Saaristouutiset 1/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ESITTTELYSSÄ uudet moottoriveneet Veneilijän satamia RUOTSISTA Veneilijän, mökkeilijän ja saaristomatkailijan lehti talvi nro 1 · 2011 · 6,90 · www.saaristouutiset.fi JUKKA KUOPPAMÄKI " Purjehdin jo lapsena yksin Helsingin ja Porvoon väliä" TALVI KOETTELEE KALOJA Saariston makuja KUSTAVISTA Veneilijän kellot INÄ ILIJÄN REITT VENE REN SA ARISTOME ULKOSA ARET ASUNTONA LAIVA Atlantin ylittäjien kohtaamispaikka AZORIT Majakkabongarin unelmasaari ISLANTI
The Sunseeker Portofino 48 the latest in a Range Of Performance Sports Cruisers from Sunseeker International Sunseeker Finland Wihuri Oy Power Products Veneentekijäntie 7, 00210 Helsinki (mape 917) p. 020 510 2707 email: boats@wihuri.fi internet: www.powerproducts.wihuri.fi Tervetuloa tutustumaan ainutlaatuiseen Sunseeker 2011 mallistoomme Helsingin Venemessuille 11.-20.2.2011 sekä näyttelyhalliimme Lauttasaareen! Sunseeker builds a range of 19 luxury motor yachts up to 40 meters. www.sunseeker.com
Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Helmikuu 2011 Sisällys Uutiset Uutta tietoa Perämeren vedenalaisesta luonnosta Vesien vapaaehtoisilla paljon töitä Buster käynnistää alumiiniveneiden kierrätyksen Vuoden luontokirja 2010 on valittu Aukio Saaristomeren suojelulle Uusi opas kalastajalle on ilmestynyt Uusi samppanjalöytö Ahvenanmaalla Varoitus jäällä liikkujille Itämeren tutkimusohjelman valmistelut päätökseen Madeaika on nyt Lillemor Sarin Finnboatin kunniajäseneksi Puoli vuosisataa Lahna -airoja Makuja maailman meriltä 6-17 Jukka Kuoppamäki "Kesäpaikkamme on perheemme kiintopiste Suomessa" Moderni ranskalainen, Jeanneau NC 11 Veneilijän reittinä Saaristomeren ulkosaaret: Kråkskär, Nötö, Jurmo, Björkö, Aspö, Boskär ja Berghamn Esittelyssä uusia moottoriveneitä Saariston makuja Kustavista 18 22 Saariston makuja Kustavista s. vuosikerta JULKAISIJA Tilma Mediat Oy Kirkonkyläntie 12 23200 Vehmaa Puhelin: 0207 121252 Telefax: 0207 121259 info@saaristouutiset.fi www.saaristouutiset.fi TOIMITUS Päätoimittaja: Jaakko Amperla Toimituspäällikkö: Tiina Amperla-Hirvonen Puhelin: 0207 121253 tiina@saaristouutiset.fi Toimitussihteeri: Annika Selänniemi Puhelin: 0207 121254 info@saaristouutiset.fi Toimituksen avustajat: Tuija Heikkilä Jouni Kallioniemi Liina Paloheimo-Koskipää Juha Rosenqvist Rainer Sandell Pekka Väisänen MARKKINOINTI Markkinointijohtaja: Martti Hirvonen Puhelin: 0207 121252 0400 833 811 martti@saaristouutiset.fi Marko Lehti Puhelin: 0207 121256 marko@saaristouutiset.fi HALLINTO Toimitusjohtaja: Jaakko Amperla MYYNTIPISTEET Rautakirja Oyj:n lehtipisteet SIVUNVALMISTUS Katri Turto/Hextop Oy PAINOPAIKKA Unipress/Uniprint 2011 Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä aiheutuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisestä painovirheestä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. RIIPPUMATON VAPAA-AJANLEHTI 18. 40 26 32 40 Kannen pääkuva: Martti Hirvonen Moderni ranskalainen, Jeanneau NC 11 22
66 78 89 90 Atlantin ylittäjien kohtaamispaikka Azorit s. Veneilijän kellot Liikkuva koti veden päällä, asuntona laiva 46 53 Ilmatyynyaluksella ympärivuotinen yhteys saaristoon 52 Majakkabongareiden unelmasaari Islanti Asetus haja-asutusalueiden jätevesistä menee uusiksi Tuoteuutisia Telkkä on sorsista suomalaisin Talvi koettelee kaloja 56 62 64 66 68 72 Esittelyssä uusia moottoriveneitä s. 72 4 · Saaristo 5/2010. 32 Atlantin ylittäjien kohtaamispaikka Azorit Tukholmansaaristonsatamia: Grisslehamns Marina Lidö Fejan Krogbrygga Norrtälje Kapellskär Furusunds Gästhamn Ljusterö Linanäs Hamn Nässlingen Ingmarsö Gästhamn Dyviks Marina Waxholms Gästhamn Grinda Viggbyholm Västerbrohamnen Djurgårdshamnen - Navigationssällskapet Stockholm Wasahamnen Stockholm KMK Sandhamn KSSS Lökholmen KSSS Malma Kvarn Smådalarö Gård Ornö Båtvarv Brunnsviken Utö Nynäshamn Landsort Öja Skravleviken Palveluhakemisto Telkkä on sorsista suomalaisin s
Laskutus tilauksen alettua. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Saaristouutiset maksaa tilauksen postimaksun. Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin Allekirjoitus 01/2011 Postitoimipaikka Syntymävuosi Puh. Veneilijän, mökkeilijän ja saaristomatkailijan lehti UTÖN va kiehto saari NA SUSAN TO S HAAVI aisemissa m mökki Veneil ijän, m ijän ökkeil is ja saar to ilijan matka lehti jan kalasta ohde unelmak I ISLanT a SUSann In IndrEn relle me kaipuu n, mökk Veneilijä eilijän ja atkaili saaristom jan leht i Veneili Puhdas ta VETTÄ mökille jän, mö kkeilij än ja sa arist Tinkim ät YHTEYSön TG-ALF VENE A omatka ilijan le hti w.sa 0 · ww 10 · 5,9 o 4 · 20 kesä nr aristou RA LAU HOLA lä O RU mökil ä kes e ija Lin 7 kail FAiRgA 4 mo mat isto TARn turis aar a Gr ja s rANIN ja gÖ PIAN vaasan seudun at majak 2 maankevät nro jehti i pUr opett meri päri n Ym aiLma a ma matk utiset.f i · 2010 · 5,9 0 · ww w.s i en avas keltamin Laitesu aar t.fi istouutise TALVI nro 1· 2010 · 6,90 · www.s aar nl i eht eil Ven ijän ,m eil ökk ijän kesä nro 4 · 20 10 · 5,90 ww ·w .s st aari ven yreit nto luo Veneilstavalle sa a a tos harr eSt aris ar "Sa Sa a Sk LiU A än ala KK st keS Amma Pettik US L KA- rKEAikoville" a A e K PeT utuu ti liikuntakunnalle PiR e jo ouu ti fi set. i jän, ter Veneili Len aka tUm ah n tap aja mö o a a ku n Saarristomja kailijan lehti at sa mist eilijän ja kk ha ta nG o S Saariston makuja ta Nauvos va kiehto ri a kkaSa maja Säpin Veneilijän, MIKKO OSELLE UST KUn maailman ESITTTELYSSÄ teita: merik uudet oh R uude www.s · 6,90 · 6 · 2010 talvi nro A IHEEN NTOA LUOistouutiset.fi ikka ku aar SSä a k SaELy k IT ESa T Sa jak ma y kaLaS mökkeilijän ja saaristomatkailijan lehti t tamaan is retkisa kokkolaSaarja ton ta maku raumal REPOSA ARESTA etkisat amat moottoriveneet ja Ahve to kieh na ari ruhnu kukouri nd Saaristo merellä jungfrusu Bornholm grund Länsmans M "Purjeht AS JO H iminen herätti ANSON kilpailu vietin" Veneilijän rje satamia hduskohteena KA RUOTSISTA RIBIA va Pu THO istouutis et.fi A TR O EX MER U N VENEILIJÄ N TIETOPA KETTI Sanmaalla ajakka Säpin m UUDET MOOTT ORIVEN EET Sunisun de Bärösun t Jungfr d uh Mälhamnolm Teersa lo Keskika llio Brändö Överö Bogskä r MERIK OHTEITA Aegna : talvi nro 1 · 2011 · 6,90 · www.saaristouutiset.fi s to Saari n a ma kuj a iteilija viihdeta htovri ie Lue at nn ku sä ma Lys Lo itte es iö Kem nsa a n He i LO tut RTT ju sten MA kala a Ku Hög i u Ru KA s Kutaari mä än s iSO kaneile reitti ke veNeily adoille ajav äm a eläv minigolfr au m i|R n ästi e Sitk a | Na stavi | Ku rku ntali jöiden Veneili telakk es illa vauhd anse 375 h itty vät lut keh tkaisu apalve saisio | ira Jäteves Pirkko Lokikirjan kaisi in ihty off Säp o minvir Nder tuus k Hila Heikshi re 28 -Yachtsin uu hduksille o X kin purje mmille ä vie pide ss ittely ta rtanoS kaHenk iin haikon on Saaristuja mak JUKKA heräte tty mökille nyrit kylpytyn uttavat | Rento ta vettä va Puhdas kiehto SÖDER KUOPPAMÄKIMAJA SK ÄRIN KAUP UN muutti KILAISPER Jurmon H saarel E le jul Saari ajakka Säpin m KK " Purjehdin jo lapsena yksinA Helsingin ja Porvoon väliä" TALVI KOETTELEE KALOJA itti u ilyre nmaa | T ene | Länsi-Turu v ri se nk upu omalai N sika su istäjä | Uu NeeNve ve arki Tilaa Saaristouutiset! KUUSI + 1 numeroa vuodessa... Suomalaisen VENEENVEISTÄJÄN telystä mökille toa jätevesien käsit sa | Tie Ekoves t veNee Purje t uudet mittime | Terassil äm Saariston makuja KUSTAVISTA Veneilijän kellot + ouutiset.fi SUOMEN LAHTI · AHVENA SAARIST NMAA OMERI · POHJAN LAHTI Satamaopa s satamaopa s 2010 · 19 · www.saa rist VENEILIJÄ N SOLM UT 990 NYT MYÖ S RETKISAT AMAT KIEHTOVA VIERASSAT AMAT · SÄPIN MAJAKKASAARI PALVEL USA TAMAT · VIERAS LAITURIT · RETKIS 1 ATAMAT ARKI REITTINÄ VENEILIJÄN REN SA ARISTOME ULKOSA ARET Atlantin ylittäjien kohtaamispaikka AZORIT ASUNTONA LAIVA Majakkabongarin unelmasaari ISLANTI Helmikuussa Maaliskuussa Huhtikuussa Kesäkuussa Syyskuussa Marraskuussa OSALLISTU ARVONTAAN! Voita Aurinkomatkojen 500 euron matkalahjakortti! Arvonta suoritetaan kaikkien vastanneiden kesken 31.10.2011. Kyllä! " Tilma Mediat Oy Tunnus 5011868 00003 Vastauslähetys Tilaan Saaristouutiset kestotilauksena, kuusi numeroa vuodessa 32,90 Tilaus alkaa seuraavasta numerosta. 02071 21250 · www.saaristouutiset.fi
Itämeren vedenalaisesta luonnosta tunnetaan hyvin vasta muutama pinta-alaprosentti, ja Perämeri on sen huonoiten tunnettu osa. Kartoituksen aikana paljastui mm., että alueellisesti uhanalaiset vesisammalet ahdinsammal ja vellamonsammal, ovat hyvin puutteellisesti tunnettuja, ja että Perämeren vedenalainen luonto, karuudestaan huolimatta, on kuitenkin monimuotoisuudeltaan rikas. suodattimen/ För & finfilterhus 20" inkl. Kuitenkin Perämerelle kohdistuu tällä hetkellä voimakkaita muutospaineita, kun lähes kymmenen eri merituulipuistohanketta, ydinvoimahanke, merihiekan nostohanke ja kaikki muut merelle sijoittuvat hankkeet kilpailevat omasta tilastaan merenpohjassa. Uutiset NOUSULOHIEN MÄÄRÄT PUTOSIVAT TORNIONJOELLA JASIMOJOELLA Kesän 2010 kaikuluotausmittauksissa Tornionjoessa havaittiin noin 17 200 jokeen kutemaan nousevaa lohta. Lisätietoja: www.rktl.fi Kuva: Essi Keskinen Itämerenvedenalaisestaluonnostatunnetaanhyvinvastamuutamapinta-alaprosentti. Ylinivan ja Keskisen kartoitus tuo valoa Perämeren pohjoisimman osan vedenalaiseen kasvillisuuteen ja sen meriluontoon. filter · Puskurisäiliö / Bufferttank 320 l · · · · · Mineraalisuodatin/ Mineralfilter Merivesipumppu / Råvattenpump Jakelupumppu / Distributionspump Merivesikori / Havsvattenkorg Hinta / Pris: 9 300 Osasto / Avdelning 4E18 6 · Saaristo 1/2011 Johnsell, Gyldenintie 6, 00200 Helsinki, info@johnsell.fi Mikael Hjort 040 520 1899 I John Oiling 050 540 9337 WWW.JUOMAVESI.FI. Myös Simojoella nousulohien määrä putosi reippaasti verrattuna kahden edellisvuoden lohimääriin. Kuvassauposvesitähti. UuttatietoaPerämerenvedenalaisestaluonnosta Metsähallituksen sähköisesti julkaisema Perämeren kansallispuiston vesimakrofyytit peruskartoitus ja näytteenottomenetelmien vertailu on laajin Perämerellä suoritettu vedenalaisen kasvillisuuden kartoitus lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Määrä on puolet pienempi kuin edellisvuonna. Erityisesti vähenivät yhden merivuoden ikäiset lohet. Lisätietoja: www.metsa.fi MERIVEDESTÄ JUOMA- JA TALOUSVESI / DRICKS- OCH HUSHÅLLSVATTEN DIREKT UR HAVET Pieni Itämeripaketti / Lilla Östersjöpaketet Paketti sisältää / I paketet ingår: · Merivesilaite / Avsaltningsanläggning Rolux 100 (teho/kapacitet 100 l/h) · Esisuodatinyksikkö 20" sis
Pitkätai ultrapitkä riki, vakiona 12 V/5 amp laturi, latauskaapelit ja High Thrust -potkuri. MFS9.8 ja MFS20 Sähkökäynnistys, kahvaohjaus, Power Tilt MSF 9.8: hinta 3100 , MFS 20: hinta 3750 Muissa malleissa hinnat alkaen: MFS 9.8 2540 , MSF 20 3410 Maahantuoja: Tietoa edistyksellisestä 2,5-115 hv Tohatsu-moottorimallistosta ja lähimmästä jälleenmyyjästäsi löydät osoitteesta: Te c h n o l o g y f o r t h e N e x t G e n e r a t i o n W W W. T O H AT S U . Kiireisintä aikaa meripelastajille oli keskikesä juhannuksesta elokuun alkuun, mutta vielä lokakuussakin suoritettiin 69 tehtävää. Kevyt ja helposti kannettava. Tehtävien jakautuminen eri vesialueille säilyi pitkälti edellisvuosien kaltaisena. Hälytyksestä pelastusaluksen lähtöön kului keskimäärin 12 ja lähdöstä tehtäväpaikalle saapumiseen 24 minuuttia. Suomenlahden pelastusalukset hoitivat 23 %, Vuoksen vesistön 22 % ja Saaristomeren 15 % tehtävistä. Meripelastusseuran vilkkain toiminta-alue oli jo kolmatta vuotta peräkkäin Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistö, missä suoritettiin 31 % koko maan tehtävistä. Kaikilla muilla alueilla kasvu oli parin prosenttiyksikön luokkaa, mutta Suomenlahden tehtävämäärä laski viisi prosenttiyksikköä. Eniten tehtäviä suorittaneet paikallisyhdistykset olivat Helsingin Meripelastusyhdistys ja Lahden Järvipelastajat, joille molemmille kirjattiin 93 tehtävää. Lisätietoja: www.meripelastus.fi Meripelastusseuranyksiköthoitavathiemanylineljänneksen kaikistamaammemeripelastustehtävistä.Pelastusalusten ympärivuorokautinenpäivystysavovesikaudellaylläpidetään kokonaanvapaaehtoisvoimin.Päivystyskausi2011alkaatoukokuunalussa. TODELLISTA MUKAVUUTTA J A PA N MADE IN OHJAUSKAHVALLISET "POWER TILT"-MALLIT 9.8 ja 20 hv MFS6 Sail Pro purjeveneisiin 6 hv:n Sail Pro soveltuu erityisesti purjeveneisiin, jotka vaativat pitempää rikiä. Pohjanlahden ja Pohjois-Suomen yhteenlaskettu osuus oli 9 %. Sääolosuhteet olivat vesillä pulaan joutumisen syynä vain noin kahdessa prosentissa tehtävistä. Tehtävien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta reilulla sadalla ja apua saaneiden määrä lähes kahdellasadalla. F I 7. Toiseksi urakoi Turun Meripelastusyhdistys 75 ja kolmanneksi Tampereen yhdistys 68 tehtävällä. Apua sai yhteensä 2 677 ihmistä ja 1 046 alusta. 18 ihmistä pelastettiin todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Avun tarpeessa oli useimmiten huvialus, jonka matkan katkaisi tekninen vika tai merimiestaidollinen virhe. Uutiset Kuva: Mikko Lehtimäki Vesienvapaaehtoisilla pelastajillayhäenemmäntöitä Suomen Meripelastusseuran miehistöt hälytettiin viime vuonna erilaisiin pelastus- ja avunantotehtäviin 1 281 kertaa
Hän tukeutuu kirjassa muun muassa ennen suomeksi julkaisemattomiin venäläisiin arkistolähteisiin. Marraskuussa 1961 alus joutui onnettomuuteen. Uutiset M/sAlandiastajam/s Apollostapostimerkit Ahvenanmaan posti julkaisi helmikuun alussa ahvenanmaalaisen matkustajalauttaaiheisen sarjan kaksi uutta postimerkkiä, jotka ovat taiteilija HåkanSjöströmin kuvaamia. Alandian nimi oli ensimmäisen vuoden aikana Alpha. Ruotsin vallan aika ei nykypäivän suomalaisille ole enää kovinkaan tuttua historiaa. Raoul Johnsson kuvaa meritaistelut hyvin elävästi. Liikennöityään monta vuotta Norjassa, se tuli vastaperustetun varustamon Rederiaktiebolaget Eckerön omistukseen vuonna 1961. Alus sai pian lisänimen "Åland runt". Se oli ensimmäinen ahvenanmaalainen autolautta, joka toimi roll-on-roll-off periaatteella. Merilin-alus kulkee Saarenmaalle neljässä tunnissa. Siinä oli sekä keula- että peräportti. 8 · Saaristo 1/2011 LindaLinevie Saarenmaalle Tällä kaudella Linda Line vie matkustajia Helsingistä suoraan Saarenmaalle, Kuivastun satamaan. Matkat alkavat 25.toukokuuta aina keskiviikkoisin kuuden viikon ajan. Tuossa Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa oli kyse Pohjois-Itämeren herruudesta, ja sen kuluessa käytiin Suomenlahdella ennen näkemättömän suuria meritaisteluita. Suomalaisten kannalta juuri saaristolaivaston taistelut ovat erityisen mielenkiintoisia. Bussi vie matkustajat satamasta Saarenmaan keskukseen Kuressaareen. Sitten se myytiin tanskalaiselle varustamolle. Nykyään Apollo on Kanadassa ja se liikennöi Woodward Groupille. Saapuessaan Grisslehamniin se kaatui ja täyttyi vedellä. Niistä tunnetuin on Pohjoismaiden suurin meritaistelu kautta aikojen Ruotsinsalmen taistelu 9. Sillä oli oma lippunsa sekä oma tukikohtansa telakoineen ja merisotakouluineen Viaporissa. Sotamarsalkka, kreivi AugustinEhrensvärdin perustama saaristolaivasto oli leimallisesti suomalainen. Lisäksi hän on oivaltanut käyttää saaristolaivaston papin AndersWinbergin päiväkirjaa autenttisena kertojan äänenä, mikä tekee saaristolaivaston tapahtumien kuvaukset eläväksi. M/s Apollo taas oli Viking linen liikenteessä toukokuusta 1970 maaliskuuhun 1976. heinäkuuta 1790. Lisätietoja: www.lindaline.fi. päivänä ilmestyi RaoulJohnssonin Kustaa III ja suuri merisota Taistelut Suomenlahdella 1788-1790. Kuitenkin Ruotsin historia on ennen vuotta 1809 meidän suomalaistenkin historiaa, olivathan suomalaiset kuningaskunnan itäisen osan alamaisia. Mutta päällikön ja muun miehistön neuvokkaiden toimenpiteiden ansiosta kaikki aluksella olleet voitiin pelastaa. M/s Alandia rakennettiin Mossissa Norjassa vuonna 1939, jolloin sen nimi oli m/s Bastø. Lisätietoja: www.posten.ax SuurinosaKustaaIIIjasuurimerisotaTaistelutSuomenlahdella1788-1790-kirjan200kuvastajulkaistaan nytensimmäistäkertaaSuomessa. MatkustajatpääsevättoukokuustaalkaenLinda LinenaluksellaHelsingistäsuoraanSaarenmaalle. JohnNurmisen Säätiönmerikirjojen sarjasaijatkoa John Nurmisen Säätiön merikirjojen sarja sai jatkoa, kun joulukuun 2
Venemessujen Saaristolaiskorttelissa esillä oleva Maailman kaunein saaristo -näyttely tarjoaa kattavan otoksen luontokuvaaja JanneGröningin upeasta yli 50 000 kuvan arkistosta. Vene 11 Båt -näyttely 11.20.2.2011 Helsingissä. Maailmankauneinsaaristo-näyttely esitteleeVene11Båtnäyttelyssä kattavanotoksenluontokuvaajaJanne Gröninginupeastayli50 000kuvan arkistosta. VUOSIKYMMENIEN KOKEMUS UUDEN SUKUPOLVEN VENEET Kulutus vain 1l/merimaili 30 solmun vauhdissa DELTA 29 SW Olemme Helsingin Vene10 -venemessuilla 12.-21.2 2010 osastolla 6c5. Nähdään Helsingin Messukeskuksessa! Suunniteltu ja varusteltu pohjoismaisiin olosuhteisiin DELTA 34 SW Korkean suorituskyvyn takaa laadukkaat materiaalit ja ainutlaatuinen pohjarakenne ainutlaatuinen pohjarakenne nutlaatuinen pohjarakenne DELTA 40 WA Turvallinen ja varma veneilynautinto neljän vuosikymmenen valmistuskokemuksella DPB Finland Oy P. Kulinarististen herkkupalojen ohella saaristolaistunnelmaan johdattavat myös saaristomeren huikeat maisemavalokuvat. VenemessujenSaaristolaiskortteli henkiiaitoasaaristolaistunnelmaa Kuva: Janne Gröning Uutiset Vene 11 Båt näyttelyssä on esillä upea Saaristolaiskortteli, jossa näyttelyn vieraat voivat maistella herkkuja saariston makumaailmasta suoraan saariston pientuottajilta. (02) 465 4337 Vikomintie 110, 21660 Nauvo www.dpb.fi 9
Helsingin venemessuilta ja jatkuu toukokuun loppuun asti. Lisätietoja: www.birdlife.fi www.astrum.fi Puh. Busterin alumiiniveneiden kierrätyskampanja käynnistyy 11.2. Näiden osuus oli lähes puolet kaikista havaituista lintuyksilöistä. Hackmanin kampanjan keräyspisteiden kautta on kerätty vuosien mittaan uudelleen kiertoon yhteensä jo yli 500 000 kiloa alumiinia ja terästä. Tuosta kilomäärästä voisi valmistaa esimerkiksi 8,5 miljoonaa uutta Carelia-lusikkaa tai 2000 Buster L -venettä. Kaminoissa erillinen ilmanottoputki sekä keittolevy. Kuvan mukainen perinteinen E-sarja, 3 - 29 kW. nautikulma@nautikulma.fi Puh. 02 - 2503 444 Nautikulma Oy www.nautikulma.fi Busterkäynnistää alumiiniveneidenkierrätyksen Hackmanin kierrätyskampanja käynnistyi helmikuun alussa jo 11. Vanhan alumiiniveneen omistaja voi soittaa Kuusakoski Oy:n palvelunumeroon, jolloin hänen veneensä noudetaan veloituksetta mistä tahansa manner-Suomesta autotien päästä. Veneen kierrättävä veneilijä ja paistoastian kierrättävä kotikokki saavat ostoedun uuteen tuotteeseen. Salossa upea Grandezza-showroom TERVETULOA! Pihabongauksenmukaan talvilintujaonrunsaasti BirdLife Suomen järjestämässä Pihabongauksessa havaittiin tammikuun viimeisenä viikonloppuna runsaat 90 lintulajia. Tavallisimmat lajit olivat parin edellisen vuoden tapaan talitiainen (96 % pihoista), sinitiainen (84 %) ja harakka (62 %). Viikonlopun harvinaisimmat linnut olivat Vääksyyn asettunut tammitikka ja Pellossa talvehtiva mustakaularastas. Uutiset Luotettavat ja näyttävät Glembring-öljykaminat ruostumumattomasta teräksestä. Mallisto kattaa 1,8 - 12 kW. 044 777 3970 Joensuunkatu 15, 24100 Salo 10 · Saaristo 1/2011. Tänä vuonna kierrätyskampanjointiin tuli mukaan Fiskarskonsernin brändeistä myös Buster, joka käynnisti vanhojen alumiiniveneiden kierrätyksen. Tuttu ja turvallinen Kabola nyt entistä laajemmalla mallistolla. kertaa. Vihannissa viipyvä kurki oli tammitikan tavoin uusi laji Pihabongauksessa. Kabola HR-sarja, josta saat lämmityksen lisäksi lämmintä käyttövettä, aivan kuten kotona. Runsaimmat lajit olivat keltasirkku, talitiainen ja sinitiainen
Lisätietoja: www.suzuki.fi, www.finnmaster.fi TurunMessu-jaKongressikeskuksessaesitelläänvenealaajasaaristomatkailua maaliskuunpuolivälissä, 10.13.3. 11. Lisätietoja: www.turunmessukeskus.fi Suzukija Finnmaster yhteistyöhön Suzuki International Europe GmbH, Suomen sivuliike ja Oy Finn-Marin Ltd ovat solmineet yhteistyösopimuksen Finnmaster-veneiden esiasennuksesta Suzukiperämoottoreille ja venepakettien jakelusta Suomen markkinoilla. Sopimus astui voimaan 1.2.2011 alkaen. - Meri Kutsuu -messut on viime vuosina kasvanut niin kävijämäärien kuin veneiden ja alan tarvikkeidenkin osalta. päivinä järjestettävät Meri Kutsuu messut kasvavat yhdellä messupäivällä. Neljäs messupäivä tuo nyt lisää mahdollisuuksia yleisölle tutustua tapahtumaan, jossa on nähtävissä kaikki tärkeimmät venemerkit ja niiden edustajat saman katon alla, projektipäällikkö LisaSavola muistuttaa. Uutiset MeriKutsuumessutnelipäiväisiksi Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa maaliskuun 10.-13
Kolmas uusi tulokas, Docosia landrocki- sienisääski löytyi Sipoon Östersundomista. Opaskalastajalle Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on julkaissut uuden oppaan: Matkailijat kalassa - luvat kunnossa. Oppaan aiheina ovat mm. Suomen kalastuslupajärjestelmä, kalojen alamitat ja rauhoitusajat sekä neuvontajärjestöjen ja viranomaisten yhteystiedot. Kirjallaan he halusivat runsaalla ja visuaalisesti vetoavalla kuvituksella tuoda esiin Suomen luonnon monimuotoisuuden ja herättää lasten ja nuorten kiinnostuksen luontoa kohtaan. Raaseporista jaSipoosta löytyikolme Suomelle uutta hyönteislajia Metsähallituksen luontopalveluiden vuoden 2010 lajistoselvityksissä löytyi kolme hyönteislajia, joita ei ole aiemmin havaittu Suomessa. - Hyvä luontokirja voi monipuolisen fakta-aineiston avulla tuoda esiin luontoa tarkkailevan ihmisen kokemaa löytämisen iloa. Suomen lasten luontokirja näyttää lapsille ja heidän vanhemmilleen, mitä kasveja ja eläimiä voi kohdata taajamissa, metsissä, niityillä, vesistöissä, soilla ja tuntureilla, kilpailun lopullisen päätöksen tehnyt Helsingin yliopiston kansleri ja WWF:n hallintoneuvoston jäsen, professori IlkkaNiiniluoto perustelee valintaa. Kirjan tekijät, Lasse J. Kampanjan tavoitteena on kerätä yli 100 000 euroa. Laattojen myynnistä vastaavat Forum Marinum ja Aurajoen nuorkauppakamari. Laattoja valmistetaan noin 3500 kpl, ne myydään 50 euron kappalehintaan. Aukion rakentaa Forum Marinum yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Kampanjan nettotuotto, noin 30 euroa/laatta, lahjoitetaan Saaristomeren Suojelurahastolle käytettäväksi suojeluhankkeisiin Saaristomeren alueella. Uutiset Aukio Saaristomeren suojelulle Turussa Forum Marinum merikeskuksen edustan Saaristomeriaukio rakentuu tämän kevään aikana yksityishenkilöille myytävistä laatoista, joista jokainen varustetaan lahjoittajan nimikyltillä. Raaseporin Dragsviksgårdin suojelualueelta löytyivät Triphyllus bicolor-niminen, karvasieniäisten heimoon kuuluva kovakuoriainen ja Orfelia pallida-niminen petosienisääski. Lisätietoja: www.vapaa-ajankalastaja.fi 12 · Saaristo 1/2011. Lisätietoja: www.suojelemerta.fi ja www.skyddahavet.fi WWFSuomenVuodenluontokirja2010 kilpailun voitti Otavan kustantama Suomenlastenluontokirja. Vuoden luontokirja 2010on valittu WWF Suomen Vuoden luontokirja 2010 -kilpailun on ensimmäistä kertaa voittanut lapsille ja nuorille suunnattu teos, LasseJ.Laineen ja Iiris Kalliolan kirjoittama ja Kustannusyhtiö Otavan kustantama Suomen lasten luontokirja. Laine tunnetaan lintuoppaistaan ja Helsingin Sanomien artikkeleista, Kalliola on kirjoittanut ja suomentanut lukuisia tietokirjoja luonnosta ja eläimistä. Uusi opas on tarkoitettu apuvälineeksi matkailun ja kalastuslupamyynnin palveluissa toimiville henkilöille. Laine ja Iiris Kalliola, ovat biologeja ja tietokirjailijoita. Laatan ostajat haluavat viestittää suojelevansa Saaristomerta
su aikataulu Ajoneuvojen tulee olla lastausvalmiina 10 min ennen lähtöaikaa, etuajooikeus LH:n luvalla. *(vain ma, ke ja pe) Pyhäpäivinä sunnuntain aikataulut. Lisätietoja: www.merivartiosto.fi Su 11.00 14.30 (1.4.-31.10.) 15.50 17.10** 19.15** Su 12.00 15.00 (1.4.-31.10.) 16.30 18.30** 19.55** Lähtö/ KUSTAVI, HEPONIEMI Ei kuljetusmaksuja Kuljetusmaksut Aikuinen ..................................... Yhteysalukset kuljettavat niin pyöräilijät kuin autoilijatkin saarelta toiselle halki ainutlaatuisen luonnon. m/s Antonia Puh. Aiemmin ajetuilla moottorikelkkaurilla jään vahvuus on saattanut heikentyä huomattavasti. Kaloja yhdistää kutuajan lisäksi niistä saatava herkullinen mäti. Mahdolliseen jään pettämiseen tulee varautua jäänaskaleilla, joilla saa kammettua itsensä avannosta ylös takaisin tulosuuntaan. Suomenlahden merivartiosto muistuttaa jäällä liikkujia myös hypotermian riskistä, koska mahdollisen jäihin putoamisen jälkeen märät vaatteet haihduttavat nopeasti kehon lämpötilan. su aikataulu Juhannusliikenne 25.6. Jää on erityisen heikkoa kapeikoissa ja karikkojen tms matalien kohdalla. 10 Polkupyörä ................................. Made kutee keskellä talvea helmikuussa. **merkityt vuorot eivät liikennöi seuraavina pyhäpäivinä 24.4., 24.6., 24.12. Jos jäihin vajoaa ja kastuu, niin pitää pyrkiä nopeasti tulosuuntaan pois avannosta. 0400 320 093 Iniö, Kannvik - Kustavi, Heponiemi 1.1. 24.6., 24.12. 6 Lapset ........................................ Lähtö/ HOUTSKÄR, MOSSALA INIÖ, DALEN Ma-la Mossala Dalen Mossala Dalen Mossala Dalen Mossala Dalen 09.00 11.15 12.15 13.15 14.15 15.15 16.15 17.45 Su 12.15 13.15 14.15 15.15 16.15 17.45 m/s Aurora Puh. Lisäksi on pyrittävä mahdollisimman pian sään suojaan. Suositeltavaa on myös pitää matkapuhelinta mukana ja suojata se kastumiselta. 0400 320 049 Houtskär, Mossala - Iniö, Dalen 15.5. Perjantain aikataulu. - 31.12. 21.4., 23.6. Sydäntalven herkku, made, on arvostettu kala ja nyt sitä on taas saatavilla. 3 Helatorstain aikataulu 2.6. Lähtö/ INIÖ, KANNVIK Ma-pe 06.30 07.30 09.30 11.00 14.30 15.50 18.00 20.30* Ma-pe 07.00 08.10 10.10 12.00 15.10 16.30 18.45 21.00* La 07.30 09.30 11.00 15.50 18.00** La 08.10 10.10 12.00 16.30 18.45** Ei kuljetusmaksuja VAROITUSJÄÄLLÄ LIIKKUJILLE Suomenlahden merivartiosto varoittaa jäällä liikkujia heikoista jäistä. Kalatalouden Keskusliiton mukaan mateet uivat pyydyksiin jo tammikuussa, mutta paras sesonki on helmikuun puolella. - 30.9. Vesitie saaristoon Saariston rengastie Saariston Rengastie on helppo tapa tutustua Turun Saaristoon. Paikoin voi pienelläkin alueella olla jään paksuudessa kymmenien senttien eroja. 3 Henkilöauto .............................. Lauantain aikataulu KalataloudenKeskusliiton mukaanmateetuivat pyydyksiinjotammikuussa,muttaparassesonkion helmikuunpuolella m/s Aurora m/s Antonia Madeaika onnyt Paraisten portti 14 · Saaristo 1/2011 Puutarhakatu 19 b 20100 Turku Puh. Lisätietoja: www.ahven.net. 15 Asuntoauto, -vaunu ...................30 Linja-auto .................................115 MP, mopedi ............................... Reitin varrella on runsaasti majoitus-, ravintola- sekä muita matkailupalveluja. Toinen samanlainen erikoisuus kalastossamme on härkä- simppu. Jäällä kannattaa liikkua vain valoisana aikana välttäen tuntemattomia paikkoja. ja 25.12. Jäihin pudonneen tulisi tarvittaessa hakeutua lääkäriin tutkimuksiin, sekä ilmoittaa asiasta viranomaisille. 030 620 7000 faksi 030 620 7175, internet: www.arctia.fi Made on alkanut liikkua kohti kutupaikkojaan ja kalastajat virittävät pyydyksiään jään alle
Sen jälkeen ohjelman tarkempi sisältö hyväksytään kesällä 2011. Lisätietoja: www.itameriportaali.fi ÄhtäriläinenCampnouOyvalmistaaYamarinCross-venemallistonalumiinirungot. CampnouOyaloitti YamarinCross-veneiden runkovalmistajana Ähtäriläinen Campnou Oy valmistaa Yamarin Cross -venemalliston alumiinirungot. Lisätietoja: www.konekesko-marine.fi. Suomessa tehtyjen kartoitusten perusteella tutkimuksen painopisteitä ovat: 1) merenkulun turvallisuus, 2) poliittinen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus, 3) kestävä merialueiden suunnittelu, jossa huomioidaan sekä ekosysteemin rakenne ja toiminta että ympäristöystävällinen merenkulku sekä 4) Itämeren ja sen rannikkoalueiden ekosysteemien tarjoamien hyödykkeiden ja palvelujen tutkimus. Uutiset Itämerentutkimusohjelman valmistelutpäätökseen Yli 90 johtavaa merentutkimuksen toimijaa vahvisti tammikuun 19. päivänä Suomen lähivuosien painopisteet Itämeren tutkimusja kehittämistoimintaan. XO-veneiden runkoja ja toiminut Silver-veneiden sopimusvalmistajana. Nyt päättyvän kansallisen valmisteluvaiheen jälkeen tutkimusohjelman valmistelua jatketaan maaliskuussa 2011 kokoontuvassa kaikkien Itämeren maiden yhteisessä työpajassa. Ensimmäiset Yamarin Cross -veneet valmistuivat tammikuussa ja uutuusveneet esitellään yleisölle Helsingin Vene 11 näyttelyssä. Campnou Oy on valmistanut mm. Ähtäriläinen Campnou Oy työllistää vuonna 2011 kuudesta kymmeneen henkilöä. Ensimmäinen BONUS-haku käynnistyy ensi talvena, mutta jo tämän vuoden lopulla saadaan tuloksia BONUS+ pilottihankkeista. Nämä otetaan huomioon koko Itämeren alueen kattavan monitieteellisen BONUS-tutkimusohjelman luomisessa. Kaudella 2011 veneitä valmistetaan noin 200 kappaletta, ja vuodelle 2012 valmistustavoite on noin 500 kpl. Ajatuksena on, että kaikissa kolmessa vuosina 2012-2016 toteutettavassa BONUS-haussa on mukana 2-3 teemaa, joille ohjelman monitieteiset, useamman maan yhteiset tutkimuskonsortiot rakentavat tutkimusprojektinsa
Tänään yrityksen peräsimessä on kolmatta sukupolvea edustava toimitusjohtaja Kaj 16 · Saaristo 1/2011 Sandström ja LAHNA -airoja valmistuu noin 100 000 paria vuodessa. LAHNA-tuotteita viedään kahteenkymmeneen maahan ja Suomessa ne päätyvät joka toisen veneiljän matkaan. Liiton toiminnassa Lillemor Sarin on oman esimerkkinsä kautta rakentanut alan toiminnalle kestävää pohjaa. PUOLIVUOSISATAA LAHNA-AIROJA! Lahnakoskella Kokkolassa sijaitsee Euroopan johtava puuairojen valmistaja, Oy Lahnakoski Ab. Sisukas valmistetaan useasta eri osasta, jotka liimataan yhteen lujaksi kokonaisuudeksi. Metsäystävällinen valmistustapa säästää puuta, sillä hukkapaloja jää entistä vähemmän. KuvassaLAHNA-tyttö1960-luvulta. Juhlavuoden airo, Sisukas, on vuosikymmenten kokemuksen ja pitkäjänteisen kehitystyön tulos. Myöhemmin Lennartin pojat tulivat mukaan yritykseen ja 1961 aloitettiin ensimmäisten airojen ja melojen valmistus. Luovuttaessaan kunniajäsenyyteen liittyvän kunniakirjan ja kultaisen ansiolevykkeen Kuopiossa liiton syyskokouksessa marraskuussa Finnboatin hallituksen puheenjohtaja KimÖrthén totesi, että Lillemor Sarin on kehittänyt yhdessä perheensä kanssa oman yrityksensä arvostetuksi ja kannattavaksi alan toimijaksi. Hän aloitti Finnboatin hallituksessa sekä Suomen Veneteollisuusyhdistyksen johtokunnassa 1994 ja toimi näissä tehtävissä aina vuoteen 2008. Lillemor Sarin on ollut aktiivisesti mukana 14 vuoden ajan kehittämässä nykymuotoista järjestäytynyttä venealaa. kunniajäsen. Airojen ja melojen lisäksi LAHNA-tuotteisiin kuuluvat veneiden lipputangot ja veneilytarvikkeet. Toiminta alkoi 1930-luvulla kun Lennart Sandström alkoi valmistamaan muun muassa huonekaluja ja heinäharavia pienessä puutyöverstaassa. Lahnakoski on airojen ja melojen valmistukseen erikoistunut perheyritys, jolla on pitkät perinteet vesilläliikkujien luottovarustajana. Uutiset AbSarinsBåtaronKokkolassaMinor-veneitävalmistavaperheyritys.YrityksentoimitusjohtajaLillemorSarinonnytVenealan KeskusliittoFinnboatry:n17.kunniajäsen. LillemorSarinFinnboatinkunniajäseneksi Ab Sarins Båtar Oy:n toimitusjohtaja Lillemor Sarin on nyt Venealan Keskusliiton Finnboat ry:n 17
Lisätietoja: www.merella.fi Makuja maailman meriltä M/s Kristina Reginan keittiömestarin ja nykyisen hotel manager Riku Luotion viime syksynä ilmestynyt kirja Makuja maailman meriltä esittelee tarinoin ja kuvin 19 m/s Kristina Reginan suosituinta reseptiä. SaksalaistenHansepurjeveneidenmaahantuojaSuomessaon nykyisinMerellaOy. HANSEPURJEVENEILLÄ UUSIMAAHANTUOJA SUOMESSA Saksalaisten Hanse purjeveneiden maahantuoja Suomessa on vaihtunut. klo 12-19, la 12.3. ja su 13.3. klo 14-20, pe 11.3. M/s Kristina Reginalla ehdoton hitti on ollut päivittäin vaihtuva keittiömestarin kolmen ruokalajin menu, johon pyritään keräämään kulloisenkin purjehdusalueen makuja ja erikoisuuksia. Suosituksessa on usein pyyntituoretta kalaa lähialueelta. - Kyseessä ei ole perinteinen keittokirja. Saksalainen venevalmistaja HanseYachts AG ja suomalainen Merella Oy ovat solmineet maahantuontisopimuksen joka antaa Merella Oy:lle yksinoikeuden Hanse -purjeveneiden maahantuontiin ja myyntiin koko Suomen alueella. Merella Oy:n myyntiin siirtyy myös Hanse purjeveneiden aikaisemman maahantuojan HanSail Oy:n edustaja PatrikKarlsson, joka ottaa vastuulleen Uudenmaan ja Kotkan alueiden myynnin. Kaikki reseptit ovat kuitenkin toimivia ja kokeiltuja. Puolassa valmistettavia Maxus purjeveneitä. Uusi maahantuoja on Merella Oy, joka on tähän asti tuonut Suomeen mm. Beneteau purjeveneiden jälleenmyyjänä Turun alueella. alennus 4 euroa normaalihintaisesta aikuisten pääsylipusta (etu 33 %) Lisätiedot: www.turunmessukeskus.fi. Lisätietoja: www.kristinacruises.com 10.-13.3.2011 Tervetuloa: to 10.3. Merella Oy:n johdossa toimii AriWillman, joka on aiemmin tullut tunnetuksi mm. klo 10-18, su 13.3. Kirja on suunnattu kaikille ruoasta ja Kristina Reginasta kiinnostuneille, Riku Luotio kuvailee. klo 10-17 S-etukortilla etua: to 10.3., pe 11.3. Yksittäisistä annoksista suosituimpia on esimerkiksi Kristina kuningattaren herkkuleipä
18 · Saaristo 1/2011
Se oli hienoa aikaa, Jukka Kuoppamäki muistelee ja kertoo, että meri ja merellä liikkuminen tuli hänelle myös tutuksi jo hyvin nuorena. Välillä vaarallisillakin vesillä - Meillä oli siihen aikaan perinteinen, kalastajamallinen kahvelipurjeinen vene, jossa oli kölilaatikossa painona romurautaa. Jukka KUOPPAMÄKI: Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN "Kesäpaikkamme on perheemme kiintopiste Suomessa" Porvoon saaristo on Jukka Kuoppamäelle tuttua seutua. Nykyään Kuoppamäen perhe viettää paljon aikaa mökkimaisemissa, mutta halu purjehtimaan ei jätä koskaan rauhaan. H elsingin Töölössä lapsuutensa viettänyt Jukka Kuoppamäki ymmärsi jo pienenä poikana miten paljon luonto ja meri antaa ihmiselle. Isäni opetti minut 19. - Elimme silloin hyvin lähellä luontoa: kalastimme paljon ja haimme soutuveneellä naapurista maitoa. Porvoon saaristossa, Emäsalon saaressa vietetyt lapsuudenkesät olivat kaupunkilaispojalle ikimuistoisia aikoja. Mökillämme ei ollut sähköä eikä sinne varmaan tullut postiakaan, mutta saatoimme silti olla siellä kolmekin kuukautta yhtäjaksoisesti. Hän on purjehtinut siellä saarelta saarelle ja tuntee alueen karit ja kivet
Nykyään kun talvet ovat erilaisia ja lunta tulee paljon, mökille ei välttämättä pääse helposti. Onneksi tyttärelläni on nykyään purjevene, jota saan kyllä tarpeen mukaan lainata, Jukka Kuoppamäki kertoo ja haaveilee vielä ostavansa purjeveneen. Etelän puolelta avautuu koko horisontti ja vastapäätä niememme kärkeä näkyy Emäsalon luotsiaseman punainen satamarakennus. Kilpaileminen oli haastavaa ja mukavaa, ja pidin sitä tärkeänä osana koko veneilyssä. - Muistan kerran, kun jouduin myrskyyn ja aalto heitti minut veneineni luodon yli veneen kylki kalliota raapien. Lopulta rakensimme samaan saareen vuonna 1986 oman mökin, joka sekin kävi pian pieneksi, mutta olemme laajentaneet mökkiä tarpeen mukaan. Pyrimme ainakin olemaan juhannukset yhdessä ja elokuussa järjestämme rapujuhlat. Silloin ymmärsin meren voiman ja vähitellen opin jo tarkastelemaan luonnon merkkejä, muun muassa sen, milloin rajuilma on tulossa. kovassa käytössä. Kuoppamäet saattavat käydä mökillä joskus talvellakin. Luomistyö riippuu tuulista, Jukka Kuoppamäki hymyilee.. Suurin osa levyn lauluista on saanut alkunsa Emäsalon saaressa. - Kyllä voidaan sanoa, että meidän lapset osaksi kasvoivat veneessä, sillä seilasimme kesäisin saaristossa hyvin paljon aina siihen asti, kunnes muutimme Saksaan vuonna 1977, ja veneemme oli myytävä pois. Mökkimaisemissa syntyy myös lauluja. - Vanhempieni mökki kävi meidän perheelle nopeasti pieneksi, sillä mökissä oli vain yksi huone. Suur tään Kun ma Emäsalon saaressa purjehtimaan. - Kaikki riippuu siitä, miten mökille aina pääsee. y, joka on nimelä ilmestyi uusin lev sa Jukka Kuoppamäelt sta on saanut alkun Viime lokakuussa in osa levyn laului ailma muuttui. Kilpailujen lisäksi Finnfire vene oli kesäisin 20 · Saaristo 1/2011 kiintopiste Suomessa, ja kesällä kokoonnummekin yhdessä sinne niin usein kuin mahdollista. Onneksi veneen syväys oli vain 0,50 metriä. Viime lokakuussa Jukka Kuoppamäeltä ilmestyi hänen uusin levynsä, joka on nimeltään Kun maailma muuttui. Nyt tilaa on riittävästi, ja mökkimme on myös talviasuttava. Valoisat kesät ovat niin ainutlaatuisia Suomessa. Se vähän harmitti, mutta ei oikein ollut vaihtoehtoa. - Ostimme ensin perheveneen, joka oli meillä vain yhden kesän. - Ehkä silloin, kun vietämme eläkevuosia saaressa. Perheen kiintopiste Saksaan muutonkin jälkeen Kuoppamäen perhe tuli uskollisesti kesäisin Suomeen, Emäsalon saareen. - Lisäksi se on jokavuotinen elämys, kun saavumme mökille kesäkuun puolivälissä ja katselen pihapiiristä avautuvaa maisemaa. Silloin laulujen sanoittaminen sekä säveltäminen on helpompaa. Hän oli meriupseeri ja oli aikoinaan seilannut muun muassa Suomen Joutsenella. Onneksi on kiva naapuri, joka hoitaa auraustyöt. - Mökkimme on tänä päivänä meidän perheen Veneilyharrastus sai jatkoa Myöhemmin Jukka Kuoppamäki hankki oman purjeveneen. - Kesällä, kun olemme mökillä, minulla on enemmän aikaa. Seuraavana kesänä hankimme Finnfire -merkkisen kilpapurjeveneen, jonka kanssa myös kilpailimme esimerkiksi Gotland Runtissa ja Viiden majakan kisoissa. Jukka Kuoppamäki purjehti jo kymmenenvuotiaana Porvoon ja Helsingin väliä. - Purjehdin niin sanotusti näköhavainnolla, sillä ei minulla ollut merikarttaa eikä kompassia, mutta pikkuhiljaa kaikki matkalla olevat saaret ja karit tulivat tutuiksi. - Olimme juuri Sirpan kanssa perustaneet perheen, kun vuokrasimme viikoksi purjeveneen, ja siitä se kärpänen taas veneilyyn iski, Jukka muistelee
Lauloin meidän hirsimökissä, jossa oli erittäin hyvä akustiikka. - Ehkä hankin joskus vielä sellaisen veneen, jonka kanssa pääsen lohestamaan ja pyörimään tyrskyihin mies merta vastaan. Tosin hyljekannan kasvu hieman huolestuttaa. Esimerkiksi Saksan Vihreä puolue suunnittelee jo muovipussien kieltämistä. nähdä mitä meri on tuonut talven aikana rantaan. Lisäksi minua aina kiinnostaa. - Toivon niin kovasti, että vesistömme ei rehevöityisi ja saisimme nauttia puhtaasta luonnosta. - Meidän lähellä on saari, jossa ei ole kovinkaan paljon roskaa. Tosin Emäsalon ympärillä on useita saaria, joissa pesii lintuja ja niille pitää antaa pesimisrauha heinäkuun puoliväliin asti. Ihmettelen kovasti, kuka voi vielä tyhjentää roskiksensa mereen. Savustimme turskaa lähes päivittäin, nyt kalasaaliiksi tulee keskikesällä korkeintaan pientä ahventa, mutta kyllä sekin maistuu savustettuna hyvältä, Jukka Kuoppamäki kertoo. Muovi on hengenvaarallista eläinkunnalle ja siitä koituu tulevaisuudessa vielä iso ongelma Itämerelle. n 21 Turskaa ja ahventa Nykyään Jukka Kuoppamäki veneilee Porvoon saaristossa lasikuituisella avofiskarilla. Menen sinne usein ja nautin saaren puhtaudesta. Sitä Itämeren tila Myös Itämeren huono tila huolestuttaa. Voi siitäkin saada jonkin verran elantoa, Jukka Kuoppamäki pohtii. - Kävelen mielelläni alkukesästä saaren rannoilla ja tutkin muun muassa saariston kasvillisuutta ja kiviä. - Levy on myös äänitetty saaressa. - Teen mielelläni päivän veneretkiä. Katselen kauniita rantakiviä ja ainutlaatuista kasvillisuutta, Jukka Kuoppamäki kuvailee. - Viime kesänä tein varmasti viisitoista laulua mökillä. Kuva: Porvoon Matkailu " Kävelen mielelläni saaressa ja tutkin saariston ainutlaatuista kasvillisuutta, rantakiviä ja upeita kallioita." Jukka Kuoppamäki on viettänyt syntymästään asti kesiään Emäsalon saaristomaisemissa. Viime kesänä iloitsimme, kun rannassamme ei ollut sinilevää, mutta monena kesänä sitä on ollut. Jukka Kuoppamäki on pitänyt aina myös kalastamisesta. - Kyllä kalastaminen on nykyään vaikea laji, mutta onneksi jotkut ammattikalastajat ovat keksineet viedä turisteja katsomaan hylkeitä. Uusimman levyni biiseistä muun muassa Mitä rakkaus tekisi, Vangitse kesäinen yö, Rakasta enemmän ja Ei ketjuin eikä kahlein ovat syntyneet Emäsalossa. Voiko joku olla niin vastuuton. tarttui onkeen, vaikka olisi jakoavaimella kalastanut. - Muistan miten saimme usein turskaa lähivesiltä kolmisenkymmentä vuotta sitten. Ennen vanhaan rannoilta löytyi kaikkea mielenkiintoista, mutta nykyään pelkkää muovia ja roskaa
Jeanneau NC 11 Pituus: 10,85 m Leveys: 3,73 m Syväys: 0,90 m Paino: 5 610 kg Moottori: 2 x Volvo Penta D3 200 hv Polttoainetankki: 700 l Huippunopeus: 33 solmua CE-luokitus: B/C Hinta: 242 595 (lähtöhinta vakiovarustein) Lisätietoja: www.astrum.fi/ www.jeanneau.fr/nc11 Moderni ranskalainen Teksti: JUHA ROSENQVIST Kuvat: MARTTI HIRVONEN Moottoriveneiden suunnittelussa ovat viime vuosina puhaltaneet uudet tuulet. Moottorijahtien saralla ranskalaisilla on ollut hieman konservatiivinen maine, mutta nyt Jeanneau on tuonut markkinoille kokonaan uuden konseptin, NC 11:n, jota voi luonnehtia moderniksi ranskalaiseksi. 22 · Saaristo 1/2011. Muotokieli on aiempaa rohkeampaa ja sisätiloihin panostetaan yhä enemmän
Uimataso ja takakansi ovat oikeastaan sama asia, sillä kyse on yhtenäisestä tasosta, joka jaetaan siirrettävällä penkillä ja sen sivuilla olevilla porteilla. Veneeseen on suhteellisen helppoa nousta myös keulasta, sillä keulakaiteessa on astumiselle tukea antava astinlauta. Kaide kiertää koko veneen perää lukuun ottamatta. Tavoitteena on ollut sisätiloiltaan asuntomainen vene, joka on moderni ja hienostunut, mutta myös käytännöllinen. Istuin antaa mukavasti tukea eikä ajoasennossakaan ole moitittavaa. NC 11 on virtaviivainen ja tyylikäs moottorivene, jonka selkeälinjainen muotokieli miellyttää pohjoismaalaista silmää. N C 11 ei huku moottoriveneiden vaaleaan massaan. Ohjaamosta on hyvä näkyvyys, ja ratti ja hallintalaitteet ovat selkeästi sijoitettuja. Sen sijaan, että molemmilla laidoilla olisi jotenkuten käveltävät sivukannet, on vasen sivukansi nyt mukavan ja turvallisen leveä ja silti oikealtakin laidalta pääsee tarvittaessa taiteillen kulke23. Kun penkki on äärimmillään takana, takakannella on varsin väljät oleskelutilat. Veneen suunnittelusta on vastannut tunnettu italialainen Vittorio Garroni. Tukevasta kaiteesta saa kä- vellessä otteen, tosin kaide olisi voinut olla aavistuksen korkeampi kuten niin monessa muussakin veneessä. Hieman erikoisella ratkaisulla on järkevä peruste. Ohjaamoon on suora kulku vasemmalta sivukannelta. NC 11:n sisätilat ovatkin kokoluokassaan väljät ja hyvin suunnitellut, ja toimiviin yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota. Hillitty ja hienostunut NC 11:ssä on kiitettävästi huomioitu helppo liikuttavuus. Veneeseen on vaivatonta astua perästä, sillä uimataso on iso ja selkeä, eikä kompasteltavia portaita tai ulokkeita ole. Penkki liikkuu kanteen upotettuja kiskoja pitkin. Takakannen käytettävyyttä parantaa myös hytin pitkä kattolinja, joka suojaa lähes kokonaan takana olevan avotilan. Harmaa runko yhdistettynä virtaviivaiseen muotokieleen muodostaa harmonisen tyylikkään kokonaisuuden, josta huokuu pohjoismaalaista silmää miellyttävä selkeys yhdistettynä välimerelliseen eleganssiin. NC 11 on periaatteessa ympärikäveltävä, mutta sivukannet ovat eri levyiset: vasemman laidan kansi on tuplasti oikeaa leveämpi
Voitto inspiroi Jeanneauta ja vuonna 1959 hän aloitti ammattimaisen veneenrakennuksen aikana, jolloin ranskalainen keskiluokka vaurastui kovaa vauhtia ja ihmisillä oli yhä enemmän vapaa-aikaa. Pakettiin kuuluu myös keulapotkuri ja lisäakku sekä muita käytännöllisiä varusteita, kuten jo mainittu säilytystilan vetolaatikosto. NC 11 ensiesiteltiin Suomessa viime elokuun Uivassa ja se keräsi huomiota ja kiinnostusta, mikä sinällään ei ole ihme, sillä massasta erottuvia premium-luokan moottoriveneitä ei aivan joka laiturissa näe, vaikka tämän hinta- ja kokoluokan moottoriveneiden valikoima on Suomessakin koko ajan laajentunut. Veneessä on aina vakiona kaksi 200-hevosvoimaista Volvo Pentan dieseliä, jotka saattelevat lähes kuuden tonnin painoisen veneen reippaaseen 30 solmun nopeuteen. Sarjatuotanto laski veneiden hintoja ja yhä useammilla oli varaa hankkia oma vene. NC 11 on ehdolla myös tämän vuoden Euroopan moottoriveneeksi alle 40-jalkaisten sarjassa. Moottorivalinta on NC 11:ssä helppoa, sillä vaihtoehtoja ei ole. Moottoriveneiden rinnalla Jeanneau alkoi valmistaa purjeveneitä 1960-luvun puolivälissä. Jeanneau onkin tullut tunnetuksi kaikki asiakasryhmät huomioivana veneenvalmistajana, jonka tuotannossa on niin koko kansan veneitä kuin ylellisiä luksusjahteja. n 25. Menestys vakiinnutti Jeanneaun aseman yhtenä Ranskan merkittävimpänä venevalmistajana, jota se on yhä tänäkin päivänä valmistaen monipuolisesti laadukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä moottori- ja purjeveneitä. Veneessä on runsaasti käyttökelpoista säilytystilaa salongin ja takakannen lattioiden alla. NC 11 on ympärikäveltävä, mutta oikea sivukansi on vasenta kapeampi. on käyttökelpoinen vene, mutta Suomen oloihin on suositeltavaa valita Pohjois-Eurooppaan suunnattu Preference-paketti, joka lämmityksen lisäksi sisältää muun muassa ylimääräisen parivuoteen salonkiin, jolloin veneessä voi yöpyä kuusikin henkeä. Samaan aikaan Ranskassa virisi purjehdusinnostus, kun Eric Tabarly voitti vuonna 1964 englantilaiset näiden omassa Atlantin ylityskisassa. Jeanneaun historia juontaa juurensa 1950-luvun lopulle, jolloin autoista ja lentokoneista innostunut Henry Jeanneau kiinnostui moottoriveneistä ja alkoi rakentaa puista moottorimenijää, jolla hän voitokkaasti osallistui Pariisin venekilpailuun. Tämän tärkeän asiakasryhmän palveleminen ymmärrettiin Jeanneaulla jo varhain. Purjehduksesta tuli suosittu harrastus ja vapaa-ajan viettomuoto, ja Jeanneau oli yksi niistä veneenvalmistajista, joka kykeni vastaamaan nopeasti kasvaneeseen kysyntään. Vuonna 1970 esitelty Sangria oli Jeanneaun menestysmalleja, jota myytiin yli 2700 kappaletta. Jeanneaulla uuden materiaalin käyttö omaksuttiin nopeasti ja jo vuonna 1961 valmistui ensimmäinen kokonaan lasikuidusta tehty Jeanneaun vene. Tästä alkoi Jeanneaun menestys ja laajamittaisempi moottoriveneiden valmistus. Veneessä kaksi tilavaa makuuhytti, joissa molemmissa on ikkunat, kunnollinen vaatekaappi ja makuupaikat kahdelle. Veneen wc-tilassa on erillinen suihkutila, mikä parantaa käyttömukavuutta huomattavasti. Venekilpailunvoittajasta suurvalmistaja Jeanneau on tunnettu ranskalainen venevalmistaja, joka nykyään kuuluu Beneteau-ryhmään. Lasikuitu oli uusi veneisiin hyvin soveltuva rakennusmateriaali, joka mahdollisti laajamittaisen veneiden sarjatuotannon
1072,1073,1074 1068 Lähde retkelle Saaristomeren ulkosaarille Keskikallio 920 930 Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN | Satamien piirroskuvat: KAJ-ERIK LÖFGREN 1040 1056 1048 Haanperänkari 1052 1060 monipuolista kasvistoa ja niissä voi tavata harvinaisia eläimiä. 1025 910 946 1015 999 998 1010 1030 958 954 962 938 902 942 898 894 Mietoinen 896 934 893 Saaristomeren ulkosaarilla luonto on karu mutta kaunis. Monet saaret ovat lintubongareiden 914 suosiossa Långören ja jokaista saarta leimaa myös jokin mielenkiintoinen ja omaperäinen piirre. Esittelyssä olevilla saarilla kasvaa Keisarinkari dan Heponiemi 886 888 882 878 874 870 710 714 692 706 696 702 682 728 726 68 Bärö 1115 1105 1100 1110 1005 1000 966 1120 970 964 862 854 734 742 730 738 746 644 Långnäs 990 Norrskata Verkan 838 842 846 834 Tasluoto Sattmark 748 Bornholm 1165 Hamnö 995 Kälö Hummelskär Bredskär Bogskär Kråkskär 1140 1135 830 Killingholm Brunskär 850 818 814 822 754 628 629 63 Ingolskär 810 806 Mälhamn Äspskär 1150 1145 Flalalandet Norrhära Ubbenholm 994 Kappalholm 794 790 Knivskär Gullkrona 758 Bodö 792 Lökholm 786 762 766 Yxskär Borstö 611 774 Jungfruholm Killin 614 620 623 627 625 Jungf 626 Bogskär Vikarskär Bokulla 802 798 782 608 625 57 26 · Saaristo 1/2011
Nykyisin saarella asuu enää vajaat puolet siitä. Satamassa on 40 vieraspaikkaa, ja veneet kiinnitetään ankkurein tai sivukiinnityksenä laituriin. Saaristokohteet Utö Lintubongarienkohde,luontopolku Ulkosaariston karun tunnelman voi aidosti kokea Utön saarella, jossa maisema on kuitenkin vaihteleva ja kasvilajisto yllättävän monipuolinen. Palvelusataman laituriin voi kiinnittäytyä ilmaiseksi. Kunta:Länsi-Turunmaa Lisätietoja: www.uto.fi, www.saaristo.org Kuva: Jan-Erik Sjöberg xcbmhjkui 28 · Saaristo 1/2011. Kun Puolustusvoimat poistuivat saarelta vuonna 2005, vanhat kasarmirakennukset ovat saaneet uusia käyttötarkoituksia ja saarella eletään uutta aikakautta. Mahdollista on myös saada opastettuja kierroksia historiallisessa ympäristössä. Saarella on kauppa, ravintola ja majoitustiloja. Utön saari on suomen eteläisin asuttu saari, jossa asui vielä 1900-luvun alussa noin 110 henkilöä. Satama: 798 UTÖ Koordinaatit: 59°46,9´ 21°22,3´ Karttalehden numero: D 713,714 Vieraspaikkojen määrä: 40 Kiinnitystapa: ankkuri/sivukiinnitys Syvyys: 1,5 3,5 m Sesonki: 17.5.-31.8. Saari on myös lintubongarien unelmakohde Saaristomerellä, sillä saaren kautta kulkee keväisin lukuisia lintulajeja kohti mannerta. Kotiseutuyhdistys kerää kuitenkin vapaaehtoista satamamaksua toimintansa tukemiseksi
Puh: +358 (0)2 464 7106, (0)400 424 261 / Klas Mattsson Kunta: Länsi-Turunmaa Lisätietoja: www.saaristo.org zcvnhjkeui 29. Saarella on myös elintarvikekauppa, polttoaineen myyntipiste sekä kahvila. Saaren vieraslaituri on monen veneilijän jokakesäinen käyntikohde. Saaressa on upea, labyrinttimainen männikkömetsä, jossa on lukuisia polkuja sekä vanhoja kärryteitä. Keväisin ja syksyisin saaressa voi bongata monia harvinaisia lintulajeja. Satamassa on kioski, kalanmyyntiä, tilaussauna ja luontotupa. Kiven äänen avulla heitä on voitu sumuisellakin säällä ohjata maihin. Kiven on uskottu aikoinaan toimineen kommunikointivälineenä Nötön vesillä liikkuneisiin metsästäjiin ja kalastajiin. Kasvillisuutta kuitenkin hallitsevat kanerva-, ja katajavaltaiset nummet. Saaristokohteet Nötö Labyrinttimainen männikkömetsä Nötö on Länsi-Turunmaan Nauvon eteläisen saariston suurin saari. Useita uhanalaisia kasvilajeja saaressa kasvaa hiekkarannoilla ja rantaniityillä. Nötön saari tarjoaa veneilijöille kiireetöntä saaristolaistunnelmaa ja sen nähtävyydet, 1700-luvulta peräisin oleva kirkko ja uljas tuulimylly ovat käynnin arvoisia. Saaren mäntymetsä on istutettu vuonna 1935. Vieraspaikkoja on 60-80, ja veneet kiinnitetään ankkurein tai poijuihin. Satama: 802 JURMO Koordinaatit: 59°49,7´ 21°35,1´ Karttalehden numero: D 715 Vieraspaikkojen määrä: 60 - 80 Kiinnitystapa: ankkuri/ poiju Syvyys: 1,0-3,0 m Sesonki: 1.6.-31.8. Satamassa on 10 vieraspaikkaa, ja veneet kiinnitetään ankkurein tai sivukiinnityksenä kaupan välittömässä läheisyydessä olevaan laituriin. Satama on avoin lounaanpuoleisille tuulille. Satama: 794 NÖTÖ Koordinaatit: 59°57,2´ 21°45,4´ Karttalehden numero: D 711,716 Vieraspaikkojen määrä: 10 Kiinnitystapa: ankkuri/ sivukiinnitys Syvyys: 1,9 3,0 m Sesonki: 17.5..-31.8. Nötön arkeologisiin muinaismuistoihin kuuluu saaren pohjoisosassa Bobergin kallion läheisyydessä sijaitseva kaikukivi, joka on saanut nimensä kivestä aiheutuvasta korkeasta kaikuvasta äänestä, joka syntyy kun kiven pintaa lyödään toisella kivellä. Puh: +358 (0)2 464 9157, (0)400 828 476/ Nötö-boden Kunta: Länsi-Turunmaa Lisätietoja: www.notoboden.fi www.saaristo.org cbmshjkweru Jurmo Kuvat: Klas Mattsson Lintubongareidenkohde Jurmon saaren maisema on karua, lähes puutonta moreeninummea. Saarella on silti laaja kasvi- ja eläinlajisto
Lisätietoja: powerproducts.wihuri.fi Teknisettiedot · · · · · Pituus: 16,60 m Leveys: 4,60 m Paino: n. Takakansi on iso, salonki on kookas, ja koko tyyrpuurin puoli koostuu ylellisesti varustetusta keittiöstä. 14 000 kg Moottorit: 3 x Volvo Penta IPS/600 Huippunopeus: 40 + solmua Delta 54 IPS veneen pohjaratkaisu on avara ja selkeä. Veneen hyttitilat ovat suunniteltu neljän aikuisen tarpeisiin tarjoten mahdollisimman väljät ja mukavat oltavat. Avotilan suurilla istuinalueilla kahdeksankin henkilöä mahtuu matkustamaan sekä viihtymään. Avotilan takaosaa hallitsee valtava kumi- venetalli sekä hydraulisesti laskettava uimataso. Lisätietoja: www.deltapowerboats.fi 32 · Saaristo 1/2011 Delta54IPS. Ohjaajan paikka on korotettu ja siitä pääsee kannelle oman oven kautta. Avotila katetaan tai avataan hiilikuiturakenteisella, sähkötoimisella ja massiivisella katolla. Uudet moottoriveneet Sunseeker Portofino48 Teknisettiedot · · · · · · Pituus: 16,17 m Leveys: 4,30 m Syväys: 0,85 m Moottorit: 2x Volvo IPS600 Huippunopeus: 33 solmua Hinta lisävarusteineen 841 730 e Sunseeker Portofino 48 on täynnä uusia teknisiä ratkaisuja ja viimeisimpiä trendejä. Vene on varustettu kahdella Volvo IPS 600:lla, joilla saavutetaan 33 solmun huippunopeus. Delta 54:n kolmella Volvo Penta IPS/600:lla huippunopeus on 40 solmun luokkaa. Venettä voi myös ohjata takakannelta joystickin avulla. Ohjaamo on varustettu uusimmilla navigointi- sekä aluksen hallintalaitteilla
SeaRay450 Sundancer Teknisettiedot · · · · · · · · · · · · Uudet moottoriveneet Regal 2100RX Regal 2100 RX on nopea vene päiväretkille saaristoon. Lisätietoja: www.nordecnautic.fi Sea Rayn 450 Sundancer -veneessä on monipuolinen ja muunneltava avotila, Pituus: 13.84 m ergonomisesti ja varustukseltaan ainutLeveys: 4.01 m laatuinen ohjaamoympäristö sekä viihSyväys: 1.16 m tyisät ja väljät sisätilat, jotka tarjoavat Kuivapaino: 11 050 kg miellyttävät puitteet pitkillekin veneiPolttoainesäiliö:1 106 l Huippunopeus: 30 solmua lylomille. Huippunopeus on 35-47 solmua. Veneen huippunopeus on 40-45 solmua. Veneessä on keulakajuutassa vuode kahdelle hengelle sekä tila kemialliselle vessalle. Hinta: 814 000 e Lisätietoja: powerproducts.wihuri.fi Teknisettiedot · · · · Pituus:6,40 m Leveys:2,59 Paino:1590 Moottorit:Mercruiser tai Volvo Penta 225-300 hv · Huippunopeus: 35-47 solmua · Hinta:alk 44 950 e Regal2250DC Regal 2250 DC soveltuu hienosti niin päivän kuin yön yli kestäville veneretkille. 57 429 e 33. Veneessä on ison veneen ajo-ominaisuudet ja pieni polttoaineen kulutus. Vene on varustettu kahdella Pohjan V-kulma:19 astetta Cummins QSB 480- koneella sekä ZeusHenkilöluku: 15 vetolaitteilla, joilla satamamanööverit Moottorisuositus: 2 x MerCruiser 496 hoidetaan joystick- ohjailuvivulla, joka Mag Axius - 375 hv Bravo - 2 x mahdollistaa veneen liikuttelun sivuCummins QSB 480 - 459 hv ZEUS suunnissakin. Lisätietoja: www.nordecnautic.fi Teknisettiedot · · · · Pituus:6,70 Leveys: 2,60 Paino:1770 Moottorit:Mercruiser tai Volvo Penta 260-300 hv tai diesel Volvo Penta 200 hv · Huippunopeus:25-45 solmua · Hinta: alk
Linssen Grand Sturdy 25.9 -veneessä on kokoonsa nähden erittäin tilava ja valoisa taaksepäin aukeava salonki pääkannella. Lisätietoja: www.astrum.fi Grandezza27 Teknisettiedot · · · · Pituus: 8,30 m Leveys: 2,85 m Paino: 3 000 kg Hinta: 134 800 e Grandezza malliston uutuus Grandezza 27 on erinomainen matkavene esim. Venettä on saatavana myös sähkömoottorilla ja generaattorilla varustettuna hybrid-versiona. Valoisat ja avarat sisätilat tekevät matkanteon miellyttäväksi. Uudet moottoriveneet LinssenGrand Sturdy25.9 Teräsvenevalmistaja Linssen Yachts esittelee Linssen Grand Sturdy 25.9 uutuusmallinsa, joka haastaa perinteistä käsitystä teräsveneistä, jotka usein ovat isoja, yli kymmenen metrisiä. Lisätietoja: www.astrum.fi 34 · Saaristo 1/2011. Kajuutassa on kaksi parivuodetta ja matkustajatilan sohvaryhmästä saa tehtyä varavuoteen. Veneessä on pitkälle taakse jatkuva kattolinja, joka antaa suojaa ja tekee kuomun käsittelystä helpompaa. Veneen etuosassa on parivuoteellinen hytti, jonka yhteydessä on erilliset suihku- ja toilettitilat. Moottorivaihtoehtoina on kolme Volvo Pentan sisäperämoottoria 320 hv V8 tai D4 sekä 300 hv ja 260 hv. Suuret ikkunapinnat ja laaja kattoluukku lisäävät salongin valoisuutta ja tekevät tilan avaraksi. Salon- Teknisettiedot · · · · Pituus: 8,2 m Leveys : 3,15 m Syväys: 0,9 m Moottori: Vetus M4.15 24.3 KW / 33 Hv gin sohvasta saa kätevästi kahden hengen lisävuoteen. Yhteensä makuupaikkoja on kuusi. 261 320 e (vakiovarustein) Jeanneau Prestige 350 Ranskalaisen Jeanneau -malliston Prestige 350 on ylellinen matkavene pidemmillekin venematkoille. Ohjaamossa on tuplapenkki. Lisätietoja: www.proficon.fi Teknisettiedot · · · · · · · · Pituus: 11,25m Leveys: 3,75 m Paino: 6500 kg Makuupaikat: 6 Moottori: 2 X Volvo D3-220 DP Polttoainesäiliö: 650 l Vesisäiliö: 250 l Hinta: alk. nelihenkiselle perheelle, vaikka veneessä nukkuu kuusikin henkilöä. Erillään oleva suihkutila on oleellinen mukavuustekijä varsinkin pidemmillä veneretkillä. Veneen keulakajuutassa on parivuode ja toisessa 2 kpl erillisiä vuoteita, joista saa tehtyä myös parivuoteen
Veneessä on helppo liikkua ja säilytystilaa on runsaasti; penkkien alla on lukittavat lokerot, keulassa ja takakannella on ankkuriboksit ja takapenkin selkänojan takaa löytyy kuomukotelo. Veneessä on runsaasti säilytystilaa: penkkien alla, edessä ja takana sekä ankkuriboksit keulassa ja takakannella. Uudet moottoriveneet Kuva: Oy Finn-Marin ltd. Lisätietoja: www.faster.fi 35. 600 kg Moottorisuositus: 70 - 115 hv Henkilöluku: 7 Hinta: 21 100 e (ilman moottoria) Faster 560SC Faster 560 SC tarjoaa huipputason mukavuutta, varustelua ja kuljetuskapasiteettia. / www.finnmaster.fi Finnmaster52SC Finnmaster 52 SC vene on omiaan mökkimatkoilla, kalastukseen ja vaikkapa vesihiihtoon. Tuplapulpetin taakse viimalta suojaan mahtuu viisi henkeä, sillä kuljettajan ja kartanlukijan istuimien takana on veneen levyinen, kolmenistuttava takapenkki. Suuri 2-hengen ohjauspulpetti suojaa roiskeilta ja säädettävät Offshore-tuolit takaavat miellyttävän ajoasennon. Etuavotllassa on kätevä teline neljälle lepuuttajalle. / www.finnmaster.fi Finnmaster 55SC Finnmaster 55 SC on käytännöllinen sivupulpettivene, joka edustaa uutta särmikästä muotoilua. Takapenkin patja on kaksiosainen ja selkänojan takaa löytyy kuomukotelo. Moottorikaivon viereen sijoitettu takalaatikko tarjoaa tilavan säilytystilan ja on irrotettavissa, jolloin sen paikalla voi kuljettaa pientä uistelumoottoria. Suuri 2-hengen ohjauspulpetti suojaa roiskeilta. Lisätietoja: www.finnmaster.fi Teknisettiedot · · · · · Pituus: 5,20 m Leveys: 2,00 m Paino: 580 kg Moottorisuositus: 50-80 hv Henkilömäärä: 6 Teknisettiedot · · · · · Pituus: 5,50 m Leveys: 2,25 Paino: 650 kg Moottorisuositus: 60-100 hv Henkilömäärä: 6 Kuva: Oy Finn-Marin ltd. Veneessä on myös kuomukotelo, johon kuomun saa siististi pakatuksi silloin, kun sitä ei tarvita. Lisätietoja: www.finnmaster.fi Teknisettiedot · · · · · · Pituus: 5,60 m Leveys: 2,20 m Paino: n
Yamarin 65 Day Cruiser on seuraajamalli 64 Day Cruiserille. 880 kg Henkilömäärä: 8 Moottorisuositus:115 ·150 hv Suositushinta: 23 390 e Drive Daycruiser 66 on tilava ja urheilullinen premium-luokan vene päiväretkiä ja harrastuksia varten. Avotilan väljä U-sohva sekä kuljettajan ja kartturin istuimet muodostavat viihtyisän oleskelu- ja seurustelutilan. Veneessä on suojaava, tukevarakenteinen ja korkealaatuinen tuulilasi ja sivulasien uuden muotoilun ansiosta tuulilasi suojaa paremmin myös takapenkillä matkustavia. Valoisa ja avara keulakabiini on turvallinen oleskelupaikka myös ajon aikana. Veneen alumiinirunko on helppohoitoinen, erittäin jäykkä ja poikkeuksellisen hiljainen kaikissa ajonopeuksissa. 1 170 kg Henkilöluku: 7 Moottorisuositus: 115 - 225 hv YAMARIN65DAYCRUISER Yamarin esittelee kaudelle 2011 uuden day cruiser -veneen. Keulassa on korkeat kaiteet ja ohjaamoon astutaan aukeavan keski-ikkunan ja tukevan portaikon kautta. Lisätietoja: www.konekesko-marine.fi Drive Daycruiser 66 Teknisettiedot · · · · · · Pituus: 6,25 m Leveys:2,30 m Paino: n. Hytti on läpikuljettava, tuulilasi aukeaa keskeltä ja keulakannella on korkeat ja tukevat rosterikaiteet. Lisätietoja: www.fiskarsboats.com YAMARINCROSS 63BOWRIDER Yamarin Cross 63 Bow Riderin kansirakenne on tuttu kauden 2010 lasikuituveneuutuudesta, Yamarin 63 Bow Riderista. Yamarin Cross 63 Bow Riderissa on helppoa ja turvallista liikkua; veneeseen on helppo tulla niin keulasta, perästä kuin sivustakin ja hyvien kulkureittien ansiosta myös rantautuminen on helppoa niin keula-, perä- kuin sivukiinnitykseenkin. Uudet moottoriveneet Teknisettiedot · · · · · Pituus :6,3 m Leveys: 2,5 m Paino: n. Lisätietoja: www.fiskarsboats.com. Daycruiserin ohjaamo on läpikäveltävä. Drive Hardtop on ulkoa ajettava, mutta kate tarjoaa myös kuljettajalle erinomaisen tuuli- ja roiskesuojan. Lisätietoja: www.konekesko-marine.fi 36 · Saaristo 1/2011 Teknisettiedot · · · · · Pituus: 6,6 m Leveys: 2,43 m Paino: 1000 kg Henkilömäärä: 7 Moottoriteho: 135175 hv DriveHardtop66 Drive Hardtop 66 on alumiinirunkoinen koko perheen huvi- ja matkavene. 65 Day Cruiserin suunnittelussa on panostettu entistäkin enemmän tilankäytön tehokkuuteen - näin on saatu aikaan suurempi kajuutta, paremmat säilytystilat ja jopa entistäkin suurempi avotila. Klassisten hardtop-veneiden modernina seuraajana se tarjoaa monipuoliset tilat pidemmillekin matkoille ja yöpymiseen
Lisätietoja: www.brunswickmarine.fi BUSTER XXLCABIN Busterin katettu jokasään yhteysvene astuu toiseen mallisukupolveen. Veneen takaosassa on uimatikkaat ja kaksi uimatasoa. Lisätietoja: www.brunswickmarine.fi Uudet moottoriveneet Teknisettiedot · · · · · · · · pituus: 6,50 m leveys: 2,55 m Korkeus: 2,07 m Syväys: 0,42 m Paino: 1050 kg Polttoainesäiliö: 135 l Henkilömäärä: 8 Moottorisuositus: (max.) 200 hv Teknisettiedot · · · · · Pituus: 6,6 m Leveys: 2,4 m Paino: 1000 kg Henkilöluku: 7 Moottorisuositus: 115-150 hv Teknisettiedot · · · · · · · Pituus: 6,15 m Leveys: 2,4 m Paino: 1 280 kg Vesisäiliö 40 l Polttoainesäiliö: 160 l Henkilömäärä: 7 Moottorisuositus: 115 -175 hv UtternT62 Uttern T62 -veneessä on poikkeuksellisen korkea varustelutaso ja sen turvallisuuteen sekä mukavuuteen on todella panostettu. Veneen henkilömäärä on 7. Katossa on leveä kattoluukku ja tummennettu lasi-ikkuna. Lukuisilla mallikokeilla viimeistelty merialumiininen runko varmistaa veneen johdonmukaisen käytöksen ja vakaat ajo-ominaisuudet kaikissa keleissä. Veneeseen kulku käy vaivattomasti ja turvallisesti eteenpäin taittuvan takaistuimen ansiosta.. Sisätilassa on suojaisat istuinpaikat jopa kuudelle hengelle sekä mahdollisuus kahden hengen tilapäiseen yöpymiseen. Quicksilver Activ675Open Quicksilver Activ 675 Open mukautuu sisätilojensa ansiosta kätevästi vauhdikkaista vesihiihtohetkistä aina nautinnollisiin veneilyhetkiin perheen parissa. Veneen etuosassa olevan katoksen saa hyvällä säällä helposti poistettua. XXL Cabinin liukukynnys on matala ja taloudellisuus matka-ajossa hyvä. Lisätietoja: www.buster.fi UtternD62 Vakaa, monipuolinen ja tyylikäs Uttern D 62 vene soveltuu hienosti päivä ja harrastusretkille saaristoon. Lisätietoja: www.brunswickmarine.fi 37. Buster XXL Cabinin hytissä on reilu seisomakorkeus, laajat ikkunapinnat ja kiinteä, liukuovella varustettu takaseinä. Veneessä on tilavat etukannen istuimet sekä leveä peräosa, josta pääsee helposti esimerkiksi vesihiihtämään. Aiempaa XXL AWC mallia seuraava Buster XXL Cabin on kokonaan uudistettu, läpikäveltävä keskihyttivene
Kun Buster S:n keskipenkki jätettiin pois ja keskelle venettä sijoitettiin ergono- Teknisettiedot Teknisettiedot · · · · · · · · Pituus: 5,30 m Leveys: 2,24 m Korkeus: 1,88 m Syväys: 0,37 m Paino: 680 kg Polttoainesäiliö: 50 l Henkilömäärä: 6 Moottorisuositus: (max.) 100 hv · · · · · Pituus: 6,25 m Leveys: 2,30 m Paino: n. Tilavaan etuosaan mahtuu syvät ja leveät istuintilat. 780 kg Moottorisuositus:115-150 hv Suositushinta: 20 390 e Quicksilver Activ535Open Yamarin Cross61 Yamarin Cross 61 Center Consolen kansi on tuttu kauden 2010 lasikuituisesta Yamarin 61 Center Consolesta. Veneessä on runsaasti lattiatilaa rahdin kuljetukseen ja kalastukseen. Lisätietoja: www.konekesko-marine.fi Quicksilver Activ 535 Open on monikäyttöinen vene, jossa on paljon liikkumistilaa. Korkeiden laitojensa, vakautensa ja suuren kantavuutensa ansiosta se on erittäin turvallinen myös avovesillä liikuttaessa. Kannen suunnittelussa on huomioitu erityisesti helppo liikkuminen veneessä. Veneessä on iso ja tilava pulpetti, iso suojaava tuulilasi on väriltään kirkas. Lisätietoja: www.fiskarsboats.com Klassisesti muotoiltu Buster S on muunnettu nokkelaksi keskipulpettiveneeksi. Uudet moottoriveneet SEASTAR20CC Sea Star 20 CC on tilava, vakaa ja lastia pelkäämätön ohjauspulpetillinen avovene, joka sopii yhtä mainiosti yhteysveneeksi, kalastukseen kuin koko perheen retkeilyynkin. fi,www.terhitec.fi Teknisettiedot · · · · · Pituus: 6,05 m Leveys: 2,26 m Paino: 770 kg Moottorisuositus: 60-100 hv Hinta: alk. Veneen takaosassa on uimatikkaat ja kaksi uimatasoa. Veneessä on myös 4-hengen istuttava takapenkki ja 2 istuinta keskikonsolin takana. Lisätietoja: www.seastar. Lisätietoja: www.brunswickmarine.fi 38 · Saaristo 1/2011. Hondan esiasennussarjan) Teknisettiedot · · · · · Pituus: 4,58 m Leveys: 1,88 m Paino: 260kg Moottorisuositus:20-30 hv Henkilöluku: 4 BusterScc misesti kapea pulpetti, Ässästä tuli saariston työjuhta Buster S cc. Veneen keulassa on pitkittäiset penkit, joiden alla on reilusti säilytystilaa. 14 900 (sis
Lisätietoja: www.termalin.fi 39. Lisäksi moottoreissa on uusi design. Mallia on saatavana myös pitempirikisenä Sail Pro mallina, jossa vakiona on akun latausvarustus sekä purjevenekäyttöön soveltuva potkuri. Moottoreiden tekniset tiedot ovat samat kuin perusmalleissa. Lisätietoja: www.tohatsu.fi TohatsuMFS5ja6C Uusien 5 ja 6 hv:n moottoreiden suurin ero entiseen malliin on eteen sijoitettu polttoainesäiliön täyttö (kiinteäsäiliöisessä mallissa), pidempi ohjauskahva, isommat kantokahvat ja uusi design. Lisätietoja: www.tohatsu.fi Teknisettiedot · · · · · Pituus 2,85 m Leveys 2,05 m Paino: n. Lisätietoja: www.termalin.fi TohatsuMD75C2 75 hv TLDI:n uuden moottorinohjauksen ansiosta koneen polttoaineen kulutus on pienentynyt, myös ääni on uusitun pakoputken ansiosta hiljaisempi. Tohatsu Teknisettiedot · · · · Pituus: 5,08 m Leveys: 2,08 m Paino: n. Veneessä on säädettävä, jalallinen kuljettajan tuoli sekä reilut säilytystilat. Lisätietoja: www.tohatsu.fi Suvi5050SRUnoCC Suvi 5050 R Uno CC on sadevesityhjenevä, keskipulpetillinen mökki- ja uisteluvene viidelle henkilölle. Moottorin paino 152 kg. Veneessä on säädettävä, jalallinen kuljettajan tuoli, hyvät säilytystilat sekä reilusti tilaa esimerkiksi kalastukseen. 420 kg Henkilöluku: 5 Moottorisuositus: 30 - 50 hv MERI-PALTA Meri-Palta on sadevesityhjenevä, keskipulpetillinen uutuusvene kalastus- ja yhteysvenekäyttöön. 360 kg Moottorisuositus 40 - 50 hv. Uudet moottorit Tohatsu20hvja9.8hv Tohatsu-uutuudet: 20 hv:n ja 9.8 hv:n sähkökäynnisteiset, hydraulisella kippauksella varustetut koneet ovat nyt markkinoilla
Laura Peterzénsin tytär Leontina ja poika Rudi työskentelevät kesäkuukausina Laura Peterzénsin ravintolassa ja venesatamassa. 40 · Saaristo 1/2011
Varsinkin keskikesällä Laura Peterzénsin ravintolassa ja venesatamassa on kovin vilkasta. Lisäksi ravintolan à la carte annokset ovat saaneet paljon kiitosta. Silloin Laura ajatteli, että pihapiiriin pitäisi tuoda pieni kioski, mistä asiakkaat saisivat ostaa reissujensa lomassa pullakahvit tai virvokkeitakin. Hän oli ensin epäuskoinen ja mietti, miten he voisivat onnistua ravintoloitsijoina, sillä hänhän oli tekstiilitaiteilija. Juhannusviikonloppuna Laura Peterzénsin venesatamassa ja ravintolassa on paljon ohjelmaa, kuten konsertteja ja laituritansseja. Kansainvälisesti Kustavista Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN Kuvat: MARTTI HIRVONEN Laura Peterzénsin kaislakattoisen ravintolarakennuksen suojassa voi maistella aitoja saaristolaismakuja. Poikani Rudi huolehtii venesatamasta ym. Herkullisen ruoan höystää ripaus kansainvälisyyttä. Y ksitoista vuotta sitten tekstiilitaiteilija Laura Peterzénsin Rantaaitassa, Kustavin Parattulassa kävi kuhina. - Nykyään henkilökuntamme valitsemisesta huolehtii tyttäreni Leontina, joka myös kouluttaa työntekijämme hyvään asiakaspalveluun. Suosittuja tekstiilejä ja vaatteita käytiin ostamassa kauempaakin. n Kansainvälisiä makuja Nykyään Laura Peterzénsin venesataman tuntumassa, kaislakattoisen rakennuksen suojassa toimii suosittu ravintola, jonka perinteisistä, mutta myös kansainvälisistä ja yllätyksellisistä ruoka-annoksista Hyvää palvelua Maistuvan ruoan lisäksi Laura Peterzénsin ravintolassa panostetaan palveluun. Lisäksi toinen suuri tapahtumaviikonloppu on heinäkuussa, kun Kustavissa järjestetään Volter Kilpi viikko. Kuitenkin suurin osa raaka-aineista tulee läheltä. Tarkemmin mietittyään Laura ymmärsi, että oli hänellä ainakin kokemusta monista erilaisista ravintoloista, joissa hän oli käynyt syömässä hyvää ruokaa ympäri maailmaa. vastaa australialainen kokki. Se on hyvin tärkeää meille, Laura Peterzénsin venesatamassa ja ravintolassa on paljon ohjelmaa kesäisin, kuten konsertteja ja laituritansseja. Niillä raakaaineilla ei todellakaan ole pitkä ketju, se takaa myös parhaimman maun. - Siitä kaikki lähti liikkeelle. - Tämä on asia, minkä minä olin oppinut käydessäni lukuisissa ravintoloissa. Siitä kausi lähtee käyntiin, mutta vilkkainta se on juhannuksesta elo- kuun puoleenväliin asti. - Satamassa tanssitaan muutenkin jokaisena lauantaina, kun meillä on elävää musiikkia juhannuksesta aina elokuun ensimmäiseen lauantaihin asti, Laura kertoo. Muhkea suomalaisesta sisäfileestä valmistettu pippuripihvi on suosittu, kuten päivän kalakin. Tämän jälkeen kävimme Skärgårdssmakin koulutuksen ja pian perustimme sitten ravintolan, Laura Peterzéns kertoo. - Meidän australialainen kokki osaa säveltää perinteisiin suomalaisten suosimiin ruoka-annoksiin uusia makuja höysteeksi, Laura kuvailee. Laura toteaa. Nyt pääsemme maistamaan Laura Peterzénsin ravintolan suosituimpia ruokia. - Esimerkiksi meidän saaristolaispöytämme eli lounaspöytä ei ole ihan tyypillinen, vaan siihen on lisätty paljon yllätyksiä, hieman eksoottisempia makuelämyksiä, Laura Peterzéns kertoo. - Ostamme muun muassa vihannekset, kananmunat, sienet ja kalat täältä saaristosta. Tänä vuonna ovet avautuvat jo pääsiäisenä. 41. Kaiken kruunaa hyvä palvelu. - Avaamme ovet tänä vuonna jo pääsiäisenä, pian sen jälkeen alkaa tulla jo veneilijöitäkin. Lisäksi Rengastien käyttö on kasvanut ja elävöittänyt saaristoa vuosi vuodelta
Pippuripihvi 250g suomalaista naudan sisäfilettä öljyä Pippurikastike: paahtonestettä punaviiniä monipippurirouhetta maizenaa Kalalautanen savustettua lohta kylmäsavulohta tillisinappisilliä suutarinlohta tomaatti-sipuli silakkaa Pippuripihvi: Käytä 250g huoneenlämmössä marinoitua suomalaista naudan sisäfilettä, joka paahdetaan kovalla lämmöllä joka puolelta, jotta saadaan solut sulkeutumaan ja neste säilyy sisällä. Maku on tällöin kaikkein paras. Kuvan pihvi on medium rare, melkein raaka. Anna rauhassa paksuuntua ja lisää lopuksi maizenaa. Tarjoile: Aseta muhkeat pihvit ja kastike lautaselle, tarjoile salaatin ja lohkoperunoiden kanssa. Asettele kalat kauniisti lautaselle. Pippurikastike: Valmista paahtonesteestä, punaviinistä ja monipippurirouheesta kastike. 42 · Saaristo 1/2011. Lämmitetään uuni valmiiksi ja annetaan kypsyä siihen kypsyysasteeseen kuin milloinkin halutaan, 7-12 min. Tarjoile kananmunan, saaristolaisleivän ja keitetyn perunan kanssa. Tuo väriä ja makua lisäämällä lautaselle salaattia
Kuhaaja tilliperunamuusia 43
Saaristolaisjälkiruoka 44 · Saaristo 1/2011
Tarjoile:Nosta kalanfileet perunoiden päälle ja koristele tillillä ja levitä kastike. 02071 21254 Tarjoile: Aseta raparperikiisseli lasiin, tarjoile vaniljakastikkeen kanssa. Lisää hieman sokeria. Tilaa Kulttuurihaitari suoraan kotiisi: www.kulttuurihaitari.fi tai puh. Käytä paistamiseen voita ja öljyä. Koristele annos piparimuruilla. Lisää lopuksi loraus kermaa. Saaristolaisjälkiruoka Raparperikiisseliä vaniljakastiketta piparimuruja TEATTERI TAIDE OOPPERA TANSSI MUSIIKKI KIRJALLISUUS ELOKUVA LASTENKULTTUURI Ilmestyy neljästi vuodessa: Helmikuussa Toukokuussa Syyskuussa Marraskuussa Vuositilaus 22 e Raparperihyve: Keitä raparperit kiisseliksi, lisää sokeri ja suurusta lopuksi perunajauholla. Valkoviinikastike: Keitä kalanpäät ja ruodot ja siivilöi ne, jolloin jää kirkas kalaliemi. Kuhaajatilliperunamuusia 2 kuhafilettä voita öljyä suolaa Perunamuusi: perunaa suolaa voita kermaa tuoretta tilliä Valkoviinikastike: kalalientä valkoviiniä merisuolaa mustapippuria kermaa KULTTUURIKALENTERI TALVI TILAA NYT ANTTI REININ näköinen Vares KULTTUURI TEATTERI KUVATAIDE MUSIIK KI TANSSI KIRJALLISUUS ELOKUV A 4/2010 haitari kirjoitti Poikakirjan juhlien keskellä OLLI JALONEN Kuha: Paista kuhaviipaleet nopeasti kuumalla pannulla, mausta suolalla. Mausta kastike sitten merisuolalla ja mustapippurilla. Tee lopuksi pippurirouheella kaunis koriste kalan ympärille. MATTI SALMINEN parasta kulttuuria MAARIT TASTULAN teokset kuolemasta HETA KUCHK AN Minna Tervamäki tanssii saxofonin tahtiin iloittelee suomen kielellä ALEXANDRA SALMELA ......... Koristeeksi sopii mintunlehti. 45. Anna vetäytyä kypsäksi. Perunamuusi: Keitä kuoritut ja neljään osaan pilkotut perunat suolalla maustetussa vedessä kypsiksi. Soseuta perunat ja lisää joukkoon voita ja tilkka kermaa. Lisää noin 2dl valkoviiniä ja anna kiehua kasaan. Pilkotut tuoreet tillit nostattavat perunamuusin maun entisestään
CitizenMarinautCollectionBM1340 - Kolme eri tauluvaihtoehtoa - Eco-Drive, Marinaut - Päivyri - Ei paristoa - Vesisuojaus 10 bar - Ranneke ja kuori Super Titanium+IP - Safiirilasi - SH: 275 e - Lisätietoja: www.citizen.fi Veneilijän kellot CANDINOPlanetSolar C4452jaC4453 - useita värivaihtoehtoja - Eta 2824-2 automaattikoneisto - naarmuuntumaton safiirilasi - kellon kuori ja ranneke jaloterästä (4452) tai kumiranneke (4453) - vesitiivis 200 m - SH: alkaen 419 e - Lisätieoja: www.kultakeskus.fi Korkeatasoisista materiaaleista valmistetut veneilijän kellot ovat tyylikkäitä ja kestävät kovassakin merenkäynnissä. NaistenSeikoVelatura SNDY66P - Teräskuori - Valkoinen nahkaranneke - 16 timanttia - Kronografi - Safiirilasi - Vesitiiviys 100M - Yachting timer - SH: 600 e - Lisätietoja: www.seiko.fi MiestenSeiko VelaturaSNAE17P - 49er-purjehdusluokan kronografi - Teräskello titaanikarbidipinnoitteella - Safiirilasi - Vesitiiviys 100M - Yachting timer - SH: 590 e - Lisätietoja: www.seiko.fi GillRegattaMasterWatch - Vesitiivis 30m - Ajanotto - Alaspäinlaskija - Digitaalinen kompassi - Kaksi rinnakkaisaikaa - Almanakka - Hälytykset - Integroitu muovihihna - SH: 84 - Lisätietoja: www.vestek.fi SuuntoElementumVentus - Aika, päiväys, hälytys - Taustavalo - Ilmanpaine ja paineen kehitys - 3D-kompassi - Purjehdusajastin - Ajanotto - Loki: 24 tunnin ilmapainekäyrä - SH: 695 e - Lisätietoja: www.suunto.com/ elementum 46 · Saaristo 1/2011 FrederiqueConstantRunaboat ChronoAutomatic FC-392RM6B6jaFC-392RM6B4 - rajoitettu valmistusmäärä 1888 kpl/malli - automaattinen kronografi - jaloterästä tai kultadublee - 100 m vesitiivis - jalopuinen kotelo jossa Runaboat jahdin pienoismalli 1920-luvulta - Lisätieoja: www.kultakeskus.fi
010 321 2122, www.citizen.fi Amer Sports Suomi (Suunto), puh. (03) 65711, www.kultakeskus.fi Oy Vestek Ab (Gill), puh: (09) 887 0120, www.vestek.fi, RaymondWeilParsifalnaisillejamiehille - Vesitiivis 100 m - Kierrenuppi - Materiaalit: teräs tai teräs ja 18k kulta - Koneistot: miesten kelloissa automaatti, naisten kelloissa quartz - SH: Peruskello 1 950 e - SH: Teräs/18k kulta timanttikehällä 2 990 e - Lisätietoja: www.retadan.fi 47. CANDINOPlanetSolarC4451/1-6 - GMT toiminto - naarmuuntumaton safiirilasi - kuori jaloterästä ja ranneke kumia - 100 m vesitiivis - SH: 189 e - Lisätieoja: www.kultakeskus.fi TAGHeuerAquaracermiehille - TAG Heuer Calibre 5 tai Calibre 16 (kronografi kellolle) - Vesitiiveys: 500m - Kelloille suoritetaan 60 eri testiä. (09) 725 7800, www.suunto.com Oy Perkko (Seiko), puh. (09) 68557700 tai info@retadan.fi, www.retadan.fi Kultakeskus Oy (Candino), puh. - Kellot on suunniteltu vesiolosuhteisiin - Saatavilla kumi- tai teräsrannekkeella. - SH: Peruskello 2 250 e - SH: Kronografi 2 950 e - Lisätietoja: www.retadan.fi SuuntoYachtsman - Purjehdusajastin - Ilmanpainemittari, joka sisältää säänmuutosten ilmaisimen - Kompassi - Useita kellotoimintoja - Metallikuori - Paristo käyttäjän vaihdettavissa - Vesitiivis 30 metrin syvyyteen asti - SH: 350 e - Lisätietoja:www.suunto.com CitizenMarinautCollectionBM0980 - Kolme eri tauluvaihtoehtoa - Eco-Drive, Marinaut - Päivyri - Ei paristoa - Vesisuojaus 10 bar - Ranneke ja kuori Super Titanium+IP - Safiirilasi - SH: 249 e - Lisätietoja: www.citizen.fi Tiedustelut: Ab KM-Kello Oy (Citizen), puh. (09) 4780 500, www.perkko.fi Retadan (Raymond Weil, TAG Heuer) Puh
M/SETTRICK · Tyyppi British Loyal Fleet Tender · Britannian laivaston entinen tukialus · Rakennettu 1971 Skotlannissa · Pituus 24 metriä · Leveys 6,5 metriä · Syväys täydessä lastissa 2,5 metriä · Kuollut paino 180 tonnia · Pääkone 4-sylinterinen turboahdettu Lister Blackstone (330 hv) Mervi ja Christian Wennerstrand ovat asuneet jo usean vuoden ajan Helsingissä sijaitsevassa asuntolaivassa. Sama laiva on aikoinaan toiminut Britannian laivaston tukialuksena. Suomessa veneenveistäjä korjaa, entisöi ja huoltaa 48 · Saaristo 1/2011 M
Kaikki sai alkunsa kesällä 2002, kun pariskunta oli palailemassa juhannuspurjehdukselta kotiin Sipooseen, missä odotti pari vuotta aiemmin valmistunut omakotitalo. Aluksen uumenissa on Mervi ja Christian Wennerstrandin lämmin koti. Mervi ja Christian Wennerstrand ovat asuneet laivassa vajaat kymmenen vuotta. Mervi ajatteli ääneen: - Christian, miksei me voida asua kokonaan veneessä, kun me kerran ollaan täällä kaikki kesät ja talo tyhjänä kaiken aikaa. M Tiukat kriteerit Liikkuva koti veden päällä Teksti ja kuvat: RAINER SANDELL Tuuli tuivertaa Hietalahden rannassa Helsingissä. Kaiken kylmyyden keskellä lepää m/s Ettrick, 24 metrinen teräslaiva. He eivät epäröi, jos jokin idea tuntuu hyvältä. Kapteenina jäänmurtajalla toimivan Christianin vastaus oli yllättävä: - Olen aina halunnut asua veneessä, mutta en ole koskaan edes kuvitellut ehdottavani mitään sellaista ääneen. Mervi ja Christian ovat toiminnan ihmisiä. Ensitöikseen Mervi ja Christian laittoivat omakotitalonsa myyntiin. Pariskunnan jo aikuiset lapset kummastelivat päätöstä, mutta kun he kuulivat kaksiäänisen, kolme minuuttia yhtä soittoa kestävän perustelun, he ymmärsivät yskän. Vanhojen kivitalojen ja satamarakennusten ympäröimä lahti on paksussa jäässä. Sitten 49
Kandidaatteja ilmaantui niin Ruotsista, Hollannista, Ranskasta, Skotlannista kuin koti-Suomestakin. Kyydissä oli varakasta väkeä, kuuleman mukaan muiden muassa Englannin kuninkaallisia. Alukseen tutustuttiin perin pohjin siivoamalla ja huoltotöitä tehden. Ongelma oli, että se oli Gibraltarilla. Kun vika saatiin korjatuksi, oli syksy jo niin pitkällä, ettei myrskyisen Biskajanlahden ylittämistä kannattanut edes harkita. Konemestari Miken vatsasyöpä oli ärtynyt niin pahasti, ettei hän voinut lähteä. Mervi Wennerstrand kertoo miten haastavaa oli tehdä keittiöremonttia heidän kotiinsa, joka on 24-metrinen teräslaiva. piti löytää paikka kaikille tavaroille ja autotalli kahdelle moottoripyörälle. Mikään vaihtoehdoista ei tuntunut Mervistä ja Christianista hyvältä. Vuonna 1995 edellä mainittu Andrew, joka toimi silloin Lontoon satamamestarina, osti aluksen ja muutti sen charter-käyttöön. M/s Ettrick seilasi lähinnä Gibraltarin ja Marokon vesillä. Gibraltarilla hän tapasi aluksen omistajan Andrewn sekä laivainsinööri Miken, joka oli vuosien ajan huoltanut alusta ja sen koneita. Joukossa oli vanhoja rahtilaivoja, venäläisiä jokialuksia ja käytöstä poistettuja troolareita. Andrew elätti itsensä tekemällä harvakseltaan tilausmatkoja. Selvisi, että Andrew halusi myydä laivan, koska hänellä oli MS-tauti, joka paheni pienessäkin merenkäynnissä. Toivomuksena oli myös, että laiva olisi sen verran valmis, ettei kaikkea tarvitsisi rakentaa itse. Se oikea löytyi Internet osoittautui lyömättömäksi apuvälineeksi uutta kotia etsittäessä. Tarjouksen mentyä läpi Mervi ja Christian pakkasivat laukkunsa ja lähtivät Espanjaan, jossa laiva oli telakalla. Niiden kunto vaihteli raadosta priimaan. Christian palasi Suomeen. Nimensä se on saanut samannimisen paikan mukaan. Onneksi Mervi ja Christian löysivät ilmoituksen. Sitten elokuussa vastaan tuli mielenkiintoinen alus, johon molemmat 50 · Saaristo 1/2011 ihastuivat. Muutaman päivän harkittuaan ja tarkkoja laskelmia tehtyään Mervi ja Christian jättivät laivasta tarjouksen. M/s Ettrick jäi Soto Granden telakalle odottamaan kevättä. Delfiinejä ja konehuoneasiakirjoja Keväällä päästiin matkaan, mutta ei ilman vastoinkäymisiä. Kun uutta kotia lähdettiin etsimään, kriteerit olivat selvät: Laivan tuli kestää Suomen talvessa, joten rungon piti olla terästä. Lukuisien sähköpostien jälkeen Christian päätti lähteä tutustumaan alukseen paikan päällä. Mervi ja Christian halusivat myös, että laiva olisi merikelpoinen ja omilla koneillaan kulkeva, koska sillä ajateltiin veneillä jatkossakin. Ensin tarkoituksena oli purjehtia Suomeen, mutta kävi ilmi, että laivan generaattori oli rikki. Ei aikaakaan, kun he saivat sähköpostin, jossa kerrottiin, että he olivat m/s Ettrickin uusia omistajia. Ettrick, Skotlannista Nykyinen perheen koti, m/s Ettrick on rakennettu vuonna 1971 Skotlannissa. Alun perin alus toimi Britannian laivaston tukialuksena. Myös lämmityksen ja eristysten oli riitettävä kylmässä Pohjolassa
Jokaisen vuoron alussa ja lopussa tehtiin konehuonekierros ja tarkistettiin, että kaikki toimii. Nauru oli herkässä, kun Mervi ja Christian remontoivat uutta keittiötä m/s Ettrickille. Matka eteni kolmen tunnin vuoroissa. n 51. Hän järjesti keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin merellisen Helsingin mahdollisuuksia. Uusia keittiön kaappeja ostettaessa Ikean myyjä ei puolestaan hymyillyt, kun Christian kysyi häneltä, voiko kaapit saada sovitettua laivan kaareviin muotoihin. Virkamiesten on käsiteltävä laivoja kuten asuntoja, mikä johtaa erikoisiin sääntöihin ja määräyksiin. Sinne rakennetaan vanhaan ns. Mervillä ja Christianilla ei ole hinkua takaisin kuivalle maalle, vaikka monet asiat ovat omakotitalossa yksinkertaisempia verrattuna laivaan. Ensin halutaan tutkia, onko aallonkorkeus liian suuri kaavassa esitetyille kelluville taloille. Samassa tilaisuudessa Mervi keräsi listan laiva-asumisesta kiinnostuneista ihmisistä. 17 vuorokautta kestäneen matkan aikana merimaileja kertyi 2300. Byrokratian outolintu Suomessa uudeksi haasteeksi osoittautui byrokratia. Perheellä ei ole hinkua takaisin kuivalle maalle. avulla englantilaisen Robertin, joka osasi jonkin verran navigoida ja huoltaa koneita. Laivasta on tullut eräänlainen "epävirallisen virallinen mallikappale". Tällä hetkellä alus on Hietalahdessa. Kaupungin virkamiehistä arkkitehti Anu Mansikka saa Merviltä erityistä kiitosta. Rasvalaituriin paikka muutamalle asuntolaivalle. Monien kommellusten jälkeen m/s Ettrick saapui Suomeen. Hanke tosin seisoo tällä hetkellä. Tulevaisuudessa m/s Ettrick siirtyy Herttoniemen Kipparlahteen. Mervi tutki matkan ajan erilaisia konehuoneasiakirjoja ja yritti selvittää mittareiden, venttiilien ja suodattimien saloja. Helsingin kaupungin säädöksissä ei ole pykäliä, jotka koskisivat asuntona käytettäviä laivoja. Mervi ja Christian ajavat aktiivisesti asuntolaivojen asiaa. Hurjamaineinen Biskajanlahti oli tyyni, mutta kun matkalaiset pääsivät Pohjanlahdelle, alus joutui pahaan ristiaallokkoon. M/s Ettrickillä on käynyt tutustumiskäynnillä ihmisiä niin ympäristö-, rakennus-, kiinteistö- kuin liikuntavirastostakin. Näin syntyi Asunto- laivurit ry, joka toimii keskustelukanavana kaupungin suuntaan. Ei aina helppoa Mervin mukaan koko ajan ollaan menossa parempaan suuntaan. Kun kolme tuntia oli matkattu, laivan vierelle ilmestyi lauma delfiinejä leikkimään keulan aaltoihin. - Pyörivät, uivat toistensa alitse, sukelsivat ja näytti siltä kuin ne olisivat mukana toivottamassa meille hyvää kotimatkaa hymyillen veikeää hymyään, Mervi ajatteli. Ensin m/s Ettrickille osoitettiin laituripaikka Katajanokalta, sitten Pohjoisrannasta ja lopulta Kalasatamasta. Astianpesukoneen ohjeissa sanottiin, että kone saa olla korkeintaan asteen vinossa. Asuntolaiva m/s Ettrickin olohuone on kotoisa. Koneet kävivät kovilla kierroksilla, mutta laiva käytännössä seisoi paikallaan. Alkumatkasta keli oli suosiollinen
Saaristouutiset koeajaa: Aerohod Khivus-6 Khivus nousee vaikeuksitta mille tahansa loivahkolle rannalle myös sulan veden aikaan. Ympärivuotinen yhteysalus saaristoon Teksti: HANNU KROHN Kuvat: TEKNO-MARINE Khivus-ilmatyynyalus kulkee vaikeuksitta jäällä, lumessa, vedessä ja myös kuivalla maalla. Juuri tällaisia yhteysaluksia saaristossa tarvitaan silloin, kun perinteiset kulkuvälineet kohtaavat ylivoimaisia vaikeuksia niinkuin viime talvena.
Khivus nousee vaikeuksitta mille tahansa loivahkolle rannalle myös sulan veden aikaan. Veneellä kuljettavaa avovettä oli kuitenkin vain jossakin moottoritien sillan alla ja saariston ulkolaidalla. Jää oli jo niin pehmennyttä, etteivät täysjärkiset sinne enää uskaltautuneet jalkaisin saati moottorikelkalla. Sellaisella kelillä kulkuyhteyksiä saaristoon voidaan hoitaa ainoastaan kahdella välineellä: helikopterilla tai ilmatyynyaluksella. Saaristossa myös laskeutumispaikan löytäminen helikopterille voi olla sananmukaisesti kiven takana. Eikä tilanne sisämaan järvillä ollut yhtään sen helpompi. Toisinaan se on myös nopeampi, koska helikopterin lähtöpaikka voi olla hyvinkin kaukana. Jälkimmäinen on näistä huomattavasti huokeampi niin hankinta- kuin käyttökustannuksiltaankin. S aimme tilaisuuden koeajaa Khivus -ilmatyynyalusta viime vuonna pääsiäisen aikaan pääkaupungin edustalla. Avomeren reunalla jäälauttoja oli kasautunut päällekkäin. Liikkuminen saaristossa oli siis mahdollisimman hankalaa. 53
Ensiksikin ponttonit kelluttavat alusta hyvin. Kun nostopotkurit pysäytetään, Khivus laskeutuu vain noin 20 senttiä sulassa vedessä. Siitä on kaksi tai kolmekin etua. Tavallisesti ilmatyyny suljetaan aluksen alle helmapressun avulla, mutta Khivuksessa on kummallakin sivulla paineistetut kellukkeet, jotka tuovat mieleen kumiveneen. Jäällä se pysyy kutakuinkin samalla korkeudella kuin ajon aikana, toisin kuin perinteiset ilmatyynyalukset. Toiseksi jäykät ponttonit parantavat suuntavakavuutta ajossa. Khivus ei juuri leiju sivusuuntaan niin kuin perinteiset ilmatyynyalukset. Muiden ilmatyynyalusten tapaan Khivus kulkee ilmapotkurin työntövoimalla ja nostopotkurin muodostaman ilmatyynyn varassa. Uusi idea Muiden ilmatyynyalusten tapaan Khivus kulkee ilmapotkurin työntövoimalla ja nostopotkurin tässä tapauksessa niitä on kaksi muodostaman ilmatyynyn varassa. Näiden lisäksi keskellä alusta on kolmas pitkittäinen ponttoni, joka jakaa aluksen alla 54 · Saaristo 1/2011 olevan tilan kahdeksi erilliseksi ilmatyynyksi. Juuri tässä onkin Khivuksen innovaatio: ei pelkästään helmoja vaan kolme kunnon ponttonia. Kolmanneksi kaksiosainen ilmatyyny antaa mahdollisuuden myös tiukkoihin käännöksiin, jollaiset tavallisella ilmatyynyaluksella ovat jokseenkin mahdottomia. Vasemmanpuoleinen poljin alentaa painetta vasemmanpuoleisessa ilmatyynytilassa,. Ohjaaminen on huomattavasti tarkempaa. Keulassa ja perässä on helmapressut. Kuljettajalla on kaksi poljinta, jotka toimivat ikään kuin ohjausjarrut traktorissa
Nopeus tietenkin laskee. Saimaan norpanlaskijoiden ajoneuvona (nykyisin he liikkuvat henkensä kaupalla heikoilla kevätjäillä). Ainoana negatiivisena seikkana on mainittava ilmapotkurin melu se on ongelma, johon ei kai ole olemassa ratkaisua. Jos aallokko on niin korkea ja jyrkkä, että ilmatyyny karkaa aluksen alta, Khivuksella voidaan ajaa niin kuin kumiveneellä veden pintaa pitkin. Heräsi muun muassa seuraavanlaisia ajatuksia siitä, miten Khivus voisi toimia: Syksyn ja kevään kelirikkoaikoina ylivoimaisena kulkuneuvona. Ohjaamon takaosassa joutuu kyllä korottamaan ääntään, mutta kuulosuojaimia ei tarvita (niinkuin monissa perinteisissä ilmatyynyaluksissa). Vedessä kääntösäde kasvaa jonkin verran, mutta sielläkin Khivus tuntuu olevan lähes yhtä hyvin ohjattavissa kuin moottorivene.. Katolla on matalat kaiteet kuorman kiinnittämistä varten. Jäällä, lumessa tai maalla Khivuksen saa pyörähtämään melkeinpä paikallaan ympäri. n 55 vasen ponttoni laskeutuu kiinni ajoalustaan ja jarruttaa aluksen vasenta reunaa, jolloin Khivus kääntyy jyrkästi vasemmalle. Tämä on arvokas ominaisuus ajatellen sitä, että ilmatyynyaluksissa ei normaalisti ole peruutusvaihdetta. Ohjaamon ikkunat ovat kaksikerroksista lämpölasia, joka ei huurru näkyvyys säilyy säässä kuin säässä. Vedessä ajettaessa Khivus ei itse tee aaltoja oikeastaan ollenkaan. Koeajollamme ei ollut mahdollisuutta tarkkoihin mittauksiin, mutta ilmoitettu lukema ei vaikuta ihan hatusta vedetyltä. Teknisettiedot · Pituus: 6,45 m · Leveys: 3,30 m (2,50 kuljetusvalmiudessa) · Korkeus: 2,55 m · Paino: 1.250 kg · Kantavuus: 500 kg. Kantavuus on 500 kiloa matkustajia tai muuta kuormaa. Se antaa alukselle vedessä ja lumessa noin 50 60 km/h matkanopeuden (huippu 85 km/h), mutta sileällä jäällä huippunopeus nousee toiselle sadalle. Tässä tärkeimmät ajatukset. Mutta kaikkea ei saa ilmaiseksi. Käyttömahdollisuuksia Koeajon jälkeen jäimme pohtimaan, millaisiin tehtäviin Khivus-6 olisi omiaan. Melutaso 6-paikkaisessa ohjaamossa on siedettävä. Ympärivuotisena yhteysaluksena esimerkiksi venetaksiyrittäjän ajokkina se on kesälläkin nopeampi ja jopa taloudellisempi kuin tavanomainen moottorivene. Jos pelastuslaitoksen ei kannata hankkia Khivus-ilmatyynyalusta pelkästään hätätapauksia varten, joita tulee (onneksi) harvoin, voitaisiin varmaankin ajatella yhteistyötä venetaksiyrittäjän kanssa. Saariston asukkaana löydät varmaan muitakin juuri omaan saaristoympäristöösi soveltuvia käyttömahdollisuuksia Khivus-ilmatyynyalukselle. Kun polttonestesäiliö on 120-litrainen, voidaan toimintasäteeksi arvioida jopa 500 kilometriä. Valmistajan ilmoituksen mukaan polttonesteenkulutus on 1525 litraa tunnissa. · Marssinopeus vedessä: 60 km/h · Max. Saaristo- tai rannikkokunnan pelastuslaitoksen ajoneuvona (pidennetyn mallin ohjaamoon saadaan mahtumaan paarit), jonka käyttökustannukset ovat vain murto-osa helikopterin vastaavista. nopeus vedessä: 85 km/h · Marssinopeus jäällä: 90 km/h · Max.nopeus jäällä: 110 km/h · Hinta alkaen: 69.900 e Suorituskykyä Khivus-6:n voimanlähteenä on Iveco-kuormaautondiesel, jonka teho on 140 hevosvoimaa. Etuistuimilla keskustelu käy melkeinpä normaalilla puheäänellä. · Moottori: diesel tai bensiini, 140 -166 hv
Harva tietää, että se on myös majakkaharrastajan paratiisi. Islanti Satujen saari on myös majakkabongarin unelma Teksti: PEKKA VÄISÄNEN, kuvat: PEKKA VÄISÄNEN ja OUTI HONKAVAARA Kiehtova vulkaaninen Islanti tarjoaa paljon nähtävää meren, vuorten, jään ja tulivuorten ystäville. Suuren osan majakoista näkee Islantia kiertävän valtatie 1:n varrella. 56 · Saaristo 1/2011
Islannin koillisosassa sijaitseva Digranes on ympäristöltään yksi vaikuttavimmista majakoista Islannissa. Majakalle kuljetaan noin metrin levyistä harjannetta kaiteesta kiinni pitäen. 57
Ikäero aiheuttaa sen, että monet Islannin majakat poikkeavat tyylillisesti pe- rinteisistä majakoista. Svörtulofvitin majakka on vain 13 metriä korkea, mutta se sijaitsee korkealla ja kauniilla jyrkänteellä Islannin länsirannikolla. Kalfshamarivitin majakka sijaitsee autoituneella, erikoisista kallioistaan tunnetulla niemellä Islannin luoteisosassa. Lampaat viihtyvät majakan ruohottuneessa ympäristössä. M 58 · Saaristo 1/2011 ajakoiden paratiisin Islannista tekee se, että useimmat majakat sijaitsevat mantereella ja monet niistä aivan Islannin kiertävän valtatie 1:n varrella. Ensimmäiset majakat rakennettiin Islantiin varsin myöhään, 1890-luvulla, ja toisaalta viimeiset vasta 1940-luvun lopulla, jolloin muualla oli jo luovuttu perinteisten majakoiden rakentamisesta. Suurin osa Islannin majakkatorneista on kulmikkaita eikä perinteisiä pyöreitä torneja. Poikkeuksen neliskanttisista majakoista tekee kuitenkin viimeisin rakennettujen majakoiden sarja: ne ovat pyöreitä ja muistuttavat erehdyttävästi avaruusalusten kantoraketteja. Lisäksi monet majakoista sijaitsevat juhlavilla paikoilla korkeilla jyrkänteillä. Täydelliseen majakkamatkaan Islannissa riittää vuokra-auto ja hyvä kartta sekä mieluiten ennakkovaraukset esimerkiksi Islannin hyvätasoisissa retkeilymajoissa tai maatilamatkailupaikoissa. Hyvät patikointivarusteet ovat hyödylliset, sillä aivan joka paikkaan ei autolla
Se sijaitsee matalalla hiekkarannalla. pääse. Tie kääntyy sisämaahan seuraten vuoria. Näiden seassa seikkailevat vielä turistit erikoisissa pyörin varustetuissa veneissä. Vuokraauton saa helposti Keflavikin lentokentältä. Useat korkeat vesiputoukset näkyvät valtatielle, jolta näkyy lähes koko ajan myös meri. Sen sijaan kiertomatka jatkuu 59. Jääjärvessä voi nähdä yhtä aikaa uiskentelemassa hylkeitä ja jäävuoresta irronneita lohkareita. Runsaan sadan kilometrin matkan jälkeen edessä on rannasta yhtäkkiä ylöspäin kohoava niemeke, Dirholey, jonka reunalla kohoaa samanniminen majakka. Jos aika riittää vain 4-5 päivän matkaan Islannissa, lienee automatka Keflavik-Höfn-Reykjavik lisättynä kuuluisalle kuumalle lähteelle Geysirille tehdyllä koukkauksella kaikkein suositeltavin vaihtoehto. Reykjavikin Grottan majakka auringon laskiessa. Malarrifin majakka seisoo kuin raketti mustalla laavakalliolla. Knarrarosin majakka on kuin kirkontorni. Majakkaakin tunnetumpi on niemekkeestä mereen ulottuva kapeampi kieleke, jonka läpi meri on syönyt tiensä. Jääjärvessä uivat jäät ja hylkeet Dirholeyn jälkeen tie kääntyy sisämaahan, ja edessä alkavat siintää Islannin suurimman jäätikön Vattnajökullin lumen ja jään peittämät vuoret. Ensimmäiset komeat majakat ovat vain muutaman kilometrin päässä, kuten Gardskagi ja Holmbergsviti, ja Islannin vanhin majakkakin, Reykjanes, vain parinkymmenen kilometrin päässä. Aivan valtatien varressa sijaitsee Jääjärvi, joka saa vetensä sulavista jäävuorista. Tätä ilotulitusta jatkuu aina kalastuksesta elävään Höfnin kaupunkiin saakka Islannin kaakkoiskulmaan. Samalla voi pulahtaa Islannin kuuluisimman vulkaanisen kylpylän, Blue Lagoonin veteen. Tie Blue Lagoonilta Grindavikista pitkin etelärannikkoa Eyrarbakkiin antaa hyvää esimakua Islannin tuliperäisestä menneisyydestä: muinoin jähmettynyt laavakenttä ulottuu monin paikoin vuorilta mereen saakka. Eyrarbakkissa matalalla rannikolla sijaitsee tien varressa yksi rakennustaiteellisesti arvokkaimmista Islannin majakoista, Knarraros. Monelle majakalle tosin pääsee aivan tornin viereen. Laavakenttien keskellä Majakoihin keskittyvän Islannin kiertomatkan voi hyvin aloittaa jättämällä Reykjavikin väliin. Valkoinen, hoikka neliskanttinen majakka on kaunis toteemi keskellä hiekkadyynejä
Islannin ehkä kiehtovin majakkapaikka Digranes sijaitsee lähellä Vop60 · Saaristo 1/2011 nafjordourin kaupunkia. Pohjois-Islannin tärkein kaupunki on Akureyri, vilkas kauppa- ja satamakaupunki pitkän vuonon pohjalla. Autotien päästä on patikoitava pari kilometriä jyrkänteelle, josta lähtevällä kielekkeellä majakka sijaitsee. Se on Islannin ja Norjan välisen laivalinjan lähtösatama ja tunnettu hyvistä hotelleistaan ja ravintoloistaan. Napapiirin tuntumassa Valtatie 1 jatkuu idästä kohti länttä maan keskiosan kautta, eikä se ulotu pohjoisrannikolle. Pienet idylliset kaupungit seuraavat toisiaan. Vetensä se saa sulavasta jäätiköstä. Höfnistä vuonomaista rannikkoa pitkin kohti pohjoista. Majakalle kuljetaan noin metrin levyistä harjannetta pitkin kaiteesta kiinni pitäen. Parhaimmillaan meri jyrisee vahvasti 15 metriä alempana molemmin puolin kulkijaa. Pohjoisessa tiet ovat pienempiä, mutta maisemat hyvin kauniita. Maailman laidalla kulkija tuntee olevansa käydessään aivan napapiirin tuntumassa sijaitsevalla Hraunhafnartangin majakalla. Rantaan ajautuneet puut, ties mistä tulleet ovat hioutuneet täysin sileiksi ja pyöreiksi. Dettifossin jälkeen etelään kohti valtatie 1:tä ajaessa kuljetaan läpi täysin mustan maiseman, jossa ei kasva mitään. Siglusfjördour on erikoinen, kaunis keidas kaukana jumalan selän takana museoineen, kahviloineen ja leipomoineen. Siglusfjördourin jälkeen meren jyrkänteeltä kohoaa kirkkaankeltainen Saudanesin majakka, täydellinen kuvauskohde majakkabonga-. Jääjärvi valtatie 1:n varrella kaakkois-Islannissa on Islannin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Tunneli alkaa Olafsfordourin kaupungista. Putouksessa kulkeva vesimäärä on valtava, ja niin on veden edestään murtama kanjoni, joka jatkuu kauas mereen saakka. Matkalla kuuluisalle järvialueelle Myvatnille ohitetaan vielä suuri rikkikenttä, jossa on nähtävissä pulppuavia rikkilähteitä ja suhisevia "kivikiukaita". Mutta puun tavoin myös muovi kelluu ja kulkeutuu näille rannoille kaukaakin. Rannassa voi toteuttaa haaveen uimisesta Pohjoisessa Jäämeressä ja vieläpä napapiirillä. Tarjolla on nähtävyyksiä, ravintoloita ja shoppailua. Matka sinne on lyhentynyt pari tuntia juuri valmistuneen tunnelin ansiosta. Kumpikin pikkukaupungeista elää kalastuksesta. Pohjoinen reitti vaatii 9-10 päivää aikaa. Akureyristä matkaa kannattaa jatkaa luoteeseen kohti Siglusfjördouria. Viikon reissun tekevälle oikoreitti on pakollinen vaihtoehto. Pohjois-Islannin autiot rannat ovatkin ikävä muistuma ihmisen roskaamiskyvystä. Euroopan suurin vesiputous Etelää kohti laskeuduttaessa seuraava nähtävyys on Euroopan suurin vesiputous Dettifoss, joka mykistää joka suhteessa. Erityisen kaunis on vuonon pohjukassa sijaitseva Seydisfördour Islannin koilliskulmassa. Maisema on ääretön ja autio
Kysyä kannattaa, tosin puhelinnumerot voivat olla kiven alla. Taustalle voi valita joko aavan meren tai vuoret. Irlannissa vastaavia kutsutaan jät- tiläisen askelmiksi. Kallio on muinoin pirstoutunut kaareviksi pystysauvoiksi, jotka portaittain nousevat merestä. Sopivassa valaistuksessa täydellinen majakkakuva on valmis! Kalfshamarista palataan hetkeksi valtatie 1:lle, kunnes siltä käännytään asumattomalle ylängölle suuntana länsi ja Stykkisholmur. Stykkisholmurista alkaa kapean niemimaan kierros, joka tarjoaa paljon nähtävää. n 61. Ylhäällä vuorilla on jäätikön rippeet, sen alapuolella rannalla on mielenkiintoinen Olafsvikin kaupunki. Valkoisista rakettimajakoista reitin ensimmäinen, Gardskagi on auki yleisölle. Kapea kiemurteleva tie johtaa laavakentän takana jyrkän- teellä sijaitsevalle keltaiselle majakalle. Majakka sijaitsee pitkän niemen nokassa, kalliolla, joka on ainutlaatuinen Islannissa. Jäljellä on vielä Akranesin kaupungissa sijaitseva suuri valkoinen majakka, joka muistuttaa suuresti Tintin seikkailusta tunnettua mielikuvitusrakettia. Nousuveden tulo on kuitenkin tiedettävä tarkkaan, muuten edessä voi olla yöpyminen taivasalla Grottan saarella. Vierestä kohoaa 1910-lu- vulla rakennettu vanha majakka. Kuvausasetelma, musta laavaranta, siitä nouseva valkoinen majakka on erikoinen, vain Islannissa mahdollinen yhdistelmä. Sen kupeessa sijaitsee kahvila ja museo. Kaukana rannassa näkyy ensimmäinen "rakettimajakka", valkoinen Maleriff. Suomen Majakkaseuran jäsenet rentoutuivat kesken majakkabongauksen Skogarin lähellä etelärannikolla sijaitsevassa hylätyssä 1920-luvun uima-altaassa. Myös muihin majakoihin voi ajoissa kysymällä päästä käymään sisällä, mikäli se sopii paikallisen maanviljelijä-majakanvartijan aikatauluihin. Vetensä allas saa kuumasta lähteestä. Dirholeyn ka uniin maisem an kruunaa er ikoinen holv iniemeke. rille. Majakka on neliskulmaisten majakoiden sarjasta ensimmäinen ja tärkein. Grotta on saari, mutta laskuveden aikaan sinne pääsee jalkaisin. Mereen putoava jyrkänne jatkuu kilometrikaupalla. Se on alueen tärkein kaupunki ja lähtöpiste lautalle joka vie Islannin luoteiselle niemimaalle, jonka kiertäminen olisi liian työlästä. Öndverdamesin laavan peittämä niemi kauimpana lännessä muistuttaa kuun maisemaa. Hyvällä tuurilla majakan vieressä asuvan maanviljelijä- majakanvartijan voi saada esittelemään majakkaa. Erikoisia kalliomuodostelmia Matka jatkuu kohti länttä, mutta sitä ennen poikkeama tietä 745 ylös Hunafloin lahdella sijaitsevalle Kalfshamarin majakalle kannattaa. Tämä piilossa sijaitseva paikka on koko matkan huikeimpia kohokohtia. Matkan päätös Grottan majakkasaarella Tie kääntyy kaakkoon kohti Reykjavikia. Ryhmät voivat varata sieltä majoitustilan. Majakkamatkan Islantiin kruunaa käynti Grottan majakkasaarella Reykjavikissa noin 5 kilometriä keskustasta
Epäselvä tilanne on aiheuttanut hämmennystä. 62 · Saaristo 1/2011 E simerkiksi Varsinais-Suomen alueella jätevesineuvontaa antavassa Valoniassa neuvontapuheluiden määrä väheni viime vuoden lopulla. Epäselvään tilanteeseen saatiin selvyyttä 25. tammikuuta, kun eduskunnan ympäristövaliokunta julkaisi hallituksen esitystä puoltavan mietintönsä,. Voimassa olevaa jätevesiasetusta on kritisoitu kohtuuttomaksi ja poliitikot ovat antaneet ymmärtää, että asialle tehdään jotain. - Ihmiset ovat olleet odottavalla kannalla lainsäädännön suhteen, Valonian vesiasiantuntija Hanna Sarkki kertoo. Asetus haja-asutusalueiden jätevesistä menee uusiksi - tiukemmat vaatimukset koskevat jatkossa vain ranta- ja pohjavesialueita Teksti: JUHA ROSENQVIST Kuva: MARTTI HIRVONEN Haja-asutusalueiden jätevedet ovat viime aikoina olleet runsaasti esillä julkisuudessa
Perinteistä vesivessaa ei enää suositellakaan edes varustelluimmille vapaa-ajan asunnoille. Näin myös hankeaktiivisuus tulee vähenemään. Vuoden 2010 näytteenottoraportin mukaan merkittävä osa järjestelmistä puhdistaa jätevettä nykyisen asetuksen vaatimalla tavalla. Molemmat, niin TM Rakennusmaailman kuin Minwa-hankkeen, seurannat osoittavat, että pienpuhdistamoissa puhdistusprosessin biologisen osan "ylösajo" vie aikaa ja vaatii asiantuntevaa seurantaa. Pienillä sekä kallioisilla tonteilla ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät edelleen pienpuhdistamot, joilla useimmiten päästään niihin ankarampiinkin puhdistusvaatimuksiin, Minna Nummelin muistuttaa. Kukaan ei ole uskaltautunut parannustoimenpiteisiin, kun ei ole ollut varmuutta vaatimuksista ja aikatauluista. Ranta- ja pohjavesialueilla voitaisiin edelleen edellyttää tiukempaa vaatimustasoa, mutta päätösvalta asiasta annetaan kunnille. Vaihtoehtona on pesuvesien käsittely harmaille vesille tarkoitetussa pienpuhdistamossa, jotka Minwa-hankkeen näytteenottoseurannan mukaan toimivat hyvin. Heidän vapauttamisensa jätevesiasetuksen vaatimuksista aiheuttaa sen, että kiinteistötiheyden mukaan järkevätkin viemäröintihankkeet jäävät toteutumatta, kun iso osa kiinteistönomistajista ei enää olekaan kiinnostunut viemäriin liittymisestä. Vapaa-ajan asunnolla tarvittava jätevesiratkaisu riippuu jatkossakin varustelutasosta. Siinä se." Näin yksinkertaista asia ei välttämättä ole, sillä varsinkin kallioisilla ja savisilla alueilla sekä herkillä pohjavesialueilla maaperäkäsittely ei ole mahdollista. Jätevesien käsittelyssä pitäisikin korostaa ekologisuutta. Vielä voimassa olevassa asetuksessa noudatetaan tiukempaa tasoa (orgaaninen aine 90%, fosfori 85% ja typpi 40%). Osa testissä mukana olevista pienpuhdistamoista ei ole testiolosuhteissa saavuttanut nykyisen asetuksen vaatimuksia. Jätevedet jossa nykyinen jätevesiasetus ehdotetaan kumottavaksi ja korvattavan uudella asetuksella. Jos mökillä on kantovesi, niin jäteveden käsittelyksi riittää yksinkertainen maahan imeyttäminen esimerkiksi pohjattoman kaivonrenkaan kautta. Linjausta on perusteltu sillä, että iäkkäämpien aiheuttama jätevesikuormitus on pientä, ja siksi on kohtuutonta vaatia heitä uudistamaan jätevesijärjestelmänsä. Mikäli vapaa-ajan asunnolla on vesivessa, on usein ainoa vaihtoehto johtaa vessavedet erilliseen umpitankkiin, sillä pienpuhdistamot eivät pääsääntöisesti sovellu silloin tällöin asuttaville vapaa-ajan asunnoille. Suunnitteluinsinööri Minna Nummelinin mu-. Pienpuhdistamot ovat saaneet julkisuudessa huonon maineen, kun TM Rakennusmaailman meneillään olevaa pienpuhdistamojen testiä on uutisoitu jossain määrin huomiohakuisesti. Myös iso osa aktiivisista osuuskuntavetoisten viemäröintihankkeiden toteuttajista on ollut kyseisen ikärajan ylittäneitä. n 63 Yli 68-vuotiaat vapautetaan asetuksen vaatimuksista Ympäristövaliokunnan ehdotuksen mukaan 68 vuotta täyttäneet vakituisesti asuttujen kiinteistöjen haltijat vapautetaan suoraan lain nojalla asetuksen käsittelyvaatimuksista. kaan ikäraja tulee vaikeuttamaan yhteisten jätevedenkäsittelyhankkeiden, kuten kyläpuhdistamoiden toteuttamista. Vaihtoehtoina ovat lähinnä vähävetiset wc:t tai sisäkäyttöön tarkoitetut kuivakäymälät, joissa on nykyään valinnanvaraa, eikä niiden käyttömukavuus juurikaan poikkea vesivessasta. Taajamien läheisyydessä sijaitsevilla tiiviillä haja-asutusalueilla kiinteistöjen omistajista iso osa on tämän ikärajan ylittäneitä. Muutokset hyväksyttäneen myös eduskunnassa, sillä asiasta vallitsee poliittinen yhteisymmärrys. Painevedellä varustetuissa mökeissä pesuvesiä eli harmaata jätevettä syntyy sen verran enemmän, että se on käsiteltävä kahdessa saostussäiliössä, joista vesi johdetaan imeytys- tai suodatuskentälle. Tämä ei koskisi uudisrakentamista eikä vapaa-ajan asuntoja. Valonian ja kolmivuotisen Minwa-hankkeen (minwa.info) näytteenottoseurannassa tarkkaillaan 25 kiinteistön jätevesijärjestelmän toimivuutta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suunnitteluinsinööri Minna Nummelin pitää lopullista ratkaisua tärkeänä. Mitä vähemmän jätevettä tuottaa, sen parempi, ja syntynyt jätevesi kannattaa puhdistaa asianmukaisesti, koska muutoin likaa omat lähivetensä niin kaivossa kuin rannalla. Ajatus on kaunis, mutta ei ongelmaton. Tästä syystä järjestelmän hankkimista suunnittelevan olisi hyvä neuvotella valmistajan tai jälleenmyyjän kanssa seurantaohjelmasta, jolla varmistetaan järjestelmän toimivuus. Puhdistusvaatimukset lievenevät Ehdotuksen mukaan haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamisen pääasialliseksi tasoksi otettaisiin nykyisen asetuksen lievempi vaatimustaso, eli orgaanisesta aineesta puhdistetaan 80%, fosforista 70% ja typestä 30%. Heikkinen myös muistuttaa, että hintavaa pienpuhdistamoa ei ole syytä ostaa saostuskaivoiksi pihan perälle vaan puhdistamon toimintaan on perehdyttävä ja sovittava seurannasta myös laitteiston edustajan kanssa. Toivotaan, että ministeriön ja ELY-keskusten ohjauksella kunnat saataisiin saman linjauksen mukaisesti vaatimaan tiukempia puhdistusvaatimuksia ranta- ja pohjavesialueilla. ELY-keskuksen suunnitteluinsinööri Minna Nummelin toivoo, että kuntien linjaukset asiassa olisivat yhteneviä. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki tiivisti asian seuraavasti: "Jos on olemassa jo kaksi vanhaa saostuskaivoa, niin niiden perään vielä yksi kaivo, jonka jälkeen vesi käsitellään maaperässä. Kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksissä määritellä, että esimerkiksi ranta- ja pohjavesialueilla on voimassa tiukennetut jäteveden puhdistusvaatimukset. Itse asiassa herkkien vesistöjen rannoilla ja pohjavesialueilla on monissa kunnissa jo aiemminkin vaadittu asetuksen vaatimuksia tiukempia puhdistustoimia, kuten esimerkiksi vessajätevesien johtamista umpisäiliöihin. Pienpuhdistamoille edelleen tarvetta Lievennetty vaatimustaso jätevesien puhdistuksessa tarkoittaa, että maaperäkäsittelyssä ei tarvita enää erillistä fosforinpoistoa, joten maasuodattamot ja -imeyttämöt saattavat yleistyä pienpuhdistamojen kustannuksella. Minwa-hankkeen seurantaa ja TM Rakennus- Kesämökeille suositellaan huussia Jätevesiasetukseen ehdotetut muutokset eivät liiemmin vaikuta kesämökkien ja vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. maailman testiä ei voi suoraan verrata toisiinsa, mutta Minwan projektisuunnittelijan, Jussi Heikkisen mukaan molemmista seurantatutkimuksista voidaan päätellä, että markkinoilla on järjestelmiä, jotka oikein käytettyinä ja huollettuina ovat toimivia ja vaatimukset täyttäviä. Osaltaan tämä on leimannut jopa kaikkia markkinoilla olevia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä, vaikka useimmat niistä ovat toimivia ja täyttävät nykyisenkin asetuksen vaatimustason. Muutos tulisi voimaan 15.3.2011. Reilu puoli vuotta kaikki on ollut jätevesirintamalla pysähdyksissä
Kokosukeltajiin lukeutuva telkkä viihtyy monenlaisissa ympäristöissä kaikkialla Suomessa, mutta pesäpaikan suhteen se on nirso. 64 · Saaristo 1/2011. Luonto on sorsista suomalaisin Teksti: RAINER SANDELL Kuvat: TOM SELÄNNIEMI TELKKÄ Myytin mukaan maailma syntyi telkän munasta
Nykyinen metsänhoito on vähentänyt raskaalla kädellä telkälle sopivia pesäpuita. Luonnollisia pesäpaikkoja ovat vanhat palokärkien tekemät kolot tai muut puiden onkalot. Ne ovat tummanruskean ja valkoisen kirjavia. Pituus 42 50 cm Siipien kärkiväli 70 80 cm Pesii yleisesti koko maassa Viihtyy kaikenlaisissa vesistöissä Muutto maalis-huhtikuussa ja syys-joulukuussa Telkkiä metsästetään Suomessa 180 000250 000 paria Ravintona hyönteiset, äyriäiset, madot Naaras houkuttelee poikaset alas pesästä kutsumalla niitä puun juurella. Kaulaa koristaa vaaleahko rengas. Suolaisessa vedessä telkkä syö lisäksi äyriäisiä, katkoja ja kilkkejä. Poikaset oppivat lentämään parin kuukauden ikäisinä. Nokan tyvessä on huomiota herättävä valkea laikku. Koko mantereen lintukannasta kaksi viidesosaa pesii Suomessa. Telkkä (Bucephala clangula) Muiden kokosukeltajien tapaan telkkä hakee ravintonsa pohjasta. Emo ei ruoki poikasiaan, vaan ne etsivät heti itsenäisesti vedestä pieneliöitä. Aikoinaan pöntöt tosin tehtiin, jotta niistä voitiin kerätä munia ravinnoksi. Vedenlaatukaan ei ole ratkaiseva tekijä. Luonto A ikojen alussa telkkä (Bucephala clangula) liihotteli taivaalla etsien pesäpaikkaa. Telkkä oli kanan korvike tai sijainen tiukkoina aikoina. Se kaarteli ja kaarteli, mutta maa oli kauttaaltaan veden peittämä. Edelleen eri puolilla maatamme telkkä tunnetaan paremmin sotkana. Sillä on suuri ja kulmikas pää, korkea otsa ja lyhyt, tyvestään voimakkaasti kohoava nokka. Kirkkaankeltaiset silmät erottuvat selvästi. Muninta alkaa pääosin vapun tienoilla, Pohjois-Suomessa hieman myöhemmin. Kaula, vatsa, kupeet ja siipien takaosan tyvilaikut ovat valkoiset. Pää on tummanruskea, yläruumis tummanharmaa ja etukaula ja vatsa ovat valkoiset. Se viihtyy yhtä hyvin suurilla selillä kuin rehevillä pienillä järvilläkin. Kuvaavaa on, että Euroopan linnuista telkkä onkin "suomalaisin". Emo johdattaa poikueen suoraan lähimpään vesistöön, jonne matkaa voi kertyä jopa kilometri. n 65. Tiheitä kaislikoita se välttää. · · · · · · · · Kulmikas kultasilmä Telkkä on sorsalintujen heimoon kuuluva kokosukeltaja. Näin maailma sai alkunsa Kalevalan mukaan. Sen musta pää kiiltää komeasti vihreän sävyissä. Telkkää tavataan yleisesti koko Suomessa, eikä se nirsoile elinympäristönsä suhteen. Poikaset kuoriutuvat lähes samanaikaisesti. Lintumaailmalle tyypilliseen tapaan naaras on vaatimattomamman näköinen. Kun Ilmatar liikahti, munat tippuivat alas ja särkyivät. Sirpaleista syntyivät taivas, maa, aurinko, kuu ja pilvet. Telkkä ruokailee usein matalissa aukeissa lahdissa. Telkkä asustelee mielellään myös sameilla suolammilla. Pesäpaikat kortilla Jos telkkä ei nirsoile ravintonsa suhteen, niin pesäpaikan valinta on tarkkaa puuhaa. Makeassa vedessä sille kelpaavat erilaiset hyönteiset ja niiden toukat, madot, näkinkengät sekä simpukat. Pöntöstään telkkä lähtee rivakammin. Ensin telkkä ponnistelee yläviistoon raskaanoloisesti ja heti lentoon päästyään sen siivistä kuuluu tunnusomainen viuhina, joka koirailla erottuu selvemmin. Ainoastaan poikkeustapauksissa telkkä pesii maankolossa tai rakennuksen kätköissä. Monissa kielissä telkkää nimitetäänkin kultasilmäksi. Keskiselkä, pyrstö ja siivenkärjet ovat puolestaan mustat. Lentoonlähtö on vaivalloisen näköistä. Sukeltajasorsille tyypilliseen tapaan telkkä ui pyrstö syvälle veteen painettuna. Suomalaisille tärkeässä runossa puhutaan sotkasta, mutta tarkoitetaan telkkää. Telkkäkoiraan tunnistaa helposti. Pesään ilmestyy 612 sinivihreää munaa, joita naaras hautoo noin neljä viikkoa. Helpottaakseen telkkien ahdinkoa ihmiset ovat jo pitkään rakentaneet pesäpönttöjä eli uuttuja. Sitten vedestä työntyi Ilmattaren polvi, jolle telkkä muni seitsemän munaa
Värit: Musta/hopea ja sininen. Saatavilla turvavaljailla tai ilman. Lisätietoja: www.marnela.fi VA-Varuste Oy tuo markkinoille uuden ergonomisen pikasäädettävän veneistuimen. Lisäksi kasvot pysyvät täydellisessä kulmassa ja korkeammalla veden pinnasta. Hinta 185 e. Saatavissa koot 38-47. TPR -ulkopohja pitää kitkaominaisuuksiensa vuoksi erinomaisesti myös liukkaalla alustalla ja siten ehkäisee liukastumista. Suositushinta: 24.90 e. Liivin erityismuotoillut "keuhkot" on patentoitu. Uuden muotoilun ansiosta liivi kääntää nopeammin kasvot pois vedestä vaikka olisi tajuttomana. Crewfit 290N on saanut BS EN ISO 12402 -standardin. Lisätietoja: www.marnela.fi Arena Shores -tossut Arena Shores -neopreenitossu on suunniteltu erityisesti avantouimareille kylmyyttä sietävän pohjansa ja lämmittävän neopreenimateriaalinsa vuoksi. Liivit on varustettu Hammar -automaatti, MK5i automaatti- tai manuaalilaukaisimella ja 60g co2 -pullolla. Värit punainen tai sininen. Tuote-esittelystä puuttui yrityksen yhteystiedot, josta takkaa voi kysellä: www.italfalo.fi Crewsaver CREWFIT290N Ergonominen veneistuin uutuustuote VA-Varusteelta Crewsaver on julkaissut kokonaan uuden CREWFIT 290N -paukkuliivimalliston, joka tarjoaa erittäin hyvän suorituskyvyn vaativimmissakin ympäristöissä. Istuimen muotoilu yhdistettynä hyvään ja nopeaan säädettävyyteen tekee uutuustuotteesta erittäin ergonomisen ja tarjoaa tukevan ajoasennon. Hinnat alkaen 255e. Kumipohja on erittäin pitävä, eikä jätä jälkiä veneen kannelle. Lisätietoja: www.vandernet.com 66 · Saaristo 1/2011. Lisätietoja: www.va-varuste.fi QUAYSIDE OCEANSAAPAS Quayside Ocaean saapas on nahkainen ja hengittävä, joka pitää jalat kuivina. Tuote soveltuu myös muihin vesiurheilulajeihin ja uimahallikäyttöön. Tuoteuutisia Oikaisu tuoteuutiseen Viime numerossamme, Saaristouutiset 6/2010 esittelimme uuden Faro-kaasutakan, joka toimii wireless kauko-ohjaimella ja soveltuu mainiosti vapaa-ajan asunnolle. Koot: 36-45. VA-Veneistuimen nopeasti säädettävissä olevat selkäja istuinosat ovat uusi innovaatio, jollaista ei ole markkinoilla olevissa istuimissa ennen nähty
Lisätietoja: www.vandernet.com OzonePureSnowkiteleija Ozone Pure Snowkite on nimensä mukaisesti erityisesti talviolosuhteisiin kehitelty leija, jota voi aloittelijakin käyttää esimerkiksi suksien tai lumilaudan kanssa. Voimansiirrossa on valittavana 1x4, 2x4 ja automaattinen 4x4-veto. Lisätietoja: www.brandedshoes.fi 67. Uusi Ranger EV 4x4 on rinnakkaisistuttava (tilaa kahdelle), sen vetokyky peräkärrylle on 567 kg, takalavan kantavuus on 228 kg ja maavara on 25,4 cm. Tuoteuutisia TSL:n lumikengät TSL:n uusilla 438 Access ja 227 Escape -lumikenkämalleilla aktiivinen treenaaja pääsee liikkumaan myös mäkisessä maisemassa ja haastavissa olosuhteissa. Lisätietoja: www.polaris.fi Sebagon purjehduskengät pukeutuvatkarvaan Sebagon tunnetuin tuote Sebago Docksides -purjehduskengät ovat saaneet talveksi karvavuoren. 40 km/t. Huippukantavuus tekee lumessa liikkumisesta kevyttä.TSL-lumikenkiä myyvät hyvin varustetut urheiluja retkeilyliikkeet sekä tavaratalot. Lisätietoja: www.vandernet.com PolarisRangerEV Polaris on julkaissut maailman ensimmäisen sähkökäyttöisen 4-vetoisen mönkijän. DVD opastaa leijan kokoamiseen ja käyttöön sekä kertoo samalla leijahiihdon perusteet. Huippunopeus on n. Vettä hylkiväksi käsitellystä nahasta käsin ompelemalla valmistetut purjehduskengät ovat pehmeät ja miellyttävän tuntuiset, mutta kestävät kovaa käyttöä. Se soveltuu myös retkiluisteluun. Mallin alustarakenne ja jousitus ovat muiden Ranger-mallien kanssa samanlaiset, joten sen maastoajo-ominaisuudet ovat erinomaiset. Pakkaus sisältää leijan, ohjauspuomin turvamekanismeineen ja naruineen, valjaat, kuljetuspussin sekä ohjekirjan ja suomenkielisen DVD-oppaan. 80 km latauskerralla. Kengissä on liukumaton ja veneen kannelle jälkiä jättämätön pohja. Uusi Ranger EV 4x4 -sähkömönkijä toimii 30 hv/48voltin vaihtovirtamoottorilla, jonka käyttömatka on n. Koko lajin aloittamisen mahdollistava pakkaus maksaa 495 euroa. Suositushinta 209,90 e. Suositushinta 129 e
Kuva: Riku Cajander Hannu Lehtonen korostaa, että verkkokalastuksessa riittävän suurien silmäkokojen käyttäminen turvaa kalakantoja ja parantaa saaliita. 68 · Saaristo 1/2011
Aktiivisena talvikalana made on myös talvikalastuksen tärkeimpiä saaliskaloja. Lähes jäättömiä vesisateen piiskaamia talvia on seurannut kaksi kipakkaa lumista ja jäistä talvea. Kun suojaavaa jääkantta ei ole, tuuli myllertää vesikerrokset sekaisin ja varsinkin kylmälle herkimmät kalat ovat vaikeuksissa. Kalat ovat sopeutuneet pimeään ja kylmään vuodenaikaan ja jään alla olosuhteet ovat tasaisemmat kuin avovedessä. Jääkansi estää tuulta sekoittamasta vesikerroksia, joten kalat löytävät elinkelpoisen alueen syvemmältä. koettelee kaloja Teksti: JUHA ROSENQVIST Talvi Talvi on ankaraa aikaa useimmille eläimille, myös kaloille. Talvella kylmin nolla-asteinen vesikerros on pinnalla heti jään alla ja syvemmälle mentäessä vesi lämpiää enimmillään neljään asteeseen. 69. Useimmat kalalajit hakeutuvatkin talvisin sinne, missä on lämpimintä vettä. Kalataloustieteen professori Hannu Lehtosen mukaan jälkimmäisen kaltaiset talvet ovat kalojen kannalta parempia. Mateen pilkintä on talvikalastuksen erikoisuuksia ja tarttuvat mateet myös koukkuihin ja verkkoihinkin. Ahven ja hauki eivät ole yhtä herkkiä kylmälle ja made ei tunnu piittaavan pimeästä ja kylmästä juuri lainkaan, se kutee, syö ja jopa kasvaa talvisin, mikä on varsin poikkeuksellista. Talvisin kuhat vetäytyvät syvänteisiin, joissa vesi on lämpimintä. Leutoja avovesitalvia paremmin kalat selviävätkin perinteisestä lumi- ja jäätalvesta. V iime vuosina talvet ovat vaihdelleet laidasta laitaan. On arvioitu, että tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä suurten järviemme selät saattaisivat olla auki läpi talven ja tämä johtaisi mahdollisesti vesien alijäähtymiseen, mikä voisi olla kaloille jopa kohtalokasta. Mateen kutu ajoittuu tammi maaliskuulle alueesta riippuen ja tällöin kutupaikoilla käy vilske niin jään alla kuin jään päällä. Tämä käänteinen ilmiö johtuu siitä, että vesi on raskainta neliasteisena, joten toisin kuin kesällä lämmin vesi painuu talvisin pohjalle. Meikäläisistä kalalajeista kuha on herkimpiä kylmälle. Pohjoisen eläimet ovat kuitenkin sopeutuneet selviytymään pimeästä ja kylmästä vuodenajasta, eivätkä kalat tee poikkeusta. Kalat ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, joiden ruumiinlämpö seuraa ympäristön lämpötilaa
Talvikalastuksella taas saattaa olla kalakantoja heikentäviä vaikutuksia ainakin paikallisesti. Hannu Lehtosen mukaan tämä pitää paikkansa ainakin siian osalta. Lammen ruutanat olivat selvinneet talvesta pohjaliejuun kaivautumalla. Suutari ja ruutana kaivautuvat pahimman edessä pohjaliejuun horrostamaan ja elintoimintojen tarvitseman energian ne saavat maksaan kertyneestä glykogeenista, jonka lopputuotteena syntyy alkoholia. Kuhat kerääntyvät syvänteisiin suurina joukkoina. Viimeksi kovana jäätalvena 2003 kalakuolemia havaittiin useissa järvissä. On havaittu, että varsinkin siika lisääntyy paremmin, kun jääpeite on kunnollinen. On kuitenkin kaloja, jotka selviytyvät myös hapettomissa olosuhteissa. Silmäkoko on 60 milliä ja saaliiksi tulee isoa kuhaa, joka on ehtinyt lisääntyä. Jääkannen alla olosuhteet ovat tasaisemmat ja siten mätimunien selviytymiselle otollisemmat. Siika kutee syksyllä ja poikaset kuoriutuvat keväällä. Seuraavana kesänä lammessa kävi kuitenkin melkoinen 70 · Saaristo 1/2011 vilske. Syksyllä ja talvella kutevat kalat hyötyvät veden liikkeitä rauhoittavasta jääkannesta. Tällainen alue tarjoaa talviverkoilla kalastaville luonnollisesti runsaat kuhasaaliit ja on mahdollista, että kantaa saatetaan paikallisesti verottaa liikaakin, varsinkin jos kalastetaan liian pienisilmäisellä verkolla, jolloin saaliiksi tulee alamittaista kalaa. Eli eväkkäät viettävät ankarimman tuiskuajan pienessä tuiskeessa. Rehevissä merenlahdissa voi olla vähähappisia alueita, mutta siellä kalat voivat siirtyä hapekkaampiin vesiin toisin kuin pienissä järvissä, joissa hapettomuutta ei pääse pakoon. Hannu Lehtonen korostaakin, että verkkokalastuksessa riittävän suurien silmäkokojen käyttäminen turvaa kalakantoja ja parantaa saaliita. Kuva: Martti Hirvonen Talvella kalastavan kannattaa siis laskea pyydyksensä lämpimän ja hapekkaan veden alueille, ja valon avulla voi houkutella ainakin petokaloja, joten kairan lisäksi mukaan kannattaa ottaa myös lapio. Happi vähissä Suojaavalla jääkannella on myös varjopuolensa, sillä se estää hapen sekoittumista veteen. Kuhakanta voi kuitenkin olla altis talviselle liikakalastukselle. Itselläni on tälläkin hetkellä pari verkkoa jään alla. Merellä tämän kaltaista talvikäyttäytymistä ei tiettävästi esiinny. Talvi vaikuttaa kalakantoihin Monen kalastajan mielestä kalakannat voivat paremmin kunnon jäätalvien jälkeen. Tiiviin jääkannen alla vesi voi varsinkin pienissä järvissä ja lammissa muuttua hapettomaksi. Merialueilla kaloille kohtalokas happikato on harvinaista. Eräänä talvena kairasin matalalla lammella ja reiästä nousi vain rikin katkua. Ammattimainen talvikalastus on merialueilla vähentynyt, osin leutojen talvien takia ja osin siksi, että esimerkiksi talvinuottaus on jo lähes kadonnutta kulttuuria. Pienemmällä silmäkoolla ei pitäisi kalastaa. Valo houkuttaa kaloja Talvella kalastaessa on hyödyllistä tuntea kalojen elintapoja oikeiden saalispaikkojen löytämiseksi, sillä jään päältä kalastaminen on usein vaivalloisempaa kuin avovedessä kalastaminen, ja esimerkiksi jään alle ujutettujen verkkojen paikkaa ei noin vain vaihdeta.. Myös muiden lajien on epäilty hyötyvän jääpeitteestä
Syönti on petokaloilla talvisin usein hyvä. Valoa voi hyödyntää myös koukuilla ja ver- koilla kalastaessa. Made on poikkeus, sillä se liikkuu ja saalistaa hyvin pimeässä ja madepilkille suunnataankin usein iltaisin. Planktonia ja pieneliöitä syöville kaloille ravintoa ei talvisin ole tarjolla ja näön avulla saalistaville petokaloille jatkuva pimeys tuottaa saaliin hankinnassa hankaluuksia. Kuha on tästä hyvä esimerkki. Made liikkuu ja saalistaa hyvin pimeässä ja madepilkille suunnataankin usein iltaisin. Kalat hakeutuvat talvisin syvemmälle lämpimän veden perässä, joten syvänteet ovat usein otollisia paikkoja. Pohjan muodot ja virtaukset nostavat lämmintä vettä myös ylös, joten kylmää paremmin sietävät kalat, kuten hauki ja ahven sekä lohikalat liikkuvat myös matalammissa vesissä. Hannu Lehtosen mukaan tästä saattaa olla hyötyä. Talvisin kuhat vetäytyvät syvänteisiin, joissa vesi on lämpimintä. Made ei tunnu piittaavan pimeästä ja kylmästä juuri lainkaan, se kutee, syö ja jopa kasvaa talvisin, mikä on varsin poikkeuksellista. Syvänteisiin kerääntyneet kuhat käyvät ahnaasti pilkkiin, mutta kun kalat avaa, niiden mahalaukut ovat tyhjiä. Käytännön syistä monet kalat joutuvat sinnittelemään talven yli paastoamalla, ja kun ravintoa osuu kohdalle, ne iskevät hanakasti kiinni. n 71. Valossa kala näkee saaliin paremmin ja iskee mahdollisesti syöttiinkin hanakammin kiinni. Eli ravintoa ei ole helposti tarjolla. Useim- mille kaloille talvi onkin pakollista paastoaikaa, jolloin käytetään kesällä kerättyjä ravintovaroja. Kalanpoikasille pitkä talvi voi tässä mielessä olla kohtalokas. Todennäköisesti valoisa alue houkuttelee petokaloja, varsinkin haukea. Kuvat: Martti Hirvonen Meikäläisistä kalalajeista kuha on herkimpiä kylmälle. Osalla saaristolaisia on tapana puhdistaa lumet avantojen ympäriltä ja äyskäröidä jäälle vettä, jolloin avannon ympärille muodostuu valoa paremmin läpäisevää kirkasta jäätä. Hannu Lehtosen mukaan useimpien petokalojen kohdalla onkin havaittu jonkinlaista syöntihuippua päivän valoisimpana aikana. Talvella kalastavan kannattaa siis laskea pyydyksensä lämpimän ja hapekkaan veden alueille, ja valon avulla voi houkutella ainakin petokaloja, joten kairan lisäksi mukaan kannattaa ottaa myös lapio. Tämän perusteella pilkille kannattaa suunnata hämärän sijaan keskipäivän aikoihin
Azorit on Atlantin ylittäjien kohtaamispaikka 72 · Saaristo 1/2011
Azorit on tuttu etappi kaikille Atlantin ylittäneille purjehtijoille. Kuva: Tarja Pöyry Kuva: Maija Saijonmaa Atlantin ylittäneillä venekunnilla on tapana piirtää oma tunnuksensa Hortan satamaan. Teksti: LIINA PALOHEIMO-KOSKIPÄÄ Maata näkyvissä! Azorien saariryhmä alkaa piirtyä horisonttiin parin viikon jälkeen, joina joka puolella on näkynyt vain merta ja satunnaisesti muita veneitä ja laivoja. Saarille pääsee myös lentäen. 73
Azorilainen maisema on yllätyksellinen. Saarilla on monia erikoisuuksia, kuten Furnasin kylässä kulkevat lehmät tai maan alla, Gozido padassa valmistettu perinneruoka. Kuvat: Aila Amperla 75
Pääosin saarilla pärjää englannin kielellä, mutta portugalin taito helpottaa huomattavasti asioiden hoitoa. Hortan satamassa on hyvät peruspalvelut pesukoneineen, suihkuineen ja kuppiloineen. - Tuliperäisten saarten luonto on yllättävän vehreä ja maisemat hienoja. 1472 perustettu kylä Vila Franca do Campo, joka oli saaren ensimmäinen pääkaupunki. Ilman lämpötila pyörii 25 asteen. 76 · Saaristo 1/2011 Se on turvallinen ja suojaisa satamapaikka, sillä sen edustalla on 2 aallonmurtajaa. Pöyryt pitivät venettään Hortassa lähes koko visiittinsä ajan ja tutustuivat saariin vuokraamalla auton. Ravintoloissa asiat hoituvat varmasti englanniksi, ainakin elekielellä höystettynä, mutta erikoisliikkeissä portugalin sanakirja saattaa koitua elintärkeäksi. Horta on enemmän purjehtijoiden suosiossa, Sao Miguel on puolestaan muiden turistien kohde. Monessa paikassa luonto on lähes koskematonta ja vihreys yllättää. Sao Miguelin saarella on puolestaan hienompi satama, joka on vähän aikaa sitten uusittu. Kuva:t Tarja Pöyry Kuvissa reissaajat Tarja ja Oona Pöyry sekä Hannu Pöyry. Pöyryn perhe lähti matkalle Helsingistä 39 -jalkaisella Vindö 65 -veneellään Kuvassa Pöyryn perheen Tavino 3-niminen vene. harvinaisia taideteoksia tekevät taiteilijat. Toimivat satamat ja vehreä luonto Azoreilla on sattuneesta syystä paljon purjehdukseen liittyviä pieniä erikoisliikkeitä ja korjauspalveluja. Varsinkin vuorille kiipeäminen kannattaa, sillä sieltä avautuu upeat maisemat merelle. Sao Miguelin saarella on mm. Sao Jorgen saari on enimmäkseen paikallisten omaa aluetta, mutta paikkoihin voi tutustua patikoiden ja olla itse osa kaunista luontoa. Lämmintä, mutta ei kuumaa Azoreilla on kesällä suunnilleen yhtä lämmintä kuin Suomessa. Pieni patikointikin teki hyvää pitkän veneessä oleskelun jälkeen, Hannu Pöyry kertoo. Kaikki Azorien saaret ovat luonnoltaan hieman erilaisia, joten katselemista riittää. Historian lehtien havina on läsnä noissa maisemissa
Atlantin aallot pitävät meren viileänä, joka puolestaan vaikuttaa siihen, että ilman lämpötila ei kovin korkeaksi nouse. Jonkin verran myös englantilaiset ja espanjalaiset purjehtivat Azoreille viettämään pitkää kesälomaa ja kesän päätteeksi purjehtivat takaisin kotiin. Linnut tulevat saarille kesäksi pesimään, joten silloin niitä näkee ja erityisesti kuulee taatusti. - Jokaisessa saariryhmän saaressa on kyllä satama, että oikein mainiosti saaria voisi kierrellä myös veneellä, Tarja ja Hannu pohtivat. Vuokravenetoimintaa ei Azoreilla ole, joten kaikki siellä näkyvät purjeveneet on sinne itse purjehdittu. Azorien lisäksi cagarrot pesivät vain Madeiralla ja Kanariansaarilla. Azoreilla järjestetään myös valassafareita, mutta valaiden näkeminen ei koskaan ole taattua. Cagarro-lintu on paikallinen harvinaisuus, jonka laulu raikaa rannoilla pimeän tullen. Azorien harvinaisuus onkin järjestetyt sukellukset, joissa pääsee uimaan delfiinien kanssa. - Veneelläkin jaksaa hyvin tehdä korjaushommia päivisin, kun ilma ei ole liian kuuma, Hannu muistuttaa. Ehkä jopa liian kevyitä, Hannu kertoo. - Purjehdusilmat ovat Azoreilla helpot, sillä kovia virtauksia ei ole ja varsinkin kesäisin tuulet ovat kevyitä. Kirkkaassa merivedessä kelpaa myös sukeltaa. Yleisimmin matkailijat ovat ylittäneet Atlantin ja menossa Eurooppaa kohti tai lähte- mässä ylitykseen kohti Karibiaa. Cagarrot pesivät saarien rannikoilla, luodoilla ja kallioilla, joten purjehtijoilta linnut tuskin jäävät näkemättä. Kuva: Maija Saijonmaa Azorien tuliperäistä maisemaa. tietämillä ja merivesi 20 asteessa. Delfiinit ovat tottuneet ihmisiin ja tulevat mielellään tutkimaan sukeltavia ihmisiä. n Linkkejä: Wikipedia -> Azorit www.destinazores.com 77
78 · Saaristo 1/2011
20. 17. Viggbyholm 14. 23. 24. 25. 1. Västerbrohamnen 15. Dyviks Marina 11. 14. 2. 10. 9. 18. 20. 21. Utö 24. 4. 6. 19. Grinda 13. 17. 21. 5. Nynäshamn 25. 15. 3. 16. Tukholman saariston satamia 1. PALVELUMERKKIEN SELITYKSET Palvelumerkit: z x c v b n m a s d f g h j k l q w e r t y u i Neuvonta Ravintola, ruokailu Kahvila Grillikatos, nuotiopaikka, keittopaikka Kauppa Elintarvikekioski Muu kioski Tori, iltatori Polttoainetta Polttoainetta, vain bensiiniä Polttoainetta, vain polttoöljyä Sähköpiste Juomavettä Talousjätteen vastaanotto Käymälä Kemiallisen käymäläjätteen vastaanotto Jätevesisäiliön imutyhjennys Suihku Sauna Pesukone Yleisöpuhelin Lasten leikkipaikka Yleinen liikenneyhteys Apteekki, lääkekaappi 4. 3. 2. 11. 8. 12. Landsort Öja Skravleviken Navigationssällskapet Stockholm Wasahamnen Stockholm KMK Sandhamn KSSS Lökholmen KSSS Malma Kvarn 79. 19. 22. Ingmarsö Gästhamn 10. Smådalarö Gård 22. Nässlingen 9. Waxholms Gästhamn 12. Djurgårdshamnen 16. Ornö Båtvarv Brunnsviken 23. 18. 5. 6. 7. 13. 7. Grisslehamns Marina Lidö Fejans Krogbrygga Norrtälje Kapellskär Furusunds Gästhamn Ljusterö Linanäs Hamn 8
lounas-taiillallisbuffetinsekäaamiais 0400 524 039 Suoritetaan myös rahtiklapitusta SOITA Puh. Mukavuus varustus: Avotilan pöy tä, l ä mm it i n, uu n i, jääkappi, liesi, WC Tekninenvarustus: Akkulaturi, maasähköjärjestelmä, radio, stereo. Vuosimalli: 2000 Purjeet: Purjeet: genaakkeri, genoa, keulapurje rullavarustus(2001) ja isopurje(2002). Salongin patjat uusittu 2004. Lisätiedot: Genoa vinssit Harken st40(2003) Kompassi ja Garmin 120 GPS. Kysy lisää. Makuutilat kuudelle, sillä salongin sohvasta avattava makuusija kahdelle. Pituus: 9.35 m, Leveys: 3.04 m, Syväys: 1.65 m. Moottori: Yanmar 3 GM Teho: 27 hv. Turku- Uusikaupunkiseutu yö HIIHTOLOMAPAKETTI 60 /hlö/ a, ngenhuoneess sis.majoituksenkahdenhe nkäytön, allasosastonjakuntosalinvapaa en. Rakennamme unelmasi myös omien suunnitelmiesi mukaan. 0500 5914244 www.karvianhirsirakentajat.net JÄÄLLÄ - VEDESSÄ - MAALLA Khivus kulkee ympäri vuoden MYYDÄÄNPURJEVENE Siisti ja tilava purjevene, joka hyvä purjehtimaan. Palveluhakemisto Puuveneet valmistaa ja korjaa Vallilan veneveistämö Jukka Viinikainen Uudet puuveneet, vanhojen korjausta TAMMEN VENEVEISTÄMÖ Mauri Tammi 29700 AHLAINEN 040 575 1699 Hakunintie 1 26100 RAUMA www.venerauma.fi Puh. (02) 521 0100 · info@kasnas.com · www.kasnas.com Toteuta unelmasi Mökkimallistot netissä Tutustu monipuoliseen valikoimaamme hirsihuviloita ja -saunoja. 02-8227882 0500724228 puh: 0400 486 039 www.vallilanveneveistamo.fi, vallilan.veneveistamo@luukku.com www.kastellmarine.com | puuverstas.kastell@gmail.com | Puh. Maasähkö ja akkulaturi. Hinta: 39 800 e AlbinDelta84 Aerohod Khivus ilmatyynyalukset 90 · Saaristo 1/2011 5/2010 Espoo, 09-819 0770 rauno@tekno-marine.fi Puh:0400833811. Lämmitin, uuni, liesi ja jääkaappi. Poijukoukku, ankkuri ja uimaportaat. 0400 952 433 Kasnäsissa voit myös hemmotella itseäsi ihanilla hoidoillamme ! SAARISTOKYLPYLÄ KASNÄS ·Kylpyläjakuntosali ·Fysioterapiapalveluita,hierontaa ·Waterbike,aquabic,hydrobic ·Hotelli:39huonetta,2sviittiä jakokoustilat ·RavintolaKasnäsPaviljong ·Vierassatama,kauppa,saaristolaistori ·Saaristoretkiä,venevuokrausta japaljonmuuta TERVETULOA! S S Puuverstas J.Kastell Valmistamme ja korjaamme puuveneitä. MYYDÄÄN KOIVU- JA SEKAKLAPIA myös kotiinkuljetus
3.300 TL vene,(Turun veneveistämö)Mercury 20 hv-99 (moottori) ...................... Hieno. -77/85............................. -01............................. -10............. -75.............................. -88/86............................. 45.400 Yamarin 850 Big Game, Mercruiser 180 hv ............ 26.800 Bayliner 2255, Mercruiser 205 hv ..................... 5.900 Joe 17 + 4 hv Mariner ..........................................n.82.............................. 6.800 Marino 14 Sport, Mercury 40 hv........................ 37.400 Fairline 24 Carrera, Volvo Penta 230 hv ............. 11.900 Sea Ray 19 Seville CC, Mercruiser 130 hv.............. Vain 196 t., 1 om. -90............................. 3.omistajaa , historia tiedossa. 79.600 Flipper 909, Volvo Penta 200 hv ............................. 2.700 www.masimp.fi Hydrolift F 23, Mercruiser 220 hv EFI + Bravo 1 vetolaite !, - 00. -75/86............................ -04/05............................. 2.700 PURJEVENEET 2 x Melges 24(ready to race)...........................95 ja 02........ -05............................. Mercr. 48.600 Chaparrall 29 Signature, 2 x Mercr. vain n. 19.900 Rönnqvist 550 PRO, Yamaha F50 FETL ...........-10(uusi).............................. -01.............................. 159.000 . Bella 655, Mercruiser 165 hv diesel -01, k.otto 02. 52.600 Bayliner 2958 Com. -87.............................. -88............................ Ajotunnit VAIN 210 t. -90/08.............................. 300 hv diesel. 90 laatuvaihdokkia! Sea Ray 335 Sundancer, 2 x Volvo Penta D6, a`310 hv - 07(08). 21.800 Meriläinen, 11 x 3,5 m, puuta, Perkins 72 hv.......... -88............................. 23.900 Four Winns 245 Vista OMC Cobra 260 hv ............... Kaikki mahd. -90............................. 18.500 Finmar Family, Volvo Penta 110 hv .................... 10.800 URHEILUVENEET Stingray 235 SS, Volvo Penta 275 hv ...................... WA. -09............................. -90/08.............................. -85/86............................. 38.800 Sea Ray 260, Volvo Penta KAD 32 .................... Hinta 59.900 . +PALJON,PALJONMUUTA Hai 2000 -06. 0400 222 256 fax 02 435 5686 myynti@masimp.fi. 45.800 Korsö 610 F, Yanmar 125 hv ................................... 34.900 Chaparral 278, Volvo Penta 165 hv.................... Huippulaatua. -88............................. -83/85.............................. -97............................. -87.............................. -07. -96/90.............................. -87.............................. -85. 11.900 Seven 7, Chrysler 224 hv(makeav.) ................... 9.10 x 3.20 m. 300 ajotuntia. Tosi hyvät varusteet. TERVETULOA Meiltä löytyy n. Erinomaisessa kunnossa. -75............................... Brid.,2xOMC Cobra ................. -95/97............................ 28.000 Quicsilver 650 Cruiser, Mercruiser 120 hv ......... -05/07......... Hinta 31.300 Sealine 360, 2 x Volvo KAD 42 -94. 5.0 EFI, 260 hv ..... -86.............................. -67............................. 9.900 Simppu 620, Yamaha 9,9 hv, uusi(ovh 9.590) ....... 5.000 Scantic 575, Johnson 70 hv .............................. -85/01............................. 60 t. Aj. 5.0 a`245 hv.... -71............................. Hinta 41.800 Sunmar Midnine Flybridge, Cummins 300 hv -02. 5.800 Terhi More Fun C, Mercury 20 hv ........................... Hinta 12.900 · VAIHTO · OSAMAKSU · RAHOITUS · Vaihdossa myös autot ja MP:t Venevarikot: Härjänkurkuntie 26, Masku Puh. -88.............................. 27.900 (256.700 sek Flipper 700, Volvo Penta 130 hv ........................ -78/86.............................. 23.600 Finnmaster 6500 Offshore Cr. -90.............................. Hinta 88.600 Bella 640 DC, Mercruiser MPI 220 hv, makeavesij. HP. -92............................. -95/99.............................. 26.000 Slickcraft 279 SC, OMC 260 hv(makeavesi) ........... Hyvät varusteet. -72/92............................. 39.800 Finnsport 8500, Mercruiser 165 hv ........................ -94/98............................. -90............................ -99............................. 54.900 Tristan 820, Volvo Penta 150 hv ............................. -00............................. 13.600 HT JA DC MALLIT Cranchi 224 Clipper, Volvo Penta 200 hv ................ 79.000 Formula 26 PC Volvo Penta KAD 42, 230 hv ...... 8.600 Terhi 520 HT ilman konetta, verhoiltu ..................... -90............................. 48.000 Sea Ray 340 Express Cruiser, 2 x Mercr. Moottoreilla VAIN n. -85............................. tämä yksilö 8.300 Simppu 620, tarjousveneet .................................... -76/86............................. 44.900 Doral 250 SC, Mercruiser 260 hv ........................... 135 hv.... HUOM ! hinta 159.000 Sea Ray 420 Sundancer -90. 49.600 Bayliner 2855, Peninsular 270 hv...................... 13.800 Ski Supreme, Ford 225 hv, vesihiihtovene .............. Erinomaiset varusteet. Hinta 44.900 Sunseeker Tomahawk 41. 15.900 Cranchi 224 Clipper, Volvo Penta 200 hv ................ 59.500 Eja 35, Volvo 2 x Penta 200 hv ............................... 23.500 Bayliner 2455 Ciera, OMC 230 hv(makeavesi) ........ 12.800 Belmar 755 HT, Evinrude 140 hv ...................... 43.900 M/S White Star, 2 x 140 hv Ford ............................. 11.900 Scand 550, Yamaha 225 hv............................... 17.900 Finnsport 650 AC, Yamaha 85 hv ............................ 179.000 Sea Ray 370 DA, 2 x Caterpillar 350 hv ............. 330 hv -88/01............................. Erittäin tilava, siisti ja edullinen jahti. 10.800 Scantic Bella 600 HT, mercury 80 hv...................... Erityisen laadukas norjalainen vene. 53.300 MV Marin 6600 FC, Mercury Optimax 135 hv ......... 39.800 Imperial Rapallo, Volvo Penta 200 hv ...................... Laadukas vene. Hinta 79.000 . Finnsport 8500, Volvo Penta KAD42-95, peruskorjattu -05, vene vm.-88. -87/05.............................. -85/87.............................. -88.............................. 18.000 Sea Ray 195 Bowrider, Mercuiser 135 hv .......... 144.000 Aquador 26 DC, Volvo Penta KAD 44P, 260 hv ... Hinta 39.500 Nidelv 690 Sport, Volvo Penta 270 hv GXI -96. Hyvät varusteet. Hinta 139.000 PERHEVENEET/JAHDIT dieselkoneella Azimut 37, 2 x Iveco 270 hv ................................... 13.900 PERHEVENEET/JAHDIT bensakoneella Sea Ray 260 Sundancer, Mercr. 2 x Cat 375 hv. 12.800 TAKAHYTTIVENE Yamarin 600 BC, Evinrude Ocean Pro 115 hv .... 52.600 Bayliner 2955 Avanti, 2 x Volvo Penta 165 hv .... -86/06............................. -83.............................. 20.000 ja 29.000 H-vene,.................................................................. 91.800 Sunmar Midnine, Yanmar 230 hv ........................... 14.500 Bella 660, Yanmar 30 hv ................................... 2 x Mercr. -89/99.............................. Hieno ja hyvin varusteltu. Hinta 132.000 , SAA TARJOTA. Bayliner 2955 Avanti. -08.............................. 2.600 PULPETTI JA AVOVENEET Arimar RIB 540, kumivene Johnson E-Tech 90 hv..-05 RIB............................. 2 x OMC 230 hv bensa. Hinta 29.800 Fjord 1001 CB Hardtop, 2 x Volvo Penta 165 hv dsl. -85/84............................. 28.900 Sea Ray 250 DA, Mercruiser 260 hv ................. -61/85.............................. -95/96............................. 18.500 Caprice, Mercruiser 150 hv .............................. -10.............................. 4.600 Yamarin 425, Yamaha 40 hv .............................. -88.............................. 27.800 Sea Ray 255, Volvo Penta 200 hv ...................... varusteet
92 · Saaristo 1/2011