TIPPA-T Turun kukko jakaa rap-diggarien mielipiteet PALJON NOISEA TYHJÄSTÄ Äärimmäisen äänen perässä Kerkon enkelit Manna, Maija Vilkkumaa ja Vuokko Hovatta puhuvat Kerkko Koskisesta. NO 7/2014 | 29.8.–25.9.2014 | 6,80€ ”En tiedä, riittääkö minulle se kolme ja puoli minuuttia jotain lempibändiäni.” – Jori Hulkkonen 1990-LUVUN EURODANCE Miksi ysärijumppa viehättää edelleen niin vietävästi
Voit striimata musiikkia langattomasti iOS- tai Android-laitteilta iTunes-kirjastosta. Siinä yhdistyvät ainutlaatuinen ja tyylikäs design, huippulaatuinen äänenlaatu sekä erittäin helppo sijoitettavuus ja käytettävyys. Bowers & Wilkinsin langattoman musiikkijärjestelmän WMS:n – Wireless Music Systemsin – laitteet Z2 Airplay, Zeppelin Air, A5 ja A7 mahdollistavat langattoman striimauksen upealla B&W-laatuäänellä. Bowers & Wilkinsin Z2 Airplay – uskomatonta äänen laatua ja helppoutta nyt erikoishintaan Z2 on Airplayllä ja Lightning-liitännällä varustettu laatulaite Bowers & Wilkinsiltä. 399,-). B&W Z2 nyt erikoishintaan 199,- (norm. Tule tutustumaan ja kuulemaan ero!. Tuloksena on helppo langattomasti toimiva musiikkijärjestelmä, jossa korkea äänenlaatu on ensisijainen. Niissä yhdistyvät Bower & Wilkinsin vuosikymmenten mittainen asiantuntijuus äänestä sekäApplen AirPlay-teknologia. Lightning-liitännällä telakoit myös iPhone 5:n
Tuotantokausien lisäksi laatikossa on ”Grafix” -kirja, joka sisältää kuvia TV-sarjasta sekä bonus-levyn, jossa on yli kolme tuntia lisämateriaalia. DVD 16,95€ Blu-ray 19,95€ Rio 2 Julkaisu 27.8. Sisältää kaikki Dexterin kahdeksan tuotantokautta upeassa puisessa boksissa. Kiitetyn Darren Aronofskyn (Black Swan) ohjaaman, visuaalisesti näyttävän toimintaseikkailun muissa pääosissa nähdään Emma Watson sekä Oscar® voittajat Anthony Hopkins ja Jennifer Connelly. Yrittäessään sopeutua uuteen ympäristöönsä Blu joutuu nokitusten ilkeän Nigelin kanssa ja kohtaa tähän mennessä sulkia nostattavimman vastustajansa: appiukkonsa! DVD 16,95€ Blu-ray 19,95€ Blu-ray 3D 24,95€ Rio 1 & 2 Julkaisu 27.8. Tervetuloa hauskuuden viidakkoon! Koko perheen menestysanimaatio Rion korkealentoisessa jatko-osassa tutut, värikkäät hahmot tekevät paluun mukanaan kokonainen parvi uusia tuttavuuksia. Kun kasvattivanhemmat piilottavat kotiinsa Maxin, Hitlerin armeijaa piileskelevän juutalaispojan, Liesel ystävystyy hänen kanssaan... Liesel ei osaa lukea eikä kirjoittaa, mutta kasvatti-isä rohkaisee ja opettaa häntä. Kun äiti ei enää pysty huolehtimaan hänestä, Liesel lähetetään saksalaiseen kasvattiperheeseen. Juhlat jatkuvat, kun Blu, Jewel ja heidän kolme lastaan lähtevät monivaiheiselle, hauskalle ja musiikkipitoiselle matkalle Amazonin sademetsään. DVD 16,95€ Blu-ray 19,95€ Blu-ray 3D 29,95€ Dexter - Deluxe Box Kaudet 1-8 Julkaisu 10.9. DVD 16,95€ Blu-ray 19,95€ The Grand Budapest Hotel Sotienvälisen Euroopan kuuluisan hotellin legendaarinen portieeri ja aulapoika ystävystyvät ja kokevat odottamattomia seikkailuja maanosan mullistavien tapahtumien taustaa vasten. DVD (3-disc) 159€ Kirjavaras Samannimiseen menestysromaaniin perustuva koskettava kertomus toisen maailmansodan ajan Saksassa elävästä tytöstä, joka saa aikaan muutoksen kaikkien läheisyydessään elävien ihmisten elämässä. Noah Oscar®-palkittu Russell Crowe nähdään Nooan roolissa elokuvassa, jota on innoittanut ajaton kertomus rohkeudesta, uhrautumisesta ja toivosta. Sisältää molemmat Rio-elokuvat! DVD 19,95€ Blu-ray 24 ,95€ Discshop.fi @DiscshopFi VUODEN JÄLLEENMYYNTIPISTE 2013 @DiscshopFi. Kriitikot ylistävät elokuvaa yhdeksi unohtumattomimmista Raamatun kertomusten filmatisoinneista
Emmy-palkitut kampanjahintaan! DVD 9,95€ Lisää TV-sarjoja tarjoushintaan osoitteessa www.discshop.fi Elokuvat tarjoushintaan! DVD 4,95€ Lisää elokuvia tarjoushintaan osoitteessa www.discshop.fi Blu-ray 6,95€ Discshop.fi @DiscshopFi VUODEN JÄLLEENMYYNTIPISTE 2013 @DiscshopFi
20 EUR » ethermachines.com. BEN FROST [AU] Ma 22.9. TAVASTIA, Helsinki Liput alk
Vainia, Cocojamboota, What is Lovea tai edes Barbie Girliä, todennäköisesti valehtelet 50 Kulissien takana: Jukka Immonen, Fried Music Suomen virallinen supertuottaja Jukka Immonen herätti henkiin vanhan levymerkkinsä 52 Arviot Mirel Wagner, Kerkko Koskinen kollektiivi, Morrissey, Opeth, J Mascis, Ed Sheeran, Little Dragon, Parquet Courts, Rise Against, La Roux, Bob Mould, Imogen Heap, Jungle, Sin Cos Tan, Yann Tiersen, The Haunted, Väinö Tuonela & Kerettiläiset, Tune-Yards, Eva & Manu, Mastodon, Can Can Heads, The Sultans, Karkkipäivä, Kim Cesarion, Ryan Adams, Celebration, Reigning Sound, Spoon, Chrissie Hynde, Circle (ex-Falcon), Pronssinen pokaali, Judas Priest, Blonde Redhead 62 Kuukauden klassikko 64 Hittikaruselli Teemu Fiilin ja Jean Ramsay ratsaavat tuoreita kappaleita 66 Rumban albumilista ja listakolumni 68 Kolumni: Jami Järvinen Jamilla on jälleen asiaa 70 Kysymys & vastaus: Jori Hulkkonen Suomalaisen elektronisen musiikin superosaaja rakastaa yhä albumiformaattia 74 Nisse M Kummallinen 500kg lihaa ja niiden kummallinen levy ”Aina kun olen vihainen Kerkolle, sanon sille, että ’sun lauluääni antaa ymmärtää, että sä oot kivempi tyyppi kuin oikeasti olet!’ Jälkikäteen tietysti pyydän anteeksi.” – Mannalle ei pottuilla, vaikka kuinka olisi Kerkko Koskinen. Rumba 7. Saku Schildt, toimituspäällikkö. 12 Blues Pills Nuoriso tuli ja vei pappojensa musiikin 14 Pulp Brittipopin oudoin ja kaunein palaa verkkokalvojemme eteen – ainakin yhden dokumenttielokuvan ajaksi 16 Sister Flo Kotimaisen indiepop-levyn kymmenvuotisjuhlajulkaisu. Teemu Fiilin, päätoimittaja. Mikko Litmanen, AD. Kun sateet alkavat, on aika synkistellä. Lue koko juttu sivulta 28. Alkaako loanheitto ja revittely. Jos death metalin puute vaivaa, VALLENFYREN mainio SPLINTERS-albumi tarjoaa helpotusta. Nyt on kaikki nähty. AN ANTHOLOGY 1989–2011 on siihen oikea lääkitys. MARK LANEGANIN soolouran paketoiva HAS GOD SEEN MY SHADOW. SISÄLLYS 7/2014 Ajankohta 10 Robinin tuoksu Tuoksahtaako nyt se paljon puhuttu teen spirit vai ainoastaan kylmä käteinen. 18 Inventaario: Pöllöt Turkulainen indie-kvintetti huhuili meille listan 19 Sillä aikaa somessa Kurkkaamme sosiaalisen median syövereihin 28 20 Vieraissa: Eva & Manu Punainen tupa ja, öh, raparperimaa Nousussa 24 Tippa-T Nuari kukko Turusta pisti koko maan räppigeimin sekaisin 27 Soitinnurkka Epic sax guy, siis Hepa Halme esittelee puhaltimensa 28 Kerkon enkelit Mitä puhuvat Kerkko Koskinen kollektiivin naislaulajat, kun maestro ei ole paikalla. Parasta juuri nyt! SPIKE JONZEN elokuva HER on hämmentävä ja koskettava tulevaisuudenkuvaus, jonka voisi katsoa vaikka heti uudestaan. Nyt se selviää! 36 Noisen pauloissa Se tunne, kun hait juuri instrumentit illan keikalle lähimmästä K-Raudasta 42 Rakastamme ysäriä Jos väität, ettet laula ikinä suihkussa Mr
Yli 180 000 käyttäjää, 90 000 projektia, 185 000 kappaletta ja satoja tuhansia kommentteja. www.mikseri.net
ka-alalle: en viettänyt aikaa sosiaalisen mePiti kokeilla vielä uudestaan. vyistä. Hämmentävin kokemus oli Kesästä viisastuneena olen kuitenkin tämä: tajusin kolmen päivän jälpäättänyt kuunnella jatkossa ehkä hiukan keen, etten ollut kuunnellut nuottiakaan vähemmän levyjä ja yrittää musiikkia koko maalla vietettynä aikana. krs 00100 HELSINKI etunimi.sukunimi@popmedia.fi www.rumba.fi ___________________________________________ TOIMITUS Päätoimittaja Teemu Fiilin Toimituspäällikkö Saku Schildt Listatoimittaja Markus Hilden AD Mikko Litmanen Kannen kuva Markus Paajala Puh. Laitoin soimaan tuolloin levyjen kuuntelua uunituoreen Jessie Ware -singlen Tough edessäni. Jesshiftaus”. Rumba 9. 09 4369 2407 | Fax 09 4369 2409 AVUSTAJAT Ville Aalto, Mikko Aaltonen, Tapio Ahola, Annastiina Airaksinen, Lasse Auranne, Kalle Björklid, Jana Blomqvist, Anna Brotkin, Laura Friman, Laura Haapala, Manu Haapalainen, Pertti Hakala, Markku Halme, Mikael Helenius, Perttu Häkkinen, Jukka Hätinen,Jami Järvinen, Otso Karhu, Markus Karlqvist, Tero Kartastenpää, Sanne Katainen, Jaakko Kilpeläinen, Aleksi Kinnunen, Maria Kivimaa, Samuli Knuuti, Antti Koivumäki, Jukka Kolehmainen, Tina Korhonen, Ari Korpi, Kimmo K. Avasin kannettavielä monia vuosivan, laitoin kuulokkeet päähäni ja makasin kymmeniä uusien tuvan sohvalla. Mikään musiikki koskaan tai ei tee sitä. Yhtäkkiä en ollut edes ton uuden keskinkertaisen tuntea itseäni. Taukoja on harvoin. fiksu ymmärtämään omat rajansa ilman Olin varma testiuloksistani: kolmen aputeoksiakin. paljon hyvää, vieroksun termiä ”downKoko mökki tuntui kaatuvan kyljelleen. Myös se ”Tajusin kolmen keen vietin viikon mökuulosti hienommalpäivän jälkeen, killä äitini ja lasteni ta kuin koskaan: niin etten ollut kuunnellut kanssa. 03 4246 5302 tilaajapalvelu@popmedia.fi ___________________________________________ RUMBA KESTOTILAUS 10 NUMEROA / VUOSI 61,90 € 5 NUMEROA / ½ vuotta 38,00 € ___________________________________________ ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI Puh 045 110 5522 Fax 09 4369 2409 ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi Oskari Anttonen Erik Kangas Peter Lindroos Oona Lukkarinen Mikko Mali Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen KUSTANTAJA Pop Media Oy Painopaikka: Lönnberg Painot Oy ISSN: 0781-0326 MUSTANAAMION SUOJELUKSESSA JO VUODESTA 1984 Fiilin Downshiftaaja vastoin tahtoaan VAIKKA ITSE AJATUKSESSA onkin Korviini tulvi kehoa ravisuttava basso. Pelkään nikinkuuntelutavoistani, eikä se edes tuntumittäin, että loppumanut tekevän pahaa. Jos ihmistä ei huvita taptaloni muuttui hyytelöksi. vuosikerta Numero 655 ___________________________________________ Rumba / Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 3. 7 / 14 | 31. musiikin kuuntelu ”työn Haluan korostaa, että tämä on radikaali vuoksi” vie minulta viemuutos musiikkinarkkarille, joka kuuntelä joskus kyvyn inlee vähintään pari kolme uutta levyä joka nostua uusista learkipäivä plus muutaman viikonloppuisin. sa jo huijasin itseäni aikana.” Ei käydä internetissä päästäkseni haluamiini jo pelkästään siksi, että tutkimustuloksiin – tie3G-yhteyttä ei saada toisinhän jo valmiiksi rakasmimaan kunnolla. Koskinen, Pasi Kostiainen, Joonas Kuisma, Markus Laakso, Emmi Laukkanen, Anna-Maija Lippu, Antti Lähde, Nisse Mannerheim, Matti Markkola, Jussi Mäntysaari, Risto Nevanlinna, Jari Nikkola, Tomi Nordlund, Oskari Onninen, Tomi Palsa, Black Peider, Jean Ramsay, Matti Riekki, Jose Riikonen, Markku Roinila, Jussi Saarinen, Susanne Salmi, Jari Setälä, Heini Strand, Tuomo Stenberg, Miika Särmäkari, Hippo Taatila, Ville Tiihonen, Niko Toiskallio, Anton Vanha-Majamaa, Kimmo Vanhatalo, Auroora Vihervalli, Mervi Vuorela, Verna Vuoripuro, Juha Wakonen ja Marko Ylitalo Harjoittelijat Hanna Karpio, Jari Lam ___________________________________________ TILAAJAPALVELU (ark. vuorokauden pidättäytyminen musiikisTästä huolimatta olen kokenut tänä keta oli resetoinut aistini, ja kuulin nuo susänä oman elämäni ”downshift-elämykloiset soundit kuin ensimmäistä kertaa seni”. tavani kappaletta yli kaiken. Olo oli vähän kuin maailmasta uraputkessa, sitten ihminen kohdussa. Mökillä tehsyvä, niin ylitsevuotadään mökkiasioita, va. En sano, Se tarkoittaa pyöreästi jonkun tuhatkunta että tuota vaaraa uutta levyä vuodessa. Myönnettäköön, nuottiakaan musiikkia arki ja rutiinit unohehkä tässä vaiheeskoko maalla vietettynä tuvat ja niin edespäin. lukemattomien kuunteJuhannuksen jälluiden myötä. ta ekohippeilyltä, muotidieeteiltä ja selfAivoni tuntuivat valuvan lattialle. Teki mieli itkeä jä paa itseään duunilla ja vieraantua ulkopyörtyä samaan aikaan. 8–16) Puh. Love (yksi vuoden parhaista popbiiseistä, voin tarvittaessa vaikka tapella aiheesta). keskittyä vain niihin laaOlin tietämättäni downshiftannut musiidukkaampiin. Isäni kuoleman myötä keväällä eläikinä. Soidian parissa enkä käynyt ulkona (tai edes tin Bibion viimevuotisen Dye the Water keikoilla) yhtä paljon kuin ennen. Greenin, lähes itkettävän kauJopa musiikin kuunteleminen niin kappaleen, jonka kuitenalkoi tuntua jotenkin toiskin tunsin jo läpikotaisin sijaiselta. Koko varhelp-opuksilta. Se haiskahtaa yli-itsetietoiselsien kirkas ja kuulas ääni raapi selkäpiitäni. Puolivahingossa tapahtunut ääni- mäni prioriteettijärjestys muuttui hetkessä downshiftaus sai minut aistimaan jälleen ja moni aiemmin tärkeä asia sai jäädä tahäiriöttömästi. Jokainen meistä lienee riittävän missään ei ollut kuulostanut yhtä hyvältä. Teemu Fiilin Kirjoittaja ihmettelee, miksei suomen kielessä tunneta termiä takakesä, sillä sellainen voisi vielä maistua syksyn tullessa. ihan vielä olisi, Kolmen päivän hiljaisuuden jälkeen mutta haluaisin, ajatus musiikin kuuntelusta tuntui oudolettä minulla olisi ta, mutta päätin kokeilla
Kansainvälisen tason upeassa lounge-tilassa on paikalle saapuneita, lähinnä naispuolisia median edustajia muistettu virkistävillä hedelmäasetelmilla ja herkullisilla croissanteilla. TEKSTI JANNE SIIRONEN KUVA MARKUS PAAJALA OLEMME kokoontuneet Helsingin keskustaan, Esplanadin puiston lehmusten miellyttävästi varjostamaan ylelliseen ravintola Teatteriin. on eloisa, jelmoidusta pr-robo”Team Robin” siirtista, mutta tukahdutyy viereiseen tavarahyväntuulinen ja tan tuon äänen koltaloon, jossa teinitytöt karismaattinen hieman mannella croisantillaovat leireilleet aamusta samalla tenhoavalla ni. Seuraavaksi esiin kutsutaan tavarataloketjun edustaja, joka kertoo saamastaan kunniasta kaupata tuoksua yksinoikeudella kahden viikon ajan. ta ja kuinka tämä vaiLaulaja tuntuu olekuttaa vakavastiotetvan vilpittömän innoistavuuteen taiteilijana saan hajuvedestään. Meidät on kutsuttu todistamaan historiallista hetkeä: tänään ja täällä lanseerataan Suomen tiettävästi ensimmäinen julkkistuoksu! Paikalle saapuneet toimittajat eivät tunnu oikein saavan kiinni tapahtuman spiritistä, mutta minä en voi amerikkalaisen populaarikulttuurin kaupallisemman puolen suurena ystävänä salata intoani. Kävimme katsomassa, mistä päin nyt tuulee. Unohdan hetkessä gluteenittoman dieettini ja tungen äkkiä pari voisarvea kitusiini. Gasellimaisen siro naismalli saapuu esittelemään ensimmäisen vieraamme: ”idean isän”, jonkun upeasti ruskettuneen hajuvesibisneksen ammattilaisen. Minä taas riennän tavalla kuin metsän tähti, ja poptähteyteen kirjoittamaan artikkelia kuuluvat oheistuotteet, siitä, kuinka mikään ei eläimet Disneyn saippuasta sifonkihuiole niin kuin ennen ja kepiirretyissä.” veihin. vankevyen haastatteIlmapiiri muuttuu hetlun kasvokkain Robikessä varovaisen innosnin kanssa. Eikä sen niin väliisi jossain sisälläni muliä, en oikeastaan enää mi”Robin risee jotain hyvin ohnäkään. Sairaan siisti juttu: gisoivaa Ces’t La Vie -body lotionia?. Robinhan on popasti. SYYSKUU Sairaan siisti juttu Kotimainen pop-teollisuus astui tuotteistamisen seuraavalle tasolle, kun suurin teinipoptähtemme ROBIN ilmoitti elokuussa lanseeraavansa uuden tuoksun. tä bambisilmältä. Kun yrimalla tenhoavalla tavaltän udella jotain väsyla kuin metsän eläimet nyttä kaupallisuudesDisneyn piirretyissä. nelläkään ei ollut edes kuOstaisinko siis teinityset housuissa ja rock on nyt töille suunnatun tuoksun tälainakin vihdoin viimein kuollut. Robin on eloiviää, että Robin näsa, hyväntuulinen ja kakee tuoksun ”lahjana rismaattinen hieman safaneilleen”. Paha popuheitani. Totta mooses ostaiSamalla mietin, että vaikka kukkaisin! Ikään kuin diilin sinetöidäkseen Robin sen sitruunainen parfyymi taitaa olla miheittää meille vielä spontaanin oloisen yhnulle liian tyttömäinen, voisin ehkä kuiden kappaleen mittaisen keikan, koskettitenkin varovaisesti kokeilla saamaani enermilla itseään säestäen. Koska nämä tyypit eivät juuri ketään kiinnosta, saadaan kaikkien aikojen lyhin 10 Rumba build-up päätökseensä ja Robinhan laulaa hylavalle, eli vip-nauhalla vin! ja parfyymiständillä erisSeuraavaksi saantetylle alueelle pyrähtää kin jo tehdä untuitse tapahtuman tähti. Manataanko tänään vihdoin pois kasarilapsuuteni lepattavat kummitukset, nuo Juice Leskisen ja Sielun Veljien näköiset hahmot, jotka mörisivät yön pimeydessä minulle jotain ”rehellisestä rockista”. Sen ja krooh pyyh, tähti markkinoille saanti on näyttää vilpittömäs”sairaan siisti juttu” ja ti siltä, ettei ymmärrä ”sikahyvä tunne”. Siinä seltuneeksi. En tiedä vielä, mutta 16-vuotiaan teinipop-ihme Robinin nimikkotuoksun RBN C’est La Vien lanseerauksessa tuntuu silti uuden ajan – jos sallitte – tuoksahdus
(US); 10 € Su 14.9. Teksti-TV 666, I Was A Teenage Satan Worshipper; 5 € Ti 2.9. LIVE!!! LIVE!!! LIVE!!! Pe 29.8. Secret Chiefs 3 (US); 36 € Pe 5.9. Suuns (CA); 12 € Tarkemmat tiedot ja muiden iltojen ohjelma: www.kuudeslinja.com Hämeentie 13, Helsinki. Pink Mountaintops (CA), Black Lizard; 15/18 € La 20.9. The Irrationals, Tuuttimörkö; 10 € Ke 8.10. Willie West & the High Society Bros. Sisäänkäynti pihan puolelta (Kaikukatu 4). INVSN (SE), Kuudes Silmä; 15 € La 30.8. K18, pe & la K20. Jex Thoth (US), Kaleidobolt; 21 € La 20.9. Ennakot Tiketti.
– Elin Larsson kitsee kuin kulta-ajan Näin musiikki on myös suuruudet. Vuoden 1969 Woodstockia ei tarvitse elää. SYYSKUU Nykyisten nuorten entinen sävellahja Retrohenkinen rock jatkaa voittokulkuaan vuosikymmenestä toiseen. En kuuntele radiota Hyvä vanhan liiton tai modernia musiikkia, sillä bluesrock on aina hyefektit ja liian täydellinen ”En kuuntele vää. 12 Rumba ”Isälläni oli kelpo levykokoelma, ja ko”Ehkä minuun juurtui käsitys musiikin tona soi aina musiikki”, laulaja Elin Larsaitoudesta, tunteen ja oikean soittotaidon son kiteyttää. Ruotsalais-amerikkalais-ranskalaisen Blues Pillsin soittajat ovat nuoria bluesrock-diggareita, jotka eivät pyri tuomaan myyttistä kulta-aikaa takaisin vaan haluavat yksinkertaisesti soittaa lempimusiikkiaan. Haradiota tai le Sun lainaa surutta luan puhtaan äänen, Stairway to Heaveen koneentarkkaa vimodernia musiikkia, niä mutta kuurettä”, hän kertoo. Blues Pillsin Litttarkkuus häiritsevät. Mitään nuoruusvuosien muistelua Blues Pills ei todellakaan ole, ovathan yhtyeen laulaja ja kitaristi vasta parikymppisiä. sillä efektit ja liian lostaa silti upeal”Analogiäänityktäydellinen tarkkuus ta. Lisäksi pitää olpuhtaan äänen, en ansiota, sillä nuori la niin hyvä, että saa koneentarkkaa virettä.” ruotsalaislaulaja tulvalmista yhdellä otolla. Myös nuori BLUES PILLS keskittyy hyödyntämään 1960–70-luvuilla hyviksi havaittuja konsteja. ran r&b-biitit. Vaikutteita on otettu esimerkiksi Otis Reddingiltä, Janis Joplinilta, Jimi Hendrixiltä, Fleetwood Maciltä ja Led Zeppeliniltä. reilua.” Miksi isän rock-suosikit Larsson ei koe syntyneenvoittivat Elinin kirjoissa valtavirsä väärälle vuosikymmenelle. Onnistuminen sessä nyanssit ja tunhäiritsevät. TEKSTI OTSO KARHU TOISIN KUIN VAIKKA 1980-luvun post punk tai 1990-luvun shoegaze, klassinen bluesiin nojaava rock on pysynyt valtavirrassa heti syntymästään saakka. Nyt Blues Pillsin kaltaisia retrobändejä perustavat isiensä levyhyllyjä kolunneet 1990-luvun lapset. Haluan on paljolti Larssone kuuluvat paremnin huikean äänen min. kohtaamisesta. Isien levyt on kuunneltu tarkkaan, sillä bändi on retrohenkinen sävellyksiä, happorock-kansitaidetta ja soittotapaa myöten
Espoon SERENA POP & ROCK raijaa lavalleen Euroviisujen voittajan CONCHITA WURSTIN (AUT). Ehkä olen liian nuori siihen”, hän naurahtaa. Kuudennen Linjan lavalla operoivat entisen Refused-miehen Dennis Lyxzénin tuorein yhtye INVSN (SWE) ja kotimainen KUUDES SILMÄ. ALBAN (SWE), DJ BOBO (SUI) sekä DJ SASH (GER). Lisäksi bileteltassa on tarjolla dj-vetoista musiikkia aamuyöhön saakka. Albumi on kuva lempimusiikistamme, siellä on groovaavia biisejä ja psykedeliaa. ”Opimme paljon. Uppiniskainen vanhassa vara parempi -valitus on turhaa. uudestaan, vaan retrorockin eroavaisuuden voi hyödyntää nykypäivän tähtiin verrattuna. Tänä vuonna tarjolla on kaikkea mustahkon metallin, hardcore punkin, stoner rockin ja postrockin kautta punkin ja hiphopin maisemiin. Nyt heillä on nuoria idoleita soittamassa tätä musiikkia, aivan kuin 1970-luvulla. Kaksi ep:tä ja useampi kiertue ennen debyyttilevyn tuloa ovat pitäneet yhtyeen otsikoissa jo pari vuotta. 29.–30.8. Teimme uusiksi on myös ep:n biisejä, sillä vanhat versiot oli äänitetty kotona puolirikkinäisillä kamoilla”, Larsson kertoo. Blues Pills arvioidaan seuraavassa numerossa. Mukana ovat kaikki ysärin kovimmat nimet kuten MODERN TALKING (GER), DR. Väliin tarvittiin tällaiset retroilijat.” Blues Pills on pitänyt yleisön janoisena. Nuclear Blastin kautta tuotettu debyyttialbumi julkaistiin heinäkuun lopussa. Kyseessä on kiertueen ainoa konsertti Suomen kamaralla. Lauteilla muun muassa CATHARSIS (USA), LOOPTROOP ROCKERS (SWE) ja HONNINGBARNA (NOR). Jyväskylän Lutakon perinteinen klubifestivaali LUTAKKO LIEKEISSÄ tarjoaa musiikkia laajalla skaalalla. 29.8. Seuraavan ison rockyhtyeen viittaa ovat sovittaneet bändille sekä toimittajat että muusikot. Bar Loosessa törisee katurock ja punkin renkutus TURBOJUGEND FINLAND -klubilla, jossa äänenpaineesta vastaavat HONNINGBARNA (NOR), LORDS OF CHERNOBYL sekä YRTSKY. Lauteilla muun muassa LOOPTROOP ROCKERS (SWE), HEIKKI KUULA, RUGER HAUER, STEPA & ARE, RUUDOLF & KARRI KOIRA, SMC HOODRATS, PERUSJÄTKÄT, YHDENTEKEVÄÄ ja LAINEEN KASPERI & PALAVA KAUPUNKI. YO-talolla Tampereella saa pikkurahalla kuullakseen NOSTE-FESTIN tarjonnan. Isänikin tykkäsi levyn kuultuaan.” Hyvä isät! Jatkakaa levyhyllyjen venyttämistä. 29.–30.8. 29.8. Ties mitä se vielä poikii. ”Keikoillamme käy paljon nuoria, joista moni on löytänyt meidät musiikin streamauspalveluista isän levykaapin sijaan. 29.8. ”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olimme oikeassa studiossa oikean tuottajan kanssa. ”Kun minulla on rahaa, ostan vinyylejä, mutta muuten käytän Spotifyta ja muita nykypalveluja. SEINÄJOKI HIPHOP FESTIVAL esittelee kahden päivän ajan hiphop-kulttuuria monipuolisesti Rytmikorjaamolla ja sen ympäristössä. OCTOBER TIDE (SWE), I SAW RED ja GHOST VOYAGE ovat kuultavissa DOOM OVER FINLAND -kiertueellaan Porin Baarikaapissa ja seuraavana päivänä Turun Klubilla. Kotimaista osaamista edustavat esimerkiksi KAIJA KOO, JENNI VARTIAINEN, ANNA ABREU, JUHA TAPIO sekä JUKKA POIKA. 29.–30.8. Tai isien hommaa. Ne antavat mahdollisuuden kuulla hyviä, tuntemattomia bändejä, joita sitten voi tukea levyjä ostamalla. Esiintymässä STEREO 8000, IIDA UMPIKUJA, SATAN’S FINGERS, THE VULTONES ja NICOLAS KIVILINNA. Rumba 13. Legendaarinen THE BLUES BROTHERS BAND (USA) esiintyy kymmenjäsenisen kokoonpanonsa kanssa Tampereen Pakkahuoneella. 29.8. Suvilahdessa järjestettävä WE LOVE THE 90’S FESTIVAL tarjoaa kaksi päivää eurodancen juhlaa. Nahkalätsä keikkumaan! 29.–30.8. Kotimaisista bändeistä nähdään esimerkiksi AIKAKONE, HAUSMYLLY ja WALDO’S PEOPLE. 29.8. ?Päivyri Syksyllä sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. Vinyylisoitin löytyy, mutta samoin Spotify
raameinaan. Tuo päivä ei säihjälkeen Finsbury tahtiin vanhentunut ky kiimaa tai ilotuliParkissa 1998, uuCocker nussii lavalla tusta vaan hiljaista, tuusdokumentkaiutinta paita hiessä, lämmintä kotiseuti on näille kaunis hän näyttää saapuneen turakkautta. Helsingin Rakkautta & anarkiaa -festivaalin erikoisnäytökseen saapuvat ohjaajan lisäksi elokuvan tuottaja Alex Boden sekä Pulpin rumpali Nick Banks, joka on luvannut tuutata dj-keikan elokuvan jälkeen avajaisklubilla Le Bonkissa. TEKSTI ALEKSI KINNUNEN ”THANK YOU VERY MUCH for being here. simmista nurkista, vaikka uran vaiheita pinJos Pulpin edelleen maaginen dvd-jultapuolisesti sivutaankin. Dokumentti sukeltaa jos ei nyt Cockerin ja Pulpin kappaleiden perverssin inhorealistisen pimeälle puolelle niin ainakin sinne, mistä kaikki alkoi ja elokuvan myötä päättyy: Sheffieldin ankeille kaduille, ”Sex Cityn” (Jarvisin pilkkanimi kaupungeista epäseksikkäimmälle) sympaattisten tavallisten ihmisten pariin, jotka kertovat tarinaa kaupungin pienistä suurista sankareista.Tapaamme esimerkiksi lehtimyyjä Terryn, Pulpia ja Bluria vertailevan rollaattorirouva-Josephinen sekä 14 Rumba Yhdysvaltojen Georgiasta konserttia varToinen herkistävä hetki on vierailu ten saapuneen prinsessasilmäisen sairaaneläkeläisten lehdenluku- ja kahvittelupiihoitaja Melinan. And even now, you know, that we’re grown ups, we still get scared when we play in Sheffield. It took us a long time to get here. KonseptiKun yleisönsiihen tuhruiseen mutta na elokuva rinsä tahtiin vanheninhimilliseen pisteeseen, josta nastuu väistämättunut Cocker nustaustalla soiva This is tä parin vuoden tasii lavalla kaiutinkaiseen R&A-suosikta paita hiessä, hän Hardcore kertoo.” kiin Shut Up and Play näyttää saapuneen siithe Hits, joka kartoitti Jahen tuhruiseen mutta inmes Murphyn newyorkilaista himilliseen pisteeseen, josja brooklynilaista mielenmaisemaa ta taustalla soiva This is HardcoLCD Soundsystemin viimeinen konsertti re kertoo. joulukuuta 2012. Banksin dj-keikka elokuvan jälkeen festarin avajaisklubilla Le Bonkissa. Eloferent Classilla (1995) rakentamastaan kuva ei silti missään nimessä ole dokumentmegatähteyden tyrmästä ja brittipopin ti Pulpin urasta tai Jarvisin mielen sotkuityhjäksi kiehahtaneesta hulabaloosta. ta ennen huulipunatahroja taksin takapenwww.hiff.fi killä.. Pulp: A Film about kaisu Ultimate Live (2005) esitteli maaLife, Death & Supermarkets on arkiilman seksikkäimmän yhtyeen venen kuvaus joulukuisesta kontovoimaisimmillaan Different serttipäivästä yhtyeen vanClassin aikaan Brixton hentuneiden jäsenten ja Academyssa 1995 se”Kun yleisönsä fanien kautta kerrottukä This is Hardcoren na. SYYSKUU Tavallisia ihmisiä Sheffieldissä Odotettu PULP-dokumentti Pulp: A Film about Life, Death & Supermarkets saapuu tekijöineen Rakkautta ja anarkiaa -festareille. Se ei ole kaunista katseltavaa, mutPulp-dokkarin huippuhetkiksi nousee ta se on väistämätöntä. Sitten Common People jyrähtää soimaan. riin, jossa vanhukset laulavat kitarasäesAlkuun puolitoistatuntinen dokumentti tyksen tahtiin Help the Agedia (1998), tuntuu liian yllätyksettömältä, mutta elokukappaletta, joka aikoinaan oli Pulpin pava paranee loppua kohden, kun lähtöasetelkokauhuinen yritys päästä eroon Difmasta päästään syvempiin kysymyksiin. Jos olet tiirannut kevään ja kesän mittaan elokuvan nettisivuja toivoen, että erikoisnäytös saapuisi lähistöllesi, toiveesi käy toteen. Näin alkaa Florian Habichtin odotettu dokumentti Pulp: A Film about Life, Death & Supermarkets. Elokuva on arkisuudessaan pakollinen päätäntä Pulp-evankeliumille. Se kertoo Espanjan Primaverasta 2011 alkaneen ja Ruisrockissa 2012 vierailleen paluukiertueen viimeisestä brittikeikasta Pulpin kotikaupungissa Sheffieldissä 8. ”Do you think we could remove the roof of the Motorpoint Arena?” valkopaitainen ja resupartainen Jarvis Cocker kysyy hurraavalta yleisöltä ja osoittaa monitorin päällä hallin kattoa. Kameralle ylisympaattisesti artikuloiva tytPulp: A Film about Life, Death & Supermarkets Raktö ja poika voisivat olla biisin ikimuistoisen kautta & anarkiaa -elokuvafestivaalin erikoisnäymusiikkivideon nuoret bailueläimet (”Our töksenä. Ilman tätä näkyä katkelma, joissa kamera seuraa ihanien lasPulpin evankeliumi ei olisi valmis. päätäntä. ten reaktioita Disco 2000 -hitistä (1995). So thanks for being so nice to us…” Sanojen lausujaa ei näy alkutekstien aikana, mutta mumiseva ääni on tuttu. Paikalla elokuvan ohjaaja Florian Habicht, mothers said we could be sister and brother / tuottaja Alex Boden sekä Pulpin rumpali Nick BanYour name is Deborah…”) kymmenen vuotks
Tampereella ovat mukana KAAOKSEN YSTÄVÄT ja AMENDFOIL, Kuopiossa HUMAN WASTE DISPOSAL UNIT. Korjaamolla järjestetään NIUBI FESTIVAL, jossa aasian suunnalta saapuvien THE TREES AND THE WILDIN (IDN) ja BO NINGENIN (JPN) lisäksi voi kuulla ja nähdä ainakin kokoonpanot AAVIKKO FEAT. Tampereelta kiertue etenee Kuopion Henry’s Pubin (4.9.), Helsingin LeBonkin (5.9.) ja Jyväskylän Mustan Kynnyksen (6.9.) kautta Lahden Torveen (7.9.). Tanssijalkaa pääsee ulkoiluttamaan myös FLASHBACK FUTURE DISCO HELSINKI -tapahtumassa Ääniwallissa, jossa WAVESHAPER (SWE), ROBERT PARKER (SWE), NIGHTSTOP ja STARFORCE pumppaavat elektronista retrosoundia 1980-luvun video pelien hengessä. 30.8. 30.8. JUHLAKONSERTTI vierailijoineen. 2.9. Seuraavana päivänä on lastenkonsertti sekä illemmalla ELVIS RY:N 60 V. 3.9. Keikkoja lämmittelemässä nähdään ANTERO LINDGREN. PETER HAYDEN ja DEATH HAWKS. 9.9. Konttiaukiolla Helsingin Kalasatamassa tarjolla Solitin ja Nick Trianin organisoima picnic-henkinen SOLITIFEST. 4.-6.9. Paikkana Helsingin Kuudes linja. DAMN SEAGULLSIN levynjulkaisukiertue valtaa Suomen! Kuopion Henry’s Pubista mennään Hämeenlinnan Suisto-klubille (6.9.), josta jatketaan Yo-talolle Tampereelle (12.9.), Porin Monttuun (13.9.), Oulun 45:seen (19.9.) ja Jyväskylän Mustaan Kynnykseen (20.9.). Suomen-kiertueensa Tampereen Yo-talolta starttaava DIE SO FLUID (GBR) tuo mukanaan tumman postpunkin ja metallin katkun. 30.8. Faith No More -kitaristi Trey Spruancen yhtyeen SECRET CHIEFS 3:N (USA) keikka on takuuvarmasti kokemus kokeellisemman musiikin ystäville. Esiintymässä muun muassa PRINCE OF ASSYRIA (SWE), THE NEW TIGERS, ASTRID SWAN, BLACK TWIG, BLACK LIZARD, BIG WAVE RIDERS ja GIM KORDON. 5.9. Rumba 15. Tavastian lavan valtaa kovassa nousussa oleva jenkkiräppäri FREDDIE GIBBS (USA) aseinaan sanat ja rytmi. Helsingin Juhlaviikot ovat enimmäkseen takanapäin, mutta vielä ehtii Huvilateltalle kuuntelemaan SALSA CELTICAN (GBR) ja KAVERI SPECIALIN musiikkia. KABAR, SIINAI, MR. 5.9. Keijumaista musiikkiaan esittävä ruotsipoppari JENNIE ABRAHAMSON (SWE) aloittaa kiertueensa Tavastialla Helsingissä jatkaen sen jälkeen Turun Klubille (10.9.), Club 45 Specialiin Ouluun (11.9.) ja Tampereen Klubin (12.9.) kautta Vaasan Ritziin (13.9.). ?Päivyri Syksyllä sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net
16 Rumba. SYYSKUU Sister Flo vuonna kivi ja miekka: Samae Koskinen (vas.), Janne Lastumäki, Antti Kaistinen, Jarno Alho ja Mikko Salonen
16.9. Yhteinen nuoruus Riihimätreenasivat joka ikinen päivä. Lauluja läpikulkupaikasta 12. koi löytyä. Uusi albumi In a Dream ilmestyy muuten 15.9. Heidän päivänsä kuluivat Koskisen isän myötä yksi aikakausi oli auttamatta lopuspannuhuoneessa, jossa Koskinen, basisti sa. 12.9. J-rockin supergroupiksikin kutsuttu SUKEKIYO (JPN) esiintyy Nosturilla. 16.9. yhtenäiseltä. 13.9. Jyväskylän Lutakossa LORD BISHOP ROCKS (USA) sekoittelee hardrockiinsa funkia, bluesia ja jazzia sekä HOTSAWCE (AUT) hämmentää rockiinsa punkia, stoneria ja grungea, joten tarjolla pitäisi olla vähintäänkin sekava ilta. Se etsi innoissaan ja haltioituneena ”Niin kuin huomaat, hirveän vähän on omaa musiikillista ääntään. ”Riihimäki näytteli todella Koskisen isän pannuhuoneessuurta osaa bändin identiteeta lähtenyt musiikillinen ketissä. sa eri paikassa puolentaiteeseen.” ”Se bändi oli silloin toista vuoden aikana, se koko elämä”, Mikko Sakuulosti hämmästyttävän – Samae Koskinen lonen kiteyttää. mitään kitinää. Yhjon tullessa peliin alkoi syntyä jotain aitye syntyi 2000-luvun alussa Riihimäelnutlaatuista. Tavastia-klubi peittyy raskaan basson ja musertavan doomin huopaan, kun lauteille kampeaa ensin PALLBEARER (USA) ja seuraavaksi illan tunnelmat multiin niittaava YOB (USA). lut. Derek Trucks Bandin, Metersin ja Allman Brothers Bandin jäsenistöstä koostuva ROYAL SOUTHERN BROTHERHOOD (USA) pyörähtää Suomessa ainoana esiintymisareenanaan Tampere-talon pieni sali. TEKSTI KIMMO VANHATALO KUVA ILJA KARSIKAS YHTÄ PÄÄROOLEISTA Sister Flon tarijäsenten luovuuden ja vaikutteiden kirnassa ei näyttele henkilö, vaan paikka. Tapahtuu Helsingin Nosturissa. Yhtyeen jäsenten elämä alkoi viedä heiMikko Salonen ja rumpali Antti Kaistinen tä eri suuntiin. 11.–13.9. REDRAMA vetää livebändinsä kanssa ”äänettömän keikan”, jossa kaikki ääni toimitetaan kuulijoille langattomien kuulokkeiden kautta samaan tapaan kuin esimerkiksi DON JOHNSON BIG BAND jokunen aika sitten. ?Päivyri Syksyllä sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. Rumba 17. Nyt edessäni istuu kolme aikuista mies”Se oli ainutlaatuista aikaa, koska saimtä, joilla on omat elämänsä ja omat tarime keskittää kaiken tarmomme taiteenansa. Ideoita ei tyrmätty, vaikka ne eivät suoKuitenkin juuri tuo kaupunki, samalla serilta käsin tuntuneetkaan sopivan työn alkä lähellä että kaukana Helsingin ja Tamla olevaan kappaleeseen. Me yrikirkkaimpaan muotoonainutlaatuista timme luoda sinne jotain sa juuri Tragician’s Hamerkityksellistä ja kautilla, Sister Flon toiselaikaa, koska nista”, muistelee laulala pitkäsoitolla. syyskuuta Soliti-levymerkki julkaisee kymmenvuotis juhlapainoksen SISTER FLON rakastetusta Tragician’s Hat -albumista.Vuonna 2012 hajonneen indiepop-yhtyeen jäsenet Samae Koskinen, Mikko Salonen ja Janne Lastumäki kokoontuivat muistelemaan Suomi-indien klassikkoa. Se ympäristö oli henhityskulku kristallisoitui ”Se oli kisesti aika karu. Mentiin asema, josta monet kulkevat ohi mutta sellaisiin suuntiin, jotka tuntuivat jännitjonne harva pysähtyy, eikä mitenkään iltäviltä”, kosketinsoittaja Janne Lastumämeinen yhden Suomen kiitetyimmän engki kertoo. 2000-luvun alkupuolelSister Flo jatkoi toiminla yhtyeen parikymppiset jäsetaansa ja julkaisi jatkossakin hienet olivat joko työttömiä tai opiskelijoinoa musiikkia, mutta Tragicians’s Hatin ta. No tässäpä kerrankin jotain, mitä on tuskin kuultu aiemmin: Tampere-talon FINAL SYMPHONY -pelimusiikkikonsertissa voit kuulla musiikkia FINAL FANTASY -peleistä VI, VII ja X TAMPERE FILHARMONIAN esittämänä. 12.9. Muut yhtyellä ja totaalisen musiikille omistautumieen jäsenet liittyivät mukaan ainakin kersen aika alkoi olla ohi. Se on risteys soundillisesti ja sovituksellisesti. Villitys se tämäkin. lä, noin kolmenkymmenentuhannen asuk”Kokeilimme venyttää kappaleita kaan radanvarsikaupungissa. Ne olivat onnellisia aikoLoputtomissa treenisessioissa se alja”, Koskinen huokaisee ja hymyilee. DFA-levymerkille lukuisia uuden diskon merkkiteoksia levyttänyt JUAN MCLEAN (USA) esiintyy Helsingin Club Kaikussa. polkua ja loivat jotakin erityistä. Kotimaista osaamista esittelevät muun muassa KAVERI SPECIAL, SUPERFJORD, SIN COS TAN, IISA, TEKSTI-TV 666 ja PÖLLÖT. Samaan aikaan ison salin puolella nähdään brittirockyhtye THE HOLLIES (GBR) esittämässä ikivihreitään. 14.9. lanninkielisen indiepopyhtyeen kotipaikka. Tampereen Klubille ja Telakalle vyöryy MONSTERS OF POP -festivaali. Muistot Erityistä päämäärää Sister Flolla ei oltuntuvat olevan pelkästään lämpimiä. Helsingin Kuudes Linja toimii näyttämönä, kun PINK MOUNTAINTOPS (CAN) ja BLACK LIZARD toimittavat sen ilmatilaan psykedeelistä indierockiaan. ran viikossa. 15.9. Vaikka saimme keskittää ja-kitaristi Samae Koslevy oli äänitetty useaskaiken tarmomme kinen. 11.9. Hetken aikaa he kulkivat yhteistä seen”, Koskinen kertoo. Mikäli aiemmista genren tapahtumista voi mitään päätellä, liput kannattaa hankkia hyvissä ajoin. tyyli sai muhia kaikessa rauhassa. Pohjoismaihin painottuvaa esiintyjälistaa koristavat WOODPIGEON (CAN), LABYRINTH EAR (GBR), JENNIE ABRAHAMSON (SWE), ELECTRIC EYE (NOR), KÖNSFÖRRÄDARE (SWE) ja vanhan kunnon ANNIEN (NOR) DJ-setti. Perustan muodosti KoskiVoisin melkein vannoa, että hänen pusen kappaleiden klassisen 1960-lukulaiheensa riihimäkeläinen nuotti muuttuu nen melodisuus, mutta yhtyeen kaikkien hetkeksi vahvemmaksi. Vapaassa luomipereen kulttuurillisista keskuksista, synnytsilmapiirissä sekä etäisyyden ja eristäytyti Sister Flon ja sen persoonallisen mestaneisyyden ansiosta yhtyeen persoonallinen riteoksen Tragician’s Hatin
SYYSKUU inventaario Pöllöt Viime vuoden marraskuun Rumban Kiitoradalla-palstalla esiteltiin PÖLLÖT-yhtye kuvauksella ”synkkää, suomenkielistä ja Kari Peitsamolta vaikutteita saanutta indiepoppia soittava yhtye”. Ford Mondeo ”Red Devil” (vm. 1999) ”Ilman näitä autoja ei olisi levyä tehty eikä kukaan meistä olisi täällä.” pollot.bandcamp.com/ 18 Rumba. 1996) & Peugeot 406 ”Black Mamba” (vm. Voimaannuttavat hokemat ”Murtaa tilanteet puoleen tai toiseen. Bon Jovi: Born to Be My Baby (musiikkivideo) ”Äänikuva on huikea studio Turun Itäharjulla, jonka (äänitysten aikaan) nilkuttava isäntä piti Pöllöistä hyvää huolta, hoiti hommansa huomaamattomasti ja teki puuhastelustamme vaivatonta, kevyttä ja antavaa.” ”Päällekkäisäänityssessioissa tuottajamme näytti Bon Jovia referenssiksi. Yksi ’mjaa’ sinne tai toinen ’hähä’ tänne, ja tilanne pysyy hedelmällisenä.” 4. On aika kysyä, mitkä asiat olivat levyn valmistumisen kannalta olennaisimpia. Äänikuva 3. TOIMITTANUT TEEMU FIILIN KUVA LAURI HANNUS 1. Oli suuri helpotus huomata, että suuressakin maailmassa tehdään tuolla tavalla.” 2. Nyt Pöllöt ovat saaneet nimettömän debyyttilevynsä julki Fonal-levymerkillä
Tavastian lavalle nousevat hardcore punkin pioneereihin lukeutuva NEGATIVE APPROACH (USA) sekä kotimainen TOTAL RECALL. 22.9. Loput keikoista ovat lokakuun puolella. Kokeellisen elektronisen musiikin ja minimalistisen mölyn ystävät, nyt valppaana. Ja Unioni-festari jatkuu Circuksessa. ALS-sairauden hyväntekeväisyyden nimissä kesän aikana tehty "Ice Bucket Challenge" keräsi järjettömän liudan julkkiksia saamaan ämpärillisen jäävettä niskaansa ja kuvaamaan kaiken internetiin. Kiertue päätetään Jyväskylän Lutakkoon (20.9.). Vai kutsuitko Madonnaa synttärionnittelussasi "ninjaksi" tosiaan vain hänen liikunnallisten taitojensa ansiosta. Tapahtumapaikkana Helsingin Tavastia. Sub Popin avulla uuden levynsä julkaissut MIREL WAGNER aloittelee pienimuotoista kotimaankiertuetta, jonka ensimmäinen ilta on Helsingin Korjaamolla. 20.9. Death metal -suuruus THE HAUNTED (SWE) esiintyy Tavastialla, illan aloittaa TUONI. 24.9. 19.9. 16. Saatiin tänne vielä yksi elävä pop-legendakin mahtumaan: Tampere-talolla nähdään soolokeikalla ELVIS COSTELLO (GBR). Facebook-suosion viimeinen noste tuli hittilaulajan esiintymisestä jalkapallon MM-kisojen päätösseremoniassa heinäkuussa. Kuvissa satojen jäävettä tihkuvien julkkisvideoiden joukosta otokset räppäri IGGY AZALEAN ja JENNIFER LOPEZIN videoista sekä THE ROOTSIN tempauksesta Jimmy Fallonin myöhäisillan tv-show'ssa. Hienon Aurora-albumin tänä vuonna julkaissut BEN FROST (AUS) saapuu ensiviisitilleen Suomeen. Jyväskylän Lutakosta starttaava kiertue jatkaa Oulun Nuclear Nightclubiin (19.9.), josta se etenee Kuudennen linjan (20.9.) kautta Lahden Torveen (21.9.). Rumba 19. Sieltä jatketaan Tampereen Pakkahuoneelle soittamaan Insomniumin kanssa (18.9.) ja Helsingin Circukseen Unioni-festivaalille INSOMNIUMIN ja LOST SOCIETYN (19.9.) kera. 19.9. Tätäkin on harvemmin tarjolla: OKEAN ELZY (UKR), Ukrainan suurin ja suosituin rockbändi tulee ensimmäiselle Suomen-vierailulleen Helsingin The Circukseen. TOIMITTANEET TEEMU FIILIN JA JUKKA HÄTINEN ?Päivyri Syksyllä sattuu & tapahtuu Tapahtumatiedot tarjoaa Meteli.net. 25.9. Oi aikoja, oi tapoja JUSTIN TIMBERLAKE. Hippiaikojen doom-yhtyeeksi kutsuttu JEX THOTH (USA) saapuu neljän keikan voimin. Jätämme tämän nyt vain tähän. Huikean keikan Flow'ssa soittanut DARKSIDE ilmoitti hajoamisestaan Twitterissä vain reilun viikon Flow'n jälkeen. GRIMES osaa kitetyttää asioiden ytimen Twitterissä edelleen paremmin kuin kenties kukaan muu. 19.9. 1980-luvun tukkahevi-ihme Wingeristä (muistattehan: se bändi, jonka t-paita oli Beavis & Butt headin nörttikaveri Stewartilla!) sekä Alice Cooperin yhtyeestä tuttu KIP WINGER (USA) esiintyy orkesterinsa kanssa Espoon Sellosalissa. Uudella laulajalla varustettu ARCH ENEMY (SWE) aloittaa Suomen-kiertueensa Joensuun Kerubissa. Toinen päivä sisältää sellaiset laulu- ja soitinyhtyeet kuin KATATONIA (SWE), SÓLSTAFIR (ISL), SWALLOW THE SUN ja BARREN EARTH. APHEX TWIN on vastuussa tämän vuoden toistaiseksi näkyvimmästä teaser-kampanjasta. elokuuta Lontoon yllä leijaillut Aphex Twin -logolla ja 2014-tekstillä varustettu ilmalaiva sekä lukuisat kaupungille maalatut stencilgraffitit lupaavat päätöstä Aphexin lähes vuosikymmenen mittaiselle hiljaiselolle. Tulemme kaipaamaan teitä. 17.9. Mitäs Mark Zuckerberg tähän muuta kuin "Onnittelut!" 18.9. SHAKIRA teki kesällä some-ennätyksen: hän on ensimmäinen julkisuuden henkilö, jonka Facebook-sivulla on yli 100 miljoonaa tykkääjää. 21.9. Sillä aikaa somessa Vilkaiskaamme, mitä kaikkea jännää sosiaalisen median hetteikössä on kesän lopulla tapahtunut
Ei ehdi tulla erakoitunutta oloa, kun ystävät käyvät kylässä. TEKSTI AUROORA VIHERVALLI KUVAT JARI LAM PITÄÄ KOPUTTAA kahdesti. Pihalla on oma sauna ja uudenaikainen kaivo, josta saa juomavettä. 20 Rumba. Uusimman väriläiskän asumishistoriaan tuo keltainen omakotitalo Nurmijärvellä. Helsinki on lähellä, joten siellä tulee käytyä 3–4 kertaa viikossa. Sitten Eva Louhivuori, 27, kuulee kolkutuksen ja juoksee avaamaan oven. Muusikkopariskunta EVA & MANU on ehtinyt asua siellä sun täällä. Siellä he sanovat viettävänsä paljon vapaa-aikaansa. Tuota noin. Lisäksi uutta kakkosalbumia Cinnamon Heartsia työstettiin pitkälti yläkerran kotistudiossa. Pihalla Manu rassailee mopoaan, teiniltä ostettua Petoa. Eva ja Manu valitsivat itse haastattelupaikaksi kotinsa, koska siitä on tullut heille rakas. Helteessä nuokkuu omenapuita, pihalla kasvaa raparperia ja marjoja, kauempana kuivuvat pyykit. ”Olette tyyliin ainoat, jotka ensimmäistä kertaa tänne tullessaan eivät soita ajo-ohjeita matkalta!” Perille päästäkseen ei tarvinnut ajaa kuin kerran erheellisesti naapurin pihaan, ennen kuin oikea keltainen puutalo löytyi. Mitä tekemistä täällä on. Ensin Eva keittää kahvit mutteripannulla. Sitten siirrytään ulos puutarhapöydän ääreen. Ulkona ollaan kesällä joka päivä. SYYSKUU Vieraissa Maalaisidylli vuokralla Boston, Pariisi, Helsinki – ja Nurmijärvi. Täällä asuvat Louhivuori ja hänen kumppaninsa Emmanuel ”Manu” Laudic, 25. Olemme Nurmijärven keskustan ulkopuolella viljapeltojen keskellä. Eva käy töissä lähistöllä olevalla hevostallilla, ja vieressä on hyviä lenkki- ja pyöräilyreittejä. Hän ilahtuu. Vaikka mitä, pariskunta vakuuttaa
Rumba 21
Vaslioon tai joskus taas ulkomaille. He halusivat ympärilleen tilaa ja paiven idyllistään pois, heistä voi aavistaa, etteivät he kan, jossa voi keskittyä musiikin tekemiseen. pitää aina suunnitella etukäteen. lä yötä. Heidän Melua ja hektistä elämää pakoon he tänne alun perin lähmuuttolaatikkonsa on ennenkin pakattu vauhdilla. Vaiktivätkin. Silti Eva ja Manu puhuvat inEikö suurkaupungeissa asunut noissaan tulevasta: jospa vaikka Kalkaksikko kaipaa kaupunkia. myös ujuttautua Saksan markkinoille. Keltaisen talon pihan omenapuiden”Pelaan jalkapalloa ja minun pitää käykatveessa on tilaa hengittää. Mutta omenadä aina Helsingissä pelaamassa. Nyt se telemme jo muuttoa takaisin”, Eva paikka on Suomi, mutta haaveissa on huokaa. elä toista talvea keskellä mustia peltoja. SYYSKUU Parasta omakotitalossa on molempien mielestä tila. TieIlmoituksia selatessa vastaan tuli keltainen tysti ikävä tulee tätäkin, avaria tiloja ja lupuutalo, jonka vuokra oli melkein sama paa soittaa musiikkia täysillä keskelkuin Töölössä. Lisäksi maalla puut, ne ovat hankalahoitoisia kiireiselle parisasuminen estää tietynlaisen spontaaniuden. Tapaamiset kunnalle. Ei voi sanoa, että nähCinnamon Hearts on arvioitu sivulla 56. Pari muutti Töölöstä Nurmijärvelle viime vuoden ka he sanovat, ettei heillä ole kiire muuttaa Nurmijärtoukokuussa. Tapaamiset pitää aina suunnitella etukäteen.” 22 Rumba. tausta ei tarvitse houkutella. Päätöstä ei jahkailtu. Myös Manu kaipaa vilkkaampaa Sitten voisi muuttaa Saksaan. Houkuttelevat ampiaisia sisään. – Manu Laudic elämää. la siellä, missä he voivat edesauttaa Täällä on ihanaa, mutta suunnitmusiikkiuraansa parhaiten. Ja juuri sitä Eva ja Manu ovat, spontaaneja. däänpä puolen tunnin päästä.” ”Maalla asuminen estää tietynlaisen spontaaniuden. Manun mukaan he haluavat ol”Tahdomme takaisin Helsinkiin
VAPAA PÄÄSY ISKELMÄKESÄ PE 29.8. muut maat 25 € / lähetys. 29,50 € ke 26.11. enn. 13 klo 23-04 5€ SU 31.8. THE SOULS 11,50/12€ (E) + BIG SHAKE feat. Varatut tai maksetut liput noudettavissa myös R-kioskeilta kautta maan Palvelumaksu alk. DJ IIRO klo 23-04 3€ PE 5.9. 22-PISTEPIRKKO, MAMA ROSIN (SUI) 13,50/14€ (E) + DJ WALLO klo 23-04 3€ PE 12.9. DJ SLIM MIKE 23-04 5€ TI 2.9. enn. 11,50 €/12 € DIE SO FLUID (UK) LA 6.9. 5 € ROOPE SALMINEN & KOIRAT LA 6.9. Ke-su iltoina 3 € eteispalvelumaksu. Postimaksu: Kotimaa 7 € / lähetys . KLO 19, 22,50 € KABAREE NOM DE PLUME KE 3.9. Elektroniset liput suoraan sähköpostiin tai kännykkään . muut EU-maat 10 € / lähetys . VAPAA PÄÄSY RED X CUP TO 4.9. DJ MORTTI klo 23-04 3€ PE 19.9. alk. VAPAA PÄÄSY ONE MOVE UUSI PERJANTAI JOKA PERJANTAI KLO 23 ALK. SATYAGRAHA, LUNK, ÄÄRIVIIVAT 6€ TO 18.9. enn. alk. TURBOJUGEND FINLAND -KLUBI: HONNINGBARNA (NO), LORDS OF CHERNOBYL, YRTSKY 13,50/14€ (E) + GRANDE ROCK feat. KLO 19, 5 € KIPINÄKLUBI LA 30.8. 7,50 € MA 1.9. DEEPWATER, YEAR GONE 6€ + LOOSER-KLUBI: DJ’S NOORA KOBAIN & NATASHA NEVERMIND klo 23-04 5€ SU 7.9. LATE NIGHT @ BAR LOOSE: DJ WALLO klo 23-04 Vapaa pääsy! KE 17.9. KLUB KALMA: NOLLA NOLLA NOLLA, SILENT SCREAM 6,50/7€ (E) + KLUB KALMA DJ’S klo 23-04 3€ PE 5.9. Annankatu 21, 00100 Helsinki K-22 CLUB PARADISE LA 30.8. 8 € LE TERDE SU 31.8. SAMPSA VILHUNEN & VESA YLI-PELKONEN klo 23-04 5€ SU 21.9. 8 € CLUB PARADISE WWW.LEBONK.FI SU 14.9. MEDICATED, DEVENIAL VERDICT, KLUBIKIRVES, SKEIN 6€ + CLUB GIRLS & BOYS klo 23-04 5€ KE 3.9. Aukioloajat: ma suljettu, ti klo 16–02, ke–la klo 16–04 ja su 18–04. LATE NIGHT @ BAR LOOSE: DJ IIRO klo 23-04 Vapaa pääsy! (E) Ennakkoliput www.tiketti.fi. 1,50 – 3,50 € / lippu . NITE OF BIG MONEY: BLACK MAGIC SIX, THE COUNTRY DARK, THE SHRIEKS 8,50/9€ (E) + KLUB SKENE klo 23-04 5€ LA 13.9. 6 € Keikat alkavat klo 21 (kaksi bändiä) tai klo 22 (yksi bändi). 20 € ben frost (aus) ke 8.10. DJ LORD FATTY klo 23-04 5€ LA 6.9. JAZZ A GO GO: HUSTLE FUZZ 8€ + DJ LORD FATTY klo 23-04 3€ TO 4.9. LATE NIGHT @ BAR LOOSE: DJ MORTTI klo 23-04 Vapaa pääsy! KE 3.9. enn. 11,50 €/15 € UNIKLUBI PE 29.8. FM2000 7,50/8€ (E) + CLUB SLIPOVER klo 23-04 5€ LA 20.9. MARITTA KUULA & KARVANOPAT 12/14€ (E) + CLUB CASINO feat. CATTLE THIEVES, STEREO 8000 7€ + TANSSI TAI KUOLE VOL. 30,50 € (usa) (usa) tune-yards swans (swe) URHO KEKKOSEN KATU 4-6 | HELSINKI | K-18 Katso KaiKKi KeiKat: tavastiaKlubi.fi Toimipisteet 19 kaupungissa. KLO 19, 22,50 € KABAREE NOM DE PLUME TO 11.9. alk. 15,50 € marKus Krunegård su 16.11. alk. ma 22.9. PE 29.8. LATE NIGHT @ BAR LOOSE: DJ MORTTI klo 23-04 Vapaa pääsy! KE 10.9
Sen näkivät myös Jare ja VilleGalle, jotka halusivat turkulaisräppärin talliinsa PME Recordsille. TEKSTI MARKO YLITALO J os kerran timantit on ikuisia, niin Tippa-T, 21, on tullut jäädäkseen. NOUSUSSA SYYSKUU Mudasta nousee kukko TIPPA-T jakaa mielipiteitä kuin giljotiini. Sessioista syntyi Nuari kukko -ep, joka ilmestyi elokuun alussa. Hänen ensimmäistä musiikkivideotaan Mä oon timantti katsottiin vuoden sisällä lähes 140 000 kertaa. Tapaamista seuraavalla viikolla Tippa-T jo äänitti studiossa Hakaniemessä. ”Se on vähän ärsyttänyt, kun jengi luulee, että nyt minulle sanotaan, mitä minun pitää tehdä tai että joku toinen kirjoittaa biisit puolestani. Paikallista räppiklubia pyörittävän So Damn Tuff -dj-kollektiivin Sammy Jam tunsi helsinkiläisartistit 24 Rumba entuudestaan ja esitteli osapuolet toisilleen JVG:n Turun-keikalla. Se on ihan paskaa. JVG:n levy-yhtiö nappasi turkulaisräppärin, josta tuli nopeasti sekä suomirapin puheenaihe että latauslistan numero yksi. Teen itse jokaisen riimini ja usein biittinikin.”
Siellä on aina ne samat tyypit, jotka jaksavat kommentoida. Kuudes linja, Helsinki tavirtahiphopille tyypilliseen taTubessa yli 320 000 kertaa vain vajaan kahden kuu›SANOTTUA paan pilvenpoltosta, kaljanjuonkauden aikana. malta alueelta. Ainoastaan digitaalisesti julkaistu Nuari kukko itsevarma.”?– Voicen musiikkipäällikkö ja yhteisöpäällikkö Jussi Mäntysaari Also sprach kokonaan.” debytoi iTunesin latauslistan ykkösenä. Toki haluamme luoda isotaan kanssa. Kuudes linja, Helsinki • 23.8. Yksi paikallisista finity, Jeesus ja opetuslapset, A-(luokan)naali sekä Muta. Häntä on turha leimata trap-tähdeksi, koska T N Rumba 25. ”Pitää toivoa, että räppihomma lähtee vähän isommin liikkeelle. mia helpompaa, kun sitä voi duunalähtee vähän isommin Punk-taustastaan huolimatta Tipta himassa.” pa-T:hen iskivät jo varhain Dr. The Circus, Helsinki golle ominaisten inhorealististen Jälkimmäisen tuottama Mehu on toistaiseksi Tip• 26.9. tia. Se on bändihomettä räppihomma ben ja Adi L Haslan kappaleilla. Young Chopin biitit ovat ihan timanttia ja vaikuttaneet ehkä eniten omaan taustojen väsäämiseen.” pitkäsoitolla tulee olemaan monenlaisia biisejä”, VilleGalle sanoo. Vasta myöhemmin hän tuta myöhemmin, mutta on sittemmin tavoitteita kuin saada tustui Yhdysvaltain eteläosien hiphoajanut ohi. Tyylini on aika erilaista kuin muilla, ja aitopäiden mielestä rapin pitäisi aina olla saarnaamista yhteiskunnasta ja siitä, miten kaikki on päin helvettiä.” Keväällä Tippa-T lopetti opiskelunsa lopullisesti. railee. Hänen aggressiivinen räppäystyylinsä on jotain ihan hullua. Vaakuna, Mikkeli katurikosten sijaan hän räppää valpa-T:n suosituin kappale. Se on hypnoottinen. Ei tippa tapa, lukee vaTippa-T itsekin kuuntelee. muu. Kuuntelin männä viikolla työhuoneessani Mehun yhden päivän aikana arviolta kymtussunsaanti on työsuhde-etu”. Tippa-T ei kuitenkaan edusta Eevil ”Olen saanut muilta niin hyviä biitStöön, DJ Kridlokkin tai muun KC/MD tejä, että omat ovat alkaneet kuulostaa – Tippa T Mafia -possen kaltaisihan paskoilta”, vitsailee Tippa-T, joka kulta Memphis-soundia, vaan kee koti- ja pääkaupungin väliä Onnibussilla. Toiset silti halveksuvat nuorta kukkoa enemmän kuin Mäk Gälistä tai Mikael Gabrielia. yksi PME:n perustajista. Sen videota on katsottu You• 7.11. studiouraa tekevä Henri ”MGI” Lanz, jonka biittejä on ›KEIKAT Tippa-T:n sanoitukset eivät kuikuultu muun muassa Akonin, 50 Centin ja Justin Bie• 22.8. semman käden kaljatuoppitatuoin”Tippa räppää monipuolisemmin kuin kukaan ›KUUNTELE www.facebook.com/kikkomanne nissakin. konkareista on Ritarikuntaan kuuluva Lempi-Joe, Yksi suurimmista syistä soolouralle siirtymiseen jonka uudella K-16-albumilla Tippa-T vieoli silloisen treenikämpän menetys. • 12.9. Tippa-T:tä arvostetaan trap-tyylistä, jota ei ole suomenen kertaa. ”Ei niitä kannata käydä liikaa kelailemaan. Dänkit tai henki -levyn suosio jäi ja juttuja ja samalla neuvoa artistia, mutta pääosin he paikalliselle ug-tasolle, vaikka se kuulijoiden mukaan olitekevät itse omat päätöksensä”, muotoilee VilleGalle, kin ”kovaa paskaa” ja Get Wet -tuotannon paras julkaisu. kolme vuotta sitten, kun hän julkaisi kimppa-al”Materiaalia ei edes soitettu Warnerin tyypeille, enbumin toisen turkulaisen räppärin Riku Rietnen kuin se pantiin painoon. Sittemmin Riku Riettaasta ei juuri ole kuulohavainto?Porttiteoria teki Tippa-T:stä räppärin. Tippa-T ”Ideana on pitää hauskaa. Musiikkivideoiden kommenttiosiot saisivat Robbie Williamsinkin itsemurhan partaalle. Aikaisemmin ja, mutta Tippa-T:n mukaan turkulainen räppiskene on hän soitti turkulaisissa hevi- ja punkbändeissä, kuten Afpiristynyt pitkähkön hiljaiselon jälkeen. Erityisesti Chief Keeuaren kukon kahdeksasta kappaleesta viisi ›PERUSTETTU fin ja Lil Durkin kaltaisten nuorten, on artistin itsensä tuottamia. Canvas Festival, Jyväskylä tenkaan ole genreuskollisia. Kuuluu lempiartisteihini vielä tänäkin päivänä.” Chief Keef: Finally Rich (2012) ”Nuori jäbä otti räppipelin haltuun. Kolme tärkeää levyä Nirvana: Bleach (1989) ”Tästä levystä tuli sellainen fiilis, että pelkän kuuntelemisen lisäksi haluan itse tehdä musiikkia.” Lil Wyte: Doubt Me Now (2003) ”Lil Wyten debyyttialbumin huuruiset läpät kolahtivat kovaa. ”Luulen, että kaikki, mitä Tippa-T:stä tullaan nista ja muusta hauskanpidosta: ”Musiikkivideo pitää tehdä jokaisesta biisistä, jolle lähikuukausina kirjoittamaan, on ylianalysoin”Yeah, mu swägä o nii mehu / mulle haluaa vähänkin enemmän huomiota”, Tippa-T sanoo. Sitten meksi juuri kuultu – ainakaan samankaltaisella menesei ole Suomen paras räppäri, mutta riittävän kun tämä ei enää ole sitä, lopetan tyksellä. Lisäksi häntä on kuultu pääkau”Olin jo vähän aiemmin alkanut tehdä ”Pitää toivoa, punkiseudulta tulevien Sairas-T:n, Kubiittejä tietokoneella. Lisäksi taustoTurussa 2011 Tippa-T:n ikäluokkaan kuuluvien ja ovat tehneet Santeri ”MDS” Kauppinen ›JÄSENET chicagolaisten gangstaräppäreiden ja Jarkko Ehnqvist, jotka vastaavat monesta • Tippa-T vinkuva ja hidastempoinen drill-skeJVG:n ja Anna Abreun jättihitistä sekä Los Angelesissa ne kiinnostaa häntä. Fanit tituleeraaJussi -blogissaan, joka ei liity millään tavalla Ainakaan Tippa-T ei jätä ketään vat räppäriä Suomen Chief Keefiksi ja Juicy J:ksi, joita hänen työpaikkaansa kylmäksi. hän ottaa vaikutteensa laajemMistä kyse. Ehkä yksi hölmöimmistä levyistä, mitä on koskaan tehty, mutta biiseissä on hyviä koukkuja, autotune-lällätyksiä ja kovat fiitit. Vaikka ei mulla ole sen suurempia tavoitteita kuin saada vuokrat maksetuksi, mikä on toistaiseksi onnistunutkin.” Monikansallinen Warner Music vastaa levymerkin jakelusta, markkinoinnista ja keikkamyynnistä, mikä lietippa-T:n ensimmäiset levytetyt riimit kuultiin soo harhaluuloa. Chica berin sekä monen Rähinä-artistin levyillä. vuokrat maksetuksi.” piin. Räppääminen alkoi vasta vuotminulla ole sen suurempia Eminemin ja Snoop Doggin kaltaiset legendat. Dren, Siitä on nyt noin neljä vuotliikkeelle.Vaikka ei ta. Kyseessä oli noin neljäs kesken jäänyt ammattikoulu
-kappaleen Väinö-poika. Biisinkirjoitustaito on kaikessa yksinkertaisuudessaan kohdallaan!” – Pirita Pykäläinen, YleX JP Salonen KUUNTELE: www.soundcloud.com/torttilamiljoona2013 26 Rumba. KEIKALLA: – SANOTTUA: Ville Juurikkala "Illikainen on hillittömän uskomaton nokkamies, jollaisia ei ole montaa yhdessä sukupolvessa Suomessa. Yhtyeen keskipiste on kuitenkin sen maanisesti esiintyvä solisti Henrik Illikainen alias Tiisu. Karjalaisen Missä se Väinö on. KIITORADALLA SYYSKUU Love Sport Love Sport ei todellakaan ole ensimmäinen helsinkiläisen kitaraindien superbändi. Tiisussa on luonnollista hulluutta." – Arttu Tolonen, Soundi KUUNTELE: www.facebook.com/tiisuofficial Torttila Miljoona & 2013 Radio Helsinki järjesti kesän aikana demokilpailun, jonka voittajaksi yleisöäänestyksellä valittu Torttila Miljoona & 2013 pääsi esiintymään Flow-festivaalille. Shoegazen sijaan Love Sportin soundista ja laulunkirjoituksesta on helppo keksiä yhteyksiä niin indiepoppareiden kuin Pixiesin ja Crystal Stiltsin kaltaisten bändien suuntaan. Soitto on mahtavan eklektistä ja yhtye vetää monelta kantilta vaikutteita, mutta tekee sen kuitenkin ilman rasittavaa nokkeluutta. Nuori bändi on kuunnellut Ismo Alankonsa ja muun kaaoksen- ja taiteensekaisen suomirockinsa sen verran tarkoin, että Sony nappasi yhtyeen rosteriinsa. Siltanen, Helsinki SANOTTUA: ”What impresses so much is the character of the voice, the ease of the guitars and an indie credibility often lacking amongst Finnish bands. Tiisun holtittomuuden reunalla keikkuva esiintyminen pitää nähdä livenä. Toisin sanoen SIG ja Karkkiautomaatti ovat näille muusikoille tuttuja bändejä. Bändi myös kuulostaa vahvasti Soliti-levymerkiltä, vaikka onkin toistaiseksi vailla levysopimusta. Tällä kertaa bändin jäsenistöllä on yhteyksiä Hopeajärveen, Black Twigiin, Lady Escapeen ja Big Wave Ridersiin. International audiences could woop to this easy charm.” – Nick Triani KUUNTELE: www.soundcloud.com/lovesporthelsinki Tiisu Pojasta polvi paranee – vaikka Tiisun kohdalla on kerrottu kyllästymiseen asti, kuinka bändin basisti Väinö Karjalainen on juuri se J. Riihimäkeläinen yhtye edustaa samaa uuden aallon sekaista suomipunkia kuin vaikkapa Maakuntaradio, tosin ilman samaa melankoliaa. KEIKALLA: – SANOTTUA: ”Sympaattista punkpoppia Kollaa Kestään sekä vanhan Eppu Normaalin tyyliin! Se on jo omiaan heittämään nelikon myös trendikääseen Pää Kii!-, Kakkahätä-77- sekä Maakuntaradio -yhtyeiden viitoittaman perinnetietoisen suomipunkin uuden allon nosteeseen. KEIKALLA: • 30.9
Oikeastaan tämän parempia torvia ei ole missään ikinä tehty. Sen ääniala on ihmisäänen tasolla, joten se sopii hyvin laulun pariksi. Ne antavat luonnetta soittimelle.” Rumba 27. Omistan myös baritonisaksofonin sekä monia huiluja, joita soitan myös.” ”Tässä on hopeoitu koneisto. Olen ymmärtänyt, että Dexter Gordonilla oli myös sellainen.” ”Kulumia ja lommoja tulee törmäyksissä ja jopa soittaessa, mutta onneksi ne eivät juuri vaikuta sointiin. Tämä oli käytännössä soittamaton silloin. Se ei ole vaatinut paljoakaan huoltoa, mutta kunto on edelleen ihan tiptop. SOITINNURKKA HEPA HALME (BAD ASS BRASS BAND) SELMER 1960 ”Berg Larsen -merkkinen suukappale on ihan rock’n’rollin soittoa varten tehty. King Curtis käytti aikanaan ihan samalaista. Se lähtee pois, kun kaulan kastaa kuumaan veteen. Jotakut saattavat laittaa soittimeensa myös hopealakkauksen.” ”OSTIN TÄMÄN RANSKASSA valmistetun Selmerin tenorisaksofonin 1980-luvun lopussa joltain leskirouvalta, joka myi edesmenneen miehensä omaisuutta. Toisesta Selmer-fonistani on poistettu lakkaus kokonaan. Se on tehty pakeliitistä, luulen ettei tällaisia varmaan edes saisi tehdä tänä päivänä.” ”Kaulasta on otettu lakkaus pois, joten se värähtelee herkemmin. Bad Ass Brass Bandissa soitan sopraanosaksofonia. Minulla oli silloin jo yksi uudempi Selmer, jota edelleenkin soitan silloin tällöin, mutta tämä on todellinen valioyksilö. Näiden hinnat ovatkin keräilijöiden myötä nousseet pilviin.” TOIMITTANUT TEEMU FIILIN KUVA MARKUS PAAJALA ”Tenori on hyvä yleissaksofoni jazziin ja rockiin, sillä voi tehdä lähes kaiken
28 Rumba
Odotin, että Kerkko soittaa ja kysyy itse”, Vilkkumaa muistelee. Rumba 29. Vielä samana päivänä saapui Facebook-viesti Koskiselta. Paula Vesala oli juuri lähtenyt yhtyeestä muuttaakseen ulkomaille ja keskittyäkseen muihin projekteihin. TEKSTI ANNA BROTKIN KUVAT MARKUS PAAJALA J oskus asiat tapahtuvat puolihuomaamattomasti. Silloin asiat menivät toisin, mutta uusi tilaisuus yhteistyöhön avautui, kun Paula Vesala jättäytyi Koskisen Kollektiivista. Kollektiivin kolmoset Oli lähellä, ettei MAIJA VILKKUMAA laulanut Kerkko Koskisen sävellyksiä jo 20 vuotta sitten Ultra Bran riveissä. Sen on edelleen tarkoitus ilmestyä ensi keväänä, mutta ennen sitä on aikaa kollektiiville, joka nyt julkaisee toisen levynsä. ”Siinä vaiheessa en oikein uskonut sitä. Kuten alkuvuodesta, kun Maija Vilkkumaa oli tuottaja Riku Mattilan kanssa lounaalla ja mies vasta laskua maksaessa ohimennen kysyi, haluaisiko Maija laulaa Kerkko Koskinen Kollektiivissa. Nyt Kollektiivin naiset Vilkkumaa, VUOKKO HOVATTA ja MARIAM ”MANNA” JÄNTTI puhuvat säveltäjäneron kanssa työskentelystä, loputtomasta hinkkaamisesta, soolouristaan ja tästä ajasta, joka saa meidät haluamaan kaiken. Suostumista Vilkkumaan ei tarvinnut kauaa pohtia mutta aikatauluja kylläkin, sillä hän oli jo alkanut työstää seuraavaa soololevyään
peen hinkata tuotoksiaan. olla se, joka sanoo toiselle että ”nyt se on kuule ihan Vilkkumaan sanoittama Vapaudesta edustaa kollekvalmis, lopeta jo se veivaus”. ”Mutta tästä tullaan tietysti siihen, kuinka paljon tai”Siinä kulminoituu meidän ikäisten eli ei enää ihan teessa kyse on siitä, oletko nähnyt tarpeeksi vaivaa”, kaksikymppisen näkökulma”, Hovatta analysoi. Manna vertaa kuuettä kahden seuraavan on mukaudutlevansa Vilkkumaan teksteissä samaa tava ensimmäisen laulajan frasee”Artistina oleminen kaihoa kuin Koskisen sävellyksissä. tarkoittaa, että on Yhteistyö ei kuitenkaan ollut it”Varmaan Kerkko voisi jossestään selvää. ka jälkeen Koskinen alLaulamisen lisäksi koi koota palapeliä. la. Mutta Kerkvaan ajasta, jossa elämme. Hänen viseen projektiin mukaan samalla kun valmistelee omaa mielestään kyse ei ole niinkään iästä tai sukupolvesta paluulevyään usean vuoden tauon jälkeen. kymmentä käyttämätöntä ottoa. Siellä se sitten tekee demomik”Mutta olin aina ajatellut, että sauksia ja vertailee niitä loputtomuuntautumiskykyisiä.” se on dead end. biisinsä tekstiin, ja Vilkkumaa on män. Eikä Vilkkukin on enemmän ajankuva kuin minkään tietyn ikäluomaa koe, että kollektiivi veisi tilaa oman soolomateriaakan asia. sanovat. Vaikka se sitten tarkoittaisi kahtati mistä vain, tietämättä mitä oikeastaan edes halutaan. K 30 Rumba. nerona, joka ei tee Nimiä naiset eikompromisseja eikä vät tietenkään halua päästä helpolla kepaljastaa. Ei vain voida tehdä miin”, Maija sanoo. Mutta se liittyy sen tapaan Siksi sanotaan, että monet puolestaan aina kirjoittanut sanat tehdä: se ottaa meidän yksitellen coverlaulajat eivät ole valmiiseen melodiaan. KolKerkko viimein salektiivin uutta lenoi, että Maija tuvyä varten kaikki lee, oltiin ihan riekolme solistia laumuissamme. Siksi on vapauttavaa välillä la. Vaihtoehtojen runsaus ja sitä kautta päätöksenVilkkumaa ei ole päällekkäisten projektiensa kansteon viiltävä vaikeus eivät ole ainoastaan ajankuvaa, sa yksin: Manna julkaisee neljännen levynsä loppusyky-sukupolven höttöistä sekoilua tai edes Kerkko Kossystä, ja Vuokko Hovatta keikkailee oman soolouransa kinen kollektiivin 2-levyn teemaa, vaan sama lonkepuitteissa sekä näyttelee. Ääkollektiivi sai Vilkkumaasnityksissä ei ollut vielä vältta tekstittäjän. Suoraan sanottuna oskisella minulla oli osasta niistä on maisellainen olo, etten kesne itsetä, jos se tai se tulee”, päisenä Hovatta sanoo. Vilkkumaa sanoo mentti on hänessä itsessään, kun hän tevain alkaneensa kirjoittaa, ja tekstiä alkoi tulkee soololevyjä. Yhteistyöstudioon ja asiat tehdään huolelartisteja, koska he ovat liian tä oli mietitty aiemminkin. Kappaleessa Jotta voi olla varma päätöksistään, on kaikki polut huhuillaan vapauden perään ja etsitään sitä vimmaiseskäytävä tarkistamassa. – Maija Vilkkumaa yhdessä, kun tehdään asiat niin eri Manna tunnistaa Koskisen tarpäin”, Vilkkumaa sanoo. Se on nerokkaana pidetyn säveltäjän valtakunkolmekymppisten sukupolvinäytelmä, mutta minulle seta, johon kutsutuksi tuleminen on kunnia. tiivin 2-levyä teemaltaan laajemminkin. Sama eleMutta kävikin toisin. Ainakin jos on Kerkko Nyt kun kaikki kolme ovat samassa huoKoskisen kaltainen mies, joka haluaa koneessa, Manna ja Vuokko myöntävät sokeilla monia asioita ja ”viilata loputlistinvaihdoksen aiheuttaneen heistomiin”, kuten kollektiivin naiset sä aikanaan hienoista pelkoa. Koskinen säveltää sain tilanteessa delegoida enemselkeä näkemys jostain. Tieloivat kaiken laulettenkin Maija! Se tuntavissa olevan stutui tosi luonnolliselta”, diossa nauhalle, jonManna sanoo. ko Koskinen Kollektiivi ei olekaan mikä tahansa sivu”Kaspar Hauser -näytelmästäkin sanottiin, että se on projekti. raukseen. me, ja Hovatta nimittää niitä jopa leKäytännössä se tarkoittaa myös sitä, vyn avainteksteiksi. ro ulottuu taiteen tekemiseen. ”Siinä oli useita nimiä ilmassa. tään, kaikkein vä”Mutta kun hiten itseään. Vilkkumaa sanoo. Nopealla ajattelutyöllä tuntuu riskiltä lähteä massiiVilkkumaa itse näkee asian hieman toisin. Vilkkumaan satämättä tiedossa, mistä tulee noituksia on uudella levyllä kolsoolo ja mistä yhteislauluosuus. Yksi asia on varma: jotain on saatava. Vuosien tauosta ei ollut merkkiäkään. Kun kaikki on tämän tyyppisessä maailmassa lin työstämiseltä vaan päinvastoin: se toimii hyvänä kiimahdollista, lopulta haluamme vähän kaikkea.” toratana takaisin musiikin pariin
Rumba 31
32 Rumba
”Ja sitä paitsi Kerkkoon on menen vuotta kestäneellä aktiiviSuoraan sanottuna helppo luottaa. taan.” Uudella levyllä mies myös itse laulaa enemmän kuin Vaikka Koskisella on yksinäisen suden maine, kollektiivin debyytillä. ”Olisihan se voiKoska kollektiinut tehdä niinkin ja vi kantaa Koskisen nivain vedellä marionetmeä, on luonnollista, tejaan naruista, jos oliettä suurimman vallan lisi halunnut”, Vilkkumaa säksi myös suurin vastuu huomauttaa. Sillä on hirveän sella soolourallaan. Olen totta kai ehdottomasti sitä pitäisi tehdä”, Vilkkumaa nauraa. ”Peruskoulukasvatuksen saaneena alkaa helposti us”Olin välillä tulla hulluksi, kun en tajunnut, miten ne koa siihen harhaan. Mielettömän lahjakas ”Olen kyllä ihan varma, että jossain vaisovittaja. Kolleksulkeutuu nyt. Hän Tämä ei ole ainoa kerta, kun oli yhtyeen esiasteen riveissä ja laujos se tai se tulee.” pöydän ääressä kehutaan Kerkko loi liidin Ampukaa komissaarit, nuo – Vuokko Hovatta Koskista. Jokainen saa sanoa saKerkolla on kaunis ja sielukas äänottavansa, mutta Koskisella on ni. artisti kykenee noin vain hyppäämään toisen Kun Ultra Bra aloitteli, suunnitteli Vilkkumaa jo enmuusikon näkemysten tulkitsijaksi. mieltä, että pitää tehdä helvetisti duunia, mutta kannat”Mutta lähes aina jouduin myöntämään, että Kertaako loputtomiin kiertää samaa ympyrää?” kon näkemys oli parempi.” ”On totta, että Kerkolla olisi kapasiteettia tehdä yhtä Kolmikosta Vuokko Hovatta on työskennellyt Koskibiisiä hermoromahdukseen asti”, Manna sanoo. Uuden le”Mutta se on sen tapa tehdä. Toisin sanoen olisin pudonnut luonnollisessa karsini ole itsestään selvää, että omaa uraa tekevä nassa”, Vilkkumaa nauraa. jostain. Mutta olisiko E Rumba 33. Alun perin oli puhetta, etsoolouran ja kollektiivin välinen ero on Mantä Kerkko Koskinen olisi tuottanut sen, mutta suunninalle kolmikosta suurin. Ihana mies. heessa en olisi vain pystynyt laulamaan niin korkealta. Siksi kollektiivissa on helppo lauVilkkumaa sanoo törmänneensä studiossa tilanteilaa oman soolouran rinnalla, koska sisällöstä ei tarvitsiin, joissa hän olisi itse tehnyt asiat aivan toisin, mutta se olla huolissaan. nut aikanaan jo Ultra Brahan. Koskisen jälki on aina priimaa, ja kuKerkko halusi oman rytmityksensä. On he ovat liian muuntautumiskykyisiä”, ”Siinä oli useita opettavaista huomata, ettei ole valtaa Vilkkumaa sanoo. Hyvä ystävä. kut kirjoittavat ja ohjaavat Vaikka kollektiivisnäytelmänsä itse. Hän itse kasvoi artistiksi yli kymnimiä ilmassa. kaikkeen”, Manna miettii. vatta kertoo. Se on omaa uraa ”Artistina oleminen tartekeville solisteille myös helpotkoittaa, että on selkeä näkemys tavaa. Siksi sanotaan, että monet ”Kaltaiselleni kontrollifriikille tecoverlaulajat eivät ole artisteja, koska kee hyvää olla välillä osa ryhmää. nen rytminen tajunta. tiivilla ja omalla soolouralla on eri yleisöt, joten projekMannalla, Vilkkumaalla ja Hovatalla on täysi luottien yhteensovittaminen tuntuu luontevalta. puilta. Oman simmäistä soololevyään. on hänellä. to Kerkko Koskiseen. ei se tarkoita, etteikö hän kysyisi muiden ”Ja laulaa ihan mielettömän hyvin. mielipiteitä. Siksi on hyKaikki kolme laulavä, että on ihmisiä, jaa ovat artisteja eijoiden mielipidettä vätkä mitään kaskysyy. Itse asiassa kehuja satelee hullut koirat! -demolla vuonna 1995, jokaisen naisen suusta pitkin haastattemutta ei koskaan päätynyt lopulliseen lua: nerokas säveltäjä, jolla on ylivoimaikokoonpanoon. Ja Kerkolla vottomia, teknisesti on sellaisia paljonhyviä työläisiä vailla kin”, Vuokko Homielipiteitä. sen kanssa pisimpään ja tuntee tämän tavat. Samaistun siihen sevyn kohdalla Hovatta huomasi Koskisella olevan entistä koiluun ja vatvomiseen, ja tunnen sympatiaa sitä kohtarkempi näkemys sen suhteen, miten asioita lauletaan. kapa ei sellaisessa haluaisi olla osallisena. Kollektiivin riveissä laulukieli telma jäi. Mutta oli itminulla oli osasta niistä hyvä tyylitaju ja tykkään sen estese asiassa lähellä, ettei hän kuulusellainen olo, etten kestä, tiikasta”, Hovatta kehuu. Omalla tavallaan tuolloin auki jäänyt ympyrä on suomi, kun soolona hän laulaa englanniksi. lä ujostelee”, Manna ihmet”Teatterin puolella jottelee. En tajua, miksi se sitä välilviimeinen sana. Siisa lauletaan yhdessä, ei nä mennään helposkliininen kuorotausti niin syvälle, ettei ta ole sitä, mitä Kosenää nähdä metsää kinen on halunnut
Mannan, sä. yksi hyvä selitys: ”Mutta kyllä mi”Kerkko tykkää nä silti ajattelen, etnaisista!” tä nämä ovat bändiMonet Koskisen kavereitani eivätkä parhaista ystävisjotain projektikavetä ovat naisia. sortin mestari”, Manna myöntää. Aina kun olen vihainen Kerkolle, sanon lättävämpi. ”Paras henkisesti edelleen osa kollektiivia. Niissä ei hiippailtautuu ja sovitaan. Samalla levyllä voi olla jazzia, se ei ole mitään Flow-kamaa. Emme tulleet vielä kylläisiksi”, Hovatsäksi kaksi asiaa: musta huumori ja romanttita kuvailee. Kun reita. ta, Koskisen soololevyä tai UMO:n kanssa ”Olemme samalla tavalla neuroottisia ja kontrolloivia tehtyjä levyjä, kaikkea tuntuu nivovan yhihmisiä, emmekä anna periksi. aa lisää nopeatempoisia biisejä. suus. ta kaikki ovat naisen käsialaa: Naiset myöntävät, ettei Vilkkumaan ja Vesalan lisäkKerkko Koskinen kolsi niitä ovat kirjoittaneet lektiivi ole bändi sanan Yona, Anni Sinnemäki ja perinteisessä mielesAnna Viitala. lamaan biisejään ja keikkailemaan kanssaan omien soo”Jossain vaiheessa tuli sellainen muoti, että ikään louriensa lisäksi. juoruilevat: puhuvat erilaisten Koskaan ei voi tietää mitä tehihmisten erilaisista elämistä ja dään seuraavaksi ja millä kokoonomista elämistään siinä samalla. Koskisen sävellykset ovat päivän mykkäkouluiksi, mutta yleensä jompikumpi andramaattisia, suuria ja latautuneita. ”Onhan Suomessa paljon lahjakkaita säveltäjiä, mut”Totta. Toisaalta genrejen sekoittamiseen. Keikoilla tuntui, että biise varmaan kumpuaa.” sejä on liian vähän ja homma jäi vähän tynMannaa ja Kerkkoa yhdistää musiikin ligäksi. Siipanolla. Niitä kakkoslevyltä löy”Me myös riidellään aika usein, koska kumpikaan ei tyykin. Sieltä olisi kiva jatkaa. Saa la villasukat jalassa ja näppäillä kuiskaillen, vaan mensanoa suoraan, ja välillä menee vähän yli.” nään isolla vaihteella eteenpäin, polveillaan, ei häpeillä suuria linjoja. Se on projekti, Maijan ja Vuokon mujoka muuttuu bänkaan sille on ainakin diksi keikkalavoilla. ”Paras parisuhdeterapia tulee KoskiYhtyeen toinen levy alkoi saada muoselta”, Manna lisää. kuin tunteikkuus olisi pateettista”, Manna sanoo. Vaikka sehän voi olla aivan ihanaa ja täyttäta ehkä Kerkko on tämäntyyppisessä musiikissa tietyn vää”, Hovatta komppaa. Ei tarvitse miettiä, milläs tangotamisen muille. Asioita lävähtää silmille kulman takaa, odotsille, että ’sun lauluääni antaa ymmärtää, että sä oot kitamatta. K 34 Rumba. Siitä puuttuu se hipsteriepunkia, iskelmää ja humppaa. tulee Koskiselta.” den keikkojen aikana vuonna 2012. Uuden levyn sanoityylillä tässä nyt pitäisi vetää”, tuksista kahta lukuun ottamatMaija sanoo. Maija Vilkkumaalle se tarkoittaa myös 2 arvioidaan sivulla 58. Vilkkumaan sanoin he ninen, elävä ja muuttuva. parisuhdeterapia toaan jo ensimmäistä levyä seuranneiVuokko Hovatalla on tähänkin selitys. Se tarkoittaa myös sitä, etnä suhteessa Kerkko Koskinen ei ole mitä projektista lähtenyt Paula Vesala on kään tavanomainen äijä. Riidat voi muuttua parin teen yksi asia: suuret tunteet. Kuka muu saisi yhtä kovan luokan artistit lautai laskelmoivaa musiikkia. jonkun toisen muusikon kelkkaan yhtä helppo lähteä tietynlaista lämpöä: Kerkko Koskinen ei sävellä kylmää mukaan. Bändi tarkoitMaija Vilkkumaa ja taa enemmän kuin Kerkko Koskinen isyhdessä musisointia: tuvat saman pöydän se on yhteisö”, Hovatääreen, uppoutuvat he ta kuvaa. ”Kerkon musiikki on tunteellista mutta ilman, etHän kuvailee Koskista anarkistiseksi, mitä tulee eri tä se olisi kliseistä tai tangomarkkinaiskelmää. Mannan lempiharrastus on suunnitella KerKeikoilla tuli huomatuksi myös se, että yleisö janokolle sokkotreffejä. ihmissuhdekeskusteluiKollektiivi on orgaahin. vempi tyyppi kuin oikeasti olet!’ Jälkikäteen tietysti pyydän anteeksi.” un kuuntelee Kerkko Koskisen tuotantoa Kun Manna ja Kerkko riitelevät, eivät riidat helposkahden vuosikymmenen ajalta, Ultra Brati lopu. Mutta se on osa ystävyyttämme. ”Genrejen sekoittuminen johtaa siihen, että Siinä missä Kerkko Koskinen itse säveltää, sotässä projektissa voi olla just oma itsenvittaa ja tuottaa levynsä, jättää hän sanoitsä. täännytys”, Vilkkumaa jatkaa. ”Kerkko on joskus sanonut, että hä– Manna ”Kaikilla oli sellainen olo, että tätä nellä on teinitytön sielunmaisema. Edeltäjäänsä verrattuna 2 on äkkiväärämpi, ylanna periksi
Rumba 35
Tykkää sa haastatellusta artistista viisi on Aspa lataa. toinen riffi kuvaisi paremmin jotain ei tee crossoveria Seitsemästä tässä artikkelistunnetilaa kuin ääni abstraktina?” indien puolelle. Silti nics -musiikkia Grunt-nimellä ja julkaissut noisea Freak tämä melodian ja rytmin hylännyt taidemuoto on moAnimalina. sempään ja nuhjuisempaan suuntaan, päädytään ennen pitkää siihen, oisen alkulähteet voi jäljittää lähes sadan että soittimet unohtuvat ja pääasiaksi nousevat äänensävuoden taakse eurooppalaisten futuristien vy, sointi ja tekstuuri”, Mikko Aspa aloittaa. noise. Maata tai ikäluokkaa vaihtamalsa paljon enemmän kuin useimpia – Mikko Aspa la tulokulma vaihtuu – se voi olla yhmuita musiikiksi kutsuttuja muotoja”, tä hyvin krautrock, vaihtoehtorock, free taiteellisempaa noisea tekevä muusikko jazz, dubstep tai nykyisin jopa ihan vain Ilpo Heikkinen laajentaa. tään ei vaadita perustelemaan hiphoMitä noise on, ja mistä näin äärimpin kuunteluaan. ta, mutta useampien näkökulmien toivos”Noise edeltää hiphopia, mutta kesa annamme puheenvuoron muillekin. Pelkästään Aspaa haastattelemalla sainille laajasti musiikkia seuraaville täysi kummajaisi kattavan artikkelin tai jopa kirjan noisesnen. Ennen täytyi olla kuntaa parhaiten. TEKSTI JUKKA HÄTINEN ”K un mennään äänenlaadullisesti ja inkiinnostunut ala- tai vastakulttuurista, jotta pääsi jyvältensiivisyydeltään rajumpaan, säröile”, kertoo harsh noise -artisti Jaakko Vanhala. ”Noise, power electronics, industrial ja ”Kun kaikki on nykyisin klikkauksen ulottuvilla, noipost-industrial ovat nykyajan soundtrack. Tämä musiikki on ajankuvaa”, harsh 36 Rumba N. Hän on soittanut 1990-luvun alusta power electrore nykymuodossaan on peräisin 1980-luvun alusta. tekemisiin. Noise näyttäytyy ulkopuolisille tavallisesti outona taidemuotona, joka on etääntynyt kauas musiikista ja jonka performansseissa on pelottavia ja vastenmielisiäkin piirteitä. Nyt joukko alan miehiä raottaa genren mystisyyden verhoa. päätynyt noisen pariin raskaan ”Taidemuotona noise voi tuntua tai älä, tätä ei paketoida musiikin ja metallin kautta. Karkeat, mesen pariin löydetään varmasti enenevissä määrin taideluisat ja teolliset äänet kuvaavat nykymaailmaa ja yhteisja elektroakustisen musiikin kautta. Meoudommalta, mutta kuulemme sauudelleen metallistien tai tallimaa Suomessa se onkin varmanlaista äänimaisemaa ja samanpunkkareiden makuun.” masti 30–40-vuotiaalle yleisin talaisia äänellisiä valtasuhteita arjespa. Meluisaa industrialia alkoi synMikko Aspa kuuluu kotimaisen noisen pioneereityä 1970-luvulla, ja power electronics -genhin. Ja miksi joku juus”Suomalainen melu mäinen alakulttuuri on kehittynyt. Tervetuloa pääteasemalle Suomeen on hiljalleen syntynyt monipuolinen ja maailmallakin arvostettu NOISE-skene
Rumba 37. Maija Lahtinen Grunt, sama huppu kesät talvet
Homma halutaan pitää omissa hyppiittaamattomuus säännöistä vaan pysissä eikä vain painaa samplerista ”Karkeat, meluisat se, että noise on luontevin tapa ilplay-nappia. Soundeihin vaikuttaa myös, mistä kohtaa objekti on jeistamien, onnistuneiden ja epäonnistuneiden kokeilumikitetty. le tulee ennemminkin ajatuksia, miltä ei pitäisi kuulos”Noisesta saa sen, mitä rockmusiikki tai siistimpi taa ja mitä ei pitäisi olla”, Keränen kommentoi. Itselsoittava Pekka Perä-Takala summaa. Kontaktimikitetyt suuret alumiinitää myös alan julkaisuihin keskittyvää Filth and Violenlevyt ja tynnyrit ovat perinteisyydessään ce -levymerkkiä. Kun tekee kaimenevät muuten äkkiä ohi.” ken itse, ei tarvitse edes sietää bändikavereita”, naurahtaa Bizarre Uproar, 1990-luvun alkupuolella uransa oise-artistille äänilähde voi olla mikä taaloittanut pitkän linjan meluaja. Esimerkiksi etsit paikheessa, virtuoosimaisimmalla laulajalla tyssää ääniala ja kaa ja tilannetta kenttänauhoitukselle tietäen, että rumpukomppi voi tuntua jollekin suorastaan vankilalsiellä tulisi olla tietty määrä hyödynnettäviä äänilähta. lähes itsestäänselvyyksiä. Japanissa lavalle kannettiin valurautalevy, joka kutakaisin”, Heikkinen kertoo. tehtyä samanaikaisesti”, Perä-TaTämä musiikki on ”Kun ei anna länsimaisten kala sanoo. ”Nykyään kappaleita tehdesja teolliset äänet Viimeksi mainitusta asiasta sä tulee mietittyä, miten niitä voi kuvaavat nykymaailmaa kaikki haastatellut ovat yksimiesoittaa livenä ja mitä kaikkea saa ja yhteiskuntaa parhaiten. sisiä kokemuksia”, analysoi noisen taiteellisempaa laitaa ”Välillä käteen lyödään jotain, joka soi täysin eri lailla edustava Tommi Keränen. Haasta”Soittajalle kasvaa arviointikyky siihen, minkälainen tellut puhuvat vaikeasti kuvailtavista ideoissointi mistäkin ääniobjektista, metallista ja seoksesta tuta, joita sitten työstetään inspiraation ohlee. Rec-nappula on alhaalla koko ajan, tilanteita ei saa teen. Se on ajatuksen ja kokeilun vuoropuhetista vain yhdellä tapaa kilahtaneen autonrenkaan vanlua. Soittasää: misen, soittimien ja sääntöjen suhteen on vain mieliku”Kuka tahansa voi tehdä noisea, mutta hyvän saaliin vitus rajana. Musiikista noise on ajautunut Vanhala kertoo löytäneensä viimeisimrooliin, jota on kiinnostavinta tehdä. Tällöin täytyy osata elää tilanteen mukaan ja ymmärtää, miten sitä voi soittaa toisella taoise-kappaleiden sävellysprosessi tuntuu paa”, Vanhala lisää. sa instrumenteiksi sopivia esineitä löytyy, kun on kokeNoise voi tarjota primitiivisiä, psykedeelisiä ja psykofyymusta siitä, mitä kaipaa. Bizarre Uproar pyörithansa. Perinteiset soittimet on vain korvattu eri lähteilpakko tunnistaa asiat, kun ne ovat parhaimmillaan. lisiä. voi koko ajan haastaa itseään ja vetää mattoa omien jalSoittimien tilaus ei mene aina aivan putkeen. Toimit suunnanantajana mutta et tiedä, mitä kertoo Saksan-reissusta, jolla järjestäjä kaivoi takakonsitten tapahtuu. kuin oli suunnitellut. noisea SSRI-nimellä ja industrial noisea Sick Seedinä ”Päässä möyrivä visio ei tosiaankaan ole kirkas. On hua. N N 38 Rumba. melodia- tai rytmikäsitteiden ra”Käsillä tekeminen on tärkeää. maista itseä”, Perä-Takala lisää. Äänityksiä teh”Melulaitteiden hallinta on soittamista siinä missä dessä ei ole olennaista, mistä ääni lähtee, mutta keikitaransoittokin. Noiseartistin työkalupakki on sen sijaan pohjaton: teitä. mahti paistinpannun lailla. Noisen kanssa retisoi. Se on toisaalta ykmän soittimensa autiotalon ullakolta. ymmärtäminen, estetiikan taju ja mielenkiintoiseen jut”Noisea voi silti ajatella kuten normaalia bänditoutuun reagoiminen määrittelevät jokaisen teoksen. kentelijana käsitellä tekniikoiden ja este”Kaikista taidemuodoista musiikki on tiikan nurjia puolia”, Heikkinen kertoo. Sillä tarkoitetaan tai yksinkertaisesti erilaisia ääniä ja kokemuksia”, Will ajatuksen konkretisoitumista jonkun tietyn äänen löyOver Matterina rytmikkäästi meluava ja noise-skeneä tyessä. jaaja Sami Kettunen kommentoi. ’Tämä oli juuri se!’” Aspa havainnollistaa ja liitse kasattuja vempaimia ja kenttänauhoituksia. Aspa kojen alta. Heitetään ikään kuin ideat ilmaan ja katsotaan, valottavan Romua, ruiskeita ja rutinaa -dokumentin ohmikä on päivän saalis. olevan popmusiikkia mystisempi. Jotkut metallit soivat kirkkaasti, jotkut kaikujen johdattamana. itseäni lähinnä. Lähtökohtana ei ole kuitenkaan ti. ”Melun ydin löytyy siitä, että ääntä etsitään ja kun Parhaallakin kitaristilla loppuvat soinnut jossain vaise löytyy, niin sen vain tietää. Ei kuitenkaan tarvitse välitkoille mentäessä soittimen on hyvä tukea esitää kappalerakenteesta ja musiikin sääntystä sekä soundillisesti että visuaalisesnöistä. Hänen mukaansinkertaista, toisaalta mahdollisuuksiltaan loputonta. ajankuvaa.” joittaa, ollaan huomattavasti laaTeknologinen näppituntuma ää– Pekka Perä-Takala jemmalla ja mielenkiintoisemmalla nellisen annin toteuttamiseen tulee, alueella musiikin ymmärtämisen suhkun voin äänittäjänä, miksaajana ja rateen”, Aspa kuvailee. syntikkamusiikki ei enää pysty tarjoamaan: äärimmäisiä Aspa puhuu termistä äänikalastus. Ne lä ja niitä käytetään rakennuspalikoina. Kävelet ympäri kenttää, potkit ja nyit ja vihdoin on oskillaattoreita, kolisevaa romua, analogisia laitteita, löydät. vat, joistain ei lähde kuin rapinaa ja ritinää”, Aspa konk”Inspiraatio tulee siitä, että yllättyy
Waltteri M. Rautakauppa on soitinkauppa, tietää Jaakko Vanhala. Rumba 39
”Noisen tekeminen ei saa olla puitteista kiinni. Joitakin ulkotateltavat eivät povaa noisesta sen kummempaa trendiä. Bizarre Uproarin taustalla pyörivissä videoissa ihmisruumiin eritteet vaihtavat omistajiaan. Ihmiset etsivät erilaisia kokemuksia avoimemmin. Suomi likat käyvät laskemassa ma. Tämä on ehdottomasti positiivinen suuntaus, kunhan tekeminen pysyy omaehtoisena. Keskiöstä löytyvät Keräsen kalsin, etten saa nautintoa niiden näyttämisestä yleisölle. Vaikka nostetta on aistittavissa ja nykyään monet valoise-keikoille löytääkseen joutuu yleentavirta-artistitkin hyödyntävät noise-elementtejä, haassä näkemään hieman vaivaa. Valehtelisin jos sanoitensa kanssa. Omalla vät ole mitään saavutuksia. Tykkää tai älä, tätä ei paketoida uudelleen metallista etsiä, eikä paikan päällä ole portsaria ottamassa taktien tai punkkareiden makuun. nuttavana. taiset tekijät, jotka ovat kotonaan niin rupisimInspiraationikin tulee monesti visuaalisista hommissa power electronics -illoissa kuin kovat kaumista”, Bizarre Uproar myhäilee. Se ei ole kuitenkaan ainoa la. Olen soittanut yllättävissä tilanteissa, kuten pubin nurkassa päivänvalossa jollain kusisella kitarakombolla. Niille, jotka eivät vielä ole asemalla sa Flow’ssa ja Musiikkitalon avajaisviikolla. Haluan luoda massiivisen vallin, jossa tapahtuu hitaasti asioita, jotka kuristavat kylmään loppuun asti”, Bizarre Uproar kertoo. – Bizarre Uproar etäännyttävältä. Ääniwallissa ”Harkitse vielä uudemman kerran.” S N Rumba 41. Noise on tullut ulos treenikämpiltä ja pommisuojista luonnollisista syistä: niissä alkoi käydä liikaa porukkaa. Myös Helsingin ulkopuolella tapahtuu. ”Omissa jutuissa todella kova äänenpaine on välttämätön. runtin keikat ovat industrialin perintönä performanssin ja kokeellisen musiikin fuusioita. uomen noise-skene muodostuu paikallisista ja Seikkailen itse niissä videoissa, ja likat käyvät laskemastyylillisistä ympyröistä, jotka ovat limittäin toissa eritteensä minun naamalleni. ollut tässä iso merkitys”, Bizarre näyttämisestä yleisölle.” ”Ryönäisyys tuntuu vieraalta ja Uproar kertoo. Tieto pitää osale. Jotkut noise-artistit nojaavat sokeeraavaan äärikuvastoon, toiset luottavat vain oman esiintymisensä energiaan. Suomessa suhtaudutaan aika ennakkoluulottomasti livejuttuihin, vaikkei kotona noisea kuunneltaisikaan. Pahaenteinen tunnelma ja lä kohdistettu Suomeen. lassa juhlallisemmissa tilaisuuksissa. ”Hauskaa, että Oulussakin on järjestetty muutamia keikkoja, joihin on tullut hyvin porukkaa. Jos jossain on mahdollista soittaa, olen ehdottomasti mukana”, Vanhala kertoo. On vain vedettävä uskottavasti ilman noloilua”, Aspa lataa. Ei ole kysymys siitä, että olvutuksesta. Täältä myös puuttuu selkääntaputtelutapa tehdä asioita, ja koen sen vähän vaivaankulttuuri, kaikki ei ole automaattisesti awesome. Suomessa on ilmestynyt sellaisia levyjä pallaan väkisin undergroundia. niissä videoissa, ja odotus voi olla jyrkempi kokemus ”Maailmaan mahtuu tietty määkuin todellinen, banaali tapahturä länttejä, joista puhutaan. Freak Animalin pohjatyöllä on mitään”, Aspa maalailee. ta – ei vitsinä, vaan positiivisena laisten artistien ja KööpenhamiValehtelisin jos sanoisin, energiana – tai massahurmoksesnen Posh Isolation -skenen oheletten saa nautintoa niiden ta ja energiavirrasta, jolle ei mahda la. Keränen on esiintynyt muun muaskillisella matkallaan. maalaisia artistivieraita on nähty vuosittain Kettusen mukaan suomalaisen noisen suosio johtuu yhklubeilla, mutta mielenkiintoiset ja ajandistelmästä omaperäisyyttä ja kovapäisyyttä. G järjestettiin keväällä seitsemän artistin noise-maraton. Se on kestävän energian kia päältä. heti kotiin itkemään”, Perä-Takala valaisee. marginaali on yltäkylläinen pääteasema, jonne ajauduViime vuosina kotimainenkin melu on soinut klubitaan useista lähtökohdista kuuntelijan edetessä musiien PA-laitteistoista. Yhtä hyvin kyse voi olla iloson tällä hetkellä yksi niistä ruotsaeritteensä naamalleni. Mukaan mahtuu aktiivisesti keikoilla käyvää nuorisoa sekä kaikenlaisen undergroundmusiikin ystävää. Toki keikkapaikatkin ovat ruvenneet suhtautumaan suotuisammin noiseen. Omat esteettiset mielenkiintoni ovat epäsuoUskalletaan myös ottaa kritiikkiä vastaan eikä lähdetä rempia”, Heikkinen puolestaan kertoo. Vaikka ”Hyvällä keikalla saattaa olla läsnä skenen yhteistä soundia on vaikea löytää, vaaran tuntu tai jokin häiritsevä elenoisemaailman katseet on tällä hetkel”Seikkailen itse mentti. Tuntuu omituiselta ajatukjon maan kokoon nähden.” selta, että ujouden tai laiskuuden takia ei voisi saapua Noise pysynee marginaalissa jatkossakin, mutta se tilaisuuksiin tai järjestää niitä”, Aspa kommentoi. Grunt on perillä, Bizarre Uproar antaa viimeisen vinkin: nähty Nosturilla ja Kuudennella linjalla. Kun julkaiset genren merkesimerkillään suurin osa suomalaisista noisen tekijöiskiteoksen, jonka saadakseen jengi on 20 vuoden kuluttä ja julkaisijoista on näyttänyt, että tekeminen ei vaatua valmiina katkomaan sormensa, voidaan puhua saadi muuta kuin halun tehdä. ”Ajattelen, että käyn ruikkimassa ihmisten päälle. Ymmärrän provokaa”Koska Suomesta löytyy kovan tation ja sen, ettei siinä ole kyse yksinkerson tekijöitä, rima julkaista on korkealtaisista asioista. kantava voima”, Aspa julistaa ja jatkaa: ”Monissa genreissä ollaan siinä loukussa, ettei mi”Maininta blogissa tai soittaminen rokkifestareilla eitään voi mukamas tehdä, kun ei ole kysyntää. kohtaiset suomalaisartistit ovat möykänneet treenikäm”Suomalainen melu ei tee crossoveria indien puolelpillä, kellareissa ja teollisuuskonteissa
42 Rumba. Aito ja alkuperäinen Captain Jack Franky Gee menehtyi vuonna 2005
Presidentin ”ayaya Coco Jamboo” tai Dazen ”Um-bappaa-eo-eo Um-bap-paa-oo”. Se kiteyttää koko vuosikymmenen”, Airaksinen sanoo. Se saattaa vaihdella E-Typen hevimaneereista Aquan barbiaiheisiin karkkifantasioihin, mutta yleissävy on äärimmäisen kevyt. ”Ihan ysärin alku oli vielä aika klubimusa- ja teknopohjaista. Tekstit ovat usein puhdasta dadaa, kuten Mr. Belgialais-alankomaalainen yhtye ehti julkaista ysärillä neljä studioalbumia ja myi levyjään liki 20 miljoonaa kappaletta. Olen aina sanonut, että jos avaruuskapselilla joku biisi pitäisi taivaalle lähettää, se olisi No Limit. YleX:n perjantai-illoissa Parasta ennen -ohjelmaa tekevä ysäriekspertti Matti Airaksinen näkee genren syntyneen juuri 2 Unlimitedin myötä. Big in Finland YSÄRITANSSIPOP on tullut takaisin voimalla. Sen alkua on vaikea määritellä tarkkaan, mutta KLF:n 3 A.M. Rumba 43. Suvilahdessa elokuun lopulla järjestettävä We Love the 90’s -festivaali tuo yhteen kaikki ne nimet, joiden tahtiin kokonainen sukupolvi hetken aikaa juhli. Eternal (1989–1992), Black Boxin Strike It Up (1991) ja 2 Unlimitedin No Limit (1993) mainitaan usein sen yhteydessä. TEKSTI ANTON VANHA-MAJAMAA K un puhutaan ysäripopista, puhutaan ennen kaikkea eurodancesta. Kappaleista löytyy yksi tai useampi niistä elementeistä, jotka eurodanceen useimmiten liitetään: synariffi, korkea naisääni, räppäävä miesääni ja 110-130 bpm:n tahti. Eurodancen tekstisisällöt ovat puhdasta hattaraa. 2 Unlimitedin debyyttilevy Get Ready! vuonna 1992 on hyvin keskeisessä roolissa eurodancen synnyssä. Ysäriä yli seitsemän vuoden ajan ohjelmassaan soittanut ja myöhemmin myös dj-keikoilla vuosikymmentä esitellyt Airaksinen näkee selkeän eron siinä, mitä tanssimusiikki oli vuosina 1990–91 ja mitä se oli sen jälkeen. Pandora, E-Type, E-Rotic ja Captain Jack ovat taas täällä, mutta miksi ja millä meriiteillä. Get Ready for This (1991), No Limit (1993) ja Tribal Dance (1993) olivat isoja singlehittejä
Presidentin Coco Jamboo (1996), Se, että esiintyjät ovat selkeästi toissijaisia, kerAquan Barbie Girl (1997), Dazen Superhero (1997) setoo Airaksisen mukaan paljon koko vuosikymmenestä. kiertävä Captain niin karmea kasariKeskiössä ovatkin Jack on ties kuinka viba, että joutuu oikein nimenomaan tuottajat mones inkarnaatio, Mr. lando (1996), Mr. Mieti nyt: E-Type rutistui kasaan. Vasta niiden jälkeinen kaitsessään. sinkertainen. Tylsät kohdat saattoi skipata tai popmusiikin. ”Jos heiluvia soittaa kamarionet”Kaikki maa ihan teja”, Airaktietävät, että nyt ekoilta vuosilsinen kuvailee ta, kappaleissa on voittokaavaa. E 44 Rumba. Sen etu oli digitaalisuudessa: kaukoselkeät: valtaosa artisteista tulee Ruotsista, säätimellä kuulija pystyi kelaamaan levyn suoraan paitsi Saksasta tai Alankomaista. tarkistamaan vuosikymmeja kappaleet – eivät esittäjät nen. Eurodancessa on aina ollut kyse ei enää kuratoinut kuuntelukokemusta, sen teki kuulivahvoista tuottajista, joiden eteen on sitten otettu jotain ja itse. Artisti tai levy-yhtiö huippukovia tuottajia. Kaikki tietävät, että nyt kiertävät monelle ne kaikista rakkaimvä Captain Jack on ties kuinka momimmiä.” mat (ja inhotuimmat) renkutukset: nes inkarnaatio, Mr. Levy ei enää kestänyt 30-50 minuuton tehnyt levynsä Max Martinin kanssa – kaverin, jotia, vaan kuulija pystyi konstruoimaan oman kuunteluka sittemmin loi koko 2000-luvun alun yhdysvaltalaisen kokemuksensa vapaasti. kä E-Typen Angels Crying (1998) tulivat tutuiksi ko1990-luvullakin diggailtiin biisejä, ei kokonaisia levyjä. konaiselle sukupolvelle F1- ja Rantarock-kokoelmaleYleisölle oli ja on aivan sama, kuka ne esittää tai tulevyiltä. Romeo ja Julia (1994), Aikakoneen Odota (1995) sekä Biisikeskeisyys kulki ainakin osin rinnakkain musiikWaldo’s Peoplen U Drive Me Crazy (1998). 1990-luvulle tultaessa cd oli vakiinnuttanut asemansa pääasiallisena muurodancen maantieteelliset keskittymät ovat siikkiformaattina. ja E-Roticissa on jotkut sen mukaan jonnekin vuosikym”Ja se kepeys onkin juuri siikaksi ähkivää saksalaista menen puoliväliin. Syy tähän on yklempibiisiin, myös lempikohtaan tuossa biisissä. Useimmissa tapauksisPresidentissä on se yksi ma kuulostaa oikeasti ysäriltä.” sa yleisölle on ihan sama, kuka alkuperäinen kundi mukana Kultakausi sijoittuu Airaksilavalla heiluu. Presidentissä on – Matti Airaksinen Captain Jackin Captain Jack (1995), se yksi alkuperäinen kundi mukana ja Rednexin Cotton Eye Joe (1995), E-RotiE-Roticissa on jotkut kaksi ähkivää saksacin Fred Come to Bed (1995), Paradision Bailaista mimmiä”, Airaksinen nauraa. Kun musiikki muuttui digitaaliseksi, sen aikajänne ”Siellä on vain niin kovia tyyppejä. kiteknologian kehityksen kanssa. Suomesta tulivat näiden lisäksi vielä Movetronin vatko ne playbackinä. Saksassa ja Hollannissa on samaten ollut kuunnella vaikka tuplanopeudella. Sieltä löytynä
Captain Jack Captain Jack lienee ainoita keikkailevia bändejä, joiden ainoa perustajajäsen on kuollut. Waldo's People Waldolla, alias Marko Reijosella on omaa nimeään kantavat vaateliikkeet Sello- ja Myyrmanni -kauppakeskuksissa. Basic Element Nykyään EDM-tyylin omaksunut yhtye lämmitteli Aviciita pari vuotta sitten Norjan-keikalla. Avicii itse oli 3-vuotias, kun Basic Element perustettiin. Rumba 45. Haddaway Yritteliäs laulaja pyöritti omaa muotinäytös- ja kuvausyritystään ennen suuren suosion iskemistä
Scooter on ehtinyt 21 vuoden olemassaolonsa aikana julkaista vaatimattomat 17 studioalbumia. Alban Eurodance-hammaslekurin It's My Life -hitti on soinut aikanaan tyylikkäästi tamponimainoksen taustalla. 46 Rumba. 2 Unlimited Solisti Anita Doth toimi entisessä ammatissaan pysäköinninvalvojana. President Kaksikon jäsenet myönsivät vuonna 1997, että heidän äänenkorkeutensa on muutettu yhtyeen levytyksillä. Dr. Mr
liseksi väitettyyn tymään erilaisiin Vähän niin kuin joku Pet kokemukseen kestapahtumiin, ja se kittyneelle sukupolvelle. Sille, kuulla kirjoittamiani kappaleita ja joka syntyi laman jälkeen ja päätpitää hauskaa, ja minulle tämä on museosta.” tyi vuosituhannen vaihteen IT-buutapa rahoittaa tätä erikoista eläämä– E-Type miin. Vai oletko kuullut kenenkään spekumutta entä sitten. on valtavan motivoivaa. Life Se on helppoa ja välitöntä, usein pienimmillä (2001) ja True Believer (2007) olivat kotimaasyhteisillä nimittäjillä pelaavaa äärimmäisen fyysistä musaan vielä ykköshittejä. ni”, Eriksson toteaa. E-Typen kanssa on puolestaan soittanut muun muassa Hammerfallin ja Motörheadin jäseniä. hen, onko pääpaino ysärin hittien loputtomalla toistamisella vai taiteellisella progresamoilla linjoilla on myös hotellihuoneestaan siolla, tuntuu Eriksson menevän sanoissaan Boråsin pikkukaupungista tavoitettu ruotsalaisekaisin. Ihmiset haluavat itseäni mistään ysäripopin mia pelkät herkkumehut. Koen vahvasti olevani nykyaikaa. Yleisö tai etenkään artistit eiun puhe kääntyy E-Typen yleisöihin ja siivät kaipaa yhtään mitään muuta”, Airaksinen tiivistää. Harhän niinkuin joku Pet Shop Boys, joka kiertää jatkuvasti mittaako ketään, ettei lavalla edes ole se alkuperäinen ja uudistaa itseään. siikin tulevaisuutta, mutta ei omasta mielestään myösEhkä siksi sen paluu myös tuntuu helpommalta ja kään sen menneisyyttä. Hauskanpitoon ei kyllästy. E-Type Tyylinsä säilyttänyt E-Type aloitti soittamalla speed metal -bändeissä Maninnya Blade ja Hexenhaus. Samaan aikaan hänellä on tarve korostaa olenen Martin Eriksson. tään mikään Boney M. -tason reliikki. E-Type ei ehkä edusta popmusiikkia. Hän on kiertänyt E-Tyvansa jotain muutakin kuin museoreliikki, mutta samalpen nimellä keikkalavoja jo 20 vuoden ajan, la ”on upeaa nähdä nuorten löytävän musiikin, joka kirmutta väsymisestä ei ole pelkoa. ripopin museosta”, Eriksson toteaa. Eurodance on kenties tämän väiteHän myös huomauttaa, ettei ole sentyn aikakauden ja ideologian ilmentymä. Ensin oli se kaupallisen ja kepeän popmusiikin aalto, S K Rumba 47. Tämä ”Misopi vänua kylittömään, sellään vii”Koen vahvasti usein pinnalkoittain esiinolevani nykyaikaa. Väloivan, onko Captain Jack takavuosiensa terässä. Se ei ota itseään eikä maailmaa vakavasti. En halua löytää la olla osteri, josta saattoi poitään pahaa ole. motivoitunut artisti. luontevammalta, ja ehkä siksi artisteihin ei kohdistu yh”Ehkä se on vain suuri valhe, jota kerron itselleni, tä suurta kritiikkiä. ”Kaikki ovat kuitenkin niin kauheassa humalassa ja kaikilla on kivaa, se riittää. Totta kai tässä on mukana jatkuvasti ja uudistaa Sille, jolle maailma alkoi todelrahaakin, mutta ei kai siinä miitseään. Shop Boys, joka kiertää Sille, josta ysäri muistetaan. Työhönsä leipiintyneen joitettiin ennen heidän syntymäänsä.” nostalgia-aktin sijaan puhelimeen vastaa intoa puhkuva, Eurodancen uusi tuleminen onkin ristiriitoja täynnä. En halua löytää itseäni mistään ysäCaptain Jack
Indiedinosaurus Pixiesiä voi sinänkanssa. sä moittia laiskoista live-esiintymisistä ja miksei tyl”Vanha ystäväni Redone (marokkolais-ruotsalainen sästä musiikistakin, mutta eikö yhtyeen kehno nykytuottaja, oikealta nimeltään Nadir Khayat) tekee mukunto tarjoa enemmänkin uuden tulkinnan vanhoissiikkia Lady Gagalle, ja tiedän hänen omistavan jokaita klassikoista. S Y 48 Rumba. sä eurodancella oli Reynoldsin ajat”Yhdellä keikalla yleisö halusi kuultelussa vielä 1990-luvulla todellista la Campione 2000 -kappaleeni, kosmuutosvoimaa – se ajoi eteenpäin, eli ka se oli soinut pizzamainoksessa. En ja loi uutta – on se 2010-luvulla aikasoittanut sitä. Eteenpäin meneminen on sitä silloinsen E-Typen albumin”, Eriksson sanoo. Kuten seen voi olla se, millaisen leiman ysäridiggaikaikki muutkin menneiden vuosikymmenten isot ilmiöt, lu on 2010-luvulla saanut. Olen vain iloinään museoon katsomaan ja ”elämään nen, että voin koskettaa sinua taiteelPandora lippaassa. Siitä oli kaikuja jo Madestaan. Mutta kun ihmiset laukapseliin taltioitua nostalgiaa, menlavat mukana kappaleitani, näen, että neen muisteluun perustuvaa museaahe nauttivat siitä aidosti. donnan vuoden 2005 Hung Up -jättihitissä, ja vuoMusiikin kuuntelussa ja esittämisessä on aina kyse sikymmenen vaihteessa niin Katy Perry (Walking on paljon muustakin kuin siitä, milloin ja millaisiksi kapAir, 2013), Rihanna (S&M, 2010) kuin Lady Gagapaleet on kirjoitettu ja mikä niiden alkuperäinen aikin (Born This Way, 2011) ovat flirttailleet eurodancen heyhteys on ollut. Ironiasta puhuminen on aina ollut kakautta, johon ei ole omaa kosketusomituinen tapa selittää sitä, että tykkää pintaa. Airaksinen E-Type, Captain Jack ja E-Rotic voivat siis periaattunnistaa ilmiön. Simon Reynolds tä ideologian tasolla, vaikka käytännöspui ansiokkaassa Retromania-teoksä lopputulos on sama: nyrkkiä puidaan sessaan ahdistusta siitä, kuinka erikännissä DJ Bobon tahtiin. En minä välista magiaa. lani.” Totuus ei ole aivan näin yksinkertainen. Ei, vaikka artistit suostuisivatkin esitvaikuttaa genren perintö vahvasti myös tanstämään puhtaasti vanhoja hittejään. arvostavan post-jotakin-näkökulman lävitse. uudelleen”. Suosion huippu on ehkä käsillä ja alamäki väistämäksi syy oman ajankohtaisuuden korostamitön. Ehkä lisessa ja hätäisessä aikakaudessaan oli paljon hyvää ja kyse on osin ikäkriisistä ja ikäpolviajattelun tuottamasta paljon pahaa sekä ripaus sellaista, joka jää popin histotuskasta. teessa kiertää ikuisesti. Heidän pinnalon käyty, matka sieltä alas on itsepetosta täynnä. Otan sen suurena kunniana!” Miksi E-Type sitten haluaa alleviivata olevansa ajanVaikutteiden ottaminen kertoo siitä, ettei eurodankohtainen. Uudestaan ja uusipopin isoimpaan valtavirtaan. Lopullisesti ysäri tuskin kuitenkaan häviää. Kyllä Helsingissä on enemmän We Love the 90’s järjestetään Helsingin Suvilahdessa 29.–30.8. Airaksinen sanoo tämän vuoden olleen ysärin kanToisaalta hänen ei tarvitse uskoa. Tai ainakin jokin niiden inkar”Jengi jakautuu selkeästi kahtia. kin, kun otetaan samalla taiteellisesti jättiaskelia taak”Hänen musiikistaan kuulee, mistä hän ottaa vaikutsepäin. jatkavat kasvuaan. Eriksson ei halua uskoa, että vuodet ovat vieriaan. Se on itsensä etäännyttämistä ilmiöson kompleksinen. Inhottaa tehnaatioista. Sitten taan ehkä keskimäärin vakavammin", tuli tämä nostalgiasta voimansa saava Airaksinen arvelee. Vaikka radio ei varnalta ylivoimaisesti isoin. On puhuttu ”irose on nyt vallannut oman lokeronsa nostalgiaan yhä nisesta” diggailusta eli siitä, kuinka fanitus vahvemmin nojaavassa, historiallisesti pirstaloituneessa suodattuu jonkinlaisen campia ja kitschiä huvikkeena popkartastossa. teensa. Siinä missyistä”, Eriksson sanoo. Vaikka esiintyjät We Love the 90’s -festivaaleilla tyytyisivät en lisäksi, että jokainen mahdollinen eurodanosaansa nostalgia-akteina – ja monet heistä näin tekece-artisti on kaivettu naftaliinista esiintymään vätkin – ei se tarkoita sitä, että eurodancen polku olisi ja jatkamaan omaa musiikillista matkaansa, kuljettu loppuun. joka leimasi 1990-luvun nuorta suihmisiä, jotka suhtautuvat ysäriin irokupolvea ja päättyi karkeasti laskettunian kautta. Aiheelle omistettuja tapahtusinkaan kotimaassa ole vuosiin soittanut yhtyeen mumia on riittänyt ympäri Suomen liki jokaiselle kesäviisiikkia, keikkaa riittää nyt enemmän kuin koskaan. asioista, jotka ovat (olleet) populaareMenneen ja nyt tapahtuvan suhde ja. Muualla Suomessa se otena vuosituhannen vaihteeseen. laiset popmusiikin genret hiljalleen ”Tottakai yleisö nauttii musiikista eri muuttuvat museokamaksi. retrobuumi, jossa joko eletään uudelArtistille tällä ei välttämättä ole väleen omaa nuoruutta tai larpataan ailiä. Kyökkipsykologi sanoisi, että kun huipulla ce-artistien tarvitse hävetä tekemisiään. rineet ohitse. Ja eikonlopulle, ja Parasta ennen -ohjelman kuuntelijaluvut kö yhtyeen relevanssi mitata nykyään juuri sillä. dä maantieteellistä jakoa, mutta missään se ei ole niin selkeä kuin ysärissä. Sillä on alku ja loppu, ja litä, mistä syystä tulet keikalle tai tunyt tapahtuva ilmiö on sitä, että menletko sinne ensi kesänä
Pandora Ahkera Suomen-vierailija on esiintynyt maassamme tiettävästi noin 76 kertaa pelkästään tämän vuosituhannen puolella. DJ BoBo Innokas itävaltalainen on julkaissut kaikkiaan 34 singleä, jotka kaikki eivät kuulostaa keskenään aivan erilaisilta. Rumba 49. E-Rotic Suomi on ainoa maa, jossa E-Roticin debyyttilevy on noussut listaykköseksi
Friedin nimen alla on julkaistu aiem”Bisnespuoli ei ole minun jutmin muun muassa Stigin levyjä Wartuni”, hän naurahtaa. paremmin.” Lieminen. TEKSTI ANNA-MAIJA LIPPU KUVA JARI LAM ”NYT ON LAITETTU KAIKKI munat yhteen kostreamaus vaikuttaa biisintekijöihin ja heidän korvariin”, myöntää Jukka Immonen. Olen niin sanotusti omistaja, mutta Fried on kollia artisteja ilman, että masiina on kondiksessa. En ole heittäytymässä yhtiön potemme lähde vain harjoittelemaan, kun he lähtevät moksi, minua kiinnostaa musiikki”, Immomukaan”, hän toteaa. uksiinsa, on toinen haaste”, Immonen pohtii. Hän aikoo tiiminsä kanssa tehdä äänitysstudioArtistikiinnityksiä ja heidän kanssaan työskentelyä na tunnetusta Fried Musicista ihan oikean levy-yhtiImmonen odottaa innolla ja varmalla mielellä. Immonen perusti studion nykyisen Basso Median mennessä Fried Musicin talliin on liittynyt jo ainakin päätoimittajan Jan Zapasnikin kanssa 2000-luvun alAnna Puu, mutta muita paljastuksia saadaan odottaa. Amerikkalaisillakin artisteilla levy enää oikein toimi.” hen. lä muutamia omakustanteita. Nyt toimitaan isommal”Olemme vielä aikaisessa vaiheessa. nen täsmentää. Tähän ön. Nyt ollaan siis alkutekijöissä, mutta miltä ”Levyjen julkaisu kiinnostaa meitä. Olemme olleet löytämässä ja voi olla hallussa kotimaan ja Aa– Jukka Immonen kehittämässä artisteja ja olleet heisian markkinat, mutta ei vielä Eudän kanssaan tekemisissä aina levyn rooppaa, ja siinä me voimme auttaa. ”Sen takia nerin jakelussa. Se on lektiivi eri tekijöitä. Emme halunneet haana. Teen tuotantoja ja levyjä edelleen, toisaalta riski meille mutta samalla viesti artisteille, etse on pääduunini. missä formaateissa sitä kulutetaan. Siinä on tapahmahtaa Fried Music näyttää kymmenen vuoden tunut radikaali muutos, miten musiikkia julkaistaan ja päästä. si halusimme kuitenkin kertoa tästä nyt, on se, et”Samalla periatteella mennään, mutta 2.0-versiotä perusrakenne on kunnossa. Annetaan miehen hieman tarkentaa. Tämä on vielä monelle sekava paikka – että mivalmis kohtaamaan muutoksen tuomat haasteet. Suokiyhtiö, joka toimii sekä kotimaassa että ulkomailla. tä. julkaisuun asti, joten tämä on luonnolSe tekee tästä todella hauskaa ja jännitlinen jatke. Se, miten valla, miten muut tällä hetkellä pystyvät.” 50 Rumba. Fried Musicin hallinnossa ”On ollut hauskaa nähdä, etSuomessa olemme on omat henkilönsä, ja Immotä ihmiset kiinnostuivat saman sellaisessa kuopassa, ettei sen lisäksi musiikkituotannon tien, kun kuulivat vihiä tässtreamaus ole lähtenyt puolella on seitsemän ihmistä. Olemme musiik”Fakta on se, että fyysiset levyt katoavat. Ajattelimme, että viedään tämä tävää.” loppuun asti”, hän kertoo. Myös kansainvälisistä kiinnousuun eikä fyysinenkään ”En tekisi tätä all in -tyylillä, nityksistä on muutama jo tuliljos en tietäisi, että pystymme siila. Ruotsi menee omissa sfääreissään noissa tai täällä, niin voimme auttaa siinä kaikessa ja eri tajutuissa, Norja tulee perässä ja sitten me. messa olemme sellaisessa kuopassa, ettei streamaus Meidän vahvuutemme on se, että haluaa artisti sitten ole lähtenyt nousuun eikä fyysinenkään levy enää oitehdä levyn tai julkaista sen Saksassa, Yhdysvalloissa kein toimi. Tarkoittaako tämä, että Immonen ryhtyy yhtiönsä laajentamisen myötä musiikkialan bisneshaiksi. Kaikki pallot len”Toivottavasti olemme vakaalla pohjalla oleva yhtävät nyt ilmaan.” tiö, joka julkaisee levyjä ja niitä on kertynyt hyvin matAla ei ole enää entisensä, mutta Fried Music on kalla. tä hemmettiä me nyt oikein teemme. Syksymmällä le”Fakta on se, että meillä on niitä, ketkä hoitavat sen vymerkillä debytoi myös poppari fyysiset levyt katoavat. KULISSIEN TAKANA JUKKA IMMONEN Isojen poikien liigaan Suomen kärkituottajiin kuuluva JUKKA IMMONEN päätti nostaa vanhan levy-yhtiönsä Fried Musicin uuteen kukoistukseen. kupuolella, jolloin he julkaisivat Fried Musicin nimelKysyntää on kuitenkin jo ollut. Isoin syy, mikla kaavalla
Siitä syntyi tämä levy.” Punainen 5 Avain: tiili (2001) ”Ensimmäinen pestini isolle levy-yhtiölle. Olen onnekas, että toinen major-levy, missä olin mukana, oli Nummela. Yhdessä vietetyt erittäin tiiviit 28 päivää parhaiden tyyppien kanssa, minkä tuloksena oli loistava debyytti. Tuottamisesta, soittamisesta ja lauluista. Levyn tekemisestä on jäänyt paljon hyviä muistoja. Hirveä nälkä, mikä jäi debyytistä, hyviä lauluja, paljon duunia, itkuja ja isoja nauruja. Matti osasi jo sillon haastaa ja asettaa rimaa korkeammalle. TOP 5 TÄRKEIMMÄT TUOTANTONI Vartiainen: 1 Jenni Seili (2010) ”Vaikka tekeminen kesti yli kaksi vuotta, tällä levyllä kaikki meni alusta loppuun kuten vain toivoa voi. En osaa sanoa miksi, mutta Anssin levyistä tämä on minulle jostain syystä ehkä se tärkein.” Puu: 3 Anna Anna Puu (2009) ”Team Anna, Knipi, Lasse (Kurki) & Jukka (Immonen) sai tässä tulikasteensa. Tehtiin Jennin kanssa levyn jokaisesta biisistä ainakin kolme versiota.” Anssi Kela: 2on murhaa Rakkaus (2005) ”Anssilta olen oppinut hirveästi. Tämän jälkeen tulikin sitten tehtyä aika paljon räppilevyjä.” Rumba 51. Ja ylipäätänsä tekemisen meiningistä studiossa. Vanhan liiton meiningillä nauha pyörii ja tyypit vetävät maailman hienoiten. Good times!” Mariska 4Kukkurukuu & Pahat Sudet: (2012) ”Maaginen, reipas kymmenen päivää Teoston huvilassa Villa Vikanissa
Kolme vuotta on nykyisessä kaiken välittömyyttä alleviivaavassa ja kärsimättömyyttä hyveenä hellivässä ajassa ikuisuus, mutta toisaalta Mirel Wagnerin musiikki hylkii tehokkaasti ajatusta kertakäyttöisyydestä. ”Muista kuolevasi” on lentävä lause, jonka kertomuksen mukaan orja kuiskasi roomalaisen sotapäällikön korvaan tämän juhliessa omaa voittoaan juhlakulkueessa. Riisutun ilmaisunsa ansiosta Wagner pääsee suoraan iholle. Musiikin loputtua sitä huomaa katselevansa käsiään kuin ne yhä pitelisivät pehmeää murha-asetta. [...]Wagner’s songs remain skeletal – still just bone and flaking flesh – but the sound is more polished, crisper and starker and at times even slick.” – Stephen Deusner Mojo 5/5 ”The album title sets the scene, and its opening track, 1234, won’t let you go. Tämän jälkeen ei tee hetkeen mieli kuunnella mitään musiikkia. + Delayn tuotanto korostaa Wagnerin laulujen parhaita puolia. Muun muassa kappale The Dirt tapailee jälkimmäisen tunnelmia aina sanojen voimakasta resitointia myöten. Korostamalla esimerkiksi lauluäänen kuulautta Delay nostaa esiin musiikin säestämien tarinoiden yksityiskohtia tavalla, joka eroaa selvästi esikoislevystä. – Välillä turhaa toisintoa esikoislevyn tunnelmista. – Maailmassa olisi muitakin relevantteja laulunaiheita kuin kuolema. AVAINBIISIT Markus Paajala Oak Tree Me kaikki olemme kuolleita Akustinen riffi nostaa levyn tempoa aavistuksen verran ja asettuu poikkiteloin suhteessa laulun tarinaan, joka kertoo tammipuun alle hylätystä ja niille sijoilleen kuolevasta lapsesta. When the Cellar Children See the Light of Day lähentelee kuitenkin enemmän esimerkiksi Mississippi John Hurtin pelkistettyä bluesia ja Steve von Tillin väkevää toista akustista soololevyä If I Should Fall to the Field (2002). – Raskas tunnelma kaipaisi hieman reilummin kontrastia toimiakseen. Riisutun ilmaisun ja Wagnerin vähäeleiseksi lauluksi pukeman memento morin kuiskaamisen yhdistelmä on pettämätön: kirkas kauneus vain korostuu suhteessa sitä ympäröiviin varjoihin. Mutta helpolla levy ei päästä. Hän onnistuu nimittäin käsittelemään Wagnerin vähäeleisen musiikin harvoja rakennuspalikoita juuri oikein. Välitön läsnäolo rikkoo kuuntelijan henkilökohtaisen tilan rajat tavalla, joka ei aiheuta vaivaantuneisuutta. KLASSIKKO LOISTAVA KESKINKERTAINEN HUONO HENGENVAARALLINEN IIIII IIII II ½ I e TOIMITTANUT TEEMU FIILIN TUOMIO + Levyn tunnelma on vertaansa vailla. Lähinnä elektronisen musiikin puolella tunnetun Vladislav Delayn osuminen uuden levyn tuottajaksi on todellinen sattumaksi naamioitunut siunaus. Mirel Wagneria on useammassakin yhteydessä verrattu muun muassa Nick Caveen, lähinnä murha- 52 Rumba balladeja muistuttavien laulujensa ansiosta. Kappale erottuu edukseen levyn muista lauluista. Dreamt of a Wave Tarinan ympäriltä on riisuttu kaikki krumeluurit ja jäljelle ovat jääneet vain vertauskuvalliset luut, poikkeuksellisen eteerinen tunnelma sekä ihoon haavojen tavoin tarttuvat sanat. Mirel Wagner on enemmän tarinankertoja kuin laulaja-lauluntekijä. Lähes puskista pelmahtanut ja yhtä aikaa sekä häikäisevän vahvan että pelottavan intiimin kuuloinen levy kävi niin liki, että se riisui aseista paatuneimmatkin rokkipoliisit. When the Cellar Children See the Light of Dayn teksteissä kuolema näyttäytyy aina haavana, josta veren ja kauheuksien lisäksi valuu jotakin herkkää ja kaunista, ihmisen osaa kuvaavaa. Tässä roolissa hän onnistuu poikkeuksellisen voimallisesti muistuttamaan sekä kuoleman lopullisuudesta että sen äärimmäisestä kiehtovuudesta. [...] Brace yourself, this album is more clinging than quicksand, it is uncompromising transcendent voodoo.” – Glyn Brown. Mitkään ylisanat eivät Wagnerin debyytin kohdalla ole vieläkään liikaa, niin pysäyttävästi pelkistetty ja tummanpuhuva folk sillä soi. Sen ajattomuutta korostaa entisestään lauluille valittu aihepiiri: kuoleman alituinen läsnäolo muistuttaa elämästä. Kontrasti tekee kappaleesta yhden koko levyn parhaimmista. Hieman yli kolme vuotta sitten julkaistu Mirel Wagnerin esikoisalbumi on helposti yksi vuosituhannen alkupuoliskon merkittävimmistä tapauksista kotimaisessa populaarimusiikissa. + Tarinankertojana Wagner pakottaa kuulijansa ajatukset liikkeeseen. Against bare production, shudderingly slow, our narrator breathes: ”One, two, three, four, that’s underneath the floor”. Samalla pysyy kurissa se wagneriaaninen paatos, joka välillä melkein kampittaa tragedian tragikomiikaksi. Mirel Wagner When the Cellar Children See the Light of Day Sub Pop IIII Murhaballadistin onnistunut paluu. Juha Wakonen MUUALLA SANOTTUA Pitchfork media 7.2 / 10 ”Wagner doesn’t write songs; instead, she constructs memento mori. Goodnight ”And I’ll hold down the pillow with all of my might / tomorrow, tomorrow will be all right / together forever / now and through time” laulaa Mirel Wagner levynsä mieleenpainuvassa päätöskappaleessa ja tarjoaa yhden tinkimättömimmän sulkeuman, jonka muistan. Death creeps through this album just as it crept through her 2012 self-titled debut, too matter-offact to be sinister but too inescapable to be exactly comforting
Tässä se kuitenkin on, ja voi luoja kun se kuulostaa hyvältä. Biisien laatu on ensimmäinen asia, joka Hypnotic Eyella järkyttää: avauskolmikko on Pettyn vahvimpia, ja Mike Campbellin tremolon kuljettama Forgotten Man voisi olla Damn the Torpedoesilta (1979). ”Nyt on naftaliinista kaivettu fuzz-pedaalit ja sähkökitarat ja niiden alta on löytynyt nippu riffejä sekä – mikä tärkeintä – TOM PETTYN sävelkynä.” Tom Petty & The Heartbreakers Hypnotic Eye Ryan Adams Yann Tiersen Columbia Mute Ryan Adams III ½ 2 Reprise IIIII Verevä veteraani perusasioiden äärellä. Nyt on naftaliinista kaivettu fuzz-pedaalit ja sähkökitarat ja niiden alta on löytynyt nippu riffejä sekä – mikä tärkeintä – sävelkynä. Jokaisesta kappaleesta tekisi mieli kirjoittaa erikseen, mikä kertoo niiden laadusta. Parhaiten Amelie-elokuvan soundtrackista (2001) tunnettu ranskalaissäveltäjä Yann Tiersen on kahdeksannella albumillaan todella mahtipontisella tuulella. Päätoimittajamme antoi tämän Ryan Adamsin nimettömän albumin käteeni saatesanoin: ”Tämä uusi Ryan Adams on kyllä jo aika Bryan Adamsia.” Eikä hän puhunut perättömiä. Levyn suoraviivaista rockia kuunnellessa 2000-luvun alun ihmepoika-Adams, joka saattoi julkaista kolme levyä vuodessa ja hyppelehtiä genrestä toiseen vain todistaakseen, että pystyi siihen, tuntuu kovin kaukaiselta. Tom Petty taitaa olla viimeisiä rockin valtiomiesluokan artisteja, jolta odottaisi millään tasoin elinvoimaista ja relevanttia levyä vuonna 2014. IIII ½ 2 Perusteltua paisuttelua. Säveltäjän tehokeinoksi muodostuneet leluinstrumentit ja kilkatukset ovat tällä levyllä lähinnä mausteina taustalla sävellysten ja melodioiden ollessa pääosassa. Jean Ramsay Infinity Musiikillista lohturuokaa. Se Adams ei ehkä olisi koskaan suostunut julkaisemaan levyllistä näin takuuvarmaa perusrockia, mutta ehkä hän ei ollutkaan niin sinut itsensä kanssa kuin nykypäivän tasapainoisempi Adams. Levyn avaavan nimikkoraidan jälkeinen Slippery Stones tuo mieleen Pink Floydin hartaimmat veisut, ja samalla linjalla jatketaan koko levyn läpi. Teoksena Infinity on pienine heikkouksineenkin erittäin korkealuokkainen ja ansaitsee tulla muistetuksi sukupolvien ajan, vaikkapa sitten 2010-luvun Tubular Bellsinä. Levyä rokottaa ainoastaan laulusovitusten monotoninen ja tylsäksi muodostuva belleandsebastianmainen stemmalaulanta. Vuoden jännittävintä levyä Ryan Adamsista ei millään saa väännettyä, mutta kuin varkain se onnistuu viettelemään puolelleen. Vaikka vertaus ehkä hieman heppoinen onkin. Kimmo Vanhatalo Akseli Hiltunen. Ehkä pieni annos Bryania ei olekaan niin paha juttu. Mojo-levyn (2011) turpeasta päiväkeskusbluesista ei tällä levyllä ole tietoakaan. Taianomaiset ja maailmoja syleilevät (ja synnyttävät) laulut saavat varmasti oikeassa ympäristössä kuulijansa haltuunsa. Yleisesti ottaen levyn riisuttu soundi on se, joka vakuuttaa: garagemaisen tymäkät kitarat ja niiden seasta nousevat eetteriin kurottavat raukeanlaiskat kertosäkeet (U Get Me High) ovat niin syvällä Pettyn osaamisen keskiössä, ettei voi edes uskoa niiden olleen näin kauan kateissa. Adamsin neljästoista albumi pursuilee 1980-lukulaista valtavirtarocksoundia, jossa Amerikan sydänmaa hämärtyy neonvaloja hohtavaksi yöksi, autot lipuvat pimeydessä ja radiosta soivat Tom Pettyn ja Bruce Springsteenin kaihoisat laulut vapaudenkaipuusta
Mitä hyvää sanottavaa sellaisesta häijystä, kyynisestä miehestä olisi sanottavaa. Kun hänen poikansa sai korkeakoulunsa loppuun, hän totesi tutkinnon olevan silkkaa paperia eikä saapunut valmistujaisiin. Toki Morrisseylla on aina ollut piikikäs kieli, mutta nyt hän on silkkaa myrkkyä. Hänen hautajaisissaan oli hiljaista, kun pappi pyysi jonkun sanomaan muutaman kauniin sanan vainajan kunniaksi. Ja miksipä sitä muuttuisikaan. Vaikka Morrisseysta ei enää saa lohtua, hän osaa edelleen olla viihdyttävä. Hän vietti päivänsä sohvalla istuen mäkäräisdrinkki kädessään. Morrissey vihaa maailmaa ja sitä kansoittavia typeriä ihmisiä. Erkki muistuttaa Morrisseyta. Muutama lähes täydellinen pop-ralli (duurissa etenevä rallattelu Staircase at the University on mitä mainioin laulu opiskelijatytön itsemurhasta) Morrisseylta vielä taittuu, mutta pääosin biisit ovat epätasaisia, melodioiltaan keskinkertaisia luentoja erilaisista aiheista, joita Morrissey vihaa. Jose Riikonen Kari Koivistoinen. Itsesäälistä kyyniseen vihaan J Mascis Tied to a Star Sub Pop Morrissey IIII Harvest Dinosaur Jr:n tuotanto tai yhtyeen nokkamiehen J Mascisin sooloalbumit eivät yllätyksiä tarjoile. Morrissey on siirtynyt lähes täydellisesti yksityisestä yleiseen ja kuorruttanut kaiken vanhan känkkäränkän asenteella. World Peace is None of Your Business III Vanha känkkäränkkä sylkee myrkkyä. ”Mä kuolen nyt”, Erkki korisi. Vuosi vuodelta ja levy levyltä alkaa olla yhä selvempää, että Morrissey kokee vielä Erkin kohtalon. Soolotuotanto eroaa pääbändistä akustisella otteellaan. Erkki oli elämänhalunsa menettänyt, kyyninen mies. Levy on halaus hellyydenkipeälle krapulaiselle, peitto kylmissään värisevälle. Albumia kuunnellessa, kansitaidetta ihmetellessä ja Mascisin kuvaa kynttilänvalossa tuijottaessa alkaa väkisin epäillä, ettei tämä friikki ole tältä planeetalta. Tämä albumi toimii pikemminkin piikikkään humoristisena äänikirjana kuin poplevynä. Kun The Smithsin aikoihin ja soolouran alkuvaiheessa herkkäsieluiset saivat Morriseyn itsesäälintäyteisestä, kauniista melankoliasta voimaa, enää tämä ei onnistu. Silitystä myötäkarvaan. Miestä, joka uudella albumillaan toteaa muun muassa, että ”potkaise morsian alas alttarilta ja vaali sitä päivää” ja ”tässä maailmassa ei ole yhtäkään ihmistä, jota tulisin kaipaamaan”. Toisin sanoen sitä, mikä Morrisseyssa on ollut parasta, ei enää ole. Harmaahapsisen liuhuletin tyyli on narisevine lauluineen ja kirkkaasti ujeltavine kitaroineen niin omintakeista, että sen voisi patentoida. Kutsutaan häntä vaikka Erkiksi. Se on artistin näköinen ja kuuloinen levy: sydämellinen, arvonsa tunteva ja hyväntuulinen kokonaisuus, joka pyytää hyväksymään sen sellaisenaan. Vaikka monet hänen ajatuksenjuoksuistaan ovat tarkempaa tarkastelua kestämättömiä, kyllä ne ajatuksia herättävät. Morrissey on häijympi, kyynisempi ja kylmempi kuin koskaan. Kun Erkillä todettiin kurkkusyöpä, hän nosti heti kädet pystyyn ja luovutti. Tuttavallani oli vaari. Enää ei kuulu dramaattista sydä- 54 Rumba menlävistystä ja kyyneleitä nostattavaa melankoliaa. Tied to a Star on niin herkkää, sisäänpäin lämpiävää tavaraa, että kuplan sisään päästäessään siitä on vaikea löytää vikaa. Hän huutaa norsunluutornistaan fraaseja kyseenalaistamatta näkemyksiään. Kuuntele vaikka tätä ja edellistä sooloalbumia peräkkäin ja katso, huomaatko levyn vaihtuvan. Hyväksi havaitulla reseptillä jatketaan ja jos keitokset maistuvat, suurempia pettymyksiä ei ole luvassa. Mutta muistatteko vielä Erkin
Karkeiden elementtien väheneminen on tapahtunut rikkaiden laulumelodioiden ja komeiden kitarakuvioiden eduksi. Parquet Courtsilla on kieltämättä mukava ja oma New York -soundinsa, mutta homman yllä häilyy koko ajan jonkinlainen voimattomuus. Innostuin silmittömästi Parquet Courtsin biisistä Stoned & Starving. Kuitenkin se kuulostaa tasan tarkkaan omalta itseltään myös nyt, kun ilmaisun terävimmät särmät on hiottu tylsemmiksi. Koskinen Jean Ramsay 1 8 . Reigning Sound on Cartwrightin bändeistä seesteisin. Levy todistaa sen, kuinka taitava yhtye voi tuoda hyvät sävellykset haastavankin musiikin keskiöön menettämättä identiteettiään. The Hunter (2011) kohahdutti monisäikeisiä proge-eepoksia himoitsevia faneja yksinkertaisuudellaan. Hyväntahtoinen ja sinnikäs kuuntelu kyllä auttaa tilannetta ja tuo esiin Vienna II:n dissonanssissa riemastuttavia elementtejä. F I BIO REX MAXIM KINO ENGEL KESÄKINO ENGEL K I N O P A L AT S I ANDORRA D U B R OV N I K ORION. Britti-invaasio kohtaa Cartwrightin kynässä kotikaupunkinsa Memphisin kunniakkaan soul-perinteen, ja lopputuloksena on fratrockin ja garagen ristisiitos, josta ei sielukkuutta puutu. Bändi on edennyt myös ilmaisussaan kauas siitä, mistä se lähti. Yliampuvien rakenteiden ja hulvattoman rumputempoilun lisäksi vähennettävien asioiden listalle on joutunut aiemmin maukasta kontrastia tuonut ärinälaulu. Kuudes levy jatkaa tästä, eli biisit pysyvät melko selkeäpiirteisinä. 2 0 1 4 W W W. Kimmo K. Markku Roinila Shattered IIII Salonkikelpoisuuden kynnyksellä. Biisit eivät vain jää mieleen. Laiskanpulskea She’s Rolling alkaa vähin erin uida ihon alle, ja onhan Ducking & Dodging ihan näpäkkä rokki. Yksi on silti ylitse muiden: levyn päättävä I’m Trying (To Be the Man You Need) on niin jumalainen soul-biisi, että voisin antaa vasemman jalkani kuullakseni sen James Carrin tai Otis Reddingin laulamana. ”REIGNING SOUNDIN I’m Trying (To Be the Man You Need) on niin jumalainen soul-biisi, että voisin antaa vasemman jalkani kuullakseni sen James Carrin tai Otis Reddingin laulamana.” Parquet Courts Mastodon Reigning Sound Rough Trade Reprise Merge II ½ III ½ /2 Sunbathing Animal Once More ’Round the Sun New Yorkin räminää. The Obliviansista ja Compulsive Gamblersista tuttu Greg Cartwright on yksi perinnetietoisimmista jenkkiläisen marginaalimusiikin parissa työskentelevistä hahmoista. Suosio kertoo, ettei yhtyeen hurja työmoraali ja armoton keikkailu ole mennyt hukkaan. H I F F . Aina yhtyeessä piilleet Thin Lizzy -vaikutteet nousevat nyt selkeinä pintaan, vaikka edelleen sludgecore-ryskettäkin piisaa. Sen jälkeen yhtye on tuottanut pettymyksen toisensa jälkeen. Klassikkolevyn Too Much Guitar (2004) ärhäkkään menoon ei palattu edellislevyllä Love & Curses (2009), eikä palata tällä uutukaisellakaan: Dave Amelsin urut dominoivat yhä soundia. Mastodon on yksi 2000-luvun kiinnostavimpia metallibändejä. Viime vuoden Light Up Gold oli tuota yhtä biisiä lukuun ottamatta ikävystyttävä levy, eikä uutuusalbumi Sunbathing Animal paranna tilannetta. – 2 8 .9. Mutta ei näillä biiseillä minun kirjoissani kovin pitkälle pötkitä. Tuntuu vähän samalta kuin Lou Reedin vaatimattomimmilla soololevyillä tai Pavementin unohdettavimmissa kappaleissa. Viiden vuoden levytystauon aikana on Cartwrightille kertynyt nippu laadukkaita biisejä, jotka on taltioitu Daptone-studiolla sellaisella pieteetillä, että ne kuulostavat miltei kadonneilta garage-nuggeteilta. Parquet Courts saattaakin lopulta jäädä yhden ”hitin” ihmeeksi – kaikista Pitchfork-kehuista huolimatta. Siinä oli vimmaa, hyvä riffi ja kipinää. Pastissimestari parhaimmillaan
Taitotaso ei ole mitenkään huikea, mutta onhan se vähintäänkin riittävä. Harmi, sillä sävellyskynän teroittaminen tekisi Little Dragonista aivan toisen kokoluokan yhtyeen. Naganon laiskasti artikuloitu laulu tekee geneerisistäkin biiseistä seikkailuja. Japanilaistaustainen laulajatar Yukimi Nagano onnistuu kerta toisensa jälkeen takaamaan, ettei yhtyettä sekoiteta yhteenkään aikalaiseensa. Parhaimmillaan nuori mies on rakkauslauluissa (One, I’m a Mess, Afire Love), joissa herkät säkeistöt huipentuvat jonkin syvällisen lauseen mantramaiseen hokemiseen taustakuoron voimin. Punainen tukkapehko, kitara ja vilpittömän avoimia lauluja. Bändi on jopa hämmentävän tasapainoinen ja sen yleisilmettä vireyttää vielä se, että viiden biisin naislaulajaa lomittaa kolmessa viisussa mies. Evan ja Manun vahvoja, kauniisti soivia ääniä kuuntelee mielellään ja kappalekokoelmalla on tuntuva pulssi. Lyriikoista on lähes mahdotonta saada tolkkua, kun kaikki huomio keskittyy laulajan naukumiseen. Hallavan ehtoollisen kolminaisuuden muodostavat perinnevetoinen progerock, yhtyeen soittotaituruus ja Åkerfeldtin lähes pettämätön dramatiikan taju. Ed Sheeran jatkaa yhä akustisen sydämensulattelun linjalla, mutta tyyli on eheytynyt ja uusia koskettavia tarinoita on taas kerrottavana. Ote on niin vapautuneen rento, että musiikki soi levyltäkin erinomaisen eläväisenä. Takavuosien huikean Twice-sinkun kaltaisia klassikoita albumille ei kuitenkaan ole eksynyt. Meidät muut Opeth onnistuu taas kerran vakuuttamaan yhdellä vuoden upeimmista levyjulkaisuista. Pale Communion on yhtä aikaa sekä tyylikäs kunnianosoitus Yesin ja King Crimsonin kaltaisille kantaisille että Opethin ilmaisua rohkeasti laventava rock-albumi. Aivan yhtä leveän epämääräisin ja hentoisin ottein ei Opeth kuitenkaan nuotteja suostu soittimistaan päästämään. Juha Wakonen Eva & Manu Ed Sheeran Karkkipäivä Warner Asylum Äiti Kato! III ½ 1/2 IIII Cinnamon Hearts Kaunista ulinaa rakkaudesta. Ajoittain kappaleet ovat lipsahtaneet jo niin yhteensopiviksi, ettei niitä ole juuri erottanut toisistaan. Voice of Treason ja Faith in Others muodostavat yhdessä lähes sanattomaksi vetävän lopetuksen, Joka todistaa Åkerfeldtin sävellyskynän olevan edelleen loistavassa terässä. Niille, jotka edelleen parkuvat uuden Blackwater Parkin perään, on Pale Communionin letkeästi polveileva proge varmasti sitkeä pala purtavaksi. Yhtye seikkailee kylmän elektronisessa maisemassa, josta kaikki turhan elävä on pyyhkäisty pois; välillä piipahdetaan jopa tanssilattialla nyökyttelemässä. Päinvastoin ruotsalaisviisikko tuntuu nyt hengittäneen entistä ahkerammin menneiden vuosikymmenien progressiivisia ja utuisia melodioita keuhkoihinsa. Tasapainoinen singer-songwriter-folk-meno on ollut tähän asti kaksikon vahvinta osaamista. Toisella puolella houkuttavan uuden mantereen viettelys voi käydä ylivoimaiseksi. Sheeranin kiitetty debyyttialbumi + (2012) tuli kulutettua aikanaan sen verran puhki, että hänestä oli pidettävä taukoa. Kaava on muutamassa kappaleessa täysin sama, mutta se ei ehdi häiritä, sillä levyllä on myös feel good -ralleja kuten pakosti hetkuttava Sing ja rap-leikittelyt Don’t ja Take It Back. ”OPETH onnistuu taas kerran vakuuttamaan yhdellä vuoden upeimmista levyjulkaisuista.” Progediggarin aarrearkku Little Dragon Nabuma Rubberband Because III Opeth Kun kynä jää teroittamatta. Siirtymä kitaravetoisesta rakkaushaikeilusta elektronissävytteiseen indiepoppiin omaa tavaramerkkiä menettämättä on silti vaikuttava suoritus. Sanoitukset jatkavat sen sijaan hieman turhankin kliseisellä polulla. Uusi julkaisu on kuitenkin aavistuksen verran melodisempi ja yleistunnelmaltaan kevyempi, vaikka yhtyeen nokkamies Mikael Åkerfeldt taannoin antamissaan haastatteluissa muuta väittikin. Eva & Manu onnistuu. Karkkipäivän kahdeksanbiisinen, reilu puolituntinen vireää kantriboogiepolkkaa korjaa aiemman näkemykseni, jonka mukaan tämä toimisi kunnolla ainoastaan livenä. Pale Communion jatkaa suurin piirtein siitä, mihin Opethin edellinen albumi Heritage jäi. Silloin ei paljon auta, vaikka kuinka laulaisi ranskaksi (Paris) tai toistaisi kaiken sanomansa kymmeneen kertaan (Nabuma Rubberband). Soundimaailmansa puolesta albumi on varsin onnistunut. Uusista tuulista kielii myös Goblin, joka on melodinen ja vauhdikas kumarrus samannimiselle italialaiselle progeyhtyeelle, joka tunnetaan erityisesti giallo-kauhurainojen huikeista musiikkiraidoista. Jos suunnittelet täydellisiä syysillan rantanuotiobileitä, hommaa tämä heppu paikan päälle kitaroineen. Biisi ei kärsi itsetarkoituksellisen monimutkaisesta muodosta, vaan polveileva kappale saadaan kuulostamaan helpolta ja vapautuneelta. Ei tarvitse jäädä yksittäissuorituksia ihastelemaan, vaan pelkästään antautua meiningin vietäväksi. Intomielisen vauhdikasta ilonpitoa. Ruotsalainen Little Dragon on yhä raikas tuulahdus skandinaavisen popin leikkikentällä. Duon kakkoslevyllä vallan kapulaan on päässyt vahva syntikka neuvonantajanaan pehmeästi jymähtävä basso. Uhkien ja mahdollisuuksien suhde on punnittava tarkkaan. Tarjolla on myös perinteistä herkempää fiilistelyä Evan & Manun aiempaan tuotantoon mieltyneille. Erinomaisin pala on elämän tarkoituksen vastakohdan hienosti kiteyttävä herkkä slovari Mun ystävät. Hanna Karpio 56 Rumba Jos Päijänne viskiä ois X IIII Brittipeikko herkistelee. Kenellekään tulee tuskin yllätyksenä, ettei Opeth uudella levyllä palannutkaan tekemään äkkiväärää kuolometallia. Perusbändiä ryydittää alussa pirtsakka viulu, jonka henki onnistuu jollain kumman keinolla säilymään elossa levyn loppuun saakka. Paikka paikoin tässä levyssä on samankaltaista ilmavuutta kuin Åkerfeldtin ja Steven Wilsonin muutaman vuoden takaisessa Storm Corrosion -yhteistyöprojektissa. Anna-Maija Lippu Markku Halme. Kun itse kustantaa ja tekee, ei tule ylimääräisiä urpoja selittelemään, pohtimaan ja meininkiä pilaamaan. Se on kymmenminuuttinen eepos, joka koostuu useasta saumattomasti toisiinsa soitetusta osasta. Tekstit toimivat kerrassaan pätevästi muuallakin. Niistä on Ed Sheeran tehty. Kuitenkin heti toisen pitkäsoiton avausraidan aikana tulvivat mieleen takaisin kaikki ne syyt, miksi debyyttiä jaksoi kuunnella niin pitkään. Toisaalta lauluosuudet ovat yhtyeen heikko kohta. Liian jyrkän käännöksen vaarana on laivan kaatuminen. Moon Above, Sun Below alleviivaa tätä parhaiten. Tästä on hyvä jatkaa, ja mielellään edelleen omiin nimiin. Susanne Salmi Pale Communion Roadrunner IIIII Melodia korvaa kuolonkorinan. Nimikkokappale Cinnamon Hearts on täysosuma, joka on syystäkin päätynyt radiokanaville
”THE HAUNTEDIN albumi on simppeli, tehokas ja iskevä paketti osaavaa thrashia.” The Haunted Rise Against Century Media Interscope Exit Wounds The Sultans The Black Market III Tykki laulaa taas. Nykymuodossaan Rise Againstista on oikeastaan tullut soittamansa musiikin antiteesi. Aiempaa henkilökohtaisemmalta tuntuva The Eco-Terrorist in Me jopa tapailee hetken alkuaikojen kierroksia. Ektro III Terveet kädet -legenda Läjä Äijälän rumpaliveljensä Timon kanssa 1990-luvun puolivälissä perustama instrumentaaliorkesteri The Sultans soitti aluksi karua ja simppeliä rämebluesia sekä billymäisiä hommeleita varhaisen Crampsin malliin ja myöhemmin enemmän Link Wrayn tapaan. Paria singleä seuranneilla albumeilla kapuloihin tarttui M. Exit Woundsilla esiintyy rujo thrash-Haunted. Äijälän harkittu kitarointi on kiitettävän tyylitajuista ja taitavaa, mutta mihinkään varsinaisiin loistosuorituksiin ei yhtye yllä – eikä ilmeisestikään edes tähtää. Yhteys alkuaikojen kaahaukseen on ilmeinen, joten raskasta ja rivakkaa runnontaa piisaa One Kill Wonder -levyn (2003) tapaan. Leinonen. 20,50 € / ovelta 25,50 € 27,50 € / ovelta 32,50 € 23,50 € / ovelta 28,50 € 23,50 € / ovelta 27,50 € Ovet klo 20, ei ikärajaa, rajattu anniskelualue. Ikävä jää silti sitä huikeaa moniulotteisuutta, mihin bändi aiemmin ylsi. Markku Halme Pe 05.09. Tämä seitsemäs levy todistaa yhtyeen olevan edelleen hyvien puolella. Albumi on simppeli, tehokas ja iskevä paketti osaavaa thrashia. Vuoden 2003 Revolutions per Minuten jälkeen bändi tuntuu urautuneen melodisen punkin keskiarvoksi, josta on kaikesta huolimatta vaikea keksiä pahaa sanottavaa. Kimmo K. klo 21 Pe 12.12. Tämä ei sinällään ole harmi, kun jälki on hyvää. klo 21 Pauli Hanhiniemi & Hehkumo Kotiteollisuus La 08.11. Aggressiiviseksi metallilevyksi Exit Wounds on silti pätevä ja kotikuunteluakin kestävä sähikäinen. klo 21 Pe 14.11. Mutta punkin ei kuuluisi olla ”varmaa ja vaaratonta”. Sen tulisi olla marginaalin hätähuuto, muutoshakuista energiaa ja arvaamatonta kiukkua. Ruotsalaisthrashereiden ura saa taas uuden kiemuraisen käänteen. klo 21 La 29.11. Levy soi aiempaakin melodisempana ja sliipatumpana, eikä se varmasti ärsytä yhtyeen pitkän linjan faneja. klo 21 Jannika B The Who’s TOMMY La 01.11. klo 21 Mokoma Poets of the Fall 23,50 € / ovelta 28,50 € 20,50 € / ovelta 25,50 € 23,50 € / ovelta 27,50 € 20,50 € / ovelta 25,50 € LIIKUTTAVAN HYVIÄ KEIKKOJA www.meteli.net Läjä Läjän juurimusiikkia. II ½ 1/2 More House Rockin’ And Other Boogies Kesytettyä kiukkua. Se vain on sääli, että omalaatuiseksi kehittynyt yhtye taantuu. Tämän voi yhtä hyvin tiivistää myös sanalla tylsä. Nyt vain etäisesti tarttuva Ghost In the Machine jää päähän soimaan. www.finlandia-klubi.fi. The Black Market on looginen askel Rise Againstin uralla. Koskinen Juha Wakonen TUHANNET KEIKAT LÄHEMPÄNÄ KUIN KOSKAAN. Tämän koko uran kattavan kokoelman neljällä bonuskappaleella lähtökohtainen perikaruus karisee Leinosen siirtyessä basson varteen ja Timo Äijälän palatessa rumpupallille. Se ei juuri kuulosta samalta kuin Dolvingin laulamilla edellisillä levyillä, jotka olivat kunnianhimoisia, sävykkäitä ja suorastaan erinomaisia. Rummuissa on debyytillä mäiskinyt Adrian Erlandsson, ja kitaraan on vaihdettu yleiskirvesmies Ola Englund. Nopeaa ja melodista punkia soittava yhdysvaltalaiskvartetti on varma ja vaaraton yhtye, joka ei yllätä edes levyttämällä apean ja akustisen valitusvirren. Methadone puolestaan osoittaa, ettei aina tarvitse vain huutaa saadakseen viestinsä perille. klo 21 The 69 Eyes Olavi Uusivirta La 04.10. Suurimman vaikutuksen tekee koosteen käynnistävä, kivikautisen juureva Houserockin’. Bändin pikkuhiljainen kehitys alkukantaisuudesta kohti sivistyneempää ilmaisua toimii kokonaisuuden kannalta ihan kivasti, mutta kuuntelunautinto syventyy ja laajennee takuulla vielä entisestään joidenkin enemmän tai vähemmän laillisten päihteiden turvin. Hinnat sisältävät palvelumaksun. klo 21 Pe 28.11. Solisti Marco Aro palaa Peter Dolvingin tilalle jo toiseen kertaan. Tulevaisuus peilaa siis menneeseen
III 1/2 Kollektiivi ei yllätä. Lyyrisesti Burleski lienee Väinö Tuonelan & Kerettiläisten julkaisuista heppoisin. Kerettiläisten äänimaailma on edelleen slaavilaissävytteistä bluesin ja kantrin fuusiota mutta sillä erotuksella, että yhtye on tainnut tehdä suoraviivaisimman levynsä. Tampereelta kirmaa suomalaisen punkrockin kentälle Lähtevät kaukojunat bändin nimeä kantavalla debyyttialbumillaan. Yhtye luottaa ilmaisussaan kierrätyksen simppeliin voimaan ja vahvasti kotimaiselta kasaripunkilta. Paula Vesalan korvanneen Maija Vilkkumaan persoonallinen ääni soljuu Vuokko Hovatan ja Mannan kanssa yhteen paljon odotettua paremmin. Nyt kokoonpano laulaa sukupuolten välisistä eroista, vapauden katoamisesta ihmissuhteissa ja seksin mieltä jäytävästä vaikutuksesta. Basso on kesytetty ja tikitys vaimennut, mutta levyn tanssilattiaystävällisin veto Traffic saa ihon kananlihalle. Albumin kappalemateriaali ei oikein noussut näennäisestä rönsyilystä kunnon sekoiluun. Se voi toisaalta olla myös voimavara, ettei bändi sorru alatyylisiseen känniääliöinti- tai sekakäyttäjäsanomaan suomipunkin nykyhengessä, vaan yhtye pitää simppelin sinisilmäisen linjansa loppuun asti. Beauty & Ruinin kannessa on peilikuva nyky-Mouldista heijastuneena vanhan valokuvan pinnasta, ja siltä levy tosiaan kuulostaakin. III ½ 1/2 Mukavaa punkia Tampereelta. Levyn kappaleet kuulostavat suunnilleen siltä kuin Tuure Kilpeläinen tulkitsisi Tuomari Nurmion ja Nick Caven yhdessä tekemiä iskusävelmiä. Kakkoslevyn lyyrinen anti on samaa urbaania cityhippikamaa, mikä Ultra Bra aikoinaan tarjosi, joten tässä mielessä levy ei tee poikkeusta edeltäjäänsä. Blown Away on tarinallinen albumikokonaisuus, joka kuhisee korvamatoja. Eniten kolmoslevyä vaivaa kappaleiden kevyehkö linja. Can Can Heads kuulostaa siltä kuin bebop, hc-punk ja kuulantyöntö olisi kuvailtu eristyksissä oleville islantilaisille humalaisille kalastajille postikorteilla, ja nämä olisivat näiden perusteella alkaneet soittaa. Pohjanmaalaisen vapaapudotus-free jazz-no wave -bändin toinen levy koostuu nauhoituksista vuosilta 1997–2013, ja se on ymmärrettävästi tästä syystä varsin laikukas kokonaisuus. Can Can Headsista kuitenkin kertoo olennaisen se, ettei tämä ole huono asia, vaan kappaleanti kuvaa kummallista yhtyettä jotenkin kubistis-realistisesti. Akseli Hiltunen Jean Ramsay Can Can Heads Butter Life Burleski Bob Mouldin virkoaminen viime vuosina on ollut komeaa seurattavaa. Elokuvan soundtrackiksi levy olisikin loistava valinta. Tunnelmointialbumin leimastaan huolimatta Blown Away saa liikkumaan, ja liikkeestä on kyse alkuun sijoitetuissa sampleissakin: eräässä lähdetään lentoon ja toisessa painetaan kaasu pohjaan. Sin Cos Tanin kolmatta levyä on vaikea uskoa 2010-luvulla syntyneeksi. Jos Lähtevät kaukojunat jollain kuulijaa ärsyttää, se tekee sen tahallisen räkäisillä soundeillaan, ei sanomallaan. Atmosfäärisellä alkupuoliskolla maataan päänsisäisellä nurmikolla pilvien lipumista katsoen, ja A New Worldin alku kouraisee jo avoimesti Depeche Modea. Perusasioiden äärellä siis seilataan. Siinä missä Sin Cos Tan ennen leikki Villa Nahilta perimillään leluilla, on se viimeistään nyt löytänyt omalle aarrearkulleen. The Kid With The Crooked Facen ja Hey Mr.Greyn kaltaiset rypistykset muistuttavat Hüsker Dün vimmasta, Low Season Mouldin jurommasta soolomateriaalista ja I Don’t Know You Anymore on sen luokan hitti, että tuntuu oudolta, ettei hän ole kirjoittanut sitä jo. Karjanerottelu pakastealtaassa. Sen, mitä tämä levy menettää edellislevy Silver Agen (2012) temaattisesta yhtenäisyydestä, se voittaa monipuolisuudessa. Burleski onnistuu ilahduttamaan ja naurattamaan sopivissa määrin ja on näin ollen sopivasti nimetty. Mies on viimein päässyt Hüsker Dün ja Sugarin haamuista ja pystyy katsomaan itseään peiliin irvistämättä. No tässä olisi sinulle hyvä levy. Jean Ramsay Akseli Hiltunen. Onneksi sävellysmateriaali on kuitenkin huomattavasti vahvempaa. Muutaman soinnun kappaleet ovat genrelle uskollisesti särökitaralla väritettyjä yksinkertaisia tarinoita hauskanpidosta, tytöistä ja kavereista. Kitara-basso-rumpu-ydinkolmikkoa ryydittävät Janne Martinkaupin altto- ja baritonisaksofoni sekä laulaja-esitanssija Mikko Lehtosen kryptinen ulosanti. Koskinen on muistanut kikkailun keskellä sen olennaisimman iskusävelmien tekemisestä: iskevyyden. ”SIN COS TANIN Blown Away on tarinallinen albumikokonaisuus, joka kuhisee korvamatoja.” Sin Cos Tan Kerkko Koskinen Kollektiivi Blown Away Solina Beauty & Ruin Merge 2 IIII Leijuva kertomus 1980-luvulta. Kollektiivin vuonna 2012 ilmestyneen debyyttilevyn suurin kompastuskivi oli se, että nimekkäillä artisteilla markkinoitu musiikki ei tarjonnut konseptinsa lisäksi kauheasti muuta. Keisarina patsastelee autenttinen 1980-luvun new wave-synthpop-äänimaailma, jonka aiempaa intensiivisempi läsnäolo erottaa levyn sen edeltäjistä. Väinö Tuonela & Kerettiläiset siirtyy kolmannella pitkäsoitollaan määrätietoisemmin hämärästä sisäavaruudesta arkisemman ihmissuhdebaletin kiemuroihin. Jos et Mouldia ole aiemmin kuullut, on tämä hyvä paikka aloittaa. Riitasoinnuista, levottomuudesta ja häröilystä ei ole onneksi karsittu lainkaan, päinvastoin. Yhtyeen ADHD-lähestymistavasta kertoo se, että biisit ovat harvoin paria minuuttia pidempiä – vaikka ääripäät ovat 28 sekunnin ja yli seitsemän minuutin paikkeilla. Kuunnella John Coltranea sähkövatkaimella soitettuna. Levyssä tai yhtyeessä ei ole mitään muuta varsinaista vikaa kuin persoonattomuus. Kun genren tarjonta on melko laajaa, levyn kappaleet salonkikelpoisia eivätkä yhtyeen jäsenetkään sekoile holtittomasti lööpeissä, on hankala sanoa, tullaanko Kaukojunia muistamaan muutaman vuoden kuluttua. Akseli Hiltunen Hanna Karpio 58 Rumba Bob Mould Vaihtoehtolegendan paluu. Sanoittajana Tuonela oli oivaltavampi ja raadollisempi edellisillä julkaisuillaan Tuonelan virsiä (2012) ja Toinen (2013). Ehkä juuri se on sitä kapinaa. Kiinnostaako pellehyppy geenipooliin. Vaikka kappaleissa on sanoitukset, sen kuuntelu tuntuu unisen mykkäelokuvan katsomiselta. Poissa ovat autotunetetut kertsit, vaivaannuttava konemusiikki ja muut huonosti istuneet naamiot, jotka olivat esteitä sille, mitä hän tekee parhaiten: triolla soitettua hypermelodista punkia, joka kuulostaa samalta kuin miltä ne kirpeäsitruunaiset karamellit tuntuvat suussa. IIII Johanna Katse kohti peiliä. 2 on edeltäjäänsä rohkeampi teos, jota rokottaa hiukan muutama mitäänsanomaton kappale, lyriikoissa esiintyvä tahaton kornius ja valitettavan sliipattu äänimaailma. Väinö Tuonela & Kerettiläiset Lähtevät kaukojunat Verdura Airiston Punk-levyt Lähtevät kaukojunat IIII Psychedelica III Kepeämpää ihmissuhdebalettia
Sparksin valmistumiseenkin on mennyt kolme vuotta pätkissä tehden, ja julkaisu on viivästynyt useita kertoja. Ehkä pientä kuitenkin – Garbusin musiikki ei nimittäin erikoisuudestaan huolimatta tunnu millään muotoa luotaantyöntävältä tai elitistiseltä. Kimmo Vanhatalo Imogen Heap Sparks Megaphonic III Uuvuttavaa kauneutta. Merrill Garbusin johtaman yhtyeen musiikki nimittäin on kuin neonväriräjähdys, jossa yhdistyvät afrikkalaiset rytmit, folk, r&b ja indie kaikkein kimuranteimmillaan. Danielin kappaleet rokkaavat ja svengaavat, mutta eivät koskaan ilmiselvällä tavalla. Sparks on lopulta tasalaatuinen mutta välistä tuskastuttavankin erikoinen julkaisu, toisinaan taas rauhoittavan kaunis tai säkenöivän moderni, epäyhtenäinen, pitkän projektin tulokset yhteen niputtava kokoelma. Notkeaääninen Imogen Heap taivaltaa elektronisen popin älyllisempää ja kokeellisempaa laitaa, mutta erilaiset yhteistyökuviot sekä laite- ja nettihankkeet vievät aikaa musiikin tekemiseltä. Se toki pitää kuuntelijan hereillä, mutta niistä muodostuva albumi on perin sekava eikä kappalejärjestyskään ole paras mahdollinen. Deadmau5:n kanssa tehty Telemiscommunications kuvaa rakkautta digitaalisuuden aikana, ja rivakka Xizi She Knows hakee vaikutteensa Kiinasta. Oli miten oli, Spoonin kahdeksas levy on jälleen yksi loistava osoitus yhtyeen voimista. Se on selvästi virkistynyt tauolla, jonka se piti vuonna 2010 julkaistun valjun Transferencen jälkeen. Jere Käpyaho Tune-Yards Nikki Nack 4AD IIII Kaikki on hyrskyn myrskyn. Vincentin musiikki kuulostaa siltä kuin joku olisi tosi huono Guitar Herossa”, eräs Twitter-kommentoija tuskaili. They Want My Soul ei ehkä yritä mitään varsinaisesti uutta, mutta toisaalta se osoittaa, kuinka vaikuttava Spoon on nojautuessaan vahvuuksiinsa. ”St. Taannoin amerikkalaisilta taviksilta meni tv-dinnerit väärään kurkkuun, kun St. Aluksi Twitterissä #heapsong-työnimillä tunnetut kappaleet ovat keskenään hyvin erilaisia. Näinhän sen pitääkin mennä! Kimmo Vanhatalo. Ehkä se johtuu yhtyeen synnyinpaikasta, Teksasin Austinista. Spoon They Want My Soul Anti IIII ½ 1/2 Virkeä paluu. Kriitikotkin ovat toisinaan olleet täysin hukassa Tune-Yardsin kanssa, joten mitä toivoa taviksilla voisi olla. Usein Spoon kuulostaa siltä kuin tulevaisuuden tutkijat olisivat kasanneet rock-kappaleita muinaisten tekstien ja vajavaisten ääninäytteiden avulla – tutulta, mutta silti oudon toismaailmalliselta. Useimmat kappaleet ovat syntyneet fanien lähettämien lyhyiden ääninäytteiden pohjalta, ja ne on julkaistu jo aiemmin erillisinä kolmen kuukauden välein. Hän on intohimoinen, mutta ei sorru pullisteluun. Lähes lapsenomaisella innollaan ja pidäkkeettömällä heittäytymisellään hänen onnistuu kuin varkain houkutella ajattelemaan oman, hieman vinksahtaneen pop-logiikkansa mukaan. Vincent esitti persoonallista indierockiaan Saturday Night Live -ohjelmassa. Harva yhtye tai artisti pystyy luomaan rockin tutuista elementeistä yhtä persoonallista ja tuoretta musiikkia kuin Britt Danielin johtama Spoon. Ovathan sieltä kotoisin sellaiset musiikilliset oman tiensä kulkijat kuin Roky Erickson ja Townes Van Zandt. Tune-Yardsin Nikki Nackia kuunnellessa ei voi kuin ihmetellä, mitä samat ihmiset olisivat tästä tuumanneet
Sitten yhtäkkiä yhtyeen hauraankauniit melodiat ja Makinon tyttömäinen ääni asettuvat täydellisesti linjaan ja osuvat suoraan kuulijan sydämeen. ?Akseli Hiltunen Blonde Redhead Undressed IIII Johanna kustannus III Varmoilla vesillä. Toisinaan se on vähän liiankin cool omaksi parhaakseen. Menevä Can’t Love Nobody olisi osuva singlelohkaisu loppukesään, kun päättyneiden lomaromanssien särkemät sydämet suuntavat tanssiklubille. Kaksikko ammentaa niin soulista, hiphopista, funkista kuin diskostakin. Silti: tervetuloa takaisin, Circle! Akseli Hiltunen Akseli Hiltunen. Tästä esimerkki on yhtyeen paras levy, Misery Is a Butterfly (2004), joka syntyi, kun laulaja-kitaristi Kazu Makino toipui jäätyään rakkaan hevosensa tallomaksi. Timo Rautiainen on aina lämmittänyt persoonana ja lauluntekijänä, eikä teennäisyys ei ole koskaan ollut hänen ongelmansa. Levyn pahin kompastuskivi sen edeltäjään verrattuna on se, että osa kappaleista tuntuu liiallisen toiston vuoksi ylipitkiltä. Levyn ”hittibiisi” Post-Kapitalismus on kuin suoraan suomennettua Aphrodite’s Childia chorus-kitarallaan ja vangelismaisella sointukierrollaan. Tänä päivänä on ilahduttava helpotus kuunnella poppia ilman, että miettii: ”When will the bass drop?” Kari Koivistoinen Anna-Maija Lippu Circle (Ex-Falcon) Leviatan Ektro Toinen varoitus III Ilman jäitä, kiitos. Rohkeammat kokeilut saattaisivat erottaa uutukaisen edukseen edeltäjiinsä verrattuna. Tämä saattaa johtua tosin siitäkin, että vuonna 1995 perustettu Pronssinen pokaali etsii edelleen itseään kartalta. Lyyrisesti ja fraseeraukseltaan Sivenius edustaa edelleen samaa koulukuntaa kuin vanha yhtyekaverinsa Hynynen, mutta Pronssisen pokaalin anti on selkeästi Kotiteollisuutta kokeilevampaa ja monipuolisempaa. Paluu aloitusruutuun. Toisinaan se meinaa pudottaa pallon täysin, kuten ylipitkällä Mind to Be Hadillä tai No More H oneyn kevyt-shoegazingilla. Osa levystä on nimikkokappaleen toistoa makuuhuonesanoituksineen ja kiekumisineen, mikä tuntuu mielikuvituksettomalta. Se kuulostaa samalla sekä vanhalta että uunituoreelta, eikä sitä helposti tunnistaisi lontoolaiseksi. ”Lyyrisesti ja fraseeraukseltaan Sivenius edustaa edelleen samaa koulukuntaa kuin vanha yhtyekaverinsa Hynynen, mutta PRONSSISEN POKAALIN anti on selkeästi Kotiteollisuutta kokeilevampaa ja monipuolisempaa.” Pronssinen pokaali Jungle Kim Cesarion C7 XL Sony III IIII Sotkamur Kevyemmälle vaihteelle. Toinen varoitus putoaa jälleen kerran ”hyvä, muttei mullistava” -kategoriaan. Se on yhtye, jonka t-paitaa on pidetty epäilemättä lukemattomia kertoja toisten vakuuttamiseksi oman musiikkimaun viileydestä. On oikeastaan mukava kuulla jälleen kerran krautrockia ja neopsykedeliaa yhtyeen ilmaisussa. Kaiken tämän hän on jo tehnyt pioneeriyhtye Trio Niskalaukauksen ajoista asti, joten varsinaisesti mitään uutta hän ei tälläkään levyllä tarjoile – varsinkin kun Neljäs sektori on äänimaailmaltaan hyvinkin lähellä Niskalaukausta, etenkin verrattuna Rautiaisen soololevyihin. Cesarion on sekoitus Bruno Marsia ja Justin Timberlakea tuoreella pop-soundilla, koska mitäpä muuta soundia ruotsalaisilta yleensä kuulee. Siinä missä Manner oli suhteellisen kevyt ja ilmava teos, joka esitteli yhtyettä helpoimmillaan, on Leviatan taas sitä maalailevampaa ja introvertimpaa Circleä pitkien kappaleiden, junnaavien melodioiden ja korkealentoisten lyriikoiden kera. Perfektionismin pauloissa kaikki on mietitty tarkkaan ja kokonaisuus on jopa tylsyyteen asti harmoninen. Oma tyyli on kuitenkin viety niin pitkälle, että se kääntyy jo loppupuolella kappaleiden samankaltaisuuden myötä vähän rasitteeksi. Marko Annalan ja Jouni Hynysen entisenä bändinä tunnettu Pronssinen pokaali ottaa pesäeroa edeltävien julkaisujensa hard rock -vaikutteisiin karsimalla säröjä ja lisäämällä kappaleisiinsa ilma- vuutta ja heleyttä. Tomi Siveniukseen kulminoituva yhtye vaihtaa Vastatuuleensoutajat-paluulevynsä (2013) runttauksen melodisempaan linjaan ja himmeämpiin tempoihin. Leviatan muistuttaa hyvin siitä, että kunnianhimo ja kokeellisuus eivät välttämättä tarkoita kuulijan karkottamista. Minimalistisella Barragánilla Blonde Redhead taiteilee jälleen pinnan ja sisällön välillä. Grand Theft Auto -videopelisarjasta inspiraationsa saaneen Junglen debyytti on kuin inspiraationlähteensä: sarjakuvamaisen ylilyövä, mutta ehdottoman tyylitietoinen. Välttääksemme väärinkäsityksiä on aiheellista avata hieman. Lisäksi siitä puuttuvat selkeät hittibiisit. Manner-pitkäsoiton (2012) ja nimenvaihdon jälkeen Circle palaa jälleen omaan muottiinsa. Kimmo Vanhatalo Sulattava katse ja ääni. Levyn aloittavat Kuohu ja Huone ovat taas lähempänä Amon Düül II:n psykedeliahuurua runoiluineen. Tapahtui tämä virtuaalimaailmassa tai oikeassa elämässä, ympäristö on paljon otollisempi kuin tämän vuoden Flow-festarien pimeä, pieni teltta oli. Rautiaisen fanit tuskin pettyvät. Silloin tahtoo leijua loputtomasti tämän musiikin syleilyssä. Voiko sitä hirveästi ihmetelläkään, onhan yhtyeen nimikin New Yorkin no wave -skeneen viittaavaa namedroppailua. Timo Rautiainen & Neljäs sektori tekee toisella levyllään vahvasti keulakuvansa näköistä musiikkia. Kun seuraavan kerran kurvailet posseinesi Miamin edustalla petroolisyöpöllä lasikuituhirvityksellä turkkien, helyjen, Cristal-pullojen ja auringossa kiiltelevien kultaisten aseiden kera, tuuttaa Junglea lämpimään merituuleen. Timo Rautiainen & Neljäs sektori Barragán 60 Rumba III Videopelisukupolven eskapismia. Leviatan onnistuu liikuttamaan kuuntelukerrasta toiseen kauniilla ja jylhillä kappaleillaan sekä lyyrisellä annillaan, vaikka välillä se sortuu tehokeinossaan liialliseen junnaavuuteen. Herra oli Kim Cesarion, kappale nimeltään Un dressed ja tulos oli naisten pikkarien putoaminen. Hänen projektiensa suurin ongelma onkin ehkä ollut temaattinen monotonisuus. Blonde Redhead on cool bändi. Jungle 4AD ”Hi, my name is whatever you call me”, kiekui mahdottoman korkea miesääni radiosta keväällä 2013. Tämä voisi olla ongelma, jos bändi lainaisi muilta. Rautiainen on koko uransa laulanut yrmyn miehen näkökulmasta yhteiskunnallisista epäkohdista, miehisyyteen kohdistuvista paineista ja suomalaisuudesta. Cesarion on raikas tulokas, sillä vaikka materiaali radioystävällistä ja tanssittavaa onkin, rumpujen ja kitaroiden käyttöä ei ole säästelty. Mikä se tyyli sitten on. Kreikkalaisilla ja guadeloupelaisilla sukujuurilla varustettu ruotsalaishurmuri ehti melkein jäädä jo unholaan, kunnes läpimurtohitin mukaan nimetty debyytti viimein ilmestyi. Sotkamur on mielenkiintoinen irtiotto edeltävästä linjasta, mutta se ei kanna ihan maaliin asti. Viileydestään huolimatta Blonde Redhead on ollut parhaimmillaan, kun se on ollut tunteellisimmillaan
Lämpöä ja mukavan 1960-lukuhenkistä poptunnelmaa on pinnan alla ihan riittämiin, mutta äänikuva jää aivan liian latteaksi ja kuivaksi, jotenkin kyynisen kalseaksi. Kestotilaus jatkuu ilman uudistamista, mikäli sitä ei irtisanota mieluiten kuukautta ennen tilausjakson päättymistä. Asioidessa on hyvä ilmoittaa tilaajanumero. Kustantaja Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 3krs. Juha Wakonen La Roux Trouble in Paradise Polydor III ½ Onni löytyy tanssilattialta. Tunnelmalliset Cold Blooded ja Secrets of the Dead ovat puolestaan yksinkertaisesti parasta, mitä Judas Priest on levyttänyt aikoihin. Osoitteenmuutos Ilmoita uusi osoitteesi riittävän ajoissa tilaajapalveluumme sähköpostitse, kirjeitse, soittamalla tai osoitteessa www.rumba.fi.. Levyn keston vuoksi hienotkin hetket vain liukenevat keskinkertaisuuksien joukkoon. Hyviä hetkiä löytyy kuitenkin myös muualta. Koneelliset viulutkin saisivat soida raikkaammin, mutta hyvin ne on sentään sovitettu. Taannoin vannoin, etten arvostelisi levyä sen liiallisesta pituudesta. 35 vuotta ensilevytyksensä jälkeen The Pretendersin maaginen johtohahmo Chrissie Hynde sai aikaan ensimmäisen virallisen sooloalbuminsa. Ja jotenkin tuntuu siltä, että Redeemer of Souls muistetaan lopulta vain levynä, jolta puuttuu kitaristi K. Artisti kulkee viime vuosikymmenellä löytämiään polkuja, joiden kulmakiviä ovat tarttuvat kertosäkeet. Todellisuudessa suuria irtiottoja ei ole luvassa. Ajoittain tuntuu siltä kuin tämä ääni-insinööri yrittäisi saada rumpalin kuulostamaan mahdollisimman paljon rumpukoneelta. Erityisesti Cruel Sexuality ilostuttaa korniudestaan huolimatta. Kun Jackson toistelee riviä ”you make me happy in my everyday life”, kuulijan on suotava itselleen lupa varovaisen onnelliseen hymyyn. 03 4246 5302 (avoinna ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi Tilaushinnat • 12 kk kestotilaus 61,90 euroa • 12 kk määräaikaistilaus 68,00 euroa • Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksulisä • Hinnat sisältävät ALV % Kestotilaus Kestotilaus on tilaustapa, joka on määräaikaistilausta edullisempi. Kakkossijasta taistelee tasaisesti niin monta biisiä, ettei niitä jaksa edes listata. Fantastinen Uptight Downtown on sijoitettu vaarallisesti heti kärkeen. Provosoivat biisinnimet – Kiss and Not Tell, Cruel Sexuality ja Sexotheque – antavat ymmärtää, että Elly Jacksonin luotsaama La Roux on heittäytynyt aiempaa villimmäksi. Biisinteossa avustavana ja tuotannosta vastaavana yhteistyökumppanina toimii Peter Bjorn and John -yhtyeestä tuttu Björn Yttling. Perinneheavy-ähky on valitettavaa etenkin siitä syystä, että tiukemmalla rajauksella levyn myötä olisi voinut melkein unohtaa yhtyeen 2000-luvun tuotannon. Markku Halme Tilaus on kestotilaus ja se koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia. La Roux potkaisi kesän käyntiin uskomattomalla tavalla. 09 4369 2409 www.rumba.fi Tilaajapalvelu puh. Irtisanominen voi tapahtua sähköpostitse, kirjeitse tai soittamalla tilaajapalveluumme. Levyä kuuntelee hyvillä mielin, mutta pelkästään kuulemishetki koukuttaa, ei enää sen muistikuva. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja jatkuu kestotilauksena niin kauan kunnes tilaaja muuttaa tai irtisanoo sen. Albumi on täsmälleen niin pitkä kuin tekijät ovat tarkoittaneet ja pulinat pois! Paskat. Ne jäävät väistämättä lunastamatta, mutta lopputulos ei silti ole hullumpi. Aloitan rikkomalla lupaukseni. Downing. Susanne Salmi 61,90 Tilaa Rumba! Mene osoitteeseen www.popmedia.fi/tilaa-rumba Chrissie Hynde Stockholm Ingrid III ½ 10 numeroa Tuotanto kusee mainion materiaalin päälle. K. Biisit toimivat hienosti tai vielä hienommin, mutta tuotanto mättää. Judas Priestin seitsemästoista studioalbumi jolkottaa hieman yli tunnin, ja vaikka se siinä ajassa onnistuukin tarjoilemaan jokaiselle jotakin, liika on liikaa. Unohdettu elektroartisti puski ilmoille maagisen Uptight Downtown -singlen, joka nosti pitkäsoittoon kohdistuvat odotukset järjettömän korkealle. Esimerkiksi Down in Flames voittaa painkillermäisyyksillään heti puolelleen, ja Crossfire on lähes tyylipuhdasta bluesia Rocka Rollan (1974) ajoilta. Tarjous on voimassa 31.12.2014 saakka. Matkanteko sujuu mutkattomasti, vaikka osa biiseistä kuulostaa Super Mario -musiikilta. Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. 00100 Helsinki Fax. Kirkkain helmi on Down the Wrong Way, joka nousee yli muiden Neil Youngin taivaallisen kitaravierailun siivin. Judas Priest Redeemer of Souls Columbia III Metallijumalan iltahämärä
Parhaita paloja ovat kuitenkin Kuulan laulamat Vanha maa, jossa on hieno Röyhkän teksti ja veikeät urut sekä Jäljettömiin yksin vaellan. Nämä levyt ovat kuitenkin kiinnostavia ja viehättävän kirjallisia kokonaisuuksia, ja niiden pienimuotoisuus vetoaa edelleen. Näissä demoissa on tavallista enemmän Röyhkän laulamia biisejä, perusteluna Röyhkän mukaan ”kun Maritta ei jostain syystä ollut koko ajan paikalla”. 62 Rumba Musiikki oli kokeilevaa, anteeksipyytelemätöntä, tummanpuhuvaa pelkistystä, jota täydensi Kuulan kehräyksen ja kirkunan välimaastossa vilkkaasti seikkaileva ilmaisu. Myöhemmin 500 kg lihaa siirtyi Kuulan ja Röyhkän mukana Turkuun ja kehittyi vähitellen uusien soittajien myötä eksentriseksi popiksi, johonkin Vaarallisten lelujen ja Jaakko Kangosjärven välimaastoon. Tuo levy sopi senaikaiseen synkkään Zeitgeistiin, mutta oli silti jotain aivan muuta. Ehkäpä tästä traumatisoituneena rumpali Lehtonen kääntyi myöhemmin helluntailaiseksi ja pilkkoi levynsä kirveellä. Tuore kokoelmalevy Yksinäinen ratsastaja koostuu vuosina 1984–87 äänitetyistä hyvätasoista demoista, ja se vetää hyvinkin vertoja esimerkiksi Ruusumajassa-levylle. Ne olivat jo hiotumpia esityksiä, ja edellisen huippuna oli vielä vanhan Eero Koivistoisen Lennosta kii! -progeklassikon versiointi. Vaikka Etkös ole ihmisparka on se albumi, josta 500 kg lihaa kenties parhaiten muistetaan, bändin toisen tulemisen levyt ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia. Silti myös äkkivääryydellä ja pelkistyksellä on niillä edelleen osansa. Seuraavat levyt Ruusumajassa (1986) ja Akvaario (1988) jäivät vähälle huomiolle, ja bändi hyytyi vuonna 1990. 500 kg lihaa -yhtyeen ydinkolmikon muodostivat laulaja-haitaristi Maritta Kuula, kitaristi-basisti Kauko Röyhkä ja urkuri Pupu Lihavisto. Bändi palasi yhteen vuonna 2002 ja julkaisi Plastic Passion -levymerkillä levyt Sielu (2004) ja Nuori mies (2007). Nyt 500 kg lihaa -katalooki on saanut yhden mainion lisän. Saksalaisten tuho on selvästi sukua Röyhkän samaa aihepiiriä käsittelevälle kirjalle ja Aaro Hellaakosken runoon sävelletty Kaatopaikka on viehkeän hypnoottinen. Bändi perustettiin Oulussa piirustusnäyttelyn avajaisia varten, ja taideprojektiltahan se kuulostikin Yrjö Jylhän ja Uuno Kailaan runoihin tehtyine biiseineen. Röyhkän kirjoittamien hihanuottien mukaan bändin yksi ensimmäisistä keikoista oli Einstein a go go -uusromantikkoklubilla (Helsingin Ravintola Kaisaniemessä), jossa sitä yksiselitteisesti vihattiin. Niissä runous kuuluu sisäistyneempänä musiikin seasta ilman nuoren kiihkeän sturm und drangin ylivaltaa, ja kokonaisuudet ovat aavistuksen verran tasaisempia. Sen nimi oli Etkös ole ihmisparka ja esittäjä 500 KG LIHAA. Keskeisinä hahmoina pysyivät edelleen Kuula, jonka omaperäinen ääni ja laulutapa erottaa yhtyeen helposti kaikista muista sekä Röyhkä, joka eli tällöin Lauralle-levyn myötä poptähteyttä ankaran avantgardismin ohella. TEKSTI MARKKU ROINILA HARMAAN MANCHESTERIN sijaan yhtyeen sielunmaisema oli syvällä Suomessa, pimeässä metsässä. ”Kaiken saa vain lainaan ihminen”, siinä lauletaan Per Lagerqvistin sanoin.. Siitä oli silloin vaikea innostua, mutta jälkikäteen kuunnellen Etkös ole ihmisparka kilpailee hyvinkin Suomen Trout Mask Replica -tittelistä – tuottihan levyn suuri Captain Beefheart-fani Kauko Röyhkä. K KL UU A KA SS U I K DE KO N Eksentrinen lihakauppa Vuonna 1982 maailmaan tupsahti ihan outo levy
TF: Niin, paitsi että onhan Notkea Rotta ollut sitä tavallaan koko uransa. Toisaalta, kuinka monta sitarinsoittajaa Helsingissä edes on (naurua). Eihän toisaalta tämmöistä crossover-materiaalia ole juuri tehty tässä maassa, ei ainakaan Pääkkösten jälkeen. Jos tällä saadaan yksikin teini kiinnostumaan garagesta ja krautista, niin sehän on vain hyvä asia. TF: Joku mainitsi jossain, että Atomirotta on tavallaan kotimainen Red Hot Chili Peppers. No nyt ymmärrän, mikä joitain skene-intiaaneja vituttaa yhtyeessä. Tällaista tyypillistä tyttöbändi-Ramones-poppiahan tämä on. TF: Tämä on näistä Teksti-TV:n kappaleista se, joka varmaan soi radiossa. Kyllä tämän päälle Satisfactionia voisi karaokessa vedellä. Huhujen mukaan saattaa olla peräti kaksi levyä tulossa. Tosin YleX:llä taitaa olla nykyään aikamoiset paineet soittaa muutakin kun JVG:tä ja Sannia, ja siihen saumaanhan tämä istuu hyvin. Hector Tavallinen suomalainen mies Uuden levysopimuksen Sony Musicin kanssa tehnyt Hector on suomalaisen popmusiikin Lasarus. Erittäin psykedeelinen meno. Perushommathan tässä ovat kunnossa. Minua ei edes vituta tämä, en osaa ottaa tästä kierroksia mihinkään suuntaan. Ihan saman kuuloisia bändejä on ollut 1960- ja 1990-luvuilla. JR: Joo, levynkeräilijärockia. TF: Älä helvetissä! Olin aika varma, että tuossa soi joku plugin-sitar, heheh. Monta kertaa konserttitoiminnan ja aktiiviuran lopettanut mies tuntuu yhtä voittamattomalta kuin antiikin kaimansa. JR: Joo, aika sisäsiistin kuuloinen. JR: Eikä siinä mitään väärää ole. Verrattuna hieman samansoundiseen ja hyvin läpilyöneeseen Pää Kiihin näiden sanoitukset eivät ole ihan niin nihilistisiä. 12-kielinen akustinen on hyvä lisä, musiikillinen kudelma velloo kivasti paikoillaan. Teksti-TV 666 Sä et tuu enää koskaan takaisin Kesän kuumin garage-motorik-yllättäjä on Teksti TV 666, joka heitti yhden Flow-festivaalin kehutuimmista keikoista. TF: Se selittyy varmaan osittain sillä, että yhtyeessä on jäseniä muun muassa French Filmsistä (kitaristi ja taustalaulaja Johannes Leppänen). marraskuuta Monsp-levymerkillä. Tai toisin päin. Mutta tämä biisi ei olisi ollut emobändille missään nimessä mahdollinen, sillä tämä ei ole tarpeeksi räävitön. Brian Jonestown Massacre -yhtyeen Anthony Newcomben tuottaman debyyttialbumin jälkeen yhtye sukeltaa yhä psykedeelisimpiin vesiin sitar-mausteisella kappaleella Burning. TF: Joo. Molemmat peukut ilmaan vain! Atomirotta Aurinkoon Notkean Rotan ja Rane ”Harri Jäntti” Raitsikan bändiprojekti, jonka ensimmäinen single äänestettiin Radio Helsingin kesähitiksi. JR: Minä taas luin jostain internetin ihmemaasta, että ’Kid Rockia suomeks, tätä onkin odotettu!’ (naurua). JR: Niin, jos nyt sanoituksista saa mitään selvää tuon pörisevän ja kaikuisen särön takaa. Atomirotasta voi tulla ihan ilmiö. Black Lizard Burning Suomen The Jesus & Mary Chainiksi haukuttu Black Lizard laajentaa palettiaan. Tästä kuulee, että näillä kundeilla on juuri kaikki oikeat levyt levyhyllyssä. Debyyttialbumi ilmestyy 7. Pappada-pappaadaa, tarttuva meno. TF: Olen laulumelodioista niin tarkka, että minun on vaikea kuunnella tätä ilman mielleyhtymää Rolling Stonesin Satisfactioniin. Mutta tunnistan kyllä nyt kun sanot. Kyllä minäkin jenkkiundergroundin löysin aikanaan R.E.M.:n kautta. Elokuun alussa ilmestyneeltä nimettömältä ep:ltä löytyvä Sä et tuu enää koskaan takaisin on hengästynyttä pop-garagea, jonka YleX valitsi viikon tehobiisiksi julkaisunsa aikaan. Hellepäivän paikallaan seisovaa ilmaa. TF: Mutta ei siinä mitään, hyvin tehtyä pastissiahan tämä on. Sinä kuulet tuon soundin 12-kielisenä. Tuntuu toimivan enemmän musiikillisena elementtinä. Kaiken kaikkiaan pankkiryöstöineen hieman tämmönen Hey Joe -tyyppinen lainsuojattomien balladi. Olin varma, että se olisi ollut sitar. JR: Ai siksikö tätä on kritisoitu ”YleX-garageksi”. JR: No itse asiassa näiden levymerkin pomon Nick Trianin entinen yhtyetoveri Treeballista, Michael McDonald, on pari vuotta opiskellut sitarin soittoa. TF: Tässä kuulee kyllä Ranen osaamisen: en tiedä, olisiko Notkealle Rotalle tullut mieleen tehdä tuollaista sävellajin muutosta c-osassa. Tiedätkö muuten, miltä tuo kertosäe kuulostaa: Eppu Normaalilta! TF: Totta! 64 Rumba JR: Ehkä ne ovat nuo alakuloiset mollisoinnut, mitkä sen tekevät. TF: Todella psykedeelinen. Mestarit Areenalla -kollega Pepe Willbergin menestys osoittaa, että uusia tulemisia voi tapahtua pitkänkin hiljaisuuden jälkeen.. JR: Ai katsos, en huomannutkaan. Tämä tuo mukavasti uusia sävyjä Black Lizardin ilmeeseen. Varmaan siksi minä diggaankin tästä. Hittikaruselli Hellekesän herpaannuttamassa uutuusbiisien lötkössä puurossa tarpovat tällä kertaa Rumban päätoimittaja TEEMU FIILIN ja avustaja JEAN RAMSAY. Hyvää poppiahan tämä on. Mielenkiintoista kuulla, mitä muuta sinne tulee. Se löytyy bändin uudelta, samannimi- seltä ep:ltä
Ensin se on ihan tavallinen mies, mutta sitten se vetää jonkun viitan niskaan. Todella hieno lopetus. Sanoitus on minulle aivan liikaa. Miksei ole ollu näkemystä tehdä jotain riisutumpaa ja rosoisempaa, vaikka hieman Johnny Cashin tyyliin. TF: Tietääköhän kukaan Radio Suomessa, mitä ”flexata” tarkoittaa. JR: Jeesus mikä kitarasoolo, kuin purukumia venyttelisi. Toki seurauksena on ollut se, että Cheekin fanit ovat ottaneet kappaleen käsittääkseni aika huonosti vastaan. JR: Meinasin just sanoa, että tämä kuulostaa Bond-tunnarilta! TF: Ja kuitenkin mukana on myös muodikas EDM-synapaukuttelu. Ja prätkäsoundeja! Biitti ei ole millään tavalla pinnassa, taitaa jopa olla liverummut. JR: Nyt en ymmärrä enää mitään. ”Runkata, masturboida voimakkaasti”. JR: Hieno kitarasoolo, Maggot Brain -tyyppistä soundia. Kaikki tuntuu niin lämpimän laskelmoidulta. TF: Rakastan Bronsonin räppäystyyliä, vaikka se onkin aika lailla Wu-Tangin Ghostface Killahilta opiskeltu juttu. Annas kun googlaan. Tai no, se kortti on käytetty jo Vesa-Matti Loirin Lappi-levyillä, mutta silti. Tommoinen korkealta valittava käninä. TF: Oletko kuullu tätä Hectoria. JR: Huh. Et. TF: Kuuntele tämä loppu, diggaan tästä. Action Bronson tulee ihan vastakkaisesta suunnasta. Tai doomia. Ensin viulu jää noiden kilkutusten varaan, sitten se jää pois ja sitten on vain tuo piano, joka sekin katoaa nuotti nuotilta kunnes on poissa. TF: Ihmettelen, missä aineissa Rihanna on ollut, kun tämä ei ole kelvannut sille. Koko homma on ihan irrallaan noista säkeistöistä. Uuh. Grimes sävelsi Go-kappaleen on alun perin Rihannalle, joka kuitenkin hylkäsi kappaleen. JR: (Syvä hiljaisuus) TF: Sannin kertosäkeestä tulee vahva Nylon Beat -viba. Ison levymerkin debyyttialbumi Mr. Se antaa toivoa tulevaisuudesta. TF: Aika hurjaa, että Action Bronsonkin on nykyään Warnerilla. Doom dubia, joko semmoinen genre on. Tämän kierroksen paras veto, todella vaikuttava. JVG & Sanni Suomen suosituin konservatiiviräppäri julkaisee hyvissä ajoin ennen kesän stadionkeikkojaan kesäsinglen. Action Bronson Easy Rider Suosituilta mixtapeilta ja kokkausohjelmastaan tuttu kookas albanialaistaustainen räppäri New Yorkista voitti sympaattisella Flow’n Black Tent -keikallaan varmasti liudan uusia faneja. Tämä minua on aina Hectorissa häirinnyt: ollaan niin protestilaulajaa, mutta tehdään käännös Universal Soldierista. Tulee mieleen se, kun Pixies löi läpi, niin jengi oli shokissa, että Black Francisin kokoinen kaveri voi olla rocktähti. TF: Nämä sanoitukset ovat vaikea pala. BMX ja DMX riimipareina. Siihen, miten swägiltä räppärit näyttävät ja miten sen seurauksena on pahimmillaan tosi suosittujakin räppäreitä, jotka kyllä näyttävät hyvältä mutteivät osaisi räpätä itseään ulos paperipussista. JR: Minä en ainakaan tiedä. Viuu- vouuu-vauuu, huh huh. TF: Grimeshan on muutenkin poikkeuksellinen mielenkiintoinen tyyppi, puhui esimerkiksi Rumban haastattelussa huumeidenkäytöstään varsin avoimesti. Mutta mitä helvettiä tässä kertosäkeessä tapahtuu. TF: Hiphop on aina ollut avomielisempi genre, mitä ruumiinkuvaan tulee. TF: Minun täytyy taas sanoa, että monissa Cheekin biiseissä biitit eivät ole kovin hyviä, mutta tästä diggaan. Cheek Flexaa feat. Melodiassa on jopa didomaista kohtalokkuutta. JR: Ei helvetti, nyt loppuu ammattitaito: en osaa sanoa tästä mitään. Siitä parin viikon päästä paljastetaan, että kappaleella feattaava JVG toimii paljon julkisuutta saaneilla stadionkonserteilla lämppärinä. (Laulu alkaa) Ei helvetti! Kesälomapornoa! Hahahaa! TF: Nimenomaan. JR: Tuosta tulee mieleen Miley Cyrys. Wonderful ilmestyy, kun se ilmestyy. No pidä kiinni jostain, tämä on nimittäin aikamoista kamaa. Vaikea kuvitella. Minä kuulen tässä hitin. Grimes Go feat. Tuntuu kuin olisi tulossa ihan uudenlainen sukupolvi naisartisteja, jotka eivät sovi siihen suloisen pikkunymfin ja Lolitan rooliin. Ihan kiva Clark Kent–Teräsmies -käänne, mutta jotenkin tätä ei nyt vedetä nippuun. Todella syvät bassot, melkein dubia. Milloinkohan trendi rantautuu Suomeen. JR: Tiedätkö, ilman tuota EDM-kohtaa tämä voisi olla vaikka Portisheadia. Tässä ei ole yhtään sellaista vaivannuttavan hittihakuista brostep-soundia, vaan tämä on asteen vähäeleisempää. Vuoden parhaita pop-koukkuja. TF: Viime aikoina on paljon päivitelty sitä, miten räpissä on menty niin paljon epäolennaisuuksiin. Blood Diamonds 4AD-debyytti Visionsin (2012) menestyksen jälkeen Kanadan elektrokeijukainen julkaisee popeimman biisinsä koskaan. TF: Joo, miehillehän tällainen imagokonsultin neuvojen vastainen käytös on ollut sallittua jo pidempään. Hieman siitä on eksytty, mutta Action Bronson korjaa. Toki myös se, että jos kerran tehdään tällaista countryrockia, niin pitääkö tuotannon olla noin hemmetin kliinistä. Kuuntele biisit osoitteessa www.rumba.fi Rumba 65. JR: Diggaan siitä, että tuon kokoinen kaveri vetää ihan itsekritiikittömästi. JR: Jännät taustat, hieman Ennio Morricone -tyylistä majesteettista viipyilevyyttä tossa soundissa. Mitä helvettiä. JR: Sitar, tässäkin on sitar! Trendi! Rakkauden kesä 2014! Mitä, nyt se vaihtui jo mandoliiniksi. Näin voisi olettaa käyvän myös orgaanisen juurevalla singlellä Easy Rider. Kesähittiä niiden saakelin stadionkeikkojen taustalle! Ja tietenkin sopivaan ”koko kansan Cheek” -henkeen biisistä on tehty vähän vähemmän trendissä kiinni oleva, niin että sitä voi soittaa Radio Suomessakin. JR: Jota kivasti kuitenkin maustetaan noilla perkussiokilkutteluilla. Hemmetin laskelmoivaa Radio Suomi -kamaa. Nyt on kyllä tuo Grimesin biisin yhteydessä peräänkuulutettu avoimuus kenties hieman liikaa pinnalla! TF: Heh, minä olen taas pidempään luullut, että se tarkoittaa dieettiä, jossa vähennetään lihansyöntiä radikaalisti. Ajatellaan nyt vaikka jotain Notorious B.I.G:tä tai Fat Boysia. JR: Tiedätkö, mitä tässä on myös haettu. Voin kuvitella tämän jonkinlaisena persufantasiana
Rumban lista on yhä tietenkin puhdas myyntilista. Yhä harvemmasta singlestä tulee top 40 -menestys. Tarkoittaako se samalla viime vuosikymmeninä melko sähäkän brittilistan kriisiä. Pienistä volyymeistä johtuen sen viikottaiset vaihtelut voivat olla valtavia, mutta jo kuukausitasolla saadaan hyvä kuva erikoisliikkeiden myymästä musiikista. Monet konkarit ovat saavuttaneet kesällä uransa parhaita sijoituksia eri puolilta maailmaa. Osa minusta sanoo, että kuuntelut eivät ole myyntiä. Brittilistoja kokoava Official Charts Company ja niistä raportoiva Music Week käyttävät kuitenkin yhä myynti-sanaa. Sinänsä se on loogista – mitä enemmän kappale on esillä, sitä helpommin sitä kuunnellaan suoratoistopalveluistakin. Yhdysvalloissa valtikkaa pitää ylivoimaisesti Frozen-elokuvan musiikki, joka keräsi alkuvuodesta peräti 13 ykkösviikkoa. Sama ilmiö on ollut nähtävissä meidän suoratoistovetoisella singlelistallamme. Sillä on ollut heikot hetkensä, kuten sekä musiikillisesti että liikkeiltään hyvin staattinen radiolistan toisinto viime vuosikymmenellä, mutta listafanit eivät ole koskaan rakastaan hylänneet. Oheinen lista kattaa koko kesän. Koko kesän siellä on johtanut Suomessakin läpi lyöneen Ed Sheeranin X, joka on toistaiseksi myös vuoden ostetuin levy Britanniassa. Markus Hilden 66 Rumba Markus Paajala Albumilista Myyn, ostan, striimaan Rumban albumilista 12.6.–13.8.2014 1 PEPE WILLBERG Pepe ja Saimaa 2 MASTODON Once More ’Round the Sun 3 LANA DEL REY Ultraviolence 4 JUDAS PRIEST Redeemer of Souls 5 ARCH ENEMY War Eternal Stay Gold 6 FIRST AID KIT 7 AMADEUS LUNDBERG & RIKU NIEMI ORCHESTRA Vain rakkaus 8 ANATHEMA Distant Satellites 9 JACK WHITE Lazaretto 10 5 SECONDS OF SUMMER s/t 11 ED SHEERAN X 12 MORRISSEY World Peace Is None of Your Business 13 MANIC STREET PREACHERS Futurology 14 COLDPLAY Ghost Stories 15 MNTTT Menetetyt 16 JUHA TAPIO Tähtisarja: 30 suosikkia 17 RIVAL SONS Great Western Valkyrie 18 SABATON Heroes 19 SIA 1000 Forms of Fear 20 TUOMAS HOLOPAINEN The Life and Times of Scrooge USA albumit Britannia albumit 1 SOUNDTRACK: GUARDIANS OF THE GALAXY 2 VARIOUS ARTISTS: NOW 51 3 GODSMACK: 1000HP 4 SPOON: THEY WANT MY SOUL 5 5 SECONDS OF SUMMER: S/T 6 TOM PETTY: HYPNOTIC EYE 7 ERIC CLAPTON: THE BREEZE 8 SOUNDTRACK: FROZEN 9 SAM SMITH: IN THE LONELY HOUR 10 THE VAMPS: SOMEBODY TO YOU (EP) 1 ED SHEERAN: X 2 DOLLY PARTON: BLUE SMOKE – THE BEST OF 3 SAM SMITH: IN THE LONELY HOUR 4 COLDPLAY: GHOST STORIES 5 GEORGE EZRA: WANTED ON VOYAGE 6 PALOMA FAITH: A PERFECT CONTRADICTION 7 ELLIE GOULDING: HALCYON 8 PAOLO NUTINI: CAUSTIC LOVE 9 ERIC CLAPTON: THE BREEZE 10 CHARLIE SIMPSON: LONG ROAD HOME 4.–10.8.2014 3.–9.8.2014. Osa taas sanoo, että jos nämä asiat kerran kerran rinnastetaan, voidaan puhua myynnistä. Listojen osalta se tarkoittaa jähmeämpää liikehdintää ja pitkäikäisempiä hittejä. Pepe Willbergin Pepe ja Saimaa saavutti kesällä kaksi ykkösviikkoa lisää toukokuisen avauksensa jatkeeksi. Kuinka pitkään listaohjelman kuuntelijat jaksavat samoja Happyjä kuukaudesta toiseen. PERINTEINEN KAUPASTA ostaminen ja myyminen on yhä vähemmän merkittävässä roolissa ihmisten musiikin hankkimisessa, ja siihen on myös listojen totuttava. Tom Petty ja ”Weird Al” Yankovic saivat ensimmäiset albumilistan ykkösensä Yhdysvalloissa, Eric Clapton korkeimman sijoituksensa siellä 20 vuoteen, Judas Priest elää uutta kevättä ja Dolly Partonin nerokkaasti kokoelmaksi naamioitu Blue Smoke on Glastonburyn keikan jälkeen viettänyt useamman viikon brittilistan kakkosena. Mastodonin suosio tuntuu kasvaneen levy levyltä ja Lana Del Rey on kakkosalbumillaan jatkanut siitä, mihin Born to Die (2012) jäi. Jos biisiä ostetaan viikossa 20 000 kpl ja kuunnellaan 200 000 kertaa, on sen viikkomyynti 22 000 kpl. On hyvin vaikea oppia olemaan puhumatta myynneistä, kun puhutaan levyjen ja etenkin kappaleiden suosiosta. Jo nyt noin kuukauden jälkeen brittilistallakin on havaittavissa, että kappaleen menestys radiosoitossa korreloi nyt vahvemmin singlelistasijoituksen kanssa. Ehkä ei pitäisi olla kovin huolissaan – onhan Hot 100 -listan kaltainen instituutiokin pitänyt pintansa vuosikymmeniä. Suoratoistopalvelut vaikuttavat kielen lisäksi listan sisältöön. Britanniassakin on heinäkuun alusta lähtien singlelistalle otettu mukaan suoratoistopalveluissa tapahtuvat kuuntelut, eikä silloin voida oikeastaan puhua myynnistä suosiota mitattaessa, vaikka käytössä on suhde, jossa sata kuuntelua vastaa yhtä ostettua singleä
TOSITARKOITUKSELLA. LIIKUTTAVAN HYVIÄ KEIKKOJA www.meteli.net. ARTISTIT ETSIVÄT YLEISÖÄ
Ja muihmekojeesta ja huomaa alkavansa itkeä. Peter, Paul & Maryn kuuntelu ei katkennut ti auton keinahdellessa alas edes siksi aikaa, kun koko muu Suomi pohti, voiKoskelantietä kohti Lahdaanko Sex Pistolsia päästää maahan. ilmestyy levylautaselle. denväylää ja Kontulaa. Huoltajalla on jumalallinen oisiirsin vauvan lepäämään käsivarrelleni ja kyyriskeus valita äänijälki, joka lapsen kasvuikäiseen kaltyin hyvin varovaisesti turvakaukalon eteen. Peruutuspeilissä viattosyyttömän pilttinsä nistä. Enimmäkseen ruokaa. murhasta: kun altistuu vain yhdelle lajille musiikkia, siitä oppii väkisinkin pitämään. Autälläkin hetkellä Sinnikkäimmät ja johdonmuton sisällä rattia rummuttaa mies kaisimmat muistijäljet lapsuusChad Kroegerin karhean äänen joku isä ohjelmoi vuosilta koostuvat hajuista ja äätahdissa. sä ja turvallinen. Ne tokellä joku isä ohjelmoi syyttömän pilttinsä leimautusiaan antavat meidän ottaa tämän mukaan kotiin! maan Nickelbackiin. Kanninkielistä folkia ja countrya. Se siitä isännulle vielä syöttää. Hänen sisällään paisuu selittämätön onIsäni on aina ollut perheen dj – on yhä – ja hänentunne siitä hetkestä, kun Avril Lavignen musiikkimakunsa on aivan loputtoman nösnen aviomies murahtaa ensimmäiset tahsö. leimautumaan hempieni äänilevykokoelmasta. nillä Kehä I:n ruuhkassa. Liian moni laiminlyö pyhän tehtävänsen takapuoli edellä paikoilleen. Tarkemmin sanottuna vanmien lasten nappisilmät. Eniten isä kuunteli australialaisen The Seekers Lapsiparka. Rock-lehdistöä renoin turvakaukalon Xanpineet kiistat progen, punkin, diskon ja rockabiltiaan. Käteni vapisivat, kun kytkin valjaat kiinni. Tenavat roikkuvat mukana eikä mielipidetsuus 1970-luvun lopun Kekkoslovakiassa oli tyltä kysytä. Itkuraivarit on päri taskussaan koko maailman levykirjasto. Ajatus on yhtä aikaa lohdullinen ja telin valjaat vapaalla kädelläni. Järvinen Isällisen vastuun kantajat KÄTILÖ KATSELI MYHÄILLEN vierestä, kun Ajatus on hurja. Elämäni ensimmäiset viiMikä kohtalo syyttömälle kansalaiselle. Tietäisitpä -yhtyeen albumia Hide & Seekers (1964). Ensin vain, kuinka monta Laomaksi ilokseen mutta myöhemmin siksi, että midytronin levyä aion sinä halusin kuulla suosikkikappaleitani. Kun sain viime marraskuussa tietää, että meille Äänilevyt ovat kadonneet kotitalouksista. Sivusilmällä näin, milyn välillä eivät edes hipaisseet järvenpääläiskaksioten vastasyntynyt nukahtamme. ViKaksikymmentäviisi vuotta Nickelbackiin.” nyylilevyjen tuoksu ja sisältö. Kuta hempeämpi naisääni, sitä varmemmin se dit rääkätystä kurkustaan. Nyt auto joon kauhuvisio, nistuivat pitämään siskoni ja mika tapauksessa seisoo tyhjäkäynjossa juuri nut elossa. Koko tulee lapsi, aloin miettiä savottaa, mikä puolisollani perheen voimin ei enää kuunnella musiikkia. hiukan vähemmän arvokkaasti kuin olin suunnitelMinulla on kauhuvisio, jossa juuri tälläkin hetlut. Ranimmilläkin perheenjäsenillä on vuorokauden ymvintoa on annettava säännöllisesti. Lapsi mätkähti alas sä, liian monella on järkyttävä musiikkimaku. Lapdiskoon. si vuotta isä kuunteli yksinomaan varhaista englanHyvästelimme kätilöt. rää soittolistan: auto. Pieja minulla on edessämme. molaan, ex-vaimolleen, tarhaan, huvipuistoon, limuPuolukkapuuroa, maksalaatikkoa, raejuustoa. Mekaniikan loksahtelu laitteen hyrähtäessä -kappaleen jostakin tulevaisuuden käyntiin ja neulan hakeutuessa aloitusuralle. siikki. Yhä tuon albumin biisit tekevät minusta vetistelevän hyytelökasan. Yritin palauttaa mieleeni, millaista oma on olemassa paikka, jossa isän musiikkimaku määlapsuuteni oli. Jami Järvinen Kirjoittaja sai juuri esikoislapsensa. Jos se nyt ei vielä käynyt selväksi ylempänä. Pylly on pyyhittävä. Tuuppasin pienokaihuolestuttava. Mutta kestettävä. Dual myöhemmin takapenkin taaperos1210 -levysoittimen vahvistimen vaita aikaihmiseksi kasvanut ihmismea humina, kun siihen kytkettiin virtaimi kuulee If Everyone Cared ta. Levitloon painetaan. En muistanut mitään toimintamallia, vain väMies kuskaa lapsia jalkapallotreeneihin, mumlähdyksiä sieltä ja täältä. Vanhempani ovat olleet palSillä ei ole merkitystä, onko isän auto raujon nuorempia ja paljon heikommin valtalangalla ja jeesusteipillä katsastuskunmistautuneita lastenhoitoon kuin mitoon viritetty Opel Corsa vai eilen uu”Minulla nä nyt, mutta todistettavasti he ontena ostettu Volvo V70. 68 Rumba
LIIKUTTAVAN HYVIÄ KEIKKOJA www.meteli.net. TUHANNET KEIKAT LÄHEMPÄNÄ KUIN KOSKAAN
70 Rumba
Ne eivät välttämättä ole tällä hetkellä se juttu – siksi tuntui, että olisi hauska tehdä sellaisia. ”Ensisijaisesti pidän itseäni vain musiikkidiggarina. Nykyään kaikki on toisin: kuka tahansa voi ryhtyä musiikintekijäksi älypuhelimensa nappeja painelemalla. Tärkeintä on musiikin kuunteleminen ja uuden musan löytäminen, jossain määRumba 71. Nyt jokaiseen biisiin tulee lisäarvo, joka aukeaa vasta koko albumia kuunnellessa. Kysymys & vastaus Pioneerin paljastukset Kun JORI HULKKONEN parikymmentä vuotta sitten aloitteli uraansa, kesätyörahat oli käytettävä laitehankintoihin. Mikä näistä rooleista on sinulle kaikkein tärkein. Tuntuu, että tällä hetkellä kuuntelemastani popmusiikista ei löydy sellaista mahtipontisuutta ja isoja kertosäkeitä. Juuri nyt Hulkkosta työllistää hänen luotsaamansa Sin Cos Tan -yhtye, jonka kolmas albumi ilmestyi elokuun alussa. • Toiminut Sister Flon ja Villa Nahin levyjen tuottajana sekä Sister Flon jäsenenä. • Esiintynyt lukemattomilla eri aliaksilla kuten Jii Hoo, Zyntherius, Hösh ja Bobby Forrester. • Muodostaa Sin Cos Tan -synapopduon yhdessä Villa Nahista tutun Juho Paalosmaan kanssa. Sin Cos Tan -yhtyeesi uusi albumi Blown Away on konseptilevy, joka kertoo railakkaan tarinan huumekuriiriksi ajautuvasta yhdysvaltalaismiehestä. ”Meillä on ensimmäisestä levystä lähtien ollut ajatuksena tehdä teemalevy. En tiedä, riittääkö minulle se kolme ja puoli minuuttia jotain lempibändiäni.” Toisin kuin edellisille Sin Cos Tan -albumeille, Blown Awaylle mahtuu isoja kertosäkeitä. Mistä ne ovat saaneet innoituksensa. Isossa osassa tämän päivän listapopmusiikkia biisit on koottu monesta eri osasta ja kertosäkeet saattavat kuulostaa päälle liimatuilta.” Sinulla on valtavasti erilaisia rooleja musiikkimaailmassa: olet tuottaja, dj, remiksaaja, muusikko ja ties mitä muuta. Sillä aikaa, kun tuhannet innokkaat pyrkivät vimmaisesti pinnalle, elektronisen musiikin pioneeri kiertää maailmaa ja nautiskelee uuden sukupolven saavutuksista. ”Tykkäämme molemmat albumiformaatista, koska se tarjoaa mahdollisuuksia pidempään kaareen. Miten tällainen idea sai alkunsa. • Tehnyt Kansainvälistä yhteistyötä muun muassa José Gonzálezin, John Foxxin ja Tigan kanssa. Levy on kuin Miami Vicen ja Breaking Badin risteytys.” Miksi halusitte tehdä konseptilevyn. ”Iso kertsi oli yksi niistä teeseistä, joita hoimme albumia tehdessämme. Aiemmillakin levyillämme on ollut jonkinlainen konsepti, mutta ne ovat olleet abstraktimpia ja liittyneet lähinnä levyn tunnelmaan. • Dj, tuottaja, remiksaaja ja muusikko, jonka ura on jatkunut 1990-luvun alusta lähtien. Ehkä tämä on jonkinlainen vastaveto nykyiselle suuntaukselle, jossa keskitytään lähinnä singleihin ja yksittäisiin biiseihin. Juhon (Paalosmaa) kanssa olemme molemmat katsoneet varsinkin 1980-luvulla tällaista tunnelmaa henkiviä leffoja ja tv-sarjoja. TEKSTI SUSANNE SALMI KUVAT MARKUS PAAJALA FAKTA • Jori Hulkkonen, syntynyt Kemissä 1973. Joillekin artisteille ja musiikkityyleille se sopii, mutta itse olen enemmän albumien ystävä. Parin vuoden aikana on palloteltu hyvinkin erilaisia ideoita, mutta jossain vaiheessa todettiin, että tämä se on
Mutta se tarkoittaa myös sitä, että erottuminen on tosi hankalaa. On taMyös Turussa on tosi paljon hyviä bändejä ja keikkoja, vallaan harmi, ettei radio sitä oikeastaan enää tarjoa. 72 Rumba. Uusi musiikki ja uudet asiat messa on menestyä. Musan kuunteleme tällä hetkellä Tigan tulevaa albumia, jonka uusi Buminen ja uuden musan löytäminen ovat valtavan iso gatti-sinkku ilmestyi hetki sitten. Se on sääli, koska ton elektronisen musiikin ystävien ystävät) on tosi tuore Yle on Suomessa ainoa toimija, joka voi käyttää vaikote tähän kaikkeen.” ka kaksi kuukautta yhden tunnin mittaisen erikoisohjelman tekemiseen.” Milloin suuntaat ulkomaille seuraavan kerran. Opin aikoinaan musiikista nostaa kuulla, mitä vanhempi sukupolvi soittaa. Mutta on sanottava, etminulle se kolme ja tä viimeisen parin vuoden aikaisojen kaupallisten radioiden puoli minuuttia jotain na Suomeen on tullut uusi aalto. Tämä voi kuulostaa vähän hassulta tuoretta Sin Cos Tan -levyä ajatellen, mutTunnetko katkeruutta siitä, miten vaikeaa Suota en pidä nostalgiasta. En tiedä, riittääkö tai kymmenen vuotta sitten Berliiniin. Nyt breikkaaminen olisi huomattavasti vaikeampaa. la jotain. Tietokoneella voi tehdä lähes mitä tahansa, ja taloudellinen sijoitus on pyöreä nolla. Ehkä kellä tosi kiva käydä soittamassa: sielsama juttu on muuallakin maail– Jori Hulkkonen lä on hyviä klubeja ja hyvä yleisö. Nykyään tilanne on päinvastainen: kynnys tehdä asioita on käytännössä olematon. lähes kaiken nimenomaan radiosta. rin myös levyjen keräily. Siinä mielessä olen todella tyytyväinen, että urani on alkanut jo parikymmentä vuotta sitten. Se tarjosi mahdollisuuden tehdä kaiken yksin, ilman kompromisseja.” Miten elektronisen musiikin maailma on muuttunut sitten urasi alun. soittolistat ovat niin hemmelempibändiäni.” Varsinkin Helsingissä on tällä hettin tylsiä ja yksipuolisia. Yleisradion ja Sin Cos Tanin Blown Away arvioidaan sivulla 58. ”Silloin se vaati aivan eri tason paneutumista kuin nykyään. Pitääkö se paikkansa. Jos saisin kuunnella kymmenen kertaa hyvin, että menestys saattaa vaikuttaa siihen, millainen yhden levyn tai kymmenen uutta levyä, valitsisin ilalbumista tulee.” man muuta ne uudet levyt. Sinmassa, mutta Suomessa se jotenkin ne on tullut seuraava sukupolvi, jota kiinkorostuu. ”Kesällä pidin vapaata, mutta syksyllä lähdetään käyPyörität Turussa Ydinpuutarha-kesäklubia jo mään Sin Cos Tanin kanssa Kiinassa. ”Jos verrataan kaikkia ulkomainykyiselle suuntaukselle, ta Suomeen, niin kyllä varmaanjossa keskitytään lähinnä kin. Mutta sen jälkeen, kun 1990-luvun puolivälissä oli päässyt tietyn pisteen yli ja saanut tehtyä muutaman kansainvälisen julkaisun, asiat tapahtuivat verrattain helposti. Se on menestynyt niin osa elämääni. Ehtyyn aikakauteen.” kä enemmän harmittaa se, että musiikin monimuotoisuus ei Suomessa ole se ykkösjuttu. ja täällä on uusi aktiivinen porukka musiikintekijöitä ja Esimerkiksi YleX on kaventanut systemaattisesti mubilejärjestäjiä. kiehtovat minua, enkä halua jämähtää mihinkään tiet”En ainakaan urani tai oman itseni kannalta. Kaikki on lähtöisin musiikkidiggailusta: lapsena minulla ei ollut minkäänlaisia ambitioita muusikkona, ja myöhemmin tajusin, että elektronista musiikkia voi tehdä ilman perinteistä koulutusta. Viimeksi mainitusta olen tosin koettanut päästä vähän irti, kaikkea ei tarvitse omistaa fyysisinä tallenteina. Itselläni on oma kymmenettä vuotta. Esimerkiksi TYEMYY:llä (Turun yliopissiikin erikoisohjelmien tarjontaa. Varmaan olisi ollut fiksua singleihin ja yksittäisiin muuttaa 1990-luvulla Pariisiin biiseihin. Tarkoitus on myös viettää viikko Montrealissa, ”Varmaan samasta syystä, jonka takia jaksan ylijossa tehdään taas uutta musiikkia Tigan kanssa. Se vaatii hirveästi tuuria, kontakteja ja sitä, ettei kukaan kuseta sinua.” Pinttyneen käsityksen mukaan olet ”Ehkä tämä on ulkomailla suositumpi kuin Suojonkinlainen vastaveto messa. Kaikki kesätyörahat oli laitettava laitehankintoihin. Teempäätään työskennellä musiikkialalla. Miten jaksat pitää samaa dj-kiertue Pohjois-Amerikassa, ja Intiassakin taitaa olkonseptia pystyssä viikosta ja vuodesta toiseen
www.episodi.fi. Ole oman elämäsi elokuvatähti
Nisse on voinut myös vanhoilla päivillään riemastua siitä, kuinka nuorison suosiman musiikin outo sanasto on tuonut rockin takaisin hiphopiin. Tuskin kenetkään yllätti, että nuoren mustatukan saapuminen Flow’hun aiheutti epäuskoista housuunlollahtelua Makasiini-aikoja kaivanneiden Flow-puristien ja iltapäivälehtiä lukevien hipsterinvihaajien joukossa. Mutta kuten totuttua on ollut, Flow-pomo Tuomas Kallio reagoi mielensäpahoittajiin pahoittamalla oman mielensä. Yhtye oli varautunut Magic Circle -festivaalinsa suurmenestykseen ja etukäteen opettanut suomenkielistä metallitotuutta Facebook-sivullaan. Mutta mitäpä siitä, jos pääsee seuraamaan yhä turvonneemman Joey DeMaion vippisoundcheckiä keikkaa edeltävänä päivänä! Surrealistista taide-elokuvaa Suvilahdessa tarjosi myös Flow-festivaalin Skrillex-kiinnitys. Surrealistista taide-elokuvaa ja poikamaista meininkiä! Nyt on kesä wopattu ja flexattu pakettiin! HALLOO! HALLOO! Kohti syksyä! Kesä on viimein saatu päätökseen Uniikin uuden musiikkivideon mukaisissa tunnelmissa. Festivaalin valonpilkahdus oli, että hellepäivänä paikalle saatiin vesipiste. Kun vanha erehtyi käyttämään internetin hakupalvelua löytääkseen sisällön hittikappaleiden uudissanoille Woppaa ja Flexaa, kävi ilmi, että Mikael Gabriel on viehtynyt vihaiseen masturbointiin ja Cheek anaalirauhasensa kosketteluun pikkusormella! Tähän ei pystynyt edes surrealistisista lyriikoistaan tunnettu Kwan! Punk ei ole kuollut! Samaa kapinaa edustaa työväenluokan uusi sankari, mies kuin vadelma, Kasmir, jonka tulevan albumin nimi AMK Dropout kuvaa traagista hahmoa, joka saattaa päätyä syrjäytymiseen, naistenlehtiin ja Siltasen keittiöön töihin. Siksi Skrillexin varsinainen taide-elokuvaosuus alkoi siitä, kun Kallio saapui itse festivaalin kommenttirai- 74 Rumba dalle kertomaan, kuinka ”Skrillexkin tekee ihan omista DIY-lähtökohdistaan laatusanomalehdissä *****-arvioita saavaa musiikkia”! Se koira älähtää, johon kuuden euron Heineken-tölkki kalahtaa! Omaehtoista DIY-meininkiä nähtiin myös Oulussa, missä Megadethin olemassaolo provosoi suomalaisia vähän liiankin kanssa. Invakorokkeita eivät supersoturit tarvinneet, ja ehtipä jatkobileisiin luvattu bändikin typistyä dj:ksi. NISSE M. Kylläpä niitä vauvoja taas piisaa! Siunausta on toivotettava myös kaikille Cheekin stadionkeikan jatkoilla Omenahotellissa alkunsa saaneille Jare-nimisille lapsille! Lämmintä syksyä, adios!. Neste Oilin ekopesemä festivaali joutui turvautumaan nuorisomusiikkiin, kun vanhusmusiikki eli Pepe ja Saimaa oli Nissen saamien tietojen mukaan kieltäytynyt viime tipan tarjouksesta. Kohtalon julmuudesta kertoo, että Kasmir on purkanut koko kesän ajan eskapismiaan lamakaupunki Hankoon, tuohon matkakohteista napakymppimäisimpään! Lisääntymisestä onnittelemme tällä kertaa meidänkin sivuiltamme tuttuja Jukka ”Gibbons” Hätistä, Jami ”Cheek” Järvistä sekä sisarjulkaisumme Soundin rakasta Heta ”Skid Row” Hyttistä. Sen sijaan Vain elämää -ohjelmasta tutun Toni Wirtasen reaktio näyttää Dave Mustainelle mustien vatsalihasten sijaan valkoisia pakaroita jäi vähemmälle huomiolle. Kun on seurannut ihmisolion sekoilua pitkin provinsseja, ei voi kuin todeta, että helle saa aikaan toimintaa, joka on kuin yhdistelisi surrealistista taide-elokuvaa ja poikamaista meininkiä mielikuvituksellisissa paikoissa! Reportaashimme mielenkiintoisista paikoista Suvilahdessa harrastettiin poikamaista meininkiä toden teolla, kun paikalle saatiin isojen poikien yhtye Manowar. Mustan Barbaarin rynnäkkö lavalle lienee kaikille tuttu. Tähänkö valkean rodun ylivoima on päättymässä!. Manosotureiden todellinen taistelun aihe Suvilahdessa oli kuitenkin muu kuin vihollisnaisten orjuuttaminen
48,50€ YHTEISTYÖSSÄ:. Ke 29.10. (yht. TURKU, Logomo // Pe 14.11. HELSINKI, Hartwall Arena Klo 19.30. Ovet avataan klo 18.00. HÄMEENLINNA, Elenia Areena // Pe 21.11. PORI, Karhuhalli La 22.11. KUOPIO, Kuopiohalli Ke 5.11. MIKKELI, Jäähalli // Pe 7.11. Liput toimituskuluineen alkaen 53,50 / 58,50 €. Liput toimituskuluineen alkaen 49,50 €, VIP-illallispaketti Kaikkiin konsertteihin saatavilla VIP-illallispaketti alkaen 119 € +alv 24% / hlö. JYVÄSKYLÄ, Paviljonki // Pe 31.10. KOUVOLA, Jäähalli Ke 12.11. LAHTI, Lahti Halli Kaikki konsertit alkavat klo 19.30. Lisätiedot: www.menolippu.fi Ti 25.11.2014 HELSINKI The Circus klo 22.00 (ovet auki klo 20.00) Liput toimituskuluineen alk. JOENSUU, Areena // La 8.11. TAMPERE, Tampere-talo // Ke 19.11. RAUMA, Kivikylä Areena // Pe.28.11. E A S T W AY L I V E Y L P E Ä N Ä E S I T T Ä Ä : E A S T W AY L I V E KONSERTTIKIERTUE & M I R A N D O S Y L P E I N Ä E S I T T Ä V Ä T: 29.10.-29.11.2014 La 29.11. 209,56€). LAPPEENRANTA, Jäähalli // La 1.11. 147,56€) Hartwall Arenan VIP-illallispaketti alkaen 169 € +alv 24% / hlö. SEINÄJOKI, Areena // Ke 26.11. (yht. Ovet avataan klo 18.00. ROVANIEMI, LappiAreena // La 15.11. OULU, Ouluhalli Ti 18.11
MUkANA SINgLeT “Tallinnan-lauTTa”, “lokki” jA “VapaudesTa”. Pakkahuone, Tampere la 27.09. CD | Digital www.facebook.com/KasmirVirallinen www.instagram.com/KasmirVirallinen www.fAceBook.coM/kerkkokoSkINeNkoLLekTIIVI. UUdISTeTUSSA koLLekTIIVISSA VAIkUTTAVAT kerkko koskisen LISäkSI Vuokko HoVaTTa, Manna jA Maija VilkkuMaa. Mukana massiiviset hitit “Vadelmavene“ ja “WoWWoWWoW“. kulttuuritalo, Helsinki // pe 26.09. kollekTiiVi keikoilla: pe 12.09. cd | LP | dIgITAL UUSI ALBUMI “2“ NYT SAATAVILLA. Sibeliustalo, Lahti // la 04.10. Logomo, Turku KASMIR AMK dRopout Kasmirin odotettu debyyttialbumi Kaupoissa 19.9. Tapiolasali, espoo // pe 03.10