijalle 17. JULKAISUT: • Joose Keskitalo: Ylösnousemus • Tuomas Holopainen: The Life and Times of Scrooge • Prince of Assyria: Changing Places • Impaled Nazarene: Vigorous and Liberating Death Do to the Beast arvioidaan sivulla 57. Wilson soittaa 10.4. Jyväskylän Jyrockin muita esiintyjiä ovat Jenny Wilsonin ohella muun muassa EVERYTHING IS MADE IN CHINA (RUS), STURLE DAGSLAND (NOR), TUOMO, RUGER HAUER, DAMN SEAGULLS, BLACK TWIG, MUUAN MIES, MR. 8.–11.4. Helsingin Tavastialla. 9.4. Jyväskylän Lutakossa ja 11.4. Historian lehtien havinaa ja uranuurtavaa bluesia – JOHN MAYALL (GBR) saapuu Helsingin The Circukseen. ”Aina, kun julkaisee uuden levyn, toivoo sen menestyvän mahdollisimman hyvin. 10.–11.4. ”Tulemmeko näkemään huomispäivää
Mutta te olette toisenlaiRakastan teidän keski-ikäisyyttänne ja pömpöttäviä mahosia. Se on luja T.S. Se on kuin elokuva, jota ei voi painaa peihin lankeavan harmittava haksahdus. Vielä silloinkin, kun olette pöhöttyneitä, intohimonne syömiä, T.S. Kenen tahansa isältä, baarimikolta, me ensimetreillä saanut teistä millään tarpeekseni. Olette murtaneet ennakkoluuloni. Yleensä en edes rakastu pauselle. Guy Garveyn teksvissa vaivaantuneesti. 16 Rumba. sioita Destiny’s Childin Independent Womakabineteissa Baudelairen Olen käynyt Manchesterissa ja periaatteessa nia ja itseironianne antaa periksi. Build a Rocket Boys! (2012) rakentaa kauVakuutan, ettei tunne ole ohimenevä ihastus tai vääriin tyypneimman draaman kaaren. Se lähentelee uskonnollisvitse jäädä päähän soimaan ollakseen hyvä. rinnalla.” me kohdanneet silmästä silmään Ruisrockissa Palaan luoksenne kerta toisensa jälkeen, vuonna 2011. Ette hurkasteseään toistavan albumin jälkeenkin minä rakastan teitä. janne. Kun One Day tärkeilijältä ja Tom Smith teinipojalta, joka vasta opetLike This -biisin viulut alkavat soida, tiedän, että kaikki on hyvin telee puhumaan toiselle ihmiselle. nä on terävimmillään. keana ja traditioihinsa tuudittautuneena. Rakastan pöyhkeitä viuluorkestraatioitantit ovat runoutta, jota kuuluisi lausua kabineteissa Baudelairen ja ne. Kaikki ei ole mainostoimis”Guy Garveyn fin muutaman äänen melodia on kuin mediton fläppitaululla suunniteltua. Elliotin siis kävellyt samoja katuja kanssanne. Elliotin rinnalla. Rakastan tavanomaisuuttanne. TEKSTI ANNA BROTKIN TEINI-IKÄISEN koulutytön ujoudella lähestyn teitä, Guy, The Seldom Seen Kid (2008) on sävellyksellisesti koukuttavin Richard, Mark, Pete ja Craig, sillä minulla on tunnustus. The Night Will Always Win -kappale on sen taitekohta: kaltaisiinne viisimiehisiin rockbändeihin, sillä pidän lajianne kankäänne, jonka jälkeen ei ole paluuta. Puhutte enemmän muista kuin itsestänne rapistuneita ja liian väsyneitä nousemaan – vielä seitsemännen it(”You’re the only thing in any room you’re ever in”). Biisin ei tartekstit ovat runoutta, tatiivinen mantra. Teidän ei tarvitse yliyrittää, vaan voitte verToki kaukorakkaus asettaa haasteita. Tapaanne murjottaa promokuRakastan sivistystänne ja lyyrisyyttänne. Vuodatin muutaman kyyneleen koska teidän jälkeenne muu maailma tuntuu ensikohtaamisemme kunniaksi. Thom Yorken sentään kelvaikka jokin olisikin päättymässä. Sellainen luo sattumanvaKuuntelin Cast of Thousands -albumia (2003) raisuuden tunnetta, joka musiikissa parhaimlakkaamatta ja mietin, kuinka Switching Ofmillaan kiehtoo. Olemjuuden merkki. logistiikkainsinööriltä. Elbow, albuminne. Romantisoitu melankolia tarpuuttaisin hengittämään kanssanne samaa huoneilmaa. joaa teille ravinteikkaan maan itää. jota kuuluisi lausua ta rituaalia. Guy Garveyn vieressä Chris Martin On yksi asia, jonka te osaatte muita paremmin: vaikuttaa kusipäältä, Matt Berninger itsetietoiselta lohduttaa länsimaista hyvinvoivaa sielua. laimealta. MAALISKUU Universumin ihanimmalle bändille Anna Brotkin tunnustaa maailmalle, miksi ELBOW on hänelle yhtä tärkeä kuin ilma, jota hengittää. The Leaders of the Free Worldilla (2005) Garveyn kyminä rakastan teitä. www.elbow.co.uk ’neath the wheels of a car”). le vaan myönnätte, että petetyksi tultuaan ihminen osaa olla ilkeä (”Grow a fucking heart love”) ja kostonhimoinen (”He’d look ideal The Take Off and Landing of Everything arvioidaan sivulla 55. Guy Garvey ei näytä rockbändin laulajalta vaan Kuten rakkauden sokaisema ihminen, en suhteemkonttorirotalta
Tummasävyisen folkin taitaja PRINCE OF ASSYRIA (SWE) julkaisee odotetun toisen albuminsa huhtikuussa supisuomalaisen Solitin kautta. Ryminästä ovat vastuussa CONAN (GBR) ja kotmainen CHURCH OF VOID. Tampereen Klubille ja 18.4. Bändi soittaa Helsingin Libertessä, Jyväskylän Lutakossa, Kouvolan Rytmikatissa ja Tampereen Vastavirta-klubilla. Ideakirjasto ”Loputon lippulappusten ja Word-tiedostojen ideakirjasto, jossa on tuhansia keloja, tekstinpätkiä ja fiiliksiä. JULKAISUT: • Ian Andersson: Homo Erraticus • Ziggy Marley: Fly Rasta • Kelis: Food • Kaupungin Valot: Huomiseen Ajo arvioidaan sivulla 53. 17.4. Sieltä on ponnistanut tämänkin levyn jokainen biisi.” (Janne Masalin) 3. Helsingin Bar Loosessa. Lauteilla GASELLIT, HEIKKI KUULA, PYHIMYS ja viimeksi mainittujen yhteinen TEFLON BROTHERS. 16.–17.4. Mukana koplassa on punk-bändi BASEMENTONES. www.tundramatiks.com Rumba 17. VIIKKO 16 (14.–20.4.) 16.–18.4. 18.4. Jyväskylän Lutakossa ja 17.4. Takapotkua ja moderneja roots reggae -rytmejä kuullaan Helsingin Gloriassa. Sillä on sielu ja mielentila. TOIMITTANUT TEEMU FIILIN KUVA MIIKKA PIRINEN 1. Nosturin rockpyhättöön saapuvat tällä kertaa Grammy-ehdokkaanakin ollut metalcoresilppuri HATEBREED (USA) sekä ST. Hintaan sisältyi kotiinkuletus Kainuusta Helsinkiin. Polkuharmooni ”Ostin Törmin Hessulta muistaakseni viidelläkympillä. Uuden julkaisun mainingeissa prinssi saapuu 16.4. Virgin Oil tarjoilee jälleen maukkaan rap-kattauksen. Jamaikalaiset CHRONIXX & ZINC FENCE BAND, DRE ISLAND ja KELISSA saapuvat ensimmäistä kertaa Suomeen. Tuoreen albuminsa kannattelemana saapuu Helsinkiin myös suomalaisten ikisuosikki WEEPING WILLOWS (SWE). Ääneen pääsevät yhtyeen ydinkaksikko ”stadilainen ja lande, sanoittaja ja säveltäjä, ying ja yang” Janne Masalin ja Ilkka Tolonen. Kallio ”Kallio on rakas kaupunginosani ja hima, jossa elämä puuskuttaa naamalle. Tavastialla tapahtuu. HOOD ja BOLT. Turun Klubille, 17.4. 18.–20.4. Doom metalin ystäville on tiedossa synkistelyä 16.4. 17.–20.4. Päivitän sitä koko ajan. Keskeisin säveltämisen ja sovittamisen työväline.” (Ilkka Tolonen) 4. Bostonissa perustettu mutta Amsterdamissa majaileva ska-reggae-punk-yhtye JAYA THE CAT (USA/NED) saapuu neljän keikan kiertueelle Suomeen. 17.4. Lohduton piritori ja romanttinen dekadenssi heittävät yläfemman.” (Janne Masalin) 2. inventaario Tundramatiks Muun muassa slaavilaiseksi garageksi musiikkiaan luonnehtinut Tundramatiks listaa, mitä tarvittiin heidän kolmannen albuminsa Ajon valmistumiseen. Sitä saat kuulla elävänä Helsingin On the Rocksissa yhdessä skotlantilaisen ESTRELLAN kanssa. 16.4. 1980-luvun lopulla perustettu pehmohardrock-yhtye HOUSE OF LORDS (USA) julkaisi juuri uuden Precious Metal -albuminsa. ?Päivyri Keväällä sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. Vuonna 1996 perustettu göteborgilainen metallinelikko THE HAUNTED (SWE) saapuu yllätysvieraineen Turun ja Tampereen Klubeille sekä viimeiseksi Helsingin Tavastialle. Helsingin Tavastialle. Ajokortti ”Ajomiehelle välttämätön.” (Ilkka Tolonen) 17.4
MAALISKUU 18 Rumba
yöhön asti.” rauttaa, koska takaikkunasta näkyKasitonnin jalalla poljettava virvästä pikkujärvestä otetussa vedessä veliviritys on tehty hi-hat-polkimesta, – Anssi Kasitonni oli liikaa kolibakteereita. tä rakennettuun” taloon on tehgessä. Vilunki kertoi, ”Viime kesänä otin yhden päivän urakakseni tehdä että niitä tuli Hobby Hallin muovikitaran mukana. Sahalahdessa, kolmisenkymmentä kilometriä Tampe”Ei tässä vapaa-ajan ongelmia pääse tulemaan. jossa on Saarioisten vanhasta kuljetinhihnasta tehKeittiön yläpuolisessa huoneessa on Stereo ty erittelijä. Kompostoimekastaa”, vaimonsa mielestä jopa ärsyttävyyteen asti va ekovessa on itse tehty: jätökset kulkeutuvat kellariin, positiivinen Kasitonni tiivistää. 8000 -yhtyeen treenikämppä. Animaativin Kasitonni lunasti pihapiirin laidalla sijaitsevan ot syntyvät stop motion -tekniikalla ja veistokset raa'alla Rumba 19. Nurmikonleikkuuta ainakin riittää. lämmityspuut. Koita milin klapivuorta. Mutreelta. Ei se Maria Stereo -duon hajoamispäivänä. TiStereon ja perheen Hertta-tyttären tukikohta sijaitsee laa on kylliksi. On omaa rauhaa ja saa teuttaa myös monitaitoisen isännän roolia. Saksasta löysin. sin kännit ja pilkoin puita yöhön asti. Aamulla ihmette”Novation. ”Viime kesänä ole niin paha kuin luulisi.” Uusi levy on aiempien tapaan nukkaotin urakakseni Vuonna 1960 ”päin persetvierua räminäindietä Pixiesin hentehdä lämmityspuut. on vielä paranneltava. saanut hommaan enemmän vauhtia. Kaivovesi on mutta teipillä kasassa pysyvää vekotinta puhdistettava, koska siinä on liikaa rautaa. pöpumpulla, uunilla ja Porin-Matti-kamiinoilla. Koitin saada klaBassourku toimii myös pattereilla”, Kasitonni tähpikoneen suojajärjestelmän ohitettua remmillä, että olisi dentää. KOSKINEN KUVAT JANNE PAPPILA ANSSI KASITONNIN, tämän taiteilijavaimon Maria pihamökin äidiltään laajentaakseen perheen reviiriä. Klikkiäkin pikännit ja pilkoin puita ta niistä vetää vähän. Kaivo piti poti käyttää. Otin nipun hyviä levyjä kainaloon, vetäiSe on ihan hirveä, mutta eipä tarvitse erillistä säröä. Vieraissa Sahalahden analoginen renessanssimies ANSSI KASITONNIA ei suotta tituleerata taiteen moniottelijaksi. ”Kostoksi” perityillä tiluksilla Kasitonni saa tota on tässä hyvätkin puolensa. Ars Fennica -palkittu kuvanveistäjä-videotaiteilija täydentää taiteilijuuttaan rock-duo Stereo 8000:ssa laulamalla ja soittamalla rumpuja ja kitaraa – samanaikaisesti. Liimanarinan vanPuhdistusjärjestelmä pitää huoltaa pari kertaa han rumpusetin virveli on korjattu saranalla, ja kuussa. TEKSTI KIMMO K. Analoginen. alakalvossa liehuvasta palkeenkielestä tulee soundiin piIdyllisen päärakennuksen lämmitys hoituu ilmalämkantti lisä. ”Marian urkukaappi on Sounder. Pyykkipoika nenään vaan. On täällä kyllä pattereitakin.” ten kevyt!” Vuonna 2011 saadun Ars Fennica -palkinnon turKasitonni tekee taiteensakin analogisesti. Pariskuntayh”Kerran vuodessa sen saa isäntä tyhtye perustettiin edeltäjänsä Anssi 8000 & jentää. Vaikka huojuvasta tatsista irty remonttia runsaasti tyylikkäässä tautuminen huoletti Kasitonnia, Otin nipun hyviä levyjä retrohengessä. Ikkunat on vaihdettuottajan vaatimus tiukasta soitoskainaloon, vetäisin tu 1990-luvun purkutalosta, mutta osoittautui hyväksi
www.anssikasitonni.com. ”Tanskalaisessa näyttelyssä eräs toinen taiteilija ei tajunnut teostani lainkaan. Tätä pitää jatkaa, en ole vielä ihan tyytyväinen.” Samaan Aatami-Eetami-Seitani-projektiin liittyy myös Klamydian vanhasta bassosta tehty kaareva muotti, jota Kasitonni työstää. Siinä (televisiosarja Ritari Ässästä tuttu) K.I.T.T.-auto löhöää sohvalla ja sen punainen valo on synkattu telkkarin pingismatsiin. ”Tämä on Tutkijat-elokuvasta. Sisällä oli kumihanska, joka avasi kansiluukun.” 20 Rumba Piharakennuksen katoksessa odottelee oikean kokoinen, kimaltavan karkinpunainen kaareva autonpuolikas. Kuinkapa muutenkaan. Kimalteet tosin ovat nyt loppu, joten joudumme tyytymään kuvauksissa mekaanisen hiirenjalan keskireiän polttamiseen. Se kysyi, että onko tuo hai.” Riutuneessa ladossa skeittiramppi on suurten veistospakettien peitossa. MAALISKUU käsityöllä – joskus olohuoneessa pahvista ja kimallepaperista, joskus työläästi lasikuidusta. 1980-luvun estetiikkaan nojaavat teokset ovat Kasitonnin mukaan nykynuorille vielä oudompia kuin 1970-luvun penskoille. Rampin alta Kasitonni kaivaa peltilevyistä ja pölkystä tehdyn sukellusveneen. Siinä vampyyrilepakko pääsee tekemään juhannustaikoja auringonpimennyksen aikaan yöttömässä yössä. ”Ostin Pontiacin tämän muottia varten. Hiiri liittyy vuoteen 2169 sijoittuvaan animaatioon. Stereo 8000 arvioidaan sivulla 59. Se toimi puutarhaletkuun puhaltamalla
Postimaksu: Kotimaa 7 € / lähetys . Varatut tai maksetut liput noudettavissa myös R-kioskeilta kautta maan Palvelumaksu alk. 5 € SU 30.3. 8 € DJ SPOOGY KE 2.4. HOPEAJÄRVI, THE TOXICS 6€ (E) Ennakkoliput www.tiketti.fi. F I Toimipisteet 17 kaupungissa. DJ SLIM MIKE 4€ LA 29.3. HELSINKI MUSIC MARATHON: TIGER BELL (SWE), GET YOUR GUN (DK), THE SCENES Vapaa pääsy! + TANSSI TAI KUOLE VOL.8 klo 23-04 4€ LA 22.3. Annankatu 21, 00100 Helsinki K-22 PE 21.3. VAPAA PÄÄSY HELSINKI MUSIC MARATHON: VELVERT, WAVES OF THE ECHO LA 29.3. THE NEW TIGERS, DELAY TREES 8,50/9€ (E) SU 20.4. 12 € FADE PRESENTS HELSINKI HOUSE ALL-STARS KE 26.3. VAPAA PÄÄSY TI 8.4. 4 . Aukioloajat: ma–ti klo 16–02, ke–la klo 16–04 ja su 18–04. VAPAA PÄÄSY HELSINKI MUSIC MARATHON: TCT, DIMJAMI LA 29.3. PIMEYS, PIHKA JA MYRSKY 7,50/8€ (E) + CLUB SLIPOVER klo 23-04 4€ SU 23.3. ROCKSTONE-KLUBI: BLIND CHANNEL, MEKANISM, DROP THE PILOT 6€ TO 24.04. SAMETTIKLUBI - OPEN STAGE 18.30-22.00 3€ KE 9.4. HELSINKI MUSIC MARATHON - FM2000, STEPANOV´S STARLINGS (RUS), WHOOP! Vapaa pääsy! + GRANDE ROCK feat. LONER FIN, SESTINA 6€ TO 10.4. 6 € SICI Keikat alkavat klo 21 (kaksi bändiä) tai klo 22 (yksi bändi). INSULT, WEEKPIKES 6€ TI 15.4. BLACK LIGHT DISCIPLINE, OMNIVERSUM 8,50/9€ (E) LA 19.4. 2 0 1 4 MICHAEL MONROE + D R E G E N (SWE) Liput 25,- K-18 W W W.T I K E T T I . Elektroniset liput suoraan sähköpostiin tai kännykkään . N A A N TA L I N K A I VO H U O N E E L L A 3 0. muut EU-maat 10 € / lähetys . 1,50 – 3,50 € / lippu . PE 21.3. ASTA KASK (SWE), STILETT (SWE) 9,50/10€ (E) TO 3.4. 5 € RED X CUP TO 27.3. CONAN (UK) 14,50/15€ (E) PE 18.4. PJK-KLUBI: R&B TUESDAY, THE LUSTY, MELLOW SPONGE Vapaa pääsy! TO 17.4. FINDUSTRY: KHROMA, NIGHT SATAN, THE PHYSICISTS 8,50/9€ (E) + FINDUSTRY DJ´S: Proteus, Emanon, aQi, Kryotechnik 4€ LA 22.3. Ke-su iltoina 2 € eteispalvelumaksu. JUKKA ÄSSÄ, MODERNISTIT 7,50/8€ (E) YRJÖNKATU 24 HELSINKI AVOINNA: KE-LA 16-04 IKÄRAJAT: PE K-22 / LA K-24 KEIKAT K-18 BLEXI PE 4.4. WIZARD OF LOOSE Vapaa pääsy! + LATE NIGHT @ BAR LOOSE: DJ WALLO klo 23-04 Vapaa pääsy! FREEWEIGHTS, NEAT NEAT, DJ IIRO (UUSI PERJANTAI) TO 3.4. muut maat 25 € / lähetys. HELSINKI MUSIC MARATHON: SANTA CRUZ, SHIRAZ LANE, WGF Vapaa pääsy! + DJ LORD FATTY klo 23-04 3€ PE 28.3. 8 €/10 € LOVEX WWW.LEBONK.FI LA 12.4. JARKKO MARTIKAINEN 13,50/14€ (E) PE 11.4. SNIPE DRIVE, YOURNALIST 6€ + DJ MORTTI klo 23-04 3€ TO 27.3. ESOTERIC (UK), ISOLE (SWE), PROCESSION (SWE) 20/23€ (E) KE 23.04. LATE NIGHT @ BAR LOOSE: DJ MORTTI klo 23-04 Vapaa pääsy! KE 26.3
Davon ja Edu Kehäkettusen tähdittämän hittibiisin hupaisa video rohmu-. Menestys jäi kuitenkin vaimeaksi, eikä toista levyä tullut. 11 vuotta viimeisimmän metallijulkaisun jälkeen Luomanen on kuitenkin vihdoin pinnalla. Ensin mainitun uho sai aikaan enimmäkseen hymähtelyä, mutta Heaven N’ Hell levytti Spinefarmin alamerkille Ranch Recordsille aivan toimivan esikoisalbumin vuonna 2003. Tähän tapaan kävi Jaakko Luomaselle. 2000-luvun alussa nuorena miehenä Luomanen soitti nu metalia KMA-yhtyeessä ja pian sen jälkeen perinteisempää raskasta rockia Heaven N’ Hell -kokoonpanossa. 22 Rumba ”Heaven N’ Hellin levy oli minusta tosi hyvä. Tulevaisuuden tusina -äänestyksessä hänet nostettiin viime vuoden lupaavimpien tulokkaiden joukkoon. Vähän harmittaa, ettei se saanut laajempaa kuulijakuntaa. Ehkä se tuli vain väärään aikaan ulos. L uomasen Tääl on Lieminen -hitti hurmasi viime elokuussa sekä kuulijat että musiikkialan ammattilaiset. Elämällä on tapana yllättää: vaikka lahjakkuutta ja pyrkimystä riittäisi jollekin alalle, voi elämän menestysresepti löytyä aivan muualta. Nyt hän ei tosin ole kitaristi Jaakko Luomanen vaan letkeä poppari Lieminen. TEKSTI SAKU SCHILDT KUVA MIKKO RYHÄNEN M uistattehan kaikki ne tarinat tyypeistä, jotka haaveilivat nuorena ammattiurheilijan urasta mutta päätyivät lopulta psykologeiksi tai pörssimeklareiksi. NOUSUSSA MAALISKUU Popilla ei hävitä Tääl on Lieminen -kappaleella puheenaiheeksi kohonnut LIEMINEN on todiste siitä, ettei elämässä aina tiedä, mitä nurkan takana odottaa.Voi käydä vaikka niin, että vuosia raskasta rockia soittaneesta kitaristista tulee hittiartisti pop-laulajana. Se voi olla pienestä kiinni”, Luomanen pohtii nyt
Hän mainitsee, että Stigin tumaan. Siitä tuli Tääl meininki on yksinkertaisesti Luomanen kuitenkin lisää on Lieminen.” aikovansa jatkaa vielä joskus Kappaleesta on nyt yli puoli biisikeskeisempi, ja samalla bändielämää. si katsojia, ja kappale sai huomiota YleX:llä sekä Radio Ennen Luomanen oli osa kokonaisuutta ja kitaristina Helsingissä. Se on Edun pitkään, ja pyysin niitä yksittäisiä kappaleita. malla tavalla. Nyt ollut kivaa.” juttuun mukaan. sanoo. Nyt pitää lopulta kansansuosioon popparina. sa. ›KUUNTELE musatoimittajat saattavat kaivaa Esikoisalbumistaan Lieminen sanoo, että se nouwww.youtube.com/floptorijulkaisut sen välillä esille.” dattaa tiettyä punaista lankaa mutta rönsyilee silti Rumba 23. gelle. olla äänessä koko ajan. Ainakin se miellyttää itseä. K un Lieminen kertoo albumistaan, hänen metallimenneisyytensä paistaa rivien välistä. Tämä varsaatu muun muassa Stig, se on tuonut hyvää fiilistä.” ja omaperäisyys. Ainakin se oli hyvä koulu komalla tavalla kuin ennenkin. Maximum biisikeskeisempi, ja samalla itselläkin on mieli muutvibes.” tunut”, hän kertoo. Pidän levyn synalevyjä, joita jengi ostaisi. Tällä albumilla on paljon sellaisia nerokkaita ja ykmuuttunut, eikä nykyään ole samalla tavalla fyysisiä sinkertaisia juttuja, joista olen aina tykännyt. Se on siistiä, mutta myös iso ”Vuonna 2011 opiskelin äänittämistä Metropoliassa. Korkeintaan jotkut ennen kesää. Yleisön mielenmuuttunut.” kanssa treenikämpällä notkuminen kiintoa ei saa päästää liikaa herpaanviehättävät. Miten Luomanen sitten muistelee muinaisia Sini Sabotage on Liemisen tavoin yhdellä hitillä pinKMA-aikojaan. – detään ne komerossa”, Lieminen ”On hyvä kutina levystä. Vanhojen bändiensä kanssa albumikokonaisuuksiin keskityneellä artistilla on olQueen: Greatest Hits II (1991) lut totuttelemista nykypäivän pop-maailman single”En osannut valita vain yhtä Queenin albumia, siksi kokoelkeskeisyyteen. Brothers in Armsin soundimaailmaa ja fiilistä on kuultavissa tulevalla levylläni joissain biiseissä.” runsaasti. Sitä myöten on päässyt esiinYksi biisi kaipasi jotain ekstraa, juttuja, joissa keskityttiin tymään mestoihin, joissa ei bänja kun olen tuntenut Davon ja tekemään levyjen sijaan din kanssa voisi soittaa. Yhtyeisiin kuuluvuotta aikaa, ja aika on aina popitselläkin on mieli va sosiaalisuus ja soittokavereiden pareita vastaan. Puolihuolimattomasti alkaneessa pop-urassa on ollut muutenkin totuttelemista bändiaikojen jälkeen. Levy-yhtiössä (Fried Muko alasta. ensimmäistä albumia saadaan odottaa syksyyn. Kokonaisvaltaisesti erilaisKuinka tässä näin kävi, että vanha metallimies nousi ta, koska en ole aikaisemmin juuri laulanut. Dire Straits on ihan guru, ja albumin soundit ja kitarointi jotenkin natsaavat. ›PERUSTETTU ”En ainakaan liian vakavas”Ei oikeastaan, olen jatkanut musiikin tekemistä saHelsingissä 2011 ti. Alkuvuoden ajan Liemisen ni– Lieminen läsnäolo Liemisen levyllä on siksikin termeä on pidetty esillä Sini Sabotagen kansvetullutta, että Stigin kanssa pystyy pallottelesa tehdyn No mut hei -singlen voimin, mutta maan ideoita kuin bändissä konsanaan. Teimme siellä AXR-levyfirmalle sopivaa biisiä, ja kun Pop-laulajan arki on tuonut artistille myös halusin päästä kurssini läpi, tein Aamuun asti uusia mahdollisuuksia: -nimisen pop-biisin vikana iltana”, Liemi”Heaven N’ ”Olen tehnyt Liemisenä paljon nen kertoo ja jatkaa: Hellin aikana saatoin keikkoja pienemmissä paikoissa ”Yhtiö sitten tykkäsikin siitä. ”On tämä haastavaa. Minua on inspiroinut etenkin Queenin 1980-luvun tuotanto. Ominaisuuksia, joita suumaan johtuu siitäkin, että siitä on Stigin kanssa tehtyä kappaletta Lieminen lupailee rimmalla osalla kentällä puolivaloilla taapertavista kilpailijoista ei ole.” – Sacha Remling niin kauan, ettei moni edes tiedä mahdolliseksi seuraavaksi singleksi. vastaa kysymykseen virneellä. Kolme tärkeää levyä Dire Straits: Brothers in Arms (1985) ”Tämä levy on lapsuuteni levy. ma. Pilunnut”, Lieminen sanoo. Himassa soitettiin joko Beatlesiä, Zeppeliniä tai AOR:ia. Lieminen pääsi yhden kappaleen voimin vielä hieman sivussa, mutta Liemisenä valokeila osoitesiintymään myös Flow-festivaalin Open Source Stataa vain häneen. haaste”, Lieminen sanoo. Se oli kivaa aikaa, mutsic) varmaan odotetaan jonkun verran, mutta nyt on ›JÄSENET ta sanotaanko, etten ole liiemollut siinä mielessä onnellinen tilanne, että olen voinut • Lieminen min uskaltanut käydä katsomastehdä kotistudiossani sellaista musiikkia kuin olen ha›KEIKAT sa vanhoja ATV-haastatteluja. Teini-iän tunnemyrskyissä luotsatnalle kohonnut artisti. Sen katsoa pahasti listapopkahdestaan dj Herkulesin kansjälkeen aloin säveltää yksikseni. Sekin on hauskaa, että mukaan on nen tausta ja osaaminen, karisma, rehellisyys ikinä puheenaiheeksi. Hänen mielenkiinnolla odotettu orkesteri ei kenties ole artistin tu esikoisalbuminsa ei kuitenkaan onnistunut lunastalempipuheenaiheita, mutta hän maan toiveita. Ja onhan tässä ollut hyvin aikaa, ei ole tarvinnut juos›SANOTTUA ”Liemisen vahvuudet ovat vahva muusikilli”Ei KMA tule enää oikeastaan ten kusten tehdä. Maailma on kuitenkin ”Kingi levy. Meininki on yksinkertaisesti soundeista ja riffeistä, ja biitit ovat myös kohdillaan. Ja soundit, tops.” ti listapop-juttuja, joissa keskityttiin tekemään levyDaft Punk: Homework (1997) jen sijaan yksittäisiä kappaleita. Artistin mukaan kappaleita sitovat yhteen kasarityyliset syntikat, mutta muuten tyylikirjossa vilahtelee vaikutteita niin Dire Straitsilta kuin r&b:stä. Pelkääkö Lieminen, että hänelle käy saMistä kyse. Biisi julkaistaan koko bändiä. ”Heaven N’ Hellin aikana saatoin katsoa pahasHimmeitä biisejä ja älyttömiä muusikoita
Uudella Peili-singlellä vierailee PMMP:n Mira Luoti. Tero Huotarin johtaman bändin toistaiseksi ainut julkaistu kappale Piritorilta taivaaseen starttaa kolkkona kraut punkina, mutta muuttuu aikansa junnattuaan askeleen melodisempaan suuntaan, mistä on kiittäminen French Films -keulakuvan Johannes Leppäsen kitarakuvioita. Voi hyvin olla, että tässä puhutaan seuraavasta tulevaisuuden suomalaisesta klassikkobändistä.” – Jukka Lahtinen, We Never Stood a Chance, Rosvot KUUNTELE: 24 Rumba www.youtube.com/user/SallajaMiro. Yhtyeen Älä tartu mun siipiini -single keräsi radiosoittoa YleX:ltä jo vuonna 2012. Vinin toinen julkistettu kappale Päiväkoti tuo mieleen toisaalta M83:n eeppisyyden, mutta se on kolkkojen rumpukoneidensa ja syntikkavallinsa takana hyvin simppeli pop-laulu. Pop-Electronica at this level is rare from Finland." – Nick Triani, Soliti Records / Radio Helsinki KUUNTELE: www.soundcloud.com/valttervin Sallan ja Miron matka maailman ympäri Parikymppisten Salla Hätisen ja Miro Palokallion ympärille rakentunut Sallan ja Miron matka maailman ympäri tuo radiokelpoiseen suomipoppiin ison satsin lisää uutta sukupolvea. huhtikuuta. KEIKALLA: – SANOTTUA: "Valter has helped to shape the sound for French Films albums, but shows his versatility with his own music, where he applies a sophisticated electronic sheen. Vierailu on sikäli osuva, että yhtyeen Tarinoita-debyyttilevyltä voi vetää useammankin suuntaviivan PMMP:n suuntaan. Lopulta korviin jää pyörimään biisi, joka on bändin nimeäkin kiinnostavampi uusi tuttavuus.” – Mira Shemeikka, All Ears, Rosvot KUUNTELE: www.soundcloud.com/teksti-tv-666/piritorilta_taivaaseen Valtter Vin Valtteri Väänänen on French Filmsin tuottaja ja ääniteknikko, joka tekee soolomusiikkia nimellä Valtter Vin. Jos yhtymäkohtaa pitäisi etsiä, Teksti-tv 666:n voisi julistaa Suomen Thee Oh Seesiksi. Pub Adjutantti (Hotelli Presidentti), Helsinki • 28.3. KEIKALLA: • 27.3. Kuudes Linja, Helsinki SANOTTUA: Santtu Vainio “Rosoista ja synkkää lopputulosta piristävät French Filmsistäkin tutun Johannes Leppäsen laulut ja kitaratyöskentely, jotka tuovat äänimaailmaan juuri sopivassa suhteessa valoa. KIITORADALLA MAALISKUU Teksti-tv 666 Olisi sääli, jos niin mahtavalla nimellä kuin Teksti-tv 666 varustettu yhtye olisi yhtään huonompi kuin se on. Albumin julkaisee Suomen musiikki 11. Bar Loose, Helsinki SANOTTUA: Joonas Vallius ”Uskon osaltani, että Sallan ja Miron Matka Maailman Ympäri tulee voittamaan vielä monia sydämiä. Valtter Vinin debyyttilevyä voi odottaa myöhemmin tänä vuonna. Klubi, Turku • 2.5. KEIKALLA: • 29.3
Olin ihan pähkinöinä, kun löysin tämän kitaran valikoimista, se on kuin minua varten tehty. Välttämättömyys minulle, koska tykkään tehdä paljon squealeja ja daiveja sooloissani.” Rumba 25. Ihanteellinen kaikenlaiseen tilutukseen.” ”Tästä sakaran päästä on katkennut palanen pois. Olin innostunut vähän roiskimaan vettä tapani mukaan, ja lavalle muodostui lätäkkö. Tällaisia ei näe juuri koskaan missään.’” ”EMG 81 High Gain -mikki sopii minulle täydellisesti. SOITINNURKKA SAMY ELBANNA (LOST SOCIETY) JACKSON RR24 ”TÄMÄ KITARA ON uusin keppini, se on ollut minulla jotain kuusi kuukautta. Onneksi henkilövahingoilta vältyttiin.” ”Alkuperäinen Floyd Rose -vibrakampi. Kaaduin Sveitsin keikalla lavalle kitaran kulma edellä. ” ”Kulta on uniikki värivalinta, sillä valtaosa Randy Rhoadseista tuntuu olevan mustia. Se on teknisesti aivan loistava ja pitää vireen todella hyvin. Randy Rhoads -malli on suosikkini, koska se on niin kevyt ja muodoltaan sellainen, että sen voi nostaa polvelle.” TOIMITTANUT TEEMU FIILIN KUVA JENNA PIETIKÄINEN ”Tämä on Jacksonin ainoa Randy Rhoads -malli, jossa on 24 nauhaa
26 Rumba
Sen hirsiseinillä on vanhoja valokuvia. Hän ei harrasta mietiskelykävelyjä rannalla tai metsässä. Tunnit juoksevat. On viime syksy. Rumba 27. Hänen päivärutiininsa on marssia päivittäin Roukaloille lounaalle ja hakemaan samalla ruokaa pakasterasioissa iltaa varten. Vaikka allekirjoitukset ovat olleet paperissa tammikuusta lähtien, sopimus on vielä salaisuus. Käsi puristaa mustaa muistikirjaa. Hän tekee ajatustyötä. Lähellä kohoavat hiekkadyynit ja tuulivoimalat, joiden takaa alkaa Perämeren kaukaisuuksiin venyvä avara. Kuolemaa ja kissavideoita Yksi MySpace-viesti riitti siihen, että valokuvaaja Aki Roukalasta tuli kokopäiväinen manageri, joka auttaa laulaja-lauluntekijä MIREL WAGNERIA nousemaan kohti maailmanmainetta. Iltaisin hän menee omiin oloihinsa pirttiin, tutkii lukuisia muistikirjojaan ja tapailee kitarallaan sointuja. Niistä tulee kappaleita, jotka maineikas, Nirvanaakin julkaissut vaihtoehtolevy-yhtiö Sub Pop julkaisee ensi elokuussa. Hailuotoon siksi, että Roukala, hänen managerinsa asuu siellä perheineen ja työleirille siksi, että hänen pitää saada toisen levynsä kappaleet valmiiksi ajoissa. Mutta Wagnerille luonnon läheisyys on toissijaista. Wagnerille on varattu satavuotias mummonpirtti Roukaloiden omakotitalon naapurista. Wagner on tullut Hailuotoon työleirille. Maatessaan Aki Roukalan sohvalla silmät kiinni Mirel Wagner on omien sanojensa mukaan kuin Uuno Turhapuro. Samalla hän tekee ajatustyötä sohvalla ja paikkaa teknologiapaaston välittömimpiä oireita katsomalla televisiota ja käymällä netissä. Sisustus on kaukaa menneiltä vuosikymmeniltä. TEKSTI OSKARI ONNINEN KUVAT MARKUS PAAJALA M irel Wagnerin silmät ovat kiinni
Nyt asiaa auttaa se, että Mirel sai Valtion taidetoimikunnalta tämän vuoden ajaksi taiteilija-apurahan. Roukala korostaa, että Mirelin ura on edennyt tähän asti omalla painollaan, sen suurempia promostrategioita miettimättä. Hänelle on yksi ja sama, meneekö promomahdollisuus hukkaan. Sain vastauksen, että ’Onko tää jokin vitun vitsi. He pitävät systeemin kasassa ja huolehtivat, että kaikki menee juuri niin kuin Mirel haluaa. Pelko on ehkä aiheeton, mutta surrealistinen ja makaaberi. Viimein kesäkuussa 2010 hän uskaltautui kirjoittamaan. Imagen haastattelussa vuonna 2012 keskityttiin lähinnä alleviivaamaan, kuinka ”Mirel ei rupattele mukavia, vaikka mikrofonia kuinka työntäisi suuhun.” Myös ulkomaiset mediat ovat lähettäneet ”yes”- ja ”no”-vastauksista koostuneita meilihaastatteluja bumerangina takaisin Roukalalle. Roukala kertoo, ettei hän ole koskaan tavannut yhtä tarkasti omaan taiteeseensa suhtautuvaa muusikkoa kuin Mirel. Roukalalla ei ollut aiempaa managerikokemusta, mutta nyt hänellä on hoivissaan Sub Popille levyttävä artisti, jolle pitää järjestää Amerikan-kiertueita. Olen perustellut tämän moraalisesti itselleni niin, että taidetta tässäkin tehdään”, hän sanoo puhelimessa. Yhdestä MySpace-viestistä alkanut tapahtumaketju on muuttunut kokopäivätyöksi. Roukala arvioi saavansa päivittäin liki sata Mireliin liittyvää sähköpostia. Hän pitää kiinni näkemyksestään, muttei hirttäydy pikkuseikkoihin”, Kökkis kuvailee. Ne hyvät biisit ovat kantaneet pitkälle. Jos minä alkaisin mököttää, ei mistään tulisi mitään. ”Laitoin Mirelille Cosmopolitanin haastattelupyynnön, jossa kysyttiin seksikkäimpiä biisejä. ”Apurahat juoksevat valokuvaamisesta, mutta ei tässä juuri ehdi kuvata. Nämä ihmiset ovat turvaverkko, jonka Roukala on kasannut Mirelin ympärille. Tässä vaiheessa sen pääpiirteet ovat kaikille tuttuja. Mireliä pelottaa, että hänen nukkuessaan hiiri söisi hänen kasvojaan. ”Jos Mirel olisi millä tahansa niin sanotulla normaalilla levy-yhtiöllä, tilanne voisi mennä heti jumiin, eikä koskaan julkaistaisi mitään”, Roukala sanoo. M irel Wagnerin tarinasta on tullut jo nyt uuden suomalaisen pop-musiikin klassikkokertomus. Mirel esiintyi Libertéssä järjestetyllä Maanantaiklubilla, ja Ramsay kirjoitti Rumban verkkosivuille keikasta. Tämän jälkeen on sama, meneekö homma eteen- vai taaksepäin”, Roukala sanoo. Jutun otsikko oli ”Parasta tuhanteen vuoteen”. Sitä taidetta tehdään mittaamattomalla kunnianhimolla. Sille Mirel karjuu, jotta hiiri pakenisi takaisi koloonsa. Sen jälkeen Ramsay kävi katsomassa Mirelin keikat aina, kun se suinkin oli mahdollista. Sen mielenkiinto loppuu siihen, että tehdään hyviä biisejä. Jos Mirel ei halua soittaa jotain keikkaa, hänellä on oikeus torpata se. ”Mirelille on ihan sama, kuulevatko kaikki sen musiikkia ja edistyykö sen ura. Musiikkitoimittaja Jean Ramsay oli nähnyt vuonna 2007 silloin parikymppisen Mirel Wagnerin esiintyvän Semifinalin Samettiklubilla – ja oli lentää selälleen. Se tapaaminen ei muuttanut vain Mirelin elämää, vaan myös Roukalan. ”Välillä se on hirveän epäreilua. He tapasivat. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin hänestä on tullut täysipäiväinen tirehtööri ja sihteeri koneistoon, jonka keskipiste on Mirel Wagner. Mirelillä oli krapula, ja Roukala tarjosi hänelle jäätelöä. Jos ei mene, Mirel tekee mielipiteensä selväksi ja vetäytyy kuoreensa. 28 Rumba Samoilla linjoilla ovat niin Bone Voyage -levy-yhtiössä Mirelin Euroopan-promoa tehnyt Quintus Kannegiesser ja Mirelin ääniteknikkona ja keikkakuskina toimiva Juha ”Kökkis” Kokkonen. Se vapauttaa hänet kirjoittamaan täysipainoisemmin biisejä, kun taloutta ei tarvitse enää tasapainottaa keikkapalkkioilla. ”Mirel on joustava mutta luja. En tosiaan tee tätä.’” – Aki Roukala Kun Mirel viimein pikkutunneilla menee nukkumaan, pirtissä asuva hiiri herää ja ilmaantuu listanvälistä vilistämään pitkin lattiaa. Niin se saa edetä jatkossakin, sillä Roukala on luovuttanut suostuttelun suhteen. Välillä se on johtanut siihen, että työtunnit ovat menneet hukkaan. Kioski-levy-yhtiötä johtava valokuvaaja Aki Roukala innostui Ramsayn tekstistä ja laittoi Mirelille My Spacessa viestin. Sellaisista Mirel Wagnerin kappaleissa on ollut aina kyse. Sama pätee haastatteluihin.. Samalla he päättivät, että Kioski julkaisee Mirelin debyyttialbumin. Mutta Mirelillä on oikeus suhtautua henkilökohtaiseen taiteelliseen omaisuuteensa miten tahtoo.” Siksi Mirel on luonut itselleen maineen hankalana haastateltavana
Rumba 29
30 Rumba
”Mirel pysyy coolina, vaikka olisi raskaampaakin. Ensimmäiset hankaluudet tulivat tuhansia euroja maksaneiden työviisumien kanssa taistellessa. Yhdysvaltojen-kiertueen syksyllä 2012 piti olla kolmen viikon ja kymmenen keikan mittainen. Toki hän paljastaa irtofaktoja, kuten sen, että antaa kolme vuotta vanhemman isosiskonsa kuulla valmiit kappaleet ensimmäisenä ja sen, kuinka hän häätää miesystävänsä, taiteilija Jyrki Riekin pois heidän kodistaan voidakseen tehdä biisejä rauhassa. Mutta kaksi oli riittävästi. Sain vastauksen, että ’Onko tää jokin vitun vitsi. Toinen on se, ettei Mireliä juuri kiinnosta puhua yksityiselämästään. Kaikki menee helposti, kun keikoista ei tee tarpeettoman vaikeita tai heittäydy tunteiden vietäviksi.” – Juha ”Kökkis” Kokkonen ”Nyt lähetän haastattelupyynnöt ja kysymykset Mirelille. Jos vedät huonon keikan, kaikki ylimääräinen lankeaa sinun päällesi eikä sille, joka on järjestänyt kaiken päin persettä”, Mirel sanoo. Korostaakseen kommenttinsa tylsyyttä, hän vaihtaa vielä epämääräiseen murreimitaatioon ja toistaa ivallisesti: ”Mussiikki edeellä”. Ei se ole niin paha. Siihen menee helposti joitain päiviä. Jos ei niitä tee, Mirelin kanssa kaikki tulee reisille”, manageri Roukala sanoo. ”Mirel pysyy coolina, vaikka olisi raskaampaakin. ”Syytin itseäni aika paljon siitä. Kaikki menee helposti, kun niistä ei tee tarpeettoman vaikeita tai heittäydy tunteiden vietäviksi”, Kökkis sanoo. Y ksi ihminen oikeassa paikassa voi luoda artistin koko uran. ”Jenkkikiertue osoitti sen, että asiat pitää tehdä todella hyvin etukäteen. Minulle musiikin soittaminen on tärkeää, kaikki muu keikassa on rasitusta. Samaa toistelee hänen taustajoukkokolmikkonsa. Jos Jean Ramsay avasi Mirelin uran Suomessa, seuraavan lumipallon työnsi liikkeelle pohjoiscarolinalaisessa yliopistoradiossa työskentelevä nuori poika, josta emme tiedä mitään. Sen suhteen hän ei halua antaa periksi. ”Laitoin Mirelille Cosmopolitanin haastattelupyynnön, jossa kysyttiin seksikkäimpiä biisejä. Kiertue jäi kahden konsertin mittaiseksi. ”Kun sohvalinnoittaudun, se on aina vähän rasittavaa muille ihmisille”, Mirel sanoo, ”Biisi pitää vain saada valmiiksi ja turvaan. On ihan törkeän vaikeaa kertoa jotain muutamalla lauseella”, Mirel sanoo ja tökkii pöytää sormenpäillään kuin näppäimistöä. Omasta mielestäni.” Hän on selvästi toistellut kyllästymiseen asti ihmisille sitä, kuinka musiikki saa puhua puolestaan. Istuessaan seinänvieruspöydässä helsinkiläiskahvilassa hän on mukava ja kaikkea paitsi vähäsanainen. Jos se ei halua vastailla, niin sitten ei halua”, Roukala sanoo. Kiertue oli Mirelin debyyttilevyn Amerikassa julkaisseen Friendly Fire -yhtiön järjestämä. Kaikki muu on ekstraa, joskus rasittavaakin sellaista. Kun Sub Pop -yhtiön A&R Sasha Morgan soitti Hopscotch-festivaalin jälkeen pojalle, jonka nimeä tai Rumba 31. Minusta jotenkin tuntuu, että joskus pitäisi kirjoittaa kirja ja selittää ajatuksia. Lopputulos oli painajaismaista sekoilua. Osa yksin, osa Deerhoof-yhtyeen kanssa. Mirel sai tarpeekseen ja päätti lähteä kotiin. Tosin järjestäminen on turhan kaunis ilmaisu tämän kiertueen kohdalla. ”Musiikki on tärkeintä. ”Ei minua tällaiset keskusteluhaastattelut riivaa. Se ei sekoile. Mirel itse luonnehtii olevansa väistäjätyyppi – siihen asti, kun musiikki tulee kuvioihin. Ääniteknikko Kökkis Kokkonen sanoo Mirelistä samaa: Hän ei ole kiertueilla nirso minkään suhteen, kunhan keikat ovat mahdollisimman hyviä. Se ei sekoile. Se ei kuitenkaan ollut mitään verrattuna kiertuejärjestelyjen kaoottisuuteen. Meilihaastattelut ovat paljon pahempia. Toisen keikan jälkeen Mirelin ja äänimies Kökkiksen olisi pitänyt istuutua 19 tunniksi busseihin ja matkata Pohjois-Carolinan Raleighista itärannikkoa pitkin Massachusettsiin. Se kuulostaa hirveän masentavalta, mutta sitä minä kuitenkin teen”, Mirel sanoo. En tosiaan tee tätä.’” J os Mirel Wagner pelkää tai inhoaa haastatteluja, hän ei ainakaan vaikuta siltä
Samalla tavoin kuin Jaakko Eino Kalevin viime vuonna julkistettu Domino-sopimus, Mirelin Sub Pop -diili on ollut suomalaisissa musiikkipiireissä suuri riemun aihe. ”Yleensä käymme katsomassa artistin keikan ennen signaamista, mutta koska Suomi on niin kaukana, luotimme videoihin”, Morgan sanoo. Eikä hänkään ollut yksin. ”Mirel sanoi, että ei oikein kiinnosta. Indiessä on aivan liikaa valkoisia miehiä.” – Sasha Morgan, Sub Popin A&R edustamaa kanavaa Morgan ei muista, poika kertoi nähneensä festivaalilla mahtavan keikan. Ääni ei ole enää kuiskiva ja arka kuten debyyttialbumilla, vaan voimakas ja sävykäs. Saan tehdä mitä haluan, ja sitä tuetaan. Esimerkiksi ammatikseen uusia bändejä etsivä Morgan ei osaa edes nimetä yhtään muuta suomalaista bändiä tai artistia. Myös Niedon mielestä Mirelin kappaleet olivat poikkeuksellisia. O n lokakuu. Olin, että mitä helvettiä, tajuatko mistä tässä on kyse”, Roukala päivittelee. Morgan luki muita ylistäviä arvioita Hopscotch-keikasta, kuunteli levyä, katsoi videoita ja vakuuttui koko ajan enemmän. ”Itse vierastan sellaista ajattelua, että jokin muu syy kuin musiikki painaisi. Nauhalle menee Mirelin tuleva albumi. Ennen Mireliä Morgan oli saanut läpi ainoastaan keväällä esikoislevynsä julkaisevan laulaja-lauluntekijän Lyla Foyn. ”Oli todella helpottava kokemus huomata, että ne olivat tosi rentoja”, hän sanoo. ”Mutta koska olen feministi, minulle oli tärkeää myös se, että hän on tummaihoinen nainen. Sen keikan esitti Mirel Wagner ja keikka oli juuri se, jonka jälkeen Mirel ja Kökkis ostivat Roukalan luottokortilla lennot takaisin Suomeen. Yleensä ne muut syyt tekevät vain hallaa musiikille”, Mirel toteaa. Nimet olivat olleet paperissa jo vuoden, mutta ensimmäistä kertaa Mirel tapasi Sub Popin edustajat helmikuun lopussa Kööpenhaminassa. Toisin kuin monen muun muusikon kohdalla, Sub Popin kiinnostus ei ollut hänelle mikään erityinen juttu tai unelmien täyttymys. Siitäkään huolimatta, että kukaan heistä ei ollut nähnyt Mirelin esiintyvän. Morgan otti yhteyden Roukalaan, joka puhui asiasta Mirelille. Indiessä on aivan liikaa valkoisia miehiä.” Morgan uskaltautui soittamaan Mirelin musiikkia levy-yhtiön viikoittaisessa A&R-palaverissa. Ensireaktio oli samanlainen kuin yleensä muihinkin Roukalan ehdotuksiin. ”Olen aina pitänyt murhaballadeista, delta bluesista ja Leonard Cohenista. Roukala on ehdottanut Ripattia tuottajaksi.. Se on tärkeintä ja pelkäsin vähän, olisiko se ollut uhattuna.” Feminismin painoarvoa sopimuksen taustalla hän yrittää olla ajattelematta. Samoihin aikoihin Mirelin promoa Amerikassa tehnyt Frank Nieto oli vaihtanut Sub Popille töihin. Mutta kuten Mirel Wagnerin saagasta voi huomata, lumipalloefektin voi työntää käyntiin yksi tuntematon ihminen. ”Jos on vaikka yksi maininta Pitchforkissa, niin saa olla aikamoinen tsägä, että joku tarttuu siihen. Ripatti ja Roukala seuraavat tilannetta tarkkaamosta. Hypeä pitää olla kaikkialla ja pitkään, että joku huomaa”, Roukala sanoo. ”Oli siistiä olla väärässä. Illan pimeys on värjännyt lumettoman Hailuodon pikimustaksi. 32 Rumba Hiljalleen Mirel nieli skeptisyytensä ”suuren amerikkalaisen levy-yhtiön” suhteen. Hän kertoo, että artistin läpisaaminen on todella vaikeaa, sillä siitä päättää yhdeksänhenkinen raati. Eräänä syyskuun päivänä hän huomasi, mitä Morgan kuuntelee ja saapui ihmettelemään, mistä Morgan oli löytänyt Mirelin musiikin. Luomo- ja Vladislav Delay -nimillä elektronista musiikkia tekevän Sasu Ripatin kodin yhteyteen rakennetussa studiossa palaa kynttilöitä. ”Koska olen feministi, minulle oli tärkeää myös se, että Mirel on tummaihoinen nainen. Keskellä istuu Mirel Wagner tuolillaan laulamassa. Ne kuuluvat Mirelinkin musiikissa”, Morgan sanoo. Syy siihen, miksi nimekkäiden labeleiden signauksia on saanut odottaa tähän asti, tuntuu selvältä: vaikka artistit olisivat kuinka hyviä, levy-yhtiöt eivät koskaan kuule heistä. Mutta Mirel vakuutti heidät, eikä raadilla ollut epäilystäkään siitä, etteivätkö he haluaisi tehdä sopimusta
Rumba 33
34 Rumba
Juuri se on ilmeinen syy sille, miksi Mirel Wagnerista on tullut niin monitahoinen ja huolella hiottu artisti. ”Olen yrittänyt selvittää, paljonko saan päsmäröidä tässä. Artisti-Mirel alkaa vasta siitä pisteestä, kun hän näppäilee kitarasta ensimmäiset soinnut. Vaikka Mirel kuinka korostaa menevänsä musiikki edellä, albumin kuvaileminen on hänelle hankalaa. Ihannemaailmassa jokainen kysyisi samoin”, Roukala kertoo. Tämäkö on se laulaja, jonka kappaleissa kiristää rigor mortis. Mirelillä on toinenkin tuore, vastustamattomuudessaan ilmeinen innostuksen kohde: internetin kissa- ja eläinvideot. Suurin ero valmisteilla olevan levyn ja debyytin välillä on aika. Niissä kaikuu nuoren ihmisen ehdottomuus, johon aikuinen ei pysty. Debyyttilevyn vanhimmat kappaleet, kuten The Road ja The Well olivat niitä, jotka mykistivät Jean Ramsayn 19-vuotiaan Mirel Wagnerin soittamina Samettiklubilla vuonna 2007. Niiden lohduton ja karu maailma on kuin valmiiksi kirjoitettu kulissi Mirelin kappaleille. McCarthyn maailmasta Mirel nostaa kuitenkin esiin toiset asiat: Nick Caven ja Warren Ellisin tekemän soundtrackin sekä Viggo Mortensenin pääosan Tien viiden vuoden takaisessa filmatisoinnissa. Mihin katosi se Mirel, johon yritetään liittää kauhu ja kalma. Se on järkyttävän pedantti elektrotuottaja. Keikalla kontrastin huomaa Mirelin esittäytyessä. Hän pitää suurimpana erona sitä, että debyytti oli vain kokoelma biisejä, mutta seuraava levy on kokonaisuus. Ja vaikka rakennuspalikat ovat monta kertaa puhtaiksi kaluttuja luita, Mirel tuo niihin oman kontekstinsa: sukupuolensa, taustansa ja poikkeavuutensa ympäröivästä kulttuurista”, Ramsay sanoo. Kuva katoaa, mutta kasvot ovat samat. ”Niiden maailma on mustavalkoinen, ei harmaa. Siitä oli kyse silloinkin, kun Sub Pop -uutinen ei herättänyt Mirelissä minkäänlaista innostusta. ”Mirelin lähtökohta on kyseenalaistaa vaikka se, laitetaanko hassut vaatteet päälle vai ei. ”Musiikki on tärkeintä. Halusin nähdä, mitä siitä saa irti Mirelin kanssa”, Roukala kertoo. Toista levyä voisi hyvin verrata Rimbaud'n seuraavaan teokseen, proosarunokokoelmaan Illuminaatioita (1874), jossa ehdottomuus oli enemmän tyylissä kuin sisällössä. Kun Mirel istuu kahvilan oranssin seinän vieressä, lattialla Fjällrävenin tummansininen Kånken-reppu, on ristiriita ilmeinen. K uten tässäkin jutussa, Mirel Wagnerista otetut kuvat ovat jatke hänen artistimyytilleen. Kuvat piirtävät hänestä murhaballadeja laulavan traagisen lauluntekijän, jonka ympärille on kiertynyt synkkyys ja kuolema. ”Ihailen henkilöitä, jotka saavat hahmonsa toimimaan. Mirel heittää puujalkavitsejä, kuten ”vaikka haastattelut olisivat pakkopullaa, niin pullahan on kuitenkin hyvää” ja kertoo Facebookin aiheuttamista keskittymisvaikeuksista sekä siitä, kuinka kotirouva-tosi-tv:stä löytää inspiroivia ihmishahmoja ja motiiveja. Vain Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä yksi hänen varhainen haastattelunsa on kuvitettu siten, että se riisuu Mirelin ympäriltä mystisyyden. Toisin sanoen: ne saavat Mirel Wagnerin näyttämään omilta kappaleiltaan. Esimerkiksi Tom Waitsilla on sellainen hahmo. Kakkoslevyä kuunnellessa h aluaisimiettiä Swansia, jota Mirel lämmitteli Tavastialla viime keväänä. Roukala ei kuitenkaan pidä Mireliä diivana vaan kykeneväisenä terveeseen ja lapsenomaiseen skeptisyyteen. Se kuulostaa hirveän masentavalta, mutta sitä minä kuitenkin teen.” – Mirel Wagner ”Tutustuin Sasuun, kun muutin Hailuotoon. Muodoltaan kappaleet ovat entistä minimalistisempia, säestys on vaihtunut irrallisiin sointuihin. Mätänevistä ruumiista ei enää juuri lauleta, mutta jokin on silti vinksallaan. Kyllä minä aika paljon olen ruvennut diivailemaan”, Mirel sanoo. Jopa siinä määrin, että Ramsay kuvailee levyä musiikilliseksi vastineeksi Arthur Rimbaud'n Kausi helvetissä -runokokoelmalle (1873). Antaa sen ja promokuvien luoda koko mysteeri, joka koukuttaa. Ehdottomuus on siirtynyt teksteistä sävellyksiin. Siksi hänen on järkevintä sanoa menevänsä musiikki edellä. Juuri tällainen yksittäisiin iskuihin kiteytyvä voima muistuttaa Swansista – vaikka Mirelin soitin onkin akustinen kitara. Mutta en usko, että voisin itse alkaa rakentaa tällaista myyttiä ilman, että se tuntuisi väkinäiseltä”, Mirel sanoo. Mirel on toki ollut aina viehtynyt sarjamurhaajakertomuksiin ja kertoo nyt ihastuneensa Cormac McCarthyn kirjallisuuteen, erityisesti romaaneihin Veren ääriin (1985) ja Tie (2006). ”Jos ahdistaa, on kiva katsoa video, jossa ankanpoikanen ja kissanpoikanen ovat parhaat ystävät. Sen tekoon Mirel itsekin on ottanut enemmän osaa, osallistunut miksaukseen ja ”päsmäröinyt” levyn visuaalista ilmettä. Mirelin hahmo on vastakohdissa – siinä, kuinka hän luo omalla persoonallaan heiluriliikkeen kirkkauden ja pimeyden välille. Sitten olet silleen aaaw”, Mirel sanoo pehmeällä äänellä ja tietää totuuden, jonka lauloi aikanaan Townes Van Zandt: ”There ain’t no dark til something shines.” Rumba 35
TEKSTI KIMMO VANHATALO U rbaanilegendat eli nykytarinat tai kaupunkitarinat ovat kaikille tuttuja. Tarinoita, jotka lopulta tajutaan fiktioksi, kun ne kuullaan monta kertaa, hieman erilaisina ja useille eri henkilöille tapahtuneina. Myös popmusiikilla on omat urbaanilegendansa. Ne ovat kertomuksia rotaksi osoittautuneista, ulkomailta tuoduista koirista tai varastetuista munuaisista. Popmusiikista puhuttaessa vanha viisaus ”totuus on tarua ihmeellisempää” pitää usein paikkansa. Nämä kaukaisista musiikkitaivaan tähdistä kertovat tarinat tuntuvat jopa helpommin uskottavilta kuin kaverin kaverille sattuneet uskomattomat tapahtumat, sillä kaikkihan tietävät, että paheellisten rockareiden ja satumaisen rikkaiden poptähtien elämässä voi tapahtua aivan mitä tahansa. Ne ovat niitä uskomattomalta kuulostavia tarinoita, jotka ovat aivan varmasti totta, sillä ovathan ne tapahtuneet isoäidin naapurin veljen tutulle tai sedän veljen työkaverin kaverille. Kuolettava kinkkuvoileipä ja muut popin urbaanilegendat Popin ihmeellinen maailma on täynnä toinen toistaan uskomattomamman kuuloisia tarinoita. 36 Rumba. Ei kuitenkaan näissä seuraavissa kahdeksassa popmaailman kansantarinassa. Vaikka kertomukset ovatkin tarua, ne osoittavat todeksi toisen vanhan viisauden: koskaan ei kannata antaa totuuden pilata hyvää tarinaa. Uskomattomiksi niistä monet tekee se, etteivät ne ole totta. Nyt syvennymme KAHDEKSAAN YLEISEEN POPIN LEGENDAAN, jotka eivät ole totta nähneetkään
Rumba 37
Ei siis ihme, että lihavuus Kummallinen tarina kostavasta moraalinvarliitettiin myös Elliottin kuolemaan. Kertomusten mukaan Rezso Seressin säveltämä ja Laszlo Javorin sanoittama Gloomy Sunday, alkuperäiseltä nimeltään Szomorú vasárnap (”surullinen sunPhil Collinsin musiikillinen kosto nuntai”), herätti kohua jo vuonna 1935, kun unkarilaiTarina kuuluu jotenkin näin: Phil Collins on kävelylnen poplaulaja Pál Kalmár levytti sen ensimmäisen kerlä merenrantakallioilla, kun hän yhtäkkiä huomaa kauran. limatta pitänyt pintansa halki vuosien ja on mainitTarina kuolettavasta kinkkuvoileivästä on siis tatu muun muassa Eminemin Stan-hitin (1999) sanoirua, mutta toinen Elliottin kuolemaan liittyvä tarina sen tuksissa. kinkkuvoileipä Järkyttynyt ja vihainen Ylipainoisilla ei ole koskaan olCollins kirjoittaa tapauksesta lut kovin helppoa popmaailmassa. eväänsäkään hädässä olevaa auttaakseen, vaan seuraa tyynesti vierestä, kun tämä Kuolettava hukkuu. klassikoksi muodostuneen kappaThe Mamas and the Papasin isokoleen In the Air Tonight (1980). Collins oli kuitenkin kirjoittanut osoittaessa suoraan la laihdutuskuureilla, ja nämä olivat heikentäsanat eronsa jälkeisen katkeruuden kourissa, eituohon sydämettömään neet Elliottin sydämen huonoon kuntoon. Täkä hän suinkaan kertonut niissä todistamastaan konnaan.” mä ja artistin ylipaino aiheuttivat Elliottin kohhukkumistapauksesta. Legenda on kaikesta huotaloksi koituneen sydänkohtauksen. kieltäneen laulun esittämisen. Siellä säästynyt ilkeilyltä edes yhtyeensä lauluissa: The roisto kokee elämänsä yllätyksen, kun Collins lauMamas and the Papasin syntyvaiheista kertovaslaa In the Air Tonightin spottivalon osoittaessa suosa Creeque Alleyssa laulettiin: ”Nobody’s getting fat raan tuohon sydämettömään konnaan. Hän koinen Cass ”Mama Cass” Elliott nousi selvittää yksityisetsivän avustuksella väjulkisuuteen 1960-luvun puolivälissä upelinpitämättömän sivustakatsojan henkilöllian laulunäänensä ansiosta, mutta laulajatar ei syyden ja lähettää tälle liput konserttiinsa. Synkeä kappale nimittäin liitettiin useisiin itsemurkaisella rannalla kauhean näyn. Collinsin käännettiin useille kielille – myös suomeksi vuonna tyrmistykseksi tuo toinen henkilö ei kuitenkaan liikauta 1959, jolloin Eila Pellinen levytti sen nimellä Surullinen 38 Rumba. Helpotuksekseen hän kuitenkin huomaa veden armoilKohu teki tehtävänsä, ja pian Szomorú vasárnap la killuvan raukkaparan lähellä toisen ihmisen. ”Konsertissa roisto / except Mama Cass”. Vedessä räpiköi hukkuhiin, ja tästä syystä Unkarin viranomaisten kerrottiin va ihmishahmo, ja Collins on liian kaukana auttaakseen. Sitkeän letija-Collinsista perustuu In the Air Tonightin kokee elämänsä gendan mukaan laulaja olisi kuollut tukehtumonitulkintaisiin sanoituksiin, joissa lauletaan yllätyksen, kun malla ruuanhimoissaan kinkkuvoileipään. sijaan pitää paikkansa: The Whon rumpali Keith Moon nimittäin kuoli neljä vuotta myöhemmin samassa LonSunnuntai on epätoivoa täynnä toon Mayfairissa sijaitsevassa asunnossa ja aivan saman ikäisenä kuin Mama Cass. Hän oli yrittänyt there and I saw what you did / I saw it with my Tonightin spottivalon vuosia pudottaa painoaan toistuvilla rankoilown two eyes”. muun muassa: ”Well if you told me you were droCollins laulaa In the Air Ylipainoisuudella kyllä oli osansa Elliottin wning / I wouldn’t lend a hand” ja ”Well I was kuolemaan vuonna 1974
Näitä itsemurhatilastoja ei tietenkään ole voitu vahvistaa, mutta yksi itsemurha Gloomy Sundayhin varmasti liittyy. sunnuntai. muuta sellaista.” dotonta saada nieltyä sitä tuopillista, saati sitten Lainaus alkoi levitä sekä verkossa että printtigallonaa. mediassa, eikä sen etenemistä estänyt sekään, että tarinan valheellisuus paljastettiin useaan kertaan. Aitoa itkua Tuolloin supertähteytensä huipulla paistatellut Carey oli vääräleuoille helppo maali. ”Kun katselen Yleisimmin vatsahuuhteluun joutunut oli televisiota ja näen Kun ei vain tarvitsisi sietää Rod Stewart, mutta tarinan päähenkilönä nälkää näkeviä lapsia, niitä kärpäsiä saattoi yhtä hyvin olla vaikkapa Elton John en voi olla itkemättä. Myöhemmin tarinaa on assa vuonna 1996 ilmestyneestä, satiiriksi kerrottu myös puhtoisista teinitähdistä, haluaisin kyllä olla yhtä laiha tarkoitetusta fiktiivisestä Mariah Careyn New Kids on the Blockista tai Britkuin he, mutta ilman kärpäsiä, kuten haastattelusta, jossa Careyn suuhun lainey Spearsista, ja Alanis Morissetten kalkuolemaa ja muuta sellaista.” tettiin lausahdus: ”Kun katselen televisiotaisista vahvoista naislaulajista. Kappaleella Reed ja levyn tuottaja Bob Ezrin päättetään sairaalaan ja hänen vatsalaukustaan pumpataan tivät tehdä äidin hädän kouriintuntuvaksi lisäämällä sen Rumba 39. tuopillinen, gallona tai jokin muu uskomattomalta kuulostava määrä siemennestettä, on poppiin liittyvistä urbaaneista legendoista vanhimpia ja laajimmalle levinneitä. Jossain vaiheessa se kuitenkin alkoi kohdistua rocktähtiin. Siis haluaisin kyllä olla yhtä laiha ettei siemennesteen nieleminen johtaisi vatsanonut näin, vaikka joskus kuin he, mutta ilman kärpäsiä, kuolemaa ja sahuuhteluun, tai se, että lienee lähes mahsellaista väitetään. Yhdysvalloissa Gloomy Sundayksi kääntyneen kappaleen maine oli erityisen kalmanhajuinen, ja hurjimpien tarinoiden mukaan Billie Holidayn vuonna 1941 levyttämä versio johti jopa 200 itsemurhaan ympäri maailmaa. Siis Kaikki sai alkunsa Cupcake-verkkomeditai David Bowie. Laulajattaren levyt Lou Reedin klassinen Berlin-albumi (1973) on väkemyivät miljoonia, mutta hänen kiltti imagonsa ja silotelvä ja ahdistava kokemus. Alun perin tarina kiersi amerikkalaisten high schoolien käytävillä 1970-luvulla ja kertoi teinipoikien himoitsemista cheerleadereista. Täysin hoon tuomitun boheemin huumeisiin, väkivaltaan ja vailla omaa syytään Careysta tuli upporikkaan, pinnalliepätoivoon luisuvasta suhteesta kertova rockooppera on sen ja tietämättömän länsimaisen ihmisen symboli. Synkän albumin rajuimpia hetkiä on The Kids, joEi makeaa mahan täydeltä ka kertoo siitä, kuinka Carolinen lapset viedään häneltä Tarinaa siitä, kuinka mahakivusta kärsivä poptähtikiidäpois. Carolinen ja Jimin, kahden tutu soundinsa ärsytti yhtä monia kuin se ihastutti. tapana mainita, kun puhutaan kaikkien aikojen masentavimmista levyistä. 1970-luvulla tarinaa kerrottiin erityisesti miespuolisista tähdistä, joiden heteroseksuaalisuus oli ollut huhupuheissa epäilyksen alaisena. ta ja näen nälkää näkeviä lapsia, en voi olla Legendan leviämistä ei ole haitannut se, – Mariah Carey ei ole itkemättä. Kappaleen säveltänyt Rezso Seress tappoi itsensä hyppäämällä kotitalonsa ikkunasta vuonna 1968
Lasten itku ja huudot kuulostavat kappaleella varsin aidoilta, ja levytykseen liittyvän urbaanilegendan mukaan tuottaja Bob Ezrin olisikin saanut omista lapsistaan tuon varsin vakuuttavan eläytymisen irti mitä karmeimmalla tavalla. Usein toistetun tarinan mukaan Ezrin nimittäin valehteli lapsille heidän äitinsä kuolleen auto-onnettomuudessa ja äänitti sitten näiden varsin aidot reaktiot. Totuus ei kuitenkaan ole aivan näin dramaattinen. Tarina ei toki ole totta, mutta kerrottaessa se ei kuulosta lainkaan mahdottomalta. Kenties syynä on se, että yhtyeen supersankarimainen tyyli on perinteisesti vedonnut erityisesti lapsiin, joiden vilkas mielikuvitus edisti lukuisien Kiss-tarinoiden syntyä. taustalle lasten lohdutonta itkua ja sydäntäsärkeviä ”äiti”-huutoja. Ehkäpä tunnetuimman Kiss-legendan mukaan yhtyeen basistin Gene Simmonsin luonnottoman pitkältä näyttävää kieltä olisi pidennetty kirurgisesti. Toki popparit olivat aiemminkin ahdistaneet sievistelijöitä ja kirkonmiehiä, mutta yhtäkkiä he alkoivat muuttua teinityttöjen villitsijöistä vaaralliseksi osaksi yhteiskunnan perustuksia vavisuttavaa vastakulttuuria. Tarinan hurjimmassa ja toki suosituimmassa versiossa Demoni-liikanimellä tunnetun basistin kieltä on jatkettu lehmän vastaavalla. Kielisuudelmia Kiss on yhtye, jonka ympärillä on pyörinyt useampiakin legendoja. Voi helposti kuvitella kuulevansa koulun pihoilla tai salaisilla tupakkapaikoilla kertomuksia siitä, kuinka Kiss tulee sanoista Knights in Satan’s Service, tai että yhtyeen nimen piti alun perin olla FUCK. Ezrin kyllä äänitti kappaletta varten omien lastensa itkua ja huutoa, mutta tilanne oli varsin arkipäiväinen ja useimmille vanhemmille tuttu: lapset kitisivät, koska eivät olisi halunneet vielä mennä nukkumaan. Mikä pahinta, juuri kun poliisi oli rynnistämässä sisään, Jagger oli syömässä Mars-patukkaa Faithfullin – sieltä! Todellisuus ei tietenkään vastannut tarua, mutta legenda kuvaa hyvin suurta yleisöä sekä pelottaneita että kutkuttaneita fantasioita nuorten rocksatyyrien ja -nymfien villeistä pidoista. ”Tarinan hurjimmassa ja toki suosituimmassa versiossa Demoniliikanimellä tunnetun basistin kieltä on jatkettu lehmän vastaavalla.” Paheellinen patukka Suhtautuminen pop-tähtiin alkoi hiljalleen muuttua 1960-luvun jälkipuoliskolla. Jo silloin, kun kitarapop oli sekoittanut vain kiljuvien tyttöjen päät, kaikista yhtyeistä ruokottomin ja paheellisin oli The Rolling Stones – huusivathan lehtien lööpit jo tuolloin: ”Antaisitko tyttäresi mennä naimisiin rollingstonen kanssa?” 1960-luvun lopulla virkavalta otti Rolling Stonesin yhä ankarammin syyniinsä, ja heidän paheellisuuttaan korostettiin erityisesti yhdellä tietyllä legendalla. Tarinan mukaan poliisi iski helmikuussa 1967 kitaristi Keith Richardsin kartanoon, jossa heitä kohtasi vastenmielinen 40 Rumba näky suoraan Sodomasta ja Gomorrasta: meneillään oli orgiat, joihin osallistui Richardsin lisäksi Mick Jagger, laulajatar Marianne Faithfull ja näiden kuusi miespuolista ystävää. Tunnetaanhan Simmons esimerkiksi siitä, että hän sylkee konserteissa vuoroin verta ja tulta ja siitä, että hän on harrastanut seksiä 4600 naisen kanssa.
Seuraa @ilosaarirock 11.-13.7.2014 \\ Laulurinne \\ Joensuu www.ilosaarirock.fi \\ www.fb.com/ilosaarirock PO RT ISHEAD (UK) A L IC E I N C H A I N S (US) RO B ZO M B I E (U S) E L L I E G O U LD I N G (UK) H A I M (US ) A S A P FE RG ( U S ) T RE N T E M ØL L E R ( D EN ) EN N A K KO LIP U T : I LO SA A R IRO C K . F I JA T IK E T T I L I P P U VA I H TO E H D OT : L A- S U 9 5 € L A 6 0 € \\ S U 75 € P E S U LO - K L U B I 2 9 € ER T TI! PE 1 1 .7. Eppu Normaali < 1 20 MI N. KO NS Eläkeläiset: Humpfonia! Pariisin Kevät \\ Anssi Kela KL U B I M U S TA SC H (SWE) Jenni Vartiainen \\ Stam1na \\ Happoradio J. Karjalainen \\ Haloo Helsinki \\ Viikate Sanni \\ Olavi Uusivirta \\ Herra Ylppö & Ihmiset Damn Seagulls \\ Gracias & The Globe Band KC/MD Mafia \\ Tuomo \\ Wolfheart \\ Insomnium Turmion Kätilöt \\ Ranger \\ Black Lizard + LIS ÄÄ OH JELMAA LUVASSA!
42 Rumba. Ovatko haaveet Konepajasta sortumassa lopullisesti. Unelmien talo Vuodesta 2009 lähtien Hietalahdessa sijaitsevasta KONEPAJASTA on kaavailtu uutta tilaa Helsingin elävän musiikin yhdistykselle Elmulle.Viime syksynä Helsingin kulttuurijohtaja Stuba Nikula kuitenkin tyrmäsi hankkeen liian kalliina. ”Tässä iso raha heittää pientä yhdistystä”, Konepajaa esittelevä Elmun hallituksen puheenjohtaja Mika Erkkilä puuskahtaa. 3000 henkeä vetävä konserttipaikka Helsingin Hietalahteen nousevalla uudella Telakkarannan alueella. Muunneltava tila soveltuisi elävän musiikin lisäksi myös vaikkapa tanssi-, teatteri- ja sirkuskäyttöön. Erkkilä vetää hallin kierrosta tottuneella varmuudella, onhan hän kierrättänyt siellä erinäisiä päättäviä tahoja kerta toisensa jälkeen sitten vuoden 2009, jolloin tilaa alettiin puuhata Nosturista uusien asuinrakennusten alta siirrettävän Elmun käyttöön. TEKSTI KIMMO VANHATALO KUVAT JENNA PIETIKÄINEN U nelma on kaunis. Yhdeksän vuotta tyhjillään seisseeseen, vuonna 1916 rakennettuun punatiiliseen teollisuushalliin tulisi suuren salin lisäksi Elmun nykyisen päämajan Nosturin kokoinen toinen isompi konserttitila sekä pienempi klubi, joka sopisi myös helsinkiläisten omien tapahtumien järjestämiseen. Pakettiin kuuluisivat luonnollisesti myös asiaankuuluvat ravintolat sekä erilliset rakennukset tuotantotiloille ja helsinkiläismuusikoiden kipeästi kaipaamille treenikämpille
Rumba 43
Jopa peta alas, mutta hyvältä se ei näytä”, ”Olemme yrittäneet rinteisesti meluisiin rockmestoihin Nikula kommentoi tuolloin Rumsaada poliitikot epäluuloisesti suhtautuvat asuballe. Ulkoukun luo. Täällä on paikkaa. Vierailijakin – Mika Erkkilä seilannut hanke näytti viime syyssaattaa nähdä rujossa teollisuushalkuussa karahtavan karille, kun Hellissa kansainvälisesti vertailukelpoisen singin tuore kulttuurijohtaja Tuomas konserttisalin. ymmärtämään, että kasyhdistykset ovat puoltaneet ”Mennään tänne. ”Ei KoPromoottorit soittelevat, koska voisi alnepajaa ole kokonaan vedetty vessaskaa varata tilaa käyttöönsä. Pettymys ja pieni katkeruuden häivä kuuluvat yli 30 miljoonan euron olevan kaupungille liikaa. Yhtäkkiä toivo Konepajasta tuntui näi”Nuorisotoimi haluaisi tähän mukaan. ”Stuba” Nikula ilmoitti Helsingin Sanomi”Tästä ei haluta mitään kliinistä paikkaa, en haastattelussa Konepajan korjauksen vaatiman vaan pitää olla vähän raffi. Se sopii Elmun tyyliin.” 44 Rumba. Parvelta avautuvaa kopuolisen silmin nähtynä hinäkymää katsoessa Erkkilän inharjoittelupaikkoja.” taasti mutta varmasti eteenpäin nostus alkaa tarttua. vettyneen lähes olemattomiin. Pääsali lavan suunnasta kuvattuna. Valtionkin tasolta löytyy se, minkä kaikki kuvaajat haluakyse on nuoriso- ja meille komppia, mutta tietyiltä vat kuvata”, Erkkilä intoilee johkulttuurityöstä.Voimme tarjota virastoilta Helsingissä ei.” dattaessaan vierailijat Konepapaitsi uusia työpaikkoja, Yksi näistä virastoista on jan katossa roikkuvan nosturin myös uusia koulutus- ja Helsingin kulttuurikeskus. Erkkilän äänestä
Hänen puheitaan kuunnellessa Konepaja vaikuttaa toteutettavissa olevan unelman sijaan kaupungilta liikoja vaativan yhdistyksen epärealistiselta haihattelulta. Mikä parasta, kaupungin rahat eivät menisi hukkaan, vaan Elmu maksaisi kaiken takaisin 33 vuodessa. Hänen mukaansa yhdistyksen laskelmat ovat harhaanjohtavia, sillä suurin osa säästöistä johtuu laskutavan muutoksesta. Hänen mukaansa hanketta on vaivannut myös kehno valmistelu: ”Ei saisi suunnitella näin pitkälle miettimättä, onko hanke edes mahdollinen.” Kiistan keskeinen ongelma on, ettei kaupunki haluaisi ryhtyä rakennusyhtiö Skanskan tällä hetkellä omistaman suojellun teollisuushallin korjauksen maksajaksi. Nikulan syyskuiset kommentit Konepajan korjauksen hinnasta saattoivat tulla yllätyksenä kadunmiehelle, mutta hänen mukaansa asioiden todellinen laita on tiedetty jo pitkään, eikä se ole voinut tulla yllätyksenä Elmullekaan. Erkkilän mukaan Elmu on kuitenkin saanut leikattua kuluja yli 30 miljoonasta eurosta 19 miljoonaan. Voittoakin kaupunki saisi. ”Kun lasketaan yhteen työntekijöiden kunnallisverotus, alihankkijoiden ja Elmun maksamat verot, matkailusta tulevat tuotot kaupungille ynnä muut, niin kaupunki saakin 19 miljoonaa maksaneesta hankkeesta takaisin 40 miljoonaa”, Erkkilä laskee. K ontrasti rähjäisen Konepajan ja Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Stuba Nikulan minimalistisen tyylikkään valkoisen toimiston kanssa on yhtä suuri kuin railo Nikulan ja Elmun näkemysten välillä. ”Olemme yrittäneet saada poliitikot ymmärtämään, että kyse on nuorisotyöstä ja kulttuurityöstä. Mika Erkkilä. Rumba 45. ”Elmu ei ehkä vain halunnut sitä siinä vaiheessa kuulla”, Nikula sanoo. Erkkilän mukaan projektia ei pitäisi edes ajatella vain kiinteistökauppoina. Voimme tarjota paitsi uusia työpaikkoja myös uusia koulutus- ja harjoittelupaikkoja.” Nikula ei kuitenkaan ole vakuuttunut Elmun kustannusleikkauksista
46 Rumba Näiden talousvaikutusten suuruutta ei kuitenkaan kukaan tässä maailmassa pysty arvioimaan.” Nikulan mukaan kaupunki jättäisi Konepajan mieluiten Skanskan murheeksi. ”Kaupunki antaa Elmulle tukea, jotta se voi maksaa vuokran. Vanha jumppasali on tarkoitus valjastaa treenitilaksi aloitteleville bändeille. Ongelmallista hänen mukaansa on myös se, että vuokra maksettaisiin osittain kaupungin tuella. Lopulta sen vuokran siis maksavat veronmaksajat”, Nikula tiivistää. ”Alkuperäisessä kustannusarviossa oli mukana kiinteistön ja tontin arvo, joka on noin viisi miljoonaa euroa sekä pilaantuneiden maa-ainesten poisto, joka maksaa kolme miljoonaa. Erkkilä huomauttaa, että Elmu saa kaupungilta verrattain pientä 105 000 euron tukea, eikä tuen tarve Elmun laskelmien mukaan nouse kuin 150 000 euroon. Elmu on kustannus- ja vuokrakuvioista luonnollisesti eri mieltä. Elmun lupailemat talousvaikutuksetkaan eivät häntä vakuuta. Nikulan näkemys on, että kaupunki on Elmulle velkaa Nosturia vastaavat tilat, ei suinkaan kolme kertaa Nosturia suurempaa paikkaa. Elmu totesi omissa laskelmissaan, etteivät nämä kuulu korjauskustannuksiin. Nikula muistuttaa myös siitä vaarasta, että tilojen kasvaessa kolminkertaisiksi myös Elmun tuen tarve moninkertaistuu. Erkkilän mukaan myös Konepajan rakennuskustannuksia on leikattu paljon enemmän kuin 1–2 miljoonaa, vaikka hän ei osaakaan sanoa tarkkaa summaa.. Toisin sanoen he ovat leikanneet Konepajan korjauskustannuksia vain noin 1–2 miljoonaa.” Nikula näkee myös puheet investoinnin takaisinmaksamisesta vuokrina lähinnä numeroilla pelaamisena, koska kaupungin tapa laskea vuokria on sellainen, että investointi kuoletetaan 30 vuodessa tietyllä korolla. ”Jos Elmulle pitäisi löytää 100 000 euroa vuodessa lisää, se olisi pois joltain muulta kulttuuritoimijalta”, hän toteaa. ”Sillä, että Elmu maksaisi vuokraa ja Konepajalla olisi ihmisiä töissä, olisi kyllä kiistatta talousvaikutuksia
Onko se jotain nuorisomieltä koko yhdistyksen luonteestyötä. Etenkään en”Jos katsot Nosturin treenikämpsiksi mainittu ei miellytä Elmua. la vertailee. Elmu näkee itsensä nuotukea sitä, että miljonäärit saavat treeniriso- ja kulttuurityötä tekämpän merinäköalalla?” kevänä yleishyödyllisenä yhdistykseYksi niistä harvoista asioista, ”Nosturissa nä. Kylsiitä asti sellaisen keikkapaikan tukea sitä, että miljonäärit lä Elmu on kaupallisempi kuin puutteesta on jauhettu”, Erkkisaavat treenikämpän joku nykytanssiryhmä”, Nikulä muistelee. Nikulan mielestä Elmu taas on joista Erkkilä ja Nikula ovat satreenaavat muun enemmänkin kaupallinen toimimaa mieltä on, että Helsinkiin muassa HIM, ja, vaikka tekeekin hyvää kulttarvittaisiin jäähallin ja klubin The Rasmus ja Michael tuurityötä. ”Puhutaan kuitenkin ”Tulin itse Lepakolle aivan Monroe. K ulttuurikeskus ja Elmu tuntuvat olevan eri Rasmus ja Michael Monroe. Miksi kaupungin pitää julkisilla varoilla ta. Yhdispiä, siellä treenaavat muun muassa HIM, The tyksen mukaan se saisi viisi kertaa suuremmalla Rumba 47. Vaihtoehtoisiksi tiloiksi Elmerinäköalalla?” Maininta Elmun nuorisolle mulle on tarjottu muun muassa – Stuba Nikula tarjoamista treenikämpistä kirvoitSuvilahden metallista kaasukelloa ja taa Nikulalta kärkeviä kommentteja: Jätkäsaaren bunkkeria. Miksi kaupungin rockista, ainakin puoliksi kau1990-luvun alussa, ja ainakin pitää julkisilla varoilla pallisesta toiminnasta. väliin sijoittuva konserttitila
Tuuttila on Kiinteistö Oy Kaapelitalon hal”Emme me muuten tästä soittelisi johaihattelua, vaan hanke lituksen varapuheenjohtaja. Minä olen pitkämielinen virkamies, litaloon: hän toimi ennen kulttuurijohtajolla on henkilökohtainen suhde Elmuun, mutta jan pestiään yhtiön toimitusjohtajana. Ei tämä ole vain Elmu-tyypkaupunkilaisille ja ”Jollain tavalla tuntuu, että ajetaan pien haihattelua, vaan hanke lähtee selenemmän Kaapelitehtaan kuin kaupunkikeästi kysynnästä. Jos menemme sinne, olem”Jos kerran kaupungissa on yhtä aikaa time vuodessa, puolessatoista konkurssissa”, laa tarvitsevia toimijoita ja toimintaa tarvitalkaa kirjaimellisesti Erkkilä tiivistää. tää, että kuvio on Elmun mielestä hieman naisena kaikille, jotka suostuvat kuunTästä on tulossa iloa omituinen. vuokralla paikan, joka olisi suunnilleen samankokoitulossa maksuun”, Erkkilä kertoo. pimus, että Elmu maksaa siitä mieletöntä alihin”Kyllä minua alkaa kirjaimellisesti vituttaa, taa.” kun luen Elmun lehdistötiedotteita, joissa jos ei Suunnilleen tämän näkymän keskelle rakennettaisiin Konepajahallin päälava. 48 Rumba. S uunnitelmat Elmun siirtämisestä Suvilahteen nyt suoranaisesti valehdella, niin ainakin pyöritellään tuovat väistämättä mieleen Nikulan yhteydet numeroita ja termejä tavalla, joka ei ainakaan rakenaluetta hallinnoivaan Kiinteistö Oy Kaapena yhteistyötä. Hän ei myöskään usko, etsevia tiloja, niin eikö voisi katsoa, olisiko vituttaa, kun luen Elmun tä kaikkea kulttuuria pitäisi keskittää Sune yhdistettävissä?” lehdistötiedotteita, joissa jos vilahteen. kova kiire keksiä kaasukelloihin toimintaa. Erkkilä myönka päivä poliitikoille ja jauhaisi pää pulähtee selkeästi kysynnästä. Hän selvästi kiihtyy, kun tulee puhe kommu– Stuba Nikula ”Nosturilla on niin muinainen vuokrasonikaatiovaikeuksista kiistan tahojen kesken. Nikulan mukaan Elmu on jääSen hän myöntää, että kaasukello olisi räpäisesti hirttäytynyt ideaan Konepajasta. Lahden toisella puolella nousevat uutuuttaan ”Kaupunki on laittanut itselleen uhkasakon, hohtavat kerrostalot. Nikulan mukaan kuvioon ei liity mitään käytän”Kaasukello on huono vaihtoehto jo talousnöllisyyttä kummempaa. Tästä on tulossa iloa musadiggareille.” laisten asiaa.” kaupunkilaisille ja musadiggareille”, Heik– Mika Erkkilä Se on ainakin selvää, että kaupungilla on kiä sanoo ja katsoo kohti harmaata merta. nen kuin Nosturi. ”Kyllä minua lukujen kannalta. Nikula myös muistuttaa, ettei uhkaNikula puolestaan näkee keskittämisen sakko koske Kaapelitaloa: ”Jos sellainen ei nyt suoranaisesti valehdella, kulttuurille edullisena. telemaan. Ne hyötyvät siitä, että ovat vieKovin lähellä sopua ei riidassa selväsjoka ei ainakaan rakenna rekkäin”, hän vertaa. yhteistyötä.” kalliimpi kuin Nosturi. että kaasukellot tulee korjata, ja ne sakot ovat pian ”Unelma elää”, hän lisää. tikään olla. Nikulan täällä on virastot täynnä tyyppejä, jotka ovat ”Ei tämä ole ohella julkisesti Konepajaa vastustanut Kiinvalmiina lanaamaan sen talon mereen.” vain Elmu-tyyppien teistöviraston tonttiosaston päällikkö Juhani Elmun usko on kuitenkin horjumaton. tulee maksettavaksi, niin se tulee ihan niin ainakin pyöritellään ”Onhan Itäkeskuksessakin aika paljon eri lompakosta.” numeroita ja termejä tavalla, kauppoja
E A S T W AY L I V E Y L P E Ä N Ä E S I T T Ä Ä : bluesrockin jättiläinen E A S T W AY L I V E & E K T Y R Y P R O U D LY P R E S E N T KLR B en M iller B and M ELROSE 10 v. 6 . lasta) kivenlahtirock.com. Liput toimituskuluineen alkaen 69 / 79 / 89€ La 14.6.2014 helsinki, kaisaniemen puisto Klo 16-24. (USA) (FIN) L E P PÄVA A R A N U R H E I LU P U I S TOS SA 6 . Portit avataan klo 15.00. VIP Myynti ja Tiedustelut: vip @ menolippu.fi /010 841 4185 Matkapuhelimesta 8,28snt/puh + 17,04snt/min. Maailmankuulu all-star -esitys Suomeen! CHICAGO BLUES: a Living History ou r ti me Th e gr ea te st tr ib ut e of to th e Ch ic ag o Bl ue s Liput toimituskuluineen ennakkoon 49€, ovelta 54€ Priority-liput toimituskuluineen ennakkoon 79 €, ovelta 84€ UB40 • SABATON THE RASMUS • CHEEK METSATÖLL • INDICA (UK) (SWE) (EST) Lauantai 7.6. Liput toimituskuluineen alkaen 69 / 89€. 2 014 Perjantai 6.6. Lipunmyynti: Menolippu, Lippupiste ja Tiketti Billy Boy Arnold, John Primer, Billy Branch, Lurrie Bell, Carlos Johnson & Living History Band Ke 4.6.2014 HELSINKI, Kulttuuritalo klo 20.00 (ovet 19.00) Liput toimituskuluineen alkaen 54€/49€ www.chicagobluesalivinghistory.com YHTEISTYÖSSÄ: 2 päivän lippu toimituskuluineen ennakkoon 69€, ovelta 79€ Perhelippu toimituskuluineen ennakkoon 119€, ovelta 139€ ( yhden päivän lippu, 2 aikuista + 2 alle 15 v. KARJALAINEN JENNI VARTIAINEN STAM1NA HALOO HELSINKI! SANTA CRUZ (UK) ESIINTYJÄLISTA TÄYDENTYY KEVÄÄN AIKANA. 2014 Pe 13.6.2014 OULU, Raatin stadion Klo 17-24. -7. Portit avataan klo 16.00. 2014 Liput toimituskuluineen ennakkoon 44€, ovelta 49€ Priority-liput toimituskuluineen ennakkoon 74 €, ovelta 79€ URIAH HEEP J. Lankapuhelimesta 8,28snt/puh + 5,95snt/min
lapsi. Jo Simon Reynolds on itse aktiivinen vaihteesta.” kirjan ilmestyessä pinnalla olivat new sosiaalisessa mediassa. Syynä eivät tyvänä asiana.” ole pelkästään hänen kirjoittamansa tarkkanäköiset musiikOnko se huono asia. Kehitys näkyy Suomessakin, mutta jo keski-ikäinen!” Reynoldsin nykyisessä kotimaassa Yhdysvalloissa kuuluisuus Toki vuonna 1963 syntynyt Reynolds on oman aikansa on itseään toteuttava mantra. ty yhteen musiikkigenreen, eikä musiikin kuunteleminen ole Mies on Yhdysvaltoihin asettunut brittitoimittaja Simon enää samalla tavalla intensiivistä tai identiteettiä määrittävää.” Reynolds, ja edellä mainittu eepos on Retromania (2011). an vaikutuksista nykymusiikkiin. ”Nyt on käyty läpi 1980-luku ja pian 1990-lukukin. 2000-luvun musiikkituotannon suurin uutuusarvo löytyy Suomessakin laajalti luettu teos analysoi 2000-luvun popteknologisesta kehityksestä. Blogit ovat ”Nyt on käyty läpi ”Minulla ei ole koskaan ollut käsitysnykypäivän fanzineja ja supertähtien twii1980-luku ja pian tä tulevaisuudesta. Tämä näkyy esimerkiksi griReynolds on huomannut, että monet nykynuorista voitaimessa, jossa monet tuottajat ammentavat nyt vuosituhannen siin diagnosoida narsisteiksi. kihistoriikit (Energy Flash – A Journey Through Rave Music ”Se on huomionarvoinen asia. Se on yllättänyt minut, koska grimen tullessa olin kyään tulla julkkiksiksi. Hän päivittää – Simon Reynolds wave ja punk, ja pian sen jälkeen tulivat Twitteriä ja blogejaan tiiviisti, joten mikrohiphop ja disco”, Reynolds kertoo. kuuluisuus on koskettanut häntäkin. Nuoret ja lapset haluavat nyvaihteesta. Se on kuitenkin erittäin harhaanjohtavaa, Reynolds myöntää tämän itsekin. alkuun. Jotkut indietähdet, kuten The Dresden Nykymusiikin ennustettavimmat piirteet ovat vanhojen Dollsin Amanda Palmer, ovat käyttäneet sosiaalista mediaa tyylien elvytys ja aikajänteen lyheneminen. Parhaat jutut ovat olle, jotka lähettävät minulle mailia, mutta se vaatii palleet sellaisia, joita ei ole nähnyt ennalta.” jon työtä ja energiaa. syydestä. Olen aina kirjoittatit vain uusia tapoja rakentaa imagoa. kulttuurin olevan täynnä nostalgiaa ja rakentuvan menneen ”Läppärillä pystyy nykyään tekemään kotona samalta kierrättämiselle. edukseen ja luoneet intiimin suhteen kuulijoidensa kanssa. Minulla on eräs vuonna 1977 ”Ihmiset omaksuvat oudon asenesimerkiksi grimessa, jossa ilmestynyt kirja, joka on pääosin kirteen elämäänsä ja kokemaansa: tulisimonet tuottajat ammentavat joitettu vuonna 1975 ja joka povako tästä hyvä blogipostaus, voiko täsi musiikin kehittyvän sivistyneeseen män dokumentoida?” nyt vuosituhannen suuntaan Mike Oldfieldin tyyliin. Hänen lausuntonsa ovat vilisseet re-liitteisiä sanoHe eivät välttämättä koe aikaa eteenpäin menevänä ja kehitja kuten reissue, reformation, revival ja reunion. Hän on nähnyt ja kuullut esimerkiksi 1970-luvun suu”Journeyn Don’t Stop Believing on Jenkeissä kuin kansalret musiikilliset muutokset, jotka ovat nykyisille nuorille mulislaulu. ”Se minua pelottaakin, että pystyn ennusta”Minä yritän vastata henkilökohtaisesti kaikilmaan musiikin tulevaisuuden. Nykynuoret eivät välttämättä kiinniteos. KULISSIEN TAKANA SIMON REYNOLDS Menneisyyden vanki Brittitoimittaja SIMON REYNOLDSIN mukaan nykyinen popmusiikki on kiinni menneessä.Vuonna 2011 ilmestyneen Retromania-kirjan kirjoittaja toivoo, ettei pystyisi ikinä ennustamaan, mihin suuntaan musiikki kehittyy. Vanhoismen myötä pinnalle on noussut ”mikrota rockkirjoista huomaa, kuinka vaikuuluisuus”, joka määrittää monien tasiirrytään 2000-luvun keaa tulevan hahmottaminen on aina vallistenkin ihmisten käyttäytymistä. KohSe voi varmasti olla hyvin uuvuttavaa.” ta siirrytään 2000-luvun alkuun. Retroaddiktio näkyy musiikin saralla niin kuulostavan levyn, johon Fleetwood Mac joutui 1970-luvulla vanhojen bändien uudelleenlämmittelyissä ja klassikkolevykäyttämään miljoonia dollareita studiossa. en saavuttamisessa. Minun näkökulmastani se and Dance Culture ja Rip It Up and Start Again – Postpunk on huono asia, koska olen tottunut musiikkityylien kehittymi1978–84), vaan myös muutaman vuoden takainen merkkiseen ja uudistumiseen. TEKSTI HEINI STRAND KUVA MICHEL MEEUWISSEN TÄMÄ MIES ON saanut puhua melkoisen paljon mennei”Nykynuorison aikakäsitys on hyvin erilainen kuin minun. sillä eihän kaikista voi tulla kuuluisia.” 50 Rumba. Se ei kuitenkaan jen uudelleenjulkaisuissa kuin nykyartistien tyylilainaivälttämättä avaa musiikin sisällön suhteen hirveästi uusia luissa. So1990-lukukin. Siellä itseluottamuksen uskotaan auttavan unelmisiikintekijöille ja -kuuntelijoille lähinnä värejä tyylipaletissa. Tämä näkyy ollut. Kohta nut enemmän nykyisyydestä. mahdollisuuksia.” Mutta millaisena Simon Reynolds näkee Samaa mieltä Reynolds on sosiaalisen medipopin tulevaisuuden
Rumba 51
Gust of Wind neella, jolla Minneapolisin kääpiö ruokki 1980-luvun luomisraivoaan. Hänen toinen soololevynsä on nimeltään Girl. Levyä promotessaan Pharrell on visioinut tulevaisuutta, jossa 75% vallasta lankeaa naisten käsiin. Tai ehkä hän uskoo vähän liikaakin. Sitten jorataan lisää. Ikään kuin hän ei uskoisi omaan poppariuteensa tarpeeksi. Ja siitähän kaikki nykyään pitävät. Kolme listaykköstä vuoden sisään ansainnut artisti tekee sen virheoletuksen, että yksinkertaisesti puhumalla naisista heidät tehdään näkyvämmiksi ja arvostetummiksi. + Muutama biisi kuulostaa ihan hyvältä... Musiikillisesti albumi on niin harmaa, ettei tunnejälkeä jää: paikoin miellyttävää diskopastissia, useimmiten täysin yhdentekevää retrohöttöä. On kuitenkin alkeellinen ajatus, että naisten – ”ihan kaikkien naisten” – kauneutta alleviivaamalla muutettaisiin mitenkään peruskaavaa. Kun Judith ottaa kirjan käteensä, se on pois jostakin kotiaskareesta ja häntä rangaistaan. Sen ohella viehättää Daft Punkin väsäämä Gust of Wind, joka kuulostaa tosin lähinnä Daft Punkilta. [...] Tältä levyltä puuttuu ennen kaikkea halua ja tahtoa. Anton Vanha-Majamaa Pharrell In My Mind Hunter Puhdas diskopastissi on tekstiltään ummehtunut kertomus metsästäjästä, joka jahtaa naisia suu vaahdoten. Se saa napsuttamaan sormea ja tanssimaan varsinkin, jos sattui näkemään Oscar-gaalan, jossa itse Meryl Streep nousi sitä joraamaan. Samankaltaisuus Justin Timberlaken turpeaan The 20/20 Experienceen ei ole sattumaa, sillä levyt alkavat tismalleen samalla introlla. Tämän toteutuessa hän haluaa olla vastakkainasettelun ”oikealla puolella”. Teksti rohkaisee käymään naiseen käsiksi, vaikka tämä vähän empisikin. Sen video, jolla vauvannaamainen Pharrellkin erehtyy TUOMIO + Daft Punk. Videolla Robin Thicke, Pharrell ja T.I. Girl on levy, jolla tympeään animaatioon tilattu feelgood-renkutus Happy esiintyy edukseen. Timberlake on myös mukana lurittelemassa vaimostaan. Biisi on osoitus siitä, että Pharrell on riippuvainen oikeista yhteistyökumppaneista. Kirjailija, kriitikko, esseisti ja naisasianainen Virginia Woolf kirjoitti vuonna 1928 teoksessaan Oma huone seuraavasti: ”Naisella pitää olla omaa rahaa ja oma huone, jos hän aikoo kirjoittaa.” Ajatus oli suora ja provosoiva, sillä elettiin yhä aikaa, jossa nämä etuoikeudet eivät olleet itsestäänselvyyksiä. Judith ja William ovat lähtökohtaisesti yhtä lahjakkaita, mutta vain toisella on mahdollisuus kehittää kykyjään ja tulla tunnetuksi. N.E.R.D. Levy kuulostaa liikaa puuhastelulta, eikä päämäärätöntä puuhastelua ole kovin mukava kuunnella.” – Jussi Mäntysaari Rumbassa 14/06. Sävellys on vähän turhan yksipuolinen, mutta vahva prosessoitu kertosäe miellyttää. Videoissa tanssivat paperinuket ovat pukeutuneet vähän eri asioihin – miehet enemmän, naiset vähemmän – mutta arvomaailma on identtinen. joraavat pukeutuneina, kun heissä kiehnäävät naiset ovat alasti. Biisistä tilattiin kymmenen versiota, ennen kuin Universal Pictures oli tyytyväinen. Siinä naisen täytyy olla kaunis, ja miehen täytyy se hänelle kertoa. Näin Pharrell tuntuu ajattelevan. Naiseus toteutuu miehen kautta. Se on myös Pharrellin kolmas listaykkönen alle vuoteen. AVAINBIISIT Happy Hyväntuulinen, kevyesti funkkaava tanssibiisi on levyn rehellisimpiä hetkiä. – ...kunhan ei kuuntele lyriikkaa. KLASSIKKO LOISTAVA KESKINKERTAINEN HUONO HENGENVAARALLINEN IIIII IIII II ½ I e TOIMITTANUT TEEMU FIILIN Naisten naurattaja Pharrell Williams Girl Columbia I½ Pharrell laulaa kaikille maailman naisille. Girl on siis lähinnä kortti, jolla osoittaa, että Pharrell diggaa naisia. Teemalevy, jonka nimi on Girl, ja joka käsittelee naista. Oman huoneen perusteesit tuntuvat nykylukijan silmään tietenkin itsestäänselviltä, mutta niille on 2010-luvullakin kysyntää. Hän alleviivaakin teoksessaan koulutuksen tärkeyttä. Mikä on paras tapa vastata syytöksiin seksismistä, misogyniasta ja naisten esineellistämisestä. Woolf ei itse saanut sitä muodollista koulutusta, joka hänen veljilleen suotiin. Pharrell luulee edistävänsä tasa-arvoa, mutta samalla hän vahvistaa niitä sukupuolirooleja, joiden puitteissa todellinen tasa-arvo ei koskaan voi toteutua. Biisin nimi viittaa häilyviin rajoihin. Kysykää vaikka Pharrell Williamsilta. kulkee selvästikin samalla avaruuspolttoai- II ”Pharrell Williams teki soololevyn, koska hän halusi kertoa henkilökohtaisemmista aiheista kuin N.E.R.D.:in tai muiden artistien biisien puitteissa on mahdollista. Jostain syystä Pharrell on koko uransa ajan syöttänyt hienoimmat biisinsä toisille ja jättänyt itselleen jämäpalat. In Search Of... Yhdessä otoksessa eräs naisista yskii, kun Thicke puhaltaa tupakansavut tämän naamalle. Itsensä kehittäminen on etuoikeus, ja sellaisena varattu miehille. – Käsittämätön pseudofeminismi, jonka monet jenkkikriitikot vielä nielevät. 52 Rumba esiintymään, synnytti ilmestymisensä myötä paljon keskustelua. IIIII ”Enää ei tarvitse odotella sitä epätodennäköistä ihmettä, että Prince saisi taikavoimansa takaisin. Pharrell tarvitsee selvästi jonkun ruoskimaan itseään. Jos joku naisista avaisi suunsa, saisi hän varmasti nenilleen. Syynä 40-vuotiaan ”tuottajavelhon” äkilliseen naisasiamieheyteen lienee hänen Robin Thickelle tuottamansa Blurred Lines, joka lukeutuu viime vuosien oksettavimpiin kulttuurituotteisiin. Kun menestyksen antama itsevarmuus ja taiteellinen vapaus antavat kipinää luontaiselle lahjakkuudelle, asfalttiin jää melkoiset kiihdytysjäljet.” – Harri Palomäki Rumbassa 6/02 Daft Punkin tuottama kappale on yritys osua siihen loveen, jonka Random Access Memoriesin yllättävä menestys aiheutti. ”If I can’t have you, nobody can.” Kappaleeseen kiteytyy se omituinen metsästäjäkulttuurin ihannointi, jonka Pharrell ilmeisesti ajattelee voimauttavan naiskuulijaansa. TÄTÄ ENNEN: N.E.R.D. Tunnelma videolla on häijy. Se ei eroa mitenkään olennaisesti Lady Gagan, Beyoncén tai Justin Timberlaken vastaavista. Girlin arvomaailmasta ei tulisi varmaankaan kirjoitettua, ellei muusikko itse olisi sitä nostanut keskiöön. Osoittaakseen sen, kuinka miehelle ja naiselle ei yhteiskunnassa anneta samoja työkaluja, hän keksii William Shakespearelle fiktiivisen siskon, Judithin. – Pharrell tekee hittejä kaikille paitsi itselleen. Jos artisti olisi valinnut aiemmat uravetonsa tarkemmin, ei tällaista todistelua ehkä tarvittaisi. Tasa-arvo on yhä ajankohtainen ja relevantti kysymys
Anna Brotkin Rumba 53. Tapansa mukaan Avicii otti kunnian itselleen ilman kummempia ”featuring se ja se” -hässäköitä, vaikka Blacc oli myös kirjoittamassa biisiä. Siinä missä Blaccin edellinen levy Good Things (2010) oli tyylipuhdasta hyvän mielen retrosoulia, on Lift your Spirit astetta synkempi ja monitahoisempi levy. Kun Aviciin Wake Me Up valtasi maailman, olin raivostunut Aloe Blaccin puolesta. Janne Masalinin luotsaama Tundramatiks laajentaa tuoreimmallaan julkaisullaan ilmaisuaan balkanpunk-suomirockista entistä kansainvälisempään suuntaan. Akseli Hiltunen Aloe Blacc Lift Your Spirit Interscope IIII Stevie Wonder, päivitetty versio. Neljän vuoden takaisen I Need a Dollar -hitin kaltaista megahittiä lähimmäksi pääsee The Man, joka kuitenkin tuntuu turhan yksinkertaiselta klassikoksi. Blacc etsii nyt inspiraatiota valtavirtapopista ja jopa americanan sekä rockin puolelta. Kaikki on yhdistetty Masalinin (ehkä tarkoituksellisen korostetun) toisinajattelijan sielunmaisemaan. Tundramatiks Ajo Exogenic IIII ½ Masalinin matkassa. Ratkaisu toimii hyvin, sillä nyt kappaleet eivät ole sidottuna tiukasti bändi-ilmaisuun, vaan ne toimivat itsensä ehdoilla. Fuusio on kiinnostava, vaikkakin haastavampi kuin artistin aiempi tuotanto. Soldier in the City on kuin moderni versio Stevie Wonderin Living for the Citystä, ja Pharrell Williamsin kanssa tehty Love Is the Answer on kuin John Legend ja Jamiroquai lisämunilla. Tudramatiks on lopultakin karistanut viitan etno-YUP:na ja samalla sävellykset, sovitukset sekä Masalinin sanoitukset ja fraseeraus ovat kehittyneet enemmän omankuuloisikseen. Yksi syy siihen, miksi Ajo kuulostaa edeltäjiään täyteläisemmältä ja monipuolisemmalta, on niinkin yksinkertainen kuin instrumenttien ja vierailijoiden lisääminen. Blaccin lauluosuus antoi koko biisille sielun, mutta miehen nimeä ei mainittu missään. Ja hyvä niin. Ajo on Tundramatiksin paras julkaisu ja tuo varmasti yhtyeelle uusia kuulijoita. Levyltä löytyy lattarirytmejä, hipster-elektroa, flamencoa, siekkarimaista rönsyilyä ja rehellistä kitararockia. Eikä se tuota pettymystä yhtyeen vannoutuneille faneillekaan
Voitolla yöhön PME III Vierailla voittoon. 54 Rumba Parhaat hetket tulevatkin usein muiden kuin pääkaksikon suunnalta. Jääkiekon MM-kullan myötä uransa taivaisiin räjäyttänyt kaksikko laajentaa repertuaariaan vahvasti lätkäräpin ulkopuolelle. Sen ainut tyylirikko on uusi versio DJPP:n kahdeksan vuoden takaisesta, mainiosta Puhelimet kii -biisistä. Levyllä ystävä tunnetaan Nopsajalka Sun Kuuluuks II JVG Sulle, mulle, kelle. Hyvä poppilevy se kuitenkin on. Biisit tarttuvat kuitenkin kiinni niin, että loppua kohden on helppo laulaa mukana. Nopsajalka on vaihtanut soolosarkansa reggaesta r&b:hin ja dancepoppiin. Niihin lukeutuvat edellä mainitun Putous-kertsin lisäksi latinovaikutteisen Huominen on huomenna -renkutuksen ajanmukaiset trap-biitit, KMDOD:n Karri Koira hyvin karrikoiramaisine riimeineen ja koko Mist sä tuut. Voitolla yöhön on huolellisemmin valmisteltu tuote. Hänen Elokuu-orkesterinsa on parin viime vuoden aikana löytänyt tiensä aikuisemman radioyleisön sydämiin, minkä myötä Hakalan uusin soo loalbumi on noteerattu hyvissä ajoin esimerkiksi Radio Novalla. Ensimmäinen oli Sini Sabotagen joulukuinen, Rumbassakin lytätty debyytti. Anton Vanha-Majamaa Nopsajalkana tunnettu Antti Hakala on kai tarttunut kiinni aikaan ja rahaan. Heini Strand. Tuskin kappaleesta JVG:n värssyillä sen isompaa hittiä saadaan. JVG:n kolmas albumi tarjoaa tällaisia hetkiä vain harvoin, ja silloinkin nerokkuudet tulevat vierailijoiden suusta. Jo toisena biisinä kuultava nimikappale on Häissä-tason korvamato, jonka ”kertosäe” on nerokas. Tyylit ovat osaavissa käsissä hienoa ja hauskaa kuultavaa. Se saattaa yhteen tusinan räppäreitä eri puolilta Suomea ja osoittaa, miten pitkälle pääsee hyvällä biitillä ja rivillä lahjakkaita vieraita. Biisit käsittelevät rakkautta ja erotiikkaa, mutta Nopsajalan käyttämät vertauskuvat eivät ole ennenkuulumattomia ja suorat sanat nostattavat lähinnä häpeän punan poskille. Levyn lähimmäksi vertailukohdaksi nousee Karri Koiran loistava debyytti K.O.I.R.A. Voitolla yöhön on JVG:n perustaman PME Recordsin toinen julkaisu. Tekstivetoinen kuulija odottaa oivalluksia albumilta, jolle on kirjoitettu paljon lyriikkaa. Äänessä on ehkä Sanni, mutta se kuulostaa enemmän Putouksen sketsihahmolta Ymmi Hinaajalta. Kun JVG on haastatteluissa kertonut tulleensa studioon selässään repullinen hittejä, miksi sortua tällaiseen kierrättämiseen. (2012), joka oli ensimmäinen varteenotettava suomalainen r&b-albumi. JVG:n viitekehys on niin väljä, että se voisi hyvin olla Ymmi Hinaaja. Soundi on ohut ja kevyt kuin helposti poksahtava ilmapallo. -kappale. Se ei menestynyt odotetulla tavalla ja osoitti, ettei yhdellä hitillä vielä tehdä kultalevyä – varsinkaan, jos sen ja albumin välille jää yli puoli vuotta aikaa. Hiteiksi kirjoitetut biisit kuulostavat ihan oikeilta hiteiltä. Uudella levyllä vierailevat ainakin Mikael Gabriel, Anna Abreu, Sanni, Pete Parkkonen ja Jippu. Tai ajattelemaan. Tai hämmästelemään sanojen sointuvuutta. Sellaisia pieniä nokkeluuksia, jotka saavat hymyn naamalle. Sun, joka saa loppuvuodesta vielä jatkoa Mun-nimisen albumin myötä, ei valitettavasti paini Koiran kanssa samassa sarjassa. Pääasiassa DJPP:n, MDS:n ja Ercolan tuottamat kappaleet ovat nykyaikaisia, elektronisia pophelmiä – sellaisia, joita kuuntelee, vaikka riimit eivät aina osuisikaan maaliinsa
Tasainen painostavuus alkaa kuitenkin tuntua pian puuduttavalta. Tuloksena oli Happoradio, joka on nyt ehtinyt 11 vuoden ja kuuden levyn ikään. Anna Brotkin Kari Koivistoinen III ½ Epätasainen kuudes levy. Pitkän linjan indieveteraanit osaavat hissutella laadukkaasti, ja hieman Peter Gabrielilta kuulostava laulaja Guy Garvey johdattaa vähäeleiset biisit intensiivisen hypnoottisesti maisemasta toiseen. Ei studiokikkailua, ei yhtään turhaa sanaa tai värisevää kieltä. Levyä värittävät kompressoidut junttausriffit, kentmäisen melankolinen kevyt-tummuus, heleät ja ärsyttävän tarttuvat kertosäkeet sekä Tykin ilkkalankomaisen pseudosyvälliset, parisuhdekiemuroita käsittelevät lyriikat. Rahoitus meni pieleen, kuten moni muukin asia tämän bändin historiassa, kun järjestöjen huumori ei riittänyt kappaleisiin kuten Smoking for Jesus. Eli nytkään ei kuulla varsinaisesti mitään uutta. Levy on harvinaisen täyteläisesti tuotettu, ja biisit rakennettu kuin Sikstuksen kappelin fresko: täyteen yksityiskohtia, huolella ja näkemyksellä. Kun lähes kaikki kappaleet ovat viiden minuutin huonommalla puolella, mielenkiinnon ylläpitäminen ei ole helppo tehtävä. Se onnistuu kuitenkin erinomaisesti biisillä Charge, jonka mukaan on nimetty yhtyeen uusi pale ale -olutkin. Karjalaisen Hän-biisin versio Lui tuntuu ylimääräiseltä. Toisaalta useista kappaleista on jätetty fuckit, cockit ja pussyt kokonaan pois, joten kenties yhtye hakee yleistä hyväksyntää vetovoimaiselle hard rockilleen. Levy on paitsi kulttuuriteko myös täysipainoinen osoitus Irina Björklundin kyvyistä muusikkona. Ruotsalaisen Prince of Assyrian kakkosalbumi alkaa lupaavasti. Miten reagoida levyyn, joka on pakattu pahvikansiin tulitikkujen kera. Irina Björklundin ranskantamat suomibiisit ovat kaukana kolmen pennin halpiscovereista. Matalaotsaisen kasariheavy-neandertalin tasolle vaipuminen voittaa hyvän meiningin takia. V.S. Humoristisinta antia on B. Neljä Ruusua ja Kent tapasivat joskus hulluissa merkeissä ruotsinlaivalla, rakastuivat ja lisääntyivät. Pidin kovasti myös kauniista ja kuulaasta Colour Fieldsistä, joka on kuulemma luotu iPadilla sekä nimibiisistä, joka kasvaa kuin sienet sateella. Laulaja-lauluntekijä-kitaristi Aki Tykkiin ruumiillistuva bändi on siirtynyt levy levyltä raskaampaan ilmaisuun, eikä olisi enää outoa, jos Happoradio lähtisi päinvastaiset tehneen Saran kanssa yhteiskiertueelle. Vaikka albumin nimi viittaa suuriin muutoksiin, Changing Places on vaarassa jäädä vain tasaisen kauniiksi taustamusiikiksi. On oikeastaan sääli, että siinä, missä yhtyeen esikuvat ovat uudistuneet (niin hyvässä kuin pahassakin), Happoradio jatkaa varovaisesti omalla mukavuusalueellaan tarjoten ammattitaitoista mutta kunnianhimotonta poprockia. Ninos Dankhan on innostunut haikeilemaan niin urakalla, että kiinnostavaan kokonaisuuteen vaadittavat nyanssit ovat unohtuneet matkan varrelle. ”Neljä Ruusua ja Kent tapasivat joskus hulluissa merkeissä ruotsinlaivalla, rakastuivat ja lisääntyivät. Kappaleet osoittavat Prince of Assyrian kykenevän halutessaan suuriinkin saavutuksiin. Elefantti II Riemukkaita ylilyöntejä. Ma fleur bleu (Olavi Uusivirran Sininen kukka) yhdistää kahden kulttuurin ominaispiirteitä ja Pour Laura (Kauko Röyhkän Lauralle) jatkaa alkuperäisen leikkisää linjaa. Se on minimalismin ja pelkistämisen synkät kotibileet, joissa tuijotellaan harmaita, puhki kuluneita sukkia. Koskinen Akseli Hiltunen Irina Björklund Lodger Kaiho Republic Omakustanne La vie est une fête Elbow. 12 kappaleen mitasta olisi voinut hiukan nipistää: J. IIIII Suomi-chansonin uudet vaatteet. Elämän parhaat asiat ovat ilmaisia. Björklundin käännökset ovat tarkkoja ja paikoin yllättävänkin uskollisia alkuperäisille. Pahaenteisinä nyyhkivät viulut ja matalalta murahteleva laulu kuulostavat Nick Caven tuoreimmalta levyltä lainatuilta. Susanne Salmi Kimmo K. Steel Panther on toki tunnettu lyyrisestä irstailustaan ja onnistuu paikoin ylittämään itsensä ällöttävyydessä. Siitä voi väitellä, kuulostaako Lodger Eelsiltä, Beckiltä vai 22-Pistepirkoilta, mutta se on varmaa, että alkuaikojen hypestä ei ole enää jälkeäkään. Miten suhtautua bändiin, joka myi itsensä tekemällä hengellisen levyn saadakseen rahoitusta kristillisiltä järjestöiltä. Irvokas glam metal -parodiayhtye on samaan aikaan kammottava ja mahtava. Maneereidensa vanki. Steel Panther repii ihmistä kahtaalle: taantuako vai ollako vakavamielinen. (Big Vagina Syndrome), jossa Michael Starr ihmettelee, miksi kaikilla hänen kokemillaan naisilla on tällainen vaiva. Elefantilla yhtye luottaa jo tavaramerkeiksi muodostuneisiin maneereihinsa, ehkä liiaksikin. Paras onnistumisprosentti osuu lähinnä levyn alku- ja loppupuolelle, ja keskivaiheen tunnelmoinnit tuppaavat jäämään seinäpaperiksi. Singlebiisi Annika erottuu rauhallisesta kokonaisuudesta edukseen. Tuloksena oli HAPPORADIO.” Prince of Assyria Steel Panther Happoradio Soliti Open E Sony III ½ IIII Changing Places All You Can Eat Liian tasaista. Myös loppupuolelle piilotettu As If I Ever toimii hyvin: puhelaulu ja tamburiini tuovat levylle kaivattua energiaa. Ahdistava tunnelma särkee sydämen ja hurmaa samalla kauneudellaan. Tiedä sitten, johtuuko tämä yhtyeen uudesta kokeellisesta työmetodista, jossa biisit syntyivät koko bändin sijaan pienempien yksiköiden työpajoissa. Päinvastoin kuin näyttelijät Scarlett Johansson tai Charlotte Gainsbourg levyillään, Björklund ei sorru äärimmäisen hitaisiin tempoihin. Suosion nilkoille kustaan Bukkake Tearsissa, joka on musiikillisesti sulava ja sanomaltaan puistattava slovari. Yhtye ei enää tarvitse pastissin kainalosauvoja, vaan se seisoo omilla jaloillaan. Fiction. Osumia on rutkasti, ja musiikillisesti levy on genressään liki ensiluokkainen. Hänen äänessään on viettelyä ja elastisuutta, mutta huokailu ei äidy liiallisuuksiin. Ja ranskalaiseen kollegaansa Sandrine Kiberlainiin verrattuna Björklund osaa oikeasti laulaa, ei vain lausua. Manchesterin kestosuosikki?Elbow sulkee sinut pehmeään syleilyyn. Hypnoottinen urkukuvio sekä jännittävä rytmiikka vievät mukanaan, ja jousisovituksissa on jännitettä. Tämä kummallinen slacker-estetiikalla mädätetty levy hellii kuin naulaa tavoitellut vasaranisku sormia. . Kappale on tyylipuhdasta poppia, jonka kertosäkeeseen tekee mieli yhtyä. Low Blue Flame IIIII The Take Off and Landing of Everything. Markku Roinila Rumba 55. Gloryhole lienee kekseliäintä Steel Pantheria tähän asti. Low Blue Flamessa on yhtä paljon romantiikkaa kuin suihkuun sammuneessa, alleen paskoneessa tyttöystävässä. Vielä muutaman vastaavan biisin säveltäminen olisi tehnyt albumille ihmeitä. Monikansallisen levy-yhtiön sijaan jakelun hoitaa bändi itse – levyn voi ladata ilmaiseksi heidän kotisivuiltaan
Joel Thibodeau matkusti Jónsin ja Alex Somersin luokse Islantiin tekemään Death Vesselin uutta levyä, ja tämä myös kuuluu. Luonnon avoimuuden mysteeri toimii astinlautana, josta askelletaan hyppy tuntemattomaan. Kritiikkiä ansaitsee satunnaisesti kuuluva toisten tavujen painotus, johon Tapani voisi kiinnittää huomiota. Levy on soundeiltaan yksi hienoimmista ja erottuvimmista poikkeuksista nykypäivän eunukiksi steriloiduille tuotannoille. Vincent on ladattu kauttaaltaan loistavilla kappaleilla, suosikkeinani hitaammat Prince Johnny, I Prefer Your Love tai Severed Crossed Fingers. Mutta tässä kontekstissa sekään ei paljoa haittaa. Island Intervals ei ole missään mielessä sisäänpäinkääntynyt. Indie on kuollut, albumi on konseptina tullut tiensä päähän ja kitara kuuluu museoon. Luonnon kuuntelemisen oppitunti. Viime aikojen musiikkikritiikissä on julistettu kolmea suurta poismenoa. Kun vielä tietää monien kappaleiden saaneen sytykkeensä aidoista anekdooteista, on esimerkiksi Lisää koiria- tai Hermannin herkku -otsikoiden taustalle helppo kuvitella todellinen tarina. Soinnin eläväisin elementti on Linda Fredrikssonin saksofoni. Väsähtäneen psykoottista ja sekavaa kolinaja räkäbluesia soittava Panssarijuna on jo ehtinyt jonkinlaisen kulttibändin maineeseen. Clarkin nohevuus paistaa koko albumilta, jonka löyhänä teemana on yksilön eristäytyneisyys ja eksyneisyys digitaalisella aikakaudella. Mukana on tuttu islantilainen kuulaus ja välitön luontosuhde, joka tuntuu tarttuvan pienessä saarivaltiossa vieraileviin muusikoihin kuin Jerusalem-syndrooma uskovaiseen. Vincent Loma Vista IIIII Tätä indie voisi olla. Mopo on ihastuttava tuttavuus. Hän on yksi 2010-luvun populaarikulttuurin kiteytyneimmistä ilmentymistä: lähes sellainen kulttijohtaja, jota hän uuden levynsä kannessa esittää. Eeti Niemisen rummut nakuttavat tiukkaa rytmiä, ja Eero Tikkasen kontrabasso tuo komboon tarvittavan vaaran tunnun. Joonas Kuisma Mopo Panssarijuna Death Vessel Texicalli Äänetön Sub Pop IIII ½ III ½ Beibe Lihaperunasoselaatikkoportaat Vauhko mutta vahva. Vuonna 2014 jopa Tampereelta tulee hyvää räppiä. Pääosin instrumentaaliset kappaleet ovat erittäin visuaalisia ja kerronnallisia pläjäyksiä. Kolmen nuoren muusikon muodostama yhtye tahkoo jazzia vapaalla tyylillä ja punkilla asenteella. ”TAPANI KANSALAISEN flow rullaa hyvin kevyesti kirjoitetuissa läpissä, ja taustat ovat paradoksaalisesti uskottavia ja hilpeitä samaan aikaan.” Tapani kansalainen Kaatoja ja rännejä Musiikin tulevaisuus Monsp IIII St.Vincent Kaljanjuontiräpin ytimessä. Huey Newton -biisillä Clark yhdistää jackwhitemaisen riffin osaksi pop-biisiä vieläkin onnistuneemmin kuin Arctic Monkeys AM:llään. Debyyttilevy Jee! (2012) oli uskoakseni miltei kaikkien sen löytäneiden vuosisuosikkeja, mutta Beibe panee sitäkin paremmaksi. St. Vincent ei ole lainkaan kiinnostunut mainituista premisseistä. Levy on ajoittain vauhkoksi yltyvästä menostaan huolimatta vahva kokonaisuus. Kokonaisuus toimii sellaisenaan juuri niin hyvin, että voitte spotata allekirjoittaneen luukuttamassa tätä kesällä kirkon puistossa. Island Intervals on omalla tavallaan hiljainen, vähäeleinen albumi, joka ei suostu seinäpaperiksi. Tiedossa on myös, että jälkipostmodernina aikana taiteilijan on mahdotonta löytää oma äänensä ja kasvaa aidosti omintakeiseksi artistiksi – olla oma itsensä intellektuaalisista lähtökohdista pelkän erikoisuuden tavoittelemisen ja shokkiarvon sijaan. Peruslaki ei tosin muutu: Tapani Kansalainen on Hannibalin tapaan uustampereleinen. Levyn kulmakivikappaleena voi pitää nettiangstikappaletta Digital Witness, jonka torvisoundit ovat ainoa asia, joka muistuttaa tekijänsä toissavuotisesta yhteisprojektista David Byrnen kanssa. Kitara ei esiinny levyllä kyllästyttävänä fallossymbolina vaan nerokkaasti efektoituna osasena ko- ko äänimaailmaa. Vaikka yhtye yrittääkin uskotella muuta pitääkseen lähestymiskynnyksen matalalla. Se vaatii aikaa ja keskittymistä, koska sen kiistaton kauneus piilee yksityiskohdissa ja levyn nimen mukaisesti välitiloissa. Heini Strand Akseli Hiltunen Juha Wakonen 56 Rumba. Silläkin uhalla, että kuulostan banaalilta: onko kukaan koskaan rinnastanut masturbointia roskien viemisen arkiseen suoritukseen ilman erotiikkaa niin realistisesti kuin Clark Birth in Reverse -kappaleessaan. Tätä tunnelmaa korostavat biisien hauskat nimet. Mukava kuulla, että maassamme on vieläkin sliippari- ja freukkarihengessä toimivia, yllättävän fiksuja bändejä, jotka osaavat tehdä kieli poskessa tarttuvia ralleja, joista ennen kaikkea löytyy sisältöä. Supersankarit ja Hevi metal päästävät ajatukset lentämään mielikuvituksellisimpiinkin sfääreihin. Island Intervals IIII Kulttibändi ja sen kuulee. Sen kaunis pop-estetiikka tekee musiikista helposti lähestyttävää silloinkin, kun sovitusten näennäinen monimutkaisuus viettää kohti syvyyksiä. Kehitys ei aina tapahdu ilman menetyksiä: olen jo pitkään haikaillut laadukkaan kaljanjuontiräpin perään. Siis hyvää, kevyttä räppiä, jota voisi diggailla pienessä sievässä ja hekotella hyville läpille. Clark kuuluu aikamme merkittävimpiin pop-älykköihin, jonka tyyli on ironisen pisteliäs ja kulttuurinen kompetenssi valtava, mutta jonka keskittymiskyky ja julkipsyyke ovat pirstoutuneet. Lisäksi Clark osoittaa jälleen innovatiivisuutensa kitaristina. Hänen neljäs albuminsa on jo alkuvuodesta sellainen tour de force, että tämäkin lehti listannee sen vuoden 2014 parhaiden levyjen joukkoon. Laulut saavat merkityksensä suhteessa toisiinsa, ja erityisellä huolellisuudella kannattaakin kuunnella, mitä kappaleiden etäisyydet ja korkeuserot kertovat. Kotimaisen rapin alalajien kirjo ensyklopediaräpistä ties mihin pajautusjeesusteluun on tehnyt suomiräpistä erittäin värikkään tilkkutäkin. Nyt sitä tulee. Lihaperunasoselaatikko on veikeä ja hilpeä matka ihmismielen pimeälle puolelle tarinoiden laitapuolen kulkijoiden siivittämänä. Mutta levy toimii hyvin ja juuri tilauksesta. Mopo kulkee eteenpäin kaikkien soitinten ja jäsenten yhteisvoimin – ja vain siten. Levyn kertomukset on vielä väritetty mukavan maanisesti rosoisella äänimaailmalla, jolla naulataan piste i:n päälle. Seppo Lampela St. Lihaperunasoselaatikkoportaat-pitkäsoitollaan Panssarijuna aiheuttaa elostelevilla sävelillään varmasti syyllisen virneen monen kuulijan kasvoille. Annie Clark alias St. Tapanin flow rullaa hyvin kevyesti kirjoitetuissa läpissä, ja taustat ovat paradoksaalisesti uskottavia ja hilpeitä samaan aikaan. Albumi on soinnillisesti yhdenmukainen kokonaisuus, jonka funkahtava, kasibittinen estetiikka ja Clarkille ominainen vinous kantavat vakuuttavasti loppuun asti
Sovituksista on poistettu kaikki turha, mutta sanottavansa bändi saa todellakin kuuluville. Kimmo K. Saatiin mitä tilattiin. Vaikutteina konehuoneen puolella jytisee niin disco, spagettiwestern kuin vanha luottopeluri soul. Lost in the Dream nukuttaa kuulijansa kauniiseen uneen, jossa tehdään roadtrip Philadelphiasta Kalliovuorten juurelle ja takaisin. Bändin skaala vaihtelee raivosta sysimustaan synkistelyyn. Tällaisen unen toivoisin meidän kaikkien aina silloin tällöin näkevän. Erityisesti ilmaisun monimuotoisuus ja iloluonteisuus viehättävät, etenkin kun tyylillisesti ote on hioutunut poukkoilevuudesta huolimatta vakuuttavan sulavaksi. An Ocean in Between the Waves on vastustamaton seitsenminuuttinen, joka kasvaa elämää suurempiin sfääreihin lähes huomaamatta. Vauhti on hurjaa, ja joka väli on tungettu täyteen informaatiota. Tekniikkafriikit ovat innoissaan, kun joka riffi on sahattu täyteen ja rumpali kilistelee minkä ehtii, mutta biisien tehoa se vähän syö. Silloin tällöin lähetetään lämmin ajatus The E Street Bandille. 1990-luvun suosikkien paluubuumi jatkuu: nyt päihderikkailta takakujilta laahustaa parrasvaloihin viimeksi 16 vuotta sitten levyttänyt The Afghan Whigs. Joukkoon mahtuu kuitenkin muutama ehdoton täysosuma. Lost in the Dream IIII ½ Kauniissa unessa. Hektisesti mutta tarkasti ja tyylillä soitettu biisikatras kaipaisi hiukan myös hengitystilaa. Toisaalta kolikon toisella puolella kiiltelee monipuolinen ja tasavahva levy, joka yllättänee keikoilla energisyydellään. On onnellista huomata, ettei uusi pitkäsoitto tuota pienintäkään pettymystä. Albumi on ihailtavan tasapainoinen kokonaisuus. Koskinen Kari Koivistoinen Susanne Salmi. Riemua rynkytyksessä riittää silti yllin kyllin. Jossain välissä syödään pannukakkuja. Tukka hulmuaa, aurinko hyväilee ja Amerikan Yhdysvallat tuntuu mahdollisuuksien maalta ensimmäistä kertaa sataan vuoteen. Enimmäkseen vain ajetaan. Teknisesti toteutettu speed-thrash-death melodisella rock-otteella ja suurilla kertseillä höystettynä kuulostaa vaaralliselta kombinaatiolta, mutta Profane Omen hoitaa tämän tyylikkäästi. Albumikokonaisuuden puolesta haikaileminen on setämäistä, mutta minkäs teet, kun yhtye on tehnyt Black Loven (1996) kaltaisia mestariteoksia. Valistuneen diktatuurin sijaan studiossa on ollut sohimassa kaikenlaista muusikkoa aina Queens of the Stone Agesta Raconteursiin. Reset on hengästyttävä levy, mutta pääasiassa hyvällä tavalla. Dulli uikuttaa epätoivoisesti, huutaa kiimaisesti ja antaa hetkittäin ymmärtää, että toivoa on. Lahtelaiskopla esittää monimuotoisen vauhtimetallinsa vakuuttavasti: paketti on tiiviis ja intensiteetti kova. The War on Drugsiin kohdistuu parin vuoden takaisen Slave Ambientin jälkeen kovia odotuksia. ”PROFANE OMENIN Reset on hengästyttävä levy, mutta pääasiassa hyvällä tavalla.” Profane Omen The Afghan Whigs The War on Drugs Spinefarm Sub Pop Secretly Canadian III ½ III ½ Reset Do to the Beast Tiivistä heavy-ilottelua. Vaikka Greg Dullin viritykset Gutter Twinsistä Twilight Singersiin ovat olleet mieluisia, mikään ei ole päässyt lähellekään Afghan Whigsin magiaa. Milloin haudotaan kostoa, milloin tirkistellään saatananpalvojien paloittelumurhia. Levy takoo ohimoon iloluontoisesti nujakoiden. Suloisen täyteläistä äänimaailmaa edustaa Eyes to the Wind, moderni nuotiolaulu
Tällöin draamakin tuntuu väkevämmältä. Tämä on raikasta Suomessa. Red Kaukasuksen musiikissa kaikuu halu astua sivuun valmiiksi askelletuilta poluilta, valmius eksyä. Jos järjestäisin tanssikestit uppoavan laivan kannella, haluaisin sinne musikanteiksi saksalaiskaksikko Mantarin. Muusikkona Pietari Kiviharju on varsinainen jokapaikanhöylä. III ½ Etnopop-riemuilu tuo kesän. III ½ IIII ½ Rakkauteen Vähän kustakin. Inhimillinen kulttuuri on yhtä vähän erillään luonnosta kuin luonto ihmisen luomuksista. Yhtä käsitteellinen on ajatus puhtaasta rockista. Modernin eetoksen ytimeen istutettu rajanveto puhtaiden kategorioiden välillä on pelkkä mahdottomuus. Bluesia Pietari & Kohtalon kauppiaat -yhtyeensä kanssa tehtaillut mies palaa nyt Roihis Musican hoivissa leipälajinsa rapin pariin. Mahtavan melankolian paluu. Levy on tyylipuhdas esitys: kaunis, jousien koristama laatupainos. Kainaloihin nouseva hyinen merivesi ei näissä bileissä riittäisi rauhoittamaan menojalan pakkoliikkeitä, ja viimeisenä aaltojen alle katoaisi juhlakansan kollektiivisesti maailmalle pystyyn nakkaama keskisormi. Mutta onneksi on unelma, jouset ja musiikki. Juha Wakonen Markku Halme. Ja jos emme voi sliipata esiin selvää rockin kategoriaa, miten jokin voisi ylittää sen ja tulla rockin jälkeen. Sen avulla bändi on julkaissut yhden alkuvuoden kiinnostavimmista albumeista. Kerkko Koskisen säveltämällä Tulppaanisi-biisillä kuullaan suoraviivaisinta, jopa räyhäkkäintä Yonaa koskaan. Genren mahdottomuuden puolesta puhuu myös yhtyeen esikoislevy. Filosofi Bruno Latour kohahdutti aikanaan esittämällä, että me emme ole koskaan olleet moderneja. Vaan hitot siitä, kun keitos kerran maistuu. Siinä on piristävän epäsuomalainen rytmitys, joka on taustan kanssa niin tiukasti liitoksissa, ettei soittoa ja laulua tarvitse (tai oikeastaan edes voi) erotella toisistaan. Kahdeksan pitkän ja tempoiltaan mukavasti vaihtelevan biisin kokonaisuudessa on myös heikommat hetkensä, mutta Kaveri Special tarjoaa lupauksen hienosta jatkosta. Siis: en kutsu Red Kaukasusta postrockiksi. ”PIETARIN SPEKTAAKKELIN aineksista syntyy sekametelisoppa, jonka genrestä ei pirukaan ota selvää.Vaan hitot siitä, kun keitos kerran maistuu.” Pietarin spektaakkeli Mantar Weeping Willows Roihis Musica Svart Razzia. Levyn kirkkainta kärkeä ovat jazziksi äityvä singlebiisi En enää vaieta mä voi ja kohtalokas Sen teen, jonka jouset taipuvat täydellisesti yhteen Yonan äänen kanssa. Too Late for Us on taas aavistuksen liian marsipaaninen minulle. Kansikuvastaan huolimatta se ei perustu neuvostoarkkitehtuurista tuttuihin betonimöhkäleisiin vaan rauhallisiin tyylivaihdoksiin, tunnelmallisiin ja pop-sensibiliteetillä silattuihin lauluihin ja akustisiin yksityiskohtiin. Jo edellisen Vaikka tekee kipeää, ei haittaa -levyn (2012) Seinäruusu-biisi oli tangoa. Moni artisti pysyttelee valitsemassaan poterossa, mutta Yona ei kuulu heihin. Maailma on raskas ja ihmiset hauraita, arvaamattomia ja hankalia. Tango à la Yonalla suuria tunteita alleviivaavat rikkaat orkestraatiot. Anna Brotkin 58 Rumba 1 Notkea arkkitehtuuri. Mutta oikeastaan siinä ei ollut mitään ihmeteltävää. Laura Korpikunnas Juha Wakonen Markku Roinila Yona Red Kaukasus Kaveri Special Kaiho Republic Omakustanne Monamour IIII III ½ Tango à la Yona The Architect Genrekameleontti on kotonaan kaikkialla. Yonalle musiikki on venyvä käsite, eikä hänen uransa ole koskaan ollut yhden genren varassa. Jos rumaa voisi käyttää yksitulkintaisen positiivisesti arvolatautuneena adjektiivina, nimittäisin tätä hyvin rumaksi levyksi. Kun Yona osallistui viime vuonna Tangomarkkinoille, oli moni ihmeissään. Näin maailma loppuu: ei vinkuen vaan metelöiden ja hirvittävästi rokaten. Tyylilaji vaihtuu jatkuvasti, mutta homma pysyy koko ajan kasassa ja herättää mielenkiinnon kerta toisensa jälkeen. Death by Burning The Time Has Come. Kaikki kirnuuntuu sekamelskaksi, hybrideiksi. Weeping Willowsin edellisestä levystä on ehtinyt kulua seitsemän vuotta, mutta ei liene yllätys, ettei juuri mikään ole muuttunut. Tango à la Yonalla laulaja esittelee äänensä sävyjä laajalla skaalalla. Kevyemmät pop-ilottelut jäävät rouheampien tovereidensa varjoon, mikä tekee muuten varsin lupaavasta levystä aavistuksen hailakan. Vai palaako. Mielipiteitä jakanee oikeastaan vain Lovers Never Say Goodbye, duetto Anna Ternheimin kanssa. Aineksista syntyy sekametelisoppa, jonka genrestä ei pirukaan ota selvää. . Dramaattisuutta Yona ei ole koskaan kavahtanut. Tietenkin myös Magnus Carlsonin johtaman joukkion tavaramerkkimäinen surumieleisyys on tallella. Mantar yhdistelee vastustamattomasti genretietoista, raajapuolta ja äärimmäisen raakaa jumitusta, hardcoren koukkuja sekä mustan metallin estetiikkaa. Radiobiisi Pussikaljasäästä saattaa hyvinkin muodostua hitti ensi kesänä – joskin lievässä junttimaisuudessaan hieman kiusallinen sellainen. Myös calexicomainen Ghost of Love ja trumpetilla somistettu Down on My Knees kirjoittivat sieluuni herkän nimmarin. Kaveri Specialin musiikki perustuu aivan valtavaan afrokaribialaiseen svengiin hienoisilla länsimaisilla popvaikutteilla höystettynä. On vaikea kuvitella, että Anna Abreu siirtyisi taidefolkiin tai Samuli Putro elektropoppiin. Ote on kepeä mutta tiukka, ja sitä tukee bändin vahva soittotaito. Uutuus on ehkä vieläkin hienovaraisempi ja sisäistyneempi levy kuin edeltäjänsä – erityisesti sovitukset ovat samaan aikaan riisutut mutta rikkaat. Mutta voi sentään levyn nimibiisiä: säkeistö mennään bändillä mutta kertosäe vain jousilla, kunnes lopussa seuraa katharsis. Levyn kantava voima on ehdottomasti Kiviharjun hieno, matala ääni. Yonan äänen dynamiikan hallinta sopii tangoon erityisen hienosti: kaikkea tunnetta ei lauleta palkeet haljeten, vaan herkkyydelle on tilaa. IIII Kutsuhuutoja roviolle. Kiviharju tuntuu olevan eniten kotonaan juuri bluessävytteisissä biiseissä, joista kenties paras esimerkki on Tyttö lähtee tanssimaan -single. Jostain ainakin kertoo jotain se, että kun ensimmäistä kertaa läppäsin kiekon koneeseen ja kuuntelin sitä puolella korvalla kotipuuhastelujeni ohella, kuvittelin aloituskappale Pikajunan kantavan korviini espanjansukuista laulantaa. Niin ikään rap-miehenä tunnetun Tyko Haapalan (alias Tykopaatti) napakat rummut antavat nekin levylle mainion twistin. Sekä levyn, joka on aidosti aurinkoisimpia julkaisuja pitkiin aikoihin. Se on täynnä rujoja ja ilkeitä riffejä, jotka käyvät päälle vailla armoa. Se on ihan nätti, mutta jotenkin vähän kömpelö näihin korviin. Uuden Pietarin spektaakkeli -kokoonpanon Rakkauteen-albumi nappaa vähän sieltä täältä: löytyy omintakeisen puhelaulumaista räppiä, suvereenia bluesia ja jopa reggaeta, hippasen vaivaannuttavaa sellaista tosin. Kaatuvien tornien alta siintää esoteerinen kipinä, melodinen lakipiste, jota vasten kolmen vartin turpakäräjät tuntuvat merkityksellisiltä
Tuloksena on popahtavaa räminää, joka ei särökomppeineen ja urkuriffeineen ole kovin kaukana levy-yhtiön taustalla olevan 22-Pistepirkon varhaistuotannosta. Rauhatäti Labyrintti Playground III ½ Hyviä juttuja. . Myös akustinen Shoeshine Boy ja hitaampi Weak Spots koukuttavat vienosti. Jos homma luiskahtaa otteesta, lopputuloksena on lähinnä myötähäpeää herättävää musiikillista larppausta. Mutta täytyy nyt kuitenkin koettaa keskittyä siihen musiikkiin. Metsatöll soittaa esiin vanhan ongelman: onko kansanmusiikki yhtyeelle välttämätön rikaste vai pelkkä turhake. 29€ Spinefarm II ½ Ke 9.4. Rauhatäti on jo hetken kuulunut maamme naisräppäreiden parhaimmistoon, ja lisäksi hän on vielä älyttömän kaunis. Myöhemmin seuraa myös rankempaa ja synkempää biittiä dubstep- ja trap-vaikutteineen. Kenties juttua ei ole tarkoitus ottaa näin vakavasti. Levyn tuotanto on rohkeaa ja kokeilunhaluista. Kaikesta hauskuudesta ja räiskyvyydestä huolimatta olen silti pikkuisen nihkeä levyä kohtaan. Teemu Kilpi Metsatöll Karjajuht Liput alk. Paikoitellen kokonaisuutta verottaa tankeroenglanti, paikoin sävelkulkujen tuttuus ja välillä tämäkän rumpaloinnin puute. Anssi 8000 ja Maria Stereo ovat punkrockia tuottava pariskunta, joka on nyt kuuden vuoden tauon jälkeen lyönyt hynttyyt yhteen virallisesti myös musiikkirintamalla ja vaihtanut samalla nimensä ytimekkäämmäksi. Usein yhtye keskittyy vain koristelemaan yksinkertaista metalliaan folk-soittimilla ja tyköistuvalla kuvastolla. Juuri kun se vihjaa syvyydestä, Markus Teeäärin kahden pennin Till Lindemann -maneerit vetävät maton alta. Sodankylässä varttunut, hunajaäänisesti lapin murteella räppäävä ja laulava Rauhatäti on ihastuttava tapaus. Markku Roinila www.leeranaldo.com. Juha Wakonen Stereo 8000. Ehkäpä kunnon känni Sahalahden rockareiden keikalla auttaisi. III Kotikutoisia punk-puhdetöitä.. Virolainen Metsatöll tasapainoilee näiden virhemarginaalien välissä. Karjajuhtin tunnelma on turhan kapea. Silkasta metsäläishassuttelusta ei silti ole kysymys: Metsatöllin ansioksi koituu hurja määrä tiukkoja riffejä. Ajoittainen rai rai -kerroin nimittäin vihjaa, ettei tätä ihan selvin päin ole tarkoitus kuunnella. Tämä ei silti estä muutaman mainion iskusävelmän syntymistä: vaikkapa Hey USA!, Magnet ja Tandem ovat biisejä, joiden soisi soivan Suomen suviyössä. Toisaalta jos riffittelyn päälle tyytyy vain liimailemaan munniharpun ja jouhikon kuvia, alleviivaa omaa ymmärtämättömyyttään kansanmusiikin eetoksen suhteen. Labyrintti on kuin paketti terveyttä edistävää luontaistuotetta. Kansanmusiikkivaikutteinen metalli on mainettaan vaikeampi genre. Debyyttilevyllä soivat tuottaja Tes La Rokin biitit ovat alkuun ambientin kanssa flirttailevia, nyrjähtäneitä hiphop-äänitaideteoksia. Pirkkoihin verrattuna Stereo 8000 on kuitenkin kotikutoisempaa, ja kaikki on hellästi sinne päin. Labyrintin kaikki tuotannolliset ratkaisut eivät täysin toimi, mutta levy on suurimmaksi osaksi miellyttävä ja etenkin haastava. Rauhatäti raottaa ovea sydämeensä osin runonlausunnan hengessä, tulkitsijaa palkiten ja osin hyvin suorasanaisestikin yhteiskuntamme nurjiin puoliin puuttuen. . Stereo 8000 Bone Voyage. On aina ilo kuunnella räppiä, jonka ajava voima on rakkaus ja joka pyrkii kohti parempaa. Helsinki, Tavastia Lähtemisvaikeuksia
On esimerkiksi suoranainen ihme, kuinka hieno levy Kingston Wallin viimeisestä studioalbumista tuli, kun ottaa huomioon sen äänitysten olosuhteet: kappaleita esiteltiin muulle bändille vasta studiossa, ja muista etääntynyt orkesteri- johtaja uppoutui alati syvemmälle omaan todellisuuteensa. Heille tarjotaan kuitenkin vain vähän uusia näkökulmia. Saku Schildt. Onnistuneimmillaan cover tuo vanhaan sävellykseen uutta puhtia ja sopii laulun uuden esittäjän suuhun. Vuosina 1992–94 kolme albumia julkaisseen Kingston Wallin tarina on odottanut kertomistaan jo kauan. Välillä lähes aikuisrockiksi lipsahtavasta musiikista puuttuu pinnan rikkova särö, kauneusvirhe, joka herättäisi mielenkiinnon. Erityisen vaikuttavaa jälkeä Puustinen tekee kirjatessaan Wallin viimeisiä aikoja. Levy alkaa mukaansatempaavalla Jauheliha-rallilla ja kantaa loppuun asti, vaikka muutamia täyteraitojakin on levylle eksynyt. Lontooksi laulettuna kappaleet löytäisivät tiensä todennäköisesti Todd Solondzin elokuviin. On mukavaa, että tekstit ja äänimaailma sopivat näin hyvin yhteen. Sharon den Adel nostaa jälleen kerran Within Temptationin erilleen kaikkein pahimmasta goottirihkamasta. Dvd:llä tulee mukana myös 21-minuuttinen dokumentti Suomen noise-skenestä. Dangerous summaa koko levyn hienosti. Suhteellisen mainiosti, sanoisin. Edelleen Tuomas Henrikki kertoo mukavan samaistuttavasti omegauroksen ongelmista viiltävän itseironisella otteella – tai jos ei, niin silloin hän on krooninen sadisti. Dokumentin keskiössä ovat haastattelut, joissa muun muassa Beheritin, Barathrumin ja Enochian Crescentin jäsenet kertovat näkemyksiään musiikista ja maailmasta. ”Kaikki WITHIN TEMPTATIONISSA on pintakiiltoista, tarkkaan harkittua ja laskelmoitua. Tragediaa alleviivaa sekin, että mikäli Walli olisi elossa, hän saattaisi hyvin olla nyt se kunnioitettu ja juhlittu tähti, jollaiseksi hän halusi aina tulla. Jaakko Kilpeläinen Juha Wakonen Akseli Hiltunen Petri Wallin nousu ja tuho Sami Kettunen Loputon Gehennan liekki Night Visions III Arveluttavien miesten puheenvuoro. Ylijäämän takana ei ole tarttuvia melodioita enempää sisältöä.” Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen Bändi Käkkyrällään Kioski IIII Ihanasti vinksallaan. Me Eppujen tahdissa varttuneet olemme levykokonaisuuksiin tottunutta ikäluokkaa. Uudella Eppu Normaali -tribuutilla tällaisia covereita ovat esimerkiksi Joka päivä ja joka ikinen yö Club For Fiven a cappellana sekä Pimeyden tango Pariisin kevään malliin. Within Temptation ryhtyi kaikkien onneksi edellisellä levyllään riisumaan yltään kauhtuneita goottielkeitä. Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen Bändi on onnistunut lyhyessä ajassa vakauttamaan asemansa retrohenkisillä soundeillaan, näppärän aivovammaisilla tarinoillaan ja ennen kaikkea tarttuvilla biiseillään. Eri esittäjiä Within Temptation Ratas WT Eput rautaa Hydra III Hajanainen soittolista suomirock-klassikoita. Haastateltavien merkitystä omassa alakulttuurissaan ei avata, joten dokumentti lienee suunnattu alan harrastajille. Tuottaja-muusikko Hiili Hiilesmaa sanoi kerran, että coveria tehdessä pitäisi pyrkiä poispäin alkuperäisesityksestä, ei sitä kohti. Mutta miten käy tuoreimman albumin kanssa. Tästä saa kiittää kattavaa taustatyötä: kirjan pohjaksi on muun muassa haastateltu yli 70 Wallin ystävää, muusikkotuttavaa ja sukulaista. Kirjan viimeiset luvut ovat sydäntäsärkevää luettavaa, kun Wallin Bock-fanatismi saa ensin pelottavat mittasuhteet ja myöhemmin hurahtamistaan häpeävä muusikko vaipuu syvälle masennukseen. Tyylillisenä kokonaisuutena tämä albumi on kuin asu, joka koostuu sandaaleista, nahkahousuista, Armanin puvuntakista ja karvalakista. Mukaraskaan riffittelynsä ansiosta se luiskahtaa lähinnä nolostuttavaksi yritykseksi modernisoida jotain, joka perustuu lähes kokonaan nostalgiseen estetiikkaan. Haastattelujen sävy vaihtelee ilkikurisesta vitsailemisesta harhaiseen raivoamiseen. 52-minuuttinen teos jättää hieman raakilemaisen vaikutelman. Esimerkiksi naisten asemaa black metal -piireissä sivutaan vain nopeasti. Loputon Gehennan liekki esittelee alan kotimaiset tekijät pintaa syvemmältä. Kotiteollisuuden näkemys Valkoisesta kuplasta välittää komeasti laulun alkuperäistunnelman, vaikka sovitus on kaukana originaalista. Toisaalta dokumentti avaa onnistuneesti salamyhkäisten muusikoiden maailmankuvia. Viljami Puustisen kirja on kuitenkin ennen kaikkea bändin johtajan Petri Wallin tarina, ja se tarina on traaginen. Aihettaan hyvin valaiseva teos lyö katsojan silmien eteen päädokumenttia rajumpaa kuva-aineistoa kakkaleikkeineen ja viiltelyinstallaatioineen. Vuonna 1995 itsemurhan tehnyt Petri Walli oli kirjan perusteella erittäin vahva persoona ja samanaikaisesti sekä filosofinen ja herkkä nuorukainen, valloittava seuramies että tyly ja hankala ”vänrikki Walli”, joka kaveerasi niiden kanssa, joista uskoi hyötyvänsä. II ½ Pinnan alla ei ole mitään. Laulaja pitää mainiosti puolensa myös Tarja Turusen aisaparina levyn hienoimmassa duettokappaleessa Paradise (What About Us?). Ylijäämän takana ei ole tarttuvia melodioita enempää sisältöä. Yhtye onnistuu vielä toimimaan suhteellisen varmalla kaavalla, mutta aika näyttää, mihin suuntaan se tästä kehittyy. Missä vaiheessa Wallin henkinen tasapaino alkoi järkkyä, sitä ei saada varmuudella koskaan tietää, mutta tajunnan laajentaminen huumeiden avulla ja Ior Bockin harhaisiin opetuksiin tempautuminen vuonna 1994 tuntuvat ratkaisevilta tekijöiltä. Kuten tribuuttilevyt yleensä, Eput rautaa on enemmänkin hajanainen soittolista. Black metalilla on ollut musiikkityylin alusta asti vannoutunut harrastajoukko myös Suomessa. Puustinen ei käsittele aihettaan silkkihansikkain. Hienosti ja esittäjänsä näköisesti soi myös vanha punkralli Mekin tehtiin rakkautta, tosin Pää kii ei tuo siihen juuri mitään uutta. Rumban päätoimittajana vuosina 2006–11 toiminut Puustinen piirtää kohteestaan uskottavan ja ehjän kuvan. Mukaan tempautumista rokottaa kuitenkin se, että bändissä kaikki on pintakiiltoista, tarkkaan harkittua ja laskelmoitua. Petri Wallin saaga on vaikuttava teos, jonka suljettuaan jää kertaamaan lukemaansa hiljaisena. Kingston Wallin musiikki on arvossaan, ja 2000-luvulla kansainvälistymisestä tuli suomalaisillekin muusikoille helpompaa. Nyt yhtye keskittyy vielä entistäkin enemmän siihen, minkä se osaa kaikkein parhaiten: keskiraskaisiin ja häpeilemättömän tarttuviin ralleihin, joista on kiusallisen vaikea olla pitämättä. Yhtyeen soitto pelittää hyvällä svengillä, ja riitasointuihin on selvästi nähty vaivaa. Saku Schildt 60 Rumba Viljami Puustinen Kingston Wall: Petri Wallin saaga Like IIIII Suuren muusikon surullinen tarina
Karkeasti sanoen levyn ensimmäinen puolikas on kiehtovaa monimuotoisuutta, jossa Goodwinin miellyttävä laulusoundi ja melodisuus ovat hyvin ristiriidassa musiikin haastavuuden kanssa. Anton Vanha-Majamaa 10 numeroa 61,90 Tilaa Rumba! Mene osoitteeseen www.popmedia.fi/tilaa-rumba Messenger Illusory Blues Svart IIII Progemuusikoiden silmänkääntötemppu. Onneksi tämä koskee vain muutamaa biisiä, ja edellä mainittujen lomasta löytyy perinteisempää mutta parempaa materiaalia. 00100 Helsinki Fax. Tiheästä psykedeliasta huolimatta levy ei ole itsetarkoituksellista muniinpuhaltelua, vaan se suhtautuu laveasti ja vapautuneesti moniin erilaisiin vaikutteisiinsa. Tarjous on voimassa 31.12.2014 saakka. Vähän kuin artisti olisi muuttunut toiseksi kesken kaiken. Kustantaja Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 3krs. Tätä on progen perenniaalisen ytimen moderni kierrättäminen parhaimmillaan. Ei huonoja referenssejä bändille, jonka uran piti olla jo hiipunut. Kuten lievän psykedeelinen tunnelmointi Didsbury Girl ja mandoliinin koristama folk-pala Hope. III ½ Doves-laulaja yllättää. Täytyy arvostaa sitä, että Indica on yhä täällä. Lopulta Terracotta Warrior on mielenkiintoinen ja mieleenjäävä biisi. Se ei menestynyt kummoisesti. Markku Roinila Indica Akvaario Suomen musiikki III Keijuhevarit tekivät poplevyn. Asioidessa on hyvä ilmoittaa tilaajanumero. Kun yhtye lähti Nuclear Blastille valloittamaan anglosaksista maailmaa, moni asia olisi voinut mennä pieleen. 03 4246 5302 (avoinna ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi Tilaushinnat • 12 kk kestotilaus 61,90 euroa • 12 kk määräaikaistilaus 68,00 euroa • Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksulisä • Hinnat sisältävät ALV % Kestotilaus Kestotilaus on tilaustapa, joka on määräaikaistilausta edullisempi. Se saa mielikuvituksen ylärekisterissä kelluvan tunnelmoinnin ja pastoraaliseen idylliin nojaavan estetiikan yhdistämisen kuulostamaan kiusallisen helpolta. Dingoa. Irtisanominen voi tapahtua sähköpostitse, kirjeitse tai soittamalla tilaajapalveluumme. Samanlainen kurittomuus leimaa Live Like a Riveriä, jossa on hupaisan rupiset soundit ja lievästi kajahtanutta Man V. Kestotilaus jatkuu ilman uudistamista, mikäli sitä ei irtisanota mieluiten kuukautta ennen tilausjakson päättymistä. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja jatkuu kestotilauksena niin kauan kunnes tilaaja muuttaa tai irtisanoo sen. Odlulek alkaa hämmentävästi: isoa mölyä pukkaa naamaan, ja vasta parin minuutin jälkeen alkaa kulkea. Ja kuitenkin englantilainen Messenger, jota tiedotteessa verrataan Pink Floydiin ja The Beatlesiin, tekee meille progressiivisen silmänkääntötempun. Kappaleet yltyvät paikoin sinfonisen heavyn lakeuksille, mutta pauhua käytetään nyt tehokeinona, ei perusdogmana. Ensimmäiseksi levyksi Illusory Blues on huikea suoritus, vaikka se lievästä ideoiden tasapäisyydestä kärsiikin. Heavenly. Juha Wakonen Tilaus on kestotilaus ja se koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia. Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Joskus kappaleista kuulee, että soittajilla on taustaa raskaammassa musiikissa. Jopa siinä määrin, että huomaa ajattelevansa Pink Andersonia ja Floyd Councilia. Akvaario (joka on julkaistu englanniksi nimellä Shine), on tervetullut harppaus popimpaan suuntaan. Jimi Goodwin. Mutta sitten tulee Oh! Whiskey, ihan sympaattinen Doves-singlebiisi, ja homma alkaa lässähtää seinäpaperimaiseksi kitarapopiksi. Odludek. Eipä ihme, että Goodwin on puhunut ”mad mixtapesta”, jonka julkaisisi Dovesin tauolla.. Osoitteenmuutos Ilmoita uusi osoitteesi riittävän ajoissa tilaajapalveluumme sähköpostitse, kirjeitse, soittamalla tai osoitteessa www.rumba.fi.. 09 4369 2409 www.rumba.fi Tilaajapalvelu puh. Teksteistä on siivottu pois keijut ja menninkäiset, jotka olivat heavybuumin viime mainingeilla vuonna 2005 vielä ihan ok mutta aiheuttavat nyt kärvistelyä. Liian muovinen ja persoonaton tuotanto haittaa silti muuten kelpoa levyä, jonka lähimmät vertailukohdat ovat Haloo Helsinki! ja varhainen Scandinavian Music Group. Jonsu laulaa suoremmin, ja metaforat liippaavat lähempää oikeaa elämää. Kun uutta bändiä vertaa ikoniin, jonka musikaalinen painoarvo on suurempi kuin kaikkien kiinalaisten yhteenlaskettu hiilijalanjälki, tekee lujaakin aloittavalle yhtyeelle karhunpalveluksen. Ja tavallaan menikin: A Way Away (2010) oli Tuomas Holopaisen kuratoimaa, täyteen ahdettua heavymössöä karmeilla lyriikoilla ja imelillä sovituksilla
Mikael Gabriel Jussi ”Majuri” Karvonen Tampereelta on erään nettilaudan mukaan tyytyväinen ja elää luksuselämää. 62 Rumba MR: Olen täysin pihalla koko genrestä, mutta tämä menee. . . Eikös Pohjois-Amerikassa ole tämänkaltaisia artisteja kolmetoista tusinassa?. Jokohan Faris Badwan yhtyeineen saisi sen kauan odotetun ison hitin. Saapa nähdä, onko tämä sitten seuraavan levyn konsepti. Päämelodia on ihan hyvä, mutta melko kuultu. . TF: Majuri on terve sika, joka pystyy uhoamaan niin, ettei se loukkaa ketään. The Horrors I See You Pitkän linjan britti-indielupaus The Horrors viekoittelee toukokuussa julkaistavan neljännen albuminsa Luminousin pariin tällä seitsemän ja puoli minuuttia kestävällä näytillä. Lykke Li vaikuttaa kyllä tyypiltä, jolla on taipumus tehdä outoja valintoja ja ehkä jopa taiteellisia itsemurhia. No, kuunnellaan sitä musiikkiakin. . TF: Majuri on artisti, joka pitää tietää, ennen kuin sitä pystyy arvostamaan. Mieleen tulee Flow-keikan peruuttaminen viime hetkellä.. toukokuuta ilmestyvää Lykke Lin kolmatta levyä I Never Learn voi odottaa mielenkiinnolla, sillä sen näytebiisi on synkeä ja lamaantunut. . MR: Artistille itselleen tälläinen riisuttu ilmaisu voi tietenkin olla rohkea irtiotto aiemmasta.. Sitten tuli syntsapainotteisempi levy. Ehkä se voisi poikia yhtyeelle hitin. Milloinkahan Horrors keksii jotain omaa. . Löpinä luistaa, eikä biisissä ole ärsyttävää räkänokkakvaliteettia. . . Kaikillä räppäreillä tuntuu olevan tarve korostaa, että joka kulman takana vaanii heitteri. Kysymys on vain siitä, tekeekö homman hyvin, kiinnostavasti ja hauskasti vai ei. MR: Kaipa sitä tarvitaan yhtyeen kaltaisille arkeologeille, jotka haluavat innostua rockin menneisyydestä. . TF: Niin, tuon kun vielä yhdistää siihen, että niillä ei ole yhtään kuolematonta biisiä. Majuri Eurot tänne feat. Mutta jos biisi olisi tarpeeksi vahva, näitä syntikkasoundeja ei edes noteeraisi. MR: Fanipoika-bändi, joka on kuunnellut rockin historian läpi tosi tarkkaan, vähän kuin Primal Scream. Kitaranrämpytystä ja vaikerrusta. Painotukset ovat tuttuja jo jostain vanhoista Fintelligensin biiseistä lähtien, mutta homma toimii. MR: On helppo kuvitella Majuri vittuilemassa hyväntahtoisesti jossain Tammelantorin nakkikioskilla kilpaileville yrittäjille. TF: Niin onkin! Horrors on musta siinä mielessä jännä bändi, että ne korjaavat tai muuttavat tyyliään suunnilleen levyn välein. . . Sen syvempää sisältöä Majurin lyriikoista ei tarvitse hakea. TF: Heitterit mainittu. Herää kysymys, mihin bändiä oikeastaan tarvitaan – siitä huolimatta, että musa on ihan laadukasta. TF: Just toi! Majuri on hieno rooli, mutta kaikki tietävät, että tämän alter egon biiseissä mainitut mallidaamit ovat pelkkää kuvitelmaa. Tässä on nyt jäljellä enää se surullisuus. Hittikaruselli Rumban päätoimittaja TEEMU FIILIN ja avustaja MARKKU ROINILA kuuntelevat läpi alkukevään uutuusbiisejä ja keskustelevat niistä. Gabrielkaan ei ole suosikkiräppärini, mutta tähän biisiin hän sopii. Toisin sanoen aivan toisenlaista kuin ruotsalaisartistin aiempi tuotanto. Saman verkkolähteen mukaan suomiräppärillä on 27 cm pitkä siitin ja hän saa Facebookissa jokaiseen kuvaan +50 tykkäystä ja kommentteja 90-prosenttisesti tytöiltä. TF: Tuotanto ja soundit ovat kieltämättä hienot. . Ei hyvännäköinen eikä välttämättä maailman lahjakkain äijä, mutta erittäin hauska. MR: Tervettä uhoa kieltämättä, hyvällä tavalla.. MR: Tämä on ihan folk-biisi. Edellisellä Wounded Rhymes -levyllä (2012) oli tietynlainen moderni Spector-tuotanto toteutettu aika hyvin. TF: Aikaisemmin Lykke Lin vetovoimana oli ihanan pop-sensibiliteetin yhdistäminen surullisuuteen, vaikkapa Sadness Is a Blessingissä. Ensimmäinen levy oli sellaista roskarock-estetiikkaa ja garagea, ja toinen oli 1980-luvun Psychedelic Fursia. MR: Ihan sama peli kuin vanhoissa bluesäijissä tai Bo Diddleyllä – mä olen pomomies, baby, käy jonoon! Lykke Li Love Me Like I’m not Made of Stone 6. TF: Periaatteessa arvostan kyllä rohkeiden valintojen tekemistä, mutta sävellyksen pitäisi olla aivan järjettömän hyvä, jotta näin riisuttu säestys toimisi. TF: Lykke Li on mennyt riisutumpaan ilmaisuun. Tosin kertosäkeen fraseeraus tökkii. TF: Kiistämättä tämä on jonkinasteinen pettymys. MR: Tämä on vähän kuin singlen b-puoli, jota kukaan ei koskaan kuuntele ja jota kukaan ei hirveästi keikan encorena toivo kuulevansa. Minulle tästä tulee mieleen myös 1980-luvun alun The Comsat Angels -yhtye. MR: Alkuriffi on muuten aika suoraan Echo and the Bunnymenin biisistä Bring on the Dancing Horses.. Eikä sillä ole mitään väliä. Tämä kertosäe on kuultu suomiräpissä noin 400 kertaa aikaisemmin. Mutta tämä kappale sopisi hyvin jonkun leffan pitkään ja dramaattisen kohtaukseen. Alan korvissani miettiä, miten sen olisi saanut sovitettua muhkeammaksi.
Kuulen yhtyeessä vain luotaantyötävää, omahyväistä näppäryyttä. . Jälkikertosäkeessä on myös klassista gospel-ainesta. MR: Soittopuoli miellyttää, mutta laulu on ihan kamalaa.. Palataan laatuun ja tyyliin. Kaksi ja puoli minuuttia ei kuitenkaan riitä diskossa – jonkun pitäisi editoida tästä kunnon lattiantäyttäjä. Franz Ferdinand Erdbeer Mund Viime vuonna julkaistun Right Thoughts, Right Words, Right Action -levyn Fresh Strawberries -singlen b-puolelta löytyy saksaksi laulettu Erdbeer Mund eli mansikkasuu. Esikoislevy New Eyes ilmestyy 12. tou- kokuuta. . Akustisten soitinten soundi on hyvin esillä, sitä ei ole pehmennetty ja kompressoitu tasaiseksi matoksi kuten usein tehdään. TF: Clean Bandit on jännä yhdistelmä ysärihenkistä housea ja kamarijousisoittimia. Tässä on aika raju halolla päähän -efekti, laulajat painottavat sanoja aika pökkelömäisesti. Rap-osuudesta tulee vähän sellainen olo, että setä on kirjoittanut lyriikat ja sitten niitä toistetaan vähän vaivautuneesti. MR: Kuulostaa heti hyvin ärsyttävältä biisiltä.. Kliff Mun Jopo Kliffiä on lanseerattu suomenkielisenä poikabändinä klassisin sanakääntein. . TF: Ja kun nyt hommia jaetaan, niin joku voisi myös tehdä kokoelmia joka vuoden parhaista singlejen b-puolista! Avey Tare’s Slasher Flicks Little Fang Animal Collectiven Dave Portnerin uusi projekti Avey Tare’s Slasher Flicks on julkaisemassa ensimmäisen levynsä Enter the Slasher Housen 7. . MR: Kymmenvuotiaiden tyttöjen kamaa.. Uusi levy ei ollut kamala, mutta kuitenkin lähinnä ok. Kahden jousisoittajan ja kahden tuottajan muodostama kokoonpano yhdistelee sujuvasti tarttuviin pop-kappaleisiinsa elektroa, housea ja kamarimusiikkia. . TF: Olen kyllä tavallaan samaa mieltä, vaikka bändillä on myös pitkä liuta hyviä biisejä. TF: Jouset soittavat teräviä kuvioita ja riffejä eivätkä pitkiä ääniä, kuten usein popissa. ”Kliffissä on neljä erilaista persoonaa, jotka muodostavat yhdessä tasavahvan ja tasapainoisen bändin”, kertoo tiedote. MR: Siinäkin suhteessa tämä on aito suomalainen tuote, eli taattua Robin-kamaa. TF: Tämä biisi on sen verran keskinkertainen, että saapa nähdä, jaksanko tsekata tulevan levyn. Animal Collective on puhdasverinen kulttibändi, sitä rakastetaan tai vihataan. . MR: Niin, jos nyt jaksaa kuunnella edes sen yhden kerran. Minuutin verran lisää alkuun ja loppuun. TF: Pojat ovat varmaan halunneet todistaa, että he osaavat laulaa harmonioita – tietysti toivon, että he myös laulavat itse. . Laulajasta tulee mieleen tämänhetkisiä brittilaulajia tyyliin Florence Welch ja sellaiset.. MR: Eiköhän panna Calvin Harris asialle. TF: Tulee vähän ikävä fiilis, että tässä ollaan mainostamassa Jopoa. MR: Kertosäe iskee kyllä tajuntaan aika lujaa. MR: Ekana huomion kiinnittää avainsana, Jopo. Ei ollenkaan huono. TF: Vaikka kyllähän ”jopo” tarkoittaa slangissa myös jointtia. Tämä on tanssimusana asteen sivistyneempää, sofistikoituneempaa ja melodisempaa kuin tämän päivän EDM. TF: Toisaalta voin helposti kuvitella soittavani tätä kymmenen vuoden päästä dj-setissä, ei tälle ole viimeistä käyttöpäivää. MR: Minulle taas se toimi aika hyvin, siinä oli vähän samaa tunnelmaa kuin bändin ensimmäisessä albumissa. . Tässä on vähän sama juttu.. TF: Hyvinkin. MR: Jos ei tietäisi, mikä bändi on kyseessä, tämä menisi aivan täydestä jossain saksalaisella klubilla.. Vaikka se ei siltä kovin paljoa kuulosta, kappale on cover eurodance-ihme Culture Beatin ensimmäisestä singlestä vuodelta 1989. TF: Räikeistä neonvaatteista Bossin pukuun ja ulkoilmareiveistä laadukkaaseen ravintolaan. TF: Se on ensimmäinen kohta, jossa biisi alkaa mennä johonkin suuntaan. Tämä on yhtyeen vanhan Do You Want To -singlen (2005) tyylinen discobiisi. Kuuntele biisit osoitteessa www.rumba.fi Rumba 63. MR: Myönnetään, minulla on ollut Animal Collectiveen enemmänkin viha- kuin rakkaussuhde. Tuottaja Jimi Constantine on kirjoittanut tämän ensimmäisen singlen, ja kesäksi voi odottaa myös pitkäsoittoa. . . Video on kuvattu Floridassa, aivan kuten viime vuonna esitellyn poikabändin Satin Circuksen video. Otetaan joku hipsterijuttu ja myydään se sitten teini-ikäisille.. MR: Ihan vetävä biisi kyllä. Jess Glynne Nuoren cambridgelaisyhtyeen neljäs single ampaisi ennätysvauhtia suoraan Britannian listakärkeen. TF: Heittelehtivä ja huojahteleva laulutyyli on jotenkin niin tämän päivän jenkki-indietä.. . Clean Bandit Rather Be feat. Levyn ensimmäinen täky ei herättänyt kovin suurta innostusta raadissa. Toimii sekä melodisesti että rytmin puolesta. Onko tämä tehty yhteistyössä Helkaman kanssa. . Ihan hauska novelty-pala, mutta ei tämä biisinä oikein kanna. MR: Tämä on kyllä iloinen yllätys! Tuntuu jatkavan tanssimu siikin trendiä, jossa palataan orgaanisempaan soundiin ja discoon. MR: Britannian lista on siinä mielessä ollut aina mielenkiintoinen, että sen kärjessä on tanssihittejä, jotka eivät menesty oikeastaan missään muualla. . . Vaikka onhan Briteistä tullut hiljattain esimerkiksi Emeli Sandé, joka on myynyt Jenkeissä järjettömiä määriä. Sellaista Justin Timberlake -kvaliteettia tai hienovaraisuutta ei ole yhtään.. TF: Tämä on varmaan joku bändin sisäinen vitsi, mutta olisikohan mahdollista, että tämä on parasta, mitä Ferdinand on tehnyt vähän aikaan. MR: Toivottavasti hän lukee tämän. En tiedä sitten, onko sitä tultu ajatelleeksi. Vähän kuin vinyyli-innostus. Menee sarjaan ”kuuntele kerran ja heitä pois”. MR: Jos nyt yritän unohtaa väistämättömän inhoni, niin kappaleen melodia ei ole kaksinen objektiivisesti kuunneltunakaan.. Kokonaisuutena tässä ei ole mitään paheellista.. . huhtikuuta. TF: Itse asiassa soittopuolesta ja kokonaisuudestakin tulee aika paljon mieleen Ariel Pink’s Haunted Graffiti, mistä pidän paljon.. TF: Siellä on tosiaan oma klubipohjainen musiikkikulttuuri. Enkelikuoro-osuus biisin keskellä on aika hämmentävä
Tämän jälkeen kaikki albumikuuntelut lasketaan yhteen ja jaetaan albumikappaleiden määrällä. Näin saatu luku jaetaan vielä ”streaming ratio” -luvulla, jotta saadaan lopullinen lukema, joka sitten lisätään albumin myyntiin. 2 6 DIERKS BENTLEY: RISER 7 ERIC CHURCH: THE OUTSIDERS 8 THE FRAY: HELIOS 9 VARIOUS ARTISTS: NOW 49 10 BEYONCÉ: BEYONCÉ 1 BASTILLE: BAD BLOOD 2 ARCTIC MONKEYS: AM 3 ELLIE GOULDING: HALCYON 4 BECK: MORNING PHASE 5 BEYONCÉ: BEYONCÉ 6 RUDIMENTAL: HOME 7 DISCLOSURE: SETTLE 8 LONDON GRAMMAR: IF YOU WAIT 9 LORDE: PURE HEROINE 10 WILD BEASTS: PRESENT TENSE 25.2.–2.3.2014 24.2.–1.3.2014. Tämä on myös yhdistetyn myynti- ja suoratoistolistan suurin ongelma. Ja ansaitusti pääsivätkin, onhan heillä jo pari merkittävää hittiä: Pompeii ja Of the Night. Salailu osoittautuu ongelmalliseksi suurilla markkina-alueilla, joiden albumilistan profiili – tai ehkä yhä myös singlelaskennan, kuten toistaiseksi Isossa-Britanniassa – perustuu täysin julkisiin myyntilukuihin. Meilläkin ne ovat olleet osa virallista singlelistaa jo noin kaksi vuotta, huhtikuusta 2012. Suomen virallisen listan voi nykyisinkin kuunnella radiosta, kuten ”vanhaan hyvään aikaan”, vieläpä kolmelta eri kanavalta eli Radio Aallosta, Radio Rockista ja Radio Suomipopista sunnuntaisin klo 12– 14. Uudistus parantaa suoratoistossa erityisen hyvin pärjäävien artistien sijoituksia, mutta sehän on vain oikeudenmukaista. Musiikkituottajat ry:n Tommi Kyyrä valotti minulle prosessia. Rumban albumilista 6.2.–5.3.2014 1 STAM1NA SLK 2 WITHIN TEMPTATION Hydra 3 BEHEMOTH The Satanist 4 SCANDINAVIAN MUSIC GROUP Terminal 2 5 HAPPORADIO Elefantti 6 IRINA BJÖRKLUND 7 OLAVI UUSIVIRTA La vie est une fête Ikuiset lapset 8 PIETARIN SPEKTAAKKELI Rakkauteen 9 SAMULI PUTRO Taitekohdassa 10 DAFT PUNK Random Access Memories 11 ANTTI RAILIO Vieras maa 12 AMORAL Fallen Leaves and Dead Sparrows 13 YONA Tango à la Yona 14 JARKKO MARTIKAINEN Koirien taivas 15 KUOLEMANLAAKSO Tulijoutsen 16 BECK Morning Phase 17 TUOMAS HENRIKIN JEESUKSEN KRISTUKSEN BÄNDI Käkkyrällään 18 JVG Voitolla yöhön 19 SATIN CIRCUS Expectations 20 WHISPERED Shogunate Macabre USA albumit Britannia albumit 1 SCHOOLBOY Q: OXYMORON 2 SOUNDTRACK: FROZEN 3 BECK: MORNING PHASE 4 KID CUDI: SATELLITE FLIGHT 5 ROMEO SANTOS: FORMULÁ VOL. Artistien voimasuhteet listalla eivät tunnu muuttuneen kovin radikaalisti. Albumilista Taitekohdassa Markus Hilden 64 Rumba Stam1na Markus Paajala SUOMI ON ERÄÄSSÄ asiassa etujoukoissa: maamme viralliselle albumilistalle lasketaan nykyisin mukaan suoratoistopalveluiden kautta kuunneltavat albumit. Seuraan tilannetta mielenkiinnolla. He pääsivät mukaan todennäköisesti käytännössä suoratoistojen avulla. Esimerkiksi brittiyhtye Bastille debytoi viimein Suomen virallisella albumilistalla viikolla 9. Myöhemmin laskentaan liitetään ilmeisesti myös Deezer, Google Play ja Xbox Music. Siinä mielessä uudistus on todella järkevä. Mutta miten ne mitataan. Kun puhutaan suoratoistosta, tarkoitetaan Suomessa käytännössä Spotify-kuunteluja, jotka ovat tällä hetkellä ainoat listaan laskettavat kuuntelut. Rumban Albumilistalle suoratoistolla ei tietenkään ole suoranaista vaikutusta, vaan se kootaan yhä levykauppojen levymyynnin perusteella. Kuilu saattoi viikkotasolla olla melkoinen jo vanhankin Suomen virallisen listan aikana, mutta toisaalta ei Rumban listan vuosilistan kärkipäähän ole asiaa ilman laajempaa suosiota. Aiemmin ne on otettu mukaan laskentoihin Ruotsissa ja Norjassa. Suoratoiston osuus suomalaisen äänitemyynnin kokonaisarvosta on jo lähes kolmannes, mikä tarkoittaa, että levyjen suosiota on käytännössä mahdotonta mitata ilman, että suoratoistoja otetaan huomioon. Kiinnostavaa seurata, eroavatko Suomen virallinen lista ja Rumban lista toisistaan jatkossa entistä enemmän. Kilpailulainsäädännöistä johtuen tarkkaa ”streaming ratiota” ei voida paljastaa, mikä ei sinänsä haittaa Suomen listoilla, koska eihän myyntilukuja ole koskaan kerrottu julkisesti. Albumilta pitää olla kuunneltuna vähintään kuutta kappaletta, jotta se rekisteröityy albumikuunteluksi. Ja eniten kuunnellun kappaleen kokonaissaldosta lasketaan mukaan ainoastaan 70 prosenttia. Rumban listaa ei radioida, mutta viikkolista ilmestyy Rumban nettisivuille perjantaina alkuillasta ja kuukausilaskelma julkaistaan ainoastaan tämän kolumnin ohessa
LIIKUTTAVAN HYVIÄ KEIKKOJA www.meteli.net. TOSITARKOITUKSELLA. ARTISTIT ETSIVÄT YLEISÖÄ
Ehkä musiiGlobaali Warner Music Group pyörittää Stockmannin kokissa on muitakin kankoista liikevaihtoa, suuren maailman Universal ei aivan nustimia kuin lihavat eläpärjää ST1-bensa-asemaketjulle ja kolmas jättiläinen, mokevuodet. Mämarisen kokoinen paja. Kukaan ei treenaamista. Yksi murheelzz -konservatorioon. 66 Rumba. esittämään Oasiksen tuotantoa. musiikki-imperiumit, toiltuna planeettamme kaiken musiiLaji on niin fyysinen, että muusikovat yrityksinä kin ja rahaa jäisi vielä tuhlattavaksikin. kelijatyttöjä. Yhteisömediamoguli vain halusi ostaa sen ovella jonottava viihdenarkomaani ei piittaa puolikasyhtiön pois kuljeksimasta ja sattumalta hänen lompakosta karvaakaan siitä, onko Christian Greyn jakamat ruossaan ei ollut kuin 19 miljardin dollarin seteleitä. Vuonna 2013 maailNenäkkään tumblaajan tekemä huomio perusman urheilun liikevaihto oli noin 130 tui International Federation of the Phonographic Industryn miljardia taalaa. sa Ugly Kid Joen ainoaa hittiä. Se on sama kuin haaveilisit kesäduunista Koulaisbaarissa ja kuuntelen skotlantilaista yhtyettä soittamasvolan Lindexillä. punkkareiden vihaamat tää kenet tahansa. Taide vaatii aina luovuutta, ahHelmikuussa 2014 Facebook osti WhatsApp-tekstivieskeruutta ja pitkäjänteisyyttä, mutta musiikki vaatii myös tipalvelun 19 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Levyteollisuuden ”kolKatselen bändin edessä me suurta”, nuo hippien ja punkkareiden vihaamat mutanssivia humalaisia opissiikki-imperiumit, ovat yrityksinä oikeasti melko pieniä. ylpeät miehet tulemaan kaukaiAsettaaksemme lukuja mittakaavaan: toiminta vastaa koseen Pohjolaan soittamaan toiskoluokaltaan Stora Enson liikevaihtoa. Lähinnä minua istuva Eric Idlen ja Jokainen kirjailija tietää, että edes onnistunut proosateos ei Art Garfunkelin rakkauslapselta näyttävä nuorukainen setakaa miljoonaliksoja. miset ovat ostaneet tuona vuonna tuolla summalla äänitalSkotlantilainen coverbändi on siirtynyt tioita fyysisissä ja sähköisissä formaateissa. Investointi mak2012 noin 16,48 miljardia taalaa. koristavan kiharapilven alla silmät tuikkivat uskoa toiminYksi ratkaiseva ero musiikilla on melkein kaikkeen nan kannattavuuteen. nikansallinen Sony Music olisi Suomessa vakuutusyhtiö IlJami Järvinen Kirjoittaja on siinä iässä, että oopperalaulajat näyttävät hänestä saatanan kuumilta. Haaveiletko levytyssopimuksesta rehdin maailman kalleinta siideriä helsinkiläisessä irlantiWarnerille. paljastuu entistäkin karkeammin. muuhun kulttuurityöhön. Pojan päätä on heikompi kuin pieksämäkeläisen mainosteippifirman. Mutta bändi tarvitsee oipimään seinille. pyörii rahaa. Tällä tarkoitetaan, että ihsaisi itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Lelijaa. on joukko naperoita. Järvinen Raha ratkaisee KEVÄTTALVINEN ILTA kääntyy puoltayötä kohti. Facebookin Whats Treenitiloja pitää metsästää verikoirien App-rahoilla ostaisi kärjistetysti muokanssa. tä. Kapakan pöy16,48 miljardia on toki jumalaton keko valuuttaa, mutdässä pohditaan, mikä ihme saa Alban ta toisaalta kyseessä on koko toimiala koko maapallolla. Soittimet ovat ainuo hippien ja linen poiminta tuolla listalla säikäytna kalliita, hyvät soittimet kalliimpia. ko on lähempänä urheilijaa kuin taiteioikeasti melko WhatsAppissa on 55 työntekijää. kaniskut näppäilty kannettavalla tietokoneella vai raapusKaupan uskomaton mittakaava on saanut ihmiset hyptettu lyijykynällä ruutuvihkoon. Mitä muuta he tästä saavat teollisuuskonsernin verran. Erojakin on: urheilussa pieniä.” kymmeniä miljoonia. Sen tuote on pätkä koodia, jolla ihmiset voivat lähetAmmattina musiikki vaatii aikaa, rahaa ja vaivannäköä. Fiksu vanhempi patistaisi (IFPI) raporttiin. Molemmat ovat uhranneet asialleen vyttäviä artisteja on maailmanlaajuisesti kaikkensa. Eroottista rouvainlukemistoa Akateemioikeasti tiedä, miksi. Kanssani pöydän ääressä Tämähän ei ole kulttuurialalla mitenkään uusi havainto. tää kalliimman hintaluokan kännyköillään teksTullakseen muusikoksi täytyy aloittaa nuorena ja tiviestejä. käyttää jokainen liikenevä hetki välineen halMuuan Tumblr-käyttäjä päätti alleviilintaan. Ostokohteena ollut yritys ei poraa öljyä, keat instrumentit, jotka täytyy virittää juuri oikeanlaisiksi, valmista monimutkaisia laitteita tai kehitä syöpälääkkeija niitä pitää osata käyttää. kuin olutta ja esiintymiskokeKun tarkastellaan myyntilukuja lähemmin, karu totuus musta. Äänilevybisneksesten tekemiä biisejä ruokapalkalsä pyörii globaalisti rahaa siis yhden suomalaisen metsä la. Seksikkäimmätkin suurkustantamot littää tohkeissaan, että tuo bändi on tullut Skotlannista asovat oikeasti muutaman hengen nyrkkipajoja, joiden tulos ti Helsinkiin soittamaan kalja- ja almupalkalla. Musiikkialan etujärjestö tiedotti taannoin, naperonsa harjoittelemaan taitoluistelua ja että äänilevyteollisuuden liikevaihto maailmassa oli vuonna unohtamaan bändihaaveet. On pyrittävä koulussa musiikkivata yrityskaupan mielettömyyttä ja loi luokalle, haettava musiikkilukioon ja Si”Levyteollisuuden blogin, jonka nimi on Things that are belius-Akatemiaan tai edes Pop & Ja’kolme suurta’, cheaper than whatsapp
TUHANNET KEIKAT LÄHEMPÄNÄ KUIN KOSKAAN. LIIKUTTAVAN HYVIÄ KEIKKOJA www.meteli.net
70 Rumba
Huumorin tekeminen vaatii sen, että pään katkaisijat ovat tietyssä asennossa ja maailma näyttäytyy vähän naurettavana.” Olet saanut parhaat Teosto-tulosi Matti Näsän biisistä Jumankauta juu nääs päivää. Pohjimmiltaan Silvennoinen sanoo kuitenkin olevansa blues-mies, jolle musiikki ja komiikka ovat irtiottoa henkilökohtaisesta vitutuksesta. Biisiä tehdessä yritettiin miettiä, mistä hevijätkät oikein puhuvat. Biisit, mitä teimme Kahilaisen kanssa Speedylle & Sakulle, olivat hardrock-kamaa, tosin sieltä löytyy myös speed metalia lähentelevä Tuomiopäivä. Sitä tarjosivat HEIKKI SILVENNOINEN ja muut Kummelikoomikot, joiden vitsit naurattavat edelleen. Ne olivat sellaisia Aku Ankka -jätkiä, joille sattui kaikenlaista, mutta ne pysyivät aina yhtä ehjinä ja menivät vaikka läpi harmaan kiven. Kenties AOR:ia kuuntelevat ihmiset vain kuvittelevat olevansa aikuisia.” Rumba 71. Blues-ukothan ovat aika sarkastista ja itsesäälistä porukkaa, joten siinä mielessä Kummeli on pikemminkin tukenut kuin vesittänyt musahommaani. Ja ovathan esimerkiksi Loiri ja Peteliuskin tekemisissä musiikin kanssa. Mietittiin, että sen pitää olla jotain synkkää, valtavaa ja pyramideihin verrattavaa. Nykyisin vanhemmatkin ihmiset voivat digata Jimi Hendrixistä ja on alettu tajuta, että rockmusiikki on tullut jäädäkseen. • Soitti 1970-luvulla kitaraa progebändi Tabula Rasassa, joka julkaisi kaksi levyä: Tabula Rasa (1975) ja Ekkedien Tanssi (1976). • Tehnyt kuusi soololevyä: Mature and Cool (1992), Bobcat (1997), Sweet Surrender (1999), Blues Blue Sky (2000), Miehet kaatuu (2003) ja Peace of Mind (2010). ”Suomalaisten musiikkimaku on onneksi hajaantunut, ja on tullut erikoisosaamista ja -fanittamista. Siitä voisi helposti tulla tragikomiikkaa. Suomalaiset eivät enää ole pelkkää humppakansaa, vaan on jazz-porukkaa, blues-diggareita, reggae-porukkaa, poppiryhmää, räppäreitä ja hevareita.” Hevareista puheen ollen, mistä Kummelin Speedy ja Saku -sketsi sai alkunsa. • Tehnyt viisi Kummeli-elokuvaa: Kummeli Stories (1995), Kummeli Kultakuume (1997), Kummelin Jackpot (2006), Kummeli Alivuokralainen (2008) ja Kummeli V (2014). Ennen koomikon uraansa Silvennoinen soitti kitaraa progebändi Tabula Rasassa, jonka debyyttilevyn Svart Records julkaisi hiljattain uudestaan. Kaikissa meissä musiikintekijöissä on jotain naurettavaa – varsinkin silloin, kun tehdään tosissaan. Oletko mielestäsi kypsä ja viileä. ”Kummelista on paha syyttää muita kuin itseämme. Kysymys & vastaus Tabula Rasasta Matti Näsään Lama-ajan Suomi kaipasi pieruhuumoria, puujalkavitsejä ja päätöntä kohellusta. Pohjimmiltaanhan koomikoissa on hyvin voimakas vakava puoli ja pelleily on jonkinlaista irtiottoa omasta vitutuksesta. Kuinka paljon sinua kyrsii, että olet tehnyt pitkän uran muusikkona, mutta suuri yleisö tuntee sinut parhaiten pieru- ja puujalkavitsejä laukovana Kummeli-hahmona. Sen jos ottaisin haltuun, uskottavuuteni ehkä kasvaisi.” Miksi vakavaa draamaa pidetään taiteellisesti uskottavampana kuin komediaa. Ja sitten vesitettiin se Keinosen nimipäivällä.” Soolodebyyttisi oli nimeltään Mature and Cool (1992). ”1980–90-lukujen taitteessa hevijätkiä näkyi paljon kaduilla. AOR-musiikkia – jota levy ehkä edustaa – pidetään aikuisrockina, mutta kyllä siitäkin omat lapsellisuutensa löytyvät. Mitä tämä mielestäsi kertoo suomalaisten musiikkimausta. • Tunnetaan parhaiten vuonna 1991 alkaneesta sketsisarjasta Kummeli, jossa toimii näyttelijänä ja käsikirjoittajana. TEKSTI MERVI VUORELA KUVAT MARKUS PAAJALA FAKTA • Heikki Johannes Silvennoinen, syntynyt vuonna 1954 Säämingissä. ”Koomikot osaavat kyllä tehdä vakavaa draamaa, mutta en ole ihan varma, osaavatko vakavat draamanäyttelijät tehdä komiikkaa. Vuosien varrella ihmiset ovat kuitenkin oppineet erottamaan, milloin olen soittamassa ja milloin pelleilemässä. Itseltäni puuttuu vielä se kolmas akseli eli vakavan draaman tekeminen. Nykyisin soittaa bluesia Q.Stonessa ja SF-Bluesissa. ”Se oli vitsi ja tarkoitti ennen kaikkea sitä, ettei minusta koskaan tule kypsää ja aikuista
Allekirjoitatko. Noihin aikoihin Loven bändit tekivät levyjä Marcus Music -studiolla Ruotsissa, jonne mekin mentiin. Mistä luulet kahtiajaon johtutiaan tasolla. Koomikkohan on niin saka tässä välissä muuttunut hyväknottu narri, eli meidän ei ole viisasta otsi, kun se haukuttiin pystyyn ilmestyestaa vahvaa poliittista kantaa mihinkään. Mikko oli toimittajakoulussa ja valveutuneempi kuin me metsäläiset, jotka haluttiin vain tehdä kaunista ja runollista musaa. On jännää, kuinka musalehdissä on kosta voin kuitenkin sanoa, että hän on tehnyt eri arvostelijat eri musiikkigenreille, mutta eloeduskunnassa uraauurtavaa työtä tekijänoikeuksien kuvakriitikot arvostelevat kaikkea synkimmästä draamasta puolesta.” pöhköilyyn. Ei kannata jaaritella, den juttuun ei oikein kuulu kehua meitä.Yhdessä arviosvaan tehdä.” 72 Rumba. Misään. Kummelilla ei kuitenkaan ole kilpailijaa tässä genressä. nenkin, koska tämä on kutsumustyöni. elämässäni, kun taas blues on musiikkia, josta aloitin.” ”Voi olla, että tarjoan lähipiirilleni kakkukahvit, mutta ei tässä mitään juhlakiertueita olla tekemässä. ”Rutinoitumista ei ainakaan ole havaittavissa, koska Alettiin sitten jammailla, jonka päälle mies päästi mik teemme leffoja harvakseltaan. Kummeli V:n piti alunOlet soittanut bluesia Q.Stonessa ja SF-Bluesissa. Kun kysyin, mitä hän haluaisa vuodesta 1991 lähtien. ”Hommahan lähti siitä, että meillä oli Tavastialla näyttökeikka, jonne levy-yhtiöiden pomot tulivat tsekkaamaan meitä. Proge oli välivaihe tä jotenkin. olleen parempi. Miten se on mu– Heikki Silvennoinen ”Hehheh. Tapio Keskitalon runot – joita käytimme parissa tekstissä – olivat hippi- ja taivaanrannan”Blues-ukot ovat maalarikuvastoineen lähempänä meiaika sarkastista ja dän maailmaamme. perin olla pitkä tarina Panomiehestä, mutta sitten pääMikä bluesissa kiinnostaa. Myös Juicen sanoittama Rakastatko vielä kun on ilta itsesäälistä porukkaa, oli ihan meidän näköisemme biisi.” joten siinä mielessä Kummeli on pikemminkin tukenut kuin vesittänyt musahommaani.” Sittemmin sinusta tuli koomikko ja Mikko Alatalosta kansansa kriitikko lyttäsi meidän uusimedustaja, eli valitsitte saman man leffamme ja sanoi Jackpotin urapolun. Toki levyn olisi voinut tehdä paremminkin, mutta ei niistä mokista enää jaksa piitata. timme tehdä neljä tarinaa yhden leffan sisälle.” ”Blues on yksinkertaista musiikkia, jota on vaikea soittaa. ideoita, joista sitten yhteistuumin karsimme. Kerro lisää. Se on ajankuva-albumi suomalaisen progen kulta-ajalta.” 1970-luvulla osa kriitikoista piti Mikko Alatalon tekstejä levyllä liian kantaaottavina. Ja kun tehJossain vaiheessa hoitajat hakivat hänet pois.” dään leffaa, pitää yrittää ajatella tarinallisesti, ettei elokuva olisi vain sketsikavalkadi. Me tehdään raskaan käden sekoilua ja otetaan Tabula Rasa oli 1970-luvun alussa keikalla Pitkätietoisia tietoisia riskejä provosoimalla ja ärsyttämällä.” niemen mielisairaalassa Tampereella. Aiotko juhlistaa sisilmät kiinni ja antaa fiiliksen viedä. Kuten Petelius ”Kun on tehnyt komediaa kauan ja on tällainen Kumsanoi 60-vuotishaastattelussaan, aika opettaa ymmärtämeli-ukko, on aikamoisen suurennuslasin alla. Vieläkö omat vitsit nausi laulaa, mies vastasi ’kalalaulun’. Luultavasti jatkan samaan tapaan kuin envan. se menee, hän sanoi, että voisimme soittaa mitä vaan. Pitää unohtaa turhat tekniset hienoudet, pistää Täytät huhtikuussa 60 vuotta. Mitä muistat lp:n tekemisestä. Svart Records julkaisi syksyllä vinyyliuusintapainoksen Tabula Rasan debyyttilevystä (1975). Yleensä meillä on paljon rofoniin ’blub blub blub’ -ääniä ja heilutteli käsiään. Kriitikoimään ihmiselämän rajallisuuden. ”Muistan, kuinka eräs potilaista tuli kohti lavaa ja Kummelia on näytetty tv:ssä ja elokuvateattereiskysyi, voisiko hän laulaa. FyysiKummeli V on kriitikoiden teilaama mutta yleisön sesti saatan vanheta, mutta henkisesti olen yhä 17-vuorakastama elokuva. Mentiin sitten Love Recordsille, kun kaikki muutkin olivat siellä. Se oli hieno vanha elokuvateatteri, jossa on äänitetty muun muassa (Hurriganesin) Roadrunner ja (Wigwamin) Nuclear Nightclub. Oltiin tutustuttu aiemmin Wigwamin jätkiin, joten Måns Groundstroem tuli tuottajaksi ja Jim Pembroke soittamaan pianoa. ”Näin jälkikäteen meidän musasta ja Mikon teksteistä on paljastunut pieni ristiriita. Kun kysyin, miten rattavat
Ole oman elämäsi elokuvatähti. www.episodi.fi
Siksi paikalle ajatettiin Vara-Cheek, aviisimme kohuskribentti Oskari Onninen, joka käveli supertähden tyyliin suoraan taksista lavalle lausumaan kiitosriimit ja 74 Rumba pokkaamaan Cheekin kunniakirjat – jotka hän saamiemme tietojemme mukaan on kateuksissaan ripustanut kotinsa seinälle! Kuten Emma-gaalaa katsovat saattoivat huomata, lastenmusiikki on uusi aikuisten musiikki. Täysin ja kiistattoman itseoikeutetusti palkinnon voitti Länä – ainakin jos katsotaan perusteluja: ”Länä on Suomen Bruce Springsteen, karismaattinen live-esiintyjä, rosoinen tulkitsija ja hieno biisintekijä. Tosin Femmoja ei ojennettu, sillä Jare konsertoi gaalan aikaan Lapissa. Nisse toivottaa tuhannesti onnea! Ei muuta kuin kohti pääsiäistä ja sitä kristillisen kolmiyhteytemme via dolorosaa! Moro!. Kun bändi näyttää siltä kuin joukko teinipoikia olisi pukeutunut yläasteen vappunaamiaisiin Popedaksi, ei ole välttämättä maailman suurin yllätys, että yhtyeessä soittaa Mustat Enkelit -yhtyeen solistin sekä Costello Hautamäen jälkikasvua. Läntinen oli muutenkin otettu saamastaan kunniasta. Sieltä kotimaamme suureksi ihmeteltäväksi lanseerattiin nokkelan sanaleikin nimeensä saanut Rockwalli-yhtye. Välillä saunan jälkeen tulee selittämätön tarve kuunnella Via Dolorosaa täysillä ja alasti, antaa sen tulla suoraan iholle.” Kun gaalan juontaneet Musta-Pekka Ruuska ja Heikki Helastinen kutsuivat Länän lavalle noutamaan palkintoa, he lauloivat hittikappale Via Dolorosaa alkuperäissävellajista fissästä, mistä hyvästä Länä kiitteli kaksikon lauluäänien venyvyyttä. Reportterimme Anton Vanha-Bajamajamaan mukaan Espoossa yleisö kirkui keuhkonsa rikki aina kuullessaan jotain Isaciin viittaavaa: kuten ”pizzaa”, ”viisas” tai ”Niina” – mikä tuomittiin välittömästi virallisten gatekeepereiden, Demin foorumin käyttäjien (nuorisokielellä demittäjien) voimin. Via dolorosa – voittajan tie! Gaalakausi on ohi, voittajat ovat voittaneet ja kärsijät kärsineet! AURINKOA, AURINKOA! Sinne se solahti jälleen, maamme pitkä ja vaihtelevantasoinen gaalakausi, jolla oli kvantitatiivisen aineiston mukaan yksi voittaja: Jared Henrik VilleGalle Leto-Tiihonen, alias Cheek. Kun Suomen musiikin rosterissa ovat myös LCMDF ja Jukka Poika, levy-yhtiötä voi hyvällä omallatunnolla pitää Suomen lapsimusiikin lippulaivana! Myös Suomen Tampereessa on huomattu, että nuori on uusi vanha. Onnea, Jared! Mutta jos tarkastelemme tilannetta kvalitatiivisesti, hänen edelleen nousee vieläkin suurempi kotimaisen musiikin tähti ja legenda: Tommi Läntinen. Nissen saamien tietojen mukaan Rockwalli oli myös omaksunut tamperelaisen rokkenroll-elon kaikkine varjopuolineen, sillä taannoin järjestetyllä Popeda-risteilyllä he olivat kiskoneet holtittomia määriä tölkkikokista ja jakaneet toisilleen Olli Lindholm -mitaleja avoimeksi jääneistä ansioista! Ei ole todellakaan omena tarpeeksi kauas puusta pudonnut! Lopuksi voimme iloksemme kertoa, että sekä Olavi Uusivirta puolisoineen että Manna ja Mikko Joensuu ovat lisääntyneet. NISSE M. Tänä vuonna molempien gaalojen palkintokuningas oli sama, kun Cheekille ojennettiin kaksi Femmaa ja muutama Emma enemmän. Damn Seagullsin keikkaa hän kommentoi toteamalla, että ”Nää tekee ihan samanlaista musaa kuin mäkin” – mitä nyt Länä hoitaa hommansa vielä paremmin kuin Suomen setäindien kestotähti! Femmagaala on vuodesta toiseen muuttunut enemmän Emma-gaalan kaltaiseksi. Toista kertaa putkeen kymmenvuotisjuhliaan viettäneessä Femma-gaalassa oltiin luovuttu negatiivisista energioista ja jaettiin Anteeksi-Femma, josta kilpailivat niin Tero Vaara, Maki Kolehmainen, Tommi Läntinen, Lauri Tähkä ja Teemu Bergmanin suoritus Arto Nybergin vieraana. Viimeisimpänä Hynninen otti hoiviinsa Jimin ja Makin teiniseksitähden Linda Vinkin ja toisen lapsibändin Sallan ja Miron matkan maailman ympäri. Lastenmusiikkitrendin on huomannut myös Suomen musiikin Kari Hynninen
Turku Energia. Liput paLveLumaksuineen aLkaen: 3 päivää 128 € | 2 päivää 113 € | 1 päivä 78 € (tiketti) 3 päivää 128,5 € | 2 päivää 113,5 € | 1 päivä 78,5 € (Lippupiste) saaristomerilipulla (+ 3 €) tuet suojelurahaston arvokasta työtä saaristomeren hyväksi
PHARRELL WILLIAMS GIRL NYT KAUPOISSA pharrellwilliams.com facebook.com/pharrell youtube.com/iamother twitter.com/pharrell instagram.com/pharrell UUSI ALBUMI NYT KAUPOISSA www.fosterthepeople.com | www.facebook.com/fosterthepeople