UTÖN kiehtova saari
SUSANNA HAAVISTO mökkimaisemissa
Veneilijän, mökkeilijän ja saaristomatkailijan lehti
syksy nro 5 · 2010 · 6,90 · www.saaristouutiset.fi
PIAN ja GÖRANIN
MERI OPETTI PURJEHTIMAAN MATKA MAAILMAN YMPÄRI
Saariston makuja
Ammattikalastajan
HANGOSTA
ARKEA
LUONTOAIHEENA
taa eilyreitti liikun kunnalle Ven vene harrastavalle
kuikka
Minor Offshore 28
Veneilijöiden telakkapalvelut kehittyvät vauhdilla
ESITTELYSSÄ
Helsingistä ja Turusta. Kuvien lakkaus takaa niiden säilyvyyden vielä vuosienkin kuluttua kalenterista irrotettuna vaikkapa kesämökin seinällä. Kalenterin koko on 42 x 30 cm.
Kalenteria myyvät Suomen Majakkaseuran jäsenet useimmissa kaupungeissa ympäri Suomen. Kalenteria saa myös erillisistä myyntitapahtumista mm. Järjestyksessään neljäs Majakkasaaret -kalenteri tarjoaa jälleen 13 majakan ja tunnusmajakan upeat panoramakuvat ja
virallisen nimipäiväkalenterin suomeksi ja ruotsiksi. Tarkemmat tiedot myyjistä ja tapahtumista löydät osoitteesta www.majakkaseura.fi/fin/tuotteet/ majakkasaaret_2011_-kalenteri/.
Hinta 15 e/kpl
ostaesssasi vähintään 6 kpl on hinta 13 e/kpl.
Suomen Majakkaseura - Finlands Fyrsällskap ry
www.majakkaseura.fi
Majakkasaaret 2011 -kalenterin tuotto käytetään kokonaisuudessaan Suomen Majakkaseuran kahden "oman" kohteen, Märketin majakan ja Gustavsvärnin linnoitus- ja majakkasaaren ainoan asuinrakennuksen kunnostukseen. Ole mukana tukemassa majakoiden suojelua, osta laadukas kalenteri seinällesi.. Suomen Majakkaseura on julkaissut upean majakkakalenterin vuodelle 2011
vuosikerta JULKAISIJA Tilma Mediat Oy Kirkonkyläntie 12 23200 Vehmaa Puhelin: 0207 121252 Telefax: 0207 121259 info@saaristouutiset.fi www.saaristouutiset.fi TOIMITUS Päätoimittaja: Jaakko Amperla Toimituspäällikkö: Tiina Amperla-Hirvonen Puhelin: 0207 121253 tiina@saaristouutiset.fi Toimitussihteeri: Annika Selänniemi Puhelin: 0207 121254 info@saaristouutiset.fi Toimituksen avustajat: Tuija Heikkilä Jouni Kallioniemi Liina Paloheimo-Koskipää Juha Rosenqvist Rainer Sandell Pekka Väisänen MARKKINOINTI Markkinointijohtaja: Martti Hirvonen Puhelin: 0207 121252 0400 833 811 martti@saaristouutiset.fi Kikka Vanha-Similä Puhelin: 0207 121256 kikka@saaristouutiset.fi HALLINTO Toimitusjohtaja: Jaakko Amperla MYYNTIPISTEET Rautakirja Oyj:n lehtipisteet SIVUNVALMISTUS Katri Turto/Hextop Oy PAINOPAIKKA Unipress/Uniprint 2010
Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä aiheutuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisestä painovirheestä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. 44. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.
Syksy 2010
Sisällys Uutiset Pro Puuvenepalkinto 2010 Björn "Nalle" Nybergille Uusi vieraslaituri Dragsfjärdissä Metsähallitus parantaa Itäisen Suomenlahden kansallispuiston retkeilypalveluita Veneilijän satama Tallinnan keskustaan M/s Kristina Regina hotelli- ja ravintolalaivaksi Turkuun Rakennusmaailma testaa pienpuhdistamoja Purjehtijaliitto ja Veneilyliitto yhdistivät toimintonsa Meripelastusseura sai purjekoululaivan Venerekisteritietojen tarkistusaika päättyy Museovirasto päättää Egelskärin hylyllä Pieni perämoottoriopas on ilmestynyt Telvan liiketoiminta siirtyy Brandtille Nyt kerätään havaintoja meduusaesiintymistä Kuusiston linnasta löytyi keskiaikainen sisäänkäynti Kalastuspäivän tapahtumissa tarrattiin vapaan 6-19 Näyttelijä ja laulaja Susanna Haaviston mökkimaisemissa Esittelyssä joka sään vene Minor Offshore 28 20 24
Metsähallitus parantaa Itäisen Suomenlahden kansallispuiston retkeilypalveluita s. RIIPPUMATON VAPAA-AJANLEHTI 17. 8
Kannen pääkuva: Annika Selänniemi Pikkukuvat: Pekka Väisänen Pette Rissanen
Pia ja Göran Granbackan purjehdusmatka maailman ympäri s
50
Uudet moottoriveneet. 76
4 · Saaristo 5/2010
Syksyn asut ulkoiluun s. s. 52. Veneilyreitti liikuntaa harrastavan venekunnan vinkiksi Läntisellä Suomenlahdella 28 Valokuvauskilpailun tulokset Saariston makuja Hangosta Meri opetti purjehtimaan Pia ja Göran Granbackan matka maailman ympäri 34 38 44
Haja-asutuksen jätevedet puhdistuvat tehokkaimmin Kyläpuhdistamossa 48 Luontoaiheena kuikka Syksyn asut ulkoiluun 50 52 60 66 70 74 76 81 82
Saariston makuja Hangosta s. 38
Utö on saaristomeren valovoimainen helmikuu Kalastaja Vento Aalto: "Veri veti kalastajaksi" Täyden palvelun telakat ovat tulevaisuutta Palvelevat telakat Uudet moottoriveneet Uudet moottorit Palveluhakemisto
Luontoaiheena kuikka s
Centrum Balticum -säätiön Saaristomeren Suojelurahasto. Kun onnistumme yhdessä, vedet kirkastuvat ja näet taas pohjaan asti. Tule mukaan Saaristomeren pelastusoperaatioon!
Centrum Balticum -säätiön Saaristomeren Suojelurahasto työskentelee Saaristomeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi. Tuloksia pitää vielä parantaa. Toimeenpanoalue: koko maa (Ahvenanmaata lukuunottamatta). Sinä voit osallistua Saaristomeren pelastusoperaatioon tekemällä lahjoituksen Saaristomeren Suojelurahastolle. Tule mukaan!
Saaristomeren tila ei ole kehittynyt toivottuun suuntaan siitä huolimatta, että kuormituksen vähentämiseen on kohdistettu paljon voimavaroja. Luvan myöntäjä: 1.10.2008, Etelä-Suomen lääninhallitus Toimeenpanoaika: 1.10.2008-30.9.2010. Kirjoita silloin toimenpideohjelmamme mukainen teema maksun viestikohtaan: TEEMA TEEMA TEEMA TEEMA 1 2 3 4 (maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen) (jätevesistä tulevan kuormituksen vähentäminen) (veneilyn haittavaikutusten vähentäminen) (ympäristö- ja suojelutietoisuuden kasvattaminen ja tutkimus)
Rahankeräyslupa nro OKH502A. Kertyneet varat käytetään konkreettisiin toimenpiteisiin ja ympäristötietoisuuden lisäämiseen Saaristomeren tilan parantamiseksi.
Odotettavissa kirkastuvaa!
Saaristomeren Suojelurahasto
Centrum Balticum, Vanha Suurtori 7, 20500 Turku
Pankkiyhteydet: Nordea: 159030-187359 Turun Seudun Osuuspankki: 571004-2253726 Handelsbanken: 313130-1286392 Ålandsbanken: 660100-1062801
Lahjoituksesi kohdentaminen: Voit tehdä yleisen lahjoituksen Saaristomeren Suojelutyöhön, tai halutessasi vaikuttaa siihen, minkälaisiin kohteisiin lahjoituksesi suunnataan
Degerö -veneiden rungot tehdään käsin laminoimalla. Niityn hoito on sekä kulttuuriperinnön että arvokkaan luonnon suojelua. Veistämön suosituin malli on 28-jalkainen Degerö, jota on val6 · Saaristo 5/2010
veneveistämö30vuotta
mistettu pian 150 kpl. Veneveistämöllä on Degerö -malleja tuotannossa kaikkiaan kuusi: 28 -jalkaisesta 38 -jalkaiseen. Lisätietoja: www.degeroyachts.fi. - Laadukas käden jälki sisustuksen puutyössä on saanut paljon kiitosta asiakkailtamme, veistämön toinen perustaja RistoKristeri kuvailee.
28-jalkainenDegeröon30vuottatäyttäneenDegeröBoatveneveistämönsuosituinmalli.
-Lisäksi Degerö -veneiden turvallisuus suurillakin merillä on ollut tärkeä osatekijä ja suositus vientimarkkinoilla, veistämön toinen osakas SeppoMäkelä lisää. Noin viisitoista vuotta sitten De-
gerö Boatin tiimiin liittyi vielä veneenrakentajaTeemuVehnilä. Kansallispuiston hoidosta vastaa Metsähallitus. Perinneympäristöt ovat luontotyyppeinäkin uhanalaisia. Saaressa asuttiin vakituisesti ainakin 18731924 Ahvenkosken kartanon vuokralaisina. Suomen uhanalaisista lajeista lähes kolmasosa tarvitsee elinympäristökseen perinneympäristöjä kuten Mustaviirin niityn kaltaisia alueita. Nykyisin saari kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ja siellä on veneilijöille retkisatama. Nyt kaksi valmistuvaa mallia on tilattu Japaniin ja Englantiin. Uutiset
Kuva: Jari Kostet/Metsähallitus Veneilijäpääseetutustumaan Mustaviirinmaisemaan rantautuessaansenretkisatamaan.
Mustaviirinmaisemanhoitajatsäilyttävät Suomenlahdensaarienmenneisyyttä
Kulttuuriperintökohdetta hoidettiin talkoilla Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa elokuussa. Mustaviirin niitty on muistona saaren vanhasta asutuksesta. Saaren niityt ja kalastus antoivat leivän kahdellekin perheelle yhtä aikaa. Metsähallituksen ja Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin järjestämissä Pyhtään Mustaviirin saaren talkoissa niitettiin ja haravoitiin saaren niitty ja avattiin näkymää vanhan kiviaidan vieressä, sillä aita on jo osittain jäänyt metsän sisään. Veistämön veneistä yli 70 prosenttia myydäänkin ulkomaille: muihin Pohjoismaihin, Englantiin, Irlantiin, Saksaan, Ranskaan ja Japaniin. Lisätietoja: www.luontoon.fi
DegeröBoat
Inkoon Tähtelässä sijaitseva Degerö Boat veneveistämö täytti kesäkuun lopulla 30 vuotta. Näistä suurin osa; 28, 331, 36 ja 38 ovat pursia, joissa kansirakenne muodostaa suojaisen sisäohjaamon. Kahdessa mallissa, 33S ja 35, on perinteinen purjevenekansi
Merkille pantavaa on, että Nyberg loi maineikkaan venetyypin murrosvaiheessa, jolloin veneenrakennukseen tulivat uudet materiaalit ja perinteiset puuveneet koettiin jopa aikansa eläneiksi. Satamassa on poijukiinnitys. Vuosikymmenten saatossa erilaisia Scylla-malleja on syntynyt neljä. Scylla-veneet ovat alusta lähtien olleet erittäin haluttuja, ja ovat sitä edelleen. Lisätietoja: www.laurilehto.com/merikruunu.htm KemiönsaarenDragsfjärdiinavautunutuusivieraslaiturilöytyymyösvuoden2010merikartastasivulta702.
ProPuuvene2010-palkinto veneenveistäjäBjörn"Nalle"Nybergille
Suomenlahden Puuveneilijät ry myöntää vuosittain Pro Puuvene -palkinnon suomalaisen puuvenekulttuurin edistämisestä. Tänä vuonna Suomenlahden Puuveneilijöiden nimeämä palkintoraati, jonka ulkopuolisena asiantuntijana on toiminut museoviraston meriarkeologian osaston tutkija HannuMatikka, oli päätöksessään yksimielinen: Pro Puuvene 2010 -palkinto myönnettiin luvialaiselle veneenveistäjälle Björn"Nalle" Nybergille, legendaaristen Scyllaveneiden luojalle. Scylla edustaa perinteistä veneenrakennustaitoa parhaimmillaan. Pienen kävelymatkan päästä löytyy myös Kärran kauppa. Väylältä poiketaan itään armeijan suoja-alueen läpi sisälle Dragsfjärdin Norrfjärdeniin, ja vieraslaituri sijaitsee lahden itärannalla. Uutiset
Uusi vieraslaituri Dragsfjärdissä
Kemiönsaaren Dragsfjärdiin avautui kesällä uusi Merikruunu -niminen vieraslaituri. Satamaan saavutaan Gullkrona fjärdin koilliskulmasta, Paraisten portille pohjoiseen johtavaa laivaväylää pitkin. Ensimmäinen Scylla näki päivänvalon vuonna 1966, ja reilun neljänkymmenen vuoden aikana Luvialla on veistetty yli 70 Scyllaa. Pro Puuvene -palkinto luovutettiin Björn Nybergille MeriViapori-puuvenetapahtumassa kesäkuussa.
7. Väylän syvyys on 2,0 metriä. Vieraslaiturin lähistöllä on leirintäalue, pubi ja ravintola
Metsähallituksen EteläSuomen luontopalvelut vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Yhteistyökumppaneina ovat seudun kunnat ja alueella toimivia vesiliikenneyrityksiä.. Potentiaalinen rapusaalis on kuitenkin korkeampi. II -luokan saaliin jatkokäsittely myyntiin kelpaavaksi on yksi suomalaisen raputalouden haasteista. Radiolähetinkuutti Ylermi kuoli asetuksen mukaiseen verkkoon. Täpläravun todelliseen saalismäärään vaikuttaa merkittävästi kauppakelpoisen ravun osuus saaliista. Tänä vuonna rakennutetaan muun muassa luontotorni Mustaviiriin ja uusi nuotiokatos Ristisaareen. Tänä vuonna ravustajien mertoihin ja kauppaan päätyy Kalatalouden Keskusliiton ja Raputietokeskuksen mukaan 68 miljoonaa rapua, joista täplärapuja on 46 miljoonaa ja loput jokirapuja. Rapukantojen vahvistuminen on lisännyt pyydettävien rapujen määrää. Viime vuonna jokiravun ja täpläravun menekki ja ravusta maksettu hinta ei vastannut ravustajien odotuksia ja osa ravuista jäi pyytämättä. Itä-Suomen yliopiston, WWF Suomen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa on selvitetty radiolähettimien avulla kuuttien liikkumista ja elinympäristön käyttöä. Ravustuskausi päättyy 31.10. - Tutkimuskuutin verkkokuolema herättää kysymyksen, onko nykyinen kalastuksen rajoitusaika liian lyhyt, WWF:n Suomen ohjelmapäällikkö PetteriTolvanen toteaa. Seurannassa ei ole enää yhtään kuuttia, sillä Vappu-kuutin lähetin on heinäkuun alusta ollut järven pohjassa. Kalastuksen rajoitusaika päättyi 30.6. Hanke toteutetaan Euroopan unionin aluekehitysrahaston tuella. Koivuluodon vanha pelastusasema kunnostetaan autiotupakäyttöön retkeilijöille, lisäksi saareen rakennetaan nuotiopaikkoja. Kalastaja ilmoitti saimaannorpan poikasen kuolemasta tutkija MiinaAuttilalle välittömästi löydön jälkeen. Tavoitteena on vahvistaa Itäisen Suomenlahden vetovoimaisuutta luontomatkailukohteena, syventää yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä alueella. Uutiset
Kuva: Kaarlo Makkonen ItäisenSuomenlahdenluonto-jakulttuurimatkailunkehittäminen1hankkeessateetetään myösselvityserimahdollisuuksistarakentaalaituritRistisaareen,MustaviiriinjaSuurPisiin.KuvassaVirolahdellasijaitsevaSuur-Pisinretkisatama.
Rapujariittää pyydettäväksi runsaasti
Rapukanta kasvaa tasaisesti. Luontomatkailijoita varten tuotetaan myös Itäistä Suomenlahtea esittelevä AV-esitys, jota tullaan esittämään muun muassa Kotkan Maretariumissa. Itäisen Suomenlahden luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen 1 -hanke käynnistyi kevättalvella 2010 ja kestää vuoden 2011 loppuun. Lisätietoja: www.wwf.fi 8 · Saaristo 5/2010
Metsähallitusparantaa ItäisenSuomenlahden kansallispuistonretkeilypalveluita jaluontomatkailua
Metsähallitus on käynnistänyt Itäisen Suomenlahden luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämishankkeen, jossa parannetaan Itäisen Suomenlahden kansallispuiston keskeisten retkeilysaarten palveluvarustusta. Erityisesti täplärapusaaliin kasvu on muuttanut rapukauppaa ja vaikuttanut ammattimaiseen ravustukseen. Lisäksi Itäisen Suomenlahden saaristolinnustosta kootaan yhteenveto viimeisen 20 vuoden ajalta. Omatoimiretkeilijöiden käyttöön tuotetaan esittelyjä kansallispuiston mielenkiintoisimmista luonto- ja kulttuuriperintökohteista. Kuutti oli pyörittänyt itsensä verkon sisään tiukaksi paketiksi. klo 24.
Radiolähetinkuutti kuolikalaverkkoon
Itä-Suomen yliopiston radioseurannassa ollut Ylermikuutti kuoli heinäkuussa kalaverkkoon Saimaan Haukivedellä. Tapaus on tämän kesän toinen; kesäkuun alussa radiolähetinkuutti Rasmus kuoli kalastusrajoitusalueella olleeseen, norpalle vaaralliseksi tiedettyyn kalanpyydykseen. Rapuruton infektoimissa täplärapukannoissa jopa puolet kauppakokoisesta ravusta voi olla II -laatua ja siten joko rapukauppaan kelpaamatonta tai hinnaltaan halvempaa kuin I -luokan kaupparapu. Kasvanut mökkiravustus on myös syönyt ostajia rapumarkkinoilta
9. Myös tämä inkoolainen pesä, epävirallisen korkeusennätyksen aiempi haltija, oli linkkimastossa. Useimmiten pesä sijaitsee parikymmenmetrisen männyn latvakruunussa. Raimo Uusitalo arveleekin, että tällaisissa pesissä kasvaneet poikaset pyrkivät aikuistuttuaan rakentamaan pesänsä syntymäpesänsä kaltaisiin paikkoihin. Korkeus vastaa Helsingin Olympiastadionin tornin korkeutta. Kuva: Raimo Uusitalo/BirdLife Suomi Kalasääskipariolirakentanut pesänsäteleliikennemaston huipulleennätykselliseen 72metrinkorkeuteen.
Kalasääskipesi ennätyskorkeudessa Länsi-Turunmaalla
Länsi-Turunmaalla, entisen Nauvon kunnan alueella ennakkoluuloton kalasääskipari oli rakentanut pesänsä teleliikennemaston huipulle ennätykselliseen 72 metrin korkeuteen. Kalasääskiä vuodesta 1967 asti seuranneen rengastaja RaimoUusitalon mukaan pesässä oli kaksi poikasta. Pesäpuuksi kelpaa huomattavasti matalampikin mänty, kunhan pesästä vain on esteetön näkyvyys ympäristöön. Lounaissaariston merialueella kalasääsket ovat vajaan 30 vuoden ajan kelpuuttaneet pesäpaikoikseen laivaväylien reunamerkit ja linjataulut. Suurin osa Suomen noin 1300 kalasääskiparista pesii vesistöjen äärellä tai soilla männyn latvaan. Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämästä pesärekisteristä löytyy tieto 45 metrin korkeudessa olleesta pesästä
Turkulaiset tuntevat aluksen "Nolla-Borena". Ennen satamaan saapumista veneilijän on syytä tarkistaa lähestymisohjeet satamakonttorista. Aluksen uuden omistajan, Oy S/S Borea Ab:n mukaan laivan on aika päästä nauttimaan eläkepäivistään ainutlaatuisena museona, hotellina ja ravintolana. Kristina Regina sijoitetaan näillä näkymin Aurajoen rannalle Suomen Joutsenen ja Sigynin väliin paikalle, josta Estelle poistuu. Alus saa takaisin alkuperäisen värityksensä ja nimensä s/s Bore. Satamassa on vajaat kolmekymmentä vieraspaikkaa ja se sijaitsee vilkkaasti lauttaliikennöityjen A- ja D-matkustajaterminaalien välissä. Satama-alue on aidattu ja sitä valvotaan ympäri vuorokauden. Old City Marina on avoinna meren jäätilanteesta ja säästä riippuen aina marraskuun loppuun asti. Lopullinen sijoituspaikka selviää syyskuun aikana. Lisätietoja: www.portoftallinn.com/old-citymarina
M/SKristinaReginamuseo-, hotelli-ravintolalaivaksiTurkuun
Kristina Cruises -varustamon pitkäaikainen lippulaiva m/s Kristina Regina lopettaa risteilyt ja asettuu Turkuun. 21 vuoden ajan m/s Kristina Regina on Kristina Cruises -varustamon lippulaivana vienyt risteilyvieraita yhteensä 216 eri satamaan 40 eri maassa.
Heinäkuunlopullaallekirjoitetullakaupallam/sKristinaReginaluovutetaanuudelleomistajalleenOyS/S BoreaAb:llesyyskuussa.
10 · Saaristo 5/2010. Huoltorakennuksena toimii entinen Nordic Jet Linen terminaali, jossa on monipuoliset palvelut: suihkut, sauna, pesukone jne. Uutiset
Kuva: Martti Hirvonen Tallinnanuusivierassatamasijaitseevainpienen kävelymatkanpäässäkaupunginkeskustasta,matkustajasatamantuntumassa.
Veneilijänsatama Tallinnankeskustaan
Tallinnan matkustajasataman tuntumaan avautui kesällä uusi vierassatama, Old City Marina
elokuuta. Keskimäärin kalapusseihin kertyi muutamia satoja grammoja pieniä ahvenia, kiiskiä, särkiä, salakoita ja seipiä. syyskuuta. Järjestelyistä vastasivat Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Kalastuksessa sai sääntöjen mukaan käyttää vain perinteistä onkea, jossa on kelaton vapa, siima, koho, paino ja koukku. Lisätietoja: www.raumanteatteri.fi
11. Kilpailussa mitaleille päässeet kalastajat saivat saaliikseen yksittäisiä suuria lahnoja ja taimenia. Näytelmä saa ensi-iltansa 11. Väkevä ja lämmin näytelmä kertoo isästä, pojista ja vahvoista naisista meren rannalla. Onkijoita Iijoelle saapui maan kattavasti koko Suomen alueelta. Kilpailun suurimman saaliin onki miesten sarjan voittaja PekkaLampinen. Tarinan kertoo nykyajan raumalainen EeroLuotomaa, joka penkoo sukunsa historiaa ja vanhoja valokuvia. Saarijärven Kilpaonkijoita edustavan Pekan neljän tunnin aikana nostama saalis painoi 4,424 kiloa. Koitokseen osallistui henkilökohtaisissa sarjoissa 625 onkijaa ja perhesarjassa 11 perhettä. Eeron esi-isä kalastaja AaronHavström toteuttaa elämänsä unelman, ottaa Kuuskajaskarin saaren vuokralle Rauman kaupungilta ja laittaa siihen torpan. Lisätietoja: www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailutoiminta
Kertomusraumalaisestakalastajasta
Rauman Kaupunginteatteri esittää Luodetuulen maa -nimistä näytelmää, joka kertoo sukutarinaa Rauman kusteilta viime vuosisadan alusta. Uutiset
Kuva: Sakari Kirjavainen RaumanKaupunginteatterin Luodetuulenmaanäytelmä kuvaaraumalaisenkalastajaperheenelämäävuosisadanalussa.
ONGINNAN SUOMENMESTARIT SEULOTTIINIIJOELLA
Onginnan SM-mitaleista taisteltiin Iissä Iijoella 1
Testi aloitettiin viime vuoden marraskuussa ja kylmä talvi hidasti puhdistamojen biologisten prosessien kehittymistä. Testin eräs johtopäätös oli, että mikäli haja-asutusalueella pitäisi täyttää jätevesiasetuksen edellytykset, ongelmallisin vessavesi olisi johdettava umpisäiliöön tai vaihtoehtoisesti siirryttävä vesivessasta muihin käymäläratkaisuihin. - Opetusministeriössä yhdistyminen noteerataan positiivisesti. Uutiset
Rakennusmaailmatestaa pienpuhdistamoja
TM Rakennusmaailma on aloittanut Suomessa myytävien pienpuhdistamojen testaamisen. Uuden liiton, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n tehtävä on luoda nykyistä selvästi paremmat toimintaedellytykset jäsenseuroille, urheilu- ja harrastustoiminnalle.
12 · Saaristo 5/2010. Testi myös osoitti, että biologis-kemialliset puhdistamot edellyttävät toimiakseen tasaista jätevesikuormitusta, joten ne eivät sovellu kaikkiin kiinteistöihin. Viime kevään kestäneet neuvottelut saavuttivat kesäkuun alkupuolella historiallisen virstanpylvään, kun molempien liittojen ylimääräiset liittokokoukset päättivät yksimielisesti yhdistymisen puolesta. Tähän mennessä testi on paljastanut jätevesiasetukseen ja puhdistamoihin liittyviä ongelmakohtia. Nykyiset liitot nousevat yhdistyessään 60.000 jäsenen voimalla 10 suurimman lajiliiton joukkoon, vahvistaa ylitarkastaja HannuTolonen opetusministeriön liikuntayksiköstä. Osin tästä syystä puhdistamot eivät kyenneet puhdistamaan jätevettä jätevesiasetuksen edellyttämällä tavalla. Typen poisto on talviolosuhteissa hankalaa, eikä se toteudu kunnolla aina kunnallisissakaan puhdistamoissa. Asetuksen raja-arvot ravinnepäästöille ovat niin tiukat, että käytännössä ei liene edes mahdollista valmistaa pienpuhdistamoa, joka täyttäisi kaikissa olosuhteissa asetuksen vaatimukset. Ongelmallisinta on typen poisto, josta puhdistamot eivät suoriudu asetuksen edellyttämällä tavalla. JR
PurjehtijaliittojaVeneilyliittoyhdistivättoimintonsa.Uudenliiton,SuomenPurjehdusjaVeneilyry:nliittohallitusaloittaatoimintansa1.1.2011.
Suomen Purjehdus jaVeneilyry
-UUSILAJILIITTO SEUROJENTUEKSI
Purjehtijaliitto ja Veneilyliitto yhdistivät toimintonsa. Yhdistyneen, suuremman liiton merkitys ja voima näkyy tulevaisuudessa liikuntapoliittisia päätöksiä tehtäessä. Orgaanisen aineksen osalta kaikki puhdistamot toimivat asetuksen mukaisesti. Yhdistymisen perusteena ovat erityisesti toiminnalliset ja taloudelliset syyt sekä opetusministeriön uudet liikuntapoliittiset linjaukset. Testi on kokonaan luettavissa TM Rakennusmaailman numerossa 5E/10, julkaistu 7.7.2010. Myös fosforin poistossa useimmat puhdistamot yltävät käytännössä asetuksen vaatimuksiin tai lähelle sitä. Kotitalouksille tarkoitettuja jätevesijärjestelmiä ei ole meillä tässä laajuudessa aiemmin testattu, joten nyt on ensimmäistä kertaa mahdollista vertailla eri puhdistamojen toimivuutta. Biologis-kemiallisessa puhdistamossa jätevesi selkeytetään saostuskemikaalilla ja fosfori ja typpi poistetaan biologisella prosessilla. Testiin on valittu kahdeksan biologis-kemiallista pienpuhdistamoa, jotka on tarkoitettu mustien jätevesien puhdistukseen. Lisäksi useimpien pienpuhdistamojen seuranta ja huolto edellyttävät käyttäjältä aktiivisuutta ja osasta puhdistamoja kertyy melko suuriakin vuosittaisia kustannuksia
Purjekoululaivan myötä toiminta kehittyy ja monipuolistuu valtavasti, Meripelastusseuran toimitusjohtaja KyöstiVesterinen kuvailee. Nuorisokoulutuksen lisäksi Meripelastusseura aikoo hyödyntää alusta pelastusmiehistöjen merimies- ja navigointitaitojen harjoittamisessa. Aluksen Meripelastusseuralle lahjoittanut JormaSalomaa halusi, että sitä tullaan käyttämään yleishyödyllisessä nuorisotyössä. Ellei vesikulkuneuvon rekisteröintitietoja ole tarkistettu uuden lain edellyttämällä tavalla lokakuun alkuun mennessä, vesikulkuneuvoa koskevat tiedot poistetaan kuulutusmenettelyn jälkeen rekisteristä. 13. - Aktiivista nuorisotoimintaa on tällä hetkellä noin kymmenessä meripelastusyhdistyksessä ympäri maata. Veneiden rekisteritiedot tulee saattaa uuden lain mukaisiksi 1.10.2010 mennessä. - Nuorisossa on Suomen ja myös Meripelastusseuran tulevaisuus. Lisäksi rekisteröinnin mukainen rekisteritunnus pitäisi kiinnittää veneeseen. Vesikulkuneuvon rekisteröinnistä annetaan rekisteritodistus, joka on oltava mukana aina vesikulkuneuvolla liikuttaessa. Purjehduksen parissa nuoret on helppo tutustuttaa meripelastustoimintaan ja vesillä liikkumiseen, hän perustelee.
Venerekisteritietojen tarkistusaikapäättyy lokakuunalussa
Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto ja maistraatit muistuttavat nyt veneen omistajia ja haltijoita rekisteritietojen tarkistamisesta. Kuva: Jorma Salomaa/Meripelastusseura MeripelastusseuranpurjekoululaivanasemapaikkaonHelsinginPohjoisrannan Halkolaiturissa,missäsekastettiin23.kesäkuuta.
Meripelastusseura sai purjekoululaivan
Suomen Meripelastusseura on saanut lahjoituksena 40-jalkaisen Colin Archer tyypin purjealuksen nuorisokoulutusta varten. Mikäli vesikulkuneuvon omistaja laiminlyö velvollisuutensa ilmoittaa vesikulkuneuvonsa rekisteriin ja ajaa vesikulkuneuvolla ilman rekisteröintitodistusta, omistajalle voidaan määrätä rikesakko. Maistraattien ylläpitämään vesikulkuneuvorekisteriin on rekisteröitävä kaikkien vähintään 5,5 metriä pitkien purje- ja moottoriveneiden tiedot sekä kaikki moottoriteholtaan vähintään 15 kW (yli 20 hevosvoiman) veneet
Tällä hetkellä hylyn ja sen lastin tutkimus tarjoaa yllin kyllin töitä ja tulokset julkaistaan osana tulevaa väitöskirjaa keskiajan merenkulusta Turun yliopistossa. Osa lastista on pysyvästi esillä Suomen merimuseon perusnäyttelyssä Kotkassa, jonne myös suunnitellaan erikoisnäyttelyä hylystä. Satelliittiseurantaa jatketaan niin kauan kuin lähettimet toimivat aurinkovoimalla, todennäköisesti joitakin vuosia. Hylyllä ja sen lastilla on suuri merkitys Suomen keskiajan tutkimukselle. Uutiset
Kuva: Stefan Wessman/ Museovirasto TutkijaRiikkaTevalityöskentelee Egelskärinhylynhaaksirikkopaikalla.
Museovirastontutkimukset EgelskärinhylylläNauvossa päättyivät
Museoviraston meriarkeologian yksikön tutkijat ovat kymmenen vuoden ajan tutkineet Egelskärin hylkyä Nauvossa. Nyt elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana kaivettiin esiin ja nostettiin viimeiset jäänteet 1200-luvun hylystä ja sen lastista. Hylky edustaa aikaa, jolta on säilynyt erittäin vähän kirjallisia lähteitä, aikaa jolloin perustettiin ensimmäiset kaupungit ja rakennettiin ensimmäiset linnat Suomessa. Vuosien saatossa hylky on tarjonnut monia yllätyksiä, kuten yhden Suomen vanhimmista säilyneistä kirkonkelloista. Tutkijat ovat yllättyneet merikotkien liikkeiden laajuudesta. Se on ensimmäinen keskiaikainen hylky, joka on kaivettu esiin kokonaisuudessaan. On todella mielenkiintoista seurata, mihin nuoret aikanaan asettuvat perustamaan perhettä, sanoo satelliittiseurannasta vastaava professori PerttiSaurola. Lisäksi hylyssä oli suuri lasti saksalaisia keramiikka-astioita sekä suurin Itämerellä tavattu lasti norjalaisia hioinkiviä. Lisätietoja: www.wwf.fi. Lisätietoja: www.nba.fi
Nuoretmerikotkatviettävät yllättäenkesääLapissa
WWF:n ja Luonnontieteellisen museon yhteistyön tuloksena neljän nuoren merikotkan liikkeitä on satelliitin kautta voitu yksityiskohtaisesti seurata vuoden ajan Suomen rannikkoalueilla Ahvenanmaalta ja Saaristomereltä aina Pohjanlahden perukoihin saakka. Lisäksi hylyn tutkimukset ovat paljastaneet sen olevan ensimmäinen koggiksi tunnistettu hylky Suomen vesillä. Kaksi linnuista vietti talvensa Ruotsissa, kaksi Ahvenanmaan saaristossa. - Yllättävintä seurannassa on ollut se, että palattuaan talven jälkeen 14 · Saaristo 5/2010 ensin kotiseudulleen Merenkurkkuun, kaikki neljä nuorta merikotkaa ovat päätyneet viettämään kesäänsä Lappiin. Ensimmäinen saapui huhtikuun lopulla ja muut toukokuun alussa. Kaikki nuoret merikotkat selvisivät kovasta talvesta ja muista koettelemuksista hengissä. Kesäksi kaikki neljä suunnistivat Lappiin. Merikotkien syysmuutolle lähtö vaihteli kovasti: Kaksi ensimmäistä merikotkaa lähti jo syyskuussa Pohjanlahden rannikkoa etelään kun taas jäljelle jääneet lähtivät Merenkurkusta vasta kovien pakkasten aikaan joulun tienoilla. Merikotkat palasivat kukin vuorollaan koti-
Tutkijatovatyllättyneitä merikotkienliikkeiden laajuudesta.
seudulleen Merenkurkkuun
Moottoreita kertyi nopeasti satoja ja Nisse päätti avata museon Porvoonjoen varrella olevaan idylliseen ranta-aittaan kesällä 2000. Nostin on rakennettu muoviputkesta, jonka seinämävahvuus on > 10 mm. Lisätietoja: www.alacartekirjat.fi
Jussivenenostin nytmarkkinoilla
Jussi venenostimen avulla venettä voidaan säilyttää veden yläpuolella, myös talvisäilytyksessä. Pieni Perämoottoriopas kertoo lyhyesti perämoottorien mielenkiintoisen tarinan sadan vuoden ajalta. Vuonna 2009 osa moottoreista vietiin Tirmon museoon Pellingin saaristoon ja loput moottoreista Nisse Häggblom pakkasi Suomen Merimuseoon Kotkaan ja Savonlinnan maakuntamuseoon. Kymmenen vuoden ansiokas työ ja ainutlaatuinen tunnelma dokumentoitiin ja tuloksena syntyi kirja. Lisätietoja: www.venenostin.com
15. Esiteltynä ovat maailman ensimmäiset sarjavalmisteiset perämoottorit ja museot, missä perämoottoreihin voi tutustua lähemmin. Moottorina toimii ilmapumppu ja putkien sekä rungon mitat muokataan kantavuustarpeen mukaan. Nostin kiinnitetään laituriin nivelellä. Kirjaa on saatavana museoista ja hyvin varustetuista venetarvikeliikkeistä. Uutiset
Pieni Perämoottoriopas
Maailman pienin perämoottorimuseo sai alkunsa NisseHäggblomin loputtomasta kiinnostuksesta vanhoja perämoottoreita kohtaan
Näiden uutuuksien lisäksi messuilta löytyy myös mm. turunvenemessut.fi. Tytäryhtiön uudeksi nimeksi tulee Oy Telva Marine Ab. Mukana on mm. lokakuuta vastaanottamaan hankintoja suunnittelevat messukävijät. Helsingin Malminkartanossa toimiva Oy Telva Ab keskittyy jatkossa teollisuus- ja turvallisuustuotteiden myyntiin. Tulevaan näyttelyyn valmistaudutaan positiivisin mielin, 16 · Saaristo 5/2010 sillä jo kevään Meri Kutsuu -messuilla kävijämäärät olivat ilahduttavia, joka puolestaan kuvastaa innostusta venealaa kohtaan. Jeanneau NC 11, Drive-veneet ja Havene. Tapahtuma tukee alaa hyvin, sillä syksyn ostopäätöksellä ostaja voi vaikuttaa uuden veneen keväiseen toimitusvarmuuteen ja yksityiskohtiin, kuten sisustukseen arvioi messujen projektipäällikkö LisaSavola. Messuilla on nähtävissä useita uutuuksia. Kaupassa siirtyvät myös veneliiketoiminnan työntekijät sekä vene-edustukset. - Uuden omistajan tahtotila on edelleen kehittää Telva Marinesta johtava täyden palvelun venemyymälä, joka laajalla tuotevalikoimalla, vahvoilla tuotemerkeillä sekä hyvällä asiakaspalvelulla jatkaa Telvan pitkiä perinteitä. Myös Wellcraft, joita ei ole Suomessa nähty vähään aikaan, on mukana messuilla. Uutiset
Telvanveneliiketoiminta siirtyyBrandtille
Oy Telva Ab:n veneliiketoiminta on siirtynyt tytäryhtiöksi Otto Brandt -konserniin. Telva Marine tulee olemaan itsenäinen tulosvastuullinen tytär yhtiö Otto Brandt -konsernissa ja tulee edustamaan ei ainoastaan konsernin itse valmistamia venemerkkejä vaan myöskin muita kuluttajia kiinnostavia tuotteita, uuden Oy Telva Marine Ab:n toimitusjohtaja Maria Palin toteaa.
Turun Venemessut tuoeloa veneilijän syksyyn
Ensi kauden venekauppojen sesonkiajankohta on nyt käsillä. Seuraa messujen etenemistä: www. Turun Venemessuilla valmistaudutaan 15.17. Yhtiön toimitusjohtajaksi on nimetty MariaPalin, joka on toiminut Telvan veneliiketoiminnan vetäjänä.
Oy Otto Brandt Ab haluaa kaupalla varmistaa konsernin asemaa pääkaupunkiseudulla. Suomessa ensiesittelyn saava Dufour 375. Myymälän valikoimasta löytyy veneitä joka lähtöön pienistä Terhisoutuveneistä aina yli 40-jalkaisiin Storebro-veneisiin. Telva on ollut konsernin tärkeimpiä asiakkaita jo pitkään sekä perämoottoriettä venemyynnissä. Kaupan myötä veneliiketoiminta jatkuu entisellään nykyisissä tiloissa Veneentekijäntiellä Lauttasaaressa uuden omistajan ohjauksessa. Uusi Telva Marine jatkaa näin ollen esimerkiksi Nimbuksen ja Paragonin maahantuojana ja toimii myös muiden tunnettujen venemerkkien edustajana. Uusi Telva Marine tulee toimimaan itsenäisenä maahantuojana ja jälleenmyyjänä
Drive Boats -malliston ensimmäiset mallit ovat 5,6-metriset avoveneet, keskikonsolivene Sport Console 56 ja läpikäveltävä tuulilasivene Convertible 56. SportConsoleonmonipuoliseenvesiurheiluunsopivavene,jossayhdistyvät vesiskootterinjaperinteisenmoottoriveneenhyvätpuolet.
BrunswickMarinejaFiskars Boatsaloittivatyhteistyön Driveveneidenmarkkinoinnissa
Brunswick Marine ja Fiskars Boats ovat solmineet Drive Boats -veneiden ja Mercury-moottoreiden jakelu- ja markkinointiyhteistyösopimuksen, joka kattaa kaikki Pohjoismaat. - Olemme erittäin tyytyväisiä tämän yhteistyön rakentumisesta, sillä Drive-veneet edustavat moottoriveneilyn uutta sukupolvea ja tukevat luontevasti Brunswick Marinen venevalikoimaa, Brunswick Marinen Pohjois-Euroopan toiminnoista vastaava toimitusjohtajaJussiSepponen sanoo. Syksyllä alkava uusi tuotanto tuo kaudelle 2011 haponkestävästä teräksestä valmistetun Arifin Classic-tuoteperheen. - Uskomme, että Brunswickin ja Fiskars Boats:n välinen yhteistyö luo vahvan pohjan Drive -malliston nopealle kasvulle ja menestykselle, Fiskars Boats:n toimitusjohtaja JuhaLehtola lisää. Sarjavalmistetuotteiden jatkuva kehittämistyö edellyttää innovatiivista otetta, monipuolista ammattiosaamista ja veneilijöiden tarpeiden tuntemista. - Arifin-sarjatuotannon uusina omistajina vastaamme jatkossa Arifintuotteiden kehittämisestä ja tunnettuudesta. syyskuuta 2010. Nyt toteutunut yrityskauppa merkitsee haponkestävien ja rosteristen venetarvikkeiden yhtymän keskittymistä Inkooseen 1. Tähän kehitystyöhön tulemme panostamaan merkittävästi tulevaisuudessa, toimitusjohtaja Jukka Uittamo kertoo. 17. Arifin Classic- tuotteille myönnämme elinikäisen takuun. Veneet ovat ulkomitoiltaan yhteneviä, mutta selvästi käyttötarkoitukseltaan toisistaan poikkeavia.
ArifinOy:lleuusiomistaja
Ruostumattomista venetarvikkeistaan tunnetun helsinkiläisen Arifin Oy:n liiketoiminta on siirtynyt tehdyllä yrityskaupalla JukkaUittamon ja Jan-MikaelWesterlingin omistukseen. Fiskars Boats:n viime toukokuussa markkinoille tuoma Drive Boats on uudentyyppinen vapaa-ajan venemallisto. Drive-veneiden valmistaja Fiskars Boats on yksi Pohjoismaiden suosituimpien alumiiniveneiden valmistaja jo vuosikymmenten kokemuksella. Malliston veneet ovat alumiinirunkoisia ja niissä on lujitemuovikannet
Koillisen ja itäisen esilinnan välissä kohoavasta torniryhmästä on löydetty vastakkaisilta seiniltä kaksi korkeaa porttiholvia, joiden arvellaan liittyneen linnan varhaisiin sisäänkäyntiratkaisuihin. Linnanraunion vuosia kestäneet muurinkorjaus- ja restaurointityöt ovat päättymässä syksyllä 2010. Uutiset
Kuva: Kikka Vanha-Similä
Kuusistonlinnastalöytyi keskiaikainensisäänkäynti
KALASTUSPÄIVÄNTAPAHTUMISSA TARRATTIINVAPAAN
Viidennen valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia järjestettiin ainakin 48 paikkakunnalla ympäri Suomea elokuun viimeisenä viikonloppuna. Alustavien tietojen mukaan tapahtumiin osallistui noin 16 000 kalastuksesta kiinnostunutta, joista suurin osa oli koululaisia ja nuoria. Kalastuskärpäsen tehtävänä on levittää tietoa kalastuksesta sekä innostaa uusia ihmisiä, nuoria ja vanhoja harrastuksen pariin. Lisätietoja: www.nba.fi
18 · Saaristo 5/2010. Tiilestä holvatut aukot on jo keskiajalla muurattu huolellisesti umpeen, joten niitä ei ole voitu nähdä ennen muurien avaamista. Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestivät Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Eduskunnan kalakerho, maaja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto, Kalatalouden Keskusliitto, kalastusvälinevalmistajat ja -maahantuojat sekä kalastusalan lehdet. Lisäksi kävijät saivat runsain mitoin tietoa ja käytännön opastusta kaloista ja kalastuksesta. Valtakunnallista kalastuspäivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.
Kaarinassa sijaitsevan Kuusiston linnanrauniolla on viime vuosina muurinkorjaustöiden yhteydessä tehty mielenkiintoisia havaintoja. Kaikille kalastuspäivän tapahtumiin osallistuneille jaettiin Kalastuskärpänen -tarra. Kuusiston linnaan voi myös veneilijä tutustua, kun rantautuu sen läheisyydessä olevaan vieraslaituriin
Meduusahavainnoista voi ilmoittaa Itämeriportaalin verkkosivuilla olevalla lomakkeella, joka välittää tiedot tutkijoille. Paikka, jossa voit kokea olevasi oma itsesi, ilman minkäänlaista stressiä. Näin vesilläliikkujat voivat auttaa meduusojen runsauden vuosittaisessa arvioinnissa ja massaesiintymisiin liittyvien ympäristötekijöiden selvityksessä. Uutiset
Tuulenhuminaa- ruokaelämyksiä luonnossa
Luonnossa liikkuminen voi olla nautinto, ainakin jos uskoo Petri Hautalaa, eteläsuomalaista luonto- ja eräopasta. Pieni, muutaman tunnin vierailu lähiluontoonkin voi olla elämys. Nautikulmasta myös peitetelineet ja peitteet.
nautikulma@nautikulma.fi www.nautikulma.fi Nautikulma Oy
www.nautikulma.fi 19. Eikä ulkona valmistettavan ruoan tarvitse aina olla grillimakkaraa tai riistaruokaa. Luonto tarjoaa puitteet ruoan valmistukseen. - Luonto on paikka, jossa mieli virkistyy. Petri Hautalan uutuuskirja esitteKorvameduusatovatmalliltaanlitteitäjapyöreitä,kooltaan1-20cm.Neovat väriltäänuseinhiukanvaaleanpunertaviajaniidenselässänäkyyselvästi4 vaaleanpunaistahevosenkengänmuotoistasukurauhasta.Suomenvesilläkorvameduusaaeivoisekoittaamihinkäänmuuhunlajiin.
lee luonnossa, retkikeittimellä valmistettuja ruokia resepteineen. Galvanoitua terästä olevat pukit ovat pulttiliitoksilla, joten kuljetuskin on vaivatonta. Meduusojen uskotaan hyötyvän merten lämpenemisestä ja rehevöitymisestä. Loppukesällä ja syksyllä korvameduusoja voi Itämeressä joinakin vuosina olla niin paljon, että ne sotkevat kalaverkkoja ja tukkivat voimaloiden vedenottoputkia.
Nautikulmasta tukevia venepukkeja niin moottori- kuin purjeveneille aina 20:n tonniin asti. Meduusojen on viime vuosikymmeninä havaittu lähes kaikilla maailman merialueilla lisääntyneen. - Itämerellä ei meduusojen määriä ole järjestelmällisesti seurattu. Sinne sopivat kaikki raaka-aineet. Luonnossa voit valmistaa mitä tahansa ruokaa. Lisätietoja: tuulenhuminaa.blogspot.com
Älä jätä venettäsi sään armoille
Nytkerätään havaintoja meduusaesiintymistä
SYKEn merikeskus alkaa kerätä yleisön havaintoja meduusojen massaesiintymistä Itämeressä ja rannikoilla. Ne eivät tule esille missään seurantanäytteenotoissa ja sen vuoksi yleisön havainnot ovat ensiarvoisen tärkeitä, sanoo erikoistutkijaMaijuLehtiniemi SYKEn merikeskuksesta
20 · Saaristo 5/2010
S
Tontin kivet, polut ja puut ovat tuttuja. - Olen niin herkkä ulkoisille tekijöille. Hän on kasvanut järvien rannoilla ja kokee järvivedet tutuiksi ja turvallisiksi. 21. Silloin paikalla on myös sukulaisia ja ystäviä.
Susanna Haavisto istuu kesämökkinsä terassilla Kirkkonummella. Silloin heitämme myös talviturkit järveen. Tunnelma on katossa, kun isäni soittaa haitaria ja laulamme yhdessä laiturilla. - Tiedetään että laiturille johtavia kiviportaita on laskeutunut ruotsalaisen näyttelijän ja laulajan Zarah Leanderin sisko Mercedes Leander. Toisinaan pihapiiri täyttyy värikkäästä puheensorinasta, naurusta, soitosta ja laulusta. - Silloin tänne mökkitontille tulevat omien sukulaisteni lisäksi myös monet ystävät. - Avaamme mökkikauden viimeistään äitienpäivänä, jolloin syömme hyvin ja otamme kesän tai oikeastaan kevään ensimmäiset savusaunalöylyt. Jopa lapset, jotka asuvat jo omillaan, eivätkä tyypillisesti jaksa kuunnella aikuisten juttuja, tulevat aina paikalle, koska juhannuksenvietosta mökillä on tullut jo perinne, Susanna kertoo. Susanna nauttii luonnonrauhasta ja kirjoittaa. Mökin läheisyydessä oleva pieni järvi on Susannalle tärkeä. " Mökillä ei ahdistu tekemättömistä töistä"
Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN Kuvat: PETTE RISSANEN
S
Susanna Haaviston kesämökillä ulkoillaan, syödään hyvin ja saunotaan savusaunassa. Silti hurmaavat merenrantakalliot vetävät puoleen-
sa. Järvellä on turvallisempaa. Juhannuksena juhlat ovat suuremmat. Ehkäpä Zarahkin on käynyt tontilla vierailulla ja pulahtanut järveen kuutamouinnille kuulaana elokuun iltana, Susanna pohtii.
Näin on joka tapauksessa Susanna tehnyt ja monet hänen perheensä ystävät, sillä Susanna Haaviston mökillä vietetään mielellään rentouttavia kesäpäiviä sukulaisten ja ystävien seurassa. Se oli mukavaa, mutta minua pelotti usein. Täällä mökillä peltojen ja niittyjen keskellä pystyn keskittymään. Eletään elokuun loppua, ja pienet sadekuurot raikastavat ilmaa kuuman kesän jälkeen. Niissä on jotakin kiehtovaa. - Kun meidän pojat olivat pieniä, meillä oli vene, jonka kanssa liikuimme myös merellä. Mökki ympäristöineen tuo Susannalle monia hyviä muistoja, ja paikalla on myös mielenkiintoinen historia. Mustikansininen kesämökki ja sen järviympäristö on hänelle paras paikka silloinkin, kun pitää ideoida tai luoda jotakin uutta. Haluaisin myös joskus kokea kunnon syysmyrskyn meren äärellä, turvassa jonkun mökin rannalla, Susanna kuvailee.
Perheen kohtaamispaikka
Susanna Haaviston perheen kesämökki sijaitsee tontilla, joka on ollut Susannan suvun omistuksessa jo yli 30 vuoden ajan
Metsä auttaa ratkomaan arvoituksia, antaa vastauksia kinkkisiin kysymyksiin ja vapauttaa yleisahdistuksesta. - Syksyiset mökkiviikonloput kuluvat sienestyksen merkeissä, Susanna kertoo. Hän sanoo, että mökillä vietetty aika on erimittainen kuin muualla. 22 · Saaristo 5/2010
Susanna viettää mielellään aikaa luonnossa. Me asummekin metsän vieressä, ja olen riippuvainen siitä, että pääsen aamulla suoraan metsään, sillä pelkästään käveleminen siellä on kuin terapiaa. Meillä ei ole hienoa ulkokeittiötä, vaan monitoiminen kaasugrilli. - Se on yhtä juhlaa, kun pitkän lämmityksen jälkeen savusauna on valmis. - Yllätin itsenikin. Yritämme kokata mahdollisimman paljon ulkona. Saatan usein lukea kaikessa rauhassa hyvää kirjaa riippumatossa tai pelata muiden kanssa joitain pelejä. Hurahdin täysin, sillä minusta on nyt paljastunut varsinainen kotipuutarhuri, vaikka luulin olevani antihortonomi, Susanna hymyilee ja kertoo käyvänsä jatkuvasti tarkastamassa siiklipeltoaan, tomaattitaloaan tai muita kasvejaan.
Metsä on toinen paikka, missä Susanna liikkuu lähes päivittäin. Syksyllä vapaa-aika kuluu mukavasti sienimetsässä.
Välillä vain keskustelemme tai istumme omissa oloissamme ja ajatuksissamme.
Luovuuden ja elämän voiman lähde
Tänä kesänä Susanna keksi ryhtyä hoitamaan puutarhaa. - Minulle metsä on suuri luovuuden ja elämän voiman lähde. Mieheni haluaa varsinkin mökillä usein grillata ja minä kokkailen siinä vieressä kaikkea muuta, Susanna kuvailee. Olimme löytäneet aiemmin sieltä homeisen hirren, joten sauna oli pakko kunnostaa. Metsä on muutenkin Susannan mielestä huippupaikka. - Mökillä on helpompi rentoutua, siellä ei ahdistu tekemättömistä töistä. - Kerran tulimme mökille talvella, mutta oli niin kylmä, että taisimme lämmittää mökkiä uunin ja jopa hiustenkuivaajien kanssa, Susanna muistelee hymyssä suin.
Saunahullu suku
Kesäpäivän paras hetki on savusaunan lämpö. Hän sanoo, että syöminen ei ole vatsan täyttämistä, vaan miellyttävä tapahtuma, yhdessäolon hetki. n. "Metsässä käveleminen on kuin terapiaa."
Susannan perhe viettääkin mökillä aikaa niin paljon kuin mahdollista aina keväästä pitkälle syksyyn. Saunomisen ohella ruoanlaitto on Susannalle tärkeää. - Olen intohimoinen kokki, ja mökillä mietitään jo heti kun herätään, että mitä tänään syödään. Tunnelma oli saunattomissa sukujuhlissa kireä, ennenkokematon, Susanna puistelee päätään, eikä toivo tuollaisen enää toistuvan. Meillä oli hieno juhlalounas ja hauska mölkkykisa, jonka jälkeen savusauna olisi ollut paikallaan, mutta tällä kertaa se oli remontissa. - Muutama vuosi sitten, kun meillä oli suvun 100 vuotishääpäiväjuhlat eli neljällä pariskunnalla oli tasavuosi yhteiselossa, päätimme viettää juhlat mökillä
Laskutus tilauksen alettua. 02071 21255 · www.saaristouutiset.fi
23. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu.
Saaristouutiset maksaa tilauksen postimaksun.
Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin Allekirjoitus 05/2010 Postitoimipaikka Syntymävuosi
Puh. Veneilijän, mökkeilijän ja saaristomatkailijan lehti
KESÄN merellinen muoti
Esittelyssä MARINO APB 27
I KARI NURM si purjehti kak yli kertaa Atlantin
Veneilijän, mökkeil ijän ja saaristo matkail
kalast aj unelm an ak matkailijoiden ISLan ohde TI suosima Veneil ijän, mö BENGTSKÄR kkei
lijän ja
ijan lehti
kevät nro 2 · 2010 · 5,90 · www.s
saaris
tomatk
ailijan
ellinen SUSa muoti nna Indr Vene En ilijän, mökkeilij kaipuu In merel än ja sa le arist
KESÄN mer
lehti
istouutis et.fi
JANN E AHON EN viihtyy vesillä omatka ilijan le hti
Veneilijän, mök A
ne FAiRLi 47 A TARg rismo tu Gran LAUR LA O RUOH ökillä kesäm
keilijän ja saa
ristomatkailij
an lehtikevät nro 3 · 2010 · 5,90 · www.saarist
ouutiset.fi
aaristo
Veneil
ökke ijän, m
ilijän
ja saar
hti t.fi .saaristouutise ijan le kailnro 6 · 2009 · 7 5,90 · www istomat TALVI
MARCUS SAND narraa perholla ELL
ikeat PELTSIN hu KALASAALIIT
Saariston makuja
korppooSta
haukea
uuden maailm an
MIKK O KUUS TOSE ULLN TÖ E
Laites ukelta minen avasi
uutiset
KEVÄT nro 2 · 2009 · 7 5,9 0 · www.s aar
.fi
w.sa 0 · ww 10 · 5,9 o 4 · 20 kesä nr
aristou
utiset.f
merive o jout a luont stoss "Saari
LiUSk
KA A-PeKiUS PiRKK eTrella nautitaan eL ville" P saa uu ko destä
ri i ente akaL htUm n tapa keSä
Strömsön
re aSa a RETKISATA
OHTEET SAARISTOK
ROLAN UNTAMO EE etket
kajakkir saaristossa
veneellä viroon
kiehtova Säpin majakk aSaari
Ven reeilijän, mökk tkisat eilij ä a Saun n ja saa raum alta k mat ristom amökit okkola es a
nd Bornho lm Länsma nsgrun d
kmerikohte ieh ruhnu tov ita: kuko sjung uri INKa STA OO aari frusu
S is maaarja ton ku
itt n elyssä
Meri o n RISTO MATT I RATIA ystävä N
uja HDEN SU makENLA SaaristonOM MAT
Sta
LaPsiPerheen va VeneiLyreiTTi kiehto ri a ahVenanmaaLLa kkaSa maja Säpin
"Suomen saar isto on huvipurjehtijan kannalta haas tava"
X Sari mUvie-Yachtsinsä nro ke LtaLam pidem 4 uutuus · 2010 ille
Säpin k majak iehtova kaSa ari
atkail
SU A KIMSP NNA P HAAV AVENE ulk IST mökk omaOa ill imaise missa
UU purjeve DET neet
Hen Ti LO MART lajutut
to Abrahaminluo Vergi Norrskata Asterholma Jungfruskär
Vesi virtaa pakka sellakin | Jätev esiratkaisu | Kuiva käymälä | Puhda sta vettä
mökille
DELTAteve SW Jä 34 moottoriveneiden siratk uutta sukupolveaisu | Puhdas a
mökille
kin pur jehduk sille
kart anoS ta vettä ta | Rent outta vat ky lpytyn nyrit
haikon
Säästöä ILMALÄ · 5,90 KO MPÖP · ww · KKI KOLMON UMPU w.saari pistämine EN LLA n · perka stouut am OPASTAA KA LANK ÄS inen iset.fi · fileoin ITTELY ti · sä
ijan le hti
Saariston makuja
ilöntä · SS valmistam Ä: inen
Tilaa Saaristouutiset!
t nna ä aku Lom teLyss esit
akkasa ä maj sti eläv Sitkeä
aupunk | Uusik antali i avi | Na yreitt u | Kust veneiilLänsi-Turunmaa | Turk | ar Kemiön sa i | Raum a
majakkam AR SÄLGRUNDii iSOK ar
ka
atiisi atkailijan par
PIAN etti pUrjehtimaa n ja gÖ rANIN matk a ma aiLma n
Ympä ri
meri op
ArKE ikalastajan A
Amma tt
Saariston makuja
h a nG oSta
Veneilyre harrasta itti liikuntaa valle vene kunnalle
LUON TOAIH EENA
Säpin maja k
KUUSI + 1 numeroa vuodessa...
Kyllä!
"
Veneil ijöiden telakk
Lue
kuikka
apalve lut keh itt y vät
minor ESITTELy offsho SSä re 28
vauhd illa
Helmikuussa Maaliskuussa Huhtikuussa Toukokuussa Syyskuussa Lokakuussa
Tilma Mediat Oy
Tunnus 5011868 00003 Vastauslähetys
OSALLISTU ARVONTAAN! Voita Aurinkomatkojen 500 euron matkalahjakortti!
Arvonta suoritetaan kaikkien vastanneiden kesken 31.10.2010.
Tilaan Saaristouutiset kestotilauksena, kuusi numeroa vuodessa 29,Tilaus alkaa seuraavasta numerosta
Eräs tärkeä ominaisuus on ollut helppo kuljettavuus ympäri veneen sekä maihinnousumahdollisuus keu-
lasta. Maineikkaiden superpursien ohella pohjalaiset veneentekijät tunnetaan maailmanmainettakin saavuttaneista keskihyttiveneistään, joita ei juuri muualla tehdä. Olosuhteet ovat aavan meren äärellä haastavat eikä
saariston suomaa suojaa ole liiemmin tarjolla. Kovan kelin keskihyttiveneitä kutsutaan nykyään merten maastureiksi. Sarin Boatsin valmistamat Minorit ovat Targan tavoin kovan kelin käyttöveneitä. Minor Offshore 28
Pituus: 8,80 m Leveys: 3,00 m Syväys: 1,00 m Paino: 4 200 kg Moottorisuositus: 260370 hv tai 2 x 175220 hv Polttoainetankki: 375 l Huippunopeus: 3341 solmua Kulutus matkanopeudella (25 solmua): 1,46 l/mpk CE-luokitus: B Hinta: 171 600 e (lähtöhinta vakiovarustein) Lisätietoja: www.minor.fi
Minor Offshore 28 on ryhdikäs ja merikelpoinen keskihyttivene, joka soveltuu yhteys- ja retkiveneeksi vaativissakin olosuhteissa.
Joka sään vene
Teksti: JUHA ROSENQVIST
Pohjanmaa on suomalaisen veneenrakennuksen arvostetuinta aluetta, eikä syyttä. Venetyyppiä ovat suosineet rannikon ja saariston asukkaat sekä mökkiläiset, joiden on kuljettava merellä säällä kuin säällä. Ei liene sattumaa, että venetyyppi on kehittynyt juuri Pohjanmaan rannikolla. Pohjalaisista merimaastureista Targa on tunnetuin ja useimmiten mainittu venetyypin pioneeriksi. Tämä on nä-
24 · Saaristo 5/2010. Merikelpoiset ja jyhmeän näköiset veneet ovat saavuttaneet vähitellen myös laajempaa suosiota. Jokainen tuulisella säällä kallioiseen tai kivikkoiseen saareen rantautunut tietää, että jos keulasta ei pääse helposti maihin, homma menee kiroiluksi. Se ei ole kuitenkaan alueen vanhin moottoriveneiden valmistaja, sillä Sarinin perhe aloitti veneiden teon
vuosikymmenen aiemmin 1960-luvun lopulla. Kokkolalaisen Sarin Boatsin valmistamat Minorit ovat yksi pohjalaisen veneenrakennuksen ylpeydenaiheista.
K
eskihyttivene on suomalainen ilmiö. Vesiliikenne on kuitenkin aina ollut vilkasta, sillä veneillä on liikuttu paljon lahden yli Ruotsin puolelle. Rannikkomme ja saaristomme oikukkaissa säissä on tarvittu kovaankin keliin sopivaa venettä, jolla ihmisten lisäksi on voitu kuljettaa tavaraa jäiden lähdöstä jäiden tuloon asti
Sivukannet ovat esimerkillisen leveät ja niillä pystyy liikkumaan turvallisesti isommissakin tamineissa. Lisäksi hytin takalipan alle on sijoitettu leveä ja tuulelta suojassa oleva penkki, jolla viihtyy sään salliessa matkan aikanakin. Muotoilun ohella on parannettu entisestään monien yksityiskohtien toimivuutta. Se on muotoilultaan hivenen muita sarjan malleja modernimpi. Ohjaamossa kaikki hallintalaitteet ovat selkeästi käden ulottuvilla.
kynyt merimaastureiden mukavuustekijöiden kehityksenä. Ensimmäiseksi 28-jalkaisessa Minorissa huomio kiinnittyy väljiin kansitiloihin ja helppoon liikkumiseen. Takakansi on iso ja siellä sopii kuljettaa tavaraakin. Siirtyminen keulaan on vaivatonta ja turvallisuutta lisäävät vielä ympäri veneen kiertävät kaiteet, joissa on laidoilla asialliset kulkuau25. Yhteyskäyttöön tarkoitetuissa veneissä turvallisuus ja käytännöllisyys
ovat aina tärkeitä tekijöitä. Nykyään kyse ei ole enää pelkästä yhteysveneestä, sillä nukkumis- ja ruoanlaittomahdollisuudet sekä wc mahdollistavat veneiden pienimuotoisen matkakäytönkin.
Komea ja käytännöllinen
Minor Offshore 28 on Offshoremallisarjan uutukainen. Offshore-malliston uutukaisessa yksityiskohdat ovat huolella suunniteltuja. Ankkuriliinat ovat siististi rullalla, samoin köysille on omat lokeronsa
Tila on käyttökelpoinen ja siellä nukkuu kaksi henkilöä. Liikkuminen on helppoa ja hytti tarjoaa hyvät tilat kuudelle hengelle.
kot. Kolmeen osaan jaettu tuulilasi on kallistettu eteen ja jokaisessa ruudussa on pyyhkijä. Yleisilme on kauttaaltaan ryhdikäs. Kovin ihmeellisiä aterioita pentterissä tuskin valmistetaan mutta ruoan lämmittäminen ja kahvinkeitto onnistunevat vaivattomasti. Keskellä on irrotettava pöytä. Kun sohvan vasemman laidan istuinosan nostaa ylös, takahyttiin pääsee vaivatta. Hytin vasempaan etukulmaan on sijoitettu pentterin toiminnot eli liesi ja vesipiste. Lopputulos on märälläkin pitävä ja kansi kestää kulutusta ja on helppo pitää puhtaana. Mikäli takahyttiä ei tarvita nukkumiseen, toimii se oivallisena säilytystilana. Kokonaismuotoilultaan Minor 26 · Saaristo 5/2010
Offshore 28 on jykevän linjakas ja selkeä. Seisomakorkeuttakin on riittävästi. Kansi on kauttaaltaan maalattu harmaaksi ja maaliin on liukuesteeksi lisätty mikropalloja. Valoisuutta ja avaruutta lisää entisestään iso kattoluukku, joka on noin kaksikolmasosaa katon alasta. Kaikenlainen kompasteltava on pyritty poistamaan kannelta ja siinä on hyvin onnistuttu. Toiminnot on pyritty sijoittamaan mahdollisimman käytännöllisesti ja liikkuminen on helppoa. Ankkuriliinat ovat myös siististi rullalla telineissään. Sohvaryhmän edessä on kuljettajan ja navigoijan erilliset, pehmustetut istuimet. Ankkureille on veneen rungossa omat paikkansa, joten nekään eivät pääse takertumaan mihinkään. Veneessä on myös takakajuutta. Ajoasennosta ei ainakaan hetimiten löydy moitteen sijaan. Toimivia yksityiskohtia ovat köysille tarkoitetut lokerot ja perässä olevat telineet lepuuttajille. Ja kuten näissä veneissä on totuttu, keulasta on sujuvaa kulkea maihin. Ratti, plotteri ja hallintalaitteet on sijoiteltu selkeästi. Minoria voi hyvällä syyllä luonnehtia komeaksi veneeksi.
Toimivat sisätilat
Veneen keskellä olevaan hyttiin kuljetaan kummallakin laidalla olevasta liukuovesta. Kun luukku on kokonaan auki, ero avoveneeseen ei ole enää kovinkaan suuri.
Hytin takaosassa on U-mallinen sohva, jolle mahtuu istumaan viitisen henkilöä. 28-jalkaisen Minorin keskihytti on iso ja selkeä. Ikkunat kiertävät koko hyttiä, joten näkyvyys ulos on 360-astetta. Makeavesihuuhtelun saa lisävarusteena. Muutoinhan tämän tyypin veneissä ei ole liiemmälti säilytystilaa, jolle ainakin retkikäytössä on tarvetta.. Keulassa on tarjolla kahden nukuttava sänky sekä erillinen wc, joka on askeettinen mutta yllättävänkin tilava. Sen keksiminen vaati tosin hieman tarkempaa silmäilyä, sillä kulku takatilaan on sijoitettu keskihytin sohvaryhmän alle. Ovella suljettavaan keulahyttiin
kuljetaan pentterin ja ohjaamon välistä. Perässä oleva iso uimataso tekee myös veneen takaosasta liikkumisen erittäin helpoksi. Iso kattoikkuna tuo hyttiin mukavasti valoa, eikä hyttysverkkoakaan ole unohdettu. Jääkaappi löytyy vastapäätä istuinten alta. Yleisilme on sisällä yhtä selkeä kuin ulkonakin
Silti ne ovat myös pehmeitä ja näppäriä. Kahdelle hengelle vene sopii myös satunnaiseen matkakäyttöön. Eniten Minoreita on kiitelty hiljaisuudesta. Takahyttiin kuljetaan keskihytin sohvan alta. Keulahytissä on parivuode sekä erillinen wc, joka on askeettinen mutta tilava. Sarin Boatsin tuotannosta yli 75% meneekin vientiin. Takana on nukkumapaikat kahdelle ja tila toimii myös hyvänä säilytystilana.
Merikelpoinen ja hiljainen
Koe- ja testiajoissa Minorin Offshore -mallit ovat keränneet viljalti kehuja. Siitä pitää osin huolen korkeahko hinta. Uudessa Offshore 28-mallissa keulapotkuri on rakennettu rungon sisään, mikä tekee veneestä entistä meluttomamman. Minorit valmistetaan Kokkolassa ja Öjassa. Nykyään Minorit tunnetaan Targan ja Nord Starin rinnalla ulkomaita myöten. Yhdellä napilla hallitaan kaikki veneen virrat. Energiatehokkuutta on myös pa-
rannettu muuttamalla esimerkiksi veneen valaistus kokonaan ledeiksi. Nykyään Sarin Boatsin nimellä tunnettu yritys toimii edelleen perheyrityksenä. Yhteysvenekäytössä 28-jalkainen Minor tarjoaa tilat kuudelle hengelle ja retkikäytössä yöpymismahdollisuudet on neljälle hengelle. Pohjalaisesta vaatimattomuudesta nimensä saaneet Minorit ovat tulleet tunnetuiksi merikelpoisina keskihyttiveneinä ja saavuttaneet myös laajempaa suosiota. Matkustusmukavuuden kannalta tällä on paljon merkitystä. Sarinin perhe on osa tätä perinnettä. Mietitty yksityiskohta on myös kaukohallittava pääkatkaisija, joka on sijoitettu hytissä tuulilasin yläpuolelle. Tuotannossa on nykyään kaksi sarjaa. Rungon huolellisella eristämisellä moottoriveneitä usein vaivaava melu on saatu hyvin hallintaan. Thomas Sarinin mukaan tyypillistä asiakaskuntaa ovat yli 45-vuotiaat perheelliset ja vanhemmat pariskunnat, jotka haluavat käytännöllisen ja turvallisen veneen niin yhteys- kuin retkikäyttöön. Sarinin veistämö on alusta lähtien tehnyt käytännöllisiä ja turvallisia käyttöveneitä, jotka soveltuvat Pohjanlahden koviin olosuhteisiin. Perinteistä Minoria edustavat puoliliukuvat akselivetoiset WR-mallit, joita tehdään 21-jalkaisesta 34-jalkaiseen. Modernit ja nopeat Offshore-mallit on varustettu perävetolaitteella ja niitä löytyy 25-jalkaisesta 37-jalkaiseen. Sarinin veneveistämö perustettiin vuonna 1967 ja se on siten alueen vanhin pelkästään moottoriveneisiin keskittynyt venevalmistaja. n
Veneenvalmistusta kolmannessapolvessa
Pohjanmaalla ja varsinkin Kokkolan seudulla on pitkät perinteet veneiden teossa. Hiljaisuutta on haettu myös yksityiskohtia hiomalla. Ammattikäyttöön tarkoitettuja veneitä Sarin Boats tekee tilaustyönä.
27. Minor on harvoin kenenkään ensimmäinen vene. Veneet ovat merikelpoisia ja toimivat kovemmassakin kelissä täsmällisesti
SIJA
Tero Koski, Helsinki: Heijastus Kuvaaja kertoo ottaneensa tämän silmiä hivelevän saaristomaisemakuvan, kun hän oli kesällä melontaretkellä Vänön saaristossa.. Kesän valokuvauskilpailun tuloksia
Saaristouutiset -lehden tämän kesän valokuvauskilpailuun lähetettiin lukuisia kuvia, joissa upeat saaristomaisemat ja tavanomaiset saaristolaistapahtumat nousivat kuvauskohteina enemmistöksi. Toimituksen raati valitsi kymmenen parasta kuvaa, ja voittaja palkittiin Canon DIGI IXUS 100IS kameralla.
1
2. Kuvassa olevia lampaita viedään kesälaitumelle Björköbyn saaristoon.
3 SIJA
Juhani Harkas: Luodon luontoa Kauniit yksityiskohdat saariston luonnossa jäävät mieleen.. SIJA
Kenth Nedergård, Mustasaari: Lampaat kesälaitumelle Tämä iloinen saaristolaiskuva kertoo lampaiden keväisestä kuljetuksesta saarille
SIJA
Taina Meriläinen: Taikarin taikaa
5. SIJA
Marjut Rosslöf: Mikä on merta, mikä taivasta?. SIJA
Klaus West, Helsinki: Märket valvoo
6. 4
SIJA
Tero Koski, Helsinki: Merikotkan poikanen opetteli lentämään
9. SIJA
Vesa Pelli: Taivas ja leijona
10. SIJA
Virpi Suittio: Mastoruuhkaa Ruotsinkalliolla
37. 7. SIJA
Anne Louko: Ikkuna merelle, Seili
8
Vilkas kesä on ohi, mutta På Kroken tarjoaa saariston ja Välimeren makuja asiakkailleen ympäri vuoden.
38 · Saaristo 5/2010. På krokenin sisätiloihin mahtuu 40 asiakasta ruokailemaan ja kesäterassille 60 henkilöä. Magnus Ekström kuitenkin lupaa, että rakennusta tullaan vuoden sisällä laajentamaan.
K
Koukussa merellisiin makuihin
Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN Kuvat: MARTTI HIRVONEN
Hangonkylässä sijaitsevan kala- ja äyriäisravintola På Krokenin iso kesäterassi aukeaa idylliseen pienvenesatamaan
Magnus Ekström suunnittelee På Krokenin ruokalistan yhdessä keittiömestari Yki Virkin kanssa.
K
Kun Ekströmin kalastajaperhe suunnitteli kuusi vuotta sitten Hangonkylään kalankäsittelyhallia, heillä ei ollut aavistustakaan, että muutaman vuoden päästä he pyörittäisivät ravintolaa Hangonkylän satamassa. Se voi olla kuhaa, ahventa tai siikaa sen mukaan millainen kalasaalis on ollut, Magnus kertoo. Ravintolassa on yhteensä 100 asiakaspaikkaa ja På Kroken on avoinna kesäkuukausina joka päivä sekä syksystä kevääseen viikonloppuisin sekä tilauksesta.
- Valitettavasti olemme joutuneet tänäkin kesänä käännyttämään asiakkaita ovelta, kun tilaa ei ole ollut, Magnus Ekström harmittelee ja lupaa, että ravintolarakennus laajenee jälleen vuoden sisällä.
Kotimainen kala on ykkönen
Vaikka På Krokenissa saa maistella eksoottisiakin mereneläviä, kuten hummeria, sinisimpukoita ja tiikerirapuja, suomalainen kala on kuitenkin suosituin. - Olemme päättäneet, että vanhat klassikot pysyvät aina à la carte -listalla, kuten Toast Skagen, Päivän kala ja Pippuripihvi, Magnus toteaa ja kutsuu nyt asiakkaita talvikauden teemailtoihin. Hän kertoo hymyillen, miten jo ensimmäisenä kesänä asiakkaita kävi niin paljon, että heidän piti työllistää puolet sukulaisistakin kalankäsittelyyn, kahvilaan ja kalapuotiin töihin. - Kaikki on ihan sattumaa. Magnus Ekström kertoo, miten hän matkusteli nuorempana paljon ja tottui maistelemaan eri maissa monenlaisia äyriäisiä. n 39. Nykyään Ekströmin kalastaja-
perhe tuo myös äyriäisiä maahan. På Krokenin saaristolaispöytä on myös saanut kiitosta. Kolme vuotta sitten asiakkaat ehdottivat, että Ekströmit perustaisivat kahvilan rinnalle myös kalaravintolan. - Lisäksi oman savustamon savukampela on mennyt tänä kesänä käsistä, mutta myös pippuripihvi maistuu aina asiakkaille. Pian huomasimme, että kalaa meni kaupaksi ja kahvilassa tarjoiltu lohikeittokin maistui hyvin asiakkaille, Magnus Ekström kertoo. - Se on katettu päivittäin klo 11 22 ja sisältää yli 30 eri lajia kalaa ja mereneläviä. - Yki työskentelee meillä kesäisin ja siirtyy sitten talveksi Thaimaahan, jossa hänellä on oma ravintola, Magnus kertoo ja hoitaa itse kokin töitä talvikuukausina. Ostimme kahvilan, koska halusimme perustaa sen rinnalle kalapuodin. - Rakennusta laajennettiin, ja perustimme Kala- ja äyriäisravintola På Krokenin. - Välillä vietämme japanilaista sushiiltaa tai venäläistä, espanjalaista, irlantilaista tai australialaista iltaa, jolloin tarjoilemme kyseisen maan perinneruokia. Nykyään Hangonkylän satamassa toimiva ravintola täyttyy kesäisin monipuolisesta asiakaskunnasta. - Päivän kala on suosituin ruoka-annoksemme. - Se on hienoa, että suomalaisetkin ovat oppineet pikkuhiljaa maistamaan eksoottisempia makuja, Magnus toteaa ja kertoo, että heidän toisessa kalapuodissaan, joka sijaitsee Hakaniemen hallissa, Helsingissä, käy paljon ulkomaalaisia asiakkaita, mutta nykyään myös suomalaiset asiakkaat ostavat monipuolisesti äyriäisiä.
Klassikot pysyvät listalla
Magnus Ekström suunnittelee På Krokenin ruokalistan yhdessä keittiömestari Yki Virkin kanssa
Mausta limekuoriraasteella, tabascolla ja mustapippurilla. Tarjoile: Aseta lautaselle leipä ja kokoa sen päälle katkarapuseos. Keitä kasvisliemessä katkarapuja tai tiikerirapuja. Tarjoile: Runsaan salaatin kera, jonka päälle olet asettanut viher- tai sinisimpukoita sekä katkarapuja/ tiikerirapuja maun mukaan.
40 · Saaristo 5/2010. Koristele tillinoksalla, salaatilla, mädillä, sitruunalohkolla ja kirsikkatomaateilla.
Hummeri: Halkaise hummeri. Voit myös lisätä ripauksen parmesanjuustoa, joka antaa mukavan lisämaun. ToastSkagen(4:lle)
150 g kuorittuja katkarapuja (kokonaisia tai hakattuja) 40-50 g muikun- tai siianmätiä 4-6 rkl smetanaa tai creme fraichea 1-2 tl ketsuppia 1-2 rkl hakattua punasipulia 2 rkl hakattua tilliä ripaus tabascoa limekuoriraastetta tai 1 tl mehua mustapippuria vuokaleipää
Hummerilautanen(kahdelle)
1 keitetty hummeri 3 - 4 viher- tai sinisimpukkaa 4 - 6 katka- tai tiikerirapua kasvislientä salaattia voisulaa valkosipulia patonkia
Sekoita kulhossa katkaravut, mäti, smetana, ketsuppi, hakattu tilli ja punasipuli. Aseta puolikas hummeri lautaselle ja mausta voisulalla ja valkosipulilla
Turskaa valkoviinivoikastikkeessa
41
PåKrokenin suklaakakku
42 · Saaristo 5/2010
Tarjoile uusien perunoiden, parsakaalin, sitruunalohkon ja vähän paistetun, kuoritun parsatangon kanssa.
näyttelee suomalaisen naisen koko kuvan valloittaa suomisaundilla
RITVA OKSANEN
KULTTUURI
TEATTERI KUVATAIDE MUSIIK KI TANSSI KIRJALLISUUS ELOKUV A 3/2010
haitari
MARISKA
parasta kulttuuria elokuva erilaisuuden kauneudesta
MARJA-LIISA NEVALAN
ARTO HALOSEN
......... Kokeile tikulla kakun kypsyys. Kaada kaikki voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. Turskaa valkoviinivoikastikkeessa(4:lle)
Turska: 800 g turskafilettä tai seläkettä Kastike: 50 g voita 2 rkl vehnäjauhoja 2-3 dl kermaa 0,5 dl valkoviiniä 50 g voita suolaa pippuria
KULTTUURIKALENTERI
SYKSY
TILAA NYT
JORMA UOTISEN
taiteilijajuhlaa
Turska:Kuorruta ja paista turska voissa. Tarjoile: Aseta paistettu turska lautaselle kastikkeen päälle. Jäähdytä kakku ja kostuta. Kastike:Paista voita pannussa ja ruskista jauhot. sekoita leivinjauhe ja jauhot taikinaan. 02071 21254 MYYNNISSÄ myös lehtipisteissä
43. Lisää seos munavaahtoon. Lisää kerma ja viini loppuvaiheessa. Kaada seos kakun päälle ja tasoita.
tarinoita tyttöydestä
ANJA SNELLMANIN
Maria Ylipää
rakastaa musiikkiteatteria
Pohjoisen maiseman kuvaaja
maistuu räiskyvä musiikki
SANTTU-MATIAS ROUVALILLE
JORMA PURANEN
TEATTERI TAIDE OOPPERA TANSSI MUSIIKKI KIRJALLISUUS ELOKUVA LASTENKULTTUURI
Ilmestyy neljästi vuodessa: Helmikuussa Toukokuussa
Syyskuussa
Marraskuussa
Vuositilaus 19 e
Tilaa Kulttuurihaitari suoraan kotiisi: www.kulttuurihaitari.fi tai puh. tunti. Sekoita loppu voi sekaan varovaisesti. Paista 175 asteessa n. raparperimehua Kuorrutus: 1 levy tummaa suklaata 1 rkl voisulaa 1 dl kuohukermaa Kakku:Vatkaa kananmunat ja sokeri kovaksi vaahdoksi, sulata voi ja suklaa vesihauteessa. PåKrokeninsuklaakakku
Kakku: 4 munaa 2,5 dl sokeria 200 g voisulaa 200 g tummaa suklaata 2,5 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta Kostutus: 1dl kylmää kahvi-/maitosekoitusta 2rkl sokeria 0,4 dl kirsikkalikööriä tai esim. Kuorrutus:Sulata suklaapalat ja voi vesihauteessa, lisää kermaa
44 · Saaristo 5/2010
Lopulta Pia kuitenkin innostui Göranin suunnitelmista ja alkoi tutkia purjehtimisesta kertovaa kirjallisuutta. Näin ajattelivat Keski-Pohjanmaan Teerijärvellä asuvat Pia ja Göran Granbacka kymmenisen vuotta sitten, kun he suunnittelivat purjehdusmatkaa maailman ympäri. - Sitten Göran lähti neljän päivän purjehduskurssille Helsinkiin, Pia kertoo.
Ennen matkaa
Päätös oli tehty. - Emme tienneet veneistä paljon mitään, ja matkasuunnitelmamme oli niin salainen, että emme uskaltaneet kysyä, miten merikelpoinen Inferno oli, Pia kuvailee. He lähtisivät pitkälle purjehdusmatkalle, mutta sitä ennen oli hankittava hyvä ja edullinen vene.
- Kiersimme ympäri Suomea ja lopulta löysimme budjettiimme sopivan veneen Naantalista. Meri opetti purjehtimaan
Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN
Pia ja Göran Granbacka toteuttivat unelmansa. Jos olisimme kertoneet suunnitelmistamme, moni olisi tyrmännyt ne. - Kerroimme perhepiirissä, että aiomme purjehtia Keski-Euroopan kanavia pitkin Välimerelle. - Olimme käyneet vain ruotsinlaivoilla, siinä oli kaikki kokemus merellä olosta. Olisimmeko sitten itsekin epäröineet, Pia pohtii ja kertoo, että yksi syy matkan salaamiseen oli myös epävarmuus. - Göran keksi, että lähtisimme maailmanympäripurjehdukselle, koska hän oli kuullut erään ystävänsäkin haaveilevan sellaisesta, Pia Granbacka kuvailee ja kertoo olleensa aluksi hieman kauhuissaan. 45. He olivat päättäneet lukuisten moottoripyörällä tehtyjen Euroopan matkojen ja puolen vuoden asuntoautolla vietetyn Australian matkan jälkeen, että olisi kivaa kokeilla jotakin uutta tapaa matkustaa. Vene oli 29-jalkainen Inferno. Se oliko vene tarkoitettu maailmanympäripurjehtimista varten, jäi ostohetkellä arvoitukseksi. He lähtivät maailmanympäripurjehdukselle, vaikka purjehtiminen oli heille vierasta. - Luin muiden kirjoja ja kokemuksia maailmanympäripurjehduksesta ja ammensin niistä kaiken mahdollisen tiedon. Pia ja Göran Granbackan Teerijärven kodista
on noin neljänkymmenen kilometrin matka merelle, eikä heillä ollut ennen purjehdusmatkaa mitään kokemusta meren äärellä olosta tai veneilystä yleensä. He olivat päättäneet, etteivät kertoisi kenellekään aikeistaan purjehtia parissa vuodessa maailman ympäri. Nyt he kertovat tuosta matkastaan Två Seglare föds kirjassa.
J
os selviämme purjeveneellä Kokkolan edustalta Mustakarin taakse ilman, että ajamme veneemme karille, selviämme myös maailmanympäripurjehduksesta
Suomalainen keskikesä oli valoisa, ja Kaskisista matka taittui yötä päivää purjehtien kahdessa vuorokaudessa Ahvenanmaalle. Pia ja Göran olivat päättäneet, että maailmanympäripurjehdusmatka alkaa 27. Suunnitelma ei tule muuttumaan. Sopiva vene löytyi matkaa edeltävänä kesänä Naantalista. Kun Pia ja Göran olivat lopulta purjehtineet Kanariansaarille, he ilmoittivat perheilleen, että seuraavaksi he ylittävät Atlantin valtameren. Seuraavana kesänä, kun lähdimme matkalle laskimme veneen vesille vain kahta päivää ennen h-hetkeä eli emme harjoitelleet purjehtimista lainkaan, Pia kertoo. Toisaalta se oli meidän yhteinen tavoitteemme: maailman ympäri piti päästä. Olisivatko kaikki pitäneet meitä aivan hulluina, jos olisimme ennen matkaa mainostaneet olevamme lähdössä purjehtimaan maailman ympäri, Pia pohtii. Miten ihmeessä kukaan uskaltaa lähteä purjehtimaan maailman ympäri vain näin vähäisellä kokemuksella. - Saimme kyllä joka päivä upeita esityksiä delfiineiltä. Yhtenä päivänä saimme myös erään purjehdusseuran jäsenen mukaan näyttämään, miten purjeet nostetaan ja miten navigoidaan. Purjehdimme silloin Kokkolan edustalla ja Mustakarin ulkopuolella. Delfiinit leikittelivät, hyppivät ja liukuivat pitkiä matkoja veneemme rinnalla, Pia kuvailee. Kun kelit muuttuivat välillä huonoiksi, ajattelin, että onko tässä järkeä. Tuntui että ne olisivat vain meitä varten merellä. - Moottorin kanssa oli ongelmia aiemminkin, Panamasta asti. Kun päätimme korjauttaa sen. Tällä etapilla he jo harjoittelivat yöpurjehdusta. Näin he jatkoivat matkaa kohti Australiaa, minne päästyään he huomasivat, että veneen moottori oli pahasti rikki. Seuraavana kohteena oli Gotlanti, jonka jälkeen heidän päämääränään oli päästä Saksan Travemündeen, mistä he jatkaisivat matkaa kanavia pitkin Etelä-Ranskaan. Ylitys kesti 44 päivää, ja siitä meni ainakin 30 päivää ettemme nähneet ketään muita. - Kun ostimme Felissa veneen loppukesästä 1998, ehdimme vain kolme kertaa merelle. - Tietysti meitä välillä pelotti, mutta meillä oli 46 · Saaristo 5/2010
päämäärä, unelma, jonka halusimme kokea.
Matkalla Australiaan
Kun matka alkoi, Pia ja Göran purjehtivat ensin Kokkolan edustalta Ahvenanmaalle. kesäkuuta 1999. - Mitä jos olisimme heti matkan alkuvaiheessa ajaneet karille. Atlantin ylitys: Kanariansaarten Teneriffalta Karibian Martiniquelle kesti 31 päivää ja matkaa taittui 2800 merimailia. - Välillä tuntui kovin yksinäiseltä. Matka eteni hitaasti, tekemistä piti keksiä, jotta järki ei menisi, Pia kertoo. Hän kertoo, että he soittivat vasta Karibian saarilta kotiväelle ja kertoivat todelliset aikeensa: He aikovat purjehtia maailman ympäri! Tyynen valtameren ylitys olikin jo iso juttu. - Oikeastaan siinä vaiheessa matkamme tarkoitus ja päämäärä oli lopulta selvä. Välillä kun tuulta ei juurikaan ollut, Pia ja Göran turhautuivat.
- Tuntui että emme etene lainkaan, moottoria ei voinut käyttää, kun dieseliä oli pakko säästää
Takana oli yli vuoden purjehdusmatka, joka oli opettanut paljon. Juttelimme useina päivinä ja kerroin tarinaa matkastamme. n 47
Matkan jälkeen
Pia ja Göran saapuivat lopulta koti-Suomeen elokuussa 2002. - Tutustuimme matkalla moniin purjehtijoihin, joista osan tapasimme uudelleenkin, Pia kertoo. Harriet innostui, ja siitä lähti käyntiin koko prosessi. - Olimme onnekkaita, kun pääsimme takaisin omille työpaikoillemme töihin. - Kun lähdimme Australiasta, saimme seuraksemme suomalaisen pariskunnan Riitta ja Pekka Kärkkäisen, jotka purjehtivat ympäri maailmaa Iiris-veneellään. He lähtevät ensi vuoden alussa jälleen purjehtimaan ja ehkä vuoden kahden sisällä he ylittävät jälleen Tyynen valtameren.
Australiassa, päätimme samalla myös lentää välillä Suomeen. Kun kä-
vimme Riitan ja Pekan kanssa eräällä saarella, tapasimme paikallisia, jotka eivät olleet koskaan nähneet valkoisia ihmisiä, mikä tuntui kummalliselta, Pia kuvailee. Nykyään heillä on 32 jalkainen jatkettu Targa -purjevene, jonka he purjehtivat viime vuonna Atlantin yli Floridaan. - Se teki meistä levottomia. Mitä matka heille opetti. Moottorin kunnostus oli kallista ja muutenkin meillä oli matkaa varten aivan liian pieni budjetti, Pia kertoo.
Matka jatkuu taas
Pia ja Göran saapuivat Suomeen syyskuussa vuonna 2000. Pian ja Göranin purjehdusmatkat ovat jatkuneet edelleen isoilla merillä. Se kertoo heidän kohtaamisistaan delfiinien, apinoiden ja merirosvojen kanssa sekä yhteisestä päämäärästä, jonka toteuttaminen tuntui välillä uhkarohkealtakin. - Lopulta soitin Harriet Jossfolk-Furulle ja kysyin, haluaisiko hän kirjoittaa kirjan. Teos kuvaa karttoineen ja kuvineen Pian ja Göranin taivalta Felissa -veneellään etapista toiseen. Två Seglare föds niminen kirja ilmestyi kesäkuussa Kustannusosuuskunta Länsirannikon kustantamana. Australiasta matka jatkui Indonesian ja Singaporen kautta Thaimaahan. Maailmanympäripurjehduksen jälkeen Pia ja Göran Granbacka ostivat tauon jälkeen Targa -merkkisen purjeveneen, joka on tällä hetkellä Floridassa. Pia ja Göran kokivat heidän kanssaan matkan mieleenpainuvimmat hetket. - Meillä on siis matka jälleen kesken. - Indonesian saaret olivat kiehtovia. Thaimaasta he purjehtivat Intian valtameren ja Punaisen meren kautta Suezin kanavalle, josta matka jatkui Välimerelle ja Keski-Euroopan kanavia pitkin Itämerelle.
me tammikuussa Floridaan, ja purjehdimme siellä neljä kuukautta, jonka jälkeen palaamme taas Suomeen, Pia kertoo ja uskoo, että matka saattaa jälleen jatkua vuoden päästä Tyynen valtameren ylityksellä.
Kirja matkasta
Pia kertoo, että moni on ehdottanut heitä kirjoittamaan kirjaa maailmanympäripurjehduksesta. Turkissa ja Kreikassa. Teimme töitä kahdeksan kuukauden ajan, jonka jälkeen palasimme Australiaan. - Olemme purjehtineet Välimerellä, käyneet mm. Lennäm-. Vaikka maailmanympäripurjehduksen jälkeen myimme veneemme pois, ostimme pian uuden
Luonnonkauniissa maisemissa meri pilkottaa puiden lomasta. Tähän ratkaisuun päädyttiin myös Lindön kartanolla.
48 · Saaristo 5/2010. Kartanon mailla on useita vuokrakäytössä olevia mökkejä, jotka on liitetty kyläpuhdistamoon.
Haja-asutuksen jätevedet puhdistuvat tehokkaimmin kyläpuhdistamossa
Teksti: JUHA ROSENQVIST Kuvat: MARTTI HIRVONEN
Useamman kiinteistön jätevedet puhdistava kyläpuhdistamo on usein toimivin ja kustannustehokkain tapa haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn. Lindön kartano sijaitsee Tenholassa lähellä Tammisaarta
Kauniista ympäristöstä on pidettävä huolta. Kyläpuhdistamolla on monia etuja. Puhdistusteho on parempi, koska jätevettä tulee puhdistamoon tasaisemmin. · Puhdistamon tekniikka on maan päälle sijoitetussa teknisessä tilassa. Siinä asiassa lainsäätäjä on mennyt metsään, Chapelle puuskahtaa. Kaukovalvontajärjestelmä välittää huoltofirmalle ajantasaista tietoa puhdistamon toiminnasta.
Goodwell kyläjärjestelmä
· Moduulirakenteinen puhdistamo useille kiinteistöille. Luukko puhuu kyläpuhdistamojen puolesta, sillä ne ovat usein kustannustehokkain ja käyttäjilleen huolettomin tapa käsitellä haja-asutuksen jätevesiä. Kyläpuhdistamo on myös huoleton ratkaisu, sillä niihin tehdään poikkeuksetta huoltosopimus, jolloin kenenkään ei tarvitse erikseen huolehtia puhdistamosta vaan se huolletaan automaattisesti sopimuksen mukaan. Yhteisellä jätevedenpuhdistamolla on myös se etu, että perustamiskustannuksiin on monissa tapauksissa mahdollista saada yhteiskunnan tukea. Lisäksi kiinteistökohtaiset kustannukset ovat selkeästi pienemmät kuin yksittäisen talouden puhdistamossa, koska huollon ja tyhjennysten kustannukset jakautuvat usean kiinteistön kesken. · Kyläpuhdistamoon on liitetty huoltosopimus. Suomalaiset vain eivät ole aina kovin yhteistyökykyisiä tällaisissa asioissa vaikka yhteispuhdistamon hyödyt ovatkin ilmeiset kiinteistökohtaiseen järjestelmään verrattuna. · Puhdistamon säiliöt on valmistettu kuitubetonista, joten ne ovat kestäviä eivätkä tarvitse erillistä ankkurointia. Saostuskemikaalin lisäys ja muut huoltotoimenpiteet tehdään teknisessä tilassa. Huoltokäyntejä on vuodessa 2-3. Puhdistamo toimii panosperiaatteella. · Esimerkkikohteen kokoisen jätevesijärjestelmän perustamishinta on noin 100 000 euroa ilman avustuksia riippuen viemäriverkoston rakentamisen kustannuksista.
49. Puhdistettu jätevesi voidaan laskea esimerkiksi avo-ojaan. Nämä pesuvedet ohjataankin pumppaamoon, jolla voidaan tar-
vittaessa säännöstellä maitopitoisen veden siirtymistä puhdistamoon, jotta puhdistamon toiminta ei häiriinny liiaksi, Ari Luukko Goodwell Oy:stä kertoo. Tällaisten kiinteistökeskittymien jätevedet tulee käsitellä kunnolla, koska jäteveden kuormitus on jo huomattava. Luukon mielestä kiinteistökohtaiseen puhdistamoon pitäisi päätyä vain silloin, kun muut vaihtoehdot eivät ole mahdollisia. Puhdistusprosessissa syntyvä liete pumpataan takaisin saostussäiliöön. Jätevesiratkaisu
L
indön kartano sijaitsee Raaseporiin kuuluvassa Tenholassa lähellä Tammisaarta. Vehreässä maalaismaisemassa meri pilkottaa heti puiden lomasta. Kyläpuhdistamon pitäisi haja-asutusalueella olla kunnallisen järjestelmän jälkeen seuraava vaihtoehto. Navetan maitohuoneen pesuvesissä on hieman maitoa, joka happea sitovana häiritsee puhdistamon biologista prosessia. Sen tietää myös Lindön kartanon omistaja Jan de la Chapelle, joka on koulutukseltaan biologi. Kokonaan toinen asia ovat kaukana vesistöistä sijaitsevat kiinteistöt, joissa syntyy vain vähäisiä määriä harmaata jätevettä. Lindön kartanoon valittiin Goodwellin kyläpuhdistamo. · Jäteveden käsittelykustannus kyläpuhdistamossa on hieman alle 0,50 euroa kuutiolta. Kartanoon kuuluu päärakennuksen lisäksi yli 100 lypsylehmän navetta sekä useita kymmeniä vuokrakäytössä olevia taloja ja mökkejä, joista yhteispuhdistamoon on liitetty 13. Saostuskaivo tyhjennetään imuautolla tarpeen mukaan. Silloinkin yhteistyö huoltokäyntien ja tyhjennysten osalta olisi suotavaa. Niiden jätevesien puhdistaminen tuhansien eurojen laitteilla on järjetöntä. Huoltokäyntejä on vuodessa 23. Niiden lisäksi myös läheisen koulun jätevedet johdetaan puhdistamoon, joka on mitoitettu noin 80 hengen jätevesille. Soveltuu 20100 hengen jätevesien käsittelyyn. Puhdistamossa on myös kaukovalvontajärjestelmä, jonka avulla puhdistamon toimintaa seurataan ja tieto mahdollisista häiriöistä välittyy heti eteenpäin. Jätevesi selkeytetään saostussäiliössä, josta se pumpataan prosessisäiliöihin. · Jätevesien käsittely perustuu biologis-kemialliseen prosessiin. Muutama vuosi sitten päätimme käsitellä kartanon alueella syntyvän jäteveden keskitetysti, joten kyläpuhdistamo oli luontevin ratkaisu, Chapelle toteaa. Puhdistamoissamme on myös kaukovalvontajärjestelmä, jolloin tieto vikatilanteista välittyy suoraan huoltoyritykselle. n
Kyläpuhdistamon tekniikka on sijoitettu erilliseen lämpimään tilaan, jossa huoltotoimenpiteet tehdään. Runsaat pari vuotta käytössä ollut puhdistamo on toiminut moitteetta vaikka navetan jätevedet ovatkin asettaneet oman haasteensa puhdistamon toiminnalle
Luonto
Kuva: Risto Puranen/Vastavalo
on vedessä elementissään
Teksti: RAINER SANDELL
Tikarinokkainen KUIKKA
Kuikka arvostaa rauhaa ja kirkkaita vesiä. Vesien lisääntynyt vapaaajankäyttö on kaventanut tämän aran mestarisukeltajan elintilaa.
50 · Saaristo 5/2010. Suomalaiseen mökki-idylliin kuuluva soidinhuuto raikuukin yhä harvemmin järvenselillä
Kuoriutumisen jälkeen kuikat hoitavat poikasiaan aluksi kantamalla niitä selässään. Se on usein pieni syvennys tai vesikasveista koottu suoja. Tarkalleen ei tiedetä kuinka paljon lintuja Suomessa on. PohjoisSuomessa se on kesäkuussa. Myös karut rauhalliset metsäjärvet kelpaavat. Arviot liikkuvat 8 000 ja 10 000 parin välillä Birdlife Suomi on käynnistänyt Vuoden lintu 2010 -hankkeen, jonka tarkoituksena on kerätä suuren yleisön avulla tietoa arvoituksellisesta kuikasta. Pesimäpiiri on kuikalla laaja. Fossiililöydöt osoittavat, että kuikkalintuja on ollut olemassa yli 40 miljoonaa vuotta. Tummanruskeita ja mustatäpläisiä munia on kaksi. Maalla kuikat liikkuvat erittäin vaivalloisesti. 2,4 kg Suomessa 8 00010 000 paria Ravintona kalat ja äyriäiset Tavataan koko Suomessa kirkasvetisillä järvillä · Muuttoaikoina merellä · Talvehtii Euroopan länsirannikolla, Välimeren itäosissa ja Mustallamerellä
see pintaan niin kaukana ja varovasti, ettei sitä aina edes huomaa. Ravinnoksi kelpaavat myös äyriäiset, simpukat ja hyönteistoukat.
Munat vaarassa
Kuikan soidinhuuto on mahtava ja kantava: "kuuikko-kuikko-ko-kuikko..." Ei ihme, että lintu on saanut siitä nimensä. Tästä syystä naaras nousee maalle ainoastaan munimaan ja hautomaan. Sille kelpaavat vain rauhalliset seudut.
Pituus 5868 cm Paino n. Joskus kuikka tarttuu kalastajien verkkoon. Se tarvitsee usean kymmenen, jopa 200 metrin mittaisen "kiitoradan".
"Kun kuikka kuikahtaa, niin lumikin luikahtaa", kuuluu vanha sananparsi. Kaula kuikalla on pienellä kaarella. Muiden sukeltajien tapaan kuikka syö kalaa, jota se pyydystää vedenpinnan alla. Lapissa kuikka pesii joskus pitkulaisissa ja avarissa joen suvannoissa. Kuikka on pariuskollinen. Kulku muistuttaa pingviinien vaappumista. Varma kevään merkki onkin suurikokoisen kuikan ilmestyminen järvenselälle. Kuikat kykenevät myös ryömimään. Vedessä kuikka on puolestaan elementissään. Se tarvitsee usean kymmenen, jopa 200 metrin mittaisen "kiitoradan". Neljästä heimoon kuuluvasta linnusta kaksi, kuikka (Gavia arctica) ja kaakkuri (Gavia stellata) pesivät Suomessa.
Kuikka
(Gavia arctica)
· · · · ·
Kirkkaiden vesien asukki
Kuikan kurkku ja kaulan etumus ovat mustat. Se on suora ja tikarimainen, ja kuikka pitää sitä vaaka-asennossa uidessaan. Siihen luetaan vain yksi heimo, kuikat (Gaviidae). Ilmassa kuikka saavuttaa helposti 7080 km tuntinopeuden. Lentokykyisiä poikaset ovat kahden kuukauden ikäisinä. Luonto
Kuikka on erinomainen lentäjä, mutta lentoonlähtö tuottaa sille suuria vaikeuksia. Pesänsä kuikka rakentaa aivan vesirajan läheisyyteen. Ne muodostavat Euroopan alkeellisimman lintulahkon. Se pystyy sukeltamaan jopa parisataa metriä. Muninta tapahtuu Etelä-Suomessa toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun. Nokka kuikalla on musta. Talvipukuisen ja nuoren linnun selkä on ruskeanharmaa, otsa tumma ja koko etuosa valkoinen. Kaulan takaosa, niska ja pää ovat puolestaan tuhkan harmaat. Veden kohoaminen tai voimakas aallokko saattaa vaarantaa munat. Merellä kuikka pesii harvemmin, vaikka rannikon järvillä pesivät yksilöt käyvätkin siellä kalastamassa. Kun se päästetään irti, se pulahtaa takaisin veteen ja nou-. Kuikka asustaa mieluiten suurissa kirkasvetisissä järvissä, joissa on paljon saaria. Lisäksi maaston tulee olla avointa, jotta kuikka pystyy kohoamaan puuston yläpuolelle. Vesialueiden lisääntynyt vapaa-ajankäyttö onkin kaventanut kuikan elintilaa, ja kanta on ilmeisesti hiljalleen taantumassa. Molemmat puolisot hautovat vajaan kuukauden. Rantaviivaan rakennettu pesä on jatkuvasti vaarassa. Ne ponkaisevat molemmilla jaloillaan yhtä aikaa ja liukuvat vatsallaan maata pitkin. Mustaa selkää koristaa valkea ruutukuviointi. Kaulan sivut ovat mustavalkojuovikkaat. n 51
Maalle noustaan vain pesimään
Kuikka on erinomainen lentäjä, mutta lentoonlähtö tuottaa sille suuria vaikeuksia
139 e Farkut sh. 129 e Huivi sh. 439 e Rugger sh. Syksyllä merelle ja luontoon
Kuvat: MARTTI HIRVONEN
Laadukasta lämpöäGantilta
Naisella: Huppari sh. 129 e Paita sh. 59 e
52 · Saaristo 5/2010
Asut:Gant. 139 e Miehellä: Takki sh. 139 e Farkut: sh
139 e Rugbypaita, sh. 89 e Miehellä: Tummansininen toppaliivi, sh. 99 e
Asut:Sebago
53. 139 e Rugbypaita, sh. Tyylikästä pukeutumista Sebagolta
Naisella: Valkoinen toppaliivi, sh
245 e OS21 Trousers Graphite Haalarihousut 163 e
54 · Saaristo 5/2010
Asutjajalkineet:Gill. Gilliltä kestävyyttäja suojaamerelle
Key west sadeasu punainen -takki sh
OS 2 Jacket Graphitei sadeasu sh. 245 e OS21 Trousers Graphite Haalarihousut 163 e
Asutjajalkineet:Gill 55
219 e Jacket Softshell 3L Pure, sh. Värikästäjakaunista luonnossaliikkujalle
Naisella: Jacket 2,5 L Independence , sh. 129 e
Miehellä: Jacket 3L cubic System. 79,90 e Garmont Nagevi XCR kengät, sh. 99,90 e Garmont Nagevi XCR kengät, sh. sh. 149 e Pants zip off Asia, sh. 179 e Pants long Platinum, sh. 129 e
Asut:Odlo Kengät:Garmont 58 · Saaristo 5/2010
Naisille Kumisaappaat: Crocband Jaunt Plum sh. 59,95 e
Trendikästä suojaajaloille
Tiedustelut: Captain´s Shop (Gill) Myymälät: Lauttasaari, Herttoniemi, Espoo, Raisio, www.captainsshop.fi, www.vestek.fi Crocs Nordic Oy, puh. 44,95 e Valkoiset toppasaapikkaat: Crocband Winterboot White sh. 64,95 Pitkävartiset ruskeat saapikkaat: Berryessa Espresso sh. 020 7545 030, www.gantstore.fi Sebago, Pitkis Oy, puh. 79,95 e Miehille Miesten ruskeat karvavuoriset kengät: Croccasin Khaki Khaki sh. (03) 3454 3400, www.crocs.fi Helly Hansen, www.hellyhansen.com Micky Björkholm Trading Oy (Odlo, Garmont), Puh. 0400 844 836, ww.sebago.fi
59. (06) 281 2345, www.mb-trading.fi Pro Fashion/Gant, puh
Utö
on Saaristomeren valovoimainen helmi
Majakka on hallinnut Utön saaren profiilia jo yli 250 vuotta, niistä liki 200 vuotta nykyisessä neliskanttisessa muodossaan.
60 · Saaristo 5/2010
Myöhemmin 1860-luvulla majakan valohytti uusittiin ja majakan kolme merelle näkyvää sivua maalattiin puna-valkoraidallisiksi. Sotilaiden lähtö saarelta muutama vuosi sitten antoi tilaa liikkua ja majoittaa matkailijoita. Eteläisillä kallioilla on myös haaksirikkoutuneiden kaunis muistomerkki.
Eteläniemi on kiehtova paikka myös geologian harrastajille. Majakan sisään mahtuu niin matkamuistomyymälä, suuri ruokailu- ja kokoustila kuin kuuluisa kirkkokin, jossa pidetään useita vihkiäisiä kesäisin. Kun karja 1960-luvulla hävitettiin, saari alkoi vihertyä. Majakka räjäytettiin sodassa 1808-09, ja sen tilalle rakennettiin uusi majakka, joka sai entisen pyöreän muodon sijasta neliskulmaisen muodon. Utön vesillä kohtaavat niin paikalliset asukkaat, kesäasukkaat kuin huviveneillään Saaristomerellä liikkuvat.Utön jykevässä kylälaiturissa on tilaa myös vieraileville huviveneille.
Teksti ja kuvat: PEKKA VÄISÄNEN
Saaristomeren eteläisin asuttu saari Utö uhkuu elämänhalua. Nämä kivet ovat merkki siitä, että Utö on Jurmon tavoin osa kolmatta Salpausselkää. Ei ihme, että etelän karikoihin on vuosisatojen saatossa ajautunut ja uponnut myrskyssä kymmeniä laivoja. Utöseen suuntaavat niin luonto- kuin majakkaharrastajatkin, rauhan etsijöistä puhumattakaan. Luotsiasema ja majakka ovat aina sijainneet rinnakkain saaren korkeimmalla kohdalla korkealla kalliolla, ja ne myös näkyvät kauimmaksi merelle. Myös toinen alus, Aspö, tuo matkailijoita Utöseen. Lehtipuita saarella on jo runsaasti, samoin 1970-luvulla istutettuja mäntyjä. Elämä kulkee sen ehdoilla. Utön majakkaa ei voi sekoittaa koko maailmassa mihinkään muuhun majakkaan. Alun perin Utö oli pääasiassa kiveä ja kalliota. Niiden keskellä liikkuminen onnistuu pomppimalla kiveltä toiselle. Tunnetuimmat niistä ovat Park Victory ja Draken, jonka traaginen haaksirikko johti vapaaehtoisen meripelastuksen syntyyn Suomessa. Saaren tavaramerkki on kuitenkin avaruus, joka säilynee jatkossakin. Baldur) on kyntänyt Atlantin pohjoislaitoja, joten se pärjää Utön vesilläkin. Kirkolliset menot käynnistettiin majakassa 63. Nämä jäävät helposti matkailijoilta käymättä, mutta ovat tutustumisen arvoisia ja mukava kävelyretken kohde.
Majakka kaiken keskellä
Kauniin luonnon lisäksi Utö on ihmisten saari. Tasaisessa kanervikossa on sorapedillä kuin heiteltynä lukematon määrä isoja kiviä. Kun meri raivoaa, ei saareen pääse yhteysalusta pienemmällä kulkuneuvolla. Ms Estonian uppoamispaikka ei ole kaukana sekään.
Monenlaista luontoa
Meri on muovannut jopa Utön eteläisiä silokallioita, joita pääsee sotilaiden poistuttua nyt vapaasti ihailemaan. Majakassa on nykyisin kesäisin, jopa ympäri vuoden, runsaasti elämää. Suomen ensimmäinen valomajakka rakennettiin saareen vähän tämän jälkeen 1753. Ensimmäiset asukkaat saapuivat luodolle
1740-luvulla, kun tarvittiin vilkastuvan laivaliikenteen takia luotseja. Saaren itälaidalla on kaunis niitty ja sen vierellä hautausmaa. Maankohouman myötä tuli kasvillisuutta ja syntyi niittyjä, joilta saatiin ruokaa karjalle. Kun etelätuuli puhaltaa, myrsky kohtaa esteettä Utön ja sen lähimmät luodot. Olipa sää mikä tahansa, saari tarjoaa runsaasti elämyksiä.
Kuuluisa liikennemerkk i Utön kaupan vieressä pyytää varomaan samma koita.
K
aiken lähtökohta Utössä on meri. Islannista hankittu Eivor (ent
Utö syntyi luotsauksesta, mutta sen merkitys on vähentynyt viime vuosina. Nykyisin talossa toimii Utön kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä museo, joka esittelee elävästi saaren pitkää historiaa ja var-. Saarelaiset ovat usein valmiita keskusteluun vieraiden kanssa. Saarella toimii nyt hotelli ja sen yhteydessä ravintola. Arto ja Kaijasofia Ylinen ovat Utön uusia ympärivuotisia asukkaita. Väylä kulkee edelleen Utön vierestä, ja suuria rahtilaivoja näkee päivittäin Utön lähellä matkalla Turkuun tai etelään. Utön eteläisille kallioille on rakennettu muistomerkki hukkuneille.
sinkin saarelaisten elämää eri aikakausina.
Kauppa kylän sydämenä
Hanna Kovanen opastaa matkailijoita vanhassa majakassa. Majakalta hieman alaspäin sijaitsee vanha kivitalo, Stenhuset, joka rakennettiin alun perin majakanvartijoille. Matkailijoille saaren nopea kehitys tietää varsin hyviä palveluja. Se on Suomen vanhimpia kivirakennuksia. 1900-luvun alussa utöläiset rakennuttivat kuitenkin helppokulkuisemman uuden kirkon, niin kutsutun rukoushuoneen kylän itäiseen reunaan. Sitä pääsee ihailemaan ainoastaan elokuun lopulla kansainvälisen majakkaviikonlopun yhteydessä. Opastuksia kannattaa kysyä niitä hoitavalta Hanna Kovaselta. Kun varsinaiset nähtävyydet on kierretty, on aika asettua nauttimaan saaren kiireettömästä elämänmenosta, ottaa osaa siihen, vaikkakin vain satunnaisen kävijän roolissa. Se on edelleen käytössä, ja on yksi saaren helmistä.
Luotsaus hiipuu, yhdistys elävöittää
Majakan linssistö on suuri, peräisin 1900-luvun alusta. Muuten opastukset pyörivät majakassa kesällä useamman kerran joka lauantai, välillä muinakin päivinä, ja myös syksyisin ja 64 · Saaristo 5/2010
keväisin. Määrätietoinen työ on palkittu, saareen on saatu uusia asukkaita ja myös uusia lapsia saaren kouluun. Utöläisistä useimmat työskentelevät matkailun parissa tai tekevät etätöitä. Saariston mittasuhteisiin pienen kaupan valikoimat ovat erinomaiset, joten Utös-
1840-luvulla, ja ne ovat jatkuneet näihin päiviin asti. Lisäksi saaresta löytyy muita majoituspaikkoja, kahvila, matkamuistokauppoja sekä tietysti kylän sydän, Utö Handel eli Utön kauppa. Luotsiasemalla yöpyy edelleen varsinkin kutterinkuljettajia, muuten luotsaus hoidetaan nykyisin mantereelta käsin. Utön kotiseutuyhdistys on ponnistellut uusien asukkaiden saamiseksi, ja hankki sitä varten asuntoja, joita vapautui Puolustusvoimien lähtiessä saarelta 2005-2006
Utö-kuume iski heti, ja kun lapset olivat jo maailmalla, he päättivät kokeilla elämistä Utössä. Toisaalta täällä on paljon valoisampaa kuin mantereella. Hän lähti saarelta lapsena ja palasi aikuisena vuonna 2004. Maissa eli asioilla ja kaupoilla Paraisilla tai Raisiossa pariskunta käy parin kuukauden välein. Kiinteistöjen hankkimisella ja vuokraamisella on ollut tässä suuri merkitys. majakan opastuksista. Hän on tunnettu monien Utön kävijöiden keskuudessa muustakin kuin majakkaopastuksistaan, muun muassa mahdollisuudesta ruokailla hänen kotonaan. Vähintäänkin olen heitä vastassa laiturilla laivan tullessa kun vien heitä majoittumaan, Hanna kertoo. Ja lisäksi on majakka, Ymmi sanoo.
saarella asuneiden jälkeläisten kesäkäyttöön. - Se puhdistaa ja vie stressin pois. - Pitää olla erakkoluonne ja sinut itsensä kanssa, että täällä pärjää. Ymmi ja Kaijasofia kiittelevät kotiseutuyhdistystä siitä, että se on ideoinut saarelle uutta toimintaa ja taistellut sen puolesta, että Utö pysyisi ympäri vuoden asuttuna. Asunto löytyi kotiseutuyhdistyksen armeijalta hankkimasta talosta. Sitä pitää Arto Ylinen, taiteilijanimeltään Ymmi. Hän vastaa mm. Utön eteläiset kalliot ovat kuluneet tuhansien vuosien ajan velloneissa myrskyissä.
Opas Emilia Fredrikson esittelee kesäisin Utön majakkaa. Hän on myös valokuvaaja, ja siinä roolissa hänellä on ainutlaatuinen asema olla aina paikalla ja valmiina kuvaamaan näyttäviä luonnonilmiöitä kuten myrskyjä. Ymmi ja hänen puolisonsa Kaijasofia Ylinen kävivät Pirkanmaalta viettämässä hääpäiväänsä Utössä kolme vuotta sitten. Hanna sanoo haluavansa luoda asiakkaisiinsa henkilökohtaisen kontaktin. - Yritän pysähtyä heidän kanssaan ja tuottaa heille kokemuksia. Aurinko ja tähtitaivas näkyvät täällä enemmän kuin siellä. Luovasta työstä ja arkisemmasta yrittämises-
tä on löytynyt pariskunnalle toimeentulo. Kesäasukkaita on yli sata, eli saari on hyvin suosittu myös Utöstä lähteneiden perheiden keskuudessa.
Paluumuuttaja elää matkailusta
Hannas horisont matkailuyritystä vetävää Hanna Kovasta voi luonnehtia Utön paluumuuttajaksi. Kauppa on sekin utöläisten yhteinen ponnistus.
Uudisasukkaat elävät yrittämisestä
Kylän keskelle avattiin kesällä 2009 pieni matkamuistomyymälä Ymmin Puoti. Hanna kertoo, että saarella vierailevien määrä kasvaa jatkuvasti majoitustilojen lisäännyttyä. n 65
Tuuli vie stressin pois
Tuuli ei haittaa myöskään, päinvastoin. Mutta minkälaista on elää pienellä saarella ympäri vuoden. Nyt hän elättää itsensä ja sivutoimisesti muita matkailulla. Heidän kotinsa päätyyn on syntynyt näyttelytila Ymmin valokuville ja Kaijasofian tekstiilitöille. - Siitähän nauttii, ja jos se on muutaman päivän poissa, täällä on hukassa, Kaijasofia naurahtaa. Vanhat sukutalot ovat Utössä usein siirtyneet. Kaijasofia ryhtyi heti saareen muutettuaan yrittäjäksi ja toimii nyt sekä hierojana että tekstiilitaiteilijana. Utö kuuluu kolmanteen Salpausselkään, mistä ovat merkkinä suuret irtokivet.
sä ei tarvitse kulkea nälissään tai ilman kesähelteen vaatimaa jäätelöä
EU:n määräykset, merimetsot ja kalakantojen vaihtelut ovat tuoneet haasteita kalastajille. Verkkokalastamisen ohella aloitin tuolloin myös kalan jatkojalostuksen. Ikäni olen kalastanut, nuorena ensin yhdessä isäni kanssa ja kun hänestä armeijassa ollessani aika jätti, niin armeijan jälkeen jatkoin isän ammattia hänen kalastustilallaan. Omalla troolarilla hän kalasti koko Pohjanlahden alueella 24 vuoden ajan, kunnes 1990-luvulla myi aluksensa pois ja siirtyi verkkokalastajaksi. Linnut tulivat aivan matalaan rantaveteenkin syömään, mikä ei avomerilinnulle ole tavallista. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi silakka fileoidaan Suomessa 23 paikassa, joista fileet toimitetaan eteenpäin jatkojalostukseen. Veri vetää kalaan. Varsinkin kalan jatkokäsittelyssä määräykset ovat tiukat. Ahven ja siika ovat kumpikin olleet. Hylkeet ovat enemmän avomerellä tapahtuvan lohenkalastuksen kiusa. EU on tuonut kalastajankin arkeen monenlaisia muutoksia. Kuhaa Pyhämaan vesillä tavataan vähemmän. Uudenkaupungin Pyhämaan kärjessä asuvalle Ventolle ammatti on isän ja isoisän perintöä. Nyt merimetsot ovat vähentyneet ja kalat palanneet rantavesiinkin. Hygienia on parantunut, ja kalan pakkaamisessa se on tärkeää, Aalto huomauttaa. Vuosien varrella Aalto on kolunnut kalavesiä laajemminkin. Tämä työ on perinne, ei sitä koulunpenkillä opita, Vento Aalto tuumailee. V
Veri vetää kalastajaksi
Teksti: JUHA ROSENQVIST Kuvat: MARTTI HIRVONEN
Perinteisessä kalastajan ammatissa moni asia on viime vuosikymmeninä muuttunut. kadoksissa. Onneksi elpymisen merkkejä on havaittavissa, sillä ahven on kuluneen kesän aikana noussut rantavesiin koko rannikolla. Mennyt kylmä talvi ja kulunut lämmin kesä ovat Aallon mukaan tehneet kalakannoille hyvää. Kattava jääkansi takaa kaloille kunnon lepokauden ja kesän lämmin vesi runsastuttaa planktonia ja 67
Kalakannoissa vaihtelua
Verkoilla Vento Aalto kalastaa suomukaloista ahventa, haukea ja siikaa. Ikänsä kalastanut pyhämaalainen Vento Aalto ei ammattiaan kuitenkaan pois vaihtaisi.
Vento Aalto, 61, on kalastaja kolmannessa polvessa. Syksy näyttää, miten on siian laita. Merimetsokanta oli Pyhämaan alueella muutaman vuoden ajan todella runsas. Ahvenen ja siiankin esiintymisessä on vaihtelua. Pääasiassa kyse on silakkajalosteista, mutta myös omana saaliina saatavat suomukalat käsitellään pitkälti itse, mikä tarkoittaa fileointia ja savustusta. Viimeiset pari vuotta ovat suomukalan osalta olleet huonoa aikaa. Pienille toimijoille määräysten toteuttamisessa on ollut haasteensa, mutta on asialla hyvätkin puolensa. Aallon mukaan ainakin merimetsoilla on nokkansa asiassa. Heikoista kalasaaliista syyllistetään yleensä joko hylkeitä tai merimetsoja. Kalaa ei saa pakata samoissa tiloissa, joissa tuoretta kalaa käsitellään ja perataan
Luonnossa on vaihtelua ja se kuuluu myös tähän ammattiin, välillä on hyviä ja välillä huonoja saaliskausia. Purkittamisessa ja pakkaamisessa työntekijöitä on muutama. Niiden kanssa on vain opittava elämään. Vento Aalto kalastaa verkoilla koko avoveden ajan eli jäiden lähdöstä marras-joulukuulle. Nykykuluttajat ovat hyvin laatutietoisia, joten laadusta ei voi tinkiä. Rannikkovesien verkkokalastuskin onkin useimmille nykyään osapäiväistä ja elanto turvataan kalastukseen liittyvillä sivuelinkeinoilla, kuten kalaturismilla tai kalan jatkojalostamisella.
Kalalle on kysyntää
Verkkokalastuksen ohella Vento Aallon kalastustilalla purkitetaan silakkamarinadeja. Vento Aalto toimittaa silakkajalosteita myös kauppoihin. Kysyntä tuotteille on hyvä. Ahven on ollut pari viime vuotta kadoksissa, mutta lämmin kesä on tuonut ahvenet takaisin rantavesiin.
"Kalastajan työ on sen verran mielenkiintoista, etten pois vaihtaisi."
muita pieneliöitä, joita kalat käyttävät ravinnokseen. Kyse on alusta loppuun käsityöstä. Nykyiset vaatimukset tuote- ja alkuperämerkinnöille edellyttävät myös laatua, sillä virheellinen tuote on helposti jäljitettävissä. Vento Aalto kalastaa verkoilla suomukaloista haukea, ahventa ja siikaa. Aallon mukaan kaikki mikä tulee saaliiksi,
68 · Saaristo 5/2010. Ahven on liikkunut lämpimässä vedessä hyvin koko kesän ja kun syksyn myötä vedet viilentyvät, alkavat muutkin kalat liikkua. Itse hoidan tuotteiden kuljetukset
ja markkinoinnin. Talvisin Pyhämaan alueella ei ole juuri koskaan kalastettu. Se näkyisi heti menekin vähentymisenä. Kalajalosteiden lisäksi myös tuoreelle kalalle on kysyntää. Poh-
ja on liian epätasainen jään alle laskettaville pohjaverkoille. Alkutalvesta sää on yleensä jo niin huono, ettei kalastaminen ole mahdollista vaikka avovettä vielä olisikin. Pienen mittakaavan toimijoille rannikkokaupunkien silakkamarkkinat ovat merkittävä myynti- ja markkinointipaikka
On tämä sen verran mielenkiintoista, etten pois vaihtaisi, varsinkin kun on terveenä säilynyt. Kalatuotteiden hyvä kysyntä on Aallon mielestä osin seurausta kalastajien ja kalatuotteiden valmistajien vähentymisestä. Ala ei innosta nuoria, joten ammattikalastajia on koko ajan vähemmän. EU-määräykset ovat tiukat hygienian ja pakkausmerkintöjen suhteen.
menee myös kaupaksi. Lisäksi hyvien saaliskausien tuotot on osattava tasata siten, että niillä tulee toimeen huonompien saaliskausien ajan. Silakkajalosteet tehdään käsityönä. Sellainen ei houkuttele nuoria. Rannikkokalastus on nykyään yhä enemmän osapäiväistä ja rinnalla on tehtävä muutakin. Mitään sairauksia ei ole kohdalle sattunut, liekö kalan syömisellä osuutensa asiassa, kun pillereitä en ole eläissäni popsinut. n 69. Vapaamuotoisessa ammatissa työ ja sen tuottavuus on omasta aktiivisuudesta kiinni. Ympärivuotinen troolaaminen on taloudellisesti vakaammalla pohjalla ja tälläkin seudulla on muutama nuorempi troolarikalastaja.
Kalastus mielletään usein myös raskaaksi ja vaaralliseksikin ammatiksi, jossa tehdään pitkiä päiviä. - Kyllähän päivät välillä ovat pitkiä, mutta myös monipuolisia. Onnettomuuksilta ja haavereiltakin on välttynyt, kun on muistanut aina olla huolellinen ja varovainen
Täyden palvelun
tulevaisuutta
70 · Saaristo 5/2010
telakat ovat
Teksti: JUHA ROSENQVIST Kuvat: MARTTI HIRVONEN
Veneiden telakkapalveluja kehitetään kovaa vauhtia. Venekanta on kasvanut ja yhä useampi veneilijä kaipaa telakalta muutakin palvelua kuin vain veneen laskun ja noston.
71
Asioita ei myöskään haluta tehdä enää itse. Hankkeen tiimoilta on laadittu muun muassa telakkaturvallisuuden työkirja sekä järjestetty pienvenetelakoiden kehittämispäiviä. Nykyajan kiireisessä elämänrytmissä veneen on oltava kunnossa, kun sitä halutaan käyttää. Pienveneiden telakkapalveluissa on monenkirjavaa toimintaa ja tavoitteena on ollut kehittää
palveluiden laatua, Marina II -hankkeen projektipäällikkö Markus Suomi kertoo. Nykyveneet ovat arvokkaita ja varusteltuja, ja harvalla veneenomistajalla on enää aikaa ja osaamista huolehtia veneensä säilytyksestä ja huolloista. Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella uutta hallisäilytystilaa otetaan käyttöön vuosittain.
Tietojeni mukaan lämpimät talvisäilytystilat ovat lähes sataprosenttisesti käytössä ja kysyntää olisi enemmän kuin markkinoilla on tarjontaa. Venekannan kasvun lisäksi Suomi näkee kysynnän lisääntymisessä myös muita syitä. Vuoteen 2008 veneiden myynti kasvoi 14 vuotta, ja viimevuotisen notkahduksen jälkeen myyntimäärät ovat taas nousussa. Kun uusia veneitä tulee vesille enemmän kuin vanhoja poistuu, venekanta kasvaa ja tarvitaan lisää säilytyspaikkoja. Veneet ovat arvokkaita ja niille halutaan hyvä talvehtimispaikka. Toisaalta tämän päivän moottorit ovat niin. Seminaarien osanotto on Suomen mukaan ollut runsasta, mikä kertoo alan kehittämistarpeista. Osin kysymys on uusavuttomuudesta ja ajankäytöstä. Telakointi on tavallaan vakaa ala, sillä vaihtuvuus asiakkaissa on pientä ja suuria äkillisiä asiakaskatoja ei käytännössä tapahdu. Tämä on synnyttänyt venealalle uusia palvelutarpeita, joiden kehittäminen on ollut Marina II -hankkeen yksi keskeisiä tehtäviä. V
enekanta ja veneilykulttuuri ovat muut tumassa. Alan vakaus on ollut yksi perusta, miksi yrittäjät ovat olleet halukkaita satsaamaan kehitystyöhön.
Telakkapalveluiden kysyntä tasaisessa kasvussa
Venekanta on ollut kasvussa vuosia, mikä on lisännyt myös telakkapalveluiden kysyntää
Marina II -hanke käynnistyi maaliskuussa 2008. Lisäksi lisääntyneet elektroniset varusteet eivät siedä kosteaa kylmäsäilytystä, joten usein koko vene on helpompaa säilyttää kuivassa hallissa kuin purkaa varusteita pois talveksi. Kyse on kanta-asiakkuusjärjestelmästä, jossa on mukana 16 satamaa Turunmaan alueelta. Lisätietoja: www.marinall.fi www.marinacard.fi
monimutkaisia, että ne vaativat ammattihuoltoa, joka on myös takuun edellytys. Marinacardin käyttäjät saavat alennuksia satamamaksuista ja satamayrittäjille kanta-asiakasjärjestelmä toimii asiakkaat hyvin tavoittavana tiedostuskanavana, Markus Suomi kertoo. Markus Suomen ideoima veneilypalveluiden kehittämishanke sai kannatusta ja TE-keskus myönsi sille rahoituksen. Tätä nykyä Kemiönsaaren kunnan hallinnoima kolmivuotinen Marina II -hanke on loppusuoralla ja TE-keskuksen myöntämä rahoitus päättyy maaliskuussa 2011. n
Marina II -hanke
Turunmaan saaristossa oli vireillä vuonna 2007 kahdeksan saaristokunnan yhteinen kehittämisorganisaatio, jonka yritysneuvojana Markus Suomi toimi. Marina II -hankkeessa onkin kiinnitetty huomiota myös alan koulutus- ja työllisyyspalveluihin, sillä ammattitaitoiselle työvoimalle on tarvetta.
Telakoiden sertifiointijärjestelmä kehitteillä
Marina II -hankkeessa on ideoitu telakkapalveluiden sertifiointijärjestelmää. Aiheesta on tehty esiselvitys ja asiaa on käsitelty eri sidosryhmien edustajista koostuvassa työryhmässä. Suomi arvioikin, että tulevaisuudessa yhä useammat telakat tulevat toimimaan täyden palvelun -periaatteella. Markus Suomen mukaan se on hieman vähemmän, mikä on ollut tavoitteena, mutta tulokseen ollaan jokseenkin tyytyväisiä. Kaksi kautta käytössä ollut kortti on otettu myönteisesti vastaan ja kortin käyttäjiä on tällä hetkellä pitkälti toista tuhatta. Huolto- ja korjauspalvelut takaavat telakoille töitä myös kevään ja syk-. Hankkeen myötä yrityksille on tarjottu koulutusta, verkostoitumista, yrityskohtaista neuvontaa ja markkinointiapua sekä järjestetty erilaisia seminaareja. Hankkeen myötä on toteutettu mm. Sertifiointi kattaisi telakointipalveluiden lisäksi myös telakan huolto- ja korjauspalvelut. Täyden palvelun telakoilla turvallisuus- ja ympäristöasiat on yleensä huomioitu, kun taas pelkkää telakointia tekevissä paikoissa parannettavaa on enemmän. telakkaturvallisuuden käsikirja, Varsinais-Suomen venepalveluluettelo sekä ideoitu vierasvenesatamien yhteinen Marinacard, jota hallinnoi Saariston satamat ry. syn sesonkiaikojen ulkopuolella. Monilla telakoilla asiat ovat jo nyt kunnossa, mutta on myös telakoita, joissa laatumerkin saamiseksi joudutaan tekemään parannustöitä. Tavoitteena on, että laatumerkki toimisi osaltaan porkkanana palveluiden kehittämiselle. Hankkeen toiminnoille haetaan tällä hetkellä jatkajia, sillä niin koulutuspalvelut, erilaiset seminaarit kuin kehitteillä oleva telakoiden sertifiointijärjestelmä ovat osoittautuneet tarpeellisiksi ja suosituiksi. Alan työllisyyden kannalta kehitys on myönteistä. Telakoita on eri kokoisia ja niiden käytännöissä ja hinnoittelussa on vaihtelua. Telakkayrittäjillä on intressejä viedä toimintaa tähän suuntaan, koska monipuoliset palvelut parantavat yrityksen kassavirtaa. Hanke on suunnattu veneilyalan yrityksille, kuten satama-, telakointi ja säilytyspalveluiden tarjoajille sekä veneiden ja veneilytarvikkeiden myyjille. Tämä tarkoittaisi, että telakalla turvallisuus- ja ympäristöasiat ovat kunnossa, eli paloturvallisuus, rakennusmääräykset ja jätteiden käsittely täyttävät viranomaisvaatimukset. Tavoitteena on luoda sertifiointijärjestelmä, jossa viranomaismääräykset täyttävä telakka voi saada laatumerkinnän. Tuolloin mietittiin mitkä toiminnot olisivat saaristossa luontevia kehityskohteita ja yksi tällainen oli veneilypalvelut. Myös telakkayrittäjien keskuudessa sertifiointi on Suomen mukaan otettu myönteisesti vastaan. Sertifiointia kehitellään parasta aikaa ja loppuvuoden aikana konsepti pyritään hankkeistamaan eli löytämään sertifiointijärjestelmälle rahoitus ja käytännön toteuttaja. Veneenomistajan onkin joskus vaikea vertailla telakkapalveluiden tarjoajia. Marina II -hankkeen toimintojen jatkamisesta käydään keskusteluja muun muassa Finnboatin ja Saariston satamat ry:n kanssa
henkilömäärä 6 hlö Max.teho: 220 hv. Uudet moottoriveneet
BAYLINER802CUDDY
Bayliner 802 Cuddy on suunniteltu veneessään erityisesti sporttisuutta ja suorituskykyä arvostavalle veneilijälle. Vesiurheiluun vene on kuin tehty. Lisätietoja: www.brunswickmarine.fi
Teknisettiedot
· · · · · Pituus: 7,32 m Leveys: 2,59 m Paino: n. Lisätietoja: www.brunswickmarine.fi
Teknisettiedot
· · · · · Pituus: 6,40 m Leveys: 2,53 m Paino: n. Vakiomoottorina veneessä on MerCruiser 5.0L MPI 260 hv sisäperämoottori, mutta vene on s a at av a n a myös MerCruiser 350 MAG 300 hv moottorilla. Etukajuutassa nukkuu mukavasti kaksi henkilöä ja sinne on sijoitettu myös kemiallinen WC. 2062 kg Max. Vene on saatavana myös MerCruiser 4.3. Veneessä on myös hyvät säilytystilat. vesihiihtokoukku ja reilu uimataso. Ohjaamossa on kaksi sporttisesti muotoiltua istuinta sekä iso L-penkki. MPI 220 hv bensiinimoottorilla. Vene on Cruiser-perheen suurin malli. Veneen ajettavuus ennen kaikkea suorituskyky ja runko - tekevät veneellä ajosta miellyttävää. Vakiomoottorina veneessä on Mercury MerCruiser 3.0 TKS 135 hv bensiinimoottori. Etukajuutta toimii niin makuusijana mutta myös tilavana tavaransäilytys76 · Saaristo 5/2010 paikkana. henkilömäärä 9 hlö Tehoalue: 260-300 hv
Quicksilver640Cruiser
Quicksilver 640 Cruiser on laajan Quicksilver-malliston uutuusmalli kaudelle 2010. 1557 kg Max. Bayliner 802 Cuddy -veneessä on tilaa yhdeksälle henkilölle. Veneen kantavuus on kuusi henkilöä. Veneessä on mm. Quicksilver 640 Cruiser on tilava päiväristelijä, joka sopii niin päiväretkiin kuin yöpymistä vaativiin vähän pidempiinkin veneretkiin
Veneessä on isot avonaiset tilat, se on vakaa ja sillä on hyvät merenkulkuominaisuudet. WC:ssä on erillinen suihkunurkkaus. Veneessä on muunneltavissa olevat oleskelutilat sekä salongissa että taka-avotilassa, ja kansisalongin lattian alla on runsaasti säilytystilaa. Lisätietoja: www.astrum.fi
Teknisettiedot
· · · · · · · · · ·
Pituus: 10,85 m Leveys: 3,73 m Syväys: 0,90 m Paino: 6500 kg Moottori: 2 x Volvo Penta D3-200 Polttoainesäiliö: 700 l Vesisäiliö: 250 l Septisäiliö: 80 l Makuupaikat: 4+2 henk CE-luokitus: B
ALUKIN750DP
750 DP tarjoaa ylärakenteensa ansiosta maksimaalista suojaa merenkäyntiä ja tuulta vastaan kaikille veneen matkustajille. Matkaveneen salonki on valoisa, ja kansisalongin lattian alla on runsaasti säilytystilaa. ALUKIN 750 DP vene on erittäin tilava, ja venekuomun ansiosta sitä voi käyttää vuoden ympäri. Uudet moottoriveneet
Teknisettiedot
· · · · · · · Pituus: 6,5 m (runko 6,1m) Leveys: 2,3 m (runko 2,2m) Paino ilman moottoria: 740 kg Moottorikoko: 115-175 hv Maksiminopeus: 40 solmua Henkilöluku: 7 Hinta: Ota yhteyttä jälleenmyyjään
ALUKIN650sp
ALUKIN 650sp on lähes kokovuotiseen käyttöön: tavaroiden kuljettamiseen, huviajeluun ja kalastukseen soveltuva alumiinivene. 650sp:n vakiovarustukseen kuuluvat miellyttävät flip-up-istuimet ja leveä keskipulpetti, joka suojaa kahta henkilöä merenkäynniltä ja tuulelta. Lisätietoja: www.norcap.fi
Teknisettiedot
· · · · · · · Pituus: 7,5 m (runko 7,1m) Leveys: 2,34 m (runko 2,22m) Paino ilman moottoria: 890 kg Moottorikoko: 150-250 hv Maksiminopeus: 45 solmua Henkilöluku: 7 Hinta: Ota yhteyttä jälleenmyyjään
77. Tuulilasinpyyhkijät ja joustavat istuimet ovat vakiovaruste. Lisätietoja: www.norcap.fi
JeanneauNC11
Ranskalainen Jeanneau NC 11 on suunniteltu erityisesti Pohjois-Euroopan markkinoille
Kaikkiaan Lx kantaa kuuden hengen kuorman. Aiempaa XXL AWC mallia seuraava Buster XXL Cabin on kokonaan uudistettu, läpikäveltävä keskihyttivene. Lisätietoja: www.buster.fi
Teknisettiedot
· · · · · Pituus: 6.35 m Leveys: 2.4 m Paino: 1000 kg Moottorisuositus:150 hv Henkilöluku: 7
BusterLx
Teknisettiedot
· · · · · Pituus: 5,04 m Leveys: 1,98 m Paino: 425 kg Moottori: 30-60 hv Henkilöluku: 6
Uusi Buster Lx tuo suosittuun venemalliin kaksi kokoluokkaa isomman veneen ominaisuutta: viiden hengen suojaisan matkustamon ja kiinteän 50 litran polttoainetankin. Konsolin takana on kaksi istuinpaikkaa ja veneen peräosassa on kolmipaikkainen kaartuva sohva. Tämän ansiosta suojaiseen matkustamoon mahtuu kolmen hengen sijaan sekä kuljettaja että neljä matkustajaa. Cabinin hytissä on seisomakorkeus, lasikatto isolla avattavalla ikkunalla sekä makuutilat kahdelle. Uudet moottoriveneet
BusterXXLCabin
Isompien veneiden odotettu päivitys on Busterin jokasään yhteysveneen toinen mallisukupolvi. Moottoritehon yläraja on noussut 60 hevosvoimaan. Sen rohkeassa muotoilussa yhdistyvät vesiskootterin ja moottoriveneen hyvät puolet. Sisätilojen suunnittelussa näkyy Mannerfelt Design Teamin kokemus kilpaveneistä ja urheiluautoista. Drive Sport Console 56 on ympärikäveltävä, keskikonsolilla varustettu omaleimainen vene. Laajan keskikonsolin keskipisteenä on paikka upotettavalle karttaplotteri-monitoiminäytölle. Vauhdikas vene tarjoaa ajonautinnon lisäksi laajat mahdollisuudet monipuoliseen vesiurheiluun. Lisätietoja: www.driveboats.com
Teknisettiedot
· · · · Pituus: 5,6 m Leveys: 2,23 m Moottorisuositus: 75 -125 hv Henkilöluku: 5. Lisätietoja: www.buster.fi
DriveSportConsole56
Fiskarsin veneliiketoiminta toi keväällä markkinoille uudentyyppisen Drive Boats malliston. Tavalliseen Buster L:ään verrattuna Lx:n tuntuvin ero on pulpettien sijoitus: ne ovat pykälän verran edempänä, joten venettä ei ohjata takapenkiltä vaan erillisistuimilta. Sport Consolen design on hyvin 78 · Saaristo 5/2010 automainen, alkaen näyttävästä keskikonsolista ja ohjauspisteen sijoituksesta vasemmalle puolelle
Neljän ja puolen metrin kokoluokan Busterit ovat aina olleet luokkansa markkinajohtajia. Lisätietoja: www.driveboats.com
Teknisettiedot
· · · · Pituus: 5,6 m Leveys: 2,23 m Moottorisuositus: 75-125 hv Henkilöluku: 7
DriveConvertible56
BUSTERM
Teknisettiedot
· · · · · Pituus: 4,6 m Leveys: 1,86 m Paino: 300 kg Moottori: 30-40 hv Henkilöluku: 5
Busterin yksi syksyn uutuus on viiden hengen perhevene Buster M, joka astuu kolmanteen sukupolveen. Lisäksi matkustusmukavuutta on parannettu takapenkin uudistetulla muotoilulla. Veneen takaosan suojaava ajokuomu on vakiovaruste. Lisätietoja: www.buster.fi 79. Suurimmat säilytystilat on sijoitettu keulan ja perän sohvien alle sekä pulpettien eteen ja sisälle, jonne avautuvat luukut tuulilasin edestä. Takaosassa on kaartuva, kolmipaikkainen sohva. Tilaratkaisuissa on ajateltu sekä kuljettajaa että matkustajia. Näkyvin ja myös tuntuva muutos aiempaan ovat uudet pulpetit: ne ovat aiempaa ergonomisempia ja tarjoavat selvästi aiempaa paremman tuulisuojan. Pienempiä tavaroita voi säilyttää pulpettien pikkulokeroissa sekä perän köysi- ja ankkurilaatikoissa. Sivuille kaartuva tuulilasi suojaa tehokkaasti matkustamon takaosan ja keskeltä venettä on turvallinen kulkuväylä keulaan. Läpikäveltävään veneeseen mahtuu jopa seitsemän hengen seurue.. Uudet moottoriveneet
Drive Convertible 56 on linjakas huvivene, joka on parhaimmillaan päiväretkellä. Lisätilaa matkustajille löytyy keulan molemmin puolin sijoitetuilta penkeiltä
Moottorikaivon viereen 80 · Saaristo 5/2010 sijoitettu takalaatikko tarjoaa tilavan säilytystilan ja on irrotettavissa, jolloin sen paikalla voi kuljettaa pientä uistelumoottoria. 600 kg Henkilöluku: 7 Moottorisuositus: 70 - 115 hv Hyväksyntä: CE/C * Kiinteä polttoainesäiliö: 130 L
Havene 760
Vaasalainen Havene Marin esittelee puoliliukuvan avoveneen, jonka iso avotila mahdollistaa tavaroiden kuljettamisen. Veneessä on myös kuomukotelo, johon kuomun saa siististi pakatuksi silloin, kun sitä ei tarvita. Lisätietoja: www.faster.fi. Moottoreina mallissa on2 x bensa 5,0 V8 270 hv. Lisätietoja: www.havene.fi
FASTER560SC
Faster-malliston kauden 2011 uutuusmalli on jykevä joka sään kulkija. Veneen moottori on sijoitettu keskipulpetin alle. Lisätietoja: www.chaparral.fi
Teknisettiedot
· · · · Pituus: 7,6 m Leveys: 2,90 m Paino: n. Uudet mootoriveneet
Chaparral330SignatureCruiser
Chaparral Boats on Yhdysvaltojen kolmanneksi suurin huvivenevalmistaja, jonka uutuusmalli kaudelle 2011 on tilava Chaparral 330 Signature Cruiser. 33 jalkainen vene on tilava ja vakaa. Näin vene sopii mainiosti mökkiveneeksi tai kalastuskäyttöön. Jenkkiveneen perusvarustelu ainakin Chaparralin tapauksessa on kattava. Tuplapulpetin takana viimalta suojassa kulkee kaikkiaan viisi henkeä, sillä kuljettajan ja kartanlukijan istuimien takana on veneen levyinen, kolmenistuttava takapenkki. 2000 kg Moottorisuositus: 60-155 hv
Teknisettiedot
· · · · · · · Pituus: 5,60 m Leveys: 2,20 m Paino: n
274
Teknisettiedot
· Moottori: 4-tahti * 12-venttiilinen * DOHC · Polttoaineen syöttö: Sähköinen monipisteruiskutus · Sylinteritilavuus: (cm3) 941 · Sylinterihalkaisija x iskunpituus: (mm) 72.5 x 76.0 · Potkuriakseliteho: DF 50: 36.8 kw (50 ps) 5800 rpm DF 40: 29.4 kw (40 ps) 5500 rpm · Suositeltava käyntinopeus: Täydellä kaasulla DF 50: 5300 6300 rpm, DF 40: 5000 6000 rpm · Polttoaineen syöttö: Sähköinen polttoaineensuihkutus · Pakokaasujärjestelmä: Pakokaasun poisto potkurin keskiön kautta · Öljysäiliön tilavuus: (litraa) 2.7 · Sytytysjärjestelmä: Täysin transistoroitu · Käynnistysjärjestelmä: Sähkö · Latausteho: 12V 19A · Vaihdevalinnat: Eteen Vapaa Taakse · Välityssuhde: 2.27 : 1 · Kuivapaino potkurin kanssa: (kg) DF 50 TH: n. Uudet moottorit
Suzukinperämoottorit
Suzuki tuo markkinoille tehokkaat ja kevyet nelitahtiperämoottorit, jotka tarjoavat suorituskykyä, taloudellisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Lisätietoja: www.yamaha-motor.fi
Teknisettiedot
· Moottori: 4-tahti * 4 sylinteriä · Sylinteritilavuus: (cm3) 996 · Sylinterihalkaisija x iskunpituus: (mm) 65 x 75 · Potkuriakseliteho: 51,5 kW (70ps) /5800 rpm · Suositeltava käyntinopeus täydellä kaasulla: 53006300 rpm · Polttoaineen syöttö: Sähköinen polttoaineensuihkutus · Pakokaasujärjestelmä: Pakokaasun poisto potkurin keskiön kautta · Öljysäiliön tilavuus: (litraa) 2,1 · Sytytysjärjestelmä: TCI · Käynnistysjärjestelmä: Sähkö · Latausteho: 12V - 17A tasasuunnin/ jännitteensäädin · Vaihdevalinnat: eteen-vapaa-taakse · Välityssuhde: 28:12 · Kuivapaino potkurin kanssa: n. Suzuki panostaa edelleen yhä enemmän ympäristöystävällisyyteen. 108, DF 50 T / 40 T: n. Lisätietoja: www.suzuki.fi
Teknisettiedot
· Moottori: 4-tahti * 24-venttiilinen * DOHC * V6 · Polttoaineen syöttö: Sähköinen monipisteruiskutus · Sylinteritilavuus: (cm3) 4028 · Sylinterihalkaisija x iskunpituus: (mm) 98 x 89 · Potkuriakseliteho: 220.7 kw (300 ps) 6000 rpm · Suositeltava käyntinopeus täydellä kaasulla: 5700 6300 rpm · Polttoaineen syöttö: Sähköinen polttoaineensuihkutus · Pakokaasujärjestelmä: Pakokaasun poisto potkurin keskiön kautta · Öljysäiliön tilavuus: (litraa) 8.0 · Sytytysjärjestelmä: Täysin transistoroitu · Käynnistysjärjestelmä: Sähkö · Latausteho: 12V 54A · Vaihdevalinnat: Eteen Vapaa Taakse · Välityssuhde: 2.08 : 1 · Kuivapaino potkurin kanssa: (kg) n. 106
SUZUKI DF300
DF50/40
Yamahan SUZUKI perämoottorit
Teknisettiedot
· · · · · · · · · · · · ·
Yamaha esittelee kaudelle 2011 suositun kokoluokan nelitahtisen F70A moottorin sekä kolme uuden sukupolven V6-moottoria. 102, DF 40 QH: n. 120 kg
Yamaha F70A
Moottori :4-tahti * V6 (60º) * 24-venttiilinen * DOHC Sylinteritilavuus: (cm3) 4169 Sylinterihalkaisija x iskunpituus: (mm) 96 x 96 Potkuriakseliteho: (5500 1/min.) 165,5 kW (225 hv) /183,9 kW (250 hv)/ 220,7 kW (300 hv) Suositeltava käyntinopeus: täydellä kaasulla 50006000 rpm Polttoaineen syöttö: Sähköinen polttoaineensuihkutus Pakokaasujärjestelmä: Pakokaasun poisto potkurin keskiön kautta Öljysäiliön tilavuus: (litraa) 6,5 Sytytysjärjestelmä: TCI Käynnistysjärjestelmä: Sähkö Latausteho: 12V - 70A tasasuuntaaja /jännitesäädin Kuivapaino potkurin kanssa: (kg) X 260 kg, U: 268 kg
Yamaha F225F, F250Dja F300B
81. Uutuudet ovat kevyitä ja taloudellisia perämoottoreita, jotka käyvät nyt entistä pehmeämmin ja tasaisemmin
YLITÄMME KAIKKI ODOTUKSET KEHITTYNEIN puh. Turku-
Täydellinen toimitussisältö!
Seinäelementit Aito Kattoelementit suomalainen! Ovielementti Ikkunaelementit (3 kpl) Jätkänkotakeittiö Savunpoistokanavan - halkaisija 80 cm elementit - savukupu, hormi ja savupelti Penkit - 3 kpl säädettävää, käännetLattian kestopuuritilät tävää tasoa Palahuopa-kate - makkararitilä ja valurautapannu - 2 kpl loimutuslautoja ja telineet Kiinnitystarvikkeet - kääntöarina Kokoamisohjeet - tuhkalapio ja hiilikoukku Rakennuspiirustukset
Porakaivot Maalämpökaivot Porapaalutukset Paineavaushuuhtelut Pumppuasennukset
PASI LINDBERG 040 520 9922 kaivonporaus.lindberg@parnet.fi www.kaivonporauslindberg.fi
Uusikaupunkiseutu
0400 524 039
Suoritetaan myös rahtiklapitusta
SOITA
MYYDÄÄN PURJEVENE
Mäki-Mikkiläntie 6, 64700 TEUVA Puh. Mukavuus varustus: Avotilan pöy t ä, l ä m m it i n, uu n i, jääkappi, liesi, WC Tekninenvarustus: Akkulaturi, maasähköjärjestelmä, radio, stereo. 050 565 0143 TEKNOLOGIA, HUIPPULUOKAN info@arcticspas.fi RAKENTEET, ENERGIATALOUDELwww.arcticspas.fi LINEN, LAAJAT TAKUUT.
SPA Living
Puh:0400833811
82 · Saaristo 5/2010. Lämmitin, uuni, liesi ja jääkaappi. · Ensiluokkaista mäntyä. · 2-ponttinen 58 mm hirsimateriaali, hinta 3990 e. Palveluhakemisto
· Ympärivuotiseen oleskeluun, ruoan valmistukseen ja vaikkapa yöpymiseen. Poijukoukku, ankkuri ja uimaportaat. (06) 267 2661, www.saunat.net
AlbinDelta84
Pituus: 9.35 m, Leveys: 3.04 m, Syväys: 1.65 m. · tai 32 mm kuusi, 2990 e.
GRILLIKOTA 9 m2
Tilava ja korkea
MYYDÄÄN KOIVU- JA SEKAKLAPIA
KAIVONPORAUS - BRUNNSBORRNING
Parainen-Pargas
myös kotiinkuljetus. Makuutilat kuudelle, sillä salongin sohvasta avattava makuusija kahdelle. Hinta: 39 800 e
Siisti ja tilava purjevene, joka hyvä purjehtimaan. Moottori: Yanmar 3 GM Teho: 27 hv. Maasähkö ja akkulaturi. Lisätiedot: Genoa vinssit Harken st40(2003) Kompassi ja Garmin 120 GPS. Salongin patjat uusittu 2004.
ULKOPOREALTAAT
TOIMII TAKUUVARMASTI SUOMEN SÄÄOLOSUHTEISSA YMPÄRI VUODEN
ARCTIC SPAS. Vuosimalli: 2000 Purjeet: Purjeet: genaakkeri, genoa, keulapurje rullavarustus(2001) ja isopurje(2002)
02 2538 787 www.venetex.fi
SYYSHUOLTO EDESSÄ...
· Moottoreiden ja veneiden huollot, korjaukset, kuljetukset sekä veneiden nostot ja pohjanpesut sopimuksen mukaan. ta ta ku
u
IN-DRÄN Biosuodatin 5 on tehdasvalmisteinen maasuodattamo. Palveluhakemisto
POTKUREIDEN JA VENEIDEN SYYSHUOLLOT
h kapell
Veneistuimet, patjat ja kuomut Båtbänkar, madrasser och kapell
Hakakatu 7-9, Turku/Åbo Puh./tel. Passiivinen järjestelmä takaa jatkuvasti hyvän puhdistustuloksen sekä vähäisen huoltotarpeen.
· Standardoitu sorakerros ei mene tukkoon · Vesitiivis ei pohjavesiongelmia · Kentän koko ainoastaan 3 m2 · Fosforisieppo kalkkimassalla huolto < 1 kerta/vuosi
Soittele, niin kerromme lisää! KEA-MARIN Purokatu 7, Raisio p. 02-4312650 marin@kea.fi
JÄÄLLÄ - VEDESSÄ - MAALLA
Aerohod Khivus
ilmatyynyalukset
Khivus kulkee ympäri vuoden
Alipaine-WC
0,5 l/huuhtelu
myynti@fann.se 050-350 5918
rauno@tekno-marine.fi
TEKNO-MARINE Oy Espoo, 09-819 0770
www.fann.se
83. · Meiltä saatte myös:
veneellenne talvisäilytyspaikan joko kylmässä tai lämpimässä hallissa.
Ekologinen jäteveden käsittely
to
im 10 in v