Salon Seudun Sanomat 6.12.2017

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vuosi sitten kutsuimme suomalaiset tekemään 100 vuoden edestä vapaaehtoistyötä. Liity joukkoomme: Hiiop100.fi. Lämmin kiitos kaikille vapaaehtoisille. Viikko 49 | N:o 332 | Irtonumero 2,30 € Kestotilauksena 0,85 €/päivä KESKIVIIKKO 6.12.2017 SALON SEUDUN SANOMAT ilmestyy seuraavan kerran perjantaina 8.12.2017 Hyvä Suomi Meistä löytyy valtavasti vilpitöntä välittämistä ja lämpöä. Juhlavuonna olemme tehneet yhdessä hyvää yli 200 vuoden edestä
Suomalaiset ovat maailman viidenneksi onnellisimpia ja eurooppalaisista toiseksi tyytyväisempiä elämäänsä. Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille. Suomi on vesitaloudeltaan ja -resursseiltaan maailman paras maa ja metsiä on eniten Euroopassa. Suomessa on maailman vähiten äitiyskuolemia. Lähde mukaan suomalaiselle aik amatkalle! Onnea Suomelle! Alhaisten koululaisten juhlalippua koristavat oppilaiden tekemät omakuva-paperinuket. EU-kansalaisista suomalaiset ovat tyytyväisimpiä asumiseensa. Suomessa omistusoikeuden suoja on maailman paras. Suomi on maailman lukutaitoisin maa. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa. Suomessa on toiseksi eniten saaria maailmassa. Ja suomalainen postimerkki on Euroopan paras! PÄÄKIRJOITUS PERUSTETTU 1919 | PÄÄTOIMITTAJA VILLE POHJONEN 2 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. Suomessa on maailman toiseksi eniten inhimillistä pääomaa. Suomalaiskuluttajat luottavat talouteen eniten Euroopassa. Suomessa on EU:n puhtain ruoka. Itsenäisen Suomen tarinoita Salon Seudun Sanomat toivottaa lukijoilleen hyvää itsenäisyyspäivää julkaisemalla Suomi 100 -juhlalehden. Se kertoo ihmisten iloista, suruista, arjesta ja juhlasta halki vuosikymmenten. Missä isoäiti oli lauluja kuullut, on seuraaville sukupolville mysteeri. Suomessa on maailman kolmanneksi vähiten korruptiota ja maailman kolmanneksi paras lehdistön vapaus. Suomen peruskoulutus on maailman parasta, korkeakoulutus kolmanneksi parasta. Vinkkaa uutinen: (02) 770 2314 |toimitus@sss.fi O nnea satavuotias Suomi! Suomi on parempi maa kuin suomalaiset itse taitavat edes uskoa. Suomi on inhimillisessä hyvinvoinnissa maailman paras maa ja sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa kolmanneksi paras Tanskan ja Ruotsin jälkeen. Suomessa on maailman kolmanneksi puhtain ilma. S S S A R K I S T O / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N. Suomessa on maailman paras hallinto, riippumattomin oikeuslaitos ja Tanskan ohella luotettavimmat vaalit. Suomen poliisi on maailman toiseksi paras, ja järjestäytynyttä rikollisuutta on vähiten. Suomalaisilla on maailman eniten henkilökohtaista vapautta ja valinnan vapautta. Suomessa on maailman pienin riski altistua luonnononnettomuuksille. Suomi on maailman kolmanneksi kiinnostavin matkailumaa. Suomen kestävä kilpailukyky ja innovointitaso ovat maailman neljänneksi parhainta, yritystoiminnalle Suomi on Euroopan paras maa. Marras-joulukuiselle kaamoksen pimentämälle säälle emme voi mitään, mutta eri organisaatioiden kansainvälisissä listauksissa Suomi rökittää useimmat maailman valtioista. Tämän voi itse kukin todeta Tilastokeskuksen (vuosilta 2016–2017) koostamasta listasta, josta oheen on mahtunut vain osa satavuotiaan nuorukaisen huikeista podium-sijoituksista: Suomi on maailman vakain valtio ja maailman turvallisin maa. Suomi on maailman kolmanneksi vaurain maa. JOULUKUUTA 2017 Maailman parhainta ”Suomalaisilla on maailman eniten henkilökohtaista vapautta.” 6.12.2017 “Sinä leikeit mun lempeni kanssa, jonka sait multa kokonaan...” Erja Koskisen isoäidin lauluvihko sadan vuoden takaa on täynnä suuria tunteita. Työstressi vaivaa suomalaisia neljänneksi harvimmin OECD-maissa
Jokainen Perttelin sankarivainaja saa tänään oman seppeleen 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. SIVUT 6–7 Gustaf Mauritz Armfelt pukeutui sinivalkoisiin Armfeltin pukivat Ikäkeskus Majakan toiminnanohjaaja Minna Lähdemaa (vas.) ja Hely Anttalainen. Valokuva on jo vuodelta 1908. KESKIVIIKKONA 6. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 3 Osallistu keskusteluun: www.sss.fi > twitter.com/Salkkari www.facebook/salonseudunsanomat instagram.com/salonseudunsanomat UUTISET SUOMI 100 -LEHTI K U V A T : S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N J A S S S / M A R K O M A T T I L A Maut eri vuosikymmeniltä esittelevät eri aikakausien herkut. Itsenäisen Suomen tarinoita Salon Seudun Sanomat toivottaa lukijoilleen hyvää itsenäisyyspäivää julkaisemalla Suomi 100 -juhlalehden. Sopan ja leivän lisäksi tarjolla on myös presidentin lempiruokaa. Kuin ihmeen kaupalla säilynyt Häsholman luotsiaseman päiväkirja vuodelta 1917 kertoo luotsien arjesta. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N Kahden viikon urakka Salolaisen Johanna Karhusen käsissä syntyi lyhyessä ajassa 136 havuseppelettä. Se kertoo ihmisten iloista, suruista, arjesta ja juhlasta halki vuosikymmenten. Perheenisä ja yrittäjä toivoo, että hänellä olisi tulevaisuudessa jälleen enemmän aikaa rakkaalle harrastukselle – vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle. Nyt Armfeltin patsas kääntää katseita vielä entistä enemmän, sillä Suomen suuren syntymäpäivän kunniaksi pronssipatsas sai tiistaina ylleen sinivalkoiset asusteet. S S S / T A L V I K K I S A L I N Salolainen Joonas Rannikko on tänään ylennetty yliluutnantiksi. SIVU 12 Joonas Rannikko on tuore yliluutnantti Salolainen Joonas Rannikko on ollut yrittäjä reilun vuoden ajan. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N SIVUT 8–9. Asun takana ovat Ikäkeskus Majakan askarteluja käsityöryhmä Nappikaupan naiset. –?Harrastus jäi, kun esikoinen syntyi. Luotsit seisovat arvokkaina Hästholman luotsituvan edessä. Nyt on perheen vuoro, Rannikko sanoo. Lähde mukaan suomalaiselle aik amatkalle! Kreivi Gustaf Mauritz Armfelt oli eläessään näyttävä ilmestys, minkä voi nähdä myös Halikon kirjaston edessä olevasta patsaasta
Peruskoulusta oli vääntöä aikoinaan kuin nyt sotesta K U V A T : S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O Halikossa itsenäisyyttä juhlisti noin 1200 koululaista ja opiskelijaa. Luova ajattelu ja oppimaan oppiminen ovat oleellisia, kun perinteisiä ammatteja katoaa. Suomalainen koulutusjärjestelmä sai Saarikon puheessa hehkutusta. – Lasten oikeus osallistua ja vaikuttaa on kirjoitettu meillä myös perustuslakiin. Arjen taitoja ja sitä, miten kohtelemme muita. Katse kääntyy kotiin ja kouluun, sanoi Saarikko. Suomalaisuutta pidettiin keskeisenä tavoitteena. Suomalainen koulutusjärjestelmä on menestystarina. Perheen varallisuus ja kotipaikka eivät ole esteenä peruskoulutukselle. 4 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. Peruskoulun on edistettavä laajempaa sivistystä, ihmisten arvoa ja suhdetta luontoon ja muihin ihmisiin. – Perusedellytys oli kansalaisten halu toimia. – Arjen tasolla opettajat ovat mukana, ja muutos on tehty yhdessä. Itsenäisyys kumpusi kansallistunteesta. Terveydenhuolto kehittyi, saatiin äitiyspakkaus, lapsilisät, kouluruoka, neuvolajärjestelmä ja lapsikuolleisuus putosi. Menneistä vuosikymmenistä esiin nousevat sotien jälkeiset vuosikymmenet, jolloin syntyi paljon lapsia. Peruskoulu toteutettiin vuodesta 1972 alkaen ja pohjoisesta Suomesta lähdettiin liikkeelle. Saarikko vertasi nykyistä Suomea valtioon sata vuotta sitten todeten, että Suomi oli silloin kuin kehitysmaa, jota vaivasivat nälkä ja kulkutaudit. – 60-luvun lopulla oli hirveä vääntö yhdeksänvuotisesta, maksuttomasta peruskoulusta samaan tapaan kuin sote-uudistuksesta tänä päivä. Saarikko viittasi myös perusMinisteri Annika Saarikko puhui 1200:lle nuorelle itsenäisyydestä Halikossa. Saarikko esittikin pohdittavaksi, mitä olisi hyvä oppia seuraavan sadan vuoden aikana. Menossa alakoulun musiikkiesitys.. Saarikko muistutti nykypolvia siitä, että pitää kuitenkin tietää, mistä on tullut, tietääkseen, mihin pitää mennä. Hän korosti, että peruskoulua pitää kyetä uudistamaan. Saarikko muisti myös opettajia. Sata vuotta sitten Suomella oli taitoa ja onnea, että maa saattoi itsenäistyä, Saarikko totesi. Koko maailman mittakaavassa lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on tapahtunut valtava muutos. Nykyisessä Suomessa tytöillä ja pojilla on samanlaiset mahdollisuudet ja ihmisoikeudet. JOULUKUUTA 2017 UUTISET Vinkkaa uutinen: toimitus@sss.fi Uutistuottaja: Jarkko Turpeinen, (02) 770 2314 SSS | Seija Järvinen seija.jarvinen@sss.fi Halikon Armfeltin yhtenäiskoulun ja Halikon lukion yhteisessä itsenäisyysjuhlassa perhe-ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) puhui Suomen tulevaisuuden tekijöille, nuorille. Myös koulutuksen tasa-arvoa on velvollisuus vaalia. Sadan vuoden aikana lasten elämässä ja asemassa on tapahtunut suuri muutos. – Ajassa eläminen on tärkeää tulevaisuudessa. – Sivistys on ihmisyyteen kasvamista. – Suomessa koulumatkankin voi kulkea yksin, Saarikko totesi
–?Kun on ollut hyvä taloussuhdanne, työmarkkinat ovat imeneet myös sellaista terveydeltään heikompikuntoista porukkaa, joka on välillä myös sairaana poissa töistä. Halikon Armfeltin yhtenäiskoulusta ysiluokkalaiset Valtteri Vainonen ja Suvi-Maaria Heinonen juhlivat itsenäisyyttä kumpikin omalla tavallaan. Blomgrenin mukaan sairauspoissaolojen määrän vähentymistä selittävät muun muassa työhyvinvoinnin parantaminen sekä työn fyysisten vaatimusten keventyminen. STT | Jenni Hakkarainen Pitkien sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt merkittävästi 10 vuoden aikana, selviää Kelan tilastoista. Mielenterveysdiagnoosit alkoivat yleistyä Kelan tilastoissa 1990-luvulla. Kun työttömyys taas kasvaa, ensiksi jäävät tutkimusten mukaan työttömiksi ne sairaimmat, jolloin he eivät ole käyttämässä sairauspäivärahoja, Blomgren sanoo. KESKIVIIKKONA 6. Tilastotiedon perusteella ei voida päätellä, että miehet voisivat mielenterveydeltään naisia paremmin, Tuulio-Henriksson sanoo. Myös niiden perusteella maksetuissa sairauspäivärahakausien määrässä on näkynyt vähenemistä 10 vuoden aikana, mutta kehitys ei ole ollut yhtä merkittävää kuin esimerkiksi tukija liikuntaelinsairauksissa. Naisilla on selvityksen mukaan kaikkiaan noin kaksi kertaa enemmän mielenterveysperusteisia sairauspäivärahoja kuin miehillä. Sairauspäivärahoihin liittyviä trendejä ja tutkimuksia esiteltiin Kelan järjestämässä seminaarissa tiistaina Helsingissä. Miesten tilanne pysyi vakaampana. Tutkija antaa KRP:n puolesta asiantuntijaja analyysiapua Europolille. Mielenterveysongelmat vaivaavat erityisesti nuoria naisia, kertoo Kelan tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson. Erityisesti ovat vähentyneet tukija liikuntaelinsairauksien perusteella maksetut sairauspäivärahat. Vielä 1990-luvun puolivälistä lähtien sairauspoissaolojen määrä kasvoi nousukauden myötä. – Olen varmaan harkoissa itsenäisyyspäivänäkin Salossa Ollikkalan salilla. Lardot’n mukaan se, että KRP pääsee toimimaan kansainvälisessä tutkintaryhmässä ja näkee Europolin kyvyt ja paikallispoliisin kyvyt, antaa tietoa myös Suomen poliisille esimerkiksi muiden hyvistä käytännöistä. Tutkimus varoittaa pelkästään teknologiaan panostavasta koulutuspolitiikasta Ainoastaan teknologiaan ja luonnontieteisiin panostava koulutuspolitiikka voi johtaa vakaviin sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin, varoitetaan Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimuksessa. Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai viime vuonna noin 280?000 ihmistä. (STT) KRP lähetti asiantuntijan auttamaan Maltan murhatutkimuksissa Keskusrikospoliisi lähetti Maltalle kokeneen tutkijan avustamaan Maltan toimittajamurhan tutkimuksissa, kertoi KRP:n päällikkö Robin Lardot STT:lle tiistaina. – Laitan hyvää ruokaa. Sitä kautta ne voivat näyttäytyä myös sairauspäivärahoissa. Saarikko puhui Halikossa Armfeltin yhtenäiskoulun itsenäisyysjuhlassa. Alkaneet päivärahakaudet ovat pudonneet neljänneksellä 10 vuoden aikana, kertoo Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren. Ruokaa ja voimannostoa koulutuksen historiaan, kun vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki ja peruskoulutuksen asema kasvoi. Hän esitteli seminaarissa tuloksia Kelan selvityksestä, jossa on tarkasteltu mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneiden sairauspäivärahakausien kehitystä vuosina 2005–2016. L E H T I K U V A / M I K K O S T I G Kelan asiantuntija: Lama ja työttömyys parantelevat tilastoja. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa havaittiin, että taiteiden, yhteiskuntatieteellisten ja humanististen aineiden karsiminen johtaa vääristyneeseen käsitykseen maailmasta. Pitkät sairauslomat ovat vähentyneet Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai viime vuonna 280 000 ihmistä. –?Masennusja ahdistuneisuushäiriöt, varsinkin masennus, ovat naisilla tavallisempia kuin miehillä. – Tavoitteena on MM-kisat 2020 ja tehdä siellä maailmanennätys, kertoo myös uimista harrastava Heinonen. Yhdeksättä luokkaa käy myös Suvi-Maaria Heinonen, joka harrastaa voimannostoa. Yhdeksäsluokkalainen Valtteri Vainonen osaa kokata, ja hän tekee ruokaa yhdessä perheen kanssa. Keskeisin tulos oli, että selvimmin kasvoivat 16–34-vuotiaiden naisten alkaneet sairauspäivärahakaudet, jotka perustuivat masentuneisuusja ahdistushäiriöihin. Yksi syy voi löytyä myös taloussuhdanteista. Heinosella on jo takataskussa kaksi kultaista SM-mitalia, mutta kullan jano on edelleen kova. –?Tutkija on siellä edustamassa paitsi omaansa, myös Suomen poliisin osaamista.(STT). Se tarkoittaa perunaa, kinkkua ja jauhelihakastiketta sekä vihanneksia. Teimme päätöksen, että me autamme Europolia tukemaan Maltaa ja lähetimme kovan luokan ammattilaisen paikalle, Lardot sanoi. Ruokailun kruunaa hyvä suklaakakku, jota koristaa lippu. Syönnin ohessa katsotaan Linnan juhlia. – Tämän vaikutukset näkyivät erityisesti maaseudulla. Hänen yhteistuloksensa on 300 kiloa eikä yhtään vähempää. Toisen maailmansodan jälkeen pohdittiin suomalaista koulutusjärjestelmää, jossa nähtiin epätasa-arvoa, kun oppikoulu oli maksullinen. – Pitäkää Suomen puolta! huudahti Saarikko ja riensi Halikosta kohti eduskuntaa oman työpaikkansa itsenäisyyden juhlaistuntoon. Syitä eroihin voi hänen mukaansa olla useita. Ministeri Annika Saarikko muistutti, että lapsen on saatava olla oma itsensä. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 5 twitter.com/Salkkari www.facebook/salonseudunsanomat instagram.com/salonseudunsanomat Halikon Armfeltin yhtenäiskoulua käyvien salolaisnuorten itsenäisyyden viettoon kuuluu ruuanlaittoa, syömistä sekä kehon kuntoilua. Maksettujen päivärahojen määrä on vähentynyt kolmella miljoonalla. Toimittaja ja bloggari Daphne Caruana Galizia kuoli Maltalla autonsa räjähdyksessä lokakuun puolivälissä. –?Esimerkiksi biotaloutta markkinoidaan puhtaana teknologiana, jonka avulla toki vähennetäänkin fossiilisten aineiden käyttöä, mutta silti siinäkin luonnosta puhutaan resurssina eli puut nähdään vain välineinä talouskasvulle, sanoo hankkeen tutkimusjohtaja Raisa Foster. –?Europol lähetti omat asiantuntijansa sinne ja pyysi meiltä kokenutta henkirikososaamista. Suomesta tutkimushankkeeseen osallistui Tampereen yliopisto. Sekä Kelan maksaman sairauspäivärahan saajien että sairauspäivärahakausien määrä on vähentynyt. Vajaa kolmannes päivistä maksettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella
–?Minä luulen, että hän varmaan nauraisi meille hassuille naisille. UUTISET Vinkkaa uutinen: (02) 770 2314 |toimitus@sss.fi 6 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. uu u Armfelt oli hovimies, diplomaatti ja jalkaväenkenraali. Gustaf Mauritz Armfeltin patsas puettiin juhlan kunniaksi sinivalkoisiin. uu u Armfelt toimi lähellä kahden valtakunnan poliittista huippua: ensin 1780-luvulla ja 1790-luvun alkuvuosina Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n suosikkina ja 1810-luvun alussa Venäjän keisarin Aleksanteri I:n läheisenä neuvonantajana. Ne saavat koristaa kreiviä tämän viikon ajan. Ensin juodaan aina kahvia ja vaihdetaan kuulumisia, Tuula Saari kuvailee. –?Yleensä käytämme kierrätysmateriaaleja, mutta nämä kuteet on ostettu, Lähdemaa kertoo. Mutta mitä kreivi Armfelt mahtaisi itse näistä uusista asusteistaan ajatella. Ensin ajattelimme, että tehdään Seppä Laurin patsaalle lakki, mutta sitten totesimme, että Laurin lakitus on jo vappuna. 19.11.2017 Turku Pitkä on päivien retki illan himmeyteen. 1952). Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote) ottaa käyttöön toisten puolesta asioinnin sote-asioissa. Armfeltin pukeminen oli erittäin salainen projekti, jonka Ikäkeskus Majakan väki pyrki pitämään omana tietonaan aina pukemishetkeen asti. Idean tähän hauskaan hankkeeseen keksi jo viime keväänä Marjatta Piipponen. (STT) Etelä-Savo ottaa ensimmäisenä maailmassa käyttöön toisten puolesta asioinnin terveydenhuollossa ”Helpottaa arkea.” Projektipäällikkö Anna-Elina Ukkonen. 9.4.1941 Nurmijärvi k. –?Näin sähköisen asioinnin edut, kuten ajasta ja paikasta riippumaton asiointi, saadaan erityisesti ikääntyvien läheistensä asioita hoitavien ja omaishoitajien arkea helpottamaan, kertoo projektipäällikkö Anna-Elina Ukkonen Essotesta. Eikös hän ollut naistenmies, Lähdemaa naurahtaa. Mukana on aina vähintään 10 osallistujaa, parhaimmillaan lähes 20. Essote tarjoaa Mikkelin seudulla sote-palveluja seitsemässä kunnassa noin 80 000 asukkaalle ja lisäksi kuntayhtymään kuuluvat erikoissairaanhoidon osalta Pieksämäki ja Joroinen. –?Uudenvuoden jälkeen Ikäkeskus Majakka siirtyy mahdollisesti Koivulehdon palvelutalon alakertaan, ja sinne aiomme tehdä mummon ja vaarin: rautalangasta muotoilemme nuket ja sitten teemme niille vaatteet, Minna Lähdemaa kertoo. JOULUKUUTA 2017 Veljemme Pekka Ranki s. Aluksi mallista oli käytävä ottamassa mittoja. ”Armfelt varmaan nauraisi meille hassuille naisille.” Minna Lähdemaa Halikon Ikäkeskus Majakan väki kokoontui patsaan ympärille ja lauloi siinä Maamme-laulun. Kolmimetrinen kaulaliina, lakki kokoa 85 SALON OMA SUURMIES Armfelt sai patsaan seitsemän vuotta sitten uu u Kreivi Gustaf Mauritz Armfelt (1757–1814) sai patsaan Halikon kirjaston pihalle elokuussa 2010. (Saima Harmaja) Rakkaudella kaivaten Sisko Kerttu Reinon perhe Tauno perheineen Matti perheineen Pentti perheineen Erkki perheineen Kirsti perheineen Siunaus toimitetaan Halikon kirkossa la 9.12.2017 klo 13, minkä jälkeen muistotilaisuus Halikon seurakuntatalossa. Kaulahuivi on koko ryhmän yhteistyön tulos. uu u Hänet on haudattu Halikon kirkkoon. Askarteluja käsityöryhmä Nappikauppa kokoontuu torstaisin klo 9–11 Ikäkeskus Majakassa, Halikkokodin alakerrassa. Juhlallisena eleenä majakkalaiset pukivat kreivi Gustaf Mauritz Armfeltin patsaalle sinivalkoisen lakin ja kaulahuivin. Yksi on autuas hetki kivusta uupuneen: nukkua siintoon illan, uneen, mi kaartua suo pois ajan kuilusta sillan näkymätönten luo. Materiaaliksi valittiin sininen ja valkoinen matonkude, jotka käsityöryhmän vetäjä, toiminnanohjaaja Minna Lähdemaa hankki kesän aikana. Sitten keksimme, että onhan meillä Halikossa oma Armfeltin patsaamme, Piipponen kertoo. Ristikuvion myssyyn lisäsi Tuula Saari. KUOLLEITA SSS | Talvikki Salin talvikki.salin@sss.fi Halikon kirjaston edessä koettiin tiistaina iloinen juhlahetki, kun Ikäkeskus Majakan väki kokoontui kantamaan kortensa kekoon Suomen 100-vuotispäivän kunniaksi. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomi on asiassa edelläkävijä koko maailmassa. Asiointi edellyttää sähköisen terveydenhuollon asioinnin valtuutuksen tekemistä Väestörekisterikeskuksen Suomi.fi-portaalissa. Armfeltin pään ympärykseksi saatiin noin 85 senttimetriä, ja kaulahuivista päätettiin tehdä kolmemetrinen. uu u Armfelt omisti Åminnen eli Joensuun kartanon. Nyt kun Armfeltin asusteet on saatu valmiiksi, ryhmä suunnittelee jo seuraavaa projektiaan. Pronssisen patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Matti Peltokangas (s. Kun patsas oli saanut pukimensa, sen ympärillä kuultiin tyytyväisiä kommentteja. Ensimmäisessä vaiheessa palveluihin kuuluu ajanvaraus, mutta palvelu laajenee vähitellen myös muihin Essoten palveluihin. Hän kuuluu Suomen historian merkkihenkilöihin. Väinämöisen lakkia muistuttavan päähineen virkkasi Marjatta Piipponen, joka välillä sovitteli sitä kotona vadin päälle. –?Niistähän tuli tosi hyvät! –?Kyl häne ny kelppa, ku hä tarkentu! –?Hyvä me! Hyvä Suomi! Lakin ja kaulahuivin ovat tehneet Ikäkeskus Majakan askarteluja käsityöryhmä Nappikaupan naiset. –?Ja kivaa on. Mukaan ovat tervetulleita kaikki salolaiset ikäihmiset, eikä erityistä harrastuneisuutta tarvita. Yhteensä kymmenkunta Nappikaupan naista on neulonut siihen kukin yhden palasen. –?Idea syntyi sen jälkeen, kun Salon suuri ankkuri oli peitetty pitsillä
Sommiteltiin siniristilippu. Äidit auttoivat pieniä kurkottamaan käsiänsä. Jos isoisä ei olisi tullut sodasta takaisin, ehkä minuakaan ei olisi, ei ainakaan tällaisena. Ilman kannustusta, isovanhempieni esimerkkiä ja työtä en olisi tässä. Isoisä ja isoäiti kannustivat jatkuvasti. Ajatuksissani palaan omaan isoisääni ja isoäitiini. K U V A T : S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O Maiju Saijets Ylen saamenkielisen palvelun päälliköksi Yle on nimittänyt saamenkielisen palvelunsa Yle Sápmin päälliköksi Maiju Saijetsin, 47. Sinä olet hyvä ja sinä jaksat kyllä. 96: 11-12 Marika Huhtasalo Kuusjoen aluekappalainen Salon seurakunta Paljon onnea, Suomi! PÄIVÄN SANA Kolmimetrinen kaulaliina, lakki kokoa 85 Kreivin asusteet suunnittelivat Marjatta Piipponen (vas.) ja Tuula Saari. Yhdessä autetaan. Jokainen sai oman jälkensä näkyviin. Seijan lahjapuodista Tänään kokoonnutaan jo aamuvarhaisella sankarihautausmaalle suuren graniittisen ristin ympärille. Kun se laitettiin ikkunalle, valo kuulsi kauniisti sen läpi. Niitä yhdistettiin renkaiksi ja ketjuiksi. Lapset laulavat onnittelulaulun: Paljon onnea vaan! Paljon onnea, Suomi! Paljon onnea vaan! Kyynel voi tänään olla herkässä, mutta niin myös hymy ja ilo. Yle Sápmin 18 hengen toimitus Inarissa tuottaa omalle radiokanavalleen ohjelmaa kolmella saamen kielellä eli pohjois-, inarinja koltansaameksi. Nuoria ja vähän vanhempia, miehiä ja naisia seisoo hautakivien vieressä. Tänä syksynä vanhusten kerhossa tehtiin Suomen lippu. klo 10–15 Kotimaiset kynttilät Maria Drockilalta Minna Immosen joulukortit 0,60 e Pellavaliinat, huovat, lyhdyt, jouluteet jne. 0440 346 440 Avoinna myös sopimuksen mukaan Avoinna 7.–10.12. Hän aloittaa uudessa tehtävässään ensi viikon alussa. KESKIVIIKKONA 6. Pienet kädet maalattiin sinisellä värillä ja ne painettiin isoon valkoiseen lakananaan ristin muotoon. Saijets työskentelee tällä hetkellä Yle Sápmin vastaavan tuottajan sijaisena. Jokaiselle sankarihaudalle asettuu kunniavartio. (STT). Lapsetkin tekivät oman lippunsa. Pienistä käsistä syntyi kaunis ristin merkki. Tässä se konkretisoituu: näin paljon ihmisiä meillä on menetetty sodassa. Onhan tänään juhlapäivä! ”Iloitkoon taivas, riemuitkoon maa! Pauhatkoon meri kaikkineen, juhlikoot maa ja sen luodut, humiskoot ilosta metsien puut!” Ps. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 7 Vinkkaa uutinen: (02) 770 2314 |toimitus@sss.fi Bobo Salo, Annankatu 8, puh. Itsenäisyydestä on maksettu kova hinta. Ensin vähän ihmeteltiin: ai, että paperisuikaleista! Oli sinisiä ja valkoisia. 040 571 1073 Avoinna ma-pe 10-17 la 10-14 su 12-16 Lastenvaateliike Outlet 50% KAIKKI VAATTEET -30 % Tarjous voimassa to-su (ei Gant) Hyvää Itsenäisyyspäivää! Liipolantie 59, Pertteli kk P. Toimitus tekee myös televisioon saamenkielisiä uutisia ja lastenohjelmaa. Jokainen sai tehdä
Karhusen olo on jättiurakan jälkeen haikea, mutta onnellinen. ”Sain vihdoin siivottua. Siitä se idea sitten lähti. Hän urakoi seppeleiden parissa kolmisen tuntia kerrallaan. Vieläkö Karhunen jaksaa tehdä kransseja näin ison urakan jälkeen. Teen edelleen kransseja joululahjaksi ystäville. Myös muualla Salossa järjestettiin seppeletalkoita. Myös Karhusen oma isä oli mukana sodassa, mutta hänet on haudattu Vanajan hautausmaalle. Karhusen tekemät seppeleet ovat lujaa tekoa. Karhunen päätti valmistaa jokaiselle Perttelin sankarivainajalle oman seppeleen Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi. Havunneulasia oli sängyssäkin, hän naurahtaa. –?Luin jutun, jossa kerrottiin, että seppeleitä tehtiin talkoovoimin Salon Uskelan ja Halikon kirkon hautausmaille. UUTISET Vinkkaa uutinen: (02) 770 2314 |toimitus@sss.fi 8 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. –?Naantalissa asuva siskoni soitti joka päivä ja kysyi, kuinka monta seppelettä oli kasassa, hän naurahtaa. Havuseppeleiden teko on Karhuselle tuttua puuhaa, sillä hänen äitinsä opetti seppeleiden teon tyttärelleen jo 1970-luvulla. Karhunen kertoo pohtineensa muutaman päivän ajan, jaksaisiko hän oikeasti tehdä 136 seppelettä sankarihaudoille. Olen lukenut isän kirjeitä rintamalta, ja ne ovat kyllä pysäyttäviä, hän sanoo. –?Sain vihdoin siivottua. Karhunen teki seppeleet itse, mutta rautalankaa ja havuja oli lahjoittamassa usea yksityishenkilö. –?Seppeleitä jäi yli meidän talkoistamme, mutta ihmiset ovat hakeneet seppeleitä omille edesmenneille sukulaisilleen. –?Ihan joka päivä en seppeleitä edes tehnyt. Seppeleitä voi edelleen tiedustella Salon Soroptimisteilta tai Salon seurakunnalta. Seudun seppeletalkoot olivat osa valtakunnallista tempausta, jonka tavoite oli tehdä Suomen 95?000 sankarihaudalle havuseppele. Pohjana oleva ”rengas” on tehty pajusta. –?Meillä oli kotona aina jouluna oveen ripustettava joulukranssi. –?Isä lähti jatkosotaan vapaaehtoisena 19-vuotiaana. Viimeiset seppeleet hän teki itsenäisyyspäivän aattona. Yhden naisen havutalkoot Salossa aherrettiin marraskuussa talkoovoimin seppeleitä sankarihaudoille. –?Uskon, että kaikki seppeleet löytävät paikkansa haudoille, Rinnekari sanoo. Kirkko oli valaistu sinivalkoiseksi 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. JOULUKUUTA 2017 SSS | Katri Henttonen katri.henttonen@sss.fi Salon Perttelissä asuvan Johanna Karhusen kotona on viime viikkoina tuoksunut vahvasti havulle. Hänen keittiössään on nimittäin toiminut kahden viikon ajan yhden naisen havuseppeletehdas. Karhusen mukaan seppeleurakka sujui kuitenkin loppujen lopuksi hyvin. Havunneulasia oli sängyssäkin.” Johanna Karhunen seppeleurakan jälkeen Seppeletalkoot onnistuivat yli odotusten Salon Uskelan kirkon sankarihaudoilla paloivat kynttilät jo tiistai-iltana. Kaikkia sankarivainajia ei ole haudattu sankarihautaan, ja näillekin vainajille on haluttu omat seppeleet, Riitta Rinnekari Salon Soroptimistit -järjestöstä kertoo. Salo Uskelan ja Halikon kirkon hautausmailla on yhteensä 343 sankarihautaa, ja kaikkiaan Salossa on liki 1?200 sankarihautaa. Karhusen seppeleissä on myös kaunis yksityiskohta, sillä jokaisessa seppeleessä on hopeanväristä pihtaa. Salossa seppeleiden teko sujui yli odotusten ja havuseppeleitä urakoitiin Salon Soroptimistien johdolla Ylhäisten Sisustustehtaalla talkoissa kaikkiaan yli 400. Johanna Karhunen teki havuseppeleen jokaiselle Perttelin sankarivainajalle. Tuntui pahalta, ettei Pertteliin olisi tullut seppeleitä. Aamulla paikalle tulevat kunniavartiot.. –?Ensimmäiset seppeleet ovat aina vähän sellaisia kummallisia, mutta siitä se sitten lähtee. Sillä samalla tekniikalle olen nämäkin tehnyt. –?Totta kai! Aion ensi viikolla tehdä vielä kymmenen näitä lahjaksi, hän sanoo
Dragsfjärdin suunnasta Kemiön keskustaan matkalla ollut paikkakuntalainen mies menetti autonsa hallinnan kaarteessa ja ajautui kallioleikkaukseen. Mies jäi jaloistaan kiinni pahoin vaurioituneeseen autoon ja pelastuslaitos joutui irrottamaan hänet. Sandön avaimet saa heinäkuussa kirjastosta, jossa ovat myös nähtävillä kuulutuksiin liittyvät asiakirjat. Halkola asuu Jokioisilla. Tie oli tapahtumahetkellä erittäin liukas. Varasijalle valittiin Sauvon entinen tekninen johtaja Pentti Urho, jonka haastattelutyöryhmä ja kunnanhallitus lisäsivät haastateltavien joukkoon Halkolan, Mika Mäkelän, Pauli Tuusan ja Janne Vuoren lisäksi. SSS | Minna Filppu Kunnanvirasto on kiinni heinäkuun ja välipäiviä MARTTILA Kunnanvirasto pidetään ensi vuonna suljettuna 2.– 29. Nuorten työpäivän pituus on kuusi tuntia eli 30 tuntia viikossa. Pestit kestävät pääsääntöisesti neljä viikkoa. Valinnasta päättää kunnanvaltuusto. Ostajat ovat päätyneet yhä useammin suuriin yli 55 tuuman televisioihin. Vuoden alusta täytettävään virkaan tuli kaikkiaan 12 hakemusta. Onnettomuus tapahtui noin kahden kilometrin päässä Kemiön keskustasta Dragsfjärdin suuntaan. Kamerat ja langaton äänentoisto olivat muita suosikkeja. Älypuhelinten myynti kasvoi 6 prosenttia, mutta tablettien menekki laski 15 prosenttia. teknisenä johtajana työskentelevää Kirsi Halkolaa Marttilan uudeksi tekniseksi johtajaksi. joulukuuta. Isoissa kodinkoneissa kiinnostus suuntautui vahvimmin pesukoneiden ja kuivausrumpujen pesutorneihin. Kaukoliikenteen linja-autoliikenteessä noudatetaan itsenäisyyspäivänä poikkeusaikatauluja, jotka kannattaa tarkistaa Matkahuollon verkkosivuilta. Lisäksi kunta myöntää marttilalaisille yrityksille ja paikkakunnalla toimiville yhdistyksille nuorten kesätyöllistämistukea 225 euroa nuorta kohden kuukauden mittaisista työsuhteista. Viihde-elektroniikassa kasvu oli suurinta ultra hd -televisioissa, joiden myynti nousi 83 prosenttia. (SSS) K U V A T : S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N Johanna Karhunen urakoi kahden viikon aikana 136 havuseppelettä.. Juhlatapahtumien aikana liikenteessä on poikkeusjärjestelyjä. Kunnanvirasto pidetään suljettuna myös helatorstain ja itsenäisyyspäivän jälkeiset perjantait sekä joulun välipäivät 27.–31. Itsenäisyyspäivänä Postin omat myymälät ja pop up?-noutopisteet ovat kiinni, mutta kumppaniyritysten postit noudattavat liikkeiden omia aukioloaikoja.(STT) Nuori mies loukkaantui ulosajossa Kemiönsaarella Nuorehko mies loukkaantui henkilöauton ulosajossa Kemiönsaarella Dragsfjärdintiellä tiistaiiltana hieman ennen kello seitsemää. Mies ei loukkaantunut vakavasti, mutta hänet kuljetettiin hoitoon Tyksiin. heinäkuuta, jolloin hoidetaan vain kiireelliset, päivystysluonteiset asiat. Viikkopalkka on 175 euroa. Kaukoliikenteeseen VR tuo kuitenkin joitakin lisäjunia. Alkot ovat keskiviikkona kiinni. SSS | Minna Filppu Kesätyöpalkka on 700 euroa kuukaudessa MARTTILA Kunta palkkaa ensi vuonna kesätöihin marttilalaisia ja Marttilassa pitkä-aikaisesti asuvia nuoria, jotka ovat syntyneet vuosina 1997–2002. (STT) Iso osa kaupoista tänään auki –Alkojen ovet ovat kiinni Suuri osa kaupoista on auki itsenäisyyspäivänä. SSS | Minna Filppu Kodintekniikan kauppa käy kuumana – jättitelevisiot ja kamerat ovat suosiossa Kodintekniikan myynti lisääntyi tammi-lokakuussa 7,2 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Elektroniikan Tukkukauppiaat (ETK). Junat kulkevat itsenäisyyspäivänä sunnuntain aikatauluin. Pienissä kodinkoneissa suurimmassa kasvussa olivat pölynimurit. Helsingin seudun liikenteessä ajetaan itsenäisyyspäivänä sunnuntaiaikataulujen mukaan, mutta useilla linjoilla on lisälähtöjä. –?Ultra hd -televisioiden osuus on jo noin puolet tv-kaupan arvosta, kertoo ETK:n elektroniikkajaoston puheenjohtaja Markus Nummisalo. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 9 Kirsi Halkolasta Marttilan tekninen johtaja MARTTILA Kunnanhallitus esittää yksimielisesti Humppilan kunnan vs. KESKIVIIKKONA 6
J O R M A K O P O N E N Juhlavat raitasukat koko perheelle! MLL:n Paimion paikallisyhdistyksen marraskuisissa Suomi 100 -lastenjuhlissa leivottiin juhlavia pikkuleipiä. Kuusia, kukkia, juhlakakkua Juhlavuoden puuta istuttamassa Markku ja Maria Suosaari. Heidi Salo, Leena Halonen, Päivi-Marika Järvinen ja Raakel Ruutikainen Helsingissä Senaatintorilla laulamassa 650 muun laulajan ja ison orkesterin kanssa Lasse Heikkilän teosta Suomalainen messu. Kaikki eivät mahtuneet kuvakoosteeseen, mutta jokainen osallistuja oli mukana leffalippujen arvonnassa. Vastaus on: ovat! Toimitukseen saapui paljon kivoja valokuvia vuoden varrelta. UUTISET Vinkkaa uutinen: (02) 770 2314 |toimitus@sss.fi 10 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. JOULUKUUTA 2017 Salon Seudun Sanomat kysyi marraskuussa, ovatko lukijat juhlineet Suomen itsenäisyyden juhlavuotta. Onnetar arpoi leffalippupaketit, ja voittajiksi valikoituivat Ritva Moisio ja Eva-Maria Rinne. L E I L A S U O S A A R I Lastenlasten Ariaanan ja Isabelin kanssa juhlakuusta istuttamassa mökillä. Lämmin kiitos kaikille osallistujille! SSS:n lukijat ovat juhlineet Suomea koko vuoden. H A N N E L E N I E M I N E N. P Ä I V I M A R I K A J Ä R V I N E N Eläkeliiton Perttelin yhdistyksen emännät valmiina ottamaan Suomi 100 -juhllan vieraat vastaan
Kansanliike on peiteväri. Lisäksi vieraslistalla on kanslian mukaan ansioituneita osaajia itsenäisyyden eri vuosikymmeniltä: legendoja ja nuoria kykyjä kulttuurin, urheilun, talouden ja politiikan alalta. Presidenttipari on kutsunut muun muassa kaikista maakunnista kaksi ansioitunutta, nuorta tulevaisuuden Suomen edustajaa juhlimaan Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Merkittävä osa rahoituksesta on tarkoitus tulla Paavo-mukien myynnistä. Ensimmäiset presidentinvaalitentit on jo käyty ilman Väyrystä. L E H T I K U V A / M A R T T I K A I N U L A I N E N Presidenttiehdokkuuteen tarvittavat 20 000 kannattajakorttia saatiin kasaan reilu viikko ennen määräaikaa.. Katso lisää www.sss.fi STT | Anssi Rulamo Vaikeaa se oli, mutta Suomen 100-vuotispäivän aattona Paavo Väyrynen pääsi viimein kertomaan odotetun uutisen. Kaikkiaan kutsuvieraita on pari tuhatta. Väyrynen uskoo, että Niinistön gallup-ylivoima johtuu paljolti Suomi 100 -vuodesta, jonka symbolina istuva presidentti on päässyt esiintymään. –?Kun itsenäisyyspäivä on vietetty, alkaa Sauli Niinistön arki ja kansanvallan juhla, Väyrynen julisti tiistaina. Uusikaupunkilaisen keihäänheittäjän Elina Kinnusen asu on sininen ja selästä avoin. Seiväshyppääjä Wilma Murron puku on musta ja rohkeasti kaksiosainen. Satavuotiaan Suomen itsenäisyyttä juhlimaan on kutsuttu tuttuun tapaan sotaveteraaneja ja lottia, hallitus, kansanedustajat, Suomen europarlamentaarikot, piispat, diplomaatteja ja korkeita virkamiehiä. Näin arvioivat tulevan itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton pukujen värivalikoimaa juhlapukuyrittäjät. Väyrynen aikoo tuoda väriä ”tylsiin” vaalitentteihin Paavo Väyrynen aikoo rahoittaa kampanjansa itse. Suomi 100 -juhlallisuudet saavat Linnan juhlien vieraat ehkä korostamaan entistä enemmän isänmaallisuutta. Voidaan kuulla tiukempaa haastamista, Väyrynen ei olisi Väyrynen jos näin ei kävisi, Jokisipilä arvioi. SSS | Johanna Käkönen johanna.kakonen@sss.fi Varsinais-Suomen nuoret urheilijat ovat valinneet näyttävät puvut Linnan juhliin. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä odottaa Väyrysen mukaantulon muuttavan vaalikeskustelujen luonnetta. Väyrynen sanoo lähtevänsä hakemaan toisen kierroksen paikkaa ja pitävänsä ainoana vastustajanaan Niinistöä. SSS:n verkkosivuilla on jo kattava paketti paikallisten vieraiden ennakkotunnelmista. Sinistä väriä tullaan näkemään Linnassa paljon. – Ne tentithän ovat olleet aika tylsiä. Monella on isompi pykälä silmässä juhlavuoden kunniaksi, arvioi vaatesuunnittelija Kisu Korsi. –?Tähän asti on ollut sisäsiistiä ja kohteliasta etenkin istuvaa presidenttiä kohtaan. A R I A A L T O Kukkaistutus juhlavuoden kunniaksi. – Puvut ovat varmasti aika näyttäviä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat kutsuneet itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle jälleen edustajia ympäri Suomea, myös Salon seudulta. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 11 Juhlavat raitasukat koko perheelle! S E I J A N U R M I N E N Muurlan perinteisen kevätpyöräilyn kohteina olivat itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi vuonna 1967 istutetut kotikuuset. Vaikka oikeastihan Niinistö on kokoomuksen ehdokas. Presidenttiehdokkuuteen tarvittavat 20?000 kannattajakorttia ovat nyt kasassa, ja Väyrynen on pääsemässä neljättä kertaa presidenttiehdokkaaksi. Murto edustaa Salon Vilpasta. Voit seurata Linnan juhlia ja erityisesti paikallisia vieraita Presidentinlinnan parketilla Salon Seudun Sanomien verkkosivuilta. Nyt tulee mukaan toimija, joka ei taatusti lähde pokkuroimaan. – Meitä on sitten kaksi kansanliikkeen ehdokasta siellä. – Luotin kyllä koko ajan, että kortit saadaan, Väyrynen sanoi. Satavuotiasta juhlitaan sinisessä Seuraa Linnan juhlia ja paikallisia vieraita Salkkarin verkkosivuilta. Jokisipilän mukaan Väyrystä ei koskaan pidä aliarvioida, mutta toisen kierroksen paikkaa hän ei pidä kovin realistisina. Erityisesti Laura Huhtasaarella (ps.) ja Merja Kyllösellä (vas.) on Jokisipilän mielestä nyt terävöitymisen paikka. Kortit saatiin kasaan kreivin aikaan, sillä takaraja niiden luovuttamiselle vaalipiirilautakuntaan on ensi tiistaina. On keskusteltu toisarvoisista asioista, Väyrynen analysoi. Väyrynen nostaa kampanjansa keskeisiksi teemoiksi Suomen itsenäisyyden, puolueettomuuden, liittoutumattomuuden ja hallitun maahanmuuttopolitiikan. Väyrysen ajatukset ovat maahanmuutossa lähellä Huhtasaarta ja liittoutumattomuudessa Kyllöstä. Julkaisemme kättelyn jälkeen kuvia Salon seudun ja VarsinaisSuomesta kutsuvieraista. Syksyn mittaan hieman tahmeasti edennyt keräys sai vauhtia marraskuussa, kun Väyrysen kansanliike alkoi julkaista kannattajakortteja monien lehtien, kuten Maaseudun Tulevaisuuden liitteinä. KESKIVIIKKONA 6. Varsinais-Suomessa toinen kutsutuista on paimiolainen nuori. 71-vuotias europarlamentaarikko uskoo tuovansa nyt kisaan väriä ja sisältöä
–?Vielä on peuroja kaatamatta. Rannikko viihtyi armeijassa erinomaisesti. –?Itse asiassa minun aikanani kaikki asiakkaat ovat olleet Helsingissä, mutta aikaisemmin yritys on toimittanut teräsrakenteita esimerkiksi pysäköintiluola Kivisydämeen Ouluun. Perheeseen kuuluu myös kolme mäyräkoiraa, joiden kanssa hän harrastaa metsästystä. –?Totta kai sielläkin oli ”ei niin mukavat” hetkensä, mutta pääsääntöisesti kokemukset olivat hyviä. Lupia on parikymmentä käyttämättä, hän sanoo. UUTISET Vinkkaa uutinen: (02) 770 2314 |toimitus@sss.fi 12 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. Rannikko oli useiden vuosien ajan aktiivisesti mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Varsinais-Suomen koulutusja tukiyksikössä. Nytkin metsällä on oltu joka viikonloppu. –?Kyllä se sen verran mukava harrastus on, että haluaisin sitä jatkaa. –?Olen osallistunut muun muassa ampumajuoksuja hiihtokisoihin sekä suunnistusja taitokilpailuihin. Hän toimi jääkärikomppaniassa joukkueenjohtajana. Työ ja perhe täyttävät tehokkaasti tuoreen yliluutnantin päivät, mutta yhdelle harrastukselle löytyy aikaa. Asiakkaiden tilaukset valmistetaan alihankintana seudun yritysten voimin. Rannikolla oli selvät suunnitelmat armeijauralle jo ennen armeijan alkua. –?Koulutusja tukiyksikkö valmistelee koulutuksia ja kouluttaa reserviläisiä kertausharjoituksissa. Hän uskoo, että vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle on taas enemmän aikaa, kun lapset kasvavat. Yritys työllistää tällä hetkellä suoraan vain Rannikon. Hänen takanaan näkyvät Kalasataman metroasemalle asennettavat keltaiset ilmanvaihtokuilut. Rannikko kävi varusmiespalveluksen Säkylässä, josta hän kotiutui heinäkuussa 2007 sotilasarvolla vänrikki. Yksikön toiminta on myös suoraan sovellettavissa mahdollisessa kriisitilanteessa perustettaville joukoille, hän tiivistää yksikön toiminta-ajatusta. –?Metsästys on minun juttuni. Tarkoitus oli alun perinkin kotiutua vänrikkinä, hän sanoo. JOULUKUUTA 2017 SSS | Katri Henttonen katri.henttonen@sss.fi Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on ollut salolaiselle Joonas Rannikolle, 31, tärkeä harrastus. –?Tiesin jo etukäteen, etten ole puolen vuoden mies vaan palveluksessa ollaan maksimiaika. –?Kaksi alle 3-vuotiasta poikaa ja loikka yrittäjäksi. Yrityksen asiakkaat löytyvät pääasiassa Helsingistä, ja Joter on ollut rakentamassa muun muassa Olympiastadionia ja Länsimetroa. Muurlan metsästysseuran sihteerinä toimiva Rannikko on seuransa peuranmetsästyksen johtaja ja hirvenmetsästyksen varajohtaja. Näin minulle tuli tilaisuus ostaa yritys, vaikka en sukulainen ollutkaan, hän kertoo. Rannikko siirsi Lohjalla toimineen yrityksen Saloon. Rannikon työkuviot muuttuivat aika lailla reilu vuosi sitten, kun hän ryhtyi yrittäjäksi. Koneja tuotantotekniikan insinööriksi opiskellut Rannikko on teräsrakenteita valmistavan ja asentavan Joter Oy:n toimitusjohtaja. –?Koirien kanssa metsästetään pääasiassa kauriita, peuroja ja rusakoita. Tuore yliluutnantti Joonas Rannikko viihtyy metsällä Yliluutnantiksi: Hakkarainen Jyrki Antero Salosta, Heino Sami Wilhelm Paimiosta, Rannikko Joonas Valdemar Salosta, Unhola Tiitus Mikael Paimiosta Luutnantiksi: Hämäläinen Riku-Kalle Henrikki Salosta, Pihlavirta Sakari Mikael Salosta, Saaristo Akseli Emil Aatami Salosta, Tuominen Tuukka Aleksi Salosta, Virtanen Tero Tapio Koskista Sotilasmestariksi: Lehtovirta Arto Kalevi Salosta, Suominen Jarmo Juhani Salosta Vääpeliksi: Lukkarinen Jari Jarno Juhani Salosta Ylikersantiksi: Kullanmäki Eija Elina Marttilasta, Laakio Janne Johan Salosta, Olli Joonas Henrikki Juhanpoika Salosta Kersantiksi: Aalto Olli-Pekka Antero Marttilasta, Kallio Jarkko Juhani Paimiosta, Koskinen Mikko Tapani Marttilasta, Reiman Mika Samuli Salosta, Siviranta Petri Johan Somerolta, Vaara Ville-Pekka Taneli Salosta, Veijola Antti Pekka Paimiosta Alikersantiksi: Koivula Janne Johannes Salosta Korpraaliksi: Heikkilä Sauli Johannes Salosta, Hyttinen Jari Markus Salosta, Martiskainen Santeri Joonas Salosta, Mattsson Danne Henrik Salosta, Salonen Janne Kalervo Paimiosta Joonas Rannikon yritys valmistaa teräsrakenteita. Seuraavaksi toimitamme Helsingin Kalasataman metroaseman eteen teräksiset ilmanvaihtokuilut, jotka ovat arkkitehtien käsialaa. –?Olin töissä Joter Oy:ssä, ja yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos. Varsinais-Suomen mestaruuskin on jonain vuotena partion kanssa voitettu. Hän toivoo, että vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle löytyy tulevaisuudessa taas aikaa. Rannikko on myös Salon seudun reserviupseerit ry:n jäsen, ja harrastanut reserviläisurheilua. Siinä syyt, miksi maanpuolustustyölle ei ole enää löytynyt aikaa.” Joonas Rannikko Ylennetyt Salon seudulla. Yliluutnantiksi ylennetty Rannikko osasi odottaa ylennystä, vaikka maanpuolustustyö onkin jäänyt viime vuosina vähemmälle. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N ”Kaksi alle 3-vuotiasta poikaa ja loikka yrittäjäksi. –?Joter tekee teräsrakenteita pääasiassa rakennustyömaille. Siinä syyt, miksi maanpuolustustyölle ei ole enää löytynyt aikaa, Muurlassa asuva Rannikko naurahtaa
KESKIVIIKKONA 6. – Meillä on maakunnassa myös runsaasti yli satavuotiaita veteraaneja. Keskiviikkona vietetään Suomen itsenäisyyspäivää ja tiistaina Naton ulkoministerit sekä ministerit Suomesta ja Ruotsista olivat koolla Brysselissä. Puolustusministeriön viestintäpäällikön Max Arhippaisen mukaan kone lensi kohti länttä, mutta tarkemmin hän ei tiedä koneen lähtöpaikasta. Luvut perustuvat VarsinaisSuomen sotaveteraanipiirin keräämiin tietoihin. – Itsenäisyytemme juhlavuotena veteraanien määräraha on noussut. Flightradar24-sivulta voi päätellä, että kone olisi ollut matkalla Moskovasta Kaliningradiin. On arvioitu, että naisten osuus veteraanitilastoissa ohittaa miehet vuonna 2019. Sirkiä sai tehtäväkseen kiertää talosta taloon ilmoittamassa, että kodit pitää jättää, asemalla on oltava neljän tunnin kuluttua. Ilmatieteen laitokselta kerrotaan, että Porvoon edustalla oli aamulla hyvä pilvikorkeus ja näkyvyys, joten lentosää oli hyvä ympärillä olleista heikoista lumisateista huolimatta. Sivuston mukaan kone lähti Moskovasta hieman ennen kuutta Suomen aikaa. Perhe muutti Sauvosta ensin Kodisjoelle, sieltä myöhemmin Auraan, jossa Yrjö Sirkiä edelleen asuu. Suomen aluemeriraja tekee piikin tässä kohtaa, Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja, komentajakapteeni Marko Aheristo sanoi. Toinen Suomisen huoli koskee rahaa ja tasavertaisia palveluja kaikille veteraaneille. Venäläiskoneen epäillään lentäneen Suomen puolella puolen minuutin ajan. Venäjän suurlähettiläälle annettiin tiedot epäillystä alueloukkauksesta ja Venäjältä pyydettiin selvitystä asiasta. Rintamalinjalle oli Kuolemajärveltä matkaa vain 70 kilometriä linnuntietä pitkin. Eniten veteraaneja asuu Varsinais-Suomessa Turussa, toiseksi eniten Salossa. Kunniakansalaistemme keski-ikä on jo lähes 93 vuotta. – Sotaveteraanien liitto ja rintamaveteraanien liitto vaativat lakia, jossa kaikille veteraaneille taataan samanvertaisen palvelut. Epäilty alueloukkaus tapahtui Suomenlahdella Porvoon edustalla tiistaina seitsemän aikaan. Kaksi Viron ilmatilaa valvonutta espanjalaishävittäjää kävi Upinniemen edustalla. Se on merkinnyt kotiin vietävien palvelujen ja kuntoutuksen lisäystä. Kyseessä on viides tänä vuonna merellä tai ilmassa tapahtunut alueloukkaus, mutta aiemmat ovat muiden kuin venäläisten ilmaalusten tekemiä. Se tapahtui lähellä reittiä, jota venäläiskoneet käyttävät lennoilla Pietarista Kaliningradiin. Lähettiä tarvittiin viemään tietoa alueen taloihin, jos tulee äkkilähtö. Osmo Suominen muistuttaa, että monet sotien veteraanit kärsivät nykyään yksinäisyydestä. Veteraanien joukko on harventunut STT | Mikko Isotalo, Niilo Simojoki, Anniina Luotonen Suomi kutsui Venäjän suurlähettilään ulkoministeriöön tiistaiaamun ilmatilanloukkauksen jälkeen. Asiaa selvittävän Rajavartiolaitoksen mukaan kone oli Suomen ilmatilassa 31 sekunnin ajan, lensi 7,7 kilometriä ja kävi syvimmillään 1,35 kilometriä Suomen puolella. Alle sadan veteraanien määrä laskee 2030-luvulla, ennakoivat järjestöt. –?Siinä on ollut pieni koukkaus Suomen puolelle. Suomi pyysi selvitystä ilmatilanloukkauksesta Tallinna Helsinki Kotka Hanko Turku SUOMI V I R O S U O M I Venäjän ilmatila Viron ilmatila Suomen ilmatila Porvoo 50 km PUOLA VIRO SUOMI LATVIA VE N ÄJ Ä LIETTUA Kaliningrad STT, lähteet: Flightradar24, Puolustusministeriö Venäläiskoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa tiistaiaamuna. Myös Varsinais-Suomessa keski-ikä on lähes 93 vuotta, arvioi toiminnanjohtaja Osmo Suominen Varsinais-Suomen sotaveteraanipiiristä. Arhippainen ei kerro, miten venäläiskoneen tunnistus tapahtui ja nousivatko esimerkiksi Suomen Hornetit tapauksen johdosta ilmaan. Flightradar24.com-sivulta voi päätellä, että kone olisi ollut matkalla Moskovasta Kaliningradiin. Veteraanien määrä on nykyisin enää viidennes vuosikymmenen takaisesta, jolloin elossa oli lähes 85 000 veteraania. Muut tapaukset ovat saksalainen merentutkimusalus, ruotsalainen jäänmurtaja ja ruotsalainen meripelastuskopteri. Hänen sotatarinansa vuoden 1944 kesältä on poikkeuksellinen. Seuraavan vuosikymmenen aikana luvun ennakoidaan putoavan alle tuhannen. Hän sanoi, ettei sinänsä usko ilmatilanloukkauksen liittyvän näihin ajankohtaisiin tapahtumiin. Kyse on Tupolev Tu-154 -matkustaja tai -kuljetuskoneesta. Turussa veteraanitunnuksen omaavia on 458 ja Salossa 146. L E H T I K U V A / A F P / A L E X A N D E R N E M E N O V. Ja sellainen tuli, kesäkuussa vuonna 1944, jolloin puna-armeija oli juuri murtanut suurhyökkäyksellä suomalaisten pääaseman Karjalan Kannaksella. Kuntakohtaisissa luvuissa on mukana miehiä ja naisia. Hänen mukaansa tutkinnassa selvitetään esimerkiksi muuta lentoliikennettä alueella ja lentosäätä aamulla. Lisäksi on 30 000 puolisoa tai leskeä. Tilastossa ovat mukana kaikki veteraanit, joilla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus. Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mukaan ajoituksella ei kannata lähteä spekuloimaan. Samaan tapaan, mikä nykyään on voimassa sotainvalideilla. Muissa maakunnan kunnissa ei päästä lähellekään sataa veteraanien määrässä. Tässä mennään normaalin kaavan mukaan eli lähettiläs puhutellaan ja asia selvitellään ja puolustusministeriö on se viranomainen joka tämän hoitaa, Soini sanoi Brysselissä. Viimeiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi linnoitustyössä olleet henkilöt ja heidän huoltojoukkonsa. Isä palasi sodasta perheensä luokse myöhemmin. Kansainvälinen ilmatila Tupolev TU-154 -lentokoneen reitti Alueloukkaajaaksi epäilty on malliltaan Tupolev Tu-154. Kaikkiaan Suomessa elää tällä hetkellä noin 15 000 sotaveteraania, heistä sotainvalideja on 2 000. Edellinen venäläiskoneiden ilmatilaloukkaus tapahtui lokakuussa 2016, jolloin kaksi hävittäjää loukkasi Suomen ilmatilaa suunnilleen samalla alueella kuin tiistain epäilty loukkaus. Hän on syntynyt vuonna 1932. Yrjö Sirkiä toimi lähettinä sotatoimialueella synnyinpitäjässään Kuolemajärvellä Kannaksella, vain 12-vuotiaana. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 13 SSS | Johanna Käkönen johanna.kakonen@sss.fi Joissakin Varsinais-Suomen kunnissa on sotaveteraaneja enää muutamia elossa. –?Nuorin veteraanimme on auralainen Yrjö Sirkiä. Kannakselta Yrjö Sirkiä, hänen äitinsä ja neljä muuta sisarusta saapuivat härkävaunulla Paimion asemalle, josta matka jatkui edelleen Sauvoon. Marttilassa veteraaneja on kuusi, Koskella ja Sauvossa kahdeksan. Salon seudulla Marttilassa veteraaneja on kuusi, Koskella ja Sauvossa kahdeksan. –?Tässä paikassa näitä aika usein tapahtuu
Presidenttiehdokkaana Torvalds haluaisi puhua muustakin kuin Natosta. RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds haluaisi koulumaailmaan laajan muutoksen. Suomalaislasten lukutaidon kokonaispistemäärä on edelleen samaa luokkaa kuin viisi vuotta aiemmin. Erinomainen lukutaito oli vajaalla viidenneksellä eli 18 prosentilla oppilaista. Torvalds kaipaa kirkasta ajattelua Nato-kysymyksessä. Ulkopoliittiseksi linjakseen Torvalds kiteyttää, että Suomen on aktiivisesti oltava mukana pöydissä, joissa tehdään lähialueelle merkittäviä päätöksiä. uu u Naimisissa. Lisäksi tietoa kerättiin erilaisilla kyselyillä. Niin en sano, mutta olen jatkuvasti sanonut, että Eurooppa joutuu kantamaan (aiempaa) suuremman vastuun. uu u Torvalds työskenteli pitkään toimittajana ja oli vuosina 1982–2008 Yleisradiossa. –?Kirjastojen kanssa pitäisi tehdä entistä enemmän yhteistyötä, jotta oppilaat löytäisivät itseään kiinnostavaa lukemista, Leino vinkkaa. –?Toivottavasti, hän tokaisee. uu u Osallistui Vanhan ylioppilastalon valtaukseen vuonna 1968. uu u Ylellä Torvalds oli muun muassa kirjeenvaihtajana Moskovassa ja Washingtonissa. Entistä useampi vanhempi ei pidä lukemisesta, mikä näkyy myös lapsissa. –?Olen yrittänyt nostaa esille sitä, että meillä on opetusjärjestelmä, joka ei ihan toimi kuin Strömsössä. Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Antoisan luettavan puute näkyy myös sitoutumisessa opetukseen: vain 39 prosenttia suomalaisoppilaista oli hyvin sitoutuneita. uu u Torvalds nousi EU-parlamenttiin varasijalta Carl Haglundin tilalle vuonna 2012 ja uusi meppi-paikkansa vuoden 2014 vaaleissa. –?Nuorin lapsenlapseni on juuri siinä iässä, että hän on kuin imuri. Viisi lasta ja kuusi lastenlasta. JOULUKUUTA 2017 STT | Heta Hassinen Presidentin olisi hyvä nostaa katse päivänpoliittisen keskustelun yläpuolelle ja tähystää kohti tulevaa, pohtii RKP:n presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Nils Torvalds. Toinen syy on Yhdysvallat, jonka sitoutuneisuus Eurooppaa kohtaan on Torvaldsin tulkinnan mukaan heikentymässä. uu u Torvalds on opiskellut kansantaloustiedettä Moskovassa ja oikeustiedettä Helsingissä. Torvalds katsoisi presidenttinä kohti tulevaisuuden haasteita NILS TORVALDS Europarlamentaarikko kulkee Helsingin ja Brysselin välillä uu u Nils Torvalds, 72, nimitettiin RKP:n presidenttiehdokkaaksi kesäkuussa. Lukemisesta innostumista vaikeuttaa sekin, että opettajat eivät oppilaiden mukaan tarjoa kiinnostavaa luettavaa tai kannusta oppilaita kertomaan omia mielipiteitään tekstistä. RKP:n ehdokas veisi Suomen Natoon – mutta haluaa kampanjoida myös muilla teemoilla. Tehtävät koostuivat painetuista teksteistä, eli mukana ei ollut verkkotekstejä. –?Ehkä se osoittaa, että presidentin on oltava varovainen. Presidentin valtaoikeuksia Torvalds ei lähtisi muuttamaan. He tukevat lastensa kielen kehittymistä esimerkiksi leikkimällä kirjainpalikoilla, keskustelemalla yhdessä luetusta tekstistä ja viemällä lasta kirjastoon. Keskustelu tolkun ihmisestä lähti kuitenkin Torvaldsin mukaan hieman väärille urille. Nämä toimet luovat pohjaa lapsen omalle lukutaidolle sekä asenteille lukemista kohtaan, Leino muistuttaa. Arvojohtajana presidentti voi hänen mukaansa ehkäistä syrjäytymistä tuomalla julkiseen keskusteluun tärkeitä aiheita. Torvaldsin mieleen ei tule linjauksia, joista hän olisi ollut varta vasten eri mieltä istuvan presidentin Sauli Niinistön kanssa. Koulumaailmaan Torvalds haluaisi laajan muutoksen. Pöytiä ovat Euroopan unioni, Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö Etyj –?ja sotilasliitto Nato. Hän kysyy, onko EU:n järkevää yrittää synnyttää samanlaista puolustusyhteistyötä kuin Natolla jo ennestään on. –?Pitää olla äärettömän tarkka, koska tämä halutaan lukea niin, että Torvalds sanoo, että nyt ne ovat häipymässä. Kysyttäessä, malttaisiko pitkäaikainen europarlamentaarikko pitää presidenttinä näppinsä erossa EU-politiikasta, Torvalds naurahtaa. Turhanpäiväisestä jaarittelusta hän ei pidä ollenkaan. Suomi sijoittui nyt viidenneksi, kun vuonna 2011 sijoitus oli toinen. Me vain toivomme, että näin olisi. Esimerkiksi armahdusoikeutta hän pitää presidentille sopivana. Paras lukutaito oli Venäjällä ja Singaporessa. Omaa armahduslinjaansa hän ei etukäteen halua linjata, sillä jokainen tapaus on arvioitava erikseen. Lukutaidon arviointiin osallistui vajaat 5?000 oppilasta 151 koulusta. Hän ehdottaa, että kieltenopetus voisi alkaa paljon nykyistä aiemmin, sillä pienet lapset omaksuvat uusia kieliä helposti. UUTISET Vinkkaa uutinen: (02) 770 2314 |toimitus@sss.fi 14 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. Suomalaisten lasten vanhemmat eivät lue, Suomen sijoitus lukutaitovertailussa heikkeni Oppilaat haluaisivat kiinnostavampia kirjoja.. Nuorten syrjäytymistä Torvalds taas estäisi muun muassa parantamalla koululaisten harrastusmahdollisuuksia. Tolkun ihmiset voivat tulla sitten vastaan jossain toisessa tilanteessa, vähän tolkuttomassa yhteydessä, Torvalds sanoo. Suomessa lukutaidon tasoa selittävät tällä hetkellä vahvimmin perheen tausta ja vanhempien asenne lukemiseen. Pirls-tutkimuksessa selvitetään neljännen luokan oppilaiden lukutaitoa. –?Mehän emme tiedä, kestääkö tämä vallanjako kriisitilanteissa. Hän lisää, että EU:n oman puolustusliiton luomiseksi olisi avattava unionin perussopimus, mikä taas tietäisi hidasta prosessia. uu u Tammisaaressa syntyneen Torvaldsin koti on Helsingissä, mutta europarlamentaarikkona hän asuu myös Brysselissä. L E H T I K U V A / V E S A M O I L A N E N STT | Hannu Aaltonen Suomen sijoitus kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa (Pirls) on heikentynyt. –?Suomalaislasten lukutaidon taso on säilynyt ennallaan, mutta muut maat ovat kirineet, ja siksi sijoituksemme on laskenut, sanoo tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta. Tutkimukseen otti osaa 50 maata tai aluetta. Historia on osoittanut, että Venäjä kulkee kriisistä kriisiin, Torvalds pohtii. uu u Kesät Torvalds viettää Turun saaristossa. Jos minä puhun hänelle ruotsia tai hänen vanhempi siskonsa tenttaa jotain englanninläksyjä, niin hän imee heti sen kaiken, Torvalds kertoo. –?Lukemisesta pitävät vanhemmat lukevat lapsilleen. Ensimmäiseksi syyksi hän nostaa Venäjän. Suomen Nato-jäsenyyttä vahvasti tukeva Torvalds perustelee kantaansa suurvaltapolitiikalla
0500 823 143 Viljakauppa: Harri Suonio, puh. 0400 611047 rauno.laaksonen@k-rauta.fi Sähkösavustimen ostajalle patakinnaS ja SavuStuSkori veloitukSetta! 39 00 RadiO-Ohjattava kOpteRi 7 95 kynttelikkö 7osainen punainen tai valkoinen 9 95 svh. 19,95 1290 00 SuOMen SuOSituin! aSennett una! 69 00 eRä! Kääntyvä SuihkuSeinä 70 cm kirkas Panasonic CE9PKE ilMaläMpöpuMppu Sis. Paras lahjaidea on K-Raudan lahjakortti. 050 502 6594 Loppuerä! Loppuerä! Vain pe-la ovh. 299,ovh. la 9.12. ikkunapeSuRi Kärcher WV 2 Premium 1633-430 eRä! huippuSuOSittu! svh. 299,GROHE Start – kattOSuihku sopii useimpiin suihkutermostaatteihin 219 00 59 00 Makita akkupORakOne DDF482RFEB 3,0 Ah akuilla latausaika 22 min. maatuki telineen 29,90 31,95 Jeppe kana-riisi 15 kg Jeppe Aktiivi Plus 15 kg. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 15 Meriniitynkatu 11, Salo, (02) 777 51, ark. k-Rauta talOMyynti Rauno Laaksonen, puh. 0400 880 737 Varaosat: Timo Dahlsten, puh. 12,90 K-maatalous on nyt Lantmännen Agro Kissanruoka Julius, 5 kg 12,90 www.lantmannenagro.fi Baytan peittausjauhe, 5 kg 190,Baytan Universal peittausaine, 10 l 170,Express Gold (250 g) + Starane HL (3 l) 210,Jeppekoiranruoan ostajalle tassupyyhe veloituksetta! Pienkonebensiini Neste 2-T, 10 l 27,90 Talven polttoöljyt synttärihintaan! Maatalouden asiantuntijamme palvelevat Sinua – ota reippaasti yhteyttä! Maataloustarvikkeet, polttoöljyt ja rehut: Liisa Jätinvuori, puh. niin kauan kun tarjouseriä riittää. 16,95 led-valaiSin Osram Spylux hämärä-/liiketunnistimella 6 90 Polar lahjapakkaus laSi + 15 kpl läMpökynttilä 5 90 kORiStetyyny Cello 45x45cm 12 95 Kannellinen tuhkaäMpäRi 12 l 60 00 Snickers talvitakki 1118 M ja XXL harmaa L ja XL musta 99 00 svh. KESKIVIIKKONA 6. 044 7877 022 Työkoneet: Olli Tuomola, puh. MeriniittY Yllättävän helppoa 89 00 SähköSavuStin 1100W 279 00 MOOttORiSaha McCulloch Cs 410 325 1,3mm 13in 56vl Kauppias tarjoaa puLLaKahvit pe-La KLo 10sYNttÄrihuLiNat pe-La! MeriNiitYNKatu 11 iLahDuta LahjaKortiLLa! E tsitkö helppoa lahjaa nikkaroijalle tai uuteen kotiin muuttavalle. 050 366 0297 Viljan osto/vastaanotto: Erkki Rannikko, puh. klo 8-18, la 9-14 www.k-rauta.fi/kaupat/meriniitty Tarjoukset voimassa pe 8.12
Sen leviämissuuntia ovat Loimaan Mellilä, Pöytyän Karinainen, Aura ja Lieto. Härkätien Puhelin tarjoaa kakkukahvit 120-vuotissyntymäpäiviensä kunniaksi toimitalollaan Marttilassa torstaina 7. Marttilan Telefoonin ensimmäisessä puhelinluettelossa oli 14 nimeä Koskelta, Marttilasta ja Eurasta. Tulevaisuudessa kaikille syrjäseuduille ei riitä asukkaita, mutta sellaiset alueet menestyvät, jotka ovat mahdollistaneet toimivat yhteydet etätyöskentelyyn, opiskeluun ja harrastamiseen. Seinän kokoinen näyttö voi esimerkiksi tuoda tutun jumpparin virtuaalisesti vanhuksen kotiin. –?30 vuotta sitten lähialueella toimi kymmenen alueellista puhelinyhtiötä, mutta enää ovat jäljellä Lounea ja Härkätien Puhelin, joka ei aio sulautua mihinkään isompaan. –?Alueemme laajakaistaliittymistä kaksi kolmesta on jo valokuitua. –?Digitalisoinnin loppuvaiheessa yrityksen velkataakka uhkasi jopa itsenäisyyttä, mutta sitten tuli aikoja, jolloin menestys uhkasi laiskistuttaa. K U V A T : S S S / M I N N A F I L P P U Marttilan Telefoonista Härkätien Puhelimeen Toimitusjohtajakin menehtyi, kun puhelintalo räjähti 1950-luvulla. Härkätien Puhelimen toimitalo sijaitsee Härkätien varrella Marttilassa. – Täällä oli Suomen ensimmäinen televiestintälinja jo 1850-luvulla eli ennen kuin puhelinta oli keksitty. joulukuuta kello 8–18. Mukana oli myös Halikon Joensuun kartanon omistaneen kreivi Gustaf Mauritz Armfeltin syntymäkoti Juvan kartano Tarvasjoelta. Marttilalainen yritys on hoitanut yhteydenpitoa seudulla jo 120 vuotta. Yhtiön 2?000 asiakasomistajasta kukaan ei omista yli kolmea prosenttia osakkeista. –?Olemme aidosti paikallisia ja menemme palveluinemme sinne, mihin muut eivät mene. Nyt talous on erittäin hyvässä kunnossa. Marttilan puhelintalon räjähdys katkaisi alueen puhelinyhteydet vuonna 1958. Nykyään Härkätien Puhelin Oy työllistää kymmenen ihmistä. Uusi puhelintalo rakennettiin nykyisille sijoilleen. Sota-aikana siviilipuhelujen enimmäiskesto rajattiin kolmeen minuuttiin. 20 vuotta ennen Suomen itsenäistymistä perustettu yritys on nimeä ja yhtiömuotoa muutellen säilynyt itsenäisenä ja porskuttaa edelleen. Härkätien Puhelimen atk-asiantuntija Tuomo Vesala (vas.), toimitusjohtaja Jouni Jaakkola ja myyntineuvottelija Ville Hiekkamäki siirtävät virtuaalitodellisuusstudiota torstain kakkukekkereiden tieltä. Turun Puhelinlaitos oli perustettu 15 vuotta aiemmin ja puhelinlinja Turusta Hämeen Härkätietä Forssaan vedetty vuonna 1890. Koski, Marttila ja Lietoon yhdistynyt Tarvasjoki kuuluvat Härkätien Puhelimen perinteiseen toimialueeseen. –?Paikallisuutta painotetaan yhtiöjärjestyksestä alkaen. Jo nykyään videopuhelu voi yhdistää eri puolilla maailmaa asuvan perheen, mutta Jaakkola uskoo, että tulevaisuudessa virtuaaliläsnäoloa pystytään hyödyntämään myös tärkeiden palvelujen järjestämisessä. Puhelut saivat kestää korkeintaan viisi minuuttia. Härkätien Puhelin juhlii itsenäisenä Marttilan Telefooni Oy perustettiin 8.12.1897. Nyt lankapuhelimet ovat tulleet elinkaarensa päähän ja yhteyksiä hoidetaan toisin. Yhtiön päätoimialueita ovat Marttila, Koski ja Liedon Tarvasjoki. Tulevaisuudessa kehittyvät erityisesti turva-, valvontaja senioripalvelut, Jaakkola toteaa. Metallitehtailija Johan Nissinen oli asennuttanut Suomen ensimmäisen puhelinlinjan vuonna 1877 konttorija myyntihuoneistojensa välille Helsingissä Annankadun ja Eerikinkadun kulmassa. Ohjeet puhelimen käytöstä 1940-luvulla muistuttivat, että soittaa ei saanut jouluna eikä kirkonmenojen aikaan. Poliisitutkinta päätyi siihen, että tapahtuma oli onnettomuus. – Yhtiön tavoitteena on edelleen kehittää alueen elinvoimaisuutta televiestinnän keinoin. Lennätintä varten vedettiin linja Hämeen Härkätien varteen Krimin sodan aikana, Jouni Jaakkola kertoo.. Vuonna 1997 yrityksen nimeksi tuli Härkätien Puhelin. –?Nimi kuvaa vakaata ja höntyilemätöntä eteenpäin menoa, toimitusjohtaja Jouni Jaakkola sanoo. Osakkeita ei saa siirtää kilpailevalle taholle ilman yhtiön hallituksen lupaa. Kaasupullot ja pylväskuoppien räjäytykseen käytetty dynamiitti lennättivät taivaan tuuliin niin talon kuin sen toimitusjohtajankin. –?Esineiden Internet johtaa siihen, että pian kauppias, kotipalvelu ja sukulaiset tietävät, jos mummon jääkaapissa on vanhentunutta maitoa, ja asiaan pystytään puuttumaan, Jaakkola huomauttaa. Syrjäisen maaseudun kehitys jää äkkiä jalkoihin, ellei toiminta ole paikallisten käsissä, toimitusjohtaja Jouni Jaakkola painottaa. Härkätien Puhelin haluaa löytää uusia innovatiivisia liiketoimintoja ja havittelee televiestintää hyödyntäviä yhteistyökumppaneita. Suomen kunnista ensimmäisenä digitalisoitiin kokonaan Koski vuonna 1985. JOULUKUUTA 2017 SSS | Minna Filppu minna.filppu@sss.fi Marttilalainen Härkätien Puhelin Oy on harvinainen lajissaan. Marttilan Telefooni Oy aloitti puhelujen välityksen 120 vuotta sitten. UUTISET Vinkkaa uutinen: (02) 770 2314 |toimitus@sss.fi 16 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. Viime vuoden liikevaihto oli 1,73 miljoonaa euroa. Marttilan Telefooni haettiin konkurssiin vuonna 1917 sisällissodan aikaan ja toiminta siirrettiin Marttilan Puhelinosuuskunnan nimiin. Valokuidun nimeen vannova Jaakkola on erityisen ylpeä siitä, että maaseudun yhtiö on pysynyt kehityksen kärjessä. Jaakkola sanoo yrityksen ostavan omia osakkeitaan lähinnä perikunnilta ja myyvän niitä samaan hintaan valokuituliittyjille, jotta asiakasomistajuuteen perustuvaa toimintatapaa saadaan levitettyä ja aktivoitua
Tv-kanava Dozhdin mukaan listalla on yhdeksän mediaa, joiden joukossa ovat muun muassa Yhdysvaltain kongressin rahoittamat Voice of America ja Radio Free Europe/Radio Liberty. Venäjän valtion äänitorvena toimiva tv-kanava RT rekisteröitiin siellä ulkomaan agentiksi. Mikäli Belgia olisi päättänyt luovuttaa ex-aluejohtajat, belgialainen tuomioistuin olisi määritellyt, minkä syytekohtien perusteella heidät luovutetaan. El Pais -lehden mukaan eurooppalainen pidätysmääräys peruttiin siksi, että Espanjalla säilyisi valta päättää, mistä Puigdemontia ja hänen ex-ministereitään syytetään. Kriitikkojen mukaan päätös suututtaisi muslimit ja vaarantaisi rauhanpyrkimykset Lähi-idässä. Abbasin neuvonantajan mukaan Jerusalemin tunnustaminen Israelin pääkaupungiksi tuhoaisi pyrkimyksen. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 17 Washington | STT, AFP Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sanoi tiistaina puhelimessa palestiinalaisten presidentille Mahmud Abbasille ja Jordanian kuningas Abdullah II:lle, että hän aikoo siirtää Yhdysvaltojen Israelin-suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin. Espanja perui entisestä aluejohtajasta Puigdemontista annetun eurooppalaisen pidätysmääräyksen ”Espanja ei halua Belgian päättävän, kuinka kovat syytteet ex-aluejohtaja saa.” El Pais-lehti. Puigdemont ministereineen pakeni Belgiaan, kun Espanja lakkautti Katalonian itsehallinnon alueen yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen jälkeen. EU:n ulkoministeri Federica Mogherini vetosi Yhdysvaltoihin, jotta maa antaisi Jerusalemin aseman hahmottua neuvotteluiden kautta. USA:n ulkoministeri Rex Tillerson ja EU-maiden ulkoministerit tapasivat tiistaina Brysselissä. Myös Arabiliiton mukaan seuraukset olisivat kielteiset paitsi palestiinalaisille myös laajemmin arabeille ja muslimeille. Puigdemontin asianajaja oli aiemmin sanonut viisikon pysyvän Brysselissä aluevaalien yli. joulukuuta. EU-maat vetosivat tiistaina Yhdysvaltoihin, jotta maa ei horjuttaisi Palestiinan ja Israelin herkkää rauhanprosessia. Trump lupasi presidentinvaalikampanjassaan siirtää Yhdysvaltojen Israelin-lähetystön Jerusalemiin ja tunnustaa kaupungin Israelin pääkaupungiksi. Trumpin suunnitelmat lähetystön siirtämisestä ovat herättäneet laajaa vastustusta. (STT) Arabiliitto tuomitsee Jemenin ex-presidentin surmaamisen KAIRO Arabiliitto tuomitsee Jemenin entisen presidentin Ali Abdullah Salehin surmaamisen. Jerusalemin asema on keskeinen osa Israelin ja palestiinalaisten kriisiä, sillä kumpikin pitää Jerusalemia pääkaupunkinaan. Tuomarin mukaan tästä voidaan päätellä, että he aikovat palata Espanjaan. Agenttirekisteri on vastatoimi Yhdysvalloille. Trumpin aikeet tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi herättivät huolta. Espanja on nostanut Katalonian entistä aluejohtoa vastaan syytteen kapinan lietsomisesta, minkä vuoksi ex-aluejohtajat voivat saada jopa 30 vuoden vankeustuomiot. Espanjalainen pidätysmääräys pysyy kuitenkin voimassa, eli viisikko voidaan pidättää heti, jos he palaavat Espanjaan. Palestiinalaishallinto ja Jordanian kuningashuone kertoivat asiasta tiedotteessa. (STT, AFP) Barcelona | STT, AFP Espanja on perunut Katalonian entistä aluejohtajaa Carles Puigdemontia ja neljää hänen ex-ministeriään koskevan eurooppalaisen pidätysmääräyksen. Arabiliiton johtaja Ahmed Abul Gheit syyttää Jemenin huthikapinallisia Salehin murhaamisesta. Ennenaikaisten aluevaalien kampanjointi alkoi maanantaina. KESKIVIIKKONA 6. Hänen mukaansa Salehin kuolema uhkaa kärjistää Jemenin tilannetta entisestään. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan varoitti tiistaina Trumpia lausumalla, että muslimeille Jerusalemin asema on ”punainen linja”. Kuningas Abdullah varoitti Trumpia tekemästä päätöksiä, jotka estäisivät luomasta palestiinalaisvaltion, jonka pääkaupunki on Itä-Jerusalemissa. Aiemmat rauhansuunnitelmat ovat kariutuneet keskusteluun siitä, pitäisikö kaupunki jakaa ja miten se jaettaisiin. Belgialainen tuomioistuin oli jo alkanut käsitellä viisikon tapausta päättääkseen, luovuttaako Belgia heidät Espanjaan. Espanjalainen tuomioistuin ei olisi voinut enää muuttaa syytteitä. Tuomari perusteli päätöstään sanoen, että mikäli belgialainen tuomioistuin lieventäisi syytteitä, Espanjassa edelleen oleskelevat ex-katalaanijohtajat joutuisivat eriarvoiseen asemaan kuin Brysseliin paenneet. Toistaiseksi ei ole tiedossa, vaikuttaako eurooppalaisen pidätysmääräyksen peruminen ex-aluejohtajien suunnitelmiin. Hän liittoutui huthien kanssa vuonna 2014 Jemenin hallitusta vastaan, mutta viikonloppuna hän lupaili keskusteluja Saudi-Arabian kanssa. Puigdemont ja muut Belgiaan paenneet ex-aluejohtajat ovat ehdolla Katalonian ennenaikaisissa aluevaaleissa, jotka järjestetään 21. Saleh oli vastikään sanonut irti liittolaisuutensa huthikapinallisten kanssa. Uutistoimisto Ria Novostin lähteen mukaan Venäjän rekisteriin joutuneiden tiedotusvälineiden toimittajilta aiotaan kieltää pääsy Venäjän parlamentin ylähuoneeseen. Belgian rikoslaissa ei ole täsmälleen samanlaista rikosnimikettä, minkä vuoksi Espanja pelkäsi belgialaisen tuomioistuimen päättävän luovuttaa viisikon muiden, lievempien syytekohtien perusteella. Saudi-Arabia tukee Jemenin hallitusta. Erdoganin mukaan Trumpin päätös voisi johtaa siihen, että Turkki katkaisee välit Israeliin. Donald Trump ilmoitti Abbasille siirtävänsä lähetystön Jerusalemiin Donald Trumpin suunnitelmat lähetystön siirtämisestä ovat herättäneet laajaa vastustusta. Kriitikkojen mukaan päätös suututtaisi muslimit ja vaarantaisi rauhanpyrkimykset Lähi-idässä. L E H T I K U V A / A F P / S A U L L O E B Venäjän oikeusministeriö rekisteröi yhdeksän mediaa ulkomaisiksi agenteiksi MOSKOVA Venäjän oikeusministeriö julkisti tiistaina listan tiedotusvälineistä, jotka on lisätty niin sanottujen ulkomaisten agenttien rekisteriin. Aiemmin arveltiin, että myös CNN-uutiskanava joutuisi rekisteriin, mutta sitä ei listassa mainita. Abbas vastasi sanomalla, että päätös vaarantaisi Lähi-idän rauhanprosessin, turvallisuuden ja vakauden. Trump on aiemmin sanonut haluavansa käynnistää uudelleen rauhanneuvottelut Israelin ja palestiinalaisten välillä. Salehin puolueen edustaja kertoi maanantaina, että Saleh oli pakenemassa kapinallisten kontrolloimasta pääkaupunki Sanaasta, kun hän joutui kapinallisten tulitukseen
Talvija jatkosota muovasivat suomalaista identiteettiä ja loivat Suomesta kansan, josta voimme olla hurjan ylpeitä. JOULUKUUTA 2017 Monikasvoinen isänmaa O len todella ylpeä satavuotiaasta isänmaastani. Historian tunneilta on jäänyt mieleen erityisesti vuosi 1952. Suomi isännöi Helsingin kesäolympialaisia, ja Coca-Cola saapui Suomeen. Kuin kirsikkana kakun päällä Armi Kuuselasta kruunattiin vuoden 1952 Miss Universum. Meillä on maailman puhtainta juomavettä sekä puhdas ja kaunis luonto. Itsenäisyysajatuksia olivat ruotsinkieliset suomalaiset kehitelleet jo vuosikymmeniä. Suomi on vapaa maa. Toisen maailmansodan koittaessa vuonna 1939 suomalaiset aloittivat taistelun ikioman kotimaansa puolesta. Tästä vain hieman reilun kuukauden päästä Suomi ajautui sisällissotaan, joka päättyi toukokuussa vuonna 1918. Haittapuolia oli jatkuva sodissa räähistely ulkomailla. Onko meidän maamme osa Itä-Eurooppaa, jossa suurin osa länsimaiden avulla vapautuneista valtioista tällä hetkellä sulkee rajojaan hädänalaisilta ihmisiltä. Millaisen maan he loivat, minkälaisen paikan me itse olemme luoneet lapsillemme asua. – Sata vuotta sitten alkoivat suomenruotsalaiset aktivistit edistää itsenäisyyttämme salamurhilla ja terroriteoilla. Euroopan ensimmäisenä maana saimme äänioikeuden naisille. Olemme pienenä maana myös monessa asiassa maailman kärjessä. Harvoin osaamme olla tarpeeksi kiitollisia kotimaastamme. Suomalaisten keksintöjen listaa voisi jatkaa saunasta ja astiankuivauskaapista aina tekstiviestiin asti. Mitään näistä ei pidetty kiusallisena pakkokielenä, sillä kaupassa ja merenkulussa tarvitaan monia kieliä. joulukuuta, päivä, jolloin ajattelemme ja muistamme kotimaatamme sekä sitä, miten onnekkaita me täällä olemme. Kyseinen vuosi on tärkeä ja merkittävä vuosi Suomen historiassa. Lyhyt historiallinen katsaus ehkä selventää asiaa: – Kaksi tuhatta vuotta sitten tänne rämpi väkeä metsien läpi ja seilasi mereltä vähän joka suunnasta. Teollisuus uudistui, millä mahdollistettiin sotakorvausten maksaminen. Voimme olla ylpeitä maastamme monella tapaa. Jokin on kuitenkin tänä aamuna toisin. Silloin Suomi lähetti viimeisen sotakorvausjunansa Neuvostoliittoon. Toimitus valikoi, käsittelee, otsikoi ja tarvittaessa lyhentää julkaistavat tekstit. Suomalaiset uskoivat tulevaisuuteen ja sotien jälkeen Suomessa alkoi jälleenrakentaminen. – Tuhat vuotta sitten kävivät viikingit ja karjalaiset kyläilemässä, jättivät geenejään rannoille, jaa, olihan maa täynnä saamelaisiakin, joita työnneskeltiin pohjoiseen, mutta joista melkoinen osa sekoittui muihin. MIELIPIDE Kirjoita lyhyesti. – 200 vuotta sitten tuli maastamme venäläinen alue, jolla oli rajoitettu itsehallinto. Tänään, itsenäisyyspäivänä, aamu tuntuu erilaiselta. Varsinkin me nuoret saatamme pitää kotimaatamme itsestäänselvyytenä. Meillä on mahdollisuudet muun muassa maksuttomaan peruskouluun, ilmaiseen kouluruokaan, tukeen, jos jäämme työttömäksi sekä apuun, jos sairastumme. Toimitus tarvitsee myös nimimerkillä kirjoittavan nimen ja yhteystiedot. Monet ovat antaneet sodassa henkensä, niin teki myös minun isoisäni. Älyllinen ja tieteellinen kehitys suurvallassamme toi monia tärkeitä rakennuskiviä demokratiallemme: oikeuslaitoksen sekä sananja uskonnonvapauden. Rannoillemme virtasi saksalaisia kauppiaita, jotka toivat tullessaan kaupankäynnin rakenteet ja hallinnoivat ruotsalaisen kirkon kanssa kaupunkejamme. 18 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. Kukaan ei tiedä mitä kieltä haasteltiin, mutta kauppaa toki käytiin, kalastettiin ja metsästettiin. – 800 vuotta sitten alkoi turkiskaupan kukoistus. Tätä asiaa voisivat nykyiset koululaiset fundeerata. Näiden pienten huomioiden jälkeen voidaan ehkä sanoa, ettei Suomi ole kovin yhdenmukainen, yhdenvärinen ja yksioikoinen valtio. Valtaosa suomalaisista herää kuin arkena, hakee sanomalehden postilaatikosta, istahtaa keittiön pöydän ääreen lehden ja kahvikupin kanssa – kuten joka arkiaamuna. Monet ovat odottaneet tätä päivää ja niin olen minäkin – sinivalkoisin sydämin. – 300 vuotta sitten oli maamme olennainen osa Ruotsin suurvaltaa. – 1925 perustettiin Helsingin muhamettilainen seurakunta. Vai asummeko demokratiassa, joka kunnioittaa perustuslakejaan. He ovat elämässään kokeneet, uhranneet ja menettäneet paljon tämän maan puolesta. Yksikään meistä, joka ei ole ollut mukana sodassa tai elänyt sodan aikana, ei tule koskaan ymmärtämään kuinka paljon. Toivon koko sydämestäni, että nämä suomalaiset arvot säilyisivät tässä itsekeskeisemmässä nykymaailmassa sekä tietysti myös Suomessa. Tunnemme sen syvällä sisimmässämme. Se on valtava rikkaus. Itsenäisyytemme taival alkoi 6.12.1917, kun Suomi julistautui itsenäiseksi. Uskon, että vaikeiden aikojen selättäminen sekä henkeen ja vereen taisteleminen onnistui suomalaisella rehellisyydellä, sinnikkyydellä, periksiantamattomuudella, yhteen hiileen puhaltamalla sekä tietysti sillä kuuluisalla suomalaisella sisulla. Jokin sisimmässäni liikahtaa Sibeliuksen Finlandian soidessa ja sotiemme veteraanien kertoillessa ajankuvia yli 70 vuoden takaa. Kuten kaikki tiedämme, me emme välttämättä olisi tänään juhlimassa 100-vuotiasta itsenäistä Suomea, elleivät kunnioitettavat sotaveteraanimme olisi sotineet ja taistelleet isänmaamme puolesta. Venäjältä ei tuotu demokratian rakennuspuita, vaan lähinnä reseptejä, kuten suolakurkut smetanassa ja kaaliruoat. Esi-isämme ja ennen kaikkea esiäitimme ovat mahdollistaneet sen, että asumme vapaassa maassa, joka lähes kaikilla mittareilla on yksi maailman parhaita paikkoja. ”Monet ovat antaneet sodassa henkensä, niin teki myös minun isoisäni.” TÄTÄ MIELTÄ LEHTO Rakas itsenäinen Suomemme täyttää tänään 100 vuotta. Olen onnellinen, että saan kutsua Suomea synnyinja kotimaakseni. Hyvää syntymäpäivää, kirjava kansallisvaltiomme! Kirjoittaja on Taalintehtaalla asuva kirjailija. Suomessa odottaville äideille sekä alle kouluikäisille lapsille on tarjolla ilmainen neuvola ja äideille äitiyspakkaus, joka sekin on suomalainen keksintö. Se on enemmänkin moninaisuudesta rikas. Suuriruhtinaanmaan tarinaa opetetaan nykyisin kouluissa samalla kun Ruotsin ajan historia yritetään unohtaa. Sotakorvaukset maksettuaan Suomi alkoi myymään teollisuuden tuotteita ulkomaille, ja vaurastuminen pääsi alulle. Kyseessä oli toinen länsimaihin koskaan perustettu islamilainen seurakunta. Kirjoita mieluummin nimelläsi. Olemme syntyneet yhteen maailman parhaista hyvinvointivaltioista. – Keskiajalla pajatettiin rannoillamme jos jotakin kieltä: saksalaisia ja skandinaavisia murteita, viroa, saamea, karjalaa, venäjää ja suomea. On hämmästyttävää, kuinka nopeasti olot Suomessa kohentuivat. On 6. Siihenkin aikaan hankalakulkuinen Lähi-itä pakotti etsimään kauppaväyliä Venäjän jokien kautta. Paljon onnea, Suomi! Venla Huldén lukiolainen, Salo Tunnen kiitollisuutta sinivalkoisin sydämin KOLUMNI Juha Ruusuvuori
u u Karttaa katsoessa ns. Linkola on kyllä palkintonsa ansainnut. Toisin on toisilla. Jouluna se korostuu. Uuden pipon merkeissä u u Yksinäisyys on monen ihmisen ajanut itsemurhaan. Poutaa ja enimmäkseen selkeää. Papparainen u u Kumpi oli virallinen pukki, arvokkaasti paraatin kanssa tullut vai vettä pitkin tullut pelle. Lisää farssia u u Kyllä tupakointi pitäisi kieltää ihan kokonaan ja tupakan myynti myös lopettaa. Näkökulma u u Toisilla kauppiailla on sentään järkeä pitää kauppa kiinni itsenäisyyspäivänä. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 19 twitter.com/Salkkari www.facebook/salonseudunsanomat instagram.com/salonseudunsanomat Sähköpostiosoite: mielipide@sss.fi Postiosoite: SSS/Mielipide, PL 117, 24101 Salo u u Kyllä on ollut märkää ja kosteaa. Myyjä u u Eläminen, hyvinvointivaltion ylläpitäminen ja rauhantahtoinen kansainvälisyys on arvokasta isänmaallisuutta. On oikeassa siinäkin, että ilmastonmuutoksen kannalta pohjoismaalaisten pitäisi ennemminkin muuttaa etelään päin. Saadaan lisää asukkaita ja alueen arvo nousee. Jätteenpolttolaitoksen puolustaminen on sitä helpompaa mitä kauempana siitä asuu ja mitä enemmän on taloudellisia kytköksiä, ja niitähän päättäjiltä taitaa löytyä. Keksikää jotain muuta 6.12.2017 Salo Somero Koski Marttila Paimio Sauvo Kemiönsaari ?1 ?2 ?1 3 Sää Laaja sääkatsaus: www.sss.. Suunnittelu vain ajankulua. Piilokorruptiota. Kyllä nykyinen oikoradan linjaus on Muurlan kannalla, jos saadaan asema keskustaajaman läheisyyteen. Tähti u u Perniön Kunnantalo oikea elämystalo: perjantaina ihana joulutori ja mahtava ilotulitus. Parempi tulevaisuus u u Olisiko Salon ja Suomen parempi olla osana Venäjää, ei tarvitsisi valittaa paviljongista tai parkkipaikoista. Asu olisi sopinut uimarannalle kesällä tai paidaksi pitkien housujen päälle, kun se ei lyhyttä paitaa pidempi ollut. Ei ole ihan vielä aika kypsä puhelimen hautaamiseen pöytälaatikkoon ja pelkän netin kanssa pelaamiseen. Älä yritä u u Kun ei kynnetä, fosforia on paljon pellon pintakerroksissa, josta se huuhtoutuu vesistöön. Täysin turha ja haitallinen tuote. Korostat liikaa taloudellisia etuja ihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden kustannuksella. KESKIVIIKKONA 6. Saatte varmasti parhaan joulumielen ja kiitoksen kutsumalla,hakemalla kotiinne illaksi. Kyllä syrjäkylillä osataan! u u Missä moraalinen vastuusi sinä Salon kaupungin päättäjä, joka ajat Saloon jätevoimalaa lähelle asutusta . Kansallissosialistit saivat kunnon näpäytyksen. Te, jotka pystytte, avatkaa ovenne ja sydämenne, yksinäinen voi olla oma vanhempasi, lapsesi. Ja satuttaa itsensä! Hyvää Joulua u u Kainaloon. Uutisista nyt näemme, mitä ongelmia tästä tulee. oikorata ei todellisuudessa oikaise yhtään. Tänään Huomenna Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys päättyy Pimeys alkaa Veden korkeus eilen: Meriveden korkeus Hanko: Aallon korkeus selkeää puolipilvistä pilvistä sadekuuroja räntäsadetta lumikuuroja sadetta lumisadetta ukkosta Salo Somero Kemiönsaari Sauvo Paimio Marttila Koski Turku Helsinki -35 -30 -25 -20 -15 -10 -5 °C +5 +10 +15 +20 +25 +30 +35 ?1 ?5 ?5 ?3 ?5 ?8 ?16 ?18 9 7 7 5 Suomi klo 14:00 Ke ?2 +1 ?1 ?2 To +1 +2 +1 +1 +1 +1 +1 +1 Pe +5 +4 +6 +5 +5 +4 +4 +5 +5 La +4 +2 +4 +4 +3 +3 +3 +4 +4 Su +4 +2 +4 +3 +3 +3 +3 +3 +3 Ma +2 +1 +2 +2 +2 +1 +1 +2 +2 Ti +1 +1 +1 +1 +1 9:14 15:21 9:15 15:21 8:17 16:18 8:18 16:18 Heikkoa tuulta. Niin monta surullista ihmistä on meidän kaikkien lähellä. Minnehän se tasa-arvoinen ihminen sairauksiensa kanssa on nyt jätetty. Voimia u u Täytyy jouluksi ostaa Hurmeen kirja. Taitaa tulla Horninkadun 9:n uudesta kerrostalosta aika märkä, kun joskus valmistuu kaikki on on taivasalla. Joulu tulossa ja omaiset käyvät haudoilla. Veronmaksaja u u Kiitos upeasta teatteriesityksestä Tuija ja Mika Nuojua ja Avioliitto on ikuista. Suomi 100 u u Tätä mieltä -palstalla 5.12 yleistettiin muurlalaisten mielipiteitä. Muurlasta myös u u Kenen kuuluu hoitaa Helisnummen hautausmaan kuusiaidan vieressä oleva tieosuus. Tärkeintä hyvä ja kiitollinen mieli, ei pöydän antimet. Tämä voi olla syy isoon pitoisuuteen vesivirtaamassa. Nyt oikeesti olisi aika korjata se heti! Kuoppia kuopan vieressä. Sattuu vielä jotain ikävää kun joku astuu vaikka hämärässä kuoppaan. No smoking u u P. Melkoista menoa. Ei mitään suojauksia. Turku +36 cm Hanko +37 cm 0,9 m 0,8 m 0,6 m Aamu Keskipäivä Ilta Salon seutu tänään: 7 päivän ennuste Suomen säähuiput maanantaina Helsinki Lämmintä +6 °C Sodankylä Kylmää ?26 °C Laukukero Tuulista 15 m/s Virolahti Sateista 5 mm TEKSTARIT 040 7711777. Pressu u u Uusi ilmiö yhteiskunnassamme on, terveyskeskukseen ei voi varata aikaa kuin netin kautta, tai voi mutta nettivaraukset menee edelle. Suloinen kirjoitus, mutta keskitytään ensin ihmisiin ja jos voimia riittää sen jälkeen niin sitten eläimiin. Tavallinen suomalainen u u Ei ne punaisia päin ajavat rekat ole pahimpia Inkereentien liikennevaloissa vaan niiden perässä tulevat 2-3 henkilöautoa!! Järki käteen ja heti! u u Ehkä olen hieman vanhanaikainen, mutta iäkäshän jo olenkin, ja olen sitä mieltä, että pankkivirkailijan asuksi ei sovi liian ahdas mekko, joka on niin lyhyt, että alushousut vilkkuivat. Pakkasta 0...2 astetta. Ottakaa tosissanne, kun joku sanoo, ei ole ketään, kukaan ei välitä. Lauantaina taidenäyttelyn avajaiset ja sunnuntaina itkettävän hyvä Miehen kyyneleet
Ohjelmiston valitsee näyttelijä-ohjaaja Tapani Kalliomäki. Tänään Salossa päästäänkin todellisen arkeologisen aarteen äärelle, sillä Suomi 100 -sarjan päätökseksi järjestetään erikoisnäytös Sylvin säilyneistä otoksista koostetusta rekonstruktiosta. Laulu-Miehet esiintyy sunnuntaina 10.12. Kyseiset kappaleet Ethän isä ja Täyttä elämää ovat kuuluneet jo Aloha From Salo -kokoonpanon ohjelmistoon ja ne tullaan kuulemaan myös yhtyeen tulevalla levyllä. – Jouluhenkisissä konserteissa kuullaan Elvis Presleyn levyttämiä joululauluja ja hartaita balladeja. 700 00 vieras Kaarina Laine vieraili perjantaina 1. Mukana ovat lisäksi muusikkoina Hannu ’Vito’ Laurinen, Ilpo Salojärvi, Juha Kivirinta, Veli-Matti Nurminen, Susanna Mäkinen ja Tero Reiman. Kansallisfilmografia tunnistaa vuosilta 1907-1919 kolmisenkymmentä nimikettä, mutta niistäkin suuri osa on lyhytelokuvia – tai Sylvin (1913) kaltaisia melkein kadonneita harvinaisuuksia. Sylvi (Aili Rosvall-Somersalmi) on kuin lapsivaimo ikämies Aksel Vahlille (Teuvo Puro), joka ei osaa aavistaakaan että Sylviä tapaileva lapsuudentuttu Viktor (Teppo Raikas) onkin rakastunut varattuun naiseen. Kiskon kirkossa klo 18 ja perjantaina 22.12. – Nämä laulut antoivat meille hienon haasteen harjoitella uusia kappaleita. (SSS) Tommi Aitio Kotimaisen elokuvan historia on kymmenen vuotta itsenäistä Suomea vanhempi, mutta luotettavalla tavalla elokuvamme ajanlasku alkaa vasta vuodesta 1920. Kirkkoihin on vapaa pääsy. Itse olin hetken ihmeissäni, mutta tässä me nyt olemme. – Roope Pelo kyseli minulta loppukesästä, että milloinkas me teemme Elviksen kanssa joulumusiikkia. Matka alkoi Viipurista ja kulki Turun, Helsingin ja Tampereen kautta maaseutupitäjiin asti, muun muassa Tammisaareen. Mukaan mahtuu myös muutama reippaampi esitys, Kytösaho kertoo. Vilkas museovuosi on näkynyt myös kahdessa muussa Kansallisgallerian museossa. Kuoroa johtaa emeritusprofessori Matti Hyökki. Sylvin juonikuvio kertoo klassisen tarinan nuoresta vaimosta ja hänen huomattavasti vanhemmasta puolisostaan sekä asetelman kolmiodraamaksi muuttavasta nuoresta hidalgosta. – Haluamme tällä kertaa tarjota ensimmäisen Elviksen joululauluihin perustuvan konsertin nimenomaan Salon kirkoissa, Kytösaho painottaa ja muistuttaa samalla, että hän on esittänyt harvemmin Elviksen jouluohjelmistoa. Samoin Sibeliuksen Finlandia-hymni sai ensiesityksensä Laulu-Miesten toimesta vuonna 1940. Someron kirkossa klo 15. (SSS) Kansallisgallerian museoissa yli 700 000 kävijää Kansallisgallerian eli Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoiden yhteenlasketuksi kävijämääräksi vuonna 2017 arvioitiin 635 000 taiteen ystävää. Ensi vuoden puolella ilmestyvä levy sisältää kymmenen Elviksen ohjelmistosta otettua kappaletta Pekka Kytösahon suomennoksina. Kotimaisen elokuvan aamunsarastus Vuonna 1913 valmistunut Sylvi on kiinnostava näyte kansallisen elokuvataiteemme aamunsarastuksesta.. Sylvi sekä Kuvia Suomen suuriruhtinaskunnasta keskiviikkona 6.12. KULTTUURI 20 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. Alkujaan noin 48 minuutin mittainen teos on rekonstruoidussa muodossaan vajaan puolen tunnin mittainen – silti riittävän eheä näyte ”filmatun teatterin” sympaattisesta esihistoriasta. Laulu-Miehet on kuoro, joka ensimmäisenä esitti Jean Sibeliuksen Jääkärien marssin vuonna 1918. Suomen Kansallisteatterin näyttelijän Teuvo Puron ohjaama Sylvi on ensimmäinen täyspitkä suomalainen näytelmäelokuva. Erityisen konsertista tekee Kytöahon Elviksen kahteen tunnettuun lauluun tekemät suomenkieliset käännökset. Harrastajateatterikesä järjestetään Jyväskylän kaupunginteatterilla 17.-19. Uskelan kirkossa klo 19. Vilkkaan museovuoden myötä 700 000 kävijän raja rikkoontui heti joulukuun alussa. Elvis Aloha From Christmas -konsertit pidetään Kiskon ja Uskelan kirkoissa. elokuuta 2018. Tällä hetkellä Kalliomäki on Lahden kaupunginteatterissa pääosassa Akseli Koskelana suurtuotannossa Täällä Pohjantähden Alla. Uskomme myös että Elviksen harras musiikki auttaa arjen keskellä kohti joulunajan hiljentymistä ja hartautta. ja Forssan kirkossa klo 18.30. Kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle Kunnianosoituksena 100-vuotiaalle isänmaalle Someron Säästöpankki järjestää kaksi LauluMiesten konserttia. Ensi-iltakierroksellaan Sylvi kiersi Suomea vuoden 1913 helmikuusta marraskuuhun. Ilmeisestä kömpelyydestään huolimatta tai juurikin siitä johtuen Sylvi on todellinen antikvaarinen helmi, tavattoman kiinnostava näyte kansallisen elokuvataiteen aamunsarastuksesta. (SSS) Kalliomäki valitsee harrastajateatterikesän ohjelmiston Järjestyksessään 45. Sylviä markkinoitiin aikanaan ”taidefilminä” ja ”taiteen suurteoksena”, mutta enemmältikin se on staattisesti filmattua teatteria, aikansa ilmaisukielen mukaisesti. Kalliomäki on Teatterikorkeakoulusta vuonna 1997 valmistunut Teatteritaiteen maisteri. Kaikkiaan sitä esitettiin 14 ”biograafissa”, ja yleisömenestyskin siitä kehkeytyi. Konserttien ohjelmisto on isänmaallinen ja jouluinen. Sinebrychoffin taidemuseon Caesar van Everdingen -näyttely ja keväällä Ateneumissa nähty Valo muuttaa kaiken – Tuomo Sepon lahjoituskokoelma sekä meneillään olevat näyttelyt Ankallisgallerian aarteita ja Veljekset von Wright ovat houkutelleet runsaan määrän kävijöitä museoihin. Sama ryhmä plus puhaltajia on ollut myös tekemässä uutta studiolevyä, joka on jo käytännössä valmis. Tilaisuuksiin on vapaa sisäänpääsy. Arkeologinen harvinaisuus esitetään tänään Salossa. Konsertin kesto on noin tunti. Pekka Kytösahon mukana kirkoissa esiintyy osaava ryhmä, joka on tuttua väkeä Aloha From Salo -kokoonpanosta. Taustakuoron muodostavat Roope ja Malla Pelo, Maiju Valjus ja Pia Kytösaho. joulukuuta Kiasmassa, jossa esillä ovat näyttelyt Korakrit Arunanondchai, ARS17 – Hello World! sekä ARS Fennica. Ohjelma kulkee läpi 100-vuotiaan Suomen historian muun muassa Paciuksen, Sibeliuksen ja Kuulan sävelin, päättyen jouluiseen tunnelmaan. Elokuvan syntymytologia kertoo ohjaaja Puron ja kuvaaja Frans Engströmin ristiriidoista, sillä tiettävästi Puro olisi halunnut elokuvallisempaa ilmaisua ja etenkin lähikuvia näyttelijöistä. Vuoden 1913 Sylvi on tiettävästi myös ainoa 1907-1916 valmistunut suomalainen fiktioelokuva, josta on säilynyt filmimateriaalia. Elvis lupaa joulutunnelmaa salolaisille Pekka ’Kyde’ Kytösaho muusikkoystävineen Elviksen joululaulujen parissa. Nuorten telmiminen ja kätketty kaipaus toistensa luo asettuu räikeään ristiriitaan Aksel Vahlin totisuuden kanssa. – Konserttien tunnelma tulee olemaan hyvin jouluisa ja ne sopivat hyvin kypsään ikään yltäneille, Kytösaho vinkkaa. Konsertit ovat ensi sunnuntaina Someron kirkossa ja sen jälkeen Forssan kirkossa. Elvis Aloha From Christmas -konsertit lauantaina 9.12. Bio Salossa klo 15. JOULUKUUTA 2017 SSS | Veli-Matti Henttonen veli-matti.henttonen@sss.fi Elviksensä hyvin hallitseva Pekka ’Kyde’ Kytösaho tarjoilee ystävineen joulun alla kaksi Elvishenkistä joulukonserttia Salossa. Sylvi tiettävästi olikin autonomian ajan Suomen katsotuin kotimainen näytelmäelokuva. – Kaikki lähtivät heti mukaan idean kuultuaan. Tämän porukan kanssa on hienoa tehdä Elvis-musiikkia, Pekka Kytösaho kiittelee. Salaviinanpolttajien (1907) vuoden 1920 elokuvien, kuten Kihlauksen ja Ollin oppivuosien, väliin jäävä tuotanto on suurelta osin tuhoutunut tai muuten vain kadonnut. Tyystin täydellisenä Sylvikään ei ole yli satavuotista taivaltaan kestänyt. Elokuvassa nähdään muun muassa eloisa kohtaus, jossa Sylvi ja Viktor leikkivät sokkohippaa. Se perustuu Minna Canthin näytelmään, jonka Toivo Särkkä sittemmin filmatisoi uudelleen pääosassaan salolainen Helena Kara
40 % 40 % vähintään torstaista sunnuntaihin 7.-10.12. Väri valkoinen. Kotimaisen elokuvan aamunsarastus Vuonna 1913 valmistunut Sylvi on kiinnostava näyte kansallisen elokuvataiteemme aamunsarastuksesta.. Kulta-sijauspatja 80 x 200 cm 83,(139,-). Patjassa napakka pussijousitus. 61 % Askon verkkokaupasta kaikki kotimaiset verkkokauppatuotteet ja paljon itsenäisyyspäivän erikoistarjouksia Voit ostaa myös verkosta asko.fi 62 % Leveys 69 cm, korkeus 91 cm. Värit vaaleanharmaa ja tummanharmaa. Pituus n. Saatavana myös harmaa ja beige 45,(79,-). Huomenna alkaa Pehmeä, aito lampaantalja. NANTES-lepotuoli 149 , (395,-) etusi 62% Musta tai valkoinen istuinosa pehmusteella. Hintaan sisältyy jalkasarja. Suomen suosituin jo vuodesta 1960 Kulta-moottorisängyssä on portaaton säätö pääpuolelle sekä jaloille. Maalattu metallijalka. 80 cm. 60 % TAYLOR-tuoli 39 , (99,-) etusi 60% Kaikki tuotteet **Tarjoukset normaalihinnoista, ei koske aiemmin tehtyjä kauppoja, valaisimia, mattoja eikä Huippuetutuotteita. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 21 Vinkkaa juttu: kulttuuri@sss.fi Kulttuuritoimitus: Veli-Matti Henttonen (02) 770 2329 80 cm 90 cm 120 cm 140 cm 160 cm 180 cm Tu o tt ei ta ra jo it et ut er ät *Tarjoukset normaalihinnoista, ei koske aiemmin tehtyjä kauppoja, valaisimia eikä Huippuetutuotteita. KESKIVIIKKONA 6. Verhoiltu miellyttävällä vaalealla stretch-kankaalla. Edut Plussa-korteilla LAMPAANTALJA valkoinen 39 , (69,-) etusi 43% KULTA-moottorisänky 80 x 200 cm 499 , (1290,-) etusi 61% Katso myymälöiden yhteystiedot ja aukioloajat asko.fi/myymalat Elvis lupaa joulutunnelmaa salolaisille Pekka ”Kyde” Kytösaho tuo Salon seudulle Elvis-joulun. Siro lepotuoli joka kokonsa puolesta sopii pieneenkin tilaan. S S S / V E L I M A T T I H E N T T O N E N Arkeologinen harvinaisuus esitetään tänään Salossa
klo 11-17, Salo. Suomi on liian vaatimaton urheilussa.” T E K S T I : S A A R A M U U R I K U V A : S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N SATA AJATUSTA SUOMESTA Itsenäisyyden juhlavuoden gallup jatkuu joulukuun 6. klo 19. päivään asti. MUSIIKKI Mieskuoro Eugan Hankien kätkemää -joulukonsertti Someron kirkossa (Kirkkotie 16) 7.12. Sauvo 6 vuotta Jussi Rouvali 7.12. klo 12-15. Salon Muistiyhdistys ry. Järj. Lasten joululaulut Kuusjoen seurakuntatalossa ja Perttelin kirkossa 7.12. Ensi viikolla yhteislaulua, säestäjänä Nicke ja laulattajana Kari. Piirikokousedustajiksi valittiin Leena Oksanen, Hannele Nieminen, Juhani Ivanoff, Tapani Laakso ja Annikka Kiukkonen. Soihtukulkue Jokelan koululta (Vanha Turuntie 4) 6.12. TeemaTorstai SYTY:ssä 7.12. Salo 8 vuotta Nuutti Renvall 7.12. klo 17–19. Salo 4 vuotta Hilla Kivelä 6.12. Perniön kirjasto, SPR Perniön osasto ja Perniön Maaja kotitalousnaiset. Hankien kätkemää -joulukonsertin pääteoksena kuullaan tänä vuonna kokonaisuutena aiemmin esittämätön Jukka Linkolan Jouluntähti -sarja. Seniorigooga Bizarressa (Helsingintie 2) 7.12. Paimio-mitalin jako. Luennoitsija Esteettömyysasiamies Johanna Solasvuo. klo 12-14. ILON PISAROITA otso onnittelee Eläkeliiton Perttelin yhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Leena Oksanen. klo 16-18. Suomi100 Muistikahvila (Turuntie21) 7.12. Puurojuhlat Kokkilan saunalla 6.12. Yin jooga Bizarressa (Helsingintie 2) 7.12. klo 10 Jumalanpalvelus Paimion kirkossa (Vistantie 20) ja seppeleenlasku. Kuusjoki 4 vuotta Aino-Liisa Kohonen 6.12. Kudo ja kuuntele Perniön kirjastossa (Heikkiläntie 2) 7.12. Someron Itsenäisyyspäivän juhla Someron seurakuntakeskuksessa (Härkäläntie 1) 6.12. HUOMENTA 22 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. Salo 8 vuotta Janna Tapper 7.12. Kauneimmat joululaulut Muurlan Pubissa 7.12. Salon Invalidit ry. Uutta ja vanhempaa joulumusiikkia. Salo 5 vuotta Peppi Jokinen 4.12. klo 12. Itsenäisyyspäivän juhla Helluntaikirkossa (Mököistenkatu 18) 6.12. klo 19. HyvinvointiPysäkki Salon SYTYssä (Helsingintie 6) 7.12. Musiikkiopiston laulajien joulukonsertti Salon kirkossa (Kirkkokatu 7) 7.12. klo 9-11 ohjaa Minna. klo 12. Eläkeliiton Salon yhdistys ry. klo 14-17. 6.12. Eläkeliiton Salon yhdistys ry. Ilari Johansson-Avohakkuu Teatteri PRO Vinssin päänäyttämöllä 7.12 klo 19. klo 18 Wanhalle seurakuntatalolle (Pyölintie 3) , jossa nuorten itsenäisyyspäivän juhla. Voit ottaa mukaan oman käsityön tai askarrella kortteja ym. klo 13-17, järj. Salon Seudun Avantouimarit. KOKOUKSIA Kiskon Kiskojat ry:n syyskokous Kiskojien Majalla 7.12. klo 11.15-12.30. Hätkähdyttävän viisas klassikko pysäyttää ajattelemaan elämän ihmeellisyyttä, ystävyyttä, yksinäisyyttä ja luopumista. Omaisneuvontaa Halikon sairaalassa 7.12. klo 11-13. Minun lajini oli 1?500 metrin juoksu. Someron kaupunki, seurakunta ja Kulttuuri ry. Olin itsekin maaottelumies vuonna 1957. klo 12-16. Jippii kuoro Tähti ja orkesteri. Nappikauppa/kädentaito ryhmä Ikäkeskus Majakassa (Hornintie 3) 7.12. klo 10. Järj. MUITA TAPAHTUMIA Jumalanpalvelus Suomusjärven kirkossa 6.12. klo 13-15, tule pelaamaan bingoa ja kertomaan kylän kuulumiset. klo 18 ja Teijon kirkossa klo 19. klo 16. klo 13-15, järj. Sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Anne Juntti. Järj. 8:31, 32 ELOKUVAT Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset Bio-Salo ke klo 13, Bio-Stara (Paimio) ke klo 13, to klo 19, Lumo ke klo 15, to klo 18 Idän pikajunan arvoitus Lumo to klo 18 Joulumaa Bio-Salo to klo 19.30, Bio-Stara (Paimio) to klo 18.30 Suomi100: Kuvia Suomen Suuriruhtinaskunnasta + Sylvi Bio-Salo ke klo 15, Bio-Stara (Paimio) ke klo 15 Muumien Taikatalvi Bio-Salo to klo 17.30, Lumo ke klo 13 Tuntematon sotilas Bio-Jukola (Somero) ke klo 13, Bio-Salo ke klo 14, to klo 18.30, Bio-Stara (Paimio) ke klo 14, Lumo ke klo 13.30 TEATTERI Pikku Prinssi Salon Työväentalolla (Vilhonkatu 9) 6.12. klo 18. Juhlapuhujana arkkipiispa Jukka Paarma, musiikkia, tanssia ja runonlausuntaa. Ohjelmassa juhlapuhe, musiikkia ym. Itsenäisyysjuhla Suomusjärven koululla klo 12. klo 19. Musiikkiopiston laulajien jo perinteeksi muodostunut joululaulukonsertti Salon kirkossa (Kirkkokatu 7) 7.12. Lauluryhmä Rallattajat SRK-talon alasalissa 7.12. Hallituksessa toimivat Hannele Nieminen, Jaakko Korsimo, Riitta Lindgren, Harri Lehtonen, Viljo Lahtomaa, Annikka Kiukkonen, Tapani Laakso, Marjatta Lindgren, Seija Pura, Paula Vesalainen ja Merja Leppävirta. Sydänkerhon pikkujoulu Ravintola Pohjakulma 7.12. klo 18.30 TÄNÄÄN kalenteri@sss.fi 3 vuotta Pipsa Koskela 6.12. klo 18-20. Salva ry on valinnut syyskokouksessaan puheenjohtajaksi Jarmo Vähäsillan ja hallituksen jäseniksi vuodelle 2018 Simo Raulan, Mervi Leinon, Marja-Leena Ruostesaaren, Pirjo Nurmisen, Arno Miettisen sekä Tiina Kaarto-Alangon. Tarinatupa Kahvila Ihme Ja Kummassa (Annankatu 10) 7.12. ”Kyläbingo” Ikäkeskus Reimarissa (Heikkiläntie 10) 7.12. lähtö torilta klo 11.30. Itsenäisyysjuhla maksuttomine ruokailuineen työttömille ja vähävaraisille Salo-Uskelan seurakuntatalossa (Kirkkokatu 6) 7.12. Bingo Salon Vpk talolla (Asemakatu 3) 7.12 klo 18.30. Järj. klo 9.30-11.30. Käsityöläisten joulutori Salon käsityökeskuksessa (Rummunlyöjänkatu 2) 6.12. Power jooga Bizarressa (Helsingintie 2) 7.12. Suomusjärven koululla kahvitarjoilu klo 11.15. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.” Joh. Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet Paimiossa. JOULUKUUTA 2017 ITSENÄISYYSPÄIVÄ NIMIPÄIVÄT TÄNÄÄN: Suomenkielinen kalenteri: Niko, Niklas, Niilo, Niki, Nikolai Ruotsinkielinen kalenteri: Nils, Niklas, Nicolas, Nico, Nicole NIMIPÄIVÄT HUOMENNA: Suomenkielinen kalenteri: Sampsa Ruotsinkielinen kalenteri: Agata, Agda, Ågot PÄIVÄN SANA Jeesus sanoi: ”Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. Pelipäivä peleinä tutut Rummikub, SkipBo, Musta Kuula ja kortit. Vantaa Vinkkaa juttu: (02) 770 2314 |toimitus@sss.fi Kruununtimanttihääpäivänä lämpimästi onnittelevat pojat puolisoineen ja jälkikasvuineen. Halikko 6 vuotta Vivian Salonius 6.12. Iltaperhekerho Salo-Uskelan seurakuntatalossa (Kirkkokatu 6) 7.12. YHDISTYKSET TOIMIVAT 100/100 Ahti Mäkeläinen, Kiikala ”Toivoisin, että Suomi palaisi urheilussa entiselle tasolleen. klo 10-11. Salo 10 vuotta Luka Nummela 6.12. Jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti hautausmaalla. Esteettömyys laajemmin Toimintakeskus Leirirannassa (Vähä-Rytköntie 14) 7.12. Juhlapuhuja kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, tervehdyssanat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Reijo Hallisto. Tule kuuntelemaan tarinoita ja neulomaan yhdessä! järj. Itsenäisyysjuhla Vistan koulun 1-salissa klo 13 alkaen. FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. klo 14. Käsityöja askarteluryhmä Ikäkeskus Reimarissa (Heikkiläntie 10) 7.12. Perniö 5 vuotta Mai Huuhka 6.12. Ohjelmallinen lounas&kahvi Vistan koulun ruokasalissa (Vistantie 31-35) klo 11.30. klo 20-21.15
Samalla KOK luetteli myös nipun muita rangaistuksia. Sanktiolistassa ovat muun muassa Venäjän olympiakomitean hyllyttäminen ja Vitali Mutkon elinikäinen olympiapanna. Näin linjasi Kansainvälinen olympiakomitea KOK tiistaina kokouksessaan Lausannessa. Olympialaiset järjestetään Etelä-Koreassa helmikuussa. Venäläisurheilijat ovat perinteisesti menestyneet hyvin esimerkiksi jääkiekossa ja taitoluistelussa. –?Päätös oli oikea ja erittäin hyvä. Schmidin komissiolla ja KOK:lla on ollut käytössään parhaat mahdolliset faktat, Salonen sanoi. Monet osasivat ennakoida päätöstä, jossa KOK sulkee Venäjän kisoista mutta antaa urheilijoille mahdollisuuden hakea osallistumislupaa neutraalin lipun alla. KOK päätyi ratkaisuunsa sen jälkeen, kun Sveitsin ex-liittopresidentin Samuel Schmidin vetämä tutkimuskomissio oli jättänyt selvityksensä. Mutko on Venäjän varapääministeri ja entinen urheiluministeri. –?Tämä on voimakas viesti puhtaan urheilun puolesta, ja hyvä niin. Venäläisurheilijoilla on mahdollisuus pyrkiä olympialaisiin neutraalin lipun alla. Myös Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) pääsihteeri Harri Syväsalmi suhtautuu päätökseen myönteisesti. Syväsalmen mukaan nyt tehty päätös on selvästi parempi kuin Rion kesäkisoja edeltänyt ratkaisu, jossa päätäntävalta venäläisurheilijoiden osallistumisesta jäi kansainvälisille lajiliitoille. Olympiakomitean Salonen ei halunnut vielä arvioida tarkasti, millaisia urheilullisia vaikutuksia KOK:n päätöksellä on. Tämä on raju viesti, Syväsalmi sanoi. –?KOK:n tämäniltainen päätös perustuu huolelliseen harkintaan. Hän on myös vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen järjestelytoimikunnan nokkamies. Tämä on vahva tuki puhtaalle urheilulle ja sääntöjen noudattamiselle. KOK:n komissiot osoittivat McLarenin raportin oikeaksi, Syväsalmi kertoi STT:lle tiistai-iltana. Sotshin mitalitilastossa maa oli ykkösenä ennen dopingin vyöryttämää mitalien uusjakoa. Venäjä on tähän asti julkisuudessa kiistänyt valtiojohtoisen dopingohjelman. Salosen mukaan ratkaisu on viesti koko urheilumaailmalle. Samalla hän muistutti, että tiukan seulan läpäisevät urheilijat pääsevät edelleen kisoihin neutraaleina urheilijoina. –?Nyt kaikki urheilijat käyvät saman seulan läpi. Sen mukaan Venäjältä paljastui systemaattinen dopingkulttuuri. Osa voittajista on sittemmin joutunut luopumaan mitaleistaan. Selvää on, että vaikutukset ovat tuntuvia. McLarenin raportilla hän viittaa kanadalaisen Richard McLarenin johtamaan selvitystyöhön, joka esitti karuja asioita Venäjän dopingkulttuurista. URHEILU KESKIVIIKKONA 6. Olympiaovi aukeaa kuitenkin vain tiukkojen ehtojen täyttyessä. L E H T I K U V A / A F P P H O T O / S P U T N I K / M I K H A I L K L I M E N T Y E V. Urheilun täytyy olla puhdasta. Itku pitkästä ilosta Presidentti Vladimir Putin juhli Sotshin olympialaisissa kultaa voittaneiden venäläisurheilijoiden kanssa. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 23 Vinkkaa juttu: urheilu@sss.fi Urheilutoimitus: Olli Mäntylä, Juha Tuuna (02) 770 2309 STT | Tapio Keskitalo Venäläisurheilijat voivat pyrkiä Pyeongchangin talviolympialaisiin ainoastaan niin sanotun neutraalin lipun alla. Dopingpaljastusten vaikutukset ovat olleet jo nyt merkittäviä, sillä 11 venäläisurheilijalta on viety Sotshin olympiamitali pois. On osoitettu systemaattinen valtiojohtoinen dopingjärjestelmä, eikä sellaista voi kohdella ilman sanktioita, Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen sanoi STT:lle tiistaiiltana. –?Tämä oli kohtalaisen odotettu päätös. Manipuloimalla ei tämän päivän maailmassa selviä, ja sanktiot ovat kovat
Remy Abell heitti voittajille 26 pistettä. VaLePa ylsi lohkovaiheeseen ensimmäisenä miesten suomalaisseurana, kun Mestarien liiga on nykymuotoisena pelattu. –?Olisimme voineet taipua neljännessä erässä, mutta videotarkistus käänsi erän meille ja pääsimme taas peliin mukaan, Esko jatkoi. Aika moni otti ensimmäisen voiton Mestarien liigassa, sanoi VaLePan valmentaja Sami Kurttila. Omaan suoritukseeni mahtui myös muutama junnuvirhe, mutta onnistuin kuitenkin pitämään saldoni plussalle (9/+2). (STT) Jarmo Laakso LENTOPALLO LP Viesti palasi nopeasti voittokantaan Mestaruusliigassa, kun se kohtasi LP-Vampulan kauden kymmenennessä ottelussaan. Olli Kunnari (15/+3), ruotsalainen Erik Sundberg (13/+6) sekä keskipelaajat Carmody (12/ +6) ja Markus Kaurto (13/+6) summasivat myös yli 10 pistettä. Thessaloniki vei kolmannen erän peräti kahdeksan eräpallon jälkeen. Seagullsilta puuttuivat Susijengin MM-karsintapelissä loukkaantuneet Tuukka Kotti ja Antti Kanervo, mutta kolmas susijengipeluri Carl Lindbom palasi kokoonpanoon syksyn Liettuan pestiltään. Kolmannen erän menetys söi, sanoi kapteeni Mikko Esko, joka pyöritti peliä näyttävästi. Itävaltalainen libero, Florian Ringseis nosti aloitukset peräti 79 prosentin teholla. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N STT | Pasi Honkanen LENTOPALLO Vammalan Lentopallo avasi Mestarien liigan lohkovaiheen heti voitolla, kun se kaatoi kreikkalaisen PAOK Thessalonikin viiden erän jännitysnäytelmässä 3–2 (25–19, 27–29, 33–35, 25– 23, 15–11). Ura voitti sarjan kärkiottelussa Torpan Pojat vieraskentällä pistein 80–82. Pikkusisko otti isosiskon pelipaikan Roosa Heikkiniemi pelasi LP Viestin seitsikossa ehjän pelin. –?Historiallinen voitto. –?Sastamalasta oli väkeä noin 500–600, arvioi VaLePan toiminnanjohtaja Hanna Arve-Talvitie. Se olisi palvellut paremmin ensi tiistaita ajatellen. Lisäksi Simo Halla jäi M20-sarjan 74 kiloisissa neljänneksi (97,5 kg). Puolustimme tosi hyvin ja pääsimme sen ansiosta juoksemaan avoimella kentällä. Kultaa nappasivat N17-sarjan 72 kiloisissa Suvi Heinonen (tulos 70 kg), N50-sarjan 63 kiloisissa Margetta Salminen (67,5 kg) ja M60-sarjan 66 kiloisissa Martti Kilpeläinen (122,5 kg). Ottelu ei tarjonnut LP Viestin toivomaa kovaa valmistautumista CEV cupin peliin. URHEILU 24 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. Kokenut Esko kertoi, että koko joukkue odotti Mestarien liigan alkua täynnä intoa. Onneksi se löytyi kahden hävityn pitkän erän jälkeen, Esko sanoi. VaLePan ryhmä oli muuten hyvin tasainen. Tukea tuli ”aavistuksen” kokeneimmilta Hillaelina Hämäläiseltä ja Viktoriia Tuchashvililtä. –?Hienoa oli pelata ja loistava tunnelma hallissa. Viime viikolla LP Viesti hävisi LP-Vampulalle cupin 2. LP Viesti nousi liigakärkeen puhtaalla 3–0-voitolla. Hieno joukkuevoitto, hehkutti Seagullsin valmentaja Mikko Larkas. VaLePa hallitsi pitkään toista erä avauserän tavoin, mutta erän lopulla vierailija kiri lähietäisyydelle. – Toivoin, että LP-Vampula pelannut sillä tasolla, mihin olen nähnyt joukkueen pystyvän. Meillä taisi olla vähän jännitystä. Joukkueena pelasimme tasaisen pelin, Roosa Heikkiniemi kertasi. Yhdysvaltalainen keskipelaaja Thomas Carmody niittasi keskeltä erän päätöspisteen. Vierailijan kolmas eräpallo käänsi erän kreikkalaisille. VaLePa vei avauserän vakuuttavasti. SSS | Juha Tuuna Seagulls haki pisteet Nokialta KORIPALLO Helsinki Seagulls miesten Korisliigassa yli kahden viikon ottelutauolta voitokkaasti, kun se haki BC Nokiasta vierasvoiton 89–85. VaLePan hakkuri Urpo Sivula oli hurjassa vireessä tehoin 28/ +18. puolivälierässä 2–3 varmistettuaan jatkopaikan voittamalla kaksi ensimmäistä erää. Nuori tyttö näytti sitkeytensä ja pelasi varsin rohkean pelin. Hieman näkyi, että tämä oli meidän sarja-avaus. Ja kuten kolmella edellisellä kerralla: Ura voitti ja Laine oli kentän parhaimmistoa. Kaikki nostajat LVK Teamin Salmista lukuun ottamatta edustavat Salon Voimailijoita. Laine palaa Vilppaan paitaan seuraavaan otteluun, joka pelataan ensi viikon keskiviikkona Salohallissa Pyrintöä vastaan. Pystyimme tänään tasapainoiseen otteluun, LP Viestin päävalmentaja Tomi Lemminkäinen analysoi. – Itselleni tuli tieto kuusikkopaikasta aivan ottelun alla. Liigakärkeen noussut LP Viesti myllytti LP-Vampulan – 205 katsojaa tuli ilmaiseksi sisälle Suomen lipun kanssa. LP Viestiltä puuttui eilisestä ottelusta Ronja Heikkiniemi, jolla oli myönnetty vapaata ylioppilasjuhlia varten. –?Olimme pienempiä, mutta nopeampia. Hopeaa nostivat M40-sarjan 105 kiloisissa Jarno Ruohonen (192,5 kg) ja M60-sarjan 120 kiloisissa Tapio Ruohonen (100 kg). Laine pelasi puoli tuntia, heitti 20 pistettä (kolmoset 5/8), otti kuusi levypalloa ja antoi neljä koriin johtanutta syöttöä. Pronssia pokkasi M60-sarjan 93 kiloisissa Reino Wahlroos (130 kg). Meiltä puuttui vähän rentous. Hänen korvasi kentällä pikkusisko Roosa Heikkiniemi. VaLePa teki historiaa kolmituntisessa trillerissä Mestarien liiga alkoi riemukkaalla kotivoitolla.. JOULUKUUTA 2017 Salolaiset penkkasivat kuusi SM-mitalia VOIMANOSTO Salolaisnostajat voittivat yhteensä kuusi SM-mitalia viime viikonloppuna Tammisaaressa järjestetyistä klassisen penkkipunnerruksen SM-kisoissa. SSS | Juha Tuuna Riku Laine ratkaisi divarin kärkiottelun KORIPALLO Vilppaan sopimuspelaaja Riku Laine pelasi neljännen kerran tällä kaudella kasvattajaseuransa Kaarinan Ura Basketin riveissä miesten I divisioona A:ta. VaLePalla oli jo kaksi eräpalloakin, mutta Thessaloniki kesti. Nokialle palannut serbisentteri Dragan Labovic aloitti kymmenellä pisteellä. Se oli ensimmäinen peli ja ensimmäinen voitto kuitenkin. Klassisessa penkkipunnerruksen kaikkien ikäluokkien ja sarjojen yhteiset MM-kisat käydään toukokuussa Helsingissä ja viikonlopun tulosten perusteella salolaisille on odotettavissa edustuspaikkoja kotikisoihin. Hämeenlinnan Elenia-areenassa oli katsojia 2?548. –?Se oli hyvää vääntöä ja hyvää lentopalloa
uu u SSS-pistekilpailu: Kosonen 3, Czakan 2, Heikkiniemi 1. minuutilla komealla soololla. uu u Pistekilpailun tilanne: Czakan 12, Kosonen 8, Ronja Heikkiniemi 5, Hämäläinen ja Laak 4, Kukkonen ja Viktoriia Tuchashvili 3, Kettunen 2, Roosa Heikkiniemi 1. Vaati aivan valtavan määrän aikaa ja töitä organisaatioltamme. Libero Hillaelina Hämäläisen vastaanottoprosentti: 56. Siinä pitää myös minun valmentajan ottaa vastuuta, Keränen ynnäsi. uu u Yleisöä: 561. Tappara voitti Pelicansin jatkoajan jälkeen 3–2. Lisäksi hän oli väliaikaisena päävalmentajana kaudella 2004– 2005. –?Pitkään tätä suunniteltiin. Keränen ei omille pelaajilleen juuri kiitosta antanut. Ruohomaa tuuletti 16 000 katsojan edessä Entinen liigavalmentaja Mikko Saarinen on kuollut Mikko Saarinen on kuollut 47-vuotiaana Tappara ja Pelicans kertoivat tiistaina kotisivuillaan. osaottelu Kralovo Pole Brno–LP Salo Mestska Hala Vodova kello 19 Suomen aikaa. Libero Julia Porsangerin vastaanottoprosentti: 38. Eilinen ottelu oli Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaottelu, johon oli vapaa pääsy, mikäli toi mukanaan Suomen lipun. Tempaus oli onnistunut, sillä 205 katsojaa saapui otteluun Suomen lipun kanssa – he nostivat ottelun yleisömäärän 561:een, joka on keskivertoa suurempi. Jokerien ja Pietarin SKA:n lauantainen pelattu KHL-ottelu kokosi Kaisaniemen tilapäiskatsomoon lähes 18?000 katsojaa. uu u LP-Vampula: Tilda Oikari 4/-3, Sarah Blomgren 5/-2, Katja Metsäkoivu 2/+2, Jenni Jantunen 3/+3, Veda Mansikkaviita 0/-1, Hilkka Hujanen 7/0, Susanna Sutki 1/+1, Roosa Nieminen 6/+4. Aina kun HIFK pelaa, se sytyttää. Mikko Esko pyöritti mestarillisesti VaLePan peliä Hämeenlinnassa. –?Emme edes ajattele tässä vaiheessa (talous-)numeroita. – Jos kentällä ei oikein tiedä, millä tavalla palloa kulloinkin saa käsitellä, ei se palvele suomalaista liigalentopalloa tai -palloilijoita, kuului valmentajien julkilausuma. L E H T I K U V A / R O N I R E K O M A A. Pikkusisko otti isosiskon pelipaikan NAISTEN MESTARUUSLIIGA LP Viesti–LP-Vampula 3–0 (25–14, 25–17, 25–16) uu u LP Viestin pisteet/plusmiinus: Viktoriia Tuchashvili (passari) 2/+2, Roosa Heikkiniemi 9/+2, Noora Kosonen 13/+9, Anna Czakan 8/+6, Elina Käsnänen (passari) 1/0, Tuuli Kukkonen 0/-1, Saana Lindgren 0/-2, Pilvi Kettunen 6/+4, Kertu Laak 15/+10, Ella Eloranta 3/+3. Alussa petti jalat ja myöhemmin pää. uu u LP Viestin seuraava ottelu: tiistaina 12.12. On sovittu porukan kanssa alkuviikosta, että teemme mahdollisimman hienot bileet, lasketaan ne rahat sitten myöhemmin, Valtanen jatkoi. LP Viestin laitapelaajat onnistuivat, sillä Kosonen (13/+9) uurasti myös hyökkäyspäässä mukavin tehoin. Rakicin ensimmäinen ottelu on edessä myöhemmin. Liigassa hänet nähtiin päävalmentajana myös espoolaisessa Bluesissa kaudella 2012–2013. –?Eipä ollut urani helpoin peli. Keskipelaajaosaston tuorein vahvistus Dubravka Rakic oli jo esittelyssä pelipaidassa numero 14. Hakkuri Kertu Laak sai taas paljon passeja ja oli jälleen LPVampulan ykköskaatajia, vaikka hänellekin tulee vielä niitä ”junnuvirheitä”. HIFK muisti Niinistöä lahjalla, sillä pienet luistimet ja rightin puolinen jääkiekkomaila matkasivat Tamminiemeen. Kärpät johti 3–0, mutta HIFK:n legendoihin kuuluva Heikki Riihiranta ennakoi kotijoukkueen kirin. Kärpät löi HIFK:n Kaisaniemen ulkojääottelussa. kierroksen 1. Yritin uittaa puikoista, mutta vasta reboundista (paluukiekosta) meni sisään, ottelun ykköstähti Ruohomaa kuvasi. Oli kunnia-asia pitää surunauhaa Mikon muistolle, Tapparan herrasmieskapteeni Jukka Peltola sanoi Pelicans-ottelun jälkeen liikuttuneena. Aseena piti olla onnistuneen vastaanoton jälkeen rohkeat hyökkäykset, mutta nyt niitä ei nähty. Kumpikin selvisi urakasta suhteellisen hyvillä onnistumisprosenteilla. Saarinen työskenteli Tapparassa päävalmentajana 2008–2010. Kärppien Mikael Ruohomaa oli Kaisaniemen ulkojään kunkku. CEV Cupin 2. –?Itselläni HIFK-vuosia on koossa 50. Osa yleisöstä ei kuitenkaan ehtinyt paikoilleen tungoksen takia, ja HIFK rajasi maksimikapasiteetiksi 16?000 silmäparia. Tämä peli ulkona tuo mieleen omat junioriajat ja jopa mestaruussarjapelit, Riihiranta muisteli. Hän kantoi ison vastuun aloitusten nostossa Noora Kososen kanssa. – Emme olleet tänään henkisesti lainkaan pelissä mukana. Pelicansin liigaryhmässä hän oli apuvalmentajana 2014–2016. Ottelu oli loppuunmyyty. KESKIVIIKKONA 6. Ulkoilmaottelun järjestäminen laittoi seuran lujille, mutta tapahtuma onnistui. ”Hiltsu” esitteli jälleen muutamaan otteeseen hienoa tekniikkaansa hakiessaan palloja peliin kentän pinnasta. HIFK selvisi sekin voittajaksi, vaikka Kärpät vei mittelöstä pisteenemmistön. LP Viestin keskipelaajista Anna Czakan oli terävänä verkolla vähillä virheillä, eikä paljoa hänestä jäänyt jälkeen aina iloisella ilmeellä pelaava Pilvi Kettunen, joka teki joukkueen kuudesta torjuntapisteestä neljä. –?Tämä oli mahtava tapahtuma, yhteisöllisyys ja ääni, mitä etelän ja pohjoisen kannattajat sulassa sovussa saivat aikaan, HIFK:n Valtanen kehui. Katsomo repesi isoon huutoon, kun Erik Thorell viimeisteli ajassa 59.00 tilanteeksi 3–3. Keränen ja Lemminkäinen ihmettelivät Mestaruusliigan tuomarilinjaa, jota he pitävät varsin epävarmana. Tunteet olivat edelleen pinnassa, vaikka olen jo ehtinyt käsitellä Mikon poismenoa muutaman päivän ajan. Emme voi tulle liigaotteluun näin huonosti valmistautuneena. Tänä iltana huomasi, että kaikki on ollut sen arvoista, HIFK:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen kommentoi. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 25 Liigakärkeen noussut LP Viesti myllytti LP-Vampulan – 205 katsojaa tuli ilmaiseksi sisälle Suomen lipun kanssa. Tapahtumaa kunnioitti myös presidentti Sauli Niinistö. Niin kävikin kuin käsikirjoitettuna, sillä Patrik Carlssonin ja Oliwer Kasken osumilla tilanne oli 2–3. –?Pelaan itsekin rightia, Niinistö hauskuutti kuulijoita. Saarinen työskenteli pitkään tamperelaisseuran organisaatiossa. L E H T I K U V A / M A R K K U H E I K K I L Ä STT | Tomi Siren JÄÄKIEKKO Sarjakärki Kärpät nappasi Helsingin Kaisaniemen ulkojääottelusta 4–3-jatkoaikavoiton, kun keskushyökkääjä Mikael Ruohomaa taiteli illan toisensa 62. LP Viesti puolusti tuttuun tapaan libero Hillaelina Hämäläisen johdolla tukun LP-Vampulan harvoja onnistuneita hyökkäyksiä. –?Tuli pieni rako vastustajan puolustajaan ja ajattelin huijata sitä, onnistuin legendaarisessa jalkakynässä. LP Viestin myllytys jäi kaivelemaan LP Vampulan valmentaja Arttu Kerästä
ilmoitukset@sss.fi Löytölaari: sss.mainostaja.com Otso onnittelee: lastenpalsta@sss.fi, MEDIAMYYNTI Yritysasiakkaiden ilmoitukset www.sssmedia.fi Valmistettavat ilmoitukset: materiaali 2 arkipäivää ennen julkaisua. klo 7.00-12.00 Salo: Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, Puhelin: (02) 269 3434 Muut alueet: Lounais-Suomen Tietojakelu Oy Puhelin: (02) 269 3434 ASIAKASPALVELU Tilaajapalvelu 02 770 2626 Yksityishenkilöiden ilmoitukset: Örninkatu 14, 2.krs. 3–2 (1–1, 1–1, 0–0, 1–0) Ässät–Sport 4–3 (1–1, 0–1, 3–1) KooKoo–SaiPa 2–3 (1–0, 1–1, 0–2) Pelicans–Tappara ja. alv. Kunkkunumero: 15. alv. ma-pe klo 8.30-15.30, Puhelin: (02) 770 2610. Seagulls: Remy Abell 26/3, Jermaine Marshall 17/6, Derek Jackson 15/9, Timo Heinonen 14/7, Carl Lindbom 8/2, Alex Vaenerberg 5/1, Kayel Locke 2/5, Antti Niskanen 2/0. Läntisen alueen Minipoikien I divisioona: BC Nokia–Vilpas Red 56–38, Ura Basket Red–Vilpas Red 47–26. 10%) 14,50/kk (kesto) Tilaukset toimitetaan force major -varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset, tms.). JAKELUHÄIRIÖPÄIVYSTYS Arkisin klo 6.00-16.30 Viikonlop. Ilta-arvonta: 2, 10, 12, 13, 17, 21, 24, 28, 30, 31, 34, 36, 45, 46, 47, 49, 50, 57, 65, 70. Erotuomarit: Miltiadis Ioannidis, Matti Eskola, Jukka Mustapää. klo 7.00-12.00 Salo: Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, Puhelin: (02) 269 3434 Muut alueet: Lounais-Suomen Tietojakelu Oy Puhelin: (02) 269 3434 ASIAKASPALVELU Tilaajapalvelu 02 770 2626 Yksityishenkilöiden ilmoitukset: Örninkatu 14, 2.krs. Puhelin: (02) 770 2562 PAINOPAIKKA: Salon Lehtitehdas, Salo 2017 ISSN 0782-5404 Sanomalehtien Liiton jäsen 7-päiväinen sanomalehti Kokonaistavoittavuus 70 000 (KMT SL 2016) JULKAISIJA Salon Seudun Sanomat Oy Toimitusjohtaja Jaakko Ketonen Päätoimittaja Ville Pohjonen Örninkatu 14, Salo Postiosoite: PL 117, 24101 Salo Puhelin: (02) 770 21 (vaihde) etunimi.sukunimi@sss.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: (02) 770 2626 Avoinna klo 8.00-16.00 tilaajapalvelu@sss.fi www.tilaajapalvelija.fi TILAUSHINNAT PAPERI +DIGI 1.12.2017 alkaen: Kestotilaus 29,22/kk (sis. maalis 24 R TULOSPÖRSSI FUTSAL Stjördal, Norja, miesten PM-kilpailut, 1. 10% /24 %) 12/6/4 kk erissä Määräaikaistilaus 35,40/kk (sis. Painovalmiit aineistot: edellisenä arkipäivänä klo 14.00 mennessä ilmoitukset@sss.fi TOIMITUS ma-pe klo 8.30-23.00 la klo 14.45-23.00 su klo 15.00-23.00 Uutistoimitus: (02) 770 2314 toimitus@sss.fi Urheilu: (02) 770 2309 ALUETOIMITUS Heikintie 4, Somero. Painovalmiit aineistot: edellisenä arkipäivänä klo 14.00 mennessä ilmoitukset@sss.fi TOIMITUS ma-pe klo 8.30-23.00 la klo 14.45-23.00 su klo 15.00-23.00 Uutistoimitus: (02) 770 2314 toimitus@sss.fi Urheilu: (02) 770 2309 ALUETOIMITUS Heikintie 4, Somero. ilmoitukset@sss.fi Löytölaari: sss.mainostaja.com Otso onnittelee: lastenpalsta@sss.fi, MEDIAMYYNTI Yritysasiakkaiden ilmoitukset www.sssmedia.fi Valmistettavat ilmoitukset: materiaali 2 arkipäivää ennen julkaisua. alv. ma-pe klo 8.30-15.30, Puhelin: (02) 770 2610. klo 7.00-12.00 Salo: Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, Puhelin: (02) 269 3434 Muut alueet: Lounais-Suomen Tietojakelu Oy Puhelin: (02) 269 3434 ASIAKASPALVELU Tilaajapalvelu 02 770 2626 Yksityishenkilöiden ilmoitukset: Örninkatu 14, 2.krs. ilmoitukset@sss.fi Löytölaari: sss.mainostaja.com Otso onnittelee: lastenpalsta@sss.fi, TOIMITUS ma-pe klo 8.30-23.00 la klo 14.45-23.00 su klo 15.00-23.00 Uutistoimitus: (02) 770 2314 toimitus@sss.fi Urheilu: (02) 770 2309 PAINOPAIKKA: Salon Lehtitehdas, Salo 2017 ISSN 0782-5404 SALON SEUDUN SANOMAT SALON SEUDUN SANOMAT SALON SEUDUN SANOMAT SALON SEUDUN SANOMAT SALON SEUDUN SANOMAT SALON SEUDUN SANOMAT SALON SEUDUN SANOMAT PÄIVÄN PELIT KAIKKI TAI EI MITÄÄN Oikeat numerot: 1, 2, 4, 6, 7, 10, 14, 16, 17, 18, 20, 23. NHL maanantaina (suomalaistilastot) Florida–NY Islanders 4–5 (1–1, 2–3, 1–0, 0–0, 0–1) F: Aleksander Barkov 1+0. Jokerien maalit: Henri Ikonen, Tommi Kivistö, Marko Anttila, Ryan Zapolski 38/40 torjuntaa. 10% /24 %) 12/6/4 kk erissä Määräaikaistilaus 35,40/kk (sis. JAKELUHÄIRIÖPÄIVYSTYS Arkisin klo 6.00-16.30 Viikonlop. alv. LENTOPALLO Naisten Mestaruusliiga: LP Viesti–LP-Vampula 3–0 (25–14, 25– 17, 25–16) LP Viesti 10 8 1 1 29–8 27 Pölkky 13 8 3 2 30–18 27 OrPo 11 8 1 2 28–10 26 HPK 12 6 4 2 32–15 26 LiigaPloki 12 6 1 1 4 24–19 21 Jymy 11 3 1 2 5 18–25 13 LP Kangasala 12 1 1 2 8 13–33 7 LP-Vampula 11 1 2 8 10–28 7 WoVo 12 2 10 8–36 2 Seuraavat ottelut: 8.12. Puhelin: (02) 770 2562 PAINOPAIKKA: Salon Lehtitehdas, Salo 2017 ISSN 0782-5404 Sanomalehtien Liiton jäsen 7-päiväinen sanomalehti Kokonaistavoittavuus 70 000 (KMT SL 2016) JULKAISIJA Salon Seudun Sanomat Oy Toimitusjohtaja Jaakko Ketonen Päätoimittaja Ville Pohjonen Örninkatu 14, Salo Postiosoite: PL 117, 24101 Salo Puhelin: (02) 770 21 (vaihde) etunimi.sukunimi@sss.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: (02) 770 2626 Avoinna klo 8.00-16.00 tilaajapalvelu@sss.fi www.tilaajapalvelija.fi TILAUSHINNAT PAPERI +DIGI 1.12.2017 alkaen: Kestotilaus 29,22/kk (sis. alv. ma-pe klo 8.30-15.30, Puhelin: (02) 770 2610. valintakilpailu: 2) Lotta Loimusto, 44,24, 20) Marja Andreeva, 31,06, 25) Sini Rantonen, 29,56 Raisio, aluekilpailu Silmut Ao: 8) Vilma Piipponen, 26,63, 9) Emma Elovaara, 22,57 Raisio, debytantit kutsukilpailu: 1) Veera Paatero, 44,77, 7) Aada Somerpalo, 30,78 Raisio, aikuiset kutsukilpailu, gold: 1) Johanna Oranta, 33,30... ma-pe klo 8.30-15.30, Puhelin: (02) 770 2610. 10% /24 %) 12/6/4 kk erissä Määräaikaistilaus 35,40/kk (sis. JAKELUHÄIRIÖPÄIVYSTYS Arkisin klo 6.00-16.30 Viikonlop. NBA maanantaina (suomalaistilastot) Chicago–Cleveland 91–113 (Chi: Lauri Markkanen 13/7/1s) Itäisen konferenssin jumbona oleva Chicago on voittanut kolme ottelua 22:sta. klo 7.00-12.00 Salo: Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, Puhelin: (02) 269 3434 Muut alueet: Lounais-Suomen Tietojakelu Oy Puhelin: (02) 269 3434 ASIAKASPALVELU Tilaajapalvelu 02 770 2626 Yksityishenkilöiden ilmoitukset: Örninkatu 14, 2.krs. 10%) 14,50/kk (kesto) Tilaukset toimitetaan force major -varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset, tms.). ilmoitukset@sss.fi Löytölaari: sss.mainostaja.com Otso onnittelee: lastenpalsta@sss.fi, MEDIAMYYNTI Yritysasiakkaiden ilmoitukset www.sssmedia.fi Valmistettavat ilmoitukset: materiaali 2 arkipäivää ennen julkaisua. ma-pe klo 8.30-15.30, Puhelin: (02) 770 2610. TAITOLUISTELU SalPan luistelijoiden tuloksia: Lohja, kutsukilpailu Aluenoviisit: 3) Peppi-Lotta Puhakka, 44,33, 5) Elli Elo, 41,67, 7) Senia Roos, 38,67 Minit: 5) Milla Kyynäräinen, 39,00, 7) Amalia Savolainen, 35,00, 11) RoosaMaria Lindblom, 32,67, 13) Anna Evstafyeva, 30,67, 14) Ella Lahti, 28,67 Alue-silmut: 3) Miika Kangassuo, 40,33, 5) Margarita Livshits, 40,00, 6) Elsi Takatalo, 38,33, 13) Roosa Jokimies, 33,67 Taitajat: 11) Essi Pyykkö, 35,00, 21) Ruut Miikkulainen, 25,67, 27) Emma Kuusinen, 13,67 28) Anni Sorvari, 13,33 Tintit: 3) Minea Alaraappana, 23,33. 10% /24 %) 1/2/3 kk Digilehti (sis. JÄÄKIEKKO Liiga: HIFK–Kärpät ja. 10% /24 %) 1/2/3 kk Digilehti (sis. Vilpas White–RaPy Sininen 50–39, Pälkäneen Luja-Lukko–Vilpas White 36–46 Vilppaan pisteet: Leonardo Starckman Soza 15, Joonas Jauhojärvi 6, Eelis Lahti 21, Joonas Aaltonen 8, Mino Koskinen 10, Miro Sirkiä 14, Otto Iltanen 8, Arttu Satola 10, Jesse Kakko, Eino Eklund 4. JAKELUHÄIRIÖPÄIVYSTYS Arkisin klo 6.00-16.30 Viikonlop. Puhelin: (02) 770 2562 PAINOPAIKKA: Salon Lehtitehdas, Salo 2017 ISSN 0782-5404 Sanomalehtien Liiton jäsen 7-päiväinen sanomalehti Kokonaistavoittavuus 70 000 (KMT SL 2016) JULKAISIJA Salon Seudun Sanomat Oy Toimitusjohtaja Jaakko Ketonen Päätoimittaja Ville Pohjonen Örninkatu 14, Salo Postiosoite: PL 117, 24101 Salo Puhelin: (02) 770 21 (vaihde) etunimi.sukunimi@sss.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: (02) 770 2626 Avoinna klo 8.00-16.00 tilaajapalvelu@sss.fi www.tilaajapalvelija.fi TILAUSHINNAT PAPERI +DIGI 1.12.2017 alkaen: Kestotilaus 29,22/kk (sis. klo 7.00-12.00 Salo: Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, Puhelin: (02) 269 3434 Muut alueet: Lounais-Suomen Tietojakelu Oy Puhelin: (02) 269 3434 ASIAKASPALVELU Tilaajapalvelu 02 770 2626 Yksityishenkilöiden ilmoitukset: Örninkatu 14, 2.krs. 10% /24 %) 1/2/3 kk Digilehti (sis. alv. 10% /24 %) 12/6/4 kk erissä Määräaikaistilaus 35,40/kk (sis. HPK–OrPo. alv. KENO Päiväarvonta: 8, 15, 23, 25, 28, 30, 33, 35, 42, 44, 47, 48, 54, 56, 57, 59, 60, 65, 66, 67. 10% /24 %) 1/2/3 kk Digilehti (sis. ilmoitukset@sss.fi Löytölaari: sss.mainostaja.com Otso onnittelee: lastenpalsta@sss.fi, MEDIAMYYNTI Yritysasiakkaiden ilmoitukset www.sssmedia.fi Valmistettavat ilmoitukset: materiaali 2 arkipäivää ennen julkaisua. Kunkkunumero: 46 SYNTTÄRIT Voittorivi: 26. Nashville–Boston 5–3 (2–0, 2–1, 1–2) N: Pekka Rinne 37/40 torjuntaa. ma-pe klo 8.30-15.30, Puhelin: (02) 770 2610. 10%) 14,50/kk (kesto) Tilaukset toimitetaan force major -varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset, tms.). alv. alv. alv. Puhelin: (02) 770 2562 PAINOPAIKKA: Salon Lehtitehdas, Salo 2017 ISSN 0782-5404 Sanomalehtien Liiton jäsen 7-päiväinen sanomalehti Kokonaistavoittavuus 70 000 (KMT SL 2016) JULKAISIJA Salon Seudun Sanomat Oy Toimitusjohtaja Jaakko Ketonen Päätoimittaja Ville Pohjonen Örninkatu 14, Salo Postiosoite: PL 117, 24101 Salo Puhelin: (02) 770 21 (vaihde) etunimi.sukunimi@sss.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: (02) 770 2626 Avoinna klo 8.00-16.00 tilaajapalvelu@sss.fi www.tilaajapalvelija.fi TILAUSHINNAT PAPERI +DIGI 1.12.2017 alkaen: Kestotilaus 29,22/kk (sis. JAKELUHÄIRIÖPÄIVYSTYS Arkisin klo 6.00-16.30 Viikonlop. 10% /24 %) 12/6/4 kk erissä Määräaikaistilaus 35,40/kk (sis. SalPasta osallistuivat myös Aada Sorvari, Sanni Nikkinen, Maisa Rahko, Ada Wahlsten, Sara Nevalainen, Vappu Sairanen, Emma Hillervo, Cecilia Ruzza ja Alisa Karttunen Silmut B: 12) Jemina Savolainen, 42,00, 14) Moona Rahko, 41,00, 22) Miisa Mustonen, 38,00 Tikkurila, noviisien 1. 10%) 14,50/kk (kesto) Tilaukset toimitetaan force major -varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset, tms.). B: Tuukka Rask 10/11 torjuntaa (peliin ajassa 24.10, tilanteessa 4–0). Yleisö: 618. alv. alv. alv. ma-pe klo 8.30-15.30, Puhelin: (02) 770 2610. 10%) 14,50/kk (kesto) Tilaukset toimitetaan force major -varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset, tms.). Painovalmiit aineistot: edellisenä arkipäivänä klo 14.00 mennessä ilmoitukset@sss.fi TOIMITUS ma-pe klo 8.30-23.00 la klo 14.45-23.00 su klo 15.00-23.00 Uutistoimitus: (02) 770 2314 toimitus@sss.fi Urheilu: (02) 770 2309 ALUETOIMITUS Heikintie 4, Somero. klo 7.00-12.00 Salo: Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, Puhelin: (02) 269 3434 Muut alueet: Lounais-Suomen Tietojakelu Oy Puhelin: (02) 269 3434 ASIAKASPALVELU Tilaajapalvelu 02 770 2626 Yksityishenkilöiden ilmoitukset: Örninkatu 14, 2.krs. 3) Sofi Rantanen, 29,70 VOIMANOSTO Tammisaari, klassisen penkkipunnerruksen SM-kilpailut Salolaisten tuloksia N17 72 kg: 1) Suvi Heinonen SalVo 70 kg N50 63 kg: 1) Margetta Salminen LVKTeam 67,5 kg M60 66 kg: 1) Martti Kilpeläinen SalVo 122,5 kg M40 105 kg: 2) Jarno Ruohonen SalVo 192,5 kg M60 120 kg: 2) Tapio Ruohonen SalVo 100 kg M60 93 kg: 3) Reino Wahlroos SalVo 130 kg M20 74 kg: 4) Simo Halla SalVo 97,5 kg. Painovalmiit aineistot: edellisenä arkipäivänä klo 14.00 mennessä ilmoitukset@sss.fi TOIMITUS ma-pe klo 8.30-23.00 la klo 14.45-23.00 su klo 15.00-23.00 Uutistoimitus: (02) 770 2314 toimitus@sss.fi Urheilu: (02) 770 2309 ALUETOIMITUS Heikintie 4, Somero. ilmoitukset@sss.fi Löytölaari: sss.mainostaja.com Otso onnittelee: lastenpalsta@sss.fi, TOIMITUS ma-pe klo 8.30-23.00 la klo 14.45-23.00 su klo 15.00-23.00 Uutistoimitus: (02) 770 2314 toimitus@sss.fi Urheilu: (02) 770 2309 PAINOPAIKKA: Salon Lehtitehdas, Salo 2017 ISSN 0782-5404 Sanomalehtien Liiton jäsen 7-päiväinen sanomalehti Kokonaistavoittavuus 70 000 (KMT SL 2016) JULKAISIJA Salon Seudun Sanomat Oy Toimitusjohtaja Jaakko Ketonen Päätoimittaja Ville Pohjonen Örninkatu 14, Salo Postiosoite: PL 117, 24101 Salo Puhelin: (02) 770 21 (vaihde) etunimi.sukunimi@sss.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: (02) 770 2626 Avoinna klo 8.00-16.00 tilaajapalvelu@sss.fi www.tilaajapalvelija.fi TILAUSHINNAT PAPERI +DIGI 1.12.2017 alkaen: Kestotilaus 29,22/kk (sis. 10% /24 %) 1/2/3 kk Digilehti (sis. 2–3 (0–2, 1–0, 1–0, 0–1) KalPa–HPK 5–2 (3–0, 1–2, 1–0) Kärpät 30 18 5 2 5 100–58 66 Tappara 31 14 6 5 6 90–63 59 TPS 30 15 2 6 7 90–75 55 HIFK 30 13 2 7 8 78–66 50 KalPa 30 13 3 3 11 67–66 48 SaiPa 30 11 6 3 10 70–80 48 JYP 29 14 1 3 11 83–71 47 Lukko 30 11 6 2 11 72–62 47 Ässät 30 11 6 2 11 80–86 47 Pelicans 30 11 3 5 11 88–87 44 KooKoo 30 9 4 7 10 86–90 42 HPK 30 9 4 17 66–76 35 Ilves 30 8 4 1 17 79–106 33 Sport 30 6 3 5 16 76–106 29 Jukurit 30 6 1 5 18 55–88 25 Seuraavat ottelut: huomena Sport– Kärpät, 8.12. KTP-Basket– Korihait, Pyrintö–Seagulls. KalPa–SaiPa, HPK–TPS, Lukko–Ässät, KooKoo–Pelicans, KHL (suomalaistilastot): Tsherepovets–Jokerit 2–3 (1–0, 0–3, 1–0). JOULUKUUTA 2017 B.VIRTANEN FINGERPORI VIIVI JA WAGNER Sanomalehtien Liiton jäsen 7-päiväinen sanomalehti Kokonaistavoittavuus 70 000 (KMT SL 2016) JULKAISIJA Salon Seudun Sanomat Oy Toimitusjohtaja Jaakko Ketonen Päätoimittaja Ville Pohjonen Örninkatu 14, Salo Postiosoite: PL 117, 24101 Salo Puhelin: (02) 770 21 (vaihde) etunimi.sukunimi@sss.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: (02) 770 2626 Avoinna klo 8.00-16.00 tilaajapalvelu@sss.fi www.tilaajapalvelija.fi TILAUSHINNAT PAPERI +DIGI 1.12.2017 alkaen: Kestotilaus 29,22/kk (sis. alv. Vilppaan pisteet: Lauri Elomaa 4, Jonne Aho, Joonas Jauhojärvi, Eelis Lahti 10, Miro Sirkiä 2, Anton Lundström 8, Arttu Satola 12, Lenni Heinäsuo 4, Lukas Lehtonen 24. päivä: Suomi–Ruotsi 6–1 (1–1) Suomi kohtaa tänään Grönlannin. KORIPALLO Korisliiga: BC Nokia–Seagulls 85–89 (22–27, 20– 20, 20–24, 23–18) BC Nokia: Leyton Hammonds 25/8, Eldar Skamo 14/6, Vincent Council 13/5/10 syöttöä, Daniel Dolenc 10/2, Dragan Labovic 10/5, Lawrence Gilbert jr. alv. 10%) 14,50/kk (kesto) Tilaukset toimitetaan force major -varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset, tms.). klo 7.00-12.00 Salo: Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, Puhelin: (02) 269 3434 Muut alueet: Lounais-Suomen Tietojakelu Oy Puhelin: (02) 269 3434 ASIAKASPALVELU Tilaajapalvelu 02 770 2626 Yksityishenkilöiden ilmoitukset: Örninkatu 14, 2.krs. alv. alv. 6/3, Niko Mattila 5/3, Aapeli Alanen 2/3. ilmoitukset@sss.fi Löytölaari: sss.mainostaja.com Otso onnittelee: lastenpalsta@sss.fi, MEDIAMYYNTI Yritysasiakkaiden ilmoitukset www.sssmedia.fi Valmistettavat ilmoitukset: materiaali 2 arkipäivää ennen julkaisua. JAKELUHÄIRIÖPÄIVYSTYS Arkisin klo 6.00-16.30 Viikonlop. Painovalmiit aineistot: edellisenä arkipäivänä klo 14.00 mennessä ilmoitukset@sss.fi TOIMITUS ma-pe klo 8.30-23.00 la klo 14.45-23.00 su klo 15.00-23.00 Uutistoimitus: (02) 770 2314 toimitus@sss.fi Urheilu: (02) 770 2309 ALUETOIMITUS Heikintie 4, Somero. 10% /24 %) 1/2/3 kk Digilehti (sis. 26 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. Puhelin: (02) 770 2562 PAINOPAIKKA: Salon Lehtitehdas, Salo 2017 ISSN 0782-5404 Sanomalehtien Liiton jäsen 7-päiväinen sanomalehti Kokonaistavoittavuus 70 000 (KMT SL 2016) JULKAISIJA Salon Seudun Sanomat Oy Toimitusjohtaja Jaakko Ketonen Päätoimittaja Ville Pohjonen Örninkatu 14, Salo Postiosoite: PL 117, 24101 Salo Puhelin: (02) 770 21 (vaihde) etunimi.sukunimi@sss.fi JAKELUHÄIRIÖPÄIVYSTYS Arkisin klo 6.00-16.30 Viikonlop. alv. 3–4 (0–0, 0–3, 3–0, 0–1) Ilves–Lukko 2–1 (1–1, 1–0, 0–0) Jukurit–TPS ja. Vilpas 16 12 4 1442–1312 24 Kouvot 15 10 5 1292–1211 20 Pyrintö 14 8 6 1259–1151 16 Seagulls 13 8 5 1127–1043 16 Espoo United 15 8 7 1350–1335 16 Karhubasket 15 9 6 1324–1278 18 Kataja 12 6 6 1038–1004 12 BC Nokia 14 6 8 1202–1253 12 KTP-Basket 15 5 10 1229–1300 10 Kobrat 13 3 10 1117–1258 6 Korihait 14 3 11 1124–1359 6 Seuraavat ottelut: 8.12. Calgary–Philadelphia 2–5 (1–1, 1–3, 0–1) P: Valtteri Filppula 1+1. 10% /24 %) 12/6/4 kk erissä Määräaikaistilaus 35,40/kk (sis
P. 040 565 4905. Tule yksin tai koko perheen kanssa uimaan, saunomaan ja viettämään mukavaa iltaa. Ostan/myyn osakeyhtiöitä. 0400 533 117 LÄHITUOTTAJIEN MYYNTIPÄIVÄ 9.12. Mikäli tarvitset kyytiä tilaisuuteen ota yhteyttä Risto Keto-ojaan p. Tervetuloa! Tilaa joulukalkkunasi ajoissa Aidosti savupalvattua kalkkunaa Lähiruokaa! • jouluksi • uudeksivuodeksi • vuoden muihin juhliin • (02) 479 8914 www.saksantila.. 050 567 2787, 0500 740 453 Kulttuuritalo Villin joulumyyjäiset 7.-10.12. Voit hoitaa kaiken tilausasioinnin myös helposti verkossa. Kahvio. SALON SOSIALIDEMOKRAATTINEN TYÖVÄENYHDISTYS Salon Työväenyhdistyksen saunailta Lehmijärven Rantapirtillä tiistaina 27.6. klo 18 alkaen. klo 18:30 JahTiPOTTi 320 € , KinKKuarVOnTa! Vain käteismaksu. Tarjolla makkaraa sekä pullakahvit. KESKIVIIKKONA 6. KAARLO NIINPÄ, MUTTA TÄMÄ ON KUIVAA KUUMUUTTA 1796 www.salo.fi/suomi100 Salon kaupunki, Salon seurakunta ja kansalaisjärjestöt toivottavat kaikille salolaisille hyvää itsenäisyyspäivää! Osakkeita LOUNEA ym. Poliittinen katsaus Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja Juha Vanhanen Kunnallisjärjestön hallitus Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Tilaajapalvelu palvelee sinua puhelimitse 02 770 2626 (ark. OSTAMME 0405009310 kuolinpesät / irtaimet kotimaista taidelasia vanhoja huonekaluja kotimaista posliinia Sääntömääräinen syyskokous to 14.12. klo 10.00–15.00 Perttelin kotakahvila Isohiidentie 364, Pertteli puh. Poliittisen tilannekatsauksen saapuu pitämään kansanedustaja Lauri Ihalainen. Poliittisen tilannekatsauksen saapuu pitämään kansanedustaja Lauri Ihalainen. 045 112 5015 PERUNAA porkkanaa sekä lanttua Inkereellä Osuuspankin parkkipaikalla pe 8.12. 040 565 4905. HÄN OLI KAMALA MIES. klo 18 alkaen. Salon Työväenyhdistys onnittelee satavuotiasta Suomea Kutsumme Sinut tutustumaan yhdistyksen vaiheisiin Suomen itsenäisyyden aikana. Tule yksin tai koko perheen kanssa uimaan, saunomaan ja viettämään mukavaa iltaa. klo 16-18. Tarjolla makkaraa sekä pullakahvit. klo 8.00 – 16.00) Miten voimme auttaa. 040 565 4905. tilaajapalvelija.fi SALON SEUDUN SANOMAT SSS.fi. ME KAIKKI TIESIMME MIHIN HÄN OLI MENOSSA. Poliittisen tilannekatsauksen saapuu pitämään kansanedustaja Lauri Ihalainen. to-pe klo 12-18 la-su klo 10-14 Vähäsillankatu 9 Salo OSTETAAN LOUNEAN OSAKKEITA (ENTINEN SALON JA FORSSAN SEUDUN PUHELIN) SOITA 044 35 35 300 www.otc.. alk. SAKSAN TILA, PIIKKIÖ Puh. 040 506 4134 TERVETULOA! TAPAHTUMAT OSTETAAN MYYTÄVÄNÄ HUVIT KOKOUKSET SALON SOSIALIDEMOKRAATTINEN TYÖVÄENYHDISTYS Salon Työväenyhdistyksen saunailta Lehmijärven Rantapirtillä tiistaina 27.6. Tarjolla makkaraa sekä pullakahvit. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 27 IPANAVALTA RAUTA–REETTA LASSI JA LEEVI MUISTAN SERKKUNI KAARLON HAUTAKIVIKIRJOITUKSEN. klo 9.00. Mikäli tarvitset kyytiä tilaisuuteen ota yhteyttä Risto Keto-ojaan p. Näyttely avoinna perjantaina 8.12. P. SALON SOSIALIDEMOKRAATTINEN TYÖVÄENYHDISTYS Salon Työväenyhdistyksen saunailta Lehmijärven Rantapirtillä tiistaina 27.6. Tule yksin tai koko perheen kanssa uimaan, saunomaan ja viettämään mukavaa iltaa. BING0! Salon VPK:n talo TO 7.12. klo 18.00 Paikka: Salon kaupungin valtuustosali Tammi Tehdaskatu 2, Salo Käsiteltävänä sääntömääräiset syyskokousasiat. klo 14-17 ja sunnuntaina 10.12. Mikäli tarvitset kyytiä tilaisuuteen ota yhteyttä Risto Keto-ojaan p. klo 18 alkaen
Palvelusetelituottaja, omaishoitajien lomitukset. Palvelusetelituottaja. Kehystetty väri-ilmoitus Värillinen logoilmoitus koossa 47 mm x 30 mm, hinta 31 euroa +alv / ilm. 02 733 2761 plusterVeYs – hYMYDent Turuntie 1, 3. 010 414 00 www.mehilainen.fi Muut terVeYDenjA hYVinVoinnin pAlVelut kriisikeskus etAppi Kirkkokatu 10 B 3. 044 263 6441 info@hannesaarinen.fi www.hannesaarinen.fi jAlkAterApiA kAleVAlAinen jäsenkorjAus heli sArpArAntA 040 504 3329 www.salonjoogakeskus.fi www.kansanlaakintaseura.fi leMpeän liikunnAn keskus Kalevalainen jäsenkorjaus, pilates, shindo, äänimaljarentoutus Mira Kallio-Ratia 040 518 3114 info@lempeanliikunnankeskus.fi www.lempeanliikunnankeskus.fi sAnnA nikulA Vilhonkatu 23, Salo, 050 441 3370 sanna@ryhtikorjaamo.fi www.ryhtikorjaamo.fi www.kansanlaakintaseura.fi lääkäripAlVelut LÄÄKÄRIASEMA SALLAB Helsingintie 14, 3. krs p. 044 340 5250 www.pekanpolku.com www.hermoratahieronnanmestarit.fi jAlkAhoitolAt jAlkAhoitolA jAlkA-onni Sairaanhoitaja, jalkahoitaja Marianne Holmström Katrineholminkatu 9, Salo Avoinna sopimuksen mukaan, myös koti ja laitoskäynnit 040 968 8090 jAlkAterApiAkeskus nAViculAre pirkko Vuorinen Raatihuoneenkatu 3, Salo p. 02 733 2211 www.hymydent.fi REISSUHAMMAS Hammashoitoa kotiin! 045 212 83 33 045 212 83 33 HAMMASHOITOA KOTIIN! REISSUHAMMAS Hammashoitoa kotiin! 045 212 83 33 045 212 83 33 Hammaslääkärija suuhygienistipalvelut p. 040 738 0749 www.kehonhyvinvointikeskus.com koulutettu hierojA pekkA innAnen Turuntie 22, Salo, Auringonsalo p. joka toinen keskiviikko, parittomilla viikoilla Nimi ja yhteystiedot Yhteystietojen (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja www-sivu) hinta 11 € + alv /ilm. kerta. 02 727 2800, info@optikkosalo.fi www.optikkosalo.fi tYÖnohjAus tMi MusAkAri FM, Musiikkiterapeutti, työnohjaaja Kari Saarinen p. 040 701 9414, 040 968 8090 Monipuoliset kotihoitoja hoivapalvelut. 045 319 8311 www.marisolas.fi koulutettu hierojA osteopAtiAAn erikoistuVA joonAs koski Asemakatu 12, Salo p. 02 733 2113, 050 522 2025 tainaniemi@ebaana.net länsirAnnAn hAMMAslääkärit Länsiranta 8, Salo p. 0400 414 924 musakari@hotmail.com Kotihoito ja asumispalvelut AsuMispAlVelut PALVELUKESKUS ILOLANSALO Ilolankatu 6 Salo 02 721 3300 www.salva.fi Palveluasumista, tehostettua palveluasumista ja lyhytaikaishoitoa. Toimisto avoinna to klo 15–17. 044 542 7800 www.kotihoitomerivire.fi Turvallinen ja asiakasta arvostava hoivapalvelutuottaja. kerta. krs, Salo p. 02 7317 994, 050 5144 388 Turuntie 19, 24240 SALO www.natasha.fi kAMpAAMot jA pArturit pArturi-kAMpAAMo sAriAnne Asemakatu 5 24100 Salo p. tAMMilehDon pAlVeluAsunnot lisätietoja p. P. 041 502 4624 hoyhtya.ella@hotmail.com kiskon FYsikAAlinen hoitolAitos Fysioterapeutti Hanna Kossila Lääkärintie 4, 25460 Kisko Ajanvaraus: 02 739 1519, 0440 663 413 www.kossila.fi oMt-FYsiosYke Turuntie 1, 3. kerros, Salo p. 731 2300. 045 2128 333 www.reissuhammas.fi sAlon hAMMAslääkärikeskus Turuntie 8 Hammaslääkäri ja suuhygienistipalvelut Ajanvaraus 02-7276600 www.salonhammaslaakarikeskus.fi hierojAt koulutettu hierojA, personAl trAiner jenni BurtsoV 040 826 8627 jenniburtsov@gmail.com fb: pt/koulutettu hieroja Jenni Burtsov koulutettu hierojA/ urheiluhierojA MAri solAs Salon uimahalli p. Kiireetöntä ja ystävällistä palvelua. 02 7311250, 050 325 0683 tMi sAArinen hAnne Turuntie 1, 3. Myös tilapäinen kotihoito ja omaishoitajan vapaa. 02 733 7868 info@avainfysio.fi www.avainfysio.fi FYsioterApeutti Ella Höyhtyä Vilhonkatu 23, 24240 SALO p. 02 736 2020 www.aleksiina.fi kAuneushoitolA helY rosenlunD Annankuja 5, Salo p. 02 721 3300 www.salva.fi tAMMilehDon päiVähoito Lisätietoja p. 02 777 6480 Avoinna ma-ke ja pe 9–16.30, to 9–17 sAlon VAnhA Apteekki Vilhonkatu 8, Plaza, p. 02 727 8302 Asiantuntevaa ja turvallista päivähoitoa vanhuksille Kauneudenhoito, kampaamot ja parturit kAuneuDenhoito kosMetologinen hoitolAkeMikAlio AleksiinA kY Vanha-Turuntie 1, Halikko p. Puh. Tilapäisen kotihoidon ja omaishoidon palvelusetelit. Lisärivit 5 € + alv. FYsioterApiA AjAn terApiA oY Hillevi Ajalin-Laapotti, Anne Syväoja, Helen Ramula, Milka Reponen, Kirsi Pajunen, Rummunlyöjänkatu 14 B, Salo p. 02 777 6400 Avoinna ma–pe 8–20, la 8–18, su 12–16 Yliopiston Apteekki Vilhonkatu 14, Salo Valtakunnallinen palvelunumero 0300 20200 (0,49 e/min/pvm/mpm) Avoinna joka päivä 8.00–21.00. 02 733 5545 hAMMAslääkäri tAinA nieMi Asemakatu 7, 2 krs, Salo p. (minimivaraus 4 kertaa). P. 02 727 8301 Vuokra-asuntoja vanhuksille kotisAirAAnhoito jA hoiVApAlVelut kotihoito koDinonni p. krs Vilhonkatu 8, 24100 Salo. Tiedot yrityksen toiminnan kuvauksella Yhteystiedot + yrityksen toiminnan kuvaus (max 100 merkkiä) hinta 16 euroa + alv / ilm. 02 730 0511 www.omt-fysiosyke.fi sAlon FYsioterApiA oY Kirkkokatu 10 B, II kerros p. 28 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. 8.30–18.00, la 8.30–14.00 www.kuninkaantienapteekki.fi kuusjoen Apteekki Ylikulmantie 250, Kuusjoki p. krs, Salo p. 050 550 4541 www.helyrosenlund.fi kAuneushoitolA sAlon helMi T:mi Minna Hiisivirta, Märyntie 5 www.salonhelmi.fi p. hAMMAslääkäri sAri ViherVuori Helsingintie 4, 2 kerros p. 040-5558779 KOSMETOLOGINEN HOITOLA Kauneutesi ja terveytesi hyväksi. 02 731 1041 www.sarianne.fi Parturi aina ilman ajanvarausta! Yrittäjä, ole mukana ammattilaisten joukossa, soita (02) 770 2216 / Heli Valanne Salon Seudun Sanomat Kauneus-, terveysja hyvinvointi hinnasto vuodelle 2018 Kauneus-, terveysja hyvinvointi julk. kotihoito MeriVire Helsingintie 4, p. Avoinna ark. 044 727 3700 www.ssmts.fi Yht.otot ma–to klo 10–14, pe 10-13 Maksutonta tukea elämän kriisitilanteisiin optikkoliikkeet sAlon silMälAsikeskus Turuntie 14, Salo, p. Myös sotainvalidien laitoshoitoa. JOULUKUUTA 2017 ALOJEN AMMAT TILAISE T Kauneus Terveys Hyvinvointi Kauneus Terveys Hyvinvointi Kauneus Terveys Hyvinvointi Terveys ja hyvinvointi Apteekit kuninkAAntien Apteekki Länsiranta 8, 24100 Salo. 02 733 7772, 0400 749 642 info@ajanterapia.fi www.ajanterapia.fi AVAin FYsio Bettina Allos, Mia Oksanen, Taija Tomberg, Aapo Nummi Rummunlyöjänkatu 11, p. kerta. 02 731 6920 salonfysioterapia@ebaana.net www.salonfysioterapia.fi Vastaava fysioterapeutti Anne Lehtinen Kaikille salolaisille lääkärin lähetteellä 044 721 3358 www.salva.fi SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMITATERAPIA hAMMAshuolto erikoishAMMAsteknikko pertti sAlonen Rummunlyöjänkatu 7, katutaso 02 733 3080 www.dentiform.fi Meiltä uudet kokoproteesit, proteesien pohjaukset ja korjaukset. 02 727 4100 www.sallab.fi Mehiläinen sAlo Kauppakeskus Plaza, 3. krs, Salo p. 02 727 8301 VAnhustentAlo hopeAlehto Tiedustelut p. SALVAN KOTIHOITO Apunasi yötä päivää
05.30 Yle Uutiset ja sää. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Melkein hereillä. (7) 02.55 Murha etelän idyllissä (12) 03.45 Valheellinen verkkomaailma (12) National Geographic 04.20 Vankilassa ulkomailla 05.10 Huumebisnes Oy (16) 06.00 Aivopelit 06.25 Elä vapaana tai kuole 07.20 Vaarallisimmat saalistajat 08.15 Likaiset rikkaudet 09.05 Autojen ensiapu 10.00 Numeropeliä 10.25 Numeropeliä 10.55 Saari ilman lakeja 11.50 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.45 Yukonin eläinlääkäri 13.40 Lyödään ällikällä 14.05 Year Million 15.00 Vaarallisen valtatien pelastajat 16.00 Järjestelmänmurtajat 16.30 Järjestelmänmurtajat 17.00 Lentoturmatutkinta 18.00 Science of Stupid 18.30 Science of Stupid 19.00 Hurjat mökkiurakat 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Natsien jättimäiset rakennusurakat 22.00 Billy The Kidin legenda 00.00 Science of Stupid 00.30 Science of Stupid 01.00 Natsien jättimäiset rakennusurakat 01.50 Billy The Kidin legenda 03.30 Autojen ensiapu TLC 07.15 Akvaariomestarit 08.05 Pomo keittiössä 08.30 Pienten perhe 09.00 Jotain lainattua, jotain uutta 09.30 Amerikan suloisimmat lemmikit 10.20 Voittoa asuntokaupoilla 10.45 Return to Amish (S) 11.40 Pomo keittiössä 12.05 Jotain lainattua, jotain uutta 12.35 Sisarvaimot 13.30 Jotain lainattua, jotain uutta 14.05 Jon ja Kate +8 14.30 Voittoa asuntokaupoilla 15.00 Return to Amish (S) 16.00 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot 16.30 Jon ja Kate +8 17.00 Kakkukuningas 17.30 Pienten perhe 18.00 Vauva muuttaa kaiken 19.00 Katie Pricen ponikerho 20.00 Tahdon morsiuspuvun! 20.30 Tahdon morsiuspuvun Britannia (S) 21.00 Amerikan lapsimissit 22.00 Minä olen Jazz 23.00 Prameat mustalaishäät (7) 00.00 Sisarvaimot 01.00 Kaunotar ja hirviö 02.00 Pieni suuri perhe 02.55 Amerikan suloisimmat lemmikit Alfa TV 07.00 Viimeinen testamentti 08.00 Konsertti: Sinitaivas 10.00 Veteraanin iltahuuto 10.30 Suomen sotaveteraaniliiton 60-vuotisjuhla 12.00 Uutisia ja tiedotteita 18.00 AlfaStudio 19.30 Kaasujalka 20.00 Kamera käy 20.30 Laulu Suomessa 21.30 Dosentti 22.00 Isäntänä Tapani Ruokanen 22.45 Filminurkka 23.00 John Ankerberg vastauksia etsimässä 23.30 CBN News 00.00 Kaasujalka 00.30 Kamera käy 01.00 Laulu Suomessa 02.00 Dosentti 02.30 Isäntänä Tapani Ruokanen 03.15 Filminurkka 03.30 AlfaStudio RADIOTAAJUUDET Yle Puhe 100,8/105,0/105,4 Yle Radio 1 89,8/91,9 Yle X 92,6/87,6 Radio Suomi 94,3/97,3/105,8 Radio 4/Radio Vega 101,4 Helmiradio Salo 88,2 Auran Aallot Salo 93,5 Järviradio Salo 102,9 Yle TV2 20.00 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! Osa 7/24. YLE 1/Yle Radio 1 89,8 MHz 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 08.10 Urheiluradio. 06.05 Sää. 12.12 Suomen Radio. 15.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 12.55 Tohtori Raimon joulukalenteri. tekoäly (7) Kutonen 04.40 American Chopper 06.25 American Chopper 07.25 Metsurit suolla 08.20 Katujen kaaharit 09.10 TV Shop Tvins 12.10 Isojalan jäljillä 13.10 Siperian metsurit 14.05 Viidakon kultaa 15.05 Metsurit suolla 16.00 Katujen kaaharit 17.00 Kultakätkön jäljillä 18.00 Kultajahti krokotiilisaarella 19.00 Arvokaman etsijät 20.00 Huutokauppakuninkaat 20.30 Huutokauppakuninkaat 21.00 Wheeler Dealers 22.00 Fast n’ Loud 23.00 Harley and the Davidsons (12) 00.00 Shield Lain varjolla (12) 01.00 Katujen kaaharit 02.00 Hengenvaarallinen saalis 03.00 Metsurit suolla 03.55 Isojalan jäljillä JIM 05.00 Astral-TV 06.00 LIVE: Astral-TV 09.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 10.00 Rikkaiden panttilainaamo 11.00 Leijonan luola Kanada 12.00 Ummikot ulkomailla 13.00 Rikkaiden panttilainaamo 14.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.00 Leijonan luola USA diilin jälkeen 16.00 Leijonan luola Kanada 17.00 Amerikan kovimmat keräilijät 18.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 19.00 Leijonan luola USA diilin jälkeen 20.00 Myytinräjäyttäjät (7) 21.00 Rikkaiden panttilainaamo 22.00 Panttilainaamo UK 22.30 Panttilainaamo UK 23.00 Panttilainaamo UK 23.30 Leijonan luola USA diilin jälkeen 00.30 Myytinräjäyttäjät (7) 01.30 Leijonan luola Kanada 02.30 Australian rajalla 03.00 Australian rajalla 03.30 Vuorien sankarit (7) Liv 05.00 Astral-TV 06.00 LIVE: Astral-TV 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30 Pikakurssi kodinostoon 10.00 Rempalla kaupaksi 11.00 Neljät häät Amerikassa 12.00 Remppa vai muutto 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Neljät häät Amerikassa 15.00 Rempalla kaupaksi 16.00 Remppa vai muutto 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Neljät häät Amerikassa 19.00 Rempalla kaupaksi 20.00 Remppa vai muutto 21.00 Unelmien poikamiestyttö 22.55 Vain elämää 23.55 Vain elämää 00.55 Paratiisihotelli Norja (S) 01.55 Remppa vai muutto 02.55 Neljät häät Amerikassa 03.55 Astral-TV FOX 04.15 Sky News 06.00 Sky News 06.20 FOX Kids: Little Charmers Lumoavat noitatytöt (S) 06.40 FOX Kids: Lelumaan Niksu (S) 06.55 FOX Kids: Lelumaan Niksu (S) 07.05 FOX Kids: Pyjamasankarit (7) 07.30 FOX Kids: ZhuZhut (S) 07.55 FOX Kids: Horseland heppajengi (S) 08.20 FOX Kids: Transformers Rescue Bots (7) 08.40 FOX Kids: Ultimate Spider-Man (7) 09.05 FOX Kids: Olipa kerran avaruus (7) 09.30 Lystikkäät eläinveikkoset (S) 10.00 Jättimäiset rakennusurakat 11.00 Australian rajalla 11.30 Varastojen metsästäjät: Iso-Britannia 12.00 Varastojen metsästäjät 12.30 How I Met Your Mother (7) 13.00 Sara La Fountain 13.30 ShowHau 14.00 Kalliovuorten kytät 15.00 Jättimäiset muuttokuormat 16.00 Australian rajalla 16.30 Australian rajalla 17.00 Lapin poliisit 17.30 Varastojen metsästäjät 18.00 Varastojen metsästäjät: Iso-Britannia 18.30 Lystikkäät eläinveikkoset (S) 19.00 Family Guy (12) 19.30 Family Guy (12) 20.00 Top Gear (12) 21.00 CSI: Miami (12) 22.00 Good Behavior (12) 23.00 Elokuva: Uhrilampaat 01.15 The Walking Dead (16) 02.10 Family Guy (12) 02.40 Family Guy (12) 03.05 CSI: Miami (16) 03.55 CSI: Miami (16) AVA 04.25 Muodin huipulle 05.30 Yön AVA 06.00 Aamun AVAus 07.30 Lemmen viemää (7) 08.30 Ostoskanava Tvins.com 09.30 Muodin huipulle 10.30 Unelmarempat 11.30 Arvostele mun illallinen Ruotsi 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.00 Koko Suomi leipoo 14.00 Keittiöelämää 14.55 New Jerseyn täydelliset naiset 16.00 Lemmen viemää (S) 16.55 New Yorkin luksuslukaalit 17.55 Unelmarempat 18.55 Sinkkuelämää (12) 19.30 Todella upeeta XMAS (7) 20.05 Trinny & Susannah Skandinaviassa 21.10 Supernanny kiertueella 22.10 Todella upeeta XMAS (12) 22.50 Pilanpäiten 23.00 New Jerseyn täydelliset naiset 00.00 Love Island (S) 01.05 Todella upeeta XMAS (12) 01.40 Emmerdale (12) 02.10 Emmerdale (7) 02.40 Äärimmäiset kauneusihanteet 03.40 Grand Designs unelma-asunnot TV5 04.25 Tykkää mun ravintolasta 05.15 Yllätysremontti 06.25 Yllätysremontti 07.20 Pulmuset (S) 07.50 Pulmuset (7) 08.20 Erakkoperhe erämaassa 09.15 TV Shop Tvins 12.15 Kissakuiskaaja 13.10 70’s show (12) 13.35 70’s show (12) 14.05 Terapian tarpeessa (S) 14.30 Tuurin kyläkauppias 15.25 Uskomattomat puumajat 16.25 Pulmuset (S) 17.00 Pulmuset (S) 17.30 Terapian tarpeessa (S) 18.00 70’s show (12) 18.30 70’s show (12) 19.00 Tuurin kyläkauppias 20.00 Harkimot 21.00 Elokuva: Austenland (7) 23.00 Elokuva: Ali G Indahouse (12) 00.45 Palaako pohjaan, Gordon Ramsay. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 29 Yle TV1 klo 20.00 Sadan vuoden talo 8/10. Marko Maunuksela 14.00 Yle Uutiset. 12.10 Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. Taas sattuu ja tapahtuu. Kuvassa Esa ”Dale” Dahl tupakkatauolla. 09.05 Urheiluradio. 07.10 Urheiluradio. 01.40 Maailman hauskimmat kotivideot 02.40 Erakkoperhe erämaassa 03.40 Akvaariomestarit FRII 04.35 Totuuden jäljillä 08.50 Ravintolapainajainen 09.40 TV Shop Tvins 12.40 Eläinten lentokenttä 13.15 Vallan suhteet (12) 14.05 Vaikea valinta 14.35 Tosielämän hätäpuhelut (7) 15.05 Kalliovuorten eläinlääkäri 16.05 Kissakuiskaaja 17.00 Valheellinen verkkomaailma (12) 18.00 Vallan suhteet (12) 18.55 Saitureiden säästövinkit 19.30 Saitureiden säästövinkit 20.00 Philadelphian eläinpoliisit (7) 21.00 The Dating Game Killer 23.00 Motiivi (12) 23.55 Kysy seksistä (16) 00.55 Rysän päällä 01.55 Seksileikeistä putkaan (12) 02.25 Kenet ihmeessä nain. Onko hyvän tekeminen avain yritysten menestykseen t 11.00 Valkoista valoa: Ankaruudesta armoon 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 20.00 Yle Uutiset. 1921 Olli ja pakinakokoelma Mustapartainen 17.35 Salatut eläimet: Karhu 18.00 Musiikkikamari 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjoss 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 RUSK-festivaalin konsertti Let It Fly 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 06.06 Alueradio 07.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää. 12.30 Yle Uutiset alueeltasi. 12.45 Merisää. 12.33 Suomen Radio. 20.05 Sää. 16.17 Alueradio 17.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Merisää. 03.00 Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Yle Uutiset. 12.57 Suomen Radio. 05.52 Melkein hereillä. 11.03 Suomen Radio. Hero 08.30 Rikkaiden deittipalvelu (S) 09.15 Rikkaiden deittipalvelu (S) 10.05 Sukulan suojatit (S) 10.50 Ummikot ulkomailla 11.35 Heikki Paasonen Show 12.20 Hell’s Kitchen 13.05 Hell’s Kitchen 13.55 Amerikan karmeimmat kokit 14.40 Rajavalvojat (S) 15.05 Rajavalvojat (S) 15.30 Talent USA 17.00 Ummikot ulkomailla 18.00 Sukulan suojatit (S) 19.00 Rajavalvojat (S) 19.30 Rajavalvojat (S) 20.00 Kyttäputki: Havaiji 5-0 (12) 21.00 Elokuva: Need for Speed (12) 23.35 Kyttäputki: Havaiji 5-0 (12) 00.35 Rajavalvojat (S) 01.00 Rajavalvojat (S) 01.25 Hottikset 2.0 (S) 02.10 Elokuva: A.I. 18.55 Anna laulu lahjaksi. 05.32 Melkein hereillä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Pasipekan on mentävä Lahjapolikseen ja kolmikko päättää seurata häntä. 02.02 Yöradio. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio Ysäritunti. 05.50 Merisää. 05.02 Melkein hereillä. 19.05 Anna laulu lahjaksi. 03.02 Yöhitaat. 19.03 Urheiluradio. Kuusta kuulemassa. 01.02 Paikka auringossa lauluja Pohjantähden alta. Yhtä juhlaa. 07.12 Alueradio 07.50 Merisää. 22.05 Euroopan taivaan alla. 13.03 Paikka auringossa lauluja Pohjantähden alta. 09.10 Sää. 11.30 Yle Uutiset alueeltasi. 21.03 Päivä tunnissa. 06.00 Yle Uutiset. Marko Maunuksela 13.30 Yle Uutiset alueeltasi 13.33 Paikka auringossa lauluja Pohjantähden alta. HD Kuvassa Huima Hurja, Serkku Shh ja Kaino Juhana.. Yle Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio: Suomalainen joulu 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Jampalle sattuu työtapaturma ja J-P pitää pikkujoulut työmaalla. 08.12 Alueradio 09.00 Yle Uutiset. 23.03 Yöradio. RADIO & TV TORSTAI KESKIVIIKKONA 6. Marko Maunuksela 02.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. HD. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Seppo Puttonen 23.10 Yöklassinen. 20.06 Radio Suomen Ilta. 21.40 Urheiluradio. 11.33 Suomen Radio. YLE 3/Radio Suomi Turun Radio 94,3 MHz 04.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Yle Uutiset selkosuomeksi. Pasipekan aamu on pilalla, kun Pomo soittaa ja kysyy hittilahjaa. 09.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 11.00 Yle Uutiset. 21.55 Radio Suomen Ilta. 07.53 Alueradio 08.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03 Anna laulu lahjaksi. 17.15 Alueradio 18.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. 12.00 Yle Uutiset ja sää
Jakso 2/12. Adam, Tanner ja Rutledge valitsevat alleen tuunatut muskeliautot ja kisaavat pääsystä oikeaan kiihdytyskisaan. HD 20.30 Yle Uutiset HD 20.55 Urheiluruutu HD Klo 21 21.05 A-studio:Talk 22.00 Ulkolinja: Veren tahrima rauha Kolumbian vuosi sitten solmittun rauhansopimus ei lopettanut maan väkivaltaa. HD 18.00 Salibandyn naisten MM: Puolivälierä Puolivälierä. HD 18.00 Yle Uutiset HD 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän Vieraana 30 vuotta täyttävän Ti-Ti Nallen luoja Riitta Korpela. Myös juoksijoiden ja hiihtäjien kohtalot paljastavat miten lyhyt matka on maineesta varjojen maille. Mikael on nukkunut vuorokauden ja päättää lähteä bussilla Finisterreen, ”maailman ääreen”. 01.50 Say What Elämää risteyksessä. Ihminen on nähnyt taivaalla tähtikuvioita kautta aikojen. Jakso 4/14. Kausi 1, 11/26. 23.00 Top Gear USA Aavikon valtiaat. 09.10 Kauniit ja rohkeat (S) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Leila kokkaa maalla 11.05 Ensitreffit alttarilla 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Tyhjätaskut (S) 14.00 Australian kaunein koti 15.00 Grand Designs UusiSeelanti 16.00 Upeat skandikodit 16.30 Tinan joulukeittiö Klo 17 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Tulevaisuus punaisen hiuskarvan varassa. 00.00 60 päivää kiven sisässä Kausi 2, 1/16. 22.00 Top Gear USA Muskelinpullistelua. HD 17.55 Yle Nyheter TV-nytt HD 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri HD 18.15 Muinoset keksivät joulun (7) 7/24. HD 18.30 Hevostila Mistral (7) Osa 15/26. Stand Up!ohjelman toinen kausi! Illan jaksossa lavalla Mika Eirtovaara, Toni Jyvälä, Fredi Lilius ja Joni Koivuniemi. Klo 21 21.00 Myytinmurtajat Paluu vanhaan. 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Rio De Janeirossa Kristus seisoo silla tavalla näkyvästi, että on helppo suunnistaa Jumalan selän taakse. 02.45 NCIS: New Orleans (12) Hautajaiskulkue. Iso karhu ja Otava. Asenne kohdilleen. Kausi 10, 7/12. Jakso 13/28. 23.00 Elokuva: Operaatio Valkyrie (12) (Valkyrie/USASaksa 2008). 20.58 Keno Klo 21 21.00 Stand Up! (S) Kausi 2. Kausi 6, 18/22. 20.00 Hyvät ja huonot uutiset Kausi 9. 20.00 Kokkisota Mikaela Ingberg ja Riku Riihilanti. 00.00 The Joulukalenteri (7) 00.15 Ninja Warrior Denverin finaali, osa 1/2. Harvinainen ämpäri. Kausi 6, 19/30. Saga ja Henrik ovat nyt varmoja murhasarjan tekijän henkilöllisyydestä.HD 00.25 Puoli seitsemän HD 00.55 Uutisikkuna KERRO NIISTÄ LEHDESSÄ Elämä on täynnä ilon pisaroita Kestotilaaja ilmoittaa edullisemmin -50% Valitse mallipohja sss.fi/lukijat OTA YHTEYTTÄ • 02 770 2610 (ark. Vieraana toimittaja ja stand up -koomikko Jukka Lindström. kausi (12) Klo 17 17.00 Antti Holma ja maastamuuttajat Kausi 1, 7/8. MTV3 04.35 Huippujengi 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 08.05 Huomenta Suomi: Duunikunto 08.30 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 20.30 Simpsonit (7) Lisan hampaat. 03.10 Vampyyripäiväkirjat (16) Tuulahdus menneisyydestä. 22.00 Suomen huutokauppakeisari Kausi 7. Yes Sir! Kaikki käy kuin luonnostaan, kun Sami ja Zaani kohtaavat discokuningatar Einin Hämeenlinnassa. Bratislava, Slovakia. Jakso 12/12. (U) 17.25 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. 23.15 Elävä arkisto: Groovymeisseli HD 23.17 Groovymeisseli: Groovymeisseli: Oikea joulu The Right Christma (1997) Jouluista tunnelmaa Aki Sirkesalon ja Sami Saaren johdolla. TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.12. 06.52 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Näin tehdään 07.07 Stella ja Sami (S) 07.20 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.32 Killi ja Kiki (S) 07.37 Maikki ja pelottava Pontso (S) 08.02 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! 08.15 Galaxi 08.16 Pertti ja Purtti (7) 08.29 Tero hoitaa (7) 08.40 Late Lammas (S) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Ahmed ja Team Physix 11.00 Ali Show: Heidi Sohlberg 11.28 Ali Show: Anu Sinisalo 12.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 13.00 Rakas päiväkirja 13.30 Hulluna moottorikelkkailuun 14.00 Unelmakoti 15.00 Uusi Päivä (S) 15.30 Jenny+ 16.00 Taitoluistelun GP: Lyhytohjelmat Klo 17 17.00 Pikku Kakkonen HD 17.47 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! Osa 7/24. HD 21.58 Yle Uutiset HD 22.03 Urheiluruutu HD 22.06 The Late Late Show with James Corden Brittiläinen talk show -isäntä James Corden viihdyttää Los Angelesista tähtivieraiden, sketsien ja musiikin voimin. Kausi 2, 5/12. Taas sattuu ja tapahtuu. Penedo on suomalaisille tuttu paikka. Tänään muistellaan vanhoja. 4/10. 8.30–15.30) ~ Kihlauksia, vihittyjä, syntyneitä, kastettuja, onnittelut & kiitokset ~. Sieltä löytyy suomalainen siirtokunta, joulupukki, sauna ja maailman karmivin glögi. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Myytinmurtajat Jälleennäkeminen. Clarkin piirikunnan vankila täyttyy taas soluttautujista, kun seriffi Noelin ohjelma saa kahdeksan uutta osallistujaa. Adam ja Jamie kutsuvat Toryn, Karin ja Grantin muistelemaan menneitä. Say What joutuu keskelle arktista lumimyrskyä matkallaan kohti yhtä maailman syrjäisintä kolkkaa. HD 20.00 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! Osa 7/24. Jampalle sattuu työtapaturma ja J-P pitää pikkujoulut työmaalla. Kausi 1, 10/26. 11.00 Terveiset toisenlaisesta hotellista 11.30 Sportmagasinet 12.00 YLE TEEMA 12.00 Marcello Mastroianni, aito italialainen 12.55 Francon jälkeen Alcántaran perhe (7) 14.10 Dadaismin aikakausi 15.03 Urheilu-Suomi 16.00 Velvet muotitalon tarina (7) 16.46 Määränpäänä Santiago de Compostela Klo 17 17.02 Määränpäänä Santiago de Compostela 24/24. 18.00 Ketonen & Myllyrinne (7) Osa 6. Kokkeina illan ottelussa ovat Kari Aihinen ja Pipsa Hurmerinta. 8.30–15.30) • ilmoitukset@sss.fi • Tule käymään ja tehdään yhdessä: Örninkatu 14, Salo (ark. Kausi 1, 5/8. HD Klo 21 21.10 Syke (12) Kausi 2. Kausi 1, 5/8. YLE TEEMA & FEM 08.42 YLE FEM 08.42 Toinen maailma (12) 09.05 Luontomatkalla 10.01 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Vem vet mest. Jakso 6/10. Simlassa odotetaan jännityksellä korkea-arvoisen Nawabin vierailua. 02.15 Valehtelevat viettelijät (12) Hauta. Kausi 4, 18/23. Kausi 2, 5/12. Jakso 4/20. Kausi 1, 9/10. HD 23.05 True Detective (16) Kausi 2, 8/8. 03.35 Ota rahat ja juokse Saila ja Minna. Tarkemmin, Penedoon. Kerromme myös haarukan historiasta. 01.45 Sekoilevat idiootit (16) Murot kulhossa. Jakso 2/12. Omena-hasselpähkinäkierreleipä 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) Osa 3286: Alissa aukoo väärää päätä. Morilla on tukalat paikat. Kausi 2, 18/22. Tom Cuise on ohjaaja Bryan Singerin (X-Men-elokuvat) tositapahtumiin perustuvan trillerin pääosassa eversti Claus von Stauffenberg, joka palaa Tunisian rintamalta takaisin kotiin vuonna 1943 ja pääsee haavoittuneena sotasankarina Adolf Hitlerin lähipiiriin. Yhtä juhlaa. 30 finalistia taistelee finaalisijoista Denverin radalla, jolla nähdään yksi uusi este. Lily-tamma varsoo pian, ja Vina pyytää Lénaa huolehtimaan tammasta sillä aikaa, kun hän on itse poissa. HD 20.10 Urheilu-Suomi Osa 4/10: Sankarit. Kausi 2, 20/24. com 14.00 Ihmemies MacGyver (12) 15.00 Love Island (S) 16.00 Valehtelevat viettelijät 7. Klo 21 21.00 Say What Elämää risteyksessä. Hämeenlinna. Mäkihyppääjät Matti Nykänen ja Toni Nieminen kertovat millaista on olla kansan rakastama sankari. KANAVAT TORSTAI 30 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. 18.30 Ketonen & Myllyrinne (12) Osa 7. Muovinen lapsuus. Kausi 3, 7/9. 18.25 Emmerdale (7) Pitkät kynnet, osa 2/2. 17.55 Emmerdale (12) Pitkät kynnet, osa 1/2. Kausi 3, 6/9. HD 18.59 Tohtori Raimon joulukalenteri (S) HD 19.00 Paluu linnan juhliin 2017 Ohjelma kertaa napakasti juhlapäivän parhaat palat. HD 18.52 Taivaankappaleita tähtikauhassa (S) 2/5. Fanit väittävät, että sytkäri rintataskussa voi pysäyttää luodin, vaikka aiemmat tutkimukset toista väittävät. 01.15 Sekoilevat idiootit (12) Välkkyjä ja valokaaria. 18.55 The Joulukalenteri (7) 19.10 Ninja Warrior Denverin finaali, osa 1/2. Särkynyt sydän. Kausi 6, 19/30. Aseensa laskeneita sissejä ja ihmisoikeusaktivisteja ja kyläjohtajia murhataan enemmän kuin ennen rauhansopimusta. Kausi 7, 4/21. Muinoset pitävät perheneuvottelun päättääkseen, palaavatko he kotiin vai jäävätkö nykyaikaan. Pääosissa: Tom Cruise, Kenneth Branagh, Bill Nighy, Tom Wilkinson, Carice van Houten, Terence Stamp. Jakso 6/10. Pasipekan aamu on pilalla, kun Pomo soittaa ja kysyy hittilahjaa. Sami Kuronen myy harvinaisen muoviämpärin. U) HD 00.30 Uutisikkuna TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Docstop: Perheen tähden 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Aira ja viimeiset veteraanit 10.00 Pilvenveikot 11.00 Dokumenttiprojekti: Sodan murtamat (12) 12.25 Oddasat 12.40 Kotiin takaisin (12) 13.35 Varastettu kuolema (7) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä Klo 17 17.00 Yle Uutiset HD 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) Kausi 1, 10/12. 02.30 Grillit huurussa (S) Kausi 2. Kausi 10, 12/12. JOULUKUUTA 2017 SUB 04.15 Eloonjääneet (16) 05.10 Lemmen viemää (7) 08.00 Selviytyjät 09.00 Fresh Off the Boat (S) 09.30 Fresh Off the Boat (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostoskanava Tvins. Totuus Pietrosta. 20.00 Simpsonit (7) Sisäinen kauneus. Paneelissa Riku Riihilahti, Tommy Lindgren, Pilvi Hämäläinen, Ville Myllyrinne ja Aki Riihilahti. Reportaasi. (U) HD Klo 21 21.00 Kino Klassikko: Elokuva: 8 1/2 (S) (Otto e mezzo, Italia 1963) Federico Fellinin omaelämäkerrallinen mestariteos elokuvaohjaajasta, joka lepokodissa kohtaa elämänsa naiset, neuroosit, unet ja muistot. Nelonen 04.00 Astral-TV 05.00 AstralTV 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Vili Vilperin seikkailut (S) 06.40 Vili Vilperin seikkailut (7) 06.55 Ritariprinsessa Nella (S) 07.20 Peukaloisen uudet retket (S) 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 08.00 Sonic Boom (7) 08.15 Disney esittää: Lego Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 Heikoin lenkki 10.50 LIVE: Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Team Ahma (7) 14.15 Team Ahma (7) 14.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.50 Heikoin lenkki 16.50 Onnenarpa 16.55 Idols Klo 17 17.55 Idols Kausi 1. 03.30 Amerikan rajavartijat Kausi 1. HD 22.50 Villi kortti: Jalkapalloetkot Villin kortin Jalkapalloetkot tarjoaa kuumimmat tärpit Mestareiden liigaan. HD 20.00 Sadan vuoden talo 8/10. 00.55 Kokkisota Mikaela Ingberg ja Riku Riihilanti. 22.55 Yle Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Yle Uutiset HD 23.10 Oddasat 23.25 Silta (16) Kausi 3, 8/10. 19.00 Obs debatt HD 19.30 Yle Nyheter TV-nytt HD 20.00 YLE TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20/20. Lähetystä juontavat Kristiina Kekäläinen ja Mikko ”Peltsi” Peltola, ja Linnan juhlien säväyttävimpiä asuja analysoi Sami Sykkö. 01.30 Hyvät ja huonot uutiset Kausi 9. 19.00 Grillit huurussa (S) Kausi 2. (U)
07.00 Yle Uutiset. 23.00 Yle Uutiset. 07.53 Radio Suomi Sata juhlaa. 06.04 Melkein hereillä. 11.55 Valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraatikatselmus. 01.02 Yöradio toiveiden yö. 20.08 Sää. 23.03 Yöradio toiveiden yö. Yle TV1 klo 11.00 Pitkä taival kotiin Sankarivainajan matka Karjalan kannakselta kotimaan multiin. 09.15 Radio Suomi Sata juhlaa. 10.03 Sää. 20.00 Yle Uutiset. 12.55 Tohtori Raimon joulukalenteri. Ohjelmassa kerrotaan myös talvisodassa kaatuneiden viimeiseksi leposijaksi perustetuista kenttähautausmaista. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio toiveiden yö. 12.57 Radio Suomi Sata juhlaa. 13.00 Yle Uutiset. Edellisen ratkaisu Edellisen ratkaisu © Bu lls YLE 1/Yle Radio 1 89,8 MHz 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.03 Itsenäisyyspäivän Aamusoitto 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Säveliä Suomelle 08.30 Arkisto 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Aristoteleen kantapää: Suomi-neidon historia 10.30 Musiikkia kaukaa pohjolasta 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Seppo Puttonen 11.00 Riikan tähtitarha: Vieraana konserttiurkuri Pétur Sakari 12.00 Itsenäisyyspäivän ekumeeninen jumalanpalvelus Helsingin tuomioki 13.05 Itsenäisyyspäivän Klassista kahteen 14.00 Valkoista valoa: Ankaruudesta armoon 14.45 Valomusiikkia 15.00 Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän konsertti 16.00 Väliajalla suoraa puhetta Musiikkitalosta 16.30 Radion sinfoniaokesterin itsenäisyyspäivän konsertti jatkuu 18.00 Matkakuume. 18.50 Merisää. 07.03 Sää. 19.08 Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto. Ohjaus Vesa Saarinen HD. 21.35 Yle Uutiset selkosuomeksi. 18.00 Yle Uutiset. JOULUKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 31 RADIOTAAJUUDET Yle Puhe 100,8/105,0/105,4 Yle Radio 1 89,8/91,9 Yle X 92,6/87,6 Radio Suomi 94,3/97,3/105,8 Radio 4/Radio Vega 101,4 Helmiradio Salo 88,2 Auran Aallot Salo 93,5 Järviradio Salo 102,9 Sudoku vaikea Sudoku helppo Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. 13.45 Radio Suomi Sata juhlaa. 15.00 Yle Uutiset. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Yle Uutiset. Kuvassa: Kollaa kestää, on monelle tuttu sanonta. 08.05 Radio Suomi Sata juhlaa. 13.10 Valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraatin ohimarssi. 12.25 Yle Uutiset ja sää. (S) 20.00 Lapin Sampo ja kauppiaan rouva 21.00 Kohtalokkaat suhteet 22.00 Pahan verkosto 23.05 Murha porukalla 00.00 Kadonneet 01.00 Suomurhat 01.55 Chris Hansen ja tappajan vaisto 02.55 Hengenvaarallinen rakkaus (12) 03.45 Valheellinen verkkomaailma (12) National Geographic 04.20 Vankilassa ulkomailla 05.10 Huumebisnes Oy (16) 06.00 Aivopelit 06.25 Elä vapaana tai kuole 07.20 Vaarallisimmat saalistajat 08.15 Likaiset rikkaudet 09.05 Autojen ensiapu 10.00 Numeropeliä 10.25 Numeropeliä 10.55 Saari ilman lakeja 11.50 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.45 Yukonin eläinlääkäri 13.40 Lyödään ällikällä 14.05 Dubain lentokenttä 15.00 Vaarallisen valtatien pelastajat 16.00 Järjestelmänmurtajat 16.30 Järjestelmänmurtajat 17.00 Lentoturmatutkinta 18.00 Merien suojeluprojekti 19.00 Hurjat mökkiurakat 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 The Long Road Home 22.00 Dian Fossey: Sumuisten vuorten salaisuudet 23.00 Rajasota 00.00 Science of Stupid 00.30 Science of Stupid 00.55 The Long Road Home 01.50 Dian Fossey: Sumuisten vuorten salaisuudet 02.40 Lentoturmatutkinta 03.30 Autojen ensiapu TLC 07.10 Akvaariomestarit 08.00 Pomo keittiössä 08.25 Pienten perhe 08.55 Jotain lainattua, jotain uutta 09.25 Amerikan suloisimmat lemmikit 10.15 Voittoa asuntokaupoilla 10.45 Return to Amish (S) 11.35 Pomo keittiössä 12.05 Jotain lainattua, jotain uutta 12.35 Sisarvaimot 13.25 Jotain lainattua, jotain uutta 13.55 Jon ja Kate +8 14.25 Voittoa asuntokaupoilla 14.55 Return to Amish (S) 15.55 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot 16.25 Jon ja Kate +8 16.55 Kakkukuningas 17.25 Pienten perhe 17.55 Minä olen Jazz 18.55 Katie Pricen hullu elämä 19.30 Upea lihava elämäni 20.00 Tahdon morsiuspuvun! 20.30 Tahdon morsiuspuvun Britannia (S) 21.05 Vauva muuttaa kaiken 22.00 Jodie Marsh: Bodaushormonit (12) 23.00 Liian ruma rakkauteen. 02.00 Yle Uutiset. 21.03 Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto. 12.45 Merisää. 00.00 Sisarvaimot 01.00 Jon ja Kate +8 01.35 Pieni suuri perhe 02.35 Amerikan suloisimmat lemmikit Alfa TV 04.00 Veteraanin iltahuuto 04.30 Paimenpojasta Inkerin piispaksi 07.00 Konsertti: Sinivalkoiset Legendat 09.00 Dosentti 09.30 Kamera käy 10.00 Kuvia ja käännekohtia 11.00 Veteraanin iltahuuto 11.30 Paimenpojasta Inkerin piispaksi 12.00 Uutisia ja tiedotteita 18.00 Viimeinen testamentti 19.00 Konsertti: Sinitaivas 21.00 Veteraanin iltahuuto 21.30 Suomen sotaveteraaniliiton 60-vuotisjuhla 23.00 Koukussa adrenaliiniin 23.30 CBN News 00.00 Viimeinen testamentti 01.00 Konsertti: Sinitaivas 03.00 Veteraanin iltahuuto 03.30 Suomen sotaveteraaniliiton 60-vuotisjuhla RADIO & TV KESKIVIIKKONA 6. Maa (12) 02.30 Numb3rs (12) 03.20 Criminal Minds (16) AVA 04.50 Muodin huipulle 05.50 Yön AVA 06.00 Aamun AVAus 07.30 Lemmen viemää (7) 08.30 Ostoskanava Tvins.com 09.30 Muodin huipulle 10.30 Unelmarempat 11.30 Arvostele mun illallinen Ruotsi 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.00 Paluu alttarille 14.00 Tinan matkassa 15.00 New Jerseyn täydelliset naiset 16.00 Lemmen viemää (7) 16.55 New Yorkin luksuslukaalit 17.55 Unelmarempat 18.55 Sinkkuelämää (12) 19.30 Todella upeeta XMAS (7) 20.30 Jamie Oliverin helpot herkut 21.00 Rouva Ministeri (S) 22.05 Todella upeeta XMAS (7) 22.40 New Jerseyn täydelliset naiset 23.45 Love Island (S) 00.45 Todella upeeta XMAS (7) 01.25 Vaimot vaihtoon UK 02.25 Emmerdale (7) 02.50 Emmerdale (7) 03.20 Grand Designs unelma-asunnot TV5 04.25 Kysy seksistä (16) 05.10 Yllätysremontti 07.00 Yllätysremontti 07.50 Pulmuset (7) 08.20 Erakkoperhe erämaassa 09.15 TV Shop Tvins 12.15 Kakkukuningas: Paras leipuri 13.35 70’s show (12) 14.00 Terapian tarpeessa (S) 14.30 Tuurin kyläkauppias 15.25 Sarah Palinin kiiltokuvaelämä 16.25 Pulmuset (S) 17.00 Pulmuset (7) 17.30 Terapian tarpeessa (S) 18.00 70’s show (12) 18.30 70’s show (12) 19.00 Tuurin kyläkauppias 20.00 Kreisit eläinvideot 21.00 Elokuva: Ali G Indahouse (12) 22.50 Pernilla Wahlgrenin maailma 23.50 Sukupuolta korjaamassa 00.45 Maailman hauskimmat kotivideot 01.40 Sarah Palinin kiiltokuvaelämä 02.40 Erakkoperhe erämaassa 03.40 Akvaariomestarit FRII 04.40 Eläinten pelastajat 08.55 Sofian enkelit 09.45 TV Shop Tvins 12.45 Eläinten lentokenttä 13.15 Vallan suhteet (12) 14.05 Vaikea valinta 14.35 Tosielämän hätäpuhelut (12) 15.05 Kalliovuorten eläinlääkäri 16.05 Kissakuiskaaja 17.05 Valheellinen verkkomaailma (12) 18.00 Vallan suhteet (12) 18.55 Alaston asuntonäyttö (S) 19.30 Mikä minua vaivaa. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset. 06.00 Yle Uutiset. 06.03 Sää. 20.09 Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto. Hero 08.35 Rikkaiden deittipalvelu (S) 09.20 Rikkaiden deittipalvelu (S) 10.10 Vanderpump Rules (S) 10.55 Ummikot ulkomailla 11.40 Heikki Paasonen Show 12.25 Hell’s Kitchen 13.10 Hell’s Kitchen 14.00 Amerikan karmeimmat kokit 14.45 Amerikan rajavartijat 15.10 Amerikan rajavartijat 15.35 Talent USA 17.00 Ummikot ulkomailla 18.00 Vanderpump Rules (S) 19.00 Amerikan rajavartijat 19.30 Amerikan rajavartijat 20.00 Kyttäputki: Havaiji 5-0 (12) 21.00 Elokuva: Rakkaat rikkaat ystävät (12) 23.00 Kyttäputki: Havaiji 5-0 (12) 00.00 Amerikan rajavartijat 00.30 Amerikan rajavartijat 01.00 Hottikset (S) 01.45 Elokuva: Pearl Harbor (16) Kutonen 04.40 American Chopper 06.25 American Chopper 07.25 Metsurit suolla 08.20 Katujen kaaharit 09.10 TV Shop Tvins 12.10 Isojalan jäljillä 13.10 Uljas universumi 14.05 Viidakon kultaa 15.00 Metsurit suolla 16.00 Katujen kaaharit 17.00 Fat n’ Furious 18.00 Viidakon kultaa 19.00 Hengenvaarallinen saalis 20.00 Arctic Waters: Jäämeren sankarit 21.00 Wheeler Dealers 22.00 Fast n’ Loud 23.00 Siperian metsurit 00.00 Shield Lain varjolla (16) 01.00 Katujen kaaharit 01.55 Hengenvaarallinen saalis 02.55 Metsurit suolla 03.50 Mikä voisi mennä pieleen. 02.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. 09.36 Radio Suomi Sata juhlaa. 21.50 Merisää. 18.03 Urheiluradio. 18.55 Radio Suomi Sata juhlaa. 15.03 Radio Suomi Sata juhlaa. Macron Bonaparte 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi kantele! 23.10 Yöklassinen YLE 3/Radio Suomi Turun Radio 94,3 MHz 04.00 Yle Uutiset ja sää. 03.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 05.52 Melkein hereillä. 09.35 Sää. 21.00 Yle Uutiset. 14.03 Radio Suomi Sata juhlaa. 13.03 Radio Suomi Sata juhlaa. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. 03.02 Kissankehto Susanna Vainiola. 05.50 Merisää. 07.04 Suomi soi. 16.10 Radio Suomi Sata juhlaa. 10.00 Yle Uutiset. Joukkomuutto Ruotsiin teki suomalaisista risteilykon 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjoss 18.30 Arkisto 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Suomessa syntynyt -mieskuorokonsertti 21.00 Sibeliuksen säveliä 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 12.32 Radio Suomi Sata juhlaa. 17.15 Radio Suomi Sata juhlaa. 22.05 Musiikkikeidas Tuuli Saksala. 19.03 Urheiluradio. 08.30 Radio Suomi Sata juhlaa. 03.47 Yöradio. JIM 05.00 Astral-TV 06.00 LIVE: Astral-TV 09.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 10.00 Rikkaiden panttilainaamo 11.00 Leijonan luola Kanada 12.00 Ummikot ulkomailla 13.00 Rikkaiden panttilainaamo 14.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.00 Ummikot ulkomailla 16.00 Leijonan luola Kanada 17.00 Amerikan kovimmat keräilijät 18.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 19.00 Panttilainaamo 19.30 Panttilainaamo UK 20.00 Myytinräjäyttäjät (7) 21.00 Poliisit kotihälytys (12) 22.00 Leijonan luola USA diilin jälkeen 23.00 Stand Up! (S) 23.55 Myytinräjäyttäjät (7) 00.55 Metsien miehet (7) 01.55 Leijonan luola Kanada 02.55 Panttilainaamo 03.25 Panttilainaamo UK 03.55 Astral-TV Liv 05.00 Astral-TV 06.00 LIVE: Astral-TV 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30 Pikakurssi kodinostoon 10.00 Rempalla kaupaksi 11.00 Neljät häät Amerikassa 12.00 Remppa vai muutto 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Neljät häät Amerikassa 15.00 Rempalla kaupaksi 16.00 Remppa vai muutto 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Neljät häät Amerikassa 19.00 Rempalla kaupaksi 20.00 Remppa vai muutto 21.00 Kielletty rakkaus (S) 22.00 Toisenlaiset äidit 23.00 Paratiisihotelli Norja (S) 00.00 Remppa vai muutto 01.00 Neljät häät Amerikassa 02.00 Pikakurssi kodinostoon 02.30 Pikakurssi kodinostoon 03.00 Pikakurssi kodinostoon 03.30 Astral-TV FOX 04.25 Sky News 06.00 Sky News 06.20 FOX Kids: Little Charmers Lumoavat noitatytöt (S) 06.40 FOX Kids: Lelumaan Niksu (S) 06.55 FOX Kids: Lelumaan Niksu (S) 07.05 FOX Kids: Pyjamasankarit (7) 07.30 FOX Kids: Popples (7) 07.55 FOX Kids: Casperin kummituskoulu (7) 08.20 FOX Kids: My Little Pony (S) 08.40 FOX Kids: Ultimate Spider-Man (7) 09.05 FOX Kids: Olipa kerran avaruus (7) 09.30 Lystikkäät eläinveikkoset (7) 10.00 Jättimäiset rakennusurakat 11.00 Australian rajalla 11.30 Varastojen metsästäjät: Iso-Britannia 12.00 Varastojen metsästäjät 12.30 How I Met Your Mother (S) 13.00 Sara La Fountain 13.30 Ari ja Kirsi: Kotirempat 14.00 Maailman vaarallisimmat ammatit 15.00 Jättimäiset muuttokuormat 16.00 Australian rajalla 16.30 Australian rajalla 17.00 Lapin poliisit 17.30 Varastojen metsästäjät 18.00 Varastojen metsästäjät: Iso-Britannia 18.30 Lystikkäät eläinveikkoset (S) 19.00 Family Guy (12) 19.30 Family Guy (12) 20.00 Lapin poliisit 20.30 Lapin poliisit 21.00 CSI: Miami (16) 22.00 Elokuva: Agentti Cody Banks (12) 00.00 Family Guy (12) 00.30 Family Guy (12) 00.55 Katastrofileffa: Asteroidi vs. 05.02 Melkein hereillä. 18.05 Radio Suomi Sata juhlaa. 12.30 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Kollaanjoella Laatokan Karjalassa käytiin koko talvisodan ajan raskaita taisteluita. 08.20 Juha Laaksosen luontoretki. 21.55 Radio Suomen itsenäisyyspäivä. 09.00 Itsenäisyyspäivän lipunnosto. 09.30 Yle Uutiset. 11.03 Radio Suomi Sata juhlaa. 07.50 Merisää. 14.00 Yle Uutiset. Kuvassa Kollaan taistelumaastoa.. 04.02 Melkein hereillä. 10.04 Radio Suomi Sata juhlaa. 16.05 Urheiluradio
03.45 Ota rahat ja juokse Elina ja Sauli. Yrittäjien ja ammatinharjoittajien Hinnat yhteissivuilla: Rivi-ilmoitukset 43 € + alv, 1-4 riviä Logot 58 € + alv, koko 80 x 30 mm Yhteissivujen ilmoitukset ma 11.12. Laura Malmivaaran ja Mikko Ahtin yhteinen tanssi, Finlandia -sävellys Club For Fiven tulkitsemana, tukkijätkät tanssimassa suomiräppiä, tankotanssitaiteilija Henriikka Roo sekä viime kauden Putous-voittaja Aina Inkeri Ankeinen. Kausi 7, 3/21. Linnan juhlat huipentuu ilotulitukseen. Kausi 1, 9/26. kausi (12) Klo 17 17.00 112 (7) Kausi 3, 2/8. Jakso 1/12. Kausi 4, 17/23. HD 18.55 Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto. Jakso 10/10. 06.53 Humps (S) 07.00 Tuttiritari (S) 07.09 Dinotassut (S) 07.21 Sasu (S) 07.33 Timppa (S) 07.43 Millä mennään 07.47 Olivia (S) 08.09 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! 08.21 Galaxi 08.22 Minä ja LeBron 08.37 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Lasse Virén Jälkikaikuja 11.05 MM Jääkiekko 1995: Vielä kerran 12.25 Kuningas Litmanen 14.10 Sotshin suomalaiset juhlahetket 15.10 Lauri Markkanen Special 15.12 Matkalla supertähdeksi Lauri Markkanen 15.55 Lauri Markkanen Special 16.10 Pikku Kakkosen lastenkonsertti: Oikeesti leikisti Klo 17 17.00 Pikku Kakkonen HD 17.48 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! Osa 6/24. Illan tähtinä tuikkivat Kaija Koo, Saara Aalto, Paula Vesala, Remu, Pate Mustajärvi ja Costello Hautamäki, Semmarit ja Alivaltiosihteerit. Sinut on tunnistettu 12.00 YLE TEEMA 12.00 Tuntematon sotilas (12) 14.50 Syötävät sävelet: Madame Bénédictine 15.00 RSO Musiikkitalossa : Itsenäisyyspäivän konsertti Klo 17 17.55 YLE FEM 17.55 Yle Nyheter TV-nytt HD 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri Malin, Staffan ja Jontti juhlivat satavuotiasta Suomea keksijätontun juhlakoneen avulla. (U) HD 23.00 The Late Late Show with James Corden HD 23.45 Jenny+ Läskibisnes. Jakso 1/12. 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Jakso 11/12. 18.30 Simpsonit (7) Oluetta, ole oluetta. Pääministerin poika tekee museoon virallisen tarkastuksen. Vieraana näyttelijä ja stand up -koomikko Ilari Johansson. Martina Haagin samannimiseen romaaniin perustuva komediaelokuva, jossa sinkkuna elelevä Nadja haaveilee perheestä. Satsumapuu pudottaa kävyn ja kolmikko päättelee, että sen rauhaisuus on tulehtunut. Jakso 5/10. Kausi 1, 8/10. Rekkakuski Tom Bickel tekee pitkiä työpäiviä elättääkseen perheensä. 02.50 NCIS: New Orleans (12) Päämäärä. R: Elli Vallinoja, Chike Ohanwe, Taneli Mäkelä, Satu Silvo. 21.40 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Billions (7) Yhteiseloa. JOULUKUUTA 2017 SUB 04.40 Lemmen viemää (7) 08.00 Selviytyjät 09.00 Fresh Off the Boat (S) 09.30 Salatut elämät (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostoskanava Tvins.com 14.00 Ihmemies MacGyver (12) 15.00 Love Island (S) 16.00 Valehtelevat viettelijät 7. 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 23.50 Arrow (16) Eri teille. 09.10 Kauniit ja rohkeat (S) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Pilanpäiten 10.45 Ensitreffit alttarilla 11.40 Kirjeitä rintamalta (12) 12.00 Sinivalkoisen kansan valta dokumentti suomalaisesta demokratia 13.02 Sääntö-Suomi 14.00 Tinan matkassa 15.00 Koko Suomi leipoo 15.55 Ravit: Toto65 vihjeet 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Antti Holma ja maastamuuttajat Klo 17 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Sally, muodin debytantti. Espoo. 22.00 Arman Pohjantähden alla: Sotaveteraanit (7) Kausi 2. 20.58 Keno Klo 21 21.00 Suomen huutokauppakeisari Kausi 7. Jakso 12/28. Kausi 2, 17/22. 18.25 Emmerdale (7) Varasta varkaalta. HD 22.00 Dylania kenkälaatikosta (Lost Songs: The Basement Tapes Continued, USA 2014) Uusia biisejä Nobel-runoilija Bob Dylanin sanoihin! HD 23.50 Uusi Kino: Tori portaat kirkko (S) Lyhytelokuva tarjoaa Helsingin Senaatintorilta pieniä tarinoita kansakunnan menneisyydestä, sen arvojen muutoksesta kohti suvaitsevaa ja moniarvoista Suomea. Kauden viimeisessä jaksossa Arman muistaa niitä, joiden ansiosta juhlimme Suomen 100-vuotis itsenäisyyspäivää tänä vuonna. HD 00.00 Oddasat 00.15 Ulkolinja: Vapaakauppasopimuksen vaarat Euroopan ja Yhdysvaltojen välille halutaan solmia vapaakauppasopimus TTIP. Uusia avauksia. Kausi 3, 1/10. MTV3 04.05 Ota rahat ja juokse 05.00 Huippujengi 06.30 Aamusää 07.00 Puuha-Pete (S) 07.15 Elias ja pelastusryhmän seikkailut (S) 07.30 Seikkailija Dora (S) 07.55 Alvin ja pikkuoravat (S) 08.10 Daltonit (S) 08.35 Paavo Pesusieni (7) 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Suomi. 20.00 Hyvät ja huonot uutiset Kausi 9. Övereimmät ruokakulttuurit. Ali on edelleen jumissa mielisairaalassa, eivätkä ystävykset tiedä, mitä tehdä. YLE TEEMA & FEM 08.35 YLE FEM 08.35 Toinen maailma (12) 09.00 Ja he elivät onnellisina ... HD 20.30 Yle Uutiset HD 20.40 Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto. Illan aikana nähdään myös muita upeita esityksiä, kuten mm. Suomalaisuus. Klo 22 22.40 JVG-konsertti JVG:n eli supersuositun räppiduon, Jaren ja VilleGallen 30-vuotisjuhlakonsertin keikkataltiointi Hartwall Arenalta. Vieraina mm. Kivunlievitystä. 18.00 Simpsonit (7) Isoisän perintö. HD Nelonen 04.35 Astral-TV 05.00 AstralTV 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Vili Vilperin seikkailut (7) 06.35 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.00 Vili Vilperin seikkailut (7) 07.15 Peukaloisen uudet retket (7) 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 07.55 Kung Fu Panda (7) 08.20 Sonic Boom (S) 08.35 Lego Ninjago (S) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Heikoin lenkki 11.00 Team Ahma (7) 11.30 Idols 13.30 Haapasalo ja kaverit (S) 14.30 Mielenrauhaa jouluksi 14.40 Loirinuotiolla 15.40 Elokuva: Lupaus (12) Klo 17 17.55 Anthony Bourdain maailmalla: Suomijakso Kausi 8. HD 00.16 Uusi Kino: Body of God (16) Dokumenttielokuva kehonmuokkauksen historiasta. Taikauskoa ja uhkapelejä. 00.00 Stand Up! (S) Kausi 2. Juurisellerikeitto 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Tulosruutu 19.25 Elokuva: Terveisiä pohjoisesta (12) Terveisiä pohjoisesta. HD 00.15 Rouva varapresidentti (7) Uusia jaksoja. 17.55 Emmerdale (7) Vartiossa. HD 20.00 YLE TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 19/20. Sarjan viimeisessä jaksossa Arman pohtii suomalaisuutta ja sen merkitystä moninaistuvassa yhteiskunnassa. HD 18.30 Vem vet mest. TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.12. 03.20 Vampyyripäiväkirjat (16) Verenhimo. postilokeroyritykset ovat sopimukseen vedoten haastaneet valtioita oikeuteen. 18.55 The Joulukalenteri (7) 19.10 Suomen suurimmat etkot Housebändinä toimii Sami Pitkämön orkesteri solisteinaan Jenni Vartiainen, Juha Tapio, Maarit Hurmerinta, Isac Elliot, Jonna Tervomaa, Laura Närhi ja Arja Koriseva. klo 16 mennessä osoitteeseen ilmoitukset@sss.fi Mediamyynti 02 770 21 Joulun ja Uudenvuoden tervehdykset! Joulun ja Uudenvuoden tervehdykset!. Klo 21 21.10 Sodan kirjailija Reino Lehväslaiho Dokumentti pohjautuu 17-vuotiaana talvisotaan lähteneen Reino Lehväslaihon muistoihin sodan ankaruudesta. HD 18.00 Kohta 18 (12) Elokuva viiden nuorenmiehen elämästä hetkellä, jolloin 18 on ihan kohta totta. Kiitos tästä päivästä. 03.00 Amerikan rajavartijat Kausi 1. Jakso 10/10. 02.25 Valehtelevat viettelijät (12) Pako. 01.00 Mad Cook Show (S) Kausi 1. Kausi 2, 10/12. (U) HD 20.55 Urheiluruutu HD Klo 21 21.05 Jos rakastat (12) Nykypäivään sijoittuva musiikkielokuva kertoo ministerin tyttären ja maahanmuutajien pojan rakkaustarinan. 00.40 The Joulukalenteri (7) 00.55 Sekoilevat idiootit (12) Elämän oppitunteja. Ruotsi 2015. 01.55 Punk’d Suomi Jaakko Parkkali. Kausi 2, 19/24. HD 01.10 Uutisikkuna TV1 04.21 Sukupolvi.Nyt: Sukupolvi.Nyt. Osittain mv. Illan jaksossa lavalla Tommi Mujunen, Mebe, Aatu Raitala ja Heli Sutela. Kausi 1, jakso 2/10. Kausi 5, 18/23. 02.00 Grillit huurussa (S) Kausi 2. Kausi 6, 17/22. HD 19.50 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! Osa 6/24. HD 18.15 Muinoset keksivät joulun (7) 6/24. 07.00 Dokumentti: Itsenäisyyspäivä 08.00 Yle Uutiset 08.05 Seitsemäntoista (12) 09.00 Yle Uutiset 09.05 Seitsemäntoista (12) 10.00 Yle Uutiset 10.05 Seitsemäntoista (12) 11.00 Pitkä taival kotiin 11.55 Jumalanpalvelus 13.00 Kohti Linnan juhlia 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kohti Linnan juhlia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä Klo 17 17.00 Yle Uutiset HD 17.08 Itsenäisyyspäivän paraati HD 17.59 Tohtori Raimon joulukalenteri (S) HD 18.00 Yle Uutiset HD 18.10 Kohti Linnan juhlia 100-vuotisjuhlaa koko itsenäisyyspäivän ja juhlavuoden täydeltä. Sotaveteraanit. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Grillit huurussa (S) Kausi 2. Tommi Korpela, Jorma Ollilla, Johannes Holopainen, Oona Airola, Toni Kohonen, Klaus Mäkelä, Anja Pohjola ja Maija Karhi. Päivän opettavaisimmasta ohjelmasta voi saada arvokkaita elämäntaitoja. HD 20.00 Uusi Päivä (S) Jakso 706: Vain ystäviä. 00.45 Twin Peaks (16) Kohtalokkaita toimeksiantoja. HD 20.30 Kätevän emännän juhlat (S) Itsenäisyyspäivä on suomalaisten oma juhlapäivä, joka perinteisesti vietetään katsomalla televisiota. HD 01.05 Docstop: Perheen tähden Paula Vesalan ohjaamassa dokumentissa pohditaan perheen yhdistämisen vaikeutta, kahden erilaisen tarinan kautta. KANAVAT KESKIVIIKKO 32 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 6. 03.30 Amerikan rajavartijat Kausi 1. Elokuva esittelee keskeisimmät lävistäjälegendat ja heidän huikeat elämäntarinansa. Huoltoasema palo aiheuttaa savua ja vaaratilanteita, toisaalla suunnittelematon kotisynnytys työllistää ensihoitoa. Jakso 3/14. HD 19.00 Sportmagasinet HD 19.30 Yle Nyheter TV-nytt HD 19.40 Claus Dalbyn joulu Claus Dalby ryhtyy valmistamaan joulukoristeita sekä pihalle että sisätiloihin. 23.00 Arman Pohjantähden alla (7) Kausi 1. Linnan juhlat huipentuu ilotulitukseen. Andrea Dorian haveri. Isäntänä Mika Eirtovaara. HD Klo 22 22.20 Itsenäisyyspäivä: Linnan jatkot Itsenäisyyspäivän juhlinta jatkuu Hotel Kämpissä. 01.25 Rysän päällä Kausi 15, jakso 14/22. Brunssilla vieraina Oona Tolppanen ja Katri Manninen. Suomen suurimpien etkojen juontajina toimivat Jaakko Saariluoma, Maija Lehmusvirta ja Jaakko Loikkanen. Jakso 11/28. Mori purkaa sydäntään ja aikoo paljastaa menneisyytensä luurangot Teresalle, mutta traaginen uutinen katkaisee yrityksen. Mäkihyppääjät Matti Nykänen ja Toni Nieminen kertovat millaista on olla kansan rakastama sankari. Ilmiötä tutkien Jenny Lehtinen ja Saara Sarvas kehittävät Kuunvaihedieetin lautasmallin pohjalta. Espoo. (U) HD Klo 21 21.00 Urheilu-Suomi Osa 4/10: Sankarit. Jakso 5/9. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight : Hymyile. HD 01.35 Uutisikkuna Julkaistaan jouluaattona 24.12. Paneelissa puhuttaa matkustamisen tulevaisuus. HD 00.45 Psychobitches (12) Kausi 2, 4/6. Kausi 3, 6/18. Vastaavalla NAFTA -sopimuksella on ollut yllättäviä seurauksia: mm. Jakso 1/16. Bisnes synnyttää tarpeita ja lisää myyntiä
SUOMI 100 6.12.2017 Kärjen suku | 60-luvun ihmeet | Syntyneitä ja kuolleita | Salo 1917 | Valimon vuosisata | Lukijoiden aarteet | Savuntuoksuinen sielunmaisema | Uudisasukkaita | Aishoki, totta toki! | Teatterihuumaa | Makumatkalla SALON SEUDUN SANOMAT JUHLALEHTI
ke 6.12.2017 tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää SALO Rauhalinnankaari 4 . 8.90 (13,90) Kaunis sinivalkoinen ISTUTUS sinkkiastiassa Kotimaiset Kilo-pöytäkynttilät Sininen tai valkoinen,8 kpl/pkt, paloaika 16 h Juhlava 2-vanainen perhoskämmekkä Meiltä myös juhlavat kukkakimput!. ark 9-20, la-su 9-18 Avoinna ympäri vuoden KUKKATALO Pirilän Tervetuloa myös tänään itsenäisyyspäivänä klo 9-18 Juhlista 100-vuotiasta Suomea kotimaisilla joulukukilla Isot, kotimaiset, koristellut TULILATVAT Sinivalkoiset HYASINTTI-ISTUTUKSET 4.90 9.90 ø 13 cm muoviruukku, koristepaperissa, lippukoriste 19.90 € Kaksi valkoista ja kaksi sinistä hyasinttia sinisessä ø 18 cm muovivadissa, lippu, jäkälä. SUOMI 100 SSS 2 www.kukkatalo.fi Tarjoukset voimassa ti 5.12. 02-65113500 . Valkoinen tulilatva, valkoinen hyasintti tai sininen hyasintti sekä muratti, lumetettu sypressi, lippukoriste, kävyt, jäkälä. P
Hyvinvointiin turtuu helposti niin, että pienet arjen pienet ongelmat nousevat kokoaan suuremmiksi ja ne kaikki hyvät suuret asiat unohtuvat. SUOMI 100 6. Hyvää itsenäisyyspäivää! SATA AJATUSTA SUOMESTA Tänään 100-vuotiaan Suomen juhlapäivänä on hyvä tilaisuus pysähtyä ja miettiä hetki, mitä Suomi itselle merkitsee. Tässä lehdessä esitellään muun muassa lukijoiden vinkkien perusteella löytyneitä sata vuotta vanhoja esineitä ja asioita. S S S / M A R K O M A T T I L A TÄSSÄ LEHDESSÄ SUKUPOLVIEN KETJU Juuret pysyvät Kärjen suku vie lukijan halki vuosikymmenten Jääkaapista löytyy hyvinvointi Koneet ja 60-luku mullistivat elämän Syntymää ja kuolemaa Nyt ja sata vuotta sitten syntyneiden tarinat esillä Muurlassa Poliisi vai miliisi Jännitteitä Salossa vuonna 1917 Valimo jatkaa toimintaansa Leinolla on valettu sata vuotta 5 7 8 10 11 TARINOITA MENNEESTÄ Lauluvihko, Kasteliina, Kolikko Kanttorin talo, Postikortti Hopeamuki, Luotsipäiväkirja 16 18 20 METSÄMIEHEN LAULUJA Savuntuoksuinen sielunmaisena Pihvi käristyy, mies herkistyy Satavuotiaan uudisasukkaita Peura tuli Salon metsiin pakettiautolla, mutta minkä kyydissä tuli siili. 22 24 SUOMALAISTA KULTTUURIA Mokkaruutukielto ...ja 99 muuta ajatusta urheilusta Jo viisi kertaa katsomossa Jekyll ja Hyde hurmasi paimiolaisteinin Upotetaan se juustoon! Makumatkalla halki vuosikymmenten 26 29 30 SUOMI 100 -JUHLALEHTI Päätoimittaja Ville Pohjonen Tuottaja Suvi Kulla Ulkoasu ja taitto: Suvi Kulla, Lasse Törnroos Kansikuva: Marko Mattila, kuvassa Akseli ja Paavo Kärki Mediamyynti: Minna Ihanmäki, Pirkko Pelander, Pia Peltola, Virve Ruissalo, Heli Valanne, puh. Tähän listaan on helppo löytää asioita, joista monessa maassa ei osata edes haaveilla. Olemme lähteneet tähän juhlavuoteen yhdessä teidän kanssanne. 02 7702 21 Painopaikka: Salon Lehtitehdas Löytyykö Sinulta jotain satavuotiasta. Ongelmiakin toki löytyy, mutta niiden lista jää paljon lyhyemmäksi. Pienen Suomen vahvuus on ollut luja yhteishenki. Hyvä lukija. Asuminen vapaassa, turvallisessa ja taloudellisesti vakaassa maassa on meille itsestään selvää. Sitä on löytynyt parhaiten juuri silloin, kun sitä on kaikkein eniten tarvittu. Vaikka Suomi voi melko hyvin, paljon on vielä parannettavaa muun muassa vanhustenhoidossa ja köyhyyden poistamisessa. Lista on kiinnostava ja täynnä tarinaa. SSS:n lukijat esittelevät arteensa. Parasta paikallista Parasta paikallista Parasta paikallista Parasta paikallista Parasta paikallista Salon Seudun Sanomat on kuluneen vuoden aikana kysynyt seudun ihmisiltä, mitä ajatuksia satavuotias Suomi herättää. Juttusarja Sata ajatusta Suomesta alkoi jo keväällä, ja nyt kädessäsi on Suomi 100 -juhlalehti. Tänään 100-vuotiaan Suomen juhlapäivänä on hyvä tilaisuus pysähtyä ja miettiä hetki, mitä Suomi itselle merkitsee. Tähän listaan on helppo löytää asioita, joista monessa maassa ei osata edes haaveilla. Hyvinvointivaltion menestystä mitataan talouskasvun ja demokratian lisäksi myös sillä, miten hyvin pidämme huolta kaikkein heikoimmista. Sataan vuoteen mahtuu paljon. Sata ajatusta Suomesta -juttusarjan yleisiä luonnehdintoja on poimittu tämän tekstin alkuun. Yhdessä tekemistä tarvitaan taas, kun globalisaatio ja digitalisaatio ravistelevat vanhoja rakenteita. Eräs vastaaja puki tämän osuvasti sanoiksi: ”Suomessa on paljon hyviä asioita, joita ei ehkä osaakaan arvostaa”. Tähän me kaikki voimme yhdessä vaikuttaa. Liitteessä esitellään muun muassa 100-vuotias lauluvihko, kasteliina, rakennus ja päiväkirja. JOULUKUUTA 2017 3 LEHTO Kanttori Viljasen talon 100-vuotiaat seinät ovat kuulleet paljon komeaa mieslaulua. Päätoimittaja Ville Pohjonen PÄÄTOIMITTAJALTA ville.pohjonen@sss.fi ”Turvallinen, tasa-arvoinen, rauhallinen, mukava asua, puhdas luonto, hyvä koulutus, hyvä terveydenhuolto, tasapuolinen, vapaa maa.”
SUOMI 100 SSS 4 Koko 100-vuotiaan Suomen ajan, vuodesta 1898 olemme Leino Groupissa tehneet työtä Suomen etua ajaen ja isänmaatamme kehittäen. Kampanjatontit ja varausehdot nähtävillä itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 klo 12 alkaen sivuilla: www.salo.fi/suomi100tontit TONTTIEN VARAAMINEN ALKAA 7.12.2017 KLO 9 TONTTI KUIN TONTTI Suomi 100 – tontit 100 päivän ajan 100 €. Raudan lujasti ja teräksen varmasti viemme Salosta maailmalle suomalaista osaamista. 1 sylinteri, vesijäähdytys • 4 venttiiliä ,SOHC, 24 kW/32 HV • Bosch EFI ruiskujärjestelmä • Digitaalinen mittaristo • 4WD elektronisella tasauspyörästön lukolla • Hidas L-alue vaihteistossa takaa maksimaalisen vetokyvyn • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • CV-Tech variaattori ( made in Canada) • Vinssi, vetokoukku, peräkarryn pistoke ja alumiinivanteet vakiona • PITKÄ malli rekisteröity 2hlö • EFI, 495 cc. 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 4-venttiilinen SOHC,29 kW/40 HV • Bosch EFI ruiskujärjestelmä • 4WD elektronisella tasauspyörästön lukolla • Hidas L-alue vaihteistossa takaa maksimaalisen vetokyvyn • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • kaasuiskunvaimentimet • EPS ohjaustehostin • CV-Tech variaattori ( made in Canada) • Vinssi, vetokoukku ja perävaunun sähköliitäntä vakiona T3a ja T3b -traktorimönkijät Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi, kaikki Salon kaupungin myynnissä olevat omakotitalotontit maksavat sadan päivän ajan vain sata euroa kappaleelta. Haluamme kiittää jokaista työntekijäämme ja yhteistyökumppaniamme sekä toivottaa kaikille arvokasta itsenäisyyspäivää! C-FORCE 520S EFI EPS T3B C-FORCE 450L EFI EPS T3B 6.590,6.390,Myynti: (02)7272 401 Varaosat: (02) 7272 404 Huolto: (02) 7272 435 Avoinna Ma-Pe 10-17, La 10-14 Helsingintie 32, 24100 Salo • 400 cc
Oppilailla oli myös töitä, sillä he huolehtivat muun muassa koulun lämmittämisestä. Rauhan palattua hän sai kotitilaltaan maata. Niistä ja vaimon perintöpelloista syntyi uusi maatila, ja nuori perhe pääsi rakentamaan omaa taloa. Moni joutui myös luokan nurkkaan. Elettiin aikaa, jolloin joka talossa oli muutama lehmä ja maitotili oli tärkeä tulonlähde. – Kuri oli kova, mutta menin aina mielelläni kouluun, Kärki sanoo. Paavo Kärki kasvoi maatilalla, ja maataloudesta hän myös hankki leipänsä. Vuosikymmenet ovat ravistelleet elämää ja työtä, mutta sukupolvien kiinteä yhteys on ja pysyy. Kuvasta puuttuu veteraanin kolme lastenlasta ja neljä lastenlastenlasta. Lopulta Kärki pääsi käymään kotona. SUOMI 100 6. Kohtaamiseen tiivistyy paljon pienen maan lyhyestä historiasta. Kättä hoidettiin Sortavalan sotasairaalassa heikoin tuloksin. Niinpä hän toimi takalinjojen huoltojoukoissa sodan loppuun syksyyn 1944. 95-vuotiaan Paavo Kärjen kasvot puhkeavat hymyyn pojanpojanpojan säihkyvien silmien edessä. Opettajia ja vanhempia kuunneltiin ja kunnioitettiin, ja syvälle lasten mieliin jäivät torut, jos niitä tuli. Kärjen suvun pienin syntyi Suomen juhlavuoden keväänä valaisemaan läheistensä elämää. Torujahan siitä eksynyt sai, kun koulun kaikki seitsemän uunia olivat kylminä. Kaksi vuotta sitten puoliso nukkui pois. – Ei silloin edes mietitty muuta, huomauttaa Kärki, jonka veli jäi pitämään kotitilaa. JOULUKUUTA 2017 5 SSS | Päivi Malin-Perho paivi.malin-perho@sss.fi Akseli Kärki katsoo pienen lapsen tarkkaavaisuudella lähellä olevia kasvoja. Eräänä aamuna Kärki oli vartiossa Syvärillä. 95-vuotiaan Paavo Kärjen takana Mikko Kärki (vas.), Teemu ja Johanna Oksa sekä lapset Konsta ja Maija, Markku Kärki, Paavon pojat Manu ja Pertti Kärki sekä Pertin vaimo Pirjo Kärki, Paavon tytär Merja-Liisa Kärki ja avopuoliso Jouko Kujala, Elina Lemberg-Kärki ja Akseli Kärki. S S S / M A R K O M A T T I L A Navetassa oli 6–7 lehmää, nurkissa muutama kana, ja jouluksi teurastettiin itse kasvatettu possu. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Elämänkumppani löytyi naapurista 300 metrin päästä. Niinpä Paavon lapsetkin tuntevat isänsä tarinan, kun tämä eksyi kovassa aamusumussa hiihtäessään järven jäätä pitkin Oinasjärven kouluun. Vasta koulun kellojen soitto sai pojan löytämään oikean suunnan. Ennen perheen perustamista isänmaa vaati kuitenkin nuorelta mieheltä oman panoksensa. Heinät ja viljat laitettiin seipäälle ja hevosen kanssa tehtiin työt, Kärki toteaa. Tällöin oli kulunut vuosi siitä, kun hän oli sotaan lähtenyt. Käsi jäi seitsemän senttiä toista kättä lyhyemmäksi, mutta Kärkeä tarvittiin edelleen. Kun hän kävi kansakoulua, käski opettaja laittaa kädet pulpetille ja napautti karttakepillä sormille, jos syyllistyi kepposiin. Tarkka-ampuja joen toiselta rannalta sai hänet sumun keskeltä tähtäimeensä, räjähtävä luoti lävisti rintataskun ja teki pahaa jälkeä vasemmassa kädessä. Paavo Kärki syntyi Somerniemellä vuonna 1922. –?50-luvulla töitä oli paljon. Navetassa oli 6–7 lehmää, nurkissa muutama kana, ja jouluksi teurastettiin itse kasvatettu possu. Jatkosota syttyi kesällä 1941, ja myös Kärjen tie vei rintamalle. Avioliitto Maija-Liisan kanssa kesti 68 vuotta. KÄRJEN SUVUN TARINA VIE 20-LUVULTA 2000-LUVULLE Somerolaisen Kärjen suvun neljä sukupolvea. Lamminniemen hyvinvointikeskuksessa neljä vuotta asunut ja erinomaisesti viihtyvä Paavo Kärki lähti 19-vuotiaana sotaan puolustamaan isänmaan itsenäisyyttä
Itse kasvatetusta possusta, kananmunista ja suoraan meijeristä tilatusta juustosta saatiin vaihtelua ruokavalioon. Nyt pitäisi ottaa oppia vanhasta ja palauttaa ammattiylpeys taas kunniaan. –?Heistä heijastui aina ajatus siitä, että elämä järjestyy. Silloin oli talvisin lunta. –?Pääasiassa syötiin perunaa ja soosia eli ruskeaa kastiketta. –?Entisajan rakentajilla oli ammattiylpeyttä ja rakennukset tehtiin hyvin. –?Kesäisin soudimme ruuhella järven yli mammalle ja pappalle hakemaan maitoa. Muuten minun pitäisi jäädä pois töistä, 6-vuotiaan Vilhelmiinan ja 4-vuotiaan Paavon isä toteaa. –?Onneksi vaimon vanhemmat asuvat lähellä ja auttavat tilan töissä ja lasten kanssa. Välillä oli paistettua perunaa, Pertti huomauttaa. Paavo Kärjellä on kuusi lastenlasta ja seitsemän lastenlastenlasta. Ennen tätä oli perhe kasvanut viisihenkiseksi, sillä Manu syntyi vuonna 1947, MerjaLiisa 1951 ja Pertti 1956. Veljessarjan nuorin Markku on kirvesmies ja asuu Someron keskustassa. –?Olemme molemmat saaneet kasvaa isovanhempien lähellä. Somero, Vantaa, Sulkava, Uusikaupunki, näin on maailma yhtä sukupolvea kuljettanut. Jussi Kärjellä matkaa omille juurille on enemmän, sillä hän asuu perheineen 370 kilometrin päässä Sulkavalla. Hänelle lapsena iso asia olivat yhteiset koulumatkat äidin kanssa. SUOMI 100 SSS 6 60-luvulla tulivat koneet helpottamaan elämää. Omaan perheeseen Jenni-Mari on tuonut isovanhemmilta myös 36-vuotias Mikko Kärki sai 16–17-vuotiaana lainata äitinsä matkapuhelinta. Kun omaa laitetta ei ollut, käytiin televisiota katsomassa kylässä. Johanna Oksan koti löytyy Somerniemeltä. Sitten alettiin tehdä täyttä sutta. –?Me vaihdoimme aina vaatteita ja pipoja, jotta etsijä ei tunnistaisi. 70-ja 80-lukujen pankkimaailma oli toista kuin nyt. –?Meillä oli tupa täynnä väkeä, kun tulin koulusta. MerjaLiisan mieleen ovat jääneet Englannin prinsessa Margaretin häät, joita pidetään ensimmäisinä tvhäinä. –?Kumpikin meistä on aina halunnut jäädä kotiseudulle. Elämisen rytmi oli rauhallinen. –?En ole ollut täältä koskaan pois pitkää aikaa, 8ja 6-vuotiaiden lasten äiti kertoo. –?Kaikki ohjelmat katsottiin, mitä sieltä tuli, Manu kertoo. Töiden välissä ehdittiin myös leikkiä. Kärjen tilalle tuli ensimmäinen traktori vuonna 1960, seuraavana vuonna oli puimurin vuoro. Haluamme tarjota saman myös omille lapsille, Akselin vanhemmat sanovat. Isovanhemmilta tarttui elämään toiveikkuus. Muistan vieläkin rekkarin HOH-97, Merja-Liisa Kärki sanoo. Johanna ja Jussi halusivat antaa lapsilleen mamman ja papan nimet. Manu jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle Someron Säästöpankin Somerniemen konttorista. Toimitussihteerinä ja tuottajana Uudenkaupungin Sanomissa työskentelevä Risto-Matti Kärki on toiveammatissaan. Koskella asuvasta Merja-Liisasta tuli käsityönopettaja. Kirkonrotta, kymmenen tikkua laudalla, purkkis, brönttö, karttu. –?Kaskiston pieni konttori oli välillä niin täynnä savua, ettei eteensä nähnyt, Manu huomauttaa. Manu muistaa vieläkin työn raskauden, kun tappuriin syötettiin vilja käsin. Merja-Liisan aarre oli kummitädin tekemä mollamaija. Toisaalta jokaisella lapsella on edelleen omat tapansa ja toiveensa. Tietokoneiden vieressä aina hyvin viihtynyt Mikko on Salossa ohjelmistotestaajana ja Elina opettaa Someron Joensuun koulussa. Merja-Liisalle syntyi Jenni-Mari vuonna 1975, Manulle Johanna 1979 ja Jussi 1981 ja Pertille Mikko 1981, Risto-Matti 1983 ja Markku 1990. Pertti työskentelee saman pankin pääkonttorissa. Hän meni töihin ensimmäiseen opettajan paikkaansa Koskelle vuonna 1973, ja sieltä hän jäi myös eläkkeelle. –?Aloin tiskata vasta, kun menin naimisiin. Pojat olivat lapsesta saakka mukana maatalon töissä. –?Myös polttopallo, neljä maalia, vettä kengässä ja viimeinen pari uunista ulos olivat suosittuja. Kun hänen kotitilallaan tehtiin sukupolvenvaihdos, muutimme Savoon. –?Ei ollut harrastuksia, joiden perässä olisi juostu kellon kanssa kilpaa, Merja-Liisa sanoo. –?Tapasin vaimoni opiskeluaikana. S S S / M A R K O M A T T I L A Kärjen perheen ensimmäinen auto oli punainen kupla-Volkkari, joka hankittiin 60-luvun alussa. –?Pidin aina työstäni. Äiti leipoi leivät ja pullat. –?Traktori tuli tutuksi jo kotona. On ihana asia, että omat vanhemmat ovat lähellä ja Maija ja Konsta saavat olla isovanhempiensa kanssa. pankki tarjosi jopa tupakat. Molempien pankkiura alkoi Kaskiston kyläkonttorista. Maaliskuussa syntyneen Akselin kännykkäaika on vielä edessä. –?En ole osannut olla koskaan poissa kotoa. Koulussa hypättiin ruutua ja narua. Myös Johannan mies on kotoisin Somerolta. –?Äidinäiti oli käsityöihmisiä, ehkä kipinä käsitöihin tuli sieltä. Kärjelle ostettiin televisio vuonna 1960, sitä ennen oli testattu kaupan kokeilutelkkaria. Somerniemen mökillä on aina vietetty paljon aikaa. –?Olen pienestä pitäen halunnut urheilutoimittajaksi. – Lehmät laitettiin pois heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Leikillä, jossa yksi on etsijä ja muut yrittävät pelastaa vangiksi jääneitä, on monta nimeä, mutta ydin kestää vuosikymmenestä toiseen. Uuden sukupolven myötä ammatit muuttuivat, vaikka Pertti Kärki jatkoikin vanhempiensa maatilaa. Rakentaja on ylpeä ammatistaan ja haluaa tehdä työnsä kunnolla. Poikien ollessa peltotöissä Merja-Liisa auttoi äitiä huushollin pidossa. Television tulo oli iso juttu. Jenni-Mari Ahola asuu perheineen Vantaalla ja työskentelee Sokos-Emotion-ketjussa henkilöstöresurssipäällikkönä. Mikko Kärki ja Elina LembergKärki rakensivat talon Someron Pyöliin Elinan vanhempien maille. Seipäillä kuivatetusta viljasta erotettiin jyvät puimakoneessa. Veljesten tie vei pankkimaailmaan. Hän toivoo, että entisajan rakentamiseen kuulunut ammattiylpeys tulisi takaisin. Korteilla pelattiin paljon Maijaa. –?Kännyköitä ei ollut, mutta kukaan ei kysellyt perään. Manu kalasteli tuntikausia lähilammilla. Virkailija hoiti myös oman alueen yhdistysten tilit ja sihteerin työt, palvelumaksuja ei ollut ja väki viihtyi savuisissa konttoreissa –. –?Meillä 12-vuotias Aino-Maria lukee valtavasti kirjoja, vuotta nuorempi Kaarlo pelaa koripalloa mutta tykkää myös tietokonepeleistä. Luomutilalla on 30 lypsävää ja muuta karjaa, mutta Jussi työskentelee Hankkijalla tuotepäällikkönä. –?Talvella kuljimme kouluun potkukelkalla tai hiihtäen. – Minulle kuului myös tonkkien haku maitolaiturilta ja niiden pesu. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N ”Osalla lapsista ei tunnu olevan nykyään mitään rajoja kotona, mutta lapset ovat paljon rohkeampia, tietävämpiä ja välittömämpiä kuin me olimme.” Johanna Oksa Jatkoa edelliseltä aukeamalta. Keväisin ja syksyisin Mikko hyppää traktoriin ja auttaa appiukkoaan maatilan töissä. Samaa tekevät nyt omat lapset, Jenni-Mari Ahola sanoo. S S S / M A R K O M A T T I L A Markku Kärki on kirvesmies. –?Kun meille tuli puimuri, puin alkuun puolen kylän pellot. Manu muistelee, ettei lapsena koskaan siivonnut tai tiskannut. Hän toteaa elämänrytmin olevan toista kuin hänen lapsuudessaan, sillä nyt kaikki pitäisi saada heti ja nopeasti. –. Maija ja Paavo
–?Kun Mikko räpläsi mopoa, minä potkin palloa. Somerniemen Veikkojen kisoissa käytiin joka viikko ja tulokset piti aina juosta kertomaan ensimmäisenä mammalle ja pappalle. Mikon, Risto-Matin ja Markun lapsuudessa tärkeässä osassa olivat vieressä asuneet isovanhemmat. Mikko kävi isä–?poika-kerhossa, jossa ajettiin rc-autoilla. – Kaikki nämä arkea ja ansiotyötä helpottavat muutokset vapauttivat ihmisten aikaa muuhun. Nyt uskalletaan halata ja kiivetä opettajan ja ohjaajan syliin. Vaatteissa alkoi olla yhä enemmän valinnanvaraa, kun mallien, kuosien ja värien kirjo lisääntyi. – Suomessa asiat toimivat ja voi luottaa siihen, että kerran sovittu myös pitää. –?Emäntä päätyi televisioon. Kun varallisuus kasvoi, kasvoivat myös kauppojen valikoimat ja saatavilla olevan tavaran määrä. –?Vuosikymmeneen sattui monta keskeistä muutosta, joiden yhteisvaikutus oli valtava. Jotkut asiat myös pysyvät. Tämä näkyi kodeissa, joissa yleistyivät lämmin vesi, sisävessat ja viemärit, Huokuna huomauttaa. –?Enää ei tarvinnut suolata, kuivata eikä hapattaa, ja ruokahuoltoa voitiin suunnitella pidemmälle kuin päivän tai kahden päähän. Vielä 1950-luvulla tehtiin valistusta, 1960-luvun murroksesta väitöskirjan tehnyt Huokuna korostaa. –?Siellä odotettiin aamulla koulutaksia ja pelattiin Maijaa. Juuret ja kotiseutu ovat Kärjen suvussa isoja juttuja. Muutos oli todella suuri, sillä ennen koneiden tuloa pyykinpesua verrattiin raskaudeltaan metsätöihin ja kivenhakkaamiseen. –?Television myötä maailma tuli olohuoneen nurkkaan. Johannan Maija sai kännykän toisella luokalla, Jussin Vilhelmiina ensimmäisellä. Huokuna painottaa, että jääkaappi toi ruokahuoltoon valtavan muutoksen, kun ruokaa pystyttiin säilyttämään kylmässä. Aina oli joku saatavilla, Mikko muistelee. 1960-luvun lopulla Suomessa siirryttiin yleisesti viisipäiväiseen työviikkoon, kun lauantait tulivat vapaapäiviksi. Meillä on upea luonto: puut, metsät ja pellot. Jääkaappi oli vielä 1950-luvulla kallis hankinta, mutta 60-luvun aikana se levisi vauhdilla. Jussin ja Johannan lapsuuteen eivät kuuluneet matkapuhelimet, omilta koululaisilta laitteet löytyy. Liikunta on kyläkoulun pihalla edelleen kovassa huudossa ja metsän reunaan nousee koululaisten majoja entiseen tapaan. –?60-luvulla koettiin sellainen elintasoloikka, että sitä ei ole koettu ennen eikä jälkeen. –?Ja kesäisin meillä syödään piapoa! Johanna Kärki tykkäsi lapsena piirtää ja lukea. –?Oma lapsuus kului aika vapaasti mutta tiesimme hyvin, mitä saa tehdä ja mitä ei. –?Ulkona pelattiin ja leikittiin tosi paljon, mutta lapsia ei varoiteltu yhtä paljon kuin nykyään. Elämäntavan murros näkyi lehdissä ja lehtien mainonnassa. Oinasjärven koulussa koulunkäynninohjaajana työskentelevä Johanna näkee lapsissa 30 vuodessa tapahtuneen muutoksen. Mainonnassa alettiin myydä ihmisille unelmia. Manu Kärki muistelee vuonna 1961 hankitun puimurin leveyttä, jota hän 14-vuotiaana ajoi. Televisio laajensi ihmisten elämänpiiriä valtavasti. Myös satavuotiaasta kotimaasta löytyy paljon hyvää ja arvokasta. Neil Armstrongin vuoden 1969 kuukävelyä ja Biafran nälänhätää myöten tapahtumat vyöryivät olohuoneisiin. Yksi osa 60-luvun arjen suurta vallankumousta oli televisio. Sama arjen töiden keventyminen oli alkanut pyykinpesussa 50-luvulla ja jatkui 60-luvulla. –?Muuten minua ei kuskattu harrastuksiin. Ihmisten arki helpottui merkittävästi, kun elintason nousun myötä koteihin pystyttiin hankkimaan koneita. Näistä tärkeimpien joukossa olivat jääkaappi ja pesukone, jotka yleistyivät kodeissa ensimmäisinä. Toisaalta on menty parempaan: –?Lapset ovat paljon rohkeampia, tietävämpiä ja välittömämpiä, kuin me olimme. SUOMI 100 6. JOULUKUUTA 2017 7 säännölliset ruoka-ajat. 1960-luvun puolivälissä jo joka toisessa kodissa oli jääkaappi ja pesukone. Pyykkiä pyörittävä kone pyöri myös maatalojen karjakeittiössä, sillä se ei tarvinnut välttämättä vesijohtoa. –?Lehtiä luettiin paljon ja mainonta kasvoi valtavasti, sillä nyt oli tavaroita, joita mainostaa. Elintaso nousi 1960-luvulla kohisten, mikä merkitsi sitä, että ihmisillä oli rahaa käytössään. Hän totesi, että haluaa katsoa televisiota ja ehtii kyllä lypsämään lehmät käsinkin. Autojen yleistyminen vaikutti siihen, että 60-luvusta tuli kesämökkien vuosikymmen. Jääkaappi helpotti jokapäiväistä ruuanlaittoa ja vapautti aikaa muuhun. Terveydenhoito ja muut palvelut pelaavat ja täällä on hyvä ja turvallista kasvattaa lapset. Risto-Matti rakasti liikuntaa. Tuo jääkaappien, pesukoneiden, televisioiden ja minihameiden vuosikymmen mullisti ihmisten arkielämän nopeammin ja perusteellisemmin kuin mikään muu aika koskaan. ”60-luvulla koettiin sellainen elintasoloikka, että sitä ei ole koettu ennen eikä jälkeen.” Tiina Huokuna Jääkaappimainos Salon Seudun Sanomissa vuonna 1960.. Nyt omaa vuoroa ei jakseta odottaa, vaan puhutaan opettajan päälle. Ja sitä Maijaa Kärjen suvussa pelataan muuten edelleen. –?Mamman kanssa leivottiin pullaa, lisää Markku. Tutkija Tiina Huokuna kuvaa 1960-luvun vaikutusta ihmisten arkeen sanoilla loikka ja mullistus. Koneiden ansiosta ihmisten vapaa-aika kasvoi, mutta lisävapautta toivat myös työelämän muutokset. Suomi autoistui, ja matkan teko kauemmaksikin kävi helpommaksi. Jussin intohimona oli juoksu, jota hän harjoitteli pääosin yksikseen Somerniemen kentällä. – Ennen oli kunnon talvia ja lunta, nyt on vain loskaa ja märkää, Mikko kuvaa ilmastonmuutosta. Meidän ei pidä kaiken tekniikankaan keskellä unohtaa inhimillisyyttä eikä sitä, mistä olemme tulleet. Juhlan hetkellä sakilla on myös toive tulevalle: –Kunpa pärjäisimme toistemme kanssa ja osaisimme edelleen kohdata toinen toisemme.. Koteja paitsi koneistettiin myös kalustettiin ja sisustettiin, sillä huonekaluja tekstiiliteollisuus kasvoivat nopeasti, Huokuna sanoo. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N Koneiden vuosikymmen – kuuskytluku mullisti arjen Kuusikymmentäluku on Suomen historiassa ajanjakso, joka hakee vertaistaan. –?Minun aikanani koulussa istuttiin kiltisti paikallaan ja odotettiin omaa vuoroa. Pyykinpesussa pulsaattorikone aloitti tekniikan esiinmarssin, ja konetta pidettiin pitkään varsinaisena ihmeenä. Jääkiekkoa kavereitten kanssa koulun kentällä, luistelua järven jäällä ja isoja lumiluolastoja omalla pihalla. Huokuna kertoo tarinan lypsytilan emännästä aprikoimassa, hankitaanko olohuoneeseen televisio vai navettaan lypsykone. –?Kaupunkiin muuttanut väki palasi loma-aikoina omilla autoilla juurilleen, Tiina Huokuna kuvailee. Välitunneilla kiroillaan paljon, ja osalla lapsista ei tunnu olevan mitään rajoja kotona. – Välillä pitää huomauttaa kesken Youtube-videoiden tuijottelun, että nyt kännykkä pois, Jussi huomauttaa
Heistä tarinan aloittavat vuonna 1917 syntyneet miehet, jotka ovat myös sankarivainajia. Sen sijaan Hugo ja Vilja tapaavat äitiensä kautta yhteisissä riennoissa ja ovat Anni Pitkäsuon mukaan ”bestiksiä”. Sekä Anni Pitkäsuo että Annukka Ruska ovat huolissaan siitä, minkälaisessa maailmassa heidän lapsensa elävät. JUHLAVUONNA SYNTYNEELLÄ HYMY HERKÄSSÄ Kun muurlalaiset Armas Nurmi, Lauri Heino ja Tauno Lehti syntyivät, eivät tavalliset ihmiset lentäneet lomailemaan maailman toiseen ääreen. Hänen valintaansa on luonnehdittu tuon ajan nuorelle epätyypilliseksi, kun hän jo nuorena muutti kotiseudultaan. Annukka Ruskan mukaan Vilja on tosi osallistuva ja energinen lapsi, vieressä isoveli Otso. Annukka Ruska löytää nopeasti hyvin konkreettisen eron perheen omien harrastusten kautta. Molemmilla on myös yksi isosisarus, Hugolla kaksija puolivuotias Sofia-sisko ja Viljalla kolmevuotias Otso-veli. Muurlaan koottu näyttely kertoo eri-ikäisten muurlalaisten elämästä. Myös Vilja on äitinsä Annukka Ruskan mukaan iloinen ja tyytyväinen vauva. Hän vertaa tilannetta nykyaikaan, jolloin lapsiin voidaan pitää yhteyttä modernin tekniikan avulla. Siinä muurlalaiset ihmiset ovat päässeet pääosaan. Hän selvittää ruuan alkuperää, ostaa herkästi luomua ja pyrkii välttämään turhaa kulutusta. Mahtoivatko he vauvoina olla tekemisissä keskenään, sitä ei ole tiedossa. Juuri päiväuniltaan herännyt Hugo Pitkäsuo on vasta alle yksivuotias. Alkuvuodesta eli tarkalleen 28.1. Kokous päätti esimerkiksi siitä, että työttömille voidaan kustantaa halkosylyn verran polttopuuta työttömyyslautakunnan harkinnan mukaan. – Ei meillä ollut lapsena kännyköitä, ja sain ensimmäisen kännykkäni vasta yläkouluikäisenä. Sodassa kuolleita kaivattiin kotona. – Ajattelen enemmän kokonaiskuvaa, että heidän olisi hyvä olla. Annukka Ruska puolestaan sanoo, ettei hän mieti edes sitä, asuuko perhe Muurlassa ja käykö Vilja lähellä olevaa koulua. Armas Nurmi oli jo ennen varusmiespalvelustaan töissä Mathildedalin ruukissa peltisepän opissa. – Olen miettinyt, onko meillä enää elintilaa, kun luonnossa tapahtuu niin paljon, Annukka Ruska viittaa saasteisiin. – Hän on solahtanut meidän perheeseen ja arkeen sopivasti. Todella erilaista voi Hugon äiti kuvitella. – Tuolloin elettiin pula-aikaa, Muurlan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Maija Saarimaa selittää. Isä haki pojan ruumiin reellä Salon rautatieasemalta Muurlan kirkolle. Viljan isoveli Otso on vaihtanut vuoropäivin haaveitaan, jotka liittyvät urheiluun. Minkälaisina Hugon ja Viljan äidit näkevät lastensa tulevaisuuden. – Otso kyllä on miettinyt, hän nauraa. syntynyt Hugo on vain pari päivää vanhempi kuin Vilja Ruska. Suomen itsenäistymisen vuonna Muurlassa syntyivät muun muassa Armas Nurmi, Lauri Heino ja Tauno Lehti. Tosin Taunon lapsuutta leimasivat monet muutot paikkakunnalta toiselle perheen mukana. – Hän on aina aurinkoinen, kun herää, äiti Anni Pitkäsuo sanoo. Tekniikka on kiinnostanut myös jo Hugoa kovasti. Haastattelupäivänä hän haaveilee jääkiekkomaalivahdin urasta. Armas Nurmi oli kuollessaan kirjoilla Muurlassa. Sata vuotta sitten syntyneiden kolmen muurlalaisnuorukaisen elämästä tuli sodan vuoksi lyhyt: he kaatuivat sodassa. Armaksella oli myös morsian, joka kävi Armaksen kotona vielä hänen kuolemansa jälkeenkin. – Jo minun pienen elämäni aikana on tullut hirveästi muutoksia, miettii Hugon äiti Anni Pitkäsuo. Viimeisimmät ovat alkuvuodesta syntyneet Hugo Pitkäsuo ja Vilja Ruska. Hugo ja Vilja ovat syntyneet paljon puhuttuun hyvinvointi-Suomeen, joka on hyvin erilainen kuin Suomi sata vuotta sitten. Jos Hugoa kiinnostaakin nykyteknologia kännyköineen ja ohi kulkevine traktoreineen, Vilja puolestaan on äitinsä mukaan energinen. Pelkästään hänen lapsuudestaan reilun 20 vuoden takaa maailma on muuttunut paljon. Tätä he eivät ole vielä miettineet. Hugo ja Vilja asuvat Muurlassa, joka oli sata vuotta sitten itsenäinen kunta. Tuen heitä, mitä he ikinä haluavatkaan ruveta tekemään, Anni Pitkäsuo sanoo. Kokouksessa mietittiin myös mahdollista maantien rakentamista hätäaputyönä. Lisäksi päätettiin korvata huono-osaisille muun muassa sairaalaja apteekkikuluja. Naama on yhtä hymyä. – Puolitoista kuukautta vanhana Lappiin ja kesällä Indonesiaan, Annukka Ruska kuvailee. Mihin ammattiin he mahtavat valmistua. SUOMI 100 SSS 8 SSS | Elina Lahti elina.lahti@sss.fi Hugon silmät tuikkivat iloisesti äidin sylissä. – Hän on tosi kova touhuamaan ja osallistuu kaikkeen. Hän on kuitenkin positiivinen ja muistuttaa, että nyt on herätty ongelmiin ja niistä myös keskustellaan. Sen jälkeen eri vuosikymmeniltä on valittu aina kaksi kymmenen vuoden välein syntynyttä, joiden pienoiselämäkerrat ovat päässeet näyttelyyn. Anni Pitkäsuo tunnustaa, että on alkanut omien lastensa myötä pohtia ympäristöasioita enemmän. Saarimaa on yksi kotiseutuyhdistyksen puuhaihmisistä, jotka ideoivat Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi ihan omanlaisensa näyttelyn Muurlan kotiseutumuseoon. Ennen sotia heistä jokainen ehti löytää jo oman suunnan elämässään. Se oli Muurlan ensimmäinen kuntakokous itsenäisen Suomen aikakaudella. Jotakin sadan vuoden takaisesta elämänmenosta Muurlassa kertoo kunnan asioita käsitellyt kokous ennen vuodenvaihdetta. He matkustelevat paljon, ja pikkuinen Vilja on ehtinyt lentää jo moneen suuntaan lomalle
itsenäisyyspäiväjuhlien ajan noin kello 11–16. Lisäksi Lauri tunnettiin lapsirakkaana. Hän muutti paljon perheensä mukana. Laurin nuoruudesta ja ajasta ennen sotaa tiedetään aika paljon. Turuntie 15, Salo www.handelsbanken.fi/salo Hyvää itsenäisyyspäivää.. Muurla 100 -näyttelyn pienoiselämäkerrat ovat nähtävillä Muurlan koululla itsenäisyyspäiväviikon eli 5.–9.12. Myös tyttöystävä hänellä ehti olla ennen sotaa. Ennen sotaa Tauno toimi kulkukauppiaana, mutta hän ehti valmistua myös nuohoojaksi ja tehdä tätä työtä silloisessa Maarian kunnassa. Hän leikki usein siskonsa lasten kanssa ja kävi heillä jouluisin pukkina. Kun hän kaatui, yhdelle siskonlapselle kerrottiin, että pukki on kaatunut sodassa ja nyt tontut tuovat lahjat eteiseen. Tauno Lehti eli tuon ajan muihin nuoriin verrattuna melko erilaisen lapsuuden. (02) 731 6234 ma-to 10-17 pe 10-18 la 9-14 Parkkitilaa sisäpihalla. Helsingintie 23, Salo, puh. Työikäiseksi tultuaan hän meni isänsä tavoin töihin Harjulan taloon. Taunon isä tapettiin tämän palatessa huutokaupasta. Lauri Heinon äidille ainoan pojan kaatuminen sodassa oli niin raskas asia, että hän piti koko kylälle hartaushetken Laurin kuolinpäivänä joka viides vuosi aina kuolemaansa saakka. Laadukkaat suomalaiset kalusteet Terveyttä vuodesta 1849 100-vuotiasta Suomea onnittelee 53-vuotias onnittelee 100-vuotiasta Suomea! Handelsbanken Salo onnittelee 100-vuotiasta Suomea. Tauno joutui kokemaan lapsena myös isänsä traagisen kuoleman. Isä teurasti eläimiä ja myi lihoja. Anni Pitkäsuo kuvailee Hugoa aurinkoiseksi lapseksi. JOULUKUUTA 2017 9 K U V A T : S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O Lauri Heino oli perheensä ainoa poika, ja isänsä kuoleman jälkeen hänestä oli tullut turva äidille ja siskoille. SUOMI 100 6. Tauno jäi luovutetun Karjalan puolelle, mutta hänet on siunattu Muurlaan sankarihautaan, jonne on haudattu myös Lauri ja Armas. koulupäivien aikana sekä 6.12. Vapaa-aikanaan hän liikkui paljon luonnossa hänelle rakkaan Halli-koiran kanssa
Lakon päättyessä se ei päästä poliiseja takaisin töihin, vaan vaatii omille miliiseilleen palkkaa kauppalalta. Yrityksen vanhinta tuotetta, Perniön perunalaukkamakkaraa on valmistettu koko olemassa olon ajan, samalla reseptillä. taloushallintopalvelut avado Eeva Villanen 045 8786 446 eeva.villanen@ avado.fi Salorankatu 5-7 24240 Salo www.avado.fi Suomen ollessa teini, syntyi Perniössä isännän silmiin outo tuike. Klo 08:30 Someron tori, klo 09:15 Salon Matkatoimisto KAHDEN PÄIVÄN SOKKOMATKA 9.-10.7.2018 145 € /hlö sis. Paikkoja rajoitetusti. Poliisejakaan ei oteta takaisin, vaan kauppalaan perustetaan järjestyslautakunta, jossa on sekä työväestön että porvariston edustajia. Eduskuntavaaleissa SDP menettää enemmistönsä, mutta julkaisee vaatimuksen työväestön tavoitteista. Saloon ja Uskelaan perustetaan alkusyksystä 1917 suojeluskunnat ja niiden perään Salon sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön aseellinen järjestyskaarti. Eduskunta hyväksyy Suomen itsenäisyysjulistuksen 6. ruoka 45 € ETELÄ-VIRON VÔRUUN KUbIJA KYLPYLÄÄN 390 € 28.1-2.2.2018 hinta/hlö/2hh sis. Kun Suomen eduskunta hyväksyy itsenäisyysjulistuksen, 30-vuotiaassa Salossa kiivaillaan siitä, pitääkö järjestystä yllä poliisi vai miliisi. täysihoitoruokailut, hoitoja, kylpyläosaston käyttö ym. Pyyntalon isäntä oli viisas mies, vaikka kyläläiset häntä hulluksi arvelivatkin – panna nyt rahaa kiinni moiseen paikkaan. Saloonkin on perustettu elintarvikelautakunta jo syksyllä 1916. Ensimmäinen maailmansota syttyy 1914. Kaikki alkoi 1930, kun Pyyntalon isäntä Artturi Salmela osti Perniön Pesästä konkurssin tehneen nahkurinverstaan, palkkasi vanhoihin verstastiloihin teurastajan lyö mään elikoita lihoiksi ja perusti lihakaupan. Lohjalla, sis. Se ei onnistu valvontaja sääntelytoimissaan, ja elintarvikkeita katoaa koko ajan mustaan pörssiin. majoitus 2hh , ruokaa, kahvia, ym. Salon Tilausmatkat Taxi Irmeli Nieminen 0440 653 440 100-vuotiasta Suomea onnittelee 1+8 INVA. Viikko sen jälkeen Salon miliisi lakkautetaan. Leinon tehtaiden tuotannosta puolet on sotatarvikkeita. Eduskunta ei hyväksy niitä. SUOMI 100 SSS 10 www.heimomattila.fi koteihin ja julkisiin tiloihin Kauniita M yynti / kuusenhakuretki : Rekoistentie 82, Marttila myös sovittuna aikana 050 567 8901, heimo@heimomattila.fi 9.–23.12. Jälkimmäisessä bolsevikit nousevat valtaan. Syntyy Neuvosto-Venäjä, joka sittemmin tunnetaan Sosialististen neuvostotasavaltojen liittona. Tammikuun lopulla 1918 Helsingin työväentalon torniin nostetaan punainen lyhty sen merkiksi, että vallankumous alkaa. Kuva on todennäköisesti vuodelta 1917. Katuja pidetään kunnossa kuljettamalla upottavaa kuraa pois ja kärräämällä tilalle soraa. He haluavat erotetut poliisit takaisin. klo 12-19 www.kiinteistoremontti.fi Onnea Suomi! 0440 532 085 Toivottaa: Kuorma-autoilija LASSE LEINO Onnea 100-vuotias Suomi! Juhani Määttänen P. POLIISI VAI MILIISI Tältä näyttää Isokatu, nykyinen Horninkatu, Uskelan kirkolle päin kuvattuna. ruoka ja kahvit ym. MATKAMESSUT/ CARAVAN 2018 Helsingin messukeskus, pe 19.1., la 20.1., su 21.1. Nykyään Perniön Lihalla on modernit tilat Salon Meriniityssä, mutta paljon tehdään asioita edelleen samalla tavalla kuin lähes 90 vuotta sitten. Lisämaksusta opastettu päiväretki Latviaan 25 €. bussimatkat ja messu-lipun: Turku/Paimio 30 €, Salo/Somero/Kivihovi 25 €, Lohja AbC 20 € MENNEEN AJAN JOULUMARKKINAT 9.12. Vasemmisto syyttää talollisia keinottelusta, ja porvarien mielestä hätä johtuu maatyöläisten lakosta. Vaikka emme olekaan ennustajia, vaan makkarantekijöitä, veikkaamme että 200-vuotias Suomi on jo varsin tottunut nauttimaan Perniön laadukkaista tuotteista, kuten kasvis-, sienija sirkkamakkaroista. Tarina jatkukoon, sekä Suomen että Perniön. 040 7060 710 SSS | Asko Lehtonen asko.lehtonen@sss.fi Kun Suomi itsenäistyy, Salo on noin 1 500 asukkaan kauppala. Elintarvikkeista on pulaa, ja työttömyys on korkea. Passia ei tarvita. Sota tuo myös työtä. Varaukset Tomi Laine 040 5433 413 Vastuullinen matkanjärjestäjä Salon Matkatoimisto Oy Onnea Suomi 100! SOKKOMATKA 25.1.2018 55 € sis. Sen aikana Salossa ja Halikossa majailee venäläistä sotaväkeä siltä varalta, että Saksa yrittäisi hyökätä Venäjän pääkaupunkiin Pietariin läntisen suuriruhtinaskunnan Suomen kautta. Mutta tuskinpa hän osasi aavistaa, että käynnistämänsä makkarantekoperinne olisi edelleen arvossaan Suomen täyttäessä 100 vuotta. Helposti lähestyttävä ja luotettava kumppani sinulle joka arvostat hyvää asiakaspalvelua ja ammattitaitoa. Pienessä kauppalassa säännöstellään elintarvikkeita, ja kaduilla kulkee aseistettuja miehiä. Syksy on Suomessa levotonta aikaa. Iltaja aamuhämärissä katujen varsilla palavat hehkulamput, joihin sähköä tulee Leinon veljesten tehtaasta. Silloin ei tasapainottava järjestyslautakuntakaan enää auta. Perinteinen yrittäjien ja yritysten taloushallintopalvelua tarjoava yritys. Perniön Maksamakkara on ollut valikoimissa 40-luvun lopulta asti ja myös legendaarinen Yönakki on kuulunut valikoimiimme jo yli 50 vuotta. bussien aikataulu: Turku 07:15, Paimio 07:55, Someron tori 07:45, Salon Matkatoimisto 08:30, Kivihovi 09:00, Lohjan AbC 09:20, paluulähtö klo 17:15. Porvarit eivät suostu tähän. Se rauhoitta ilmapiiriä, vaikka yleisesti maassa tilanne kiristyy. Vuonna 1917 Venäjällä tehdään kaksi vallankumousta. joulukuuta. T. Marraskuussa Suomen ammattijärjestö SAJ järjestää yleislakon. Nopeasti Artturi kuitenkin huomasi kaupankäynnin varsin kannattavaksi liiketoiminnaksi ja pian sujui Artturilta myös makkaran tekeminen. Työväenjärjestöjen yleislakon aikainen lakkokaarti erottaa kauppalan poliisit. Erikoistarjoushinnat sis
Pienen Salon pinta-ala moninkertaistuu. TIGUAN alk. Kuvan auto erikoisvarustein. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Uusi T-Roc. Turuntie 4, Salo, p. Suomen itsenäistyessä Salo on noin kolmenkymmenen korttelin kokoinen taajama. Rautatieasema sijaitsee kauppalassa, mutta raja kulkee heti radan takana. (02) 731 2562 Salon Hautaustoimisto Oy Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 Helsingintie 9 24100 Salo ma-pe 9-16 la 9-12 p. Kaupunki Salosta tulee vuonna 1960. JOULUKUUTA 2017 11 Salon kauppalan järjestyskaarti muutetaan punakaartiksi, ja aktiivisimmat suojeluskuntalaiset lähtevät paikkakunnalta valkoisten puolelle Huittisten suuntaan. Ennakkoesittelyssä Salossa 13.12. Ei mene kolmeakaan kuukautta, kun huhtikuun puolivälissä 1918 lähinnä sauvolaisista ja kemiönsaarelaisista koottu suojeluskuntaosasto marssii Halikon tullista punaisten hylkäämään kauppalaan. Vuonna 1918 vasta syntynyt Suomen tasavalta järjestää Helsingissä kokouksen, jonka aiheena on esikaupunkiyhdyskuntien liittäminen kauppaloihin ja kaupunkeihin. Idässä raja kulkee pitkin Oskarinkatua ja myötäilee Vähäjokea. 47 050 € 2,0 TDI 140 kW (190 hv) 4MOTION DSG-automaatti Traktoauto Oy Joensuunkatu 6, Salo, vaihde 02-727 3000 Automyynti: ma 8.30–17, ti 8.30–18, ke-pe 8.30–17, la 10–14 www.traktoauto.fi Hannu Alanko 02-727 3012 Esa Kiviaho 02-727 3015 Niko Alanko 02-727 3014 Mikko Paju 02-727 3016 Seppo Alanko 02-727 3011 T-Roc-mallisto alk. Tee kaupat nyt, niin saat oman autosi ensimmäisten joukossa. Tule tutustumaan autoon, joka erottuu vaikuttavalla crossovermuotoilullaan ja lukuisilla yksilöintimahdollisuuksillaan. (02) 731 2562 Salon Hautaustoimisto Oy Helsingintie 9 24100 Salo p. 731 3339 www.salonkukka.net Passat Variant Winter Edition 2,0 TDI 110 kW (190 hv) 4MOTION DSG-automaatti hinta CO2-päästöllä 134 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 5,1–7,3 l/100 km, CO2-päästöt 134–167 g/km. Kuvien autot erikoisvarustein. (02) 731 2562 www.saustila.fi 60 v. Testissä mukana Passat Variantin lisäksi Skoda Superb Combi, Opel Insignia Sports Tourer ja Mercedes-Benz C 180 T. GOLF VARIANT alk. Etelässä on kauppalan kortteleita Salonjoen kummallakin rannalla nykyisille Myllyojankadulle ja Leinonkadulle saakka. Maalaiskunnilla ei ole varaa kaavoittaa esikauppala-alueita, rakentaa viemäreitä tai mahdollisuuksia valvoa järjestystä. Tutustu mallistoon osoitteessa www.volkswagen.fi. Halikko aki.riski@tilasiemen.fi p. Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 Helsingintie 9 24100 Salo ma-pe 9-16 la 9-12 p. Halikon tulli sijaitsee Salon ja Halikon rajalla. Kuukauden päästä sisällissota päättyy. 34 742 € 2,0 TDI 110 kW (150 hv) 4MOTION DSG-automaatti Winter Edition -nelivetomallisto nyt myynnissä. Ennakkomyynti on alkanut. (02) 731 2562 www.saustila.fi info@saustila.fi Perniön toimipiste Haarlantie 1 25500 Perniö ajanvaraus p. Kestomenestyjä Passat on jälleen voittanut Auto Motor und Sport -lehden vertailutestin (20/2017). Silloin Halikosta ja Uskelasta liitetään isoja osia Saloon. Malliston yhdistetty EU-kulutus 5,0–5,3 l/100 km, CO?-päästöt 117-134 g/km. Winter Edition -kampanja on voimassa 6.10.2017–31.3.2018. WINTER EDITION Volkswagen 4MOTION -neliveto tarjoaa turvallisuutta, paremman pidon ja väkevän vetovoiman haastaviin talviolosuhteisiin. Joensuun kartanon vuokraratonteilla asuneet esikauppaloiden asukkaat eivät myöskään ole niin hyviä veronmaksajia, että kunnat olisivat kiinnostuneita heidän hyvinvoinnistaan. Nyt löydät suosituimmat nelivetomallit Winter Edition -erikoismallistosta todelliseen etuhintaan. 0400 883 160 Aki Riskin pakkaamo ww.siementukku.fi Onnea satavuotiaalle Suomelle! Lähisiementä Salosta, paikalliselta pakkaamolta, paikallisilta pelloilta. Taajama-asutusta, esikauppala-alueita, on jo rajojen ulkopuolellakin. Peruste on, että niistä aiheutuu kunnalle haittaa. Tiguan Winter Edition 1,4 TSI ACT 110 kW (150 hv) 4MOTION hinta CO2-päästöllä 153 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 5,3–7,8 l/100 km, CO2-päästöt 139–180 g/km. Lähteet: Kari Alifrosti: Salon ja Uskelan historia 1869–1990 (Salon kaupunki, 1996) Heikki Koski: Halikon kunta 1867–1966 (Halikon kunta, 1967) Renja Suominen: Salon puiset asuinrakennukset 1887–1920 (Salon kaupunki, 1987) Suomen itsenäistyessä Salo on noin kolmenkymmenen korttelin kokoinen taajama. Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Näin hallinto hyrrää eteenpäin läpi sotien ja kriisien. Tullilla tarkoitetaan kohtaa, jossa maantie ylittää kauppalan rajan. SUOMI 100 6. Auto nähtävänä myymälässämme, ei koeajomahdollisuutta. (02) 731 2562 www.saustila.fi info@saustila.fi Perniön toimipiste Haarlantie 1 25500 Perniö ajanvaraus p. Halikkoon päin mennessä raja tulee vastaan nykyisen Sepänkadun kohdalla, pohjoisessa Helenankadulla ja Inkerinkadulla. Muurlan tulli -nimi elää edelleen Helsingintien varren linja-autopysäkkinä. Golf | Golf Variant | Tiguan | Passat | Passat Variant Volkswagen TALVEN ETU ON EDULLINEN NELIVETO. 35 257 € 1,4 TSI ACT 110 kW (150 hv) 4MOTION PASSAT VARIANT alk. Golf Variant Winter Edition 2,0 TDI 110 kW (150 hv) 4MOTION DSG-automaatti hinta CO2-päästöllä 130 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 4,8–7,2 l/100 km, CO2-päästöt 127–164 g/km. Kauppalan laajennus toteutuu 1932. Halikkokin osallistuu kokoukseen, ja kunta pyytää valtioneuvostolta, että sen puolella olevat esikauppala-alueet liitetään Saloon. Nykyisen kokoiseksi se kasvaa vuosien 1967 ja 2009 kuntaliitoksilla. 24 205 € T-Roc hinta CO?-päästöllä 117 g/km
Leino-liesiä valmistettiin 1990-luvulle asti, ja Alkuperäistä valimorakennusta ei enää ole, mutta sen tuotteita on edelleen monen suomalaisen käytössä. Leinon valimo valmisti 1920-luvulla pääasiassa Leinon valmistamissa maatalouskoneissa tarvittuja valurautaisia osia ja niiden rinnalla muun muassa paistinpannuja ja muuripatoja. –?Jos salolaisia pyydettäisiin nimeämään vanhan kotitalonsa puuliesi tai hakemaan esiin kotinsa vanhat rautapaistinpannut, todennäköistä olisi, että ne olisi täällä valmistettu, Liisa Leino arvelee. 9.12.2017 Nuorekasta, naisellista …ripaus erilaista koot höyhenenkeveistä suurenmoisiin Suomi 100 -tarjous! Kolmen norm.hintaisen tuotteen ostajalle edullisin 100 % alennuksella onnea suomi 100 vuotta HELSINGINTIE 24, SALO PUH. Leinon valimosta kasvoi vuosien mittaan salolainen menestystarina, jonka vanhoja kuluttajatuotteita löytyy yhdestä jos toisestakin kodista. Mitään rakennuksia ei vanhasta valimosta ole jäljellä, eikä enää edes tarkkaan tiedetä, mitä tuotteita valimossa sen alkumetreillä tehtiin. 02-731 8466 Avoinna: ark. Tutustu tarjontaan www.sskky.fi Taitajankatu 2–8 • Hyvoninkatu 1, 24240 Salo Salon seudun ammattiopisto onnittelee 100-vuotiasta Suomea www.modaliisa.fi Naisten Paratiisista yksilöllisesti itselle tai lahjaksi Liivi-Lehti Salon katukuvassa jo vuodesta 1913 Onnea Suomi! Asiantuntijaliikkeessä, yhdessä myyjän kanssa löydämme sinulle sopivat liivit arkeen, juhlaan ja vapaa-aikaan. 8.30-17.00 la 10.00-13.00 metsÄmieHen PaKetit: Yhteensä Yhteensä Yhteensä 100 € 100 € 100 € technical tuRvaKYPÄRÄ ja kotimainen aLusmYssY Husqvarna vÄnKÄRi + KouKKu ja PinotavaRasaKset HusqvaRna 450 moottorisaha 50,2cm³ 2,4kW 399 € taRjous Iso maatilamallin saha tehoa kaipaavalle Husqvarna 545FX • 45.7 cm³ • 2.2 kW • 8.2 kg 849 € kunnon Balance X-valjailla saatavana myös lämpökahvoIlla sh. –?Suomi oli vuosina 1917 ja 1918 vaikeassa tilanteessa, eikä silloin systemaattisesti arkistoitu asioita jälkipolville. Pihoilla ja maatiloilla tulivat tutuiksi Pohja ja Alve -pumput ja keittiöissä Tarkkuus ja Siro -liedet. Vilhonkatu 1 Salo , ark. LEINOLLA ON VALETTU 100 VUOTTA OSAAMINEN RATKAISEE Koulutuksiin voit hakeutua joustavasti läpi vuoden. 1920-luvulta on jo jäljellä aika paljon esineitä ja dokumentteja, toteaa Leino Group Oy:n toimitusjohtaja Liisa Leino. SUOMI 100 SSS 12 SSS | Talvikki Salin talvikki.salin@sss.fi Salon Meriniityssä, aivan rautatien kupeessa, on pieni katu nimeltä Valimonkatu. 919.uutuus Husqvarna KomBiKannu täytettynä + teRoitusPaKetti + vaRaKetju ja tuLPPa-avain. 9.30-17 • la 9.30-14 02 731 3281 Lahjakortti Paratiisiin voimassa 9.12.-17 asti 100,nyt 90,Modaliisasta 7. 1920-luvulla Leino alkoi valmistaa myös pumppuja ja liesiä, joiden valuosat olivat valimon tuotantoa. Kadun nimi on ainut näkyvä asia, joka on jäljellä muistuttamassa siitä, että paikalle perustettiin vuonna 1917 Leino-yhtiöiden valimo
Toimintaan liittyivät mukaan myös Juhon vanhempi veli Edvard Leino ja nuorempi veli Rikhard Leino. Leinoksi. J.V. Leino-liesi on suomalaisille tuttu tuote. Puuosat puolestaan tehtiin omalla sahalla ja verstaalla, Liisa Leino kertoo. Siellä toiminta jatkuu edelleen, ja nykyisin Leino Group työllistää 110 henkeä. Vanhan valimon viimeisinä päivinä otetussa kuvassa kupoliuunista kuumaa rautaa kaataa sulattaja Väinö Lindström, jonka otteita seuravat Helge Jalonen (vas.) ja Kaino Iltanen. Jatkuu seuraavalla sivulla L E I N O N A R K I S T O. Samoihin aikoihin veljekset vaihtoivat nimensä Leinoksi, ja verstas nimettiin E. Leinon valimo perustettiin 100 vuotta sitten tuottamaan valuosia yhtiön omiin tarpeisiin. –?Ajan tyyliin kuului, että kaikilla valuosia tarvitsevilla yrityksillä oli oma valimo. Rekolan tuella Juho Rekolan ideaa ryhdyttiin toteuttamaan Kuusjoella, missä Leinon tehtaiden aloituksessa olivat mukana myös Leinon veljesten serkku, puuseppä Juho Koskinen sekä hänen veljensä Aalto ja Matti Koskinen. Niinpä hän ehdotti isälleen, että perustettaisiin puusepänverstas, jossa valmistettaisiin tehokkaita, kotimaisia viskureita. Nykyiseen Helsingintien ja Rummunlyöjänkadun kortteliin nousi Leinojen puunjalostustehdas. Vähitellen yrityksen tuotanto laajeni, ja uusina tuotteina tulivat mukaan muun muassa potkukelkat, puutarhakeinut ja -kalusteet sekä käsinkylvökone Sampo. Firmat pyrkivät tuottamaan itse kaiken mitä tarvitsivat. SUOMI 100 6. Vuosina 1895–1896 Juho Rekola oli kehitellyt viskuueli viljanpuhdistuskoneeseen uudenlaisen seulakoneiston, joka oli aikansa seulatekniikoita tehokkaampi. Enää se ei tee käyttöesineitä, vaan suurten koneiden komponentteja metsäja energiateollisuuteen, pääasiassa kansainvälisille markkinoille. Tarkkuus-, Siroja Leinolux -liedet ovat salolaisia luomuksia, ja niiden kannet ja luukut ovat valimon käsialaa. Vanha valimo toimi lähes vuoden 1968 loppuun, jonka jälkeen Leinon valimotoiminta siirtyi uusiin modernimpiin tiloihin Leinonkadulle. LEINOLLA ON VALETTU 100 VUOTTA Leinon valimon tutuimpiin tuotteisiin kuuluvat pumput, joita alettiin valmistaa jo 1920-luvulla. – Näitä oli monella maatilalla ja omakotitalon pihalla, toteaa toimitusjohtaja Liisa Leino ja kokeilee Pohja-pumpun kampea. Vuonna 1901 yritys siirtyi parempien kulkuyhteyksien perässä Kuusjoelta Saloon, jonne juuri vuonna 1899 oli saatu rautatie. Leino-yhtiöt oli saanut alkunsa jo vuonna 1898, kun ypäjäläinen Juho Vihtori Rekola ja hänen poikansa Juho Rekola muuttivat Kuusjoelle ja perustivat sinne viskuukoneverstaan. JOULUKUUTA 2017 13 niitä löytyy edelleen monesta talosta. & J. Alkuperäistä valimorakennusta ei enää ole, mutta sen tuotteita on edelleen monen suomalaisen käytössä. Kuvassa Kesämaja-liesi 1940-luvulta. K U V A T : S S S / M A R K O M A T T I L A Liisa Leino arvelee, että suurin osa Salon seudun vanhoista valurautapannuista on Leinon valimossa valettuja. Niiden valuosat tehtiin valimossa ja kokoonpano tapahtui konepajalla. Vuonna 1911 yrityksen palvelukseen tuli veljistä nuorin, Jalo Leino. Kaksi ensimmäistä vuotta verstas teki vain viskureita, mutta vuonna 1900 se ryhtyi tekemään myös viljanlajittelijoita sekä ovia, ikkunoita ja muita rakennustarvikkeita
& J. Todellisen kasvupotkun antoi maailmansota, joka haittasi ulkomaankauppaa ja sai sotaa käyvän Venäjän tekemään huomattavia sotatarviketilauksia suomalaisilta. –?Se oli aluksi pieni osasto, josta tuli kuitenkin ajan myötä yhtiön pääliiketoiminta. Saloon tuotiin useampi junanvaunullinen tavaraa, jotka saatiin myytyä, ja näin päästiin jatkamaan eteenpäin, Liisa Leino kertoo. Isoisäni Jalo Leino onnistui kielitaitoisena neuvottelemaan uuden tahon kanssa, ja yhtiö sai maksun erilaisina tavaroina. –?Kun vallankumouksen jälkeen entistä Venäjää ei enää ollut, kysyttiin, kuka tilaukset maksaa. Jalo Leino jäi hoitamaan tehdasta, joka jatkoi toimintaansa, kunnes 6. Suuri osa suomalaisista tavarantoimittajista jäi ilman maksua. Uusi valimo valmistui tontille syksyllä 1917, ja siellä tehtiin ensimmäiset valut. SUOMI 100 SSS 14 Tältä näytti Leinon vuonna 1917 rakennettu ja 1948 laajennettu valimo vuonna 1968. Jo marraskuussa 1917 suurlakon yhteydessä Leinon tehtaalla oli levottomuuksia, ja sisällissodan alettua tehtailijat Edvard ja Juho Leino joutuivat pakenemaan Salosta punakaartin vallattua kauppalan tammikuun lopussa 1918. E. Kasvavalle työntekijäjoukolle tarvittiin lisää tuotantotiloja, ja vuonna 1915 E. Yhtiö siirtyi puusta metalliin, Liisa Leino kertoo. Kun vallankumouksen jälkeen entistä Venäjää ei enää ollut, kysyttiin, kuka tilaukset maksaa. Liisa Leino Jatkoa edelliseltä aukeamalta Onnittelee satavuotiasta Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Jos juhlapöydästäsi puuttuu jotakin, tarkista aukiolomme osoitteesta www.sso.fi. Liisa Leino muistaa pikkutyttönä kerran käyneensä vanhassa valimossa isänsä Heikki Leinon kanssa. Venäläisen tilauksen työllistävä vaikutus oli valtava, sillä esimerkiksi taottuja osia varten tarvittiin 49 seppää ja yhtä monta päällelyöjää. huhtikuuta punakaarti käski lopettaa työt tehtaalla. Leino vuokrasi kreivi Armfeltilta Joensuun kartanon tontin Salon rautatieasemaa vastapäätä. Vanhanaikainen valimo oli ankara työympäristö. 1500-asteinen uuni hehkui, ja runsas häkä aiheutti joskus valureitten pyörtyilyä. Muutaman työntekijän verstas oli vuoteen 1913 mennessä laajentunut 75 työntekijän konetehtaaksi. Työ oli lähes kokonaan käsityötä, ja sen tekijöiltä vaadittiin huolellisuutta ja fyysistä voimaa. Oli perustettu myös rautakauppa, oma voimalaitos ja saha. Samana vuonna sen toiminta lopetettiin, ja 1969 valimotoiminta käynnistyi Leinonkadulle rakennetuissa, uusissa, moderneissa tiloissa. Toiminnan varsinaista aloittamista viivästytti kuitenkin sisällissota. Tuotanto ehti kuitenkin olla pysähdyksissä vain pari päivää, sillä valkoiset saapuivat Saloon jo 12. Vuonna 1916 yhtiössä olikin jo 240 työntekijää. L E I N O N A R K I S T O Maatalouskoneiden tuotanto monipuolistui koko ajan, ja ensimmäisen maailmansodan alla valikoima ulottui Tähkyri-puimakoneesta aina Salo-kotitarvemyllyihin ja Aino-tuulimoottoreihin asti. huhtikuuta ja palauttivat vanhan vallan. Pian tämän jälkeen valimo aloitti toimintansa. & J. Leinolta keisari tilasi vuonna 1915 yhteensä 2?000 kappaletta ambulanssi-, ammusja kuormastokärryjä. Suuri osa suomalaisista tavarantoimittajista jäi ilman maksua. Myös polkupyörien kokoonpano aloitettiin, ja Leino-yhtiöiltä valmistui Veikko-, Voittoja Aamurusko -merkkisiä pyöriä. Kun Leinon valimo perustettiin, siellä työskenteli aluksi vain parikymmentä henkilöä. Isoisäni Jalo Leino onnistui kielitaitoisena neuvottelemaan uuden tahon kanssa, ja yhtiö sai maksun erilaisina tavaroina
Leinovalu Oy:n 110-vuotisjuhlajulkaisu. Heikki Leino lähti 1950-luvulla Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan valimotekniikkaa ja valmistui diplomi-insinööriksi. Tehdaskatu 2, 24100 SALO | www.salo.fi | kirjaamo@salo.fi Salon kaupunki Salon lukion aikuislinja • Aikuislinjalla voit opiskella lukion koko oppimäärän, jatkaa kesken jääneet lukio-opinnot loppuun ja suorittaa ylioppilastutkinnon. • Opinnot toteutetaan aikuisten opetussuunnitelman mukaisesti. – Niistä ajoista työsuojeluasiat ovat menneet valovuoden eteenpäin: nyt valimossa on valoa ja ilma vaihtuu, Liisa Leino toteaa. Päädyttiin siis rakentamaan uusi valimo Leinonkadulle, vuonna 1937 valmistuneen tehtaan yhteyteen. ettei valmiiseen kattoon tule ainuttakaan reikää. Valikoimistamme löytyvät laadukkaat kattoja seinäprofiilit, kattoturvatuotteet, sadevesijärjestelmät ja rakennuspellit. Uusi valimo aloitti täysmittaisen toimintansa 1969, ja sen myötä E. Me Pelti-Saarella olemme ylpeitä osaamisestamme ja annamme konesaumakaton asennustyölle 10 vuoden ja materiaaleille jopa 50 vuoden takuun. Petri Lavonen: Leinovalu Oy 100 vuotta. Heikki Leinon elämäntyön tuloksena valimotoiminnasta tuli Leinon lippulaiva. Meidät löydät Salon lukion rakennuksesta Kaherinkatu 2, 24130 Salo. Menestyksenvalajat. 044 778 4391 tai tulla käymään. SUOMI 100 6. Valimotoimintaa päätettiin kehittää eteenpäin, mikä oli hyvä päätös, Liisa Leino sanoo. Konesaumattu peltikatto on perinteikäs arvokate, joka on kevyt, pitkäikäinen ja edullinen Tee taloyhtiöllesi pitkäikäinen palvelus Pelti-Saaren konesaumakatolla jopa 50 vuoden materiaalitakuu! Rakennusalan peltitöitä jo vuodesta 1935. Lähteet: Liisa Leinon haastattelu. • Voit osallistua ylioppilaskirjoituksiin myös ammatillisen tutkinnon pohjalta. Rakennusalan peltitöitä jo vuodesta 1935 Onnea Suomi! Pelti-Saari Oy on Salossa toimiva, osaava ja perinteikäs rakennuspeltisepänliike. Pelti-Saari Oy Myllyojankatu 8, 24100 Salo | puh 02 721 2300 | fax 02 721 2310 | peltisaari.fi Konesaumakatto Suomessa ja muualla Euroopassa konesaumakatto on ollut käytetyin peltikatto jo vuosisatojen ajan. Ota mukaan aiemmat koulutodistukset. Tarjoamme monipuolisen valikoiman peltituotteita kaikkiin rakentajan tarpeisiin. • Kielivalikoimassa on englanti, ruotsi, espanja ja kiina. Diplomityössään hän pohti Leinon valimon nykyaikaistamista. Kuljetusliike Pasi Oranta Ky Onnea 100-vuotiaalle Suomelle!. Saumakatolla tarkoitetaan peltikattoa, jossa kattopellit on saumattu kaksinkertaisesti kiinni toisiinsa siten. & J. Siihen verrattuna nykyinen valimoympäristö on aivan eri maailmasta. 60-luvulla pohdittiin, jatketaanko valimotoimintaa vai kasvatetaanko pumpputuotantoa. Päätöksentekoa vauhditti, että vanhan valimon tontin 50 vuoden vuokra-aika oli umpeutumassa ja Joensuun kartano oli myynyt tontin Högfors Oy:lle. Leinosta tuli yhä enemmän suurteollisuuden alihankkija. • Otamme lukuvuoden aikana jatkuvasti uusia opiskelijoita. • Aineopiskelijana voi suorittaa yksittäisiä lukion aineopintoja. Kotisivuiltamme löytyy myös lisätietoja www.salo.fi/lukionaikuislinja Aloita jatko-opintoihin valmentautuminen tänään! Tervetuloa opintielle – Carpe Diem – Tartu hetkeen 02 721 2300 Myllyojankatu 8, 24100 Salo • peltisaari.. Kansliassa kerromme mielellämme lisää, voit soittaa puh. –?Selvitystyö osoitti, että vanhan valimon modernisointi ei kannata, vaan on rakennettava uusi valimo. 1980-luvulla toimintaa laajennettiin raudan valamisesta teräksen valamiseen ja 2000-luvulla koneistukseen. Konesaumakaton asennus vaatii erityisosaamista, joka kannattaa ostaa ammattilaiselta. JOULUKUUTA 2017 15 –?Se oli pimeä, matalaksi rakennettu ja ainakin pienestä tytöstä vähän vaarallinenkin paikka, missä piti kulkea varovasti, koska lattiassa oli monttuja ja käsiteltiin sulaa rautaa, hän kuvailee. 1998
SUOMI 100 SSS 16 Millaista musiikkia kuunneltiin, kun ei ollut vielä edes radiota. 17-vuotias halikkolainen Rauha Aarnio on kirjoittanut 100 vuotta sitten vihkoon muistiin laulunsanoja, aivan kuten tämän päivän teinikin voisi tehdä. –?Täällä on tosi traagisia sanoituksia, Koskinen toteaa. Voimme vain kuvitella, kuinka harvinaista huvia musiikin kuuleminen oli. Päivällä palmikko oli nutturalla ja yöllä alhaalla, Koskinen muistelee. –?Kaikki laulut ovat minulle ihan tuntemattomia. Rauha Aarnio oli syntynyt vuonna 1900 Halikon asemanseudulla Karjanummella. En tiedä myöskään, missä hän on kuullut näitä lauluja. –?Hänellä oli pitkät hiukset palmikolla vielä vanhanakin. Teinitytön lauluvihko oli täynnä suuria tunteita Sinä Sinä tunne et tuskaa tuota joka raastavi rintaa mun Sinä ymmärrä et myrskyistä yötä jossa taistelen tähtesi sun Sinä leikeit mun lempeni kanssa jonka sait multa kokonaan Sinä jätit, kun toivehet mulla sait kukkahan puhkeemaan Sinä olit mun onneni saari koitin yössäkin löytää sun Sinä pakenit – Eloni maali Mutta syömmehen jäit sinä mun Erja Koskisella on tallessa neljä isoäitinsä Rauha Aarnion nuorena neitona kirjoittamaa vihkoa, jossa on laulunsanoja. Tarinat vievät aikamatkalle Suomen ja Salon historiaan. Laulujen sanat tuntuvat oikeastaan aika nykyaikaisilta. Tämä on vuodelta 1917. Naiset toivovat, että myös uudet sukupolvet pitävät yllä liinan perinnettä.. –?Mamma piti minusta aina hyvää huolta, kun silloin tällöin yövyin hänen luonaan, Koskinen kuvailee. Vihkosta löytyvät kappaleet Surun laulu, Walssi, Äidin haudalla, Syysiltana, Sinä, Ryöstäjä, Kaksi sanaa, Mississipin rannalla, Tuonen ruusu, Tuhlaajapoika, Siniselle kukalle ja Tumma tyttö. On rakkautta, petosta, kaipuuta, kuolemaa ja mustasukkaisuutta. –?Oikeastaan olin vähän yllättynyt, kun löysin nämä vihot, sillä isoäiti ei ollut mielestäni runoilevaa tyyppiä, Koskinen miettii. Mun armaani ei lemmi tummaa, hän lempii vaan vaaleaa.” –?Se on ainoa kohta, jonka tunnen. Erja Koskisella on tallessa hänen todistuksensa Halikon Nummen kansakoulusta. 21-vuotiaana Rauha meni naimisiin Kaarlo Lehden kanssa ja tuli miniäksi Hajalaan, Hoslan taloon, jossa Erja Koskinen nyt perheineen asuu. Nuoruusikänsä Rauha Aarnio asui Krapilan talossa Vässiläntien varrella. Leskeksi jäätyään isoäiti tunsi itsensä yksinäiseksi, ja hän oli iloinen, kun lapsenlapset kävivät häntä katsomassa. –?Isoäiti oli säilyttänyt kaikki poikansa adressit, ja kun hän otti ne esille, hänellä oli aina vedet silmissä, Koskinen muistaa. Rauhasta tuli maatalon emäntä, ja hän sai kaksi poikaa, joista vanhempi kuoli 19-vuotiaana sodassa. Kun hän oli 17-vuotias, Suomessa ei vielä ollut radiolähetystoimintaa, sillä se alkoi vasta 1920-luvulla. Hetkinen, Ryöstäjä-laulun ensimmäinen säkeistö kuulostaa sittenkin tutulta: ”Oi miksi mä tummana synnyin, miksen syntynyt vaaleana. Yksi vihko on kirjoitettu vuonna 1917, toinen vuonna 1918, ja kahdessa ei ole vuosilukua. En usko, että heillä oli gramofoniakaan, Koskinen miettii. Hän on kastanut kynän kärjen mustepulloon ja kirjoittanut vihon päälle: Lauluvihko, Rauha Aarnio, Halikko. S S S / M A R K O M A T T I L A RAKKAUTTA, TUMMIA HIRSIÄ, TUPAKANTUOKSUA Salon Seudun Sanomat kysyi lukijoiltaan, mitä satavuotiasta heiltä löytyy. Siitä näkee, että tuon ajan oppiaineita olivat uskonto, äidinkieli, maantiede, historia, laskento, piirustus, kaunokirjoitus, laulu, voimistelu ja käsityöt. Koulukuvassa Rauha seisoo muiden tyttöjen tavoin esiliina edessään ja hiukset ylös kiinnitettyinä. Rauha Lehti kuoli vuonna 1979. TEKSTIT: SSS | Talvikki Salin talvikki.salin@sss.fi Virpi Ahlstedtin (vas.), Taru Hammarénin, Kaarina Ristolaisen ja Marjo Karin nimet löytyvät suvun kasteliinasta, jossa on jo yhteensä 64 nimeä. Rauha kirjoitti kuitenkin laulunsanoja muistiin neljän vihon verran. Sehän on siitä Muurari-laulusta, Erja Koskinen muistaa. Nyt vihkoa selailee Rauhan pojantytär Erja Koskinen, joka löysi sen kotitalonsa vinttikomerosta
Vanhin niistä on suuri, painava viiden kopeekan kolikko vuodelta 1782, jota hän lapsena käytti leikeissä. Hänen jälkeensä syntyivät kaksostytöt Kaarina ja Anna-Liisa vuonna 1925, ja viimeisenä vielä kuopus Hilkka vuonna 1938. Halikossa, Tammilehdon palvelukeskuksessa nykyisin asuva Lehtonen on aina ollut kiinnostunut vanhoista esineistä. –?Liina on tehnyt myös kaksi evakkomatkaa. Kaarinan, Anna-Liisan ja Hilkan nimien yläpuolelle on kirjottu kunkin jälkeläiset aina nykypäivään asti. Ei uskoisi, että liinalla on ikää sata vuotta, sillä siinä ei ole merkkiäkään kellastumisesta. Naiset toivovat, että myös uudet sukupolvet pitävät yllä liinan perinnettä. 10-pennistä koristi keisarin kotka Pitkä kapea pellavaliina, jonka päät on koristeltu taidokkain revinnäisin. Elina Hietanen oli töissä venäläisen kenraalin rouvalla, ja morsiuslahjaksi rouva antoi hänelle hienosta pellavasta tehdyn, 170 senttiä pitkän kasteliinan, jonka toiseen päähän oli kirjailtu hänen nimikirjaimensa. Lehtonen on säilyttänyt myös 500 markan juhlarahan Suomen olympiavuodelta 1952. Karjalanpiirakat ovat jo siirtyneet arkikäyttöön, mutta iso pullakranssi on yhä tärkeä osa ristiäispöytää. Sen vuoksi myös 100-vuotias kolikko on päätynyt hänen haltuunsa. Virpi Ahlstedtin (vas.), Taru Hammarénin, Kaarina Ristolaisen ja Marjo Karin nimet löytyvät suvun kasteliinasta, jossa on jo yhteensä 64 nimeä. –?Ja karjalaista on iloinen luonne. Hän syntyi vuonna 1918. Minulle annettiin rahat mukaan, ja kävin isälle sitä hakemassa. S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O Kasteliinan ensimmäinen nimi on Aaro Einari. Ja Työmies-aski maksoi 3,25 markkaa. Kiikalan Uudesta-Hirvelästä kotoisin olevalla Lehtosella on pieni kokoelma vanhoja rahoja, joista osan hän on löytänyt jo pikkupoikana ja laittanut talteen. Kaikki muu irtain jäi Karjalaan, mutta kasteliina otettiin mukaan uusille kotikonnuille. –?Karjalaisuus näkyy sinnikkyytenä, periksiantamattomuutena ja sukurakkautena. Se kertoo Elina ja Herman Hietasen perheen tarinan vuodesta 1917 aina tähän päivään asti, sillä liinaan on kirjottu kaikkien heidän jälkeläistensä nimet. Liina on ollut mukana kaikissa suvun kastejuhlissa. Toiseksi eniten nimiä on Kaarinan nimen yläpuolella, ja sen jonon huipulla on liinan toistaiseksi viimeisin nimi, tänä vuonna kastettu Jade. Kyseessä on kasteliina, jolla kuivataan kastetun vauvan pää. Viime vuosina arvokasta liinaa on tosin pidetty vain kauniisti laskostettuna kastepöydällä. Kaarina Ristolainen aloitti nimien kirjomisen perinteen ja kirjoi liinan ensimmäisen nimen, Aaron, äitinsä puolesta. 1980-luvulla hän kävi Salon huutokauppakamarilla ja siivosi pois kaapin, jolle ei ollut löytynyt ostajaa ja joka olisi muuten mennyt kaatopaikalle. Suurikokoisen kolikon toista puolta koristavat olympiarenkaat. –?10 markkaa oli ennen talvisotaa päivätyön tekijän päiväpalkka. Vaikka suvusta on tullut vuosikymmenten kuluessa salolainen, serkukset Marjo Kari, Taru Ahlstedt ja Virpi Hammarén, kokevat olevansa yhä myös karjalaisia. –?Se oli saatu niin arvokkaalta ihmiseltä, että sitä pidettiin tärkeänä, sanoo Kaarina Ristolainen, joka on ensimmäisen liinaan kirjotun sukupolven ?toinen elossa oleva jäsen. Anna-Liisan jälkeläisten nimijono on ylivoimaisesti pisin. Sen tunnearvo on valtava, Virpi Hammarén kiteyttää. 1930-luvun rahojen arvo on jo Lehtoselle tuttu. Kasteliinassa on jo neljä sukupolvea S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N Mauno Lehtonen löysi vuoden 1917 kolikon 1980-luvulla vanhasta kaapista, joka oli päätymässä kaatopaikalle. Kahvihan oli silloin kortilla, hän muistelee. Tällaisella kolikolla on 100 vuotta sitten voinut tehdä ostoksia. JOULUKUUTA 2017 17 Kruunapuolella keisarin kaksipäinen kotka ja klaavapuolella tammenlehvin ympäröity teksti 10 PENNIÄ ja vuosi 1917. Me olemme myös sellaisia kylään kutsujia, he nauravat. Perhe joutui lähtemään Karjalasta evakkoon ja päätyi eri vaiheiden kautta vuonna 1948 Perniöön. –?Se on meille arvokas, koska sillä on tarina. Tyttärentyttärensä nimen kirjoi Marjo Kari. –?Yhdeksän päivän päässä oli, ettei joutunut sotaan, Lehtonen toteaa. Suvun kastejuhlissa karjalaisuus näkyy erityisesti tarjoilussa. Ja tietysti juhlaan kuuluu kasteliina. Mutta paljonko, sitä ei kolikon nykyinen omistaja Mauno Lehtonen osaa arvioida. –?Tästä voisi joku nykypäivän ihminenkin saada idean ja aloittaa uuden suvun kasteliinan kirjomisen, hän ehdottaa. Äiti kuoli jo 46-vuotiaana lavantautiin. Vain nuorin, juhannuksena syntynyt puuttuu. Jo seuraavana vuonna 1918 syntyi esikoinen Aaro, jonka kohtaloksi tuli kaatua 22-vuotiaana talvisodassa juuri ennen sodan päättymistä. Rakkaus syttyi, kun Elina kävi rippikoulua ja tutustui kirkon kattoa korjanneeseen kirvesmieheen. –?Kastetilaisuuden jälkeen lapsen äiti tai isoäiti kirjailee lapsen nimen ja syntymävuoden liinaan, Marjo Kari kertoo. Hän on syntynyt vuoden 1927 alussa eli on kymmenen vuotta nuorempi kuin kolikko. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N. SUOMI 100 6. 17-vuotias Elina Leino ja 29-vuotias Herman Hietanen saivat toisensa luovutetun Karjalan Uudellakirkolla tasan sata vuotta sitten. Sitä ei ole varmaan ikinä pesty, mutta sitä on säilytetty rullalla paperin sisällä, sanoo liinan omistavaan sukuun kuuluva Marjo Kari. Liinaan on kirjailtu valkoisella langalla jo 64 nimeä. –?Tällä olisi saanut silloin paketin ”verokahvia”. Sieltä löytyi tämä raha ja muutama muukin. Tarjottavaa on oltava runsaasti ja monta sorttia
Hänellä on talon alkuperäiset piirustukset, joiden mukaan talon piirsi vuonna 1916 Rihko. Viljanen nimittäin oli paitsi Perniön suuri musiikkivaikuttaja myös innokas lehtimies. –?Talossa on ollut tulisija joka huoneessa ja keittiössä leivinuuni, mutta 1950-luvulla niitä on purettu, kun taloon on laitettu keskuslämmitys. Mitään alkuperäistä esineistöä ei talon mukana tullut, mutta vintiltä on löytynyt vanhoja sanomalehtiä sekä painolevy, joka viittaa Oskari Viljasen monipuoliseen työuraan. Nastolassa vuonna 1875 syntynyt Oskari Viljanen oli monen toimen mies, joka muutti Perniöön vuonna 1904. Hoikkala-Savolainen osti talon vuonna 1996 miehensä Jorma Hoikkalan kanssa, ja he alkoivat kunnostaa sitä vanhaa kunnioittaen. Kun avasimme seiniä, näimme, että siihen on käytetty tummunutta hirttä, todennäköisesti puretusta riihestä tai muusta vanhasta rakennuksesta, Hoikkala-Savolainen kertoo. Sen ympärillä on vehreä puutarha vanhoine hedelmäpuineen. Hän tuli pitäjään kanttori-urkuriksi, jota tehtävää hoiti vuoteen 1952 asti. –?Olen kuullut, että talon flyygeli olisi edelleen paikkakunnalla, mutta se ei ole myytävänä. Hän toimitti Perniön kunnan kuulutuslehteä, josta myöhemmin tuli Perniön Kuulutuksia. Talonsa valmistumisen aikaan Viljanen oli myös Perniön kunnanvaltuustossa, jossa hän vaikutti vuosina 1913–18. Viljasen ajasta kertoo myös talon alakerran alkuperäinen valkea kaakeliuuni. Leveyttäkin on kymmenisen metriä. Hoikkalan viisihenkisessä perheessä makuuhuoneita tarvittiin vieläkin enemmän. Taloon käydään sisään suuren pikkuruutuisen lasikuistin kautta. Jorma Hoikkalalla oli lisääkin remonttisuunnitelmia, mutta ne katkaisi hänen kuolemansa auto-onnettomuudessa. Nyt perheen kolmesta lapsesta viimeinenkin on lentänyt pesästä, ja talossa asuvat Hoikkala-Savolainen ja hänen nykyinen miehenKanttori Viljasen talossa riittää valoa Anne Hoikkala-Savolainen on palauttanut miehensä kanssa talon eteisen vanhaan huonekorkeuteensa. SUOMI 100 SSS 18 Suuri mansardikattoinen talo Perniön keskustassa, Kahvila Papua vastapäätä, paljastaa kasvonsa pääkadulle, kun lehdet putoavat puista. Sopivan jyrkät portaat ovat innostaneet perheen lapsia pieninä laskemaan niitä pitkin milloin patjalla, milloin pyykkikorilla, Hoikkala-Savolainen muistelee nauraen. Tämän talon 100-vuotiaat seinät ovat kuulleet paljon komeaa mieslaulua, sillä sen rakennutti kodikseen vuonna 1917 kanttori Oskari Valfrid Viljanen. Viertolaksi nimetystä talosta näkee, että sen rakennutti aikansa mahtimies, sillä sen mitat ovat vaikuttavat. –?Talo on rakennettu hirrestä. Myöhemmin, vuonna 1931, hän oli perustamassa myös Perniön suojeluskunnan mieskuoroa, joka suojeluskunnan lopettamisen jälkeen jatkoi Perniön Mieskuorona. Alakerrassa on kuusi huonetta ja eteinen, ja yläkerrassa on neljä huonetta, joista kaksi Hoikkalat ovat rakentaneet. Viertolan ulkoasu on samanlainen kuin se oli 100 vuotta sitten. –?”Paistinuunissa ei saa kuivattaa halkoja”, Hoikkala-Savolainen lukee käppyräisestä paperista varoituksen sadan vuoden takaa. Olisin mielelläni ehkä ostanut sen taloon takaisin, hymyilee talon nykyinen omistaja Anne Hoikkala-Savolainen. Vuonna 1920 on rakennettu makuuhuoneet yläkertaan, kun perheeseen oli syntynyt kaksi poikaa, Hoikkala-Savolainen kuvailee. Yläkerran portaikko kaiteineen on alkuperäinen. Myös joidenkin tulisijojen piirustukset ja käyttöohjeet ovat tallessa. K U V A T : S S S / M A R K O M A T T I L A Makuuhuoneen seinän ylälaidassa on pieni ikkuna, jota peittää alkuperäinen koristepaperi.. Asuinneliöitä on vajaat 300. Jo ensimmäisenä työvuotenaan Viljanen oli perustamassa Perniön Laulukuoroa ja parin vuoden päästä Perniön torvisoittokuntaa. Ainoaa säilynyttä kakluunia käytämme talvisin joka päivä, Hoikkala-Savolainen kertoo. –?Aluksi vuonna 1917 huoneita oli vain talon alakerrassa.?Yhdessä huoneista Viljanen piti kirjakauppaa ja sen viereisessä huoneessa oli kirjakaupan konttori
sä Jouko Savolainen sekä koira ja kissa. Näin on kirjoittanut korttiin kauniilla käsialalla nuori Aino Paasivaara 16. Se seisoo paikallaan ryhdikkäänä vielä sadan vuoden jälkeenkin. Hoikkalat ovat remontoineet nämä tilat nykyaikaiseksi kylpyhuoneeksi ja saunaksi. –?Hän muutti elämänsä aikana niin vähän, että hänen tavaransa ovat säilyneet hyvin, Määttänen toteaa. Määttänen tietää, että Tyyne ja Aino olivat naapuritalojen tyttöjä: Aino oli Vaskion Turilasta ja Tyyne viereisestä Lähdeojasta. Kun talo sitten tuli myyntiin ja kaupat syntyivät, Viertolasta tuli heidän. syyskuuta. Talo ehti olla vuoden verran myynnissä ja siinä oli vuokralaisia, kun Hoikkalat ostivat talon. Alakerran huonekorkeus on kolme metriä, Hoikkala-Savolainen kertoo. Kortin kuva esittää suomalaista kansantanssia. Molemmissa leimoissa paikkakunta lukee suomen lisäksi venäjäksi – olihan Suomi vielä syksyllä osa Venäjää. Tyyne-tädin peruina Määttäsellä on paljon vanhoja postikortteja, mutta vain yhdestä löytyy vuosiluku 1917. Vain muutama niistä on uusittu vanhan mallin mukaisesti. Määttänen uskoo, että kortti on tuonut tädille nimipäiväonnittelut, vaikka Tyynen päivä oli tuolloin ja on edelleen 18. Liittyisikö se ehkä opiskeluun. Tämän jälkeen hän ei enää pystynyt pitämään tilaa vaan myi sen ja osti talon Vaskion Perälästä, missä asui kuolemaansa, vuoteen 1976 asti. syyskuuta 1917 Kangasalla ja ajatellut samalla ystäväänsä Tyyne Rauhalaa, joka asui Halikon Vaskiolla. Molemmissa leimoissa paikkakunta lukee myös venäjäksi. 1986.. Vain muutama niistä on uusittu vanhan mallin mukaisesti. –?Hän oli oikein mukava, lämmin ihminen, Määttänen hymyilee. Piialla oli keittiön yhteydessä oma pienenpieni kamari ja sisäänkäynti. –?Ehkä siinä on tullut kirjoitusvirhe. Joskus olen nauttinut myös sisustamisesta, mutta viimeiseen viiteen vuoteen minulla ei yrittäjänä ole oikein jäänyt siihen aikaa, naurahtaa Tammisaaressa apteekkia pitävä Hoikkala-Savolainen. Se on edelleen ahkerassa käytössä. Viljasen aikaan talossa oli myös piika, joka huolehti siivouksesta ja ruuanlaitosta. Lähteet: Anne Hoikkala-Savolaisen haastattelu Kerttu Innamaa ja Olavi Lindström: Perniön historia III. Lattioissa muovimatto on vaihdettu parkettiin. hän arvelee. –?Tässä talossa on ihana asua ja kiva järjestää juhlia. Aino on postittanut kortin saman tien, ja jo seuraavana päivänä kortti on ollutkin Halikossa. Piian huoneesta tehtiin myöhemmin pukuhuone ja piian eteisestä sauna. Nyt kortti on halikkolaisella Ulla Määttäsellä, jonka täti ja kummitäti Tyyne Rauhala oli. –?Talo on suojeltu, eikä ulkoasua saa muuttaa, Hoikkala-Savolainen toteaa. Tyyne-tädin kortissa Halikko lukee venäjäksi Terveisiä! Mitäs Sinun rauhaasi kuuluu. Myös kattoa ja oviaukkoja oli madallettu, ja me korotimme ne takaisin alkuperäiseen korkeuteen. Mutta sen tiedän, että myöhemmin hänestä tuli Hajalan vanhainkodin johtajatar, Ulla Määttänen kertoo. –?Osa ikkunoista oli laitettu umpeen, mutta me otimme ne uudestaan esiin. Seuraavana vuorossa on todennäköisimmin kattoremontti. Lähes kaikki talon ikkunat ovat edelleen alkuperäisiä, 100-vuotiaita. Kehitysvammainen poika kuoli jo ennen äitiään, eikä lapsenlapsia tullut. JOULUKUUTA 2017 19 Lähes kaikki talon ikkunat ovat edelleen alkuperäisiä, 100-vuotiaita. Kortti on leimattu ensin Kangasalla ja sitten Halikossa. 100-vuotiaan talon ylläpito on jatkuva prosessi, mutta vaivansa arvoinen. Jugendtyylinen kaakeliuuni on Viertolan ainut säilynyt alkuperäinen tulisija. Kortin osoitepuolelle on kirjoitettu ”Tyyne” 28p.IX.17 Toivotan Onnea!! Aino. Muista joskus muakin! Terveisiä kaikille! Ulla Määttänen tutkii tätinsä Tyyne Rauhalan saamaa 100-vuotiasta korttia. Viimeiseksi Anne Hoikkala-Savolainen ja Jouko Savolainen ovat korjanneet vähän seinien ulkolaudoitusta. Tyyne oli kortin saadessaan 19-vuotias ja asui synnyinkodissaan. Piian ulko-ovi pantiin umpeen, mutta ulkoapäin ovi näyttää edelleen olevan paikallaan. SUOMI 100 6. S S S / M A R K O M A T T I L A Postikortti on leimattu Kangasalla ja Halikossa. Aino oli vähän vanhempi. Hoikkalat taas ovat purkaneet monia tuon ajan ratkaisuja ja palauttaneet taloa sen alkuperäiseen, ilmavaan ja valoisaan asuun. Hoikkalat asuivat tuolloin Salossa, mutta Jorma Hoikkala oli jo pitemmän aikaa katsellut Viertolaa ihaillen. Muista joskus muakin! Terveisiä kaikille! Ystävyydellä Aino. Tämän jälkeen talon osti kenkäkauppias Miettinen, jonka aikana 1950ja 60-luvuilla talo peruskorjattiin ja sinne tehtiin muun muassa sisävessa. Hän meni naimisiin 1921 maanviljelijä Toivo Ailion kanssa, ja vuonna 1925 heille syntyi poika Valto. –?En tiedä, miksi Aino oli käymässä Kangasalla. Niinpä tädin esineet ovat nyt tallessa veljentyttären luona. Ulla Määttäsellä on hyvät muistot tädistään. Talo yllätti uudet asukkaansa positiivisesti. Pariskunta viljeli Vaskion Ruuhikoskella Rantasalon tilaa, mutta jo vuonna 1946 Tyyne jäi leskeksi. Onkos ollut hauskaa. Viljasen kuoltua Viertolassa toimi ilmeisesti hetken aikaa Perniön kunnanvirasto. Tyyne Rauhala puolestaan pysyi Vaskiolla
Keskellä on hopeamukin saanut Åke, vasemmalla serkku Per-Olof ja oikealla veli Nils. Luotsisaaressa asuvalla Jari Achrénilla on hallussaan päiväkirja, joka on kirjoitettu Luotsisaaren luotsiasemalla vuonna 1917. Kuva on otettu noin vuonna 1923 Horninkatu 9:ssä, missä Åke Axelssonin perhe asui ja piti kauppaa. Luotsitoiminta loppui Luotsisaaressa jo vuonna 1933, mutta luotsitupa on edelleen olemassa. Puhelinta ei vielä ollut, joten luotsi tarkkaili kaukoputkella, oliko ohikulkevan laivan mastossa lippu, joka kertoi luotsin tarpeesta. Hästholmasta luotsi saatteli alukset joko Strömman, Paraisten tai Jungfrusundin luotsiasemille. –?Vuonna 1917 elettiin Suomessa kriisiaikaa, ja päiväkirjaan ei saanut merkitä sen tarkempia tietoja. Näistä lapsista vanhin oli Åke Axelssonin isä Ragnar. Eniten laivoja liikkui heinä-elokuussa. Achrénilla on vieläkin vanhempia luotsipäiväkirjoja, joiden merkinnöistä käy ilmi, että Halikosta seilattiin aina Englantiin ja Espanjaan saakka. Åke Axelssonista tuli aikuisena kauppias, ja lähes kuusi vuotta hänen elämästään kului puolustaessa itsenäistä Suomea rintamalla. Selma-mamma asui Turussa, mutta hän huolehti kuitenkin ahkerasti jälkikasvustaan ja kävi muun muassa Salossa katsomassa ja hoitamassa lapsenlapsenlapsiaan. Selma oli kauppiaana Turussa ja Maarianhaminassa. Selma oli kaiverruttanut mukin kylkeen tekstin: åt Barnabarnets barnet Åke Axelsson 1917. Selman esikoistytär Paula muutti Saloon 1900-luvun alussa kolmen lapsensa kanssa. Vastasyntynyt poika sai lahjaksi pienen hopeisen mukin 72-vuotiaalta isoisoäidiltään Selma Nordlinilta, jolle vauva oli ensimmäinen lapsenlapsenlapsi. Satavuotiaan päiväkirjan merkinnöistä selviää monenlaista. Nyt se on hänen pojallaan, salolaisella Markku Axelssonilla. Hästholman luotsi Johan August Achrén, Jari Achrénin isoisoisä. Luotsisaaressa asui tuolloin lähes 90 ihmistä. Selma-mamma kuoli vuonna 1928. Viimeinen laiva, moottoriproomu Siber, kirjattiin ylös 14. Jokainen ohikulkeva laiva merkittiin luotsituvassa päiväkirjaan. Jotkut alukset kuljettivat hiiliä Mathildedalin ruukkiin, Achrén kertoo –?Myös juurikaskuljetuksia oli, ja Turkuun vietiin halkoja, mainitsee Juha Westerberg, jonka isoisä luotsi Otto Westerberg oli. Juha WesLuotsipäiväkirja säilyi kuin ihmeen kaupalla Hästholman luotsi Otto Westerberg, Juha Westerbergin isoisä. joulukuuta, ja 16. –?Monet laivat kuljettivat Vartsalan sahalta haettua puutavaraa. Lähes kaikki alukset ovat kuljettaneet tavaraa. toukokuuta, ja ensimmäisenä matkaan lähti Salosta matkustajaliikennettä ajanut höyrylaiva Angelniemi, joka ohitti Luotsisaaren klo 7.30. Hopeamuki juhlisti poikavauvan syntymää Åke Axelssonin syntymälahjaksi saama hopeamuki on hieman kolhiintunut, mutta kaiverrus näkyy selvästi: åt Barnabarnets barnet Åke Axelsson 1917. Jari Achrén on laskenut, että vuonna 1917 Hästholman luotsiasemalla havaittiin 32 höyrylaivaa, 40 kaljaasia, 40 jahtia, 3 moottoriproomua, 5 sumppualusta sekä yksi kuunari, joka oli hinauksessa. M A R K K U A X E L S S O N Selma-mamma kävi Salossa hoitamassa lapsenlapsenlapsiaan. Aikaisempina vuosina kirjattiin ylös myös laivan kotipaikka, päämäärä ja mitä sillä oli kyydissä, Achrén kertoo. Enää sen paikalta ei kuitenkaan näy merelle, sillä puut ja pensaat ovat peittäneet näkyvyyden. SUOMI 100 SSS 20 Halikon Vartsalan ja Kokkilan välisellä merialueella on pitkä kapea saari, jonka kalliolla seisoi yli 40 vuoden ajan Hästholman luotsiasema. Perheeseen oli juuri syntynyt esikoispoika, joka sai kasteessa nimen Åke Kustaa Ragnar. Päiväkirjaan luotsit ovat kirjanneet, mikä alus on mihinkin aikaan kulkenut aseman ohitse ja mihin ilmansuuntaan se on ollut matkalla. M A R K K U A X E L S S O N I N A R K I S T O. Hän sai halikkolaissyntyisen miehensä Gustaf Nordlinin kanssa yhdeksän lasta, mutta jäi leskeksi ja yksinhuoltajaksi vuonna 1887. Purjehduskausi alkoi tuona keväänä 7. Salon torin laidalla asuneessa kauppiasperheessä, Ragnar ja Elna Axelssonin luona, elettiin vuonna 1917 ilon aikaa. Univormuun pukeutunut kruunun virkamies tähyili pienen vahtituvan ikkunoista kolmeen ilmansuuntaan: Saloon, Strömmaan ja Kokkilansalmelle päin. joulukuuta meri meni jäähän. Elämä Luotsisaaressa ja sen ympäristössä oli sata vuotta sitten vireää. Vuonna 1917 Hästholman luotseja olivat Felix Hermansson ja Otto Westerberg, ja lisäksi Hermanssonia tuurasi välillä Alfons Artzén. Toinen luotsi jäi tuvalle vahtiin. Hän hoiti kuitenkin sinnikkäästi yksin sekä kauppaansa että pieniä lapsiaan. Muki oli Åke Axelssonin kotona koko hänen elinaikansa, vuoteen 2002 asti. Markku Axelsson kertoo hänen olleen yritteliäs toimen nainen. Ensimmäisinä päivinä laivoja kulki vain muutamia, mutta kesän edetessä liikenne vilkastui. Jos lippu näkyi, luotsi lähti veneellä laivaa vastaan, nousi sen kyytiin ja opasti turvallisesti eteenpäin
Johan August Achrénin poika Väinö Achrén perusti 1930-luvulla Luotsisaareen Metsolan taimiston, josta on peräisin suuri osa Vartsalan ja Angelniemen hedelmäpuista. Kun kotitalo paloi vuonna 1959, virkalakki ja kaikki muukin vanha tuhoutui. Ensi kevääksi Achrén aikoo moninkertaistaa siiderin tuotannon. Jari Achrénin isoäidin isoisä Johan Abrahamsson Achrén oli Hästholman ensimmäinen luotsi. Jos olisin ollut vähän ronskimpi, päiväkirjat olisivat päätyneet Salon kaatopaikalla tuohon aikaan palaneeseen ikuiseen tuleen, Jari Achrén toteaa. –?Olin utelias, ja matkalla katselin, mitä tavaraa kyydissä oli. SUOMI 100 6. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N Isoisoisä antoi kasvot Luotsi-siiderille Paula Achrén valmistaa Luotsinimistä siideriä, jonka etiketissä on hänen isoisoisänsä kuva. –?Kävin jo vuosina 2007–2008 alkoholijuomien valmistuskurssin. Ensimmäinen erä on jo myyty loppuun, ja se loppui kesken. JOULUKUUTA 2017 21 terberg ja Jari Achrén ovat molemmat luotsien jälkeläisiä, ja heidänkin lapsuudessaan Luotsisaaressa oli vielä 60 asukasta. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N Hästholman luotsiaseman päiväkirja vuodelta 1917 on kirjoitettu ruotsiksi, sillä ruotsi oli Suomen suuriruhtinaskunnan virkakieli. Paula Achrén sai luvat omenasiiderin valmistukseen vuosi sitten, ja ensimmäiset 2?000 pulloa tulivat myyntiin viime keväänä. Siideriä olisi haluttu Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun, puhumattakaan Salon ravintoloista. –?Suomessa valmistetaan kuitenkin aika vähän aitosiideriä eli sellaista siideriä, johon ei ole lisätty tippaakaan vettä ja sokeria ja joka tehdään tuoremehusta eikä tiivisteestä, hän toteaa. Oikeastaan niiden säilyminen on ihme, joka tapahtui näin: Luotsi Felix Hermanssonin talo myytiin 1950-luvun lopulla kesämökiksi salolaiselle ostajalle. Molemmat ovat asuneet lapsuutensa Luotsisaaressa ja palanneet sinne aikuisina takaisin. Samaa tarinaa kertoo Paula Achrénin valmistama Luotsi-siideri. Veikko Achrén osti vanhan hirsirakenteisen luotsituvan, kun se 1930-luvulla huutokaupattiin, ja siirrätti sen parinkymmenen metrin päähän, suvun talon pihamaalle. Sittemmin se on toiminut omenavarastona, ja nyt se on perikunnalla kesähuoneena. Hästholman luotsipäiväkirjat olivat myös vähällä tuhoutua. Merkinnät ovat tehneet pääasiassa luotsit Felix Hermansson ja Otto Westerberg.. Myös Westerberg viihtyy paremmin saaressa kuin kaupunkiyksiössään. Luotsiaseman nimi säilytettiin samana. –?Johan Abrahamsson aloitti luotsitoiminnan Hästholmassa vuonna 1850, eikä hänellä silloin ollut vielä edes sukunimeä. Otto Westerberg oli Luotsisaaren viimeinen luotsi, jonka isä Johan Severin Westerberg oli myös ollut Hästholman luotsi. Siideriin on käytetty kolmea omenalajiketta: jaspia, luotsia ja paratiisiomenaa. –?Teemme sitä niin paljon, että se tyydyttää kysynnän. Niistä sain ajatuksen Luotsi-siideriin, sillä halusin tuotteen taustalle paikallisen tarinan. Hänen pojastaan Johan August Achrénista tuli myös luotsi, ja niin piti tulla myös tämän pojasta Veikko Achrénista, mutta luotsiasema loppui ja Veikko Achrén ryhtyikin omenatarhuriksi viereiseen Angelansaareen. Nyt saaren ainut vakituinen asukas on Jari Achrén, joka muutti takaisin saareen jäätyään eläkkeellle. Mutta koska keisarikunnan virkamiehillä piti olla sukunimi, hän otti sukunimekseen Achrén, Jari Achrén kertoo. –?Luotsi-siiderin etiketissä on isoisäni isän, luotsi Johan August Achrénin kuva. Lisäksi on olemassa myös omenalajike nimeltä luotsi, Achrén jatkaa. Hänen poikansa Jaakko Achrén perusti oman omenatarhan mantereen puolelle vuonna 1965, ja vuodesta 2007 sitä on pyörittänyt Jaakon tytär Paula Achrén. Paikka oli kuitenkin luotsien mielestä huonosti valittu, ja niinpä asema siirrettiin Luotsisaareen, jonne valmistui uusi vahtitupa vuonna 1892. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N Hästholman vuonna 1892 valmistunut luotsitupa sekä Hästholman luotsien jälkeläiset Juha Westerberg ja Jari Achrén. Nyt suurin osa myytiin Kokkilan Lossirannassa. Veikko Achrén oli Jari Achrénin isän eno. Pahvisesta kapsäkistä pilkisti luotsipäiväkirjan kulmaa, ja otin kapsäkin talteen. Valikoimaan kuului kolme eri siideriä: Luotsi, Pläkä ja Reimari. –?Setäni Reino Achrén on tutkinut sukumme historiaa ja kirjoittanut siitä tarinoita. Juha Westerberg muistaa, että hänen lapsuudessaan kotona oli vielä tallessa luotsin virkapukuun kuulunut valkoinen koppalakki, jota hänkin joskus sovitteli päähänsä. Luotsipäiväkirja säilyi kuin ihmeen kaupalla Halikon Angelniemi tunnetaan omenatarhoistaan, joiden juuret ovat yli sadan vuoden takana Luotsisaaressa. Achrénien hallussa on säilynyt muun muassa vanha kaukoputki, jolla luotsit tähystivät merelle. Hän istutti Luotsisaareen omenapuita, Paula Achrén kertoo. 1960-luvun alussa uusi omistaja ryhtyi siivoamaan talon piharakennusta, ja Jari Achrén auttoi kuljettamaan pikkuproomulla tavaraa kaatopaikalle, joka tuolloin oli Halikonlahden rannalla. Hästholman luotsiasema perustettiin alun perin mantereen puolelle Vartsalaan, entisen Wiurilan kartanon hevoshaan paikalle, mistä tuli nimi Hästholma. Kun vuonna 2015 jäin pois töistä Microsoftilta ja omistauduin omenanviljelylle, ajattelin, että nyt on aika ryhtyä valmistamaan siideriä. Jari Achrén muistaa myös luotsin virkatakin, joka löytyi talon vintiltä hänen lapsuudessaan 1950-luvulla ja päätyi poltettavaksi. Väinöltä hankki taimia myös veli Veikko Achrén, joka perusti omenatarhan Luotsisaaren viereiseen Angelansaareen
Kokki ja kondiittori opiskelee eräoppaaksi Axxellissa. Elokuussa Tammi tarjosi kansallispuistossa lohisoppaa ja pannukahvia presidentti Sauli Niinistölle ja Jenni Haukiolle. Ikävä puoli on, että samalla syntyy epäterveellisiä karsinogeenejä, jotka aiheuttavat syöpää. Siihen kokkikaan ei osaa antaa varmaa vastausta. – Jos haluaa esimerkiksi lähteä perheen kanssa metsäretkelle ja paistaa siellä makkarat, retken aiheuttama mielihyvä, elämys ja liikunnasta saatava hyöty ovat niin suuria, etten laskisi makkaransyöntiä suureksi haitaksi. Ja ulkonahan ruoka maistuu aina, vaikka ei olisi ihan täydellistäkään! Tammea voi pitää paistopinnan asiantuntijana. –?Onneksi me tiedämme, miten haitalliset yhdisteet syntyvät ja miten niitä voidaan välttää. Hänen mielestään olennaista on elää säännöllisesti ja syödä terveellisesti viitenä arkipäivänä viikossa. Mikä paistopinnan saa maistumaan. Kun lihan pinta on hapan, siihen syntyy vähemmän karsinogeenejä, Anu Hopia sanoo. Ne antavat ruokaan täyteläisyyttä ja makua.. Professori puhuu ”orgaanisen materiaalin epätäydellisestä palamisesta”. Eräkokki osuu oikeaan. Miksi nuotiolla kokkaaminen tai grillaus on niin hienoa, ja mikä kuumuuden synnyttämästä paistopinnasta tekee niin hyvää. –?On kolme asiaa, joita ihminen ei väsy tuijottamaan: elävä tuli, juokseva vesi ja toisten työ, eräkokki Sami Tammi sanailee osuen naulan kantaan. Tunnelma on sanalla sanoen harras. PAISTOPINNAN TAIKAA Paistopinnan asiantuntija. Paistopinnassa on ehkä jotain samaa kuin karamellisoiduissa leivonnaisissa. Sopivasti kärvennetty ruoka on viedä kielen mennessään. Moni mies pitää toki ruuanlaitosta ulkona. Elintarvikekehityksen professori Anu Hopia Turun yliopistosta vahvistaa, että ruuan pintaan kuumennuksessa syntyvä ruskistuminen on käytännössä sokeria ja aminohappoja. Kuumennuksessa syntyvä ruskistuminen on käytännössä sokeria ja aminohappoja. Eräkokki Sami Tammi paistaa lihaan pintaa, joka näyttää ja maistuu hyvältä. Esimerkiksi lihan grillauksessa voi happamilla marinadeilla vähentää haitallisten pah-yhdisteiden syntyä. Siksi kääntelen näitä nyt usein, hän innostuu. Rapean pinnan ja mehukkaan sisällön yhdistelmä. Taitava kokki osaa kypsentää ruuan ja saada lihan maistumaan kärventämättä sitä liikaa. Tuoksut haluaisi säilöä purkkiin harmaana toimistopäivänä avattavaksi. Muurikan pinnalla tirisee marinoitu possu ja kourallinen halkaistuja kirsikkatomaatteja. Kypsä liha ja erityisesti nuotiolla kypsennetty liha on ollut meille tuttu seuralainen jo tuhansia vuosia, kauemminkin. Ravitsemukseen perehtynyt erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä suosittelee ihmisiä olemaan armollisia itselleen. Grillin ääressä odottavalle miehelle jää lihojen käräyttäminen hiilloksella, ja samalla voi ottaa oluen. –?Me tykätään ruuasta, joka on meille tuttua. –?Jonkinlainen sosiaalisuus ja rentous tähän liittyy, semmoinen tittelit pois -meininki. Siitä syntyy ravitsemuksen iso joki, jota pienet herkuttelun purot eivät sotke. Uusi ruokatieto kiinnostaa. Nyt on tullut uutta tutkimustietoa, jonka mukaan mehevin lopputulos saadaankin kääntelemällä pihvejä taajaan. Se on ihmiskunnan pitkäaikainen seuralainen, makumuistissamme vähintään syntymästä asti, ja niin tiiviis osa kulttuuriamme, että onkohan mikään muu, Hopia pohtii. Mutta miksi karsinogeeni maistuu niin hyvältä. –?Voi tietysti säädellä myös sitä, kuinka usein lihaa syö ja kuinka tummaksi paahdettuna sitä syö, Hopia muistuttaa. Voi vetää fiiliksellä, olla itse ohjelmanumero, keskipiste ja oman elämänsä luolamies. Teijon luontokeskusta yhdessä Krista Gustafssonin kanssa pitävä Sami Tammi ei pidä ajatuksesta, jonka mukaan grillaus on yksinkertaisesti äijämäistä. –?Meille on opetettu iän kaiken, että pihvi käännetään pannulla vain kerran. Avotulella ollaan herkuttelun ytimessä: ruuan paitsi näkee myös haistaa ja kuulee. Kenties hienous piilee siinä, että naiset tekevät kaiken lähes valmiiksi keittiössä. Aktiivisille grillaajille Heli Kuusipalo suosittelee muunkin kuin Avotulella kokkaamisessa on sitä jotain. –?Ehkä se on se tuntuma. Kaikki tietävät, että ulkona ruoka maistuu vielä paremmalta kuin sisällä. Selitys voi olla, ettei nuotiolla mittojen ja paistoaikojen kanssa ole niin nokonnuukaa. Hän on kokannut metsässä 1990-luvulta asti. SUOMI 100 SSS 22 SSS | Vesa Käiväräinen vesa.kaivarainen@sss.fi Liekit nuoleskelevat nokipannun kylkiä. Ainakaan, jos se ei toistu kovin usein. Koulutukseen kuuluvalla eräkokkikurssilla hän on toiminut osin opettajana, osin opiskelijana. Ne antavat kypsälle lihalle täyteläisyyden ja maun
Android 7.0. Oma mielikuvani on, että paistettuun makkaraan kyllästyy aika nopeasti, mutta jos tarjolla on viipaloitua ja nopeasti paahdettua bataattia ja munakoisoa, ne loppuvat ensimmäisenä. SALON KONEKULMA OY Savipajankatu 5 • Puh. Kasvikset maistuvat pienelläkin paahtamisella, minkä lisäksi niiden luontainen happamuus suojaa karsinogeenin syntymiseltä. Armollisuus – armo. Esimerkiksi loimulohi on hyvää ja terveellistä avotulella valmistettavaa ruokaa. Asioidessasi Veikolla, tuet paitsi kotimaista työtä ja luot työpaikkoja kotimaiseen yritykseen, saat myös aina asiantuntevaa ja kotimaista, alan parasta palvelua.. 8-ydinprosessori ja 2 Gt RAM-muistia. JOULUKUUTA 2017 23 K U V A T : S S S / M A R K O M A T T I L A lihan valmistusta. On paistopintaa, on tuoksua, on kädessäni haarukka... 100 Hae uusi puhelin juhlahintaan! Veikon Kone Salo onnittelee 100-vuotiasta Suomea! Näin maamme juhlavuonna, koemme erityisen tärkeäksi että olemme täysin kotimainen ja ulkomaisista pelureista riippumaton kodinelektroniikkaliike – kuten myös kaikki muut yli 50 Veikkoa ympäri Suomea. Honor 6A Kompakti Dual-SIM -älypuhelin 13/5 MP kameroilla 5” HD-näytöllä. MicroSDkorttipaikka 128 Gt. Tirisevä liha lämmittää kuksan pohjan läpi kämmentä. Ei voisi. Voisiko tutkija löytää kauniimpaa sanaa löytää kohottamaan jo entuudestaan harrasta nuotiotunnelmaa. Ääntä kohti –?luvan kanssa. SUOMI 100 6. 16 Gt tallennustila ja tehokas 3020 mAh akku. – Kokkien vahvuuksia on, että osaa tehdä myös kevyempiä ruokia. 0403 066 250 • Avoinna ma-pe 10-18, la 9-15, su 12-16 Tarjous voimassa 10.12.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää
Näitä eläimiä ei ole tawattu Suomesta muualta kuin Uudeltamaalta, mihin niitä joskus sanotaan tulewan Wirolaisten aluksista. Rusakko pomppi Suomeen Karjalankannakselta. Kanta oli saanut alkunsa muutamasta Laukon kartanoon 1930-luvulla Minnesotasta tuodusta yksilöstä. maaliskuuta 1963. Niiden avulla oli tarkoitus auttaa eläintä leviämään näille main. Kuusjoella vuonna 1963 otettu mustavalkokuva on näkyvällä paikalla Salomaan kodin seinällä. Se vaatii vain kärsivällisyyttä ja koko seudun asujaimiston ymmärtämystä”, SSS kirjoitti 54 vuotta sitten. Tämä lienee siis marsinut tänne Helsingin seuduilta, wai lieneekö wallan ajanut junassa, koska täällä jo kerran ennenkin semmoinen eläwä löyttiin. ”Valkohäntäpeura tulossa Salon seudunkin metsiin. Valkohäntäpeura on tänä päivänä yksi näkyvimmistä nisäkkäistä, joka on saapunut Salon seudulle sadan vuoden aikana. Iäkkään erämiehen sydämessä läikähtää yhä, jos hän pääsee näkemään valkohäntäpeuran. –?Ruokin niitä kauroilla, vehnänjyvillä ja pajunversoilla. Koko Suomessa arveltiin tuolloin olleen vain 1?500 valkohäntäpeuraa. Harvoin nähtynä herätti se monessa ihmettelyä.” Siilin historia tunnetaan huonosti, mutta 1960-luvulle tultaessa se oli levinnyt jo Ouluun ja Kajaaniin saakka. Kartanot halusivat niitä puutarhoihinsa. S S S / L A S S E K Y L Ä N P Ä Ä PEURA TULI SALOON PAKETTIAUTOLLA Luontoon on ilmestynyt kirjava joukko nelijalkaisia maahanmuuttajia sadassa vuodessa. Ståhlberg allekirjoitti maamme ensimmäisen luonnonsuojelulain. Siiliä on pidetty ihmisen tuomana vieraslajina. Leipää ne tulivat ottamaan kädestä, Salomaa kertoo. Haitallisella vieraslajin on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta. Valtion apulaismetsästyksenvalvoja puhui lehtijutussa ”eteen työnnetyistä peura-asemista”. ?–?Se oli lukkarinrakkautta peuraa kohtaan. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N Siilejä tuotiin ainakin Saksasta, Ruotsista ja Virosta. Se on sekoitus tunteita, mielikuvia, asenteita, omia kokemuksia, tutkimustietoa ja viranomaispäätöksiä. –?Kyllä ne omaksensa tuntee. –?Monta reissua tehtiin, Salomaa muistelee. S S S / L A S S E K Y L Ä N P Ä Ä. SUOMI 100 SSS 24 SSS | Lasse Kylänpää lasse.kylanpaa@sss.fi Kuusjokelainen maanviljelijä Tuomas Salomaa ei ollut koskaan nähnyt valkohäntäpeuraa, kun hän lainasi kyläkauppiaalta pakettiautoa ja lähti hakemaan peuroja Pirkanmaalta. Peurajahti häntä ei huvittanut. Peuratarha Kuusjoella ja Kemiössä”, Salon Seudun Sanomat otsikoi 10. Autokyydillä Vesilahdelta tuodut kolme naarasta olivat Salon seudun ensimmäisiä valkohäntäpeuroja. Salomaa sai seurata, miten kanta vuosien aikana kasvoi. Tuomas Salomaa on nyt 90-vuotias. Yhdestä tykätään, toista vihataan. Suhteemme eläinmaailman maahanmuuttajiin on ristiriitainen. Tässä on se mammapeura, salolainen Tuomas Salomaa esittelee. Rusakko on tulokas idästä. Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti on kertonut, että siilejä myytiin jopa toreilla. Peurakolmikko eleli Kaurialan tilalla vuoden päivät, keväästä kevääseen. Siili on ollut rauhoitettu vuodesta 1923, jolloin presidentti K. ”Harvinainen matkustaja”, Sanomia Turusta -lehti otsikoi kesällä 1888: ” Toissapäivänä toi eräs herra Tukholmasta höyrylaivalla erään siilin. Tulokkaat ja vieraat uu u Tulokaslajit ja vieraslajit menevät puheessa helposti sekaisin, eikä niiden erotteleminen toisistaan ole aina yksinkertaista. Pitkäkorvan vyöry Karjalankannakselta länteen alkoi vuoden 1910 paikkeilla. Muita nelijalkaisia tulijoita ovat muun muassa siili, rusakko, piisami, minkki ja supikoira. Mahdollista on, että niitä tänne saapuu wenäläisen sotawäen muassakin”, Hämäläinen-lehti kertoi kesällä 1879. Ennen talvisotaa rusakko oli Lounais-Suomessa jo metsäjänistä tavallisempi. uu u Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Metsästäjien ensikosketukset ”ryssänjäniksen” kanssa olivat hämmentyneitä. Tuomas Salomaa oli pystyttänyt kanaverkosta parintuhannen neliön aitauksen kotitilalleen Kuusjoen Kuttilassa. Salolainen erähistorian tallentaja Pentti Kataja haastatteli aikoinaan sauvolaisMITÄ EROA. uu u Tulokaslaji on levittäytynyt maahamme parin viime vuosisadan aikana itse, ilman ihmisen apua. Kuusjoella vapautetut valkohäntäpeurat saattoivat lyöttäytyä yhteen seudulle omin jaloin astelleiden peurojen kanssa. J. Siili oli vielä 1800-luvun loppupuolella niin harvinainen, että siitä julkaistiin uutisia sanomalehdissä. uu u Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. ”Salomaa on täysin vakuuttunut siitä, että Salon seudun metsiä valkohäntäpeura vielä tulee kaunistamaan. Jokaisella eläinmaailman maahanmuuttajalla on oma tarinansa, jonka kulkua ihminen on ohjaillut. Karamellitehtailija Karl Fazer keksi myös tuoda rusakoita Jokioisten kartanon maille vuonna 1913. ”Siili saatiin täällä kiini metsästä läheltä rautatietä mennä keskiwiikkona
Piisamin pelättiin hävittävän kalojen kutupaikat, kaivavan maat talojen ja rautatiesiltojen alta ja syövän jopa laitumilla nukkuvien lehmien utareet. Kesällä kultasakaali tavattiin Tanskassa. Yksittäisiä kulkijoita on tavattu myös Tanskassa. Lähimmät pesivät tällä hetkellä Puolassa. Pohjois-Amerikasta tuotu minkki on tuomittu erittäin haitalliseksi vieraslajiksi. 4.-9.12. Suomessa ensimmäiset piisamit vapautettiin luontoon Kajaanin lähelle 1919?–?1920. Nykyään supikoiraa pidetään Suomen tuhoisimpana vieraslajina. Saksassa on nykyään jo yli miljoona pesukarhua. soraliike vesa HoPia Yli 30 vuoden kokemuksella www.soraliikevesahopia.fi 100-vuotiasta Suomea onnittelee Markku Gerdström p. Tarkoitus oli 1920-luvulla kasvattaa minkkejä turkistarhoissa, mutta ensimmäiset karkulaiset havaittiin luonnossa jo 1932. Kello ja Kulta Jokinen, Turuntie 13, Salo, ma-to 8.30-17, pe 8.30-18, la 8.30-14 • www.kellojokinen.. Ei se tullu mettä ollenka, se läks menemä pitkin tiet eik koiraka sen peräs tiel pysyny.” Omenatarhurit suuttuivat, kun rusakot järsivät hedelmäpuita. Supikoirasta on tulossa henkipatto, jonka saa pian tappaa kuka tahansa. Pesukarhu on kotoisin Pohjoisja Keski-Amerikasta, mutta niitä istutettiin aikoinaan turkiseläimeksi Euroopassa. Sitä tavataan jo pohjoisinta Lappia myöten. Kansanedustaja Urho Kähönen (kesk.) vaati lakiesityksessään 1950-luvun alussa, että rusakko olisi tuhoeläimenä rinnastettava karhuun, suteen ja ahmaan. Tarjous ei koske hyväntekeväisyys-, Polar-, Nokiaja tilaustuotteita. –?Jälkeenpäin ajateltuna suurta rusakkosotaa voisi nimittää farssiksi, Pentti Kataja toteaa. Kansanedustaja Kari Kulmala (sin.) on ehdottanut jopa viiden euron tapporahaa. Puutarhaviljelijät saivat luvan hävittää rusakoita jopa raudoilla ja ansoilla myös rauhoitusaikana. Helsingin yliopiston mukaan lienee vain ajan kysymys, milloin ensimmäiset sakaalit kävelevät meille joko Karjalankannasta pitkin tai koukaten Laatokan kautta. Kultasakaali on elellyt Balkanilla 1800-luvun loppupuolelta saakka, mutta nyt niitä on jo Virossa. Brittein saarilla harmaaorava on jo syrjäyttänyt alkuperäisen eurooppalaisen oravan. Ensimmäiset vaeltelevat supikoirat tavattiin Suomessa 1930ja 1940-luvuilla. Sit läks pello ojast ylös jänes ku ol iha ruskia vaik ol tammikuu. Piisami ei ole enää aikoihin nostattanut intohimoja puolesta eikä vastaan, vaikka se on tuontieläin Pohjois-Amerikasta. 040 556 9873 markku@putki-make.fi www.putki-make.fi Täyden palvelun LVIja energia-alan yritys. Poliitikot ja metsästäjät kiistelivät rusakosta aina 1960-luvulle saakka. JOULUKUUTA 2017 25 ta Arvo Seppälää, joka kertoi oudosta jahtikokemuksesta: ”Pistettin koir hakema jäniksejälkki, ihmeteltti ku se läks pellol niitten peräs. Seuraavat uudet nisäkkäät ovat jo matkalla Suomeen. Paljon onnea 100-vuotias suomi! t. Pohjois-Amerikasta tuotu harmaaorava leviää Italiassa. S S S / L A S S E K Y L Ä N P Ä Ä Ympäristöystävällistä ja paikallista kaukolämpöä Salossa www.vapo.. Minkki levisi muutamassa vuosikymmenessä koko maahan. SUOMI 100 6. Supikoira on kotoisin KaakkoisAasiasta, mutta sitä istutettiin Venäjän Euroopan puoleisiin osiin parinkymmenen vuoden ajan 1950-luvulle saakka. Kähönen näki, että kaikilla pitäisi olla vapaus pyydystää rusakoita myös toisten mailla. Uhkakuvat eivät toteutuneet, eikä piisamin ole todettu aiheuttaneen Suomen luonnossa suurta haittaa. Istutukset jatkuivat 1950-luvulle saakka eri puolilla Suomea liki kolmellasadalla paikkakunnalla. Sitä ei pidetä biologisena saasteena niin kuin yliopistonlehtori Petri Nummi Helsingin yliopistosta vieraslajeista sanoo. Supikoira aiotaan poistaa metsästyslaista riistaeläimenä, jonka jälkeen se rinnastetaan rauhoittamattomaan eläimeen. Kello ja Kulta Plaza: Vilhonkatu 8, Salo, ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18, Meiltä Bonusta S-Etukortilla Tarjous ei koske hyväntekeväisyys-, Polar-, Nokiaja tilaustuotteita
9) TUL vastaan SVUL -ottelu jatkuu enää vain vanhainkotien kanttiineissa. 39) Salon kaupungin ja urheiluseurojen tulisi yhteistyössä selvittää, mitä suurtapahtumia Salossa voisi järjestää ja mitä kannattaisi hakea. 60) Suomessa on pakko olla eniten puolapuita asukasta kohden. 58) Olympiastatus tulee todennäköisesti parantamaan kiipeilyn ja skeittauksen olosuhteita. 13) Seurojen varainkeruu on hiipunut samaa tahtia kun harrastuskustannukset ovat nousseet. 24) Hiihtomenestyksemme turvaamiseksi olisi perustettava Pro Perinteinen tyyli -kansanliike. 2) Olimme poikkeuksellisen menestynyt urheilumaa itsenäisyyden ensimmäiset 22 vuotta. 26) Juha Miedon sadasosan tappio on muuttunut 37 vuodessa murskavoitoksi. 59) Vieläkö jossain voi curlata. 54) Missä vaiheessa oivalletaan, että huippu-urheilun ehdoilla rakennetusta liikuntapaikasta voivat hyötyä muutkin kuin huippuurheilijat. 27) Tarvittiin 16 vuotta ja uudet MM-kotikisat, jotta Lahden 2001 haamut vihdoin hälvenivät. 48) Yleisurheilun olympiavoittajan luulisi olevan Suomessa elävä legenda – mutta muistaako joku, kuka oli edellinen. 35) Salo on edelleen Suomen suurin kaupunki, jossa ei ole jalkapallohallia. 55) Ja missä vaiheessa ymmärretään, että euro liikuntapaikkaan on monta euroa pois sote-kustannuksista. 21) Siinä ja siinä, onko Suomessa enemmän mäkihyppyreitä vai täysi-ikäisiä mäkihyppääjiä. 28) Lahden haamua ei olisi edes syntynyt, jos Suomen joukkue olisi peittänyt EPOn käytön jollain muulla peiteaineella kuin Hemohesillä. 47) Suomalaisten menestys rallissa taas on todiste siitä, ettei mitään voi ottaa itsestäänselvyytenä. 6) Suomen suurimmaksi kuntokouluksi itseään kutsuva Puolustusvoimat jarruttaa joka vuosi satojen suomalaisten urheilijoiden kehitystä. 40) Maailman suurin lentopalloturnaus Power Cup ansaitsisi tulla pelatuksi Salon Urheilupuistossa. 56) Jääkö mikään kohta liikuntapaikasta niin vähälle käytölle kuin suomalaisen yleisurheilukentän kutosrata. SEUTUMME 31) Ensi syksynä 20 vuotta täyttävä Salohalli on edelleen Suomen paras palloiluhalli. 23) 24-vuotiaana lopettanut Marjo Matikainen olisi halutessaan voinut nousta Paavo Nurmeen rinnastettavaksi urheiluikoniksi (sori Paavo!). 3) Enää emme ole oikeastaan millään mittarilla kovinkaan poikkeuksellinen urheilumaa. KULJETA, KUSTANNA JA KANNUSTA VÄHEMMÄN 11) Vanhempien ohjenuoran ”Kuljeta, kannusta, kustanna” jokaista kohtaa tulisi vähentää. 19) Valtakunnallinen mokkaruutukielto puolittaisi myös junioreiden reikien määrän hampaissa. 37) Koski ja Somero ovat niitä harvoja suomalaisia paikkakuntia, jotka tunnetaan yhden urheilulajin kautta. MEDIAPELI 61) Juhani Tamminen on puhunut eri medioissa 30 eri kielellä 30 vuotta – vasta nyt kysytään, että miksi ihmeessä. 8) Kansa antaa kyllä anteeksi tapon yrityksen, törkeät pahoinpitelyt, rattijuopumuksen sekä oman vaimon pieksennän, kunhan olet mäkihypyn nelinkertainen olympiavoittaja. 10) Paavo Nurmi varmasti haluaisi, ettei hänestä enää puhuttaisi. 53) Suomalaisen liikuntapaikkarakentamisen tasa-arvo tiivistyy jumppasalin parketin viivahelvetissä, jota Epilepsialiitto suosittelee katsottavaksi vain lyhyinä pätkinä. 49) Koululiikunta on tehnyt pesäpallon maineelle suurempaa tuhoa kuin sopupelit. HYVÄ ON HIIHTÄJÄN HIIHDELLÄ... 7) Käsittelemme huippu-urheilijan uraa uhrausten ja kärsimyksen, emme etuoikeuden ja unelman kautta. 34) Salossa on lähes prosentti Suomen asukkaista ja lähes sata prosenttia suomalaisista seurakoripallokannattajista. 4) Emme vieläkään ole tottuneet tylyyn totuuteen: jokainen suomalainen MMtai olympiamitalisti edes vähänkään globaalissa lajissa on pieni ihme. 52) 300 miljoonaa euroa maksavan Olympiastadionin peruskorjauksen aikana on käynyt ilmi, että Suomi ja Helsinki pärjäisivät hyvin ilman Olympiastadionia – sitä ei vaan saa sanoa ääneen. 42) Uusien menestyjien puutteessa uransa jo päättäneet urheilijat ovat jääneet jalustalle. 36) Voitto Hellsten juoksi 61 vuotta sitten ratakierroksen 46,2 sekuntiin – onko yksikään nykypäivän juoksijoista tutustunut hänen harjoitteluunsa. 32) Suomen paras urheilupuisto Salossa oli 30 vuotta sitten käytännössä pelto. 12) Suomalainen lapsi opetetaan pelaamaan, voittamaan ja häviämään, vaikka lapsen tulisi oppia kaksi viimeistä asiaa itse. 25) Krista Pärmäkoski lienee ensimmäinen huippuhiihtäjämme, joka ei puhu paksua murretta ja jonka etunimi ei ole kaksiosainen. 22) Emme siis enää tiedä, vähenevätkö tyylipisteet, jos vtyylissä suksen kannat menevät ristiin. 38) Tasavallan presidentistä kerrottavat lapsuusmuistot liittyvät lähes poikkeuksetta 1950-luvun Salon pihapeleihin. 20) Suunnistus on todennäköisesti ainoa Suomessa harrastettava urheilulaji, jossa on enemmän aikuisia lapsia kuin lapsellisia aikuisia. 5) Häilyvä fanikulttuurimme muuttuu vasta siinä vaiheessa kestäväksi kannattajakulttuuriksi, kun olemme enemmän kiinnostuneita seurajoukkueista kuin maajoukkueista. 46) Suomalaisten menestys Formula ykkösissä on todiste siitä, että ihmekin voi muuttua itsestäänselvyydeksi. ARVOSTUS JA ASEMA 41) Suomessa menestys on edelleen tärkein arvostuksen mittari. 16) Jokainen talkoolainen pitäisi palkita mitalilla! 17) Valmentaja on valmentaja, tuomari on tuomari, lapsi on lapsi ja vanhempi on vaiti. 43) Suomessa on ollut monta huippu-urheilijaa (Jere Lehtinen, Jarkko Nieminen), jotka ovat enemmistön mielestä aliarvostettuja – eli eivät aliarvostettuja ollenkaan. HUOMIOTA JA HAJATELMAA SUOMALAISESTA URHEILUSTA 10 SSS | Juha Tuuna Mokkaruutukielto So ri Pa av o! KARPPINEN Tamminen, miksi ihmeessä?. 15) Miksi pelkästä osallistumisesta pitäisi palkita mitalilla. SUOMI 100 SSS 26 1) Urheilun pitää ensimmäistä kertaa historiansa aikana perustella asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa. 30) Vuodet vierivät, mutta murtomaahiihdon väliaikalähtö liimaa suomalaiset edelleen kiinni tv-ruutuun. NAULAAN JA NAPUTAN 51) Jäähallirakentamisen seuraavassa aallossa puolityhjiksi jääneet suurhallit korvataan puolityhjiksi jäävillä jättihalleilla. 45) Asemastaan ja arvostuksestaan epävarmojen lajien nimessä on sana ”urheilu”. 44) Mutta ymmärretäänkö esimerkiksi Pertti Karppisen uran ainutlaatuisuutta. 18) Valtakunnallinen mokkaruutukielto puolittaisi lätkäja futisäitien stressin. 50) Ruotsalaiset eivät ole muita kansakuntia onnekkaimpia – ei edes meitä suomalaisia. 33) LP Viesti on kansainvälisesti menestynein naispalloilujoukkueemme. 14) Urheiluseurojen kausimaksujen selvittäminen ei saisi olla salatiedettä. 57) Uimahallien määrään suhteutettuna Suomessa on aika vähän huippu-uimareita. 29) Pienikin toivo arvokisamitalista saa suomalaisen seuraamaan yhdistettyä
87) Jokerien viime kauden tappiolla (14,7 miljoonaa euroa) ostaisi 1 088 305 pulloa Koskenkorvaa, eli yhden jokaiselle helsinkiläiselle, espoolaiselle ja vantaalaiselle. 76) Sami Hyypiästä puolestaan voi hyvinkin vielä tulla Suomen merkittävimpiä futisvaikuttajia. Hankk. SUOMI 100 6. 88) Tänäkin aamuna tuhannet suomalaismiehet aloittivat päivänsä lukemalla Ylen teksti-tv:n sivun 235. HANKKIJA SALO Toivottaa Hyvää Itsenäisyyspäivää! Hankkija Salo Myllyojankatu 13 puh. HUOMINEN ON TULEVAISUUTTA 91) Koska ensimmäinen e-urheilija jää kiinni dopingista. 78) Suomi on todennäköisesti ainoa sivistysvaltio, jossa jalkapallo ei ole tutkimusten mukaan viiden kiinnostavimman urheilulajin joukossa. 76 +5 6= 13 2 www.kikankukka.fi Onnea Suomi 100 v. 86) Jos jokainen suomalainen heittäisi Hartwall Arenan jäälle 8,70 euroa, kaukaloon kertyisi Jokerien neljän KHL-kauden taloudellisen tappion verran rahaa (47,7 miljoonaa euroa). 72) Jalkapallo on suomalaisten tyttöjen liikuttaja numero yksi, mutta mitä siitä turhaan huutelemaan muille. 92) Koska ensimmäinen e-urheilija valitaan Vuoden urheilijaksi. 75) Kuningas Litmasesta ei taida koskaan tulla minkään sortin futisvaikuttajaa. 63) Yle käyttää miljoonia esimerkiksi ulkomaalaisen seurajalkapallokilpailun lähetysoikeuksiin, mutta ei näe urheilun keskusteluohjelmaa tarpeellisena. 84) Kalervo Kummola tulee valitettavasti jäämään oman sukupolveni tärkeimmäksi urheilujohtajaksi. a on täyden palvelun maatalouskauppa: harraste-eläintuotteet, viljelytarvikkeet, vilja-kauppa, traktorit, puimurit ja työkoneet sekä varaosat ja huoltopalvelut. 95) Salibandyn marssia yhä merkittävämmäksi valtalajiksi ei pysäytä mikään. 69) Vammaisurheilu haluaa tulla käsitellyksi tasa-arvoisena huippu-urheiluna, mutta esimerkiksi Rion paralympialaisten mitalitavoitteesta jäämistä ei kritisoitu mediassa. 100) Tulemme olemaan seuraavatkin sata vuotta sitkeitä altavastaajia. 97) Se päivä koittaa, kun palloscreeni on suomalaiselle tutumpi kuin pitopohjasuksi – kiitos ilmastonmuutoksen ja Lauri Markkasen. AISHOKI, AISHOKI, TOTTA TOKI! 81) Jääkiekko on suomalaisen urheilun ykköslaji – mitä paremmin jääkiekolla menee, sitä paremmin suomalaisella urheilulla menee. 82) Jääkiekon valtava voima saa urheilusta muuten piittaamattoman kansanosan yhteen joka kevät MM-kisojen aikaan. Palloscreeni vai pitopohja. 80) Meillä pelataan maailman parasta suomalaista jalkapalloa, sitä ei ole pakko verrata muihin maihin, mutta siitä voisi edes yrittää olla ylpeä. 99) Kaikki ei todellakaan ollut ennen paremmin. 70) Vasta harvat urheilijat ovat ymmärtäneet, että he voivat nykyään olla itse itsensä medioita. 66) Rankkaa mediakohtelua valittavien suomalaisurheilijoiden kannattaisi tutustua esim. 77) Olosuhteet ovat kehittyneet valtavasti, mutta eivät riittävästi. 98) Suomalainen urheilija on tulevaisuudessa entistä avoimempi ja iloisempi. 68) Suomalaisselostajien myötäelämisen perinne ja me-personapronominin käyttö ovat yhä voimissaan. 65) Suomalaista urheilujournalismia ei siitä huolimatta voi edelleenkään aina kutsua journalismiksi. 79) Suomi on myös todennäköisesti ainoa sivistysvaltio, jossa jalkapalloa kutsutaan pilkkanimellä (”potkupallo”). KLO 10-13 CAFE NIINISTÖ TURUNTIE 5, SALO M ak sa ja: Ko ko om uk se n Sa lon Ku nn alli sjä rje stö Salon Kokoomus onnittelee 100-vuotiasta Suomea ja toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää kaikille salolaisille! S A L O N Vuosien kokemuksella kauttamme: Soita 0400 644 955 •Öljypoltinhuollotja –asennukset •Öljykattiloidenvaihdot •Öljysäiliöidenputsaus sekäasennus •Putkityöt •Vesi-ilmalämpöpumppujen asennukset 1991 jo vuodesta Onnea Suomi 100 v ”Ei työtä liian suurta, ei työmiestä liian pientä. 90) Naiskiekko on edelleen nurkassa, josta saa poistua vain kerran neljässä vuodessa talviolympialaisten ajaksi. 85) 76+56=132 tulee väistämättä jäämään oman sukupolveni tärkeimmäksi yhteenlaskuksi. ”POTKUPALLO” 71) Suomalaisessa jalkapallossa yksinkertaisinkin asia muuttuu mahdottomaksi. 93) Nyrkkeily on 2020-luvun menestyslajimme – kiitos naisten. 74) Onkohan Liverpool, ManU ja Arsenal Suomen kannatetuimmat futisseurat vielä 2020-luvulla. JOULUKUUTA 2017 27 TERVETULOA SALON KOKOOMUKSEN JOULUGLÖGILLE! ”Ja niin joulu joutuu...” LAUANTAINA 9.12. 73) Jos junioripelaaja potkaisee viiden metrin päästä kuusi metriä ohi maalin, se ei ole ”hyvä yritys!”. 89) Aivovammoja ei enää vähätellä – toisaalta niiden kitkemiseksi ei oikein osata tehdä mitään. 1995 tulee valitettavasti jäämään oman sukupolveni tärkeimmäksi urheilupäiväksi. 010 76 83276 • Avoinna ma-pe 8-17 Puhelun hinta 8,35 snt/puh. 94) Urheiluvedonlyönnin parissa on tilasto-osaamista, josta seuroilla ei ole varaa olla kiinnostumatta. 64) Urheilutoimittajat ovat jo aikoja sitten hypänneet pois urheilujohtajien ja lajiliittojen veneestä. 96) Kynnys lähteä paikan päälle matsiin kasvaa entisestään, kun suoratoistopalvelut yleistyvät ja katsojakokemus kehittyy. 83) 7.5. 67) Urheilua tai ei, mutta bikinifitness on hiipinyt salakavalasti viihdesivuilta urheilusivuille. Ryhmä Ahonen hoitaa homman” 62) Kumpikohan yksinkertaisista maailmanmestareista on saanut enemmän ruutuaikaa – Timo Jutila vai Kalle Palander. + 12,09 snt/min (alv 24 %) “Hyvä yritys!”. Italian tai Englannin sporttimediaan
075 3040 5110 Myllyojankatu 11 p. Tuskin sitä käsitti kukaan muukaan. 02 721 2100 Hyundai, Isuzu, Subaru, Suzuki, Skoda, BMW-huolto. Satamakatu 23, p. Tapahtumaa juhlistettiin kulkueella. Örninkatu 13 p. Äyräväinen) vuodesta 1987 vuodesta 1922 vuodesta 1949 vuodesta 1932 vuodesta 1980 vuodesta 1997 vuodesta 1923 vuodesta 1908 vuodesta 1996 vuodesta 1999 vuodesta 2009 vuodesta 2008 vuodesta 2000 vuodesta 1965 Pidetään Suomi liikkeellä! Terveisin seudun urheiluseurat 100-vuotiasta Suomea Onnittelemassa! PERTTELIN KALAKERHO RY vuodesta 1988 vuodesta 1980 vuodesta 1929. 050 5520522 Fiat Leino myi Suomen 10 000:nnen Fordin Salossa 20-luvulla. Joensuunkatu 6 p. Toyota. Autojen, autoilun, öljy-yhtiöiden, huoltamoiden, korjaamoiden, varaosaliikkeiden, matkahuollon, linja-auto-, rahtija taksiliikenteen sekä ennen kaikkea autokaupan peruskivi oli laskettu. Vuonna 1912 Salossa oli autoja jo neljä” (lähde: 100 vuotta autokauppaa Salossa, T. ”Kun salolainen kauppias Frans Virtanen tuotatti 1908 kaupunkiimme ensimmäisen auton, hän ei aavistanut tekonsa merkitystä. SUOMI 100 SSS 28 E18 52 5 2 110 2 2 4 J OE NS UU NK AT U M ER IN IIT YN KA TU Ö RNINKATU M YLLYN OJAN KATU 186 Turust a Moottoritie S o m er o lt a Turu sta Helsingistä Hels ingis tä Kisk osta MERINIITTY Pe rn iö st ä Örninkatu 3-5 p. 0403 066 280 Meriniitynkatu 8 p. 02 727 3010 Joensuunkatu 15 p. 02 777 3911 Volkswagen, Audi. Mercedes-Benz, Honda, Citroën. 0207 218 320 Volvo, Renault, Dacia. Salo-Uskela seura A u t o k a u p u n k i S a L o Jo yli 100 vuottA AutokAuppAA SAloSSA. Ford, Nissan, Opel, Peugeot
Teatterilta puolestaan kerrotaan, että yleisöä Saloon on saapunut satojen kilometrien päästä. Muutaman vuoden takainen Turussa toteutettu Jekyll & Hyde jäi näkemättä. – Ryhmä on nähnyt oikeasti vaivaa. Jekyll & Hyde -musikaali on saanut itsekin teatteria harrastavan nuoren innostumaan toden teolla esityksestä. Salossa tehty teatteri oli Selinalle entuudestaan täysin outoa. Merita on parempi kuin Rosita (Ahlfors) Lucyn roolissa, Selina sanoo napakasti ja myöntää olevansa ehkä hieman puolueellinen kommentissaan. S S S / V E L I M A T T I H E N T T O N E N Selina Pietilä ja kaverilta saatu Jekyll & Hyde -musikaaliin vihjaava esine; pistooli, jolla Edward Hyde tekee pahojaan.. – Hyvin selviävät. Myös tämä ikuistettiin virallisiin kuviin. Selina kertoo, että kaverit ovat jonkin verran ihmetelleet: ”Vähän voisit rauhoittua” tai ”Eihän mikään voi olla noin hyvä.” Selina Pietilä kertoo käyneensä joskus Turussa teatterissa. – Se on vaan niin hyvä, Selina kiteytti näkemänsä ennen katselukertaa. – Oma budjettini on hieman sekaisin tämän harrastukseni vuoksi, Selina naurahtaa. Aivan yksin Selina Pietilä ei ole ollut fanituksensa kanssa. Muutama kaveri on käynyt katsomassa musikaalin pariin otteeseen. lokakuuta. Mukana oli sen verran tuttuja paimiolaisia, että Selina päätti lähteä katsomaan naapurikaupunkiin, kuinka tutut selviävät ohjaaja Pauliina Saloniuksen ja näyttelijä Merita Seppälän johdolla. Esitystä on hieno seurata. Sen sijaan kylläkin reipasta naurua kaikilta paikalla olleilta. Teatteri hän on käynyt aiemmin katsomassa lähinnä Paimiossa. – Lisänäytöksiä on kyselty, mutta me emme voi niitä järjestää. Jatkoa seuraa! Paimiolainen Selina Pietilä on todellinen Jekyll & Hyde -fani. He saivat jälleen kuulla musikaalista ja sen erinomaisuudesta. Hän aikoo katsoa musikaalin vielä kertaalleen. – Kun aloitin teatterin parissa, myös isosiskoni ja äitini tekivät teatteria, Selina kertoo ja jatkaa: – Haluan tehdä isona teatteria. Eräskin katsoja ryhmä vei pääosanäyttelijät esityksen jälkeen ulos syömään. Tuottaja Jonna Ruohonen oli ennen lauantaina esitystä kertonut, että Jekyll & Hyde tekee ennätystä. Vastaavaa ei ole koskaan aiemmin sattunut. Havaittavaa muutosta Edward Hydeksi ei näkynyt. lokakuuta. Hetan roolissa nähtiin Pauliina Salonius. Selina pääsi näyttämön yllä sijaitsevaan tohtori Henry Jekyllin työhuoneeseen, jossa Jekyll (Peter Nyberg) näytti mistä aineksista hänen kehittämänsä ”taikajuoma” valmistuu. Viimeksi kesällä 2016 hän esitti Niskavuoren Hetassa Hetan Alina-tytärtä. Vaikka he pyysivät lopettamaan, en lopettanut, Selina kertoi sunnuntaina naureskellen. Äiti kustansi yhden Salon vierailun kodin siivoamisen jälkeen. Ryhmäkuvissa oli koko ensemble. Parhaillaan Selina on mukana Paimion kesäteatterin lapsija nuorisoteatterin Ihana, kamala yläste -esityksessä, jonka ensi-ilta oli Paimiossa marraskuussa. Selinan seurassa oli koko näyttelijäryhmä, joista lähinnä Tristan Kulmala (vas.), Peter Nyberg ja Merita Seppälä. Yksi kaveri on nähnyt esityksen kolmeen kertaan. Selinan ensimmäinen vierailu Salon Teatteriin ja Jekyll & Hyde -esitykseen oli 25. Näytöksen jälkeen Selinalla oli kerrottavaa. Ensi-ilta huomioitiin muun muassa seuraavin otsikoin: Salolaista teatterihistoriaa (SSS 8.10.) ja Intohimoinen tulkinta klassikkomusikaalista (TS 8.10.) – Mitä enemmän olen katsonut, sitä enemmän olen jäänyt koukkuun. Varsinkin kaikkien laulua on hieno kuunnella, hän tasoittaa. – Esityksen jälkeen olin kavereiden luona yötä. Kaikki kaverit ovat Selinan tavoin teatterilaisia. Runsas 3 000 katsojaa näkee musikaalin. Kiinnostus Salon Teatterin Jekyll & Hydeen oli tavallaan sattuman kauppaa. Selina valmisti juoman ohjeiden mukaisesti. – Seitsemän veljestä olen menossa katsomaan yhdessä Paimion kesäteatterin näyttelijöiden kanssa, kertoo Selina, joka esiintyi itse ensimmäisen kerran Paimion kesäteatterissa seitsemän vuotta sitten. S S S / M A R K O M A T T I L A Selina Pietilä pääsi ennen lauantaista Jekyll & Hyde -esitystä tapaamaan näyttelijöitä. Teatterin rajallinen kapasiteetti tulee vastaan, Ruohonen kertoi. Hänet ikuistettiin näyttelijöiden kanssa teatterin luottokuvaaja Mika Nurmen toimesta. Ensimmäisellä kerralla isä maksoi viulut. Selina kertoo, ettei ole ennen Jekyll & Hyde -fanitusta kokenut mitään vastaavaa. Hänen oli mahdollista ostaa yksi lippu 13. Hän pääsi tapaamaan ennen esitystä näyttelijöitä. VIIDES KERTA TODEN SANOI Selina Pietilää odotti viime lauantaina yllätys Salon Teatterilla, kun hän saapui viidettä kertaa katsomaan Jekyll & Hyde -musikaalia. Juoman valmistusta opetti pääosanäyttelijä ja -laulaja Peter Nyberg. Eikä tässä vielä kaikki. Eikä viides kerta tuonut muutosta mielipiteeseen. Esitys vain oli edelleenkin niin hyvä. Sen 24 näytöksestä – mukana neljä lisäesitystä – lähes kaikki ovat olleet loppuunmyytyjä. Kaikki osaavat näytellä ja laulaa. joulukuuta esitykseen. Tämä tietää jälleen pullojen keruuta lipun lunastamiseksi. Aina tulee joitain uusia juttuja, joista innostun ja jotka löydän, Selina perustelee näkemäänsä. Eikä tässä vielä kaikki. JOULUKUUTA 2017 29 SSS | Veli-Matti Henttonen veli-matti.henttonen@sss.fi Paimiolaisteini Selina Pietilä näki marraskuun lopussa viidennen kerran Salon Teatterin syksyn menestysnäytelmän. Musiikista ja laulun ohjauksesta vastaava Outi Ollila on niin ikään paimiolaisia. – Kaikki pääosan esittäjät ovat todella upeita. SUOMI 100 6. Yhden Selina on maksanut itse ja kerran hän on päässyt teatterin kautta ilmaiseksi esitykseen. Ensi-ilta oli ollut Salon Teatterissa 6. Valmista juomaa hän ei päässyt maistamaan; tohtori Jekyll ei halunnut ottaa riskiä, vaan kulautti juoma itse kurkkuunsa. S S S / V E L I M A T T I H E N T T O N E N Esityksen jälkeen odotti yllätys Selina Pietilä tekemässä taikajuomaa, jonka tuloksena Henry Jekyll muuttuu Edward Hydeksi
– Tosi vanhat ruoat ovat pysyneet sinnikkäästi kotiruokaperinteessä. – Paistetut silakat löytyvät myös Shellin listalta, Virtanen huikkaa ja valelee tillivoita silakoille. 1960-luvulla syntyneelle Maneliukselle tulee mieleen, miten kotona syötiin paistettuja silakoita kolmesti viikossa. – Mutta kotoista, Manelius lisää. Perusasiat pysyvät, Jesse Aaltonen sanoo. SIKA, SILAKKA JA SUSHI. – Ihan sama, mitä kokkasi, kaikki gratinoitiin juustolla, Virtanen sanoo. 70-luvulla tulivat myös broileriruoat sekä valmisruoat ja puolivalmisteet, kuten kalapuikot. – Lama masensi ihmiset niin, että he eivät halunneet tehdä ruokaa, vaan he lämmittivät lähinnä mikropizzoja, Virtanen karrikoi. Suomalainen ruoka on oikeastaan tylsää ja yksipuolista, Sari Virtanen miettii. Sovitaan, että molemmat käyvät. Pizzan lisäksi alettiin valmistaa lämpimiä voileipiä ja gratinoituja kasviksia. Keräkaalia kasvatettiin kotipuutarhoissa ja marjoja kerättiin metsästä. Suolaamalla ja savustamalla ruoka säilyi pitempään. Kaalikääryleet ovat myös Maneliuksen lempiruokaa. Kaalikääryleet valikoituivat listalle erityissyystä. Liha oli lähinnä silavaa, joka ruskistettiin omassa rasvassaan. Sushi on helppo valita 2000-luvun nostoksi. Edullinen arkiruoka. Se edustaa myös aasialaisen ruoan yleistymistä Suomessa. 1930-luku Hernekeitto ja kova leipä. Toki myös pizzaa, sushia, tex-mexiä ja kebabia. – Huh, huh, ne alkoivat tympiä. No, silakkaa, sianlihaa, perunaa ja hernekeittoa. – Ne ovat Salen, presidentti Sauli Niinistön lempiruokaa, Johanna Manelius hymyilee. – Suomalaisten suosikkiruoat ovat pysyneet samoina, joten suosikkiruokien listasta ei ollut apua. 1990-luvulle oli vaikea löytää mielenkiintoista ruokaa. Salon seudun ammattiopiston hotelli-, ravintolaja cateringalan aikuisopiskelijat Jesse Aaltonen, Johanna Manelius ja Sari Virtanen sukelsivat satavuotiseen ruokaperinteeseemme. Mummot ovat ruokia tehneet, niistä tulee muistoja ja hajuja. – Nuorempana en tykännyt niistä käryn takia. 1920-luku Läskisoosi ja kuoriperunat. Niitä on rullattu suvussa sukupolvesta toiseen, ja edelleen hän tekee niitä itse. Jesse Aaltonen valitsee suosikikseen paistetut silakat. Kotiruoka pysyy, mausteita tulee maailmalta. 1970-luvulla ruokakulttuuria alkoivat rikastuttaa uudet raakaaineet, pakasteet ja tuulahdukset maailmalta. Nyt ne maistuvat taas ja ovat ihan gourmet-ruokaa. SUOMI 100 SSS 30 Teksti: SSS | Anneli Kajander-Ekström Kuvat: SSS | Minna Määttänen Mitä Suomessa on syöty viimeiset sata vuotta. Sari Virtasen on vaikea päättää, ovatko hänen lempiruokaansa silakat vai sushi. – Hauskassa artikkelissa sanottiin, että sushiriisi pitää pestä kuin parhaat, silkkiset alusvaatteet. 1910-luku Yksinkertaiset lihaja kalaruoat. He valitsivat jokaiselta vuosikymmeneltä yhden ruokalajin ja valmistivat nämä herkulliset annokset. 1940-luku Kaalikääryleet. Etunenässä tulivat pizzat, ja samaan aikaan juuston käyttö ruoanvalmistuksessa räjähti. Johanna Maneliuksella on ruokamuistoja yhtä lailla silakoista kuin sushista. Vaatimattomista raaka-aineista valmistetut keitot olivat yleisiä. Johanna Manelius valmisti kolme vuotta sitten ensimmäisen kerran sushia sanomalehdessä olleen ohjeen innoittamana. Hyvää ruokahalua! Tutkimusmatka oli tekijöilleen hauska, avartava ja yllättäväkin
Katkarapuja, kananmunaa ja majoneesia sisältänyt cocktail oli uusi, juhlaan kuin juhlaan sopiva alkuruoka. Coca-Cola rantautui Suomeen vuoden 1952 olympialaisiin. Pakasteiden käyttö lisääntyy. 2010-luku Metsäinen jälkiruoka. Kotona leivotaan pizzoja, joissa on paksu pohja ja paljon täytettä. Herne-maissi-paprika, hemapa, on käsite. JOULUKUUTA 2017 31 1950-luku Paistetut silakat, perunamuusi ja tillivoi. Ikuinen lempiruoka. Ruoka, joka sopisi mille tahansa vuosikymmenelle. Puolukkaa ja valkosuklaata suklaisella sammalpedillä. SUOMI 100 6. 2000-luku Sushi. 1980-luku Katkarapucocktail. Ruoan gratinointi oli uutta, ja juustoa käytettiin säästelemättä. Persilja oli ainoa vihreä ennen salaattien yleistymistä. 1990-luku Tex-mex tacot. 1960-luku Lihapullat ja perunamuusi. Riisipohjaisia suupaloja dipataan vilkkaasti soijakastikkeessa, säilötyssä inkiväärissä ja wasabitahnassa. Kotimaiset marjat ovat jälkiruokien aatelia.. 1970-luku Täytetyt paprikat juustogratiinilla
Lähes 60 erikoisliikettä ja palvelua saman katon alla ovat täällä Sinua varten, keskellä kaupunkia. P A R T U R I K A M P A A M O POTER O E l égance Kauneushoitola E E l égance Kauneushoitola E KUULOLIIKE NOORA KULTARINTA MAINOSET TARTTUVAA MAINONTAA Vita Plaza TÄNÄÄN 6.12. SUOMI 100 SSS 32 S-market: ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 Erikoisliikkeet: ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 Liikekohtaiset aukioloajat netissä. Olemme lähelläsi arjessa ja juhlassa. JUHLISTAMME ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ JA KAUPPAKESKUS ON SULJETTU PALVELEMME JÄLLEEN NORMAALISTI TORSTAINA 7.12.. www.kauppakeskusplaza.fi TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA! facebook.com/kauppakeskusplaza HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ 100-VUOTIAS SUOMI 25-VUOTIAS PLAZA TOIVOTTAA 100-VUOTIAALLE SUOMELLE ONNEA JA MENESTYSTÄ! Haluamme myös palvella asiakkaitamme entistä paremmin sekä monipuolisemmin. 750 parkkipaikkaa ja 3 tuntia ilmaista pysäköintiaikaa helpottavat saapumistasi