Kalastajan unelmakohde ISLANTI
SUSANNA INDRENIN kaipuu merelle
Veneilijän, mökkeilijän ja saaristomatkailijan lehti
kevät nro 2 · 2010 · 5,90 · www.saaristouutiset.fi
Laitesukeltaminen avasi
uuden maailman
MIKKO KUUSTOSELLE
MERIKOHTEITA:
Ruhnu Kukouri Jungfrusund Bornholm Länsmansgrund
Retkisatamat
X-Yachtsin
Raumalta Kokkolaan
uutuus vie pidemmillekin purjehduksille
Mökille
HAIKON KARTANOSTA
Saariston makuja
Jätevesiratkaisu | Puhdasta vettä | Rentouttavat kylpytynnyrit
KESTÄVÄÄ LAATUA VAATIVALLE VENEILIJÄLLE
Haastavissa olosuhteissa veneen suorituskyky ratkaisee. Perinteikkäästi käsinlaminoitu TG-vene on parhaimmillaan teknisesti ylivoimaisella Suzuki-nelitahtiperämoottorilla varustettuna. Tinkimättömällä ammattitaidolla suunniteltu ja valmistettu TG-vene on kevyt mutta vahva työjuhta, jonka ajo-ominaisuudet sekä taloudellisuus ovat vertaansa vailla. Tutustu ja ihastu TG-mallistoon lähimmällä jälleenmyyjälläsi! www.suzuki.fi/marine
vuosikerta JULKAISIJA Tilma Mediat Oy Kirkonkyläntie 12 23200 Vehmaa Puhelin: 0207 121252 Telefax: 0207 121259 info@saaristouutiset.fi www.saaristouutiset.fi TOIMITUS Päätoimittaja: Jaakko Amperla Toimituspäällikkö: Tiina Amperla-Hirvonen Puhelin: 0207 121253 tiina@saaristouutiset.fi Toimitussihteeri: Annika Selänniemi Puhelin: 0207 121254 info@saaristouutiset.fi Toimituksen avustajat: Altti Holmroos Jouni Kallioniemi Liina Paloheimo Juha Rosenqvist Rainer Sandell Pekka Väisänen MARKKINOINTI Markkinointijohtaja: Martti Hirvonen Puhelin: 0207 121252 0400 833 811 martti@saaristouutiset.fi Kikka Vanha-Similä Puhelin: 0207 121256 kikka@saaristouutiset.fi HALLINTO Toimitusjohtaja: Jaakko Amperla MYYNTIPISTEET Rautakirja Oyj:n lehtipisteet SIVUNVALMISTUS Katri Turto/Hextop Oy PAINOPAIKKA Unipress/Uniprint 2010
Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä aiheutuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisestä painovirheestä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Omaa tuulienergiaa-opas on ilmestynyt Laivojen päästöt suuria Itämerellä Käytännön apua jokirapukannan suojelemiseksi Luova Loma saaristossa 6-18 Sukeltaminen avasi Mikko Kuustoselle uuden maailman Vesitiiviit kamerat Esittelyssä purjevene Xc 42 Merelliset kohteet Ruhnu Kukouri Jungfrusund Bornholm Länsmansgrund 19 24 26
Sukeltaminen avasi Mikko Kuustoselle uuden maailman s. RIIPPUMATON VAPAA-AJANLEHTI 17. 19
30
Kannen pääkuva: X-Yachts Pikkukuvat: Jani Himanko, Martti Hirvonen
Merellinen kohde Länsmansgrund
33. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.
Sisällys
Maaliskuu 2010
Uutiset Kultaa Uudenkaupungin markkinoinnille Näyttely merieläinten aisteista Veneilyn Aapisesta uusi painos Soivat kirjeet Postitiellä Rengastien meriliikenteelle muutoksia Vuoden veneilyteko 2009 Helsingholmiin Lounais-Suomi on vuoden kalastusalue Kotka palkittiin Satavuotias saarimiljöö Kobba Klintar Onko merimetso haittaeläin
· VIERASSATAMAT · PALVELUSATAMAT · VIERASLAITURIT · RETKISATAMAT ·
Satamaopas
VENEILIJÄN TIETOPAKETTI
satamaopas 2010 · 19 · www.saaristouutiset.fi
NYT MYÖS RETKISATAMAT
ESTYY ILM USSA KOKU TOU
SUOMENLAHTI · AHVENANMAA · SAARISTOMERI · POHJANLAHTI
1
Matkailukesä2009oliUudessakaupungissamenestys.Kesävieraitakävi kaupungissaylikaksikertaaenemmänkuinedellisenäkesänä.
KultaaUudenkaupunginmarkkinoinnille
Uusikaupunki toisti viime vuoden menestyksensä ottamalla kultaa Mainospainotuote-sarjassa Turun alueen Vuoden mainos kisassa. Uudenkaupungin valtit matkailukohteena tiivistettiin neljäksi paketiksi: merellisyys, virkistys- ja liikuntamahdollisuudet, pikkukaupungin erikoisuudet sekä Kaupunginlahti palveluineen. Suomen markkinointiliitto MARKin Turun jaoston järjestämän kisan tuomaristo kiitteli esitteitä ja kortteja monipuolisesti Uuttakaupunkia esitteleväksi tehokkaaksi sarjaksi. Tällä kertaa palkittiin kesän 2009 tuotteistettujen matkailupakettien esitteet ja kortit. Esitteiden pohjalta tehtiin myös kortteja sekä nettiversiot, jotka voi nähdä Uudenkaupungin matkailun sivuilla uusikaupunki.fi > Matkailijoille. suodattimen/ För & n lterhus 20" inkl. Matkailukesä 2009 oli Uudessakaupungissa menestys. lter · Puskurisäiliö / Bu erttank 320 l · Mineraalisuodatin pH:n säätämiseen/ Mineral lter för pH justering · Jakelupumppu / Distributionspump · Merivesikori / Havsvattenkorg · Hinta / Pris: 8700
TILAA NYT
niin varmistat toimituksen ensi kesäksi!
Kapacitet: 120 L / h.
John Oiling Merimiehenkatu 39 00150 Helsinki Puh. Vahvuuksista tehtiin neljän esitteen sarja, joissa esiteltiin aiheen ympäriltä palveluita ja nähtävyyksiä hinta- ja yhteystietoineen. Uutiset
UusikaupunkiottikultaaTurun alueenVuodenmainoskisassa. 050-540 9337 info@johnsell.
www.a uxwater.com
6 · Saaristo 2/2010. Matkailijaryhmiä kävi kaupungissa yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä kesänä, ja tutkimusten mukaan matkailijat olivat erittäin tyytyväisiä Uuteenkaupunkiin.
MERIVEDESTÄ JUOMA JA TALOUSVESI /
DRICKS OCH HUSHÅLLSVATTEN DIREKT UR HAVET
Pieni Itämeripaketti / Lilla Östersjöpaketet
Paketti sisältää / I paketet ingår: · Merivesilaite / Avsaltningsanläggning Rolux 150 (teho/kapacitet 150 l/h) · Esisuodatinyksikkö 20" sis
Sea Lifen näyttelyssä kävijä pääsee myös itse kokemaan merieläinten aistit; kuulemaan kalojen ääniä, tuottamaan sähköpurkauksia ja katsomaan akvaarioita kalan silmin. Finnboat on julkaissut Veneilyn Aapista vuosina 1973-1975 sekä uudelleen vuodesta 1983. Veneilyn Aapinen on osa sitä veneilynedistämistyötä ja toimintaa veneilyn turvallisuuden edistämiseksi, jota Finnboat laajamittaisesti harjoittaa. Näyttelyssä tutustutaan merieläinten aisteihin miten ne kuulevat, näkevät, haistavat, maistavat ja tuntevat. Lisätietoja: www.sealife.fi
VENEILYN AAPISESTAUUSI PAINOS
Venealan Keskusliitto Finnboat ry on julkaissut suuren suosion saavuttaneesta Veneilyn Aapinen -oppaasta jälleen uuden painoksen. Veneilyn Aapisessa on tiiviisti 48 sivun avulla pyritty kertomaan aloittelevalle veneilijälle perustiedot veneilyyn liittyvistä asioista ja vesillä liikkumisesta - eikä Aapisessa mainittujen asioiden kertaaminen kokeneellekaan merikarhulle ole pahasta. F I
7. T O H AT S U . Veneilyn Aapisen voi pyytää puhelimitse Finnboatista numerosta (09) 696 2160 tai Finnboatin kotisivulta www.finnboat.fi
TESTIMENESTYJÄT
TE VOIT STIKipp TAJ ari 7 /20 A
07
J A P E IN AN
MAD
Kippari 9/2009
TESTIN TALOU DELLIS IN
MFS9.8A3
alk. Älykkäällä mantisravulla on niin voimakas isku, että se voi rikkoa jopa akvaarion lasin. Uutiset
Älykkäällämantisravullaonkoko eliökunnankehittyneinnäköaisti.
Näyttely merieläinten aisteista
Helsingin Linnanmäellä sijaitsevassa Merimaailma Sea Lifessä avautui helmikuussa näyttely Kuuleeko kala - Aistit vedessä. 2140
IN TEST SSÄ E 08 J KÄRari 8/20 p
Kip
Maahantuoja:
Käsikäynnistys 2880 Power Tilt-mallit 3820
MFS20C
Power Trim-mallit 4970
MFS30B E.F.I
Tietoa edistyksellisestä 2,5-115 hv Tohatsu-moottorimallistosta ja lähimmästä jälleenmyyjästäsi löydät osoitteesta:
Te c h n o l o g y
f o r
t h e
N e x t
G e n e r a t i o n
W W W. Aapisen vuodesta toiseen jatkunut suuri suosio on osoittanut, että se on erittäin tehokas pieni tietoteos ja että sellaiselle on selkeä tarve veneilijöiden keskuudessa. Lisäksi sillä on koko eliökunnan kehittynein näköaisti ei ole olemassa yhtäkään ihmisen rakentamaa optista laitetta, jolla näkisi paremmin kuin mantisrapu paljailla silmillään. Näyttelyn pääosassa on sähköankerias, joka paikantaa saaliinsa sähköaistin avulla ja voi vapauttaa jopa 650 voltin sähköpurkauksen! Muita näyttelyn eläimiä ovat mantisrapu, nelisilmäkalat, taimenet, puhdistajaravut, ampujakalat, murisijat, ritarikalat ja röhkijät. Nelisilmäkalalla on neljä pupillia yksi pari vedenpinnan yläpuolella ja toinen alapuolella, joten se kykenee tarkkailemaan samanaikaisesti molempia elementtejä
Soivat kirjeet -hankkeen pyrkimyksenä on rikastuttaa kulttuuritarjontaa vanhan postitien varrella sekä lisätä vuorovaikutusta taiteen tekijöiden, organisaattoreiden ja yleisöjen välillä yli maiden rajojen. Konsertit toteutetaan Tukholmassa, eri puolilla Ahvenanmaata, Kustavissa sekä Turussa. Tilaussävellysten muodossa Soivat kirjeet jatkavat matkaansa juhlavuoden jälkeenkin. Kyseessä on pohjoismaisena yhteistyönä kesällä 2011 toteutettava konserttisarja, jonka teemana ja tapahtumapaikkana on Turun ja Tukholman välinen historiallinen postitie. Säveltäjät ovat BrittaByström Ruotsista, EllaGrüssnerCromwell-Morgan Ahvenanmaalta sekä Sebastian Fagerlund Suomesta.
AITO SUOMEN MAJAKAT 1910 -JULISTE SEINÄLLE!
Jo legendaarisesta Suomen Majakat 1910-julisteesta on otettu uusi painos. Alkuperäisestä Merenkulkulaitoksessa säilytettävästä taulusta on painettu kaksi vakiokehyksiin sopivaa julistekokoa:
50 x 70 cm (hinta 12 e) ja 70 x 100 cm (hinta 15 e).
Julistetta saa mm. .
Julisteessa ovat kaikki historialliset Suomen majakat korkeusjärjestyksessä. Tee tilauksesi osoitteeseen: julkaisut@majakkaseura. Vältä jäljitelmiä, hanki aito Suomen Majakat 1910-juliste! Tilauksellasi tuet Märketin ja Gustavsvärnin majakkarakennusten kunnostusta!
Copyright & Published by The Finnish Lighthouse Society 2004
Suomen Majakkaseura 2009
Suomen majakat Fyrarna i Finland Lighthouses in Finland 1910
8 · Saaristo 2/2010. Konserttiohjelmien runkona ovat Soivat kirjeet Turkuun eli tilaussävellykset kolmelta pohjoismaiselta säveltäjältä. Postitie-konserttisarja avaa näkökulmia vanhaan ja uuteen tiedonkulkuun. Postimyynnissä vähimmäistilaus on 3 julistetta. Osan matkasta sävelposti matkaa Itämerta pitkin vanhalla Albanus-purjelaivalla. Postimaksu 5 e per lähetys. Osa konserttien lipputuloista lahjoitetaan Itämeren suojeluun.
Soivat kirjeet -konserttisarja on hyväksytty Turun kulttuuripääkaupunkivuoden viralliseen ohjelmaan. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden lisäksi hankkeen toteutuksessa huomioidaan Maarianhaminan kaupungin 150-vuotisjuhla. Hankkeen edetessä modernin postitien historialliset merkitykset peilautuvat nykyajan mediaan. Konkreettisella tasolla viesti eli soivat kirjeet kulkee kaupungista kaupunkiin, saarelta saarelle. Käytännössä tämä tarkoittaa soivien kirjeiden osallistumista digitaalisen kulttuurikaupungin eli Live2011.comin verkkosisältöihin. Uutiset
TurunkulttuuripääkaupunkivuodenlisäksiSoivat kirjeet-hankkeentoteutuksessahuomioidaanMaarianhaminankaupungin150-vuotisjuhla.
Kuva: Jouni Kallioniemi
Soivatkirjeet kaupungista kaupunkiinja saareltasaarelle
Hankkeessa ovat mukana Katrina-kamarimusiikkifestivaali Ahvenanmaalta, Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko, Tukholman Suomi-instituutti sekä Turun musiikkijuhlat. Söderskärin, Utön, Gustavsvärnin ja Märketin majakoilta sekä julkaisijan Suomen Majakkaseuran postimyynnistä. Konserttisarjan taiteellisesta suunnittelusta vastaavat LauraKokko ja TiilaKangas
Tiedot perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatimaan ennakkoarvioon merialueen ammattikalastuksen saaliista. Silakka- ja kilohailikannat ovat viime vuosina olleet vahvoja ja sen myötä saaliskiintiöt suuria. Silakkasaalis kasvoi vuodesta 2008 lähes seitsemän miljoonaa kiloa, kilohailisaalis sen sijaan pieneni miljoonalla kilolla. Silakan ja kilohailin kalastus on keskittynyt muutamalle kymmenelle alukselle. Lopullinen saalistilasto ilmestyy toukokuussa. kg) kasvoivat. Saalis kasvoi edellisestä vuodesta viisi miljoonaa kiloa. kg) ja kuhan saaliit (0,3 milj. kg) pienenivät. Rannikkokalastuksen tärkeimmät lajit olivat siika, lohi, kuha ja ahven. Uutiset
MERIALUEEN SILAKKASAALISKASVOI VIIMEVUONNA
Merialueen ammattikalastuksen kokonaissaalis oli ennakkoarvion mukaan noin 117 miljoonaa kiloa vuonna 2009. Vuoteen 2008 verrattuna siikasaalis (0,7 milj.kg) ja lohisaalis (0,3 milj. Yhdessä nämä pääosin troolilla avomereltä kalastettavat lajit kattoivat 97 prosenttia kaikkien lajien kokonaissaaliista. Ennakkoarvion mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 90 miljoonaa kiloa ja kilohailia 23 miljoonaa kiloa. Kalatalouden tilastotiedot löytyvät osoitteesta www.rktl.fi/tilastot
Merialueenammattikalastajien rannikkokalastuksentärkeimmät lajitolivatvuonna2009siika,lohi, kuhajaahven.Valtaosaammattikalastajistakalastiverkoillatai rysillä.
9. Turskaa kalastettiin 0,9 miljoonaa kiloa. Ahvenen (0.6 milj. Valtaosa ammattikalastajista kalasti kuitenkin verkoilla tai rysillä rannikkoalueella
Alf ja Sara Andersson ovat laman keskelläkin panostaneet tulevaisuuteen ja veneilijöiden palveluiden parantamiseen: purjehduskaudelle 2010 Helsingholmiin valmistuu uusi laituri, jonka myötä saarelle tulee lisää vieraspaikkoja. Uutiset
Kuva: Mia Sjöström VeneilytoimittajatryBåtjournalisternarf onmyöntänytVuodenVeneilyteko -tunnustuksen2009AlfjaSaraAnderssonille KemiönsaarenDragsfjärdistä.Heovathoitaneet Helsingholminsatamaavuodesta2006alkaen.
RENGASTIEN meriliikenteelle muutoksia
Kesäkuukausina koko ajan lisääntyvän kiinnostuksen kohteena oleva Saariston Rengastie on viime vuosina kärsinyt aika ajoin yhteysongelmista, kesän sesonkiajan jälkeen ei Houtskärin ja Iniön välillä ole ollut enää minkäänlaista yhteyttä. Paineita tähän on tullut mm. Näin siitä huolimatta, vaikka yhteysalukset muuttuivatkin maksuttomiksi, koska Rengastien yhteysalukset ovat edelleenkin maksullisia ja liikennöintiä hoitavat yksityiset liikennöitsijät. H. Veneilytoimittajat ry haluaa tämänkertaisella Vuoden Veneilyteko valinnallaan korostaa miten tärkeää on, että saaristomme säilyy elävänä ja miten veneilijät ja saariston alkuperäisväestö voivat olla toinen toisensa voimavarana.. Anderssonit ovat onnistuneet yhdistämään elävän saaristolaiskulttuurin ja modernin veneilijän vaatimat palvelut. Nyt tämä toive saattaa toteutua jo tulevan syksyn aikana, sillä Länsi-Turunmaan kaupunki on toivonut liikenteen muuttuvan jatkossa nykyisestä kesäkuun alusta elokuun loppuun ympärivuotiseksi. Jos suunnitelma toteutuu, olisi tämä yhteys paikkakuntalaisille ilmainen ja muille taas maksullinen. 10 · Saaristo 2/2010
VuodenVeneilyteko2009 palkintoHelsingholmiin
Veneilytoimittajat ry Båtjournalisterna rf on myöntänyt Vuoden Veneilyteko -tunnustuksen 2009 Alf ja SaraAnderssonille Kemiönsaaren Dragsfjärdistä. Jos näin tapahtuu, on se myös kaikille tien käyttäjille ilmainen. Iniön liittymisestä viime vuoden aikana Länsi-Turunmaan kaupunkiin. Helsingholm on myös lapsiperheiden suosikkikohde, sillä perheen hevonen, lampaat, koirat ja kanit ovat pikkuveneilijöiden lemmikkejä. Helsingholmilla myydään saarella leivottua leipää, omien kanojen munia, savukalaa, käsitöitä ja kahvilatuotteita. - A. Alf Andersson on puolisoineen hoitanut kaikkien veneilijöiden tuntemaa Helsingholmin satamaa vuodesta 2006. Alf ja Sara Andersson ovat luoneet kotisaarestaan suositun sataman, jonka kodikas ja lämmin saaristolaishenki houkuttelee veneilijöitä kesä toisensa jälkeen luonnonkauniille saarelle, Gullkronan selän itälaidalle. Anderssonit ovat antaneet myös oman saunansa venevieraiden käyttöön. Lauttayhteyden muuttumista ympärivuotisesti liikennöidyksi maantieksi on myös puhuttu, mutta tämä saattaa toteutua kuitenkin vasta vuosien 2012 tai 2013 aikana
ÖRNVIK QUATTRO MASMAR 33
Kulutus vain 1l/merimaili 30 solmun vauhdissa
DELTA 40 WA
Paino n. Nähdään Naantalissa!
Kulutus vain 1l/merimaili 30 solmun vauhdissa
DELTA 29 SW
Suunniteltu ja varusteltu pohjoismaisiin olosuhteisiin
DELTA 34 SW
Korkean suorituskyvyn takaa laadukkaat materiaalit ja ainutlaatuinen pohjarakenne ake nne ain utl aat uinen poh jar nutlaat uinen pohjar
DELTA 40 WA DELTA 29 SW
VAIHTOVENEET Oy DPB Finland
SAILFISH 26
P. 2004 Moottori: Volvo Penta KAD43 230 hv Lisävarusteet: Suurennettu keulakannen luukku Bofor 600x800, teräspotkurit, Keulapotkuri, valoheitin, taka-avotilan Hinta 74 000 valo, taka-avotilan patjasarja, Raymar plotter, tutka.
Olemme Naantalin uivassa laiturissa A paikoissa Turvallinen ja varma veneilynautinto neljän vuosikymmenen valmistuskokemuksella 207 ja 208. pohjarakenne ain utl aat uin Eberspächer jar ake nne nutlaat uinen pohjar Moottori: Volvo Pentasuorituskyvyn takaa laadukkaat materiaalit ja ainutlaatuinen Lämmitin en pohD5 - Generaattori 220V, Maasähkö, Lisävarusteet: Muu varustus: maasähkö, 2-akkujärjestelmä, vesivessa isompi polttoainesäiliö, Kompressori (sukellus)happipullojen täyttöä varten, septictyhjennyksellä, verhoilu uusittu 2004, ulkopatjasto Lämminvesivaraaja, Suihku takakannella, Ankkurivinssi keulassa, Takakannen uusittu 2004, pressu uusittu 2004, ulkotilan lattian tiikki kaaret ja pressu, Hakuvalo kaukosäädöllä, Keulapotkuri, Keulavalot, "Vaakum" Hinta 73 000 uusittu 2005, Tutka, Plotteri, VHS, Defrosteri. Alus on varustettu Meripelastusseuran käyttämällä elektronisella navigointilaitteistolla ja pelastusvarusteilla, ja se toimii yhteysliikenteen lisäksi koulutusveneenä toimintakeskuksen kursseilla. - Olemme yhdessä seuran ja alihankkijoidemme kanssa kehittäneet veneen, joka monipuolisuudessaan sopii tilaajan kaikkiin käyttötarpeisiin.
Yhteysveneen lahjoittanut Reijo Rautauoma on Meripelastusseuran merkittävimpiä tukijoita ja on ollut aiemmin mukana rahoittamassa mm. Tarpeen vaatiessa venettä voidaan käyttää myös meripelastustehtävissä. - Olemme ylpeitä, että saimme rakentaa Meripelastusseuralle yhteys- ja koulutusveneen Bågaskäriin, sanoo Paragon Yachtsin toimitus-
MeripelastusseuranBågaskärintoimintakeskuksenuusiyhteys-jakoulutusvenekastettiinVene10Båtmessuillahelmikuussa
johtaja JanneViitala. (02) 465 4337
DELTA 34 SW
Pituus 8,35 m - leveys 2,65 m paino 2800 kg - Rak. Pentterissä Hinta 139 000 vessa, Trimmitasot, Isompi uimataso, Mikoaaltouuni, Ankkuriboksi perätaTurvallinen ja varma veneilynautinto neljänyhteensä maksaneet 80 000 ) valmistuskokemuksella Tutka Simrad, TV, CD, (Lisävarusteet ovat vuosikymmenen solla, Ruostumaton kölirauta, Iso Simrad plotteri, mikroaaltouuni ja vedenlämmitin ja lisäksi CD/Radio, LCD TV. Helsingin PV5-luokan pelastusalusta.
VUOSIKYMMENIEN KOKEMUS
UUDEN SUKUPOLVEN VENEET
VUOSIKYMMENIEN KOKEMUS
UUDEN SUKUPOLVEN VENEET
Olemme Naantalin uivassa laiturissa A paikoissa 207 ja 208. Vuodepaikkoja 5+1 Vuosimalli 2005 - Ajettu 96 t Polttoainetankki 300 l, makeavesi 100 l. Uutiset
Kuva: Eero Nurmikko
Bågaskärin yhteysvenekastettiin
Meripelastusseuran Bågaskärin toimintakeskuksen uusi yhteys- ja koulutusvene kastettiin Vene 10 Båt messuilla helmikuussa. Sen kuljetuskapasiteetti on yhdeksän henkeä ja toimintamatka 200 meripeninkulmaa. Varashälytinjärjestelmä, Lattiamatot. Paragon Yachtsin rakentama, 36 solmun huippunopeuteen yltävä Paragon 25 vene on n. (02) 465 4337
Nauvo, Finland
www.dpb.
11. 8,5 metriä pitkä ja 3 metriä leveä. Alus sai nimekseen Reijo sen lahjoittaneen ReijoRautauoman mukaan. Nähdään Suunniteltu ja varusteltu pohjoismaisiin olosuhteisiin Naantalissa! Nauvo, Finland www.dpb. 3500 kg. Moottorit: 2 x Steyer Diesel, 240 hv + Alamarin 230 jet Korkean 300 CAD AD vm 2003. Veneen kunto on uutta vastaava! Vene on yksityisessä omistuksessa ja toimimme välittäjinä.
DPB Finland Oy
P. Vm -88
Vasta tämän vuosisadan puolella vuonna 2002 perustettiin vanhan luotsiaseman säilyttämiseen tähtäävä Kobba Klintar Vänner -niminen yhdistys, joka nykyisin vastaa saaren kiinteistöistä ja rakennuksissa kesäisin toimivasta kahvilasta. Vanhan kaupunkiin johtavan sisääntuloväylän varrella olevasta saaresta onkin viime vuosina tullut yksi Ahvenanmaan suosituimmista retkikohteista. Lisätietoja: www.vapaa-ajankalastajat.fi. Maarianhaminan kaupungista tuli sittemmin luotsirakennukset ja kaupunki kunnosti myös luotsisaaren sataman, minkä jälkeen Kobba Klintarista onkin muodostunut eräänlainen koko Ahvenanmaan symboli. Liedon Nautelankoski on varattu pelkästään perhokalastukseen. Jos saarta veneellään sivuuttava ohikulkija havaitsee sen lipputangossa lipun, merkitsee se kahvilan olevan auki. Tämän jo maineikkaan satavuotiaan luotsisaaren pitkää ja komeaa historiaa on juhlistettu nyt myös maaliskuun lopulla ilmestyneellä postimerkillä, jonka on suunnitellut ahvenanmaalainen taiteilija JuhaPykäläinen, jonka monimuotoista taidetta löytyy myös itse Kobba Klintarin saarelta. Kalastusalue on kunnostanut virtavesiä ja seurannut niiden kalakantoja sähkökalastuksin. Nykyisin yhdis-
LOUNAIS-SUOMIONVUODENKALASTUSALUE
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on valinnut vuoden 2009 kalastusalueeksi Turun seudun sisävesillä toimivan Lounais-Suomen kalastusalueen. - A. Vuoden kalastusalue valinnalla Suomen Vapaaajankalastajien Keskusjärjestön tarkoituksena on kehittää kalastusalueissa vapaa-ajankalastuksen hyväksi tehtävää toimintaa sekä lisätä kalastusaluetoiminnan yleistä arvostusta ja tunnettavuutta. Tälle nykyisin Kobba Klintar -nimellä tunnetulle saarelle ryhdyttiin rakentamaan luotsitupaa samana vuonna, kun Maarianhaminan kaupunki perustettiin. LounaisSuomen kalastusalue on ensimmäinen lounaiselta tai eteläiseltä rannikolta valittu vuoden kalastusalue. Siis tasan sata vuotta sitten!
Vuonna 1972 Kobba Klintarin saari jäi tyhjilleen, siellä pitkään toiminut luotsaustoiminta loppui ja saari siirtyi yksityisomistukseen. Luotsitupa valmistuikin jo heti seuraavana vuonna 1862. Esiselvitysvaiheessa selvitettiin muun muassa järvien kalastoa, vesikasvillisuutta ja hajakuormitusta. H.
Aivan Maarianhaminan tuntumassa sijaitseva komea luotsirakennus kiinnittää varmasti jokaisen kaupunkiin laivoilla tai veneillä saapuvan huomion. 12 · Saaristo 2/2010 Kalastusalue on ohjannut kalastusta ja koskikalastusalueilla liikkumista sekä määrännyt taimenen alamitaksi 50 cm Nautelan- ja Korvensuunkoskien lupa-alueilla. Lounais-Suomen kalastusalue on ollut aktiivinen kalastuspaikkojen järjestämisen lisäksi myös kalakantojen seurannassa ja hoidossa. Uutiset
AlkujaanTampereeltakotoisin olevajasittemminAhvenanmaanSundiinkotiutunutJuha Pykäläinenonsuunnitellut satavuotisjuhlaaviettävän KobbaKlintarinluotsisaarta esittävänpostimerkin.
VanhanluotsisaarentalonäkymäontuttukaikilleMaarianhaminaansaapuville.
SATAVUOTIAS SAARIMILJÖÖ
tys vuokraa saarta siellä olevine rakennuksineen ja siellä oleva kahvila on auki joka päivä alkukeväästä lähtien ja syksyllä myös pyhinä sekä viikonloppuisin, jolloin sinne kulkee satamasta yhteysalus. Lounais-Suomen kalastusalue on ylläpitänyt jo vuosia Aurajoen Halistenkosken ja Nautelankosken sekä Laajoen Korvensuunkosken koskikalastuspaikkoja. Myöhemmin se sai seurakseen vielä suuremman, miehistön asunnoilla ja sumutorvilaitteistolla varustetun rakennuksen, joka valmistui vuonna 1910. Luotsituvan keittiössä esitetään alku- ja loppukesästä myös Kobbaspelet -nimistä uutuusnäytelmää, jonka tarkoituksena on tutustuttaa vierailijat saarella aikoinaan elettyyn elämään. Kalastusalue on koordinoinut Yläneen järvihanketta Elijärven, Lampsijärven ja Mynäjärven alueella. Elijärvellä on myös niitetty toistuvasti vesikasvillisuutta. Lisäksi kaikilla järvillä on toteutettu pienimuotoisia kunnostushankkeita sekä ojakatkoksia ja laskeutusaltaita hajakuormituksen vähentämiseksi. Valtakunnallinen toiminta-arviointi on toteutettu vapaa-ajankalastusjärjestöjen toimesta neljätoista kertaa. Lounais-Suomen kalastusalue on ollut mukana useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä vesistöhankkeissa
MerikaupunkiKotkavoittivaltakunnallisenkeskustapalkinnon2010.
Uutiset
Kuva: Tuuli Koivisto
Kotkapalkittiin
Kotka on saanut vuoden 2010 valtakunnallisen keskustapalkinnon. Lukuisat tapahtumat hyödyntävät Kauppatoria. Varmista ettet ole oman mökkirantasi suurin kuormittaja. Pipelifen Sauna-Seppo on markkinoiden edullisin menetelmä puhdistaa ja desinfioida pesuvedet.
13. Elävä Kaupunkikeskusta -yhdistys antoi palkinnon Kotkalle esimerkillisestä keskustauudistuksestaan haastavassa toimintaympäristössä. Kauppatorin alle toteutettu asiakaspysäköintilaitos avasi uuden ajan Kotkansaaren kaupalliselle keskustalle. Sen ovat venäläisetkin ostosmatkailijat ilolla löytäneet. Palkintoraadin puheenjohtaja MattiMare perusteli valintaa muun muassa näin: - Kotka voitti kilpailun palkintoraadin 50-kohtaisen vertailutaulukon perusteella. Suomen Puuvenekeskus ja Veistospuisto tuovat myös väkeä Kotkansaarelle ja siten myös kaupalliseen ydinkeskustaan.
Pesuvedet puhtaiksi edullisesti
Pienet pesuvesimäärät voivat pilata koko vesistön. Palkintoraati pohti valintaa voittajaksi pitkään. Kauppakeskus Pasaati on kaupallisen tarjonnan kulmakivi. Keskustojen kehittäminen haluttiin nähdä nyt laajemmin, vaikka kaikki kohteet eivät suoraan kytkeydy kaupalliseen ydinkeskustaan, kuten kansainvälisen tason uusi Merikeskus Vellamo jo 100 000 ylittävine vierasmäärineen. Meripäivät on Suomen suurin kaupunkitapahtuma 250 000 vieraineen. Merikaupunki luovuttaa maailmalle luovuutta
- Kiinnostus pientuulivoimaa kohtaan on huomattavasti lisääntynyt viime aikoina, kertoo Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja AnniMikkonen. Olennainen asia on selvittää, tuuleeko voimalan suunnitellulla paikalla riittävästi ja mihin tuotettu sähkö käytetään: laitesähköön, lämpövastuksiin, akustoon vai sähköverkkoon. Se on myös julkaistu sähköisenä.
14 · Saaristo 2/2010. Pientuulivoimalan hankkimista harkitseva joutuu selvittämään monia asioita lähtien liikkeelle voimalatyypistä ja mallista. Omaa tuulienergiaa -opasta voi tilata www. Omaa tuulienergiaa -opas on laadittu yhteistyössä eräiden pientuulivoimayritysten kanssa. Majakkalaiva Vinga on rakennettu Ruotsin Helsingborgin telakalla jo vuonna 1926 ja toimiessaan alkuperäisessä tehtävässään sen asemapaikka oli Göteborgin ulkopuolisella avomerialueella. Uutiset
Korjauksen ja muutostöiden kohteena oleva ruotsalainen majakkalaiva Vinga pyritään palauttamaan mahdollisimman tarkasti alkuperäiseen asuunsa.
TUKHOLMASTATELAKALLE
Jo viime vuoden puolella, ilman sen suurempaa julkisuutta pienentynyt ja harvinaiseksi käynyt majakkalaivastomme määrä kasvoi: se sai joukkoonsa aivan uuden tulokkaan! Tämä tervetullut laiva tuotiin maahamme Tukholman lähisaaristosta, jossa se on viimeiset vuodet maannut joko täysin toimettomana tai palvellut aivan muissa kuin alkuperäisessä tehtävässään. Ruotsalaistulokkaan myötä maassa on tällä hetkellä neljä majakkalaivaa, joista Helsingissä on nyt Vingan ohella myös Relandersgrund kahvila- ja ravintolalaivana, Haminassa puolestaan Helsinki ja Kotkan merimuseo odottanee edelleenkin vielä korjattavana olevaa Kemi -alusta. Aluksen uusi omistaja, helsinkiläinen professori TimoSalli toi Vinga -nimisen ja alkuperältään ruotsalaisen majakkalaivan Helsinkiin. Tällä hetkellä alus on jo Suomenlinnan telakalla, missä se pyritään saattamaan lähivuosien aikana mahdollisimman alkuperäiseen asuunsa. Myös Vaasan rantamaisemissa on ravintolalaivana entinen majakkaalus.- A. Oppaan avulla oman pientuulivoimalan hankkimista harkitseva saa perustiedot siitä, mitä asioita on selvitettävä ennen voimalan ostopäätöksen tekemistä. Myös työ- ja elinkeinoministeriö on ollut mukana rahoittamassa opasta. motiva.fi/julkaisut -palvelun kautta. Tuulivoimalan pystytykseen saatetaan vaatia myös rakennus- tai toimenpidelupa paikkakunnasta riippuen. H.
Omaatuulienergiaaopasonilmestynyt
Motiva ja Suomen tuulivoimayhdistys ovat julkaisseet kuluttajille suunnatun Omaa tuulienergiaa nimisen opaslehtisen, jonka tavoitteena on edistää pientuulivoimaa ja helpottaa sen hankkimista
International Maritime Organisation IMO on esittänyt myös alueellisia päästörajoja ja suositellut rikittömiä polttoaineita käytettävän vuoteen 2020 mennessä. Lajin vainoaminen vain tuottaa ongelmia muulle saaristolinnustolle, siirtää merimetsoyhdyskunnan uudelle alueelle ja lisäksi setulee kalliiksi. Lisätietoja: www.birdlife.fi/suojelu/lajit/merimetso.shtml
Uutiset
e ns a kohutki ä?" "Onesip ääss v as j ta
Tuskailematta myös talvipakkasilla!
Valitse kotiisi ja mökillesi jäätymätön Uponor Supra -vesijohto, niin voit nauttia huolettomasta asumisesta ympärivuotisesti.
Lisätietoja: 020 129 211 ja www.uponor.fi
Laivojenpäästöt suuriaItämerellä
Ilmatieteen laitoksella on kehitetty työkalu, jolla voidaan selvittää Itämerellä liikkuvien alusten päästöjä. Moni muukin lintulaji kilpailee ihmisen kanssa samasta ravinnosta ja aiheuttaa taloudellisia haittoja. Järjestöt pitävät ohjeita uutena esimerkkinä hallituksen luonnonsuojeluvastaisesta politiikasta. Järjestöt ovat lisäksi huolissaan siitä, että ympäristöministeriö on lähtenyt jakamaan rauhoitettuja lajeja hyviin ja pahoihin. Lokakuussa 2008 voimaan tulleiden uusien säädösten tavoitteena on vähentää laivojen päästöjen määrää. Suurin määrä laivoja liikkui Itämerellä kesäaikaan; esimerkiksi helmikuussa liikkui 3700 laivaa ja kesäkuussa 4500. Sen avulla merillä tunnistetaan laivoja ja paikannetaan niitä törmäysten välttämiseksi. Laivojen päästöillä on myös vaikutuksia Itämeren ympäristöongelmiin ja alueella elävien ihmisten terveyteen. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsista on Hjälmarenjärveltä tutkimustuloksia, jotka osoittavat kuhasaaliiden moninkertaistuneen merimetson runsastumisesta huolimatta, kun ammattikalastajat suurensivat verkkojen silmäkokoja eli kalastivat kuhat suurempina. Keskustelu Merimetsoista jatkuu
BirdLife Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat tyrmistyneitä ympäristöministeriön uusista merimetson tappolupaohjeista. (02) 436 7300
15. Puolet typen oksidipäästöistä tuli laivoista, jotka oli rekisteröity Itämeren ympärysmaihin. Lisätietoja: www.ita meriportaali.fi
My Pool pihauima-altaat allastarvikkeet ja kemikaalit kaivovedensuodattimet
Separtec Oy
www.hoh.fi
Varppeenkatu 28, PL 19, 21201 RAISIO puh. Järjestöt muistuttavat, että tutkimuksellinen näyttö siitä, että merimetsosta olisi haittaa kalakannoille, puuttuu edelleen täysin. Järjestöt muistuttavat, että merimetsokannan kasvu pysähtyy itsestään. Tutkijat ovat mallintaneet laivojen päästöjä Itämerellä käyttäen lähtökohtana Automatic Identification System (AIS) -järjestelmää. Itämeri on vilkas merialue, jolla liikennöi 35005000 alusta joka kuukausi. Kolmasosa päästöistä laivoista, jotka oli rekisteröity EU:n ulkopuolelle ja loput EU-maista. Samalla saadaan tieto laivan sijainnista ja nopeudesta. Laivojen päästöt ovat merkittävä osa ilmakehään tulevista kokonaispäästöistä. Kokonaispäästöistä 25 prosenttia oli peräisin matkustajalaivoista, huolimatta siitä että tämä laivatyyppi edustaa vain viittä prosenttia tästä laivatyypistä Itämerellä. Merimetsot eivät heidän mukaansa uhkaa ammattikalastusta tai saaristoa, vaikka runsastuvatkin. Rahtilaivat aiheuttivat kahdeksan prosenttia kokonaispäästöistä, vaikka että ne edustavat vain neljää prosenttia laivatyypistä
Reservaatteihin "talletetut" kannat tulevat toimimaan elävinä luonnontilaisina geenipankkeina ja tulevat osaltaan edistämään luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Yhteisenä motiivina yrittäjillä on rakkaus Turun saaristoon ja halu huolehtia asiakkaista persoonallisessa ympäristössä. Jokirapu on alueellisesti erittäin uhattu mm. Uusia ennätyskaloja ovat ahven 2,48 kg, ankerias 4,666 kg, hauki 18,8 kg, nieriä 6,51 kg, nokkakala 1,07 kg, seipi 0,154 kg, sulkava 1,075 kg ja venäjänsampi 3,88 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 7,6 cm, pikkutuulenkala 13,0 cm, salakka 24,8 cm, seitsenruototokko 4,5 cm ja siloneula 29,0 cm. täpläravun ja sen levittämän rapuruton vuoksi. Tulevat toimet linjataan nyt valmisteluvaiheessa olevassa raputalouden toimintaohjelmassa, joka käynnistää valtakunnallisesti merkittävät jokirapukantojen turvaamiseen keskittyvät suojelutoimet. Kantojen pelastamiseksi ja monimuotoisuuden turvaamiseksi Metsähallitus suunnittelee rapureservaattien perustamista. Lisäksi täplärapu 19,8 cm. Luova Loma -kursseilla kokeillaan useita erilaisia kehon, mielen, taiteen ja käsityön ohjattuja kursseja kaikkina vuodenaikoina. Lisätietoja: www.luovaloma.fi, www.hotelli-lanterna.fi, www.pensarsyd.fi ja www.hotelnestor.fi
Kuva: Sussi Henriksson
Jokirapuonalueellisestierittäin uhattumm.täpläravunjasenlevittämänrapurutonvuoksi.
Käytännönapua jokirapukannan suojelemiseksi
Jokirapu varmasti ilahtuisi, jos tietäisi, että jäiden lähdettyä Metsähallituksen eräsuunnittelijat pääsevät aloittamaan käytännön työt jokirapukannan hyväksi. Uutiset
Kuva: Tom Selänniemi
Inspiroivia hetkiä saaristossa
Länsi-Turunmaan Nauvossa ja Korppoossa kolme yrittäjää ovat yhditäneet voimansa ja ryhtyneet järjestämään asiakkailleen Luova Loma paketteja. Kalojen SE-listalla on nyt 69 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja neljä rapulajia. Lisätietoja: www.luontoon.fi
Ennätyskalarekisteriin 14uuttaSuomenennätystä
Uutta 2000-luvun ennätyskalarekisteriä on pidetty 10 vuotta. Kurssien aiheina on muun muassa Muovaile savesta, Kiinnostunut aquarellista, Persoonallisia korutöitä, Ajatuksesta kuvaksi, Leivon leipää, Antigymnastique. - Eritystä huomiota kiinnitämme toimiin rapuruton leviämisen estämiseksi ja haluammekin haastaa kaikki mukaan tähän pelastustehtävään, kertoo raputalouden toimintaohjelmaa valmisteleva eräsuunnittelija AnnaAlaranta Metsähallituksen luontopalveluista. Viimeisen vuoden aikana Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassa käsiteltyjen 13 ennätyskokoisen kalalajin ja yhden ravun joukossa on kolme uutta kalalajia: pikkutuulenkala, seipi ja seitsenruototokko. Lisätietoja: www.ahven.net
Puhdistamot/ Reningsverk
Ekovessat/ Ekotoaletter
Ankkuritie 2, 21590 Karuna
16 · Saaristo 2/2010
soita/ring
0400 912 111
Hän toipui pitkästä elvytysajasta huolimatta kokonaan ja harrastaa jälleen mm. hiihtämistä. Sairauskohtauksen saanut PaulaRontu oli juhlistamassa Suomen neidolla eläkkeelle jäämistään. su aikataulu Ajoneuvojen tulee olla lastausvalmiina 10 min ennen lähtöaikaa, etuajooikeus LH:n luvalla.
*(vain ma, ke ja pe) Pyhäpäivinä sunnuntain aikataulut. 3 Henkilöauto .............................. 6 Lapset ........................................ - 31.8. Lahden Järvipelastajien PV Teemu Hiltunen oli parhaillaan kanavassa ja sai hälytyksen. Nopealla avun saannilla ja katkeamattomalla peruselvytyksellä oli ensiarvoisen suuri merkitys uhrin toipumisessa. Pelastusaluksen miehistö nosti potilaan rankalaudalle ja siirsi alukseen, missä paineluelvytystä jatkettiin Vääksyyn, ensihoitohenkilöstön hoitoon kuljetuksen ajan. - 31.12. Reitin varrella on runsaasti majoitus-, ravintola- sekä muita matkailupalveluja. Kuva: SMPS
Vesitie saaristoon
Saariston rengastie
Saariston Rengastie on helppo tapa tutustua Turun Saaristoon. 030 620 7000 faksi 030 620 7175, internet: www.arctia.fi
17. 0400-320 093 Iniö, Kannvik - Kustavi, Heponiemi 1.1. 10 Polkupyörä ................................. Lähtö/ HOUTSKÄR, MOSSALA INIÖ, DALEN Ma-la Mossala 09.00 11.15 12.15 13.15 14.15 15.15 16.15 17.45 Su 12.15 13.15 14.15 15.15 16.15 17.45
m/s Aurora
Puh. 3 Juhannusliikenne 20.6. 15 Asuntoauto, -vaunu ...................30 Linja-auto .................................115 MP, mopedi ............................... Sydämellinen kiitos kaikille auttajilleni, ilman heitä minua ei enää olisi olemassa. Entisenä sairaanhoitajana Paula Rontu osaa arvostaa saamaansa ammattitaitoista apua. - Teemu Hiltusen miehistö oli tärkeä osa ketjua, jonka ansiosta selvisin. Yhteysalukset kuljettavat niin pyöräilijät kuin autoilijatkin saarelta toiselle halki ainutlaatuisen luonnon.
m/s Antonia
Puh. Teemu Hiltusen ehtiessä Suomen neidolle siellä oli käynnissä noin 20 minuuttia jatkunut paineluelvytys, jonka olivat aloittaneet paikalla olleet lääkärit. Lähtö/ INIÖ, KANNVIK Ma-pe 06.30 07.30 09.30 11.00 14.30 15.50 18.00 20.30* Ma-pe 07.00 08.10 10.10 12.00 15.10 16.30 18.45 21.00* La 07.30 09.30 11.00 15.50 18.00 La 08.10 10.10 12.00 16.30 18.45 Ei kuljetusmaksuja
Su 11.00 14.30 (1.4.-31.10.) 15.50 17.10** 19.15** Su 12.00 15.00 (1.4.-31.10.) 16.30 18.30** 19.55**
PVTeemuHiltusenmiehistöönkuuluivatKajKirkonpelto(päällikkö),Pentti Anttonen,JereVanhanenjaJuhaVanhanen.
Dalen Mossala Dalen Mossala Dalen Mossala Dalen
PVTeemuHiltusenmiehistöstä
Vuodenmeripelastaja2009
Lähtö/ KUSTAVI, HEPONIEMIEi kuljetusmaksuja
Suomen Meripelastusseura on nimittänyt vuoden 2009 meripelastajiksi lahtelaisen pelastusvene TeemuHiltusen miehistön, joka viime elokuussa evakuoi matkustaja-aluksella sairauskohtauksen saaneen naisen elvyttäen häntä koko kuljetuksen ajan. Ensihoitajat saivat defibrillaatiolla (sydämen läpi kulkeva sähköimpulssi) potilaan elintoiminnot jälleen käynnistymään ja hänet siirrettiin edelleen Päijät-Hämeen keskussairaalaan. **merkityt vuorot eivät liikennöi seuraavina pyhäpäivinä 12.4., 25.12. M/s Suomen neidolla sattui sairauskohtaus Vesijärvellä noin puolentunnin matkan päässä Vääksyn kanavasta 14.8.2009. Potilasta elvytettiin yhteensä lähes 40 minuutin ajan. ja 26.12.
m/s Aurora
m/s Antonia
Paraisten portti
Puutarhakatu 19 b 20100 Turku Puh. Vuoden meripelastajat palkittiin maaliskuussa Viking Line Abp:n lahjoittamalla Meripelastajan maljalla sekä Meripelastusseuran ansiomerkeillä.
Kuljetusmaksut Aikuinen ..................................... 0400-320 049 Houtskär, Mossala - Iniö, Dalen 1.6
Kiireisen arjen vastapainoksi Mikko Kuustonen harrastaa laitesukeltamista. Hän kokee, että sukeltamisen myötä suhde mereen on vain syventynyt.
18 · Saaristo 2/2010
Mikolle sukeltaminen on lähes henkinen kokemus.
M
ikko Kuustonen on saavuttanut tärkeän virstanpylvään miehen elämässä. Olo on mahtava, hän hymyilee. Hän myöntää sinkoilevansa heikkopäisenä sinne tänne. Ikä ei ole hidastanut miestä. 50 vuotta tuli mittarissa täyteen maaliskuun alussa. Kun kiire hellittää, hän hakeutuu rakkaan harrastuksensa pariin. Jonkun sortin skitsofreniaa, kyllä, mutta hyvää sellaista, Mikko analysoi.
19. Musiikin tekemisen lisäksi hän kiertää luennoimassa, tekee kahta tv-sarjaa sekä valmistelee tribuuttilevyä, jolla juhlistetaan 30-vuotistaiteilijauraa. Sukeltaminen avasi
Mikko Kuustoselle uuden maailman
Teksti: RAINER SANDELL
Pitkänlinjan muusikolla Mikko Kuustosella on monta rautaa tulessa
Kuvassa hän kohtaa skorpionikalan Bunakenilla, Indonesiassa.
20 · Saaristo 2/2010. Kuva: Marthin Uada
Mikko sanoo, että pullojen kanssa sukellettaessa eteen avautuu täysin uudenlainen maailma
Mahdollisuuksia on monia. Muutaman kerran Mikko Kuustonen on kohdannut myös paholaisrauskun, joka voi olla
Valokuvauksessa omat niksinsä
Mikko Kuustonen on suorittanut myös vedenalaisen valokuvauksen kurssin Indonesiassa. Esimerkiksi Thaimaassa on useita suomalaisia sukelluskouluttajia, ja Mikko Kuustosen tapaan kurssin voi käydä suomeksi. Silloin meri kuhisee elämää. Myös Mikon uimataidoton ystävä voitti pelkonsa ja nauttii nyt uudesta har-
rastuksestaan. Hän yrittää päästä pari kolme kertaa vuodessa sukellusmatkalle. Vesi on Mikolle tärkeä ja rakas elementti. Erityisesti ne pitävät sukeltajan hengityksestä syntyvistä ilmakuplista. Mikko Kuustonen tuntee 70-vuotiaita sukeltajia. Yleisin niistä on PADI. Voin vannoa, että uni tulee, Mikko naurahtaa.
Haita ja paholaisrauskuja
Sukellusharrastuksensa alkupuolella Mikko pelkäsi merikäärmeitä. Joissain paikoissa kurssin voi suorittaa nopeammallakin aikataululla, mitä Mikko ei kuitenkaan suosittele. Ikäkään ei ole rasite. Hän auttaa ihmisiä tuottamalla materiaalia lehtiin, radioon ja televisioon. Mikko kehuu lajia, mutta myöntää että pullojen kanssa sukellettaessa eteen avautuu täysin uudenlainen maailma. Kurssi ei alkanut kovinkaan maineikkaasti, hän nauraa, kadotin ensimmäisellä sukelluksella kamerani. Mikko Kuustosen Thaimaassa suorittama peruskurssi kesti viisi päivää. Hän on kuvannut paljon esimerkiksi haita. Harrastus sai alkunsa viitisen vuotta takaperin Thaimaan matkalla, jossa hän osallistui vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa peruskurssille. Aamiaisen jälkeen levätään ja odotellaan, että typpi poistuu elimistöstä, minkä jälkeen tehdään uusi sukellus. Nyt kun hän on oppinut tuntemaan niiden käyttäytymistä, pelko on hälvennyt Ne ovat 20 kertaa myrkyllisempiä kuin kobrat, mutta niillä on niin pieni suu, etteivät ne pysty puremaan sukeltajia. Matkustellessaan ympäri maapalloa hän oli aikaisemmin kokeillut snorklausta. Rapakunnossa ei saa olla, mutta huippu-urheilijan kuntoakaan ei vaadita. Siellä ei tehdä muuta kuin sukelletaan, syödään ja nukutaan, Mikko selittää. Puutteellinen kielitaito ei ole myöskään ongelma. Mikko Kuustonen oli pienestä pitäen haaveillut sukeltamisesta. Jatkokurssin (AOWD) jälkeen voi sukeltaa jo 40 metriin. Suosikkikohteita ovat Thaimaa, Indonesia ja Punainenmeri. Lomamatkat ovat erikseen. Hänen vaimonsa oli aluksi kauhuissaan, mutta hänestäkin tuli lopulta fanaattinen sukeltaja. Matkoillaan Mikko on ymmärtänyt, etteivät eläimet käy sukeltajan kimppuun ellei niitä häiritse. 21. Mikko on kokenut, kuinka paholaisrausku tekee muutaman kunniakierroksen hänen yläpuolellaan.
Vain yksi asia mielessä
Muusikon uransa ohella Mikko Kuustonen kiertää paljon kehitysmaissa. Hän maksoi peruskurssistaan Thaimaassa 150 euroa. Mikolla on takanaan vedenalaisen suunnistamisen ja etsimisen kurssi, nosteen hallinta-, nitrox- sekä ensi-apukurssi.
seitsemänkin metriä leveä. Mikko kertoo, että kurssiin liittyy paljon jännitystä ja pelkoa. Kun perusasiat ovat hallussa, erilaisia erikoiskursseja on tarjolla loputon määrä. Mikko suosittelee jatkokurssin suorittamista mahdollisimman pian. Usein Mikko matkustaa vaimonsa ja tyttäriensä kanssa, mutta toisinaan hän lähtee yksin. mikä saattaa hermostuttaa monia. "Kun sukeltaa, tajuaa että on olemassa elementti, jossa pitää olla hiljaa ja keskittyä siihen mitä näkee ja kokee."
Ei kannata odottaa
Kiireisen arjen vastapainoksi Mikko Kuustonen harrastaa laitesukeltamista. Suomessa vastaava kurssi maksaa noin 400 euroa. Lounasta seuraa päivän kolmas sukellus. Jälkikäteen hän on ihmetellyt, miksi harrastuksen aloittamiseen meni näin kauan. Kurssin aikana keskitytään erilaisiin ongelmatilanteisiin mitä tehdään, jos maski putoaa, miten tullaan pintaan, jos laitteisiin tulee vika jne. Mitään erityistä syytä ei ollut. Kärpänen puraisi todella kovaa, Mikko kertoo tunnelmistaan kurssin jälkeen. Näillä matkoilla asutaan tukialuksella pienissä hyteissä ja keskitytään olennaiseen. Paholaisrauskut ovat uteliaita eläimiä. Illallisen jälkeen päivän päättää yösukellus lamppujen valossa. Kurssilla katsotaan opetusvideoita ja tehdään erilaisia harjoituksia uima-altaassa ennen siirtymistä mereen. Mikko on kuullut, että jotkut suorittavat teoriaosuuden Suomessa ja lentävät sitten etelään meriosuuksia varten. Hieno yhdistelmä! Aamuisin herätään kello 6 ja tehdään päivän ensimmäinen sukellus. Erityisesti aamusukellukset auringon noustessa ovat jääneet unohtumattomasti mieleen. Peruskurssi (OWD) oikeuttaa sukeltamaan 12 metrin syvyyteen. Periaatteessa kuka tahansa voi oppia sukeltamaan. Antaa mennä vain! Ei kannata odottaa niin kauan kuin minä, Mikko Kuustonen kannustaa epäröiviä.
Kuka tahansa voi oppia
Sukelluskoulutusjärjestelmiä on useita. Erityisesti hän kehuu liveaboard -matkoja. Mikko vakuuttaa, että kun mereen siirrytään, pelko unohtuu. Se näyttää ihan avaruusalukselta, hän hehkuttaa, sitä vain hihkuu innoissaan. Reissussa hän ei yhdistä työtä ja sukellusharrastusta
Näkyvyys voi olla huono, mutta täällä voi tehdä asioita, joita muualla ei voi. Mikollakin on tarkoitus joskus tulevaisuudessa tutustua jäänalaiseen maailmaan. Mannerlaatat ovat jatkuvassa liikkeessä, mut-. Välillä lähelle meneminen askarruttaa, hän myöntää.
Haaveena Islanti
Mikko Kuustonen on sukeltanut myös Suomessa. Hän kävi Hangossa märkäpukukurssin, mutta muuten kotimaiset vedet ovat tutuimpia pinnan päältä. Valkotasapainoa on kamerassa säädettävä tiuhaan. Esimerkiksi Itämeren poikkeusoloissa säilyneet hylyt ovat kiehtovia tutkimuskohteita. Vaikka näkyvyys olisikin hyvä, 22 · Saaristo 2/2010
on vedessä niin paljon planktonia ja muita partikkeleja, että kuvasta tulee helposti suttuinen. Lisäksi tarvitaan paljon lisävaloja. Siellä on kahden mannerlaatan välissä railo tai onkalo, joka on täyttynyt jäiden sulamisvesistä. Olen lämpimien vesien mies.
Mikon mukaan Itämeressä sukeltamisessa on puolensa. Hänellä on haaveena päästä Islantiin sukeltamaan. Kurssiin liittyy paljon jännitystä ja pelkoa, sillä sen aikana keskitytään myös erilaisiin ongelmatilanteisiin eli mitä tehdään, jos maski putoaa, miten tullaan pintaan, jos laitteisiin tulee vika jne.
Valokuvauksen alkuun pääsee helposti. Mikko Kuustonen kertoo, että sukelluskurssilla katsotaan opetusvideoita ja tehdään erilaisia harjoituksia uima-altaassa ennen siirtymistä mereen. Tavallinen pokkarikamera riittää. Lopulta on vain sinistä ja pian ei sitäkään, Mikko selittää. Samoin jääsukellus innostaa monia. Sen suojaksi on ainoastaan hankittava muovinen kotelo, joka on vesitiivis ja paineenkestävä. Suuria vaatimuksia laitteille ei ole. Veden alla on myös tärkeää mennä erittäin lähelle kuvattavaa kohdetta. Mikko Kuustonen on kuvannut paljon esimerkiksi skorpionikaloja. Näkyvyys on sata metriä, ja näyttää kuin sukeltaja leijuisi kirkkaassa päivänvalossa. Vedenalainen kuvaus eroaa tavallisesta valokuvauksesta erityisesti siinä, että jo syvällä värit alkavat kadota
Hänelle tuotiin tuoreita silakoita ämpärissä linja-autolla. Isälle järvikalat eivät kelvanneet. Sitä tajuaa, että on olemassa elementti, jossa pitää olla hiljaa ja keskittyä siihen mitä näkee ja kokee. Tiedän mistä saa kuhaa, kalamies kehaisee. Kuva: M.Kuustonen
Mikko Kuustonen on suorittanut myös vedenalaisen valokuvauksen kurssin. Harrastus on avannut Mikko Kuustoselle täysin uuden maailman. Sukeltaminen on lähes henkinen asia. Meri on suurempi kuin me, Mikko muistuttaa, sitä pitää kunnioittaa. Niiden kuvaaminen on poikkeuksellisen hauskaa ja haastavaakin.
ta se ei Mikkoa pelota. Sisä-Suomeen isä ei sopeutunut koskaan.
Leppävirralla oli hyvät kalavedet, joita Mikko lapsena ahkerasti kolusi. Sukeltamisen myötä suhde mereen on vain syventynyt. Myöhemmin tajusin, että isä halusi kokea, että meri oli edes jollain tavoin ulottuvilla. Mikko Kuustonen on perinyt intohimon merta kohtaan. Jos ne jysähtäisivät yhteen, niin olisihan se komea tapa kuolla, hän vitsailee.
Hiljentymisen elementti
Mikko Kuustonen on kotoisin Leppävirralta, Kallaveden rannoilta. Hänen vanhempansa ovat puolestaan syntyneet meren äärellä: äiti Merikarvialla ja isä Sauvossa. Merellä ei voi leikkiä sankaria. n 23. Pitää hyväksyä se, että matkaan voi tulla muutoksia ja aikataulut voivat elää. Hän kuvaa mielellään esimerkiksi nudibranchejä, jotka ovat pieniä kauniita merietanoita. Olihan se koomista, Mikko myöntää. Kesäiltaisin Mikko käy hakemassa perheelleen evästä. Hänellä on pieni vene yhdessä Helsingin kantakaupungin lukuisista laitureista. Isä rakasti merta, Mikko muistelee, hän ei ollut kalastaja eikä merenkävijä, mutta hänellä oli intohimoinen suhde mereen. Hän kertoo ymmärtäneensä vuosien varrella,
että määrätyt perusasiat eivät muutu liikkui sitten meren pinnalla tai sen alla
Kamera poistaa pölyn itsestään ja kestää jopa 1,5 metrin pudotuksen. Suositushinta: 349 e Lisätietoja: www.panasonic.fi
24 · Saaristo 2/2010. Suositushinta: 179 e Lisätietoja: www.fujifilm-digital.fi
PanasonicDMC-FT1 Panasonicin Lumix DMC-FT1-malli on varustettu 28-128 mm laajakulmazoomilla, 12,1 megapikselin kennolla ja HD-videokameralla, joita voit hyödyntää veden alla ja kylmässäkin. Lisäksi Lumix DMC-FT1 -kameralla otetut kuvat onnistuvat loistavasti Auto Intelligent- ja kasvontunnistustoimintojen ansiosta. Lisäksi se on pölynkestävä, tärinänkestävä ja jäätymisenkestävä aina -10 pakkasasteeseen asti. XP10 kuvaa 12 miljoonan pixelin tarkkuudella ja 5x Fujinon optisella zoomilla. Esittelemme nyt vesitiiviitä uutuuskameroita, jotka ovat käteviä myös veneilijän matkassa.
Cyber-shotTMTX5 Sonyn värikäs ja superohut TX5 on ensimmäinen vedenkestävä Cyber-shotTMkamera, joka on vedenkestävä 3 metriin. Kamera on ohut, tyylikäs metallikuorinen kamera, joka mahtuu taskuun. Asetuksia voi helposti säätää kolmen tuuman LCD-kosketusnäytöltä myös veden alla tai hanskat kädessä. Vesitiiviitkamerat snorklaukseenjaveneilijälle
Meri näyttää veden alla kokonaan uuden puolensa. Suositushinta: 400 e Lisätietoja: www.sony.fi
FujiFinePixXP10 FinePix XP10 on vesitiivis 3 metriin asti ja iskunkestävä 1 metriin. Lisäksi se kestää pakkasta -10 astetta ja on pölytiivis. Snorklatessa on kivaa ikuistaa näkemäänsä. DMC-FT1 on vesitiivis 1,5 metriin asti ja kestää kylmyyttä -10°C:een sekä putoamista jopa 1,5 metrin korkeudesta
PowerShotD10 Canonin vestiivis kompaktikameramalli PowerShot D10 sopii aina kiipeilystä snorklaukseen. Suositushinta: 339 e Lisätietoja: www.canon.fi
OlympusµTOUGH-3000 Olympus µ TOUGH-3000 on 12 megapikselin malli, joka tarjoaa vesitiiviyden 3 metriin asti. Lisäominaisuuksina teräväpiirtotasoinen videokuvaus. Kenno koostuu 12 megapikselistä, ja runkoon upotetun viisinkertaisen zoomin kuvakulma on sama kuin kinokameran 27 - 135 mm optiikassa. Kamera on täysin suojattu pölyltä. Aloittelijoille tarjotaan muun muassa kohteen tunnistavaa automatiikkaa. Suositushinta: 199 e Lisätietoja: www.samsung.com
25. Suositushinta: 229 e Lisätietoja: www.olympus.fi
SamsungWP10 Kirkkaalla 2,7 tuuman näytöllä sekä 1280 x 720p -videotallennuksella varustettu Samsung WP10 kestää sukelluksen 3 metrin syvyyteen. Lisäksi kameralla on iskunkestävyys 1,5 metrin korkeudelta. Se on vedenpitävä 10 metrin syvyyteen, kestää pudotuksen kovalle alustalle peräti 1,22 metrin korkeudesta ja toimii jopa -10 °C:n pakkasessa
Syväys: 1,7/2,1 metriä Mastokorkeus: 20,60 metriä Moottori: diesel 40 kW (55 hp) CE-luokitus: A/10 hlö Hinta alkaen: 423 300 Lisätietoja: www.x-yachts.fi
Pidemmille purjehduksille
Teksti: JUHA ROSENQVIST Kuvat: MARTTI HIRVONEN
Kilpapursistaan tunnetun X-Yachtsin mallisto on laajentunut tilaviin matkapursiin. Korkealuokkaisissa veneissä on huomioitu matkapurjehtijoiden vaatimukset purjehdusominaisuuksista tinkimättä.
26 · Saaristo 2/2010. Xc 42
Pituus: 12,81 metriä Leveys: 4,10 metriä. Xc Cruising-mallit on suunniteltu ennen kaikkea pitkille purjehduksille
Malliston suurin pursi, Xc 50, lasketaan vesille nyt huhtikuussa, ja elokuussa on vuorossa vielä 38-jalkaisen mallin vesillelasku. Xc 42:n isolla kannella on liikkuminen kauttaaltaan esimerkillisen helppoa. Esittelyssä oleva kaksitoistamet-
rinen Xc 42 on suomalaisessa mittapuussa jyhkeä purjevene. Malliston ensimmäinen vene oli Xc 45. Lisäksi isompi runko mahdollistaa isommat vesi- ja polttoainetankit, mikä on oleellista varsinkin pidemmillä matkoilla. Kansi on tuhtia tiikkiä ja tilaa on varsinkin hytin katolla ruhtinaallisesti useammallekin auringonottajalle. Ruoreja on kaksi, joten venettä voi ohjata kummalta laidalta tahansa, mikä takaa ruorinpyörittäjälle aina mahdollisimman hyvän näkyvyyden. Koko tekee vaikutuksen heti veneeseen astuttaessa. Esimerkiksi perän kulmiin on sijoitettu näppärät istuimet, 27. Mietittyjä yksityiskohtia on kannella paljon. Kansi on tuhtia tiikkiä ja tilaa on varsinkin hytin katolla ruhtinaallisesti useammallekin auringonottajalle.
Xc Cruising malliston ensimmäinen vene oli Xc 45. Rungon muoto ja alhainen painopiste tekevät veneen kulusta pehmeämpää kaikissa sääolosuhteissa. Keskellä on kiinteä taittuvilla kansilla varustettu pöytä,
jonka päässä on kompassi ja plotteri. Vuotta myöhemmin se sai seurakseen kolme jalkaa lyhyemmän Xc 42:n. Perän istuinkaukalo on väljä ja läpikäveltävä. Liikkuminen isolla kannella on kauttaaltaan esimerkillisen helppoa. Halutessa takaosa voidaan kattaa puomin alle mahtuvalla biminillä tai jopa kokonaisella teltalla. Cruising-mallit poikkeavat X-
Yachtsin matka- ja kilpapurjehdukseen tarkoitetusta Performancemallistosta eritoten rungoltaan, joka cruisereissa on pyöreämpi ja syvempi. Vuotta myöhemmin se sai seurakseen kolme jalkaa lyhyemmän Xc 42:n.
X
c Cruising -mallisto lanseerat tiin vuonna 2008
L-pentteri kun tuntuu turhan samanlaiselta vakioratkaisulta veneestä toiseen. Tämä on venekeittiöiden tyypillisimpiä kokoonpanoja. Toimintojen sijoittelu ei ole siten aivan paras mahdollinen. Toki kysymys on makuasioista, mutta lieden ja vesipisteen välinen etäisyys jää tässä ratkaisussa turhan pitkäksi, vaikka työtilaa sinällään on riittävästi. Ratkaisu puoltaa paikkaansa varsinkin silloin, jos veneessä seilaa isompi seurue, sillä tällöin perähyttiläisilläkin on wc:n lisäksi käytössään erillinen suihku. Vastaavaa innovatiivista vaihtoehtoa olisi kaivannut tähän cruising-malliinkin. Tunnelma kannen alla on rauhallinen ja hillitty. Uimataso uimatikkaineen aukeaa perästä alas.
Avaraa, valoisaa ja huoliteltua
Mietitty linja jatkuu myös kannen alla. Toinen perähyteistä on myös mahdollista jättää työtilaksi, joka varsinkin pidemmillä matkoilla on käytännöllinen paikka välinehuollolle ja korjausten tekemisille. Xc 42:den pentterissä liesi on pöytätason vasemmalla laidalla. Tilat ja toiminnot on toteutettu ja sijoitettu varsin perinteisesti. Klassisessa versiossa salongin kaikki laipiot ovat teak-pintaisia, kun taas modernissa ilmeessä laipiot ovat valkeat, mikä entisestään korostaa valoisuutta.
Perinteinen pentteri
Muhkeassa laatupurressa moderniutta kaipaisi salongin laipioiden lisäksi myös pentterin puolelle. Sisältä Xc 42:n yleisilme on avara ja valoisa. Pari vuotta sitten esitellyssä X 40:ssä (Saaristouutiset 2/2008) pentteri oli kokonaisuudessaan sijoitettu veneen toiselle laidalle, jolloin se muodosti yhtenäisen tilan salongin sohvan ja pöydän kanssa vähän samaan tapaan kuin monissa nykyisissä asunnoissakin, joissa suositaan keittiö- ja oleskelutilan yhdistämistä. Kattoluukut ja ikkunat on sijoitettu niin, että valoa on saatu sisään mahdollisimman paljon. Muhkeilla sohvilla ja isolla pöydällä varustettu salonki avautuu niiden jälkeen. Kannen alle laskeuduttaessa pentteri jää heti vasemmalle ja wc sekä karttapöytä oikealle. Kylmälaatikko on välittömästi lieden vieressä, ja vesipiste on taas kylmäboksia vastapäätä pöytätason oikealla laidalla. Navigointinurkkauksen voi halutessa korvata isommalla salongin wc-tilalla, joka tällöin käsittää myös erillisen suihkun. Perässä on kaksi reilunkokoista makuuhyttiä ja keulasta löytyy totutusti isoin, omistajan 28 · Saaristo 2/2010
käyttöön tarkoitettu makuuhytti, jossa on oma kookas wc ja erillinen suihku. Sisätilat ovat tämän kokoisessa veneessä luonnollisesti isot. Salongin sisustukseen on valittavissa joko klassinen tai moderni ilme. Jääkaappi on sijoi-
tettu niiden väliin. Käytännöllisintä ei ole myöskään se, että keittiönurkassa ruokaa laittava estää muilta pääsyn niin jääkaapille kuin kylmäboksille, koska hän seisoo aina niiden edessä. Tilaratkaisuja on tarjolla kaksi. Kokonaan laidalle sijoitetussa keittiössä näitä ongelmia ei ole, mistä X 40 on hyvä esimerkki.
Esimerkillistä säilytystilaa
Kaikkiaan Xc 42:ssa pidempää oleskelua on kuitenkin ajateltu esimerkillisen hyvin, varsinkin säilytystilojen osalta, sillä lokeroita, kaappeja. Muhkeilla sohvilla ja isolla pöydällä varustettu salonki on viihtyisä.
joissa on yllättävän hyvä istua. Sisältä Xc 42:n yleisilme on avara ja valoisa
Toisaalta mitä muuta pitää odottaakaan puolen miljoonan euron veneeltä kuin mahdollisimman korkeaa laatua. Talouden taantumasta huolimatta ensimmäinen cruising-malli, Xc 45, on ollut haluttu vene. Veneiden suunnittelu tehdään tiiviinä tiimityönä, jolloin kaikki toiminnot ja yksityiskohdat on tarkkaan mietittyjä ja hiottuja. Silloin veistämö toi markkinoille puhtaasti matkakäyttöön tarkoitetun malliston, Xc Cruising. Erityistä kiitosta on annettava keulahytin wc-tilalle, joka on poikkeuksellisen avara. Tyylikäs yksityiskohta on myös suihkun muusta tilasta erottuva ovi, joka muistuttaa erehdyttävästi huurrelasia vaikka kevyempää materiaalia onkin. Veneet myös rakennetaan kokonaan omin voimin X-Yachtsin Tanskassa sijaitsevalla veistämöllä. Viimeistelyjälki on kaikkialla moitteetonta. Xc 42:den sisustassa kaikki on huoliteltua, muun muassa maston läpivienti on kätketty keulahytin wc-tilan seinään. Kokonaan uuden aluevaltauksen X-Yachts teki vuonna 2008. Valkea väritys yhdessä peiliovien kanssa tuo tilan tuntua. Myös makuuhyttien väljyys on miellyttävää pidempää matkantekoa ajatellen. Maailmankuuluja kilpapursia
X-Yachts on tanskalainen purjeveneveistämö, joka aloitti toimintansa vuonna 1979. Vuodessa niitä on valmistettu ja myyty maailmalle vajaa viitisenkymmentä. Veistämö tuli 1980-luvulla tunnetuksi menestyneistä kilpapursistaan. Menestyksestä ja suosiosta huolimatta X-Yachts on edelleen kolmen perustajansa Niels Jeppesenin, Lars Jeppesenin ja Birger Hansenin hallinnassa. n
29. Menestys kilparadoilla siivitti kysyntää myös matkapursien puolella. Vastaanotto on X-Yachtsia Suomessa edustavan Robi Gripenbergin mukaan ollut erittäin hyvä. Kannen alle laskeuduttaessa pentteri jää heti vasemmalle.
ja laatikoita on todella paljon, ja kaikkialla. n
Perässä on kaksi reilunkokoista makuuhyttiä ja keulasta löytyy totutusti isoin, omistajan käyttöön tarkoitettu makuuhytti, jossa on oma kookas wc ja erillinen suihku. Malliston uusi sukupolvi tuotiin markkinoille 2000-luvulla. 1990-luvulla X-Yachts lanseerasi performance-nimellä kulkevan matka/kilpapursimallistonsa, jossa nopeus ja hyvät purjehdusominaisuudet yhdistyvät matkanteon mukavuuteen
Viime kesänä näin ei enää tapahtunut, sillä Viron valtio ilmoitti laivaliikennettä hoitavalle yritykselle lopettavansa saarelle kulkevan merilinjan rahoituksen ja näin ruhnulaiset jäivät kuin jäivätkin yllättäen täysin oman onnensa nojaan. Viron etäisin saari on eristäytyneisyydessään kiehtonut myös suomalaisveneilijöitä, jotka ovat ihastuneet paikan maisemaan ja ilmapiiriin. Onhan saarella sentään komea, pariisilaisen arkkitehtitoimiston piirtämä rautamajakka, jonka ohella siellä on koko Viron vanhin puukirkko. Saaristokohteet
Vapaille vesille
Teksti ja kuvat: ALTTI HOLMROOS
Ruhnun satama on viime vuosina saanut aivan uuden ilmeen. Niinpä se nykyisten, eri maiden välisten säädösten sallimissa rajoissa on myös monen latvialaisveneen vierailukohde.
Rauhallisella rannalla
RUHNU
Missä kohde sijaitsee?
Riianlahdella ja jo Itämeren tuntumassa. Ruhnuun on oman veneen ohella päässyt ennen mm. Saarelle saapuvat voivat myös jo nykyään vuokrata rannalta polkupyöriä.
Miten kohteeseen pääsee?
Omalla veneellä.
30 · Saaristo 2/2010. Pärnun kesäisestä lomakaupungista liikennöivällä aluksella. Saaren hiljattain kunnostetussa, aivan uuden ilmeen saaneessa satamassa oli viime kesänä melko hiljaista, tilaa löytyi. Ensi kesän tilanne ei ole vielä tiedossa, mutta uusittu satama-alue sekä Ruhnun nähtävyydet kannattaa kokea, vaikka siellä olisi jo aikaisemmin tullut käytyäkin
Saaristokohteet
137 138 139
103 100 101 111 110
201 200 204 251 250 208 207 242 194 211
182 181 178 175
160
155 146 151
149 150 158
127 128 116
113
Vepsu
119
Suuri-Pisi
108
161
Kukouri
Haikko
259
247 244
172
Kuki Kilpisaari
122
Lanskeri
253 Kukourin saarelle on Kotkan vierassatamasta 243 277 261 pituinen merimatka. Tällä Söderlångvikin kartanon rannasta pitkälle etelään avautuvalla lahdella oli aikoinaan venäläisillä vesilentokoneilla oivallinen ja suojainen satamapaikka. Tämä lentoasema toimi vuodesta 1916 alkaen ja oli yksi tsaarillisen keisarikunnan monista maassamme noina aikoina toimineista saaristolentotukikohdista. Paikka tunnettiin myös nimellä Dragsfjärdin lentoasema. Yli kolmesataavuotinen linnoitussaari tunnetaan myös komealla nimellään Fort Slava, Kunnian Linnake ja sitä vastapäätä oleva Varissaaren linnake puolestaan Fort Elisabeth nimellä. Se sai lopetuskäskyn 6.5.1918. Krimin sodan aikana vuonna 1855 englantilaiset tuhosivat jo tyhjentyneen linnakkeen räjäyttämällä, mutta kohde on käynnin arvoinen.
Sunisundet
KUKOURI
Missä kohde sijaitsee?
Itäisellä Suomenlahdella.
Miten kohteeseen pääsee?
Omalla sekä saarelle kulkevalla vuoroveneellä.
Lentoaseman lahdella
Kemiönsaaren Dragsfjärd on jo sinällään ruukkinähtävyyksineen vierailun arvoinen kohde, mutta seudulla on toki muutakin ihmeteltävää. Kukourin itärannassa on pieni laituri, joka mahdollistaa siihen kiinnittymisen, mutta aika ajoin sen sivuitse kulkee "tuurimoottori", joka saattaa vierailla laiturissakin, ja silloin on syytä olla veneensä kanssa jossakin muualla. Tämä Ruotsinsalmen merilinnoitukseen lukeutunut ja ympyrän muotoiseksi rakennettu saarilinnake oli jo olemassaoloaikanaan ratkaisultaan ainutlaatuinen, sillä meillä ei ole saaristo-olosuhteissa muuta pyöreää linnaketta. Aikanaan maamme rikkaimpiin kuuluneen Amos Andersonin kesäpaikan, Söderlångvikin, tuntumassa sijaitsee lahti, jonka varrella oli myös ensimmäisen maailmansodan vuosiin liittyvä, Venäjän Keisarillisen Itämerilaivaston lentotukikohta nimellä Jungfrusund. Sen rantamille pystytettiin myös neljä
JUNGFRUSUND
Missä kohde sijaitsee?
Saaristomerellä.
Miten kohteeseen pääsee?
Omalla veneellä ja autolla sekä polkupyörällä.
31. 263 298 324 325 333 280 304 292 295 265 241 232
lyhyt, vain joidenkin minuuttien
214 217
Koivu188 131
228 221 223
56
Vartiosaari Särkkä 336 339 342Abrahaminluoto asaari Aivan Kotkan kaupungin
345
Linnoituksen laiturilla
tuntumassa, näköetäisyyden päässä kaupungin eteläpuolisesta venesa347 tamasta sijaitsee pieni saari, joka on oloissamme melkoinen harvinaisuus: tsaaritar Katarina II:sen aloitteesta vuonna 1794 rakennettu linnoitus. Joidenkin lähdetietojen mukaan linnoituksessa oli enimmillään kymmenen upseeria ja noin 250 sotilasta, jotka seuraavalla vuosisadalla vähenivät tuosta määrästä kolmannekseen
He merkitsivät alueella olleiden lukuisten rakennusten paikat ja pystyttivät kävijöitä varten sinne hyvän informaatiotaulun teksteineen ja kuvineen. Veneellä paikalle saapuvalla on pienoisia ongelmia rantautumisessa, mutta kyllä hetken pysähtyminen pienellä laiturilla varmasti onnistuu ja ainahan voi olla myös ankkurissa. Kemiönsaaren Rotaryklubi siivosi ja raivasi joitakin vuosia sitten tämän entisen lentokenttäalueen. Kun alueelle on saapunut, niin kannattaa tutustua myös Amoksen kesäpaikkaan ja sen taiteeseen sekä laajaan omenapuutarhaan.
710 714 692
Heponiemi
958 954 962
886
888 882 878 874 870
1005
0
706 696 702 682 728 726 862 854 734 742 730 738 746
688 670 666 655 558 564 570 646 561
966
964
644
Långnäs
970 995 990
Norrskata Verkan
838 842 846 834
Tasluoto
Sattmark
748 Bornholm
Kälö Hummelskär Bredskär
830
Killingholm Brunskär
850 818 814 822
754
628 629
638
552 543 549 632 546 359 369 375
3
är
350
Ingolskär
810 806
Mälhamn
andet orrhära Ubbenholm
994
Kappalholm
794 790
Knivskär Gullkrona
758
Iso Vasik
623 627 601 625 Jungfrusund 603 Krokkarudden 600 626 620 597 594 534 413 407 402 387 378 399
Bodö 792 Lökholm
786
762 766
Yxskär
Borstö 611
774
Jungfruholm Killingholm
614
537 419 Saaren oikealta puolelta, melkein lounaasta löytyy pienen vedenpäällisen kiven403 tun411 529 416 406 531 425 453 456 422 428 tumasta ainoa kunnon maihinnousun mahdollistava rantautumispaikka. 32 · Saaristo 2/2010
Gustav Adolf
477 468 474. Nyt niistä on jäljellä enää vain öljyvaraston rippeet sekä maantien varrella oleva autotalli. 516 Ehrensvärd
519
Baggö
Hauensuoli
513
Gustav Adolf
477 468 474
445
1072,1073,1074 1068 1056 1048 Haanperänkari 1052 1060
Keskikallio
20 930 934 896 914 910 938 902 942 898 894 893
Mietoinen
Keisarinkari
5 946 999 998 1010 1030
suurta lentokonehallia ja lisäksi vielä viisitoista muuta rakennusta. Kyse on Bornholmin saaresta, muinaislinnasaaresta, joka ei ulkomuodoltaan ole kovin houkuttelevan tuntuinen. inkari
946
914 910 938 902 942
Saaristokohteet
896 893
898 894
Mietoinen
98
Heponiemi
958 954 962
886
888 882 878 874 870
710 714 692 706 696 702 682 728 726 688 670 666 655 558 564 570 646 561
966
964
862 854 734 742
730 738 746
644
Långnäs
970 990
Norrskata Verkan
838 842 846 834
Tasluoto
Sattmark
748 Bornholm
Kälö kär Bredskär
830
Killingholm Brunskär
850 818 814 822
754
628 629
638
552 543 549 632 546 359 369 356 350 345
32 325
Ingolskär
Mälhamn 1333 Knivskär 1326 623 Gullkrona 627 601 Kappalholm1327 625 Jungfrusund 603 1331 758 Krokkarudden 600 810 626 794 762 Killingholm Jungfruholm Bodö 792 597 766 774 790 806 594 620 Yxskär 614 Lökholm
1304 786 782
Särkkä 375 339 342 Iso Vasikkasaari
534 531 537 529 501 447 495,498 492 453 456 425 443 431 434 437 416 422 413 419 428 411 407 406 402 403 387 378 347 399
Bokulla 802
798
Borstö 611
608
Nöthol625 576
591
588
1310
Morgonland 465 Rösund Lentokentän nykyiseltä ranta-alueelta löytyy vain muutamalle veneelle hetkellinen 525 483 490 Torsö kinnityspaikka. 431 443 501 447 588 495,498 525
Bokulla 802
798
782
608
Nöthol625 576
591
Morgonland
516
492 490 483
Baggö
465
434
Linnoitussaaren luona
519
Rösund Torsö Ehrensvärd
445
437
Hauensuoli
513
Yllättävän harvoin voi nähdä veneitä yhdellä Länsi-Turunmaan Nauvon kenties mielenkiintoisimmalla saarikohteella
Saari on siis luonnonsuojelualuetta, vaikka siellä on myös vanha kalamaja. Ylhäältä, saaren eteläpuoliselta rinteeltä löytyy edelleen suuria, eräällä tavalla puolustusmuurin tapaisia ja rivissä olevia kivijärkäleitä, jotka voi mielikuvitusta käyttämällä mieltää rinteelle tehdyksi puolustusmuuriksi. Länsmansgrund sijaitsee niin mainiolla paikalla, että sieltä taivalta eteenpäin matkaavan on vaikeaa päättää, mihin kulkunsa sieltä suuntaa. Saari on vanha muinaislinnasaari, josta on olemassa kirjallisia merkintöjä ainakin jo 1600 -luvulta lähtien ja sen kerrotaan olleen tuolloin nauvolaisten pakopaikka heidän etsiessään turvaa vainolaisilta. Länsmansgrund on hyvä vaihtoehto huonollakin kelillä, sillä saaren etelä-pohjoissuuntainen muoto antaa suojaa melkeinpä säällä kuin säällä. Lisäksi siellä korkealla voi hyvin kuvitella, miksi paikka on aikanaan valittu muinaislinnan paikaksi.
BORNHOLM
Missä kohde sijaitsee?
Saaristomerellä.
Miten kohteeseen pääsee?
Omalla veneellä.
Rannö Koxnan
Norra Sälskär Sälskär
Långö Kråkskär Hambodan
Havsvidden Länsmansgrund Hundklobb Olofnäs
1255 1175
1180
Märket
1275
1270
1245
1185
Bärö
1115
1105
Öra Notvike
Frebbenby
1280
Färjsundet
1250
1190
Bomarsund
1195
112
Länsmansgrundin saaren luonnonsatama on mainio käyntikohde.
1220
Kallion kupeessa
Aivan pohjoisella Ahvenanmerellä oleva Länsmansgrundin saari löytyy melkeinpä samalta korkeudelta kuin sitä lännenpänä olevat entiset venäläisajan sotilassaaret, Saggö ja Boxö, jotka räjäytettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tuo tieto on näissä maisemissa syytä ottaa huomioon. Rapakivigraniittinen saari on osaltaan pelkkää kalliota, mutta on maisemassa myös metsäistä ilmettä ja eteneminen sekä tutustuminen siihen käy varsin helposti. Länsmansgrund sijaitsee aivan aavan merenselän tuntumassa ja siitä melkein suoraan pohjoiseen sijaitsee maakunnan maineikas kalastussaari Rannöarna. Hyvällä ilmalla se tarjoaa laguuneissaan suorastaan oivallisia pysähdyskohteita. Heti pohjoisessa on entiset kalastussaaret, mutta myös läntinen ja itäinen saaristo on vanhoine kalamajoineen houkutteleva kohde. Saaristokohteet
Saarta kiertämällä havaitsee helposti, ettei sen kallioisessa maisemassa ole montakaan paikkaa, mihin voi rantautua, mutta se onnistuneekin parhaiten vain saaren kaakkois- ja eteläpuoliselta alueelta. Bornholm -nimi kirjoitetaan toisinaan myös muotoon Bårnholm. Etelässä ovat puolestaan nuo entiset linnoitussaaret ja tietysti myös Myrskyluodon Maijan kotiseudut...
Stora Båtskär
1230Lemböte Näsenin niemi Furuholm1161 1160 1155 1121 1205
Lemströmin kanava
1232 Norrby
Överö
1165
Mörholm
LÄNSMANSGRUND
Granhamn
11
Missä kohde sijaitsee?
Ahvenanmerellä.
Äsps
Miten kohteeseen pääsee?
Omalla veneellä.
Bogskär
11
33. Tosin huhtikuun ensimmäisestä päivästä aina heinäkuun puoleenväliin maihinnousu saarelle on lailla kiellettyä. Ylös kapuavaa odottaa kallion laella melkoinen näkymä lähisaaristoon
Kuva: Ari Seppä/ Vastavalo
Luonto
Pohjoisen pingviini lentää kuin sikari
34 · Saaristo 2/2010
Yhdyskunnissa saattaa olla jopa tuhat paria. Veden alla se käyttää koipiensa ohella siipiään. Kanta on tällä hetkellä noin 8 000 paria. Siivet ovat ruokilla lyhyet ja kapeat. Pesimäluodoilla ruokit istuvat riveissä kallioharjanteilla tai suurten kivien laella. Maalle se nouseekin vain pesimäaikana.
R
uokki (Alca torda) on selkäpuoleltaan sysimusta ja vatsastaan lumenvalkoinen. Sillä on korkea ja litteä nokka, jota koristavat komeat, valkoiset pystyjuovat. Vedessä ruokki on puolestaan elementissään. Verkkaisen lisääntymisen vuoksi ruokkikannat romahtavat helposti. Se munii kerrallaan vain yhden harmahtavan munan kivikon suojaan, ja sekä naaras että uros hautovat sitä. Se on hiljalleen toipumassa 1990- ja 2000-lukujen joukkokuolemista, joiden syytä ei voida varmuudella sanoa. Itämeri jäätyi umpeen, eivätkä linnut osanneet hakeutua muualle ravinnon perässä. Pinnalla uidessaan ruokin nokka ja pyrstö sojottavat lajille luonteen omaisesti yläviistoon.
35. Vahvin kanta on Saaristomeren ulkoreunalla, mutta myös itäisellä Suomenlahdella on muutama suuri ruokkiyhdyskunta. Pesimäaikaan ne päästelevät kuitenkin korisevaa ja melko voimakasta urrr -ääntä, joka muistuttaa hieman sammakon kurnutusta.
Ruokki
(Alca torda) · Ulkosaariston lintu · Pituus 38 43 cm · Siipien kärkiväli 6070 cm · Paino 600 800 g · Kanta Suomessa n. Ruokkia onkin luonnehdittu lentäväksi sikariksi. Lintu-emo ruokkii poikastaan useiden viikkojen ajan tuomalla sille kaloja poikittain nokassaan jopa kahdeksan kerrallaan. Ruokin tiedetään sukeltaneen jopa 140 metrin syvyyteen. Alapuoleltaan siivet on tumman ja vaalean kirjavat. Huristava lentotapa ja matalat siiveniskut erottavat ruokin muista linnuistamme. Taitavan sukeltajan pääasiallinen ravinnonlähde ovat kalat. Ruokin lento on suoraa ja nopeaa. Luonto
Teksti: RAINER SANDELL
Ruokki on suurehko mustavalkoinen merilintu, joka on sopeutunut täydellisesti elämään vedessä. Kyynärsiiven reunassa on hyvin ohut valkoinen raita. Ruokkikannan hidas kasvaminen selittyy myös sillä, että lintu on sukukypsä vasta 56 vuoden iässä. Hieman kömpelön olemuksen ja mustavalkoisen värityksen johdosta ruokkia nimitetäänkin pohjoisen pingviiniksi. Reilun kuukauden päästä munasta kuoriutuu tumma, vatsapuoleltaan valkea untuvikko. 1940-luvun alun kovat talvet verottivat ruokkikannat murto-osaan entisestään. Kalojen ohella ruokki syö äyriäisiä ja muita meren selkärangattomia, joita se sukeltaa pohjasta. Se pesii kaikkialla, missä on sopivia louhikkoisia saaria ja luotoja. 8 000 paria · Ravinto pääasiassa kaloja · Talvehtii eteläisellä Itämerellä
Hidas lisääntyjä
Ruokki on hidas lisääntymään. n
Ravintona kalat ja äyriäiset
Ruokki on ulkosaariston lintu. Suomessa tärkeimpiä saaliskaloja ovat silakka ja kilohaili. Koivet ovat mustat. Emo houkuttelee poikasen veteen jo kolmiviikkoisena, eikä poikanen osaa silloin vielä lentää. Tavallisesti ruokit eivät juuri ääntele
Kun suunnittelee saareen kaivoa, niin neuvoisin käyttämään paikallista urakoitsijaa, joka tuntee alueen parhaiten.
annikkoalueidemme maaperä on monin paikoin savista. Liian ylös sijoitettu kaivo voi kuivua ja savikerroksen alla veden laatu on heikompi pohjaveteen liuenneiden raudan ja mangaanin takia. Ongelmana on usein kuitenkin liian korkea orgaanisen aineksen määrä, mikä lisää veden väriä ja maistuu pahalta. Pohjanmaan rannikko on tasaista savikkoa ja hyvää pohjavettä löytyy lähinnä vain harjujaksoilta ja niihin liittyvistä rantakerrostumista. Sen paksuus on riippuvainen pohjavesiolosuhteista ja linssi on yleensä sitä paksumpi, mitä suurempi saari on. aistittavia ongelmia koko rannikollamme. Uraanille on oma pieni suodattimensa, ja radonista pääsee eroon ilmastuksella ja aktiivihiilisuodatuksella. Linssien paksuudet vaihtelevat muutamasta metristä yli kymmeneen metriin. Hyvästäkään kaivosta ei saaressa pidä ottaa liikaa vettä, jotta veden virtaukseen ei tulisi muutoksia. Varsinais- ja Kaakkois-Suomen erityispiirteenä ovat Tuomo Hatvan mukaan rapakivialueet, joissa porakaivoja vaivaa hankalasti vedestä poistettava fluori. Maanpinnan tuntumassa oleva savipeite on peräisin nykyistä Itämerta edeltäneen Litorinameren ajoilta, jolloin rantaviiva oli kauempana sisämaassa. Toisaalta kummatkin ovat suhteellisen helppoja poistaa vedestä. Rannikkoseudulla maa- ja kallioperä aiheuttavat kuitenkin ongelmia ja meren äärellä vaivana on suolavesi. Vapaa-ajan asunnolla saatetaan oleskella niin vähän, että vedestä saatu säteily ei kokonaisannoksena ole haitaksi vaikka päiväannos ylittäisikin suositukset. Saarista on tunnetusti hankala löytää juomakelpoista pohjavettä. Porakaivon pitäisi osua linssiin, jotta se antaa makeaa vettä. Parhaiten hyvälaatuista pohjavettä löytyy savimaita rikkovilta hiekka- ja moreenialueilta sekä kallioilta. 36 · Saaristo 2/2010. Veden suola- ja rautapitoisuus ovatkin tyypillisimpiä ja helpoimmin
Kaivon paikkaa kartoitettaessa aluetta tarkastellaan niin kartalta kuin paikan päällä maastossa, jotta löydetään maaperältään ja sijainniltaan mahdollisimman hyvä pohjavesipaikka. Lounaisja Etelä-Suomessa parhaita kaivonpaikkoja ovat kallioiden taakse muodostuneet hiekka- ja moreenikerrostumat sekä savikosta nousevat kallioalueet. Säteilyn osalta tärkeintä on huomioida kokonaisannos. Saaret ovat pääasiassa kalliota, joten porakaivot ovat niissä tavallisimpia. Syynä on liian syvä kaivo, jolloin kaivoon virtaa suolaista vettä. Kaivon paikka kannattaakin valita huolella ja olemassa olevan kaivon vesi tutkia säännöllisesti.
R
Kaivon sijainti ratkaisee veden riittävyyden ja laadun. Monessa saarikaivossa vesi maistuu suolaiselta. Pohjavesigeologi Tuomo Hatvan mukaan savi on pohjaveden kannalta ongelmallista, koska se aiheuttaa maaperässä pohjaveden hapetto-
muutta, jolloin haitallisia aineita liukenee veteen. Onko kaivossasi HYVÄÄ VETTÄ?
Teksti: JUHA ROSENQVIST Kuvat: TUOMO HATVA
Suomessa pohjavesi on pääosin hyvälaatuista. Jokaisessa saaressa on niin kutsuttu makeanveden linssi. Niiden lisäksi savipeitteen alaisissa pohjavesissä on usein suoloja kuten sulfaattia ja kloridia, Tuomo Hatva selventää. Punaisen graniitin alueilla, kuten rapakivialueilla sekä Etelä- ja Lounais-Suomessa ongelmallisia ovat myös radon ja uraani, joiden säteilypitoisuudet voivat ylittää suositusrajat. Savipeitteen alla on siltti- tai moreenikerrostumia, joista hapettomissa olosuhteissa liukenee veteen rautaa ja mangaania
Kaivo on suositeltavaa puhdistaa aika ajoin ja rengaskaivossa vaihdetaan myös pohjan sora. Varsinkin bakteereja tutkittaessa näytteenoton hygieenisyys on tärkeää. Hän tietää alueen pohjaveden erityispiirteet ja osaa neuvoa pohjavesinäytteitä tutkivat laboratoriot, Tuomo Hatva opastaa. Jos kirkasta vesinäytettä ei ole kaivosta mahdollista saada, kannattaa vesi suodattaa heti näytteenoton jälkeen vaikka kahvinkeittimen suodatinpaperilla, jotta sameuden aiheuttavan irtoaineksen saa pois vedestä. Sameus johtuu useimmiten pintavedestä ja sen mukanaan tuomasta irtoaineksesta. Kaivon paikka tulisi valita mahdollisimman tarkkaan sellaiselta alueelta, missä ei ole pohjaveden likaantumisriskiä. n 37. Analyysitulkista on painettu versio, mutta helpoiten tulkkia käyttää netissä (www.ymparisto.fi/kaivot/ analyysitulkki). Näytepullot olisi myös hyvä kuljettaa saman päivän aikana tutkittaviksi. Raudan ja mangaanin osalta puhdistaminen on suhteellisen helppoa ja vielä kannattavaakin. Vaikeimmin poistettavia ovat fluori, nitraatit ja suola. Näytteenotossa on oltava myös huolellinen, jotta näyte ei mene pilalle. Hyvälaatuista vettä antava kaivo voi sijaita aivan merenkin tuntumassa. Sitä ei kuitenkaan kannattaisi tutkia, sillä sameassa vedessä on aina epäpuhtauksia, jotka eivät ker-
ro pohjaveden laadusta. Näytteet voi ottaa itse, kunhan huolehtii näytteenoton hygieniasta.
Kaivovesi kannattaa tutkia säännöllisesti
Uuden kaivon vesi pitää tutkia aina ennen kuin sitä käytetään talousvetenä. Niihin Hatva suhtautuu kuitenkin varauksella.
Pikatestillä voi luotettavasti määrittää lähinnä veden pH-arvon. Huoltotoimenpiteet voi tehdä itse, kunhan noudattaa varovaisuutta. Laboratoriotulokset on helppo tulkita analyysitulkin avulla. Tuomo Hatva neuvoo tilaamaan näytepullot laboratoriosta. Niiden puhdistamisen kustannukset voivat nousta niin korkeiksi, että kannattaa ensin tutkia muita vedenhankinnan vaihtoehtoja, kuten kunnalliseen verkostoon tai vesiosuuskuntaan liittymistä. Kuljetuksen ajan pullot kannattaa pitää viileässä. Pohjavesi on kirkasta, joten myös tutkittavan veden pitäisi olla kirkasta. Kyseessä on kolmen kesäasunnon yhteiskaivo.
Kaivovesi olisi hyvä tutkia kolmen vuoden välein. Kuvan kaivo on tehty hiekkakerrokseen, jossa pohjaveden virtaus on merelle päin, mikä estää meriveden tunkeutumisen kaivoon. Omalta tontilta ei aina löydy hyvää kaivonpaikkaa, joten kaivo voi olla kannattavaa tehdä yhteistyössä naapurien kanssa. Tuomo Hatvan mukaan tutkittavaksi toimitetaan usein sameaa vettä. Orgaanisen aineksen poistaminen voi edellyttää yhdessä raudan ja mangaanin kanssa monivaiheista ja kalliimpaa käsittelyä. Suosittelisin kuitenkin käyttämään ammattilaisia. Markkinoilla on myös erilaisia pikatestejä. Rengaskaivoissa myös renkaiden välien pitäisi olla tiiviitä. Vesinäytteen voi ottaa itse, mutta mihin tahansa pulloon vettä ei pidä lorauttaa. Puutarhan tai
peltojen lannoitus sekä jäteveden käsittely voivat paikallisesti heikentää pohjaveden laatua. Jos epäilee, että kaivovedessä on radonia tai uraania, niin niiden tutkimiseksi on käännyttävä Säteilyturvakeskuksen puoleen, josta saa tarkempia ohjeita. Tulokset syötetään tulkkiin ja tulkki kertoo pohjaveden laadun. Kaivon yläosaa ei ole tiivistetty, jolloin kaivoon pääsee pintavettä ja sen mukana hienojakoista maa-ainesta sekä orgaanista ainesta. Tulkista saa myös yleisohjeita veden käsittelytarpeesta ja eri vaihtoehdoista. Yleisohjeita eri vaihtoehdoista on esitetty analyysitulkissa. Jos vedessä on kuitenkin maaperästä johtuvia epäpuhtauksia, niin kaivovesi on useimmiten mahdollista puhdistaa. Kaivovesi voi olla huonolaatuista myös muista syistä. Vanhojen kaivojen osalta suositeltavaa olisi tutkia veden laatu kolmen vuoden välein. Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteyttä kunnan terveystarkastajaan. Kaivoveden happamuutta kannattaakin seurata, sillä varsinkin savialueilla vesi voi olla hapanta ja hapan vesi syövyttää metallisia vesiputkia.
Epäpuhtaudet kuriin
Jos kaivon vesi osoittautuu juomakelvottomaksi, se ei välttämättä tarkoita, että kaivo olisi käyttökelvoton. Usein syynä veden huonoon laatuun on kaivon hoitamattomuus ja huono kunto
Kuva: Kirami Oy
Koe nautinnollisia kylpyhetkiä luonnonhelmassa
38 · Saaristo 2/2010
Kylpytynnyreiden sisämateriaalit vaativat aina omanlaisensa pesuaineen, lisäksi veden pitäisi pysyä altaassa puhtaana pidempään. Tynnyrissä on tehokas päältätäytettävä merialumiininen kamiina, jossa sytytys ja tuhkanpoisto on helppoa kyljessä sijaitsevan
Nitor allaskemikaalit
Nitor allaskemikaalit ovat kloorittomia, aktiivihappeen perustuvia vedenpuhdistusvaihtoehtoja. Myynti: Vekkuli Production Oy, www.kylpytynnyri.net
SanessWhirpool
Saness Whirpool on klooriton uutuustuote poreallas- ja kylpytynnyriveden käsittelyyn. Kaunis muotoilu sekä tervantuoksuinen pintakäsittely ulkopohjassa ja seinissä lisäävät nautintoa kylvettäessä. Myynti: HOH Separtec Oy, www.hoh.fi
Teknisettiedot
· · · · Täyttö: noin 2500 l Henkilömäärä: 8 Paino: 250 kg Materiaali: valikoitu kotimainen kuusi · Ulkohalkaisija: 2.0 m · Korkeus: maasta tynnyrin reunalle 1.13 m · Hinta: täydellä varustuksella 2700 e
tuhkaluukun ansiosta. Kamiinan päällä oleva alumiinikansi estää kylpyveden roskaantumisen lämmitettäessä. Se on lähes hajuton ja soveltuu alle 6000 litran vetoisten altaiden veden puhdistukseen. n
Oxygen monitoimitabletti on kolmivaiheinen klooriton vaihtoehto kylpytynnyrien ja pienien uima-altaiden veden käsittelyyn. Terva antaa myös hyvän suojan puulle. Nyt tutustumme muutamaan tarjolla olevaan kylpytynnyrin puhdistamiseen tarkoitettuun tuotteeseen sekä useampaan erilaiseen kylpytynnyrimalliin. Irrotettavat penkit, vapaa kamiinan ja penkkien alusta helpottavat huoltoa. Allergiaystävällinen Aktiivihappi tappaa tehokkaasti bakteerit ja mukana on myös levänesto sekä mineraalien sakkausesto. Lämmitysaika on 2 metrisessä tynnyrissä talviolosuhteissa vain 3 tuntia. Hyvä vaihtoehto mm. Yleensä valmistajalla sekä myyjällä on tarjolla erilaisia kemikaaleja, joiden avulla kylpytynnyrin vesi pysyy puhtaana, eikä vettä tarvitse vaihtaa jokaisen kylpemisen jälkeen. Lisätietoja: PP-Kaluste, puh: 0400 688962, www.ppkaluste.fi
KURU
KURU -kylpytynnyri on valmistettu kotimaisesta lajitellusta kuusesta. Markkinoilla on tänä päivänä useita erilaisia vaihtoehtoja, joihin kannattaa tutustua huolella myös puhtaanapidon kannalta.
Huolehdipaljun puhtaudesta
Oxygen monitoimitabletti
K
ylpytynnyri tuo miellyttävää lisäohjelmaa mökilläoloon näin keväisin, kun luonto herää, mutta myös pimenevinä syysiltoina sekä talven paukkupakkasissa. poreammeisiin, kylpytynnyreihin ja suihkulähteisiinkin. Pitkävaikutteiset happitabletit desinfioivat veden luotettavasti. Toiset valmistajat toimittavat kylpytynnyrin valmiiksi koottuna, mutta markkinoilta löytyy myös itsekoottavia malleja, jolloin kylpytynnyrin saa kuljetettua helpommin vaikkapa hankalamman yhteyden päässä olevaan saareen.
Kylpytynnyrin puhtaanapito
Kylpytynnyreiden puhtaanapito askarruttaa monia kuluttajia. Happitableteissa on lisäksi leväntuhoaineita. Vesi pysyy kirkkaana ja teho pitkään. Aktiivihappi on luonnollinen hapettaja, jolla on bakteereja tappava vaikutus. Se on myös kesäkuukausina mukava vaihtoehto varsinkin silloin, kun merenranta on sinilevän peitossa. Suuremmissa altaissa pitääkin sitten olla jo kunnollinen suodatinjärjestelmä. Kylpytynnyrissä eli paljussa on rentouttavaa kylpeä ympäri vuoden. Kylpytynnyreitä on tarjolla useita erilaisia mallivaihtoehtoja, jotka eroavat toisistaan muun muassa sisä- ja ulkopinnan materiaaleissa sekä lämmitysjärjestelmien vaihtoehdoissa. Myynti: Kirami Oy, www.kirami.fi
39
Sen sylinterimäinen muoto ja kuparinruskea väri viimeistelevät altaan ulkonäön. Lisätietoja: Vekkuli Production Tmi, puh: 050552 5067 tai www.kylpytynnyri.net
Teknisettiedot
· · · · · Maksimitäyttö: 2 500 l Minimitäyttö: 1 600 l Leveys: 190 cm, sisäleveys 170 cm Pituus: 250 cm Toimitus: joko runkovalmiina tai valmiiksi eristettynä ja verhoiltuna lämpöpuulla · Hinnat: runkovalmiina 3290 e, lämpöpuuverhoiltuna ja eristettynä 4350 e, muut koot alk. Mukana toimitetaan hyvän menestyksen saavuttanut Onzen merisuolapuhdistusjärjestelmä. kirami.fi
Teknisettiedot
ArcticOcean
· · · ·
Täyttö: 5900 l Henkilömäärä: 14 Mitat: 440x240x133cm Hinta: 23 950 e
Arctic Spas on tuonut markkinoille uutuusmallinsa, joka on iso perheallas vastavirtaominaisuuksilla. 2490 e
Teknisettiedot
· · · · · Täyttö/ tilavuus: 1600 l Henkilömäärä: 4-5 Paino: 230 kg Materiaali: allas merialumiinia, puuvuoraus lämpökäsiteltyä mäntyä, 40 kW kamiina merialumiinia · Halkaisija: 170 cm · Hinta: 4500 e
AR170TW
Kiramin pyöreät alumiiniset kylpytynnyrit sopivat tyylikästä ja selkeää muotoilua arvostavalle. Pyöreissä altaissa on vakiovarusteena huipputehokas ulkopuolinen Kirami TUBE -kamiina. Lisätietoja: Spa Living, puh: 050-565 0143, www.arcticspas.fi. Merialumiinista valmistettu kylpypalju kestää hyvin meriveden rasitusta. Lisätietoja: Kirami Oy, puh: 045 676 9954, www. Kylpypaljut toimitetaan joko runkovalmiina, valmiiksi eristettynä tai lämpökäsitellyllä männyllä verhoiltuna. ALU-8
ALU-8 on mitoitettu jopa 8:lle hengelle. Altaissa on suodatin- ja valaisinläpiviennit vakiona. Tehokas puukamiina lämmittää kylpyveden nopeasti. Kylpynautinnon takaamiseksi paljun selkänoja on kallistettu. Se on käyttömukavuudeltaan, hygieenisyydeltään sekä kestävyydeltään aivan omaa luokkaansa. Lisävarusteita saa tarpeen mukaan. Tämä suurin jäsen Arctic Spas allasperheessä yhdistää monet kylpemisen edut muun muassa hoitavat ominaisuudet uima-altaiden huvi- ja kuntoilumahdollisuuksiin
Kulumaton, muuttumaton ja helposti puhdistettava teräs on hygieeninen kylpytynnyrin raaka-aine. 050-552 5067 tai www.kylpytynnyri.net
Teknisettiedot
· · · · Täyttö/ tilavuus: 1350 l Henkilömäärä: 4 Paino: 185 kg Materiaali: tynnyri lämpökäsiteltyä mäntyä, 30 kW kamiina merialumiinia, vanteet ja savupiippu happoterästä · Halkaisijat: 150 cm · Hinta: alk. Tynnyrin voi halutessaan upottaa myös maahan tai tilata painekyllästetyllä puuverhoilulla. Tynnyri on helppo puhdistaa, ja polttopuista tulevat roskat ja tuhka pysyvät pois altaasta. Lisätietoja: Turun Fimex Oy, puh: 0400 532 798, www.fimex.fi
Teknisettiedot
· · · · · · Täyttö: noin 1900 l Henkilömäärä: 5-7 hlö Paino: 250 kg Korkeus: 110 cm Sisähalkaisia: 180 cm Materiaali: sisus lasikuitua, puuosat lämpökäsiteltyä mäntyä · Hinta: ovh. Uretaanilla eristetty allas pysyy pitkään kylpylämpöisenä. Ulkopuolinen puukamiina lämmittää tynnyrin nopeasti vettä säästäen. Pakettiin kuuluu tynnyri, pressukansi, rappuset, juomatelineet ja ulkopuolinen merialuminikamiina. 2995 e
Teknisettiedot
· · · · · · Täyttö: noin 1200 l ja 1600 l Henkilömäärä: 4-6 ja 7-8 Paino: 129 kg ja 139 kg Materiaali: lämpökäsitelty mänty Halkaisijat: 150 cm tai 180 cm Hinta: 150 cm 1990 e (kuvan lisävarusteiden kanssa 2290 e) tai 180 cm 2290 e
41. Lisätietoja: Vekas Oy, puh: 040 5511010 tai www.vekas.com
TW1350CUBE
Kiramin lämpöpuinen, ulkopuolisella CUBE -kamiinalla varustettu kylpytynnyri TW1350 CUBE on hyvin energiatehokas. Lisätietoja: Wasa Gasmar Oy, Puh:050-555 4055 tai 0500-161 069, www.gasmar.fi
Teknisettiedot
· Täyttö: 1500 l 3000 l riippuen kylpytynnyrin koosta · Henkilömäärä: 5 tai 7 tai 9 Paino: 75 kg tai 80 kg tai 90 kg · Materiaali: muovi, halutessa verhoiltu painekyllästetyllä puulla · Ulkomitat: 175x175x96cm tai 200x200x96cm tai 250x250x100cm · Hinta: alk. 4350 e
Gasmarin
muovinenkylpytynnyri
Wasa Gasmar Oy:n muovinen kylpytynnyri on hygieeninen ja helppo vaihtoehto sille, joka haluaa kylpymahdollisuuden puutarhaansa. Lisätietoja: Vekkuli Production Tmi, p. Kylpytynnyrin lasikuituinen pinta on helppo pitää puhtaana, koska siihen ei tartu lika helpolla kiinni. Toimitetaan helppona rakennussarjana, jonka voi koota suoraan paikanpäällä. Kylpytynnyrin puuosat on valmistettu lämpökäsitellystä männystä. Tynnyreihin on asennettu valmiiksi kamiina, kamiinasuoja ja pohjaventtiili. 2000-luvun puumateriaali ei ravistu ja on helppohoitoinen. 2300 e
Turun Fimexin Kylpytynnyri
Kylpytynnyri on valmistettu lasikuitusisuksella ja ulkokamiinalla. Lisäksi käytännöllinen ulkokamiina pitää puuroskat poissa vedestä. Kiramin tynnyrit toimitetaan suoraan tehtaalta kokonaan koottuna, ainoastaan savupiippu pitää nostaa paikoilleen. Teknisettiedot
· Täyttö: 1500 l · Henkilömäärä: 4 -6 · Materiaali: ruostumaton teräs (sisä)/puu(ulko) · Halkaisijat: ulko 160 cm · Hinta: alk. Lisätietoja: Kirami Oy, puh: 045 676 9954 tai www.kirami.fi
HT150 BasicWood
HT150 Basic Wood on kotimainen lämpökäsitellystä männystä valmistettu kylpytynnyri. 1480 e kamiinalla
VEKAS
Ruostumattomasta teräksestä valmistettu Vekas -kylpytynnyri kestää vuodesta toiseen
Susanna Indrén kävi viiden kuukauden ikäisen Urho poikansa kanssa tutustumassa muun muassa Fairline ja Searaymalliston veneisiin Wihuri Oy:n veneliikkeessä, Helsingin Lauttasaaressa. 42 · Saaristo 2/2010
Sen takia meidän tulee olla niin supertarkkoja, miten sitä kohtelemme. - Muistan lapsuudessani myös keväiset tuoksut, kun isä tervasi, lakkasi ja myrkkymaalasi venettä. Se onkin uskomatonta, miten nopeasti olemme saaneet palveluita tarjoavia satamia lisää sekä upeita merellisiä terassiravintoloita, joissa veneilijät voivat nauttia kesäsäästä ja hyvästä ruoasta.
Vene kesäksi
Nämä muistot eivät jätä Susanna Indréniä rauhaan, vaan veneily ja merellä olo on jatkuvasti hänen mielessään. Nyt pitäisi saada myös maatalouden aiheuttama saastuttaminen kuriin, Susanna Indrén napauttaa. - Itämeri on niin haavoittuvainen. Hän haluaa moottoriveneen, vaikka onkin saanut lapsena kokemusta myös Laserveneistä. Muistan miten ainutlaatuista oli nauttia purjeveneen liikkeestä, kun syysilta hämärsi, vene oli 30 asteen kallistuksessa ja tähdet tuikkivat taivaalla, Susanna muistelee ja kuvailee joskus syksyisin nähneensä myös revontulia taivaalla. - Toisaalta silloin 1980-luvulla noita satamia ei vielä paljon ollut. - Kun sitten purjehdimme, isäni halusi aina rantautua purjeilla, moottoria ei saanut koskaan käyttää, Susanna muistelee. Merelle
Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN Kuva: MARTTI HIRVONEN
olisi pakko päästä!
Moottorivene vai purjevene. Silloin heillä oli tapana purjehtia usein Porkkalan mökiltä Helsingin keskustan tuntumassa oleviin satamiin. - Ennen kun purjehdin paljon, syystuulet olivat ylitse muiden. Hän on lukenut paljon Itämerestä kertovia artikkeleita. Ensin moottoriveneellä ja myöhemmin purjeveneelläkin, Susanna kertoo ja sanoo oppineensa ohjaamaan moottorivenettä ennen kuin oppi kävelemään. Sitten välillä voi valita luonnonrauhaa, jota Helsingin edustaltakin löytyy lukuisista retkisatamista. Susanna sanoo viihtyneensä aina Suomenlahdella, Helsingin tuntumassa, missä on veneilijöille paljon upeita rantautumiskohteita.
- Silloin kun tarvitsee palveluita, rantautuu vierassatamaan. Sitä pohtii tällä hetkellä näyttelijä Susanna Indrén miehensä kanssa. - Aluksi oli epäselvää, hankimmeko purjeveneen vai moottoriveneen, mutta siinä mieheni vei voiton. - Ehkä tässä tilanteessa moottoriveneen hankkiminen on parempi vaihtoehto myös siksi, että vauvan kanssa voimme tehdä välillä vain päiväretkiä. Nyt meillä on pieni vauva, jonka ehdoilla elämme eteenpäin, mutta pyrimme pääsemään kesäksi myös merelle. Yhteinen päämäärä on kuitenkin päästä merelle. Lisäksi maapallo pyrkii aina parantamaan niin sanottuja ongelmakohtia: kun aikoinaan tuli otsonikerrokseen reikiä, ensimmäiset happea tuottavat kasvit olivat näitä sinileviä, Susanna kertoo mutta katsoo kuitenkin valoisasti tulevaisuuteen ja uskoo muutoksia parempaan tapahtuvan. Meillä oli silloin puuvene, ja keväthuollot veivät paljon aikaa. - Puhumme kotona lähes päivittäin veneen
hankkimisesta. Kesä on tulossa, ja merelle pitäisi tänäkin kesänä päästä.
M
eri on upea ympäri vuoden: jäässä, tyynenä ja myrskyisenäkin, Salatut elämät sarjastakin tutuksi tullut näyttelijä Susanna Indrén kuvailee. n 43. Susanna Indrén kertoo itse olevansa veneilijä, joka haluaa fiilistellä. - Miehelläni taas on aina kiire, hän on myös enemmän mukavuudenhaluinen, Susanna naurahtaa. - Kun omistaa veneen, ei tarvitse välttämättä omistaa saarta tai kesämökkiä, Susanna kertoo, vaikka sanookin olevansa myös mökki ihminen, joka osaa ihan oikeasti rentoutua.
Onneton Itämeri
Susanna Indrén murehtii myös Itämeren huonoa tilannetta, mutta iloitsee, että heidän mökkinsä edustalla myrkyllistä sinilevää ei ole vielä näkynyt. - Vanhemmillani on kesämökki Porkkalassa ja he ovat myös aina veneilleet. Se onnistuu parhaiten purjeveneessä, missä eteneminen on hitaampaa, eikä kiirettä ole mihinkään. - Olen oivaltanut, että Itämeren pohjarakenne on liian tiivis, ja sitä pitäisi päästä hoitamaan. Se on niin sumpussa, eikä pääse niin sanotusti tuulettumaan. - Vaikka nautinkin purjehtimisesta, en vaadi fanaattisesti purjeveneen hankkimista, pääasia on päästä merelle tuntemaan tuulen tuiverrusta ja luonnon kauneutta. Hän on viettänyt lapsesta asti kesiään meren äärellä. - Mökkimme edustalla on virtauksia, jonka vuoksi vesikään ei koskaan kunnolla lämpene, mutta tiedän että Porkkalankin lähistöllä sinilevää on näkynyt
Vuodesta 1965 kartano on kuulunut Vuoriston perheelle.
44 · Saaristo 2/2010. Porvoossa sijaitseva Haikon kartano mainitaan historiassa ensimmäisen kerran jo vuonna 1362, jolloin sen omisti Viipurin dominikaaniluostari. Sittemmin se on siirtynyt omistajalta toiselle, ja siellä on vieraillut niin Venäjän keisarisuvun jäseniä kuin valtionpäämiehiä
Nyt maistellaan Hiillostettua lohipastramia, Paahdettua suomalaista häränsisäfileetä ja viljaporsaankylkeä, ruispaistettua ahventa ja savustettua taimenta sekä suussa sulavaa vanilja-pavlovaa. Jari Uotila on toiminut Haikon kartanon keittiömestarina jo yli viiden vuoden ajan. - Monipuolinen asiakaskunta vaatii myös vaihtoehtoisia ravintolapalveluita, Jari Uotila kuvailee. Ravintolamme on auki vuoden jokaisena päivänä ja kesäiltoina aina kello 23 asti. - Pyrimme tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan ruokaa, jonka raaka-aineet tulevat lähialueilta, vaikka näitä yhteistyökumppaneita on vielä liian vähän, Jari Uotila kuvailee ja sanoo kertovansa asiakkailleen mieluiten tarinaa ruoasta, jonka raaka-aineet ovat melkeinpä paikallisia.
Monipuolisia tilaisuuksia
Jari Uotila kertoo, että jokainen päivä on Haikon kartanossa erilainen. Kesällä häävieraat juhlivat mm. Lumi sulaa silmissä, ja kartanon keittiömestari Jari Uotila iloitsee hyvästä kevätkaudesta sekä kartanon ilmapiiristä. Viime kesänä myös Ceasarsalaatti jokirapujen kanssa oli kovin suosittu, Jari Uotila lisää. - Olen työskennellyt täällä jo yli viiden vuoden ajan ja koen edelleen työni hyvin haasteelliseksi ja monipuoliseksi. Hän iloitsee vaihtelevista työpäivistään.
Tyyliä ja arvokkuutta Haikon kartanosta
Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN Kuvat: MARTTI HIRVONEN
Keittiömestari Jari Uotila on valmistanut Saaristouutiset -lehden lukijoille maukkaita ja kauniita ruoka-annoksia, joita tarjoillaan myös ensi kesänä Haikon kartanon ravintolassa.
M
aaliskuinen kevätaurinko paistaa kirkkaana Haikon kartanon pihapiiriin. Villa Haikko on suunniteltu ja rakennettu juuri yksityistilaisuuksia varten. Hän kertoo, että ruokalistat muuntuvat kausien mukaan, ja aina on luvassa useita uusia ruoka-annoksia uudelle listalle, vaikka ravintolan suosituin annos on ollut jo useampana vuotena savuhärkä. - Se johtuu osittain Haikon kartanon monipuolisesta asiakaskunnasta, joka muodostuu ryhmistä, kokous- ja kongressiasiakkaista, yksittäisistä vieraista sekä virkistysasiakkaista. Villa Haikossa, joka sijaitsee Haikon kartanon puistossa. - Se kulkee listallamme jatkuvasti, koska kysyntä on niin kova. Voin valmistaa aamupäivällä hernekeittoa ja illalla juhlaillallista. Haikon kartano hakee jatkuvasti yhteistyökumppaneita lähialueilta. - Saatan olla esimerkiksi saman päivän aikana nuotiokahvituksessa ja illalla asiakkainamme on valtionpäämiehiä. n
" Haikon kartanon monipuolinen asiakaskunta pitää keittiömestarin työn mielekkäänä."
45. - Käytännössä uuden suunnittelu käynnistyy heti, kun uusin lista on ilmestynyt, sillä kokousruokalis-
ta vaihtuu kolme kertaa vuodessa, à la carte -lista kaksi kertaa ja suositusmenut kerran vuodessa, joten ideoinnin pitää olla jatkuvaa, Jari Uotila sanoo. Hän kertoo, miten ruokalistojen suunnittelu on Haikon kartanon koko keittiöhenkilökunnalle jatkuva prosessi. - Kesähäitä voi olla viikonloppuna jopa kolmet, ja niitä juhlitaan Villan lisäksi myös Kartanon saleissa
Koristele hennoilla salaatinlehdillä/versoilla.
Paahdettuasuomalaista häränsisäfileetä, viljaporsaankylkeä jayrttiperunoita
Häränsisäfileeja viljaporsaankylkeä: 0,4 kg häränsisäfileetä suolaa, pippuria 0,5-0,6 kg porsaan kylkeä 5 l vettä 0,03 kg suolaa 2 kpl porkkanaa 2 kpl keltasipulia 0,2 kg selleriä 10 kpl kokonaisia mustapippureita Grillikastike: 2 dl Uncle Ben´s Texas BBQkastiketta 6 tippaa savuaromia 4 tippaa tabascoa tai smoketabascoa 1 kynsi valkosipulia Yrttiperunat: 0,5 kg kuoripäällisiä perunoita/ uusia perunoita 4 rkl öljyä 1 rkl tuoretta timjamia ½ valkosipulin kynsi suolaa, mustapippuria Paahdettuhäränsisäfilejaviljaporsaankylkeä: Ota pintaväri sisäfileeseen, mausta suolalla ja pippurilla. Kuullotetutkaudenkasvikset: Kuullota kauden kasviksia öljyssä kypsymisjärjestyksessä. Valitse lihaista porsaankylkeä. Lisää punasipulia ja valkosipulia ja mausta suolalla pippurilla. Asettele leipälastut annokseen. 25 minuuttia, kunnes perunat ovat kauniin värisiä.
46 · Saaristo 2/2010. Anna vetäytyä peiteltynä n. Hiillostettualohipastramia jaruohosipuli-japunajuuri -vinaigrettea
Hiillostettulohipastrami: ½ lohifileetä paksummasta päästä 1 dl karkeaa merisuolaa 1 puntti tillihakkelusta 1 puntti ruohosipulihakkelusta valkopippurirouhetta Punajuuri-vinaigrette: ½ pienikokoinen tuore punajuuri kuutioituna 0.25 dl tummaa balsamicoa 0,25 dl vettä 0,5 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä ripaus suolaa, sokeria, mustapippuria Ruohosipuli-vinaigrette: 1 tl karkeaa Dijon-sinappia 1 rkl omena-viinietikkaa 0,5 dl oliiviöljyä 2 rkl ruohosipulihakkelusta ripaus suolaa, pippuria Hiillostettulohipastrami: Leikkaa lohifileestä pitkittäin (ruodot poistettu) 4 cm levyinen ja paksuinen n. Paahda pintaan kaunis väri, ja leikkaa kylki annospaloiksi. Keitä kylki edellisenä päivänä juuresten ja pippureiden kanssa suolalla maustetussa vedessä, kunnes luut irtoavat hyvin kyljestä. Punajuuri-vinaigrette: Kuori ja leikkaa punajuuri pieniksi kuutioiksi. Annostele vinaigretit n. 5 minuuttia ja leikkaa annokseen. Rasvapuoli ylöspäin uunissa ja grillissä rasvapuoli alaspäin. erittäin kuumalla ja kuivalla valurautapannulla n. Ruohosipuli-vinaigrette: Sekoita ainekset keskenään ja mausta ripauksella suolaa ja pippuria. Leikkaa saaristolaisleivästä ohuita lastuja, paista ne voissa juuri ennen tarjoilua. 4 tuntia, jotta siitä on helppo leikata tasaisia ohuita siivuja. 15 cm pituinen tanko. Rullaa tanko tiukasti muovikelmuun ja folioon, jotta siitä tulee mahdollisimman tasainen. Mausta ja sivele kylkipala grillikastikkeella ja laita uuniin/grillin kypsymään. Kiehauta kuutiot balsamicovesiseoksessa, kunnes nestettä on jäljellä 0,5 dl. Hiillosta tanko nopeasti esim. Suolaa lohi reilusti karkealla merisuolalla ja anna graavaantua 4 tuntia. Jäähdytä, lisää öljy ja mausta myllystä mustapippurilla, ripauksella suolaa ja sokeria. Yrttiperunat: Pese perunat, viipaloi n. Kypsennä uunissa + 200 asteessa n. Jäähdytä liemessä, poista luut ja nahka kylkipalasta. 1,5 cm paksuiksi siivuiksi. 1 tl/kutakin vinaigretteä annokseen lohen molemmin puolin. Poista varovasti raaputtamalla ylimääräinen suola, pyöritä tilli-ruohosipulihakkeluksessa, rouhi pintaan pippuria. Sekoita öljyn joukkoon mausteet ja pyöritä perunaviipaleet mausteöljyssä. Kohmeta tanko pakkasessa n. 5 sekuntia/pinta. Lado viipaleet uunipannulle ja mausta suolalla. Kypsennä uunissa 110 asteessa sisälämmöksi 58 astetta
Ruispaistettua ahventa
47
Käytä veteen laskettaessa apuna kauhan pesää tai kahvikuppia. Sekoita keltuaiset liemen joukkoon voimakkaasti vatkaten. Kypsennä munat vedessä kahdessa eri osassa. TAPAHTUMAKALENTERI
K E VÄT
KULTTUURI
LLISUUS ELOKUVA MUSIIKKI TANSSI KIRJA TEATTERI KUVATAIDE
TILAA NYT
tragikoomiset pojat
IJAN TOMMI TORaumalla
1/2010 6,90
haitari
4,90e
sellorock
a Apociaalypticmoln la isolla intohi
imi Kirjakevään yllätysn
Ruispaistettua ahventa, savustettua taimentaja uppomunaa siianmädillä
Ruispaistettuaahventa, savustettuataimenta jauppomunaasiianmädillä: 4 kpl ahvenfilettä (n. Nosta pois vesihauteesta ja lisää lopuksi joukkoon voi nokareina ja sitruunanmehu. Kypsennä n. Savustettutaimen: Savusta taimenpalat savustuslaatikossa/pussissa, sisälämmöksi 57 astetta. Kaada vesi pois. Kuullota kasvikset voilla, lisää lopuksi pinaatti ja tarkista maku. Uppomuna: Keitä vesi poreilevaksi, lisää etikka ja suola. Kypsennä seosta vesihauteessa kokoajan huolellisesti sekoittaen, kunnes kastike seostuu ja se ei maistu raa`alta munalta. Voikastike:Keitä liemi kokoon salottisipulista, valkopippurista, kalaliemestä (3 dl), valkoviinistä (3 dl ja tillinvarsista. 02071 21254 MYYNNISSÄ myös lehtipisteissä
48 · Saaristo 2/2010
Ahvenet: Mausta ahvenfileet suolalla, pippurilla ja kieritä ne hapankorppumuruissa Paista ahvenfileet voissa pannulla nopeasti kauniin värisiksi. Lämminvihannessalaattikaudenkasviksista: Kypsennä kasvikset: kukkakaalia, uutta peruna, kevätsipulia, punasipulia, korvasientä, pinaattia, rucolaa kypsymisjärjestyksessä. 0,05 kg/file) 0,5 dl hapankorppumurua voita 4 kpl taimenta annospalana (taimenpalat sen mukaan kuinka isot ahvenfileet olivat) Uppomuna: 2 l vettä 1 dl etikkaa 1 rkl suolaa 4 kananmunaa
PETER FRANZÉN
Voikastike: 4 kpl keltuaista 2 dl voimakkaan makuista kokoon keitettyä kalavalkoviinilientä 1/2 sitruunan mehu 0,2 kg voita
ELA TOMMI KORPppaissa
bisnesmiehen saa JORMA PANULA nta" vali
"Musiikki oli oikea
tulkinta Anna Kar
DAKIN ANDRIY ZHOLeninasta
AT TAMPEREELLA MUUMIT TANSSIV
50 vuotta näyttäm
TUIJA VUOLLE öllä
TEATTERI TAIDE OOPPERA TANSSI MUSIIKKI KIRJALLISUUS ELOKUVA LASTENKULTTUURI
Ilmestyy neljästi vuodessa: Helmikuussa Toukokuussa Syyskuussa Tilaushinta 19 euroa/vuosi Marraskuussa
Tilaa Kulttuurihaitari suoraan kotiisi: ww.kulttuurihaitari.fi/tilaajapalvelu puh. Kokoa annos ja nosta teelusikallinen siianmätiä lopuksi upotetun munanpäälle, ja paista annoksen päälle tuleva pekonin siivu rapeaksi.. 3,5 minuuttia ja nosta reikäkauhalla munat pois liinan päälle kuivumaan
½ vaniljatangon siemenet (riippuen vaniljatangon koosta) 1,5 dl sokeria 1,5 tl valkoviinietikkaa 1,5 tl maissijauhoja Mehustetturaparperi: 2 - 3 raparperinvartta 0,5 dl tummaa ruokosokeria 1/2 appelsiinin kuoriraastetta (vain päällimmäinen oranssiosa) 0,5 dl appelsiinimehua 2-3 rkl sitruslikööriä Vaahto: 1 dl kuohukermaa 3 rkl raparperin kypsennyslientä siivilöitynä Ahomansikkakastike: 0,15 kg ahomansikoita tuoreena /pakasteena (voit korvata puutarhamansikoilla jos ahomansikoita ei ole saatavilla ) Marengit: Vatkaa valkuaiset vaahdoksi, lisää joukkoon sokeri ja vaniljatangon siemenet. Laita marenki pursotinpussiin ja pursota leivinpaperille pyöreitä pesänomaisia kakkuja halkaisijaltaan n. Mehustettuaraparperia: Kuori raparperit, leikkaa 12 ohutta n. Vanilja-Pavlova,mehustettua raparperiajaahomansikkakastiketta
Vanilja-Pavlova: 3 valkuaista n. Kokoa annos nostamalla marengin päälle muutama lusikallinen sitrusvaahtoa, nosta vaahdon päälle hillottu raparperi, lisää ympärille ahomansikkakastiketta ja puutarhamansikan puolikkaita/kokonaisia ahomansikoita. Lisää valkoviinietikka ja maissijauhot. Halkaise tanko ja raavi veitsen kärjellä siemenet. Vatkaa vielä muutama minuutti, kunnes vaahto on kiinteää ja kiiltävää. Keitä sokeri, appelsiinin mehu, appelsiinin kuoriraaste ja likööri. tunnin ajan. Laita marengit ensin uuniin paistumaan 140 asteeseen, laske heti uunin lämpö 100 asteeseen ja paista n. Vaahto: Vaahdota kerma pehmeäksi ja mausta vaahto raparperien mehustusliemellä. 6 cm pituista tankoa. Säilytä marengit kuivassa paikassa. Lisää raparperitangot, hauduta hiljaa muutama minuutti, jäähdytä raparperit liemessään. Ahomansikkakastike: Aja mansikat sauvasekoittimella tasaiseksi, mausta hieman 1 rkl mansikkaliköörillä tai mansikkasiirapilla. Sammuta uuni ja jätä luukku raolleen, anna kuivua uunissa rauhassa seuraavaan päivään. 49. 7- 8 cm
ISLANTI
Islannissa sijaitsee Euroopan suurin jäätikkö, Vatnajökull.
Upeat maisemat ja taattu saalis vievät häntä nykyään saarelle monta kertaa vuodessa. kalastajan unelmakohde
Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN Kuvat: JANI HIMANKO
Jyväskyläläinen kalastusopas Jani Himanko hullaantui pari vuotta sitten Islannin kalavesistä. Islannin joet ja järvet antavat lohta, taimenta ja rautua.
51
Islannin saarella on upeat maisemat. Kuvassa Santeri ja Saku Kulmala.
52 · Saaristo 2/2010. Lukuisat vesiputoukset syntyvät jäätiköiden sulamisvesistä ja Pohjois-Atlantin merellisen ilmaston tuomista runsaista sateista
Islanti oli jo ennen siellä käyntiä kiinnostanut Jania kalastusmielessä jo useamman vuoden ajan. - Houkuttelimme pilkille mukaan pari paikallista kaveria, jotka lopulta lähtivät ja olivat innoissaan, varsinkin kun meillä oli mukana suomalaisia M-A Leech ja Mutu Leech -vieheitä, joihin ei tarvita erillisiä syöttejä. Kalastusopas Jani Himanko on juuri saapunut kalastusreissulta Islannista. Hän pitää myös Islannin koske53. Osa saaresta on talvisin aina ilman lunta, pakkasta on korkeintaan vajaa kymmenen astetta ja vesistöt ovat harvoin jäässä. Hän opastaa ryhmiä Keski-Suomen vesillä, mutta vie mielellään innokkaita kalastajia myös ulkomaille. Raudut olivat suurikokoisia. - Islannissa on ainakin viisikymmentä jokea ja lukuisia järviä, joissä kalastaminen on tehty sääntöjä noudattaen suhteellisen helpoksi. Aina voi myös olla kohtalaisen varma, että kalaa saa, Jani Himanko kertoo. - Suurimmat olivat noin puolitoistakiloisia, sellaisia en ollut edes aiemmin nähnyt. Janin mielestä Suomessa vastaavanlaisen kalastuksen laatu on selvästi huonompaa. - Meille sattui tällä kertaa kuitenkin katastrofaalinen sää, sillä Islan-
tiin tuli pilkkireissumme aikana myrskyn kanssa ensilumi, Jani Himanko kuvailee ja kertoo, että sääolosuhteet vaikuttivat myös siihen, missä he lopulta kalastivat. Alun perin heidän piti mennä vuoristojärville.
Jokien ja järvien maa
Jani Himanko teki ensimmäisen kalastusreissunsa Islantiin parisen vuotta sitten. Yksi upeimmista ulkomaankohteista on Islanti.
E
letään helmikuun loppua. Yksi syy siihen, että islantilaiset eivät pilki on saaren leuto ilmasto. - Olin monesti kuullut, että lohen, taimenen ja raudun kalastus on
siellä yhtä hyvää tai jopa parempaakin kuin Kuolan niemimaalla, Pohjois-Venäjällä, jota pidetään maailman ykköspaikkana lohikalojen suhteen. - Tällä kertaa olin parin kaverin kanssa rautupilkillä Islannin itärannikolla, Egilsstadir-nimisen kaupungin lähellä, jonka tuntumassa on lohijokien lisäksi järviä, ja lohensukuista rautua nousi pilkillä ihan mukavasti. Esimerkiksi jos kalastamaan lähtee neljäkin kaveria kerrallaan, heillä saattaa olla jopa 25 kilometriä jokea ihan omassa käytössä. Tämän jälkeen hän on käynyt saarella tiiviisti. Kalastusopas Jani Himanko on pääosin perhokalastaja, mutta kalastaa myös virvelillä. Oli yllätys, että niin kookkaita rautuja sai pilkillä, Jani Himanko iloitsee. Hän kertoo, että islantilaiset olivat hieman hämillään, sillä saarella
ei yleensä harrasteta pilkkikalastusta. Se oli ihan uutta islantilaisille, ja kyllä he hämmästelivät, kun kaloja saatiin ilman erillistä syöttiä
Kuvissa Jani Himanko ja Panu Sarvilahti juuri joesta nousseiden meritaimenten kanssa.
matonta luontoa ja vaihtelevia maisemia käynninarvoisina. - Joihinkin tiettyihin järviin tarvitaan vielä erillinen kalastuskortti, mutta se selviää sitten paikanpäällä. Samalla tulee ilmi parhaimmat kalastuspaikat, mikä on merkityksellistä myös matkailuyrittäjille. - Rannikolla, jokisuissa ei lohta pyydetä verkoilla, kuten Suomessa tehdään. - Käytännössä jokaisella joki- tai järvialueella on joku nimetty henkilö, joka huolehtii alueen kalastuksesta. - Lisäksi se todellinen rauha ja kiireettömyyden tunne, minkä saa Islannissa kokea on sanoinkuvaamatonta. Islannin kalavesillä kalastetaan tietysti samoilla kalastusvälineillä kuin Suomessakin. Pakettiin sisältyy kalastuslupa ja majoitus sekä tarvittaessa opas, jolta varsinkin ensikertalainen saa paljon hyvää tietoa. Lisäksi Islannin lohijoilla tai taimenjärvillä kalastaminen on aina sidottu matkailuun: eli kun lähtee kalastamaan, pitää varata esimerkiksi kolmesta päivästä viikkoon kestävä kalastuspaketti suoraan joltakin matkailuyrittäjältä. Jotkut paikalliset, joilla on omia järviä, saattavat joskus harvoin hakea kalaa verkoilla. Paikalliset odottavatkin aina "vesi kielellä" näitä kalastusraportteja edelliskaudelta. He ihmettelevät, miksi joku tulee varta vasten kalastamaan taimenta ja rautua, Jania huvittaa. Toisaalta taimenet ovat kookkaampia kuin Suomessa. Hän iloitsee myös siitä, että islantilaiset eivät harrasta kovinkaan paljon verkkokalastusta. Lisäksi saalispäiväkirjaan merkitään pyyntipaikka, käytetty viehe tai syötti. Toisaalta sitten taas taimen ja rautu ovat kookkaampia kuin Suomessa. Islannin kalavesillä kalastetaan tietysti samoilla kalastusvälineillä kuin Suomessakin. He eivät oikein ymmärrä taimenen ja raudun arvoa, vaan arvostavat niitä yhtä huonosti, kuin me suoma54 · Saaristo 2/2010
laiset arvostamme haukea tai särkeä. Islannissa lohta ei saa kalastaa yöllä, yleensäkin jokivesissä yöaikoina kala on rauhoitettu, mikä on mielestäni hyvä sääntö: kalat saavat
olla rauhassa 12 tuntia vuorokaudessa, Jani kuvailee. Islannin lain mukaan kaikki kalastajat joutuvat ilmoittamaan saamaansa saaliin kohteessa olevaan päiväkirjaan. - Islantilaiset itse arvostavat Atlantin lohen kaiken yläpuolelle. Hän kertoo, miten Islannin sisä-
vesillä myös valvotaan kalastusta. - Joissa on lohta valtava määrä, mutta ne ovat pienempiä kuin mitä Suomen tai Norjankin joista saa. Siihen merkitään muun muassa kalastajan nimi, päiväys, kalan paino ja pituus sekä tieto päästettiinkö kala vapaaksi vai kolkattiinko se. - Valvontaa hallinnoi Islannin maatalousministeriön alainen toimikunta, paikallistasolla kalastusta valvovat niin sanotut kalastusyhdistykset. - Lokakuun lopussa nämä kalastuspäiväkirjat lähetetään maatalousministeriön toimikunnalle, joka julkaisee sitten yhteenvedon seuraavan vuoden maaliskuussa. Tiedon kerääminen on muutenkin fiksu tapa, koska tämän myötä islantilaisilla on vuosikymmeniltä taaksepäin tiedot, millä ja mistä kalaa on saatu.. - Kun saarella liikkuu, siellä vaihtuu kuumaisema yhtäkkiä Taru sormusten herra maisemaksi, sitten osassa saarta saatetaan olla kuin alppimaisemissa. Islannissahan on vain hieman yli 300 000 asukasta, joista yli 200 000 asuu pääkaupunkiseudulla, joten jokainen voi kuvitella, miten paljon asumattomia alueita saarelta löytyy.
Kalastuksen säännöt
Islannin makeissa vesissä elää vain viisi kalalajia: Atlantin lohi, järvitaimen, rautu, ankerias ja kolmipiikki. Kalaa nousee tutuilla välineillä, kun on taito hyppysissä, Jani Himanko toteaa. Siellä lohet ja taimenet pääsevät vapaasti liikkumaan ja niitä kalastetaan siimalla ja vieheellä. Joissa lohet ovat pienempiä kuin mitä Suomen joista saa
n
Lisätiedot:
· · · · · ·
http://fishbum.travel www.veidimal.is www.angling.is www.icelandairholidays.fi www.strengir.is www.kalastusoppaat.com
55. Vaikka Jani Himanko kävikin helmikuussa Islannin vesillä pilkillä,
todellisuudessa hänen mukaansa sinne kannattaa mennä kalastamaan vasta keväällä, huhtikuusta alkaen. Matkailu on nyt vahvoilla, ja paikalliset odottavatkin ensi kesäksi ennätysmääriä turisteja. Touko-kesäkuussa aukeaa lisää taimen- ja rautupaikkoja, ja niiden kalastaminen jatkuu aina lokakuun loppuun asti. - Tiedän kokemuksesta, että jos yrittää aluksi ottaa paikallisista kalastusasioista selvää Suomesta käsin, se on suhteellisen vaikeaa. Silloin todennäköisesti pääsee myös halvemmalla. Islanti on nyt muotikohde, Jani Himanko toteaa ja suosittelee kesäksi sinne mieliviä tekemään matkavarauksia ajoissa. Lohta kalastetaan heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa.
Kalastuskausi pääosin huhtikuusta lokakuulle
Jani Himanko suosittelee valmismatkaa ensimmäisen kerran Islantiin lähteville. Lohta kalastetaan heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Yritin itse ensin toimia niin, ja oli yllättävän hankalaa löytää tietoa esimerkiksi netin kautta, Jani Himanko kertoo. Usein tämä majatalon pitäjä omistaa myös kalastusoikeuden lähijärveen tai jokeen. - Toinen vaihtoehto on se, että lentää paikanpäälle, vuokraa auton ja lähtee kiertelemään saarta, mutta se on ensikertalaiselle paljon monimutkaisempaa, vaikka saarelta löytyy kaikilta parhailta kalastusalueilta aina jonkinlainen majatalo. - Islannissa on nykyään halvempaa kuin Suomessa, ja se näkyy turistienkin määrässä. Joet menevät kiinni lokakuun lopussa, jolloin kalastuskausi päättyy. Jani Himanko kertoo, että viime kesänä näkyi jo selvästi, miten Islannissa hintataso laski, kun paikallisen kruunun kurssi oli edellisenä syksynä romahtanut. Islannin ensimmäiset taimen- ja meritaimenjoet aukeavat kalastajille huhtikuussa, ja siellä kalastetaan aina lokakuulle asti. - Silloin ensimmäiset taimen- ja meritaimenjoet aukeavat kalastajille
kiehtova majakka kaukana länsirannikolla
Säppi
56 · Saaristo 2/2010
Säpin majakkamiljöö aamuvarhaisella kevättalven pakkassäässä.
Hyvänä jäätalvena Säpissä voi retkeillä myös jäitse. Horisontissa matalana "pannukakkuna" näkyvässä Säpissä on paljon nähtävää.
57. Saari on varsin vaikeasti saavutettavissa, mutta käynti kannattaa, jos sen onnistuu järjestämään. Suomen Majakkaseuran ryhmä teki talviretken Säppiin maaliskuussa 2010.
Teksti ja kuvat: PEKKA VÄISÄNEN
Säpin majakkasaari Porin edustalla länsirannikolla on kiehtova pieni paratiisi kaukana maailman hälystä
1460 1456
1451 1444 1441 1436 1440
Sälgrund
1432 1433 1404 1416
1412 1408
1399
Tiedot
1390 1388 1394 1385 1358 1372
1396
1362 1358 1367
Säppi 1354 1350
SÄPPI (N 61°29,0´ 21°21,0´)
1348 1342 1337
· Säppi rakennettiin osana Pohjanlahden majakkaverkostoa vuonna 1873 · Majakan suunnitteli Axel Hampus Dahlström · Säpin majakan valo näkyy mantereelle asti · Matalan saaren pinta-ala on 150 hehtaaria · Majakka on auki vierailijoille · Metsähallituksen ylläpitämän laiturin ympärillä veden syvyys on 2 metriä · Tilausristeilyjä tehdään lähinnä Luvialta · Myös Porin Kuuminaisista voi tilata kyydin majakkasaarelle · Säpin majakkaa ylläpitää Säppi 2000 ry · Lisätietoja: www.sapinmajakka.com
1317 1318
1333 1326 1327 1331
58 · Saaristo 2/2010
Majakan suunnitteli, joka suunnitteli myös Säpin kanssa lähes identtiset Marjaniemen ja Laatokan Hanhipaaden majakat. Kelvollinen vieraslaituri on Metsähallituksen hoidossa. Lyhtykojun kautta pääsee vielä ryömimällä aukosta ulkoterassille, jos kävijä sinne vain uskaltaa.
Vanha linssi korvattu uudella
Säpin majakan teho on nykyisin hyvin pieni, mutta majakan valo näkyy mantereelle asti, ja sen perusteella merenkulkija voi kyllä navigoida. Säpissä ei peritä edes laiturimaksua. Säppiä kaavaillaan mukaan perusteilla olevaan Selkämeren kansallispuistoon.
Vapaaehtoisten hoidossa
Säpin majakkaa ylläpitää kolmen Säpin majakkasaaren ystävän perustama Säppi 2000 ry. Omat roskat on jokaisen huolehdittava pois. Hyvänä jäätalvena valon perusteella voi hämäränkin aikaan suunnata askeleensa, tai sukset, kohti Säppiä. Toisaalta palvelujakaan ei ole, mutta aina ystävälliset Säpin isännät auttavat tarvittaessa pulaan joutuneita. Valo on valtion eli nykyisin liikenneviraston vastuulla, mutta yhdistyksen puuhamiehet pitävät majakkaa auki vieraille ollessaan kesäisin saarella, käytännössä lähes aina. Tarvitaan vain kohtuullisen kaunis päivä ja merikelpoinen vene. Majakan huippu eli lyhtykoju on varsin pieni. Kesällä Säppi on majakkasaareksi harvinaisen suuri ja vehreä keidas kaukana rannikosta. Majakan huipulle johtavat kierreportaat, jotka saavat luonnonva-
loa majakassa joka kerroksessa olevista ikkuna-aukoista. Valtaosan saaresta omistaa valtio, mutta kolme yksityistäkin mökkiä saarella on. Alkuperäinen kaunis linssi on nyt nähtävissä Rauman merimuseossa. Se rakennettiin osana Pohjanlahden majakkaverkostoa, ja se valmistui 1873. Tämä pyöreä ylöspäin suippeneva majakkatyyppi on oikeastaan Suomen ainoa säilynyt usean majakan sarja ja sellaisena klassisen kaunis. Majakkaan tutus59. Osa saaresta on lehtojensuojelualuetta, jolta ei saa kerätä edes polttopuita. Säpin majakka oli aiemmin vieläkin sirompi torni, mutta 1930-luvulla sitä kuten monia muitakin majakoita vahvistettiin 15 sentin betonikuorella. Ihmisen kädenjälki näkyy selvimmin majakan ympärillä.
Pitkä laituri johtaa Säpin satamasta majakan pihapiiriin.
H
elpoiten vierailu noin 10 kilometriä rannikosta sijaitsevassa Säpissä onnistuu seudun huviveneilijöille. Säpin aktiiveilla on hoidettavanaan lähes 140 vuotta vanha majakka. Säppi on tyypillistä maankohoamarannikkoa, matalan saaren pinta-ala on nyt 150 hehtaaria ja kasvaa koko ajan
Hyvinä jäätalvina, joita valitettavasti on yhä harvemmin, Säpissä voi hyvällä tuurilla päästä käymään jäitä myöten. Vastapäinen pienempi asuinrakennus on nyt lintuharrastajien käytössä. Säpin majakkamiljöö on varsin ehyt, rakennukset sijaitsevat majakan ympärillä säännöllisessä muodostelmassa. Säpistä saa lisätietoa myös Säppi 2000 ry:n puheenjohtajalta Heikki Helteeltä p. Säppiä peittää tiheä, pääosin luonnontilainen metsä lähes joka puolella. Saarella toimii heidän ylläpitämänsä lintuasema. Säppiin pääsevät alle kahden metrin syvä-
yksen omaavat veneet. Mielenkiintoisia nähtävyyksiä on mm. Vapaaehtoisten työtä kannattaa arvostaa, sillä muuten majakkaan ei pääsisi tutustumaan. Säppiin ei ole merkittyä väylää veneilijälle, mutta länsirannalla sijaitsevaan satamaan pystyy ajamaan veneellä seuraten linjatauluja ensin luoteesta. Säppiin tehdään tilausristeilyjä lähinnä Luvialta. Jätevesiratkaisuja
1900-luvun alulle tyypillinen Säpin luotsitupa on nyt paikallisen metsästysseuran käytössä.
Saaren erikoisuus muflonilampaat
Muutama mufloni tuotiin Säppiin 1940-luvun lopussa, ja näitä valkoperäisiä säikkyjä ja kevyitä lampaita on saarella liki puolensataa. Säppi 2000 ry:n mainioilla nettisivuilla on lisätietoja näistä mahdollisuuksista. länsirannalla, josta löytyy rantaan lähes hautautunut vanha puinen pelastusvene, sekä yli sata vuotta vanha luotsiasema, joka on nykyisin Reposaaren metsästysseuran käytössä. Nyt kirjan toinenkin painos on loppumassa. Majakkahenkilökunnan talo on suurin ja tärkein näistä. Ne viihtyvät itärannalla ja saaren itäosien tiheissä metsissä, jossa niiden on turvallista olla. n Lisätietoja:www.sapinmajakka.com
Säppi-aktiivit Heikki Helle (vas.) ja Ari Salo ovat jo vuosia pitäneet huolta majakkamiljööstä.
tuva voi tukea Säppi 2000 ry:n työtä majakkamiljöön hyväksi maksamalla vapaaehtoisen kannatusmaksun majakan ovella olevaan lippaaseen. Linjojen kohdatessa keula tulee kääntää kohti toisia linjatauluja, jotka ohjaavat laituriin. muutama vuosi sitten julkaistusta Säpin historiikista Säppi, Selkämeren loisto, jota Säppi 2000 ry on myynyt. Matkaa tehtiiin suksilla ja lumikengillä. Suomen Majakkaseura järjesti tällaisen retken Porin Kuuminaisista Säppiin maaliskuussa 2010. Myös Porin Kuuminaisista voi tilata kyydin Säppiin. Pihassa on nukkuma-aittoja ja talli tai navetta, jota saaren erikoiset villilampaat, muflonit silloin tällöin käyttävät.. Sen saattaa löytää kirjastosta. 050-3026161 ja rahastonhoitajalta Ari Salolta p. 0400-253171. Säpissä elämä on sujunut aina rauhallisesti, mutta saaren läheisyydessä on tapahtunut dramaattisia haaksirikkoja, joista tunnetuin on suomalaisen torpedoveneen S2:n uppoaminen vuonna 1925. Laiturissa ei ole yleensä ruuhkaa.
Mielenkiintoinen historiikki
Mielenkiintoisia lisätietoja Säpistä saa mm
02071 21255 · www.saaristouutiset.fi
61. Veneilijän, mökkeilijän ja saaristomatkailijan lehti
Esittelyssä MARINO APB 27 I KARI NURM si purjehti kak yli kertaa Atlantin
Veneil
ijän, m ökke
Asut ULKO IL ja kala UUN stukse en
ilijän
ja saar is
TANK A majak RIN kavalo alla n
tomat
kailijan
keilijän Veneilijän, mök
ja saaristoma
tkailijan leh
ti
SYKSY
lehti
nro 5 · 2009 · 7 5,9 0 · ww w.sa
aristou
utiset.f
i
Vene
ilij
ÄN KES llinen mere ti is muo saar n ja ilijä ökke än, m
aristo uuti
NE JAN NEN utiset.fi AHO y vesillä · www.saaristou 2009 · 7 5,90 viihty i TALVI nro 6 · leht ijan tkail toma
ikeat PELTSIN hu KALASAALIIT
set.f
i
2· T nro KEVÄ
2009
·7
TIAN I RA i on titaan saarella nau Mer OMATT ETrivedestä T UUD met RIS ä ee v HDEN ven ystä purje SUOMENLA
5,90 · ww w.sa
Strömsön
OHTEET SAARISTOK
to Abrahaminluo Vergi Norrskata Asterholma Jungfruskär
ROLAN UNTAMO EE etket
kajakkir saaristossa
Veneil
ijän, m
kalas ta unelm jan a ISLan kohde TI
Esittel ys MOOTT sä UUDET ORIVEN EET
5 90
PEKK PUSK "Mök A k ihmis eily edistä en te rveyt ä tä"
Saarist on m TAALI NTEH akuja TAALT A
Ravus tuskau on kä si sillä
ökkeil
kutsuu veneile mään
MallorUSanna S ca Ind
kailija
A
ijän ja
saaris
tomat
rE kaipu nIn u mere lle
aar n Sakuijsato m
OSTA INKO
NE ATAMAT PAVERETKIS KIMPlkomailla u
kevät
nro 2
· 2010
· 5,90
· www
.saari
kit amö Saun lyssä esitte
Tilaa Saaristouutiset! KUUSI + 1 numeroa vuodessa...
i P N O · fileoint ONE en OLM rkaamin KI K · pe KOK inen pistäm ·
A ND SÄL PULLGRU PUM SÄ: MPÖ ELYS inen ALÄ SITT m ä ILM NK Ä valmista stö ALA · Sää A A K säilöntä · AST
atiisi atkailijan par majakkam
MIKK O KUUS TO uuden maailm SELL E an
LOHE NK A L Laites ASTU ukelta S minen avasi
stouut iset.fi
Torsö ISTOKOHTE ET Rukkira Sattm hu Öra ark Hund klobb
SAAR
n leht
i
o n e lä m
ys
retkis ata raum alta k mat okkola a
n
ita: ruhnu kukou jungfr ri Bornh usund o Länsm lm ansgru nd
merik ohte
Jätev esiratk haiko aisu n k ar | Puh tano dasta Sta vettä | Ren toutta vat ky lpytyn nyrit
mökill e
vie pid emmil lekin p uutuus urjehd uksille
X-Yac htsin
Säpin k maja iehtova kkaS aari
Saariston makuja
Helmikuussa Maaliskuussa Huhtikuussa Toukokuussa Syyskuussa Lokakuussa
OSALLISTU ARVONTAAN! Voita Aurinkomatkojen 500 euron matkalahjakortti!
Arvonta suoritetaan kaikkien vastanneiden kesken 31.10.2010.
Kyllä!
"
Tilma Mediat Oy
Tunnus 5011868 00003 Vastauslähetys
Saaristouutiset maksaa tilauksen postimaksun.
Tilaan Saaristouutiset kestotilauksena, kuusi numeroa vuodessa 29,Tilaus alkaa seuraavasta numerosta. Laskutus tilauksen alettua. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu.
Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin Allekirjoitus 02/2010 Postitoimipaikka Syntymävuosi
Puh
Huhtikuisessa Suomessa oli vielä 30 senttiä lunta, kun taas Unkarissa pellot olivat jo saman verran oraalla. BAGAN puhdistamot uutta Suomessa
Yli-Kaitalan lomamökit sijaitsevat Iitissä luonnonkauniissa maisemissa. Tilan alueella on jo oma vesijohtoverkosto ja seuraavaksi alamme rakentaa viemäriverkostoa, jotta mökkien jätevedet saadaan suoraan puhdistamoon. Markku Yli-Kaitalan mukaan maatilamatkailussa luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen onkin tärkeintä. Samalla tuetaan alueen linnustoa ja edesautetaan
vesistöjen tilaa. Alkusysäys tuli 1990-luvun alussa, kun teimme lomamatkan Unkariin. Viljelyn rinnalle oli syytä keksiä jotain muuta, Markku Yli-Kaitala muistelee. Kymijoen kupeessa luonto on kaunista ja tilalla on rantaa useita kilometrejä. Lomatoimintaan oli hyvät mah-
dollisuudet ja aloimme rakentaa mökkejä oman metsän puista. Tilalle asennettiin viime vuoden lopulla Bagan jätevedenpuhdistamo.
Teksti: JUHA ROSENQVIST
Yli-Kaitalan lomamökeillä haluttiin panostaa jätevesien puhdistamiseen, jotta luonto säilyisi myös jälkipolville. Ympäristö on pidettävä puhtaana, jotta luonnon kauneus ja monipuolisuus säilyisivät myös tuleville polville. Bat Systemsin markkinoima Baga-puhdistamo valikoitui Yli-Kaita-
62 · Saaristo 2/2010. Kunnalliseen verkkoon liittyminen ei etäisyyksien takia ollut mahdollista, joten päätimme turvautua omaan puhdistamoon. Tällä hetkellä työn alla on kahden hehtaarin kosteikkoalue peltojen valumavesille, jotta peltojen lannoitukseen käytetty fosfori saataisiin kiertoon. Tähän asti mökkien jätevedet on kerätty umpisäiliöihin ja kuljetettu puhdistamoon. Maatilamatkailussa ympäristöstä pidetään hyvää huolta. Kalastusmahdollisuudet ja -retket ovat tänä päivänä kysyttyjä palveluja. Vesistöjen suojelemiseksi olemme panostaneet myös jätevesien käsittelyyn.
Puhdistamolla on väliä
Viime vuoden lopulla Yli-Kaitalan lomamökeille asennettiin ruotsalaisen Bagan Kompakt 15 -puhdistamo, joka käsittelee niin lomamökkien kuin koko tilan jätevedet. Siitä toimintaa on kehitetty eteenpäin ja majoitusmahdollisuuksien lisäksi tarjoamme nykyään moninaisia matkailupalveluita tilausravintolasta ja kokousten järjestämisestä aina opastettuihin virkistyspalveluihin asti. Silloin tuli oivallettua, että kun EU:hun mennään, niin maanviljelyssä ei olla ihan samalla viivalla eteläisen Euroopan kanssa. Jätevesien käsittelyjärjestelmäksi valittiin Bagan puhdistamo, sillä sen käyttö ja huolto ovat helppoa.
I
itissä sijaitsevan Yli-Kaitalan tilan aluetta on asutettu ja viljelty satoja vuosia. Maatilamatkailu oli Yli-Kaitalassa luonteva kehityssuunta. Maata viljellään edelleen, mutta parikymmentä vuotta sitten Markku ja Virpi Yli-Kaitala nostivat matkailun maatalouden rinnalle
n
63. · Puhdistamojen koot vaihtelevat kiinteistökohtaisista järjestelmistä suuriin yhteispuhdistamoihin. · Bagan puhdistamot soveltuvat kaikille jätevesille. Erkki Sarvi Bat Systemsiltä kertoo, että isompiin puhdistamoihin tehdään usein räätälöityjä ratkaisuja. Viime vuoden lopulla tehtyjä asennustöitä hidasti ankaraksi herennyt talvi, mutta laitteisto saatiin toimintakuntoon ilman ongelmia. Puhdistamoille on tarjolla myös täyshuoltomahdollisuus. · Bagan kiinteistökohtaisten puhdistamojen hinnat lähtevät 7000 eurosta. Kaikki huoltotoimenpiteet suoritetaan teknisessä tilassa. Tukisopimuksen hinta on alkaen 150 e / vuosi. Baga on valmistanut puhdistamoja 40 vuoden ajan. Järjestelmä sietää tällöin pidempiäkin käyttökatkoksia ilman, että biologisen prosessin puhdistusteho heikkenee. Puhdistamossa on myös etävalvontajärjestelmä, joka vikatilanteissa lähettää tiedon suoraan tehtaalle. Harmaille vesille optimoitu puhdistamo voidaan myöhemmin päivittää helposti mustien jätevesien puhdistukseen. Bagan puhdistamoissa jäteveden käsittelykustannus on kaikki kulut huomioiden keskimäärin 12 euroa kuutiolta. Useimmissa isoissa puhdistamoissa tekniikka on sijoitettu puhdistussäiliöihin, joten huoltotoimenpiteitä ei ole miellyttävä tehdä. Vuosihuollon lisäksi puhdistamo pitää tyhjentää lietteestä tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa. Yli-Kaitalassa hyödynnettiin myös vanhan sikalan säiliö, josta tehtiin puskurivarasto tilanteisiin, joissa jätevettä syntyy hetkellisesti enemmän kuin puhdistamo kykenee vastaanottamaan. Iitissäkin Yli-Kaitala asensi laitteiston itse, mikä tuotteittemme kohdalla on mahdollista. · Lisätietoja: www.batsystems.fi
Puhdistamon säiliöt asennetaan maan alle ja ankkuroidaan betonilla. Itse puhdistamo on jo toiminnassa, ja on toiminut moitteetta, Markku YliKaitala toteaa tyytyväisenä. Huoltaminen on siten helppoa ja siistiä, ja silloin se tulee myös tehtyä, Markku YliKaitala huomioi. Samoin huollon voi tehdä itse. Pienemmät mallit, kuten Baga Puhdistaja, soveltuvat myös vapaa-ajan asunnoille. Bagan puhdistamoon kuuluu erillinen pieni huoltorakennus, johon tekniikka on sijoitettu. Puhdistamo kykenee käsittelemään 15 kuutiota jätevettä vuorokaudessa. · Puhdistamot edellyttävät vain yhden vuosihuollon, jonka käyttäjä voi tehdä itse. · Kaikissa Bagan puhdistamoissa jäteveden käsittely tapahtuu käänteisesti verrattuna yleisempiin biologis-kemiallisiin puhdistamoihin: jätevesi selkeytetään ensin hiutaloimiskemikaalilla, ja biologiseen prosessiin viedään vain kirkasta jätevettä. Kompakt-puhdistamoissa jätevesi voidaan vielä jälkikäsitellä UF-kalvosuodatuksella, joka hygienisoi jäteveden bakteereista. Pakkanen ja hanki tulivat niin ripeästi, että viimeistelytyöt jäivät kevääseen. Puhdistamo kuluttaa myös sähköä. Asennuskustan-
nuksissa on myös mahdollista säästää tekemällä työn itse. Säiliöistä on putkiyhteydet huoltorakennukseen, jonne puhdistamon tekniikka on sijoitettu. Tiedot
BAGA-PUHDISTAMOT
· Ruotsalaisvalmisteinen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Näin ongelmat saadaan ratkaistua mahdollisimman pian, Erkki Sarvi kertoo. Kaikki huoltotoimenpiteet tehdään siistissä ja lämpimässä tilassa.
lan lomamökeille käytön ja huollon helppouden sekä luotettavuuden perusteella. Lumien sulettua paikat viimeistellään kuntoon. Itse huoltaville on tarjolla tukisopimus, joka kattaa huoltoosat, gsm-hälytyksen, hiutaloimiskemikaalin ja puhelintuen. · Isompiin Baga-puhdistamoihin kuuluu vakiona erillinen lämpöeristetty tekninen tila, johon puhdistamon tekniikka on sijoitettu. Baga Puhdistaja -malleissa biologinen puhdistus suoritetaan imeytys/suodatuskentällä, kun taas Kompakt-malleissa biologinen prosessi tapahtuu bioreaktorissa. Esimerkkikohteen Baga Kompakt 15 UF -puhdistamon kustannus laitteiston osalta on runsaat 60 000 euroa
Lisätietoja: www.marisail.fi
64 · Saaristo 2/2010. Lagoon 400:ssa on suuri purjepinta-ala suhteessa painoon ja siksi se purjehtii varsin vauhdikkaasti. 279 900 e
Lagoon400 katamaraani
Lagoon 400 on ranskalaisen Beneteau Groupiin kuuluvan Lagoonin uusi jäsen 38-62 -jalkaiseen mallistoon. Upeassa owners cabinissa on maisemaikkunat veneen peräpeiliin. Lisätietoja: www.lagoon.fi
Feeling48
Teknisettiedot
· · · · · · Pituus: 14,60 m Leveys: 4,75 m Uppouma: 14 000 kg Syväys: 1,20-3,10 m Purjeala: 122 m2 Moottori: 55-75 hv Hinta: 475 000 e (runsaan varustuksen kanssa)
Jatkona uusimman sukupolven Feeling- veneille, uusi Feeling 48 yhdistää perinteisen käsintehdyn laatuveneen uusimpaan designiin. Veneen suunnittelussa on huomioitu erityisesti perhekäyttö ja veneen käyttö pitkillä purjehdusmatkoilla. Veneessä on valoisa ja toimiva salonki ja perästä alaspäin laskeutuva avotila. helpon käsiteltävyyden ja pienen syväyksensä ansiosta. Lagoon 400 soveltuu hyvin myös Suomen saaristoon mm. Sisätiloissa on useita hienoja yksityiskohtia. Edistyksellisen suunnittelun ansiosta veneen käsittely on erittäin helppoa jopa yhden hengen miehistöllä. Uudet purjeveneet
Teknisettiedot
· · · · · · · · · Pituus: 10,15 m Rungon pituus: 11,97 m Vesilinjan pituus: 11,45 m Leveys: 7,24 m Paino: 10,30 t Syväys: 1,21 m Maston korkeus: 18,90 m Isopurje: 56 m2 Hinta: alk
122 200 e ( vap. Sisätilojen ratkaisut ovat pitkälti samat kuin isoimmissakin Hanse malleissa, missä modernit kalusteratkaisut antavat mahdollisuuksia suurenkin varustemäärän säilyttämiseen. Kaikki Delphiat tehdään tilaustyönä, toimitusaika on tällä hetkellä noin 3-4 kuukautta. Lisätietoja: www.delphia.fi. Lisätietoja: www.hansail.fi 65
Delphia37.3
Delphia 37.3 on nopea ja vakaa purjevene, jossa on avarat sisätilat. Veneessä on aina kaksi vessaa, joissa molemmissa on suihkumahdollisuus. Veneen selkeä kansirakenne kaikkine kansiluukkuineen ja avattavine ikkunoineen luo veneen sisätiloihin hyvin valoisan ilmeen. Lisätietoja: www.marisail.fi
Teknisettiedot
· · · · · · · · · Kokonaispituus: 11,14 m Vesilinjan pituus: 10,12 m Leveys: 3,61 m Syväys: 1,98 m Maston korkeus vedenpinnasta: 16,05 m Paino: 6400 kg Kölipaino 1850 kg Isopurje 33,00 m2 Hinta: 116 390 e (perusvarustelulla)
Hanse375
Teknisettiedot
· · · · · · Pituus: 11,35 m Leveys: 3,75 m Syväys: 1,95 m/1,60 m Paino: 7200 kg Purjepinta-ala: 87,40 m2 Moottori: (vakio 30 hv/ optio 40 hv) · Hinta: alk. Veneen perusvarustelu on laaja, se sisältää jo esimerkiksi lämminvesivaraajan, Webaston lämmittimen, peruspurjeet, jääkaapin kylmäkoneiston, septitankin jne. Uudet purjeveneet
Teknisettiedot
Dufour 405
· · · · · · ·
Pituus: 12,17 m Leveys: 3.98 m Uppouma: 8080 kg Syväys: 1,75 m/2,03 m Purjeala: 81,90 m2 Moottori: 40 hv/55 hv Hinta: 157 750 e (vapaasti veistämöllä)
Vuoden purjeveneeksi Euroopassa tänä vuonna valittu uusi Dufour 405 on ollut myyntimenestys. Uusi Hanse 375 on saatavissa 2- tai 3- hyttiversioina; kummassakin versiossa on tilava suihkutila. alv 22%)
Uusi Hanse 375 seuraa Hanse mallien tuttua konseptia yksilöidystä tyylistä ja hyvistä purjehdusominaisuuksista. Tällä hetkellä Dufourin veistämöillä, Ranskassa, valmistuu jokainen työpäivä 1 uusi 405. veistämöllä Saksassa; sis. Dufour 405:n saa valinnanvaraisesti joko kahdella tai kolmella makuuhytillä. Erinomaiset säilytystilat, reilu seisomakorkeus kaikissa sisätiloissa ja hyvin varustettu pentteri ovat omiaan lisäämään asumismukavuutta. Kaksoisruoreilla varustetussa avotilassa on reilut tilat ja kulkeminen on kansilla helppoa leveiden sivukansien johdosta. Vene on varustettu myös LED kulkuvaloin
Veneen purjehdusominaisuudet arvioitiin sutjakkaan runkomuodon ja tehokkaan purjealan perusteella hyviksi, sisustuksessa on tuoreita ratkaisuja ja uusia ideoita mm. 118 218 e
First 35 sai helmikuussa Vene10 näyttelyssä messujen Purjevene 2010 tunnustuksen. Lisätietoja: www.nautikarlsson.fi
66 · Saaristo 2/2010. Veneen sisätilat ovat valoisat, viihtyisät ja siellä on runsaasti säilytystilaa sekä toimivia yksityiskohtia. Kuten muitakin Bavaria Cruiser malliston veneitä, Bavaria Cruiser 32:sta on helppo hallita
ja se soveltuu mainiosti perheveneeksi. Lisätietoja: www.boatmangroup.fi
· · · · · · · · · ·
Pituus: 9,99 m Leveys: 3,42 m Paino: 5 200 kg Salongin korkeus: n. 1,84 m Syväys: 1,95m (matala köli 1,50m) Maston korkeus: 14,80 m Moottori: Volvo-Penta D1-20, 18 HV Hyttejä: 2 Makuupaikkoja: 4 Hinta: 67 500 e
BeneteauFirst35
Teknisettiedot
· · · · · · · · · Pituus: 10,85 m Leveys: 3,64 m Paino: 5500 kg Syväys: 1,80 m Makuusijat: 4 Salongin korkeus: 1,85 m Isopurje: 41,47 m2 Moottori: Yanmar 29 hv Hinta: alk. navigointitilan kohdalla. First 35 on urheilullinen ja monipuolinen kisapursi, joka sopii myös perhepurjehtijan käsiin. Kansijärjestely on toimiva ja asumistilat, erityisesti peräkajuutta, ovat väljät ja käytännölliset. Uudet purjeveneet
Teknisettiedot
BavariaCruiser32
Bavaria Cruiser 32 on kokoonsa nähden tilava purjevene, joka lanseerattiin viime syksynä markkinoille
Lisätietoja: www.boatmangroup.fi
FabolaCampus6.3
Campus 6.3 on optimoitu päiväja kilpapurjehdukseen. Veneen keskellä on salonki, oikealla laidalla on ovella suljettava wc ja vasemmalla puolella pentteri, jossa keitin, allas ja kylmäboksi. Veneessä on avoimet makuuhytit keulassa ja perässä, joihin kumpaankin mahtuu kaksi henkilöä nukkumaan. Hytissä on 4 nukkumapaikkaa. Lisätietoja: www.marella.fi
Fabola Campus6.6
Campus 6.6 purjeveneessä on itsetyhjentyvä avotila, hytti ja iso säilytystila perässä sekä sisäänkäynnin alla. Lisätietoja: www.helmarin.fi
Teknisettiedot
· · · · · · · · Rungon pituus: 7,20 m Vesilinjan pituus: 6,90 m Leveys: 2,55 m Paino: 1590 kg Syväys: 0,35 -1,40 m Maston korkeus: 9,0 m Isopurje: 17 m2 Hinta: alk. Hytissä on 4 nukkumapaikkaa. Uudet purjeveneet
Teknisettiedot
· · · · · · · Pituus: 9,96 m Leveys: 3,34 m Paino: 4 645 kg Syväys: 0,85 -2,00 m Purjepinta-ala: 51,5 m2 Maston korkeus: 15,46 m Makuutilat: 5
Kuvassa pikkusisko SO30i.
Jeanneaun SunOdyssey33i
Jeanneaun Sun Odyssey 33i on kahden hytin vene, jossa on hyvin suunnitellut sisätilat. Lisätietoja: www.boatmangroup.fi
Teknisettiedot
· · · · · · Pituus: 6,60 m Leveys: 2,30 m Paino: 570 kg Köli: 60 kg Vesipainolasti: 150 l Hinta: 14 000 e (vapaasti tehtaalta)
67. Veneessä on itsetyhjentyvä avotila ja iso erillinen säilytystila perässä. 28 900 e
Teknisettiedot
· · · · · · · · Pituus: 6,60 m Leveys: 2,30 m Paino: 455 kg Köli: 60 kg Vesipainolasti: 150 l Syväys: 0,25-1,20 m Maston korkeus: 9 m Hinta: 15 000 e (vapaasti tehtaalta)
Maxus24
Maxus 24 on kokoisekseen tilava retkipursi pienelle perheelle. Veneen saa joko kiinteällä tai taittuvalla kölillä. Nyt vene on saatavilla myös nostoköliversiona
48.800 Buster XXL -04 ................. 0500 161 069 info@gasmar.fi | www.gasmar.fi
Nordec Nautic 040 509 2995 www.nordecnautic.fi
Venos Oy | Kultapolku 3 b | 02750 Espoo | Finland Tel +358 50 366 3354 | www.venehissi.fi info@venehissi.fi
81. 19.800
Päälle ajettavia Jet Dock -venenostimia on valmistettu 90-luvulta lähtien Helppo käyttää ja asentaa Soveltuu kaiken kokoisille moottoriveneille ja vesijeteille Kevyt ja kestävä polyeteenirakenne Muunneltavissa oleva modulirakenne Huoltovapaa Soveltuu venesatamiin ja mökkirantoihin
Veneesi turvaksi Luonnon hyväksi
Kun säilytät veneesi venenostimella, turvaat venettäsi luonnonvoimilta suojaat veneesi pohjaa ja moottoria levähaitoilta ehkäiset varkauksia suojelet luontoa
WASA GASMAR OY Reininlaituri 1, 65170 VAASA
Puh. 299.950 Skorgenes 335 Fly -08 ... 98.500 Yamarin 68 C -08.............. 220.000 Bella 850 -04.................... Palveluhakemisto
Paras paikka veneellesi on ilmassa!
Iltojen Iloksi!
KYLPYTYNNYRIT ALUPALJUT
Kotimaiset, erittäin laadukkaat, helppohoitoiset ja hygieeniset
Nordec Nautic Oy tuo maahan laadukkaita pohjoismaisia matkaveneitä, tutustu ja ihastu.
Pier Pleasure -venehissejä on valmistettu 90-luvulta lähtien Helppo käyttää ja asentaa Soveltuu moottoriveneille ja vesijeteille Alumiinirunkoinen, mutterit ja kaapelit ruostumattomista materiaaleista Nostokapasiteetti aina 3600 kg:aan asti Nostimen kate saatavana lisävarusteena Käsikäyttöinen tai sähköinen vinssi
KYLPYTYNNYRI .NET
p. 050 - 552 5067
Kylpytynnyrit, Grillikodat, Saunakodat, Telttasaunat
100%:sen tiivis, hygieeninen
ja helppohoitoinen kylpytynnyri lujitemuovista
HYVÄKUNTOISET VAIHTOVENEET
Forbina 40 CC, demovene Forbina 40 Fly -04 .........
Palveluhakemisto
ULKOPOREALTAAT
TOIMII TAKUUVARMASTI SUOMEN SÄÄOLOSUHTEISSA YMPÄRI VUODEN
Toteuta unelmasi Mökkimallistot netissä
Tutustu monipuoliseen valikoimaamme hirsihuviloita ja -saunoja. 1210,Suzuki DF4LK8 ..........Sh. 5720,Suzuki DF20RLK7 ......Sh. 0400-594 068, 044-2923 144
PIILINEN KY
23310 TAIVASSALO
VARAOSAT, TARVIKKEET, SISÄ- JA SISÄPERÄMOOTTORIT: Isot moottorit sisältävät teräspotkurin, kaukosäätölaitteen, P. 1490,- .... 3400,- .... 14960,Suzuki DF175TLK8 ..Sh. 1045,Suzuki DF4SK8 ..........Sh. 15.980,- TARJOUS 13.600,-
H ak
ke
n
MYÖS HONDAT JA MERCURYT EDULLISESTI!
SUVI 4250 SR Honda BF20LRTU, UUTUUS, SUVI 4650 SR Mercury F40EFI, UUTUUS, Varus- Varusteltuna ja ajovalmiina. 1090,- .... Sh. 23600,- .. 1090,- ...... 0400-594 068 kaapelit ja öljyt. 1155,Suzuki DF5SK8 ..........Sh. Sh. 11800,- .... Kysy lisää. 2860,Suzuki DF9.9SK8......Sh. 11.200,TARJOUS 10.000,-
TERHI 475 OPEN CC Suzuki DF60TLK, Varusteltuna ja ajovalmiina. Sh. Sh. 7920,Suzuki DF50TSK8 ......Sh. 1290,- .... 1190,- .... 12500,- .... 050 565 0143 TEKNOLOGIA, HUIPPULUOKAN info@arcticspas.fi RAKENTEET, ENERGIATALOUDELwww.arcticspas.fi LINEN, LAAJAT TAKUUT.
SPA Living
assalon Taiv
PIILINEN KY
www.piilinen.fi
Venealan erikoisliike
o
AUTO JA VENETALO Turuntie 62
KUSTAVI NTI E
Turkuun 52 km
Kustaviin 16 km
PERÄMOOTTOREITA KEVÄTHINTAAN!
Suzuki DF250TXK8 ..Sh. 2530,Suzuki DF9.9RSK7 ....Sh. 1590,- .... 10200,- .... 17.540,TARJOUS 15.500,-
TERHI 475 TWIN C Suzuki DF40TL. 17.100,TARJOUS 15.300,-
Kysy myös tarjouksia: YANMAR - VETUS - MERCRUISER/CUMMINS VENEMOOTTOREISTA! Katso lisää www.piilinen.com 82 · Saaristo 1/2010. 7000,- .... Rakennamme unelmasi myös omien suunnitelmiesi mukaan. email. 10.630,teltuna ja ajovalmiina. Sh. 14245,Suzuki DF100TLK9 ..Sh. 1100,Suzuki DF4SK9 ..........Sh. Sh. 13.500,- 12.100,- TARJOUS 9.100,-
FLIPPER 630 HT Mercury 150hv Optimax 2.5L, Varusteltuna ja ajovalmiina. Sh. 15180,Suzuki DF225TXK8 ..Sh. 2420,Suzuki DF6LK8 ..........Sh. 02-848 1100, 02-848 124 p. 9240,Suzuki DF70TLK9 ....Sh. 2990,- .... 715,-
NYT
· Huolto · Veneiden nosto ja lasku · Talvisäilytys · Venevuokraus · Trailereiden vuokraus · Puutarhakoneita
UUDET VENEPAKETIT PIILISELLÄ HINNAT POHJALLA JA VENEET PINNALLA
SUVI 5050 SR DUO Suzuki DF40TLK8, BELLA 560 HT Suzuki DF100, Varusteltuna ja UUTUUS, Varusteltuna ja ajovalmiina ajovalmiina. 3090,- .... 3190,Suzuki DF15RSK8 .....Sh. 4500,- .... 9625,Suzuki DF90TLK8 ....Sh. 21600,- .. 1210,Suzuki DF5LK8 ..........Sh. YLITÄMME KAIKKI ODOTUKSET KEHITTYNEIN puh. Varusteltuna ja ajovalmiina. myynti@piilinen.com
Suzuki DF15SK9........Sh. 33.110,- TARJOUS 28.150,- Sh. 18500,- .. 3080,-
TAIVASSALO
Kesku stie pä än
8 tie
km
NYT
PIILINEN KY Eerontie 3
Ihattulantie
HAKKEN MARINA Hakkenpääntie 786
VENE- JA MOOTTORIMYYNTI:
p. 3960,Suzuki DF15RLK8 ......Sh. 0500 5914244
www.karvianhirsirakentajat.net
Auto ja Vene tal
Uuteenkaupunkiin 32 km
ARCTIC SPAS. 790,- ...... 3800,- .... 990,Suzuki DF2.5SK8.........Sh. 44.640,TARJOUS 40.000,-
TERHI NORDIC 6020 C Suzuki DF20RL, Varusteltuna ja ajovalmiina. 3700,- ...
0400 688 962
JÄÄLLÄ - VEDESSÄ - MAALLA
Khivus kulkee ympäri vuoden
Alipaine-WC
0,5 l/huuhtelu
Aerohod Khivus
ilmatyynyalukset
rauno@tekno-marine.fi
Espoo, 09-819 0770
myynti@fann.se 050-350 5918
www.fann.se
83. Mukavuus varustus: Avotilan pöy t ä, l ä m m it i n, uu n i, jääkappi, liesi, WC Tekninen varustus: Akkulaturi, maasähköjärjestelmä, radio, stereo. Makuutilat kuudelle, sillä salongin sohvasta avattava makuusija kahdelle. Moottori: Yanmar 3 GM Teho: 27 hv. Passiivinen järjestelmä takaa jatkuvasti hyvän puhdistustuloksen sekä vähäisen huoltotarpeen.
· Standardoitu sorakerros ei mene tukkoon · Vesitiivis ei pohjavesiongelmia · Kentän koko ainoastaan 3 m2 · Fosforisieppo kalkkimassalla huolto < 1 kerta/vuosi
Puh: 0400 833 811
www.ppkaluste.fi | puh. Maasähkö ja akkulaturi. Turku-Uusikaupunkiseutu
Suoritetaan myös rahtiklapitusta
SOITA 0400 524 039
MYYDÄÄN PURJEVENE
Albin Delta 84
Pituus: 9.35 m, Leveys: 3.04 m, Syväys: 1.65 m.
Siisti ja tilava purjevene, joka hyvä purjehtimaan. Palveluhakemisto
MYYDÄÄN KOIVU- JA SEKAKLAPIA
myös kotiinkuljetus. Poijukoukku, ankkuri ja uimaportaat. Lämmitin, uuni, liesi ja jääkaappi. Vuosimalli: 2000 Purjeet: Purjeet: genaakkeri, genoa, keulapurje rullavarustus(2001) ja isopurje(2002). Salongin patjat uusittu 2004.
KYLPYTYNNYRIT & TYNNYRISAUNAT
Ekologinen jäteveden käsittely
to im 10 in v. Lisätiedot: Genoa vinssit Harken st40(2003) Kompassi ja Garmin 120 GPS. ta ta ku
Turun Fimex Oy
www.fimex.fi 0400 532 798
u
LAADUSTA MEIDÄT HUOMAA
IN-DRÄN Biosuodatin 5 on tehdasvalmisteinen maasuodattamo
Mahtaa mennä pojalta ihan yöunet, päivitteli perheen äiti, Marja-Terttu, 41.
Ratkaisuja uusiin jätevesiasetuksiin: www.biolan.fi/puhdistamot
MUKANA KAKKABISNEKSESSÄ ti Biolan kuohusta! 35 VUOTTA! eduskunnas
Juttu haisee, mutta täytyyhän jonkun tämäkin puoli osata hoitaa. Liitä mukaan osoitetietosi, niin lähetämme Sinulle kampanjaetuna ylimääräisen Suodatinmateriaalin (arvo noin 100 euroa).
assa Kampanja voim
1.4.-30.8.2010
.
Vastuullisia ympäristötuotteita. Kohusta lisää osoitteessa biolan.fi/puhdistamot
NOPEA PÄÄTTÄJÄ PALKITAAN!
Toimi näin: Lähetä kopio Harmaavesisuodattimen ostokuitista osoitteeseen: Biolan Oy, PL 2, 27501 Kauttua tai sähköpostitse: myynti@biolan.fi. Yllättävän löydön teki perheen poika Kille, 5. Biolan sen tietää!
SAUNA- JA HARMAAVESISUODATTIMILLA VIIDEN VUODEN TAKUU
35 vuoden kokemus tekee takuuvarmaksi.
Yllättävä löytö Ylisillä! TAKAPIHALTA LÖYTYI KOMPOSTORI
Huomaamaton Biolanin Kivikompostori oli maastoutunut Mörttisten takapihalle. Kompostikäymälä tekee tuotoksista selvää jälkeä, toteaa puhemies Kanasto.
Nyt uutta Suomessa!
Eduskunnan kyselytunnilla paljastui, että Biolan antaa kaikille elokuun loppuun mennessä Harmaavesisuodattimen ostaneille ylimääräisen Suodatinmateriaalin