Rumba 4/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

. NO 4/2013 | 19.4.2013 - 24.5.2013 | 6,90? ?Amerikkalaiset pitävät meistä samalla tavalla kuin he pitävät eksoottisista eläimistä. . Phoenixin Branco Suomalaisen punkin uusi vuosikymmen CHILDREN OF BODOM & FRENCH FILMS Hei, me valloitetaan maailma! NUORISORAATI Miltä Bowien klassikko kuulostaa dubstepin koulimissa korvissa? VON HERTZEN BROTHERS Hipit stereotypioiden ikeessä
SONOS PLAYBAR . Se antaa moniulotteisen HiFi-äänen TV:lle, webbiin, elokuviin ja videopeleihin. SONOS PLAYBAR on loistava yksinään, mutta yhdistämällä siihen SONOS SUB:in sen suuren bassoäänen vuoksi sekä kaksi PLAY:3:sta, niin todella mukaansatempaava kotiteatteri on käytössäsi. SONOS PLAYBAR toimii loistavasti myös monihuonejärjestelmän kaiuttimena. 699 ? Puh. 020 743 0070 info@soundandcinema.. | www.soundandcinema.?. HiFi-tason ääni HD-televisioosi SONOS PLAYBAR tuottaa teatteritasoisen äänen ja akustiikan ja sen kautta voit suorasoittaa musiikkia kaikista musiikkilähteistä maailmassa. SONOS PLAYBAR:in yhdeksän kaiuttimen design täydentää HD-laajakuvatelevisiotasi
IHMISTEN JUHLA // 14.-16.6.2013 SEINÄJOKI
Kie von Hertzen kovien kysymysten ristitulessa sivulla 54. Parasta juuri nyt! . Kuuntele Anything in Return ja tule toukokuussa Tavastialle. Teemu Fiilin, päätoimittaja. . RUMBAN IPAD-VERSIO! Käy ihmeessä tutustumassa. Ensimmäinen annos on ilmainen. Mikko Marjakangas, AD. Rumba 9. KEVÄT! Kevätkevätkevät. Ke-vät. Ei syksy, vaan kevät. Onko saunassa puita. TORO Y MOI on fantastinen bändi, ja nyt se tulee myös Suomeen. Musiikkia pitää pystyä tekemään monista aiheista, mutta me emme ole sellainen bändi, joka tekee biisinsä dokaamisesta ja nussimisesta. Kevät! Saku Schildt, toimituspäällikkö. . Ei tämä kuitenkaan pelkkää meditaatiogospelia ole. ? . Kevät. SISÄLLYS 4/2013 Ajankohta 14 James Blake Laajensi reviiriään sub-bassoista laulelmiin 16 Hurts Manchesterin pojat heruttavat Suomea 18 Phoenix Automainos-indien supertähtien paluu 20 Husky Rescue Miehistö vaihtoon, sanoi kapteeni 22 Elokuva: Searching for Sugar Man Rodriguez oli tietämättään big in South Africa 24 Suede 1990-luvun suurbändien paluu jatkuu Nousussa 26 Riitaoja Melankolian kolme sointua 30 62 Arviot The Knife, Justin Timberlake, Samae Koskinen, David Bowie, The Strokes, Kurt Vile, Maakuntaradio, Juju, Suede, Raappana, The Little Ones, Mogwai, Steve Mason, Low, Steven Wilson, Von Hertzen Brothers, Mudhoney, Kvelertak, Eels, Dido, Pekko Käppi, French Films, Hurts, John Grant, Wöyh!, Bonobo, How to Destroy Angels, Black Lizard, Billy Bragg, Irina, Ruotomieli 87 Kolumni: Mervi Vuorela 88 Live! Kuvaajame livemusiikin siimeksessä: Rocket from the Crypt, Don Johnson Big Band, Halestorm 94 Kysymys & vastaus: Martti Servo Mad Season teki vuonna 1993 huumeisten grungemiesten musaa Mikä on kun ei taidot riitä. Esitimme kysymyksiä maailman hienoimmalle kiehkurapäälle 84 Rumban albumilista ja listakolumni 98 Nisse M 83 Kuukauden klassikkolevy 30 Punkin uusi vuosikymmen Vallankumous alkaa Vaasankadulta 40 Nuorisoraati Miltä kuulostavat Bowien, Blurin ja Depeche Moden klassikot nuorten korvissa? 46 French Films & Children of Bodom Kaksi tarinaa musiikkiviennistä 54 Von Hertzen Brothers Kansa syytti, Kie vastasi 58 Kulissien takana: MattiP 60 Soitinnurkka: Esa Holopainen Amorphis-kitaristi efektien pauloissa ?Musassamme on itsetutkiskelu isossa osassa
Itse asiassa se on vaatiessa myös kärkevää . Kyky ymmärtää toisen ihmisen sin odotuksin, mutta pettyy näkemäänsä ja perusteltuja näkökantoja on yksi inhimillikuulemaansa. 03 4246 5302 tilaajapalvelu@popmedia.fi ___________________________________________ RUMBA KESTOTILAUS 12 NUMEROA / VUOSI 64,40 ? 6 NUMEROA / ½ vuotta 32,20 ? ___________________________________________ ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI Puh 045 110 5522 Fax 09 4369 2409 ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi Oskari Anttonen Maria Eerola Peter Lindroos Oona Lukkarinen Mikko Mali Markkinointijohtaja Pasi Myllymaa Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen KUSTANTAJA Pop Media Oy Painopaikka Lönnberg Painot Oy ISSN: 0781-0326 YKSI VIIME VIIKKOJEN luetuimmista kun kommentteihin ilmestyi väkivallalla ja jaetuimmista jutuista Rumban verkkosivihjailevia viestejä. vuilla on ollut Anton Vanha-Majamaan arVaikka valtaosa kommentoijista ei selvio poplaulaja Adam Lambertin Helsinvästikään ole Rumban sivuston peruskägin-keikasta. vuosikerta Numero 641 ___________________________________________ Rumba / Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 3. Eikö lisessa mediassa reilut 700 ihmistä. Useimpien Lampäivinään puolivillaisia keikkoja tai levyjä. bert-fanien kommentteja lukiessa tuli kuiMyös Adam Lambert. tenkin hyvin surullinen olo kulttuurikritiiMutta ehkä toivon siemen on nyt istukin puolesta. tettu. Nerotkin tekevät huonoina nen herättävät tunteita. 09 4369 2407 | Fax 09 4369 2409 AVUSTAJAT Ville Aalto, Mikko Aaltonen, Tapio Ahola, Annastiina Airaksinen, Lasse Auranne, Kira Autiosuo, Mia Bergius, Kalle Björklid, Jana Blomqvist, Anna Brotkin, Laura Friman, Laura Haapala, Manu Haapalainen, Pertti Hakala, Markku Halme, Sanna-Maija Hannuksela, Mikael Helenius, Perttu Häkkinen, Jarmo Juhala, Jami Järvinen, Markus Karlqvist, Tero Kartastenpää, Sanne Katainen, Jarmo Katila, Jaakko Kilpeläinen, Aleksi Kinnunen, Maria Kivimaa, Samuli Knuuti, Antti Koivumäki, Tina Korhonen, Ari Korpi, Kimmo K. On tärnistuvat joskus jossain, kukaan ei keää, että popmusiikki ja sen kritisoimikaikessa aina. 4 / 13 | 30. ja tilanteen kritiikkiä. Vaikutti siltä, että fanien kuin pinkkien lasien lävitsilmissä jokainen poikkipuolinen sana tai se. Arsuomalaisessa mediassa enää esitetä riittikkeli on saanut osakseen myös tävän paljon suoraa . Arviossa tuotteistettuun popvijöitä, on sanottava, ettei tällaiselle lukimusiikkiin avoimesti suhtautuva toimitjakunnalle tunnu erityisen hedelmälliseltä taja menee Lambertin keikalle kohtuullikirjoittaa. Eivät minuntaa arviota. kaan suosikkibändini. krs 00100 HELSINKI etunimi.sukunimi@popmedia.fi www.rumba.fi Fiilin Tosifani ei kritiikkiä niele ___________________________________________ TOIMITUS Päätoimittaja Teemu Fiilin Toimituspäällikkö Saku Schildt Listatoimittaja Markus Hilden AD Mikko Marjakangas Kannen kuva Eemeli Kiviniemi Puh. Tekstissä perustellaan melko sen kanssakäymisen perusasioista, eikä se yksityiskohtaisesti ja johdonmukaisesti ? tarkoita, että noiden mielipiteiden kanssa ja paikoin myös värikkäin sanavalinnoin ?, olisi pakko olla aina samaa mieltä. miksi esitys ei tyydyttänyt katsojaa. Miksi kriittisten mielipiteiden lukemiTällä hetkellä tekstiä on jakanut sosiaanen herättää noin suuria tunteita. vaikka samaan aikaan tätä paheksuttiin liian tylyksi tuomiossaan. Kommentoijat suutta ei kykene menivät henkilökohtaisuuksiin, ja kirjoitlainkaan kyseentajaa vuorotellen nimiteltiin ja väheksytalaistamaan. tiin . Kaikki ontysti artistille hieno asia. Ehkä edes yksi sadoista tai tuhanKommenteista huokui sellainen tunne, sista arvion lukeneista Adam etteivät niiden kirjoittajat ole koskaan luLambert -faneista oppi sen keneet ainuttakaan kritiikkiä, tai etteivät myötä katsomaan Adamia he oikeastaan ole ymmärtäneet koko käsitjoidenkin toisenväristen teen merkitystä. Enkä Lojaali fanikunta on tiesitä haluaisikaan. Ovatko ihmiset totenemmän tunteita kuin tuneet ympäripyöreään, siltä, että fanien olisin kuvitellut Adam lehdistötiedotteiden kalsilmissä jokainen Lambertin kaltaisen, taiseen hehkutukseen, poikkipuolinen sana ei-megaluokan artisjossa kaikki on mahtaoli henkilökohtainen tin ikinä generoivan. vaa eikä superlatiiveja Jutun perään on ilsäästellä? hyökkäys paitsi Adam maantunut 43 komTotuus on kuitenkin Lambertia myös heitä menttia, joista vain se, ettei kaikki ole niin itseään kohtaan. pieni vähemmistö puolmahtavaa. kriVaikutti herättänyt paljon, paljon tiikkiä. 8?16) Puh. Rumbablogin verkkoherra joutui puuttumaan asiaan, Teemu Fiilin Kirjoittaja on tässä numerossa ensimmäistä kertaa eläissään Rumban kannessa. Rumba 11. Fanituskin on kovin ykei-kehuva lausahdus oli henkilökohtainen sioikoista, jos oman hyökkäys paitsi Lambertia myös heitä itidolinsa upeutseään kohtaan. ta, loistavuutta Kohtuullisuus ja yleinen keskusteluetija kaikkivoipaiketti loisti poissaolollaan. Koskinen, Pasi Kostiainen, Joonas Kuisma, Juha Kurri, Markus Laakso, Julius Lahdenoja, Emmi Laukkanen, Antti Lähde, Nisse Mannerheim, Matti Markkola, Jussi Mäntysaari, Risto Nevanlinna, Jari Nikkola, Tomi Nordlund, Christer Nuutinen, Oskari Onninen, Tomi Palsa, Black Peider, Jean Ramsay, Matti Riekki, Jose Riikonen, Markku Roinila, Jussi Saarinen, Jari Setälä, Heini Strand, Tuomo Stenberg, Hippo Taatila, Ville Tiihonen, Niko Toiskallio, Kirpi Uimonen Ballesteros, Anton Vanha-Majamaa, Kimmo Vanhatalo, Auroora Vihervalli, Mervi Vuorela, Verna Vuoripuro ja Marko Ylitalo Harjoittelijat: Mirka Olkkola, Laura Korpikunnas, Otso Karhu ja Eemeli Kiviniemi ___________________________________________ TILAAJAPALVELU (ark
Mukaan haluavilta bändeiltä tarvitaan livekuntoa esittelevä keikkavideo, joka sitten linkitetään osoitteeseen WWW.REDBULL.FI/GARAGE. Lue lisää blogista. L Pe Ti 2 To Pe La Su Ma La To Ti 2 An Tark Avoin ovelta Keikkauutisia . Kolmelle yhtyeelle on tarjolla mahdollisuus päästä esiintymään Kuudes aisti -festarille, ja kaikkein kovimmaksi noteerattu orkesteri lennätetään myös Kööpenhaminaan Red Bullin uudelle studiolle. Yhtyeen suureellisista sävelistä päästään iloitsemaan Helsingin Tavastialla. Blogissa on julkaistu viime viikkoina runsaasti haastatteluja, joita ei lehdessä ole nähty lainkaan. Steen1 Orkestran videossa Stenkka saa kuulla bändiltä kunniansa lukuisten piip-peittoisten kirosanojen kera. . Muita uusia artistikiinnityksiä oli- vat muun muassa GRIMES (CAN), JUNIP (SWE) ja PARQUET COURTS (USA). Paikoin jopa Rage Against the Machinen suuntaan nyökkäävä yhtye ei miellytä Etiopian konservatiivista siipeä, joka kauhistelee bändin tuhoavan maan kulttuuriperintöä. Sieltä yleisö ja kunnianarvoisa tuomaristo nostavat esille kolme parhainta orkesteria. Kyläjuhlaan saapuvat ensi kesänä muun muassa MISSION OF BURMA (USA), LE1F (USA) ja THURSTON MOOREN uusi bändi CHELSEA LIGHT MOVING (USA). . Opintotuen leikkaamista vastustaneen mielenosoituksen yhteydessä esiintynyt RISTO YLIHÄRSILÄ puolestaan myönsi olleensa paikalla itsekkäistä syistä. Harva voi kehuskella diggailleensa etiopialaista rockbändiä. Hieman myöhemmin blogissa nähtiin myös yhtyeen Weekend-video. . järjestettävä Kuudes aisti esitteli sekin kiinnostavia nimiä. Pikku kukan video oli siitä mielenkiintoinen, että teoksen on ohjannut artistikollega AINO VENNA. Kolmannen sooloalbuminsa julkaissut TERO-PETRI innostui kertomaan omassa haastatelussaan pitkät pätkät Korvaamattomat-levynsä tematiikasta. ?Yhteistyöehdotuksiimme ja tarjouksiimme vastattiin jatkuvasti kieltävästi jos ollenkaan?, Lahtinen valitteli. Viime vuonna voittajiksi selviytyivät MIAU, THE HULIGANS ja SEVERE. Pienet levy-yhtiöt hätää kärsimässä? LIONHEART RECORDS ilmoitti maaliskuun lopussa heittävänsä pensselit santaan kahden vuoden toiminnan jälkeen. Myös PIKKU KUKKA ja STEEN1 ORKESTRA julkistivat musiikkivideonsa Rumbablogissa. Yhä vain suuremmille areenoilla ujuttautuva THE NATIONAL (USA) saapuu tunnelmoimaan vaihteeksi Helsingin Jäähalliin. Ylihärsilä huolehti Laura Korpikunnaan haastattelussa. Lip Rumba 12 Ra Ma. An- ton Vanha-Majamaa puolestaan sai ADAM LAMBERTIN fanit raivostumaan kuvaillessaan laulajatähteä ?pelkäksi keskinkertaiseksi risteilyisännäksi?. . 5.?7.7. Mennyt kuukausi oli varsin tuottoisa myös livereportaasien saralla. Flow-festivaali sai koko indieväen riemunkiljahduksiin julkistaessaan, että MY BLOODY VALENTINE (IRL) esiintyy Suvilahdessa. Levy ei loppujen lopuksi yltänyt albumilistalla niin korkealle kuin oletettavasti toivottiin, mutta tämäkään ei miestä masentanut: ?Nämä asiat eivät ole minun käsissäni?, Koskinen tuumasi. ja kolme jatkoon selviytynyttä bändiä ilmoitetaan muun muassa Rumbablogissa 17.6. Laura Korpikunnas jututti SAMAE KOSKISTA, joka hyrisi tyytyväisyyttään uuteen albumiinsa. UKKOSMAINE puolestaan hermostui heti Otso Karhun ensimmäisestä kysymyksestä, kun toimittaja uteli bändin huumoriulottuvuudesta. RUMBA.FI POIMINTOJA BLOGISTA Pikakelaus Rumbablogin uutis- ja artikkelitarjonnasta. Red Bull Garage etsii rocktoivoja Red Bullin, Rumban, Fullsteamin ja Kuudes aisti -festivaalin yhteistyössä järjestämä Red Bull Garage etsii jälleen kulmakunnan kovinta punk-, rock- tai indiebändiä. Flow järjestetään 7.?11.8. . Roisia meininkiä luvassa. . Tuomariston muodostavat Rumban, Fullsteamin ja Kuudes aisti -festivaalin edustajat. Haastattelussa annettiin puheenvuoro myös SUOMEN MUSIIKIN KARI HYNNISELLE, jolla oli toisenlainen näkemys asiasta. ?Jos uuden Pallosalama-levymme kuuntelee syventyen, siitä kyllä huomaa, kuinka paljon sävyjä siinä on?, WILHELM MEISTER tokaisi. Annastiina Airaksinen kuitenkin voi, tai ainakin paikan päällä vieraillut toimittaja tietää kertoa pitkät pätkät sikäläisestä JANO-yhtyeestä, joka ravisuttaa maan kulttuurielämää. Lue koko keskustelua herättänyt artikkeli blogista. Haastatteluja: Samae Koskinen, Ukkosmaine, Tero-Petri, Risto Uutispoimintoja . Ep-trilogiaa tälle vuodelle suunnitteleva TOOT TOOT tarjosi sarjan ensimmäisen osan ensiesittelyyn. Blogissa saatiin jälleen ensi-iltaan runsaasti videoita ja musiikkia. ?Meidänkin yleisöstämme suuri osa on opiskelijoita. Elektronisen popin taitaja TORO Y MOI saapuu Suomeen 30.5. Lisäksi videoiden saamat Facebook-tykkäykset vaikuttavat valintaan: tasaisessa tilanteessa enemmän tykkäyksiä kerännyt bändi selviytyy eteenpäin. Hynnisen mukaan uusien toimijoiden tulisi ?katsoa peiliin, jos levyt eivät myy eikä media ole kiinnostunut?. Tiedotteessaan yhtiö mainitsi lopettamispäätöksen syyksi ?loputtoman ja tuloksettoman uurastuksen?. Rumbablogissa julkaistussa haastattelussa firman edustaja JUKKA LAHTINEN lisäsi, että pienet levy-yhtiöt kärsivät Suomen musiikkiympyröihin syntyneestä sisäpiiristä, jonka vuoksi alalle vakiintuneet toimijat ovat kiinnostuneita lähinnä toistensa tekemisistä eikä uusille toimijoille jää tilaa. Jos tilanne huononee jotenkin, millä rahalla he sitten käyvät keikoillamme?. Livereportaaseista keräsivät päivittelyä sosiaalisessa mediassa Laura Korpikunnaan reportaasi TUUTTIMÖRÖN, KEMMURUN ja SAURUKSEN keikalta Helsingin Virgin Oilissa, jossa yleisön ja artistien välille ei syntynyt kipinää sitten millään, sekä Saku Schildtin tarinointi MANOWARIN seikkailuista Helsingin Circuksessa. Newyorkilaisyhtye esiintyy Suomessa 31.10. . Hakuaika on 17.5.?14.6. Rääväsuinen countrypunk-artisti BOB WAYNE (USA) saapuu Helsingin Tavastialle 7.8. ?Kukaan ei ainakaan ole tullut päin naamaa sanomaan, että se olisi täyttä paskaa?, Koskinen totesi. ?Hautausmaat ovat täynnä korvaamattomia ihmisiä?, artisti totesi. Muun muassa CMX, KID CONGO POWERS, DEAD PREZ, BARBE-Q-BARBIES ja FIELDS OF THE NEPHILIM esiintyivät kuka missäkin, ja kustakin riitti toimittajilla kerrottavaa.
(K-18) 10 ? ROCKARIA plays ELECTRIC LIGHT ORCHESTRA Tsekkaa muut keikat virginoil.fi Liput ennakkoon Virgin Oil Co:sta ja Tiketistä. Kaikukatu 4 (sisäpiha). K-20.www.kuudeslinja.com 20.4. Pe 19.4. Lipumyynti alkaa ovelta ke klo 22, to klo 23 ja viikonloppuisin klo 22. LIVE!!! LIVE!!! LIVE!!! Pe 19.4. (K-18) 15 ?/17? DINGO La 20.4. Levon Zoltar; 0 ? Pe 26.4. Aivovuoto, Loost Koos; 10 ? La 27.4. Title Fight (US), NHL95; 8 ? Ma 6.5. Mount Eerie (US); 12 ? La 11.5. Veronica Falls (UK); 15 ? To 23.5. Last Japan (UK), Desto, TEETH; 10 ? Ti 23.4. (vapaa pääsy klo 23 asti) Su 5.5. Today is the Day (US), KEN Mode (CA), Ancient Vvisdom (US); 12 ? Tarkemmat tiedot ja muiden iltojen ohjelma: www.kuudeslinja.com Avoinna ke 22?04, to 23?04, pe?la 22?04, poikkeuksista tiedotetaan erikseen. (K-18) 27 ?/30 ? MICHAEL MONROE Ke 24.4. Shine 2009; 8 . Lento (IT), Samuel Jackson 5 (NO); 10 ? Ti 28.5. Maserati (US), Kap Kap; 12 ? To 25.4. Lippujen hinnat alkaen hintoja. Ravintola Virgin Oil Co., Kaivopiha, Mannerheimintie 5, 00100 Helsinki, virginoil.fi
Uudella levyllään on I Never Learnt to Sharen Blake soittaa enemmän yleisölle ja bassodroppi, joka on kaukana siitä rujosta päästää tämän osaksi kokemusta. katarttisuudesta, jota dubstepiin usein sekoitetussa Levyn henkilökohtaisuudesta kertoo se, ettei EDM:ssä ryöstöviljellään. Artistin nimetön esikoisalbumi lukeutuu lajissaan viime vuosien vaikutusvaltaisimpiin julkaisuihin, ja levy nosti klassisen musiikin parissa kasvaneen nuoren Blaken suunnannäyttäjäksi. ANTON VANHA-MAJAMAA ?EN PITÄNYT ITSEÄNI koskaan pioneerina. versio Joni Mitchellin A Case of Yousta. Kyse oli oikeastaan sattumasta. James Blake purkautuvan. HUHTIKUU Suunnannäyttäjä korjaa kurssia Enfieldissä, Pohjois-Lontoossa 25 vuotta sitten syntynyt JAMES BLAKE on urallaan tärkeässä tienhaarassa. Prosessini oli tuore, ?Debyytilläni en oikein kirjoittanut lauluja, mutta se johtui osin siitä, että minulla oli paljon Measurementsia lukuun ottamatta. Post-dubstepiin ja jokaisella tahdilla kanavoi. koskaan kuulosta täybassomusiikkiin synnynnäisesti Onko Overgrown kuuluva keskeneräisyys tuntui sitten edeltäjäänsä sin valmiilta. Nyt, pari vuotta vanhempana, hän on jo levyn kappaleet, joiden esittämisestä Blake tuntuu urallaan taitekohdassa. nauttivan. Biisit saavat lämpimän vastaanoton. Huhtikuun alussa julkaistulla Overgrownilla Blake avautuu yleisölleen tavalla, jota ei debyyttiä Blake on aiempaa enemmän laulaja-lauluntekijä. vaikka myös lainabiiseissä ihmisenäkään. Niissä on aina tietty jännite läsnä. illalla järjestetyllä kutsuvieraskeikalla. Kaikki muu uusia teknologisia apuvälineitä. Lisäksi mukana oli . Syy kuunnellessa osannut odottaa. ensimmäinen Feistin ja jälkimmäinen Overgrown arvioidaan seuraavssa numerossa. Blaken isän James Litherlandin. Retrograde on kaunis ja yhtäkkiä kaikkien huulilla. yksinkertainen soulbiisi, joka kulkee täysin ?Tuntui hyvältä, kun sain olla mukana jonkin pakahduttavan lyriikkansa voimin. Se tuntuu työvaiheelta ? mukana ole tällä kertaa yhtään coveria. Pääosaan nousevat uuden 19-vuotias. Limit to Keskeneräinen voi olla miljoonalla eri tavalla.? Your Love vedetään keikan alkupuolella ilman Debyytin äänitysten aikaan Blake oli vain suurempia fanfaareja. Siihen aina tietty jännite läsnä. valtaosa pop-musiikista tähtää ei ole suoraa vastausta. Keskeneräinen voi olla valmiisiin muotoihin. Debyytti oli siinä mielessä miljoonalla eri tavalla. ? Albumi on täynnä jännitteitä, henkilökohtainen, että se takertui jotka eivät koskaan tunnu hetkiin, jotka vain yksi ihminen . www.jamesblakemusic.com Rumba 14. Hyvä esimerkki olisi voinut kokea. Post-dubstepiksi nimetty genre oli singlellä hyvin. Olen ylpeä levystä, mutta pystyisi niillä samaan?, Blake sanoo toimittajalle tiedostan, etteivät sen tärkeimmät kappaleet ole lontoolaisen taidegallerian kahvilassa. omasta kynästäni?, Blake sanoo. Pioneeri tai ei, James Blaken parin vuoden ?Niinpä isäni patistamana istuuduin alas ja ryhdyin takainen nimetön esikoislevy osui oikeaan hermoon. kirjoittamaan oikeita lauluja. En kutsuisi itseäni Dubstepin perinteestä liikkeelle lähtenyt Blake vielä laulunkirjoittajaksi, mutta lyriikoiden merkitys koosti pienistä sampleista ja melodianpätkistä ehyen tekemisissäni korostuu koko ajan enemmän.? ja soinniltaan rikkaan albumin, joka tuntui uudelta Tämä kuuluu Overgrownin ensimmäisellä ja tuoreelta. Ratkaisu kuin kuulija tulisi mukaan kesken prosessin. on helppo ymmärtää, kun Blaken pyrkimyksenä on ?Enpä minä tuolloin ollut vielä valmis kasvaa lauluntekijänä . Enkä ole vieläkään?, Blake toteaa. lopputulos on ollut täysin artistin näköinen. ?Lempikappaleeni eivät koskaan kuulosta Blaken suhde omiin hitteihinsä näkyy hyvin täysin valmiilta. Se asettaa tarinan asian alussa enkä sen lopussa?, Blake tunnelman edelle ja toimii hyvänä todisteena kiteyttää. siitä, että Blake osaa olla muutakin Debyytin kappaleet tuntuivat kuin se vakavailmeinen, introvertti ?Lempiolevan jatkuvan muutoksen nysvääjä, jota hän debyytin kappaleeni eivät tuloksia. Uusi suunta tuntuu tähän on selvä: ensimmäisen levyn kaksi suurinta oikealta. hittiä, Wilhelm Scream ja Limit to Your Love, olivat coverbiisejä . Niissä on raikkaalta tuulahdukselta, kun henkilökohtaisempi. Kuka tahansa oli lähinnä äänikollaasia
APRIL JAZZ juhlitaan jälleen. Fleda sekaisin ja meikit levällään. Amorphis: Circle . Pikkulintu lauloi, että aikovat soittaa levyn ihan alusta loppuun. 26.4. Jos angstihammasta kolottaa ja masennusjalka vipattaa, kannattaa ottaa suunnaksi Helsingin Semifinal. Masentaako arki. Ei se mitään, olet hyvä juuri tuollaisena baby. Ainakin glamrockbändi BLACK VEIL BRIDESIN (USA) keikalle Helsingin Nosturiin. Illan teema on taiderockin dinosaurus nimeltä Lou Reed, ja soitosta vastaa VELVET UNTERGANG -niminen kolmikko. 26.4. Festivaalin tähtinä nähdään esimerkiksi pianovirtuoosi HIROMI (JPN), veteraanisaksofonisti CHARLES LLOYD (USA), laulaja GREGORY PORTER (USA) sekä Timo Lassynkin levyllä vieraillut soulmies JOSÉ JAMES (USA). Helsingissä piisaa happoista meininkiä ja hallusinaatioita, kun goa trance -veteraani JUNO REACTOR (GBR), industrial-jytää tarjoileva DJ PROTEUS, kotimaisten psytrance-artistien yhteenliittymä NEBULA MELTDOWN & TIM DUSTER sekä helsinkiläinen INTELLIGENT FREQS esiintyvät Circuksessa. 27.4. Arvon rouva Peschille lavan Helsingin Nosturissa valmistelee ruotsalainen DIRTY PASSION (SWE). 23.4. Hevitamma on aina hevitamma, ja niistä puhdasrotuisin lienee vanha kunnon DORO (GER). Kotimaiseen kaartiin kuuluu muun muassa ensikeikkansa heittävä RICKY-TICK BIG BAND & JULKINEN SANA. 25.4. Suuntaa siinä tapauksessa Helsingin Kuudennelle linjalle, jonne saapuu spacerock-yhtye MASERATI (USA). Tuomari Nurmio: Dumari ja spuget . Örr! Näin sanoo black metal -hurjimus CARPATHIAN FOREST (NOR) Helsingin Nosturissa. Siellä veri virtaa kuin Raatteen tiellä. LEVYUUTUUKSIA: . Flaming Lips: Terror . Barn Owl: V . ?Päivyri Huhtikuussa sattuu & tapahtuu Tapahtumatietoihin saattaa tulla muutoksia. 22.4. Frank Turner: Tape Deck Heart Rumba 15. Kokeellisia soundeja tarjoilee puolestaan kotimainen lämmittelijä KAP KAP. 24.4. Piskuiseen rockluolaan saapuu ANTIMATTER (GBR), jonka soidessa ei tarvitsee liikaa hymyillä. 24.?28.4. Nuori ja kaunis OLAVI UUSIVIRTA isännöi nimeään kantavaa klubia Helsingin ravintola Allotriassa. Kinetik: Live to Work and Work to Die . Helsingin Circuksessa kuullaan jotakin aivan uutta ja ihmeellistä: AMORPHISIN uutta Circle-albumia, nimittäin. Saarivaltion HEAVEN?S BASEMENT (GBR) lämmittelee. 23.4. Junip: Junip
Esimerkiksi Norjassa Hurts on käynyt ainoastaan kerran, Anderson kertoo. Miksi platinan edestä Happinessia ostaneet suomalaiset ovat niin vastaanottavaisia Hurtsin musiikkia kohtaan? ?Yksinkertaisesti siksi, että laulut ovat hyviä ja bändi loistava! Ei kai syy sen dramaattisempi ole. MaailmanlaajuiHurtsin Theo Hutchcraft ja Adam AnVauva-lehden kesettemme ehtineet Amesesti levy on myynyt yhderson ovat painattaneet suomalaisten fakustelupalstalla omisrikkaan ollenkaan. ? teensä yli kaksi miljoonaa niensa kunniaksi kakkosalbuminsa kantuskirjoitukseen suh. Se muovasi meistä sellaita nimistä. tä, mutta asunkin Ruotsissa. Adam Anderson kappaletta. teen tekstin ?onnellisuus maanpaossa?. tauduttiin varsin positii?No, ennen kuin myimSanapari muodostuu tietenkin syntikvisesti: me kaksi miljoonaa albukapop-duon Happiness-debyyttialbumin ?Hieno juttu! Enpäs ole mia, elimme monta vuotta köy(2010) ja Exile-uutuuden suomennetuiskuullutkaan tällaisesta bändishyydessä. Mutta onko ahkera vierailu suosion syy vai sittenkin sen seuraus. www.informationhurts.com Suomalaisten rakastamat Rumba 16 1 k 2 D 2 b 2 s H 2 l 2 D 2 s G a 3 P 8 m s 9 f 1 H 1 D Ver. Niin iso, että on melta huolimatta totuus on, ettei Hutchcraftin ja Andersonin olisi ollut mikään pakko kein vaikea tajuta, miten keskikokoinen se on muualla.Yhtyeen toinen lähteä maanpakoon onnensa peräspuolisko Adam Anderson haluaisi valloittaa seuraavaksi sä. Lisäksi meitä soitetaan paljon radiokanavilla ja olemme aina olleet läheisiä faneillemme.? Varsinaisia Suomen-keikkoja Hurts on heittänyt neljä: edesmenneellä YK-klubilla ja Circuksessa Helsingissä, Weekend-festivaalilla Espoossa sekä Turun Ruisrockissa, jossa kaksikko nähdään jälleen ensi kesänä. Suomen ja Britannian lisäksi Hurts menestyy Manner-Euroopassa, etenkin Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa, Puolassa ja Kreikassa. Englannissa ei ole monta muuta bändiä, jotka olisivat käyneet siellä yhtä usein. Tunnemme todellista yhteyttä suomalaisiin faneihimme ja uskollisuus on molemminpuolista. Sen sijaan valitsimme Suomen joka kerta?, hän lepertelee ja kertoo rakastavansa Suomea. Helppoheikkimäisestä hatunnostosEnglantilainen HURTS on Suomessa iso nimi. HUHTIKUU ?Olemme olleet Suomessa 10?15 kertaa. Se on meija ole Hurtsin musiikkia kuullut, sillä yhdän tapamme osoittaa kunnioitusta Suotye on vieraillut siellä ani harvoin verrattumelle, joka on yksi suosikkipaikoistamna Suomeen. Kotimaassaan kaksikon konamerikkalaisten syntikkapopin ystävien sydämet. sertit ovat myyneet loppuun, ja Happiness ostettiin jul?Viimeksi olimMARKO YLITALO kaisuviikollaan ilmestyme niin kiireisiä valmisvuotensa nopeimmin NO NYT ON LIPEVÄÄ: brittiläisen puhelimessa. loittaessamme Suomea, myyneeksi brittidebyytiksi. Joka kerta kun olemme esiintyneet Suomessa, meistä on tuntunut siltä kuin olisimme tulleet kotiin.? Suomi onkin poikkeus Skandinavian maista. Olemme ihan tavallisia ?Eikä kyse ole vain Suomen-painoksestyypäs heti googlata?, kirjoitti eräs anotallaajia, paitsi että olemme saaneet aivan ta, vaan sama teksti on kansilehtiössä ymnyymi. mahtavan tilaisuuden, jollaista monet eivät päri maailman?, uutisoi Ilta-Sanomat leEi ole mikään ihme, ettei länsinaapusaa koskaan.? vyn julkaisupäivänä. rissa majaileva kotimainen kommentoi?Teksti oli oma ideamme. Näin siitäkin huolimatta, etme?, Manchesterista kotoisin oleva, nytä läpimurtoalbumi Happiness levytettiin Exile arvioidaan sivulla 68. kyään Lontoossa asuva Anderson selittää osittain Ruotsissa. . Täysia kuin olemme. Exile julkaistaneen myös Yhdysvalloissa, minne Anderson kovasti haluaisi esiintymään. ?Viimeksi olimme niin kiireisiä valloittaessamme Suomea, ettemme ehtineet Amerikkaan ollenkaan
/ lähetys | muut maat 25 . + klo 23-04 LOOSER-KLUBI: NOORA KOBAIN + NATASHIA NEVERMIND 4? SU 5.5. + klo 23-04 ANKKURIKLUBI LOVES HIKI!-KLUBI DJ´S 0? MA 22.4. + klo 23-04 ROCKSTONE DJ´S 3? PE 26.4. HELSINKI MUSIC MARATHON VOL.2: BIG WAVE RIDERS, THE WHA´S, SNIPE DRIVE 0? + klo 23-04 BIFF BANG POW! DJ´s DJ JR SOUL + DJ SÄRMÄ 4? LA 4.5. + ANKKURIKLUBI LOVES HIKI!-KLUBI: BON JOUNI, JONESANDYOU, TOOTH OF LUCIFER 4. Toimipisteet 19 kaupungissa. uusi Perjantai keikan jälkeen 6? koivuniemen Herrat 8? 20.4. Dj alberto Canas 8? 24.4. banD of viPers, stala & so 25.4. sweet jeena anD Her sweetHearts . uusi Perjantai keikan jälkeen 6? Heli kajo 10?/12? 11.5. Dj alberto Canas 8? Verkkokauppa avoinna 24/7 . 1,50 . Elektroniset liput suoraan sähköpostiin tai kännykkään . HELSINKI MUSIC MARATHON VOL.2: BEVERLY GIRLS, YOURNALIST, ELÄIN 0? + klo 23-04 DJ HRA MEZOLA 3? PE 3.5. MONDAY BOX, WHOOP! 6. SOUND-INN KLUBI: CHASSIS (PL), SALMONSNAKE, ODDLAND, MINDMIRROR 6? TI 23.04. ROCKSTONE-KLUBI: TBA 6. (E)+ klo 23-04 GRANDE ROCK feat. / lähetys | muut EU-maat 10 . MUSIIKKITIETOKILPAILU 0. (E) + klo 23-04 THE BIG SHAKE DJ´S SAMPSA VILHUNEN & VESA YLI-PELKONEN 4? SU 21.4. THE CASBAH, RISING SPARKS (BE) 6? + klo 23-04 STAY LOOSE w/ DJ´S SAMPSA VILHUNEN & VESA YLI-PELKONEN 4? RocKbISTRo opENINg SooN IN KuRvI NEaR you! facebook.com/Loosister (E) Ennakkoliput www.tiketti.fi Hintoihin lisätään mahdolliset toimituskulut. 19.4. (E) + klo 23-04 1993 CLUB DJ´S 4? SU 28.4. SAMETTIKLUBI - OPEN STAGE 18.30-22.00 3? KE 24.04.SOLITI CLUB #3: MELTING HEARTS, 23:23 6? + klo 23-04 SOLITI NIGHTCLUB: DJ´S BLACK TWIG/BLACK LIZARD MASH UP! 3? T0 25.04. Ke-su iltoina 2 ? eteispalvelumaksu. Aukioloajat: ma?ti klo 16?02, ke?la klo 16?04 ja su 18?04. Annankatu 21, 00100 Helsinki K-22 HÄMEENTIE 50, HELSINKI www.barloose.com PE 19.4. ANKKURIKLUBI LOVES HIKI!-KLUBI: BLACK TWIG, MURMANSK, THE SCENES 18,50/10,50/11. Varatut tai maksetut liput noudettavissa myös R-kioskeilta kautta maan . mustan musiikin ilta: sweet brotHermen?s baaDasssss GanG witH foxY CHiCk$! a tribute to blaxPloitation! 3.5. SAMETTIKLUBI - OPEN STAGE 18.30-22.00 3? KE 8.5. Ennakko: Tikettiklo 23-04 DJ HRA MEZOLA 4? LA 20.4. 3,50 . + klo 23-04 DJ LORD FATTY 3? TO 2.5. Keikat alkavat klo 21 (kaksi bändiä) tai klo 22 (yksi bändi). uusi Perjantai keikan jälkeen 6? lorD est 8?/10? 27.4. Dj tim Henri 8? 2.5. HELSINKI MUSIC MARATHON VOL.2: STREAK AND THE RAVEN, I WAS A TEENAGE SATAN WORSHIPPER, VIRTA 0. / lippu . CAMP DE NOIR, THE SPYRO 6/8. Palvelumaksu alk. DJ JOHN WAYNE + GUESTS 4? LA 27.4 1993 CLUB: RADIOPUHELIMET, INSULT 8/10. LATE NIGHT @ BAR LOOSE: DJ MORTTI 0? TI 30.4. levYjulkkaribileet 8? 26.4. LATE NIGHT @ BAR LOOSE: DJ JS STRUMMER klo 23-04 0? TI 7.5. FAT MAMBA, KARI TAPIIRI JA HÄNEN ORKESTERINSA LUOTIJUNA 6. ANKKURIKLUBI LOVES HIKI!-KLUBI: SYDÄN, SYDÄN, PINTANDWEFALL, LADA NUEVO 18,50/11,50/12. Postimaksu: Kotimaa 7 . WIZARD OF LOOSE . uusi Perjantai keikan jälkeen-vaPaa PääsY lebonk.fi Yrjönkatu 24, Helsinki avoinna: ke, to ja la 21-04, Pe 17-04 ikäraja 24v. keikoille 18v. Petra 8.5. matti joHannes koivu, sami kukka 5? 9.5. franCine 10?/12? 10.5. + klo 23-04 BAR LOOSE DJ´S 4? KE 1.5. / lähetys
Se ei ole minun huoleni?, kommentoi yhtyeen kitaristi Laurent ?Branco. Kitaristi Brancolle suosio ei ole noussut päähän edes seitinohuen päiväkännin vertaa, sillä hän ei asian pohtimiseen juuri aikaansa haaskaa. MARKO YLITALO NELJÄN VUODEN LEVYTYSTAUOLTA palannut Phoenix vaikuttaa onnistuneen siinä, mitä moni muu ranskalaiskollega ei ole edes yrittänyt: Amerikan valloittamisessa. ?En osaa yhtään sanoa, kuinka isoja olemme Yhdysvalloissa. Yhtyeen nimi lukee mainosjulisteessa kaikista suurimmalla kirjasinkoolla yhdessä The Stone Rosesin, Blurin ja Red Hot Chili Peppersin kanssa. Pienemmällä präntillä luetellaan muun muassa Lou Reed, Nick Cave and the Bad Seeds, The xx ja New Order. HUHTIKUU Pariisin eksoottiset eläimet PHOENIXIN ranskalaistyyppinen indiepop päihdyttää yhdysvaltalaisyleisöä. Tämä fakta kertonee jotain siitä, että yhtyeellä täytyy olla jonkin verran nimeä ison rapakon takana. ?Rakastamme enemmän epäonnistumisen kuin menestymisen mahdollisuutta. Siinä on enemmän tragediaa. ? . Laurent ?Branco? Brancowitz. Brancowitz treenikämpältään Pariisista. Sen hänkin sentään tietää, että Phoenix on yksi Kalifornian massiivisen Coachella-festiRumba 18 vaalin pääesiintyjistä
Elektroniset liput suoraan sähköpostiin tai kännykkään . Lost in Translationista ja Somewherestä tunnettu Coppola on käyttänyt elokuvissaan Phoenixin musiikkia aina yhtyeen United-debyytistä (2000) alkaen. Phoenix on myös soinut kaikkialla Super Bowlista Cadillac-mainoksiin, ja edellisen Wolfgang Amadeus Phoenix -levyn (2009) tiimoilta yhtye esiintyi lähes jokaisessa katsojamäärältään merkittävässä talk show -ohjelmassa David Lettermanista Conan O?Brieniin ja Jimmy Fallonista Jimmy Kimmeliin. Albumi nousi Billboard-listan sijalle 37 ja sille myönnettiin parhaan vaihtoehtomusiikin Grammy-palkinto. ?On tärkeää, että musiikkimme tavoittaa niin paljon ihmisiä kuin mahdollista. Julkaisun jälkeen emme enää halua hallita sitä, koska yritämme kontrolloida lauluja niin paljon niitä tehdessämme.? Kaikkiin ehdotuksiin ei suinkaan tartuta, ellei musiikkia käytetä muusikoiden omasta mielestä hyvään tarkoitukseen. ?Suurimman osan ajasta joudumme tietysti sanomaan ei. alhOS, the reciPeS, vähäSarJa alk. 7 ? antimatter (uk) alk. 7 ? my FirSt Band alk. Jotakin sellaista, minkä olisi mahdotonta syntyä Yhdysvalloissa.? Ensimmäisen kerran Phoenix kiersi Yhdysvalloissa kolmannen albuminsa It?s Never Been Like (2006) tiimoilta. 13,50/14 ? maailmanPalO, Pietari Ja kOhtalOn kauPPiaat ke 8.5. Pe 19.4. la 20.4. ke 24.4. to 25.4. Pe 26.4. la 27.4. ti 30.4. Pe 3.5. ke 8.5. Pe 10.5. la 11.5. alk. 1,50 ? 3,50 . Postimaksu: Kotimaa 7 . 24,50/25 ? alk. Keikkailun lisäksi Phoenix on saanut vetoapua esimerkiksi ohjaaja Sofia Coppolalta, joka on nykyisin bändin laulajan Thomas Marsin vaimo. 7 ? electric mOnk, JerichO Fuzz alk. 11/13 ?) ma 6.5. the reSidentS (uSa) ?WonDer of WeirD . 13,50/14 ? JOOSe keSkitalO Ja kOlmaS alk. Haluamme musiikkimme olevan suosittua, mutta emme halua itse olla tunnettuja. www.wearephoenix.com Liput saatavilla edulliseen Early Bird -hintaan 5.5.2013 asti alk. 19,50/20 ? Dumari & SPuget - levynjulkaiSukeikka Pe 26.4. vOn hertzen BrOtherS alk. Jos tarkoitus tuntuu meistä oikealta, sanomme kyllä.? Uuden Bankrupt!-albumin nimi ei silti viittaa siihen, että muusikot olisivat rahattomia, vaan sillä on syvällisempi merkitys. ?Rakastamme enemmän epäonnistumisen kuin menestymisen mahdollisuutta. 10 ? ?cluB mOJO. 13,50/14 ? alk. joo. 46,50 - 200,50 euroa 5.-12.8.2013 Budapest, Unkari Massiivinen kattaus artististeja ja kulttuurielämyksiä mapaikkaa 60 tapahtu Juhlijoita ympäri maailman Koko viikko siä festarielämyk www.szigetfest.? JOka lauantai klO 23.30?04 alk. Rakastamme mokaamisen mahdollisuuden kauneutta.? Pariisin lisäksi uutuutta tehtiin New Yorkissa, mutta ainakin kotikaupungissaan Brancowitz saa edelleen kävellä kaikessa rauhassa. ?Ihmiset eivät tunnista meitä kadulla, ainoastaan jotkut musiikki-intoilijat. 6 ? Pe 19.4. Graveyard (SWe), death haWkS la 20.4. French FilmS, razika (nOr) tahdOn2013 tukikOnSertti laura närhi tuOmari nurmiO: ti 23.4. ke 24.4. to 25.4. loPPuunmyyty alk. 7 ? rOckmaSterSBand, cOyOteS alk. keikka loPPuunmyyty) ma 29.4. ti 30.4. Pe 3.5. la 4.5. BritiSh Sea POWer (uk) nOtkea rOtta Feat. Grand revOlt + mOJO dJS alk. Smc lähiörOtat kaShmir (den) raaPPana & SOund exPlOSiOn Band alk. 14,50/15 ? alk. Palvelumaksu alk. the 40th anniverSary tour? ti 7.5. Wöyh! alk. 7 ? urhO kekkOSen katu 4-6, 00100 helSinki - liPut ennakkOOn tiketiStä WWW.tavaStiakluBi.Fi Verkkokauppa avoinna 24/7 . / lippu . 13,50/14 ? ?hOl StriPPed. 21,50/23 ? (la 27.4. ?Kyllä... En tiedä.? Asia ei selvästikään kauheasti vaivaa epäselvällä ranskalaisaksentilla puhuvaa Brancowitzia. 7 ? SPiha, crimSOnic alk. ehkä... 23,50/25 ? alk. 7 ? my reFlectiOn, nOne dare call it cOnSPiracy alk. Kun Phoenix edellisen kerran soitti Coachellassa vuonna 2010, painettiin bändin nimi yhtä pienellä Magic Numbersin ja Subwaysin kaltaisten sivulavan varhaisesiintyjien kanssa. ?Viime vuosina olemme soittaneet Yhdysvalloissa useita konsertteja. Emme halua miellyttää kaikkia, teemme tätä itsellemme ja tyttöystävillemme.? Bankrupt! arvioidaan seuraavassa numerossa. . Toimipisteet 19 kaupungissa . / lähetys | muut EU-maat 10 . 7 ? Punatähdet alk. 34 ? vandaalit, culainin kOirat alk. Kieltäydymme 99 prosentista kaikista pyynnöistä. Ehkä olemme saaneet soittaa siellä niin paljon juuri siksi, että tarjoamme yleisölle jotakin erilaista, joka on enemmän eurooppalaista. 14/15 ? (ikärajaton keikka klo 17 alk. Mielestämme se on hyvin kaunis maa valloittaa. Kun olemme levyttäneet laulun, se alkaa elää omaa elämäänsä. Siinä on enemmän tragediaa. / lähetys. Kitaristin mukaan heidän musiikissaan on jotakin napoleaanista. ?Amerikkalaiset pitävät meistä samalla tavalla kuin he pitävät eksoottisista eläimistä. 9 ? GOOn, midi chiPS alk. 15,50/16 ? loPPuunmyyty alk. He eivät näe menestystä samalla tavalla kuin me. Meille se ei ole niin tärkeää, mutta heille se on hyvin tärkeää.? Brancowitz kertoo, että ainoa ohjenuora, jota he noudattavat, on pyrkimys olla matkimatta sikäläisiä bändejä ja niiden tapaa tehdä musiikkia. Varatut tai maksetut liput noudettavissa myös R-kioskeilta kautta maan . / lähetys | muut maat 25
Musiikki ammentaa edelleen samoista asioista.? Vuosien varrella Husky Rescueta on kritisoitu siitä, että sen musiikki on liian äänisuunniteltua. Marko Nyberg ymmärtää yskän. Huscy Rescue vasemmalta: Johanna Kalén, Marko Nyberg ja Anthony Bentley. Rumba 20. En kuitenkaan halunnut vaihtaa bändin nimeä, koska se olisi tuntunut huijaamiselta. HUHTIKUU Muovailuvahamiehen uusi mahdollisuus Kun HUSKY RESCUEN rivit menivät uusiksi, demokratia lisääntyi. En halua ehdoin tahdoin pitää jostain kiinni, vaan uskon siihen, että asiat menevät eteenpäin. Seuraavaksi vuorossa on Husky Rescuen neljäs studioalbumi The Long Lost Friend. Paljon on muuttunut sitten Ship of Lightin (2010). Johtohahmo Marko Nyberg perusti levy-yhtiön ja opetteli säveltämään munakellon kanssa. ANNA BROTKIN MARKO NYBERG PAINELEE pitkin harppauksin kellarikäytävää Kruununhaassa ja esittelee El Camino -studionsa tiloja. Kymmenen vuotta Husky Rescuen bändikämppänä palvellut paikka toimii tätä nykyä myös Nybergin perustaman levy-yhtiön toimistona. ?Tässä on meidän headquarters?, Nyberg sanoo pelkistetyssä kulmahuoneessa ja nauraa päälle. Viime syksynä El Camino julkaisi Tiiu Helinän debyytin. On osattava päästää irti.? Uuden levyn biiseissä voi kuulla jälleennäkemisen, ystävyyden ja uuden alun teemoja. Nuo teemat linkittyvät vahvasti myös bändin omaan elämänvaiheeseen. ?Harvoin saa toisen mahdollisuuden. Laulaja Reeta-Leena Vestmanin lähdettyä myös muu bändi meni uusiksi. Kun Nyberg törmäsi ruotsalaiseen Johanna Kaléniin ja pyysi vielä mukaan vanhan ystävänsä Antony Bentleyn, alkoivat palaset loksahdella kohdilleen. Nyberg tietää, että aina löytyy niitä, joiden mielestä muutos on pahasta. ?Itse en ole tuollainen konservatiivi
Eläisin hetkessä ja tekisin rakentamiseen. Phoenix: Bankrupt! Rumba 21. Deep Purple: Now What?! . Marko Nyberg levylle. poltettu. Minulle tyttärestään, jolla ei ole estoja tai pelkoa musiikin tekeminen ei ole koskaan lähtenyt uutta kohtaan. My Dying Bride: Introducing My Dying Bride . Helsinki Music Marathon Kampissa sijaitsevassa Henry?s Pubissa saa hengityksen salpaantumaan. DEATH HAWKS, TUOMAS HENRIKIN JEESUKSEN KRISTUKSEN BÄNDI, KIVESVETO GO-GO, VIITASEN PIIA ja paljon muuta ilmaiseksi! 3.5. Oulun Nuclear Nightclubissa. Uuden levyn myötä asioita, jotka tuntuvat itsestä hyvältä.? hän on etsinyt uusia tapoja Nyberg myöntää olleensa tehdä musiikkia. Tampereen Pakkahuoneella, 6.5. Helsingin Korjaamolla ja 7.5. Liisa Valonen ?Olen aina ollut kiinnostunut soundista. tuntuu joltain.? Se on kuin muovailuvahaa, jota käytetään Nyberg alkaa puhua pienestä materiaalina jonkin rakentamiseen. Sen paluuseen ?Saattoi olla, että päivää Nyberg ei usko, mutta yhteistyö ennen masterointia yritin vielä on mahdollista. Porin Rock Bar Montussa. 5.5.?7.5. Nyberg näkee soittaa jotain bassoja uusiksi. Yksi niistä erakoituneempi isomman on Reginan Mikko Pykäriltä bändin aikoihin kun ?Demokratiaa opittu kikka. nykyisessä triossa. kohti on sitä helpompi ?Laitan munakellon ?Demokratiaa kohti on soimaan ja teen biisin sitä helpompi päästä, mitä päästä, mitä vähemmän yhdeltä istumalta.? vähemmän yhtyeessä on yhtyeessä on jäseniä Muutama noista jäseniä päättämässä.? päättämässä. ? pikabiiseistä on päätynyt Siltoja vanhaan Huskymelko muuttumattomana kokoonpanoon ei ole . Eiku hetkinen. 3.?4.5. Mutta uuden suomalais-ruotsalais-brittiläisen vaikka soundi oli parempi, fiilis ei ollut.? trion monikansallisuudessa paljon hyvää. Kun Nyberg kuuntelee nyt Husky Rescuen ?Monikulttuurisuus on rikkaus. LIV FESTIVAL -nimella kulkevassa EDM-tapahtumassa esiintyvät ainakin Swedish House Mafiasta tunnettu AXWELL (SWE), NO_ID (NLD) sekä kotimaiset ORKIDEA ja LOVETONE. 2.5. Ja jos popmusiikki ei kiinnosta, Helsingin Kaapelitehtaalla on vappureivit. Brittiläinen FEN (GBR) lämmittää lavan. LEVYUUTUUKSIA: . HIM: Tears on Tape . Aku Hirviniemi: Hahmo Shake . Elastinen: Joka päivä koko päivä . BRITISH SEA POWER (GBR) esiintyy Suomessa ensimmäistä kertaa Tavastian klubiympäristössä. Tuollainen lienee suurieleisen indierockin taitajille ihan peruskauraa, sillä aiemmin yhtye on soittanut Lontoon luonnontieteellisessä museossa ja jopa Kiinan muurilla. 30.4. Mäk Gälis: Lähi-öissä . Tykkään levyjä kymmenen vuoden ajalta, on se kuin ruotsalaisessa kulttuurissa siitä, ettei iltaisin aikamatka omaan menneeseen. mennä nukkumaan ilman, että asiat on ?Aiemmin sanoin aina, että musiikkini on sovittu.? elokuvien inspiroimaa. Oulun Club 45 Specialissa, 4.5. AGALLOCH (USA) soittaa Suomessa peräti kolme keikkaa. Tunnelmallisen metallin taitajat esiintyvät 5.5. Lapsena hän saattoi käyttää Etten miettisi niin paljon muita, vaan tekisin kokonaisia kesälomia lennokkien asioita itselleni. Nyt ajattelen, että se on aina ollut tunteiden inspiroimaa. Samaa asennetta hän etsii siitä, että otan kitaran käteen.? munakellotaktiikastaan. Pitkäjänteinen, keskittymiskykyinen ja ?Jos pieni lapsi tanssii, ei se mieti, näyttääkö yhteen asiaan satsaaja. Niiden The Long Lost Friend arvioidaan sivulla 75. . & 8.5. www.husky-rescue.com pienten hetkien, joissa asiat yhdistyvät ja jokin ?Päivyri VIIKKO 18 (29.4.?5.5.) Tapahtumatietoihin saattaa tulla muutoksia. 29.4. Sellainen Nyberg se hyvältä. Aivovuoto: Aivovuoto . Au Pair: Olen pahaa unta . Samaa olen itsekin yrittänyt tavoitella. on ollut aina. Edellisessä Rumbassakin esitelty helsinkiläistulokas BLACK LIZARD hämyilee pitkin Suomea. Seinäjoen Bar 15:ssä ja 8.5. Ylioppilaslakit päähän ja skumppalasit käteen, nyt on vappu! Helsingin Nosturissa juhlitaan perinteisiä vappukarkeloita, joissa ilostuttavat PMMP:N ihanat naiset Paula ja Mira sekä pop-tulokas SALLAN JA MIRON MATKA MAAILMAN YMPÄRI. 30.4. Tummasävyinen KASHMIR (DEN) saapuu Helsingin Tavastialle uuden, maaliskuussa julkaistun levynsä myötä. Husky Rescue: Long Lost Friend . Tiesitkö muuten, että bändi aloitti nimellä Nirvana. Keikkaa pukkaa 3.5. Bonjour! 2.5. Kas kun ei Led Zeppelin. Elämää on vapun jälkeenkin. Lorrainen laululintu PATRICIA KAAS (FRA) riipaisee kylmät väreet Helsingin Finlandia-talon yleisön selkiin
Cold Factilla laulaa ka helppoa myytin rakentaminen on systeemissä, ympäristöään tarkkaan silmäilevä runosielu Rojoka ei päästä ulkopuolisia ääniä kuuluviin. Käy ilpöllähtäisi Suomen levylistoille amerikkalainen mi, että hänen isänsä on kotona Detroitissa ja artisti, jonka tämänhetkisistä touhuista kukaan ei kaikkea muuta kuin kuollut. pariinkymmeneen vuoteen tietäisi mitään? Rumba 22. Ja kuinka se ei enää nytuleen lavalla, toisen mielestä kuolinsyy on huukyään ole samalla tapaa mahdollista, kun intermeiden yliannostus. Jos totuus RodriguezisCold Fact saa rohkaisevia arvosteluita, mutta olisikin tullut julki, ei häntä olisi päästetty ta albumi floppaa täysin. Tämä tietenkin for Sugar Man sa ilmastossa Rodriguezin lauvain kasvatti myyttiä. Se onnistuu Troubled Waterin vierestä. kuitenkin aiheensa ja juonellistetun rakenteenLevyllä laulavasta muusikosta kiertää tarinoisa kautta esittämään olennaisia kysymyksiä siitä, ta, jotka kaikki päättyvät hänen kuolemaansa. miten myyttejä tuotetaan ja miksi toisista tulee Toisen mielestä Rodriguez on sytyttänyt itsensä sankareita ja toisista ei. ei tulisi soitesin toisenlaisessa kulttuurisestuiksi radiossa. Detroitissa koko ikänsä eläBendjelloulin neljän vuoden ajan työstämä nyt Sixto Rodriguez toteuttaa pitkäaikaisen unelSearching for Sugar Man osoittaa hyvin, kuinmansa ja julkaisee albumin. Tariesiintymään. Puolen vuoden kiertelyn jälkeen vastaan tuli palkitun SEARCHING FOR SUGAR MAN -dokumentin kohde, eräs popmusiikin suurista kirjoittamattomista legendoista: kaksi albumia levyttänyt ja sittemmin unholaan painunut Sixto Rodriguez. ANTON VANHA-MAJAMAA ON VUOSI 1970. Samoin käy sitä vuotta maahan esiintymään. myöhemmin julkaistulle Coming from Realitylle. Ennen internetin kaltaisia viestimiä sensuuri Motown-guru Clarence Avantin johtama Sussex oli yksinkertaista: Cold Factin yksittäisten vinyyRecords antaa artistille kenkää, ja Rodriguez likappaleiden kakkospuolelta raaputettiin veittyytyy perusduunarin arkeen. senterällä ensimmäinen kappale, jotta I Samaan aikaan 13 000 kilometWonderin säe ?I Wonder how many tiSearching rin päässä, Etelä-Afrikassa: täymes you?ve had sex. Totuus paljastuu vasta, kun net purkaa hetkessä kaiken mystiikan ja polttaa vuonna 1998 eteläafrikkalaisen toimittajan intersuurten ilmiöiden liekit molemmista päistä vauhnetiin viimeistelemä artikkeli päätyy Atlantin toidilla loppuun. Suosio Rodriguezin albumit, jotka komuualla ei ottanut tulta alleen: Sixtimaassaan myivät kourallisen, löyto Rodriguez asuu yhä 70-vuotiaana tävät lopulta tiensä satoihintuhansiin etesamassa detroitilaisessa asunnossa, johon läafrikkalaisiin koteihin. Cold Fact löytyy keskihän yli 40 vuotta sitten muutti. luokkaisimmistakin levyhyllyistä Beatlesin AbBendjelloulin elokuva on raameiltaan perinbey Roadin ja Simon & Garfunkelin Bridge Over teinen puhuva pää -dokumentti. Vai voisitko kuvitella, että jostain selle puolen Rodriguezin tyttären silmiin. Etedriguez, jonka arkisissa havainnoissa ja runollilä-Afrikka oli vielä 1970?80-luvuilla ahdas, piiksessa ilmaisussa on kaikuja Bob Dylanista, vaikka kilangoin rajattu hallinnollinen keskus, johon ei hahmona hän onkin helpommin lähestyttävä. ulkopuolisilla ollut asiaa. Hän sai sankarin teemissä, joka ei päästä nan mukaan ensimmäinen äävastaanoton ja veti kuusi lopulkopuolisia ääniä nite on tullut maahan tuliaisina puunmyytyä konserttia kymmekuuluviin. Amerikasta. nilletuhansille kuulijoille. HUHTIKUU Myytin alkulähteille Viitisen vuotta sitten ruotsalainen Malik Bendjelloul jätti päivätyönsä SVT:llä ja lähti kiertämään maailmaa. Kielletty osoittaa hyvin, kuinlut saavat yllättäen kaikupohkiinnostaa aina. ka helppoa myytin jaa rotuerottelun ja ahtaan Vuonna 1998 lauluntekirakentaminen on syspoliittisen ilmapiirin ikeessä jä kutsuttiin Etelä-Afrikkaan elävien ihmisten arjesta
Cold Factia ja Coming from Realitya löytyy levykaupoista, ja jälkimmäisen voi kuunnella myös Spotifysta. Emme mekään. Tällä kertaa Jerseyn mies soittaa THE E STREET BANDIN (USA) kanssa HK Areenalla Turussa. Tampereen Klubi, ja sieltä matka jatkuu 10.5. Etelä-Afrikan lisäksi Rodriguez nautti nimittäin suurta suosiota myös Australiassa, jota hän 1970?80-lukujen vaihteessa kiersi. Kiertueesta julkaistiin jopa livekokoelma Alive (1981), joka nimellään leikitteli artistiin liitetyllä kuolemamyytillä. Artistin suursuosio valtameren toisella puolen ei siis tullut aivan niin puskista kuin miten elokuva sen esittää. Brittimedian ikioma indiesuosikki TWO DOOR CINEMA CLUB (GBR) soittaa ensimmäisen klubikeikkansa Suomessa. Kaipaavatko korvasi tummasävyisiä kitarasoundeja. Tiedoksi kaikille avantgarden vihaajille: tänään ei kannata eksyä Helsingin Tavastialle. Joitakin tiedon pimittäminen on häirinnyt, mutta koska elämme ajassa, jossa jokainen meistä voi lukea Wikipediasta lukea tarinan detaljit, ei sumutus lopulta ole kummoinen. Myös Rodriguezin musiikkiin tutustuminen on tätä nykyä vaivatonta. Helsingin Nosturiin, 11.5. Iron Maidenin hc-fanit huomio: Rautaneidon alkuperäissolisti PAUL DI?ANNO (GBR) palaa jälleen Suomeen minikiertueelle. !!!: Th!!!er . The Gatheringista soolouralle lähtenyt Anneke heittää Suomessa neljä keikkaa: aloituspaikkana toimii 9.5. Klubilla soittaa kokeellisen rockin taitaja THE RESIDENTS (USA), jonka jäsenet esiintyvät salanimillä frakkeihin ja yhtyeen tavaramerkkinä toimiviin silmämunanaamareihin sonnustautuneina. 6.5. Jack the Roosteriin Tampereelle, 10.5. Iggy and the Stooges: Ready to Die . Belgialais-espanjalais-filippiiniläis-suomalainen RISING SPARKS esiintyy THE CASBAHIN kera Helsingin Bar Loosessa. 9.5. Viime vuonna jopa kaksi albumia julkaissut yhtye on vieraillut Suomessa aikaisemmin vain kerran. 7.5. Deerhunter: Monomania . On the Rocksiin Helsinkiin ja 11.5. Tosin Sugarman.org-sivustolla Rodriguezin tytär Eva kertoo, että kappaleen innoittajana oli Sixton ystävä, eestiläinen matemaatikko nimeltä Heikki. . Helsingin Circus saa kunnian toimia historiallisen tapahtuman näyttämönä. 9.5.-11.5. Cathedral: The Last Spire . BRUCE SPRINGSTEEN Suomessa! Yllätyittekö. Jyväskylän Lutakkoon ja 12.5. Turun Klubille. LEVYUUTUUKSIA: . Leipätehtaaseen Vaasaan. Yksi seikka dokumentissa jää tarinan jalkoihin. Mahtaako neljän tunnin raja mennä rikki? 8.8. Rytmihäiriö: Todellisuuden mestari Rumba 23. Tammikuussa Anatheman Daniel Cavanaghin kanssa Suomessa pistäytynyt hollannitar ANNEKE VAN GIERSBERGEN (NLD) on täällä taas. Rockvaarin vierailut tuskin ovat jääneet keneltäkään väliin, niin tiuhaan tahtiin Pomo on Suomessa viime vuosina rampannut. Hämyistä ja kokeellista indietä soittava MOUNT EERIE (USA) tarjoaa sellaisia Helsingin Kuudennella linjalla. www.sugarman.org 9.5.-12.5. Paulin keikat sijoittuvat 9.5. Hugh Laurie: Didn?t It Rain . ?Päivyri VIIKKO 19 (6.5.?12.5.) Tapahtumatietoihin saattaa tulla muutoksia. 6.5. James Taylor Quartet: Closer to the Moon . Siltä löytyy myös erikoisesti nimetty Heikki?s Suburbia Bus Tour, jonka lyriikka ?vihamielisestä maasta, jossa vain kivet pärjäävät? sietäisi tulla musikologien perkaamaksi
Olin pettynyt musiikkibisnekseen. Basisti lopetti musiikin tekemisen kokonaan, mutta kymmenen vuotta myöhemmin paluu tuntuu oikealta. MARKO YLITALO MAT OSMAN OLI PARIKYMPPINEN taloustieteiden kandidaatti perustaessaan koulukaverinsa Brett Andersonin kanssa bändin. Tuo yhtye oli Suede, joka valittiin Ison-Britannian musiikkilehdistössä seuraavaksi isoksi jutuksi jo ennen ensilevyään. Kun nimetön debyytti ilmestyi maaliskuussa 1993, se ampaisi kotimaansa listaykköseksi ja löi läpi kansainvälisesti. ?Yhtyeeseen kuuluminen on kuin olisi kaikkien palvoma kaunis nainen. HUHTIKUU Rocktähteyden jälkeen SUEDEN hajoaminen oli Mat Osmanille helpotus. Palattuani oikeaan maailmaan huomasin, ettei se ollut yhtään erilainen?, Osman kertoo puhelimessa kotoaan Länsi-Lontoosta. Musiikkiteollisuuden kuviteltu raadollisuus. Ajattelin, että se on kamala, sieluton ja rahaan pakkomielteisesti suhtautuva ala. Sitten, kun se on mennyttä, huomaat, ettet ehkä ansainRumba 24 nutkaan suurinta osaa niistä hetkistä?, Osman sanoo nyt. Kun Suede lopetti, hän oli lähes 40-vuotias entinen rocktähti. ?Jos totta puhutaan, ensimmäinen reaktioni oli helpotus
Kunkku elää, ainakin innokkaiden fanien mielissä. Kirjoittaminen oli toinen niistä asioista, joista nautin, ja minulle vieläpä maksettiin siitä.? Vuonna 2010 Suede palasi yhteen tarkoituksenaan soittaa ainoastaan yksi hyväntekeväisyyskeikka. Helsingin Le Bonkissa otetaan tästä asiasta selko. Juuri tekemämme kiertue ja ?Bändissä olemisen tarkoituksejulkaisemamme levy ovat sellaisia, joiden na on kommunikoida ihmisten kanssa. Mat Osman ?Emme tule enää koskikäteen jopa Brett Anderkaan tekemään yhtäkään son totesi levyttäneenä yhden huonoa levyä tai surkeaa keikSuede-albumin liikaa. kaa. Me kuulluksi ja päästä tekemään rakasolimme pettäneet itsemme teketamaansa juttua. Mainio orkesteri saa seurakseen The Big Shake -klubin dj:t. LEVYUUTUUKSIA: . She & Him: Volume . Kyse oli kuitenkin asiasta, josta välitämme.? Tänä vuonna Sueden hajoamisesta tulee kuluneeksi tasan vuosikymmen. Se piti viedä mällä albumin, joka ei ollut mipois, ennen kuin osasin artään noista asioista.? vostaa ja vaalia sitä.? ?Bändien pitäisi Alkuaikoina Suede jakoi Bloodsports-paluuleyleisöä yhtä paljon kuin se aina pysyä dramaatvyn dramatiikka vedonyhdisti. Jäl. Resistance: Scars . On etuoikeus tulla joita joko rakastetaan tai vihataan. Brett Anderson julkaisi neljä omaa albumia ja yhden alkuperäiskitaristi Bernard Butlerin kanssa The Tears -nimellä. Osman myönei kuitenkaan ollut ainoa syy lopettaa. tää toisinaan kaivanneensa entistä elämäänsä. ?Bändien pitäisi aina pysyä dramaattisi?On upea tunne, kun esiintyy lavalla na, salaperäisinä, kiinnostavina ja sellaisina, tai luo jotakin tyhjästä. Ei tässä muuta kuin kajal-kynää teroittelemaan. 14.5. OLDSEEDIÄ (CAN) ei ainakaan voi syyttää brassailusta: kaunisääninen kanukki luonnehtii itseään Facebook-sivuillaan ?idiootiksi kitaran kanssa?. Primal Scream: More Light . man televisiotuotannon jälkeen. Vampire Weekend: Modern Vampires of the City Rumba 25. Olimme kaikki onnellisia omien juttujemme parissa. Maailman parhaaksi elvis-imitaattoriksikin jossain valittu Robert Washington tulkitsee kuningasta THE ORIGINAL ELVIS TRIBUTE SHOW´SSA Helsingin Savoyssa. 17.5. Hän kirjoitti juttuja sanoma- ja aikakauslehtiin, julkaisi matkakirjan Lontoosta ja oli tyytyväinen. ?Kuten useimmat muusikot, tajusin etten kyennyt tekemään normaaleja töitä. Jos meiltä olisi kysytty, haluammeko vain tienata rahaa soittamalla Wembleyllä, olisimme kieltäytyneet. Helsingin Semifinalissa folklaulajan lämmittelijöinä toimivat kotimaiset J. Ainakin rutiinia luulisi löytyvän, kun keikkatiedossa lukee kaverin tekevän 250?300 keikkaa vuodessa. 18.5. Jos parrankasvusi on lähtenyt käsistä, älä suotta häpeile vaan vaali naamakarvoitustasi! Helsingissä vietetään nimittäin partafolkin ilojuhlaa, kun ASA IRONS (USA), MICAH BLUE SMALDONE (USA) ja kotimainen vahvistus TEEMU MARKKULA nousevat Semifinalin lavalle. 15.5. www.suede.co.uk Suede vasemmalta oikealle: Simon Gilbert, Richard Oakes, Mat Osman, Brett Anderson ja Neil Codling. ?Päivyri VIIKKO 20 (13.?19.5.) Tapahtumatietoihin saattaa tulla muutoksia. 14.5. ?Nothing compares, nothing compares to you-uu-uu?, ulisi SINEAD O?CONNOR (IRL) 1990-luvulla. Vihaisen, tinkimättömän ja konfliktiherkän Sineadin tulkintaa pääsee kuuntelemaan nyt Helsingin Finlandia-talolla. 17.5. Hajoamista edeltisina, salaperäisinä, nee vanhoihin faneihin, tänyt julkaisu A New mutta nostalgisen sijaan kiinnostavina ja sellaiMorning (2002) ainoasalbumilla soittaa nälkäisina, joita joko rakastetaan karkotti kuulijoita. nen yhtye, joka janoaa Levy oli sekä kaupallinen taan tai vihataan. ? uutta yleisöä. että taiteellinen floppi. James Cotton: Cotton Mouth Man . KIESI GRANDES ja SLACK BIRD. 15.5. Sinä vuoksi olisin onnellinen, jos ne jäisivät Suepäivänä kun tajuat, ettet enää tavoita tai liiden viimeisiksi.? kuta kuulijoita, sinun pitäisi jo olla tekemässä jotakin muuta.? Sueden hajottua Osman oli yhtyeesBloodsports arvioidaan sivulla 79. tä ainoa, joka lopetti musiikinteon muuta. Minkätasoiseen levynpyöritykseen yltää DJ TIM HENRI (SWE). Mustat emoletit viuhuvat ja kitarat vinkuvat, kun BRING ME THE HORIZON (GBR) valloittaa Helsingin Circuksen. Kallio-romantiikkaa on poikkeuksellisesti tarjolla myös Helsingin keskustassa: kaupunginosan nimeä kantavan levyn julkaissut jazz-poppoo DALINDÈO nimittäin esiintyy Bar Loosessa. Syöpärahaston varainkeruukonsertti sai hyvän vastaanoton, eikä comeback jäänyt siihen. ?En osannut odottaa sitä. Lähes kaikkialta tuttujen Antti Lehtisen, Jukka Puurulan, Mikko Karmilan, Hiili Hiilesmaan ja muiden toikkaroijien industrial-metallibändi ITÄ-SAKSA töräyttää itsensä takaisin keikkalavoille yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. 18.5. Myös myöhempi kitaristi Richard Oakes ryhtyi sooloartistiksi, mutta hänen debyyttinsä ilmestyi vasta viime vuonna. Kosketinsoittaja Neil Codling tienasi ammattimaisena studiomuusikkona ja kiersi muun muassa Natalie Imbruglian kanssa. Rumpali Simon Gilbert puolestaan muutti Thaimaahan ja perusti Aasiassa menestyneitä bändejä. ?Koska olin jo ollut suositussa yhtyeessä, en halunnut aloittaa taas pohjalta ja soittaa tusinassa uudessa kokoonpanossa. Niin toimitaan, kun ollaan nuoria?, Osman perustelee uranvaihdostaan. Osman vaihtoi journalismiin
Mielenilmaisu suoritetaan americana-henkisen, tyylillisesti moneen suuntaan kurkottavan musiikin voimin. SAKU SCHILDT K aikki inhoavat Riitaojaa. Hän on hyödytön vikisijä, jota kivenkova alikersantti Lehto vihaa ja jonka arkuus nousee rikkana esiin muuten sisukkaiden suomalaisten joukosta. Etunimetön Riitaoja kohtaa loppunsa jatkosodan hyökkäysvaiheessa . Fiktiivinen surkimus on saanut kovia puolestapuhujia, sillä hänen nimikkobändinsä muusikoilla on taustaa muun muassa Sielun Veljissä, Jolly Jumpersissa, The Flaming Sideburnsissa ja Giant Robotissa. Entinen Jolly Jumpers -kitaristi Arimatti Jutila vahvistaa, että kokoonpano haluaa ravistella perisuomalaista miehisyyden myyttiä. ?Nostamme esiin tällaisen hahmon, joka ei ole se kaikkein sankarillisin tyyppi sen paremmin romaanissa kuin yhteiskunnassa?, Jutila sanoo. ?Nykypäivän riitaojat ovat niitä, jotka voivat tem-. halveksittava, epäonnistunut ja kaikin puolin surkea tapaus. Näin on Väinö Linna meitä opettanut. Linnan Tuntemattomassa sotilaassa Riitaoja on keskisuomalainen sotamies, joka ei kykene peloltaan viemään taistelussa edes patruunalaatikkoa konekiväärille. NOUSUSSA HUHTIKUU Oikeutta pelkureille RIITAOJA heristelee keskisormea perisuomalaisen miesihanteen suuntaan. Riitaoja on porukan heikoin lenkki . Kenties Linna halusi asetelmalla näyttää, etteivät mitkään mieskunnian Rumba 26 ihanteet auta sodan sattumanvaraisessa julmuudessa, vaan kuolema korjaa yhtä lailla heikot ja vahvat. Riitaoja-yhtye haluaa nyt tehdä kunniaa tälle nahjukselle. samassa paikassa ja samana päivänä kuin vainoojansa Lehtokin
Yhtye ei ole yhden idean ympärille kiertyvä projekti. ?Emme ole ideoimassa musiikkia Väinö Linnan romaanin pohjalta, vaan bändin nimi pikemminkin antaa kappaleille tunnelmallisen viitekehyksen.? R R Rumba 27. Jutila rahasampo, mutta sillä oli oma, liittyi ydinnelikkoon viimeisenä. Cowboy Junkies: The uskollinen kuulijakunTrinity Session (1988) ?Tolonen ja Affe soittavat Mistä kyse? ?Tämä levy on tärkeä tuotannoltansa. Vaikka meillä on The Velvet Underground mukana vahvoja tyyppejä, ovat kaikki samalla niin koke& Nico (1967) neita, että osaavat päästää irti visioistaan?, Jutila sanoo. ?Yksi Affe Forsmanin toistuvis?Siinä on kysymys musiikillisesta itseluottamuksesta. ta pohdinnoista levyä tehtäessä oli ?What would Moe Tucker Täytyy osata antaa biisien elää omaa elämäänsä. Niinpä muusikot keksivät pyytää Plain ?Kun näin ensimmäisen nen ajattelutapa: yleisön reaktikerran Riitaojan livenä, Ridesta ja Circlestä tuttua Janne Westerlundia mukaan. ot ovat soittajalle lopulta vähemei meininki täysin auenHomma toimi, mutta kun Westerlund ei muilta kiireiltään nut. HalusimArimatti Jutila (kitara) Vuosia hiljaitustuin Arttuun, me kaikuisen, rujon ja mystisen ?Tekstejämme yhdistää Affe Forsman sella liekilkun se teki Jolly soundimaailman, minkä suh(lyömäsoittimet) lä toiminut perusajatus tällaisesta teen tämä albumi oli yhtenä reJumpersin verkAntti Hämäläinen Flaming Siferenssinä.? (banjo) riitaojasta, suomalaisesta kosivut. Them Bird Them Bird Thingsissä, ?PERUSTETTU lisista syistä. Uusien sikkitulkitsijoitani koti?On äärimmäisen palkitseva biisien suhteen tilanne on kuitenkin epäselvä. Tolonen, Jutila ja Hämärömpään ilmaisuun, mikä on läinen ?, joista jokaisella on vahva taiteellinen näkemys. aivan keskeisiä juttuja ManteEikä Forsmaniakaan osaa ajatella nöyrästi käskyjä tottereelle-levyn sovituksissa. Yhtyeessä ?Tässä yhdistyy arkaainen old time -musiikki rajumpaan ja häon kolme ahkeraa säveltäjää . Kolme levyä Tiina Jutila Sielun Veljien primitiivisestä takomisesta. Mieleen nouseekin kysymys, kuinka helppoa Riitaojan kaltaisessa bändissä on sopia suunnasta. Ajatus tulee esiin erityisesti teksteissämme, jotka ovat hyvinkin tarkkaan mietittyjä. Voiko hänet luRiitaoja tuntuu vain paki on parhaimmillaan vuorovaikea edelleen yhtyeen jäseneksi? rantaneen ilmaisuaan. kutteista. Minkäänlaisen aseman Oli neronleimaus ot?Janne on ja ei ole bändissä mukana?, Jutila sanoo. saavuttaminen on kuitenkin toistaa Janne ja Vuk laulajik?Jannen panos levyllä on aika vahva, ja kysymme kylsi, molemmat ovat suosijaista?, Jutila sanoo. lä aina ennen keikkoja, pääseekö hän mukaan. Turku, Dynamo rit, Suomen kaupallises15.6. Haluavatko bändin vanha kokoonpano, jonka löytyy vaihtelua herkänkuulaasjäsenet Riitaojasta samanlaisen kulttinimen kuin vanta tunnelmoinnista aina hypperustajajäseniä ovat Jutilan hoista kokoonpanoistaan? noottis-aggressiiviseen dronelisäksi Arttu Tolonen, Affe tukseen.? Jolly Jumpers ei ollut koskaan Forsman ja Antti Hämäläinen. Ne on kerrottu aina eri yksilön näkökulmasta, mutta niitä yhdistää perusajatus tällaisesta riitaojasta, suomalaisesta antisankarihahmosta.? Jutila kiirehtii kuitenkin huomauttamaan, ettei Riitaoja-ajatukseen tule hirttäytyä liikaa. Emme maan musiikkikentältunne, kun on alkanut tehdä jolä. Joka tapauksessa Jannen pesmen 16 Horsepoweriksi. materialisoitua. Homman lopulti oli loistava juttu, vaikka se jäisi vain yhden levyn mitKieltämättä bändin kohlinen tarkoitus on kuitenkin jattaiseksi.? talokkaassa, mollivetoikaa musiikin tekemistä. Minä tuvymme äänityksissä. Tämä Velvet-levy on klassikko myös dynamiikan suhteisen työstämismyllyn läpi.? iitaoja on kolmisen vuotta teen. Pori, TBA oli tietenkin SiekkaBändin ensimmäinen ongelma oli lau18.5. Affe Forsriitaoja manin hillitty rumpalointi ei tosin voisi olla kauempana Woven Hand: Mosaic (2006) pautua keskelle suuriakin tapahtumia mutta eivät ole sankarihahmoja. Helsinki, Virgin Oil lajan löytäminen. Kun JolArttu Tolonen (basso) deburns on ly Jumpers hajoantisankarihahmosta. ? Vuk (laulu) sekin omissi vuonna 2009, Janne Westerlund ? Arimatti Jutila sa piireissään (laulu) soitin pian Artulrakastettu tale, josko hän tietäisi mitään projek?KEIKALLA paus. Soittajat kokeilivat laulamisti menestynein kulttinimi. ta vuoron perään, mutta kenenkään ulosanti ei kantanut ?SANOTTUA Jutilalla on asiaan suoraviivaibiisejä kunnolla. Musiikkana, jos hän ei pääse kaikille keikoille. Ja Siekkarit tia tilalle.? 17.5. Se ondo??. Eipä olla vielä Janosuvasti Riitaojaa suotain uutta juttua ja saanut sen nelta kysyttykään, heh. Vaikka sessa countryrockissa on paljon samaa.? olisi miten tyytyväinen tehtyihin iitaojan Mantereelle-levy kuulostaa tutulta. . Mantereelle-albumiltakin Entä mihin yhtye lopulta tähtää. Tälevana rivimiehenä. mä ilmenee myös soitinvalinnoissamme. Faarao Pirttikangas töihin, ei tuleen saa jäädä maYhtyeen soinnista puskee esiin erityisesti Artkaamaan.? ?KUUNTELE tu Tolosen viehtymys roots-musiikkiin ja Jutiwww.soundcloud.com/ lan vanha Jolly Jumpers -tuotanto. Siitä eteenpäin yleisö musiikin kokee. Trinity Sessions on Things on sujahja Hämäläinen on Toäänitetty kirkossa yhdellä mikroHelsingissä 2010 tamassa samanloselle tuttu Black fonilla, ja lähimikityksiä pyrittiin laiseen rooliin. ?JÄSENET välttämään myös meidän leAudiosta. Banjo, sikarilaatikUseimmiten bändeissä on jonkun toimittava samankokitara ja pedal steel kohtaalaisena taiteellisena johtajana kuin ohjaaja on elokuvissa. vat efektoidun sähkökitaran ja Kuka Riitaojassa määrää? koneet.? ?Ei Riitaojassa kukaan ole sellainen. Dramaattiset biisit män tärkeitä kuin varsinainen kyennyt sitoutumaan bändiin täysillä, yhtye otti yhteyttä oli toteutettu tyylitajulmusiikin tekeminen. myös laulajatar Vukiin. la ja riisutusti, mutta ne ?Kyllähän se kiinnostaa, miten kaipasivat pätevämpää Kuinka tiiviisti Westerlund on sitten Riitaojassa mulaulajaa. Tuttavani kuvaili suht tiedä, kuka laulaa seuraavalla levyllä. Soitto saa kuulostaa silkin yksi asia, mitä olen Riitaojassa oppinut: lopputulos tä, että kuka tahansa osaisi saon poikkeuksetta vahvempi, kun sävellys on mennyt yhman
Sipoo, Susirock 25.7. Turku, TBA 09.10 Helsinki, Lepakkomies KUUNTELE: www.soundcloud.com/karvakuninkaat Juha Pekka Tapani Heikkinen ja niin edelleen Katusoittotaustainen Juha Pekka Tapani Heikkinen keikkailee niin soolona, duona, triona kuin kvartettinakin riippuen siitä, millainen kokoonpano hänen Ja niin edelleen -yhtyeestään sattuu kulloinkin olemaan käytettävissä. Jukka Lahtinen, We Never Stood a Chance -blogi KEIKALLA: 3.5. Vuonna 2011 perustetun yhtyeen keulahahmo Mikko Toiviainen soitti aiemmin helsinkiläisessä Vauva-outoilurockbändissä. Menneenä talvena Pekka Tapani Heikkinen ja niin edelleen joukkorahoitti Mesenaatti.me-palvelussa Väkevää tahnaa -albuminsa, josta julkaistiin valittuja irtopaloja myös digitaalisesti. Sen kappaleet ovat helppoa, tarttuvaa ja ennen muuta radiokelpoista suomirockia. Joensuu, Kerubi 17.5. Selkä kohti maailmaa vakuutti varmasti vannoutuneimmankin suomirockin vihaajan. Toivon, että YleX ottaa yhtyeestä ensi vuonna kopin, sillä nämä ovat niitä bändejä, jotka eivät lähde ilman radiosoittoa.. Miikka Pirinen KIITORADALLA MAALISKUU Suomen karvapääkuninkaat 1968 Raivostuttavasti tai ainakin hankalasti nimetty Suomen karvapääkuninkaat 1968 jatkaa suomirockin ryhtiliikettä. . Karvapääkuninkaat on Vauvan kanssa täysin eri maata. Parissa vuodessa Heikkiselle on kertynyt pitkälti yli toistasataa keikkaa ympäri Suomea Facesista Maailma kylässä -festariin. Helsinki, Bar Loose 25.5. Kesällä 2011 bändiltä ilmestyi sittemmin loppuunmyyty Babyshower-ep. SANOTTUA: ?Juha Pekka Tapani Heikkinen vetää keikkansa aina kuulijan sydämeen asti osuvalla tunteella ja valolla, esiintyi hän sitten yksin, kaksin tai kokonaisen kuoron kanssa. Karvapääkuninkaat voivat nimetä asiaan liittymättömän laulun Enkeli-Elisaksi, ja viime vuonna singlenä julkaistussa Selkä kohti maailmaa -biisissä mainitaan muun muassa ?Halal-aho?. Heikkisen kappaleet, joita hän itse kuvailee neoklassiseksi trubaduurifolkiksi, ovat katusoittoympäristöön sopivan rämpytyksen varassa etenevää ja naiivien tekstien sävyttämää akustista rockia, jonka lähin yhtymäkohta on Kari Peitsamossa. Jarkko Veijalainen, Noise.fi KUUNTELE: PR www.facebook.com/juhapekkatapaniheikkinen Rumba 28 *L © om ajo. Bändin viimeisimmässä netissä julkaistussa kappaleessa Miesten maailma nälvitään sukupuolirooleja ja maskuliinisuutta. SANOTTUA: ?Karvapääkunkut julkaisi jokin aika sitten ensimmäisen singlen tulevalta debyyttialbumiltaan. Turku, Bar Kuka 16.5. . Parhaimmillaan tuo susipaitainen runopoika on kuitenkin JNE-bändinsä kanssa.. Biisien tekstit ovat kuitenkin soittolistamittapuulla yhteiskunnallisia ja rakentavat koukkunsa kaksijakoisia tunteita aiheuttavalla tavalla tuttujen ilmausten ympärille
Battlefield 4 julkaistaan syksyllä 2013. ©2013 Electronic Arts Inc. Pelissä esiintyvät aseet ja ajoneuvot eivät tarkoita että pelillä olisi yhteyttä, sponsorointia tai suositusta minkään ase- tai ajoneuvovalmistajan kanssa.. Kaikki muut tavaramerkit ovat haltijoidensa omaisuutta. Battlefield ja Battlefield 4 ovat EA Digital Illusions CE AB:n tavaramerkkejä. PROVISIONAL *Lisätietoa ennakkotilauseduista www.suomi.ea.com
Rumba 30
Nyt annamme puheenvuoron muille ansiokkaille alan bändeille. TEKSTI MERVI VUORELA KUVAT EEMELI KIVINIEMI Rumba 31. Median huomio tuntuu kuitenkin keskittyneen yksinomaan Teemu Bergmanin tekemisiin. nuoret sankarit PUNKIN UUDET AAKKOSET Suomessa tehdään tällä hetkellä loistavaa PUNKROCKIA
Vasemmalta oikealle: Kiti ja Helena (The Splits), toimittaja sekä Tuuli (Death Laser). Rumba 32
-ketjussaan, jossa keskustelu sinkoili piffimäijaksanut poistua Kouvolasta, mutta bändi ehdotti paiseen tyyliin asialinjan, trollauksen, sarkasmin ja sössökallista haastattelua teemalla ?autolla pillurallia Kivatyksen muodostamassa nelikentässä. reitten kanssa ja pussikaljaa?. Median luoma hype ei kuitenkaan syntynyt täysin Toteutetaan myöhemmin! Juuri nyt haluan kuitentyhjästä. Paljon. reagoi gaalaväki, joka palkitsi Bergmanin Pää kii -yhtyTätä artikkelia varten pyysin muutamia viime vuoeen Kriitikon valinta -Emma-patsaalla ja Pertti Kurisina perustettujen punkbändien muusikoita kanssakan nimipäivät -yhtyeestä kertovan Kovasikajuttu-doni kaljalle Helsingin Kallioon. Seuraavaksi leen. 1 990-luvulla oli nihkeää olla punkkari. uksellisen hedelmällinen punkvuosikymmen. Moderni elänan, Juustopäiden ja Tyrävyön kaltaisia teinitähtiä, joimä soittaa Kollaa kestään perinnöstä ammentavaa ta kulma- ja huulilävistetyt pehmokovistytöt fanittivat melankolista 77-punkia. Räjäyttäjät ja Kivesveto GoGo vannovat juntRuohonjuuritasolla homman nimi oli skeittipunk tiboogien ja känniwoogien nimeen. ja naivismilla tuhrittu ?systeemi kusee. Yhtäkkiä myös lehdissä ja vä määrä musikantteja niin Splitsistä, Ydinperheestä, blogosfäärissä alkoi näkyä ylistäviä arvioita punkkarien Death Laserista, Kaupungin valoista, Katujen äänistä vanhoista valtionsalaisuuksista. Janne Tammisen ja Jani Koskisen perusMikä näitä bändejä yhdistää. ja ehkä sutiö marssitti esiin Manifesto Jukeboxin, kupuolitauti, jos Seksihullut-yhtyeeltä Endstandin ja Hero Dishonestin kalkysytään. Mikä näitä bändejä taisia alan tekijöitä. Eipä juuri muu nisti nousujohteisen kaljanjuontiidentiteettiä, vaan se on sateenkaakuin toimintakulttuuri . Samoihin aikoiNykykontekstissaan punk ei enää hin muuan Teemu Bergman käyntarkoita tiettyä tempoa, soundia tai yhdistää. on voi vaihtaa ajatuksia ilman keikoilla käyainakin punkturistien mielestä herran vuosi mistä tai skenessä hengaamista. Näin punk ei 2013. Jokainen bändi tekee biisinsä uniikkina käsityöKokonaisen vuosikymmenen ajan näytti siltä, kuin nä, sisäistä ohjekirjaansa noudattaen. suomalainen punkrock olisi hoitanut ulosantinsa kaTilanne on helppo havainnollistaa tarkastelemaltetrin kautta. Kivesveto GoGon miehistö ei teessa. Punk in Finland -foorumi (PIF) innoskuttava tamperelainen Joni sekä Modernin elämän Jutuikin revittelemään aiheesta ?Suomipunk on nyt nosha valittelivat rahapulaa. rikäsite paljon vapaamielisemmälja biisintekouransa, jonka menestys ja ehkä sukupuolitauti, jos le estetiikalle . Jyrki Nissinen maalaa osan ajasta yhteiskuntakritiikki oli niin mustavalkoista, katkonaisista ajatuksistaan hämärän huumorin värittäettä bändit tuntuivat olevan yhtä pihalla kuin SM-liimiä avantgarde-roiskaisuja. Samalla kesäfestivaalit kuin Atom Mouth Gimliesistäkin. innostuivat haalimaan riveihinsä kotimaisia punkMuiden tulo tyssäsi logistisiin tai rahateknisiin syibändejä. hin. Eipä juuri tama Combat Rock Industry -levy-yhmuu kuin toimintakulttuuri . 1990-lukuun ja osittain myös vuosituhannen kin selvittää, miksi Suomessa on viime vuosina tehty alkuun verrattuna 2010-luku näyttäisi olevan poikkeparempaa punkrockia kuin aikoihin. Rumba 33. Vaikka 1970-luvun agitaattorit ja kirkasotsaiset uusbändien määrä on pysynyt pitkälti samana, laatu on romantikot olivat poistuneet estradilta ja jätkarannut kauas hikipajojen käppästandardeista. täneet jälkeensä vaikeasti täytettävät Dr. Sonic Youneet, kun kuka tahansa pääsee käsikthin muinaisen grungedokumentin nisi alakulttuuriväen ?sisäpiiritietoon. -manuaalin muryhtyneet biokemisteiksi. kaan. Airiston punk-levyt -levymerkkiä pyörittävä ja Ruohonjuuritason punkkareita tämä kaikki lähinnä Maakuntaradiossa soittava Mirko kertoi olevansa Lietnauratti, koska heidän perspektiivistään mikään ei oltuassa. -hardcore, jossa Katujen äänet, Lähtevät kaukojunat ja Kaupunsaksofonia tungettiin joka reikään . Siitä on todisteita. ole enää yhtä suljettu ja puristinen yhteisö kuin vieTammikuussa Ylen pääuutislähetys kiirehti kertolä 1990-luvulla, vaikka skenepoliisejakin löytyy edelmaan, että suomipunk on tullut takaisin. Achtungsissa ja Lähtevissä kaukojunissa vailut muuttunut. muun muassa Alagin valot kumartavat Vaavin ja Wouden kaltaisille uukulttuurin kusipäiden ja Olotilan malliin. Perikato kunnioittaa suogan tuomarit. malaista 82-hardcorea, ja Ydinperhe päivittää tyylilajin 2000-luvun alussa tilanne alkoi näyttää paremmal2000-luvulle. ta. ja men mukaisesti ?The Year Punk Broke. Valtavirtatasolla punk tarkoitti Apulanla muutamia 2010-luvun punkbändejä. Suurimman den aallon asfalttiromantikoille. MarYhteistä 2010-luvun suomipunkbändeille näyttäitensit. mitä punk on ainasäteili iskiaksen (ei se bändi) tavoin Seksihullut-yhtyeeltä ympäristöönsä ja innosti muitakin kin teoriassa aina ollutkin. Paikalle saapui kiitettäkumentin Jussi-patsaalla. Internejanttereita soittopuuhiin. tin myötä myös piirit ovat laajentukysytään. Sitten tuli 2010-luku. Achtungs, The Splits ja Atom Jyrkin kuvauksissa, vain Lasipalatsin ikkuna haaveiMouth Gimlies räimivät ei-niin-hifistelevää garagedensa rajana. punkia. 1980-luvun hardcore-nihilistit olivat joko juosi olevan se, ettei musiikki enää synny liukuhihnatuoneet itsensä teho-osastolle, alkaneet soittaa heavyä tai tantona autoritäärisen ?tätä on punk
Kuuntelihan mei?Me ainakin tykätään mennä keikoille vaihtuvien dän ikäisetkin ysärillä Offspringiä. Kaikki helpompi löytää samankaltaisia ihmaan ainoa, joka olisi mennyt ysärin punkfiltteristä läpi. Viikonloppuisin naapurikylän ?Ehkä punkin sisällä on sattunut tulemaan joku pojat tuli aina hajottamaan meidän rampit ja muut ratrendi, joka kiinnostaa myös valtavirtaa. Helena (The Splits) Splitsin ja First Timesin laulaja Kiti niin olennaista.? on samaa mieltä: Paitsi Amerikassa. ?Nykyisin kaikkea ei tarvitse lokeroida ?Jenkeissä on edelleen sellaisia ihmisiä, niin tarkasti. Sitä kautta moni kokoonpanojen kanssa?, Ydinperheen kitaristi Hanna ylipäätään löysi punkrockin?, Helena sanoo. komppaa. Porttiteoriaa mukaillen voisi siis sanoa, että Offs?Yhden asian liikkeet eivät enää ole niin kovassa pring oli ysäriteinien marihuana, jonka kautta siirrythuudossa kuin joskus.? tiin kovempiin aineisiin kuten Dischargeen? Helenan mielestä punkrockin käsite on laajentunut ?Niin! En minäkään tiennyt Dead Boysia, ennen siinä määrin, että esimerkiksi Karkkiautomaatti voitaikuin kuulin niiden biisin Guns N. Jos miettii tämän pöy?Punk-univormu oli aikoinaan joka olisi mennyt 1990-luvun tärkeämpi siksi, että sen avulla oli dän bändejä, Ydinperhe olisi varpunkfiltteristä läpi. kuten muidenkin Heikki kertoo saaneensa 1990-luvulla pataansa kamusiikkityylien . Syynä oli, että hänelsykleissä. Bändit ovat kennelmat.? helpommin lähestyttäviä kuin ennen.? Nykyisin skeittiparkkien tuhoaminen taitaa olla piAjatus saa kannatusta ja johdattelee pöytäseurukemminkin kaupunginvaltuutettujen kuin punkantaeemme tekemään eroa 1990- ja 2010-luvun punkbängonistien toimialaa. dien välille. Hälventyneiden ideologiataistojen lisäksi ?1990-luvulla punkin yleismeininki oli myös punkkarien ulkoinen habitus on meerottelevampi, ankeampi ja ahdasmielinettänyt merkitystään, sillä nykymaail?Jos miettii tämän sempi?, Helena sanoo ja jatkaa: massa erikoiset hiusvärit, lävistykset ?Silloin piti laittaa tietyt verpöydän bändejä,Ydin- tai tatuoinnit eivät enää ole mielenilmeet päälle ja kuunnella tietynlaista perhe olisi varmaan ainoa, maus massakulttuuria vastaan. musiikkia. Eikös teillä muilvun punkrockille on hankala nimetä selkeää vastakultlakin ollut bändejä 2000-luvun alussa?? tuuria. Katujen äänten basisti Jaakko taas kokee, etlä sattui olemaan nahkatakki yllään. Se näkyy hyvin esimerkiksi keikoilla, jotka ajattelevat, että ilman keesiä ja niittirotsia ei joissa voi olla eri tyylisuuntia, mutta silti kaikki mahtuole oikea punkkari?, Heikki väittää. vat saman katon alle.? Mutta toisaalta Amerikasta löytyy myös sellaisia ihEsimerkkinä Kiti mainitsee Helsingin Lepakkomisiä, joiden mielestä Pinkin ja Avril Lavignen kaltaimiehessä pyörivän Rytmi-klubin, jonka skaala ulottuu set artistit edustavat punkia. Rainbowlickerin elektropunkista Ratfacen hardcore?Ehkä se on nykypennuille ihan hyvä asia, että ne myllytykseen ja Speedtrapin thrash- ja speed metaliin. kuuntelevat jotain Avril Lavignea. ilmiöt tapahtuvat kymmenen vuoden jaanilaisen nakkikioskin jonossa. -levyllä?, Helena myöntää. ?Voisikin tehdä sellaisen evil planin, että alkaisi teh?Ysäriin verrattuna 2000-luvulla on älyttömän paldä keskiaikaista kamarimusiikkia ja väittäisi intensiivijon helpompaa tutustua uuteen musaan?, Hanna jatsesti, että se on punkia.? kaa. ?Tiedonvälitys on sellaista, että sulle kerrotaan heti, mikä on keskeinen punklevy.? Rumba 34. Kaikki muu muu olisi luokiteltu joksikin misiä?, Death Laserin basisti Tuuolisi luokiteltu joksikin vitun itkuli arvelee. vitun itkuvinkunaksi. ? vinkunaksi.? ?Internetin myötä se ei ole enää . Myös Kiti muistei nykypunk eroa paljoakaan kymmenen vuoden tataa hyvin tuon vuosikymmenen ankean ilmapiirin. kaisesta. ?Iisalmen kaupunki ylläpiti silloin skeittiparkkia, Kaupungin valojen basisti Janne yrittää toisenlaista jossa käytiin kavereiden kanssa kuuntelemassa kassulähestymistapaa: mankasta punkrockia. E ? K hkä se johtuu siitä, että 2000-luvun alusun sitoutuminen yhteen punkagendaan on sa bändiuransa aloittaneet tyypit ovat nyt vähentynyt, myös ideologiset vastakkainsaavuttaneet kukkimispisteensä?, Ydinasettelut ovat menettäneet merkitystään. perheen rumpali Heikki ehdottaa. Siinä missä 1980-luvun punkkarit halvek?Ainakin meikä, Nissisen Jyde ja Perikadon janttesivat hippejä ja saivat turpaansa diinareilta, 2010-lurit ovat tehneet musaa jo 10 vuotta. Rosesin Spaghetti siin tänä päivänä luokitella punkiksi. Incident. Onko sellaista enää edes olemassa? Kaikki pudistavat päätään. ?Mielestäni ei, ja hyvä niin?, Janne tuumaa. Selitys hylätty, siis. ?Tuskinpa kukaan meistä haluaisi saada turpaanSplitsin kitaristi Helena arvelee punkrockin nykysa päivittäin.? nosteen johtuvan siitä, että punkin
Vasemmalta oikealle: Tuuli ja Jussi (Death Laser), Heikki (Ydinperhe), Janne (Kaupungin valot). Ville (Atom Mouth Gimlies). Rumba 35
Perikato . The Achtungs . Moderni Elämä . Kieltolaki . Ydinperhe . Kylmä Sota . Diskelmä . Katujen Äänet . Räjäyttäjät . Maailmanloppu . Lähtevät Kaukojunat . Sähkö-Isku . Mental Problems . Sokea Piste . Maakuntaradio . Atom Mouth Gimlies . Särkyneet . Kaupungin Valot . Kuka soittaa mitäkin? Punkbändien kanssa ei pysy perässä, kuka edustaa mitäkin tyyliä. Helpotamme urakkaa napakalla infografiikalla. Uusi aalto Garagepunk . Jyrki Nissinen & Hot Visions Kokeellinen punk Hardcore Jussi ja Tuuli (Death Laser). Rumba 36. Chestburster . Kyklooppien Sukupuutto . The Splits . Death Laser
Viimeksi mainitulsisältöä. Itselläni on olOmatoimisesta julkaisutoiminnasta huolimatta lut aiemmin vain hardcore- ja grind-bändejä, joten tälSuomesta löytyy yhä myös useita punkiin keskittyneilä hetkellä tuntuu helvetin hauskalta ja vapauttavalta tä pienlevy-yhtiöitä, kuten Airiston punk-levyt, Comsoittaa kevyempää musaa.? bat Rock Industry, Psychedelica Records, Full House, Tarkoittaako kevyempi musiikki myös kevyempää Tuska & Ahdistus ja Temmikongi. T iedonvälityksen lisäksi internetistä on ollut split on kansia myöten mietitty taidemuoto, jolla kaksi hyötyä etenkin aloitteleville bändeille. Pamissä 1990-luvun alun punkbändi joutui himmillaan se on persaukisten punkkarien rahansääsjakamaan flyereita, liisteröimään julisteita, töratkaisu, jolla kaksi levynpuolikasta vain lyödään yhpostittamaan demoja ja levittämään sanaa puskaraditeen. ossa, 2010-luvun punkbändille riittää, että laittaa bii?Split on vähän kuin äänitemuodossa oleva keikka sinsä Bandcampiin tai Soundcloudiin. Jos biisi on tarkaveribändin kanssa. Oltaisiin varmaan hajottu ilman sitä innostusta, jonä, miten raskasta tai nopeaa musiikki voi olla, että on ka Piffillä heräsi.? tullut tietynlaisen vastareaktion aika. Vaatiiko Lp-levyjen ja kasettien lisäksi punkskenessä rakaskukaan enää Helena Pesolalta pesää. Parhaimmillaan kohtaisesta tullut poliittista, kuten feministit sanovat? S Rumba 37. Internetin nut tulla soittamaan meidän kansKaupungin valot sekoitmyötä se ei enää ole niin sa Darksideen lauantaina??, Death tuvat helposti siksi, että Laserin Jussi puuttuu keskusteluun olennaista. ? kumpikin yhtye soittaa uuden aallon ja tulee samalla antaneeksi hyvän esiperinteestä ammentavaa romanttis. Sitten Metsola innostui ja Kaupungin valojen Janne veikkaa ?nössöpunkin? buukkasi meidät Lepikseen keikalle. Tuuli (Death Laser) merkin siitä, kuinka asiat punkpiireista punkpoppia, jonka sanoituksissa tysä hoidetaan. töt hymyilevät ja sade piiskaa öistä asfaltKaksikko vaihtaa numeroita ja keikkadiili tia. Onko henkilötetaan seiskatuumaisia vinyylisplittejä. Vastaavaa tyylilajia edustavat tällä hetkellä töölöläiseen lähiöpubiin on sillä selvä. myös tamperelainen Lähtevät kaukojunat, turkulainen Myös Atom Mouth Gimlies on hyötynyt internetMaakuntaradio ja helsinkiläinen Särkyneet. ajasta ja etenkin Punk in Finland -foorumista. Kärjistäen voisikin väittää, että Vaavin, Wouden, ?Oltiin julkaistu kolme äänitettä, mutta kukaan ei SIG:in ja Se-yhtyeen perinnöstä ammentava runopoitiennyt meistä, ennen kuin laitoin Piffille ilmoituksen?, katematiikka on nyt muodikasta punkpiireissä. Ottavatko 2010-luvun punkbändit enää kanla on käytössään myös vinyylin suorakaiverruslaite, joltaa poliittisiin epäkohtiin kuten Pelle Miljoona, Kaaos la on askarreltu vinyylejä muun muassa The Sultansilja Rattus aikoinaan. Toisin laulaja-kitaristi Ville sanoo. kuin vielä 1990-luvulla, hardcorepunk ei enää ole suo?Sitten Lörsson innostui ja arvosteli meidän seismalaisen punk-kentän ainut keskikenttäpelaaja. kan Toiseen vaihtoehtoon. Nyt olemme julkaisemassa kotoon Kaupungin äänet ja Katujen vaoli aikoinaan tärkeäm- lot.? koelmaa, johon tulee biisejä ainakin Kaupungin valoilta, Katujen ääniltä pi siksi, että sen avulla oli ja Lähteviltä kaukojunilta.? amantyylisten nimien lihelpompi löytää samankal?Olisiko teitä muuten kiinnostasäksi Katujen äänet ja taisia ihmisiä. Siinä toisiaan arvostavaa bändiä yhdistää voimavaransa. Jollekin Clashille se oli elinehto, että ne saivat Enää se ei kyllä naurata ketään.? juttunsa leviämään?, Heikki sanoo. ?Keksin äsken ihan saman idean, mutta en kehdanUuden vuosituhannen punkbändit eivät siis hamua nut sanoa sitä ääneen?, Heikki kuittaa. valtavirtanäkyvyyttä edes sitä vähää kuin 1970-luvun Ehdotan, että Katujen äänet ja Kaupungin valot tebändit. Parhaassa tapauksessa bändi soitMyös Jussilla on ongelmia erottaa yhtyeet toisistaa mitä haluaa, herättää kiiman keskustelufoorumeiltaan: la, saa kutsun keikalle, julkaisee levynsä itse ja myy ne ?Hetkinen, kumpaa bändiä mä kysyin äsken keiloppuun ilman välikäsiä. kalle?? Toimintamalli kuulostaa tutulta myös Jaakon kor?Meitä?, Katujen äänten Jaakko vastaa kärsivällivaan. sesti. ?Olemme aina tehneet kaiken itse le?Ehkä meidän pitäisi julkaista splitti, vynkansia ja keikkabuukkauksia myöjossa bändien nimet on vaihdettu muo?Punk-univormu ten. Tai käyntikortti, joka antaa mahpeeksi hyvä, sosiaalinen media hoitaa loput. dollisuuden esitellä muille joku uusi bändi?, Kiti ru?Nykyaika mahdollistaa täysin omaehtoisen toiminnoilee. nan. Enää ei ole tarvetta päästä tiettyjen portinvarkisivät splitin, koska bändien nimet tuppaavat menetijoiden ohi, jotta saisi levydiilin tai pääsisi vaikkapa mään jatkuvasti sekaisin. Rumbaan kanteen. On hyvin vaikea kuvitella, että mikään punkbän?Siksi tämäkin bändi aikanaan nimettiin Splitsiksi, di lähettelisi tänä päivänä promolevyjä Universalille tai kun kelattiin, että olisi hauskaa julkaista Splits-splitti. EMI:lle. Laulaako kukaan enää pamputtale ja Seksihulluille. vista poliiseista tai räjähtävistä wc-pöntöistä. Sitten tuli kutsu suosion johtuvan klassisesta ympyrän sulkeutumisesta: Kuudenteen aistiin ja Kid Congo Powersin lämppärik?Ehkä hardcore on jo mennyt niin äärimmilleen siisi
Jaakko (Katujen Äänet), Kiti x2, Helena, toimittaja x2, Tuuli x2 ja Janne. Rumba 38. Vas
Helena (The Splits) tuntuu olevan sellainen asenne, että ?Kun yritettiin kantaa bassovahpolitiikka sucks ass?, Kiti jatkaa. varia sisään, järkkäri sanoi, että ?tästä ei ?Et sä voi noin vain irtisanoutua yhteispääse??, Kiti kertoo. kunnasta. Helena taas käyttää foorumia kissakuvien un kaikki ovat taas pöydässä, on aika pukatseluun ja Kiti duunivuorojen suunnitteluun: hua suomalaisen punkrockin maantietees?Piffiltä löytää kätevästi, mitä keikkoja on millointä. Jos taas kuuntelen vaikka ?Kuulostaa melkein Vantaalta?, Jaakko hymähtää. Konkurssia, joka laulaa että Vladimir Putin on äpärä, Helenalla ja Kitillä on huonoja kokemuksia ei siitä tule mitenkään erityisen valaistunut olo.? Tampereen Vastavirta-klubista. Helena suhtautuu suomipunkin kan?Kun yritettiin ekan kerran Vastikseltaaottavuuteen nuivemmin. le soittamaan, sieltä sanottiin ei, koska ?On aavistuksen ?On aavistuksen kornia alkaa vinmusan olisi pitänyt olla samantyylistä kornia alkaa vinkua kua täällä Suomessa, että voi kun muiden bändien kanssa. Vaikka kaupunkien voi poimia ne itseä kiinnostavat jutut.? välisiä rintamalinjoja ei enää ole, tietyntyyppinen mu- K Nyt myös iPadille.. Muuhun nosti ja voi itku, kun ei ollut luta teidäntyylisiä bändejä??, Helemaailmaan verrattuna me ollaan puuskahtaa. rahaa olla Intiassa kolmea naMyös ihan lellipentuja.? viime kesän Flow-festareilkuukautta enempää. ? ?Etenkin nuorilla punkkareilla la oli omat ongelmansa: . Vielä 1980-luvulla helsinkiläisten ja kin. Mutta on siellä myös hirvittävästi paskaa.? tamperelaisten punkkarien välillä oli kä?Piffi on kuin mikä tahansa lehti?, Heikki kiteyttää. denvääntöä siitä, kummasta kaupungista tuli parem?Ei sitä hullukaan lue alusta loppuun, mutta sieltä mat bändit ja kovemmat kundit. Niinpä ei ole mitään raameja, joiden simija on tajunnut, että on omien etujen mukaista olla sällä sanoittaa?, Janne tuumaa. väleissä?, Heikki sanoo. Hanna on samaa mieltä: ?Enää ei tarvitse kirjoittaa ?Ja kuka helsinkiläinen edes on oikeasti Helsingisydinsodan vaarasta vain sen takia, että se kuuluu tähän tä??, Hanna kysyy retorisesti. musatyyliin.? Kukaan ei nosta kättään. Heikin mielestä punkin kantaaottavuus ei ole hävin?Siilinjärvellä ei ole punkbändejä ollenkaan?, Vilnyt mihinkään, mutta sitä tuodaan esiin aiempaa hiele paljastaa. novaraisemmin: ?Siellä on vain minä, Bodom-coverbändejä, ?Esimerkiksi Perikadon teksteissä on paljon diippiä ja CCR-coverbändejä ja muutama black metal -bändi.? funtsittua yhteiskuntakritiikkiä. Aika hakea lisää kaljaa! mainostamiseen?, Jussi sanoo. Janne kertoo etsivänsä sivustolta tietoa uusista levyjulkaisuista. Sitten kun täällä Suomessa, että voi yritettiin sinne samantyylisten bänmeillä on asiat huonosti ja voi itku, kun meillä on asiat huokun ei ollut rahaa olla Intiassa koldien kanssa, ne sanoivat, että ?ei hamea kuukautta enempää. Vai onko nykypunkkareiden yhteiskunnallisuus vain siikki tuppaa yhä keskittymään tietyille alueille. Tai voit, mutta silloin on turha hakea ?Vittu just! Me halutaankin Flow?hun niin maitoa lähi-Siwasta.? kovasti, että lavastetaan oma tulomme kantamalla viKun politiikkakeskustelu alkaa käydä ahdistavaksi, tun painavaa bassovahvistinta!? Jussi päättää keventää tunnelmaa kertomalla KiristykLopuksi täytyy vielä kysyä, kuinka paljon pöytäseusen t-paidasta, jossa Päivi Räsänen kuristetaan. Esikätketty rivien väliin? merkiksi Lappeenrannasta tulee paljon hardcorea ja ?Nykyisin jengi sanoittaa vapautuneemmin, koska Tampereen Pispalasta crustpunkia. monikaan meistä ei ole elänyt nuoruuttaan 1970- tai ?Biiffejä ei kuitenkaan enää ole, koska jokainen toi1980-luvuilla. Paidan rueemme hengaa Piffillä. yläosassa on teksti: ?Ootko päiviä pidelly??. ?Koska en ole Facebookissa, käytän Piffiä keikkojen Jahas, selvä juttu
Rumba 40
Otetaan selvää! Rumban klassikkoraatiin enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti valikoituneet neljä 15?16-vuotiasta nuorta saivat selkeän tehtävän: kuunnella heille entuudestaan tuntemattomat kappaleet ja kertoa, mitä mieltä he niistä ovat. Muuttuuko Nick Caven vimmainen kertomus kuolemansa kohtaavan miehen mielenliikkeistä sekavaksi mölinäksi ja kolinaksi, jos kappaleen tarina ja status eivät ole ennestään tuttuja. Ansaitsevatko nämä ikonit kyseenalaistamattoman aseman myös nykynuorten mielestä? TEKSTI AUROORA VIHERVALLI KUVAT EEMELI KIVINIEMI N ämä kappaleet ovat klassikkoja. Katsotaan, mihin tulokseen raati mietinnössään päätyi. Nick Cave and The Bad Seeds The Mercy Seat (1988) The Bad Seedsin Tender Prey -studioalbumin avaavan The Mercy Seatin tarina sähkötuoliin tuomitusta miehestä innosti itse Johnny Cashia tekemään kappaleesta cover-version vuonna 2000. vai voiko. Rumba viskasi viisi klassikkorockin, -indien ja -elektron peruskiveä neljän alaikäisen armoille. Paikkansa ansainneita, verrattomia ja monille aivan korvaamattoman rakkaita. David Bowien Wild Is the Wind -versiota (1976) voidaan äänestämättä pitää yhtenä maailman hienoimmista tulkinnoista. Kuulostaako Bowien värisevä rakkaudenkerjuu 2000-luvun nuoresta vakuuttavalta vai naurettavalta. Tokihan musiikinrakastaja ikään katsomatta voi kuulla Bowien nerouden . Tässä on ihan oma äänimaailmansa. Rumba 41. Puhtaalta pöydältä Miltä kuulostavat 1970-luvun David Bowie ja 1990-luvun Pet Shop Boys nykyteinin korvaan. Cave on esittänyt kappaletta käytännössä jokaisella Bad Seedsin keikalla biisin ilmestymisestä lähtien. Siina: Aika omituinen! Jotenkin jännä. Nykymusiikki on tähän verrattuna erilaista
Minä en ainakaan ole kuullut mitään tällaista aikaisemmin. Siina: Tämä eroaa todella paljon yleisesti muusta kasarimusasta, vaikka Guns?N?Rosesista tai Mötley Crüesta. Viulut lisäävät jännitettä. Siina: Tämän takana on jonkinlaista vihaa. Tuli sellainen fiilis, että joku on pahasti sekaisin. Ison-Britannian elektropoplemmikit voivat kehuskella myös sillä, että neljä sen kappaletta on paistatellut Britannian singlelistan ykkösenä. Tulee vähän mieleen MGMT, niilläkin on vähän ihmeellisiä instrumentaaleja. Kuuntelen yleensä aika rajua ja impulsiivista musiikkia, niin tämä alkoi vähän kyllästyttää. Tämänkin olisi voinut toteuttaa paremmin, nyt se kaipaa lisää väriä. Ehkä illalla juuri ennen kuin on menossa nukkumaan, koska tämä on tosi rauhoittava. Leevi: Tai aamulla. Olisin kaivannut enemmän jotain mielenkiintoista. Leevi: Olisi voinut olla vaikka vähän rajumpi kertosäe. Ilari: Tämä vaatisi oikean mielialan, että tätä kuuntelisi. Biisi voimistuu ja kasvaa, muttei kuitenkaan räjähdä kunnolla, vaikka voisi. Leevi: Minäkin jäin odottamaan erilaista loppua. Tykkään tosi paljon, koska tykkään yleensäkin tämäntyylisistä brittibändeistä. Rentouttavaa. Ruslan: Vähän hissimusiikkia. Ilari: Purkkapoppia. Tähän voisi hyvin herätä. Tykkään sellaisista massiivisista lopetuksista, mikä kuitenkaan ei tässä toteudu. Siina: Kyllä se sellaista vähän kaipaisi. ihan mielellään. Leevi: Tämä on aika menevää, tarttuvaa. Siina: Jää soimaan päähän. Pitää kuunnella tarkkaan, että pääsee tähän juttuun sisälle. Ruslan: Biisi sopii tunteiden purkamiseen. Huo- Rumba 42 maa, että Placebo on voinut ottaa tästä vaikutteita. Leevi: Tämä sopisi matkamusiikiksi hyvin. Tuli vain mieleen, että onkohan tämä biisi tehty kamapäissään. Ei kovin hyvin. Ilari: Tämä vähän hönkäilevä laulutyyli sopii tällaiseen biisiin. En haluaisi laittaa tätä pois päältä. Siina: Jos stressaisin tosi paljon, tämä voisi rauhoittaa. Aika mielenkiintoista, jos tämä kappale on ollut aikoinaan jotain tanssimusiikkia, niin nyt se on kaikkien meidän mielestä tosi rauhoittava biisi. Ehkä tämä on sellainen biisi, joka parhaimmillaan livenä, jolloin tämä voi pauhata vaikka kuinka lujaa. Pisteet Ilari: 8 ½, Siina: 8½, Leevi: 8, Ruslan: 8 Yhteensä: 33 / 40 Pet Shop Boys Being Boring (1990) Lontoolainen suosikkiduo on myynyt yli 50 miljoonaa levyä, ollut kuusi kertaa Grammy-ehdokkaana ja pokannut kolmesti Brit Awards -palkinnon. Loppupuolella alkaa ehkä vähän kyllästyttää, kun samaa säettä jankataan. Siina: Puolivälissä tulee hermostunut olo, että kävisikö tässä biisissä vielä jotain. Ihan menevää! Siina: En tiedä, menisikö tämä nykypäivän tanssimusiikista. Eikovin-vaatimattoman ?Outstanding Contribution to Music. Mielenkiintoinen ilmiö. Leevi: Minusta tämä sopisi jonnekin ala-asteen diskoon. Ruslan: Tuntuu, että tällaisia biisejä on vain niin paljon. -palkinnon saaneen bändin fanisuosikki, Suomessakin listaneloseksi noussut Being Boring herättää raadissa outoa rauhallisuutta. Leevi: Kyllähän tätä pystyy kuuntelemaan. Ajattelin, että mitä tässä oikein kuunnellaan. Ruslan: Tämäkin sijoittuisi minusta paremmin jonnekin 1980-luvun alkuun. Siina: Placebon laulaja kuulostaa vähän samalta. Ilari: Niin on, aika progressiivinen. Leevi: Ei tämä huono ole. Ei tämä biisi suoranaisesti vanhalta kuulosta, muttei kyllä kovin uudeltakaan. Ruslan: On tämä ihan mukava, mutta melodisesti ehkä vähän mitäänsanomaton. Minäkin olisin sijoittanut tämän jonnekin 1970-luvulle. Siina: Kyllä voisin innostua vähän enemmänkin tästä Nick Cavesta, jos tätä kuulisi enemmän. -palkinnolla, joka myönnettiin yhtyeelle vuonna 2012. 1990-luvulla kukoistanut Oasiksen kilpakumppani on yltänyt pariin otteeseen Brittien singlelistan kärkeen. Lallatuksesta ja tästä iloisesta meiningistä tulee jollain tasolla mieleen The Arkin Prayer for the Weekend. Ilari: Tuli myös mieleen David Bowie, jollain tapaa samanlaista. Ruslan: Jos tämän yhden biisin perusteella pitää sa-. Tulee jotenkin rauhoittava fiilis. Siina: Aluksi tämä kuulosti tosi koomiselta, kun tuo laulaja vaan hönkii mikkiin. Saman kohtalon jakavat raadin jäsenet . Siistiä, että tämä on näin erikoisen kuuloista. Ruslan: Teema on mielenkiintoinen, mutta jäin vähän odottamaan sellaista jännityksen purkausta, mitä ei koskaan tule. Provinssirockiin saapuvan yhtyeen kakkoslevyn Modern Life Is Rubbishin avauskappale on lallatuksineen jäänyt soimaan monen päähän. Lisäämällä yhden soittimen tästä voisi saada paljon vaikuttavamman kuuloisen. Leevi: Tosin se saattaisi pilata rauhallisen tunnelman. Pisteet Siina: 5 1/2, Ilari: 7, Leevi: 8½, Ruslan: 7 Yhteensä: 28 / 40 Blur For Tomorrow (1993) Pet Shop Boysin tavoin myös lontoolainen Blur voi keikaroida Brit Awardsin ?Outstanding Contribution to Music. Vaikka jollain hienolla bassokuviolla tähän biisiin olisi saanut sen jutun, josta sen voisi heti tunnistaa. Siina: Jotain iskevyyttä kappale kyllä kaipaisi, vaikkapa juuri bassolla. Tosi erottuva soundi. Ilari: Joo, tästä tulee ennemminkin mieleen 1970-luvun musiikki. Ruslan: Olen kuunnellut paljon Pink Floydia, tässä on samoja tuttuja säveliä. Kuulostaa hyvältä
Viimeisen levyostos: Bullet For My Valentine: Temper Temper. . Viimeisin levyostos: Kendrick Lamar: Good Kid, M.A.A.D City. . Viimeisin keikka: Slash. . Syntynyt vuonna 1996. . Lempiartistit: Kendrick Lamar ja Pink Floyd. . Syntynyt vuonna 1996. . Syntynyt vuonna 1997. . Harrastaa kitaransoittoa ja kunosalia. . Viimeisin keikka: Stam1na. . Ruslan Mihti, 16 vuotta Leevi Nissinen, 15 vuotta. . Haluaisi valmistua kirurgiksi. . Käy Helsingin Lintumetsän koulun 9. Haluisi olla myös ammattimuusikko. . Lempibändit: Guns N? Roses ja Whitesnake. Viimeisin levyostos: Alice Cooper: Greatest Hits. . Käy Töölön yhteiskoulun lukiota. . Harrastaa kitaransoittoa. . Harrastaa kitaran- ja rumpujensoittoa. . Syntynyt vuonna 1997. . Käy Stadin Ammattiopistoa. . Viimeisin keikka: Odd Future. . Haluaisi olla toimittaja. . Käy Ressun peruskoulua. . Aikoo opiskella putkimieheksi. Haluaisi olla ammattimuusikko. . luokkaa. . Viimeisin keikka: Crashdïet. Rumba 43. Lempibändit: Aerosmith ja Hardcore Superstar. . Lempibändit: Megadeth, Machine Head ja Trivium. Siina Rask, 16 vuotta Ilari Kontio, 16 vuotta . Harrastaa kitaransoittoa.
Välillä pitää keskittyä lauluun, välillä soittoon. Leevi: Edellinen biisi tuntui paljon pidemmältä kuin tämä, vaikkei sitä ollutkaan. Siina: Tykkään David Bowiesta siksi, että se on niin kummallinen. noa, niin Bowie taitaa kuitenkin olla monipuolisempi. Siina: Tämä on ehkä tällainen miedompi versio The Clashistä. Ruslan: Aika ajattomalta kuulostaa. Tämä biisi on avaruusmainen. Leevi: Erilainen ja monipuolinen. Ilari: Värikäs. Ruslan: Tästä kuulee, että Bowie vetää täysin tunteella. Siina: Jälkimainingit ovat sellaiset, että vetää aika sanattomaksi ja hiljaiseksi. Leevi: Varmaan siksi, koska tämä on aika haikea biisi, vähän surullinen. Siina: Joo, kuulostaa vähän masentavalta. Pisteet: Siina: 9, Ruslan: 9, Leevi: 8, Ilari: 9 Yhteensä 35 / 40. Aina en heti arvannut, mikä sointu tulee seuraavaksi. Never Let Me Down Again nousi Suomessa listasijalle 6, mutta siitä kehkeytyi sitäkin suurempi hitti Keski-Euroopassa ja kaupan päälle ikuinen fanisuosikki. Se taitaa olla siellä vahva perinne. Siina: Tämä sopii kesään. Olen aina tykännyt Bowien äänestä. Puolivälissä aloin kiinnittää huomiota enemmän eri instrumentteihin. Pisteet: Siina: 8, Leevi: 8, Ruslan: 9, Ilari: 9 34 / 40 Rumba 44 David Bowie Wild Is the Wind (1976) Viimeisenä raadille soitetaan vastikään näkyvän paluun tehneen David Bowien Station to Station -levyn aloitusbiisi Wild Is the Wind, jonka Johnny Mathis on alkujaan äänittänyt vuonna 1957 samannimiseen elokuvaan. David Bowien levyjä on myyty yli 140 miljoonaa kappaletta, ja hänellä on Brittien listauksissa yhdeksän platinalevyä, yksitoista kultalevyä ja kahdeksan hopealevyä. Tässä biisissä laulu ja soitto ovat yhtä tärkeitä. Rumpuja ja bassoa on käytetty mahtavasti, tehty sellaisia pieniä jänniä juttuja. Ruslan: Kiinnitin paljon huomiota sointukulun yllättävyyteen. Itse ääni ei niinkään häiritse, vaan sen rytmitys. Ilari: Tykkään tästä, koska rytmisoittimet ovat niin isossa osassa. Kyllä Briteissä jotkut klubibändit tekee varmasti tällaista musiikkia vieläkin. Tässä biisissä on paljon uutta ja sellaista rajoja rikkovaa. Siina: Ei yhtään tunnu, että biisi kestää kuusi minuuttia, juuri koska tässä on näitä yllättäviä pikkujuttuja. Wild Is the Wind jättää raatimme aluksi hiljaiseksi, koska se on yksinkertaisesti niin vaikuttava. Siina: Vaikka tämä biisi on tosi pitkä, Bowie osaa tuoda siihen uusia ulottuvuuksia pienillä jutuilla niin kuin vaikka tuollaisella odottamattomalla, yllättävällä rumpukohdalla. Leevi: Minusta soitto kuulostaa hyvältä, mutta en tykkää laulusta. Tykkään Depeche Modesta sen takia, että niillä niin paljon erilaisia ääniä samassa biisissä. Ruslan: Vaikka soittimet olivat aika tuttuja, tähän biisiin on miksattu ihan omanlaisensa soundi. Siina: Tavallaan syvä biisi. Olen tottunut siihen, että yleensä heti arvaa, mitä biisissä tulee seuraavaksi. Nyt oli kuitenkin niin, ettei tullutkaan se, mitä odotin. Sillä on niin iso skaala. Tässä on aika paljon saman toistoa, menee ehkä vähän pitkäksi. Tämä on summattu yhteen tosi hyvin. Ruslan: Ja laulu sopi tähän biisiin täydellisesti. Siina: Minusta tuo laulu jää välillä liian taka-alalle. Leevi: Itse tykkään vähän aggressiivisemmasta laulutyylistä. Se on mies, joka uskaltaa pitää kuulijat varpaillaan eikä tee aina sitä, mitä voisi odottaa. On kiva, että vaikka biisissä on monta elementtiä, niitä ei ole liikaa. Nykyään biiseissä voi olla usein liikaa erilaisia juttuja. Vähän tuollaista taustamusaa, mutta sitten kun siihen keskittyy, biisin takaa voi löytää sen idean. Leevi: En ainakaan yhden kuuntelukerran jälkeen osaisi sanoa, miten tätä biisiä voisi parantaa. Ruslan: Luulen, että biisi on tarkoitettu melko yksinkertaiseksi. Siina: Voisin alkaa kuunnella näitä, koska kuuntelen jo valmiiksi tämäntyyppistä musiikkia. Tässä jää tuo laulu tosiaan vähän taakse. Siina: Luulen, että jos tuo laulu olisi ollut vahvempi, se olisi voinut pilata biisin tunnelman. Kappale herättää raatilaisissa mielenkiinnon lisäksi pohdintoja siitä, pitäisikö Martin Goren laulaa hieman lujempaa. Ruslan: Aika mielenkiintoinen! Ilari: Kuulostaa siistiltä, tykkään. Tämä oli helppo vastaanottaa. Ruslan: Niin, tähän on helppoa samaistua. Pisteet: Leevi: 9, Ilari: 9, Siina:9, Ruslan:8 35 / 40 Depeche Mode Never Let Me Down Again (1987) Vastikään kolmannentoista studiolevynsä julkaissut konerockin edelläkävijä on saanut kaikkiaan 48 biisiä Brittien singlelistoille
Syksyllä yhtyeen turmeillä on ollut aika paljon keikkojakin sielnee jatkunee Aasiaan, Australiaan ja uudellä, eli siitä hyvästä me voitimme?, kitaristi-lauleen Jenkkilään. laja Johannes Leppänen toteaa pätkivän ja kohisevan Leppäsen mukaan muusikot osallistuvat tiiviisti ullinjan toisesta päästä. komusiikillisen sirkuksen pyörittämiseen. Vuonna 2010 kamailla digitaalisten tallenteiden lukemat ovat jo ohittaverusten hauskanpitoprojektista kansainväliseksi nimekneet fyysisen. si paisunut yhtye on soittanut kolminumeroisen määrän Promopaukut ovat nyt aiempaa suuremmat, ja enkeikkoja, kiertänyt ristiin rastiin Eurooppaa, tehnyt Jasimmäinen single on jo alkanut soida eurooppalaisilla panin-kiertueen ja voittanut Euroopan komission Euroradioaalloilla. pean Border Breakers Awardin (EBBA) Imaginary FuFrench Films on kiinnitetty kotimaiselle GAEA:lle, ture -debyyttinsä ansiosta. jonka vetäjä Esa Tontti toimii myös bändin maPalkinto myönnetään tunnustuksena arnagerina. USA-julkaisu edes kuulleet koko palkin- on parhaillaan neuvottelun alla. ?EBBA-palkinnon saaminen ei nosta aiemmin. ? tuntunut oikein miltään. Basisti Tuo?Ihan kiva juttu, joo, ei siinä sen kummempaa.? mas Asanti käy päivätöissä muualla, mutta muille Toiselle albumille on ladattu kovat odotukset. Emme olleet paniin, Etelä-Koreaan, Australiaan aalta bändiltään. ja Uuteen-Seelantiin. Johannes Leppänen aiemmin. DeFrench Films on ainut työpaikka. byytti on myynyt nelisentuhatta fyysistä kopiota, mikä ?Ollaan haluttu panostaa bändiin, vaikkei tässä älyton levy-yhtiön mielestä kelpo lukema, etenkin kun sen tömiä summia tienaakaan. Ilmeisesti debyyttimme on Suomessa, sitten Kiinassa, Euroopassa myynyt Euroopassa tarvittavan hyvin, ja ja Yhdysvalloissa. Bändi kiertää ensin . Ulkoriansa aikana hämmästyttävän paljon. White Orchid julkaistaan koko tisti- tai yhtyetulokkaalle, jonka ensimEuroopassa: Suomessa ja Skandinaviassa mäinen albumi on menestynyt kotisitä jakelee Playground, muualla mai?EBBA-palkinnon maansa ulkopuolella. Ei hullummin neikas brittiläinen Rough Trade. Millaisella koneistolla pikkuhiljaa suosiotikkaita ylös kapuava orkesteri yrittää sanomaansa levittää? TEKSTI MARKUS LAAKSO KUVAT MARKUS PAAJALA FRENCH FILMS ON SAAVUTTANUT lyhyen histosuhteuttaa verrattain pieneen vientipromootioon. Letänä vuonna 24 vuotta täyttäviltä saaminen ei tuntunut oi- vyn lisenssi on jo myyty Kiinaan, Jamusikanteilta ja heidän kolmevuotikein miltään. Jalat maassa maailmalle FRENCH FILMSIÄ viedään taas vauhdilla ulkomaille. Emme olKeikat työllistävät soittajia ainaleet edes kuulleet koko palkinnosta kin vuoden ajan. Olisi vaikea tehdä muita töi- Rumba 46
Rumba 47
Keikkojen osalta meille ilmoitetaan, jos niitä tulee, ja sitten katsotaan. Virallisia promotyyppejä ei ole ollut, vaan testailemme, keiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä pidemmän aikaa. Johanneksen Teosto-ansiot ovat isommat kuin muiden bändin jäsenten, sillä hän kynäilee valtaosan kappaleista. ?Ovathan nuo kesäisin tulevat isommat korvaukset tärkeitä, muttei tässä mitään miljonäärejä olla. Yleensä teknikko tai kiertuemanageri myy paidatkin. Ei ole tarkoitus tulla U2:ksi tai muuta, vaan tehdä levyjä ja soittaa. Sellainen päätös ei sovi kaikille, mutta olin ja olen vieläkin niin naiivi, että uskoin siitä tulevan jotain.? Kuten manageri Tonttikin toteaa, kaiken takana ovat hyvät biisit. Sellaisia tavoitteita tässä on. Ilman niitä ei ole toimivaa tuotetta, jota promota ja lennättää maailmalle. Rumba 48. On kiva saada silloin tällöin palkkaa sävellysduunista. Ennusmerkit povaavat mittavampaa menestystä ja koneistoa rasvataan määrätietoisesti, mutta Leppäsen unelmat ovat niin maanläheiset, etteivät ne juuri poikkea nykytilanteesta. ?Haluamme tehdä hyviä levyjä ja soittaa keikkoja. Jos meininki pysyy hyvänä, kaikki on ok, kunhan vaan tulisi toimeen musiikilla. Pikkaisen enemmän voisi tulla fyrkkaa, mutta en mä tiiä. Lisenssi- ja jakelutilanteista keskustellaan koko ajan. Toinen tavoite olisi päästä keikkailemaan muihinkin maailmankolkkiin?, hän kiemurtelee. French Films ei ole yhtiöittänyt toimintaansa, mutta se saattaa olla edessä tulevaisuudessa. Suurin siivu soittajien ansioista kertyy keikoista, mutta kaikki viipaleet, kuten levy- ja oheistuotemyynti sekä tekijänoikeus- ja esityskorvaukset, ovat merkittäviä toimeentulon kannalta. Jenkeissä on neuvoteltu kauan eri tahojen kanssa. Innostuin aikoinaan ideasta, että haluaisin soittaa mieluummin bändissä kuin tehdä muita töitä. Onneksi Tuomaksellakin on joustava duuni?, Leppänen sanoo. ?Käymme managerimme kanssa kaikki jutut tosi tarkkaan läpi, ja pyrimme pitämään hommat myös omissa käsissämme. Aina on löytynyt apua jostain, pientä jeesiä siellä täällä?, Leppänen luettelee. Vaikka kurssi on vahvasti kohti maailmanlaajuisia markkinoita, asenne on säilynyt nöyränä ja turhankin vaatimattomana. Jauhamme keskenämmekin niistä.? Bändin takana häärää melko pieni porukka: manageri, keikkamyyjät Keski-Euroopasta, Skandiaviasta ja Itä-Euroopasta sekä jakelu- ja lisenssikumppanit. Keikoilla kiertää aktiivisesti mukana vain teknikko Tero Huotari ja äänimies Valtteri Väänänen, jonka kanssa French Films äänittää levynsäkin. ?Kiertuemanagerin hommiin on aina saatu joku kavereista. Lopetin lukion kesken ja aloin kirjoittaa biisejä. tä, kun on pidempiä keikkareissuja. Siinä on täysin oma meininkinsä
Japani osaa hommansa muutenkin, ja vesiä. Suomessa Children of Bodom on viihtynyt ja Baltiassa yhtiötä jakelee Sony, Javiimeisimpien albumiensa tiimoileteenpäin. ? panin-julkaisun hoitaa Marquee Inc. ta tiiviisti Jenkeissä, jossa pari aiem. Laiho kuitenkin uskoo, että päin?, Laiho sanoo. tuoreen diilin, tulevien mammuttikiertueiden ja tymäChildren of Bodom on yksi lajityyppinsä menestykän Halo of Blood -albumin myötä suunta on yhä nouneimmistä bändeistä maailmassa, joten ottajia olisi ollut sujohteinen. tarjolla pilvin pimein. Tämä takaa yhteistyölle aivan oikea aika siirtyä toisenlaiset mittasuhteet. Alexi Laiho ?Muutos on ollut hyvällä tavalla iso. paa levyä, Blooddrunk (2008) ja ReNukella kaikki ovat aidosti tällaisen muckless Relentless Forever (2011), nousisiikin ystäviä ja ammattilaisia. Onko suosion lakipiste jo saavutettu, vai savuavatko revolverit yhä sakeammin? TEKSTI MARKUS LAAKSO KUVAT MARKUS PAAJALA ALEXI LAIHOLLA JA FRENCH FILMSIN Johantarjosi eniten rahaa, mutta vaakakupissa painoi enemnes Leppäsellä on paljon yhteistä, vaikka he liikkuvat män Nuclear Blastin tehokas jakelukoneisto ja tuttu tyystin eri genreissä. Itävaltalainen Napalm Records ?Pitkät kiertueet sopivat meille oikein hyvin. Jossain vaisa, mutta Children of Bodom on jo aikoja heessa meillä oli Euroopassakin joka helvesitten lyönyt itsensä läpi maailmanlaajuitin maassa eri lafka. Se ei oikein räjähtä?Meillä oli silla metallimarkkinoilla. nyt, tai ei ainakaan helposti. Helsinkiläismuusikot ovat yhtyeihenkilökunta. Panostuseron vat Billboardin sijoille 22 ja 42. Nyt Children of Bodom on ykkösprioridensä nokkamiehiä, biisinkirjoittajia ja kitaristi-laulajia. teettitason yhtye maailman isoimalla metallilafkalla. Kumpikin työskentelee päätoimisesti yhtyeensä hyväksi, ?Nuclear Blastin jakeluverkosto on oikeasti maailja kummankin yhtyeen kokka on kohti kansainvälisiä manlaajuinen. Listasijoitushuomaa. VertailukNuclear Blast on lisensoinut bänsi, luuletko että Universalin italialaisSpinefarmin kanssa din levyjä aiemminkin, mutta nyt sota alalafkaa kiinnostaa enemmän Mihelvetin hyvä juttu 15 pimuksessa ei ole ylimääräisiä välichael Jacksonin kokoelmaboksi vai vuotta, mutta nyt oli juuri suomalaisen punkbändin uusi levy?? käsiä. Äärimetallia globaalina liiketoimintana CHILDREN OF BODOM siirtyi kahdeksannen studiolevynsä myötä metallijätti Nuclear Blastille. Kaikki Rumba 50. French Films on vielä haastajan asemassiellä panostetaan julkaisuihimme. En dissaa missään tapauksessa ketään, ten laskua ja metallimusiikin suosion yleistä hiikoska meillä oli Spinefarmin kanssa helvetin hyvä jutpumista tuijottamalla voisi olettaa, että Bodomin suotu 15 vuotta, mutta nyt oli juuri oikea aika siirtyä eteension lakipiste on saavutettu
Rumba 51
Jenkkimarkkinat ovat jättimäiset, ja lääniä riittää rundattavaksi. Bändillä on ollut vuodesta 2003 saakka oma firma, jonka kautta se laskuttaa rojaltit, keikkaliksat, oheistuotemyynnit sun muut tulot. En olisi ikinä uskonut ekaa levyä tehdessä, että olisimme yhä kahdeksannen levymme jälkeen mestoilla ja vieläpä aika helvetin hyvin. Rumba - meistä ovat viettäneet aikuiselämänsä rundilla. Tästä ei ole tullut sellaista duunia, jolla on pakko vain saada se vitun liksa?, maailman parhaaksi kitaristiksikin alan lehdissä äänestetty musikantti sanoo ja hymyilee. Children of Bodomilla on kaksi managementia, joista toinen toimii Saksassa ja toinen USA:ssa. Emme kelanneet aiemmin ollenkaan, kuinka paljon siinä liikkuu rahaa. En osaa kuvitellakaan itselleni muunlaista elämää. Työnjako firmassamme on selkeä: minä hoidan musiikin, ja muut ovat enemmän tekemisissä managementin kanssa. Kaikki perustuu viime kädessä siihen, ettei kipinä musan tekemiseen, rundaamiseen ja soittamiseen ole kadonnut keneltäkään meistä. Niidenkään asioiden kanssa ei tarvitse enää stressata, kun on luotettavia ihmisiä tekemässä.? Entä millaisia neuvoja konkari antaisi French Filmsin kaltaiselle nuoremman sukupolven bändille, joka pyrkii suurempaan kansainväliseen suosioon? ?Tärkeintä on pistää koko elämänsä ja sielunsa bändiin. Niin se menee, ennen kuin pääsee itse headlineriksi.? Rumba 52. Olimme viisi vuotta ilman manageria, koska emme luottaneet keneenkään. Yhdysvaltalaiset vastaavat Pohjois-Amerikasta ja eurooppalaiset muusta maailmasta. Täytyy uskaltaa ottaa riskejä. Olen messissä esimerkiksi videoiden ja levynkansien tekemisessä sekä sen kanssa, mihin mennään keikoille. Kummassakin tiimissä on kolme ihmistä, joista yksi hoitaa sopimuksia, toinen lakiasioita ja kolmas promootiota sekä juoksevia asioita. Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinat ovat yhtyeelle yhtä tärkeät, vaikka Laiho näkee jälkimmäisessä piilevän enemmän käyttämätöntä potentiaalia. Jos lähdet avausbändiksi kiertueelle, paitamyynti on ainut tulonlähde, jolla voi kattaa rundin kulut. Paitamyynnit sun muut ovat myös helvetin tärkeitä. Niin kauan ei välttämättä kannata odottaa, koska levy-yhtiöiden ja muiden kanssa tulee helposti kusetetuksi?, Laiho sanoo. ?Hyvä management avaa uusia ovia, ja sellaisen avulla pääsee paremmille rundeillekin. Yritys maksaa soittajille säännöllistä kuukausipalkkaa. Teosto-tulot muodostavat merkittävimmän osan Laihon elannosta, mutta French Filmsin Leppäsen tavoin hän korostaa jokaisen osa-alueen tärkeyttä. ?Kyllä minä puutun bändin ulkomusiikillisiin asioihin, mutta annan ammattilaisten hoitaa omat alueensa
Rumba - FIN - Amorphis 03-13_Layout 1 21.03.2013 15:01 Seite 1 CHECK OUT! NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! DISTRIBUTED BY Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader!
Se on myös mediassa kiistelty ja riepoteltu kolmikko: veljessarja, joka vaihtoi nuhjuisen hippeyden seksikkyyteen ja teki silkalla komeudellaan nelikymppisistä naisista progefaneja. Viimeisimpänä se julkisti maaliskuun lopussa nimeään kantavan tiikeribalsamin, joka kelpaa esimerkiksi Hertzeneihin lyödystä henkevyyden tuotteistamisesta. Annoimme bändin kitaristille Kie Von Hertzenille mahdollisuuden puhua itsensä vapaaksi tyypillisimmistä Hertzen-väittämistä.. Ties vaikka olisivat superfood-kultistejakin. Lisäksi hän kumoaa tai allekirjoittaa yksitoista muutakin yhtyeeseensä VON HERTZEN BROTHERSIIN liitettyä yleistystä. OSKARI ONNINEN VON HERTZEN BROTHERS on yksi maamme suosituimmista rockbändeistä. Lisäksi he tähtäävät valtavaan menestykseen, mutta ovat ainakin olevinaan kiinnostuneita pehmeistä arvoista, joogasta ja valaistumisen etsimisestä. Näinhän heistä puhutaan. Rumba 54 Tilannetta ei ainakaan helpota se, että bändi antaa itse aihetta ennakko-oletusten ja stereotypioiden lietsomiseen. Tiikeribalsamia ja Paulo Coelhoa Kie Von Hertzen kieltää olevansa uushippi
On yhteistyökumppaneille vaikeaa, kun ei ole tiettyä diktaattoria, joka sanelisi että miten mennään. Se, että sattuu olemaan kolmen veljeksen näyttävä eturivi samassa bändissä on asia, jolle emme voi mitään. Se ei ole edes tehtävämme. Tässä ei ole mitään harhakuvitelmia sellaiRumba 55. Minun on toki vaikea sanoa kunkin ihmisen motiiveja tulla keikallemme. Imago on yksi asia, ja tarina on toinen. Meidän tapauksessamme vaativuuteen ja hankaluuteen liittyy, että on kolme veljeä, jotka ovat välillä samalla ja välillä eri puolilla. Musiikki on lähtökohta tämän jutun tekemiseen. Jos se vaikuttaa jonkun ostopäätökseen, niin ihan sama. Se aiheuttaa konflikteja mutta myös arvostusta, kun ihmiset tajuavat, että teemme tätä tosissamme.? Haluatte maailmantähdiksi. ?Ei ja joo. Eli väite pitää osittain paikkansa, koska silloin kun on soolo, se on iso.? Olette käännyttäneet naiset progefaneiksi. ?Väitän, että me olemme musa edellä toimiva bändi. Samoin itsetarkoitukselliset soolot ovat ehdoton no-no mutta sävelletyt ehdoton yes-yes. Kaikki haluavat, että sinulla on tarina. Imago liittyy siihen, miten käyttäydytään, mistä puhutaan ja millaisia vaatteita käytetään. Meillä kaikki perustuu aitouteen.? Olette tuoneet kitarasoolot ja progen radion soittolistoille. ?Jos joku pitää meitä progebändinä, niin haloo! Tässä ammatissa täytyy olla sitä mieltä, että oma musiikki on jotain, mitä ihmisten täytyy ehdottomasti kuulla. Jos näin on, niin hyvä, mutta vaikeat biisirakenteet eivät ole koskaan olleet meille itsetarkoituksellisia. Minun sanastossani imagon miettiminen on yksiselitteisen negatiivista, koska se on teennäistä. Hyvällä tsägällä saamme käännytettyä ihmisiä hyvien puolelle väärillä motiiveilla.? Olette hankalia ja vaativia yhteistyökumppaneita. ?Kyllä. Myös perfektionismi on meille yhteinen luonteenpiirre, joka näkyy vaativuutena ja hankaluutena. Kira Gluschkoff Vasemmalta oikealle: Kie, Mikko ja Jonne von Hertzen. Hippeys on harkittu osa imagoanne. ?Emme ole sisällä niissä skeneissä, joissa kelataan imagoa. Siinä tarinassa näkyy se, että Mikko oli Intiassa ja muuta henkistä osastoa, jonka voisi liittää hippeyteen. Ei siis sillä lailla, että jengi tulee tsiigaamaan poikabändiosastoa. Muutamassa singlebiisissämme on ollut soolo. Siksi olemme joutuneet tiivistämään ja verbalisoimaan sitä tarinaa
Kie von Hertzen ?Jokaiset treenit aloitetaan joogasessioilla, emepäluonnollista. Menestystä voi mitata monella tavalla. Kukaan meistä ei ole muusikko siksi, että haluaisi sellaisiakin kausia. En ole absolutisti, vaikka minulla on ollut takaivos. Se on lintu laulaa.? Nyt myös iPadille.. Mikainen muoto, joka on ollut sisällämme. En diggaa sex, drugs and rock?n?roll -asenteesvarmasti miettiä, miksi se oli siellä. Sen ymmärtää, että mies tuossa vaiheessa avaa kaivos. Kaikki mikä ei kasva, kuolee. Miksiköhän. Kaikki var?Toivottavasti ei. Kukaan laittoi vuodessa ulos vähintään kaksi lesimisesta. Se on ikiaiRaamattua, Koraania ja Blavatskyn kaltaisia teosofeja. Peten biisejä väheksymättä . Jos katsot muita ikäisiämme jätkiä, kaikki biisintekijät ken ja on rehellinen, mutta pakko sanoa, että sisälläni asutekevät soolokeikkoja, tilausbiisejä muille tai ovat Idols-tuova pieni moralisti nostaa päätään noiden asioiden romanmareina. Minulle henkilökohtaisesti riittää vapaana Haluatte olla 2000-luvun Kingston Wall. hetkenä jo se, että kävelen risukkoon ja kuuntelen, kuinka ?Oli, on ja tulee aina olemaan yksi Kingston Wall. Eivät pitkät kaaret kosta ja Jonnesta en tiedä, kenen teoksia he ovat lukeole meidän maailmassamme suuruudenhulluja.? neet. Ei tämä ole mikään kulta muutenkaan. Eli väite pitää ehdottomasti paikkansa.? Annatte itsestänne kuvan henkevinä hippeinä, mutta olette kiinnostuneita kovista levymyynneistä. Musiikkinne kuulostaa parhaalta pilvessä. ?Olemme kiinnostuneita hengissä selviämisestä. Musassamme itsetutkiskehalunnut olla soittajaiässä 1970-luTalentissa, ja jokai- ?Olisin lu on sen sijaan isossa osassa. Ei ole mikään pieni, kun se ei yhdessä sisään.? ole mikään pieni jätkäkään. Perusfiilis on koko ajan se, että kaikki mitä tapahtuu, on jo itsessään palkintoa. Olen lukenut kaikki Coelhot ja De Mellot sekä ta, mutta ei niitä voisi tehdä kolmeminuuttisina. Olemme pyrkineet pitämään juttumme tuoreena, minkä vuoksi välillä on vaihdettava yhteistyökumppaneita kuten levy-yhtiötä tai ohjelmatoimistoa. Kun tekee tätä englanniksi, on kuitenkin selkeä pyrkimys, että se leviäisi englanninkieliseen maailmaan. Kiertueillamme 75 prosenttia bäkkärivitusti rahaa. Kaikki jotka ovat kuunnelleet Kingston Wallia tietävät, että meillä on paljon yhtäläisyyksiä, mutta musan ydin perustuu ihan eri juttuun. Välillä hengenheimolaisuus on vahva, mutta enimmäkseen sitä ei ole yhtään. Olisi unelma, että mekin saimekä syö muuta kuin ituja. Bring Out the ?Kyllä se pohja siellä on, ja se olisi kaikille hyödyllinen Sunin kaltaiset pitkät biisit voivat tuntua suuruudenhulluilharrastus. Meidän kaikkien perusluonteeseen kuuluu, etviinoista jää juomatta.? tei onnellisuus ole kiinni rahalla saatavista asioista, vaan tyydymme vähään. Ei tämä kuitenkaan pelkkää vyä itse säveltämäänsä musiikkia. Silloin joskus oli Syötte superfoodia ja joogaatte yhitsestäänselvää, että levyt nauhoitettiin yhvitusti rahaa. ? dessä dessä sisään. Mikko oli Talentissa, ja jokainen voi tisoinnista. Sinun pitäisi nähdä simme tehtyä koko levyn joskus soittamalla sen Kaakkurinniemen itupussi. Nyt se on spesiaalia, mikä on . sesta. Se oli varmasti huikeaa aikaa. nen voi miettiä, miksi se Rockmusiikki oli nuorta, ja julkaisuja tupitää pystyä tekemään monista aiheista, mutta me emme ole sellainen bändi, jooli siellä. Hasmeistä ei ole muusikko meditaatiogospelia ole.? sumpi juttu on vielä, että ne olivat niin siksi, että haluaisi laadukasta materiaalia. Luen paraikaa Neil Youngin elämäkermaan tajuavat, ettei meidän musamme ole mikään kultakaitaa. Siinä bändissä oli kolme huikeaa muusikkoa, joiden juttu . Miksihän se on aina Rumba-lehti, joka ottaa Kingston Wallin esiin?? Mikään ei ole liian suuruudenhullua teille. Mietiskelykirjallisuus inspiroi teitä. ?Emme me tee suuruudenhulluja biisejä. oli soittajuus. Meillä täällä pohjolassa on sekulaari yhteiskunta, jossa henkiset ulottuvuudet eivät ole Olisitte halunneet olla 1970-luvun bändi. ?Mikko oli kauhean läsnä. Musiikkia vun alussa. Sillä tavalla tekemisessä säilyy energia. Luonnonlait vallitsevat. Ei tämä ole mi- li ihan kauheasti. Suurin osa bändeistä ka tekee biisinsä dokaamisesta ja nuskään kultakaivos. Me pohjaamme vähemmän soittajuuteen ja enemmän poppiin sekä perinteisiin biisirakenteisiin. Jatkuvasti tulee baby stepsejä, mutta meidän on suhtauduttava tähän kärsivällisyydellä ja iloittava pienistäkin saavutuksista.? ollut meille kaikille todella tärkeä bändi, jota olemme diggailleet hulluna
Perjantaina 5.7. lauantaina 6.7. sunnuntaina 7.7. Hurts (uK) Knife Party (aus) HiM Pet sHoP Boys (uK) crystal castles (can) dizzee rascal (uK) icona PoP (sWe) Biffy clyro (uK) MacKleMore & ryan leWis (usa) tHe sounds (sWe) Gary clarK Jr. 77,50 ? viP-liPut alK. KarJalainen cHeeK Haloo HelsinKi! isMo alanKo Kotiteollisuus raaPPana & sound eXPlosion Band satellite stories sin cos tan teflon BrotHers www.ruisrock.fi liPut nyt Myynnissä: 3 Päivää alK. 122,50 ? 2 Päivää alK. (usa) MicHael Monroe Karri Koira Pää Kii rico tuBBs saMuli Putro staM1na tiiu Helinä XysMa KerKKo KosKinen KolleKtiivi aMorPHis anna Puu cMX disco enseMBle eevil stöö, dJ KridloKK & KoKsuKoo frencH filMs JätKäJätKät KaiJa Koo Kivesveto Go Go Minä & ville aHonen notKea rotta feat. sMc läHiörotat Pertti KuriKan niMiPäivät PMMP ricKy-ticK BiG Band & JulKinen sana ruGer Hauer von Hertzen BrotHers J. 191,50 ? saaristomerilipulla (+3 ?) tuet suojelurahaston arvokasta työtä. oikeudet muutoksiin pidätetään. rahankeräyslupa nro: 2020/2012/3159 at tHe Gates (sWe) Band of Horses (usa) editors (uK) Graveyard (sWe) Jessie Ware (uK). 107,50 ? 1 Päivä alK
KULISSIEN TAKANA MATTI PENTIKÄINEN Hiltonin sielunmaisemassa Matti Pentikäinen alias MATTIP ajautui Virpi Suutarin Hilton!-dokumentin musiikintekijäksi yliluonnollisten ja erikoisten yhteensattumien kautta. Puheenaihe on ajankohtainen myös Hilton!:in huomioiden. ?Omien intohimojen kuunteleminen ja pitkäjänteinen duuni omien unelmien toteuttamiseksi voisi monessa tapauksessa ehkäistä ennalta sitä, mitä kutsutaan syrjäytymiseksi. Elokuva on kuvaus Herttoniemen Hiihtäjäntien Nuorisosäätiön asuntolan asukkaiden tylystä arjesta. Elokuvan leikkaaja oli kuunnellut työpöydällään Matti Pentikäisen Aavaavaa-runokokoelman yhteydessä vuonna 2005 julkaistua samannimistä levyä ja liimaillut musiikkia raakaversion yhteyteen. Lopputulos on erilainen kuin kirja ja levy, mutta vanha materiaali on silti selkeästi tunnistettavissa.? Edellisen kerran Pentikäinen teki elokuvamusiik- Rumba 58 kia Mazdak Nassirin ohjaamaan lyhytelokuvaan Jalil (2009). ?Jos mahdollisuus tulee, teen mielelläni leffamusiikkia vastaisuudessakin. Loput elokuvassa kuultavasta musiikista Pentikäinen työsti alusta loppuun uudelleen. ?Yritin kuunnella muusikkoa itsessäni, ajaa Teethiä mukaan äänimaisemaan. Erityisen suuri haaveeni olisi tehdä musiikkia johonkin teatteriproggikseen. Terveisiä vain Kansallisteatterin suuntaan.? Pentikäinen kertoo aikovansa julkaista Hilton!-soundtrackilla olevat kappaleet ?jossain muodossa?. Sittemmin Jannen broidi Jukka kuoli siellä?, Pentikäinen kertaa. ?Merkittävä osa Aavaavaan mielenmaisemista on lähtöisin Hiihtäjäntien fiiliksestä. Tuli hassu olo, kun Virpi kuvaili minulle levyn musiikin sopivan hyvin dokumentin tunnelmaan.? Kaksi alkuperäislevyn kappaletta, joiden työstämiseen osallistuivat myös Roope Kinnunen (RoopeK), Sasu Ripatti (Vladislav Delay, Luomo) ja Samuli Kosminen, päätyivät sellaisenaan Hilton!:in ääniraidalle. Ihmisen sisäisen voimavaran hyödyntäminen on ihan eri juttu kuin se, että yhteiskunta yrittää saada kärryiltä tippuneet väkisin johonkin raksalinjalle.?. Hän keskittyy kuitenkin vahvimmin Teeth-projektiin ja Signal Life -levymerkkiinsä. ?SignalLife#04 tuli ulos maaliskuun puolivälissä, ja viides julkaistaan ennen kesää?, Pentikäinen kertoo. ?Proggis on lähtenyt siististi käyntiin. Suutari tykästyi kuulemaansa ja soitti Ceebrolisticsissa räpänneelle sekä soolomateriaalia MattiP- ja Teeth -nimillä tehneelle Pentikäiselle kysyäkseen lupaa käyttää musiikkia dokumentissaan. Pentikäinen oli tippua tuoliltaan. ?Kun aikoinaan kirjoitin Aavaavaata, Ceebrolisticsin Janne Hyttinen (Pijall) asui juuri samassa Hiihtäjäntien talossa. Pidimme Lontoossa label nightin tammikuussa, ja paraikaa suunnittelemme Kuudenteen aistiin Signal Life -lavaa.? Vuonna 2009 käynnistynyt Teeth-projekti on saavuttamaisillaan lakipisteensä. Sämpläsin paljon pikkujuttuja levyltä. Tuore Teeth-mixtape julkaistaan englantilaisen levymerkin avustuksella keväällä. ?Annoin itselleni neljä vuotta aikaa löytää ääneni tuottajana. Koen saavuttaneeni nyt sen äänen, ja pyrin koko ajan löytämään uusia julkaisukanavia jutuilleni.? Teeth-projekti on Pentikäisen ylistyspuhe alhaalta ylös nousevalle intohimojen toteuttamiselle. Carl Jung puhuisi synkronisiteetista. HIPPO TAATILA VIRPI SUUTARI TYÖSTI keväällä 2012 raakaversiota ohjaamastaan Hilton!-dokumentista
Crooklyn Dodgers: Crooklyn/Clockers ?Paras räppileffasoundtrack koskaan. Thomas Bangalter: Irréversible ?Häiriintynyt elokuva, jonka vahvaan maailmaan äänet sopivat täydellisesti. Avauskohtauksen lopettava patarumpu ja sen jälkeinen vaappuva ambient ovat häkellyttävä yhdistelmä.? Nyt myös iPadille.. Vangelis: Blade Runner ?Klassikko. Joku oli vinkannut, että soundtrack kuulostaa Raster Noton -levyltä.? 2. Sebastian Hurmerinta TOP 5 Kaikkien aikojen kovimmat soundtrackit 1.Darren Aronofsky: ? ?Koetin saada vanhat räppikaverit katsomaan Piitä leffafestareilla San Franciscossa vuonna 1998. Hans Zimmer/ John Powell: Veteen piirretty viiva ?Tuo mieleen Sigur Rósin. Itse asiassa olisin voinut listata myös Sigur Rósin soundtrackin Kaikkeuden enkelit -elokuvaan. Molemmat ovat loistavia.? 3. NYC-räppiä sellasessa muodossa, jossa siitä pidän eniten.? 4. Vangelis on nykyään taiteilijaprofessori, eikä hänellä ole minkäänlaista musiikillista koulutusta tai edes taitoa lukea nuotteja. Antaa toivoa.? 5
Se on äänimiehelle aina eduksi, jos saa puskettua middleä paremmin läpi.? ?Tänne on piilotettu pedaalit. MK4.23 on muuten aika harvinainen peli. Tai sitten wahin karaktääri voi mennä mössöksi.? ?Vaihdoin Kochista Bogneriin, kun siinä on samaa dynamiikkaa kuin Kochissakin, mutta äänen keskialue on vähän enemmän esillä. Toinen MK on ilmeisesti Rasmuksen Paulilla jossain, toinen päätyi minulle.? ?Takana alhaalla on se erotusmuuntaja, joka on avainasemassa ylimääräisen suhinan poistamisessa. SOITINNURKKA ?MIDI-kontrollerilla vaihdan kuhunkin biisiin sopivan delay-asetuksen ja kytken efektipedaaleja tarpeen mukaan päälle.? ?Wah wahin minä vaihtaisin varmasti viimeisenä pois, jos pitäisi kamoista luopua. Testaan wahilla myös uudet vahvistinkandidaatit. Vaikka vahvarin soundi olisi miten hyvä yksinään, se saattaa muuttua wahin kanssa paljonkin. Kapine piti sijoittaa etäälle rungosta, jotta homma saatiin toimimaan.? MUMMI & UKKI ESA HOLOPAINEN Rumba 60. Sain omani ikuisuuslainaan Kimmolta, joka puolestaan sai kapineen Rasmukselta. Tuottaja Michael Wagener oli antanut niille pari pedaalia
Ennen Bogneria käytin tys menee nykyään niin, että mihollantilaisen Kochin vehkeitä, nulla on Mummossa wah wah ja kyllä tavallinen Marshall ja kontrollilauta, jolla laitan JCM 900 toimii myös. ?Perinteinen kaljaUkkiin kiinnitetyt efektipeUuden Circle-albumimpullo kädessä piuhaa daalit päälle ja pois. Soundiin tueihän yleisö tuollaiseen kiinnitä paljoa huomiolee sitä enemmän suhinoita ja kohinoita, mita. VeLabsin MK4.23 -boosteria käytän soolojen tedimme kitarat levylle osaksi Bognerilla, osakhostamiseen. Siitä se jäi. aito sähkömies. HM-2 alkaa olla vähän harvinainen, moa ja Ukkiakin. Amorphis soittaa keikoillakin klikki korVahvistimien suhteen olen aina ollut ronkeli. vamonitoreissa, joten biiseissä paljon käytetyn Mesa Boogien ja Englin kaltaiset tyypilliset medelay-efektin on mentävä tahdissa. Festareille otan yleensä Mijoten olen ostanut niitä muutaman varastoon, jos nimummon mukaan, se on tästä riisuttu versio. vaikka veli venäläinen yhden pihistäisi. Mummo ruumisarkussa Amorphisin alkuperäisjäsen ESA HOLOPAINEN suhtautuu soundiasioihin pieteetillä. No, ennen Mummoa minulla oli painivat pitkään. Pesiamme ihan hyvin. Muuten tallivahvarit eivät toimi minulle ollenkaan, on rumpalilla tuskaista. kun en pidä liian tukkoon ahdetusta Vuosien aikana rakentunut virisoundista. Tätgrenin omat on efektien lisäksi Bognerin levyt ovat nimenomaan kanssa pärjäisi. ? Shiva 20th Anniversary -vahsellaista täyteen tunget. Ukki me tuottanut Peter TätMarshalliin työntävä on siis Mummon kaverikgren on tässä eri koulukitarateknikko ei näiden si rakentunut räkki, jossa kuntaa. Sitten on Siitä päästäänkin siihen peruskysymykseen, onvielä yksi noisegate ja Voxin wah wah päälle. ko tämä kaikki säätäminen ja kohinan vahtimiMonimutkaisinta järjestelmän rakentaminen tarpeellista. Lisäksi joka biisiin vedettiin Labin Micro Vibe, jossa on mieto, chorus-henkomppiraita Heavy Metal -pedaalilla varuskinen värisevä efekti. tetulla Marshallin kasisatasella, jotta saimme Lisäksi minulla on vanha kunnon Bossin vanhan liiton döödis-meininkiä. Heavy Metal HM-2 tuomassa biiseihin death meKyllä minä keikoista selviäisin ilman Mumtal -särmää. Mummon laukku on kuitenkin sikökseen Ukin taakse. iso, suunnilleen ruumisarkun näköinen ja muoTällaisten operaatioiden selvittämiseksi täytyy toinen, ja yhdellä Kreikan-reissulla kundit alolla vähän tietämystä sähköalalta. Mutta kun tähän on nähty niin paljon aikaa tä enemmän kitaran ja vahvistimen välissä on ja vaivaa, niin miksi ei sitten säätäisi.? elektroniikkaa. Vaikka systeemin perusajatus Mummon tarina alkoi joskus vuonna 2007, on helppo, perinteinen kaljapullo kädessä kun suunnittelin silloisen kitarateknikkoni piuhaa Marshalliin työntävä kitarateknikko ei Kimmo Aroluoman kanssa kitarakamojani uunäiden kanssa pärjäisi. siksi. Aluksi se kyseDelaynä minulla on käytösli, olisimmeko halunneet Mesä Eventide Time Factor ja Lisa Boogieita studioon, mutta ne 6:n tekemä laitos, en edes muisloppujen lopuksi ymmärsimme toita mikä malli se tarkalleen ottaen on. Häiriöääniä kaihtavan kitaristin käytössä on kunnioitettava efektija vahvistinrakennelma, jonka osaset tunnetaan koodinimillä MUMMO ja UKKI. TOIMITTANUT SAKU SCHILDT KUVAT EEMELI KIVINIEMI ?AI MIKSIKÖ TÄMÄN kontrollilaudan nimi mo että nykyinen kitarateknikkomme Johan on Mummo. Ei se halunnut lähdaalipuolella on kuusi purkkia. Ei se varmaan periaatteessa ole, sessa oli häiriöiden poistaminen. Sen ongelman kanssa sekä KimRumba 61. Esa Holopainen vistin ja häiriönpoistajia. tua soundia. Creation Audio teä sorkkimaan bändin ominaissoundia. Sitten mukana ovat HBE Psilosi Orangen Thunderverbillä ja leadit Orangen byte -phaser ja Hendrixin jutuista tuttu Voodoo käsilaukkumallilla. Itse olen koukoivat nauraa, että kuollutta mummoasiko sinä lutukseltani hienomekaanikko, ja Johan on ihan perässäsi vedät. Lopulta ongelma ratkaistiin keikkareissuilla mukana tavallinen pikkusalkku erotusmuuntajalla, joka on eristetty omaksi ykkitaraefektejä
Jos jotain kohdetta tulee musiikilla ravistella, niin konservatiivista, vaarattomuuteen ja turvallisuuteen luottavaa kuulijakuntaa, johon on liittynyt viime vuosina myös osa indiekansasta. Knifen varsinainen, levyn julkaisumanifestissa ja haastatteluissakin alleviivattu sanoma puolestaan jää tutulla tavalla efektoidun äänen julistamiksi korneiksi sloganeiksi: ?Money just can?t buy western standards?, ?Liberals give me nerve itch?, ?Rewrite the history to suit our needs?, ?End extreme wealth?. Vain Free Pussy Riot puuttuu. Rahan vallasta saarnaamiseen nähden on ironista, että Dreijerit kuuluvat Fazerin ökysuvun ruotsalaiseen haaraan. Samaan aikaan, kun kulttuurituotteet rakennetaan luotettavien brändien varaan, Knifen brändissä voi luot- Rumba 62 taa vain siihen, ettei siinä ole mitään luotettavaa. Jos aiemmin Knife on pyrkinyt toimimaan musiikkiteollisuuden normien vastaisesti välttelemällä keikkoja ja haastatteluja sekä tekemällä palkintogaalavisiiteistään ivallisia performansseja, Shaking the Habitual sylkäisee rakenteiden lisäksi myös vanhoja Knife-faneja naamalle ja karkottaa osan heistä varmuudella. Siis sama bändi, joka teki vielä yhdeksän vuotta sitten José Gonzalezin coveroitavaksi ja Sonyn mainoksiin kelpaavaa syntikkapoppia ja seitsemän vuotta sitten julkaisi Silent Shout -albumin, jonka hyinen äänimaisema on 2000-luvun konepopin vallankumouksellisin. Ja nyt meillä on Shaking the Habitual, joka metsästää, nylkee ja syö José Gonzalezin aamiaiseksi, saa Silent Shoutin tuntumaan Army of Loversilta ja ilmaisee avointa kuvotustaan Sonyn kaltaisia kapitalismin monoliitteja kohtaan. Shaking the Habitual rakentuu melodian sijaan kummituslinna-ambientin ja hakkaavien industrial-rytmien päälle. Vaikka tilanne olisi houkuttelevampi päinvastaisena, Shaking the Habitual jäänee harvinaiseksi julistukseksi siitä, miten popmusiikin raamit voi halutessaan vääntää solmuun vakiintuneestakin asemasta käsin. Toisaalta, nyt ensimmäiset kivet ja polttopullot on heitetty normatisoituneen muotokielen niskaan. Lisäksi he lainasivat Judith Butleria, kertoivat albumin inspiraationa olleen queer-teoriat ja haluavansa musiikkinsa kaatavan valkoisten ja etuoikeutettujen miesten hallitseman popin normiston. Levyä edeltänyt manifesti oli puolestaan sekopäistä tajunnanvirtaa, jossa osansa saivat yhteiskuntamme kivettyneet linnakkeet hyperkapitalismista luokkajärjestelmään ja patriarkaattiin. Julistavat Dreijerit millaista missiota tahansa, poliittisesti ravistelevinta Shaking the Habitualissa on, että sen julkaisee juuri yhtye nimeltä The Knife. Kuka uskaltaisi olla seuraava? Oskari Onninen IIIII IIII II ½ I e. Se on alusta loppuun hengenvaaralliselta tuntuvaa seikkailua tiloissa, joista ei tiedä, ovatko ne viidakkoja vai tehtaita ja sijaitsevatko ne menneisyydessä vai tulevaisuudessa. Dreijereiden pääprioriteetin vastaisesti Knifen vallankumous on sen tavassa tunkeutua kulttuuriteollisuuden ihon alle ja kääntää spektaakkeli päälaelleen. KLASSIKKO LOISTAVA KESKINKERTAINEN HUONO HENGENVAARALLINEN TOIMITTANUT | TEEMU FIILIN Normit nurin The Knife Shaking the Habitual Brille IIIII Kulttuuripoliittinen julistus, puolivahingossa. The Knifen Olof Dreijer sanoi The Guardianin haastattelussa, ettei heidän tarkoituksenaan ollut aluksi julkaista Shaking the Habitualia lainkaan Knife-nimellä. Toisaalta kun Shaking the Habitual on yksi maailman viimeisistä albumeista sukupäivällisellä soitettavaksi, miksi siitä tarvitsisi keskustella pöydän ääressä. Jos Silent Shout oli Knifen vallankumouksellinen albumi, Shaking the Habitualin kohtalo on olla radikaali. Tämän albumin jälkeen on selvää, ettei vanha Knife palaa enää takaisin. Se on puhtaasti oikein. Hän ja duon toinen osapuoli, sisko Karin Dreijer Andersson, päättivät kuitenkin tehdä niin, koska se oli ?hauskaa?
TUOMIO + Taideteoreettisessa mielessä tärkeintä popmusiikkia aikoihin. + Äärimmäisestä kompromissittomuudestaan huolimatta yllättävän lähestyttävä albumi... . ...joka olisi voinut olla puolen tunnin noisekollaaseistaan huolimatta vieläkin radikaalimpi. . Sävellykset muuttuvat loppua kohti tasapaksuiksi. AVAINBIISIT Full of Fire Levyn ensisingle rakentaa tribaalirytmiensä polyfoniaa yhdeksän minuutin ajan koko ajan suuremmaksi ja antaa Karin Dreijer Anderssonin kertoa kuulijalle, että gender-kysymykset ovat hänelle intohimon asia. Without You My Life Would Be Boring Afrikkalaisen rytmiikan varaan nouseva kappale ei ole kovinkaan painostava, ja siksi se on albumin lähestyttävin. Lisäksi biisin nimen hokeminen lienee levyn ainut muistiin jäävä melodinen koukku. Fracking Fluid Injection Jälkimmäinen levyn suurista noisekollaaseista kestää kymmenen minuuttia, tuo mieleen kynsiään liitutauluun riipivän Wolverinen ja on nimeltään ?hydrauliikkanesteinjektio?. Albumilla ei oteta uusia suuntia. Visuaalisesti The Knife astuu synkempään kuvastoon, pois sateenkaaren väreistä. Koko muu albumi on lähinnä kuulohermojen pahoinpitelyä tylsällä morapuulkolla.? . The Knifen musiikkiin on aina liittynyt pimeitä, pohjoisia ääniä, jotka tällä levyllä nousevat suurempaan rooliin. . Ei suositella kuunneltavaksi ohutseinäisissä asuintaloissa, ellei haluta hämmentää ja pelottaa naapureita tarkoituksella. TÄTÄ ENNEN Tomorrow in a Year (2010) eä ?Ikään kuin Dreijerin sisarukset luulisivat, että kahden mainion albumin vakiinnuttama asema oikeuttaisi heidät tekemään tuskallisen äänitaidepaskan, joka kuulostaa vuoroin valaan parittelulta, sirkkeliltä ja väestöhälyttimellä annettavalta yleiseltä vaaramerkiltä. Puolentoista tunnin levyllä vain pari biisiä kuulostaa edes etäisesti miellyttävältä tai normaalilta. Oskari Onninen Rumbassa 3/10 Silent Shout (2005) IIII ?Silent Shout pulputtaa, humisee. Ainoastaan Marble Soundsin melodioissa kuullaan hiukan tangon kohtalokkuutta. Tanssilattian iskubiisit uupuvat Silent Shoutilta. The Knife osaa tehdä syvällistä ja ehkä mystistäkin musiikkia hittimuodossa.. Tero Kartastenpää Rumbassa 3/05 Rumba 63
Levyn lopussa mieleen piirtyy kuva väsyneestä Gahanista, joka haukottelee piskuisen leukansa sijoiltaan. Oskari Onninen Kimmo Vanhatalo Joonas Kuisma Juju Neumann Julius Kivi Suomen musiikki Black Rebel Motorcycle Club I Abstract Dragon Matkalla kadotukseen Oma Waterloo III Elämä voittaa. Kuunnellessani Jujun debyytti-ep:tä ajattelin: tämäkö on todellakin meininki Orivedellä. Levyn suurin meriitti on kuitenkin tuotantopuolella. Juju ja muut paikalliset räppäävät levyllä rasseista, mutkista ja kamasta suoremmin kuin monet Itä-Stadin koviksista. Yhtyeelle tärkeän Beat the Devil?s Tattoo -levyn (2010) tuottaja, bändin mentori ja basistin isä Michael Been kuoli sydänkohtaukseen kesken kiertueen toimiessaan ääniteknikkona. Siksi Neumannin tuotanto tuo nuorille mieleen lähinnä hämmentäviä visioita vanhemmistaan. Oma Waterloo -soololla Neumann menee aiempaa pidemmälle. Lyyrisesti Juju menee jo samaan kategoriaan Pyhimyksen ja Asan kanssa, mutta hän tarvitsisi kipeästi doupimpia soundeja taakseen. Teemu Kilpi tai Specter at the Feast IIIII IIII Parisuhde koetukselle. Neumann on nero, josta osa tykkää ja osa ei. Delta Machinen perusteella kuningas ei kuitenkaan ole oikeudenmukaisuuden nykypoppiin palauttava Aragorn vaan karneevalikuningas . Dave Gahan, Martin Gore ja Andy Fletcher lainailevat kiinnostavalla tavalla pieniä juttuja esimerkiksi minimalistisesta teknosta, cold wavesta ja dubstepistä, eli tyyleistä, joita he ovat aikanaan inspiroineet. Lapsellisen ironiset ja irralliset sanoitukset eivät ole kadonneet mihinkään, ja tunnistettava vibratokin on ennallaan. Vaikka The Terror on toisinaan ahdistavaa kuultavaa, sen melankoliassa on ainutlaatuista kauneutta. Karnevaalikuninkaan paluu. 33-vuotiaan Depeche Moden uutta levyä on markkinoitu ?synapopin kuninkaan paluuna?. Terveyteni on minulle kallis, kuinka voin arvioida Jujun musiikkia objektiivisesti? Juju on taivaltanut pitkän matkan ep:n persoonattomasta uhoamisesta tähän elämänmakuiseen kolmanteen levyyn. Viime vuoden loppupuolella vielä Dingon nimissä julkaistu Facebookissa herätti kiivasta keskustelua ja ihmetystä. Kertoo paljon levyn yleisestä laadusta, että ilmestyessään kummasteltu ralli on lopulta sen laadukkainta antia. Levyn kestoluukutus on kuitenkin oiva tapa pistää parisuhde remonttiin ja kaivaa puolisosta esiin piilevä aggressio. Surusta syntyy loistavaa säröä. Black Rebel Motorcycle Clubin sinnikkyys on ihailtavaa. Sen tähtihetket Harmaampaa kuin eilen ja Vain pieni hetki kuuluvat jo ensikuulemalta uuden suomalaisen punkin kaanoniin. Kun bändi aloittaa kappaleen sanoilla ?Mulla on paha olla / voisin vaikka oksentaa / vaikkei oo ees krapulaa?, on tunnelatauksen edessä aivan sama, osuvatko loppusoinnut kohdilleen tai laulu nuotteihin. Kaunis matka pimeyden sydämeen. Jos englannin sana horror merkitsee kauhua, joka johtuu jostain pelottavasta tapahtumasta, terror puolestaan tarkoittaa jonkin hirvittävän piinaavaa odottamista. Pahaenteisestä nimestään huolimatta tämä The Flaming Lipsin kolmastoista levy huokuu hiipivän kauhun sijaan enemmänkin surua ja yksinäisyyttä. The Terrorin lohduttomien musiikillisten maisemien takana vaanivat jälleen kerran huumeisiin sortuneen multi-instrumentalistin Steven Drozdin epätoivo ja laulaja Wayne Coynen ero vaimostaan 25 yhteisen vuoden jälkeen. Hänen muistolleen versioidaan Beenin oman The Call -bändin pikkuhitti Let the Day Begin (1989). Albumi jatkaa edellisellä löydettyä tasapainoa psykedeelisen ja likaisen särösurinan sekä nopeatempoisen ja kaoottisen punk-kaahauksen välillä. Kappaletusina kestää lähes tunnin, eikä paketti hajoa kertaakaan. Tilalle on tullut persoonallista, kypsää ja syvällistä itsetutkiskelua, yhteiskunnallista ja globaalia pohdintaa sekä kauniita sanoja onnesta ja rakkaudesta. Jujusta on siis tullut kiltti. Levyn heikkoudet löytyvät yksinomaan syntikkavoittoisesta tuotannosta. Siitä huolimatta leuka pysyy ylhäällä ja askel vakaana, eikä jaxuhaleja kaivata. Turkulaisbändin vaikutteista kuuluvat tarkasti läpi erityisesti SIG ja Korroosio. Synkeämpi päätösbiisi Hyvää yötä tuo hieman tarpeellisia lisäsävyjä, joita Maakuntaradio lopulta kaipaa enemmän kuin mitään. Yksipuolisuudestaan huolimatta En voi palata eiliseen on biiseiltään huiman tasalaatuinen ja vakuuttava puolituntinen angstista pop-punkia, joka tosin voisi kestää kuuntelua hieman paremmin. Superehjä kokonaisuus jopa kaipaisi pientä särmää säilyttääkseen välimatkan toisinaan turruttavaan unipop-estetiikkaan. Akseli Hiltunen Marko Ylitalo Rumba 65. vanha, narrinhatulla kruunattu aasi. Toisaalta on turhaa puhua paluusta, kun levy on jo neljäs Depeche Mode -julkaisu 2000-luvulla. Delta Machinen esteettisenä asenteena on nimeen sopiva synkkä ja tumma koneellisuus. Yhtye on siis yrittänyt järjestellä vanhat elementtinsä trendikkääseen muotoon. Lopputuloksena on monotoninen albumi. Sen kappaleet kuulostavat variaatioilta toisistaan, eivätkä onnistuneet Secret to the End tai Heaven-slovari pelasta kokonaisuutta. Parhaat biisit ovatkin reggaebiisejä. Nuoriin hän ei ole purrut sitten 1980-luvun, minkä selittää se, että suurin osa 1980-luvun alun jälkeisistä nuorista on siitetty Dingon tahtiin. Veijarimme päätti näet pestata tuottajikseen Maki Kolehmaisen ja Jimi Constantinen, joiden kädenjälki kuuluu levyltä selvästi. ?Depeche Moden Delta Machinen esteettisenä asenteena on nimeen sopiva synkkä ja tumma koneellisuus. Maakuntaradio The Flaming Lips Depeche Mode Airiston punk-levyt Bella Union Columbia En voi palata eiliseen The Terror Delta Machine IIII IIII II ?Ei mun elämässä ole mitään suuntaa.? Maakuntaradio saa ankeuden kuulostamaan naiivin romanttiselta. Bändi kuulostaa siltä, että juuri kun uskoo elämän saavuttaneen äärimmäisen harmautensa, ohikiitävä bussi roiskaisee vielä kurat päälle. Mukana on pari totaalista hutia, ja monissa biiseissä toistuu sama poljento ja synasoundi. Sitten bändi sekosi omaan luovuuteensa tai aliarvostukseensa, päätyi levy-yhtiöiden limboon ja hukkasi kurssinsa ? ainakin musiikillisesti. Omalla levymerkillä julkaistun seitsemännen albumin lähtökohdat olivat traagiset. Pölyisestä konsolista kuuluu lauluja yksinäisyydestä, surusta, epätoivosta ja kosmisen mittakaavan eristäytyneisyydestä. Gangsterismi, viha ja huumeteemat ovat pudonneet kyydistä. Tammikuussa julkaistun ja Super Bowlin mainostauolla kuullun Sun Blows Up Todayn pirteällä popilla ei ole mitään tekemistä albumin alakuloisen musiikin kanssa. The Terror on kuin hylätyn kuuaseman viimeisen kohtaloonsa alistuneen asukkaan surumielinen viesti. Yli kymmenen vuoden takaisella debyytillään yhtye oli vähän liiankin ajan hermolla melurock-kierrätyksessään
Loppupuolen Warrior avautuu hienoksi uuden ajan gospeliksi. Ei näin. En voi sanoa yllättyneeni, kun uuden Suicidal Tendenciesin kuunteleminen sai bandanahuivini kostumaan itsetuhoisesta hiestä. Aivan näiden omilla aseilla Howl ei yritäkään kammeta itseään eturintamaan, vaan yhtye ottaa tuekseen rehdimmin metalliset pelivälineet. Sumargestur on kuin nuotiolaulu, jota voi laulaa hiljaa itsekseen Reykjavíkin lentokentällä kotimatkan viivästyessä tuhkapilven vuoksi. ?Suikkarit tuntuvat unohtaneen sekä punkin että thrashin terrorisoidakseen kuulijoitaan hysteerisellä yhdistelmällä pomppumetallia, funkheavyä ja rollaattorin nopeudella kulkevaa actionrockia.? Bonobo The Child of Lov Suicidal Tendencies Ninja Tune Double Six Suicidal The North Borders The Child of Lov 13 III ½ IIII I Aavistuksen tasapaksua kauneutta. Brittiläisen dj:n Simon Greenin eli Bonobon utuisan maalailevat kappaleet tuppaavat olemaan joko instumentaaleja tai levyillä vierailevien naisartistien laulamia. Tuntuukin oudolta, kun uuden levyn avausraidalla First Fires laulaa mies. nimilogiikan?) ei ole pelkästään huono, vaan h-u-o-n-o. Kauas on tultu niistä ajoista, kun yhtye paiskoi hilpeää crossover thrashiä D.R.I.:n ja S.O.D.:n hengessä. Näin tekee debyyttiartisti Child of Lov. Towersin elektrosoundeja puolestaan pehmentää Szjerdenen ääni. Hiljalleen avautuva Don?t Wait ja synatunnelmointi Antenna edustavat levyn parhaimmistoa. Hieno on myös singlenä julkaistu Cirrus, joka yhdistelee luontevasti koiranhaukkua ja ksylofonia muistuttavia soundeja avaraan taustaan. Albumi ei ole taiteellisesti erityisen ikimuistoinen teos, mutta ehkä juuri tietyn vaivattomuutensa takia se toimii harvinaisen mainiosti. Yksinkertaisesti kaunista. Ásgeir Trausti on lahjakas islantilainen lauluntekijä, jonka esikoislevy Dýrð í dauðaþögn ilmestyi alun perin jo viime vuoden puolella. Jonkinlaisen nu-soulin ja funkahtavan elektronisen popin äärellä ollaan. Pianoballadi A Lot of Love saa puolestaan Coldplay-paatoksen kuulostamaan aidosti koskettavalta ja pakottaa harmittelemaan, miksi Masonin status on nykyisenkaltainen . Tänne se kulkeutui lunnien ja tukevien hevosten valtakunnasta viiveellä. Sen 20 kappaleesta puolet on varsinaisia biisejä ja puolet niitä linkittävää rytmisilppua, joiden aikana kuullaan niin Tony Blairin puhetta kuin formulaselostusta. Albumi henkii myötätuntoa ja puhtautta. Jotain mieleenpainuvampia elementtejä jään silti kaipaamaan: The North Borders on toki äärimmäisen kaunis, mutta levy ei yllä aivan edeltäjänsä Black Sandsin tasolle. Mysteerimies on täällä. Aikakaudella, jossa kaikki on googlattavissa muutamassa sekunnissa, ainoa tapa jonkinlaisen mysteerin luomiseen on jättää kasvot kokonaan julkaisematta. Täysi mitättömyys tuskin on kyseessä, kun mukaan on saatu Damon Albarn ja räppäri Doom. Mysteeriartistin debyytti on vahva näyte tyylitajusta. Laulut ripustetaan yksinkertaisten folkahtavien teemojen varaan. Koskinen Juha Wakonen Oskari Onninen Bloodlines Rumba 66 Monkey Minds in the Devil?s Time Dýrð í dauðaþögn aukia 10 1 Rune R p. Sen anti on musiikillisesti kohtuullisen kiinnostavaa, mutta erityisesti bändin ilmaisutapa tuo otteisiin rujoa puhtia. Siitä olin kuitenkin yllättynyt, että kalifornialaisbändin 13 vuoden tauon jälkeen julkaisema 13 biisin 13-levy (tajusivathan kaikki ?kekseliään. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan -sanonta pätee tässä tapauksessa enemmän kuin hyvin. Levy on alusta loppuun vähäeleinen ja kaunis, suorastaan ilmava. Niitä Trausti laventaa rauhallisilla koneellisilla koukuilla. Vaikka Masonin junnaaviin sointukiertoihin voisi helposti lisätä teollisuushalliympäristöihin soveltuvaa törkybassoa, hänen kumpikin levynsä, häkellyttävä Boys Outside (2010) ja tämä uutuus, ovat todellista salonkipoppia. Tunnin mittainen albumi tuntuu massiivisemmalta kuin se todellisuudessa on. Mielikuvat vievät Portisheadin, Gnarls Barkleyn ja OutKastin suuntaan. Sludgen möyrivä ote kytee taustalla, ja hommassa on paikoin vahvaa syvältä kyntämisen meininkiä. Hyvä niin, sillä Howlin murjonnassa on metallia siinä määrin, että kapeakatseisemmatkin heavytyypit löytänevät yhtyeen. Howl tekee viisaasti jättäessään verrokkiensa hektisen yliampuvuuden ja korvaa sen ankaralla väännöllä. (0p www w. Nyt Suikkarit tuntuvat unohtaneen sekä punkin että thrashin, mutta yhtye terrorisoi kuulijoitaan hysteerisellä yhdistelmällä pomppumetallia, funkheavyä ja rollaattorin nopeudella kulkevaa actionrockia. Sen verran infoa netistä löytyy, että The Child of Lov on laiha 25-vuotias hollantilainen mies ja multi-instrumentalisti, joka aloitti biittien parissa 12-vuotiaana ja tuottaa oman musiikkinsa. Jos helvetissä järjestetään aerobic-tunteja, niiden taustamusiikki kuulostanee tältä. Huvittavinta antia ovat Dean Pleasantsin kitarasoolot, joita on kaikkialla. Se sopii silti paremmin sarjamurhaajien makuuhuoneisiin kuin tanssilattioille. Hidastempoinen ja melankolinen elektroballadi Call Me Up antaa kuunteluohjeen loppulevylle. Vaikka tempo nouseekin heti Heal-singlebiisillä, leijuu koko albumin yllä tummanpuhuva, urbaani syke. Dýrð í dauðaþögn kuljettaa islantia tuntemattoman kuulijansa saarelle, jota ei löydy mistään kartasta. Sieltä ei ole kiire tulla takaisin. Oi miten suuria voimia. Mikään dub-johdannainen ei liene koskaan kuulostanut yhtä sofistikoituneelta kuin uljasta uutta uraa tekevän, entisen Beta Band -keulakuvan Steve Masonin soolotuotanto. Heimförin puolestaan keinuu sankkaan yöhön nakuttavien kanttilyöntien tahdissa, tumma tunnelma käsipuolessaan. John Grant kääntää levyä nyt englanniksi. En voi välttyä ajatukselta, että jotakin merkittävää menetetään kielimuurin mukana. siis laajempaa tunnustusta vaille jäänyt nero. Kimmo K. Tässä yhdysviiva vedetään Crowbariin, jonka suoraviivaisessa jyräyksessä on Howlin ulosantiin selkeä sukulaissuhde. Bloodlines on oikein kelpo levy. Musiikin tunnistaa kuitenkin Bonoboksi viimeistään Emkayn soljuvasta taustasta ja iskevästä kompista. Edellä mainittu mies, Grey Reverend, hoitaa hommansa muiden vierailijoiden tapaan hyvin. Erykah Badun laulama Heaven for the Sinner velloo sulavasti eteenpäin jousien ja harpun säestämänä. Kun Lonely-biisi tuo mukaan gospel-sävyjä, ne kuulostavat vieroituksessa puhdistautuneelta Primal Screamin Screamadelicalta. Irrallisilta tuntuvat tilutukset tunkevat kasvoille yleensä jo ennen kertosäettä ja saavat Dream Theaterin kuulostamaan vähäeleiseltä. Viimeistään tämä levy saa Suikkari-fanien verkkolippisten pystylipat lerpahtamaan. Laura Korpikunnas Anna Brotkin Mervi Vuorela Howl Ásgeir Trausti Steve Mason Relapse One Little Indian Double Six III IIII IIII Metallista möyrintää. Amerikan karvaturrien möyhääminen pohjaa vahvasti jo ei-enää-niin-muodikkaaseen Mastodon-Kylesa-posthardcore-paalutukseen
f i w w w. fa c e b o o k . c o M / w oy H w oy H Kebabit, Kebabit, falafelit, falafelit, 8,00 8,00 kana-annokset, kana-annokset, salaatit, salaatit, rullat rullat Kampin Kampin ja uunipastat ja uunipastat Pippurissa Pippurissa Lounasbu?et 9,00 9,00 on runsaat on runsaat Lounasbu?et arkisin arkisin klo 10?16. klo 10?16. annokset annokset ja ja Salaatteja, Salaatteja, mezejä, mezejä, useita useita ystävällinen ystävällinen lämpimiä lämpimiä ruokia, ruokia, keittoa, keittoa, pizzaa + kahvi + kahvi tai tee. tai tee. palvelu. palvelu. (09) 694 694 3447 3447 www.kampinpippuri.? www.kampinpippuri.? RUMBA 30-VUOTTA ESITTÄÄ: PE 10.05. ABSOLUUTTINEN NOLLAPISTE 9/11 EUR. Wedding Crashers, The Duke, Polar Motor + Fotoshop DJ set DebyyTT albuMi Turku Klubi M i k k e l i S to p pa r i H e l s i n k i tava S t i a Ta M p e r e t u l l i K l u b i J y v ä s k y l ä l u ta K K o l a p p e e n r a n Ta i l o n a k u o p i o H e n ry . LeBonk, Yr j önkatu 24 Hel si nki KLO 21-04 ÄSY SISÄÄNPÄ NNALLA NARIKAN HI -k18- HYVÄ KLUBI KESKIVIIKKOISIN LE BONKISSA Ke 17.04. Ville Leinonen, Julius Karlsson & Samat Nimet + Neat Neat DJ set Ke 15.05. w oy H . (09) p. ENNAKKO: TIKETTI. S p u b 3.5. 4.5. 7.5. 8.5. 9.5. 10.5. 11.5. i- ly k i k k ipl oissa kau p ä i v i T e T T y k e i k k a l i s Ta : w w w. pizzaa Tervetuloa! Tervetuloa! Myös Myös lampaankyljyksiä, lampaankyljyksiä, turkkilaisia turkkilaisia lihapullia, lihapullia, vartaita, vartaita, pizzaa, pizzaa, pihvejä! pihvejä! aukiauki jokajoka päivä päivä 10?05 10?05 Runeberginkatu Runeberginkatu 4 4 p
Hurts on pikemminkin kaksi sliipattua kreikkalaista adonispatsasta. Upean Happiness-debyytin (2010) jälkeen Exilesin tummanpuhuva soundimaailma yllättää. Liekö suomalainen melankolisuus tarttunut lukuisten Suomen-vierailujen lieveilmiönä? Hurtsille on tapahtunut paljon lyhyessä ajassa. Vaikka särmää on yritetty lisätä särökitaroilla ja nolon maanis-depressiivisillä sanoituksilla, levy jää silti hengettömäksi ja kliiniseksi. ?Olen Rumba 68 66 ja edelleen tikissä, joten nostalgikot imekää munaa!. Nyt Elton John tarjoutui pimputtamaan pianoaan Help-biisin taustalle. Muitakin on hengessä mukana: The Crow tuo väistämättä mieleen Chris Isaakin Wicked Gamen. Siten albumi on tavallaan jatkoa Mogwain Zidane: A 21st Century Portrait -soundtrackille. Yleisilme on Mogwain totuttua linjaa hiljaisempi, pehmeämpi ja pianovetoisempi, eikä musiikki nouse paljoa taustatapetin ominaisuudesta. Viesti on selkeä: menneet ovat menneitä, nyt on uuden aika. Hyvältä vaikuttaa. Kun levyn laittaa soimaan, tuima kasvokuva lunastaa ilmeensä. Mutta Manchesterin maahiset ovat kaikkea muuta kuin lyhyitä ja rumia puutarhatonttuja. Esimerkkejä on enemmänkin. ?Heroes?-teksti on yliviivattu, ja kuvan päällä lukee ?The Next Day?. kuulostaa varmasti hyvältä kansainväliseenkin korvaan sujahtaessaan. Heroes-albumin (1977) kansikuva, jonka päällä on valkoinen laatikko. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö se olisi miellyttävää kuunneltavaa tietynlaisesta harmaudestaan huolimatta. Koskinen Welcome Oblivion Les Revenants Sound City . Mukana on muutama briljantti biisi, monta melkoisen hyvää kappaletta ja pari turhaketta. Asian voisi muotoilla näin: yli 40 vuoden levytysuran tehnyt Bowie on tehnyt levyn, joka kuulostaa niin hyvässä kuin pahassakin siltä, kuin kyseessä olisi miehen debyyttialbumi. How to Destroy Angels Mogwai Eri esittäjiä Sony Rock Action Roswell II III IIII Rätinää ja huminaa. How to Destroy Angels on Nine Inch Nails -johtaja Trent Reznorin, hänen vaimonsa Mariqueen Maandigin, Atticus Rossin ja Nine Inch Nailsin visuaalisesta annista vastanneen Rob Sheridanin muodostama elektrokollektiivi. Yllättävät kohtaamiset toimivat hyvin levyn kantavana ideana. Akseli Hiltunen Markku Roinila Kimmo K. Tämä on osittain totta, osittain ei. Albumi poukkoilee tyylillisesti, ja biisit ovat pääosin kunnianhimoisia, osittain jopa kokeellisia. Sisäänpäinkääntynyt levy junnaa paikoillaan ja kompastuu omaan kikkailuunsa, mutta toisaalta Ice Agen ja How Longin tyyliset kauniit tunnelmoinnit pelastavat paljon. Welcome Oblivionissa olisi aineksia todella mainioon ilmaisuun, mutta kappaleissa painopiste on aivan väärillä osa-alueilla. Ilme kertoi kaiken: ?Vittuako siinä tuijotat?? David Bowie, 66, on leikkisällä tuulella. Nöyrin sanoin kirjoitin, että Bowiesta ei saa tulla monien ikäistensä tavoin elävää jukeboksia. Jännittikin kovasti, kun sain uuden The Next Day -levyn käteeni. Ihan ensimmäisenä ajattelin, että onpas ruma kansi. Mahtipontisista elkeistä päätellen Hurts tahtoo ihan tosissaan Museksi Musen paikalle. Virve Nyyssönen. Aikamoista. Mutta siinä missä debyyttiyhtye ei osaa vielä, Bowie ei osaa enää. Fanin tärkeimpiin toiveisiin on vastattu, ja olo on helpottunut . Avasin kannen. Sisäaukeamalla odotti David Bowien kasvokuva . Fyysinen albumi tekee kuolemaa, mutta Bowie leikittelee idealla, jossa myös albumin paketti on oma pikku taideteoksensa. Mukana on vain pari hukkaraitaa, Paul McCartneyn rämpytyksen varaan rakentuva Cut Me Some Slack näistä turhimpana. Projektiluonteeseen nähden levy on rehellistä ja sielukasta materiaalia. Levy riemastuttaa esitellessään mitä moninaisempia sävellyksellisiä ja sovituksellisia ratkaisuja. Samalla albumi hymyilyttää sinne tänne poukkoilevassa uhmakkuudessaan, todistelevuudessaan ja linjattomassa hapuilussaan. Vaivihkaiset teeman kehittelyt ovat tyylikkäitä, ja lopulta tekijän tunnistaa helposti skottien instruylpeydeksi. Hienoimpiin hetkiin lukeutuu From Can to Can?t. Aloitusbiisi on uhmakas. Sen debyyttialbumilta voi löytää kaikuja dubstepin ja Reznorin emoyhtyeen lisäksi vaikkapa Clint Mansellin, Aphex Twinin ja Mobyn tuotannosta. Musiikki koostuu levottomista, junnaavista ja alitajuntaa piinaavista äänistä, joita värittää Maandigin hento lauluääni ja Reznorin alavireinen mölinä happoisilla lyriikoilla. Welcome Oblivion onnistuu olemaan samaan aikaan tajuttoman ärsyttävä ja kunnioitusta herättävä albumi. Real to Reel David Bowie Hurts Exile The Next Day Sony Iso III III Epätasainen ja hapuileva paluualbumi helpottaa fania. Ennen tämän levyn julkaisua kirjoitin Rumban nettisivuille jutun, jossa toivoin David Bowien pysyvän taiteellisesti pirteänä. Pari vuotta sitten vielä tuntematon suuruus haki debyytilleen vetoapua duetosta Kylie Minoguen kanssa. The Huts ja Special N nousevat hiukan esiin muun materiaalin seasta. Hieman poikkeuksellisesti levyllä on myös yksi laulettu biisi, traditionaalinen What Are They Doing in Heaven Today. Viimeinen kappale Wizard Motor on totutumpaa Mogwaita ja nostaa äänenvoimakkuutta huomattavasti. Maailmat kohtaavat. Dave Grohl osti legendaarisen Sound City -studion ja ohjasi siitä dokumenttielokuvan. Siinä kohtaavat sukupolvet ja genret hedelmällisesti: Slipknot-laulaja Corey Taylor ja Cheap Trick -kepittäjä Rick Nielsen yhdistävät voimansa Kyuss-basisti Scott Reederin ja Grohlin kanssa. Yhtyeeltä jää kuitenkin odottamaan tulevaa. Pehmeän taustamusiikin aika. Mogwai on pistänyt kitarapedaalinsa hetkeksi piiloon ja ottanut esille pianon ja koskettimet. Tämä saa albumin kuulostamaan uhmakkaalta ja pirteältä. Trent Reznor, Josh Homme ja muut Grohlin katu-uskottavat aikalaiskollegat onnistuvat hyvin, Stevie Nicksin ja Rick Springfieldin kaltaiset konkarit erinomaisesti. joka sekin oli peitetty valkoisella laatikolla. Vielä avasin yhden, oikealle kääntyvän kannen ja kavahdin, kun digipack-kotelon pohjalla odotti tuimasti suoraan silmiin katsova David Bowie. Syy tähän on ranskalaisen Fabrice Gobertin luoma tv-sarja Les Revenants, johon yhtyeen tekemä musiikki on nyt julkaistu levyllä. Tästä huolimatta musiikki ei ole häiritsevän grohlmaista, vaikka pääasiallisena tyylilajina on vaihtoehtorock. Kappaleet on tehty ja esitetty yhteistyöpohjalta. Real to Reel on studion ympärille hahmottunut yhteistyöprojekti, jonka ydinjoukon muodostaa Foo Fighters. siitä huolimatta, että albumi on kansiaan myöten enemmän mielenkiintoista kuin nautinnollista taidetta. Jose Riikonen Mahtipontista patsastelua. Levyn kansien sisältä löytyy maahiskieltä, suomea. ?Onnellisuus maanpaossa
Nyt myös iPadille.
Päinvastoin: kuulostaa asialliselta. Ja jatkoa seuraa: What to Do With the Neutralilla Arm soundaa hauskasti Iggy Popin ja Johnny Rottenin vinksahtaneelta ristisiitokselta. kuulostamatta lainkaan kornilta. Nyt hän kääntyy entistä enemmän sisäänpäin. . Toisaalta yllätyksiä tuskin on haettukaan, sillä eleettömien kappaleiden funktio on rentouttaa ruuhkavuosiaan viettäviä naisia arjen melskeiden keskellä. Laulut ovat laulajan intiimiä sisäistä monologia, jonka kuunteleminen tuntuu tungettelulta. Ja sitä paremmin homma toimii, mitä raivokkaammin ja tylymmin roiskitaan. Hardcorelle kumartava Chardonnay äksyilee puolitoistaminuuttisensa komeasti. What About Now on kuin tarkkaan laskelmoitu Hollywood-elokuva . Jos musiikinteko on tuntunut huikealta matkalta, levyltä odottaisi edes mietoa uusiutumista ja kokeilunhalua. Dido on haalinut mukaan huippukollegoita Brian Enosta Kendrick Lamariin, mutta heidän vaikutuksensa ei virkistä sointia lainkaan. French Filmsin White Orchid on kasvaja, jonka kappaleissa on uudella tavalla tilaa. ? French Films Mudhoney Kurt Vile GAEA Sub Pop Matador Vanishing Point White Orchid Wakin on a Pretty Daze IIII IIII IIII ½ 1/2 Pyörät pyörivät eteenpäin. Tuomitsin French Filmsin Drums-kopioksi yhtyeen ensimmäisen ep:n jälkeen. Avausraidasta alkaen homma on pässinlihaa. Tärkeää on kuitenkin se, että End of Disclosure on parasta Hypocrisya pitkään aikaan. Kookkaista kitaravalleista ja hienoista sävelkuluista rakennettu nimiraita kertoo, mitä on tulossa. Pitkän uran varrelle mahtuu tusina albumia, muutama vähemmän onnistunut tahtilajinvaihdos ja suoraan kraiveleista kiinni tarttuvia täysosumia. Imaginary Future -albumi (2010) ja When People Like You Filled the Heavens -single (2012) osoittivat minun olleen typerys. lujaa. Didoon verrattuna Adele ja Coldplay kuulostavat vaarallisilta tajunnanräjäytysoperaatioilta. Veteraanirokkarit autopilotilla. Bon Jovin kahdestoista pitkäsoitto on sellainen levy, jolla kaikki on periaatteessa paikallaan, mutta silti se kaatuu rähmälleen ylvään ilmalennon sijaan. Yhtyeen tyyli on ennallaan: What About Now sisältää tuttua radioystävällistä stadionrockia, jossa hard on korvattu softilla jo ajat sitten. Sanoitukset ovat voimaannuttavia inspiraatiolauluja, joissa hoilataan kaulasuoni pullistellen ?never give up. Laimealta What About Now?lta sellaista on turha etsiä. Imelät balladit seuraavat ennalta-arvattavia stadionnostatuksia, mutta mikään ei nouse siivilleen. Albumilta löytyy toki muutamia hyviä melodioita, mutta Bon Jovi on tehnyt tämän kaiken aikaisemminkin ja paljon paremmin. Silloin hän on riisunut kaiken turhan. Itsensä paljastaminen kannattaa. Mudhoney saa 25 vuoden jälkeenkin kaikki sympatiapisteet. White Orchid on kasvaja, jonka kappaleissa on uudella tavalla tilaa. White Orchidilla bändi jopa selättää osan vertailukohdistaan. Tuote on kuitenkin samaa tunteetonta electronica-höystöä, jollainen on soinut ketjukahviloissa jo iäisyydet. Sitten tosin kuolee. Mustan huumorin lisäksi Vilen sydänverta on alakuloinen ja verkkainen folkrock, jonka ylle hän toisinaan ripustaa kokeellisempia koukkuja. hyvältä näyttää, mutta intohimo puuttuu. Juha Wakonen Iida Sofia Hirvonen Kimmo Vanhatalo End of Disclosure Rumba 70 What About Now Girl Who Got Away. End of Disclosure on juuri sitä, mitä itsensä uudelleen löytäneeltä yhtyeeltä sopii toivoa. Kun vauhti hidastuu, voi katsella vaikka tanssivia lumihiutaleita. Levyltä puuttuvat You Don?t Know?n kaltaiset välittömät hitit, mutta White Orchid-, Where We Come From-, Special Shadesja All the Time You Got -kappaleista saisi koottua jumalaisen ep:n, jos French Films keskittyisi LCMDF:n tapaan minialbumituotantoon. Levyn tärkein onnistuminen on, että se pitää bändin pyörät pyörimässä . Nyt Vile herää valoisampaan ja raukeampaan päivään ja näkee ympärillään herkistävää kauneutta. Albumi on sopivassa suhteessa rosoinen ja mietiskelevä. Alun ja lopun kymmenminuuttiset meditaatiot korostavat ajatusta, jossa asiat palaavat takaisin yhä uudestaan. Kun Vile tiputtelee tämän päälle laiskaan tyyliinsä tarkkaan harkittuja sanoja, ollaan perusasioiden äärellä. Joonas Kuisma Tuomo Stenberg Juha Wakonen Hypocrisy Dido Bon Jovi Nuclear Blast RCA Island III ½ 1/2 I II Tekopyhyys tekee hyvää. Melodista death metalia sylkevä ruotsalainen Hypocrisy juhlii pian 25-vuotissyntymäpäiväänsä. Suurista ja tarttuvista kertosäkeistä on vuosien kuluessa tullut yksi Hypocrisyn tavaramerkeistä, eikä niitä tältäkään levyltä puutu. Tästä rakentuu The Stoogesia muistuttava pohja, jonka päälle Mark Arm karjuu ?Baby baby, oh baby, yeah!. ja ihastellaan maailman kauneutta, vaikka joskus elämä onkin kauhean vaikeaa. Jotta tällaiset latteudet menisivät kurkusta alas ilman oksennusreaktiota, ne tarvitsisivat rinnalleen elämää suurempaa rockmusiikkia. Se on parempi kuin vaikkapa Palma Violetsin tuore debyytti, josta brittimedia odotti rockin pelastajaa. French Films on kypsynyt edelleen. Mukaan mahtuu myös The Eyen ja 44 Double Zeron kaltaisia meneviä biisejä. Jotkut aikuiset siis tunnelmoivat kuuntelemalla poppia, joka ei kuulosta yhtään miltään. Levyä voi soittaa turvallisesti radiossa, bussissa tai kosmetiikkaliikkeessä, koska sieltä ei löydy edes yhtään hittiä, joka voisi suistaa jo valmiiksi stressaantuneen mielen raiteiltaan. Ne huokuvat itsevarmuutta ja taidokasta helppoutta, vaikka soinnillisesti yhtye ei ole juuri muuttunut. Myös The Only Son of the Widow from Nain runtataan sopivan ilkeästi. Parhaimmillaan Vile on yksin kitaransa kanssa, oman elämänsä sivullisena. Slipping Away starttaa pätevällä rumpukuviolla ja bassolla, jonka jälkeen mukaan liittyy Steve Turnerin ihanan paskainen kitara. I Like It Small puolestaan voisi olla miltä vain yhtyeen alkupään levyltä. Pyörää ei siis keksitä uudelleen, eikä ole tarpeenkaan, sillä Mudhoney vaikuttaa edelleen elinvoimaiselta. Levy kuulostaa raskaalta, tarkkaan harkitulta ja tylyltä. Soittamisen riemu välittyy edelleen. Oman elämänsä sivullinen. Kaksi vuotta sitten slacker-rockin ihmepoika Kurt Vile lauloi yhteiskunnasta, joka pakottaa kylpemään kylmässä veressä. Sen myötä kansainväliset showcase-festivaalit pysyvät French Filmsin agendalla ja keikkasetti muuttuu todella vahvaksi. Veteraani ei kangistu. Seattle-veteraani Mudhoney ei petä. Ainoastaan Tales of Thy Spineless kompastuu metelöinniksi metelöinnin vuoksi. Mitään vallankumousta Hypocrisy ei levyllä tee. Paljon kertoo kuitenkin se, että vielä tässä vaiheessa uraansa bändi tekee näin jämptin ja innostuneen paketin. Hittivapaata muzakia. Beigepopin mestari Dido palaa kymmenen vuoden tauolta levyllä, jota hän itse kuvailee ?huikeaksi matkaksi elektroniseen musiikkiin?
Vapaa pääsy! Maailma kylässä -festivaali 25.?26.5.2013 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki White Shoes & The Couples Company (INA) ?The most famous indie group of Indonesia? Lauantaina 25.5. / min + pvm) Virgin Oil Co. klo 14.30 Festival Club Niubi Sunnuntai 26.5.2013 Virgin Oil Co. K18. Partnerit: Charmaine Clamor (PHI/USA) Sierra Maestra & Kuukumina (CUB/FIN) Hanggai (CHN) The Cambodian Space Project (CAM/USA) Jambinai (KOR) Pelbo (NOR) Totoo Zebingwa & Sanaa Sana (TAN) Melech Mechaya (POR) Banyu Petak . Kaivopiha, Mannerheimintie 5, Helsinki. 21?03 Liput 8/10? Filastine feat Nova (INA/USA) LCMDF DJ Ardouche (Mental Alaska) Ennakko: Tiketti www.tiketti.fi, 0600-1-1616 (1,78 . Gamelan & Dance (INA) PMMP Ismo Alanko Diandra Don Johnson Big Band FeatFest Special Kuningasidea Aino Venna Color Dolor Fröbelin palikat + 150 muuta esitystä maailmakylassa.fi Tapahtumaa tukevat: Helsingin kulttuurikeskus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö
Homma kuulostaa paljon vakuuttavammalta, vaikkei ihan suosikkini More Adventurousin tasolle ylläkään. Pääsyy tähän on ylijäämälevyille tyypillisesti liiallinen pituus . Lopetuskappale Languor Jive taas menee tarpeettoman paljon hupailun puolelle. Surface ei toimi ihan niin kuin pitäisi, mutta tunnelmamusiikkina se ajaa hyvin asiansa. Voi veljet, missä sienet? Äh. Se esittää sofistikoitua, tyylikästä poppia, joka venkoilee elastisesti tyylilajista toiseen. Levyn aloitusraita Insomnia nojaa sekin seattlelaisiin opinkappaleisiin. Valitettavasti transsimaisuus kostautuu välillä monotonisuutena. Vaikka levyn nyanssit ovat tarkkaan hiotuttuja, välillä kohdat jäävät soimaan päähän jopa ärsyttävästi. Varsinaisiksi kappaleiksi sen neljää raitaa ei tee mieli kutsua, koska levy on nimenomaan kokonaisuus Vahvin osio on levyn vaarallisin ja mukaansatempaavin raita Barrier. Puolen pinnan pudotus, mutta kuunnelkaa ihmeessä! Akseli Hiltunen Kimmo K. Kellutteleva päätös Prospect for Escape toimii myös, mutta väliin jäävä pihvi on massiivisen Lost in Timen lisäksi vain heinää ja pari sätkivää ötökkää. Selkeähköstä metelöinti?akustinen-kahtiajakoisuudestaan huolimatta levyn punaista lankaa on vaikea hahmottaa, kaikki kappaleet kun ovat eri maata. Koskinen Markku Roinila Surface Rumba 72 Nine Lives Rilo Kiley Rkives Little Record Company. ?Rilo Kiley esittää sofistikoitua, tyylikästä poppia, joka venkoilee elastisesti tyylilajista toiseen.? Disorder of Deadeight Von Hertzen Brothers Vaticanian Roadkill Universal III ½ 1/2 II ½ 2 III½ Jäähyväiset mörköilylle. Disorder of Deadeight on uudella Surface-levyllään astunut soundillisesti melkoisen harppauksen alkuaikojensa mörköilymetallista ja stonerista. Yhtyeen ystävät voivat kuitenkin huokaista helpotuksesta, sillä junnaava ja psykedeelinen tunnelma on edelleen ennallaan, vaikka sovitukset ovatkin aiempaa ilmavampia ja elektronisempia. Surface tarjoaa mielenkiintoisia, soundtrackmaisia äänimaailmoja, joissa välillä sukelletaan todella huimiin sfääreihin. kun kuudestatoista biisistä olisi karsittu neljä pois, kokonaisuus olisi ollut komeampi. Mutta siinä se levyn erinomainen anti sitten melkein olikin. Nytkin kitistään, vaikka parin raidan kohdalla on syytä melkoiseen juhlaan. Suurella melodialla silattu Flowers and Rust höristytti korvia jo radiossa: onko Soundgardenilta tullut uusi biisi. Suuret hitit ovat jääneet puuttumaan, mutta Rilo Kileyllä olisi sopivan paikan tullen crossover-potentiaalia. Around, sympaattinen itämainen rap-pala Dejalo, synkeä keski-iän kriisin kuvaus A Town Called Luckey ja Pixies-henkinen repäisy Patiently. Von Hertzenien taito ja uskallus loihtia moninaista musiikkia on kunnioitettavaa, mutta yhtye ei yksinkertaisesti ole kokeellisen aineiston tai kukkaiskuosisen folkpopin parissa likimainkaan yhtä kiinnostava kuin progerock-lestissä pysytellessään. 2000-luvun Blondien kootut selitykset. Vuonna 1998 perustettu losangelesilainen Rilo Kiley on aina ollut mieleeni. Vuoden 2007 Warner-debyytti Under the Blacklight oli yritystä tähän suuntaan, mutta hiukan laimeahko kasari-AOR-pop ei lopulta napannut. Rkives-jämäkokoelmalla palataan aiempiin metkuihin ja yhdistellään kaikenlaisia melodisia tyylejä. Hienoimmat hetket loistavat kirkkaina: tarttuva Runnin. Ensin uikutetaan monipuolisuuden ja haastavuuden perään, ja sitten kun niitä tarjotaan, kitistään hahmottomuudesta
Taso on vaihdellut huomattavan vähän pitkän uran aikana, vaikka nykyään voi melkein etukäteen arvata, mitä on tulossa. Tämä pätee myös Hitchcock-asteikolla parempaan puolikkaaseen kipuavaan Love from Londoniin, jossa Syd Barrettia, Bob Dylania ja Beatlesiä ihannoiva Hitchcock on melkoisen beatlesiaanisilla linjoilla. hiffasin. Hienointa Black Lizardissa on se tapa, jolla bändi luikertelee eri vuosirenkaiden lävitse. Oli bändi sitten The Soft Boys, The Egyptians tai Venus 3, Hitchcockin toiminta vakuuttaa aina. Tällä kertaa sanoitukset ovat kuitenkin suhteellisen konventionaalisia eikä biisejä kuulla esimerkiksi vihanneksista. Kymmenen biisin setistä tällä kertaa iskivät parhaiten vähän raskaammat esitykset, Hitchcock-asteikolla jopa hardrockiksi luokiteltava Fix You ja psykedeelinen I Love You. kaboom! . siis viime vuosien muotigenreistä. Aluksi saatat kiinnostua, mutta sitten överiksi mennyt massapsykoosi tekee tutustumisesta ainoastaan vastenmielistä. Minulle kävi näin helsinkiläisyhtye Black Lizardin kohdalla. Eels Black Lizard EWorks Soliti Wonderful, Glorious Black Lizard II ½ 1/2 IIII Nörttirockin nivelet kangistuvat. Vuosina 2009?10 kiivaalla tahdilla julkaistun albumitrilogian (Hombre Lobo, End Times ja Tomorrow Morning) jälkeen uutta Eelsiä on saatu odotella melko pitkään. Toivottavasti levy ei jää pelkäksi Hyyrysten veljesten ainutkertaiseksi sivuprojektiksi, sillä tätä materiaalia kuulisi mielellään lisää. Markku Roinila Akseli Hiltunen Beatboxia, tanssia, komiikkaa vai jotain ihan muuta? Peruskoululaiset esittävät taitonsa tuomaristolle 6.?8.5. Huipennuksena Taito-gaala Gloriassa, juontajina Nuppu Stenros ja RudiRok. Katso lisää: taito.munstadi.fi. Tuntuu siltä, ettei fanienkaan tarvitse pelätä musiikin muuttuvan. Sitä alkaa kuitenkin toivoa. Jokainen elementti on niin tarkkaan mietitty, perusteltu ja viimeistelty, että tekee mieli kysyä: mitä vittua. Black Lizard on myös ymmärtänyt, ettei psykedelian tarvitse edustaa hippien huumelarppausta Saturnuksen renkaalla, vaan se voi olla jotain maanläheisempää ja röyhkeämpää. Anna Brotkin Mervi Vuorela Robyn Hitchcock Wöyh! Yep Roc Kaskelotti Love from London Ikkillyk IIII IIIII Lennonin jalanjäljissä. Robyn Hitchcock on luottomieheni. Muhevat jousisovitukset maustavat melodisista biiseistä georgmartinmaisia kaunokkeja, joita tietenkin leimaa Hitchcockin vienon vino ote. Lopulta annoin periksi, kuuntelin yhtyeen debyytin ja . Mutta kun uuden levyn ykkösraita Bombs Away alkaa soida, tietää, että huolet ovat ohi. Asiaa ei suinkaan helpottanut, että bändin kerrottiin ammentavan psykedeliasta ja shoegazingistä . Everett tekee jälleen itsesäälistä, epävarmuudesta ja nörttiydestä jäntevää ja coolia. Eelsin kohdalla surumielisyys ei ole koskaan tarkoittanut pienieleisiä balladeja vaan päinvastoin sähköä ja reippaita kitaroita. Debyytti Ikkillyk muistuttaa nopeasti molempien veljesten panoksesta emoyhtyeidensä äänimaailmaan. Kymmenen Eels-albumin jälkeen alkaa kaivata jo päivitystä ja rankkaa ravistelua. Hyvät liskot. Tiedätkö sen tunteen, kun kaveripiirisi hehkuttaa yksimielisesti jotain bändiä. Ainoastaan Antti Hyyrysen sanoittama Lokki kuulostaa laulajan emoyhtyeen tuotannolta, eikä sekään ole mitenkään huono meriitti. Wöyh! muistuttaa siitä, ettei kokeilevan musiikin tarvitse vältellä koukkuja tai karkoittaa kuuntelijoitaan sisäpiirihuumorilla. Varsinkin Kinda Fuzzy ja New Alphabet ovat taattua laatua. Beach Blossom -raidalla Everett laulaa: ?There ain?t nothing for me to fear?. Stupefied on kenties hienoin levyn lennonniaanisista biiseistä. Kieroilun ytimessä. Veljekset Jussi (YUP) ja Antti (Stam1na) Hyyrynen ovat vaikuttaneet vuosikausia kotimaisen kieroilumusiikin eturintamassa ja lyövät hynttyyt yhteen Wöyh!-nimellä. Vaikka soundin ainekset on pöllitty ilman kommandopipoja, viittaukset Velvet Undergroundiin, The Jesus and Mary Chainiin ja 13th Floor Elevatorsiin toteutetaan sairaalloisella tyylitajulla. Ikkilyk ei kuitenkaan kuulosta kummaltakaan bändiltä, vaan se menee sovituksissaan enemmän jonnekin Kuha.:n ja Iiwanajulman sfääreihin, tosin ilmavammin kuin edellä mainitut yhtyeet. Levy todistaa myös sen, että kitaristina tunnetuksi tullut Jussi Hyyrynen ei jää tekstittäjänä missään nimessä emoyhtyeensä solistin Jarkko Martikaisen varjoon. Eels on palannut ja taistelunhalua löytyy. Studiolevy on järjestyksessä Eelsin kymmenes ja vahvistaa jo aiemmin leimallista soundia. Mark ?E
hitit Boys & Toys ja One In A Million www.facebook.com/deadcultdiaries. YLISTETTY UUTUUSALBUMI NYT KAUPOISSA! www.facebook.com/wearephoenix www.wearephoenix.com THE WORLD IS TOO SMALL Debyyttialbumi nyt kaupoissa! Sis
Jos nyt leikittelee New York -punkin perinnöllä, tämä kuvitteellinen levykaksikko olisi ollut samatapainen kaunotar ja hirviö -parivaljakko kuin Televisionilla (Marquee Moon, 1977 ja Adventure, 1978) tai Richard Hellillä (Blank Generation, 1977 ja Destiny Street, 1982). Tasavahvuuden lisäksi Strokes tuntuu nyt edenneen uusille aluevesille. The Strokes on malttanut tiivistää rönsyilyjään ja tehnyt levyn, jossa lähes jokainen biisi puolustaa paikkaansa. Ei se tietenkään ole uusi Is This It, ei lähelläkään. Pikemmin levyn voisi nähdä parempana painoksena kakkoslevystä, sillä paikoitellen se kuulostaa varsin paljon siltä. Arjen karaistuminen kuuluu myös musiikissa. Kakkoslevy Room on Fire (2003) oli paha pettymys, epätasainen kokoelma ensilevyn jämäpaloilta kuulostavia biisintynkiä. Yhtyeellä ei tunnu olevan korvaa tehokeinoilleen. Edellislevyjen pikkukivoja indiehittejä ei avausraidan lisäksi juurikaan löydy. Parhaiten yhtye potkii pitäytymällä peruskuviossa. Kun heti levyn alkuun ladataan minimalistisen elektronisen pulssin johdattelema nimikappale ja 1980-luvun klubisoundien avulla tanssilattialle vievä Black Belt, iskee pieni paniikki. Raskasta on, ja tylyä. Koskinen Oskari Onninen Rumba 75. Melodioiltaan vielä leikkisämmästä Treehousesta odotamme Jamie xx:n tai Cariboun hittiremixiä henkeä pidätellen. Mikael Helenius Kimmo K. Jonkinasteinen tyylillinen hapuilu paljastaa yhtyeen yhä hahmottelevan ominta polkuaan. Sen sijaan nautin Comedown Machinesta niin kauan kunnes bändi ampuu itseään jälleen jalkaan. Synapoppia puun takaa. John Grant ei päästä toisella soololevyllään kuuntelijoitaan helpolla. Slow Animals kuulostaa äkkiseltään Fleetwood Maciltä. Ne harvatkin on piilotettu puolittaisina kappaleaihioina puolivillaisten kokeilujen väliin. Miehisyyden lähteillä. Pitkän linjan kotkalainen metallirykmentti on kakkoslevyllään äijäkäs. Kuten huumeinen barokkipop-biisi 80?s Comedown Machine vihjaa nimellään, kasarisävyjä on aika paljon, mutta mukana on myös AOR:ää . Linjakkaatkin sävellykset muuttuvat levottomiksi, kun häröilykohtia roiskitaan minne sattuu. Julian Casablancas laulaa paljon falsetilla, ja bändi yllättää usein . Kansilehdessä esiintyy miehisiä miehiä sekä lumihangessa möyrimässä että työläisrooleissa. Havaiji-tyylinen lopetus Call It Fate, Call it Karma ei taas ole rockia nähnytkään. Historian perusteella en uskalla odottaa The Strokesin seuraavalta levyltä yhtään mitään. Hengästyttävä Miracle Mile kaahaa perinteisen rock?n?rollin hengessä hakkaavine pianoineen ja falsettistemmoineen. esimerkiksi Partners in Crimen alkupuoli on silkkaa Lust for Life -ajan Iggy Popia, mutta kertosäe kuulostaa Haircut One Hundredilta. Sen jälkeen linjaksi valikoituu ajankohtaisilla elektrosoundeilla ryyditetty, hieman kokeellinen indierock. Tuntuu kohtuuttomalta valittaa aiemmin yksiulotteisen yhtyeen yritteliäisyydestä, mutta Cold War Kidsillä ei ole rahkeita hakemaansa monimutkaisuuteen. Se varmistaa hänen asemansa yhtenä tämän hetken mielenkiintoisimmista laulaja-laulunkirjoittajista. Markku Roinila Kimmo Vanhatalo Cold War Kids ID: Exorcist Husky Rescue Downtown Inverse El Camino Dear Miss Lonelyhearts Paths to Exile Long Lost Friend II III IIII Liian iso pala. Juurevaa indierockia soittanut Cold War Kids osui hyvään saumaan debyytillään vuonna 2006, kun blues-henkinen garagerock valloitti maailmaa. Jo valmiiksi sileää tuotantoa suoristettiin lisää Mine Is Yours -kolmoslevyllä (2010), jolla paisuteltiin areenaindietä Kings of Leonin hengessä. Nyt yhtye vaihtaa taas suuntaa. Tuloksena on rikas ja kiehtova kokonaisuus. Epäkiinnostaviin kokeiluihin perustuva Angles (2011) vahvisti vain vaikutelmaa bändistä, joka ei saa pakkaansa kokoon ja tasavahvaa ja toimivaa albumikokonaisuutta aikaan. Mutta tässä se nyt kuitenkin on. Mielisairaan nopean syntikkakuvion johdattama One Way Trigger taas kuulostaa suunnilleen A-halta. Toisin kuin Anglesilla, vaikutteet on saatu jyvitettyä oman soundin osaksi. Nyt sukulaisbändeinä voi pitää niin Four Tetiä, Grimesia kuin Tiiu Helinää. Muodonmuutos huipentuu levyn viimeisen kolmannekseen, jossa soundikokeilujen yläpuolelle kohoaa bändin uran kaksi vahvinta singleä. Long Lost Friendissä Björkin Declare Independence -biisin uhkaavasti takova rytminen sydän tungetaan Grimesin ruumiiseen. Vintage-soittimet ovat vaihtuneet koneisiin, mutta sointi on säksätyksineen avarampi kuin koskaan. Missä ovat Queen of Denmarkilta (2010) tutut, Midlaken soittamat muhkean 1970-lukulaiset soundit ja katkeransuloiset melodiat? Vaikka Grant palaa syntetisaattorijäätiköiltä myös tutumpaan tyyliin, kuten upeassa GMF:ssä ja haavoittuneen ylväässä It Doesn?t Matter to Himissä, hän ei selvästikään ole valmis lepäämään laakereillaan. Vahvaa näyttöä yhtä kaikki, eli jatkoa odotellaan. Hurjista hurjin muodonmuutos. Jos olisi olemassa reality-sarja, jossa bändejä stailattaisiin uudelleen, olisin ilmoittanut Husky Rescuen kokemaan hurjan muodonmuutoksen välittömästi edellislevyn jälkeen. Synahuminat eivät aina tuo mättöön lisäarvoa, ja rap metal -hommaa sietäisi jatkossa harkita tarkemmin. Nyt bändi kuulostaa kuin elinsiirron jälkeen uuden elämän löytäneeltä. Parhaiten touhu iskee avauskappaleessa, jossa saha laulaa ja tahtia tikataan rivakammin. Pastellivärinen hissuttelu oli saavuttanut päätepisteensä. Marko Nybergiin henkilöitynyt ryhmä teki lopulta makeoverinsa aivan itse ja paremmin kuin kukaan olisi saattanut kuvitella. Olisi ollut ymmärrettävää, jos vuosia suuren tuntemattomuuden valtameriä seilannut Grant olisi pysynyt turvallisesti tutussa satamassa, mutta hän ei kerta kaikkiaan taida olla sellainen artisti. Grantin levottomuuden ansiosta Pale Green Ghosts on epätasainen mutta parhaimmillaan upea kokonaisuus. Muu levy kulkee raskassoutuisessa asennetempossa, mikä syö sinällään asiallisen materiaalin tehoa. Kokonaisuutena Paths to Exile on huomionarvoinen tekele, jonka kitaramelodiat ja riuska tuotanto saavat erityiskiitosta. Siinä sivussa se vaihtaoi myös jäsenensä. Selvästi ryhdikkäämmältä kuulosti First Impressions of Earth (2006), joka kuitenkin kompastui liialliseen pituuteen. The Strokes John Grant RCA Bella Union IIII III½ Pale Green Ghosts Comedown Machine Takaisin liimatehtaalta. Tuskin kukaan odottaakaan The Strokesin enää yltävän samaan rujoon loistoon kuin mihin se pystyi vuonna 2001 esikoislevyllään Is This It. Mutta silti vähän tunteikasta. ID: Exorcist on jännähkö sekoitus vanhemman liiton Sepultura?Asphyx-osaston ruhjontaa sekä semimodernia paalutusta Diablon ja In Flamesin tiimoilta
Dorthia Cottrellin upea laulu katoaa valitettavasti genreuskollisen miksauksen ansiosta jonnekin syvyyksiin. Akseli Heikkilä Kimmo Vanhatalo Juha Wakonen Vastatuuleensoutajat Rumba 76 Reflection of the Negative The Dawn Sang Along. Ilman rähinää yhtye kuulostaisi geneeriseltä. Ulosannissa on niin paljon ytyä, että jo pelkän energian vuoksi sitä diggaa estoitta. Siinä pelkistetty duon biografia tähän saakka. The Underground Resistance aloittaa uuden luvun. Kaiuttimista tulviva heavy yllättää kuulijan. Nocturno Culton kirjoittama puolisko levystä on suupielet alaspäin soitettua thrashiä, kun taas teini-ikäisen tunteenpalolla vaahtoava Fenriz lykkii menemään speedin ja NWOBHM:n viitoittamilla laduilla. Yhtyettä diggaillaan jo nyt yli genrerajojen, mikä on eräänlainen ihme, sen verran roisia sen ulosanti on. Kvelertak kuulostaa vimmalta. Se on likainen rockbändi, jonka laulajalla on krooninen black metal -infektio. koukkuja ja mielekkäitä irtiottoja kyllä löytyy, mutta liian monta kertaa äänimaailman monotonisuus heikentää levyn kokonaiskuvaa. Kenties biisit kaipaisivat vain lisää sitä kuuluisaa ?munaa. Koskinen Laura Korpikunnas Jukka Hätinen Pronssinen pokaali The Little Ones Cough / Windhand C7 Branches Relapse III III III Esiteollisuuden paluu. Ehkä parhaiten Kotiteollisuuden esiasteena tunnettu Pronssinen pokaali julkaisee 13 vuoden hiljaiselon jälkeen uuden albumin. Levy antaa mallia siitä, miten kahden keskenään hyvin erilaisen bändin kappaleet voivat itse asiassa toimia toisiaan täydentävinä. Cough saa polkaista käyntiin tämän hyväntuulisimmankin kevätpäivän synkistävän laahausrituaalin. . Minkäs teet, kun väsyneitä hoilotuksia hädin tuskin erottaa toisistaan. Norjassa tiuku repii 1980-lukua. Tehtyään 1990-luvulla muutamia black metal -kulmakiviä Darkthrone alkoi flirttailla punkin kanssa ja suututti faninsa. Kun aurinko helottaa pilvettömältä taivaalta, ei sovi kuunnella surujen syvästä merestä nousseita säveliä vaan sointuja, jotka ilmentävät veden huoletonta liplatusta lämpimällä rantakalliolla. Näissä tilanteissa voisi soundtrackiksi valita paljon huonommankin vaihtoehdon kuin tämän The Little Onesin toisen albumin. Viidentoista biisin setti on liian pitkä ja vaikuttaa siltä, että levylle olisi tungettu kaikki viime vuosien jämäbiisit. Soitto on taitavaa, mutta loistavan Päivä on nuori -levyn (2007) ajat ovat kuin muisto vain, sillä meininki on kertakaikkisen munatonta. Elektrosävytteinen Aika matkaa tarjoaa hetkellisen ryhtiliikkeen. Kauniita unia olisi ihan kelpo kappale, jollei se muistuttaisi häiritsevästi edellisen levyn Luotu ajamaan -biisiä. Sanoituksissa haikaillaan lämpimään, mutta levy jättää kuuntelijan kylmäksi. Kvelertak on likainen rockbändi, jonka laulajalla on krooninen black metal -infektio. ? Kvelertak Raappana Darkthrone Columbia Suomen musiikki Peaceville Tuuliajolla Meir The Underground Resistance IIII II III ½ Rähinää ja rockia. Norjalainen Kvelertak on ankara tapaus. Tervetuloa takaisin Suomen musiikkikentälle, Pronssinen pokaali! Musiikkia ikuisen auringon mailta. Vaikka melankolian varjot saattavat piilottaa syvyyksiä, joita ei voi nähdä hymyilevässä auringonpaisteessa, tietyissä tilanteissa yksipuolisella positiivisuudellakin on paikkansa. Bläkkisriivintä menee lopulta siinä sivussa, norjaksi laulava bändi kun ymmärtää tarjota myös sopivasti melodista koukkua railakkaan etukenoiseen räimintäänsä. Väsyneitä renkutuksia. Hohhoijaa. Muukin yhtye saa ajoittain bläkkiskohtauksia. Tällä levyllä surffilaudat lipuvat turkoosin meren laineissa samalla, kun karibialaiset steel-rummut kutsuvat tanssiin hymyileviä ihmisiä kesämekoissaan ja havaiji-paidoissaan. Yhtye puikkelehtii Vampire Weekendin, The Shinsin tai vaikkapa The Lightning Seedsin kartoittamissa lämpimissä poukamissa, eikä horisontissa näy valkoisintakaan pilvenhattaraa. Syvällisyyttä on levyltä turha hakea, mutta The Dawn Sang Alongia voi vihata vain kaikkein vannoutunein synkistelijä. Liejuun upotettuja ääniraitoja. Kaksi Richmondin raskainta bändiä löytyy nyt samojen levynkansien välistä: peräänantamatonta doom metalia junttaavien Coughin ja Windhandin yhteisjulkaisulta. Athame on äärimmäisen raskas ja lähes hypnoottinen 18-minuuttinen messu, joka kulkee eteenpäin hautajaissaattuen vauhdilla. Tuuliajolla nimittäin todistaa miehen lähteneen lopullisesti Jukka Poika -linjalle. Singleinä julkaistut renkutukset Kauas pois ja Kylmä kivi valuvat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sitä seuraavat kappaleet ovatkin mielenkiintoisempaa antia. Vastatuuleensoutajien musiikki on melkoisen tyylipuhdasta raskasta suomenkielistä rockia. Kappaleet toimivat hyvin niin yksittäisinä biiseinä kuin kokonaisuutena, ja laulaja Tomi Sivenius tulkitsee tekstinsä sopivalla antaumuksella. Levy käynnistyy suhteellisen vaatimattomalla ja suoraviivaisella Ajan viitta -rykäisyllä, mutta kieron ja kryptisen Kalpean kuun myötä levy alkaa kunnolla. Sama ongelma tuntuu vaivaavan koko albumia. Sävellys on samaan aikaan minimalistinen ja upottavan syvä. Coughin antaumuksella rykimän liejun jälkeen Windhandin Amaranth-kappale kuulostaa jolkottavan riffittelynsä ansiosta lähes menevältä. Rahtusen verran yli kymmenen minuuttia kestävä Shepherd?s Crook on polveilevampi ja kokeellisempi, vaikka sekin kumartaa yhtyeelle ominaiseen tapaan perinteisen tuomiometallin koulukunnalle. ja räkäisyyttä. Puutteistaan huolimatta Vastatuuleensoutajilla on hetkensä. Sovituksiin kaivattaisiin tosin enemmän monipuolisuutta . The Underground Resistance on Darkthronen tyylikeinoilla terävöitettyä 1980-luvun metallia, josta hiukan kliseisesti ilmaisten huokuu soittamisen riemu. Kimmo K. Periaatteessa sen reima ote voisi kahmia suurtakin suosiota, ja siihen ilmeisesti myös uskotaan: kakkoslevy ilmestyy major-tallin avustuksella. Fenrizin kappaleet ovat selkeästi tarttuvampia. Eeppinen Valkyrie kumartelee Bathorylle, ja mainio Leave No Cross Unturned on kuin spiidipäissään soittavan Celtic Frostin työtä. Culton rähisevät riffit pitävät huolen, ettei meno eskaloidu pelkäksi Fenrizin hessuhopomaiseksi kohkaamiseksi. Yllätys on siis ehdottomasti positiivinen, vaikka myös parjattu punk-Darkthrone maistuisi. Suomen eturivin reggae-artisteihin kuuluvan Raappanan edellisellä Maapallo-albumilla (2010) oli kuultavissa suurta yleisöä kosiskelevia piirteitä, mutta nyt pelot käyvät toteen. Tässä on bändin juju, joka on samalla uskottavuuden tae ja este suuren suosion syleilylle. Yhtye tuntuu sahaavan omaa jalkaansa black metal -rähinällä ja kaahauksella, mutta ajoittain se tuo biiseihin ylimääräisen kaaosvaihteen, mitä Hellacopters tovereineen ei saavuttanut
Se jos mikä saa kaipaamaan Sister Flo?n vajaan kymmenen vuoden takaisia suurtöitä enemmän kuin aikoihin. Väkipakolla muodostetut loppusoinnut ja lähinnä englannista käännetyltä kuulostava yksinkertaisuus ei pääse juuri kauemmaksi siitä, mikä mi- nun päässäni on päälle kolmekymppisen miehen rehellistä tunneilmaisua. Laulunkirjoittajana Koskinen on aina ollut taitava, eikä Hyvä päivä tuo siihen poikkeusta. Low The Invisible Way Samae Koskinen Sub Pop Hyvä päivä IIII Fried II Hyvä rehellisyysyritys. Olen muutaman viikon aikana herännyt valehtelematta yli kymmenen kertaa siihen, että päässäni soi Samae Koskisen Hyvä päivä -biisin avauslainit: ?Herään aamuisin / Nappaan fillarin / tänään on hyvä päivä?. Yksikään niistä päivistä ei ole ollut erityisen hyvä, juuri tästä syystä johtuen. Noissa säkeissä ja muussakin Hyvä päivä -albumissa käy selväksi, miten puistattava esimerkki Koskinen on aikamme aitousfiksaation ongelmista. Kuten niin monessa muussakin aitouttaan korostavassa kulttuurituotteessa, myös Hyvän päivän teksteissä rehellisyydestä tulee synonyymi yksinkertaistuksille ja typeryyksille. Edellislevy C?mon (2011) kuuluu yhtyeen ehdottomaan parhaimmistoon, eikä kauas jäädä nytkään. Onnittelut ovat kyllä paikallaan, sillä Low ei ole 20 vuoden aikana huonoa levyä tehnyt. Tuomo Stenberg Rumba 78. Mutta ehkä se mestaruussarjan soololevykin on vielä tuloillaan. Ennen sitä Koskisen on ainakin lakattava yrittämästä näin kovasti olla rehellinen. Oskari Onninen Vähemmän on riittävästi. 20-vuotias Low jatkaa kymmenennellä albumillaan omalla vähäeleisellä tyylillään. Sekasotkuisuuden välttävä albumi loikkii luontevasti Konsertti-kappaleen retroheavynostatuksesta Tule esiin auringon Beatles-poppiin ja erinomaisen kauniiseen Behaviour-ajan Pet Shop Boys -pastissiin Olit kaikki. Aallonpohja on On My Own, jolla Sparhawk laulaa tuntemattomasta syystä arviolta 32 kertaa sanat ?Happy Birthday?. Niillä jos millä ei voiteta yhtä ainutta erää kyynisyyden vastaisessa sodassa. Ikään kuin kyynisyyttä vastaan tarvitsisi edes käydä tuloksettomia taistoja. Kun rehellisyyteen pyrkiminen muuttuu yliyrittämiseksi, mikään ei voi falskata pahemmin. The Invisible Way on askel takaisin riisutumpaan suuntaan. Wilcon studiossa Chicagossa nauhoitettu ja Jeff Tweedyn tuottama levy huokuu osaamista sekä luottamusta omaan ilmaisuun. Haastattelussa Alan Sparhawk alleviivasi Tweedyn roolia yksinkertaisuuden ylläpitäjänä. Akustinen kitara, keskeisessä roolissa oleva piano ja upeat lauluharmoniat muodostavat levyn perustan. Parkerin tulkitsema To Our Knees aiheuttaa välittömän kananlihaefektin. Välillä kaipaan edellisen levyn Especially Men kaltaista ässäbiisiä, sillä paikoin hukutaan tasapaksuuteen. Mimi Parker laulaa tällä kertaa peräti viisi kappaletta, mikä ei ole huono asia. Harmillisesti jälkimmäinen ja riemukkainta myöhäisvuosien Belle and Sebastiania muistuttava Spoon River -single ovat albumin ainoat hetket, joilla Koskisen tekstit eivät ärsytä tai vaivaannuta. Koskisen niin ikään harmillisen epätasainen Kuuluuko, kuuntelen (2011) on yhä hänen uransa tärkein soololevy
Niin teki lontoolainen Dan Smith, joka on syntynyt Ranskan kansallispäivänä. Yhtyeen neljäs single Pompeii räjäytti pankin, eikä mikään ihme: hoilotusmelodia on kuin räätälöity Coldplayn, Keanen, Snow Patrolin ja The Kooksin faneille. Tätä täydellistä levyä, tätä täydellisesti soljuvaa Suede-soundia. Sulat mielestäni pois kuin lumihiutale. ?Steven Wilsonin levyn kappaleista joka toinen venyy yli kymmenen minuutin mittaan, mutta kerrottavana olevien synkkien tarinoiden kannalta se tuntuu välttämättömältä.? Irina Suede Ratas Warner Askeleita Steven Wilson The Raven that Refused to Sing (and Other Stories) Bloodsports II½ IIIII Kscope Tuttua ja turvallista. Irinan edellinen albumi Miten valmiiksi tullaan (2009) pyrki esittelemään laulajattaresta aikuisemman kuvan kuin heppoisempi Liiba laaba (2007). Askeleita muistuttaa kappaleiden sisällön puolesta enemmän Liiba laabaa. Yksitoista vuotta on tehnyt tehtävänsä, juuri sen mitä pitikin. Sueden sanat ja sävelet ovat löytäneet paikkansa universumissa. Yksittäiset biisit ihastuttavat, mutta kokonaisuus ei kannattele koko iltaa. Mutta väkisin vääntämisen maku vaivaa bileitä alusta loppuun. Kunnes se iskee taas. Tuntuu kuin koko maailma leijuisi kauas pois. Justin tuumasi, että Lady Gagan jälkeen on taas miesten aika. Askeleita ei karkoita vanhoja Irina-faneja, mutta tuskinpa se haalii laulajalle kovin paljoa uusiakaan kuulijoita. Säkenöivä Suede-soundi sokaisee. Seitinohut nousuhumala. Pianoballadien puolitanssittava rytmi auttaa ennenaikaiseen laukeamiseen, ja siksikin albumiin on niin helppo kyllästyä jo parin kuuntelukerran jälkeen. Bastillen kaavamaisen mahtipontisessa ja yltiöradioystävällisessä poprockissa on kaikki viime vuosikymmenen myyvimmät elementit. Mieskuoroilla ja jousiefekteillä ryyditetty soundi soi yhtä keinotekoisen apokalyptisesti kuin Hurtsilla. Wilsonin tapauksessa jännite pysyy yllä, eikä muoto kiilaa sisällön edelle. Varsinkin jos on uransa huipulla ja harteillaan koko 2000-luvun popsoundin uudelleenmäärittely. Syntyi 70 minuuttia kosiskelevaa popmusiikkia ja promokuvia uuden ajan Sinatrasta. The 20/20 Experience on Justin Timberlaken isännöimät bileet, jonne on kutsuttu liikaa vieraita. Allasosastolla Frank Ocean siemailee bisseä, ja makuuhuoneessa Raphael Saadiq harrastaa ryhmäseksiä Janelle Monaén, Rihannan ja Solangen kanssa. Estot ovat unohtuneet, mutta katkeransuloinen melankolia on takertunut tiukasti kiinni sieluriepuun. Se mitä et kertonut minulle, sen tiedänkin jo. Suede on tullut takaisin! En millään tavalla odottanut sitä, mutta nyt huomaan, että tarvitsin sitä. Tämänkaltaista konseptointia näkisi mielellään enemmänkin. Ei olekaan suuri yllätys, että Bad Blood ampaisi suoraan brittilistan ykköseksi. Lumisokeus ei vaivaa enää, Englannin koleassa tihkusateessa. Se olisi vielä anteeksi annettava synti, mutta kun Bastille toistaa hittikaavaa lähes koko debyyttinsä keston, ei voi muuta kuin itkeä ja runkata itsensä uneen. Ei edes levyn hienoimman raidan The Watchmakerin kohdalla. Harmi vain, että smokkipukuinen isäntä unohtaa itse löysätä mirriään. Hienoja popkappaleita levyllä toki on. Justin on päättänyt, että nyt tehdään moderni tanssiklassikko, oli mikä oli. Hampaat irvessä yritetään olla rennosti ja ilakoida. Levyn nimi voisi olla The Youtube Experience. Laulu on etusijalla ja muut instrumentit sopivasti taustalla, mitä nyt kitarat rönsyilevät vapaammin kuin aiemmilla levyillä. On tuskin kenellekään suuri yllätys, että Askeleita on tuttua ja turvallista Irinaa . Sielu kiiltää kuin vastasyntyneellä. Taivas on jälleen hattaranpunainen. Progemaalailua novelleista. Brittiläisen Porcupine Treen johtaja Steven Wilson vaalii taiteellista vapauttaan ja jatkaa kolmannella soololevyllään moniosaisen progerockin lipun heiluttamista. Kaikki mikä alkoi sinusta myös loppui sinuun. Aiemmin talvella julkaistu Suit & Tie oli sentään antanut esimakua jostain kiinnostavasta, mutta maailmojensyleilybiisi Mirrorsista puuttui se kuuluisa jokin, ja maestro itse lauleskeli sinne päin. Keinun valkean ratsun kyydissä, unohdetun huvipuiston narisevassa karusellissa. Toisin sanoen Irina on ottanut jälleen suunnan keveämpään suuntaan. Kappaleet laukkaavat vaivattomasti eteenpäin, rakenteet soljuvat sopivasti yhteen ja äänimaailma on tyypillisen laadukasta kotimaiselle naislaulajalle räätälöityä jälkeä. Täällä olen ventovieras, alien. Kuolleista herätetty Whitney Houston yrittää opettaa Justinille My Love Is Your Love -levyn reseptiä, ja Justin päivittää sen versioon 2.0. Justin Timberlake päätti Futuresex/Lovesounds-levynsä (2006) jälkeen keskittyä keskinkertaiseen näyttelemiseen ja Myspace-bisneksiin. Kuten ymmärtää saattaa, paluu musiikin pariin oli tehtävä tyylillä. siitäkin huolimatta, että artistin uran käyntiin polkaissut Toni Wirtanen on toiminut säveltäjänä vain aloitusraidalla. Mies on ilmoittanut, että tämä on vain alkusoittoa, ja tuplalevyn toinen puolisko julkaistaan vielä tämän vuoden aikana. Kun viime helmikuussa seurasin Brit Awardseja ja koko gaalan ajan hehkutettu Timberlake vihdoin saapui lavalle, meinasi itku tulla. Lahjakkaan Smithin on täytynyt tulla kaupallisiin housuihinsa. Marko Ylitalo Sony II ½ 1/2 Popin Sinatra kuristuu mirriinsä. Seitsemän vuoden tauko on popmaailmassa pitkä aika. Lyriikat käsittelevät aikuisen naisen angstia, ahdistusta, ihmissuhdekoukeroita ja epävarmuuksia. Kuuden biisin kokonaisuudesta joka toinen venyy yli kymmenen minuutin mittaan, mutta kerrottavana olevien synkkien tarinoiden kannalta se tuntuu välttämättömältä. Kun taidoilla brassailu ja pyrkimys eeppisyyteen menevät sisällön edelle, musiikkia uhkaa hengettömyys. Odotukset olivat kasvaneet liian isoiksi jopa Justin Timberlakelle. Anna Brotkin Rumba 79. Vanhaa ja uutta taidolla sekoittava Pusher Love Girl, melankolisen kaunis Strawberry Bubblegum ja vähäeleinen elektroballadi Blue Ocean Floor ovat kaikki upeaa, oivaltavaa popmusiikkia. Ehkä kuolevaa levymyyntiä saisi elävöitettyä tarjoamalla jotain, mitä Spotifysta ei yksinkertaisesti saa. Akseli Hiltunen Virve Nyyssönen Bastille? Bad Blood? III ½ 11/2 Anna Brotkin Justin Timberlake Virgin The 20/20 Experience II Kovat puntissa. Täytyy olla pikkunarsisti, että nimeää yhtyeen oman syntymäpäivänsä mukaan. Se alkaa pienestä ja kasvaa suureksi ? kuten moni muukin levyn tarinoista. Wilson-fanien kannattaa hankkia käsiinsä levyn deluxe-versio, jonka 128-sivuisesta kirjasta löytyy jokaista levyn biisiä inspiroinut novelli. Ne ovat kirjoittaneet joko Wilson itse tai kuvittaja Hajo Mueller. Mysteeriksi jää, kenet Justin yrittää vakuuttaa venyttämällä biisinsä kahdeksan minuutin ylimittaan
Aslak Räsänen tulkitsee mutkattomat kappaleet vahvalla äänellään ja hienolla intensiteetillä. Vanhojen starojen ylösnostattajana uutta uraa itselleen kehitellyt Joe Henry on istuttanut Braggin preerialle, ja meno on sen mukaista: aksentissa ei juuri Billyn kotikaupunki Barking kuulu, ja pedal steel valittaa kyllästymiseen asti. Politiikka on levyllä lannistunutta ja hieman pyöreää reunoiltaan. Kappaleet ovat simppeleistä tarinoista koostuvia singalongeja, jotka sisältävät runsaasti livevetoihin soveltuvia yleisönhuudatuskohtia. Laulaja-kitaristi J. Osuva ajankuva, sikäli. Jean Ramsay Rumba 80 Kovempi kuin muut Victim of Love Charles kähisee rakkaudesta. Viime vuoden Flow?ssa Charles Bradley sai täyttää keikkansa peruneiden Bobby Womackin ja Frank Oceanin jättämää soulmiesten vajetta. ? Billy Bragg Charles Bradley Ruotomieli Cooking Vinyl Daptone Mielilevyt III ½ 11/2 III Tooth & Nail III Kommari preerialla. Viime vuosikymmenen ajan Woody Guthrien julkaisemattomia tekstejä säveltäneellä ja niitä kyllästymiseen asti esittäneellä Billy Braggillä on tainnut jumittaa Woody-vaihde päälle. Osa kappaleista menee harmillisen vaivattomasti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jonkinlainen kiteytys on draaman kannalta hienosti levyn puoliväliin asemoitu Confusion, jonka teollinen äänimaisema, Bradleyn särisevä laulu ja Hendrix-fiilis tekevät kokonaisuudesta tuoreen. 1970-luvun kutusoulille uskollisesti biisit on nimetty aiheiden mukaan: Let Love Stand a Chance, Victim of Love ja Love Bug. Ja toisekseen Braggin rakas äiti kuoli ja poika lähti yliopistoon . eli hänelläkään ei ole enää kotia, ainakaan tietyssä mielessä. Nämä ovat siis orvoksi jääneen aikuisen miehen epävarmoja ihmissuhdelauluja. Daptone on tämän ajan Motown, laatua laadun perään. Oulun vanha koulukunta. Ensi vuonna 15 vuotta täyttävän Ruotomielen viides albumi tarjoaa edeltäjiensä tavoin vahvasti kitaravetoista, yksinkertaista rockia psykedelialla, countrylla, noisella ja progella väritettynä. Ja hyvin hän siinä onnistuikin: loppuillasta teltallinen ihmisiä tanssi glitterhaalareissa pomppineen vanhuksen tahtiin. Jo lähtöasetelma on hatunnoston arvoinen: 64-vuotias Bradley julkaisi debyyttinsä kaksi vuotta sitten elätettyään itseään ensin vuosia James Brown -imitaattorina. Nyt Bradley jatkaa siitä, mihin debyytti jäi. You Put the Flame on It esittelee pirtsakkaa Motown-riemua, Dusty Blue taas tummasävyisempää soulia. ?Billy Braggin levyllä on orvoksi jääneen aikuisen miehen epävarmoja ihmissuhdelauluja. Yhtyeen soitto toimii tarkasti yhteen. Niinkin paljon, että levyltä löytyy coverina jopa yksi Guthrien kuluneimmista kappaleista, I Ain?t Got No Home. Toki kaikki on perusteltua, sillä talouskriisin jaloissa poljetaan paljolti samassa tilanteessa kuin silloin kun Guthrie sen kirjoitti. Lyriikoista kuuluu vahvana Dave Lindholmin henki, vaikka Räsäsen lauluääni ja artikulaatio tuovat välillä mieleen Toni Wirtasen. Kovempi kuin muut etenee sujuvasti hikisen rockbändin kukkoilevin askelin mutta ei lunasta nimensä edellyttämiä odotuksia. Mistään pyörän uudelleen keksimisestä ei ole kyse, eikä siihen pyritäkään. Ehkä hieman yllättäen Ruotomieli onkin parhaimmillaan rauhallisemmissa kappaleissa kuten Tulitikkutyttö ja Ruuti ja höyhen. Anna Brotkin Akseli Hiltunen
Äänet lähtevät jouhikosta, rummuista, kitaroista ja ihmisistä. Rammoille jumalille on äärimmäisen helppo antautua. Levyn hienoin anti on sen yksityiskohdissa. Faneja myös miellyttänee uusittu versio Muovia tehdään öljystä -kappaleesta, joka poikkeaa alkuperäisestä liki kymmenen vuoden takaisesta demoäänityksestä melkoisesti. Kohokohtina kokonaisuudesta esiin nousevat Röyhkän sanoittama Anna orjan ulvoa kuuta ja harras päätösbiisi Kun minä kuolen. Akseli Hiltunen Akseli Hiltunen Heini Strand 8 Rammat jumalat Korvaamattomat Emmylou Harris & Rodney Crowell Pitkäsen Matti ja Heidän alhaisuutensa Nonesuch Roihis Musica Old Yellow Moon II Nojatuoliblues Riko Goto Trio Six Colors Karkia Mistika III ½ 11/2 IIII Polttoainetta nostalgiakiertuelle. Ainoa syy tämän levyn olemassaololle on luultavimmin se, että sitä voidaan myydä Harrisin ja Crowellin Suomeenkin loppukeväästä rantautuvalla nostalgiakiertueella. Karsittu kokonaisuus hengittää vapaasti, mutta sen rakennuspalasia ei vain makuuteta tyynesti perinteisissä karsinoissaan. Puolivälissä ollaan taas Moog-syntikoissa, akustisissa kitaroissa ja vangelismaisissa tunnelmoinneissa. Loppupuolella meininki alkaa kiihtyä, ja levy päätetään intensiteetillä. kuin Emory Gordy, Tommy Spurlock ja James Burton. Mukana on sellaisia niiden aikojen ?usual suspectseja. Sävellysten nimet kuten Nuku, Landscapes ja Sadetta kertovat, ettei nyt rynnitä minnekään. Pasuunan rytmittämä Alien in Kallio tarjoilee Kallio-romatiikkaa ja puistattavia Pelle Hermanni -viboja. Hetken huumaa, jolla vierailee Pitkäsen tyttöystävä Yona, sortuu liikaan siirappisuuteen, mutta kyllä kaverilta rauhallisempikin meininki hoituu. Sen todistaa Rauhanmies. Esimerkiksi hienot balladit Neljä viikkoa ja Tavataanko seuraavassa elämässä olisivat toimineet paremmin minimalistisemmalla otteella. Korvaamattomat on hyvä levy ja hieno yhtye, mutta sen raskaahkot lyriikat kaipaisivat vastapainokseen vaatimattomampia nyansseja. Anna hunajaisen tulla. Jouhikko on hieno soitin ja Pekko Käppi sitäkin hienompi mies. Lyriikat ovat joko perinnekamaa tai sitten Kauko Röyhkän kaltaisten sanataitureiden tekeleitä. ? Taipuva luotisuora Tero-Petri Pekko Käppi Kaakao Plastic Passion Helmi III ½ 1 III IIII ½ 2 Progematkailua. Raumalaislähtöisen instrumentaaliprogebändin Taipuvan luotisuoran uusi levy sisältää yhtyeen omien sanojen mukaan ?vauhdikkaita matkoja maisemasta toiseen; maalla, merellä ja ilmassa?. Karttaa ei anneta mukaan, koska matka on päämäärää tärkeämpi. Six Colors edustaa hiljaisen ryhdikästä antiteesiä aikakaudelle, joka ryöstöviljelee kiirettä ja kohkaamista. ?Aikamatkailu on erityisosassa kuljettaen kuulijaa 1970- ja 2010 -lukujen välillä?, yhtye lisää. Se ei toisaalta haittaa, sillä Pitkäsen folkrap-debyytti on vakuuttava. Alkupuolen kappaleissa (Sonja, Papin poika) leikitellään lastenlaulumaisilla sävelkuluilla, keskivaiheilla vingutetaan jouhikosta säröääniä (Yhtä kirottua helvetin tulikekälettä) ja lopussa antaudutaan pidempien tarinoiden äärelle (Hirttäjämies, Paha Pirjo). Kolme soittajaa käy jatkuvasti vuoropuhelua, joka irtaantuu välillä melodioiden niska-perse-otteesta ja antaa luovalle ilmaisulle täyden vallan. Levyn tunnelma kantaa, vaikka aallot viettävätkin välillä poispäin rannalta ja kohti äkkijyrkkää, tummaa syvyyttä. Juha Wakonen Rumba 81. ?Kasseja rapsutellaan ja sama meno jatkuu vaan, kaivellaan kuopasta suurempaa, kaikki sinne yhessä me vielä pudotaan?, hän sanailee leppoisasti levyn nimibiisillä. Levyn soitinarsenaali on kunnioitettava: tiukasti eteenpäin potkiva Kuka pelkää pollaria liittää onnistuneesti banjon ja skrätsäyksen, ja Vesikauhu-biisin lisämausteena toimii hauskasti munniharppu. ?Pekko Käpin levyn hienoin anti on sen yksityiskohdissa. Mukana on nippu vaivattomia covereita, Crowellin suurin hitti Bluebird Wine ja pari miehen täyteraitaa loppuun. Ei Old Yellow Moon silti huono levy ole. Se on vaivaton ja hyvin tehty, ja sitä kuuntelee mielellään. Mutta viime vuosikymmenen aikana huikeita levyjä tehneelle Harrisille se on silti melkoinen askel taaksepäin. Räpillä maustettu kansanmusiikkikeitos. Tamperelaisen Pitkäsen Matin lienee mahdotonta välttyä Asa-vertauksilta, koska hän levyttää Roihis Musicalle ja hänen flow?nsa on jokseenkin samantyyppinen. Vai niin. Aloitusraita Volantum Machina käynnistää levyn vauhdikkaalla kitaravedolla, jonka jälkeen Kajaani johtaa Hammond-uruillaan kuulijat sisäavaruuden pariin. Aluksi yhtye kuulostaa raskaine kitaravalleineen Liquid Tension Experimentiltä, jonka jäsenet eivät yritä todistella virtuositeettiaan. Vaikka Nojatuoliblues ei ehkä ole maailman omaperäisin levy, turhan hötkyilyn pois jättäminen toimii. Jean Ramsay Laura Korpikunnas Lupa eksyä. Japanilais-suomalainen kolmikko Riko Goto Trio tekee riisuttua ja kevyen iltahämärän tavoin keinuvaa slow jazzia. Levyn on tuottanut Harrisin entinen aviomies ja luottotuottaja Brian Ahern. Albumilla mennään niin autopilotilla kuin mahdollista. Osittain livenä nauhoitettu Six Colors ei kosiskele kuuntelijaansa, vaan yhtye soittaa improvisoidusti ja meditatiivisesti itselleen. Hitaasti avautuvien kappaleiden mukaan on päätettävä lähteä, vaikka reissulla saattaakin astua harhaan. Mitään mullistavaa albumi ei kuitenkaan tarjoa yhtyeen tuotannossa. Eksitentiaaliblues. Limonadi Elohopeassa uransa aloittaneen Tero-Petrin kolmas sooloalbumi Korvaamattomat (jonka niminen on myös Tero-Petrin bändi) on modernein soundein soitettua ja teknisesti keskimääräistä taitavammin sovitettua suomirockia. Levy soljuu vaivatta eteenpäin, ja Tero-Petrin esitystapa sekä lyriikat ovat tavanomaista rouheampia ja omaperäisempiä. Kappaleet käsittelevät urbaanin herkän miehen eksistentiaalisia ongelmia arjen pyörityksissä ja tuovat jollain kummalla tavalla mieleen Pauli Hanhiniemen ja Kauko Röyhkä & Riku Mattila -aikaisen Röyhkän. Levyn hienoisena kompastuskivenä toimivat kuitenkin sovitukset. Käpin kolmas täysimittainen soololevy Rammat jumalat löi minut ällikällä hieman samaan tapaan kuin Faarao Pirttikankaan Kuhmalahden nubialaiset -albumi muutama vuosi sitten. Tavan takaa Pekko Käppiin liitetyt määreet, kuten kansanmusiikki ja raaka, aito sointi, puoltavat paikkaansa myös tällä levyllä. Toki varmaan haastatteluissa Emmylou ja Rodney väittävät kaikkea muuta, mutta tämä taitaa olla se oikea syy. Crowell oli Harrisin maineikkaan Hot Bandin kitaristi ja bändijohtaja sen kultakautena 1970-luvulla. Jotkut kappaleet tuntuvat olevan liian täynnä tavaraa, varsinkin levyn keskivaiheilla
S A T E L L IT E ST O R IE S 12.-14.7.2013 . JÄT KÄ JÄ T K ÄT K ARRI K O I RA & R U U D O L F . Joensuu www.ilosaarirock.fi Kaikki lipputyypit (25-85 euroa) myynnissä Tiketissä. T H E SCE N E S P E RT T I K URI K A N N IM I P ÄI VÄ T . S T E L L A . M ICH A E L M O N R O E P ÄÄ K II . T A R R U S R I L E Y (JAM /U SA ) W IT CHCRAF T ( S W E ) . D I SCO E N S E M B L E . N I G H T W I SH . H O T CHI P (U K) S Q UARE P US HE R (UK ) . PM M P J UK K A PO IK A & S OU N D E XP L O S I O N B AN D . FIN N T R O L L E T E RN AL T E ARS O F S O R R O W . R Y T M I H Ä IR I Ö . L A U R A N ÄR H I . H E XVE SS E L . RAAPP AN A & S O U N D E XP L O S IO N B AN D . HA L O O H E L S INK I W IN T E RS UN . M O KOM A 2 2 - PI ST E PIRK K O W IT H SU P E R H O R N S . R U G E R H A U ER P E ARL Y G AT E S . B E T W E E N T HE B U R I E D A N D M E (USA) P E L I C AN ( U SA) . H A AM U E E V I L S T Ö Ö , K OKS U KO O & D J KR ID L O KK . KA R JAL A I N E N . L AI N E E N KA S P E R I & P AL A VA KA U P U NK I F RE E RAP RE N T OS H O W . SI G U R R Ó S (ISL ) . D O M O V O Y D N IC O L E W I L L I S & T H E SO U L I N VE S T IG A T O R S . L I SSI E (USA) . A D E P T (SW E) . J AAKKO L AI T I N E N & V Ä ÄR Ä R A HA . vaganza.fi M O T Ö RHE AD ( U K ) . IS M O A L A N KO M ARIS K A & PAHAT SU D E T . J
McCready houkutteli projektiin Aikanaan typistetyssä vhs-muodossa julkaistun keikjo huumekoukussa kiemurrelleen Alice in Chains -laulakavideon Live at the Mooren anti on bändiä parhaimmiljan Layne Staleyn, jonka hän toivoi pääsevän kuiville terlaan. Bändi sai lentävän lähdön, kun McCready buukkasi häthätää The U KSSI Gacy Bunchiksi kastetun bändiraaK ULA kileen keikalle. Martinin laatima mittaBluesin parissa puuhannut basisti John Baker Saunders va essee ilahduttaa, mutta erityisesti aiemmin julkaiseja Pearl Jam -kitaristi Mike McCready perustivat Mad maton musiikillinen tarjonta on antoisaa. Abovella on näin kuuluisien tekijöiden levyksi harvinaisen sympaattinen puuhastelun meininki. Lohdullisia ryhdistäytymisen ajatuksia kantaei kuitenkaan muodostunut aivan yhtä spontaanisti kuin vat sanoitukset ovat sikäli ironisia, että muutamaa vuotmuutamaa vuotta aiemmin siinnyt grungen superprojekta myöhemmin sekä Staley että Saunders jakoivat Andrew ti Temple of the Dog, jonka taustalla oli Seattlen suuren Woodin kohtalon. lupauksen, Mother Love Bonen laulajan Andrew Woodin Aboven kaksikymmenjuhlan kunniaksi julkaistu deyliannostuskuolema. luxe-versio on huolella laadittu. Viikon studiosessiot noudattelivat valittua spontaania linjaa. Kaksikko värväsi si jääneelle toiselle Mad Season -levylle alun perin sävellemukaan Screaming Trees -rumpali Barrett Martinin ja ketyt, Mark Laneganin laulettaviksi kaavaillut kappaleet ovat hitteli pari kappalepohjaa yhdessä Martinin yhtyetoverin erinomaisia. Mark Laneganin kanssa. Se pyyntöjä. koostunut setti oli menestys. Lähinnä biisihahmoK telmista ja jamittelusta . SuunnitelmakSeasonin ollessaan vieroitushoidossa. Onneksi koko keikka on mukana muhkean dvd:n livehenkisessä seurassa. säksi cd-muodossa. N DE O AU KK Grungetähdet vieroitushoidossa Rumba 83. Kaikesta silti kuulee, että kappaleet ovat kollektiivisen musiikillisen yhteyden ansiota. Irtonaisuus ilmenee vallattomana, musiikillisesti taitavana luonnosmaisuutena. Avauskappaleessa KIMMO K. Hän laulaa kuolemasperustui addiktioille, ja niiden myötä sen synkkä pohja ta, itsepetoksesta, yksinäisyydestä ja ruostui hiljalleen puhki. tietämättömyyden tuskasta harvinaisen avoimesti. Artificial Red -kappale syntyi lavalla . KOSKINEN Wake Up Staley herättelee itseään: ?Wake up young man, it?s time to wake up.Your love affair has got to go?. Kappaleista tihkuu elinvoimaa, mutta samalla ne kuiskivat avunMAD SEASON SYNTYI taistelusta päihteitä vastaan. Seesteisen levyn tyylillinen painopiste on pikemminkin blues-hiillostuksessa ja tummassa lounge-jazzissa kuin grunge-paatoksessa, mitä edustaa vain pari kappaletta. Aboven lyriikoissa Staley manaa MAD SEASON oli se toinen grungen superbändi.Yhtye omia pirujaan ja psyykkaa itseään kaidalle tielle. Orgaanisesti kehittyvät kappaleet kuulostavat raukealta humalalta. Levyn synkkyys ilmenee pohdiskelevana, vain hetkittäin rockiksi räjähtävänä ilmaisuna. Muutaman keikan ja parien treenien jälkeen yhtye oli jo studiossa taltioimassa ainoaa pitkäsoittoaan. Ennen levyn julkaisua yhtye nimettiin hallusinogeenisten sienten satokauden mukaan Mad Seasoniksi. McCready oli Temple of the Dogissa lähinnä rivimuusikko, mutta Mad Seasonissa hän oli johtohahmon roolissa
Moinen kehitys ei ole aivan tavatonta, mutta merkillepantavaa kuitenkin. Vastaava kasvukäyrä voidaan piirtää myös Britannian avausmyynneistä. Karjalainen oli 1990-luvulla ja vielä vuosituhannen vaihteessakin merkittävä radiosuosikki, mutta seikkailut perinnemusiikin maailmassa eivät sytyttäneet radioasemia. Vuonna 2000, kun albumikauppa oli muutenkin Soundscanin mittaushistorian vilkkainta, No Strings Attachedia ostettiin viikossa peräti 2,4 miljoonaa kappaletta. Suomen mittakaavassa J. Yhdysvalloissa Justifiedia (2002) ostettiin ensimmäisellä viikolla 439 000, Futuresex/Lovesoundia (2006) 684 000 ja The 20/20 Experienceä nyt 968 000 kappaletta. KARJALAINEN Et ole yksin 3 DAVID BOWIE The Next Day 4 BON JOVI What About Now 5 VON HERTZEN BROTHERS Nine Lives 6 WÖYH Ikkillyk 7 HURTS Exile 8 STONE Complete 9 AMARANTHE The Nexus 10 SOILWORK The Living Infinite 11 STRATOVARIUS Nemesis 12 DEPECHE MODE Delta Machine 13 RAAPPANA Tuuliajolla 14 ANSSI KELA Anssi Kela 15 DALINDÉO Kallio 16 CMX Seitsentahokas 17 HARDCORE SUPERSTAR C?mon Take on Me 18 TORTURE KILLER Phobia 19 LOST SOCIETY Fast Loud Death 20 NICK CAVE AND THE BAD SEEDS Push the Sky Away USA albumit 18.?24.3.2013 1 JUSTIN TIMBERLAKE THE 20/20 EXPERIENCE 2 KACEY MUSGRAVES SAME TRAILER DIFFERENT PARK 3 BRUNO MARS UNORTHODOX JUKEBOX 4 LUKE BRYAN SPRING BREAK...HERE TO PARTY 5 PINK THE TRUTH ABOUT LOVE 6 IMAGINE DRAGONS: NIGHT VISIONS 7 BON JOVI WHAT ABOUT NOW 8 SOUNDTRACK LES MISERABLES 9 MUMFORD AND SONS BABEL 10 RIHANNA UNAPOLOGETIC Britannia albumit 17.?23.3.2013 1 JUSTIN TIMBERLAKE THE 20/20 EXPERIENCE 2 DAVID BOWIE THE NEXT DAY 3 EMELI SANDÉ OUR VERSION OF EVENTS 4 SOUNDTRACK LES MISERABLES 5 BASTILLE BAD BLOOD 6 BRUNO MARS UNORTHODOX JUKEBOX 7 PINK THE TRUTH ABOUT LOVE 8 STEREOPHONICS GRAFFITI ON THE TRAIN 9 BON JOVI WHAT ABOUT NOW 10 SUEDE BLOODSPORTS . Kuuntele Rumban albumilista ja uusimman Rumban soundtrack osoitteesta www.digster.fi ?. Karjalaisen Et ole yksin jyräsi tietenkin sekä Rumban albumilistan että Suomen virallisen listan kärkeen. Se on hänen ensimmäinen pop-studiolevynsä sitten Valtatien (2002). 27.3.2013 1 ISMO ALANKO Maailmanlopun sushibaari 2 J. Avausviikko ei kerro kuitenkaan aivan kaikkea: Timberlaken ostetuin sooloalbumi sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa on toistaiseksi Justified. Hänen soolouransa myynnit toki kalpenevat ?N Syncin huippuvuosiin verrattuna. Tätä kirjoitettaessa soi Agnetha Fältskogin uusi kappale When You Really Loved Someone. Markus Hilden Rumba 84 Rumban albumilista 28.2. . esimerkiksi Suede sai Bloodsports-albumista ensimmäisen brittilistan top ten -merkintänsä 14 vuoteen. Jos artistista tuntuu siltä, että olisipa kiva julkaista jotain pitkästä aikaa, niin siitä vain. Lost in You, kahdeksankymppisen Petula Clarkin ensimmäinen studioalbumi 45 vuoteen, kävi helmikuussa Britannian albumilistan sijalla 24. On aivan varmaa, että Next Daystä tulee Bowien ostetuin studioalbumi sitten Let?s Dancen. Justin Timberlaken The 20/20 Experience meni tietenkin kärkeen tärkeillä markkinoilla, mutta kaikkein kiinnostavinta on hänen albumiensa avausviikkojen myynnin kehitykset Atlantin molemmin puolin. Albumilista Hei mun on pakko tehdä comeback TÄMÄ TALVI JA KEVÄT ON OLLUT paluiden juhlaa. Hänen ja Anssi Kelan suhteellisen vaivattomat paluut ovatkin raikkaita esimerkkejä siitä, miten ihmisten sydämiin itsensä laulaneet artistit voivat ilmaantua listoille kuin he eivät olisi poissa olleetkaan. Mutta jos joku keksisi menestyvään comebackiin joka kerta onnistuvan reseptin, moni varmasti maksaisi siitä maltaita. Esimerkiksi Dido alisuoriutui pahasti vuonna 2008 kahden jättimenestysalbumin jälkeen levyllään Safe Trip Home, eikä Nelly Furtado pärjännyt sen paremmin. Oma lukunsa ovat tietenkin Depeche Moden kaltaiset veteraanit, jotka vaikuttavat tällä hetkellä tekevän musiikkia lähinnä faneilleen. Jotkut vuosia poissa olleet artistit onnistuvat toki palaamaan siedettäville listasijoille . Parin brittipop-kuninkaallisen uusia tulemisia ei edes muistettu, kun viikon sisään ilmestyi korkean profiilin albumeita David Bowielta ja Justin Timberlakelta sekä suomalaisittain kiinnostavasti J. Karjalaiselta ja nahkansa luoneelta Anssi Kelalta. The Next Day saavutti saman tien Bowien parhaan listasijoituksen Yhdysvalloissa (kakkonen), ja Suomessakin hän pääsi virallisen albumilistan ykköseksi ensimmäistä kertaa sitten Let?s Dance -levyn (1983)
biisit LEVYTTÄVÄ ARTISTI & KUULUUKS www.facebook.com / GBRJuno. Junon 050187 on ilmestynyt Sisältää mm
olon. Äkkiselsaavat siitä ?huumorintajuttoman ja tään genre on helppo leimata pikkupoitunnekuolleen. Lovecraftin kin lajeja, joita ulkopuoliset eivät eivät ymmärrä heavyn estetiikkaa ja tuotantoa. ? ole koskaan ymmärtäneet. Tämä pitääkin paikkansa siikeä ja haltijanspermaa. . ainakin Johanna Sutunut ?sankarihevi. Power-/heavy-/sankari-/whahaluaisi tehdä todellisuudesta vietever-metallia ei kuulu analysoida tai ?Yleensä raantunutta epätrendikästä musiikälyllistää, vaan siihen kuuluu heitheavytekstejä mollakia, jota infantiilit erikoishousutäytyä sydän ja genitaalit edellä. taan juuri niiden eskapisti- Kun Manowar laulaa, miten toihevarit kuuntelevat munat ojossa vanhempiensa kustantamissa set bändit soittavat ja Manowar sen luonteen takia. Paradoksaaliseksi asian tekee teemasta. Onko merenalaisessa kauTolkin tapauksessa tämä ei tietenkään ollut mipungissa asuva ja tähtikuvioiden perusteella maailkään yllätys. maa terrorisoiva lonkerohirviö todella niin kaukana Sinfonista power metalia soittavan Timo Tolkki?s heavylyriikan ulosannista? Avalonin tuleva debyyttilevy kertoo tuhoutuneen Onneksi edes jotkut ovat tajunneet yhtäläisyymaapallon viimeisistä sankareista. toisin kuin tuulilasirillien Kirjoittaja suunnittelee kanin hankkimista lemmikiksi. Rumba 87. Parapoikamiesbokseissa. idioottikaan ei pysähdy doksaaliseksi asian tekee se, että tappaa, Paitsi että eihän se ihan niin miettimään tappamisen eettistä samat vastustajat hehkuttavat merkitystä. Levyn kansikuva den. Toisinaan saisen ruikuttamisen sijaan kappaleet tarrautuvat se on jopa hienompi taito hanakasti kirkasotsaisiin kuvitelmiin, kohottavat kuin kyynisten sosiopoliitmielialaa ja luovat mind over matter -tyyppisen toitisten psykoanalyysien rusmintaympäristön. Yrjänä totesi, etmuistuttaa Sormusten Herran retkikuntaa, jonka tä CMX:n tekstit olisivat englanniksi käännettynä ympärille on siroteltu taikapölyä, lohikäärmeensylsilkkaa Iron Maidenia. Sattukapistisen luonteen takia. Näillä biiseillä ei yritetä muuttaaminen. taa maailmaa tai kahmia lyyrikkopalkintoja, vaan Timo Tolkki?s Avalonin tarkoitus on korvata arkitodellisuus utopiakuplalla. toukuussa ilmestyvän leNaiivia. Siis maailmankaikkeuden hallitsijan aise, että samat vastustajat hehkuttavat usein varauknoan pojan ristiinnaulitsemisesta, välikuolemasta ja setta vaikkapa tv-sarja Game of Thronesia ja H.P. ylösnousemuksesta. Lovecraftin tuotantoa. Meille muille tulee kien fantasiaseikkailuksi, jossa uljas soturi pelasvain hyvä fiilis. taa yksisarvisellaan linnantorniin teljetyn prinsesVaikka oma suhteeni sankarimesan, nylkee matkalla tuhatpäisen druidilauman ja talliin vaihtelee, ymmärrän täysin, lentää lopuksi lohikäärmeen selässä purppuravuomikä musiikissa viehättää. Sosiaalisen Siinä missä CMX:n lyriikat voidaan purkaa atomedian pilkkakirves alkoi välittömästi viuhua ja meiksi taidelukion kirjoituskurssilla, heavylyriikat kohdistui vuoroin suuruudenhulluun konseptiin, pakenevat reflektiivistä tarkastelua. vuoroin Tolkkiin alias Tölkkiin itseensä. Hauskaa. Ehkä. Vuorela Keitä ne on ne sankarit? TÖRMÄSIN KIIRASTORSTAINA Timo Tolkin takaa suoritetut henkilökohtaiset oksennukset, joisuuteen Avalon-projektiin, jonka mittasuhteet eivät sa masentunut kertoja vinkuu ensimmäisen maaeronneet paljoakaan pääsiäisen vaatimattomasta ilman ongelmistaan. ovat musiimuvuoren kaltaiset ihmiset, jotka ja H.P . Useimmiten. vyn nimi on muuten The Yleensä heavytekstejä mollataan juuri niiden esLand of New Hope. Tai jotkut ehkä pymene. Power metal ja siitä irtautv-sarja Game of Thronesia sähtyvät . Helmikuun Rumbassa A.W. Arvosrille panemaan. tan taitoa tehdä biisejä, jotka heToki sankarihevi on kaikkea tätä, mutta myös rättävät välittömän fist pump -repaljon enemmän. aktion, synnyttävät endorfiiniMerkittävintä vaikkapa Rhapsodyn, Manowahumalan ja tarjoavat menolipun rin ja Hammerfallin kaltaisten bändien tuotoksisMordoriin tai taisteluplaneetsa on musiikin täydellinen epäkyynisyys. Osa ihTässä tullaankin yhteen metallimusiikin kulmisistä ei voinut käsittää, miksi kukaan makivistä. Tai jotain sellaista. hen asti, kunnes tekstejä ryhdytään analysoimaan. Tästäkös vääräleuat riemastuivat. Vastustajien mielestä mymaako? tologiaan kietoutuvat eeppiset fantasiatarinat eivät ole ?oikeaa lyriikkaa. Ryppyotta Galacticalle
LIVE! Maaliskuu 2013 Halestorm Nosturi, Helsinki, 1.3. Kuva: Eemeli Kiviniemi Vastikään Grammy-pystin kahmaissut jenkkihardrockbändi Halestorm yllätti Nosturissa taidokkuudellaan ja energiallaan. Ennen keikkaa takahuoneessa tavattu Hale kertoi muun muassa syyn siihen, ettei hänen yhtyeessään ole muita naisia: ?En usko että voisin soittaa tyttöbändissä. Too many bitches.? Lue Halestormin koko haastattelu osoitteesta www.rumba.fi. Rumba 88. Solisti Lzzy Hale (kuvassa) heitti pakolliset välispiikkien peruskliseet suomeksi, rumpusoolo kuultiin ja lavan edessä nähtiin jopa aitoa fanitusmeininkiä
Rumba 89
Muutoin loppuunmyydyssä Nosturin salissa vallitsi täysi hiljaisuus, biisien mukana laulavaa yleisöä lukuun ottamatta. LIVE! Maaliskuu 2013 Don Johnson Big Band Nosturi, Helsinki, 30.3. Kuva: Eemeli Kiviniemi Näin ne Don Johnsonit osaavat ja jaksavat meitä yllättää. Tervetuloa vuoteen 2013. Rocket from the Crypt Klubi, Tampere, 3.4. Kuva: Eemeli Kiviniemi San Diegon villimieslauma Rocket from the Crypt valikoi yhdeksi Euroopan-kiertueen pysäkikseen Tampereen Klubin, mikä on yllättävää sen faktan varjolla, että ainoat muut olivat Berliini, Pariisi, Geneve ja Barcelona. Keikan nähnyt helsinkiläisravintoloitsija Sacha Remling raportoi: ?Vitun kova keikka. Hupaisinta oli kuitenkin, kun otti kuulokkeet pois päästä ja kuuli ainoastaan akustiset soittimet, siis lähinnä bongorummut ja muut perkussiot sekä Tommy Lindgrenin laulun. Hienoa nähdä tuon tasoinen bändi noin intiimissä tapahtumassa. Näin viimeksi Rocket from the Cryptin vuonna 1998. Meno on snadisti seestynyt, mutta on se edelleen kovin rokkibändi mitä olen livenä nähnyt. Eksklusiivisuuden tunnetta lisäsi myös vaatimaton yleisömäärä. Ja niille, jotka eivät jaksaneet tulla paikan päälle voin vain sanoa, että NYT TULI TYRITTYÄ KUNNOLLA.?Maksimissaan 300 ihmistä katsomassa, ja niistäkin puolet jotain vitun väsyneitä Tampere-hevareita. Käsittämätöntä.??????? Rumba 90 F K K 4 PJ13_OH. Yleisölle jaettiin kuulokkeet, joihin yhtyeen soitto tuli miksaupöydästä. Yhtyeen uusiin keikkakonsepteihin kuuluvat paitsi featuringkeikat myös Nosturissa pääsiäisenä vedetty silent-keikka
FI EARTH, wINd & FIRE | JOHN LEgENd | bObbY wOmACK | STEVE wINwOOd | E R IC b U R dON & TH E AN ImAL S | | bONNIE RAITT | VESA-mATTI LOIRI | THE FAbULOUS THUNdERbIRdS | IIRO RANTALA SUPER TRIO | RObERT CRAY bANd | COdY CHESNUTT | OLLY mURS | KENdRICK LAmAR | INCOgNITO | U -ROY | THE HEAV Y | m I C H A E L K IwA N U K A | dAV E d O U g L A S Q U I N T E T | LE E FIE LdS & THE ExPRESSIONS | AmAdOU & mARIAm | mCCOY T YNER L ATIN JAZZ ALL STARS | JAZZANOVA | PHRONESIS | RICK Y-TICK bIg bANd & JULKINEN SANA | RUUdOLF & K ARRI KOIRA | J. 10?69 ?. lippupalvelu.fi Yhteistyössä: LAHJALEHTI OSOITTEESTA WWW.RYTMI.COM/ PORIJAZZ Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. Rytmi_PJennakko_136x65mm.indd 1 10 000 ENSIMMÄISELLE PORI JAZZ -KONSERTTILIPUN OSTANEELLE LAHJAKSI VIRALLISEN RYTMIN PORI JAZZ -OHJELMALEHDEN, JOKA ILMESTYY 20.6. LAHJASI ARVO ON 7,80 EUROA. 28.3.2013 8.44 4 8 TH I N T E R N AT I O N A L P O R I J A Z Z F E S T I VA L 1 3 TH. K ARJALAINEN | PORI JAZZ TARJOAA FESTIVAALILIPUT TOImITUSKULUINEEN ALK. KO KO O H J E LmA J U LK AI STU ! P O R IJA ZZ . 2 1 ST J U LY 2 0 1 3 P O R I J A Z Z . F I PJ13_OHJELMISTO_Rumba_210x275.indd 1 8.4.2013 15.49
Rumba 94
Lisäksi on suuri joukko ihmisiä, jotka ovat mielistyneitä sanoituksiin ja löytävät niistä merkittäviä ja itseään koskettavia asioita, vaikka se saattaa kuulostaa kummalliselta.? Oletko taiteilija vai viihdyttäjä. Sanotaan, että Frank Sinatra oli kaikkien aikojen viihdyttäjä. Martti Servo on taiteilijanimi. Huumorimies saapui haastateltavaksi Rumban toimistolle ja vaikuttui sen interiööristä ja näköalasta. Näin on aina ollut. Muukkulan kanssa. . Mistä tämä johtuu? ?Aloittaessamme olimme jopa mainostoimistoväen suosikkeja. nsimmäinen studioalbumi Jälkijunassa . Oletko samassa genressä Yölinnun vai Jope Ruonansuun kanssa? ?Viihdyttäjä. Sinua arvostetaan jopa metallin saralla. Heistä osa on edelleen mukanamme, vaikkemme ole kehittyneet sen jälkeen ollenkaan. Toisaalta voi puhua läheisriippuvuudesta. Artisti ei ole paljastanut oikeaa nimeään tai ikäänsä julkisuudessa. . Kun sama porukka on kasassa näin kauan, alkaa se muistuttaa hyvää tai huonoa avioliittoa. Homman karille ajamiselle tulee suurempi kyn- Mikä on humpan syvin olemus? ?Nykyään iskelmää voi olla mikä tahansa. Sloganimme mukaan olemmekin ?kevytmetalliyhtye?.? nys, kun kilometrejä on riittävästi takana. Toki tämä on myös eloonjäämiskamppailua ja tulonhankkimista.? Miksi ihmiset pitävät musiikistanne? ?Keikkamme ovat iloisia häppeninkejä. Sitten suosiomme on levinnyt kaikkiin kansankerroksiin ja ikäluokkiin. Harrastaa talvisin jonkin verran hiihtämistä. Sinulla on kannattajia kaikkien musiikkityylien piirissä. Jos Napanderilla on edes kaksi promillea tästä viihdyttämisen tasosta ja saamme sillä viihdyttäjästipendin ja lopulliset paperit viihteen akatemiasta, niin kyllä me olemme viihdyttäjiä Frank Sinatran tiellä.? Napander on tehnyt 15 vuotta musiikkia. Kysymys & vastaus Martti raakana ja paljaana Kansan syvien rivien rakastama kevytmetallimuusikko ja viihdetaiteilija MARTTI SERVO julkaisee Napander-yhtyeineen huhtikuussa kahdeksannen albuminsa Showtime. Servo vastaili kysymyksiin tapansa mukaan laveasti ja rikaskielisesti keskittyen samalla tarkkailemaan tiiviisti Kampintorin maisemia. Sitä kuristusotetta Rumba 95. Myös Yölintu pitää musiikkiaan varmasti viihteenä, ainakin sen perusteella, mitä heitä tunnen. Nyt laulaja kertoo muun muassa parhaat hiustenhoitovinkkinsä ja pohtii humpan syvintä olemusta. TEKSTI JOONAS KUISMA KUVAT MARKUS PAAJALA FAKTA . Aina, kun uusi levy ilmestyy, teemme vuoden ajan keikkoja. Erilaisten musiikkigenrejen väliset rajat ovat veteen piirrettyjä viivoja, merirajoja, jotka eivät näy tutkassa. Foxihumpan olemus on sen suunnaton helppous. Toivoisin, että foxia soitettaisiin enemmän ja sitä kuulisi myös radiosta.? Mitä mieltä olet ironiasta, tuosta nykypopulaarikulttuurin voimasta ja vitsauksesta? ?On totta, että ironialla on nykyään aikamoinen kuristusote kulttuurista. Esiintyy Napander-orkesterin lisäksi Martti Servo & the Moods -viihdeduon mukana yhdessä koskentinsoittaja Hannu ?Moody. Metallipiirit ovat jostain omituisesta syystä alkaneet jossain vaiheessa ilmaantua keikoille. Kolme tärkeintä albumia: Randy Newmanin ensimmäinen soololevy (1968), Procol Harumin Grand Hotel (1973) ja John Coltranen Love Supreme (1965). . Moneen asiaan suhtaudutaan edelleen postmodernisti. Syntyy omien sanojensa mukaan aina uudelleen musiikin virrasta. . 13 suurinta ilmestyi vuonna 1997. . Sen jälkeen pidämme kolmikantaneuvottelut suljettujen ovien takana ja mietimme, huvittaisiko tehdä uutta materiaalia. Toisaalta Jope Ruonansuu on mitä suurimmassa määrin komediataiteilija, mutta viihdettähän sekin on. Mikä on pitkän taipaleenne salaisuus? ?Käytännössä levyt ovat aina rytmittäneet toimintaamme. En ole koskaan nähnyt esiintyessämme masentuneita naamoja yleisössä
Saadaan kova meininki päälle.? Uudella Showtime!-levylläsi on kappale nimeltä Kesä alkaa Kelasta. Ketunhäntä ei ole kainalossa, vaan se pidetään näkyvästi esillä (pyörittää ilmassa kuvitteellista ketunhäntää). Meillä on oma Ankkalinnamme, täysin itseriittoinen maailma, jossa toimia. Rumban päätoimittaja suorastaan nauttii kaljuudestaan, mutta jos se alkaa ahdistaa, niin siitä vain rohkeasti hankkimaan implanttia.? Te te (tila Lä ru nu esim Tilaus mahdo Tarjou suoram Kust Pop M Fredr Fax. Oliko sinulla punk-nuoruus? ?Kun rakennetaan parempaa maailmaa, on hyvä laittaa kunnon koolingit, että pysyvät akustolevyt ja muut systeemit kasassa. Hin. Mikä on suhteesi väkijuomiin? ?Kohtuullinen. Olin lauleskellut erilaisia hoilauksia ennen Napanderia, mutta yhtäkkiä jokin sisäinen romani pääsi valloilleen. T olisi hyvä helpottaa, mutta en tiedä, miten se tapahtuu. 12 yks . Ääneni on saanut leslie-efektipedaalin syntymässä, ja se on jäänyt päälle. Itselläni on myös tuuhea tukka, mutten halua käydä sillä sen kummemmin pröystäilemään. Ulk pos . Miten se on kehittynyt? ?Se oli heti kättelyssä valmis. En jaksa enää kuunnella kyseistä musiikkityyliä, mutta peukku nousee edelleen pystyyn kaikille punk-mohikaaneille.? Nuorempana miestoimittajana minua huolestuttaa suunnattomasti se, että kuten Rumban päätoimittajastakin huomaamme, keski-ikäistyviä suomalaismiehiä vaivaa usein hiustenlähtö. Sinua vitsaus ei kuitenkaan tunnu riivaavan. 12 kak . Se on pirteän positiivinen tico tico -ralli byrokratiakoneistosta, joka usein aiheuttaa suomalaisille harmaita hiuksia. Mikä on elämänilosi taustalla? ?Kappaleissamme kerrotaan usein surullisista tapauksista. Otetaan piiskaryyppy ja pannaan menemään. Meidän osaltamme ironia on käsitelty jo kauan sitten. Iloinen ja kohtuullinen alkoholinkäyttö on mitä parhain asia ja sopii myös rentoutumiseen. Välillä olen ollut jopa huolissani, kun vibrato on unohtunut tai kadonnut, mutta sitten se on onneksi aina tullut takaisin.? Miten huollat vibratoasi? ?Hitsiläinen, en mitenkään. Käykäähän pöytään!?? Lauluvibratosi on suoranainen kansallisaarre. Napander viittaa jo nimenä viinaryyppyyn. Yritämme tällöin katsoa asioita joltain toiselta kantilta. Kelan kanssa on usealla orkesterimme jäsenellä ollut toisinaan ongelmia, mutta teimmekin siitä kappaleen, jossa lähdetään Kansaneläkelaitokselle hyviin kekkereihin!? Rumba 96 Levyllä haikaillaan myös Lontoon koolingin perään. Orkesterimme nimi tuli enemmän sellaisesta henkisestä tilasta. Muutenkin musiikkisi on duurivoittoista. Olin joskus Jonna Tervomaan kanssa samalla keikalla ja oikein säikähdin, kun hän availi ääntään takahuoneessa ja teki kaikkia niitä kikkoja, joita varmaan opetellaan. Fiilis on se, että mitä törkeämpää, sen parempaa. Aikanaan pidin The Pretenders -yhtyeen Chrissie Hynden oikein kunnolla vouvvaavasta äänestä. Näillä mennään, raakana ja paljaana.? ?Kun sama porukka on kasassa näin kauan, se alkaa muistuttaa hyvää tai huonoa avioliittoa. Homman karille ajamiselle tulee suurempi kynnys, kun kilometrejä on riittävästi takana. ? Eläkeläisillä ja monilla muillakin humppaan taipuvaisilla bändeillä on viinan juominen keskeinen osa aktia. Esimerkiksi Wayne Rooneyhan laitatti implantit päähänsä, ja hänellä on nyt komea, tuuhea tukka. Eihän Martti tee mitään. 0 www Tilaa puh. (avoi tilaaj Tilau . Jos tekemisessämme on jotain ironista, niin sitä todella osoitetaan sormella: ?Tässä sitä nyt on koko lautasellinen. Anna Teemulle ja Rumban lukijoille parhaat hiustenhoitovinkkisi. ?Jos hiukset lähtevät, niin ei se ole maailmanloppu. Koko orkesterimme on punk-ajan lapsia, ja siinä on edelleen paljon punk-asennetta. Kohtuuden kanssa taiteillessaan ihminen saattaa kuitenkin olla keskellä kiikkulautaa kiikun kaakun, niukin naukin ja saattaa mennä mukkelis makkelis
Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja jatkuu kestotilauksena niin kauan kunnes tilaaja muuttaa tai irtisanoo sen. Tarjous on voimassa 31.12.2013 saakka. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksulisä . Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Kustantaja Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 3krs. 12 kk määräaikaistilaus / 12 nroa (joista yksi kaksoisnumero) 75,90 euroa . 09 4369 2409 www.rumba.fi Tilaajapalvelu puh. Irtisanominen voi tapahtua sähköpostitse, kirjeitse tai soittamalla tilaajapalveluumme. 03 4246 5302 (avoinna ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi Tilaushinnat . Tilaa Rumba! 12 numeroa 64,40 ? Tee tilaus tekstiviestillä (tilaus laskutetaan erikseen) Lähetä tekstiviesti: rumba kesto nimesi osoitteesi ja ikäsi numeroon: 17233 esim. 00100 Helsinki Fax. 12 kk kestotilaus / 12 nroa (joista yksi kaksoisnumero) 64,40 euroa . Hinnat sisältävät ALV % Kestotilaus Kestotilaus on tilaustapa, joka on määräaikaistilausta edullisempi. Kestotilaus jatkuu ilman uudistamista, mikäli sitä ei irtisanota mieluiten kuukautta ennen tilausjakson päättymistä. rumba kesto tiina tähtinen tähtitie 3 22400 tähtelä 32 Tilaus on kestotilaus ja se koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia. Viestin hinta on 0,95 euroa. Asioidessa on hyvä ilmoittaa tilaajanumero. Osoitteenmuutos Ilmoita uusi osoitteesi riittävän ajoissa tilaajapalveluumme sähköpostitse, kirjeitse, soittamalla tai osoitteessa www.rumba.fi.
jonka wagneriaanista tusWaccinesiksi. keikasta arvostettu sanomalehmeän peitossa niin Flycktin kuin nissenkin kin yksikään henkilö maassamme on ikinäliti onnistui muutaman yleisökommentin osalta, mikä lienee kaikkien kannalta paras tasan parkkirjoittanut oikein verkkosivuillaan . sen sijaan palstan fespäädyimme internet-tilanteeseen, jossa ikitaritatuointivaroituksista tämä F-yhtiön proliikkuja käynnistyy, koirat karavaaduction manager ei olluthaukkuu, ottanut oppia. Joniensuun kulkee,tuliaisina maailma koipiin jatkaa radallaan ja päivä oli nimittäin tarttunousee uudestaan eikä mikään milnut kenenkäs muunkaan kuinmuutu ilosaarirockin loinkaan! ohjelmavastaava Panu Hattusen nimi . Viime vuosina yhtyeenvis sanotuille pelikentille. Vuonna 2011 muun lavalla lähellekään neljää tuntia! tie on vienyt loppuunmyytyihin konserttisaleihin ympäri maailman.tie muassa legendaariselle Martti Saariselle hähelsingin festivaalitulokkaassa kuudenvinneen Ali Elkharamin jalkapalloversio Kuunessa aistissa touhu meni hieman paremmin Virtuoosimaisen meksikolaisduon akustisista kitaroista irtoaa ?amenco Vir den vuoden mitä kuuliaisuudesta noteerattiin muun ja vauhdikasta näppäilyä hengästyttävään tahputkeen, nyt siltasessa nähtiin paikalrytmiikkaa, metalliriffejä ryt tiin. kärsii muo- myös Samasta nea kalle! dossa, joka tuskin vedellä jalove saippualla lähmuun musiikkikansan henkinen tila. ne LASSA????????? ja kertoi vieläpä seuraavasosalta, mikä lienee kaikkien kannalta paras saasia. viestissä puhjenneensa itkuun. Joten varmaa on tosin se, tarinaan onmuisliittynyt Bombinon uuden sukupolven aavikkorock on kerännyt kiitosta useilta Bo takaa varsinkin näin äitienpäivän alla, ettette likaista legendaa. eri tahoilta. Mm. NPR Music ja Nuorgam noteerasivat debyyttialbumi eri Agadezin materiaalin kävele kevätkuraisin kengin kenenkään lat- vuoden 2011 top-listoillaan. Mutta nyt kesä on ohitse, ja yö saapuu Ag tioilla, jotta maahamme, kyyneliltä vältytään! Ensi turvaukuukaikkialle joten Yöhön hun! tuminen voidaan lopettaa . tönkösti voisikrapulaa ilmaista, että ei nimitatuErikssonin Kuukautisliite-avautuminen mukeistä näytettiin hoivailevan aamuointi sääriä pahenna! siikkibisneksen raadollisuudesta suututtipääskotilehden toimituksessa vielä viikkojen Ja jotta maisen napapiirillekin saataisiin ripaus iskelmän hattutelinemuusikot, etutä. Anna tampereella Music Festivalin jältee. KLO 19, HUVILA, 39 ?+* Oi jos mielensäpahoitukset energiaksi vaihtaa vois, niin maassamme loputtomasti sähköä ois! RO PE PÄÄ 54 ?+* HALITULIJALLAA! Eletään vuotta 2013, Kalle takin!Keskisen Suomen jalkapallomaajoukkueen taielle asti kantautui Kalle Keskisen paluu, festariMökkitielle asti kantautui paluu,PÄÄSYLIPPU festari- + TEEMARUOKA ja näinä median murroksen ja monistettasapeli Espanjaa vastaan oli arkinen suoritus portoinnin Pulitzer ja kesän tatuointimuoti! raportoinnin Pulitzer ja kesän tatuointimuoti! imittäin ihan mieletoitetaan hyvillä uutisilastudio seurasi suurelariseksi muodostuneen a festivaalitoimintaan. a on puhuttava siksi, odotusten vastaisesty love Music Festikeskisen mittapuulla vaihdettu kummemoli tsekattu kantalasipäisten festari käujen sekä kangasdatettu erilaisia naa basementjaxxittöain bileyön parhaaseen llut jopa lähes 80 ihyt myös itse rakkaudelen kuuluisassa helsinmassa, tällä kertaa totodistaneet jääkaapns n. ainakin hetkeksi. hyvää yötä ja parempaa Yötä! BOMBINO B TUNNE Rumba 8_2 2012.indd 86 Liput Lippu www.helsinginjuhlaviikot.? 86 Rumba 98 7.8.2012 20.13 w 7.8.2012 20.13. red hot Chili peppers -juhlatunnelmiin yötä yöttömyyden sekaan, hämmennetään nenässä Kilpeläis-Tuuren. Tämän aviisin kooli yritetty loiventaa vetämällä samoja aineisekaan vielä maininta sydän, sydän -yhtyeeslumnisti Järvinen pahoitti taas maamta kuin Jami bändikin. siinä sivussa stadionkeikan tä. samalta henkilöltä ja kahdesti! ?Miksi sulla on noita levyjä?? -kysymykseen. män päivän eli lauantain bileyön parhaaseen lopuksi oikaistakoon, ettämyös viime palstalMutta sen jälkeen Bergmanin elo oli tanssiaikaan paikalla ollut jopa lähes 80 ihla mainitut toto-tatuoinnit sijaitsevat pohkeisamaa kuin kohtalaisen monesmistä,copypastea eli tilaa oli jäänyt myös itse rakkaudelden sijaan sa etureisissä. sen surullisen sijaan palstan fesraportissamme tähänkin asti. Kuvausten le! toisin kuin kuuluisassa helsintaritatuointivaroituksista tämä F-yhtiön projälkeisellä Turun-keikalla sankarimme oli ehki live 2010 -tapahtumassa, tällä kertaa toduction manager ei ollut ottanut tinyt painia poikarakkauden jaJotoverillisuudistajahavainnot eivätoppia. todistaneet jääkaapensuun tuliaisina koipiin oli nimittäin tarttuden hengessä bänditoverinsa Niilan-draama kanssa. pimyyntiä. Mutta Guns n? roses nut kenenkäs Yllätys! onmuunkaan voitettu, jakuin uusiilosaarirockin mato on koukussa! onohjelmavastaava Panu déja-vu-ilmiöstä Hattusen nimi . samalta henkilöltä ja kahdesti! taa, kuinka Wiikholmi itse oli käyttäytynyt lopuksi oikaistakoon, että viime palstaljoitain vuosiatoto-tatuoinnit sitten myös tällä palstalla pohkeinola mainitut sijaitsevat teeratun turakaismaisesti, minkä seurauksena den sijaan etureisissä. oivaltaGa min ilmaistuna entisen Idols-finalistin niin joittaa, kun Chilipippurit eivät ?polttaneet? vista Led Zeppelin- ja Metallica-covereistaan. Nuoren tuaregin hypnoottitek KOSELLA LATTIALLA KENGÄT JAmeän peitossa niin Flycktin kuin nissenkin nen Sahara-blues astelee Tinariwenin ja Jimi Hendrixin jalanjäljissä. KLO 19,matkapuHUVILA, vellyt turhan basistin pitkälle hänen reviirilleen. Ab- 30 ?+* tä. tönkösti voisi ilmaista, ei nimittäin nimitatuAnna joka joutui päästämään ointiAbreullakaan, sääriä pahenna! kotiinsa nuohoojan. Lähinnä saataisiin Emma-gaalan Ja jotta napapiirillekin ripaus kohumekostaan tunnettu taskuraketti meyötä yöttömyyden sekaan, hämmennetään nisekaan täysin vielä tolaltaan, kun arjen sankari kämaininta sydän, sydänoli -yhtyeesLAFlycktin 1.9. ainakin hetkeksi. Mutta jos paljon vanhaa, niin vähän uuturoshenkilön kuvallisen tunnistusoppaan. hyvää yötä Mutta ja parempaa mistä Yötä! muusta sitä olisi voinutkaan kir- siihen verrattuna, että Gijónin ihme palautti Thrasheli metal ?juurilta akustiseen ilmaisuun ponnistanut Rodrigo y Th totaalisen has-been-never-wasin, kauniimGabriela on tullut oman materiaalinsa lisäksi tunnetuksi mm. varmaa on Seuraavaksi tosin se, tarinaan sista. voisinon päivitellä vaikkakipaikkojen täyttöasteen ja liittynyt vessatilanteen ?puolikaista legendaa. pa musiikkilehtien naiskirjoittali tamperelaisten yhdeksältä stadionin Hatanpään puoleisella Mutta nyt kesä onlisäksi ohitse, ja paskaa yöjakoi saapuu jien vähyyttä! Samaa aina vaan, kuten laidalla?. lehti ?pissismiehen?, kaikkialle maahamme, joten Yöhön turvau- urinoivan Kakkis laulaisi! eli yleisötapahtumassa julkisesti tuminen voidaan lopettaa . roses -draama to on koukussa! on- Music Festivalin jäliin hoivailevan aamuielä viikkojen pääspers -juhlatunnelmiin tämällä samoja aineiä sivussa stadionkeikan uuttunut roger Waters lostavaksi Poet of the uolisuuden vuoksi The arvostettu sanomalehyleisökommentin liosivuillaan tasan parkja vessatilanteen ?puoHatanpään puoleisella akoi ?pissismiehen?, julkisesti urinoivan n tunnistusoppaan. tä olisi voinutkaan kir- van sisällöntuotannon aikoina myös yllekirjoittaneen elo voisi muuttua silkaksi copyjoittaa, kun Chilipippurit eivät ?polttaneet? paste-meiningiksi. Se käy onneksiihan luotettano huhhuh, on nimittäin mieletlavalla lähellekään neljää siitä, tuntia! vaksi merkiksi että maailma hyrrää ratömät kesäfiilikset! aloitetaan hyvillä uutisilhelsingin festivaalitulokkaassa kuudendallaan samalla varmuudella kuin The Latela! Yllekirjoittaneen kisastudio seurasi suurelnessa aistissa meni hieman paremmin birds esiintyy Helsinki Classic -festivaaleilla touhu jännityksellä legendaariseksi muodostuneen putkeen, mitä nyt siltasessa nähtiin paikallakalle yhdessä Neil Youngin, muusikko-toikeskisen paluuta tuon festivaalitoimintaan. le poikkeuksellista miesalastomuutta. simittaja Markus Nordenstrengin parhaan ysnimenomaan uutisista onsen puhuttava siksi, jaan yhä hoitoainemallilta näyttäneen ja ko- vastaisestävän kanssa. Huvilaan Rodrigo muassa tämän aviisin www-sivuilla internele poikkeuksellista miesalastomuutta. sen si-ja Gabriela tuovat mukanaan C.U.B.A.-projektin, tiin nostaa duon taustalle nuorista havannalaismuusikoista koostuvan jok tissä sellaisin seurauksin, joka että loukkaantuneijaan yhä hoitoainemallilta näyttäneen ja koyhtyeen. yh tavin rymysi aviisiamme kohden verkkolankoja viileen kurt vilen raideri oli epämääpitkin ja Facebook savuten. räisten todistajahavaintojen mukaan täytetty Kitarakattauksen täydentää illan aloittava Petteri Sariola. Kit Mutta takaisin madonreikään, jossa puutteellisesti. tai sitten kiharapää oliNalle otta?Östermalm? Österman ?piritorin? ja toinen Idols-sannut lähellä sijaitsevan tittelin turkari, Jani ?Wiikholmi? Wikholm hanjulkipersu vakavasti ja pitänyt sitä nimensä mukaiottivat jälleen yhteen, kun jälkimmäinen sena kauppapaikkana. vile lienee syntynyt päästeli höyryissä? kirvauhti ?ilmeisen kallossaan, sillä hänavoimen oli nissen saamijeen, jossa hän kertoi yrittänyt inhoavansa negatiivista en tietojen mukaan festivaalin loenergiaa säteileviä ?turakaisia?. Tämän jälmassa ostaa erästä vauhdikasta huumaavaa keen Nalle koki tietty olennaiseksi muistutainetta . NISSE M. paskaa aina vaan NISSE M. ennakko-odotusten että kaikkien vin viileen kurt vilen raideri oli epämääja tilanpuutteen sekä säästöpaineiti Ajan tampereella järjestetty love Music Festiräisten todistajahavaintojen mukaan täytetty den voisin aivan hyvin kopioida viime val vuoksi oli mennyt ainakin keskisen mittapuulla puutteellisesti. tai sitten kiharapää oli ottakuun katsaukset siitä, kuinka Teemu Bergihan putkeen! nut lähelläman sijaitsevan ?piritorin? tittelin tur-kummemhuolehtii, että Suomi on hyvinvointiaikataulua oli toki vaihdettu han vakavasti ja pitänyt sitä nimensä mukaivaltio edes punkrockille. Kuten kaikki tiemin infoamatta, ovella oli tsekattu kantasena kauppapaikkana. vile aurinkolasipäisten lienee syntynyt dämme paremmin kuin hyvin, Bergman musten lisäksi festarikäkävauhti kallossaan, sillä hänja oli nissen saamivivijöiden vastikään muistuttamassa Arto silmät laukkujen sekä Nybergiä kangasen tietojenja mukaan yrittänyt loAnna-Maria Hermusta samoista realiteekassien osalta oli festivaalin noudatettu erilaisia namassa ostaa erästä vauhdikasta huumaavaa teista ja vastaamassa Nybergin kekseliääseen rikkasäädöksiä. Ja olipa basementjaxxittöainetta . menestysmahdollisuuksäksi kertomaan asia. Bändin tomi LA reu suhtautui tapahtuneeseen asianmukaihelin oli päätynyt mitä epämääräisimmissä sella järkytyksellä ja tiedusteli Facebookissa: oloissa kaikista maailman paikoista Yö-yhtySodan ja väkivallan keskellä kasvanut, Nigeristä kotoisin oleva Bombino So ?MIKS IHMISETYksityiskohdat KÄVELEE MUN een keikkabussiin. ovatVALyönpitekee vallankumousta sähkökitaran avulla. Bändinme basistin tomi Flycktin matkapumusiikkiteollisuuden kestoloukkantulämmittelybändi oli muuttunut roger Waters helin oli päätynyt mitä epämääräisimmissä neet mielet irvailemalla viime lehdessä eu-tribuuttiyhtyeeltä kuulostavaksi Poet of the oloissa kaikista maailman paikoista Yö-yhtyroviisuehdokkaamme Cristal ?Snow? SiegfWalliksi ja toinen tasapuolisuuden vuoksi The een keikkabussiin. Yksityiskohdat ovat yönpi- nimeä reieizdisin . muoIdols-kierroksemme päätettäköön opedossa, joka tuskin vedellä ja saippualla lähtukseen. Hirvittävän helppoa että ei ole tee. Samaa NISSE M. einän runoilija ja muita Seinän runoilija ja muita RODRIGO Y GABRIELA mperelaisia tapahtumia tamperelaisia tapahtumia PE 24.8
TEARS ON TAPE 26/04/2013 www.facebook.com/theheartagram