Rumba 5/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

8 ,9 € + ANNA PUU RICKY-TICK BIG BAND & JULKINEN SANA SOFTENGINE MARISKA ROBIN Death Hawks ja muut muusikot okkultismin mystisessä maailmassa salatieteet Sarvet, sorkat &. 5 /2 15
MARRASKUUTA HELSINKI JÄÄHALLI VIP-paketit alkaen 129 € +alv24% (159,96€) VIP-paketit Menolipusta: vip@menolippu.fi / Puh. Mikkeli, Mikaeli / To 12.11. Ke 9.12. Turku, Logomo Ke 11.11. Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu +17,05 snt/min. Kouvola, Kuusankoskitalo La 7.11. Vip-illallispaketit alkaen 139 € + Alv 24% (172,36€) Liput & VIP-paketit www.menolippu.fi Pave Maijanen ja Klassikot -kiertue: Kaikki konsertit alkavat klo 19.00 (ovet auki klo 18.00) . Järvenpää, Järvenpää-talo / La 05.12. Oulu, Madetojan sali / Su 29.11. viulu), Petri Päivärinne (2. Hämeenlinna, Verkatehdas / Pe 27.11. Tampere, Tampere-talo / Su 8.11. viulu) Markku Lintunen (alttoviulu), Jussi Vähälä (sello). Joensuu, Carelia-sali / Ti 17.11. SEINÄJOKI Areena La 12.12. K-18 SLADE NAZARETH SMOKIE Grammy-palkittu musiikkivaikuttaja ja Leonard Cohenin työpari Ke 28.10.2015 HELSINKI, Savoy Klo 19.00 Liput toimituskuluineen alk. Savonlinna, Savonlinnasali Pe 13.11. Liput toimituskuluineen alkaen 38,50 €. VIP-paketit alkaen 149 € +alv24% (184,76€) VIP-paketit Menolipusta: vip@menolippu.fi / Puh. Liput toimituskuluineen alkaen 72,50€ . Jyväskylä, Paviljonki / To 19.11. Liput toimituskuluineen alkaen 53,50 €. Pori, Promenadikeskus Ke 18.11. Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu +5,95 snt/min. ROVANIEMI, Lappi Areena Klo 20.00 (ovet auki klo 19.00). TUNNETUIMMAT HITIT UUSINA SOVITUKSINA! Ke 4.11. 010 841 4185. Kuhmo, Kuhmo-talo La 28.11. 010 841 4185. L I P U N M Y Y N T I : www.menolippu.fi, www.lippupalvelu.fi, www.lippu.fi, www.tiketti.fi ja R-Kioskit Klo 20.00 (OVET klo 18.30) LIPUT TOIMITUSKULUINEEN ALKAEN 52,50€/62,50€ € TIISTAINA 3. HUOM! Special guest HeavyWeight DJ’s WWW.TOTOOFFICIAL.COM Su 21.2.2016 HELSINKI, JÄÄHALLI Klo 20.00 (ovet auki klo 18.30). TAMPERE-TALO Klo 20.00 (ovet auki klo 19.00). Liput toimituskuluineen alkaen 72,50€ . 47,50/52,50 €. TURKU, LOGOMO Klo 20.00 (ovet auki klo 19.00). Liput toimituskuluineen alkaen 59,50 / 69,50 €. Kokkola, Snellman-sali To 03.12. Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu +17,05 snt/min. Seinäjoki, Törnävä-sali Ma 23.11. Lahti, Sibeliustalo / Pe 6.11. Vip-illallispaketit alkaen 119 € + Alv 24% (147,56€) Liput & VIP-paketit www.menolippu.fi Pe 11.12. Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu +5,95 snt/min. € Ti 8.12. Helsinki, Finlandia-talo MESTARIN PALUU! Polaris Jousikvartetti: Juha-Pekka Koivisto (1
56 Supermassive ja Black Flames of Blasphemy Helsingissä järjestetään marraskuussa parikin kiinnostavaa kummallisen musiikin festivaalia. TOIMITUKSESSA SOI: With the Dead With the Dead (albumi) Gangrene You Disgust Me (albumi) Cheek Alpha Omega (albumi) RUMBA 3. 46 Rockmaailman guru-ukot Mikä yhdistää Petri Wallia, John Lennonia, Mikko von Hertzeniä ja Pete Townshendiä. 38 Popmuusikot & salatieteet Henkimaailman asiat ovat kiinnostaneet norjalaisten metallimuusikoiden lisäksi muun muassa Madonnaa, Cat Stevensiä ja Jay-Z:tä. 78 Valitut Palsat Tomi Palsan valikoidut otokset. 86 Nisse M Nisse kertoo, miten Musiikki & Media -messujen Industry Awardsit olisivat voineet mennä. 64 Levyt Mukana Killing Joke, Cheek, Michael Monroe, Joanna Newsom, Deerhunter ja muuta. 15 Täydennä lause Pian täysi-ikäiseksi varttuva poptähti jatkaa toimittajan aloittamia lauseita. 76 Levyhylly Jess and the Ancient Onesin Corpse tarjoaa levyvinkkejä huuruisen musiikin ystäville. 28 Death Hawks Salatieteistä kirjan kirjoittanut Perttu Häkkinen haastatteli Teemu Markkulaa pian koittavasta uudesta Vesimiehen ajasta. 74 Hittikaruselli Jutun tynkää hyvistä ja huonoista uutuuskappaleista. 20 Pop-essee Niko Peltonen kertoo pari sanaa paholaisen musiikista. 16 Studiossa Softengineä ei voi syyttää ainakaan omistautumisen puutteesta. 88 Kysymys & vastaus Mariska ei kauaa viihdy yhden musiikkityylin kimpussa. 12 Vieraissa Anna Puu on täyden kympin oppilas tottelemattomuuskoulussakin. 8 Datanurkkaus Rocklevyjen parhaat piilotetut viestit ja muuta tärkeää. 84 Ammattilainen vastaa Kuka olisi arvannut, että ikivanha rumpukone voisi herättää niin suuria intohimoja. 72 Black Peider Naamioitunut sankarimme ratsastaa jälleen. Oma guru, tietysti. 22 Kolumni: Miettinen Kolumnisti tietää, mikä on kaikkien aikojen paras rockbiisi. 10 Viikko kuvina Ricky-Tick Big Band & Julkinen sana arvostaa Pirkka-Pekka Peteliusta. 6 Ajankohta Lähiaikojen kiinnostavat livet, levyt ja joogat. SISÄLTÖ 5/2015 24 Tulevaisuuden tusina 2016 Musiikkialan ammattilaiset nimesivät jälleen 12 lupaavinta tulokasta. 82 Kolumni: Laakso Kolumnisti viettää täysipainoista broheemielämää
19,95€ Ukkomatti 100 74,95€ ® ukkoschnapps.fi /ukkofinland @ukkoschnapps @ukkoschnapps @DiscshopFi @DiscshopFi @DiscshopFi rumba_ukko_schnapps_170x245.indd 1 2015-10-15 09:15. @DiscshopFi VUODEN JÄLLEENMYYNTIPISTE 2013 discshop.fi/ukko Ukko Schnapps tuotteet alk
Jotkut muuttavat toviksi Intiaan temppeliin kehittääkseen itseään, toiset viiltelevät itseään levy-yhtiöpalaverissa. vuosikerta Numero 663 Rumba / Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 3. Itse en ole koskaan osallistunut minkään sortin salaisiin rituaaleihin, ellei yhtä teini-iän spiritismisessiota oteta lukuun. Kirkostakin erosin heti aikuisuuteen asti selvittyäni, eikä korvaavaa uskontoa ole tullut tilalle. Vuoden viimeisen numeron kantavaksi teemaksi valikoitui halloweenin, Death Hawksin marraskuussa julkaistavan albumin ja Perttu Häkkisen (joka iloksemme toimitti myös tämän numeron kansijutun) kirjoittaman Valonkantajat-kirjan innoittamana okkultismi populaarimusiikissa. Ja mikäli esoteriaasiat eivät kiinnosta, niin onhan tuolla lehden sivuilla kaikenlaista muutakin aina Mariskasta Robiniin ja Anna Puusta Softengineen. Tämänkin numeron artikkeleissa seikkailee monenlaista menijää. Kuten tuonnempana lehdessä julkaistussa Death Hawks -arviossa tulee puheeksi, musiikkia ylipäätään voi unien tavoin pitää eräänlaisena suurena mysteerinä. 03 4246 5302 tilaajapalvelu@popmedia.fi Ilmoitusmyynti ja markkinointi Puh. 045 110 5522 ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi Oskari Anttonen Erik Kangas Peter Lindroos Oona Lukkarinen Mikko Mali Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen Kustantaja Pop Media Oy Painopaikka: Lönnberg Painot Oy ISSN: 0781-0326 Mustanaamion suojeluksessa jo vuodesta 1984 SCHILDT Salaisen tiedon metsästäjät T ervetuloa, arvon lukija, jälleen Rumban ääreen. Palataan asiaan ensi vuonna! Iloista synkempää vuodenaikaa kaikille! SAKU SCHILDT Ph'nglui mglw'nafh Cthulhu R'lyeh wgah'nagl fhtagn! RUMBA 5. päätoimittaja Saku Schildt Art Director Mikko Litmanen Kannen kuva: Lance Kooma Puh. 045 110 5522 Tämän lehden tekijät Tapio Ahola, Anna Brotkin, Iida Sofia Hirvonen, Perttu Häkkinen, Jukka Hätinen, Otso Karhu, Samuli Knuuti, Kimmo K. Koskinen, Kimmo Laakso, Markus Laakso, Nisse M, Miettinen, Tomi Palsa, Niko Peltonen, Santtu Reinikainen, Susanne Salmi, Petteri Tikkanen, Anton Vanha-Majamaa, Kimmo Vanhatalo, Auroora Vihervalli, Mervi Vuorela Harjoittelija: Lance Kooma Tilaajapalvelu (ark. Viime vuodet ovat tuoneet jopa jonkinlaisen okkultismirockin nousukauden, kun yhä useammat yhtyeet flirttailevat salatun tiedon kanssa. Vähintään totuudenetsijöiden puuhat tuottavat meille sivullisille mainioita tarinoita ja kiehtovia ihmiskohtaloita. On niitä, joille salatieteet ovat kevyt kiinnostuksen kohde muiden joukossa ja niitä, jotka ovat tempautuneet henkiolentojen vietäväksi vähän liiankin kanssa. 5 / 2015 32. krs 00100 HELSINKI etunimi.sukunimi@popmedia.fi www.rumba.fi twitter.com/rumbalehti facebook.com/rumbafi instagram.com/rumbalehti Toimitus Vt. Käy siis peremmälle ja katso, mitä kaikkea on tarjolla. On mukava ainakin leikitellä ajatuksella, että maailmassa on suurempiakin asioita kuin postiluukusta tipahtelevat laskut ja marketin alennusmyynnit. Henkimaailman asiat eivät siis ole arkielämässä päällimmäisenä mielessä, mutta silti tuonpuoleiseen kanssa leikittelevässä musiikissa on jotain tavattoman kiinnostavaa. Mistä tämä kertoo. Siksi nimenomaan muusikoiden sopii kurkistella tunnetun maailman tuolle puolen siinä missä vaikkapa pappienkin. Viisaatkaan tiedemiehet eivät osaa tyydyttävästi selittää, miten sävellykset aivoissa syntyvät ja miksi tasaisena nakuttava rytmi herättää kuulijassa paljon vahvempia reaktioita kuin tavallinen äänten kakofonia. Ja kurkistelijoita tuntuu riittävän. 8–16) Puh. Molemmat ovat tekemisissä työssään sellaisten asioiden kanssa, joita täytyy selittää järjen sijaan tunteella ja henkilökohtaisilla kokemuksilla. Ilmeisesti läpimaallistuneessa yhteiskunnassammekin ihmisiä kiehtoo ajatus jonkinlaisista suuremmista voimista
Tuska-festivaalin kutsumana osallistuin Musta jooga -sessioon, jonka seurauksena päädyin alan lehden sivuille pyllistelemään. Helsingin Pihasalilla. Tänä vuonna tunteja on ainakin 20.11. Atomikylä keikkailee 13.11. Abyssion on kanava luontomystiikasta ammentavalle black metalille. Harjoituksen jälkeen olo tuntui puolta metriä pidemmältä ja pari pykälää ekstrovertimmältä. J oogan henkiset aspektit saavat skeptikon epäileväiselle tuulelle, tomumajan fysiikkaan keskittyvät äijäjoogat aiheuttavat mielikuvatason kakomisrefleksiä eikä ajatus joogaharjoituksesta metallimusiikin soidessa kuulosta tippaakaan paremmalta. Omia ennakkoluuloja on onneksi mahdollista haastaa, ja prosessista saattaa jopa selvitä hengissä kertomaan tarinansa muille. Atomikylä on maailmanlopun kirottujen selviytyjien hetkessä eloa. Musiikki soljui taustamusiikkina päänsisäistä myllerrystä rauhoittaen ja häiriötekijöitä neutralisoiden. Dark Buddha Rising levyttää pohjattomaan kuiluun syöksyvää synkkää transsimusiikkiaan maineikkaalle Neurotille. Miksei myös 1990-luvun sekä pakkasen että Saatanan purema norjalaisblack. ja 11.12. 6 RUMBA. Viimeksi mainittua lukuun ottamatta yhtyeet on mahdollista yhyttää ennen Euroopan-valloitustaan myös Suomessa. Helsingin Korjaamolla ja 31.10. Mustaa joogaa pääsee harrastamaan kuka vain asiasta kiinnostunut. Taustalle valitut postrockja postmetal-tunnelmoinnit peittivät alleen ympärillä ähisevät ja tuhisevat kanssajoogit. Peter Hayden) on esittänyt esoteeristä postmetalliaan niin Tuskassa kuin Flow’ssa, ja Oranssi Pazuzu manaa kaaoksen psykedeelisistä syövereistä piruja seinille. Oranssi Pazuzu. Mustan joogan Facebook-sivulla kysellään myös musiikkimieltymyksiä, joten osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa taustalle valittuun säveltaiteeseen. Ohjaajana toiminut Meri Mort sai eturivin ensikertalaisen unohtamaan jäseniä kangistaneen alkujännityksen. MPH (entinen Mr. Turun Portissa. Mikäli allekirjoittaneella olisi päätäntävalta, teematuntien aiheina voisi toimia tietenkin Sunn O))) ja muu lähes staattinen valli – tai edellisen palstan Wastement-bändit. Aiempi kokemus, kuten yltä voi päätellä, ei ole tarpeen – Mort pitää sinustakin huolen. Dark Buddha Rising esiintyy alussa mainitun Sleepin kitaristin johtaman High on Firen kanssa 30.10. Tampereen Vastavirralla ja Abyssionin kanssa 14.11. Instituutioksi muodostunut Roadburn-festivaali on alataajuus pörinän ja muun raskaan undergroundmusiikin neljä päivää kestävä paratiisi, jonne matkaa vuosittain parisataa suomalaista. M istä löytyy se riffeillä täytetty luvattu maa, jonne pääsee savua seuraamalla. Tänä syksynä tapahtuma tiedotti suomalaisten vallankaappauksesta, jolla ei tarkoitettu asiakkaita vaan soittamaan kutsuttua bändikimppua. Jyväskylän Lutakossa. Seinäjoen Bar 15:n lavalle. Ei siitä sen enempää. Ainakin Sleepin Dopesmoker-levyltä (2003), mutta monien mielestä myös Alankomaiden Tilburgista – ainakin yhden keväisen viikonlopun ajan. Se on vuosituhannen alussa perustettu vapaan musiikin keskittymä, joka operoi tee-se-itse-menetelmin Tampereen Nekalan kellareista käsin. A J A N K O H T A MUU T E K ST IT JU K K A H Ä T IN E N Musta jooga Wastement ympäri Suomea SA SU R II K O N E N M A IJ A LA H T IN E N LIVE Dark Buddha Rising. Tunti kului omaa kehoa tutkien vääntöjen ja venytysten merkeissä, hengittelyyn keskittyen. MPH nousee 25.12. Roadburnissa esiintyvät Abyssion, Atomikylä, Dark Buddha Rising, MPH ja Oranssi Pazuzu kuuluvat Wastement-kollektiiviin
Elävät kuolleet, kuoleman jumalattaret, oma kuolema ja muu genren kaanonista lainattu kuvasto kääntyy teksteiksi Dorrianin tehdessä laulutaidottomuudesta taidetta. Cathedral ja Electric Wizard ovat nimiä, jotka soittavat kelloja genreaitojen ylitse. Cathedralin merkittävimmät teot jäivät 1990-luvun alkupuolikkaalle, mutta coventryläisjoukkio toimitti levykauppoihin takuuvarmoja suoritteita aina The Last Spireen (2013) asti. On selvää, että ohi matelee myös levyjä, joita olisi syytä tarkastella tarkemmin. Tämä on raa’aksi jätettyä ja alasti riisuttua doomia konkareilta, jotka ovat kääntäneet historiansa tylpäksi lyömäaseeksi. Yksi tällainen on With the Deadin pari viikkoa sitten ilmestynyt debyyttialbumi. Jäsenten aiempien yhtyeiden katalogien suuntaan nyökkäillään, ja mustan sapatin lisäksi mukana hengessä on musta leski. Tässä ei soi nuoruuden into, vaan elämän katkeruus. A J A N K O H T A LEVY With the Dead: With the Dead RUMBA 7. Trion yhteydessä voi surutta mainita sananlaskut vanhoista koirista ja tempuista sekä pyörästä ja keksimisestä. With the Deadin muodostavat Cathedral-solisti ja Rise Above -moguli Lee Dorrian sekä muun muassa Electric Wizardin klassikoilla Come My Fanatics (1997) ja Dopethrone (2000) soittanut rytmisektio Mark Greening–Tim Bagshaw. H idastetun riffiruhjonnan odottamattoman trendin hiipuessa takaisin tasolle, jossa multa vaikeuttaa hengittämistä, alan julkaisut saattavat ryömiä muiden kuin vannoutuneiden genrejermujen tutkan alitse. Dorsetilaisyhtye kun ehti nauhoittaa merkkipaalunsa kauan sitten. Cathedralin pari vuotta sitten jättämät jäähyväiset ja Electric Wizardin saippuasarjalta vaikuttava nykymeno pöläyttivät tuomiometallin okkultistiselle taistelukentälle ummehtuneen (sanan ihanan positiivisessa merkityksessä) tuulahduksen. Hymy hyytyy, kun Crown of Burning Starsin ensisoinnut käyvät päälle puskutraktoriin verrattavalla äänimaailmalla ja notkeudella. Mikäli pitäisi analysoida syytä Electric Wizardin suosioon suurempien massojen silmissä, vastaisin, että siitä on kiittäminen omien biisiaihioiden kädenlämpöistä kierrättämistä
I took a sip from my devil's cup. Working in the dark." Kanye West “I sold my soul to the devil, I know it’s a crappy deal.” Katy Perry “It didn’t work out so I sold my soul to the devil.” Marilyn Manson “I see you all out there trying not to be ugly, try to fit in, trying to earn your way to Heaven, but let me ask you: do you want to be in a place that’s filled with bunch of assholes?” Ozzy Osbourne, Black Sabbath “I'm paying the price now for selling my soul. Yhdistetty satanismiin. I'm gonna take you to hell, I'm gonna get ya Satan. He released my soul for he has great power." Aleister Crowley oli brittiläinen kirjailija, okkultisti, maagi ja mystikko. Aleister Crowley -viittauksia sanoituksissaan käyttänyttä artistia tai yhtyettä. I'm a slave for you. My name is Lucifer, please take my hand." Prince "Dance with the devil. The Beatles The Rolling Stones Led Zeppelin David Bowie Ozzy Osbourne Iron Maiden Marilyn Manson Alphaville Manic Street Preachers The Police John Frusciante (Red Hot Chili Peppers) Tool Pantera 8 RUMBA. Amy Winehouse "The dark covers me and I cannot run now." Bob Dylan "I made a bargain with him, the chief commander in a world we can't see." Bon Jovi "The devil took me by hand." Bon Scott, AC/DC "Hey Satan, pay my dues. Slowly It's taking over me. Satan's our lord. Devil's lease." Celine Dion "You don't think of the devil who's inside." Christina Aguilera "So now the devil's in my soul." David Bowie "Rock's always been the devil's music." Eminem “I sold my soul to the devil, I never get it back.” Jerry Garcia, Grateful Dead "A friend of the devil is a friend of mine." Jerry Lee Lewis "I have the devil in me." John Lennon "I've sold my soul to the devil." Johnny Cash "I was born in the soul of misery. D A T A N U R K K A U S Piiloviestejä Illuminatilta Käymme läpi lehden teeman mukaisesti kaikenlaista hiljaista tietoa muusikoiden seikkailuista SALATIETEIDEN ja niiden lieveilmiöiden parissa. I sold my soul. 13 The Beatles The Rolling Stones Led Zeppelin Pink Floyd Electric Light Orchestra Queen AC/DC Rush Judas Priest The Eagles Styx Britney Spears Eminem Satanististen viestien piilottelusta syytteen saanutta artistia tai bändiä. I'm on the highway to hell." Britney Spears "I sold my soul to the industry. KOONNUT OTSO KARHU 20 muusikkoa Ovat julkisesti sanoneet tai vihjanneet myyneensä sielunsa paholaiselle. Dancing in the dark. I've broken reach from here to hell. Look into my eyes, you will see who I am. He wants your soul." Snoop Dogg Paholainen: “So relax your soul, let me take control, close your eyes my son.” Snoop Dogg: “My eyes are closed.” Syd Barrett, Pink Floyd "Lucifer Sam, always sitting by your side
Käytetyimmät illuminatisymbolit Artisteja, joilla symbolit on huomattu esimerkiksi käsimerkkeinä, tatuointeina, vaatemuotina tai kansitaiteessa. Please send your answer to Old Pink, care of the Funny Farm, Chalfont…”, “-Roger! Carolyne's on the phone”, “-Okay.” 2 Weird Al Yankovic: Nature Trail To Hell “Satan eats cheez whiz.” 3 Soundgarden: 665 "Santa, I love you baby. Watch out, you might ruin your needle.” 7 The Mars Volta: Eunuch Provocateur "Have mommy or daddy ever had to spank you?" 8 Frank Zappa: Ya Hozna "I am the heaven, I am the water, Ich bin deine Ritze, Ich bin deine Ritze und Schlitze.” 9 Prince: Darling Nikki "Hello, how are you. Lähteet: Useat luotettavan oloiset sivustot internetissä. Lopettaa tekemisensä ja lähtee kotiin sellaisen nähtyään, oli tilanne mikä tahansa. Axl Rose M-kirjaimen pelko Uskoo, että M-kirjain on kirottu ja yrittää välttää kirjaimella alkavia paikkoja kaikin keinoin. Top 5 Hämmentävimmät uskomukset David Bowie Noitapelko Pelkäsi häntä vakoilevia noitia, jotka aikovat viedä hänen spermaansa. Ke$ha Haamut Uskoo, että on harrastanut seksiä haamun kanssa. Missy Elliott Mustan kissan kammo Uskoo mustan kissan näkemisen tarkoittavan huonoa onnea. Illuminati ohjaa etenkin päättäjiä, vaikuttajia ja supertähtiä. My Christmas king. Santa, you’re my king. I am fine, because I know that the Lord is coming soon.” 10 The White Stripes: Walking With The Ghost “Get out of my mind.” 11 D12: My Band "Buy this album now. I love you, Santa baby. Oh no, you're playing the record backwards. Got what I need." 4 Weird Al Yankovic: I Remember Larry "Wow, you must have an awful lot of free time on your hands." 5 Bloodhound Gang: Lift Your Head Up High “Devil child will wake up and eat Chef Boyardee Beefaroni.” 6 B-52: Detour Through Your Mind "I buried my parakeet in the backyard. Itseään jumalaksi nimittäneet muusikot • Robert Plant: “I am a Golden God.” • Kanye West: “I am a God.” • Lil B: “I’m God.” • Eminem: “I’m beginning to feel like a rap God.” • Marilyn Manson: “I Am a God of Fuck, I Am a God of Fuck.” • Madonna: “I Won’t Be Happy Until I Am as Famous as God.” RUMBA 9. You have just discovered the secret message. When it gets to the end.” 12 Linkin Park: Announcement Service Public "You should brush your teeth, and you should wash your hands." 13 Tenacious D: Karate "Eat donkey crap." Top 13 Hämmentävimmät väärinpäin käännetyt piiloviestit Backmasking: Kappaleeseen voi piilottaa puhetta niin, että sen kuulee, kun levyä soittaa väärinpäin. • Diablo, pirunsarvimerkki (Rihanna, Michael Jackson) • Triple six (Justin Bieber, Justin Timberlake, Drake, Beyonce, Michael Jackson, Lady Gaga) • Roc sign, timanttisymboli (Christina Aquilera, Kanye West, Drake, Rihanna, Beyonce) • Pentagrammi (Lady Gaga) • Hidden eye, käsi peittää toisen silmän (Bono, Lady Gaga, Ke$ha, Nicki Minaj, Michael Jackson, Miley Cyrus, Eminem) • The all-seeing eye, kaiken näkevä silmä, usein pyramidissa (Kanye West, Lady Gaga) • The Owl, pöllösymboli (Justin Bieber) • Monarch Butterfly, monarkkiperhonen (Beyonce, Miley Cyrus, Madonna, Lady Gaga) Illuminati: salaseura, joka manipuloi ja hallitsee maailmaa ja valmistautuu Uuden maailmanjärjestyksen syntymiseen. D A T A N U R K K A U S Norjalaisten black metal -bändien kirkonpolttosaldo (tuomitut) Burzum (Varg Vikernes) Emperor (Faust, Samoth) Immortal (Jorn Inge Tunsberg) Mayhem (Euronymous) 1 Pink Floyd: Empty Spaces “-Congratulations. Madonna Kiistanalainen pukeutuminen Uskoo, että kiistanalainen pukeutuminen ja käytös lavalla tekee hänestä “olennaisen” maailmalle
Rap-jazz-ryhmä jakaa kiitosta idolilleen, puvustajalleen, mikrofoneilleen ja tietysti uskolliselle yleisölleen. KUVATEKSTIT OVAT KOKOONPANON RÄPPÄRIOSASTON JA VALTTERI PÖYHÖSEN YHTEISIÄ 1 2 10 RUMBA. V II K K O K U V IN A Peteliuksen fanipojat RICKY-TICK BIG BAND & JULKINEN SANA raottaa arkeaan seitsemän kuvan kollaasilla
RUMBA 11. “Viikko ennen keikkaa Kreivi Lindgren piipahti isänsä kanssa pienellä lomareissulla Valtteri Pöyhösen kotikaupungissa Berliinissä. “Ricky-Tick Big Band & Julkisen sanan sävellykset syntyvät täällä: Valtteri Laurell Pöyhösen päässä!” 2. “Kun tämä kuva otettiin, olimme juuri lopettaneet neljännen settimme Kultsalla. Oli hymy herkässä itse kullakin.” Korottaa panoksii -albumi on arvioitu osoitteessa Rumba.fi. Monissa vesissä keitetty Ana on miksannut myös molemmat albumimme.’” 4. “Tulevilla keikoilla käytössämme ovat nämä hopeanvärisen AKG:n mikrofonit, jotka on – luonnollisesti – nimikoitu.” 6. V IIK K O K U V IN A 4 5 6 3 7 1. “Nosturin katossa säilytyksessä oleva HIM-yhtyeen Heartagram-trussi jää helposti huomaamatta. Tässä livejazziin panostaneessa kuppilassa oli hyvä flow.” 7. “Keikkamiksaajamme Antti Murto ruuvaa soundia Nosturin PA-treeneissä. Seuraavan kerran, kun käyt Nosturissa keikalla, kannattaa katsoa kohti kattoa!” 5. “Itse Pirkka-Pekka Petelius pelmahti levyjulkkareissa Kulttuuritalon backstagelle! Fanipoikien ilmeet kertovat kaiken.” 3. Aivan käsittämättömän hienot päivä ja ilta: kaksi keikkaa, yli 2500 ihmistä diggailemassa, 12 uuden biisin ensiesitykset livenä
V IE R A IS S A 12 RUMBA
Kiasmaan syyskuun alussa avattu näyttely on nimeltään Tottelemattomuuskoulu. Nykytaiteen museossa pohdittiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja muisteltiin ala-asteaikoja. ”Nämä teokset ovat kuin silmäkarkkia, mutta ne pistävät kuitenkin miettimään, minkä ympärillä maailmamme pyörii”, Anna pohtii. Sen teesinä on, että historian karmeimmat tapahtumat eivät ole seurausta tottelemattomuudesta vaan tottelevaisuudesta. Olen ajatellut pitää taukoa Facebookistakin, koska siellä tulee vastaan niin paljon paskaa.” Anna Puu tietää, mistä puhuu. Koko alkusyksyn ajan Anna Puu on paiskinut niin pitkää studiopäivää, että ystävän näyttelyavajaiset ovat menneet sivu suun. ”Minähän olen sellainen helposti maailmantuskaa tunteva ihminen, jos alan oikein miettiä asioita. P ienen lapsen äitinä Anna Puu on huomannut, että kansainväliset logot ja brändit omaksutaan ja opitaan tunnistamaan jo varhaisessa lapsuudessa. Romanikerjäläisten katukylttejä esittelevän teoksen kohdalla pysähdymme pohtimaan, millaisia tunteita näyttely meissä herättää. Hampurilaisravintolalta näyttävän teoksen edustalla on paikat kahdelle jonolle: oikealla punainen matto rikkaita varten, vasemmalla almujen jakelua köyhille. Viereisellä seinällä suuryritysten logoista koostetut maalaukset säteilevät värikylläisyyttään. Aika usein Suomessa nimittäin ollaan vain, että shh shh, ettei nyt vain anneta mitään väärää kuvaa”, Anna Puu miettii. Nyt asia on korjattava. Muutamaa harvinaisempaa yhdysvaltalaislogoa lukuun ottamatta tunnistamme niistä kaikki. Vaikka avajaiset jäivät välistä, Anna tuntee useimmat teoksista jo entuudestaan. V IE R A IS S A Eturivin tyttö tottelemattomuuskoulussa Suureksi kuvataiteen ystäväksi tunnustautuva ANNA PUU vei toimittajan Helsingin Kiasmaan. EHKÄ OLEN SIIS ENEMMÄN MODERNIN TAITEEN YSTÄVÄ.” – ANNA PUU RUMBA 13. Niitä on myös Jani Leinosen näyttely pullollaan. TEKSTI SUSANNE SALMI KUVAT LANCE KOOMA L evynteko on kiireistä puuhaa. ”On hienoa, että Suomen suurimmassa modernin taiteen museossa on näin kantaaottavan taiteilijan näyttely. ”En olisi ikinä voinut kuvitella, että suvaitsevaisuuden puolesta liputtaminen tulkittaisiin ”EN HIRVEÄSTI JAKSA SELLAISTA, ETTÄ ESITELLÄÄN JEESUS RISTIINNAULITTUNA VIIDELLÄSADALLA ERI TAVALLA. Kyseinen ystävä ei nimittäin ole mikä tahansa amatöörimaalari, vaan yhteiskunnallisesti kantaaottavista töistään tunnettu nykytaiteilija Jani Leinonen. Kun hän heinäkuussa vuonna 2015 esiintyi rasismin vastaisessa Meillä on unelma -mielenilmauksessa, ilmestyi hänen Facebook-seinälleen toinen toistaan ahdistavampia julkaisuja. Hänen suosikkeihinsa kuuluu esimerkiksi Hunger King -niminen installaatio, joka rakennettiin alun perin Budapestin keskustaan
Sen tarina on monelle tuttu: Leinonen apureineen kidnappasi patsaan vuonna 2011 helsinkiläisestä McDonald’sista ja katkaisi sen kaulan terroristijärjestöiltä lainattuun tyyliin. ”Siellä innostuin maalaamisesta. Kuka älyvapaa ihminen kirjoittaa tuollaista?” Siirrymme pieneen sivuhuoneeseen, jonka keskiössä on giljotiinilla mestattu Ronald McDonald -figuuri. Juuri sellainen hän kuulemma oli myös kouluvuosinaan. Anna istahtaa etupulpettiin ja eläytyy tilanteeseen viittaamalla innokkaasti. Olen itsekin rakastanut monta kertaa, joskus vähän enemmän ja joskus vähän vähemmän”, Anna sanoo ja hymyilee ilkikurisesti. Kyseessä on salin keskelle rakennettu pieni luokkahuone, jossa annetaan oppitunteja kansalaistottelemattomuudesta. Tempauksen tarkoituksena oli saada media kiinnostumaan elintarviketeollisuuden alkuperästä. Ehkä olen siis enemmän modernin taiteen ystävä.” Taide inspiroi Annaa myös laulunkirjoittajana, mutta vielä suurempia innoittajia ovat elokuvat ja musiikki. Koen tulleeni elämäni aikana monta kertaa rakastetuksi. Olen aina ollut tyypillinen runotyttö, joka on kirjoittanut laulujen sanoja, soittanut kitaraa ringissä ja maalannut. ”Se on aihealue, josta tiedän paljon. Olin se etupulpetissa istuva tyyppi, koska halusin niin kovasti oppia uutta.” Kenties samasta syystä hän viihtyy myös näyttelyissä. Se on ehkä vähän harmi.” Vaikka maalaaminen jäi, intohimo kuvataidetta kohtaan säilyi. Foo Fightersin Sonic Highways -dokumenttisarjasta Anna innostui niin kovasti, että halusi lähteä itsekin Yhdysvaltoihin levyntekoon. Toimiihan taide parhaiten, kun siitä nauttii avoimin mielin. ”En hirveästi jaksa sellaista, että esitellään Jeesus ristiinnaulittuna viidelläsadalla eri tavalla. ”En kuitenkaan ollut mikään nörtti, ainoastaan tiedonhaluinen. Suurin osa niistä liittyy rakkauteen. Buukattiin studio Tennesseen rajan tuntumasta Pohjois-Alabamasta ja vietettiin siellä kaksi viikkoa.” U unituore albumi on nimeltään Rakkaudella, Anna Puu. Pienellä televisioruudulla Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson luennoi aktivismista 1950-luvulla. Viereisessä televisioruudussa pyörii aito yhdysvaltalainen uutislähetys, jossa raportoidaan Ronald-pellen julmasta teurastuksesta. V IE R A IS S A siten, että vihaan suomalaisia. ”Halusin vähän kuppaiseen studioon, jossa olisi kunnolla fiilistä. Rakkaudella, Anna Puu on arvioitu osoitteessa Rumba.fi. Sellainen olen vieläkin, paitsi etten maalaa enää. Sen alku sijoittuu 1990-luvun puoliväliin, jolloin hän asui perheensä kanssa Chilessä. Anna kertoo innostuvansa lähes millaisista taidenäyttelyistä tahansa – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Uutiselle naureskelun lomassa Anna alkaa kerrata historiaansa taiteen parissa. Se on kokoelma Annan omia, vain hiukan väritettyjä muistoja vuosien varrelta. Tuli viestejä, että toivottavasti sinut joukkoraiskataan. 14 RUMBA. Kierroksemme huipentuu näyttelyn nimiteoksen luo. Viime aikoina myös dokumentit ovat tehneet tehtävänsä
Aikuisuuden kynnyksellä Yhdessä-duettolevyn syksyllä julkaissut ROBIN täytti elokuussa 17 vuotta. Kun esiinnyn keikalla innokkaan fanilauman edessä ja menen seuraavana päivänä tavallisena oppilaana kouluun, minä teen samaa asiaa koulussa kuin muutkin eli opiskelen. TOIMITTANUT SAKU SCHILDT Kun katson Frontside Ollien aikaan otettuja promokuviani, ajattelen, että hieman on kaveri muuttunut, mutta alkaahan siitä olla jo aikaakin. T Ä Y D E N N Ä L A U S E Yhdessä-albumi on arvioitu osoitteessa Rumba.fi. Se on välillä aika hankalaa, jos on vaikka sovittu biisinkirjoitussessio koko päiväksi ja aamulla pitäisi kasata ajatukset siihen moodiin, eikä oikein tiedä, mistä pitäisi lähteä liikkeelle. Yhtä hankalaa, jollei jopa hankalinta, on biisien valitseminen levylle ja niiden kuunteleminen, ennen kuin levy menee masterointiin. ”TEEN SAMAA ASIAA KOULUSSA KUIN MUUTKIN ELI OPISKELEN. Kaikkein raskain vaihe uuden levyn tekemisessä puolestaan on luomisprosessi. LÄKSYT PITÄÄ TEHDÄ JA ESITELMÄT PITÄÄ SIINÄ MISSÄ MUIDENKIN. SE ON ARKEANI.” – ROBIN RUMBA 15. Se on arkeani. Artistin homma vaatii paljon duunia, nöyryyttä, kärsivällisyyttä ja uhrauksia. Itse haluan pitää sovituista jutuista kiinni, jos se minusta riippuu. Onnistuessaan siitä kaikesta saa huippufiiliksiä, upeita mahdollisuuksia ja tunnustusta. Läksyt täytyy tehdä ja esitelmät pitää siinä missä muidenkin. Se on minulle tärkeää. Eikä tuo nyt suoranaisesti suututa, pikemminkin harmittaa. Sitten tulee heitettyä äänittäjän kanssa aina väliin jotain huonoa mutta hauskaa läppää. Kun fanit tulevat juttelemaan kanssani, kaikkein useimmin he kysyvät, saisiko ottaa yhteiskuvan tai nimmarin ja sitten sen, että muistatko minut sieltä ja sieltä keikalta tai jotain. Ei siinä sen kummempaa. Lisäksi erityisesti voxu-äänitykset ovat hauskoja, koska ne ovat tosi mielenkiintoisia. Monet ikäiseni eivät tiedä vielä, mitä he haluavat tulevaisuudessa tehdä tai edes mihin he haluaisivat mennä opiskelemaan esimerkiksi lukion jälkeen. Kun mietin omaa teini-ikääni ja vertaan sitä muiden ikäisteni elämään, ajattelen, että onhan se monessa suhteessa vähän erilaista kuin muilla. Tavallisesti olen kohtelias ja hyväkäytöksinen, mutta silloin minua suututtaa, kun sovituista asioista lipsutaan. En ole heille artisti Robin vaan ihan vain Robin. Tehtiin se Kasmirin kanssa. Olin tuohon aikaan tosiaan vasta 13-vuotias ja tässä iässä tietysti kehittyy paljon, joten ero nykyiseen kaveriin on huomattava. Aina, kun menen kavereitteni kotibileisiin, minusta tuntuu, että olen tervetullut ja huomaan, miten minulla on hyviä ystäviä, joiden kanssa on tosi helppo olla. Kun täytän ensi kesänä 18 vuotta, aion ensimmäiseksi ehdottomasti suorittaa inssiajon autokoulussa! Sitä kun ei voi tehdä ennen täysi-ikäisyyttä. Siihen menee aikaa, ja olen aika kriittinen niissä. Itse asiassa uuden levyni toinen single Milloin nään sut uudestaan kertoo vähän tästä. EI SIINÄ SEN KUMMEMPAA. Ensi vuonna teiniartisti on varttunut aikuiseksi. Olen kuitenkin tosi kiitollinen siitä, että minulla on mahdollisuus tehdä jo nyt sitä, mikä tuntuu olevan minun juttuni. Jos joskus tapaisin Justin Bieberin, haluaisin kysyä häneltä, onko hän koskaan miettinyt itselleen jotain toista ammattia. Pyysimme laulajaa jatkamaan toimittajan aloittamia lauseita ja kertomaan, miltä nuoren poptähden erikoinen elämä on tuntunut. Biisissäkin sanotaan, että ”mä haluun, et sä ymmärrät, tahallani en tee tätä”. On tullut taas itsekin opittua paljon lisää. Kaikkein hauskin vaihe uuden levyn tekemisessä on ehdottomasti se, kun on päässyt tekemään sitä yhdessä niin monen eri tyypin kanssa ja tutustumaan heihin paremmin ja nähnyt, miten erilaisia tapoja ihmisillä on tehdä biisejä. Jos tapaisin nyt 13-vuotiaan, ensimmäistä singleään äänittävän Robinin, sanoisin hänelle: pidä pää kylmänä ja jalat maassa, usko itseesi, ole aito ja säilytä intohimo tekemiseen. Ne suhtautuvat minuun ihan vain frendinä. En tarvitse mitään erityishuomiota kaveripiirissä. Se on välillä kiusallista, koska haluaisi muistaa, mutta ei vain aina pysty
Vierailijoille esitettävät kaksi biisiä ovat melodisesti vahvaa poprockia, jolla ei selvästikään tähdätä lähiökuppilan nurkkaan soittamaan. Pienessä H-huoneessa, Sihvosen omassa tilassa, on taas äänitetty esimerkiksi syntikoita. A-studiota on käytetty myös lauluosuuksien äänittämiseen. Yhtye kun julkaisee tulevan levynsä kahdessa osassa, aja b-puolena. Ja siltä Softenginen uudet kappaleet kuulostavatkin. S T U D IO S S A Niin pitkälle kuin mahdollista Seinäjokelaislähtöinen SOFTENGINE, Suomen edustaja vuoden 2014 Euroviisuissa, työstää ahkerasti uutta materiaalia. HETKEN AIKAA TEKI MIELI JOPA ISKEÄ HANSKAT TISKIIN.” – TOPI LATUKKA 16 RUMBA. ”Saksalaisilla on esimerkiksi ihan erilainen melodiataju kuin vaikkapa omani, täällä Suomessa omaksuttu melodiataju. Samaan aikaan kerrosta ylempänä A-studiossa yhtyeen tuottaja Aki Sihvonen miksaa tulevan levyn kappaleita. ”OLIN MELKEIN KOKO PÄIVÄN TYÖSTÄNYT YHTÄ BIISIÄ. TEKSTI TAPIO AHOLA KUVAT LANCE KOOMA S uomalaisen musiikin legendaarisimman tallennuspaikan, Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevan Finnvox-studiokompleksin tilat ovat Softengine-yhtyeen tehokkaassa käytössä. Joitain melodioita oli tosi vaikea laulaa. Kyllä siinä oppi ja alkoi vähitellen sisäistää uusia juttuja.” Latukka kertoo, että Softenginen uusi materiaali eroaa viimevuotisen debyyttialbumin We Created the Worldin linjasta. Kokemus ulkomaalaisten hittinikkareiden kanssa työskentelystä oli Latukan mukaan ennen kaikkea opettavainen. SITTEN TIETOKONE KAATUI, ENKÄ TIETENKÄÄN OLLUT TALLENTANUT KOKO PÄIVÄNÄ. Tämä on musiikkia, joka haluaa tavoittaa tuhansia, mielellään jopa miljoonia kuulijoita. Kitaroita on enemmän, groovea on painotettu ja meininki on aiempaa chillimpi ja letkeämpi. ”Iso soundi, se on kyllä meidän juttumme”, Latukka hymähtää. Neljässä päivässä saatiin aikaan neljä kappaletta. Kookkaana paikkana B-studio sisältää bändin haluamalle isolle soundille välttämättömän ison tilan. L evynteko alkoi jo kesällä, kun Latukka ja Sihvonen lensivät Saksaan työstämään biisejä paikallisten ammattikirjoittajien kanssa. Työn alla on Softenginen tuleva ep. Viiden biisin mittainen a-puolisko on jutun tekohetkellä noin viikon työtä vaille valmis. Saksalaiset kuitenkin vain olivat, että tämä pitää tehdä tällä lailla. Yleistunnelma on debyyttilevyä positiivisempi. Bändin laulaja-kitaristi Topi Latukka äänittää alakerran F-studiossa tulevan julkaisun lauluosuuksia. Jotta Finnvoxin aakkoshuoneista saataisiin kaikki hyöty, rummut on taltioitu B-studiossa. Bändin kahdessa osassa julkaistavan kakkosalbumin eteen tehdään työtä niin legendaarisella Finnvoxilla kuin yhtyeen jäsenten yhteisessä kotitalossakin
S T U D IO S S A RUMBA 17
”Tein hommia kotona, äänitin laulua. S T U D IO S S A Vaikka Softenginellä on aiempaa kokemusta laajemman levykokonaisuuden äänittämisestä vain yhden albumin verran, studiotyö on sujunut koko lailla suunnitelmien mukaan. Pienten yksityiskohtien kanssa nysvääminen on mukavampaa kotona kuin kaupallisessa studiossa, jossa jokainen minuutti maksaa. Latukka kuvaa tilannetta ihanteelliseksi. Koko Softengine-nelikko kun on muuttanut tämän vuoden aikana Seinäjoelta Helsinkiin ja ottanut tukikohdakseen Konalan kaupunginosassa sijaitsevan omakotitalon, jossa kaikki bändin jäsenet tällä hetkellä asuvat. Yhtyeen Konalan-residenssissä jokaisella jäsenellä on oma huoneensa, minkä lisäksi miehet ovat pystyttäneet taloon studion. Kotona onkin tehty kaikkea muuta: kitaroita, syntikoita ja bassoja. On niitä tehty sitten täälläkin, mutta aika fifty-fifty äänitykset ovat Finnvoxin ja kotistudion välillä menneet.” Talon alakerrasta taas löytyy yhtyeen treenikämppä, jossa voi soittaa mihin aikaan 18 RUMBA. Ääni oli iskussa ja olin tehnyt kaikkea hyvää sinne. Hetken aikaa teki mieli jopa iskeä hanskat tiskiin.” S oftengine on siis käyttänyt uuden materiaalin äänityksessä tehokkaasti paitsi Finn voxin eri tiloja myös kotia. Sitten tietokone kaatui, enkä tietenkään ollut tallentanut sitä koko päivänä, joten siinä meni hukkaan yhden päivän työt. ”Täällä Finnvoxillahan ei tarvitsisi oikeastaan tehdä muuta kuin rummut ja laulut. Latukalle tulee silti mieleen yksi epäonninen sattumus. Olin melkein koko päivän työstänyt yhtä biisiä
”Meillä on kyllä sellainen suunnitelma, että muutaman vuoden päästä kierretään stadioneita ympäri Eurooppaa. Ihan jokainen yhtye ei rakentaisi elämäänsä bändin ehdoilla. ”Juuri sen takia lähdettiinkin Saksaan tekemään biisejä, jos sitä kautta läpimurto Saksassa onnistuisi paremmin.” Missä Softengine sitten näkee itsensä viiden vuoden kuluttua. DEATH HAWKS Sun Future Moon Kun menet tarpeeksi kauas menneisyyteen, huomaat olevasi tulevaisuudessa. Kotimainen modernin psykedelian mestari Death Hawks on kolmannella albumillaan vähintään viisi vuotta aikaansa edellä. Juuri sen takia muutettiin omaan kämppään ja duunataan musaa kuusitoista tuntia päivässä. vuorokautta tahansa ilman pelkoa siitä, että meteli häiritsee naapureita. CD/LP/Digital 13.11. MALADY Malady CD/LP/Digital 13.11.. Kaikki tehdään sen eteen, että se olisi joskus mahdollista, vaikka en tiedäkään, kuinka realistista se on. CD/2LP/Digital 4.12. Tällainen toiminta kertoo vahvasta omistautumisesta asialleen, ja Softengine onkin tällä hetkellä kaikkien jäsentensä ykkösjuttu elämässä. ”Yritetään puskea tätä niin pitkälle kuin mahdollista”, Latukka sanoo. On helppoa, kun ei tarvitse matkustaa parin tunnin treenien takia toiselle puolelle kaupunkia. Tehdään ainakin oma osuutemme sen eteen, että se joskus toteutuisi.” www.softengine.fi www.svartrecords.com JESS AND THE ANCIENT ONES Second Psychedelic Coming: The Aquarius Tapes Feed your mind! Jessin ja hänen muinaistensa salatieteellinen heavy rock ui psykedeelisissä väreissä, täyspitkä albumi tarjoaa 9 välähdystä tajunnan ovien takaa
Jälkimmäinen on ensimmäisen musiikillinen perillinen, mutta äpärävanhemmuus ulottuu syvemmälle. TEKSTI NIKO PELTONEN U seimmat muusikkoelämäkerrat ovat enemmän tai vähemmän viihdyttäviä anekdoottikokoelmia. Murrayn hahmottelemassa kaunokirjallisen sävyisessä skenaariossa isännät lähestyivät tätä ajatusta kahdesta eri näkökulmasta. Vuonna 2000 julkaistu opus ei ole mikään kauden uutuus, ja Hooker itse on sittemmin kaivettu haudan lepoon. Tämän ajatuksen juuret ovat syvällä orjuuden synkässä historiassa ja Pohjois-Amerikan mustien selviytymistaistelussa. Ja kun asetelma käännetään ympäri, juuria katsomalla voi selittää myöhempää kasvustoa. Tästä syystä musiikista pitää kirjoittaa kulttuuri-ilmiönä eikä äänten jatkumona. Hyvänä teoksena voi pitää sellaista, jossa koetetaan kaivautua edes hieman pintatasoa syvemmälle. Toisen mukaan orjat oli mahdollista kehittää ja kouluttaa ihmismäisille tavoille, mikä vastaa muuallakin kolonialismin vuosisatoina esiintynyttä ”hyvän pakanan” ideaa. Se ei nimittäin kerro vain yhdestä legendaarisesta bluesmiehestä, vaan bluesista itsestään. Juurilta latvustoon, ääniteteollisuutta edeltäviltä ajoilta Grammy-gaalaan. Itse asiassa kyse on bluesia huomattavasti vanhemmasta kulttuurisesta kahtiajaosta Pohjois-Amerikkaan laivattujen orjien keskuudessa. Loistavaksi musiikkikirjallisuudeksi voi kutsua sellaista, jossa tunkeudutaan aivan käsiteltävän ilmiön juurille asti tai sitäkin kauemmas. Paholaisen musiikista Rockin flirttailu SALATIETEIDEN kanssa liittyy oleellisesti ajatukseen ”paholaisen musiikista”, jonka aseman rock peri bluesilta. Ja jos kirjoitetaan bluesista, kirjoitetaan rockista. Toisesta näkökulmasta taas mustat olivat primitiivisiä, seksuaalisia ja pitelemättömiä eläimiä, joihin ei voinut soveltaa mitään tuolloin ymmärretyn ihmisarvon kaltaista. Täydellisestä epäajankohtaisuudestaan huolimatta Boogie Man osoittautui vahvimmin ajatuksia herättäväksi musiikkikirjaksi, mitä olen vähään aikaan lukenut. Ajatus rockista ”paholaisen musiikkina” on karikatyyriversio jostakin, joka on bluesin ydinmehua. K un valkoisten isäntien piti perustella itselleen ja toisilleen, miksi elävän ihmisolennon orjuuttaminen olisi oikein, keksittiin syyksi, etteivät orjat oikeastaan ole ihmisiä. Tästä näkökulmasta heidän ”sivistämisensä” oli turhaa – olennaista oli pitää heidän P O P -E S S E E John Lee Hooker 20 RUMBA. Rumba-kollega Markku Roinila suositteli taannoin Facebookissa veteraanikriitikko Charles Shaar Murrayn kirjaa Boogie Man: The Adventures of John Lee Hooker in the American 20th Century
Vaikka kyse oli ja on omaehtoisesta ja spontaanista uskonnollisesta traditiosta, asemoituminen ”isänniltä” omaksuttuun uskoon merkitsi myös sen ajatuksen hyväksymistä, että koulutus, säntillisyys ja kristillisyys toimivat ikään kuin positiivisena kastimerkkinä ja todistavat, että kyse on potentiaaliltaan täysivaltaisesta yhteiskunnan jäsenestä, ei lynkkaajien pelkäämästä holtittoman seksuaalisesta eläimestä. Hän on maailman vapain ihminen, mutta näyttelee mielellään vankia. Heidän on nähty edustavan juuri sitä pahinta, mitä isännät halusivat orjissaan nähdä: kontrolloimattomuutta, eläintä, pimeää Afrikkaa, seksuaalisuutta – saatanallisuutta vastakohtana jumalisuudelle. Koko ajatus ulkopuolisesta, luopiosta ja lainsuojattomasta rockmuusikosta perustuu tähän. Robert Johnson tekemässä sopimusta tienristeyksessä on vain aihelman triviaali konkretisointi. Kun kasvomaaleja harrastava norjalaismuusikko polttaa muinaiskirkon, asemoituu hän tietämättään osaksi samaa jatkumoa, mutta sen perverssiä sivujuonnetta. Ajatus rockista paholaisen musiikkina perustuukin juuri tähän retoriseen u-käännökseen: seinien kaataminen on itseisarvo, mutta ensin pitää rakentaa ne seinät. Heitä on omassa yhteisössään sekä ihailtu että vihattu. ”BLUESMIEHEN ARKKITYYPPI ON KARANNEISSA ORJISSA, JOITA EI KIINNOSTANUT SOPEUTUA. Paholaisen musiikin käsite kumpuaa tästä kahtiajaosta. hallitsemattomiksi oletetut vaistonsa tiukasti hallinnassa. Hän ajattelee olevansa vallankumouksellinen, mutta rikkomansa kahleet ovat hänen mielikuvituksessaan. V astaavasti bluesmiehen arkkityyppi on Murrayta mukaillen niissä ei-konformisteissa, oman aikansa gangstoissa, karanneissa orjissa, joita ei kiinnostanut sopeutua. Tämä on se pohja, jolta rockia on sittemmin larpattu ”paholaisen musiikkina”. Olennaista on, että jokainen kulkukoira, bluesmuusikko, sattumanvaraisiin juniin hyppäävä viskinjuoja oli Robert Johnson: rajojen rikkoja, vaarallinen vallankumouksellinen yhteisössä, jonka kaikki jäsenet olivat vielä hetkeä aikaisemmin olleet teräksisin kahlein plantaaseihin sidottuja. Kun orjuuden sysimustin ote vähitellen hellitti ja muodollisen lakkauttamisensa jälkeen muuntautui vähitellen lain ja tapojen rivien väliin kätketyksi syrjinnäksi, tarjoutui mustille mahdollisuus rakentaa omaa kulttuurista ilmaisua. HEIDÄN ON NÄHTY EDUSTAVAN JUURI SITÄ PAHINTA, MITÄ ISÄNNÄT HALUSIVAT ORJISSAAN NÄHDÄ: ELÄINTÄ, PIMEÄÄ AFRIKKAA, SEKSUAALISUUTTA – SAATANALLISUUTTA VASTAKOHTANA JUMALISUUDELLE.” P O P -E S S E E Robert Johnson RUMBA 21. Vahva ja elinvoimainen mustan kristillisyyden perinne nousee tästä taustasta. Parhaimmillaan tämä fantasiaversio on tuottanut hedelmällisiä tuloksia, pahimmillaan noloa roskaa – ja tietysti, väistämättä, enimmäkseen jälkimmäistä. Mutta se ei ole alun perin valkoisen valtavirran kaikelle mustalle musiikille sälyttämä käsite, vaan mustan yhteisön sisäistä linjanvetoa
Siinä ei ole sinänsä mitään uutta. Feelgoodille ja tuotti Wreckless Ericiä. Ja sitten se toisesta maailmasta oleva kitarariffi. Kuinka noin pienestä voi tulla niin paljon! Police Car ilmestyi punkin aikaan. Larry-herralla on kulttibänditaustaa (Pink Fairies) ja legendaosastoa (Motörhead), mutta ennen muuta hänen maineensa perustuu yhteen singleen. Miten niin, kuka helvetti on Larry Wallis. Tai meitä oli. Mutta siinä on kaikki tarpeellinen. Punk tarkoitti usein totuttua kiperämpiä tempoja. Larry Wallisilla on ollut ongelmia kaikkien edellä mainittujen myrkkyjen kanssa. Biisi hohkaa pidäteltyä voimaa, väijyvää uhkaa, välinpitämätöntä viileyttä. POLICE CARISTA PUUTTUU HEROIININ AIHEUTTAMA OMAAN KUOREEN KÄPERTYMINEN JA KOKAIININ OMAHYVÄISYYS, MUTTA SIITÄ KUULUU AMFETAMIININ ULOSPÄIN SUUNTAUTUVA KIILUVASILMÄINEN ENERGIA. Siinä välissä Larry teki biisejä Dr. En ole vielä valmis astumaan ulos oopperakaapista. MIETTINEN 22 RUMBA. O li kolme mahdollista aihetta tähän kolumniin. K O L U M N I KIMMO MIETTINEN Kirjoittaja kuuluu vuonna 1983 perustetun Rumban ensimmäiseen päätoimittajakaartiin. Julkaisujen välillä meni kymmenen vuotta. Kaikkien aikojen paras rockbiisi KAIKKI VAARALLISET ROCKBIISIT VOI YHDISTÄÄ NIITÄ INSPIROINEISIIN HUUMEISIIN. Mies ja kitara, Eddie and the Hot Rodsista lainattu rytmiryhmän eleetön biittii ja melodisesti rönsyilevä bassokuvio. Kaikki vaaralliset rockbiisit voi yhdistää niitä inspiroineisiin huumeisiin. Larryn seuraava single Leather Forever oli melkein yhtä hyvä. Police Carista puuttuu heroiinin aiheuttama omaan kuoreen käpertyminen ja kokaiinin omahyväisyys, mutta siitä kuuluu amfetamiinin ulospäin suuntautuva kiiluvasilmäinen energia, jota on tasoiteltu mustalla pohjoismarokkolaisella hassiksella ja kuorrutettu viinan tuomalla itseluottamuksella. Joten jäljelle jäi Larry Wallis. Tipi Järvinen, Rami Kuusinen ja Mika T ovat jo siirtyneet siihen yläkerran parempaan paikkaan, jossa Police Car soi päivittäin radiossa, tositeevee on tuntematon käsite ja kankkusta ei ole keksittykään. Siltä pohjalta oli hyvä uutinen, että Larry Wallis ylipäätään pystyi tekemään ensimmäisen sooloalbuminsa Death in the Guitarfternoon vuonna 2002. Police Car -seiska ilmestyi jo vuonna 1977, mutta meitä on monia, jotka edelleen pitävät sitä kaikkien aikojen parhaana rockbiisinä. Am, C, G, D, F ja Em erinomaisessa järjestyksessä. Larry Wallis ei ole maailman paras laulaja, mutta hänen lakoninen kerrontansa istuu tähän pakettiin kuin poliisin pamppu hipin jakaukseen. Mikä tekee Police Carista niin ylivoimaisen. Se sisältää varttuneen väsähtäneen version Police Carista. Kumpi herättää enemmän kunnioitusta: hysteerisellä vauhdilla ympäriinsä tempoileva mopo vai keskellä katua viileästi lipuva poliisiauto, josta huokuu yhtä paljon Jörn Donner kuin Amerikan swagger. Siinä määrin, että kun eräskin hämeenlinnalainen levy-yhtiö taannoin yritti jäljittää miestä yhteistyön merkeissä, tuli lähipiiristä tieto, että hyvänä päivänä Larry saa kengät itse jalkaan ja loistava päivänä pääsee kengät jalassa kotoaan ulos, mutta soittaminen saatikka levyttäminen ei onnistu. 1977-singlen B-puoli On Parole päätyi Motörheadin ohjelmistoon. Simppeli ja selkeä sävellys, omaperäinen teksti. Ja ketä kiinnostaa, kuinka Neil Young huijasi meikäläistä. Police Caria ovat versioineet Suomessa Balls ja Flaming Sideburns, maailmalla Members ja Sisters of Mercy. Mutta kokenut Larry Wallis ymmärsi hillitä hevosvoimiaan, säädellä kaasujalkaa
Pop eilen – toissapäivänä Novassa sunnuntaisin 10–11.30 Heikki ”Hector” Harma
Bändi ottaa tavatessamme voiton iloisen typertynein mielin vastaan. Miellyttävä vertailukohta löytyy viime vuoden tusinan voittaneesta sukulaissielusta Teksti-TV 666:sta, jonka viime kesän hurjat keikkamäärät ruokkivat uskoa voiton vaikutuksiin tosimaailmassa. Kouvolassa ei voi tehdä oikein muuta kuin mennä treenikämpälle soittamaan tai KooKoon tai KPL:n peliin”, kovaksi lätkäfaniksi ilmoittautuva Janne-Petteri virnistää. Kiitos, Kouvola! Tulevaisuuden tusina 2016 Rumba ja YleX järjestivät syksyllä perinteisen TULEVAISUUDEN TUSINA -äänestyksen. Bändin rumpalia Janne-Petteriä nimen vaihto vähän houkuttaisi, mutta hänen mukaansa se taitaa olla hiukan myöhäistä. Tässä vielä tiivistelmänä äänestykset tulokset. Lasten hautausmaan Tulevaisuuden tusina -äänestyksen kolmossija tarkoittaa, että kaksi kolmesta Suomen lupaavimmasta bändistä tulee Kouvolasta. Suomalaisilta musiikkialan ammattilaisilta kysyttiin kolmea tulokasyhtyettä tai -artistia, joilla on edellytykset nousta ensi vuonna parrasvaloihin. Tulokkaiksi kelpuutettiin artistit, jotka ovat julkaisseet debyyttilevynsä tai aikovat julkaista sellaisen tänä vuonna, ja joiden katalogista löytyy korkeintaan kolme singleä, ep:tä tai muuta pienjulkaisua. Kyselyyn vastanneiden musiikkitoimittajien, bloggaajien, levy-yhtiöiden työläisten, tapahtumajärjestäjien ja muiden alan ihmisten vastaukset laskettiin yhteen, ja eniten ääniä saaneet 12 nimeä julkistettiin lokakuussa. No tietenkin siitä nimestä. TOIMITTANUT SANTTU REINIKAINEN KUVAT (1-3) LANCE KOOMA 1. Syy siihen on kuitenkin iloinen juttu: musiikkialan ammattilaisista ja asiantuntijoista koostuva raati on äänestänyt HYESTJFAV:n Suomen lupaavimmaksi nuoreksi yhtyeeksi. ”Suurin syy on varmaan tekemisen puute. ”Treeniksellä tulee vietettyä aika paljon aikaa.” Kuten Tulevaisuuden tusina -tulokset todistavat, kouvolalaisnuorten seuraelämän köyhyys on suomalaisen musiikkifanin rikkaus. Have You Ever Seen the Jane Fonda Aerobic VHS MISTÄ ihmiset ensimmäiseksi puhuvat, kun he puhuvat Have You Ever Seen the Jane Fonda Aerobic VHS -yhtyeestä. 24 RUMBA
Kuulostaa aika sympaattiselta aikana, jolloin moni artisti mittaa onneaan Instagram-tykkäysten määrän ja menestystään aloittamiensa hashtagien levinneisyyden perusteella. KOLMOSSIJA pääsi yllättämään Lasten hautausmaan Kristiina Vaaran ja Tuomo Mannosen totaalisesti. Yksinkertaiset asiat. Musiikin tekeminen ja soittaminen. 18.10. Sen huomaa vaikka siitä, että haastatteluun saapuu itse räppäri Juuso Ruohosen eli View’n lisäksi myös Joonas Laaksoharju, joka vastaa musiikin tuotannosta ja videoista. ”Kyllä tällaiset asiat varmasti kuuluvat musiikissamme”, Vaara sanoo. Ulkomaat ovatkin kunnianhimoisen kaksikon ykköstavoite. Laajasta vaikutekirjosta huolimatta Lasten hautausmaa on leimallisesti suomalaisyhtye. 3.. Tekihän bändi ensimmäisen keikkansakin vasta vuosi sitten. Jos kaikki tykkäävät, ei musiikkikaan ole kovin kaksista”, Ruohonen toteaa. Vaaran ja Mannosen mukaan innoitteita on omaksuttu laidasta laitaan: virsistä, perinnemusiikista, Eino Leinosta, punkista, runoista, venäläisabsudisti Daniil Harmsilta, saduista ja niin edelleen. Moni musiikkialan ammattilainen uskoo, että heillä on päämäärän saavuttamiseen poikkeuksellisen vahvat mahdollisuudet. Ruohonen ja Laaksoharju eivät ole nopeiden eurojen perässä. Kaksikon kosiskelematon lähestymistapa näyttää tuottavan tulosta. ”Mehän olemme aina puhuneet keskenämme kummitustarinoista ja metsästelleet kummallisia sattumuksia internetistä.” Kaksikon puheissa kuuluvat lämpimin korostuksin myös oma treenikämppä, omat kaverit ja vaikkapa pienet punkbileet, joissa bändi käy soittamassa. 20.9. Sen jälkeen he ovat kuitenkin ehtineet julkaista levyllisen upeaa musiikkia, joka kuulostaa siltä kuin Mana Mana olisi vaihtanut naissolistiin ja sen jälkeen unohtanut suomipopvaihteen päälle ja ottanut kansanlaulukirjan käteen. Sen pitää mielestäni myös olla tavoitteena. ”Musassamme on hyvää se, että se jakaa mielipiteet niin selvästi. 4.10. Heidän aikeensa ei ole tyhmistää musiikkiaan menestyksen toivossa. Kahtiajako ‘jotkut tykkää, jotkut ei’ on positiivinen juttu. 1.11. Vaikka kaverusten mukaan View’n musiikkia ei nykymuodossaan olisi ilman Laaksoharjua, hänen nimeään ei ole aiemmin edes mainittu View’ta käsittelevissä jutuissa. View’sta ovat kiinnostuneet niin suomalaiset mediat kuin ulkomaiset musiikkisivustotkin. View Lasten hautausmaa OMALAATUISTA, tummien vesien pyörteissä hidastempoisesti heittelehtivää englanninkielistä räppiä tekevä View on useimmille musiikin suurkuluttajillekin vielä melkoinen mysteeri. ANNANKATU 21, HELSINKI BARLOOSE.COM FACEBOOK/BARLOOSE SUNNUNTAI KLO 18.00 (warm-up klo 17.45) SKABAPÄIVÄT 6.9. 29.11. 2. Musiikissa kuuluu wanha Suomi: läpeensä medioitunutta aikaa edeltävä 1970–80-lukujen lintukoto, jossa kansantarinoita, metsäläisiä myyttejä ja lasten parissa levinneitä paikallislegendoja ei oltu vielä raahattu kokonaan päivänvaloon. 15.11. 13.12
Luojan kiitos meillä on hänet silti. Jos tusinasta pitäisi veikata kotimaan menestyjää, Evelina olisi helppo valinta. Biisillä vieraili Eevil Stöö, ja sen kevyillä trap-sävyillä kiillotettu tummanpuhuva domina-R&B kuulosti erilaiselta kuin oikeastaan mikään aiemmin Suomessa kuultu. Prinssille morsian -kappaleella räppäsi kuitenkin täydellisesti äidinkieltään ääntävä suomalainen nuorimies. Rakkaudesta lajiin oli kappaleista se, joka sai ihmiset nostamaan kouransa korvan taakse. Onneksi syntyi. 7. Myös näyttelijäntöitä tekevässä Gouldissa on eittämättä samaa korskean ennenaikaista itsevarmuutta kuin edellä mainituissa laulaja-näyttelijöissä nuorempana. Halusimme myös alkaa räpätä, ja siitä syntyi SOFA”. Niissä on lempeää keinuntaa ja kesäisen sinitaivaan toiveikkuutta. Vuoret VUORET-yhtye itse kertoo musiikkinsa koostuvan ”psykomaantieteestä, kimeerisistä taajuuksista, morlokeista, kaupunkiluonnosta, kaivostoiminnasta, ammoniumkloridista, apokryfisistä asteikoista, pyrofiliasta ja jälkien sekoittumisesta”. Prinssi Jusuf IYOUSEYAS Belayneh. Ehkäpä Hisser muuttaa tuon kehityskulun vielä jonain päivänä. Syntyi kaksi kappaletta. Lafkan ainoan ei-räppärin biisejä kuunnellaan varmasti myös ensi kesänä. Julkaistuista kappaleista räävittömämpi, Kuumempi kesä, on nimittäin se, joka nostaa hymyn kasvoille. Suomi ei ehkä ole viimeaikaisilla näytöillään ansainnut Prinssi Jusufin kaltaista idolia. Evelina SIINÄ missä moni muu Tulevaisuuden tusina -artisti puurtaa vuosia tuntemattomuudessa satunnaisia blogimerkintöjä keräten, Eveliina Tammenlaakso aloitti uransa satojentuhansien katsojien edessä. Kenellekään ei liene uutinen, että muuten pulleasti voiva suomirap-skene kärsii akuutista naisräppärivajeesta. Toivottavasti duo ei lähde jatkossakaan puunaamaan musiikkiaan sisäsiistiksi radiosoiton toivossa. SOFA PARIKYMPPISTEN Sonjan ja Fannin – eli SonSonin ja FanFanin – duon syntytarina kuulostaa “Kuinka olla millenniaali”-oppaan ohjeilta: ”Menimme pianotunnille, tanssimaan, ostimme skeittilaudat ja menimme skedeemään. Silloin on parasta vain olla kiitollinen ja lisätä, että Vuoret tekee kevytgootahtavan indiepoppinsa The Curen melodiantajulla ja Eppu Normaalin selkeäpiirteisyydellä. En tiedä, miksei voisi olla. Joskus artisti tulee tehneeksi semilöperön musiikkitoimittajan työt paremmin hänen puolestaan. Nuoruuden huolettomuutta. Ei ihme, että Ruudolfin Lihamyrsky-yhtiölle esikoisalbuminsa levyttävä Prinssi Jusuf valitsi vähän tarttuvamman tittelin hänen ja Mustan Barbaarin aloittaessa uraansa salivideoiden kuninkaallisina. Niiltä bändin voidaan myös kohtuudella väittää kuulostavan. 5. Kesämekkoja, lähtemistä, pojat ja tytöt -juttuja. Elias Gould ONKO Elias Gould 2010-luvun Reino Nordin. Tai ei olisi, jos muutakin suomalaista musiikkia kuin heviä osattaisiin markkinoida ulkomaille. YleX:n Venla Kokkosen mukaan Gould taas on ”nuoremman polven päivitetty Olavi Uusivirta”. 6. Jusufin ja Barbaarin nerokkain pila satirisoi itseironisen nerokkaasti suomalaisten ennakkoluuloista mehut pois. Ei ole olemassa mitään hyvää syytä, miksei Hisser voisi tönöttää muiden skandien seurana vaikkapa Pitchforkin Best New Music -listalla ja isoilla ulkomaisilla festareilla Postal Servicen, Sleigh Bellsin ja muiden elektronista ja indierockin estetiikkaa ristiinsiittävien kokoonpanojen jalanjälkeläisenä. Se on hieno nimi, mutta myös melkoinen suupala fennougreille. Barbaari ja Jusuf olivat some-tähtiä jo ennen musiikkiuriaan. 8. Hisser puolestaan on Disco Ensemble -laulaja Miikka Koiviston elektroninen sooloprojekti. Warnerille signattu duo päivittää värikkäällä tyttöenergialla vakavasti otettavan kotimaisen hoopoilurapin perinnettä, joka on tuottanut esimerkiksi Memmy Possen, MC Taakibörstan, Stepan ja monet muut. Ei hassumpaa, vai mitä. Muun muassa Graciasin ja Noah Kinin bändeissä soittanut Gould on kiinnitetty JVG:n PME-levy-yhtiölle. T T 2 1 6 4. Pari vuotta myöhemmin kansainvälisesti menestyinein suomalaistuottaja Henri ”MGI” Lanz soitti Tammenlaaksolle puskista ja tarjosi kaikeksi yllätykseksi mahdollisuutta tehdä musiikkia. Hisser DISCO Ensemble on rakastettu kotimainen yhtye – ja yksi niistä harvoista suomalaisbändeistä, joiden maailmanvalloitukseen on kuulunut enemmän tekoja kuin puhetta. On toki mahdolista, että Reino Nordin haluaa olla myös 2010-luvun Reino Nordin. Gould on julkaissut kaksi kappaletta, joista ensisingle Huvilakatu oli jonkinmoinen kesähittikin. 26 RUMBA. Keitä me olemme siihen vastaan väittämään. Silloin oli vuosi 2012 ja 16-vuotias Eveliina lauloi Voice of Finlandissa. Häneltä ei kuitenkaan kysytä. 9. Jusuf oli lisäksi esiintynyt ennen ensimmäisen biisinsä julkaisua julkisuudessa enimmäkseen hoonolla soomella. Vuoret myös vertaa itseään sellaisiin yhtyeisiin kuin Church, Killing Joke, Neljä ruusua, Afghan Whigs, Horrors ja Sugar. Genreaitoja hyppykeppinä käyttävä Koivisto julkaisi Hisser-esikoisalbuminsa viime keväänä
Lake Jons JOS Lake Jonsin musiikki olisi elokuva, se olisi amerikkalaista indietä. 10. Salaliitto taas on yhtye, jonka pitkääkin pitemmän linjan indiebändin Pennilessin laulaja-kitaristi Ossi Alisaari perusti, kun jotkut hänen kappaleensa eivät sopineet pääyhtyeen sapluunaan. 12.. Se on vain hauska anekdootti. Cityman OLLAKSEEN kahden lyömäsoitintaiturin bändi Cityman luottaa yllättävän paljon ääneen, harmoniaan ja lauluun. ”Viikon Levy” RADIO HELSINKI & NYT.FI ”Epäilemättä käsissä on yksi syksyn hienoimpia levyjä...” H H H H SOUNDI dominorecordco.com Lue Tulevaisuuden tusinasta lisää osoitteessa Rumba.fi. Musiikin maailmaan sovellettuna tämä tarkoittaa hyviä uutisia Bon Iverin ja Fleet Foxesin folkrockiin ihastuneille. Tiedättehän, sellaista jossa linssiheijastukset ja pehmeät kamerafiltterit maalavaat Kalifornian tai Portlandin kesäpäivästä höyhenenkevyttä mutta elämään ankkuroitunutta ihmissuhteiden ja mietojen outoilujen kavalkadia. Salaliitto ALTSUHÖRHÖ ja Smashing Pumpkins -pääjehu Billy Corgan on mieltynyt salaliittoteorioihin. Salaliiton Virhe-digisinglen kappaleilla vaikkapa Liekin ja Ultramariinin hempeä Suomi-indie kohtaa kevyen suomiprogen sävyt. Tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä turkulaisen Salaliitto-yhtyeen kanssa. Takautumissa näytetään aavistuksen haikeaa kaitafilmiä. Molempien julkaistujen kappaleiden loppuun hiotut videot vinkkaavat sen, minkä Lake Jons myös avoimesti myöntää: tavoitteet ovat ulkomailla. 11. Sillä duo lähtee tekemään uhkeaa elektro-päivitystä Simple Mindsin 1980-lukulaisesta anthem-popista. Matkapuhelinklassikon kaiman virtapiireistä löytyy kuitenkin vähän vähemmän ranskiksentuoksuista dreampoppia ja enemmän tanssilattian tärinää. Vinhoimman Billyn tukeman teorian mukaan lentokoneiden jälkeensä jättämät vesihöyryvanat ovat itse asiassa kemiallisia yhdisteitä, joita hallitus levittää salavihkaisesti päällemme (niin sanottu chemtrails-teoria). Alpo Nummelinin (muun muassa Zebra & Snake, Eleanoora Rosenholm) ja Tomi Leppäsen (Aavikko, Circle) duo vyöryttää päälle isoa, helmeilevää kasarisoundia kuin kengännauhabudjetilla toimiva M83 konsanaan. Kumma kyllä, he onnistuvat siinä – ja kauhean monessa muussakin jutussa. Soundcloudista löytyvän Cityman-ep:n Best in All -kappaleella yhtyeen kunnianhimo on käsinkosketeltavaa
28 RUMBA
TEKSTI PERTTU HÄKKINEN KUVAT LANCE KOOMA RUMBA 29. Voisiko yhtye olla hengenheimolaisineen uuden ajan airut, joka enteilee ihmisten kääntävän pian katseensa maallisesta mammonasta henkisyyttä kohti. Uusi Vesimiehen aika Kolmannen levynsä marraskuussa julkaiseva DEATH HAWKS on antiteesi nykypäivän materialistiselle ja maanläheiselle popmusiikille
D E A T H H A W K S 30 RUMBA
Teoria vaikuttaa pitävältä, vaikkakin muutoksen merkit ovat olleet ilmassa jo viime dekadin lopulta saakka. Esimerkiksi kakkoskappale Ripe Fruitsin sanoitukset käsittelevät antiikin myyttistä astrologiaa. Alettiin puhua ”Vesimiehen ajasta”. Päinvastoin. Historian dialektinen liike pullauttaa nousuveden lailla helmastaan aina tasaisin väliajoin uuden teesi-antiteesi-synteesi-triadin. Sulaako materialismin ja edistysuskon ies taas vaihteeksi kosmisen rakkauden hellässä syleilyssä. Sitä seurannut 1980-luku oli edistysuskon, 1990-luku nihilismin ja 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen pelkästään sekavuuden aikaa. Astronomisesti termi viittaa maan pyörimisliikkeessä tapahtuvaan huojuntaan, prekessioon. Mitä on tapahtumassa. Kukkaisliike kilpistyi 1970-luvun alussa piikkihuumeisiin, rituaalimurhiin ja sukupuolitauteihin. Jos vaikka omille asuinseuduille tulee toiselta puolelta maapalloa joku samaa lajia oleva olento, se on uhka, jota verrataan katastrofiin.” Death Hawksin tarkoitus ei ole kuitenkaan ottaa kantaa EU:n pakolaispolitiikkaan. Ihmiskunta lähti korskeasti tuolloin valloittamaan sekä ulkoettä sisäavaruutta. Vaalea hiuspehko laskeutuu viinirypäleterttujen tavoin mustan huopahatun lierien alta. marraskuuta julkaisevan Death Hawks -yhtyeen laulaja-kitaristilta Teemu Markkulalta. Päätin kysyä asiaa kolmannen, Sun Future Moon -nimisen albuminsa 13. ”Niinhän se on. Kulmapöydässä punehtunut keski-ikäinen mies imee kosteutta tuskainen ilme kasvoillaan. Löydämme punasävyisen baarin, jossa soi blues. Seuraava aalto huuhtoi länsimaat 1960-luvun hippimystiikan myötä, välittömästi materialistisen ja edistysuskoisen 1950-luvun jälkeen. Taivaanekvaattorin ja ekliptikan leikkauspiste, kevättasauspiste, sijaitsi Jeesuksen syntymän aikoihin lähellä Kalojen ja Oinaan tähdistöjen rajaa. Kaikki populaarimusiikki voidaan viime kädessä palauttaa kahteen alalajiin: joko se kommentoi ulkoista maailmaa ja sen tapahtumia, kuten punk ja protestilaulut, tai sisäistä maailmaa, kuten psykedelinen rock, tekno tai ambient. Sen nykyinen sijainti löytyy Kalojen ja Vesimiehen tähdistöjen rajalta. Markkula nyökkää. Brittiokkultisti Ramsey Dukes esitti vuonna 1974 teorian siitä, etteivät magian aallot tule luonnontieteen aioneita ennen, vaan itse asiassa vasta niiden jälkeen. Henkisessä mielessä termi markkeerasi harmonian, rauhan ja rakkauden aikaa. Albumin yleinen teema on modernin ihmisen sisäinen avaruus. ”HALUAISIN, ETTÄ LEVY VIE KUULIJANSA ENNAKKOLUULOTTOMAAN SEIKKAILUUN. Laiha musikantti on sonnustautunut tyköistuvaan farkkukankaiseen takkiin ja psykedeelisesti kuvioituun paitaan. ”Kun katsoo esimerkiksi niitä uskomattomia vainoharhoja, joita näkee valtamediassa, niin eivät asiat ole juurikaan muuttuneet. Huomautan Markkulalle, että uuden pitkäsoiton nimi haiskahtaa vahvasti alkemistiselta symboliikalta. Dukesin mukaan ei ollut sattumaa, että teosofian, hermetististen veljeskuntien ja spiritualismin esiinmarssi sijoittui viktoriaanisen teollistumisen jälkimaininkeihin 1800–1900-lukujen taitteeseen. Pelkoa siitä, että aurinko voi tippua niskaan.” Ovatko nykykansalaisen sielunelämän atavistiset varjot sitten rinnastettavissa antiikin kauhuihin. Etsimme mahdollisimman hämärän ja hiljaisen kuppilan, koska haluamme keskustella rauhassa. Maan akselin kaltevuussuunta muuttuu pitkän ajan kuluessa, koska maan akseli kiertää hyrrän akselin tapaan ympyräliikettä 25 725 vuoden jaksoissa. Tämä jakso tunnetaan nimellä platoninen vuosi. D E A T H H A W K S K ulttuuriset ilmiöt eivät materialisoidu tyhjästä, päinvastoin. Tuolloin rockja raplevyjen kansiin alkoi ilmestyä tutunnäköisiä symboleita: eläinradan merkkejä, maagisia sinettejä, silmiä, kolmioita, pentagrammeja ja unikursaalisia heksagrammeja. Tekeekö Vesimiehen aika uutta, joskin toistaiseksi pienimuotoista tulemistaan vihan ja epäluulon täyttämässä maailmassa. Kuu T apaan Markkulan Helsingin keskustassa. ETTÄ SE OLISI LEVYHYLLYSSÄ SELLAINEN ’LÄHIN KAUKAINEN PAIKKA’.” – TEEMU MARKKULA RUMBA 31. Death Hawks lukeutuu jälkimmäiseen kastiin. Ainakin levyn kolmoskappaleessa Dream Machine lauletaan ”A king size lizard bathing in shade, and living in the back of your brain”. Seuraavan okkulttuurisen kulta-ajan Dukes ennusti sarastavan noin vuonna 2020
Tärkeimpänä saavutuksenani opin tuntemaan oman selkärankani väreilyn ja pulssin. NOUSEVAN SÄVELLAJIN JA INTENSITEETIN AVULLA PÄÄSTÄÄN SIIHEN TILAAN, JOSSA ’ASIOITA ALKAA TAPAHTUA’.” – TEEMU MARKKULA D E A T H H A W K S 32 RUMBA. Mieleni harhaili jatkuvasti asioihin, jotka olivat tapahtuneet minulle 15-vuotiaana. Että se olisi levyhyllyssä sellainen ”lähin kaukainen paikka”. Tällä levyllä liikutaan koivumetsissä, ja joku toiseus siellä on alati läsnä.” Modernin elämän hektisyys on Markkulasta sietämätöntä. Vaikka en minä mitään tasohyppelyä halua tästä tehdä”, Markkula toteaa ohimoitaan painellen. Niistä lauletaan peräti neljässä kappaleessa. ”Jostain syystä näen mielen sopukat fyysisinä paikkoina. Sisältäni löytyi paikkoja ja maisemia, jotka olin unohtanut.” Sun Future Moonin sanoituksissa keskeisellä sijalla ovat unet. LÄHDETÄÄN HILJAA SIIHEN HOMMAAN JA ANNETAAN ASIOIDEN TAPAHTUA RAUHASSA. ”Vuosi sitten olin Sveitsissä kymmenen päivää meditointikurssilla. Hänen niskansa on jumissa. Se katu on nouseva mäki, jota unessani pyöräili aina sellainen vanhan kalastajan tyyppinen tumma hahmo. Elämää nähnyt. Tarkkailin unessa aina sekä itseäni että sitä hahmoa oman selkäni takaa. Talossa, jossa hänellä on pieni studiokin. ”Haluaisin, että levy vie kuulijansa ennakkoluulottomaan seikkailuun. Säveltäjä-sanoittajan mukaan Death Hawksin psyykkiset maisemat ovat ”sisäistä metsää ja aavaa”. Hän asuu Parolassa. Ensimmäisen viiden päivän aikana en oikein päässyt rauhoittuneisiin tiloihin. Uni jatkoi toistumistaan ainakin vuoden verran, eikä hahmo huomannut minua kertaakaan.” Toisessa työnsä kannalta merkityksellisessä unessa Markkula havahtui purppuravioletein ”MEILLÄ ON TIETYLLÄ TAVALLA TANTRINEN OTE LIVETAPAHTUMAAN. ”Teini-iässä minulla oli toistuva uni, jossa katsoin Riihimäen Kontiontiellä sijainneen kotitaloni yläkerran ikkunasta kadulle. Kehotan Markkulaa kertomaan unistaan. Opettelin hengitystekniikoita, oman itseni herkistämistä ja sen sellaista. MITÄÄN EI TARVITSE PAKOTTAA
Mikä on se mekanismi, jonka johdosta jokin sävelmä voi ravistella sisintämme maanjäristyksen lailla. Maailmasta tulee vuosi vuodelta harmaampi. Jännite ei kuitenkaan pysy yllä loppuun saakka. Death Hawksin tyyli alkoi löytyä vuonna 2013 julkaistulla nimettömällä kakkoslevyllä. Jos Death Hawks paranee vastaisuudessakin kolmen ensimmäisen levynsä tahtia, bändin toistaiseksi julkaisemattomasta magnum opuksesta voi odottaa jotain todella suurta. Albumin jälkimmäiseltä puoliskolta alkaa löytyä selkeitä välinumeroita. Yhtenä päivänä on kadonnut seinältä taulu, toisena kahvikuppi, kolmantena valokuva takanreunalta. Tuolloin bändi siirtyi blueshenkisen esikoisensa maisemista selvästi psykedeelisemmille vesille. Jos musiikki on arkipäivän taikuutta, voi Death Hawksin jäseniä kai nimittää noidiksi. Nykyiselläänkin orkesteri on suun hymyyn piirtävä muistutus siitä, että maailma voi olla paljon enemmän kuin loputon arkinen puurtamisemme. Kun metsänhenget, enkelit ja joulupukki muuttuvat elävistä olennoista merkityksettömiksi saduiksi, aikuistuvalta ihmiseltä sulkeutuu ovia, joita ei saa enää koskaan auki. Kehityssuunta jatkuu Sun Future Moonilla, joka ammentaa tunnelmaa 1960-luvun hippiliikkeen mielenmaisemista. Death Hawks on kuitenkin parhaimmillaan niin hyvä, että sille haluaa antaa tilaa kypsyä rauhassa. SAKU SCHILDT 7,8 Death Hawks Sun Future Moon SVART RUMBA 33. Vieläkään ei kunnolla ymmärretä, miksi tietyssä järjestyksessä ja rytmissä esitetyt sävelet vaikuttavat meihin niin voimallisesti. Ainakin se pätee taikuuteen: lapsena koko maailma on täynnä ihmeitä ja selittämättömiä mysteerejä, mutta mitä vanhemmaksi tulet, sitä arkisemmaksi asiat käyvät. ”Mutta kenties kuolema onkin kuin varas, joka vierailee kodissasi joka yö ja tyhjentää sen esine kerrallaan. Se vinkkaa, että välillä on hyvä nostaa katseensa näyttöpäätteestä kohti tähtitaivasta. Bändi tekee sävellyksistään upeita kudelmia, joiden avulla kuulija voi tempautua korkeampiin sfääreihin ilman minkään päihteen vaikutusta. Taikaa on, kunhan osaa etsiä. Debyyttilevy Death & Decay (2012) oli vielä teema-albumi kuolemasta, mutta värikäs Sun Future Moon ei kuulosta marraskuun levyltä. Sitten vain astut ulos ja lukitset oven perässäsi.” Ei hullumpi ajatus. Yhtyeen tuotanto kuulostaakin rituaalilta popmusiikin sijaan. Etenkin nopeatempoisen Ripe Fruitsin ja CMX-tyylisen Behind Thymen sydäntä hivelevät melodiat soivat mielessä kauan kappaleiden päätyttyä. Sitten eräänä aamuna heräät lopulta tyhjään taloon – ei ole enää mitään, mikä saisi paikan tuntumaan kodilta. Musiikki on yksi harvoista taianomaisista asioista, mitä jää jäljelle. Sun Future Moonin neljä ensimmäistä kappaletta ovat Death Hawksia parhaimmillaan. Yhtye on kuin muistuma ajalta, jolloin levyteollisuudessa oli vallassa ajatus, että bändit saavuttavat täyden potentiaalinsa vasta useamman albumin jälkeen. Taitavan yhtyeen soitto kuulostaa kyllä vakuuttavalta läpi levyn, mutta sävellysten neronleimausten väleihin alkaa hiipiä piteneviä taukoja. D E A T H H A W K S Ikkuna toiseen todellisuuteen VIISAS mies kirjoitti muinoin korjanneensa käsitystään kuolemasta. ”Ennen ajattelin kuoleman olevan kuin haukka, joka äkkiarvaamatta ilmestyy tyhjästä, nappaa sinut kynsiinsä ja kantaa pois”, hän aloitti
Burroughsin mukaan rockyhtyeen tehtävä on vastaanottaa energiaa yleisöltä, toimia hetken aikaa sen astiana ja ampua se sitten takaisin yleisön päälle. TÄYSI TUUTTAUSROCK ON KUITENKIN JOPA HIVENEN PITKÄSTYTTÄVÄÄ LEVYLLÄ, ENKÄ HALUAISI KOSKAAN TEHDÄ KAHTA SAMANLAISTA ALBUMIA.” – TEEMU MARKKULA D E A T H H A W K S SA M I SÄ N P Ä K K IL Ä Death Hawks: Riku Pirttiniemi (vas.), Tenho Mattila, Teemu Markkula ja Miikka Heikkinen. ”PROGEHAN ON HIENOA MUSIIKKIA, KUNHAN OTTAA KAIKKI NE DRUIDIHOMMAT POIS SIITÄ. Ovet avataan. Haluamme myös, että ihminen tuntee olevansa osa sitä harmoniaa. ”Haluan, että konserttimme on harmoninen tapahtuma”, Markkula toteaa rivakasti. Millaisen vaikutuksen Death Hawks haluaa tehdä. Kaikki biisien välit on livetilanteessa suunniteltu. Magiassa on kyse vaikutuksen tekemisestä sisäisessä tai ulkoisessa todellisuudessa. Artikkelin alussa Burroughs kiteytti rock and rollin olemuksen oivallisesti. Ihmiset vartovat lunastusta salin ulkopuolella. ”Haluaisin tietysti sanoa, että joo”, hän naurahtaa. Tarkoituksellako se juuri silloin kuvattiin. Burroughsin mukaan kaiken taiteen peruslähtökohta on pohjimmiltaan maaginen, ja siksi rockmusiikkikin voi olla vaarallista. ”Useimmissa unissani on yöllinen tunnelma.” Aurinko V uonna 1977 William Burroughs haastatteli Crawdaddy-lehteen Led Zeppelin -kitaristi Jimmy Pagea. Konsertin vertaaminen rituaaliin ei olekaan pelkkä hyperbola: premissit ovat siinäkin aina samat. Uudessa livesetissämme myös sävellaji nousee keikan edetessä jatkuvasti. sävyin värjäytyssä dystooppisessa kraaterimaailmassa, jossa oudot eliöt jahtasivat häntä kolmipyöräisillä. Hänen mukaansa rock-konsertti on pohjimmiltaan riitti, joka koostuu energian evokaatiosta ja muuttamisesta. Haluamme, ettei kyseessä ole pelkkä keikka, vaan tapahtuma. Käytetään asianmukaisia päihteitä. Vaikutuksen on oltava hiljalleen kasvava.” Kylvätte siemenen. ”Meillä ei ole välispiikkejä, se rikkoo harmoniaa. Ambienssi luo sillan seuraavaan kappaleeseen. Psykodraaman kannalta parhaaksi katsotulla kellonlyömällä yhtye aloittaa esityksensä. ”Siinä unessa oli, mielenkiintoista kyllä, sama värimaailma kuin uudella videollammekin, joka kuvattiin äskeisen superkuunpimennyksen aikaan”, Markkula toteaa ja näyttää todisteeksi kuvaa puhelimensa näytöltä. 34 RUMBA
Nousevan sävellajin ja intensiteetin avulla päästään siihen tilaan, jossa ’asioita alkaa tapahtua’.” Tantra on hindulaisuuden esoteerinen suuntaus. Meillä on tietyllä tavalla tantrinen ote livetapahtumaan. ”Hauska ajatus. Haha!” Sun Future Moonin julkaiseva Turkulainen Svart on kansainvälisestikin katsottuna kovan luokan tekijä, joka tunnetaan eritoten okkulttista rockia esittävistä artisteistaan. Onko Death Hawksilla yhteistä jakopintaa sellaisten orkestereiden kuin esimerkiksi Sammal, Jess and the Ancient Ones, Mansion tai Sabbath Assembly kanssa. ”Joo. Mansionillahan on ne alttariseremoniat ja… Me haluamme luoda harmonisen kokemuksen. Mitään ei tarvitse pakottaa. ”Progehan on hienoa musiikkia, kunhan ottaa kaikki ne druidihommat pois siitä”, Voita upea Ukkomatti 100 nahkatupella ja Discshopin 50€ lahjakortti! Kilpaile osoitteessa www.inferno.fi/ukko L A H J A K O R T T I Tämä lahjakort ti oikeutta a 50 € arvoisee n ostoksee n osoittees sa www.dis cshop.fi Tee tilaukses i osoittees sa www.dis cshop.fi Ilmoita koodi lahjakort ti-kentäs sä kassalla. 50€ 50€ Osta Ukko Schnapps -tuotteet osoitteesta www.discshop.fi/ukko ® ukkoschnapps.fi /ukkofinland @ukkoschnapps @ukkoschnapps @DiscshopFi @DiscshopFi @DiscshopFi rumba_ukko_schnapps_85x245.indd 1 2015-10-15 09:20. ”En ole itse kovin yhteisöllinen enkä etsi vertaistukiryhmiä, vaikka haluankin luoda niitä. Vaikutuksen ei tarvitse olla välitön. Ajalta ennen Phil Collinsia ja 50 000 todistajaa stadionilla. Ajalta ennen artistin ja yleisön eroa. Lähdetään hiljaa siihen hommaan ja annetaan asioiden tapahtua rauhassa. ”Vaikka mekin käsittelemme tummia ja synkkiä aihealueita, me emme ole niin vakavasti orientoituneita. Tilalla on nyanssirikasta ja tunnelmallista psykedeelistä säveltaidetta, jonka kohdalla olisi kuitenkin osuvampaa puhua esimerkiksi sävykkäästä hämyilystä kuin progressiivisesta rockista. Tantran harjoittajat uskovat, että nykyisen ”pimeän ajan” (kali yuga) aikana ihmiskunta on ajautumassa kohti tuhoa, ja tantran uskotaan tarjoavan vikkelän, vaikkakin vaarallisen tien vapautumiseen. Voimass a 31.12.20 16 asti. Etsiikö Death Hawks yhteisöllisyyttä ja uutta kultaista aikakautta. Dungen on hengenheimolaisemme, vaikka he edustavatkin vanhempaa ikäluokkaa.” Tulevaisuus S oinniltaan Sun Future Moon poikkeaa yhtyeen kahta ensimmäistä levyä hallinnoineesta bluesrockista. Pieni hämmennyskin saa olla läsnä.” Visuaalisuus, harmonia, yhteisöllisyys – haiskahtaa erehdyttävästi alkuperäisen Vesimiehen ajan eetokselta. Onko jokin ympyrä sulkeutumassa. Ajalta, jolloin stadionmessujen aioni ei ollut vielä saapunut. Terminä se tarkoittaa ”laajentumista”, ”verkkoa” tai ”kutomista”
Päihteissä kun on ikäviäkin puolia. D E A T H H A W K S Markkula hekottaa. Viimeistään siinä vaiheessa, jos aiheet tyystin loppuvat. ”KYLLÄ TIETYT PÄIHTEET MAISTUVAT. Onko rock siis penkkiurheilun tahi uskonnon kaltainen irrationaalinen voima, jota me tarvitsemme rationaalisesti haastavan arkielämämme vastapainoksi. Tykkään tosin silti enemmän narkata metsässä kuin kaupungissa.” Onko psykedeeleistä tahi muista tajunnanlaajentimista apua säveltaiteen teossa. Teimme mielestäni ison ja kauniin kuuloisen levyn, jolla on moderneja elementtejä, vaikka vaikutteemme tulisivatkin pölyisistä arkistoista.” Kun Sun Future Moon saadaan julkaistua, kiertue soitettua ja lehdistö tarjoaa joko kehut tai haukut, niin mitä sitten. Esimerkiksi se, että vaikkapa alkoholi vie motoriikkaa ja sumentaa, ja minä haluan tulla koko ajan paremmaksi kitaristiksi.” Rock and roll ei tunnetusti ole kovin älypainotteinen puhde. ”Nythän on taas sienikausikin!”, Markkula piristyy. Haha! Kyllähän niistä ammentaa, mutta ei välttämättä juuri vaikutuksen alaisena. Ainakaan tällä kokoonpanolla.” Hän on eittämättä oikeassa. ”Kyllähän niille on oma aikansa ja paikkansa. ”Sano sinä se”, Markkula toteaa. ”Täysi tuuttausrock on kuitenkin jopa hivenen pitkästyttävää levyllä, enkä haluaisi koskaan tehdä kahta samanlaista levyä. Tuijotamme toisiamme. Paha sanoa. Tyypillisestihän suomalaiset muusikot ovat ravinneet ruumistaan Jaloviinalla, lonkerolla ja ”roudarin greipeillä” eli eineslihapiirakoilla. Punanahkainen mies istuu yhä kulmapöydässä muki kädessään. TYKKÄÄN TOSIN ENEMMÄN NARKATA METSÄSSÄ KUIN KAUPUNGISSA.” – TEEMU MARKKULA 36 RUMBA. ”Musiikin kuuntelu on minulle vastakohtien ylittämistä ja itsensä harmonisoimista.” Siitähän hermetismissäkin on viime kädessä kyse. Alkuperäisen Vesimiehen ajan ydinideologiaan sisältyi pyrkimys ihmisen holistiseen hyvinvointiin. Meidän pitäisi tehdä myös yksi Mane’s Blues Bandin levy, se voisi olla paluu juurille. ”Omasta kehosta huolehtiminen ja puhdas ravinto ovat minulle keskeisiä arvoja. Naistenlehtikielellä sen voisi todeta vaikuttavan enemmänkin oikean aivopuoliskon alueeseen. Alamme joka tapauksessa valmistella seuraavan levyn matskua piakkoin. Ehdoton kasvissyöjä olen ollut jo pitkään, mutta viime aikoina olen suuntautunut enemmän tuonne elävään ravintoon ja gluteenittomaan ruokaan.” No kiinnostavatko edes juopottelu ja narkkaaminen. Sellainen kuin vaikkapa Ramonesilla. Mutta silloin kaikkien orkesterin jäsenten täytyy myös sitoutua siihen: pitää olla puhtaussäännökset ja puoluekuri. Rumpalimme Mane on bluesiin päin kallellaan ja basisti-Riku on huuru: kuuntelee Magmaa ja Blue Öyster Cultia. ”Emme. On turha menettää hyvää meininkiä, kun sellainen on kerran saavutettu.” Palataanpa vielä hetkeksi 1960-luvulle. Death Hawksissa moinen ei onnistuisi. ”Saksofonistimme Tenho on jazzja new age -mies. Kuinka Markkula hoivaa temppeliään. ”Ehkä teemme ambient-levyn. Jos aikoo tehdä 10 samanlaista albumia, konseptin on oltava aukoton. Olenkin tällä levyllä pyrkinyt entistä ennakkoluulottomammin ottamaan muilta jäseniltä ideoita vastaan.” Onko Death Hawks sitten retroyhtye. ”Kyllä tietyt päihteet maistuvat. Voisiko uusi Vesimiehen aika todella taas sarastaa ja imaista mukaansa kokonaisen sukupolven
KOREOGRAFIA ADRIENNE CANTERNA ”Rock the Ballet -ryhmän Romeo & Juliet on niin huikeaa show’ta ja loistokasta tanssia sellaisella rytmillä ja rytinällä, ettei tahdo penkissä pysyä. Tekniikka on joka tanssijalla huippua, ja energia vyöryy lavalta katsomoon. Eikä vähiten Juliaa esittävällä koreografi Adrienne Canternalla itsellään. klo 19.30 Ke 6.4. Karisman määrä on mittaamaton. klo 15 ja 19.30 Lippupiste ja Tampere-talo Show‘ssa kuullaan musiikkia mm. klo 19 Su 3.4. Prokofievilta, Vivaldilta, Bruno Marsilta, Lady Gagalta, Jay-Z:lta, Usherilta, Swedish House Mafialta, David Guettalta ja Katy Perrylta. RASTA THOMAS’ Fo to s: M ar co M oo g ROCK THE BALLET and LIVE NATION proudly present VIP-paketit: myynti ja tiedustelut eventsclub.fi tai p. klo 19.30 Lippupalvelu Tampere-talo, Tampere La 9.4. Hänen hymynsä ja onnen hetkensä pakahduttavat rampin yli melkein itkettävästi. klo 19.30 To 7.4. klo 15 Lippupiste Kulttuuritalo, Helsinki Ti 5.4. 09 8567 3456 Liput palvelumaksuineen alkaen 49,50 / 44,50 €, opiskelijat 39,50 / 34,50 € Logomo, Turku La 2.4. Tällaista tulkintaa harvoin näkee.” HS 9.4.2015 kriitikko Jussi Tossavainen Keväällä loppuunmyyty Romeo & Juliet palaa Helsinkiin – esitykset nyt myös Turussa ja Tampereella.
Kun maailma ei riitä Huipulla on yksinäistä, sanotaan. Raskaan rockin puurtajat ovat kautta aikojen käyttäneet yliluonnollista taiteessaan kuin kanelia puuroaamiaisessaan. Tai sitten saa tuntea olonsa edes vähemmän yksinäiseksi. Esittelemme SEITSEMÄN POPMUUSIKKOA, jotka ovat suunnanneet katseensa maallisista asioista kauas tunnetun universumin ulkopuolelle. TEKSTI SAMULI KNUUTI 38 RUMBA. Tässä artikkelissa esitellään seitsemän (numerologiaa!) artistia, jotka eivät ole pelänneet kurkistaa olevaisen taakse – eivätkä joutua naurunalaiseksi kunnianhimojensa takia. P oikkeusyksilön itseluottamuksella ja vaurauden luomilla resursseilla on helpompaa kurkistaa tuonpuoleiseen, miten sanan sitten ymmärtääkään. Niinpä ei ole ihme, että maineen lumihuipulle kavunneet usein nostavat katseensa alhaalla vellovista vielä ylemmäksi tai kauemmaksi, inhimillisen horisontin tuolle puolen. Sieltä voi saada lisäpönkitystä omalle egolleen, ammentaa uutta merkitystä olemassaololleen tällä pallolla. Klassisista muusikoista nyt puhumattakaan – jo Mozart oli vapaamuurari –, ja onhan selvää, että mystisissä rituaalimenoissa mieluummin kuunnellaan Gustav Holstia kuin Cannibal Corpsea. Mutta popmusiikin minkään alueen edustajat eivät ole immuuneja esoteerisen kutsulle, kävihän jo Robert Johnson risteyksessä hieromassa diiliä sielunvihollisen kanssa
Opin harjoittajien mukaan kabbalaan saisivat tutustua vain ne, jotka ovat tutustuneet vanhoihin juutalaisiin lakiteksteihin ja ohittaneet 40 vuoden iän. Kabbalasta on vaikeata sanoa lyhyessä tilassa mitään, mikä ei kuulosta hölynpölyltä. Jälkimmäisen ehdon Madonna täytti. Madonnan uran suurimpia menestyksiä on vuonna 1998 ilmestynyt Ray of Light -albumi, muutaman laihemman vuoden jälkeen ilmestynyt hittipaketti, jota auttoi Madonnan uusi hengellisempi imago. Madonna & kabbala M adonna on aina ollut opportunistien kuningatar, joten olisi ihme, jos hän ei olisi yli 30-vuotisella urallaan turvautunut myös salatieteisiin saavuttaakseen suurinta mahdollista näkyvyyttä ilosanomalle omasta itsestään. ”Me kaikki olemme vain Jumalan unia”, summaa sivusto RUMBA 39. Aikaisemmin Madonna oli palvonut materialismia ja seksiä, nyt hän nelikymppisenä ylisti joogaa, meditaatiota – ja kabbalaa, vähän tunnettua juutalaista mystistä perinnettä. Kun maailma ei riitä 1
Salaliittoteorioihin taipuvaiset saavat ihan itse päätellä, mikä on minkäkin asian syy. Julian Cope & pakanallisuus J ulian Cope (s. P O P & S A L A T IE T E E T Learnkabbah.com. Vuonna 2006 poptähti yritti markkinoida Englannin parlamentille turhaan kabbalistien kehittämää ihmenestettä, joka tekisi radioaktiivisesta ydinjätteestä vaaratonta. Rockmuusikon ura ei kuitenkaan pidemmän päälle jaksanut kiehtoa Copea. Tämä ei kuitenkaan estänyt Madonnaa ostamasta Lontoon keskustasta usean miljoonan maksanutta kiinteistöä ja rahoittamasta sinne perustettua Kabbalah Centeriä. 1957) oli kerran poptähti. Madonna. Samaa ei todellakaan voinut sanoa Copesta, joka julkaistuaan 1990-luvun alussa yhä epäkaupallisempia albumeita alkoi kiinnostua ihan muista asioista kuin hittibiisien kirjoittamisesta: pakanismista, viikinkimyyteistä, kivirakennelmista, ympäristökatastrofista, äiti Maasta. Hän sanoo olevansa polyteisti mutta uskovansa eniten viikinkijumala Odiniin – hän myös luennoi aiheesta British Museumissa 20-senttisissä platformkorkokengissä ja aiheutti hiussuihkeellaan palohälytyksen, jonka takia rakennus täytyi tyhjentää. Kun hänen bändinsä Teardrop Explodesin single Reward rysähti 1980-luvun alkumetreillä brittilistan sijalle kuusi, Copelle ja hänen kavereilleen povattiin valoisaa tulevaisuutta liverpoolilaiskollegoidensa Echo and the Bunnymenin LSD:tä popsineena sisarbändinä. Kaikessa hiljaisuudessa hän on poistanut nimensä Kabbalah Centerin toiminnasta, ja vuonna 2013 Madonna kohahdutti maailmaa kertomalla alkaneensa lukea Koraania ja muutenkin perehtyä islamiin. 40 RUMBA. Teardrop Explodes räjähti kappaleiksi pian, mutta hittisingle World Shut Your Mouth takasi Copelle rahakkaan sopimuksen sooloartistina Islandin kanssa. Vielä vuoden 2012 Super Bowlin väliaikaesiintymisessään Madonna oli sijoittanut pukuihinsa ja lavasteihinsa runsaasti viitteitä kabbalaan, mutta seuraavana vuonna hänen intonsa juutalaiseen mystiikkaan oli laimentunut. Myös kaksi elämäkertaa, krautja japsirockista historiikit sekä hyvän vastaanoton saaneen romaanin kirjoittanut Cope asuu lähellä AvebuVUONNA 2006 MADONNA YRITTI MARKKINOIDA ENGLANNIN PARLAMENTILLE TURHAAN KABBALISTIEN KEHITTÄMÄÄ IHMENESTETTÄ, JOKA TEKISI RADIOAKTIIVISESTA YDINJÄTTEESTÄ VAARATONTA. Hänen mielestään englantilaiset bändit käyttäytyivät kuin talonpojat, joille on annettu ilmaista maitoa – levy-yhtiöpamppujen lähistöllä he menettivät tolkuttomuutensa ja muuttuivat nöyriksi työläisiksi. Sattumaa tai ei, Madonnan kaksi viimeisintä albumia MDNA (2012) ja Rebel Heart (2015) ovat myyneet roimasti alle odotusten. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Cope julkaisi teokset The Modern Antiquerian (1998) ja The Megalithic European (2004), yhteensä liki tuhat sivua tutkimusta Ison-Britannian ja Euroopan muinaismonumenteista. 2. SITÄ OLI KUULEMMA KÄYTETTY TŠERNOBYLIN LÄHEISTEN VESISTÖJEN PUHDISTAMISEEN. Sitä oli kuulemma käytetty Tšernobylin läheisten vesistöjen puhdistamiseen
Ihminen on LaVeyn mukaan synkkä ja melankolinen, pohjimmiltaan romanttinen otus – tämä kävi Almondin järkeen enemmän kuin kristillisyys, joka jähmetti Raamatun rikkaat tarinat ja ristiriitaisuudet elottomaksi moraaliseksi ja hierarkiseksi oppijärjestelmäksi. Soft Cellin kolmas ja siltä erää viimeinen albumi This Last Night in Sodom (1984) oli nimeään myöten hysteerinen ja ahdistava kokonaisuus, jonka sisäkuorta koristi kullalla punaiselle töhrittyjen symbolien ja lauluntekstien sekamelska. Itse LaVey ei ollut seremoniassa paikalla, sen sijaan yhden hitin ihmeduon Strawberry Switchbladen Rose McDowall oli. OMAELÄMÄKERRASSAAN MARC ALMOND VÄHÄTTELEE OKKULTISMIHARRASTUSTAAN. Viikinkiuskonto on auttanut Copea myös saavuttamaan rauhan vanhojen bändikiistojen suhteen: ”Koska en ole kristitty, en usko anteeksiantoon. Marc Almond. Kuoltuaan hän ei halua mennä Valhallaan vaan mieluummin Helvettiin, koska viikinkimytologiassa Helvetti on jumalatar, joka näyttää vähän Nicolta ennen sekoamistaan. Almond löysi vastakaikua LaVeyn näkemyksestä, jonka mukaan ihmisen luonto on pohjimmiltaan saatanallinen. Marc Almond & satanismi K un Marc Almondin yhdessä Dave Ballin kanssa pyörittämästä Soft Cellistä tuli vakiovieras Englannin singlelistan kärkikymmenikköön 1980-luvun alussa, Almond alkoi kapinoida teinipopparin mainettaan vastaan. RUMBA 41. Haluaisin kuristaa Ian McCulloughin, Bill Drummondin ja Dave Balfen garrotte-langalla, uhrata heidät Freyalle jollakin tanskalaisella suolla.” 3. P O P & S A L A T IE T E E T ryn muinaisia kivirakennelmia ja väittää Jouko Pihon lailla näkevänsä näkyjä: kuulemma vuonna 2004 itse Kuolema seurasi häntä viisi päivää viikate olalla, mutta älysi kaikota, kun Cope keksi tämän olevan todellisuudessa avaruusolento. Soft Cellin vedellessä viimeisiään Almond kanavoi saatanallisia vaikutteitaan varsin kehnoon, shokkitehoja etsivään kuvataiteeseensa ja Marc and the Mambasin levyihin, joista jälkimmäinen, tupla-albumi Torment and Toreros (1983), on kuin mädäntyvä toffeeomena, liki sietämättömän intensiivinen kokonaisuus, jota Antony Hegart on myöhemmin kutsunut elämänsä tärkeimmäksi albumiksi. Hän kertoi antaneensa Boyd Ricen vihkiä itsensä Church of Sataniin, koska tiesi LaVeyn olevan fani ja koska satanistit noin yleensä olivat mukavia ja kohteliaita ihmisiä, joille oli vaikeata sanoa ei. HÄN KERTOO ANTANEENSA BOYD RICEN VIHKIÄ ITSENSÄ CHURCH OF SATANIIN, KOSKA TIESI LAVEYN OLEVAN FANI JA KOSKA SATANISTIT NOIN YLEENSÄ OLIVAT MUKAVIA JA KOHTELIAITA IHMISIÄ, JOILLE OLI VAIKEATA SANOA EI. Vuonna 1999 ilmestyneessä omaelämäkerrassaan Tainted Life Almond kuitenkin vähätteli okkultismiharrastustaan. Samaa tunnelmaa huokuivat itse kappaleet, kuten Little Rough Rhinestone ja Meet Murder My Angel, joilla alkoi näkyä Almondin innostus Anton LaVeyn Satanic Bible -kirjaa kohtaan. Tässä on jotakin kuvaavaa ja liikuttavaa
4. Muun muassa kappaleista Wild World ja The First Cut Is the Deepest tunnettu Cat Stevens oli jo ennen islamiin kääntymistään poikkeuksellinen rocktähti tuberkuloosinsa takia, jonka takia hän pidättäytyi päihteistä ja noudatti kasvisruokavaliota. Popmusiikki ei agendalla ollut: ”Hämärästi olin tietoinen Madonnasta, Michael Jacksonista ja MTV:stä, mutta ne eivät kiinnostaneet minua”, Yusuf kertoi Rolling Stonelle tämän vuoden tammikuussa. Jo kahden vuoden päästä Cat Stevens oli muuttanut nimensä Yusuf Islamiksi, luopunut rahakkaasta levytyssopimuksestaan ja antanut pois kitaransa. Ja mikäpä kuvastaisi valkoista valtaa paremmin kuin kultti vapaamuurariudesta. Ikävämpi juttu tosin on, jos uskoontulo myöhemmällä iällä saa tuomitsemaan koko siihenastisen elämäntyönsä. Se voi tuoda lohtua tai merkitystä elämään, kirkastaa tavoitteet ja antaa moraalisen ohjenuoran, jonka avulla voi luovia halki sekulaarisen maailman sumun. P O P & S A L A T IE T E E T KAIKKI MUSIIKKI SOTI HÄNEN MIELESTÄÄN USKOA VASTAAN. Kun hänen veljensä näennäisesti sattumalta antoi hänelle heti perään Koraanin, diili oli sinetöity. HÄN HEITTI MENEMÄÄN MYÖS KAIKKIEN NIIDEN LAULUJENSA OIKEUDET, JOIDEN VOI TULKITA KERTOVAN AVIOLIITON ULKOPUOLISESTA TAI MUUTEN VAIN LIIAN LIHALLISEKSI YLTYVÄSTÄ RAKKAUDESTA. Tähän kategoriaan loksahti 40 % hänen tuotannostaan. Kaikki musiikki soti hänen mielestään uskoa vastaan. Silloin hän lupasi antaa elämänsä Jumalalle, jos ei hukkuisi – ja katso, yhtäkkiä tyhjästä virisi suuri aalto, joka työnsi Stevensin takaisin turvallisille vesille. Hän heitti menemään myös kaikkien niiden laulujensa oikeudet, joiden voi tulkita kertovan avioliiton ulkopuolisesta tai muuten vain liian lihalliseksi yltyvästä rakkaudesta. 42 RUMBA. Jay-Z. Cat Stevens & fundamentalistinen islam U skonnolla on käyttönsä. ”Minun maailmassani viimeinen suuri albumi oli Stevie Wonderin Songs in the Key of Life.” Tätä nykyä hän on käynnistänyt uudelleen musiikkiuransa, mutta esiaviollisen seksin fanien kannattaa silti höristää korvansa toisaalle. Käänne tapahtui vuonna 1976, jolloin Stevens ui Malibussa liian kauas rannasta ja huomasi, ettei kyennyt vahvojen virtauksien takia palaamaan rantaan. 5. Seuraavat vuosikymmenet Yusuf keskittyi muslimikoulujen perustamiseen, alati kasvavaan perheeseensä, Salman Rushdielle langetetun fatwan ylistämiseen ja hyväntekeväisyyteen. Jay-Z & vapaamuurarius S alatieteiden ja satanismin kanssa vehtaaminen saattaa tuntua yhtä valkoiselta kuin v-kaulaiset villapaidat, hevospoolo ja Eppu Normaali, mutta toisaalta: hiphop on aina palvonut valkoista vaurautta ja integroinut sen ilmentymiä Lacosten krokotiilipaidoista konjakkiin omaan kulttuuriinsa
Muiden täytyy kannatella sitä puolestani.” Nicks on myös itse leikkinyt imagollaan suostumalla mukaan American Horror Story -sarjan kolmannelle, noituusteemaiselle tuotantokaudelle Coven, jolla hän esitti itseään: rocklaulajaa, jota yksi sarjan aloittelevista noidista piti esikuvanaan. Jay-Z itse on pysynyt vaitonaisena asiasta, mutta toisaalla okkultismitutkija Mitch Horowitch on vähätellyt asiaa: ”Yhdellä Jay-Z:n videolla vilahtaa Mao Tse-Tung, mutta en minä häntä osaa pitää agraarisosialistina”. Shawn Corey Carter eli Jay-Z ei ole koskaan tyytynyt esiintymään pelkkänä muusikkona. Myös jälleensyntymiseen uskominen on osa pakettia: ”Balettiopettajani on sitä mieltä, että pääni leikattiin irti edellisessä elämässä”, Nicks on kertonut. Huhut Nicksin noituudesta ovat lähteneet liikkeelle hänen noitamaisesta esiintymistavastaan, taipumuksestaan ympätä tekstihinsä viittauksia mystiikkaan (kuuluisin esimerkki on Fleetwood Macin vanhasta walesilaisesta noidasta kertova Rhiannon-kappale) ja taikuuteen sekä hänen avoimesta uskostaan, että keijuja, haltioita ja kaikenlaisia henkiolentoja on olemassa. 6. RUMBA 43. P O P & S A L A T IE T E E T ”BALETTIOPETTAJANI ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ PÄÄNI LEIKATTIIN IRTI EDELLISESSÄ ELÄMÄSSÄ.” – STEVIE NICKS Stevie Nicks. Hänen imagonsa on enemmän sekoitus kaikkivaltiasta yritysjohtajaa ja poliitikkoa, mitä puoltavat myös monenlaiset eri liikeyritykset sekä sekaantuminen kaikenlaisiin poliittisiin hankkeisiin. Samaa strategiaa on hyödyntänyt myös Lady Gaga, jonka videoilta salaliittoteoreetikot ovat siivilöineet lukuisia viittauksia Illuminatiin. Jay-Z:n vaatefirma Rocawear hyödyntää monissa T-paitamalleissaan vapaamuurarien symboleja, ja artisti itse on esiintynyt Run This Town -videon kuvaamisesta kertovassa dokumentissa yllään paita, jossa lukee sanat ”Do what thou wilt” (”tee mitä haluat”). Viestissä itsessään ei ole mitään kummallista hiphopin maailmassa, jossa pyskoottinen itsevarmuus on uskonto, elleivät sanat olisi osa Aleisteir Crowleyn kuuluisaa mottoa ”Do what thou wilt shall be the whole of the Law”. Ei ole ihme, että mies, joka näin selvästi pitää rahasta ja vallasta, on flirttaillut myös vapaamuurariuden ja valtaapitävien oletetun salaseuran Illuminatin kanssa. Lukeehan hänen kirjoittamien kappaleidensa copyright-tiedoissakin Welsh Witch Music. ”Kun menen kauneushoitolaan, en pysty nojaamaan päätäni taaksepäin, koska pelkään, että se putoaa. Stevie Nicks & noituus F leetwood Macin suuruuden vuodet 1970-luvulla olivat sellaista rahanpolttamisen, kokaiininkäytön ja ristiinnaimisen juhlaa, että loppujen lopuksi tuntuu pelkästään loogiselta, että bändin laulajaa Stevie Nicksiä pidettiin noitana, joka on hyvin syvällä Wicca-kulttuurissa. Jay-Z hämmentää keitosta entisestään laulamalla itse Run This Town -kappaleella ”I’m in Mason” ja pilkkaa toisaalla Illuminati-salaliittoteoreetikoiden olevan vain kateellisia muiden menestyksestä. Halki uransa Nicks on kiistänyt noituutensa ja yrittänyt mitätöidä huhuja. Silti artisti taitavana kuvakielen hallitsijana ymmärtää okkultistisen symbolien voiman ja osaa valjastaa sen hyödykseen
”Pukeuduin mustaan vain, koska se sai minut näyttämään hoikemmalta”, hän parahti yhdessä haastattelussa. Englannissa sen korkeimmaksi listasijoitukseksi tuli albumilistan 92. P O P & S A L A T IE T E E T VIIMEKSI VUONNA 2012 JAZ COLEMAN PERUUTTI SUUNNITELLUN YHTEISKIERTUEEN THE CULTIN JA THE MISSIONIN KANSSA KUTSUMALLA NÄIDEN MUSIIKKIA PASKAKSI JA KATOAMALLA KAHDEKSI VIIKOKSI. Kaikista askarruttavin seikka Colemanin monissa harrastuksissa lienee kuitenkin se, miksi Killing Joken musiikki on jo vuosikymmenet ollut tekijöidensä esoteerisistä taipumuksista huolimatta kovin yksioikoisesti junttaavaa. Yhtyeestä onkin tullut kuin mustaa magiaa harrastava Kotiteollisuus. Rough Traden julkaistua luvatta bootleg-levyn Coleman kulautti kurkkuunsa pullollisen Jack Danielsia ja tunkeutui levy-yhtiöön kokoukseen, jossa hän valutti pöydälle verta veitsellä käteensä leikkaamasta haavasta. Vuonna 1982 Coleman muutti Islantiin pakoon varmana pitämäänsä ydinsotaa. Outside the Gaten (1988) julkaisun aikoihin hän kerskui lehdistölle tehneensä sopimuksen paholaisen kanssa, jotta edellisiä kaupallisempi albumi myisi maailmanlaajuisesti kymmenen miljoonaa kappaletta. Jaz Coleman & mikä hyvänsä sekopäisyys J os aikoo rakentaa hörhöydestä itselleen elämänuran, ensimmäisenä kannattaa konsultoida Jaz Colemania, joka on viidelle vuosikymmenelle ulottuvan uransa varrella ehtinyt vaahdota salatieteistä enemmän kuin konferenssillinen kylähulluja. Kun Melody Maker erehtyi julkaisemaan vähemmän imartelevan kuvan Jazista uima-altaan vieressä, hän teki yllätysvisiitin lehden toimitukseen mukanaan parhaat päivänsä nähnyt sianmaksa ja kalastuskaupasta ostamiaan matoja. Alusta saakka The Killing Joke pyrki kirjoittamaan musiikkia kuun rytmin mukaan, heillä oli yhteiskämpässään oma pienoistemppeli ja studiossa mukanaan sianpäitä ja ämpärillisiä verta tunnelmaa luomaan. Eleestä teki entistäkin dramaattisemman se, ettei hän ollut kertonut lähtöaikeistaan kenellekään – ei tyttöystävälleen eikä Top of the Pops – esiintymiseen valmistautuville bändikavereilleen. sija. Viimeksi vuonna 2012 Coleman peruutti suunnitellun yhteiskiertueen The Cultin ja The Missionin kanssa kutsumalla näiden musiikkia paskaksi ja katoamalla kahdeksi viikoksi. Hänet löydettiin Saharasta, jossa hän sanoi opiskelevansa ”nomadista elämäntyyliä” ja kirjoittavansa soololevyä. 44 RUMBA. Pandemonium (1994) -albumista osa äänitettiin hänen vaatimuksestaan Egyptissä Kheopsin pyramidissa, mikä maksoi levy-yhtiölle omaisuuden. Jaz Coleman. Vaikka Coleman tunnetaan tätä nykyä myös luennoitsijana ja spoken word -esiintyjänä sekä arvostettuna kirjailijana, ikä ei ole häntä rauhoittanut. ”En todellakaan aio pukeutua aprikoosiksi vain muiden rauhoittelemiseksi.” Mutta niin varmasti oikeat noidat muutenkin uskottelevat, eikö niin. Killing Joken albumi Pylon arvioidaan sivulla 66. HÄNET LÖYDETTIIN SAHARASTA, JOSSA HÄN SANOI OPISKELEVANSA ”NOMADISTA ELÄMÄNTYYLIÄ” JA KIRJOITTAVANSA SOOLOLEVYÄ. 7
Kaikki elokuvista. www.episodi.fi Episodi_Rumba_052015.indd 1 20.10.2015 10.37
Meren takaa tulleet viisaat miehet lauloivat pyhiä lauluja. Toisen maailmansodan jälkeen syntynyt sukupolvi halusi murtautua ulos vanhempiensa keskiluokkaisesta maailmasta. Dylanin toista klassikkoa lainaten, ajat olivat todella muuttumassa. ” M usiikin avulla voimme tehdä ihmeitä. Vuonna 1963 Beatles oli laulanut I Want to Hold Your Handillä haluavansa pitää tyttöään kädestä. Valaistuksen portaita kiipeämässä Populaarimusiikki kohtasi gurut ensi kerran 1960-luvulla. Yksi tapa tehdä tämä oli hylätä edeltäneen sukupolven uskonnot. Velhoksi kutsuttu palavasilmäinen kulkuri keräsi ympärilleen opetuslapsia Kuolemanlaaksossa. Taivaalla nähtiin kummallisia valoja ja toiset päättelivät tähtien asennosta, että vesimiehen aika oli koittamassa. Millaisia nämä itämaiset HENKISET OPETTAJAT olivat, kuinka he vaikuttivat musiikkiin ja valaisevatko he yhä nykypäivänä väsymättömien etsijöiden tietä. Kristinuskon tai juutalaisuuden sijaan vastauksia alettiin hakea itämaisesta filosofiasta. Musiikki on taivaallinen ääni. Vain kaksi vuotta myöhemmin Bob Dylanin Subterranean Homesick Bluesin kuumeisessa beatrunoudessa löivät kättä surrealismi, radikaalipolitiikka, paranoia, huumeet ja vastakulttuuri. Se on ääni, joka hallitsee koko universumia.” – Sri Swami Satchidananda Woodstock-festivaalin avajaispuheessaan vuonna 1969 1960-luvun lopulla Kalifornian auringossa kulki outoja hahmoja. Kaapuihin pukeutuneet opettajat kertoivat salaisuuksia jalkoihinsa kerääntyneille opetuslapsille. TEKSTI KIMMO VANHATALO 46 RUMBA
Kun hippiliike sitten nousi 1960-luvun lopulla, maaperä oli valmis vastaanottamaan itämaiset opettajat.” 1960-luku oli murroksen aikaa, ja popmusiikki eli mukana tuossa murroksessa. Siellä oli puhumassa bengalilainen mystikko ja hindulainen reformaattori Swami Vivekananda. Erilaiset, uudet ja vaihtoehtoiset uskonnon muodot eivät olleet varsinaisesti uusi ilmiö. Valaistuksen portaita kiipeämässä Siitä haettiin valaistumista ja mystiikkaa – jotakin konkreettisempaa kuin länsimaisten uskontojen värittömyys tai syyllistävä jyrkkyys. Hengelliset opettajat eli gurut olivat välttämätön osa hindulaisuuden, buddhalaisuuden ja muiden itämaisten uskontojen perinteitä. ”Vuonna 1893 Chicagossa järjestettiin Maailmanuskontojen parlamentti. Myös itämaiset gurut saapuivat tuolloin ensi kertaa länteen. Hän valaisi siellä intialaista perinnettä ja ajattelua tavalla, joka kolahti hyvin moniin”, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen vastaava johtaja Kimmo Ketola. ”Intialaisia opettajia kävi Euroopassa ja Yhdysvalloissa myös 1900-luvun alussa, mutta se oli aika pienimuotoista. Merkittävämpi muutos tapahtui vasta toisen maailmansodan jälkeen”, Ketola kertoo. ”1950–60-luvuilla vastakulttuurin taiteilijat ja kirjailijat alkoivat kiinnostua itämaisesta mystiikasta, kirjallisuudesta ja uskonnoista. 1900-luvun alkupuolella käydyt sodat kuitenkin hidastivat itämaisten uskontojen leviämistä. Beatles muuttui rakkauslauluja esittävästä popyhtyeestä RUMBA 47. Jo 1800-luvulla ihmiset länsimaissa olivat kiinnostuneet muun muassa okkultismista, esoteriasta ja itämaisesta filosofiasta
Muutkin rocktähdet, The Beatles. G U R U -U K O T psykedeelisiksi etsijöiksi, joiden levyjen vallankumoukselliset soundit veivät musiikkia uusiin suuntiin. ”Kikattavana guruna” tunnettu opettaja oli pienimuotoinen julkkis Englannissa 1960-luvun alkuvuosina, mutta laajempaan tietoisuuteen hän pääsi Beatlesin avulla. Vuonna 1967 he löysivätkin itselleen gurun. Guru opetti kehittämäänsä transsendenttisen meditaation tekniikkaa, joka istui hyvin 1960-luvun ilmapiiriin. V uonna 1918 syntynyt Maharishi Mahesh Yogi oli kiertänyt länsimaissa jo 1950-luvun lopulta lähtien. Maharishi korosti onnellisuutta, ja hänen mukaansa meditoimalla saavutettu sisäinen rauha edesauttaisi rauhaa koko maailmassa. Vaihtoehtoiset uskonnot kiinnostivat myös Beatlesin jäseniä. 48 RUMBA
Vuonna 2008 kuollut Maharishi popularisoi meditaation länsimaissa, ja nykypäivänä hänen Transsendenttinen meditaatio -liikkeellään on miljoonia seuraajia. viilenivät, ja etenkin John Lennon pettyi guruun pahasti. Baban tunnetuin seuraaja oli kuitenkin The Whon Pete Townshend, joka innostui gurusta 1960-luvun lopulla. Erityisesti Townshendiin vetosi Baban vaatimus lopettaa huumeiden käyttö. Maharishi oli kuitenkin saavuttanut ennennäkemättömän yleisön, eikä häntä pysäyttänyt enää mikään. T oinen rockmaailman tunnetuista guruista on vuonna 1894 Merwan Sheriar Irani -nimisenä Poonassa Intiassa syntynyt Meher Baba. Baban inspiroimana syntyivät legendaarinen rockooppera Tommy ja klassikkokappale Baba O’Riley. Townshend teki myös useamman guruaan ylistävän soololevyn. Beatlesin välit Maharishiin RUMBA 49. Rocktähtiin Maharishin opetuksissa vetosi myös se, ettei hänen seuraajiensa täytynyt luopua maallisista nautinnoista. Vuonna 1970 kitaristi kirjoitti Rolling Stone -lehteen vuotta aiemmin MEHER BABAN SUOSIO OLI KIITETTÄVÄ SAAVUTUS JO SIITÄKIN SYYSTÄ, ETTÄ GURU OLI TEHNYT VUONNA 1925 HILJAISUUSLUPAUKSEN, JOKA KESTI KOKO HÄNEN LOPPUELÄMÄNSÄ. Näin ei välttämättä tehnyt itse gurukaan. Meher Baban suosio oli kiitettävä saavutus jo siitäkin syystä, että guru oli tehnyt vuonna 1925 hiljaisuuslupauksen, joka kesti koko hänen loppuelämänsä. Beatlesin vierailu Maharishin luona Rishikeshissa Intiassa vuonna 1968 päättyi lyhyeen, kun gurua syytettiin näyttelijä Mia Farrow’n seksuaalisesta ahdistelusta. G U R U -U K O T kuten Donovan ja Beach Boys, innostuivat gurun opetuksista. HÄN KOMMUNIKOI SEURAAJIENSA KANSSA LIITUTAULUN, AAKKOSTAULUN JA LOPULTA KEHITTÄMIENSÄ KÄSIMERKKIEN AVULLA. Gurun organisaation omaisuus on nykypäivänä miljardeja dollareita. Hän kommunikoi seuraajiensa kanssa liitutaulun, aakkostaulun ja lopulta kehittämiensä käsimerkkien avulla. Baba oli saanut ensimmäiset seuraajansa lännessä jo 1930-luvulla, kun häntä tulivat kuuntelemaan Gary Cooperin ja Boris Karloffin kaltaiset Hollywood-tähdet. Vuonna 1988 Bobby McFerrin kirjoitti Baban usein toistamasta lausahduksesta inspiroituneena hittikappaleen Don’t Worry, Be Happy. Maharishi osasi aina myös yhdistää bisneksen ja hengellisyyden. Lennonin Sexy Sadie -kappale oli omistettu Maharishille: ”Sexy Sadie what have you done / You made a fool of everyone”, katkera Lennon lauloi
”Hän loi vahvat kontaktit vastakulttuuriin, esimerkiksi runoilija Allen Ginsbergiin”, Jylhä kertoo. 1960-luvulla Baker löysi henkisyyden. Harva kuitenkaan sai huumeista pysyviä vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. G U R U -U K O T 50 RUMBA. Hän alkoi tutkia filosofiaa, uskontoja ja esoteriaa sekä opiskeli sikhiguru Yogi Bhajanin johdolla kundaliinijoogaa. Yksi hippeihin vedonnut uskonnollinen liike oli guru A. Father Yod -nimen ottanut nelikymppinen Baker keräsi ympärilleen hippien joukon, josta hämmästyttävän suuri osa oli kauniita nuoria naisia. 1960-luvun lopulla myös Charles Mansonin kaltaiset apokalyptisia visioita maalailleet sekopäät onnistuivat saamaan seuraajia hämmentyneistä nuorista. Krishna-liike on ollut poikkeuksellisen vahvasti mukana populaarimusiikissa. 1980-luvulla useampi straight edge -punkliikkeen edustaja innostui Krishna-liikkeestä. Etenkin juuri LSD ja kannabis olivat olleet vastakulttuurin ja hippiliikkeen vallankumouksen keskiössä. Nykyään yhtyeen FATHER YOD -NIMEN OTTANUT NELIKYMPPINEN BAKER KERÄSI YMPÄRILLEEN HIPPIEN JOUKON, JOSTA HÄMMÄSTYTTÄVÄN SUURI OSA OLI KAUNIITA NUORIA NAISIA. FATHER YODILLA OLIKIN YHTEENSÄ KOLMETOISTA VAIMOA. Baker oli myös ravintoloitsija, jonka perustama The Aware Inn oli yksi ensimmäisistä luomuruokaa tarjoilleista ravintoloista Yhdysvalloissa. Vuonna 1922 Cincinnatissa Ohiossa syntyneen James Edward Bakerin historia oli värikäs. Tärkeänä viestinviejänä Prabhupadan sanomalle oli jälleen Beatles, jonka jäsenistä erityisesti George Harrison innostui Krishna-liikkeestä. Artistit ja yhtyeet Stevie Wonderista Boy Georgeen ja Kula Shakerista Hüsker Dühun ovat viitanneet kappaleissaan Krishna-liikkeeseen tai käyttäneet niissä Hare Krishna -mantraa. ”Prabhupadalla ei ollut mitään kontakteja lännessä, eikä vaikuttanut siltä, että hänellä olisi kovin hyvät menestymisen mahdollisuudet.” Prabhupadan opit kuitenkin upposivat suopeaan maaperään. Monet pettyneet hipit kääntyivätkin uskontojen puoleen. Father Yodilla olikin yhteensä kolmetoista vaimoa. ”Prabhupadan oma guru oli antanut oppilaalleen tehtäväksi levittää Krishna-tietoisuutta länteen. Eksyksissä olleet nuoret hipit etsivät uskonnollisista yhteisöistä järjestystä ja kuria. Woodstock-festivaalin avajaispuheen vuonna 1969 piti Sri Swami Satchidananda, Yogi Bhajan aloitti samana vuonna 3HO-liikkeen ja Timothy Learyn kanssa The Psychedelic Experience -kirjan kirjoittanut Richard Alpert muutti nimensä Ram Dassiksi ja kirjoitti vaikutusvaltaisen teoksen Be Here Now. Hän oli urhoollisuusmitalilla palkittu toisen maailmansodan veteraani ja judomestari, jonka tiedettiin tappaneen ainakin kaksi miestä paljain käsin. Seuraavana vuonna guru perusti ensimmäisen Krishna-temppelin New Yorkiin. Näin syntyi hardcorepunkin alalaji krishnacore. Taivaalle tiirailtiin siinä toivossa, että nähtäisiin ufoja. Kaapuihin pukeutunut yhteisö asusti kommuunissa Los Angelesin Hollywood Hillsin alueella. Yodilla ja hänen opetuslapsillaan oli myös oma rockyhtyeensä, joka tunnettiin muun muassa nimillä Father Yod and the Spirit of ’76, Yahowha 13 ja Savage Sons of Ya Ho Wa. G uruja tuntui löytyvän joka nurkalta. Kokaiini ja alkoholi Townshendille tosin maistuivat vielä pitkään. T oisinaan gurun ja rocktähden roolit saattoivat sekoittua. Varsinkin LSD:n uskottiin paljastavan käyttäjälleen universumin salaisuudet. Kaliforniassa syntyi Jeesus-liike, joka yhdisti kristinuskon ja hippiliikkeen. Vanhemmat uskonnolliset liikkeet, kuten 1950-luvulla syntynyt skientologia, saivat uusia seuraajia. Prabhupada oli jo lähes 70-vuotias, kun hän vuonna 1965 matkusti rahtilaivalla Yhdysvaltoihin”, kertoo Turun yliopiston uskontotieteen tutkija Johanna Jylhä. Gurujen ja itämaisen mystiikan lisäksi 1970-luvulle tultaessa monet muutkin vaihtoehtoiset uskonnon muodot olivat kovassa nousussa. Bhaktivedanta Swami Prabhupadan perustama International Society for Krishna Consciousness eli Krishna-liike. Townshend ei ollut ainoa huumeisiin pettynyt. Gurut ja kulttijohtajat olivat isähahmoja vanhempien tilalle, joiden elämäntavan he olivat hylänneet. Aluksi niihin suhtauduttiin lähes messiaanisella asenteella. kuolleesta gurusta artikkelin, jossa hän sanoutui irti erityisesti LSD:stä ja pilvestä. 1967 oli vuorossa San Francisco, jossa Krishna-liike markkinoi suoraan hipeille mainoslauseella ”pysy pilvessä ikuisesti”. Vuosikymmenen lopulla Baker perusti oman uskonnollisen ryhmänsä Source Familyn. C. Toiset suuntasivat tutkimaan astrologiaa tai salatieteitä. Sodan jälkeen hän työskenteli sijaisnäyttelijänä Hollywoodissa
RUMBA 51. G U R U -U K O T The Who. Pete Townshend keskellä edessä
Gurut eivät hävinneet mihinkään, mutta rockin ja gurujen suhde on viilennyt selvästi. Yod kuoli riippuliito-onnettomuudessa vuonna 1975. Aikaa myöten monissa guruliikkeissä ja uusissa uskonnollisissa yhteisöissä alkoi ilmetä erilaisia väärinkäytöksiä”, Kimmo Ketola kertoo. Mystiikasta polttoaineensa saaneessa rockissa maallistuneet ja arkipäiväistyneet itämaiset uskonnot ja gurut eivät enää sovi entiseen tapaan artisti-identiteetin rakennuspalikoiksi. ”Intialaista kulttuuria katsottiin 1960ja 1970-luvuilla ruusuisten linssien läpi. Samalla myös itämaisen uskonnon elementit, kuten meditaatio ja jooga, jotka 1960ja 1970-luvuilla olivat vastakulttuuria, tulivat osaksi valtavirtaa. Samalla nämä ilmiöt ovat maallistuneet”, Ketola sanoo. Yhtyeeseen kuului sen loppuaikoina myös garagerocklegenda Sky Saxon. ”Ne ovat valtavirtaistuneet osaksi länsimaista liikuntaja elämäntapakulttuuria. 52 RUMBA. Hänen mukaansa asennoituminen guruihin alkoi muuttua negatiivisten kokemusten myötä kriittisemmäksi. levyt ovat huuruisen psykedelian connoisseurien suuresti arvostamia. G U R U -U K O T Kingston Wallin Petri Walli. 1 960–70-luvut olivat gurujen kulta-aikaa, mutta 1980-luvulle tultaessa suhtautuminen heihin alkoi muuttua. Enää ei tarvitse löytää gurua voidakseen harjoittaa meditaatiota, ja kuka tahansa voi mennä kansalaisopiston joogaryhmään. Yahowha 13 kuitenkin jatkoi toimintaansa jonkin aikaa tämän jälkeen
Bockin tarinat kertoivat muinaisesta Suomesta, jossa vallitsi harmoninen paratiisiaika. G U R U -U K O T RUMBA 53. HÄN PILKKOI SANOJA TAVUIKSI JA KÄÄNTELI NIITÄ RUOTSIN, SUOMEN JA ENGLANNIN KIELILLÄ. Bock tuntui keräävän ympärilleen henkisesti epätasapainoisia ihmisiä. Von Hertzenin kaveri antoi tälle Amman elämänkerran, ja gurun opetukset kolahtivat heti. Hänestä tuli neliraajahalvaantunut vuonna 1999, kun eräs hänen seuraajansa puukotti häntä. Ashramissa on muun muassa oma sairaalansa ja yliopistonsa. Googlettamalla on helppo löytää esimerkiksi gurujen top-10-listoja, joista voi valita itselleen sopivimman henkisen opettajan. Von Hertzeniin teki erityisesti vaikutuksen se, että Amma tuntui elävän opetustensa mukaan. Walli joutui kuitenkin pian riitoihin gurunsa kanssa. Hän onkin haastateltaessa selvästi varuillaan. Aikakauden asutuksen keskus oli Uudenin ympyrämaa eli Uudenmaa. ”Juttu kertoi siitä, kuinka rokkarit, kuten minä, Petri Walli ja Pelle Miljoona, lähtevät IOR BOCKIN MYTOLOGIA SISÄLSI KAIKKEA ATLANTIKSEN KADONNEESTA MANTEREESTA JOULUPUKKIIN JA SPERMANJUONTIRITUAALEIHIN. ”Hän vietti 21 tuntia vuorokaudessa ihmisten kanssa yrittäen ratkaista heidän ongelmansa, halasi heitä ja oli myötätuntoinen.” Von Hertzen tapasi Amman ensimmäisen kerran Tukholmassa vuonna 1997. Esimerkiksi psykedeelistä rockia soittaneen Kingston Wallin laulaja-kitaristi Petri Walli löysi 1990-luvun alussa gurukseen eksentrisen Ior Bockin. Kingston Wallin kolmas albumi Tri-logy (1994) oli bockilaista saagaa käsittelevä teemalevy. Poikkeuksia toki on ollut, ainakin jos gurun opetukset ovat tarpeeksi persoonallisia. Näin kävi myös Petri Wallille. Vuosien varrella ashram on kasvanut vaatimattomasta luostarista monikulttuuriseksi henkiseksi keskukseksi, jossa asuu noin 3000 Amman seuraajaa. Hän käy yhä siellä kerran tai kaksi vuodessa. Siellä hän kertoili ympärilleen kokoontuneille kuulijoille suvussaan kulkenutta mytologiaa. Bockin mytologia sisälsi kaikkea Atlantiksen kadonneesta mantereesta joulupukkiin ja spermanjuontirituaaleihin. Goalla vieraillessaan Walli törmäsi Bockiin, oikealta nimeltään Bror Holger Bertil Svedliniin, joka piti hovia Chaporan kylässä. Jouluna 1998 Von Hertzen muutti Amman ashramiin Arabianmeren rannalle Intian Keralaan. Uudenmaata hallitsivat päämiehet, joiden arvonimiä olivat Ukko Väinämöinen, Pukki Lemminkäinen ja Seppo Ilmarinen. En ollut kuitenkaan löytänyt itselleni mestaria, joka olisi voinut opastaa minua eteenpäin henkisellä polulla”, hän sanoo. ”Kokemus tuntui hirveän lämpimältä. Minulla kävi mahtava tsägä, koska pääsin myös kysymään asioita Ammalta”, hän kertoo. N ykyään guruja löytyy joka lähtöön. Lopulta hän uskoi Bockin olevan itse piru. Tuntui, että meillä oli jo jonkinlainen side”, hän kuvailee. Lisäksi olin ahminut kaikki aiheeseen liittyvät kirjastoista löytämäni kirjat. ”Kun tulin matkalta kotiin, olin todella inspiroitunut. Suomessa erityisen suosittu guru on 1990-luvulta lähtien ollut Mata Amritanandamayi Devi eli Äiti Amma. Lemminkäisen ensimmäinen poika Ilmarinen oli ihmiskunnan kuningas. Ulkopuolisesta jutut saattoivat kuulostaa pilvihuuruiselta assosiaatiolta, mutta moniin kuuntelijoihin karismaattinen Bock teki suuren vaikutuksen. Ammalla on myös erityinen linkki musiikkiin, sillä Von Hertzen Brothers -yhtyeen Mikko von Hertzen on hänen tunnettu seuraajansa. ”Olin 21-vuotiaasta asti tutkinut itämaista henkistä kirjallisuutta, tehnyt harjoituksia ja käynyt kuuntelemassa luentoja aiheesta. M edia ei ole aina ymmärtänyt Von Hertzenin suhdetta Ammaan, hengellisyyteen ja Intiaan. ”Se on koti, johon on aina kiva palata”, Von Hertzen kertoo. Vuonna 2010 gurua puukotettiin toisen kerran. Tällä kertaa Bock kuoli häntä hoitaneen intialaismiehen veitseen. Väinämöinen oli ihmiskunnan kantaisä. Lemminkäinen oli hänen kahdestoista poikansa ja suvun siittäjä. Hän pilkkoi sanoja tavuiksi ja käänteli niitä ruotsin, suomen ja englannin kielillä. Amman ashram oli Von Hertzenin pääasiallinen asuinpaikka seitsemän vuoden ajan. Tämä oli suulliseen kerrontaan perustuva maailman vanhin informaatiojärjestelmä Alfabet, jolla oli mahdollista paljastaa sanojen todellinen merkitys. Guru kuunteli Von Hertzenin huolia myötätuntoisesti ja osasi kysyä juuri oikeat kysymykset. 28.6.1995 masentunut Walli teki itsemurhan hyppäämällä Töölön kirkon tornista. Von Hertzen kertoo, että hän sai ensimmäisen kerran tietää Ammasta Intiassa käyneeltä kaveriltaan vuonna 1997. Von Hertzen muistaa erityisesti jutun, joka ilmestyi Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä hänen muutettuaan ashramiin
Bhakti-traditioon eli antaumuksellisesti palvovaan hindulaisuuden haaraan, johon myös Amma-liike usein liitetään, kuuluvat henkiset laulut bhajanit, joissa kuuluu hyvin vahva kaipaus jumalaa ja jumalatarta kohtaan”, Jylhä kertoo. Kritiikkiä ovat herättäneet sekä Amman tilaisuuksien tavaraa pursuavat myyntipöydät että hänen saamansa lahjoitukset. V IL LE JU U R IK K A LA Hae edulliset tarvikkeet Biltemasta! Tarranauhat Tuotenrot: 47-430?436 Roudarin teipit Tuotenrot: 29-250?252 Monitoimipihdit Tuotenrot: 19-8071?8072 Käsineet Tuotenro: 38-28008 Nokkakärry Tuotenro: 26-7452 Työkalusarja, 59 osaa Tuotenro: 20-653 LED-taskulamppu Ladattava. ”Ammalla on oma yhtye, ja hän on julkaissut useita levyjä. Intiaan vetämään huumeita ja sekoilemaan. ”En pidä tässä suhteessa Amma-liikkeen toimintaa poikkeuksellisena tai edes kovin räikeänä”, Ketola lisää. Kuulin joka päivä intialaista musiikkia, ja opiskelin monta tuntia päivässä henkistä kirjallisuutta. Ajatus on kuitenkin kulttuurisidonnainen. Itse elin ashramissa hyvin monastista elämää munkkikokelaana. 5 99 Alk. Amman omasta nettikaupasta voi ostaa vaikkapa Amma-parfyymia tai Amma-nuken. Tämä on yksi syy, miksi Amma-liike on niin suosittu Suomessa. ”Tässä näkyy ajattelu, jonka mukaan henkisyyden pitäisi olla täysin irrallaan materiasta ja kulutuskulttuurista”, Jylhä pohtii. Länsimaissa Ammaa on kritisoitu erityisesti kaupallisuudesta. Ammaa ja hänen seuraajiaan tutkineen Johanna Jylhän mukaan musiikilla on ylipäätään vahva asema hindulaisuudessa. ”Temppeliin ei voi mennä ilman, että joutuu kävelemään basaarin poikki”, hän kertoo. Tämä perustuu siihen, ettei temppeleitä ylläpidetä verovaroin, vaan niiden pitää saada rahoituksensa vierailijoilta. 24 90 39 90 4 99 1 29 WW W.BILTEMA.FI ESPOO HELSINKI JOENSUU JYVÄSKYLÄ KAARINA KEMPELE KOKKOLA KUOPIO LAPPEENRANTA RAISIO RIIHIMÄKI SEINÄJOKI TAMPERE LAHTI VAASA ja VERKKOKAUPPA 54 RUMBA. ”Se lähtee jo siitä, että kaiken ajatellaan saaneen alkunsa pyhän Om-äänen värähtelyistä. Se oli mauttomasti ja täysin tietämättömästi kirjoitettu”, Von Hertzen muistelee. 1 49 Alk. Sitten sain kuulla, että minusta kirjoitetaan, että lähdin Intiaan vetämään roinaa ja ajamaan prätkällä.” Von Hertzenin mukaan Amman vaikutus hänen musiikkiinsa on ollut suuri, mutta ei ilmiselvä. Jylhän mukaan Intiassa kritiikkiä on herättänyt jo se, että alhaisesta kastista tullut nainen halaa kaikkia, myös miehiä. A mman suosion kasvaessa gurua on myös kritisoitu entistä enemmän. Kriitikot väittävät gurun keränneen miljoonaomaisuuden hyväuskoisilta seuraajilta. Amman ashramin varoista merkittävä osa menee hyväntekeväisyyteen. ”Olin todella altis erilaisille vaikutteille silloin, kun asuin Intiassa. Niistä lähti liikkeelle ajatuksia, joista saattoi myöhemmin syntyä biisejä”, hän kertoo. ”Olimme kaikki Intiassa eri lähtökohdista ja etsimässä erilaisia asioita. ”Amma-liikkeessä yhdistyvät aika G U R U -U K O T Von Hertzen Brothersin Mikko von Hertzen keskellä. Kimmo Ketolan mukaan kaupallisuus on intialaisille uskonnoille tyypillistä. Musiikki on Jylhän mukaan erityisen vahvasti mukana Amma-liikkeessä. Tuotenro: 39-620 Alumiinilaukut, 3 kpl Tuotenro: 20-692 39 90 2 99 Alk. Amman halaustilaisuuksissa eli darshaneissa musiikki on tärkeä osa tunnelmaa”, Jylhä sanoo
Amman ashramissa ei pelkästään meditoida ja joogata, vaan hän panee seuraajat töihin auttamaan vähävaraisia ja puutteenalaisia ihmisiä”, Ketola kertoo. Tavallisesti darshan eli kohtaaminen pyhän kanssa on intialaisessa perinteessä henkistä laatua, mutta Amman kohdalla se on myös hyvin ruumiillinen. Häntä seurataan innokkaasti, hän aiheuttaa tunnekuohuja, valtavat ihmisjoukot tulevat hänen tapahtumiinsa eikä hän pysty liikkumaan edes omassa ashramissaan ilman, että ihailijat parveilevat hänen ympärillään. Ammasta käytetään nimitystä ’itseoivaltanut mestari’. Tuotenro: 39-620 Alumiinilaukut, 3 kpl Tuotenro: 20-692 39 90 2 99 Alk. Amman kohdalla on toisin. Monien Amman länsimaisten kriitikoiden on ollut vaikea ymmärtää, että elävää ihmistä kunnioitetaan kuin jumalaa. ”Amma halaa ja hän haluaa tehdä sen kaikille ja kaikelle”, Von Hertzen sanoo. ”Amman seuraajat kokevat halauksen erittäin voimalliseksi. Gurujen koetaan olevan tavallisia ihmisiä suoremmin kosketuksissa perimmäiseen todellisuuteen”, Jylhä kertoo ja lisää: ”Amma ei kuitenkaan itse koskaan korosta jumalallisuuttaan. Ihmiset voivat itkeä vuolaasti”, Jylhä kuvailee. 1 49 Alk. Lähes yhtä tärkeäksi tekijäksi Amman vetovoimassa Johanna Jylhä arvioi ruumiillisen kontaktin eli halaamisen. Silti taustalla on selvästi jotain paljon suurempaa. Harva fani kuitenkaan uskoo, että hänen ihailemansa poptähti olisi oikeasti jumalallinen. Tämä on selvää, kun puhe kääntyy Amman suosion salaisuuteen. yksin kertainen mutta avarakatseinen hengellisyys sekä vahva hyväntekeväisyyden ja auttamistyön korostaminen. ”Se on tyypillinen tapa, jolla Intiassa suhtaudutaan guruihin. Amma ei monin tavoin tunnu olevan kovin kaukana poptähdestä. 24 90 39 90 4 99 1 29 WW W.BILTEMA.FI ESPOO HELSINKI JOENSUU JYVÄSKYLÄ KAARINA KEMPELE KOKKOLA KUOPIO LAPPEENRANTA RAISIO RIIHIMÄKI SEINÄJOKI TAMPERE LAHTI VAASA ja VERKKOKAUPPA. 5 99 Alk. ”Hän on virtaava myötätunto.” ”ÄITI AMMAN ASHRAMISSA EI PELKÄSTÄÄN MEDITOIDA JA JOOGATA, VAAN HÄN PANEE SEURAAJAT TÖIHIN AUTTAMAAN VÄHÄVARAISIA JA PUUTTEENALAISIA IHMISIÄ.” – KIMMO KETOLA G U R U -U K O T Hae edulliset tarvikkeet Biltemasta! Tarranauhat Tuotenrot: 47-430?436 Roudarin teipit Tuotenrot: 29-250?252 Monitoimipihdit Tuotenrot: 19-8071?8072 Käsineet Tuotenro: 38-28008 Nokkakärry Tuotenro: 26-7452 Työkalusarja, 59 osaa Tuotenro: 20-653 LED-taskulamppu Ladattava. Yleisesti ajatellaankin, että jos guru korostaa egoaan, kyseessä ei ole aito guru.” Von Hertzen on varovainen puhuessaan Amman jumalallisuudesta ja korostaa erityisesti hänen humanitäärisiä saavutuksiaan
56 RUMBA
TEKSTI JUKKA HÄTINEN RUMBA 57. Vastapainoksi campille vastaja alakulttuurit tarjoavat luonnollisen elintilan myös epäsovinnaisemmille näkemyksille. Suomessa Kirkon tiedotuskeskuksen Saatana kutsuu minua (1994) muodostui tämän päivän kolmikymppisten sukupolvikokemukseksi, vaikkei niputtanutkaan musiikkia paholaisenpalvontaan. ”Black metal on ensi kädessä vain taiteellinen kanavointikeino omasta itsestäni. Kaukana Weekend-festivaalilla tamppaavan kansan katseiden ulottumattomissa kuunnellaan musiikkia, jonka sanoma kumpuaa jostain painavammasta kuin dropin odottelusta. Sen teki MOT-reportaasi Saatanalliset sävelet (2001), mutta viime vuosina sarvipään sokkiarvo on kärsinyt inflaation. Ja siellä on aina oltu tosissaan – järkyttyi joku siitä tai ei. ”Puhuttaessa minusta tai Satanic Warmasterista ei pelkästään voi vaan yksinomaan tulisi puhua satanismista tai saatananpalvonnasta”, kommentoi Satanic Warmaster -kokoonpanon johtohahmo Werwolf. Osa muusikoiden ideologioista on luettavissa sanoituksista, osan ymmärtääkseen joutuu tekemään työtä. Tämä saatananpalvonta on kaukana siitä, millaisena se yritetään esimerkiksi edellä mainituissa dokumenteissa esittää. Se käsittää Saatanan omana voimanaan, joka virtaa omana energianaan minuun.” Teistisessä satanismissa Saatana nähdään konkreettisena korkeampana voimana. BLACK FLAMES OF BLASPHEMYja SUPERMASSIVE -tapahtumien esiintyjät auttavat avaamaan muutamia katsontakantoja. S potifyn Top 50 -listojen luomien varjojen pimeissä suojissa tehdään musiikkia, jonka motiivina toimivat aivan muut asiat kuin kolmeminuuttisen hitin sorvaaminen. Luterilaisessa Suomessa satanismi on helppo jäänmurtaja valtavirrasta poikkeavien ajatusmaailmojen tutkailuun. ”Kuten jokainen todellinen satanisti, kuljen omaa polkuani, joka tässä tapauksessa on lähimpänä teististä satanismia. Satanismi musiikissa nousi puheenaiheeksi aikaansaavien norjalaisnuorten tulitikkuterrorin ansiosta 1990-luvun alkupuoliskolla. Viestejä rajan takaa Musiikin takana seisova entiteetti saattaa edustaa ties millaisia näkemyksiä. Se, kuinka paljon jotain suurempaa kulkee lävitseni, on mysteeri myös minulle itselleni”, Werwolf sanoo. Alaan vihkiytymätön voi nykyisin kokea Saatanan vaikkapa osana Ghostin tapaisten bändien sirkushuveiksi puettua show’ta
Uskaltakaa astua mielenne maailmaan ja kieltää kaikki, mitä teille on opetettu. ”Satanic Warmaster on aina ollut lähtökohtaisesti luomus, jota teen ensi kädessä vain itselleni peilatakseni tunteitani. Olisi kuitenkin pikkumaista olla jakamatta musiikkiani myös niille, jotka voisivat sen kautta löytää jotain itsestään. ”Kuten jokaisen oikean yksilön tulisi tehdä, tavoittelen omaa valtaistuintani maailmassa, jonka olen muovannut itselleni sopivaksi. Vaikka puhutaan todellisen undergroundmusiikin itsenäisistä tekijöistä, yhtye on myynyt kymmeniätuhansia levyjä. Paikalle tulijoiden motiiveita – olivat ne sitten kavereiden tapaaminen, nesteellä läträäminen tai show’n kokeminen – ei kyseenalaisteta. M U S II K K IA M U U A LT A ”MIKÄÄN EI OLE KORKEAMPI PÄÄMÄÄRÄ KUIN OTTAA TÄTÄ SÄÄLITTÄVÄÄ MAAILMAA JA YHTEISKUNTAA PILLISTÄ KIINNI JA KURISTAA SIITÄ ULOS KAIKKI, MITÄ SE ENNEN KUOLONKORAHDUSTAAN VOI ANTAA, JA LUODA SEN PÄÄLLE OMA MAAILMANSA.” – WERWOLF, SATANIC WARMASTER S atanismin korventamaa black metalia vuodesta 1998 esittänyt Satanic Warmaster lukeutuu maailmanlaajuisesti genren arvostetuimpien nimien joukkoon. Festivaaliorganisaatio tuntuu olevan samalla sivulla Werwolfin kanssa, mitä tulee motiiveihin kuunnella ja esittää tämän genren musiikkia. Älä hyväksy sitä, mitä yhteiskunta yrittää tarjota kalliisiin tv-mainoksiin tai spektaakkelinomaisiin julistuksiin verhottuna. Se on musikaalinen ilmaisukeino kanavoida ja välittää eteenpäin omia aatteitaan ja tuntemuksiaan maailmankaikkeudesta. Osa lähestyy asiaa fantasian, osa historian kautta. On vain olemassa niitä, jotka ovat hölmöjä yrittäessään ymmärtää käsittämätöntä ja niitä, jotka ottavat asiat sellaisina kuin ne ovat.” Mihin sitten Werwolfin seuraamaa vasemman käden polkua taivaltamalla – sosiaalisista ja hengellisistä konstruktioista piittaamatta – ideaalitilanteessa päästään. Ehkä jopa löytää samankaltaisen kipinän kuin itse joskus löysin musiikillisten edeltäjieni kautta.” Hän ei allekirjoita väitettä, että tällainen black metal olisi vain vannoutuneen ja vihkiytyneen sisäpiirin omaisuutta. ”Satanismi ja jumalanpilkka ovat olleet tapahtumissamme vahvasti läsnä kuoleman ja kaaoksen lisäksi. ”Romantisoitu näkemys on, että black metal on enemmän kuin musiikkia – ja tästä kannattaa pitää kiinni. ”Ainoa tapa selvitä modernin yhteiskunnan orjuutuksesta on omien juurien löytäminen. Kaksipäiväisen festivaalin nimi takoo asian laitaa yksinkertaisempiinkin kaaleihin. Vasta tämän jälkeen on mahdollista päättää individualistinen elämänsuunta ja saavuttaa henkinen vapaus. Melkoinen saavutus Werwolfin motiivit huomioon ottaen. Pysy tarkkana, ettet jää heidän haaviinsa”, Marco Ek Balam kommentoi. Muutamia death-lokeroon istuvia esiintyjiä lukuun ottamatta festivaalin kattaus on silkkaa black metalia. Kun havaitsemisen ovet ovat auki, näet erilaisen maailman ja kenties mustan liekin kauneuden. Se on eräänlainen työkalu, joka antaa mahdollisuuden nähdä, mitä me oikeasti olemme.” Valtaosa yleisöstä tuskin on niin vannoutuneita tutkiskelijoita kuin mitä bändien riveistä löytyy. Black Flames of Blasphemyn järjestäjien mukaan näin ei todellakaan tarvitse edes olla. Mukana on myös luontomystiikasta, uskonnoista, filosofisista ja esoteerisista mietiskelyistä ammentavia artisteja. Tarkoituksena on oppia menneisyyden kautta, missä ja miksi tänä päivänä kukin seisoo. Tuorein albumi Fimbulwinter (2014) käväisi Suomen virallisella albumilistalla ja sijoittui Rumban albumilistan sijalle 2. Xibalba ei syynää kansansa historiaa vain nippelitiedolla pätemisen vuoksi. Varsinainen ajava voima on kuitenkin halu luoda konserttitilanteen tarjoamissa puitteissa mahdollisimman maagisia tilaisuuksia, jotka voivat olla väkivaltaisempia, intensiivisempiä tai ylipäätään sielua koskettavampia kuin levytallenne”, kollektiivisesti ilman nimiä kommentoiva organisaatio kertoo. Mikään ei ole korkeampi päämäärä kuin ottaa tätä säälittävää maailmaa ja yhteiskuntaa pillistä kiinni ja kuristaa siitä ulos kaikki, mitä se ennen kuolokorahdustaan voi antaa, ja luoda sen päälle oma maailmansa.” S atanic Warmaster esiintyy marraskuun puolivälissä viimeistä kertaa järjestettävässä Black Flames of Blasphemy -tapahtumassa Helsingissä. 58 RUMBA. Kunnioittakaa, rakastakaa ja olkaa kärsivällisiä.” B lack Flames of Blasphemyn kattaus ei ole pelkkää satanismia. Kulttuurinsa juuria tutkiva meksikolainen Xibalba on mainio esimerkki viimeksi mainitusta lähestymistavasta. ”Tapahtumassa on sijaa kaikille sinne haluaville. ”Ei ole olemassa vääriä kuuntelijoita eikä väärää yleisöä
Ainakin nämä neljä ajankohtaista albumia kannattaa laittaa soittolistalle. Chileläiset jolkottelevat hevosen selässä meskaliinipäissään ja dehydraation partaalla kohti valaistumisen keidasta. Valonsäde tuo toivoa paremmasta vain häikäistyneen kampittaakseen. • Mysticumin Planet Satan ilmestyi jo viime vuonna, mutta koska sitä on odoteltu 1990-luvun lopulta lähtien, levyn synkkä tähti ei ole osoittanut hiipumisen merkkejä. Mystisiä levyjä Black Flames of Blasphemyssa ja Supermassivessa esiintyy myös muita kiehtovia artisteja. M U S IIK K IA M U U A LT A RUMBA 59. Perulaisbändin väkivaltainen ja mielipuolinen vasarointi saa tarkistamaan, valuuko korvista verta. Niissä riittää sulateltavaa, niissä turvaudutaan äärimmäisiin keinoihin. • Föllakzoidin III lunastaa aavikkorock-termin takaisin kalifornialaisilta. Tuplalevy on kuin työnsä, kotinsa ja perheensä menettäneen henkilön päiväkirjan viimeiset sivut. Hienovaraista mystiikkaa odottavat voivat suosiolla jatkaa eteenpäin, sillä 15 vuotta muhinut pahuuden siemen julistaa olevansa Saatana jo suoraviivaisessa otsikossaan. Länsisaksalaisilta opittu hypnoottinen pulssi yhdistyy saumattomasti Brittein saarten utuiseen neopsykedeliaan. • Prurientin Frozen Niagara Falls on enemmän kuin noisealbumi – niin kirjaimellisesti kuin symbolisesti. Jäätävän kylmät ja vihamieliset tuulet riepottelevat uskaliaita matkaajia. • Goat Semen julkaisi alkuvuodesta Ego Svm Satana -debyyttialbuminsa. Mysticumin planeetta on kolkko, epäinhimillinen ja kaiken valon nielevä
Lisäksi viriilillä tee-se-itse-mentaliteetilla järjestettyjä tapahtumia on mahdollista löytää teollisuuskonteista, kellareista ja ladoista ympäri Suomea. M U S II K K IA M U U A LT A Merkillisiä tapahtumia Vielä Black Flames of Blasphemya ja Supermassivea syvemmälle tähyävien on syytä kääntää katseensa undergroundimpien keikkapaikkojen ohjelmistojen suuntaan, joista on alla muutama esimerkki. • Kulttuuritallit löytyvät Kouvolan Kasarminmäen vanhoilta hevostalleilta. • Tampereen Hervannassa sijaitseva Varjobaari on koti muun muassa Hervanta Must Die -kollektiiville, joka järjestää intiimissä lähiökapakassa huuruisia doom-, sludgeja black metal -keikkoja. • Helsingin Taideyliopiston oppilaat järjestävät Katri Valan puiston väestönsuojasta löytyvässä Vapaan taiteen tilassa poikkitaiteellista ohjelmaa elektroakustisesta musiikista noisen kautta performanssija kuvataiteeseen. 60 RUMBA. Punkin parissa alkanut keikkatoiminta on laajentunut käsittämään kaikkea industrialista voimaelektroniikan kautta avantgardeen ja omituiseen konemusiikkiin. Bingossa tunnelmoidaan rituaaliambientin ja muun kokeellisen äänitaiteen tahtiin. • Oulun Kulttuuribingosta löytyy työhuoneiden ja gallerian lisäksi vapaa kaupunkitila, jossa kuka tahansa voi järjestää tapahtumia
Universumin voimat eivät lopeta värähtelyä, vaikka vahvistimet olisivat pois päältä. Musiikkimme on olemassa meidän kauttamme, mutta myös ilman meitä. Niitä käyttämällä pystyt hahmottamaan ympäröivän maailman tarpeettomuuden. AJATUKSENA ON, ETTEI ELÄMÄÄ OIKEIN VOI HARJOITELLA, SE ON ELETTÄVÄ NYT – JOKAINEN TILANNE JA HETKI ON AINUTLAATUINEN.” – PEKKA AIRAKSINEN ”Henkisellä vapaudella tarkoitan sitä, ettei ole kiintynyt yhtään mihinkään. Uskon kuitenkin, että jokaisella kulttuurilla on oma hämäräperäinen puolensa, johon voi samaistua jossain vaiheessa.” Vuonna 1992 perustetun Xibalban kitaristi-laulaja löytää samaistumispisteen myös skandinaavisten kirkkojen tuhopoltoista. Loppujen lopuksi ajattelutapojen muuttaminen on se efekti, jota etsimme.” L iekehtivän rakennuksen konkreettisuudesta on hyvä sukeltaa esoteerisiin kokemuksiin. Kuoleman jumalten valtakuntaan joutuneita odotti nöyryytys ja vaaralliset koettelemukset. ”Pyrimme siihen, että musiikkimme toimisi enteogeeninä, jonka perimmäinen tarkoitus on tajunnan hallinta. Yhtyeen tantrista ääntä kuljettavat instrumentit vievät sen perille ilman laulajan apua. Buddhalaisuudessa uskotaan, että ihminen voi kehittää itseään, syventää tietämystään ja poistaa tunne-elämän, ajattelun sekä havaitsemisen rajoitukset ja esteet. Ajattelutapa syntyi, kun kerran musiikin tekemisen yhteydessä RUMBA 61. Rumpalina visioin kaiken rytmisesti – hengittämisen, kävelemisen, lasin pöydälle laskemisen. Olemme äärimmäisen kiinnostuneita muinaisesta perimästämme. Voix vie kuulijan Hadjioannoun mukaan jonnekin nuottien ja iskujen väliin, missä näitä ääniä on kuultavissa. Tässä on viihteen ja valaistumisen ero. Ehdotamme meditaatiota, emme tuputa opetuksia. OLEMME MUSIIKIN PALVELIJOITA. Levyn nimi Voix tarkoittaa suomeksi ”ääniä”, mikä on samalla vihje tulevasta. Vasaraa voi käyttää rakentamiseen tai tuhoamiseen.” Aluk Todolo on julkaisemassa uuden albuminsa ennen vuodenvaihdetta. Se on haaste, joka johtaa meidät johonkin alkukantaiseen. M U S IIK K IA M U U A LT A ”UNIVERSUMIN VOIMAT EIVÄT LOPETA VÄRÄHTELYÄ, VAIKKA VAHVISTIMET OLISIVAT POIS PÄÄLTÄ. Roolimme on ruumiillistaa henkisyyttä materiaksi ilman muutosprosessin epäpuhtauksia.” Aluk Todolon salaperäisissä tantrisissa värähtelyissä on yhtymäkohtia Pekka Airaksisen helpommin määritettävään buddhalaisuuteen. Vähennämme enemmän kuin lisäämme, sillä meidän täytyy päästä eroon kaikesta, mitä tulee minuuteen. Aluk Todolo soittaa rituaalimusiikkia, joka soljuu niin black metalin kuin krautrockin rajojen lävitse. ”Musiikkia soittaessamme yritämme antaa mieltemme lipua tuohon ympäristöön. Toiset näkivät tämän vain pelonlietsontana, mutta monet menivät konseptissa syvemmälle, ja se merkitsee eniten. ”Toimimme värähtelevällä tasolla, joten musiikin herättämät tunteet ovat kuulijan vastuulla. ”Palavassa kirkossa on vahvaa symboliikkaa. Sinun energiasi ja mielesi ovat sinun omiasi. Niiden äärellä operoi ja niitä välittää marraskuussa Supermassive-tapahtumassa esiintyvä ranskalaisbändi Aluk Todolo. Lapsuudesta asti meidät on uskoteltu olemaan osa maailmanlaajuista tuotantokonetta. Olemme musiikin palvelijoita. Luonnon tasapaino on ainoa asia, jota tarvitsemme.” Mayojen luomistarussa taivaanjumalat ja merenjumalat loivat ihmiset maissinjyvistä. Se kertoo, että ihmiset ovat väsyneet hyväksymään jonkun muun säännöt. Xibalba on ottanut nimensä mayojen mytologian alamaailmasta. MUSIIKKIMME ON OLEMASSA MEIDÄN KAUTTAMME, MUTTA MYÖS ILMAN MEITÄ.” – ANTOINE HADJIOANNOU, ALUK TODOLO ”NAUHOITUS KAPPALEESTA TEHDÄÄN VAIN KERRAN JA ILMAN HARJOITUKSIA. Mayojen uskonto oli vahvasti liitoksissa luonnon elementteihin – veteen, aurinkoon, maissiin. ”Olen meditoinut säännöllisesti noin neljänkymmenen vuoden ajan. Musiikkimme toimii kuten peili – jos etsit sanomaa, löydät sen varmasti. Suomalaisen undergroundin todellisiin pioneereihin lukeutuva Airaksinen perusti jopa Suomen ensimmäisen virallisen buddhalaisen yhdyskunnan. ”Musiikkona oleminen on täyspäiväistä aktiviteettia. Emme laajenna, vaan suuntaamme takaisin ytimeen”, Antoine Hadjioannou kommentoi. Viimeisin albumi, Occult Rock (2012), pelaa Hadjioannoun mukaan kosmoksen ja mielen mystisten voimien ja viisauden estetiikalla
Ajatuksena on, ettei elämää oikein voi harjoitella, se on elettävä nyt – jokainen tilanne ja hetki on ainutlaatuinen.” 500 buddhaa eivät varmasti ehdi odotella tällaisia tilanteita ja intuition iskuja. Pyrin johonkin sellaiseen, joka on yleispätevämpää ja jossa erilaiset numeeriset ja matemaattiset mallinnukset olivat avuksi. Niiden avulla pyrin pääsemään henkilökohtaisen suorituksen ylitse. ”Siihen tuli mukaan käsitteistöä siten, että musiikin tekemisen lähtökohtana saattoi olla jokin yläkäsite tai idea, jonka jaoin sitten esimerkiksi neljään tasoon tai ulottuvuuteen, joita kaikkia saattoi käsitellä erillisinä yksikköinä ja joihin saattoi lisätä kaiken sen musiikillisen tottumuksen ja tietämyksen, mitä oli olemassa.” Tämä neliulotteinen modaalinen rakenne antoi Airaksiselle puitteet luoda musiikkia, joka toimi abstraktin ajatuksen havaitsemisvälineenä. ”Käsittelin mytologisia aiheita, mutta jossain vaiheessa keskityin buddha-aiheisiin. Supermassiven kaikki esiintyjät eivät ole esoteeristen tai henkisten voimien lähettiläitä. Satunnaisuus näyttelee merkittävää roolia niin matematiikassa, luonnontieteessä kuin filosofiassa. Tällä ei tosin tarvitse olla mitään tekemistä okkultismin tai mystiikan kanssa, muutkin voimat kelpaavat. Se voi olla samaan aikaan sekä äärimmäisen kiehtovaa että pelottavaa. Kappale nauhoitetaan vain kerran ja ilman harjoituksia. M U S II K K IA M U U A LT A koin suuren vaikutuksen tehneen rajatilakokemuksen. Edellä haastatellut henkilöt ilmaisisivat varmasti tähän eriävän mielipiteen. ”Minä arvostan kykyä heittäytyä jonkin asian vietäväksi ja koko elämän peliin laittamista. Buddhanimet edustivat minulle jonkinlaista täydellisyyttä. Lähdin tutkimaan sitä ja selvittämään, mistä siinä oli kysymys. Kun teos oli valmis, sitä saattoi tarkastella meditaatiossa jonkinlaisena tiedostona, maailmana tai energiakenttänä, jolloin tätä musiikkia ei tarvinnut enää kuunnella vaan sen luomaan maailmaan pystyi sukeltamaan.” Airaksiselle musiikki on väline löytää sellaisia mielen ulottuvuuksia ja tasoja, joita ei voi saavuttaa ajattelulla. Koin, että musiikki mallinsi tätä buddhan informaatiota jollain tasolla. Black Flames of Blasphemy järjestetään 13.–14.11.2015 Helsingin Nosturissa. Sitten keksin menetelmän, jonka avulla pääsin syvemmälle tähän systeemiin”, Airaksinen kertoo. ”Itselleni musiikkini on informaatiota ja väline ajattelun laajentamiseksi, mutta kuulija voi kokea sen ihan miten haluaa.” A iraksisen omistautuneisuus on ominaisuus, jota Supermassive-festivaalia järjestävän Fullsteamin Artemi Remes pitää arvossa. KUN HAVAITSEMISEN OVET OVAT AUKI, NÄET ERILAISEN MAAILMAN JA KENTIES MUSTAN LIEKIN KAUNEUDEN.” – BLACK FLAMES OF BLASPHEMY -ORGANISAATIO 62 RUMBA. ”USKALTAKAA ASTUA MIELENNE MAAILMAAN JA KIELTÄÄ KAIKKI, MITÄ TEILLE ON OPETETTU. ”Metodina musiikin tekoon voi olla esimerkiksi se, että tilanne on keskittynyt ja mieli on tyhjentynyt. Mitenkään orjallisen tietoisesti en kuitenkaan pyri ohjaamaan itseäni johonkin suuntaan, vaan olen vapaa vaikutteille ja sattumalle.” Sattuma, mikä looginen lopetus artikkelille. Supermassive-festivaali järjestetään 17.–19.11.2015 Helsingin Tavastialla ja Semifinalissa. Vaikka Remes on paljon tekemisissä tämänkaltaisten artistien kanssa, hän järjestää työkseen niin monenmoisia keikkoja, että yhtäläisyyksien etsiminen sitäkin kautta tuntuu kauhaa haetulta. Kävin läpi erilaisia uskomusja ajatussuuntia päätyen buddhalaiseen ajatteluun, joka on ihmiskeskeinen ja antaa mahdollisuuden toteuttaa ihmisen potentiaalia sekä ylittää rajoja.” Airaksisen musiikillisen uran merkkipaaluja ovat esimerkiksi Spermin outo kulttiklassikko Shh! (1970) ja vinksahtaneesti pulputtava Buddhas of Golden Light (1984). ”Loin erilaisia rakenteita, jotka saattoivat perustua esimerkiksi matematiikkaan. Ylipäätään tuota totaalista heittäytymistä ja omistautumista läheisesti liippaava hulluus kiehtoo”, Remes kommentoi. ”Tokihan oma maailmankatsomus ja katsantokanta vaikuttavat siihen, millaista musiikkia kuuntelen. Tarvitaan suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta. Hän toivoo, että muut saisivat siitä mieltä ylentävää informaatiota. Myös päinvastoin, eli kuuntelemani musiikki on myös varmasti muovannut minua. Kehitettyään systeemin, jonka avulla kykeni tuottamaan loputtomasti musiikkia, hän sävelsi teoksen jokaiselle 500 menneisyyden buddhalle. Mitä syvemmälle lapion kärjellä kuopii, sitä enemmän erilaisia tulokulmia musiikkiin löytää. Sattuman kautta olemme tässä, kuuntelemme yhtä, uskomme toiseen ja valitsemme kolmannen
Vaikka kitarariffeissä on rutkasti mureutta ja iskevyyttä, sopivan yksinkertaisina pysyvät instrumentit toimivat energiaa värisevänä pohjana Colemanin messuamiselle. Mielessä kaikuu häivähdyksiä mestarillisesta vuoden 1985 hitistä Love Like Blood. Hyvä niin, koska biisit ovat sävellyksinä erinomaisia. Vuonna 2007 kuolleen ex-basistin Paul Ravenin hautajaisissa löytynyt jäsenten välinen uusi yhteinen sävel on resonoinut ilmeisen hyvin. Hämmentäviä Fear Factory -opetuslapseen johtavia mielleyhtymiä kumpuaa runsaista efekteistä ja syntetisaattorisoundeista, kuten vaikkapa riffivetoisessa Dawn of the Hivessa. Rytmisesti levyllä lienee käytössä kaikki postpunkin ja new waven komppivariaatiot tanssitamppauksesta tribaalitaontaan ja Motown-biitistä dub-otteisiin. Perusotteen jämäkkyys pitää musiikin hengästyttävässä liikkeessä, mutta ulosanti on silti ilmavaa. Killing Joke on pitänyt aina pitänyt näpeissään perisoundinsa, mutta yhtye on väännellyt sitä surutta sellaiseen solmuun kuin on huvittanut. Kiinnostavalla rytmillä varustettu New Jerusalem kasvaa kuin itseään ruokkiva patoutunut viha, ja lopulta kappale vyöryy yli kuin tankki. I Am the Virus puolestaan ryskyy etukenoisena purskeena Colemanin äristessä aiemmilla levyillä vallitsevaan räyhämessutyyliin. Pylon ei silti ole kepeä levy. Monipuolisesti soiva yhtye päästää irti kokonaisvaltaisesta raastinrautaotteesta, ja irstaan sodomoinnin sijasta se vain lähinnä flirttailee metallin kanssa. Kuorrutukset kuitenkin toimivat edustavana ja modernina pinnoitteena ihastuttavan lihaksikkaalle bändisoitolle, joka voisi olla yli kolmen vuosikymmenen takaa. Sen edeltäjä Absolute Dissent (2010) puolestaan ilmensi maanista surumielisyyttä meluisasti ja valtavalla intensiteetillä. Muutaman vuoden taukoa lukuun ottamatta vuodesta 1978 toiminut kopla tekee hämmästyttävän terävää jälkeä 15. Ärjyntää on vain mausteena, mutta sopivissa määrin särmää ja asennetta tuomassa. 9,9 Killing Joke Pylon SPINEFARM L E V Y T Hengenvaarallinen: 0–1,9 Kehno: 2,0–4,9 Keskinkertainen: 5,0–6,9 Hyvä: 7,0–8,9 Klassikko: 9,0–10 64 RUMBA. Hän poimii esiin seikkoja, joiden perusteella voi sanoa ihmiskunnan syöksyvän riemuiten kohti tuhoa. Hekuma jatkuu läpi levyn, alati tuoreista syistä. Killing Joke on löytänyt Pylonilla erinomaiset musiikilliset rakennuspalikat ja onnistunut asettelemaan ne erittäin toimivaan järjestykseen. Olivat teemat mitä hyvänsä, musiikillisesti levy on huikea suoritus ja aiheuttaa kuulijassa aidon riemastuksen. Vaikka Pylon on edeltäjiään keveämpi levy, siinäkin on kosolti ytyä ja kirskuntaa. Coleman ihmettelee useampaankin kertaan, mitä meistä oikein on tullut. Nyt alkuperäismiehistö Jaz Coleman (laulu), Geordie Walker (kitara), Big Paul (rummut) ja Youth (basso) on jo kolmatta kertaa yhteisellä asialla – ja kiistattoman upealla tavalla. Killing Joken triptyykissä kaikki paneelit kuvaavat lähinnä kahden viimeksi mainitun raja-aluetta, mutta Pylon silti värikkäimmin ja kirkkaimmassa valossa. albumillaan. Colemanin melodisena kajahteleva julistus on ilmiasultaan kutsuvampaa, mutta se on yhtä tarkkakatseista ja kriittistä kuin aiemminkin. Pylon on Youthin mukaan ”levytriptyykin” kolmas osa. Killing Joken energinen ote johtuu siitä, että sen takana on ehtaa vimmaa eikä ulkoa opittua alakuloa. Liki konemainen äänikuva on yhtyeelle tuore ratkaisu, mutta se toimii kappaleiden eduksi. Killing Joke poimii kirsikoita genrensä kermakakusta surutta ja tyylillä. Etenkin vuoden 2002 paluunsa jälkeen varsin tanakasti raskaan rockin kentälle asemoitunut orkesteri etäännyttää Pylonilla sointinsa heavyhommista hienoin tuloksin. Selväpiirteisen äänikuvan kera tämä nostaa kappaleet ja riffit entistä paremmin esiin. Tavallaan yhdysviivat voi vetää vaikkapa Hieronymus Boschin 500 vuoden takaiseen Maallisten ilojen puutarhaan, jossa yksi osa kuvaa taivasta, toinen reaalimailmaa ja kolmas helvettiä. Mikä parasta, laulu on selkeää ja sävykästä. Tämä toimi aikanaan ja toimii yhä – vieläpä iskevämmin kuin 2000-luvun Joy Division -haudanryöstäjillä. Reippaasti jytkyvä yleisote innostaa heti aloituskappale Autonomous Zonen mahtavilla peukkubassolompsahduksilla höystetyistä alkutahdeista lähtien. Parasta ikinä BRITTILÄINEN goottilaisen new waven ja postpunkin legenda Killing Joke on ällistyttävä yhtye. Triptyykin muihin osiin verrattuna merkittävin ero lienee Jaz Colemanin laulu, joka kajahtelee Pylonilla uljaan melodisena. Kipakan edeltäjälevyn MMXII:n (2012) yleissävy oli rujo ja riipivä
Kevyintä kontrastia jämerästi etenevään yleiskuvaan tulee upeasta Big Buzz -kappaleesta. Tuskinpa kyseessä siis on sanomaltaan niin aurinkoinen rallatus kuin pintapuolisesti vaikuttaa. L E V Y T RUMBA 65. Oikeastaan haluaisin uskoa, että naivistinen positiivisuus olisi kappaleen varsinainen sanoma, vilaus paratiisista. Siltä tosiaan tuntuu, vaikka puutteellisesti yhtyeen diskografiaan perehtyneenä en voi näin julistaa riittävällä paatuneen fanin rintaäänellä. Ja kun sen suhteuttaa vuoden 2015 levytarjontaan, saa ilmeikkäämpää, mukaansatempaavampaa ja ilmaisuvoimaisempaa rocklevyä etsiä kissojen ja koirien kanssa. KIMMO K. KOSKINEN KILLING JOKEN ENERGINEN OTE JOHTUU SIITÄ, ETTÄ SEN TAKANA ON EHTAA VIMMAA EIKÄ ULKOA OPITTUA ALAKULOA. Pylon on niin hieno albumi, että siitä on oikein etsimällä etsittävä jotakin parannettavaa. Ehkä Colemanin laulussa voisi olla vaihtelua enemmän. Tämäkin marginaalinen huomio on tyhjänpäiväistä nillitystä ihan vain sanomisen takia. Riipivimmät raidat tasapainottavat napakkaa mutta yllättävän helposti sulatettavaa levyä. Tämän kaliiberin albumien yhteydessä hehkutetaan usein, kuinka levy saattaa olla yksi pitkän linjan yhtyeen hienoimmista. Pylonin voi kuitenkin kuunnella jopa täysin neitseellisin korvin ja nauttia siitä täysin siemauksin. Tekisi mieli ottaa tämä tosissaan, niin vakuuttavasti mies sanat tulkitsee. Siinä kitaranäppäilyt ja maailmoja syleilevät laululinjat yhdistyvät erinomaisen komeasti rullaavaan soul-biittiin. Ällistyttävän elämänmyönteisessä Big Buzzissa Coleman vieläpä laulaa hymyilevistä kasvoista ja kaikista ihmisistä tähtinä. Mutta toisaalta levy käsittelee muilta osin vääjäämättä lähestyvää tuhoa, ihmisen typeryyttä ja kaikenkattavaa ahdinkoa
Nyt tuo rakennelma purkautuu tai ainakin järjestyy uudelleen. Coxin biisien melodiat ja tunnelmat voi tunnistaa ensitahdeista. Hän masentui, söi antipsykootteja eikä enää halunnut muuta kuin rauhallista elämää kotona koiransa kanssa. Niitä hallitsee ilmava vieraantuneisuus. Pehmeitä lauluja kuolemasta VIIME vuoden lopulla Deerhunterin laulaja Bradford Cox kävelytti Faulkner-koiraansa, kun auto törmäsi häneen. Jos levy olisi ep tai kaikki sen yhdeksän biisiä kestäisivät yhtä paljon kuuntelua kuin Breaker, All the Same ja Take Care, Fading Frontier voisi olla arvosanan verran parempi albumi. Jos musiikkia ei enää tehdä tai kuunnella rahan ja maineen vuoksi, eikö jäljelle jää raaka välittömyys, musiikki sen itsensä vuoksi. Marfanin syndrooman vuoksi Cox tietää kuolevansa todennäköisesti nuorena, ja hän vaikuttaa suhtautuvan kaikkeen kuin hänellä ei olisi mitään menetettävää. Monomania kuulosti sarjakuvamaisen rähjäiseltä, loputtomalta yöltä New Yorkin kujilla, Fading Frontier taas hyytävältä talviauringolta, autoradiolta ja päiväunilta sohvalla. Näin hilpeistä lähtökohdista Deerhunter lähti työstämään kuudetta albumiaan. Kun Deerhunter julkaisi ensimmäisen äänitteensä vuonna 2005, tilanne vaikutti päinvastaiselta. Yhdistelmästä olisi voinut syntyä jotain erityistä. Biisit ovat helposti lähestyttävää ”poppia”, mutta moni niistä jää vähän puolitiehen. Cox lensi päistikkaa asvalttiin ja jäi sairauslomalle. Tätä elegistä lopunaikaa elämme nyt mitä ilmeisimmin, kun indiemusiikin tietämyksellä ei voi enää tehdä vaikutusta kehenkään, levykaupat sulkevat ovensa eivätkä artistit saa soittamisesta rahaa. Äänikudelmat eivät etene Microcastlen avaruuksiin asti. Hän mainitsee listalla myös ”musiikkiteollisuuden romahduksen”, jonka hän rinnastaa rappioajan Roomaan. Muutos voi kuulostaa rajulta, mutta siinä on myös jotain vapauttavaa. Kaikki sanoitukset kertovat kuolemasta, luovuttamisesta ja eristymisestä. Cox tuntuu aina kiinnostavalta, koska hän ei sano haastatteluissa yhdentekeviä asioita. Hän jakoi netissä mindmapin levyn vaikutteista. IIDA SOFIA HIRVONEN 7,8 Deerhunter Fading Frontier 4AD L E V Y T 66 RUMBA. Deerhunter ei ole koskaan tuntunut tylsältä bändiltä juuri Bradford Coxin ainutlaatuisuuden ansiosta. Vaikka musiikkia ei kai pitäisi liiaksi tulkita tekijän elämäntapahtumien pohjalta, Fading Frontier tuntuu osuvan yksiin Coxin toipilastunnelmien kanssa. Silti kappaleista huokuu pehmeys ja rauha. Ja jos popmusiikki pyrkii muiden taiteenlajien tavoin välittämään jonkin tunteen mahdollisimman tarkasti, Deerhunterin kohdalla kyse ei ole varsinaisesta tunteesta ensinnäkään vaan kaipuusta – elämän tarkkailemisesta ikään kuin lasin läpi toivoen, että pystyisi edes joskus kokemaan jotain todellista. Listalta löytyvät onnettomuuden lisäksi muun muassa INXS, R.E.M, kylmä Earl Grey -tee ja ”meri-ilman suolainen tuoksu”. Siksi harmittaa, että Fading Frontier on kitararocklevyksi miellyttävä mutta unohdettava. Ihmiset ostivat vinyylilevyjä, kitaraindiebändejä ympäröi suorastaan myyttinen aura ja internet tuntui olevan täynnä tuntemattomia mahdollisuuksia. Fading Frontier tuntuu edeltäjänsä Monomanian vastakohdalta. Deerhunter tekee ”tarttuvia” tai yllättäviä biisejä vain harvoin, mutta melodiakoukkujen hapuilevuus ja tuttuus ei ole koskaan haitannut, sillä yhtye tuntuu enemmän äänikuvien rakentajalta kuin ”biisibändiltä”
Kunhan kuulija ensiksi selviytyy tuosta lähes seitsenminuuttisesta, levottomasti rakennetusta taideteoksesta, pääsee hän pian helpposoutuisemmille vesille. Suurta klassikkoa levystä ei lopulta tullut: ylitsevuotavan taiteellisuutensa vuoksi albumi jäi Bushin tuotannon muiden helmien varjoon. Joanna Newsom tunnetaan ensisijaisesti harpistina, mutta Divers on malliesimerkki laulun kannattelemasta levystä. Tässäkin suhteessa Newsom muistuttaa toisaalta Kate Bushia, toisaalta esimerkiksi Tori Amosia ja muita aikalaisiaan. Vaikka Newsomella ei ole tapana tehdä myönnytyksiä, on hän nyt ottanut varovaisen askeleen lähemmäs keskitien poppia. Lionheart ilmestyi lokakuun 13. Nyt kyseessä on kenties vain yksi feminiininen taidepopalbumi muiden joukossa – mutta tyylikäs, taiten toteutettu ja ehdottoman nautittava sellainen. Sen avulla hän toisinaan kurottaa ylös korkeuksiin ja toisinaan taas sukeltaa niin matalalle, että sävy muistuttaa saksofonia. Ilmeisten musiikillisten vaikutteiden lisäksi Newsom on myös tekemisissään Bushin kaltainen: hän ei välitä vallitsevista suhdanteista tuon taivaallista. Newsomin kolme ensimmäistä albumia sujahtivat melko vaivattomasti osaksi 2000-luvun taidepopin ja vaihtoehtofolkin kaanonia. Se pukee artistia hyvin. Avantgardistinen dramatiikka on koko ajan läsnä, mutta sitä pehmennetään mainstreamista tutuin keinoin: tarttuvilla kitarariffeillä (Leaving the City), simppeleillä mutta sydäntä lämmittävillä lauseilla (”You will not take my heart alive”) ja peräti kertosäkeillä – tai ainakin sellaisia muistuttavilla kudelmilla, joista jokunen saattaa peräti juuttua päähän soimaan. Artistin ääni on instrumentti muiden joukossa. Tuorein julkaisu, vuonna 2010 ilmestynyt Have One on Me, oli kolmesta levystä koostuva massiivinen taideteos, eräänlainen lakipiste Newsomin musiikilliselle projektille. Avauskappale Anecdotes johtaa hiukan harhaan. SUSANNE SALMI 8,1 Joanna Newsom Divers DRAG CITY L E V Y T A N N A B E L M E H R A N RUMBA 67. Diversia kuunnellessa mieleen nouseekin toistuvasti sama ajatus: ellei Lionheartia olisi koskaan tehty, voisi tätä luonnehtia mestariteokseksi. Kate Bushin jalanjäljissä VUONNA 1978 nuori Kate Bush pukeutui leijona-asuun, etsi pianostaan sen erikoisimmat soinnut ja julkaisi toisen albuminsa. Omaehtoisuus kuitenkin kannattaa. Esimerkiksi singlekappale Sapokanikan koostuu hypnoottisena kiemurtelevista kuvioista, joiden tarttuvuus on niiden psykedeelisen luonteen huomioon ottaen suorastaan hämmästyttävää. Sittemmin kaikenläpäisevä indiehuuma on laantunut, ja nyt ajatus harpulla ja pianolla sävelletystä avantgardepopista tuntuu peräti epämuodikkaalta. päivänä ja sai brittiyleisön pasmat sekaisin. Divers on kaunis ja sykähdyttävä levy, joka on vain puettu ydintään vaivalloisempaan pakettiin. Vuonna 2015 kalifornialainen taidepoppari Joanna Newsom muistuttaa kovasti Kate Bushia, ja vieläpä juuri tuota Lionheart-aikojen villikkoa
Biisinkirjoittajana kun Monroe on vielä konstailemattomammin mutkat suoraksi -koulukunnan edustaja kuin laulajana, joten jos apuna ei ole taitavaa muusikkoa, syntyvistä levyistä ei jää paljon tikkuja kuulijan käsiin. Pysyvää jälkeä kulttuuriimme ei siis vuoden 2013 positiivisimman turkulaisen uutukainen jätä. Siinä sitä on oikeata kapinaa. Mutta oleellisempia kysymyksiä olisivat: Koska joku on viimeksi tehnyt hyvän rocklevyn. Tositelevision tuomarina toiminen, verkko-operaattorin mainoksissa kekkalointi ja Beats & Stylesin kappaleissa vieraileminen ovat tehneet glamja katurokkarista harmittoman, joskin laimeasti ärsyttävän hahmon, jota kadulla nähdessään lapset saattavat osoittaa sormella kuin Ronald McDonaldia tai drag-henkistä variksenpelätintä. Blackout States on siis Hanoi Rocksin ilmeisesti lopullisen hajoamisen jälkeisen ajan kolmas uuden kokoonpanon kanssa tehty Michael Monroe -albumi, ja kuten arvata saattaa, se on suoraviivainen levy, joka liikkuu hard rockin ja glam rockin välisellä rajapinnalla. Kovin kaukana ovat Hanoi Rocksin vaaran päivät. Onko sellainen enää mahdollista. Mitä annettavaa lajityypillä enää on, etenkin kun sen rajaa niin suppeasti kuin Monroe tekee. SAMULI KNUUTI 3,9 Michael Monroe Blackout States SPINEFARM L E V Y T V IL LE JU U R IK K A LA 68 RUMBA. Jos sen välttämättä haluat ostaa, sijoita vinyyliin, sillä levyssä vaikuttavinta on kansikuva, jossa 1990-lukulainen photoshop-taito sekä gangsta hiphop -levynkansien vieno leikkaa & liimaa -estetiikka sekakäyttäytyvät pysäyttäväksi kollaasiksi. Matti Anteron työkalupakissa ei vieläkään ole montaa apuvälinettä, jota hän ei olisi lainannut New York Dollsilta jo Kekkosen presidenttikaudella. Tilannetta eivät auta R.L.F.:n (”rock like fuck” – niin sisäsiistiksi on Älä jätä kissakaveria -kampanjan kummi mennyt, ettei edes punkpastissin nimessä uskalla nussimiseen viitata) ja vähäeleisemmän nimiraidan yritykset lisätä mausteita keitokseen. No, Monroen Sensory Overdrive (2011) oli ihan hyvä rocklevy, mutta siinä olikin Ginger Wildheart apuna lauluja kirjoittamassa. Mutta vaikka oman mielensä pehmeästi kohdennettujen linssien ja ihanteellisen valaistuksen avulla saattaa pitää itseään vielä nuorena, maailma voi silti tehdä tepposet. ”Onko se hyvä levy?” joku saattaa kysyä. Tämän tietää myös Michael Monroe, joka kappaleensa Permanent Youth kertosäkeessä julistaa: ”Growing older gracefully / no, it ain’t the thing for me / I remain in my permanent youth”. Suurten kysymysten äärellä VUODET tekevät karikatyyrin meistä jokaisesta. This Ain’t a Love Song, Old King’s Road ja vielä Goin’ Down with the Ship valavat uskoa, että Blackout States voisi toimia menevänä perusrockkiekkona, mutta sitten ammukset loppuvat ja kuolio alkaa levitä. Myöskään musiikillisesti Monroe ei ole pitkälle 36 vuodessa päässyt. Blackout States on kuin ateria, joka koostuu pelkistä grillatuista kanansiivistä. Lyhyellä tähtäimellä se saattaa ravitakin, mutta neljännen kappaleen kohdalla alkaa jo tuntea verisuontensa tukkeutuvan ja kaivata käsipyyhettä sekä jotakin vihreätä sekaan, ihan mitä hyvänsä vihreätä
Se on ”me vastaan muut”-ajattelun kiteymä paitsi siksi, että se vannoo yritteliäisyyden ja oman onnen seppä -ajattelun nimeen, myös siksi, että se luottaa suvakkien paheksuntaan. Välillä myös duunariutta ja kieroutunutta DIY-henkeä. Iso käänne oli vuosi 2012. Kriitikko sujahtaisi tällöin vain osaksi Alpha Omegan markkinointikoneistoa – sitä, johon kuuluvat toimittajien ”mustat listat” ja vihaajien vihaamiset. Vuodesta 2001 lähtien hän on pitänyt välivuoden levyjen julkaisemisesta vain kolmesti. Tauko ei kestänyt kauaa. Hän rinnastuu toiseen 2000-luvun performanssitaiteilijaan, Johanna Tukiaiseen, joka on lööpeissä siksi, että on lööpeissä. Pikainen paluu on helppo ymmärtää: kun huipulle on kerran kavunnut, sieltä putoamista pelkää enemmän kuin mitään. Sankari, jonka tekeminen ei tuo mitään muille kuin itselle ja ihan välittömälle lähipiirille. Cheekin cheekkiys oli rakennettu sellaiselle tyhjää täynnä olevalle uholle, joka luo itse itselleen merkityksen. Cheek julkaisi perustamallaan Liiga Music Oy:llä seitsemännen studioalbuminsa Sokka irti ja osallistui samana syksynä kotimaiseen hittirealityyn Vain elämää. Sankari jonka ansaitsemme CHEEK teki edellisellä albumillaan Kuka muu muka. Artisti itse tietenkin vetoaa luontaiseen ahkeruuteensa. Cheek on työnarkomaani, arjen ylimaallistettu sankari. Sitten tuli multiplatinaa myynyt Kuka muu muka?, keikat Olympiastadionilla ja tauolle vetäytyminen. On myös vaikea olla ihailematta sitä järjetöntä paneutumista, jolla Vantaalla syntynyt Jare Tiihonen, 33, on tehnyt itsestään kaiken tyhjän ja turhan kuninkaan. Cheek edusti milloin libertaristista maailmankuvaa ja oikeistolaista ruiskaunokkikauhua, milloin egoistista ja esineellistävää sovinismia. Provosoituminen olisi tympeää. ”Hiphop-jumalan pojan”. Alpha Omegan päätöskappaleessa Valot sammuu hän namedroppaa pitkän rivin näitä läheisiään: Tommin ja Kapan, Teemun ja Jaken, Joonaksen, Kimmon, Henkan, Tonin, Markin, Jaken, Carlan sekä vielä ”naisen”. Alle vuoden päästä Cheek julkaisi jo uutta musiikkia ja esiintyi Blockfestissä. Cheekin hienous on hölmöydessä. Koska vaikka Jare Tiihonen on taitava bisnesmies ja pistämätön opportunisti, artistina tai ajattelijana hän ei vakuuta. Cheek uhosi cheekkiydestään niin pitkään ja niin tiuhaan, että se alkoi väistämättä merkitä jotain. Tiivis, alle 40-minuuttinen Alpha Omega pyrkii samaan kuin artistin koko aiempi tuotanto: erojen luomiseen ja niiden vahvistamiseen. Cheekin objektivoiva, materiaa palvova maailmankuva on iljettävä, mutta Alpha Omegalla hänen megalomaniansa löytää viehättäviä sävyjä. itsestään suomirapin yksinvaltiaan ja hahmon, josta oli helppo ottaa kiinni. Jos Kuka muu muka. herätti vielä inhonpurskahduksia, tuntuu uusi levy kaikessa kömpelyydessään lähinnä sympaattiselta. Iso osa mitään seuraavasta mediasta tarttui täkyyn ja vuoroin provosoitui, vuoroin palvoi. Poliisipäällikkö Jim Gordonia mukaillen: ”Hän ei ole sankari, jota Suomi tarvitsee vaan sankari, jonka Suomi ansaitsee.” ANTON VANHA-MAJAMAA Cheek Alpha Omega WARNER 8,0 L E V Y T N A N A SI M E LI U S RUMBA 69. Lahden oman James Bondin. Hän oli sankari ja roisto ja näiden hybridi, meemi kaikkien meemien yläpuolella
Underground-ilmiöstä suurempaan tietoisuuteen kammenneen Uncle Acid and the Deadbeatsin neljäs täyspitkä The Night Creeper pörisee tuttuun tapaan perinnedoomin ja stonerin rajapinnalla. Metallimausteiden tilalle on poimittu nippu 1960-lukuisia yrttejä. Homma toimii ja soitto rullaa, mutta yllätyksellisyyden ja ässäbiisien puute vaivaa. Tasavahva kiekko ei räjäytä tajuntaa, mutta se saa vilkuilemaan liepeiden yli hämärillä kujilla. Kuten herra itse hehkuttaa albuminsa tiedotteessa: ”Onpa hieno fiilis tällä levyllä!” Albumilta kuultaa läpi täysi piittaamattomuus kaikkea muuta musiikkia kohtaan. L E V Y T Syksyn kryptisimmät rocklevyt ILLAT pimenevät, kelit kylmenevät ja hengitys huuruuntuu. Saman efektin saa aikaan Jussi Lehtisalon kolmibiisinen Maisteri-soololevy, tosin eri syistä. The Aquarius Tapes soi edeltäjäänsä rennommin, psykedeelisemmin ja omaleimaisemmin. KALIFORNIALAINEN Sacri Monti kuulostaa nimeään kantavalla debyytillä ilahduttavan kypsältä. Virginialainen Windhand ja Goatsnake edustavat katraan raskainta osastoa. Lupaava startti. Harmi, että uudelleensyntymä tappoi kaiken sen, mikä teki bändistä ennen erikoisen. Bändi kuulostaa ennen kaikkea itseltään. Bändi ei keksi pyörää uudestaan, vaan selviytyy aikamatkastaan tyylitajuisesti ja puhtain (sätkä-)paperein. Malady yhdistää eponyymillä debyytillään Sammal-henkistä vintageprogea, 1970-lukuista Black Sabbath -jamittelua ja versoilevia biisirakenteita, jollaisia suosittiin suomalaisen progressiivisen rockin kultakaudella. Brittiyhtye ei ole hylännyt Hammer-b-kauhuleffakuvastoa ja kassumankkasoundeja, vaikka sen kansainvälinen suosio on paisunut levy levyltä. Levyä ei voi kuunnella ilman, että pudistelee hymyssä suin päätään. KRISTUSTA ja Saatanaa yhdenvertaisesti palvoneen The Process Church of the Final Judgment -huurulahkon nuottikirjasta neljä albumillista lainannut Sabbath Assembly seisoo nyt omillaan. Eponyymi vitonen esittelee laajempaan okkultistiseen kuvastoon siirtyneen yhtyeen metallisempana kuin koskaan. Goatsnaken Black Age Bluesilla riittää tarttumapintaa ja svengaavuutta, ja se on myös kokonaisuutena verrokkiaan sävykkäämpi. Maisteri on niin hypnoottinen ja sisäänpäin kääntynyt äänite, ettei sitä topsipuikolla alitajunnasta pois kaivella. A N D E R S B E R G ST E D T 70 RUMBA. Hyvä niin, sillä seos on entistä väkevämpi. Syksyn mystisimmät rockalbumit on rankattu okkultististen symbolien keinoin: mitä enemmän viivoja, sitä tymäkämpi äänite. Neloskiekko Innocence & Decadence jatkaa hyväksi havaitulla linjalla niin ilmaisun kuin 1970-lukuisen tuotantonsakin osalta. Homman nimi on 1970-lukuiselta löyhkäävä psykedeelinen ja raskas rock. Ruotsalainen Horisont progeilee miltei rockoopperamaisissa tunnelmissa avaruussyntikoineen, falsettilauluineen, Iron Maiden -kitaraharmonioineen, Blue Öyster Cult -grooveineen ja teknisine briljeerauksineen. Vaikka sävellykset eksyvät välillä mystisiin tahtilajija puhesekamelskoihin, punaista lankaa ei kadoteta. Windhandin tasapaksun Grief’s Infernal Flowerin helmeksi nousee akustinen Sparrow, jonka voisi kuvitella olevan Mirel Wagnerin kynästä. Vahvasti kokeellinen ja näennäisfuturistinen Odyssey ampuu rutkasti yli kaikessa mahdollisessa, mikä kääntyy kiekon vahvuudeksi. Niinpä tämänkertaisessa levykatsauksessakin huuruillaan kunnolla. Graveyardin retrosti rokkailevat göteborgilaiset ovat nousseet kotimaassaan miltei supertähteyteen: yhtyeen kolme uusinta levyä ampaisivat albumilistan top kolmoseen. Miltei electricwizardiaanisilla taajuuksilla pöriseviä kitaroita tasapainottavat kuulaat lauluosuudet ja kohtuullisen sliipatut tuotannot. Lisättäköön, että taso oli ilahduttavan kova jokaisessa lokerossa. Ihan kivoja kumpikin. Ulvovat Hammondit ja tyylitajuiset bassokuviot raikastavat analogiäänikuvaa, jossa laulua kuullaan vain silloin, kun sitä tarvitaan. Erittäin hieno albumi. MARKUS LAAKSO SUOMEN naislauluvetoisen occult rockin suurin ja kaunein, kuopiolainen Jess and the Ancient Ones, haastaa kansainväliset huippunimet toisella albumillaan
Entinen lapsitähti Selena Gomez yllätti kaikki julkaisemalla kesällä ääricoolin, minimalistisen seksikkään Good for You -biisin. Voi Lana. Varoituksen sananen: kun Unbreakablen laittaa soimaan, saa varautua siihen, että joku sivullinen luulee kuuntelevansa Michael Jacksonia. Ensimmäinen single Lissu ja mä esitteli tutun Vilkkumaan, tarinankertojan, hyvien kertosäkeiden ja c-osien kirjoittajan. Nicole Willis and the Soul Investigators ammentaa Happiness in Every Style -levyllään edelleen Motown-soundeista ja menneiden vuosikymmenten soulista. Polaris on tyylikästä elektronista poppia, taattua Chisua, mutta hieman synkemmissä vaatteissa. Musiikki on siirtynyt luontomaisemasta betonin keskelle kaupunkiin, neonvalojen alle. Eeppiseksi kasvava nimibiisi ja täysosumatanssihitti Tähdet ovat levyn parhaimmistoa. Dammn Babylla kaikuu vahvoja Tinashe-viboja ja Missy Elliotin kanssa tehty Burnitup! yrittää hitiksi, mutta muuten levy jää turhan tasapaksuksi. Laiska laulukaan ei enää viehätä. Lana Del Reyn syyskuussa julkaistu Honeymoon saattaa hyvinkin olla Del Reyn paras levy, mutta se on valitettavasti myös tukahduttavan maneerinen. Levyn hienoin biisi on ajaton Matka, jolla Yona hädin tuskin laulaa, enemmän kuiskaten hönkii. Konsepti toimii aina vain, sillä sävellykset ovat ajattomuudessaan kuranttia klassikkokamaa läpi levyn. Biisimateriaali on keskiarvoisen tasapaksua, tyylillisesti vuoden myöhässä. KUKA olisi vielä pari vuotta sitten uskonut, että Janet Jackson tekee paluun vuonna 2015. Levyllä on hienoja kappaleita sekä Vilkkumaalle tyypillistä draaman ja arjen yhdistelmää, mutta perinteisen rockbändin elektroniseen konesoundiviidakkoon vaihtanut Vilkkumaa tuntuu samalla menettäneen jotain tärkeää. Fanit saivat odottaa Maija Vilkkumaan paluuta vuosia. Tyylitransformaatio ei ole kuitenkaan läpeensä onnistunut, sillä tanssittavuus tuntuu välillä liiaksi itseisarvolta ja jättää sävellyksiä jalkoihinsa. No Sleeep -single huokui ajankohtaista r’n’b-soundia, eikä Unbreakable, Jacksonin järjestyksessään 11. Jos musiikki olisi köydenvetoa ja joukkueet jaettu sukupuolielinten samankaltaisuuden mukaan, olisivat naiset tällä kertaa voittajia. Toinen single, hämmentävä huumoribiisi Kissavideoita, ei levynkään kontekstissa tunnu toimivan. Kokonaissoundi tuntuu ehkä liiankin tutusti Sannilta ja Chisulta. Avausraita Hanging sitoo upeasti yhteyden Brunin Changing of the Seasons (2008) -levyyn. Yleisvire on melankolinen. ANNA BROTKIN L E V Y T NELJÄ vuotta levytystaukoa pitänyt Chisu palasi hienolla Polaris-albumilla. Mitran soundi on hallittu, mutta laulutaituruus tuntuu etäännyttävältä. Mitra voisi olla jotain uutta ja kiinnostavaa, mutta lankeaa keskilaimeaksi Jenni Vartiaiseksi. Levyllä on yksittäisiä helmiä, mutta 19 biisin mitta valitettavasti verottaa kokonaislaatua. Ikuinen valo on edeltäjäänsä vakuuttavampi kokonaisuus, jonka Itku ei auta mitäänja Valheet vuoreksi kasaantui -kappaleet todistavat näkemyksellisestä musiikintekijästä. Tälläkin levyllä keitetään kahvia aamulla keittiössä. Jälkimmäistä hoilataan takuuvarmasti ensi kesän festareilla. Yonan viime kesänä julkaistu single Syyt antoi odottaa soulimpaa Yonaa, mutta Naivi on lopulta tuttua tavaraa – jopa hieman harmittavan turvallista. Del Reyn kuvasto ja rekisteri ovat jo läpikotaisin tuttuja eivätkä tunnu uusiutuvan mihinkään suuntaan, jolloin nainen alkaa muistuttaa parodiaa itsestään. studioalbumi, huono olekaan. Nyt julkaistua Revival-levyä se ennakoi hyvin: poissa on kevyt teinipoppis, tilalla elektroninen r’n’b. Odotus päättyi tänä syksynä, kun Vilkkumaa julkaisi Aja-levynsä. IDOLS-voittajien aika on ollut ohi jo useamman vuoden, mutta viimeisimmän Idols-kauden 2013 voittaja Mitra julkaisi vielä nimeään kantavan debyytin. N A N A SI M E LI U S RUMBA 71. Feminiinistä voimaa ALKUSYKSY on ollut naisartistien juhlaa. Soundi on elektronisempi, mutta Brunin syvyys ja musiikillinen näkemys ovat yhtä orgaanisia kuin ennenkin. Toisen levynsä tänä syksynä julkaissut laulaja-lauluntekijä Laura Moisio on kasvanut tulkitsijana ja erityisesti tekstittäjänä. Levyn ensimmäinen single Ihana oli sanalla sanoen kamala, mutta se ei onneksi ennakoinut koko levyä. Upean paluun teki tänä syksynä myös norjalainen Ane Brun When I’m Free -albumillaan
B L A C K P E ID E R 72 RUMBA
www.mikseri.net Mikseri_170x245mm.indd 1 20.10.2015 10.49. Yli 180 000 käyttäjää, 90 000 projektia, 185 000 kappaletta ja satoja tuhansia kommentteja
Something-levyn aikaan heillä oli niin kova noste päällä, että epäilyttää, miten se voi enää säilyä. Karjalainen on itse asiassa varmaan ensimmäinen artisti, mitä olen elämäni aikana kuullut. ISH: En ole koskaan aktiivisesti kuunnellut Karjalaista, mutta pidän hänestä, koska hänen musiikistaan puuttuu ankeus, joka on läsnä melkein kaikessa suomalaisessa radiopopissa. SS: Tämä biisi ei hurmaa samalla kuin Amanaemonesia, johon ihastuin välittömästi. ISH: Uusiutumalla jatkuvasti. Sellaisen ihmisen ajattelemisesta syntyy voimakas hämmennys. Beyoncea kuunneltu. SS: Tästä uupuu kepeää ja outoa humoristisuutta, josta bändissä pidän. SS: Kiinnostaa, mitä mieltä olet J. Vanhemmat kuuntelivat häntä jatkuvasti. Tämä on siihen verrattuna jotenkin kireä teinipoppibiisi. Tässä on selkeästi lähdetty radiohittiä tekemään. H IT T IK A R U S E L L I Chairlift Ch-Ching Ensimmäinen single newyorkilaisen elektropopduon kolmannelta levyltä. ISH: Mennyt mieshän oli hauska ja friikki biisi, josta ihan kaikki ja kaikenikäiset pitivät. Kannattaako tällaisen bändin enää edes julkaista levyjä. Stindebinde on se koulun rokkikaveri, jolle käykin elämässä vähän huonosti. Pukee hyvin urbaania ympäristöä. Karjalaisessa hienointa on se, että hän osaa kertoa muutamilla sanoilla eheän ja samaistuttavan tarinan. Tykkään kuunnella tällaista musiikkia kuulokkeista vaikka kaupungilla asioidessani. Jos tämä olisi Anssi Kelan tai Zen Cafen biisi, Stindebinden kohtaloa lähdettäisiin revittelemään ja dramatisoimaan, kuinka hän oli minun paras kaverini ja nyt hän asuu katuojassa ja tarttuu seuraavaksi aseeseen. Suoraa jatkumoa Ankkurinapille ja Dorikselle. ISH: Hauska biisi tämä on kuitenkin kaikesta harmittomuudestaan huolimatta. En tiedä, johtuuko se sitten Futuren läsnäolosta, mutta tämä kuulostaa jo melkein gangstaräpiltä eikä enää emo-Drakelta. SS: Joo, tämähän on todella hyvä. SS: Ensimmäisillä tahdeilla ei ihan tunnistaisi, että tämä on Chairliftin biisi. Inhosin jotain Hold on, We’re Going Homea, kun se vaikutti niin limaiselta biisiltä, jonka tahdissa siemaillaan cocktaileita mainostoimiston pikkujouluissa. Loppusyksyn kappaleita arvioivat vt. SS: Ei tämä ollenkaan huono kappale ole, mutta draamankaari puuttuu. Se osoitti olevansa todella monipuolinen ja muuntautumiskykyinen bändi. ISH: Vähän samanlaista synkkää minimalismia kuin Vince Staplesin Summertime 06:lla. Ensimmäinen levy sisälsi aika mitäänsanomatonta syntsapoppia, mutta Somethingillahan Chairlift kehittyi huimasti. ISH: Hetkinen, sanoituksissahan kerrrotaan melkein Mikan faijan BMW -tyyppinen tarina. Ristiriitainen sekoitus mennyttä ihailua ja sääliä, jota ei haluaisi tuntea. ISH: Kuuntelin Selenan Good for You -kappaletta paljon kesällä, se oli tosi ilmava ja mielenkiintoisesti tuotettu. Tuntuu kyllä hyvältä, että Selena on noussut B-sarjan teinipopparista koko ajan tasokkaammaksi ja kiinnostavammaksi poptähdeksi. ISH: Joo, on Drake siinä mielessä hipsteriräppiä, ettei sitä varmaan missään laskettelukeskuksissa kuunnella. Biisi menee vähän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. SS: Kiinnostaisi tietää, kuunnellaanko Drakea Suomessa yliopistokaupunkien ulkopuolella. Napakka biisi, hittiainesta. SS: Joo, muistellaan vanhoja kouluaikoja. SS: Muistuttaa myös jotain toista ysäriaikojen yhden hitin ihmettä, mutta en saa päähäni, mitä. SS: Tämä bändi muistuttaa hypen määrässä vähän The Ting Tingsiä. ISH: Mitä ihmettä. SS: Toivoisin, että tämä kasvaisi johonkin suuntaan ensimmäisen kertosäkeen jälkeen, mutta sama pimputtelu jatkuu vain. SS: J. Säkeistön pianosämplestä tulee mieleen melkein Lemon Tree. Chairliftin kaikissa biiseissä on samaa heräävää ihmetystä, kuin joku psykedeeli olisi juuri alkanut vaikuttaa. Karjalaisesta. Tulevaisuuden lupauksista Stindebindeen Hittikaruselli pyörii jälleen. Tässä on kuitenkin lämpöä ja jopa toiveikkuutta. Toisaalta ääni toimi ehkä edellisen levyn diskopsykedelian kanssa paremmin. 74 RUMBA. ISH: Bändi on näköjään omaksunut trendikkäät r&b-vaikutteet. Yhden singlen perusteella on vielä paha sanoa, mihin suuntaan bändi on muuttumassa tällä kertaa. Selena Gomez Same Old Love Toinen single Gomezin lokakuussa julkaistulta Revival-levyltä. Drake X Future Jumpman Single Draken ja Futuren What a Time to Be Alive -yhteislevyltä. Karjalainen Stindebinde Perinteikäs J.-kappale on ensimmäinen single marraskuussa julkaistavalta Sinulle, Sofia -albumilta. ISH: Polacheckilla on kliinisen kaunis ääni, mikä toisaalta kuulostaa mielenkiintoiselta r&b-vaikutteiden kanssa, kuin laboratoriossa yhdistetyltä. Chairlift on hyvä esimerkki yhtyeestä, joita vaikka ep-muotti palvelisi paremmin. J. SS: Tämä on aika aikuiseen makuun tehty. ISH: J. ISH: Kaikki varmaan muistavat sellaisen tyypin, joka vaikutti kouluaikoina lahjakkaalta, mutta joka meneekin vanhempana rappiolle. Hän merkinnee minun ikäpolvelleni aivan eri asioita kun sinun. SS: Taustoista tulee mieleen Massive Attack. Tykkään kyllä siitä, että Drake on hankkiutumassa eroon herkkisimagostaan. SS: Ei tästä sellaista koko kansan hittiä tule, mutta levy löytyy pomminvarmasti suomalaisten isien joululahjapaketeista. päätoimittaja SAKU SCHILDT ja vapaa kirjoittaja IIDA SOFIA HIRVONEN. Ehkä sen vuoksi hän pysyy Eppu Normaalin tavoin mielikuvissani musiikkina, jota kuunneltiin isän autossa ja yhteislaulettiin koulun musiikintunneilla. Täällähän tämä on vakiintunut aika nopeasti osaksi nuorten kaupunkilaisten äänimaisemaa
Ehkä ihmiset naureskelevat sille tuotantokikalle kymmenen vuoden päästä. ISH: En tiedä, onko Nikke Ankara uskovainen, mutta sanoitukset voisi lukea jonkinlaisena “Tule jumalan luo, niin pääset irti aineista”-AA-kerho-tarinana. ISH: EDM-formaatin sisällä fuusioituu niin monia asioita, että sen sisällä on aika vaikea lähteä tekemään enää mitään mullistavaa. SS: Ammattimaisesti tehtyä musiikkia, mutta tokkopa tätä kahden vuoden päästä enää radiossa soitetaan kuten joitain Mariskan vanhempia biisejä. ISH: Ehkä tämä toimii kohderyhmässään, mutta sanoitukset kuulostavat kamalan tökeröiltä. ISH: Tai salilla painoja nostellessa. ISH: Tämä ei lähtenyt ollenkaan jytäämään, ei edes dropin jälkeen. Tässä on kunnianhimoinen yritys, mutta palaset eivät ihan loksahda paikalleen ISH: Ei tässä mitään suurta oivallusta tapahdu. Sanni Ei Sannin elektroninen Vain elämää -versio Maija Vilkkumaan rockbiisistä. Vasen, kaks, kolme. “Nyrkki pöytään, nyt minulla on vakavaa sanottavaa.” ISH: Kertosäkeestä tulee mieleen Apulanta tai nu metal. On ikävää, jos valtavirtaräpissä vaihtoehdot ovat nykyään joko menestysjeejee tai tällainen ruikutus. SS: Kuulostaa siltä, että Timo Rautiaisen heavybiisien paatos on siirtynyt Nikke Ankaran tyylisten suomiräppäreiden tuotantoon. SS: Hänhän on ehtinyt tehdä vaikka mitä “asenneiskelmästä” konepoppiin. Onneksi Vilma Alina käsittääkseni kirjoittaa itse biisinsä. Tosin true-suomiräppipäät varmasti tuhahtelevat Nikke Ankaralle. ISH: Herätään ja otetaan iPhone käteen. Vaikuttaa vähän hankalalta vääntää tästä jotain EDM:ää. Tulee kummallisesti sellainen vaikutelma, että joku nelikymppinen lauluntekijä on miettinyt, että “hmm, millaista se nuoriso nykyään on, hehän ottavat nykyään paljon selfieitä ja laittavat niitä sosiaaliseen mediaan, kun heillä on niin suuret kuvitelmat itsestään.” SS: Kuulostaa kyllä siltä, että säveltäjä on miettinyt tarkkaan, mikä toimii kohderyhmälle ja lähtenyt myymään heille hittiä. Ei anthemeita ole helppo tehdä. ISH: Alkuperäisessä biisissä on niin vaikea melodia ja paljon sanoja ja vahva kitararock-sovitus, että sitä on vaikea sovittaa kellekään muulle paitsi Vilkkumaalle. SS: Sopisi vaikka huumevalistuskampanjan tunnariksi. SS: Hassua, että Sanni esittää Vain elämää -ohjelmassa Maija Vilkkumaata, mutta Vilkkumaa yrittää uusilla biiseillään päästä Sannin tontille. Korvat uupuvat nopeasti. ISH: Tässä biisissä Suomi-iskelmä kohtaa EDM:n ja rapin. Aki Tykki Värifilmi Nikke Ankara käsittelee biisissään sekoilun lopettamista ja päihteistä irrottautumista. SS: Vilma Alina on mennyt Hullut asuu Kallios -ajoista paljon eteenpäin. “Me halutaan vaan lisää seuraajii, me muutetaan Berliiniiin”. Itsetarkoituksellisen mahtipontisista biiseistä jää vähän tyhjä olo. Otetaan todistukset käteen ja lähdetään Kallioon juhlimaan. Vaikka laulaja laulaisi nuotilleen, lopputuloksen pitää kuulostaa robottimaiselta, kun kaikki muutkin tekevät niin. ISH: Sannin biisit tuntuvat minusta koskettavammilta, kun hän vain kertoo omaa tarinaansa. Siitä herää vain vaistomainen hylkimisreaktio. RUMBA 75. Silmissä alkaa vilistä Sairaan kaunis maailma -tyyppinen kuvasto. Eihän siinä mitään. En keksi kuntosalin lisäksi muita arkisia tilanteita, joihin EDM-musiikki sopisi. ISH: Sympatiseeraan Selena Gomezia, kun luin tällä viikolla, miten hänestä levitettiin juoruja, että hän vain bilettää ja käyttää huumeita, kun ei kestä eroamista Justin Bieberistä. ISH: Mariska on tehnyt pitkään poppia, mutta hän on mielikuvissani edelleen rastapäinen “riimiritaritar”. ISH: Jotenkin vaivaannuttavaaa morkkistelua. ISH: Tässä ei ole kerrassaan mitään hauskaa tai oivaltavaa. SS: Jotkut ovat povanneet, että EDM-buumi alkaisi olla taittumaan päin. Tämä biisi on häneltä rohkea valinta, siitä nostan hattua. SS: Joo, onhan tämä suosittu kaveri. ISH: En ymmärrä, miksi kaikki nuorisoartistit yrittävät tehdä tällaisia valtavia “anthemeita” Imagine Dragons -bändin tyyliin. Vilma Alina Tulevaisuuden lupauksii Suomalaisen lauluntekijän kolmas single kertoo siitä, kuinka pää on nuorena täynnä unelmia ja suunnitelmia, mutta tekisi vain mieli juhlia. SS: Parhaimmillaan Vain elämää -covereissa saadaan nostettua biiseistä esiin aivan uusia puolia. Does not compute. Ei hän alkaisi noin mauttomasti listata kaikkia nykysukupolvea yhdistäviä asioita. Ei tämä kuitenkaan vielä Sannille pärjää. SS: Kappaleessa on kevätjuhlatunnelmaa. SS: Kuuntelemisesta tulee samanlainen fiilis kuin joku sukulaismies paasaisi humalassa, että kuules poika, älä nyt sitten koske huumeisiin. SS: Teemu Fiilin taannoin valisti minua, että se efekti laitetaan biiseihin sen itsensä takia. Kertosäkeessä vierailee Happoradion laulaja. Sukupolvikokemus. Selenasta voi hyvin tulla seuraava gay-ikoni, kun hän on kärsinyt ja kokenut kovia ja on silti niin ihana ja kiltti kaikille. Tosin tästä saisi helposti jonkun bailuremixin tehtyä. SS: Sanni laulaa hyvin ja vaikuttaa sangen lahjakkaalta artistilta. Sitten selvisi, että hän sairastaa vakavaa autoimmuunisairautta nimeltä lupus ja on käynyt kemoterapiassa sen takia. Lähiökämpän kelmeä valo, mies kyhjöttää sohvalla huppu päässä, pöydällä on kääritty seteli. Lähinnä kuulostaa siltä kuin kahta eri biisiä liimattaisiin väkisin päällekäin. Sanni on osoittanut, että sukupolvikokemuksista laulaville nuorille artisteille riittää kysyntää. Mariska Sotilaat Uusi single vie Mariskan musiikkia EDM-hiphopin suuntaan. Tässä yritetään selkeästi päästä Sanniksi Sannin paikalle. SS: Ei tämä kyllä Weekendissä toimisi, brunssilla pikemminkin. SS: Mariskan pitäisi olla taitava sanoittaja, mutta tässä kappaleessa ei tule kiinnitettyä hirveästi huomiota lyriikoihin. Varmasti vetoaa kansaan. H IT T IK A R U S E L L I ISH: Minun on vähän vaikea kuunnella suurta osaa nykyisestä valtavirtapopista, kun tuotanto ja laulut on niin läpeensä kompressoituja ja autotunetettuja. Nikke Ankara ft. Ah, elämä on niin rankkaa. Varmaan häneen on alettu panostaa tuotantokoneistossa. Seriously
L E V Y H Y L LY 76 RUMBA
Levy alkaa hyvin heleästi eikä varsinaisesti pursua esoteriaa, kunnes päästään rituaalinomaiseen Season of the Witch -kappaleeseen. Sain myös unihalvauksia ja pelkäsin ihmissusia yläasteelle asti. TOIMITTANUT MERVI VUORELA KUVA LANCE KOOMA ” A lle kouluikäisenä katsoin kaikki mahdolliset kauhuelokuvat ja näin ihan sairaita painajaisia. J os haluaa hyvän läpileikkauksen vuosien 1970–74 okkultistisesta musasta, kannattaa kuunnella Do What Thou Wilt – The Satanic Rites of British Rock -kokoelma (2011). Kotimaisista bändeistä täytyy mainita Babylon Whores. Myöhemmin lapsuuden kauhuelokuvakokemukset jalostuivat kiinnostukseksi okkultismia kohtaan. Ne ovat tavallaan b-luokan bändejä, mutta tekivät ihan ykkösluokan biisejä. Siinä on bändi, josta vuodesta toiseen ajattelen, että kunpa sen vielä joskus saisi nähdä livenä.” ”1930-LUVULLA SYNTYNEESTÄ GRAHAM BONDISTA SANOTAAN, ETTÄ HÄN TOI RHYTHM’N’BLUESIN ENGLANTIIN. Ainakin Englannissa se taisi olla sellainen ensisukellus, joka käynnisti nuorison kiinnostusta pimeämpiin aiheisiin, goottilaisiin sävyihin ja englantilaisiin perinteisiin. Levy ei ehkä suoranaisesti liity esoteriaan, mutta siinä on hyvin hämärä, synkkä ja pölyinen meininki. Se ei ole vain goottilaista pikku kauhuilua, vaan täyttä asiaa, jossa ammutaan crowleymaisesta vinkkelistä. Yläasteella löysin kirjastosta Lovecraftia, ja myös metallimusasta löytyi viittauksia okkultismiin. MUUTAMA VUOSI MYÖHEMMIN HÄN HYPPÄSI TAI JÄI JUNAN ALLE.” RUMBA 77. Myös biisien nimet ovat osastoa End of the Page ja Satan. Vieressä oli hemmetin iso sikala, ja naapureita ei ollut lähelläkään. Mukana on paljon vähemmän tunnettuja yhtyeitä. Alkuvaiheessa hän teki pari ihan normilevyä, kunnes sekosi esoteriaan ja huumeisiin ja väitti olevansa Crowleyn poika. You Won’t Remember Dying -levyssä (1970) oli sellainen. Mutta hänen musiikkinsa on aivan mainiota! Se on hyvä, koska monesti, kun ajatellaan tällaisia pimeämpiä levyjä, ajatellaan ensimmäiseksi raskasta musiikkia. Tämän kokoelman kautta löysin esimerkiksi Luciferin. Käsittelen siellä päivittäin asiakkaitten vinyylejä, ja aina välillä silmiin osuu joku mielenkiintoinen kansi. Bulbous Creationin löysin pari vuotta sitten töissä Kuopion Levykauppa Äxässä. Hänen levynsä Holy Magick (1970) on syvemmällä esoteriassa kuin Sunshine Superman. 1930-luvulla syntyneestä Bondista sanotaan, että hän toi rhythm’n’bluesin Englantiin. Ike Vil ja Antti Litmanen olivat ihan lasit huurussa esoteriameiningeissä. ALKUVAIHEESSA HÄN TEKI PARI IHAN NORMILEVYÄ, KUNNES SEKOSI ESOTERIAAN JA HUUMEISIIN JA VÄITTI OLEVANSA CROWLEYN POIKA. Asuin silloin mummolassa isossa maatilakartanossa keskellä metsää. Bändiltä ilmestyi hiljattain kokoelmaboksi Pride of the Damned (2014), jonka kansiin kirjoitin esipuheitakin. Vähän myöhemmin löytyivät Crowley ja Blavatsky. Uskonto ei sopinut vapaudenkaipuuseeni, mutta ei toisaalta ateismikaan, koska en usko niin tylsiin juttuihin. Kahdenkympin jälkeen aloin etsiä aiheen ympärille filosofiaa. Itse musa on happoista ja raskasta, mutta samalla pehmeää ja kaunista blues-vetoista kamaa, jossa on hemmetin hienoja kitarasoundeja. Muutama vuosi myöhemmin hän hyppäsi tai jäi junan alle. M yös Graham Bond tuli Englannista. Kuuntelin sitä jo yläasteella ja ihastuin erityisesti sanoituksiin. Noin seitsemän vuotta sitten innostuin Donovanin Sunshine Superman -levystä (1966). Silloin minua alkoi kiinnostaa niin sanotusti pimeämpi kama. L E V Y H Y L LY Metallimiehestä mystikoksi Kun JESS AND THE ANCIENT ONES -kitaristi THOMAS CORPSE oli teini, hän kuunteli pelkästään metallia
V A L IT U T P A L S A T K U V A T T O M I P A LS A Ricky-Tick Big Band & Julkinen sana Kulttuuritalo, Helsinki 10.10.2015 KULTTUURINNÄLKÄISILLE tarjottiin harvinaista herkkua, kun suuren ja mahtavan jatsibändin ja kolmen rap-mestarin levyjulkkareita juhlittiin. Tässä otoksessa on iloisia miehiä päivän ensimmäisen konsertin päätteeksi kumartamassa. Ela-show oli tekijänsä näköinen tapahtuma. Jälkimmäisen Ela-show'n päätteeksi artisti villiintyi ja heittäytyi yleisön kätten vietäväksi eli harrasti vanhaa kunnon yleisösurffausta. Hyvä! 78 RUMBA. Puitteet olivat hulppeat, vierailijoita riitti ja pommit paukkuivat, mutta kaiken keskiössä oli maamme hyväntuulisin räppäri, joka oli selkeästi liikuttunut saamastaan suosiosta. Ricky-Tick Big Bandin & Julkisen sanan toisen yhteisen albumin julkistusjuhlat keräsivät avarakatseista yleisöä kahden "sirppiliiterillisen" verran samana päivänä. Elastinen Ela-show, Hartwall-areena, Helsinki 10.10.2015 ELASTINEN jatkoi omalta osaltaan suomalaisen livemusiikin voittokulkua järjestämällä kaksi täyteenahdettua areenakonserttia. Vasemmalla Ricky-Tick Big Bandin johtaja Valtteri Laurell Pöyhönen, vierellään Julkinen sana -kolmikko Tommy Lindgren, Karri "Paleface" Miettinen ja Lasse "Redrama" Mellberg
Kolmisen vuotta keikkataukoa pitänyt artisti ehti piipahtaa taukonsa aikana Olympiastadionin lavalla uuden lastensairaalan hyväksi pidetyssä Live Aid -tapahtumassa, ja nyt oli vuorossa klassinen Elämä lapselle -konsertti. Oikeita keikkoja odotellessa meidän fanien on tyytyminen näihin yhden kappaleen pikakeikkoihin. V A L IT U T P A L S A T Chisu Elämä lapselle -konsertti, Hartwall-areena, Helsinki 16.9.2015 CHISU palailee pätkittäin keikkatauoltaan. Itsekin olen hyväntekijä, sillä olen jo lukuisia kertoja käynyt kuvaamassa Lastenkilinikan Kummien tapahtumia ja luovuttanut kuvien parhaimmiston järjestävän tahon käyttöön. Kokeilkaa vaikka itse! RUMBA 79. Kyllä tuollaisesta hyvän työn tekemisestä saa itselleenkin erityisen hienon fiiliksen
Kannattaa tutustua. Tämä 19-vuotias pohjoisirlantilainen lauluntekijä tulkitsee synkkiä tarinoita lapsenomaisella äänellään niin taianomaisesti, että nostan Soakin Before We Forgot How to Dream -debyytti albumin vuoden parhaiden levyjen joukkoon. Erityisesti yhtyeen rumpali löi minut ällikällä. Soak (Bridie Monds-Watson) Debaser Stranden, Tukholma, Ruotsi 7.10.2015 SIITÄ onkin vierähtänyt jo aikaa, kun olen viimeksi lähtenyt fanimatkalle Tukholmaan jonkun tietyn artistin keikan innoittamana. 80 RUMBA. Onneksi on Soak. V A L IT U T P A L S A T The Red Paintings Klubi, Tampere 26.9.2015 VÄLILLÄ on hyvä saattaa itsensä alttiiksi yllätyksille. Aivan maagista toimintaa. Kuvitelkaa nuori Anna Kuoppamäki soittamassa rumpuja Mars Voltan riveissä. En tiennyt koko Red Paintingsistä mitään, mutta riski kannatti ottaa. Bändi oli kuvauksellinen ja musiikkinsa innostavaa angstista avaruusajan progea. Innokkaat Red Paintings -fanit kehottivat minua saapumaan Tampereen Klubille, kun heidän suosikkiyhtyeensä lämmitteli siellä vanhaa kehnoa, Die Kruppsia. Keikka ei ehkä pitänyt koko kestonsa aikaa otteessaan, mutta paikoitellen saatiin välähdyksiä siitä, että tästä artistista kuullaan vielä pitkään
Esiintyjät olivat pienten levy-yhtiöiden suojatteja, jotka oikeastaan kaikki olivat ehtineet tulla tutuiksi maamme musaskeneä seuraaville. Kattaus oli valittu tyylillä, ja tapahtuma oli todella onnistunut lisä syksyn tapahtumakartalle. Hyvä! RUMBA 81. Jukka Nousiainen oli tilattu paikalle Jytämimmeineen, mutta minkäs teet, kun yhtye ehti lopettaa toimintansa noin kuukautta aiemmin. V A L IT U T P A L S A T Jukka Nousiainen Suomirock 2015, Klubi, Tampere 12.9.2015 TAMPEREEN Klubilla ja Pakkahuoneella järjestetty Suomirock 2015 -tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan. Illan aikana kuultiin kahdeksan erilaista näkemystä nykypäivän suomirockista. No, onneksi Jukka on soolonakin niin huimaa lunastusta, että heikompaa hirvittää. Toivottavasti siitä tulee perinne
Toisinaan epäilen, että DeMarcon slacker-asenne, tuo harkittu luuserius, on jonkinlainen suuri höynäytys, jossa on enemmän nostalgiaa kuin jälkeäkään siitä suuruudesta, mitä mielessäni elättelen. KIMMO LAAKSO Kirjoittaja on kirjoittava basisti. Henkilökohtainen identiteettireikäni on täytetty DeMarcon videoilla, jotka ovat oikeastaan kaikki samanlaisia. Esimerkiksi Ode to Viceroy -kappaleen video on hämmentävä esteettinen kokonaisuus, jossa lauluntekijä juhlistaa rakkaussuhdettaan halpaan savukemerkkiin. Kun tajusin olevani broheemi DEMARCON MUSIIKKI JA SIIHEN LIITTYVÄT KUVAT TUOVAT NÄKYVIKSI JOTAIN ELÄMÄMME TYHJÄNPÄIVÄISYYDESTÄ TAVALLA, JOTA POPMUSIIKKI EI USEINKAAN ONNISTU TEKEMÄÄN. Minusta on tullut pakkomielteinen Mac DeMarcon musiikin kuluttaja, ja se näkyy nyt tavassa, jolla hahmotan itseni ja maailman. DeMarcon musiikkia kuunnellessani liityn siihen kuvitteelliseen miesten yhteisöön, josta käytetään nimitystä brohemia. Kyse on tyypillisestä popkulttuurin infektiosta, kohtauksesta, joka todennäköisesti menee ohi. DeMarcon nerokkuus oikeastaan liittyy tapaan, jolla hän käsittelee identiteettiä, tuota reikää. Hän vain rämpyttelee työttömyyskortistorockia ja esittelee itseään eri asennoissa. Pellestähän tekee kiehtovan juuri tuo hallittu kömpelyys, jossa on samaan aikaan jotain inhimillistä ja ihmeellistä. Minun reikäni eteen pompahtaa milloin mitäkin – kuin vanhan ajan View-Master-lelussa. LAAKSO Suomen kätevin TV-OPAS on täällä! Kake löytyy osoitteesta kake.fi 82 RUMBA. Kaikesta tulee tunne, ettei DeMarcolla ole mitään sanottavaa. Se näkyy tavassa, jolla kirjoitan. Brohemia on eräänlainen Mikä-mikä-maa – utopia, jossa on samanaikaisesti jotain hienostunutta ja junttia. Mutta voin tarkentaa asiaa kertomalla, mitä musiikkia olen viime aikoina kuunnellut ja millaisia kuvia musiikki on omaan View-Masteriini onnistunut tunkemaan. Usein tämä ei ole mitään helposti tunnistettavaa. Videossa on haalistunut VHS-nauhaa muistuttava kohina, ja katunäkymät tuovat mieleen muistumia vanhoista brittiläisistä 1990-luvun poliisisarjoista. Kun DeMarco esiintyy My Kind of a Woman videossa naiseksi pukeutuneena, katsoja ei ole varma DeMarcon mausta. DeMarcon videot ovat itsessään kuin reikiä, joihin katsoessaan voi fanittaa tapaa, jolla ne kuvastavat identiteetin haurautta, siihen liittyvää hetkellisyyttä. DeMarco kuitenkin tuo spedeilyyn siihen kaivatun vakavan, surumielisen ulottuvuuden. Mitä huvittavaa on naiseksi pukeutuneessa miehessä. Voi olla vaikea tunnustaa tätä maailmassa, jossa kilpailu siitä, kuka kukin on, on äitymässä yhä verisemmäksi. Silti DeMarco muistaa, että häntä tarkkaillaan. K O L U M N I S uurimman osan elämästäni en ole ollut mitään. Ehkä. Voisikin väittää, että DeMarcon musiikki ja siihen liittyvät kuvat tuovat näkyviksi jotain elämämme tyhjänpäiväisyydestä tavalla, jota popmusiikki ei useinkaan onnistu tekemään, koska se ottaa itsensä liian vakavasti. Tässä, kuten muissakin DeMarcon videoissa, laulaja sekoilee kameran edessä kuin kansanopiston taidelinjalainen, polttelee tupakkaa, ajaa autolla, käväisee kaupassa ja meren rannalla. On kuin vakoilisimme häntä avaimenreiästä toimittamassa tyhjää. Joukkoon, joka ei ole hyvä urheilussa, joka pelailee konsolipelejä, haaveilee, polttelee ja katselee mimmejä kahvilassa muka kirjaa lukien, vaikka kirja itse asiassa on väärinpäin. Kun hänen lärvinsä ilmestyy kameran etsimeen, hän ei epäile rikkoa neljättä seinää: hän katsoo suoraan yleisöön, hymyilee tai puhaltaa savua. Tyhjänpäiväisyys on oikeastaan niiden viehättävyyden ytimessä. Ehkä yläasteen näytelmäkerhossa tämä olisi toiminut, mutta että vielä nyt, maailmassa jälkeen internetin. DeMarcon videot ovat monessa mielessä hyvin tyhjänpäiväisiä. Identiteettiä voi paremman puutteessa kutsua kurkistusreiäksi, aukoksi, josta henkilö tarkastelee omaa suhdettaan maailmaan, muihin ihmisiin, musiikkiin, politiikkaan ja aatteisiin
Suomen kätevin TV-OPAS on täällä! Kake löytyy osoitteesta kake.fi
AD: ”Se rajoittaisi yleisöä liikaa. Tässä on kyse meidän elämästämme.’” AN: ”Kameroiden sammuttua puhuimme vielä siitä, miten hienoa olisi ollut saada Adam Yauch mukaan. Monet tutuistamme eivät olisi menneet katsomaan elokuvaa, jos se ei olisi meidän tekemämme. TR-808 päätyi edustamaan jotain paljon isompaa, kokonaan uutta soundia.” Mitä halusitte 808:sta kertoa. Halusimme näyttää miten soundi kiersi ympäri maailman ja kukoisti. Tekijät kertoivat Rumballe, miten elokuva syntyi, mitä sillä haluttiin saavuttaa ja mikä on pienen budjetin elokuvantekijälle kaikkein tärkeintä. Hän oli Beastie Boysista teknisesti etevin.” Miten päädyitte elokuva-alalle. Kukaan ei olisi uskonut, että meillä on lopulta kasassa 57 haastattelua artisteilta, joista useimmat ansaitsisivat paikan 808:n hall of famessa. SE OLI EMOTIONAALINEN TUNTI, JONKA PÄÄTTEEKSI TIESIMME, ETTÄ TÄMÄ ON TÄSSÄ.” – ALEX NOYER AD: Alexander Dunn AN: Alex Noyer 84 RUMBA. Beastie Boysin Adam ’AdRock’ Horovitz meni ostamaan kitaraa ja tuli liikkeestä ulos 808:n kanssa.” AD: ”Tällaiset pienet sattumat muodostivat sen tunnistettavan soundin ja johtivat Planet Rockin kaltaisten ikonisten albumien syntyyn.” Miten saitte elokuvaanne näin paljon haastateltavia. TEKSTI ANTON VANHA-MAJAMAA KUVA LANCE KOOMA ”BEASTIE BOYSIN HAASTATTELU OLI ENSIMMÄINEN, JONKA AD-ROCK JA MIKE D TEKIVÄT ADAM YAUCHIN KUOLEMAN JÄLKEEN. Siinä oli valmis tarina kerrottavaksi. Minua kiehtoi myös se, että TR-808 on pinnalta vähän tylsäkin aihe, jos siitä ei tiedä mitään. Vuonna 2004 perustimme yrityksen ja aloimme tehdä musiikkivideoita, mainoksia ja kaikenlaisia A M M A T T IL A IN E N V A S T A A Miten tehdään hyvä musiikkidokumentti. AN: ”Olimme onnekkaita. Meillä oli mukana musiikkituottaja Arthur Baker, joka tuntee suunnilleen kaikki tekijät 1980-luvun alusta nykypäivään. Haastateltavat myös puhuivat rumpukoneesta kuin ystävästään tai bänditoverista. Meidän täytyy olla tässä elokuvassa. AN: ”Meille oli tärkeää osoittaa, kuinka kauas 808:n soundi matkusti. Se sattui olemaan 808. Halusimme tehdä hauskan ja viihdyttävän elokuvan. Se oli emotionaalinen tunti, jonka päätteeksi tiesimme, että tämä on tässä.” AD: ”Mike D ja Ad-Rock sanoivat: ’Olisimme olleet vihaisia, jos ette olisi pyytäneet meitä mukaan. Sen lisäksi on vielä tarina laitteen virtapiireistä ja siitä, miksi sen valmistaminen keskeytettiin. Ei Yhdysvalloissa kaivattu erityisesti 808:aa. Elokuvanne ei kerro juurikaan rumpukoneen tekniikasta. Brittiläisen ALEXANDER DUNNIN ohjaama ja suomalais-ranskalaisen ALEX NOYERIN tuottama dokumentti 808 kertoo Rolandin legendaarisen TR-808-rumpukoneen tarinan. Siellä kaivattiin rumpukonetta, ja se sattui olemaan 808.” AN: ”Afrika Bambaataan Planet Rockin tekijät ostivat kaipaamansa rumpukoneen käteisellä joltain tyypiltä hämyisellä sivukadulla. Miksi. Ei se, miten kaikki oppivat käyttämään sitä, vaan kuinka se oli enemmän kuin pelkkä kone. Koskaan ei ollut kyse pelkästä instrumentista, vaan siinä oli paljon lisämerkityksiä.” AD: ”Se tekee 808:sta niin ainutlaatuisen ja ikonisen.” AN: ”Beastie Boysin haastattelu oli ensimmäinen, jonka he ovat tehneet Adam Yauchin kuoleman jälkeen. Japanissa oli tietenkin Yellow Magic Orchestra ja The Plastics, mutta sieltä se ylitti Tyynenmeren Yhdysvaltain länsirannikolle, sieltä itärannikolle ja lopulta Afrika Bambaataalle. AD: ”Tapasimme yliopistossa Lontoon liepeillä liki 15 vuotta sitten.” AN: ”Alex opiskeli mediatuotantoa, minä mainosalaa. Lopulta he kuitenkin rakastivat sitä.” AN: ”Olennaisinta on rumpukoneen perintö. Siihenkin löydämme elokuvassa vastauksen.” AD: ”Melkein kaikki tapahtui vahingossa
New York Influence City oli juuri näytetty televisiossa, ja keskustelimme muista projekteista. Emme työskennelleet minkään kaavan mukaan, joten haimme vain hyviä tarinoita. Taylor Swift käyttää sitä. Alex vastasi jälkituotannosta ja visuaalisesta ilmeestä.” Miten ideoitte elokuvanne. Sitten käytimme vähän liikaa. Lapsena siskoni levyhylly oli täynnä sitä: New Kids on the Block ja Britney Spears käyttivät 808:aa. Sain tutulta Jorin puhelinnumeron ja menin Turkuun. Yritimme selvittää, löytyisikö dokumenttiin tarina.” AN: ”Halusimme tehdä jotain, mutta emme olleet varmoja, tulisiko siitä elokuva, tv-sarja vai internet-sisältöä. AN: ”Tämä on ensimmäinen iso elokuvamme. Minäkin sain jälkikasvua. Sehän kuulostaa alkuun pienen yleisön jutulta, mutta kun asiaa miettii, tajuaa, että 808 on ihan kaikkialla. Minä tein pari, kuten Phil Collinsin, jonka jälkeen itkin. He auttoivat lähinnä musiikkien oikeuksissa.” Millaisia vinkkejä teillä on aloittelevalle elokuvantekijälle. AN: ”Tämä on indie-elokuva, ja budjettimme oli ’orgaaninen’. Tiesimme ainakin, ettei tästä tulisi elokuvaa tekniikasta. Pyöritimme samalla tuotantoyhtiötä Lontoossa. Sitten lainasimme vähän lisää. Sen jälkeen tapasimme [The Rootsin] Questloven, joka puhui Marvin Gayesta ja uruista ja rummuista. Vuonna 2008 kuvasimme Julian Schnabelin kanssa lyhytdokumentin Kiasmassa, ja 2011 valmistui pitkä dokumentti New York Influence City. RUMBA 85. Halusin elokuvaan Suomi-kulman, mutta en väkisin. Keskustelu ajautui musiikkiin ja lopulta sen mahdollistaviin koneisiin. AN: ”Kun puhuimme Afrika Bambaataan Planet Rockista Tom Silvermanin ja Jellybean Benitezin kanssa, tiesimme, mistä tarinamme lähtee liikkeelle. Markkinoinnissa auttaa, että elokuvassa esiintyy Phil Collinsin, Beastie Boysin ja Questloven kaltaisia tunnettuja artisteja.” Miten päätätte, kuka tekee minkäkin haastattelun. Hänen silmänsä syttyivät, ja hän tiesi haluavansa ohjata elokuvan.” AD: ”Se oli tilaisuus tehdä jotain erilaista. Hän toi tarinalle sen juuret. Meillä ei ollut levittäjää, joka olisi komennellut.” Missä vaiheessa tiesitte, että teette elokuvaa. Tämä ei olisi onnistunut ilman uskoa – ja ilman muita ihmisiä, jotka uskovat.” A M M A T T IL A IN E N V A S T A A Alex Noyer (vas.) ja Alexander Dunn. Sitten tuli Richie Hawtin, joka on ikoni, ja tiesimme, että olemme vauhdissa.” AD: ”Questlove puhui historiasta, Richie oli intohimoinen ja aito.” AN: ”Meillä oli isojen nimien kanssa haastatteluita, jotka eivät vain toimineet eikä niitä laitettu elokuvaan. AN: ”Olen superylpeä suomalainen. videojuttuja. Ja kun Roland lopulta kutsui meidät Japaniin puhumaan yrityksen perustajalle Ikutaro Kakehashille, tiesimme, mistä tässä kaikessa on kyse.” Miksi halusitte Jori Hulkkosen mukaan elokuvaan. New Yorkista, Los Angelesista, Miamista ja Turusta. Tulin toimistolle, ja esittelin Alexille idean 808-dokumentista. Menimme Miamiin musiikkikonferenssiin ja aloimme jutella Diplon kaltaisille tyypeille. AN: ”808 syntyi viininhöysteisellä lounaalla Arthur Bakerin kanssa. AD: ”Meillä oli todella pieni työryhmä, joten menimme tilanteen mukaan.” AN: ”Journalisti Luke Bainbridge teki useimmat. Ranskassa varttuessani lempinimeni oli Finland. Hänen studionsa on kuin musiikkinörtin Twilight Zone! Syntikoita, oskillaattoreita, rumpukoneita, seiniä täynnä vinyyliä.” Millaisia haasteita dokumentin markkinoinnissa on. Alex teki Beastie Boysin, Arthur muutaman.” Miten tällainen elokuva rahoitetaan. Aloitimme pienellä rahasummalla, jonka koplasin säästöistäni. Alex sai lapsen kesken kuvausten. Markkinointi ei ole ollut helppoa, mutta ihmiset ovat innoissaan aiheesta. Tunsin Jorin musiikkia ja hän teki yhteistyötä muun muassa ranskalaisen Laurent Garnierin kanssa, joten biiseihin oli helppo päästä käsiksi. Se vaatii paljon. AN: ”Ympäröi itsesi ihmisillä, jotka uskovat tarinaan. Ja Atlantic ei rahoittanut elokuvaa. Pienen yleisön juttu tai ei, 808 on joka paikassa.” AD: ”Musiikkitoimittajat ymmärtävät aiheen arvon. En halua puhua rahasummista, mutta 808 tehtiin kengännauhabudjetilla
Ihan kirjaimellisestikin. Onnea Jone! Onnea Radio Rock! Onnea Sanoma Media Finland! Vuoden levy-yhtiö on aivan yhtä helppo valita. Satoja sivuja pukinkonttiin! www.popmedia.fi/joulu Tee tilaus osoitteesta: Tilaa nyt Episodi, Inferno, Rumba ja Soundi mainioilla jouluhinnoilla. Niinpä musiikkialaa hallitsevat nyt nimenomaan nuoret naiset. 51,00) 5 numeroa/12kk 26,50 (norm. SEN VOITTAJA ON TIETYSTI PAPERI T, JOKA ON TEHNYT KULUVAN VUODEN AIKANA HUIMAN NOUSUN LEPAKKOMIEHEN PIMEISTÄ ARKI-ILLOISTA HÖPSÖILEMÄÄN VALTAKUNNALLISEN TELEVISION PRIMETIMEEN JA LINNANMÄEN VALOKARNEVAALEILLE. Siksi Universal Music Finland saa palkinnon kiinnitettyään huomiota tasa-arvoon erityisesti rekrytoinneissaan. Vuoden radiona palkitaan itseoikeutetusti Radio Rock, joka teki suomalaista mediahistoriaa menneenä keväänä saatuaan Julkisen sanan neuvostolta sen historian ensimmäisen vakavan huomautuksen käytettyään ”vauvan kuolemaa lyömäaseena oman mielipiteen vahvistamisessa”, mikä oli vieläpä mediapersoona Jone Nikulan yksi harvoista mediaosumista viime vuonna. www.inferno.fi Rumba – Vältä huonoa musiikkia! www.rumba.fi Soundi – Suomen suurin musiikkilehti. Aloitetaan suurista palkinnoista. 44,50) 5 numeroa/6kk 23,50 (norm. Pukukoodin soveltamisia, ruokatahi juomatarjontaa tai muuta gaalahurmaa lienee turha kuvailla, sillä ainakaan vielä yllekirjoittaneenkaan palstaa ei ole ulkoistettu internetiin ja välitetty samalla mainosmyyjien toive ”positiivisesta ja urbaanista lifestyle-blogista”. www.episodi.fi Inferno – Elämä on raskasta. N iin on jälleen ollut se aika vuodesta, kun tärkeät ihmiset vetäytyvät Tampere-talon lämpöön ja pimeyteen taputtelemaan toistensa selkiä. Tai ainakin pari siihen kuuluvaa muusikkoa ja toimittajaa. Sen voittaja on tietysti Paperi T, joka on tehnyt kuluvan vuoden aikana huiman nousun Lepakkomiehen pimeistä arki-illoista setäja tätisuosioon, höpsöilemään valtakunnallisen television primetimeen ja Linnanmäen valokarnevaaleille – ja todennäköisesti unohtanut, kuinka sanoa ei. Mekin Universal Musicissa olemme juuri valinneet A&R-johtajaksemme nuoren naisen, Marja Kokon”, Valtanen kirjoittaa yhtiön blogissa lokakuun alussa. Annetaan yhtiön toimitusjohtajan ja keski-ikäisen miehen Kimmo Valtasen itse kertoa perusteet. Sitten on aika siirtyä vähäpätöisempiin palkintoihin. Mutta mikäs siinä, kun otetaan huomioon ENSIMMÄISENÄ JAETAAN ARVONIMI 'OLIN NUORI JA TARVITSIN RAHAA'. 39,00) 6 numeroa/6kk 29,90 (norm. Onnea Kimmo! Onnea Marja! Vuoden verkkomedian palkinnon jakavat Rockin maailma -blogi ja englanninkielinen Wikipedia palkintona asiantuntevasta musiikkikirjoittamisestaan. Elämmehän me maailmassa, jossa jonkinlainen naisasialiike on viimein saavuttanut kotimaisen musiikkikentän. Ajanja tilanpuutteen vuoksi vanha skribenttinne Nisse Mannerheim ei kuitenkaan mahtunut noihin pöytiin. 51,00) 86 RUMBA. Siispä tehtäväkseni jäi kuvitella, millainen juhlatilaisuus Industry Awards 2015 oikein on ollut. Vuoden musiikkimedia taas on Nelonen – ja miksei olisi – olihan Vain elämää ainut musiikkiin liittynyt asia Suomessa viime vuonna, kun Cheek ei julkaissut levyä. Sattumaako. No ei tietenkään, sillä sen paremmin tämä aviisi kuin vanha itse ei noissa karkeloissa juhlinut. Episodi on ehdoton valintasi mikäli pidät elokuvista ja elokuvamaailmasta. Vuoden paneelina palkitaan Musiikin ja median ensimmäinen all female panel, johon koottiin enemmistö Suomen musiikkialalla toimivista naisista keskustelemaan korkokengistä ja meikeistä. Sen sijaan voimme keskittyä jakamaan palkintoja, sillä katukivet kuuluvat Industry Awardsiin kuin Mannerheimintien eteläpäähän. Nisseä ei paikalle huolittu, joten nyt nöyrin palvelijanne kuvittelee, millaiset INDUSTRY AWARDSIT saattoivat tänä vuonna olla. Ensimmäisenä jaetaan arvonimi, joka kantaa otsaketta ”Olin nuori ja tarvitsin rahaa”. N IS S E M Tee-se-itse Industry Awards Musiikkialan eliitti palkitsi lokakuussa jälleen kavereitaan Tampereella. ”Kaikki suoratoistopalveluista kertyvä data viittaa siihen, että nuoret tytöt ja naiset ovat samanikäisiä miehiä aktiivisempia musiikin kuluttajia. www.soundi.fi 6 numeroa/6kk 29,90 (norm
51,00). Episodi on ehdoton valintasi mikäli pidät elokuvista ja elokuvamaailmasta. Yhtä kaikki, onnea, ja varokaa Valviraa! Omistautumisesta musiikille palkitaan Nikke Ankara, jonka kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen vauhdikas. Varo vallan turmelusta ja alzheimeria! Muille toivotettakoon mukavaa matkaa pimeään syksyyn. Sillä kaikenlaiset ”yhteistyökuviot” ovat tunkeutuneet musiikkiin yhä tiukemmin, ja muusikot ovat päätyneet mainostamaan mitä kummempia asioita (Kuten Sanni jotain ihmeellistä Android-puhelinta) on aiheellista palkita vuoden aikana tuotesijoittelunsa parhaiten hoitanut taho, joka on tietenkin Alko Oyj. Viimeisimpänä sen on löytänyt maan isä Jare Tiihonen, jonka variaatio Yeezystä on kansan syviin riveihin vetoava Chekkonen. www.episodi.fi Inferno – Elämä on raskasta. N IS S E M raudan kuumuus, takominen ja se ihme, että niin kutsuttu vaihtoehtomuusikko sattuu saamaan vielä näinä päivinä niin kutsuttua rahaa. Lopuksi jaetaan palkinto elämäntyöstä. www.soundi.fi 6 numeroa/6kk 29,90 (norm. 51,00) 5 numeroa/12kk 26,50 (norm. Kauan eläköön Suuri johtaja Jare Tiihonen. Ensin Ankara katosi, vetäytyi hermoloman kaltaiselle tauolle ja piti musiikkiuraansa katkolla ja palata sieltä yhtä nopeasti kuin katosikin ja nousi pian sen jälkeen takaisin radioaalloille laulamaan masennuslääkkeiden tuomista ongelmista ja tietenkin vierailemaan Robinin levyllä, sillä muilla väkivallattomilla keinoilla lahtelaisille räppäreille ei ole herunut juuri rispektiä. 39,00) 6 numeroa/6kk 29,90 (norm. Ja kuinka ollakaan, heti Cheekin uuden Alpha Omega -levyn ilmestyttyä (Nikke Ankara veti gammat välistä) levyn jokainen kappale nousi Suomen Spotify-listan kymmenen kärkeen, ja viimein toivottu kansan yhtenäisyys oli jälleen hetken totta. Tuo Suomen 50 Cent ei sentään tullut ammutuksi Lahdessa, mutta eli traagista räppielämää joka tapauksessa. Sen lisäksi, että Urho Kekkonen loi Suomeen poikkeuksellisen yksimielisen yhtenäiskulttuurin ja pienimuotoisen johtajakultin toimiessaan maan presidenttinä huimat 26 vuotta, hänen perintönsä elää edelleen. Satoja sivuja pukinkonttiin! www.popmedia.fi/joulu Tee tilaus osoitteesta: Tilaa nyt Episodi, Inferno, Rumba ja Soundi mainioilla jouluhinnoilla. www.inferno.fi Rumba – Vältä huonoa musiikkia! www.rumba.fi Soundi – Suomen suurin musiikkilehti. 44,50) 5 numeroa/6kk 23,50 (norm. Erityistä huomiota tuomaristo on kiinnittänyt ilmiöön, jolla suomalaiset räppärit ovat lobanneet teksteissään ginejä, ilmeisimpinä esimerkkeinä mainittakoon Paperi T, Pyhimys ja Draama-Helmi. Valtionyhtiöiden näkökulmasta kuitenkin olisi toivottavaa, että jatkossa alkoholimainonta keskittyisi Altian valmistamiin tai maahantuomiin juomiin. Suomi, yhden totuuden, yhden muusikon ja ennen kaikkea yhden johtajan maa
Pari vuotta sitten kiteytyi ajatus siitä, että haluan tehdä tanssittavaa musiikkia. Täyttäkää tanssilattiat Ensin punkkia, sitten pitkä hiphop-kausi, siitä täyskäännös asenneiskelmään ja liukuminen rauhalliseen poppiin. Se kuulostaa aika erilaiselta kuin rauhallinen Kukkurukuu. Miten päädyitte tähän ratkaisuun. (Sotateemaisella videolla muun muassa tanssitaan nykytanssia, puristellaan hedelmiä ja näytetään välähdyksiä sarjakuvista.) ”Kyseessä on ohjaaja Teemu Niukkasen näkemys asiasta. Tanssittavuus on nyt pääasia uusissa biiseissäni.” Sotilaat-kappaleen video julkaistiin juuri. TEKSTI AUROORA VIHERVALLI KUVAT LANCE KOOMA Viimeksi tapasimme vuonna 2012, kun Kukkurukuu-levy oli ilmestynyt. Olin tosi K Y S Y M Y S & V A S T A U S ”MINULLE NAURETTIIN AIKA OLEELLISESSA IKÄVAIHEESSA OLLESSANI VARHAISTEINI. Halusin tehdä erobiisin, ja sodan kautta sain suoraan vedettyä punaisen viivan näiden aiheiden välille.” Yhtyeesi Pahat sudet, jonka kanssa teit kaksi levyä, lopetti vuonna 2013. Tällä hetkellä artisti haluaa täysien tanssilattioiden hytkyvän uuden musiikkinsa tahtiin. ”Rumpali Jaakko Jakku päätti siirtyä Turisaksen riveihin, ja vähitellen alkoi tuntua siltä, että lopetetaan tämän bändin kanssa. SIINÄ HETKESSÄ HALVAANNUIN LIIKKEELLISESTI, JA SITÄ KESTI KYMMENEN VUOTTA.” – MARISKA 88 RUMBA. Teemulla on äärettömän hienostunut visuaalinen silmä. Aihetta pyöriteltiin, ja jotenkin se selkeästi siirtyi sanoituksiin. ”Sinä päivänä, kun lähdettiin kirjoittamaan tätä biisiä, päiviteltiin, että hyökkääköhän Venäjä tänne. Ensi vuonna uuden ep:n julkaiseva Mariska päivitti Rumballe kuulumisiaan. Sanoit silloin, että musiikkityylien vaihtelu saa riittää. OLIN RAKASTANUT TANSSIMISTA KOKO IKÄNI, JA SITTEN DISKOSSA TANSSIMISELLENI NAURETTIIN. Ja nyt nytkähdys elektronisen tanssimusiikin suuntaan. Sitten aloin taas kirjoitella tekstejä ja tuottajani Jukka Immonen alkoi linkittää minua toisten säveltäjien ja tekijöiden kanssa. Istuttiin tämän vuoden alkukesästä alas Antti Riihimäen ja Eppu Kososen kanssa ja luukutettiin Craig Davidia. Laulu kertoo parisuhteen päättymisestä, mutta vaikuttivatko arjen uutiset sanojen selkeään sotatematiikkaan. Olin nähnyt Teemun aikaisempia videoita ja tiesin heti, että haluan tehdä hänen kanssaan töitä. Suomesta käsin katsottuna media on maalaillut uhkakuvia sodasta jo vuosia. MARISKALTA ei voi enää odottaa muuta kuin muutosta. Hänellä on erikoisia ideoita, joita diggaan.” Sotilaat-kappaleessa marssitaan tahtiin vasen, vasen, vasen, kaks, kol ja lauletaan ”en tiedä miks muututtiin sotiviks ja miks aseisiin tappaviin me tartuttiin”. Rumba.fi uutisoi asiasta otsikolla ”Voiko joku ystävällisesti kertoa, mitä pirua uudella videolla tapahtuu”. Niin, voisitko. Tehtiin kaksi levyä, vedettiin keikat ja hauskaa oli. Kai siinä on kaikkea sitä, mikä kuuluu kahden ihmisen eroon ja vihanpitoon. ”Kukkurukuun jälkeen pidin vuoden ajattelutaukoa. Nyt uudella Sotilaat-singlelläsi kuuluvat vahvat konesoundit. Sitten syntyi Sotilaat. Miten päädyit elektroniseen suuntaan
FAKTA K Y S Y M Y S & V A S T A U S RUMBA 89. Yhtyeen toinen levy Kukkurukuu ilmestyi 2012. Viimeksi osallistui Elastisen Training for Warriors -treeniohjelmaan. • Teki räppiä vuosina 2002–05. • Tehnyt sanoituksia muun muassa Jenni Vartiaiselle ja Anna Puulle. • Harrastaa kutomista, lenkkeilyä, joogaa ja käy punttisalilla. • Soitti teininä Oheisvasara-nimisessä punkbändissä. • Mariska & Pahat sudet julkaisi nimikkoalbuminsa vuonna 2010. Esikoislevy Toisin sanoen ilmestyi vuonna 2002, toinen albumi Memento Mori vuonna 2004 ja Suden hetki vuonna 2005. • Anna Maria Rahikainen, syntynyt 19.2.1979 Helsingissä
Mitä haluaisit nyt omalta artistiuraltasi. Silloin puhuit oopperasta ja vilkuttelit Karita Mattilan suuntaan. Sitten pakotin itseni liikkeelle ja aloin harrastaa capoeiraa ja breakdancea. Olen saanut työskennellä monen nuoren tietokonetaitoisen säveltäjän kanssa. Sitä kautta ohjelmoin itseni uudelleen liikkeeseen ja pääsin eroon järjettömästä itsetietoisuudesta. Olen kuitenkin yrittänyt keskittää energiani omaan musiikkiin aina silloin, kun on tulossa omia julkaisuja.” Viimeksi kysyin, millaisiin projekteihin mielisit mukaan. Olin rakastanut tanssimista koko ikäni, ja sitten diskossa tanssimiselleni naurettiin. Kun asiat saavuttavat tietyn pisteen, minulla on hyvä tapa siinä vaiheessa kiskaista matto jalkojen alta. Tosin olen saanut tehdä klassista. Nyt tehdään musiikkia vähän eri vinkkelistä. Siinä hetkessä halvaannuin liikkeellisesti, ja sitä kesti kymmenen vuotta. Tein säveltäjä Eero Hämeenniemelle sanoituksia, jotka on ainakin nuotinnettu. Eli sinne suuntaan on tullut kumarreltua, mutta kuitenkin aika niukasti.” Koska teet paljon musiikkia muille, voi päätellä, että viihdyt takapiruna. Minulle on jäänyt traumat, koska minulle naurettiin aika oleellisessa ikävaiheessa ollessani varhaisteini. ”Nyt kun olen alkanut tehdä koneellista musiikkia, olen riippuvainen koodaajista ja sen alan osaajista. Kyllähän minä sen ymmärrän, että kun rakennetaan jotain tiettyä juttua, ihmisille syntyy siitä määrätty mielikuva ja kaikki tottuvat ajattelemaan, että tämä on nyt tämän bändin juttu. Tuntui, että tarvitsen tauon, ennen kuin pystyn jatkamaan luovaa toimintaa. Mutta näin nyt vain on ja mennään tällä.” (nauraa) Mistä muista taidemuodoista olet kiinnostunut. ”Se oli levy-yhtiön päätös, että mennään tällä formaatilla. ”Tanssista on nyt tullut avainjuttu. Markkinamiehet varmasti pudistavat päätään, ettei tämä ole järin pitkäjänteistä rakentamista. Toinen ep tulee ulos myöhemmin, minkä jälkeen ilmestyy vielä uusi albumi. Ihmisille on varmasti vaikeaa pysyä perässä, jos koko ajan vaihtaa suuntaa. ”Kyllä minä toivon, että uusi musiikki noteerataan mahdollisimman isosti ja saavutan mahdollisimman ison kuulijakunnan. Siksi tanssi on minulle nyt niin tärkeää.” K Y S Y M Y S & V A S T A U S 90 RUMBA. (Nauraa.) ”Olen kyllä käynyt paljon oopperassa sen jälkeen, ja minusta on tullut suuri oopperafani. Millaisia projekteja nyt on menossa. Eli suurin ero entiseen on se, että välineet ovat erilaiset ja mukana on paljon uusia säveltäjiä.” Sinulla on työn alla uusi ep. En halua olla kaapissa ja siellä itsekseni tehdä musiikkia. Onko tällä saralla tapahtunut edistystä. väsynyt keikkarupeaman jälkeen vuonna 2013. ”Otettiin vasta Setä Tamun ja Kuningasidean VäinöVäinön kanssa ommoo lommoo kaksi viikkoa ja käytiin Berliinissä kirjoittamassa biisejä Jari Sillanpäälle. Olen tajunnut, että ooppera on tosi monimutkainen formaatti. Me vieläkin tapaamme toisiamme ja pidämme tiiviisti yhteyttä, joten se puoli on säilynyt.” Miten meno on muuttunut sitten Pahojen susien lopettamisen. Periaatteessa materiaalit ovat jo kasassa, mutta kirjoitan silti koko ajan lisää.” Sanoitat paljon kappaleita myös muille artisteille. Ep:llä on näillä näkymin viisi biisiä. En kyennyt liikkumaan, minua hävetti tuottaa liikettä. Minä vain menen sinne, minne nenä näyttää. Miksi päätit tehdä ep:n etkä levyä
SUOMEN SUOSITUIN KEIKKAHAKU METELI.NE T facebook.com/meteli.net facebook.com/melomaanee twitter.com/meteli twitter.com/melomaanee VIRON KAIKKI KEIKAT NYT OSOITTEESTA MELOMAAN.EE MATKALLA TALLINNAAN?
Se on loistava pari erilaisille liharuoille ja kypsille juustoille.. Los Monteros Crianza 006812 9,30 € Los Monteros Tinto 422548 28,90 € Punkut pienelle tai isommallekin porukalle Täyteläisen ja hedelmäisen viinin maussa on tummaa marjaisuutta ja paahteisuutta