Suomirock-laulaja Tania nousi masennuksesta henkioppaan avulla Sexfullness on kuin seksuaalisuuden joogaa Sielun muotokuvat opettivat minut leikkimään Elokuvaohjaaja Kaija Juurikkala: Kuoleman väistämättömyys kiinnittää elämään Kommelluksista saa suhteellisuudentajua. Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili 7/2017 7,50 Maijan vahvuus on sisäsyntyistä Myrskyluodon Maija -musikaalin Laura Alajääski: Taruolennot kertovat entisajan elämästä Miksi ristiinnaulitset itsesi
Mikolla on nyt Helsingissä salsakoulu, Helsinki Salsa Academy. Käyttäytymismallit ja ajattelutavat helposti siirtyvät aina kolmanteen ja neljänteen polveen. Perheessä oli Mikon lisäksi viisi vuotta häntä nuorempi pikkuveli. Perheen palattua Suomeen Satu-Aamu jatkoi Steiner-koulussa. Meille suomalaisille kun lause: Minä rakastan sinua, tahtoo olla vähän vaikea sanoa. Siksi on tärkeä osata tulkita rakkauden tekoja, Mikko pohtii. – Meiltä suomalaisilta lause: Minä rakastan sinua, luontuu huonosti, oli kyseessä sitten millainen ihmissuhde tahansa, naisen ja miehen, vanhempien ja lasten. 19-vuotiaana vuonna 1999 hän lähti stipendiaattina USA:han yliopiston koripallojoukkueeseen. O ulussa vuonna 1979 syntynyt Mikko Kemppe oli puolivuotias, kun hänen perheensä muutti Turkuun. – Toki aina lapsi on vanhemmilleen lapsi, ja vanhempi vanhempi. Turusta perhe muutti takaisin Ouluun, kun Mikko oli kymmenvuotias. Mikko Kemppe muistuttaa, miten tärkeä on osata tulkita vanhempien rakkauden tekoja. Mikolla ei ole vielä omia lapsia. – Lapsena en kokenut, että meillä olisi ollut jotenkin erilainen koti. Namaste! Ei pilkkaa, vaan ihailua Satu-Aamu Kangas syntyi 1976 Kuopiossa. Satu-Aamu oli lukion toisella luokalla, kun hän lähti vuodeksi vaihto-oppilaaksi USA:han, samaan kaupunkiin Iowan osavaltiossa, jossa hänen perheensä oli viettänyt aikaa hänen varhaislapsuudessaan. En enää puhunut niin paljon perheeni upeista henkisistä rikkauksista. Ainakin varmasti vaikeuttavat kokemusta siitä, mitä on pyyteetön rakkaus sekä vaikeuttavat tunteiden ilmaisua; vieraissa oloissa on joutunut niin paljon kätkemään sisälleen, ei siellä kiukutella ja sanota vastaan. – Muutimme Turkuun, kun olin 9-vuotias. – Minua harrastuksessani tukeminen oli isältäni konkreettisia rakkauden tekoja. Yhdysvalloissa Mikko pelasi Louisianan yliopistojoukkueessa koripalloa sekä opiskeli psykologiassa avioliittoja perheterapeutin maisterin tutkinnon. – Lapsena ja nuorena en ymmärtänytkään, miten vahvasti isäni oli mukana tukemassa koripallounelmani toteutumista. Se on harmi, että näemme aika harvoin, vanhempani asuvat Oulussa ja minä Helsingissä. Tällaiset kokemukset kasvattavat lapsessa helposti syyllisyyttä ja toisaalta voivat ajaa mielistelevään käyttäytymiseen. Lisäksi hän opiskeli USA:ssa liiketalouden maisterintutkinnon. Perhe asui melkein vuoden USA:ssa, jossa Satu-Aamu aloitti koulutiensä kotiopettajan johdolla. Kotona paloivat tuoksukynttilät ja suitsukkeet. – Isoisäni isä menehtyi, kun vaarini oli 2-vuotias. – Olin 17-vuotias lukiolainen, kun muutimme kaverini kanssa kimppakämppään Oulun keskustaan. Mikko harrasti aktiivisesti koripalloa. 15-vuotiaana pääsin ensimmäiselle korisleirille USA:han, Mikko kertoo. Pudotin nimestäni pois nimen Aamu, halusin olla vain Satu. Koulussa kaikki meditoivat, joogasivat ja suurin osa oli kasvissyöjiä.. Satu-Aamun lapsuudessa vanhemmat joogasivat, luottivat vaihtoehtohoitoihin ja luomuun, olivat kasvissyöjiä ja kiersivät ympäri maailmaa opettamassa ja oppimassa meditaatiota, erityisesti Intiassa. Heidän mielestään oli ”siistiä”, että olin saanut tutustua guruihin eri puolilla maailmaa. Mikko kertoo, että hänellä ei ole koskaan ollut isoja ristiriitoja vanhempiensa kanssa, irtiottoja kylläkin. Uudessa ympäristössä koetin kovasti sopeutua joukkoon. Mikko on iloinen, että nyt aikuisena, 37-vuotiaana, hänellä ja vanhemmillaan on läheinen, aikuisten ihmisten ihmissuhde. – Kun luokkatoverini tervehtivät minua intialaisittain Namaste, koin, että he pilkkasivat minua. 2 Ihmissuhteiden oppikurssilla Satu-Aamun ja Mikon kanssa Läsnäolo on lapselle tärkeintä Satu-Aamu ja Mikko osa 3 Kännykät pois, kun lapsi on sylissä! huudahtaa Satu-Aamu Kangas. Hän esimerkiksi vaikutti suuresti siihen, että Oulussa Laanilan lukiosta, jota kävin, tuli koripallopainotteinen lukio. Hän joutui sukulaisten hoiviin, ja koki siellä monesti olevansa yksi suu lisää ruokittavana. Huomasin tulevani ”hieman” erilaisesta perheestä kuin muut koulukaverini. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen Mikko pohdiskelee, että hänen perheessään tunteiden käsittelemiseen ja niiden ilmaisemiseen ovat taustalla varmasti olleet vaikuttamassa myös hänen isänsä isän lapsuudenkokemukset. Vasta vuosia myöhemmin sain kuulla, että he suuresti ihailivat minua. Huomasin sen vasta varhaisteininä
USA:ssa en ollut kummajainen. Päätin myös, että paranen ilman särkylääkkeitä. 3 Sielunpeili-lehden juttusarjassa Satu-Aamu Kangas ja Mikko Kemppe puhuvat tällä kertaa vanhempien ja lasten suhteesta. Vanhempani tukivat, kannustivat ja vahvistivat minua. Molemmat sekä Satu-Aamu ja Mikko korostavat, miten tärkeää olisi, että vanhemmat oppisivat olemaan niin, ettei lapsista yritetä tehdä omien toteutumattomien toiveiden tynnyreitä. Tämä helposti nakertaa itsetuntoa ja avointa tunteiden ilmaisua, luo riippuvuutta ja mielistelyä, pohtii Satu-Aamu. USA:ssa pääsin elämään juuri minunnäköistä elämää, eli sentyylistä kuin meillä oli kotona ollut lapsena ollessani. – Samoin on ensiarvoisen tärkeää, että vanhemmat pitävät lapselle antamansa lupaukset. – Toki jokainen vanhempi toivoo lapsilleen parasta ja parempaa kuin itsellä on ollut, ja lasta on hyvä rakastavasti ohjata, mutta niin, että lapsi saa tehdä itse valintansa. Satu-Aamun mielestä lapsen tulisi saada kokea, että hän on itse vastuussa omista tunteistaan, uskaltaa ilmaista tunteensa ja yhdessä vanhemman kanssa käsitellä niitä, ja yhä kokea olevansa rakastettu. Satu-Aamu asuu poikiensa kanssa Sipoossa. Asian voisi ilmaista vaikkapa näin: ” Tiedätkö, sinulle olisi varmasti hyväksi, jos söisit lautasen tyhjäksi, niin saat voimaa ja energiaa päivän leikkeihin”. Myös Satu-Aamun vanhemmat ovat sopivasti läsnä perheen elämässä; rakentavasti ja rakastavasti, ei ohjeita tyrkyttäen. – Kännykät pois käsistä, kun lapsi on sylissä! Aidosta läsnäolosta lapsi aistii, että hän on tärkeä. Perustele, jos et voi pitää lupauksia Satu-Aamu korostaa, että lapselle tärkeintä on vanhempien läsnäolo. Meditoin, liikuin sekä käytin paljon erilaisia luontaisen lääketieteen hoitomuotoja. Esimerkiksi ruokapöydässä kevyt lausahdus: ”Äiti/isä on iloinen, jos syöt lautasen tyhjäksi”, saattaa iskostaa lapsen alitajuntaan ajatuksen, että hänen tekonsa muokkaavat toisten tunteita. Teksti ja kuva: Reetta Ahola – Koin tavallaan uuden syntymisen, niin ikävä asia kuin onnettomuuteni olikin.. – Myös alkoholilla oli valitettavasti osuutta onnettomuuteen. – Läsnäoloton läsnäolo, toisen syyllistäminen omista tunteista ja lupausten pettäminen voivat kasvattaa lapsessa maaperää, joka vanhemmiten ruokkii kiusausta hakea huomiota ja hyväksyntää ulkopuolelta keinolla millä hyvänsä. Satu-Aamulla on kaksi poikaa: 6ja 4-vuotiaat. Monesti tuntuu, että nykyään erotaan liian helposti. Heillä oli hyvin pehmeä ero ilman suurta dramatiikkaa. Tuon onnettomuuden jälkeen lopetin alkoholin käytön. Jos on sanonut, että tulen kotiin kello 18, niin sitten pitää tulla tai ainakin kertoa, jos tilanne muuttuu ja perustella, miksi. – Se oli minulle käänteentekevä asia. – Mielestäni kasvatuksessa suuri virhe tapahtuu, kun vanhempi antaa lapsen ymmärtää, että hänen teoillaan on vaikutus vanhemman tunteisiin. Kuitenkin olen sitä mieltä, että ero voi olla lapselle myös hyvä asia. – Ero on aina surullinen asia. Heistä kaksi on hänen isänsä uudesta avioliitosta. Satu-Aamun isä asuu Helsingissä ja äiti Turussa. Näin ollaan väärällä polulla. Sellainen helposti kasvattaa syyllisyyden taakkaa lapseen. – Olin 15-vuotias, kun vanhempani erosivat. Vaihtooppilasvuodeltani palasin Suomeen täynnä tervettä itsetuntoa ja rohkeutta. Viimeisessä osassa Sielunpeililehdessä 8-2017 Satu-Aamu ja Mikko käsittelevät ihmisen suhdetta omaan itseen. Vakava onnettomuus syvensi suhdetta Satu-Aamulla on viisi nuorempaa sisarta ja yksi pikkuveli. Hän on onnellinen, että pystyy jakamaan lasten kasvatukselliset asiat yhdessä entisen miehensä kanssa. Ekokosmetologi Satu-Aamun Balanza Ekohoitola toimii Helsingissä. – Suurin muutos minun ja vanhempieni suhteessa oli, kun jouduin 12 vuotta sitten vakavaan onnettomuuteen. Läsnäolossa on myös tärkeää antaa lapsen aidosti ilmaista tunteensa. Halvaantumisen vaara oli suuri. Hän on eronnut lastensa isästä 2,5 vuotta sitten. Viime Sielunpeililehdessä juttusarjan aiheena oli työpaikan ihmissuhteet ja edellisosassa parisuhde. Vaikeaa – ja opin paikka jokaiselle vanhemmalle aivan varmasti! Mutta uuden oppiminen on aina iloinen ja arvokas asia. On ikävää, jos lapsi huomaa vanhempiensa tulehtuneen suhteen ja jotenkin joutuu kokemaan, että sinun vuoksesi tässä nyt ollaan hammasta purren yhdessä. Koin tavallaan uuden syntymisen, niin ikävä asia kuin onnettomuuteni olikin, Satu-Aamu kertoo kiitollisena selviytymisestään ja parantumisestaan. Putosin neljästä metristä betonilattialle
vuosikerta Sielunpeilistä konkreettisia työkaluja sisäisen kasvun tueksi Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Sielun peili 6 26 – En ajattele mitään, sivellin on taikasauvani. Näin joogalla on mieltä laajentava vaikutus, Minna Juntunen pohtii. 36 Meridiaanit kuljettavat kehossa energiaa. Mikko Kemppe muistuttaa, miten tärkeä on osata tulkita vanhempien rakkauden tekoja. Kuori murtuu -keskustelut jatkuvat 52 Projektio on alitajunnan peili.. Monesti tieto kiteytyy ensin minun kehooni, sitten siirtyy käteni ja siveltimen kosketuksen kautta tauluun, sanoo sielun muotokuvia maalaava Kaija Juurikkala. Merkittävimmät ovat kivennäisaineiden puute ja liiallinen sokerin syöminen. Kävimme kylässä 30 Vanhat asiat ovat kirkkaina Toini Taskun muistoissa. 22 Hautauspalveluyrittäjä Ulla Korpela ei pelkää kuolemaa. 77 Hapella allergiansa voittanut Pekka Lahtinen kertoo elimistön happikadolle olevan monia syitä. Regressio on eräänlainen kevyt hypnoosi. Hyvä itsetunto 2 Kännykät pois, kun lapsi on sylissä! huudahtaa Satu-Aamu Kangas. 42 Intensiivinen läsnäolo intiimissä hetkessä voi avata uusia ovia seksuaalisuudesta, seksistä, omasta kehosta ja parisuhteesta nauttimiseen. 73 Keraamikko Riitta Ikävalkon ylväät Kanaset katsovat maailmaa suurin, avoimin silmin. Jooga sopii lempeine liikkeineen myös kivun hallintaan. Hänelle kuolema on ystävä: tila, siirtymä, jonka kohtaaminen voi olla lämmin ja luonnollinen hetki. Runoilijat ovat tulkinneet pienen koululaisen tunteita, kun huoleton lapsuus kotipiirissä vaihtuu koulurutiinien opetteluun. 64 Myrskyluodon Maija -musikaali on koskettava kehitystarina. Läsnä on iloa, yllätyselementtejä ja elämän mysteerejä. 42 30 Ainoa kuva isästäni. Ihan tuttuja kavereita jokaiselle suomalaiselle, mutta muistatkos Nallin ja Killin, Pellonpekon, Hittavaisen, Virankannoksen, Madderakkan tai Paran. 32 Satujen sanomaa 55 Elina Väänäsen mielestä Tuhkimo on toksisen feminiinisyyden pudotuspeli, jonka viehätys perustuu valheelliseen, myrkylliseen toivoon siitä, että joku voi tulla ja pelastaa. Muistutukseksi meille kaikille. – Maailman voi nähdä monella eri tavalla; sekin on avautunut minulle joogan myötä. Kulttuurit 60 Koulutie on aina innostanut runoilijoita. 46 Kansanperinteen mukaan kiuaskivi kannattaa hakea järvestä, mieluummin koskesta tai jokiuomasta ja sellaisesta paikasta, jossa se on aina ollut vedessä. 26 Väinämöinen, Ilmarinen, Tapio, Tellervo, Ukko ja Akka. 12 Teini-iässä äidiksi tulo on vaikuttanut suuresti Tanian elämänkatsomukseen. 49 Regressiossa mennään katsomaan entisten elämien tapahtumia. Lapsuuteen ei mahtunut yhtään onnellista päivää. Sisältö 7/2017 24. Hänet vietiin Siperiaan 1937. Energisoivat hoidot 32 Jooga on kokonaisvaltainen keino tukea sekä mieltä että kehoa. Hänen synnyinkotinsa oli Inkerinmaalla Leningradin toisella puolella. Minuus 6 Sielun muotokuvia maalaava Kaija Juurikkala kertoo olevansa sallitulla, yhteisellä eksymisen ja löytämisen retkellä. 4 Auttajamme luonnossa 18 Kun Helena Nuutinen kirjoitti kirjaa kuolemasta, hän sai kuulla sairastavansa rintasyöpää. Energiaväylien pitäminen virtaavina tuottaa iloa, elämänvoimaa ja toimintakykyä
Esimerkiksi pieni lapsi ei halua, että toista sattuu ja hän haluaa hoivata, jos toista sattuu. 63 Ajatusjoogapalstaa toimittaa Terttu Seppänen, joka on nykyisin Kirjeopisto Vian rajajoogan opettaja. 7:12). Seuraava numero ilmestyy marras-joulukuun vaihteessa. 12 K ansainvälisissä ja Suomessa tehdyissä käyttymistieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että myötätunnolla on biologinen pohja, eli evoluution aikana kehittynyt myötätunto on sisäsyntyisesti meissä ihmisissä. Valitettavasti muistaa myös päinvastaisen suhtautumisen. vuosikerta Sielunpeilistä konkreettisia työkaluja sisäisen kasvun tueksi Palstat 45 Mahtuvatko raha ja henkisyys samaan lokeroon. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus 58 euroa/vuosi Määräaikainen 64 euroa/vuosi Ilmestyy kahdeksan numeroa vuodessa. Myötätunnon määrän ilmiasut eroavat. Niiden loisteeseen meidät johdattakoon Kalervo Hämäläisen sanat Lapin äidin kehtolaulussa: Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden. 09-413 97 300 Ilmoitusmyynti: Eija Kiukkonen eija.kiukkonen@karprint.. 5 Pääkirjoitus Sisältö 7/2017 24. Vaikka kylmä hallayö toiveet usein maahan lyö, kerran lapsein lahjaks saa nää kairain kultamaat. Jos ihminen varttuu toisia alentavassa ja narsistisesti itseä ylentävässä ilmapiirissä, jos ihminen kohtaa toisten taholta ikäviä itseensä kohdistuvia asioita, fyysistä väkivaltaa, häntä kiusataan, loukataan ja häntä satutetaan, hän joutuu olemaan paljon yksin tai epäonnistumiset seuraavat toinen toisiaan ja terveyskin jatkuvasti reistailee – nämä kaikki voivat vaikuttaa kykyyn tuntea, tiedostaa tai osoittaa myötätuntoa toisia kohtaan ja kykyyn kokea itsemyötätuntoa. Tämä kertoo myötätunnon biologiasta. Lempeä, empaattinen myötätunto korostuu vallankin silloin, kun kohtaamme vaikeuksia tai kun olemme elämänvalintojemme kanssa erilaisissa tienristeyksissä. Vuorisaarnassa Jeesus sanoo: ” Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille. Laboratoriotutkimuksissa on pystytty todistamaan, että kun ihminen näkee toiselle ihmiselle tehtävän hyviä asioita, se aiheuttaa positiivisen vasteen hänen aivotoiminnassaan. pohtii selvänäkijä, meedio ja henkisen kasvun kouluttaja Kirsi Gren. ma-pe klo 9–15 Puh. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri. Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta. 09-413 97 361 Toimitus: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Tässä on laki ja profeetat.” (Matt. Päivä taakse kaikkoaa ylhäin tähtivöiden. Epäempaattisuus sammuttaa elämänilon valot. Myötätunnon ydin on kirjoitettuna kristinuskon kuuluisimpaan opetukseen. Pirkko Pelkonen kysyy palstallaan Ihmeiden Oppikurssista. Puh. Se, ken saa silloin läheisiltään myötätuntoa, muistaa myötätunnon lämmittävän liekin ikuisesti. Ihmisessä on biologinen valmius myötätuntoon. Koulutukseltaan hän on psykologi. Kun sa suureks vartut vain mailla aavain aukeain kerran lapsein lahjaks saat nää laajat Lapin maat. Syksyn pimeyteen syttyköön myötätunnon valot. 09-413 97 375 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.. Sielun peili Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Musiikillaan Tania haluaa auttaa ja vahvistaa ihmisiä pärjäämään ja uskomaan itseensä, vaikkei kaikki olisikaan kunnossa. Päätoimittaja: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.. Puh. Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2017 www.sielunpeili-lehti.. Myötätunnolla on biologinen pohja Kannen kuvassa Helsingin kaupunginteatterin Myrskyluodon Maija -musikaalista pääroolin esittäjä Laura Alajääski. Tähän vaikuttavat elämän lähtökohdat ja elämänkaaren eri vaiheet. Suuri on ja ihmeinen onnen valtakunta. 58 Miksi ristiinnaulitset itsesi. Hän nousi masennuksesta henkioppaan avulla
6
7 Sielun muotokuvia maalaava Kaija Juurikkala kertoo olevansa sallitulla, yhteisellä eksymisen ja löytämisen retkellä. Läsnä on iloa, yllätyselementtejä ja elämän mysteerejä. – Maalauksen synty on joka kerta pieni luomisen ihme Maagisessa virrassa Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Mari Kekäläinen / Iisalmen kuva
Maalaus kesti tuolloin kauemmin. Kysyntää on enemmän kuin mihin hän pystyy vastaamaan. – Maalauksen synty on joka kerta pieni luomisen ihme. Käden jälkeä ei analysoida, eikä siihen takerruta. Juurikkala oli maalaamassa erästä ihan perinteistä muotokuvaa. – En ajattele mitään, sivellin on taikasauvani. Tunnen olevani enemmän elämäntehtäväni ytimessä kuin missään muualla, luonnehtii Juurikkala työtään. Sisin tunnistaa tien Sielun muotokuvien maalaaminen näki Kaija Juurikkalalla päivänvalon vuonna 2011, mutta yleisön edessä se tapahtui kolme vuotta myöhemmin. Prosessissa vastaanotan, päästän irti; ja jälleen vastaanotan ja päästän irti, taiteilija luonnehtii. – Nykyisin prosessi soljuu entistä vapaammin, vastoin järjen ymmärrystä, hän toteaa. Monesti tieto kiteytyy ensin minun kehooni, sitten siirtyy käteni ja siveltimen kosketuksen kautta tauluun. Hän näytti taiteilijalle työnsä tuloksen ja sanoi: Katsopa Kaija työskentelyäsi. Maalatessaan Juurikkala keskittyy mallinsa energiaan, värähtelyyn ja näkymättömään olemukseen. Aikaisempina vuosina, ensimmäisissä yleisötilaisuuksissa Juurikkalalla oli vain yksi malli ja toiset katsoivat. Sinä aikana syntyy noin kaksitoista kuvaa eli keskimäärin neljä kuvaa tunnissa, hän kertoo. Tällöin siis kaksitoista henkilöä saa oman sielun muotokuvansa. Maalauksissa kaikki tämä muuntuu väreiksi ja viivoiksi. Työn tilaajan sisar videoi maalaustapahtuman ja leikkasi siitä elokuvan. Koen eräänlaisen maagisen virran työtä tehdessäni. Niiden puitteissa häntä on nähty usein televisiossakin. Hän pitää nykyisin yleisötilaisuuksia, jotka ovat tavallisesti avoimia kaikille, mutta myös yksityistilaisuuksiin häntä tilataan. – Kun annan taulun pois, pesen käyttämäni välineet ja aloitan uuden. Se jää puhuttelemaan vastaanottajaansa. Maagisessa virrassa Kaija Juurikkala kokee taiteen kautta pääsevänsä lähelle elämän mysteeriä ja ihmisiä. – Tilaisuudessa on yleensä aikaa kolmisen tuntia. 8 E lokuvaohjaajana tunnettu Kaija Juurikkala on maalannut sielun muotokuvia jo vuosia. Teokset resonoivat ihmisen sielun kanssa. K UKA . Yleensähän mieli ei voi tietää etukäteen sitä polkua, jonka sisin tunnistaa ja tarjoaa – ellei itse ole sen esteenä, taiteilija pohtii. – Kuvat saivat alkunsa ikään kuin ’sattumalta’. Rakastan tätä työtä. Kaija Juurikkala ja nuoruutensa elänyt Lohjalla
Tällä hetkellä kotona on yksi perhekotilapsi ja yksi oma iltatähti. Hän opiskeli elokuvaohjausta Taideteollisessa korkeakoulussa. Tällä tavoin tiemme risteytyivät siinä hetkessä. Kaija Juurikkala kokee taiteen kautta pääsevänsä lähelle elämän mysteeriä ja ihmisiä. Perheeni pitää minutkin tasapainossa ja jalat maassa. – Se oli meille molemmille eräänlainen tartu hetkeen -tilanne. 9 Jokainen päivä on hyvä elää . Nähtyään videolta omaa työskentelyään Kaija Juurikkala sai ajatuksen sielun muotokuvista. – Muistan selvästi, miten varasin seuraavaksi kesäksi (2011) Hirvensalmelta näyttelytilan ja nimesin sen sielun muotokuvaksi. – Olen toiminut opettajana ja tottunut esiintymään luokan edessä. Vähä vähältä saavuin kuitenkin virtaavaan vuorovaikutukseen, hän muistelee. – Katsoin elokuvaa ja ymmärsin, että tässä on jotakin siitä palasta, jota olen etsinyt elämässäni. Minulla on sopiva, viisas, käytännöllinen ja maadoittava karhumies. Kaksi aikuista omaa poikaa on maailmalla. – Olin hyvin vakuuttunut siitä, että tässä on polku, jota kannattaa kulkea, vaikken vielä silloin tiennyt, mihin se johtaisi. – Videon tehnyt henkilö päätyi samalla hetkellä elokuvantekijäksi. Pariskunta on toiminut perhekotina ja sijaiskotina. Koen kotini ja arkeni voimannuttavaksi. Sielun muotokuvien tekeminen yleisön edessä on melko uniikkia. – Murrosikäinen tyttäreni on viisas ja herkkä valon lähettiläs, joka näkee auroja. Se sopii minulle erittäin hyvin, hän sanoo. Hän kokee sielun muotokuvien maalaamisen olevan sopiva jatke sille, mitä hän on ennen tehnyt. Vuonna 2000 Juurikkalalle myönnettiin Vantaan kulttuuripalkinto ja 2003 hänet palkittiin elokuvataiteen valtionpalkinnolla sekä 2005 Unicefin Lasten oikeuksien vaikuttaja -palkinnolla. Hänestä tuli myöhemmin palkittu dokumenttielokuvaohjaaja. Perhe muutti Vantaalta Mäntyharjulle 15 vuotta sitten. Samalla se kertoo siitä, miten kaikella on merkityksensä ja tarkoituksensa, sanoo Kaija Juurikkala. Jos niistä ei ota kiinni, ne saattavat mennä ohitse. – Elämä on antanut huomaani paljon lapsia ja olen monella tavalla ollut jatkuvasti äiti. Järven rannalla, syrjässä kaupunkien ääniltä on hyvä elää. En tarkoita sillä sitä, että aina tuntuisi hyvältä, vaan se on oiva elämän asenne. Juurikkala julkaisee silloin tällöin kirjoja sekä pitää omassa ateljeessaan kursseja. Vuodesta 2008 alkaen Juurikkala on miehensä kanssa avannut kotinsa nuorille ja lapsille. Takana – ja ehkäpä vielä edessäkin – on elokuvaohjaajan ja käsikirjoittajan ura. Näyttely oli menestyksellinen, siellä kävin paljon ihmisiä. Sielun muotokuvien maalaaminen sai alkunsa ja on sittemmin löytänyt nykyisen muotonsa.. – Eräs mottoni on se, että jokainen päivä on hyvä elää. Uusi polku avautuu Kaija Juurikkala kokee, että videon tehnyt henkilö ikään kuin osoitti hänelle uuden tien elokuvaohjaajasta kuvataiteilijaksi ja syvemmälle sielun maisemiin. Juurikkala on ohjannut etupäässä nuorille suunnattuja elokuvia, kuten Rosa Was Here (1994), Kyytiä Moosekselle (2001) ja Valo (2005) sekä televisiosarjat Enkeleitä ja pikkupiruja (1998) ja Laura (2002). Kaija Juurikkala asuu perheineen Mäntyharjulla. Hän tekee sielun muotokuvia päätyökseen. Elokuvaohjaajana olen toiminut oman tiimini johtajana
10 Elokuvaohjaajana tunnettu Kaija Juurikkala asuu perheineen Mäntyharjulla ja tekee sielun muotokuvia päätyökseen. – Olen oppinut sielun muotokuvien välityksellä leikkimään.
Sielunkuvat eivät liity välttämättä entisiin elämiin, eikä Juurikkala aina rohkaise siihen suuntaan. Yhteinen löytöretki Monet saattavat kysyä taiteilijalta illan saatossa: Jaksatko vielä. – Ne ovat osa elämän mysteeriä, jolle sanojen etsiminen on vain hapuilua, vastaa Juurikkala ja palaa lapsuuteensa. – Ihmiset näkevät itsensä myös toinen toistensa kuvissa, ja lopulta ehkä kaikki näkevät itsensä kaikkien kuvissa. – Kyseessä on voimaannuttava ja iloa tuottava toiminta itsellenikin. Voidaan katsoa sitä, mikä on mennyt tai sitä, mikä on tulossa. Olen sallitulla, yhteisellä eksymisen ja löytämisen retkellä, jossa on läsnä yllätyselementtejä. Balanssi mielen ja sielun tasolla onkin suuri apu sielun muotokuvien teossa. Juurikkala sanoo pyrkivänsä siihen, että kaikessa ihminen vain tunnistaisi itsensä ja tulisi kuvien avulla nähdyksi omana itsenään. Tästä voisi periaatteessa olla haittaakin heidän poluillaan. – Olen oppinut sielun muotokuvien välityksellä leikkimään, rohkaisen siihen muitakin. Samalla kun yksilönä nähdyksi tulemisen tarve toteutuu, myös ykseys ja yhteisöllisyys voivat sielun muotokuvien kautta ilmentyä. Saatan silloin olla hetken mallini edessä polvillani ja todeta, että henkilöllä on ollut ehkä kuninkaallinen statuselämä. Tarinoita toki annetaan, mikäli ne ovat ihmisille hyväksi. Nähdyksi tuleminen on vääristyneen kulttuurimme vuoksi sitä, mitä moni ihminen tänä päivänä kaipaa. – Parhaimmillaan ihminen tunnistaa tilanteessa sen, mihin oma sisin häntä vie ja löytää avaimia itsestään. – Voimme myös katsoa sitä, mikä ihmisessä on tuttua ja sitä, mikä ihmisessä on piilossa. – Mieli saattaa sanoa ikään kuin jälkeenpäin: Katsos, huomasitko, mitä tapahtui. Ihminen voi kuitenkin tulla nähdyksi kipunsa kanssa. Tule nähdyksi Kaija Juurikkala pitää ehkäpä kaikkein tärkeimpänä asiana nähdyksi tulemista. Itsensä tunnistamista Juurikkala toteaa oppineensa itsekin leikkiä. Ykseyden kautta meissä kaikissa on se, mikä alkulähteessäkin on. – Kehoni on ikään kuin toisen henkilön tulkki maalaamisen hetkellä. – Lähtökohtaisesti entiset elämät ovat tarinoita, joihin ihminen saattaa ikään kuin rakastua tai fiksoitua. Mieli pääsee kanssakäymiseen tilanteessa niin, ettei se ole esteenä eikä hidasteena prosessille, vaan pieni osa sitä, hän pohtii. – Saatan yhtäkkiä ryhtyä vaikkapa siivoamaan pöytää; tästä energiasta ihminen voi tunnistaa itsensä. Tulkkina keho Kaija Juurikkala sanoo maalaamisprosessissa olevan mukana myös hänen oma kehonsa, joka toimii eräänlaisena tulkkina. Puhe voi koskea melkeinpä mitä tahansa asiaa. – Nähdyksi tulemisen tarve on erityisen suuri 40–70-vuotiailla ihmisillä, varsinkin naisilla. Siten kuulijoiden ja katselijoiden mielet saavat oman ruokansa samalla, kun kuvat ja värit tarjoavat ravintoa sielulle. Saatan itsekin todeta, että enpä arvannutkaan, millainen kuva tuli. Minä olen vain työkalu tässä prosessissa. – Meidän sukupolvemme on kasvanut siinä kulttuurissa, jossa lapsena nähdyksi tuleminen ei ollut meille monille kovin kantava voima. Eli mieli on havainnoijan roolissa. Juurikkala kertoo kuitenkin olevansa ”satutäti” ja rohkaisee ihmisiä suhtautumaan tilanteeseen leikkimielisesti. Tämä antaa minulle hyvän olon ja kokemuksen siitä, että olen elämän virran keskiössä ja voin jakaa iloa.. Työskennellessään Kaija Juurikkala onnistuu tyhjentämään oman mielensä, vaikka kädet touhuavatkin. Enemmän keskityttiin siihen, mitä meidän toivotaan olevan kuin siihen, mitä olemme. Viime vuosina olen ymmärtänyt, että toisia voi lukea maalaamallakin. Juurikkalan yleisö on enimmäkseen juuri tätä ikäpolvea ja sukupuolta. Kaija Juurikkalan mielestä jaksaminen on luonnollista; hän ei käytä omaa voimaansa, yrittämistä eikä ota paineita lopputuloksesta. Yleisötilaisuuksissa en tietenkään voi ottaa kymmenien ihmisten sairauksia koettavakseni. Leikkiä ei tarvitse ottaa vakavasti, vaikka se voi olla hyvinkin totuudenmukaista ja filosofista. Näin voimme löytää fokuksen, joka puhuttelee ihmistä juuri tässä hetkessä. Viime vuosina olen ymmärtänyt, että toisia voi lukea maalaamallakin. 11 – Olin lapsena erityisherkkä, pelokas ja ujo, skannasin muiden ihmisten ajatuksia ja tunnetiloja. Leikkimielistä ja koskettavaa Kaija Juurikkala puhuu paljon maalatessaan. – Olin jo lapsena erityisherkkä, pelokas ja ujo, skannasin muiden ihmisten ajatuksia ja tunnetiloja. – Erityisesti silloin kun tein yksilötyöskentelyä, koin usein maalaamani henkilön sairauksia. Välttelin ristiriitoja ja luin ihmisiä herkästi. – Vältän kaikin tavoin auktoriteettiasemaa, jotta ihmiset eivät kokisi, että tietoa tulee jostain heidän ulkopuoleltaan. Herkkyys käyttöön Mistä kuvat kumpuavat, on kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Kehoni rytmit vaihtuvat hyvin nopeasti rauhallisesta energiasta vilkkaaseen ja villitsevään energiaan henkilöstä riippuen. – Oikeastaan annan mielelle sen verran tilaa, että se saa kommentoida, vaikka tuleekin ikään kuin perässä. Tässä kuva tekee omaa työtään. – Jos minulta vaikkapa putoaa lattialle tavara ja kumarrun ottamaan sen, siitä tulee osa prosessia. Puhe liittyy enimmäkseen siihen, mitä tapahtuu. – Teen työtä en tiedä -fiiliksellä, jossa se, mikä haluaa tapahtua, tapahtuu. Silti ihminen voi alkaa itkeä jonkun asian häntä koskettaessa. Hän on kenties nähnyt vallankäytön varjopuolet, ja tässä elämässä välttelee sitä uskaltamatta elää täysillä. Ihanteellista on se, kun ihminen siinä hetkessä tunnistaa omat sisäiset liikahduksensa. Juurikkala kertoo, että kipuakin hän joskus kokee kehossaan
Oman musiikkinsa myötä hänellä on nyt Tania-niminen yhtye, jossa Aaltonen on myös mukana. Musiikkilukiossa tilanne oli toinen. Esiintymispaikkojen kirjo on ollut laaja: kirkkoja, ravintoloita, yökerhoja ja laivoja sekä erilaisia tapahtumia. Eihän elämäkään ole. Hän vetää erityisryhmien musiikkitoimintaa ja ohjaa erilaisten bändisoitinten soittamista, laulua ja improvisointia. Kappaleen tarttuva kertosäe pysähdyttää miettimään, missä on inhimillisyys ja yhdenvertaisuus. Hän nousi masennuksesta henkioppaan avulla. Musiikki avaa sielun Musiikki on Tanialle kaikki kaikessa, oikeastaan on aina ollut, koska hän löysi sen elämäänsä jo varhaislapsuudessa. Oma musiikki on Suomirockia Vuosien varrella Tania on esittänyt musiikkia monipuolisesti ja laajalla genrellä ja esittää yhä. Bändin kokoonpanot ovat vuosien varrella vaihdelleet. – Keikoillani laulan ja soitan joskus pianoa tai koskettimia. Suomirock saa adrenaliinini virtaamaan ja olen ihan feeliksissä. – Oma musani on Suomirockia. Teini-iässä äidiksi tulo on vaikuttanut suuresti Tanian elämänkatsomukseen ”Tykkään Suomirockin raadollisuudesta” S ielun yksinäisyys tekee yhä syvemmälle pesää, muuttolinnutkin pois haihtuneet, laulaa hetkittäin pakkopaitaan pukeutunut Suomirock-laulaja Tania ensimmäisellä musiikkivideollaan sanoittamaansa biisiä Kuuntele mua . – Rakkaus musiikkiin syttyi lapsena. Saan siitä suurta tyydytystä. Sama jatkui yläasteella. 12 Musiikillaan Tania haluaa auttaa ja vahvistaa ihmisiä pärjäämään ja uskomaan itseensä, vaikkei kaikki olisikaan kunnossa. En voinut paljastaa kenellekään, miten sydämeni roihusi musiikille. Tania kertoo opiskelleensa pianon, kitaran ja ukulelen soittoa, popja jazz-laulua sekä CVT-laulua eli kokonaisvaltaista äänenkäytön tekniikkaa. Musiikillani haluan auttaa ja vahvistaa ihmisiä pärjäämään ja uskomaan itseensä, vaikkei kaikki olisikaan kunnossa. Musiikki voimaannuttaa ja avaa sieluni. Osan omista kappaleistaan hän on säveltänyt ja sanoittanut itse. Sielumme elää ikuisesti Aikuisuuden kynnyksellä evankelisluterilaiseen uskoon kasvatettu Tania rupesi etsimään vastavoimaa Jumalalle, jonka hän koki vanhoilliseksi, tuomitsevaksi ja rankaisevaksi.. Siitä, ettei kaikki ole täydellistä ja kaunista. Musan lajilla ei ole niin väliä. Karun ja syviäkin tunteita herättävän videon kuvantamisessa oli mukana monenlaisia ihmisiä – eri ikäisiä, näköisiä ja taustaisia. Seitsemän vuotta Tania on laulanut yhtyeessä ja duossa Menneisyyden Vangeista ja Virve Rostin bändistä tunnetuksi tulleen Jussi Aaltosen kanssa. Harmonikan soitto on kokonaan jäänyt. Koen kaiken yhtä vahvasti, innostuu Tania. Innostuin sen rytmistä ja energiasta. Alkoi hänen tiensä musiikin parissa bändeineen, esiintymisineen ja musiikin opiskeluineen. Ala-asteella Tania pääsi musiikkiluokalle. Tykkään sen raadollisuudesta. Musiikkiopinnot ja soitinten soittaminen jatkuivat. Omaksi ilokseni soittelen lisäksi bassoa ja djembe-rumpuja. Työssäänkin Tania on tekemisissä musiikin kanssa. – Soittamiseen tuli yläasteella kahden vuoden tauko, kun ikätovereiden mielestä harmonikka ei soittimena ollut ”in” ja sen soittaminen oli noloa. Musiikki ja musiikin tekeminen ovat intohimoni. Kaikki soittaminen jäi. Miksi toisen ihmisen kuunteleminen on niin vaikeaa. Ensimmäinen instrumentti, jonka soittoon hän tarttui, oli harmonikka. Ohjelmistossa on sekä omaa tuotantoa että cover-biisejä
Kuva: Ilari Suhonen. 13 ”Tykkään Suomirockin Tania nujersi syvän masennuksen henkioppaansa avulla ja sai häneltä rohkeutta lähteä täysillä tekemään omaa musiikkia
– Pyysin henkimaailmasta avuksi pelastavaa köyttä, jonka avulla päästä ylös masennuksen syövereistä. Etsin tietoa sekä tutkin ja pohdin asioita. Irti masennuksesta henkioppaan avulla Muutama vuosi sitten laulajan elämässä oli vaikea ja surullinen jakso. Kuva: Ilari Suhonen vammaisia, mielenterveyskuntoutujia, lastensuojelun asiakkaita, seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, ikäihmisiä ja lapsia. Esimerkiksi vanhustenhuollossa, joka on häpeällisen huonossa jamassa tänä päivänä. Sain rohkeutta ryhtyä täysillä tekemään omaa musaa. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin yhtäläinen oikeus elää. – Kanavoinnin avulla olen onnistunut saamaan yhteyksiä henkimaailmaan. Samalla hän kiinnostui meditoinnista ja selvännäöstä. Pois karsitaan heikot yksilöt, jotka eivät sovi muottiin tai sellaiset, joista ei enää ole hyötyä yhteiskunnalle. Se ei sinänsä ole ratkaisevaa, vaan se, että hän on rakkauden lähettiläs, pohtii Tania. Hän kärsi burn outista, jäi pois töistä ja vajosi syvään masennuksen kuoppaan. – Halusimme videolla kuvantaa aika karulla tavalla asioita, joista monesti vaietaan ja painetaan villaisella. Ihminen tunteineen ja kokemuksineen unohtuu usein ja raha ratkaisee. Ensimmäinen oma musiikkivideo Biisejä Tania on kirjoittanut paljon. Näistä minulle muokkaantui omanlainen elämänkatsomus. Tosi henkilökohtaisia ovat etenkin ne, jotka hän kirjoitti silloin, kun hän ui syvissä vesissä, niitä ei ehkä koskaan julkaista. Löysin oman henkiolentoni, joka ohjaa meitä rakkaudella ja pitää meistä hellää huolta. Uskon, että sielumme elää ikuisesti ja että me synnymme tänne uudestaan toisina ihmisinä tai jossakin muussa muodossa. Henkioppaani työnsi minua eteenpäin ja toi eteeni asioita, ikään kuin ohjeita, miten mun pitää toimia ja mistä näkökulmista käsitellä elämää biiseissäni. Täällä pärjäävät vain terveet, koulutetut, hyvännäköiset, sopivan ikäiset ja menestyneet. Oli päiviä, jolloin en päässyt lainkaan ylös sängystä enkä nähnyt mitään mahdollisuuksia missään, kertoo Tania. 14 – Luin paljon henkistä kirjallisuutta. – Etukäteen päivän sujuminen jännitti kovasti, kun paikalle oli tulossa niin monenlaisia ja toisilleen vieraita. Seuraavassa elämässä opimme ja koemme asioita, joita emme aiemmassa elämässämme ehtineet. Alkukesästä Vuosaaressa, Helsingissä kuvatun musiikkivideon kuvauksiin tuli paikalle nelisenkymmentä erilaista ihmistä: eri ikäisiä ja näköisiä, kehitysTanian musavideon kuvauksissa oli mukana yli neljäkymmentä erilaista ihmistä. En tiedä, miksi häntä kutsua. Ehdin jo ajatella, ettei henkiopasta olekaan olemassa, eikä kukaan tai mikään pysty mua auttamaan. Mua oli kuultu. Alan koulutukset ja yksilötapaamiset ovat lujittaneet hänen uskoaan ja vahvistaneet hänen omia kokemuksiaan. Mutta sitten sain vastauksen. Vastausta ei heti kuulunut. Ensijulkaisu Kuuntele mua on hänen sanoittamansa ja Tommi Ahosen säveltämä kantaaottava biisi, joka vaatii inhimillisyyttä ja yhdenvertaisuutta yhteiskuntaamme ja koko maailmaan. Musan tekemiseen oli kova palo, mutta koin, etten tehnyt sitä täysillä. – Suurin syy masennukseeni oli se, etten tiennyt, mitä tehdä ja miten
Mutta teiniiässä äidiksi tulolla on ja se vaikuttanut suuresti elämänkatsomukseeni. Äidiksi tulo sysäsi hänet itsenäistymään. Päivä oli täydellinen ja kaikki meni hienosti. . jotakin roolia, jotta muut voivat hänet Rahavaikeudet eivät muuta ihmisen juuri silloin, kun heitä eniten tarvittaisiin. Teininä äidiksi Tania sai tyttärensä 15-vuotiaana. Olen erittäin tyytyväinen ja iloinen. Kuva: Ilari Suhonen K UKA . Lisää uutta musaa on tulossa loppuvuodesta, hän paljastaa. Eihän mulla tietty ole kun nää vahvat tunteet antaa nekin keskenään on toisillensa raivonnut Lääkäriltä pyysin lääkitystä luuserin unelmiin, miks ei kaikki voitais olla voittajii. Lisää omaa, uutta musaa on tulossa loppuvuodesta, paljastaa artisti. Kaikilla oli hyvä meininki ja kaikki tulivat hyvin toimeen keskenään ja huomioivat toinen toisensa. – Me, tyttäreni ja mä, olemme aina eläneet kimpassa oman näköistämme elämää. miettimään, miksei ihminen kelpaa sellaisena kuin hän on. 15 Kuuntele mua Mullon sadantonnin velka kaikki luottotiedot mennyt eikä kukaan jaksa musta enää kiinnostuu Ei auta tässä mikään pieni pikavippilaina, kun tää ihmisarvon tunto yhä rusentuu Suurin osa näistä tutuista ja tuntemattomista on mun ympäriltä vähitellen kadonneet Sielun yksinäisyys tekee yhä syvemmälle pesää muuttolinnutkin pois haihtuneet Hei kuuntele mua, vain olen tällainen On mun sydämeni silti samankokoinen Kuuntele mua Mullon saappaat täynnä vettä vesilammikossa seison miks ei kukaan ole viikkoon mua kaivannut. mistä ja asettumaan tämän asemaan. Hän muutti pois vanhempiensa luota ja lähti elämään omaa elämäänsä tyttärensä kanssa. ihmiselle jää kuin oma sielu, jonka hän voi toiselle antaa.. Annan kaiken enemmänkin, että sängystä mä nousen silti määräs ne rauhoittavii Hei kuuntele mua, vain olen tällainen On mun sydämeni silti samankokoinen Kuuntele mua Voin olla köyhä, dorka, leija, homo, vaikka mielipuoli päätä sä, mä oon se mitä sä voit hyväksyy En tahtois olla nimeltäni Virhe, joita sulle tapahtuu, kun sun frendit kysyy mikä tähän oli syy Mullon ajatuksissani kaikkee mitä sä et muista, koska mul ei ole ollut aikaa unohtaa Mietin milloin meistä tuli liian aikuisia ettei voida ylpeydestämme luovuttaa Häntä rakastit sä paljon mua huomen ehkä enemmän Mä lupaan olla sulle vähän aikaa hän Otan toisen viinilasin ja jos ihmettelet miksi -nauran sen kanssa muistot läpi elämän Hei kuuntele mua, vain olen tällainen On mun sydämeni silti samankokoinen Kuuntele mua Rahavaikeudet eivät muuta ihmisen sisintä Suomirock-laulaja Tanian ensimmäinen oma musiikkivideo Kuuntele mua julkaistiin kesäkuussa. ihmisiä. Sillä ei mielestäni ole merkitystä. Mitkään asiat tai tapahtumat eivät ole sattumaa, vaan kaikella on jonkin ennalta määrätty tarkoitus, tälläkin, uskoo Tania. Elämänkumppanini on vaihtunut. Tania tekijä, töissä sosiaalija harrastus. Yllätys oli, miten tiiviiksi porukka pystyi muovautumaan näin lyhyessä ajassa
Vuonna 1960 Siidan paikalle tuotiin hirsirakennuksia, joihin saatiin näytteille saamelaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin liittyviä asioita. Menovinkki. Siidassa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä, joissa muun muassa saamelaiset nykytaiteilijat töineen pääsevät esiin, tarkentaa museonjohtaja Sari Valkonen. – Saamelaismuseon historia alkaa 1950-luvun lopulta, jolloin havahduttiin siihen, että saamelaisesineistöä olisi tärkeää kerätä ja taltioida. Saamelaismuseo Siidassa vierailee vuosittain noin 120 000 kävijää. Vuonna 1998 valmistui Juhani Pallasmaan suunnittelema Siidan päärakennus, johon pystytetty perusnäyttely kertoo saamelaisten historiasta ja kulttuurista sekä Pohjois-Lapin luonnosta. Siida viettää ensi vuonna 20-vuotisjuhlaa. U lkomuseona toimintansa aloittanut Saamelaismuseo Inarissa on maailman ensimmäinen saamelaismuseo ja Suomen ainoa saamelaiseen elämäntapaan keskittynyt museo. Kahden kuluneen vuosikymmenen aikana museo on kasvattanut toimintaansa valtavasti. Perusnäyttelyt uudistuvat Sari Valkonen kertoo, että päärakennuksen valmistuminen oli käännekohta saamelaismuseon elämässä. Kylän varsinainen vetonaula on saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida, jossa vierailee vuosittain peräti 120 000 ihmistä ympäri maailman. Saamelaismuseo Siidassa esitellään saamelaista taidetta, kulttuuria ja elämäntapaa. Inarissa järjestetään vuosittain kansainvälisiä musiikki-, elokuvaja poikkitaidetapahtumia. Siidassa toimivat yhteistyössä Saamelaismuseo (Suomen saamelaisten kansallismuseo) sekä Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus. 16 Luonto ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä Siida – ikkuna saamelaisuuteen Inarin kirkonkylässä asuu vain 700 ihmistä, mutta paikan kulttuurielämä on hämmästyttävän vilkasta
Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Siida Siidaan kuuluu myös ulkomuseo, jonka toiminta alkoi 1960-luvulla.. Vaikka näyttely on edelleen hieno ja saa todella hyvää palautetta, kuvat alkavat olla haalistuneita ja tekniikka vanhentunutta. Viimeaikaiset tunnustukset tukevat tätä väitettä: viime keväänä kolttasaamelainen elokuvantekijä Katja Gauriloff voitti elokuvallaan Kuun metsän Kaisa parhaan dokumenttielokuvan Jussi-palkinnon ja saamelaislaulaja Mari Boine niittää kansainvälistä mainetta. Esimerkiksi ulkomuseon alueella järjestettäviin elokuvanäytöksiin olisi intoa ja kiinnostusta satsata enemmän: aluetta voitaisiin kehittää monipuolisemmaksi tapahtumapaikaksi. Valkosen mukaan saamelaistaide on kansainvälistä ja korkealaatuista. Huipputekijöiden lisäksi myös perinteinen saamelainen käsityötaide jaksaa kiinnostaa ihmisiä laajalti. Valkonen toteaa, että näyttely on pysynyt muuttumattomana vuodesta 1998 ja sisältö alkaa olla paikoin vanhanaikainen. Kuvataiteilijoista muun muassa Outi Pieski ja Marja Helander tekevät kansainvälistä uraa. Valkonen näkee Saamelaismuseo Siidan roolin kuitenkin ennen kaikkea saamelaiskulttuurin keskuksena. Tulevaisuuteen Siidassa suhtaudutaan avoimen innokkaasti. Saamelaistaide korkeatasoista Saamelaistaiteen ja -kulttuurin lisäksi Siida esittelee myös muiden alkuperäiskansojen kulttuuria ja suomalaista taidetta. – Osallistumme myös erilaisiin hankkeisiin. Yli puolet kävijöistä on ulkomaalaisia. Monipuolisia suunnitelmia Siidan vaihtuvat näyttelyt ovat monipuolisia ja erilaisille kohderyhmille suunnattuja: – Tällä hetkellä meillä on meneillään vuoden kestävä lapsille suunnattu näyttely, johon liittyy erilaisia tehtäviä. Silloin esille pääsee muun muassa Juha Nuorgamin juhlanäyttely, 11 saamelaiskuvaa -valokuvanäyttely ja kahden käsityöläisen yhteisnäyttely. – Perusnäyttelyä uudistetaan lähivuosina samalla kun Siidan tiloja muutenkin laajennetaan. 17 – Nykyään meillä käy noin 120 000 ihmistä vuodessa ja heistä 60 000 vierailee myös näyttelyissä. Täällä Inarin kirkonkylällä on tosi kansainvälinen meininki! Siidan perusnäyttelyissä esitellään perusasioita saamelaisten historiasta ja maailmankuvasta. – Koen, että saamelaistaide on jollain tapaa ylittämässä rajoja: ei vain Suomeen tai Pohjoismaihin, vaan vielä kauemmas Eurooppaan ja maailmalle. Ensi vuonna Siidassa vietetään 20-vuotisjuhlaa. Viime kesänä museossa oli esillä Ateneumista lainattu Helene Schjerfbeckin Toipilas, joka osoittautui suureksi menestykseksi. Korinna Korsström-Maggan kokoamassa Poroperheen arki -näyttelyssä on valokuvia viiden erilaisen poroperheen elämästä. Suunnitelmissa on saada näyttelyyn lisää interaktiivisuutta. – Toimimme yhdessä Metsähallituksen kanssa: heillä on esillä kaikkea luontoon liittyvää ja me olemme panostaneet saamelaiskulttuuriin. Toimimme paitsi näyttelypaikkana, myös muun muassa elokuvafestivaalien esitysalueena ja Yöttömän yön musiikkifestareiden paikkana
18
Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen, kirjan kansikuva Liina Mustonen-Luumi Synnytän elävän kuoleman Minä olen raskaana Kannan kuoleman lasta Kuuntelen hiljaisuutta Synnytän elävän kuoleman Raskaus etenee hitaasti Tunnen vatsani kasvavan Asetun mukavasti kuoleman viereen Painan korvani sen kylmää kylkeä vasten Kuuntelen sydänääniä Kuoleman sydän ei lyö Synnytän lapsen Elävän kuoleman. 19 ”Kuoleman väistämättömyys opettaa elämään” Helena Nuutisen mielestä kuolemaa ei tarvitse pelätä, mutta siihen liittyvät pelon ja surun tunteet on viisasta käydä läpi. Lapsen Lapsi hengittää Nostan sen rinnoilleni lepäämään Lapsi hamuaa suullaan rintaani Lasken käteni sen selälle Selkä kämmeneni kokoinen Vastasyntynyt tuoksuu elämälle Sormenpäät värisevät surua Jäähyväisten aika on lähellä Ihoni tulee muistamaan tämän hetken ja paikalleen pysähtyneet sormenpäät Aivan pian jäinen tuuli puhaltaa sormieni välissä Joutsenet lohduttaisivat mutta ne muuttivat majaa toisiin vesiin toisiin tuuliin toisten taivaiden alle – Helena Nuutinen. Kun Helena Nuutinen kirjoitti kirjaa kuolemasta, hän sai kuulla sairastavansa rintasyöpää
Unta kuolemasta -työkirja haastaa jokaisen kohtaamaan oman elämänsä ja kuolemansa: kirjaamaan käsin paperille niitä tilanteita, kohtaloita ja kohtaamisia, jotka omassa elämänmatkassa harmittavat ja riemastuttavat. Se teki niille hyvää: vaikka Nuutinen ei itse runoihin ja iltasatuihin enää kajonnutkaan, teos sai täydentävän osan, työkirjan. Mutta hetkeäkään ei pelottanut! Helena Nuutinen koki, että hän oli jo käsitellyt elämänsä ja kohdannut kuolemansa. Työkirjassa esitettyjä aiheita ja kysymyksiä miettiessään ja kirjoittaessaan kuka tahansa pääsee pohdiskelemaan sekä omaa että toisen ihmisen, esimerkiksi puolison, vanhemman, lapsen tai kummin kuolemaa. Älä tee siitä tieteellistä selvitystä tai hartauspuhetta, vaan lohduttava ja rauhoittava iltasatu, jonka kuunneltuaan saa nukuttua.” Nuutinen hylkäsi muut projektinsa ja keskittyi huolella saamaansa tehtävään. Sillä on merkittävä paikka suomalaisessa kuoleman kohtaamisessa. Ei hän kuolemaa toivonut tai kutsunut, mutta nyt se oli niin läheinen ystävä, että ei hän sitä poiskaan hätistänyt. Miltä tuntuu päästää irti tästä kehosta ja kaikista rakkaista ihmisistä, antaa elämän hopealangan katketa ja jatkaa matkaa kohti henkimaailmaa. Matka kohti kuolemaa ja sen läpi Nuutinen lähti henkiselle matkalle kuoleman kanssa. Toivottaisivat tervetulleeksi elämän luonnollisen kiertokulun vääjäämättömänä osana, jota ei voi juosta karkuun, mutta jonka voi kohdata enemmän valmiina. Ilta antaa tilaa ja sanoja surulle ja kuoleman kohtaamiselle. Viimeisenä syntyi runo Synnytän elävän kuoleman. Kuolema ei kuitenkaan ottanut mukaansa, ei vielä. Näistä hän ajatteli julkaisevansa äänitteen. – Unta kuolemasta -ääniteteksti on minun matkani kuolemaan ja kellään muulla se ei ole samanlainen. Tapahtumissa rauhoitutaan kuuntelemaan toisenlaisia unia: iltasatuja suurista ja pienistä kuolemista, luopumisesta ja surusta. Työkirja täydentää oman kokemuksen Hoitojakson ajan tekstit saivat levätä. Nuutinen muistaa henkimaailmasta saapuneen kuvajaisen tarkasti. – Osallistujat saavat keskittyä sisäiseen maailmaansa hiljaisuuden hunnun alla ja siirtää huolensa ja pelkonsa kipukiveen. Kerron tämän teoksen tarinaa, laulan itkuvirren ja soitan kristallimaljaa. – Nyt raskaat hoidot ovat takanapäin ja elämä jatkuu – ainakin jonkin aikaa. Kristallimaljan sointi rauhoittaa ja avaa verhoa henkimaailmaan. Kirjoitin ja kirjoitin: syntyi ikään kuin iltasatuja, helliä kohtaamisia kuoleman kanssa. Työkirjaa voi myös täyttää toisen ihmisen puolesta, jos tämä ei itse pysty tai jaksa. Kuusi on rajapuu: alati vihanta kuusi on ikuisen elämän vertauskuva. Helena Nuutisen soittoa voi kuulla Unta kuolemasta -äänitteellä ja Unta kuolemasta -teemailloissa.. Unta kuolemasta – iltasatuja sinulle ja minulle, jotka tiedämme kuolevamme -teos ja teemaillat voivat avata uutta ymmärrystä kuolemaa kohtaan. Kuoleman kohtaamista teemailloissa Helena Nuutinen saattelee kanssakulkijoitaan kohtaamaan kuoleman myös järjestämissään Unta kuolemasta -illoissa. Hän alkoi tutkia kuoleman käsitystä eri kulttuureissa, luki valtavasti kuolemaa käsitteleviä kirjoja ja keräsi lopulta niistä 22 tekstiä: kuolemaa käsittelevää kaunokirjallisuutta ja lasten satuja sekä kuolemanrajakokemuksia käsitteleviä tekstejä. – Surun ja lohdun käsitteleminen on ollut minulle Kalevan Naisen tehtävässäni tärkeä ja läheinen jo kauan ja nyt viime aikoina aivan erityisellä tavalla. Minun oli kirjoitettava tekstit itse. Naisella oli kiharat vaaleat hiukset, ruskea villatakki ja lempeät silmät. – Nainen katsoi minuun hyvin lämpimästi ja sanoi: ”Tee Helena sellainen äänite, jossa kerrotaan lempeällä tavalla kuolemasta ja siitä, mitä on kuoleman jälkeen. Kuolema tuli tuttavaksi Kun ääniteteksti valmistui maaliskuussa 2016, Nuutinen sai kuulla sairastavansa rintasyöpää. Kukaan ei tiedä jäljellä olevien päiviensä määrää. – Menin kuoleman läpi, elin sen itsessäni, kuuntelin herkkiä sisäisiä viestejä ja henkisten oppaideni viisaita neuvoja. Nuutisen mielestä kuolema on turhaan vaiettu ja pelätty asia. Hän antoi itselleen luvan kohdata kuoleman: käydä joka solullaan läpi sen, miltä tuntuu, kun kuoleman hetki lähestyy ja kun se lopulta vie mukanaan. Nuutiselle tärkeitä arvoja ovat suomalainen kansanperinne ja ikivanha henkinen viisaus sekä luonnon eheyttävä vaikutus. Hän oli ystävänsä kanssa Valamon luostarissa suunnittelemassa uutta projektia, kun työhuoneen seinään yhtäkkiä repeytyi aukko, johon ilmestyi naisen hahmo. Alkoi rankka hoitojakso ja kuolema kävi yhä konkreettisemmaksi tuttavaksi. Ihmiset pelkäävät kuolemaa niin kovasti. Helena Nuutinen tunnetaan Kalevan Naisena, jonka toimialaan kuuluu muun muassa hiljaisuuden retriittien järjestäminen. 20 M uutama vuosi sitten Helena Nuutinen sai näyn. Hän toivoisi, että ihmiset ottaisivat sen ymmärtäväisemmin vastaan. – Pian kuitenkin ymmärsin, että tehtävä ei käytännön syistä onnistuisi niin. Nuutinen kohtasi pelon ja meni sen läpi, kohtasi surun ja antoi sen parantaa
Eikä sen tarvitse olla hirveää. ”Katso tuota vaahteraa! Haista tätä kosteaa syyssumua, jonka läpi kuunvalo siivilöityy kuin tähtipöly! Katso, elä, hengitä, aisti, koe! Tämä on sinun elämäsi. Saa surra. Nyt tiedän, olen kaivannut tänne, kotiin! Pimeys väistyy ja avaan sieluni silmät. Luovin keskellä ruuhkavuosia: on remontti, työ, esikoulu, aamupalat, talvirenkaiden vaihtaminen, jumppa, kuviskoulu, kissanruoka, sähkölasku, komposti ja polttopuiden tilaus. Kalevan Nainen Helena Nuutinen kulkee uutuusteoksessaan ”Unta kuolemasta. . Mutta saa se tuntua! Se saa itkettää ja pelottaa, se saa nostaa eletyn elämän peiliksi ja lempeästi pakottaa kohtamaan kaiken sen, mikä jäi kesken ja mikä tuli valmiiksi: ”Minä suren ja itken sitä, että minun pitää kuolla. Helena Nuutinen: Unta kuolemasta. Mutta se ei ole pelottavaa, se on armeliasta. Kirja sopii luettavaksi tai kuunneltavaksi kenelle tahansa, jota elämän rajallisuus koskettaa tai mietityttää. Iltasatuja sinulle ja minulle, jotka tiedämme kuolevamme Uutuuskirja on kanssakulkija kuolemanpolulla ”Kun olin pieni, nukahdin lattialle väsyneenä kesken leikin. Aamulla heräsin kotona. Vaikka kirjoittaja puhuu vain omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan kuoleman äärellä, kerronnasta huokuu yleisinhimillisyys, jopa jonkinlainen yhteinen muistijälki siitä, kuinka kuolema oli mukana jo syntymän hetkellä. Painetun teoksen mukana seuraa samat tekstit sisältävä äänite, jonka taustalla Nuutinen soittaa myös kristallimaljaa. ”Koko elämäni ajan minulla on ollut ikävä, kaipaus jonnekin, mistä en tiennyt. Iltasatuja sinulle ja minulle, jotka tiedämme kuolevamme (Mielenkieli, 2017) 21 Helena Nuutinen auttaa kohtaamaan kuolemaan liittyviä tunteita.. Silloin näen kirkkaan totuuden, Valon, jota minun ei ole ollut täällä lupa nähdä. Voi kunpa niin kävisi nytkin. Teoksen lopussa oleva tehtäväkirja avaa oman kuoleman pohtimiseen uuden, konkreettisen väylän: avoimet kysymykset kuten ”Jos saisin elää elämäni uudelleen, haluaisin...” tai ”Eniten tunsin eläväni silloin, kun...” pysäyttävät sanoittamaan eletyn elämän kaarta uudella tavalla. Unta kuolemasta on jaettu seitsemään lukuun, joissa käsitellään kuoleman kohtaamista, surua, kiitosta, anteeksiantamista ja -pyytämistä, omaisten tunteita ja sitä, mitä kuoleman jälkeen ehkä tapahtuu. Hänen tekstiään lukiessa tuntuu siltä, kuin joku pitäisi kädestä ja lohduttaisi. Se on puhdas ja kirkas ja kuitenkin vaikea nähdä, hohtava, sädehtivä, kimmeltävä kuin kangastus keväisellä hangella. Isä otti syliin ja vei omaan sänkyyn. Nuutinen auttaa kohtaamaan kuolemaan liittyvät tunteet. Kirjan luvut ovat melko lyhyitä. Voi miten se tekee kipeää! On tuskallista jättää koko tämä elämä ja luopua kaikesta. Siihen väliin ei mahdu kuolema, ei sairaus, ei iäisyyden ihmetys. Kuinka kuolema on mukana aina. Iltasatuja sinulle ja minulle, jotka tiedämme kuolevamme” läpi kuolemanpolun minun puolestani ja kanssani. Ja Valo virtaa kaikkialle niin, että pimeyttä ei enää ole.” Suuria teemoja herkällä otteella. En mieti kuolemaa usein. Unta kuolemasta -teoksen voi tilata Helena Nuutisen kotisivuilta osoitteesta mielenkieli.com. Ja se on yhtä aikaa aika kammottavaa ja helpottavaa. Mutta tiedän kuolevani. Juuri tämä!” Ja silloin silmäni kostuvat ja muistan, että olen täällä vain piipahtamassa ja että jonain päivänä fyysistä kehoani ei enää ole, että en enää voi ottaa poikaani syliin, että en enää raapaise takkaan tulta. Kirjan lehdille on ripoteltu myös kansanperinteeseen liittyvää tietoa ja uskomuksia kuolemasta: esimerkiksi kuusipuun merkitystä suomalaisessa kuolemassa käsitellään kiinnostavasti. Kunpa isä ottaisi syliin ja veisi kotiin.” – Helena Nuutinen: Unta kuolemasta. Hän ei saarnaa, ei mässäile tai valista, vaan antaa kuoleman tulla lähelle ja silittää hellästi niskavillaani. Sisäinen viisauteni nappaa aika ajoin kiinni niskastani ja pysäyttää. Niitä leimaa herkkyys, kaunistelematon avoimuus. Tuntuu lohduttomalta jättää läheiset ja rakkaat ihmiset ja tietää, että en näe heitä tällä samalla tavalla enää koskaan.” Kuolema on kotimatka. Teoksessaan Nuutinen muistuttaa, kuinka kuolema tulee kaikille: emme tiedä milloin ja miten, mutta se tulee
– Usein tunnen vainajan tietoisuuden läsnäolon siinä tilanteessa, eikä asiassa ole minusta mitään kummallista, saati pelottavaa. Hänelle kuolema on ystävä: tila, siirtymä, jonka kohtaaminen voi olla lämmin ja luonnollinen hetki. Elämä ja kuolema pienoiskoossa Ulla Korpela on toiminut hautauspalveluyrittäjänä jyväskyläläisessä Taivaanrantaekohautauspalvelutoimistossa pari vuotta. Korpela kertoo joko mielessään tai ääneen, kuka hän on, mitä tekee ja miksi. 22 Ulla Korpela auttaa vainajia lähtemään ja omaisia päästämään irti Hautauspalveluyrittäjä Ulla Korpela ei pelkää kuolemaa. Kun minä juttelen, että ”sinä Veikko nyt menit kuolemaan, joten minä puen sinut kauniisti ja panen tänne arkkuun, niin voit rauhassa jatkaa matkaasi”, vainajasta voi tuntua turvallisemmalta. Elämän ja kuoleman tematiikka on kuitenkin puhutellut häntä jo pitkään. – Ajattelen, että kuollut ei ehkä vielä ole ehtinyt ymmärtää, mitä hänelle on tapahtunut. Kipinä hautauspalvelualalle alkoi kyteä, kun Korpela opiskeli tarpeistonvalmistajaksi muutama vuosi sitten. Kun valmistin kuolinnaamioita ja tarpeistoa Pikku Vampyyri -näytelmään, kuolema tuli koko ajan lähemmäs ajatuksiini. – Teatterimaailma oli kuin elämä ja kuolema pienoiskoossa. Tilanne kehkeytyi siihen, että jossain vaiheessa pähkäilin mahdollisesti kuolleeni: ajattelin, että minä vaan tuusaan ympäriinsä tässä omituisessa maailmassa, vaikka oikeasti minua ei ehkä enää ole edes olemassa! Henkimaailmasta kiiruhdetaan takaisin Korpela kuitenkin järkeili olevansa elossa: kännykkä toimi ja yhteydenpito muihin eläviin oli. Kulissien takana tapahtui jatkuvasti kaikkea aivan ihmeellistä. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Lempeä lautturi K un Ulla Korpela pukee vainajaa viimeiselle matkalleen, hän silittelee ruumista lempeästi ja juttelee mukavia
Viimeinen koti Taivaankappaleen sylissä . – Vielä nykyäänkin toisinaan hämmästyn, että nämä ovat ihan oikeasti omien kätteni töitä! Taivaankappaleetuurniin kätkeytyy monenlaista symboliikkaa.. Kokemus avasi kuitenkin uuden ymmärryksen siihen, mitä kuolema ehkä on ja miltä se mahdollisesti tuntuu. Ulla Korpela kertoo, että Taivaankappaleet-pallouurnat ikään kuin annettiin hänelle lahjaksi. Se on sitä, kun kommunikaatiokanavat katkeavat, fyysinen keho lakkaa toimimasta ja jäljelle jää vain tietoisuus. Taivaanrannan mahtavin erikoisuus ovat kuitenkin ekologiset pallouurnat, Taivaankappaleet, joita Ulla Korpela valmistaa paperista ja polttamattomasta savesta. Korpela hymyilee. Uurnat maatuvat nopeasti niin maassa kuin vedessäkin: Taivaankappaleen kyydissä lähtijä pääsee luovuttamaan viimeiset maalliset rippeensä takaisin maapallon kiertokulkuun. – Ajattomuuden sylistä me olemme tulleet ja maasta ja maan tomusta – tähtipölystä – saaneet näkyvän hahmomme. Korpelan käsityksen mukaan henkimaailma on paikka, josta kilvan kiiruhdetaan takaisin maapallolle kokemaan, tuntemaan, aistimaan ihmisenä olemisen monimuotoisuutta. Korpela myy myös uurnia, joihin omaiset voivat kirjoittaa tai piirtää terveisensä lähtijälle. – Silloinkin kun tuntuu menevän kurjasti, käydään läpi tärkeitä oppiläksyjä. Ekohautaustoimisto Taivaanrannassa omaisilla on muun muassa mahdollisuus koristella vainajan arkku haluamallaan tavalla. luontevaa. Intuitiivisesti hän vain sai tietää, miten ja millaisia uurnia hänen tulisi valmistaa. 23 Aikuisesta ihmisestä jää jälkeen noin 3–5 kiloa tuhkaa; saman verran kuin painamme tänne saapuessamme. – Kuolema voi olla tila, siirtymä. Hän koristelee uurnat vesija mehiläisvahaväreillä ja sisällyttää niihin monenlaista symboliikkaa: kahvakivi on kiinnitetty uurnan kanteen ristiin menevillä sidoksilla ja kannen alta paljastuu ikuisuussymboli, kyljellään makaava kahdeksikko. Mikä olisi sen luonnollisempaa, kuin päiviemme päätyttyä palata alkuperäiseksi tähtitomuksi maatuvassa Taivaankappaleet-pallouurnassa. Taivaankappaleetuurnan kyydissä tuhka pääsee takaisin maapallon kiertokulkuun. Aluksi tuo tietoisuus voi olla hyvinkin hämmentynyt, kunnes se muistaa, mistä se on lähtöisin ja palaa takaisin henkimaailmaan, sinne mistä on tullutkin, odottamaan tai suunnittelemaan seuraavaa elämäänsä
Ulla Korpela Elämän motto: Elämä on ihmisen parasta aikaa (Matti Nykänen) K UKA . Kuva: Ulla Korpela Savipalloina maapallo sylissäsi. Ja kun lunastamme pääsylippumme, unohdamme taas kaikki nuo menneet elämät ja aloitamme alusta. Korpela ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon tai uskomusjärjestelmään, vaan kertoo muodostaneensa käsityksensä. Se ei aina ole helppoa tai tunnu palkitsevalta, mutta se kaikki on osa ihmisyyden kasvamista suuressa mittakaavassa. – Koko elämä on kuin näytelmä, jonka käsikirjoituksen olemme ehkäpä itse laatineet, mutta jonka olemme sitten unohtaneet. Yksi Ekohautauspalvelu Taivaanrannan erikoisuuksia on, että se tarjoaa omaisille mahdollisuuden koristella lähtijän arkku vainajan tyyliseksi. – Me halutaan oppia kaikki! Meillä voi olla kymmeniä, tuhansia elämiä takana, mutta aina me vain halutaan tänne takaisin. Avaruuden kansi ja siinä kivi. Aina on aloitettava alusta Se on se pääsylippu: koskaan ei pääse jatkamaan siitä, mihin viimeksi jäi, vaan on otettava vauvan muoto ja kasvettava ihmiseksi vähän kerrallaan. 24 Hautauspalveluyrittäjä Ulla Korpela pitää työnsä tärkeimpänä puolena surevien ihmisten luontevaa kohtaamista. –Minun tehtäväni on luoda sille surulle tilaa ja auttaa niin lähtijää kuin saattajiakin etenemään ja päästämään irti. – Juttelen mielelläni omaisten kanssa lähtijän menneestä elämästä ja sen eri vaiheista. Itse suunnittelemme, millaisen elämän valitsemme: päätämme, mitä haluamme kulloinkin oppia ja millaisia haasteita kohdata. Sanoilla ei ole niin suurta merkitystä kuin aidolla läsnäololla. Teet urat kiven pintaan, avaat sen sydämen hengittämään elämänhenkeä. Silloinkin kun tuntuu menevän kurjasti, käydään läpi tärkeitä oppiläksyjä. Päälinjat ovat olemassa, mutta vapaalla tahdollamme voimme vaikuttaa yksityiskohtiin. Rakkauden naruilla punot avaruuden tähtisateet Maan asukkaiden saviseen pintaan, että muistaisivat mistä ovat tulleet – ajattomuuden sylistä
Kuolema on hyvä ja kaunis. Ulla Korpela valmistaa Taivaankappaleet-uurnia myös lemmikeille. Hopeisesta tuhkasta taottu, kultaisesta tomusta kudottu. Heidän työnsä on saatella lähtijät kuoleman virran yli henkimaailmaan. joulukuuta osana Euroopan kiertuettaan. Minun tehtäväni on luoda sille surulle tilaa ja auttaa niin lähtijää kuin saattajiakin etenemään ja päästämään irti. Ei hetkeksikään luotasi liiku, sielussa kantaa kauniin sadon. Se lumottu hetki. Nobelin rauhanpalkinnon saanut professori Muhammed Yunus on sanonut Ammasta, että hän on tehnyt enemmän kuin moni hallitus koskaan kansalaisilleen. Ekologinen Mooseksen kaislakori on tarkoitettu vauvan arkuksi. Luoja on läsnä. Amma tunnetaan kaikkialla maailmassa halaavana myötätunnon lähettiläänä, joka on kohdannut halauksessaan jo yli 30 miljoonaa ihmistä. Amman vierailun yleisötilaisuudet järjestetään vapaaehtoisvoimin, talkoolaiseksi voi ilmoittautua www.bit.ly/ammatalkoot-17 25. On tomua, tuhkaa ja viimeinen säde. Ulla Korpela on aivan erilainen lautturi. Pyrin lohduttamaan heitä sanomalla, että tällä kertaa Luoja lupasi käydä täällä vain ihan pikaisesti, piipahtaa hetken ajan, ennen kuin halusi lapsensa taas luokseen. Se on ystävä, lämmin ja lempeä, lopullinen mutta kuitenkin alati muutoksessa. Kun laskee jälleen läntinen ilta ja ajaton rakkaus varjossa keinuu. Sanomallaan Amma haluaa edistää uskonnonvapautta, suvaitsevaisuutta ja naisten asemaa. Intialainen Amma saapuu Suomeen 1.– 2. Amman kaikille avoimet, maksuttomat yleisötilaisuudet järjestetään Fat Pipe Centerissä Helsingin Myllypurossa. Hän uskoo, että lempeydestä ja ihmisläheisyydestä on kuoleman hetkellä hyötyä niin lähtijälle kuin hänen omaisilleenkin. elämästä ja kuolemasta kirjallisuuden ja kokemustensa pohjalta. Amman ensimmäisestä Euroopan kiertueesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Köyhän kalastajaperheen tyttärenä syntynyt Amma huolehtii nykyisin kymmenistä miljoonista köyhistä, sairaista, kodittomista ja luonnonkatastrofien uhreista. – Minulle kuolema ei koskaan ole näyttänyt pelottavia tai ahdistavia kasvojaan. Amma vierailee Suomessa nyt neljättätatoista kertaa. Hänelle kuolema on tuttu vieras. . Lempeästi ja ihmisläheisesti matkaan Kreikkalainen Hadeksen lautturi Kharon aivan kuten kotoinen Tuonelan lautturikin kuvataan usein synkkinä ja vääjäämättöminä hahmoina. – Suru ja ikävä voi olla valtava, kaikki kuolemaan liittyvä työ voi tuntua omaisista kauhean raskaalta. Intialainen Amma Suomeen joulukuussa Sikhiläinen Rauhanrukous Myötätunto on aseesi, ihmeen ihana miekka. Amma on saanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia humanitaarisesta työstään. Myötätunto on verhosi, ihmeen ihana vaate. Matkasta täytyy maksaa hinta, eikä lautturilta lempeyttä tai ymmärrystä liikaa tipu: hän vain soutelee. – Lapsensa menettäneiden vanhempien suru on valtava. Kun kiipeää yöstä itäinen aamu ja iätön ajatus valossa kylpee
Se asui vedessä, joko järvien tai jokien pohjassa, tai sitten kaivon syvyyksissä. 26 ”Näkki on yksi parhaiten tunnettuja suomalaisia taruolentoja. Vesi on ihmisille välttämätöntä, ihmiset asuvat mielellään veden äärellä, ja vesi on aina myös kiehtonut ihmistä – ja siksi myös näkki oli kaikille tuttu ja kaikkien tietämä.”
Kulttuurit . S uomalainen kansanperinne pursuaa toinen toistaan mielenkiintoisimpia taruolentoja. Lähes jokaiselle kukkasellekin on löytynyt oma suojelushaltijansa. Omissa luvuissaan esitellään suuria, pieniä, kalevalaisia, metsään, kasveihin ja veteen liitettyjä olentoja. – Taruolennoilla oli monenlaisia tehtäviä. Suomessa on laaja tarinaperinne ja paljon talletettua tietoa Taruolennot kertovat entisajan elämästä Väinämöinen, Ilmarinen, Tapio, Tellervo, Ukko ja Akka. Teoksessa esitellään tuttujen ja tuntemattomampien hahmojen ominaispiirteitä, historiaa, tapoja ja hahmoihin liitettyjä tarinoita. Monet niistä olivat suojelijoita, joilta pyydettiin apua eri tilanteissa, mutta mukana on viihteellisiäkin hahmoja, joihin ei välttämättä todella uskottu. Täällä ovat kulkeneet toinen toistaan voimallisemmat henget. Hän on alkujaan ollut peltojen ja kasvun suojelija, ehkä hyvinkin tärkeä jumala. Suojelijoita joka lähtöön Ojasen uutuuskirja Suomalaiset taruolennot tarjoaa kattavan selonteon siitä, millaisia otuksia suomalainen kansanperinne käsittää. Varsin monet olennot ovat asustaneet metsässä, sillä metsä on ollut suomalaisille olennainen elementti. 27 . Ihan tuttuja kavereita jokaiselle suomalaiselle, mutta muistatkos Nallin ja Killin, Pellonpekon, Hittavaisen, Virankannoksen, Madderakkan tai Paran. Myös hankalammin määriteltävät hahmot, erilaiset auttajat ja huolehtijat, oudot hiipparit, pahantekijät ja tarinoiden eläimet käsitellään kattavasti. Myöhemmin taruolentoja on siirtynyt paljon maanviljelyksen pariin. – Suomalaiset taruolennot kertovat paljon siitä, millaista entisajan elämä on ollut. Siis varsin monta tärkeää ja eri tavoin käytettävää vanhaa viljelykasvia.”. ”Äkräs on taustoiltaan ja muutoinkin alkuperältään salaperäinen hahmo. Esimerkiksi monet jättiläisjutut ovat olleet oman aikansa viihdettä, joiden parissa on kulutettu aikaa, Ojanen pohtii. Maatamme on tarinoiden mukaan asuttanut melkoinen jättiläisten kirjo. Agricola tunnetussa luettelossaan antaa hänelle aika laajan työmaan: Äkräs kasvatti nauriit, herneet, pavut, kaalit, pellavat ja hamput. Suomessa kaikkiin ihmisten arkisiin hommiin on liittynyt omat haltijansa, toteaa filosofi, kirjailija Eero Ojanen
28 ’’Pellonpekka’’ edisti ohran kasvua, mutta tunnettiin myös oluen suojelijana. On se aika pekkaa, saatettiin vahvasta oluesta sanoa. Jossain päin Pekka tarkoitti aivan tuoretta, juuri käynyttä olutta, jota saatettiin sanoa myös ”pellon maidoksi”.
Esimerkiksi hyvin tunnettu hahmo Näkki on tunnettu sekä pelottavana syvyyksiin kiskojana että jonkinlaisena moraalinvartijana. Hiittä tai hiisiä on pidetty sekä pyhinä että pelottavina. – Kirja on suunnattu aika lavealle kohderyhmälle. Se sopii lukemistoksi sellaiselle, jota ylipäätään kiinnostaa suomalaisuuden juuret ja kansanperinne. – Hiisi on suomalaisen perinteen helmi: se on niin monipuolinen ja moninainen, että siitä on vaikea saada otetta. Kirjaa voisikin luonnehtia eräänlaiseksi hakuteokseksi, jota voi selailla ja nappailla sieltä täältä kiinnostavia knoppeja tarkasteltavaksi. Se on voinut esiintyä muun muassa suuririntaisena eukkona, soittoniekkana, ajopuuna tai leikkisänä koirana. Eero Ojasen kirjoittamassa ja Sirkku Linnean kuvittamassa kirjassa Suomalaiset taruolennot on 155 sivua. Hiisi tunnetaan jopa paholaisena, jonka rooli on ollut vastustaa kristinuskoa ja estää kirkkojen rakentamista. Kauniit kuvat rytmittävät kerrontaa Suomalaiset taruolennot tarjoaa kattavan yleiskuvan suomalaisesta taruolentoperinteestä, eikä mihinkään yksittäiseen hahmoon perehdytä kovin syvällisesti. 29 Eero Ojanen on filosofi ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut muun muassa useita kansanperinteeseen liittyviä kirjoja. Sirkku Linnean upeat piirroskuvat rytmittävät kerrontaa oivallisesti ja kutkuttavat mielikuvitusta. – Yhteistyö kuvittajan kanssa sujui hirveän hyvin. Ahdin tehtävänä oli järjestää vedestä kaloja niille, jotka sitä häneltä pyytävät.” Hiisi on suomalaisen perinteen helmi Ojanen toteaa, että suomalainen taruolentokirjo muodostaa hienon aineistokokonaisuuden, josta on hankala osoittaa yksittäisiä kiinnostavia hahmoja. Ojanen lisää, että suomalaisessa taruolentoperinteessä on myös paikallisia ja murrekohtaisia eroja siinä, millaisia tehtäviä ja nimiä millekin olennolle on annettu. Selaillessa tulee törmänneeksi kaikenlaiseen hauskaan. Kaikissa on puolensa ja joistakin olennoista tiedetään enemmän kuin toisista: esimerkiksi Väinämöinen ja Ilmarinen ovat sellaisia tyyppejä, joista voisi kirjoittaa vaikka omat teoksensa. Linnea teki kuvat tekstien pohjalta niin, että kuvissa näkyy hahmoihin liitettyjä ominaisuuksia, mutta myös hänen oma taiteellinen näkemyksensä on päässyt esiin. Itä-Suomessa Näkin tehtäviä hoiti myös tyystin toisen näköinen, hirviömäinen Vetehinen. Sirkku Linnea on tehnyt kuvituksia muun muassa kirjoihin, biologian oppimateriaaleihin, Pikku Kakkosen lastenohjelmiin ja Paletin postikortteihin. Henkilökohtaisesti Ojasta kiehtoo sekä paikkana että olentona tunnettu Hiisi. Ahti suo yhä antejaan, ja puhutaan jopa Ahdin valtakunnasta. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Suomalaiset taruolennot -kirja, Sirkku Linnea. ”Ahti lienee tarinoissa vedenhaltijoista kaikkein tunnetuin, hänethän tunnetaan vieläkin. Asiatyyli on helppotajuista, eikä vaadi pohjatietoa aiheesta, Ojanen summaa. Tiesitkö esimerkiksi, että varsin tunnettu sukunimi Rahkonen lienee perua Rahkosta, Rahkosesta eli Rahkos-äijästä, jonka tehtävä oli huolehtia kuun vaiheista. Hiisi elää yhä muun muassa suomalaisessa paikannimistössä. Kuvatekstit lainauksia kirjasta.. Kirjan parissa viihtyvätkin niin lapset kuin aikuiset
– Lapsuudessa ei ollut yhtään onnellista päivää Pelkoa, pommituksia ja partisaaneja Vanhat asiat ovat kirkkaina Toini Taskun muistoissa. Hänen synnyinkotinsa oli Inkerinmaalla Leningradin toisella puolella. Sielunpeililehti vierailee mielenkiintoisen ihmisten luona eri puolilla Suomea. Lapsuuteen ei mahtunut yhtään onnellista päivää. Sodat hajottivat inkeriläiset pitkin maailmaa.. Suomesta Inkerin tyttö löysi uuden elämän. Harvenevaa sukua yhdessä. 30 Toinin ja Esan yhteinen polku on jatkunut yli 60 vuotta
Inkeriläiset saivat yleensä hyvää kohtelua. Lopulta menimme miehen puheille. Koti jossain siellä Toini on vieraillut kaksi kertaa lapsuusmaisemissa. Asuinpaikka löytyi Kauvatsalta. Ei se ollut helppo matka. Siellä oli luterilainen kirkko ja lähes lähes kaikki asukkaat puhuivat suomea. Toinen maailmansota tyhjensi Inkerinmaan. Pelkkä suomalaisuus riitti syyksi Siperiaan karkotukselle. Maisemaa on tasoiteltu uuden rakentamisen tieltä. Vuonna 1990 Suomen tasavallan presidentti Mauno Koivisto julisti inkeriläiset oikeutetuiksi käyttämään paluumuuttajan statusta. Toini ja hänen puolisonsa Esa kuuluvat virkeiden seniorien joukkoon. Vuonna 1943 olimme jääneet täysin saksalaisten joukkojen sekaan. Muistan, että kodin lähellä oli suuri hyppy. Toini Tasku län kylässä Annalassa Inkerinmaalla. – Lapsuuteni kuului vain surullisia päiviä. Hatsinan asukasluku on noin 92 500. Suomi on hyvä maa Toini kehuu Suomea. Suomessa olleet inkeriläiset palautettiin Tverin alueelle, samoin Novgorodin ja Pihkovan alueille. Isä vietiin Siperiaan 1937 suurissa puhdistuksissa. Toinin äiti meni naimisiin kauvatsalaisen miehen kanssa, minkä seurauksena Toinistakin tuli Suomen kansalainen. Kadotettu lapsuus Toini Tasku on elänyt lapsuutensa Inkerinmaalla. Olimme melkein aina kellarissa pommituksia piilossa. Hän puhui selvää suomea. Toisen maailmansodan jälkeen Inkerin kansa on ollut hajaannuksessa. – Kaikki on purettu pois ja maisemaa on tasoitettu. Teksti: Pentti Eerikäinen K UKA . Vainot ja karkotukset. Entistä kotia ei löytynyt. Stalinin otteen tiukennettua suomensukuisista kansoistakin oman kielen puhumista ei juuri suvaittu. Venäjä vaati rauhanehdoissa, että inkeriläiset piti palauttaa Neuvostoliittoon. Minulla ei yksinkertaisesti ole ollut venäjänkielistä puhekaveria. Se on ollut katkera paikka inkeriläisille. Neuvostoliiton toimien johdosta Inkerinmaa on kaupungistunut ja teollistunut. Välillä venäjän puhuminen ei ollut kenenkään mieleen. – Inkeriläiset olivat aina jonkun jaloissa tai väärässä paikassa. Minut laitettiin Kauvatsalla kouluun, missä kävin kaksi luokkaa yläkoulua osaamatta suomea. 31 N ykyisin Toini Tasku, 87, asuu Kokemäen Kauvatsalla. Kun jatkosota päättyi Neuvostoliiton voittoon, Suomi määrättiin palauttamaan noin 55 000 inkeriläistä Neuvostoliittoon. Toini on syntynyt 1931, mikä oli inkeriläisille paha vuosi. Joitakin sanoja palailee mieleen. Muuten inkeriläisten kohtalo oli surullinen. Pelko oli ainainen vieras, varsinkin sen jälkeen, kun Suomi joutui sotaan Neuvostoliiton kanssa. Alakulo siitä jäi. Hänelle tämä maa on hyvä maa, eikä hän ole tuntenut pilkkaamista tai haukkumista. – Koti oli siinä jalkojemme alla, mutta sen parempaa kosketusta emme siihen saaneet. Ihmiset puhuvat venäjää. Vieläkö venäjä taipuu. Satakunnassa oli totuttu jo karjalaissiirtolaisiin. Olimme olleet samalla leirillä. – Kotini sijaitsi Liisilän kylässä Annalassa. – Olen unohtanut venäjän kielen täysin. riassa. Kun sukellamme Toini Taskun historiaan, päädymme vuosikymmenien taakse ja Leningradin miljoonakaupungin toiselle puolelle. Suomen ei auttanut kuin myöntyä. Suomi ja Saksa tekivät 1943 alussa sopimuksen inkeriläisten siirtämisestä Viron kautta Suomeen. Puolisonsa Esan kanssa hän kävi pari vuotta sitten Inkerinmaalla. Koiviston avaaman ”Inkerin portin” kautta Suomeen muutti noin 30 000–35 000 ihmistä. Pöyhönen ei kuulostanut venäläiseltä nimeltä. Inkeriläiset ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten ja karjalaisten jälkeläisiä. Kirkkaana ne ajat ovat mielessäni. Leningradin alueella heitä asuu noin 15 000 ihmistä. Unohdimme kysyä miehen yhteystiedot, niin yllättyneitä olimme. Inkeriläiset joutuivat Stalinin vainojen kohteeksi erityisesti vuosina 1929–1931. Toinin äidinkielessä oli lapsuudessa tulppa, joka kaipasi avautumistaan. Ensin he olivat meille pahoja, mutta sitten Suomi ja Saksa tekivät sopimuksen inkeriläisten siirtämisestä Viron kautta Suomeen. Kun siihen ei ollut mahdollisuutta, suru piirsi varjonsa nuoren tytön kasvoille. Mies kertoi olleensa leirillä Eurajoella. Inkeriläisten maahanmuuton yhteydessä tapahtui väärinkäytöksiä, mikä herätti närää Suomessa ja muiden maahanmuuttajien keskuudessa. Ensiksi Hangon ”täileirille” ja sitten sijoitusleireille. Kaikkiaan 56 000 inkeriläistä palautettiin, useimmiten Siperian kautta. Koulua käytiin venäjäksi ja leikit leikittiin samalla kielellä. Ei muisti voi niin paljon valehdella. Sinne isäni myös jäi, kuten tuhannet ja tuhannet muut suomalaiset. Kolme vuotta sitten Toini ja Esa vierailivat Inkerinmaalla, mutta kaikki oli muuttunut. Tuolloin Inkerinmaan väestö väheni 40 000–50 000 ihmisellä. Maareformi ei tiennyt vähemmistöille hyvää Stalinin Neuvostoliitossa. Omakotitalo on juuri vaihtunut uuteen rivitalohuoneistoon. ri, joka vei kovalla vauhdilla joen jäälle. Inkeriläiset ovat pääosin evankelisluterilaisia Toini Taskun albumi. Inkeriläisten asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. – Aina emme tienneet, kuka oli omia. Saksalaiset lähestyivät Leningradia. Pelkäsimme partisaanien julmuutta. Muistan, miten meitä äitini kanssa kuljetettiin mullivaunuilla Viron kautta kohti Suomea. Kodin paikka sentään löytyi, kun paikalle osunut vanhempi inkeriläinen auttoi. Suomeen siirrettiin noin 63 000 inkeriläistä. Mauno Koiviston lausahdusta 1990 pidettiin hyvityksenä inkeriläisille siitä, ettei Suomi tukenut Inkerinmaan kulttuuriautonomian pyrkimyksiä, vaikka niin oli Tarton rauhansopimuksessa 1920 luvannut. Vainot huipentuivat vuosina 1937–1938. Heinäkuuhun 2017 inkeriläisillä ja heidän jälkeläisillään oli tietyin edellytyksin oikeus muuttaa Suomeen. Koko ajan olimme sodan jaloissa. Takana ovat arjen kiireet. – Siellä Annalassa havaitsimme, että muuan vanhempi mies seuraili touhujamme, kun karttojen kanssa liikuimme. – Elämäni alkoi asettua uomiinsa. Uskonnoltaan he ovat pääosin evankelisluterilaisia. – Minä menetin isäni, kun olin seitsemän vanha. Taloa saavat hoitaa nuoremmat. Vielä vuonna 1926 Inkerinmaalla asuvasta väestöstä 98 prosenttia puhui äidinkielenään suomea. Emme enää muistaneet toisiamme, tuskin tunsimmekaan. Koivisto avasi Inkerin portin. Siihen loppui Toinin lapsuus. Nyt alueen suurin kaupunki on Hatsina, joka sijaitsee 46 kilometriä Pietarin keskustasta. Meidät vietiin Hankoon ”täileirille”, mistä nopeasti pääsimme siirtymään hyviin oloihin Eurajoelle. Koulunkäyntini jäi retuperälle molemmissa maissa. Saksalaisten joukkojen sekaan jääneet inkeriläiset evakoitiin Suomeen maaliskuun 1943 ja kesäkuun 1944 välisenä aikana. Lapsuus oli venäjänkielinen
. Energisoivat hoidot . 32 ”Keholle voidaan opettaa kivuttomuutta” – Jos kasvot ovat pienessä hymyssä, kehokin on rennompi.
Parasta joogassa on Juntusen mukaan se, että ihminen oppii kuuntelemaan itseään ja tekemään tietoisempia valintoja. Jooga sopii lempeine liikkeineen myös kivun hallintaan. Tyypillisesti nykypäivän suomalaisten kipu johtuu nivelrikosta. Juntunen hoitaa myös asiakkaitaan joogan keinoin. Nivelrikot ovat hyvin yleisiä vaivoja. – Jätämme pois sellaiset liikkumistavat, joita ei sillä hetkellä kannata käyttää. – Minulla on ollut asiakkaita, joilla on fibromyalgiaa, syöpää, hermovaurioita, migreeniä ja päänsärkyä. Korvaamme ne liikkeillä, jotka sopivat juuri hänelle. Tällaiset ihmiset aloittavat yleensä yksityistuntien avulla. ”Keholle voidaan opettaa kivuttomuutta” O ululainen joogaopettaja Minna Juntunen on löytänyt joogasta elämäntavan, joka on vaikuttanut kaikkiin arjen valintoihin, kuten tapoihin liikkua, syödä, ajatella sekä lievittää kipua. Jooga on auttanut häntä elämänpolullaan lähes joka saralla. Muitakin syitä kipuun on. 33 Minna Juntunen elää joogasta. Jotkut hakeutuvat leikkauksen jälkeen joogaan, jolloin voidaan pikku hiljaa opetella oikeaa liikkumista. Opettelemme yleensä myös hengittämistä. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Niina-Maria Aikio. Jooga on kokonaisvaltainen keino tukea sekä mieltä että kehoa. Kun henkilö tulee yksityiseen joogaterapiaan, hän kertoo ensin omat vaivansa, ongelmakohtansa ja liikerajoitteensa. Jooga-ohjaaja tarkastelee, miten rajoittunut liike on
Jos vaikkapa toimistotyöntekijä opettaa tietyllä asennolla keholle väärän istuma-asennon, keho alkaa tuottaa kipua. 34 Nivelrikkoa suvussa Minna Juntusella itsellään on ollut nivelrikosta johtuvia kipuja. – Ensin oletin lonkassa olevan fasettilukon ja kiertelin eri asiantuntijoilla etsimässä vastauksia. Joogaterapia antaa ohjeistusta kivun hallintaa ja korostaa ääriliikkeiden välttämistä. Liike on lääke, mutta liikkeen laatu riippuu ihmisestä ja vaivasta. – Eräs syy nivelrikon pahenemiseen saattaa olla myös se, että nuorempana harrastin voimannostoa, enkä silloin ymmärtänyt ottaa huomioon sukurasitetta. – Näin ollen henkilö voi oppia puhumaan ja kohtelemaan itseään enemmänkin rakastavasti. Joogaopettaja opetti silloinkin, vaikka koki itsensä hieman rammaksi opettajaksi lonkkansa vuoksi. Joogaterapian avulla voidaan keholle pikku hiljaa opettaa, että tietty liike tai asento ei enää tuotakaan kipua. Kipua tuottava kohta voi ehkä johtaa parahdukseen ”voi helkkarin jalka taas”. Kuvauksissa todettiin nivelrikko, jota on suvussamme. Joogaterapian avulla pystytään korjaamaan asentoa, jolloin keho oppii uuden tavan istua, Juntunen sanoo. Silloin mukana on muutakin kuin liike. Lempeitä liikkeitä Nivelrikon kohdalla nivelessä on aina jonkinasteinen tulehdus. – Tiettyjä liikkeitä ja liikuntamuotoja joudutaan välttämään. Kehon tulee saada myös kivuttomia kokemuksia, ja sitäkin voidaan keholle opettaa. Paremmin sopivat pienet, lempeät ja pumppaavat liikkeet, joilla saadaan nivelten nesteitä liikkeelle. Sitkeä nainen oli kuitenkin päättänyt käyttää hyväksi joogaa ja hyödyntää sitä tilanteessa kuin tilanteessa. Monet kivut ovat opettaneet keholle myös sen, että tietyt liikkeet ja asennot sattuvat, jolloin niitä vältetään. Minna Juntunen suunnittelee joogavaatteita (OM Design Yoga Wear) vaatesuunnittelija Outi Sulkalan kanssa.. Nivelrikon syitä voi vain arvella. Näin joogalla on mieltä laajentava vaikutus, Minna Juntunen pohtii. Kivut menivät pari vuotta sitten niin vaikeiksi, ettei hän pystynyt juuri liikkumaan. Kasvot kertovat Minna Juntusen mukaan ihmisen kasvot ovat koko kehon viestintäväline. Keho oppii Keho oppii asioita kaikissa ikävaiheissa. – Kehon kokemuksiin vaikuttavat ympäristömme, ajatuksemme, hengityksemme, mielemme, asenteemme, uskomuksemme sekä perhesuhteemme yhtä hyvin kuin työasentomme. – Merkitystä on sillä, miten ihminen kohtelee itseään ja mitä hän ajattelee kipeistä kehon osistaan. Jotkut tarvitsevat avuksi tulehduskipulääkkeitä. – Jäykkä ihminen hyötyy joogasta eniten, sillä hänellä ei ole sitä vaaraa, että hän lähtisi ylivenyttämisen tielle. – Yleensä ottaen pitkät staattiset asanat eivät ole parhaita mahdollisia liikkeitä nivelrikkoa poteville ihmisille. – Maailman voi nähdä monella eri tavalla; sekin on avautunut minulle joogan myötä. Kyse ei silloin ole kokonaan liikkeestä. Esimerkiksi itse olen harrastanut ennen juoksua, mutta se ei ole enää järkevää. – Olen luonteeltani valtavan aktiivinen, olen harrastanut paljon liikuntaa. Juntunen kiteyttää asiaa niin, että elämässä pitää keskittyä siihen, mitä pystyy tekemään enemmän kuin siihen, mitä ei pysty tekemään. Juntunen sanoo omalla kohdallaan sen olevan sukurasite. – Kivun hallinnan suhteen kehon uudelleen opettaminen merkitsee sitä, että välttää ajattelemasta itsestään tai kehostaan rumasti. Joogan avulla olen saanut takaisin liikuntakykyäni
Jooga on vaikuttanut yhtä hyvin mielenrauhaani kuin vaikkapa ravintovalintoihini. Shaktaa ja kävelyhierontaa. Minna Juntunen valmentaa myös yksityisesti ihmisiä kivun hallintaan. Minna Juntunen, 41, on harrastanut joogaa 2000-luvun alusta lähtien. Pitkän tähtäimen tavoite olisi se, että kun ihmiset hakevat apua kipuihinsa, he voisivat saada jonain päivänä lähetteen myös joogaterapiaan, eikä vain hierojalle, fysioterapiaan tai vaikkapa ortopedille. Jos taas kasvot ovat pienessä hymyssä, kehokin on rennompi. Minna on Intiassa erikoistunut Restoratiiviseen joogaan, jonka juuret ovat Iyengar joogassa. Kivunhallinnan kursseja Kivunhallinnan kurssit ovat Jooga-Aittassa kerran viikossa kokoontuvia suljettuja ryhmiä, jotka kestävät kuuden tapaamisen ajan. 35. – Jooga on mielestäni pitkälle myös filosofiaa ja psykologiaa; se sisältää paljon elämänohjeita. Hän on erikoistumassa joogaterapiaan, ja valmistuu vuoden 2019 aikana joogaterapeutiksi. – Kivunhallinnan kursseilla mukana on myös lääkäri, joka tekee tutkimusta siitä, missä lähtötilanteissa osallistujat ovat ja miten he ovat edistyneet kuuden kerran jälkeen. Tälläkin hän rohkaisee hoitavaan asenteeseen itseä kohtaan. Kukaan ei ole täydellinen, mutta kaikilla on oikeus hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, hän sanoo. Hyväksymistä ja laajentumista. Opiskeluun kuului myös opiskeleminen Intiassa, minne Juntunen on matkannut kouluttautumaan ja hakemaan uutta inspiraatiota. – Jos ihminen on jatkuvassa stressitilassa, keho ei pysty rentoutumaan, mikä lisää myös kivun tunnetta. Olen ollut kiinnostunut syvällisistä asioista. – Jooga on antanut minulle kykyä hyväksyä ja rakastaa itseäni. Minna Juntunen on opettanut joogaa ja muita liikunnallisia lajeja usean vuoden Tanskassa, jossa hän toimi freelancerina. Kehon rentoutuminen lähtee päästä ja kasvoista. – Minulla on asiakkaita, jotka ovat käyneet läpi monia hoitokeinoja, mutta ovat kokeneet joogaterapian olevan parhaiten auttanut apukeino. Minna Juntunen kertoo saavansa joogasta mielenrauhaa, kykyä käsitellä vaikeita asioita sekä lempeyttä itseä kohtaan. – Koen, että elämä on vain vahvasti johdatti siihen suuntaan. – Tiedämme esimerkiksi sen, että suuttuneena jännitämme kehoa, kun taas rentoutuneena ja lempeällä asenteella keho voi paremmin. Olen järjestänyt myös intialaiselle joogaopettajalleni työpajoja Eurooppaan. Se syntyi ”maailmanlopun päivänä”, 21.12.2012. Olen esimerkiksi yhä vahvemmin kulkemassa vegaaniseen suuntaan – ei pakottaen vaan luonnollisesti, hän kertoo. Tätä jooga meille opettaa. Restoratiivinen viittaa sanana lempeyteen. Minä puolestani puhun siitä joogan ja ayurvedan näkökulmista. Juntunen sanoo aina tunnin lopussa asiakkailleen ”muista sanoa itsellesi kiitos”. Kevään 2017 aikana Juntunen on kouluttautunut Shakta joogaopettajaksi. Pian sen jälkeen perustin joogakoulun, Jooga-Aittan. Siihenkin jooga tarjoaa mahdollisuuksia. Hän muutti takaisin Suomeen vuoden 2011 lopulla. – Mitä enemmän tunnet joogaa, sen vahvemmin ymmärrät, että et vielä tiedä paljonkaan ja opittavaa on paljon. – Lääkäri kertoo kivusta omasta näkökulmastaan. Tasapainoa joogasta. – Olen ihastunut Intiaan ja käynyt siellä kuukauden pituisia jaksoja kerran tai pari vuodessa. Juntunen kertoo eläneensä Tanskassa epäterveessä parisuhteessa, mutta jooga sai pidettyä hänet tasapainossa. Lisäksi Juntunen tekee ayurvedista kävelyhierontaa, joka pohjautuu vanhanaikaiseen intialaiseen perinteeseen. Juntusen mukaan mahdollisia huonojakin puolia voi kehittää. Minna valmistui Hatha joogaopettajaksi Tanskassa vuonna 2009. Kaulajooga on vanhanajan joogaa, joka on säilynyt alkuperäisessä muodossaan ennen 1900-luvulla alkanutta modernin joogan aikakautta. Jo ennen sitä hän kokeili joogapolullaan useita erilaisia joogalajeja, -saleja ja -opettajia. Kauppaa olen pikkuhiljaa lopettelemassa, sillä sydämeni kuuluu joogalle ja se vie aikani. Hengityksen merkitys joogassa on aina olennaista myös kivun kannalta. Olen tehnyt päätöksiä, jotka ovat selvästi ohjanneet minua tälle tielle. – Jos kasvot ovat rypyssä ja jännittyneet, ilme lähettää vastaavia viestejä kehoon. Tanskassa hän viipyi kuusi vuotta, mutta palasi sairaan isänsä tueksi Suomeen. – Suomessa perustin pian kaupan, InkaAittan. Jooga pitää Minnan nöyränä elämän edessä . Osa ryhmäläisistä on hyvinkin kipeitä, mutta he päättävät kurssin vähemmän kipeinä. Niiden avulla tuetaan kehoa ja pyritään saamaan keho rentoutumaan niin että rentoutuminen vaikuttaa myös hengitykseen ja mieleen. Joogafilosofiaan tutustuminen oli liikuttava kokemus ja vastasi sisäiseen etsintääni. – Restoratiivisessa joogassa käytetään paljon apuvälineitä: palikoita, vöitä, vilttejä, seinää ja köysiä. Minna Juntunen kertoo, ettei koskaan varsinaisesti haaveillut joogaopettajaksi tulemisesta. Tämä onkin monen nykypäivän ihmisen haaste: rakastaa itseä kaikkine puolineen. Välillä tarvitaan toki vauhtia, mutta välillä tulisi oppia myös rauhallisuutta. Joogaohjaaja korostaa, ettei tee asiakkaan puolesta mitään, vaan ohjattava itse tekee työn itsensä hyväksi. Shaktajooga on maailmalla tunnettu myös nimillä Kaulajooga tai traditionaalinen tantrajooga. – Maailman voi nähdä monella eri tavalla; sekin on avautunut minulle joogan myötä. Joogalla on mieltä laajentava vaikutus, pohtii Minna Juntunen. Mitä rauhallisempi hengitys on, sitä paremmin pystytään vaikuttamaan parasympaattiseen hermostoon niin että keho rentoutuu. Shaktajooga on lempeä ja suoritusvapaa joogalaji, jossa työstetään erityisesti pallean seutua. Useimmat näyttävätkin joogatunnin jälkeen onnellisilta. Jooga pitää nöyränä elämän edessä
– Otsalla, kulmakarvojen yläpuolella ovat niin kutsutut neurovaskulaariset pisteet. Energiatasolla sen kanssa yhdessä toimii kolmoislämmitinmeridiaani. Tätä kaikkea saa energiatyöskentelyn avulla, tietää Armiala. Energisoivat hoidot . Ne sijaitsevat otsaluun kohoumien kohdalla. Stressi pois EEM:n avulla Meridiaanit kuljettavat kehossa energiaa. – Haluan välittää tietoa tästä käytännöllisestä menetelmästä mahdollisimman monille. Donna Eden kutsuu pisteitä ”voi ei” -pisteiksi. – Stressissä kehoa ja sen toimintoja ylläpitävät energiajärjestelmät eli meridiaanit tukkeentuvat; energia ikään kuin kulkee väärään suuntaan. Armialalle menetelmä on avannut kokonaan uuden maailman. – Mutta esimerkiksi suuttuessa lämpö ja energia nousevat, veri virtaa kaulaan, kasvoille ja käsivarsiin. Energialääketieteen alalla on monia suuntauksia. Ihmisen luontainen tapa reagoida johonkin epämiellyttävään asiaan tai stressiä tuottavaan tapahtumaan on lyödä käsi otsalle ikään kuin sanoisi ”voi ei”. Energiaväylien pitäminen virtaavina tuottaa iloa, elämänvoimaa ja toimintakykyä. Sen on kehittänyt Donna Eden. Se on kuin sisäinen suihku, joka kirkastaa päiväni. Aloitan itsekin aamuni energiaohjelmalla. Kyse on elämän energioista ja virtausten esteiden purkamisesta. 36 . – Näin vapautuvat ilo, toimintakyky ja vitaliteetti. Riittää, että jotakin samankaltaista on tapahtunut aiemminkin. Pakenemistilanteessa ne menevät jalkoihin, selvittää Armiala. Stressin fysiologia alkaa aivoista. Energiatasolla kolmoislämmitin-meridiaani huolehtii lämmön jakautumisesta tasaisesti kaikkialle kehoon. ”Voi ei” pisteet Stressireaktiossa verenkierrosta voi jopa 80 % siirtyä puolustusjärjestelmän käyttöön. Hippokampus muistaa asioita, mantelitumake muistaa tunteita. Tämä on pois aivojen verenkierrosta. – Kun mantelitumake vaistoaa jotain uhkaavaa, se tekee hälytyksen. – Harjoittamalla EEM-tekniikoita, veri palaa aivoihin, jolloin myös ajatus alkaa toimia paremmin, Irmeli Armiala sanoo. Näitä pisteitä käsittelemällä stressireaktio alkaa laantua.. Ei ole merkitystä sillä, onko kyseessä todellinen vaara. Hypotalamuksen aivotumakkeet säätelevät useita ruumiintoimintoja, muun muassa lämpötaloutta. E rilaiset energialääketieteen muodot ovat lisänneet suosiotaan länsimaissa runsain mitoin. Stressi aivoissa Stressireaktiossa adrenaliinin eritys käynnistyy, verenpaine ja -sokeripitoisuus sekä sydämen syke yleensä nousevat ja stressihormonin eli kortisolin määrä lisääntyy. Tarvitaan vain tieto tai muisto ikävästä tilanteesta, selvittää Armiala. Monet pitävät energialääketiedettä eräänä tärkeimmistä tavoista hoitaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti. Tälle on syynsä. Hänen mukaansa stressin pysäyttämiseen on yksinkertaisia ja käytännöllisiä keinoja, joita kuka tahansa voi käyttää arjessaan. Hauholla asuva Irmeli Armiala on erittäin innostunut EEMmenetelmästä. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Haastateltavan arkisto ja Matton Images Tutkimusmatkalla kehon parantaviin voimiin Irmeli Armiala haluaa levittää tietoisuutta energialääketieteen mahdollisuuksista. Niihin voidaan lukea kokonaan tai osittain muun muassa akupunktio, homeopatia, erilaiset energianvälittämiseen keskittyvät hoidot, EFT-tekniikka, lukuisat intialaiset ja kiinalaiset hoitomuodot sekä esimerkiksi EEM-menetelmä (Eden Energy Medicine). Hypotalamuksen tehtävä on synnyttää taistele tai pakene -reaktio
Aluksi pisteet olivat hyvin kipeitä, mutta käsittelyiden jälkeen kipua ei enää ole ollut. Tämä saattaa estää myös sen, ettei stressihormoneita lähtökohtaisestikaan kerry kehoon kuormittamaan elimistöä. Se on yleensä merkki kuona-aineiden kerääntymisestä. Näin on mahdollista ehkäistä myös välillisesti stressiperäisiä sairauksia. Kun hierot niitä pyörittävällä liikkeellä, voit löytää kivuliaita kohtia. aita pisteitä. – Itse käytän joka aamu hierovia liikkeitä näillä alueilla. Opetus on suomeksi.. Kun olkalaukku katkaisee linjan, meridiaanit menevät tukkoon. Toinen tapa on laittaa sormensa neurovaskulaaristen pisteiden kohdalle ja hieroa niitä kevyesti. – Rintojen alueella on paljon lymfapisteitä. Rintakehälläkin on runsaasti hyödyllisiä pisteitä. Jos mieleen tulee stressitilanteita vaikkapa vuosienkin takaa, niitä voi käsitellä edellä mainitulla tavalla. Mikä parasta, tällä tavoin voi myös purkaa vanhaa stressiä. Mikäli haluaa purkaa energiatukoksia olkapäiltä, sen voi Armialan mukaan tehdä näin: Ruusuristin Veljeskunta AMORC on kansainvälinen järjestö, joka toimii myös Suomessa. Liikunta ja hieronta ovat ainoita tapoja saada nesteitä liikkeelle. – Huomasin itse, että olin kaupungilla asioidessani aina ihan poikki. – Pisteiden käsittelystä on välitöntä hyötyä. Alueiden hierominen saattaa osaltaan ehkäistä ehkä myös rintasyöpää. – Voit kokeilla hieroa itseäsi rintojen alta sekä rintojen sivulta. Donna Eden kertoo, että monet meridiaanit kulkevat olkapään yli. Hermostuttavissa tilanteissa voi vain laittaa kätensä otsalle. Pisteitä rintojen terveyteen Armiala neuvoo myös naisen rintojen terveyteen vaikuttavia pisteitä. Siksi on parempi kantaa laukkua kädessä. Harjoitukset eivät vie pitkää aikaa, usein kyse on vain muutamista sekunneista tai minuuteista. – Monissa meridiaanien pisteissä voi tuntua kipua. 37 Hengitä ja hiero Armiala neuvoo, että toisen käden voi laittaa otsalle kokonaan ja toisen käden vastaavalle kohdalle takaraivolle samalla, kun ajattelee stressaavaa asiaa ja hengittää syvään. Lymfan kierto olisi hyvä pitää vapaana myös arjessa. Eräs Armialan käytännön vinkki naisille on myös välttää kantamasta laukkua tai reppua olkapäällä. Lymfa vapaaksi Irmeli Armiala muistuttaa, että lymfalla ei ole pumppua, kuten verenkierrolla on sydän. Erään ystäväni lapsi oppi tavan seuratessaan äitiään. – Niiden tekeminen ei maksa mitään, ja hyöty on ilmeinen. Näillä alueilla on yleensä kivuliIrmeli Armiala kertoo, että energia-ohjelman avulla hän saa energiasuihkun, josta riittää voimaa koko päiväksi. Armiala neuvoo solisluiden alla olevat pehmeät kohdat, jotka liittyvät keskeisesti esimerkiksi munuaismeridiaaniin. – Näistä kohdista alaspäin jokaisen kylkiluun välissä, molemmin puolin, on pisteitä. Siksi näitä pisteitä hoitamalla saa myös lymfanesteitä liikkeelle. Jos käytät kaarituellisia rintaliivejä tai muuten tiukkoja liivejä, imunesteväylien tukkeutuessa hidastuu lymfan kulku
Donna Edenin mukaan energia on lääkettä ja voimaa. Kyseinen kirja ilmestyi suomeksi Basam Booksin kustantamana vuonna 2015 nimellä Tasapainota kehosi energiat – Löydä paras mahdollinen terveys, ilo ja elinvoima . Kun ihmiset oppivat menetelmät, niitä voi helposti tehdä itse kotona. Hän sai energian liikkeelle, mutta alussa se ei kestänyt kauan. Hän kulki tiensä kuolemansairaasta yhdeksi energialääketieteen pioneereista. Edenin ja Feinsteinin kirja Energy Medicine – Balancing Your Body´s Energies for Optimal Health, Joy and Vitality ilmestyi vuonna 1998 ja uudistettu toinen painos vuonna 2008. Se antaa keholle elämän. Irmeli Armiala on pitänyt Tampereella muutamia opastavia tilaisuuksia, jotta muutkin saisivat arkeensa energisoivia tapoja edistää hyvinvointiaan. Saman voit tehdä toisinpäin eli vasemmalla kädellä oikealta olkapäältä. Löysin ensin EFT-menetelmän ja opin naputtamaan meridiaanipisteitä. Hän ei silloin tiennyt, mitä energioita hän ohjasi. Edenin mukaan energioita voidaan vahvistaa puhdistamalla ja ohjaamalla niitä luontaiseen suuntaan. Hänen toiveenaan on opintoryhmä, jossa tutustutaan yhdessä Edenin menetelmiin. Vahvistan ja korjaan energiavirtojen kulkua myös pitkin päivää, kun huomaan tarvitsevani sitä. Menetelmä perustuu kehon omien energioiden tasapainottamiseen. Hän on kliininen psykologi, joka siihen aikaan työskenteli John Hopkins -klinikan psykiatrisella osastolla. 16-vuotiaana hänelle diagnosoitiin MS-tauti. Hän huomasi, että energia ei kulkenut hänen reisissään. Energiavirtaukset kuntoon. – Olen edelleen tutkimusmatkalla kehoni parantaviin voimiin, hän kiteyttää. Pahimmillaan hän ei kyennyt puhumaan. Kun teen aamusella ohjelman, energia virtaa koko päivän paremmin. Vähän yli kolmikymppisenä kaikki hänen fyysiset järjestelmänsä olivat pettämässä. Vasta saadessaan informaatiota eri terapioista ja energioista, Eden ymmärsi omiakin kokemuksiaan. Donna Eden on parantanut itsensä monista sairauksista ja auttanut vuosikymmenien ajan kymmeniätuhansia ihmisiä heidän energioitaan tasapainottamalla ja vahvistamalla. Energiapsykologian kehitystä. Hänen koko kehonsa oli tunnoton. Ravinnon Kuolemansairaasta energialääketieteen pioneeriksi . 50 ikävuoden ylittäessä Armiala itse koki erilaisia kremppoja. Potilas ryhtyi kuitenkin parantamaan itseään. Niiden avulla saatoin vaikuttaa fyysisiin ja emotionaalisiin asioihin. Aiemmin pidin esimerkiksi chakra-asioita vieraina, mutta olen oppinut ymmärtämään niidenkin sisällön paremmin. Sen vuoksi hän pystyy näkemään energiavirran tukkeutumisen kehossa. Hän totesi, että energiaa täytyy totuttaa virtaamaan luonnolliseen tapaan, kunnes virtaus pysyy luonnostaan. Osallistuessaan terapioita käsittelevään tapahtumaan Donna Eden tapasi David Feinsteinin. Eden on kouluttanut ja kouluttaa edelleen EEM-energiahoitajia eri puolilla maailmaa. Näitä pisteitä käsittelemällä stressireaktio alkaa laantua.. MS-taudista liikuntakyvyttömäksi. Tässä yhteydessä hän kuuli ensi kertaa myös Donna Edenin tarinan ja tilasi DVD-paketin, joka sisältää EEM:n perusmenetelmät. Viisi lääkäriä oli sanonut Edenille, ettei hänellä ollut enää paljoa elinaikaa. Donna Edenin EEM-tekniikoiden (Eden Energy Medicine) avulla vahvistetaan meridiaaneja, jotka tuovat energiaa kaikille elimille. – Luonnonmukainen elämäntapa on ollut minulle tuttua lapsesta alkaen. 38 Paina oikealla kädellä vasemman olkapäätä tiukasti ja vedä kätesi rinnan yli oikean lantion suuntaan muutamia kertoja. Energiasta elämäntapa Irmeli Armiala on tehnyt työuransa varhaiskasvatusalalla. kautta olen pyrkinyt terveyteen ja suosinut omassa perheessäni luomuruokaa. Energiaohjelma arkeen Vuonna 2012 Irmeli Armiala kuuli luentosarjan, jossa haastateltiin hyvinvointivalmentajia. Kun Donna oli saanut meridiaanien energiat kulkemaan, dysleksia parani ja koko elimistö toipui. Tutustuminen Donnaan ja hänen energiatyöhönsä johti siihen, että David Feinstein alkoi kehittää energiapsykologiaa ja käyttää Donnan menetelmiä sen yhteydessä. Edenillä oli syntyessään sydämessään sivuääni, hän kärsi allergioista ja sairasti tuberkuloosin 5-vuotiaana. – Mietin, mitä voisin vielä tehdä liikunnan ja hyvän ruoan lisäksi. Donna Edenin kyky nähdä energioita auttoi häntä kartoittamaan näkemänsä energiajärjestelmät ja käyttämään niitä työssään energiahoitajana. Hän on myös luonut ja kartoittanut selkeän, toimivan ja ymmärrettävän kuvauksen ihmisen energiaanatomiasta. – Otsalla, kulmakarvojen yläpuolella, otsaluiden kohoumien kohdalla ovat niin kutsutut neurovaskulaariset pisteet. Hänellä oli dyslektia, astma ja 34-vuotiaana rinnasta löytyi kasvain. Hän ei pystynyt kävelemään pariin vuoteen. Näin saat jälleen energiat virtaamaan. Ensimmäiseksi Donna keskittyi jalkoihinsa, koska ei ollut pystynyt kävelemään kahteen vuoteen MS-taudin takia. – Kolmisen vuotta sitten ostin Donnan suomennetun kirjan ja menin asiassa vieläkin syvemmälle. Jatkamalla sitkeästi hän sai energiavirtansa pysymään. Tutustuminen johti myöhemmin avioliittoon ja vuosikymmenien yhteistyöhön energialääketieteen ja energiapsykologian parissa. Kirjassa esitellään muun muassa yhdeksän keskeisintä energiajärjestelmää ja niiden toimintaa ja vaikutuksia sekä neuvotaan, miten niitä puhdistetaan, tasapainotetaan ja vahvistetaan. Äitini teki tarvittaessa käärehoitoja. Monet Edenin kirjat ja Youtube-videot raottavat hänen sairaushistoriaansa. – DVD:llä on päiväohjelma, jonka tarkoitus on laittaa energiat virtaamaan oikealta vasemmalle. Tällä hetkellä hän kokee energialääketieteen mahdollisuuksien avaamisen tärkeimmäksi tehtäväkseen. Joimme sipulimaitoa, jos olimme kipeitä. Esimerkiksi iskiasvaivat aiheuttivat kipua. Ohjaamalla energiavirtojaan – meridiaanejaan – hän alkoi tervehtyä, ja monien vaiheiden kautta parani MS-taudista. Omien lapsieni korvatulehdukset hoidin aikoinaan antroposofisin lääkkein. Feinstein oli saanut tehtäväkseen tutkia uusia terapiamuotoja. Eden on lapsesta asti nähnyt ihmisten energioita
Se voi ilon sinulle tuoda ja rakkauden syliin sinut luoda. Voisiko unelmaelämä olla myös sitä, että työskentelee vaikkapa kaupan kassalla ja tuo sitä kautta iloa kaupassa asioiville. Monet kaipaavat rinnalleen samanhenkisiä ihmisiä sekä myös opettajaa, joka on jo saanut kokemusta henkisyyden tiellä. Usein näissä pysäyttävissä tapahtumissa herää syvä kiinnostus henkisyyteen ja sen moniin ilmenemismuotoihin. Kannustan kuuntelemaan omaa intuitiota ja luottamaan, että se ohjaa oikeiden asioiden ja ihmisten äärelle. Olen myös pohtinut, mikä on henkisyyden hinta, mistä maksamme mitä ja kenelle. Matkasi on mutkia täynnä, et tiedä, mitä seuraavaksi kohtaat, kun mutka edessäsi hohtaa. Unelmia voi meillä olla niin erilaisia. Vai voisiko se olla jotain aivan muuta, mitä en vielä ole huomioinut. Näissä mainospätkissä kerrotaan, että voi opetella luomaan unelmaelämän itselle, kurssilla luvataan työkalut siihen, miten saa luotua itse omat unelmat todeksi. Entäpäs jos kaikkien unelma on se, että ei tee mitään palkkatyötä, vaan haluaa elää vapaana ilman mitään rajoitteita. Usein meitä ohjataan huomaamaan juuri ne asiat, mitkä ovat meidän korkeimmaksi parhaaksi. Ei tarvitse mennä töihin, että saa rahaa ruokaan ja laskuihin. Lähinnä näissä on hämmästystä aiheuttanut kurssin valtava hinta sekä se, että lopulta kurssin hinta putoaa todella paljon siitä, mikä se on lähtökohdaltaan. Et yksin koskaan matkaasi kulje. normaalit työt, kuka hoitaa päiväkodissa lapset, kuka opettaa koulussa, kuka hoitaa potilaita. On myös hyvä asia, että tarjolla on erilaisia kursseja sekä koulutuksia, niistä saa tietoa ja työkaluja omalle henkisyyden polulle. Olen pohtinut kysynnän ja tarjonnan lakia. Myös elämänarvot ovat kaikille jossakin suhteessa erilaiset. Enkelin viesti: Leena Pulkkinen jakaa Enkeli-ikkuna palstallaan erilaisia kokemuksia Enkeleistä sekä kaikkea muuta mielenkiintoista taivaan ja maan välillä. Katso lapsonen pieni ilon loiste silmissä tätä kaikkeutta Pyhää, sen valtavaa luomisvoimaa syvää. Usein se pysäyttää ja muuttaa elämän arvot täysin uuteen uskoon. V iime aikoina on noussut muutama maksuton webinaari, joissa mainostetaan samalla tulevia nettikursseja. On hyvä luottaa omaan tuntemukseen: tarvitsenko todella tuota asiaa elämääni. Jokainen tekee omaa toimintaansa näkyväksi parhaalla katsomallaan tavalla. Kannattaa kuitenkin kuunnella omaa sydäntään: onko juuri tämä kurssi se, mitä tarvitsen. Rohkenen kuitenkin ottaa asian esille juuri sen takia, koska tämä toiminta on puhuttanut hyvin paljon somessa kuin myös muutenkin arkisessa keskustelussa. K un ihminen kokee ns. Enkeliterveisin LeenaKatriina Minut tavoittaa sähköpostilla, osoitteeni on kultasiivet@telemail.fi. Kun et jaksa, sinut siipeni syliin suljen. Kuka silloin tekee ns. Tässähän ei ole mitään pahaa. Jokainen meistä syntyy tänne jotakin tehtävää varten. Mutta on hyvä myös tiedostaa, että monella voi tieto olla jo itsessä. Näin kävi myös minulle tyttäreni kuoleman jälkeen. Enkeli-ikkuna Oma intuitio ohjaa oikeiden asioiden ja ihmisten äärelle . Tämä on aiheuttanut monessa hämmästystä ja myös paljon keskustelua. Apuvoimina toimivat Enkelit, mutta myös muita Valoauttajia on ympärillä. Voiko joku opettaa toisen niin, että hän alkaa elämään unelmaelämää. henkisen heräämisen, taustalla voi olla monta eri tarinaa. Vaan Pyhä kosketus sinulle valon ja rakkauden antaa. Ei murhetta huolta päällä maan kenenkään tarvitse sydämessä enää kantaa. Kun katsot kauneutta maan ja jalkasi polkua kulkea saa. Kun rakkaus sydämestä kumpuaa ja sinut iloiseksi saa. Leena Pulkkinen asuu Joensuussa, netissä hänet löydät www.kultasiivet.fi 39 O nko ostosTV-mainonta tullut jo henkisyyteen. . Vai voisiko olla niin, että elämä, mitä elämme, on juuri se unelmaelämä. Osan matkaa puolestasi kulkea voin, mutta polkusi yksin kulkea saat, sen lukuisten ihmisten kanssa jaat. J ostakin syystä tämä puhuttaa henkisyydestä kiinnostuneita, eikä jättänyt minuakaan ajatuksen tasolla rauhaan. On hienoa, että on ihmisiä, jotka haluavat jakaa tietoa ja kokemusta. Tämä on mahdollista osalle, mutta ei kaikille. Kaikki ovat yhtä arvokkaita, olipa ammatti mikä tahansa. Toivon, että kukaan lukija ei koe asiaa arvosteluna eikä loukkaavana
Vasta sinä näit minut ihmetellessäsi minua. Jäljelle jää vain kasvin ruoto, jonka väleistä valo loistaa. Tämä kuvaa korkeimman tapaa lähestyä meitä. Kuvapainotteisessa, A4-kokoisessa kirjassa on 96 sivua. ”Olen vain pieni pisara, mutta sisälläni on suuruus. Moni on kävellyt vierestä, moni on polkenut jalkojensa alle. – Liian usein jätämme kuulematta sen, mitä sisäinen ääni puhuu. Minua ehkä kooltaan miljoona kertaa pienempi kasvi tulee suureksi, pyhäksi ja viisaaksi opettajaksi. Pieni makromaailma paljastaa ihastuttavia maisemia, jotka vievät sadunomaisiin ympäristöihin. – Sanonta ”pieni on kaunista” on ollut itselleni niin totta. Sillä tieto on kätketty sydämeesi, ja kuulet sanomani sielusi kuiskauksissa. – Voi olla, että kasvikunnassa vallitsee suurempi tietoisuus kuin osaamme aavistaa. Kirjailijan mukaan makrokokoinen kasvi puhuu sekä pienuudesta että suuruudesta. Olen itsekin välillä umpikuuro äänelle, joka olisi kuitenkin kaikista tärkein opas elämässä. Merja ei halunnut kirjoittaa siten, että hän itse puhuu näistä teemoista, vaan halusi sanoman tulevan kasvin kautta makrokuvien lomassa. Pienuudesta suuruuteen Kirjan kuvituksen tarkoitus on paljastaa huomaamaton maailma, joka on jalkojemme juuressa, sammalmättäillä, puiden oksilla ja vesipisaroiden heijastuksissa. Viisauden lähteille Heijastuksia on Merja Elisabethin ensimmäinen kuvakirja. Ne ovat kuin hiljaista kutsua johonkin itseään suurempaan, Merja Elisabeth pohtii. Tuskinpa kasvit yksilöinä ’tietävät’, mutta syvempi tieto on niissä läsnä. Siksi olen kiitollinen, että olen voinut kuulla sen kasvien ja kameran välityksellä. Punavihreäkantinen sopii hyvin vaikkapa pukinkonttiin.. Kasvit kutsuvat ihmistä näkemään kokonaisia universumeita pisaroissaan. Heijastuksia on Merja Elisabethin esikoisteos. Jotkut kutsuvat sitä Jumalaksi, toiset korkeammaksi minäksi, sanoo Merja Elisabeth. Minä sain lahjan tullessani nähdyksi. Minä vain muistutan sinua siitä, minkä jo tiedät. Niistä lehtivihreä häviää ensin pois, jonka jälkeen ne saavat monivärisyytensä. Auttajamme luonnossa . – Kasvi toimii ikään kuin peilinäsi. ”Näet pisaroissa kyyneleesi, jotka säästin puolestasi. Hän koki kasvit vertauskuvalliseksi viisauden lähteeksi, jossa valokuvat toimivat inspiraationa. Syntyy vuorovaikutussuhde, jossa ’opettajana’ on pienen pieni kasvi ja oppijana ihminen. Itse jään vain nöyräksi, pieneksi oppilaaksi. Se on läsnä yhtä hyvin meissäkin; itse olen löytänyt kasvikunnan kautta siihen yhteyden. Edellä sanotun itiökasvi kiteyttää näin: ”Minä en kerro sinulle mitään, mitä et jo tiedä. Olen sinun oma äänesi, joka hiljaa ja pakottamatta sinussa kaikuu.” – Lempeys, jolla kasvit minua tuntuivat lähestyvän ihmisystäväänsä, kosketti minua. Se on paitsi visuaalinen elämys, myös voimakas henkinen matka elämän perusasioiden äärelle. Kiitos, että huomasit minut.” Näin sanoo pieni sammaleen itiökasvi Merja Elisabethin kuvateoksen Heijastuksia alkulehdillä. Merjan toive onkin, että teoksen kautta ihminen muistaisi oman sisäisen äänensä ja heräisi vahvemmin kuuntelemaan sitä. – Kirjaa lukiessa lukija huomaa, että viestit ovatkin lähtöisin hänen omasta sielustaan. Sinä annoit minulle uuden elämän, jota minulla ei ennen ollut. Minusta siinä on huikeaa symboliikkaa, Merja Elisabeth pohtii. Pienen kasvin suuret aatokset Heijastuksia-kirjassa pienen pieni kasvi puhuu suuren suurista asioista. Sitten kasvi lupaa antaa vastalahjan uudelle ihmisystävälleen. . Sisäisiä ääniä Eräs lukija parahti jo ensimmäisten lauseiden kohdalla ”tätä ei voi itkemättä lukea”. Nimi Heijastuksia tulee juuri tästä: viestit heijastavat sitä, mikä on itsesi sisällä. Sen jälkeen lehdet reikiintyvät ja ikään kuin vain häviävät. – Kooltaan pieni voi olla todella suurten asioiden lähettiläs. Vasta kamera paljastaa nämä näkökulmat. Kasvit puhuvat henkisistä teemoista, kuten antautumisesta, rakkaudesta, kuolemasta, pelosta, ihmeistä ja mielikuvituksesta, ja näin kutsuvat kuulijaansa yhtymään suurempaan viisauteen. 40 . Tämä on maailma, joka jää usein huomaamatta luonnossa kävelijältäkin. Sen on kustantanut Biomedical Finland Oy. – Reaktio kertoo mielestäni juuri siitä, että sanoman lähde on lukijan itsensä sisällä, eikä jossain ulkoisessa kirjassa, kuvissa tai painomusteessa. Kuulet oman sisäisen äänesi, se on itsessään aina herkistävää, ounastelee kirjoittaja. Olen universumin heijastus. ”Tässä minä olen. Se paljastaa pelkosi, rakkautesi, kauneutesi ja herkkyytesi, kuvaa Merja Elisabeth. Kukaan ei ole minua ennen nähnyt. Ei niitä silmällä näe. Sisääni mahtuu ikuisuus”, kertoilee pisara kirjassa. Näet niissä rakkautesi, jonka itseltäsi piilotit.” (Heijastuksia) – Olen ihmetyksellä välillä katsonut syksyn lehtiä. Niissä kohtaamani suuruus heijastaa samalla meidän omaa suuruuttamme, joka on kotoisin Alkulähteestämme, Merja kuvaa
Hän on toiminut pitkään toimittajana ja työskentelee tällä hetkellä freelancer-pohjalta. – Olen itse pisarafriikki ja jaksan loputtomasti innostua pisaroista. Välillisesti kärsimyksellä voi toki olla kasvattavakin vaikutus, mutta enpä usko, että Jumala pyytää tai laittaa ketään kärsimään, Merja pohtii. ”Kun todella näet minut, kuulet hiljaisen äänen, joka kuiskii taianomaisesti tietoisuutesi porteilla. Ne kuvaavat jonkinlaista todellisuuden heijastumaa, jolla on vahva symbolinen viesti. Pidän erityisesti pienten kohteiden paljastamasta maailmasta, hän sanoo. Kun kauneus on katsojan silmässä, se on todella lähellä!” Kyseenalaistamisen oikeus Todellisuus voi hyvinkin olla tarua ihmeellisempi. Kun vanhat uskomukset käyvät tarpeettomiksi, ilolla sä niistä luovut ja naurat helpottuneesti.” Pelosta kauneuteen Ihmissuhteissa yksipuolinen katsantokanta johtaa kirjailijan mukaan ristiriitoihin, globaalilla tasolla pahimmillaan jopa sotiin. Muodoista mieli iloitsee, mutta läpi niiden katselee.” – Muotojen läpi katseleminen on ytimeen katselemista ja sen näkemistä. – Olen ihmetyksellä välillä katsonut syksyn lehtiä. – Rakkaus-sanaa käytetään milloin mistäkin illuusiosta. Kirjassa kasvi toteaa asiasta näin: ”Maailma on vain mielikuvitusta, mielen suurta kuvitusta. Rohkeaa antautumista Kirjailijaa puhuttelee myös antautumisen teema, jota kasvit ovat avanneet. Lisätietoja: www.merjaelisabeth.com/heijastuksia. Syyllisyydellä pallottelu on taustatekijä kaikille ristiriidoille ja sodille. – Ihmeiden oppikurssi on opettanut minulle samaa: katsomaan todellisuutta ikään kuin toisinpäin, jossa mikään ei ole sitä, miltä se näyttää. Se kokee oikeutensa omaan elämäänsä, niin meidänkin pitäisi. Yksipuoliset ajatukset ja uskomusjärjestelmät tekevät meistä fundamentaalisia, ehdottomia ja mustavalkoisia yhden asian ihmisiä. Merjan mukaan syyllisyys ja pelko ovat maailman suurimpia sairauksia. – Niiden luonne on maailmassamme aina antava. Ajatuksia voidaan vaihtaa ja näkemyksiä laajentaa. Kirjassa kasvi sanoo: ”Uskomus ei ole muuta kuin usein ajateltu ajatus. Ei rakkaudesta voida puhua, ei sitä voida oppia. Sen jälkeen lehdet reikiintyvät ja ikään kuin vain häviävät. Olen sinun oma äänesi, joka hiljaa ja pakottamatta sinussa kaikuu.” (Heijastuksia). – Pieni kukka ei pelkää, että se poljetaan tai revitään pois. Se vakuutti sinut heikkoudesta, kävi kauppaa sieluista. Vanha kansa sanoi usein: ”Kärsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat”. – Kristillisyys on yhdistänyt rakkauden uhraukseen ja kärsimykseen. 41 Vesipisaran kautta katsot maailmaa ylösalaisin. Minusta siinä on huikeaa symboliikkaa. Kirjailija arkaili käyttää koko sanaa, sillä se on niin monella tavalla kärsinyt inflaation. Sen esteitä voidaan poistaa, karsia pala palalta.” Merja Elisabeth, sukunimeltään Kiviluoma, on koulutukseltaan muun muassa taideterapeutti. – Näemme itsemme, toisemme ja maailman erillisinä sekä yksilöllisinä kehoina ja muotoina. Toimittaja Merja Elisabeth rakastaa valokuvausta. Rakkautta vai kärsimystä Eräs kirjan keskeinen teema on rakkaus. – Pieni on kaunista. Kasvi puhui pelon juurista näin: ”Kun pelko hiipi paratiisiin, se puhui rakkaudettomuuden kieltä. Kirjassa kasvi vakuuttaa: ”Ihme tapahtuu itsestään, kun mieli luopuu esteistään.” Se mikä meistä tuntuu usein ihmeeltä, on kirjailijan mukaan maailman luonnollisin tapahtuma, eikä vaadi henkistä magiaa. Kasvit tarvitsevat lähinnä vettä ja aurinkoa. Niistä lehtivihreä häviää ensin pois, jonka jälkeen ne saavat monivärisyytensä. Kauneus katsojassa Suuri osa kuvista sisältää vesipisaroita, jotka heijastavat ympäristöä niiden lävitse katsottaessa. Se opetti puolustautumisen ja hyökkäyksen perusteet. Pieni metsän kukkanen (ketunleipä) kiteyttää antautumista näin: ”Huomaatko, etten elämästä kiinni pidä lainkaan. En minä tunne vastustusta, varteni aina vain antautuu.” Merja toteaa, ettemme olisi hengissä ilman kasveja. Elämme tänä päivänä maailmassa, jossa inhimillisellä tasolla tapahtuu paljon draamaa. Kasvi sanoo asian näin: ”Rakkaus tahtoisi oikaista käsityksiä itsestään. Elämämme maisemia maalaa lopulta mieli eikä silmä, Merja toteaa. Syyllisiä haetaan ja pahinta pelätään. Se oikeutti sodan julmuuden ja tappoi sielun kauneuden.” Miten tärkeätä onkaan, että joku muistuttaa meitä sielun kauneudesta pelon sijaan. Kuoleman edessä yksilön muoto häviää kokonaan. Kyseenalaistaminen auttaa meitä kasvamaan, avartumaan ja luopumaan pinttyneistä uskomuksistamme. Se ’tietää’, että syvemmällä tasolla sen tietoisuutta ei kukaan voi tappaa. Muotojen läpi Kasvit puhuivat Merjalle paljon myös muotojen maailmasta ja merkityksestä. Jos muuta tahdot nähdä, kuvita maailmasi uudelleen. – Ajattelepa pienen pientä kukkaa, joka tunkee asfaltin raosta keskelle tietä, täysin pelottomasti ja rohkeasti. Oman mielen konseptien kyseenalaistaminen on rohkean mielen askel. Kuvittaja kuvittaa maailman, ja vain sellaisena sen näkee. Niiden olemukseen näyttää kuuluvan hyväksyminen, läsnäolo, rohkeus ja sitkeys, hän sanoo. Rakkaus ei koskaan tuskaa tuota, ei kärsimyksiä pyydäkään. Elämä pitää minusta kiinni ja minut luotiin antamaan. – Ristiriitojen taustalla on kuitenkin aina ihmisen sota itseään vastaan. Ilman sitä sotaa ei olisi ulkoistakaan sotaa. Toiset yhdistävät sen tunneelämän ääri-ilmiöihin, kuten rakastumiseen, toiset puolestaan raskaaseen kärsimykseen. Jäljelle jää vain kasvin ruoto, jonka väleistä valo loistaa. Ihmeiden esteet ovat Merjan mukaan rajoittuneessa mielessämme. Ne eivät luultavasti tunne kiirettä, stressiä, mustasukkaisuutta tai pelkoa. Tämä on juuri sitä maailmaa, josta voi toki iloita, mutta johon ei tarvitse syvimmiltään uskoa. Kasvi sanoo asian näin: ”Muodot ovat näkökulmia, joita elämä sinulle esittelee ja rikkauttaan siten tarjoilee. Otan vastaan kaiken sen, mikä tässä hetkessä näyttäytyy
Kun rakasteluhetkeen heittäytyy kaikilla aisteilla, itseään ja kumppania kunnioittaen, voi saada osakseen arvaamattoman kokonaisvaltaista nautintoa. 42 Intensiivinen läsnäolo intiimissä hetkessä voi avata uusia ovia seksuaalisuudesta, seksistä, omasta kehosta ja parisuhteesta nauttimiseen. Seksuaalisuus on luonteeltaan biologinen, psykologinen ja sosiaalinen Tietoista läsnäoloa parisuhteeseen
43 I hmisen seksuaalisuus pitää sisällään paljon muutakin kuin fyysisen seksiaktin. Seksuaalisuus laajemmin tarkasteltuna tarkoittaa paitsi kaikenlaista ruumiillisen hyvän kokemusta, myös ajatuksia, tunteita, muistoja, haaveita ja pelkoja. Usein parempi sexfullness syntyy hyvän itsetuntemuksen ja parisuhteen johdosta, joillakuilla hyvin itsestäänkin. – Mutta näistä asioista kuitenkin parhaassa tapauksessa opitaan, joko yhdessä tai erikseen, Riihonen lohduttaa. Seksuaalisuus ei siis ole mikään ihan helppo pikkujuttu. Oman seksuaalisuuden kohtaaminen voi olla hirmu haastavaa ja vielä rankemmaksi se voi muuttua parisuhteessa. Kirjo on varsin laaja. Riihonen täsmentää, että seksuaalisuden ongelmat voivat liittyä esimerkiksi menneisyyden kokemuksiin ja tulevaisuuden toiveisiin, parisuhteen historiaan, rakastavaisten omiin tarinoihin, kehollisuuden ulottuvuuksiin, luottamukseen, läheisyyteen, fyysiseen koskettamiseen, kiinTietoista läsnäoloa parisuhteeseen Minna Oulasmaa (oik.) on parisuhdeja seksuaaliterapeutti sekä työnohjaaja, joka työskentelee Väestöliitossa asiantuntijana. Missään muissa ihmissuhteissa ihmisillä ei ole niin paljon odotuksia kuin parisuhteissaan. – Parisuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat ovat erittäin tavallisia. Mindfullness on oman olon kuuntelemista ja sen arvostamista. Hän on aiemmin tuottanut useita hyvinvointiin liittyviä julkaisuja muun muassa Väestöliitolle. Sen lisäksi, että seksuaalisuuteen liittyy paljon kaikkea ihanaa ja vapauttavaa, meistä jokainen kantaa mukanaan myös asioita, jotka kahlitsevat seksuaalisuutta. Seksuaalisuus on alati muuttuva ihmisyyden tila, joka on luonteeltaan sekä biologinen, psykologinen että sosiaalinen. Mindfullness on tietoisuustaitoa, jonka kautta pyritään pysähtymään hetkeen ja havainnoimaan siinä olemisen ihmettä. Riikka Riihosen ja Minna Oulasmaan uutuuskirjassa Sexfullness – Yhdessä jaettu nautinto (Docendo Oy, 2017) tietoinen läsnäolo tuodaan osaksi kehollisia kokemuksia, parisuhdetta ja intiimiä kanssakäymistä. Niinpä on selvää, että parisuhteisiin liittyvät pettymykset ovat usein hyvin raskaita kokemuksia elämän varrella, toteaa lääketieteen tohtori Riikka Riihonen. Kuva: Mika Pesonen tymyssuhteisiin ja yleiseen elämäntyytyväisyyteen. Teoksen avulla pyritään siihen, ettei seksiä suoritettaisi hampaat irvessä, vaan ilon, naurun ja heittäytymisen kautta päästäisiin intensiiviseen läsnäoloon intiimissä hetkessä. Riikka Riihonen (vas.) on lääketieteen tohtori ja lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri. Myös tie seksuaalisuuden kokonaisvaltaiselle ymmärrykselle ja hyväksymiselle voi kulkea tietoisuustaitojen harjoittelun kautta. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus parien ja perheiden parissa tehtävästä työstä. Ne tulevat lähes kaikkia vastaan jossain elämänvaiheessa. Silloin – Olennaista seksuaalisuudessa on tuntea itsensä ja pyrkiä tutustumaan kumppaniinsa.. Seksuaalisuuden tietoisuustaitoja Termiin mindfullness, hyväksyvä tietoinen läsnäolo, törmää tämän tästä. – Olemme sitä mieltä, että jokaisella on mahdollisuus saada elämäänsä enemmän sexfullnessia
Pyrkimys elää täysillä parisuhteessa ja hyväksyä sekä kumppani että itsensä juuri sellaisena kuin on, halu ja tahto pitää yllä seksuaalista virettä niin uusissa kuin pitkään kestäneissä suhteissa. Tätä kirjassa harjoitellaan hyvin perinpohjaisesti. – Polkuja toimivaan ja tyydyttävään seksielämään ja voimakkaaseen sexfullnessiin on monia, mutta olennaista niissä on avoimuus ja myötätuntoinen kiinnostus niin itseä kuin toista kohtaan. – Sexfullness ei diskriminoi, vaan on erittäin tasa-arvoisesti tarjolla kaikille aikuisille, jos vaan uskallamme ja haluamme sen saavuttaa. Tietääkö ja tunnistaako kumppanisi, minkä aistien kautta halusi heräävät. Onneksi on koko elämä aikaa oppia! Oma keho ja aistit tutuiksi Sexfullness syntyy rakkaudesta ja kiintymyksestä: ei vain kumppaniin, vaan ennen kaikkea omaan itseensä. Pikemminkin se on elämäntapa. – Sexfullness ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen rakastelukerta on huippukokemus. Sexfullness-kirjassa pureudutaan erityisen tarkasti pitkän parisuhteen sexfullnessiin ja muistutetaan, että turvallisen ei tarvitse tarkoittaa tylsää. Tiedätkö ja tunnistatko, minkä aistien kautta kumppanisi halut heräävät?” – Olennaista seksuaalisuudessa on tuntea itsensä ja pyrkiä tutustumaan kumppaniinsa. Harjoittelemalla tässäkin voi oppia paremmaksi. Vaikka toteamme näin, on myös selvää, että harva ihminen tyytyy vähempään koettuaan joskus rakkaussuhteen, jossa on voimakas ja hyvä sexfullness. Kirjassa korostetaan myös fyysisen koskettamisen tärkeyttä. Riihosen mukaan kumppania ei voi oppia tuntemaan kuin olemalla utelias ja kiinnostunut toisen ihmisen mielenmaailmasta. Sexfullnessia pitkiin parisuhteisiin Riihonen toteaa, että suomalaisten seksielämässä suurimpia haasteita onkin se, miten ylläpitää seksuaalista kipinää rakkaussuhteessa. Tekniikat ja suoritukset eivät kuulu sexfullnessiin. Harjoittelun myötä jokainen voi kehittyä lajin mestariksi. Kun tuntee omat halunsa ja intohimonsa ja hyväksyy ne, on helpompi rentoutua ja antautua mielihyvän vietäväksi. Tuntemaan oppii olemalla utelias Itsetuntemuksen lisäksi tyydyttävään sexfullnessiin parisuhteessa tarvitaan kumppanin tuntemista. On ihanteellista, jos molemmat kumppanit ovat kiinnostuneita sexfullnessista. Olennaista niissä on avoimuus ja myötätuntoinen kiinnostus niin itseä kuin toista kohtaan. Niinpä tukkoinen tai loppunut seksuaalisuuden tuntemus lähtee siitä, että käyttää aikaa itseensä ja parisuhteeseensa, selvittää omat – Polkuja toimivaan ja tyydyttävään seksielämään ja voimakkaaseen sexfullnessiin on monia. – Sexfullness ei ole suoritus. 44 sexfullness on hyvin luonnollista – asia, josta ei ehkä edes tarvitse keskustella. Silloin siitä on helpompi pitää kiinni ja kehittää. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Riikka Riihosen ja Minna Oulasmaan uutuuskirjassa Sexfullness – Yhdessä jaettu nautinto tietoinen läsnäolo tuodaan osaksi kehollisia kokemuksia, parisuhdetta ja intiimiä kanssakäymistä.. Itsetuntemus on vaikea, mutta antoisa tie, joka vaatii jonkin toiveensa ja tuntemuksensa, ja pyrkii tutustumaan toisen kokemuksiin. Päinvastoin, se on salliva ilmapiiri, jossa syvempi seksuaalinen kokemus on mahdollinen. – Sexfullness ei edellytä sitä, että kaikki aina sujuu parisuhteessa. – Useimmat ihmiset joutuvat kuitenkin näkemään hieman vaivaa saavuttaakseen tyydyttävän parisuhteen ja seksielämän. mitään estettä missään elämänvaiheessa. Sexfullness sopii jokaiselle Riihosen mukaan seksuaalisuus on lahja, jonka oppimiselle ei ole verran tietoista työskentelyä, jos sen haluaa saavuttaa, Riihonen summaa. Riihonen toteaa, että moni aikuinen suomalainen on kasvanut lapsuudessaan kosketuspulaan, joka on johtanut siihen, että parisuhteessakin koskettaminen ja kosketuksi tuleminen voi olla vaikeaa. Riihonen toteaa, että sexfullness sopii elämäntilanteesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta pohdittavaksi kaikenlaisille ihmisille. ”Mikä aisteistasi herättää sinut seksuaalisesti voimakkaimmin. – Sexfullness on kuin sauna, joka on jatkuvasti hiukan lämmitettynä ja jonne sopivan hetken tullen voi mennä kylpemään, Riihonen kuvailee. Kirjoittajat neuvovat tutkimaan omaa seksuaalisuutta muun muassa aistien kautta. Sexfullness ei vaadi mitään poppakonsteja: se kysyy vain kykyä olla luontevasti läsnä niin suhteessa itseensä kuin parisuhteessakin. Se on kuin seksuaalisuuden joogaa, jossa itse matka on päämäärä tärkeämpi. Se ei opeta rakastelutekniikoita tai lupaa tajunnan räjäyttäviä orgasmeja, vaan iloa ja myötätuntoa seksuaalisuuden opetteluun ja toisen ihmisen kohtaamiseen
Koen, että minulla on kaikki se, jonka oikeasti tarvitsen. Kysymys on tasapainosta ja siitä mihin ihmisen toiminta keskittyy: rahan vai henkisyyden kasvattamiseen. Mutta jos lakkaan uskomasta avunsaantiin, saan vain lisää laskuja. Minulla oli siinä kaikki aika ja rauha käytettävissäni. Silloin on hyvä vapauttaa asia kokonaan, ennemmin kuin painottaa puutetta päivittäin. Puutetta oli jatkuvasti. Se, mihin keskityt, lisääntyy. Kun tasapaino laskuilla ja pankkitilillä on olemassa, voin keskittyä toivomaan sitä kaikista tärkeintä ja olennaisinta: terveyttä, onnellisuutta sekä kykyä lisätä rakkaudellisuutta ja kiitollisuutta elämässäni. Missään sitä ei ole kielletty, mutta mieleeni tuli, että paSelvänäkijä, meedio ja henkisen kasvun kouluttaja Kirsi Gren käsittelee palstallaan nykyistä henkisyyttä universaalisti pohtien. Ajatusvoimaa voi käyttää energiallisesti ja saada sillä aikaan vetovoiman, joka tuo paikalle tarvittavan. Raha, mikäli sitä puuttuu jatkuvasti tai sitä on runsaasti, tuo haasteen päästä sinuiksi sen merkityksestä itselle. Lisääntyykö puute vai saako tilalle suuren luottamuksen siitä, että sen, mikä tarvitsee ohjaus järjestää. Tämän olen huomannut vahvasti toimivan. Oli pakko uskoa siihen, että asiat paranevat ja on mahdollisuuksia toisenlaiseen elämään. Opin ottamaan kohtuullisen korvauksen antamastani ajasta ja sitoutumisesta asiakkaan hyväksi. Minulla on kaikki tarvittava Myöhemmin raha tuli ilman muuta tärkeämmäksi, kun siirryin kokonaan luontaishoitoalalle, eikä muuta ansaitsemiskeinoa ollut. Koinkin jo hyvin nuorena, että tunneasiat ovat ihmiselle tärkeimmät. Lapsena unelmat olivat hyvin materialistisia. Oma elämänkokemukseni kannusti minua tähän työhöni auttamaan ja tukemaan myös muita hankalissa tilanteissa eläviä löytämään voiman uskoa ja luottaa parempaan huomiseen. Vähäinen raha ja sitä myöten elämisen vaikeus voi kyseenalaistaa henkisyyttä ja tarkoitusta. Tasapaino, ilo, onnellisuus ja hyvinvointi ovat kaikista tärkeimmät tavoiteltavat asiat. Tiedän, että saan tarvitsemani tilanteeseen sopivimmalla tavalla. Mikä on materian merkitys henkiselle ihmiselle. Muistan toivoneeni merkkifarkkuja, levysoitinta ja pianoa. Monella varakkaalla henkisellä ihmisellä on rakkauden työnään myös hyväntekeväisyyskohteita, jolloin raha jakaantuu useamman hyväksi. Päätin, että heti hankin ne, kun saan omaa rahaa. Silloin toivon lisää rahaa ja annan henkiohjaukselle mahdollisuuden toimittaa sen sopivaksi katsomassaan muodossa; on se sitten odottamaton veronhyvitys, palkintoraha, bonus tai mainiosti tuottava työkeikka. Kirsi Gren. Hoito on palvelus, rahan antaminen on palvelus. Fengshuin opeissa puhutaan roinasta, ylimääräisestä tavarasta, joka liiallisesti kerääntyessään estää hyvän energian kiertämisen asunnossa. Tutkin sittemmin henkisesti asiaa. Kirsin työstä netissä: www.aurinkohoitola.fi Mahtuvatko raha ja henkisyys samaan lokeroon. Raha ja henkisyys rantavat kädet ovat lahja, mitä tulee käyttää mahdollisimman laajasti. Edelleen, jokaisena päivänä, olen hyvin kiitollinen siitä, että saan tehdä oman henkisen elämäntehtäväni mukaista työtä. Yhtenä kauniina kesäpäivänä ollessani puhdistuneena uudenlaisen elämäntilanteen edessä, käteni alkoivat kuumentua. Reinkarnaatio ja menneet elämät tuovat omaa opetustaan asiaan. Huomasin esineitä koskettaessani niiden muuttuvan lämpimiksi. Ymmärsin myös, että haastava tunne oli ollut oman mieleni tuotos, sillä henkisyys ei estä rahan ansaitsemista tai vastaanottamista millään tavalla. Ne eivät poissulje rahaa, mutta siirtävät elämäntavoitteet toisenlaiseen syvyyteen. Tunneasiat ovat tärkeimmät Lapsuuteni suurperheessä oli vähävaraista ja niukkaa. Kuitenkin, kukaan meistä ei tule toimeen ilman rahaa. Rahalla ei ole itseisarvona minulle merkitystä, sillä tiedän, miten käy jos materia muuttuu elämänsisällöksi. Mielenvoimalla luodaan uudenlaiset reitit elämälle. Löysin hoidon jälkeen pöydän kulmilta kahvija kukkapaketteja. Sain vastaukseksi, että kyseessä on palveluksen vaihtaminen. Voiko parantavista hoidoista ottaa rahaa. Merkkifarkut tulivat ja menivät, levysoitinkin oli hetken, pianoa ei ole vieläkään. Jos laskupino pääsee kasautumaan, tarvitsen ilman muuta rahaa, jotta voin sitä tasapainottaa. Oma energiahoitotyöni alkoi spontaanisti. En ole hankalassakaan tilanteessa luovuttanut toivosta, vaan tiedän, että jokainen päivä luo mahdollisuuden. Saako henkinen ihminen toivoa riihikuivaa rahaa. Ilman vastapalvelusta on vaikea ottaa vastaan, tiedänhän sen toki itsekin. Köyhänä orpolapsena eletyn elämän jälkeen voi olla tosi tärkeää hemmotella ja helpottaa itseään mukavammilla kokemuksilla. Niin energiahoitaminen alkoi ja vahvistui. Tasapainon saaminen antamiseen ja vastaanottamiseen on tärkeää. Tuona kesäisenä hetkenä olin lomalla lasteni kanssa ja odotin syksyllä avautuvaa koulupaikkaa terveydenhoitoalan opiskeluun. Itsekin koin aikanaan kriisin siitä, voiko pyyteettömän rakkauden, parantavan energian välittämisestä ottaa rahaa. Kyse lienee rahan merkityksen ymmärtämisestä elämässä ja henkisyydessä. Elin aiemmassa elämänvaiheessani vuosikausia vähävaraisena, kahden lapsen yksinhuoltajana. Toki on tärkeää, että tunne on hyvä molemminpuolin; panostus ja palvelus kohtaavat sopuisin ja rakkaudellisin mielin. Yllättävää oli, että ”asiakkaani” eivät osanneet tulla hoitoihini korvaamatta niitä jotenkin. 45 H enkisyyden kehittyminen tuo ennen pitkää mietteitä rahan merkityksestä. Matkan varrella tuli tärkeämpiä ajatuksia mieleen, joihin paneutua ja käyttää aikaansa, esimerkiksi elämyksiä, joista tulee iloa ja onnellista oloa. Uuden ajan energiassa vahvistetaan se, että ihminen voi luoda elämäänsä kaiken tarvitsemansa. Raha ja materia liittyvät siinä määrin toisiinsa, että jos raha laukaisee tavaran ylenmääräisen lisääntymisen yhdestä ovesta, saattaa henkisyys vähentyä toisesta. Ihminen menee helposti tukkoon ympärillään olevasta materiasta – hänen elinvoimansa, Ki-energiansa, vähenee kuormittumisesta. Usko ja luottamus parempaan rakentavat kaiken mahdollisuuden elämäämme. Koska hoitaminen alkoi yhtäkkisesti, koin sen suureksi lahjaksi, jota halusin käyttää mahdollisimman monen hyväksi. Usein syötiin vain makaronia ketsupilla. Tällä työllä ei pääse rikastumaan, mutta saa maksettua vuokran ja elannon. Kun on vahvasti sitoutunut henkisen kasvun mukaiseen elämään, tuntuu siltä, ettei rahaa halua samassa yhteydessä käsitellä
Edellä mainittu kivilajin kuvaus sopii diabaasiin tai peridotiittiin, jotka ovat myös useimpia muita kivilajeja painavampia, sanoo Apuli. Ylivoimaisesti parhaimmiksi kiuaskiviksi osoittautuivat luonnonkivet, joita saa sopivaan kokoon käsiteltynä rautakaupasta tai luonnosta keräämällä. Kiuaskivet tulee asetella huolella. Väriltään diabaasi on musta, tummanharmaa tai harmaa. Kylpemisen aikana kasvit puhdistavat saunojan kehoa ja antavat luonnonvoimaa. Inipi on lakotan kieltä ja tarkoittaa ”uudelleenelämistä”. – Lisäksi kiven tulee olla pyöreähkö ja tumma, joidenkin ohjeiden mukaan musta, sileä ja kiiltäväpintainen. – Kymmenen vuotta sitten Yhdysvalloissa tapahtunut inLuonnonkivet parhaita kiu askiviä Nuuksiossa asuva taiteilija Rita Apuli on saunaihmisiä. Intiaanit lämmittivät hikimajansa kuumentamalla kiviä ulkona ja viemällä ne sisälle inipi-telttaan. Puhdistussauna lämmitetään 60–80 asteiseksi. Hänellä on kokemuksia suolasaunoista intiaanien hikimajoihin. Saunaan mennessä ylälauteelle nostetaan sauna-astia, joka on täytetty luonnosta kerätyillä kasveilla. – Esimerkiksi intiaanien hikimaja on ennen kaikkea henkisen puhdistumisen paikka, jossa riidat unohdetaan, Rita Apuli kertoo. Kivi, jossa on silminnähden huokosia, ei tule kestämään kiuaskivenä, vaan rapautuu pian. tiaanien kanssa saunominen oli minulle absurdi, mutta erittäin hieno kokemus. 46 U seissa kulttuureissa, myös suomalaisuudessa, sauna on muutakin kuin fyysisen puhdistautumisen keino. – Alimmat kivet asetetaan Teksti ja kuvat: Klaus Susiluoto. Peridotiitti on musta, usein vihreään vivahtava, karkearakeinen, magmasta jäähtynyt syväkivi. – Ylen Kuningaskuluttajaohjelmassa testattiin erilaisia kiuaskiviä luonnonkivistä tehdasvalmisteisiin, monia eri laatuja. – Kiviä kerätessä kannattaa kiveä kopauttaa toista vasten, jolloin äänestä tunnistaa, onko kivi sisältä eheä. Lado kivet oikein Kylpipä sähkö-, puutai suolasaunassa, tärkein asia Rita Apulin mukaan ovat kiuaskivet, joiden valintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Apuli on tehnyt kirjasen puhdistussaunasta Eeva Koposen tunnetun itsehoitomenetelmän innoittamana. Kansanperinteen mukaan kiuaskivi kannattaa hakea järvestä, mieluummin koskesta tai jokiuomasta ja sellaisesta paikasta, jossa se on aina ollut vedessä. Runsaasti sarvivälkettä sisältävän diabaasin pinta saattaa olla vihertävä. Vierailu intiaanireservaatissa innosti myöhemmin Apulia jatkamaan omia saunatutkimuksia, jotka käsittelivät puhdistussaunaa ja suolasaunaa. Samalla näkee, jos kivi halkeaa tai siitä irtoaa murusia. – Suurimmat kivet ladotaan ensin ja pienimmät viimeiseksi. Oli sauna millainen tahansa, kiuaskivien laadusta ja määrästä ei kannata tinkiä
Voimaa jättilohkareista Nuuksion luonto on Rita Apulin toinen koti, jonka ovet ovat aina avoinna. Kuva: Klaus Susiluoto . Kansanperinteen mukaan kiuaskivi kannattaa hakea järvestä, mieluummin koskesta tai jokiuomasta ja sellaisesta paikasta, jossa se on aina ollut vedessä. Kuva: Klaus Susiluoto – Kivien väliin tulee jäädä ilma-aukkoja, eikä niitä saisi tukkia pienillä kivenmurusilla.. Matkaa kotimökille on vain noin 50 metriä, mutta paikassa on helppo irrottautua arjesta ja kukaties mietiskellä termospullokahvin kera mennyttä tai tulevia taiteellisia projekteja. Lähiaikoina on tarkoitus saada valmiiksi keskeneräiset työt virtaava vesi -aiheista. Sammal on verhonnut valtaosan jättilohkareista. – Kivikosta on syntynyt joitakin tussimaalauksia. Nuuksion luonnosta hän saa voimaa ja täydennystä sekä ruumiilleen että sielulleen. 47 Luonnonkivet parhaita kiu askiviä siten, että ne mahdollisimman monesta kohtaa ottavat kiinni tulipintoihin, jolloin saadaan tehokas lämmönsiirto kiukaasta kiviin. – Kivien väliin tulee jäädä ilmaaukkoja, eikä niitä saisi tukkia pienillä kivenmurusilla. Nuuksion luonto on Rita Apulin toinen koti, jonka ovet ovat aina avoinna. – Kesällä ottamistani valokuvista saa hyvää inspiraatiota. Kiukaaseen on ladottu sopivasti kiviä, kun kiuaskivet muodostavat pienen kummun kiukaan päälle. Mielestäni grafiikkaan sopii hienosti kiven tuomat tummat kontrastit. Lyydin ja vepsän ’dug’ tarkoittaa kasaa, joten suomen sanaa ’kiuas ’ tai ’kiukas’ on vastaavasti arveltu yhdyssanaksi ’kivikasa’. – Veden virtaus kivikossa synnyttää rauhoittavaa kosken kohinaa, jota olen myös äänittänyt. Ajatuksena on käyttää sitä näyttelyn taustamusiikkina. Nuuksiosta hän saa voimaa ja täydennystä sekä ruumiilleen että sielulleen. Tosin Rita ei ole tätä uskomatonta jääkauden muovaamaa kiviröykkiötä kovin paljon maalaustensa aiheena käyttänyt. Kiuas tai kiuas-sanan alkuosa juontuu sanasta ’kivi’, mutta jälkiosasta on annettu useita selityksiä. Suojaiset kallio-onkalot ja lohkareet tarjoavat oivan lepopaikan eväsretkelle. Pelkästään jo kotipihaan rajautuva ympäristö jyrkkine rinteineen ja suurine sammalpeitteisine kivilohkareineen on inspiraation lähde. Istuimina on neljä puupölliä. Suunnitelmissa on tehdä kivija kasviaiheista grafiikkaa
Kuva: Klaus Susiluoto. Kuva Klaus Susiluoto Energiaratojen avaaminen onnistuu kivihoidolla. Lämpimillä kivillä voi kevyesti hieroa ja avata energiaratoja. Löyly-sanassa on paljon yhtäläisyyksiä sukukielten kesken. Tällaiset kivet asteltuna selkärangan energiakeskusten päälle lämmittävät ja rentouttavat. Näin ajettiin taudit pois kehosta eli ”varpahista varvikkoon, sormenpäistä sammaleeseen”. Koivun energia on elämänmyönteinen ja miellyttävä. Löyly viittaa myös henkeen päivä virolaisilla oli ennen vanhaan lauantai. Kaisa-nimimerkki kertoo luonnonuskoa käsittelevillä sivuilla (lehto-ry.org) suomalaisugrilaisten kansojen jakavan käsityksen, että ihmisellä oli fyysisen ruumiin lisäksi kaksi erillistä sielua. Itse olen kerännyt pieniä, tummahkoja kiviä luonnosta ja lämmittänyt niitä vesihauteessa ennen varsinaista hoitoa. Lämpö ja energia lisäävät ihon aineenvaihduntaa ja elvyttävät kehon verenkiertoa. Virolaisen käsityksen mukaan koivu on hyväsydäminen puu, sitä pidetäänkin elämänpuuna. Oman elinympäristön läheltä poimitut kivet ovat harmoniassa paikan magneettikentän kanssa, tasapainottavat kehoa ja auttavat löytämään synergian ympäröivän luonnon kanssa. Parannusvihta tehtiin usein lepästä. Teksti: Rita Apuli Jääkauden kalliosta murtama jättilohkare tarjoaa suojaa retkeilijälle. Kivihoito helpottaa myös stressiä ja unettomuutta. Unkariksi sana on ’lélek’, mutta se ei viittaa enää löylyyn, vaan henkeen ja sieluun. Koivu on hellä ja myötätuntoinen, mutta siinä on samalla paljon voimaa. Kivet keräävät lämpöä hyvin ja tasaisesti sekä luovuttavat lämpöä hitaasti. Tammi on energiapitoisuudeltaan vahvimpia puita, joka on yhteydessä kaikkeuden energiaan.Tammi on Jumalan puu. Virossa on rikas saunaperinne varsinkin maaseudulla. Kivihoito vaikuttaa lymfakiertoon: lymfan kulku kiihtyy ja kuona-aineet poistuvat. . Hoidossa käytettiin usein tummia basalttikiviä, jotka ovat tulivuoren purkauksista muodostuneita painavia laavakiviä, joilla on hyvin tiivis sisus ja jotka ovat ulkoisesti huokoisia ja tuntuvat iholla miellyttäviltä. Vihdoissa käytettiin ja yhä käytetään koivua, tammea ja katajaa. Hyväsydäminen koivuvihta. Lehvät siihen saatettiin hakea yhdeksästä eri puusta. Vaikutus on voimakkaasti stressiä laukaiseva ja rentouttava. Kansatieteilijä Susanna Åken mukaan uskomukset pohjautuivat osittain siihen, että vihtaan tarttuu hikeä – eli ihmisen väkeä – saunomisen aikana. Viron kielen ’leil’ tarkoittaa löylyn lisäksi henkeä, henkäystä. Kivet asetetaan iholle puhdistushoidoissa, erilaisissa kiputiloissa ja hermostollisten ongelmien hoidossa. Toinen oli ruumissielu eli ”löyly” ja toinen vapaasielu. Näin saatiin kipu pois ruumiista. Kuumakivihieronta on tuhansia vuosia vanha hoitomuoto, jota on käytetty muu muassa Intiassa, Tiibetissä ja Havaijilla. Sen tuoksu on hurmaava. 48 Idän kivihoidot kotikonstein . Sen vuoksi sitä pidetään pyhänä puuna.Tammi on pitkäikäisyyden ja elämänvoiman puu. Vastominen piti aloittaa päästä ja jatkaa sitä kohti varpaita. Päinvastaisen menettelyn uskottiin vievän taudin sisemmälle ruumiiseen. Saunaan kivihoito ei liity, mutta usein kiviä lämmitetään. Saunassa hoidettiin nivelvaivoja, tehtiin kuppaushoitoa ja hierottiin kipeitä kohtia. Kevyesti hieromalla lämpö vaikuttaa syvälle lihaksiin, lihaskireydet helpottuvat, keho ja mieli rentoutuvat. Sen aura on tervehdyttävä. Esimerkiksi marin kielellä löyly on ’lel’, viroksi ’leil’ ja komiksi ’lov’. Saamen kielen ’liewlla’ tarkoittaa höyryä, hengitystä, henkeä ja sielua. Taikojen ja hoitojen tekoon sauna lämmitettiin torstaisin. Sairaita parannettaessa vihdottiin hoidettava päästä jalkoihin. Koivuvihdalla vihtominen auttaa rentoutumaan ja virkistymään. Kaikissa suomalais-ugrilaisissa saunakulttuureissa vihta oli niin olennainen osa saunaa, että siihen liittyy monia uskomuksia. SaunaVirossakin on savusaunakulttuuria. Apuna olivat myös loitsut
Regressio lisää ymmärrystä Regressiolla voidaan saada selkeyttä tämän hetken elämän ymmärtämiseen, kuten ihmissuhteiden dynamiikkaan, pelkoihin ja jopa elämäntehtävän hahmottumiseen.. Alasella on hoitola Tampereella. Regressioterapia on yksi hänen hoidoistaan. Jotkut kohtaamiset saattavat myös nostaa esille jotakin käsittelemätöntä. – Joskus käy niin, että asiakas pysähtyy tämän elämän lapsuuteen, mutta suurin osa asiakkaista siirtyy kuitenkin katsomaan jotakin entistä elämäänsä. Itsetuntoon ja pelkoihin Alasen mukaan myös itsetuntoongelmat ja alemmuuskompleksit ovat usein seurausta jostain entisen elämän tapahtumista. Itse kohtasin tällaisen tilanteen Irlannissa, jossa itkin menetyksen ulos, kertoo Alanen. Teksti: Merja Kiviluoma – Menneisyyteen matkaamalla voi ymmärtää sen, miksi puolison, vanhempien tai lasten välillä vallitsee tiettyjä rooleja. Itse olen käsitellyt regressiossa esimerkiksi äitisuhdettani. Ensin asiakas rentoutetaan ja sitten ohjataan ajassa Matkat menneisiin elämiin lisäävät ymmärrystä Regressio on eräänlainen kevyt hypnoosi Regressio on tapa saada tietoa entisistä elämistä. – Näin he ymmärtävät suhteensa luonnetta syvemmin menneisyyden tapahtumien valossa, Alanen selvittää. Regression kautta voi tutustua omaan historiaansa sekä vapauttaa niistä jääneitä pelkoja. – Jos olet kokenut vaikkapa menetyksen, jossa rakastettu on lähtenyt matkalle, eikä ole palannut takaisin, olet voinut jäädä kiinni odottamisen energiaan. R egressiossa mennään katsomaan entisten elämien tapahtumia. Joku on saattanut sanoa, että regressiossaan näkemänsä sotilas on vaikkapa hänen nykyinen miehensä. Alasen mukaan näissä tapauksissa on kyse entisen elämän kontakteista. – Monet ihmiset kokevat regression jälkeenkin tunnistavansa elämässään olevia ihmisiä. Tällöin mennään tilanteeseen, joka on juuri tässä elämässä jollain tavalla ajankohtainen, selvittää Päivi Alanen. Monet pelot ja fobiat juontavat taaksepäin, kunnes päästään irti tästä ulottuvuudesta. – Regression avulla voidaan matkustaa ajassa taaksepäin. Toisinaan kohtaamme vieraita ihmisiä, joita kohtaan koemme välittömästi eräänlaista tuttuudentunnetta. 49 . Parhaimmillaan regression avulla vapautetaan pelkoja ja saavutetaan syvempää ymmärrystä, regressioterapeutti Päivi Alanen sanoo. – Terapeutti ohjaa tilannetta koko ajan. Energisoivat hoidot . Regressio on eräänlainen kevyt hypnoosi, jossa terapeutti ohjaa tapahtumaa samalla, kun asiakas on syvän rentouden tilassa. – Regression avulla mielikuvaan itsestä voidaan vaikuttaa todella voimakkaasti ja saada ymmärrystä, mistä nämä ajatukset ja tunteet ovat peräisin
Hypnoositerapeutin vastaanotolla tavoitin menneen elämän, jossa olin ollut veitsenheittäjän maalitauluna sirkuksessa. Saatan kehottaa ”katso itseäsi 5-vuotiaana”. – Kun asiakas on siirtynyt menneeseen elämään, siellä hän itse havainnoi tapahtumia, tunteita ja kertoo sanallisesti kaiken, mitä ympärillä näkyy tai tapahtuu. 50 entiseen elämään. Enää en ole pelännyt lentäviä veitsiä, hän kertoo. Päivi Alanen kertoo, että regressiossa asiakkaan tukena on ohjaaja. Alanen kertoo esimerkkinä oman veitsi-pelkonsa. Itse kirjoitan ylös sen, mitä asiakas kertoo ja annan tämän tarinan hänelle sitten mukaan. Alasen mukaan tämä on tärkeää siksi, että tunnetilat ja muistot eivät jäisi resonoimaan kehossa ja häiritsisi tässä elämässä etenemistä. – Vaikka asiakas tiedostaa, mitä hänen ympärillään tapahtuu, jonkinlainen aloitekyky tilanteessa häneltä kuitenkin häviää. – Pelkäsin nuoruusikäni veitsiä ja kuvittelin niiden lähtevän lentoon. Tällaisia voivat olla pimeän pelko, korkeiden paikkojen pelko, veden pelko tai joidenkin eläinlajien pelko. Regressiomatkan loppuvaiheessa irrotetaan kaikki siteet, jotka kiinnittävät tuohon elämään. Tärkeää on terapeutin turvallinen ja rauhoittava läsnäolo, jolloin asiakas voi antautua ohjattavaksi. Näitä kaikkia voidaan selvitellä regression avulla. Silloin veitset kirjaimellisesti lensivät. Itse kuljetan asiakasta eteenpäin ikävuosittain. Keskustelua käydään koko ajan ääneen puhuen. Elämänkaarta eteenpäin Mitä regressioistunnossa tapahtuu. – Kokemukset kaikista edellisistä elämistä ovat varastoituneet meidän kausaalikehoomme, mutta regression jälkeen ei ole järkevää ”jättää päälle” muistoja vaikkapa vaikeasta sairaudesta, rakkaan ihmisen menetyksen surusta tai vaikkapa kerjäläisen vaikeasta elämästä, Alanen perustelee. Näin edetään koko elämänkaari läpi. – Omat entiset elämäni, joita olen nähnyt, liittyvät muun muassa Egyptiin, Irlantiin, Amerikkaan ja Atlantiksen aikaan, Päivi Alanen kertoo.
Kävin paljon erilaisia kursseja NLP:stä astrologiaan ja numerologiaan. Voiko mielikuviin luottaa. Sen jälkeen entiseen ei ollut enää paluuta. Hän suunnitteli tekstiilejä julkisiin tiloihin, mutta paloi loppuun. Kuntouduttuaan masennuksesta Päivi Alanen perusti yrityksen ryhtyessään amerikkalaisen kosmetiikkayrityksen aluepäälliköksi. matka on aina todella voimakas kokemus, riippumatta siitä, mitä menneessä elämässä on tapahtunut. – Itse kävin alun perin Suomen hypnoosiliiton kouluttaman hypnoterapeutin luona, joka teki myös regressiomatkoja. Voi olla, että ihmisellä on tällöin vaikeus päästää irti kontrolloimisen tarpeesta. – Muistan nuorena ojennelleeni nilkkojani ja tarkastelleeni sitä, ojentuvatko ne riittävästi. Päivi Alanen kysyy. – Selvänäköisenä näen ja elän asiakkaan mukana hänen tarinassaan. Jos tällainen tilanne tulee, sen voi turvallisesti lopettaa. Lisätietoja: paivialanen.fi Loppuun palaneesta ihmisten auttajaksi tarttumaan ensimmäiseen saamaansa mielikuvaan. Tästä lähti oma kouluttautumiseni. Sitä ennen hän harrasti Tarot-korttien lukemista ja kävi selvänäkijöillä, muttei tiedostanut vielä omia kykyjään. Nykyisin Päivi Alanen tekee päätoimista hoitotyötä, meedioistuntoja ja -iltoja sekä pitää kursseja, ympäri maata. Muutaman vuoden aikana oma hoitotoiminta virittyi muun työn rinnalla aina vahvemmin. – Sairastuin vakavaan masennukseen ja olin vuoden sairauslomalla. – Kahden euron shampoopullot tuntuivat helpommin hallittavilta, eikä odotettavissa ollut ainakaan kovin suurta taloudellista konkurssia. 51 . Alanen kävi reikikurssit vuosituhannen vaihteessa. Päivi Alanen itse on pohtinut erityisesti suhdettaan balettiin. – Hoitolassa on tarkoitus hoitaa, ei kiduttaa ihmistä. Muistoja entisistä elämistä voi tulla regression lisäksi ihan normaalissa arkipäivässä. Hoitotyö vei mukanaan. Kokemukseni niistä olivat huikeita. Loviisan läheltä kotoisin oleva Päivi Alanen, 56, asuu Pirkanmaalla. Alanen on työssään kuullut paljon tarinoita, joita on vaikea uskoa pelkästään mielikuvituksen tuotteiksi. Voimakkaita kokemuksia Kun ohjaaja lähtee ohjaamaan asiakastaan regressio-matkalle, ei koskaan voi etukäteen tietää, mihin mennään, millaisiin olosuhteisiin tai mihin ajankohtaan. Menneisyyteen on myös voinut jäädä voimavaroja, joista voi ammentaa tähän elämään, Alanen muistuttaa. Alasen mieleen jääneitä asiakkaiden kokemuksia ovat olleet esimerkiksi matka uppoavalla Titanicilla, perheenjäsenten ampuminen juutalaisvainoissa, sodassa sodat intiaanien ja valkoisten kesken sekä sodan aikana raiskatuksi tuleminen. Vuoden aikana minulta katosi muistikin, enkä enää kokenut pystyväni hallitsemaan isoja rahoja ja vastuita. Ne ovat terapeutillekin hyvin voimakkaita kokemuksia. Menneistä elämistä on löydetty runsaasti todistusaineistoa. Näin kuitenkin käy todella harvoin. Hänellä on vastaanotto Tampereen keskustassa. – Matkat entisiin elämiin eivät ole aina traumojen purkamista. Hänen henkinen polkunsa on alkanut vuosia sitten. Muun kurssittautumisen ohella hän opiskeli myös regressiota yksityisen opettajan johdolla. Taustalla voi olla jokin entinen elämä, vaikken toistaiseksi sitä ole regressiossa kokenut. Olen itsekin joutunut lopettamaan yhden istunnon, koska en kyennyt etenemään. – Minulla oli vaikeita selkävaivoja, joihin sain avun reikihoidosta. – Jos käyn vaikkapa Riikassa, tilaan yleensä ensimmäisenä lipun balettiin, jota harvoin pystyn katselemaan ilman kyyneliä. En ole tässä elämässä tanssinut askeltakaan, mutta koen suurta rakkautta lajia kohtaan. – Mistä mielikuvitus ylipäänsä tulee. Alasen taustalla on pitkä kaupallinen ura. Voiko silti olla varma, että muistaa todellisia tapahtumia. Yleensä rohkaisen asiakasta Mielen matka Joskus asiakas saattaa etukäteen kysyä, mitä tapahtuu, ellei hän kykene kohtaamaan pelottavia tapahtumia eikä katsomaan niitä. Tasapainoinen olotila on paras pohja lähteä menneisyyden retkille. – Tuskinpa kukaan haluaa vapaaehtoisesti keksiä itsestään tarinoita, joissa hänet tapetaan tai raiskataan. Mutta näitä tapauksia on hyvin harvoin. Päivi Alasen mielestä menneisyydessä on myös paljon voimavaroja.. Jos henkilö näkee vaikkapa lapsen likaiset varpaat ja saa siitä kiinni, tarina lähtee etenemään. – Väsyneenä mieli ei jaksa työskennellä tällaisten asioiden kanssa, koska mielellä tehty Espanjassa, Mijasin kylässä, on paljon vanhaa asujaimistoa. Ehkä ihminen mieluummin keksisi prinsessasadun kuin painajaismaisia tarinoita, Alanen pohtii. Voisivatko ne olla mielikuvitusta. Omat entiset elämäni, joita olen nähnyt, liittyvät muun muassa Egyptiin, Irlantiin, Amerikkaan ja Atlantiksen aikaan. Jos elämässä on päällä jokin kriisi, uupumus tai masennustila, silloin ei Alasen mukaan ole syytä mennä regressioon, vaan ensin kannattaa antaa tilanteen normalisoitua. – Mielikuvat tulevat siinä hetkessä, kun henkilö makaa regressiossa, ja sille on syynsä. Joskus harvoin tapahtuu niinkin, että henkilö ei pääse eteenpäin. Kukaan ei toki varmuudella voi tietää, mistä mielikuvat nousevat
52 Sanna Suutarin ja Merja Elisabethin Kuori murtuu -keskustelun aiheena on tällä kertaa projektio. Se on ilmiö, jonka läpi näkeminen auttaa heidän mukaansa puhdistumaan alitajuntaisesta syyllisyydestä ja pelosta. Kuori murtuu -videokeskustelut jatkuvat Projektio on alitajunnan peili
Ajaudumme parisuhteissakin usein sellaiseen tilanteeseen, jossa toinen edustaa juuri vastakohtaa minusta. Näin maailma on lopulta vain mielessä, eikä mieli maailmassa, Merja kiteyttää. Joskus ihmiset hankkivat ihannoimiensa henkilöiden ja gurujen kuvia ja jopa palvovat niitä, hän sanoo. Sanna Suutari ja Merja Elisabeth pohtivat projisointia, ja rohkaisevat hyväksymään sen osana elämäntietä. – IOK:n mukaan mieli on nähnyt unta maailmasta ja tehnyt siitä totta. Kielteisiä projektioita Hyvin usein projisoimme myös epämieluisia tai hyväksymättömiä piirteitä itsessämme. – Henkilö voi jopa projisoida kieltämänsä väkivaltaisuuden itsessään niin, että hyökkää fyysisesti tai henkisesti pakolaista kohtaan. – Yksi pitää suklaasta ja toinen mansikoista; eihän henkilö mieltymyksilleen mitään voi. Merja katsoo tämän olevan tyypillinen esimerkki projektiosta, jossa se, mikä itsessä on kielletty, on ikään kuin annettu toisten näyteltäväksi. – Voin vaikkapa vihata tiettyjä piirteitä ja ajatella, ettei niillä piirteillä ole mitään tekemistä minun kanssani, Sanna toteaa. kysyvät Sanna Suutari ja Merja Elisabeth. Jung vertasi projektiota elokuvateatteriin. Sanna ottaa esille mediassa viime aikoina olleet pakolaiskysymykset. Merja kertoi siinä esimerkin miehestä, joka oli henkisen vihkimyksensä vuoksi täysin kieltänyt vihan tunteiden olemassaolon itsessään. Alitajuinen mieli heijastaa mielikuvansa elämän valkokankaalle, jossa ne nähdään, kiteyttää Merja Elisabeth. – Valkokangas on vertaus elämästä, joka näyttää tapahtuvan katsojan ulkopuolella, hänen edessään. Kuitenkin hänen ympärillään oli hyvin vihaisia ihmisiä ja hän tunsi vetoa vihaisiin tilanteisiin, muttei itse katsonut tuntevansa vihaa. Silloin projisoin nämä itsessä piilossa olevat puolet häneen. Samalla hän sulkee vastakohtaiset puolet hänestä kokonaan pois, ainakin tietyksi ajaksi. Ikään kuin sama tarina toistuisi vain useiden ihmisten kanssa vuorollaan. – Voin esimerkiksi ihannoida jotakin toista henkilöä ja nähdä hänessä tiettyjä piirteitä. Minulle on käynyt juuri näin, hän sanoo. – Projisointi ilmenee esimerkiksi oletuksena, että pakolaiset ovat väkivaltaisia ja laiskoja. Sanna sanookin, ettei kukaan ei ole homo pahuuttaan. Myönteisiä projektioita Sanna Suutari toteaa, että projisointi ilmenee sekä toivottuna että ei-toivottuna. Voin ajatella, että hänellä on totuus, vapaus ja rauha, mutta minulla ei. 53 T oimittaja, kirjailija Merja Elisabeth ja sosionomi, kirjailija Sanna Suutari jatkavat videokeskustelujaan. Näin siksi, että mies ymmärsi vastustaneensa omia samankaltaisia taipumuksiaan. Projektiot ihmissuhteissa Merja toteaa, että projektiot ilmenevät parhaiten ihmissuhteissa ja parisuhteissa, mutta myös elämäntilanteissa. Todellisuudessa elokuva tapahtuu mielen projektorissa, henkilön takana eli alitajunnassa. Mitä olen ehkä itsessäni kieltänyt tai torjunut, koska olen vetänyt puoleeni tällaisen suhteen. Näitä kysymyksiä olen itse miettinyt. Sen mukaan koko maailma on mielen projektio. Olen joutunut katsomaan peiliin ja kysymään, miksi ihmeessä vedän puoleeni samankaltaisia ihmisiä tai käytösmalleja. Tällä kertaa naiset puhuvat projektiosta. Näin me teemme sekä myönteisille puolillemme että kielteisille ja häpeällisille puolillemme. Näistä mielipiteet jakautuvat. Ihmeiden oppikurssi menee projektiossa vieläkin pidemmälle. Sanna muistelee American Beauty -elokuvaa, jossa mies ei voi sietää homoa naapuriaan ja kohdistaa häneen valtavan määrän vihaa. Mikäli näkee parantumisen potentiaalin ja tekee oman sisäisen eheytystyön, projektori luultavasti muuttuu toiseksi, Merja sanoo. Mitä minun tulisi itsessäni parantaa ja anteeksi antaa. Yleisössä istuva henkilö katsoo edessään olevaa valkokangasta, jossa elokuva näyttää tapahtuvan ja johon katsoja samastuu. Onko koko maailma mielen projektion tulos. Merja toteaa rakastumisenkin olevan toivottu projektio, jossa henkilö siirtää valtavasti positiivisia puolia rakastamaansa henkilöön ja näkee vain niitä. Kirkon piirissä on keskusteltu myös homoseksuaalisten ihmisten avioliitto-oikeuksista. – Ihmissuhteissa projisoinnit ovat vahvoja. Monien ihmisten tyypillinen parahdus on se, että voi miten minä aina ajaudun tällaisten ihmisten kumppaneiksi. – Itselleni on käynyt näin. – Rakastumisessa rakastutaan useimmiten omaan mielikuvaan toisesta. Leimaamme helposti toisiamme tietynlaisiksi ottamatta selvää, mitä elämä kutsuu itseämme näkemään. Projektio on psykologian tuntema termi, joka viittaa projektoriin. mutta en pysty näkemään niitä itsessäni. Lisäksi voin rakastua toiseen juuri siksi, että näen myönteiset puolet hänessä,. Hän ottaa esimerkin mieluisten piirteiden projisoimisesta toiseen ihmiseen. Sveitsiläinen psykiatri C.G. – Näin elämä toimii näyttääkseen alitajuntaan kätkeytyneen kielletyn ja torjutun aineksen. Elämä näyttää torjutun aineksen Edellisessä Sielunpeili-lehden artikkelissa ja videokeskustelussa naisten aiheena oli tunteet. – Näin ollen henkilö käyttäytyy väkivaltaisesti vastustaessaan väkivaltaisuutta. – Olen joutunut katsomaan peiliin ja kysymään, miksi ihmeessä vedän puoleeni samankaltaisia ihmisiä tai käytösmalleja. – Jossain vaiheessa mies uhkaa homoseksuaalia naapuria aseella, mutta lopulta päätyykin suutelemaan häntä, Sanna selvittää
Niiden kautta tiedämme, että nyt tulisi huomata itsessä jotakin. Seuraavaksi kysyn, miksi sitten olen pois tolaltani. Tietty mysteeri elämässä säilyy aina. – Itse ajattelen syyllisyyden oleva alitajuinen voima, joka toimii projektion polttoaineena. Sen jälkeen voi luottamuksella todeta, että elämällä on jokin toinen rooli juuri minua varten. Sanna toistaa vielä projektiosta vapautumisen reseptin. Ainoastaan projisointi kieltää näkemisen, Sanna toteaa. – Henkilöllä on aina valinnan vapaus tulkita, onko toinen ysettei saa hakemaansa työpaikkaa. Kun tämän ymmärtää syvästi, erillisyyden harha häviää. Merja Elisabeth toteaa, että näin myös omat ajatukset, tulkinnat, asenteet ja uskomukset sekä oma minäkuva peilautuvat aina elämässä tavalla tai toisella. – Ensin on hyvä murskata ajatus, ettei olisi riittävä. Silloin se katoaa, ja tämä on kaunista, Sanna sanoo. Olemme tarpeeksi juuri sellaisina kuin olemme, Sanna pohtii. – Emme kohtaa alitajuista syyllisyyttämme, vaan projisoimme sen ulkopuolellemme. Hyväksy projektiot Sanna Suutarin mukaan koko projisoinnin ymmärtämisen ydin on siinä, että hyväksyy kaikki piirteet, ominaisuudet, ajatukset ja elämäntarinat, koska ne ovat jollain tavalla aina osa itseä täällä ns. Jos seuraan tätä kysymyksenasettelua, päädyn lähes aina syyllisyyteen, joka alitajunnassani lurkkii. – Se, että uskaltaa katsoa projisointia, on todella iso asia. – Projisoinnin tunnistaminen itsessä ja ympäristössä antaa monella tavalla ymmärrystä siitä, mitä todellisuudessa maailmassamme tapahtuu. Jos minulle tulee joku voimakas reaktio päälle, kerron itselleni ensin, että en reagoi tähän sen vuoksi kuin luulen. Tällä elämme pelkoa ja syyllisyyttä sekä tämän elämän tarinoita. Ihmeiden oppikurssi selittää asiaa niin, että olemme jättäneet Alkulähteen (Jumalan) ja tunnemme siitä syyllisyyttä. Vastustuksen lakatessa voit vaikkapa halata toista, Sanna ja Merja sanovat. Sitä projektio on: syyllisyydellä pallottelua, Merja toteaa. Siksi projektioiden nouseminen on minunkin mielestäni hyvä asia, jos huomaa ne hyväkseen käyttää, Merja sanoo. – Joku toinen henkilö voi esimerkiksi projisoida sinuun jotakin asiaa ja vaikkapa sen vuoksi hyökätä sinua vastaan. – Kun huomaat toisessa olevan piirteen itsessäsi, vastustus sitä kohtaan loppuu. – Samalla on syytä muistaa, että näillä rooleilla ei lopulta ole kuitenkaan mitään tekemistä sen kanssa, keitä todellisuudessa olemme. – Elämä on niin rehellinen, ettei se yritä salata sinulta mitään. Tunnista projektiosi Sanna korostaa, että projektioissa ei ole mitään väärää, ja niiden tunnistaminen on erittäin hedelmällistä. Sen jälkeen näemme sen läpi Totuuteen. Hänen mukaansa syyllisyydellä pallottelu on hallinnut maailmaa sen alusta asti. Projektion sammuminen Projisoinnin tunnistamisen kautta ymmärrämme sen, että kenelläkään ei ole mitään, mitä minussa ei olisi. Elämä on niin rehellinen, ettei se yritä salata sinulta mitään. – Hyväksymme ensin tarinamme sellaisena kuin se näennäisesti ilmenee. Koska ero Alkulähteestä on vaikuttanut tapahtuneeseen, tarvitsimme paikan, jonne paeta sitä. Koko maailma on projektio Kuten sanottu, naiset katsovat koko maailman olevan yksi suuri projektio. Vastustuksen lakatessa voit vaikkapa halata toista, Sanna selvittää. täväni vai viholliseni. Kuvittelemme, että olemme erillisiä yksilöitä ja tehneet jotakin järkyttävää, joka vaatii rangaistuksen, Sanna selvittää. Maailma on kuin suuri peilisali, täynnä projektioiden synnyttämiä mielen kuvia.. Siksi tulimme tähän maailmaan. Lopulta voi vain lempeästi todeta, että tuossa nyt yksi näyttelee homoseksuaalia, toinen laiskaa, kolmas vihaista, neljäs miestä, viides naista. Merjan mielestä syyllisyyden jäljittäminen on keskeistä projektion huomaamisessa. Hän voi käyttää tilanteen itsensä hyväksi tai vaihtoehtoisesti lähteä vaikkapa pakoon. Sannan mukaan juuri ne henkilöt, jotka aiheuttavat eniten meille reaktioita, ovat tärkeitä. Jos näet tämän, etkä ruoki projisointia lisää, se ei saa polttoainetta eikä vastavoimaa, jolloin se häviää täysin. Ainoastaan projisointi kieltää näkemisen. Emme läheskään aina voi tietää, miksi elämän käsikirjoituksemme sisältää tiettyjä asioita, kohtaamisia ja tapahtumia. 2-tasolla eli maailmassa. Jostain syystä meillä on erilaisia rooleja tässä elämässä. – Peilejä on elämässämme paljon – emmekä ilman peilejä pysty näkemään parantamisen aiheitamme. Hän voi masentua ja kokea itsensä huonoksi. Projektio tarvitsee vastareaktion jatkuakseen. Kun mieli muistaa totuuden, mieli paranee uskosta erillisyyteen ja syyllisyyteen. Elämä kaikkinensa on yksi iso peili – kuin peilisali. Tämä mantra on auttanut minua. Ihmissuhteet muuttuvat IOK:n mukaan silloin pyhäksi, kun ne käyttää anteeksiantamiseen ja syyllisyyden läpi näkemiseen. – Ihanteellisesti vain näet toisen projektion ja ymmärrät, että tällaista hän nyt käy lävitse, mutta et vastusta sitä mitenkään. Kieltäminen on raskasta, myöntäminen on vapauttavaa ja helpottavaa. – Vaikka maailma koostuisikin unista, voit käyttää niitäkin tällä matkattomalla matkalla. Koko elämä peilinä Elämä peilaa kaikkia puolia meistä. – IOK:n mukaan voimme käyttää projisoinnin hyväksi siten, ettemme lähde siihen mukaan ja muistutamme mieltämme siitä, että tämä ei ole totta. Siksi koko planeettamme on pitkälti sotatanner. Näin elämä antaa mahdollisuuden tuoda näkyväksi se, mikä on jäänyt alitajuntaan. Hieno puoli projisoinnissa on naisten mukaan juuri se, että jos uskaltaa katsoa sitä, vastustuksen aihe katoaa. Totesimme ensimmäisissä keskusteluissamme, että syyllisyys pyytää rangaistusta.Tällöin seurauksena on pelko, ja pelon seurauksena on joko hyökkäys tai puolustus. Tarjotessamme peiliä toiselle, teemme syvimmiltämme palveluksen toiselle. – IOK:n mukaan emme ole vain maailman tarinan hahmoja, vaan sen käsikirjoittajia. Se näyttää kaiken suoraan edessäsi. Ellemme hyväksy näitä rooleja, emme voi nähdä niiden läpikään, vaan jäämme niihin kiinni. Se näyttää kaiken suoraan edessäsi. Syyllisyys voi näyttäytyä pelkona, puolustamisena, hyökkäyksenä, arkuutena, jännityksenä tai häpeänä. Merja toteaa, että mieli on käsikirjoittanut maailman ihan ”hyvästä syystä”. Samalla hän korostaa, että elämässä on myös paljon arvaamatonta. Ensimmäisissä Kuori murtuu -videoissaan Merja ja Sanna puhuivat syyllisyydestä ja anteeksiannosta. Itsetuntoon elämän peili voi vaikuttaa niin, että henkilö kokee vaikkapa alemmuutta siitä, 54 – Tarjotessamme peiliä toiselle, teemme syvimmiltämme palveluksen toiselle. Oli rooli mikä tahansa, se on aina riittävä. – Tämä elämä on tiukkaa peiliin katsomista, mutta kuitenkin lempeästi ja armollisesti, Sanna Suutari toteaa. – IOK:ssa sanotaan: ”En ole koskaan pois tolaltani sen vuoksi kuin luulen”
Varhaisin tunnettu tuhkimotyylinen tarina kertoo egyptiläisestä kurtisaaniorjasta, joka on Niilissä peseytymässä. Sisarpuolet yrittävät piilottaa Tuhkimon ja sullovat liian pientä kenkää omiin jalkoihinsa. Faarao pitää tekoa merkkinä jumalilta ja päättää avioitua orjan kanssa.. Hän on jättänyt vaatteensa rannalle ja kotka nappaa kasasta kynsiinsä sandaalin, jonka se kuljettaa faaraolle. Tärkeää kuitenkin on, että Tuhkimo palaa ajoissa kotiin, sillä tietyllä kellonlyömällä taika raukeaa ja vaatteet katoavat. Esimerkiksi Grimmin versiossa linnut tuovat Tuhkimolle viestejä henkimaailmasta. Satujen sanomaa . Tuhkimo haaveilee pääsevänsä tansseihin, mutta äitipuoli tietysti kieltää. Päivät pitkät kaunis ja kiltti tyttö laittaa ruokaa ja siivoaa, eikä hänen elämäänsä kuulu mitään huvituksia. Elina Väänäsen mielestä Tuhkimo on toksisen feminiinisyyden pudotuspeli, jonka viehätys perustuu valheelliseen, myrkylliseen toivoon siitä, että joku voi tulla ja pelastaa. Juhlailtana Tuhkimolle kuitenkin ilmestyy hyvä haltija, joka antaa hänelle lumotut vaatteet ja kehottaa kiiruhtamaan juhliin. Tuhkimo tanssii prinssin kanssa koko illan ja menettää ajantajunsa. TariAlexander Zick on kuvannut Tuhkimon kyyhkysten kanssa. Prinssi kiertääkin kengän kanssa ympäri maita ja mantuja, kunnes lopulta saapuu Tuhkimon taloon. Ja tokihan se sopii! Prinssi vie Tuhkimon linnaansa, he menevät naimisiin ja elävät onnellisina elämänsä loppuun asti. Prinssi huomaa Tuhkimon ja pyytää hänetkin sovittamaan kenkää. Prinssi järjestää juhlat ja Tuhkimonkin perhe kutsutaan. 55 . Ä itipuoli ja ilkeät sisarpuolet ovat alistaneet Tuhkimon kotipiiakseen. Ainoastaan muisto kuolleesta äidistä ja haaveet yltäkylläisestä elämästä tuovat hänelle iloa. Sielunpeililehden juttusarjassa avataan tunnettujen satujen sanomaa nasta on kerrottu lukuisia versioita ympäri maailman aina ajanlaskun alusta lähtien. Tarina on vietnamilaista perua Tuhkimo on kenties maailman tunnetuin ja suosituin satu. Riisuuko Tuhkimo valepukunsa. Lopulta hän kiiruhtaa pois juhlista niin vauhdilla, että hukkaa matkalla kenkänsä. Prinssi poimii kengän mukaansa ja päättää sovittaa sitä valtakunnan jokaisen neidon jalkaan, kunnes löytää Tuhkimon
Kuningas löytää tytön ja ottaa tämän vaimokseen. Henget käskevät tyttöä säilyttämään kalan luut, sillä ne takaavat tälle onnen ja rikkauden. Tarinassa ei poistuta kodin piiristä, eikä siinä ole sankarimatkan häivettäkään. – Siinä äitipuoli kiusaa vietnamilaismiehen toista tytärtä. Siitä tunnetaan versioita muun muassa Venäjältä ja Ranskasta; jopa kotoinen satusetämme Topelius on kirjoittanut Tuhkimosta oman muunnelmansa. Haltiakummi ilmestyy takkaan Oliver Herfordin kuvituksessa 1800luvulta. Skotlantilaisen Anne Andersonin (1874–1930) kuvitusta satuun. Vaikka Tuhkimo-versioiden välillä on vivahde-eroja, pääjuoni on aina sama: kiltti ja nöyrä tyttö voittaa elämän arpajaisissa ja saa palkinnokseen prinssin ja puoli valtakuntaa. Tarinan kiehtovuus perustuu siihen, että Tuhkimolla käy suunnaton mäihä, eikä hänen tarvitse tehdä itse asian eteen muuta kuin olla nätti ja nöyrä, Väänänen summaa. Ja kas, näin sorrettu tytärpuoli nousee ryysyistä rikkauksiin! kertaa satuja historiaharrastaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja Elina Väänänen. Sen lisäksi, että tarina opettaa olemaan kiltisti, se antaa myös kuvan, että naisten elämä on omituista valtapeliä, jossa menestyy joko nöyristelemällä tai kieroilemalla ja kiusaamalla. Pian tyttö lähtee juhliin ja henget antavat hänelle kultaiset kengät. Tuhkimo pakenee tanssiaisista taian rauettua keskiyöllä. Tuhkimo on hahmona. Tuhkimo keittiötöissä Charles Robinsonin teoksessa vuodelta 1900. Vanhin kirjallinen versio taas on peräisin 800-luvun Kiinasta, mutta itse tarina on vietnamilaista perua. Äitipuoli suuttuu ja paistaa kalan ruuaksi. Juhlien jälkeen toinen kenkä lähetetään kuninkaalle lahjaksi ja kuningas ihastuu siihen niin paljon, että päättää etsiä käsiinsä kengän omistajan. Äärimmäinen kiltistiolemissatu Tuhkimon tarinaa on varioitu loputtomiin. – Tämä on lopullinen ja äärimmäinen kiltistiolemissatu, jossa ei ole oikeastaan minkäänlaista seikkailua. Tyttären oma äiti on muuttunut kalaksi kuoltuaan ja tytär pitää kalasta huolta. – Tuhkimo on toksisen feminiinisyyden pudotuspeli, jonka viehätys perustuu valheelliseen, myrkylliseen toivoon siitä, että joku voi tulla ja pelastaa, Väänänen tuhahtaa. 56 Oululainen satuja historiaharrastaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja Elina Väänänen on kehittänyt termin ”tuhkimokaaminen”, joka tarkoittaa sitä, että tekee liikaa töitä vailla odotustakaan palkkiosta. Mitä Tuhkimo oikein haluaa. Grimmin veljekset toivat sadun kaiken kansan tietoisuuteen 1800-luvulla. Ja hankalahan tuohon on vastaan väittää. – Voiko Tuhkimoa oikeasti rakastaa, kun hän tekee itsensä tiettäväksi vain välineellisen hyödyn kautta
Ehkä Tuhkimo vielä opettelee kohtaamaan sisimpänsä. On myös kovin helppoa laittautua viimeisen päälle kauniiksi ja toivoa, että ihmiset kiinnittävät huomion kimaltelevaan mekkoon, eivätkä rikkinäiseen ihmiseen sen sisällä. Se olisi täydellinen nöyryytys! Kaksimielistä kengän sovittelua Kun lumous haihtuu, lasikenkä ei kuitenkaan katoa, vaan jää prinssille. Paitsi että Tuhkimo olisi yhtäkkiä paljaana ihmisjoukon edessä, hänen jalkansa menisivät lisäksi rikki, eikä hän pääsisi pakoon. Mutta ei kai näin sabloonamainen ja ulkokultainen tarinakyhäelmä voisi kantaa tuhansia vuosia, ellei siinä olisi jotain syvällisempääkin: jotain, joka puhuttelee, liikuttaa, saa miettimään. No, ainakin jonkinlainen, vaikka se tapahtuu kauhean autettuna, mutta kuitenkin. Tuhkimokaaminen on tavallista Väänänen kertoo tunnistavansa itsessäänkin tuhkimomaisia piirteitä. Tuhkimo ei haaveile eikä harrasta, hänestä puuttuu pontevuus ja päättäväisyys. – Kysymyshän on siitä, mitä rakkaus on. Tämä on sadun silmiinpistävin epäloogisuus – ehkä sen rinnalla, että prinssi koko illan tytön kanssa tanssittuaan ei lähde etsimään tätä kasvojen vaan kengän perusteella. – Mikä on ihminen Tuhkimon sisällä. Jokaisen on hyvä kyseenalaistaa, onko oikeasti tarpeen olla aina niin kiltti. Lasikengät lisäävät nöyryytyksen uhkaa Niin, ne kengät. Mutta tämän kengän kanssa kiertelevän prinssin motiiveja ei kyllä voi ymmärtää muuta kuin niin, että hän haluaa testata kaikkia kylän neitosia, ennen kuin sitoutuu siihen, jonka jalkaan kenkä parhaiten sopii, Väänänen väläyttää tietoisen kaksimielisesti. Alistu, pynttäydy ja voita lotossa Väänänen toteaa, että modernin feministin näkökulmasta katsoen Tuhkimo on aivan hirveä satu. Ja mikä ihmeen henki se semmoinen on, joka vaivautuu tulemaan Manalasta tuomaan jollekin vain nätin mekon ja hankalat kengät. Tuhkimo keekoilee juhlissa lainahöyhenissä, mikä jo sinällään on huomionarvoinen valepuku, mutta paljastumisen riskiä lisää tanssiminen hauraissa kengissä. Jos äiti oikeasti haluaisi auttaa Tuhkimoa kasvamaan ihmisenä, kai hän olisi ilmestynyt tyttärelleen aikaisemmin. Hänestä tulee varmasti ihan hyvä ja kiltti kuningatar, vaikkei mikään suuri poliittinen vaikuttaja olisikaan. Ei ole tavatonta huomata tekevänsä muille palveluksia ihan vain siksi, että niin saa itsensä näkyviin, että saa osakseen huomiota ja kiitosta. On se sentään jotain sekin, vaikka parempi olisi, jos joku katsoisi suoraan sieluun ja näkisi siellä ihmisen, jota rakastaa. Kukaan ei missään välissä paljasta oikeita kasvojaan, vaan kaikki on falskia ja pinnallista. – Aasialaisissa versioissa kengän perusteella neidon etsiminen on loogista, kun prinssi ja tyttö eivät ole vielä tavanneet. Tanssiaiskengät on valmistettu milloin mistäkin, satumainen lasikenkä satuun päätyi vasta Charles Perraultin versiossa 1700-luvun taitteessa. Mitä tapahtuisi, jos taika raukeaa kesken tanssin. Muutenkin aasialainen jalkafetissi on ihan hyvä syy korostaa Tuhkimon kinttuja: pienet jalat ovat seksikäs statussymboli. Ja kyllähän se tietoiselta valinnalta näyttää. Olen itsekin tuhkimokannut usein, mutta opettelen välttämään näitä tilanteita. Voiko Tuhkimoa oikeasti rakastaa, kun hän tekee itsensä tiettäväksi vain välineellisen hyödyn kautta. Onko hänellä kasvun mahdollisuutta. Sen ydinsanoma on, että kotiorjuuteen pitää alistua, mutta jos pynttää tarpeeksi, voi saada miesten hyväksynnän. Uhriutuminen ja liian kiltiksi heittäytyminen on tapa, jonka monet, varsinkin tytöt, oppivat jo pieninä. – Olen kehittänyt termin tuhkimokaaminen, joka on juuri sitä, että tekee liikaa töitä vailla toivoakaan palkkiosta tai edes kiitoksesta, saati kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta. Hänestä ei tiedetä oikeastaan mitään muuta kuin että hän on kiltti ja tottelevainen. – On väitetty, että lasikenkä olisi käännösvirhe, mutta uusimmat tutkimukset puoltavat sitä, että se on ihan harkittu juttu. Hänet on orjuutettu, mutta hän ei juurikaan kapinoi asemaansa vastaan, vaan ottaa sen huokaillen osakseen. kovin ontto. Mikä on ihminen Tuhkimon sisällä ja näkeekö prinssi hänet aitona, paljaana, vailla valepukua. – On kuvaavaa, että useimmissa versioissa Tuhkimo ei edes itse halua lähteä niihin juhliin, vaan haltiatarkummina esiintyvä äidin haamu käskee hänen mennä – ja taas Tuhkimo vaan tottelee. Äidinkään motiivi ei tässä ole auttaa ja tukea tytärtään vaan pitää yllä sukunsa mainetta. Onko Tuhkimo yksilönä arvokas. Kengillä on Tuhkimo-versioissa aina ollut tärkeä rooli. Kaisa-Liisa Ikonen Tuhkimo-kuvat: Wikimedia Commons. 57 Edward Burne-Jonesin näkemys Tuhkimosta vuodelta 1863. – Tämä on muinainen tarina Idols-karsinnoista. Onko Tuhkimo yksilönä arvokas. Kai hän nyt jollain tapaa olisi pannut illan mittaan merkille, miltä hänet lumonnut neito näytti. Siitä, että aina joku voittaa lotossa ja saa hurraa-huutoja ihan vain siksi, että sattuu astumaan huoneeseen oikealla hetkellä
Olemme kaikki muka pahoja ja voimme pelastua vain Jumalan armosta.. Kuka ”maallinen” isä antaisi sen tapahtua omalle pojalleen. Lakataan uskomasta alkusyyllisyyteemme Raamatun mukaan meissä kaikissa on perisynti. Kuka voisi uskoa rakastavasta Isästä sellaista. Rakkauden Jumala ei ainakaan voisi sitä tehdä. Ja syyllistämme itseämme siitä. Siksi Jeesus ei kuollut ristillä eikä kärsinyt. Jeesus tiesi sen. . Hän on opiskellut Kurssia sekä Yhdysvalloissa että Suomessa vuodesta 1993. 58 R aamatun mukaan Jumala antoi ristiinnaulita ainoan Poikansa, jotta hän symbolisesti edustaisi kaikkia maailman ihmisiä ja siten ristinkuolemallaan pelastaisi heidät. Sillä IOK:n mukaan tämä maailma on vain harhaa. Ristiinnaulitseminen on kuitenkin kristinuskon mukaan ollut todellinen tapahtuma. Hän pelkästään osoitti, että hän ei kuollut. Pelkäämme Jumalan kostoa. Hän pelkästään osoitti, että hän ei kuollut. Sillä jos uskoisimme, että emme koskaan eronneet Jumalasta, mihin me enää egoa tarvitsisimme. IOK:ssa ego on koko syyllisyytemme takana Miksi näin on. Siksi, että se on egon ainoa keino pitää meidät hallussaan ja vallassaan. Ihmeiden oppikurssi Harjoittele Ihmeiden Oppikurssia -palstan pitäjä PIRKKO PELKONEN on Ihmeiden Oppikurssin suomentaja. IOK:n käsitys ristiinnaulitsemisesta on toinen Ihmeiden Oppikurssin mukaan Jeesus ei kuollut ristillä, eikä edes kärsinyt siellä tuskaa. Kristinuskon mukaan Jumala kuitenkin vapautti meidät tästä ”synnistä” antamalla ristiinnaulita oman Poikansa. Ja että meistä kenenkään ei tarvitse tuntea siitä syyllisyyttä. Onko Raamattu saanut meidät uskomaan valheeseen. Se on vain unta, jota syyllisinä ja pelokkaina katselemme elämämme valkokankaalla, johon sen olemme itse projisoineet. Mikään ei voi olla kauempana totuudesta! Jumala rakastaa meitä, ei Hän halua, että me pelkäämme Häntä. Miksi me kuitenkin tunnemme syyllisyyttä. Pirkko Pelkosen tavoitat: pirkko.pelkonen@hotmail.com Kotisivut ja blogi: www.pirkkopelkonen.fi Kirjamyynti: pelquin-iok.pikakirjakauppa.fi Miksi ristiinnaulitset itsesi. Sillä kuka meistä ei tuntisi syyllisyyttä siitä, mitä Raamatun Jeesus teki meidän puolestamme. Ihmeiden Oppikurssin mukaan Jeesus ei kuollut ristillä eikä kärsinyt. Näin me ristiinnaulitsemme itsemme joka päivä. Me kristityt uskomme siihen. Hän haluaa kaikin mahdollisin tavoin auttaa meitä heräämään tästä egon luomasta painajaisesta. Ego pysyy hengissä ja pitää meidät otteessaan ainoastaan sillä, että pysymme jatkuvasti Jumalaa-pelkääväisinä. Jumalan pelko on viisauden alku, sanotaan. Siksi, että erottuamme Jumalasta, mikä oli egon aikaansaama väärä uskomus, me vain vaivuimme uneen, jossa ego valheellisesti väitti meille, että olimme tehneet suuren synnin Jumalasta erotessamme. Ja koska uskomme tehneemme tällaisen kauhean synnin, me tunnemme siitä syyllisyyttä, joka väistämättä johtaa pelkoon. Siitä ”synnistä” kärsimme yhä
Hänelle aika ei merkitse mitään, sitä ei ole olemassa. Kurssi ja Jeesus eivät päästä meitä helpolla. Ja Pyhä Henki on se, joka tietää, että me luulemme olevamme maan päällä ja näemme siitä niin todentuntuista unta, että uskomme siihen täysillä. Antakaamme siis veljellemme ja veljillemme anteeksi kaikki se, mitä he ovat tai eivät ole tehneet. Mutta me voimme herätä tästä unesta. Ja silloin – Heureka! – voimme yhtenä miehenä ja naisena herätä ja nauraa: Se kaikki olikin vain pahaa unta. Miksi siis ei jo nyt. Mieti vaikkapa seuraavaa: tässä harhamaailmassa ei ole itse asiassa muita kuin sinä ja Jumala. Voimme lopettaa mielessämme tapahtuvan ego vastaan Pyhä Henki -taistelun. Tietenkin tämä vaatii vähän ajattelua ja harjoittelua, mutta sitä varten Kurssissa on harjoitus vuoden jokaiselle päivälle. Kaikkein vaikeinta itselle, sanovat monet. Voimme lopettaa mielessämme tapahtuvan ego vastaan Pyhä Henki -taistelun. Me kaikki – koko Poikakunta – olemme yksi ainoa iso ihmismassa, koska kaikki olemme yhtä. Ja jonakin päivänä me kaikki sen tajuamme. Sillä samalla hetkellä, kun ensimmäinen kollektiiviegomme ”erosi” Jumalasta, Jumala loi Pyhän Hengen. Eivät mitään! Ja samalla kun annamme anteeksi veljellemme, saamme itse anteeksi, luvataan Kurssissa. Ei täällä maanpäällisessä unessa ole kiva olla. Sillä sen Pyhä Henki tulee aina voittamaan. Miksi ristiinnaulitset itsesi. n Pirkko Pelkonen. Ei meidän tarvitse tehdä mitään sen erityisempää kuin uskoa Ihmeiden Oppikurssin ja Jeesuksen sanaan, että emme ole koskaan eronneet Jumalasta. Väärin, väärin! Kurssissa Jeesus sanoo, että koska havaitset syyllisyytesi syyn parhaiten veljessäsi, myös pelastuksesi löytyy hänestä. Jumala vain istuu Taivaassaan ja hymyilee ja odottaa, että heräämme. Heräämistä voi myös nopeuttaa Kurssin mukaan tärkein heräämiskeino on anteeksianto. Mitä heräämiseen tarvitaan. Itse asiassa se on täydellistä helvettiä , jonka itse olemme vapaaehtoisesti itsellemme valinneet. Ja sehän on ihan helppoa, sillä koska koko maailmaa ja veljiä ja meitä muita ei ole olemassa, mitä he ovat voineet meille tehdä. 59 Totuus on kuitenkin, että Jumala ei edes tiedä, että olemme Hänestä erossa, vaikka typeryydessämme näemme siitä syntisyyllisyys-pelko -unta. Sillä sen Pyhä Henki tulee aina voittamaan
60 L asten runouteen perehtyneen Imo Loivamaan toimittama ja Rudolf Koivun kuvittama Iloinen koulutie – Suomen lasten koulurunot (Minerva Kustannus Oy) on kokoelma iloisia, hauskoja ja rohkaisevia runoja pienten koululaisten ja koulunsa aloittavien arjesta. Ehkä tämä nimenomainen kirjaidea – koulurunot – liittyy omaan nostalgiakaipuuseeni. Esimerkiksi jotkut englantilaiset sarjat tuntuivat hauskalla tavalla eksoottisilta ja epätodellisilta. päivistä nykyhetkeen saakka. Sielunpeili-lehti haastatteli kirjan toimittanutta Ismo Loivamaata. Oli tässä työssä myös sellainen henkilökohtainen linkki, että olen aina tykännyt lukea koulumaailmaan sijoittuvia lastenja nuortenkirjoja. – Koulu on arkinen ja jokapäiväinen aihe, mutta oli kiva katsoa, miten sitä on lastenrunoudessa käsitelty Topeliuksen. Olen kai verrannut niitä omiin kokemuksiini. Ei tarvinnut kumarrella vanhoja nimiä pelkästään kohteliaisuuden vuoksi! Iloiselle koulutielle kutsuvat muun muassa Immi Hellén, Marjatta Kurenniemi, Kaarina Helakisa, Tittamari Marttinen, Jukka Itkonen, Pia Perkiö ja Kaija Pakkanen. Runoissa kerrotaan koulumatkasta, koulupäivästä ja lapsuuden riemuista. Millä perusteella valitsit runoilijat ja runot kirjaan. ”Reput täyteen oppia ja ilopipareita”, runossa toivotetaan. Tutut ja rakastetut runoilijat kirjoittavat muun muassa hassuista opettajista, koulua käyvistä kissoista, yhteisistä leikeistä – ja tietysti kesälomasta! Koulurunot rohkaisevat ja lämmittävät Reput täyteen oppia ja ilopipareita! Koulutie on aina innostanut runoilijoita. Miten ja miksi kiinnostuit koulutierunoista. Koulusta kertovat runot osoittautuivat kuitenkin niin eläviksi, että se helpotti kokoamistyötä. – Valitseminen on aina tukalaa siinä mielessä, että joutuu hylkäämään kivoja asioita. Runoilijat ovat tulkinneet pienen koululaisen tunteita, kun huoleton lapsuus kotipiirissä vaihtuu koulurutiinien opetteluun. Kirjan kuvituksena on käytetty Rudolf Koivun kauniita piirroksia sekä aapiskuvituksia
Pienehköönkin antologiaan oli hauska kasata esimerkkejä ihan uudesta lastenkirjallisuudesta. Ja nyt naurun kohteena on hyvin usein opettaja. – Sävy on suurimmaksi osaksi hauska: koulu on näytetty kivana ja lystikkäänä paikkana. Enää näitä ideoita ei korosteta, vaan nyt rohkaistaan ja kannustetaan – ja ihan vain pidetään hauskaa runoissa. Koulupojan kesälomasta lapsi ei peittele helpottuneisuuttaan, kun luvun laskulta ja maantiedolta pääsee kesälomalle. Koulurunojen tärkeää sisältöä on aina ollut myös lukemisen nautinnoista kertominen. Lukemaan opettelemisen ja punakantisen aapisen muistan koulussa jännittävinä asioina, ehdottomasti jo silloin kaikkein tärkeimpinä asioina. Miten koulutiestä on kerrottu suomalaisessa runoudessa. Lastenkirjailijat pystyvät ja haluavat hyödyntää näitä kokemuksia, ja luulen, että joillakin ihmisillä lapsuus kaikkinensa elää mielessä vahvempana kokemuksena kuin toisilla. Tietysti ennen korostettiin myös oppimista ja velvollisuuden tuntoa. Omapäisen Topeliuksen kantti kestää jopa vahvan huumorin ja kouluparodian. Muistan ihmetykseni aika tuskallisena kokemuksena. Luokkayhteisö ja opettaja näytetään nykyisin mahdollisimman rentoina. – Viisikymppisenä voi jo sanoa, että omasta kansakouluajasta on niin reippaasti aikaa, ettei oikein voi olla varma, mitä oikeasti muistaa ja mitä on muistavinaan. Leikkikoulussa kuusivuotiaana oli kotoisampaa ja jotenkin väljempää, helpompaa olemista. Jotkut lastenkirjailijat kertovat, että lapsuus säilyy turvaa tuottavana asiana aikuisvuosinakin. Olipa omia lapsia tai ei, olipa kiinnostunut lastenkulttuurista tai ei, koulutie sitoo meidät tavalla tai toisella loppuiäksemme lapsuuteen. – Lapsuus ja parhaat koulumuistot ovat elämisen turvaa.. Millainen oli oma koulutiesi ja erityisesti sen alkutaipale. Kouluruokailu sen sijaan oli joskus krantulle lapselle kamala kokemus. Ainakin sen huomasin, että huumorin osuus lastenrunoissa on huomattavasti lisääntynyt 2000-luvulla. Tunnelmalla on jotakin tekemistä näiden muistojen kanssa. Monen muunkin klassikon tapauksessa voi ihmetellä, miten haalistumattomia parhaat lastenrunot ovat: tunteet ja reagointitavat taitavat olla aika muuttumattomia. Tämä teema tuntuu tosi tärkeältä juuri nyt. Minun kouluaikoinani muotiin tuli joku kummallinen ”uusi matematiikka”. Topelius osoittautui taas kerran hauskaksi ja huumorintajuiseksi, vaikka koulu ja maailma ovat moneen kertaan muuttuneet. Nyt mietittynä luulen, että viihdyin paremmin leikkikoulussa kuin kansakoulun alaluokilla. Virkkuukoukulla nyhrääminen oli pelkästään epätoivoista, mutta sekin muisto yhdistää sukupolvia. 61 jat taidetaan kokea nykyisin rentoina ja turvallisina, ainakin aikuiset runoilijat haluavat asian näin nähdä. Piirtelimme alkioita ja unioneja, enkä käsittänyt yhtään mitään. Silloin tällöin mietin, millaisia runoja lapset kirjoittaisivat koulusta. Minulla lapsuusmuistot (huonot muistot toki huolellisesti sivuun pantuina) toimivat vähän samalla tapaan: lapsuus ja parhaat koulumuistot ovat elämisen turvaa. – Koulumuistot ja koulutie ovat kaikille yhteisiä. On hyvä, että sellaiset kohtuullisen mukavat nostalgiapaikat ovat vielä olemassa. Miksi koulutie kiehtoo ihmisiä. Viime vuosina äänestyspaikkani on ollut vanha kansakouluni, ja aina olisi tehnyt mieli lähteä kiertelemään ja nuuskimaan! Myöhempiin kouluihini liitän ehdottomasti enemmän nostalgiaa ja hyvää mieltä. Se varmasti kertoo, että opetta– Topelius osoittautui taas kerran hauskaksi ja huumorintajuiseksi, vaikka koulu ja maailma ovat moneen kertaan muuttuneet. Monen vuoden vahva side lastenkulttuuriin ja lasten elämään on kaikilla meillä muistoissamme, ihan riippumatta siitä, millaiseksi vastainen elämä on muodostunut
– Kirjoittaminen, toimittaminen ja kaikki muu kirjallinen työ on yhtä ja samaa: työtä, iloa ja löytämistä. Miten arvotat Iloinen koulutie -kirjan muiden kirjojesi joukossa. Koulussa kasvettiin ihmisiksi ja kunnon kansalaisiksi. 62 tenrunojen perusteella voi päätellä, että lapsista ja sivistyksestä välitettiin yhtä paljon 1900-luvun alussa kuin nyt. Tietysti joistakin töistä on tosi helpottavaa kiirehtiä pois, mutta sitä paremmin osaa olla kiitollinen tärkeiltä tuntuvista hankkeista. On onnellista, kun on itse kiinnostunut näistä asioista. Onko suomalaisessa runoudessa paljon koulurunoja, jotka eivät mahtuneet kirjaan. Tällaiset teemavalikoimat ovat toimittajalle ja lukijalle samanlaisia kokemuksia. Iloisesta koulutiestä olen kai aika iloinen itsekin. Koulu on aina ollut lastenrunoudessa suosittu aihe. Ne ärsyttävät uteliaisuutta ja herättävät ajatuksia. On kiva huomata muutoksia siinä missä pysyviäkin asioita. – Entisaikaan koulurunoissa taisi olla velvollisuuden ja kiitollisuuden piirteitä. Koulu on tärkeä paikka pienille kansalaisille edelleen. Siitä piti olla kiitollinen vanhemmille ja hyvälle opettajalle. Ja mitä lukemiseen tulee, ennen lastenrunoissa lukeminen näyttäytyi enemmän tärkeänä taitona kuin nautintona, nyt painotetaan iloa ja nautintoa. Toivon, että lastenkirjallisuus säilyisi aina punaisena lankana tekemisissäni, vaikka olen tyytyväinen, että olen saanut tehdä niin monipuolisesti kaikenlaista. Koulurunot ovat rohkaisevia ja lämpimiä. Minkälainen tehtävä oli kerätä runot kirjaan. 1950-luvulta lähtien niissä korostuu aina vain vahvemmin leikillisyys. – Ihan varmasti on lisää kouluaiheisia runoja. On hienoa, kun parhaimpina hetkinä voi ajatella, että oma tietämys ja näkemyksellisyys kasvaa. Sen huomasin, kun lehteilin tuoretta kirjaa. – Runot kertovat aikakaudesta yhtä ja toista, mutta lohdullista on se, että las. Loivamaan lapsuuden kansakoulu on Itä-Helsingissä Puotilassa, jossa hän on taas muutaman vuoden asunut. Lukemisen iloja korostaessaan runoilijat myös ottavat kantaa kirjan ja sivistyksen puolesta, niin haluan ajatella. Mitä koulurunot kertovat aikansa yhteiskunnasta. Ismo Loivamaa on 54-vuotias toimittaja ja tietokirjailija, joka on julkaissut lukuisia lastenja nuortenkirjallisuutta käsitteleviä teoksia ja antologioita sekä elämäkertoja ja kirjoja muun muassa iskelmämusiikista. Minä yritin omalla työlläni seuloa sellaisen kokonaisuuden, että lukija ikään katsomatta saa vaivihkaa käsityksen ainakin sadasta vuodesta. Ja mitä lähemmäs nykypäivää tullaan, sitä selvemmin kerrotaan luokan yhteishengestä ja vapaasta ilmapiiristä, jossa hauskaa voidaan pitää opettajankin kustannuksella. Ismo Loivamaa on perehtynyt lasten runouteen Mitä runot viestivät koulutien merkityksestä suomalaisille. Lastenruno-sarjassa häneltä on aiemmin ilmestynyt teokset: • Kas kuusen latvassa • Suomen lasten runolipas, Jos sul lysti on • Suomen lasten leikkirunot • Unen sinistä maata päin • Suomen lasten tuutulaulut ja iltarunot • Soita, soita sinikello • Suomen lasten kesärunot, Sitten leikitellään kuusen alla • Suomen lasten joulurunot • Maan korvessa kulkevi lapsosen tie • Suomen lasten enkelirunot. – On aina nautiskeleva tunne, kun voi aloittaa jotain uutta, ja varsinkin siinä vaiheessa, kun alkaa huomata, että materiaalia on riittävästi, ja on ehkä osunut tärkeän aiheen kimppuun. Nykyisin koulun merkitystä ei lastenrunoissa mitenkään alleviivata, mutta tärkeää on tietenkin se, että koulusta ylipäätään kirjoitetaan. Teksti: Jouni Suolanen Rudolf Koivun kuvat kirjasta Iloinen koulutie – Suomen lasten koulurunot Kirjan Iloinen koulutie – Suomen lasten koulurunot runoissa kerrotaan koulumatkasta, koulupäivästä ja lapsuuden riemuista. Sitten on sellaisia itsestään selviltä tuntuvia aiheita, joista ei niin paljon olekaan kirjoitettu lapsille. Ja toivottavasti myös muistoja ja elämyksiä – runojen ikuista ydintä. Tärkeät asiat eivät muutu. Minä olen kiinnostunut juuri niistä asioista, mistä olen tavalla tai toisella kirjoja tehnyt tai toimittanut: lastenja nuortenkirjallisuus, teatteri, vähän ehkä suomalainen iskelmäkin
Eli hänessä on molemmat puolet. 64 Myrskyluodon Maija -musikaali on koskettava kehitystarina Maija kasvaa vahvaksi naiseksi Janne pyytää Maijan vanhemmilta lupaa naida Maija hänen kotitalossaan Simsälanissa. Ne tunnistan tosi vahvasti myös itsessäni. Maijan osa vastaan riemuiten Laura Alajääsken mielestä Maijan rooli on tavallaan semmoinen, miten isoksi ja hienoksi suomalaisessa musiikkiteatterissa ja musikaalimaailmassa voi vain rooli tulla. hyvin paljon samanlaisesti, kuin voisin puhua itsestäni. Keväällä alettiin työstää käsikirjoitusta. Huomaan, että puhun. – Suomalainen tarina suomalaisen naisen näkökulmasta. – Tämä on niin monen asian juhlavuosi, kuten remontoidun teatteritalon ja Suomen. Roolin sisäistämistä auttoi suuresti se, että Laura on ”kasvanut mereen kiinni” Raumalla, missä hän varttui nuoreksi naiseksi, ja viettää kesiä edelleen mökillä meren rannalla. Ajatukset Maijaksi ”tulemisessa” saivat muhia talven. – Maijassa on unelmoijaa, ei nyt ihan näkyjen näkijää, mutta vähän jossain ajatuksissaan liitelevää naista, mutta toisaalta hyvin jalat maassa olevaa niin, että hommat on nyt vaan hoidettava. Alajääski vahvistaa itsekin samankaltaisuuttaan Maijan kanssa. Hän on määrätietoisesti etenevä. Ja kun pääroolissa ei olla hetkeäkään pois lavalta, se on iso kaari ja matka, jonka saa rakentaa. Rooli on minulle todella mieluinen juttu. Olen hirvittävän onnellinen siitä, että olen saanut noin ison vastuun. Musikaalin alussa omiin oloihinsa vetäytyvä, arka ja ujo Maija kasvaa esityksen kuluessa vahvaksi naiseksi. Yli vuosi sitten, kun Alajääski sai tietää tekevänsä Maijan roolin, hän luki ensin Anni Blomqvistin kirjasarjan, ja luki myöhemmin vielä toiseen kertaan. Vahvuus ja vastuunotto tulee todeksi Maijan rakkaan Janne-miehen kuoltua. Janne pöydässä keskellä. Yhtä mieltä olivat näyttelijät rooleihin valinneet ohjaaja, teatterinjohtaja ja kapellimestari. – Koko ajan harjoitusprosessin edetessä huomasi pääni alkavan alitajuisesti toimia niin, että ajattelee, mitähän Maija tässä tilanteessa tekisi tai että tämä olisi T avatessani Myrskyluodon Maija -musikaali pääosan esittäjän Laura Alajääsken Helsingin kaupunginteatterin henkilöstön tiloissa, ajattelen, että hän sopii olemukseltaan täydellisesti Maijan osaan
Jannen kuolema on myös käännekohta musikaalissa. Janne opetti Maijalle monia asioita elämästä. – Janne oli aina ollut vähän neuvomassa tai katsomassa päältä ja pitämässä huolen. Avioiduttuaan Jannen kanssa Maijalle, Alajääski kertoo. Pakko on paras muusa Maijan vahvuus ja määrätietoisuus on Alajääsken mielestä sisäsyntyistä ja hänessä itsessään jo alun pitäen, vaikka Maija onkin unelmoija. Varhaisin niistä oli ero teiniihastuksesta. Siksi kaikki, missä on löydettävissä iloa ja valoa, pitää kaivaa ja poimia näytelmän kohtauksiin tosi tarkkaan ja kirkkaasti, Alajääski toteaa. Maija lähtee hänen kanssaan ulkomeren karulle Myrskyluodolle, missä elinolot ovat kovat. Onnellinen ajatus Jannesta auttoi myös jaksamaan, Laura kertoo. Jannen kuolema kasvatti vastuuta Maijan menetykset olivat kovia. Maija menetti sekä miehensä että poikansa, molemmat hukkuivat mereen. Myös rakkaus Jannea, lapsia ja perhettä kohtaan auttoi. Maijan poika ja aviomies hukkuivat. Iloisista kohtauksista kaikki irti Lapset kasvoivat, ja heistä alkoi olla apua Maijalle. Maija halusi jäädä kotiutumalleen saarelle lastensa kanssa, vaikka menetti aviomiehensä tuen ja turvan. varmaan Maijan mieleen. Maija kuitenkin osoitti, että menetyksistä pääsee yli. – Maijan elämässä ja näytelmässä on paljon traagisia tapahtumia. Jannen roolissa Aaro Wichmann. Maija oli kova tekemään töitä, ja pyöritti itsekseenkin perhettä, kun Janne kävi matkoilla. Vahvuus kasvaa pikku hiljaa, kun luottamus omaan pärjäämiseen kasvaa, ja kun hän oppii koko ajan lisää. Hän voi nähdä Maijassa universaalia naisen voimaa ja sitkeyttä: Maija pääsee yli vaikeuksistaan, oppii luottamaan itseensä ja pärjäämiseensä, ja seisomaan täysin omilla jaloillaan. Moni nainen ei olisi jäänyt. 65 Maija rakastui Janneen syvästi vuosien kuluessa. Luonnon ankaruus tuo elämään saarella omat haasteensa. Ensin tuli hirvittävä suru, mutta sen jälkeen Maijan oli otettava kaikki Jannen ennen tekemät työtkin haltuun, ja koko perheen elanto. Maijan ja perheen onnellisuus lisääntyi, minkä katsojakin huomaa. Janne oli myös lempeästi opastava, ja opetti sen elämäntavan myös. Mitkä ovat hänen selviytymisensä avaimia. Janne oli paljon poissa hankkiessaan ruokaa ja elantoa perheelle. – Jäätyykö meri vai ei, ja pääseekö sen yli vai ei, tuleeko lunta ja paleltuvatko kasvit, saadaanko elämistä lihaa, maitoa ja juustoa luonto on kuulunut niin paljon enemmän ja erottamattomammin elämään siihen aikaan, Laura Alajääski pohtii. Maijan oli pakko selviytyä siellä, kun ei ollut muuta mahdollisuutta. Maija ja vanhin poika August hankkivat perheen elannoksi kaljaasin. Iloisimpia ja hauskimpia näytellä on Lauran mielestä kohtaus, missä hän tutustuu Janneen, ja vaihtaa alkurakkauden huumassa ensimmäiset suudelmat hänen kanssaan. – Pakko on paras muusa. Talokin paloi jouluna. Maija joutui hoitamaan talon asioita yhä itsenäisemmin. Iloisiakin kohtauksia musikaalista löytyy. Oma pää keskustelee roolihenkilön mieltymysten ja ajatusten kanssa, rakentaa kuvaa henkilöstä
Se on musikaalissa varmaan kaikkein valoisinta, sekä myös kaikki kohtaukset, missä lapset ovat läsnä, Laura pohtii. Näyttelijä aistii yleisön reaktiot Musikaalisesti lahjakas, saksofonia ja huilua soittava Laura laulaa musikaalissa heleästi, kauniisti ja kaihoisasti. – Muutamissa kohtauksissa puhe sijoittuu niin tarkasti musiikkiin, että siitä syntyy omanlaatuisensa kertomus. Se haluaa olla omissa mietteissään. Ne kuuluvat nykyohjaajan palettiin, ja usein myös puhenäytelmissä käytetään jonkinlaista äänimaailmaa. Teoksessa on vain yksi laulu, jossa on Lasse Mårtensonin alkuperäiset sanat. Musikaalia varten Rentola kävi läpi koko Mårtensonin tuotannon. Noita elementtejä kapellimestari Eeva Kontu on sovittanut ison orkesterinsa eri soitinryhmille. Halusin rakentaa sen niin, että Maija ei kuole, vaan jatkaa elämäänsä, Alajääski vahvistaa. Viimeksi yleisö jäi kuitenkin olemaan ihan hiljaa. – Se on se, mikä kantaa läpi näytelmän, kun he niin vahvasti tuntevat ja rakastuvat toisiinsa. Musiikki palvelee itsekin saksofonia harrastajayhtyeissä soittavan Kari Rentolan mukaan teoksessa erilaisia tehtäviä. Teoksessa on paljon teemoja, jotka huipentuvat laulunumeroon, mutta jotka esitellään puhekohtauksissa. Näytelmän ajankohtana 1800-lu. Myrskyluodon Maija onkin täysin erilainen, kun esimerkiksi Laura Alajääsken viime talven Fionan päärooli musikaalissa Shrek, missä yleisöltä tuli palautetta koko musikaalin ajan. Maija tarttuu ruoriin, eikä heidän käsiinsä. Hän jatkaa elämäänsä, mutta jättää Myrskyluodon ja palaa Simsälanin kylään, kun lapset lähtevät omille teilleen. Maailmankuva ei ole rationaalinen, vaan siinä on paljon vaistonvaraisuutta. Sitten katkaisin lopulta hiljaisuuden lähtemällä seuraavaan repliikkiin. Vain joidenkin laulunumeroiden jälkeen yleisö puhkeaa hillittyihin aplodeihin. Myrskyluodon Maijan tunnussävelmä on TVsarjankin myötä tuttu useimmille suomalaisille. Musiikkidramaturgiassa eri musiikkiteemoja käytetään eri vaiheissa. Aistin kun joku niiskautti, mutta kukaan, minä tai yleisö ei halunnut rikkoa sitä hetkeä. Nämä kulkevat läpi esityksen ja tulevat esille lauluissa ja suurissa kuoroissa. Yleisö katsoo näytelmää hiiren hiljaa. – Ympäristössä, missä luonto määrää ja vaikuttaa huomattavasti, ihmisillä tulee erilainen suhde todellisuuteen niin, että he tulkitsevat luonnonvoimat jonkun muun yliluonnollisen, kuten menninkäisten tai maahisten aiheuttamiksi. Luonnonvoimat läsnä elämässä Ohjaaja Kari Rentola haluaa Myrskyluodon Maija -musikaalilla muistuttaa suomalaisten mieliin, ettei ole pitkä aika siitä, kun ihmisten elämä oli kovaa ja luonnosta riippuvainen, mutta siitä huolimatta ihmiset olivat onnellisia. Siinä on vähän itsenäisiä musiikkinumeroita, ja usein ne siirretään suoraan draamalliseen kerrontaan. – Jos Lasse Mårtenson olisi ollut mukana loppuun saakka, prosessi olisi varmasti ollut erityyppinen sen suhteen, mitä lauluja valitaan ja miten musiikkia käytetään. Näytelmän lopussa kaljaasin kannella ovat myös hänen kuolleet miehensä ja poikansa. Siksi Maijakin näki unia ja näkyjä, Rentola valottaa. Suuret laulut ja kuorolaulut tulevat näytelmän käännekohdissa. Vielä ei ole Maijan aika kuolla. Laulu on Rentolan mukaan mukana kunnianosoituksena Lasselle. Kasper oli tässä hyvänä apuna, koska hänellä on hyvä kuva isänsä tuotannosta. Mollivoittoinen, kaihoisa ja surumielinen sävelmä on edustava esimerkki Mårtensonin koko tuotannosta, missä on melankoliaa, kaihoa ja juurevuutta, hentoutta ja haurautta, mutta samalla myös voimaa ja hauskuuttakin. Teos on läpisävelletty eli musiikki eri muodoissaan soi lähes koko ajan. – Se oli ihanaa, kun ohjaaja Kari Rentola antoi minulle vastuuta koko produktion aikana, luotti vaistoihini ja tekemiseeni, ja antoi itseni päättää musikaalin lopun. Näitä kaikkia erilaisia musiikkeja pitää ohjata eri lailla, Rentola toteaa. Musiikki luo perusrytmin Musiikilla on Myrskyluodon Maijassa olennaisen tärkeä osa. Ohjaaja Kari Rentola oli poikkeuksellisesti mukana alusta saakka, kun Myrskyluodon Maijan musiikkia alettiin hahmottaa yhdessä säveltäjä Lasse Mårtensonin kanssa jo kolmisen vuotta ennen esityksen valmistumista. – Myrskyluodon Maijassa päivästä riippuen teemakappaleen jälkeen ihmiset lähtevät välillä heti taputtamaan. Tuollaisissa tilanteissa näyttelijä ehtii aistia yleisön kanssa olemisen, Laura muistelee herkkää kohtausta. Musiikin ja äänimaailman ero on Rentolan mukaan veteen piirretty viiva. Kun alussa ehdimme käydä keskusteluja, niin sovimme, että kaikki Lassen musiikki on käytettävissä, Rentola kertoo. Maija laulaa niitä yksin tai duettona Jannen kanssa. Samalla mietittiin, mihin eri kohtiin musiikkia tarvitaan. Sillä on oma merkityksensä silloin, kun puhutaan, ja musiikki soi taustalla. Tietyt laulut perustuvat sanoihin ja musikaalin draamalliseen tilanteeseen. Lassen kuoltua kesken hankkeen, hänen muusikko-poikansa Kasper jatkoi musiikkidramaturgian suunnittelua. 66 Musiikki rytmittää Myrskyluodon Maijaa . Musiikki luo teoksen perusrytmin. Muiden laulujen sanat ovat Maija Vilkkumaan käsialaa ja tehty tätä kantaesitystä varten. Musiikki luo näytelmän perustunnelman, ja kertoo jo itsessään paljon asioita sekä määrittää kohtausten kestoa ja luo erilaisia asioita
– Ohjaajan kannalta on hienoa, jos esitys saadaan ajoissa valmiiksi, jotta hän ehtii nähdä, miten se toimii näyttämöllä. Maija eli ympäristössä, missä luonto ja luonnonvoimat olivat koko ajan läsnä. Näyttelijät alkoivat ottaa myös huomioon yleisön reagointia. Nyt siihen ei ehtinyt saada juuri etäisyyttä. – Musikaaliin ei voi ottaa mukaan kovin paljon draamallista kerrottavaa, koska jos esimerkiksi ihmisiä on paljon, heihin ei ehdi tutustua. Sosialismi ja rationaalis-tieteellinen ajattelu oli vasta tulossa. Koko perhe koolla Myrskyluodon kodissa onnellisena juuri ennen kuin talo palaa. – Päätimme tarinan valoisiin hetkiin, kun Maija muuttaa takaisin kylään, näkee Jannen ja lapsensa kaljaasin kannella, kaljaasi ja lapset lähtevät maailmalle. Sarkola nimesi Rentolan ohjaajaksi ja samalla projektin vetäjäksi. Mukaan Maijan avainkokemuksia Musikaalin juoni etenee vauhdilla kronologisesti kohtauksesta toiseen, mikä vaatii katsojalta intensiivistä esityksen seuraamista. Kokemukset kasvattivat hänestä henkisesti vahvan ihmisen, mitä ei olisi nuoresta Maijasta kuvitellut, Rentola vahvistaa. Toisaalta Maijan vanhemmat rakensivat hänelle kovan kohtalon naittaessaan hänet Jannelle, ja lähettäessään Myrskyluotoon. – Ohjaaja luo kokonaisuutta ja vastaa erityisesti näyttelijöiden ohjauksesta. Janne oli Maijaa elävämpi ja optimistisempi. – Puhuimme Lauran kanssa näytelmää harjoiteltaessa siitä, että alussa Maija olisi poikkeuksellisen arka tyttö, vetäytyvä, ujo ja arka, omissa oloissaan kuten tämän päivän koulukiusattu. Näytelmän perussisältö on tosin tuttu monelle katsojalle. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Helsingin kaupunginteatteri vun loppupuolella myös kirkon vaikutus oli suuri ihmisten ajatteluun ja arkipäivään. Kun esitys on tehty kolmesta eri Anni Blomqvistin kirjasta, tärkeäksi tuli valinta siitä, mitä otetaan mukaan ja mitä jätetään pois. Vedin myös esityksen musiikkidramaturgian tekemistä, Rentola kertoo. Hän laulaa esimerkiksi duetossa Jannen kanssa ”opin sinulta kaiken”. – Maija pystyy rakkautensa myötä kestämään vastoinkäymiset. Olemme tässä musikaalissa kohtuullisen lähellä sitä, mikä on mahdollista ja mitä voi kertoa. Mitään olennaista ei jäänyt pois, Rentola toteaa. Hänen apunaan toteuttamassa musikaalin dramaturgiaa ja Seppo Parkkisen käsikirjoitusta oli iso tiimi, kuten kapellimestari Eeva Kontu, lavastaja Katariina Kirjavainen, koreografi, ohjaajan assistentti, lasten laulujen harjoittaja sekä monia muita. Tuotantoaikataulu oli tiukka, ja näyttämöharjoituksia poikkeuksellisen vähän tekniikaltaan täysin uusitulla näyttämöllä, joka valmistui remontoidussa talossa vasta vähän ennen ensi-iltaa. osoittaa, että maaginen maailma näyttäytyy siinä niin, miten ihmiset ovat silloin kokeneet. 67 Kalassa ja asioilla käytiin pienellä puupaatilla. Kun esitys saatiin valmiiksi, olikin jo ensi-ilta. – Kansanusko ja uskonto sekaantuivat, ja tarinat elivät ihmisten päissä. Musikaaliin pyrittiin valitsemaan asioita, jotka olivat Maijan kehityksessä avainkokemuksia siihen, että hänestä kehkeytyi viisikymmenvuotiaana melko seesteinen ja vahva nainen. Pappi oli tärkeä henkilö pienissä maalaisyhteisöissä. Ohjaajalla haastava työ Kari Rentola oli Helsingin kaupunginteatterin apulaisjohtajana teatterinjohtaja Asko Sarkolan päättäessä Myrskyluodon Maija –musikaalin tekemisestä. Rentola myöntää, että työ oli varsin vaikea. Janne puolestaan oppii jotain muuta Maijalta, Rentola toteaa. Häneltä Maija oppii elämän myönteisyyden ja aktiivisuuden. En halunnut poistaa musikaalista näitä aikakauden ominaisuuksia, vaan. Esiintyjien roolitulkinnat syvenivät esitysten myötä, ja jokainen kohtaus alkoi löytää sisällön
Esimerkiksi yläkerran viisi metriä korkea aulatila tuntui viisaimmalta kunnostusmaalata valkoiseksi kuin alkaa leikitellä spektrin kirjolla. Jotenkin tuntui menevän sormi suuhun: tilaa oli yhtäkkiä tarjolla kymmeniä neliöitä aiempaa enemmän, eikä kokonaisuus tuntunut aivan hahmottuvan sen enempää minulle kuin puolisollenikaan. Talossa oli alusta saakka levollinen ja hyvä tunnelma, mutta koska kyseessä oli kuolinpesä, polttelin tavallista enemmän suitsukkeita ja kiersin rummun kanssa huoneita raivatakseni vanhat energiat uusien tieltä. Kaikki talon pinnat olivat alkuperäisessä kunnossa; ehjiä ja aivan siistejä, mutta auttamattoman vanhanaikaisia ja tunkkaisia. Elokuussa 2017 syliimme tipahti tarjous, jota ei voinut ohittaa. Vaikka perheemme sisustustyyli on varsin värikäs ja hulluttelevakin, päätimme pitäytyä nyt hillityssä värimaailmassa. Konsultti kylään jo alkuvaiheessa Sitten välähti: minä soitan Kirsille! Olin aikaisemmin kirjoittanut fengshui-konsultti, Fengshui Sampo ry:n perustajajäsen Kirsi Niemelästä parikin juttua Sielunpeiliin. Päätös syntyi nopeasti: me ostetaan tämä! Ja niin me sitten ostettiin. Toimittaja KaisaLiisa Ikonen kertoo juttusarjassa, miten fengshui-konsultti Kirsi Niemelä auttaa häntä ja miestään heidän uuden kotinsa remontoimisessa ja sisustamisessa. Perinteinen kompassi varmistaa mittaustuloksen. Voi sitä pölyn ja hämähäkinseittien määrää! Vähitellen yhden huoneen lattialle kertyi kasa maalipurkkeja ja teloja, laminaattipakkauksia, tapettirullia, sahoja, poria ja ruuvinvääntimiä. Vain 300 metrin päässä vanhasta kodistamme tuli myyntiin vuonna 1987 rakennettu tilava ja viihtyisä puutalo pienellä rinnetontilla varsin kohtuulliseen hintaan. 68 Juttusarja osa 1/3: Kaikki alkaa pohjapiirroksesta Fengshuijataan koko talo! Fengshui-kompassilla määritetään tarkasti tontin ja talon ilmansuunnat. Kokonaisuus ei alkanut hahmottua Heti kun saimme avaimet käteen, kannoimme sängyt sisään. Jonnekin mieleni peru. Mutta, mutta... O limme pitkään haaveilleet omakotitalosta, mutta toivomaltamme lapsiystävälliseltä alueelta Jyväskylän keskustan tuntumasta ei millään tahtonut löytyä sopivaa torppaa. Aloitimme muuttoja remonttiurakan siivoamalla
Kaikki sellaisia arvoja, joita fengshuin avulla voidaan tavoitella kun tehdään oikeita väri-, muotoja materiaalivalintoja sisustuksessa. koille oli jäänyt hänen taannoinen lausahduksensa: – On todella viisasta, jos kutsuu fengshui-konsultin vierailulle jo ennen muuttoa. Jos talosta puuttuu nurkkia tai se on vaikkapa L-kirjaimen muotoinen, baguan tasapainoon saattaminen on haastavampaa, Kirsi tarkensi. – Fengshui-oppien mukaan talon takana pitäisi olla vakaa tuki, kuten mäki tai rinne kun taas etupihalta tulisi aueta avarampi näkymä. – Fengshuin kannalta ihanteellisin pohjapiirros on neliön tai suorakaiteen muotoinen. Punainen matto, keltaiset sohvatyynyt ja sammalenvihreät kalusteet sopivat tilaan. Hyvä tuki ja hankala tie Kirsi silmäili taloa ensin ulkoapäin. Sektoreiden elementtejä ovat punainen tuli ja keltainen maa. Mutta ei hätää, asia saadaan kyllä ratkaistua! Kirsi kertoili ensivaikutelmistaan. Hän mittaili katseellaan maaston muotoja, ohi kulkevia teitä ja lähitalojen nurkkia. Olimme jo ehtineet pistää hulinaksi. Muutoin olimme vielä suunnitteluasteella kutakuinkin kaiken suhteen. Kirsi saapui remonttikaaoksen keskelle viikko yhteydenottoni jälkeen. Tällä talolla on aivan mahtava tuki takanaan! Takapihan kallioseinä ja sen takana kohoava rinne ovat suorastaan oppikirjaesimerkkejä siitä, kuinka pienelläkin tontilla voi olla hyvä tuki. 69 Yläkerran oleskelualue sijoittuu baguan lounasja eteläsektorille, joita leimaamat ihmissuhteet ja maine: perhekuvat sopivat tälle seinälle siis hyvin. Ehkä tärkein fengshuin lähtökohta on, että onnea tuottavalla chi-energialla on vapaa pääsy taloon ja edellä mainitut seikat voivat estää tai helpottaa chin virtausta. Puuttuvat nurkat tasapainoon Ulkotilojen katsastuksen jälkeen kiersimme talon läpi huone huoneelta. Sitten istahdimme keskustelemaan siitä, millaisia toiveita ja tavoitteita meillä on talomme ja elämämme suhteen: millainen käyttötarkoitus milläkin huoneella tulee olemaan ja millaisia asioita elämäämme erityisesti kaipaisimme. Luonnollisesti chi liikkuu pyörteillen ja viipyillen. ”Luovuutta, inspiraatiota, rauhaa ja viihtyisyyttä”, minä listasin. Kaikkein viisainta olisi toki jutella konsultin kanssa jo silloin, kun suunnittelee talon rakentamista tai ostamista. Kirsi teki etukäteen saamaansa pohjapiirrokseen muutoksia ja täsmennyksiä. Fengshuin mukaan hyvin hoidetut lemmikit tuovat hyvää fengshuita, sillä liikkuessaan ympäri taloa ne pitävät energian liikettä yllä. Yläkerran aulan massiivinen punatiilitakka oli saanut valkoisen kalkkimaalin pintaansa ja kolmasosa keittiöön ahdetuista kaapeista oli otettu alas. ”Vakautta, vaurautta, hyvinvointia, rauhaa, lepoa”, puolisoni jatkoi. – Mutta tuo talolle johtava tie on vähän ongelmallinen: se tulee suoraan ulko-ovellenne, mikä kiihdyttää chin kulkua liian nopeaksi. Erityisen huolella hän tutki parvekkeiden valokatteita, sillä niiden sijainti vaikuttaa pohjapiirroksesta tehtävään baguan, kahdeksan trigrammin muodostamaan kaavioon, joka edustaa kiinalaisen kosmologian mukaan maailmankaikkeuden järjestystä. – Fengshuin kannalta ihanteellisin pohjapiirros on neliön tai suorakaiteen muotoinen.. Fengshui-konsultti Kirsi Niemelä sai heti ystävän perheemme Orvokki-kissasta
Valkoinen edustaa metallia ja sopii siksikin takkaan hyvin. Puuttuva nurkka talon pohjois-luode -kulmassa aiheuttaa vähän päänvaivaa. 70 Punatiilinen takka raikastui ja keveni saatuaan pintaansa valkoisen maalin. Pienen budjetin pintaremontissa kaappeja poistettiin ja korvattiin avohyllyillä, joita fengshui ei varsinaisesti suosi, mutta jotka tuntuvat tilaan käytännöllisiltä ja raikkailta. Kaakelit päivitettiin sisustustarroilla ja kuluneet vetimet vaihdettiin nahkaisiin.. Takka sijoittuu talomme baguassa luovuus-sektorille, joka on lännessä ja johon liittyy metalli. Raskaat keittiökaapistot tukkivat aikaisemmin koko tilan. Talon takana on jykevä luonnonkivimuuri, joka antaa talolle hyvää tukea. Uraa ja auttavia ystäviä edustava nurkkaus saa pian lintulaudan, joka paikkaa energiavajeen
Fengshuin peruskäsite on qi-elämänenergia, jonka vapaata virtaamista fengshuissa pyritään monin eri tavoin parantamaan. Baguan vahvuudet ja haasteet Parin viikon päästä Kirsi soitti ja kertoi laatineensa pohjapiirroksesta baguan ja saaneensa astrologiset tulkinnat valmiiksi. – Voisit ripustaa tähän etuovelta näkyvään pylvääseen tuulikellon, joka helpottaisi pylvään estämää chin virtausta. Tapasimme jälleen ja kävimme – Fengshui-oppien mukaan talon takana pitäisi olla vakaa tuki, kun taas etupihalta tulisi aueta avarampi näkymä.. Onnellisuus, erilaiset rikkaudet ja syvä luonnon kunnioitus kuuluvat kaikille! Katso lisää: www.fengshuisampo.fi ja www.kirsiniemela.fi Pyöreät ja soikeat ruokailukalusteet ovat fengshuin kannalta parhaita, sillä pyöreän pöydän ääressä kaikki ovat tasa-arvoisia eikä leikkaavaa, negatiivista sha chi -energiaa synny. Talollemme johtava tie on fengshuin kannalta hankala, sillä se pakottaa chi-energian rynnistämään suoraan ulkoovelle. Ennen lähtöään Kirsi antoi vielä käytännön vinkin sisäänkäynnin ongelmien ensiavuksi. Ulkooven päälle kannattaisi ehkä myös ripustaa bagua-peili, joka heijastaisi ajotiestä suuntautuvan ”myrkkynuolen” poispäin. Muita keskeisiä periaatteita fengshuissa ovat esimerkiksi ilmansuuntien vaikutukset, viisi elementtiä, jinin ja jangin tasapaino sekä numeroiden ja mittojen merkitykset. . Hän mittasi talon sijainnin tarkasti ja merkitsi sen muistiin. Tuoreet hedelmät pöydässä kutsuvat vaurautta. Fengshui Sampo: Fengshui Sampo -yhdistyksen tavoitteena on tuoda tunnetuksi fengshui-tietoa ja yhdistää siihen suomalaista luontoviisautta. Tarinassa seppä Ilmarinen oli ottanut tehtäväkseen takoa tämän mahdottomalta tuntuvan laitteen. Fengshuin avulla voidaan luoda onnellisuutta ja selkeyttä tukeva koti. Ja hän sai kun saikin sen tehtyä: suomalaisessa sisussa on voimaa! Sampo symboloi suomalaisuuden juurevaa, ainutlaatuista luontoyhteyttä. Luonnon ja luontoyhteyden vaikutusta ihmiseen on tutkittu paljon ja se on todettu terveyttä ylläpitäväksi, jopa parantavaksi tekijäksi. Myös iso matto oven eteen ja vaikkapa kaunis kranssi voisivat korjata tilannetta. Sampo: Kalevalassa Sampo kuvataan onnea ja rikkauksia jauhavana ihmekoneena. . Ulko-ovi ja sisäänkäynti kuntoon Lopuksi Kirsi kaivoi esiin kiinalaisen fengshui-kompassin ja etsi talon takaseinästä keskikohdan, niin sanotun talon selkärangan. Tilannetta tullaan korjaamaan bagua-peileillä. Ammattitaitoinen fengshui-konsultti ottaa huomioon sisustuksen viihtyvyyden lisäksi muun muassa kodin ilmansuunnat, maastonmuodot, rakennukset, asukkaat sekä niiden keskinäisen vuorovaikutuksen. Baguan metallialueelle sopii valkoinen ruokailuryhmä. Fengshui: Fengshui on tuhansia vuosia vanha kiinalainen ympäristöoppi, jota käytetään kotien ja puutarhojen sisustamiseen. Pylvään eteen ripustettu tuulikello hajottaa leikkaavaa sha chi -energiaa. Fengshuin päämääränä on luoda rakennettu ympäristö, joka edistää ihmisen hyvinvointia. 71 Fengshui Sampo takoo fengshuin suomalaisille sopivaksi . Sitten hän pyysi minua toimittamaan hänelle kaikkien perheenjäseniemme syntymäajat ja -paikat, jotta hän voisi laatia meille kiinalaiset astrologiset tulkinnat ja tarkistaa niistä, millaiset elementit tukevat kunkin asukkaan hyvinvointia
läpi talon vahvuuksia ja haasteita. Myös tontin rajaamiseen kannattaisi kiinnittää huomiota, jotta teidän energianne ei valuisi ohikulkevien teiden myötä alamäkeen. Ulko-oven ikkuna on peitetty kalvolla: ikkunaton ulko-ovi olisi fengshuin mukaan paras ratkaisu. Sinne valitsemani maisematapetti tukee mahtavasti horoskoopin itse-elementtiäni maata. Pohjapiirrokseen Kirsi merkitsi muutaman kohdan, joissa voimme käyttää niin sanottuja fengshui-tehosteita, joista tavallisimpia ovat tuulikellot ja kristallit. Kylpyhuoneen, kodinhoitohuoneen ja saunan ilme raikastui, kun 30 vuotta vanhat kaakelit maalattiin. Kirsi oli myös tutkinut tontilla vaikuttavia maasäteilylinjoja, joita löytyi kaksi. Lapsemme taas on tasapainoinen sekoitus maata ja puuta, ja valmis sopeutumaan erilaisiin materiaalija väriratkaisuihin. Kirsi ohjeisti häntä välttämään tilassaan murrettuja värejä. Peseytymistilat sijoittuvat talossa pohjoiseen, jonka elementti on vesi. Kaikkein viisainta olisi jutella konsultin kanssa jo silloin, kun suunnittelee talon rakentamista tai ostamista.. Suurimmat haasteet taas liittyvät talon edessä oleviin pylväisiin ja hieman sekavaan sisääntuloon. Punainen matto ja punasävyiset tapetit sopivat hyvin etelään, tulen alueelle sijoittuvaan eteiseen. Niiden sijoittelu ei ole samantekevää; huolimattomasti sijoitettu tehoste voi kääntyä itseään vastaan ja huonontaa kodin fengshuita. Tunkkainen ja epäkäytännöllinen eteinen raikastui, kun vanha kaapinrotisko purettiin ja tilalle asennettiin kevyt hattuhylly. Talon keskikohta olisi hyvä pitää tyhjänä tavarasta ja selkeänä. – Olet vahva maa, joten vältä kiviä ja muita maahan liittyviä asioita oman tilasi sisustuksessa. Valkoinen kaappi muodostaa kulman ulko-oveen ja tarvitsee siksi fengshui-tehosteen. Muun muassa peilien, sänkyjen ja teräväkulmaisten huonekalujen sijoittelu on fengshuin kannalta niin haastavaa, että tavan tallaaja ei pulmia yksin ehkä osaa ratkaista. Ratkaisut tukevat itse-elementtiä Pohjapiirrosbaguaa tutkiessa oli kiva huomata, kuinka pintaremonttija sisustusratkaisut olivat intuitiivisesti kulkeneet ”oikeaan” suuntaan. Edellisen asukkaan jäännösenergioita Kirsi ei ollut talosta löytänyt. Molempia löytyi kosolti. Juttusarja jatkuu myöhemmin Seuraavan kerran tapaamme Kirsin kanssa sitten, kun pintaremontti on edennyt viimeistelyvaiheeseen ja on aika pohtia tarkemmin niin isoja kuin pieniäkin sisustusratkaisuja. Hauskasti puolisoni on itseelementiltään puu ja saa voimaa juuri maasta. Ikkunaton sauna on tarkoitus vahata mustaksi. Hän oli neutraloinut niiden vaikutukset; etenkin makuuhuoneemme läpi kulkeva linja olisi ajan kanssa voinut osoittautua vahingolliseksi. Sen sijaan puu antaa sinulle voimaa ja ideoita, Kirsi opasti. Baguan kaikki kahdeksan sektoria tuntuivat rakentuvan mukavasti ja luonnollisesti. Esimerkiksi tuleva työhuoneeni sijoittui baguan mukaan ihanteelliselle luovuuden alueelle. – Pohjapiirroksen parhaita puolia on se, että baguan keskikohta sijaitsee kummassakin kerroksessa keskellä aulaa. Talomme fengshuijauksen pariin päästään siis palaamaan Sielunpeili-lehdessä talven aikana! Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen – On todella viisasta, jos kutsuu fengshuikonsultin vierailulle jo ennen muuttoa. 72 Fengshui-konsultti Kirsi Niemelän laatimat bagua-pohjapiirrokset auttavat talon sisustamisessa. Tuulikellon uskotaan hajottavan huonoa energiaa ja kristallien vahvistavan hyvää energiaa
Kuva: Rikhard Tiula. Minuus . Kanaset karnevaalivaatteissa 73. . Ruusunen kertoo ystävättärilleen päivän hyvät uutiset
Hänen mieleensä palasi vuosikymmeniksi unohduksiin jäänyt pikkutytön muistikuva ensikosketuksesta saveen omakotitalon savisella rakennustyömaalla. Lasikatto puhkeaa harvoin Ikävalko on tehnyt keraamisista naishahmoistaan ylväitä ja upeita Kanasia, jotka on puettu karnevaalivaatteisiin. Eri tekniikoita käyttämällä syntyy aina uutta. Yhdessä muiden kanssa Ikävalkon kanssa samassa ateljeessa työskentelee naistaiteilijoita Espanjasta, Mallorcalta ja Saksasta. 74 Viulisti soittaa ja naiset juhlivat. Sitten työ poltetaan ensimmäisen kerran. Vain oma mielikuvitus on rajana, kertoo Ikävalko. Ensipolton jälkeen työn pinta maalataan, ja se poltetaan toisen kerran. Sitten syntyi naispatsaita ja muitakin naisfiguureita. Mutta keskenämme emme kilpaile, vaan jokainen tekee töitä omalla tavallaan ja omista lähtökohdistaan. Kuva: Rikhard Tiula. Esimerkiksi työelämässä harva nainen yltää huipulle. Haluan niillä myös tuoda iloa ja valoa tähän maailmaan, jossa positiiviset uutiset ovat todella harvassa. Keramiikan työstäminen on vaiheittaista työtä. – Ryhdyin etsimään kotisaareltani paikkaa, jossa voisin toteuttaa haaveeni saven työstämisestä ja keramiikan tekemisestä. – Keramiikka on valtavan monipuolinen laji. – Kun muistat kulkea avoimin silmin, löydät positiivisia mausteita elämääsi.. Ne muistattavat humoristisesti siitä ikävästä tosiasiasta, että yhä tänäkin päivänä naiset saavat usein kanamaisen leiman ja naisia ja naisten osaamista vähätellään. Muistutukseksi meille kaikille. Keraamikko Riitta Ikävalkon ylväät Kanaset katsovat maailmaa suurin, avoimin silmin. Jäätyään kymmenen vuotta sitten eläkkeelle, Ikävalko muutti miehensä kanssa Mallorcalle, missä hän usein törmäsi ihastuttaviin keramiikkatöihin. Siitä oli hauska muovailla pieniä mielikuvituseläimiä, muistelee Ikävalko. Peruskeramiikassa työ alkaa saven raakamuovaamisesta esineeksi. – Me naiset joudumme monasK anaset ovat keraamisia naishahmoja, jotka olen luonut huumori silmäkulmassa vastaiskuksi sille, että meitä naisia usein vieläkin pidetään vähän kanamaisina. – Silkinpehmeä savi tuntui käsissä ihanalta. Töitä Ikävalko tekee tavallisesti kerran viikossa, mutta jos on kiire saada joku esine valmiiksi, niin silloin kaksi, kolme kertaa viikossa. Monipuolinen keramiikka Vuosien varrella Ikävalko on tehnyt monenlaisia töitä. Seuraavaksi työn annetaan kuivua vähintään kaksi viikkoa, minkä jälkeen sitä voi vielä viimeistellä hiomalla hellävaroen. – Vidal on hieno, laajalti tunnettu ja monesti palkittu taiteilija, jonka kannustavassa ohjauksessa minulla on ollut ilo opiskella jo kuusi vuotta, kiittelee Ikävalko opettajaansa. – Jos olisi oma ateljee, työskentelisin ehkä useamminkin, mutta nyt aikaa menee kulkemiseen, enkä halua käyttää sitä parisuhteestani liikaa vain itselleni. – Tässä pienessä kansainvälisessä yhteisössä innostamme toinen toisiamme, vaihdamme kokemuksia ja ajatuksia. Sellainen löytyi lähikaupungista, keraamikko Maria Ramis Vidalin omistamasta keramiikka-ateljeesta Taller de Call Vermell. Näin kuvaa keraamikko Riitta Ikävalko naivistisia Kanasiaan, joita on ollut esillä taiteilijan esikoisnäyttelyssä Naismainen juttu Galleria Mariassa Helsingissä. Mukaan mahtuu yksi ranskalainen mieskin. Kaikki alkoi astioiden tekemisestä
kolahti (nykyisin osa Imatraa) saari Välimerellä), Uudellamaalla kaksi lastenlasta näyttelyt, lukeminen Riitta Ikävalko tekemässä pohjaa suureen kulhoon. 75 K UKA . – Kun olimme Rukalla patikoimassa, ja näin vanhan myllyn pärekaton, sain siitä valtavan inspiraation.. Kuva: Erkki Meriluoto
Palkittu ja tunnettu mallorcalainen Vidal on ohjannut Ikävalkon työskentelyä omistamassaan, vuonna 1986 perustetussa ateljee Taller de Call Vermellissä kuuden vuoden ajan. Se saa näkyä. – Tämä kesä on ollut aika rankka ja takki on tyhjä. Sitä ei käy epäileminen, kun kuuntelee hänen kertomustaan siitä, miten hänen ensimmäinen oma näyttelynsä lähti rakentumaan. Pitäisi muistaa sanoa toiselle jotakin positiivista, joka vahvistaa häntä. – Kanoja on monenrotuisia ja värisiä kuten naisiakin. Tärkeää on kanssaihmisten hyväksyminen ja kunnioittaminen. Silmät ovat sielun peili. Mallorcalla hän on osallistunut pari kertaa yhteisnäyttelyihin. – Tämä valkeni minulle, kun tarkastelin omaa työtäni. Uskon siinä onnistuneeni, koska nuoremman poikanikin mielestä viulistin puvun yläosa on selvästi pitsiä, kuten olin tarkoittanut. Luonto on ehtymätön inspiraation lähde, etenkin sen värit. Olin tehnyt figuurin, jossa oli naisen kasvot hiuksineen. Mistä inspiraatio. Kankaiden ominaispiirteitä olen tuonut esille yhdistämällä mattavärejä ja kiiltäviä värejä sekä maalaamalla puvut akvarellimaisesti. Hetken mielijohteesta Riitta Ikävalko kuvaa itseään hyvin impulsiiviseksi. Elämä on aikamoista karnevaalia. Kuva: Erkki Meriluoto. Työtunteja en ole laskenut, mutta niitä on kulunut paljon, koska töissä on paljon pikkuriikkisiä yksityiskohtia, kertoo Ikävalko. Itseensä ei saisi käpertyä, vaan suuntautua ulospäin, vaikkei se ehkä aina helppoa ole. Näyttelyssä on esillä yhdeksän Kanasen lisäksi iso kulho, Jäitten lähtö, jossa on sinisen eri sävyjä lasituksen alla sekä näyttelyn karnevaaliteemaan sopivia naamioita. – Teen kaiken käsin, enkä käytä dreijaa. Meitä on joka lähtöön. Kanasissa huomio kiinnittyy myös patsaiden hirmuisen suuriin silmiin. Nyt ajatukseni ovat jossakin ihan muualla kuin Kanasissa, innostuu Ikävalko.. Esimerkiksi, että onpa sinulla kauniit vaatteet tai hiukset tänään. Mutta kun olimme Rukalla patikoimassa, ja näin vanhan myllyn pärekaton, sain siitä valtavan inspiraation. Hänen tekstiilitaustansa tulee selkeästi esille Kanasten pukujen pintakäsittelyssä, joka tuo esille pukujen eri materiaalit. Virolainen taitelija Kadi Kurema on mukana grafiikkatöillään, koska gallerian seinillekin pitää saada töitä ja minulla on sellaisia vain muutama. Minulle se oli Lapin akka, mutta lähemmin katsoen se olisi voinut yhtä hyvin olla vanha, japanilainen nainen. Siksi Kanasilla on karnevaalivaatteet, joiden taakse voi kätkeytyä. Pinnan karheus on jokaisessa työssä erilainen, eivätkä ne ole mitenkään siloteltuja. – Silmät kertovat paljon ja sielun kauneus näkyy silmistä. Siksi ajattelin pitää pienen tauon. Ylväyttä ja voimaa Kanasia työstäessään Ikävalko on pohtinut paljon myös naiseutta ja sitä, mitä nainen tarvitsee ja mikä häntä vahvistaa. Patsasnaiset ovatkin leikkisä vastasanoma tälle päivälle, jossa joka tuutista tulee vain negatiivisia uutisia. ti peittämään omaa itseämme, ja tavallaan vetämään tiettyä roolia: on yksi rooli kotona, toinen työelämässä ja kolmas jossakin muualla. Niinpä soitin lentoasemalta galleristi Marja Haavistolle, joka innostui asiasta kovasti. – Olimme mieheni kanssa toissa keväänä lentoasemalla lähdössä takaisin kotiin Mallorcalle, kun ajatus omasta keramiikkanäyttelystä iski mieleeni. – Meistä naisista pitää löytyä ylväyttä ja voimaa, joka kantaa elämässä eteenpäin. Kirjoja selaamalla ja museoita koluamalla löytyy uutta, tai oikeammin huomaa, ettei maailmassa ole oikeastaan mitään uutta. Kaikki me olemme upeita, kauniita ja riittäviä omalla tavallamme ja juuri sellaisena kuin olemme. On mustia, vaaleita, suklaanruskeita tai jotakin tältä väliltä. – Puvut ovat pehmeää samettia, läikehtivää silkkiä, karheaa pitsiä ja läpikuultavaa musliinia. Käden jälki on minulle tärkeä. Hän on oivaltanut, että jokin näkymätön side vetää naisia yhteen riippumatta siitä, missä elämme ja vaikutamme. Peruskoulutukseltaan Ikävalko on tekstiilityön opettaja. Useimmille meistä merkitsee paljon se, miten toiset meidät näkevät ja meistä ajattelevat, miettii Ikävalko. Näyttelypaikaksi valikoitui siinä samassa tuttu pikku galleria Mariankadulta. 76 Keraamikot Riitta Ikävalko (vas.) ja Maria Ramis Vidal. Ikävalkon mukaan inspiraatio lymyää kaikkialla, kunhan sen vain sieltä osaa poimia. Kaikki on jo kerran keksitty ja museoista löytyy samoja juttuja kuin nykypäivän designissa on. Tätä sanomaa olisi tärkeää viedä eteenpäin etenkin nuorille naisille. Siinä vaiheessa Kanasista oli valmiina Prinsessa Ruusunen ja Selviljaanatar, jotka olivat saaneet hyvää vastakaikua taiteilijayhteisön muilta jäseniltä. Käden jäljen pitää näkyä Näyttelyn töissä Ikävalko on käyttänyt eri savilajeja: hienoa valkoista, mustaa, punaista ja liilaa. Meistähän sanotaan, että me taivumme, mutta emme taitu. Maailmasta löytyy monia hyvänhippusia ja positiivisia juttuja, kunhan vain kulkee avoimin silmin mottoni mukaisesti. – Itse olin ajatellut, että näytteillä olisi eri tyyppisiä naisfiguureita, mutta koska galleristi piti enemmän naivistisista Kanasista, niitä syntyi lisää
M onenlaiset allergiat vaivasivat Pekka Lahtista 1980ja 90-lukujen taitteessa. Maailmalla hapen sairauksia hoitavat ominaisuudet on todettu jo 1800-luvulla. Hapella allergiansa voittanut Pekka Lahtinen kertoo elimistön happikadolle olevan monia syitä. – Siellä suosittiin kokolattiamattoja lähes joka paikassa. – Vetyperoksidia onkin sanottu luonnon tärkeimmäksi antibiootiksi, Pekka Lahtinen sanoo. Lisähappi muodostaa olosuhteet, jossa ne eivät elä. Merkittävimmät ovat kivennäisaineiden puute ja liiallinen sokerin syöminen. Luonnon tärkein antibiootti Vetyperoksidi, H2O2, sisältää vettä, johon on sitoutunut ylimääräinen happiatomi. Energisoivat hoidot . Lisäksi vetyperoksidi tuhoaa viruksia, bakteereita ja hiivasieniä, koska kyseiset sairauden aiheuttajat ovat enimmäkseen anaerobisia eli ne elävät hapettomassa tai vähähappisessa tilassa. Lääkehoidoista eikä erilaisista luontaistuotteistakaan ei ollut apua. – Vetyperoksidi ei kuitenkaan sovi ihmiselle, jolla on siirrettyjä Pekka Lahtisen luonnon luottoaineet C-vitamiini D3-vitamiini magnesium sinkki happitipat luomuohranorasjauhe Chlorella-jauhe savivesi joditipat kylmäpuristettu luomuoliiviöljy kylmäpuristettu luomupellavaöljy neitsytkookosöljy luomuvoi. 77 . Niistä minulle aiheutui erittäin pahoja allergiareaktioita ja hengitystieongelmia, Lahtinen kertoo. Hän oli juuri muuttanut takaisin Suomeen vaimonsa kotimaasta Australiasta. Allergiasta ammatti Happiekspertti Pekka Lahtisen mukaan terapeuttiseen hoitokäyttöön hengittäminen ja happihyppely ulkoilmassa eivät riitä, vaikkakin ulkoilmaliikunta on erittäin suotavaa. – Syy siihen, miksi vetyperoksidi tehoaa niin hyvin erilaisiin sairauksiin, kuten muun muassa allergioihin on se, että happi vetyperoksidin muodossa puhdistaa tehokkaasti elimistöä. Lahtinen tutustui kansainvälisiin, luonnonmukaista terveydenhoitoa käsitteleviin lehtiin ja luki niistä, että esimerkiksi USA:ssa allergioita on hoidettu tuloksellisesti hapella, esimerkiksi käyttämällä elintarvikekelpoista vetyperoksidia
Otsoni on hapen kaikken voimakkain hapettava muoto, sen kemiallinen merkki on O3. – Lääketeollisuutta happi ei kuitenkaan kiinnosta, sitä ei voi patentoida! Lahtinen naurahtaa. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan seurauksena olevaan väsymykseen hapen terapeuttisella käytöllä on erittäin hyviä vaikutuksia, Lahtinen sanoo. Suomessa Helsingissä toimii parisen happibaaria, joissa voi käydä hengittämässä happea. Pelkkä happihyppely ei riitä Riittääkö happihoidoksi tavallinen hengittäminen ja tehohoidoksi happihyppely. Jäähyväiset happikadolle! Muutamassa viikossa vetyperoksidin käyttämisen seurauksena Pekka Lahtisen allergiaoireet hellittivät. – Happi hapettaa kuonat vaarattomaan muotoon, esimerkiksi häkäkaasun hiilidioksidiksi, joka hengitetään pois, Pekka Lahtinen kertoo. Myös kehon liiallinen happamuus on merkki hapenpuutteesta; lisähappi onkin kaikkein tehokkaampia keinoja taistellessa kehon happamuutta vastaan, Lahtinen sanoo. Otsonisaunoja toimii Suomessa happea, meihin kertyy kuonaaineita, kroonisen happivajauksen seurauksena immunniteettimme heikkenee ja sairastumme. Maailmalla muotia ovat tätä nykyä happibaarit, vallankin USA:ssa ja Aasian maissa, missä ilmasto on hyvin saastepitoinen. Allergiat ovat väistyneet. Pekka Lahtisen happituotteita valmistava, maahantuova ja markkinoiva Suomen Happituote toimii Tampereella. Terapeuttiseen käyttöön esimerkiksi Lahtisen yrityksessä on monenlaisia happituotteita. Hänen mukaansa terapeuttinen happihoito olisi erittäin tehokas hoitokeino moneen vaivaan, aina syöpäsairauksia sekä sydänja verenkiertosairauksia, verenpainetta ja astmaa, jopa AIDSia myöten. – Happi poistaa elimistöstä myrkkyjä ja kuona-aineita, lisäksi se tuhoaa hapettomissa. Ensimmäinen painos Pekka Lahtisen kirjasta Happi O2 uusi tapa hoitaa sairauksia julkaistiin 1993. Singlethappi on valolla aktivoitua happea. Vetyperoksidi ja verenohennuslääkkeet eivät myöskään sovi yhteen. Hän alkoi tarkemmin tutkia hapen terveysvaikutuksia. 2000-luvun alusta saakka hän on ollut päätoiminen ”happiyrittäjä”. Korkean happipitoisuuden omaavasta Kuolleestamerestä ihmiset ovat vuosituhansien ajan hakeneet apua sairauksiinsa – sen ympäristön happirikkaasta ilmasta sekä terveellisestä vedestä ja mudasta. Pekka Lahtisella on vaimonsa kanssa kaksi aikuista lasta, lastenlapsia ei vielä ole. – Happi myös stimuloi entsyymijärjestelmää ja virkistää. Pois lähtiessä hyvästelee lause: Jäähyväiset happikadolle. – Kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivälle elimistöä aktivoivaa vetyperoksidia ei suositella. Lahtisen mukaan hapenpuutteen seurauksena kehossa oleva virtsahapon määrä nousee. Lahtisella on itsellään laitteet, joilla tällaista vettä valmistaa. Hapen hoitavia vaikutuksia on osattu hyödyntää monin tavoin. – Terapeuttiseen hoitokäyttöön ne eivät riitä, vaikkakin happihyppely, ulkoilmaliikunta, virkistää ja onkin erittäin suotavaa, Pekka Lahtinen vastaa. Happi pitää solut puhtaina ja taipuisina ja poistaa elimistöstä tarpeettomat, soluja kuormittavat kuonaaineet. Hapesta tuli hänelle myös ammatti. 62-vuotias Pekka Lahtinen on tänään terve. Sormenpäästä infrapunavalon avulla veren happikylläisyysastetta mittaava happisaturaatiomittari antaa Lahtiselle lukeman 99. – Yleisin virtsahapon määrän nousuun liittyvä sairaus on kihti. – Jollemme saa tarpeeksi olosuhteissa viihtyviä bakteereita, viruksia ja sieniä. Hapen elintärkeät tehtävät Happi on yleisin alkuaine luonnossa, sitä on maankuoressa keskimäärin 47 % ja merivedessä noin 87 %. Hyvä arvo on 97–99 välillä. Sitä valmistetaan lääkinnälliseen käyttöön säteilyttämällä happea tietyn aaltopituuden omaavalla sinisellä ultraviolettivalolla. Ihmisen aineenvaihdunnassa hapella on elintärkeä rooli. elimiä, koska vetyperoksidi aktivoi immuniteettiä, jolloin keho alkaa hylkiä vierasta elintä, Lahtinen kertoo. Yrityksen tiloihin sisälle astuessa tulijan ottaa vastaan lause: Varustautukaa lisähapella. 78 Aamunsa Pekka Lahtinen aloittaa kahdella isolla lasillisella happirikastettua tai otsonoitua vettä. Vetyperoksidia käytetään ulkoisesti. – Lehtivihreää kutsutaan kasvin vereksi, koska lehtivihreän molekyylirakenne muistuttaa huomattavasti veren hemoglobiinin molekyylirakennetta
– Soijatuotteet ovat vaikeasti sulavia. – Nauttimalla vehnänorasmehua tai muita lehtivihreätuotteita ja vihreitä vihanneksia tehostamme kehoamme tuottamaan punaisia verisoluja, joiden tehtävänä on kuljettaa happea kudoksiin sekä kudoksista hiilidioksidia keuhkoihin. Hedelmiä hän ei suosi, niiden sisältämän runsaan sokerimäärän vuoksi. Suuren aterian syömisen jälkeen ruoansulatusprosessi tarvitsee runsaasti happea; ihminen tuntee tämän väsymyksenä. Raudan imeytymistä auttavat koboltti, C-, B1ja B2-vitamiinit. Sokerin polttamien elimistöstä kuluttaa myös suuresti happea. Ravintolisistä Lahtinen käyttää Cja D3-vitamiinia sekä magnesiumia ja sinkkiä, oman yrityksensä happitippoja sekä luomuohranorasjauhetta ja Chlorella-jauhetta. – Ylensyöminen aiheuttaa sekin hapenpuutetta. Lahtinen toivoisi happiliikunnan yleistyvän kuntosaleilla. Hapelle tärkein kivennäisaine on rauta, sitä veren hemoglobiini tarvitsee hapenkuljetukseen. 79 Työ on Pekka Lahtiselle samalla harrastus. Sokeria hän ei syö, eikä hunajaa. Tutkijatyyppisellä luonteellaan hän seuraa tarkasti luontaislääketieteen kansainvälistä kirjallisuutta. – Kivennäisaineiden puute heikentää kehon kykyä valmistaa ruoansulatusentsyymejä. – Kivennäisaineiden puute aiheuttaa hapenpuutetta. Lisäksi hän juo maahantuomaansa Power Clay -savivettä, jonka hän on todennut olevan vatsalle hyvää. Juoksutreenin hän tekee happirikkaissa olosuhteissa. Rasvoina ovat voi ja kylmäpuristetut, luomulaatuiset oliivi-, pellavaja kookosöljy. Huonon ruoansulatuksen seurauksena sulamaton ruoka-aines kertyy kehoon kuona-aineiksi, joiden poistamisessa tarvitaan happea, sitä enemmän, mitä enemmän on kuona-aineita. Pekka Lahtinen on tuonut Suomeen, saksalaisen professori Manfred von Ardennen kehittämän happiliikunnan. Kasvikset ovat usein välimereläisittäin valmistettuja, hänen australialaisen vaimonsa vanhemmat ovat kreikkalaisia. Otsonisaunassa on niin ikään mukava rentoutua silloin tällöin. Iho pysyy kuulakkaana happea sisältävällä geelivoiteella. Lahtisella on itsellään laitteet, joilla tällaista vettä valmistaa. Trans-rasvahappoja on muun muassa perunalastuissa, kekseissä ja kaikissa kovetettuja kasvirasvoja sisältävissä tuotteissa. Aamupalaksi hän nauttii täysjyväleipää, jonka päällä on voita, avokadoa ja tomaattia. – Säkistä saa liikunnan aikana niin paljon happea kuin vain tarvitsee, esimerkiksi 30 litraa minuutissa. Työ on Lahtiselle samalla harrastus. Lahtinen käyttää myös kilpijo aika monessa luontaishoitolassa. Kansainvälisestä kirjallisuudesta olen lukenut, että soijassa olisi myrkyllisiä ainesosia sekä kilpirauhasta kuormittavia ja hormonitoimintaa sekoittavia aineita, hän kertoo. Happihyppelylle ulkoilmaan Lahtinen ehtii parisen kertaa viikossa. Hän luettelee merkittävimmät. Suuren aterian syömisen jälkeen ruoansulatusprosessi tarvitsee runsaasti happea. Ihminen tuntee tämän väsymyksenä.. – Meripihkaan jääneistä ilmakuplista on mitattu noin 35 % happipitoisuuksia, Lahtinen toteaa. Happiliikuntaa Lahtinen harrastaa kolmisen kertaa viikossa noin vartin kerrallaan. Aamun hän kertoo aloittavansa kahdella isolla lasillisella happirikastettua tai otsonoitua vettä. Maitotuotteista Lahtinen ei käytä kuin vähäsen juustoa. Aikaisemmin ilmakehä on sisältänyt huomattavasti enemmän happea. – Liian pinnallinen hengitys vähentää luonnollisesti myös hapensaantia. Firman jatkaja on näillä näkymin varmistunut. – Kaikki akuutit ja krooniset tulehdukset kuluttavat kehon happivaroja, koska tulehdusten yhteydessä kehoon syntyy myrkyllisiä aineita, joiden palamisessa tarvitaan happea. – Valkoinen sokeri on varsinainen kivennäisaineja vitamiiniryöväri. Soijatuotteista Pekka Lahtinen käyttää ainoastaan fermentoituja eli käymisreaktion avulla valmistettuja, ja niitäkin hyvin harvoin. myös kloorilla ja fluorilla käsitellyn veden nauttiminen. Happivajaukselle useita syitä Syitä kehon happivajaukseen on Pekka Lahtisen mukaan useita. Kylmäpuristetuista oliiviöljyistä hän on eniten mieltynyt kreetalaisiin. – Liiallinen antibioottien käyttö tuhoaa hyödyllisiä, happea muodostavia bakteereita suolistosta. Lahtisella on seinällä suuri happisäkki, joka täytetään ennen happiliikunnan aloittamista hapella. – Trans-rasvahapot aiheuttavat hapenpuutetta heikentämällä solun mitokondrion toimintaa. Teksti ja kuvat: Reetta Ahola – Ylensyöminen aiheuttaa hapenpuutetta. Lehtivihreä, kasvin veri Pekka Lahtinen korostaa, että ohranoras, lehtivihreärikas chlorella sekä kaikki vihreät kasvikset ovat ihmiselle erittäin tärkeitä niiden sisältämän lehtivihreän vuoksi. – Lehtivihreää kutsutaankin kasvin vereksi, koska lehtivihreän molekyylirakenne muistuttaa huomattavasti veren hemoglobiinin molekyylirakennetta. – Hapenpuutetta aiheuttaa rauhasta stimuloivaa jodivalmistetta, sitä hän tilaa USA-laisesta nettikaupasta. Tutkijatyyppisellä luonteellaan hän seuraa tarkasti luontaislääketieteen kansainvälistä kirjallisuutta. – Minulla on tarkoitus jäädä eläkkeelle vuonna 2019. – Sokerin ohella alkoholi ja tupakka kuluttavat kehon happea niiden sisältämien myrkyllisten aineiden vuoksi, mitä enemmän myrkkyjä, sitä enemmän tarvitaan happea myrkkyjen poistamiseksi. Aamu alkaa happivedellä Miten happiexpertti Pekka Lahtinen itse elää ja turvaa oman hapensaantinsa. Kahvia tai teetä Lahtinen ei juo lainkaa, palan painikkeena on happivesi. Hän juoksee juoksumatolla. Muutoin hän kertoo ruokavalinnoissaan suosivan suomalaisia, mieluiten luomutuotteita: runsaasti vihreitä ja muita kasviksia, luomumunia, kohtalaisesti lihaa ja kalaa
040-5414 442 ajanvaraukset ja taulutilaukset Väritaiteilija Selvänäkijä/Reikihoitaja ALICE näkijä, meedio, parantaja kyky ollut jo lapsena autan eteenpäin kaikilla elämän osa-alueilla 0700 51077 /1,98min+pvm PL 35, 20101 TURKU Käynti-soittoajanvaraus=044 3000516 tunti=50¤ 30min.=30¤/maksu tilille, soitto sopimuksen mukaan. Tmi Fehu PL 180, 00931 Hki 2,34€min+pvm www.fehu.. TARJA SAHARI 0700-9-3008 PARANTAJASELVÄNÄKIJÄ Intuitiivinen näkijä SEIJA HOLM ratkaisee vaikeatkin ongelmasi jo yhdellä puhelinsoitolla. Varaa paikkasi palveluhakemistossa Eija Kiukkonen (09) 413 97 375 eija.kiukkonen@karprint.. 0400 489 576 2€ min. Energiahoito Ennustajat – Selvänäkijät Selvänäkijä MARI Selkeyttää elämäntilanteesi 0700-3-9-1737 2,33€/min+pvm PL 107, 00251 HKI Selvänäkijä / Tarot-tulkitsija Jaana Hotakainen Yksityisvastaanotot * Puhelintulkinnat Messutapahtumat * Hoidot * Kurssit Turku, Hoitokeskus Neliapila, Martinkatu 3 p. PL 50, HKI 25 www.tarjasahari.. ajanvarauksella. Haukila Leena Tarottulkitsija Irmeli 0700-84808 Ajanvaraus info@fehu.. PL 644, Tre 2,35 € + pvm Auttaja, näkijä, kaukoparantaja Sisko 0700-88970 Viestejä arkipäivän ongelmiin. Erityisalana ihmissuhdekriisit, ahdistus ja masennus. · verenpysäytys · sairaudet · lapsettomuus · kivunhallinta · painonhallinta · masennus · burnout · hiustenlähtö · henkinen ohjaus Lohduksi, lahjaksi (Sinulle, Hänelle, Kummilapselle...) Intuitiivinen ENKELIMAALAUS + pieni RASIARUNO 38€ Naomi Mesin puh. 040-5168075 tai sähköinen ajanvaraus www.hyvissa-kasissa.. pl50 hki 25 2,32 € min+pvm. 0700-92838 2,32€ (min+pvm) PL 105/10650 T:s Star.m.s. Selvänäkijä Stiina Sahari 0700-9-3009 2,95/min.+pvm. Kaukoparannusta: mm. Hyvissä Käsissä. Palvelemme Sinua 80 Marianne Luusuaniemi Lisätietoja 040-5303076 marianne.luusuaniemi@ luukku.com www.mariannehealer.
Adamus Saint Germainin DreamWalkerDeath koulu (DWD) Tobiaksen seksuaalienergioiden koulu (SES) Tobiaksen enkeltenmatka koulu (JOA) www.dreamwalker-rita.. avata oppilaan sieluvirtausta niin vahvaksi, että hän kokee olonsa luottavaiseksi hoitajan roolissa ja uskaltaa päästää irti mielen aiheuttamasta epävarmuudesta. 040 729 3416 antti@mandalatalo.com www.mandalatalo.com/ kurssit Joogakoulu Shanti Helsinki Maria Zavou enkelten maailman lähettiläs Helsingissä 10.-12.11. Lisätietoja: Rita Forsberg-Kimura 050 575 7753 email: rita.forsberg-kimura@pp.inet.. Hinta: 1625 € (voit maksaa esim 10 erässä a’ 162,5 €). ENERGIAPUHDISTUKSET OPASTUS HENKISEEN KASVUUN 040-5339521 Martin Hansén-Haug www.uranus.sivuni.fi Tervetuloa kursseille ja hoitoon! * Enkelihoitajakoulutus, enkeli-illat, äänimaljahoitokoulutus * Raskaushierontaja vauvahieronnan ohjaajakoulutus * Enkelihoito, äänimaljahoito, rumpuhoito * Raskaushieronta ja -akupunktio, vauvojen koliikin hoito * Enkelikahvila, alpakat, enkelipuoti, verkkokauppa www.enkelikartano.?, Lustbackantie 88, Kirkkonummi Puh. Koulutuksen päämäärä on mm. Koulutus jakautuu neljään viikonloppukurssiin ja kuuteen kuukauden välein olevaan hoitopäivään. www.reconnection-healing.. Henkinen leikkaus hoitavat enkelit kanssamme klo 18-21 la 11.11. www.reiki-ritaforsberg-kimura.. www.soulbodyfusion-rita.. TIEDUSTELUT: Antti Juhani Häyhä Reiki Seichem Master, Intuitiivinen energiahoitaja ja -kouluttaja puh. Kurssi alkaa tammikuussa 2017. menetelmä Reikiopettaja Rita Forsberg-Kimura Enkeli kurssit www.thetahealing-rita.. pe 10.11. Palvelemme Sinua 81 Reiki-kursseja Turussa Usiun alkuper. Karminen puhdistus klo 12-16 su 12.11. Kaksoisliekki klo 12-16 Lisätietoa ja ilmoittautumiset 050 4008333 www.spiraaliportti.fi Katse tulevaisuuteen Carita Elo 0700 51076 2,04€ min + pvm DYP-Apu, Pl 8, 00531 Hki. 040-733 4085 / Terhi Elo, fysioterapeutti Kanavointi Kurssit ja tapahtumat HOLY HEALING INTUITIIVISEN PARANTAMISEN KOULUTUS Holy Healing-koulutus on täysin uudenlainen tapa valmistua energiahoitajaksi
Palvelemme Sinua 82 Palvelemme Sinua Kivikauppa Qii Kivikorujen valmistus ja tukkumyynti Souvenir Shop ja Suolahoitohuone Tampere, Hämeenpuisto 17-19 B nettikauppa: kauppa.qii.. www.qii.. tel.+358 40 7710747
Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Palvelemme Sinua 83 Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 58€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Määräaikaistilaus 64€ www.lehtiluukku.. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Sie lun peil i Info SP Sop im us 500 350 5 Van ha turu ntie 371 031 50 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r
09-413 97 300 Ekoelo Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. tai puh. 09-413 97 300 Luontaisterveys Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. Tilaa ja nauti! Senioriterveys Senioriterveys on seniori-ikäisille suunnattu laaja-alaine terveysasioihin keskittynyt aikakauslehti. tai puh. 09-413 97 300 Sielunpeili Sielunpeili avaa polun sisäiseen maailmaasi, josta löydät kaiken tiedon kasvaaksesi ihmisenä kohti tasapainoa ja sisäistä rauhaa. Keskiössä ovat kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. tai puh. Tilaushinnat: Kestotilaus 42€, määräaikainen tilaus 48€ Tilaa lehti www.ekoelo.?, tilaukset@karprint.. Sielunpeili avautuu kaikille, jotka haluavat antaa ennakkoluulottomasti itselleen mahdollisuuden tutustua todelliseen itseensä ja alkaa elää täyttä ja rikasta elämää. Sielunpeili toimii kannustajanasi, tukenasi ja ystävänäsi myös vaikeissa ja haastavissa elämäntilanteissa ja pyrkii auttamaan Sinua luomaan itsellesi juuri sellaisen elämän kuin olet aina halunnut. Luontaisterveydestä saat tietää, miten pysyä luonnollisesti terveenä fyysisesti ja henkisesti. Tilaushinnat: Kestotilaus 58€, määräaikainen tilaus 64€ Tilaa lehti www.sielunpeili-lehti.?, tilaukset@karprint.. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssija koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Tilaushinnat: Kestotilaus 52€, määräaikainen tilaus 56€ Tilaa lehti www.senioriterveys.?, tilaukset@karprint.. tai puh. Tilaushinnat: Kestotilaus 69€, määräaikainen tilaus 75€ Tilaa lehti www.luontaisterveys-lehti.?, tilaukset@karprint.. 09-413 97 300 Terveyttä & hyvää oloa luonnollisesti! Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti. Senioriterveyden keskeisiä aihealueita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen sekä seksuaalinen terveys