. Karoliina Kurjensydän kannustaa: Hengitä luontoa, sieltä löytyvät juuresi Tarotin tie: Taito lukea symboleja Sepän työ hikistä ja herkkää Saraakallio ikkuna kivikauteen Carpe Diem poimi päivä ’’Suomalaiset rakastavat variksia’’ ILOA VALOA MIELIHYVÄÄ Päivänsäde ja menninkäinen uusivat vihkivalansa joka päivä Muusikko leipoo pullaa metsänhengille. . Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili 6/2018 7,70 Ota kirja kainaloon ja sukella syvemmälle itseesi! Ulla Kauhanen tuo taiteella arkeen ja juhlaan
Toki nämä kaikki vaihtoehdot rikkovat muuta tunnettua fysiikkaa, esimerkiksi vaatisivat negatiivista massaa. Mielenkiintoista olisi matkustaa tulevaisuuteen katsomaan, millä tavoin maailma on muuttunut vaikkapa sadassa vuodessa. – Mitä nopeammin liikut avaruudessa, sitä hitaammin liikut ajassa. Tohtori Aspy otaksuu myös, että B6-vitamiini saattaa auttaa toipumaan erilaisista traumoista. Ajatus menneisyyteen palaamisesta on saanut aikaan oivallisia kysymyksiä, kuten voinko mennä ajassa taaksepäin ja surmata isovanhempani. – Kun kyse on menneisyydestä, suhteellisuus mahdollistaa muutamia outoja skenaarioita, joilla voisit päätyä omaan menneisyyteesi. Tohtori Rick Strassman olettaa, että sielu inkarnoituu sikiöön 7. käyttää atomien resonanssitaajuuksia ajan mittaamiseen. Esimerkiksi madonreikien käyttäminen voisi olla mahdollista alueilla, joissa on mustaa ainetta. Vitamiinia nautittiin 240 mg ennen nukkumaanmenoa. Olemme pystyneet mittaamaan asiaa suihkukoneiden tarkkojen atomikellojen avulla, hän sanoo. Hän puhui Daily Mail -julkaisussa siitä, miten musta aukko voisi mahdollistaa sen. Se ei myöskään vaikuttanut muihin unen aspekteihin. Poimintoja . Hyppyjä tulevaisuuteen Aikamatkoista on tehty tieteiselokuvia, mutta on myös mahdollista, että jonain päivänä aikamatkoista tulee totta. A ustraliassa on tutkittu sataa osallistujaa, jotka käyttivät suuria B6-vitamiiniannoksia juuri ennen nukkumaan menoa viiden päivän ajan. Haluaisitko matkustaa tulevaisuuteen ja nähdä vaikkapa hetken, kun ihminen saapuu Marsiin. Toinen vaihtoehto olisi muodostaa madonreikiä aika-avaruuden pisteiden välille. isoisäparadoksi). Myös maailmankuulu fyysikko Stephen Hawking oli innoissaan aikamatkustuksen ajatuksesta juuri ennen kuolemaansa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö aikamatkustus voisi lopulta olla mahdollista. B6-vitamiini ei kuitenkaan vaikuttanut niin, että se olisi tehnyt unista outoja tai enemmän mielikuvituksellisia. Ohio State yliopiston astrofyysikko Paul Sutter on todennut, että matkustamme jo nyt ajassa sekunti sekunnilta, mutta se kulkee vain yhteen suuntaan eli tulevaisuuteen. 2 . Sci-fissä aikahyppy näyttää aina kovin monimutkaiselta, mutta Sutterin mukaan lopulta tarvitaan vain riittävän iso raketti. B6-vitamiini saattaa auttaa muistamaan unia B6-vitamiini voi auttaa unien muistamisessa, mutta myös selkounien näkemisessä. Eksoottisin vaihtoehto olisi käyttää mustia aukkoja. Uusi tutkimus Adelainen yliopistossa osoittaa, että B6-vitamiini helpottaa unien muistamista. Tuleeko aikamatkustus vielä mahdolliseksi. raskausviikolla. Hyödyllistä olisi myös poistaa ihmiskuntaa kohdanneita, kielteisesti vaikuttaneita tapahtumia. Vastaavanlaisen tutkimuksen toteuttaminen oli ensimmäinen kerta. Atomikello on kello, joka Aikamatkoista on tehty tieteiselokuvia, mutta on myös mahdollista, että jonain päivänä aikamatkoista tulee totta. Astronautit ovat myös jonkinlaisia aikamatkustajia. – Voimme todellakin hypätä tulevaisuuteen nopeasti, hän sanoo ja perustelee sitä Albert Einsteinin suhteellisuusteorialla. Yllättäen kuitenkin jotkut Einsteinin suhteellisuusteorian yhtälöt näyttäisivät sallivan jonkinlaisen aikamatkustuksen menneisyyteen. M atkustaisitko ajassa menneisyyteen muuttamaan jonkin asian. Useimmat meistä tuntevat katumusta jostain asioista, haluaisimme palata menneisyyteen muuttamaan taakse jääneitä asioita. Näin siksi, että he menevät avaruuteen ja elävät kansainvälisellä avaruusasemalla kuukausia kerrallaan. Näin sanoo myös Tiibetiläinen kuolleiden kirja.. Tutkimukseen osallistujilla oli yhteinen tekijä: he olivat harvoin aikaisemmin muistaneet uniaan. Avaruusasemalla astronautit liikkuvat 8 km/sekunnissa eli jonkin verran nopeammin kuin me maan päällä. Sutterin mielestä maailmankaikkeuden järjestelmä näyttää estävän tällaisen tilanteen ainakin siinä määrin kuin sen ymmärrämme. – Kokeen tuloksien mukaan B6-vitamiini auttoi muistamaan unia paremmin kuin lumelääke, toteaa tutkimusjohtaja, tohtori Denholm Aspy. Ja jos niin teen, onko minua sitten olemassa. Sutterin mielestä voisimme kuitenkin kulkea tulevaisuuden suuntaan paljon nopeammin. Aikamatkustus osa tulevaisuuden maailmaa. Se osoittaa, että aika on todellakin vain suhteellista riippuen siitä, kuinka nopeasti liikut. Kyseessä oli kontrolloitu kaksoissokkotutkimus. Miksi muu fysiikka pilaa aina kaiken hauskan, Sutter miettii. Yksi tapa olisi rikkoa kosminen nopeusrajoitus ja matkustaa valon nopeutta nopeammin. Matkoja menneeseen Monet sci-fi elokuvat kuvaavat aikamatkoja menneisyyteen. (ns. Albert Einsteinin suhteellisuusteoria tukee ajatusta. He ikääntyvätkin hieman hitaammin kuin me
Rick Strassman esittää kirjassaan ”DMT: The Spirit Molecule” kiehtovan hypoteesin: ihmisen sielu inkarnoituu kehoon seitsemännen viikon kuluttua hedelmöittymisestä. Sitä ilmenee luonnollisesti käpyrauhasessa. Leo Tolstoi. – Myös saman ihmisen usein monivuotisen toipumisen eri vaiheissa korostuvat eri kristinuskon ulottuvuudet tai näkökulmat. Strassmanin tutkimus vahvistaa tämän mystisen rauhasen roolin muuntuneissa tietoisuudentiloissa. Se saattaa liittyä läheisesti myös kuolemanrajakokemuksiin, toteaa Strassman. Heidän kertomuksissaan syyllisyyden ja häpeän kysymykset olivat vahvasti läsnä. Myös Rene Descartes sijoitti sielun käpyrauhaseen, joka nyt näyttää saaneen tukea tieteellisestä tutkimuksesta ja tohtori Strassmanista. Toipuminen ei ole vain irrottautumista, vaan myös uuden luomista ja rakentamista. Tämän uuden tarinan rakentamiseen kristinusko tarjosi sosiaali-kulttuurisen tarinavarannon, josta toipuja saattoi ammentaa ajatuksia, tarinamalleja, käsitteitä ja oivalluksia toipumisensa eri vaiheissa. – Voidaankin kysyä, liittyvätkö kysymykset syyllisyydestä ja häpeästä laajemminkin päihdeongelmasta toipumiseen, Lund pohtii. Teorian mukaan sielu saapuu ihmiskehoon käpyrauhasen kautta. – DMT yhdistetään yleisesti unikuvien syntymiseen, siihen yhdistetään myös kuolemanrajakokemukset ja käytännössä kaikki muutkin mystiset kokemukset, toteaa Strassman. Yksilöllisiä kokemuksia Tutkimuksen perusteella on syytä puhua kristinuskoista monikossa, sillä ei ollut yhtä kristinuskon suuntausta, joka auttoi, vaan erilaisia tulkintoja kristinuskosta, jotka auttoivat. Kuolleiden kirja on tiibetiläisen buddhalaisuuden klassinen teksti, jota on perinteisesti luettu ääneen kuoleville tai vasta kuolleille, jotta nämä saavuttaisivat vapautuksen. Tutkimuksessa kristinuskoa tarkastellaan eletyn uskonnon kehyksessä: uskonto ei samaistu oppeihin tai instituutioihin, vaan ihmisten yksilöllisiin ja tilannesidonnaisiin tulkintoihin ja kokemuksiin. Lundin väitöstutkimus vastaakin kysymykseen siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen saa apua kristillisestä uskosta päihdeongelmasta toipuessaan. – Tutkimuksen valossa toipuminen on perusteltua nähdä uuden elämäntarinan kirjoittamisena. Itä-Suomen yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan osa päihdeongelmaisista saa kristillisestä uskosta apua toipumiseensa. Kuolemanrajakokemuksia koskevissa raporteissa kuvataan usein tietoisuutta, joka ilmenee kehon ulkopuolella. Päihdeongelmaisten toipumista tarkastellaan heidän omien kokemustensa näkökulmasta. Toistaiseksi tutkijoilla ei ole ollut jäsentynyttä käsitystä siitä, miten tai miksi usko auttaa. Tutkimuksessa haastatelluille henkilöille toipuminen ei tarkoita vain päihdeongelmasta eroon pääsemistä, vaan myös uuden elämän rakentamista. Tutkijoiden mukaan DMT:n lähde on käpyrauhanen. Lundin väitöstutkimus osoittaa, että kristinusko tarjoaa päihdeongelmasta toipuneille työkaluja erityisesti syyllisyyden ja häpeän tunteiden käsittelyyn. Toipuminen ei ole vain raittiin entisen päihdeongelmaisen tarinan sanoittamista, vaan kokonaan uudessa tyylilajissa kirjoitetun uuden tarinan muovaamista. Se julkaistiin Biomedical Chromatography -lehdessä. Monet eivät edes usko sielun olemassaoloon. raskausviikolla. Ajatuksia elämän rakentamiseen Kristinuskon tarinavaranto tarjoaa ajatuksia uuden elämän rakentamiseen. Rick Strassman yhdistää asiaan myös Tiibetiläinen kuolleiden kirjan (’Bardo Thodol’). Toiset ovat sitä mieltä, että sielu on aineeton. Tämä ilmenee filosofian maisteri Pekka Lundin sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta. On niitäkin, jotka ovat onnistuneet valokuvaamaan sielun. A merikkalainen psykiatri, Dr. Tutkimuksessa haastateltiin 21 entistä päihteiden käyttäjää, joiden toipumisessa kristinuskolla oli merkittävä rooli. F ilosofian maisteri Pekka Lund on tehnyt väitöstutkimuksen kristinuskosta ja sen merkityksestä päihdeongelmasta toipuneille. Lundin tutkimuksen perusteella sekä päihdeongelmaisten toipumista että kristinuskoa tulisi tarkastella riittävän laveasti. Strassmanin teorian mukaan DMT tekee tällaiset tietoisuuden tilat ylipäänsä mahdollisiksi. Käpyrauhanen sikiössä Käpyrauhanen tulee näkyviin sikiössä 49 päivän kuluttua hedelmöittymisestä eli 7. raskausviikolla. Käpyrauhanen ja DMT Rick Strassmanin mukaan sielu käyttää ihmisruumiiseen saapuessaan kanavana käpyrauhasta ja katalyyttinään alkaloidia nimeltään DMT eli dimetyylitryptamiini. Strassman olettaa, että tällöin sielu inkarnoituu sikiöön. Voidaksesi olla onnellinen sinun tulee tehdä hyvää. 3 Sielu astuu sikiöön 7. Kristinuskon tarinavaranto tarjoaa ajatuksia uuden elämän rakentamiseen. Platon uskoi, että sielu on luonut kehon. – DMT on voimakas psykedeelinen aine. Näin ollen käpyrauhanen toimii ikään kuin antennina sielulle. Kristinuskosta apua syyllisyyden käsittelyyn Kristinusko tarjoaa päihdeongelmista toipuneille keinoja käsitellä syyllisyyttä ja häpeää. Tohtori Rick Strassman on löytänyt mielenkiitoisia yhtymäkohtia sikiön kehityksen ja Tiibetiläisen kuolleiden kirjan kuvausten välillä. Näin sanoo myös Tiibetiläinen kuolleiden kirja. DMT-tutkimus tehtiin rotilla
Kun hän on surullinen tai turhautunut, hän tekee mosaiikkia. Ulla Kauhasen tämän syksyn juttu ovat pastelliliiduilla tehdyt piirrokset, jotka ovat edullisempia kuin maalaukset. Suuri hirvi on Saraakallion tunnetuin kalliomaalaus. 10 Laukaan Saraakallioon on 7000 vuotta sitten maalattu kymmeniä hirviä, käärmeitä, veneitä ja ihmisiä. 4 Minuus 46 Karoliina Kurjensydän on elänyt henkisesti vaiherikkaan elämän. Miehen matkassa kulkee kaksi kirjaa, joiden henkiset harjoitukset pitävät arjen vapaana stressistä. 6 13 Seppä Markus Aholan asiakkaina on myös teollisuuden alan toimijoita. 13 Jorma ja Katri Hänninen ottavat joka päivä toisiaan käsistä kiinni ja sanovat yhteen ääneen: Me haluamme olla aina yhdessä. Kulttuurit 6 Taiteeni kumpuaa elävästä elämästä tässä ja nyt. Tämän tietää Pirkko Pelkonen, joka on viimeisen vuoden ajan toteuttanut luovuuttaan maalatessaan värikkäitä tauluja. Yhteys henkimaailmaan alkoi jo lapsena. 10 22 Maria Kuparia viehättää mosaiikissa sekä rikkominen että rakentaminen.. Katri ja Jorma Hänninen uusivat vihkivalansa joka päivä. 22 Kun Maria Kupari on iloinen, hän tekee mosaiikkia. Juuri oikeanlaisia elementtikankia ei osaa tasapainottaa kukaan muu kuin käsityötaitoinen seppä. Astrologi ja alttoviulisti täydentävät toisiaan mitä ihmeellisimmällä tavalla, vaikka toinen heistä onkin valon lapsi ja toinen tähtiyössä vaeltaa. – Asiakas saa postitse pelkän piirroksen, jonka hän voi sitten kehystää itse. Taidetöilläni haluan tuoda iloa, valoa ja mielihyvää ihmisten arkeen ja juhlaan, sanoo kuvataiteilija Ulla Kauhanen. Energisoivat työt 54 Vaikka tekniikka kehittyy, sepän työlle on aina kysyntää. Sisältö 6/2018 • 25. Kierrätysastioiden hajottaminen ja palasten uudelleensommittelu on innostavaa, nostalgista, hauskaa ja lohdullista. vuosikerta Sielunpeilistä konkreettisia työkaluja sisäisen kasvun tueksi Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Sielun peili 26 16 Ei koskaan ole liian myöhäistä ryhtyä taiteilijaksi. 62 Heikki Timonen iloitsee luonnosta, musiikista ja isyydestä. Pyhällä paikalla on vuosituhansien ajan harjoitettu erilaisia rituaaleja. Seppä Markus Ahola on valmistanut kaikenlaista kynttilänjaloista shamaanin kypärään ja elementtikangista ovenkarmeihin
Teot ratkaisevat. Puh. Onnella on kolme edellytystä: jotain tekemistä, joku, joka rakastaa ja jotain, mitä toivoa. Samalla kädentaidot kuljettavat mukanaan tietoja, taitoja ja perinteitä, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle, suvuista toiseen sekä ylittävät myös maiden ja kultturien rajoja. Tutkimusten mukaan tämän päivän suomalaiset näkevät kotinsa merkityksellisenä paikkana, johon ollaan valmiita uhraamaan sekä varallisuutta että aikaa. Kädentaidot ruokkivat muun muassa kolmiulotteista ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua ja parantavat aivopuoliskojen yhteistyötä. Rakentuu rakkauden tekoja monin henkisin punoksin. Auringonnousu on kuvankaunis Suomenlinnassa. Selvänäkijä toimii vain kanavana. Kädentaitojen kohdalla tästä on tieteelliset perustelut, sillä käsitöiden vaikutusta aivotoimintaan on tutkittu tieteellisesti. Käsitöissä käytettävät materiaalit ovat aivojen tuntojärjestelmän kannalta voimakkaasti stimuloivia, koska niissä on erilaisia tuntokokemuksia kuin esimerkiksi tietokoneen näppäimistön käytössä. Puh. Sielun peili Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Kannen kuvassa: Ulla Kauhasen teos Just hanging babe. Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2018 ISSN 1798-2642 (painettu) ISSN 2489-8678 (verkkojulkaisu) www.sielunpeili-lehti.. Kirsi Grenin palsta. Koulutukseltaan hän on psykologi.. Kädentaitojen kautta perinteet puhkeavat uuteen elämään uudenlaisissa konteksteissa. Palstat 20 Ihmeiden Oppikurssi ei koskaan pelottele. Hänelle kortit edustavat symbolista maailmaa, joka auttaa pääsemään kosketuksiin piilotajunnan kanssa. ma-pe klo 9-15, puh. Kädentaitajat kuljettavat käsityötaiteen historiaa ja kurkottavat töidensä kautta kauas tulevaisuuteen sekä avaavat Suomen ikkunoita maailmalle. 5 Pääkirjoitus Sisältö 6/2018 • 25. Myös töiden kolmiulotteisuus stimuloi aivoja voimakkaasti. Kaikki aidosta rakkaudesta lähtevä tukee ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. 54 Käsityöt ovat rakkauden tekoja N ykyään itse entisöidyt huonekalut ja muut luovat, vanhaa hyödyntävät sisustusratkaisut saavat arvoisena paikan kodeista, ihmisten arjesta. 79 Ajatusjoogapalstaa toimittaa Terttu Seppänen, joka on nykyisin Kirjeopisto Vian rajajoogan opettaja. 26 25 Suomenlinnassa on paljon nähtävää ja koettavaa sekä kesällä että talvella. Kaksi hyvin konkreettista asiaa. Kädentaidot ovat uuden luomista. 33 Selvänäkijän työssä on tärkeää olla tarkkana siitä, ettei sotke omia mielipiteitään ja ajatuksiaan kanavointiin. Kädentaitojen seurauksena rakentuu jotain suurempaa. Toki myös parantavien energioiden välittäjänä. Jo pelkästään merellinen luonto ihastuttaa monia. Rakkaus kannattaa 58 Lauri Siirala on käyttänyt tarotkortteja apuvälineinään vuosikymmeniä. Käsitöitä tehdessä saa luovasti ja persoonallisesti toteuttaa omaa itseään, pääsee kapuamaan tarvehierarkian ylimmille portaille. Kun isä kunnostaa tyttärelleen häälahjaksi oman mummonsa kapioarkkua, äiti tai mummo neuloo lapselleen tai lapsenlapselleen villasukkia tai onnellisesti rakastunut rakastetulleen villapaitaa, heidän rakastavat ajatuksensa käyvät työn lomassa tämän tästä kapioarkun, sukkien tai villapaidan saajassa. Sanahelinällä ei tahdota rakastaa. Parhaimmillaan rakkaus on tekoja: tahdon asioita ja arjen tekoja. Olennaista on vastuullisuus. Kädentaidoissa toteutuvat nämä kaikki kolme. Seuraava numero ilmestyy lokamarraskuun vaihteessa. Kävijöitä tulee yhä lisää, mutta saaren arvokas ympäristö ja historia ovat keskiössä matkailua kehitettäessä. Niiden yhdistyminen käsityöksi tarvitsee käyttövoimakseen ja motivaattorikseen paljon rakkautta. Kädentaitoihin yhdistyy myös syvä inhimillisyys ja siihen liittyvä sydämen sivistys: Käsillä tekeminen on onnellista, koneeksi muuttuminen ei. perinteiden pohjalta. vuosikerta Sielunpeilistä konkreettisia työkaluja sisäisen kasvun tueksi Päätoimittaja: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.. Siinä tehdään heti alussa selväksi, että Jumala on Rakkaus ja me kaikki ihmiset Pirkko Pelkosen palsta. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus 60 euroa/vuosi Määräaikainen 66 euroa/vuosi Ilmestyy kahdeksan numeroa vuodessa. Tarvehierarkiateorian kehittäjän, psykologi Abraham Maslow’n mukaan ihmisen tarpeiden hierarkkisessa järjestyksessä ylimpänä ovat itsensä toteuttamisen tarpeet: onnellisimmillaan ihminen on kun hän saa toteuttaa itseään. 09-413 97 300 Mediamyynti: Katja Juvankoski katja.juvankoski@karprint.. 09-413 97 361 Toimitus: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Taustalla on se, että kahdella kädellä tekeminen aktivoi molempia aivopuoliskoja. Kädentaidot ovat rakkauden tekoja. Aivotutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että käsitöillä on runsaasti positiivisia vaikutuksia aivotoimintaan. Käsi ja työ. 09-413 97 362 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.. Kodeista halutaan nykyään rakentaa persoonallisia, oman elämänarvojen heijastekeitaita
Taidetöilläni haluan tuoda iloa, valoa ja mielihyvää ihmisten arkeen ja juhlaan, sanoo kuvataiteilija Ulla Kauhanen, joka on tullut tunnetuksi enkelimaalauksistaan. Taiteen tekemiseen hurahtanut kuvataiteilija Ulla Kauhanen: Aina on taiteen aika K uvataitelija Ulla Kauhanen on lisäksi kuvittaja ja runoilija. Hän on pitänyt lukuisia yksityisja yhteisnäyttelyitä ympäri Suomea ja Floridassa, Yhdysvalloissa. Nykyään hän maalaa aiheesta kuin aiheesta: fantasiamaisemia, lapsia, lintuja ja muita eläimiä. 6 Taiteeni kumpuaa elävästä elämästä tässä ja nyt. Sielunpeilin lukijoista monet muistanevat Ullan ja hänen enkelipalstansa muutaman vuoden takaa.
– Minulla on viisi lasta, jotka ovat syntyneet kahden vuoden välein. Asuinpaikka: Hattula, Kanta-Häme . Työelämään juurruttuaan taideopiskelu rupesi kuitenkin kiehtomaan Ullaa ja hän kävi Hyvinkään taidekoulun työn ohessa. Kuva: Karoliina Kauhanen Taide on kaikki Taiteen tekeminen tuntuu Ulla Kauhasesta helpolta ja luontevalta tavalta ilmaista itseään. Minä vain maalaan. Kuusi vuotta Ulla työskenteli pienessä, yksityisessä tilitoimistossa, mutta jäi sieltä pois, kun lapsia rupesi syntymään. – Ymmärsin kyllä, että olin tässä suhteessa erilainen kuin muut. Uudet tekniikat ovat työn suola ja vievät mennessään. Tämä on minun juttuni. Akseli Gallen-Kallela on ilmaissut saman lyhyesti ja ytimekkäästi: Taide on elämä, uskonto, kaikki. 7 K UKA . Ikä: 50 v . Ulla Kauhanen kävi lasten maalauskursseja ja teki ensimmäisen öljyvärityönsä 12-vuotiaana. Muuta en haluaisikaan tehdä. Hän on julkaissut 10 runokirjaa, joista ensimmäinen ilmestyi vuonna 2007. Vanhemmatkin huomasivat, että olin kiinnostunut maalaamisesta ja piirtämisestä. Ulla Kauhanen työhuoneellaan tekemässä tilaustyötä. – Enkeliaiheisia kirjoistani on seitsemän. Elämän motto: Asioilla on taipumus järjestyä. Ammatti: Kuvataiteilija, kirjailija . – Lainasin kirjastosta öljyvärimaalausoppaita ja otin niistä oppia. Kun nuorimmainenkin meni esikouluun, maalaamisesta tuli päivätyöni, ja siinä vaiheessa oli vahvasti mukana myös kirjoittaminen. Peruskoulun päästötodistuksessa minulla oli yksi ainoa kymppi, kuvaamataidossa. – Päivätöistä en voinut luopua, kun oli pakko tienata rahaa, mutta iltaopiskelu sopi minulle hyvin siinä vaiheessa. Ulkopuolisesta saattaa tuntua hullulta, että joku voi tosissaan innostua tämmöisestä asiasta, mutta niin se vain on. Hain kauppaopistoon ja valmistuin merkonomiksi. – Tämä on elämäntapa. Ulla onkin auttanut miestään kirjanpitohommissa ja auttelee edelleen pienimuotoisesti. Ulla Kauhanen . Syntymäpaikka: Joensuu . Minusta oli luontevaa ottaa omasta kädestä mallia ja piirtää se. Oma vasen käsi ensimmäinen malli Ulla Kauhanen oli 8-vuotias, kun hän toisella luokalla havahtui siihen, että hän oli taiteellisesti lahjakas. Ei kukaan ollut minulle sellaista neuvonut. Järkeilin, että pitää hankkia oikea ammatti. Sen jälkeen niitä syntyi kirja vuodessa. Ullalle jäi mieleen, että hänen työnsä oli tosi hieno verrattuna muiden töihin. Opettaja katsoi ihmeissään, että mitä hän oli tehnyt, mutta ei sanonut mitään ja tilanne meni ohi. Harrastukset: Potkunyrkkeily, kävely, golf . Siitä lähtien olen piirtänyt ja maalannut. Enkeleitä ja auvoista oloa Ulla opiskeli 2000-luvun alussa kirjoittamista Jyväskylän yliopistossa ja suoritti luovan kirjoittamisen kanditutkinnon. – Minä pistin vasemman käteni rennosti pulpetille ja aloin hahmotella sitä oikealla kädellä. – Peruskoulun jälkeen en kuitenkaan uskaltanut pyrkiä taidekouluun. Opettaja oli käskenyt oppilaita piirtämään oman kätensä. Leipääntymisen varaa ei ole. Jalat tukevasti maassa Kuvaamataidon opettaja oli huomannut Ullan lahjakkuuden ja kannusti häntä kovasti taiteentekijäksi. Jokunen vuosi meni lapsikatrasta paimentaessa. Haaveissa on variskirjan teko, mutta Satumaa-aiheinen akryylimaalaus, koko 80 x120 cm. Maalatessa mielessä ei pyöri mitään. Asiakas on 55-vuotias nainen, joka halusi teettää itselleen ison maalauksen syntymäpäivälahjaksi. – Tähän työhön tarvittiin inspiraatioksi vain pojan tuoma käytöstä poistettu rättirulla, Ulla Kauhanen toteaa.. Hänen puolisonsa on yrittäjä. Ullaa lukuun ottamatta kaikki muut lätkäisivät vasemman kätensä paperille ja piirsivät oikealla kädellä sen ääriviivat. – Vaikka tunnen saavuttaneeni oman ilmaisuni, ei tässä työssä ikinä ole valmis, vaan aina oppii uutta. Perhesuhteet: Naimisissa, viisi lasta ja yksi lapsenlapsi . Siitä tieni taiteilijana tavallaan alkoi
Hänellä on muutama jälleenmyyjä eli galleristi, joka välittää hänen töitään asiakkaille. Hän maalaa vapaastikin oman mielensä mukaan teoksia, joita kukaan ei ole etukäteen tilannut. Rakkaus lintutaiteeseen Varikset, pöllöt ja pingviinit ovat olleet Ulla Kauhasen myydyimpiä töitä jo monta vuotta. – Jos minulla on tarvetta päästellä höyryjä, potkunyrkkeilyssä se onnistuu. – Tuskatöitä ei minulta synny, vaikka saisin täysin vapaasti valita, mitä maaSuojelusenkelit, 80 x 120 cm, akryyli. Upeita valoolentoja, joilla on siivet, Ulla Kauhanen sanoo. – Pääosin taiteeni on esittävää, mutta juuri parhaillaan kokeilen uutta tekniikkaa ja työstettävänä on abstrakteja töitä, joissa on kirkkaat perusvärit. Ammattimaisuudesta en tingi. Just hanging, babe, 50 x 70 cm. Koska maalaukset maksavat jonkin verran, ihmisten pitää saada vastinetta rahoilleen. Ulla tekee asiakkaille tilaustöitä. 8 laan. Ristiäislahjaksi vaikkapa lapsenlapselle halutaan antaa jotakin kaunista, josta jää lämmin ja pysyvä muisto yhdessä koetusta ihanasta hetkestä. – Töideni värit pysyvät puhtaina. Ulla Kauhanen rakastaa varistöiden tekemistä. Käytän hyviä värejä ja taulunpohjia. Värimaailma on hillittyä ja maanläheistä, mutta sen määrittävät pitkälti asiakkaiden toiveet siitä, mitä he seinilleen haluavat. Ullan mukaan hänen filosofiaansa eivät sovi elämän tuskatyöt, joita on muiden tekeminä tarjolla ja esillä näyttelyissä. En näe mitään syytä, miksi laittaisin jakoon omaa pahaa oloani taiteeseeni, joka säilyy satoja vuosia. Käytännön hommiakin pitää välillä hoitaa ja kuljevielä en ole saanut kustantajalta päätöstä sen julkaisemisesta. Moni ajattelee jälkipolviakin. Teosten pitää säilyä jälkipolville, vaikka kyseessä olisikin akryylimaalaus. Ammattimaisuus näkyy Ulla ei halua kahlita, eikä lokeroida itseään mihinkään tiettyyn tyylisuuntaan. Tintit 30 x 40 cm, sekatekniikka. Taiteeni on laadukasta. Ensimmäisen satukirjan tekstit ovat olleet valmiina parisen vuotta, mutta kuvitus puuttuu. – Kaikissa töissäni näkyy kädenjälkeni, vaikka aiheet vaihtelevatkin. – Taidetta tehdessä pitää lisäksi ottaa huomioon taiteen kaupallinen arvo, vaikka se kuulostaakin raadolliselta, Ulla Kauhanen muistuttaa. Suomessa rakastetaan harmaan ja ruskean eri sävyjä. – Ihmiset haluavat kotiinsa jotakin, josta tulee hyvälle mielelle. Tilaustöitä asiakkaille Ulla Kauhasen tiedot ovat taiteilijamatrikkelissa, mikä tarkoittaa, että hän on ammattitaiteilija. Tinttityö on tilaustyö, jonka on menossa häälahjaksi morsiusparille.. – Rinnakkain työstän tilaustöitä ja valmistaudun näyttelyihin. – Työnjälki on varmempaa. Omia nykyisiä ja vanhempia töitään keskenään arvioidessaan, Ulla näkee, että hänen tekniikkansa ja käsittelynsä on kehittynyt hyvään suuntaan. Suomalaiset rakastavat variksia niiden värin ja älykkyyden vuoksi. Ehkä ne ovat nuoren taiteilijan keino purkaa itseään. – Tältä enkelit näyttivät, kun heitä viimeksi näin
Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Ulla Kauhanen, Karoliina Kauhanen ja Viivi Kauhanen. – Asiakas saa postitse pelkän piirroksen, jonka hän voi sitten kehystää itse. Ulla Kauhasen Maalauksia-näyttely 2.–30.11.2018 RaamiDaamien Galleriassa, Verkatehtaalla Hämeenlinnassa, Viipurintie 4. Kuva: Viivi Kauhanen – Itseäni huvitti, kuinka rättirullat saivat minut innostumaan ja maalaamaan pelkästään räteillä. – Olen saanut yllättäviä inspiraatioita ja ohjausta siihen, mihin suuntaan kannattaa töissäni edetä tai mitä kokeilla ja maalata. Kanavat auki Ullasta tuntuu vahvasti siltä, että hänellä on henkimaailman auttajia, joille ei tarvitse kuin hellästi vinkata, että apua tarvitaan ja sitä tulee. Ulla Kauhasen kirjoja löydät esimerkiksi www.aurinkokustannus.fi Ulla Kauhasen tämän syksyn juttu ovat pastelliliiduilla tehdyt piirrokset, jotka ovat edullisempia kuin maalaukset. Syntyi uudennäköistä jälkeä ja tein näyttelyyn isoja maisemamaalauksia. Kun poika toi kotiin käytöstä poistettuja rättirullia, Ullaan iski mahtava inspiraatio. Rakastan tätä työtä ja saan siitä lapsenomaista tekemisen iloa. Samassa osoitteessa myös kehystämö ja kahvila. Toivon, että katsoja kokee sen samoin. Inspiraatio rättirullasta Tampereella pidettiin kesällä satumaaaiheinen näyttely, johon Ulla Kauhaselta pyydettiin töitä. Yhteyteni henkimaailmaan varmaankin saavat tämän työn tuntumaan tosi mieluisalta ja vaivattomalta. Hänen poikansa oli kesätöissä tekstiilipalveluyritys Lindströmillä. Joskus se vie mukanaan niin tyystin, että unohtuu syöminen ja katoaa ajantaju. Aina ei muista edes syödä Ulla kertoo kovasti odottaneensa hetkeä, joka kohta rupeaa häämöttämään, kun lapset ovat kasvaneet sen verran isoiksi, että hänelle jää aikaa uppoutua taiteen tekemiseen vieläkin enemmän ja vieläkin syvällisemmin. Väkisin minun ei ole koskaan tarvinnut taidetta vääntää, pikemminkin päinvastoin. Taide tekee minulle hyvää. Minulla nyt taitotietoa ja kokemusta. – Olen hyvillä mielin. 9 tella töitä galleristeille ja hakea ne pois näyttelyn jälkeen
Mitään ei näy! Plaraamme kulkuohjeita netistä ja tutkimme Pekka Kivikkään kirjoittamaa Saraakallio – Muinaiset kuvat -kirjaa (Atena, 1990). Polkuja risteää useaan suuntaan. Heinien ja näreiden keskellä mutkitteleva polku päätyy komealle mäntykankaalle, josta on hienot näkymät Laukaan Saraavedelle. Pyhällä paikalla on vuosituhansien ajan harjoitettu erilaisia rituaaleja. Nykymittarilla tarkasteltuna Saraakallion maalaukset sijaitsevat lähes 100 metriä merenpinnan yläpuolella ja 5–17 metriä Saraajärven pinnan yläpuolella. Harmittaa, että Fennoskandian suurimmaksi arveltu kalliomaalausseinä on kätketty näin täydellisesti ensikertalaisen kulkijan silmiltä. Virallisen tiedon mukaan maalaukset ”löytyivät” vasta vuonna 1975, kun Museovirasto ryhtyi tutkimaan aluetta ilmoituksen perusteella. Fennoskandian suurimmat ja monipuolisimmat maalaukset eivät kuitenkaan paljasta itseään helpolla. Kännykän karttapalvelu tuntee paikan, mutta hieman epäilyttää. Toiseen suuntaan vie metsäautotie, toiseen lähtee polku, jota päätämme lähteä seuraamaan. Hirvi hukassa Jatkamme taivallusta kivikkoisilla poluilla kaulat kenottaen. 10 . Jätämme kivelle hieman ruokaa ja juomaa uhrilahjaksi, kiitokseksi retkemme suojaamisesta. Metsittyneelle ruohokentälle mahtuu pari autoa parkkiin ja iso kivi kolhaisee Nissanin ovenhelmaa. Jokaista askelta pitää kuitenkin varoa ja miettiä, mihin kätensä laskee. Melko pian päädymme rantaan ja alamme etsiä luvattuja maalauksia. 7000 vuotta sitten ranta oli paljon korkeammalla, sillä Saraaveden seutu on vanhaa merenpohjaa, ja kalliomaalaukset tehtiin jääkauden jälkeen kivikaudella aikana, jolloin Sisä-Suomen suurjärvi vielä kehittyi. Laukaan Saraakallio on ikkuna kivikauteen Esi-isien kädenjäljillä Saraakallion maisemissa Laukaassa on ikiaikainen ja pyhä tunnelma. Yleisessä tiedossa maalaukset ovat olleet ainakin 1940-luvulta saakka, jolloin koulupojat hiihtoretkellään ihmettelivät kallioiden punaisia merkkejä. Päättelemme kulkeneemme aivan liian alas. Saraakallion kahden tunnetun kalliomaalausseinän alueella on kymmeniä, jopa 200. Pekka Kivikäs kertoo kirjassaan mielenkiintoisen anekdootin Saraakallion kalliomaalausten löytymisestä. Ei siis ihme, että kuvat on monien lähteiden mukaan helpointa löytää, kun lähestytään kallioita järven suunnalta veneellä tai jäätä pitkin. Todennäköisesti kalliomaalauksista on kuitenkin tiedetty alueella käytännössä aina, mutta niiden kulttuurihistoriallista arvoa ja merkitystä ei ole ymmärretty. Laukaan Saraakallioon on 7000 vuotta sitten maalattu kymmeniä hirviä, käärmeitä, veneitä ja ihmisiä. Koska opasteita ei edelleenkään näy, päätämme kulkea sitä tietä, jonka reunaa vahtii jättimäinen siirtolohkare. Pari kertaa olemme huomaavinamme kallion seinässä punaisen tahran, joka lähemmin tarkasteltuna saattaa olla tai olla olematta ihmiskäden tuotosta. Kulttuuri . Kiitämme pitkää hellejaksoa, jonka ansiosta kivet ovat niin kuivat. N imismiehen kiharoille ruttaantuneen hiekkatien mutkassa on vaatimaton lautakyltti, jossa lukee himmeästi ”Saraakallio”. Löydettiin virallisesti 40 vuotta sitten Kiipeämme alas jyrkkiä kallioita kohti järvenrantaa. Pälyilemme opasmerkkejä, mutta sellaisia ei näy
Maalaukset. Hetkinen, tämä olisi ollut oivallinen maihinnousupaikka muinaisille esi-isillemmekin... Löytyi! Symboliikkaa ja käytännön syitä ”Pää pystyyn nostettuna tuo harjanteen hallitsija juosta lönkyttelee länttä kohti saalislaumoja ohjailemaan ja viestiä viemään. Se on lähetetty Lännen suurille saloille ihmisjoukon hengenpitimiksi ja kallionselkää askeltavan heimokuntansa sikiämiseksi, jotta sorkkien kopina kuuluisi tantereilta, metsä ryskäisi ja Aurinko voisi päivän päätteeksi laskeutua hyvillä mielin levolle, jatkaakseen jälleen loputonta vaellustaan radallaan yli taivaan kaaren, uudelleen ja uudelleen aina aikakausien loppuun asti” , Kivikäs kuvailee kirjassaan Saraakallion tunnetuinta maalausta. Onko siis lohkeaman kululla haluttu korostaa takajalan linjaa vai pirstoa eläin, tai onko tässä kyse jostakin aivan käytännöllisestä, riittiä palvelleesta toiminnosta. Kuljen muutaman metrin eteenpäin ja kohta minua tervehtii kalliossa suuri, punainen hirvi. Yhteistuumin toteamme, että vaikka mitään ei löytyisi, niin kannatti tulla. Paikka on valittu ilmeisestikin jotakin tarkoitusta silmällä pitäen, sillä vasemmalla olisi ollut tarjolla ehjempääkin kalliopintaa. Veneet ja hirvet ovat perinteisiä kalliomaalausaiheita. Järvelle on ehkä kymmenen metrin pudotus. mukaan sattumaa. Eläimen sijoittelu keskelle ikivanhaa kalliohalkeamaa ei sekään ole Kivikkään arvion Suuri hirvi on Saraakallion tunnetuin kalliomaalaus. Kallioseinämästä voi tunnistaa muinaisia kädenjälkiä, ihmishahmoja, veneitä ja eläimiä. Sisilisko ja käärme pilkistävät esiin kallion seinämästä. Noin tunnin tarvottuamme päätämme pitää evästauon. Harjaantumaton silmä ei osaa varmaksi erottaa, onko punainen tuhru kivenkyljessä muinaismuisto vai sammalkasvustoa. Kuvat piileskelevät paahteella Kun kallionkielekettä kulkee eteenpäin, alaviistoon kohti pohjoista, alkaa löytyä lisää pysäyttäviä teoksia. Saraakalliolla on omalaatuinen, ikiaikainen tunnelma ja paikan pyhyyden voi helposti aistia. Hirvien selkiin liitetyt kolmiot voidaan tulkita ”hiien tulisten hirvien” tunnukseksi. Maaperä on niin tasaista, että koko nelihenkinen porukkamme mahtuu hyvin istuskelemaan. Mutta tiedämme, että jossain täällä pitäisi olla ihan varmasti tunnistettavia kuvia, joista ei voi erehtyä. Kaksipäinen hirvivene. maalausta ja niiden osia, joista osa on säilynyt hyvin ja osa huonommin. Voisi nimittäin hyvinkin kuvitella, että muinoin uhritoimituksen yhteydessä, olisi verta kaadettu norumaan halkeaman ohjailemana pitkin kallionkuvetta ja siinä olevia kohoutumia ja painanteita” , Kivikäs pohtii. Kuljemme verkkaisesti ylöspäin jyrkkiä kalliopolkuja. ”Viivoista päätellen kuvan sommittelu tähän kohtaan on ollut tietoista. 11 Vaikuttaa siltä, että kalliota pidetään edelleen pyhänä paikkana, jonka äärellä tehdään rituaaleja. Kallioseinämästä ulkonevalta kielekkeeltä on komea näköala kohti Laukaan kirkonkylää. Kansanrunoissa kerrotaan, miten tietäjä toisissa maailmoissa kulkiessaan saattoi muuttaa itsensä tarvittaessa käärmeen tai sisiliskon muotoon. Hirvi on Kivikkään tietojen mukaan jyrkänteen ylin maalauskohta
Kuvassa yhdistynee veneja sarviaiheet. On upeaa nojata poskensa vasten esivanhempiemme pyhiä kuvia. Sitä paitsi jotkut teokset tulevat esiin vain tietyllä säällä, kun kallio on sopivan kostea ja valo osuu siihen oikeasta kulmasta. Saraakallio on jo tuhansia vuosia toiminut uhripaikkana. Kehnoimmin kuvat näkyvät juuri aurinkoisella ja kuumalla ilmalla. Oma seurueemme päättää löytää kallioilta pois helpompaa reittiä. 12 Kalliomaalaukset on tehty punamullalla Kämmenten seinämää voi pitää Saraakallion maalauskentän sydämenä, jossa Pekka Kivikkään mukaan eri suunnilta tulevat vaikutteet kohtaavat muodostaen yhtenäisen kuvamaton. Aurinko, sateet ja pakkaset ovat vuosituhansien aikana tehneet tehtävänsä, eikä kaikesta millään saa selvää. Tärkeimmille maalauksille vie kuin viekin merkitty polku; huonosti merkitty, mutta merkitty kuitenkin. Kalliolta löytyneistä riimuista ja kuivumaan naulatusta hauesta päätellen uhrimenoja alueella harjoitetaan yhä. saavat mielikuvituksen laukkaamaan: voisiko tuo olla shamaani, esittääkö tuo ehkä karhua, kettua, kotkaa. 1932) tulkitsee teoksissaan Saraakallion kuvien ja muidenkin vanhojen kalliomaalausten merkitystä. Melko varmasti voi sanoa, että Saraakallio oli muinoin laajan alueen kultillinen keskus, jonka luona tehtiin vuosittaisia rituaalimenoja. Todennäköisesti maalia sekoittaessa sen yhtenä osana on ollut uhriksi tarkoitettu veri.” Pekka Kivikäs: Kalliokuvat kertovat (Atena, 2000). Kivikäs on muun muassa huomannut, että auringonvalo paljastaa kallion ”uhripöydän hyllyistä” eri aikaan tehtyjä värikerroksia: liekö paaden tarkoitus ollut tuoda aurinko mukaan uhrimenoihin. Pystyraitoja löytyy kohdasta, jota pidetään Saraakallion muinaisena järvenpuoleisena saapumiskohtana. Havaintojen mukaan värin valmistus on vaihdellut. Parempaa opastusta pysäköintipaikalta muinaismuiston luokse on syytä toivoa, mutta toisaalta seikkailu ikiaikaisissa maisemissa on itsessään upeaa. Suuri venemäinen kuvio lienee ainakin metrin mittainen. Myös kalliopohjalla on oma vaikutuksensa värin sävyyn ja maalausten säilymiseen. Harjaantumaton silmä ei heti erota kalliomaalauksia sammaloituneista kivistä. Kuvia on täydennetty muinaissuomalaisen historian aikana ja niiden merkitys yhteisöllisistä tiedonjakajista palvonnan kohteiksi on kehittynyt vähitellen ja vaiheittain lukuisten sukupolvien myötä. Silti Kivikkään tulkinnat Saraakallion kuva-aiheista kiehtovat. Tuhansia vuosia vanhan historian tulkitseminen on kiistatta mutkikasta ja muinaissuomalaisten ajatuksista voi parhaimmillaankin esittää vain valistuneita arvauksia. On lisäksi huomioitava, että maalaukset ovat olleet kauan alttiina auringon säteilylle, lämpövaihtelulle, pintaa pitkin valuvalle vedelle ja kasvillisuudelle. Jutussa on käytetty lähteenä seuraavia Pekka Kivikkään kirjoja: – Saraakallio – Muinaiset kuvat (Atena, 1990) – Kalliomaalaukset, muinainen kuva-arkisto (Atena, 1995) – Kalliokuvat kertovat (Atena, 2000) ”Kalliomaalaukset ovat säilyneet tuhansia vuosia suojaisilla pinnoilla niiden päälle muodostuneen lasimaisen, mutta eri alueilla läpinäkyvyydeltään vaihtelevan piidioksidikerroksen alla. Seinämissä on suosittu erikoisesti vaaleita alueita. Ja kas – pian löytyykin tukevapohjainen polku, jonka varrella kasvavien mäntyjen kylkiin on maalattu keltaisia täpliä. Maalausten värikirjo ulottuu mustanja violetinpunaisesta oranssiin. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Maalaukset kertovat tutkijalle paljon Tietokirjailija ja kalliopiirrosten tutkija Pekka Kivikäs (s. Hän perustaa tulkintansa muiden suomensukuisten kansojen jälkeensä jättämiin kalliomaalauksiin ja siihen tietoon, mitä kaivaukset ja löydökset meille antavat muinaisten esiisiemme elämästä ja maailmankuvasta. Helteellä kuvat pysyvät piilossa, mutta syksyn sumussa voi pinnassa erottaa kymmeniä kuva-aiheita. Paikassa on niin pyhä tunnelma, että kuin yhteisestä sopimuksesta alamme puhua kuiskien. Hän on huomannut, että kuviot on ryhmitelty muun muassa aiheiden mukaan eri puolille kalliota, minkä lisäksi maalausten voi nähdä mukailevan vuodenkiertoa. Vaihtelu johtuu sekä rautaoksidin rakenteesta että sen yhteydessä olevista muista aineksista. On kuin he eivät olisi koskaan lähteneetkään. Päätämme kiivetä ylös kallioseinän laelle ja suunnistaa ilmansuuntien mukaan parkkipaikalle. Myös Saraakallion maalausten sijainnista ja maalausjäljestä voi päätellä paljon
Minuus . Jorma ja Katri Hänninen ottavat joka päivä toisiaan käsistä kiinni ja sanovat yhteen ääneen: ”Me haluamme olla aina yhdessä.” Astrologi ja alttoviulisti täydentävät toisiaan mitä ihmeellisimmällä tavalla, vaikka toinen heistä onkin valon lapsi ja toinen tähtiyössä vaeltaa. Päivänsäde ja Menninkäinen Katri ja Jorma Hänninen uusivat vihkivalansa joka päivä. K erro kulta siitä, kun sä jo nuorena näit, että tapaat mut vasta aika varttuneessa iässä. Ja kuinka Amerikassa on surmattu presidentti 20 vuoden välein 1700-luvulta lähtien aina, kun. Että kuinka sieltä kartasta näkyy muun muassa sekin, miten Pluton ja Uranuksen konjunktio vaikutti siihen, että konemusiikki syrjäytti akustiset soittimet 1960-luvulla ja siitä lähti käyntiin kehitysketju, joka jatkuu edelleenkin. Kerro siitä, rakas! Katri Hänninen istuu polviensa päällä olohuoneen lattialla jyväskyläläisessä kerrostaloasunnossa ja puristaa innoissaan kahvikuppia. 13 . Tiedemiesmäisesti Jorma muistuttaa, kuinka astrologiassa yksittäinen ihminen on vain yksi tekijä monien asioiden joukossa. Jorma Hänninen hymyilee rauhallisena ja kiertelee. Näkyihän siellä kartassa kaikenlaista jo silloin 1960-luvulla, mutta mitä siitä kehtaisi ääneen kertoa..
1960-luvulla tähtikarttojen tutkiminen ja laatiminen oli hiljaista ja hidasta pienen piirin puuhaa. konjunktio tapahtuu Kauriin merkeissä ja niin edelleen. Hän onkin omistanut elämänsä mysteerien tutkiskelulle. – Olen kuin 3-vuotias pyhäkoululainen, joka uskoo siihen vanhaan partasuiseen Taivaan– Astrologisista kartoista voi selvitä hyvinkin yksityiskohtaisia ja konkreettisia asioita, joilla niin valtioiden kuin ihmistenkin elämässä on mahdollisuus toteutua.. Katri Hänninen on ammatiltaan alttoviulisti ja hän on soittanut muun muassa kahdeksassa sinfoniaorkesterissa. 14 K UKA . – Niin, merimiesten piti osata nostaa tuuli raapimalla mastoa vasemman käden pikkusormella ja viheltää samalla juuri oikealla tavalla, ettei kuitenkaan nousisi myrsky, Jorma kertoo. . Yhteistä pariskunnalle on ilo ja rakkaus. – Kiinnostuin astrologiasta merenkulun kautta. Harrastukset: Maailman tarkkailu . Katri itse kun kokee olevansa kuin pikkulapsi, joka suhtautuu elämään ympärillään ihmettelyn, ilon ja leikin kautta. Syntymäpaikka: Hyvinkää . Siinä Katri on samaa mieltä. Astrologiaa ja ihmettelyä Myös kansanparantajat, pilkkarunoilijat, mystikot, avaruusolennot, kummitukset ja monet muut kummajaiset kiinnostivat Jormaa jo varhain. – Astrologisista kartoista voi selvitä hyvinkin yksityiskohtaisia ja konkreettisia asioita, joilla niin valtioiden kuin ihmistenkin elämässä on mahdollisuus toteutua. syvärentoutus, meditaatio, rukous, uinti, henkinen kirjallisuus, suitsukkeet, eteeriset öljyt jne. Katri Hänninen . . Elämän motto: Maailmantarkkailijalla ei voi olla mottoa. Ikä: 69 v . – Ja kerro siitä kynsihommasta myös, se on ihana! Katri innostuu taas. Jorma esimerkiksi kertoo, kuinka vielä 1800-luvulla purjeveneeseen palkattiin aina ensimmäiseksi suomalainen puuseppä, joka nakattiin mereen, jos matkalla tuli ongelmia. Ikä: 41 . Merenkäyntiin liittyvät tarinat ja uskomukset innostivat tutkimaan lisää tuntematonta. Syntymäpaikka: Viitasaari . . Olet kertonut mulle, et vain nyt kehtaa sanoa, Katri inttää ja hymyilee puolisolleen valloittavasti. Harrastukset: Itseni hemmottelu lukemattomin tavoin, esim. Jorma hymyilee takaisin. – On suuri siunaus, että saan tehdä töitä musiikin parissa, Katri kiittää. Välillä on kuitenkin hyvä työntää koko astrologia piironginlaatikkoon ja elellä vain tätä elämää! Jorma naurahtaa. – Konjunktioista voi löytää säännönmukaisuuksia maailman tapahtumiin, mutta kyllä ne vaikuttavat myös ihmisten yksityiselämissä, Jorma vastaa diplomaattisesti. Työ: Muusikko, alttoviulisti . Maailma on varsin jännä paikka ja elämän ymmärtämistä voi lähestyä monesta kulmasta. Olin viettänyt jonkin verran aikaa merillä ja oppinut suunnistamaan sekstantin ja tähtikuvioiden avulla. – Mutta kyllä sä tiesit, että sun piti odottaa vaimoasi aika kauan. Kiehtova merenkulku innosti Jorma Hänninen kiinnostui astrologiasta jo nuorena. Työ: Observatööri . Asuinpaikka: Jyväskylä . Suomalaiset olivat taitavia veneenrakentajia, mutta kuulemma kuitenkin paholaisen kätyreitä, joten semmoinen oli oiva uhri meren jumalille. Jorma Hänninen . Hän henkäilee ihastuneena aviomiehensä yleissivistykselle ja analyyttisille mietteille esimerkiksi jumalan olemassaolosta (Jorma ei jumaluuksiin usko, vaan hänen näkemyksensä mukaan katse pitää kääntää sisäänpäin ja etsiä totuutta syvemmältä itsestään). Elämän motto: Ihmeitä tapahtuu virtanaan! Katri Hänninen lähestyy maailmaa taiteen, hämmästelyn ja leikin kautta, Jormalle taas tieto ja tutkiminen ovat tärkeitä asioita. Asuinpaikka: Jyväskylä . Minusta alkoi tuntua, että tähtitaivaasta saattaisi olla laajemminkin suunnannäyttäjäksi, Jorma muistelee
Se ei ole Katrista enää tärkeää. Minussa herää valtava kiitollisuus, kun ajattelen, mitä kaikkea pitää aina ensin tapahtua, että joku asia tulisi mahdolliseksi. Kaiken edelle menee kuitenkin vapaa tahto, ihmisen mahdollisuus vaikuttaa itse omaan elämäänsä. Henkisyys kun pitäisi osata pukea kauniisiin ja yleviin korulauseisiin. Hänen vaimonsa Katri Hänninen on muusikko, joka mielellään leipoo metsänhengille pullaa. Heidän parisuhteessaan eroavaisuudet jäävät yhteisen tavoitteen varjoon: joka päivä pari uusii vihkivalansa ja harjoittelee säännöllisesti muun muassa telepatiaa. fi.nettihotelli.org. Tieteilijä ja taiteilija Päivänsäde ja Menninkäinen, ne Jormasta ja Katrista väkisinkin tulevat mieleen. 15 Paraseurassa saa ihmetellä . Seuraan kuuluu noin 400 maksanutta jäsentä. – Niin kuin hevosmiehet sanovat, sattuma on semmoinen elämän onnenkantamoinen. Tarkka aika on jäänyt mieleen, sillä Jorma tarkisti sen sekunnilleen juuri silloin kun Katri sanoi ”tahdon.” Uranus oli tuolloin vahvasti Oinaassa. – On liian helppoa miettiä, mikä ihmisiä erottaa. Pariskunta pohtii, että vaikka he lähestyvät monia asioita aivan eri perspektiivin kautta, se juuri tekee yhteiselämästä jännittävää ja tuo keskusteluihin kipinää! Katrin mielestä ihmisten olisikin syytä murtautua enemmän omista kuplistaan ja tutustua ihmisten ajatuksiin vailla ennakkoodotuksia ja -oletuksia. Sen kohtaaminen on meditatiivinen retki omaan itseen, Katri toteaa. Jorma on laatinut avioliitolleen astrologisen kartan, joka lupaa pitkää ja onnellista yhteiselämää Katrin kanssa. Astrologiasta voi olla apua siinä, että oppii tunnistamaan elämässä suotuisat ja huonommat jaksot ja osaa reagoida niiden mukaan. Seura välittää tietoa parapsykologiasta ja rajatiedon piiriin kuuluvista asioista ja tarjoaa välineitä henkiseen kasvuun, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tietoisuuden kehittämiseen. – Se oli 9.9.2010 kello 15.33:33, Jorma vastaa. Kun riisutaan yltä maailmankuva, ammatti, harrastukset ja siviilisääty, niin mitä jää jäljelle. isään, joka pitää minusta aina huolta, johdattaa ja on armelias. Paraseura järjestää tapahtumia, luentoja, meediotilaisuuksia ja henkisiä matkoja. – Kaikki työ ja kaikki kohtaamiset ovat arvokkaita, mutta on todella tärkeää löytää elämäänsä sellaista sisältöä, mikä itsestä todella tuntuu merkitykselliseltä. Pariskunta pyrkii symbioosiin Sattumaa, kohtaloa tai johdatusta, Karti ja Jorma ovat kuitenkin saaneet ihmetellä elämää yhdessä jo kahdeksan vuoden ajan. Jorman huulilla käväisee hirtehinen hymy. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen. Katri elää musiikista, luovuudesta, taiteesta, ihmeistä ja ihastuksesta, Jorman taas pitää käynnissä tiedonjano ja elämän mysteereiden säntillinen pilkkominen haltuun otettaviksi kokonaisuuksiksi. – No, kyllä siitä rakentui pitkän avioliiton kartta, Jorma hymyilee. – En usko, että joku voisi olla henkisyydessä pidemmällä kuin joku toinen. Minusta esimerkiksi on suuri siunaus, kun saan työskennellä musiikin parissa ja tutkia elämää alttoviuluni kautta, Katri henkäisee. Hän kaivaa stetoskoopin laatikosta ja kuuntelee sillä hetken Katrin pääkoppaa, kertoo sitten anekdootteja ihmisistä, jotka kuuntelevat samalla laitteella signaaleja räystäskouruista. – Olemme tosi epätrendikkäitä emmekä lainkaan pyri itsenäisyyteen. Sattumaa, kohtaloa ja johdatusta Katri jatkaa taistelleensa ”lapsekasta” maailmankuvaansa vastaan, koska se muka kuulostaa niin tietämättömältä. Vähintään sattumalla on näppinsä pelissä kaikissa ihmiselämän käänteissä. Katso lisää Paraseuran sivuilta osoitteesta www.paraseura. Kiinnostavampaa on pohtia, mikä meissä on yhteistä. Päinvastoin, tavoittelemme symbioosia ja haluamme olla riippuvaisia toisistamme niin tässä kuin tulevissakin elämissä, Katri toteaa. – Aina tuo on tuommoinen, Katri tuhahtaa lempeästi ja pyytää Jormalta vielä yhden tarinan: kerro kulta siitä, kun me mentiin naimisiin. Mitä se tarkoittaa. Jormalle asiat näyttäytyvät ehkä vähän eri vinkkelistä, mutta tiukkaan ja ehdottomaan kohtaloon hänkään ei usko. Syksyn ja talven aikana Paraseuran tilaisuuksissa kuullaan muun muassa laulavista kukista. Uskon vakaasti johdatukseen: siihen, että meitä jokaista lempeästi ohjaillaan kohti erilaisia elämän mahdollisuuksia. Astrologi Jorma Hänninen on Jyväskylän Paraseuran pitkäaikainen puheenjohtaja. Jyväskylän Paraseura on perustettu 23.5.1983. Mutta toisin kuin laulun sankarit, Katri ja Jorma ovat onnistuneet löytämään herkän haamupolun yön ja päivän rajalla ja kulkevat käsikkäin sitä pitkin
Maalaaminen tuo hänen elämäänsä luovuuden värejä.. 16 Pirkko Pelkonen alkoi maalata vuosi sitten
Jonain päivänä pidän taidenäyttelyn ja lahjoitan heille rumimman tauluni”, hän lukee kirjasta. Piristystä talveen Pirkko Pelkonen kertoo, ettei ole maalaamista elämänsä varrella edes harkinnut, vaikka kodissa on muuten ollut aina paljon tauluja. Niitä onkin syntynyt viimeisen vuoden aikana runsaasti. Piirtäminen ja maalaaminen jäi kuitenkin tähän vuosikymmeniksi. Totesin, että mieluisissa tauluissa ei saanut olla kovin paljon voimakkaita värejä. 17 Pirkko Pelkosen siveltimellä Arjen kauneutta ja hengen viisautta Pirkko Pelkosen ensimmäinen maalaus tapahtui vanupuikoilla. Hyvät taulut. Nuoren tytön julistus herättää nyt hilpeyttä, mutta tavallaan se myös toteutui, vaikkakin vasta 64 vuotta myöhemmin. He ovat itse saaneet valita, millaisen taulun halusivat. – Maalaaminen on sikäli erikoista, että aloin tehdä sitä itsellenikin yllätyksenä vasta tässä iässä, toteaa 80-vuotias Pelkonen. Kauneus kun on niin katsojan silmässä, Pelkonen nauraa. Pelkonen piti kesällä myös myyntinäyttelyn kesämökkinsä läheisyydessä, Vihavuoden Koskikahvilan näyttelytilassa, Hauhon kylässä. – Istuin sydäntalvella työpöytäni äärellä. Ei koskaan ole liian myöhäistä ryhtyä taiteilijaksi. Tänä vuonna kutsuin silloiset luokkatoverini kesämökillemme ja järjestin Koskikahvilassa näyttelyn tauluistani, Pelkonen kertoo. ”Tykkään piirtämisestä” Pelkonen peruuttaa nuoruuteensa ja näyttää suurta kirjaa, joka tehtiin vuonna1953 5. Ja näin olemme tehneet vuodesta 2014. Oli pimeää ja synkkää. koululuokan voimin. – En tietenkään. Koin, että tarvitsisin huoneeseeni piristykseksi iloisen värisen taulun. Pirkko aloitti maalaamisen helmikuussa 2017. Rainer-puolison suvussa on sen sijaan ollut moniakin maalausta harrastavia henkilöitä. Hän on ryhtynyt maalaamaan tauluja. Mutta moni meidän luokalla aliarvioi kykyni. Taidemaku tuntuu olevan monella hyvin konservatiivinen ja varovainen. Eniten pidettiin maisemista ja asetelmista, vastaa Pelkonen. Olen kuitenkin lahjoittanut tauluistani muutamia ystäville. – Eräs henkilö kyseiseltä luokalta keksi, että meidän pitäisi pitää luokkakokous. Lahjoititko heille rumimman taulusi. Tämän tietää Pirkko Pelkonen, joka on viimeisen vuoden ajan toteuttanut luovuuttaan maalatessaan värikkäitä tauluja. – Paikalla oli 15 entistä koulutoveria. – Minä kirjoitin itsestäni muun muassa näin: ”...Tykkään myös piirtämisestä. S ielunpeili-lehden kolumnisti, Pirkko Pelkonen, on löytänyt kirjoittamisensa lisäksi uuden tavan ilmaista elämän värejä. Muistokirjaan kirjoitti itsestään jotakin luokan 40 oppilasta. Silloinen Pirkko Porthen päätti, että jotakin konkreettista pitää luokasta jäädä jäljelle, jotta sitä voisi myöhemmin muistella. Asetelma on Pirkko Pelkosen olohuoneen pöydältä
Enkelit pitävät huolta siitä, ettei se pääse pakenemaan. Ego ei siis näitä portaita pääse kapuamaan. Kahteen tauluun onkin päässyt syvällisempiä, Kurssiin liittyviä aiheita. Esineistä asetelmiin Taidetarvikkeensa taiteilija alkoi ostaa sieltä, mistä niitä edullisesti saa, kuten Lidlistä ja Clas Ohlsonilta. – Ostin sen mitä Lidlissä oli ja käytin pensselin puutteessa ensimmäisen taulun maalaamiseen vanupuikkoa, hän esittelee kyseistä maalausta, jonka aihe on punakeltaiset tulppaanit vaasissa, vieressä kulhollinen sitruunoita. Mökkiympäristöä Vihavuodestakin on jäljennetty. luokan muistokirjassa Pirkko Pelkonen kirjoitti, että jonain päivänä hän pitää taidenäyttelyn ja lahjoittaa luokalleen rumimman taulun. – Minulla on ollut eniten oireita kehon vasemmalla puolella, jossa tuntuvat kuuma, kylmä, kiristys ja pistelyt. Etualan ego ei tikapuita pääse kiipeämään. – Ego lymyää nurkassa ja yrittää pakoilla. Tikapuut taivaaseen Pirkko Pelkonen suomensi aikoinaan Ihmeiden Oppikurssin. Taulun tekemiseen saattoi kulua puoli päivää, mutta sen jälkeen hän saattoi täydentää lopputulosta myöhemmin. Nykyisin oireet ovat jo hellittäneet olennaisesti. Pensseleitä ei enää ollut. Maalauksia syntyikin nopeasti. Värejä on käytetty rohkeasti. Heinäkuussa 2017 Pelkonen sai aivoinfarktin ja maalaamisesta oli apua muun muassa kivun hallintaan. Pelkonen maalasi erilaisia esineitä, hedelmäasetelmia, lasilintuja, kukkia, maljakoita, puita ja maisemia sekä kuvasi valoja ja varjoja. Pelkonen ounastelee, mahtoiko Pyhä Henki olla hänen inspiraation lähteensä siinä, että hän ylipäänsä alkoi maalata. Portaiden yläpäässä odottaa Pyhän Hengen kyyhkynen ja niiden alapäässä enkeli sekä Ihmeiden Oppikurssi -kirja. Pirkko Pelkonen on somistanut kotinsa pitkälti omilla tauluillaan. 18 Tikapuut taivaaseen kuvaa symbolisesti Ihmeiden Oppikurssin sanomaa. Eräs maalaus on Palm Beachista, jossa pariskunta on viettänyt talvia. – Olen siihen itse tyytyväinen ja tops-puikolla tuli yllättävän kivaa jälkeä. Hän kiiruhti heti kauppaan, mutta jäljellä oli enää vain yksi sarja perusakryylivärejä ja muutamia pohjia. Kyyhkynen näkyy myös hänen verkkosivuillaan. Taiteilijan alku katseli Lidlin mainoksia, jossa kaupattiin taidetarvikkeita. ovat kalliita ja sain idean, että mitäpä jos tekisin sellaisen itse, hän muistelee. Naurava Jeesus Toinen henkiseen aspektiin liittyvä maalaus on naurava Jeesus, joka oli tilaustyö IOK:ta opiske. Hän esittelee taulua, joka esittää tikapuita taivaaseen. Eräs niistä esittää tytärtäni 10-vuotiaana sekä yksi maalaus nykyisessä iässään, Pelkonen esittelee makuuhuoneensa maalauksia. Pyhää Henkeä symboloiva kyyhkynen on taiteilijalle tärkeä ja kolme maalausta hän on signeerannutkin kyyhkysen kuvalla. 5. – Ihmisiäkin olen kokeillut maalata. Jos hän näki jotakin kivaa kotinsa ulkopuolella, siitä piti ottaa valokuva. Kenneth Wapnick sanoi aikoinaan, että useimmat meistä ovat muutenkin vasta ensimmäisillä askelmilla, sanoo Pelkonen
Nauravan Jeesuksen kasvot ovat hyvin lämpimät, sädehtivät ja iloiset. Taulussa on paljon symboliikkaa, joka liittyy Kurssin sanomaan. – Jeesus on useimmissa tauluissa melko vakava, mutta tässä taulussa hän nauraa, toteaa Pelkonen. Toteutettuaan maalauksen Pelkonen ajatteli, että tuskinpa vastaanottaja siitä edes pitää. 19 Naurava Jeesus -maalauksessa Jeesuksen kasvot ovat hyvin lämpimät, sädehtivät ja iloiset. Taustalla näkyy Golgata ja ristillä roikkuvat ryövärit Jeesus on ristiltä jo vapautunut. Hän pitää kädessään Ihmeiden Oppikurssia. Hän pitää kädessään Ihmeiden Oppikurssia. Edessään on anteeksiannon liljoja. Etualalla kukkivat anteeksiannon valkoiset liljat. Oma tytär ja hänen vaatteensa ovat päässeet Pirkko Pelkosen maalausaiheisiin. Tämän artikkelin kirjoittajalle nauru muistuttaa IOK:n ydinajatuksesta. Teksti ja kuvat: Merja Kiviluoma. Kurssin mukaan maailma syntyi ajatuksesta, jolle Kristus unohti nauraa. Nyt hän on muistanut nauraa erillisyyden hassulle ajatukselle. Se oli kuitenkin tilaajalle erittäin mieluinen. levalta henkilöltä
Se on vain Pojan mielen luomaa unta. Rakkaus on meissä kaikissa, vaikka useimmilla niin syvällä, että emme edes tajua sitä. IImankos tavattuani ensimmäistä kertaa Kenneth Wapnickin (psykologian tohtori koulutukseltaan) hän ensimmäiseksi kysyi minulta, millainen suhteeni oli Jeesukseen. Rakkautta ei Kurssi voikaan opettaa. Ei tullut mieleen, että jotkut saattavat olla jo kotoa niin aivopestyjä johonkin aatesuuntaan, että siitä pois pyristeleminen toiseen ajattelumalliin – olipa se vaikka miten armollinen ja lempeä tahansa – aiheutti valtavan pelon. Mitä pitempään puhuimme, sitä varmemmaksi tulin siitä, että jossain on nyt vikaa, todellista hätää. Liian herkkä opiskellakseen IOK:ta. Minullekin hän soitti kauppakeskuksesta ollakseen varma, että kukaan ei hänen puheluitaan salakuuntele! Hän tuntui todella pelokkaalta. Muistathan, että koko meidän universumimme ja maailmamme sekä kaikki ihmiset siinä ovat egon aikaansaannosta. Siinä tehdään heti alussa selväksi, että Jumala on Rakkaus ja me kaikki ihmiset rakastavan Jumalan lapsia. Se opetti meille, että olimme tahallamme ja tietoisesti eronneet Jumalasta, sillä halusimme olla itse oma määrääjämme. Egokin on hyvin voimakas. Olin kuin elävä kysymysmerkki ja sanoin, ettei minulla ollut minkäänlaista suhdetta Jeesukseen (huomatkaa, että tämä tapahtui 25 vuotta sitten!), jolloin Kenneth sanoi:”Loistavaa!”. Hänelle tapahtui jatkuvasti pieniä ja suuria ihmeitä. 20 . Tapasin aivan IOK-käännöstyöni alkuaikoina erään psykologin, joka sanoi, että kun hän aloitti IOK:n harjoitusten lukemisen, hän alkoi pelätä niin paljon, että hänen oli pakko lopettaa. Olematta mikään psykologi tai terapeutti tajusin, että nyt IOK ei yksin riitä, vaan tarvitaan maallista ammattiapua. Hän luotti siihen, mitä Jeesus hänelle ”sanoi”. Kurssi kutsuu tätä Jumala-eroa ”pieneksi hulluksi ajatukseksi, jolle Jumalan Poika unohti nauraa”, niin tyhmä se oli. ”Poimi päiväsi” ja anna se Pyhälle Hengelle. Ihmeiden Oppikurssi . Vaikka ei yhtä voimakas kuin Jumala. Jolloin jäljelle jää puhdas Rakkaus. Lisäksi hän oli käynyt useita kertoja kanavoinneissa, joissa Jeesus oli myös neuvonut häntä. Siksi, että ego pelkää huijauksensa paljastuvan. Ja että Rakkaus on meidän henkinen perintöosamme, jonka Jumala Itse on taannut, eikä sitä kukaan voi ottaa pois. Olen tuntenut hänet vuosikausia, ja aina hän on sanonut, että Ihmeiden Oppikurssi ja Jeesus ovat hänen ohjenuoransa. Herättääkseen meidät Jumala loi Pyhän Hengen. Pelko tekee sairaaksi Ihmeiden Oppikurssi ei koskaan pelottele. Jäljet johtavat Jumala-eroon Alussa oli Jumala ja Hänen Poikansa. Ego se vasta pelkääkin! Miksi. Ja sitten kuvaan astui ego. Pyhä Henki toimii välimiehenä meidän ja Jumalan välillä, sillä Hän tietää, millaista Jumalan Taivaassa on ja vastaavasti, millainen meidän eli egomme luoma maailma on. Myöhemmin käsitin, millaista tuskaa lapsuuden uskonnollisuuteen liittyvistä muistoista pois oppiminen voi olla, ja miten monta vuotta se saattaa kestää. V anha IOK-ystäväni soitti eräänä päivänä minulle. Miten niitä voisi pelätä. En ymmärtänyt sitä lainkaan, sillä juuri harjoitukset olivat mielestäni niin lempeitä ja rakastettavia. Hän kertoi, että häntä vastaan on salaliitto, että huoneistosta hänen yläpuolellaan lasketaan kaasua hänen asuntoonsa, että yläkertalaiset ovat jopa repineet lattiansa parketit auki, että kuulisivat hänen puhelinkeskustelunsa. Mutta se voi opettaa meitä poistamaan kaikki esteet Rakkauden olemassaolon tieltä. Ihmeiden Oppikurssi ei koskaan pelottele. Siinä tehdään heti alussa selväksi, että Jumala on Rakkaus ja me kaikki ihmiset rakastavan Jumalan lapsia. Jumalan ainoa Poika sirpaloitui miljooniksi ja miljardeiksi osiksi, jotka pelokkaina etsivät elämän ja kuoleman tarkoitusta maailmasta, jota ei ole olemassa. Sillä mitään Jumala-eroa ei oikeasti tapahtunut
Siellä sanotaan, että pelokasta mieltä ei paranneta pelkillä sanoilla, vaan siihen voidaan ensin käyttää kompromissilähestymistä: lääkkeitä ja terapiaa. Ne toimivat ensiapuna, eivätkä ne todellakaan edusta Kurssista luopumista, synnistä puhumattakaan. Pelottaako sinua. 21. Onneksi IOK:ssa on ohjeet siihenkin. Miksi siis soimata itseään ja murehtia siitä, mitä tänään on tapahtunut, menneisyydestä puhumattakaan. Rauhoituttuaan sairastunut mieli on sen jälkeen vastaanottavaisempi Kurssin lempeälle sanomalle. Kaikki sairaus on mielen sairautta Näin sanotaan Kurssissa. Pirkko Pelkosen tavoitat: pirkko.pelkonen@hotmail.com Kotisivut ja blogi: www.pirkkopelkonen.fi Kirjamyynti: pelquin-iok.pikakirjakauppa.fi Synti on egon paras ase Ego sai meidät ihmiset uskomaan, että olimme tehneet suuren virheen, kun olimme eronneet Jumalasta. Voi vain toivoa, että ystäväni kohdalle osuu vastuuntuntoinen terapeutti, joka ei liioittele eikä vähättele. Carpe Diem, niin kuin roomalainen Homeros jo parituhatta vuotta sitten sanoi, ja joka kirjaimellisesti tarkoittaa ”poimi päivä”. Me muut emme ole häntä parempia, hän vain sattuu olemaan herkempi. Juuri tätä alussa mainittu ystäväni selvästi poti. Kiitän Häntä siitä, sillä Hänen avullaan voin aamulla taas aloittaa puhtaalta pöydältä ja antaa senkin Hänen käsiinsä. Sillä mitä synnistä automaattisesti seuraa. Ja uskoa, että Hän tallettaa Taivaaseen jokaisen hyvän ajatukseni ja tekee kaikki ”syntini” tekemättömäksi puolestani. Tästä enemmän IOK:n Täydennysosa-kirjasen Psykoterapia-osassa. Harjoittele Ihmeiden Oppikurssia -palstan pitäjä PIRKKO PELKONEN on Ihmeiden Oppikurssin suomentaja. Mitä olisin voinut sanoa hänelle Kurssia siteeraten, jotta hänen pelkonsa loppuisi. Tietenkin syyllisyys. Carpe Diem, niin kuin roomalainen Homeros jo parituhatta vuotta sitten sanoi, ja joka kirjaimellisesti tarkoittaa ”poimi päivä”. Se, mitä menneisyydessä on tapahtunut, mielletään synniksi, josta nykyhetkessä tunnetaan syyllisyyttä ja tulevaisuudeksi, joka on pelkoa täynnä. Virheen se nimitti synniksi, jonka jokainen meistä tietää olevan paha juttu. Kurssissa puhutaan paljon tekemättömäksi tekemisestä. Ja kun ego vielä kertoo, että tätä Jumala-eroa Hän ei anna anteeksi, vaan ajaa jatkuvasti takaa lapsiaan rangaistakseen heitä, onkin pelkokierre valmis. Aionkin tänä iltana ennen nukahtamistani ”poimia päiväni”, rutistaa sen pieneksi palloksi ja heittää sen Pyhän Hengen käsiin. Emmehän voi muuta kuin elää juuri tässä hetkessä, emme eilisessä, emmekä huomisessa. Nykyisin on muodikasta harjoittaa mindfullnessia. Se on hetkeen tarttumista. Hän on opiskellut Kurssia sekä Yhdysvalloissa että Suomessa vuodesta 1993
Siinä, missä tottumaton näkee kirpparin poistolaarissa vain ruman ja lohkeilleen kukkapytyn, Kupari näkee kaunista krakeloitunutta pintaa, kiinnostavia sävyjä ja ehkä jopa. Yksinkertainen kohtaaminen toisen ihmisen kanssa ei sekään suju ilman kirjoittamattomia sääntöjä: jos niistä poikkeaa, niin tunnelma on heti vaivaantunut ja outo, Kupari pohtii. Kulttuuri . Tekstit on sommiteltu astioista leikatuista irrallisista kirjaimista: fonttivalinnoista voi arvata, että 90-luvun huumorimukit ovat vihdoin löytäneet tavan ilahduttaa. Kierrätysmateriaalit inspiroivat Kupari käyttää töissään lähes ainostaan kierrätysmateriaaleja. Myös Kuparille itselleen mosaiikki on jatkuva mielikuvituksen myllerryskenttä. Toisessa työssä kaksi 80-luvun krumeluurikissaa kyselee, maistuisiko kupillinen teetä. 22 . Luovalle lapselle se ei riittänyt. Erilaiset napit ja muut pikkuesineet sopivat mosaiikkiin myös hyvin, mutta haluan laajentaa repertuaaria vielä lisää. Kirjassa ei ole valmiita malleja tai kaavoja, vaan erityylisiä töitä ja suurpiirteiset ohjeet niiden tekemiseen. – Tällä hetkellä minua kiinnostaa yhdistää mosaiikkitöihin erilaisia materiaaleja, ei vain keramiikkaa tai lasia. – Elämä on aina täynnä sääntöjä. Kirjassa kerrotaan, mitä materiaaleja ja välineitä tarvitaan sekä opastetaan työskentelyyn vaihe vaiheelta, kuitenkaan liikaa päsmäröimättä. Astioiden ja posliiniesineiden etsiminen kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista onkin puolet hauskuutta. Opettaja pakotti molempikätisen tytön pitämään virkkuukoukkua epäluontevasti oikeassa kädessä ja vaatteet piti tehdä kaavoista mallin mukaan. – Mosaiikissa ei ole sääntöjä, vaan sen kanssa saa mennä niin överiksi kuin tahtoo! Erilaisia materiaaleja on saatavilla vaikka kuinka paljon ja niitä yhdistelemällä voi saada aikaiseksi mitä tahansa. – Yleensä en tee käyttöesineitä mosaiikista, vaan tykkään enemmän tehdä tauluja ja muita taide-esineitä. Kirja opastaa mosaiikin saloihin Maria Kuparin uutuuskirja Mosaiikkia! 33 värikästä projektia (Atena, 2018) esittelee mosaiikkityöskentelyn saloja seikkaperäisesti ja johdonmukaisesti. Kirjaa varten halusin kuitenkin tehdä projekteja, joista näkyy, kuinka monipuolisesti mosaiikkia voi hyödyntää. Retrokukkameri tulvii värejä, yksityiskohtia ja rytmiä. Mosaiikkisakset saa ottaa siihen käteen, johon ne luontevasti solahtavat. – Kirjan tarkoitus on inspiroida ja antaa ideoita. Taidetta ja käyttöesineitä Kannunnokista rakennettu naulakko, sirkusteemainen maljakko, posliininuken kasvot kukkaruukun koristeena, mosaiikilla päällystettyjä kehyksiä, lampunjalkoja, pöytiä, tuoleja, koruja, patsaita ja tauluja; monenmoisia kirjavia ja kekseliäitä tauluja, joissa möngertää mosaiikkiötököitä ja seikkaillaan mosaiikkisella kukkaniityllä. Kun hän on surullinen tai turhautunut, hän tekee mosaiikkia. Ja onneksi mosaiikki astui Marian elämään 2000-luvun alkuvuosina. Kierrätysastioiden hajottaminen ja palasten uudelleensommittelu on innostavaa, nostalgista, hauskaa ja lohdullista. Onneksi vapaa-ajalla sai tehdä käsitöitä ja taidetta aivan omalla tyylillä. Idea Kukkatarha-koristepaneeliin syntyi astioiden pohjista. Hän naurahtaa, että mieli askartelee usein jo seuraavan työn parissa, ennen kuin edellinenkään on valmis. Halusin jättää tilaa lukijan omille ideoille. Hellyttävimpiä ja kekseliäimpiä ovat kaksi hopeatarjottimelle sommiteltua mosaiikkityötä, joissa ehkä säästöpossusta sahattu soma possunpää kysyy posliiniruusujen keskeltä, otettaisiinko leivokset. Mosaiikin kautta voi käsitellä kaikkia tunteita Rikkomista ja rakentamista Kun Maria Kupari on iloinen, hän tekee mosaiikkia. P ikkutyttönä Maria Kupari, 34, ei viihtynyt koulun käsityötunneilla. Maria halusi värittää viivojen yli, hullutella, ihmetellä ja kokeilla
Mosaiikkia! 33 värikästä projektia -teos julkaistiin elokuussa. Mosaiikin kautta voi käsitellä kaikkia tunteita Rikkomista ja rakentamista Maria Kupari on jyväskyläläinen käsityöläinen, jota viehättää mosaiikissa sekä rikkominen että rakentaminen. 23
Pinnan elävyys syntyy erilaisia palojen perusmuotoja toistamalla. Kursseja ja muita mosaiikkihommia odotellessa Marian suunnitelma on selvä: – Haluan toteuttaa niitä henkilökohtaisempia mosaiikkiideoita, jotka jäivät kirjasta pois. Toisinaan Kuparilta kysytään, eikö hänelle tule huono omatunto, kun hän rikkoo astioita ja esineitä töitään varten. Kuinka usein ihmismieltä verrataan mosaiikkiin ja kuinka elämässä asioiden täytyy usein hajota, jotta sirpaleista saisi koottua uutta ja vielä kauniimpaa. Hän pitää tavanomaisistakin aiheista kuten kukka-asetelmista. Minulle on ilo hyödyntää esineitä, jotka eivät enää sellaisenaan ole käyttökelpoisia. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen ja Mikko Kupari. Viidakkolintu-veistoksen Maria Kupari sommitteli kanaverkosta, rautalangasta ja paperimassasta tehdyn pohjan päälle. Yleensä käyttämäni astiat ovat viallisia ja kuluneita. Samalla kun kiertelen kirpputorilla etsien astioita mosaiikkejani varten, näen arkista historiaa ja eri vuosikymmenten tyylioikkuja. – Taide ja käsillä tekeminen ylipäätään on kantanut minua vaikeiden aikojen ylitse ja antanut elämääni niin paljon hyvää. Usein itse materiaali inspiroi uuteen työhön, mutta joskus kipinä kimpoaa elämän tapahtumista, ajatuksista ja tunteista. Tarinoiden jahtaaminen on saanut minut vieroksumaan tavaroiden ostamista uutena. 24 Nenäkkäät-naulakon juju on kannunnokista ja posliinisesta korkokengästä tehdyissä koukuissa. Mosaiikki on työskentelytavoista kaikkein läheisin, sillä se on niin rajatonta. Mosaiikki on pysyvä pohjavirta Kuparin mosaiikkityöt ovat värikkäitä, kekseliäitä ja valloittavia. Vastus on yksinkertainen: ei koskaan. – Vaikka muut elämänalueet muuttuisivat, mosaiikki on pysyvä pohjavirta, jonka ääreen voin palata aina. – Uskon, että vanhat tarpeettomiksi käyneet esineet on tarkoitettu löydettäviksi uudelleen. Tulevaisuus yhtä mosaiikkia Kupari kertoo haluavansa jatkaa työtä mosaiikin ja kierrätysmateriaalien parissa, myös kurssien pitäminen kiinnostaisi. Vaikka muut elämänalueet muuttuisivat, mosaiikki on pysyvä pohjavirta, jonka ääreen voin palata aina. irrotettavia koristeita. Hahmojen silmät on tehty kuppien pohjista ja suut leikelty kupinkorvista. Mosaiikin kautta voi ilmentää vaikka kuinka synkkiäkin mutta myös iloisia tai ihan sekavia tunteita. Vanhan esineen arvo muodostuu mielestäni tarinasta, joka sen kautta siirtyy. Ainakin Kuparin kotikaupunki Jyväskylästä mosaiikkisakset myytiin askartelukaupoista loppuun heti kirjan julkaisua seuraavina päivinä. – Päinvastoin, jos käyttäisin uutta materiaalia, tuntuisi ikävältä kun en tietäisi, mistä materiaali on peräisin. Elokuussa julkaistu Mosaiikkia!kirja epäilemättä saakin Marian puhelimen pirisemään. Pääasia on, että idea tuntuu omalta ja hauskalta. Ajatus kuulostaa aika symboliselta. Kaikkein syvimmät teemat ja myös ne kreiseimmät ideat olen säästänyt itselleni
Kuva: Yrjö Tuunanen. Kävijöitä tulee yhä lisää, mutta saaren arvokas ympäristö ja historia ovat keskiössä matkailua kehitettäessä. 1900-luvulla sodan jälkeen matkailupalveluita alettiin kehittää, ja 2000-luvulla Suomenlinnan merilinnoitus on yksi Suomen suosituimmista käyntikohteista.. Suomenlinnassa on paljon nähtävää ja koettavaa sekä kesällä että talvella. Muurien pituus on noin 6 kilometriä ja tykkejä on 105 kappaletta. 25 . Suomenlinna viehättää kesät talvet Kuninkaanportilta voi ihailla Kustaanmiekan salmen läpi lipuvia ruotsinlaivoja. S uomenlinnan alue käsittää noin 200 rakennusta 80 hehtaarin maa-alueen kahdeksalla saarella, jotka ovat etelästä alkaen lueteltuina: Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä, yksi Pormestarinluodoista ja Lonna. Kulttuuri . Jo pelkästään merellinen luonto ihastuttaa monia
Me teimme kolmen sukupolven naisen vierailun museoon oman tyttäreni ja äidin kanssa, jolloin mummo sai kertoa tyttärelleen lelumuistoja ja minä omalle tyttärelleni, Öystilä kertoo. – Joulun ja loppiaisen välinen aika on kiva vierailla saarella. Öystilä kertoo, että saarella käy paljon kanta-asiakkaita ja helsinkiläisiä lähiseudun asukkaita. Linnoitus on myös Helsingin kaupunginosa. Vanhempien kanssa liikutaan turvallisesti, Öystilä korostaa. Viime vuonna talvikauden kävijöitä oli 276 000 kokonaiskävijämäärästä. Monet tulevat kesäajan ulkopuolella – myös marraskuussa ja talvella kokemaan meriluonnon karuuden ja nauttimaan syksyn tuulista. Yhteensä kaikissa Suomenlinnan museoissa vieraili noin 30 000 kävijää enemmän edellisvuoteen verrattuna. Siellä on myös viehättävä kahvila. Merilinnoitus on suosituin kesäkaudella, mutta talvimatkailijoiden määrä on kasvanut ja kasvaa jatkuvasti. Talvellakin, kun meri on jäässä, kansainväliset vierailijat ovat haltioissaan jo merimatkasta. Kokemus on kokijasta kiinni. – Vilkasta on kesäpäivien ulkopuolellakin. – Neljä vuodenaikaa näyttäytyvät Suomenlinnassa hyvin erilaisina. Erilaisia syitä tulla saarelle Suomenlinna on tärkeä koululaisryhmille ja leirikoululaisille erityisesti keväällä. Kaksikerroksinen Kuninkaanportti on Suomenlinnan tunnusmerkki. Esimerkiksi ympärivuotisesti auki oleva Suomenlinnan lelumuseo on joulun aikaan laajennetusti auki. Alueesta voi nauttia lauttalipun hinnalla. Kummituksistakin on kuultu puhuttavan. Lapsille löytyy mielenkiintoisia, salaperäisiä tunneleita, ja jännittäviä seikkailuja esimerkiksi taskulampun kanssa tutkittaviksi. Talvella pääsee rauhoittumaan eri lailla kuin vilkkaina kesäpäivinä, Öystilä tietää. Keskeisimmät nähtävyyskohteet sijaitsevat linnoituksen läpi kulkevan niin sanotun Sinisen reitin varrella. – Suomenlinnassa on paljon erilaista nähtävää ja eri tyyppisiä paikkoja erilaisille kohderyhmille. Aukion keskellä sijaitsee Augustin Ehrensvärdin hauta. Kävijäkunta on Öystilän mukaan muuttunut kesäpäivän viettäjistä kulttuuripainotteiseksi, samalla usein nautiskellen merellisyydestä, jota linnoitus tarjoaa. Se rakennettiin. le, Öystilä pohtii. Suomenlinnan kuudesta museosta viisi teki kaikkien aikojen kävijäennätyksen vuonna 2017. Lauttamatkan aikana voi nauttia merellisyydestä. Kaikki palvelut ovat avoinna kesäkaudella ja suuri osa palvelee myös talvisin. Ulkomaisia kävijöitä tulee eniten Ruotsista, Saksasta, Venäjältä, USAsta ja Englannista, Öystilä kertoo. – Alueella tehdään töitä, joten työkoneita ja traktoreita riittää niitäkin nähtäviksi. Suomenlinnassa järjestetään paljon juhlia, esimerkiksi hääpaikkana se on suosittu. Olemme pyrkineet rohkaisemaan kävijöitä tulemaan Suomenlinnaan myös talvella. Museot tekivät kävijäennätyksiä Vuonna 2017 Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteeseen tutustui 1 042 000 kävijää. Kuninkaanportti on tunnusmerkki Suomenlinna on yksi Suomen suosituimpia nähtävyyksiä. Suomenlinnasta on paljon aikalaistarinoita. Sotamuseolla on Suomenlinnassa kaksi kohdetta, Sotamuseon Maneesi ja sukellusvene Vesikko, joissa vieraili viime vuonna ennätyksellisesti 87 000 kävijää. Kuva: Deneb Petterson. Koko linnoitus, sen linnoitusarkkitehtuuri ja Kustaanmiekan alue on hieno, Öystilä toteaa. – Tänne tullaan omien juhlien kautta tai osallistumaan juhliin eli erilaisia näkökohtia ja syitä löytyy tulla vierailemaan saarelLinnanpihaa reunustivat muun muassa linnoituksen komendanttien virka-asuntona toiminut Komendantintalo ja päävartio. 26 – Monilla kävijöillä on erilaisia ja omia mieltymyksiään, mutta kävijätutkimusten mukaan alueen historialliset nähtävyydet, luonto ja merellisyys houkuttelevat. Parhaan käsityksen linnoituksesta ja sen historiasta saa opastetulla kävelykierroksella. Lautta kulkee ympäri vuoden ja palveluja saarelta löytyy. Suomenlinnan kävijöitä ja asukkaita palvelevat muun muassa museot, ravintolat ja kahvilat, hostelli, erilaiset ohjelmapalvelut, kesäteatteri ja taidekäsityöläisten työhuoneet. Kahviloita ja museoita on avoinna ja pienimuotoisia tapahtumia, näyttelyitä ja konsertteja myös talvella. Täällä löytyy lämpimiä levähdyspaikkoja, mistä saa ruokaa ja juomaa, ja pääsee suojaan merituulelta. Luonto ja kulttuuri yhdistyvät alueella hienosti, matkailuasiantuntija Milla Öystilä Suomenlinnan hoitokunnasta määrittelee. Suomenlinna on hieno ja erilainen paikka silloin. – Tämän vuoden kävijämäärä oli heinäkuussa vuoden 2017 tasolla, ehkä hieman vähemmän, mutta iso kuva on samantyyppinen eli kasvava
linnoituksen edustusportiksi vuosina 1753–1754. Kuva: Dorit Salutskij. Kuva: Esko Jämsä. Sen jälkeen porttia on kunnostettu kolmeen otteeseen. Portti kunnostettiin ensimmäisen kerran suomalaisella kaudella vuoden 1925 Ruotsin kuningasparin vierailua varten. Julkisivu on sisäänpäin kaareva, ja sen keskellä on rustikoitu, marmorikivien kehystämä portti. Krimin sodan pommitukset tuhosivat Kuninkaanportin laiturin ja osan portaita. 27 Parhaiten telakka-altaan ja sinne telakoidut laivat näkee telakan näköalatasanteelta, joka on merkitty opaskarttaan. Viimeisin restaurointityö valmistui linnoituksen 250-vuotisjuhlavuodeksi 1998. Suomenlinnan perustajan Augustin Ehrensvärdin suun. Porttia koristavat kerroslistat, soikeat ja pyöreät kivääriaukot sekä muistotaulut. Suomenlinnan kirkon tornissa toimii yhä sekä lentoettä laivaliikennettä palveleva majakka
Vanhojen laivojen korjaustoiminnasta vastaa Viaporin telakka ry, jonka tavoitteena on säilyttää vanhoihin purjelaivoihin ja niiden kunnostukseen liittyviä tietoja ja taitoja. Nykyään kuivatelakan isossa altaassa kunnostetaan puisia purjealuksia. 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa varustuksia kohennettiin. Vuoden 1747 valtiopäivillä syntyi päätös rakentaa keskuslinnoitus laivastotukikohtineen Helsinkiin ja saaristolinnoitus Loviisan edustalle Degerbyhyn. Linnoituksen sotilaallinen merkitys laski 1800-luvun myötä. Laajaa linnoitussuunnitelmaa oli supistettava jo muutama vuosi rakennustyön alkamisesta ja resurssit keskitettiin merilinnoituksen rakentamiseen. Suomenlinnassa asuu nykyään noin 800 ihmistä. Linnoitustyöt alkoivat seuraavana vuonna Helsingin edustalla sijaitsevilla Susiluodoilla, joille nykyinen Suomenlinna rakentui. Hallinnollisen keskuksen asemaa haluttiin korostaa myös arkkitehtonisin keinoin. Toisen maailmansodan jälkeen laivanrakennustoiminnasta vastasi Valmet Oy, joka valmisti aluksi sotakorvauslaivoja Neuvostoliittoon. Siellä voi nähdä puualuksia. Vuonna 1750 se sai nimekseen Sveaborg, joka suomeksi kääntyi Viaporiksi. Linnoituslaitteiden huolto ja uusiminen lyötiin laimin rahan puutteessa, ja Viapori ajautui huonoon kuntoon. Oma suosikkini telakka-alue Suomenlinnan telakka on Suomen vanhin ja yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista allastelakoista. Kuva: Arttu Kokkonen. Siirtyi Suomelle vuonna 1918 Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen jälkeisenä vuonna 1918 Viapori siirtyi Suomelle, ja linnoituksen nimi muutettiin toukokuussa 1918 itsenäisen Suomen mukaisesti Suomenlinnaksi, ja linnoitus liitettiin Suomen valtioon. Ruotsalaisten poistuttua Viapori siirtyi laivoineen ja linnoituslaitteineen Venäjän keisarikunnalle. Suomalaisella kaudella (1918–) telakalla toimi aluksi maamme ensimmäiset lentokoneet valmistanut Valtion lentokonetehdas. Ehrensvärdin haudan lisäksi aukiolla on nykyään entisessä Komendantintalossa sijaitseva Ehrensvärd-museo sekä asuintaloja. Se on samaa tarkoitusta varten aikanaan rakennettu, missä se toimii nytkin. Linnoitusvyöhyke laajeni Santahaminaan, Kuningassaareen ja Vallisaareen. Hiljalleen käynnistyivät myös pienimuotoiset kunnostustyöt ja saarille suuntautuva matkailu käynnistyi. Kuva: Aino Heininen. Telakkaa alettiin rakentaa vuonna 1750. Kuvassa asuintalo Vaasan Kasarmi. Suomenlinnassa on yli 350 asuntoa, joista pääosaa isännöi Suomenlinnan hoitokunta. Merilinnoituksen rakentaminen Helsingin edustan saarille 1700-luvun puolivälissä oli Ruotsin valtion mittavin rakennushanke. Rakennusten sijoittelu ja aukion kaarevat julkisivut saivat aikaan valeperspektiivin, joka lisäsi aukion juhlavuutta ja suuruutta. Linnoitukseen rakennettiin majoituskasarmeja sotilaille ja linnoitukseen valmistui Konstantin Tonin suunnittelema ortodoksinen varuskuntakirkko. Venäläiset arvostivat Viaporin linnoitusta, ja sen varalle tehtiin suuria suunnitelmia. Linnoitus ei koskaan täysin valmistunut, vaikka ensimmäisten suunnitelmien mukaan töiden piti olla ohi neljässä vuodessa. 1930-luvulla telakan sisäallasta käytettiin laivaston sukellusvenetukikohtana. Suuri Linnanpiha vaurioitui pahoin Krimin sodan pommituksessa vuonna 1855, mutta on yhä vaikuttava näky. – Oma suosikkini on telakkaalue. Linnoitukseen sijoitettiin pian puolustusvoimien eri yksiköitä, ja Suomenlinnasta tuli suomalainen varuskunta. Alueella toimii myös sepän paja, veneveistämö ja purjeneulomo. Venäläiset arvostivat Viaporin linnoitusta Viaporin linnoitus antautui toukokuussa 1808 Venäjän joukoille, ja samalla käynnistyi linnoituksen historiassa uusi vaihe. Viaporin linnoitustöiden aktiivinen vaihe päättyi reilun neljänkymmenen vuoden päästä alkamisestaan. Auringonnousu on kuvankaunis Suomenlinnassa. Jos käy oikeaan. Seuraavana vuonna Suomesta tuli Venäjän alainen autonominen suuriruhtinaskunta, mutta Viapori pysyi hallinnoltaan venäläisenä sotilaskohteena. Viaporin merkitys laski kuitenkin entisestään, lopulta se oli enää yksi linnoitus muiden venäläisten linnoitusten joukossa. nittelema Suuri Linnanpiha oli valmistuessaan 1760-luvulla koko linnoituksen pääaukio ja hallinnollinen keskus. 28 Suomenlinna kuului Ruotsille, Venäjälle ja Suomelle Suomenlinna on ollut historiansa aikana Suomen valtion tavoin Ruotsin, Venäjän ja lopulta Suomen alaisuudessa ja omistuksessa
Vaaleanpunaiseksi rapattu Rantakasarmi on linnoituksen venäläisellä kaudella rakennettu pääportti. Suomenlinna noudattaa Keski-Euroopassa kehitettyä bastionilinnoitusperinnettä. Päälaituri sijaitsee aivan Rantakasarmin edustalla. see Suomenlinnan pohjoisrantaa, johon HSL:n lautta tuo kävijät Kauppatorilta. Luetteloa pyritään tasapainottamaan siten, että aliedustetuilta maantieteellisiltä alueilta saataisiin enemmän kohteita. Linnoituksen puolustuslaitteet ja varustukset ovat alusta alkaen olleet myös hyötykäytössä esimerkiksi varastoina tai majoitustiloina. Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry perustettiin vuonna 2016. Yhdistelmäkohteita on muutamia kymmeniä. Suomessa on seitsemän maailmanperintökohdetta: Suomenlinnan lisäksi Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, Struven ketju sekä Merenkurkun saaristo. Sveaborg eli suomalaisittain Viapori liitettiin itsenäiseen Suomeen virallisesti 12.5.1918, jolloin itsenäisen Suomen lippu nostettiin ensimmäisen kerran salkoon Kustaanmiekalla, ja linnoituksen nimi muutettiin Suomenlinnaksi. Linnoituksen lähistöllä on myös kymmeniä historiallisia vedenalaislöytöjä. Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen maailmanperintökohteiden yhteistyön kehittäminen ja niiden vaikuttavuuden lisääminen. Rantakasarmi hallit. Nykyään Rantakasarmissa sijaitsee Suomenlinnan matkailuneuvonta, Ravintola Suomenlinnan Panimo ja panimon tilat, Helsingin taiteilijaseuran Galleria Rantakasarmi sekä Viaporin Deli & Café. Suomessa on yksi luonnonperintökohde ja kuusi kulttuuriperintökohdetta, joista yksi on Suomenlinna. Luonnonperintökohteita ovat muun muassa Grand Canyon ja Galápagossaaret. Suomenlinna on olennaisilta osiltaan autenttinen eli historiallisesti aito. Linnoituksen sydämessä sijaitseva kuivatelakka oli 1700-luvun tekniikan huippusaavutuksia. Alkuvuonna 2018 maailmanperintösopimuksen oli ratifioinut 193 maata. Suomenlinnan vankileiri oli toiseksi suurin siaikaan, voi nähdä laivojen ulostelakoinnin ja syksyllä sisääntelakoinnin. Jatsia ja puupurjeveneitä Suomenlinnassa vietetään merkkivuotta, sillä linnoituksen suomalainen kausi on kestänyt tänä vuonna 100 vuotta. 29 – Kehitämme Suomenlinnan matkailua suunnitelmallisesti samalla miettien, että olemme kaupunginosa, jossa asutaan ja tehdään töitä sekä vieraillaan, matkailuasiantuntija Milla Öystilä toteaa. Tilaisuuksissa on muisteltu satavuotisen historian lisäksi sadan vuoden takaista sisällissotaa ja vankileirejä. Tuolloin rakennuksessa oli viisi tornia sipulikupoleineen. Kuva: Suomenlinnan hoitokunta/Dorit Salutskij. Muutostöissä pääkupolin sipuli poistettiin, torni rakennettiin ulkoa nelikulmaiseksi ja pikkukupolien kannat jätettiin vesikaton alle. Niistä kulttuurikohteita on lähes 80 prosenttia ja luontokohteita noin 20 prosenttia. Koko linnoituksen historian ajan lippu on liehunut bastioni Zanderilla eteläisessä Suomenlinnassa Kustaanmiekalla. Se on ollut itselleni yksi mieleenpainuvimpia tapahtumia, Öystilä innostuu. Bastioni Zander rakennettiin vuosina 1748–50 osaksi neljän bastionin linnoitusketjua. Kulttuuriperintökohteita maailmalla ovat esimerkiksi Kiinan muuri, Ateenan Akropolis sekä Tallinnan vanha kaupunki. Suomenlinnan kirkko suosittu hääkirkko Suomenlinnan kirkko rakennettiin ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi vuonna 1854. Suomenlinnassa on nähtävissä useita merkittäviä sekä linnoitustekniikkaan että telakkarakentamiseen liittyviä historiallisia kehitysvaiheita. Bastionin muurit muodostuvat pääosin pystysuoriksi louhituista kallioseinämistä, joiden päälle on rakennettu 14 tykkiaukolla varustettu matala rintamuuri. Kirkon kryptaa vuokrataan pienimuotoisiin juhlatilaisuuksiin. Suomenlinnassa merkkivuosi on näkynyt muun muassa tapahtumina ja näyttelyinä, sarjana luentoja ja keskusteluja yleisötilaisuuksia. Näistä Merenkurkun saaristo on ainoa luonnonperintökohde, kaikki muut kuuluvat kulttuuriperintökohteisiin. Suomenlinnan kirkko on suosittu hääkirkko, ja siellä järjestetään lisäksi erilaisia tilaisuuksia ja konsertteja. Yhdistys edustaa Suomen kohteita kansallisella, pohjoismaisella ja muulla kansainvälisellä tasolla. Suomenlinna on pohjakaavaltaan epäsäännöllinen, kallioluodoille ja vaihtelevaan maastoon rakennettu bastionilinnoitus. Seinät rapattiin sileiksi. Kohteita on maailmassa yhteensä yli tuhat. Suomessa on seitsemän maailmanperintökohdetta Maailmanperintöluettelossa on kulttuuriperintökohteita, luonnonperintökohteita sekä näiden yhdistelmiä. Suomalaisen ajan alussa Helsingin eteläistä horisonttia hallitsevan rakennuksen ulkonäköä muutettiin ja siitä tehtiin luterilainen kirkko
Hoitoja käyttösuunnitelma tehdään yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kumppaneiden kanssa, joita ovat muun muassa Suomenlinnan asukkaat, yritykset, Helsingin kaupungin edustajat sekä urakoitsijat ja suunnittelijat. Merilinnoituksella on erityismerkitys edelleen asuttuna ja hoidettuna, elinvoimaisena kaupunginosana. – Kehitämme matkailua suunnitelmallisesti samalla miettien, että olemme kaupunginosa, jossa asutaan ja tehdään töitä sekä vieraillaan. Öystilä kertoo, että vuonna 2015 julkaistiin Suomenlinnan kestävän matkailun strategia, joka antaa suuntaviivat Suomenlinnan kehittämiselle kestävän matkailun kohteena ympäristölliset ja sosiaalis-kulttuuriset näkökohdat huomioiden. Vangeista joka kymmenes menehtyi nälkään ja sairauksiin. Kaikille avoimet verkostotapaamiset jatkuvat tänä keväänä. – Suomenlinnan suojelun ensimmäinen vaihe alkaa olla päättynyt. Kesäteatterissa meni Yksi lensi yli käenpesän -näytelmä. – Elokuun lopun perinteiseen Viapori Jazziin olen osallistunut useana vuonna. Kesällä pidettiin opastettuja kävelykierroksia, ja tykkisluuppi Dianan yleisöpurjehduksia. Viimeiset vangit poistuivat saarelta maaliskuussa 1919. Matkailussa luonto keskiössä Oman erityispiirteensä Suomenlinnan linnoitukselle antaa sen merkitys kolmen valtion – Ruotsin, Venäjän ja Suomen – puolustuksessa. Avovankila on ollut ja on edelleen maailmanperintökohteelle tärkeä niin, että linnoitusta voidaan kunnostaa ja kunnostustöitä tehdä yhteistyössä, Öystilä kiittelee. Suomenlinna kirkossa oli keskipäivän musiikkihetkiä. Nyt on aika pohtia, miten ja kenen kanssa suunnitellaan Suomenlinnan kestävää tulevaisuutta. Vankileirin aikana punaisia teloitettiin. Se on Suomenlinnan puitteisiin kokoluokaltaan sopiva ja yllättävä tapahtuma ohjelmistoltaan. Haasteena on hallita matkailun vaikutuksia ja sen tuomia erilaisia hyötyjä tasapainoisesti. – Avovankila mainitaan ja asiaa käsitellään opastetuilla kierroksilla. Tavoitteena ei ole vain saada lisää kävijöitä, vaan meillä on monenlaisia muitakin tavoitteita, Öystilä korostaa. – Matkailu on yksi kasvavista trendeistä. Nyt tehtävä Hoitoja käyttösuunnitelma on linkki Suomenlinnan hoidon pitkässä ketjussa. Merkkivuoden näyttelyitä on useita, kuten Venäläinen Viapori –verkkonäyttely, Riitta Nelimarkan näyttely, Valokuvanäyttely: Suomenlinnan vankileiri 1918 – 1919. Tärkeää on Öystilän mielestä lisätä ja kehittää verkostomaista toimintaa Suomenlinna hyväksi sekä välittää kävijöille viestiä siitä, mikä arvokas kohde Suomenlinna on historioineen ja arvoineen. Haluamme hoitaa kokonaisuutta yhdessä. Vuonna 2019 prosessi jatkuu toimintasuunnitelmavaiheeseen. Suunnitelma on yhteinen prosessi, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2018. 30 Suomenlinnaa hoidetaan suunnitelmallisesti Suomenlinnan hoitokunta on käynnistänyt Suomenlinnan hoitoja käyttösuunnitelmatyön. Linnoituksen rakennukset ja ympäristö vaativat jatkuvaa hoitoa ja resursseja sekä tiloihin sopivia käyttöratkaisuja, Ahoniemi kuvailee. Kansalaissodan päätyttyä Suomenlinnan vankileirille koottiin yhteensä 8 000 vankia, punakaartilaista tai punaiseksi epäiltyä. Puupurjeveneiden kilpailu Viaporin tuoppi elokuun puolessa välissä on näyttävä tapahtuma, Öystilä mainitsee. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Suomenlinnan hoitokunta. Matkailun kehittäminen Suomenlinnassa on monipuolinen paletti, jossa ympäristön ja luonnon kestävyys on kaiken keskiössä. Merkittävimmät sisällöt suunnitelmassa ovat suojelu ja hoito, uskottavuus, voimavarat ja osaaminen, viestintä sekä yhteisöt. sällissodan seurauksena Suomeen perustetuista vankileireistä. Nyt on aika pohtia, miten ja kenen kanssa suunnitellaan Suomenlinnan kestävää tulevaisuutta. – Suomenlinnan suojelun ensimmäinen vaihe alkaa olla päättynyt. Projektipäällikkö Anu Ahoniemi Suomenlinnan hoitokunnasta painottaa, että kestävyys on läpileikkaava teema suunnitelmassa. Siinä huomioidaan aiemmat Suomenlinnan hoitoa ja käyttöä linjaavat suunnitelmat sekä yhteiskunnan muuttuminen. Ammattitaitoisesti restauroitu, elinvoimainen Suomenlinna kiinnostaa maailmanlaajuisesti ja tuo koko metropolialueelle talousvaikutuksia ja hyvinvointia, Ahoniemi jatkaa. Suomenlinnan vankileirillä kuolleet vietiin haudattaviksi Santahaminaan. Suunnitelmassa linjataan Suomenlinnan tulevaisuuden näkymiä noin 40 vuodeksi
Resurssien puute hidasti hankkeen etenemistä. S uomen ensimmäinen perinteinen japanilainen teehuone sijaitsee Suomenlinnan Susisaaressa, bastioni Hyveen punatiilisessä kasematissa eli historiallisen linnoituksen tähystysja ampumapaikassa. Työpiirrosten valmistuttua kasematti varustettiin työpajaksi ja rakennusmateriaali hankittiin suurimmaksi osaksi sponsoroituna. Teehuone ”Hyveiden maja” vihittiin käyttöön kesäkuussa 2004. Suomen Chadô Urasenke Tankokai yhdistys ry on vastannut käytännössä teehuoneen rakentamisesta. Runko suomalaisesta männystä Rakentaminen alkoi edistyä, kun yhdistys vuokrasi erillisen työskentelytilan silloisen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n tukikohdasta Helsingin Kivikosta, ja muutti työpajan Suomenlinnasta sinne. Teehuonetta rakensivat päätoimisesti kirvesmies Reijo Rajala ja muotoilija Otso Koski. Teehuoneen kantava runkorakenne on tehty suomalaisesta männystä. Se muodostuu pääosin japanilaisin käsityökaluin työstetyistä pilareista ja palkeista, jotka on liitetty toisiinsa vanhalla japanilaisella puuliitostekniikalla. Japanilaisen teetaiteen opettaja Minna Rajala ja kirvesmies Reijo Rajala ovat suunnitelleet tilat. Teehuone on ensimmäinen konkreettinen esimerkki perinteisestä japanilaisesta teehuoneeli sukiya -arkkitehtuurista, ja sen mukaisesta puurakennustaidosta Suomessa. Kuva: Esko Jämsä. Japanilaisten elementtien rinnalla on käytetty suomalaisia materiaaleja, mikä myös tekee tilasta erityisen. Suomenlinnan teehuone syntyi suomalais-japanilaisena yhteistyönä maiden välisen kulttuurivaihtosopimuksen tuloksena. Aloitteen tekivät suomalaiset chadôn opiskelijat, jotka tarvitsivat asianmukaisen opiskelutilan Helsinkiin. Teen ääreen rauhoittumisen lisäksi teehuoneessa opiskellaan japanilaista teetaidetta eli chadôa, jota harjoitetaan perinteisten muotojen mukaisissa teetilaisuuksissa. Kulttuuri . Suomenlinnan tyyni ja ajaton tunnelma tukee teehuoneessa tapahtuvaa toimintaa. Kasematti on kooltaan noin 50 neliötä. 31 . Suomenlinnan teehuone on yhdistelmä siroa japanilaista puurakennetta ja kaariholvattua merilinnoitusta. Suunnittelussa on saatu arvokasta apua japanilaisilta asiantuntijoilta. Suomenlinnan teehuoneessa yhdistyy siro japanilainen puurakentaminen ja kaariholvattu merilinnoitus Hyveiden maja Suomenlinnan japanilaisessa teehuoneessa Teeseremonia etenee tarkan kaavan mukaan. Apuna heillä oli japanilaisia kirvesmiehiä. Teehuoneen rungon osat viimeisteltiin Kivikon työtilassa, ja valmiit osat kuljetettiin Suomenlinnan kasemattiin, missä runkorakenne pystytettiin. Se. Varsinainen rakennustyö aloitettiin kesällä 2002 vapaaehtoistyönä
Teehuoneella on käyttöarvoa pitkälle tulevaisuuteen. Teehuonearkkitehtuurin ihanteet leimaavat Japanissa kaikkea asuinarkkitehtuuria. Kuva: Esko Jämsä. Laaja-alaisena kulttuurimuotona teetaiteella on paljon annettavaa eri alojen asiantuntijoille ruokaja tapakulttuurista arkkitehtuuriin. Teetilaisuus on kahden tai useamman ihmisen kohtaaminen, jossa korostuvat läheisyys, harmonia ja kunnioitus kanssaihmistä kohtaan. Vaikka chadô onkin perijapanilainen kulttuurimuoto, on sen harjoittaminen viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana levinnyt eri puolille maailmaa ja paikallistunut. – Yhteistyö muun muassa Japanin suurlähetystön, Japaniystävyysja kulttuuriseurojen, museoiden ja oppilaitosten sekä ulkomailla olevien Urasenkekoulukunnan osastojen kanssa on vilkasta. Japanissa on teehuoneita, jotka ovat olleet käytössä satoja vuosia. Tila soveltuu hyvin muun muassa eri oppilaitosten, kulttuuriyhteisöjen ja yritysten koulutus-, edustusja virkistystarkoituksiin. Yhdistys pitää yllä teehuonetta Suomen Chado Urasenke Tankokai yhdistys perustettiin vuonna 1987 Turussa. Rikyûn kuoleman jälkeen hänen teetaiteen perintönsä jakautui hänen tyttärensä pojan poikien kesken kolmeen koulukuntaan: Omotesenke, Urasenke ja Mushanokôjisenke. Vieraat istuvat omalle tatamilleen. Isännän tatamimatolla lämpiää teevesi valurautaisessa kattilassa tulipesän yllä. on samalla kertaa sekä japanilainen että suomalainen teehuone. Useimmat japanilaiset, vaikka eivät olisi sitä harrastaneetkaan, näkevät chadÔssa yhdistyvän japanilaisen kulttuurin ja perinteen parhaiden osa-alueiden. Teehuoneella käy myös paljon japanilaisia ryhmiä. Chadô, ”teen tie”, on perinteinen japanilainen kulttuurimuoto, joka tunnetaan länsimaissa myös nimellä teeseremonia. – Tärkein teehuoneen toimintamuoto on varmasti opetus, joka koostuu käytännön harjoituksista ja teoreettisemmista luennoista. Chadôn harjoittajat sitoutuvat perinteisesti yhden koulukunnan oppiin. Koska harmonia ympäristön kanssa kuuluu chadôn ideaaleihin, siihen voi liittää hienovaraisesti suomalaista perinnettä, tapoja, tunnelmia ja esineistöä. Suomen Chado Urasenke Tankokai yhdistys ylläpitää teehuonetta ja järjestää siellä sekä joissain muissa kaupungeissa Suomessa opetusta ja tilaisuuksia. – Se puolestaan on mahdollistanut opiskelun ja erilaisten tilaisuuksien järjestämisen aiempaa monipuolisemmin. Monet opiskelevat sitä kouluissa, yliopistoissa, työpaikoilla, kulttuurikeskuksissa ja erilaisissa harrastusryhmissä. Yksityisille ryhmille järjestetään tilauksesta teetilaisuuksia ja teehuoneen esittelyjä. – Tämä ei tarkoita sitä, että jokainen japanilainen on sitä opiskellut, mutta selvästi suosio on jälleen nousussa. Opetusta ja teetilaisuuksia Teehuone mahdollistaa Suomen Chadô Urasenke Tankokai yhdistys ry:n jäsenten Japanissa hankkiman tietotaidon ylläpidon sekä taidemuodon jatko-opiskelun Suomessa. Teetilaisuus etenee ennalta määrätyn muodon mukaisesti ja siinä noudatetaan tarkkaa teenvalmistustapaa (temae), joita on useita erilaisia. Chadô muotoutui omaksi taiteekseen, ”tieksi” (dô) 1400-1500-lukujen aikana, ja sillä on merkittävä asema Japanin kulttuurihistoriassa. Suomen Chado Urasenke Tankokai yhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa kertoo, että ChadÔ on elävä ja koko ajan myös uudistuva taidemuoto. Molemminpuolisia vierailuja on ollut Euroopassa muun muassa Ruotsin, Puolan ja Venäjän suuntiin. Isäntä saapuu mizuya -valmistelutilasta, tervehtii ovella vieraitaan kumartaen ja toivottaa heidät tervetulleiksi yhteiseen teehetkeen. Säännöllisesti pidetään myös luentotilaisuuksia, ruoanvalmistuskursseja, opetusta kimonon pukemisessa, keramiikkatyöpajoja ynnä muuta. Kiotossa vähintään vuoden Urasenken oppilaitoksessa opiskelleita on yli 30, ja valmistuneita opettajiakin Suomessa seitsemän. Japanilainen teehuone on rakennettu ja sisustettu taiten suomalais-japanilaisena yhteistyönä. 1500-luvulta 1800-luvulle chadÔ oli hyvin yläluokkaista ja erityisesti miesten ajanvietettä. – Joillekin se on sosiaalista ajanvietettä, toisille taas enemmän mietiskelyä tai väylä kanavoida omaa luovuuttaan. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Suomenlinnan hoitokunta. Teetaiteen keskeisimmät ajatukset kiteytyvät teemestari Sen Rikyûn (1522-1591) elämän työhön. 1900-luvulla sen suosio kasvoi naisten keskuudessa, ja ajateltiin jopa kaikille avioon aikoville naisille olevan välttämätöntä tuntea sen perusteet. Tampereella toimii oma aktiivinen ryhmänsä, joka kuuluu yhdistykseen. Yhdistyksellä on toista sataa jäsentä. Suomessa lienee asukaslukuun nähden maailmassa eniten päätoimisesti teetaidetta opiskelleita, Elomaa kertoo. Teehuoneeseen on ripustettu kirjoituskäärö ja asetettu kukka maljakkoon. Alku oli Elomaan mukaan hyvin vaatimatonta, ja omat haasteensa toivat pysyvien tilojen puute ja vähäinen välineistö. Koulukunnan korkeampia opettajia käy Suomessa muutaman kerran vuodessa erityisesti Pariisista, Elomaa kertoo. Nykyään tällaista sosiaalista painetta ei ole ja ihmiset ovat löytäneet uusia näkökulmia sen harjoittamiseen, Elomaa kertoo. Chadôn keskeisimmän sisällön voi tiivistää neljään käsitteeseen: harmonia, kunnioitus, puhtaus ja tyyneys. 32 Chadó-seremonia perustuu harmoniaan Saapuessaan teetilaisuuteen vieraat jättävät kengät ja ulkovaatteet genkan-eteistilaan, nousevat käytävän puulattialle, ja istuvat shoji -liukuoven eteen, joka on raollaan kutsuen avaamaan sen. – Koska harmonia ympäristön kanssa kuuluu chadôn ideaaleihin, siihen voi liittää hienovaraisesti suomalaista perinnettä, tapoja, tunnelmia ja esineistöä. ChadÔn opettajat ovat yhteiskunnassa arvostettuja, ja tämä on tarjonnut merkittävän mahdollisuuden myös naisten emansipaatiolle. Suomessa vieraileville japanilaisille tila voi toimia vastaavasti suomalaisen teetaiteen ja kulttuurin esittelyfoorumina. Teehuoneen valmistuttua vuonna 2004 yhdistys sai pysyvän toimitilan. Näistä suurin on Urasenke. Sen lisäksi on säännöllisesti sekä muodollisia chaji-teetilaisuuksia että vapaamuotoisempia chakai-tilaisuuksia, joiden teemat vaihtelevat vuodenaikojen ja vuotuisjuhlien mukaan, Suomen Chado Urasenke Tankokai yhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa kertoo. Opetusta järjestetään teehuoneella parina päivänä viikossa. Kevyt santelipuun tuoksu leijailee teehuoneessa ja katse kiinnittyy tokonoma -alkoviin
Vastuukysymys on merkityksellinen Ihmistä ei voi eikä saa manipuloida, vaan hänelle näytetään mahdollisuuksia, työvälineitä ja voimavaroja, joita ei ehkä ole vielä käytetty ja joilla hänen olisi helpompaa päästä eteenpäin. Usein on syytä nähdä fyysisten asioiden taakse ja katsoa tilannetta henkisyyden kautta. Selvänäkijä, meedio ja henkisen kasvun kouluttaja Kirsi Gren käsittelee palstallaan nykyistä henkisyyttä universaalisti . Ihmisen kuuluu tehdä itse elämänsä ratkaisut, mutta niiden tekemiseen on tärkeää saada tukea ja opastusta. Tässä työssä on tärkeää olla tarkkana siitä, ettei sotke omia mielipiteitään ja ajatuksiaan kanavointiin. Auttaminen eteenpäin henkisen kasvun tiellä on myös yksi tärkeä tehtävä. pohtien. Ihminen ei välttämättä ymmärrä kaikkea sitä, mitä hänellä jo on käytettävissä ja asiaan tuodaan uudenlaista inspiraatiota ja uskoa. . Olennaista on vastuullisuus. Myös ihmissuhteissa on välillä tilanteita, joihin kaipaa ymmärrystä ja tietoa. Toki myös parantavien energioiden välittäjänä. www.aurinkohoitola.fi. Tai tarvitaan vahvistusta omille ajatuksille ja sille intuitiolle, joka mahdollisesti on jo tullut, mutta johon ei vielä ole uskaltanut luottaa. Se mitä kullekin tarvitaan, on viestiä hänen oman opastuksensa kautta. Luottamus on tärkeä Hankalat tilanteet, varsinkin pitkäaikaiset, ovat vieneet voimia ja alentaneet energiaa, Selvänäkijän työssä on tärkeää olla tarkkana siitä, ettei sotke omia mielipiteitään ja ajatuksiaan kanavointiin. Kirsin työstä netissä: . Opastuksen alla on useimmiten käytännön asioita, kuten työ, talous, erilaiset projektit, terveys ja rakkaus. Selvänäkijä toimii vain kanavana. 33 Uskon ja luottamuksen asioita S elvänäkijän puoleen käännytään yleensä, kun ollaan tienhaarassa tai elämänmuutoksessa. Toki myös parantavien energioiden välittäjänä. Olla tienviittana vahvistamassa reittien valinnoissa. Selvänäkijä toimii vain kanavana. Pyydetään myös tietoa tapahtuneista tai menneistä elämistä, jotta ne voi paremmin ymmärtää ja päästää irti
Keskityn ottamaan viestit asiakkaan energiakentässä olevan opastuksen kautta. Sen jälkeen aukeaa ymmärrys kokonaisuuden voimasta. Kuinka yhdistymällä sydämellisesti toisiimme, saamme aikaan kokonaisuutta kantavan suuren sydänten piirin, jonka energia puhdistaa pois pahuutta ja opastaa elämään suuremmassa suvaitsevaisuudessa. Siinä luottamuksessa olen siitä saakka itse elänyt ja työtäni tehnyt. Vaikka keskustelun alla on edelleenkin elämän perusasioita, niin on mukaan tullut yhä enemmän maailman muuttuvien energioiden aiheita. Aika pian tuli minullekin se vaihe, jossa en enää epäillyt, sillä tiesin, että jos ikinä mihinkään voin luottaa niin juuri siihen, että korkeimman rakkaus minua opastaa. Kaikki kehittyy, niin myös henkisyyden työvälineet ja tarpeet. Ihmisten tarpeet muuttuvat ja opastuksen alla olevat asiat tuntuvat vaihtelevan kollektiivisen maailmantilanteen ja sen kehityksen mukaan. Lisäksi saattaa olla jo aiemmin henkimaailmaan siirtyneitä sukulaisia tai ystäviä, jotka haluavat edelleen auttaa tuomalla viestejään kanavan kautta. Kyseenalaistetaan ja vedotaan järkeen, mutta sen sijaan harvoin havainnoidaan kuinka kyseinen ihminen uskoaan vahvistettuaan voi. Yhdessä luomme kanavointitilanteeseen rakkaudellisen valoenergian, jonka suojissa voi turvallisin mielin tehdä kanavoinnin. Ympärillä oleva elämä ja ympäristö elää. Hyvä ystävä haluaa toiselle parasta, vaikkei itse asiaa samalla näkökulmalla katselisikaan. Aion olla käytettävissä niin kauan kuin palvelustani kanavana tarvitaan. Muutos lähtee ensin yksilöstä ja hänen omaan elämäänsä tekemistä muutoksista. Lähde kuitenkin ruokkii kanavaansa eli voimaa tulee myös kanavalle hänen tehdessään auttamistyötään. Tieto välittyy hänen opastajiltaan ja hänen oman korkeimman viisautensa kautta. Korkeimman valon voimaverkossa Usko siitä, että on korkeimman valon ja rak– Suvaitsevaisuus on avain ja alku uudenlaisen ihmiskunnan kehittymiseen: ollaksemme parempia ihmisiä toisillemme.. Jouduin katsomaan omaa energiaani, elämääni ja tehtäviäni hyvinkin tarkkaan. Suvaitsevaisuus on avain ja alku On hyvä huomata sekin, että kussakin elämänajassa tuntuu olevan erilaisia tarpeita. Yksi kestoaiheista opastuksissa on ollut ihmisen sydämen avaaminen rakkauden vastaanottamiseen. On tärkeää päättää luottaa, kävi miten kävi, sillä tilanteen pyörteissä siunauksia ei välttämättä havaitse. Jokainen kerta vahvistaa eteenpäin. Ystäville luulisi olevan tärkeää huomata, kuinka uskossa eläminen on tehnyt onnellisemmaksi, tasapainoisemmaksi ja hyvinvoivaksi. Aloittaessani kanavointityöni koin epävarmuutta siitä, kuinka minä, tavallinen ihminen, voin toimia korkeimman avun kanavana. Usko ja luottamus ovat minullakin se kantava voima, joka avaa viestinnän ja parantavan energian välittämisen. Askelmaakaan en niistä antaisi pois. Siitä johtuen, tein valintoja elämäni suhteen, jotta oma energiani olisi riittävän korkea ja puhdas. Teen kanavointityöni pitkälti energialukemisen kautta. Pyydän jokaiseen kanavointiin korkeimman valon ja rakkauden parantavan energian suojan ja siunauksen; ja voin luottaa siihen, että kanavoinnissa välittyy vain oikeat ja tarkoituksenmukaiset viestit. Kun tarkastelen elämänvalintojani, voin todeta jokaisen puoltaneen paikkaansa ja tehneen minulle uusia, vahvoja voimapuita, joita pitkin taivaltaa. Piti vain uskaltaa hypätä rakentamaan uudenlaista elämäänsä määrätietoisesti ja kaikella luottamuksella. Askelmaakaan en antaisi pois Aikanaan, aloittaessani kanavointityöni, kävin prosessin itseni kanssa – kuten varmasti jokainen, joka kanavointityöhön lähtee. Sen ei välttämättä tarvitse liittyä uskontoon, mutta henkilökohtaiseen tuntemukseen siitä, että on olemassa korkein rakkaudellinen lähde, josta voimaa voi loppumattomasti ammentaa. Kanavan on hyvä olla joustava ja ihmisen arjessa mukana oleva. jolloin usko omiin mahdollisuuksiin vähenee kuin myös luottamus siihen, että saa tarvittavan avun, eikä tarvitse pärjätä yksin. Siihenkin tarvitaan luottamusta, että ymmärrys asiaan tulee aina lopulta laskeutumaan. Enkelit ovat yleensä lähin opastajaryhmä, jonka kautta opastusta tulee. Suvaitsevaisuus on avain ja alku uudenlaisen ihmiskunnan kehittymiseen: ollaksemme parempia ihmisiä toisillemme. Mitä usko on, on varmasti jokaiselle hänen korkein valolähteensä. Oivallukset tulevat useimmiten vasta jälkikäteen. Ne muutokset toivat mukanaan pelkkää positiivista voimaa ja kaikkea hyvää. Oppilaat ja asiakkaat toivovat itselleen entistä vahvempaa luottamusta ja uskoa. 34 kauden voimaverkossa on tärkeää. Sitäkin saatetaan koetella, jos ei muuten niin ainakin muiden ihmisten taholta. Silloin puhutaan joistakin luopumisista, mutta ennen kaikkea uusien, valoisien asioiden saamisesta elämään. Palautteet ja pienimmätkin kokemukset siitä, että on voinut olla avuksi toiselle vievät eteenpäin. Sanon siihen, että se on harjoituslaji. Myös keho ja tunnekenttä viestittävät asioita, joita on hyvä nostaa esiin keskustelussa
Enkelin apua voi ja saa pyytää, he auttavat meitä hyvin mielellään. Hoitotyö ei enää tuonut minulle sitä iloa, mitä se oli ensin tuonut. Usein sanotaan, että pitää pyrkiä unelmia kohti, ja ihminen on onnellinen, jos saa elää unelmaelämää. Apuvoimina toimivat Enkelit, mutta myös muita Valoauttajia on ympärillä. Hoidoissa saattoi tulla joku entinen elämä, rajan taakse siirtynyt läheinen, parantuminen sairaudesta sekä tulevaa. Pari vuotta meni, kunnes alkoi tuntua siltä, että en jaksa. . Täysin hullua ajatuksena! Se oli minulle selvä merkki, että hoidot ovat omalta osaltani ohi ainakin toistaiseksi ja on aika siirtyä tekemään jotakin muuta. Pikkulinnut pyrähtelevät oksalta toiselle. Kun hän oli saavuttanut kaiken, mistä oli unelmoinut, hän oli esiintyessä nähnyt itsensä sisälle. Katselen järven tyyntä pintaa ja kaunista maisemaa. Ole se, mikä olet. Hän ajoi parin sadan kilometrin päästä varta vasten hoitolaan. palstallaan erilaisia kokemuksia Enkeleistä sekä kaikkea muuta mielenkiintoista taivaan ja maan välillä. Toisen unelmaelämä voi olla se, että on valtavan rikas ja saa kaiken, minkä haluaa. Selvänäkijän työssä näkee usein henkilön sielutietoisuuteen ja sen valtavan kauneuden, mikä ihmisten sydämessä on. . Vuokrasin uudet tilat ja jatkoin. Irtisanoin hoitotilat, kun en pystynyt enää tekemään hoitoja. Henkinen ohjaus on niin ihmeellistä, aikansa kutakin, kuten sanonta kuuluu. Siitä alkoi valtava tiedon etsiminen niin kirjojen lukemisella kuin käynnit meediolla ja selvänäkijällä. . Töihin lähteminen ei tuonut enää sitä iloa, mitä se oli aiemmin tuonut. . . Mutta usein kiireinen arki ja monet muut syyt ovat omalla tavalla esteenä tai jarruna sekä pelkona oman ydinminän löytymiselle. Me olemme kaikki henkisiä. Kaksi joutsenta lipuu hiljalleen tyyntä veden pintaa. Katsoin pari päivää sitten ohjelman puoli seitsemän, jossa Kirsi Ranto kertoi elämästään. Pohdin, tarvitaanko aina tai ainakin useimmiten joku asia tapahtuvaksi, että heräämme omaan henkisyyteen. Askel askeleelta etenin omaa polkuani siihen, mitä olen tänään. Arki pyöri kodin ja työpaikan väliä. Onko unelmaelämä se oikea vaihtoehto. Mikä on se unelmaelämä, jota halutaan elää. Kerran eräs mieshenkilö soitti ja sanoi, että hän haluaa varata minulle selvänäköajan. . Enkelit ovat rakkaudellista energiaa, mutta ne voivat ottaa myös jonkin hahmon, millä ilmentää itseään. Meillä jokaisella on oma sydämenviisaus, joka ohjaa polkuamme. Huhtikuun 20. Unelmaa kohti myös oli kova into edetä. Neljä joutsenta lentää järven yllä – tähän on hyvä lopettaa. Päätös oli minulle helppo. . . Hiljenny kuuntelemaan sydämesi viisautta ja sen ohjausta. Siinä välissä oli lähes vuoden tauko selän takia. Energiahoitajana hoidin asiakkaita, ja palaute oli ihanaa. Vaikka hän oli saavuttanut oman unelmansa, hän ei ollut enää onnellinen, ja omalla tavallaan hän voi pahoin. Kun hän astui sisään hoitohuoneeseen, hän totesi: Olet ihan selvänäkijän näköinen! Niin tein elämäni ensimmäisen livetulkinnan! Uskon, että tämä mies lähetettiin luokseni sitä varten, että uskallan siirtyä tekemään työtä, joka on niin tarkoitettu. Mietin elämääni; mitkä asiat ovat minut johdattaneet juuri tähän hetkeen ja elämäntilanteeseen. Leena Katriina jakaa Enkeli-ikkuna . Oli mahtava tunne, kun sain tehdä sellaista työtä, joka ei tuntunut edes työltä. Lukuisat ihanat asiakkaat ja kohtaamiset sekä keskustelut olivat jotain upeaa. päivä 2002 oli oman elämäni pysäyttävä päivä. stun kesämökin terassilla. Ne ovat vapaita, vapaat kaikesta siitä, mistä me ihmiset emme valitettavasti kaikki ole. Oma henkinen herääminen alkoi 2002 tyttäreni kuoleman jälkeen. 35 . Mutta onko unelmaa olla rikas, jos itsellä on sisäinen pahaolo. Yritin selittää hänelle, että en tee tulkintoja kuin ainoastaan hoidon yhteydessä, mutta hän ei antanut periksi. Hän oli tiennyt sen pienestä lapsesta saakka. Se oli itselleni jotenkin turvallista tehdä niin. Sisin oli ollut täysin musta. Kuuntelin, kun Kirsi Ranto kertoi, että hänen unelmansa oli tulla laulajaksi. Vuoden sisällä sain tiedon, että minulle avataan henkisiä lahjoja. Sitä ennen elin normaalia elämää neljän lapsen äitinä. . Kahdeksan vuotta meni hoitoja tehdessä. Uskalla olla oma itsesi!. Mutta vielä kerran täytyi yrittää. Hoitojen aikana tein asiakkaille myös selvänäkötulkintoja. Tyhjyyden tunne sisällä voi johtua siitä, että oma henkisyys ei ole vielä löytynyt. Jäin odottamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sitä ei kerrottu, mitä ne ovat. Voimme kiireisen arjen keskellä hiljentyä kuuntelemaan oman sydämemme viisautta. Irtisanoin hoitolan tilat. Luota siihen, että enkeli on vierelläsi aina ja joka hetki. Otin tiedon kiitollisena vastaan. . Hän kertoi, että hänellä ei ole enää mitään annettavaa yleisölle. Enkelit kulkevat alati vierellämme, vaikka useat eivät ehkä niin koe. Luonto on vielä vihreää, vaikka välillä keltaiset koivunlehdet leijailevat maahan. Minuun voi olla yhteydessä, jos haluat selvänäkötulkinnan tai henkistä ohjausta omalla polullasi, yhteystiedot löytyvät tämän lehden ilmoitusosastolta Palvelemme sinua Kultasiivet Leena Katriina! Enkeliterveisin Leena Katriina Selvänäkijä Enkelin viesti tähän hetkeen Rakkaus sydämessä on valtava valonvoima, joka ohjaa sinua omalla polullasi. Enkeli-ikkuna . Aloin toivomaan, että puhelin ei soi, eikä kukaan varaa aikaa hoitoon. Sydämesi kertoo sinulle tiedon ja totuuden ja sen, mikä juuri sinä olet. Kodissamme tapahtui monia, ei järjellä selitettäviä asioita. Siitä alkoi hänen henkinen tiensä
Kaupunkikuva muuttuu ja palvelut karkaavat nettiin. Kivijalkakauppojen kuolemasta on kohistu vuosia. 36 Yrittäjä Sanna Komaro uskoo kivijalkakaupan taikaan Herttala houkuttelee hypistelemään Yrittäjät Sanna Komaro ja Etta Hintikka uskovat, että yrittäminen kannattaa, kun työtä tekee suurella sydämellä. Kuva: Sanna Kostamo / Visual Friday. Miksi lähteä lampsimaan räntäsateeseen ja tunkea itsensä ahtaisiin sovituskoppeihin hikoilemaan, kun sen unelmien mekonverhot-kengät-kukkaruukun-pomppulinnan-idätysastian voi hankkia kotiovelle parilla älypuhelimen näpäytyksellä?
ja miettii niitä juhlia, joita varten löytyi ihana pusero. Halusimme luoda monipuolisen konseptin ja katsoa, miten kokonaisuus alkaa muodostua, Komaro kertoo. Tekee mieli ihan vähän raottaa käärettä ja vilkaista – kyllä, on se yhtä kauniin värinen tässäkin valossa! Kiitollinen jokaisesta asiakkaasta Yrittäjä Sanna Komaro uskoo vakaasti kivijalkaputiikkien taikaan. Joka nurkassa huomaa jotain uutta jännää ja ihanaa. – Jos kivijalkakauppa haluaa menestyä, on panostettava ihmisten kohtaamiseen ja oltava kiitollinen jokaisesta asiakkaasta, joka ovesta tulee sisään. Sisustusja lahjatavarakauppa Herttala syntyi luottamuksesta siihen, että jos itse asiakkaana kaipaa omia arvoja vastaavan tuotevalikoiman lisäksi henkilökohtaista palvelua ja mukavaa tunnelmaa, maailmassa täytyy olla muitakin ihmisiä, joille asia on tärkeä. Asiakaskuntaan kuuluu paljon paikallisia, mutta myös ohikulkumatkalla olevia asiakkaita piipahtaa puodissa päivittäin. 37 Yrittäjä Sanna Komaro uskoo kivijalkakaupan taikaan Herttala houkuttelee hypistelemään Herttala toimii paikallisten taiteilijoiden myyntinäyttelytilana. Sitä tunnetta, kun tiskillä maksaessa huomaa pajukorissa vielä alennushintaisia käsin tehtyjä avaimenperiä, jollainen olisi kyllä kiva yllätys kaverille ja päättää sittenkin ottaa vielä senkin. Herttalan tiloissa on kampaamoksi ja kauneushoitolaksi muuntuva tila, jota vuokrataan muille yrittäjille. Kivijalkakauppa jää asiakkaiden mieleen tunnelmallaan, netissä on paljon hankalampaa erottua ja olla persoonallinen, Komaro pohtii. Tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa luonnonkosmetiikkaa, kotimaisia lastenvaatteita, paikallisia herkkuja, pientuottajien sisustustarvikkeita, leikkokukkia, käsintehtyjä koruja ja second hand -vaatteita. Voiko shoppailu kotisohvalla korvata sitä tunnetta, kun oven päälle ripustettu kello helähtää, nenään kantautuu tuoreiden kukkien ja lattiavahan tuoksu, herttainen myyjä huikkaa hymyillen hein ja sormet haparoivat hypistelemään täyteläistä tylliä, pehmeää pellavaa, kauniisiin riveihin järjestettyjä kuppeja ja kippoja. Sitä, kun myyjä käärii ostokset paperipussiin ja sitoo päälle rusetin, sanoo kiitos ja ole hyvä ja toivottaa tervetulleeksi toistekin. Saman katon alta löytyy vielä monipuolisesti kauneusja tyylipalveluita, joita toteutamme yhdessä muiden paikallisten yrittäjien kanssa. Aito intohimo kaiken perusta Herttala on toiminut Jyväskylän Vaajakoskella noin 1,5 vuotta. Herttalassa kiteytyy Komaron ja hänen liikekumppaninsa ja ystävänsä Etta Hintikan intohimo kauneuteen, aitouteen ja kestävyyteen. M utta kuolevatko putiikit todella. Yrittäjä Sanna Komaro uskoo, että putiikin pitäminen kannattaa, jos työtä tekee puhtaalla sydämellä ja suurella intohimolla. Liisa Kuuselan modernit, raikkaat taulut sopivat myymälän tunnelmaan. Ja kun ostosreissun jälkeen istahtaa kahvilaan, asettaa kassin tuolille. Tuotteet on aseteltu tyylikkäästi, mutta luontevan rennosti rekkeihin, pöydille ja hyllyille. Kauniit pakkaukset ja somat kuosit kutsuvat hypistelemään. – Myymälän lisäksi olennainen osa Herttalan toimintaa on erilaiset kurssit ja tapahtumat, joita järjestämme säännöllisesti muutaman kerran kuukaudessa
Ensin perhe, sitten työ Komaro jatkaa, että Herttalaa ei ole missään vaiheessa pyöritetty euron kuvat silmissä pyörien. Liiketoiminnan kannalta tuntuu isolta riskiltä perustaa erikoistavarakauppa kauas kaupungin keskustasta ja ostoskeskittymistä, joissa isot asiakasvirrat vyöryvät, mutta Herttalan väki uskoo, että erottuminen massasta voi olla jopa helpompaa sivummalla. Liikekasvun vaihe saattaa tulla joskus myöhemmin, mutta nyt toimimme näin. Kaunis sisustus ja viihtyisä tunnelma ovat menestyvän kivijalkakaupan valtteja. Alkuun teimme esimerkiksi tietoisen valinnan pitää putiikkia auki vain neljänä päivänä viikossa, että meillä olisi enemmän aikaa olla lastemme kanssa. Se tekee elämästä elämän arvoista. – Minä ja Etta olemme ensisijaisesti äitejä ja Herttala tulee vasta perheen jälkeen. – Herttalaa perustaessa liiketilan tunnelma oli meille tärkeä tekijä. Komaro on ennen Herttalaakin toiminut pitkään yrittäjänä. Etsimme perinteistä kivijalkakaupan tilaa, emmekä halunneet esimerkiksi ostoskeskukseen. Kun uskoo omaan asiaansa ja pitää linjansa, niin verkostoituu ja löytää hyviä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa kaikki on mahdollista. 38 Kotimaiset design-korut ovat suosittuja lahjoja. Vaajakoski on vanha kotikaupunginosamme ja täällä olemme Etan kanssa kouluaikoina tutustuneet, joten valinta tuntui luontevalta. Hän työskenteli kymmenen vuotta kauneudenhoitoalalla, kunnes herkistyi kemikaaleille eikä enää. On tärkeää, että putiikki turvaa toimeentulon, mutta vielä tärkeämpää on tehdä asioita, joista todella nauttii. – Uskomme siihen, että kauppa löytää oman asiakasryhmänsä, jos työtä sen eteen tehdään aidolla intohimolla. Luonnonkosmetiikkatuotteet sopivat Herttalan ekologisiin ja luonnonläheisiin arvoihin
Herttalan second hand -puolelta saa tyylikkäitä vaatteita lapsille ja aikuisille. 39 Herttalasta voi ostaa jopa leikkokukkia! Sanna Komaro ja Etta Hintikka tekevät myös somistuksia ja sisustuksia, joihin kukat kuuluvat oleellisesti. Äitiysvapaiden jälkeen uranvaihto oli ajankohtaista. – Palvelut ja paikallisuus ovat kasvavia trendejä ja uskon, että asiakkaat yhä enemmän kaipaavat ostoshetkestä myös elämystä sekä yksilöllistä palvelua. – Paras tapa tuoda osaamistaan esille on rohkeasti verkostoitua ja osoittaa, että todella uskoo omaan asiaansa. Komaro jatkaa, että yhteistyökumppaneilla ei välttämättä tarvitse olla sama määränpää kuin itsellä, mutta yhteiset arvot, aitous ja tekemisen palo ovat tärkeitä kannustimia. Tuotteiden kaunis paketointi on osa kokonaisvaltaista asiakaskohtaamista. – Koska minulla oli jo pitkä yrittäjäkokemus, osasin asettaa rajani heti alkajaisiksi. Vaan entäpä tulevaisuus. Joskus yhteistyötarjouksista täytyy uskaltaa kieltäytyä. Mitä vahvemmin yrittäjä seisoo oman asiansa takana, sitä vakaampana kantaa kivijalka. Mitä muuta. Lisäksi olin jo oppinut kantapään kautta yrittäjyyteen liittyviä asioita, joten osasin välttää isoimmat sudenkuopat. Kannattaako kuunnella pahoja kieliä, jotka mielellään manaavat pienten putiikkien kuolemaa. Ostoksia hyvällä omallatunnolla Omat arvot ja liikeidea on kuitenkin pidettävä kirkkaana mielessä. – Meidän liikeideamme perusta on se, että kun asiakas hankkii meiltä jotain, hän voi tehdä sen hyvällä omallatunnolla, Komaro kiteyttää. – Verkostoa. Tämä pätee, olipa kyseessä sitten isompi yhteistyöyritys tai yksittäinen käsityöläinen tai vaikkapa kurssin pitäjä. Kukaan ei pärjää yksin. Verkosto tukee yrittäjää Rohkeutta ja intohimoa, niitä siis kivijalkayrittäjältä vaaditaan. voinut jatkaa työssään. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen ja Sanna Kostamo / Visual Friday. Aloittelevan yrittäjän kannattaa marssia näyttämään tuotteitaan ja osaamistaan esimerkiksi kivijalkakauppoihin, sillä se on luonteva tie saada tuotteita esille ja rakennettua verkostoa, Komaro vinkkaa. Kivijalkakauppaa puoltaa myös palvelun nopeus: kun juhlat alkavat kahden tunnin päästä, ei lahjaa voi tilata nettikaupasta. Kun tehdään asioita ja järjestetään vaikkapa tapahtumia yhdessä, voidaan tehdä paljon isommin ja näyttävämmin kuin yksin puuhatessa. Kun löytää oikeat ihmiset, joilla on samat arvot ja sama suunta, voi tukea toinen toista
– Pääkielet ovat suomi ja englanti. Kirjoja voi lainata maksimissaan viisi kerrallaan. H enkisistä asioista kiinnostuneiden ihmisten on mahdollista lainata alan kirjoja. Siten kirjat ovat yleensä hieman vanhempaa tuotantoa. Ensimmäinen edellytys on toki se, ettei sitä jo löydy hyllyiltä. – Kuka tahansa voi lahjoittaa kirjoja rajatiedon kirjastolle. Kirjan on hyvä olla kuitenkin jollain tavalla merkittävä, mikä tahansa paperille kopioitu kirjoitus ei riitä. Joskus saamme isomman lahjoituksen, jonka mukana voi tulla kaksoiskappaleita. Etenkin yksittäislahjoituksia olemme varsin avomielisiä vastaanottamaan, selvittää Lassila. Kirjaston palveluita voivat käyttää vapaasti kaikki aiheesta kiinnostuneet. Kirjaston kokoelmissa on noin 3000 lainattavaa teosta sekä laaja käsikirjasto, johon sisältyy lehtiä, vanhaa kirjallisuutta sekä audioaineistoa. Rajatiedon yhteistyö ry:n kirjasto sijaitsee StudioRajatiedossa, Helsingin Malminkartanossa. Lahjoituksena saatuja kirjoja Rajatiedon yhteistyö ry:n kirjastonhoitaja Jani Lassila, 39, asuu Vantaalla ja vastaa kirjaston toiminnasta. Kirjojen laina-aika on kuukausi, lainan voi uusia halutessaan kaksi kertaa, jos kirjalle ei ole tehty varauksia. Lainattavissa on 3000 kirjaa. Joissakin yksittäistapauksissa voimme vastaanottaa saksan, ruotsin tai venäjänkieli. Englanninkielisille kirjoille on oma osastonsa. Kulttuuri . Hän kertoo, että StudioRajatiedon kirjaston kirjat on pääsääntöisesti saatu lahjoituksen. 40 . StudioRajatieto on rajatiedon ystävien kohtauspaikka, jossa sijaitsee myös rajatiedon kirjasto. StudioRajatiedon kirjastossa esoteerista tietoa, paranormaaleja teoksia Helsingin Malminkartanon kirjastosta löytyy rajatiedosta kiinnostuneelle luettavaa
Tällöin perustettiin Kustannus Oy Rajatieto ja Rajatiedon yhteistyöryhmä. Laitinen vastaavansisältöisen saksankielisen käsitteen pohjalta, ja se löysi paikkansa syyskuussa 1975. Myös Ihmeiden Oppikurssi kuuluu klassikoihin. Joskus ihmisillä voi olla myös tietynlainen kuva jostain teoksesta, joka ei ehkä olekaan sitä, mitä he odottavat. Kyseessä on parapsykologian tutkimukseen keskittynyt organisaatio, jonka perusti vuonna 1965 parapsykologian tutkija Jarl Fahler (1925-1990). Yhdistys on myös tilannut alan lehtiä ja julkaisuja. Niistä kiinnostukseni lähti.. Esimerkkinä Lassila mainitsee Pasi Klemettisen uusimman teoksen: Karjalan räyhähenget. Myöhemmin on ollut muitakin paranormaaleja kokemuksia. Tosin Helsingissä on jonkin verran myös ihmisiä, jotka puhuvat venäjää. Michael Newtonin teokset. – Kirjallisuuden kautta tutustuin rajatiedon asioihin laajemmin. Heitä varten saattaa jokunen venäjänkielinen kirja löytyä. – Minulla on lapsuudessa mieleeni painunut ufokokemus eli lähikohtaaminen. Omakin kirjakokoelmani on vuosien varrella laajentunut. siä teoksia. Hän on myös Omituisten opusten klubin kirjailijavieraan haastattelija. Nykyisinkin sen pyrkimys on tehdä tunnetuksi parapsykologiaa koskevaa tutkimusta ja ylläpitää kansainvälisiä suhteita. Hän perusti Suomeen Parapsykologian instituutin siinä toivossa, että siitä voisi tulla vastaavanlainen paikka, kertoo Lassila. Tällaisia ovat esimerkiksi buddhalaiset ja hindulaiset klassikkoteokset. Rajatieto luokitusjärjestelmäksi Rajatieto-termi on nykyisin vakiintunut osaksi kirjastojen luokittelujärjestelmää (luokka 15). Myöhemmin on ollut muitakin paranormaaleja kokemuksia. Vasta 2014 rajatiedon yhteistyö luopui kyseisistä tiloista ja siirsi toimistonsa Malminkartanolle. Jani Lassila on StudioRajatiedon kirjaston hoitaja. Parapsykologia toimintakenttänä Kirjallisuus on ollut aina Jani Lassilan sydäntä lähellä. Uusia opuksia kaivataan Kirjasto toivoisikin lisää uusia opuksia. – Rajatieto käsitettä käytettiin aluksi harrastajien ja kirjailijoiden keskuudessa, mutta 1980 -luvun alussa termiä käytettiin myös tiedotusvälineissä. Kysyttyjä ovat myös mm. – Fahler nautti arvostusta maailmallakin. Myös rajatietoon liittyvä toiminta on Lassilalle elämäntapa. Uudenmaankadun tiloista luovuttiin, koska haluttiin keskittyä nimenomaan messujen järjestämiseen. – Messutoiminta alkoi 1983, ja sen jälkeen yhdistys on saanut kirjalahjoituksia. Ne tarjoavat viisautta, tietoa, oivallusta ja henkistä ravintoa. Nykyisin Uudenmaankadun tiloissa toimii Avartuva ihmiskuva ry. Klemettinen esitteli tuoretta kirjaansa kirjaston tilaisuudessa, jossa paikalla oli 25 henkilöä sekä Facebookissa livenä seurasi useita satoja videon katselijoita. Kirjaston historiaa Rajatiedon kirjasto sai alkunsa 1980-luvun puolella. Tällöin ehkä aihealueeseen johdatteleva kirja on parempi vaihtoehto. – Ensi alkuun yhdistyksellä ei ollut yhteisiä tiloja ja se oli lähinnä yhteistyöryhmä, jolla oli sisäinen lainakirjasto, Lassila selvittää. Yhdistys rekisteröitiin 1990. Vuonna 2014 messuja ryhdyttiin järjestämään myös Tampereella aina viime vuoteen asti, sanoo Jani Lassila. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Jani Lassilan arkisto – Minulla on lapsuudessa mieleeni painunut ufokokemus eli lähikohtaaminen. Ylipäätään uudemmat kirjat ovat kysyttyjä, koska ne ovat sillä hetkellä pinnalla ja niistä keskustellaan. Jani Lassila kertoo, että hänen omakohtaiset kokemukset veivät hänet aikoinaan rajatiedon piiriin, ja olennaisessa osassa olivat myös alan kirjat. Vuodesta 1991 alkoi Uudenmaankadulla toimia Rajatiedon Keskus, jossa oli toimisto, kirjasto ja kokoontumistila. Rahoitusta tutkimustoimintaan Fahler ei Suomessa saanut, joten toiminta hiipui. – Erään kerran henkilö kysyi Ihmeiden Oppikurssia ja kun ojensin hänelle tiiliskiven paksuisen opuksen täydennysosan kanssa, hän ei kokenut aikansa riittävän sen lukemiseen. Kirjahyllystäni löytyy parapsykologiaa ja tietoisuutta käsitteleviä kirjoja, mutta minulla on myös ufoihin liittyvää kirjallisuutta. Hän oli pari vuotta tutkijana myös Yhdysvalloissa, Duken yliopiston parapsykologian laboratoriossa. Mutta yleensä ottaen niiden pitää olla harvinaisuuksia, joita ei muilla kielillä löydy, sanoo Lassila. – Vuodesta 1996 olen käynyt joka vuosi Rajatiedon yhteistyö ry:n järjestämillä messuilla ja toiminut siellä vapaaehtoistyössä. 41 Kirjallisuus sydäntä lähellä Rajatiedon kirjat ovat lukijalleen rikkaus. Niistä kiinnostukseni lähti. – Sinne siirtyivät sekä jäsentapaamiset että kirjasto. Nimitys vakiintui suomalaiseen kielenkäyttöön siinä määrin, että se hyväksyttiin myös osaksi kirjakauppojen ja kirjastojen luokitusjärjestelmää. Lassila kertoo, että kilpailun tuloksena nimen keksi alun perin Teuvo E. – Luonnollisesti myös henkisen kirjallisuuden klassikkoja lainataan. Lassila on myös Suomen Parapsykologian instituutin vetäjä. Lassila oli mukana elvyttämässä instituutin toimintaa uudelleen
Kesäkuussa vuorossa oli parantaja Kirsti Koskela, joka puhui mystikon tiestä. Ensimmäinen tunti otetaan videolle. Haastattelijana toimi Jani Lassila. Kirjallisuuspiirit ovat kestäneet pari tuntia. Tatjana Sillanpää puhui puolestaan rajakokemuksista. (Lisätietoja: rajatieto.fi/studiorajatieto/rajatiedon-erikoiskirjasto). Ensimmäisen tunnin kirjailija kertoo omasta aiheestaan, ja tilaisuus jatkuu toisen tunnin vapaamuotoisen keskustelun merkeissä. Heijastuksia-kuvakirjan teemoista jutteli toimittaja, kirjailija Merja Elisabeth. Taiga-instituutin johtaja Riitta Wahlström puhui henkisestä luontoyhteydestä. Kehitämme kirjallisuuspiiriä ja pyrimme löytämään mukaan uusia haastattelijoita. – Tilaisuus on samalla kirjailijalle mainio mahdollisuus markkinoina tuotantoaan myös aiempaa tuotantoa, mikäli sitä on olemassa. Kuvassa Merja Elisabeth Heijastuksia-kirjansa kanssa. Sitä voi livenä katsoa Facebookista StudioRajatiedon tai Rajatiedon erikoiskirjaston sivujen kautta, eikä niiden katsominen vaadi sivuille rekisteröitymistä. Siellä vetäjänä on toiminut Tapani Koivula. Siellä kirjan kirjoittaja esittelee aihettaan. Suomalaista kuolemanrajakokemuksista puhui teologian ja filosofian maisteri Mia Kontro, joka on tehnyt aiheesta gradun sekä teoksen Portilla. Omituisten opusten klubi Omituisten opusten klubi on lempinimi Rajatiedon yhteistyö ry:n kirjallisuuspiirin toiminnalle. Elokuussa toimittaja, kirjailija Marjut Hjelt käsitteli uusinta teostaan Loitsujen kirjaa. Toiminta alkoi Malminkartanossa viime vuoden toukokuussa, mutta kirjallisuuspiiriä on pidetty aiemminkin Uudenmaankadun tiloissa. Kirjallisuuspiirin vieraita Toukokuusta alkaen kirjallisuuspiirissä on ollut jo monia mielenkiintoisia vieraita. Jani Lassila sanoo, että Omituisten Opusten klubin tarkoituksena on markkinoida kirjastotoimintaa ja samalla saada esitelmää pitävältä kirjailijalta tekijänkappale kirjastoon. Lääketieteen antropologian tutkija Susanne Ådahl puhui mielen rajoilla -tutkimuksesta. Toukokuussa Leo Näreaho kertoi rajakokemuksista (NDE), ja ufotutkija Anna Greus puhui ufoista ja psykometriatutkimuksista. Ihanteellista olisi, että myös haastattelija olisi erikoistunut kyseisen viikon aihepiiriin. 42 Omituisten opusten klubi eli kirjallisuuspiiri kokoontuu yleensä torstaisin. Jani Lassila kertoo, että kirjallisuuspiiri kokoontuu tänäkin syksynä arkitorstaisin. Elokuussa vieraili fyysikko Matti Pitkänen ja hän käsitteli tietoisuutta, hän on tehnyt yhteistyötä taiteilija Sini Kunnaksen kanssa. – Ohjelman löytää parhaiten Facebookista. Jani Lassila on toiminut toistaiseksi kirjailijoiden haastattelijana Malminkartanon piireissä, ja Koivulakin on edelleen mukana
43 Sukella syvemmälle itseesi syksyn uutuuskirjojen parissa Kirja kainaloon! Vesisateen vihmoessa ikkunaruutuun ja hyytävän tuulen riepotellessa ruskeita lehtiä pitkin pimenevää pihamaata on aika pukea villasukat jalkaan, kääriytyä vilttiin ja ottaa seuraksi sohvalle hyvä kirja. Syksyn hyvinvointikirjauutuudet kutsuvat lempeälle matkalle omaan itseen.
Tildan ja Sisun tarinan edetessä opitaan kohtaamaan yhä moninaisempia tunteita ja myös käsittelemään niitä. Tulee tunne, että hyvinvointi vaatii kauhean paljon – muuten on turha tehdä mitään.” Kuitenkin hyvinvointi rakentuu pienistä palasista, arjen hetkistä ja henkäyksistä, mahdollisuuksista nähdä asiat toisin ja kohdata elämä tietoisemmin ja läsnä olevammin, ihan koko ajan. Mukana on myös konkreettisia harjoituksia muun muassa läsnäoloon ja intuitioon liittyen. Erityisherkkä voi nauttia elämän tarjoamista elämyksistä ja kokemuksista syvästi ja saada esimerkiksi seksuaalisuudesta irti iloa ja nautintoa ehkä vähemmän herkkiä enemmän. Noin puolet kirjasta on omistettu erityisherkkien hyvinvointivinkeille. Rikasta elämää kaikilla aisteilla. Tarina käsittelee haastavia sosiaalisia tilanteita, joita kaikki lapset kohtaavat arjessaan. Kuvittanut Anni Nykänen. Tildan ja Sisun elämä mullistuu, kun äiti ja isä päättävät erota. Erityisherkälle esimerkiksi nälkä, jano, väsymys, stressi, tunteet ja intuition viestit ilmenevät voimakkaina. Taikahetkeen ei välttämättä. Mervi Juusola: Kuinka minusta tuli rohkea. Kirjan mukana seuraa myös 15 tunnekorttia, joiden avulla lapsi voi kertoa, miltä hänestä tuntuu. Kääntöpuolen vinkkien avulla lapsi voi yksin tai yhdessä aikuisen kanssa opetella kohtaamaan tunteitaan. Sisarukset päätyvät pohtimaan muun muassa sitä, miltä tuntuu tulla kiusatuksi ja mitä kiusaajan päässä mahtaa pyöriä. Syvärinen neuvoo vaihe vaiheelta, miten arjen taikahetkiä voi rakentaa. Tarinan lomassa opitaan tunnistamaan omat supervoimat ja valjastetaan ne käyttöön. Kovakantinen, 220 sivua. Hän opastaa vaalimaan kauneutta ja hellimään aisteja. Tildan ja Sisun tarinan kautta lapset pääsevät harjoittelemaan sosiaalisia taitoja – eikä aikuisillekaan tee pahaa kerrata näitä tärkeitä asioita. Otava, 2018. 44 Tunnetaitoja tenaville Taika-aikaa arkeen Lupa olla herkkä Suvi Bowellan: Ihana herkkyys. Palomäki tuo joogasalien ja hyvinvointiretriittien tunnelman ja harjoitukset jokapäiväiseen elämään ja kannustaa ottamaan henkisen harjoittelun osaksi päivärutiinia. Otava, 2018. Pelottaa, ahdistaa, surettaa, jännittää ja suututtaa, mutta välillä väikähtelee myös ilo, innostus ja ihastus. Erityisherkkyyttä on tutkittu 1990-luvulta lähtien, ja nykyään tiedetään, että noin 15–20 prosenttia ihmisistä on erityisherkkiä. Hän pohtii, miten erityisherkkyys on ilmentynyt hänen oman elämänsä eri vaiheissa ja kertoo, millaisiin oivalluksiin kokemukset ovat johtaneet. Mervi Juusolan kirjoittama ja Anni Nykäsen kuvittama Kuinka minusta tuli rohkea on satukirja, joka kertoo tunteista ja ryhmässä toimimisen taidoista. Bowellan neuvoo, miten suojata itsensä uuvuttavilta ihmisiltä, kuinka tarpeellista on ottaa omaa aikaa ja tilaa, mitä hyötyä luonnossa liikkumisesta on, millainen ruokavalio erityisherkälle sopii ja miten kuormitusta voi vähentää työstämällä vanhoja traumoja. Tavoite ei ole suorittaa hyvinvointia, vaan saada siitä elämän kantava pohjavire. Suvi Bowellan sukeltaa uutuuskirjassaan Ihana herkkyys syvälle erityisherkän maailmaan omien kokemustensa siivittämänä. Bowellan jakaa myös tutkimustietoa erityisherkkyydestä ja soveltaa sitä elävästi esimerkkitilanteisiin. Iltasaduksi ipanoille voi lukea vaikkapa Leila Saarivirran uutuuskirjaa Nukkumatin vastaisHenkisen hyvinvoinnin valmentaja Katri Syvärinen kannustaa ottamaan kiireiden keskelle omaa taika-aikaa uutuuskirjassaan Vuoden paras päivä – pieniä (suuria) taikahetkiä arkeen. Yksi heistä on kouluttaja, luontaishoitaja Suvi Bowellan, joka on oppinut ymmärtämään omaa herkkyyttään ja valjastamaan sen voimavaraksi. ”Viikko täydessä hiljaisuudessa on varmasti hyö dyllinen kokemus, mutta se nostaa riman korkealle. Sisarukset joutuvat hylkäämään vanhan, tutun maalaiskotinsa ja muuttamaan kaupunkiin, jossa he eivät tunne ketään. Ihana herkkyys on kaunis ja hyvin rytmitetty teos, joka sopii lohdulliseksi vertaiskumppaniksi erityisherkälle tai vaikka lahjaksi erityisherkän läheiselle. Vaikka hälisevä arki lukuisine ärsykkeineen voi olla erityisherkälle toisinaan tavattoman väsyttävää ja raskasta, voi se olla myös hyvää ja ihanaa. Kirjassa käsitellään ystävystymisen taitoa, anteeksiantamista ja yksinäisyyden tunnetta. Teoksessa painotetaan sitä, että erityisherkkyys ei ole häiriö tai oireyhtymä, vaan ihana ominaisuus, jonka kanssa voi ja kannattaa opetella elämään rikasta ja läsnä olevaa elämää. Samalla ymmärretään, että jokaisella on vahvuuksia ja kaikenlaiset tunteet ovat tarpeen, kunhan niitä oppii ymmärtämään ja käsittelemään. Kovakantinen, 60 sivua + tunnekortit. Erityisherkkyys on synnynnäinen hermostollinen piirre, joka saa ihmisen aistimaan ja kokemaan ympäristöönsä ja sisäiseen maailmaansa liittyvät asiat muita voimakkaammin
Olet ihme, koska aistit elämääsi kaikilla aisteilla. Olet ihme, koska hengität. ”Kun parantaa elämäänsä, parantaa itseään.” Palomäki ei yritä väittää, että vakavat sairaudet paranisivat positiivisella ajattelulla, mutta hän painottaa sitä, kuinka ajatuksilla, tunteilla ja elämänasenteella on vaikutusta siihen, miten sairauden kanssa pärjää. Minkä juuri nyt on aika syntyä, kun koet itsesi ja kaikki puolesi ihmeenä?”. Kovakantinen, 93 sivua. ku , jossa Nukkumatti kertoo hersyvästi ja mukaansatempaavasti elämästään. Opus neuvoo myös siinä, miten nettikumppani kannattaa tavata tosielämässä ja miten suhteen voi päättää, jos odotukset eivät täyttyneetkään. Kovakantinen, 256 sivua. Kovakantinen, 243 sivua. Teoksesta löytyy rentoutusharjoituksia, reseptejä ja jopa juhlavinkkejä – sekä ohjeet vuoden paskimman päivän kohtaamiseen. ”Sairastumiseen ei aina voi vaikuttaa, mutta elämään suhtautumistaan voi muuttaa” , toteaa fysioterapeutti ja kouluttaja Karita Palomäki. Otava, 2018. ”Olet ihme huolimatta siitä, mitä tunnet tai ajattelet. Kirjassa Palomäki kertoo omasta sairaushistoriastaan ja avaa oivallustaan siitä, kuinka kehon kiputilat ovat usein viestejä siitä, mitä elämässä muutenkin tapahtuu. Hän muistuttaa kannustavasti, kuinka elämässä on aina kaunista ja hyvää, jonka puoleen kääntyä, vaikka kaikki tuntuisi romahtavan. Karita Palomäki: Elämää voi aina parantaa. On myös tärkeää aloittaa ja päättää hetki tietoisesti ja löytää oma ihastuttava tapa nauttia arjen keskellä. Olisiko kiva löytää kumppani tai vaikka satunnaista seuraa kylkeen kyhnyttämään. Samalla hän antaa samalla vinkkejä nukahtamiseen ja kertoo lapsiystävällisesti ja hauskasti unen merkityksestä. Katri Syvärinen: Vuoden paras päivä – pieniä (suuria) taikahetkiä arkeen. Kirjassa on myös mehukkaita tositarinoita Tinder-kokemuksista. 45 ”Niin kauan kuin on elämää, on myös terveyttä” Digideiteille! Onko siellä sohvanpohjalla yksinäistä. Leila Saarivirta: Nukkumatin vastaisku. Kuvittanut Pentti Otsamo. Teos ravistelee ajattelumalleja ja tarjoaa konkreettisia kivunhoitovinkkejä aina akupunktiopisteiden hieromisesta hengitysharjoituksiin. Teos muistuttaa, että elämän pyörteiden läpi voi kulkea lempeästi, henkisen kasvun vaiheita ymmärtäen. Kun oppii kuuntelemaan ja ymmärtämään näitä viestejä, ymmärtää samalla, että elämällekin voi tehdä jotakin. Pehmeäkantinen, 207 sivua. Palomäen kirjan perustunne on toivo. Olet ihmisenä ihme riippumatta siitä millainen olet. Olet ihme osana yhteisö jä, osana maapalloa ja luontoa. Toivon voi löytää sairastumisenkin keskellä. Syvärinen jakaa kirjassaan kymmeniä kuvitettuja joogaja meditaatioharjoituksia sekä intuitiiviseen kirjoittamiseen liittyviä virikkeitä. Mari Koistinen: Digideiteillä – It’s a Match! Otava, 2018. tarvitse varata kuin muutama minuutti, mutta jos kehon ja mielen äärelle saa pysähtyä viihtyisässä ympäristössä, meditatiivinen tunnelma syntyy helpommin. Otava, 2018. Mutta mistä, ja miten. Syvärisen hyvinvointiteos sopii kaikille itsensä hemmottelusta ja lempeästä läsnäolosta kiinnostuneille lukijoille. Kirjassa esitellään lukuisia nimettömiä paranemiskertomuksia, joissa aivan tavalliset suomalaiset parantujat pääsevät ääneen. Jos ihmisellä on turvaton olo ja hän ruokkii sitä jatkuvasti negatiivisilla sanoilla, uskomuksilla ja ajatuksilla, olo ei ainakaan parane. Uutuuskirjassaan Elämää voi aina parantaa Palomäki kannustaa suhtautumaan koko elämään paranemisprosessina ja ammentamaan elinvoimaa ympäröivän luonnon kauneudesta. Palomäki neuvoo, miten puhua itselleen vahvistavasti ja miten luopua uhrin tai taistelijan roolista ja kasvaa parantujaksi. Viestintäammattilainen ja nettideittailun kokemusasiantuntija Mari Koistinen kertoo uutuuskirjassaan Digideiteillä – It’s a Match! , miten internetistä voi etsiä treffiseuraa: mitkä ovat tarkoitukseen parhaat sivustot ja sovellukset, miten tehdään kiinnostava nettiprofiili ja miten treffiehdokkaiden kanssa kannattaa viestitellä. Otava, 2018
Ihmiset myös jossittelevat paljon: jos asia olisi niin tai näin, voisin tehdä sitä tai tätä. Syntymäpaikka: Kannus . Karoliina Kurjensydän . Ammatti: hyvinvointialan yrittäjä . – Kommunikointi näkymättömän maailman kanssa on ollut aina hyvin luonnollinen osa elämääni. Hänellä on taustalla masennusjaksoja ja borrelioosista selviytyminen. – Toiminimen hankin vasta tänä vuonna, mutta vastaavia tehtäviä olen tehnyt jo viitisen vuotta. Oma yritystoiminta, Woimaa luonnosta, on Karoliinalle ihanteellinen tehtävä. Sessiot voivat tapahtua Karoliinan kotona, asiakkaan kotona, sähköpostilla, Skypellä tai puhelimessa. Minä ja maailmakin ovat sellaisia, mitä niiden ajattelen olevan. Tämä työ on minulle sydämen asia. ”Hyvinvointi syntyy ajatusten kautta” Karoliina Kurjensydän on elänyt henkisesti vaiherikkaan elämän. 46 . Elämän motto: Kaikki tapahtuu oikeaan aikaan.. Asuinpaikka: Joensuu . Toki tämä on jatkuvaa opettelua, myös minulla, hän kiteyttää. – Termin alla tapahtuu menneiden elämien tarkastelua, intuitiivista energiahoitoa, aurojen tasapainotusta ja keskustelua. Se mitä itsestäni ajattelen, kantaa minua. Intuitiivista näkemistä Selvänäkö on Karoliinan mielestä ehkä hieman suppea termi. Ikä: 34 v . Perhesuhteet: sinkku . – Oma kokemukseni on se, että kun muutin ajatuksia itsestäni, muista ja maailmasta, elämäni alkoi muuttua yhä parempaan. Näin hyvinvointi ehdollistuu johonkin, jota ei nyt ole. Ajatuksilla on väliä Karoliina kertoo nähneensä enteitä ja erilaisia henkiolentoja lapsesta asti. Energiahoitoa hän voi antaa kaikille eläimille, mutta ei tee esimerkiksi hevoshierontoja. . Hän kuitenkin toteaa, että elämällä on vapaat kädet viedä minne tahansa. Yritystoimintaani kuuluu eläinkommunikointia, selvänäköä ja eläinhierojan tehtäviä, hän kertoo. Moni kokee myös niin, että pinttyneistä uskomuksista ja ajatuksista on vaikea päästä eroon tai pois oppia niistä. – Kaikki lähtee siitä, miten ihminen ajattelee. Eläinpuolella osaamisalana ovat koirat. – Juuri nyt voit kuitenkin ajatella itsesi sellaisena kuin olet: K UKA . Intuitio toimii Karoliinan kohdalla siten, että hän näkee energioita väreinä tai tuntee omassa kehossaan toisen tunnetiloja ja kokemuksia, oli sitten kyseessä ihminen tai eläin. – Vahvemmin lähdin kulkemaan henkistä polkuani vuonna 2012, jolloin henkimaailma avautui minulle yhä syvemmin. Hän korostaa arjen hyvinvoinnin syntyvän omien ajatusten ja tekojen kautta. Voit sanoa itsellesi: olen tärkeä, olen arvokas, ansaitsen parasta, minun ei enää tarvitse alentaa itseäni. Minuus . Yhteys henkimaailmaan alkoi jo lapsena. Koiran käsittely kattaa esimerkiksi tavallisen hieronnan lisäksi lymfahierontaa, kraniosakraalihoitoa, nivelten mobilisointia ja trigger painantaa. – Ihmisillä saattaa joskus olla erityisiä kysymyksiä tai toiveita vastausten suhteen, mutta tarkoitukseni ei ole miellyttää ihmisiä, vaan sanon vain sen, mitä intuitioni esille tuo, hän pohtii. Jos ajattelen, että en pysty, en osaa, olen huono, ajatus jää toteuttamaan itseään. K aroliina Kurjensydämelle, 34, tärkeintä elämässä on ihan tavallinen arki. Harrastukset: kuntosali . Se tuo tarvittavan vastapainon myös henkiselle työlle. Joku on sanonut, että hyvä on parhaan paras vihollinen, Karoliina ehdottaa. Ajatuksia voi valita Erityisesti itseä väheksyvät ajatukset ovat monelle tavallisia. Nykyisin sydämen asioita ovat eläimet, ihmiset, luonto ja henkinen työ. Hän on kokenut tärkeimmäksi selviytymiskeinokseen ajatusten tietoisen muokkaamisen. Karoliina Kurjensydän ei ole omassa elämässään päässyt helpolla. Muutamia suoramyyntituotteitakin minulla on. – On myös mahdollista opettaa itselleen, että pinttyneistä uskomuksista on helppo oppia pois. Lapsena en tiennyt, että se on tavanomaisesta poikkeavaa
Hän ei voi luvata ihmiselle mitään, mutta hän on läsnä siinä tilanteessa, jossa asiakas on. Jos tällaisia ajatuksia viljelee, elämä muuttuu yleensä paremmaksi. 47 – Vapaaseen tahtoon kuuluu sekin, että voimme itse valita mitä tahoja kuuntelemme, oli sitten kyse ihmisistä tai henkiolennoista, sanoo Karoliina Kurjensydän. Siinäkin tilanteessa on hyvä olla lempeä itseä kohtaan. Olemme hänen kanssaan pikku hiljaa tarkastelleet tunnelukkoja ja avanneet häntä fyysisesti ja energeettisesti. – Erään asiakkaani lapsuuden ydinperheessä oli väkivaltaa, jossa hän on uhri. Tällaiset ihmiset ovat tyypillisiä asiakkaita Karoliinalle. – Masennustila on kuin suo, jossa henkilö kokee olevansa jumissa. – Hän käy läpi aina sen verran, mihin hän pystyy palatessaan mielessään lapsen tilaan, kehomuistoon ja sen tunnekoke. Monilla asiakkailla on taustallaan rajuja asioita: raiskauksia, insestiä, fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Hänelle tapahtuma on vieläkin hallitsematon peikko. Jotkut harkitsevat itsemurhaa. olet elämäsi tärkein ja paras ihminen. Meistä ei lopulta kukaan yksinään aina jaksa vetää itseänsä ylös. Toivoisin myös, että itse kullakin olisi riittävän terve lähipiiri tai yhteisö ympärillä. Miten hän itse kunkin kohdalla toimii, on hyvin yksilöllistä. Masennustilassa on toki ymmärrettävää, että ajatukset ovat kielteisiä. Haastavia elämäntilanteita Ihmiset ottavat yhteyttä näkijään tavallisesti vasta kun ovat käyneet läpi monen muun alan ammattilaisia. Karoliina ottaa esimerkin tyypillisestä asiakkaastaan
Pikku hiljaa hän on kertonut saaneensa apua ja voivansa paremmin. – Toipumispolku on aina yksilöllinen, voin harvoin puhua asioista yleisluontoisesti tai verrata ihmisten tarinoita. Karoliina kuitenkin muistelee muutamia tapauksia, joissa jokin selittämätön asia on johtanut menneisiin elämiin. Aina henkilö ei edes tiedä, miksi voi pahoin. Haluan kohdata ihmisen ja eläimen yksilönä, sillä jokaisella on oma polkunsa. Hän kertookin pyrkivänsä perehtymään ensisijaisesti vaivojen syihin. Tämä päivä on tärkein työstettävä. – Eräs asiakas koki raajassaan kovaa fyysistä kipua ja haki siihen ulkomaita myöden apua kuitenkaan sitä löytämättä. Työtä ja vapaa-aikaa on haastavaa erottaa, koska sydän on mukana vahvasti työssä.. Taustalle on voinut jäädä selvittämättömiä asioita, tukahdutettuja tunteita tai kokemuksia. Karoliina kuitenkin muistuttaa, että henkilöllä on hyvä olla valmius käsitellä asioitaan ja rohkeutta katsoa niitä. – Jos henkilöllä on jokin iso trauma alkanut tulla esille, paneudumme ensisijaisesti tämän elämän tilanteisiin. Tähän syy löytyi menneestä elämästä. 48 – Meillä kaikilla on jumalallinen minä: korkein minä, rakkaus, Jumala; miksi sitä itse kukin kutsuu. Tämä hetki tärkein Joskus tarinoiden juuret johtavat entisiin elämiin, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Käsittelemättömiä lukkoja Joillakin ihmisillä voi olla myös fyysisiä kipuja. Toki tuon toisinaan myös viestejä tuonpuoleisesta. mukseen, jossa hän aikoinaan oli. Tämä oli kivun syynä, sillä hän ei ollut käsitellyt tapahtumaa lainkaan, Karoliina kuvaa. Entisiin elämiin voidaan mennä jossain vaiheessa, mikäli on tarpeen. Prosessi jatkuu kuitenkin edelleen. – Eräällä ihmisellä oli ongelma ruokailukäyttäytymisessä, johon ei ollut mitään järjellistä syytä. Karoliina pitää kuitenkin tärkeimpänä lähtökohtana tätä elämää, sillä kaikki asiat käsitellään tämän hetken valossa. Hänen kohdallaan avautui hyvin suuri tunnelukko, jonka takana oli seksuaalista väkivaltaa. Myös luontoyhteys on meissä vahva, toteaa Karoliina. Karoliina on antanut tarvitseville luvan olla yhteydessä aina silloin kun siltä tuntuu
Valintoja hyvän ja pahan välillä Karoliina ajattelee, että myös henkimaailman olentoja seuraavat sekä hyvä että paha. 49 Voimanlähteitä ja henkisiä työkaluja – Mene luontoon, hengitä sitä, sieltä löytyvät juuresi. Karoliina Kurjensydän toivoo eniten sitä, että itse kukin voisi löytää oman onnellisen tavan elää. Noudatan myös tiettyä ruokaohjelmaa. Karoliina mainitsee elämänsä voimanlähteiksi luonnon, eläimet, musiikin ja liikunnan. – Esimerkiksi henkioppaiden ja edesmenneiden todellisuudessa ovat läsnä ovat hyvä ja paha niin kuin meidänkin elämässämme. Musiikkia ja liikuntaa Musiikki ansaitsee osansa Karoliinan voimanlähteenä. Hyvästä ja pahasta Karoliina ajattelee nykyisin, että ne vain ovat. Hekin ovat vain olentoja. Edes henkimaailman olentojen neuvoja ei tarvitse suodattamatta kuunnella. – Pyrin tekemään ekologisia valintoja, koska ihmisen juuret ovat luonnossa; olemme osa luontoa. Lopulta elämme vain omien valintojemme kautta. – Tärkeintä voimaa elämässäni kutsun korkeimmaksi voimaksi. Salilla käyn neljä kertaa viikossa ja pt:n ohjauksia minulla on satunnaisesti. En tiennyt, mikä se edes oli, mutta intuitiivisesti halusin sinne. J oensuulainen Karoliina Kurjensydän on kotoisin Kannuksesta, Keski-Pohjanmaalta. Liikunta auttaa Karoliinaa pitämään kehosta ja mielestä huolta. – Me saamme täällä itse valita sen, miten toimimme erilaisissa tilanteissa. Hä nellä on valmentaja, jonka ohjauksessa hän liikkuu lähes päivittäin. Kommunikointia henkimaailman kanssa Henkimaailman asioista Karoliina sanoo aina innostuvansa, ja erilaisia vaiherikkaita kokemuksia on tällä saralla hänen elämässään riittänytkin. Hän nauttii ihan tavallisesta arjesta. – Mitä puhtaampi klassinen musiikki on kyseessä, sitä enemmän siitä nautin. Personal trainer on tehnyt minulle kuntosaliohjelman. Lapsuus, nuoruus ja aikuisuus ovat pitkälti mallioppimista, mutta elämässä on tilanteita, joissa tarvitsemme myös poisoppimista. Joensuuhun hän muutti loppuvuodesta 2016. Musiikin energia on minulle tärkeintä, sävel ja sanat tulevat vasta toisena. Karoliina kertoo myös kokeneensa henkimaailmaan liittyviä pelkoja, jotka hän on sittemmin voittanut. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Pia Jokinen – Kun muutin ajatuksia itsestäni, muista ja maailmasta, elämäni alkoi muuttua yhä parempaan.. Hän itse ei kuitenkaan soita tai laula, mutta on haaveillut sanoitusten tekemisestä jossain vaiheessa. Muuten Karoliinan päivät koostuvat mielekkäästä työstä, yliopisto-opinnoista ja ystävien tapaamisista. Karoliina kertoo uskovansa enkeleihin, hänen mielestään jokaisella on oma suojelusenkelinsä. Lapsuudenkotona Karoliina kärsi erinäisistä vaikeuksista, 15-vuotiaana hän asui jonkin aikaa perhekodissa. – Aloin ymmärtää eri elementtien sisältöjä sekä elementtien haltijoiden olemusta. Yliopistossa hän opiskelee parhaillaan kulttuurin tutkimusta. Luonto pärjää kyllä ilman ihmistä, mutta ihminen ei pärjää ilman luontoa. Pääosin henkimaailma on ollut kantava voimavara. Haluaisin jättää puhdasta maata, vettä ja ilmaa myös jälkipolville. Henkisiä työkaluja Teini-iässä tarkotkortit kiinnostivat ja Karoliina hankki sellaiset 20-vuotiaana. Lepopäivien merkitys on tärkeä myös. Sitä voimaa pyrin seuraamaan ja näkemään sen kaikissa elollisissa olennoissa. Sitä ei löydä kirjoista, vaan se on läsnä kaikkialla veljeytenä ja rakkautena. Luontoa hän haluaa omalta osaltaan myös säästää jälkipolville. Myös enneunet olivat tavallisia; toisinaan hänen oli raskasta nähdä esimerkiksi kolareita etukäteen ja kokea läheisten mahdollinen kuolema. Tässä mielessä elämäni on jokseenkin kurinalaista. Haaste on siinä, miten löytää itsensä ja miten unohtaa se, mitä on aiemmin opetettu. Kun olemme itse onnellisia, kannamme itsemme hyvin ja voimme hyvin. Aiemmalta koulutukseltaan hän on lähihoitaja, mutta Joensuuhun hän tuli uudelleen koulutettavaksi suorittaen päihdetyön ammattitutkinnon. – Lii k un useina päivinä viikossa. Minulle alkoivat avautua suomenuskoisuus, voimaeläinten merkitys, loitsut ja Kalevala. Shamanismista tuli eräs olennainen voimavara elämään, ja siitä hän sai myös konkreettisen henkisen työkalun. Olen toki myös kaikkiruokainen, joten muutkin musiikkilajit käyvät, Karoliina sanoo. Onhan ihmisen aina syötävä, juotava ja hengitettävä. Se on minun jumalani. Paras apteekki löytyy pelloilta, niityiltä, metsistä ja takapihoilta, rohkaisee Karoliina. Sama koskee ihmisten neuvoja. – Haluankin rohkaista ihmisiä luontoa suojaaviin valintoihin. – Perhekodissa asuessani näin lehdessä ilmoituksen teosofisen seuran kokoontumisesta. Hyvä ja paha opettavat meitä, ainakin ne haastavat valitsemaan. Perhekodissa ajatus ei saanut kannustusta, ja vasta myöhemmin minulle selvisi, mitä teosofia edes merkitsee, Karoliina kertoo. Onnellisuus tarttuu myös lähipiiriin. – Onnellisuus tulee usein elämän pienistä valinnoista, jotka ovat lopulta suuria. – Musiikki on ollut pitkään terapiamuotoni; sen kautta pystyn jäsentämään omaa elämääni ja tunnetilojani
Yhdessä puhuttiin ja unelmoitiin tulevaisuudesta: mitä kukin haluaisi tehdä elämässään ja millaisen puolison haluaisi. Tauban isoäidillä oli vain kaksi hametta ja esiliina arkikäyttöön sekä kolmas, parempi leninki sapattia varten. Juutalaiset auttoivat toinen toisiaan, mutta eivät hekään rikkaita olleet. Hän otti tehtäväkseen säännöstelykorteista huolehtimisen. Muuten äiti vetäytyi syrjään, eikä ollut enää kiinnostunut mistään. Ihmiset alkoivat nähdä nälkää. Aina on pitänyt sopeutua. Tauban ja hänen äitinsä ja isoäitinsä tarina kuvaa holokaustin todellisuutta arjen tasolla, koskettaen aivan eri tavoin kuin jos luemme tapahtuTauba Katzenstein, keskitysleiristä ja orjatyöstä selviytyjä. Elämä ennen toista maailmansotaa Puolan Lodzissa oli vaatimatonta. Ainut mistä ei saanut puhua, 50 Äidit ja naiset toivon kantajina sodan jaloissa Tauba Katzenstein syntyi Puolan Lodzissa juutalaisperheeseen vuonna 1926. Tauba muistaa, kuinka isoäiti otti hänet aina avosylin vastaan, ja kaikkien isoäitien tavoin alkoi heti keittopuuhiin. Elintarvikkeista tuli nopeasti puute. Hän jäi ainoana henkiin natsien juutalaisvainoista menettäen sekä äitinsä että isoäitinsä ja sisaruksensa. Leipää sai kortilla, eikä päiväannos riittänyt kenenkään tarpeisiin. Äiti tunsi asiasta niin syvää syyllisyyttä, että hän lakkasi olemasta ihminen. Äidit ovat olleet niitä, jotka ovat yrittäneet luoda uskoa ja toivoa tulevaan, vaikka ovatkin joutuneet lähettämään poikiansa sotaan kuolemaan. Tässä tilanteessa Tauba vietti paljon aikaa toisten nuorien kanssa. Puolalaiset olivat köyhiä. Getossa ei ollut myöskään saippuaa tai hammasharjoja. Siksi tahdon kertoa toisen maailmansodan aikana eläneistä äideistä ja tyttäristä, kertoa muutaman tavallisen naisen tarinan. Ä idit, nuo toivossa väkevät, kuten runoilija Lauri Viita on heitä kuvannut, ovat joutuneet pitämään jalkansa maassa, huolehtimaan leivästä ja pyykinpesusta, kantamaan polttopuut ja tyytymään siihen, että vallanpitäjät ovat vaihtuneet. Elämää juutalaisgetossa Juutalaisvihamielisyys alkoi näkyä jo 1939, jolloin juutalaisten ikkunoita alettiin rikkoa. mista perinteisen sotahistorian kuvaamana. Vuonna 1940 kaikki juutalaiset siirrettiin asumaan gettoon, jonne saksalaiset alkoivat kuljettaa juutalaisia muualtakin, niin Prahasta kuin Berliinistäkin. Näin kävikin, mutta tytär hävisi jäljettömiin. Tauba kertoo, kuinka äidistä tuli ikäänkuin robotti. Äideissä ja isoäideissä on jotain syvästi yhteistä riippumatta siitä, millaisissa maailmanpoliittisissa tilanteissa he ovat eläneet ja mikä heidän kansallisuutensa on ollut. Jos hampaat kipeytyivät, ainut keino oli vetää ne pois. Sapatin viettoon isoäiti pukeutui myös perukkiin. Naisille elämäntehtävä on kautta aikojen ollut usein arjen pystyssä pitämistä maailman mullistusten, sotien ja vallanvaihdosten keskellä. Elämän vaikeutumisen myötä Katzensteinin perhe päätti, että vanhin, 19-vuotias tytär saisi viedä osan varallisuudesta toiselle paikkakunnalle. Rautaisin ottein hän valvoi, ettei kukaan syönyt huomisen leipäannosta tänään. Vaikka Katzensteinit ja muut Lodzin juutalaiset olivat varastoineet kaikkea tarpeellista sodan uhkan kasvaessa, geton olosuhteet kurjistuivat nopeasti
Tämän ansiosta leirin todelli51. Kuorma-autollinen kuolleiden jäämistöä, mukana isoäidinkin vaatteet ja perukki, palautettiin gettoon. Sinne saavuttua Tauba näki äitinsä viimeisen kerran. Kuljetusten myötä gettoon oli saapunut kaikenlaista väkeä eri yhteiskuntaluokista. “Ainut mistä Bruno oli kiinnostunut, oli kölninvedeltä tuoksuminen!”, Tauba Katzenstein muistelee. Niinpä Lodzinkin getto tyhjennettiin ja Tauba Katzenstein joutui äitinsä ja jäljellä olevien sisarustensa kanssa Ausschwitziin. Hän oli tullut noutamaan ilmeisestikin työhön kelpaamattomia, joihin kuului myös isoäiti Katzenstein. Päänsärkylääkkeet unohtuivat ja sitä murehdittiin yhdessä, kunnes muutaman päivän päästä totuus paljastui. Eräänä päivänä sitten saksalainen sotilas kiiltävine saappaineen ja isoine saksanpaimenkoirineen saapui paikalle. Tehtaan komendanttina toimi SS-upseeri Bruno Greidisch, joka sodan loppuvaiheissa oli kuitenkin menettänyt kiinnostuksensa orjatyöläisten kurissapitämiseen. Alastomat vanhukset ja lapset oli pakokaasutettu kuorma-auton lavalla kuoliaiksi. Myöhemmin Tauba siirrettiin Berliinin lähistöllä olevaan asetehtaaseen orjatyöhön noin viidensadan nuoren juutalaisnaisen kanssa. Mutta rakkaus ei saanut kokea täyttymystään, sillä aliravitsemus oli tehnyt kaikista juutalaispojista impotentteja. Ausschwitzista orjatyöhön asetehtaaseen Natseille juutalaisgetot olivat välivaihe, jonne Euroopan juutalaiset koottiin odottamaan lopullista tuhoamista: siirtämistä keskitysleireihin. Juutalaisia juhliakin vietettiin yhdessä, vaikkei ruokaa ja viiniä ollutkaan. Aavistettiin kaikkein pahinta Elämä getossa oli paitsi taistelua hengissäpysymiseksi, myös odottamista: aavistettiin kaikkein pahinta. Aluksi asuttiin lähistön parakeissa, mutta kun ne tuhoutuivat pommituksissa, naiset joutuivat muuttamaan tehtaaseen. Hänet oli puettu matkalle Tuntemattomaan sapattivaatteisiin ja perukkiin. Piiska kädessä mies huusi “Ulos, ulos” ja lisäsi, “nopeasti, nopeasti”. Niin Taubakin, joka löysi ensirakkautensa postia kuljettaneesta vaaleatukkaisesta ja sinisilmäisestä pojasta. oli ruoka. Nuoret rakastuivat toisiinsa
Antisemitismilläkin on oma historiansa Ruotsissa. Vasta 92-vuotiaana Tauba Katzenstein on pystynyt voittamaan traumansa ja kertomaan tarinansa Ruotsin radiossa. Ingrid Lomfors, Elävän historian forumin johtaja, kertoo kuinka 1980-luvulla Göteborgin synagoogaa ei tarvinnut vartioida, vaan sen kirjastossa työskennellessään hän saattoi avata katutasolla olevan ikkunan ja suudella poikaystäväänsä. Jouluna 1944 naisille päätettiin antaa joululahja: jokainen sai desilitran veteen sekoitettua maitoa, nenäliinan ja terveyssiteitä. Sodan tultua päätepisteeseen, Tauba Katzenstein pääsi monen muun hengissäsäilyneen kanssa Ruotsiin. He olivat alkaneet kysellä: Miksei romaneille anneta näitä oikeuksia. Maitoa Tauba ei ollut nähnyt viiteen vuoteen, eivätkä nälkiintyneet naiset tarvinneet terveyssiteitä: kuukautisia ei ollut kenelläkään vuosiin. Hän oli ollut naimisissa julman SS-upseerin kanssa, eronnut ja yksinelävänä naisena päättänyt pyrkiä SS-joukkoihin voidakseen sovittaa edes jotenkin miehensä tekemiä julmuuksia. Ruotsin rotuopit ja rasistinen perinne Vaikka Ruotsi ottikin vastaan 52. “Jiddische Mame”, juutalaisäiti, oli hänkin kuin kuka tahansa muu äiti, joka halusi lastensa parasta ja joka viimeiseen hetkeen taisteli, jotta leipää riittäisi huomiseksikin. Tämä osoittaa sen kuinka yhdenkin ihmisen yritys auttaa ja tehdä hyvää saattaa pelastaa tuholta. He ovat olemassa pelkkinä numeroina. Tänä päivänä juutalaisvastaisuus on noussut jälleen esille. Kun juutalaiset saapuivat Ruotsiin, vastassa oli toimittajien joukko, joka huusi hurraata ja kehotti juutalaisia yhtymään iloon: te olette nyt vapaita! Mutta Tauba muistelee: “En tuntenut yhtään mitään!” Vasta ajan myötä tunteet palasivat ja mieli alkoi käsitellä tapahtunutta. Kuitenkin nämäkin naiset olivat joskus olleet eläviä ihmisiä, äitejä. juutalaisvainoista selvinneitä ja antoi heille turvapaikan, Ruotsikin oli tunnettu rotuopeistaan. Tauba Katzenstein ja jotkut muut holokaustista selviytyneet ovat vielä keskellämme kertomassa siitä, mihin antisemitismi ja muu rasismi pahimmillaan voi johtaa. Pelastuneitten joukosta löytyi myös tuleva aviopuoliso, alkoi yhteinen vuosikymmenten taival, lapsineen ja lastenlapsineen. Tauba pitää hengissäsäilymistään osittain Maria Trampnaun ansiona. Uumajassa on kuitenkin järjestetty solidaarisuusmarssi juutalaisväestön tukemiseksi. Nyt ikkuna on suojakaltereiden takana, mutta turvatoimista huolimatta synagooga on joutunut iskun kohteeksi. Aikoinaan juutalaisia pakkokäännytettiin kristinuskoon ehtona sille, että he saivat jäädä Ruotsiin. Suuren riskin ottaen hän yritti jopa auttaa orjatyöläisiä, mm. seksi johtajaksi nousi SS-nainen, Maria Trampnau, joka Tauban sanojen mukaan oli ihminen: hänellä oli ihmisen sydän jäljellä. Vielä 1960-luvun alussa romanilapsilla ei ollut oikeutta koulunkäyntiin ja romanit joutuivat asumaan leirioloissa. hankkien risiiniöljyä Tauballe. Hän on halunnut paitsi kertoa oman selviytymishistoriansa, myös tehdä näkyväksi äitinsä ja isoäitinsä, joista ei ole enää jäljellä edes hautapaikkaa. Romanien ihmisoikeuksien uranuurtajien, Katarina ja Rosa Daikonin sitkeän työn tuloksena romanien leirit purettiin ja lapset pääsivät lopulta kouluun. Eräs holokaustin kokenut vanha nainen kertoo, kuinka hän on näyttänyt käteensä keskitysleirillä tatuoitua numeroa uusnatseille, jotka eivät ole uskoneet näkemäänsä, vaan ovat todenneet, että nainen on sen itse tehnyt. Rosa ja Katarina ovat kertoneet, kuinka ratkaisevaa heidän ajattelulleen oli ollut YK:n ihmisoikeusjulistuksen löytäminen. 1930-luvun rotuoppien kannattajat mittasivat ja punnitsivat paitsi saamelaisia, myös Tornio-joen varrella asuvia, meän kieltä ja suomeakin puhuvaa, rodullisesti sekoittunutta väestöä. Uumajan juutalaisyhteisö on joutunut vaihtamaan tilojensa paikkaa uusnatsien häirinnän vuoksi
Säilyköön historia mielissämme elävänä ja antakoon meille voimia tehdä rauhantyötä paremman maailman puolesta, jossa rasismille, antisemitismille ja sodille ei enää olisi tilaa. “Eräs, vatsaan ammuttu, eli vielä”, 81-vuotias Josef muistelee. Ainoastaan esiliinassa oli pieniä, valkoisia kukkasia. 53 S amaan aikaan kun juutalaisäidit ja heidän tyttärensä lähetettiin keskitysleireille, myös monet saksalaiset siviilit joutuivat kokemaan kovia. Maria oli nainen, jolla oli jalat tulevasti maassa. Mutta kotiseudulle ei päästy palaamaan. Maria Zobler (1876-1964) oli syntynyt Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana Böömissä. Sodanjälkeisessä Saksassa Böömin evakot osallistuivat jälleenrakennustyöhön, ja Marian taito ja viisaus luontaistaloudessa elämisestä oli jälleen tarpeen. Marian tyttären vanhin poika Karl oli joutunut pakkotyöhön kaivokseen, mutta päässyt pakenemaan Saksaan. Kun lapset olivat viisi-kuusivuotiaita, he olivat kuulleet rautatien suunnalta laukauksia ja menneet katsomaan: rautatien vieressä makasi ammuttuja juutalaisia. Kun tytär ei olisi halunnut asettua asumaan alkeelliseen evakkokotiin Frankfurtin lähellä, Maria ojensi tytärtään: monilla oli vielä huonommin asiat. Maria oli leski, joka loppuikänsä pukeutui tummiin vaatteisiin. Kun sota oli hävitty, saksalaiset karkoitettiin Böömistä ja Mariakin joutui evakkomatkalle tyttärensä perheen kanssa. Maria säilyi kuitenkin hengissä, vaikka Speierlingin lähistön eräässä kaupungissa tsekit tappoivat 20 000 saksalaista siviiliä kostoksi natsien teoille. Hitlerin myötä Böömin alue liitettiin Saksan Kolmanteen Valtakuntaan. Anni puolestaan muistaa, kuinka juutalaisia kuljettaneesta junasta lapsi oli ojentanut käsiään Annin sylissä ollutta nukkea kohtaan ja pyytänyt sitä itselleen. Tyttären nuorin poikakin sai lähituntuman keräilytalouteen ja sai isoäitinsä avulla tutustua kasvilääkintään. Teksti: Maria Suutala Saksalainen evakkoon joutunut isoäiti Maria Zobler. Rohtosappikin tuli tutuksi. Kaikki oli aloitettava alusta. Kodin menettäminen Böömissä, ja evakkoon joutuminen hesseniläisten keskelle, joiden puhuma kielikin oli kovin vaikeaa ymmärtää, jätti pysyvän ikävän menetettyyn kotiseutuun. Vasta vuonna 2018 Marian tyttären vuonna 1937 syntynyt poika Josef ja samana vuonna syntynyt lapsuuden leikkitoveri Anni jaksoivat muistella kokemuksiaan Speierlingissa. Koti-ikävä ja uurtaminen vieraissa oloissa ei jättänyt tilaa natsimenneisyyden käsittelyyn. Olkoon niin juutalainen Tauba Katzenstein ja hänen isoäitinsä ja äitinsä kuin saksalainen Maria Zobler perheineen muistuttamassa meitä siitä, kuinka pienet ihmiset jäävät suurten johtajien tuomien mullistusten ja sotien jalkoihin – onpa kansallisuus sitten mikä tahansa. Speierlingiin jäi kukoistava maatila ja elämä luontaistaloudessa
Käsivarsia koristavat shamaanija viikinkiaiheiset tatuoinnit, nahkaisen essun lenksuissa roikkuu taottuja koristeita. Itse olen sukuni ensimmäinen seppä. Juuri oikeanlaisia elementtikankia ei osaa tasapainottaa kukaan muu kuin käsityötaitoinen seppä. Lisäksi kiersin markkinoilla ja muissa tapahtumissa ympäri Suomen pitämässä työnäytöksiä ja myymässä tuotoksiani. Kun parikymmentä vuotta sitten markkinoilla seppiä saattoi tavata korkeintaan yhdessä kojussa, nyt tapahtumassa saattaa olla toistakymmentä seppää. Ei kai maatalousyhteiskunnassa tuiki tarpeellisille viikatteille enää ole kysyntää. Ahola pyörittää Manalan paja -takomoa Jyväskylässä Toivolan Vanhalla Pihalla yhdessä yhtiökumppaninsa Miika Tammiston kanssa. Ahola toteaa, että sepän työ on kasvattanut viime vuosina suosiotaan valtavasti. Suomessa sepän työllä on pitkät perinteet ja suomalaisia seppiä on kautta aikojen arvostettu. Manalan Paja on Jyväskylässä Toivolan vanhalla pihalla, jossa toimii useita muitakin käsityöalan yrityksiä. Ahola nyrpistää vähän nenäänsä ja vääntelee käsiään. M arkus Ahola näyttää sepän perikuvalta. Se oli melkoista kiertolaiselämää, kun nukuttiin teltoissa hirventaljojen alla ja paiskittiin hommia paukkupakkasissa vailla tuulensuojaa. Silti työ oli antoisaa ja ainakin kiinnostavampaa kuin ovimiehen hommat, joita aikaisemmin tein. Aikoinaan heimosodissa kylistä vietiin naiset ja sepät, sillä tiedettiin, että parhaiten pärjää se porukka, jolla on käytössään paras seppä. Kyselijälle vastaan, tulitko paikalle autolla vai hevosella, Ahola naurahtaa. Yritys on toiminut viimeiset seitsemän vuotta Toivolan Vanhalla Pihalla, mutta Ahola aloitti uransa seppänä jo vuonna 2004. – Sepän työ kulkee usein suvussa. Sepän työ kasvattaa suosiotaan Ahola ajautui sepäksi kiinnostuksen ja harrastuneisuuden kautta. Seppä Markus Ahola on valmistanut kaikenlaista kynttilänjaloista shamaanin kypärään ja elementtikangista ovenkarmeihin. – Nuorison kiinnostus viikinkeihin ja keskiaikaan on lisännyt kiinnostusta myös sepän työhön. Sellaiseksi kai miellämme Seppo Ilmarisenkin, tuon kaikkien tietäjien ja kädentaitajien esiisän, puolijumalaksikin mainitun taivaankannen takojan. Teollisuutta, yrityksiä ja yksityishenkilöitä Mitä nykyaikainen seppä sitten tekee. Hän oppi taitonsa mestarin pajalla harjoitellen, mitään kursseja tai kouluja aiheesta hän ei ole käynyt. – Teollistumisen myötä sepän. Hänellä on pikkuisen karski huumorintaju, rempseä olemus ja suorasukainen puhetyyli. – Aluksi minulla oli pieni, yhdeksän neliön työpaja kotipihassani. – No jaa, onhan tässä työssä varmasti jotain hyvin vanhaa ja perinteistä, mutta ehkä siihen liitetään ylimääräistäkin mystiikkaa. Seppiä on tarvittu aina, ja työmme on vastata ajan tarpeisiin. 54 Rituaaliasuja ja elementtikankia Sepän työ on muuntuvaa ja monipuolista Seppä Markus Aholan asiakkaina on myös teollisuuden alan toimijoita. Vaikka tekniikka kehittyy, sepän työlle on aina kysyntää. Hän on iso ja jykevä, mustan parran kätkemät kasvot ovat noessa ja peukalot mustat. Ahola näkee kehityksen positiivisena, eikä pelkää kilpailua. Vaikka raudan suostuttelu muotoonsa on ikiaikaista, se on myös muuntuvaa: enää ei esimerkiksi käytetä niin paljon ahjohitsausta, koska työ pystytään tekemään nykyaikaisilla välineillä. Hikistä, raskasta, luovaa ja herkkää Sepän työ on hikistä, kuumaa, likaista ja raskasta, mutta myös hauskaa, luovaa, herkkää ja tarkkaa. Tiedän seppiä, jotka takovat jo kuudennessa polvessa. On vain hyvä asia, että seppiä näkyy nyt paljon: se lisää ymmärrystä siitä, mitä kaikkea teemme. – Aina välillä kysytään, miksi käytän sähkötyökaluja
55
Ahola toteaa, että varsinkin uransa alkuaikoina hän saattoi. Hän käski minun keskittyä paremmin, ottaa vähän neuvoa-antavaa juomaa ja heittäytyä luovuuden vietäväksi. Ahola kertoo, että häneltä on tilattu myös todella erikoisia töitä. Vaikka käsityön käyttäminen ravintolahankkeessa on ollut hidasta, se on ehdottomasti myös sen arvoista. 56 Ravintoloitsija Pete Hirvonen on tilannut Manalan Pajasta sisustuksen Explosive Bar -ravintolaan. työ hetkellisesti lähes kuoli, mutta viime vuosikymmeninä kysyntää on taas alkanut olla. Nyt Hirvonen tarkastaa kotisaunaan tulevia naulakoita. Tilaustöitä on mukava tehdä, sillä niissä saa käyttää luovuutta. Teen usein osia varastoon ja koostan sitten vaikkapa kynttilänjalkoja useita kerralla valmiiksi. Aika paljon päiviin mahtuu silti myös rutiininomaista puurtamista. Yhteistyön myötä olen innostunut hankkimaan myös kotiini käsityöhuonekaluja. – Inhoan sanaa kustannustehokkuus, mutta yrittäjänä sitä on pakko ajatella. Seuraaviin versioihin tilaaja olikin todella tyytyväinen. Minun asiakkaani ovat paitsi yksityishenkilöitä, myös yrityksiä. Luovuutta ja liukuhihnatyötä Markus Ahola jatkaa, että sepän työ on parhaimmillaan hyvin vaihtelevaa. Tilauksesta seppä valmistaa kaikenlaista muutakin asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Mukana industrial-henkisen sisustuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on Manalan pajan lisäksi ollut niin ikään paikallinen Puustikkipuukäsityöyritys. Hän on päässyt valmistamaan muun muassa shamanistiseen työskentelyyn tarkoitetun rituaaliasun koruja, koristeita ja jopa kypärän. Ravintoloitsija Pete Hirvonen on parin vuoden ajan restauroinut Jyväskylän keskustassa sijaitsevaa Explosive Bar -olutravintolaa. Ovenkahvat, kynttilänjalat, korut ja muut pienesineet ovat pajamyymälän sisäänheittotuotteita. Kuin tilauksesta paikalle pyrähtää asiakas. Myös teollisuus tarvitsee seppiä; nytkin valmistan rakennustyömaiden käyttöön tiettyyn kulmaan taottuja elementtikankia. Työllä elää, muttei leveästi Luovuus onkin sepän työn kantava voimavara. – Sellainen työ vaatii aivan erityistä omistautumista. – Halusin ravintolaani sellaisen sisustuksen, jota ei muilla ole, minkä lisäksi halusin työllistää paikallisia yrittäjiä. Ensimmäiset yritykseni eivät olleetkaan sitä, mitä shamaani halusi, sillä yritin vain ottaa mallia vanhoista piirroksista
Manalan Pajassa saa aukioloaikoina tutustua sepän työhön. Isä antoi kaksikymppisen ja tytär tuhahti, että oletko aivan tosissasi. – Ei tämä ole sellaista työtä, jota rahan takia kannattaa tehdä, kyllä tässä on aivan muut kannustimet taustalla. Ahola kertoo esimerkin, kuinka hänen teini-ikäinen tyttärensä aikoinaan pyysi rahaa shoppailureissua varten. Oppi jäi mieleen. herätä keskellä yötä johonkin ideaan, pukea työkamppeet päälleen ja marssia pajaansa. Seppä Markus Ahola nauttii työstään tulen, veden, maan, ilman ja raudan parissa. Jotta työstä saisi leivän, luova hulluus on ollut pakko jättää välillä taka-alalle. No, olen onnellinen siitä, että Manalan paja elättää nyt mitenkuten kaksi perhettä. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen – Aina välillä kysytään, miksi käytän sähkötyökaluja. 57 Hauskat makkaratikkuukot ovat olleet kuluneen vuoden myyntivaltti. Ahola uskoo ja toivoo kuitenkin, että sepän työllä on tulevaisuutta. Kyselijälle vastaan, tulitko paikalle autolla vai hevosella.. Silloin valmistuisi jotain hienoa, ehkä iso taideteos, Ahola haaveilee. Katso lisätietoja yrityksen nettisivuilta osoitteessa manalanpaja.com. On hankala sanoa, mitä sepät takovat 50 tai sadan vuoden päästä, mutta varmasti jotain: jokainen aikakausi on osoittanut omat tarpeensa. – Itse toivon, että saisin joskus mahdollisuuden tehdä pari kuukautta ihan vapaata, luovaa työtä. Isä istutti tytön pajan nurkkaan katsomaan, kuinka paljon töitä sen setelin eteen pitää tehdä. Sitä intoa ja heittäytymistä on välillä ihan ikävä. – Usein kysytään, elääkö tällä työllä. Paja järjestää myös taontatyöpajoja esimerkiksi kaverija yritysporukoille
Tarotin tie: Taito lukea symboleja ja maamerkkejä • Sielunpeili-lehden juttusarjassa Rakkaus kannattaa pohditaan vuonna 2018 Lauri Siiralan kanssa elämän ihanuutta. Hän on tehnyt yksilöohjausta Suomessa yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Rakkaus kannattaa . 58 . Lauri Siirala järjestää tietoisuustyön, meditaation, läsnäolon, hiljentymisen ja rakkauselämän kursseja ja retriittejä. Tamperelainen, 74-vuotias Siirala on monipuolinen, pitkän tien kulkenut ryhmänohjaaja ja kouluttaja henkisen hyvinvoinnin saralla. Yksityisesti hän tekee yksityisohjausta, parisuhdeneuvontaa sekä työnohjausta Tampereella ja sovitusti Helsingissä.
Siirala naurahti asialle mielessään silloisena valtion virkamiehenä, eikä ollut aikeissa suuntautua tällaiseen työhön. Crowleyn ja Rider Waiten lisäksi on olemassa hyvin paljon erilaisia tarotpakkoja. tietoinen mieleni, sanoo Siirala. Meissä on yksilöinä väylä, skaala aistimusta, kokemusta ja intuitiota, kipua, kärsimystä, onnistumista ja epäonnistumista. Prosessi sisältää käytännöllisyyttä, viisautta, elämänkokemusta ja välillä harha-askelia, tyhmyyttäkin, hän selvittää. Onnistunut tarotistunto on sellainen, jossa vastaanottaja kykenee lukemaan omaa elinvoimaansa, elämäntilannettaan ja yhdistää nämä uudeksi tietotaidoksi. Tämä on lukemisen tarkoitus ainakin Lauri Siiralalle. Tarotin maamerkit nousevat sisäisestä viisauden avautuvista lähteistä. Kyse on kuitenkin tarkoituksenmukaisista sattumista. Elämän käsikirja Siirala luonnehtii tarotpakkaa elämäntaiteen käsikirjaksi, mutta se on vain yksi niistä; on olemassa muitakin. Hän on itse lukenut tarotkortteja vuodesta 1984 ja myös opettaa ihmisiä tutkimaan korttien välittämää tietoa. Tähän asti ne ovat olleet käytössä aina kun tarpeellista vuosikymmeniä. Tämä uusi yhteys mahdollistaa selkeämmän, suoremman toiminnan, hän kiteyttää. 59 Tarotkortit ovat erinomainen työkalu luomaan yhteyden sisimmän äärelle. Hänelle kortit edustavat symbolista maailmaa, joka auttaa pääsemään kosketuksiin piilotajunnan kanssa. Tarot on mytologiaa, antropologiaa, symbolien ja taiteen evoluution historiaa ja psykologiaa. Siirala kutsuu tarottyöskentelyä elinvoima-arkkitehtuuriksi ja toisaalta sattumatyöskentelyksi. Symboli muodostaa sillan sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden välille. Oikeastaan tarot on kuin kirja, jota ei ole nidottu eikä sidottu, vaan jokaista ’sivua’ voi hyödyntää erikseen, sillä ne sisältävät oman rikkaan ja symbolisen viestinsä. Tilan avautuessa kahden välillä mukaan tulee näkymätön ja samalla todellinen ohjaava älykkyys, hän luonnehtii. Hän kertoi, että tulisin käyttämään työssäni itsekin kortteja. Hän kuitenkin ymmärsi, että tässä on yhteys voimaan, jota hän ei vielä tunne, mutta joka on tutustumisen arvoinen. Näitä ovat muun muassa Connolly Tarot, Universal Tarot, Medicine Woman, Vikings Tarot, Rosa Orm, Sensual Wicca, Osho Tarot, Wildwood Tarot, Steampunk Tarot ja monia muita. Muutamia kotimaisiakin tarotpakkoja on syntynyt, viimeisin niistä on Kalevalahenkinen Ukon pakka. Tarotit tulivat jäädäkseen. Sinä, minä ja piilotajunta Tärkeimmät tarotkortit ovat Lauri Siiralan mukaan ”sinä ja minä”.. Symbolien maailmaan Siirala pitää tarotkortteja symbolisina ’maamerkkeinä’, symbolit ovat ikivanhoja ja monimuotoisia. Jokaisen ihmisen sisällä on väylä, joka on paljon enemmän kuin ns. – Käymme elämässämme lävitse pakan jokaisen lainalaisuuden, kohtaamisen, tunnetilan ja ulottuvuuden. Hän lisää, että mieli ei ole koskaan tietoinen, se vain tulkitsee ja usein väärin. Tarotkorttien tulkinta on lukutaitoa, jonka avulla voidaan päästä yhteyteen sen kanssa, mitä sisälläni juuri nyt tapahtuu. Kortissa näkyvät moninaiset symbolit. Jollain tavalla tarotpakkakin on sarja viestejä tuntemattomasta tänne meidän jokapäiväisen nykyelämämme keskelle. Hän sai tulkinnan henkilöltä, joka kuvasi hänen elämäntilanteensa todella kattavasti sillä hetkellä. Näin kertoo tarotkorteista Lauri Siirala, joka tässä Rakkaus kannattaa -juttusarjansa artikkelissa pohtii tarotkorttien käyttötarkoitusta ja mahdollisuuksia. Crowleyn tarotpakan hierofanttia kutsutaan myös ylipapiksi. Tilanteessa kutsumme yhdessä esiin intuitiivista tietoa, ohjaavaa voimaa, inspiraatiota, älykkyyttä ja luovuutta. Kun vedämme pakasta kortteja, emme etukäteen tiedä, mitä sieltä nousee. Siirala päätyikin osana uutta työsarkaansa tietoisuustaitojen parissa tulkitsemaan tarotkortteja ensin Kanadassa ja myöhemmin muualla Euroopassa, Intiassa ja Suomessa. T arotkortit ovat tavallisesti 78 kortin pakka. – Korttien symbolien avulla hahmotan, oivallan, tutkin ja tunnistan elämää. Nykyisin Siirala ottaa usein aamuisin itselleenkin yhden kortin. Tarotkortit edustavat näin erilaisia voimia, jotka ovat läsnä elämässä ja sen vaiheissa. Kortit antavat viitteitä siitä, mikä on juuri tällä hetkellä ajankohtaista, aiheellista ja oleellista. – C.G Jung on sanonut, että kun yhdyt jonkun symbolin voimaan, symboli laukaisee muutokset psyykessäni. Se on suuren arcanan numero 5. Tarotit tulivat jäädäkseen Lauri Siirala tutustui tarotkortteihin Kanadassa vuosikymmeniä sitten. Kuvassa Waiten pakan aurinko. Parasta aikaa hän on kirjoittamassa kirjaa, joka toimii työkaluna siitä, miten lukea maamerkkejä ja symboleja. Siirala osallistui sen jälkeen kolmen kuukauden koulutusjaksoon Yhdysvalloissa, jossa yksi osa opetti tekemään tarot-tulkintoja. – Ihminen on jättänyt historian saatossa kädenjälkiään monella tavalla kalliomaalauksista alkaen taiteeseen, tieteeseen, mekaanisiin käytännön ratkaisuihin, uskontoihin ja tiedon moniin muotoihin. Hänen mukaansa ihminen itse on elävä tarotkortti, joka kulkee elinkaarensa aikana jokaisen 78 kortin energian lävitse niin usein uudelleen ja uudelleen kuin on tarpeellista. Kolmas osapuoli ovat kortit, jotka edustavat syvempää ulottuvuutta, uutta perspektiiviä, näkökulmaa johonkin uuteen tilaan. – Opettajani teki minulle kerran pöydän ja kertoi minun olevan kotoisin jostain pohjoisesta maasta, joka ei ole Kanada tai Yhdysvallat. – Lukijan ja luettavan välille syntyy yhteys. Lauri Siirala on käyttänyt tarotkortteja apuvälineinään vuosikymmeniä. Tarotin silta avaa yhteyden symboliseen ulottuvuuteen, joka kertoo enemmän kuin vain rationaalinen ajattelukone eli mieli. Pakkaa käytettäessä kortit ensin sekoitetaan, mikä antaa pakalle aina uuden järjestyksen, loogisen, ei rationaalisen
60 Tiede Narri Muutos Tarot-pakan 22 kuvakortin ryhmää kutsutaan usein tarotin lukijoiden keskuudessa suurten salaisuuksien korteiksi eli isoksi arkanaksi. Miekkojen perimmäinen symboli on puhdas älykkyys. Pyydän häntä valitsemaan keskisormellaan oikealta reunalta ensimmäisen kortin. Lauri Siirala antaa toimittajalle lyhyen demon havainnollistaakseen tarotkorttien lukemista. Muutoksen aika Viimeisen kortin annan Siiralan itse päättää pikkurillillään. Pakasta nousee tiede miekkojen kuutonen (Science). Kortti rohkaisee elämään tätä hetkeä ja tätä tilaa, tilannetta, tilaisuutta. Pakasta nousee ilahduttava Muutos (Change), lanttien kakkonen. Kuvassa Uroboros-käärme syö häntäänsä eli kuluttaa menneisyyttään, luo uutta nahkaansa. Elämänmakuinen narri Toinen kortti kertoo, mitä minun tulisi tehdä, jotta aikeeni ja tarkoitukseni toteutuisi. Tiedemiehet suuntavat älykkyytensä ulospäin, usein ulkoavaruuteen. Yin ja Yang -symbolit ovat vaakasuorassa asennossa, mikä tarkoittaa, että jokin käytännön olosuhde tarjoaa mahdollisuuden muutokseen melko pikaisesti, Siirala tulkitsee. Siirala toteaa minun nyt lukevan oman elinvoimani kenttää, mikä onkin tarotistunnossa ensisijainen tavoite.. Perhonen symboloi muodonmuutosta. Vaikka pelon tiikeri puraisee narria vasempaan jalkaan, hän astuu tuntemattomaan joka hetki uutena. Narri on tarotpakan sankari, tunnetusti huoleton veikko, joka elää elämän virrassa, aina nolla pisteessä, eli nyt. Tehtäväsi on olla tässä 0-pisteessä ja aloittaa kaikki uutena yhteydessä nykyhetken voimaan käyttäen kaikkia työkaluja, joita elämä on antanut käden ulottuville, eli keskellä tilaa ja tilannetta jossa löydän itseni kunakin hetkenä. Narria ympäröivät kaikki elementit, joita elämä on antanut: tuli, vesi, ilma ja maa. Koen erityisen voimakkaan resonaation etenkin tämän viimeisen kortin kohdalla. Se suuntautuu kaikenlaiseen ’krääsäänkin’, joka pyörii kuin karuselli sisällämme. Kuusi miekkaa osoittaa keskelle, sisälleni, omaan keskukseeni aiemmin mainitun ajan ja tilan risteykseen eli nykyhetkeen, Siirala selvittää. Ne muodostuvat neljästä maasta: sauvoista, maljoista, miekoista ja kolikoista. Valintaa varten Siirala pyytää nimeämään jonkun sormensa, joka vaeltaa korttien päällä ja kertomaan, koska sormi on oikean kortin päällä. Valmius siihen on kuitenkin nyt olemassa. Se kuvaa aietta ja tarkoitusta. Kortti kertoo, millä tavalla elämä tulee minua aikeissani vastaan ja tarjoaa mahdollisuutta uuteen. Tässä kortissa tämä sama älykkyys suuntautuu sisäänpäin, jolloin rationaalinen mieli hiljenee ja syvempi, integroiva älykkyys avautuu nykyhetkessä. Siirala kysyy, onko tämä tulkinta minulle omassa kokemuksessani totta. Rationaalinen mieli on täytetty ulkoisilla uskomuksilla, luuloilla toiveilla ja haaveilla. Totean sen olevan totta. Narrin voima on harassa, keskuksessa. Olen tuntenut muutoksen energian jo jonkin aikaa, en vain vieläkään tiedä mitä se koskee. Sillä on kruunu päässään, mikä kuvaa sen tietoista tarkoitusta. Siiralan mukaan narrikortti kuvaa melkeinpä koko korttipakan tarinaa. Oikea kortti löytyy ja se on narri (The Fool), joka on suuren arcanan numeron kortti. Kortti rohkaisee suuntaamaan älykkyyteni sisäänpäin siihen, mikä on todellisinta juuri nyt. Loput pakan kortit tunnetaan pienten salaisuuksien kortteina eli pienenä arkanana. Korttia varten ohjaan Siiralaa ottamaan käyttöön etusormen, jolla pyydän häntä menemään oikeaan reunaan. Hän pyytää videopuhelun välityksellä minua valitsemaan kaarelle levitetyistä korteista kolme korttia. Haarojen välissä on kolmevaiheinen kukka ja alhaalla kaksi pientä alastonta lasta yhdessä nivoutuneena toisiinsa. Astrologisesti Jupiter on Härässä, mikä merkitsee jotakin uutta käytännön tason muutosta. Astrologinen yhdistelmä on Merkurius Vesimiehessä. Hän ei takerru nykyhetkeen, liikkuu hetken mukana, käyttää kaikkia saatavilla olevia välineitä ja elää alati muuntuvassa hetkessä. Hän on androgeeni hahmo, jolla ei vielä ole sukupuolta
– Symboli kuvaa sitä, että elämme ajan ja tilan ristillä. Ne edustavat vanhoja uskomuksia, joista on aika luopua. Nämä kolme loivat Crowleyn pakan. Teokset ovat tietääkseni edelleen nähtävillä Lontoon lähellä museossa, kertoo Siirala. Viisisakarainen tähti sydämen alueella kuvaa viattomuuden tilaa; lapsenkaltaisuutta. Kortti on Hierofantti (nro 5), jota kutsutaan myös ylipapiksi. Minun tulee oppia olemaan tässä hetkessä, tässä risteyksessä, selvittää Siirala. ”Hän joka tietää” Lauri Siirala vetää Crowleyn pakasta yhden kortin ja se onkin oiva esimerkki tarotkorttien symboliikasta. Buddha sanoi, että risteys on tämä hetki, ja tämän risteyksen läpi kulkee elämässämme kaikki. Myös Yin ja Yang yhdistyvät. Esoteerisessa traditiossa kolminaisuus kuvaa tietoisuutta, rakkautta ja kuolemaa. Joskus eroavaisuuksia on myös korttien lukumäärässä, järjestyksessä ja nimissä. 61 Tarotkorteista on olemassa useita erilaisia pakkoja, jotka eroavat toisistaan kuvitukseltaan. Minun nähdäkseni olemme kaikki valon ja pimeyden lapsia tässä kaksoisvirtojen maassa, ja jokaisen ihmisen tarkoitus on tulla nämä yhdistäväksi tietäjäksi ja toteuttajaksi, Siirala toteaa. Syvin sakara osoittaa maahan, sillä olemme maan lapsia ja yhteys maahan löytyy sisältämme. Kortti on sanomaltaan ja sisällöltään niin runsas, että se kertoo paljon oleellista avartuvan tietoisuuden evoluutiosta. Varhaisin yksiselitteinen tieto tarokin käytöstä ennustamiseen on 1700-luvun puolivälistä. Siirala käyttää useita pöytiä ja joskus luokin niitä tilanteen mukaan. Kortissa on Uroboros käärme, joka luo nahkaansa ja uudistuu. Crowleyn pakka Lauri Siirala itse käyttää mieluiten Crowleyn pakkaa. – Aloitan sillä, että maadoitan itseni ja tuon itseni maayhteyteen, väyläksi juurten ja ilmajuurten välille. Seuraava kortti kertoo, mitä hänen tällä hetkellä tulisi tehdä tai jättää tekemättä, jotta hänen aikeensa ja tarkoituksensa toteutuisivat. Sitä kutsutaan myös nimellä Thoth pakka, joka egyptiläisessä mytologiassa merkitsee viisauden jumalaa. Ensimmäinen kuvaa henkilön aietta ja tarkoitusta, jos sellainen on. Kolmas kortti kertoo, mihin tämä tie hänet suuntaa ja mitä mahdollisia haasteita ja mahdollisuuksia elämän ohjaava voima ja tahto tuovat häntä vastaan. Videopuhelussa henkilö myös näkee korttien viuhkan ja voi vaikuttaa korttien valintaan. Elefantti ja härkä taustalla kuvaavat elinvoimaa. Tarotpakka on todennäköisesti syntynyt 1400-luvun alun Pohjois-Italiassa, jossa sitä käytettiin pelaamiseen. – Angeles Arrien on antropologi, joka on kirjoittanut tarotkorteista erinomaisen kirjan. Taustalla olevat neljät maskit edustavat kiinteiden astrologisten merkkien periaatteita: vesimiehen, skorpionin, härän ja leijonan. Kädessä on kolmisakarainen avain, jota voi verrata kolminaisuuteen. Italiassa käytettiin jo 1500-luvulla ”tarocchi”-pakkaa, jossa oli 78 korttia. Edelleen taustalla on Isis-jumalatar maadoittamassa intuitiivista tietoaan. Uskomukset ehkäisevät todellista tietoa, ja ne on poistettava, jotta voisi oikeasti tietää. Hän kohtaa asiakkaansa usein myös videopuhelun välityksellä. Kristinuskon symboli on ristiinnaulittu Kristus, jokainen meistä on naulittu ajan ja tilan ristille tutkimaan tätä syvää todellisuutta. Kysyn asiakkaalta, onko hänellä jokin aie tai tarkoitus, jota hän haluaa tarkastella. Asetelma on pöydällä, josta asiakas voi pyytää nostamaan tietyn kortin. Korttien kääntöpuolella on myös viisas symboli: nelisakarainen risti. Hän oli myös opettajani opettaja. Arrien teki sen kunnianosoituksena Lady Frieda Harrisille, jonka maalaamat kortit ovat jokainen erillinen, suurehko taideteoksensa. – Alkava pöytä käsittää kolme korttia. Pakan kuvat maalasi Lady Frieda Harris (1877-1962), joka toimi yhteistyössä Aleister Crowleyn (1875-1947) ja Israel Regardien (1907-1985) kanssa. Neljä ilmansuuntaa, neljä elementtiä, sisäinen, ulkoinen, menneisyys, tulevaisuus ja paljon muuta kohtaavat ristin symbolissa, joka on paljon vanhempi kuin kristinusko. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Iina Pennanen ja Lauri Siirala. – Kortissa on yhdeksän naulaa, jotka ympäröivät tietäjän päätä. Tunnen, millaista on olla juuri tässä tilassa, hetkessä, paikassa juuri tämän toisen kanssa. – Kortit luovat sillan meidän välillemme, jolloin vielä tuntematon tila ja voima voivat tuoda esiin sen, mikä on oleellista ja mahdollista juuri nyt, hän sanoo. – Tietäjä hahmon oikeassa kädessä on kaksi sormea, jotka osoittavat alaspäin; olemassa oleva ja näkymätön, kaikki kahdeksi jakautuva. – Korttia voidaan kutsua tietäjäksi eli ”Hän joka tietää”
Minuus ?. 62
Eikä minua ole koskaan ihmisen koskettaminen pelottanut. Nainen kysyi yllättäen, saisiko hän laittaa kätensä Heikki Timosen päälle. Vaikka Timonen ei ole tunnettu kasvo erilaisissa henkisissä piireissä, hänestä löytyy ulottuvuus, jossa asuu arjen viisautta ja henkisyyttä sopivassa suhteessa. – Kokemuksen jälkeen aloinkin tuntea ihmisten vaivoja, kipupisteitä ja kehon häiriöitä, vaikken ketään koskenutkaan. Miehen matkassa kulkee kaksi kirjaa, joiden henkiset harjoitukset pitävät arjen vapaana stressistä. Näin hän päätyi Suomeen puoleksi vuodeksi. Hän laittoi oikean käden vasemman hartiani päälle ja vasemman kätensä oikean hartiani päälle. Nainen suositteli Heikille jotakin sellaista työtä, jossa hän saisi käyttää käsiään. – Sitten tapasin lapsuuskaverini, joka oli kuntohoitaja. Tärisin vielä pitkään tilanteen jälkeen, sillä minusta tuntui kuin olisin ollut sähkötuolissa. Kirjapainoalalta hierojaksi Yli 30-vuotiaaksi Heikki Timonen työskenteli kirjapainoalalla, mutta myös tältä alalta alkoi käsityön osuus hävitä. Tällä tiellä hän on ollut yli 24 vuotta. Olin muutenkin pitkään yliherkistyneessä tilassa energeettisesti, vaikka elinkin ihan normaalia kirjapainotyöläisen elämää. Nainen oli nähnyt näyn, jonka mukaan hänen piti mennä maahan, jossa oli tuhansia järviä. Ajattelin, että hän voisi näyttää, millaista on hierojan työ. Timonen nauttii metsistä, meristä, isyydestä, musiikista ja valokuvauksesta. Hänen ottamiaan kuvia näkee usein Facebookissa, sillä hän viettää mielellään aikaa luonnossa. Hän sai kuitenkin kokea peräti merkillisen kokemuksen. Takaisin kehoon Heikki Timonen kuvaa edellä mainittua tapahtumaa siten, että jollain tavalla naisen ja hänen sähköiset napansa yhdistyivät, ikään kuin positiivinen olisi liitetty positiiviseen napaan, jolloin syntyi häiriökenttä. – Nainen otti käsistäni kiinni, ja muutamassa sekunnissa minä koin kehosta irtaantumisen. – Työstä tuli liian teknistä, enkä ollut siitä enää yhtä innostunut. Mies antoi luvan, istuutui ja laittoi silmänsä kiinni. 63 Henkisyyttä arjessa Ihmisen koskettaminen ei pelota Heikki Timonen iloitsee luonnosta, musiikista ja isyydestä. Tässä iässä hän lähinnä ihmetteli vielä elämää ja mietti, mitä hänestä isona tulee. Kokemus tuli nuorelle miehelle täysin ”puskista”, ja kyseinen nainenkin aluksi hieman säikähti sitä, mitä oli tapahtumassa. – Olin erään sukulaiseni luona, siellä oli käymässä amerikkalainen nainen. – Nainen ymmärsi lopulta, mitä oli tapahtumassa ja laittoikin kätensä ristikkäin. – Lapsuudenkodissani puhuttiin usein etiäisistä, eikä yliluonnollisia kokemuksia pidetty koskaan mitenkään luonnottomina. V antaalainen Heikki Timonen, 59, on ammatiltaan hieroja. Tämä ehdotus oli siemen, joka jäi itämään nuoren miehen elämään. Timosen suvussa on ollut parantajia ja ennalta näkijöitä. Itse koen olleeni pitkään sensitiivinen käsieni kautta. Työssään Timonen pitää tärHeikki Timonen viihtyy luonnossa, etenkin metsissä ja vesien äärellä.. – Tällä tavalla hän sai minut pikku hiljaa takaisin kehooni. Lähdin jonnekin, jossa näin pelkkiä auroja ja erilaisia valo-olentoja, hän muistelee. Tuleva yrittäjä ajatteli, että mikäli hän tekisi työnsä hyvin, se kantaisi hedelmää, hän saisi oman asiakaskunnan ja voisi elättää sillä itsensä. Kehosta irti Heikki Timonen peruuttaa ajassa taaksepäin aikaan, jolloin hän oli 22-vuotias. Edellisessä työpaikassaan kirjapainoalalla joku saattoi pyytää ”hierotko hartioitani, kun sinulla on niin hyvät kädet”. Jäinkin alalta työttömäksi, jonka jälkeen rakensin yhden vuoden isän kanssa mökkiä. Totesin sen olevan minulle täysin luontevaa, ja päätin mennä hierojakouluun, hän muistelee
Heikki Timoselle musiikki on suuri elämän voimavara. Hän tietää, että ihmismieli voi koska tahansa tarttua menneisyyden kuormaan ajatuksillaan, jolloin kuorma siirtyy jälleen koettavaksi. Näin ei kuitenkaan ole: Tollen kirja kulkee edelleen mukana jo kahdeksatta vuotta. Jostain syystä pystyn lukemaan sitä vain yksi tai kaksi aukeamaa kerrallaan. – Rasavillit poikani herättävät minussa paljon rakkautta, vaikka välillä pää punaisena yritän pysyä heidän perässään. 64 Läsnäolon harjoituksia U seimmat meistä lukevat kirjan, laittavat sen jälkeen kirjan hyllyyn ja siirtyvät ehkä seuraavaan. – Kyseessä on prosessi, joka syvenee jatkuvasti. – Aina kun mietin tulevaa, en pysty nauttimaan juuri tästä hetkestä. – Olen opiskellut vuoden ajan myös jäsenkorjausta, vaikka en ole kyseistä tutkintoa suorittanut. – Kirja oli mukanani työpaikalla, työmatkoilla ja joka paikassa, sillä sen harjoitukset mullistivat elämäni, mies sanoo. Timonen oli ehtinyt olla sinkkuna pari vuotta ennen nykyisen kumppaninsa kohtaamista. Isyyden ihanuutta Hieman yllättävää oli se, että 59-vuotiaasta Heikki Timosesta tuli reilu pari vuotta sitten kahden pikkupojan isä. Se otti koville. – Ainakaan poikien kanssa ei elämä ole tylsää, he keksivät koko ajan jotakin tekemistä, Timonen toteaa. Luulin, että minun pitäisi käydä terapiassa vuosia, mutta taakkani suli hyvin nopeasti pois, ja siinä tuntui olevan jopa jotakin mystistä. Olen omassakin työssäni huomannut, että voiman käyttö on selvästi vähentynyt vuosien aikana. Harjoituskirjojenkin kohdalla harjoituksia tehdään usein muutaman kerran, jonka jälkeen ne unohtuvat ja etsitään kenties uusia harjoituksia. Tuohon aikaan Timonen kävi myös psykoterapiassa, sillä hänen vanhin veljensä oli kuollut sydäninfarktiin. – Eräs vanha ystäväni sanoi, että elämän suurimmat haasteet ovat sinkkuelämä ja parisuhde. Sieltä ikään kuin hyppäsi esille yksi kirja, joka pyysi lähteä mukaan. – Oivalluksen sisäistäminen ja terapia yhtäaikaisesti vaikuttivat minuun nopeasti. Joka kerralla jotakin uutta avautuu lisää, Timonen kertoo. – Harjoituksista ei ole hyötyä, jollei niitä jatkuvasti tee, perustelee Timonen. Hän taisteli myös oman jaksamisensa ja parisuhdeongelmien kanssa. Kaksi aina mukana kulkevaa kirjaa ovat ’Harjoituksia läsnäolon voimasta’ (Eckhart Tolle) sekä ’Paranemisen avain’ (Alexander Loyd). Stressi vie läsnä olevalta hetkeltä kaiken voiman, hän perustelee asian ydintä ja tietää, mistä puhuu. Tätä sanomaa tarvitsen joka päivä, Timonen toistaa. Jo pikku poikana kun hän oli tansseissa, häissä ja muissa musiikkitapahtumissa, hän istui bändin jalkojen juuressa. Luulisi, että saatuaan henkiset oivalluksensa, lukija olisi laittanut kirjansa jo hyllyyn. – Koskaan ei ole tarvinnut lähteä töihin vastahakoisesti, vaan olen todella pitänyt tästä. Musiikilla on elämässäni iso rooli, hän summaa. Elämänpituinen koulu Heikki Timonen tietää, että läsnäolon taidon opettelu on syvimmiltään elämänpituinen koulu. Jäsenkorjauksessa käytetään melko vähän voimaa ja siinä ikään kuin suostutellaan kehoa. Musiikin voima Musiikki on ollut Timosen elämässä lapsesta asti. Timonen tapailee laulaen ensimmäistä kappaletta ”25 or 6 to 4”, jonka oppi soittamaan. – Nykyisin toimin enimmäkseen basistina, mutta minulla on monta kitaraa ja mandoliini. – 13-vuotiaana veljeni osti kitaran, muttei itse harjoitellut sillä yhtä paljon kuin minä. Tämä on Tollen kirjan ydinsanoma minulle. Harjoitukset kuitenkin toimivat käytännössä selkeästi ja vapauttavasti. Tajusin, että soittaminen on mahdollista minullekin. Hänkään ei voi vetää maaliviivaa jalkojensa taakse ja julistaa olevansa perillä. Stressi vie voiman Tälle stressille Timonen jo nauraa ääneen, sillä stressi jatkuvana tunnetilana on ollut jo vuosia pois. Hän näkee edelleen lähellään hyviä esimerkkejä siitä, miten stressi ja menneisyyden taakat ovat ryöstäneet ihmisiltä läsnäolon tilan pois. Muistan vieläkin tunteen, kun otin ensimmäisen A-duurin kitarasta barreotteella. Hän halusi nähdä, mistä ja miten musiikki muodostuu. Aina kun palaan menneeseen, se vie voiman tältä hetkeltä. Eckhart Tollen Harjoituksia läsnäolon voimasta maksoi vain kaksi euroa. Näin ei ole tehnyt Heikki Timonen, sillä löydettyään sopivat kirjat, ne ovat kulkeneet mukana vuosia ja ovat käytössä joka päivä. Entisestä liitosta hänellä on muitakin lapsia, vanhin on 32-vuotias. – Kirja tuli sellaiseen kohtaan elämässäni, jolloin stressaannuin monista asioista toimeentulosta alkaen. – Luen sitä edelleen jatkuvasti harjoituksia tehden. Kitaran varressa unohtuvat päivän huolet. – Ei ole mitään järkeä stressata jotakin, mitä ei ole: eilistä ja tulevaa. Genrejäni ovat bluegrass, amerikkalainen old time ja juutalaisten klezmer. keänä ihmisten auttamista. Kirjan harjoitusten avulla tajusin, että stressi on täysin turha elämänkumppani. Soitan bändeissä ja erilaisissa projekteissa. – Parisuhde on mielestäni kasvuympäristö, jossa toinen. Hän veti sen jo ensi kerralla oikein ja sai asiasta voimakkaan elämyksen. Siitä asti kielisoittimet ovat olleet rakkaita ilmaisuvälineitä. Nykyinen elämänkumppani on 40-vuotias ja synnytti kaksoispojat. Tämä hetki on se, mikä se on, ei sitä tarvitse stressata. Harjoituksista oivallukseen Noin kahdeksan vuotta sitten Heikki Timonen oli kirpputorilla
– Luulen, että meissä on joku osa, sielu tai energia, joka tekee matkaa ja joka on ikuinen, hän pohtii. Ihminen päättää, elämä säätää Molemmat edellä mainitut harjoitustavat ovat Timoselle työkaluja hallita sitä, mitä et voi hallita. Sen jälkeen kun tilanne on ohi, en saa tarttua hermostumiseeni, vaan se pitää hoitaa käytännössä pois. Tämäkin kirja puhuu stressistä, ja siinä on lyhyt, noin 6 minuutin harjoitus, jota voi tehdä päivittäin. Näin voi välittyä myös parantamisen energiaa etäältä, mies pohtii. – Kun aloitan harjoituksen, sormenpäihini syntyy voimakas energiakenttä. Keskustelumme siirtyy kaukoparannukseen, joka on myös energeettinen ilmiö. Nekin asiat, jotka toisessa saattavat ärsyttää, voivat olla peilinä siitä, mikä on jäänyt itsen sisälle. Tämäkin harjoitus on ollut Heikki Timosen arjessa vuosia. – Olisi hienoa, jos omat poikani ymmärtäisivät, että ei tarvitse aina olla jokin digitaalinen vehje kädessä, vaan elämän kokemusta voi rikastaa ennen muuta muilla tavoin. Se, mikä on juuri nyt tietyllä tavalla, voi muuttua hetkessä. On sanottu: mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma, ja siihen Heikki Timonenkin yhtyy. Irti päästämisen taitoa on hyvä opetella epävarmuuksien maailmassa. Hänestä löytyy vahvoja henkisiä puolia. Sitten nukahdan, hän tarkentaa. Seuraa pitkä hiljaisuus. Hän kulkee luonnossa mielellään kaverinkin kanssa, mutta viihtyy siellä oikein hyvin myös yksin. – Energiatasolla minulla on ollut niin ihmeellisiä kokemuksia, että on vaikea uskoa, että kaikki olisi vain tässä, mitä näemme. Luulen, että meissä on joku osa, sielu tai energia, joka tekee matkaa ja joka on ikuinen, hän pohtii. Erityisesti pidän vanhoista metsistä, meren lahdista sekä muista vesistöistä, hän sanoo ja muistelee kesälomallaan löytänyttä vanhaa metsää, jossa hän tunsi olevansa kuin herran kukkarossa. Tällaisiinkin asioihin tekemäni harjoitukset auttavat, sanoo Timonen ja viittaa henkisten kirjojen harjoituksiin. – Nykytiede osaa ehkä sitäkin jo jollain tavalla selittää. Tulee sellainen tunne, että ylävartalossa ja päässä käy aaltoilu, joka tasoittuu. Niiden avulla hän on oppinut vapautumaan eilisen ja huomisen huolista. Aikaa luonnolle Heikki Timonen toivoo jättävänsä lapsilleen luonnosta nauttimisen kyvyn. Kirjan ohjeiden mukaan lähetän neljään pään pisteeseen joka ilta energiaa. Ihmettelin, miten onkin näin helppoa saada uni, sanoo mies, joka aiemmin käytti unilääkkeitä. – Nykyinen some-maailma, nopea tiedonvälitys ja järjettömän suuri tietotulva ovat monella tavalla tulevaisuuden haasteita. –Teen harjoituksen joka ilta nukkumaan mennessäni, se kestää 4-6 minuuttia. – Jokainen päivä kantaa omat haasteensa, mutta etukäteen niitä ei ole mitään syytä murehtia. Tosin tekniikka saattaa tuntua liian helpolta ollakseen totta. Pää tyhjenee ja uni tulee Timonen sanoo, että toinenkin kirja ansaitsee tulla mainituksi, se on ”Paranemisen avain”. Mikään ei ole pysyvää, hän toteaa. – Vanhassa metsässä on hyvä olla, mies päättää.. 65 Heikki Timonen on jo vuosia harjoittanut kahden kirjan tarjoamia harjoituksia. – Ainoa jatkuva ja varma asia on ambivalenssi, elämä on odottamatonta. Nykytestien mukaan on todettu esimerkiksi se, että molekyylit saadaan värähtelemään samalla taajuudella, vaikka välissä olisi tuhansia kilometrejä. – Kvanttifysiikasta puhutaan paljon. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Haastateltavan arkisto – Saatan kokea hermostuvani vaikkapa silloin, kun soitan toisen henkilön puolesta epämiellyttävän puhelun sosiaalivirastoon. peilaa toistaan. Heikki Timonen on arjen ystävä ja maanläheinen mies. Timonenkin on auttanut joitakin kaukoparannuksen keinoin. Timonen suosittelee kirjaa erityisesti niille, joilla on univaikeuksia. Tunteen ei tule antaa pilata koko päivää. – Loppupelissä ihminen ei voi hallita yhtään mitään. Aina voi tulla jokin ulkopuolinen tekijä, joka muuttaa suunnitelmat. – Pää tyhjenee ja nukahdan nopeasti. – Luonnossa en koe itseäni yksinäiseksi, enkä pelkää siellä mitään. Voin tehdä vaikka kuinka tarkkoja suunnitelmia arkeeni, mutta harvoin asiat kuitenkaan toteutuvat juuri niin kuin olen suunnitellut. Energiatason todellisuutta Kysyn, uskooko Heikki Timonen Jumalaan tai johonkin korkeampaan. En alun perin uskonut harjoituksen voimaan, ennen kuin itse kokeilin. Luonto on Heikki Timoselle kirkko ja rauhoittumispaikka. Onkin mielenkiintoista kuulla, mitä asiasta tiedetään viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Niihin käytetty aika on pois ajasta luonnosta ja vuorovaikutuksesta muihin ihmisiin
Niitä ovat tuli, maa, vesi, metalli ja puu. – Tulienergia on voimaa, joka on luonteeltaan ’paahtavaa’. Tämä artikkeli pohtii tulen merkitystä. Kiinalaisen ajattelun mukaan erilaiset terveysongelmatkin voivat olla seurausta viiden elementin epätasapainosta. – Tuli voi haastaa luopumaan esimerkiksi pakonomaisista lopputuloksista. Näiden viiden elementin tulisi olla tasapainossa, jotta elämän virta vaikuttaisi meissä vapaasti. Silloin kun tuli tuntuu paahteiselta, se johtuu vain ihmisen vaikeudesta päästää irti jostain tarpeettomasta. Joskus tarvitaan enemmän veden ominaispiirteitä, toisinaan tuli on tarpeen. Jaatinen kertoo itse tunnistavansa tulen energian kehossaan voimana. Kaikissa ihmisissä vaikuttavat kyseiset elementit, mutta on aikoja, jolloin joku elementti on merkittävämmässä roolissa kuin toinen. Tuli ilmenee eri tavoin eri ihmisten elämässä. Jollei mieli ole hyväksyvässä. Tässä on kyse egon vastustuksesta, mutta jossain vaiheessa sekin antaa periksi. 66 Henkinen tuli – voima elämässämme ”Elämän tuli paahtaa ilon ja ikuisen pyhän esiin” Tulienergia ilmenee intensiivisenä kutsuna, johon ei ole mitään vastaan sanomista. Aiheesta kertoo Tuula Jaatinen. – Voima tuntuu tulevan suoraan sydämestäni. Sydämen parantava voima on aina luonteeltaan hyväksyvää. Tuli nostaa usein esille kielteisiä asioita ja polttaa niitä pois. Tuli on vahva energiamuoto, joka on luonteeltaan polttavaa, puhdistavaa, valaisevaa ja toimintaan kutsuvaa. Sydämen kantava liekki Tuula Jaatinen uskoo, että tuli on pohjimmiltaan hoitava elementti, mutta se saattaa tuntua intensiiviseltä energialta. Näin on mahdollista luopua tuskasta ja avautua tulen johdatettavaksi. On vain tehtävä se, mihin tuntee kutsua. Sielumme voi tietoisesti johtaa meitä tilanteisiin, joissa pelottaa ja kärventää, hän sanoo. Ajattelenkin, että kyse on pohjimmiltaan sydämen kantavasta liekistä. K iinalaisen filosofian mukaan maailmassamme – ihmisessä ja elämässä yleensä – vallitsee useita elementtejä, jotka ovat elämän perusta
Koen kundaliinivoiman vaikuttavan minussa siten, että se antaa elämälleni suunnan ja määrää missioni. Tuli on sisäistä voimaa Jaatinen kertoo, että tuli on saanut kouluttaa häntä itseään toisinaan vahvallakin kädellä. Hän maalaileekin usein henkisiä maisemia ja visioita sanoillaan. On vain tehtävä se, mihin tuntee kutsua. Ne saavat ihmisen pysähtymään, harkitsemaan tai voimaan paremmin, hän sanoo. Hoitamistilanteessa sanat ja niiden takana oleva energia voivat olla asiakkaalle merkityksellisiä. Näin sieluni voi kehittyä. Näin asiat usein myös etenevät vauhdilla ja voimalla. Jaatisen elämässä tulen voima ilmenee myös sanallisena. Tuula Jaatinen kertoo eri elementtien olevan yhteydessä erilaisiin entiteetteihin, jotka omaavat näitä ominaisuuksia. Parhaimmillaan ne auttavat henkilöä kohtaamaan oman pyhän olemuksensa. Enkelit ovat osa meidän viestijär. 67 Tuula Jaatinen kokee, että hän on kanava ja instrumentti uuden aikakauden luojille. Luodessani minussa tapahtuu kundaliinin puhtauden synnyttämä prosessi. – Otan ikään kuin pyhän valon esiin, jolloin syntyy hienoa tekstiä tai sanoja, jotka jollain tavalla muotoilevat ympäristöä. – Itse saatan saada jonkin ajatuksen, jonka toteuttaminen saattaa olla kokoluokassaankin suuri. – Puhuessamme tulesta puhumme ’Pyhän elementaaleista’ ja samalla enkelikunnasta. Tulienergia ilmenee intensiivisenä kutsuna, johon ei ole mitään vastaan sanomista. – Oman sieluni kipinä on alkujaan kotoisin tulesta, siksi tulen energia on minussa vahva, hän sanoo. – Kundaliinienergia on luomisen voimaa. – Tulienergiani nostaa myös omassa elämässäni vaikuttavia asioita esiin. tilassa, on usein tarvetta tulen energian puhdistettavaksi. Tulen kutsu Tuula Jaatinen kokee, että tuli tuo motivaatiota erilaiseen tekemiseen
jestelmäämme. – Tulen energiaa edustaa myös ns. Tuli ja vesi puhdistavat Jaatisen mukaan tuli ja vesi ovat tällä hetkellä maapallolla hoitavia voimia. Jos henkilön mielenterveys on häilyvä, ei ole oikea hetki runsaalle tulen energialle. – Silloin kun on tulen aika, se ei kysy lupaa. – Tuli on pois polttavaa ja vesi huuhtova. – Pyhä ei koskaan hylkää, eikä tee mitään kielteistä. Leijona voimana on kaikista eniten rakastava sekä muuntava. Jaatinen sanoo, että se voisi olla potentiaalisesti vahingoittavaa. Tätä energiaa voi periaatteessa ottaa vastaan maksimaalisen paljon. Intensiivisyydestään huolimatta tuli ei koskaan itsessään vahingoita meitä, päinvastoin. – Tuli voisi vaikeuttaa mentaalialueen toimintoja. Koska viestijärjestelmässämme on pyhästä lähtöisin olevia enkeleitä, heidän viestinsäkin ovat pyhiä. Tulen ja veden välillä on hyvä vallita tasapaino. – Koen kundaliinivoiman vaikuttavan minussa siten, että se antaa elämälleni suunnan ja määrää missioni. Leijonan energiassa on tulen entiteettejä. Kun päästät tuskasta irti, vapaudut, sanoo Jaatinen. Se katkoo pois sen, mitä ei tarvita. Kyyneleet edustavat puolestaan veden energiaa, jolloin jotakin virtaa pois. Kohti pyhyyttä Nykypäivänä moni etsii syvempää yhteyttä sieluunsa ja tulienergiaansa, jota myös rakkaudeksi voidaan kutsua. Molemmat elementit ovat luonteeltaan puhdistavia. Leijonaportti on kuin portti ikuisuuteen. – Saattaa olla niinkin, että henkilö pelkää oman pyhyytensä vastaanottamista. Tuli polttaa likaa sisimmästä pois ja vesi huuhtoo sen tietoisuudesta. on puolestaan terävää. Polttamisvaiheessa voi tuntua henkistä tai tunne-elämään liittyvää kipua. Kaikki ihmiset kuitenkin kulkevat omaa polkuaan sitä kohden, mihin heidän kuuluukin mennä oman ajoituksensa mukaan. Silloin sen aika on aikakoodeissa, ja se sopii henkilön herkkyystasolle. Fyysisessä muodossa ne eivät voi olla yhtä aikaa läsnä, mutta henkisessä mielessä niitä voidaan käyttää tavallaan samanaikaisesti. Se on henkinen käsite, joka johtaa oman voiman tunnistamiseen, ja jossa suuruus asuu. Se on kuin Arkkienkeli Mikaelin miekka. – Puhuessamme tulesta puhumme ’Pyhän elementaaleista’ ja samalla enkelikunnasta, hän sanoo. Hoitava tuli tulee Tuula Jaatisen mukaan sydämen keskuksesta. Viestien tarkoitus on korjata meissä jotakin. Mikäli irti päästäminen tuottaa kipua, siitä ei pidä olla huolissaan, vaan antaa sen vapaasti tapahtua. – Pyyteetön, puhdas rakkaus saa ilon kyyneleet kohoamaan. Tulen ilmenemiseen voi kuitenkin olla jotakin esteitä: henkilö voi pelätä sitä ja laittaa sen ikään kuin sivuun. Leijonan portti, joka kuvaa juuri tätä aikaa. Tuli. Rakkauden voima ei kuitenkaan tule ihmiseen väkisin. Tätä energiaa voisivat edustaa vaikkapa Äiti Marian ja Rafaelin energiat. Esimerkillinen tulen kantaja oli Jeesus Kristus – jo täällä eläessään. 68 Tuula Jaatinen kertoo eri elementtien olevan yhteydessä myös erilaisiin entiteetteihin, jotka omaavat näitä ominaisuuksia. – Veden elementaalinen energia on hyväksyvää, anteeksiantavaa ja sallivaa. Henkikeho ei halua rikkoa mentaalikenttää, sillä jos näin tapahtuisi, syntyisi mahdollisesti mielenterveysongelmia. Näin sieluni voi kehittyä. – Maksimimäärä tulta on se, mitä voit ottaa tällä hetkellä vastaan. Todellisuudessa olemme kaikki yhtä pyhiä, toinen ei ole enempää tai vähempää kuin sinäkään, Jaatinen sanoo. Jaatisen mukaan enkelit ja henkioppaat antavat meille kaiken sen, mikä on milloinkin tarpeen ja rohkaisevat kulkemaan sydämen viitoittamaa tietä
Tulen entiteetit ovat minussa runsaampia kuin esimerkiksi henkilössä, jonka sielu ei ole koostettu tulen entiteeteistä, vaan vaikkapa veden entiteeteistä. On hienoa, kun voi avustaa toisen ihmisen omalle voimanpolulleen. Ihminen tekee huonoja asioita vedelle päivittäin, ja luontoäiti tarvitsisi kipeästi apuamme veden puhdistamisessa, hän sanoo. Joskus riittää yksikin tapaamiskerta. Ääneni värähtely muuttuu, kun sielussani puhuvat lähteeni tai mestarit. Sielun portti voi kuitenkin avautua vain henkilön omalla luvalla. Sisäinen ääni ohjaa alati ja helpottaa monien asioiden tekemistä. Jaatisen mukaan on samalla kyse karmallisesta portista. Viestejä sydämen keskuksesta Jaatinen kertoo, että hänen työnsä tarkoitus on tuoda pyhää esiin viesteihin, valokuviin, maalauksiin, tapaamisiin ja tilaisuuksiin. Järki ei aina näitä käsitä, sillä avautuminen tapahtuu tasolla, joka on egon tavoittamattomissa. Pienen hiljaisuuden jälkeen Tuula Jaatinen kokee saavansa viestin: – Rakkaat terveiset Äiti Sekhmetiltä kaikille, jotka ovat jo saaneet sielunportaalinsa auki. – Vesiteema on ollut muutamia vuosia elämässäni vahvana läsnä. – Olen tavannut joitakin asiakkaita viisikin vuotta. Karma sisältää kipua entisistä elämistä. Tulen entiteettien käytössä E spoolainen Tuula Jaatinen, 58, tekee sivutyönään erilaisia kanavointeja asiakkailleen. Jaatinen ja toivottaa tervetulleeksi tähän työhön muitakin. – Esimerkiksi silloin, kun ääneni on terävä, rahiseva tai huiluinen, sydämessä puhuu RA, sieluni pyhä tulivoima. Tämä tervehdys tulee isoilla kyynelillä, hän sanoo murtuen. Sekin on hienoa, että saa tutustua asiakkaaseen ja hän hyväksyy minut henkisen kasvunsa mentoriksi. Tulen tehtävä on hoitaa sielua. Hän on erikoistunut myös kuvien tuottamiseen maalamalla ja voimaannuttavilla valokuvilla. Päätyönään Jaatinen valmistelee uutta hulevesirakennusta, jolla on tarkoitus eliminoida tiesuolojen ja autojen kemikaalien vaikutuksia sekä vähentää kuluttamisesta johtuvia päästöjä mereen. Sen jälkeen hän toimi elämäntaidon valmentajana ja joogaohjaajana. – Tunnistan elämässäni koko ajan tulen voiman ja elän siitä. Tässäkin viestissä yhdistyvät sekä tuli että vesi. Jaatinen kertoo, että hänen kanavana toimimisensa ei ole ennustusten tekemistä, vaan istunnoissa liikutaan täysin sielun maailmoissa. – Jos haluat tietää sielun suunnitelmasi ja sen kuka todellisuudessa olet, haluat avata oman karmasi. Hän kuitenkin aina tietää, kuka on minkäkin viestin takana. 69 Tuula Jaatinen kokee luovan tekemisen, kuten maalaamisen, nousevan tulen energiasta. Aiheen parissa voi saada ansiotuloja sekä uusia ystäviä. Kokonaisvaltaista hyvinvointia mielelle ja keholle Henkiset hoidot, -kurssit ja koulutukset Enkeliretriitit, Hiljaisuuden meditaatioretriitit Luontaishoidot Teemailtoja ryhmille tilauksesta Valoa, iloa ja voimaantumista Palvelut löytyvät osoitteesta www.elinanenergiahoidot.. Tulesta käsin Tuula Jaatinen kertoo, että hänen elämänsä on hyvin erilaista kuin vaikkapa vuosikymmen sitten, eikä hän enää osaisi elää entiseen tapaan. Hän mainitsee ohjaajikseen pyhän tulen Äiti Sekhmetin, pyhän tuulen isä Ptahin, pyhän veden neitseellisen Marian sekä maailmanopettaja Jeesuksen Kristuksen. Vaistoan hyvin senkin, kun saan lähelleni pyhän Marian. Inspiraation tuli Kanavoimistilanteissa avuksi voi tulla vaikkapa Arkkienkeli Mikael, joka katkoo siteitä menneisyyteen ja vanhoihin uskomuksiin. Se nostaa myös kuulijasta esille lukkoja ja vapauttaa niistä, hän sanoo. – Inspiraation tuli avaa ihmisessä kanavat, jonka johdosta tapahtuu myös fysiologisia muutoksia. – Koen viestiääneni nousevan suoraan sydämeni keskuksesta. Aiemmin hän teki pitkän uran mainonnan, markkinoinnin ja yrityspresentaatioiden tuottajana. Kohtaaminen on tunnustelevaa, herkistelevää ja joskus vellovaakin. Itsetuntemuksen kautta Jaatinen ryhtyi toteuttamaan omaa voimaansa, intuitiotaan ja henkistä polkuaan. – Koen kaiken henkisen toimintani toteutuvan pyhästä tulesta käsin. – Pyyteetön, puhdas rakkaus saa ilon kyyneleet kohoamaan, hän perustelee.. Useimmiten viestiä tuo Äiti Sekhmeth, jonka energia saattaa olla vahvaa
Hän voi olla joskus aika hassu. Joskus hän on tosi surullinen ja hän itkee. Joskus kun on todella lämmin, otan tunikani pois. Jaloissani ei ole mitään. Jokaisella on oma projektinsa. Leikin triangelilla. Mount Bugarach, Etelä-Ranska 36 AD Isi seisoo kehtoni jalkopäässä, josta olen melkein kasvanut ulos. Kun aurinko välkehtii niissä, silloin ne ovat enemmän aika vihreät. Hän on minun isini. Kuulen pöllön ja kuulen tuulen. Ulkona on kylmä. Hän on pukeutunut kuten muut täällä asuvat miehet. On helmikuu. Se menee alas melkein nilkkoihini. Hänen ihonsa on vaalea, hiukan kullanvärinen ja siinä on joitakin pisamia. Rakastan hänen nauruaan. Hän ei ole niin ankara ja etäinen kuin jotkut aikuisista. Voin kertoa, että he rakastavat toisiaan paljon. Hän leikkii mielellään lasten kanssa. Joskus saan kukkia ja laitan ne triangeliini. Hänellä on hyvin sievät ja ystävälliset kasvot. Minulla on pikkutunika samasta materiaalista. Hän tuntee olevansa vastuussa minusta ja haluaa varmistua, ettei mitään pahaa satu minulle. Hänellä on pitkä, tummanruskea tukka – se on melkein musta. Mariam ja Martta, äitini sisar, istuvat yhden lampun ääressä neulomustensa kanssa. Pidän siitä, kun hän on täällä. Mariam ei tykkää siitä, että juoksen ympäriinsä ilman tunikaa. Lähellä on muita. Isillä on hyvin yksinkertainen pitkä tunika housujen päällä. Uskottelen, että se on iso talo kuten se, jonka näin, kun menimme kaupunkiin ison joen luona. Isi laittaa käsivartensa Maman ympärille ja tämä laittaa päänsä hänen olkapäälleen. He vain istuvat hiljaa. Jotkut aikuiset yrittävät panna sen päälleni – mutta useimmat heistä eivät todella välitä. On pieni tuli, mikä on sammumassa, ja Nanan luona on kynttilä. On aika hämärää. On pieni vaatenukke, joka on täytetty lampaan villalla, ja on muita leluja, jotka on kaiverrettu luusta ja puusta. Pidän hänen silmistään, kun hän hymyilee; mutta joskus hän voi olla ankara ja silloin hän rutistaa kulmiaan. Se on todella paksu ja hiukan kihara. Mutta se ei ole niin karkea paljasta ihoani vasten. Täällä on myös pieni vauva, Saran ja Filippuksen. Minulla on joitakin pieniä leluja. Olen noin kaksitai kolmevuotias. En näe häntä kovin usein. On helmikuu. Minun on määrä mennä nukkumaan, mutta haluaisin mieluummin leikkiä hänen kanssaan. Aurinko paistaa. Hän katsoo alas ja hän hymyilee minulle. Pidän vauvasta ja leikin hänen kanssaan. Kuulen toisten puhuvan hyvin pehmeästi, mutta he ovat enimmäkseen hiljaa. Isi on siirtynyt huoneen toiselle puolelle, missä Mama istuu suurella tyynyllä lattialla. Hän vain menee maahan ja tekee mutakakkuja kanssamme. Kuulen pöllön ja kuulen tuulen. On yksi, josta pidän eniten – triangeli. Hän ei yleensä viivy kauaa. Hän syntyi Neitsyen merkissä seuraavana syyskuuna 33 AD. Tykkään juoksuttaa sormiani sen läpi. On pieni lamppu, jossa palaa jonkinlaista öljyä. Kun se ei ole sidottuna taakse, se todella työntyy ulos. Joskus nostan sen ylös taivaasen ja suljen auringon pois ja katson 70. Hän pelkää, että vilustun. Hän on hauska. Hän kutittaa meitä, ja me kaikki nauramme. Kun katson häntä, hän on todella, todella kookas ja minä olen hyvin pieni. On paljon lapsia ja hän nauraa kanssamme – juosten ja hyppien. Joskus laitan sen maahan ja uskottelen, että se kasvaa ruohoa ja muita kivoja asioita. Joskus minulla on pienet nahkasandaalit, mutta otan ne aina pois. Hän on tosi hauska. Hänellä on vaalean ruskehtavan-harmaanvihreät silmät. Vaikka maa ei vielä olisikaan lämmin, otan aina kenkäni pois jaloista ja kuljen avojaloin. Hän konttaa, on ehkä kahdeksan kuukautta vanha. Se on hauskaa. Jeshuan ja Maria Magdalenan tytär Elizabeth Hannah Isin tyttö Lizbett Elizabeth Hannah eli Lizbett valohedelmöitettiin talvipäivänseisauksena 32 AD aikana. Mariam Mariam on hyvin sievä. Valoa ei ole paljon, on aika hämärää. Tykkään kävellä avojaloin. Isi leikkii meidän kanssa. Kangas on kudottu pellavasta. Isi tulee ja menee. Se tuntuu aika karkealta. Se riippuu siitä, onko hän auringonvalossa
Olen kuullut tarinoita siitä, miten Isilleni tapahtui näin, paitsi että hän ei kuollut – hän elää edelleen. Pidän siitä, kun hän istuttaa minut lattialle eteensä ja ottaa käteni omiinsa ja kertoo minulle erityisiä tarinoita vanhemmistani. Filippus aina varmistaa, että kaikista asioista huolehditaan, kun Isi matkustaa kenen tahansa aikuisen kanssa. Mama näyttää etäisemmältä, silloinkin kun hän on täällä. Isaac, Josef ja Nana puhuivat heille ja antoivat heille syötävää. Täällä sitä aiheuttavat roomalaiset. Tiedän, että hän rakastaa minua ja isosiskoani Sar´hia. Niitä on paljon. Voimme nähdä heidät kaukana. Hän kerää yrttejä Nanan kanssa. Se jatkui ikuisuuden usvaiseen siniseen taivaaseen. He sanoivat, että on aika niiden meistä, jotka tulivat tänne Vanhasta Maasta, lähteä Josefin (Arimatialainen) kanssa saarelle, jota kutsutaan Avaloniksi. En ole nähnyt niitä; mutta olen kuullut paljon tarinoita. Filippuksella on musta tukka ja tuuhea parta ja ruskeat silmät tuuheine kulmakarvoineen. He vain tulivat sisään ja katsoivat ympäriinsä. On jotakin tekeillä – jotakin tärkeää, joka saa meidät hermostumaan. Saatoin nähdä sen kimmeltävän kaukaisuudessa. Kaksi äitiä Toinen äitini on Myriam (Tyanalainen). Isoäiti Maria Anna (Äiti Maria) Isoäiti Maria Anna (isänäitini) on täällä myös. Olemme vielä Galliassa. Hän tulee ja menee niin kuin isini ja kaksi äitiäni. Niillä on hevosia ja rattaita ja ne saavat pölyn nousemaan. Joskus isoäiti menee muihin kyliin, joissa on sellaisia ihmisiä kuin me. Kun hän ottaa meidät mukaansa auttamaan poimimisessa, hän pistää meille joskus marjoja suuhun. Täällä asuvat myös isoäidin lapset, vanhin Ruth, ja myös nuoremmat lapset, tyttö Esther Salome. Hän tulee ja menee myös. Joskus näytän sen vauvalle. Mama on hyvin sievä, mutta Myriam on kaunis kuin Kuningatar Esther. Heillä molemmilla on tumman kultainen iho kesäaikaan. Olen niin iloinen, että Isi on yhä täällä, vaikken näekään häntä kovin usein. Hän on miellyttävä, mutta hän voi olla ajoittain hyvin vakava. He vain kävelivät isoon taloomme, minne kokoonnumme aterioille ja kokouksiimme. Josef tuntee tien. Josef (äidinisäni) on hyvin vanha. Aikuiset puhuivat myöhään yöhön asti. Luulenpa, että Sar´h on enemmän hänen kaltaisensa. Mutta suurimman osan aikaa hän ja äitini ovat täällä. Sara ja Filippus Tabithan tyttärellä Saralla ja hänen puolisollaan Filippuksella on vauvan lisäksi poika Justus, joka syntyi aika pian minun syntymäni jälkeen. Mutta Saran iho on tummempi, kuten äidillään, ja joskus hänellä on hyvin ruusuiset posket. Ja joskus kun poimin pieniä keltaisia kukkia, vauva yrittää tarttua niihin. Hän itkee enemmän kuin aikaisemmin. Pitkiä rivejä kävelee. Nuoremmat pojat ovat John Mark ja Matteas. Hän on hyvä hevosten, muulien ja aasien kanssa. Roomalaisia sotilaita tulee enemmän kylään näinä päivinä. mutta hän hymyili itkiessään. Hänen vauvansa näyttää hassua naamaa. Lehdet alkavat muuttua keltaisiksi. Hän nauraa paljon, ja joskus olen mieluummin hänen kanssaan kuin äitini kanssa. Usein Nana, Ruth, Esther Salome, Myriam ja Sara menevät myös. Nathanaelin kuolema Kuulin aikuisten puhuvan siitä, kuinka juutalaiset pidättivät ja roomalaiset tappoivat Nathanaelin kaukaisessa paikassa. Juuri eilen pieni ryhmä heitä ratsasti aivan portillemme. Hän tietää, että kaipaan Isiäni ja hän haluaa minun tietävän, että minua rakastetaan hyvin paljon. Isin nuoremmat veljet ja hänen sisarensa ovat täällä myös. Vaikkakin pukeudumme kuten muutkin ihmiset, jotka asuvat lähistöllä; ja meillä on magiikkaa, jota käytämme niin ettei yhteisömme herätä liian paljon huomiota, on silti huoli siitä, että meidät löydetään. Tapamme ovat erilaiset kuin sotilaiden. Itse asiassa tuntui heti hyvältä, mutta kesti pari päivää ihottuman kadota. Mount Bugarach, varhainen syksy, 38 AD, ikä 5 vuotta Olen kotonani suuren vuoren luona. Hän tulee ja menee myös. Hän on täällä tällä hetkellä, mutta hän ei ole täällä koko aikaa. Hän on hauska kuten isini. Ennen oli niin, että hän tunsi herkkyyttä kauniista kukasta tai auringonlaskusta, tai vastasyntyneestä vauvasta tai karitsasta; hän itki... Se paransi sääreni parissa päivässä. Hän on niin kiltti ja ystävällinen ja hän pitää minusta todella paljon. Jokainen on huolissaan. Nyt hän itkee ja hän on surullinen. Jotkut miehistä menevät isoäidin kanssa suojellakseen häntä. Hän on hyvä eläinten kanssa. Hän on hyvin komea ratsastaessaan isolla, uudella oriilla, jolla on kimaltelevan ruskea harja ja pitkä, heiluva musta häntä. Joskus hän antaa minun ratsastaa takanaan, käsivarteni kietoutuneena hänen vyötärönsä ympärille. Hän on järjestänyt kaiken. En tiedä kovin paljon siitä, miten Nathanael kuoli. Roomalaiset aiheuttavat huolta Paikalliset maanviljelijät ja kyläläiset valittavat paljon sitä, kuinka roomalaiset vaativat heitä antamaan enemmän viljaa ja eläimiä. Joskus juoksen sen kanssa. Hän on hyvin kaunis. He poistuivat mukanaan ylimääräistä ruokaa. He sanovat, että Vanhassa Maassa sekä juutalaiset että roomalaiset aiheuttivat meille hankaluuksia. Roomalaisia sotilaita marssii tietä pitkin, joka ei ole kovinkaan kaukana paikasta, jossa asumme. Kaikki ovat väsyneitä tähän, koska usein eri paikoissa he ovat kokeneet tämän huolen. Jokainen tuntee olonsa paremmaksi, kun hän on läsnä ja kun hän kertoo suloisia kertomuksiaan Isistäni. Britannia, myöhään syksyllä, 38 AD Me olemme matkalla. Parantavat yrtit Sara poimii mielellään pieniä marjoja, joita kasvaa villinä kukkuloilla. Hän on kookkaampi ja isompi ja hänellä on tummempi iho. Hänellä on kyky osoittaa ihmisille, kuinka olla onnellisia ja kuinka olla ystävällinen toinen toisilleen. Toivon, että ymmärtäisin paremmin, sillä rakastan Mariamia hyvin paljon. Hän on rikas ja hänellä on laivoja. Joskus he tekevät tahnaa tai salvaa yrteistä. Se kutisi. Jos saat ihottumaa tai jotain sellaista, he laittavat yrttejä ihottumaan. Hän kertoo mielellään juttuja Isistäni. Nyt olemme paikassa, jossa pidetään laivoja Jeshuan ja Maria Magdalenan tytär Elizabeth Hannah Isin tyttö Lizbett 71. Hän tuntee olevansa vastuussa. Yrttejä käytetään, jos sairastut. Hän ei puhu enää. He olivat huolissaan juutalaisista, jotka ovat erilaisia kuin me, eivätkä pitäneet meistä. Syödessämme he paukuttivat oveamme. Joskus hän menee Isini kanssa. Pidän heistä paljon. Minulla on hyvin suuri ja rakastava perhe. Pelkäämme, että he häiritsevät elämäntapaamme. Kaikki ovat huolissaan, että se, mikä tapahtui Nathanaelille, saattaisi tapahtua meille. Sara on hyvin suloinen, ja hänellä on kauniit kasvot, kuten Mama Myriamilla. Kun keltaiset kukat tulevat valkoisiksi, vauva ja minä puhallamme valkeat nöyhtät, ja me katsomme tuulen kantavan siemenet pois. Joskus äitini menee, ja Sar´h ja minä. Tiedän vain, että se on ollut hyvin rankkaa Mariamille, hänen puolisolleen. valon tanssivan sen ympärillä. Minulle laitettiin salvaa sääreen, kun sitä särki muutama viikko sitten. Jotkut lapsista ja minä kiipesimme läheiselle kukkulalle tänä aamuna, missä voimme katsella paksujen puiden välistä alas laaksoon. Voimme kuulla heidät. Hän pitää huolen siitä, että kaikki sujuu hyvin. Hän tietää, kuinka harjoittaa niitä hyviksi ratsastukseen ja vaunujen ja aurojen vetämiseen. Meillä on muita tapoja puhua. Hän on erinnäköinen kuin äitini. He laittoivat sitä arkaan kohtaan ja kertoivat minulle, etten saanut koskea tai raapia sitä. On aikainen syksy. On paljon pölyä ja melua. Nana on opettanut hänelle yrteistä. Hän huolehtii eläimistä ja varmistaa, että on kylliksi elintarvikkeita kaikille. Hän huolehtii erittäin mielellään ihmisistä, kun he sairastavat. He myös huolehtivat minusta mielellään. Tunnen itseni yleensä turvalliseksi, mutta nyt juuri kukaan ei tunne olevansa turvassa. Hän tuntuu paljon vanhemmalta kuin Sara. He eivät osoittaneet mitään kunnioitusta. Menen mielelläni keräämään yrttejä heidän kanssaan. Olemme jo tulleet lähelle suurta merta useita kertoja. Jos marja ei ole kyllin makea – hän sylkäisee sen pois
Pyörin ja pyörin, kunnes minua pyörryttää, ja sitten kaadun alas. Ne auttavat jokaista työskentelemään oikein yhdessä. Nana ja John Joskus on ihmisiä, jotka tulevat vierailemaan Isoäiti Annan luokse. Hän hymyilee ja hengittää kanssani. Energian lähettämistä Mama myös opettaa minua ja muita lapsia. Jotkut näyttävät meille kuinka viljellä ruokaa ja kuinka valmistaa sitä aterioiksi. Yhteisöelämää Me jaamme edelleen kaiken – ruokamme, työmme ja vaatetuksen. Se menee ympäri ja ympäri, voin tuntea sen. Matkustamista Mama, Nana ja Isini tulevat ja menevät. Ne työskentelevät parhaiten auringon ja elementtien kanssa. Me opimme myös puhumaan eri kieliä ja kirjoittamaan ja lukemaan. Joskus menemme istumaan eri opettajien jalkojen juureen. On aurinkoista ja ruoho tuntuu lämpimältä jalkojen alla. En ymmärrä, mikseivät he tee sitä koko ajan. Ne auttavat jokaista elämään parasta elämäänsä, onpa se kasvi tai kukka tai kimalainen tai ihminen. Ne tulevat luoksemme ja ovat hyvin leikkisiä. Joskus on naurua; mutta suurimman osan aikaa me työskentelemme ja harjoittelemme suurella päättäväisyydellä ja erittäin keskittyen. Pidän täällä asuvista lapsista. Vieraat jotka tulevat matkan päästä, nukkuvat siellä joskus. Sitten vain makaan siellä, kunnes maailma lakkaa pyörimästä. Kuulin keijukaisista siellä missä asuimme, mutta nyt saatan nähdä niitä. Hän ei ole niin vakava. Lähellä on useita suuria puutarhoja ja lähteitä. Lampaat ja karja vaeltavat kukkuloilla, ja on myös peltoja viljan kasvattamiseen. Meillä on myös muunlaista suojaa. Kullakin on jotain erityistä opetettavaa meille, kuten katsella tähtien liikkumista ja kuinka ennustaa säätä; kuinka hoitaa eläimiä; kuinka laskea, mitata ja rakentaa jotain; tai kuinka pysyä sairastumatta. Jotkut perheistä, jotka ovat aina asuneet täällä, asuvat kaikki yhdessä – isovanhemmat, vanhemmat ja lapset jakavat kaikki saman tilan. Jotkut osaavat tehdä hyödyllisiä esineitä, ja he osaaavat koristella niitä sievin kuvioin. Joskus olen muiden lasten kanssa jossakin isoista taloista, mutta joskus sisareni Sar’h ja minä viivymme Nanan pikkutalossa. Minulla on. Asuinpaikkamme Kylämme ympärillä on aita, joka on tehty isoista paksuista oksista, jotka on köytetty ja punottu yhteen, niin että niiden välissä ei ole rakoja. Työskentelemme mielikuvituksemme ja unelmiemme kanssa. Olen hyvin mielelläni näiden ihmisten ja keijukaisten kanssa. Vanhemmat lapset asuvat yhdessä muutamien aikuisten kanssa, jotka vuorollaan pitävät meistä huolta. En ole varma, keitä he ovat. Naimisissa olevilla pareilla on pikkumajansa. Siellä on keijuja. Juuri nyt me enimmäksen vain harjoittelemme. Menemme eri taloihin oppimaan erilaisia asioita. Se on lähellä sitä paikkaa missä asumme. Minut on puettu erittäin hienoon sinertävään, soljuvaan materiaaliin. Ne pitävät meistä. Vaikkakin meillä on hevosia ja elintarvikkeita kun matkustamme, vanhempani joskus voivat matkustaa myös eri tavalla kuin muut ihmiset – se on sellaista, että he voivat tulla ja mennä, ja jollain tavalla jälleen ilmestyä. En näe enkeleitä vielä. Ne tietävät kuinka värähdellä oikeissa väreissä ja oikeissa soinnuissa. Enkelit ovat suurempia. Toiset ovat mestareita tarinankertomisessa. Opiskelua Opimme aina. Avalon, 41 AD. Tiedän näistä keijuista. Isi tietää näistä ja keijukaisista. Niillä on töitä. Ne ovat hyvin ystävällisiä. En ole tottunut näkemään Nanaa tällaisena. Voin nähdä kauas, kun seison tämän Tor -kukkulan huipulla. Minusta on kivaa katsella vaahtopäisten aaltojen pärskivän isoille kiville. Ne on yleensä ryhmitetty lähelle toisiaan. Ikä 7 vuotta Olen vihreällä kukkulalla ja pyörin ympäri. On paljon keijuja ja pikkuihmisiä, joita kutsutaan haltioiksi. Nana sanoo, että keijuja ja haltijoita on siellä uudessa paikassa, minne olemme menossa. Ehkä siksi, että me kaikki emme osaa heidän laillaan kadota ja jälleen ilmestyä. He harjoittavat mieliämme muistamaan monia asoita ja lausumaan niitä, ja sitä kuinka ajatella selkeästi. Jotkut ovat isoja ja jotkut ovat pieniä. Hän innostuu kovin, kun he tulevat vierailulle. Portin sisäpuolella meillä on talomme. Kun olemme kahdestaan, hän istuutuu alas eteeni ja laittaa otsansa omaa otsaani vasten. Haluaisin matkustaa joskus Maman ja Isin kanssa. Sitten hän pitää käsiäni ja laittaa jalkansa koskettamaan omiani, ja kätensä käsiini, kämmen kämmenelle. Hän on aina hyvin onnellinen nähdessään heidät. He ottavat mielellään muut lapset ja minut paikkoihin, missä on pystykiviä ja vanhojen puiden lehtoja. Luulenpa, että Nana rakastaa häntä, koska hän katsoo Johnia ja koskettaa häntä tavalla, joka kertoo että tämä on hyvin erityinen. Kaikki on tuulen tuivertamaa ja villiä. Tytöt ja pojat oppivat yhdessä monia asioita. Hän kutsuu niitä deevoiksi ja enkeleiksi. Täällä on sievää. Tuntuu mukavalta ja lämpimältä, kun hän lähettää energiaa ruumiini läpi. Se kuulostaa hauskalta. Haluan puhua tästä Nanalle ja oppia sitä myös. Pidän hajuista ja monista merilinnuista. Ja sitten juoksen kukkulaa ylös ja teen sen taas. Ne auttavat maata. Hänen sydämensä on hyvin iloinen. Täällä asuvat ihmiset osaavat saada sumun päälle, kun he haluavat kylämme olevan näkymätön. On yksi miesvieras, jota hän näkee usein. Sen läpi melkein näkee. En ymmärrä heidän sanojaan, mutta me löydämme tavan jakaa tarinoitamme ja leikkiä pelejä. Olen iloinen. Tänään olen yksikseni. Miehet ja naiset jotka eivät ole naimisissa, asuvat yhdessä, mutta erillisissä makuusaleissa. Olemme kai olleet täällä kolme vuotta, kun päivät ovat olleet hyvin lyhyitä ja on kylmä. Ja sitten kun kaadun maahan, pyörin ympäri ja ympäri kukkulaa alas. Se on jonkinlainen suoja, joka pitää eläimet kuljeksimasta pois. 72 valmina purjehtimaann. Ihmiset, jotka asuvat täällä ja tekevät taikojaan, osaavat nähdä pikkuihmisiä ja puhua niille. Täytin juuri 7 vuotta viikko sitten. Joskus tytöt oppivat eri aineita. Se ei ole niin vaivalloista, kuten meidän matkustaessamme. Nana on kertonut, että keijut jotenkin saavat yrtit tekemään sen mitä niiden on määrä tehdä, niin että ihmiset voivat hyvin. Luulen että vanhemmat lapset tekevät samoin, mutta he oppivat vaikeampia asioita. Aita ympäröi koko kyläämme. Ne auttavat kukkia ja puita. En asu vain yhdessä talossa. Jotkut opettajista ovat vanhoja, ja eräät eivät ole paljon meitä vanhempia. Voin nähdä keijukaisia ja haltijoita, kun olen erikoisessa paikassa, kuten olin määrätyissä paikoissa lähellä isoa vuorta missä asuimme. Joitakin olen nähnyt akaisemmin. Vain pyörin ja tunnen auringon kasvoillani. Talot ovat pyöreitä, suippokattoisia, ja ne on tehty jäykästä oljesta ja ruo’oista. Luulen, että hän leikkii niiden kanssa. On myös paikka eläimille, niiden ruokaa, vaunuja ja työkaluja varten. Meillä on seremonia – ’naiseuden’ rituaali. Luulen, että pian tulen näkemään enkeleitä. Hänen nimensä on John. On iso pyöreän muotoinen talo, minne tulemme yhdessä syömään, ja yhteisesti rukoilemaan, laulamaan ja tarinoimaan. Sisämaassa pienen matkan päässä on kylä, missä Josefin ystävät asuvat. Teen tätä hyvin mielelläni äitini kanssa. On rumpujen ja harpun soittajia, myös laulajia jotka opettavat lauluja ja erityisiä tansseja. Joskus Nana punastuu kun kysyn hänestä. Opimme hengityksestämme ja siitä, kuinka se keskittyy ajatuksiimme ja tunteisiimme. Nanan talo on jonkin matkan päässä aivan erillään. Sitten hän laittaa minut lähettämään energiaa hänen ruumiinsa läpi. Meillä on nukkumapaikka, jossa emme häiritse häntä. Harjoittelemmme ja harjoittelemme kooten energiaa. Mama tietää paljon energiasta. Pidän siitä, että minua opetetaan ajattelemaan ja kohdentamaan mieleni ja keskittymään, kunnes kaikki tuntuu hyvin hiljaiselta ja olevan täynnä valoa. Avalon, 47 AD, kesä, Ikä 13 Aikuistumisen vihkimysrituaali. He tekevät sen kaiken leikeiksi. Ne meistä, jotka tulimme tänne Vanhasta Maasta, asumme enemmän makuusaleissa. Se on keskellä kehää, jossa pienet pyöreät asuintalomme sijaitsevat
Meillä on energia, joka seuraa pyhää geometriaa, joka on painettuna olemuksiimme sallien tämän avautumisen. Se ei tarkoita, etteikö meidän sallittaisi saada lapsia jossain myöhemmässä vaiheessa elämässämme; se tarkoittaa vain sitä, että valitsemme erilaisen harjoituksen tai opetuspolun. Se on jaettu keskeltä ja se yltää vyötäröni alapuolelle. Otamme valon maasta, kuusta ja auringosta. Tämä on osa sitä mitä teemme. Kävelemme yksi kerrallaan keskuksessa olevaan tilaan. He käyttävät sitä kalibroimaan energian ryhmämme kahdeksalle tytölle, jotka ovat sisäpiirissä, ja jokaiselle meistä yksilöllisesti. Se on jotakin sellaista jota meille on opetettu lapsuudesta asti. Nyt se on sisäänpääsy moniin toisiin maailmoihin ja dimensioihin. Se on hyvin jännittävää. Jokainen piste ja jokainen pinta sallii erilaisen pääsyn. Meitä ympäröi suurempi kehä naisia ja vanhempia tyttöjä. Keskelle pyhää lehtoa on asetettu kiviä tasaiselle maalle. Se kolmio, joka muotoutuu, on samanlainen kuin se triangelilelu, jota rakastin pienenä tyttönä. He laulavat ja iskevät vannerumpujaan ja tuovat energian sisään. Otamme kaiken valon päähämme ja siirrämme sen alas energiakeskuksiimme. Täällä Avalonissa asuu monia vielä vaaleampi-ihoisia ihmisiä. He liikkuvat ja tanssivat ympärillämme, nostaen sauvojaan täyttä kuuta kohden. Sitten nauha tulee korvien taakse, jossa se sidotaan. He hengittävät syvään samalla kun lausuvat ja laulavat lauluja. Vanhin on kuusitoista. Se on hengen ankkuroimista tietoisuuteemme niin, että kun kuun veren vuodattamisen aika tulee, voimme käyttää ajatuksiamme ja sanojamme elämän hyväksi ja synnyttää hyviä asioita. Näin muodostetussa muodossa, missä kehät menevät osittain päällekkäin, on silmiemme, suumme ja pyhän naiseutemme portin muoto. kirjailtu tummansininen nauha päässäni, joka peittää kolmannen silmäni. Jotkut tytöistä ovat kahdentoista. Se on vastuun aika, missä tuomme ravitsevaa huolenpitoa toisillemme; ja se on itsen hienosäätöä. Se asettaa energiakentän, joka kantaa erikoista värähtelyä. Se on vaalea kuten Isoäiti Maria Annalla. Pyhä geometria Aluksi me tytöt seisomme kynnyksellä kolmion ulkopuolella valmiina astumaan sisälle, yksi kerrallaan. Kahden kuukauden päästä olen neljätoista. Tätä vihkimystä johtavat Isoäiti Anna, Mama ja Noahin vaimo, Dancing Wind. Se ankkuroi ja johtaa valon ja energian virtaa. Minulla on hyvin vaaalea iho. Isoäiti Anna, Mama ja Dancing Wind muodostavat kolmion vahvistaakseen energiaa kaikkein sisimmässä keskuksessa. Se oli hyvin pyhä toimitus, siunattu hetki, kaikkien Valon Neuvostojen hyväksymä. Seison kädet hiukan sivuilla, kämmenet eteenpäin. Joillakin tytöistä kylässämme on lapsia meidän ikäsinä, mutta me olemme erilaisella polulla. Melkein kaikilla sukulaisillani, jotka tulivat Vanhasta Maasta, on oliivinvärinen iho. Josef, Andreas, Josephus ja Noah, poikien isät ja veljet opettavat mieheksi tulemisen -rituaaleja. Heillä on jokaisella pitkä puinen sauva. Vaikkakin olemme saaneet tämän energian alas ryhmänä, jokainen meistä menee seisomaan kolmion keskelle. Meille nuorille tytöille, jotka olemme tulossa naiseuteemme, opetetaan kuinka viedä tietoa ja koodeja erilaiseen toteutumiseen. Puvussani on myös nauha samaa kirjailua, ja se tulee rintani poikki. Meitä on hyvin harvoja, joilla on niin vaalea iho. Minulla on pitkä, keskiruskea tukka. Kuu kylpee meitä hopeisella valollaan. Heillä on pitkät, keskiyön-siniset, hupulliset tunikat. Kannan 73. He muodostavat kolmion meidän kahdeksan uuden vihityn keskellä. Ja tässä vihkimyksessä meille sallitaan lupa liikkua toiseen opetustasoon. Tämä on erityinen vihkimyspäivä, jolloin itse asiassa koemme ensimmäistä kertaa sitä mitä meille on opetettu. Minä olen kolmentoista. He tuovat sen sisään ja tuovat sisään, kunnes me vapisemme ja melkein pyörrymme – energia on niin vahva. Mama ja Isi toivat minut tähän maailmaan tällä tavalla. Se yhdistyy kuun vereen, joka tulee kun ylittää naiseuden kynnyksen. Heillä on otsallaan nauha, jossa on nouseva kuu kolmannen silmän kohdalla. Meille opetetaan, kuinka tärkeää on voida käyttää kohtujamme korkeampaan energiseen toimintaan ja korkeampaan viritykseen kumppanimme kanssa. Joko me teemme näin valaistuaksemme, tai sallien suuremman jumaluuden tulla esiin kun saamme lapsiamme; se tehdään paljon suuremmalla rakastavalla tietoisuudella. Jotkut naisista ovat tyttöjen äitejä. Eikä vain auringon, jonka näemme silmillämme, vaan auringon auringon takana. Se on voimakas kultainen valo, joka tulee alas ja yhdistyy siihen energiakeskukseen ja niihin elimiin. Tämä vihkimys tarkoittaa, että otamme valon ja viemme sen erityisellä tavalla ruumiittemme läpi. Hengen ankkuroimista tietoisuuteemme Tällä tavoin veremme kantaa hengen värähtelyn. Nauhaan on ommeltu pieni kristalli paikkaan, missä se peittää kolmannen silmäni. Kuka on Magdalene Äitiäni kutsutaan Magdaleneksi, koska hän on sitä perhettä ja sitä henkistä linjaa. Se yhdistyy kaiken veren kanssa joka virtaa läpi koko ruumiimme ja kaiken energian kanssa, joka virtaa olemuksemme läpi. Siellä on kaksi isoa yhteenkietoutunutta kehää, joissa me kaikki seisomme. Työskentelemme hyvin paljon planeettamme, rakastetun Äiti Gaian kanssa. Me keskitämme sen alas elimiin, joissa lapset tehdään. Se on aika olla enemmän kuten Suuri Äiti – olla hänen tyttäriään todellisessa sisaruudessa. Olen Magdalene, mutta en täysin vihitty, olen harjoituksen ensimmäisellä tasolla. Luulen, että se oli eräänlainen painettu jälki. Pojilla on oma vihkimyksensä. Viisi muuta papitarta tulee esiin ja tekee pentagrammin, viisikolmion, pyhän feminiinin symbolin. Opimme enemmän Jumalaisesta Äidistä, kuinka pitää hänen suurta energiaansa ja kuinka olla johtona, tai pyhänä astiana, jonka kautta muut energiat voivat liikkua ja tulla harmonian
Silloin sinua voidaan kutsua Magdaleneksi. Britit ovat hyvin urheita ja raivokkaita taistelijoita. Jopa keisari Claudius tuli muutamiksi viikoiksi. Mutta se, että minulla on Magdalenen geneettiset koodit, ei tee minusta Magdalenea. Kun tämä tapahtuu, se sytyttää tiedon sisäiset polut, jotka ilmenevät palvelun ulkoisina polkuina. Silloin on täydellinen sulautuminen ja sopivuus kaikilla tasoilla. Itse asiassa hän on on aika vireä. Josef on äidinisäni ja kaipaan häntä paljon. Viisi vuotta sitten rauhamme päättyi. Se on kuin pyhä triangeli, kolmio. Tietoa ja viisautta kerätään ja koetaan. Tätä tarvitaan, jotta voidaan hedelmöittää heränneeempiä lapsia Valossa, tietoiseen kuolemaan ja jälleensyntymiseen, Haudan Riitteihin ja muihin asoihin, joita emme jaa niiden kanssa, jotka eivät ymmärtäisi niitä. Hän tuntee suurta vastuuta yhteisöstämme ja sen hyvinvoinnista huolehtimisesta. Mutta meidän täytyy pitäytyä toisiimme. Avalon, 48 AD, Ikä 14 Asun nyt neitojen kanssa asuntolassa. Joillakin druideilla on tämä muinainen viisaus, ja he työskentelevät niiden kanssa, joita kutsutaan essealais-Magdaleneiksi. Hänellä on vaimo nimeltään Nueme, jonka kanssa hän meni naimisiin paluunsa jälkeen Avaloniin vuonna 41 AD. Meillä on paljon harjoitusta, mutta meillä on myös hauskaa. Tavallisesti taloäitimme vaihtuu vuorottain. Voi olla lukuisia partnereita, sekä miehiä että naisia, kunnes olemme valmiita olemaan sen partnerimme kanssa, joka täydellisesti vastaa korkeinta kohtaloamme. Hän lähti tänä kesänä tuodakseen heidät takaisin kotiin. On jotenkin jännittävää, koska voimme jakaa ja puhua asioista, joita ikäisemme tytöt tietävät – asioista joita emme tietäneet tai välittäneet nuorempina. Partnerit auttavat Ei tarvitse olla partneria, mutta oppimisessa on hyvin suuri apu partnerista. Silloin sisällä voi syttyä henkinen tuli. He saavat oman samanlaisen kokemuksensa opetuksesta; ja jumaluuden korkeampien dimensioiden sulautumisesta fyysisyydessä pidettyjen koodien heräämiseen. Silloin kolmiosta tulee voimakas energiageneraattori, kuten Suuri Pyramidi Egyptissä, missä vanhempani kävivät joitakin Magdalene -vihkimyksiään. Roomalaiset tunkeutuivat kauas itään, ja monet menettivät henkensä. Hän tuli takaisin, kun nämä menivät sukuloimaan Tyanaan ja Intiaan (41 AD). He yhtyvät kolmion jokaisessa pisteessä. Myös miehet voivat olla Magdaleneja Miehiä vihitään samanlaisella tavalla. Josef on hyvin ylpeä pojistaan, ja tiedän että hän varmaankin kaipaa heitä paljon. On yhä suurempien määrien ja yhä suurempien dimensioiden spiraalia ulos ja sisään. Luulenpa että kun hän pääsee kotiin, tämä saattaisi olla hänen viimeinen pitkä matkansa. Kun kaikki vaaditut elementit ovat läsnä, niin on muiston ja muinaisen viisauden yhdistyminen, joka kulkee elämien läpi nykyiseen inkarnoituneeseen itseen asti. Mutta he eivät kykene pitämään roomalaisia poissa tunkeutumasta heidän pyhään maahansa. Silloin henkilö kantaa Magdalenen viittaa ja sauvaa. Meillä on myös taloäiti, joka asuu kodissamme kanssamme. Nyt on tuhansia sotilaita, kuten Galliassa; paitsi että on enemmän taisteluja Britannian varsinaisessa maassa, kuten roomalaiset sitä kutsuvat, koska tämä on Rooman uusi raja-alue. Jatkamme tapojamme ja omaa elämäämme. On ajateltu, että olisi parempi, että ei olisi sukulainen, ettei tulisi suosikkeja. Josef meni Maria Annan (Äiti Maria) ja Myriamin (Tyanalainen) kanssa ja oli poissa useita vuosia (39-41 AD). Nueme antoi hänelle kaksi poikaa, kaksoset, vuonna 43 AD. Se on niiden kunnioittamista, jotka kulkevat kanssasi; ja se on oman fyysisen ja emotionaalisen itsesi kunnioittamista. Asun sisareni Sar’hin kanssa nyt. Gallian keltit ovat kauan olleet Rooman herruuden tukahduttamia. 74 geenejä ja potentiaalia olla Magdalene. Sielulla on mahdollisuus kokea täysi spektri siitä, kuinka Suuri Äiti Magdalene -poikien ja tyttärien kautta auttaa kaikkia eläviä olentoja palaamaan hänen täyteen syleilyynsä. Magdalene ei ole vain syntymäoikeus. Partnerit voivat vaihtua ajan kanssa, koska toinen voi kehittyä nopeammin kuin toinen. Kaksi ihmistä ovat kolmion pohja ja Rakastettu on ylhäällä oleva piste, jossa he molemmat yhtyvät. Frekvenssit ovat hiukan erilaiset miehille, joiden palvelupolku tuo yhteen hengen ja lihan liiton; mutta he kohdistavat huomionsa hiukan eri seikkoihin kuin naiset. Legioonia virtaa, ja on helppo nähdä, että niiden tarkoitus on jäädä. Joskus sukulainen tulee, jos on tarvetta. Se on suuri kunnia, jota ei koskaan saa pitää itsestään selvyytenä. Hän on hyvin vanha, mutta hän ei näytä niin vanhalta kuin Andreas ja Josephus. Silloin voimme luoda uskomattoman energiakentän. Joiltakin Magdaleneiltä on mennyt monia sukupolvia löytää geneettinen yhteytensä. Se saavutetaan yhteistyössä ja -linjassa niiden kanssa, jotka ovat kulkeneet ennen sinua. Juuri nyt meitä ei huomioida, mikä on hyvä asia. On henkisen energian aktivoimisia tai muuttamisia, joiden täytyy laskeutua ja herättää koodit, joita pidetään ruumiin maaelementeissä. Vanhempani ja sisareni Sar’hin kanssa kierrätimme energiaa toinen toistemme kanssa. Koska on hiukan erilainen täydentävä värähtely ja tehtävä, vihityt miehet ja naiset tulevat yhteen kuten lukko ja avain. Hän on tavallisesti joku yhteisön naisista, jolla ei ole omia lapsia. Määrätyissä opetusja rituaalitilaisuuksissa miehet ja naiset ovat yhdessä. On energinen yhdyntä, kuin syke, joka menee ulos ja sitten palaa, laajentaen ja suurentaen yhtyneitä partnereita, kun he yhtyvät Korkeimman Rakastetun Valossa. He ovat Magdalene -suojelijoita tai ritareita. Vaaditaan paljon opiskelua, meditointia ja ajatusten ja tunteiden puhdistamista. Siihen liittyy syvä halu ja valmius harjoituksen ja opetuksen kautta. Magdalene vannoo, ettei koskaan aiheuta vahinkoa, eikä tunne itseään muita ylemmäksi tai ole ylpeä. Niin paljon. On oltava halukkuutta ja mielen, ruumiin ja sielun valmiutta. On tärkeää ymmärtää, että koodeja voidaan kantaa naisen ruumiissa yhden elämän aikana, ja sitten miehen ruumiissa seuraavana. Voi olla voimakas sulautuminen
Olen yksin juuri nyt. Isin vierailut Isi tulee, mutta hän tulee yhä vähemmän. Tämä on ensimmäinen matkani yksin. 040-762 6454. Mutta olen varma, että on turvallista. He eivä kätke suuttumustaan meitä kohtaan ja vihaansa roomalaisia kohtaan. Avalon on kuin tietoisuus, ei niinkään fyysisen paikan nimi. On paljon puhetta siitä miten voimme suojautua ja tehdä matkamme turvallisemmiksi. Tämän ymmärtämisessä hän löytää lohdun ja rauhan. 55 AD Isoäiti Annan perhe hajaantui vuosien 56-59 AD aikana moniin maihin, joissa se vaikuttaa vielä nykyäänkin. En ole nähnyt häntä aika pitkään aikaan, vaikkakin tiedän, että hän on täällä sisätajunnassa lähellä sydäntäni. Olen mennyt silurien maahan ja kyliin eteläisessä Walesissa, missä setäni Andreas ja Josephus asuivat. Silloin tällöin hän tulee tähän maahan ja viettää aikaa Monassa. Me kuljemme herkkää tasapainon tietä. He ovat kärsineet paljon roomalaisten käsissä. Sar’h on täällä. Tunnen hiukan pelkoa, mutta kuitenkin tiedän, että olen kantava jumaluuden liekkiä ja Magdalene koodeja muille ihmisille, etenkin muille naisille. Avalon on tietoisuus enemmän kuin paikka On muitakin paikkoja, joihin viitataan Avalonina. Olen kaksikymmentäyksi. He aloittivat täällä luostarin, kun olin hyvin nuori ja asuin vielä Bugarachissa. 75 Ruusuristin Veljeskunta on kansainvälinen järjestö, opintokirjeiden avulla toimiva koulu, joka toimii myös Suomessa. Näin on parasta. Meidän on oltava hyvin varovaisia. Opetus on suomeksi. Glamorgan, Wales, varhaiskevät, 55 AD, Ikä 21 Minut lähetetään ulos maailmaan, pois rakastetusta kodistani Avalonista. Näen joitakin asioita sisäisellä näölläni. He eivät elä enää, mutta on joitakin sukulaisia ja ihmisiä, joita tunsin Avalonissa, jotka kutsuvat Glamorgania kodikseen. Tämä on ensimmäinen matkani olla todella vastuussa itsestäni ja kuunnella sisäistä neuvoani / neuvostoani. Luulen, että Mama näkee hänet useammin. Ehkä se on se suru, mitä me kaikki kannamme, kun rakastetut jättävät meidät kulkemaan olemassaolomme yksinäisyydessä. Mama, Sar’h ja minä istumme yhdessä usein ja pyydämme Isin läsnäoloa. On vaikeaa olla täällä, koska roomalaisilla sotilailla on leirejä ja linnakkeita kaikkialla. Minulle ei ole vielä paljastunut, onko minun määrä tehdä näin vai ei. On surullista, että Lizbettillä on ahtauma keuhkoissa, mikä on asettumassa hänen sydämensä ympärille. Äitini asuu myös Walesissa (lähellä Monaa), mutta kuten isäni hän tulee ja menee. Hänen isänsä (Jeshua) tietoisesti ylösnousi Maaplaneetalta lähes vuosikymmen sitten, jättäen jälkeensä eetteriruumiinsa ainesosien jäljet mahtavana säteilykenttänä. Kieltäydymme taistelemasta, ja tämän tähden he ajattelevat meidän olevan roomalaisten puolella. Meidän pitäisi saapua uuteen kotiimme ajoissa, ennen kuin aurinko saavuttaa lakipisteensä. Joskus hän todella ilmaantuu tunniksi tai pariksi. Hän näyttää minulle asioita. Hän tietää kaikki-Ykseyden ja Totuuden. Olemme nykyisin aika hajallaan. kuin mahdollista meidän pitää sulautua tavalliseen väkeen. Lizbett ja Simeon Lizbett eli miehensä Simeonin ja heidän kolmen lapsensa kanssa Walesissa Glamorganin luostarissa, jota he suuresti rakastivat. On tärkeää oman turvallisuuteni kannalta, etten ”pistä esiin” kuin kipeä peukalo, jos näin sanon. Lizbett perheineen pysyi Avalonissa Isoäiti Annan kanssa myös Glamorganin hävityksen jälkeen. On hyvä oppia heidän tavoistaan ja saada heidän luottamuksensa. Näyttää siltä, että hän viettää enemmän aikaa Himalajan vuorilla. Hän osaa matkustaa suurille vuorille valoruumiissaan. Vaikka tiedän, että löydän veljiä ja sisaria druidien ja sukulaisteni parissa ja että on oleva opetusta ja toveruutta, niin tällä hetkellä olen todella oma turvapuuni, niin sanoakseni. Hän saa opetusta Druidi pyhäkössä Monassa. Minua ohjataan nyt elämään tavallisten ihmisten parissa, palvelemaan heitä ja samaistumaan heidän kanssaan. Luulen, että se on syynä siihen, että hänen äitinsä ja Myriam menivät sinne. En matkusta tavallisesti yksin. Kävelemme hyvin reippaasti, niin nopeasti kuin voimme pitkin mutaista polkua. Ihmisillä jotka tekevät työtä tässä maassa, on uuvuttava elämä. Tulee yhä vaikeammaksi hänelle ja muille Avalonista matkustaa, koska on niin paljon roomalaisia sotilaita ja linnakkeita, jotka erottavat heidät Länsimaasta. Isoäiti Anna viipyy enimmäkseen siellä missä vietin nuoruusvuoteni. tai sähköpostista amorc@amorc.. Sisäinen näkemykseni on hyvin kehittynyt ja tiedän miten olla näkymätön. Useimmat paikalliset ihmiset eivät luota meihin. Siunaten ja rakastaen Margie Magdalene Maila Maire Marketta Anna-kirjojen suomentaja www.margie.fi puh. Perheen ”Suuren kokoontumisen” jälkeen Fortingallissa, Skotlannissa v. Yksin matkalla Juuri nyt kuljen monien niittyjen ja kumpuilevien kukkuloiden yli matkallani kylään, jonne minut on kutsuttu jakamaan tietämystäni parantavista yrteistä ja lapsenpäästöstä. Saatan mennä sinne harjoittamaan korkeampia opintoja. Minä vielä opiskelen. Tietoisuutena se on Magdalene-essealaisen ja druidien koottu viisaus; se on eetterimaailma, jossa on rauha, kauneus ja magia, ja joka on tietämättömän maailman sumujen toisella puolen. Minulla on iso metsästyskoira (irlantilaisen susikoiran edeltäjä) mukanani. Se on hyvä, luotettava ystävä. Saat lisää tietoa kysymyksiisi sivuiltamme www.amorc.. Voimme tuntea osan hänestä tulevan ja olevan kanssamme. Elämä tavallisten ihmisten parissa Koska olen ollut eristäytyneempi eläen koko elämäni meditoivien veljien kanssa, jotka ovat asettuneet asumaan aika erilleen muista. Isoäiti Anna, kaikkien rakastama Nana, kertoo näin: Lizbettille hänen lapsensa ovat erityisen suuri lohtu, koska hänen äitinsä, sekä Myriam ja Mariam menivät Intiaan. Tämä on mahdollisuus käyttää sitä mitä olen harjoitellut. Aikaisemmin saatoin nojautua muihin. Hän on aina hyvin innoissaan joka kerta, kun joku perheenjäsen tulee vierailemaan hänen luokseen Avalonissa
Satu-Aamu testasi hierontaa aluksi omille kasvoilleen. Kehittämäni hoitomenetelmä sisältää vaikutteita muun muassa akupunktiosta, lymfaterapiasta ja Ayurveda-terveystieteestä. Jo silloin hän sai nähdä ja kokea monenlaisia hoitoja ja hierontatekniikoita tutustuessaan vanhempiensa matkassa eri maiden kulttuureihin. – Kaksi vuotta myöhemmin, toisen lapsen saatuani ja lähetessäni neljänkymmenenvuoden ikää, alkoi oma kasvoja kiinteyttävä hierontamenetelmäni muotoutua. Hoidossa Satu-Aamu käyttää Ayurveda-hoitoperinteeseen pohjautuvan Shankara-ihonhoitotuotesarjan tuotteita. Hyvien tulosten innoittamana aloin kokeilla sitä myös muiden hoitojen yhteydessä asiakkailleni, jotka kiittelivät ja kehuivatkin sen vaikutuksia ihoonsa. Tullessaan äidiksi hän alkoi kiinnostua luonnontuotteiden ohella menetelmistä, joilla kasvojen ihoa voisi kiinteyttää ilman konehoitoja. – Uplifting yourself -periaatteella, hän sanoo. Yhdistin spontaanisti kaikkia aikaisemmin oppimiani hierontatekniikoita ja loin niistä uutta. Monia koneilla tehtäviä hoitoja ei voi tehdä odotusaikana, vaikka ihon kunto sitä kaipaisikin. Ammattiosaamistani olen sittemmin kehittänyt lukuisissa koulutuksissa Suomessa ja ulkomailla, SatuAamu kertoo. Tammikuussa 2015 menetelmäni sai nimen: Soma Uplifting -kasvojen hierontahoito. Satu-Aamun on tarkoitus kehittää SomaUpliftingin ympärille monenlaista henkisyyttä ja terveyttä tukevia tuotteita, hoitoja ja ajattelumalleja. – Rytminen, ylöspäin suuntautuva liike herättelee lymfakanavia ja saa kasvot hymyilemään. Hoidon taustalla Satu-Aamun kauneushoitolassa, Balanzassa Helsingin Kruununhaassa soi kasvien soittama musiikki. Elämän voimaa Satu-Aamu Kangas ja Kalevi Lehtonen kannustavat meitä jokaista etsimään elämän voimaa itsestämme. Se on myös ekokosmetologi Satu-Aamu Kankaan työ. S oo-maa, so-ma. Kun sanaa so-ma toistaa tavutettuna hengityksen tahtiin, se vahvistaa, pohdiskelee Satu-Aamu Kangas. – 80 prosenttia kehon ja mielen oireista voidaan hoitaa pään alueelta. – Jatkoin hierontamenetelmäni testaamista lähipiirissäni. Ystäviä jo ennen syntymää Satu-Aamu Kangas ja Kalevi Lehtonen, 76, ovat tutustuneet jo ennen Satu-Aamun syntymää. So-ma. Kalevi ja 76 Ayurvedan periaatteena on hoitaa terveyttä ”Iän myötä sisäinen kauneus vain kasvaa ja se ravitsee myös ympäristöä”.. Satu-Aamulla on kaksi poikaa: 6ja 4-vuotiaat. – Niin so-ma, onnellisuus, elämän voima, elämän eliksiiri, se on meissä itsessämme, etsintä itse kunkin kohdalla jatkukoon! SatuAamu toteaa. Monilta soma on kuitenkin salattu, sen lähdettä ei tahdo löytyä, vaikka miten etsisi, sanoo puolestaan Kalevi Lehtonen. Satu-Aamu kertoo, että hänen kehittämänsä myös pään, decolteen ja solisluiden alueen hoitava kasvohieronta, SomaUplifting pyyhkii väsymystä kasvoilta – ja mielestä. – Intiassa soma on mystinen, parantava kasvi, se yhdistetään vahvasti onnellisuuteen. Hyvät tulokset alkoivat näkyä. Lähteemme on sisällämme. Erilaiset hierontamenetelmät alkoivat kiinnostaa minua entistä enemmän valmistuttuani vuonna 1999 kosmetologiksi. – Olin 14-vuotias, kun suoritin ayurvedisen pulssidiagnoosikurssin. Syntyjuuret lapsuudessa SomaUplifting -menetelmän syntyjuuret ovat Satu-Aamun,42, lapsuudessa. Pään hierominen on tärkeää, elimistön 107 Marma-energiapisteestä 37 on pään alueella
77
Myös kukissa häntä kiinnostaa mitattavissa oleva kukkien aura. Virechana – laksatiivinen puhdistus Yrttilääkkeiden avulla vatsa tyhjennetään suolen kautta. Turpeena Kalevilla on hoitolassaan ähtäriläisen Lehtopeatin turve. Tämä tarjosi minulle merkittävän oivalluksen luonnon hoitavista voimista, Kalevi sanoo. Kehoa uudistava Panchakarma-hoito on ainakin 5000 vuotta vanha. Mielen puhdistus on yhtä tärkeä osa panchakarman vaikutuksia, Kalevi kiteyttää. Puhdistusvaiheessa toksiinit eli myrkyt poistuvat elimistöstä ja täydennysvaiheessa ravinteita saadaan tilalle. Vesi, ilma, maa, tuli ja taivas Satu-Aamu ja Kalevi ovat omakohtaisesti kokeneet intialaisen Panchakarma-puhdistusmetodin. Nasya – nenän alueen puhdistus Nenän katsotaan olevan oviaukko aivoihin ja eteinen ihmisen sisimpään. Jooga, meditaatio ja muu henkisyys tarjosivat hienon vastapainon työlle, Kalevi muistelee. Kalevi käy myös paljon Suomessa kouluttamassa sekä tekemässä henkilökohtaista hyvinvointikonsultointia ja henkilökohtaisia sekoituksia kukkatipoista. Pulssiluentamenetelmän juuret ovat avaruusteknologiassa. – Nykyisin kuitenkin stressi ja saasteet kuormittavat meitä enemmän, ja hoito on syytä tehdä useammin. Kalevi on myös kukkatippaterapian asiantuntija, ja kukkatippojen kehittäjä. Panchakarma kestää pisimmillään 41 päivää, ja minimissään se voidaan tehdä 21 päivässä. Hoitojaksoon kuuluvat erilaiset hoidot, joogaharjoitukset ja pranayama-meditaatio sekä rentoutuminen. Sen sanotaan nuorentavan ihmistä seitsemän vuotta. 5. Hoidoissa huomioidaan viiden elementin vaikutukset meihin. Se on perinteisesti toteutettu kolme kertaa elämän aikana. Luonto kulki rakkaanna harrastuksena. Nykypäivän elämä altistaa meitä jatkuvasti myrkyille, mikä kuormittaa elimistöä. Henki on voimamme, mutta sekin on altistunut myrkyille ilman saasteiden myötä. Insinööri innostui mitattavista suureista Kalevin äiti olisi halunnut pojasta lääkärin, isä halusi insinöörin. Sanskritinkielinen panchakarma-termi merkitsee viittä toimenpidettä, jotka toteutuvat hoidossa viiden vaiheen myötä. Ne rakentuvat ayurveda-lääkärin ja asiakkaan välisen sopimuksen mukaan. ”Repo-Radion” ajoista siirryttiin Sakari Kiurun aikaan, uuden pääjohtajan myötä toimintakulttuuri muuttui monin tavoin. Näin keho sekä poistaa vanhaa että ottaa tilalle uutta voimaa ja uusia ravinteita. 78 Panchakarman viisi vaihetta 1. Insinööriksi opiskellut Kalevi oli 1970-luvulla Yleisradiossa teknisen puolen koulutuspäällikkönä. Panchakarma-hoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti. Olennaisena osana ovat luomuruoka, yrtit, hoitoöljyt ja ghee eli kirkastettu voi. – Puhdistus tapahtuu kolmella tasolla: kehossa, mielessä ja hengessä. – Sodan jälkeen vuonna 1948, 6-vuotiaana pääsin seuraamaan, kun Hilda-tätini kohenti hierontahoidoillaan Einari-enoni sodassa vaurioitunutta näkökykyä. – Paksusuolen puhtaudesta on syytä pitää hyvää huolta, sanotaanhan, että kuolema asuu paksusuolessa, muistuttaa Kalevi. Vedakeskuksen palveluvalikoimiin kuuluvat myös ayurvediset hoidot, joihin Kalevi on kouluttautunut asuessaan parikymmentä vuotta Intiassa. Ekohoitola Balanza, jossa Satu-Aamu tekee hoitotyötään, on Helsingissä Kruununhaassa. Basti – suolentyhjennykset Suolentyhjennykset lievittävät ummetusta, ruoansulatuskanavan ongelmia, seksuaalisia häiriöitä, munuaiskipuja, sydänoireita, kipuja, selkäja nivelvaivoja sekä päänsärkyjä. Isän tahdon mukaan mentiin. Lisäksi Vedakeskuksessa saa turveja suolahoitoja, siellä on mahdollisuus infrapunasaunaan, veden hoitavaan voimaan porealtaassa sekä laserja valohoitoihin sekä aromaterapiaan. Nämä viisi elementtiä ovat vesi, ilma, maa, tuli ja taivas. Molemmat panostavat ruokavaliossaan paksusuolen hyvää bakteerikantaa ylläpitäviin, hapatettuihin juureksiin sekä puhdistaviin yrtteihin ja mausteisiin. Täydentävä, luontainen lääketiede innosti häntä myös työvuosinaan teknisen alan tehtävissä. – Paksusuolen hyvinvointi näkyy kasvoissamme. Vamana – oksentaminen Paaston päättyessä seuraa terapeuttinen oksentaminen, joka poistaa vatsalaukkuun kerääntyneet kuonat ja myrkyt. Elämä ja kuolema asuvat paksusuolessa Myös kehon puhtauden vaaliminen yhdistää Satu-Aamua ja Kalevia. Lue lisää: Satu-Aamun vanhemmat tutustuivat 1970-luvun alussa, jooga ja meditaatio yhdistivät heitä. Kokovartalohieronnassa käytetään öljyjä ja kasvilääkintää. Oksentaminen auttaa myös keuhkoja. – Hoitoon on syytä valmistautua huolella, koska puhdistautumiseen liittyy erilaisia mielen ja kehon muutostiloja.. Siitä on hyötyä astmaatikolle sekä liiasta limasta kärsivälle. Kalevi Lehtosen yhdessä puolisonsa kanssa ylläpitämä Vedakeskus on Lanzarotella. Pulssiluentaa eli VedaPulse -mittauksia Kalevi tekee Suomessa ollessaan myös Satu-Aamun Balanza ekohoitolassa, sekä päänsääntöisesti puolisonsa kanssa ylläpitämässä terveyshoitolassa, Vedakeskuksessa Kanariansaarten Lanzarotella. Ihon kunto kertoo, miten suolisto voi, korostaa Satu-Aamu. Insinöörimiehenä hän kiinnostui ennen kaikkea mitattavissa olevista asioista, kuten aivoja sydänsähkökäyrän mittaamisesta ja pulssiluennasta. 3. Siihen Kalevi tutustui 1980-luvun alussa. Hoito puhdistaa ja uudistaa kehoa solutasolla samassa määrin kuin keho itse uudistuu seitsemässä vuodessa. Yrttipohjaiset tipat avaavat poskionteloita, nielua, nenää ja pään aluetta. Sekä Daniza että Kalevi korostavat tunteiden olennaista merkitystä terveyden ylläpidossa ja sairauksien synnyssä. Öljy hierotaan tietyllä tekniikalla ruoansulatusprosessia tukien. Kalevin puoliso, Daniza Abascal on koulutukseltaan Steinerkoulun opettaja ja taideterapeutti.. 4. – Yleisradiossa oli menossa isot muutokset: Digitalisaatio teki tuloaan. 2. Tunnetiloja Vedakeskuksessa on mahdollisuus käsitellä taideterapian välityksellä. Panchakarma sisältyy maailman vanhimman luonnonlääketieteen, ayurvedan, menetelmiin. Purvakarma – esipuhdistus Ennen varsinaista panchakarmaa alkavat esivalmistelut, jossa elimistöä valmistetaan puhdistukseen
25 € VUOSI. LEHTITI LAUKSE T TARJOU SHINTA AN ALK. SIELUNPEILI I LOVE ME -MESSUILLA 19. Katso tarkemmat ohjelmatiedot @sielunpeili PERJANTAI 19.10. LAUANTAI 20.10. Liikkeelle kevyin askelin Luontaisterveys & Senioriterveys Päivän aikana 30 ensimmäistä lehden tilaajaa saa tilajaalahjaksi Footner kuorintasukat. – 21.10.2018 Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja tarjouksia messuosastollamme (7m134) koko messujen ajan. SUNNUNTAI 21.10. Henkinen hyvinvointi Luontaisterveys & Sielunpeili Klo 15-17 laulaja, lauluntekijä ja kirjailija Hanna Ekola tavattavissa osastollamme, klo 15 ja 16 ohjelmassa akustinen esitys Hannan uudelta levyltä Päivän aikana 30 ensimmäistä lehden tilaajaa saa tilaajalahjaksi Hanna Ekolan levyn tai muistikirjan. Päivän aikana 40 ensimmäistä lehden tilaajaa saa tilaajalahjaksi Kaurilan Saunan palashampoon. Luonnonmukainen kauneudenhoito Luontaisterveys & Ekoelo Klo 14-17 Ekokampaaja Mira Vitali, Ekokampaamo EkoHius, tekee intialaista päähierontaa osastollamme vieraileville asiakkaille
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2018-44 843631-1806 HENGEN JA TIEDON MESSUT 13.-14.10.2018 Helsingin Suomalaisella Yhteiskoululla, Isonnevantie 8, 00320 Helsinki (Etelä-Haaga) La klo 10.00 – 18.00 Su klo 10.00 – 17.00 Rajatiedon Yhteistyö ry www.rajatieto.fi Mukana mm. Juha Pentikäinen, Jeena Rancken, Suzy Hansen, Henna Länsipää, Graham Nicholls, José García, Miia Kontro, Katariina Souri, Kalevi Riikonen, Sami Sälpäkivi, Veli Martin Keitel, Tarja Senne, Michelle Karén, Susanna Salo, Taavi Kassila, Tuomas Kytömäki, Harriet Piekkola, Meera Holopainen, Annu Palmu, Teemu Kassila, Pauli Liikala, Iisakki Totuudentalo, Sanni Nevalainen, Seppo Laaksonen, Alexander Jalo, Terhi Jansson, Katri Levonen, Paula Artes ja monia muita! Sydämellisesti tervetuloa mukaan! Ohjelma ja lisätietoja: www.rajatieto.fi Rajatiedon Yhteistyö ry. Juha Pentikäinen, Jeena Rancken, Suzy Hansen, Henna Länsipää, Graham Nicholls, José García, Miia Kontro, Katariina Souri, Kalevi Riikonen, Sami Sälpäkivi, Veli Martin Keitel, Tarja Senne, Michelle Karén, Susanna Salo, Taavi Kassila, Tuomas Kytömäki, Harriet Piekkola, Meera Holopainen, Annu Palmu, Teemu Kassila, Pauli Liikala, Iisakki Totuudentalo, Sanni Nevalainen, Seppo Laaksonen, Alexander Jalo, Terhi Jansson, Katri Levonen, Paula Artes Sydämellisesti tervetuloa mukaan! Mukana mm