Siivet 3/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 41 48 87 22 52 05 22 00 3 Hinta 12,50 € 3/2022 Simulaattorit: Suomen hävittäj ävoiman synty 722520-2203 PA L. VK O 20 22 -3 2 NATO vartioi itää – Mi-24 Hind – F-35 – MS Flight Simulator SALATTU DRAKEN-HANKE UKRAINA: – Ukrainan uudet aseet – Venäjän ilmavoima Jak-38 Forger Pipistrel Alpha Electro Heko etsii lämpövuotoja Ruotsin lentotiedustelumuseo Ilmatorjunta: David's Sling vai Barak?
KONGSBERG provides state of the art missiles for ships, trucks, fighter aircraft and naval helicopters. PRECISION STRIKE www.kongsberg.com SEA & LAND TARGETS www.kongsberg.com. Stealth, high-G agility and Autonomous Target Recognition for the future
Pääkirjoitus Q Ilmapuolustus ratkaisee Ukrainassa SIIVET™ 37. Kymmenen vuoden hankintaohjelmassa asevoimien komentaja asetti painopisteiksi erikoisjoukot, tykistöja ohjusjärjestelmät, maavoimien ilmailun, droonit, rannikkotykistön ja ilmatorjuntajärjestelmät. TILAUSHINNAT 2022 Kestotilaus 59,50 €, vuositilaus 64,90 €, postituslisä Eurooppaan 7,50 €, muut maanosat 15,00 €. Koko kehittämisohjelma oli selvästi suunnattu ajatellen vain Itä-Ukrainan jäätynyttä konfliktia, koska Venäjän suurhyökkäys ei ollut ajatteluun mahtuva vaihtoehto Ukrainassakaan. Natolla on siihen kykyä ja varaa. Naton pelko sodan eskaloitumisesta on estänyt kummankaan toimittamisen Ukrainalle. Vanhat Suhoi Su-27-, MiG-29ja Su-25-koneet saivat hitaassa tahdissa avioniikan ja rakenteiden päivityksiä; Su-24-hävittäjä-pommittajat eivät sitäkään. TILAAJAREKISTERI Siivet-lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää JFI Airshow Oy:n suoramarkkinointitarkoituksiin. Siivet-lehti ilmestyy vuonna 2022 kuusi kertaa, helmi-, huhti-, kesä-, elo-, lokaja marraskuussa. Tästä on historiassa esimerkkejä. VK O 20 22 -3 2 NATO vartioi itää – Mi-24 Hind – F-35 – MS Flight Simulator S SA ALLA ATTTTU U D DR RA AK KEEN N--H HA AN NK KEE UKRAINA: – Ukrainan uudet aseet – Venäjän ilmavoima Jak-38 Forger Pipistrel Alpha Electro Heko etsii lämpövuotoja Ruotsin lentotiedustelumuseo Ilmatorjunta: David's Sling vai Barak. Kauppinen Marko Tienhaara etunimi.sukunimi@siivet.fi OSOITE Luikkionkatu 22c as 10, 21110 NAANTALI TILAAJAPALVELU Arkisin kello 11.00–15.00 siivet@siivet.fi puh 050 342 3396 ULKOASU Atte Tuulenkylä www.atterossi.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Tommi Jama, Jyrki Laukkanen, Heikki Tolvanen, Jari Viitala KANNEN KUVA Tim Jansson COPYRIGHT © Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen kirjallisella luvalla. Vaikka Ukraina olisi ymmärtänyt tilata uusia hävittäjiä jo vuonna 2015, todennäköisesti vasta ensimmäiset niistä olisivat käytössä. Tilaajarekisteriä ei myydä eikä luovuteta kolmansille osapuolille. Irtonumerot 12,50 €. Kaukovaikutusaseita puuttui, ja käytössä oleva kalusto oli paljolti Venäjän kaukovaikutuksen ja ilmavoimien armoilla. Aineisto tulee lähettää sähköpostitse osoitteeseen pentti.perttula@siivet.fi. Heti sodan alussa Ukrainan avunpyynnöistä kävi ilmi, mitä virheitä asevoimien kehittämisessä oli tehty: Hävittäjätorjuntakalustoa oli liian vähän ja mikä merkittävintä, se ei pärjännyt teknisesti Venäjän ilmavoimille. 3/2022 3 6 41 48 87 22 52 05 22 00 3 Hinta 12,50 € 3/2022 Simulaattorit: Suomen hävittäj ävoiman synty 722520-2203 PA L. maaliskuuta. Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistaminen on ratkaisun avaintekijä. Ykköseksi nostettiin erikoisjoukot, ja leijonanosan hankintaohjelmasta saivat maavoimien hankinnat ja neuvostoajan kaluston modernisointi. Nato järjesti vuodesta 2014 lähtien Ukrainan pyynnöstä taktista koulutusta, mutta puolustusliittoa ei ilmeisestikään konsultoitu asevoimien kokonaiskehittämisessä. Niillä ei ehkä olisi ollut mitään vaikutusta Venäjän hyökkäyspäätökseen, mutta ottaen huomioon miten hyvin Ukraina on pärjännyt Venäjän ilmavoimien noin kuusinkertaista konemäärää ja kymmenkertaista taistelutehoa vastaan, pienelläkin määrällä uusia hävittäjiä olisi voinut olla määräänsä suurempi vaikutus osaavien lentäjien käsissä. Laajamittaista kaupunkien ja kylien tuhoamista ei kuitenkaan pystytä estämään, koska ei ole riittävää ilmapuolustusta eikä kaukovaikutuskykyä. Nato ei myöskään ollut aktiivinen Ukrainan sotilaallisessa avustamisessa, ilmeisesti Venäjän ärsyttämisen pelossa, ja koska vielä silloin yhteistyötä Venäjän kanssa pidettiin rauhan ja vakauden kannalta tärkeänä. AINEISTOSISÄLTÖ Artikkeleissa esiintyvät mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta kustantajan virallista kantaa. All rights reserved. Lehti ei vastaa taloudellisesti siinä esitettyjen rakenneselosteiden ym. Kaikki oikeudet pidätetään. Kuva: Ukrainan valtion hätätilapalvelu. Lehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia, valokuvia ja piirroksia edustamiltaan aihealueilta. M enetettyään paljon sotilaita ja kalustoa, erityisesti hävittäjälentokoneita, Donbasissa vuonna 2014 Ukraina alkoi asevoimiensa massiivisen uudistamisen. Lehden artikkelien, kuvien ja piirrosten osittainenkin jäljentäminen sekä lainaaminen on kielletty ilman toimituksen lupaa. Venäjä säästelee hävittäjiensä käyttöä Ukrainassa, ja länsi hävittäjiensä luovuttamista Ukrainan käyttöön, ikään kuin kumpikin valmistautuisi keskinäiseen yhteenottoon. Jos sota kestää vuosia, ehkä lentäjien koulutuksen uuteen kalustoon voisi aloittaa nyt, ennen kuin Ukrainan ilma-ase lakkaa kokonaan toimimasta, mitä kohti se on vääjäämättä ajautumassa. Jos Venäjä olisi kehittänyt enemmän hävittäjävoimansa ilmasta maahan kykyä ja varsinkin sen koulutusta, Ukrainan tilanne olisi vieläkin pahempi. Se, että Ukraina on pystynyt pysäyttämään Venäjän hyökkäyksen ja osittain jopa kääntämään sen kulun, on Ukrainan asevoimien taistelutahdon ja taktisen osaamisen, lännen aseavun ja Venäjän asevoimien heikon osaamisen summa. Kaikki oikeudet pidätetään. Sota on kuitenkin mahdollista ratkaista Ukrainassa, ettei se pitkittyessään eskaloituisi maailmanpaloksi. Ukrainan näkökulmasta länsi taputtaa ukrainalaisten lentäjien ja ilmatorjuntamiesten taidoille, mutta kieltäytyy varustamasta niitä kunnollisella aseistuksella. artikkelien virheettömyydestä, mutta pyrkii saamaan ne mahdollisimman luotettaviksi. Julkaistuista artikkeleista maksetaan palkkio. Ukrainan koneiden tutkaja ohjusteknologia eivät valitettavasti päivitettyinäkään pärjää vertailussa venäläisille. Vielä nopeammin ehtisi toimittaa tehokasta ja ulottuvaa ilmatorjuntaa. Lisäksi jo käytössä olevaa konetyyppiä olisi myös ollut helppo toimittaa nopeasti lisää. Ilmavoimissa annettiin siis etusija neuvostoaikaisen ilmatorjuntajärjestelmien päivityksille uusien taistelukoneiden hankkimisen sijasta. Tehokas ilmapuolustus edellyttää päteviä työkaluja sekä maan pinnalle että taivaalle. Rauhaisaa kesää, Pentti Perttula Päätoimittaja Venäjän alasammuttu Su-34 Chernihivissä 9. vuosikerta, ISSN 0783-2990 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti KUSTANTAJA JFI Airshow Oy 2625259-9 PÄÄTOIMITTAJA Pentti Perttula pentti.perttula@siivet.fi ILMOITUSMYYNTI Hannu Vallas hannu.vallas@siivet.fi TOIMITUS Hasse Vallas Jukka O
Karhumäentie 12, 01530 Vantaa puh. (09) 8700 870 www.ilmailumuseo.. ttaaii 04 44 4 77554 4 2299330 SSiim muullaaaattttoorriitt ssiijjaaiittsseevvaatt FFiinnnnaaiirr FFlliigghhtt A Accaaddeem myynn ttiillooiissssaa ((PPyyhhttäääännkkoorrvveennttiiee 1111--1133,, V Vaannttaaaa)).. A Aiirrbbuuss A A33330 Simulaattoriin mahtuu: 5 asiakasta + ohjaaja Hinnat: 1 tunti 444 499 eeuurrooaa (sis alv). Lisätietoja: Myyntija Markkinointipäällikkö Henri Äijälä 044 754 7754 henri.aijala@ilmailumuseo.. V Vaarraaaa oom maa lleennttoossii ssiim muullaaaattttoorriitt@ @iillm maaiilluum muusseeoo..?. 2 tuntia 775599 eeuurrooaa (sis alv). 2 tuntia 994 499 eeuurrooaa (sis alv). 2 tuntia 775599 eeuurrooaa (sis alv). Lennot suoritetaan kuten oikeat koulutuslennot, samoja menetelmiä ja turvallisuusperiaatteita noudattaen. Aivan kuin oikeassa koneessa elämyslentoja on tarjolla viidessä matkustajakonetyypissä yhteistyössä Finnair Flight Academyn kanssa. 2 tuntia 885599 eeuurrooaa (sis alv). Päihteiden suhteen simulaattorissa, kuten kaikessa lentotoiminnassa, noudatetaan nollatoleranssia tämä koskee kaikkia koulutuskeskukseen saapuvia A350 simulaattori_Siivet 13.9.2021 12.07 Sivu 1. 2 tuntia 775599 eeuurrooaa (sis alv). EEm mbbrraaeerr 11990 Simulaattoriin mahtuu: 3 asiakasta + ohjaaja Hinnat: 1 tunti 339999 eeuurrooaa (sis alv). Aivan kuin oikeassa koneessa Full ?ight -simulaattorit nyt Ilmailumuseolta! Ammattikoulutuskäytössä olevat simulaattorit avautuvat vuosien tauon jälkeen suurelle yleisölle. A Aiirrbbuuss A A33550 0--990 00 Simulaattoriin mahtuu: 4 asiakasta + ohjaaja Hinnat: 1 tunti 4 49999 eeuurrooaa (sis alv). A ATTR R 7722--550 00 Simulaattoriin mahtuu: 4 asiakasta + ohjaaja Hinnat: 1 tunti 339999 eeuurrooaa (sis alv). A Aiirrbbuuss A A33220 Simulaattoriin mahtuu: 3 asiakasta + ohjaaja Hinnat: 1 tunti 339999 eeuurrooaa (sis alv)
3/2022 5 SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 10. Vuosisadan asekauppa 62 Microsoft Flight Simulator ja maailman maisemat: vuonoja, metsiä ja nähtävyyksiä 63 F-35 nousee digitaivaille Lennä Suomen uudella hävittäjällä jo nyt. Rysky taivaalla Aho, Esko. ELOKUUTA! WWW.SIIVET.FI K uv a: Jy rk i La uk ka ne n 6 HX-Briiffi 8 Lockheed Martinin ylivoima taistelukonetuotannossa 9 Sarmat koelaukaistiin sittenkin Korjaus: Su-35S oli MiG-35 10 Norja rakentaa satelliittikonstellaation 11 Brasilia tilaa lisää Gripeneitä 13 Paljon ulkomaisia ilma-aluksia lentonäytökseen Quicksink: JDAM:ista meritorjunta-ase 14 Suomen joukkue voitti Naton kyberpuolustusharjoituksen 16 Helikopteri etsii lämpövuotoja 18 Pipistrel Alpha Electro 22 NATO vartioi itää 26 Venäjän ilmavoima Ukrainassa 32 Älyohjuksia ja vaanivia aseita Ukrainan uudet aseet 36 Salama vai Daavidin linko. Korkeatorjuntaa Israelista 39 DCS: Mi-24P Hind – raskas taisteluhelikopteri lentää niin Porissa kuin kotikoneella 44 Salattu Draken-hanke 46 Draken-ritari Veli-Pekka Lehto 52 Kylmän sodan tiedustelulentäjät F11-museo tallentaa Neuvostoliittoa kiusanneiden ruotsalaislentäjien tarinaa 56 Punalaivaston outolintu – Tukialushävittäjä Jakovlev Jak-38 61 Kirja-arvostelut : Jukka Hoffrén
maaliskuuta – 12. Konetyypin simulaattorien ongelmat ovat lisäksi viivyttäneet Pentagonin suunnitelmia täyden tuotantovauhdin aloittamisesta. 7.4. F-35A Panther 23.3. tuotantoerän koneisiin. 8.4. USAF:in Alaskan Eielsonin tukikohdan 354. 6 3/2022 HX-BRIIFFI Teksti: Pentti Perttula Kuva: Lockheed Martin Aeronautics / Liz Lutz HX-briiffi tarjoaa tiivistetyn katsauksen Lockheed Martin F-35A Pantheriin liittyviin uutisiin 23. F-35A-hävittäjänsä. USAF:in toiveluettelo talousvuodelle 2023 sisältää muun muassa 921 miljoonaa dollaria (846,7 miljoonaa euroa) seitsemää F-35A konetta varten lisäyksenä alkuperäisen budjettiehdotuksen 33 koneeseen. 31.3. 1.4. 25.3. Ilmavoimaministeri Frank Kendallin mukaan näin vapautuu varoja uuden sukupolven hävittäjän eli NGAD-järjestelmän kehittämiseen, F-35:n uuteen moottoriin ja Boeing F-15EX:n käyttöönottoon. General Electric kertoo näkevänsä keraamisten matriisikomposiittien (CMC) olevan avaintekijä F-35:n tulevaisuuden XA100-moottoreissa. 25.4. 28.4. Joint Program -viraston johtaja kenraaliluutnantti Eric Fick ilmoittaa, että virasto tarvitsee 500 miljoonaa dollaria (480 miljoonaa euroa) teknisen datan käyt. Lockheed Martinin johtohenkilöiden mukaan nouseva inflaatio ja koronapandemian aiheuttamat tuotantoketjun katkokset voivat nostaa F-35:n hintaa odotettua korkeammaksi. Lockheed Martin ilmoittaa IT²EC 2022 -konferenssissa, että F-35:n harjoittelulaite MRT LITE on valmis sisältäen saman ohjelmiston kuin täysi tehtäväsimulaattori mukaan lukien Block 4 -ohjelmiston. 28.3. 15.4. Lockheed Martin saa 23 miljoonan dollarin (22 miljoonan euron) sopimuksen F-35:n koelentojen chase plane -seurantakoneen ylläpidosta joulukuuhun 2022 saakka. 11.4. Yhdysvaltain kongressin sotilaallisen valmiuden alakomitea kuulee kahden tunnin ajan Pentagonin ja hallituksen tilintarkastusviraston virkamiehiä F-35:n ylläpidon tilasta, koska se näyttää alakomitean puheenjohtaja John Garamendin mukaan kasvavan 80 prosenttiin koko ohjelman elinkaarikustannuksista, jopa 1,3 biljoonaan dollariin (1,2 biljoonaan euroon). Lennoston kahdella laivueella on täysi operatiivinen kyky. Lockheed Martin saa 23 miljoonan dollarin (21,1 miljoonan euron) lisäsopimuksen varikkokorjauskyvyn kehittämisestä ja pystyttämisestä asekuilun luukkuja hydrauliikkajärjestelmille sekä EODAS-järjestelmän korjauskapasiteetin lisäämisestä. 8.4. Yhdysvaltain hallituksen tilintarkastusviraston julkaiseman raportin mukaan Lockheed Martin viimeisen viiden vuoden aikana valmistamista F-35-hävittäjistä neljäsosa on ollut myöhässä, mutta raportti kritikoi myös Pentagonia, joka on tilannut satoja koneita ennen kuin niihin suunniteltu teknologia on ollut valmis, mikä johtaa kalliisiin jälkiasennuksiin ennen vuosikymmenen loppua. USAF:in F-35A-laivasto lensi kongressin budjettiviraston (CBO) mukaan vuonna 2021 noin 25 tuntia vähemmän konetta kohti kuin edellisenä vuonna, jolloin lennettiin noin 200 tuntia. Tuotantoerien 15–17 osalta neuvottelut Pentagonin kanssa piti saada päätökseen viime vuoden loppuun mennessä, mutta ne jatkuvat edelleen. 19.4. Lockheed Martin saa 16,6 miljoonan dollarin (15,3 miljoonan euron) lisäsopimuksen, joka koskee Technology Refresh 3:n integroinnin edesauttamista F-35:n tuotantosarja 15:n Israelin koneisiin. 24.3. 14.4. Kanadan puolustusministeri Anita Anand ja työministeri Filomena Tassi ilmoittavat hallituksen valinneen F-35:n Kanadan seuraavaksi hävittäjäkoneeksi, mutta pitävän Saab Gripen E:n varalla, jos neuvottelut Lockheed-Martinin kanssa 88 koneen hankinnasta epäonnistuvat. Lockheed Martinin pääjohtaja Jim Taicletin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt maiden kiinnostusta hankkia muun muassa F-35:n kaltaisen pelotteen. Sveitsin kerrotaan suunnittelevan ainakin 24:n, mutta mahdollisesti jopa 28 F-35A-koneen valmistuttamista Italian Camerin tuotantolinjalla yhteensä 36 tilattavasta koneesta. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, Britannian pääministeri Boris Johnson ja Australian pääministeri Scott Morrison julkaisevat lausunnon, jossa ilmoitetaan uudesta maiden välisestä yhteistyöstä muun muassa hypersoonisten ohjusten kehittämiseksi F-35-hävittäjiin. USAF:in tavoite on 250 tuntia konetta kohti. CMC päihittää perinteiset metalliosat lämmönkestävyydessä, painossa ja kestävyydessä. Lockheed Martin saa 261,4 miljoonan dollarin (240,3 miljoonan euron) lisäsopimuksen pitkän läpimenoajan materiaalien, osien, komponenttien ja tukipalvelujen hankkimiseksi tuotantoerän 17 F-35-koneiden tuotantoa varten Yhdysvaltain merivoimille sekä ulkomaisille tilaajille. Hävittäjälennosto ottaa vastaan 54. Saksan F-35-hankintapäätöksen seurauksena Naton suunnittelijoiden ilmoitetaan alkaneen päivittää liittokunnan ydinasekyvyn siirtoa F-35-hävittäjille. 27.4. 15.4. toukokuuta 2022. Lentotuntimäärä oli kasvanut joka vuosi jo viisi vuotta, ja trendi on ollut kasvava vuodesta 2011 saakka. General Electric aloittaa F-35:n uuden XA100-moottorin faasi 2:n testauksen Yhdysvaltain ilmavoimien (USAF) materiaalihallinnon Arnoldin teknisessä kehityskeskuksessa. USAF haluaa tilata seuraavalla budjettikaudella 33 F-35A-hävittäjää, joka on 15 vähemmän kuin kuluvalla kaudella. Työn odotetaan valmistuvan maaliskuuhun 2024 mennessä. 6.4. Pentagonin Joint Program -viraston tiedottajan mukaan miehittämättömien ja miehitettyjen lentokoneiden yhteistoimintakyky saatetaan lisätä Block 4 -ohjelmaan, jonka on määrä valmistua vuonna 2025 ja tulla 17. 18.4. USAF:in Kuljetuskonelaivaston komentaja, kenraali Jacqueline Van Ovost ilmoittaa edustajainhuoneelle, että Boeing KC-46A Pegasus -ilmatankkauskone pystyy nyt tankkaamaan F-35Aja Lockheed Martin F-22 Raptor -koneita operatiivisesti. 24.3. 28.3. Sopimus on määrä täyttää toukokuuhun 2026 mennessä. Leonardon pääjohtaja Alessandro Profumo kertoo Roomassa pitämässään mediatilaisuudessa olevansa optimistinen, että sekä Suomi että Saksa käyttäisivät F-35-asiakkaina Pohjois-Italian Camerin loppukokoonpanolinjaa. 13.4. 20.4. Kolme uutta Israelin ilmavoimien F-35I-hävittäjää laskeutuu Nevatimin lentotukikohtaan Etelä-Israelissa, mikä nostaa ”Adir”-koneiden kokonaismäärän 33:een. Se on tarkoitettu niille käyttäjille, jotka haluavat vähemmän tilaa vieviä simulaattoreita
•. 5.5. Sopimus jatkuu vuoden 2027 loppuun asti. Thaimaa ilmoitti viime vuoden lopulla kiinnostuksesta hankkia 8–12 F-35-hävittäjää 70-luvulla hankittujen F-5ja 80-luvulla hankittujen F-16-hävittäjien korvaamiseksi. Työn on määrä valmistua joulukuuhun 2024 mennessä. Työn odotetaan valmistuvan tammikuuhun 2029 mennessä. Lockheed Martin saa 372,46 miljoonan dollarin (358,65 miljoonan euron) sopimusmuutoksen 15. 11.5. tuotantoerän tehtävälaitteistojen lisävaatimuksiin. 29.4. Sen odotetaan maksavan tänä vuonna aiempia vuosia enemmän. 8.5. 5.5. Lockheed Martin saa 93 miljoonan dollarin (90 miljoonan euron) sopimusmuutoksen erikoistyökalujen ja testauslaitteiden hankintaan F-35:n elektronisen sodankäynnin kykyjen alustavan tuotannon tukemiseksi. Northrop Grumman Corporation ja Kongsberg Defence & Aerospace saavat 1,4 miljardin Norjan kruunun (140 miljoonan euron) sopimuksen komposiittirunkopaneelien ja luukkujen valmistamisesta 15.–20. 3/2022 7 töön ottamiseen, jotta F-35:tä käyttävät puolustushaarat voisivat hallita F-35:n varaosia nojautumatta Lockheed Martiniin. ja 16. Kanadan hallitus suorittaa F-35-ohjelmalle 99 miljoonan dollarin (95 miljoonan euron) maksun kehittämisestä. tuotantoerän F-35-koneisiin. Sertifiointi tehtiin viime vuoden puolella Puolan Deblinin lentokoulutustukikohdassa. 6.5. 29.4. Thaimaan median mukaan yhdysvaltalainen komitea vierailee maassa arvioidakseen sen ilmavoimien valmiutta hankkia F-35-hävittäjiä. Työn on määrä valmistua marraskuuhun 2024 mennessä. Yhteensä Kanada on maksanut ohjelmalle 712 miljoonaa dollaria (686 miljoonaa euroa) vuodesta 1997 lähtien. Lockheed Martin saa 43,6 miljoonan dollarin tilauksen F-35:n ohjaamon panoraamanäytön videomikserin uudelleensuunnittelun tukemiseksi. Puolan ilmoitetaan hankkineen koulutussertifikaatin Leonardo M-346 Bielik -koneisiinsa F-35:tä varten, jolloin puolalaislentäjien ei tarvitse lentää Yhdysvalloissa johdantokoulutusta T-38Ckoneilla
Lähes pelkästään kotimaan kysyntään vastaavat kiinalaiset valmistajat väijyvät Suhoin ja Boeingin takana ennen eurooppalaisia valmistajia, mutta voivat vielä tällä vuosikymmenellä ponnistaa Lockheedin kantaan. Arvio on tehty ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Seuraavan viiden vuoden aikana Lockheed Martinin hävittäjätuotanto arvioidaan suuremmaksi kuin viiden seuraavaksi suurimman valmistajan. Niistä 2 168 konetta, arvoltaan 152 miljardia euroa, toimitetaan vuosina 2022– 2026. • Grafiikka: Pentti Perttula KiinnostaaKo ammattilentäminen ja siihen liittyvät ilmiöt. Suomen lentäjäliitto on suomalaisten ammattilentäjien kattojärjestö ja julkaisemme Liikennelentäjä-lehteä jäsenillemme Lehti on luettavissa ilmaiseksi diginä osoitteessa www.fpapilots.fi/ liikennelentaja-lehti tai www.issuu.com/ liikennelentaja Sieltä löydät myös aikaisempien lehtien arkiston täynnä jännittäviä artikkeleita ammattilentämisestä mukavia lukuhetkiä!. Suhoin tuotanto varmasti hyytyy pakotteiden kuristaessa, ja Boeing hyötyy tällä hetkellä vain F-35:n tuotantoaikataulun vuosia jatkuneesta myöhästelystä. 8 3/2022 LOCKHEED MARTININ YLIVOIMA TAISTELUKONETUOTANNOSSA V uosina 2022–2031 toimitetaan arvioiden mukaan 4 408 hävittäjäja rynnäkkökonetta, arvoltaan yli 318 miljardia euroa
KORJAUS: SU-35S OLI MIG-35 K uten varmaan moni tarkkanäköinen lukija huomasi, Siivet-lehden numerossa 2/2022, artikkelissa Suomen F-35:n 7 vastustajaa, sivun 30 kuvassa lensi MiG-35 eikä Suhoi Su-35S, kuten kuvateksti väitti. Kuvien arkistointia on parannettu numeron 2 painoon menon jälkeen, joten teemme ensi kerralla paremmin. Pahoittelemme virhettä. • Kuva: Venäjän puolustusministeriön YouTube-kanava, kuvakaappaus 3/2022 9. Kolmivaiheisen Sarmatin koelaukaisua ei vielä helmikuussa odotettu kuluvana vuonna, koska ohjuksen kehitysohjelma on ollut niin monta vuotta myöhässä, että sen hallintajärjestelmän suunnittelijat haastettiin Venäjällä jo oikeuteen (katso Siivet 2/2022). Nato-nimellä SS-30 Satan 2 tunnetun Sarmatin harjoituskärki osui Venäjän puolustusministeriön mukaan maaliinsa Kaukoidässä Kamtšatkan niemimaalla. Su-35S näyttää siis etusektorista kuvattuna tältä: • Kuva: Alex Beltyokov SARMAT KOELAUKAISTIIN SITTENKIN V enäjä teki seuraavan sukupolven mannertenvälisen Sarmat-ohjuksen koelaukaisun 20. Virhe oli artikkelin kirjoittajan, mutta lipsahti lopulta ohi koko toimitukselta. Sinänsä koelaukaisu ei yllättänyt, koska Venäjä teki siitä asianmukaisen ennakkoilmoituksen. Roscosmoksen johto on ilmoittanut ohjuksen käyttöönottoajankohdaksi ensi syksyn, mutta sitä pidetään lännessä optimistisena, koska käyttöönotto edellyttää monta koelaukaisua. Ohjus pystyy kuljettamaan 14 ydinkärkeä. huhtikuuta Pohjois-Venäjän Plesetskin kosmodromista
Liikennelupa FI. Satelliitit valmistaa liettualainen NanoAvionics, ja niiden laitteistoon sisältyy Kongsbergin kehittämä automaattinen AIS-tunnistusjärjestelmä sekä FFI:n kehittämä alusten navigointitutkan paljastin. Satelliittien viestintäjärjestelmän salauksen on toteuttanut norjalainen Eidel. Niiden yhdistelmällä on mahdollista löytää sellaisetkin alukset, jotka tuottavat tahallaan väärää AIS-informaatiota. 1 /2020. Toimilupa FI.AOC.045. Yhdessä Kongsbergin kuntaan rakennettavan satelliittipalvelun uuden rakennuksen kanssa satelliittikonstellaation budjetti on noin 300 miljoonaa Norjan kruunua (29,4 miljoonaa euroa). PartCAMO FI.CAMO.0051 www.flylapland.fi Sevettijärvi. Edistyksellisen data-analyysin myötä lisääntynyt valvontakapasiteetti hyödyttää Norjan puolustusoperaatioita ja sen osuutta arktisen alueen valvonnassa. • 10 3/2022 Kuva: Kongsberg VARAA LENTOSI! • Lentäjä tuntee Euroopan suurimmat Kessin, Vätsärin ja Kaldoaivin erämaat. • Kalasta omassa rauhassa kirkkaiden vesien äärellä • Metsällä tai marjassa hillojen jänkillä, Cessna vie kohteille. Satelliitteja operoi Kongsbergin satelliittipalvelu KSAT. NORJA RAKENTAA SATELLIITTIKONSTELLAATION K ongsberg ja Norjan puolustusvoimien tutkimuslaitos (Forsvarets forskningsinstitutt FFI) ovat kehittäneet laitteistoja satelliittiperustaiseen merivalvontaan, ja nyt Kongsberg tuottaa kolme satelliittia Norjan ensimmäiseen satelliittikonstellaatioon. Satelliitit edesauttavat ympäristörikoksiin, laittomaan kalastukseen, salakuljetukseen ja muihin laittomiin toimiin osallistuvien alusten nopeaa tunnistamista sekä etsintäja pelastusalusten tilannekuvan tukemista
Gildan Softstyle Ring Spun. Koot: S, M, L, XL ja XXL Tilausnumero: 65-352 Hinta 20,F-35A Finnish Air Force avainperä Brodeerattu avainperä. Almeida ilmoitti astuessaan virkaansa viime vuoden kesäkuussa Brasilian ilmavoimien tarvitsevan vähintään 70 hävittäjän laivaston. Kankainen säätönauha ja metallilukko. Koko hävittäjähankintakokonaisuudesta tulee todennäköisesti Etelä-Amerikan historian kallein hankintaohjelma. Tilausnro: 30-335 Hinta 6,Postitse + postima ksu F-35 tuotteet F-35 Ilmavoimat kangasmerkki Ø 9 cm. Tähän mennessä Brasilia on ottanut vastaan viisi F-39:ää. Kestää konepesun. Papukaijaklipsi, turvalukko ja pikalukko Tilausnumero: 14-935 Hinta 5,50 F-35A Lightning II Finnish Air Force Koko 9 cm. • Kuva: Linus Svensson / Saab 3/2022 11 F-35 SUOMI kangasmerkki Ø 9 cm. Koko 13 x 3,5 cm Tilausnro: 14-235 Hinta 5,50 F-35 SUOMI lippis Etupaneli 100 % jersey puuvillaa, muut 100 % puuvillaa. Gildan Softstyle Ring Spun. Tilausnumero: 30-535 Hinta 6,F-35 Suomi t-paita Tumman harmaa meleerattu paita. Taustalla liimapinta. Verkkokauppa: aviationshop.fi Siivet 3/2022_Taitto 1 13.5.2022 11.07 Sivu 1. Tilausnro: 01-235 Hinta 19,Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Puh. Brasilian ilmoitettiin myös harkitsevan vähintään 30 F-39E:n lisähankintaa. 100 % puuvillaa. ilmoitti ilmavoimien tilaavan neljä Saab-Embraer F-39E -hävittäjää, joka tunnetaan meillä Saab Gripen E:nä. (09) 449 801 Avoinna: Ke 17-19, La 10-14. 36 konetta on määrä toimittaa vuoden 2024 loppuun mennessä. Taustalla silitettävä liimapinta. Tilausnumero: 30-735 Hinta 6,F-35 SUOMI muovimuki Tukeva muovimuki mukavalla muotoilulla, tilavuus 35 cl. Koot: S, M, L, XL ja XXL Tilausnumero: 65-135 Hinta 20,F-35 Lightning II t-paita Tumman harmaa meleerattu paita. BRASILIA TILAA LISÄÄ GRIPENEITÄ H uhtikuun lopussa Brasilian ilmavoimien komentaja, kenraali Carlos de Almeida Baptista Jr. 100 % puuvillaa. Kyseessä on lisätilaus vuonna 2014 tehtyyn 36 koneen ja noin 4,5 miljardin euron kauppaan. Taustalla liimapinta. Neljän koneen tilauksen arvioidaan maksavan noin 230 miljoonaa euroa ja 30 koneen tilauksen 1,7–1,9 miljardia euroa. Tilausnro: 40-535 Hinta 20,F-35A Finland avainkaulanauha Silkkipainettu 90 cm musta kaulanauha
Turvaa kaluston koko elinjaksolle. 12 3/2022 Millog ylläpitää maaja merivoimien kalustoja sekä ilmavoimien valvontajärjestelmiä niin normaalikuin poikkeusoloissa. YOUTUBE LINKEDIN. WWW.MILLOG.FI | @Millog
Ohjelmassa kehitetään aseiden avoimen järjestelmän arkkitehtuuria, jossa yhdessä aseessa voidaan käyttää eri valmistajien ohjautusja loppuhakeutumisjärjestelmiä ja saada meritorjuntaan uusia, tehokkaita asejärjestelmiä. • Erikoismaalattu Typhoon FGR4. Osana Quicksink-ohjelmaa F-15E Strike Eagle laukaisi yhden 900 kilogramman GBU-31 JDAM -täsmäpommin ja upotti Meksikonlahden koealueella maalina olleen pinta-aluksen. Kuva: Steven Comber www.stevencomber.com QUICKSINK: JDAM:ISTA MERITORJUNTA-ASE Y hdysvaltain ilmavoimien tutkimuslaboratorio (AFRL) ja Floridan Eglinin lentotukikohdan integroitu testausryhmä osoittivat kokeessa uuden edullisen ilmasta laukaistavan meritorjunta-aseen tehon. PALJON ULKOMAISIA ILMA-ALUKSIA LENTONÄYTÖKSEEN P ori Airshow 18.–19. Toukokuun 14. kesäkuuta tuo näytökseen paljon ulkomaisia ilma-aluksia sekä näytöslentoihin että maanäyttelyyn. Ohjelman yhtenä osana on tuottaa JDAM:eilla välitön vaikutus paikoillaan olevaan tai liikkuvaan merimaaliin mahdollisimman pienin kustannuksin. • Kuva: Lindsey Heflin / US Air Force 3/2022 13. päivään mennessä oli ilmoitettu seuraavat esiintyjät: Näytöslennot: Britannian kuninkaallisten ilmavoimien Typhoon Solo Demo Team Eurofighter Typhoon FGR4:llä, Tšekin Ilmavoimien Mi-24-taisteluhelikopteri ja Mi-171Sh-kuljetushelikopteri parina ja Mi-24 soolona, Ruotsin ilmavoimien kolme Gripen C:tä ja Sveitsin puolustusvoimien Patrouille Suisse -sotilastaitolento-osasto Northrop F-5 Tiger II -hävittäjillä. Maanäyttely: Mi-24, Mi-171Sh, Gripen C, Saksan maavoimien NH90-helikopteri, Ruotsin ilmavoimien NH90, Saksan merivoimien Westland SeaLynxja Eurocopter EC-135 -helikopterit sekä Lockheed P-3C Orion -merivalvontaja sukellusveneentorjuntakone. Ilmaja merivoimien yhteisen ohjelman tavoitteena on löytää vaihtoehtoisia menetelmiä pinta-alusuhkien neutraloimiseksi. Suomesta näytökseen osallistuvat Ilmavoimien BAE Hawk -suihkuharjoituskone, Boeing F/A-18C Hornet hävittäjä ja Midnight Hawks -taitolento-osasto, Maavoimien NH90-helikopteri, DC-yhdistyksen DC-3 -matkustajakone, Rajavartiolaitoksen Dornier Do228 -valvontalentokone ja Airbus H215 Super Puma -helikopteri, Suomen ilmailuopiston EMB-500 Phenom 100 -liikesuihkukone, Urheilutaitolentäjien Extra 330LX, Navywings Oy:n North American SNJ-3 Texan, Heikki Kelan Syton AH 130 -ultrahelikopteri sekä Woikosken Safirit Saab 91 Safir -koneilla
Yhteensä harjoitukseen osallistui 24 joukkuetta. Kuva: Baykar SUOMEN JOUKKUE VOITTI NATON KYBERPUOLUSTUSHARJOITUKSEN N aton Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence Tallinnassa tiedotti 22. Harjoituksen johtaja Carry Kangur sanoi kilpailun olleen hyvin tiukka. Tämän vuoden harjoitus keskittyi kansainvälisten informaatioteknologisten järjestelmien keskinäisiin riippuvuuksiin. huhtikuuta Suomen kyberpuolustuksen ammattilaisista koostuneen joukkueen voittaneen Locked Shields 2022 -harjoituksen, joka on maailman suurin kyberpuolustusharjoitus. Liettuan ja Puolan yhteisjoukkue sijoittui toiseksi ja Viron ja Georgian muodostama joukkue kolmanneksi. Voitto ratkesi pitävään puolustautumiseen verkkohyökkäyksiltä sekä tilanneraportoinnin erinomaisuuteen, mutta Suomen joukkue oli keskiarvon yläpuolella kaikilla osa-alueilla. • K uv a: C C D C O E 14 3/2022
Katsastukset . Varaosat . Kysy pakettia meiltä! asiakaspalvelu@joenservice.fi, puh. Korjaukset . Koulutamme myös yölento-, R22 ja R44 tyyppikelpuutukset. Katsastukset . PPL-, CPL-, YÖ-, CP-IR, IR-teoriat & lennot sekä ATPLJA PBN-koulutukset. Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Katsastukset . Uudet moottorit Meiltä myös . Uudet moottorit Meiltä myös . Katsastukset . Katsastukset . Natolla on Euroopassa ydinpommeja viidessä lentotukikohdassa, joista yksi on Saksassa (Buchel). Korjaukset . Mahdollinen syy Super Hornetin esiintymiselle tietosivulla oli ehkä koneen odotettavissa ollut myynti Saksalle ydinpommikäyttöön, koska Yhdysvaltain merivoimat tuskin on tuomassa ydinasekykyä lentotukialuksille. Toimimme EFTP:llä ja EFMI:llä. Varaosat . Tarkastukset . Huollot . Kasvun takana ovat uudet, innovatiiviset kyvyt, kuten kognitiiviset elso-teknologiat, galliumnitridi-puolijohdeteknologian yleistyminen tutka-antenneissa ja elso-järjestelmien koon pieneneminen. Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Huollot . Huollot . Varaosat . Uudet moottorit Meiltä myös . Katsastukset . Korjaukset . Uudet moottorit Meiltä myös . Huollot . Huollot . Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Mitään julkista selitystä ei ole annettu siitä, miten konetyyppi ensin lisättiin joulukuun alussa julkaistulle tietosivulle, jossa luetellaan konetyypit, joihin uusi B61-12-ydinpommi integroidaan, ja sitten myöhemmin poistettiin samalta sivulta. Koulutamme myös yölento-, R22 ja R44 tyyppikelpuutukset. Uudet moottorit Meiltä myös . Varaosat . Huollot . Tarkastukset . V K O 20 22 -2 3 Hinta 12,50 € 3/2022 15 Hyvinkään kaupunginmuseo Museokeskus Taika Hämeenkatu 3 D • 05800 Hyvinkää • www.hyvinkaankaupunginmuseo.fi Helikopteriyksityislentäjäkoulutus, aloitukset sopimuksen mukaan. Katsastukset . Tarkastukset . FI.ATO.2024 Distance learning (etäopiskelu) mahdollisuus: LAPL/PPL(H) teoriat Puh 040 054 4356, info@copterplus.fi Niittykuja 16, 90460 Oulunsalo, Finland Tarvitseko polttoainetta siipeen tai kotikentällesi, ota yhteyttä info@kanair.fi Kanair Malmi Oy • Malmi airport • www.kanair.fi IImailijan öljyja polttoainetoimittaja Lentokoneiden . Kysy pakettia meiltä! asiakaspalvelu@joenservice.fi, puh. lue lisää insinöörikoulutuksesta: https://www.xamk.fi lentäjäkoulutuksesta: www.lentokoulu.com F I N L A N D Elämys lento Airbus 320 -lentos imulaa ttorilla Kokkola n lentoke ntällä Peter Furubacka, 0500 664 458 www.flightsimulatorfinland.fi Hinta: 30 min 70€ 60 min 125€ Henkilökohtaisia lentopelkokursseja kysy hinta 2/2022 25 Uudet GARMIN-radiot ja Txi-näytöt Joen Serviceltä Garmin G500TXi, IFR-ohjaamon sydän Yhdessä GTN-navigaattorien kanssa kerralla IFR-ohjaamo ajan tasalle Garmin G5, GTR225A ja Aera 660 Uusi VFR-ohjaamopaketti uudistaa kerralla VFR-koneen laitteistot ajan tasalle. Katsastukset . Toimimme EFTP:llä ja EFMI:llä. Korjaukset . Korjaukset . Tarkastukset . Aloita haaveiden toteuttaminen joustavilla verkkokursseillamme: • Moottorilento PPL/LAPL(A) • Helikopteri LAPL(H) • Purjelento SPL • Ultrakevytlento UPL Myös rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutuskurssi verkossa Tänä kesänä tarjolla myös Purjelennon taitolentokurssi www.urheiluilmailuopisto.fi 1/2022 15 www.bf-lento.com SUPER HORNETIN YDINASE Y hdysvaltain kansallinen ydinturvallisuushallinto (National Nuclear Security Administration) on kaikessa hiljaisuudessa poistanut F/A-18F Super Hornetin B61-12-ydinpommia käsittelevältä tietosivultaan. Tarkastukset . Huollot . Varaosat . Navy ELSO-MARKKINAT NOUSUSSA G lobalDatan analyysien mukaan elektronisen sodankäynnin (elso) järjestelmien kansainvälisten markkinoiden arvo voi nousta 10,6 miljardiin euroon vuoteen 2031 mennessä. 010 5244 240 Joen Service Oy Joensuu, Vesivehmaa, FI.145.0031, FI.MG.0026, FI.MF.0002 helicopters fixed wing aircraft piston & turbine www.joenservice.com Haaveiletko lentolupakirjasta. Tarkastukset . Vanhentuneiden kelpuutuksien uusinnat. Miehittämättömien lentolaitteiden käytön lisääntymisen odotetaan auttavan lentävän elso-teknologian myynnin kasvua, koska niistä odotetaan uusia elso-lavetteja, kun niiden nähtiin aiemmin soveltuvan vain tiedusteluun, valvontaan ja kohdetiedusteluun sekä taistelutehtäviin. Katsastukset . PPL-, CPL-, YÖ-, CP-IR, IR-teoriat & lennot sekä ATPLJA PBN-koulutukset. FI.ATO.2024 Distance learning (etäopiskelu) mahdollisuus: LAPL/PPL(H) teoriat Puh 040 054 4356, info@copterplus.fi Niittykuja 16, 90460 Oulunsalo, Finland Tarvitseko polttoainetta siipeen tai kotikentällesi, ota yhteyttä info@kanair.fi Kanair Malmi Oy • Malmi airport • www.kanair.fi IImailijan öljyja polttoainetoimittaja Lentokoneiden . Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Huollot . Korjaukset . Tarkastukset . SÄ ÄS TÄ TIL AA MA LL A! • TOIMITUS KOTIIN! • SÄÄSTÄ VERRATTUNA IRTONUMEROIHIN • SAAT JOKA NUMERON – EI UNOHDUKSIA SIIVET KESTOTILAUS 59,50 e (6 NUMEROA, Tilaa: SIIVET.FI) Ukrainan drooniylivoimaa 2/2022 Simulaattorit: – Airplane Mode – Tiny Combat Arena DM ZULU Automatic 24 h Aikavyöhyketoiminto DE MOTU WATCHES Helsinki Malmin Lentoasema Hangaari 1, 00700 Helsinki Puhelin: 09 711 001 info@demotu.fi www.demotu.fi facebook.com/demotuwatches/ JÄLLEENMYYJÄT Tampere Pirkan Kello / Vaasa Hovisepät / Kuopio Puustjärven Kello ja Kulta Joensuu Kulta Center / Turku Midas Kultasepät / Rovaniemi Kello ja Kulta Pulkkinen Elämyksiä ilmailumuseossa Keisarillinen kanardihävittäjä Luftwaffen Feldluftpark Pori Pohjoisnavan valloitus Nummelan aktiivinen kenttä F-35:n 7 vastustajaa Venäjän uudet strategiset aseet UKRAINA: – Kiovan haamu – MiG-29 -laivasto 6 4 1 4 8 8 7 2 2 5 2 5 2 2 2 722520-2202 PA L. Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Varaosat . Katsastukset . Tarkastukset . Korjaukset . Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Korjaukset . • Kuva: ESA bflento@gmail.com. Varaosat . Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Korjaukset . Varaosat . Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Uudet moottorit Meiltä myös . 010 5244 240 Joen Service Oy Joensuu, Vesivehmaa, FI.145.0031, FI.MG.0026, FI.MF.0002 helicopters fixed wing aircraft piston & turbine www.joenservice.com Hyvinkään kaupunginmuseo Museokeskus Taika Hämeenkatu 3 D • 05800 Hyvinkää • www.hyvinkaankaupunginmuseo.fi Helikopteriyksityislentäjäkoulutus, aloitukset sopimuksen mukaan. Varaosat . Uudet moottorit Meiltä myös . Huollot . Huollot . Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Korjaukset . Uudet moottorit Meiltä myös . Korjaukset . Vanhentuneiden kelpuutuksien uusinnat. Uudet moottorit Meiltä myös . MIKKELISSÄ toimimme yhteistyössä XAMK insinöörikoulutuksen kanssa. Segmentin kasvuksi arvioidaan 4,22 prosenttia vuodessa. Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoulu Pirkanmaa Oy Kouluttaa mm. Korjaukset . Katsastukset . Koska Saksa ei ole vahvistanut Super Hornetien hankintaa, kone ehkä poistettiin listalta. Uudet moottorit Meiltä myös . Huollot . Tarkastukset . Varaosat . Uusia elso-järjestelmiä ei integroida pelkästään uusiin lavetteihin, koska niillä voidaan merkittävästi parantaa tilannetietoisuutta, elektromagneettista hyökkäysja vastatoimikykyä myös vanhoissa laveteissa uusilla sensoreilla ja aiempaa tehokkaammalla digitaalisella signaalinkäsittelyllä. Varaosat . Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoulu Pirkanmaa Oy Kouluttaa mm. Katsastukset . Uudet moottorit Meiltä myös . • Kuva: U.S. Huollot . Tarkastukset . lue lisää insinöörikoulutuksesta: https://www.xamk.fi lentäjäkoulutuksesta: www.lentokoulu.com F I N L A N D Elämys lento Airbus 320 -lentos imulaa ttorilla Kokkola n lentoke ntällä Peter Furubacka, 0500 664 458 www.flightsimulatorfinland.fi Hinta: 30 min 70€ 60 min 125€ Henkilökohtaisia lentopelkokursseja kysy hinta 2/2022 25 Uudet GARMIN-radiot ja Txi-näytöt Joen Serviceltä Garmin G500TXi, IFR-ohjaamon sydän Yhdessä GTN-navigaattorien kanssa kerralla IFR-ohjaamo ajan tasalle Garmin G5, GTR225A ja Aera 660 Uusi VFR-ohjaamopaketti uudistaa kerralla VFR-koneen laitteistot ajan tasalle. Uudet moottorit Meiltä myös . Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 www.aerotecno.fi Lentokoneiden . Varaosat . Tarkastukset . Vuonna 2018 julkaistu sivun aiempi versio ei maininnut Super Hornetia. MIKKELISSÄ toimimme yhteistyössä XAMK insinöörikoulutuksen kanssa. Tarkastukset
– Nummela on toiminut meille hyvin, kun saimme haettua luvan lentää Nummelassa myös talvella. Keskustelut eri tahojen kanssa tuottivat näkemyksen, ettei sellainen onnistuisi. Miehet huomasivat pian, että heillä on toiminnan kehittämiseksi samanlaisia ajatuksia. Kun helikopterien SPO-työlentotoiminta tapahtuu pääasiassa asiakkaan kohdealueella, ei oman tukikohdan sijainnilla ole suurta merkitystä. Tekniikasta kiinnostunut Ristolainen ei lannistunut, vaan kehitti mittaukseen menetelmän sekä perusti vuonna 2014 helikopteriyrityksen Malmille. Toiseksi lentäjäksi ja koulutuspäälliköksi yritykseen tuli Ville Leino , jolla oli alun perin insinöörin koulutus. Kun Malmin lentoasemaa oltiin sulkemassa, siirtyi GridJetin lentotoiminta vuonna 2021 Nummelaan, jossa kalusto sai tilat BF-Lennon uudessa hallissa. 16 3/2022 Teksti: Hasse Vallas Kuvat: GridJet H elikopterilentäjä Pekka Ristolainen alkoi pohtia, miten kaukolämpöverkon vuotoja voitaisiin etsiä lämpökameralla varustetulla helikopterilla. Sen jälkeen on GridJet Oy ollut ainoa toimija, joka lentää kaukolämpövuotojen kartoitusta Suomessa. Varsinainen lentotoimintammehan tapahtuu muualla olevissa kohteissa, eivätkä vähät helikopterin Helikopteri etsii lämpövuotoja
Me keskitymme niihin töihin, jotka ovat meidän erikoisosaamistamme, Leino korostaa. Toimintaan liittyy paljon teknistä ymmärrystä teknologiasta, mitä näissä mittauslennoissa käytetään. Kehityksen mukana he ovat lähteneet yhteistyöhön kotimaisen konsulttitoimiston kassa, jolla on erittäin vahva osaaminen keinoälyssä ja tietokannoissa sekä maantieteellisen datan käsittelyssä. Yhtiöllä on erittäin toimiva lämpökamera, mutta Leino selventää, että itse asiassa sillä saadaan mittausdataa, josta he ovat tähän saakka tehneet itse myös tulkinnat. Ristolainen ja Leino ovat GridJetin päätoimiset lentäjät. – Yhteistoiminnassa olemme kehittämässä uutta tuotetta, jolla tätä toimintaa automatisoidaan tavoitteena parantaa datan loppukäsittelyä. Koko ajan teemme työtä menetelmäkehityksen puolella. Lentokoulutus – Meillä on myös DTO-helikopterikoulutusta vuosittain muutamilla PPL-kursseilla. Samalla linja kuvataan lämpökameralla, jolloin lämmenneet vialliset eristeet ja laitteet erottuvat. Sähkölinjojen tarkistuslennoille tulee mukaan sähköyhtiön tarkastaja, joka tarkastaa linjan visuaalisesti. Lisäksi mittaustoiminta soveltuu pohjavesien purkaumien etsintää. Odotamme tältä paljon, jotta asiakkaamme saa datasta enemmän irti ja lopputuotteesta lisäarvoa, Leino kertoo. Olemme kuitenkin havainneet, ettei etäoppiminen verkossa sovi kaikille, joten on siinä istuttu myös yhdessä pöydän ääressä, ja puhuttu asioita läpi, Leino luonnehtii. Ohjaaja saa suorittaa itse kevyen Robinson R-44-helikopterin päivätarkastuksen, kun siinä ei ole teknisesti mitään erityistä. Työkohteille viedään tukikohta-auto, jossa ovat lentäjälle lentotoiminnassa tarvitsemat tarvikkeet ja polttoaine. Kolmella lentäjistä on myös lennonopettajakelpuutus. Menetelmät kehittyvät – Lämpökameralennot ja laserskannaukset ovat päätyötämme, joissa pyrimme olemaan paras. Teoriakoulutus on ulkoistettu. GridJet Oy toimii Nummelasta. Sen lisäksi yhtiön listoilla on neljä freelance-lentäjää. Kuva: Hasse Vallas 3/2022 17 startit ja laskut hallilta häiritse ketään, Leino kertoo Nummelaan kotiutumisesta. GridJetin työlennot tapahtuvat öisin. Yhtiön roolina on olla pääasiassa markkinointija lentopartneri. Parhaillaan yhtiön luvissa on kolme konetta, mutta toimintaa on tarkoitus laajentaa sekä uusia konekalustoa. Teknistä henkilöstöä ei ole lainkaan, vaan kaikki huollot ja vastaavat on ulkoistettu hyvässä ja toimivassa yhteistyössä Helitec Oy:lle Malmilla. Lämpökameralla GridJet suorittaa kaukolämpöverkkojen vuotokohtien kuvausmittausta. Laserkeilauksessa GridJetin yhteistyökumppani omistaa keilaimet. •. Käytännössä koulutus on kullekin oppilaalle yksilöllistä. Kopterissa on mukana erilaista datan keräysvarustusta, jolla verkkoa kuvataan ja havainnot tallennetaan
PIPISTREL ALPHA ELECTRO U ltrakevyitä ja tyyppihyväksyttyjä lentokoneita valmistava slovenialainen Pipistrel aloitti tuotantonsa valmistamalla moottoroituja riippuliitimiä. Sähköultra sisälsi monta mielenkiintoista yllätystä, joita Mopo-Cessnalla taivaita tahkonneena ei tullut ajatelleeksikaan. 18 3/2022 SIIVET KOELENTÄÄ Minulle tuli tilaisuus tutustua Pipistrelin täyssähköiseen lentokonetuotantoon koelentämällä Alpha Electro viime vuoden puolella. Nämä kolmion muotoiset lentolaitteet muistuttivat maasta katsoen lepakkoa, jolloin paikalliset asukkaat alTeksti ja kuvat: Heikki Tolvanen
Yhtiön tuotevalikoimaan lukeutuu myös kaksi muuta sähkölentokonetta: Taurus Electro ja Alpha Electro, johon Velis perustuu. Tyyppihyväksyntämenettelyn aikana turvallisuus varmistettiin muun muassa kahden litiumioniakun niin sanotun thermal runaway -ilmiön varalta sekä onnettomuustilanteiden osalta. Vuoden 2021 kesäkuussa EASA myönsi tyyppihyväksynnän lentokoulutuskäyttöön suunnitellulle Velis Electro -sähkölentokoneelle, jonka voimalinjana on EASA:n viime vuonna tyyppihyväksymä E-811-268MVLC-moottori, joka tuottaa maksimissaan hetkellisen 57:n ja jatkuvana 49 kilowatin tehon. Koneiden yksinkertaiseen ja moderniin mittaripaneeliin on Velisissä lisätty erillinen varoituspaneeli, ja Velisistä löytyy kohtauskulmaan perustava sakkausvaroitinjärjestelmä.. Ulkoisesti Velis ja edeltäjänsä Alpha ovat identtisiä ja eroavaisuudet ovat lähinnä rungon sisäisiä. Koneen maksimi lentoonlähtöpaino on 600 kilogrammaa ja hyötykuormaa se voi kuljettaa 172 kilogrammaa. Piippalepakoiden suvun tieteellinen nimi on Pipistrellus. Ne saadaan ladattua pikalaturilla 35 prosentin täyttöasteesta 95 prosenttiin vain 80 minuutissa, mutta normaalilla verkkovirralla saa varautua lataamaan akkuja yön yli. Suomesta löytyy myös yksi Alpha Electro -ultrakevyt eli OH-U682, jonka omistaa Helsingin sähkölentokoneyhdistys. 21 kilowattitunnin akut ovat Alphassa ilmajäähdytteiset, kun taas Velisissä ne ovat uuden sukupolven nestejäähdytteiset. Laskutelineet ovat vahvempaa tekoa ja Velistä voi jarrutella varvasjarruilla, kun Alphan jarrutus tapahtuu käsin käytettävällä jarrulla. Yhtiö on tehnyt pioneerityötä sähkölentokoneiden kehityksessä vuodesta 2007 lähtien. Velisin sivuvakaajaa ja -peräsintä on kehitetty, joten vakaus on vastaavasti myös parempi. Kuva: Pipistrel 3/2022 19 koivat kutsua näitä lentolaitteita leikkimielisesti lepakoiksi. Slovenialaisen Pipistrelin valikoimiin lukeutuu Velis Electro-sähkölentokone ja sulavannäköinen Panthera, joka on saatavilla Lycoming-moottoriversion lisäksi hybridija täyssähköversiona. Tästä syntyi yrityksen nimi Pipistrel. Velis ja Alpha Velis Electron voimalinjana toimii vain 23 kilogrammaa painava sähkömoottori sekä koneen etuja takarunkoon sijoitetut nestejäähdytetyt akustot, jotka painavat kumpikin 72 kilogrammaa. Suorituskyky mahdollistaa lentoonlähdön alle 250 metriseltä kiitotieltä ja 15 metrin esteen ylitys onnistuu noin 450 metrin kiitotieltä. Velis Electron toiminta-aika on valmistajan mukaan 50 minuuttia + 10 minuutin VFR-reservi paikallislennolle. Velisin suurin lentoonlähtöpaino on 50 kilogrammaa suurempi
Valitettavasti Pipistrel oli joutunut viemään tehtaan esittelykoneena toimivan Velis Electron muualle Eurooppaan, mutta paikan päälle oli tuotu lähes vastaava, joskin muutaman vuoden jo käytössä ollut Alpha Electro. Vaikka ohjaamo näytti ensisilmäyksellä ahtaalta, mahtui sinne kaksi normaalikokoista lentäjää ilman, että tarvitsi istua kylki kyljessä. Koneen purkuun ja kokoamiseen tarvitaan normaalisti kolme henkilöä, mutta se onnistuu tarvittaessa kahdeltakin, sillä siivet ja korkeusvakaaja ovat irrotettavissa helposti ja koneen osien keveys auttaa nostelua. Potkurilapojen pyörittely yllätti ”contact” -ikäpolven lentäjän, sillä ne pyörivät täysin kitkatta, kun mäntien ja sylintereiden puristusvastusta ei tietenkään ole. Koneen ulkopuolinen tarkastus ei muutoin eroa perinteisistä lentokoneista, mutta sähkömoottoria ei tarvitse sen kummemmin tarkastaa, kunhan silmämääräisesti varmistaa kaiken olevan paikoillaan. Ohjaamossa varmistetaan, että akuston virta riittää suunniteltuun lentoon, pelastusvarjon varmistuspinni on pois, ovet lukittu ja istuinvyöt kiristetty. Pipistrelin koelentäjä Denis Rutar isännöi tutustumislentoa. Toisaalta moottorivalvontamittareille kun ei ole tarvetta, niin eipä niitä perusmittareita enempää ole. Kierron aikana huomio kiinnittyi yhtenäiseen, lähes koko siiven mittaiseen siivekelaippaan, eikä konetta kiertäessä tarvinnut muuten sotkea vaatteitaan öljytikun kanssa tai laskea vesibensoja. Kuva: Pipistrel 20 3/2022 Sähköllä lentoon Koelento järjestyi Pyhtään uudehkolla Redstonen lentokentällä, joka tunnetaan myös Helsinki-East Aerodromena. Sen jälkeen keskipaneelista kytkeAlpha Electron ohjaamon edestä löytyvän akuston lisäksi takaa löytyy toinen vastaava akusto.. Sähkökonetta ei arvatenkaan ollut lennetty Sloveniasta peräpohjolaan, sillä se kulkee näppärästi kuljetusvaunussa kuin purjekone. Cessnojen ja Pipereiden mittaritauluja tuijottamaan tottuneelle silmiinpistävää oli mittareiden vähyys. Ohjaamon luukku on saranoitu siiven yläpintaan ja penkeille noustaan ahteri edellä, jonka jälkeen koivet nostetaan varovasti sisään. Tarkastuslista on lyhyt kuten käynnistyskin. Velis Electron ergonomisesta mittaripaneelista löytyy kaikki oleellinen. Kone on 6,5 metriä pitkä, 2 metriä korkea ja siipien kärkiväli on 10,5 metriä
Alphan ja Velisin rakenteiden ja käytön yksinkertaisuus ja suoraviivaisuus puhuttelee vannoutunuttakin mäntämoottorilentäjää. Ainoa pieni miinus mielestäni oli sähköinen trimmi, joka oli sijoitettu mittaritauluun, joten sen käyttö ei tuntunut ergonomiselta. Varsinaista suurinta sivutuulikomponenttia ei ole ilmoitettu, mutta koelennoilla on osoitettu 18 solmun sivutuulikomponentti. Tämä lisää toiminta-aikaa sekä helpottaa laskeutumista lyhyemmälle kiitotielle, sillä energian talteenotto lisää potkurin tuottamaa vastusta. Lennon aikana ei ole tarpeen seurata muuta moottoriin liittyvää kuin akkutehoja. Maaohjattavuus on herkkä ja radalle siirtyminen tapahtui ilman koekäyttöä. Tehovipu eteen, jolloin Alpha suorastaan syöksähti eteenpäin. Toisaalta on myönnettävä, että trimmaustarve oli lyhyen lennon aikana vähäisempi kuin lentämilläni perinteisillä koneilla, mutta tämä asia jääköön mutuosastolle. Kaikki tutustumislennolla suoritetut perusliikehdinnät olivat helppoja, ja koneen keveyden huomaa heti vaikkapa perus-Cessnoihin verrattuna. Koneen isot ikkunat tarjoavat hyvän näkymän ja istuma-asento tuntuu luontevalta. Säästäen laskuun Alpha Electro on optimoitu laskukierroslentämiseen, sillä lähestymisen aikana energian talteenottojärjestelmän avulla voidaan säästää 13 prosenttia akkuvirtaa. Irtoaminen Redstonen kilometrin mittaiselta kiitoradalta tapahtui 45 solmun nopeudella ennen kuin kissaa ehti sanoa. Kuva: Pipistrel 3/2022 21 tään Master-, Avionics-, Power Enableja Throttle Enable-kytkimet ON-asentoon ja se on siinä! Moottorin ääni on hiljainen, melua ei maksimissaan tule kuin 60 desibeliä (dB (A)). Lähestymisen aikana näkyvyys ulos on edelleen hyvä. Loppulaskun laskukiito oli lyhyt kiitos kevyen koneen ja tehokkaiden jarrujen. Ainakin Alphan polkimet tuntuvat hieman heppoisilta, mutta toisaalta jalan käyttö on vähäisempää kuin perinteisissä lentokoneissa, koska moottori ei aiheuta vääntövaikutusta. Koneen liitosuhde on 1:15. Akkuteknologian viimeaikaisen nopean kehityksen myötä voi rehellisesti sanoa, että pienilmailun tulevaisuus on jo täällä. Kiihtyvyys oli samantyyppinen kuin sähkötai hybridiautoilla, eli tehonlisäys on välitön. 75 prosentin teholla matkanopeus on 85 solmua ja suurin sallittu nopeus 135 solmua. Alphan ohjaustunto on kevyt ja tarkka; juuri mitään viivettä ei kallistuksissa ja kaarroissa esiinny, mikä varmaan johtuu koko siiven mittaisista siivekkeistä. Loppuosalla nopeus vähennetään 60–65 solmuun ja kosketuksessa nokan asento peittää osittain kiitotien. • Alpha Electron käynnistäminen vaatii vain kuvassa näkyvien neljän kytkimen asettamisen ON-asentoon.. Sakkausnopeus laipoilla on 38 solmua ja sileänä 45 solmua eikä sakkauskäytöksessä ole mitään ihmeellistä. Velis Electrosta tuli maailman ensimmäinen tyyppihyväksytty sähkölentokone EASA:n myönnettyä hyväksynnän kesäkuussa. Tutustumislennosta jäi hyvä tunne, ja täytyy tunnustaa, että aiempi skeptisyyteni ultrakokoluokan koneita kohtaan kaikkosi. Myötätuulessa nopeus on noin 70 solmua ja hieman puuskaiseen sivutuuleen laskuun tultiin laippa 1-asetuksella. Koneen kallistus 45 astetta puoleensa kestää 2,6 sekuntia. Tässä vaiheessa koneen keveys tuli ehkä selkeimmin esiin, kun puuskat heittelivät Alphaa enemmän ja terävämmin kuin patarauta Cessnaa. Tehovipu tuntuu käteen aika pieneltä ja on liikeradaltaan herkkä, joten se aiheuttaa aluksi hieman edestakaista liikettä, mutta se lienee tottumiskysymys. Ohjaaminen oli edelleen tarkkaa eikä vaatinut sen suurempaa yliohjaamista. Alphaa ja Velistä ei ole sertifioitu syöksykierteeseen. Trimmin tarkistus ja lähtölaippa 1 (15 astetta) -asetus. Läpilaskussa tehon täysi viiveettömyys yllätti kyytiläisen uudemman kerran. Nousunopeus kahdella ohjaajalla oli hyvää luokkaa 800 jalkaa minuutissa. Jos kone on paikallaan eikä moottoritehoa tarvita, ei myöskään potkuri pyöri, mikä tuntui oudolta vanhan liiton lentäjälle
22 3/2022 Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen alusta alkaen Nato alkoi vahvistaa itäisimpien jäsenmaidensa ilmatilaa Venäjän mahdollisten aggressioiden varalta. Toukokuun alussa saavutettiin se konemäärä, jossa noin 30 Naton valvonta-, tiedusteluja hävittäjäkonetta on koko ajan ilmassa ympäri vuorokauden vartioimassa Naton itärajaa ilmatankkauskoneiden tuella. Lisäksi Naton itärajalle on tuotu lentävää valvonta-, tiedustelu-, kohdetiedusteluja johtamisjärjestelmäkalustoa, ilmatankkauskoneita ja helikop tereita. päivänä. Hävittäjät toimivat kotitai siirtotukikohdista tai lentotukialuksilta ja kuljetuskoneet tuovat Ukrainalle humanitaarista ja sotilaallista apua lännestä 8–20 lennon vuorokausivauhtia. P ohjois-Atlantin puolustusliitto Nato on lisännyt erityisesti hävittäjien määrää Itä-Euroopan jäsenvaltioidensa alueilla heti siitä alkaen, kun Venäjä hyökkäsi ilman sodanjulistusta Ukrainaan helmikuun 24. Yhdysvallat, joka tiedustelunsa perusteella osasi ennakoida hyökkäystä, aloitti taistelukoneiden tuonnin Eurooppaan jo noin viikkoa aikaisemmin. Kun joulukuussa yli 60 hävittäjää oli korkeassa hälytysvalmiudessa Euroopassa kellon ympäri, määrä nousi maalisTeksti ja grafiikka: Pentti Perttula Kuvat: NATO NAT VARTIOI ITÄÄ Ranskan ilmavoimien luutnantti “Balek” ja Rafale Mont-de-Marsanissa.
Ulkomailla toimivat hävittäjät eivät saa käyttää aseitaan kuin siinä tapauksessa, että niitä kohti laukaistaan aseita, kun taas kotimaidensa hävittäjäpuolustukset toimivat omilla kansallisilla säännöillään. Muuttuva taistelukonetilanne Lentäviä koneita on helppo siirrellä tukikohdasta toiseen ja niitä myös siirrellään, joten julkisista lähteistä keräämäni tiedot eivät välttämättä anna muuttuvasta konetilanteesta oikeaa hetkellistä kuvaa aivan koneen tarkkuudella, mutta toukokuun toiselle viikolle tultaessa tilanne on kehittynyt suunnilleen näin: Yhdysvallat Yhdysvaltojen varhaiset konesiirrot Eurooppaan heijastavat maan tiedustelun hyvin tarkkaa tilannetietoa Venäjän hyökkäyksestä, josta Yhdysvaltojen hallinto myös tiedotti hyvin avoimesti. Osa aikaisimmista siirroista tosin liittyi myös Euroopassa jo kauan sitten sovittuihin kansainvälisiin harjoituksiin. Kolme Naton johtamiskeskusta, Saksan Uedem, Espanjan Torrejón ja Italian Renatico ovat antaneet henkilökuntaa johtamaan Joint Force Air Componentiksi (JFAC) nimetyn konelaivaston yhteistoimintaa. helmikuuta 12 tai 18 F-35A:ta Utahin Hillin 388. Yhdysvallat toi Saksan Spangdahlemin lentotukikohtaan 16. Hävittäjälaivueesta ja kuusi F-35A:ta RAF Lakenheathin tukikohdasta, 28. maaliskuuta kuusi EA-18G Growleria Washingtonin Whidbey Islandin merivoimien NAT VARTIOI ITÄÄ. 3/2022 23 kuun alkuun mennessä yli 100:aan toiminnan jakaantuessa yli 30 tukikohtaan
24 3/2022 lentotukikohdan 134. Myöhemmin koneet jakaantuvat Pohjois-Makedonian lisäksi Puolaan ja kaikkiin Baltian maihin. Lisäksi Britannia auttaa Puolan ilmatilan vartioinnissa Eurofighter Typhoonein RAF Coningsbyn tukikohdasta Englannista ja Romanian ilmatilan vartioinnissa RAF Akrotirin tukikohdasta Kyprokselta Voyager-ilmatankkauskoneiden tukemina. toukokuuta, aluksi neljä konetta Norjaan ja kuusi Pohjois-Makedoniaan. Romanian ilmavoimien F-16AM ja kaksi Britannian Royal Air Forcen Eurofighter Typhoon FGR4:ää jossain Romanian yllä.. Ne pysynevät Euroopassa ainakin 20. Taktisesta lennostosta. Elektronisesta hyökkäys laivueesta ja 2. helmikuuta alkaen ja enimmillään 16 F-15:tä Puolan Laskin lentotukikohdassa 10. Hävittäjälaivueesta lennettiin Eurooppaan 5.–7. Lakenheathin koneet palasivat tiettävästi Englantiin jo helmi-maaliskuun vaihteessa. maaliskuuta, mutta sijoitettiin uudelleen jonnekin ”Itä-Eurooppaan” huhtikuun alussa. Tämä Italian Task Force Black Storm sai jo helmikuun puolivälissä tuekseen Saksan ilmavoimien kuusi Eurofighteria 74. Hävittäjälennoston konetta saapui jo 10. Neljä Eurofighteria sijoitettiin myös Romanian Mihail Kogalniceanun tukikohtaan 30. helmikuuta Viron Ämarin, Liettuan Šiauliain ja Romanian Fetestin lentotukikohtiin, mutta koneiden nykyisestä sijainnista ei ole täyttä varmuutta. 388. helmikuuta alkaen. helmikuuta – 2. maaliskuuta Viron Ämariin kaksi kuninkaallisten ilmavoimien F-35B:tä. helmikuuta. Lentotukialus USS Harry S. helmikuuta ja kahdeksan konetta Pohjois-Carolinan Johnsonin 336. Alankomaat toi helmikuun lopussa kaksi F-35A-konetta Itä-Eurooppaan sijaintia julkaisematta. Kymmenen A-10C-rynnäkkökonetta Marylandin ilmakansalliskaartin 104. Eri lähteistä saa eri kuvan Saksassa olevien F-35koneiden määristä. Erityisesti F-35-hävittäjien osalta tiedottaminen on todennäköisesti ollut tahallaan hieman epämääräistä. maaliskuuta. Kyprokselle tuotiin tätä varten vahvistuksia Britanniasta. Hävittäjälennostosta. toukokuuta saakka, mahdollisesti pitempäänkin. Merijalkaväen kymmenen F/A-18C/D Hornetia 115., 224. Kahdeksan F-16:ta Spangdahlemin 480. Hävittäjälaivueesta 14. huhtikuuta kuuteen F-16:een Italian Avianon 510. Hävittäjälaivueesta. Trumanin F/A-18E/F Super Hornetit lentävät Itä-Euroopan ilmatilan vartiointiin Välimereltä Saksan A-400M-ilmatankkauskoneen tukemina, kun ilmavoimien koneet käyttävät pitkillä vartiointilennoilla KC-46Aja KC-135-koneita. helmikuuta. Muut maat Britannia toi 7. Ne vaihdettiin 29. ja 312. Italian ilmavoimilla on ollut samassa Romanian lentotukikohdassa neljä Eurofighteria joulukuusta 2021 lähtien, mutta niiden määrä nostettiin maaliskuun alussa kahdeksaan. Hävittäjälaivueen kuusi F-35A:ta siirrettiin 27. Niistä kahdeksan RAF Lakenheathin 48. Lisäksi Yhdysvalloilla on ollut Englannissa neljä B-52-pommikonetta Pohjois-Dakotan Minotin 5. Hävittäjälaivueesta sijoitettiin Romanian Fetestiin 11. toukokuuta kahdeksan F-35A:ta Vermontin ilmakansalliskaartin 158. Hävittäjärynnäkkölaivueista saapui ensin Norjaan 28. Pommituslennostosta 10. Huhtikuun 6
Niiden näkökenttä seuraa ilmatoimintaa noin 400 kilometrin päähän ja täydentää ilmavalvontatutkien välittämää informaatiota. Liettuan Šiauliaissa Baltian ilmatilaa on vartioinut huhtikuun alusta lähtien Tšekin ilmavoimien viisi Gripen C:tä ja Espanjan ilmavoimien kahdeksan EF-18 Hornetia. Silmiä taivaalla Yleisölle ympäri maailman näkyvin osa Naton viimeaikaista lentotoimintaa Itä-Euroopassa on ollut tiedustelu ja valvonta, jota on voinut seurata suoraan Flightradar24:stä. Yli 100 valvontakonetta sekä tiedustelun ja elektronisen tiedustelun konetta lentää päivittäin kierroksiaan Naton itärajalla seuraten Venäjän asevoimien toimintaa ilmassa, maalla ja merellä ja keräten siitä kaikkea mahdollista tietoa. Eivätkä lentokoneet ole ainoita silmiä taivaalla, vaan niiden yläpuolella kiertoradoilla tiedustelusatelliitit kuvaavat herkeämättä. Myös nykyaikaiset hävittäjäjärjestelmät pystyvät keräämään dataa ja välittämään sitä taistelunjohdon kautta osaksi Naton tiedustelua. Myös Ranskan merivoimien Rafale M -koneet ovat osallistuneet vartiointitehtäviin Välimerellä seilaavalta Charles de Gaulle -lentotukialukselta. Esimerkiksi AWACSeja on Itä-Euroopassa tällä hetkellä kuusi. •. Lisäksi heillä on ollut neljä Mirage 2000-5F:ää Viron Ämarissa huhtikuun alusta. Valvontaan ja tiedusteluun osallistuu niin miehitettyjä kuin kauko-ohjattujakin järjestelmiä vanhoista U-2:ista, E-3 AWACS:eista ja P-3C Orioneista tuliteriin P-8 Poseidoneihin sekä MQ-9 Reapereista RQ-4 Global Hawkeihin. 3/2022 25 päivänä ilmoitettiin kuitenkin neljän F-35A:n sijoittuneen Bulgarian Graf Ignatievon lentotukikohtaan. Ranskan ilmavoimat on lentänyt helmikuun lopusta alkaen Rafale-parilla kolmen tunnin vartiointilentoja kotimaastaan Mont-de-Marsanin tukikohdasta kaksi kertaa päivässä kahden A330 MRTT -ilmatankkauskoneen tukemina Puolaan. Nekään eivät enää ole pelkästään valtiollisten toimijoiden käsissä, vaan niitä on myös kaupallisilla yrityksillä, jotka myyvät keräämäänsä dataa sitä tarvitseville
Täsmäasevarastot alkavat huveta, mutta vapaasti pudotettavia pommeja ja ohjautumattomia raketteja riittää. Koska rintaVenäjän ilmavoi ma Ukrainassa Teksti ja grafiikka: Pentti Perttula. Ennen Venäjän ensi-iskua Ukrainan ilmavoimat hajautti suurimman osan taistelukoneistaan väliaikaisille kentille, osan jopa Neuvostoliiton aikaisiin tukikohtiin. Se, että venäläiset eivät huomanneet hajautusta, kertoo tiedustelun puuttumisesta ilmeisesti sen vuoksi, että kuvitelmissa oli lähes paraatimarssi läpi Ukrainan. Venäjän ensi-iskun risteilyohjukset tuhosivat Ukrainan hallinnon mukaan monin paikoin vain seisonta-alueille aseteltuja koneiden maketteja. Mukana on myös merivoimien lentoyksiköitä. 26 3/2022 Vaikka Venäjä on lähettänyt yli 60 prosenttia tärkeimmistä hävittäjä-, hävittäjä-pommittajaja rynnäkkökonelaivueistaan Ukrainaa vastaan, se ei hallitse Ukrainan ilmatilaa. U krainan ilmapuolustuksen menestys Venäjän ilmavoimia vastaan ei ole ollut sattumaa, koska se on valmistautunut huolellisesti Venäjän hyökkäykseen aina katastrofaalisesta Itä-Ukrainassa käydystä ilmasodasta lähtien huhti-elokuussa 2014 (katso Siivet 2/2015). Venäjä on asettanut Ukrainaa vastaan vähintään 60, mutta joidenkin arvioiden mukaan jopa lähes 70 prosenttia ilmavoimiensa Suhoi Su-35S-, Su-30SM-, Su34ja Su-25-laivueista
Ilmatorjunta pääosassa Vaikka Venäjällä on selvä lukumääräinen ja monilta osin laadullinenkin ylivoima, sillä ei ole saavutettu ilmanherruutta. Vaikka suurin osa venäläiskoneiden suoritteista ei koskaan poistu Venäjän tai Valko-Venäjän ilmatilasta kuin korkeintaan hetkellisesti, on Venäjä kuitenkin menettänyt ainakin. Ukrainan asevoimien ja poliittinen johto on kokenut ilmavoimien takavuosien laiminlyömisen karvaasti. Venäjän tappiot Yhdysvaltojen ja Naton toimittama reaaliaikainen tiedustelutieto Venäjän aikomista ohjusja pommituskohteista on auttanut Ukrainan ilmatorjuntaa ja -voimia puolustuksessa ja tappioiden välttämisessä. Jos ilmavoiman ja nimenomaan hävittäjävoiman annetaan rapistua, se on monimutkaisena, teknisenä ja taktisena aselajina ehkä kaikkein vaikeimmin palautettavissa oleva puolustuksen osa. Ukrainan ilmavoimat pystyy joitakin aktiivisempia jaksoja lukuun ottamatta keskimäärin viidestä kymmeneen suoritteeseen vuorokaudessa. 3/2022 27 Venäjän ilmavoi ma Ukrainassa malle on lähetetty todennäköisesti parhaiten koulutetut lentäjät, edustaa kotitukikohtiin jäänyt 30–40 prosenttia kaikkein heikoimmin koulutettua reserviä, minkä luulisi Kremlin näkökulmasta muodostavan jo riskin Venäjän turvallisuudelle. Yhdysvaltojen puolustusviranomaisten mukaan Venäjän ilmavoimat lentää noin 200 miehitettyä suoritetta vuorokaudessa ja ajoittain enemmänkin. Heitä ei voida siirtää ulkomaille koulutukseen edes puoleksi vuodeksi, joka olisi minimiaika uuden konetyypin, sensorien ja täysin uudenlaisten asejärjestelmien käytön oppimiseen, puhumattakaan niiden edellyttämistä taktisista muutoksista. Sen toimintaa rajoittaa merkittävästi Venäjän hävittäjävoima sekä pitkän ja keskimatkan ilmatorjunnan runsaus kaikilla rintamanosilla. Tämä on pakottanut Venäjän ilmavoimiSu-35S siivessä R-73 ja R-77ilmataisteluohjukset. Sodan aikana uudistaminen on käytännössä mahdotonta, koska kutistuneen hävittäjävoiman parhaat lentäjät tarvitaan rintamalla. Suurin ansio tästä on tosin kuulunut Ukrainan ilmatorjunnalle, ei niinkään ilmavoimille, joka on jäänyt asevoimien uudistuksessa selvästi toisarvoiseen asemaan. Kuva: UAC en lähi-ilmatukea antavat koneet ja helikopterit lentämään hyvin matalalla, missä ne ovat puolestaan Ukrainan länsiapuna saadun massiivisen olkapääohjusarsenaalin maaleina. Ilmatorjunnan uusiminen on huomattavasti helpompaa. Ukrainan asevoimille korkealle ulottuva liikkuva ohjusilmatorjunta olisi kuitenkin yhä kriittinen kyky. Toukokuun toiseen viikkoon mennessä Venäjä on menettänyt vain yhden Su-35S:n, koska ne ovat pääasiassa pysyneet pois Ukrainan ilmatilasta. S-300-järjestelmistä yli 20 on tuhoutunut tai vaurioitunut Venäjän hyökkäyksissä, mutta Buk-M1-järjestelmiä lienee edelleen pääosiltaan operatiivisessa käytössä. Ukrainan ilmatorjunnalla oli ennen sotaa joitakin S-300PS/PT-järjestelmiä ja mahdollisesti S-300V1-järjestelmiä, joita huhtikuussa 2018 maan puolustusministeriö ilmoitti aikovansa päivittää ja palauttaa käyttöön
Vahingoittumattomina ukrainalaisten käsiin on jäänyt 26 venäläistä lennokkia. Venäjän hyökkäyksen toinen vaihe, droonien käytön lisääntyminen ja Ukrainan aseapuna saama olkapääohjuskalusto alkaa näkyä Venäjän droonien kasvavina menetyksinä huhtikuusta alkaen. Venäjän miehitetty lentokalusto koki eniten tappioita maaliskuun alussa. 28 3/2022 yhdeksän Su-34:ää, kahdeksan Su-25:tä ja viisi Su-30SM:ää. Isoimmat ponnistukset tukea maajoukkoja ilmasta matalalta näkyvät heti suurempina tappiomäärinä. Luvut sisältävät ainoastaan ne, joista on julkaistu videotai valokuvatodiste, joten hyvin todennäköisesti taistelutappiot ovat suurempia. Kineettisenä omasuojana niissä on nähty ensimmäistä kertaa operatiivisessa käytössä säteilylähteisiin hakeutuvia Kh-31PM-ohjuksia, joiden passiivisen tutkan ohjaaja käynnistää ennen vaaravyöhykkeelle saapumista. Ilmasta laukaistava kahden ja puolen tonnin painoinen Raduga Kh-101 Venäjän ilma-alusmenetykset viiden vuorokauden jaksoissa. Kuva: Vadim Savitsky. Ukrainan puolustusministeriön ilmoittama parin sadan kiinteäsiipisen koneen pudotusmäärä on kuitenkin ilmeinen yliarvio. Tupolev Tu-95MS. Hävittäjien roolit Su-35S-koneiden päätehtävä oli ampua alas Ukrainan hävittäjiä. Todistetusti Ukraina on tuhonnut 25 lentokonetta, 39 helikopteria ja 32 kauko-ohjattua lennokkia. Kun ohjuksen tutka havaitsee ilmatorjuntajärjestelmän tulenhallintatutkan, se laukaisee itsensä automaattisesti sitä kohti. Muutoin Venäjä pommittaa joko äärimmäisen korkealta tai oman ilmatorjunnan suojasta. Samaan aikaan sekä lentokoneiden että helikopterien menetykset vähenevät, mutta niitä menetetään silti melko tasaiseen tahtiin
Täsmäaseiden käyttö hävittäjistä on harvinaista, koska lentäjiä ei ole juuri koulutettu niiden käyttöön ja koneista puuttuvat elektro-optiset maalinosoitussäiliöt. Mediassa on näkynyt romuja kahdesta Kh-35U-ohjuksesta, toinen Valko-Venäjältä 30 kilometrin päästä Ukrainan rajalta ja toinen VeSu-30SM rungossa kaksi Kh31Ameritorjuntaohjusta ja siivissä R77ja R-73ilmataisteluohjukset. Kuva: Vadim Savitsky. Ilmataisteluaseistuksen lisäksi Su-30SMkoneiden ilmasta maahan aseistuksena on tyypillisimmin 100:n ja 250 kilogram man rautapommeja, joiden pommi tustarkkuudesta vastaa takaohjaamossa istuva asejärjestelmäupseeri. Sen nopeus on 670– 920 km/h, joten Ukrainan ilmatorjunta pystyy ampumaan niitä silloin tällöin alas. Siinä on inertiaja satelliittiohjautus ennalta määriteltyihin koordinaatteihin, mutta ei mitään järjestelmää loppuhakeutumiseen. Kh-35U on 4,4 metrin pituinen ja 670 kilogramman painoinen, ja sen suurin kantama on 260 kilometriä. Su-34-koneiden aseistuksena on käytetty Kh-35Uja Kh-59M2A-meritorjuntaohjuksia. Miehistön tehtäväksi annettiin sodan alussa Ukrainan ilmapuolustuksen lamauttaminen ja tuhoaminen, maajoukkojen suojaaminen Ukrainan ilma-aseelta sekä maihinnousujen tukeminen. Sekä Su-35Settä Su-30SM-koneiden siipiripustimissa on näkynyt myös ensimmäistä kertaa 1 500 kilogramman UPAB-1500B-pommeja, joiden massasta kaksi kolmannesta on taistelukärkeä. 3/2022 29 -risteilyohjus lentää parhaimmillaan yli 3 500 kilometriä. Vaikka ne on suunniteltu pinta-aluksia vastaan, niiden käyttö soveltuu myös suurikokoisiin, selvästi tutkassa näkyviin maamaaleihin. Su-35S:n KOEP-35-säiliötä on esitelty näyttelyissä, mutta sen käyttöönotto ja mahdollinen määrä ovat arvoitus. Muita täsmäaseita Aktiivisimmin Ukrainassa maavoimien tukitehtäviä lentävät Su-34-hävittäjä-pommittajat ja Su-25-rynnäkkökoneet, mikä selittää myös niiden suurimmat tappiot. Siivekkeidensä ansiosta se voi korkealta ja kovaa laukaistuna lentää jopa 50 kilometriä
Kuva: Venäjän puolustusministeriö. Kh-59M2A on raskaampi ohjus: se painaa 930 kilogrammaa, josta taistelukärjen osuus on 320 kilogrammaa. Huhtikuun 15. Yhdysvaltojen ilmoituksen mukaan 2. Venäjä pyrkii katkaisemaan lännen asetoimitusten perillepääsyn ja vaikeuttamaan Ukrainan joukkojen huoltoa. Ohjukset laukaistaan kaukaa Ukrainan rajojen ulkopuolelta. Ohjautumattomat aseet Venäjän täsmäaseiden määrästä ei ole mitään luotettavia arvioita, mutta erityisesti täsmäohjuksia uskotaan olevan suhteellisen rajallisesti. Ilmeisesti strategiset pommikoneet ovat Kremlin mielestä onnistuneet Ukrainassa hyvin, koska Venäjän johtaja Vladimir Putin palkitsi Engelsin 121. 30 3/2022 näjän Rostovin alueelta yli 200 kilometrin päästä Ukrainasta. Näiden uusien aseiden lisäksi Venäjän ilmavoimat näyttää käyttävän jo kauan käytössä olleita laserja video-ohjattuja Kh-29-ohjuksia sekä todennäköisesti myös laser-ohjattuja KAB-1500L/LGja satelliittiohjattuja KAB-500S -pommeja. Jos lännen pakotteet onnistuvat estämään elektronisten komponenttien viennin Venäjälle, sillä on vakavia ongelmia täsmäaseiden jatkotuotannon kanssa. päivänä myös Tu-22M3-pommikoneet liittyivät Venäjän hyökkäykseen, kun niillä pommitettiin useita päiviä Azovstalin terästehdasta Mariupolissa. Tu-160-koneiden käytöstä sen sijaan ei ole tietoa. Koska ne näyttävät lentäneen päinvastaiseen suuntaan, se saattaa kieliä aseiden hakeutumisjärjestelmän ongelmista. Vuosituhannen alussa venäjä yritti kehittää pommien kantamaa lisäävän, pommiin kiinnitettävän liitoja ohjausmoduulin, mutta se jäi piirustuspöydälle. Ensimmäisinä sotaviikkoina keskiarvo oli noin 50. Monista ilmasta laukaistuista ohjuksista tiedetään, etteivät ne ole osuneet maaleihinsa. Vaikka Venäjällä käynnistettiin oman elektroniikan ohjelmia vuonna 2015, riippuvuus tuonnista on edelleen hyvin suurta. Ne jäävät kannattimiinsa, menevät ohi maalin tai jäävät räjähtämättä. maaliskuuta Delatynin ammusvarikkoa vastaan Länsi-Ukrainassa 70 kilometrin päässä Romanian rajasta. Kinzhalin käytölle on tuskin mitään muita perusteita kuin uuden aseen testaaminen operatiivisesti. Venäjällä ei ole mitään Yhdysvaltojen edullista JDAM-täsmäpommia vastaavaa asetta, eikä venäläisten lentopommien pyrstöjä edes pysty irrottamaan ja korvaamaan ohjausyksiköllä, kuten JDAM:issa. toukokuuta mennessä Venäjä oli laukaissut yli 2 125 ohjusta Ukrainaan, mikä tarkoittaa keskimäärin 30:tä ohjusta vuorokaudessa. Hypersooniset ohjukset Uusimpana ilma-aseena Ukrainaa vastaan Venäjä on käyttänyt hypersoonisia ballistisia Kinzhal-ohjuksia, joita on laukaistu MiG-31K-hävittäjistä. Uudenlaisten aseiden tuotanto sujuu hitaasti ja niiden vanhat varastot on käytetty melko lailla loppuun Venäjän Syyrian operaatiossa, joka alkoi syksyllä 2015. huhtikuuta Venäjän puolustusministeriö ilmoitti osuneensa Ukrainan komentopaikkaan Chasiv Yarissa Donbasissa. Raskaan pommitusrykmentin arvonimellä ”Kaarti”, mikä on arvokkain sotilasyksikön saatavissa oleva arvonimi sankaruudesta taistelutoimissa. Medialle Venäjän antamien tietojen mukaan ohjukset laukaistiin yli 1 000 kilometrin päästä ja ne osuivat maaliinsa alle 10 minuutissa, mikä tarkoittaisi yli 6 000 km/h:n nopeutta. Ukrainan vangiksi jääneiden Su-34-lentäjien mukaan koneen kuormana oli joko kuusi 500 kilogramman tai kahdeksan 250 kilogramman pommia, jotka pudotettiin koordinaattien perusteella korkealta maaleihinsa, joiden oli kerrottu olevan joko ”aseiden ja sotilaskaluston keskittymiä” tai komentopaikkoja. Ukrainassa ensimmäistä kertaa operatiivisessa käytössä olevan pienen ohivirtausmoottorin kuljettaman 5,7-metrisen ohjuksen suurin kantama on 285 kilometriä. Sodan ensivaiheessa Venäjän ilmavoimien ilmasta maahan -aseistuksena Ukrainassa on ollut pääasiassa vapaasti putoavia pommeja ja ohjautumattomia raketteja. Miehistöllä Kaksi Suhoi Su-25:tä. Pari päivää myöhemmin Krimin ilmatilasta laukaistu Kinzhal osui varikolle Kostyantynivkassa, ja 11. Pommikoneet sodassa Venäjän strategiset Tupolev Tu-95MS -pommikoneet ovat osallistuneet hyökkäykseen sen ensi päivästä alkaen. Tu-95-koneiden Engelsin tukikohdan etäisyys Ukrainan läntisimmästä kolkasta on vähän yli 1 700 kilometriä, joka on noin puolet Kh-101:n kantamasta. Ilmasta laukaistujen ohjusten osuus ei ole tiedossa, mutta maasta laukaistut risteilyja ballistiset ohjukset ovat selvänä enemmistönä, ja merivoimien aluksista laukaistujen ohjusten osuus jää alle kahteen prosenttiin. Ohjusta käytettiin ensi kertaa operatiivisesti 18. Pommikoneiden kuormana lienee ollut vain Kh-101-risteilyohjuksia, koska pienemmät ja edullisemmat Kh-555-ohjukset käytettiin todennäköisesti hyvin vähiin Syyriassa. Sen jälkeen kun Venäjän maajoukot pakenivat Kiovan alueelta ja keskitettiin Itäja Etelä-Ukrainaan, Venäjän ilmavoimien pitkän kantaman ohjusiskut ovat suuntautuneet pääasiassa Keskija Länsi-Ukrainan sotilaskohteisiin, puolustusteollisuuteen, korjaamoihin, strategisiin polttoainevarastoihin ja rautateihin
Tärkein Ukrainan rintamalla käytössä oleva lennokki näyttää olevan 18-kiloinen, katapultilla laukaistava ja laskuvarjon varassa laskeutuva Orlan-10. Ukrainalaisvideoiden mukaan sekin näyttää olevan kasattu suurelta osin ulkomaisista ja osin kummallisistakin komponenteista. Venäjä on lennättänyt myös 75 kilogramman Eniks-ilmamaaleja, joiden nopeus on 260 km/h, luultavasti löytääkseen Ukrainan ilmapuolustusjärjestelmiä. 3/2022 31 ei ollut mitään mahdollisuutta tunnistaa maaleja. 500-kiloisen droonin maksimilentoaika on noin 18 tuntia. Se voidaan kuormata neljällä täsmäpommilla. Uusin Ukrainassa käytössä oleva drooni lienee pyöriväsiipinen Technodinamika VM-V, jota ilmavoimat on käyttänyt vuodesta 2020 lähtien Venäjällä muun muassa helikopterikoulutuksessa simuloituna maalikopterina. Tuhoutuneiden droonien kuvissa on näkynyt myös muun muassa 30-kiloista Orlan-30-, seitsemänkiloista Tahionja viisikiloista Eleron-3-tiedustelulennokkia sekä Zala KUBvaanivaa asetta, jossa on kolmen kilogramman räjähde. Venäjällä ei ole yhtään kauan ja korkealla lentävää lennokkia, ja ainoaa keskikorkeuden lennokkia Inohodetsia on vain muutama. Kuva: Marina Lystseva / UAC panilainen nelitahtinen SAITO-mäntämoottori ja polttoainetankkina muovinen juomapullo. Su-25-koneet ovat vanhimpia Ukrainaan hyökkääviä koneita, joissa on sen vuoksi pelkästään ohjautumattomia aseita: vapaasti putoavia pommeja tai 80 millimetrin S-8ja 122 millimetrin S-13-raketteja. Kauko-ohjatut ilma-alukset Vaikka Venäjällä on lukuisia sotilaallisten miehittämättömien ilma-alusten tutkimusja kehitysprojekteja ja prototyyppejä, niihin ilmoitetaan käytetyn suuria rahasummia ja niiden tärkeydestä modernille sodankäynnille on annettu lukemattomia julistuksia, heillä ei edelleenkään ole operatiivisessa käytössä mitään edes Turkin Bayraktar TB2:een verrattavaa lennokkia, suuremmista järjestelmistä puhumattakaan. Forpost-R on alkujaan lisenssillä valmistettu Israel Aerospace Industriesin Searcher 2, joka on muunnettu aseistettavaksi. Ukrainan ilmapuolustus on ampunut alas myös yhden Inohodets-droonin, joka tunnetaan myös nimellä Orion. Venäjä on julkaissut yhden videon Ukrainassa käytössä olevasta Forpost-R-lennokista starttaamassa Valko-Venäjän Gomelin lentoasemalta kuormanaan kaksi 20 kilogramman KAB-20-täsmäpommia. •. Siinä väitetään käytettävän myös panssarintorjuntaohjuksia. Sen pääsensoreina ovat Canon EOS 800D -digitaalijärjestelmäkamera ja kiinalaisvalmisteinen lämpökamera, moottorina jaSu-34 rungossa kaksi Kh-31Ameritorjuntaohjusta ja siivissä R-27ja R-73ilmataisteluohjukset
Itä-Euroopasta Ukrainaan virranneen vanhan neuvostokaluston lisäksi lännestä on toimitettu uuttakin puolustusaseistusta, kuten helppokäyttöisiä panssarintorjuntaohjuksia ja olkapääohjusjärjestelmiä. Laukaisun jälkeen ohjus käyttää aluksi inertiaohjausta. Ohjuksen hakupää ja pieni räjähdyssäde mahdollistavat kirurgisen tarkan käytön. 32 3/2022 Uusia asejärjestelmiä virtaa Ukrainaan. On käyttötarkoitus Ukrainassa kumpi hyvänsä, monipuolinen ase soveltuu kumpaankin. Monitoimi-Brimstone Britannia on ilmoittanut toimittavansa toukokuusta alkaen Ukrainaan satoja MBDA Brimstone-täsmäohjuksia. Ohjuksen sytytin voidaan asentaa toimimaan iskusta, viivästettynä tai ennen maaliin osumista. Sillä voidaan tuhota maaleja, joiden nopeus on yli 110 kilometriä tunnissa. Brimstone suunniteltiin aluksi Britannian maavoimien lähi-ilmatukeen panssarintorjuntaohjusjärjestelmäksi, mutta sen käyttöönoton jälkeen maaliskuussa 2005 asevoimat esittivät ohjuksen ominaisuuksiin lisävaatimuksia, jolloin siihen lisättiin tutkaja puoliaktiivinen laserhakupää ja UKRAINAN UUDET ASEET Teksti ja kuvat: Pentti Perttula kaksivaiheinen taistelukärki. Toukokuussa lännen aseapuun ilmestyi aivan uusiakin asejärjestelmiä. Uusi versio tuli käyttöön joulukuussa 2008 ja pidemmän kantaman Brimstone 2 heinäkuussa 2016. Ohjus on integroitu Eurofighter Typhoonin lisäksi muun muassa moniin miehittämättömiin lentolaitteisiin, mutta se voidaan laukaista monenlaisilta laveteilta, kuten taisteluhelikoptereista tai myös maan pinnalta tai mereltä. Panssaroitujen maalien lisäksi ohjuksen nykyversio on suunniteltu epäsymmetriseen sodankäyntiin tuhoamaan hyvin tarkasti kevyitä ajoneuvoja ja arvokkaita tai korkean uhan pehmeitä maaleja, kuten korkeita upseereja tai tarkka-ampujia. Kuva: Crown Copyright. Sama taistelulataus soveltuu hyvin erilaisille maalityypeille aina hävittäjistä helikoptereihin ja drooneihin sekä ajoneuvoihin ja pinta-aluksiin. Viranomaisja mediatiedot ohjusten käyttötarkoituksesta ovat olleet ristiriitaisia, kun yksi sanoo niiden menevän meritorjuntaan, toinen maamaalien torjuntaa ja kolmas ehkä molempiin. Sitä voidaan käyttää myös muun muassa pikaveneitä vastaan. U krainan asevoimat tarvitsee koko ajan lisää aseita pyrkiessään estämään Venäjää miehittämästä maataan ja valloittaakseen miehitetyt alueet takaisin. Monta ohjusta Brimstone Tornado GR4:n ripustimessa. Se saa Britannialta Brimstone-panssarintorjuntaohjuksia ja Yhdysvalloista vaaniviksi aseiksi kutsuttuja Switchbladeja Phoenix Ghost -drooneja
3/2022 33 UKRAINAN UUDET ASEET voidaan tarvittaessa laukaista samanaikaisesti. Ohjus voidaan ohjelmoida aloittamaan maalinetsintä vasta tietyn pisteen jälkeen, jolloin se lentää turvallisesti omien joukkojen yli, vaikka niillä olisi samanlaista kalustoa kuin vastustajalla. MBDA julkisti syyskuussa 2019 Brimstonen etäohjattavan, teloilla kulkevan laukaisuajoneuvon, jonka päälle asetetaan kuuden ohjuksen kasetti. Ohjuksessa on maahan törmäämistä välttävä toiminto, joten se voi lentää matalalle määritellyllä korkeudella. Moottori sietää räjähdyksiä, luodin läpäisyn ja muita vakavia ulkoisia häiriöitä. Silloin ohjus ohjelmoidaan tunnistamaan ja seuraamaan ajoneuvoja ja iskemään niihin koordinaateilla määritellyllä alueella, jolle ohjus lentää digitaalisen autopilotin avulla. Sen kanssa ohjus voi vaihtaa laserista millimetrialueen hakeutumiseen ja takaisin, kun se seuraa nopeasti liikkuvia maaleja savuisessa ja pölyisessä ilmassa, jossa maalin osoittaminen laserilla voi olla vaikeaa. Ohjuksessa on myös ohjelmoitava itsetuhomekanismi. Brimstone 2:ssa on edistyksellisempi laser, ja ohjuksen hakupääteknologia pystyy seuraamaan paremmin heikosti näkyviä maaleja, kuten naamioituja ajoneuvoja savuisessa ja pölyisessä ympäristössä. Sen tehokkuudeksi sotatoimissa on ilmoitettu 98,7 prosenttia. 50-kiloisen Brimstonen pituus on 1,8 metriä ja suurin halkaisija 18 senttimetriä. Laukaisujärjestelmän tulenhallintayksikkö ilmoittaa ohjukselle maalin koordinaatit, ohjuksen reitin ja lentoradan, etäisyyden maaliin ja mahdollisesti sensoridataa, jolla voidaan tuottaa optimaalinen lentoreitti maaliin. Jokaisella ohjuksella on yksilöllinen lentoratansa, ja vaikka valmistajan mukaan ei ole takeita siitä, että jokainen ohjus osuu eri maaliin, Brimstonen hyökkäysalgoritmi on kuitenkin suunniteltu välttämään yksittäisen maalin ”liikatuhoamista”. Ne ovat aivan oma luokkansa. Suorassa maalinosoituksessa käytetään lavetin maalinosoitusta näyttämään ohjukselle maali ennen sen laukaisua. Ohjus on ollut kiivaassa käytössä Afganistanissa, Libyassa, Irakissa ja Syyriassa. Huhtikuun lopulla julkaistussa asepake. Ohjuksen suurin kantama vaihtelee mallin mukaan 8–60 kilometriin. Brimstonen etäohjattava laukaisulavetti. Yhdysvaltain hallinto on toimittanut Ukrainaan yli 1 000 Switchblade-asetta. Silloin usean ohjuksen yhtäaikaisessa laukaisussa ohjuksille voidaan määritellä numeroidut maalit. Jos se laukaistaan hitaammasta lentonopeudesta, se kiihdyttää ylisooniseen nopeuteen kolmen sekunnin kuluessa laukaisusta. Toisin kuin AGM-114 Hellfire, Brimstone voidaan laukaista ylisoonisesta nopeudesta. Vuodesta 2008 lähtien Brimstonessa on ollut myös puoliaktiivinen lasermaalinosoitus. Tämä panssarintuhoaja on suunnattu vientimarkkinoille. Vaanivat ohjukset Itse asiassa vaanivia aseita ei pitäisi edes kutsua drooneiksi, koska niiden ominaisuudet muistuttavat enemmän älykkäitä ohjuksia kuin kauko-ohjattuja lentolaitteita. Tämän mahdollistaa ohjuksen millimetrialueen loppuhakeutumistutka, joka ottaa kuvia 94 gigahertsin taajuudella tuottaen korkearesoluutiokuvia järjestelmän maalintunnistusalgoritmien arvioitavaksi. Epäsuoraa maalinosoitusta käytetään, kun maalit ovat näkökentän ulkopuolella. Sen paranneltu Vulcan-rakettimoottori lisäsi ohjuksen kantamaa yli 40 kilometriin. Taistelukärjen paino on 6,3 kilogrammaa. Ohjus voidaan laukaista epäsuorassa tai suorassa maalinosoitusmoodissa. Kuva: MBDA Brimstone on todellinen laukaise ja unohda -asejärjestelmä, joka ei ohjelmoituna edellytä mitään vuorovaikutusta laukaisulavetin kanssa tai maalin osoittamista laukaisun jälkeen. Raketti toimii vain vähän aikaa ja tuottaa vähän savua, joten se on vaikea havaita visuaalisesti, mutta myös sen lämpöjälki on pieni, mikä tekee siitä vaikeasti havaittavan vastustajan sensoreille. Vaanivat aseet on suunniteltu lähetettäviksi ilmaan vain kerran, etsimään maalinsa ja syöksymään sitä päin, minkä vuoksi niitä kutsuttiin aiemmin kamikaze-drooneiksi
Aseesta tiedetään hyvin vähän, oikeastaan vain se, että se on pystysuoraan nouseva järjestelmä, joka pystyy vaanimaan vihollista yli kuusi tuntia ja toimimaan myös pimeässä. 300-malli painaa 2,4 kilogrammaa, kulkee putkessa sotilaan repussa ja voidaan laukaista nopeasti. Tässä mielessä se muistuttaa Switchbladea, joskin Phoenix Ghostissa on edistyksellisemmät sensorit. Kuva: Aerovironment Quantix Recon. Phoenix Ghostin käytön sanotaan vaativan vain minimaalisen määrän koulutusta, mikä on eduksi Ukrainalle, joka tarvitsee kaikkien asejärjestelmien käyttöönottoa mahdollisimman nopeasti. Se pystyy myös välittämään sensoriensa tuottamaa kuvaa, vaikka sen päätehtävä on hyökätä ja tuhota. Switchblade voi pysyä ilmassa puolesta tunnista tuntiin, joka on suhteellisen vähän verrattuna esimerkiksi israelilaiseen IAI Haropiin, joka voi vaania ilmassa jopa yhdeksän tuntia. päivän aseapupaketissa Ukrainalle näkyi myös sellaisen järjestelmän nimi, jota ei ollut ennen julkisuudessa nähty: Phoenix Ghost. Yhdysvallat on lähettämässä Ukrainaan 121 Phoenix Ghostia. Vähän tunnettu kalifornialaisyritys AEVEX Aerospace, jolla sanotaan kuitenkin olevan huomattava kokemus miehittämättömistä järjestelmistä, kehitti nopealla aikataululla vaanivan aseen Phoenix Ghost, jonka Yhdysvaltain ilmavoimat räätälöi Ukrainan taistelukentille. Switchblade levittää siipensä. Aseen koosta, muodosta ja kyvyistä ei ole kerrottu juuri mitään – eikä myöskään aseen nimen alkuperästä. Yhdysvaltain puolustusministeriö tosin ilmoitti, että aseen kehittäminen oli alkanut ennen Venäjän hyökkäystä. Tiedetään, että taktisiin operaatioihin suunniteltu Phoenix Ghost on suunniteltu tuhoamaan panssaroituja maamaaleja. Jotkut maat pystyvät kehittämään näitä aseita nopeasti, koska niihin voidaan käyttää kaupallisia komponentteja. Pentagonin tiedottaja John F. Yhdysvaltain huhtikuun 21. 34 3/2022 tissa oli 700 asetta, joista 690 kevyempää 300-mallia ja 10 raskaampaa 600-mallia. Tarvittaessa ase voidaan laukaista myös esimerkiksi kauko-ohjatun lennokin ripustimesta. Kuva: Aerovironment YouTubekanava. Kirby on paljastanut, että Ukrainan joukoille oli varattu Switchblade-koulutusaika jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan
Kärkiväliltään 2,8-metrinen ja 6,8 kilogramman painoinen Puma on käsin lentoon heitettävä järjestelmä, jonka lentoaika on 2,5 tuntia. Miten paljon uudenlaiset aseet vaikuttavat sotaan, jää vielä nähtäväksi. Langattoman, salatun yhteyden kautta droonille voidaan välittää tabletilta kuvattava alue tai reitti, joka voi olla suora tai mutkitteleva. Kuva: Aerovironment YouTubekanava tista käyttöä, mutta ei pidä antaa taistelukentältä leviävien videoiden paisuttaa niiden roolia suuremmaksi kuin se on. Niillä itsessään ei käännetä sodan kulkua, mutta niillä voidaan häiritä Venäjän operatiivisten suunnitelmien toteutumista. Toiseksi Ukrainan asevoimista tulee tämäntyyppisten aseiden ensimmäisiä käyttäjiä näin laajamittaisessa sodassa supervaltavihollista vastaan, joten lännellä on mahdollisuus oppia jotain uutta. Quantix Reconin lentoaika yhdellä latauksella on enintään 45 minuuttia ja suurin toimintaetäisyys 20 kilometriä. Minuuteissa se tuottaa tarkkoja, ladattavia ilmakuvia suoraan käyttäjän tabletille ilman erikoislaitteita, verkkoyhteyttä tai ohjelmistoa. Sen toimintaetäisyys standardiantennilla on 20 kilometriä ja erikoisantennilla jopa 60 kilometriä. 3/2022 35 Näppärä tiedustelulennokki Aerovironment on lahjoittanut Ukrainalle yli 100 pystysuoraan nousevaa ja laskeutuvaa Quantix Recon -tiedustelulennokkia käyttökoulutuksineen. Sen suurin lentokorkeus on noin 2 250 metriä, jos tuulen nopeus on enintään 9 metriä sekunnissa. Kyseessä on lentoonlähdöltään, lennoltaan ja laskeutumiseltaan täysin automatisoitu järjestelmä, jonka käyttö onnistuu ensikertalaiseltakin. •. Neljän potkurin lennättämä drooni on hiljainen, joten sitä ei ole helppo havaita ilmassa. Vaikutus vielä arvoitus Ukrainan asevoimat löytää uusille asejärjestelmille varmasti menestyksellistä takRQ-20 Puma. Sen valmistelu kuljetuksesta lennolle sujuu viidessä minuutissa. Aerovironment sai huhtikuun puolivälissä Yhdysvaltain hallitukselta myös 19,7 miljoonan dollarin tilauksen RQ-20 Puma -tiedustelulennokkien toimittamisesta Ukrainaan toukokuun loppuun mennessä. Lennokki painaa vain 2,27 kilogrammaa ja sen siipiväli on 97,5 senttimetriä
Pois putosivat DIEHLin IRIS-T SLM Saabin Giraffe-tutkineen, Kongsbergin NASAMS Extended Range -versio ja MBDA:n Land Ceptor CAMM ER -ohjuksineen ja Giraffe-tutkineen. Ainakin jokin taka-ajatus myös ohjusten torjuntaan pystyvän kyvyn hankkimisessa todennäköisesti on, koska ilmasta tulevien uhkien torjunta ei ole tulevaisuudessa ainakaan mitenkään helpottumassa. Ne olivat muihin ehdokkaisiin nähden ylivertaisia ja integroitavissa Suomen asettamiin vaatimuksiin. Keskikerros merkitsee torjuntakykyä 40–300 kilometrin etäisyydelle. Pyyntöön saatiin vastaukset viideltä valmistajalta, joista maaliskuun alussa 2022 puolustusministeri Antti Kaikkonen päätti neuvottelujen jatkamisesta kahden israelilaisyrityksen, Rafael Advanced Defense Systemsin ja Israel Aerospace Industriesin (IAI), kanssa. Asejärjestelmä sisältää pystysuoraan nostettavan 12 ohjuksen laukaisuyksikön, ELM-2084 MMR -tulenhalllintatutka, Kuva: IAI Teksti ja kuvat: Pentti Perttula 36 3/2022. Vaikka Suomi ei ole hankkimassa ballististen ohjusten torjuntakykyä, jostain syystä kilpailussa jatkoon pääsivät juuri ne kaksi järjestelmää, jotka pystyvät siihen oikeanlaisen tutkan kanssa, nimittäin David’s Sling (Daavidin linko), joka tunnetaan Israelissa myös nimellä Magic Wand (Taikasauva), ja Barak (Salama) MX. Suomen ohjusilmatorjunnan korkealle ulottuvasta kyvystä kilpailee enää kaksi ehdokasta: Rafael Advanced Defense Systemsin David’s Sling Stunnerohjuksineen ja Israel Aerospace Industriesin Barak MX ERohjuksineen. Ilman taistelukärkeä David’s Sling (Daavidin linko) -järjestelmä on suunniteltu ampumaan alas lentokoneiden lisäksi lyhyen kantaman ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja suurikaliiperisia raketteja. Pystysuunnassa järjestelmä torjuu lentokoneita enintään 30 kilometrin ja ohjuksia enintään 15 kilometrin korkeuteen. Kehityksen seuraava askel olisikin ilmatorjuntalaser, jota testataan jo ainakin Israelissa ja Yhdysvalloissa, mutta Suomi keskittyy toistaiseksi ohjusilmatorjuntaan. Järjestelmä edustaa Israelin ohjuspuolustusarkkitehtuurin keskikerrosta, jonka alapuolella on Iron Domeja yläpuolella Arrow-järjestelmät. Tarkastellaan näitä kahta järjestelmää hieman tarkemmin. DAAVIDIN LINKO VAI SALA MA. L okakuussa 2020 Suomen puolustusvoimat pääsi ohjusilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn hankintaprojektissa tarjouspyyntövaiheeseen
Kehityskumppani löytyi Intiasta, joka suostui tammikuussa 2007 sijoittamaan 330 miljoonaa dollaria uuden Barak-järjestelmän kehittämiseen IAI:n kanssa myös Intian merivoimille. Kuva: Rafael 3/2022 37. Maalta toimivan järjestelmän testaus aloitettiin seuraavana vuonna, ja ensimmäiset järjestelmät myytiin samana vuonna Azarbaidžanille osana 1,6 miljardin dollarin asekauppaa. ELM-2084-tulenhallintatutkan, johtamisja operointiaseman ja Stunner-torjuntaohjuksia (Yhdysvalloissa nimellä SkyCeptor), jotka ovat kaksivaiheisia ja pituudeltaan 4,6 metriä. Kauas iskevä Salama IAI:n ilmaja ohjuspuolustusosaston valmistama Barak (Salama) MX on edistyksellinen järjestelmä, joka on suunniteltu nimenomaan vientiin. Kolmas ja neljäs järjestelmän realistinen ja reaaliaikainen testi vuonna 2015 sisälsivät useamman samanaikaisen maalin. Noin puolet järjestelmän komponenteista on rakennettu Yhdysvalloissa. Intia osti 40 järjestelmää ja 200 ohjusta meri-, ilmaja maavoimilleen 2,5 miljardin dollarin hintaan, mikä oli Israelin suurin asevientikauppa. Koska Venäjä oli jo vuonna 2002 myynyt Syyrialle ylisoonisen P-800 Oniks -meritorjuntaohjusjärjestelmän, Israelin merivoimat katsoi, että sen oli pakko alkaa kehittää uutta ohjustorjuntajärjestelmää. Ensimmäiset kaksi sykäystä kiihdyttävät ohjuksen alustavalle lentoradalle ja kolmas aktivoituu loppukiihdytykseen ja liikehtimiseen maalin torjumiseksi. Alkuperäinen Barak-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä oli Israelin merivoimien käytössä jo 1980-luvun puolivälistä. Israelin ilmavoimat otti vastaan ensimmäisen David’s Sling -yksikön vuonna 2016 ja testasi järjestelmän tammikuussa 2017. Lennon keskivaiheeseen saakka ohjus saa päivityksiä tulenhallintatutkalta datalinkin välityksellä. Tyypillisistä torjuntaohjuksista poiketen Stunnerissa ei ole taistelukärkeä, vaan sen torjuntateho perustuu pelkkään liikevoimaan, toisin sanoen se törmää maaliinsa. Sillä ei kuitenkaan pystytty torjumaan vuonna 2006 terroristijärjestö Hizbollah’n Libanonista laukaisemaa kiinalaista, alisoonista Casic C-802 -risteilyohjusta, joka vaurioittaessaan merivoimien Saar 5 -luokan korvettia myös tappoi neljä merisotilasta. Vuonna 2008 Yhdysvallat liittyi mukaan järjestelmän kehittämiseen ja hankintaan noin kahdella miljardilla dollarilla (noin 1,8 miljardilla eurolla). Toinen, myös onnistunut, testi tehtiin vuoden kuluttua. Syyrian ohjukset putosivat kuitenkin Syyrian alueelle, joten Israel käytti Stunner-ohjusten itsetuhojärjestelmää. Ohjuksen epäsymmetrisessä, delfiininkuonomaisessa kärkiosassa on kaksi lennon loppuvaihetta ohjaavaa sensoria: yhdistetty elektro-optinen ja infrapunasensori sekä tutka joka sään toimintaa varten. Stunner-ohjuksen tuotantohinta on noin 900 000 euroa. David’s Slingin kehittäminen alkoi vuonna 2006. Kiinteää ajoainetta käyttävä sykäysrakettimoottori nostaa ohjuksen nopeuden 7,5-kertaiseen äänennopeuteen (9 190 km/h). Vuonna 2009 järjestelmän pääkehittäjä Rafael teki yli 100 miljoonan dollarin (yli 90 miljoonan euron) sopimuksen Raytheon Missiles and Defensen kanssa Stunner-torjuntaohjuksen ja sen laukaisimen kehittämisestä. Toistaiseksi viimeisimpänä Marokko tilasi Barak MX:n helmikuussa 2022. Palveluskäyttöön järjestelmä tuli maaliskuussa 2017. DAAVIDIN LINKO VAI SALA MA. Se sai nimen Barak 8. Maaliskuussa 2019 Israel teki järjestelmän kuudennen testin torjuen onnistuneesti tuntemattomaksi jääneen maalin. Perusjärjestelmä otettiin käyttöön kummankin maan merivoimissa vuonna 2015. Heinäkuussa 2018 Israel käytti järjestelmää ensimmäisen kerran kahta Syyrian laukaisemaa lyhyen kantaman ballistista OTR-21 Totška -ohjusta vastaan. Järjestelmän kehitystestit aloitettiin vuonna 2012, jolloin tehtiin ensimmäinen ohjuksen onnistunut laukaisu Etelä-Israelissa. Siihen aikaan järjestelmään oli saatavissa kahdenlaisia ohjuksia, 35 kilometrin etäisyydelle ulottuva Barak MRAD ja 70 kilometriin torjuva Barak LRAD. David's Slingin Stunnerohjus. Rafael esitteli järjestelmän julkisuudessa ensimmäistä kertaa Pariisin ilmailunäyttelyssä vuonna 2013
Barak ER -ohjus sisältää kiinteän ajoaineen kantoraketin, jonka edesauttamana se ulottuu 25 kilometrin korkeuteen saakka. Järjestelmän olisi määrä olla käytössä vuoteen 2030 mennessä. Puola tilasi maaliskuussa 2018 kaksi kahden laukaisualustan Patriot-patteria, joiden pitäisi alkaa saapua kuluvana vuonna. Euroopassa Alankomaat, Espanja, Italia, Ranska ja Suomi ovat mukana TWISTER-ohjelmassa, jonka päämäärä on luoda hypersoonisten ohjusten torjuntaohjus sekä avaruuteen sijoitettava ennakkovaroitusjärjestelmä. Korkeatorjuntakyky Euroopassa Kauas ulottuvan ilmatorjuntakyvyn tehostaminen on ollut Euroopan maiden asevoimien toimintasuunnitelmissa jo 2010-luvulta lähtien, mutta harva maa on tosissaan tehnyt asialle mitään. Toinen syy kauas ulottuvan ilmatorjuntakyvyn hankinnan hitaudessa on ollut kyvyn kehittämisen kallis hinta ja teknologinen monimutkaisuus, varsinkin kun samaan aikaan on ollut tarpeita myös muissa konventionaalisissa kyvyissä, joiden ylläpitoa myös laiminlyötiin kylmää sotaa seuranneina vuosina, mutta joiden kehittäminen ja täydentäminen on ollut edullisempaa. Kylmän sodan päättymisen jälkeen eurooppalaiset asevoimat tottuivat taistelemaan ilmatilassa, jossa mikään ei uhannut lentäviä hävittäjiä, kunhan ne pysyivät olkapääohjusten ulottumattomissa. Sen lisäksi voidaan käyttää muita maalla, merellä, ilmassa tai avaruudessa sijaitsevia sensoreita tilannekuvan luomiseksi järjestelmälle sen mukaan, mitä käyttäjä haluaa. Ohjus laukaistaan pystysuoraan, joten se toimii kaikkiin suuntiin. Tämänkin järjestelmän tulenhallintatutkana on ELM-2084, joka on S-taajuusalueella toimiva AESA-tutka. Sen säteen kaista on 120 astetta leveä ja 50 astetta korkea. Ohjuksen pituus on 5,8 metriä ja kantoraketin halkaisija 35 senttimetriä, kun ohjuksen rungon halkaisija on 22,7 senttimetriä. Tätä moodia käytetään ohjuksen ohjaamiseen, kunnes sen omat sensorit löytävät maalin. Asevoimien investoinnit keskittyivät järjestelmiin, jotka soveltuivat sissien vastaisiin sotatoimiin. Se voi pyöriä 30 kierrosta minuutissa pystyakselinsa ympäri. Azerbaidžan ilmoitti vuonna 2020 ampuneensa Barak MX:llä alas Armenian laukaiseman ballistisen Iskander-ohjuksen, mikä kertoi järjestelmän olevan toimintakykyinen. Sen viimeiset osat luovutettiin maan puolustusvoimille marraskuussa 2021. Barak MX -järjestelmässä patterit voidaan verkottaa, jolloin yhden patterin ohjuksia voidaan laukaista toisen patterin sensoritiedon perusteella. Päätös Suomen korkeatorjuntakykyyn hankittavasta ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä tehdään alkuvuodesta 2023. • Intian kaupan tuotosta IAI investoi Barak ER:n kehittämiseen. Yhtiö ei kuitenkaan kerro, kuinka monta laukaisualustaa patteriin pitäisi tällöin sisällyttää. Moni maa on ilmeisesti alkanut tehdä todellisia hankintasuunnitelmia vasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Suomi on tässä suhteessa ihan hyvässä vauhdissa, vaikka ainahan voisi toimia nopeamminkin. Ruotsi tilasi neljän laukaisualustan Patriot-järjestelmän elokuussa 2018. Sen sirpaleräjähdekärjen paino on liikesalaisuus, mutta IAI kertoo sen olevan kuitenkin suurempi kuin 1,3 metriä lyhyemmän LRAD-ohjuksen 23 kilogrammaa. Tulenhallintamoodissa se voi seurata enintään 200:aa maalia minuutissa 100 kilometrin etäisyydeltä. Modulaarisena Barak MX voidaan räätälöidä ja skaalata mitä tahansa lentävää uhkaa vastaan, mihin tahansa torjuntatehtävään ja mihin tahansa taisteluolosuhteisiin. Yhden Barak ER -ohjuksen hinta on noin 1,5 miljoonaa euroa. Hävittäjien ilmasta maahan -kyky kehittyi, mutta maalta toimiva ilmatorjuntakyky näivettyi, koska sille ei uskottu olevan enää juuri tarvetta. Mistä vitkuttelu ilmatorjuntakyvyn kehittämisessä on johtunut. Sitä ei helpolla kyllästetä, sillä valvontamoodissa se pystyy seuraamaan 1 100:aa maalia 474 kilometrin etäisyydeltä. 38 3/2022 SM-6:n (kantama 250 kilometriä) väliin. Se on 150 kilometriin asti ulottuva ohjus, joka sisältää tehostetun ballististen ohjusten torjuntakyvyn, mutta Elta-tutkan ohjelmiston muokkaus edesauttoi Barakin kykyä torjua myös ballistisia ohjuksia. Kuva: IAI Teksti: Jukka O. Romania sai ensimmäisen tilaamansa Patriot-patterin syyskuussa 2020 ja kuluvan vuoden loppuun mennessä sillä pitäisi olla jo seitsemän patteria. Barak ER asettaa MX-järjestelmän Yhdysvaltain maavoimien Patriotin (kantama 75 kilometriä) ja merivoimien Barak ER-ohjus. Kauppinen, Eagle Dynamics. Yhdellä Barak MX patterilla voi IAI:n mukaan suojata 5 500–7 300 neliökilometrin kokoisen alueen. Yli 75 kilometrin etäisyydelle ulottuvaa korkeatorjuntakykyä Euroopassa Venäjän ulkopuolella on vain kymmenellä maalla: Alankomaat (Patriot), Bulgaria (S-300), Espanja (Patriot), Italia (SAMP/T), Kreikka (Patriot ja S-300PMU1), Puola (S-200C Vega), Ranska (SAMP/T), Romania (Patriot), Saksa (Patriot) ja Slovakia (S-300PMU). Kauppinen Kuvat: Jukka O. Ilmatorjunnan suurimmaksi haasteeksi koettiin droonit, joita vastaan kehitettiin lähinnä ei-kineettisiä kykyjä. Hypersoonisten ohjusten uhkaa vastaan nähdään torjuntakyvyn kehittämiselle olevan yhä aikaa. Ohjuksen laukaisupaino on 400 kilogrammaa
Kauppinen Kuvat: Jukka O. Kauppinen, Eagle Dynamics 50-vuotias Mil Mi-24 Hind uhkuu voimaa ja vaikuttavuutta myös digitaalisena.. 3/2022 39 LENTOSIMULAATTORIT MI-24 HIND – VÄKIVAHVA PETO Teksti: Jukka O
Hind on muhkea – kaikin tavoin. Millainen myyttinen taistelukone Suomeen saapuu. Kirjoitushetkellä Hind-nimellä tunnetut raskaat taisteluhelikopterit ovat tositoimissa Ukrainan taivaalla, kaiken lisäksi rintaman molemmilla osapuolilla. 40 3/2022 Kesän 2022 lentonäytöskauden upein ja odotetuin vieras on Tšekin ilmavoimien Mil Mi24 -taisteluhelikopteri. Sen taustoja voi kaivella vaikkapa toisen maailmansodan ajoista, kun Iljušin IL-2 Sturmovik -rynnäkkökoneet ahdistelivat saksalaisjoukkoja. Neuvostolentäjät eivät voineet enää liidellä kaikessa rauhassa korkeuksissa, vaan matkaja hyökkäyslennot oli suoritettava lujaa ja matalalla.. Samassa sodassa nähtiin useammallakin rintamalla ensimmäisiä panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja, joiden avulla jalkaväkeä voitiin kuljettaa motorisoitujen joukkojen mukana. Siitä tuli suurikokoinen, koska koneeseen piti mahtua kahdeksan sotilaan ryhmä aseineen ja varusteineen. Lopputulos oli pelottava lentolaite. Hind sodassa Mi-24 astui palvelukseen vuonna 1972 ja päätyi sotatoimiin ensimmäisen kerran Afrikassa, Etiopian ja Somalian välisessä sodassa vuosina 1977–1978. Hindien kultakausi päättyi hiljalleen vuodesta 1986 lähtien, kun afgaanikapinallisille alettiin aiemmin käytössä olleiden Strelaja Redeye-olkapääohjusten lisäksi toimittaa tehokkaampia Stinger-ohjuksia. Tämä on kylmän sodan ikonisin, brutaalein helikopteri. Heti perään Libya käytti Mi-24Aja Mi-25-koneitaan Tšadia vastaan. Raskas työ vaatii raskaat huvit, eli moottoreissa oli oltava vastaavasti vääntöä. Samalla näitä pystyttiin suojaamaan jonkin verran tuliaseilta ja tykistöltä. Taannoin Venäjä oli jo siirtämässä alkuperäistä Mi-24:ää eläkkeelle, mutta kokemukset Syyriassa osoittivat, että yhdistelmäkopterille on yhä tilausta. Stingerien hakupää kykeni lukittautumaan Hindeihin laukaisusuunnasta riippumatta, minkä vuoksi konetappioiden ja -vaurioiden määrä kasvoi. Sen piti kyetä kantamaan raskas aselasti: konekiväärejä, 23ja 30-millimetrin tykkejä, panssarintorjuntaohjuksia, rakettikasetteja ja pommeja. Mi-24:stä on myös Mi-25ja Mi-35-nimellä tunnettuja, alkujaan vientiin tarkoitettuja, versioita. Onkin siis korkea aika saada tämä kylmän ja monen kuumemmankin sodan veteraani vierailulle Suomeen. Raskaat Hindit eivät piitanneet sissien käsiaseiden tulesta. Mi24A:n ohjaamo näyttää enemmän kuljetuskuin taisteluhelikopterilta, mutta Mi24D:n peräkkäin porrastetut ohjaamot herättävät kylmiä väreitä elokuvansa katsoneille ja ilmasotahistoriansa lukeneille. Toisin kuin lentokoneet, helikopterit kykenivät pysyttelemään taistelualueella ja tukemaan Afganistanin hallituksen ja Neuvostoliiton joukkoja pitkäkestoisesti. Palveluskäytössä se on ollut tasan 50 vuotta. Hindeillä huollettiin piiritettyjä tukikohtia jopa tulen alla. Vietnamin sodan eskaloituminen ja Yhdysvaltain kasvava helikopterien käyttö taistelukentällä alleviivasivat Milin vision ajankohtaisuutta. Hindeihin jouduttiin asentamaan uusia omasuojajärjestelmiä, ja taistelutaktiikat täytyi uusia. Neuvostokopterit suorittivat Afganistanissa myös itsenäisiä metsästysretkiä jopa kahdeksan helikopterin taisteluosastoina. Siitä kehitettiin lukuisia versioita, joista osaa vietiin enemmän raskaan taisteluhelikopterin suuntaan monipuolistamalla aseistusta miehistönkuljetuskapasiteetin kustannuksella. Ne olivat niin tehokkaita, että mujahideenit joutuivat liikkumaan yöllä, jolloin neuvostolentäjätkin siirtyivät vastaavasti yötoimintaan. Historiankirjoihin kone päätyi vuonna 1979 alkaneessa Afganistanin sodassa, jossa ne olivat hallitusta vastustavien mujahideen-taistelijoiden syvästi pelkäämä ja vihaama taistelukone. Suuren ja raskaan kopterin on vaikea pysyä huomaamattomana ja sen piti kyetä pysymään taistelussa, tukemaan jalkaväkeä – niinpä se panssaroitiin kuin Sturmovikit konsanaan. Mitä jos ei tehdäkään taisteluhelikopteria ja kuljetushelikopteria erikseen, vaan yhdistetään nämä samaksi koneeksi, joka kykenisi sekä vaikuttamaan maataisteluun että liikuttamaan joukkoja ja tarvikkeita. M il Mi-24 nousi taivaalle ensimmäisen kerran 19. Afganistanissa toimi keskimärin 80– 125 Mi-24-helikopteria kerrallaan, mutta enimmillään niitä saattoi olla maassa jopa 250. Mi-24:stä jalostettiin myös uusia taisteluhelikoptereita: Mi-28 ja pienemmät Ka-50/Ka-52. syyskuuta 1969, 53 vuotta sitten. Sodankäynti muuttui alati liikkuvammaksi 1950ja 1960-luvuilla, mikä sai helikopterisuunnittelija Mikhail Milin miettimään ketterämpiä vaihtoehtoja jalkaväen liikuttamiseen maavoimien BTR152:n, BTR-50:n ja BMP-1:n rinnalle. Rujoudessaan pelottava kone osoittautui toimivaksi ja kehityskelpoiseksi. Lentolaitteen historia on kumpuileva. Niitä on myös Venäjän omassa käytössä
Nykyään Mi-24-, Mi-25ja Mi-35-helikoptereita käytetään noin 60 eri maassa. Siinä missä Gatlingilla pystyi ampumaan vapaasti etusektoriin, tykki on asennettu kiinteästi runkoon, joten sitä tähdätään kopteria ohjaamalla. Ukraina on käyttänyt Hindejään puolustautuessaan vuonna 2014 alkanutta Venäjän hyökkäystä vastaan. Irakin Mi-25:t olivat tärkeässä roolissa monien Iranin suurhyökkäysten torjunnassa. Muutakin aseistusta on: ripustimiin voi asentaa vaikkapa neljä 9M114 Shturm (AT-6 Spiral) -panssarintorjuntaohjusta, 100/250-kiloisia pommeja, tykkikasetteja tai 57–240 millimetrin ilmasta maahan Hind-taisteluhelikopterin lentäjän työpiste hohkaa neuvostonostalgiaa pastellisävyillään ja analogiallaan.. Ajankohtaisena uutuutena siihen löytyy myös Mi-24P Hind. Hindeillä on sittemmin sodittu lähes kaikkialla maailmassa: Nicaraguan sisällissodassa, Sri Lankassa, Perussa, Irakin sodissa vuosina 1991/2003–2011, Sierra Leonen sisällissodassa, Kroatian itsenäisyyssodassa vuonna 1995, Kongossa, Libyan sisällissodassa ja jälleen Afganistanissa vuosina 2001–2021. Sodanjälkeisten arvioiden mukaan helikopterien välisissä ilmataisteluissa ammuttiin alas kuusi Mi-25:tä ja 10 SeaCobraa, minkä lisäksi Mi-25:lle on kirjattu 43 väitettyä ilmavoittoa muita Iranin helikopterityyppejä vastaan. 3/2022 41 Afganistanin lisäksi Hindit olivat rajussa käytössä Irakin–Iranin sodassa vuosina 1980–1988. Hindin simulaattoriversio Mi-24P tunnetaan lännessä Nato-koodinimellä Hind-F ja vientiversiona Mi-35P:nä. Mikhail Milin luomus onkin maailman eniten käytetty taisteluhelikopteri. Sitä valmistettiin vuosina 1981–1989 noin 635 kappaletta. Venäjä on käyttänyt Hindejään muun muassa Tšetšeniassa, Georgiassa, Syyriassa ja Krimillä. kesäkuuta 2022 osallistuu Tšekin Ilmavoimien Mi-24 taisteluhelikopteri sekä Mi-171Sh kuljetushelikopteri. Hind-F eroaa aiemmista malleista muun muassa aseistukseltaan: Gatlingin sijaan koneessa on kaksipiippuinen 30 millimetrin GSh-30K-tykki. Porin lentonäytökseen 18.-19. Lennä Hindillä Erinomainen DCSeli Digital Combat Simulator -simulaattorialusta tarjoaa ilmailukärpäsen uhreiksi joutuneille kymmeniä upeita historiallisia ja nykyaikaisia lentolaitteita virtuaalilennettäväksi. Euroopassa tyyppiä käyttävät muun muassa Bulgaria, Kypros, Tsekki, Unkari, Pohjois-Makedonia, Puola, Ukraina, Valko-Venäjä ja Venäjä. Kahdeksan vuoden aikana käytiin useita helikopterien välisiä ilmataisteluja, kun Hindit ottivat yhteen Iranin AH-1J SeaCobrien ja Agusta-Bell UH-1:ien kanssa
Lisätietoja: www.digitalcombatsimulator.com/ en/shop/modules/hind/ -raketteja. Se on suuri, painava ja väkivahva peto, joka vauhtiin päästessään yllättää liikehtimiskyvyllään. Karun analogiset mittaristot satoine pikku viisareineen, merkkivaloineen ja kytkimineen pitävät aloittelevan Hind-lentäjän kiireisenä todennäköisesti pitkäksi venyvän tyyppikurssin ajan. Lentämään pääsee sekä yksin että kahden ihmispelaajan miehistöllä. Myös parempi tekoälyampuja/lentäjä, rahtilennot ja Hindille suunniteltu kampanja kuulostavat hyviltä lisukkeilta. Kahden hengen miehistön lisäksi kyytiin mahtuu kahdeksan sotilasta. Monipuoliset ohjausautomatiikat onneksi auttavat muhkean sotakoneen lentämisessä, etenkin aseita käytettäessä. Kone tekee vaikutuksen simulaattorinakin. Onneksi ohjeistus antaa kohtuulliset eväät ensimmäisten muutaman kymmenen harjoituslennon ajaksi. Jos upean taisteluhelikopterin ohjaimet vain suinkin kiinnostavat, niin DCS Hind on viimeistellyin ja uskottavin kuvaus neuvostoklassikosta sitten Digital Integrationin Hind-simulaattorin (1996) ja War Thunderin. Lentäjällä on käytössään kattavampi paketti avioniikkaa, ampuja taasen voi operoida täsmäaseita. Hind on kuitenkin omaa luokkaansa niin monikäyttöisyyden, taistelukyvykkyyden kuin yksinkertaisesti raakaa äijävoimaa uhkuvan olemuksensa ansiosta. Helikopteririntamalla DCS-simulaattoriin on ennestään tarjolla muun muassa Suomenkin aiemmin käyttämä Mi-8, kuten myös AH-64D Apache, SA342 Gazelle ja UH-1H Huey. DCS:n Hindiin julkaistaan myöhemmin lisää toiminnallisuutta ja sisältöä: esimerkiksi R-60M-infapunaohjuksilla voi myöhemmin ottaa yhteen muiden helikopterien tai jopa lentokoneiden kanssa, kun taas 9M120 Ataka (Spiral-2) -ohjuksilla voi rei’ittää paremminkin suojattuja panssarivaunuja. Lentämään pääsee toki vähemmälläkin, mutta aseja navigaatiojärjestelmien hallinnassa riittää treenattavaa, jotta digitaalisilla taistelukentillä haluaa saada jotain aikaan. Se on visuaalisesti upea, pikkutarkka ja apaattisenvihreän neuvostoliittolainen. Mil Mi-24P Huippunopeus: 335 km/h Matkanopeus: 270 km/h Toimintasäde: 160 km Pituus: 17,51 m Leveys: 1,70 m (siipineen 6,66 m) Korkeus: 3,97 m Tyhjäpaino: 8,2 tonnia Maksimipaino: 12,0 tonnia Moottorit: 2 kpl Isolow TV-117 (2 200 hv) DCS: Mi-24P Hind Valmistaja: Eagle Dynamics Saatavilla: PC Muuta: Maksullinen lisäosa ilmaiseen DCS World -lentosimulaattoriohjelmistoon, hinta noin 60 euroa. • 42 3/2022. Yksin lentäessään pelaaja voi vaihtaa paikkaa lentäjän ja ampujan välillä
3/2022 43. Ohjaimien, tähtäimien ja asejärjestelmien käytöt voi tarpeen mukaan siirtää eteen ampujalle. Ampujakin voi tarvittaessa ohjata konetta
syyskuuta 1963. huhtikuuta 1970 päätöksen 12:n Draken koneen hankinnasta Valmet osakeyhtiöltä, joka siten oli koneiden virallisen ostajan roolissa Ruotsin Saabilta. Saab 35S Draken. Tavoitteena oli Valmetin osallistuminen hankintaan lisenssijärjestelyllä, MENNEITÄ MUISTELLEN SALATTU DRA KEN-HANKE Teksti: Hasse Vallas jolloin maahamme saataisiin myös koneiden kriisiaikojen korjauskyky. Ilmavoimien Varikko muutti Tampereella Härmälästä Vuorekseen. Myöhemmin Ilmavoimien teknillisenä päällikkönä ja viimeksi Puolustusvoimien pääinsinöörinä toiminut insinööriprikaatikenraali Markku Ihantola muistelee noita 1970-luvun aikoja, jolloin Suomi eli omaa elämäänsä. Suomen Puolustusvoimat osoitti jo siihen aikaan salaisesti kiinnostusta ruotsalaiseen Draken-hävittäjään. MiG:in alustava tarjoushinta oli ollut 5 miljoonaa euroa, kun taas Draken maksoi 7,4 miljoonaa, mutta sen käyttökustannukset osoitettiin MiG:iä edullisemmiksi siten, että 12 Drakenista saataisiin irti saman verran lentotunteja kuin vastaavasti 24:stä MiG:istä. Gnatteja meillä oli ollut, mutta niidenkään kanssa ei päästy oikein sinuiksi. Ennakkoluulot Suomea kohtaan olivat tuolloin vahvat myös Ruotsissa. Pääesikunta oli saanut salaisesti Valmetilta vuonna 1962 selvityksen hävittäjäkaupan edistämisestä, kun tavoitteena oli nostaa konemäärä rauhansopimuksen sallimaan 60:een. Pääesikunta halusi ostaa 30–40 uutta hävittäjää suoraan ulkomailta lännestä. Puhelut tilattiin Puolustusvoimien keskukselta erityisluvin. Kuva: Jyrki Laukkanen. Moskovassa jouduttiin vierailemaan neljästi vuonna 1969, jolloin vertailussa oli mukana MiG-21M, eli MiG-21F:n kehittyneempi versio. Draken-kaupassa oli erilaisia lukumääräisiäkin vaihtoehtoja, mutta valtioneuvosto teki lopulta ylimääräisessä istunnossaan 8. MiG-kalusto eli Rissalassa ihan omaa elämäänsä, Ihantola muistelee. S uomi oli 1960-luvulla kuin irrallinen saareke, johon suhtauduttiin lännessä ennakkoluuloisesti. Valmetin mahdollisuuksia käsiteltiin medioilta piilossa puolustusneuvoston kokouksessa Rissalassa 2. Vertailussa olleen amerikkalaisen F-5-koneen hinta oli 6,2 ja ranskalaisen Miragen 7,1 miljoonaa markkaa. 44 3/2022 Draken-koneiden hankintaa Ruotsista edelsi erittäin salainen tunnustelu tavoitteena hankkia Suomelle länsimainen hävittäjäkone. Olimme täysin toisessa maailmassa 1970-luvulle siirryttäessä. Suomi eli sotien jälkeen kylmän sodan ja Neuvostoliiton kanssa solmitun YYA-sopimuksen aikaa, jolloin kaikessa päätöksenteossa piti ottaa jopa ennakoidusti huomioon Kremlin mielipide. Sama koski Ilmavoimien ensimmäisiä HP:n funktiolaskimia, joiden ostaminen edellytti Valtioneuvoston alaisen neuvottelukunnan luvan. Kaupassa oli kyse 12 Drakenista, jotka Valmet kokoaisi Suomessa. Valmet oli nähnyt, ettei Puolustusovien haluamaan yhteistyöhön päästä Neuvostoliiton tai Nato-maan kanssa. Suomessa vallitsi siihen aikaan ulkomaan pelko, kun YYA-sopimus oli tiukasti voimassa. Esikunta muutti 1973 Helsingistä Tikkakoskelle, Hämeen lennosto Rovaniemelle ja muuttui Lapin lennostoksi. – Tämä kohdistui organisaatioon tuskallisesti, kun Drakeneita oltiin samaan aikaan hankkimassa Ilmavoimille. Neuvostoliiton vierailujen jälkeen suomalaiset menivät jälleen salaa Ruotsiin, jossa heille esiteltiin Saab Drakenin uusin malli J 35F2. Suomen Pankilta anottiin valuuttaa ulkomaan maksuja varten. Toisella sopimuksella Puolustusvoimat osti Valmetilta koneiden kokoonpanon lentokoneiksi. Draken-hankintaan liittyvät ulkomaan komennukset käsiteltiin Valtioneuvoston B-listaan kirjattuina. Drakenin rakenteellinen elinikä oli 2 500 tuntia MiG:in 1 200:aa tuntia vastaan. Salahankinnan kulku Suomessa seurattiin Tanskan hävittäjähankintaa, jossa vuonna 1968 Draken voitti 6,1 miljoonan markan hinnalla. Muistelmissaan Koivisto kertoo alkaneensa ymmärtää koneiden hyödyllisyyttä puolueettomuuden valvonnassa. Puolustusvoimat oli ollut läntisen koneen tarpeesta yhteydessä pääministeri Mauno Koivistoon , joka oli samalla puolustusneuvoston puheenjohtaja. Osaamista ei paljon ollut. Tuolloin kokoukseen osallistui pääministeri Ahti Karjalaisen pyynnöstä myös presidentti Urho Kekkonen . Ruotsalaiset suhtautuivat tylysti Suomen pyyntöön, eivätkä suostuneet myymään, vaan tarjosivat lopulta vastineeksi Lansen-konetta. Ruotsiin oli tulliraja, joten Draken-hankintaan jouduttiin hankkimaan tullivapaus. Koivisto vaikutti asiaan, jolloin hankintaan saatiin Suomen hallituksen lupa. Pitkien Neuvostoliitolta ja suomalaiselta YYA-sopimusta myötäilleiltä medioilta salattujen neuvottelujen jälkeen Ruotsi suostui lopulta myymään Drakeneita Suomelle. Drakenit hankittiin sopimuksella, jolla ostettiin lentokoneen kokoonpanoon tarvittavat osat yhdellä sopimuksella Saabilta Valmet osakeyhtiölle. Kaikki tuntui olevan Ilmavoimissa liikkeessä ja sekaisin. Ilmavoimat järjestäytyi 1970-luvun alussa uudelleen
Suomessa ei tuolloin media eivätkä poliitikotkaan huomanneet, että ostettiin lopulta amerikkalaisia ohjuksia, koska kauppaa käytiin niiden ruotsalaisilla nimikkeillä. Seuraavana Hawkit ostettiin sitten BAe:lta Englannista niin, että Valmet kokosi koneet Hawker Siddeleyn (myöhemmin BAe) alihankintana Suomessa, muistelee Ihantola Suomen saamaa oppia lentokonehankinnoista. Ruotsin valtio ja Saab oli hankkinut Yhdysvalloista vientiluvat Suomeen. – Opimme tästä kaikesta sen, että vastuu kaikessa koneiden hankintaan liittyvässä kannattaa sisällyttää toimittajan lentokonetehtaalle. Jatkohankinnan yhteydessä saatiin vielä Rb 24 eli todellisuudessa Sidewinder -infrapunaohjuksia. Ensimmäinen kosketus Yhdysvaltojen ilmailumaailmaan tapahtui vasta 80-luvulla, kun ohjusten testipenkkiin haettiin Yhdysvalloista vientilupa, jolla Ruotsista voitiin ostaa käytetty ohjusten testipenkki. • Insinööriprikaatikenraali Markku Ihantola. 3/2022 45 SALATTU DRA KEN-HANKE Drakenin aseet olivat alun perin amerikkalaiset Falconin (alunperin Hughes) tutkahakuiset ohjukset. Kuva: Puolustusvoimat. Ruotsissa lisenssillä valmistettuina ne saivat ruotsalaiset tyypitykset Rb 27 -tutka-, Rb 28 -inrapunaohjus, joilla ne myytiin Suomelle (Suomessa nimityksillä Rb 7 ja Rb 8)
V eLi -Pekka Lehdolla on kokemusta Suomen Ilmavoimien sodan jälkeen ensimmäisen todellisen hävittäjäkoneen kehittämisestä ja myös sen lentäjien taktisesta kouluttamisesta maamme ilmatilan tunnistusja torjuntavalmiuteen. Alahärmässä syntynyt ja Helsingissä koulunsa käynyt Lehto sai kipinän hakea Kauhavalle kesätyöpaikassaan, jossa työkaveri oli käynyt Ilmavoimien reserviupseerikoulun (RUK). 46 3/2022 Veli-Pekka Lehdon tie Draken-ritariksi alkoi Ilmavoimien reserviupseerikoulun kurssilla 44 vuosina 1970–1971 Kauhavan Ilmasotakoulussa. Lehdon setä oli ollut kadettiupseeri ja sotalentäjä. Sillä oli myös vaikutuksensa uran valintaan. Omakohtaista lentokokemusta everstiluutnantille kertyi Ilmavoimissa yli 3 000 tuntia, näistä 1 350 tuntia Drakenilla. Valmistuttuaan Ilmasotakoulusta hän halusi viiden muun luutnantin kanssa siirDRAKEN-RITARI VELI-PEKKA LEHTO Teksti: Hasse Vallas Veli-Pekka Lehto toimi palvelusuransa lopuksi Draken-laivueen komentajana. Kuva: V-P Lehdon arkisto. Kadettikurssin jälkeen tie vei lentoupseerin Rovaniemelle, jossa hän palveli Hävittäjälentolaivue 11:ssa peräti 18 vuotta koko ajan lentäen, viimeiset kuusi vuotta Draken-laivueen komentajana
Mielikuvaksi oli jäänyt, että hän halusi kertoa, mikä heidän mielestään oli paras tapa käyttää Drakenia. Koulutus annettiin ruotsiksi, koska kaikki opetusmateriaali ja ohjekirjat olivat sillä kielellä. Uudelle Lapin lennostolle oli rakennettu lentotukikohta, jonka tilat ja asunnot myös houkuttelivat. Pääopettajana oli lähes 2 000 tuntia lentänyt ohjaaja, josta tuli monille suomalaisille niin hyvä ystävä, että osa heistä vietti jopa viikonDKC 35 vierailulla Porissa vuonna 1983. Ruotsalaiset käyttivät tuolloin itsekin lennonjohtokielenä myös englantia. Fougan jälkeen isommassa Drakenissa oli haastavaa erityisesti laskun tekeminen, kun polttoainemäärästä riippuen laskunopeus oli noin 290 kilometriä tunnissa ja koneen nokka oli melko suurella kohtauskulmalla, alfa 12, laskuun tultaessa. Myöhemmin, kun menimme simulaattorikoulutukseen ja edelleen Vidselin ampuma-alueelle ilma-ammuntoihin, alkoi englanti tulla yhä vahvemmin mukaan. Kuva: Hasse Vallas Simulaattorikoulutusta 1978. Suomalaisilla sitä oli tuolloin jo noin 400 tunnin verran. Lehto kertoo, kuinka ruotsalaiset lennonopettajat kehuivat suomalaisten parempaa lentämisen ymmärrystä verrattuna heidän ruotsalaisiin oppilaisiinsa, joilla Sk 60 -koulutuskoneen (Saab 105) jälkeen oli vain noin 200 tunnin kokemus. Viidestä luutnantista kolme valittiin Ruotsissa pidettävälle Draken-kurssille, jota varten paikallisessa kansalaisopistossa alkoi lennoston väelle ruotsin kielen täydennyskoulutus. Taktisistakin asioista oli keskusteltu, kun suomalaiset olivat alkaneet ymmärtää asejärjestelmästä enemmän ja alkaneet kysellä asioiden perään, miksi teette näin ja mikä järki tässä on. – Saimme koulutuksen, ja kaikki pystyivät lentämään ruotsin kielellä. Simulaattori oli merkittävässä osassa tyyppikoulutusta. Koulutuksensa hän aloitti aina sanomalla, että vihollinen tulee vain idästä. Opettajana Veli Taka ja oppilaana Pekka Alaraudanjoki. Koulutus ruotsiksi Drakenin tyyppikoulutukseen matkustettiin alkuvuodesta 1975 Uppsalaan Ärnan F16-lentotukikohtaan. Ensimmäisen yksinlentonikin suoritin ruotsin kielellä, Lehto muistelee. 3/2022 47 tyä Rovaniemelle, koska uusi konetyyppi Draken kiinnosti. Kuva: Hasse Vallas loppuja hänen purjeveneellään Tukholman saaristossa. Uppsalassa laskuissa piti onnistua, koska kiitotien pituus oli vain kaksi kilometriä. Lehto muistelee, kuinka ruotsalaiset opettajat antoivat suomalaisille paljon avointa tietoa. Suomalaiset lensivät Ruotsissa vuosina 1974–1983 simulaattorilla kaikkiaan. Kouluruotsin ja lisäopiskelun pohjalla selvisimme koulutuksesta
Taistelunjohtaja johti lentoa, minkä lisäksi ohjaaja etsi omalla tutkallaan ja silmillään maalia ja sitten ampui. Kuvassa Veli-Pekka Lehto ja Pekka Hiltunen. Vuonna 1984 ensimmäisellä reissulla oli Koelentueella urakkana todentaa, että Drakenin ohjukset toimivat. Ohjaajia oli viidestä kuuteen. Myöhemmin myös Drakenit liittyivät ampumaleireille. Suomessa ohjusammuntoja oli jo pidetty MiG-21-koneille Oulunsalossa. Neljä kättä ja kolme silmää Draken-koulutettavat olivat tehneet Fougilla jonkin verran maamaaliammuntoja. Lehdon mielestä oli mukavaa tietää, että he pystyivät antamaan joka hetki vaikkapa sijaintiapua. Suomen Ilmavoimille opetettiin tuolloin ensimmäisen kerran ohjusten käyttöä. Tonkkaan syttyi pudotuksen jälkeen palo, josta muodostui näkyvä infrapunamaali, johon oli aika helppo osua. Ammunnoissa käytettiin tutkaja infrapunaohjuksia. Se oli järkevää, koska vanhenevat ohjukset jouduttiin räjäyttämään Kittilän aseiden tuhoamispaikassa, Lehto toteaa. Tuohon aikaan Ilmavoimien komentajana toiminut kenraalimajuri Rauno Meriö kertoo Siivet-lehdelle, kuinka laivueen Ruotsin Vidselissä maalina maaliohjus. Välit olivat hyvät, ja tavattiin usein myös vapaa-ajalla ja Draken-juhlissa. – Ruotsalaiset ohjaajat eivät pitäneet meitä suomalaisia poliittisena riskinä. Jokainen pääsi kokeilemaan, miltä ohjuksen ampuminen tuntuu. He viettivät siellä viikon kerrallaan ja lensivät tiiviisti iltoja ja öitä myöten. Koulutuksen järjesteleminen oli vuosien varrella melkoinen rasitus laivueen vähälle henkilöstölle. Simulaattorilla tehdyt harjoitusammunnat vastasivat ohjaajan kannalta hyvin todellisuutta ja saatiin hyvä oppi koneen asejärjestelmän käyttöön. – Koulutuksen loppuvaiheessa viimeisellä ampumaleirillä vuonna 1992 tuotiin Vidseliin Suomesta vanhenevia ohjuksia. Tynnyri eli tonkka, joka pudotettiin MiG:istä, ja myöhemmin myös Hawkista Perämeren päällä, pysyi lähes paikallaan ja vain vajosi varjollaan. Kuva: V-P Lehdon arkisto. Vidselissä suomalaiset Draken-lentäjät pääsivät ensimmäistä kertaa ampumaan ohjuksilla Lansen-koneen hinaamiin maaleihin tai itse lentäviin roboteiksi kutsuttuihin maaliohjuksiin. Ruotsissa oli selvästi panostettu paljon taistelunjohtajien rooliin kaikessa lentopalveluksessa. Teimme myöhemmin pariin kertaan Luulajaan ohjaajavierailujakin, Lehto kertoo. Rovaniemellä eivät lennonjohtajat ehtineet seurata kaikkia koneita, ja taistelunjohdon jaksolla oltiin vain ilmataistelun harjoitustilanteissa. Ruotsissa huomiota herätti taistelunjohtajien rooli, koska he olivat radioyhteyden kautta mukana kaikessa lentotoiminnassa. Alussa, kun Suomessa ei ollut asesimulaattoria, tehtiin Ruotsiin vuosittain kolme kolmen viikon koulutusrupeamaa. Hyvin vapaasti he kertoivat meille kaikesta. Useimmat lennonjohtajat olivat lisäksi siviilejä. Ohjaajat kuljetettiin vaihtoon ensin CB-, ja myöhemmin DO-koneilla. Osalle koulutus sattui kesäaikaan, jolloin jotkut ottivat perheensä mukaan ja jatkoivat lomaretkelle. Tämä oli henkeä kohottavaa toimintaa, kun saatiin keskittyä vain lentämiseen. 48 3/2022 1 583 tuntia. Vuosina 1986 ja 1992 käytiin seuraavat kerrat, jolloin harjoitettiin ohjaajien koulutukseen liittyvää ohjusten ammuntaa. Vidselissä järjestettiin kolme kertaa lähes kuukauden kestäviä leirejä. Ennen oikeita ammuntoja oli simulaattorissa jäljitelty niitä
Lehto piti 45 minuutin esitelmän Suomen Ilmavoimista muille. Alettiin miettiä muitakin taktiikoita kuin vain maalin perään ajattamista, Lehto luonnehtii. Juna ajettiin koneen viereen, jolloin kahta konetta voitiin huoltaa pikaisesti rinnakkain samaan aikaan. Moottorin käynnistys oli todella nopea toimenpide, kun se ruudilla – isopropyylinitraatilla – käynnistettiin. Rovaniemellä kehitettiin tähän toimintaan junaksi kutsuttu laite, jossa olivat kaikki Drakeniin liittyvät sähkölaitteet, aseistukset, hapet sekä tarvikkeet. Drakenissa kaikki nämä toimenpiteet pystyttiin tekemään samanaikaisesti. Vuosittain pidettiin useampiakin lentoharjoituksia, joissa käytettiin maantietukikohtia eri puolilla Suomea. Taistelunjohtopuolelle siirtyi lentävää henkilökuntaa, ja useat toimiupseeriohjaajat hakeutuivat iän myötä taistelunjohtajiksi. Tämä oli ohjaajille täysin uusi maailma. Kun Suomeen tehtiin kansainvälisiä vierailuja, halusivat lennoston komentajat aina esitellä maantietukikohtien toimintaa, sekä näyttää lentojen välisen nopean välihuollon eli kääntöajan. Siihen aikaan opittiin ilmasodankäyntiä mutta myös turvallisuutta, jota oli ruotsalaisessa koulutuksessa korostettu. Drakenien myötä Suomelle luotiin todelliset hävittäjäilmavoimat, ilmasta ilmaan -aseet ja kaartotaistelu. Lentäminen ei kuulunut ohjelmaan, vaan koulutus keskittyi teoriaan, taktiikkaan, operaatioihin ja karttaharjoituksiin. Näin saatiin ohjaajille hyvää koulutusta, Lehto kertoo. Taistelunjohtopuolella vaadittiin myös uutta koulutusta. Katsetta tarvittiin lentämiseen ja vielä lisäksi piti katsoa mittareita ja tutkan kuvaputkea. 1980-luvulla ei ollut vielä nykyisiä tietokonepelejä eikä kännyköitäkään. Koneisiin tehtiin pikainen tankkaus ja uudelleen aseistus, jolloin koneet olivat taas menossa reilusti alle kymmenessä minuutissa. – Oli hienoa päästä komentamaan lentoyksikköä, jolla oli ensi kertaa ohjuksin edestä torjuva hävittäjäkone. Ässäversiossa oli vielä infrapunatähtäin, jonka avulla maalia saattoi lähestyä ilman, että tutka oli päällä. Lennolla palamaan syttynyt ”Vihtori” Takan kone pääsi laskuun, mutta romutettiin. Se mullisti koko Suomen ilmavoimien kyvyn verrattuna MiG:eihin, joilla torjunnoissa infrapunaohjuksilla lennettiin vain torjuttavan takasektoriin. Meillekin tuli laivueeseen silloin taktinen toimisto. Niiden jälkeen vuonna 1983 Lehto komennettiin ainoana suomalaisena Yhdysvaltoihin Squadron Officer Schooliin. Kun lennonhallintalaitteille ei tarvinnut tehdä toimenpiteitä, pääsimme saman tien starttaamaan lennolle, Lehto kertoo Drakenin erinomaisuudesta. Ilmavoimien doktriinia muutettiin niin, että koneita hajautettiin erilaisiin tukikohtiin, joista niiden voimaa voitiin ilmassa keskittää. Lehto tulkitsee Järven tuntoja siten, että Draken-lentämiseen tuli ohjaussauvan lisäksi uutena tutkasauva. 3/2022 49 komentajien palaverissa majuri Mikko Järvi Draken-lentojensa kokemusten pohjalta oli kysynyt, pitäisikö ohjaajien valinnoissa kiinnittää huomiota, pitääkö Drakenia lennettäessä ohjaajalla olla neljä kättä ja kolme silmää. Ilmavoimien kyvyn mullistus Suomessa Lehdon ura jatkui lennonopettajakurssilla vuonna 1976 ja kapteenikurssilla 1979. Vain yksi Draken menetettiin lento-onnettomuudessa. – 1980-luvulla yleistyivät pääjohtokeskusten ja laivueiden yhteiset palaverit. Sen tilalle saatiin Ruotsista korvaava kone lentämään samalla numerolla. Valmetin Suomessa lisenssillä valmistama Saab 35S Draken oli konetyypin kehittynein versio. Yhtä kättä tarvittiin ensimmäistä kertaa hävittäjäkoneessa olleen ohjausautomaatin säätöön, ja kaasuvipu oli neljäntenä. Vuonna 1985 suoritetun esiupseerikurssin jälkeen Lehto sai nimityksen majurina Hävittäjälentolaivue 11:n komentajaksi. Koulutettavien tietämys Suomesta oli aika heikkoa. – Ohjaamovalmiudesta pääsimme ilmaan alle viidessä minuutissa. USAF:in kurssi vastasi suomalaista kapteenikurssia, jolla neljän kuukauden aikana koulutettiin kaikkia lentokonemiehistöjä 16:sta eri maasta. Osa jopa luuli, että hän oli jostakin Nato-maasta. Drakenit tulivat parilla laskuun, rullasivat seisontapaikalle. Kuva: Jyrki Laukkanen
Esityksemme meni Ilmavoimien esikuntaan ja ilmeisesti asiaa käsiteltiin ulkoministeriön tasolla. 35FSja 35S-tyyppeihin lisättiin ohjusripustimet myös ilmajohdetorvien alle, jolloin näihin koneiseen saatiin kaikkiaan neljä infrapunaohjusta. Ruotsissa koulutuksessa oli ollut mukana muun muassa Lansen-häirintäkoneita. Ajan myötä niistä saatiin Suomeen uudempia versioita. Sodan-ajan oppejakaan ei kannattanut heittää romukoppaan, Lehto luonnehtii taktiikan kehittämistä torjuntalentoihin.. Ongelmana oli, että kun Draken uudisti ilmavoimia korvatessaan Gnat-hävittäjät. Aseiden käyttökin suunniteltiin tarkkaan, miten kannattaa toimia, jotta parista ja jopa parvesta saadaan paras teho irti, miten parven johtaja pystyy jakamaan kohteita järkevästi. Ohjukset olivat Drakenin pääase. Esitimme silloin 1980-luvun alussa Luulajaa varakentäksi, koska niitä ei Lapissa liikaa ole. Sen ympärille kaikki lentoharjoitukset keskittyivät päämääränä käyttää infrapunaja tutkaohjuksia. Vaikka tutka olikin heikkotehoinen, saatiin sen avulla paljon ajatuksia ja näkemyksiä. Tykin käyttö, joita näissä paremmissa versioissa oli vain yksi, jäi hyvin vähäiseksi. Ruotsissa saimme tietää, että Drakenissa oli tutkalla menetelmiä, joilla häirintöjä voitiin estää ja kiertää. Pystyttiin tekemään valemaaleja. Saimme jyrkän kiellon, ettei sellaisesta saa edes puhua. Pelättiinköhän silloin, että venäläiset pyytävät vastaavasti Rovaniemeä heille varakentäksi. Lukituksen purkamalla sai etsintämoodin uudelleen päälle. Samaan aikaan Drakeneilla pystyttiin lentämään parilla, kun tutkalla ja ohjuksilla hallittiin myös vastustajan etusektori. Pääsimme tutustumaan simulaattorissa, miten muun muassa vihollinen voi häiritä. Kehitimme taktisia lentomuotoja sen mukaan. Opimme sen avulla paljon, Lehto kertoo Drakenin erikoisominaisuuksista. Taktiikka kehittyy – Mehän emme tienneet häirinnöistä ennen Drakeneita juuri mitään. Tutkassa oli ominaisuuksia, joilla häirintää voitiin myös itse tuottaa. Keilaussektorikin oli varsin kapea. Jos edessä oleva kone alkoi häiritä, niin samallahan se asettui itse maaliksi. Sieltä tuli silppua ja elektronista häirintää monessa eri muodossa. Löysimme myöhemmin Suomessa hyvät menetelmät erilaisten häirintöjen väistöön. Myös taistelunjohtaminen kehittyi koko ajan ja muuttui, kun taktiikassa voitiin ottaa mukaan edestä ammunnan mahdollisuus. Simulaattorissa oli mallinnettu myös isoja häirintälähteitä, jotka yrittivät eri tavoin vaikuttaa. Kehitimme menetelmiä päästä häirintään kiinni. Se oli kuitenkin ensimmäinen hävittäjätutka Suomessa. Tutkan kantama oli kuitenkin vain 40 kilometriä, joten kovin pitkälle sillä ei nähnyt. Koneen ohjusaseistus oli merkittävintä. 50 3/2022 – Muistan hyvin, kuinka meillä oli Rovaniemellä ongelmia sään kanssa. – MiG-21:llä lennettiin torjuntaa vain yhdellä koneella maalin perään. Kuva: Puolustusvoimat lukitsi maalin, ei tutka näyttänyt enää ilmatilaa, eikä siten etsinyt muita maaleja, vaan keskittyi lukittuun maaliin. Nykyään tässä asiassa ei ole enää minkäänlaisia ongelmia, Lehto hymähtää
MiG-21:lläkin se oli luokkaa 1 100 kilometriä tunnissa. Kurssija kämppäkaverini Lahtelan Hessun kanssa olimme samaan aikaan laivueiden komentajina. Kuva: Ilmavoimamuseo Drakenit puutteineenkin edustivat varsin pitkään maailman ensilinjan kalustoa. Pisimmillään ne tuottivatkin 1 tunnin 50 minuutin lentoajan. Tavoitteena oli saada lisää lentoaikaa ilmapäivystykseen. 3/2022 51 Draken soveltui erinomaisesti maantietukikohtatoimintaan. Monilla muilla koneilla oli lentonopeudessa rajoituksia. DK:lla päästiin siten matalalla tutkakatveessa etenemään nopeasti. – Drakenista on kirjoitettu julkisuuteen aika paljon, mutta se mitä se koneena merkitsi Suomen llmavoimille on jäänyt julkisuudessa vähemmälle. Jutellessamme, Heikki MiG-miehenä, tunnusti Drakenin ansiot. Ne ikään kuin hakivat paikkaansa ilmavirrassa kovassa nopeudessa. Vaikka MiG-21 oli parempi kaartamaan, eivät Draken-pilotit sille Lehdon mukaan hävinneet. •. Lujasta rakenteesta johtuen koneella ei ollut nopeusrajoituksia, joten sillä voitiin ajaa matalallakin kovaa. Koneistamme olimme kummatkin yhtä ylpeitä, mutta taktiikan kehityksessä Drakenin avulla Suomen Ilmavoimat kehitettiin hävittäjäilmavoimaksi, Veli-Pekka Lehto tiivistää. Ässäversioon ostettiin Tanskan mallin mukaan isot 1 250 litran lisäsäiliöt ilman evaluointeja. Muuten Draken oli kaiken kaikkiaan aika kankea eikä suinkaan ketterä kone. Koneen maksinopeus oli 1 350 km/h. – Niistä luovuttiin jo minun komentaja-aikanani, koska käyttö oli vähäistä ja säiliöt alkoivat elää ilmassa. Siksi käyttöön vakiintuivat pienemmät 500 litran lisäsäiliöt, joilla saavutettiin tunnin lentoaika, Lehto kertoo kokemuksistaan. Sitähän eivät ruotsalaiset rakentaneetkaan kaartotaistelukoneeksi, vaan se oli aselavetti, jolla haluttiin mennä korkealle torjumaan ohjuksilla Neuvostoliiton pommikoneita. Siihenkin oli löytynyt erilaisia lääkkeitä
Kentän kupeesta löytyy varmasti päivän paras taukopaikka. Koneen rungon alle pitkittäin asennetulla kameralla kuvaaminen on ollut kuin rynnäkkölentämistä – nokka kohti neuvostolaivaston aluksia, ja kamera käy. Museon anti on toisaalta tyypillistä pienelle ilmailumuseolle, toisaalta hyvinkin omintakeista. Oli rauha tai ei tai ilmatila miten kansainvälinen tahansa, niin Neuvostoliiton toimista ei voinut olla koskaan varma. S uomesta katsottuna Nyköping on lähes näkymätön paikkakunta, vaikka se on ihmeen lähellä. Tutkan tai asejärjestelmien sijaan lentäjä on käyttänyt rynnäkkölentoa muis. Kylmän sodan taivailla Nyköpingin ilmailuyhdistyksen ylläpitämä museo tarjoaa näkökulman Ruotsin ilmavoimien kylmän sodan tiedustelutoimintaan muun muassa lentokoneiden, esineiden, pienoismallien ja tiedusteluvarustusten kautta. Se ei ollut maailman yksinkertaisin asia kylmän sodan vuosina. Joten jos ei ole kovin kiire, kannattaa ehdottomasti laittaa vilkku päälle Stockholm Skavska Flygplatsin kylttien ilmaantuessa. Jos matka suuntautuu laivasatamasta kohti Etelä-Ruotsia tai Tanskaan, niin siinähän se on aivan matkan varrella. Esimerkiksi Viggeneissä käytetty kamerajärjestelmä on pituudeltaan toista metriä. Simulaattoreitakin on: 250– 500 kruunulla pääsee lentämään 30–60 minuutiksi Viggenillä, JAS 39:llä tai Piper Senecalla. F11:sta lentäjät kohtasivat maailman vaarallisimman ilmapuolustuksen niin sanotusti silmästä silmään, tai pikemminkin linssistä silmään tai ilmatorjuntatutkaan tarkkaillessaan itäblokin tapahtumia. Se on lähempänä Tukholmaa kuin Tampere Helsinkiä. Museo on perustettu lentokentältä aikoinaan toimineen Ruotsin ilmavoimien F11-lennoston toiminnan ja ylipäätään Ruotsin lentotiedustelutoiminnan historian taltioimiseksi, tutkimiseksi ja elävöittämiseksi. Erilaiset viestija tiedustelulaitteet, monipuolinen kameravalikoima ja tiedustelukuvien kehitysja tulkintalaitteet ovat äärimmäisen mielenkiintoisia, kun miettii, kuinka niitä on aikoinaan käytetty. Niinpä museo ei ole auki kuin kahtena päivänä viikossa, joskin ennakkoon sovittuna esimerkiksi ryhmille järjestyy vierailu ja opastuskin. Kokonaisina koneina löytyy myös SK 61 Bulldog, Piper PA18 Super Cub ja Bergfalke-liitokone. Historia on kirjaimellisesti käsin kosketeltavaa, sillä siinä missä koneiden hävittäjäversiot eivät koskaan osallistuneet tositoimiin, niin nämä tiedustelukoneet ovat hivelleet rautaesiripun rajoja ja kurkkineet sen takana näkyvään punasävyiseen maailmaan. Sen moni ruotsalaislentäjä havaitsi kylmän sodan vuosina, joskus kalleimman hinnan kautta. Teksti: Jukka O. Lisäksi Drakenin ohjaamossa voi ottaa kylmät tyypit. Se oli myös kylmän sodan lentotukikohta, josta käsin moikkailtiin niin suomalaisia Draken-lentäjiä kuin Neuvostoliiton ilmapuolustusta. 52 3/2022 Tukholmasta lounaaseen sijaitseva Nyköping on muutakin kuin Tukholman halpalentokenttä. Nyköpingin F11-ilmailumuseo ei näet ole aivan mikä tahansa ilmailumuseo. Vanhaan hangaariin rakennetussa päärakennuksessa on klassinen lentokoneiden, moottoreiden ja vekottimien sotku: koneita ja moottoreita on limittäin ja lomittain. Yhdistys toimii täysin epäkaupallisesti ja nojaa työssään talkoisiin ja vapaaehtoisten päivystäjien työhön. Eihän sinne aja Tukholmasta kuin tunnin, puolentoista verran. Museon toisessa rakennuksessa havainnollistetaan lisää kylmän sodan tiedustelutoimintaa, ja esillä oleva kalusto on omiaan herättämään väristyksiä etenkin valokuvaajien keskuudessa. Tunnelma on kuitenkin kotoisa: valoisassa ja värikkäässä hallissa on mukava kahvila, kirjasto ja istumatilaa. Kokonaisemmista lentokoneista, niiden historiasta ja käytöstä kiinnostuneille on tarjolla kolme erityislaatuista konetta: S 29 Tunnan, S 35E Draken ja S 32 Lansen sekä puolikas SF 37 Viggen; kaikki tuttuja koneita ilmailuhistorian hävittäjäsivuilta, mutta F11-museon koneet ovat tiedustelumuunnoksia. Kauppinen Kuvat: Jari Viitala RUOTSIN LENTOTIEDUSTELUMUSEO F11 ei ollut mikä tahansa lento-osasto, vaan erityisesti Neuvostoliiton ja Baltian raja-alueiden lentotiedustelusta vastannut tiedustelulennosto, johon kuului enimmillään neljä laivuetta
Seurantaja maalitutkien piipitys tuli tutuksi näille lentäjille, etenkin kun lentävällä zoom-objektiivilla yritettiin saada kuvaa Neuvostoliiton aluevesillä liikkuvista ujommista laivoista. Pieni ja pippurinen ilmailumuseo Museota pyörittävään yhdistykseen kuuluu noin 400 jäsentä, joiden tiistaikerho sekä tekee museolle erilaisia korjausja rakennusprojekteja sekä pitää huolta tiloista ja järjestää tapahtumia, jopa lentonäytöksiä. Kuvan ottaminen on kuitenkin vasta osa prosessia. 3/2022 53 tuttavan lähestymisen aikana ohjaamon kojelaudassa olevaa kameran järjestelmäpaneelia, jonka tähtäimeen neuvostolaiva on haettu. Filmi on vietävä kotipesään, sitten kehitettävä ja tulkittava. Naapurin omat hävittäjät pyrkivät luonnollisesti häiritsemään tunkeilijan toimia. Epäilemättä tietoa kulki myös Suomeen ja läntisille yhteistyökumppaneille, jotka olivat Ruotsille jo silloin tärkeitä ja läheisiä. Museossa on myös täysimittainen liikkuva kuvalaboratorio, jossa kävijä voi tutustua lennonjälkeiseen toimintaan ja ihailla ruotsalaislentäjien kuvasaalista, samoin kuin yrittää tunnistaa aitojen tiedustelukuvien yksityiskohtia. F11-museo onkin oivallinen vierailukohde. Valtatien kupeessa sijaitsevaan museoon on yllättävän helppo koukata, kunhan laiva vain vie matkalaisen ensin Ruotsin puolelle. Silloin aikoinaan tätä tehtiin päivittäin – Ruotsin eri tiedusteluhaarojen havainnoilla pidettiin tarkkaa kirjaa Neuvostoliiton Itämeren ja Baltian alueen toiminnasta, lentotukikohdista ja laivaston liikkeistä. Pokkaa piti olla riittämiin, sillä mistäpä laivaston toveri tietää, onko kohti lentävä suihkukone utelias ilmakuvaaja vai hyökkäävä pommikone. Suomalaismuseoihin verrattuna se muistuttaa eniten Lappeenrannan ilmailumuseota, mutta näytillä olevat koneet, kalusto ja kylmän sodan F11-museo on täytetty suorastaan kodikkaasti hienoilla lentokoneilla ja varusteilla.
Varsinaisten tiedustelukoneiden lisäksi F11 käytti muita konetyyppejä harjoitusja koulutustarkoituksiin. Idässä oli käynnissä Saksan suurhyökkäys Neuvostoliittoon. heinäkuuta 1941 vähintäänkin jännittävissä olosuhteissa. Alkuaikojen ongelmien jälkeen koneet kuitenkin palvelivat hyvin tiedustelulentäjiä. Ruotsissa yleisimmin käytetyt B 16Aja S 16A -variantit olivat koneen vaaka-/syöksypommitusja tiedusteluversioita. Niinpä Ruotsi käynnisti sekä laajan puolustusvoimaremontin että potkaisi käyntiin laajan teollistamisohjelman. Käytössä olivat S 28B Vampire, Saab S 29C Tunnan, Saab S 35C Draken, Saab S 32 Lansen ja lopuksi Saab SH / SF 37 Viggen. Näillä S 31 -koneilla F11 suoritti uskaliaita pitkän matkan tiedustelulentoja Neuvostoliiton alueelle, myös Suomen ilmatilan kautta aina Murmanskiin ja Kuolaan saakka. Jos hyvin käy, niin museolla on vieraillessa paikalla myös F11-veteraaneja, joilla voi olla henkilökohtaisia siteitä esillä oleviin koneisiin ja muistoja niistä lennoista, kun tutkavaroittimet jo huusivat ohjaamossa eikä punalaivaston aluksesta ollut vieläkään kunnon kuvaa. 54 3/2022 tiedusteluhistoria Neuvostoliiton ilmapuolustuksen kanssa käytyjen leikkien kera luovat aivan omanlaisensa ilmapiirin. Esimerkiksi kaksimoottoria Percival Pembroke -kuljetuskoneita käytettiin 20 vuoden ajan Saab Lansen -koneiden suunnistajien koulutukseen. Alkuun taivaalla liideltiin Junkers Ju 86 -pommikoneiden ruotsalaisilla B 3 -lisenssiversioilla, mutta ne vaihtuivat pian upouusiin italialaisiin Caproni Ca.313 -tiedustelukoneisiin. Capronin maine ei ole kaikkein kirkkaimpia, sillä etenkin pommikonevarianteilla oli kestävyysongelmia. Asevoimien tila oli heikko, ja ilmavoimille oli vaikea saada ajanmukaista uutta kalustoa. F11 lensi kaikkiaan 39 vuoden ajan, turvaten Ruotsia ja siinä sivussa myös Suomea ja Länsi-Eurooppaa. Tarkkailtavaa riitti, sillä pohjoisessa, etelässä ja lännessä oli vastassa Saksa tai sen miehittämät naapurimaat. joulukuuta 1940, jolloin sinetöitiin myös F11-tiedustelulennoston perustaminen. Sodan jälkeen Ruotsi osti Isosta-Britanniasta 50 Supermarine Spitfire PR Mk XIX -tiedustelukonetta. Lennosto osallistui myös yhteen sotaan: vuosina 1962–1963 F11:n S 29C -koneet (lue lisää Saab 39 Tunnan –koneista Siivet 1/2019:sta) operoivat YK:n leivissä Kongon kriisin taivailla. F11-lennoston tarinan viimeinen luku kirjoitettiin vuonna 1975, kun riksdag päätti lakkauttaa osaston vuonna 1980 ja keskittää tiedustelulentäjät koneineen kolmeen muuhun lennostoon, jotka toimivat suojatummissa tukikohdissa. Yksikkö aloitti toimintansa Nyköpingissä 1. Tiedustelulennosto F11 Toisen maailmansodan alla Ruotsissa tehtiin vahvaa itsetutkiskelua. Seuraavaksi konetyypiksi valikoitui ruotsalainen Saab 18, jonka jälkeen alkoikin maailmanhistorian hämärämmille sivuille piilotettu aikakausi. Museossa voi tutustua Afrikan sodan toiminDrakenin tiedusteluversion kamerajärjestelmä nauttii eläkevuosistaan.. Ilmavoimien laajennusohjelma hyväksyttiin 19. Suihkukoneaikakauteen F11 siirtyi 1950-luvulla
Vaikka Ruotsi olikin sivullinen toisen maailmansodan taisteluissa, niin F11 ei selvinnyt sodasta tappioitta: saksalaishävittäjät ampuivat vuonna 1944 alas kolme meritiedustelua suorittanutta F11:n konetta. Sähköposti: butik@f11museum.se. • Tiedustelulentojen kuvamateriaalia tulkittiin muun muassa tällaisella järjestelmällä. Museovierailija voi tutustua Saab Viggenin huoltoja kamerajärjestelmiin. Näillä F11:n lentäjät olivat niin punalentäjien kuin -merisotilaiden kiusana Itämeren taivailla. F11 Museum, Skavsta Flygplats, 611 92 Nyköping. 3/2022 55 taan ja kuva-aineistoon. Internet: www.f11museum.se/english.html. F11-sovellus: museiapp.kfvit.se.
JAK-38 FORGER M arraskuun 18. Navy. päivä 1972 risteilijä Moskvan lokikirjaan merkittiin juhlallisesti ”tukialusilmailun syntypäivä!” Koelentäjä Mihail Deksbah oli nimittäin juuri suorittanut Jak-36M-prototyypillä Neuvostoliiton ensimmäisen kiinteäsiipisen lentokoneen laskeutumisen laivalle. Neuvostolaivasto oli pitkään suunnitellut lentotukialuksia, mutta poliittisesti ne eivät olleet suosittu ajatus. 56 3/2022 Brittien kehittämä Harrier muodostui sotilasilmailun ikoniksi. Ilmailumaailman vallannut VTOL-kuume näytti tarjoavan ratkaisun. Mutta oliko maine ansaittu. Kylmän sodan aikana sillä oli kuitenkin kilpailija, Neuvostoliiton oma V/STOL-hävittäjä Jak-38 Forger, joka yleensä mainittiin sivulauseessa ”se Harrierin huono kopio”. Vuonna 1967 suuressa Domodedovon ilmailunäytöksessä huomiota keräsi kokeellinen VTOL-hävittäjä Jak-36 FreeTeksti: Tommi Jama Kuvat: Wikimedia Commons / U.S. Laivasto oli rakentamassa suuria helikopterija hybridiristeilijöitä, jollaisilta VTOL-hävittäjä ehkä voisi toimia ja paikata oikeiden tukialusten puutetta. Suuret tukialukset olivat amerikkalaisen merimahdin symboli, ja moni näki ne ”kalliina kapitalistisina hyökkäysaseina”
Kiev-luokan alukset olivat neuvostofilosofian mukaisesti erikoisia hybridialuksia, joissa oli lentokannen lisäksi raskas merimaaliohjusaseistus mutta ei lainkaan katapultteja. Erillinen Tukialus-maataistelulentorykmentti (OKŠAP). Se oli sellaisenaan liian tehoton taistelukoneeksi, joten Jakovlevin suunnittelutoimisto määrättiin kehittämään kevyt rynnäkköhävittäjä Jak-36M käyttäen olemassa olevia teknisiä ratkaisuja. Piirustuspöydälle jäi useampikin versio. Kaksipaikkaista valmistettiin yhteensä 34 yksilöä. Ne tosin onnistuivat vain melko hyvässä säässä. Tyyppi sai vähemmän imartelevan lempinimen ”Päämaston puolustushävittäjä”. Toimiessaan moottorien teho oli niin heikko, että koneisiin voitiin ottaa vain minimaalisesti polttoainetta laivan läheisyydessä ympyrän lentämiseen. Noin kuuden viikon aikana lennettiin 107 lentoa, joihin lukeutui 12 taistelulentoa. Kaikkien näiden kohtalo oli sama: pitkään kypsytelty Jak36P oli tuottanut täysin uuden ja paljon suorituskykyisemmän Jak-41-konetyypin, johon kehitystyö keskitettiin. Kokeissa todettiin, että kuumalla kelillä STOL-profiili kasvatti koneen toimintasädettä 75 kilometristä 260 kilometriin. Alkujaankin vaatimaton suorituskyky heikkeni lämpimässä ilmastossa. Operaation aikana kirjattiin 253 lentoa, mutta vain 50 lentotuntia. Huhtikuussa 1980 neljä Jak-38:aa ja kaksi Su-25-prototyyppiä siirrettiin Afganistaniin operatiivisiin kokeisiin todellisilla taistelulennoilla haastavissa olosuhteissa. Kuumassa ja korkeassa ilmanalassa tehonmenetys oli niin suuri, että kaikki lennot suoritettiin lyhyellä nousukiidolla. Prototyypit mukaan lukien Jak-38:n eri versioita valmistettiin yhteensä 231 kappaletta viimeisen koneen valmistuessa vuonna 1988. Laskeutumiset olivat hyvin näyttäviä, kun kone katosi suunnattoman pölypilven keskelle. Jak-38MP ja -MT olivat monitoimikoneita, joissa olisi ollut muun muassa tutka. Myös lyhyen laskukiidon havaittiin säästävän polttoainetta. joulukuuta 1970. Kone oli aluksi hyvin epäluotettava. Versiota valmistettiin kaksi prototyyppiä ja 50 sarjakonetta. Ne suoritettiin aina Su-17:ien saattamina. VTOL-ominaisuudet mahdollistivat ainutlaatuiset lentosuoritukset. NATO-nimeksi tuli Forger-A, ja mallia tehtiin 147 kappaletta. Alkuvuodesta 1983 Jak-38M suoritti ensilentonsa, jossa tavoiteltiin parempaa suorituskykyä ja toimintamatkaa. Ensimmäinen Kiev-luokan ilmailuristeilijä Kiev astui palvelukseen vuonna 1975, jolloin aloitettiin myös uuden Jakin lentokokeet. Jakovlevin koelentäjä V.G. Jak-39 oli pitemmälle kehitetty malli täysin uudella siivellä, suuremmalla polttoainekapasiteetilla ja modernilla avioniikkapaketilla, joka olisi mahdollistanut uusien täsmäaseiden käytön. Ensimmäiset 11 tukialuslentäjää valmistuivat kurssiltaan keväällä 1976 ja heistä muodostettiin Kieville 279. Tyyppiä käytti vain kolme yksikköä: Pohjoisen ja Tyynenmeren laivastojen tukialuslentorykmentit ja Krimillä Sakin kentältä operoiva koulutusrykmentti. Kuten usein käy, tehokkaammat moottorit ovat myös janoisempia, ja lentomatka sisäisellä polttoaineella itse asiassa lyheni. Pidemmällä tähtäimellä kehitettäisiin tehokkaampi Jak-36P, joka voisi toimia myös torjuntahävittäjänä. Uutta laivastohävittäjää ei kuitenkaan yritetty sorvata helikopteriristeilijälle, vaan neuvostolaivasto sai oman lentotukialuksensa. Koneen todettiin muuten täyttävän vaatimukset, mutta kone ei päässyt lähellekään vaadittua 1 400 km/h:n huippunopeutta. Samana vuonna kone hyväksyttiin virallisesti asevoimien palvelukseen nimellä Jak-38. Jak-38M ei täyttänyt kaikkia odotuksia. Nämä olivat ensimmäiset VTOL-hävittäjän suorittamat sotalennot. Koneen suorituskyky todettiin olosuhteisiin riittämättömiksi. Lisäsäiliöillä kone pystyi kuitenkin 390 km:n toimintasäteeseen, joka alkoi olla jo taktisesti tyydyttävä. ” Tyyppi sai vähemmän imartelevan lempinimen ”Päämaston puolustushävittäjä” Jak-38:n pääasiallinen ilmataisteluase oli R-60-ohjus (AA-8 Aphid).. Vanhempien Projekti 1123 -luokan alusten hissit ja lentokansi olivat liian pieniä Jakille. Minskin purjehduksella tropiikissa vuonna 1978 koneet eivät helteessä aina edes käynnistyneet. Kaksipaikkainen harjoituskoneversio Jak-36MU lensi ensimmäistä kertaa elokuussa 1973 saaden tuotannossa nimen Jak-38U, Forger-B. 3/2022 57 hand. Monen meren kauhu Kiev purjehti heinäkuussa vuonna1976 Mustaltamereltä uuteen kotisatamaansa Severomorskiin mukanaan kuusi Jak38:aa. Uuden lähestymisen sijaan Mitikov yksinkertaisesti pysäytti koneen ilmassa, peruutti lentokannen päälle ja laskeutui pystysuoraan. Jakovlev suunnitteli M-version nopeasti, vaikkei se lopulta muistuttanut enää lainkaan alkuperäistä Jak-36:ta. Muhin suoritti tyypin ensilennon 2. Lentoonlähtöjä ruvettiin tekemään lyhyen lähtökiidon avulla. Kun koelentäjä Mitikov oli suorittamassa laskeutumiskokeita tukialus Bakulla, niin hän lensi vahingossa laivan yli sensorivirheen ja huonon näkyvyyden vuoksi. Kievien lennostoon kuului nimellisesti 12 Jakia, mutta usein purjehduksilla oli mukana vain 5–10 konetta. Merkittävin ero oli voimakkaampi moottori ja siivissä kuljetettavat lisäsäiliöt
VTOL-lentämisen uutuudenviehätys oli rapistunut, eikä kevyt rynnäkköhävittäjä tarjonnut yhtä mielenkiintoisia lentotehtäviä tai uran etenemismahdollisuuksia kuin PVO:n ja VVS:n uudet hävittäjät. Kaiken kaikkiaan 48 konetta menetettiin erilaisissa onnettomuuksissa, joissa kuoli 13 lentäjää. Neuvostoliiton hajoaminen oli lopullinen niitti Jak-38:n uralle. Laskussa oli mahdollista käyttää automaattista lähestymistä. Vertailun vuoksi, vuosina 1971–89 Yhdysvaltain merijalkaväki menetti ainakin 30 Harrieria, joista ainoastaan kahdessa tapauksessa lentäjä onnistui pelastautumaan heittoistuimella. Tukialusten purjehduksetkin olivat epäsäännöllisiä. Lentäjät laativat tyypin ongelmista pitkiä valituslitanioita, eikä rapistuva neuvostotalous pystynyt rahoittamaan juurikaan lentotunteja. Apulaitteista huolimatta koneen nousuja laskeutumisproseduureja pidettiin vaikeina. Ensimmäinen heittoistuinhyppy Jak-38:stä vuonna 1976 johtuikin sensoreihin tulleesta häiriöstä: yllättynyt lentäjä heitettiin täysin lentokelpoisesta koneesta ulos koneen jäädessä leijumaan itsekseen. Käytön loppuvuosina kaadereiden motivaatio alkoi selvästi laskea. Useimmat lentäjät eivät olleet innoissaan mustasta laatikosta, joka nakkaisi heidät pihalle koneesta omia aikojaan. Vuonna 1991 sattuneen onnettomuuden jälkeen Jak-38 asetettiin lentokieltoon eikä se enää palanut käyttöön. Automaattisia heittoistuinhyppyjä kirjattiin 19, jotka kaikki onnistuivat. Koneen ohjauksen apuna toimi SAU-36-ohjausjärjestelmä, joka vakautti ja vaimensi koneen liikkeitä VTOL-manööverien aikana. 58 3/2022 Uusien lentäjien työkalu Jakin erikoisuus oli automaattinen SK-EM-heittoistuinjärjestelmä, joka laukaisi heittoistuimen välittömästi, mikäli tietty kallistuskulma ylittyisi nousun tai laskun aikana. Kokeiluluontoiseksi välityypiksi tarkoitetun lentokoneen kaikkia puutteita ei koskaan pystytty tai edes viitsitty korjata. Koulutettaviin pyrittiin valitsemaan nuoria lentäjiä, koska uskottiin näillä olevan vähemmän luutuneita käsityksiä lentokoneen hallinnasta. Aika oli ajanut heikkotehoisen päivähävittäjän ohi. Kaikkien moottorien tehoasetusta säädettiin yhdellä ainoalla kaasuvivulla. Järjestelmä kuitenkin osoitti toimivuutensa jo seuraavana vuonna, kun koelentäjä Isajev pelastui koneestaan automaattilaukaisulla vain 0,2 sekuntia ennen kuin se iskeytyi maahan. Oli laskettu, ettei lentäjä ehtisi mitenkään vetää kahvasta leijunnassa moottorihäiriötilanteessa. Ainoaksi tukialukseksi jäi Kuznetsov, joka ei tarvinnut ”vertikaaleja”. Laivaston perineellä Venäjällä ei ollut rahaa operoida mutkikkaita hybriditukialuksia. Jakovlevin varovaisen kehitystyön tuotteena VTOL-Jakeille ei sattunut prototyyppivaiheessa yhtään vakavaa onnettomuutta. Myöhemmin Jak-38:n onnettomuusalttius kyllä tuli ilmi ja automaatti-istuin osoittautui hyvinkin tarpeelliseksi. Yksittäiset koneyksilöt lensivät vielä näy. Ensimmäiset vuosikurssit olivat pääosin innostuneita ja motivoituneita lentäjiä, jotka kehittivät koneen käyttötapoja eteenpäin. Lopullinen niitti oli laivaston uusi väkivahva Kamov Ka27 -monitoimikopteri joka pystyi kantamaan paljon isomman aselastin kaksi kertaa kauemmas kuin Jak-38
Nokan valkoisen radomin alla oli Siren-I-häirintälähetin, joka oli suunniteltu Nikeja Hawk-ohjuksia vastaan. 3/2022 59 Jak-38 laskeutumassa. Jak-38 Jak-38M Jak-38U AV-8A Harrier Kärkiväli (m) 7,02 7,02 7,02 7,70 -Siivet taitettuna (m) 4,45 4,45 4,45 Pituus (m) 16,37 16,37 17,76 13,88 Korkeus (m) 4,25 4,25 4,25 3,51 Siipipinta-ala (m²) 18,41 18,41 18,41 18,68 Tyhjäpaino (kg) 7 020 7 484 8 390 5 428 Suurin lentoonlähtöpaino (VTOL, kg) 10 300 10 800 10 000 7 940 Suurin lentoonlähtöpaino (STOL, kg) 11 300 11 800 11 300 11 160 Sisäinen+ulkoinen polttoaine (kg) 2 750 2 750+2x400 2 750 2 300+2x365 Suurin ulkoinen kuorma VTOL/ STOL (kg) 1 000/1 500 1 000/2 000 1 000/1 500 -/2 270 Suurin kuormitusmonikerta (G) 6,0 6,0 6,0 7,5 Siipikuormitus (kg/m²) 531 556 428 Moottorit 1x Tumanskij R27V300, 2x Rybinsk RD36-35FV 1x Tumanskij R28V300, 2x Rybinsk RD38 1x Tumanskij R27V300, 2x Rybinsk RD36-35FV 1x Pegasus 11 F402RR-401 Työntövoima (nousu, kg): 6100, 2 x 3 050 6700, 2 x 3 250 6100, 2 x 3 050 9 500 Työntövoima (vaakalento, kg): 6 800 7 100 6 800 7 416 Lakikorkeus (m) 11 300 12 000 5 000 13 400 Huippunopeus merenpinnassa (km/h) 1 210 1 210 850 1 100 -korkealla (km/h) 1 100 1 100 1 080 Toimintasäde matalalla (VTOL, km) 185 (700 kg:n kuorma) 95 (1 300 kg:n kuorma) Toimintasäde matalalla (STOL, km) 220 (1 000 kg:n kuorma) 250 (1 300 kg:n kuorma) Siirtolentomatka (km) 1 100 1 300 1 000 1 800 Tykit 23 mm GSh-23-2 runkosäiliö 23 mm GSh-23-2 runkosäiliö 2x30mm Aden runkosäiliö
Ensimmäinen lento päättyy esikuvauskollisesti molskahdukseen tukialuksen viereen. Selkeästi solakampi Forger luultavasti myös säilyttää nopeuden paremmin kuin Harrier. Tämän lisäksi Forger ei esiinny juuri muualla kuin War Thunder -pelissä, jossa se onkin melko suosittu Neuvostoliitto-linjan pelaajien keskuudessa. • Lisätietoja: www.warthunder.com töksissä ja koelennoilla 1990-luvulla, muun muassa vuonna 1992 Farnborough’ssa. GR.3 sai tutkavaroittimen, ja 80-luvulla koneet päivitettiin silpunja soihdunheittimillä. Tiettävästi kukaan lentäjä ei ole päässyt kokeilemaan molempia koneita, joten vertailu on tehtävä paperilla. Jak on matalalla nopea ja kiihtyy mukavasti. Varustelu oli molemmissa koneissa erittäin niukkaa. Lisäksi Harrier pystyisi tarvittaessa käyttämään käännettäviä suihkusuuttimiaan lennon aikana. Jak-38:n ”täsmäase” Grom-ohjus oli vanhahtava ja vaikea käyttää. Harrierin siipikuormitus on yli 20 prosenttia pienempi. Kirjoittaja ei pelaa War Thunderia, mutta tuttavapiiristä löytyi kokenut virtuaalitaivaan ässä, joka suostui tekemään koelennon. Jakissa oli puolestaan tutkavaroitin ja sisäinen häirintälähetin. Forgerin kolme moottoria painavat itse asiassa yhteensä jokseenkin saman verran kuin Harrierin Pegasus-moottori yksinään. Myöhemmät Harrier-versiot pyyhkivät Jak-38:lla lattiaa. Kieveillä ”Vertikaalit” olivat vain yksi osanen laivojen arsenaalissa, eikä edes tärkein. Pienillä nopeuksilla käännettäviä suihkusuuttimia voi käyttää liikehtimisen apuna ja kaarroissa saa ruudun mustaksi. Voimalaiteratkaisujen vertailu ei ole kuitenkaan näin yksiselitteinen. Microsoft Flight Simulatoriin on ladattavissa harrastajan tekemä Jak-laajennus. Muita saavutusarvoja vertaillessa kuva hiukan muuttuu. Harrier tosin pystyi käyttämään lisäsäiliöitä, jotka itäkollega sai vasta M-version myötä. Jak-38 ei voinut käyttää hyppyriä, eikä sellaisia olisi voinut hybriditukialuksiin asentaakaan. Jakin toiminta-aika todettiin lyhyeksi, muttei ole Harrierillakaan juhlimista. Jak-38 oli hankittu tukialuslentämisen harjoittelemiseksi muun ohessa, ja tämän tavoitteen täytyttyä laivasto ei ollut siitä enää erityisen kiinnostunut. GR.3:ssa aseistukseen tulivat laserohjatut pommit. Kaartotaistelussa Harrier siis luultavasti voittaisi helposti. Harrierin pääkäyttäjät sitoutuivat koneeseen ja sen kehittämiseen. Jak-38:n toimintamatka sisäisellä polttoaineella oli hiukan Harrieria parempi. •. Rynnäköinnissä taitava pelaaja pystyy saamaan melko varmoja osumia näppäimistöllä ohjattavalla Kh-23-ohjuksella. Jak-38 on etenkin pinnoissa nopeampi. Näissä painoissa ei tietenkään ole mukana aseita, edes tykkejä. War Thunderissa on pelattavissa kaksi eri mallia: perusmalli Jak-38 on erikseen ostettava premium-kone ja Jak-38M:n saa käyttöön pelaamalla. Samaan aikaan Saksassa kehitelty VAK 191B päätyi käyttämään erillisiä nousumoottoreita Pegasus-sukuisen moottorinsa apuna. Virallisesti konetyyppi poistettiin käytöstä vasta vuonna 2004. Asekuormassa VTOL-profiililla toimintasäde jäi sadan kilometrin pintaan. Myös Harrierin suurin kuormitusmonikerta 7,5 G on parempi. 60 3/2022 Virtuaalinen vertikaali Jak-38 on lentosimulaattorimaailmassa todella harvinainen ilmestys. Erilainen filosofia tuotti toisenlaisen asenteen koko konetta kohtaan: tukialukset oli tehty Harrieria varten ja ne olivat laivojen tärkein ase. Puikoista kuuluu manailua ja kysymys ”et kai mennyt kehumaan jutussasi tätä laitetta kovin paljon...?” Toisella yrittämällä päästään jo ilmaan, vaikka aluksi lento on kovin vaappuvaa. AV-8B:ssä kuormauskykyä ja sisäistä polttoainemäärää kasvatettiin huomattavasti, ja siitä tuli paljon tehokkaampi rynnäkkökone. Kun kone saadaan kunnolla vaakalentoon ja päästään kokeilemaan suorituskykyä, niin mielikuva muuttuu positiivisempaan suuntaan. Harrierissa ei aluksi ollut minkäänlaista omasuojaa. Sea Harrierissa oli tutka ja tehokkaat AIM-9L-ohjukset, myöhemmin myös pitkän kantaman BVR-ohjukset. Jakin kuplakuomu tosin tarjosi paremman näkyvyyden kuin Harrierissa, josta ei nähnyt taakse lainkaan. Harrierissa oli etuna heijastusnäyttö (HUD) ja Ferrantin kohtuullisen edistynyt navigointijärjestelmä, johon kuului karttanäyttö. Tukialuskäytössä Harrierin merkittävä etu oli mahdollisuus nousta ilmaan hyppyriä käyttäen, joka mahdollisti suuremmat lentoonlähtöpainot ja paransi turvallisuutta. Harrierin suurin asekuorma oli vähän isompi, joskin silloin se tarvitsi jo kunnon kentän. Pelilliset erot ovat pienet, mutta maksullisella premium-koneella pääsee kiusaamaan vanhemmilla koneilla lentäviä R-60-infrapunaohjuksella. Myös asevalikoima vaikuttaa mainiolta: koneeseen saa muikean tykkiaseistuksen, raketteja, pommeja ja ennen kaikkea ohjuksia. Paitsi painava, Pegasus on myös leveä ja vaatii valtavat ilmanottoaukot, jotka tuottavat ison vastuksen suurilla nopeuksilla. Usein sanotaan Jak-38:n olevan Harrieria huonompi, koska sen nousumoottorit ovat vaakalennossa kuollutta painoa. Pikaisen laskelman perusteella sileänä ja 50 prosentin sisäisellä polttoainekuormalla Harrierin työntövoima/painosuhde olisi noin 1,11 ja Jak-38:n 0,81. Suuremmilla nopeuksilla kone on sen sijaan varsin kankea. No mutta entä Harrier
145 sivua. Varusmiesten ja reserviläisten ajatukset ja reaktiot Drakeneista ovat herkullista luettavaa. Se paransi merkittävästi maan ilmavalvontaja puolustuskykyä joka sään toimintakyvyllään, tutkallaan ja tutkaohjuksillaan. Ruotsalaishävittäjä kaikkine länsitekniikoineen oli myös signaali, ettei Suomi halua kuulua itäblokkiin vaan on luotettava ja vastuullinen toimija myös länteen päin. Ääneen pääsee myös tekniikkapuolen väki. Hieno kone ja sen käyttäjät ovatkin herkullinen aihe, joka antaa antamistaan. 2021. Aho valittelee kirjan alussa, että miten niinkin paljon kiihkeitä mielipiteitä synnyttänyt Hornet-ratkaisu ei ole poikinut yhtään väitöskirjaa, jossa olisi pureuduttu päätöksen taustoihin ja seurauksiin. Lyhykäisyydestään huolimatta kirja sisältää sellaisen määrän henkilögalleriaa, että henkilöhakemisto olisi ollut paikallaan – samoin kuin lähdeluettelo, koska lähteinä käytettiin tekstin perusteella muutakin kuin prologissa mainittuja henkilöhaastatteluja. Draken toi mukanaan myös uusia taistelutaktiikoita ja ajattelua, jonka hedelmät loistavat tämän päivän Ilmavoimien toiminnassa. Kirjassa avataankin hyvin näitä puolia. Selkeää ja hyvin kerrottua historiaa kirjasta löytyy, koneen tekniikka, historia ja käyttö avautuvat. Kustannustoimittajallekin olisi riittänyt vielä tekemistä oikoluvun, ohimennen heiteltyjen väitteiden pohjustuksen ja suoranaisten asiavirheiden korjailussa. Koneen synty, käyttöönotto ja saapuminen Suomeen käsitellään mainiosti. Ilmailumuseoyhdistys ry, 2022. Turvallisuuspoliittiset viittaukset ja tulkinnat ovat erityisen mielenkiintoisia. Vuosisadan asekauppa – Hornetien nousu Suomen taivaalle. Draken oli monella tapaa merkittävä kone Suomelle. JOK Aho, E. Lyhyesti Hornet-kaupasta Odotellessamme kirjoja, jotka kertovat viime joulukuussa tehdyn F-35-päätöksen taustatapahtumista, vilkaistaanpa kolme kuukautta aikaisemmin ilmestynyttä teosta, joka takakansitekstinsä mukaan on ”Suomen Hornet-ratkaisun läpivalaisu”. Hankinnan pelikirjaa, jossa Suomen ilmavoimien tarpeet olisivat ratkaisevassa asemassa ja ulkopuolinen vaikutus minimissä, luotiin kirjaimellisesti lennosta. Kirjanen antaa kuitenkin ihan tyydyttävän kuvan siitä, miten hävittäjähankintapäätös syntyi ”1990-taitteen myrskyisissä oloissa”. Sen sijaan tarinoita ja muistelmia DKja MG-lentäjiltä ja henkilökunnalta on ylipäätään harvassa, kuten millaista DK:n huoltaminen ja lentäminen oli. Käytännönläheisiä tarinoita maan päältä ja taivailta olisi lukenut mielellään lisääkin. Maantietukikohtaharjoitus saa eittämättä uutta väriä, kun maantielle laskeutuu Ilmavoimien upouusi hävittäjä. Teos on varsin sujuvasti kirjoitettu, joten sen lukaisee ketterästi yhdeltä istumalta. Rysky taivaalla – Saab 35 Draken Suomessa 1972–2000. Aho käy läpi hankintapäätöksen perustelut ja myös siihen kohdistuneen kritiikin ja jälkipelin. Kirja lähtee liikkeelle aika kaukaa, aina 1920-luvulta saakka, mikä on ehkä liioittelua, koska noin 30-sivuinen historiaosuus ei kuitenkaan hirveästi valota Hornet-päätöksen taustaa, tai ainakin se olisi kannattanut sitoa siihen paremmin – jos voi. Sysäys kirjan tekoon tuli hänen mukaansa toiselta entiseltä pääministeriltä Paavo Lipposelta , joka oli kehunut päätöstä viisaaksi valinnaksi. Niinpä Ryskykään ei ole vielä definitiivinen DK-kirja, mutta kuitenkin väkevän informatiivinen ja valaiseva lisäys Ilmavoimien historiasta kiinnostuneen hyllyyn. Siinä on ilmeisesti yksi syy kirjan ohuuteen. PP Kirja:. Toinen syy lienee siinä, että osa ratkaisun avainhenkilöistä ei ollut enää haastateltavissa. Hornethan ei ollut aluksi edes mukana kilpailussa, koska sitä pidettiin liian kalliina. Vain 91-sivuisen kirjasen on kirjoittanut Hornet-valinnan aikainen pääministeri Esko Aho . Tilaa ja tilausta jää siten jatkossakin DK-väen työpäivästä kertoville kertomuksille ja kirjoille. Otava. Hankintaprosessin aikanahan Neuvostoliitto hajosi, Suomi irtautui YYA:sta ja hakeutui kohti Euroopan Unionin jäsenyyttä. Varsinainen asia alkaa vasta sivulta 44. 91 sivua. Sitä ei tässäkään kirjassa juuri valoteta. Hankintaprosessiin liittyneet kiemurat käyvät hyvin selville sekä se, miten kukaan ei olisi osannut arvata lopputulosta, kun hankinta käynnistettiin vuonna 1988. S aab Draken on varmasti rakastetuin Suomen ilmavoimien sotienjälkeisen ajan koneista. Myös joidenkin tarjoajien koplausyritykset ja niiden herättämät ajatukset tulevat tekstistä ilmi. 3/2022 61 Kirja: Jukka Hoffrén
Kauppinen Puikkelehdi entistä pikkutarkemmissa ja näyttävimmissä Norjan vuonoissa vaikkapa Pitts Specialilla.. Kukin vie kiintolevytilaa keskimäärin neljästä viiteen gigatavua. 62 3/2022 Uuden sukupolven Microsoft Flight Simulator ei jäänyt tarpomaan paikoilleen ilmestymisensä jälkeen. Japani, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Irlanti, Ranska, Benelux-maat, Saksa, Itävalta, Sveitsi ja Australia ovat saaneet omansa, mutta meikäläisittäin tärkein on Pohjoismaiden karttapäivitys. Ilmaiseksi tarjolla on esimeriksi A300neo, Robinson R44, Discus-2c, RV-7, Airbus H135 ja Savage Carbon. World Update 5: Nordicsin lataamalla lentäjät voivat puikkelehtia entistä pikkutarkemmissa ja näyttävämmissä Norjan vuonoissa pienkoneella tai Turun saaristossa vesitasolla. Simulaattorin sisäisestä latauskaupasta löytyy myös muutama suomalainen kohde: Helsinki-Vantaan, Ivalon ja Rovaniemen lentokentistä on rakennettu yksityiskohtaiset kaupalliset laajennukset, jotka maksavat 15-19 euroa kappale. Lentäminen tai silmänilo siis pääsevät tuskin loppumaan kesken. VII, Junkers Ju 52, A-10 Thunderbolt ja Jak-9. Päivitys sisältää myös 77 nähtävyyttä, joita voi tutkailla ilmasta, kenties ensi kesän lomamatkaa pohjustaen. Se on kehittynyt eteenpäin tasaiseen tahtiin ja tarjoaa lentäjien iloksi häikäiseviä maisemia. Msfsaddons.com-sivusto tarjoilee sekä ilmaisia että maksullisia lisäosia, kuten maisemapaketteja, lentokenttiä, lentokoneita, tehtäviä ja työkaluja. com) CNV-72-lentotukialus on upea 15 taalan paikka tukialuskoneilla harjoitteluun. Niinpä tarjolla on virallisesti julkaistuja, kaupallisia ja ilmaisia laajennuksia, virityksiä ja työkaluja. Kaikkiaan latauskaupassa on kirjoitushetkellä vajaa 100 lentokonetta ja 700 lentoasemaa. J ULkaiSUn jälkeen simulaattoriin on saapunut kasapäin sekä Microsoftin itsensä tekemää että kolmansien osapuolten luomaa lisäsisältöä. Uutena laskeutumishaasteena on tarjolla Vaasan lentokenttä. • Teksti ja kuva: Jukka O. Laajennuksia on saatavilla myös pelin oman kauppapaikan ulkopuolelta. Microsoft Flight Simulator on saatavilla PC-tietokoneille (Windows 10/11) sekä Xbox Series X|S -pelikonsoleille. Flightsim.to-sivusto tarjoaa vastaavaan tapaan omia sisältöjään, mutta lentokonevalikoimassa on enemmän historiallisia sotakoneita. Ajankohtaisuuksista kiinnostuneille latauskaupassa on myös ukrainalaisia kenttiä: Kiovan Boryspil sekä Lvivin ja Odessan kansainväliset lentoasemat. Microsoft on muun muassa julkaissut jo seitsemän kappaletta World Update -laajennuksia. Historiallisen ilmailun ystävät voivat hieroa käsiään ihastellessaan vaikkapa yksittäin ostettavia lentokoneita Fokker F. Lisäksi Pohjoismaiden alueelta on valittu 100 lentokenttää, jotka FOTOREALISTISIIN MAISEMIIN on rakennettu uudelleen käsityönä tosimaailman esikuviensa mukaisiksi. Lisäksi harrastajat ovat opiskelleet simulaattorin tarjoamia työkaluja ja luoneet omaa sisältöään. Yhtiön karttatiimi keskittyy jokaisessa World Updatessa tietyn maanosan erityispiirteisiin ja viilaa alueen karttadatan yksityiskohtia, fotorealistisia maisemia, arkkitehtuuria sekä luo maanosan tunnetuimpia ja upeimpia nähtävyyksiä tarkkoina simulaattorikuvaelmina. Uudenaikaisempaa ilmailua tarjoavat esimeriksi F-16C/D/I Falcon, F-15C/D/E/I Eagle, M20R Ovation, Kitfox STI, Embraer 170-175, Suhoi Su-57 Felon, Grob Tutor T1, A320 Neo ja Boeing 737 Max. Perinteiset simulaattorien laajennusten valmistajat tarjoavat tuotoksiaan eri verkkokaupoissa, ja saatavilla on monia upeita luomuksia, niin ilmaiseksi kuin maksua vastaan. Myös latauskaupan lentokonevalikoimaan on saapunut herkkupaloja. Esimerkiksi Hard Deck Simulationsin (harddecksimulations. Kaikki World Update -laajennukset ovat ilmaisia
Nyt sitä voi koelentää Microsoft Flight Simulatorissa! i ndiaFoxtEchon Dino Cattaneo on luonut Flight Simulatoriin täysimittaisen kattauksen Lockheed Martinin häivehävittäjästä. Tuleva uusi hävittäjä luonnollisesti kiinnostaa niin ilmailijoita kuin tavan kansalaisia. Merijalkaväemmästä lentämisestä ja pystylaskuista nauttiville löytyy puolestaan America-luokan maihinnousualuksia, joiden pikkuruiset kannet haastavat itseään hyvinä lentäjinä pitävien tikunvatkaajien taidot äärimmilleen. Samalla voi testata omakätisesti, että mahtuuko F-35 maantietukikohtaan vai ei. Aidon koneen laskeutumisapuja ei ole käytettävissä, eivätkä kaikki ohjaamon järjestelmät toimi. Lentonäytöksissä ja suljettujen ovien takana tehdyillä koelennoilla kone tuntui äärimmäisen helpolta lentää ja laskeutua, ja esittelijä väitti kirkkain silmin, että oikea kone on aivan yhtä helppo lentää. • IndiaFoxtEcho F-35 Lightning II Valmistaja: IndiaFoxtEcho Saatavilla: PC, vaatii Microsoft Flight Simulatorin Windows-version Hinta: Noin 30 euroa Lisätietoja: indiafoxtecho.blogspot.com Simulaattori antaa hyvän kuvan F-35:n eri varianteista, mutta ei paljasta likikään kaikkia sen salaisuuksia.. Näin meidän lentäjämme tekevät muutaman vuoden kuluttua, ja sinä voit jo nyt. Kotilentäjän kannalta merkittävimmät erot ovat A-mallin muita parempi suorituskyky ja B-mallin kyky pystysuoraan leijumiseen, joten nyt vain etsimään Suomen kartalta valmiiksi erilaisia torneja ja tönöjä, joiden katolle B:tä kelpaa istuttaa. Ford -luokan lentotukialuksen. F-35 on kuitenkin hyvin, hyvin salainen kone, eikä Pentagon jakele sen todellisia teknisiä tietoja. Niinpä IndiaFoxtEcho on tehnyt simulaattoriin myös upouuden Gerald R. Järjestelmien suhteen simulaattoriversio on rajoitettu. 3/2022 63 Suomen pitkään ja hartaudella työstämä HXhanke saatiin päätökseen. F-35:n kolme eri varianttia ovat äkillisen silmään huomattavan samankaltaiset ulkopuolelta, mutta siTeksti ja kuva: Jukka O. F-35A:lla onkin hienoa makustella Ilmavoimien tulevan hävittäjän olemusta. Asejärjestelmät puuttuivat testatusta versiosta, mutta ne ilmeisesti lisätään myöhemmin. Kauppinen F-35 TUNTUU HYVÄLTÄ mulaattorikoneen avulla niiden eroavaisuuksiin on helppo tutustua tarkemmin. Koelennoilla voikin todeta, että kotisimulaattorissa F-35:n lentomalli on heti paljon haastavampi kuin Lockheed Martinin omassa yleisön esittelylentoihin tarkoitetussa simulaattorissa. Kehittäjä on käyttänyt rutkasti aikaa tutkimustyöhön, joten voinee sanoa, että arvaus on paras mahdollinen. F-35B ja F-35C kaipaavat tosin ympärilleen muutakin infraa, jotta koneiden ominaisuudet ja kyvykkyys tulisivat kunnolla esille. Simulaattoriin on julkaistu Suomen valitsema ilmavoimien F-35A-hävittäjä, merijalkaväen tarpeisiin suunniteltu lyhyeen nousukiitoon ja pystysuoraan laskuun kykenevä F-35B STOVL sekä merivoimien tukialusoperaatioihin kykenevä F-35C. Helppoahan se tukialuksen vaijeriin on osua, mutta yritäpä laskeutua pystysuoraan sateessa ja aallokossa keikkuvalle pikkukannelle! Cattaneon digitaalinen tulkinta maailman kehittyneimmästä monitoimihävittäjästä on kaunis ja maukas. Tohdin sitä ihan vähä epäillä, vaikka apupyörät ovatkin tiettävästi isot. Oikeissa koulutussimulaattoreissa on toki todenmukaisemmat lentomallit ja järjestelmät, mutta siviilin on vaikea sanoa Flight Simulatorin mallinnuksesta mitään muuta kuin, että hyvältä tuntuu ja kyllähän tämä kone ilmassa pysyy, kun sille antaa kaasua. IndiaFoxtEcho F-35 Lightning II on kaupallinen laajennus Microsoft Flight Simulatoriin. Kun simulaattoriin asentaa tarkemman Pohjoismaiden karttadatan sisältävän World Update 5:n ja kenties tarkempia suomalaiskenttiä, niin johan kelpaa rullata vaikkapa Pirkkalan, Rissalan tai Rovaniemen kiitotien päähän, työntää kaasun eteen, antaa koneen nojata hetken jarruihin – ja päästää peto irti. Uunituore kansi tarjoaakin modernia näkemystä tukialukselle laskeutumiseen ja sellaiselta operoimiseen, sillä simulaattorilentäjät voivat linkoutua sen kannelta taivaalle sähkömagneettisen katapultin heittämänä. Sen voi ostaa joko suoraan pelin sisäiseltä kauppapaikalta tai ulkoiselta kauppiaalta. Niinpä simulaattorikoneen yksityiskohdat ja suorituskyky perustuvat julkisesti saatavilla olevaan dataan ja päättelyyn. Tutka, DAS, sensorifuusio ja muut salaisemmat järjestelmät puuttuvat, mutta osa koneen hallintajärjestelmistä ja tehtävätietokoneen toiminnoista löytyy
64 3/2022