KÄNNYKKÄVUODET 1 SALON SEUDUN SANOMAT SALON SEUDUN SANOMAT 31.12.2015 Kännykkävuodet
Keskikulutus 5,4 l/100 km. Uusi Audi A4 näyttää jälleen kehityksen tahdin. 32 €/kk. Traktoauto Oy Joensuunkatu 6, Salo, vaihde 02-727 3000 Automyynti: ma 8.30–17, ti 8.30–18, ke-pe 8.30–17, la 10–14 www.traktoauto.fi Audi-myynti: Mikko Paju 02-727 3016 Seppo Alanko 02-727 3011 Täysin uusi Audi A4 ja Audi A4 Avant. Kun mukaan lisätään luokkansa tyylikkäin matkustamo ja viimeisintä tekniikkaa, kuten lisävarusteena saatava, täysin digitaalinen Audi virtual cockpit -mittaristo, tulee ajamisesta tavallista paljon nautittavampaa. Vapaa autoetu 795 €/kk, käyttöetu 615 €/kk. Audi A4 Avant Business 1.4 TFSI (110 kW/150 hv) alk. Tervetuloa koeajamaan. Tutustu osoitteessa audi.fi/uusia4 Audi Care Base -huolenpitosopimus A4-malleihin alk. KÄNNYKKÄVUODET 2 SALON SEUDUN SANOMAT Ta r t u r a t t i i n. Audi A4 Avant alk. Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Uudet TDIja TFSI-moottorit ovat aiempaa tehokkaampia ja suorituskykyisempiä, mutta kuluttavat entistä vähemmän polttoainetta. Kuvan auto erikoisvarustein.. Tu n n e v e t o v o i m a. Teknistä vetovoimaa. 40 827 €. 40 826,28 €, autoveroton hinta 32 010 €, arvioitu autovero 8 216,28 € CO 2 -päästöllä 128 g/km
Tulin Salon Seudun Sanomiin vuonna 2005 taloustoimittajaksi ja olen siitä lähtien seurannut matkapuhelinalan vaiheita. Markkinoille tulee viisi kiloa painava autopuhelin Talkman, joka toimii NMT-verkossa. Osa heistä on katsellut alan vaiheita sivusta, osa ollut aktiivisesti mukana. 2015 Päätoimittaja: Ville Pohjonen, Tuottaja: Suvi Kulla, Taitto: Suvi Kulla, Veli-Pekka Ekström, Lasse Törnroos, Kansikuva: Marko Mattila, SSS Mediamyynti p. Ekonomistien puheeseen on tullut viime vuosina termi Nokia-krapula. Nyt jäljellä oli toimittaja, ajokortillinen kuvaustekniikan moniosaaja. 1998 Nokia Mobile Phonesista tulee maailman suurin matkapuhelinvalmistaja. Salon huikeat kännykkävuodet ovat paljon muutakin kuin mielissä päällimmäisinä olevat viime vuosien vaikeudet. Matkapuhelinalan uutisvirtaa ovat hallinneet irtisanomiset. KÄNNYKKÄVUODET SALON SEUDUN SANOMAT 3 Miten ollaan luovia. POIMINTOJA TEEMASTA Malja kesäjuhlille! Halikosta löytyy kytky tuottavuuteen 10 22 24 sivu sivu sivu Salon Seudun Sanomien toimitukseen asteli lokakuussa reportteri. Niemisestä tulee uuden yrityksen toimitusjohtaja. 2009 Kaikki matkapuhelintehtaan 2 500 työntekijää lomautetaan määräajaksi. Asioita on ehkä jätetty tekemättä ajallaan, koska matkapuhelinviennin huikeat tuotot ovat tuoneet joustoa ja jaettavaa. KOONNUT: SSS | KIRSI SIEKKINEN Lähteet: Salon Seudun Sanomien arkisto, Nokia Oyj:n historia, toim. Kun laittaa Salon Seudun Sanomien arkistoon hakusanoiksi Nokia + yt, saa 977 hakutulosta. Mies ryhtyi kokoamaan videokameran jalkaa työpöytääni vastapäätä. 1991 Nokia Mobile Phonesin kännyköitä myydään yli 100 000 kappaletta kuukaudessa. Tuotekehityspuolella on edelleen yli tuhat työntekijää. Hän viritti kuvausasetuksia ja kertoili taustastaan. Mitä muutakaan olisin voinut vastata. Salossa siirrytään kolmivuorotyöhön. 790-grammaista puhelinta pidetään yhtiön ensimmäisenä suurelle yleisölle tarkoitettuna kännykkänä. Salon tehtaalla siirrytään tekemään töitä kahdessa vuorossa. 1989 Mobiran nimeksi vaihtuu Nokia Mobile Phones. 11.9.2010 Stephen Elop aloittaa toimitusjohtajana 30.9.2011 Nokia ilmoittaa lopettavansa matkapuhelinten kokoonpanon Salossa. 2015 Microsoft ilmoittaa lopettavansa tuotekehityksen Salossa. 3.9.2013 Nokia myy matkapuhelinliiketoimintansa Microsoftille. Osa on tehnyt puhelimia, osa on käyttänyt niitä. Microsoft + yt tuottaa 150 hakutulosta. Saman haun voisi tehdä lukemattomilla muillakin sanoilla: Aspocomp, Foxconn, TCS... 2003 Salon tehtaalla on 2 100 työntekijää. Nokiaa johtaa Kari Kairamo, Saloran radiopuhelinosastoa Jorma Nieminen. Mies kysyi: Miten Salossa on selvitty rakennemuutoksesta. Viime kesänä tullut viimeinen niitti, Microsoftin ilmoitus lähteä Salosta, toisi vielä lisää työttömiä. Saloa Nokia-krapula on vavisuttanut monella tavalla jo vuosia. Martti Häikiö, Samu-museon Eliasverkkonäyttely www.eliaskokoelmat.fi Toimittaja SUVI KULLA suvi.kulla@sss.fi Tuottaja SUVI KULLA suvi.kulla@sss.fi. 1987 Jorma Nieminen lähtee Mobirasta perustamaan matkapuhelinyhtiö Benefonia. NMT900-verkossa toimiva Mobira Cityman -puhelin ilmestyy. Kokenut reportteri oli aiemmin työskennellyt kuvausryhmässä, jossa oli neljä henkilöä: toimittaja, kuvaaja, äänittäjä ja autokuski. 1984 Nokia ostaa Saloran. 1997 Yhtiö ilmoittaa laajentavansa tuotekehitystiloja 17 000 neliötä. 02 770 21 Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015 Salon Seudun Sanomat Kännykkävuodet Mobirasta Microsoftiksi 1979 Televisioistaan tunnettu Salora ja Nokia perustavat 50/50-omistetun yhteisyrityksen Mobira Oy:n, johon molemmat siirtävät radiopuhelintoimintonsa. Hän oli toimittaja Kroatian yleisradioyhtiöstä ja teki television ajankohtaisohjelmaan juttua Salosta. Olen haastatellut lukemattomia alalta irtisanottuja ja lähestulkoon aina he ovat todenneet samanlaisin sanoin: ne olivat hienoja vuosia. Loppuvuodesta Salon tehtaalla on noin 2 600 työntekijää ja vuokratyövoimaa. 1992 Jorma Ollilasta toimitusjohtaja. Helmikuussa jakoon tulleet 320 eropakettia varataan loppuun päivässä. 1986 Yhtiön nimi muuttuu Nokia-Mobiraksi. 14.6.2012 Nokia päättää sulkea Salon matkapuhelintehtaan kokonaan. Ei ole vielä selvitty. Tähän liitteeseen on koottu välähdyksiä kännykkätarinan käänteistä. Kaikista ei tullut optiomiljonäärejä, mutta valtavan iso joukko pääsi osaksi maailmanluokan menestystarinaa. Kuulin kollegojen ohjeistavan miehen huoneeseeni. 2010 Tehtaalla alkavat ensimmäiset irtisanomisiin tähtäävät yt-neuvottelut, kun alkutuotanto eli piirilevyladonta siirretään Salosta Aasiaan. 2006 Toimitusjohtajana aloittaa Olli-Pekka Kallasvuo. Sitä käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa hulppeiden matkapuhelinvuosien nousukiito on vaihtunut alavireiseen pahoinvointiin. Tällä kertaa matkapuhelinalan yritysten analysointi on jäänyt vähemmälle, ja keskiössä ovat ihmiset. Jäljelle jää puhelimien räätälöinti. Osalle kännykkävuodet ovat jo historiaa, osa rakentaa niiden päälle menestystä myös vuonna 2016. Matkapuhelinalan nousu tarjosi monelle kantasalolaiselle ja Saloon muuttaneelle uran, jollaista he eivät olisi osanneet kuvitella. Salon työttömyysaste jumittaa yli 15 prosentissa, ja monien työttömyys on pitkittynyt jo vuosien mittaiseksi. Hän halusi kuulla, kuinka Salossa elettiin Nokian lähdön jälkeen. Käytävältä kuului englantia, kun mies esitteli itsensä. 8.7. 1995 Merikaaren tehdas vihitään käyttöön. Uusista laajennuksista kerrotaan heti seuraavana vuonna. Ensin nostetta ja huumaa, sitten yt-kierrettä ja alamäkeä. 2006 Salossa iloitaan bonuksista: Nokia kertoo tehneensä edellisenä vuotena 5 miljardin euron tuloksen. Keskiössä ihmiset 31.12. 1.5.2014 Rajev Suri nimitetään toimitusjohtajaksi
Puutalo seisoo Vanhan Perttelintien varrella. – En osaa sanoa vastausta. Ehkä sen vuoksi, ettei harrastus ole viime vuosikymmeninä ollut yhtä suosittu kuin ennen. Lindroos oli perustamassa Salon Radiokerhoa vuonna 1958. Hän on harrastanut radioamatööritoimintaa vuodesta 1977 alkaen ja työskennellyt Salorassa 1970ja 80-luvulla. Vanha koulutie on muuttunut hiljaiseksi soratieksi. Esimerkiksi sekä Martti Juva että hänen alaisuudessaan uransa aloittanut ja tuotekehityslaboratorion johtajaksi edennyt Lauri Lindroos olivat innokkaita radioamatöörejä. Koivaara on hyvä henkilö pohtimaan asiaa. – Nieminen saattoi rekrytoida työntekijöitä radioamatöörien saunaillassa. Radioamatööritoiminta on jäänyt vähälle huomiolle Salon matkapuhelinalan vaiheita kerrattaessa. – Kaupunki yrittää häätää meitä palelluttamalla, naurahtaa Merja Koivaara ovia aukoessaan. Hän arvosti sitä, että ihminen oli innostunut radiotekniikasta. Kun Saloran tuotekehityksessä kehitettiin ensimmäiset radiopuhelimet 1960-luvun alussa, lähes kaikki avainhenkilöt olivat radioamatöörejä. Sisällä on viileää, lämmityksessä sääs& Radioamatöörit kännykkäammattilaiset Salon matkapuhelinteollisuuden syntyessä radioaallot yhdistivät töissä ja vapaalla. Hän on myös Suomen Radioamatööriliitto ry:n nykyinen puheenjohtaja. Kysymys kuuluu: Kumpi oli ensin, radioamatööri vai kännykkävallankumous. Vieressä humisee kantatie 52, hiukan kauempana kulkee moottoritie. Linjoilla oltiin työajallakin. Minä menin sinne laskentaosastolle töihin, eivätkä muut osastolla ymmärtäneet, kun puhuin radioamatöörislangia toisten harrastajien kanssa. ?Perustettu 1958 ?Jäseniä nykyisin noin 140 ?Jäseneksi pääsevät kaikki radiotekniikasta tai liikennöinnistä kiinnostuneet ?Puheenjohtaja Matti T. KÄNNYKKÄVUODET 4 SALON SEUDUN SANOMAT TEKSTI: SSS | SuvI Kulla KuvaT: SSS | MInna MääTTänEn – Niin, oliko se sitten syy vai seuraus. Saloran mittalaitehuollossa kaikki kyllä olivat radioamatöörejä, siellä oli jopa yksi kerhon vhf-asema. Koskinen, OH1LWB Radioamatöörikutsu kertoo kotipaikan: Esimerkiksi Merja Koivaaran kutsun OH1EG tarkoittaa: OH on Suomen etuliite 1 on Turun ja Porin lääni EG on radioamatöörikutsun henkilökohtainen osa SalOn RadiOkERHO Ry Merja Koivaara tunnistetaan radioamatöörien taajuuksilla, kun hän sanoo kutsunsa OH1EG.. Salon Radiokerho pitää majaa entisessä koulussa. miettii Merja Koivaara. Myös Saloran teknisenä johtajana toiminut Pertti Simovaara oli radioamatööri, samoin Mobiran ensimmäinen toimitusjohtaja Jorma Nieminen
Kun joku puhuu radiolähettimeen, muiden ei auta huudella päälle. Se on yhdessä tekemistä – ja toisaalta sellaisten taitojen oppimista, joiden avulla voi virittää radioyhteyden miltei minne tahansa. HAM SPIRIT Ham Spirit viittaa radioamatöörihenkeen, joka muodostuu ystävällisyydestä ja tasa-arvosta. Radioamatöörit olivat monelle tärkeä yhteisö. – Harjavallasta olen, hyvää päivää! Hyvin ollaan pärjätty noiden uusien naapureiden kanssa, kuuluu linjalta iloinen miesääni. KÄNNYKKÄVUODET SALON SEUDUN SANOMAT 5 tetään. Uusia jäseniä tuli, vaikkei tehty jäsenhankintaa. Koivaara kertoo, että radioasemalla on hänen lisäkseen toimittaja. Koska monet Salon Radiokerhon jäsenet olivat töissä Salorassa, Mobirassa ja edelleen Nokiassa, heistä tuli työnsä kautta alallaan ja sen ulkopuolellakin tunnettuja. Uraauurtavaa historiaa. Nytkin taajuudella jutellaan. Ulkopuolisen on hankalaa saada kiinni radioamatööritoiminnan lumosta. – Mobiran aikoina, kun uusia työntekijöitä tuli esimerkiksi Oulusta, hekin hakeutuivat meidän kerhoon. He olivat Albert Hyman, Bob Almy ja Poogie Murray. Koivaara liittyy seuraan ja lausuu mikrofoniin Salon Radiokerhon tunnuksen: OH1AD. Hän kertoo Suomen olevan menestynyt maa radioamatöörikisoissa. Hän kysyy, mistä päin muut linjoilla olevat ovat. Koivaaran juttelu radiolähettimeen vaikuttaa hengailulta vanhanaikaisella keskustelupalstalla, jossa vain yksi voi jutella kerrallaan. Koivaara napsauttaa ison huoneen nurkassa olevaan radiolaitteistoon virran. Radioamatöörejä myös sanotaan ”hämeiksi”. – Märketillä on niin harvoin kukaan, että sain useita satoja yhteydenottoja. Koivaara kuvailee sitä sanoilla tasa-arvo, kohteliaisuus, ystävällisyys. Paikallinen teollisuus ja radioamatöörikerho ruokkivat toinen toisiaan. Kaikki eivät suhtaudu yhtä suurella innostuksella harrastuksen tekniseen puoleen, vaikka etenkin Salossa radioamatööritoiminnan alku linkittyi suoraan juuri radiotekniikan kehittämiseen. Sosiaalisuus on tärkeä osa radioamatööritoimintaa. Koivaaralla onkin vielä edessään melkoinen urakka: hänen pitää lähettää ympäri maailmaa postikortteja, joissa hän vahvistaa Märketillä pidetyn yhteyden – näin maabongarit saavat todisteensa. Hän on edelleen aktiivinen radioamatööri. – Nykyään olen hurahtanut kilpailutoimintaan. Hän on OH3GTV. Kutsu on kuin käyttäjänimi, jolla muut tunnistavat Koivaaran. Kirjaimet H, A ja M tulevat kolmikosta, joka aloitti radioamatööritoiminnan vuonna 1909 Yhdysvalloissa. Hän on OH1EG, monelle tuttu liiton puheenjohtaja, jonka lempinimi on Memma. Hän kääntää taajuudeksi 3,685 MHz. Harrastajat kehittivät radiotekniikkaa töissä ja vapaalla, mutta radiokerholla myös vain kahviteltiin ja hengailtiin. Koivaara kertoo syksyisestä retkestään Märketin majakalle, jossa hän oli talkootöissä. Radioamatöörit Suomessa ja maailmalla olivat monen uraauurtavan keksinnön takana. Hänellä oli pieni kannettava radiolaitteisto mukanaan, mutta antennin virittäminen ja yhteyden saaminen olivat kovan työn takana. Se on suomalaisten ”tolppataajuus”, jolla päivystää yleensä ainakin muutama innokas harrastaja. Niitä ovat tehneet monet tunnetut Salossa vaikuttaneet insinöörit, muun muassa Pertti Kause ja Pertti Simovaara. Näistä kännykkäteollisuuden hukkapaloista ja ylijäämästä on tehty monenlaisia radioamatööritoiminnassa tarvittavia laitteita. Osa harrastajista kerää maita eli laskee, kuinka moneen maahan he ovat olleet radioyhteydessä. Salon Radiokerhon majapaikan tunnistaa kauas: kesällä 1982 talkoovoimin tehty antennimasto kohoaa 42 metriin. Salon matkapuhelinvuosien kulta-ajat näkyvät yhä lukuisina pahvilaatikkoina: Nokiasta tullutta lahjoitustavaraa on paljon. Nuoremmat talkoolaiset kiipeilivät antennilangan räystäälle, jotta Koivaara saisi radion toimimaan. Yksi näyttävän uran matkapuhelinalalla tehneistä on salolainen Jouko Häyrynen. Juttelukavereita oli linjoilla Puolasta, Ruotsista, Norjasta, Venäjältä. Koivaara sanoo, että viehätys perustuu yhteishenkeen. – Aina olemme top kuuden joukossa, vähän kuin jääkiekossa. Salon Radiokerhon historiahyllyyn on koottu vanhoja radiolaitteita. Kerhotiloista löytyy aikamoinen kokoelma radion rakentamisessa käytettäviä osia ja vanhoja radioita. Harjavallassakin on turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Lisäksi hän kertoo oman radioamatöörikutsunsa. Märketin pieni majakkasaari keskellä Ahvenanmeren pohjoisosaa on radioamatöörien luokituksessa oma maa. Kun Koivaara avasi radioyhteyden saarelle, hänelle alkoi sadella kutsuja ympäri maailmaa. Kilpailuissa lasketaan esimerkiksi jonkin tietyn ajanjakson aikana pidetyt yhteydet, kertoo Häyrynen. Ham spirit on termi, joka kuvaa radioamatöörien yhteisöllisyyttä. – Mukavaa ja tuloksellista työpäivää! huikkaa miesääni lopuksi. – Se on se ham spirit. Se, mikä puhuttaa muualla, puhuttaa myös radioamatöörien taajuuksilla
Salossa oli vuosikymmenen lopulla omat ongelmansa, jotka liittyivät liiketoimintojen kannattavuuteen, strategiseen hajanaisuuteen ja hapuiluun sekä Nokiajohdon huonoon henkilökemiaan. Simo Vuorilehdon ura Nokian pääjohtajana katkesi vuotta myöhemmin johtamiskriisiin, jonka yhtiön hallitus ratkaisi johNokia oli 1980-luvulta 2000-luvulle johtajiensa näköinen yhtiö. Tammikuussa 1991 olin todistamassa Vuorilehdon julkisesti tokaisevan, ettei ”Nokian seuraava toimitusjohtaja enää asu Suomessa”. Joku tyhmistä kysymyksistäni sai kuitenkin pääjohtajan hermostumaan, jolloin hän tarttui termoskannuun, avasi korkin ja kaatoi kahvia – itselleen. Useista tilanteista oli aistittavissa, että Nokian sisällä monet suorastaan pelkäsivät häntä. Hänen huoneeseensa oli normaaliin tapaan katettu kahvit ja pullat sekä haastattelijalle että haastateltavalle. Pääjohtajaksi nostettu Vuorilehto oli perillä yhtiön vaikeuksista, sillä hän oli tullut taloon jo vuonna 1976. KÄNNYKKÄVUODET 6 SALON SEUDUN SANOMAT Nokian pääjohtaja Kari Kairamo oli 1980-luvun puolivälissä nopeassa nosteessa. No, mitäs turhia, ajattelin. Jutussaan hän totesi Mobiran olleen 1980-luvun lopulle asti Salosta johdettu yritys. Nokia oli nielaissut pitkin Eurooppaa enemmän huonosti kannattavaa kulutuselektroniikkaa kuin pystyi sulattamaan. Hiljattain sairauteen menehtynyt Nieminen muisteli Mobiravaiheitaan jutussa, jonka Salon Seudun Sanomat julkaisi tämän vuoden lokakuussa (SSS 11.10). TEKSTI: JARMO LEHTO, KUVAT: SSS ARKISTO Nokia. Se on oma tarinansa. Analyyttisen viileästi ohjiin tarttuneen Jorma Ollilan kausi toi mukanaan huikean menestyksen, joka lopulta nosti hänet pääkonttorin norsunluutorniin, liian etäälle ruohonjuuritasosta. Nieminen jätti Nokian matkapuhelinyksikön virallisesti vuonna 1988 juuri linjariitojen takia. Jälkimmäinen pommi jäi lopulta suutariksi. Hän teki itsemurhan joulun alla 1988. Ei sellainen käy laatuun.” Kuten vastaavissa tapauksissa usein, julkisuudessa Niemisen lähtö kuitattiin vuoden 1987 lopulla Helsinkiin siirtyneenä ”projektijohtajuutena”. Haastattelua oli jo vierähtänyt hyvä tovi, mutta kahvia ei kuppeihin kuulunut. Kari Kairamo oli vauhtisokeuteen taipuvainen johtaja, jonka kaudella Nokia oli tukehtua yrityskauppoihin. Otin termoksen, kaadoin kahvia omaan kuppiini ja nappasin sen toisen pullan. Taakka, jota Nokiaa rahoittaneiden pankkien valtataistelu vielä lisäsi, kävi lopulta Kairamolle henkisesti ylivoimaiseksi. Tosin koko Nokia oli hilkulla siirtyä Vuorilehdon kaudella ruotsalaisen Ericssonin omistukseen. Niemisen eron jälkeinen haastattelukäyntini pääjohtaja Vuorilehdon luona osoitti juuri tuon salolaisen ”itsenäisyyden” suututtaneen Nokian pääkonttorissa. Pääjohtajiensa näköinen Kari Kairamo puhui marraskuussa 1985 Teollisuuden Keskusliiton syyskokouksessa. Empaattisuus ei kuulunut Vuorilehdon hyveisiin, mutta kriittisinä aikoina tarvittiin ilmeisesti muita taitoja. Pärjätään tässä ilmankin. Ongelmayhtiöksi paisunut Nokia jäi Kairamon kuoltua toimitusjohtaja Simo Vuorilehdon käsiin. Simo Vuorilehto näyttäytyi minulle tyypillisenä ”management by perkele” -johtajana. Pääjohtaja Kairamon kiito oli 1980-luvun puolivälissä niin kovaa, että hänet valittiin tuolloisen Teollisuuden keskusliiton puheenjohtajaksi, mikä kutakuinkin vastaa nykyisen EK:n kärkipaikkaa. Simo Vuorilehto oli persoonana Kairamon vastakohta. Yhden salolaispommin pääjohtaja pudotti Salon Seudun Sanomien syntymäpäivähaastattelussa elokuussa 1990 uhkaamalla lopettaa tuotannon Salossa, ellei siellä suostuta kolmivuorotyöhön. Vuorilehto ei varsinaisessa haastattelussa halunnut ruotia Niemisen lähtöä, mutta ollessani jo poistumassa hän yllättäen pysäytti minut ja totesi: ”Se Nieminen johti Mobiraa kuin omaansa. Hän saattoi ottaa toimittajan vastaan paidan hihat käärittyinä, ilman solmiota. Kairamon alaisena toimitusjohtajana hän oli työskennellyt vuodesta 1986. Johtamistyyliltään kovan ja etäisen Simo Vuorilehdon johtajakausi päättyi Nokian ylimmän johdon ristiriitoihin. Kairamon suhde mediaan oli avoin ja mutkaton, mitä Nokian myöhempi toimitusjohtaja Jorma Ollila muistelmissaan hyvin happamesti arvostelee. Olin jututtamassa pääjohtajaa Nokian pääkonttorissa Helsingissä. Jorma Nieminen perusti myöhemmin Salossa oman Benefonyhtiönsä yhdessä parin muun Nokiasta irtaantuneen johtajan kanssa. Kairamo oli tuttavallinen, muotoseikoista piittaamaton työnarkomaani. Tiedä sitten oliko kyse sovitusta Nokia-koodista vai pelattiinko siinä peliä, kuka parhaiten ”seuraa johtajaa”. Eräs omakohtainen kokemukseni kuvaa vuorineuvoksen ”huomaavaisuutta”. Toimittajana turvauduin itsepuolustukseen. Kauppa tyssäsi kalkkiviivoilla Ericssoniin ja Nokian tappiolliseen kulutuselektroniikkaan. Jorma Ollilan muistelmien perusteella Salon lienee viime kädessä kiittäminen Vuorilehdon jääräpäisyyttä siitä, ettei täkäläistä matkapuhelintuotantoa ajettu alas jo 1990-luvun alun kriisissä. Omassa yhtiössä Kairamon vauhtisokeus alkoi kuitenkin kostautua. Useimmiten haastattelut Salon Seudun Sanomiin hoituivat kuitenkin puhelimitse – vielä lankapuhelimella. Korkin suljettuaan hän otti ja haukkasi pullasta. Kairamon paisuttama kulutuselektroniikka kynti vuosikymmenen lopulla syvällä, eikä NokiaMobiran matkapuhelimista ollut vielä yhtiön pelastajaksi. Lienevätkö 1980-luvun kokemukset Kairamosta ruokkineet Ollilan omaa pidättyvyyttä. Vuorilehto osasi pitää henkilöstön varpaillaan yhtä hyvin tehdassaleissa kuin pääkonttorissa. Tapasin vuorineuvos Kairamon pariin otteeseen kasvotusten. Nokia-Mobiraa pitkään johtanut salolainen Jorma U. Hän oli kovapintainen johtaja, jonka olkapäätä vasten ei nyyhkitty. Kairamon ”dynaaminen” pukeutumistyyli oli tarttunut esikuntaankin
Viimeisen tapaamisemme aikaan Nokia ja pääjohtaja Ollila olivat korkealla kunniansa kukkuloilla. Nokian pääjohtaja Jorma Ollilasta leivottiin vasta vuonna 1999, jolloin hän luopui yhtiön toimitusjohtajuudesta. Nokiassa ei Vuorilehdon lähdettyä aikailtu. Kirjoittaja seurasi Nokian kehitystä 1980-luvulta alkaen ensin Salon Seudun Sanomien taloustoimittajana ja sittemmin toimituspäällikkönä.. Samaan aikaan Nokiasta kehittyi Salossa kielletty kaupunki kaupungin sisällä. Yhtiöön ei nimitetty uutta pääjohtajaa, mutta toimitusjohtajan paikkaa tarjottiin Salon matkapuhelintoimintoja trimmanneelle Jorma Ollilalle. Ollilasta tuli toimitusjohtaja tammikuussa 1992. Jos minun pitäisi jälkikäteen luetella adjektiiveja siitä Ollilasta, jonka pinnallisesti tunsin, mieleeni nousevat sanat osaava, älykäs, analyyttinen, looginen, kärsimätön, helposti ärtyvä ja epäluuloinen. Entisenä rahoitusjohtajana hän tunsi yhtiön ahdingon ja muutosten välttämättömyyden. Menestyksen myötä Ollilasta tuli Espoon hulppean pääkonttorin norsunluutornista imperiumiaan hallitseva itsevaltias, jolla oli varaa valita, millaista mediaa tapasi ja milloin. Ne olivat hyviä aikoja Salollekin. Tapaamiset olivat asiallisia, mutta luvattu kolmen vartin haastattelutuokio saattoi kutistua vartin visiitiksi. Johtajat olivat vaihtuneet tiuhaan, eikä tehtaan lattiatasolla ollut näkyvissä toiminnan punaista lankaa. Ollilan tehtävä ei ollut kadehdittava. Ilmapiiri oli Salon Nokiassa hyvin hermostunut alituisten organisaatioja tuotantorukkausten takia. Simo Vuorilehto vaati vuonna 1991 Suomen kilpailukyvyn parantamista. Matkapuhelinryhmän henkilöstö kaksinkertaistui, ja Salon kaupunkikin pääsi monin tavoin osalliseksi Nokian nousukiidon hedelmistä. Ollilalla oli joka tapauksessa kiistaton rooli salolaisen matkapuhelintuotannon kehittäjänä, eikä tämä jäänyt pääkonttorissa huomaamatta. Saatoin aistia Ollilan paineet ahdistellessani häntä 1990-luvun alussa toistuvasti matkapuhelintuotannon ongelmia koskevilla kysymyksillä. 2000-lukua lähestyttäessä Nokian kännykkäteollisuus oli huimassa kasvussa. Hän ehdotti muun muassa palkkojen alentamista ja eläkeiän nostoa. KÄNNYKKÄVUODET SALON SEUDUN SANOMAT 7 Jorma Ollila vuonna 1995 Bangkokissa. tajavaihdoksilla. Suuren Johtajan aika oli kortilla. Jorma Ollilan kausi Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana jäi parivuotiseksi, mutta hän ehti näyttää Salossa kyntensä. Saatoin toisinaan lukea tuskan Saarisen äänestä tai olemuksesta, vaikkei hän toimittajalle ääneen valittanutkaan. Ollilasta tuli vuosituhannen vaihteessa järjestyksessä kolmas ja samalla viimeinen pääjohtaja, jonka kanssa olin henkilökohtaisesti tekemisissä. Tapasin eurooppalaiseksi superjohtajaksi muuttuneen Ollilan vielä muutamaan otteeseen. Voin vain kuvitella, millaisiin tilanteisiin Vuorilehdon alaisuudessa toiminut tiedotusjohtaja Matti Saarinen urallaan joutui kerätessään pääjohtajan taakseen jättämiä sirpaleita. Toisinaan sain kuulla kunniani ”vääränlaisista kirjoituksista”
Kristiina Uotila-Mäkinen Yhä toimii, kun vähän kopauttaa TEKSTI: SSS | ELINA LAHTI. Akku kestää puolen tunnin puhumisen. Handsfreetä puhelimessa ei ole. – Kun vuonna 1997 tuli uusi kirjastoauto, tämä puhelin oli mukana, kertoo Marko Mäkinen kirjastoautosta. Sen jälkeen auto on vaihtunut vuonna 2012, mutta vanha puhelin on säilynyt. Vanhimmat puhelimet ovat yli 18 vuotta vanhoja. – Jos tätä verrataan samanikäisiin autoihin, niin tosi siistissä kunnossa on, hän sanoo. Se on kyselyyn vastanneista vanhin yksityiskäytössä oleva nokialainen. Sitä ennen hänellä oli NMT-puhelin. Puhelinta ei kuitenkaan tarvita kovin usein, sillä työasioita hoidetaan paljon sähköpostin kautta. Salon Seudun Sanomat huhuili vanhinta käytössä olevaa nokialaista. – Kerran pomo kysyi, vaihdetaanko uusi. Vastauksia tuli kymmenittäin. – Jos puhelin soi ja olen yksin autossa, en vastaa, jos ajan. Vastasin, että mitä suotta, kun tämä ihan hyvin toimii. – Joskus taulu menee pimeäksi, mutta kun vähän kopauttaa, niin taas tämä toimii, hän kuvailee. KÄNNYKKÄVUODET 8 SALON SEUDUN SANOMAT Salolaisella Tuomo Takalalla on yhä käytössään yli 18 vuotta vanha nokialainen. Yhtä vanha puhelin löytyy myös Salon kaupungin kirjastoautosta. Huollossa puhelin kävi kerran, koska kansi oli hiukan irti. SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo Salon kaupungin kirjastoautossa palvelee yhä vanha kännykkä vuodelta 1997. Vanhimmat vuodelta 1997 Kyselyn vanhin yksityiskäytössä oleva puhelin löytyi salolaiselta Tuomo Takalalta. – En muuta tee kuin soitan ja vastaan, hän sanoo. – Joskus taulu menee pimeäksi, mutta kun vähän kopauttaa, niin taas toimii. Puhelimeen on kerran vaihdettu uusi akku, jolla täytyy nyt pärjätä, sillä sopivia akkuja ei saa enää. Hän sanoo, että puhelimessa on sama akku eikä hän saa akkuja enää mistään. Parempi kun keskittyy ajamiseen ja soittaa myöhemmin takaisin, hän sanoo. Takala on ostanut puhelimensa vuonna 1997. – Tätä täytyy ladata usein, Mäkinen kertoo
Huolena kuitenkin on, että puhelin lakkaa toimimasta. Nokialainen on ostettu vuonna 2002. Ahonpää sanoo, että puhelin on matkan varrella saanut vähän kolhuja, mutta korjata sitä ei ole tarvinnut kertaakaan. Työpuhelimena vanha sotaratsu PUHELINLAITOKSEN KANAVALLA Salolainen Raimo Santikko lähetti kuvan hänen omistamassaan ambulanssissa Lohjalla olleesta autopuhelimesta, joka hankittiin vuonna 1969. Esimerkiksi Salon seurakunnan keittiössä töissä oleva Tarja Lehtovirta käyttää vanhaa nokialaista, koska se mahtuu sopivasti taskuun. – Siitä lähtien on samalla puhelimella puhuttu käytännössä kaikki kännykkäpuhelut sekä töissä että vapaalla, kirjoittaa Jarkko Tuomi yrityksestä. – Akun joudun lataamaan joka yö. – Ei ole tarvinnut korjata, mutta uuden patterin olen ostanut, Turusta täytyi hakea, hän kertoo. Näytön vaihtamisen jälkeen puhelin toimi jälleen. Maija Ahonpään puhelin on vuodelta 1998. Puhelinta ei ole tarvinnut korjata kertaakaan, mutta akkua on uusittu matkan varrella. Halikkolainen Åke Nyholm kertoo, että hänen vuoden 2003 puhelimensa on pudonnut rintataskusta lattialle varmaan parisataa kertaa ilman vaurioita. SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo Monella on edelleen käytössä viime vuosituhannen lopun puhelimia. Myös hän joutuu lataamaan puhelintaan usein, vaikka sitä ei käyttäisikään. Siihen on matkan varrella ostettu uusi akku. Vanha nokialainen on hänen ensimmäinen kännykkänsä, jonka hän osti liikenneonnettomuuden jälkeen. Ajattelin, että käytän tätä (vanhempaa) niin kauan kuin toimii. – Vanhaa luotettavaa sotaratsua kaivataan aina, kun on vaaraa, että tieto uusista kapuloista saattaisi esimerkiksi huolimattomuuden tai varkauden vuoksi vuotaa julkisuuteen, hän selittää. – Ei paremmasta väliä. Kolhuja vanhat puhelimet ovat lukijoiden mukaan kokeneet ja kestäneet jopa yllättävän paljon. – Se on tosiaankin puhelin eli laitteella ensisijaisesti puhutaan ja kuunnellaan. – Pyysin aikoinaan sihteeriämme keräämään vanhat puhelimet talteen, kun yrityksemme ensimmäinen työsuhdepuhelinmalli vaihtui uusiin, NCC:n työpäällikkö kertoo. Akku on vaihdettu viimeksi muutama vuosi sitten ja kestää niin hyvin lataamatta, ettei Tuomi ole edes laskenut, kuinka monta päivää latausvälit ovat. Hyvin ovat kestäneet myös vuoden 1999 puhelimet, joista yhden omistaja on tallettanut jopa tekstiviestin joulukuulta 2001. – Olin pysähtynyt suojatien eteen, kun perään ajoi toinen auto. Tämä antoi sysäyksen ostaa kännykkä. Puhelimessa on liukuläppä ja WAP. KÄNNYKKÄVUODET SALON SEUDUN SANOMAT 9 Salolainen Heikki Välikangas osti käytettynä vuoden 1999 puheliimen, joka toimii edelleen ihan hyvin. Autopuhelin oli Nokian Lauttasaaressa valmistama ensimmäinen malli. Hän on vaihtanut vain kerran akun puhelimeensa. Uuden puhelimen käyttö olisi äidille vaikeaa, tytär pohtii. Nykypuhelimen edeltäjä oli vielä kovemmalla koetuksella, kun Nyholm jätti puhelimen auton takapuskurin päälle lastatessaan autoa. – Puhelimen osat liittyvät toisiinsa ruuveilla, joten tämä oli helppo suorittaa, hän selittää. Hän ei tarkkaan tiedä työpuhelimensa ikää, mutta mallia on valmistettu vuosina 2000–2005. – Eihän tämä vanha ole, Martti vitsailee. – Soneralta tulee laskukin joka kolmas kuukausi, hän kuvailee. Myös näppäimistö on kulunut. Silloin olisi ollut hyvä soittaa vaimolle, hän muistaa. – Olen kauhean tyytyväinen tähän, hän kiittelee lujaa puhelintaan. Pari kertaa vuoden 2002 puhelimeen on vaihdettu akku, koteloita on myös vaihdettu ja niitä on Martilla varastossa. Halikkolaisella Paavo Martilla on Nokian ensimmäinen malli kolhun ja roiskeen kestävästä puhelimesta. – Työkavereillani tuntuu olevan koko ajan ongelmia omien älypuhelintensa kanssa, jotka alkavat päivittää itseään milloin sattuvat, puhelimeensa tyytyväinen Piili vertaa. Vuolaasti puhelintaan kiittelee myös halikkolainen Alpo Lähde. Akut alkavat olla kuluneita ja kortilla, mutta muuten puhelimet palvelevat hyvin. Ladata puhelinta tarvitsee silti vain vajaan viikon välein. Hän myös kertoo, että periaatteena on ollut, ettei puhelimesta luovuta niin kauan kuin se toimii. Somerolainen Matti Hirvenoja arvelee, että hänen puhelimensa on kestänyt kauan, koska sitä ei ole käytetty paljon. Vasta peruuttaessaan hän muisti puhelimen, mutta se oli ehtinyt jo jäädä auton renkaan ja laatoituksen väliin. Turkulainen Jari Piili on myös pitänyt sitkeästi kiinni vuonna 2000 hankitusta puhelimestaan. Ladata täytyy myös älypuhelinta, vaikka sitä ei käytetäkään. Varalla hänellä on kuitenkin käytetty älypuhelin. – Minulla on jo neljäs työsuhdeauto. Salolaisella Heikki Välikankaalla on puolestaan käytettynä ostettu vuoden 1999 puhelin, joka hänen mukaansa on toiminut aivan hyvin 15 vuotta. Muissakin salolaisyrityksissä luotetaan vielä melko vanhoihin puhelimiin, jotka ovat voineet palvella uskollisesti vaikkapa kymmenkunta vuotta. Puhelimensa hän on ostanut tammikuussa 1999. Työmatkoilla Piili joutuu käyttämään kannettavaa tietokonetta. Vanhaan puhelimeen luotetaan myös salolaisessa elektroniikka-alan asiantuntijayrityksessä Sulaon Oy:ssä. Viime vuosituhat vankasti edustettuna Vuonna 2004 ostettu nokialainen ei tee ikäennätystä, mutta sen käyttäjä on kohta 89-vuotias. – Ostin auton, jossa oli tähän puhelimeen sopiva handsfree, hän kertoo. Uudempaa hän ei halua, vaikka hänellä on omassa käytössä vähän uudempi puhelin. Viimeksi asentaja joutui tekemään seitsemän tuntia työtä, jotta hän sai ohitettua auton hienon bluetoothin ja rakennettua vanhaa puhelinta varten virran ulosoton ja kaiuttimen, joka toimii autoradion ohi. – Tämä toimii ihan kiitettävästi. – Se käytti suljettua Lohjan puhelimen verkkoa. Samaa ikäluokkaa on kännykkäalalla työskentelevän salolaisen Markus Metsänojan työpuhelin, joka kaivetaan esiin, kun mennään ihmisten ilmoille. Olimme samalla kanavalla puhelinlaitoksen kanssa, ja sieltä annettiin neuvoja, minne ajetaan, Santikko muistelee.. – En ole sitä vielä käyttänyt. Puhelin alkoi pari vuotta sitten sammua itsekseen, mutta Tuomi purki ja puhdisti huolella kaikki kontaktipinnat. Hän tosin epäilee, että joutuu tulevaisuudessa luopumaan puhelimestaan, sillä handsfree-laitteen siirto uuteen työsuhdeautoon on hankalaa. – Äitini kännykässä on sen verran dramatiikkaa, että se oli isäni taskussa, kun hän menehtyi yli seitsemän vuotta sitten liikenneonnettomuudesta, tytär kirjoittaa. Puhelin selvisi onnettomuudesta Työpuhelimina melko vanhoja nokialaisia on muuallakin kuin Salon kirjastoautossa, joskaan ei aivan niin vanhoja
KÄNNYKKÄVUODET 10 SALON SEUDUN SANOMAT KAUPPAMIES Erkki Kuisma oli yhdenlainen keksijöiden kauppamies, jonka tehtävänä oli myydä insinöörien oivallukset Nokian johtoryhmälle ja saada johtajat vakuuttumaan, että ideat voidaan myös toteuttaa.
– Kukaan ei silloin kuvitellut, että matkapuhelimet tulevat korvaamaan lankapuhelimet, Kuisma sanoo. Uusien ideoiden yhdessä työstäminen kärsi. Ei ollut edes verkkoa, jossa gsm-puhelimella olisi voinut soitella. Se söi luovuutta ja innovatiivisuutta. Häntä tarvittiin yhdenlaiseksi keksijöiden kauppamieheksi, jonka tehtävänä oli myydä insinöörien oivallukset Nokian johtoryhmälle ja saada johtajat vakuuttumaan, että ideat voidaan myös toteuttaa. Siitä tuli Tekniikka&Talous -lehden pääuutinen joulukuussa 1998. Connecting People -iskulause tuli vasta muutamaa vuotta myöhemmin. Vauhti oli hurja Kuisman palatessa Kaliforniasta Saloon. Erkki Kuisma valitsi eropaketin, kun Nokian matkapuhelinbisnes myytiin Microsoftille. Esimerkiksi lupauksista käy vaikkapa kännyköiden ulkoinen antenni. NMT-puhelinten nousukausi oli juuri alkanut. Nokian hyviä vuosia Kuisma muistelee kaiholla. kylähullu Nokian virallinen Nokia 8810 oli ensimmäinen matkapuhelin, jossa ei ollut ulkonevaa antennia.. Hänen mielestään tietoyhteiskunta muokkaa ihmistä huonoon suuntaan. Kukapa sellaista kaipaisi. heinäkuuta 1991. Salo ei vielä silloin ollut kielten ja murteiden sulatusuuni. Häntä sopii kutsua GSM:n isäksi. Se herätti paikallisissa pahennusta.” Erkki Kuismaa sopii kutsua GSM:n isäksi. – Tämmöisiä tuli joskus heiteltyä, Kuisma naurahtaa. Kansainvälistyttiin. Tapista haluttiin päästä eroon. Toimihan se. Toisaalta, soitan käyrätorvea, ja siinäkin pitää ottaa riskejä. Kännykästä ei ollut vielä kuultukaan. Moinen ennuste oli pakko julkaista, kun se tuli Nokian teknologiatutkijan suusta. Hän on kertonut pirauttaneensa Helsingistä Jousisen Marjolle Saloon pari tuntia ennen Holkeria testatakseen, että verkko varmasti toimii. Sillä välin Suomessa soitettiin maailman ensimmäinen GSM-puhelu 1. – Se oli hyvää tiiminrakennusta. – Kokoonnuimme pubiin joka keskiviikko practical English in practice -iltaan. Niissä ei ratkaistu ongelmia eikä luotu mitään uutta. Ideat syntyvät ja jalostuvat, kun eri alojen tekijät, kädentaidot ja teoreettinen osaaminen kohtaavat toisensa naamatusten. – Kävin useita kertoja vakuuttamassa Nokian johtoa siitä, että insinöörit pystyvät tekemään sisäänrakennetun antennin niin, että se toimii yhtä hyvin kuin ulkoinen antenni. Saimme ihmiset avautumaan ja puhumaan englantia. Olen ylpeä siitä aikakaudesta, jolloin kaikki tiimit tekivät yhteistyötä keskenään. – Salossa oli hyvää tekemisen kulttuuria. Nokian nousu oli petattu. Sitten Kuisma lähti San Diegoon perustamaan Nokian tuotekehitysyksikköä. – Ihmiset vieraantuvat sosiaalisuudesta, yhdessäolosta ja yhdessä tekemisestä, jos he ovat tekemisissä vain virtuaalisesti. Se oli lajissaan maailman ensimmäinen. Länsirannan Wanhassa Sepässä samaista porukkaa ylenkatsottiin. Hän taivutteli puhelimen muovikuorta kuumailmapuhaltimella niin, että antenni jäi piiloon. Nokian johto ei tukkinut yhtiön virallisen kylähullun suuta. ”Pojat” rakensivat antennin, ja Kuisma muotoili johtoryhmää varten prototyypin omakotitalonsa kellarissa Halikon Kihistenmäessä. Se oli halikkolaisen Erkki Kuisman vastaus toimittajalle, joka kysyi rohkeinta ennustetta kännyköiden tulevaisuudesta. ”Virtuaalisuus tukahduttaa luovuuden” Luovuus on vaarassa! Virtuaalisuus uhkaa uuden luomista! Erkki Kuisma on puhunut luovuuden puolesta kauan ja puhuu yhä. KÄNNYKKÄVUODET TEKSTI: SSS | LaSSE KyLänpää KUVaT: SSS | MInna MääTTänEn Kännykkä muuttuu ajatustenlukijaksi. Pieni metallikuorinen puhelin sai lempinimen Zippo. – Olin silloin niin sinisilmäinen, että en ymmärtänyt, miten suurista asioista olikaan kysymys. SALON SEUDUN SANOMAT 11 ”Kokoonnuimme pubiin joka keskiviikko practical English in practice -iltaan. Se vapautti nuoria insinöörejä. Erkki Kuisma, 61, on ensimmäinen Nokian insinööri, joka alkoi tutkia digitaalista matkapuhelinteknologiaa. – Sensorit analysoivat aivotoimintaa, ja puhelin voi aistia puhujan mielialat ja välittää ne vastapuolelle, Kuisma selitti toimittajalle. Joimme olutta ja puhuimme vain englantia. Entäs se kännykkä, joka lukee ajatuksia. Ihmiset eivät vain halua, että sensorit tietävät heidän tunnetilansa, Kuisma toteaa. – En tiennyt, millaisia riskejä puheissani ja lupauksissani oikein otinkaan. Ei ihme, että mobiralaiset vieroksuivat joukkoa, joka puuhasi omiansa piilossa muilta. Hyvä vaan, jos ihmiset ottavat välillä yhteen ja pesevät jälkipyykkiä joskus kapakassakin. – Virtuaalipalavereissa käsiteltiin vain esityslistalla olevat asiat. Se herätti paikallisissa pahennusta. Kuisma oli nokialaisten keskinäisessä pariutumisessa etujoukoissa. – Luovuus on hupenemassa, koska tietoyhteiskunta tekee elämän niin paljon helpommaksi! Kuismakin joutui vastoin opetuksiaan istumaan videoneuvotteluissa Nokian matkapuhelinten viimeisinä vuosina. Joimme olutta ja puhuimme vain englantia. – Se on täysin mahdollista. Imatralta Saloon päätynyt Kuismakin puhui englannin lisäksi vain eteläkarjalaa. Keskustelukerho oli avoin kaikille. Kunnian on saanut Suomen Pankin johtaja Harri Holkeri, mutta oikeasti ensimmäisen puhelun soitti salolaisinsinööri Pekka Lonka. Sen hän haluaa jakaa opetukseksi myös uusille yrityksille. Johtajat, jupit ja kaupparatsut himoitsivat viisikiloista Mobira Talkman -autoradiopuhelinta, jota saattoi myös kantaa mukanaan. Olihan Kuisma saanut toimitusjohtaja Jorma Ollilan johtoryhmän uskomaan senkin, että insinöörit Salossa pystyvät piilottamaan kännykän antennin ensimmäisenä maailmassa. Kuisma aloitti Mobirassa 1984 kokoamalla korkeakouluista Oulusta asti iloisten insinöörien tiimin, jolle pystytettiin tilapäinen parakki Nakolan tehtaan kupeeseen. – Siellä pubissa minäkin tapasin vaimoni. Luovuus ja hulluus kulkivat Nokialla käsi kädessä. – Ajelin Salon ja Helsingin välillä ja totesin, että tämähän toimii! Nokia 8810 -puhelin lanseerattiin 1998
– Niin Nokialla kuin myöhemmin Microsoftilla on aina uskallettu kokeilla aluksi vähän hulluiltakin kuulostavia ideoita. Järjettömän vauhdin ymmärtää, kun alkaa listata nykykamerapuhelimien ominaisuuksia. Samaa on kuulunut aika ajoin myös sen jälkeen, mutta niin vain uutta tulee koko ajan. – Jotkut olivat jo N95:n jälkeen sitä mieltä, että kamerapuhelimet eivät enää voi kehittyä. Matkapuhelimen kamera tuotti VGA-tasoista eli noin puolen megapikselin kokoista kuvaa. Valokuva korvasi tekstiviestin. – Kuvia otetaan ja lähetetään aivan valtavan paljon. Nokia ja myöhemmin Microsoft ovat kulkeneet 2000-luvulla matkapuhelimien kameratekniikan kärjessä. Lisäksi suurin kuvausaukko on kasvatettu arvoon f/1.9. Ei ole sattumaa, että etukamerat ovat kehittyneet nopeasti sellaisiksi, että myös niillä saa otettua erittäin laadukkaita kuvia. Malli oli ensimmäinen, jonka kamera saavutti viiden megapikselin rajapyykin. Jos piirtäisi kaavion, joka mittaisi kamerapuhelimien kehitystä ja kaikkien otettujen valokuvien määrää, etenisi käppyrä todennäköisesti lähes yhtä jyrkkää ylämäkeä. Ennen kirjoitettiin tekstiä, nykyisin kuvataan. – Eikä kyse ole pelkästään kameroiden kehityksestä, vaan ylipäänsä tekniikan eteenpäinmenosta. Puhelimien pitää kehittyä vastaamaan tarpeita mahdollisimman hyvin. – Alun perin etukamera kehiteltiin videopuheluita varten, mutta viime vuosina selfie-kuva on noussut sen tärkeimmäksi käyttötarkoitukseksi. Nokialla ja vuoden 2014 yrityskaupan jälkeen Microsoftilla on kuljettu kamerapuhelintekniikan kärjessä koko 2000-luvun ajan. Esimerkiksi kameroiden kuvasensoreissa ja puhelimien prosessoreissa on tapahtunut aivan valtavia harppauksia, jotka ovat vieneet myös kuvanlaatua eteenpäin, Alakarhu jatkaa. ?Kamerapuhelinvertailuissa lukuisia palkintoja voittanut N95 julkaistiin vuonna 2007. Puolikkaasta megaPikselistä ammattilaisominaisuuksiin Nokia 808 PureView Nokia 7650 Lumia 950 tarjoaa ISO-herkkyyden säädön, erilaiseen valaistukseen soveltuvan salamavalon ja 20 megapikselin kuvakoon. Vertailun vuoksi kymmenen vuotta myöhemmin julkaistu PureView 808 tuotti jo yli 40 megapikselin kuvaa. Microsoftin viimeisin lippulaiva Lumia 950 tarjoaa 20 megapikselin lisäksi muun muassa kolmen eri värilämpötilan salaman, herkkyyden säädön ja kamerapuhelimia verrattaessa suuren 1/2,4 tuuman kuvakennon. Melkoinen suoritus runsaassa kymmenessä vuodessa, kun ottaa huomioon, mistä kaikki lähti liikkeelle. ?2015 Microsoftin lippulaivamalliksi julkaistiin Lumia 950 ja 950 XL. Alakarhu näkee valokuvauksen tällä hetkellä jo ihmisten perustarpeena, joka on osittain korvannut perinteiset kirjoitetut viestit. Nokian kamerapuhelinpioneeri 7650:ssä oli niin sanottu VGAkamera, jonka tuottama kuva oli kooltaan noin 0,5 megapikseliä. Kummankin mallin kameroihin tuotiin jälleen ennennäkemättömiä ominaisuuksia, kuten vallitsevaan valoon sopeutuva salamavalo. Kamerapuhelimet ovat kehitysharppausten myötä muuttaneet valokuvauksen lähes jokaisen harrastukseksi ja tehneet perinteiset pokkarikamerat miltei turhiksi. Sen tuottamaa kuvaa kelpasi jo esitellä muultakin kuin puhelimen näytöltä. ?Yhteistyö optiikkaa valmistavan Carl Zeissin kanssa alkoi vuonna 2005 julkaistusta N90:stä. ?Nokian ensimmäinen kamerapuhelin 7650 julkaistiin vuonna 2002. ?2012 niin matkapuhelinkuin kameramaailmaa ravisutti peräti 41 megapikselin kameralla varustettu Nokia PureView 808. Jos haluaa kertoa kaverilleen, että on jossain tietyssä paikassa, lähetetään kuva todisteeksi. Samalla kuvanlaatu otti suuren harppauksen eteenpäin. Kun vielä 2000-luvun alussa kuvattiin harvakseltaan ja harkiten, ottavat kaikenikäiset ihmiset vuonna 2015 kuvia kaikenlaisista tilanteista. Alakarhu sanoo, että selfie-huuma on vaikuttanut myös kamerapuhelimien kehitykseen. Pieni koko tietysti luo omat rajoitteensa, mutta on sen faktan kanssa tähänkin asti jouduttu luomaan uusia ratkaisuja, Alakarhu miettii. 2006 julkaistu N95 säväytti siihen aikaan epätodellisen hyvältä tuntuneella kamerallaan, ja 2012 niin matkapuhelinkuin kameramaailmaa järisytti 41 megapikselin 808 PureView. Yksi viime vuosien villityksistä on ollut varsinkin nuorten ihmisten suosion saavuttanut itse kuvattu potretti eli selfie. KÄNNYKKÄVUODET 12 SALON SEUDUN SANOMAT Jan Sundman Markka vaihtui euroksi vuonna 2002, ja saman vuoden syksyllä Nokia esitteli ensimmäisen kamerapuhelimensa. Puhelimia on myös suunniteltu paljon kameratekniikan kehityksen näkökulmasta. – Tulin taloon vuonna 2004, jolloin N95 oli suunnitteilla. Siinä oli viiden megapikselin kamera, ja sen mielsi silloin jo ihan oikeaksi kameraksi. Siitä huolimatta tuntuu, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on menty järjetöntä vauhtia eteenpäin, naurahtaa Juha Alakarhu, joka vastaa Microsoftin puhelimien kuvausteknologioista. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon
Koska sovellus on tehty mobiililaitteille, saattaa katsoja luulla, että myös lähes kaikki kuvat ovat peräisin kamerapuhelimista. Ja se on hänen mukaansa aivan ymmärrettävää. – Jos laitetaan 3 000 euron ammattilaisjärjestelmäkamera ja 500–600 euron kamerapuhelin vierekkäin, ymmärtää hyvin nopeasti, miksei kamerapuhelimella voi saada samanlaisia kuvia. Vastavaloon kuvatessa kamerapuhelimen ominaisuudet loppuvat äkkiä kesken. Heittoa ei saa tulla. Silloin harvoin, kun Pääkkönen päättää turvautua puhelimen kameraan, on kyseessä muistiinpanojen teko. Minun käytössäni kamerapuhelin on korvannut muistiinpanot. Microsoftin peruspuhelimessa on viiden megapikselin kamera, jossa ei ole juuri säätömahdollisuuksia. – Kamerapuhelimen kuvaa pystyy vähän jälkikäteen säätämään kuvankäsittelyohjelmalla, mutta liikkumavara on todella pieni. Pääkkösellä on työkäytössä Lumia 532. Toki pieneltä näytöltä katsottaessa kamerapuhelimenkin kuva voi olla optimiolosuhteissa aivan verrattava järjestelmäkameran kuvaan, mutta viimeistään jälkikäsittelystä huomaa eron. – Jos katsoo esimerkiksi joidenkin seuratuimpien Instagram-käyttäjien tilejä, huomaa nopeasti, etteivät ne kuvat ole peräisin kamerapuhelimesta. Pääosin häitä kuvaava Pääkkönen uskoo, että sosiaalisen median palveluissa, kuten esimerkiksi valokuvasovellus Instagramissa katsoja saattaa välillä hämääntyä kuvien alkuperästä. KÄNNYKKÄVUODET SALON SEUDUN SANOMAT 13 Luurin kamera muistiinpanoja varten Salolainen valokuvaaja Mikko Pääkkönen tarttuu harvoin luuriin ottaakseen kuvan. – Siinä huomaa heti aivan järisyttävän eron isompiin kameroihin, tuumaa Mikko Pääkkönen.. Optiikka ja kuvakenno ovat yksinkertaisesti niin pieniä, että vaikka kuvakoko olisikin iso, ovat esimerkiksi piirto ja jälkikäsittelymahdollisuudet aivan eri luokkaa. – Ja niin sen pitääkin olla, kamerapuhelin on kuitenkin tehty moneen muuhun kuin kuvaamiseen, hän jatkaa. – Minulla on harvoin kynää ja paperia mukana, joten jos pitää vaikka muistaa jonkin asiakirjan sisältö tai muuten vain muistaa jokin asia, otan siitä kuvan. Vaikka kamerapuhelimet ovat 2000-luvulla kehittyneet paljon, puuttuvat niistä edelleen ammattilaiselle tärkeimmät ominaisuudet, kuten laadukas optiikka ja manuaalisesti säädettävät kuvausasetukset. Optimiolosuhteilla Pääkkönen tarkoittaa kuvaustilanteessa vallitsevaa valoa ja kameran automaattiasetusten onnistumista. Eli hyvän kuvan saadakseen pitää todella onnistua, kun järjestelmäkameralla tilanteen voi vielä yrittää pelastaa kotikoneella, hän kiteyttää
Osa onkin mennyt ravintolan puolelta sisään! Salon Astrum-keskus osaa olla sokkeloinen paikka ihan perussalolaisellekin, ulkopaikkakuntalaisista puhumattakaan. Kaikki ovat työskennelleet alalla jo Mobiran aikaan. Ja sitten tämä Salon kaupungin pyörittämä elektroniikkamuseo, jonne väen on tarkoitus kokoontua. Mobira aloitti toimintansa vuonna 1979. Ensimmäisen kerran joukko kokoontui viime vuoden heinäkuussa. Salin aloitti Mobirassa vuonna 1973. Hän teki töitä muun muassa mekaanisena kasaajana, laitosmiehenä ja talonmiehenä. Vilkkusilmä Ismo ja muut Huhut kertovat, että moni vanha mobiralainen muistaa hyvin Ismo Salinin. Kaikkia naurattaa. Sitten syntyi ajatus tapaamisesta, jota Lupaja ryhtyi touhuamaan. – Kai minä jäin mieleen, kun aina pyydettäessä hoidin homman, nauraa Salin. Vuonna 1986 siitä tuli Nokia-Mobira. Muutama taitaa viilettää kuvan ulkopuolellakin. Sehän oli ennen kuin minä olin edes syntynyt! KOIRANLEUKA JA VILKKUSILMÄ Sisko Lupaja on toiminut aktiivisesti saadakseen entiset työtoverit koolle. Lupaja kokoaa ryhmää yhteiskuvaan ja selvittelee tilannetta. On teatteria, urheilukeskusta, yritystiloja, käytäviä. Tarkemmin sanottuna varhaiset matkapuhelimet. Ja kuin tilauksesta pöydän viereen kävelee leveästi hymyilevä nainen ja halaa Ismoa. Hän oli se hengenluoja, koiranleuka ja hyvä tyyppi, jolla juttu lensi ja silmät nauroivat. – Minulla oli työkaveri Anja, joka oli tullut tekemään radioita vuonna 1955. Missä mahtavat mennä, miettii Sisko Lupaja. Ismo Salinin leppoisa tyyli kerää kiitoksia vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Salin kertoo, että matkapuhelinvuosista jäi hyvät muistot – sekä ajatus siitä, että aina tulee jotain uutta. KÄNNYKKÄVUODET 14 SALON SEUDUN SANOMAT TEKSTI: SSS | SuvI Kulla KuvaT: SSS | KIrSI-MaarIT vEnETpalo Nyt on iso osa väestä kadoksissa. Sisko Lupaja kertoo, että ensin mobiralaiset perustivat Facebook-ryhmän. Ensin syntyi Facebook-ryhmä, sitten kohdattiin kasvotusten. – Silloin meitä oli koolla 53 henkeä. Se oli hyvä ratkaisu: nyt yhteiskuvassa on 81 henkilöä. Vähitellen kaikki ovat paikalla. Tänä vuonna tapaaminen sovittiin lokakuulle. Astrum-keskuksessa oleva museo on avoinna to–pe klo 12–18 ja la klo 12– 16. Nainen muistaa Ismon, mutta Ismo ei muista naista. Kuvaan asettuu kirjava joukko ihmisiä, joita jokaista yhdistää yksi asia: matkapuhelimet. – Töissä oli aina hauskaa, sanoo Salin. Mobiralaiset kokoontuivat yhteiskuvaan Salon elektroniikkamuseolla. Kun kysyy syytä hauskuuteen, pöydässä istuvat vierustoverit osoittavat Ismoa. IKIMUISTOISET. Kun entiset mobiralaiset kokoontuvat, päällimmäisenä on ilo. Ryhmien kannattaa tiedustella myös muita mahdollisia aikoja. – Sinä olet sama babyface kuin ennenkin, nainen sanoo. Ajankohtaa pidettiin vähän huonona, kun heinäkuussa on niin paljon festareita
Siellä hän kiersi ämpäreineen tehtaalla, kertoo Lupaja. Jono kiemurtelee pitkään, ja puheensorina täyttää salin. – Uutta osaamista mietittiin koko ajan pitkällä tähtäimellä, jotta olisimme riittävän nopeita muutoksessa. Alaa pidettiin tulevaisuuden alana, vaikka eihän sitä kukaan aavistanut, kuinka suureksi se kasvaisi. ”Kaikki ovet olivat aina auki. Vuonna 1987 Katilan ura jatkui kaarinalaisen Telesten palveluksessa, ja 1990-luvulla hän ryhtyi kehittämään yrityksiä konsulttina. Myös Henna Heinonen muistelee matkapuhelinuraansa hyvällä. Työmatkoilla esimerkiksi Kiinaan ja Dallasiin olen päässyt näkemään sellaista, mitä ei turistina koe. Puhelimen pinnoitteita ja materiaaleja testataan monin eri tavoin, joilla varmistetaan tuotteen laadukkuus siltä osin. Muistan, kuinka karpalomummo tuli välillä myymään marjoja. Luottamusta riitti työtovereihin – ja ulkopuolisiinkin. Hän muistaa, kuinka uuteen työpaikkaan liittyi myös hitunen fiiniä fiilistä. Paikalla on paljon entisiä työtovereita, jotka eivät ole nähneet toisiaan vuosiin tai vuosikymmeniin. Lopun haikeus ei ole sitä tunnetta tuonut eikä vienyt. – Tehdastyö Mobirassa oli silloin aika hienoakin työtä. Tänä vuonna heidän joukossaan oli myös kaikkien muistama Mobiran ensimmäinen vetäjä Jorma Nieminen. Kaksikko muistaa hyvin yhteiset työvuodet. Lehmuskosken työt alkoivat Mobirassa 1970-luvun lopulla. Aamuja iltapäivällä tehtaan lattialla kiersi kahvikärry. – Olen ollut ihan koko ajan sitä mieltä, että minulla on hyvä työpaikka. Siellä hän kiersi ämpäreineen tehtaalla.”. Lehmuskosken työ Microsoftin materiaalitestilaboratoriossa loppuu maaliskuussa. Pöydässä on salaattia ja kinkkukiusausta. Vuonna 1998 Lehmuskoski siirtyi tuotekehitykseen materiaalitestauksen puolelle. – Työ on ollut todella mielenkiintoista ja antoisaa. Hän työskenteli Mobirassa sisäisen kehityksen johtotehtävissä. Katila arvioi tärkeimmäksi työelämän opikseen sen ymmärtämisen, että yrityksen pärjääminen on riippuvainen työntekijäryhmien välisestä yhteistyöstä. Kärryjä aina odotettiin ja varsinkin silloin, jos tarjolla oli lihis kahdella nakilla. – Kaffe oli muistaakseni markan kupilta. KÄNNYKKÄVUODET SALON SEUDUN SANOMAT 15 1970-luvulla Hyvinkäältä Saloon muuttanut Keijo Katila muistaa elektroniikkateollisuuden vuodet kasvun, johtamisen kehittämisen ja yhteistyön vuosina. Elektroniikkamuseon jälkeen vuorossa on ruokailu. Kokoontumisessa vietettiin myös hiljainen hetki edesmenneiden työtevereiden muistoksi. Sisko Lupaja istuu vanhan työkaverinsa, koskelaisen Aila Lepistön viereen. Kiertävää muonaa oli tarjolla myös talon puolesta. – Talo koulutti aina uusiin tehtäviin, se oli iso etu. Lepistö toimii nykyään kahvilayrittäjänä Koskella. On siis ainakin yksi asia, mikä ei ole muuttunut. TYYTYVÄISYYS EDELLÄ TUOTTAVUUTEEN Sirpa Lehmuskoski ja Henna Heinonen ovat matkapuhelinalan konkareita. Halpaa oli, koska ei ollut eineksiä. – Työtyytyväisyyden nostaminen on paras tapa nostaa tuottavuutta, summaa Katila. – Kaikki ovet olivat aina auki. Mukavat tiimikaverit ja muu porukka on yksi osatekijä, joka on myös aina vaikuttanut viihtyvyyteen. Töissä oli hauskaa ja lämminhenkistä, he sanovat. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja nyt sitten vielä tämäkin, että olemme täällä yhdessä! VÄHÄN FIINIMMISSÄ TÖISSÄ Henna Heinonen ja Sirpa Lehmuskoski iloitsevat pitkästä urasta matkapuhelinalalla. Vaikka takana on lukematon määrä yt-kierroksia, mieli ei ole katkera. Molemmat ovat paitsi entisiä mobiralaisia myös vielä hetken nykyisiä microsoftilaisia. Avoin kommunikaatio ja kaikkien ajan tasalla pitäminen ovat tärkeitä motivaation ja menestyksen tekijöitä. Muistan, kuinka karpalomummo tuli välillä myymään marjoja. Ruoka oli omasta ruokalasta, jossa oli oma pidetty henkilökunta. Pulla oli markan tai puolitoista. Keijo Katila hyödynsi Mobiralla opittua myöhemmin konsultin työssä
KÄNNYKKÄVUODET 16 SALON SEUDUN SANOMAT SALO, Örninkatu 3-5 Automyynti 075 3040 5110, Huolto 075 3040 5130, Varaosat 075 3040 5140 Alueen laajin vaihtoautovalikoima! Alueen monipuolisin, osaava ja luotettava merkkihuolto palveluksessasi! Yli 300 vaihtoautoa osoitteessa: www.ppauto.fi!
Keväällä 1991 alkoi GSM-autopuhelimen jatkeena käsipuhelinprojekti. Muistan, kuinka hän pahvimallia kädessään pitäen kertoi erityisesti luokkamme lukuisille lääkäreille ja metsämiehille, kuinka heillä pian olisi henkilökohtainen ”kännykkä” ja he voisivat takapäivystää vaikka sienimetsässä tai hirvijahdissa. Oli siis autopuhelimia ja käsipuhelimia, mutta älyä niissä ei vielä ollut. Otin 1011:n esille ja yritin tavoittaa kokouksen puheenjohtajaa (hänen lankapuhelinnumerostaan tietenkin) tietä kysyäkseni. En tavoittanut. Hän kierrätti meitä koko iltapäivän tehtaalla ja piti jatkuvaa esitelmää siitä, mitä hän teki ja mistä haaveili. Oli ajatus, että sellaisen tekevät Motorola, Ericsson ja japanilaiset, joten meidänkin oli tehtävä. Valmistusmäärät olivat tietenkin aivan minimaalisia verrattuna myöhempään aikaan, mutta silloin ne tuntuivat isoilta. Hotelli on Saloran perustajan, vuorineuvos Fjalar Nordellin entinen yksityiskoti Rinteentiellä. Riisillehän pitää luonnollisestikin olla oma keitin, joten sekin tuotiin meille Japanista. KARI LEHTINEN Navigaatio-ominaisuus yllätti Saksassa SSS/Marko Mattila Lisää muistoja seuraavalla sivulla! SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo. Monista asiakkaista tulikin enemmän ystäviä kuin tavallisia hotelliasiakkaita. Autokäsi-äly: kehitys kulkee tätä rataa. Nokian matkapuhelinten digitaalinen menestystarina saavutti suuren alkunsa vasta vuosia myöhemmin, mutta 1011 oli jo pieni alku keskellä aikaa, jolloin todettiin, että ”tällainenkin pitää tehdä”. Jori keksi nimen SYLABIT61 ja oli itseoikeutettu pomo retkien järjestelyissä. TINA KESÄLÄ Tarjolle oikein keitettyä riisiä SSS/Marko Mattila Olimme Jorma ”Jori” Niemisen kanssa samalla luokalla, Salon yhteislyseon ylioppilaita vuodelta 1961. Minun muistoni Perustin Gasthaus Fjalarin, joka toimii nykyisin nimellä Hotel Fjalar, vuonna 1997. Japanin tiimin saapuessa saimme aina ”tuliaisena” usemman kilon japanilaista riisiä, jota sitten valmistimme heille aamupalalle riisikeittimellä. SISSI PELTONEN Henkilökohtainen matkapuhelin ihmetytti luokkaretkellä Aloitin Nokialla radiopiirien suunnittelijana vuoden 1990 alussa. Matkustin helmikuussa 1993 Siemensille Saksaan projektipalaveriin, ja otin juuri julkistetun 1011-puhelimen mukaan. Tietysti meidät opetettiin myös syömään oikeaoppisesti puikoilla, joita ilmestyinkin myös meidän aamiaispöytäämme haarukoiden ja veitsien rinnalle ihan vakiokattaukseen. SYLABIT61 oli Jorille tärkeä porukka. Vuonna 1993 aloitimme yleiseurooppalaisessa kehitysprojektissa, jossa oli tarkoitus selvittää ensimmäistä kertaa, millaisella teknologialla toteutettaisiin matkapuhelimien seuraava kolmas sukupolvi. Hotelli on pieni ja kodinomainen, ja maailmalta sekä kotimaasta työnsä vuoksi Saloon tulleista matkailijoista tuli hyvinkin tuttuja vuosien saatossa. Vuosien saatossa opimme tietämään mikä ’tiimi’ mistäkin päin maailmaa oli valmistamassa mitäkin uutta puhelinta. Ja ennen kaikkea, miksi se oli niin suuri yllätys. Autopuhelimesta sanottiin, että sillä yhtiö tulisi tienaamaan ”vain kahvirahat”. Nokian ensimmäinen GSM-käsipuhelinmalli 1011, joka julkistettiin 10.11.1992, ylitti moninkertaisesti kaikki myyntiennusteet! Me T&K:ssa seurasimme, miten tuotanto valmisti puhelimia, ihmettelimme ja olimme tietenkin tyytyväisiä. Matkapäiviä taisi tulla osalle parhaimmillaan (tai pahimmillaan) yli 200 vuorokautta vuodessa. Ne, jotka olivat tuotemarkkinoinnissa tuohon aikaan, osaavat varmasti paremmin kertoa, miksi se oli niin valtava menestys. Luokseni käveli nuori saksalaismies ja kysyi meidän projektimme nimeltä mainiten, olinko mahdollisesti tulossa kokoukseen. Siinä vaiheessa osa porukasta (suurin osahan ei ymmärtänyt Jorin hommista paljoakaan) katseli toisiaan ja veisteli: ”Mahraks’ sää mittä noist hommist ymmärttä.” Kukaan ei kylläkään naureskellut, vaan olimme hyvin vaikuttuneita ja jäimme odottamaan tuota ”ihmettä”. Nousin metrosta Münchenissä keskellä ”Siemens-kaupunkia” enkä oikein saanut suunnista selvää. Avasin hotellin silmällä pitäen liikematkailijoita, joita kännykkäteollisuus Saloon toisi. Välillä tuntui, että useat yöpyjät asuivat meillä hotellissa vuoden aikana niin useasti, että oli pakko kysyä, ovatko he ehtineet lainkaan käymään kotona. Hän, minä ja muutama muu Salossa asuva luokkakaveri olemme järjestäneet luokkaretkiä säännöllisesti vuodesta 1961 lähtien vähintään viiden vuoden välein. Useasti näimmekin hotellin vastaanottotiskillä tai iltaisen kuulumisten vaihdon lomassa julkaisemattomia prototyyppejä tulevista puhelimista. Käsipuhelimesta sanottiin, että ”firma tarvitsee sellaisen”. Ikävä on näitä aikoja, sillä ”Nokia-pojat” olivat erittäin mukavia ja leppoisia tyyppejä. Nokian Japanin tiimiläiset opettivat henkilökunnalle, miten riisi pestään ja keitetään juuri heidän makuunsa sopivaksi. Mutta miten siinä kävikään. Emme tienneet ”virallisesti” mitään, mutta pääsimme kuin varkain sivusta seuraamaan lähes eturintamassa, miten kännykkäbisnes vuosi vuodelta kehittyi ja kasvoi, ja millaisia uutuusmalleja oli odotettavissa kauppoihin 3–6 kuukauden kuluessa. Vuonna 1981 keväällä Jori kutsui koko luokan tutustumaan Mobiraan. Hän vastasi, että nähtyään puhelimen korvallani hän päätteli minun olevan suomalainen. KÄNNYKKÄVUODET SALON SEUDUN SANOMAT 17 Koonnut: SSS | SuVI KuLLA Salon Seudun Sanomat kysyi lukijoiltaan, millaisia kännykkähetkiä he muistavat. Ne toteutettiin aina insinöörimäisen tarkkojen suunnitelmien mukaan. Näin sain hyvän paikallisen oppaan itselleni tuossa Siemens-labyrintissä, mutta olihan minun pakko kysyä, miten hän oli noin vain kadulla arvannut. Jori Nieminen oli visionääri
Mukaan ovat tallentuneet myös työtovereiden esiintymiset lehdissä ja joitakin lehtileikkeitä Mobirasta ja radiopuhelinmaailmasta. Toisessa Mobiralaisessa äidin työkaveri Aila esitteli äidin sanoin: ”Vauhtia Airista löytyy välillä höyryyntymiseen asti.” Kumpikin sai ansiomerkin Mobiran hyväksi tehdystä työstä, kumpikin täytti 50 vuotta Nokian palveluksessa. Se on NOKIA. Silloin minulla oli ylioppilaskirjoituskevät. Eräs niistä löytyy kevättalvelta 1982, kun äiti on kirjoittanut isän olleen jatkuvasti Oulussa ja talven olleen joka tavalla kylmää ja yksinäistä. Hyviä vuosia pääosin, sillä tarjosihan salolainen elektroniikkateollisuus perheemme toimeentulon yli 20 vuoden ajan. On kuvia äidistä TVK-opistolla, paikallisissa ay-koulutustilaisuuksissa, laivaristeilyillä ja ammattiyhdistyksen retkillä. Alkuvuosina sivuilla on enemmän esillä tilanteita työssä ensin kolmostehtaalla ja myöhemmin Nakolassa. Kollektiivista surua. Työtoverit näyttävät olleen enemmän kuin työtovereita. KÄNNYKKÄVUODET 18 SALON SEUDUN SANOMAT SSS/Marko Mattila Luin Jorma Niemisen kirjoituksen useampaankin otteeseen. Kirjoitus oli muistoja herättävä ja sai aikaan samanlaisen haikeuden kuin Microsoftin lopetusuutinen kesällä. Kummankin läksiäisiä vietettiin vuosina, jolloin he täyttivät 59 vuotta. Äitini Airi Söderlund aloitti Saloran palveluksessa aivan 1960-luvun lopussa ja isäni Torsten Söderlund siirtyi niin ikään Saloran palvelukseen viittä vuotta myöhemmin. Vauvakirja muistuttaa yhdeksännestä syntymäpäivästäni, jonka jälkeen en ole elänyt päivääkään ilman matkapuhelinta. Molemmat palvelivat toimihenkilökaartissa. On vuosi 2004, toukokuun toiseksi viimeinen päivä. Valokuvassa pesen hampaita ja otan uutuudellani aikaa pesuajasta, koska se oli yksinkertaisesti mahdollista. Kännykkä oli simpukkamallinen, päältä kimaltavan punainen ja sisältä helmiäisen valkoinen. Albumissa on kovin vähän yhtymäkohtia perheemme arkeen. Auton takapenkillä istuneelle 5-vuotiaalle suuret valokirjaimet nykyisen Astrum-keskuksen seinässä piirtyivät mieleen. Laite oli jotain uutta ja ihmeellistä. Isän jäljet johtavat kuvissa johtamistaidon opistolle, rationalisointiyhdistyksen kursseille, Äänekosken tehtaille ja Oulun tehtaille. Molemmat ovat olleet työsuojelukoulutuksessa. Talteen on päätynyt monta Mobiralainen-lehteä, joista yhdessä isä on saanut ruusuja taitavana ”psykologina”, joka oli ainoana ymmärtänyt moninaiset syyt urakan onnistumattomuuteen. Isälle palvelusvuosia kertyi elektroniikkateollisuuden palveluksessa vajaat 15, äidille 23. Kuva tuo elävästi mieleen innostuksen, joka valtasi pienen tytön. Samaan hengenvetoon on todettava, etten ole ollut päivääkään Salorassa, Mobirassa tai Nokiassa töissä, mutta lapsuuteni eteni rinnan matkapuhelimen kehityksen kanssa. Albumi palautti mieleeni elävästi niin mobiralaisja nokialaisvuosien huippuhetket kuin vaikeatkin ajat vanhempieni kokemana. On millennium, vuosi 2000. Minulla on äitini vanha albumi, johon on koottu hänen ja isäni työhistoriaa. Pienen ihmisen elämän lisäksi kirja kertoo paikallishistoriasta, Salosta. Arkipäiväistä matkaa päiväkodille ja takaisin ei voitu Mariankadulla huristella noita kirjaimia ohittamatta. Albumista avautuu tarina paitsi vanhempieni työurasta myös näkymiä mobiralaisen työyhteisön arjesta ja juhlasta. LOTTA VUORIO Ensimmäinen lukemani sana: N O K I A Mistä kaikki alkoi. Valokuvassa kädessäni on ihka uusi luuri, Nokia 2650. Työkuvien ja henkilökohtaisten hetkien lisäksi albumiin on tallennettu liuta työyhteisön jäsenten elämäntilanteita: häitä, ristiäisiä, merkkipäiviä mutta myös kuvia hautajaisista. Jotain, mikä on nykyajan lapsille yhtä arkista kuin Nokian valta ja menestys lapsuudessani. CHRISTINA SÖDERLUND Muistojen albumi kertoo äidin ja isän työvuosista SS S/ Kir si -M aa rit Ve ne tp alo Vauvakirja on mitä mainioin historian lähde. Isän läksiäisjuhlan kuvissa näkyy helpotusta, äidin hämmennystä. Ja omasta vauvakirjastani sen huomaa: Saloa ei 2000-luvun alussa voitu mainita ilman huomautusta Nokiasta. Lue aiemmin julkaistu Jorma Niemisen kirjoitus osoitteessa www.sss.fi. Vauvakirjasta löytyy merkintä ensimmäisestä sanasta, jonka opin lukemaan
Muiden valmistajien luureja piti mainostaa ja myydä vain matkapuhelimina. Teerikangas arvelee, ettei kännykkä-sanalle enää saisi yksinoikeutta. Viran puolesta emme sen kummemmin tutki, olisiko se enää rekisteröitävissä vai ei, kun se on jo kerran rekisteröity, vanhempi lakimies Olli Teerikangas Patenttija rekisterihallituksesta toteaa. Yhteinen matkamme jatkukoon! Sydämellisesti tervetuloa myös uudet asiakkaat. Olemme saaneet toimia kauneutenne ja hyvinvointinne vaalijoina, tehokkaat hoitomenetelmät ja korkealuokkaiset kotihoitotuotteet apunamme. – Emme me ainakaan varoneet kännykkä-termin käyttöä. KIITOS pitkästä matkasta kuuluu uskollisille asiakkaillemme. 02-7313 362 ÖRNINKATU 8 AUTOT HUOLTAA JA KORJAA EDULLINEN JA AMMATTITAITOINEN KAIKILLE MERKEILLE! • JAKOPÄÄN VAIHDOT • lATureIDeN JA sTArTTIeN VAIHDOT • ölJyNVAIHDOT •AKKuJeN VAIHDOT • mÄÄrÄAIKAIsHuOllOT • PAKOPuTKIeN VAIHDOT • IlmAsTOINTIlAITTeIDeN HuOllOT ja paljon muuta... Nokia antoi periksi, mutta ei luopunut yksinoikeudestaan kännykkään. Sana on yhä Nokian rekisteröimä tavaramerkki. Harva tiesi, että kännykkä oli Nokian tavaramerkki. Kansan suussa benefonit, ericssonit, motorolat ja muut matkapuhelimet olivat kaikki kännyköitä. Yhtiö uudisti rekisteröintinsä viimeksi vuonna 2009. Nokia-Mobira halusi suojata sanan kännykkä. Tavaramerkki vesittyi. Hän myöntää myyneensä Motorolan ja SonyEricssonin puhelimia sujuvasti kännyköinä, vaikka tiesikin sanan olevan Nokian yksinoikeus. Havaitsimme aika nopeasti, ettei Nokia puolusta sitä millään lailla, DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen muistelee. Yhtiö oli julkistanut Mobira Cityman 900 -käsipuhelimen päivää aiemmin. KASVO-, KÄSI-, JALKAJA VARTALOHOIDOT, Turuntie 19, SALO LA 23.1. kuuluu Nokialle KÄNNYKKÄ SALON AUTOSÄHKÖ p. – Tavaramerkki voi periaatteessa olla ikuinen, kun sen uudistaa aina kymmenen vuoden välein. Ainoastaan Nokian puhelimet olivat kännyköitä. Suomesta kasvoi 1990-luvulla kännykkämaa, jossa suurin osa ihmisistä puhui Nokian puhelimeen. KÄNNYKKÄVUODET SALON SEUDUN SANOMAT 19 R SSS | LaSSe KyLänpää Kauppiaat rikkovat Nokian oikeuksia joka päivä! Patenttija rekisterihallitus sai huhtikuussa 1987 paperipostia. AVOIMET OVET WWW.LEHTITEHDAS.COM. Kuoressa oli hakemus tavaramerkin rekisteröimisestä. Kauppiaat olivat asiasta perillä, mutta ottivat riskin. NyT myös TuulIlAs IeN VAIHDOT p.(02) 731 7994 TUTTU JA TURVALLINEN KOSMETOLOGINEN HOITOLA NATASHA on toiminut Salossa lähes 50 vuotta. Kännykkäsana pysyy Nokian tavaramerkkinä ainakin toukokuuhun 2019 asti. Kului kaksi vuotta, kunnes Patenttija rekisterihallitus viimein toukokuussa 1989 päätti, että Nokialla oli yksinoikeus kännykkäsanaan. Elektroniikan tukkukauppiaiden elektroniikkajaoston puheenjohtaja Markus Nummisalo on markkinoinut Nokian kilpailijoita vuodesta 1989. Vuonna 1989 oli vielä toisin
Posti ja sähköinen kalenteri löytyvät vain tietokoneelta. Vanhan Salon aikana hankittu puTimo Tammi toivoo Nokian E90-puhelimeensa vain uutta akkua. – Kadehdin Timoa. – Käytän sitä, kun on asiaa, tai minulle soitetaan. KÄNNYKKÄVUODET 20 SALON SEUDUN SANOMAT TEKSTI: SSS | VESa KäIVäräInEn KUVaT: SSS | KIrSI-MaarIT VEnETPaLO Salon kaupungin tarkastusinsinööri Timo Tammi herättää huomiota pelkästään laskemalla palaveripöydälle työpuhelimensa. Järeän ”kommarin” kyljistä on maali kulunut pois, mutta se toimii edelleen moitteettomasti. Timo Tammi myöntää, että valtaosa kommunikaattorin ominaisuuksista menee hänellä hukkaan. Nokiassa aikanaan työskennelleet ja alan harrastajat osaavat todennäköisesti luetella E90:n kaikki ihmeelliset ominaisuudet ulkomuistista. – Työnantajan omaisuudesta on pidetty hyvää huolta, kaupungin henkilöstöja talouspäällikkö Seppo Juntti kiitteli toisen kerran nähdessään Tammen puhelimen. Se ei ole nimittäin mikä tahansa nykyajan muovinen hivelynäyttö vaan oman aikansa Nokian lippulaiva, E90 communicator vuodelta 2008. Sähköpostia hän ei sillä käytä eikä kalenteria, muista ominaisuuksista puhumattakaan. – En pysty maastossa niitä kuitenkaan käyttämään, kun heilun jossain rakennustelineillä, hän sanoo ja lisää, ettei muutenkaan pidä tapanaan räplätä puhelintaan jatkuvasti kuten nuoremmat. Hänellä on sama puhelin vuodesta toiseen, meillä muilla Lumiat tuntuvat hajoavan kerran vuodessa, Salon kaavoitusarkkitehti Tarja Pennanen myönsi eräässä palaverissa. Kommunikaattori pelaa, vaikka väri haalenee Timo Tammi käyttää edelleen vuoden 2008 ”kommaria”. Mies käyttää puhelintaan vain puhumiseen tai tekstiviestien kirjoittamiseen.. Meille muille riittänee Puhelinvertailu.comin luonnehdinta helmikuulta 2007: ”Käytännössä E90 communicator sisältää lähes kaiken mikä vain on mahdollista.” Timo Tammi on käyttänyt puhelintaan lähinnä puhumiseen ja tekstiviesteihin
Nokia-uskolliselle avautui nopeasti, miksi iPhone mullisti puhelinbisneksen. Ei meillä ole tietääkseni koskaan merkkiä määrätty. Ominaisuudet ratkaisevat, ei merkki, Marko Tanska toteaa. Olin ensimmäisten joukossa jättämässä hyvästit analogiselle aikakaudelle, kun NMT-tekniikka vaihtui GSM:ään. Hän arvelee, että jatkossa Salon työntekijöiden käyttämä puhelinmallisto laajenee. KÄNNYKKÄVUODET SALON SEUDUN SANOMAT 21 Kun Timo Tammi sai nykyisen työpuhelimensa, Nokialla meni vielä kovaa. Motorola vaihtui aika nopeasti salolaiseen, mukana kannettavaan Mobira Citymaniin. Timo Tammi käytti kommunikaattoriaan vuosia kahdella sim-kortilla, jolloin luuri oli käytössä myös vapaaajalla. Lopulta luovutin ja hankin kommunikaattorin rinnalle Nokian pienikokoisen luurin, jota oli helppo pitää iltatilaisuuksissa. Applen kutsuun vastasin myöntävästi vasta vuonna 2010, kun myyntiin tuli iPhone 4. Ensimmäinen kommunikaattori, Nokia 9000, tuli markkinoille vuonna 1996. Hänellä on työkäytössä edelleen ”Salonkeltainen” Lumia 1020. Pyörälenkillä on syytä pitää taskun vetoketju kiinni. Malli oli Nokia 1011, ensimmäinen sarjavalmisteinen gsm-puhelin. Nokia teki uuden mallin 2 – 3 vuoden välein, ja niissä jokaisessa oli joitakin uusia toimintoja. Asialla on ollut myös imagomerkitystä: esimerkiksi kaupunginjohtaja Antti Rantakokko on halunnut käyttää Salossa suunniteltuja huippumalleja. Oli selvää, että Salon kaupungin työntekijöille hankittiin vain yhden merkkisiä puhelimia. Yhtä sytyttäviä tuoteuudistuksia ei ole uuden isännän aikana enää nähty, ja Windows Phone -puhelimien markkinaosuuden lasku on jyrkentynyt. Nyt luurin kannessa komeili ensimmäisen kerran Nokian logo. 62-vuotias mies toivoo, että luuri kestäisi eläkkeelle asti. Markkinajohtaja Nokialla kesti liian kauan ymmärtää, mitä kuluttajat todella halusivat. Puhelimen sisältä löytyy oikea näppäimistö, jolla viestien naputtaminen käy ripeästi.. Windows Phonea on suositeltu, koska se on ollut yhteensopiva tietojärjestelmien kanssa, mutta esimerkiksi kouluihin hankitut tabletit ovat olleet iPadeja kaikki. Ei vielä varsinainen kännykkä, mutta kuitenkin autoon asennettu matkapuhelin. GSM toimi hienosti ilman ylimääräisiä säröjä, mutta vain silloin, kun puhelin löysi verkon. Uutta verkkoa rakennettiin kuitenkin vauhdikkaasti, ja digitaalinen tekniikka syrjäytti nopeasti vanhan. Olen tottunut, Tammi sanoo. Elettiin vuotta 1987. – Kerran se kävi huollossa, kun joku homma ei toiminut. – Joku kysyikin jo, että saako nyt hankkia muunmerkkisiä puhelimia. Se oli lähes samanlainen hyppy uuteen maailmaan kuin aikoinaan ensimmäinen kommunikaattori. Sillä pystyi hoitamaan monia työasioita myös matkalla. Kiintymys kommunikaattoriin kasvoi kuitenkin niin vahvaksi, että lopulta kävin melkein koko sarjan läpi. Tosin en ole ihan varma, oliko se enää täysiverinen kommunikaattori. Yhteinen taival Nokian kanssa kesti 20 vuotta. Kokoa kasvatti vielä erillinen antenni. Puhelin taisi olla vielä kovempi juttu kuin uusi auto. Puhelimet veivät miehen mukanaan. Muistan sen kuin eilisen päivän. Laite palkitsi innokkaan käyttäjän tarjoamalla uusia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia, kun siihen vain malttoi riittävän tarmokkaasti tutustua. Puhelin toimii aina vain, eikä se ole ollut moksiskaan pikku pudotuksista ja kolhuista. Puhelimen tekniikka oli hienoa insinöörityötä. Varovaisen arvion mukaan rikoin tällä kännykällä ainakin kolmen pikkutakin povitaskut. Hankin heti tuoreeltaan mallit 9110, 9210, 9500 ja E90. Kommunikaattoria voi hyvin kutsua ensimmäiseksi älypuhelimeksi. Nokian uusia puhelinmalleja ehti kulua käytössä muutama, kunnes pääsin hypistelemään ensimmäistä kommunikaattoria. Nokia 9000 julkistettiin 1996, ja sellainen piti tietysti heti hankkia. Käytin koteloa jonkin aikaa, mutta sitä oli vaikea sovittaa tyylikkäästi varsinkaan puvun kanssa. 9110:n näyttö ei kestänyt pudotusta asfaltille. Laitteessa ei ollut tietoakaan nykyisten älykännyköiden helppoudesta, mutta sillä pystyi tekemään monia asioita, joihin tavalliset kännykät eivät taipuneet. Alkuaikoina GSM:n kattavuus oli selkeästi heikompi kuin NMT:n. Palasin takaisin Nokia-leiriin, kun Lumia 920 esiteltiin vuonna 2012. Yhteistä kommunikaattoreille oli suuren koon lisäksi niiden kohtalaisen hankala käyttö. Laite koukutti hetkessä, eikä paluuta tavallisiin luureihin enää ollut. Eläkeikään on runsaat pari vuotta aikaa. Ensimmäinen kommunikaattori oli kohtalaisen raskas. Se riitti. Ei ainakaan niin, että puhelin on oikeassa kädessä, jolloin hätäjarrutus on pakko tehdä etujarrulla. Aivan viimeisin malli E7 tuli markkinoille 2010, ja se jäi kokematta. Akku ja kannet lensivät kauas, mutta pienen kokoamisen jälkeen puhelin toimi kuin mitään ei olisi tapahtunut. – Ainoa huono puoli kommunikaattorissa on iso koko, mutta ei se minua haittaa. Se ei ollut se kuuluisa ja kallis tiiliskivi, jota testasi muun muassa Neuvostoliiton Mihail Gorbatshov, vaan sitä seurannut Cityman 150. Laite herätti varsinkin nuoressa markkinaväessä suurta huomiota, jopa pienen wau-efektin. Innokkuus vaihtaa uuteen tekniikkaan kostautui käytännössä. Tietohallintopäällikkö Marko Tanskan mukaan kaupunki ei ole suoranaisesti koskaan ohjeistanut ”vetämään kotiinpäin” puhelinhankinnoissa. Lento yli pyörän sarvien päätyi lopulta onnellisesti, ja kädessä ollut 9210 kesti tärskyn. Kosketusnäytöllä menee herkästi kaksi numeroa kerralla, mies vertaa ja antaa ymmärtää, ettei ole muutenkaan oikein mieltynyt uuteen puhelimeensa. Nokian ja myöhemmin Microsoftin luureja hankittiin, koska sitä pidettiin itsestäänselvänä. Oli selvää, että iPhonen jälkeen matkapuhelinmaailma ei ollut entisensä. Päätoimittaja VILLE POHJONEN ville.pohjonen@sss.fi helin oli uutena kallis, mutta nyt voi sanoa, että sijoitus oli hyvä. Nokia taisteli tosissaan puhelinkauden viimeisinä vuosina. Nyt hänellä on ollut kotikäytössä jo parin vuoden ajan vaimon markkinoilta voittama Jolla. Ei niille sentään erillisiä kantotelineitä myyty, mutta iso vyökotelo oli yksi vaihtoehto. ”Hei, tuolla on hirviöpuhelin!” Valitettavasti uusien mallien kehittäminen hiipui, kun puhelinvalmistus myytiin Microsoftille. Uusi auto, ja mikä vielä hienompaa, autossa kiinni aito puhelin. Heti 920:n jälkeen seuraavana vuonna esiteltiin kamerapuhelin Lumia 1020. Kaupunki kilpailuttaa puheja viestintäpalvelunsa todennäköisesti ensi vuonna, ja silloin mietitään myös puhelinlaitteita. Taisinpa joskus selata kotoa faksattua kauppalistaa marketin hyllyjen välissä. Faksit liikkuivat kätevästi toimistosta kommunikaattorin. Kaupungin piikkiin ostettiin ohjeistamattakin Nokiaa S e ihan ensimmäinen oli Motorola. – Kommunikaattorissa on hyvä näppäimistö. Yhteisestä matkasta Nokian kanssa on kuitenkin jäänyt hyviä muistoja. Ei kannata myöskään puhua kännykkään, kun ajaa kaupungilla fillarilla. Yhteistyö Microsoftin kanssa avasi Nokialle uuden mahdollisuuden. Sain tämän laitteen testikäyttöön hieman etuajassa, ja kuvasin sillä Salon markkinoilla. Nokian laitteet kestivät kolhuja melko hyvin, mutta eivät sentään mitä tahansa kohtelua. Langaton lataus, hanskoilla toimiva kosketusnäyttö, kelpo kamera ja mainio karttapalvelu olivat uuden Lumian valtteja. Applen iOSkäyttöjärjestelmä ja iPhonen ominaisuudet olivat kuin toiselta aikakaudelta. Massiivinen laite aiheutti päänvaivaa myös kuljettamisessa. Jos akun saisi jostain uuden, olisin ihan tyytyväinen, hän sanoo. – Akku tässä on ruvennut menemään viimeisen vuoden aikana heikoksi. Hieno, Salossa kehitetty puhelin toi Nokian takaisin tiukkaan matkapuhelinkilpailuun. Nokialaisia (rikkinäisessä) taskussa POVITASKUN SYÖJÄ
Salon Alkosta tilatut juomamäärät olivat hulppeita, mutta juhlijoitakin oli parhaimmillaan 5 000. Osaston sihteerin Outi Aallon kanssa toteutetusta tilaisuudesta alkoi perinne, joka jatkui vuoteen 2012, matkapuhelintehtaan sulkemiseen asti. Juomia ei tarvitse hamstrata, ne eivät lopu ja omaa pulloa ei tarvita, naiset kertaavat. Juhlien alkuvuosina viinikulttuuri teki tuloaan. – Me opetimme fiksun juomisen kulttuuria. Eläkkeellä olevat naiset kuuluivat 15 vuotta kesäjuhlajärjestelyjen ykkösketjuun. Tulijoiden jono portilla valui satoja metrejä pitkäksi. ”Kirka pyysi silitysrautaa ja lautaa ja silitti housunsa, ja Eput halusivat suihkuun. – Aluksi haimme autonkuljettaja Timo Lehmusvirran kanssa viinit pakettiautolla suoraan myymälästä. Silti juhlat loppuivat aina kesken. kello 18 Hanat auki. Hän silmäilee Nokian kesäjuhlien vuoden 1991 ruokalistaa, joka on tallessa viestintäpäällikkö Marja-Leena Ruostesaaren säntillisissä muistioissa. Salon Alkon myynti oli monena vuotena Suomen huippua, mutta sitten tilauskäytäntö muuttui, Mari Ruostesaari kertoo. Ravintolapäällikkö Hiiterä (silloin Jansson) oli suunnittelemassa ja toteuttamassa tarjottavia kesäjuhliin, joiden pitkästä perinteestä on tallessa runsaasti tuokiokuvia. Loistava resepti juhlille, joista tuli nopeasti odotetut ja puhutut. – Kesäjuhla oli hyvä tapa saada mahdollisimman moni mukaan suhteellisen pienin kustannuksin. Ulkomailla teema valittiin maan kulttuurin mukaan, mutta Salossakin juhlittiin suuren maailman tyyliin. Ne yhdistivät eri osastoja – aina perheen perustamiseen asti. Texas-juhlissa portinpylväissä oli lehmien pääkallot. – Haju oli kamala, kun keitin lihoja irti, Hiiterä tuulettaa. Salaisista huippuesiintyjistä kuhisi koko kaupunki. Juhliin halusivat osallistua kaikki. Salosta teemalliset juhlat levisivät kaikkiin Nokian yksiköihin Suomessa ja ulkomailla. KÄNNYKKÄVUODET 22 SALON SEUDUN SANOMAT TeksTi: sss | Anneli kAjAnder-eksTröm kuvAT: sss | mArko mATTilA – Voi että, onpa ollut hieno tarjoilu: paahtopaistia ja kasvisterriiniä, jälkiruoaksi kahvia ja mansikkakakkua, Leila Hiiterä ihastelee. Vuoden 1996 juhlissa edustuskokki Jose Ruiz Gardona grillasi T-luupihvejä Turun ravintolakoulun opiskelijoiden kanssa. Juhlien salaperäisyys kiehtoi kaupunkilaisia, jotka luulivat enemmän kuin tiesivät vuosittaisista bileistä. Hyvää ruokaa ja juomaa, leikkisiä kilpailuja, kepeä tunnelma ja huippuesiintyjät. Ihmettelin ensin, mikä tämä sakki on.” Heidi Aaltonen runsaan sadonkorjuupöydän takana vuonna 1996. Historia alkaa vuodesta 1989, jolloin Mari Ruostesaari ideoi skoolaushetken tuotekehityskeskuksen ala-aulaan hyvän sopimuksen kunniaksi. Olutta kahdesta hanasta. 500 pulloa punaviiniä, 500 pulloa valkoviiniä. – Joka kerta, kun tarjoilu loppui, kuulin saman: Jansson, pidän huolen, että saat maanantaina potkut! Juhlailtana poliisilla, palokunnalla ja takseilla oli täysi Nokian kesäjuhlat olivat hauskoja, osastoja yhdistäviä ja viinikulttuuria avaavia. Johtajat luottivat meihin, ja saimme ylimmältä johdolta vapaat kädet toteuttaa juhlat, Ruostesaari kertoo. Hanat avattiin kello 18 ja suljettiin kello 22
Paperille piirrettiin layout pääesiintyjän paikasta, anniskelualueesta ja juhlavieraille varatusta alueesta. Osa artisteista vaati turvajärjestelyjä, kuten vartijoita porteille, ettei ylimääräisiä pääse sisään alueelle. – Tekijäporukalta katosi spiritti, ja juhlista kotikutoinen olo. Jälkiruokakärryssä on tarjolla marenkia, mansikkamelbaa ja jäätelöä vuonna 1992. Nykyisin Microsoftilla työskentelevä kiinteistöpäällikkö Timo Ylinen oli juhlajärjestelyissä mukana 12 vuotta, kunnes kokonaisvastuu siirtyi yhtiön pääkonttorille Espooseen. Leila Hiiterän valokuva-albumit ja Mari Ruostesaaren muistiot ovat pala historiaa. Suurlähettiläiden bussissa saapui joukko bändäreitä, jotka vaativat parempia taukotiloja. Kotikutoisuus oli yhdessä tekemistä talkoohengessä. Kaikki osallistuivat mielellään juhlien tekemiseen. Ihmettelin ensin, mikä tämä sakki on, kunnes asia selvisi, Hiiterä naurahtaa. Lavalle nousivat vuorollaan aikansa tähdet Eppu Normaali, Leningrad Cowboys, Suurlähettiläät, Mestarit, Kirka, Matti ja Teppo, Pepe Willberg ja Paula Koivuniemi. Myös kaupungin kampaamoille ja vaatemyymälöille juhlat olivat tuottoisia. – Pikkaisen heitä passattiin, mutta vaatimukset kovenivat. Ylisen mielessä on erityisesti yksi tapaus. ”Ison maailman elkeet eivät olleet yltäneet Saloon, vaikka Joel Hallikainen pelkäsi, että nokialaiset naiset käyvät kimppuun!” 18. Tänne haluttiin tulla muistakin yksiköistä. Mari tuli paikalle moottoripyörällä ja ilmoitti, että juhlat pidetään joka tapauksessa, on sitten esiintyjä paikalla tai ei. Teemaan sopivaa rekvisiittaa heinäpaaleista alkaen tuotiin kotoa, ja kiinteistöosastolta käytiin yhdessä hakemassa koivuja henkilökunnan kesänviettopaikan mailta Lahnajärveltä. KÄNNYKKÄVUODET SALON SEUDUN SANOMAT 23 Mari Ruostesaari (vas.) ja Leila Hiiterä nostavat maljan ikimuistoisille kesäjuhlille. Esiintyjä pidettiin joka vuosi salassa loppuun asti. Murrosvaiheessa, 2000-luvun puolivälissä, juhlista hävisi jotain. – Täällä oli paras ruoka ja tunnelma. Mahdollisuus tavata vuodesta toiseen huippuesiintyjiä on ollut Timo Yliselle harvinainen ja ikimuistoinen kokemus. – Ison maailman elkeet eivät olleet yltäneet Saloon, vaikka Joel Hallikainen pelkäsi, että nokialaiset naiset käyvät kimppuun! Ulkopuolisia saapui aina jonkin verran aidan toiselle puolelle tähtiesiintyjää katsomaan. Tämän jälkeen kaikki sujui hyvin. Juhla-alue rajattiin tiiviiksi hyvän tunnelman saamiseksi. – Minä, Mari, Leila ja Touko ( Lehtovirta) aloimme jo talvella kartoittaa missä ollaan. Esiintyjä oli kaikilla Nokia-paikkakunnilla sama, mutta Salon juhlia arvostettiin parhaimpina ympäri Suomen. Päivä oli aina lauantai lomakauden kynnyksellä. Heitä ei hätistelty pois, mutta joinakin vuosina aidan päälle laitettiin Nokian mainoksia, ettei alueelle nähnyt suoraan. Suurlähettiläillä oli bändärit bussissa miehitys, ja myöhemmin illalla kaupungin ravintolat olivat tyystin tukossa. Tehdas suljettiin, jotta kaikki saattoivat osallistua. – Kirka pyysi silitysrautaa ja lautaa ja silitti housunsa, ja Eput halusivat suihkuun. – Työntäyteistä, mutta tosi kivaa. Tuokiokuvat ovat jääneet Leila Hiiterän ja Mari Ruostesaaren mieleen hauskoina, hiukan haikeinakin. Nokia Matkapuhelinten virallinen arkisto kesäjuhlakuvineen on tallessa Suomen Elinkeinoelämän keskusarkistossa Mikkelissä
– Verkkokaupat ja sisälogistiikka ovat kasvaneet vauhdilla tänä vuonna, sanoo Karlsson.. IT-Linen toimitusjohtaja Hannu Karlsson sanoo, ettei tuotannon tehostaminen tarkoita väen vähentämistä. – Tehokkuudella saadaan lisää kapasiteettia tai siirretään työvoimaa muihin töihin. Fazerin lisäksi IT-Line on ”liinannut” esimerkiksi Nokian, Orionin ja Postin tuotantoa. Ei Suomessa voida ajatella niin, että epätehokkaalla työllä jotenkin pystyisimme säilyttämään työpaikkoja. KÄNNYKKÄVUODET 24 SALON SEUDUN SANOMAT TEHOA SYDÄNRASIOIHIN IT-Line on tehnyt Fazerille muun muassa erikoisrasioiden pakkauslinjoja
Vuonna 2007 Nokian matkapuhelintuotanto rankataan globaalissa yritysvertailussa maailman parhaaksi tuotantoja toimitusketjuksi. Halikkolainen IT-Line vie nyt samoja oppeja kotimaan teollisuuteen. Venäläisten yritysten tilauskannat ovat kasvuodotusten sijaan supistuneet. Taakse jäävät yritykset kuten Apple ja IBM. Kierroksen nimi on Klik Tour. Loppu on historiaa: Jo aiemmin erinomaisena pidetyn Salon tehtaan tehokkuus paranee 87 prosenttia, ja Lean-opit viedään Salosta myös muihin tehtaisiin ympäri maailmaa. Insinööritiedettä tehtiin kuitenkin myös tuotantomaailmassa, jossa Nokia oli maailman kärkeä. Hannu Karlsson katselee tilannetta toisesta näkökulmasta. Nokian Salon tehtaalla tuotantopäällikkönä työskentelevä Karlsson on työmatkalla Saksassa. Karlsson ja muut nokialaiset vierailevat työkaluvalmistaja Festoolin tehtaalla. Meriniityssä oleva matkapuhelinjätin emotehdas on ensimmäinen, jossa tuotantoa ryhdytään järjestämään uudestaan. Se, mitä Nokia osasi ehkä tuotekehitystäkin paremmin, myytäisiin muillekin. Nyt Karlsson myy tuota tuotantotiedettä muille teollisuudenaloille. Asiakas ei saisi vain taivutettuja metalliputkia, liukuhihnoja ja kokoonpanokärryjä, vaan tarjolle tulisi kokonainen tuotantotavan uudistus. – Tulevaisuuskeskustelu ohjautuu aina enemmän tai vähemmän tuotekehitysmaailmaan. Klik tulee ymmärryksestä: näin asia pitää tehdä. Karlssonin tulon myötä yritys ryhtyi määrätietoisesti paketoimaan Lean-ajattelua ja tuotantolinjoja. Tuskin yksikään toinen salolaisyritys voi luetella yhtä vaikuttavaa asiakaslistaa kuin IT-Line. Tehtaalla on lähes 200 kokoonpanopistettä, joita kutsutaan soluiksi. Tuotantoa kehitti parhaimmillaan 2 800 insinööriä. Sijalle viisi yltää Toyota – yritys, jonka tuotantotavoista koko Lean-ajattelu on lähtenyt leviämään. Nokian huikea matkapuhelintarina on latistunut kännyköiden eloonjäämistaisteluksi osana ohjelmistojätti Microsoftia. Enemmänkin olisi kertynyt, jos Venäjä olisi vetänyt ennusteiden mukaisesti. KÄNNYKKÄVUODET SALON SEUDUN SANOMAT 25 Kännykkäopit elävät suklaassa Nokia viritti tuotantokoneistonsa maailman parhaaksi. Isot suunnitelmat itänaapurin firmojen kanssa jäivät maailman myllerryksen jalkoihin. Jatkuu seuraavalla sivulla. Ryhmä kokoaa akkuporakoneita. IT-Line on edelleen suhteellisen pieni, tänä vuonna liikevaihtoa kertyi 3,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 moni asia on muuttunut. Salossa ryhdytään matkan jälkeen muutostöihin. Tuotanto oli optimoitu sekuntitasolla. TEKSTI: SSS | SuvI Kulla KuvaT: SSS | KIRSI-MaaRIT vENETPalO – Päässä sanoi klik. Eletään vuoden 2006 marraskuuta. ITLine oli tuolloin vaikeassa tilanteessa: sen suurin asiakas Nokia sulki tehtaita, eivätkä tuotantolinjojen menekkiennusteet näyttäneet hyviltä. Hän lähti eropaketin turvin Nokiasta vuonna 2011 ja siirtyi tuotantolinjoja tekevän IT-Linen palvelukseen. Hallituksen tavoittelema viiden prosentin tuottavuusloikka on lasten leikkiä, sanoo toimitusjohtaja Hannu Karlsson. Fiskars, Fazer, Suunto, Vaisala ja Posti. Niille annetaan nimet Leno ja Lato. Jokainen työvaihe mietitään tarkasti. Etenkin tuotekehityspuolen insinööreistä ja diplomi-insinööreistä halutaan pitää kiinni: heillä on maailmanluokan tietoa, taitoa ja hyvä palkkataso. – Lean-ajattelusta oli ennenkin puhuttu, mutta silloin todella ymmärsimme sen käytännössä, sanoo Karlsson. Sandvik, Nokia, Kone, Orion ja DHL. Mutta osaamista on. Näin kuvailee ahaa-elämystään Hannu Karlsson. Leanuudistus aloitetaan uudistamalla kaksi solua. Seurueelle järjestetään työpaja, jossa he harjoittelevat Leanoppien mukaista tuotantoa. Salossa ponnistellaan monen hankkeen, strategian ja työryhmän voimalla, jotta kaupunki pystyisi pitämään kiinni osaavasta työvoimasta. Salossa ei ole enää muutamaan vuoteen ollut matkapuhelintehdasta, ja tuotekehityspuolellakin sammutetaan ensi kevään aikana viimeiset valot. Tavoitteena on koota tuote mahdollisimman fiksusti, ilman hukkatyötä. Yhdeksän hengen tiimi rakentaa uudet solut aluksi pahvista
Tämän vuoksi Salossa on alan huippuosaamista. Tämä kyvykkyys tehdä unelmista totta ja ”uuden nälkä” elää jatkossakin vahvana. MITÄ ON LEAN. Menetelmäsuunnittelulla voidaan nostaa työn tehokkuutta huimasti, mutta asiakkaan vanhat tuotantovälineet eivät välttämättä mukaudu suunnitelmaan. Kuulostaa melkein naurettavalta – ja sen tietää myös Hannu Karlsson. Yritys on onnistunut auttamaan asiakkaitaan tavalla, josta toimitusjohtajan on toisinaan vaikeaa kertoa kuulostamatta liioittelijalta. Kymmenen vuoden päästä Salossa suunnitellaan jotain uutta härpäkettä, enkä sulje ketterää teollista tuotantoakaan pois. Ja tämä on tehdas, joka tekee noin 40 miljoonan euron liikevaihtoa. Jatkoa edelliseltä sivulta AJATTELUN JA METALLIN YHDISTELMÄ Kun IT-Line hioo asiakkaiden tuotantoa, asiakas saa päättää itse, paljonko ostaa. Asiakkaat sanovat usein meille, että heitä hävettää, kun eivät ole itse keksineet meidän esittämiämme ratkaisuja. Kaksi naista tekee kokoonpanotyötä tehtaassa. ?Nokia oli pitkään Suomen suurin ”liinaaja”. Alalla on myös useita pieniä yhden hengen konsulttitoimistoja. – Ex-nokialaisia on monessa teollisuusyrityksessä ympäri Suomea. On tehty radioita, televisioita, radiopuhelimia. – Suomalainen tuotanto ei ole yleisesti ottaen tehokasta. Ne ovat: – Materiaalien sijoittelu. Myös Jouni Aaltonen (vas.), Marko Landen, Kirsi Junnilainen ja Hannu Karlsson ovat kaikki jossain vaiheessa työuraa olleet Nokian palveluksessa. Ja sitten tulee se IT-Linen näkökulmasta innostava puoli: moni yritys tarvitsee tuotannon suunnittelussa apua, ja oikein suunniteltuna työtä pystytään pitämään Suomessa. Kotimaiselle teollisuudelle matkapuhelinalan alamäki on myös hyvä asia, kun opit leviävät, sanoo Karlsson. IT-Linen lisäksi Lean-ajattelusta on tehnyt bisnestä muun muassa Lean5, jonka taustalla on joukko ex-nokialaisia. Etsimiseen menee aikaa. Huonot työasennot rasittavat työntekijöitä, tulee sairauspoissaoloja ja tuottavuus kärsii. Hannu Karlsson listaa kolme asiaa, jotka ovat yleisimmin pielessä. IT-Linen onneksi puskaradion sävel on positiivinen. Jos osan asentamiseen menee kolme sekuntia, miksi käyttää sen etsimiseen kymmenen sekuntia. TEKSTI: SSS | SUVI KULLA, KUVAT: SSS /ARKISTO. Näiden ja muiden ongelmien yhtälönä moni tehdas on Karlssonin mukaan tilanteessa, jossa käytetään liian vähän aikaa jalostavaan lisäarvoa tuottavaan työhön. ?Lean-ajattelu on johtamisfilosofia ja toimintapa, jota soveltamalla pyritään tekemään oikea määrä oikeanlaatuisia asioita oikeaan aikaan. Yksi yritys työllistää kymmenen tai muutamia kymmeniä työntekijöitä, mutta yritysten määrä on suuri.” Tiina Hynninen, Microsoftin Polku-muutosohjelman johtaja Salossa ”Salossa on aina osattu tarttua ennakkoluulottomasti toimeen ja viedä teknologioita, tuotteita ja asioita rohkeasti täysin uusille urille ja alueille. Työtä ei ole tasaisesti ja aikaa menee hukkaan. Venäjällä koetuista pettymyksistä huolimatta kotimaa tuo IT-Linelle tänäkin vuonna kasvua. – Hallituksen tavoite viiden prosentin kustannuskilpailukyvyn parannuksesta on lasten leikkiä. Pahvilinjan rakentamisen jälkeen kokoonpanoajat mitataan uudestaan. IT-Linessä on yhteensä 42 työntekijää, joista 11 on ex-nokialaisia. Heistä yksi on Tove Rosengren (toinen oikealta). Karlsson heijastaa seinälle videokuvaa. KÄNNYKKÄVUODET 26 SALON SEUDUN SANOMAT 20 25 Miten matkapuhelinvuosien perintö näkyy Salossa kymmenen vuoden kuluttua. Innovointi ja kokeilukulttuuri säilyvät.” – Yhtäkkiä heillä olikin tilanne, että kapasiteettia oli liikaa. Suomessa Uudenkaupungin autotehdas on yksi pisimpään Lean-ajattelua hyödyntäneitä tehtaita. Autoteollisuus on ala, jolla Lean-opit omaksuttiin ensimmäisenä myös Euroopassa. Hän vaikuttaa samaan aikaan tuskastuneelta ja innostuneelta puhuessaan suomalaisen teollisuustuotannon nykytilasta. – Olemme satsanneet paljon yrityksen ja tuotteiden ilmeeseen ja olleet näkyvästi messuilla. Brändimme on rakentumassa. Yrityksellä on monen suuren kotimaisen toimijan kanssa niin sanottu puitesopimus, joka tekee hankintaprosessista kevyemmän ja synnyttää lisäkauppaa. Antti Rantakokko, Salon kaupunginjohtaja ”Kymmenen vuoden päästä Salossa on lukuisia pieniä ICTalan yrityksiä. – Huono ergonomia. – Odottaminen. Uskon, että kymmenen vuoden kuluessa tullaan näkemään salolaisessa yritysmaailmassa useita uusia kasvavia yrityksiä, joissa tehdään niin uusia teknisiä aluevaltauksia kuin maailmallakin mainetta niittäviä tuotteita.” Jyrki Sjöholm, Yrityssalon toimitusjohtaja ”Kun katsoo historiaa, vanhan osaamisen päälle on aina tullut jotain uutta. Ennen videon kuvaamista IT-Linen menetelmäsuunnittelijat ovat viettäneet päivän tehtaalla ja miettineet kokoonpanon uusiksi. ”ALAMÄESSÄ ON MYÖS HYVÄÄ” Nokian ensimmäisestä yhdeksän hengen Lean-tiimistä IT-Linessa työskentelee kolme henkilöä. Silloin satasissa laskutettava tuotannonsuunnittelu saattaa poikia kuusinumeroisenkin kalustetilauksen. Ei tiedetä tarkasti, missä mikäkin on. Puskaradio laulaa jo, sanoo Karlsson. – Tehokkuus nousi noin 200 prosenttia. ?Lean on lähtöisin japanilaisen autovalmistajan Toyotan tuotanto-opeista. Tuote ja työ vaikuttavat tavallisilta, mutta työpisteet ovat pahvisia
Nokian insinööri mietti hetken ja sanoi: Ottaisin molemmat. Lääkäri: Kannatan pysyviä perhesuhteita ja pelkään sukupuolitauteja. Toin hiljattain 7280:n töihin ja kysyin työkavereiltani, että tiedättekö mikä tämä on ja mitä tällä tehdään. Näppäimistö oli korvattu valintakiekolla ja näyttö toimi myös peilinä. Sen jälkeen menisin laboratorioon jatkamaan hommia. Aamiaiset olivat heille suuri ihmetyksen aihe: vaalean leivän päälle pantiin ohut suklaalevy. 7280 jäi kuitenkin silloisten kännykkähipstereiden leikkikaluksi. Jos 11 vuotta sitten taskussasi pirisi 7280, surfasit takuulla kännykkäkehityksen korkeimmalla aallolla. Olen sitä mieltä, että vaimo on parempi. Muotoilultaan täysin poikkeuksellinen 7280 oli aikansa muotiilmiö. Tuomari: Avioliittoon liittyvien lainopillisten sotkujen vuoksi olen sitä mieltä, että rakastajatar on parempi. 7280:n muotoilussa oli vivahteita maailmansotien välissä kukkineesta Art Deco -tyylistä. Naapuri hävisi, koska ei uskaltanut heittää omaa Ericssoniaan veteen. SSS | OLLI mänTyLä Kirjaimellinen matkapuhelin Huolto ja varaosapalvelut Tervetuloa merkkihuoltoon!. Tynnyrin pohjalla pirisi komiasti. En mInä VAAn KAVERI Isoäidille hankittiin 1990-luvun alussa tiiliskivi, jota sopi kirjaimellisestikin kutsua matkapuhelimeksi. Massa ei omituisesta pötkylästä innostunut ja malli hiipui monien muiden mallien tavoin unholaan. nImIm. Yksi kahdeksasta tiesi. Nokian insinöörejä oli mukana monta. Mikä muu Nokian puhelimista pystyy samaan. Puhelin suorastaan tihkui erilaisuutta ja ennakkoluulottomuutta. Työpäivän jälkeen soittaisin vaimolle, että menen rakastajattaren luokse. Täysin varma kuuluvuudesta ei voinut olla kävelymatkan jälkeenkään. Salolaislapset asuivat viikon tanskalaisperheissä. Jotta laitteella pystyi puhumaan, piti usein kävellä vähintään lyhyt matka. SSS | JUhA TUUnA 7280 – unohdettu huulipunapuhelin SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo Luokallinen Alhaisten koulun oppilaita pääsi leirikouluun Tanskaan, kun luokkatoimikunta keksi loihtia Salo-kortteja ja joulukortteja. Elettiin 2000-luvun alkupuoliskoa. Laitteen kuuluvuus ei ollut vielä aivan nykytasolla. Lapset piirsivät jouluaiheiset kortit itse, ja eikös niidenkin joukossa ollut kortti, jossa Nokian kännykällä oli tonttulakki päässä. Nokian sadoista kännykkämalleista löytyy kymmeniä hittejä, kymmeniä floppeja ja sitten on 7280 – 11,5 senttiä pitkä pötkylä, joka näyttää naisten silmään huulipunalta ja miesten silmään ruuvipäitä sisältävältä mainoslahjalta. Itse häärin yhtenä puuhamiehenä. Kortit kävivät kaupaksi niin hyvin, että luokan kassasta riitti – ilmaisen matkan lisäksi – jaettavaksi vielä taskurahaakin. KÄNNYKKÄVUODET SALON SEUDUN SANOMAT 27 SEKALAISET KOMPONENTIT Salkkarin toimittajien poimintoja kännykkävuosien varrelta. Naapurin kanssa syntyi kinaa, kummalla on oikeasti vedenja iskunkestävä puhelin. UU U U Lääkäri, tuomari ja Nokian insinööri keskustelivat siitä, kumpi on parempi, vaimo vai rakastajatar. SSS | LASSE KyLänpää Kännykkäkaupungin korteilla Tanskaan Nokia voitti vesitynnyritestin Insinöörit ovat yleensä aika iloista porukkaa, eivätkä he juuri käytä solmiota, salolainen Nokian insinööri Pekka Lonka kuvaili ammattikuntaansa Salon Seudun Sanomissa vuonna 1999. Pitkälti mökki(matka)puhelimeksi hankitun vehkeen kanssa piti mökillä aina kävellä mäen päälle, jos halusi haaveilla puhumisesta. Yhtenä parhaimmista nokialaisvitseistä Lonka piti tätä: SSS | LASSE KyLänpää Paras nokialaisvitsi. Kameran sai toimintavalmiuteen samalla tavalla kuin Suomen armeijan käyttämän kertasingon – päistä vetämällä. Heitin oman Nokia 6250-puhelimeni 300 litran vesitynnyriin, ja toisella puhelimella soitettiin siihen. 7280 oli Nokialta rohkea yritys rikkoa perinteisen kännykän muotostandardit ja tarjota jotain täysin uutta. Sitten soittaisin rakastajattarelle ja sanoisin meneväni vaimon luo
laitteen ominaisuuksista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimassa 12.1.2016 asti. 0403 066 250 6 Sonera Viihde 369 € tai 10,25 €/kk 36 kk maksuajalla Kaksi SIM-korttipaikkaa Huawei Honor 7 Nämä huippupuhelimet voit maksaa myös osissa ilman korkoja ja kuluja. Uuden liittymän avaus tai liittymän päivitys 5 €/kpl (itsepalveluna €). Saapuvan liikenteen maksiminopeus Sopiva XL-paketilla ja Liikkuva Netti Etu Plus -paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Uusi vuosi, uusi luuri. Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. Sonera Sopiva XL -paketti sis. Sonera Sopiva XL -paketti • Puhetta rajattomasti • Viestejä rajattomasti • Huippunopea 4G-netti, nopean netin käyttömäärä 20 Gt/kk 26 90 €/kk Tarjoushinta 12 kk ajan (norm. Sonera Sopiva -liittymä toimii kotimaan hinnalla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. maiden välillä. Maksiminopeus käytettävissä 20 Gt/kk käyttömäärään asti, jonka jälkeen voit jatkaa käyttöä 128 kbit/s perusnopeudella tai ostaa lisäpaketin täydellä nopeudella. Ks. ja viestit 0,099 €/kpl. Tarjous koskee uusia liittymiä ja nykyliittymäpäivityksiä. Saatavilla myös rajaton kotimaan netin käyttö pysyväistilauksena tai kertaostoksena 6 €/kk. Sonera Sopiva -liittymä toimii kotimaan hinnalla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Ei määräaikaisuutta. suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus. maiden välillä. ja viestit 0,099 €/kpl. hintaisia puheluita ja viestejä, ja netin käyttöä max. Maksiminopeus käytettävissä 20 Gt/kk käyttömäärään asti, jonka jälkeen voit jatkaa käyttöä 128 kbit/s perusnopeudella tai ostaa lisäpaketin täydellä nopeudella. 34,90 €/kk) Sonera Sopiva XL -paketti tarjotaan 12 kk ajaksi hintaan 26,90 €/kk (norm. Saapuvan liikenteen maksiminopeus XL-paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Tarjousajan jälkeen voimaan astuu hinnastohinta. Paketin puheminuutteja ja viestejä voi käyttää puheluihin ja viesteihin em. Saatavilla myös rajaton kotimaan netin käyttö pysyväistilauksena tai kertaostoksena 6 €/kk. Saapuvan liikenteen maksiminopeus XL-paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). 34,90 €/kk). Koe maailman ensimmäinen musapuhelin! Marshall London 449 € tai 12,48 €/kk 36 kk maksuajalla Sonera Viihde Sonera Viihde 599 € tai 16,64 €/kk 36 kk maksuajalla Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 950 Sonera Viihde tai 3,31 €/kk 36 kk maksuajalla 119 € Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 550 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. Ei lisämaksuja. Muu ulkomaankäyttö erillisen hinnaston mukaan. Muu ulkomaankäyttö erillisen hinnaston mukaan. 0403 066 250 6 Sonera Viihde 369 € tai 10,25 €/kk 36 kk maksuajalla Kaksi SIM-korttipaikkaa Huawei Honor 7 Nämä huippupuhelimet voit maksaa myös osissa ilman korkoja ja kuluja. Tarjousajan jälkeen voimaan astuu hinnastohinta. Ylimenevät puhelut 0,099 €/alkava min. Uuden liittymän avaus tai liittymän päivitys 5 €/kpl (itsepalveluna €). Ylimenevät puhelut 0,099 €/alkava min. Ylimenevät puhelut 0,099 €/alkava min. suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus. Etu 12 kk aikana 96 €. Yksi kuukausimaksu, 7 maata. Muu ulkomaankäyttö erillisen hinnaston mukaan. Sonera Sopiva XL -paketti sis. Ylimenevät puhelut 0,099 €/alkava min. 34,90 €/kk) Sonera Sopiva XL -paketti tarjotaan 12 kk ajaksi hintaan 26,90 €/kk (norm. 0403 066 250 6 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Uusi vuosi, uusi luuri. Saapuvan liikenteen maksiminopeus Sopiva XL-paketilla ja Liikkuva Netti Etu Plus -paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Hinnoittelu ei koske puheluja ja viestejä palveluja yritysnumeroihin. Sonera Sopiva -liittymä toimii kotimaan hinnalla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Sonera Sopiva -liittymä toimii kotimaan hinnalla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Tarjousajan jälkeen voimaan astuu hinnastohinta. 0403 066 250 6 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Tarjous voimassa 12.1.2016 asti. rajattomasti norm. Etu 12 kk aikana 96 €. Yksi kuukausimaksu, 7 maata. Ks. laitteen ominaisuuksista ja verkon kuormituksesta. Sonera Sopiva XL -paketti • Puhetta rajattomasti • Viestejä rajattomasti • Huippunopea 4G-netti, nopean netin käyttömäärä 20 Gt/kk 26 90 €/kk Tarjoushinta 12 kk ajan (norm. Paketin puheminuutteja ja viestejä voi käyttää puheluihin ja viesteihin em. Hinnoittelu ei koske puheluja ja viestejä palveluja yritysnumeroihin. Tarjous voimassa 12.1.2016 asti. 150 Mbit/s:n nopeudella. Tarjousajan jälkeen voimaan astuu hinnastohinta. Sonera Sopiva XL -paketti sis. maiden välillä. Uuden liittymän avaus tai liittymän päivitys 5 €/kpl (itsepalveluna €). Koe maailman ensimmäinen musapuhelin! Marshall London 449 € tai 12,48 €/kk 36 kk maksuajalla Sonera Viihde Sonera Viihde 599 € tai 16,64 €/kk 36 kk maksuajalla Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 950 Sonera Viihde tai 3,31 €/kk 36 kk maksuajalla 119 € Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 550 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. 34,90 €/kk) Sonera Sopiva XL -paketti tarjotaan 12 kk ajaksi hintaan 26,90 €/kk (norm. KÄNNYKKÄVUODET 28 SALON SEUDUN SANOMAT Uusi vuosi, uusi luuri. suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus. Paketin puheminuutteja ja viestejä voi käyttää puheluihin ja viesteihin em. ja viestit 0,099 €/kpl. Hinnoittelu ei koske puheluja ja viestejä palveluja yritysnumeroihin. 34,90 €/kk). Etu 12 kk aikana 96 €. Tarjous koskee uusia liittymiä ja nykyliittymäpäivityksiä. Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. Muu ulkomaankäyttö erillisen hinnaston mukaan. 0403 066 250 6 Sonera Viihde 369 € tai 10,25 €/kk 36 kk maksuajalla Kaksi SIM-korttipaikkaa Huawei Honor 7 Nämä huippupuhelimet voit maksaa myös osissa ilman korkoja ja kuluja. Sonera Sopiva XL -paketti • Puhetta rajattomasti • Viestejä rajattomasti • Huippunopea 4G-netti, nopean netin käyttömäärä 20 Gt/kk 26 90 €/kk Tarjoushinta 12 kk ajan (norm. Yksi kuukausimaksu, 7 maata. 150 Mbit/s:n nopeudella. 0403 066 250 6 Sonera Viihde 369 € tai 10,25 €/kk 36 kk maksuajalla Kaksi SIM-korttipaikkaa Huawei Honor 7 Nämä huippupuhelimet voit maksaa myös osissa ilman korkoja ja kuluja.. 0403 066 250 6 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Maksiminopeus käytettävissä 20 Gt/kk käyttömäärään asti, jonka jälkeen voit jatkaa käyttöä 128 kbit/s perusnopeudella tai ostaa lisäpaketin täydellä nopeudella. hintaisia puheluita ja viestejä, ja netin käyttöä max. Yksi kuukausimaksu, 7 maata. Paketin puheminuutteja ja viestejä voi käyttää puheluihin ja viesteihin em. Ei lisämaksuja. Saapuvan liikenteen maksiminopeus XL-paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). 150 Mbit/s:n nopeudella. maiden välillä. Uuden liittymän avaus tai liittymän päivitys 5 €/kpl (itsepalveluna €). Ei lisämaksuja. 34,90 €/kk). Tarjous koskee uusia liittymiä ja nykyliittymäpäivityksiä. 34,90 €/kk) Sonera Sopiva XL -paketti tarjotaan 12 kk ajaksi hintaan 26,90 €/kk (norm. Etu 12 kk aikana 96 €. suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus. Saapuvan liikenteen maksiminopeus Sopiva XL-paketilla ja Liikkuva Netti Etu Plus -paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Ei määräaikaisuutta. Ei lisämaksuja. Ks. 34,90 €/kk). laitteen ominaisuuksista ja verkon kuormituksesta. rajattomasti norm. 0403 066 250 6 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Tarjous voimassa 12.1.2016 asti. Ei määräaikaisuutta. ja viestit 0,099 €/kpl. laitteen ominaisuuksista ja verkon kuormituksesta. Ei määräaikaisuutta. Sonera Sopiva XL -paketti • Puhetta rajattomasti • Viestejä rajattomasti • Huippunopea 4G-netti, nopean netin käyttömäärä 20 Gt/kk 26 90 €/kk Tarjoushinta 12 kk ajan (norm. rajattomasti norm. Ks. Saapuvan liikenteen maksiminopeus XL-paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Saatavilla myös rajaton kotimaan netin käyttö pysyväistilauksena tai kertaostoksena 6 €/kk. 150 Mbit/s:n nopeudella. Hinnoittelu ei koske puheluja ja viestejä palveluja yritysnumeroihin. Saatavilla myös rajaton kotimaan netin käyttö pysyväistilauksena tai kertaostoksena 6 €/kk. Koe maailman ensimmäinen musapuhelin! Marshall London 449 € tai 12,48 €/kk 36 kk maksuajalla Sonera Viihde Sonera Viihde 599 € tai 16,64 €/kk 36 kk maksuajalla Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 950 Sonera Viihde tai 3,31 €/kk 36 kk maksuajalla 119 € Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 550 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Uusi vuosi, uusi luuri. hintaisia puheluita ja viestejä, ja netin käyttöä max. Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. rajattomasti norm. Saapuvan liikenteen maksiminopeus Sopiva XL-paketilla ja Liikkuva Netti Etu Plus -paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Koe maailman ensimmäinen musapuhelin! Marshall London 449 € tai 12,48 €/kk 36 kk maksuajalla Sonera Viihde Sonera Viihde 599 € tai 16,64 €/kk 36 kk maksuajalla Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 950 Sonera Viihde tai 3,31 €/kk 36 kk maksuajalla 119 € Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 550 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Tarjous koskee uusia liittymiä ja nykyliittymäpäivityksiä. hintaisia puheluita ja viestejä, ja netin käyttöä max. Maksiminopeus käytettävissä 20 Gt/kk käyttömäärään asti, jonka jälkeen voit jatkaa käyttöä 128 kbit/s perusnopeudella tai ostaa lisäpaketin täydellä nopeudella. Sonera Sopiva XL -paketti sis
€/kk) ja M-palvelu (norm. Liikkuva Netti-liittymä (norm. Ollilan tehtävä ei ollut kadehdittava. Samaan aikaan Nokiasta kehittyi Salossa kielletty kaupunki kaupungin sisällä. Jos minun pitäisi jälkikäteen luetella adjektiiveja siitä Ollilasta, jonka pinnallisesti tunsin, mieleeni nousevat sanat osaava, älykäs, analyyttinen, looginen, kärsimätön, helposti ärtyvä ja epäluuloinen. Nokiassa ei Vuorilehdon lähdettyä aikailtu. KÄNNYKKÄVUODET SALON SEUDUN SANOMAT 29 Jorma Ollila vuonna 1995 Bangkokissa. €/kk) ja M-palvelu (norm. Tarjoushinta voimassa 6 kk ajan. Johtajat olivat vaihtuneet tiuhaan, eikä tehtaan lattiatasolla ollut näkyvissä toiminnan punaista lankaa. Liikkuva Netti M -paketissa rajaton tiedonsiirto kotimaassa laskutuskauden aikana, nopeus riippuu mm. laitteen ominaisuuksista ja verkon kuormituksesta. Ollilalla oli joka tapauksessa kiistaton rooli salolaisen matkapuhelintuotannon kehittäjänä, eikä tämä jäänyt pääkonttorissa huomaamatta. ne liittymät, joilla on jo Liikkuva Netti M tai L-palvelu liittymällään. Ollilasta tuli toimitusjohtaja tammikuussa 1992. Menestyksen myötä Ollilasta tuli Espoon hulppean pääkonttorin norsunluutornista imperiumiaan hallitseva itsevaltias, jolla oli varaa valita, millaista mediaa tapasi ja milloin. Toisinaan sain kuulla kunniani ”vääränlaisista kirjoituksista”. Kirjoittaja seurasi Nokian kehitystä 1980-luvulta alkaen ensin Salon Seudun Sanomien taloustoimittajana ja sittemmin toimituspäällikkönä. SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Saapuvan liikenteen maksiminopeus LTE-verkossa 50 Mbit/s (vaihteluväli 5-50 Mbit/s), Dual Carrier – verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4-20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4-10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). tajavaihdoksilla. Ollilasta tuli vuosituhannen vaihteessa järjestyksessä kolmas ja samalla viimeinen pääjohtaja, jonka kanssa olin henkilökohtaisesti tekemisissä. Tapasin eurooppalaiseksi superjohtajaksi muuttuneen Ollilan vielä muutamaan otteeseen. Tarjous koskee uusia liittymiä ja nykyliittymäpäivityksiä pl. Yhtiöön ei nimitetty uutta pääjohtajaa, mutta toimitusjohtajan paikkaa tarjottiin Salon matkapuhelintoimintoja trimmanneelle Jorma Ollilalle. Lähtevän liikenteen maksiminopeus LTE-verkossa 50 Mbit/s (vaihteluväli 3-40 Mbit/s), Dual Carrier – verkossa 5 Mbit/s (0,1-4 Mbit/s), 3G-verkossa 5 Mbit/s (vaihteluväli 0,1-4 Mbit/s), 2G-verkossa 118 kbit/s (vaihteluväli 10–50 kbit/s). Hän ehdotti muun muassa palkkojen alentamista ja eläkeiän nostoa. Saapuvan liikenteen maksiminopeus LTE-verkossa 50 Mbit/s (vaihteluväli 5-50 Mbit/s), Dual Carrier – verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4-20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4-10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). 2000-lukua lähestyttäessä Nokian kännykkäteollisuus oli huimassa kasvussa. Saatoin aistia Ollilan paineet ahdistellessani häntä 1990-luvun alussa toistuvasti matkapuhelintuotannon ongelmia koskevilla kysymyksillä. Etu asiakkaalle 18 €. Ei määräaikaisuutta. Liikkuva Netti M -paketissa rajaton tiedonsiirto kotimaassa laskutuskauden aikana, nopeus riippuu mm. 0403 066 250 6 Saapuvan liikenteen maksiminopeus LTE-verkossa 50 Mbit/s (vaihteluväli 5-50 Mbit/s), Dual Carrier – verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4-20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4-10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Suuren Johtajan aika oli kortilla. Ne olivat hyviä aikoja Salollekin. laitteen ominaisuuksista ja verkon kuormituksesta. Matkapuhelinryhmän henkilöstö kaksinkertaistui, ja Salon kaupunkikin pääsi monin tavoin osalliseksi Nokian nousukiidon hedelmistä. Liikkuva Netti M -paketti • Rajaton netin käyttömäärä • Huippunopea 4G-netti 17 90 €/kk Tarjoushinta 6 kk ajan 589 € tai 16,37 €/kk 36 kk maksuajalla 269 € tai 7,48 €/kk 36 kk maksuajalla iPad Air 2 16GB WiFi + Cellular Parempi joka kosketuksella Samsung Galaxy Tab A 9.7 LTE Huipputabletti Sonera Viihde Sonera Viihde. Ei määräaikaisuutta. Jorma Ollilan kausi Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana jäi parivuotiseksi, mutta hän ehti näyttää Salossa kyntensä. Lähtevän liikenteen maksiminopeus LTE-verkossa 50 Mbit/s (vaihteluväli 3-40 Mbit/s), Dual Carrier – verkossa 5 Mbit/s (0,1-4 Mbit/s), 3G-verkossa 5 Mbit/s (vaihteluväli 0,1-4 Mbit/s), 2G-verkossa 118 kbit/s (vaihteluväli 10–50 kbit/s). Suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus. Liittymän avaus tai nykyliittymän päivitys 5,00 €/kpl (itsepalveluna €). Saatoin toisinaan lukea tuskan Saarisen äänestä tai olemuksesta, vaikkei hän toimittajalle ääneen valittanutkaan. Tarjous voimassa Soneran kuluttaja-asiakkaille 12.1.2016 asti. Liittymän avaus tai nykyliittymän päivitys 5,00 €/kpl (itsepalveluna €). Ilmapiiri oli Salon Nokiassa hyvin hermostunut alituisten organisaatioja tuotantorukkausten takia. Tarjous koskee uusia liittymiä ja nykyliittymäpäivityksiä pl. Nokian pääjohtaja Jorma Ollilasta leivottiin vasta vuonna 1999, jolloin hän luopui yhtiön toimitusjohtajuudesta. SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. 19,90 €/kk) tarjoushintaan 17,90 €/kk. Tarjoushinta voimassa 6 kk ajan. 0403 066 250 6 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Tyylillä uuteen vuoteen. Liikkuva Netti M -paketti • Rajaton netin käyttömäärä • Huippunopea 4G-netti 17 90 €/kk Tarjoushinta 6 kk ajan 589 € tai 16,37 €/kk 36 kk maksuajalla 269 € tai 7,48 €/kk 36 kk maksuajalla iPad Air 2 16GB WiFi + Cellular Parempi joka kosketuksella Samsung Galaxy Tab A 9.7 LTE Huipputabletti Sonera Viihde Sonera Viihde Tyylillä uuteen vuoteen. 0403 066 250 6 Saapuvan liikenteen maksiminopeus LTE-verkossa 50 Mbit/s (vaihteluväli 5-50 Mbit/s), Dual Carrier – verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4-20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4-10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Liikkuva Netti-liittymä (norm. Etu asiakkaalle 18 €. Viimeisen tapaamisemme aikaan Nokia ja pääjohtaja Ollila olivat korkealla kunniansa kukkuloilla. Simo Vuorilehto vaati vuonna 1991 Suomen kilpailukyvyn parantamista. Voin vain kuvitella, millaisiin tilanteisiin Vuorilehdon alaisuudessa toiminut tiedotusjohtaja Matti Saarinen urallaan joutui kerätessään pääjohtajan taakseen jättämiä sirpaleita. ne liittymät, joilla on jo Liikkuva Netti M tai L-palvelu liittymällään. Entisenä rahoitusjohtajana hän tunsi yhtiön ahdingon ja muutosten välttämättömyyden. Tarjous voimassa Soneran kuluttaja-asiakkaille 12.1.2016 asti. 19,90 €/kk) tarjoushintaan 17,90 €/kk. Tapaamiset olivat asiallisia, mutta luvattu kolmen vartin haastattelutuokio saattoi kutistua vartin visiitiksi. 0403 066 250 6 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus
Sonera Sopiva XL -paketti sis. Määräaikaistilauksena ~0,53 €/päivä Kestotilauksena vieläkin halvemmalla ~0,47 VAIN €/päivä Tilaa digilehti VAIN TÄSTÄ www.tilaajapalvelija.fi/ sss-digitilaus. Tarjousajan jälkeen voimaan astuu hinnastohinta. Sonera Sopiva XL -paketti • Puhetta rajattomasti • Viestejä rajattomasti • Huippunopea 4G-netti, nopean netin käyttömäärä 20 Gt/kk 26 90 €/kk Tarjoushinta 12 kk ajan (norm. 150 Mbit/s:n nopeudella. Yksi kuukausimaksu, 7 maata. 34,90 €/kk). laitteen ominaisuuksista ja verkon kuormituksesta. Tarjousajan jälkeen voimaan astuu hinnastohinta. 34,90 €/kk) Sonera Sopiva XL -paketti tarjotaan 12 kk ajaksi hintaan 26,90 €/kk (norm. Tarjous voimassa 12.1.2016 asti. Paketin puheminuutteja ja viestejä voi käyttää puheluihin ja viesteihin em. Saapuvan liikenteen maksiminopeus XL-paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). 0403 066 250 6 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Tarjousajan jälkeen voimaan astuu hinnastohinta. Tarjous koskee uusia liittymiä ja nykyliittymäpäivityksiä. 0403 066 250 6 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Etu 12 kk aikana 96 €. Sonera Sopiva XL -paketti sis. Ks. Yksi kuukausimaksu, 7 maata. Ei lisämaksuja. Uuden liittymän avaus tai liittymän päivitys 5 €/kpl (itsepalveluna €). Saapuvan liikenteen maksiminopeus Sopiva XL-paketilla ja Liikkuva Netti Etu Plus -paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). 0403 066 250 6 Sonera Viihde 369 € tai 10,25 €/kk 36 kk maksuajalla Kaksi SIM-korttipaikkaa Huawei Honor 7 Nämä huippupuhelimet voit maksaa myös osissa ilman korkoja ja kuluja. Sonera Sopiva XL -paketti • Puhetta rajattomasti • Viestejä rajattomasti • Huippunopea 4G-netti, nopean netin käyttömäärä 20 Gt/kk 26 90 €/kk Tarjoushinta 12 kk ajan (norm. Tarjousajan jälkeen voimaan astuu hinnastohinta. Paketin puheminuutteja ja viestejä voi käyttää puheluihin ja viesteihin em. laitteen ominaisuuksista ja verkon kuormituksesta. suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus. laitteen ominaisuuksista ja verkon kuormituksesta. Muu ulkomaankäyttö erillisen hinnaston mukaan. Hinnoittelu ei koske puheluja ja viestejä palveluja yritysnumeroihin. hintaisia puheluita ja viestejä, ja netin käyttöä max. Etu 12 kk aikana 96 €. hintaisia puheluita ja viestejä, ja netin käyttöä max. Ylimenevät puhelut 0,099 €/alkava min. Saatavilla myös rajaton kotimaan netin käyttö pysyväistilauksena tai kertaostoksena 6 €/kk. maiden välillä. Etu 12 kk aikana 96 €. Maksiminopeus käytettävissä 20 Gt/kk käyttömäärään asti, jonka jälkeen voit jatkaa käyttöä 128 kbit/s perusnopeudella tai ostaa lisäpaketin täydellä nopeudella. Ei määräaikaisuutta. Paketin puheminuutteja ja viestejä voi käyttää puheluihin ja viesteihin em. 150 Mbit/s:n nopeudella. Uusi vuosi, uusi luuri. Uusi vuosi, uusi luuri. 150 Mbit/s:n nopeudella. Saatavilla myös rajaton kotimaan netin käyttö pysyväistilauksena tai kertaostoksena 6 €/kk. Sonera Sopiva XL -paketti • Puhetta rajattomasti • Viestejä rajattomasti • Huippunopea 4G-netti, nopean netin käyttömäärä 20 Gt/kk 26 90 €/kk Tarjoushinta 12 kk ajan (norm. Saapuvan liikenteen maksiminopeus Sopiva XL-paketilla ja Liikkuva Netti Etu Plus -paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Muu ulkomaankäyttö erillisen hinnaston mukaan. Tarjous voimassa 12.1.2016 asti. Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. 0403 066 250 6 Sonera Viihde 369 € tai 10,25 €/kk 36 kk maksuajalla Kaksi SIM-korttipaikkaa Huawei Honor 7 Nämä huippupuhelimet voit maksaa myös osissa ilman korkoja ja kuluja. suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus. 34,90 €/kk) Sonera Sopiva XL -paketti tarjotaan 12 kk ajaksi hintaan 26,90 €/kk (norm. Saatavilla myös rajaton kotimaan netin käyttö pysyväistilauksena tai kertaostoksena 6 €/kk. Ei lisämaksuja. 0403 066 250 6 Sonera Viihde 369 € tai 10,25 €/kk 36 kk maksuajalla Kaksi SIM-korttipaikkaa Huawei Honor 7 Nämä huippupuhelimet voit maksaa myös osissa ilman korkoja ja kuluja. Koe maailman ensimmäinen musapuhelin! Marshall London 449 € tai 12,48 €/kk 36 kk maksuajalla Sonera Viihde Sonera Viihde 599 € tai 16,64 €/kk 36 kk maksuajalla Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 950 Sonera Viihde tai 3,31 €/kk 36 kk maksuajalla 119 € Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 550 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. rajattomasti norm. Tarjous voimassa 12.1.2016 asti. ja viestit 0,099 €/kpl. Sonera Sopiva -liittymä toimii kotimaan hinnalla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. Koe maailman ensimmäinen musapuhelin! Marshall London 449 € tai 12,48 €/kk 36 kk maksuajalla Sonera Viihde Sonera Viihde 599 € tai 16,64 €/kk 36 kk maksuajalla Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 950 Sonera Viihde tai 3,31 €/kk 36 kk maksuajalla 119 € Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 550 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Tarjous koskee uusia liittymiä ja nykyliittymäpäivityksiä. Uusi vuosi, uusi luuri. ja viestit 0,099 €/kpl. maiden välillä. hintaisia puheluita ja viestejä, ja netin käyttöä max. Uuden liittymän avaus tai liittymän päivitys 5 €/kpl (itsepalveluna €). Sonera Sopiva XL -paketti • Puhetta rajattomasti • Viestejä rajattomasti • Huippunopea 4G-netti, nopean netin käyttömäärä 20 Gt/kk 26 90 €/kk Tarjoushinta 12 kk ajan (norm. Koe maailman ensimmäinen musapuhelin! Marshall London 449 € tai 12,48 €/kk 36 kk maksuajalla Sonera Viihde Sonera Viihde 599 € tai 16,64 €/kk 36 kk maksuajalla Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 950 Sonera Viihde tai 3,31 €/kk 36 kk maksuajalla 119 € Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 550 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Saapuvan liikenteen maksiminopeus XL-paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Ks. Ei lisämaksuja. Etu 12 kk aikana 96 €. 0403 066 250 6 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. laitteen ominaisuuksista ja verkon kuormituksesta. Maksiminopeus käytettävissä 20 Gt/kk käyttömäärään asti, jonka jälkeen voit jatkaa käyttöä 128 kbit/s perusnopeudella tai ostaa lisäpaketin täydellä nopeudella. Koe maailman ensimmäinen musapuhelin! Marshall London 449 € tai 12,48 €/kk 36 kk maksuajalla Sonera Viihde Sonera Viihde 599 € tai 16,64 €/kk 36 kk maksuajalla Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 950 Sonera Viihde tai 3,31 €/kk 36 kk maksuajalla 119 € Puhelin kuin tietokone Microsoft Lumia 550 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Sonera Sopiva -liittymä toimii kotimaan hinnalla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Ylimenevät puhelut 0,099 €/alkava min. 34,90 €/kk). 34,90 €/kk). Tarjous koskee uusia liittymiä ja nykyliittymäpäivityksiä. Saatavilla myös rajaton kotimaan netin käyttö pysyväistilauksena tai kertaostoksena 6 €/kk. Ei lisämaksuja. Tarjous koskee uusia liittymiä ja nykyliittymäpäivityksiä. 34,90 €/kk). Ylimenevät puhelut 0,099 €/alkava min. Ks. rajattomasti norm. KÄNNYKKÄVUODET 30 SALON SEUDUN SANOMAT Uusi vuosi, uusi luuri. Ei määräaikaisuutta. maiden välillä. Saapuvan liikenteen maksiminopeus Sopiva XL-paketilla ja Liikkuva Netti Etu Plus -paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. ja viestit 0,099 €/kpl. 0403 066 250 6 SALON KONEKULMA OY SALO • Savipajankatu 5 • Puh. Sonera Sopiva -liittymä toimii kotimaan hinnalla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Yksi kuukausimaksu, 7 maata. ja viestit 0,099 €/kpl. 0403 066 250 6 Sonera Viihde 369 € tai 10,25 €/kk 36 kk maksuajalla Kaksi SIM-korttipaikkaa Huawei Honor 7 Nämä huippupuhelimet voit maksaa myös osissa ilman korkoja ja kuluja. Ylimenevät puhelut 0,099 €/alkava min. Maksiminopeus käytettävissä 20 Gt/kk käyttömäärään asti, jonka jälkeen voit jatkaa käyttöä 128 kbit/s perusnopeudella tai ostaa lisäpaketin täydellä nopeudella. 34,90 €/kk) Sonera Sopiva XL -paketti tarjotaan 12 kk ajaksi hintaan 26,90 €/kk (norm. rajattomasti norm. maiden välillä. 34,90 €/kk) Sonera Sopiva XL -paketti tarjotaan 12 kk ajaksi hintaan 26,90 €/kk (norm. 150 Mbit/s:n nopeudella. Ei määräaikaisuutta. Tarjous voimassa 12.1.2016 asti. Muu ulkomaankäyttö erillisen hinnaston mukaan. Maksiminopeus käytettävissä 20 Gt/kk käyttömäärään asti, jonka jälkeen voit jatkaa käyttöä 128 kbit/s perusnopeudella tai ostaa lisäpaketin täydellä nopeudella. Paketin puheminuutteja ja viestejä voi käyttää puheluihin ja viesteihin em. Hinnoittelu ei koske puheluja ja viestejä palveluja yritysnumeroihin. Sonera Sopiva XL -paketti sis. Ei määräaikaisuutta. Saapuvan liikenteen maksiminopeus Sopiva XL-paketilla ja Liikkuva Netti Etu Plus -paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Hinnoittelu ei koske puheluja ja viestejä palveluja yritysnumeroihin. Sonera Sopiva XL -paketti sis. Yksi kuukausimaksu, 7 maata. rajattomasti norm. Muu ulkomaankäyttö erillisen hinnaston mukaan. Uuden liittymän avaus tai liittymän päivitys 5 €/kpl (itsepalveluna €). Uuden liittymän avaus tai liittymän päivitys 5 €/kpl (itsepalveluna €). Saapuvan liikenteen maksiminopeus XL-paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Sonera Sopiva -liittymä toimii kotimaan hinnalla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. hintaisia puheluita ja viestejä, ja netin käyttöä max. Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus. Ks. Hinnoittelu ei koske puheluja ja viestejä palveluja yritysnumeroihin. suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus. Saapuvan liikenteen maksiminopeus XL-paketilla Soneran 4G LTE -verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli 10–80 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s)