Saaristouutiset 6/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Esittelyssä monikäyttöinen MARINO APB 27 KARI NURMI on purjehtinut Atlantin yli kaksi kertaa Veneilijän, mökkeilijän ja saaristomatkailijan lehti TALVI nro 6 · 2009 · 7 5,90 · www.saaristouutiset.fi PELTSIN huikeat KALASAALIIT 5 90 Strömsön saarella nautitaan merivedestä SAARISTOKOHTEET Abrahaminluoto Vergi Norrskata Asterholma Jungfruskär UNTAMO EEROLAN kajakkiretket saaristossa SUOMENLAHDEN RETKISATAMAT SÄLGRUND majakkamatkailijan paratiisi
30 30-34 36 Kannen pääkuva: Kaarlo Makkonen Satu Kiljunen: "Kun muutin Kökariin, tiesin olevani kotona" s. RIIPPUMATON VAPAA-AJANLEHTI 16. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Talvi 2009 Sisällys Uutiset Meripelastustaitokilpailujen voitto Tampereelle Uistin on miesten yleisin heräteostos Huippuarvostelut Havsviddenille Swanien isän elämästä uutuuskirja Parannusta erä- ja kalastuoppaiden toimintaan Valkoposkihanhia laskettiin Kirja majakoista Merimerkkejä museoväylälle Laivaeläimet -näyttely Kotkassa 6-17 Kalassa Mikko "Peltsi" Peltola Tarvikkeet syys- ja talvikalastukseen Esittelyssä Marino APB 27 Viisi merellistä saaristokohdetta: Abrahaminluoto Vergi Norrskata Asterholma Jungfruskär Saariston makuja Maarianhaminasta 18 24 26 Merelliset saaristokohteet s. 60. vuosikerta JULKAISIJA Tilma Mediat Oy Kirkonkyläntie 12 23200 Vehmaa Puhelin: 0207 121252 Telefax: 0207 121259 info@saaristouutiset.fi www.saaristouutiset.fi TOIMITUS Päätoimittaja: Jaakko Amperla Toimituspäällikkö: Tiina Amperla-Hirvonen Puhelin: 0207 121253 tiina@saaristouutiset.fi Toimitussihteeri: Annika Selänniemi Puhelin: 0207 121254 info@saaristouutiset.fi Toimituksen avustajat: Altti Holmroos Jouni Kallioniemi Liina Paloheimo Juha Rosenqvist Rainer Sandell Pekka Väisänen MARKKINOINTI Markkinointijohtaja: Martti Hirvonen Puhelin: 0207 121252 0400-833 811 martti@saaristouutiset.fi HALLINTO Toimitusjohtaja: Jaakko Amperla MYYNTIPISTEET Rautakirja Oyj:n lehtipisteet SIVUNVALMISTUS Katri Turto/Hextop Oy PAINOPAIKKA Oy ScanWeb 2009 Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä aiheutuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisestä painovirheestä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa
36 Sälgrundin majakka s. 68 4 · Saaristo 6/2009. Strömsön saarella nautitaan merivedestä Kajakilla kalastussaarille Merelliset lahjavinkit Luontoaiheena meriharakka Jätevesiratkaisuna WehoPuts puhdistamot Sälgrundin majakka 42 46 50 52 54 56 Satu Kiljunen löysi rauhan Kökarin saarelta Kari Nurmi on purjehtinut kahdesti Atlantin yli Suomenlahden retkisatamat: Suuri-Pisi, Virolahti Lanskeri, Hamina Ulko-Tammio, Hamina Majasaari, Hamina Nuokot, Hamina Kilpisaari, Kotka Lehmäsaari, Kotka Mustaviiri, Pyhtää Lillfjärden, Pernaja Bockhamn, Pernaja Brokholmen, Porvoo Bredholmen, Porvoo Norra Sandö, Porvoo Onas, Porvoo Stornäsudden, Porvoo Högholmsören, Sipoo Kalliosaari, Helsinki Pikku Leikosaari, Helsinki Stora Brändö, Helsinki Järvö, Kirkkonummi Stora Svartö, Kirkkonummi Lähteelä, Kirkkonummi Kopparnäs, Inkoo Stora Halsö, Inkoo Stora Fagerö, Inkoo Älgsjö (Elisaari), Inkoo Gölisnäs, Inkoo Långön, Raasepori Tallholmen, Raasepori Källviken, Raasepori Trelänningen, Raasepori Fladalandet, Raasepori Modermagan, Raasepori Älgö, Rödjan, Raasepori Byxholmen, Raasepori Sandviken, Raasepori 60 64 Saariston makuja Maarianhaminasta s. 58 68-81 82 Palveluhakemisto Suomenlahden retkisatamat s
Lehden saaja: Sukunimi Lähiosoite Postinumero Lahjatilauksen maksaja: Sukunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin Allekirjoitus 01/2009 Postitoimipaikka Syntymävuosi Etunimi Postitoimipaikka Etunimi Puh. 02071 21255 · www.saaristouutiset.fi. Postitamme LAHJAKORTIN Teille tilauksen saavuttua. Veneilijän, mökkeilijän ja saaristomatkailijan lehti KESÄN merellinen muoti JANNE AHONEN viihtyy vesillä lehti ja saaristomatkailijan Veneilijän, mökkeilijän ESITTELYSSÄ Kylmäpihlajan majakka ELINA HALTTUSEN kesäasunnolla Veneilijän, mökkeilijän ja saaristomatkailijan lehti Vene ilijä n, mö Asut ULK O ja ka ILUUN lastu ksee n kkeil ijän ja sa iset.fi 5,90 · www.saaristouut KEVÄT nro 2 · 2009 · 7 arist TAN K maja ARIN alla kkavalo n Saariston makuja INKOOSTA Meri on RISTOMATTI RATIAN ystävä UUDET purjeveneet KIMPPAVENE ulkomailla KESÄ nro 4 · 2009 · 7 5,90 · www.saaristouutiset.fi Tommy Hellsten 5 90 SYKS omat Y nr o5· kailij 2009 ·7 an le hti 5,90 · ww w.saa ristou utiset .fi palaa purjehduksen pariin Kalakummi opastaa kalastamaan Saunamökit esittelyssä UMPULLA Säästöä ILMALÄMPÖP ITTELYSSÄ: OPASTAA KALANKÄS aminen KOKKI KOLMONEN · fileointi · säilöntä · valmist · pistäminen · perkaaminen Saariston makuja NAUVOSTA kuts uu ve neile mää n Mallorc a OK Esitte MOO lyssä U U TTO RIVE DET NEE T PEK 5 90 KA OSALLISTU SA valokuvauskilpailuun ARIST To rs Hun d LOMAKUNNAT · AIKATAULUT · KARTAT · TAPAHTUMATklobb Satt irah MERELLISET SAARISTOKOHTEET marku Ö OHT EET VeneilijäRukkö n, mökke ra ilij Esittelyss ä MARIN O APB 27 "Mö PUS k KA ihmis keily e en te distää rvey ttä" LOH än ja sa aristoma STU Saari sto TAA LINT n makuja EHT AALT KAA I N R URMI Ravu p stus urjehti kaks kaus i on k kertaa äsilläi Atlantin yli E NK tkailijan KUUSI + 1 Saaristouutiset lahjaksi! mr uod ... Tilaan lahjaksi itselleni TILAA S on TALVI nr o 6 · 2009 e läm · 7 5,90 ys · www.sa aristouut iset.fi AL A lehti saarella merived nautitaan estä Strömsön PELTSIN huikeat KALASA ALIIT UNTAM O EERO L kajakkir etket saaristo ssa AN SUOME NL RETKISA AHDEN TAMAT OHTEET Abraham inluoto Vergi Norrska Asterholta Jungfrusma kär SAARIS TOK SÄLGR UND m ajak kamatk ailijan p aratiisi Helmikuussa Maaliskuussa Huhtikuussa Toukokuussa Syyskuussa Lokakuussa Tilma Mediat Oy Tunnus 5011868 00003 Vastauslähetys Saaristouutiset maksaa tilauksen postimaksun. Tilaan Saaristouutiset -lehden, määräaikaistilauksena vuodeksi 2010. 6 numeroa hintaan 35,-. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu
Lisäksi rasteilla 1, 2 ja 5 arvioitiin joukkueiden taitoja viestiliikenteessä. Toiseksi kilpailuissa sijoittui Vaasan Meripelastusyhdistyksen joukkue, jossa kilpailivat Sami Keskikuru, Jim Vaskivuori ja Kaj-Erik Loo sekä kolmanneksi Kuopion Järvipelastajien joukkue kilpailijoina Tommi Kilpeläinen, Markku Jäntti, Ari Korkalainen. Lisätietoja: www.meripelastus.fi/tulospalvelu VA VARUSTE.FI TALVISUOJA HANKITTU? Kun haluat suojata ja sisustaa veneesi tasokkaasti ota kurssi aina ensin VA-Varusteeseen! Venekuomumme ovat kestäviä ja mallistomme erittäin laaja.Talvisuojamme on helppo koota, kevyt käsitellä ja suojaa veneesi kovaltakin myrskyltä. HUOM! Muista myös syystarjouksemme (-10%) venekuomuista! Voimassa marraskuun loppuun. Siikaranta 14, 70621 KUOPIO, Puh. Vuosittain järjestettävien kilpailujen tärkein tavoite on kehittää miehistöjen pelastustaitoja sekä lisätä motivaatiota ja oppimishalua. Uutiset Kuva: Eero Nurmikko Meripelastustaitokilpailujen voitto Tampereelle Meripelastustaitokilpailujen voitto meni tänä syksynä Tampereelle. Tänä vuonna meripelastustaitokilpailut voit- ti Tampereen Yhdistyksen joukkue, jonka muodostivat Kalle Hakonen, Mari Zakrzewski ja Nora Koskinen. Kuvassa voittajaryhmä: Mari Zakrzewski, Nora Koskinen ja Kalle Hakonen. Valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut pidettiin syyskuun alussa Bågaskärin toimintakeskuksessa Inkoon ulkosaaristossa. Kaikki tehtävät olivat sellaisia, joihin meripelastajat voivat tositilanteessa joutua. Kilpailurata muodostui viidestä tehtävärastista: merimiestaito, ensiapu, navigointi ja vedestä pelastaminen sekä ajankohtaisrastina palon sammutus. Kilpailuihin osallistui yhteensä 22 joukkuetta, joista 16 tuli meri- ja järvipelastusyhdistyksistä ympäri maata ja 6 edusti meripelastusviranomaisia ja muita vapaaehtoisjärjestöjä. (017) 265 9500, va-varuste@va-varuste. Lisämukavuutta veneilyyn 6 · Saaristo 6/2009
Uistin ei ole kalamiehelle pelkkä viehe. Lisäksi kirjassa on taulukko, johon on rankattu tämän hetken halutuimmat keräilyuistimet ja vuoden 2009 parhaat haukiuistimet. 7. Kirja esittelee maassamme käytettyjen uistinten valiot ja antaa kattavan kuvan uistimista, joita jo isoisämme ovat käyttäneet puhumattakaan tämän hetken huippuvieheistä. Se on osa hänen omaa historiaansa kalastajana, siihen liittyy muistoja ja ottivieheet ovat varsinaisia taikakaluja. Uutiset Opas hajaasutuksen jätevesiasioiden toimeenpanosta on valmistunut Ympäristöministeriö on julkaissut verkkosivuillaan oppaan jätevesihuollon tehostamisen toimeenpanosta haja-asutusalueilla. Se soveltuu hyvin myös yksittäisille kiinteistönomistajille ohjeeksi siitä, mitä jätevesimääräykset edellyttävät ja mitä eivät. Uistimet ovat äärimmäisen kiehtovia, ja ne kertovat tämän kalastajakansan historiasta ja upeasta käsityötaidosta. Julkaisun avulla pyritään selkeyttämään asetuksen toimeenpanoon liittyneitä kysymyksiä. Julkaisu on tarkoitettu käsikirjan kaltaiseksi arkikieliseksi avuksi erityisesti kuntiin, suunnittelijoille ja laitevalmistajille. Lisätietoja: www.ymparisto.fi UISTIN on miesten yleisin heräteostos! Suomalaiset ovat kalahullua kansaa, sillä urheilukalastajia on yli 2 miljoonaa. Kirjaseen on koottu muun muassa toimintaa ohjaavat merkittävimmät säännökset sekä niiden toimeenpanossa hyväksi havaittuja käytäntöjä. Heittokalastus on suosituin kalastusmuoto, ja kalastajat tarvitsevat siimojensa päihin uistimia vaappuja, lippoja ja lusikkauistimia. Juha Jormanaisen 50 parasta uistinta kautta aikojen -kirjaan on kerätty 50 parasta uistinta, joista yli kaksikymmentä on kotimaista tuotantoa
050-540 9337 info@johnsell.fi www.affluxwater.com 8 · Saaristo 6/2009. Menestys on saanut myös hotellinjohtaja Zaida Fagerströmin suunnittelemaan johtamansa yrityksen tulevaisuutta. Uutiset Ruotsin suurimpiin lukeutuva kokouslehti on valinnut Ahvenanmaalla sijaitsevan HavsViddenin jo kaksi kertaa kymmenen parhaan kokoushotellin joukkoon. Huippuarvostelut Havsviddenille Aivan Ahvenanmaan pohjoiskärjessä sijaitseva ja nykyisin myös pääosin ruotsalaisomistuksessa oleva hotelli on saavuttanut ruotsalaisen kokousalan johtavan julkaisun Kick Off -lehden vertailussa toisen sijan, kun se valitsi vuoden 2009 merellisistä kokouskeskuksista kymmenen viihtyisintä kohdetta. Perusteluissa raati totesi HavsViddenin menestyksen takana olevan mm. suodattimen/ För & finfilterhus 20" inkl. - HavsVidden on paikkana aivan ainutlaatuinen ja olemme neljän viime vuoden aikana muuttaneet tilat retkeilymajatasosta neljän tähden hotelliksi. Seuraava tavoitteemme on hankkia hotellille pohjoismainen Joutsen -ympäristömerkki. sen sijainti kauniilla paikalla merenrantakallioiden sylissä Pohjois-Ahvenanmaalla sekä sen keittiön loihtivan sekä ahvenanmaalaista että kansainvälisiä makunautintoja, jotka kruunaavat vierailun hotellissa. Olemassaolonsa aikana pohjoinen hotelli on koko ajan lisännyt suosiotaan ja tänä vuonna sen alueelle on valmistunut myös kaksitoista uutta lomataloa, joiden lisäksi suunnitelmissa on lähitulevaisuudessa lisätä niiden määrää vielä kahdeksalla, Itärannan niemenkärkeen tulevalla talolla. H. MERIVEDESTÄ JUOMA JA TALOUSVESI / DRICKS OCH HUSHÅLLSVATTEN DIREKT UR HAVET Pieni Itämeripaketti / Lilla Östersjöpaketet Paketti sisältää / I paketet ingår: · Merivesilaite / Avsaltningsanläggning Rolux 150 (teho/kapacitet 150 l/h) · Esisuodatinyksikkö 20" sis. filter · Puskurisäiliö / Bufferttank 320 l · Mineraalisuodatin pH:n säätämiseen/ Mineralfilter för pH justering · Jakelupumppu / Distributionspump · Merivesikori / Havsvattenkorg · Hinta / Pris: 8700 Kapacitet: 150 L / h. John Oiling Merimiehenkatu 39 00150 Helsinki Puh. - A
Ihminen hävitti lajin niin Suomen kuin monien lähimaidemmekin pesimälinnustosta. Turun Akatemian varhaisten tutkielmien mukaan merimetso oli lounaissaariston pesimälaji vielä 1700-luvulla. Suomen lisäksi merimetso hävitettiin aikanaan monista muistakin Euroopan maista. Nuorena tyhjätaskuna ja luksusveneistä mitään tietämättömänä Pekka Koskenkylä perusti yhden suomalaisen huipputekniikan lippulaivoista, maailman upeimpia purjeveneitä, Swaneja; valmistavan Nautorin kauas Pohjanmaan savisille lakeuksille, luottaen maakunnan miesten vankkumattomaan ammattitaitoon. Nykyään hän asuu maatilallaan Ranskassa ja haaveilee vielä uuden unelmaveneen rakentamisesta ja yleensä hänen haaveistaan on tullut totta. Merimetso ei ole vieraslaji BirdLife on huolissaan merimetsoa koskevasta julkisesta keskustelusta, joka sisältää paljon virheellisiä väitteitä. Keski- ja Pohjois-Euroopassa oli 1960-luvun lopulla vain 3500-4600 merimetsoparia. Merimetsokannan kasvussa ja levittäytymisessä on siis kyse ihmisen hävittämän alkuperäislajin palaamisesta luontaisille esiintymispaikoilleen. - Merimetson rinnastaminen Helsingin citykaneihin on perusteetonta. 9. Nykykanta on yli 300 000 paria. BirdLife vetoaa päättäjiin, etteivät he lähde mukaan merimetsopopulismiin ja keskittyvät Itämerta koskevassa päätöksenteossa meren hyvinvoinnin kannalta aidosti merkittäviin asioihin. Yksi sitkeästi toistettu virheellinen väittämä on, että merimetso olisi meillä citykanin kaltainen vieraslaji. Alkuperäisluontoomme kuulumattomat kanit ovat täällä ihmisen kuljettamina. Siitä alkoi menestystarina ja Swanveneiden voittokulku maailman vesillä. Mutta Koskenkylän elämä on ollut muutakin kuin veneenrakentamista. Merimetso palasi Suomen pesimälinnustoon vuonna 1996. Hän on kiertänyt maailman maita ja meriä alkaen siitä, kun hän kuusivuotiaana joutui sotalapseksi Ruotsiin. Pekka Koskenkylän elämä aallon harjalla Pirkko Koskenkylä on kirjoittanut elämänkerran miehestään Pekka Mikael Koskenkylästä, Swanien ja Mirabellojen isästä, joka on saanut elää poikkeuksellisen mielenkiintoisen elämän ja samalla voinut tehdä monille mahdolliseksi suuren unelman. Merimetso on sen sijaan palannut luontaisesti alueelle, josta ihminen on sen aiemmin hävittänyt, sanoo tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomesta. Merimetson historia Suomen pesimälajina ulottuu todennäköisesti kauemmaksi kuin ihmisen, sillä jo myöhäiskivikautisilta asuinpaikoilta on löydetty merimetson luujäännöksiä
Ohjatuista kalastusretkistä hyötyvät myös lapset ja nuoret sekä sellaiset väestöryhmät, joilta liikunnalliset tai muut syyt estävät kalavesille pääsyn. Toisin ovat asiat Ruotsissa. Lisätietoja: www.wwf.fi 10 · Saaristo 6/2009. Muutos antaisi täten kalastusmatkailuyrittäjille oikeuden järjestää yleiskalastusoikeuksien perusteella ohjattuja ja opastettuja kalastusretkiä ilman kohtuuttomia lupahakemuksia. Strategia antaa mainion työkalupakin parantaa sekä Itämeren tilaa että kehittää alueen taloutta sekä yhteiskunnallisia palveluja ja rakenteita. - Työn tulokset näkyvät EU:n Itämeristrategiassa, jonka EU-komissio julkaisi kesäkuussa. Pääkkösen mukaan hän käy kavereineen mielellään kalassa Ruotsissa, sillä siellä on ymmärretty kalastusmatkailun valtava merkitys. Strategian avulla voimme kehittää myös yhdennettyä merialueiden suunnittelua koko Itämeren hyödyksi. Jasper Pääkkönen muisteli, että hänen kouluaikanaan lähes kaikki luokkakaverit kalastivat tavalla tai toisella. Hän on peräänkuuluttanut selkeää strategiaa Itämeren suojelemiseksi, jotta yhteisen meremme haasteet ja mahdollisuudet ymmärrettäisiin paremmin, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder kiittää. Uutiset Kuvassa kalastusopas Janne Lindeberg opastaa lapsia ja nuoria kalastuksen saloihin. Parannusta erä- ja kalastusoppaiden toimintamahdollisuuksiin Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Marja Tiura vaati kalastuslain muuttamista niin, että osanottajamääriltään vähäiset järjestetyt tilaisuudet eivät jatkossa vaatisi onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskilpailujen tapaan kalastusoikeuden haltijan lupaa. Kalastusmatkailu antaa myös merkittävän lisän pienten kaupunkien ja kylien talouteen. Kalastustietoutta pitäisi viedä myös oppilaiden vanhemmille sekä opettajille, joiden tuki lapsen kalastusharrastukseen on ensiarvoisen tärkeää. Meidän tulee antaa tuleville sukupolville tämä perintö eteenpäin ohjaamalla heitä luontoharrastusten pariin ja luomalla lainsäädännöllä sellaiset edellytykset, että luonnossa liikkuminen ja kalastaminen eivät ainakaan vaikeudu, Marja Tiura totesi. Sen kautta oppilaat voivat saada kipinän kalastukseen. Keski-Euroopasta tuleekin kesäisin huomattavat määrät Ruotsiin turisteja nauttimaan hyvistä kalastusmahdollisuuksista. Alexander Stubb on osoittanut kiitettävää poliittista johtajuutta työskennellessään Euroopan parlamentin jäsenenä. Jos luonnossa liikkumisen perinne katkeaa, katoaa suomalaisesta kulttuurista kenties sen olennaisin ydin. Nyt saattaa olla niin, että nuori ei ole nähnyt ensimmäistäkään särkeä. Siellä on kalastukselle järjestetty kunnon puitteet ja on helppo päästä kalaan; kalavedet, majoitusmahdollisuudet ja oppaiden palvelut ovat helposti saatavissa. Lisätietoja: www.vapaa-ajankalastaja.fi Alexander Stubb sai Itämeritunnustuspalkinnon WWF on palkinnut ulkoministeri Alexander Stubbin Baltic Leadership Award -tunnustuspalkinnolla Itämerifestivaalissa syyskuussa. Se luo pohjan todelliselle koko Itämeren alueen yhteistyölle. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Lapset ja luonto -nuorisotyöseminaarissa syyskuun lopulla Tampereella puhunut Marja Tiura kiirehti maa- ja metsätalousministeriössä valmistellun kalastuslain muutosesityksen läpivientiä. Myös seminaarissa puhunut näyttelijä Jasper Pääkkönen kaipaa Suomeen parempia kalastusmatkailumahdollisuuksia. - Siksi Kaverin Kanssa Kalaan -hanke on erittäin tärkeä. - Olemme aina löytäneet rauhaa, elämäniloa ja inspiraatiota luonnosta. - Suomessa kalastusmatkailu elää yhä kivikautta
Kuva: Annika Selänniemi Valkoposkihanhia laskettiin syyskuussa Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto ja BirdLife Suomi toteuttivat syyskuussa valkoposkihanhien syyslaskennan. Sisämaassa valkoposkihanhia laskettiin eniten Lahden-Hollolan Vesijärvellä 150 yksilöä. Vaihda tonnikala silakkaan Tonnikala on suomalaisille perusruokaa, vaikka monet sen lajeista ovat vaarantuneita tai uhanalaisia. Suomalaista silakkaa ei vaivaa laiton kalastus tai suuret sivusaaliit, kuten monia suuria tuontikaloja. Vapaaehtoiset lintuharrastajat laskivat valkoposkihanhia yhteensä 14 200 yksilöä. Mutta tonnikalan pyyntiin liittyy monia ongelmia. WWF:n mukaan sen sijasta lautaselle kannattaa valita kotimaista pikkukalaa, kuten Itämeren silakkaa, joka on suomalaisille erinomainen ja maukas ravinnonlähde. Suuria määriä kokoontuu lisäksi Turun seudulle, jossa havaittiin 2 600 valkoposkea. Eniten valkoposkihanhia kerääntyy pääkaupunkiseudulle, jossa laskettiin 8 600 yksilöä. Se saavuttaa sukukypsyytensä vasta myöhään, eikä kala usein ehdi lisääntyä ennen kuin se jo pyydystetään syötäväksi. Silakkaa pyydetään lähialueilta, se on kuluttajalle edullista ja kestävä valinta lautaselle. Säilyketonnikalaa löytyy jokaisen lähikaupan hyllyltä, ja tuore tonnikala on saavuttanut suuren suosion esimerkiksi sushiherkkuna. Lähellä kasvavasta silakasta huolimatta Suomen toiseksi suosituin ruokakala heti lohen jälkeen on kaukaa kuljetettu tonnikala. Kristiinankaupungissa havaittiin 760, Porissa 720 ja Kaarinassa 580 valkoposkea. Saaliiksi jää usein myös paljon muita lajeja eli sivusaalista, joka heitetään tavallisesti kuolleena takaisin mereen. Puhtainkin vesi saastuu likaisessa tankissa! 11
(02) 436 7300 12 · Saaristo 6/2009. Teos esittelee kaikki säilyneet ja tuhoutuneet historialliset majakkamme. Näissä arkkitehtuurimme vähemmän tunnetuissa helmissä voi nähdä muun muassa Carl Ludvig Engelin kädenjäljen Isonkarin, Pellingin, Lågskärin, Hangon ja Harmajan majakoissa. Petri Porkolan kauniit valokuvat vievät sykähdyttävälle matkalle majakoiden ja majakkasaarten kiehtovaan menneisyyteen sekä niiden nykyiseen maailmaan. Uutuusolut tehdään Ahvenanmaalla Ålands Bryggeri Ab:n panimolla. Ehkä pian myös muut majakkasaaret saavat omat oluensa. My Pool pihauima-altaat allastarvikkeet ja kemikaalit kaivovedensuodattimet www.hoh.fi Varppeenkatu 28, PL 19, 21201 RAISIO puh. Saaren kyläkaupassa on myynnissä oma, majakan kuvalla varustettu olutmerkki! Utön saaren majakkaolutuutuus on alkoholipitoisuudeltaan luokkaa III, jonka alkoholipitoisuus on 4,5 prosentin luokkaa ja sitä saa vain saaren ainoasta kaupasta kahtena eri versiona; tummana ja vaaleana. Teoksen pääkirjoittajan merikapteeni Seppo Laurellin mukaansatempaava teksti kertoo, minne ja miten Suomen vanhat majakat rakennettiin ulkosaariston hyisissä olosuhteissa. Valo merellä jatkaa John Nurmisen Säätiön näyttävää merihistoriallisten julkaisujen sarjaa. Uutiset Kirja majakoista Uutuuskirja Valo merellä Suomen majakat 17531906 tuo Kansallisarkiston kätköissä kauan piileskelleet aarteet rannikkomme historiallisten majakoiden alkuperäiset rakennuspiirustukset nyt ensimmäistä kertaa päivänvaloon. Melko lyhyen olemassaolonsa aikana majakkaolut on saanut jo lukuisia ystäviä ja tuskin tarvinnee edes veikata, että suosio jatkaa edelleenkin kasvuaan. Teos on katselu- ja lukuelämys kaikille majakoiden, merenkulun ja arkkitehtuurin historiasta kiinnostuneille. Merkkiolut majakkasaarelle Korppoossa sijaitseva Utön etäinen virkamiessaari on toteuttanut oloissamme melko ainutlaatuisen idean. Majakkaolutpullon etiketissä komeilee vuonna 1814 valmistunut Utön punavalkoinen majakka, joka on ympäröity kultaisella reunuksella
Tarkkaavainen veneilijä on havainnut Turun Forum Marinumin rantamaisemiin nousseen merkillisen vivun, joka esittää pienoismallia vuonna 1222 dominikaanimunkkien toimesta Itämeren alueella aikanaan rakennetuista vipumajakoista. Uutiset Tanskan kuningas Frederik II määräsi jo vuonna 1561 Jyllannin Skagenin ja Vellingen Falsterbon välille perustettavan tulipookein varustetun väylän. Lisäksi maineikas ja vanha Korpoströmin salmi on saanut rannoilleen museoväylähankkeen merimerkin, vanhalle luotsisaarelle on rakennettu siellä kerran sijaineen luotsituvan pienoismalli A. Turussa Aurajoen rantamille noussut vipupooki on hyvä malli noista vanhoista väylämerkeistä. Merimerkkejä Museoväylälle Jo muutaman vuoden käytössä ollut Museoväylähanke on edennyt jo Länsi-Turunmaan Nauvon vierassataman tuntumasta Seilin kautta Turkuun sekä myös muualle Nauvon saaristoalueelle. Myös aivan Nauvon ja Korppoon välisen lauttaliikennepaikan tuntumaan on tehty museoväylähankkeeseen liittyvä puupooki, jonka punaiseksi maalattuna erottuu hyvin myös Utöseen menevälle laivaja veneväylälle. H. 13. Näitä Vippfyrejä (suomennettuna Lyhtypuomi pooki) on nyttemmin ryhdytty rakentamaan uudelleen ja suomessakin niitä on jo kolme, vanhin niistä lienee kuitenkin jo vuonna 1627 rakennettu ja yhä Jyllannin pohjoiskärjessä oleva Skagenin vipupooki
itäiseltä Suomenlahdelta, Raaseporin saaristosta, Kustavista, Raumalta ja Merenkurkusta. jäänmurtopalvelujen, monitoimialusten erikoispalvelujen ja yhteysalusliikennepalvelujen tuottaminen sekä muu vesiliikennettä palveleva toiminta Suomessa ja ulkomailla. Liikelaitoksen nykyinen väyläpalveluliiketoiminta ja niihin kuuluvat öljyntorjuntapalvelut siirtyvät vuoden 2010 alusta Merenkulkulaitoksen vesiväylien tuotantotoiminnasta muodostettavaan tuotanto-osakeyhtiöön. Lisätietoja: www.taskurapu.fi Merenkulkuun kaksi uutta valtion osakeyhtiötä Hallitus esittää, että Varustamoliikelaitos Finstaship ja Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminta muutetaan kokonaan valtion omistamiksi osakeyhtiöiksi vuoden 2010 alussa. Uutiset Kaunis kuvakirja saaristosta Elina Nuortie on tehnyt omakustanteena kauniin meriaiheisen valokuvateoksen, Kuohu koukussa saaristoon. Lisäksi kuvia on mm. Kirjan kuvien painopiste on Espoon, Kemiönsaaren ja Länsi-Turunmaan saaristoissa. Perustettavaan varustamo-osakeyhtiöön siirtyvät Varustamoliikelaitoksen nykyiset offshore-, jäänmurtoja yhteysalusliiketoiminta sekä liikelaitoksen johtamiseen, hallintoon ja yhteisiin palveluihin liittyvät toiminnot. Teksti kuljettaa lapsuuden kesistä, tervantuoksuisista venevajoista sumujen ja myrskyjen sekä talvisen autiuden kautta lämpöisten silokallioiden ja savukampeloiden ääreen. Lisätietoja: www.mintc.fi 14 · Saaristo 6/2009. Varustamoliikelaitoksen liiketoiminnoista perustettavan osakeyhtiön toimialana on mm. Saariston yhteysalusliiketoiminnan uudelleenjärjestelyt selvitetään erillisenä kokonaisuutena. Lisäksi osakeyhtiö harjoittaa alusten hoitopalvelu- ja rahtaustoimintaa kotimaassa ja ulkomailla
Alkuperäisestä Merenkulkulaitoksessa säilytettävästä taulusta on painettu kaksi vakiokehyksiin sopivaa julistekokoa: 50 x 70 cm (hinta 12 e) ja 70 x 100 cm (hinta 15 e). Julistetta saa mm. - Aulis Sallisen esimerkki osoittaa, että maanomistajat voivat osallistua metsäluonnon suojeluun luovuttamalla korvausta vastaan luontoarvoiltaan arvokasta maata suojelualueeksi. Sallinen myi omistamansa maa-alueen Kemiönsaaren kunnasta Metsähallituksen METSO-suojelukohteeksi. Vältä jäljitelmiä, hanki aito Suomen Majakat 1910-juliste! Tilauksellasi tuet Märketin ja Gustavsvärnin majakkarakennusten kunnostusta! Copyright & Published by The Finnish Lighthouse Society 2004 Suomen Majakkaseura 2009 Suomen majakat Fyrarna i Finland Lighthouses in Finland 1910 15. - Kuten suomalainen musiikki ja muu taide, myös arvokkaimmat luontoalueet ovat kansallisomaisuuttamme. Alue liitetään Saaristomeren kansallispuistoon. . Julisteessa ovat kaikki historialliset Suomen majakat korkeusjärjestyksessä. METSO on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaava ohjelma, jonka avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsänsä luontoarvot tuleville sukupolville. Postimyynnissä vähimmäistilaus on 3 julistetta. Rakentamattomat rannat lisäävät alueen arvoa, toteaa ylitarkastaja Leena Lehtomaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta. Säveltäjä Aulis Sallinen myi omistamansa maa-alueen Kemiönsaaren kunnasta Metsähallituksen METSO-suojelukohteeksi. AITO SUOMEN MAJAKAT 1910 -JULISTE SEINÄLLE! Jo legendaarisesta Suomen Majakat 1910-julisteesta on otettu uusi painos. Tee tilauksesi osoitteeseen: julkaisut@majakkaseura. Söderskärin, Utön, Gustavsvärnin ja Märketin majakoilta sekä julkaisijan Suomen Majakkaseuran postimyynnistä. On erittäin arvokasta saada suojeluun alueita, jotka sijaitsevat kansallispuistojen tai muiden suojelualueiden välittömässä läheisyydessä, Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen sanoi kaupan allekirjoitustilaisuudessa syyskuun 14. Postimaksu 5 e per lähetys. Uskon, että suomalaisilla on vahva halu niiden vaalimiseen, Aulis Sallinen toteaa. Saaristomeren kansallispuistoon liitettävä alue soveltuu hyvin suojelukohteeksi. päivä. Alue on osittain jäänyt metsätalouskäytön ulkopuolelle, minkä vuoksi etenkin saaren pohjoispuolella on kohtalaisen runsaasti lahopuuta, kilpikaarnamäntyjä sekä iäkkäämmille metsille tyypillistä naavajäkälää. Uutiset Aulis Salliselta Kuva: Maarit Kytöharju/Fimic arvokas maa-alue Saaristomeren kansallispuistoon Klassisen musiikin säveltäjä Aulis Sallinen tukee suomalaisen luonnon suojelua
Lisätietoja: www.ahven.net Selvitys Luoteis-Venäjän ravinnepäästöistä valmistui Ympäristöministeriön Suomen ympäristökeskukselta tilaaman tuoreen selvityksen mukaan Pietarin jälkeen suurin ravinnekuormitus Luoteis-Venäjältä Suomenlahteen tulee lähialueen muista kaupungeista, joiden yhteinen asukasluku on lähes miljoona. Hyvin vähällä vaivalla Suomen vesistöistä saa pyydettyä 10 eri kalalajia. Talvella jääaikaan pilkki on oiva työkalu kalojen bongauksessa, pilkkiin ottavat siika ja made. Suomessa on kaikkiaan tavattu 100 kalalajia. Nyt jo olemassa olevia tietoja käytetään hyväksi Itämeren suojelukomission (HELCOM) ja Ruotsin ympäristönsuojeluviraston käynnistämissä selvityksissä, joissa jatketaan Luoteis-Venäjältä ja Kaliningradin alueelta Suomenlahteen ja Itämereen kohdistuvan ravinnekuormituksen kartoittamista. Kaloja voi pyytää myös bongausmielessä eli yrittää saada pyydettyä niin monta lajia kuin mahdollista. Selvityksestä käy myös odotetusti ilmi, että Luoteis-Venäjän kotieläintaloudessa vuosittain syntyvän lannan ravinnesisältö on erittäin suuri. Ovat aika erikoisen näköisiä otuksia. Havaintojen mukaan suurissa kanaloissa syntyvästä lannasta valuu ravinteita alueen vesistöihin. Kalabongarit laskevat eliksiä eli elämänpinnoja, siis kuinka monta kalalajia saa pyydetyksi kalastusuransa aikana. Särkikaloistakin saa soppaa ja savukalaa. Saadakseen 20 lajia vuodessa joutuu jo vähän pinnistelemään ja yli 30 kalalajia vuodessa on jo tosi urakka. Ympäristöministeriön teettämän ravinnepäästö -selvityksen mukaan Luoteis-Venäjän kotieläintaloudessa vuosittain syntyvän lannan ravinnesisältö on erittäin suuri. 16 · Saaristo 6/2009. Vakituisesti vesissämme luuraa 70 kalalajia, joten bongattavaa riittää. Uusien tietojen pohjalta jatketaan kansainvälistä yhteistyötä näiden alueiden ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Ympäristöministeriö tukee vesiensuojelun investointeja useissa Leningradin alueen kaupungeissa yhteistyössä Pohjoismaiden investointipankin ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön kanssa. Paras väline eri kalalajien pyyntiin on mato-onki. Kokeilepa saada tuttujen kalalajien lisäksi ongenkoukkuun vaikkapa törö, kirjoeväsimppu, mustatokko, mutu. Sillä narraat helposti ahvenen, särjen, lahnan, pasurin tai vaikka kiisken. Useimpien näiden kaupunkien jätevedenpuhdistuksessa on vielä runsaasti parantamisen varaa. Uutiset Bongaappa fisu Kalastus on hauska ja antoisa luontoharrastus. Kerätkää porukka kokoon, lähtekää kalaretkelle lähimmälle järven tai meren rannalle ja katsokaa kuka nappaa eniten kalalajeja retken aikana. Virvelin ja muutaman uistimen avulla voit kartuttaa lajilistaasi hauella, kuhalla ja taimenella. Tavallisimmat saaliskalat ovat raitapaita ahven ja vesien vihertiikeri eli hauki. Edelleen tarvitaan myös lisää tietoa alueen suurten eläinyksiköiden, erityisesti karjatilojen, ravinnekuormituksesta sekä mahdollisuuksista rajoittaa sitä. Vuosipinnojen kerääminen on yksi kokeilun arvoinen vaihtoehto. Kalabongaus sopii erinomaisesti kaveriporukan leikkimieliseen kisailuun tai koko perheen yhteiseen ulkona oloon
144.000 · VAIHTO · OSAMAKSU · RAHOITUS · Vaihdossa myös autot ja MP:t Venevarikot: Härjänkurkuntie 26, Masku www.masimp.fi Puh. 52 solmua. 35.800 . 59.900 NIDELV 690 SPORT, 7,14 x 2,20 m, Volvo Penta 5.0 GXI . Huippunopeus n. Telakointitraileri tulee samaan kauppaan. 86.600 Sunmar Midnine, Cummins 300 hv -02 88.600 Regal 292 Commodore, 2 x Volvo Penta 200 hv -95 78.900 Nimbus 26 DC, Volvo Penta 200 hv -90/00 Huom. Avatun kalenterin koko on 30x60cm, ja jokaisesta myydystä kalenterista lahjoitetaan 0,50 e WWF:n Itämeri työhön. Uudenveroinen vene. - A. Lisäksi kalenterissa on suomalaiset nimi- ja liputuspäivät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tule! Meiltä erä esti! -veneitä edullis (II-laatu) YAMARIN 62 WA, 6,17 x 2,48 m, Yamaha 150 hv -08. Hienokuntoinen ja kohtuullisesti varusteltu. Uutiset Ahvenanmaalaiskirjailijan satavuotisjuhla Ahvenanmaan Vårdön saarella on juhlittu jo kesästä saakka yhden maakunnan tunnetuimman naiskirjailijan, Myrskyluodon Maija -romaanin kirjoittaneen Anni Blomqvistin syntymää. HINTA VAIN FINNSPORT/YAMARIN 700 AC 7.00 x 2.46 m, Yamaha 115 hv bensa 84. 0400 222 256 fax 02 435 5686 myynti@masimp.fi PERHEVENEET/JAHDIT dieselkoneella Sealine T47, 2 x Volvo EDC a`480 hv -04 353.000 Sunseeker Tomahawk 41, 2 x Mercruiser 300 hv -96/04/06, Huom.tekniikka 159.000 Hershine 46, 2 x Volvo Penta 375 hv -88 145.000 Sea Ray 420 Sundancer, 2 x 375 hv Caterpillar -89 148.000 Sealine 360, 2 x Volvo Penta KAD 42 a`230 hv -94 132.000 Sunquest Dominator 340, 2 x Volvo Penta 200 hv -89 99.000 Cruisers 2870 Express,Mercruiser 250 hv -01 lähes uudenv. tekniikka 64.000 Argus 28 FB, Lombardini 200 hv -88/07 59.000 Finnsport 8500, Volvo Penta 200 hv -90/88 45.900 Bayliner 2955 Avanti, 2 x Volvo Penta 165 hv -88/86 53.900 Finnmaster 7050, Mercruiser 165 hv -04 53.600 Finnsport 8500, Volvo Penta 200 hv -90/88 45.900 Flipper 717, Volvo Penta 150 hv -89/98 36.600 Marino 8000, Volvo Penta 165 hv -86/84 39.500 Chaparral 278, Volvo Penta 165 hv -85/84 27.800 Fiskari 900 merivene, Iveco 80 hv 98/99 29.500 Sun Fun 28 Flybridge, Mercruiser 150 hv -93 29.500 Sea Ray 255, Volvo Penta 200 hv -85/86 28.000 Scand 26 HC, Volvo Penta 155 hv -82 27.800 Bella 685, Volvo Penta 150 hv 85/00 22.500 Finmar Family, Volvo Penta 110 hv -77/85 21.800 Flipper 700, Volvo Penta 110 hv -84 19.900 Seven Princess, Volvo Penta 165 hv -91/86 19.800 Caprice, Mercruiser 150 hv -72/92 17.700 Ancas Queen 24, Volvo Penta 130 hv -67/90 15.800 Sea Max 23, Nanni Kubota 30 hv -85/07 11.900 PERHEVENEET/JAHDIT bensakoneella Doral 250 SC, Mercruiser 260 hv -97 44.900 Bayliner 2955 Avanti , 2 x OMC 230 hv -88 39.500 Finnsport 8500, Mercruiser 165 hv -88 37.400 Bayliner 2855 Ciera, Mercruiser 330 hv - 91 36.900 Beneteau 650 Flyer, Suzuki 150 hv -07 24.900 Bella 630 Cabin, Volvo Penta 146 hv -92 19.600 Sea Star 6000 Cr.,Mercruiser 120 hv -89 12.900 Seven 7, Chrysler 224 hv(makeav.) -75/86 10.800 HT JA DC MALLIT Castello Amatzon 535 HT, Honda 50 hv -04/06 15.600 Sea Ray 200 CC, Mercruiser 175 hv -89 12.400 Belmar 755 HT, Evinrude 140 hv -83/85 11.900 Sea Ray 19 Seville CC, Mercruiser 130 hv -87 10.800 Bella 530 Classic, Mercury 25 hv, 4-t -05 9.900 Sunbird 184 Barletta, Johnson 120 hv -91/90 8.600 Scantic 600 HT, Mercury 80 hv -88/89 8.200 Scantic 575, Johnson 70 hv -78/86 6.800 PULPETTI JA AVOVENEET Trophy 2103 CC, Mercury 225 Optimax -07 39.900 Ryds 18 GTS, Mercruiser 135 hv -08 22.900 Arimar RIB 540, kumivene Johnson E-Tech 90 hv -05 RIB 19.900 Buster XL, Yamaha 70 hv BETOL -94/06 12.400 Finnmaster 520 Troller, Mercury 60 hv EFI -04 11.900 Scand 550, Yamaha 225 hv -96/90 9.900 Bella 450 FR, Johnson 35 hv -01 5.500 Terhi Sea Fun(II laatu) Yamaha 15 hv UUSI 4.400 Buster RS , Mariner 40 hv -88 4.200 Buster R, Suzuki 40 hv + Yamaha 2 hv -82 3.400 + PALJON MUUTA 17. Juhlinnan kohteena olevan kirjailijan kunniaksi Ahvenanmaan posti julkaisi hänestä myös postimerkin. Lisäksi Myrskyluodon Maija elokuvan tekopaikalle järjestettiin viime kesän mittaan useita veneretkiä. päivä lokakuuta vuonna 1909. Juhlavuoden aikana on esitetty myös huolestuneisuus Väderskärin saarella olleiden rakennusten nykytilanteesta ja toivottu niiden säilyttämistä jälkipolville. 43.900 SEA RAY 370 SUNDANCER, 11.40 x 3.84 m, vm- 95, k.otto 97, 2 x Caterpillar 350 hv dsl. 62.500 . KATSO TARJOUKSEMME PÄIVITTÄIN : WWW.MASIMP.FI YAMARIN 850 BIG GAME, 8.50 x 2,75 m, Mercruiser 180 hv diesel 92. Lisätietoja: www.oceanspirit.fi MAHTAVASTA VALIKOIMASTAMME LÖYTYY Nyt todelliseen syyshintaan. DP-S , 270 hv. 12.900 REGAL 2650 CUDDY, 8,30 x 2,50 m, Volvo Penta 8.1 GI /DP, 375 hv, - 05, ajotunnit 91,5 h. Hyvin varusteltu jahti. Lähes uudenveroinen, ajettu vain 56 t. H. Janne Gröningin kuvittama kalenteri nyt myynnissä Luontokuvaaja Janne Gröningin kuvia Itämerestä voi nyt ihailla uudessa vuoden 2010 kalenterissa, jossa on jokaiselle kuukaudelle upea kuva Itämereltä. Suositun kirjailijan syntymäpäivä oli Vårdössä 7
Sieni on kokonaan valkoinen, myös sen malto on valkoista. Suippumyrkkyseitikki kasvaa kosteissa havumetsissä ja korpimetsissä kuusen seurassa. Valitut taideprojektit toteutetaan vuonna 2010 ja esitetään osana Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkiohjelmistoa. Laivaeläimet-näyttely Suomen merimuseossa 2.10. Matkustaminen "hitaita" ja ympäristöä kohtuullisesti kuormittavia tapoja käyttäen on olennainen osa tutkimusmatkoja. Sieni on keskikokoinen, lakki on kanelinruskea ja keskusta terävähuippuisesti koholla. Kausi jatkunee parhaimpien sienten osalta lokakuun lopulle. Hanke on osa Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -ohjelmaa. Eläimet olivat tärkeitä merimiehille, sillä niille pystyi osoittamaan hellyyttä ja niistä oli seuraa pitkillä merimatkoilla. Näyttelyssä voi kuunnella papukaijan puhetta, silittää jääkarhun taljaa, nähdä jättiläisrotan ja vesikirpun, käväistä höyrylaivan ruumassa ja purjealuksen keittiössä. Suomeen salakuljetettiin apinoita ja käärmeitä, ja eläimiä käytet- Tutkimusmatka Itämerellä - avoin projektihaku Kuva: Suomen merimuseo tiin laivoilla tuoreen ruuan puutteessa myös ravinnoksi. Valkokärpässieni kasvaa yksittäin tai monen itiöemän ryhminä kuusivaltaisissa kangasmetsissä. 2009-3.4.2010 Hyvänä ruokasienisyksynä myös paljon myrkkysieniä Metsäntutkimuslaitoksen mukaan tänä syksynä on esiintynyt tappavan myrkyllisiä valkokärpässientä ja suippumyrkkyseitikkiä enemmän kuin monena aikaisempana vuonna. Projektihaun kautta haetaan uusia ja ennen julkaisemattomia ehdotuksia, joiden olennainen osa on Itämerellä tapahtuva tutkimusmatka. Ehdotusten toivotaan ammentavan tieteestä, mutta tulosten tulkinnan ja tarkastelun viitekehys on taide. Lisäksi eläimiä tuotiin myös kaukomatkoilta tuliaisina. Tekniikan kehittyessä ja matkojen lyhentyessä eläimet kuitenkin vähenivät laivoilta, ja nykypäivänä laivaeläimet ovat usein ei-toivottuja salamatkustajia. Se esittelee eläinten erilaisia rooleja merenkulussa, sillä lähes jokaisessa laivassa oli ainakin 1900-luvun puoliväliin saakka lemmikki, yleisimmin kissa tai koira. Tutkimusmatkoille kutsutaan taiteilijoita, tutkijoita ja muita kulttuurivaikuttajia työskentelemään taiteen ja tieteen rajalla. Tämän vuoden sienisyksy on ollut monien ruokasienten osalta satoisa. Projektiehdotuksia otetaan vastaan 21. Syntyvien teosten tulisi taiteen keinoin kiinnittää huomiota Itämeren tilaan ja herättää sen vaikutuspiirissä elävien tietoisuus omasta vastuustaan sen tulevaisuudessa. Eläimillä oli laivoissa myös työtehtäviä. joulukuuta saakka. Lisätietoja: http://00capsula00.wordpress.com 19. Sen sisältämät solumyrkyt ovat pysyviä, eivätkä ne hajoa sientä keitettäessä tai paistettaessa. Osallistujia rohkaistaan sukeltamaan Itämeren pinnan alle, pohjamutiin saakka, tiirailemaan merta lokkiperspektiivistä tai tutustumaan meren muihin ulottuvuuksiin näiden välillä. Myöhäissyksyn yöpakkasista ja lumen tulosta riippuen suppilovahveroita, kantarelleja, lampaankääpiä ja hallavahakkaita voi poimia vielä jopa marras-joulukuussa. Poikkitaiteellinen Tutkimusmatka Itämerellä kutsuu Suomen ja Viron taiteen tekijöitä ihmettelemään ja tutkimaan Itämerta, siihen liittyviä luonnonilmiöitä ja omaa suhdettaan muuttuvaan mereen. Kanootti, kuumailmapallo, optimistijolla, merentutkimusalus tai soutuvene ovat vain muutamia esimerkkejä mahdollisista kulkuvälineistä, joita taiteellinen tutkimusmatkailija voi käyttää päästäkseen lähelle merta. Suippumyrkkyseitikin sisältämät solumyrkyt eivät myöskään häviä keittämällä tai paistamalla. Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat Capsula ja Suomen biotaiteen seura ry. Onko Itämeren yleinen tila se ilmiö, jota tutkitaan, vai halutaanko merta lähestyä sen ainutlaatuisten luonnonilmiöiden ja ekosysteemien kautta, jää kunkin taiteilijan itse päätettäväksi. Uutiset S/s Glenardin laivakoira 1920-luvun alkupuolella. Laivaeläimetnäyttely Suomen merimuseossa Merikeskus Vellamossa, Kotkassa, avautui lokakuun alussa Suomen merimuseon näyttely laivaeläimistä
Kuva: Pasi Toivonen "Kalassa rauhoitun" 20 · Saaristo 6/2009
Otin vavan käteeni ja kelailin siinä rauhallisesti siimaa sisään, kala taisteli ja otti melkoisia syöksyjä vielä lopussakin, kunnes mukana olleet paikalliset pojat saivat sen koukulla veneeseen. Myöhemmin syksyllä, kun joet on rauhoitettu Mikko haluaa päästä heittokalastamaan merelle tai järville. Mutta on niitä makoisia saaliita tarttunut Mikon "onkeen" Suomessakin. Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN MIKKO " PELTSI" PELTOLA on monipuolinen ja intohimoinen harrastajakalastaja. - Ne olivat tosi surkeita, esimerkiksi vaappujen koukut olivat niin tylsiä, että vieläkin käy mielessä, pitäisikö sinne lähettää teroitin. Afrikassa kalastaminen oli melkoinen kokemus, vaikka Mikko puistelee vieläkin päätään, kun muistelee niitä kalastusvälineitä, joita siellä käytettiin. Siitä kalastusharrastukseni alkoi pikkuhiljaa käydä säännöllisemmäksi. Saalis painoi 16,5 kiloa ja tuntui lähes samanpituiselta minun kanssani. - Olin ollut jonkun kaverin mökillä ja heiteltiin virvelillä, se oli mukavaa puuhaa. Lopulta hurahdin aktiiviseksi harrastajaksi, kun pääsin vuonna 2001 ensimmäisen kerran tutustumaan koskikalastuspaikkoihin Keski-Suomessa, Mikko kuvailee. Pakko päästä kalaan Nykyään hän perhokalastaa Vantaanjoessa alkusyksyisin ja keväisinkin. - Sain tuossa juuri syyskuun alussa, ennen rauhoitusaikaa Vantaanjoesta noin kolmekiloisen meritaimenen ja se tuntui upealta. Se oli sellaista ajankulua silloin lapsena, Mikko kuvailee ja kertoo, että saaliiksi tuli ahventa ja lahnaa, joita äiti saattoi halstrata takassa joskus ruoaksikin. Vasta 18-vuotiaana Mikko osti ensimmäisen oman virvelinsä. Saaliiksi kelpaa kaikki kalalajit, kuten kuha, Mikko Peltola nappasi 16,5 kiloisen barracudan Atlantin valtamerestä. 21. - Matoa koukkuun, ja laiturille ongelle. Hän kalastaa niin järvillä, joissa kuin meressäkin, eikä ulkomaillakaan kalastaminen ole vierasta. No, ainakin melkein, Mikko Peltola kertoo suurimmasta kalasaaliistaan. Se oli kohtuullisen kokoinen, oli mukava väsytellä sitä rantaan, Mikko myhäilee. Lapsena riitti onkiminen Hän aloitti kalastusharrastuksensa jo lapsena perheen kesäasunnon tuntumassa olevan järven rannalla, Vihdissä. Yleensä sieltä tulee kirjolohta, mutta olen tiennyt, että Vantaanjoesta saa myös meritaimenta. Miehellä taitaa olla aina kalavehkeet mukana, meni hän minne hyvänsä. V altava barracuda iski kiinni koukkuun Afrikassa, kun olin paikallisten kalastajien kanssa vetouistelemassa Sierra Leonen edustalla, Atlantin valtamerellä. - Jälkeenpäin olen ihmetellyt, miksi en silloin halunnut virveliä, vaan minulle riitti onkiminen
- Itselläni on vain soutuvene, joten olen hieman riippuvainen siitä, pääsenkö kalareissulle jonkun kaverin venekyydissä. Sellainen kampanjakin on olemassa, että Vapauta suurhauki, Mikko kertoo. Talvella hän pitää harrastuksesta pienen tauon, koska pilkkiminen on jäänyt vielä vieraaksi, kuten verkkokalastuskin. - Joskus olen käynyt kokemassa kavereiden verkkoja, mutta en oikein pidä verkkokalastami22 · Saaristo 6/2009 sesta varsinkaan jokisuissa, kun se on niin haitallista taimenille. Osa kalasaaliista päätyy silti Mikon paistinpannulle tai savustuspönttöön.. - Keväällä kalastan merellä ja järvillä myös haukia, mutta ainakin suurimmat päästän yleensä pois, jotta niiden poikastuotanto säilyisi. Myös kaikki alamittaiset kalat pääsevät hänen käsistään tietysti vapauteen sekä hyvin usein uhanalaiset taimenetkin. Lisäksi verkkoon tarttuu usein niin paljon vääriä kaloja. Joskus olen myös vuokrannut kalastamista varten päiväksi moottoriveneen, Mikko kertoo. Kuva: Olli Kangas 7,5 kiloinen turska ja 5 kiloinen kissakala kävivät koukkuun Jäämerellä. ahven, siika, hauki ja tietysti kalojen aatelit: taimen ja lohi
- Kalastusliikkeissä on se huono puoli, että aina kun sellaiseen menee, haluaa ostella kaikenlaista. Hän kuitenkin myöntää, että erilaisia kalastusvälineitä on kertynyt hänellekin kaappikaupalla. Mikko on kuitenkin sitä mieltä, että kun käy säännöllisesti kalassa, niin saalista tulee ainakin joskus. Joskus vuokraamme veneen tai kalastamme rannoilta. Kuvassa Saimaalta saatu 4,5 kiloa painava järvilohi. - Syön mielelläni esimerkiksi Vantaanjoesta saamaani kirjolohta. Ei sille voi olla mitään selitystä, miksi näin tapahtuu. Kannattaa odottaa. Kalastusvälineilläkin on merkityksensä - Kun aloittelin harrastusta, kalastelin aivan väärillä uistimilla ja välineillä. Lisäksi Jäämerelläkin kalastaminen on kiehtovaa. Saaliit ovat erikoisia. Sen otan talteen, kun se ei siellä lisäänny. - Aina kannattaa myös kysellä muilta kalastajilta vinkkejä. Tietoa, taitoa ja tuuria Mistä sitten johtuu, että toiset saavat usein kalaa ja toiset harvemmin. Silloin tarvitaan järeämmät välineet. Tenojoella ja Jäämerellä Mikko suuntaakin mielellään kesäisin Lappiin kalastamaan, yleensä Tenojoelle, mutta joskus hän on käynyt myös Inarin Juutuanjoella. - Markkinoilla on monenkirjavaa kalastustuotetta myynnissä, mutta itse en osta kalleinta enkä halvintakaan, vaan keskihintaisia tuotteita, Mikko toteaa. - Monesti paikalliset niin järvien, jokien kuin merienkin äärellä tietävät, että milloin sitä saalista saa. - Lapissa on hieno kalastaa. Lopulta noiden ohjeiden myötä tulosta alkoi tullakin, Mikko kertoo ja muistelee esimerkiksi yrittäneensä siikaa virvelillä, missä oli hauelle tarkoitettu iso uistin. Hänen tuttunsa taas saa lohen lähes joka reissulla. Vaikka sääntöjä onkin paljon, ne ovat tarpeellisia. Hän vaihtoi sen kaverin vinkin avulla pieneksi, valkoiseksi uistimeksi, ja siikaa alkoi tulla. Kun kalastaa säännöllisesti, oppii pikkuhiljaa itsekin ymmärtämään, mikä tyyppisiä välineitä kannattaa käyttää kussakin tilanteessa. Sieltä saattaa saada jopa satakiloisen ruijanpallaksen, Mikko kuvailee. - Kalastamiseen liittyy niin paljon erilaisia uskomuksia. En oikein tiedä itsekään, kuinka suuri osa kalansaamisesta on tietoa ja kuinka suuri osa tuuria, Mikko pohtii. Välineitä kertyy väkisinkin, kun mi- nulla pitää olla käytössä esimerkiksi pienet virvelit ja perhovehkeet pienelle joelle sekä suuremmat sitten taas eri tarkoitukseen, koska käyn Tenojoella joka kesä ja silloin tällöin Jäämerelläkin. Kuva: Jussi Kasurinen Kuvassa Tammisaaren edustalta saatu 7,3 kiloinen hauki. Kuva: Teijo Himanen Mikko Peltolalle kelpaa saaliiksi kaikki kalalajit, kuten kuha, ahven, siika, hauki ja tietysti kalojen aatelit: taimen ja lohi. - Minulla on yksi ivalolainen kaveri, jonka kanssa käydään Jäämerellä. Sitä hän ei ole vielä saanut, mutta ehkä joskus... n 23. Joskus joku on tullut minullekin sanomaan, että viime viikolla olisi ollut parempi tulla kalaan tai tule parin viikon päästä, Mikko kertoo ja toteaa, että kuuluu myös siihen joukkoon, joka ei aina saa kalaa. Sen hän kuitenkin tietää, että ajoituksella on oma merkityksensä. Esimerkiksi se, ettei turisti pääse joelle itse soutamaan on hyvä asia, sillä siinä menisi joki äkkiä pilalle. Hän tuntee alueet, kun on kolunnut niitä jo vuosia. - Olen saanut Jäämereltä esimerkiksi yli seitsemänkiloisen turskan, kissakaloja, puna-ahventa, koljaa ja seitiä. Joskus joku ystävällinen ihminen tuli sitten neuvomaan esimerkiksi, että hanki erilainen uistin tai perho. - Yksikin kaveri on yrittänyt kalastaa lohta koko ikänsä, eikä ole koskaan saanut
Liukkautta pitävät pohjat. Hinta: 4,90 Lisätietoja: Wake Fishing Oy Kynsikäs Master villa 100% villaa. Hinta: 12-15 e Lisätietoja: Finlandia-Uistin Oy Lämpösaapas Powerboots Original Low Uusi kevyempi malli perinteisen Powerboots Original-lämpösaappaan rinnalle. Pitävä ja kestävä nahkakämmen. Matala- ja tilavavartinen versio sopii hyvin paksummillekin pohkeille. 100% vedenpitävä. Syys- ja talvikalastukseen Click2Knot Click2Knot solmii luotettavan unisolmun fluorocarbon-siimaan. Jumbo lentää painonsa ja muotonsa ansiosta hyvin. Solmuton koukku, joka pyöräytetään siimaan. Lämpimät ja joustavat jopa -30 asteessa. Oikein tehty solmu saa vieheen uimaan siten kuin se on suunniteltukin. Hinta: 98 Lisätietoja: Kalastuskolmio Oy Perinteinen malli Powerboots Originalista 24 · Saaristo 6/2009 Low-malli. Hinta: 39,90 Lisätietoja: Wake Fishing Oy Easy2Hook Patentoitu uutuus. Hinta: 18,90 Lisätietoja: Kalastuskolmio Oy Jumbo Suurhaukien suupala, Jumbo, on olemukseltaankin "jumbomainen", paksu särkimäinen vaappu, joka luo mielikuvan hauelle kookkaasta saaliskalasta. Shallow: 12 cm / 27 g / 0-1 m. Koot 35 48. Vaappu sukeltaa nopeasti syvälle
Dartmaster Jerk on helposti heitettävä. (03) 767 4153, www.nilsmaster.fi Kalastuskolmio Oy, PL 26, Parola, Puh. Hinta: n. Saatavana 3-kokoa: 8g, 18g ja 29g. Hinta: n. 045 138 1857, www.wakefi shing.com 25. Pienemmät Invinciblet soveltuvat hyvin taimenkoskille tai kirjolohilammille soutu-uisteluun. Mallistosta löytyy sopiva väri jokaiseen makuun. Hinta: 8-10 Lisätietoja: Finlandia-Uistin Oy Jigwobbler -uutuusviehe Suomalainen keksintö. Materiaaleina uistimissa käytetään uushopeaa, messinkiä ja kuparia. Parhaimpaan tulokseen lusikalla pääset kelaamalla sitä vaihtelevalla nopeudella, jolloin se imitoi haavoittunutta pikkukalaa. 9-12 e Lisätietoja: Finlandia-Uistin Oy Dartmaster Jerk 15 cm Tehokkaat kylmän veden aikaan hitaasti uitetetut jerkit annetaan hieman upota, jonka jälkeen kalastaja laittaa uistimen uimaan nopeilla ja eripituisilla nykäyksillä. 13-15 e koosta riippuen Lisätietoja: Finlandia-Uistin Oy Tiedustelut: Finlandia-Uistin Oy, Kalkkistentie 274, Kalkkinen, puh. Hinta: alk. (03) 644 120, www.kalastuskolmio.fi Wake Fishing Oy, Vähäheikkiläntie 56, Turku, Puh. Suurimmat hauet saadaan Invinciblellä. Invincible Nils Master Invincible -vaapun uintiliike ja tehokkaat väriyhdistelmät ovat sen pyytävyyden salaisuus. Hinta: n. Lisätietoja: Wake Fishing Oy Bete Krokodil Beten Krokodil on kalastava, lämpimässä vedessä sopivan vikkelästi uiva peruslusikka. Turku Spoon on haukilusikka ja sitä saatavissa yhdessä koossa ja 20 eri värinä. Voit uittaa viehettä yhtä hyvin pinnassa kuin pohjassakin. 10-14 e koosta riippuen Lisätietoja: Finlandia-Uistin Oy Bete Turku Spoon Nimensä lusikka on saanut kalastajien keskuudessa maineikkaan haukiseudun, Turun saariston, mukaan. 9,90-13,90 koosta riippuen. Tummuneen Bete-uistimen voi helposti kiillottaa
Ja jos bumper sattuisi rikkoutumaan,. Ja kokoajan veneessä säilyy walkaroundin ympärikäveltävyys. 26 · Saaristo 6/2009 M arino APB (All Purpose Boat = monikäyttövene) edustaa uudenlaista ajattelua: innovatiivisilla ratkaisuilla vene muuntuu käyttötarkoituksensa mukaan. Sen sijaan, että suunnittelussa olisi lähdetty eri käyttötarkoituksia palvelevista kompromissiratkaisuista, Marinon monikäyttöisyys perustuu kädenkäänteessä muuntuviin tilaratkaisuihin ja yksityiskohtiin. Marino APB 27 Pituus: 8,2 m Leveys: 2,9 m Syväys: 1,0 m Paino: noin 3000 kg Moottorivaihtoehdot: Volvo Penta 300hv bensiini tai 225300hv diesel Polttoainetankki: 290 l Makuupaikat: 24 CE-luokitus: C Hinta: 141 800 164 600 e (vakiovarustein, lähtöhinta riippuu moottorivalinnasta) Lisätietoja: www.marino.fi Vene moneen käyttöön Teksti: JUHA ROSENQVIST Suomen vanhin lujitemuoviveneiden valmistaja Marino on tuonut juhlavuotensa kunniaksi markkinoille kokonaan uudenlaisen monikäyttöveneen, Marino APB:n. Eli se ei ime vettä ja kestää kovaakin kulutusta. Bumper on pinnoitettu samalla materiaalilla, jota käytetään muun muassa kalastusveneissä. Mitään kompasteltavaa ei kannelle ole jätetty. Mitään jälkiä ei jäänyt, eli materiaali kestää erittäin hyvin hankauskulutusta. Ja tässä on onnistuttu. Kaikki knaapit, köydet ja ankkurit on piilotettu laitojen koteloihin, joista köydet tulevat siististi ulos. Marinon toimitusjohtajan Ben Fagerströmin mukaan monikäyttöisyyden ohella yhtenä lähtökohtana oli muun muassa selkeä käytettävyys ja mahdollisimman kulkuvapaa kansi. Halusimme eroon pressuista ja kulkua haittaavista knaapeista sekä jaloissa pyörivistä köysistä ja lepuuttajista. Lepuuttajien tarve on ratkaistu "bumperlistalla", joka on suunniteltu veneen muotoon ja ulkonäköön istuvaksi. Vene muuttuu napin painalluksella kovan kelin yhteysveneenäkin toimivasta cabin-mallista leppoisamman kulun hard-topiksi tai silkan huviveneilyn day-cruiseriksi. APB:n ideoinnissa ja suunnittelussa näkyy valmistajan pitkä kokemus veneistä ja veneilystä. Testasimme pintaa sudittamalla nastarenkaita sen päällä
Perin27. Kuva: Martti Hirvonen Marino APB:n huippunopeus riippuu valitusta moottorista: parhaimmillaan APB 27 kiitää 40 solmua. Muunneltavuuden salaisuus on kabiinin takaseinässä, jonka voi laskea takakannen alle piiloon, kuten avoautossa katon. Veneen monikäyttöisyys perustuu kädenkäänteessä muuntuviin tilaratkaisuihin ja yksityiskohtiin. sen pystyy helposti vaihtamaan, Ben Fagerstöm huomioi. Yhdessä monta venettä APB:n kantavin idea on ollut yhdistää yhteen ja samaan veneeseen monta venetyyppiä. APB on ikään kuin veneiden cabriolet, joka muuttuu napin painalluksella kovan kelin yhteysveneenäkin toimivasta cabin-mallista leppoisamman kulun hard-topiksi tai silkan huviveneilyn daycruiseriksi. Ja kokoajan veneessä säilyy walkaroundin ympärikäveltävyys. Kabiinin isot kattoluukut aukeavat myös sähköisesti
Sisätilojakin on helppo muunnella, sillä kahden istuttava kuljettajan penkki on liikuteltavissa lattiaan asennettua kiskoa pitkin. Tällöin liesi löytyy kuljettajan penkin alta ja allas sivuistuimen alta. Esimerkiksi kuljettajan penkkiin on asennettu askel-levy, jonka laskemalla kuski voi ajaa seistenkin katon ollessa auki. Kevyesti kulkien Marinon APB:ssa on 20-asteen vpohja, joka tekee siitä vakaan mutta samalla kevyesti kulkevan. Kulku keulassa olevaan makuu- hyttiin on helppo ja hytti on liukuovella suljettava. Isolla kannella kelpaa ottaa aurinkoa tai hyödyntää sitä vesiurheilun tai kalastuksen merkeissä. Penkin selkänoja on käännettävissä yhdellä kädenliikkeellä, jolloin kuskinpenkki muuntuu seurustelutilan istuimeksi muodostaen kokonaisuuden kabiinin sivustoille sijoitettujen istuinsohvien kanssa. Eli kun APB:lla lähdetään vesille, niin veneilyn kulloinenkin tarkoitus ratkaisee, missä muodossa venettä käytetään. Istuimien alta löytyy mukavasti säilytystilaa ja vakiona oleva jääkaappi sijaitsee kuljettajan istuimen rungossa. Kotimaisuusaste on Marinon veneissä mahdollisimman korkea. Huomionarvoista Marinon veneessä on myös kattava perusvarustelu. Pentteripaketin (liesi, allas ja makeavesijärjestelmä) saa lisävarusteena. Sisäratkaisujen punaisena lankana toiminnot on sijoitettu niin, että ne eivät ole näkyvillä tilaa viemässä mutta ovat tarvittaessa helposti ja nopeasti käytettävissä. Matkanopeusalue on Ben Fagerströmin mukaan laaja, 1830 solmua, tavanomaisimman kulkuvauhdin asettuessa jonnekin 22 solmun tietämille, jolloin polttoainetta kuluu vain 1,1 litraa meripenikulmaa kohden. Tällä olemme pyrkineet vastaamaan veneilyn muuttuneisiin tarpeisiin. Lisäksi kabiinin sivuistuinten alla on kummallakin laidalla makuupaikalla varustettu minihytti, jossa voi tarpeen vaatiessa yöpyä. Useiden ratkaisujen suoranainen yksinkertaisuus kertoo hyvästä suunnittelusta. n. Muun muassa tuulilasipuhallin, pyyhkijä ja pissapoika ovat vakiona samoin karttaplotteri, johon on integroitu paljon muitakin toimintoja. Kuva: Martti Hirvonen Knaapit, köydet ja ankkurit on piilotettu laitojen koteloihin, joista köydet tulevat siististi ulos. Esimerkiksi kansi on tehty kotimaisesta lämpökäsitellystä koivusta ja sisustuksessakin on käytetty ekologisesti kestävällä pohjalla viljeltyä mahonkia. Yhä useammin veneillään vain päivisin ja veneilystä halutaan siihen liittyvine harrastuksineen nauttia mukavuudesta tinkimättä, Fagerströn kiteyttää. Sisätilojen yksityiskohtia Kulku APB 27:n kabiiniin on helppoa niin takakannelta kuin veneen 28 · Saaristo 6/2009 sivuiltakin. Tarvittaessa APB toimii myös kuljetusveneenä, sillä takakannelle mahtuu niin mönkijä kuin rakennustarpeita. Takakannen saa myös helposti muutettua kokonaan avoimeksi ja tasaiseksi. Veneen huippunopeus riippuu luon- nollisesti valitusta moottorista: parhaimmillaan APB 27 kiitää 40 solmua. Kahden hengen makuutilaksi se on riittävä. Kulkuaukot ovat väljät ja hytti on kokonaisuudessaan avara ja valoisa, kiitos selkeälinjaisen sisustuksen sekä ennen kaikkea suurten ikkunapintojen ja kattoluukun. Näkyvyys ulos on käytännössä 360-astetta, mikä tekee veneestä miellyttävän myös matkustajille. Lisänä hytistä löytyy patjatason alta vakiotoimitukseen kuuluva vesi-wc. Mitään kompasteltavaa ei kannelle ole jätetty. teinen umpihytti muuttuu siten avotilaksi. Käytännössä toki veneen käytöstä ja käyttäjän mieltymyksistä riippuen APB 27:n lisävarustelistalta ei välttämättä tarvitse ruksia paljoakaan ylimääräistä mukaan
Marinon veneet tunnetaan tinkimättömästä laadusta ja hyvästä suunnittelusta. Useat Marinon venemallit ovatkin saaneet laajaa tunnustusta. Puolenvuosisadan aikana kertyneen osaamisen ja kokemuksen pohjalta Marino kehitti juhlavuotensa kunniaksi kokonaan uudenlaisen monikäyttöveneen, Marino APB:n. Kuvat: Martti Hirvonen Sisäratkaisujen punaisena lankana toiminnot on sijoitettu niin, että ne eivät ole näkyvillä tilaa viemässä mutta ovat tarvittaessa helposti ja nopeasti käytettävissä 29. Yksi muunneltavuuden salaisuus on kabiinin takaseinässä, jonka voi laskea takakannen alle piiloon, kuten avoautossa katon. 50 vuotta lujitemuoviveneitä Suomen vanhimman lujitemuoviveneiden valmistajan, Oy Marino Ab:n, tarina alkoi Kulosaaressa Tor-Björn Fagerströmin kellarissa vuonna 1958. Lujitemuovia (lasikuitua) alettiin kokeilla ja käyttää veneiden valmistuksessa 1950-luvulla. Lasikuidun ja puun yhdistelmää ei vielä tuolloin pidetty yleisesti mahdollisena mutta jonkun on oltava aina pioneeri. Runko oli lujitemuovia mutta kansi puuta. Marinon ensimmäiset tuotantotilat sijaitsivat Hangossa, jossa syntyi myös Marinon suosituksi muodostunut pieni moottorivene, Family Sport. Marinon sen aikainen menestystuote oli 4,3 metriä pitkä Sport-malli, jonka erikoistarjousmyynti Helsingin venenäyttelyssä toi runsaasti huomiota. Veneiden rungot on pitkälti kehitetty ja testattu kilpailutoiminnassa. Vuotta myöhemmin saman kokoluokan veneitä oli jo muillakin valmistajilla. Hangosta Marino siirtyi Jokelaan vuonna 1965 ja pari vuotta myöhemmin edessä oli muutto omaan tehdaskiinteistöön Sipoonjoen rannalle. Tuotannon ja ammattitaitoisen työvoiman vaatimukset kasvoivat ja viisi vuotta myöhemmin Marino rakensi kokonaan uuden tehtaan Pännäisiin, Pietarsaaren lähelle. Helmikuussa 2009 Marino täytti 50 vuotta. Tällä varmistettiin mahdollisimman joustava siirtymä ja yrityksen jatkuvuus. Perheyrityksenä toimivassa Marinossa sukupolvenvaihdos tehtiin hyvissä ajoin vuonna 1985, jolloin Ben Fagerstöm nimitettiin toimitusjohtajaksi. Perusopin hän sai ruotsalaiselta ystävältään ja pian Kulosaaren kellarissa valmistui ensimäinen lujitemuovinen jolla. Vuonna 1983 Marino alkoi valmistaa suurempia veneitä edustavaa 1000-sarjaa. Kemian insinööri Fagerström oli innokas veneilijä ja kiinnostunut uudesta materiaalista
Tutustu Suomenlahdella Viron Vergin satamaan tai Abrahaminluotoon. Saaristomerellä Norrskataan ja Ahvenanmerellä Asterholman sekä Jungfruskärin saariin. 137 138 139 100 101 111 110 201 200 204 251 250 208 207 242 194 211 182 181 178 175 160 155 146 151 149 150 158 127 128 116 113 Vepsu 119 161 Haikko 259 247 244 253 243 172 Kuki Kilpisaari 122 Lanskeri Koivu214 228 232 217 221 223 188 131 277 298 359 369 356 350 345 324 325 333 280 304 263 261 265 241 292 295 Vartiosaari Särkkä 375 336 339 342Abrahaminluoto Iso Vasikkasaari 378 347 413 419 428 411 407 406 402 403 387 399 16 Abrahaminluodon tunnistaa helposti sen majakkaa muistuttavasta punavalkoisesta loistosta. ABRAHAMINLUOTO Missä kohde sijaitsee? Suomenlahdella. Loistosaarella Tämä yksinäinen saari aivan pääkaupunkiseudun vilkkaiden liikenneväylien tuntumassa ei välttämättä karun ulkomuotonsa vuoksi veneilijöitä kutsu, vaikka sen punavalkoinen loisto onkin kieltämättä tuon saarialueen komeimpia. Hieman syrjässä olevan saaren rauha johtuu osittain siitä, ettei sen tuntumaan ole keväisin juuri asiaa. Tosin moniin kohteisiin pääsee myös omalla autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla. 30 · Saaristo 6/2009. Abrahaminluoto on näet lukuisten lintujen suosimaa reviiriä, jonne varsinkin niiden pesimisaikana tunkeutuja saa taatusti vastaansa melkoisen metelin ja lintulauman. Paras aika käydä tutustumassa tähän saareen on joko aikainen kevät tai pitkä sekä toisinaan myös Miten kohteeseen pääsee? Omalla veneellä. Saaristokohteet Talven suunnitelmien varalle Teksti ja kuvat: ALTTI HOLMROOS Saaristouutiset esittelee jälleen viisi kiehtovaa käyntikohdetta veneilijöille
Jos paikalla käyneellä ei ole suurempaa kiirettä edetä matkanteossa, niin polkupyörän vuokraaminen tuo mainion lisän paikallistuntemuksen lisäämiseen. VERGI Missä kohde sijaitsee? Suomenlahdella. Miten kohteeseen pääsee? Omalla veneellä sekä Viron rannikolta myös autolla tai polkupyörällä. 31. Satamaa suositellaan lähinnä veneille, joiden syvyys on alle kolme metriä. Alueelta löytyvät lähes kaikki veneilijän tarvitsemat palvelut: makeaa vettä, sähköpistokkeet, jätteiden vastaanotto, polttoainetta, sauna, veneen korjausmahdollisuus, kauppa, polkupyörien vuokrausta sekä ruokailumahdollisuus. Vergi sijaitsee Lahesmaan kansallispuiston alueella ja sen lähituntumasta löytyy Vergin vanha kylä sekä jo mainittu Altjan "museoitu" kalastuskylämiljöö, Heinsaaren yksityinen kotimuseo ja Vosun melkeinpä maaseutumainen ympäristö. Rantautuminen Abrahaminluodolle onnistuu parhaiten sen syvävetisen pohjoisrannan puolelta, mutta tuolloinkin on syytä olla huolissaan veneen kiinnittämisestä. Vergi on Viron itsenäistymisen myötä tullut koko ajan yhdeksi suomalaisveneilijöiden suosikkikohteeksi, jonne saapuu kesäkuukausina tasaisena virtana lahden takaa heimoveljien paikkaan ihastuneita tai siihen jo ennestään tutustuneita. Saaristokohteet melko tuulinen syysaika, jolloin ei tarvitse ainakaan pelätä siivekkäiden joukkohyökkäyksiä. Vanhojen kirjojen ja valokuvien mukaan saarelta pitäisi löytyä heidän peruskallioon hakkaamiaan ja melko suuriakin kalliokaiverruksia. Lainvoimaisen kalastusluvan omaavalle paikka lienee myös melkoinen haaste. Mielenkiintoiseksi tämän saarikäynnin tekevät vanhat tiedot, joiden mukaan Krimin sodan vuosina, siis jo 1854-1855, tällä saarella olisivat ranskalais-englantilaiset sotajoukot viettäneet aikaansa ja katselleet Viaporin sekä Helsingin pommittamista. Tuo lienee jo aika hyvä syy vierailla nykyisellä loistosaarella. Vergin aallonmurtajan suojassa näkee kesäkuukausina varsinkin kotkalaisia vierailijoita. Kaupungin kupeessa Virossa sijaitsevan Vosun kaupungin ja naapurikylän Altjan tuntumassa sijaitsevasta Vergin vierassatamasta ei ole pitkä matka naapurimaan Venäjän rajalle, ja tähän suosittuun satamaan saapuva saattaa hyvällä säällä jo erottaakin Venäjän etäiset ääriviivat. Paikka on varsinkin kotkalaisten veneilijöiden suosima käyntikohde. Puuton saari ei kävijälleen paljon tarjoa, mutta sieltä voi vaikkapa ihailla vilkasta laivaliikennettä tai etsiä jälkiä lukuisista linnunpesistä. Tämä suosittu käyntikohde sijaitsee Vainupean niemellä, Vergin niemen ja siihen padon myötä yhdistyvän saaren suojassa, jonne ensikertalaisen on syytä matalan rannan vuoksi edetä hyvin varovasti
Saarella on omasta takaa kyläkauppa, jonka olemassaolo on siellä asuville sekä lähiseutujen kesäasukkaille todellinen aarre, lähes jokapäiväinen käyntipaikka. Kesäisin se on seudun todellinen kokoontumispaikka. Norrskatan lauttalaiturin olemassaolon havaitsee myös ruotsinlaivojen käyttämää väylää kulkiessaan. Hieman unohdetun ja syrjässä olevan Norrskatan menneisyyteen liittyy myös yksi maamme historian valovoimaisista säveltäjistä, sillä itse maestro Jean Sibelius on nuorukaisvuosinaan viettänyt vanhempiensa ja sisariensa kanssa yhden kesän saaren kylämaisemassa. Torsö Ehrensvärd 32 · Saaristo 6/2009. Saaristokohteet 1333 1326 1327 1331 1304 1310 1072,1073,1074 1068 1040 1060 930 934 896 914 910 938 902 942 898 894 Keisarinkari Långören 1025 946 1015 999 998 1010 1030 958 954 962 893 Mietoinen an Heponiemi 886 888 882 878 874 870 710 714 692 706 696 702 682 726 688 670 666 655 558 564 570 646 561 Bärö 1105 1100 1110 1005 1000 1115 1120 966 964 730 854 734 742 738 746 644 Långnäs 970 990 Norrskata Verkan Tasluoto 1165 Hamn Hummelskä Bredskär Bogskä Kråkskär 1140 1135 Sattmark Norrskatan tyhjilleen jäänyt lauttalaituri soveltuu nykyisellään erinomaisesti 748 vaikkapa veneen äkkinäiseen huolto- ja korjaustoimintaan. 638 552 543 549 546 Kälö 838 834 830 Killingholm Brunskä 850 818 754 628 632 Ingolskär 810 Äspskär 1145 Flalalandet Norrhära Ubbenholm 994 Kappalholm 794 Knivskä Gullkron 758 762 626 Bodö Lökholm 603 623 Krokkarudden 600 Killingholm 620 597 594 601 534 531 537 529 501 447 495,498 492 490 483 453 456 425 443 431 434 437 416 422 413 419 428 411 Viklandet Borstö 614 Vikarskär Bokulla 802 798 782 Lauttalaiturin luona 608 Nöthol- 591 588 576 525 Morgonland 516 Baggö 465 Rösund NORRSKATA Missä kohde sijaitsee? Saaristomerellä. Miten kohteeseen pääsee? Omalla veneellä, saaristolautalla ja omalla autolla sekä polkupyörällä. 445 Suomen saaristossa pääsee veneetönkin matkustaja losseilla ja lautoilla aivan ulkomeren tuntu513 519 477 Hauensuoli 468 474 Gustav Adolf maan ihailemaan komeaa saaristoamme. Korppoon Galtbyn lauttarannasta Houtskärin Kittuisiin ja Kökariin lähtevien lauttojen lisäksi lauttarannasta pääsee myös päivittäin useaan otteeseen Norrskataan. Aivan lauttalaiturialueen lähellä oleva entinen lossilaituri tarjoaa myös veneilijälle oivan kiinnittymispaikan, ja sieltä pääsee kätevästi lautan myötä käymään Korppoon pääsaarella. Tämä mahdollistaa myös matkailijoiden sekä paikallisten sujuvan liikkumisen Korppoon pääsaaren pohjoispuoliselle alueelle. Yksi tällainen saaristokohde on Länsi-Turunmaan Korppooseen kuuluva Norrskata, joka sijaitsee pääsaaren pohjoispuolisella alueella ja vilkkaasti liikennöidyn ruotsinväylän pohjoispuolella
Ingolskär 1135 Knivskä 1140 Tämä pituudeltaan varsin mittava merenselkä erottaa pohjoisosallaan tavallaan Vakka-Suomen Gullkro Missä kohde sijaitsee. tuinen taival. Tähän tulokseen päätyy jo niiden rantakallioita katsellessaan, sillä niistä löytyy useita kiinnityksen mahdollistavia rautatappeja. Saaren länsiosassa olevan Gloholmin kallioilta avautuu linjataulujen tuntumasta melkoinen näkymä lähisaaristoon ja siellä sijaitsevat vanhat kivikummelit kielivät tämän saaristoseudun olleen jo muinaisina aikoina saaristolaisten käytössä. 1232 Norrby 1220 Tasluoto Ahvenanmaan alueella 1230Lemböte Näsenin niemi Furuholm1161 1160 1155 Lemströmin kanava 1165 Hamn Kälö Hummelskä Bredskär Mörholm 838 834 830 Killingholm Brunskä 754 Stora Båtskär Kihdin selällä on maineensa, jopa hieman pelottavakinGranhamnmoni välttelee kovilla tuulilla sen Bogskä ja siksi 850 1205 818 Kråkskär ylitystä. Asterholmassa on pari asutuskeskusta, mutta jo mainittu pohjoiskärki on niistä sekä myös kesämökeistä jokseenkin vapaa ja mahdollistaa näin rantautumisen noudattaen lähestymisessä vaadittavaa tiettyä varovaisuutta. 1145 762 Äspskär mutylityskohta. Kappalholm Flalalandet 75 ja Ahvenanmaan saaristot toisistaan, jolloin niiden väliin jää myös merenselän pienin mahdollinen 810 Norrhära 794 Ahvenanmerellä. Itse Asterholman läntiseen rannan luodeosassa olevaan rantaan johtaa myös kolmen metrin veneväylä. Saaren monet pohjoispuoliset poukamat tarjoavatkin useita oivia rantautumispaikkoja, kuten myös aivan sen tuntumassa olevat monet pienemmätkin saaret. 782 994 Borstö Bokulla 802 Vikarskär Omalla veneellä. Kapeimmillaan tämä Kihdin ylityskohta on Torsholman ja Nåtön saarten välillä, Bodö ta myös Asterholman ja Immaskärin saarien välisen merenselän ylitys on suunnilleen saman piViklan Ubbenholm Lökholm Miten kohteeseen pääsee. Saarista juuri Asterholma on merikartan osoittamasta kivisyydestään huolimatta erittäin suosittu viikonloppujen käyntikohde, jossa vierailevat säännöllisesti niin kustavilaiset kuin myös itäisissä 798 Ahvenanmaan osissa asuvat veneilijät. Kaiken kaikkiaan juuri nämä Ahvenanmeren saaristo-osat ovat kivisyydestään johtuen niitä vähiten koluttuja osia, joka jo sinällään on kokeneellekin veneilijälle mitä melkoisin haaste. ASTERHOLMA 33. Saaristokohteet 1333 1326 1327 1331 1304 1310 1072,1073,1074 1068 1040 1060 930 Rann Koxnan Långören Kråkskär Hundklobb Olofnäs 1255 1175 1180 1025 934 896 914 910 938 902 942 898 894 Keisarinkari 893 Mietoinen Norra Sälskär Sälskär Havsvid- Hambodan 1015 946 999 998 1010 1030 Heponiemi 958 954 962 886 888 882 878 874 870 7 Märket 1275 1270 1245 1185 Bärö 1115 1105 1100 1110 1005 1000 706 7 726 Öra Notvike Frebbenby 1280 Färjsundet 1250 1190 966 1120 970 Bomarsund 1195 964 730 854 734 742 738 746 Långnäs 990 Norrskata Verkan Asterholman rannat tarjoavat monia mahdollisuuksia pienveneiden rantautumiselle
Tämän kaapelitaulun tuntumassa olevan sirppi- ja vasarakuviolla varustetun muistokiven ympärille on viime vuonna rakennettu luontopolkuun liittyviä puurakennelmia. Ajoittain liikkumista voivat rajoittaa saarelle kesäkuukausina tuodut ja siellä laiduntavat eläimet. Lisäksi siellä voi yhä nähdä sotilaskohteet tykkeineen. käymälät, lintutorni sekä grillipaikka. 601 Kappalholm 534 Flalalandet 603 758 413 623 Krokkarudden 600 810 626 Norrhära 794 1145 Saari762 pitkään puolustusvoimien hallitsemaa aluetta ja näin myös pääsy sinne oli kielletty. Saaristokohteet 1333 1326 1327 1331 1304 1310 1072,1073,1074 1068 1040 1060 930 934 896 914 910 938 902 942 898 894 Keisarinkari Långören Hambodan 1015 1025 946 999 998 1010 1030 958 954 962 893 Mietoinen Heponiemi 886 888 882 878 874 870 710 714 692 706 696 702 682 688 Bärö 1115 1105 1100 1110 1005 1000 Junfruskärin kolmas laituri tarjoaa purjeveneillekin mahdollisuuden käydä ihas670 666 telemassa venäläislentäjien muistokiveä. Täs- 419 oli Killingholm 537 529 416 Bodö 531 597 453 tä ehkä Viklandet 614 620nykyisin lisääntynyt käyttö. 558 730 854 734 742 738 746 644 646 564 570 966 1120 970 964 Långnäs 990 Norrskata Verkan Tasluoto 1165 Hamn Kälö Hummelskä Bredskär Mörholm 838 834 830 Linnoitussaaren laiturilla 748 754 638 552 Sattmark 1140 Äspskär 628 tarkasti ottaen koko ajan suositummaksi tuleva käyntikohde, Jungfruskär, kuuluu vielä 546 543 549 Brunskä Länsi-Turunmaan Houtskärin632 läntisimpiin saariin, vaikka se mielletään usein kuuluvaksi jo AhveBogskä 850 818 Kråkskär Ingolskär nanmaahan. Miten kohteeseen pääsee. Luontopolkujen ohella käytössä ovat mm. 516 Ehrensvärd Ahvenanmerellä. Muistomerkin tuntumassa oleva ranta on avonainen ja kivinen, eikä sovellu rantautumiseen, mutta aivan lähituntumassa on ilmeisesti yksityiskäyttöä varten tehty laituri, johon uskaltanee ottaa hetkeksi kiinni jopa purjeveneellä. Killingholm Aivan 4 JUNGFRUSKÄR 34 · Saaristo 6/2009. Jungfruskärissä on sota-aika hyvin läsnä, ja yksi sen kiinnostavimmista kohteista on saaren koillisitäpuolisella rantaosuudelta löytyvä venäläislentäjien muistokivi. Puolustusvoimien poistumisen myötä saarelle saapuva voi nyt käyskennellä huoletta maastossa. Metsähallituksen omistuksen myötä425 johtuu sen 594 saarelle on 428 456 422 431 Ubbenholm Lökholm 443 501 447 434 rakennettu luontopolkuja ja pohjoiseen lahteen myös uusi laiturialue, joka ei kuitenkaan sovellu 495,498 591 782 994 Borstö Bokulla 802 Nöthol588 Baggö 492 608 437 Vikarskär Morgonland 465 reilussa parissa metrissä kulkeville purjeveneille. Laituri on tehty yksityisen kesämökin 726 561 655 tarpeita varten, joten rantautuessaan pitää huomioida, ettei riko kotirauhaa. Omalla veneellä. Onhan se kuitenkin jo melkoisen taipaleen päässä mantereen tuntumassa olevista 1135 Knivskä Gullkron venesatamista. Samaan luokkaan kuuluu myös itärannalla oleva Rösund 525 576 483 490 798 Torsö Missä kohde sijaitsee. pieni laituri, jossa purjeveneiden köli pienessäkin aallokossa napsahtaa pohjaan. Jungfruskärissä kiinnostavat tietysti puolustusvoimien ajoilta hyvin säilynyt luonto kämmeköineen 445 513 519 477 Hauensuoli 468 474 Gustav Adolf ja niittyineen, joita metsähallitus on myös huolella pyrkinyt edelleen elvyttämään ja säilyttämään
02071 21255 · www.saaristouutiset.fi 35. Veneilijän, mökkeilijän ja saaristomatkailijan lehti Veneil NE JAN NEN AHO y vesillä N viihty Ä hti KES llinen an le kailij mere omat ti arist muo ja sa ijän eil mökk uuti set.f i ijän, m ökke Asut ULKO IL ja kala UUN stukse en ilijän ja saar is TANK A majak RIN kavalo alla n tomat kailijan SYKSY lehti nro 5 · 2009 · 7 5,9 0 · ww w.sa aristou utiset.f i Vene il ijän, T nro KEVÄ 2 · 20 09 · 7 5,90 TIAN I RA i on Mer OMATT ET T UUD et RIS ä ne v ystä rjeve pu · sa www. aristo Veneil Esitte ly MARIN ssä APB 2 O 7 Esittel ys MOOTT sä UUDET ORIVEN EET 5 90 PEKK PUSK "Mök A k ihmis eily edistä en te rveyt ä tä" A ijän, m ökke ilijän kutsuu veneile mään KA MallpourrjRI NURMI cehti a aar n Sakuijsato m OSTA INKO NE PAVE KIMPlkomailla u ja saa ris tomat TALVI nro 6 · 2009 · 7 5, 90 · ww w.saa kit amö Saun lyssä esitte Tilaa Saaristouutiset! Abrah Vergi aminluoto Norrs k Asterh ata Jungfr olma uskär Ä ta ANK · valmis stöä K AL ä Sää TA A · säilönt PAS nti EN O · fileoi MON inen KOL perkaam KI KOK en · ämin · pist LLA MPU ÖPU SÄ: ÄMP LYS ITTE minen MAL S IL SUOM E RETK NLAHDEN ISATA MAT SAAR ISTOK OHTE ET saare meriv lla nautitaa edestä n Strömsön LOHE PELT NK A L ASTU SI S on e läm KALA N huikeat ys SAAL IIT .fi ristou utiset Torsö ISTOKOHTE ET Rukkira Sattm hu Öra ark Hund klobb SAAR kailija kaks kerta S a Atla i TA aariston mak ntin y ALINTEH uja li TAALT A n leht i Ravus tuskau on kä si sillä UNTA MO E EROL AN kajak kiretk et saaris tossa KUUSI + 1 SÄLG RUND ma Helmikuussa Maaliskuussa Huhtikuussa Toukokuussa Syyskuussa Lokakuussa mr uod jakka matk ailijan parati isi ... OSALLISTU ARVONTAAN! Voita Aurinkomatkojen 500 euron matkalahjakortti! Arvonta suoritetaan kaikkien vastanneiden kesken 31.10.2009. Kyllä! Tilma Mediat Oy Tunnus 5011868 00003 Vastauslähetys Saaristouutiset maksaa tilauksen postimaksun. Tilaan Saaristouutiset kestotilauksena, kuusi numeroa vuodessa 29,Tilaus alkaa seuraavasta numerosta. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin Allekirjoitus 01/2009 Postitoimipaikka Syntymävuosi Puh. Laskutus tilauksen alettua
36 · Saaristo 6/2009. Keittiomestari Dennis Lindqvist iloitsee Dino´s ravintolan monipuolisuudesta
- Mahdollisuuksien mukaan pyrimme saamaan raaka-aineita Ahvenanmaalta, silti kaikkea ei saarelta saa. Tarjoilijat ovat pukeutuneet mustiin asuihin ja niittivöihin ja luovat tyylillään rennon ja menevän fiiliksen koko ravintolaan. - Sen rinnalla oleva salaattipöytä on myös kovin kiitetty. - Ravintolan ruokalista on suunniteltu monipuoliseksi sekä huokean hintaiseksi, ja musiikki soi varsinkin kesäisin jokaisena päivänä niin terassilla kuin myöhemmin illalla ravintolan sisätiloissakin. - Haluamme rikkoa rajoja ja tarjoilla hyvän musiikin kera nautinnollisia makuelämyksiä monenlaisille asiakkaille, hovimestari Nicke Jungar kuvailee. Varsinkin keskikesällä ravintolan laaja terassialue täyttyy villistä musiikista ja kansainvälisistä ihmisistä. Lisäksi he tarjoavat lihafondueta, jolloin lihan saa itse kypsentää pöydässä ja syödä erilaisten lisukkeiden kera. Dino´s yhdistää mielekkäästi hyvän ruoan ja vauhdikkaan musiikin. - Silloin meillä saattaa käydä 600700 asiakasta syömässä päivittäin, joten ruokalistan pitää olla silti monipuolinen, mutta asiakkaita ja henkilökuntaakin huomioiden selkeä ja lyhyempi kuin talvikausina, Dennis Lindqvist kuvailee. Ravintola sijaitsee vanhassa tunnelmallisessa puutalossa, joka on sisustettu persoonallisesti rockhenkiseksi. - Vaikka talvella asiakkaita on vähemmän kuin kesäisin, viikonloput ovat edelleen kovin suosittuja, koska meillä vierailee niin monipuolisesti erilaisia bändejä, joita tullaan katsomaan kauempaakin, ravintolan omistaja Cia Borg lisää. Liharuoka maistuu talvella Kesäkuukausina Dino´s ravintolan ruokalistan pitää olla toimiva. n "Haluamme rikkoa rajoja ja tarjoilla hyvän musiikin kera nautinnollisia makuelämyksiä monenlaisille asiakkaille." 37. - Pippuripihviä ja grillattua lampaanfileetä tilataan paljon, Dennis Lindqvist kuvailee ja kertoo, että heillä on lisäksi talvikautena tarjolla erikoinen grillimenu, missä asiakas saa itse valita lihan, kastikkeen ja perunavaihtoehdon. Talvella asiakkaat syövät mielellään muun muassa fajitasta, pastaruokia ja suosittua täyslihapihvistä valmistettua hampurilaisannosta. Talon muutkin liharuoat ovat kiitettyjä. Rokkia ja ruokaa DINO´S rikkoo rajoja Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN Kuvat: MARTTI HIRVONEN Kun saapuu Maarianhaminan Itäsataman tuntumassa, Lilla Torgetilla, sijaitsevaan Dino´s ravintolaan, ensivaikutelma saattaa hämmästyttää. Nyt hän tarjoaa Saaristouutiset -lehden lukijoille alkuruoaksi Sgagenröraa ahvenanmaalaisella leivällä, pääruoiksi grillattua lampaanfileetä sekä lohiperhosia ja jälkiruoaksi herkullista suklaakakkua vadelmien ja kermavaahdon kanssa. Talvikautena meno hieman rauhoittuu ja ruokalista muuttuu ajan henkeen sopivammaksi, keittiömestari Dennis Lindqvist kuvailee. Hän pitää tärkeänä, että ruokalista on jokaisena vuodenaikana monipuolinen ja arkipäivisin suositut lounasruoat myyvät talvellakin. Meno on rentoa, ja ruoka erinomaista. Trubaduuri viihdyttää ravintolan terassilla asiakkaita kesäiltaisin. Y mpäri vuoden auki oleva ravintola Dino´s on palvellut jo yli kuuden vuoden ajan paikallisia maarianhaminalaisia sekä lukuisia turisteja ympäri maailmaa. Pääperiaate on kuitenkin tarjota laadukasta ruokaa edullisella hinnalla, Dennis Lindqvist kertoo. Kuten niin monet muutkin saaristossa toimivat ravintolat, myös Dino´s haluaa tarjota asiakkailleen paikallista lähiruokaa
Tarjoile seos voissa paistettujen mustaleipäviipaleiden päällä ja koristele annos katkaravuilla ja siianmädillä. Grillaa lohi kypsäksi. Skagenröraa ja ahvenanmaalaista mustaaleipää Skagenröra: 500 g käsinkuorittuja katkarapuja 1,5 dl majoneesia 0,5 dl crème fraichea 2 rkl hakattua tilliä 1 silputtu punasipuli vähän sitruunanmehua suolaa mustapippuria mustaleipäviipaleita Päälle: 80 g katkaravunpyrstöjä 100 g siianmätiä Grillatut lohiperhoset, hummerilientä perunamuusin ja parsan kera 4 kpl lohiperhosta 12 vihreää parsaa 10-12 perunaa 200 g Prostinna-juustoa (ÅCA-meijeri) 100 g voita persiljasilppua Hummeriliemi: hummerin kuoria (tai katkaravun kuoria) 1 rkl tomaattipyreetä 2 kpl salottisipulia 1 paloiteltu palsternakka 1 paloiteltu porkkana 1 paloiteltu juuriselleri 1 timjaminoksa 1 laakerinlehti 50 g voita Silppua katkaravut, sekoita ne majoneesin, crème fraichen, tillin, sitruunanmehun ja sipulin kanssa. Keitä parsa. Lisää juusto ja mausta suolalla ja pippurilla. Keitä perunat ja muusaa ne perunasurvimella. Hummeriliemi: Ruskista silputut sipulit ja lisää muut ainekset paitsi voi. Lisää lopuksi voi, suola ja pippuri. 38 · Saaristo 6/2009. Mausta seos suolalla ja mustapippurilla. Anna hautua kattilassa
Grillattu lampaanfilee 39
Kladdkaka 40 · Saaristo 6/2009
Suurusta kastike veteen sekoitetulla maizenalla. Kakku paranee, jos se saa seistä jääkaapissa pari päivää. 700 g lampaanfileetä 4 kpl uuniperunoita 5 rkl crème fraichea 250 g fetajuustoa 2 valkosipulinlohkoa mustapippuria Punaviinikastike: 2 salottisipulia 4 dl punaviiniä 4 rkl vasikanfondia 50 g voita 1 rkl maizenaa Coleslaw-salaatti: 1,5 dl majoneesia 0,5 dl crème fraichea 1 raastettu porkkana suikaloitua valkokaalia 1 tl ranskalaista sinappia yhden appelsiinin mehu TILAA NYT SUSANNA HAAVISTO EDITH PIAFin pauloissa SYKSYN KIRJASATOA Grillaa tai paista lampaanfileet sopivan kypsiksi. Lisää jauhot, kaakao, vaniljasokeri ja leivinjauhe. Anna kakun jäähtyä. Paista perunat uunissa. Coleslaw-salaatti: Sekoita kaikki salaattireseptin ainekset ja mausta suolalla ja pippurilla. KULTTUURI Ujon tytön kutsumus näyttä KONSERTIT SYKSYN ENSI-IL LAT KRISTIINA ELSTELÄ mölle SYKSY TEATTERI KUVATAIDE MUSIIKKI TANSSI KIRJA LLISUUS ELOKUVA 3/2009 6,- h t KAMERAN TAKANA Saara Saarela oman tie nsä kulkija Tampere Filharmonian taiteelliseksi johtajaksi TUOMARI NURMIO HANNU LINTU Four Cats Semmarit Fredi Maija Vilkkumaa KONSERTTIKIERTUEEL ANNI RAPINOJAN taide syntyy luonnosta LA KULTTUURIKALENTERI Kladdkaka, suklaakakku 200 g voita 3 dl sokeria 2 kananmunaa 2 dl vehnäjauhoja 1 dl kaakaota 1,5 rkl vaniljasokeria 1 tl leivinjauhetta 80 g suklaata rouhittuna 250 g jäisiä vadelmia 2 rkl tomusokeria TEATTERI TAIDE OOPPERA TANSSI MUSIIKKI KIRJALLISUUS ELOKUVA LASTENKULTTUURI Ilmestyy neljästi vuodessa: Helmikuussa Toukokuussa Syyskuussa Vuositilaus 19 e Marraskuussa Sulata voi ja sekoita voihin sokeria ja kananmunat. Kaada taikina voideltuun kakkuvuokaan ja sirottele rouhittu suklaa päälle. Lisää punaviini ja keitä kokoon kunnes jää jäljelle puolet nesteestä. Grillattu lampaanfilee fetajuustotahnalla ja punaviinikastikkeella Grillattu lampaanfilee: n. Punaviinikastike: Hauduta hienonnettu sipuli. Paista 20-25 minuuttia 175 asteessa. Sulata hivenen jäätyneet vadelmat ja sekoita niihin tomusokeri. Siivuta jäähtyneet perunat ja friteeraa siivut 180 asteisessa öljyssä kunnes ne saavat väriä. Sekoita voi kastikkeeseen ja mausta mustapippurilla. Tarjoile suklaakakku vadelmien ja vispikerman tai vaniljajäätelön kanssa. Tilaa Kulttuurihaitari suoraan kotiisi: ww.kulttuurihaitari.fi/tilaajapalvelu puh. 02071 21254 MYYNNISSÄ myös lehtipisteissä 41. Lisää vasikanfondi ja kiehauta. Fetajuustotahna: Murusta fetajuusto ja sekoita siihen crème fraichea, valkosipulia ja mustapippuri
Luonto Strömsön 42 · Saaristo 6/2009 saarella nautitaan merivedestä
Luonto Teksti: JUHA ROSENQVIST Kuvat: MARTTI HIRVONEN Raaseporin saaristoon kuuluvalle Strömsön saarelle on rakenteilla Suomen oloissa ainutlaatuinen vapaa-ajan yhteisö, jossa merestä voi nauttia kalastellen, veneillen, uiden ja myös juoden, sillä saaren juomavesi valmistetaan merivedestä käänteisosmoosilaitteella. 43
Vehreällä 320 hehtaarin saarella harjoitettiin maanviljelyä ja kalastusta aina 1960-luvulle asti, jolloin saari siirtyi Alkolle henkilökunnan virkistyspaikaksi. Konseptin mallihan on suoraan Floridasta ja Karibialta. Myös ulkopuolisilla on mahdollisuus käyttää saaren palveluja liittymällä Strömsö-klubiin. Moderneja villoja Strömsön saarelle on nousemassa kaikkiaan 50. Siitä lähtien Jyrki Salminen on kehittänyt Strömsöstä omistamiseen perustuvaa lomayhteisöä. Alko luopui Strömsöstä vuonna 1999 ja saari siirtyi Kapiteelille, jolta Jyrki ja Mikko Salminen ostivat sen 2003. Lisäksi saarella toimii tulevaisuudessa sesonkiaikana kaksi ravintolaa ja pieni kauppa. Linnusto on runsas, ja saarella käyskentelee satapäinen kuusipeurapopulaatio. Luonto R aaseporin edustalla, Raaseporin linnanraunioiden läheisyydessä sijaitseva Strömsön saari on ollut asuttu aina 1500-luvulta lähtien. Saarelta voi siis ostaa joko tontin, jolle rakentaa oman huvilan tai vaihtoehtoisesti ostaa valmiin villan, jonka omistus ja hallinta toimii asunto-osakeyhtiön muodossa. Nyt rakentamisessa on päästy hyvään vauhtiin ja ensi kesänä monet saareen suunnitelluista palveluistakin ovat jo käytössä, Jyrki Salminen kertoo. 44 · Saaristo 6/2009. Venepaikkoja on kaikille saarelaisille ja kalastuksen ystävät voivat kokeilla kalaonneaan Strömsön 1700 hehtaarin vesialueilla. Venepaikkoja on kaikille saarelaisille ja kalastuksen ystävät voivat kokeilla kalaonneaan Strömsön 1700 hehtaarin vesialueilla. Olin miettinyt sellaisen toteuttamista jo pitkään, kunnes sain tietää Strömsön olevan myynnissä. Saaren monipuoliseen eläimistöön lukeutuvat lukuisat eläinlajit. Saaren asukkaille tarkoitetut palvelut ovat moninaiset. Hiekkarannan yhteydessä on lämmitetty merivesiallas, saaren sisäosaan tulee tenniskenttiä ja golfin harjoituslyöntirata sekä hevosia ratsastusmahdollisuuksineen. Mökkitontteja on lohkottu 80 ja moderneja villoja saarelle on nousemassa kaikkiaan 50
Vesi on yhtä puhdasta ja kirkasta kuin akkuvesi. Kustannus: Kotitalouskäyttöön soveltuvan HOH RO-51 -laitteiston hinta on alkaen 4 250 . Salmisen suunnitelmissa on myös hakevoimala, jolla tuotettaisiin lämpö saaren henkilökunnan asuinrakennuksiin sekä huoltorakennuksiin. Käänteisosmoosilla puhdistettu vesi on laadultaan täysin kirkasta akkuvedentasoista vettä. Kalvot kestävät raakaveden laadusta ja laitteiston käytöstä riippuen useita vuosia. n Strömsössä talousvesi tehdään HOH Separtecin käänteisosmoosilaitteella, joka tuottaa nelisen kuutiota vettä tunnissa. Sen sijaan, että asukkaat kuskaisivat jätepussejaan mantereelle, jätteet lajitellaan ja kerätään jo saarella. Käyttö ja huolto: Laitteisto on sähkötoiminen. Strömsössä kaikki on tehty vielä viimeisen päälle. Tämä edellyttää tarkkaan suunniteltua infrastruktuuria. Jätevesien puhdistamisen puolesta puhuu jo sekin, että saaren vesijohtoverkostoon pumpattava vesi otetaan merestä. Villat on luonnollisesti liitetty teknisiin verkkoihin, samoin kaikille mökkitonteille on liittymät. Valmistaja: HOH Separtec Oy on vuonna 1987 perustettu vedenkäsittelyn asiantuntijayritys, joka kuuluu pohjoismaiseen HOH-yhtymään sekä kansainväliseen BWT-konserniin. 45. Jätevesiratkaisut HOH-käänteisosmoosilaite: Salmisen mukaan saarta tulee loma-aikoina asuttamaan noin 120 perhettä vieraineen. Vesi kerätään 50 kuution säiliöön, josta se johdetaan saaren vesijohtoverkostoon. Keskitetyllä jätevesienkäsittelyllä saarelaisten ympäristörasitus pyritään osaltaan minimoimaan. Kalvojen pesu on automatisoitu. Toimintaperiaate: Käänteisosmoosi on kalvoerotustekniikka, jossa puhdistettava vesi työnnetään paineen avulla kalvojen läpi. Vastaavia puhdistuslaitteistoja on HOH Separtecin tuotepäällikön Eero Ylikylän mukaan asennettu moniin saaristokuntiin, joten niiden toimintavarmuus tiedetään. Linnusto on runsas ja saarella käyskentelee satapäinen kuusipeurapopulaatio. Strömsön ympäristöä kannattaa vaalia, sillä saaren vehmaus tekee vaikutuksen ja monipuoliseen eläimistöön lukeutuvat lukuisat eläinlajit. Strömsössä talousvesi tehdään HOH Separtecin käänteisosmoosilaitteella, joka tuottaa nelisen kuutiota vettä tunnissa. Viruksista ja bakteereista yli 99% ei läpäise kalvoa. Käänteisosmoosin jälkeen veden puhtaus varmistetaan UV-käsittelyllä, joten verkostoon lähtevässä vedessä ei taatusti ole mitään bakteereja. Esimerkkikohteen laitteiston HOH RO-2320-BW hinta on noin 100 000 . Ympäristöstä huolehtien Strömsössä jätehuolto on mietitty tarkoin. Ympäristö Raidan toimittama 60 kuution jätevesien käsittelylaitos puhdistaa saarella syntyvät jätevedet. Esimerkkikohteen laitteisto tuottaa merivedestä puhdasta vettä 44,5 m3/h. Puhdistusmenetelmässä ei käytetä kemikaaleja. Vesi kerätään 50 kuution säiliöön, josta se johdetaan saaren vesijohtoverkostoon. Soveltuvuus: Juoma- ja talousvettä voidaan valmistaa joko kaivo-, järvitai merivedestä (edellyttää kiintoaineiden esisuodatusta). Puhdistusteho: Kalvoerotustekniikalla kyetään poistamaan yli 98% veteen liuenneista suoloista. Talousveden lähteenä meri on ehtymätön ja nykyaikaisilla laitteistoilla merivedestä saadaan erittäin laadukasta juomavettä. Saarelle onkin vedetty kilometreittäin sähkö-, vesi- ja viemärilinjoja. Nyt energiajäte haetaan autolla ja viedään pitkien matkojen päähän. Nykyaikaisissa hakekattiloissa voisi polttaa saarella kertyvän energiajätteen, mutta se vaatii vielä erillisen luvan. Käyttökuluista (sähkö ja huolto) laskettuna puhdistetun veden hinta on noin 30 senttiä kuutiolta. Ympäristöystävällisempää olisi hyödyntää se paikan päällä, Salminen miettii. Kalvon huokoset ovat niin pieniä, että vain puhdas vesi (vety ja happi) läpäisee kalvon. Kapasiteetti: Kotitalouskäyttöön tarkoitetun laitteen teho on 160480 l/h
UNTAMO EEROLAN Kajakkimatkat saaristoon 46 · Saaristo 6/2009
Olen lähes näihin päiviin saakka suunnistanut kilpaa ja harrastanut myös hiihtosuunnistusta, joten kuntoa kyllä riittää, Untamo Eerola sanoo ja lisää hieman varovaisesti melkein samaan hengenvetoon. Untamon Eerolan kesäisiin hetkiin kuuluvat pitkät melontamatkat Ahvenanmaalle. Teksti: ALTTI HOLMROOS Alkuaan raumalaisella Untamo Eerolalla on lähes pakonomainen tarve päästä välillä nykyiseltä asuinpaikaltaan Tampereelta hieman väljemmille vesille merelliseen saaristoon. - Yritän välttää riskejä; jos tuulee liikaa, jään 47. Ehkä tuollainen kymmenen kilometrin merenselkä lienee pisin taival mihin nyt uskaltaudun yksin lähtemään. Iästään hän ei ole kuitenkaan huolissaan. Tuolloin ajattelin, että niille pitää vielä päästä ja innostuin noin kahdeksan vuotta sitten kiertelemään saaristoa kajakilla. Noita kaivattuja ja odotettuja saaristokäyntejä hän ei tee enää nuoruusvuosista saakka tutuilla purjeveneillä, sillä iän karttumisen myötä kulkupeli on vaihtunut kajakkiin. - Edellisvuonna sairastuin kyllä aika vakavasti ja se hieman rauhoitti, joten en enää kovin pitkille, rannattomille vesille lähde. - Peruskuntoni on hyvä. Vuodet ovat opettaneet varovaisuuteen, hän kuuntelee omaa kehoaan ja seuraa tarkasti mitä ympärillä tapahtuu. Myös Untamo Eerolan tapaa varmuudella merellä, melko useinkin. Kotipaikka on edelleenkin viiden vuoden eläkkeellä olon jälkeen sama, ja kiireisistä työvuosista tuttu dokumentointi on jäänyt päälle, sillä Untamo Eerolan tallennuskohteina ovat nyt lapsuuden maisemat; majakat ja entiset kalastussaaret. melkoinen määrä kaupunkilaisista omistaa jonkinlaisen veneen ja joidenkin tilastojen mukaan jokainen raumalainen on käynyt ainakin vähintään kerran merellä. - Olen koko ikäni purjehtinut ja kohteina olivat mm. Aivan näin ei ole käynyt kuitenkaan , joka työn myötä ajautui vuosikymmeniksi Tampereelle TV 2:seen ja keskittyi viidentoista viimeisen työvuoden aikana dokumenttielokuvien tekoon. Myös muita muutoksia on tapahtunut, sillä lukuisten saarilla ja selkosilla vietettyjen hetkien aikana entisestä tv-toimittajasta on kehkeytynyt yllättäen ympärillä olevaa maisemaa tallentava taiteilija. O n se toki tiedetty ennenkin, että lapsuusmaisemat ovat meille itse kullekin perin rakkaita ja merkityksellisiä. Tutuille ja rakkaille seuduille moni haikailee, niistä puhutaan ja niille moni eläkkeelle päästyään myös palaa. Näin olen päässyt nyt myös majakkasaarille! Tuttu saaristomaisema Ilmeisesti raumalaisten, vanhan merenkulkukaupungin asukkaissa on syntymästä saakka olemassa jokin merkillinen merellinen geeni, sillä Kokenut matkaaja Viimeisten vuosien aikana noiden melko vaativienkin kajakkimatkojen myötä ovat tulleet tu- tuiksi nyt niin majakat kuin muutkin saaristomme mielenkiintoiset kohteet. Untamo Eerola puhuu kokemuksesta, niin itsensä kuin kajakkinsakin suhteen. Aavoilla ulapoilla oleviin saariin ja pikku kareihin ihastunut eläkeläinen on jo lapsuutensa ja nuoruutensa vuosina kierrellyt niitä purjeveneellä, mutta nyt yllättäen tuo monivuotinen kulkuväline on lähes kokonaan vaihtunut kajakiksi. monet majakkasaaret, mutta kaikkiin ei kuitenkaan purjeveneellä päässyt. Siitäkin huolimatta, että nuo taipaleet ovat kuitenkin melko vaativia sekä raskaita ja mies saavuttaa muutaman vuoden kuluttua sentään jo seitsemänkymmenen vuoden rajapyykin
Vastatuuli on tasapainon kannalta helpompaa, mutta silloin on tunnettava riittävätkö omat voimavarat rantaan. Yksinäisiä taipaleita Saaristoon tekemiensä lukuisten kajakkimatkojen aikana Untamo on kiertänyt loppujen lopuksi melko lyhyen ajan sisällä laajalti saaristoamme ja vaikka kokeneen saaristokiertäjän kajakkiretket rajoittuvat yleensä neljään - viiteen päivään kerrallaan, paljon on tullut silti nähtyä. Jos olisi edes metrin korkeudessa, näkisi jo paljon kauemmaksi... - Kajakilla liikkuessa navigointi on hieman hankalampaa kuin muissa saaristossa liikkuvissa veneissä, ei voi nousta seisomaan ja katsomaan näkyykö esimerkiksi jossain kallioluotoja tai muita matkantekoa helpottavia maastokohteita. Sieltä hän tavallisesti palaa meloen Uuteenkaupunkiin, jolloin kolmen - neljän päivän reitti kulkee Ahvenanmaan pohjoispuolella olevien pienten luotojen kautta ja silloin tuulet määräävät miten reitti aina toteutuu. Mies itse tosin hänelle tyypilliseen tapaan vähättelee noita jokakesäisiä matkasuorituksiaan, jotka jäisivät kyllä taatusti monilta vuosia nuo-. - Ahvenanmaan saaristoalueella näkee aika paljon ruotsalaisia melojia, mutta suomalaisia en ole kertaakaan Saaristomeren ja Ahvenanmaan välillä tavannut! Kajakilla kalasaarille Untamo Eerola liikkuu mainitsemallaan saaristoalueella varsin paljon, joka johtuu osittain siitä, että hänellä on ollut jo monia vuosia Ahvenanmaan Eckerössä vuokramökki. Tutuiksi ovat tulleet oman kulkuneuvon myötä 48 · Saaristo 6/2009 myös tietyt ongelmat, joista purje- tai moottorivoimalla liikkuvilla ei välttämättä ole edes aavistustakaan. Myötäaallokossa kajakki lähtee helposti surffaamaan ja jos se tuolloin pääsee kääntymään poikittain, silloin on leikki kaukana. Lukuisilla saaristotaipaleillaan Untamo Eerola on kertomansa mukaan viettänyt vuosien aikana monia päiviä näkemättä ketään. Kajakilla matkaa tekevän näkyväisyys on huomattavasti kapea-alaisempi kuin veneillä matkaa tekevien. suojaan ja olen oppinut myös varomaan kovaa myötätuulta. Hän kertoo myös tämän kokemuksensa myötä perin mielenkiintoisen havainnon
Ja kohteita tosiaan riittää, sillä aivan viime vuosina tämä entinen toimittaja, ohjaaja ja käsikirjoittaja on tallentanut Suomen majakkaseuran käyttöön myös dokumenttifilmejä majakkasaarilta ja siellä työnsä tehneistä ihmisistä. Lisäksi olen ajatellut käydä myös Pohjanlahden Strömmingbådanilla, joten unelmia riittää. Olen nyt jo kuvannut Porkkalan Kallbådanin, Märketin, Sälskärin ja Viron majakkasaaria ja kerännyt saarilla asuneiden ja työskennelleiden ihmisten tarinoita. Toiveita riittää edelleen Vaikka Untamo Eerola onkin kajakkiuransa aikana ehtinyt meloa jo melkoisia matkoja, hänellä riittää suunnitelmia tuleville vuosille. - Tuota taivalta Uudenkaupungin ja Eckerön välillä on kyllä tullut tehtyä aika moneen kertaan, hän kertoo, mutta toteaa samalla, ettei pitkä ja aava merimatka ole suinkaan pelkkää yhtäjaksoista melomista. Tuo lienee ainoa oikea tapa suhtautua tulevaan, sillä silloin on tavoite, minkä vuoksi kannattaa aamulla avata silmänsä...n Kajakkimatkojensa aikana Untamo Eerola käyttää toisinaan niiden tallentamiseen hieman enemmän aikaa ja silloin paperille saattaa tallentua myös värikkäitä majakkapiirroksia, kuten tämä kuvan maan vanhimmasta tunnusmajakasta Lyökin Pookista vuodelta 1757. Tässä taas melko lyhyen työn tulos. 49. Olen kiinnostunut niistä jäljistä mitä nyt jo kaukainen silakanpyyntiaika on lukuisille pienille saarille jättänyt. Koettu on tallennettu Vuodet ovat osoittaneet Untamo Eerolan mielenkiintoa riittävän myös muihin kuin noihin koko ajan vinhaa vauhtia harveneviin kalamajakohteisiin, sillä kajakkimies on kiinnostunut myös muista merellisistä kohteista. - Olen aina halunnut taltioida elämäntarinoita ja nyt eläkkeellä ollessani tämä työ jatkuu. - Lisäksi haluan päästä käymään Ahvenanmeren Stenbådanilla, jonka tuntumassa olin kyllä jo parisen kesää sitten. Harva on se ihminen, joka saaristossa liikkuessaan ja siellä majakan nähdessään ei tuosta kohtaamastaan millään tavalla innostuisi tai reagoisi. Toiveissa on tietenkin edelleen matkata Ahvenanmaan vesillä, mutta myös Merenkurkun saaristo kiehtoo. Hän haluaa päästä tuolle alueelle uudelleen, sillä hän on käynyt meloen vain Ritgrundin majakkasaarella. Vedenkestävässä pussissa on myös toinen lehtiö, johon hän tekee tarkkoja tussipiirroksia kallioista, kivistä, merimerkeistä ja monesta muustakin mielenkiinnon herättäneestä kohteesta. - Poikkean usein alueella oleville pienille luodoille, joilla tiedän olevan kalastajien vanhoja kesäasumuksia. remmiltakin tekemättä. Untamo Eerola pistää vielä paremmaksi, hän tallentaa aina mukanaan oleviin lehtiöihinsä kaikki kohtaamansa majakat! - En ole kyllä mikään majakkabongaaja, jonka tulisi kiertää kaikki mahdolliset majakat, mutta olen pyrkinyt tekemään kajakilla saavutetuista majakoista muiston, akvarellimaalauksen majakkalehtiööni. Tuolloin oli vaan niin kova keli
Luonto 52 · Saaristo 6/2009
Molemmat vanhemmat osallistuvat haudontaan. Sen pää, rinta, pyrstön kärki ja selkäpuoli ovat mustat. Meriharakoiden kanta onkin kasvanut. Uusia pesimäympäristöjä meriharakka on löytänyt esimerkiksi kaupunkien kaatopaikoilta ja jätevesilaitoksilta. Suomen pesimäkanta on noin 4 000 paria. Poikaset oppivat lentämään viiden viikon ikäisinä. Ravintonsa ne etsivät itse jo hyvin pieninä. rukasoilla ja Turussa puolestaan sepelikasoilla. Nykyisin ravinnoksi kelpaavat myös nurmikkojen kastemadot ja hyönteiset. Sen kova, kimeä "piik" kääntää varmuudella päät. Yleisväritykseltään meriharakka muistuttaa maallista serkkuaan. Usein se on vain maakuoppa muutama metri vedenrajasta. Se suosii avoluotoja ja rantasärkkiä, mutta viihtyy myös rannan tuntumassa olevilla heinäisillä niityillä. simpukoiden avaamiseen. Meriharakka syö merenpohjan ja rantojen selkärangattomia eläimiä, kuten simpukoita, kotiloita ja hietamatoja. Meriharakka on kahlaaja. Meriharakan tieteellinen nimi, Haematopus ostralegus tarkoittaakin verijalkaista osterinpoimijaa.n Urbaani asukki Meriharakka pesii normaalisti yksittäispareina saarilla ja luodoilla, mutta nykyisin niitä tavataan myös urbaanissa ympäristössä. Parhaiten meriharakan tunnistaa kuitenkin punaoranssista nokastaan. Monista muista lajeista poiketen, tämä kookas kahlaaja on hyötynyt ihmisen toiminnasta. Meriharakkaa (Haematopus ostralegus) ei voi olla huomaamatta. Nokan kärkiosa on sivulta litistynyt ja soveltuu erinomaisesti mm. Myös vihlova varoitusääni "plit plit plii" kantaa kauas saariston selillä. Kotkassa meriharakoita tavataan sataman sahanpu- Vaatimaton pesäpaikka Muuttolintuna meriharakka saapuu ensimmäisten joukossa huhtikuussa. Vatsa, yläperä, pyrstön tyviosa ja leveä siipijuova ovat valkoiset. Talvehtimisalueita ovat Pohjois-Afrikka, Etelä- 53. Turhaan sitä ei nimitetäkään "porkkananokaksi". Nuorella meriharakalla koivet ovat harmaansinipunaiset ja vanhemmalla yksilöllä ne muuttuvat vaaleanpunaisiksi. Munia on kolme kappaletta, ja niitä haudotaan nelisen viikkoa. Meriharakat ovat siirtyneet myös kaupunkien keskustoihin. Laji ei ole kuitenkaan missään kovin runsas. Eurooppa ja Etelä-Aasia. Luonto nykyisin myös kaupunkeja Teksti: RAINER SANDELL Kuvat: ANNIKA SELÄNNIEMI Porkkananokka asuttaa Kovaääninen meriharakka viihtyy luodoilla ja rantasärkillä. Euroopassa pesii 200 000 meriharakkaparia. Pesäpaikka on vaatimaton. Niitä näkee puistojen nurmikoilla ravintoa etsimässä muiden kaupungistuneiden lintujen joukossa. Pesäaineksia soraa, kiviä ja kaarnapaloja on niukalti. Itse asiassa erilaisten teollisuusalueiden syntyminen on parantanut lajin pesimisedellytyksiä. Paluumatkalle se lähtee varhain jo heinä-elokuussa. Merenrantojen lisäksi meriharakkaa tavataan joilla ja järvillä. Meriharakat ovat alkaneet lisäksi pesiä rakennusten tasakatoilla. Tiedot MERIHARAKKA (Haematopus ostralegus) · Mustavalkoinen, punanokkainen kahlaaja · Pituus 3944 cm, paino 380520 g · Siipien kärkiväli 7283 cm · Lento nopeaa ja suoraviivaista · Kanta noin 4 000 paria · Päivämuuttaja · Ravintona vesien selkärangattomat Ravintona selkärangattomat Meriharakan mustavalkoista olemusta rikkoo oranssin nokan lisäksi jalat
54 · Saaristo 6/2009
Miehen kotitila sijaitsee naapurisaaressa ja Boistössä mies on työskennellyt jo pitkään. · Biologis-kemiallinen panospuhdistamo eli puhdistamo käsittelee jaksottaisesti tietyn määrän jätevettä kerralla biologiskemiallisella prosessilla. Jylhän saaren kauneus on tehnyt vaikutuksen vanhaan saaristolaiseenkin. Puhdistamo tuotiin saareen proomulla ja vedettiin ylös rinteeseen traktorin lavetilla, josta se laskettiin paikalleen. Nyt näkyvissä ovat enää kansiluukut eikä laitteisto mainittavammin erotu ympäristöstään, mikä luonnon- kauniissa saaressa on olennaista. Etävalvontajärjestelmä pitää ajan tasalla Boistössä puhdistamo on ollut toiminnassa vuoden päivät ja mitään ongelmia ei Anderssonin mukaan ole ilmaantunut. Saarella voi samaan aikaan majoittua ja oleilla parisenkymmentä ihmistä, joten jäteveden käsittelyjärjestelmältä edellytetään riittävää kapasiteettia. Kun puhdistamo oli saatu asennettua, se maisemoitiin rinteeseen. Nykyään saaren omistaa Oy Boistö Ab, joka perinteitä ja luontoa kunnioittaen on entisöinyt saaresta meriluonnon syleilyssä kylpevän kokouspaikan. Saaren isäntänä toimiva Lasse Andersson tuntee Boistön kuin omat taskunsa. · Puhdistamo kestää kolmen kuukauden käyttökatkoksen, kun puhdistamo on varustettu ravinneliuoksen annosteluyksiköllä. Parempaa paikkaa laivaliikenteen seuraamiselle luotsit eivät olisi voineet aikanaan valita. · Voidaan mitoittaa kohteen tarpeiden mukaan. Pysyy varmasti paikallaan, Lasse hymyilee. Rakennusten energiatehokkaaksi lämmitysjärjestelmäksi on valittu ilmavesilämpöpumput ja jätekuormitus minimoidaan kompostoimalla kaikki eloperäinen jäte saarella. Tämän takia saaren jätevesien käsittelyyn valittiin puhdistamo, jossa liete voidaan kerätä erikseen talteen ja kompostoida. Biologinen puhdistusprosessi edellyttää aika ajoin uutta jätevettä mikrobien ravinnoksi. · Saostuskemikaalin lisäystarpeen ilmaisee merkkivalo. Saaren pienehkö koko ja kallioinen maasto asettivat myös omat haasteensa puhdistuslaitteistolle ja ennen kaikkea sen asennukselle. Lasse muistelee asennustyöhön kuluneen useamman päivän. · Hinta: Esimerkkikohteen puhdistamo on kohteeseen suunniteltu ja tilaustyönä tehty WehoPuts 20 Eco, jonka kustannus oli noin 20 000 euroa. Jätevesistäkin syntyvä liete kompostoidaan paikan päällä. B oistön luotsiasema on seissyt kallion laella vuodesta 1892. Luotsit jättivät Boistön 1960-luvulla, jonka jälkeen saarta ovat pitäneet asemapaikkanaan niin Merivartiosto kuin Meripelastusseura. · Soveltuvuus: Kaikkien jätevesien puhdistukseen. Käy myös ympärivuotisille vapaa-ajanasunnoille. · Käyttö ja huolto: Puhdistamon toiminta on automatisoitu. Nyt kallioinen saari on saanut uuden elämän merellisenä kokouspaikkana. Se ilmoittaa haluttuun puhelinnumeroon muun muassa toimintahäiriöistä, muistuttaa huollosta sekä ilmoittaa käyttökatkoksista, jotta puhdistamo säilyttää toimintatehonsa. Saaren huipulta avautuvat näkymät ovat huikeat. Normaalissa käytössä ollut puhdistamo sietää runsaan kuukauden käyttötauon. Jätevettä saarella syntyy kokousja majoitustiloista sekä rantasaunasta. · Ylijäämäliete kerääntyy pusseihin, jotka voidaan kompostoida eli lokaautotyhjennyksiä ei tarvita. · Puhdistamoihin on saatavilla myös GSMetävalvontajärjestelmä (isommissa puhdistamoissa vakiona). Ekologisesti kestävät ratkaisut ovat olleet saaren uudistustöissä tärkeässä asemassa. · Lisätietoja: www.wehoputs.com 55 Loviisan edustalla sijaitseva Boistön saari on luotsien vanha asemapaikka. Yhden ilmoituksen olen puhelimeeni saanut, kun etävalvontajärjestelmä ilmoitti viime talvena puhdistamon ollessa lepotilassa, että puhdistusprosessia ei ole ollut viikkoon. Puhdistamo lepää suoraan kallion päällä, joten ankkurointiin tarkoitettuja anturoita ei tarvittu, kun puhdistamo voitiin kiinnittää suoraan kallioon. Puhdistuslaitteistoksi Boistön saarelle valikoitui KWH Pipen biologiskemiallinen panospuhdistamo WehoPuts, jossa liete kerätään kompostoitaviin pusseihin. Rinteessä ei ollut paljon maata, joten paikkaa jouduttiin hieman louhimaan. · Kapasiteetti: WehoPutspuhdistamoja on saatavilla pienistä kiinteistökohtaisista puhdistamoista suuriin yhteispuhdistamoihin. Hyvällä säällä taivaanrannasta erottaa Suursaarenkin selkeästi. Jätevesien liete kompostoidaan Jotta herkän meriluonnon kauneus säilyisi myös tuleville polville, on saaren uudistustöissä pyritty huomioimaan ympäristönäkökulmat mahdollisimman hyvin. Jätevesiratkaisu Jätevedet puhdistuvat kallioisellakin saarella Teksti: JUHA ROSENQVIST Kuvat: MARTTI HIRVONEN Tiedot WehoPuts-puhdistamot · Valmistaja suomalainen KWH Pipe. Valvontajärjestelmä antaa tilannekatsauksia ja ilmoittaa mahdollisista ongelmista, jotta jätevettä puhdistavat mikrobit eivät pääsisi kuolemaan. KWH Pipen myynti-insinöörin Miia Johnin mukaan GSM-etävalvontajärjestelmä on heidän isommissa puhdistamoissaan vakiona. · Kiinteistökohtaisen pienpuhdistamon (WehoPuts 5) hinta on alkaen 6 405 . Seurannan lisäksi ainoa huoltotoimenpide on ollut lietepussien tyhjentäminen ja vaihto. Tämä on tärkeää puhdistamon toimintatehon varmistamiseksi.. · Tekninen huolto on kerran vuodessa
Ilman Kaskisten kaupungin innostunutta panosta Sälgrundin majakka seisoisi yksin saarella ja muut rakennukset olisivat raunioi-. Ainoa miinus on Kaskisten pikkukaupungin sijainti: se on varsin kaukana. 56 · Saaristo 6/2009 P orista, Seinäjoelta ja Vaasasta on kaikista noin tunnin matka Kaskisiin, mutta etelän asukastihentymien asukkaille matka on moninkertainen. Mutta kun paketoi yhteen käynnit Kylmäpihlajan, Säpin ja Sälgrundin sekä mahdollisesti Yttergrundin majakoilla, on loistava paketti koossa. Suomen Majakkaseura järjestää juuri tällaisia kompakteja "Länsirannikon kierroksia" jäsenilleen parin vuoden välein. Sälgrund on omatoimisen majakkamatkailijan paratiisi Teksti ja kuvat: PEKKA VÄISÄNEN Sälgrundin majakkasaari Kaskisten edustalla on lähes täydellinen omatoimiselle majakkamatkaajalle. Saarella on esillä paljon merenkulun historiaa ja tarjolla edulliset majoitustilat, kaunis luonto ja upea maisema
58 · Saaristo 6/2009
Toisaalta veneetönkin pääsee Sälgrundiin helposti ja kohtuukustannuksin tilaamalla kuljetuksen paikallisilta veneyrittäjiltä. Majakka useimmiten suljettu yleisöltä Saarelle on tehty mielenkiintoinen luontopolku. Laxhamnista on vain noin kilometri vastarannalle Kaskisten kalasatamaan. Satama on suojaisa ja maksuton, mutta siihen mahtuu vain muutama vene kerrallaan. Puutteeksi on tietysti luettava se, että majakkatorni on lähes poikkeuksetta lukittu eikä sinne ole pääsyä. Kaskisten kaupunki on esimerkillisesti kunnostanut vanhat Sälgrundin tuntumassa olevat asuintalot ja makasiinit, joissa voi nyt yöpyä. ti akselinsa ympäri ja majakan valo onkin öisin alan harrastajille varsin helppo kuvattava. 06-2207711 ja 040-868781, www.kaskinen.fi n 59. Luotsiasemalla on hyvät keittiötilat ja mukavuudet, pihamökeissä ei. Varaukset voi tehdä Kaskisten kaupungin kautta. Pihapiirissä on mainio vanha sauna, jonka voi itse lämmittää. Siitä pari kilometriä pohjoiseen sijaitsee Kaskisten keskusta ja vierasvenesatama. Nyt se toimii Sälgrundin sydämenä. Näkökulmasta riippuen hyvänä tai huonona puolena voi pitää sitä, että saarella ei ole yleensä palveluja vaan kaikki toimii itsepalvelulla. Sälgrundin saari on noin 5 kilometriä pitkä. Majakka sijaitsee lähellä eteläkärkeä kalliolla avomeren äärellä. Majakan henkilökunta hoiti petrolikäyttöistä majakkaa vuoteen 1966, jolloin se muutettiin sähkökäyttöiseksi ja automatisoitiin. Luotsitalosta Sälgrundin sydän Luotsaustoiminta saarella jatkui 1980-luvulle. Ruoka- ym. Lisätietoja: Kaskisten kaupunki/ Kaskisten Matkailu p. Valokuvaaja saa Sälgrundista erityisen paljon irti luoteis- ja lounaiskulman kallioilta ja kiviltä, joilta majakan kanssa samaan kuvaan voi saada komeat aallot tai jäät. Sälgrund onkin ihannekohde esimerkiksi luontokuvaajaryhmälle. Luotsi- ja majakkaväen aikanaan käyttämä Laxhamnin satama sijaitsee majakalta 800 metriä koilliseen. palveluja voi kuitenkin tilata erikseen. Kaskisten Matkailusta voi tiedustella muitakin mahdollisia aukiolopäiviä. Poikkeuksen tekee kansainvälinen majakkapäivä (elokuun 3. Edullisia majoitustiloja on sekä vanhassa luotsiasemassa (ryhmän koko vähintään 4) että pihamökeissä (hinnat 10-45 e/henk.). Luotsaustoiminnan loputtua talo jäi tyhjilleen, mutta vuosina 2004-05 se kunnostettiin ja otettiin matkailu- ja kokouskäyttöön. Vanha majakkamestarin talo korotettiin 1960-luvulla kaksikerroksiseksi ja kuorrutettiin rumalla mineriitillä. sunnuntai), jolloin majakkaan varmuudella pääsee ja kuljetuskin on järjestetty. Sälgrund on niin sanottua maankohoamarannikkoa, jonka tyypillinen laji on tyrni. Hyvänä jäätalvena majakalle voi kävellä noin viiden kilometrin reitin, syväväylän suuntaisesti kaupungista, kunhan muistaa pysytellä tarpeeksi kaukana avoimesta syväväylästä
Meriluonto tarjoaa tutkittavaa ja ihmeteltävää äidille ja pojalle. 60 · Saaristo 6/2009
Tätä maisemaa, kallioita ja muotoja hän on piirtänyt, valokuvannut ja veistänyt Kökarissa. 61. Kuva: Marja-Leena Salo Satu Kiljunen löysi työrauhan Kökarin saaresta Teksti: MARJA-LEENA SALO Ulkosaariston kuvataiteilija Kuvataiteilija Satu Kiljusen ateljeen yli nelimetriset ikkunat avautuvat syyskirkkaalle merelle, taaempana häämöttävät ulkosaariston paljaat, jääkauden pyöreiksi hiomat kalliot
Vaihtoehtoa pääkaupungille Kiljunen alkoi etsiä 1980-luvun lopussa. Kotipaikkaoikeuden Kiljunen sai, kun Ahvenanmaan maakuntahallituksen viranomaiset vakuuttuivat siitä, että hän aikoo jäädä pysy- västi asumaan paikkakunnalle. Hän opetti Kuvataideakatemiassa ja Taideteollisessa korkeakoulussa, käynnisti Kuvataideakatemian tohtorikoulutusohjelman, junaili taidealan projekteja ja osallistui niin virallisiin kuin epävirallisiin keskusteluihin, tapahtumiin ja tapaamisiin. Jokapäiväinen jutustelu on tietenkin jäänyt, mutta kun tapaamme, jatkamme siitä, mi62 · Saaristo 6/2009 hin edellisellä kerralla jäimme. Ja tärkeä onkin. Saaristosta Kiljunen löysi etsimäänsä voimaa. Arkea rytmittävät toista luokkaa käyvän Ronnie-pojan koulunkäynti ja meneillään oleva mittava tilaustyö Ahvenanmaan kulttuuri- ja kongressikeskus Alandiaan. Hän oli paitsi asemansa vakiinnuttanut taiteilija, myös keskeinen taide-elämän vaikuttaja. - Kun tulin Kökariin, tiesin tulleeni kotiin, Kiljunen toteaa. Samoin saaren 260 asukasta. Itse on pitänyt osata leipoa, käyttää työkoneita, tehdä remonttia, kalastaa ja ajaa venettä. Vähän myöhemmin alkoi tupsahdella kuvataiteeseen liittyviä toivomuksia. Saarella on yksi kauppa, joka on keskittynyt. - Mitä korkeammalle kiipesin, sitä paremmin voin sekä fyysisesti että henkisesti. Kuvasin, piirsin ja löysin inspiraatiota ja aiheita. Tänään Satu Kiljunen elää arkeaan Ahvenanmaan ulkosaaristossa, Kökarissa. Ympäristön tuli olla voimakkaampi kuin ihminen. Kökarin saaren meren pieksemä, selkeä luonto, karut kalliot ja laaja taivaankaari ottivat heti omakseen. - Ryhdyin pitämään harrastelijamaalareille kerran viikossa kokoontuvaa taidepiiriä. Hän on saaren ainoa ammattitaiteilija. Se on oikeastaan ainoa säännöllinen sosiaalinen kontaktini täällä. Kiljunen oli todennut matkoillaan eri puolilla maailmaa viihtyvänsä parhaiten yksinkertaisissa oloissa; pohjoisessa, vuoristoissa ja ennen kaikkea Himalajalla. Huomaan ilokseni myös, että etäisyys ei ole vaikuttanut suhteisiini kollegoihin ja ystäviin. Tutustumisen alkuvaiheessa kökarilaiset tekivät tikusta asiaa, jotta saattoivat piipahtaa Satu Kiljusen pihalla. Sielläkin hän hakeutui etäälle rannikosta, lähes niin kauas ulkosaaristoon kuin mahdollista. Sitä kautta löydän luontevasti öljypolttimelleni korjaajan, apua puunhakkuuseen tai muihin töihin, joita en yksin pysty tekemään. Kuva: Annika Selänniemi Meri sallii katseen vieriä kauas. K uvataitelija Satu Kiljusella meni 80- ja 90-luvuilla lujaa Helsingin taidepiireissä. Paikan tuli olla jollain tavalla äärimmäinen, pelkistetty, aito. Helsinkiläinen Kiljunen kävi tiiviin "oppijakson" saaristolaiselämänsä alkuvuosina. Ei se helppoa ollut, mutta antoisaa - ja edelleen välttämätöntä. Tykkään myös opettaa. Arkea Kökarissa Saariston väki on perinteisesti ollut omatoimista. Pikkuhiljaa olemme tottuneet toisiimme. Enää hän ei tunne tarvetta etsiytyä taidekeskustelujen ytimeen. Saari otti omakseen - Huomaan, että etäisyyden päästä pystyy arvioimaan kenties paremmin, mitä kuvataiteessa tapahtuu. En ota siitä korvausta, sillä se on minun tapani seurustella kökarilaisten kanssa. - Kyllähän minua aluksi kummeksuttiin saarella, jolla kaikki tuntevat toisensa ja suuri osa on sukua keskenään. - Yksi pyysi suunnittelemaan tuulihyrräänsä uusia lintulajeja, toinen tuli pyytämään, että opettaisin hänet maalaamaan
Illat puuhailemme pihamaalla aina kun voimme. n 63 Eräänlaista eristäytymistä Kökar on antanut sen, mitä Kiljunen lähti hakemaan: työrauhaa, etäisyyttä, aikaa pohtia taiteellisia ja henkilökohtaisia päämääriä. Se tarve tuli itsellenikin hiukan yllättäen, mutta oli niin voimakas, että käynnistin adoptioon johtavat toimenpiteet melkeinpä yhdeltä istumalta. Työrytmini muun muassa säännöllistyi. Ronnie ja Satu viettävät näinä vuosina säännöllistä pienperheen elämää. Se synnytti myös haluan osallistua taidekeskusteluun uudesta näkökulmasta. Hän otti muuttonsa jälkeen vastaan valtion kuvataidetoimikunnan puheenjohtajuuden, missä tehtävässä toimi kahdeksan vuotta. Kuva: Marja-Leena Salo Ronnie, 8, on oppinut äidiltään Sadulta suomen, ja kökarilaisilta kavereiltaan ruotsin kielen. Hän osti keskeneräisen rakennuksen, jota kuvailee jälkeenpäin huvittuneesti bunkkeriksi. Saariston suomaa työskentelyrauhaa voi sitten hakea esimerkiksi residenssistä. Olen myös säilyttänyt Helsingin-asuntoni, ja käymme kaupungissa vajaan kahden kuukauden välein. Kökar avaa ovensa myös muille ammattitaiteilijoille, sillä Kiljusen aloitteesta saarelle perustettiin kansainvälinen taiteilijaresidenssi. Sitä olen käsitellyt urani alusta lähtien milloin milläkin välineellä, mutta aina siitä on ammennettavaa, sanoo muun muassa performanssiryhmä Jack Helen Brutin perustajajäsen Satu Kiljunen. Huomattava ilo on ollut myös tekeillä oleva tilaustyö, joka mahdollisti pitkäaikaisen haaveeni toteuttamisen, ja sain rakennettua ison, ronskin ateljeetilan. 2-vuotias, EteläAfrikassa syntynyt miehenalku muutti taiteilijakodin arjen kulkua. Jos taiteilijan työtä haluaa vakavissaan tehdä, on syytä ensin vakiinnuttaa ura. - Halusin olla äiti. Betonista ja tiilestä rakennetussa jykevässä talossa oli seinät ja katto, muu piti rakentaa alusta. - Tietenkin päiväni muuttuivat, sillä olenhan Ronnien huoltaja. Kaiken ohella edessä oli vielä yksi yllättävä muutos. Edelleen Kiljunen jatkaa asiantuntijatehtävissä Kuvataideakatemian jatkotutkinto-osastolla esitarkastuslautakunnan puheenjohtajana. En voi aidosti suositella sitä ainakaan uransa alussa olevalle taiteilijalle. Kuusi vuotta sitten Kiljunen sai kotiinsa kaipaamansa ihmisen, Ronnien. Päivittäiset lauttayhteydet Ahvenanmaan pääsaarelle ja Korppooseen toimivat, mutta joka nippeliä ja palvelua ei lähdetä mantereelta hakemaan. - Tosiasia on, että työskentelyapuraha mahdollistaa nykytilanteeni. - Minua kiinnostaa yhä vain kolmiulotteisen havainnon siirtäminen kaksiulotteiselle pinnalle tilan ja pinnan suhde. - Kun Ronnie menee lukioon, on selvää, että joudun väliaikaisesti tekemään taas uudenlaisen ratkaisun. Ensimmäistä kertaa kodissani asui toinen ihminen, jonka elämä liittyi omaan elämääni. Uusi ateljee tullee merkitsemään isompia töitä, mutta taiteellinen perusprobleema säilyy entisellään. Monet taiteilijat ovat viettäneet siellä muutaman viikon jaksoja jo useamman kerran. Muutos siintää jälleen joidenkin vuosien päässä. Voi olla, että olemme pidemmän jakson poissa Kökarista, mutta saarta en jätä. ole kuitenkaan houkuttelemassa saareen suin päin asumaan. Luonto saattaa olla merkittävä innoituksen lähde. - Tämä on eräänlaista eristäytymistä. Koulua käydään maakunnan virallisella kielellä, ruotsilla. "Kun tulin Kökariin, tiesin tulleeni kotiin." lähinnä elintarvikkeisiin. Työtä riitti myös kodin perustamisessa. Alan työskennellä, kun Ronnie lähtee kouluun, ja lopetan kun hän tulee takaisin kotiin. Kiljunen ei halua romantisoida omaakaan ratkaisuaan. Kiljunen ei
"Purjehtiminen on antanut rutkasti itseluottamusta" 64 · Saaristo 6/2009
Kirjoitin innolla ylös purjeissa olleita rekisterinumeroita ja "purjehdin" siskoni Sadun kanssa mielikuvituksissa rannan nurmikolle tekemälläni purjeveneellä välillä pitkällekin, Kari kertoo ja ihmettelee itsekin, mistä hänen vahva halu merille mahtoi lopulta johtua, kun hänen 65. Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN "K Kari "Ruffe" Nurmi tietää, että seikkailut on seikkailtava heti, kun niihin saa mahdollisuuden. Se oli unelmien täyttymys, sillä tahto päästä purjehtimaan näkyi jo Karin lapsuuden leikeissä. - Jo pienestä pojasta lähtien olen seurannut Tuusulanjärvellä, kesämökkimme rannasta pienten kevytpurjeveneiden liikehdintää. Ja kun se kellui laskuliinat pois vedettyinä, pitelin sitä kiinnitysköydestä kuin jalorotuista eläintä." Näin helsinkiläinen Kari Nurmi kuvailee lokakuussa ilmestyneessä Seikkailun suolainen maku -kirjassaan tunnelmiaan, kun hän sai 20-vuotiaana ensimmäisen oman purjeveneensä. Nyt hän on kirjoittanut näistä merellisistä kokemuksistaan myös kirjan. un veneeni köli vesille laskettaessa kosketti ensimmäisen kerran Suomenlahden pintaa elokuussa 1989, en nähnyt, kuullut enkä haistanut mitään muuta. Hän sai 20-vuotiaana purjeveneen, jonka kanssa on ylittänyt Atlantinkin jo kahteen kertaan
Halusin jo kokea ison meren tuntua ja Itämeri tuntui sopivan kokoiselta lähteä seikkailemaan. Se sai nimekseen lempinimeni, Ruffe. - Harjoittelin ja harjoittelin, sillä minulla ei ollut kokemusta tämän kokoisesta purjeveneestä. Olin yhteydessä useampaan kertaan silloiseen Bavarian maahantuojaan, ja siellä Kari Kakkonen suhtautui minuun asiallisesti, vaikka olinkin yli-innostunut nuorukainen. Lopulta rajat sitten katosivat. Lopulta vanhempani ja lähipiirini auttoivat minua täyttämään unelmani, pystyin ostamaan veneen omakseni. Opin kaiken kantapään kautta. - Monet eivät lähde koskaan noin pitkälle, mutta minua kiehtoi tunne olla avomerellä, kokea haastavaa purjehtimista ja seikkailla. Vuonna 1992 hän lähti Ruffensa kanssa Kolumbuksen 500-vuotisjuhlavuoden ARC-purjehdukseen, missä purjehdittiin Atlantin yli. Mutta osasin jo jotakin, koska olin lukenut lähes kaikki purjehdukseen liittyvät kirjat, mitä Suomesta oli saatavilla ja olen hyvin tarkka tekemisissäni, Kari kuvailee ja toteaa nyt jälkeenpäin, että ehkä venettä ei olisi kuulunut näin kokemattomana kuitenkaan ostaa. Seuraavana kesänä, kun Kari oli 22-vuotias, hän kävi Ruffe-veneensä kanssa jo kurkistamassa Atlanttia Tanskan Färsaarilta. Sekään ei riittänyt, vaan Kari halusi veneensä kanssa vielä pidemmälle. Jo Ruotsiin pääsy oli pojille suuri kokemus, jonka rannikkoa pitkin he purjehtivat Tanskan Kööpenhaminan kautta lopulta Saksaan. - Tämän reissun tein Antti ja Nina Louhijan Purjehdus on elämäämme -kirjan innoittamana. perheessään tai lähipiirissä ei purjehtimista harrastettu. Kari puhui lapsuudenystävänsä Esa Kekin mukaan matkalle ja hyvän reissusuunnitelman sekä veneen varustelun jälkeen he lähtivät purjehtimaan kohti Kieliä. Se ei kuitenkaan estänyt matkalle lähtöä. Vaikka matkalle lähti monta venekuntaa, Oma vene Färsaaret jää taakse vuonna 1991. Ensimmäinen kesä uuden veneen kanssa oli haastava. - Ei. En kuitenkaan lähtenyt silloinkaan soitellen sotaan, otin talven aikana kaikista mahdollisista asioista selvää, joka helpotti matkan tekoa. Otin asioista selvää, ja pian halusin jo tietää, miten vene käyttäytyy eri olosuhteissa: kokeilin purjehtimista jo ensimmäisenä syksynä myös kovissa keleissä, Kari kuvailee ja kertoo kokeneensa silloin pääosin onnistumisen tunteita, koska mitään vastoinkäymisiä ei sattunut. Jyri Seljavaara ja Kari Nurmi Bermudalla. Atlantin ylitysmiehistö Ruffe-veneessä. 66 · Saaristo 6/2009. Hän liikkui ensimmäisen kesän aikana lähinnä Suomenlahdella. Järvimaisemat muuttuivat kuitenkin merimaisemiksi, kun Kari sai vuonna 1989 purjeveneen. - Sitä ennen olin jo kiinnittänyt ruohikolle tekemäni purjeen ikivanhaan soutuveneeseen, jolla liikuin järvellä ylpeänä "purjehtien". Rajat katosivat Kari Nurmi kertoo myös kirjassaan, miten hän odotti levottomana ensimmäisen talven aikana, kun vene oli telakalla, seuraavan kesän seikkailuja. - Ennen ensimmäistä ulkomaanreissuani Saksan Kieliin, minulla oli purjehduskokemusta vain kahden kuukauden ajan. Paluumatkan he tekivät avomeren kautta. Hjallis Harkimon ja Pentti Salmen ihailija halusi suurille merille. - Hyppäys pienestä jollasta Bavaria 300:n kippariksi oli suuri. Vanhemmat ostivat lopulta Karille pienen jollan. Mukaan lähti myös lapsuudenystäväni Jyri "Ipa" Seljavaara. - Sain venemessuilta aikoinani käsiini saksalaisen Bavaria 300:n esitteen, enkä saanut sen jälkeen venettä mielestäni
Kesämökkimme on Kemiönsaarella, Kasnäsin kupeessa ja sen mitä purjehdimme, teemme lasten ehdoilla. Kari haluaa vaimonsa Ninan kanssa, että lapset oppivat oikean tavan suhtautua mereen ja nauttia veneilystä. Tosin ei saa olla liian rohkeakaan. Pitkillä purjehdusmatkoilla olen oppinut myös mukana olleista ihmisistä paljon. - Molemmat lapset ovat olleet veneessä jo kaksi viikkoisesta asti. Hänen kirjansa Seikkailun suolainen maku on nyt kirjakaupoissa myynnissä. Se kertoo yksityiskohtaisesti Karin seikkailuista kahdenkymmenen vuoden takaa Ruffeveneensä kanssa ja avaa purjehduksen saloja myös vähemmän kokeneille purjehtijoille. Se on ollut Karille kaikkein haastavin kokemus. -Tämä itseluottamus on vienyt minua elämässäni eteenpäin mo- nissa asioissa. Mutta ajatus siitä, että jotain sattuu, pitää mielessään myös hyväksyä, Kari kuvailee ja sanoo, että suurella merellä ihminen on veneensä kanssa hyvin pieni. Kari Nurmi toivoo, että hänen lapsensa saisivat edes osan siitä, mitä meri on hänelle itselleen antanut. - Me olemme varmaan vieläkin Suomen nuorimmat, jotka ovat ylittäneet noin pienellä veneellä kaksin Atlantin, Kari pohtii. - Silloin oli kovia kelejä muun muassa ukkosmyrskyjä, jotka hämmensivät, mutta kun on neljä-viisi viikkoa merellä, ei saa antaa pelolle valtaa. Venelehden entinen päätoimittaja Matti Murto oli mukana kirjaprojektissa ja kirjoitti tapahtumat julkaisukuntoon. Se on ollut minulle kuin korkeakoulu. Se opettaa kunnioitusta merta ja luonnonvoimia kohtaan. - Silloin sain miehistöksi entiset koulukaverini Aarne "Arska" Luukon, Mika "Erkku" Ervastin ja William "Wille" Pietarisen, Kari kertoo ja lisää, että matkalla oli hetken mukana myös hänen siskonsa Satu sekä Petri "Möö" Seljavaara. Meri opettaa Atlantin ylityksen jälkeen Ruffe vene jäi talveksi Floridaan, josta Kari haki sen seuraavana vuonna takaisin ja edessä oli jälleen Atlantin ylitys hänen ystävänsä Jyri Seljavaaran kanssa. Välillä sitä kyllä mietti, kun meri oli valkoisena ja mylvi, että vettä on noin viisi kilometria veneen alla, ja lähimpään rantaan on noin kaksi viikkoa matkaa. Senkin nyt ymmärrän, että kaikki mahdolliset elämykset on elettävä heti, kun niihin on mahdollisuus. Muuten ne voivat jäädä kokematta. - Me vietämme mielellämme kaikki lomat saaristossa. n 67. Nykyään perhe purjehtii Ruffe-veneellä pääosin Suomen vesillä. jokaisen oli kuitenkin pärjättävä omillaan. Kolme ja viisi vuotiaat tyttäret ovat päässeet jo hyvin veneilyn makuun. Ei pidä koskaan miettiä, että seikkailen seikkailuni vasta, kun jään esimerkiksi eläkkeelle. Veneilyä perheen kanssa Nykyään Kari Nurmi purjehtii perheensä kanssa pääosin Suomen vesillä. Iskeekö ukkonen veneeseen, jäämmekö tänne ja häviämme meren pohjiin, eikä meitä kukaan enää löydä. He ovat oppineet veneen liikkeen rytmin ja meren olemassaolon. Veneily on antanut Karille rutkasti itseluottamusta. Lasten pitää viihtyä veneessä ja haluan, että he voisivat saada edes osan siitä, mitä meri on minulle antanut, Kari toteaa
Suomenlahden retkisatamat Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN | Piirroskuvat: KAJ-ERIK LÖFGREN 558 564 561 552 543 549 546 359 369 356 350 345 324 325 298 333 280 Vartiosaari Särkkä 375 336 339 342Abrahaminluoto Iso Vasikkasaari 378 347 534 531 537 529 501 495,498 492 490 483 477 447 453 456 425 443 431 434 437 416 422 413 419 428 411 407 406 402 403 387 399 525 Morgonland Baggö 465 68 · 516 Saaristo 6/2009 519 Rösund Torsö Ehrensvärd 445 Hauensuoli 513
137 138 139 103 100 101 111 110 201 200 204 251 250 208 207 242 194 211 182 181 178 175 160 155 146 151 149 150 158 127 128 116 113 Vepsu 119 Suuri-Pis 108 161 Haikko 259 247 244 253 243 172 Kuki Kilpisaari 122 Lanskeri Koivu214 228 232 217 221 223 188 131 277 263 261 265 241 0 304 292 295 108 Suuri-Pisi, Virolahti 119 Lanskeri, Hamina 122 Ulko-Tammio, Hamina 127 Majasaari, Hamina 128 Nuokot, Hamina 131 Kilpisaari, Kotka 161 Lehmäsaari, Kotka 188 Mustaviiri, Pyhtää 214 Lillfjärden, Pernaja 217 Bockhamn, Pernaja 220 Brokholmen, Porvoo 221 Bredholmen, Porvoo 223 Norra Sandö, Porvoo 241 Onas, Porvoo 253 Stornäsudden, Porvoo 263 Högholmsören, Sipoo 292 Kalliosaari, Helsinki 295 Pikku Leikosaari, Helsinki 387 Stora Brändö, Helsinki 393 Järvö, Kirkkonummi 399 Stora Svartö, Kirkkonummi 402 Lähteelä, Kirkkonummi 406 Kopparnäs, Inkoo 407 Stora Halsö, Inkoo 411 Stora Fagerö, Inkoo 419 Älgsjö (Elisaari), Inkoo 428 Gölisnäs, Inkoo 431 Långön, Raasepori 437 Tallholmen, Raasepori 447 Källviken, Raasepori 468 Trelänningen, Raasepori 474 Fladalandet, Raasepori 477 Modermagan, Raasepori 483 Älgö, Rödjan, Raasepori 492 Byxholmen, Raasepori 531 Sandviken, Raasepori 69
Palveluhakemisto Fimex Saunat & Kylpytynnyrit -tynnyreitä myös lehtikuusesta ja lämpökäsitellystä puusta myös kotiinkuljetus. Poijukoukku, ankkuri ja uimaportaat. Mukavuus varustus: Avotilan pöy t ä, l ä m m it i n, uu n i, jääkappi, liesi, WC Tekninen varustus: Akkulaturi, maasähköjärjestelmä, radio, stereo. TurkuUusikaupunkiseutu MYYDÄÄN KOIVU- JA SEKAKLAPIA SOITA 0400 532 798 www.fimex.fi kai.kosklin@fimex.fi 0400 524 039 Suoritetaan myös rahtiklapitusta FINN FLAME MYYDÄÄN PURJEVENE Albin Delta 84 Pituus: 9.35 m, Leveys: 3.04 m, Syväys: 1.65 m. Siisti ja tilava purjevene, joka hyvä purjehtimaan. Salongin patjat uusittu 2004. Puh: 0400 833 811 82 · Saaristo 6/2009. Makuutilat kuudelle, sillä salongin sohvasta avattava makuusija kahdelle. Vuosimalli: 2000 Purjeet: Purjeet: genaakkeri, genoa, keulapurje rullavarustus(2001) ja isopurje(2002). Maasähkö ja akkulaturi. Lämmitin, uuni, liesi ja jääkaappi. Moottori: Yanmar 3 GM Teho: 27 hv. Lisätiedot: Genoa vinssit Harken st40(2003) Kompassi ja Garmin 120 GPS
info@oceanspirit. GSM 040 761 8484 Myynti Asennus Huolto Asennus: Kiinteään hintaan Huolto: Kaikki merkit RYMÄTTYLÄN TELAKOINTIPALVELU Turun alueella: Myynti: 1000,- euron vaihtotarjous 0400-955 425 09-8190 770, 040-9000 940 e-mail: rauno@tekno-marine.fi e-mail: martin.esa@suomi24.fi Valmistamme istuimia, patjoja sekä veneen kuomuja. Myös vanhojen kuomujen pesut ja korjaukset. POTKUREIDEN JA VENEIDEN SYYSHUOLLOT Nokialla SYYSTA ut ja p RJOUS kuom atjat -10% Rautatehtaankatu 6 ,Turku, p.02-2512700 83 JUHA LAHTONEN OY. Palveluhakemisto Kokous historiallisessa ympäristössä Evan ravintola Majoitusta meren äärellä Saunoja - Turvesauna Vierasvenesatama · Taksivene +358-(0)40-5764976 www.pensarsyd.com info@pensarsyd.com Ole yhteydessä meihin! Nyt myymälä ja nettikauppa, tervetuloa! Merimoottorit 11 - 200 hv Merihenkinen sisustus- ja lahjaliike Itäinen Rantakatu 46, Turku www.oceanspirit