TWIN PEAKS | VUODEN PARHAAT ´06 | HUBA
1/07 | Helmikuu 2007
Hinta 6,50
ARVIOT:
T H E G O O D , T H E B A D & T H E Q U E E N | L A U RI LA | T U O M O A M Y W I N E H O U S E | T H E D O O RS | T H E S I S TE RS O F M E RC Y
rytmi_0107_kansi_konv.indd 1 6.2.2007 16:31:00
rytmi_0107_skene.indd 2
6.2.2007 14:20:59
rytmi_0107_skene.indd 3
6.2.2007 14:21:13
10-16) 09 737 009 tilaajapalvelu@popmedia.fi Ilmoitusmyynti & markkinointi Myyntijohtaja Mikko Mali GSM: 050 560 1750 Myyntipäällikkö Oskari Anttonen GSM: 040 563 0642 Myyntipäällikkö Peter Lindroos GSM: 040 560 6476
VALHEIDEN KIRJA
UUSI ALBUMI KAUPOISSA
Myyntipäällikkö Erik Kangas GSM: 045 635 6644 Markkinointijohtaja Pasi Myllymaa GSM: 050 511 4525 Julkaisujohtaja Mika Nikula GSM: 040 523 3110 Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen GSM: 040 512 2398 Ilmoitusmateriaali / Advertisements aineisto@popmedia.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@popmedia.fi Painopaikka ArtPrint Paperi: 80 g/m2 Mbrite Silk Kansi: 200 g/m2 Galerie Art Silk ISSN 1796-7619
rytmi@popmedia.fi | www.rytmi.com 74. vuosikerta
Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Rytmi-lehden kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- tai jakelutavoista. PERUSTETTU 1934
Päätoimittaja MIKKO AALTONEN Toimittaja OTTO TALVIO Ulkoasu MIKKO VIRTANEN
SUOMEN VANHIN MUSIIKKILEHTI
Kirjoittajat Honey Aaltonen, Antti Ervasti, Janne Flinkkilä, Manu Haapalainen, Olli Haavisto, Pertti Hakala, Hepa Halme, Markku Halme, Jyrki Ilvonen, Leena Isbom, Jarkko Jokelainen, Henri Keto-Tokoi, Matti Komulainen, Misha Koivunen, Pasi Kostiainen, Antti Lähde, Jussi Mäntysaari, Ole Nerdrum, Jussi Niemi, Tomi Nordlund, Tom Nyman, Heikki Portaankorva, Matti Poijärvi, Jaakko Pietiläinen, Viljami Puustinen, Juha-Pekka Putkonen, Jean Ramsay, Jyri-Jussi Rekinen, Markku Roinila, Ola Saarinen, Markku Salmi, Katri Somerjoki, Jukka Tilsa Kustantaja POP MEDIA OY Malminkatu 24 00100 Helsinki Puhelin: 09 4369 2407 Telefax: 09 4369 2409 TILAAJAPALVELU (ARK. Rytmi ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamatta jätettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta.
28.2.2007
rytmi_0107_skene.indd 4
6.2.2007 14:21:18
Äänestystulos ei välttämättä kerro enää koko totuutta siitä mitä suurin osa lehden todellisista lukijoista ajattelee musiikkimaailmasta. Uskomme, että sitä on myös käsissäsi oleva Rytmi, sillä sisäsivuilla on teidän mielipiteenne siitä mikä oli parasta vuonna 2006. Pääkirjoitus 1/07
Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää
Vuoden ensimmäiset musiikkilehdet ovat erilaisten lukijaäänestysten takia yleensä poikkeuksellisen mielenkiintoista luettavaa. Seuraava Rytmi ilmestyy maaliskuun lopussa. Kun yhtyeet vinkkaavat ja linkkaavat omilla sivuillaan musiikkilehtien äänestyksiin, "uurnilla" käy moni sellainenkin, joka ei ole lehden vakituinen lukija. Kun tulokset oli laskettu, jouduimme siristämään silmiämme - ykkösenä elvistelee Rumban lukijoiden suosikkiyhtye Maj Karma! Ulkomaisella puolella juhlivat Tool ja Muse, nekin enemmän nuortenlehtien kuin Rytmin sivuilta tuttuja nimiä. Mitä asialle sitten voisi tehdä. Siihen asti oikein hyvää alkanutta vuotta!
MIKKO AALTONEN PÄÄTOIMITTAJA
DIG IT
THE GOOD, THE BAD & THE QUEEN
THE GOOD, THE BAD & THE QUEEN (CD)
MIKKO AALTONEN, PÄÄTOIMITTAJA
JASKA FILPPULA
KAUNIITA ILMOJA - BEL AIR, 1967 (KIRJA)
MATTI KOMULAINEN, KIRJOITTAJA
ARCADE FIRE
NEON BIBLE (CD)
ALEKSI KINNUNEN, VALOKUVAAJA
JON SPENCER BLUES EXPLOSION
BELLBOTTOMS (YOUTUBE)
JUKKA TILSA, SARJAKUVATAITEILIJA
PATRICK WOLF
THE MAGIC POSITION (CD)
SAMULI KNUUTI, KIRJOITTAJA
TOOL
10 000 DAYS (CD)
MIKKO VIRTANEN, AD
RYTMI Helmikuu 2007
|
5
rytmi_0107_skene.indd 5
6.2.2007 14:21:20. Ei oikein mitään. Otamme mielellämme palautetta vastaan osoitteessa rytmi@popmedia.fi. Kyseessä on vain yksi esimerkki tuhannesta, jossa verkko vie totuutta kuin litran mittaa. Hetken olimme äimän käkenä: onko Rytmin perinteinen lukijakunta, jazzista, muusta mustasta rytmimusiikista ja klassisesta rockista pitävä aikuisväestö vaihtunut kertaheitolla sukupolvea nuorempiin musiikinystäviin. Ehkä näin on osittain käynytkin. Vertailun vuoksi lehtemme kriitikoiden mielipiteet löytyvät samoilta sivuilta. Ehkä siinä vaiheessa, kun metallilehti Infernon äänestyksen voittaa Antti Tuisku, lehdet joutuvat astumaan reviirirajojensa yli ja pohtimaan yhdessä kuinka tiedon valtatie oikaistaan takaisin sellaiseksi, että se palvelee meitä eikä päinvastoin. Kyse lienee myös niin sanotusta verkkoharhasta. Uuden vuoden kunniaksi olemme tehneet Rytmiin pieniä uudistuksia ja tuoneet mukaan esimerkiksi uusia palstoja. Ongelma on sama musiikkilehdillä kaikkialla maailmassa. Varmaa on ainakin se, että tällainen "villi" äänestyskäyttäytyminen saattaa uuteen valoon kaikkien musiikkilehtien tulevat vuosiäänestykset
ITEN TÄ LIPUT HELPO
STÄ!
rytmi_0107_skene.indd 6
6.2.2007 14:21:27
Beyoncé esittää Diana Rossia uudessa Dreamgirls -elokuvassa.
SISÄLTÖ | 1/07
8 8 10 12 12 13 14 16 19 SKENE Damn Seagulls Huba Husky Rescue Laurila Processor Jarmo Saari Suomi-Underground In Memoriam:
Kirka, James Brown, Ahmet Ertegun
22
TV- JA ELOKUVA:
Twin Peaks tuli takaisin, DREAMGIRLS latistaa soulin historian sirkukseksi.
24 26 28 28
KIRJAT:
Peter Guralnick haluaa yhä hullaantua.
DIGIMEDIA:
Uusi vuosi tuo uudet kuluttamisen muodot.
ARTIKKELIT: Ismo Alanko
kertoi Rytmille kuinka hänestä tuli koko kansan tuntema ja arvostama renessanssitaiteilija.
38
Ville Leinonen
teki uransa ensimmäisen täysiverisen iskelmälevyn. The Good, The Bad & The Queen, Amy Winehouse, Husky Rescue, The Flaming Sideburns, Matti Johannes Koivu ja Laurila.
KANNEN KUVA: ALEKSI KINNUNEN
68 70
Mun levyhylly:
Tuomo Prättälä
Kokoelmat ja uudelleenjulkaisut dvd:t ja kirjat:
The Doors, Elektra box, Peel Sessions, Sisters Of Mercy
84 86 88
SANOISTA:
Pasi Kostiainen tapasi Mikko Kuustosen.
NUORET JAZZARIT:
Joonas Haavisto
POPPELIN VARJOSSA:
Samuli Knuuti höyhentää Robbie Williamsin.
28 | Ismo Alanko
38 | Ville Leinonen
90
SARJAKUVA
Jukka Tilsan Kannat kattoon.
RYTMI Helmikuu 2007
|
7
rytmi_0107_skene.indd 7
6.2.2007 14:21:35. Mutta onko omapäinen artisti yhä liian rockia iskelmäihmisille ja liian iskelmää rokkareille?
46
Lukijat puhuivat:
Rytmin lukijoiden ja kriitikoiden vuoden 2007 parhaat.
50 ARVOSTELUT: 50 Uudet albumit:
alkuvuoden uutuuksissa mm
SKENE
10 HUBA
| HELMIKUU
ON OSA SUOMI-SOULIN UUTTA NOUSUA.
8
FULLSTEAM / ANTTI HÄMÄLÄINEN
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_skene.indd 8
6.2.2007 14:22:06
THE SEEGER SESSIONS: WE SHALL OVERCOME
"Toisin kuin monet muut pitkänlinjan artistit, Bruce ei ratsasta pelkällä nostalgialla, vaan haastaa itsensä ja tekee uusia levyjä, jotka seisovat ylpeänä vanhojen rinnalla. Eikö se ole ihan luonnollista, että ihmiset ja musiikki elää ja kypsyy ja kasvaa ja venyy ja paukkuu. "Kuten Ruslan asian ilmaisi, musiikki on mulle jotain niin käsittämättömän tärkeää."
TEKSTI: MERVI VUORELA
2. Sisältää useammankin kliimaksisen keikkasuosikin. "Kun Born in the U.S.A. En mä silti sano, että mä olisin halunnut syntyä missään muualla kuin Suomessa", Niko toteaa. Missä Damn Seagulls kokee henkisen kotinsa sijaitsevan. "Tavastian Rock´n´Punk -keikan jälkeen jopa Toni (bändin rasavilli punkkaribasisti) myöntyi siihen, että kyllä nämä uudet biisit on parempia kuin vanhat ja niitä on
BRUCE TOP3
Lauri Eloranta Damn Seagulls
1. Me ollaan kuitenkin tehty musiikkia yhdessä jo 10 vuotta. Soul Politicsin mahtipontis-melankolisessa soundimaailmassa on vaikutteita sekä amerikkalaisesta stadionrokista että suomalaisesta mollisurkuttelusta. Tässä hyvä esimerkki siitä."
Soul Politics arvioitiin edellisessä Rytmissä.
RYTMI Helmikuu 2007
|
9
rytmi_0107_skene.indd 9
6.2.2007 14:22:16. Se on aitoa! Onko Springsteen-diggailu sitten seurausta aikuistumisesta. "Mä puhuisin mieluummin kypsymisestä kuin aikuistumisesta. Nähtävästi tämä henkilö ei ole kuullut Damn Seagullsia, Helsingin häpeilemättömintä pikkuspringsteen-retkuetta, jonka kakkosalbumi Soul Politics soi yhtä mahtipontisena ja tunteikkaana kuin E Street Band vuonna 1975. Samalla sekunnilla irkkubaari Dublinerin kaiuttimissa alkaa pauhata 2000luvun pöhöttynein dinosaurusyhtye U2. "Jätkä voisi vaan nauttia miljoonistaan, mutta pyrkii silti haastamaan itsensä joka levyllä. THE WILD, THE INNOCENT & THE E STREET SHUFFLE
"Vähän mutkikkaampaa Springsteeniä, mutta mahtavia biisejä, hienoa tulkintaa ja hyvää fiilistä riittää. "Ei me kuitenkaan ihan aikuisia olla vielä..." "No ei todellakaan", Lauri naurahtaa huvittuneesti. Se kelaa asioita niin paljon, menee teksteissään niin syvälle ja osaa silti myös nauraa itselleen", Damn Seagullsin laulaja-kitaristi Lauri Eloranta aloittaa Bruce-perversionsa perustelemisen. Kannattaa katsastaa myös Live at The Hammersmith Odeon -DVD vuodelta 1975, niin näkee kuinka kovassa vedossa bändi on Born To Runin äänitysten jälkeen."
Oli Bonon motiiveista mitä mieltä tahansa, mä arvostan sitä tyyppiä kaikesta huolimatta.
-Lauri Eloranta kivempi soittaa", Niko kertoo. "Ilman Amerikkaa meidän musiikki voisi olla aika erilaista. Vaikka levyltä paistoi nuoruuden into ja naiivius, lokkikuusikko oli jo vuonna 2005 lähempänä E Street Bandia kuin Sex Pistolsia. Näiden herrojen Springsteen-intoilu ei ole vanhemmilta perittyä tai kavereilta matkittua. Ehkä on jo aika, et ne vuodet alkaa näkyä jossain", Lauri hymähtää. Vain 8 biisiä, mutta toimii. Jos mietitään Brucen keikkoja..." Ja taas mennään. Hänen katseensa nauliutuu pöydällä lojuvaan Iltalehteen, jonka keskiaukeamalla ruoditaan Idols-tähti Ruslanasin pornokohua. BORN TO RUN
"Klassikko. 12 LAURILA
EX-OFFICE BUILDINGPOMO JA KUMPPANIT OVAT ISKUSSA.
22 TWIN PEAKS
KULTTISARJA TEKEE VAIKUTUKSEN YHÄ.
Autoradiorockin rasavilit
ARTISTIEN AIKUISTUMINEN EI AINA TARKOITA MUSIIKIN TYLSISTYMISTÄ AINAKAAN JOS KYSEESSÄ ON YHTÄ AITO, SIELUKAS JA EPÄTRENDIKÄS YHTYE KUIN DAMN SEAGULLS.
Onko joku edelleen sitä mieltä, että The Killersin kakkoslevy Sam´s Town kuulostaa Bruce Springsteeniltä. Vikana hieno New York City Serenade."
3. Damn Seagullsin debyyttilevy One Night at Sirdie´s oli riehakas yhdistelmä räkäistä autotallipunkkia, keskitempoista aor-fiilistelyä ja soulahtavia torvisovituksia. ilmestyi ja Brucesta tuli Amerikan ikoni, äijä kantoi roolinsa tosi hienosti", saksofonisti Niko Kangas komppaa innostuneesti. "Oli Bonon motiiveista mitä mieltä tahansa, mä arvostan sitä tyyppiä kaikesta huolimatta", Lauri summaa. Keskustelumme siirtyy Bonon nykyhabitukseen, yksityiskoneella lentämisen "ekologisuuteen" ja Afrikka-visiittien diplomaattisuuteen. Parissa vuodessa on silti ehtinyt tapahtua paljon. "Kyllä me tykätään hampurilaisista ja colasta, mutta ei me silti olla Born in the U.S.A.", Lauri virnistää. Kaikkien levyjä tekevien bändien kannattaisi tutustua tähän kunnolla. "Brucessa on hienointa se, kuinka intohimoisesti hän suhtautuu musiikkiinsa. Brucen kohdalla näin ei ole käynyt. On tärkeää, että bändi ei rutinoidu liikaa
rytmi_0107_skene.indd 11
6.2.2007 14:23:06
Kokemuksia pienistä keikkapaikoista Markolle on kuitenkin ehtinyt kertyä tietysti - lähinnä ulkomailla. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että näitä levyjä saa ylipäänsä tehtyä." On nimittäin tammikuun kahdeskymmenes yhdeksäs, yhtyeen toisen levyn virallinen julkaisupäivä. Toi on itselleni sellainen maailma, mihin haluan vahvasti paeta. Siellä tuli vastaan ihmisiä, jotka sanoivat, että ne ovat odottaneet meitä siitä lähtien, kun ilmoitettiin, että ollaan tulossa sinne." "Siellä konkretisoitui täysin se, miksi musiikkia tekee."
TEKSTI: ALEKSI KINNUNEN
Janne on joskus valmis heittämään kamat seinään, jos ei kaikki luonnistu ekalla otolla.
-Jukka Salminen
Mä oon aika hiton onnellinen jätkä. Ehdotan, että ehkä Lappeenrannassa joku voisi kaivata yhtyeen vienonpehmeää musiikkia vaikka nyt ihan vaan vastavetona teekkareiden pizzan- ja pornokasettien tuoksuiselle metallifanitukselle. "Multa kysyttiin just, että mikä on mun uran highlight. Suomen lisäksi Ghost Is Not Real julkaistaan samana päivänä Australiassa, Espanjassa, Italiasssa, Saksassa, Ranskassa ja Skandinaviassa. Seinällä roikkuu voodoo-nukke yhtyeen laulajasta Reeta-Leena Korholasta, pöydän kunniapaikalle on nostettu kappale uutuuttaan kiiltävää vinyyliä tuoreesta levystä. Salminen teki Jannen tavoin soolokeikkoja pari vuotta sitten, kunnes ympärille alkoi kerääntyä yhtyeellinen sopivia soittajia. Kitaristi Jukka Salmisen, basisti Petri Suorsan ja rumpali Antti Hietalan kanssa touhuaminen onkin lisännyt maestron pitkäjänteisyyttä. Eka levy oli taas vaaleanruskea." Bändin tuoreimmista kuulumisista Marko paljastaa, että pakka on nyt "onnellisesti levällään". Vaaleakutrinen, viiksekäs mies ilmestyy haastattelupaikaksi sovitun studionsa jugend-porttikäytävään hieman myöhässä, sillä aamupäivän puhelinsesssio Australiaan on venynyt pitkäksi. Runsaan 40 vuoden takaiset pop-melodiat (The Harder It Gets) mahtuvat samalle albumille 1990-lukuisen alternative-luu-
Valjakkokyydillä Lappeenrantaan
HUSKY RESCUE JULKAISI TAMMIKUUN LOPULLA ODOTETUN TOISEN ALBUMINSA GHOST IS NOT REAL. "Onhan se nurinkurista. Mun mielestä tää päivä on se. Jos esikoisalbumi Country Fallsia voi pitää kymmenen erillisen singlen kokoelmana, on tuloksena nyt kymmenen biisin mittaan venytetty yhtenäinen teos. Ja ehdottomasti tämä on demokraattinen nelikko", laulaja-kitaristi sanoo. Nyt kun kasassa on jämäkkä rockcombo, nimenä on Laurila. "Janne on joskus valmis heittämään kamat seinään, jos ei kaikki luonnistu ekalla otolla", Salminen virnuilee. Kyseessä oli varsinkin aluksi miehen henkilökohtainen projekti. PLAYGROUND
SKENE | HELMIKUU
Paatoskerroin pienemmäksi
JANNE LAURILA SUUNNITTELI OFFICE BUILDINGIN JÄLKEEN SOOLOURAA. Pieni Merenneito satu kuvastaa musta sitä hyvin. Hän myöntää, että julkaisuajankohdaksi bändi taktikoi levyvuoden hiljaisimman viikon, vaikka albumi on käytännössä ollut valmis kesästä lähtien. Oon yli kolmikymppinen ja voin leikkiä päivät pitkät", Marko puhuu hämmennellen kahvia studionsa nuhjuisella Uuden, merelliseksi kuvailemansa levyn kohdalla Marko kertoo yhtyeen edenneen indiepopin suuntaan. BOYHOOD-ALBUMILLA ROCKAA KUITENKIN DEMOKRAATTINEN BÄNDI, JOKA HALLITSEE NIIN 1960-LUKUISET POPMELODIAT KUIN 2000-LUVULLE PÄIVITETYN JYTÄBOOGIEN.
Oulusta aikoja sitten tamperelaistunut Janne Laurila ehti vuosikymmenen vaihteen molemmin puolin luoda neljä albumillista herkkää kantrifolkpoppista Office Building bändinsä kanssa. "Buffalossa jonain sunnuntai-iltana me vedettiin yks meidän tunnelmallisimmista keikoista, vaikka meidän newyorkilaiset kaverit olivat sanoneet et se on ihan hitonmoinen räkälä. Tai näin Marko on muistavinaan. "Mä oon aika hiton onnellinen jätkä. Britteihin suunniteltu kiertue meni mönkään, ja nyt yhtye tähyilee kiertueelle kotimaan ruuhkaseutujen ulkopuolelle. Oon yli kolmikymppinen ja voin leikkiä päivät pitkät.
-Marko Nyberg sohvalla. "Mulle tulee levystä mieleen sellainen syvän sininen väri. Soundit ovat tätä päivää, mutta kakun sisuksista voi löytää monenlaisia aromeja. 12
The Ghost Is Not Real on arvioitu sivulla 60.
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_skene.indd 12
PLAYGROUND
6.2.2007 14:23:10. Nimeä tärkeämpää on kuitenkin, että bändillä on tiukka ote. Niin demokraattinen, että Laurila piti hermonsa kurissa, vaikka kumppaneilta saapui tekstareinakin biisinkehitysideoita enemmän kuin tarpeeksi. SEN MYÖTÄ GENREJÄ VIERASTAVA YHTYE SIIRTYI KOHTI INDIEPOPPIA.
Husky Rescuen Marko Nybergillä on hyvä päivä. Tammikuussa ilmestynyt debyyttipitkäsoitto Boyhood osoittaa Laurilan tyyliksi eloisan kitararockin. Kundeissa sattuu olemaan potentiaalia pedanttien maajoukkueeseen
Mutta täällä kansainvälisen popin tekeminen on aina ollut sellaista pään iskemistä seinään. "Ne ovat kyllä aika yleismaailmallisia ilmiöitä tietyssä iässä", Salminen täydentää. Bändin sävelet olisivat passelia sisältöä radiokanaville, sillä kuten porilaismusikantti Mika Rättö taannoin Jannelle totesi, ei tyyli ole "mitään puppelituhinaa". Sulassa sovussa oleilevat myös elokuvallinen, Jannen mukaan Leonard Cohen kuuntelukuurin aikana syntynyt Office Building sävyinen hempeily (Nervous) ja ZZ Topista sekä varhaisesta AC/DC:stä kaikuja tuova jytäboogie (Made Out). Laurila laulaa muun muassa, miten sitoutumiskammo ja erikoisuuden tavoittelu saattavat ohjailla pohjoissuomalaisen nuorukaisen elämää. Onko Jerry Valuria edes olemassa. Teininä perustetun punk-bändin jälkeen olisin halunnut pystyttää tällaisen ryhmän, mutta aloin tehdä noise-kokeiluja ja Office Building kamaa", Laurilan nimihahmo kertoo. Syksyllä ilmestyy uusi Jori Hulkkonen albumi, joka on elektronisempi ja vähemmän poppia; lisäksi on tulossa erääseen suomalaiseen scifi-romaaniin liittyvä Fennoparoni-ep ja Zyntherius-ep, jolla vierailee myös kanadalainen Tiga. Mies paneutui hommaansa esimerkillisesti, ja jos piti oikeaa soundia varten kaivaa esiin 1940-luvun orkesterikitara, niin sehän löytyi. Koska Hulkkonen
Processory on arvioitu sivulla 60.
RYTMI Helmikuu 2007
|
13
rytmi_0107_skene.indd 13
6.2.2007 14:23:24
SKENE | HELMIKUU. Sata salamaa ei voi koko ajan iskeä tulta." Aihekirjo on melkoinen. kutuksen (Death and Sexuality) kanssa. VAI ONKO SE SITTENKÄÄN DUO?
Kahvilan pöydässä istuu salaperäisen, 80lukuhenkistä koneindietä työstävän Processory-duon toinen puolisko. "On hirveä halu tehdä mahdollisimman erilaista musiikkia, ja halu täytyy hyödyntää niin hyvin kuin pystyy, koska se ei kuitenkaan kestä ikuisesti."
TEKSTI: SAMULI KNUUTI
Boyhood on arvioitu sivulla 62.
Tätä ei saisi sanoa haastattelussa, mutta juuri nyt on sellainen merkillinen kaikkivoipaisuuden tunne.
-Jori Hulkkonen Hulkkonen nauraa. Osa Laurilan jäsenistä soittaa Tigerbombsissa, ja nimettömiä projekteja riittää. Perinteinen syntikkaduo näyttää aina tylsältä ilman oheisrekvisiittaa." Vaikka ei Processory ihan perinteinen syntikkaduo ole. Kuinka ollakaan, hänhän näyttää lähinnä dj: nä ja house-muusikkona tunnetulta Jori Hulkkoselta! Yhteistyökumppanina Jorilla on Processoryssa postimiehenä leipänsä tienaava Jerry Valuri, joka vastaa sanoituksista ja laulusta. "Jopa meidän levyyhtiömme on epäillyt samaa. Ei tällaista tavaraa pidä tuhota liian isoilla sanoilla. Homma kuitenkin toimii, kun aktiviteetit jaksotetaan. "Et ole ensimmäinen, joka tuota kysyy", ryhtyi projektiin myös halustaan tehdä välillä kitarapohjaista musiikkia, noin puolet albumista on helisevää poppia toisaalta Smithsien ja New Orderin, toisaalta Radio Deptin ja Embassyn kaltaisten uusien ruotsalaisbändien hengessä. "Näiden matskujen kanssa on helpompi lähteä pidemmälle maakuntiin", biisinikkari miettii. Boyhoodin tuotti Kevinistä tuttu Ville Särmä. "Päämääränä on ollut tiivis ilmaisu. Lisäksi hän on tekemässä albumillista akustista folkia. "Ihan samalla tavalla kuin jos Suomessa osaa pelata lätkää hyvin, tietyt tahot kannustavat ja auttavat eteenpäin. "Siellä tuntuu olevan tietty putki olemassa", hän sanoo. Kyllä Jerry on olemassa, mutta koska musiikki on hänelle rakas harrastus, hän ei halua pilata sitä osallistumalla haastatteluihin ja muuhun pr-hässäkkään. "Biisien ehdoilla mentiin", kundit vakuuttavat. Keikkailu on puolestaan pois laskuissa toisaalta siksi, koska Jerry on päivätöissä, ja toisaalta siksi, että itse en keksi kuinka saisimme musiikkimme esitetyksi kiinnostavasti keikalla ilman suuria ennakkovalmisteluita. "Paatoskerroin on nyt teksteissäkin pienempi kuin OB:n kanssa. Laurila on kaikille ykköskokoonpano.
TEKSTI: OLA SAARINEN
PLAYGROUND
Kaksin aina kaunihimpi
SUOMALAISEN ELEKTRONISEN MUSIIKIN KAMELEONTTI JORI HULKKONEN ON PERUSTANUT OMAN KONEPOP-DUON. Kemissä nuoruutensa viettänyt ja Ruotsin radiolle altistunut Hulkkonen toteaa että naapurimaassa ollaan popmusiikin teossa yhä meitä sukupolvi edellä. Nyt meillä on MTV:ta katsomalla kasvanut sukupolvi päässyt jo aikuisikään, mutta läpimurron tekeminen on tällä hetkellä hankalaa levybisneksen kriisin takia." Processory ei ole Hulkkosen ainoa julkaisu tänä vuonna, kaikkea muuta. Liikkeellä ollaan Jannen mukaan keikkapolullakin tosimielellä, jopa vesi kielellä. Mutta, mutta: kun Valuri ei kuitenkaan ota osaa haastatteluihin, miehestä ei näy promokuvissakaan kunnolla kasvoja, googlaamalla ei löydy muuta kuin viittauksia Jori Hulkkoseen eikä Processory aio keikkaillakaan, valppaan toimittajan on pakko heittäytyä epäluuloiseksi. "Tätä ei saisi sanoa haastattelussa, mutta juuri nyt on sellainen merkillinen kaikkivoipaisuuden tunne", Hulkkonen nauraa
Livenäkin leluineen hillitön projekti saa nyt kakkososan The Making Of Love. Saaren pelimannihenki ilmeni muutama vuosi sitten Tampereella Saaren ja DJ Bunuelin lämpätessä XL:ää . "Soundillisesti se on lähes avantgardea, mutta biitti on tosi läski ja tarttuva." Saaren vanhin bändi (XL:n ohella), etnojatsahtava ZetaBoo, on pitkän tauon jälkeen julkaissut kolmannen albuminsa. En pelkästään hänen projektiensa hurjan määrän ja laadun vuoksi, vaan myös siksi, että edesmenneen XL:n kitaristia riivaa loputon uteliaisuus pyrkiä musiikissa aina uusille alueille. Reunan sukulaiseksi Jarmo kokee juuri uuden Feed The Vocalists albumin julkaisevan Fat Beat Sound Systemin, jonka vapaamielisyys on hänestä virkistävää. Outerrail kuulostaa intiimiltä trooppiselta dokumenttisoundtrackilta. Joka projektista saa kuitenkin aina jotain eväitä seuraavaan", työmyyrä pohtii. "Mulla on sitä vikaa, että kun levy on valmis, olen jo jossain muualla, koska mua kiinnostaa nimenomaan se tekemisen prosessi. Kun ostin jonkin soittimen, soittelin sitä rannalla tai jossain. Yhtäkkiä jos jotakin vehjettä soittanut Jarmo juoksi yleisön sekaan ja karjaisi sieltä lavalle: "kauheeta tekotaiteellista paskaa!" Minun mielestäni parivaljakon setti oli niin huimaa trippiä, että rukoilin heitä keikan jälkeen taltioimaan sitä levylle. Jarmo huomasi kuitenkin kääntyvänsä Zeta-liiton puoleen aina tarvitessaan "luotettavia soittajia, jotka osaa vaistomaisesti ja egottomasti tukea just sitä juttua mitä kulloinkin haetaan." Hän tajusi ZetaBoon toimivan koko ajan, tosin valepuvuissa.
Soundillisesti levy on lähes avantgardea, mutta biitti on tosi läski ja tarttuva.
"Oivalsin siinä olevan aina jotain maagista kun me työskenneltiin yhdessä. Niinpä aloin työstää matkademojani ZetaBoolle." "Biiseistä tuli sellasia ajattomia tuokiokuvia, joissa on jossain paikassa olemisen tunne. "Kun pääsin yli hämmästyksestä, että Hande halusi mut projektiin, huomasin meidän olevan hyvinkin pitkälle hengenheimolaisia, vaikka onkin tehty aika erilaista jälkeä. Aseena on tälläkin kertaa kitara kaikilla separaattoreilla ja määränpäänä tuntematon.
TEKSTI: JUSSI NIEMI
14
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_skene.indd 14
6.2.2007 14:23:35. Nauhalle tarttui taustaäänetkin." Lauluntekemiseen, etenkin sävelmän luonteen kirkastumiseen tekstin ja sen tulkitsemisen kautta, tuli mahtioppia Tuomari Nurmion Tangomanifestin tuottajana. Näin ei ole vielä tapahtunut, mutta Teppo "Teddy Rok" Mäkysen kanssa Reunassa Jarmo levytti albumillisen samanhenkistä materiaalia. Oli mahtavaa huomata miten se innostui usein hyvinkin kummallisista ratkaisuista." Nurmio ilmeisesti mieltyi Jarmon gerillatekniikkaan tämän Solu soololevyllä. SKENE | HELMIKUU
Soinnin solututkija
JARMO SAAREN ASEENA ON KITARA KAIKILLA SEPARAATTOREILLA.
Jos meillä jaettaisiin "suomalaisen musiikin kovimman työntekijän" palkintoa, äänestäisin Jarmo Saarta, 36. Jarmo teki levyn luottomiksaajansa Teemu Korpipään kanssa. Hiljattain Saari palasi KaukoIdästä, missä hän esitti Espoo Big Bandin kera EBB:lle ja perkussionisti Trilok Gurtulle säveltämäänsä teosta ja muuta kotimaista materiaalia täysille saleille. Bändi koteloitui kun Jarmolle tulvi haasteellisia tuotantoja (Kalle Ahola, Susanna Haavisto, Sergio Machado, Hanna Marsh, Nurmio), Anna-Mari Kähärä käynnisti Orkesterinsa (jossa Jarmo soittaa), Marko Timonen rummutti Ismo Alangolle ja Sakari Kuosmaselle, ja Pekka Lehti perusti Outo Voima-yhtyeensä ohessa Aito-levymerkin
rytmi_0107_skene.indd 15
6.2.2007 14:23:43
Ilmiön juuria ja toimintamuotoja ilmentävä aineisto on nähtävillä vitriineissä ja seinillä ja sitä täydentää tyylikäs näyttelyjulkaisu artikkeleineen ja kuvineen. Se voi olla tietty
Undergroundin määritelmät eivät ole täysin yhtenäisiä, sanalla on monta erilaista käyttötapaa.
-Jukka Lindfors
tapa tehdä taidetta, oli se sitten marginaalissa tai ei. "Pointti on kuitenkin se, että tässä on näytillä sellainen ilmiörypäs, minkä keskiössä underground oli", selvittää Lindfors ja havainnollistaa ilmiön monimuotoisuutta: "Popmusiikin alalajeista mikä tahansa marginaalissa oleva ilmiö on undergroundia. "Silloin kun mä puhun siitä touhusta, mihin liittyi esimerkiksi Sperm ja Suomen Talvisota niin mä puhun 60-luvun suomalaisesta undergroundista, joka oli varmaan erilaista kuin Saksassa tai Iso-Britanniassa tai tämän päivän Suomessa", analysoi Jukka Lindfors, yksi Kansalliskirjaston galleriassa olevan näyttelyn kokoajista. SKENE | HELMIKUU
Maan alta valoon
VAIKKA UNDERGROUNDIN AKTIIVINEN AIKA SUOMESSA OLI LYHYT, JÄTTI SE KULTTUURIIMME PYSYVÄT JÄLJET, JOITA YHÄ SEURATAAN.
Suomalainen underground muistetaan aikana, jolloin pilvi tuli Suomeen, Vanha vallattiin ja kytät olivat sikoja. Filmillä on myös Erkki Kurenniemen kuvaamaa materiaalia Lönnrotinkadulla vähän aikaa vuokralla olleesta u-jengin talosta, josta tavoiteltiin eräänlaista toimintakeskusta "missä vois tehdä ja esittää musaa, painaa julisteita ja kaikkea tällaista." "Yksi idea oli tarjota toimintaa jengille, joka hengaili tuolla BioBiolla ja asematunnelissa. Peter Widenin friikkiversio talvisodasta ja Risto Jarvan ohjaama Postipankin mainos. Zappa ja Velvet Underground, jotka molemmat on eräänlaisia underground-ikoneja, levyttivät suuryhtiö MGM:lle." Näyttely hahmottaa Undergroundin historiallisessa kontekstissaan. Termiä käytetään eri tavoin eri yhteyksissä. Jokaisessa yhteydessä termi on määriteltävä uudelleen", hän jatkaa. "Ei tainnut tulla paljoakaan uusia asiakkaita ton perusteella", naureskelee Lindfors. U-ajan jälkeen Suomi ei ollut enää sama maa. "Undergroundin määritelmät eivät ole täysin yhtenäisiä, mutteivät myöskään ristiriitaisia, sanalla on monta erilaista käyttötapaa. Ongelmaksi muodostui aika pian taloon pesiytynyt narkkarijengi."
SUOMALAINEN UNDERGROUND -NÄYTTELY
UG-miehet Peter Widén /vas,) ja M.A. Aikakauteen kuului myös muuta. U-ilmiön olemus paljastuu paitsi osaksi suurempaa jatkumoa myös monien nykykulttuurin käytäntöjen ja tyylien esi-asteeksi. Näyttelyn teema on suomalainen underground, mutta mukana on paljon sellaista, mitä kaikki eivät laske undergroundiksi, ilmiötä sivuavia ja edeltäviä ilmiöitä. Christian Moustgaardin, joka toimi siellä, myöhempi duuni Lepakossa oli jatkoa sille. Numminen.
16
|
RYTMI Helmikuu 2007
Robert Crumbin Zap Comix vuodelta 1970.
rytmi_0107_skene.indd 16
6.2.2007 14:23:45. Näyttelyyn kuuluu myös Suomen elokuva-arkiston filmikooste, jolla nähdään mm. Myös taiteen harjoittamisen tavassa voi olla jotain, mikä pakottaa sen marginaaliin, kuten provosoiva asenne establishmentia kohtaan
"Jarkko Laine oli vakiinnuttanut asemansa kirjallisissa piireissä ja Into oli tekemässä sitä. Ma-pe 9-20, la 9-16. LOVE-kokoelmat: Arktinen hysteria suomi-avantgarden esipuutarhureita. More arctic hysteria/ son of arctic hysteria the later years of early finnish avantgarde.
The Sperm yhtye vuonna 1970. Stadilaiset painottivat enemmän yhteisöllistä toimintaa kuin merkittäviä taideteoksia", selvittää Lindfors. Nummiselle suunnittelema sähkökvartetti, joka on yksi varhaisimmista digitaalisista soittimista. Lindfors uskoo, että näillä esityksillä on suora yhteys niihin ilmaisukeinoihin, joita tämän päivän mediataide hyödyntää digitaalisina sovelluksina. Kyynelten tie ja muita sarjakuvia 1971.
Uudenlainen päihdekulttuuri kuului keskeisesti undergroundiin. Niillä oli aika pitkälle vietyjä kuva- ja äänisysteemejä, käytettin monia diaprojektoreja, jotka oli ääniohjattuja. Merkittävimpiä näistä olivat Ultra ja turkulainen Aamurusko. Ne oli lähinnä atskilaisia tyyppejä, mutta kuitenkin vallitsevaa taidejärjestelmää vastaan."
Yksi undergroundin keskeisimmistä elementeistä oli omakustannelehdetja sarjakuvat. Undergroundin keskeisenä taustahahmona operoineen Pekka Gronowin henkilökohtaisen kontaktin kautta Robert Crumbin taide pääsi esiin Jymy-lehdessä. Toiminta oli kirjallisesti painottuneempaa ja skarpimmin organisoitua. Nähtävillä on myös Kurenniemen M.A. Vapaa pääsy! Lisävalaistusta aiheeseen tarjoaa: Maanalaista Menoa neliosainen dokumenttisarja undergroundista Yle Teeman ohjelmistossa helmikuussa. Undergroundiin liittyi myös vahva teknologinen ulottuvuus; poikkitaiteelliset esitykset, joissa käytettiin kekseliäästi erilaisia teknologioita. Vasemmalta: Tuntematon, Antero Helander, Mattijuhani Koponen ja Pekka Airaksinen.
RYTMI Helmikuu 2007
|
17
rytmi_0107_skene.indd 17
6.2.2007 14:24:36
SKENE | HELMIKUU. Alan peruskuvastoa on Pekka Aarnialan Suomen Talvisota levyn mustavalkoinen kansi. "Kyllähän nää valoshowt oli tavallaan multimediaa, niissä käytettiin diaprojektoreita ja filmiä, se oli sen ajan hi-techiä." "Oli tällainen bändi kun Muusi ja Soosi, joka oli pikemminkin musiikillinen agitaatioryhmä, enemmän kulttuuriradikalismia kuin undergroundia. Unioninkatu 36. Näyttely Kansalliskirjaston Galleriassa 3.3.2007 asti. Ja taistelu jatkuu; Rytmissä 5/06 esitelty Tampereen 2000-luvun skene on juuri nyt mielenkiintoinen vaihe underground-musiikin jatkumossa.
TEKSTI: HEPA HALME
Shh! Suomalainen underground. Suomen Talvisota -jengi suosi enemmän punaviiniä ja muutenkin Turun skene poikkesi hieman helsinkiläisestä. Levy on myös keskeinen suomirockin syntyyn vaikuttanut teos, josta etenkin 70-luvun manserock sai innoitusta
Alle 18-vuotiaille lääkärin suosituksesta. Raikkaassa Fruitmintissä yhdistyy mansikan, appelsiinin, sitruunan, ananaksen, banaanin, vadelman ja mintun maut. Kun aloitat hoidon, lopeta tupakointi kokonaan. Siinä on pehmeä mintunmakuinen ydin, hedelmäinen välikerros sekä rapea xylitol-päällys. Markkinoija McNeil, a division of Janssen-Cilag Oy.
www.nicorette.fi
rytmi_0107_skene.indd 18
6.2.2007 14:24:50. Jos sinulla on sydän- tai verisuonitauti, olet raskaana tai imetät, keskustele hoidosta lääkärisi kanssa. Myyntiluvan haltija Pfizer Oy. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Uutuus!
Nicorette Fruitmint nikotiinipurukumi tupakoinnin lopettamiseen
Nicorette Fruitmint on rakenteeltaan uudenlainen nikotiinipurukumi tupakoinnin lopettamiseen. Pidä poissa lasten ulottuvilta. Nicorette-nikotiinivalmisteet ovat avuksi tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin
Pelot, tukahdutettu seksuaalisuus ja kieroutuneet ihmissuhteet johdattivat Twin Peaksin oudoille vesille. Murhamysteerin selvittelyn ja loogisten tapahtumaketjujen kuvaamisen sijaan sarja tarkentui taustalla vaaniviin voimiin. Lynch revitteli tavanomaisista tv-sarjoista karsituilla ratkaisuilla ja määritteli Twin Peaksin "raiteiltaan suistuneeksi saippuaoopperaksi".
Twin Peaks ei mielistellyt katsojia helpoilla ratkaisuilla tai nopeilla vastauksilla.
MTV3
22
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_skene.indd 22
6.2.2007 14:25:19. Raiteiltaan suistunut saippuaooppera
TV & ELOKUVA
TWIN PEAKS ALOITTI UUDEN AIKAKAUDEN AMERIKKALAISESSA TV-VIIHTEESSÄ.
Elokuvaohjaaja David Lynchin ja tuottaja Mark Frostin luoma Twin Peaks tuuletti amerikkalaisen tv-viihteen tekotapoja 1990-luvulla. Sarja rakentui näennäisesti tutulle perustalle mutta samaistumiskohteita tarjoava henkilögalleria, röynsyilevä suhdeverkosto ja kummat käänteet olivat kuitenkin vain kulissi lynchmäiselle vyörytykselle
Kosketusnäytöllä hallinnoitava ja Apple Macin OS X -käyttöjärjestelmällä toimiva hybridilaite saattaa olla se seuraava iPod-laite, jonka kaikki haluavat. Myös muut valmistajat Creative (3.) ja Sony etunenässä ovat saavuttaneet Applen etumatkaa.
DIGIMEDIA
KUVANLAATU
VAI NOPEA SAATAVUUS?
Audiovisuaalisessa viihteessä kehitys on ollut hyvin kaksijakoista. Tilanne muistuttaa Betamax- ja VHS-nauhojen kilpailua 1980-luvun alussa. Toisaalta tv-sarjojen ja elokuvien laiton lataus on saavuttanut valtavia mittasuhteita, mikä tarkoittaa kuvanlaadun huonontumista vertaisverkkojen kautta ladatuissa sisällöissä. Tänä vuonna nähdään, miten
2.
Microsoftin Zune
26
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_skene.indd 26
6.2.2007 14:26:05. Applen lippulaiva, musiikkisoitin iPod, kohtaa sekin vuosi vuodelta kovempaa kilpailua. Katsotaanpa, millaisilla laitteilla viihdesisältöjä tänä vuonna kulutetaan. Vai kuka olisi viisi vuotta sitten uskonut, että voimme tilata tv-sarjan jaksoja internetistä, ja katsella niitä sitten taskussa kannettavilla laitteilla. Jos sisällöt ovatkin melko muuttumattomia, kehittyvät niiden esittämis- ja jakelutavat jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla. Microsoftin markkinoima HD DVD on tällä hetkellä formaateista se, jonka ennustetaan muodostuvan markkinoiden standardiksi. YKKÖSTEN JA NOLLIEN JOUSTAVUUS TARJOAA PALJON MAHDOLLISUUKSIA SISÄLTÖJEN ESITTÄMISTAPOIHIN.
Vaikka formaatit ja välineet muuttuvat, pysyvät itse sisällöt kuitenkin pääosin samoina. Kehitys vaatii jatkuvasti suurempia määriä internetkaistaa, mutta se on väistämätöntä tulevaisuutta. Ihmisten on helpompi myös saada omia mielipiteitään julki esimerkiksi podcastien ja blogien avulla, ja näin edesauttaa tiedon demokratisoitumista. APPLE
Tällä palstalla käsitellään digitaalisen median ilmiöitä ja trendejä viihdeelektroniikan, musiikinkuuntelun ja musiikin levityksen näkökulmista.
Digitaalisen viihteen vuosi 2007
SUURIN OSA KAIKESTA KULUTTAMASTAMME VIIHTEESTÄ ON DIGITAALISESSA MUODOSSA. hyvin Microsoftin suurlanseeraus Zune (2.) pystyy haastamaan iPodin vankan aseman ja sulavan käytettävyyden. Seuraavaksi kuvioihin astuvat musiikki- ja elokuvakaupat, jotka pystyvät myymään teräväpiirtolaatuisia elokuvia, jotka sitten ladataan kotikoneelle. Vastaiskuna tälle ja pitkään odotettuna kuoliniskuna perinteiselle dvd-levylle markkinoille on tullut kaksi uutta formaattia, jotka tukevat Suomessakin nopeasti yleistyvien teräväpiirtotelevisioiden mahdollistamaa kuvantarkkuutta. Muun muassa Sonyn ajaman Blu-Rayn (4.) ennuste on huonompi, sillä vaikka Blu-ray-levyille mahtuu enemmän dataa, ovat HD DVD -soittimet (5.) ja -levyt huomattavasti halvempia. Applen on kuitenkin onnistuttava vakuuttamaan kriittinen massa siitä, että varsin lyhyellä akunkestolla kirottu kallis laite mullistaa mobiilin viihteen. Puhelimen, musiikkisoittimen, kämmenkokoisen internetselaimen ja kameran yhdistävän laitteen esittely ylitti uutiskynnyksen kaikkialla maailmassa, ja aloitti heti kiivaan keskustelun puolesta ja vastaan. Ihmiset haluavat nähdä elokuvia ja tv-sarjoja, kuunnella musiikkia ja kommunikoida toistensa kanssa. Puhumattakaan ilmaisista, laillisuuden rajoilla liikkuvista sosiaalisista internetyhteisöistä kuten MySpace tai YouTube, jonka kautta erilaiset sisällöt leviävät huimaavalla nopeudella ympäri maapallon. Sekä HD DVD:tä että Blu-raytä rajoittaa niiden fyysinen muoto. Laittomien lataajien pelossa esimerkiksi NBC esittää sarjoistaan ilmaisia nettiuusintoja viikon ajan tv-esityksestä. Internetistä ladatut audiovisuaaliset sisällöt yhdistettynä teräväpiirtotelevisioon kytkettäviin laitteisiin, jotka
1.
Applen iPhone
ZUNE
PUHELIN
VAI MONITOIMIKONE?
Suomeen loppuvuodesta saapuva Apple iPhone (1.) oli yksi matkapuhelin- ja musiikkisoitinhistorian suurimpia lanseerauksia koskaan. Ammattilaiskommentit Zunesta ovat vaihdelleet kauhistuneesta toiveikkaaseen
Suomessa oman lusikkansa digisoppaan pistää analogisten televisiolähetysten loppuminen syksyllä.
TEKSTIT: JUSSI MÄNTYSAARI
Suomeen loppuvuodesta saapuva Apple iPhone oli yksi matkapuhelin- ja musiikkisoitinhistorian suurimpia lanseerauksia koskaan.
4.
Samsung BD-P1200 Blu-ray Player
5.
Samsung DVD-HD860
www.norahjones.com
rytmi_0107_skene.indd 27
6.2.2007 14:26:34. CREATIVE
3.
Creativen ZEN Neeon 2
siirtävät elokuvan langattomasti kovalevyltä television ruudulle yleistynevät nekin parin vuoden sisällä. Toisaalta, vastaiskuna laittoman sisällön kehnolle kuvanlaadulle audiovisuaalista sisältöä tarjotaan kuluttajille entistä laadukkaammassa muodossa, jolloin elokuvista myös nautitaan entistä laadukkaampien laitteiden avulla. Viihdettä kulutetaan enenevässä määrin helposti mukana kannettavassa muodossa, jolloin sen pitää olla myös helposti saatavilla
ISMO ALANGON MATKALLE ON MAHTUNUT NIIN
SUOMALAISEEN MIELENMAISEMAAN ISKOSTUNEITA YHTYEITÄ KUIN ERILAISIA SOOLOPROJEKTEJA, JOIDEN TULOKSIA ON LEVYJEN LISÄKSI PÄÄTYNYT TELEVISIOON JA TEATTERIIN. JONKA PIISKAAMANA
URAN KÄÄNTEITÄ TUNTUU YHDISTÄVÄN UTELIAISUUS, ALANKO JANOAA EDELLEEN
TUOREITA ELÄMYKSIÄ.
TEKSTIT: MATTI KOMULAINEN | KUVAT: ALEKSI KINNUNEN
28
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_jutut.indd 28
6.2.2007 10:14:33
Mukana on kyllä naisääni mutta Timosen Riikka laulaa ilman sanoja," Alanko selvittää tv-scoren olemusta. Säveltäminen "valmiisiin kuviin" oli pitkän linjan puurtajalle virkistävä kokemus. Mulla on kellarin työhuoneessa äänitysjärjestelmä ja rummut. Vuoden 2007 alussa Alanko on jälleen vedenjakajalla. "Instrumentaalimusiikki on vapauttavaa, sillä siinä voi keskittyä hakemaan tietynlaisia muudeja eikä ole muodon kanssa naimisissa. Ismo Alanko
I
I
smo Alangon viimeisimmät julkaisut, joulun alla ilmestynyt dvd Taiteilijaelämää vuosilta 1989-2006 ja tammikuussa 2007 julkaistu Sielun Veljien postuumi Otteita Tuomari Nurmion laulukirjasta -albumi ovat retrospektiivisia hankkeita. Helmikuussa 2006 valmistunut Ruuhkainen taivas jäi toistaiseksi viimeiseksi Ismo Alanko Säätiö -levyksi. Ne paitsi peilaavat Alankoa eri näkökulmista, myös suovat taiteilijalle hengähdystauon kvartaalitalouden tahdissa hengittävän musiikkiteollisuuden luomista paineista. Haastattelun jälkeen panen ehkä vehkeet päälle ja rupean ruksuttelemaan jotain ja katson, mitä syntyy. Alangon työmetodiksi on vakiintunut eräänlainen leikinomainen harrastelu, joka toimi Taivaan tulissakin. Televisiosarjan musiikkikin alkoi hauskana leikkinä, vaikka loppumetreillä se oli raakaa työtä, kun piti saada valmista aikaan." "Touhuillessa homma lähtee aina vie-
30
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_jutut.indd 30
6.2.2007 10:14:40. "Käytännössä puuhastelen musiikin parissa koko ajan. tammi-
kuuta. Kevään klubikiertueen ja kesän festivaalikeikkojen jälkeen Alanko telakoi yhtyeistään pitkäikäisimmän kuinka pitkäksi aikaa, sitä ei tiedä kukaan. Viime vuonna syntyi myös musiikki 12-osaiseen tv-sarjaan Taivaan tulet. Kirjailija Timo Parvelan yhdessä ohjaaja Kari Väänäsen kanssa käsikirjoittama sarja käynnistyi TV2:ssa 24
Se oli aikaansa edellä oleva levy. On aina tie-
tenkin makuasia, minkä kauden tuotoksista kukin pitää eniten mutta periaatteessa mun tuotannossa on tunnistettavia elementtejä, jotka ovat seuranneet mukana koko ajan." 1980-luvulla itäsuomalaisesta rokkipojasta kasvoi koko kansan tuntema musiikintekijä. Tiesin jo silloin, että seuraavaksi täytyy yksinkertaistaa systeemiä ja tehdä alkuräjähdyksen kaltainen siirto." Alanko kaipasi lineaarisuuden sijaan alkukantaisuutta - musiikillista laboratoriota, jossa ennustettavuus häivytettäisiin taka-alalle. Olin Hassisen Koneessa jossain määrin diktaattorin asemassa ja halusin demokraattisemman bändin." "Kuvio oli periaatteessa selkeä mutta lähti elämään ihan omaa elämäänsä, koska Sielun Veljissä oli neljä hirveän voimakasta persoonallisuutta. "Välillä on tekstinteko vienyt johonkin suuntaan, välillä taas säveltäminen on ohjannut musiikintekoa ja instrumentaatiota johonkin toisaalle. Jos vertaa vaikka Täältä tullaan Venäjän ja Hallanvaaran sanoituksia ja sävellyksiä, niin onhan ne aika erilaisia. Sen tyyppinen psykedeelinen rockmusiikki tuli muotiin vasta vuosia myöhemmin", Alanko muistuttaa.
POPM EDIAN ARKISTO
32
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_jutut.indd 32
6.2.2007 10:15:00. "Halusin tehdä jotain ihan vitun raakaa ja primitiivistä. "Joo, itseäni en ole vielä viitsinyt vaihtaa pois. Samana ihmisenähän mä olen pysynyt koko ajan ja omalla tavallani kehittynyt aina siihen suuntaan, mihin olen halunnut," Alanko naulaa. "Hassisen Kone puursi periaatteessa kymmenen vuoden hommat kahdessa ja puolessa vuodessa. Vaikka sävellykset ja sanoitukset oli suurimmaksi osaksi joko mun omia tai osin ( Jukka) Orman kanssa tehtyjä, Affe (Forsman) ja ( Jouko) Hohko vaikuttivat aivan mielettömästi siihen, minkälaista siitä tuli." Siirtymä Hassisen Koneesta Sielun Veljiin oli kuin olisi astunut Policen konsertista räjähtävän fyysiseen teatteriesitykseen. Siekkarit suoriutui myös perinteisestä tanssimusiikista Onnenpyöräprojektissa (1988) ja harrasti muitakin irtiottoja. Samalla musiikki muuttui kompleksiseksi siitä simppelistä ekasta levystä, minkä takia tuntui, että "tää on tässä" sillä porukalla. Neljän persoonan kokoonpano oli mun kantava idea. Levymyynnin putoaminen on ajanut alan kriisiin.
A
Ismo tulee munasta Provinssirockissa 1991 Kun Suomi putos puusta -kiertueella
lanko on vaihtanut soittokumppaneita usein. "Me tehtiin esimerkiksi Suomi-Finland (1988), mikä oli akustinen ja aika ug-levy. Viidennen Sielun Veljen Vinski Viholaisen valot viimeistelivät esityksistä ikimuistoisia. Ismo Alanko
rinnalle omia tekeleitä."
KONEESTA
TAJUNNANLAAJENNUKSEEN
Tämä on hirveän tylsää aikaa musiikkibisneksen urautumisen takia. Keikoilla on kuultu tuotantoa eri kausilta mutta studiossa Alanko on sinnikkäästi hakenut tekemisiinsä tuoreutta, joskin jo ensilevyiltä tuttu persoona on aina erottunut teosten takaa. Softwood Music Under Slow Pillars (1989) oli taas loogisen kehityksen tulos, mun Intia-friikkauksen ja Orman flamenco-harrastuksen symbioosi. Muutos ammattimaisen profiilin saavuttaneesta Hassisen Koneesta maanisiin Sielun Veljiin oli valtava. Eri kokoonpanoista on omaksuttu oleellinen ja saavutusten pilareille on rakennettu uutta. Me tehtiin monta levyä ja keikkailtiin itsemme ihan finaaliin
Ehkä Pellen keikka herätti samantyyppisen reaktion silloin aikoinaan. Ismo Alanko laulaa ja Pelle Miljoona soittaa rumpuja N.U.S.-poiminnassa Väkivalta ja päihdeongelma, joka taltioitiin Helsingin Nosturissa 11.2.2005. Laulut on aina kuvauksia siitä, mitä liikkuu kussakin ajassa ihmisten mielissä ja omassa päässä. Joka tapauksessa oli helvetin hauskaa saada vetää Väkivalta ja päihdeongelma samat jätkät taustalla. Ismo Alanko on kokeillut töissään erilaisia lähestymistapoja. -yhtyettä Joensuussa Karjalantalolla. Todennäköisesti jotain uutta on pakko tapahtua ja siinä mielessä ollaan positiivisessa ja mielenkiintoisessa murrosvaiheessa. Ajankohtaisuus ja terminologia pulppusi alitajunnasta."
Dvd:lle Ismo Alanko: Taiteilijaelämää vuosilta 1989-2006 on ikuistettu kahden suomirockin legendan räjähtävä kohtaaminen. Pelle oli kiinnitetty turvavöillä Suomen lipulla varustettuun rumputuoliin, mikä oli musta helvetin hauskaa - siinä oli jotain raikkaan anarkistista." "Ehkä kyseessä oli samanlainen ilmiö kuin joskus Intiassa bussin kyydissä. Se siirto oli Sielun Veljet.
tilaa. "Se oli hauska tapaus. Hassisen Kone suomi vieraantuneisuutta, Sielun Veljet hyökkäsi konsensus-ajattelua vastaan ja soolokauden lauluissa kuten Kun Suomi putos puusta on analysoitu tarkkaan maan
Tiesin jo Koneen alkuaikoina, että pian pitää yksinkertaistaa systeemiä ja tehdä alkuräjähdyksen kaltainen siirto. Kun kuulin ekan kerran Pellen alkuperäisen version, lensin perseelleni. Omaehtoisuus onkin kannustanut laulumiestä aina uusille tantereille. Poliittisuus on Alangolle kuitenkin kuuma peruna. Se oli mun mielestä kovinta suomalaista rockmusiikkia, mitä olin siihen mennessä kuullut. Siekkarithan esitti myöskin sitä biisiä aikoinaan."
POP MEDIAN ARKISTO
RYTMI Helmikuu 2007
|
33
rytmi_0107_jutut.indd 33
6.2.2007 10:15:16
Ismo Alanko. Nykyään musiikkia voi tehdä kuka tahansa, sillä tekninen kehitys on demokratisoinut toimintaa. Näkökulmasta ja tekijästä riippuen tuloksena voi olla tiukkaa ajankuvan analyysiä tai päättömältä revittelyltä vaikuttavaa dadaa, kun todellisuushuomiot sulautuvat subjektiivisiin näkemyksiin. Kuski ajaa reikäisellä, helvetin huonolla ja vilkkaasti liikennöidyllä tiellä reilusti kovempaa kuin se bussi periaatteessa kestäisi ja siinä poukkoilussa luulee kuolevansa eikä voi tehdä mitään muuta kuin nauraa hysteerisesti, kun pelottaa niin paljon. Väkivalta ja päihdeongelma oli todella vahva esitys ja kolahti ihan helvetisti." "Kävin katsomassa Pelle Miljoonaa ja N.U.S. POLIITTINEN IHMINEN
T
aiteilija peilaa ympäröivää maailmaa omaan minäänsä. "Minua on aina sykäyttänyt se, että tehdään asioita eri tavalla kuin ollaan totuttu, murretaan fakkiutuneita toimintamekanismeja ja etsitään uusia tuulia." Tuoreisiin toimintamalleihin turvautuminen ulottuu taiteilijan luomistyöstä ympäröivään infrastruktuuriin. "Tämä on hirveän tylsää aikaa musiikkibisneksen urautumisen takia. Tehdessäni biisiä Kun Suomi putos puusta en ajatellut, että tästä tulee poliittinen kannanotto nykyhetkestä, vaan kirjoitin suomalaisen ihmisen matkasta maalta kaupunkiin. Se kolahti ihan vitusti ja mä vaan nauroin hysteerisesti koko keikan ajan. Konkari näkee vanhan ajattelutavan olevan tiensä päässä esimerkiksi äänitealalla ja povaa muutoksen tuovan mukanaan jotain uutta ja yllättävää. Tar-
vitsee vain kotitietokoneen ja laadukkaan mikin niin pystyy saamaan aikaan hyvätasoisia äänitteitä." Alangon eri kausien tuotannosta on löydettävissä yhteiskunnallisia teemoja. "Mun on jotenkin hirveän vaikea mieltää itseäni millään tavalla poliittisena musiikintekijänä. Levymyynnin putoaminen on ajanut alan kriisiin
Ylipäätään tekeminen ja luominen on aina jonkinlainen kannanotto joko vallitsevien olojen puolesta tai vastaan, jos haluaa niin ajatella. Missä määrin musiikki on ollut ennalta
34
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_jutut.indd 34
6.2.2007 10:15:30. Ensimmäisenä kesänä Huvilassa nähtiin muun muassa Massive Attack, Radiohead sekä Salosen johtama Ruotsin Radion Sinfoniaorkesteri, solistinaan Eva Dahlgren. Hän sovitti jo vuonna 1990 (tuolloin vielä julkaisemattomasta) Kun Suomi putos puusta -albumistaan dramatisoidun teoksen Valheita ja onnenpekkoja Vanhan ylioppilastalon näyttämölle osaksi festivaaliohjelmaa. Mun pyrkimys ei ole kuitenkaan kirjoittaa poliittisia lauluja vaan koluta ihmismieltä," Alanko tähdentää.
YKSILÖ JA YHTEISÖ
1
990-luvulla Alanko näytti olevan kaikkialla. Esimerkiksi Neil Hardwickin ohjaamassa Pakanamaan kartta -tvsarjassa (1991) Alanko näytteli virolaista muusikkoa, Kalle Holmbergin tv-elokuvassa Maa, jossa kuolemaa ei ole (1995) Ismo puolestaan esitti 20-minuuttisen Jumalan monologin. Käänteentekevä askel niin Alangolle kuin suomalaiselle populaarikulttuurille oli temaattinen albumi Kun Suomi putos puusta (1990), jota seurasi kokeelliset levyt Jäätyneitä lauluja (1993), Taiteilijaelämää (1995) ja Irti (1996) sekä vaihtuvien muusikoiden kirjoma Ismo Alanko Säätiö -kausi, jota kesti lähes kymmenen vuotta. Ismo Alanko
"En kiellä, etteikö se olisi ollut omalla tavallaan poliittista, mutta se ei ollut millään tavalla lähtökohta. Juhlaviikoilla Alanko oli tosin jo konkari. Hän kokeili rajojaan myös kameran ja näyttämöyleisön edessä. Musiikkia syntyi tiuhaan tahtiin televisioon, elokuviin ja teatteriin. Kapellimestari Esa-Pekka Salosen johdolla Helsingin juhlaviikkoja laajennettiin Huvila-teltalla, joka madalsi aiemmin korkeakulttuuriseksi profiloituneen festivaalin kynnystä "tavallisille kuluttajille". Monipuolisuuden ja ahkeruuden ansiosta Alanko oli saavuttanut aseman, jossa häntä arvostettiin sekä musiikintekijänä että jonkinlaisena ikäpolvensa - Alanko on syntynyt vuonna 1960 - suunnannäyttäjänä. Status näkyi esimerkiksi siinä, että Alanko kutsuttiin Helsingin juhlaviikkojen taiteelliseen toimikuntaan vuonna 1995. Vaikka kattotapahtuma sai lisänimen "Helsingin tuhlaviikot" huimista budjetinylityksistään ja vaikka desibeleistä seurasi meluvalituksia, Huvilan antia pääosin kiitettiin. 1990-luvulla Alanko alkoi levyttää ilman vakituisia yhtyeitä
Affe oli jopa päässyt soittamaan Viides Kolonna -yhtyeessä. Matsku vaikutti muutamaa biisiä lukuunottamatta kuitenkin jotenkin keskeneräiseltä eikä kellään ollut silloin oikein aikaa eikä energiaa ruveta työstämään sitä sen valmiimmaksi. Orma hoiti masteroinnin ja vaikka siellä oli pari biisiä, joiden kakut oli mennyt niin paskaksi ettei niitä voinut enää pelastaa, julkaisukuntoon saatiin kaiken kaikkiaan 14 biisiä."
RYTMI Helmikuu 2007
|
35
rytmi_0107_jutut.indd 35
6.2.2007 10:15:45
Ismo Alanko
POP MEDIAN ARKISTO. Niistä julkaistiin Siekkarien Mustassa laatikossa neljä biisiä. Tammikuussa 2007 julkaistu Otteita Tuomari Nurmion laulukirjasta on Alangon ja Sielun Veljien kunnianosoitus laululyriikan uudistajalle ja omintakeisen soinnin luojalle. Mutta aina porukka, jonka olen valinnut vaikuttaa lopputulokseen. "Touhu on edennyt orgaanisesti, vaikka se saattaa ulospäin vaikuttaa tempoilevalta. Tekninen kehitys on demokratisoinut toimintaa.
sekvensserin, sämplerin ja muita vehkeitä ja aloin tehdä kokeiluja niillä. Kyllä mä annan ihmisille tilaa tuoda siihen myös omaa persoonallisuuttaan ja musiikillista panostaan." "Prosessissa on aina olemassa muuttujia ja yllätysmomentti, lopputulos ei ole ihan yksyhteen mun mielikuvan kanssa. Esimerkiksi levyjen Kun Suomi putos puusta ja Jäätyneitä lauluja välillä oli kolme vuotta. "Kyllä mulla yleensä on ollut selvä mielikuva päässä, minkälaista musiikki tulee olemaan - siis maali, mihin pyritään. Sen pohjalta syntyi Jäätyneitä lauluja. "Hankin niin sanottuja koneita eli
Nykyään musiikkia voi tehdä kuka tahansa. Siinä ajassa ehtii asioita tapahtua ja kehittyä." "Jäätyneiden laulujen julkaisuakin edelsi monta vaihetta. Sitten oli muitakin Nurmion biisejä, joita soiteltiin joskus encoreina. Se oli hyvä yhden soinnun veto ja sopi meidän ideologiaan helvetin hyvin. Silloin tällöin Jokke tykkäs laulaa keikoilla muun muassa Rion satamassa ja Viiniä! Malja marttyyreille." "Jossain vaiheessa tuli idea, että kun me osataan näitä näin paljon, miksei treenata kokonaista keikkasettiä. Kesäkuussa 1990 sitten vedettiin Linnanmäellä yksi keikka, Provinssirockissa toinen ja Kaivohuoneella kolmas." Innostus huokui liekehtivistä esityksistä ja palon aisti myös paikalle sattunut coveroitava. Siinä mielessä työ muuttuu matkan varrella." Oleellista Alangon hankkeissa on ollut pyrkimys hakeutua asioiden ytimeen, työn ulkoiseen muotoon tai muihin muuttujiin katsomatta. "Me Sielun Veljien jäsenet oltiin kaikki Tuomari Nurmion faneja. Bändin loppuaikoina halusin tehdä levyn Kun Suomi putos puusta biisien ehdoilla, ilman mitään bändisaundin mukanaan tuomia hyviä tai huonoja puolia - miet-
tiä biisi kerrallaan, mitä ne tarvitsee ympärilleen." Vastaava ennalta asetettuja ehtoja kaihtava työskentelytapa ohjasi Alankoa uusille musiikin alueille. Hassisen Koneen keulakuva 1980-luvun alussa.
suunniteltua ja missä määrin se on kummunnut kustakin työyhteisöstä. Se oli yksi niistä jutuista, millä saatiin pää auki ja homma liikkeelle. Jos haluaisin tehdä täsmälleen oman pääni mukaan, mun kannattaisi kirjoittaa nuotit ja soitattaa ne ihmisillä mutta yllättävyys ja muiden ihmisten mukanaan tuoma panos yleensä elävöittää lopputulosta. Hän ehdotti, että eiköhän taltioida tämä. Hande hoiti studion ja me käytiin suhauttamassa biisit purkkiin muutamassa päivässä. Hyvin luontevasti mä olen aina suunnannut sinne, mikä on kiinnostanut ja sitten ryhtynyt tekemään asioita." Alanko huomauttaa, että kokeellisuus on välillä ollut pitkänkin kypsyttelyn tulosta - medialla vain on taipumus latistaa aikaperspektiiviä ja pakata asiat todellisuutta tiiviimpään muotoon. Sain siihen mukaan Mitron ja Izmon, jotka oli tehnyt sitä hommaa paljon aikaisemmin. Huda huda oli kaikkien aikojen ensimmäisiä biisejä, mitä me soitettiin treenikämpällä. Samahan se olisi tehdä huvikseen pari-kolme keikkaakin. Tuomarin todistajat tribuuttilevyä varten kaiveltiin niitä nauhoja uudelleen." "Lopulta Juha Nikulainen löysi livenauhan Provinssirockista, innostui asiasta ja pani tapahtumaan. "Esimerkiksi vaikka me annettiin Siekkareissa itsellemme mahdollisuus tehdä ihan mitä huvittaa, se oli silti neljän jätkän muodostama kollektiivi, mikä määritteli soundia aika paljon milloin mihinkin suuntaan. "Hande oli Lintsillä katsomassa keikkaa ja huomasi, että pojilla on setti hänen kappaleitaan ja vielä ovat pukeutuneitakin samoin kuin hän eli virkamiehiksi. Siihen on suonut eniten liikkumatilaa yksin tekeminen ja yhteistyökumppanien etsiminen tapauskohtaisesti. Kävin Mattilan Rikun kanssa kahdestaan soitta-
Tuomari Nurmio on ollut Ismo Alangolle tärkeä suunnannäyttäjä. Oli aika luonnollista ottaa Nurmiota ohjelmistoon
Ja niinhän siinä tapahtuikin. Jotain juttuja kuten elokuvateemoja olen myöhemmin käyttänyt biisimateriaalina." Säätiön nimissä syntyi musiikkia pidempään kuin minkään toisen työryhmän kanssa, joskin miehistö ehti vaih-
To 1.3 Pe 2.3 La 3.3 Su 4.3 To 8.3 Pe 9.3 La 10.3 Su 11.3 Ke 14.3 To 15.3 Pe 16.3 La 17.3
Jyväskylä, Lutakko Kuopio, Henrys Pub Seinäjoki, Rytmikorjaamo Oulu, 45 Special Kouvola, House of Rock Lahti, Finlandia klubi Helsinki, Savoy Teatteri Joensuu, Teatteri Tampere, Yo-Talo Pori, Bar Kino Rauma, Rauma-Sali Turku, Vanha elokuvateatteri Wanha Domino
tua perusteellisesti. Yhteys syntyi, kun sisustusarkkitehti, muotoilija ja kuvanveistäjä pyysi Sielun Veljiä esiintymään Milanon huonekalumessuille, jossa oli esillä hänen töitään. Tällä kertaa Alanko suostui ja lauloi kappaleen Hetki hautausmaalla ilman mikrofonia hotellin kolmannen kerroksen parvekkeelta, säestyksenään Manhattanin iltahäly. Mukana olivat myös tanssijat Mari Rosendal ja Ari Numminen, jonka koreografiassa oli osat myös muusikoille sekä Alangolle ja Lindforsille. Kaikki nuo ovat vaikuttaneet aina siihen, mitä on myöhemmin tullut. Meillä oli siinä näyttelijöitä ja bändinä Sielun Veljet. Lindforsin kanssa syntyi myös Labra, jossa yhdistettiin musiikkia, teatteria, tanssia ja muotoilua. Bändi kieltäytyi mutta yhteys oli luotu. Ismo tuulettaa
Ismo Alanko
1990-luvulla Alanko teki yhteistyötä Stefan Lindforsin kanssa. "Kun Säätiö perustettiin, Kimmo Pohjosen, Teho Majamäen ja kumppanien kanssa puhuttiin avoimesti, että koska kaikilla on muita projekteja, pidetään tämä yhteisönä, joka kokoontuu mun musiikin ääreen sovittuina ajankohtina. Lindforsin suunnittelemaan pallomaiseen tilaan oli rakennettu nouseva, amfiteatterimainen katsomo, jossa yleisöstä tuli osa esitystä. Musiikista vastasivat Ismo Alanko Säätiö (tuolloin Alanko, Samuli Laiho, Kimmo Pohjonen, Teho Majamäki, Jussi Kinnunen ja Marko Timonen) ja kuoro, jossa lauloivat Anna-Mari Kähärä, Ona Kamu, Mia Simanainen, Säde Rissanen ja Riikka Väyrynen. Kun Lindforsilta tilattiin Liekki-taideteos New Yorkin Gershwin-hotellin julkisivuun, hän pyysi Alangon esiintymään teoksen vihkiäisiin heinäkuussa 1998. Sittemmin Lindfors suunnitteli kannet Alangon levyihin Jäätyneitä lauluja (1993) ja Irti (1996). Mä halusin ottaa aikalisän siitä hommasta ja tutkailla, että mitäköhän sitten seuraavaksi tekisi ja ottaa kaikessa rauhassa."
Otteita Tuomari Nurmion laulukirjasta on arvioitu sivulla 61.
36
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_jutut.indd 36
6.2.2007 10:16:02. Siinä välissä oli hyvin monenlaisia kokeiluja. Mutta nyt Säätiökin on telakalla. Kokemus oli hieman erilainen riippuen siitä, missä kohdassa katsomoa ja minkä soittajan vieressä sattui istumaan. Me tehtiin suunnilleen vuodeksi etukäteen suunnitelmat, milloin treenataan, ollaan keikoilla ja levytetään." "Sekin oli tiedossa, että ovi saattaa käydä tiuhaan tahtiin. Musiikki, valot, tanssi ja itse estradi sulautuivat kokonaistaideteokseksi, joka hämmensi osaa yleisöstä. "Labra oli erittäin pitkä, raskas ja vaativa projekti, hirvee stressi, mutta valmistui lopulta - kuin ihmeen kaupalla - aikataulussa," Alanko kuittaa Taiteilijaelämää-kansivihkossa.
massa ja tein konetaustoja, joiden päälle improvisoitiin kaikkea. "Talojen välissä kaikui ja kulman takana oli Viides Avenue ja sen liikenne, mutta ihmiset seisoivat kadulla. Puolitoistatuntinen esitys hioutui Alangon ja Lindforsin yhteisestä ideoinnista. Tein
POP MEDIAN ARKISTO
Labra oli erittäin pitkä, raskas ja vaativa projekti, hirvee stressi, mutta valmistui lopulta aikataulussa.
musiikin Lahden Kaupunginteatterin Don Quijoteen (1991) ja kirjoitin avovaimoni Kirsti Kuosmasen kanssa näytelmän Grande Finale (1992) Vanhalle. Esimerkiksi Pohjosen Kimmon sooloura lähti niin vauhdikkaasti eteenpäin, ettei se mitenkään enää kerinnyt Säätiöön. Labra liittyi Helsinki 2000 Kulttuurikaupunki -hankkeeseen ja sitä esitettiin Helsingin Kaapelitehtaalla 22 kertaa keväällä 2000. Jos tyypeille tulee muita juttuja, vaihdetaan porukkaa. Ismon ääni kuului kauas, ja se oli kerta kaikkiaan fantastinen kokemus," Lindfors muistelee tapahtumaa kirjassa Himo, rakkaus ja raivo - Jörn Donnerin ja Stefan Lindforsin keskusteluja (Aamulehti Kirjat 2005)
On jälleen yhden luovan aikakauden alku.
RYTMI Helmikuu 2007
|
39
6.2.2007 10:16:52. Hän on oikeassa. Edessä on pitkä sukellus Ville Leinosen menneisyyteen. Raastinauluista l Juhamattiin
Ville Leinonen on määrätietoinen romantikko
UUDEN HEI! -ISKELMÄLEVYN KUNNIAKSI RYTMI VEI LAULAJAN KAHVILLE JA KUUNTELI ROMANTTISEN SEIKKAILIJAN TARINAN A:STA Ö:HÖN.
TEKSTI: OTTO TALVIO | KUVAT: TOMI PALSA
L
L
rytmi_0107_jutut.indd 39
oskasateinen sunnuntai aukeaa Postitalon kahvilan ikkunoista tympäisevänä kuin marraskuu vaikka on jo tammikuun puoliväli. Ehkä voisi lisätä, että hän on keskikokoisten ja vähän isompienkin suomalaiskaupunkien koulima. kivenheiton päässä ydinkeskustasta. Luonnonlapsimainen laulelmalahjakkuus, päiväkirjamaisen lyriikan taituri, melodisten tunnustusten mies, siinä joi-
takin Leinoseen liitettyjä määreitä vuosien varrelta. Haastattelua tehdessä hän on asunut viikon Helsingin Hietalahdessa, lähellä satamaa. Tampereella hän löi itsensä läpi 2000-luvun alussa, ja viimeksi hän asui Porissa. "Tässä voi mennä monta kuppia kahvia", sanoo Ville Leinonen ja hörppää ensimmäisestään
Ville yrittää muistella isänsä yhtyeiden nimiä. Raastinlauluja arvioidaan useissa fanzineissa ja paikallislehdissä Kymenlaakson suunnalla. Julkaisun vaatimattomasta indie-statuksesta huolimatta kasetti saa näkyvästi julkisuutta. Levyn muut artistit ovat jääneet tuntemattomiksi suuruuksiksi.
KuuMaa päättää panostaa Villeen. Ville Leinonen
SAVONLINNA
utta aloitetaan toisesta alusta, ja toisesta kaupungista. Vuosi oli 1997. Underground-kulttuuria edistävä KuuMaa hakee yhtyeitä kokoelmalevylle The Greatest Underground Hits Ever KuuMaa musiikkia ( KuuCD 001, Kulttuuriyhdistys KuuMaa, 1996 ). "Päätin siellä ja silloin, että minusta tulee esiintyvä taiteilija ja lauluntekijä." Lupauksen Ville kirjoitti paperille: Tänä päivänä päätän, että minusta tulee lauluntekijä, menee syteen tai saveen. Vuonna 1997 c-kasetti ei suinkaan ollut vielä kuollut ja kuopattu, vaan bensaasemat läpi maan myivät niitä reilusti toista miljoonaa kappaletta vuodessa. Hän opettaa trumpetinsoittoa. Etsiessään julkaisukanavaa musiikilleen, Ville törmää anjalankoskelaiseen
Ensin ajattelin, ettei tästä kuppaisesta Savonlinnan kaupungista löydy sellaisia soittajia, jotka voisivat soittaa tällaista matskua.
kulttuuriyhdistys KuuMaahan. Saman vuoden kesänä Ville ostaa akustisen kitaran. "Siellä kansanopistossa minä myös esitin laulujani ensimmäisen kerran", Ville muistelee. "Hänestä tuli minun ensimmäinen tukijani", Ville kertoo. Isä kävi keikoilla myös maan rajojen ulkopuolella. Leinonen käy Savonlinnan taidelukiota, samaa josta on aikaisemmin kirjoittanut lähes koko YUP-yhtye, ja josta kaksi vuotta Villen jälkeen kirjoittaa Tarja Turunen. Se on selvä lauluntekijän merkki. Kokoelmalla julkaistaan neljä Villen kappaletta. "Tulee mieleen vain Wild Ones", hän sanoo lopulta hiukan epävarmasti. Ville nauhoittaa omaa musiikkiaan neliraiturilla makuuhuoneessa ja treenikämpällä. Kappaleita on kerääntynyt kaseteille sen verran, että Basfin c-kuusikymppisistä voisi rakentaa pienen tornin. Lehto innostuu kappaleista suunnattomasti. Ville päättää lähettää yhdistyksen vetäjälle Pekka Lehdolle, silloiselle Mäkipäälle, kasetillisen musiikkiaan. Ennen Villen syntymää hän oli ollut mukana Suomen ykköstanssiorkestereissa, sel-
M
laisissa jotka soittivat myös soulia ja funkia. Ne olivat taltiointeja oman tyylin musiikista", hän sanoo ja lisää varovaisesti: "Siinä mittakaavassa kuin silloin osasi tehdä, ne olivat parhaita." Leinosten perheessä musiikki on läsnä koko ajan. Kun Ville oli pieni poika, hän soitti keikkaa ravintolabändeissä, rumpuja ja puhaltimia. Opisto on täynnä itseään ilmaisevia hippejä. Samoihin aikoihin Ville muuttaa Anjalankoskelle opiskelemaan paikalliseen kansanopistoon luovaa ilmaisua (opetusohjelmaan ei sisälly musiikkia). Hänen silmänsä pyörivät hetken. Kasetin muutaman sadan kappaleen painos myydään nopeasti loppuun. Palataan Ville Leinosen syntymäkaupunkiin Savonlinnaan ja 1990-luvun alkupuolelle. Kansanopiston kursseja tärkeämpää on, että KuuMaa haluaa julkaista kokonaisen kasetillisen Villen lauluja. "En minä ajatellut niitä demoina. Kaikki soittavat jotakin, kaksi nuorempaa veljeä, pikkusisko, äiti ja isä. Tuloksena oli Villen debyyttialbumi Raastinlauluja. Villen isä on musiikinsoitonopettaja. Niin hän on tehnyt jo yläasteelta lähtien. Aikaisemmin kappa-
40
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_jutut.indd 40
6.2.2007 10:17:13
leet olivat syntyneet vaikkapa rummuilla Ville on aloittanut soittamisen rummuilla tai treenikämpällä sähkökitaralla, mutta nyt laulunteosta tulee ammattimaisempaa. "Se oli kolahtanut Samille. Palattuaan Savonlinnaan Ville hankkii itselleen keikan. Sen kuulee vielä niistä raastinlauluista. "Päätin, että pitää perustaa rokkibändi, jolla saisi keikkoja helpommin, ja muuallekin kuin Savonlinnaan." Ainoa kappale, joka tuolta alkuperäiseltä Valumolta jäi myöhemmin julkisuuteen astuneelle Valumolle, oli Enkeli. "Ne olivat niin hurjia, että tuntui, ettei tuollaista voi ollakaan. Nick Cave taas edusti laulelmapuolta. Sami paljasti minulle silloin 2002, että Raastinlauluja on yksi hänen kaikkien aikojen suosikkilevyjään ja että hän sanoisi näin vaikkei tuntisi minua", Ville kertoo. Lopulta, vuosi Savonlinnaan paluun jälkeen, hän on kasannut ensimmäisen version Valumoyhtyeestä. "Piti miettiä, että millä saisi lahjottua ihmiset soittamaan tässä bändissä, kun ei ole rahaa antaa", Ville tiivistää. Palatessaan pöytään Ville haluaa tehdä selväksi, että hän on aina ottanut oman työnsä vakavasti. Jonkin aikaa Ville tekee Savonlinnassa keikkoja soolona. "Sitten perustettiin tää lopullinen
Valumo, ja ensimmäinen keikka oli yhdessä pienessä pubissa Savonlinnassa. Totaaliseen kaaokseen ja hulluuteen. Ensin keikoille tulee mukaan haitarinsoittaja ja sitten kitaristi. Ihmiset soittivat nuoteista, jotka olin kirjoittanut heille." Kolmen tai neljän keikan jälkeen työ osoittautuu kuitenkin liian raskaaksi, eri-
Halusin tehdä suomeksi sellaisia rakkauslauluja kuin Nick Cave teki englanniksi, yhtä vahvoja.
tyisesti kun Villen pitää hoitaa kaikki yhtyeen järjestelyt, eivätkä keikat tuota taloudellisesti mitään. On aika hakea toinen kupillinen kahvia. Lauluihin rupesi saman tien tulemaan melodioita."
VALUMO SYNTYY
R
aastinlaulujen ensimmäinen painos myytiin nopeasti loppuun, mutta kun Villen ura pääsi vauhtiin vuosituhannen alussa, kasetin materiaali miksattiin uudelleen ja julkaistiin cd:llä Sami Sänpäkkilän Fonallevymerkillä. "Ensin ajattelin, ettei tästä kuppaisesta Savonlinnan kaupungista löydy sellaisia soittajia, jotka voisivat soittaa tällaista matskua", hän muistelee. Sitten kun olin ostanut sen akustisen kitaran ja opetellut ne soinnut, niin jotain siitä alkuvimmasta katosi. Vuosi oli 1998". Halusin tehdä suomeksi sellaisia rakkauslauluja kuin hän teki englanniksi, yhtä vahvoja." Paluumuuton jälkeinen vuosi on yhtä hullua luovuuden aaltoa. Ville oli saanut käsiinsä Neubautenin livevideoita, yhtyeen performansseja 1980-luvun alkupuolelta. Sisään Ville pääsi vasta kolmannella yrittämällä, jolloin hän vaivautui lukemaan pääsykokeisiin. Ne tekivät kansanopistossa opiskelevaan nuoreen mieheen lähtemättömän vaikutuksen. Uudella kitaralla Ville tekee valtavat määrät kappaleita. "Lopulta päätin, että muutan Tampereelle pääsin yliopistoon tai en. Keikoilla hänellä on piano ja kitara, ja neliraiturilla kummallisempaa äänimaailmaa. "Siinä oli jossain vaiheessa sellainen noin kymmenen hengen orkesteri, jonka kanssa tehtiin muutama keikka. "Se oli ainoa aine, jossa sai opiskella musiikkia tarvitsematta opiskella soittoa", Ville selittää. Tuntui, että se oli maailman paras bändi, että tuohon pitää pyrkiä. Että Adios!", Ville sanoo ja nousee kahvilan pöydästä. Sitten hän alkaa pohtia yhtyeen perustamista. Draivi on kova, ja vähitellen hän
25-vuotias cowboy Valumon esikoislevyn aikoihin.
pääsee eroon muihin soittajiin liittyvistä ennakkoluuloistaan. Ne olivat hienoja. Inspiraatiota omiin kappaleisiin antaa paitsi Nick Cave, myös Caven entisen luottomiehen Blixa Bargeldin Einstürzende Neubauten, avantgardistisen noisen eurooppalainen lipunkantajayhtye. "Se oli keväällä ja kun kesä tuli, niin mä aloin käydä Tampereella katsomassa, että täytyisi täältä Savonlinnasta päästä pois." Tampere veti puoleensa, koska Tampereen yliopistolla oli mahdollista opiskella etnomusikologiaa. Vuoden ajan Ville kulkee edestakaisin Tampereen ja Savonlinnan väliä, ja Valumo tekee muutamia keikkoja Savonlinnassa ja sen lähistöllä. "Sanoin jo bändin ensimmäisissä treeneissä, ettei tämä ole mikään demobändi, joka lähettää demoja jonnekin Soundiin arvioitavaksi ja sitten odotellaan, että jotain tapahtuisi, vaan vittu nyt lähdetään vaikka ilmaiseksi keikoille. "Aikaisemmin sävelsin vähän kaikilla soittimilla. Tämä on ammattimainen rokkibändi, että ruvetaan tekemään hyviä
RYTMI Helmikuu 2007
|
41
rytmi_0107_jutut.indd 41
6.2.2007 10:17:21
Ville Leinonen. Hän oli saanut sen käsiinsä jo silloin 1997." "Ehkä hän oli jostain Toinen vaihtoehto -lehdestä lukenut arvostelun ja tilannut sen
"Mä tein hirveästi töitä, mutta aina kun oli vapaata tehtaasta, niin pyrin tekemään keikkoja." Tampereen pop-piireissä aletaan vähitellen puhua Villen keikoista, erityisesti soolokeikoista, joita hän tekee ahkerasti. "Se, että lehdissä kirjoitettiin juttuja oli ylipäätään niin uutta ja hienoa. Ehkä Erjamolle kyseessä oli merkittävämpi projekti kuin muille yhtyeen jäsenille. "Ja nyt ollaan taas takaisin siinä tilanteessa, että mitään bändiä ei ole olemassa, pöytä on täysin putsattu, ja tuollainen levyllinen iskelmämusiikkia on tulossa kauppoihin." "Halusin aloittaa taas täysin alusta." Ensimmäisen vuoden Tampereella Ville tekee kolmivuorotyötä Takon kartonkitehtaassa kaupungin keskustassa. Keikoille tulee yhä enemmän ihmisiä. Ville on Tamin ensimmäinen löytö Pokolle ja sopimus tehdään suoraan kolmesta levystä. Yhtyeet muodosta-
vat pian iskelmärockin ydinryhmän. Hänen tunteikas, rikkaasti sovitettu musiikkinsa mielletään kuitenkin iskelmälliseksi, koska iskelmällisyys on päivän sana ainakin Helsingissä. Ei siinä ajateltu, että mitään levyjä tehtäisiin." Pohdinta palauttaa lauluntekijän takaisin nykyhetkeen. Hän on pukeutunut mustaan lännenpaitaan. Konsertti on, jos ei ensimmäinen Helsingin keikka, niin ainakin ensimmäisten joukossa. "Sillä keikalla oli trumpetisti ja pianisti mukana ihan siksi että oltiin niin isolla lavalla", Ville muistelee. Ville ei enää osaa sanoa, tuntuiko koko asetelma tuolloin hölmöltä vai ei. Yhtyeen nimi tuntui viittaavan huumorin suuntaan, vaikka bändin laulaja Lasse Erjamo pani itsensä likoon taiteensa puolesta. Hän on kuin romanttinen cowboy, joka on kasvanut kuunnellen Jacques Breliä ja
O
Nick Cavea. Juhlaviikkojen järjestäjät kehuvat Villen maasta taivaaseen. Hän kertoo Villestä Pokon maineikkaalle pomolle, Kari "Epe" Heleniukselle, joka tulee katsomaan Valumon keikkaa rockravintola Dorikseen. Silloin mä vähän mietin, että kuunteleeko kukaan tätä meidän musiikkia." Arto Munasta on vielä jälkikäteenkin vaikea sanoa oliko kyseessä vitsi vai ei. Ville ja Valumo yhdistetään nopeasti helsinkiläiseen Arto Muna ja Millennium -yhtyeeseen, joka häpeämättä lainaa Topi Sorsakosken aikaiselta Agentsilta. Ville Leinonen
keikkoja. Samuli Knuuti kirjoittaa bändien kärkimiehistä kilpailuhenkisen yhteishaastattelun Rumbaan. "Fonal julkaisi Yöaikaan-singlen jo vuonna 1999", hän muistuttaa.
UUSI ISKELMÄROCK
n elokuu vuonna 2000, Helsingin Juhlaviikkojen konsertti Tokoinrannan Huvilateltassa. Alkoihan se sitten olla aika outoa, kun meidän ja Yölinnun levyarviot niputettiin saman otsikon alle. Musiik-
Ville ja Valumo yhdistettiin nopeasti helsinkiläiseen Arto Muna ja Millennium -yhtyeeseen.
kilehdissä puhutaan iskelmärockista, jolla viitataan kaikkeen sähkökitaroilla soitettuun musiikkiin, jossa edes etäisesti yhdistyvät slaavilainen melankolia ja kansallisromanttinen rautalanka. Sekä yhtyeen rumpalina että kakkoslaulajana hääri julkkisuransa alkuvaiheissa ollut Jani "Wallu" Valpio.
42
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_jutut.indd 42
6.2.2007 10:17:24. "Eihän mulla työttömänä olisi ollut mitään mahdollisuutta tehdä tätä hommaa", hän sanoo. 25-vuotias Ville Leinonen on vaikuttava näky lavalla. Hän ansaitsee hyvää palkkaa, jonka hän sijoittaa Valumon pyörittämiseen. Hiukan ennen debyyttialbumin ilmestymistä Ville Leinonen esiintyy Huvilassa laajennetun Valumon kanssa. Se heijastelee hänen musiikkinsa estetiikkaa. Poko ei kuitenkaan ollut ensimmäinen Tampereella, joka ehti julkaista Leinosen musiikkia. Paperitehtaan liksat menevät bändin bensarahoihin. Jouni "Tami" Tamminen, Pokon tuore tuotantopäällikkö, on käynyt Villen keikoilla ja kiinnittänyt huomiota tämän lahjakkuuteen
Paluuta lapsuuteen. Kun kuuntelee Juhamatin lauluja, niin niissä on aika traagisia ihmissuhdetarinoita. Missä se kuuluu. Hittimateriaalia on vähemmän ja Villen kielikuvat risteilevät päiväkirjamaisen ja lähes kornin romantiikan välillä. "En mä tiedä. "Jotakin tuollaista musiikillisesti vähän avantgardistisempaa tekisi mieli tehdä. "Ihan mukavia tyyppejä, mutta ei meillä ollut minkäänlaista musiikillista yhteyttä."
KIMALTAVIA UNELMIA
lokuussa 2001 julkaistu kakkoslevy Kimaltavia unelmia saa debyyttiä ristiriitaisemman vastaanoton. Voisihan se olla vaikka avantgardistista diskopunkkia, mutta ei se sano mitään." Onko Riston kanssa soittaminen vaikuttanut sinun omaan musiikkiisi. Ja Ville Leinosen tulevaisuus voi olla ihan muualla kuin schlagerin parissa. Ville miettii ja puistelee lopulta päätään. Tai joissain sen levyn luuppirakennelmissa", Ville sanoo ja paljastaa samalla jotain tulevaisuudentoiveis taan. "Ja samalla outoa. Kaikki eivät enää pysyneet mukana", Ville sanoo. Siinä ei tapahdu oikein mitään. "No se on ehkä vaikuttanut", hän myöntää ja silmiin tulee hetkeksi innostunut kiilto. Roiskia kappaleita neliraiturille", hän sanoo mietteliäästi. Entäs ES-yhtyeen avantgardepuuhastelu. Mutta minkälaista musiikkia. Siinä tasaisessa äänessä, joka soi kuusi minuuttia paikallaan. Alkuvuodesta 2002 Valumon rumpali Antti Kinnunen lähtee yhtyeestä.
Hei! on arvioitu sivulla 56.
RYTMI Helmikuu 2007
|
43
rytmi_0107_jutut.indd 43
6.2.2007 10:17:28
Ville Leinonen. "Haluaisin tehdä biisejä niin kuin ennen, jotenkin viattomasti. Jälkimmäisen mukaan studioyhtye (jossa soittivat muun muassa Marzi Nyman, kitara, Risto Ylihärsilä, syntetisaattorit ja Zarkus Poussa, perkussiot) sai nimekseen Chrisse Forever Band. Mitä kriitikot eivät vielä vuonna 2001 tiedä on, että sekä ensimmäisen että toisen levyn kappaleet olivat olemassa jo levytyssopimuksen allekirjoitushetkellä. Levy on eräänlainen kunnianosoitus suomalaisen iskelmän legendaarisille sanoittajille, Raul Reimanille ja Chrisse Johanssonille. "No ei se oikeastaan ole", hän vastaa. Vähän tällaisia Kauniit ja rohkeat -tyyppisiä kohtauksia. Haluaisin kuulua siihen artistikatraaseen vielä pitkään. Mutta siinä onkin haastetta. "No vaikka Hei-kappaleessa. Yhtye kiertää Suomea ja soittaa festivaaleilla. Jos kehitystä on tapahtunut, niin se on tapahtunut jo aikaisemmin. Onko mitään mielessä. Avioeroja ja pettämistilanteita. Hän kertoo pyrkineensä mahdollisimman autenttiseen ja tarkkaan toteutukseen, ainakin sovituksellisesti. Kappaleet on pitkälti valittu niiden sanoitusten perusteella ja suuri osa kappaleista on Villen suosikkeja vuosien varrelta. Aluksi mä ajattelin, että tehdään vain yksi Kimaltavia unelmia tupla-albumi." Kimaltavien unelmien jälkeen seuraa Valumon kiireisin vuosi. Se minua kiehtoo, tällainen saippuaoopperamainen rakkauslaulu." Mitä Ville aikoo tehdä seuraavaksi. Ajanjakso on bändin jäsenille unelmien täyttymys. Valumon näillä näkymin lopullinen telakoituminen antoi mahdollisuuden toteuttaa pitkään haaveissa ollut iskelmälevy, 12 etupäässä Juhamatin ja Katri-Helenan tuotannosta poimittua kappaletta. Juhamatti kuuluu hänen äitinsä suuriin suosikkeihin. Kaikki se mistä Ville oli haaveillut Savonlinnassa on toteutunut. Ville äänitti ne täysimittaisen studioyhtyeen kanssa Suomenlinnan Seawolfstudiossa kesällä 2006. Paluuta viattomuuden aikaan", hän miettii. Kappaleet polveilevat kuin progessa konsanaan. "Siksi Valumo alkoi hajota. Jotakin uutta. "Oli pakko jaotella: nämä biisit menevät sille tyhmälle poppilevylle, joka on pakko julkaista ensin, koska Epe sanoi niin", selittää Ville hiukan huvittuneena ja jatkaa: "sitten tälle orkesteriteokselle jätetään nämä biisit ja siitä tulee sitten klassikko. Hänen äänensä hiljenee kuiskaukseksi. Monet levyn kappaleista ovat tuttuja Villelle myös lapsuudesta. "Hei!-levyä voisi kuvailla dokumentiksi Porissa vietetystä vuodesta", Ville sanoo. Kysy-
E
mys on pikemminkin valmiin materiaalin jakamisesta kahdelle toisistaan poikkeavalle levylle. Ne eivät ole vain pumpulissa rakastamista. "Onhan tämä levy sellaista nostalgiaa. Tehdä niin hyvää musiikkia, että Sami julkaisee sen."
"Vitsiltähän se vaikutti ja vitsi muuttui vielä paremmaksi, kun tapasi bändin", Ville muistelee. Vanhan rakkauden pariin
Uudella Hei!-levyllä kaikki ei ole niin iskelmällistä kuin miltä vaikuttaa. Mä olen hirveän innostunut siitä kuinka paljon Fonalia diggaillaan tuolla maailmalla
Oman materiaalin lisäksi hän lainaa yhden kappaleen Eero Koivistoisen Muusa ja Ruusa -lastenlevyltä. Konsertti on elämyksenä häikäisevän kaunis. Tätä kirjoitettaessa Ylihärsilä tunnetaan hyvin rockia seuraavassa Suomessa. Uuden aamun lauluja." Valumo vetäytyy kesän päätteeksi 2003 pitkälle tauolle ja Ville alkaa valmistella soololevyään Suudelmitar, joka julkaistaan vuoden 2004 alussa. Poko julkaisee keikan nimellä Alive II. Että tuolloin oli tuollaista ja tuona vuonna tuollaista. Mutta valitettavasti Valloittaja ei valloita listoja ja keikkojakin on niukanlaisesti. Ville muuttaa loppuvuodesta 2005 "Tampereen skeneä pakoon" Poriin, jossa hän kuuntelee paljon vanhoja suomalaisia iskelmiä. Niitä on ollut paljon. On jälleen uusiutumisen aika. Sami Sänpäkkilä ihastuu levyyn niin paljon, että Fonal julkaisee sen tänä vuonna Suomen ulkopuolella. Valkoiset paidat ja paljon valkoisia valoja lavalla. Keikkoja on sovittu ja studioonkin pitäisi mennä, mutta bändissä ei ole rumpalia. Valumo palaa vuoden mittaiselta tauolta syksyllä 2004, ja alkaa valmistella seuraataja on yhtyeen rennoin levy. Nyt ovat kaikki mahdollisuudet auki." Mutta oletko sinä Ville onnellinen, oletko tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Bändi oli oppinut soittamaan. "Sitten minusta on tullut tällainen harjannostajais- ja kissanristiäislaulaja. Kirkossakin olen ehtinyt käydä vetämässä oman hengellisen musiikin konsertin. "Riston panos teki Valumosta hetkeksi täydellisen", sanoo Ville. "No, nyt kun alkaa oikein muistella mitä kaikkea on tehnyt, niin tulee tyytyväinen mieli siitä, että on tässä jotain saanut aikaiseksi. Levy saa kriitikoilta hyvän vastaanoton kauniilla bossa nova - ja jazzhenkisillä folkkappaleillaan. Mutta kun sen elämän pitäisi olla muutakin kuin ne arkistossa olevat levynkannet. Nyt ovat kaikki mahdollisuudet auki.
"Se oli jotenkin tuore. Se cowboyjuttu oli ohi ja meillä oli puhdas uusi alku. Levylle koskettimet soittaa kuopiolainen Risto Ylihärsilä. Muun muassa Tigerbombsista tunnettu Tommi Salminen onneksi tarjoaa itseään yhtyeen rumpaliksi ja tilanne vakiintuu. Uusi levy ja uudet jäsenet antavat Valumolle mahdollisuuden suunnitella tulevaisuutta uudenlaisella luottamuksella. Ehkä Epe näki Samissa hitusen itseään", Ville miettii. Meistä oli tullut soittajia! Löytyi joku uusi näkökulma. Ei bändissä mitään vikaa ole, mutta nämä kappaleet eivät sovi tälle yhtyeelle." Fonal tulee jälleen kerran mukaan Suudelmitar-albumin myötä. "Sopimus Pokon kanssa syntyi vaivatta. Vuodet kuluvat nopeasti. Lokakuun puolivälissä 2005 Valumo soittaa viimeisen keikkansa Jyväskylän Lutakossa. "Huomasin heti, että Suudelmittaren biisit pitää äänittää hyvin ja rauhallisesti, ilman Valumoa. "Minusta Uuden aamun lauluja oli siihen mennessä paras levy", Ville sanoo.
vaa levyä, keväällä 2005 julkaistavaa Valloittajaa. Valloit-
Kirkossakin olen ehtinyt käydä vetämässä oman hengellisen musiikin konsertin. Mitä muuta jää elämästä käteen on ihan eri asia."
44
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_jutut.indd 44
6.2.2007 10:17:31. Huomasin yhtäkkiä, että mun pikkuveljestä Jerestä oli kehittynyt oikeasti hyvä basisti. Ylihärsilästä tulee Valumon vakituinen jäsen yhtyeen viimeisiksi kuukausiksi. Elokuussa 2005 hän jopa kokoaa ison orkesterin esittämään levyn kokonaisuudessaan Helsingin juhlaviikoilla, jälleen Huvilateltassa. Hän käy Euroopan kiertueella Fonalin artistien kanssa ja soittaa kokeilevaa taidemusiikkia Sami Sänpäkkilän ES-yhtyeessä, paukuttaa rumpuja Risto-yhtyeessä ja pianoa entisen Circle-kitaristin Teemu Elon Puhuvat Eläimet -orkesterissa. Myöhemmin, yhtyeen kolmannen levyn Uuden aamun lauluja valmistuttua myös kosketinsoittaja Jussi Kostilainen lähtee Valumosta. Se on yksi yhtyeen kaikkien aikojen hienoimmista esiintymisistä, Ville sanoo hiukan surumielisesti. Hänen yhtyeensä Riston toinen albumi Aurinko aurinko plaa plaa plaa nousi syksyllä 2006 lähes Suomen virallisen albumilistan top-kymppiin ja levyltä jää elämään suomirockin historiankirjoihin ainakin hulvaton Discopallo-hitti. Ville äänittää albumin lähes kokonaan yksin Kari Lounelan Mehiläisstudioilla Tampereella. Niistä 12 mieleisintä valikoituvat kesällä 2006 Suomenlinnan Seawolfissa äänitetylle Hei!-iskelmälevylle. Ville Leinonen
Hänen lähtönsä luo hetkellisen paniikin
Top 40 -hitti Tendency kuulostaa Editorsilta ilman kohtalokkuutta. Syntyi Leaving the Nest, hajanainen, mutta spontaani ja raikas levy. nuori Jussi Sydänmäki on fraseeraustaan opetellut. Debyytti on oivallinen. Domino piti miehen kuuden biisin ensi-ep:stä ja pyysi tätä tekemään neljä laulua lisää. Kepeä I Never Stopped menisi The Magic Numbersin levyllä kelpo välipalana. En ole kuullut sitä, mutta kakkoslevy antaa vähän aihetta riemunkiljahduksiin yhtyeen nimestä huolimatta. Ja kaikki on tehty parhaalla mahdollisella tyylillä!
MARKKU ROINILA
BENJY FERREE
Leaving the Nest
Domino
BUCK JONES & TEXAS ROOSTER
Speedster
Hogfarm
CLAP YOUR HANDS SAY YEAH
Some Loud Thunder
Wichita
Veteraanibillyt kuulostavat nuorempiaan vetreämmiltä. Se on virkistävää. 16 biisiä sisältävä levy kestää yli 50 minuuttia, ja se on liikaa. BATTLE
Back to Earth
Transgressive
Tuore lontoolaisyhtye haluaa indien mestaruussarjaan, mutta... Lopullinen tuomio bändille annetaan pian ilmestyvän Break the Banks -debyyttialbumin myötä.
ANTTI LÄHDE
kuin indiebändi The New Pornographersin jäsenenä, mutta ehdottomasti parhaimmillaan hän on americanalle omistautuneena sooloartistina. Benjy Ferree on Hollywoodista maitojunalla kotikulmilleen Washingtoniin palannut nuorukainen, joka päätyi Iso-Britannian arvostetuimmalle indie-levymerkille, Dominolle, kuin vahingossa. Buck Jonesin äänenkäyttö on ensiluokkaista. The Crimson Ghostsin uusi levy on niin huono,
Miltä moderni arkkitehtuuri kuulostaa. Ei se mitään, vaikka Outi Söderholmin ilmaisu etsiikin välillä nuottia, se on inhimillistä, eikä Outi laula edes kovin kamalan pieleen, mutta laulun dumppaus antaa bändistä harrastelijamaisen vaikutuksen. Ne ovat kuin suoraan vuodelta 1995, jostain yläasteen pimeimmästä nurkasta jossa koulun kovikset piikittelevät lyijykynällä hikaria joka koittaa vääntää niska limassa Photoshopilla upeaa taidetta. Aika ilmeistä on, mistä esim. Lisäksi kannet ovat kamalat. Muutaman biisin joutuu skippamaan, mutta muuten meno on tiukkaa kuin ruosteinen ruuvi vuoden ´63 El Caminon kampiakselissa.
JOONAS KAVASTO
Meno on tiukkaa kuin ruosteinen ruuvi vuoden ´63 El Caminon kampiakselissa
Blitzkid Five Cellars Below
Ramopunkkia. Lopputuloksena on kymmenittäin erilaisia filttereitä ja pääkallojen kuvia ympättynä päällekkäin. Misfitsin tallaamalla polulla käppäillään, ja mikäs siinä on käyskennellessä, kun taustamusiikkina rullaa kiivas komppi ja hyvät kitaramelodiat. Ihastuttaakseen Battle tarvitsisi pari ässäraitaa tai Jason Bavanadania vakuuttavamman laulajan. Chastainin Shut up and Bop! tuntuu tässä seurassa aika tylsältä. Kitaristi Perry Kaasalainen roiskii perinteisen (Missisippi Mud) ja äänekkäämmän (Rock with the Wild Boyz) välillä varsin mielenkiintoa yllä pitävällä tavalla. Kiekon 14 biisiä kuunneltuaan huomaa heti kaipaavansa lisää Casen läsnäoloa audiomuodossa. Battle on vähän väritön ja persoonaton. Syynä lienee viime levyllä mukaan tullut uusi rumpali Mäikkä, joka piiskaa porukan juuri sille tasolle kuin tällaisessa musiikissa vaaditaan. Olisitte nyt laittaneet edes sanoitukset mukaan.
JYRI-JUSSI REKINEN
ten vangitseva Vanilla Icen Ice Ice Baby, hilpeästi kulkusten saattelema Dead Kennedysin Holiday in Cambodia, jouheva Madonnan Like a Virgin, ripeä Depeche Moden Personal Jesus ja eksoottinen Beyoncen Naughty Girl. CYHSY:n eka levy sai innostuneen vastaanoton. Koko muodikas indie-kuulokuvasto on käytössä: vähän vinkuva ja toisinaan hermoillekäyvä laulufraseeraus, arcadefiremainen eurooppalaistyyppinen taidepilkahdus, Pavement-tyyppinen flegmaattisuus ja vielä punkfunkdisko-vaikutteet. Nyt Battle on parhaimmillaankin vain "ihan kiva". Viimeistään kolmannen biisin aikana tuleva saksofonisoolo sulattaa sydämen. Sunderlandilainen Field Music käyttää 31 minuuttia vastatakseen yllä oleviin kysymyksiin. Tämän hetken ehkä täysiverisin pseudoviihdyttäjä Richard Cheese ja hänen letkeästi svengaava yhtyeensä Lounge Against The Machine hyödyntävät ovelasti joulusesongin ujuttaakseen joululevylleen perinteisten joululaulujen sekaan myös puhuttelevia nykymusiikin klassikoita ku-
Horrorpunkkia hyvälle mielelle. Laulu on miksattu niin alas, että sanoista ei tahdo saada mitään selvää. Neko Case on tullut tutuksi niin punkrumpalina
Jotain mätää Saksanmaalla. Tässä on levy, jonka biiseistä tulee energinen ja innokas olo. 7, Arm And Hammer, Underwater (You And Me) ja varsinkin muutaman vuoden takaiselta Rapturelta kuulostava Satan Said Dance pääsevät kohtuullisen lähelle.
MARKKU ROINILA
Benjy ei ehkä osaa näytellä, mutta on hänestä sentään lauluntekijäksi. Ferreen varsinaista debyyttialbumia kohtaan albumi kuitenkin lataa kovat odotukset.
ANTTI LÄHDE
FIELD MUSIC
Tones of Town
Memphis Industries
NEKO CASE
Live from Austin, TX
New West
THE CRIMSON GHOSTS
Carpe Mortem
Fiend Force
Kunnon annos laulajattaren lavahurmaa. Tulos on perinjuurin ankea ja usein myös ärsyttävän erikoinen vain eksoottisuuden vuoksi. Näin mitäänsanomaton musiikki yhdistettynä näihin kansiin tekee tästä levystä hengenvaarallisen.
JOONAS KAVASTO
RICHARD CHEESE
Silent Nightclub
Surfdog
DEBBIE
Debbie
Woimasointu
BLITZKID
Five Cellars Below
Fiend Force
Joululoma Kambodiassa ja muita hilpeitä viisuja Las Vegasin crooner-kunkulta. Onpa mukana myös billy-levylle harvinaista poliittista kommentointia, jossa Buck kirjoittaa ihmettelevän rakkauskirjeen Yhdysvaltain puolustusministeri Condoleezza Ricelle (Toxic Love).
JEAN RAMSAY
Kylläpä indiepoppi on pahimmillaan ankeaa. Sanoitukset ovat naisnäkökulmasta. Musiikkiin on vaikea keskittyä, koska tämän levyn kannet ovat kauheimmat mitä olen ikinä nähnyt. Pari miinusta. Parin vuoden ikäinen Transgressive Records on ehtinyt julkaista muun muassa The Pipettesiä, The Young Knivesia ja Mystery Jetsiä. Muutenkin Jonesin ja Perryn kirjoittama biisimateriaali on varsin tasokasta, ja ainoaksi coveriksi jäävä Joe D. Sydäntä, saati hyviä biisejä tästä ei tahdo löytyä, vaikka esimerkiksi Emily Jean Stock, Love Song No. Neljä pätevää folklevyä julkaisseella artistilla on niin vangitsevan vahva lauluääni ja sen verran komeita biisejä, että kuuntelukokemus on maistuva myös livelevyn muodossa. Bändi perustettiin Blondie-tribuutiksi muutama vuosi sitten. Vähän kuin joisi lasillisen vastapuristettua appelsiinimehua lauantaiaamuna. Debbie on itse asiassa Pojat plus Outi Söderholm. Leaving the Nestin biisit ovat järjestään ylipitkiä, noin 5-minuuttisia, eikä levystä ole siten klassikoksi. Tai Pablo Picasson maalaukset. Biisit ovat sitä itseään, perinteistä ramopunkkia. Kymmenen biisin joukosta löytyy kaksi pikkuklassikkoa, The Kinksin hengessä rullaava poppis In the Countryside sekä kaunis valssi Private Honeymoon, joka tuo mieleen yhtä lailla Jeff Buckleyn kuin The Zombiesinkin. Koska ryhmällä näytti kulkevan, päätettiin tehdä omia biisejä. Lontoolainen Battle sopii hyvin yhtiön pirtaan, vaikkei suurta vaikutusta onnistu minialbumillaan tekemäänkään. Horrorpunkin hengessä tässä mennään. Tones of Town on niin kubistinen kuin poplevy vain voi olla. Myös levyn nimikappaleen kirpeät slide-kitarat maistuvat. Field Musicin popmusiikki on vielä pilkotumpaa ja kliinisempää kuin rumpalinsa Peter
RYTMI Helmikuu 2007
|
53
rytmi_0107_uudetlevyt.indd 53
6.2.2007 09:15:34
ARVIOT | UUDET. Jo vuonna 1979 aloittaneeksi ryhmäksi Buck Jones kuulostaa varsin vetreältä. One More Night lisää soppaan ska- ja mod-mausteita, mutta liian varovaisesti. Live from Austin, TX ei välttämättä ole levy, josta Casen fanittaminen kannattaa aloittaa, mutta jo koukkuun jääneelle juurimusiikin ystävälle albumi on koko lailla pakkohankinta.
TOMI NORDLUND
että tekisi mieli repiä oma käsi irti jotta olisi jotain jolla hakata
Ensin hyvät uutiset. Sitten huonot uutiset. Toinen piristävä poikkeus on sielukas Thinking About You, joka on aika paljon velkaa Rolling Stonesin Till The Next Goodbye -sävelmälle. Juuri Helsingissä keikan heittäneet ruotsalaisveljekset Ulf ja Daniel Dufwenberg ovat All The Way -ep:n ja Exogenic Breaksin Complications-kokoelmalle päätyneen Different Passages -raidan jälkeen saaneet kasaan ensimmäisen albuminsa. Martha Wainwright lukee vanhan tuutulaulun Beautiful Dreamer pikantin eksentrisesti. Sävellyksiä kuullaan koko bändiltä, varsinkin basisti Kimmo Hakalalta, kosketinsoittaja Timo Kajamieheltä ja rumpali Kimmo Pörstiltä. Ne valavat uskoa meihin ateisteihinkin siitä, että ihmisellä saattaa sittenkin olla sielu.
OTTO TALVIO
Sisäsiistiä muttei ideatonta folk-poppia. Sanna Natusen ääni on kirkas kuin vuoripuro, ja maniskat ja viulut kisailevat kivasti omissa kappaleissaan, kuten Keväthanki tai Hangosta etelään. Odotellessa Kristin Hershin Throwing Muses -yhtyeen paluuta, on sen ja Hershin faneilla mahdollisuus tyydyttää suurimmat himonsa älykkääseen folkpohjaiseen popilmaisuun ostamalla Learn To Sing Like a Star, 40-vuotiaan atlantalaislaulajan seitsemäs soololevy. Suomalaismerkin julkaiseman levyn päättää haamumaisen herkkä tulkinta Kaj Chydeniuksen mestarillisesta Laulu kuolleesta rakastetusta.
JUSSI NIEMI
Jazz Hits Volume 1
Mel Bay Records
JUSSI NIEMI
MB3 esittää jazzklassikoita kolmen kitaristin johdolla.
MB3:n muodostavat amerikkalaiset huippukitaristit Vic Juris, Jimmy Bruno ja Corey Christiansen. Muut ovat suoraan nukkumatin käsikirjasta. Ei tässä ruutia keksitä, mutta hyvin tämän kanssa viihtyy. Uhon, alemmuudentunteen sekä tragikoomisuuden yhdistelmä toimii. Silti Hectorin varhainen mestariteos Nostalgia ja ripeä Rastaat tanssii -instrumentaali keltti-bluegrass-tatseineen puhuttelee. Tai ei nyt ihan kaikkea, rumpali ja jousisektio auttoivat vähän.
rytmi_0107_uudetlevyt.indd 57
6.2.2007 09:15:44
ARVIOT | UUDET
män soulin, hiphopin, reggaen, electron tai trancen sävyttämällä groovella. Toisella albumillaan Kreoli työstää edelleen suomalaisten ja afro-amerikkalaisten juurten yhdistelmäänsä ja flirttailee ambientinkin kanssa. Sitä Mist Season kuitenkin tekee. Hohhoijaa, hyvää yötä. Amazing Race tunnelmoidaan ambientisti instrumentaalina dobroin ja steel-kitaroin. Veli-Matti Järvenpään haitari leimaa ugrilais-iiriläistä Dance of The Mistressiä. Norahin silkinpehmeä ääni on kypsynyt kukkaansa, ja hänen tulkintansa on kauttaaltaan mestarillista. Kitaristit vakuuttavat kukin sooloillaan, ja kolmen kitaran yhteissoundi on miellyttävää kuunneltavaa. Viime kädessä Velours Perfect voittaa sillä, että se tavoittelee tunnelmia selvästi enemmän kuin kaupallista menestystä.
MB3. Poikkeuksena on kakkosbiisi Sinking Soon, josta Tom Waits voisi tehdä maailmaa musertavan version. Machopullistelun sijaan kaksi puhaltajaa sisältävä tiukka sekstetti onneksi korostaa jatsillisia sävelmiä ja huolellisia sovituksia, usein suomalaisin sävyin ja varsin lyyrisesti. Tämä on tylsääkin tylsempi levy, jossa samanlaiset hidastempoiset biisit seuraavat toisiaan. Hymyilevien laivojen satamaa seuraa neljän biisin ep, joka käsittelee ihmissuhdetematiikkaa suorastaan riemastuttavalla tavalla. Lisäväriä saadaan vierailta ja eksoottisemmilla soittimilla. Avausraita Tahdon esittelee potentiaalisen puolison painostuksenalaisen miehen, joka kiemurtelee avioliittolupauksensa kanssa. Rickie Lee Jones on kuin sievistelyyn taipumattomien ihmisten Joni Mitchell, jazzin ja folkin sytyttämä laulava runoilija. Nämä karsitut, henkilökohtaiset laulut ovat nostattavia. Campilongon lankku laulaa rumpujen ja kontran tuella superdynaamisesti nestemäisen sensuelliuden vaihtuessa hetkessä ärhäkämpään murjaisuun. Hänen edellinen levynsä, vuoden 2003 The Evening of My Best Day, oli lempeä kokoelma lauluja, joissa saattoi hetkittäin kuulla häivähdyksen gospelia. Ilmeinen virtuositeetti näyttäytyy kuulijasta riippuen joko bonuksena tai painolastina. Verrattuna laulajan herkempään ja akustisempaan soolomateriaaliin, kuulostaa levy melkein enemmän Musesilta, vaikka Hersh onkin itse soittanut kaiken levyllä. Jazz Hits Volume 1 on ehdottoman suositeltava hankinta bebophenkisen kitarajazzin ystäville.
OLE NERDRUM
KUUSUMUN PROFEETTA
Riemun ja kurjuuden sälekaihtimet
Fonal Records
NORAH JONES
Not Too Late
EMI
Unettava kolmas levy. Armaani tulta ja tappuraa lähestyy puolestaan tulkinnallisesti teatteri-ilmaisua ja saa kaipaamaan paatoksessaan Tarmo Mannia ja Veikko Sinisaloa. Hilpeää. Kuka sammuttaa valot?
JYRI-JUSSI REKINEN
Maukas musiikillinen välipala omalaatuisilta porilaisilta. Tulos miellyttää, mutta spontaanimpi heittäytyminen toisi kaivattua särmää. Näin huoliteltu sointi syö tällaisen folk-popin uskottavuutta. Levyn selkeästi hienointa ja kuuntelua kestävintä antia ovat kuitenkin Kuin kaksi marjaa sekä Jalokivet, ja erityisesti näiden instrumentaaliosat. Tyylitajuisen bändin esitykset tutuista kappaleista kuten Milestones (Miles Davis), Cantaloupe Island (Herbie Hancock), Killer Joe (Benny Golson) ja Impressions (John Coltrane) svengaavat komeasti. Niukasti (usein manipuloituja) lauluosuuksia sisältävä, rauhallinen meno viettelee analogisyntikoita ja melko hämäristä lähteistä napattuja sampleja suosivalla lämpimällä soundilla, joka nytkyy aina enemmän tai vähem-
Monipuolista folk-poppia. Uskonnollisesta musiikista on kyse, mutta ei vulgäärikristittyjen öykkärimäisestä, pelon ja vihan sotkemasta keskitien aikuisnöyristelyuhosta, jota Amerikka syytää maailmaan oman puritanisminsa pakokaasuna. Varsinkin päätösraidan ilmavan jatsahtava komppi yhdistettynä pätevään torvisovitukseen ja kuulaana kimmeltäviin koskettimiin hipoo niin kutsuttua "parhautta".
TUOMO STENBERG
Yhtyeen itseluottamus välittyy hienosti levyltä, eikä kuulijalle tule kertaakaan vaivautunut olo.
Imaginary Friend Sister Dear
MIST SEASON
Woodlands
Seacrest
Uutta suomi-fuusiota etnomausteilla.
Pakko myöntää, etten kauheasti kaipaa 70-luvun fuusio-jazzia. Tapio Rautavaaran Kulkuriveljeni Jan, todella tosielämän mehua valuva laulu, ja yhtä perimmäinen kansanlaulu Yksi ruusu tuovat nostavat palan kurkkuun.
JUSSI NIEMI
SIBELIUS-AKATEMIA
KINGSIZE BROTHERS
Velours Perfect
Exogenic Breaks
KRISTIN HERSH
Learn To Sing Like a Star
4AD
Tunnelmallista analogi-chillailua. Välillä kiivaasti kitaroiva Tommi Varjola sävyttää kaunista Flowers of Asiaa ja Rafael Tejadan tablasta hyötyvää Garden of Beruwelaa jopa sitarilla.
JUSSI NIEMI
KREOLI
II
Suorastas
RICKIE LEE JONES
Sermon On Exposition Boulevard
New West
Keskilännen beatnik-kuningatar. Sermon On Exposition Boulevard taas on levyllinen eräänlaista gospelia ei tosin sellaista, joka soi etelävaltioiden baptistikirkoissa. joka kuullaan sekä instrumentaalina että Norah Jonesin kujertamana. Not Too Late on hienostuneen minimalistisesti tuotettu levy. Taustalla soittavat kontrabasisti Jay Anderson ja rumpali Danny Gottlieb
Riuska rockpop, harmoninen hempeily ja vähän kaikki siltä väliltä soivat sulassa sovussa 11 kappaleella, jotka kaikki ovat täyttä rautaa. Nyt on otettu teemaksi twist, tuo 60-luvun alun muotitansseista hölmöin ja tunnetuin. Vaikea uskoa Villen pornohönkäilyä jälkimmäisessä ihan ironiattomaksi.
JUSSI NIEMI
TANJA KONSTENIUS
LOS STRAITJACKETS
Twist Party
Yep Roc
M.dulor
Kovat piipussa on erittäin miellyttävä ja mukava levy, mutta jotenkin se pakenee omaksi ottamista.
mutta jossa on vetävä kitarakuvio. Pienen kaupungin maailma esiintyy hiukan haikeassa, mutta romantisoidussa valaistuksessa, vähän kuin Risto Jarvan elokuvassa Mies, joka ei osannut sanoa ei. Pekka Laaksosen tekemät kappaleet ovat enimmäkseen kelvollisia. Sävellyksissä riittää itua, mutta sanoitusten onnellisuus ja hippihenkisyys vievät hiukan terää. Levyn hyvän tunnelman muistaa aina kun sen laittaa soimaan, mutta biisit häipyvät mielestä heti kun kääntää selkänsä maailman melskeen ja sähköisemmän arjen iskiessä päälle.
MARKKU ROINILA
Wrestling-maskiset instro-gurut esittelevät aikakauden muotitanssit. Vasta siinä vaiheessa kun laulusuorituksissa vieraileva Pontani Sisters oheis-dvd:llä opettaa "how to warm up, cool down and rock out to The Kitty Kat and Daddy-O" uhkaa alleviivaava retroilu nostattaa myötähäpeän punan poskille. Komppien luonne tuo silti paikoin mieleen kolmijalkaisen hepan. Parhaimmillaan Koivun meininki tarjoaa vahvoja tuokiokuvia ja herkkiä hetkiä hiukan niin kuin Dave Lindholm tai Sen Yari Knuutinen tapasi tehdä (tosin urbaanimmin), mutta toisinaan tunnen itseni hiukan ulkopuoliseksi Hämeenlinnan poikain touhuista. Lempparini levyllä taitavat olla Pienet silmät, jonka kielikuvat ovat vahvoja ja Kuljen, kuljen, jossa on jonkinlaista slaavilaista maailmanymmärrystä. Tallella on seesteinen, rauhallinen ja intiimi perussävy. Vanhan kaartin hipsterinä olen kokenut umpiiskelmän teollisesti tuotetuksi oopiumiksi tasapäisille turoille. Nyt oma suosikkiartistini julistaa rakkautensa tuolle osastolle. Toiminta tapahtuu rouheasti rämisevien Link Wray -riffien ja sutjakoiden Dick Dale -juoksutusten tahdissa. Uhmakkaasta otsikosta huolimatta Matti Johannes Koivu luottaa edelleen persoonallisen maanläheiseen ja rauhalliseen meininkiin, joka viehättää enemmän tunnelmallaan kuin varsinaisesti biiseillään. Linnanneidon kappaleet eivät ole sitä tavanomaisinta teollisuusiskelmää, mutta eivät myöskään radioihin kelpaamatonta taidelaulua. Nykästen ja rantasten kanssa vedetyt bändikappaleet ovat sitä vastoin aika löysiä. Kyse ei ole rock-versioista mihin mystinen ambientintro/outro ja 60-lukuiset hippikannet tosin viittaavat vaan aika uskollisessa hengessä isosti tehdystä tribuutista syville riveille à la Juhamatti ja Katri-Helena. Muun muassa Emma-ehdokkaana olleelta Merja
Laaksoselta kesti toistakymmentä vuotta saada aikaiseksi kakkoslevy, mutta ehkä kotona vietetyt vuodet auttoivat lopputuloksessa. Etsin kunnes löydän sun ja Voinko luottaa -tyyppiset melodraamat tai Katson autiota hiekkarantaa tyylinen viaton aurinkoisuus jotenkin viehättävät, mutta eläytymiskykyni murenee ruotsinlaivaralleissa, kuten Pieni ja lämpöinen tai Kesän lapsi. Tyylitajun lisäksi myös soittotaito on sitä tasoa, että meininki säilyy näiden noveltistien kyydissä koko matkan hulvattoman hauskana. VILLE LEINONEN
ARVIOT | UUDET
Hei!
Poko
Matti Johannes Koivu tyytyy kumiluoteihin
MATTI JOHANNES KOIVU
Kovat piipussa Rauhallinen, kaunis levy. Merja Laaksosen ääni on kaunis ja eroaa selvästi tusinatangokuningattarista.
ANTTI ERVASTI
ROGER JOSEPH MANNING JR.
The Land of Pure Imagination
Cordless Recordings
Vuoden ei vaan vuosikymmenen levy. Akustisen pehmeyden rikkoo hetkittäin säröinen sähkökitara, psykedelia sekoittaa valssin ja jouset tuudittavat uneliaaseen rauhaan. Varsinkin akustisimmat kappaleet viehättävät omintakeisuudellaan. Manning hakee innoituksensa 1960- ja 1970lukujen parhaasta popista. Editoinnin puute saa sen vaikuttamaan hiukan sisäänpäinkääntyneeltä.
OTTO TALVIO
MERJA LAAKSONEN
Linnanneito
Humble House Records
Ei kovin humppaa iskelmää. 1960-lukuisten surf- ja garage-instrumentaalien kapeassa kaukalossa kalifornialainen Los Straitjackets on luistellut maailmanmestariksi vuosi toisensa jälkeen koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Sävellykset ovat mil-
58
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_uudetlevyt.indd 58
6.2.2007 09:15:46. Pienimuotoisuudesta on sekä hyötyä että haittaa. Huikean hyvän, mutta ennen aikojaan hajonneen Jellyfishin kosketinsoittajan ensimmäinen soolo on melkein kuin yhtyeen kolmas, tekemättä jäänyt albumi. Twististä esitetään 23 variaatiota Hypno-Twistista Domino Twistin kautta Peppermint Twistiin. Kovat piipussa on erittäin miellyttävä ja mukava levy, mutta jotenkin se pakenee omaksi ottamista. Kovat piipussa on Koivun toinen soololevy, joka on nytkähtänyt ensilevystä hiukan sähköisempään suuntaan. Nimibiisi tarjoaa vienoa huumoria ja on kovin nätti, Naapuska on huiman sympaattinen ja tuo mieleen lapsuuden kesät maalla, mutta sinänsä kelpo biisin Autopihalta kohoaa syvin olemus jäi minulta tavoittamatta. Henkilökohtaista maailmaa keventää Topi Sorsakoski -päivä, joka on ihan hassu,
Savonlinnan Serge Gainsbourgin tribuutti suomi-iskelmälle. Levyn monipuolisuus on sen valtti, mutta ehkä myös ongelma. Toteutus puhaltimineen ja jousineen lepää Marzi Nymanin, Zarkus Poussan, Risto Ylihärsilän ja Jan Wessmanin kaltaisten kelmien hallussa eli se svengaa, varsinkin kun laulajatähti itse lyö rummut. Jäljellejäävässä maailmassa Los Straitjackets edustaa puhdasta viihdettä hauskimmasta päästä.
MIKKO AALTONEN
Hersh ei tee helposti lokeroitavaa ja siistiä melodista poppia, kuten vaikkapa Aimee Mann. Onneksi kaiken popmusiikin ei tarvitse olla edistyksellistä ja taiteellisesti kunnianhimoista
ARVIOT
POP MEDIAN ARKISTO
| RETRO
KOKOELMAT JA UUDELLEENJULKAISUT
|
TOIMITTANUT: MIKKO AALTONEN
70
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_retrolevyt.indd 70
6.2.2007 13:21:12
John Legendin kanssa duetoitu uusi työnäyte King & Queen puolestaan yllättää myönteisesti hituriosastossa, joka useimmiten lähinnä vieraannuttaa pohjoismaalaisen. BLIGE
Reflections (A Retrospective)
Geffen
Rhino
Floodland
Pilkasta ja ivasta huolimatta Sisters Of Mercy oli eräs 80-luvun merkittävimmistä brittirockyhtyeistä.
Jim Steinman työsti Eldritchille vielä yhden singletäysosuman, Moren, joka monotonisten moottorikitaroiden voimalla yhdistää post-punkin jylhyyden ja hardrockin mahtailun. Floodlandin kantta ja promovideoita somistavan ex-Gun Club basisti Patricia Morrisonin jätettyä bändipomon etsimään uusia Sisters-jäseniä
MARY J. Coltranen harmoninen sointi säteilee lämpöä ja hallittu muotokieli kehittyi huippuunsa yhtä lailla Stardustin tyyppisissä ikivihreissä kuin Goldsboro Expressin veroisissa, tulevaan kurkottavissa omissa näytöissä.
MATTI KOMULAINEN
72
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_retrolevyt.indd 72
6.2.2007 13:21:21. ARVIOT | RETRO
Gonzo metal holocaust
THE SISTERS OF MERCY
First And Last And Always 1980-luvun post-rocksuuruuden albumit uudelleen masteroituna. Husseyn ja basisti Craig Adamsin eroamisen jälkeinen, käytännössä Eldritchin soolona tekemä, Floodland potkii ja maalailee inhoromanttista maailmankuvaa, jossa modernit sodat ja katastrofit vuorottelevat viimeisen tuomion ryskiessä kohti. Singleinä julkaistut Walk Away ja No Time to Cry ovat hyvinkin perinteisiä poplauluja. Kaikille Eldritchin huumori ei avautunut koskaan. Esikoiseksi First And Last And Always on komea avaus. Mary J. Klassikkotulkinnoista George Michael -kimppa As ei sekään ole vettynyt ajan virrassa.
MATTI KOMULAINEN
Rhino
CROWDED HOUSE
Farewell to The World
Parlophone
Vision Thing
Rhino
Kymmenvuotisen eron juhlaa. Pilkasta ja ivasta huolimatta Sisters Of Mercy oli eräs 80-luvun merkittävimmistä brittirockyhtyeistä. Coltranen läpimurtokausi kootaan nyt kolmeen boksiin. Sarjan yksityiskohtaisella historiikilla varustettu avauskansio sisältää levytykset vuosilta 1957-58, jolloin Coltranen kumppaneina soittivat mm. Kerrotaan tarinaa, että Lontoon lepakkoluolissa liikkui 80-luvulla mustiin aurinkolaseihin sonnustautunut langanlaiha nahkatakkimies, joka kantoi mukanaan kookasta Raamattua. Aika ajoin kirjaansa syventynyt hämäräheikki oli Oxfordin yliopiston drop-out, sittemmin Leedsin yliopistossa mandariinikiinaa opiskellut Andrew Taylor alias Andrew Eldritch, joka nuuskasi uskonkappaleiden välistä valkoista voimajauhoa. Oldiesit á la No More Drama tykittävät edelleen hienosti. Neil Finnin laulutarkkuus heittää paikoin hieman, ja aivan pienen hetken yhtye kuulostaa INXS:ltä. Matalalta murahtelevaa, tehokeinona tuskaiseen huutoon yltävää Eldritch-laulua, mustaa huumoria ja ilmestyskirja-romantiikkaa ovat tietoisesti kopioineet muun muassa Type O Negativen Peter Steele sekä HIMin Ville Valo.
VILJAMI PUUSTINEN
Hiphopsoulin diivan parhaat puolet. Depressiivistä tunnelmaa kuljetetaan Eldritchin huumeita ja ihmissuhteita sekoittavilla sanoituksilla, joihin Husseyn helisevät kitaramelodiat tuovat pientä lohtua. Huuruisen maaninen levykokeilu huipentuu Jim Steinmanin avulla rakennettuun This Corrosioniin, jonka kosketinkoukut ja oopperakuorotaustat nostavat niskavillat pystyyn yhä 20 vuotta luomisensa jälkeen. Arpi kasvoissa (ja laulujen perusteella aika monta lisää sisikunnassa) on osaltaan tuonut uskottavuutta naisen aikaansaannoksiin, joissa sielukkuus on sulautunut hienosti hiphop-estetiikkaan. Urakatsaus pikakelaa, mistä Maryssä on pohjimmiltaan kysymys. Tarkastelukaudella yhtyeenjohtajan ohjelmisto kaartui standardeista omiin sävellyksiin. Australialaisyhtye hajosi vuonna 1994 kymmenvuotisen uran ja puolen kymmenen albumin jälkeen. Crowded Housen biiseistä ei heikkoa lenkkiä löydä, ja akustisten kitaroiden värittämä bändisoundi elää hienosti melodiapaljouden mukana. Vuonna 1985 yhtye julkaisi esikoisalbuminsa First And Last And Always, joka teki Eldritchistä ja säveltäjä-kitaristi Wayne Husseystä post-punkin palvotuimpia kantaisiä. Siitä pienet miinukset.
ANTTI ERVASTI
POP MEDIAN ARKISTO
JOHN COLTRANE
Fearless Leader
Prestige
Mahtifonisti ponnisti harmonioista. Vetävillä rockralleilla ja pastoraalisilla radioballadeilla ryyditetty Vision Thing on kolmesta Sisters-albumista selkein ja humoristisin. Stoogesia, Suicidea ja Motörheadia ihailevalla Eldtrichillä oli kuusi ep-levyä omalla Merciful Release -merkillään julkaissut rumpukonebändi, joka oli ottanut nimensä Leonard Cohenin kappaleesta Sisters Of Mercy. Vuonna 1996 bändi kuitenkin teki jäähyväiskeikan Sydneyn oopperatalossa esittäen tärkeimmät kappaleensa. Avauskappale Black Planet antaa jo suuntaa Eldritchin scifi-mieltymykselle, joka puhkeaa synkimpään kukkaan Sisters Of Mercyn vuoden 1987 julkaisulla Floodland. Hieno tunnelma välittyy hyvin näiltä kahdelta cd-levyltä. Heavy metal -piirien suosikiksi noussut Sisters esitti Eldritchin sanoin Vision Thingillä täyslaidallisen "gonzo metal holocaustia". Blige on erottunut urbaanista popmassasta kilpasiskojaan särmikkäämpänä ja samalla välittömämpänä musiikintekijänä. John Coltranen ura oli polveillut laivaston orkesterista Dizzy Gillespien bigbandin rivimieheksi kunnes Prestige-yhtiön ovet aukesivat 1950-luvun puolivälissä. Luovan kasvun mittarina kuuden cd:n katselmus on aukoton. Kahdeksan ja puoli minuuttia kestävä More soi Sisters Of Mercyn toistaiseksi viimeisellä levyllä Vision Thing (1990), jossa basistina toimi exGeneration X -ja Sigue Sigue Sputnik -sankari Tony James. Albumina Floodland on minimalistisen konerockin tuntemattomimpia klassikkoita. Paul Chambers, Red Garland, Jimmy Cobb, Donald Byrd ja Freddie Hubbard. Saksofonisti levytti labelille paitsi Miles Davisin luottomiehenä, myös nimikkosessioissaan. Niistä koottiin sittemmin 11 albumia, joista osa julkaistiin Coltranen jo siirryttyä vallan toisenlaiseen ilmaisuun
Dvd sisältää muun muassa vanhoja promovideoita ja kiertuetaltiointeja, jotka maalaavat kerrassaan kiehtovaa ajankuvaa. Skisma ympäristön kanssa kulminoituu, kun territoriossa tapetaan kokonainen perhe. Tarjolla on muslimi-yorubien sakara-lauluja, Lagosin varhaisia juju-kitaristeja ja apala-perkussioryhmien alkumuotoja. Sanailussa laulumies turvautuu vähään: kommunikoinnissa painotetaan harkittua replikointia ja
ISMO ALANKO
Taiteilijaelämää vuosilta 1989-2006
Poko
First Look
The Propositionin teema, ihmiset äärimmäisten valintojen edessä, on Nick Cavea parhaimmillaan.
hiljaisuuden sävyjä. Iloiset uutiset ovat kuitenkin, että kitaristi Porl Thompsonin paluun myötä musiikki kuulostaa paremmalta kuin pitkään aikaan. Elokuvan kohtalokas, balladinomainen tunnelma sekä suuret, kuumuutta hohkaavat kuvat ovat kuin Caven murhavärssyistä. Kitaravetoiselta, mutta varsin jännällä tavalla. Turha tätä on pop- ja rock-diggarille suositella, mutta afrikkalaisesta ja afro-amerikkalaisesta musiikista syvällisesti kiinnostuneille tämä 19 raidan kokoelma tarjoaa mielenkiintoisen matkan Nigerian suuren kansan erilaisiin tyyleihin ajalla, jolloin tyylien ristisiitos kiihtyi brittien siirtomaahallinnon yhdistettyä eri etnisiä alueita yhtenäiseksi valtioksi. Rivien välistä käy samalla ilmi, että yhteistyö ohjaaja John Hillcoatin kanssa oli niin sujuvaa, että tulevaisuudessa jonkinlainen seuraaja The Propositionille ei ole lainkaan poissuljettu.
MATTI KOMULAINEN
Kaikki oleellinen Ismon soolouralta äänenä ja kuvana. The Propositionin teema, ihmiset äärimmäisten valintojen edessä, on Nick Cavea parhaimmillaan. Beastie Boysin tavoin myös Cure on yrittänyt lähentyä yleisöään jakamalla sille kameroita, joilla nämä ovat vuorostaan kuvanneet tärisevin käsin sankareitaan. Stanley eksyy muutenkin valistusajan idealismista ja kiristää kiinnisaamansa Charlie Burnsin tappamaan isoveljensä Arthurin, muuten perheen kuopus Mikey päätyy hirteen. Syyllisiä jahdataan sivullisista uhreista piittaamatta. "Tarinankerronta on tuttua, sillä käsikirjoittaminen muistuttaa laulujen rustaamista. Itselleen ja tyylilleen uskollisen taiteilijan sooloura 1980-luvun lopusta tähän päivään on ollut kirjava ja menestyksekäs, ja nyt sen hedelmät on pakattu huolella yksiin kansiin. Kiinnostavinta on silti havaita näissä primitiivisissä tyyleissä ne lukuisat siemenet, joiden hedelmiä tunnistaa ei pelkästään myöhemmissä afrikkalaisissa tyyleissä, vaan myös latino-, gospel- ja jopa country-musiikissa.
JUSSI NIEMI
76
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_retrolevyt.indd 76
6.2.2007 13:22:06. Kuvanlaatu on jostain valvontakameran ja kaikkein alkeellisimpien videonmuokkausefektien välistä puristettua kökköä, mikä tietysti on tarkoituskin. ARVIOT | DVD
Villin mantereen Äärimmäisten takamailla valintojen edessä
THE PROPOSITION
Käsikirjotus: Nick Cave Nick Cave johdattaa The Propositionissa synnyinmantereensa mustaan menneisyyteen. 1800-luvun siirtolaisaalto ulottui Australiaan, joka asutettiin yhtä häikäilemättömin keinoin kuin Pohjois-Amerikka. Porottavassa pätsissä lainvartija miniparatiiseineen on outo ilmestys. Hillitön meininki!
TOMI NORDLUND
THE CURE
Festival 2005
Geffen
Näyttää edelleen 1980-luvulla. The Proposition kuvaa omantunnontaistelua kahden väärän vaihtoehdon välillä. Dialogissa sen sijaan oli haastetta," Cave toteaa dvd:n haastatteluosiossa. Eli toosa kiinni, valot pois ja silmät kiinni.
JEAN RAMSAY
ERI ESITTÄJIÄ
Ávon Ojísé Olorun, Popular Music In Yorubaland 1931-52
British Library
Nigerian yorubien musiikkia 1900-luvun alkupuolelta. Kuten miehen lauluissa, elokuvassakaan ilmeisin toimintatapa ei ole välttämättä lopullinen ratkaisu. Väkivaltaa ja laittomuuksia hillitsemään uudelle mantereelle pyrittiin juurruttamaan brittiläinen oikeuslaitos. Tästä hyvänä esimerkkinä käyvät kuuden vuoden takaiset bussijamit. Onpahan varsinainen fanin aarreaitta tämä Alangon hittilevyn ja -biisin mukaan nimetty tupla-dvd. Tarjolla on myös runsaasti mainiota spesiaalimatskua. Videorintamalla on sattunut vikatikkejäkin, mutta useimmat teokset ovat kestäneet yllättävän hyvin aikaa. The Propositionissa järjestysvallan edustaja kapteeni Stanley on tuonut mukanaan vaimon ja palan vanhaa kunnon Englantia puutarhoineen ja säleaitoineen. Charlie ratsastaa erämaahan ja reitti kiemurtelee lopulta vuorille, jossa Arthur joukkoineen majailee. Loppuratkaisu näyttää väkivallan mielettömyyden mutta valaa uskoa moraaliin. Hämmästyttävintä tässä Curen viimeisimmässä dvd -julkaisussa on vuosi, sillä kuva näyttää juuri siltä kuin musiikkivideot näyttivät pahimmillaan 80-luvulla. Tekstien käännökset valaisevat mitkä asiat yorubia tuolloin puhuttivat
Black Sabbath päättää kiekon pyhään kolmikkoon War Pigs, Iron Man ja Paranoid.
MATTI KOMULAINEN
Oheis-cd syventää katsausta 20 kappaleella, joista keskeisimmät päätyivät singleiksi ja videolle. Myötäsukainen dokumentti hahmottelee Sharonista kanaemon, jonka hoteista maailmalle on taapertanut kymmeniä menestyviä vaihtoehtobändejä. Mainitsemisen arvoista on ainakin CMX:n live-versio alkuajan Nahkaparturi-biisistä. Legendaarisen Tuuliajolla-kiertueen kakkososa seilattiin viime kesänä ja niille, jotka eivät mukaan päässeet, on lohdutukseksi julkaistu tämä dokumentti. Manageri Sharon Osbourne käynnisti festivaalin aikana ennen tosi-tv-sarjaa ja Black Sabbathin paluuta, koska perheen pää ei kuulemma saanut muualta töitä. ERI ESITTÄJIÄ
Ozzfest 10th Anniversary
Universal
Heviperhe loi menestyvän pakettikiertueen. Vaikka kyseessä oli mukiinmenevä esitys, ei raukeaa levyä voinut pitää muuna kuin perusturvallisena makupalana Pink Floyd -faneille. 51 Koodia -yhtyeen esiintyminen kouralliselle ihmisiä, Hynysen melkein kiertueen keskeyttävä megalomaaninen krapula tai kouriintuntuva vitutuksen määrä KT:n keikan peruunnuttua sähkön puutteen takia ovat asioita, jotka saavat tällaisen peruspentin tajuamaan, ettei se rocktähden elämä aina niin kadehdittavaa ole.
MISHA KOIVUNEN
Pink Floyd -legendan soolo perusekstroilla. Juhlatunnelmista koottiin dokumentti, joka perehdyttää erikoiseen perheyritykseen. Mukana on myös Manifestin kaltaisia helmiä, joiden hohto ei ole himmentynyt vuosien saatossa.
MATTI KOMULAINEN
DAVID GILMOUR
On an Island Limited Edition
EMI
ERI ESITTÄJIÄ
Tuuliajolla 2006
Megamania
Voi jospa oisin saanut olla mukana... Dvd muistuttaa, että Gang Starr on coolin ja genren perusteiden ilmentäjänä keskipolven koulukunnan perillisiä: Gurun ja Dj Premierin olemuksessa ja ulosannissa on huomattavia yhtäläisyyksiä esimerkiksi Eric B. Rob Zombie revittelee letkeästi ja HIM hoitaa sarkansa tyylikkäästi kotiin. Läpileikkaus muistuttaa koruttomasti paitsi eilisen muodista, myös siitä, miten vähän hiphopin kuvasto on muuttunut vajaassa kahdessa vuosikymmenessä. Ozzfest täytti pyöreän kympin vuonna 2005. Osbournen klaanin lisäksi kokemuksistaan
tavirtaa 1990-luvulla. Esimerkiksi Comfortably Numb ja High Hopes ovat edelleen mykistäviä teoksia.
TOMI NORDLUND
KORN
Live On The Other Side
Universal
GANG STARR
Mass Appeal - The Best Of Gang Starr
Virgin
Jazzhiphopparit ponnistivat kotipoikien kulmilta. Etenkin New Yorkin studiosessiot viime huhtikuulta ovat paikoin huumaavia. Levyn live-osuudet eivät tarjoa mitään yllätyksellistä, Kotiteollisuuden ja CMX:n tekemiset ovat sen verran hyvin tässä maassa tiedossa. Näin siksi, että Gilmour on malttanut ottaa mukaan myös vanhoja Pink Floyd -klassikoita. Sitten asiaan: levyn tärkein anti on ehdottomasti Ulapalla-dokumentti, joka kertoo kaikessa karuudessaan millaista kiertue-elämä voi parhaimmillaan tai pahimmillaan olla. Levyn sisältö koostuu tietysti live-osuudesta, Ulapalla-dokumentista ja audio-levystä. Step In The Arenan ja Just To Get A Repin katukliseet ovat ajattomia, samoin tuoreempien videoiden esineellistävä naiskuva. Levyn erikoispainos tarjoaa kymmenen uuden biisin lisäksi kahdeksan biisin livedvd:n, jossa kuullaan Gilmouria yhtyeineen kolmessa eri miljöössä. Korn lanseerasi See You On The Other Side -levynsä New Yorkissa faniyleisölle, jota oli lennätetty paikalle Euroopasta saakka. Gang Starr valjasti jazzin osaksi hiphopin val-
Mourubassoangstia Isosta Omenasta. David Gilmourin syksyllä julkaistu On an Island oli miehen ensimmäinen sooloalbumi 22 vuoteen. Keikka on taltioitu konstai-
rytmi_0107_retrolevyt.indd 77
6.2.2007 13:22:09. Dvd: llä pidot ovat intensiteetiltään sen mukaiset: lavalla ja katsomossa ollaan yhtä liekeissä. & Rakimiin.
Läpileikkaus Gang Starrin urasta muistuttaa koruttomasti paitsi eilisen muodista, myös siitä, miten vähän hiphopin kuvasto on muuttunut vajaassa kahdessa vuosikymmenessä.
Gang Starr Mass Appeal - The Best Of Gang Starr
kiertävällä festivaalilla kertovat muun muassa Velvet Revorverin Slash, Rob Zombie, Zakk Wylde ja Ville Valo. Puheiden vakuudeksi tarjotaan rutkasti livevetoja. Kornin muriseva sointi, Jonathan Davisin ahdistunut habitus ja esityksen hallittu jännitteen vaihtelu iskevät kotikatsomossakin. Davisin beatboxaus ja säkkipilli toimivat kuriositeetteina, Fieldyn basso taas nousee soinnin hallitsevaksi elementiksi pumpatessaan energiaa koko bändiin. 11 videon katselmus kiteyttää, mistä kaksikossa oli kysymys
Huikeita määriä Yhdysvalloissa myyvä Staind on koonnut videotaiteensa yksien kansien väliin. UUDET ARVIOT | DVD
lemattomasti ja tunnelma välittyy käsinkosketeltavana. The Temptationsin vahvoilta vuosilta on digitoitu valikoima tv-esiintymisiä ja yksi aito live-
rytmi_0107_retrolevyt.indd 78
6.2.2007 13:22:11. Ohjaajalla lienee ollut sanansa sanottavana. Carnival Of Sins -keikoilla bändi jakoi lavan naisväen, kääpiöiden ja klovnien kanssa. Kun pää saatiin auki, niin hengentuotetta alkoi ilmestyä oikein urakalla. Dvd:llä keikka kasvaa spektaakkeliksi ja pyrotekniikka panee koville jopa Rammsteinin. Tarttuva, gospelpohjainen laulusto, vetoavat tulkinnat, muodikas olemus ja Berry Gordyn markkinointinenä nostivat yhtyeen maailmantähdeksi. Jälki on ollut lähes poikkeuksetta mallikasta ensimmäisestä Onevideosta lähtien. Pink Floyd - ja Metallica-coverit sulautuvat saumattomasti bändin omaan tuotantoon, joka kattaa uuden levyn ohella tuttuja livevakioita. 12 videota ja neljä livebiisiä on kattava siivu sävykästä radiometallia esittävän bändin osaamisesta. The Temptations oli 1960-luvun soultehtailun kestävimpiä saavutuksia. Musiikkivideoon taiteenlajina dvd ei tuo mitään uutta, mutta toimii erinomaisesti Staindyhtyeen best of -kokoelmana. Tänä vuonna ollaan päästy videoon numero 21. Suomessakin paluukiertueellaan 2005 poikennut Mötley Crüe näyttäytyy hyvässä ha-
METALLICA
The Videos 1989-2006
Atlantic
Videoita taiteen ja ahdistuksen vuoksi. Metallica ei ole ikinä pihistellyt rahassa videoita tehdessä. Monipuolisuutta kuvakavalkadista ei löydy: enimmäkseen videot ovat vuoropuhelua bändin soittokuvien ja ihmissuhdekoukerovälähdysten välillä. Staindin videot kertovat parisuhdeongelmista, kaipuusta ja ahdistuksesta mistä muustakaan. Eniten videoita (5) julkaistiin Black-albumilta, kakkoseksi tulee yllättäen St. Huonoimmillaan tai korneimmillaan ollaan Disappearin macho/takaa-ajo-pullisteluvideossa ja hienoimmillaan Onen tunnelmallisessa soittovideossa. Tuonpuoleisen portteja usein kolkutellut kopla yllättää hyvällä vireellään, joten hittikimaraksi räätälöity vääntö vetoaa myös musiikillisesti.
MATTI KOMULAINEN
Sitä parempaa post-grungea Amerikasta. Metallica oli jo kahdeksan vuotias, kun yhtyeen ensimmäinen video pyörähti taivaskanavilla. Ehkä nostalgialla on asiassa näppinsä pelissä.
MISHA KOIVUNEN
The Temptations oli 1960luvun soultehtailun kestävimpiä saavutuksia.
The Temptations Get Ready - Definitive Performances 1965 To 1972
pessa turnee-dvd:llään. No, on mukaan mahtunut yksi kiertuekuvauskin. Lisukkeissa pääsee mukaan lennolle, jonka kuluessa kvartetti veti tiiviin puoliakustisen setin 11 kilometrin korkeudessa.
MATTI KOMULAINEN
MÖTLEY CRÜE
Carnival Of Sins Live
Universal
STAIND
The Videos
Atlantic
Mötikän syntikarnevaali kokokuvassa. Tuntuu, että videotaide on musiikin luomisen ohella vokalisti Hetfieldin tärkein kanava omien demoneidensa projisoimiseen. Liki 200-minuuttiseen Carnival Of Sins Liveen on pakattu täysimittaisen keikan lisäksi bändin haastattelumateriaalia sekä rockumentit kiertueen taustoista ja fanien edesottamuksista tit camera -näytteineen. Mainittakoon vielä, että takavuosilta tuttu scene-pelle Fred Durst on ohjannut videoista kolme.
MISHA KOIVUNEN
THE TEMPTATIONS
Get Ready - Definitive Performances 1965 To 1972
Universal
Soulin sprigimiesten askelkuviot eivät sekoa. Anger, jolta julkaistiin neljä videota. Ainoastaan videokuvaston symboliikka ja sisältö on jäänyt epäselväksi. Esityksestä nähtiin meillä säästöliekkiversio mutta siinäkin muodossa show muistutti, millä eväin Mötiköstä on leivottu oman genrensä legenda
ovat osallistuneet koulutoverin, ystävän ja nykyisen luottotoimittajan Neil McCormickin johdolla. Teos on loistelias ja kattava tietopaketti, joskin asiallisen hakemiston lisäksi kirjaan olisi kaivannut esimerkiksi diskografian ja kiertueluettelon kaltaisia liitteitä.
MATTI KOMULAINEN
JOE AMBROSE
Iggy Pop Raakaa voimaa
Johnny Kniga
Tähteyttä tarkastellaan teoksessa termin väljimmässä merkityksessä.
von Baghin ikonostaasissa. Lukemisen aikana into hiipui. Von Bagh kirjaa vaihtelevan mittaisiin biografioihin eri kausien valkokangasvaikuttajien vaiheita ja muistuttaa oheisanalyyseissä kunkin taiteilijan tähtihetkistä. Painopiste asettuu luontevasti kolmen viime vuosikymmenen tapahtumiin, joista hahmottuu ajoittain hyvinkin erilaisia näkemyksiä. ARVIOT | KIRJAT
BONO, THE EDGE, ADAM CLAYTON & LARRY MULLEN JR
U2xU2
Tammi
Koko matka alkuhämärästä 2000-luvulle
PETER VON BAGH
Tähtien kirja Tähdet kertovat, cinefiili von Bagh. U2xU2 rinnastuu toteutukseltaan kaikkien aikojen näyttävimpiin bändikirjoihin: beatlejen muistoista koottu The Beatles Anthology, Bill Wymanin päiväkirjamainen Rolling With The Stones sekä Pink Floydin rumpalin Nick Masonin sisäpiirikatsaus Inside Out ovat aiemmin tarkastelleet kohteitaan vastaavasta näkökulmasta. U2xU2 on vuonna 1975 perustetun yhtyeen virallinen historiikki, jonka kirjoittamiseen Bono, The Edge, Adam Clayton ja Larry Mullen Jr. Stoogesista asti Iggyä diganneena tartuin rockin villeimmän miehen ensimmäiseen suomennettuun elämäkertaan innolla. Perehtyminen rockin juuriin Yhdysvalloissa, levyttäminen Berliinissä ja stadionspektaakelit kuten Zoo TV ja PopMart ovat paitsi irlantilaisyhtyeen virstanpylväitä, myös aikamerkeiksi muodostuneita rajanylityksiä. Ambrosen musiikkituntemus on heikko. Iggyä hän ei ole haastatellut lainkaan, mutta hänet tunteneita paljonkin. Loistelias kuvitus todentaa tekstin väittämiä säteilystä, joka vangitsee monessa tapauksessa jo still-muodossa. Poiminnoissaan von Bagh karttaa itsestäänselvyyksiä ja syventää opuksen cinefiilivaikutelmaa. Tähteyttä tarkastellaan teoksessa termin väljimmässä merkityksessä. Teoksessa tarkastellaan dublinilaisen poikaporukan vaiheita lapsuudesta nykyhetkeen. Albumit ja soittajat kuitataan parilla nokkelalla lauseella. Näyttelijä on elokuvassa katsojan avain tarinaan ja tapahtumien tulkintoihin inhimillistä tunnerekisteriä peilaava Chaplin ja "jo kohtalonsa tavannut" Humphrey Bogart ovat iskostuneet katsojien mieliin sukupolvesta toiseen siinä missä monet nimekkäät ohjaajat ovat jääneet massoille vieraiksi. Mukaan on mahdutettu joukoittain oman aikansa suuruuksia, jotka ovat päässeet unohtumaan monilta mutta ovat yhtä kaikki lunastaneet paikkansa
Irlannin rockjättiläinen peilitalossa. Vaihtelevan tasoisista elokuvatöistä huolimatta Frank Sinatran, Elviksen ja Bruce Leen kaltaisten karismaattisten hahmojen valtit olivat vallan muualla kuin näyttelemisessä, mutta yhtä kaikki hekin kuuluvat erottamattomasti kirjan kaanoniin. Värikkäät muistelot ovat kirjan parasta antia. Peittelemätön ihailu, joka syvenee paikoin haltioitumiseksi, herättää henkiin yhtä lailla mykkäelokuvan haamut, Hollywoodin studiokauden poseeraajat kuin valkokankaan modernit tehodiivat. Paikallaolleiden lausunnot vain ovat usein vastakkaisia Ambrosen näkemyksille. Vaikka miehet kiistävät nytkin useaan otteeseen oman muodikkuutensa, U2 on osaltaan ollut muokkaamassa modernia populaarikulttuuria tuntemaksemme. Kirjan kuvitus on hyvä, käännös välttävä.
JUSSI NIEMI
80
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_retrolevyt.indd 80
6.2.2007 13:22:17. Henkilöiden kuvaukset ja elokuvatöiden luonnehdinnat ovat aitoa vonbaghia. Henkilökohtaisen otteen ohella massiivisen kronikan ansioita on arkistoista ja kotialbumeista haalittu kuvitus, joka näyttää tähdet usein arkisessa valossa niin työssä kuin vapaa-ajalla perheiden parissa. Teos vakuuttaa lukijan, sillä elokuvaprofessorin monisanainen, kohteen ytimen paljastava kieli on kuin luotu visuaalisen aihepiirin vangitsemiseen sanalliseen muotoon. Odysseia purkautuu minämuotoisiksi kertomuksiksi. Värien puute syö paikoin kuvien te(n)hoa mutta hyvä näinkin.
MATTI KOMULAINEN
Otava
Vaihteleva viha/rakkausnäkemys Punkin Kummisedästä. Kaikesta päätellen Iggy on edustanut hänelle itsetuhoisesti romanttista kapinallista ja on järkiin tultuaan vain satunnaisesti maaliin osunut opportunisti, naisia halveksien janoava kaappihomo ja taidetta keräilevä snobi. Väittämä todentuu Peter von Baghin eepoksessa, joka pureutuu teemaan elokuvan alkuhämärästä 2000-luvulle. Esipuheessa irlantilaiskirjailija tunnustaa, ettei ole Iggyfani ja antaa ymmärtää sen pätevöittävän hänet ruotimaan Popin elämää, joka kaikkien ihmeeksi yhä jatkuu, tuoreen Stooges-reunionin jäljiltä vielä huippulukemissa. Itseoikeutettujen tähtien rinnalla loistaa myös useita subjektiivisia, joskin aukottomasti perusteltuja nostoja
rytmi_0107_retrolevyt.indd 81
6.2.2007 13:22:26
Peter von Baghin "Lähikuvassa" 1983
Meillä on harvoin - jos koskaan - julkaistu yhtä hiottua ja tyylikästä kotimaisen yhtyeen kokovartalokuvaa.
Mikko Meriläinen Wigwam
asmies Raiteiden herr as! on täällä ta
poimitut kuvat syventävät teoksen henkilökohtaisuutta. Wigut on myös kelpuutettu Yesin, Genesisin ja Procol Harumin kaltaisten progejättiläisten seuraan - ainakin Rhinon Supernatural Fairy Tales boksiin. Kirjakustannus ei tunne sääliä artistia kohtaan, joka kieltäytyy yhteistyöstä. Kuuden vuoden työstö näkyy lopputuloksessa myönteisesti: meillä on harvoin - jos koskaan - julkaistu yhtä hiottua ja tyylikästä kotimaisen yhtyeen kokovartalokuvaa. Samat nuoruuden anekdootit ja levyntekotunnelmien referoinnit löytyvät helpommin netistä. Suurena perfektionistina ja julkisuuden karttajana tunnettu Bush puhuu kirjassa vain lehdille ja televisiolle antamiensa haastatteluiden kautta, jotka sinnikäs Jovanovic on kaivanut maailman arkistoista. Einiön jutusteleva tyyli istuu hyvin muistelmateokseen. Onko esimerkiksi Bushin keikkailuhaluttomuuden syy vain se, ettei tämä vain jaksa. Mustakantinen, yli tuhatsivuinen opus tarjoaa paitsi hykerryttävää ajanvietettä, myös näkökulmia Poen aikaan ja ajatusmaailmaan. Wigwam on tehnyt näyttävän paluun, jota ovat liputtaneet uudet levytykset, kiertueet ja klassikoiden remasteroinnit. Siinä missä esimerkiksi synkkä Usherin talon tuho edustaa luojansa tunnetuinta tuotantoa, varhaistyö Bob-Bon vie mielikuvia hedonismista kumpuavan tajunnanvirran suuntaan. Paavo Einiö muistetaan muun muassa uutterana promoottorina, joka toi Suomeen diskon ja lukemattomia eri alojen taiteilijoita. Kate Bushin mysteeri elää ja voi hyvin.
VILJAMI PUUSTINEN
Teos
AARNE TENKASEN uusi albumi VIIMEINEN RATIKKAMATKA kaupoissa 7.2.
www.johannakustannus.fi · Jakelu: Universal/PEC
Badding Tenkanen mainos.indd 1
15.1.2007
Seuraava Rytmi ilmestyy 30.3.
Goottien kummisetä revittelee. Musiikkitoimittaja Rob Jovanovicin työstämä Kate Bush -elämäkerta tyssää hengettömyyteen heti ensisivuilla kirjoittajan ilmoittaessa, ettei kirjan kohde ole ollut kiinnostunut tästä julkaisusta. Lukukokemus olisi vieläkin antoisampi, jos teksti olisi toimitettu perusteellisesti. 09:34:10 Jovanovic ei tulkitse eikä selvitä mitään. Suomentaja Jaana Kaparin alaviitteet ja selitykset alleviivaavat Poen laajaa lukeneisuutta ja hillitöntä mielikuvitusta: mestari leikitteli mitä oudoimmilla ideoilla ja loi niistä toinen toistaan lennokkaampia tarinoita. Teoksen ilmeisin puute on niukka kuvitus . Jovanovicin yritys saada kirjaansa syvyyttä haastattelemalla Bushin kanssa työskennelleitä studiomuusikoita ja tuottajia johtaa vain vanhan Bush-trivian kertaamiseen: Kate Bush on uuttera, kokeilunhaluinen ja työtovereitaan kohtaan palkitseva säveltäjäsuuruus, jonka jäljittelemätön musiikki syntyy yhdistelemällä maailman musiikkia, klassista ja progerockia. Musiikkityyleistä Rytmi-lehden entisen päätoimittajan sydäntä lähinnä oli jazz ja hän tutustuikin urallaan moneen alan ässään. Mukana on kaikki Iron Maidenia inspiroineesta Rue Morguen murhat -novellista tarinaan Älä lyö pirun kanssa päästäsi vetoa, josta Federico Fellini versioi hyytävän lyhytelokuvan Toby Dammit. Aiheesta luulisi löytyvän sisällön kanssa tasavahvoja otoksia enemmän kuin mitä tekstin oheen on nyt painettu.
MATTI KOMULAINEN
EDGAR ALLAN POE
Kootut kertomukset Lehtileikekokoelma Iso-Britannian merkittävimmästä naissäveltäjästä. Kynäniekan lyhytkertomukset on viimein koottu yksiin kansiin. Heinäkuussa 2006 kuolleen Einiön alunperin lehtipakinoiksi kirjoittamista tarinoista on koottu Jammaten!, joka kattaa ajallisesti jokapaikanhöylän vaiheet poikavuosista promoottoriuralle ja levy-yhtiöpomosta eläkepäivien kaffilajengiin. Kotialbumista
Suomalainen progelegenda mikroskoopissa. Nyt pakinoiden toisto ja kielivirheet raskauttavat ikävästi teosta.
MATTI KOMULAINEN
ROB JOVANOVIC
Kate Bush elämäkerta
Like
keuksellisen sujuvasti linkittäessään yksityisen yleiseen kiinnostavasti. SÄVELTÄNYT
Rauli Badding Somerjoki
- Henkilökohtaisesti
PAAVO EINIÖ
Jammaten!
LampLite Ltd
MIKKO MERILÄINEN
Wigwam
Nemo
www.lovemusic.fi · Jakelu: Universal/PEC
Viihteen monitoimimies verestelee. Yli kuudenkymmenen kronologisesti järjestettyyn tarinaan mahtuu niin klassikoita kuin kokeiluja. Mikko Meriläisen kynä kulkee poik-
23 Raulin omaa sävellystä CD+DVD DVD:llä mm. Jammaten! on värikäs ja hauska katsaus lähihistoriaan. Haastatteluaineisto ja muu primäärimateriaali sulautuvat kokonaisuuteen saumattomasti. Mitään uutta Bushin uraa seuranneille kirja ei anna. Viimein on vuorossa bändikirja. 500 sivulle piirtyy siten tarkka kuva lähimenneisyyden ilmiöistä kotimaisesta ja vähän brittiläisestäkin näkökulmasta. Silloinkin kun vieraskieliset sitaatit, pikkutarkat luonnehdinnat ja hengästyttävät lauserakenteet tekevät lukemisen lyijyiseksi, ajatuksen lento lumoaa.
MATTI KOMULAINEN
rytmi_0107_retrolevyt.indd 82
6.2.2007 13:22:29. Wigwam-teokseen on kirjattu paitsi yhtyeen ja sen jäsenten vaiheet, myös katsaus runsaan neljän viime vuosikymmenen populaarikulttuuriin. Subjektiiviset, toisinaan muiden kertomaan tukeutuvat jutut hersyttävät hahmotellessaan samalla ajankuvaa sodan jälkeisen Suomen viihde- ja kulttuurielämän kehityksestä
Katso netistä WWW.POWER-SOUND.FI Somero p.02-7483932
rytmi_0107_loppu.indd 83
6.2.2007 16:13:10. POP MEDIAN PALVELUHAKEMISTO
Mainosta Pop Median palveluhakemistossa! Ota yhteyttä myyntiimme. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.popmedia.fi.
ÄÄNENTOISTO- JA VALAISTUSLAITTEET, SEKÄ KEIKKABUSSIT!
Maailman paras urkusoundi!! XK-3 aito putkisärö!!
New XK-1 www.hammondsuzuki.com XM-2 Leslie 2101 New B-3 Putkileslie Xb-122 UUTUUS XMc-2
www.sr-tech.net
Maahantuomme näitä ja paljon muita
SANOISTA
Mikko Kuustonen
84
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_loppu.indd 84
6.2.2007 16:14:23
1990-luvulla valmistui kutakuinkin albumi joka vuosi. "Sanoittajana tein eniten yhden asian lauluja ja uhoa 1970-luvun lopussa. Eivät minun
NÄKÖKULMAN PITÄÄ
MUUTTUA
Mikko Kuustosen levytysura venyy jo kahden vuoden kuluttua 30-vuotiseksi. Armo, synti ja sielu ovat mulle luontevia ja ne ovat mulle myös merkityksellisiä." Tärkeimmät ateljee-kriitikot Kuustoselle ovat hänen tyttärensä. Sanastoon vaikuttaa tietysti se, mistä kertoo, tapahtumasarjasta vai tunnelmasta. Eikä Kuustonen oikein usko, että varsinaisesti vitsikkäät biisit pystyisivät muuhun kuin kertakäyttöisyyteen. Osasin muutaman soinnun kitaralla. Onkohan turhauttavaa, kun huudetaan Auroraa ja Abracadabraa, vaikka esitettävänä olisi kokonainen Hietaniemi, uusi ensimmäiset biisini olleet mitään kulttuurihelmiä. Ja toinen juttu on, että enää en edes tekisi sellaista biisiä kuin Aurora", Kuustonen sanoo ja naurahtaa jälleen. "Brownella oli kausi, jolloin musiikki muuttui välineelliseksi. Ja se tuntuu tosi hyvältä."
TEKSTI: PASI KOSTIAINEN
Eivät minun ensimmäiset biisini olleet mitään kulttuurihelmiä. Tällainen hän on, tarkka humoristi. Ensimmäiset biisit olivat voimakkaasti terapeuttisia. Jopa se Jää kuuntelemaan oli mukana ensimmäisellä levylläni vuonna 1979." Uudelle levylle Kuustonen pyrki kirjoittamaan aiempaa enemmän tarinoita. Esimerkiksi Enkelit lentää sun uniin, aivan peruspop-kappale, elää niin vahvasti omaa elämäänsä, että en osaa edes suhtautua siihen enää omana kappaleenani. Hietaniemellä on sitä kielikuvapöheikköä huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Kun ensimmäiset sanat tulivat mieleeni, en oikein edes tajunnut, mitä on tapahtumassa. Ja niille on pystyttävä nauramaan. "Olen huomannut, että tietyt sanajärjestykset ja sanat toistuvat. Työtavat ovat pitkällä uralla muuttuneet vain vähän. "Jos kaikkea yrittäisi puolustella myöhemmin olisi fundamentalisti. Enkelit, kristalliyöt, tuliliemet ja hopealangat ovat perintöä paitsi aktiivisesta runouden lukemisesta myös nuoruusvuosista, jolloin Kuustonen opiskeli raamatun historiaa. Ne olivat tärkeitä biisejä minulle siinä hetkessä."
"VÄHEMMÄN
KIELIKUVAPÖHEIKKÖÄ"
Vakavuus on sen perintöä, miten laulunkirjoittaminen alkoi. Mulla oli samanlainen vaihe heti uran alussa", Kuustonen sanoo. "Allekirjoitan kaikki lauluni, mutta osan allekirjoitan vain ajankuvana. Esimerkiksi Aurora tuntui kirjoittaessa olennaisimmalta ja rakkaimmalta, mitä olen tehnyt." "Biisien popularisointi merkitsee kuitenkin sitä, että samalla tavallaan kadottaa sen biisin. Kuustosen tavaramerkki ovat raamatulliset ja runolliset kielikuvat. Kaikkein kiinnostavinta on nähdä, mikä osa tuotannosta jalostuu kaikkein tärkeimmäksi. Sinä aikana hän on kokenut kristillisen yleisön suosion gospel-piireissä, kansainvälistä uraa bluesia esittäneen Q-Stonen keulilla sekä soolouran suomenkielisenä,
RYTMI Helmikuu 2007
|
85
rytmi_0107_loppu.indd 85
6.2.2007 16:14:29. Yleensä en ole ollut mikään pöytälaatikkoon kirjoittaja. "Sieltä kuulee, että faija, tämän sä olet jo tehnyt. Kuustosen mielestä koko populaarikulttuuri, ja erityisesti rockmusiikki täyttyy ilmiöistä, jotka muuttuvat ajan myötä naurettaviksi. MUTTA MIKSI HAUSKAN MIEHEN LAULUT
OVAT VAKAVIA?
"Ai, että onko uusi levyni henkilökohtainen. Eiväthän Kuustosen laulutkaan ole mitään ruonansuulaisia vitsikokoelmia. Ja hän täsmentää: kiinnostavimpia ovat hänen mielestään tekijät, joiden näkökulma vuosien kuluessa muuttuu. Ja joskus niinkin, että tämä on hyvä juttu", Kuustonen kertoo. Hän oli saanut kuulla, että äiti on vakavasti sairas. Vaikka ei huumorista ole tietysti pelkästään kyse tälläkään kertaa. Itse asiassa melkein kaikki, mitä on kirjoittanut, on julkaistu. Tosin uutta levyä tehdessä vaikutti aiempaa pidempi tauko levyjen välillä. Kuustonen aloitti laulujenkirjoittamisen traagisessa elämäntilanteessa 15-vuotiaana. Esimerkistä käy vaikka amerikkalainen Jackson Browne, jota on tullut seurattua koko Kuustosen, 46, aikuisikä. Browne kun teki aikanaan varsin poliittisia levyjä, vaikka hänetkin toki tunnetaan ennen kaikkea henkilökohtaisilta kuulostavista biiseistään. Parikymppiset, kotoa pois muuttaneet näyttelijäopiskelijat kuuntelevat isää tarkasti. Uskaltaakseen tehdä ylipäänsä mitään, on kyettävä nauramaan ennen kaikkea itselleen. Sitä haluaa nostalgiannälkäinen yleisö, sitä soittavat varman päälle laskevat radioasemat. Hän palaa pohtimaan näkökulman muuttumista. Soololevyjä on tullut paljon, mutta niin kuin monilla pitkään musiikkia tehneillä, uutta on vaikea saada esille, kun vanha varastaa huomion. Sekin lähti sinänsä positiivisesta asiasta, elämäntarkoituksen löytämisestä ja gospel-taustasta. Yhdistin ne tekstiin ja rohkaistuin esittämään biisin isälle. Hietaniemeä rakennettiin peräti neljä vuotta. "ENÄÄ EN KIRJOITTAISI AURORAA"
MIKKO KUUSTONEN ON KIRJOITTANUT BIISEJÄ JO 30 VUOTTA. On tietysti, mutta enemmän näkisin uutisarvoa siinä, jos joku laulaja-lauluntekijä kertoisi tehneensä levyn, joka ei ole henkilökohtainen", Mikko Kuustonen naurahtaa. Ne olivat tärkeitä biisejä minulle siinä hetkessä.
albumi. Äiti kuoli, kun Mikko oli 16, ja ahdistus kanavoitui kristilliseksi toiveikkuudeksi: on oltava mahdollisuus jälleennäkemiseen. "En varsinaisesti koskaan päättänyt, että alan kirjoittaa biisejä. Sen nimi oli Jää kuuntelemaan." uran alkuvaihetta "maallisempien" laulujen tekijänä ja esittäjänä. Mutta siihenkin, kuten kaikkeen, tähänkin, mitä nyt puhumme, on pystyttävä suhtautumaan niin, että se näyttää myöhemmin naurettavalta", Kuustonen toteaa. Maailmankatsomuksellinen herääminen kuului samaan ajanjaksoon, joten lauluista tuli niin ehdottomia kuin teini-ikäisen kynästä vain syntyä saattaa. Tämä viimeisin vaihekin on kestänyt jo lähes 16 vuotta. "Kun nyt käytän kielikuvia, tiedän mihin haluan ihmisiä ohjata. "Sinä aikana ehdin kirjoittaa 30 biisiä, joista levyn kappaleet on valittu
JAZZARIT
Joonas Haavisto
NUORET
JOONAS, JOOGA & JAZZ
LIETTUALAINEN JOOGA ON JOONAS HAAVISTOLLE TUTTUA,
SEURAAVAKSI HÄN AIKOO YHDISTÄÄ POHJANMAALAISEN PELIMANNIMEININGIN JA JAZZIN.
Piano on kiinnostanut Kokkolasta kotoisin olevaa 24-vuotiasta Joonasta pienestä pitäen, mutta konservatoriossa soittimeksi valikoituikin kontrabasso. Miamin skene ei ole jazzin kannalta niinkään vahva, mutta sieltä tulee todella hyviä soul- ja r&b-muusikoita, ihan maailman huippuja." Viime vuoden lopulla Joonas osallistui Vilnassa järjestettyyn jazzpianistien kilpai-
86
|
RYTMI Helmikuu 2007
rytmi_0107_loppu.indd 86
6.2.2007 16:14:31. Jazzsoinnutuksen periaatteet hahmottuivat ensimmäisten pianotuntien myötä ja siitä lähti innostus, joka on johtanut Kokkolan konservatoriosta SibeliusAkatemian nuoriso-osaston ja Lahden sotilasmusiikkikoulun kautta nykyiseen opiskelupaikkaan Sibiksen jazz-osastolle. Viime vuonna Haavisto oli Miamissa vaihdossa Frost School of Musicissa, joka on University of Miamin osasto. Touhu alkoi kyllästyttää teini-iässä ja piano tuli uudestaan kehiin. "Halusin luoda uusia kontakteja ja onnistuinkin siinä, hienojen muusikoiden kanssa pääsin soittamaan ja sain sieltä myös hyviä ystäviä
Levyn voidaan katsoa merkinneen jazzin aikakaudeksi nimitetyn 1920-luvun alkua. Aion panostaa levyyn ja miettiä, miten sen haluan tehdä. Kaikkialle maailmaan kantautuneet Voice of American radiolähetykset sekä jenkkien ulkoasiainhallinnon organisoimat jazzkiertueet takasivat jazzin ilosanoman leviämisen. "Se oli sellainen ex tempore -idea. Otettiin ohjelmistoon aluksi nimekkäitä perusbiisejä, mutta nyt myöhemmin on soitettu myös Coltranen blues-teemoja ja muutamaa Jukan omaa biisiä." Debyyttilevyään Haavisto ei ole vielä julkaissut, mutta sellaista on kuitenkin jo suunniteltu. Vaikka se on vaan yksi levy, on se ensimmäinen ja haluan tehdä sen kunnolla."
TEKSTI: HEPA HALME
RYTMI Helmikuu 2007
|
87
rytmi_0107_loppu.indd 87
6.2.2007 16:14:35. Samalla kun jazz on muuttunut alakulttuur(e)ista yleiskulttuuriksi on se tyylillisestä moninaisuudestaan huolimatta ilmaisullisesti siinä määrin yhdenmukaistunut, että puhutaan jo jazzin hamburgerisoitumisesta. Sitä tunnelmaa ei uusinkaan tallenneformaatti milloinkaan saavuta. "Kirmo Lintinen tulee kapellimestariksi ja suunnittelee mun kanssa myös ohjelmiston. Jazzin kannalta meininki sen kun parani. Niin epämääräinen kuin jazzin maine alunperin oli, tiedostettiin sen kulttuurinen omaleimaisuus ja voima. Studiotilanteen koen haastavaksi. "Tärkein bändiprojektini on Joonas Haavisto Trio, jossa on Joonas Riippa rummuissa ja bassossa Marko Lohikari. "Materiaalia alkaa jo olla. Jazzin oppi ja ominaispiirteet omaksuttiin pääsääntöisesti kuuntelemalla ja matkimalla. Aiheeni oli liettualainen jooga. Kokeilkaa itse!
HEPA HALME
Jotta studiossa tapahtuisi spontaaneja asioita täytyy bändin hitsautua kunnolla yhteen.
Nykyisin niin tavalliseen tapaan myös Joonaksella on useita erilaisia projekteja. toukokuuta. Kilpailu oli haaste, halusin kokeilla vähän omia rajojani, katsoa missä menen ja miten muut soittaa." tettavaa." "Marraskuun lopulla teimme keikkoja Pariisissa ja Hollanissa FourTH Quartet kokoonpanolla. Levyllä ja livenä on nykyisin mahdollista kuulla jazzin kaikkien aikakausien tyylejä. Perinteen jatkuminen toteutuu yhä enemmän koulutusorganisaatioiden ja niiden muodostaman kansainvälisen verkoston puitteissa. Rytmin ilosanoma oli ehtinyt levitä vanhalle mantereelle ja Suomeenkin. Toisen maailmansodan jälkeen monet muusikot hakivat lisäoppia jo yliopistoista ja organisoitu jazzkoulutus alkoi kehkeytyä. Onko tämä hyvä vai huono asia, siitä ollaan montaa mieltä. Olin nähnyt kilpailu-ilmoituksen koululla ja mietin että pitäisikö osallistua. Bändi aloitettiin syksyn alussa ja homma on loksahtanut hienosti kohdalleen. Kylmän sodan aikana se oli erinomainen amerikkalaisten arvojen sanansaattaja. Teemu Takanen soittaa saksofonia, Marko Lohikari bassoa ja Tuomas Timonen rumpuja. Kaikki tämä loppui yhdessä rysäyksessä vuoden 1929 pörssiromahdukseen. 1930-luku oli swingin aikaa ja 40luvulla tuli bebop, ensimmäinen moderni jazztyyli. Jazzin alkuperäinen toimintaympäristö, yhteisöllinen klubikulttuuri ja sen puitteissa kukoistanut kiihkeä musiikillinen kehitys on vähitellen hiipunut ja marginalisoitunut. Koska sen julkaisusta on kulunut peräti yhdeksänkymmentä vuotta, on ehkä paikallaan tarkastella tätä seuranneita vaiheita. Ideana on luoda yhdessä kokonaisuus suomalaista originaalimusiikkia, jossa jousillakin on mielekästä soiSoitan myös Jukka Tolosen Cool Train bändissä, joka syntyi vuonna 2002 ja jonka levy ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin. Jazzologi
luun ja palkittiin voittajana. Jazzista kehittyi globaali musiikkityyli. Tätä villiä aikaa leimasivat individualismi, nautinnonhaluisuus, teknologian ihannointi ja kaikenlainen vallattomuus, olihan se myös kieltolain aikaa. Piti soittaa kolme kappaletta, joista yksi oli standardi, yksi oma sävellys ja yksi vapaa improvisaatio, joka tehtiin yleisön antaman aiheen perusteella. Viimeisenä mahdollisena päivänä ilmoittauduin ja siitä oli vaan kaksi viikkoa itse kilpailuun, joten valmistautuminen jäi aika lyhyeksi. Siihen tulee tälle kokoonpanolle räätälöityjä teoksia suomalaisilta säveltäjiltä ja sovittajilta. Keikat järjestyivät Sibiksen kulttuuri-instituuttien kanssa harjoittaman yhteistyön kautta." "Miamissa meillä oli Import-niminen bändi, jolla tehtiin muutamia konsertteja.
JAZZ ME UP BEFORE YOU GO GO!
OLIKO JAZZ KULTTUURIGLOBALISAATION ENSIMMÄINEN ASKEL?
Perimätieto kertoo, että jazz syntyi ja kasvoi New Orleansissa ja että ensimmäinen jazzlevytys on The Original Dixie Jazz Bandin Dixie Jass Band One Step´. Sangen yksimielisiä ollaan kuitenkin siitä, että jazz on edelleen parhaimmillaan elävässä esitystilanteessa, mieluiten pienessä klubissa. Sen tarjoama improvisointiformaatti oli sovellettavissa eri musiikkikulttuurien tyylillisiin ominaispiirteisiin. Jotta siellä tapahtuisi spontaaneja asioita täytyy bändin hitsautua kunnolla yhteen ja kaikkien täytyy voida luottaa toisiinsa. Näiden ilmiöiden leviämisessä oli äänilevyllä keskeinen rooli. Talvella on muutamia keikkoja ja huhtikuussa pieni kiertue Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen." Tämä kaikki tähtää jo pari vuotta suunnitteilla olleeseen projektiin, yhteiskonserttiin Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa 16. Siitä löytyy sellaista energiaa, taitoa ja tuoreutta mitä olen kaivannut