A 1977 AJA VUODEST SIN SKIMBA S K E T TAVA E N A JONKUN ON L
PIA KÄYHKÖ SUKSILTA SIIVILLE ELÄMÄÄ KISAURAN JÄLKEEN ANU PESONEN JA JUKKA LEINO RAIKULIPOIKA RAUHOITTUI GLEN PLAKE TÄNÄÄN OBERGURGL& MITTENWALD SUPERPIPE TAI KAKSI SUOMEEN!
Numero 2/2011 | 33. vuosikerta | www.skimbaaja.fi | SILMÄLEIKKAUKSELLA RINNENÄKÖ KUNTOON
Esi ely ä!
4-5
Galleria
KUVA: ARTTU MUUKKONEN LASKIJA: MARKO IKÄVALKO PAIKKA: HAKUBA, JAPANI
SISÄLTÖ 2/2011
KUVA: JUSSI OVASKAINEN, SÖLDEN
6 | SKIMBAAJA
040 507 1007 Karitie 4, 88600 Sotkamo www.skimbaaja.fi T O I M I T U S J O H TA JA Jari Henttonen Jari.henttonen@outdoormedia.fi K U S TA N TA JA Outdoor Media Oy Askonkatu 9 C 15100 LAHTI TA I T T O Martti Jokela Martti.jokela@skimbaaja.fi PA I NO Scanweb, Kouvola I L M O I T U S PA LV E L U Jenni Nilsson jenni@outdoormedia.fi Puh. K A N N E N K U VA Petri Kovalainen Laskija: Pia Käyhkö PÄ ÄT O I M I T TA JA Jussi Ovaskainen Jussi.ovaskainen@skimbaaja.fi TOIMITUSSIHTEERI Arttu Muukkonen Arttu.muukkonen@skimbaaja.fi TÄ M Ä N L E H D E N AV U S TA J AT Juuso Aulanko Petri Kovalainen Kari Kuukka Antti Laiho Juha Laine Mikko Lampinen Rami Lappalainen Jyrki Lehto Kimmo Oivo Petra Olamo Jaakko Posti Henna Raita Tero Repo Matti Räty Elina Sirparanta TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Puh. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun.
|7. 040 547 8844 T I L AU K S E T J A A S I A K A S PA LV E L U Puh. 044 733 0022 Ti-to klo 9-16 tilaajapalvelu@outdoormedia.fi Skimbaaja ilmestyy 7 kertaa 2011 kestotilaus 7 nroa 52 , määrätilaus 7 nroa 55 Skimbaaja ISSN 0359-0569
08 12 14 18 20 22 28 32 34 36 42 46 48 50 58 60 64 66 78 80
PÄÄKIRJOITUS AJANKOHTAISTA TAVARATAIVAS ISPO MESSUHYPISTELYÄ ALPPIEN LUMITILANNE LAPIN PUUTERIJAHTI RED BULL LINECATCHER KOHDE ESITTELYT OBERGURGL MITTENWALD TEEMA KISAURAN JÄLKEISTÄ ELÄMÄÄ SUKSILTA SIIVILLE
PIA KÄYHKÖ
JUKKA LEINO JA ANU PESONEN HENKILÖKUVA GLEN PLAKE RAPORTIT SILMÄLEIKKAUKSELLA KATSE TERÄVÄKSI LÄPIVALAISU LASKETTELUHANSKAT VAPAALASKUN KUMMISETÄ
RATALASKUKOULU SUURPUJOTTELU KOLUMNI HENNA RAITA LASKUELOKUVA ARVIOT MATTI RÄTY
SIDE BY SIDE JA LIGHT THE WICK RANDONNEE SKINNAUKSEN ABC REITTIOPAS COL DU PASSON GALLERIA TAPAHTUMAKALENTERI SKIMBAAJA 30 VUOTTA SITTEN
SKIMBAAJA
AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN
Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin
Se pitää meidät täällä Skimbaajan toimituksessa mukavasti hereillä tänä keväänä, kun erottelemme jyviä akanoista. Erottelu tehdään lukijoidemme hyväksi, jottei teidän tarvitse turakoida varustepäivityksiä tehdessänne.
SUOMI LUNTA PULLOLLAAN
Keski-Euroopassa kaivataan lunta ja paljon. Yli 30-vuotinen historia ja liuta suomalaisia suksialan ammattilaisia ovat helpottaneet työtäni merkittävästi. Tätä kirjoittaessani edelliset laajamittaiset lumisateet ovat tulleet Alpeille joulukuun lopulla. Myynninedistämisosastoilla onkin kehitelty erilaisia tuotenimiä jo kovasti tutun oloisille tuotteille. Valtavan laajojen messujen tarjonta oli uutuuksien osalta suorastaan ylitsevuotavaa.
L
askettelubisneksellä on parina edelliskautena mennyt kohtuullisen hyvin. Tuotekehitysosastojen lisäksi resursseja on suunnattu myös markkinointipuolelle. Suomessa lunta on piisannut, aivan koko maassa. Talouden virkoamisen ansiosta uutuuksien kehittelyyn on panostettu paljon, eikä kehitys ole todellakaan pysähtynyt. Kiitos siitä kaikille!
KUVA: TERO REPO, OBERGURGL
8 | SKIMBAAJA. Jo pariin kertaan luvattu henkilökuva UIAGM-opas Ode Siivosesta siirtyi vielä kerran, hyvin inhimmillistä syistä johtuen.
PITKÄ HISTORIA NÄKYY
Messuilla tavataan usein eri tuotemerkkien PR-ihmisiä, jotka välittävät edustamansa brändin valitsemia kärkiajatuksia. Jos jokin yleistys tulevasta pitäisi muodostaa, liputtaisin perusasioihin paluun ja mukavuuden korostumisen puolesta. Lumenpuute on myös pysäyttänyt alan kaupan Keski-Euroopassa, joten on kiinnostavaa seurata alan yritysten reagointeja globaalisti kehnoon talveen. Sen jälkeen on alkanut lämmin ja kuiva ajanjakso. Skimbaajan edustajana oli hauska huomata, kuinka hyvin lehti tunnetaan maailmalla, vaikka edustamme markkina- ja kielialueemme koon vuoksi lähinnä marginaalia. PÄÄKIRJOITUS 2/2011
TERVEISIÄ MESSUILTA
Vuotuinen uutuuksien haistelumatka Münchenissä järjestetyillä ISPO-messuilla on takana. Tänä vuonna pääsiäinen on hyvin myöhään, mutta näillä näkymin siitä päästään nauttimaan poikkeuksellisen lumisissa olosuhteissa! Nähdään rinteessä, Jussi Ovaskainen Päätoimittaja Ps. Sääennusteet lupailevat lähipäiviksi lämpimiä säitä, mikä tekee matalammilla sijaitsevien hiihtokeskusten olon tukalaksi
UUTU
US!
Osa vaihdoksista pohjautuu kansainvälisiin koalitioihin ja osa jomman kumman osapuolen tyytymättömyyteen yhteistyöstä. Kuluvan vuoden Ski-Expossa lanseerataan ensimmäiset tuotteet. Myös uusi pelkästään superpipen hoitoon tarkoitettu rinnekone on tilattu Kainuuseen. Armada-suksia maahantuovat White Balance siirtyi yrityskaupan jälkeen Camun leiriin. Marker-siteet ja Völkl-sukset ovat puolestaan Parmaxin heiniä, joilla on lasketteluun liittyvistä merkeistä myös Dalbellon monot sekä Uvexin lasit. - On hienoa olla mukana BD:n toiminnassa, kun kyseessä on backcountry-hiihtoon keskittynyt yritys. Scan Traden myyntiarsenaali laajeni myös Therm-ic-tuotteilla. K2 siirtyi Esa Korpela Oy:n hoitoon, jonka tuotearsenaalista löytyvät jo valmiiksi muun muassa Giron ja Smithin kypärät ja lasit, sekä Line- ja Dynastar -sukset, Lookin siteet sekä Langen monot. - Rakentaminen alkaa heti lumien sulettua ja niin paljon tehdään kuin ennätetään. Blizzard ja Tecnican monot ovat nykyisin Scan Tradelle Nordica-tuotteiden rinnalle. Poliisi tutkii palon syttymissyytä. Aiemmat meriitit yhtiö on kerännyt muun muassa polkupyörä- ja moottoripyöräilyyn liittyvien tuotteiden maahantuojana. Uudessa pipessä päästään laskemaan jo ensi kaudella. Rukan tavoitteena on, että kaudelle 2011-2012 avataan uusi, entistä uljaampi rinneravintola. Räty oli loppupisteissä sijalla 21.
VUOKATTIIN SUPERPAIPPI
Vuokatti julkisti ensimmäisenä superpipe-hankkeensa. Kemppaisen kisasuoritus jäi kokonaan väliin, kun hän loukkasi selkänsä pudottuaan harjoituslaskussa ikävästi paipin hyllylle. Tutkimuksissa selästä ei löytynyt vakavampia vammoja, vaan Kemppaisen pitäisi olla laskukunnossa jo kuluvana keväänä. Huippuluokan gore-tex-materiaalit yhdistyvät Lauhamaan tietotaidossa tekniseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa huomioidaan back-coutry hiihtäjien tarpeet.
10. Paipissa Suomea edustivat Kemppainen ja Matti Räty. SkiBistron palo sai runsaasti liikehdintää myös erilaisilla keskustelupalstoilla, jossa laskukansa kertoi omia muistojaan SkiBistrossa tapahtuneista asioista.
ANTTE LAUHAMAA BLACK DIAMONDIN JA SASTAN LEIREIHIN
Telemark-laskija Antte Lauhamaa täydentää BD:n kahdentoista laskijan tiimiä ensimmäisenä suomalaisena laskijana. Kanadalainen freestyle-henkinen vaatemerkki Orage löysi uuden kodin Delta Sportilta Spy-lasien ja Protect-suojien seurasta.
RUKAN SKIBISTRO TUHOUTUI TULIPALOSSA
Suomen vanhimmaksi rinneravintolaksi tituleerattu Ruka SkiBistro tuhoutui helmikuun 13. SkiBistron tuhoutuminen aiheuttaa Rukalla runsaasti haasteita muun muassa Saaruan puoleisten sosiaalitilojen järjestämisen kannalta. Samalla sopimus antaa sykäyksen kehittää itseäni laskijana, unohtamatta hauskanpitoa.
PAIPIN JA SLOPESTYLEN MM:t MENIVÄT PENKIN ALLE
Suomalaislaskijat eivät menestyneet paipin ja slopestylen MM-kisoissa helmikuussa Yhdysvaltain Park Cityssä. Kisoissa oli kova taso, sillä lähes kaikki X Gameseihin osallistuneet kilpailijat olivat mukana myös MM-kisoissa. SkiBistron palo eiW vaikuta rinteiden aukioloihin millään tavoin. Superpipen lisäksi Vuokatin street rakennetaan uudelleen. Rädyn pisteet eivät riittäneet finaaliin, sillä karsintalaskun toiseksi viimeisen hitin suoritus epäonnistui harmittavasti. Rinneravintolan lisäksi SkiBistro tuli tunnetuksi bändien live-illoista sekä fondue-illallisistaan. AJANKOHTAISTA 2/2011
SUKSIMAAHANTUOJIEN VAIHTOVIIKOT
Skiexpon jälkeen on tapahtunut Suomen suksimaahantuojien keskuudessa melkoiset vaihtoviikot. Rossignol löysi uuden isännän vaasalaisesta Duell Oy:stä, joka on uusi tulokas alamäkialan maahantuojana. Kemppainen sijoittui parhaana suomalaisena sijalle 17. Laskemaan päästään varmasti marras-joulukuun taiteessa, mutta superpipen viimeistelytyöt, muun muassa valaistus ja lumetusjärjestelmä, jäänevät kesälle 2012, ennustaa Vuokatinrinteiden toimitusjohtaja Ilkka Suutarinen. Telemarkkaaja on tohkeissaan tuoreesta sopimuksesta. Todennäköistä rakentamista puoltaa myös se, että lumilautailun superpipen maailmancup-kauden avaus on kisakalenterissa merkitty Rukalle.
SASTALTA VAPAALASKUVAATETTA
Sasta ja Antte Lauhamaa suunnittelevat yhdessä backcountry-laskuun suunnattua asukonaisuutta. Uusi street tarjoaa noin kilometrin mittaisen jibbauteluhurmion.
SUPERPIPE MYÖS RUKALLE TODENNÄKÖISESTI
Rukan Superpipe-suunnitelmat ovat tiettävästi hyvin pitkällä, joskaan eivät vielä julkistamiskunnossa. Rukalta viestitetään, että talven ja kevään sesonki viedään läpi tilapäisratkaisuin. Superpipe rakennetaan Vuokatin mäkihyppytorin läheisyyteen. päivä rajussa tulipalossa. Slopestylessä suomalaisnelikko AJ Kemppainen, Henri Koskelainen, Sami Säkkinen ja Jarkko Ronkainen jäivät fi naalien ulkopuolelle. Sen rakentaminen vaatii kallion louhintaa, joten tarkka valmistumisaikataulu ei ole vielä selvillä
429 Forerunner 210 sh. Tiedot ovat käytettävissäsi missä ja, milloin tahansa. PAIPPIMAAJOUKKUEEN VIRALLINEN BLOGI ON AVATTU
Suomen paippimaajoukkue on avannut oman blogin, jossa kerrotaan terveisiä treenireissuilta ja kisoista. Sen avulla analysoit omat seikkailut ja kerrot niistä kavereille.
Forerunner 310XT sh. http://finnishhalfpipe.wordpress.com/
Fiilikset talteen
s Uutuu
Forerunner 410 sh. Luvassa on erikoismateriaalia kisareissuilta ja kertomuksia kulissien takaa. - Meidän on tarkoitus tehdä vähän hajurakoa freestylen perinteiseen kumpareimagoon. 279
Tallenna parhaat offarit
Garmin Connect tilin luot muutamalla klikkauksella. - Tarkoituksenamme on näyttää millaista on ammattilaskijan arki kotona ja maailmalla, kertoo maajoukkuelaskija Matti Räty.
Maajoukkueen blogista selviää muun muassa, mitä kuuluu AJ Kemppaiselle, Matti Rädylle, Henri Koskelaiselle, Jarkko Ronkaiselle ja Sami Säkkiselle vielä kuluvan talven aikana. Helposti ja nopeasti! Tallenna kaikki reissusi palveluumme. Etsi hyviä reittejä eri puolilta maailmaa.
Interaktiivinen Garmin Connect palvelu on avoinna kaikille Garmin tuotteen käyttäjille. Ja vaikka nimi viittaa paippiin, tulee sivuille kuulumisia myös slopestyle-maajoukkueen hommista. 399
menoy10022011
U
utuus
Sukselle ei ilmoiteta kääntösädettä, mutta uutuutta jo maistaneet kertovat sen kääntyvän kovalla rinteellä paljon odotettua hanakammin. BBR.n Suomen ensilaskut ovat Sappeessa samana viikonloppuna, kun Skimbaaja meni painoon, joten tarkempia arvioita suksesta lähitulevaisuudessa.
12 | SKIMBAAJA. Yhden maailman parhaan vapaalaskijan nimikkomallisto on löytänyt ideoita Kanadan tukkikämpiltä. TAVARATAIVAS 2/2011 | TEKSTI: Ju i Ovaskainen | KUVAT: Valmistajat
Elan Amphibio sarja
Elanin uusien Amphibionien toispuoleinen kärkirocker sai messukansan päät kallelleen. Jykevän kokoinen kärki on rockertaivutuksen ansiosta suoraan laskettuna ilmassa, mutta tarjoaa pitoa, kun suksea käännetään kantilleen. Amphibionin estetiikasta vastaa Porsche Design.
TAVARATAIVAS ISPO HYPISTELYÄ
Euroopan suurin talviurheilumessu Ispo järjestettiin perinteisesti helmikuun alussa Münchenin messukeskuksessa. Tukevat materiaalit, reilut leikkaukset ja erityisesti korkealle ulottuvat haalarihousut erottuvat peruslaskuvaatemassasta myös sekä estetiikkansa että runsaiden yksityiskohtien ansiosta.
Salomon BBR-suksi varasti shown
Eniten äimistelyä messuilla aiheutti Salomonin lainelautahenkinen BBR-suksi. Tavarataivaaseen on poimittu eniten kohinaa aiheuttaneet uutuudet, joista toistaiseksi on vain hypistelykokemuksia.Messujen tarjonnasta laajempi katsaus seuraavassa Skimbaajassa 3/2011.
Henrik Windstedille nimikkomallisto Peak Performancelta
Ispossa usealla osastolla häärinyt Henrik Windsted kävi myös esittelemässä årelaisen yhteistyön tuoreinta tulosta. Sukset on tehty erikseen oikella ja vasemmalle jalalle, minkä johdosta ulkosuksen kärjen sisäpuolet on taitettu muutaman millin verran rockerille. Muutoksen vannotaan tekevät kääntymisestä helpompaa
Mono lämmitetään sisäkenkineen uunissa n. KariTraa RoseLux
KariTraa on aina osannut ottaa huomion haltuunsa. Linssit kiinnittyvät sankaan pienen helppokäyttöisen salvan avulla. KT-alusasuissa joraavat tanssitytöt pysäyttävät paatuneemmankin messukävijän purkan toviksi. Monon päälle kääritään paineilmapussi, joka muokkaa monot jalan mukaiseksi, suurentaen tai pienentäen mittaa n. Suomeen Vacuum-laitteita saapuu maahantuojan arvion mukaan n. liikkumavaralla. 80-asteiseksi, minkä jälkeen se puetaan laskijan jalkaan. Ensimmäisenä vuotena Vacuum-käsittelyn saa vain pro-tason monoihin, mutta tulevaisuudessa tekniikka laajenee myös harrastajamonoihin.
SKIMBAAJA
| 13. 5 kpl. Uusi linssinvaihtotekniikka on käytössä Airbrake-laseissa, joiden mukana tulee yhdet iridiumlinssit ja yhdet linssit ilman iridiumia, joten näkökykyä pääsee optimoimaan vallitsevalle kelille sopivaksi.
Fisher Vacuum 130 monot
Fisher on vienyt monon muokkaamisen uudelle tasolle. Vacuum-monot muokataan asiakkaan jalkoihin sopivaksi aina ulkokuorta myöten. merinovillapohjaisen, erittäin ylellisesti viimeistellyn RoseLux-urheilualusasusarjan.
TAVARATAI VAS
Oakey SwitchLock helpottaa linssin vaihtamista
Oakleyn näppärän oloinen linssinvaihtomekanismi vaikutti siltä, että linssin vaihto onnistuu näppärästi kalsemmassakin kelissä. 5 mm. KariTraa julkisti mm. Muokkaustasoja on kolme patarautatasosta tanakkaan rinnelaskuun
Kuivaa on kestänyt reilu kuukausi, kertoo kylässä talvea viettävä Kimmo "Skipe" Oivo. Engelbergissäkin pitää hakea tuoreet lumet jo randoilemalla. Täällä ei ole föhn-tuulikaan vienyt kaikkia lumia, joten pehmeää on hiihdelty. Laaksossa kalliot ovat jo kuivina. - Voisi mennä jonnekin majalle yöksi, jos uutta lunta ei ala tulla.
ENGELBERGISSÄ ON LUNTA
Simo Rautava viestittää terassilta t-paita päällään, että Sveitsin Engelbergissä on mukavat säät, vaikka edellisestä dumpista on kolme viikkoa. Chamonix´ssa ei ole vaivuttu Oivon mukaan epätoivoon. - Tänä talvena olemme harrastaneet vaellushiihtoa tavallista enemmän, mutta ei se haittaa. - Reilun tunnin rypistyksellä saa jo pehmeää lunta suksiensa alle. - Joulukuu oli paikallisten mukaan paras pitkään aikaan, joten niitä lumia riittää edelleen. Nyt vain täytyy hakea hyviä mäkiä tavallista kauempaa. - Kylillä on t-paita- ja shortsikelit. Tietysti mitä pidemmälle ja korkeammalle jaksaa mennä, sitä paremmat ovat olosuhteet. Pilvipäiviä on ollut tähän mennessä yksi.
14. Turhautumista ei ole kylillä liiemmin havaittavissa, vaikka uutta lunta kaivataan jo, kertoo kevättä Verbierissä kuluttava Antti Leuku. Mutta yli kolmessa tonnissa on vajaat kaksi metriä lunta. Viimeksi dumppasi tammikuun ensimmäisinä päivinä. Leukulla on kavereineen suunnitelmissa myös vuoristohommat. Pilvisinä päivinä olemme pelailleet tennistä. AJANKOHTAISTA 2/2011 | TEKSTI:
| KUVAT:
Alpeilla on jo keväiset kelit
R
anskan Chamonix on ollut kuluvana talvena erityisen kuiva. - Pohjat ovat kyllä kunnossa, mutta uutta lunta kaivataan jo. Chamonix sijaitsee reilun 1 000 metrin korkeudella. Mieluiten pitäisi useampi tunti randota, jos haluaa hyviä mäkiä.
- Jonkun verran on tullut kaljoiteltua ja vähän reissattuakin. - Olen laskenut tänä talvena kyllä paljon, mutta kiipeily on tullut mukaan valikoimaan tavallista aiemmin. Monet myös reissaavat lumen perässä.
VERBIERISSÄ RUSKETTUU MUKAVASTI
Sveitsin Verbierissä satoi lunta edellisen kerran jouluna, eli noin puolitoista kuukautta sitten
www.lumene.f i
*Kliinisesti testattu riippumattomassa laboratoriossa, 2010, 10 henkilöä.
LUONNOLLISTA KAUNEUTTA POHJOLASTA. Esimerkiksi Oivo ja Leuku vierailivat viiden päivän ajan ISPO-messuilla Münchenissä. Itävallan lumivyörytiedotuskeskuksen mukaan alueella on noin 40-60 prosenttia vähemmän lunta kuin keskimäärin. Ei sisällä parabeeneja, hajusteita eikä väriaineita. - Kallioilla on jo ihan t-paitakelit. - Katselin säätiedotusta ja otin lennot Helsinkiin. Tuote sisältää yli 95 % luonnon raaka-aineita. Tulin moikkaamaan tyttöystävää, eli pidin viikon loman laskemista.
UUTUUS!
LUMENE SENSITIVE TOUCH 5 MIN SOS RAUHOITTAVA TEHOVOIDE
ENSIAPU KUIVALLE, KARHEALLE JA ÄRTYNEELLE IHOLLE
TEHOA JO minuutissa KLIINISESTI TESTATTU
Lumene Sensitive Touch 5 min SOS Rauhoittava Tehovoide kosteuttaa ja hoitaa ihoa välittömästi. Randoretkille on hyvät kelit, mutta hyvistä pitkistä laskuista voi vain haaveilla. Auringon puolet ovat jo käytännössä sulaneet pois, eikä pehmeää lunta tahdo löytää randoilemallakaan, raportoi Juho Karhu. Olen aloittanut myös jääkiipeilyn, kun ei tarvitse pelätä paleltumista.
AURINKOINEN SÄÄ TARJOAA LOMAA LASKEMISESTA
Koska uutta puuterilunta ei ole satanut, on moni kausilainen tehnyt välillä muutakin kuin kurvaillut mäessä. Ihanteellinen vaihteleviin sääolosuhteisiin. - Viimeksi dumppasi kaksi kuukautta sitten. Karhu teki visiitin Suomeen. Sopii sekä miehille että naisille ja kaikille ihotyypeille. INNSBRUCKISSA KÄRSITÄÄN VÄHÄLUMISUUDESTA
Itävallan Innsbruckissa on huono lumitilanne. Täysin uusi, ihoa rauhoittava teknologia sekä voiteen sisältämä 100 %:nen luomupellava ja pro-vitamiini B5 tuovat helpotuksen ihollesi jo viidessä minuutissa*
RAPORTTI 2/2011 | TEKSTI&KUVAT: An i Laiho
16 | SKIMBAAJA
Valtamediaa myöten on tiputeltu urbaaneja puuterilinjoja. Mutta lähes jokainen suomalainen haluaa takamaastoissa myös laskea.
puuterirandolle lähdetään kevyillä, mutta kuitenkin laskettavilla 100 mm leveillä rocker-suksilla ja leveitä suksia varten suunnitelluilla, jämäköillä mutta kuitenkin kevyillä randomonoilla. Keski-Euroopassa ski de randonnée todella on massojen laji. Kun päivä on lyhyt ja pakkanen paukkuu, ei pieni randoreippailu edes ole huono valinta. Ja kaikki haluavat nyt takamaastoon hiihtämään.
O
min voimin laskettelu on yhtä vanhaa kuin laskeminen itse. Eikä vastassa aina edes ole mikään kaksinen lasku. Lunta ainakin riittäisi. Takamaastoinnoituksen myötä maapallokin on pienentynyt. Vähitellen laskettelijoista kuitenkin tuli mukavuudenhaluisia. Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana suuri massa on alkanut kiinnostua uudelleen lihasvoimin koskemattomilla rinteillä laskemisesta. Randohiihto sopii siis Suomeenkin.
SKIMBAAJA
RANDOILU MUUTTUU
Randovälineiden kehitys on viime vuosina ollut huimaa. Lunta on ollut niin paljon, että paljon tavallistakin talvea useammin on käynyt mielessä, miksei maa voi olla enempää kallellaan. Siellä mennään pipo vinossa ylös vuorenrinnettä niin, että pekkaa hirvittää pelkkä sivusta katselu. Suomi-randoilu on naurettavaa, tuhahtaa moni vuoria kolunnut karpaasi. Niin varmasti onkin, mutta pitäähän laskemisen olla hauskaa ja laskijan osata nauraa. Samoin Pohjois-Suomessa on skinit pohjassa hiihdetty entistä enemmän. Hissit veivät ylös ja rinnettä tultiin alas. Alas saatetaan luisutella poikittain tai tulla hissillä. Pekka sen sijaan randoilee, jotta pääsisi laskemaan puuteria. Ja tasamaa-Suomen maaseudulla on oikeasti käyty myös randoilemassa. Lähdetään porukalla randolle. Meille maastohiihto on hikilenkkeilyä ja skinnailu osa laskemista. Ensimmäiset hissit itse asiassa rakennettiin Suomeen vasta 1950-luvulla. Suomalaisten leikkikenttää ovat nyt yhtä lailla Japanin ja Kanadan puuterit kuin Alppien jäätiköt ja Pohjois-Norjan vuoretkin. Toki pieni joukko on tehnyt sitä aina, mutta nyt siitä on tullut massojen laji. Parinkympin pakkasessa hiihtoladulla paleltaa, mutta randolla pärjää aivan hyvin. Toisille toki ylöshiihtelykin on silkkaa nautintoa, toisille enemmän siirtymistä laskupaikalle. Vaikka meillä ei ole vuoria, voi lumesta nauttia. Jokainen varmasti löytää oman, toimivan hiihtosettinsä: haastavia aggressiivisia linjoja tavoitellaan isot sukset, alppimonot ja Duket jalassa,
| 17. Enää ei laskijan tarvitse yrittää selviytyä Alpine Trekkereillä tai muilla virityksillä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Netti kertoo, missä dumppaa ja Facebook jakaa tunnelmat.
SUOMISKINNAAMINEN ON YLLÄTTÄVÄN MUKAVAA
Tämä ja edellinen talvi ovat olleet poikkeuksellisen lumisia eteläisessäkin Suomessa. Tai niin ainakin suurin osa meistä tekee. Minkäs teet, kun maastohiihtolatuja ei ole. Toki Lapissa mäet ovat aivan toista luokkaa, mutta vaatii sielläkin hieman sisua jättää kuomulliset tuolihissit ja viihtyisät afterit taakseen keskitalvella ja lähteä luonnon helmaan muutaman sadan korkeuserometrin takia hiihtelemään. RANDOILUA KOTIMAISEMISSA
Ski de randonnée, ski touring, randoilu, alpine touring, free touring, skinnailu. Heille rando on hikiliikuntaa. Kun aikaisemmin randosukset olivat kapeita, kevyitä vaahtoydinrimpuloita ja monot huteria, on nykyään paljon enemmän valinnan varaa. Jo Telemarkin pojat 1800-luvulla ja naisvoimistelijat Pallaksen tunturihiihtokursseillaan 1930-luvulla tiesivät, että omat laskut pitää ansaita. Ja ovathan jotkut osanneet nauttia Etelä-Suomenkin mäistä
Noustessamme ylöspäin huomasimme seinän olevan aika tuulen pieksemä. Ylempänä tilanne kävi vielä pahemmaksi, ja kiviä piti väistellä jo urakalla. Se osoittautui erittäin hyödylliseksi, kun aloimme etsiä puuterilunta.
ole tietoakaan. Myös pitkän kaamoksen jälkeen taivaalla paistava aurinko piti tunnelmaa korkealla.
TÄYSOSUMA!
Ylitimme mäen ja väistelimme tunturin laella vaanineet paljaat kivet. Rinnelasku ei kiinnostanut, joten jostain oli löydettävä hyvää pehmeää suksien alle. Onneksi viime vuoden ahkerasta kiertämisestä jäi käteen muutakin kuin hyvät muistot, nimittäin tuntemusta eri paikoista. RAPORTTI 2/2011 | TEKSTI&KUVAT: J kko Posti
LAPISSAKIN ON PUUTERIA
Kuluvana talvena lähes jokainen saderintama on kiertänyt Suomen Lapin, mutta paikallistuntemuksella voi päästä laskemaan hyvinkin pehmeää lunta.
V
iime kausi oli Lapissa todella hyvä: laskimme miltei joka viikko joulukuun lopusta pitkälle maaliskuulle hyvää puuteria Lapin eri keskuksissa ja tuntureissa. Kyselykierroksen tulos eri keskuksien kävijöiltä oli masentava. En masentunut, vaan katselin eri paikkojen lumitietoja sekä havaintohistoriaa. Niiden perusteella paljastuikin, että erään vuosi sitten löydetyn todella hienon metsäpätkän olosuhteet voisivat olla jopa hyvät. Luotimme kuitenkin siihen, että metsän siimeksestä löytyisi lunta. Kuulemma ulkomaille pitäisi lähteä, jos haluaisi puuteria pöllyttää. Muistin edellisvuodesta, että metsän pohjatkaan eivät olleet ihan täyttä kivikkoa, joten mahdollinen kovan lumipohjan puuttuminen ei ole ongelma.
TAUSTATUTKIMUKSEN PERUSTEELLA MATKAAN
Alkuvuoden kiireiden jälkeen oli taas aikaa laskemiselle. Päästyämme perille aurinko paistoi jo aika korkealta, joten heitimme laskukamppeet niskaan vauhdilla, minkä jälkeen lähdimme ylittämään tunturia, jonka takaa kyseinen metsä löytyy. Missään ei ole pehmeää laskettavaa, ja jos on, lunta ei ola paljon, eikä pohjista
Sääe ust t näy ivät sopivasti hyvää keliä tuleva e päivä e.
Lähdimme aamulla pirtein mielin ajelemaan kohti tulevaa kohdettamme. Tänä talvena lunta on ollut nihkeästi. Suupielet nousivat väkisin ylös: koko metsä oli varjojen ja
18 | SKIMBAAJA. Päädyimme metsän ylälaitaan, josta aukesi huima näkymä
Laskimme varjojen, valojen ja tykkylumisten puiden luomaa leikkikentällä koko päivän ajan. Kun aurinko alkoi painua horisontin taakse, lähdimme hiihtelemään takaisin toiselle puolelle tunturia ja alhaalla odottavaa autoa. Hän oli edellisenä päivänä manannut puuterilaskemisen mahdottomuutta ja sitä, että on pakko lähteä ulkomaille puuterin perässä. Laskettuamme alas löimme suut messingillä ylävitosta ja mietimme, että kyllä nyt ollaan
oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Päivä osoitti taas sen, että pieni vaivannäkö palkitaan ruhtinaallisesti, ja omin lihaksin ansaitut käännökset olivat jälleen kerran niitä, jotka maistuivat parhaimmalta. Lähdin laskuun lunta tunnustellen. Vaikea oli hymyä pidätellä.
| 19. Siellä me kuitenkin olimme, miltei naapurissa nauttimassa puuterista aurinkoisessa vanhassa metsässä. Jos joku ihmettelee, miksi jutussa ei mainita laskemaamme tunturia, vastaan, että ei marjastajakaan marjapaikkojaan paljasta. Siellä sukset osoittivatkin nopeasti taas alaspäin. POHJOISEN AURINKO SALLI MEILLE USEITA RUNDEJA HIENOSSA LUMISESSA METSIKÖSSÄ.
MAHTAVA PÄIVÄ
Alhaalla kiinnitimme nousukarvat nopeasti suksiin, ja kiipesimme takaisin metsän yläpäähän. Sitten olikin mukava ajella takaisin kohti Rovaniemeä ja fiilistellä mahtavaa päivää. Mieleeni tuli myös kaverini, joka yleensä laskee noin 30 kilometrin päässä paikasta, jossa olimme. Matkalla saimme vielä ihastella auringon taivaalle luomaa upeaa väriskaalaa, joka kruunasi mahtavan päivän. Jokainen lasku tuntui edellistä paremmalta. Puuterikäännökset Pohjois-Suomessa ovat nykyiselläkin lumitilanteella mahdollisia ja tänne tulemme hyvin pian takaisin. Lasku näytti hyvältä. Ensimmäisen käännöksen jälkeen tuntui hyvältä, toisen jälkeen mahtavalta! Sitten oli jo pakko hiukan aukaista ääntä ja päästä perinteiset "jiihaat" ilmoille. Eli kartat esiin ja tuntureille hiihtelemään! Kyllä se etsivä lumensa löytää.
SKIMBAAJA
kultaisten auringonsäteiden peittämää puuteriunelmaa
Toivoa täynnä Julien Regnier lähtee Varsiin Ranskan Alpeille, missä odotti kaksi viikkoa intensiivistä lapiotyötä.
Linja appauskisa a
20 | SKIMBAAJA. AJANKOHTAISTA 2/2011 | TEKSTI&KUVAT: Elina Sirparanta
RANSKASSA
Pariisi ja Lontoo hukkuvat puuteriin, mutta sitä on Alpeilta käsin vaikea uskoa
Marokosta puhaltava kuuma tuuli saapuu samaan aikaan. Suurilla intensiivisillä hypyillään ja ennen näkemättömän voimakkailla alastuloillaan hän voittaa finaalin. Kahdeksan hyppyriä rakennetaan karsintalaskuja varten toiselle alueelle. Sage Cattabriga-Alosa valitsee vain luonnollisia linjoja ja laskee ne sellaisella pehmeydellä, että katsojana helposti uskoo kaiken olevan sukset jalassa mahdollista. Tammikuun 15. Mutta Eyssinan seinämä pysyy kylmänä, ja vaikka tuuli muuttaa lumen kovemmaksi, karsinnat voidaan aloittaa 16.1. On aikamoinen näky, kun 14 finaalilaskijaa nousee jonossa hyppyreille ja kiertää mahdolliset laskupaikat. Bene aloittaa kaksoisdropilla, jonka alla lumi on vielä kelvollista, mutta heittää kuperkeikkoja hyppyrin numero yhdeksän alastulorinteessä. Myös Pettit näyttää, että suksilla voi tehdä mitä vain. Jotta lumi pysyisi hyvänä, ja turhilta jäljiltä vältyttäisiin kuvauksellisistakin syistä, tapahtuu tsekkaus jalkaisin. Samoin tekevät muut. Kommentti herättää hilpeyttä muiden laskijoiden keskuudessa, sillä Sean on tunnetusti laiska kävelijä, mutta kykenee silti uskomattomiin laskusuorituksiin.
VARMISTELUSTA TÄYDELLE TEHOLLE
Hänen jälkeensä kaikki näyttää sallitulta, ja kun olosuhteet on ensimmäisen laskun jälkeen tarkastettu, peli aukeaa toisella ja kolmannella kierroksella. Pidätämme hengitystä ja huokaamme helpotuksesta, kun kaikki näyttää olevan kunnossa. Tosin Sean Pettit ilmoittaa, ettei jaksa kävellä, ja tekee tarkastelukierroksen kiikareilla aurinkotuolista rinteen alta. päivänä kaikki on kuitenkin valmista ja Eyssinan rinne odottaa ylpeänä Linecatcher-osallistujia.
Kilpailusuoritustaan Sean ei sentään ota muita kevyemmin, vaan toivottaa hyvää yötä yllättäen puoli kymmeneltä. Paddy Graham avaa karsintakilpailun tyylillä ja voittaa samalla ensimmäisellä hypyllään ja misty 720:llä Paras temppu -tittelin. Yhdet suurista hypyistä, toiset suurista tunteista ja jotkut vain suuresta ilmapiiristä.
SKIMBAAJA
| 21. Aurinkotuolistaan rinnettä aiemmin kiikaroinut Sean Pettit on löytänyt numeronsa ja saa meidät pidättämään henkeämme uudelleen - käytännössä täydellisellä laskunsa vuoksi tosin.
VALMISTELUA
Parasta toivoen Julien Regnier alkaa lapioida tiiminsä kanssa kisa-aluetta kasaan vajaat kaksi viikkoa ennen kisapäivää. Itse unohdun käytävään odottamaan avaimia ja miettimään, mihin hävisi freestyle-laskijoiden rokkistara-maine.
KISA KÄYNTIIN
Vartin yli yhdeksän kilpailija numero yksi, Bene Mayr, starttaa. Erilaiset linjavalinnat ja tyylit tekevät kilpailusta uskomattoman monipuolisen näytöksen. Se nostaa järjestäjien kauhuksi nollarajan perätin 3 800 metriin. Ja kun laskut on laskettu, palkinnot on pokattu ja kuohuviinit kaadettu, lienemme kaikki jokseenkin hengästyneitä. Eyssinan kisa-alueella ei ole turhan lämmin, sillä ainoa vaihtoehto melkein varman lumitilanteen takaamiseksi on pystyttää kisa pohjoisrinteeseen.
VALMISTA
Kilpailijat saapuvat Varsiin tammikuun puolivälissä. Päivä Eyssinan varjossa jatkuu finaalirinteen tarkastelulla. E
dessä on valmistautuminen Red Bull Linecatcheriin, eli hyppykisaan, jossa suorituspaikat on lapioitu vuoren rinteelle, ei parkkiin. Ennen ensimmäistäkään hyppyä ohjelmassa on kymmenien tuntien verran haikkaamista ja lapiointia, päivien verran sadetta, epätoivoa, sitten kaivattua lunta. Lapiotiimeineen hän saa aikaan yhteensä 18 hyppyriä, joista kymmenen mahtuu finaalialueelle. Beneä seuraavat laskijat vaikuttavat edelleen kokeilevan lumen laatua. Cattabriga-Alosa sijoittuu neljänneksi ja voittaa Paras luonnollinen temppu -palkinnon. Lumi näyttää vaihtelevalta, mutta silti kaiken kaikkiaan kunnolliselta. Kaikkia jännittää lumitilanne ja muut laskijat tarkkailevat lähtöpaikalta, miltä alastulot näyttävät
KOHDE ESITTELY 2/2011 | TEKSTI: Ju i Ovaskainen | KUVAT: Tero Repo
- rahalla saa ja suksilla pääsee
Itävallassa Öztalin laakson perukoilla, mutkaisen taipaleen takana sijaitsee Obergurgl. Pitäähän sellainen paikka nähdä omin silmin!
OBERGURGL
22 | SKIMBAAJA. Viime vuosina Obergurglissa on investoitu rinteisiin ja hisseihin lähes 100 miljoonaa euroa
KOHDE ESITTELY
SKIMBAAJA
| 23
24 | SKIMBAAJA
Hissit menevät kiinni puoli viiden aikaan, mutta jostain syystä kylien välillä kulkeva gondoli jo neljältä. Myös perustaso on kohdillaan. Hiihtäjien keskiikä on selkeästi Söldeniä tai vaikka St Antonia korkeampi. Rinteiden jyrkkyyden ja ilmansuunnan vuoksi pieniä vyöryjä oli näkyvillä useissa paikoissa. Muutenkin aikataulut kannattaa selvittää etukäteen, muuten hiihtobussia saattaa joutua odottelemaan hyvinkin pitkään. Hissi- ja rinnekapasiteettiin nähden vähäiset kävijämäärät mahdollistivat kohtuullisen huoletonta rinnehiihtoa. Tarjolla on myös lumikissahiihtoretkiä, mutta helihiihtoa ei alueella sallita.
PÄÄPAINO LASKEMISESSA
Obergurglin hiihtoalue levittäytyy kolmen vuoren, Festkoglin (3038 m), Hohe Mutin (2670 m) ja Wurmkoglin (3082 m) rinteille. Opaspalveluita on saatavilla, joskin ne kannattaa tilata hyvissä ajoin vähäisen tarjonnan vuoksi. Ravintoloista on vaikea nostaa jotain suosituksia, sillä kaikissa homma pelasi mallikkaasti, itävaltalaisasteikolla hyvällä palvelulla. Hyville puuteriapajille pääsee suoraan hisseiltä, mikä miellyttää erityisesti laiskanpulskeaa hiihtojournalistia. Obergurglin perusasiakaskuntaa ovat varttuneemmat rinnelaskijat, joten koskematonta lunta löytyy usein vielä useita päiviä lumisateiden jälkeen. Kaikkia aikataulutusratkaisuja ei nimittäin suomalaislogiikalla ymmärrä.
OFFARIPUOLI ON KUNNOSSA
O
bergurglissa liikkuessaan tuntuu, että rahaa on käytetty muuhunkin kuin rinneinvestointeihin. Korkeus takaa hyvän lumivarmuuden. Weinlounge on italialainen ravintola hotelli Crystalissa. Obergurglin kyläkorkeus on Itävallan hiihtokeskusten korkein, 1930 metriä. Sama budjettiystävällinen hinnoittelu oli voimassa koko alueella, vaikka ravintola näytti ulospäin kuinka tyyriiltä tahansa. Rinnekartta sai pysyä laskutakin taskussa koskemattomana. Kylät ovat hyvin siistejä ja rakennuksen viimeisteltyjä. Parkkipaikkojen ajoneuvokanta vaikuttaa vähintäänkin laadukkaalta.
Rinteiden ulkopuolella on runsaasti mahdollisuuksia metsälaskuista jäätiköihin ja kuruista seinämiin. Lähes kaikki alueen hotellit ja muut palvelurakennukset hohtavat uutuuttaan. Hohe Mutin ja Festkoglin välin pääsee laskemalla ja Festkoglin ja Wurmkoglin välillä kulkee kahdeksan hengen gondoli. Downhill Grill -ravintolan erikoisuus on avoin grilli, jossa saa itse grillata oman pihvinsä.
SKIMBAAJA
| 25. Pisin jonotus oli minuutin luokkaa! Melkein kaikki hissit olivat nopeita, moderneja pikatuoli- tai gondolihissejä, joten niissä istumiseenkaan ei aikaa liiemmälti kulu. Eipä sillä, laskija kiittää lähes jokaisesta hotellista löytyvää omaa kylpylä/ hemmotteluosastoa, jossa pääsee laskupäivän jälkeen vetreyttämään hiihdon kangistamia ruumiinjäseniään. Wurmkoglin huipulla sijaitseva Top Mountain Star tarjoaa hulppeat näköalat vuoristoon ja jännityksen hetkiä korkeanpaikankammoisille kielekkeellä olevan rakennuspaikan, lasikaiteiden ja ritilälattian ansiosta. Luonnon apuna lumentuotannossa on myös mittava lumetusjärjestelmä, joka kattaa 90 alueen 110:sta rinnekilometristä. Molemmat kylät ovat pieniä ja tiiviitä, joten rinteeseen pääsee joka paikasta erittäin pienellä tarpomisella. Ennen suksien suuntaamista puuterileikkikentille kannattaa laskureitit suunnitella huolella. Rinneravintoloissa pastaannoksen ja limpparin sai kympillä, illallispihvin parilla. Testihiihtäjämme Antti Leukun puuterilankut keräsivät paljon huomiota ja ihmetystä rinnecarverimassassa. Fassl Bar on kylän pieni ja viehettävä afterski-baari. Tunnelma oli paikoin kuin yksityiskeskuksessa kurvaillessa. Alueella suhtaudutaan vapaalaskemiseen suurella ymmärryksellä, ja siihen jopa kannustetaan. Ruoka- ja taukopaikkoja löytyi vähintään riittävästi ja kaikki olivat kohtuullisen uusia ja siistejä. Rinteiden reitityksessä ja risteyskohtien merkkaamisessa on vielä paljon kehitettävää, mutta avoimet rinnealueet on helppo hahmottaa. Obergurgl jakautuu kahteen kylään, eli Obergurgliin ja Hochgurgliin. Vuorilla näkyi muutamia skinnailuryhmiä, joista suurin osa näytti vaeltavan spandexit yllä ja touring-sukset jalassa. Rinteet ovat profiililtaan kohtuullisen vaativia, ja tuuli puhaltaa rinteen pinnan paikoin jäiseksi, joten paikkaa ei voi suositella aloittelijoille. Hätäinen hiihtäjä on laskenut kaikki rinteet eri vaihtoehtoineen parissa päivässä.
ITÄVALTA ON EDULLINEN
Syöminen ja juominen on kohtuullisen halpaa. Hissijärjestelmiin käytetyt miljoonat näkyvät olemattomina jonoina. Hotellien seiniin oli kiinnitetty lähes epäilyttävällä tiheydellä neljä tähteä
Ei Obergurglia voi pyydanpöllyttäjän mekaksi kutsua. Pikkukivaa kyllä löytyy helposti suoraan hisseiltä. Salassa pysynyt puuteriparatiisi. Jos sattui muistamaan reitin kallioiden välistä, päätyi jyrkän laakson pohjalle, joka olisi kohtalokasta vyöryn sattuessa. Lumisateella saa pöllytellä loistavaa metsäpyydaa, mutta pelkästään sen takia en sinne kuitenkaan Suomesta viikoksi lentäisi.
26 | SKIMBAAJA. Jos hisseiltä löytyvät mäet ovat laskematta, siihen on yleensä hyvä syy. Metsäpuuteria saanee laskea aika rauhassa, sillä näimme neljän päivän aikana vain muutamat läskit sukset. Dumpin aikaan pääsee varmasti pöllyttelemään laadukasta metsäputikkaa kylästä alas laakson pohjalle hissien äärelle. Puurajan yläpuolella muodot ovat tylsiä ja toisiaan toistavia, laajoja kenttiä. Antti Leuku Obergurglin vapaalaskumahdollisuuksista:
- Vaikka dumpista oli jo viikkoja aikaa rinteiden vierestä löytyi tilaa parille pehmeän lumen käännökselle. Suuri osa niistä päättyi isoihin kallioihin. Toppihissiltä pienellä traversella saavuttaa isojakin seiniä ja paljon verttimetrejä. Jätimme ne kuitenkin suosiolla rauhaan. Obergurglia voi suositella eritoten rinnelaskusta nauttiville
Pirssi maksaa noin 40 euroa suunta.
Söldenistä löytyy runs t ostosmahdo isuudet, mi avat yöjuoksuradat limpparikahviloista ti ib reihin ja selkeästi Obergurglia railakk mpi jälkihiihto.
Obergurgl on viehättävä moderni ja tasokas keskus, josta löytyy kaikki olennainen, mitä laskija kaipaa. Kaloreita annoksissa oli vähintään riittävästi.
SÖLDENIN PALVELUT PELASTAVAT
Vaikka Obergurgl on tunnettu matkailukohteena jo 100 vuotta, on se panostanut vasta viime vuosina todella panostanut lasketteluun. MIkäli esimerkiksi shoppailu tai biletys kuuluu tärkeänä osana lomakohdetta valittaessa, kannattaa kohteeksi valita läheinen Sölden, ja tehdä sieltä Obergurgliin muutama päiväretki. Itävaltalainen keittiö ei ole erityisen kuuluisa makuelämyksistään, ja kaikkien ruokailujen jälkeen kuuluikin kommentti "Oli se ihan hyvää, muttei kuolematonta". Alue tuntuu uudehkolta ja sen palvelutarjonta on vielä vähäistä. Kylästä on Söldeniin noin 15 kilometrin matka. oetztal.com | soelden.com | obergurgl.com | alppimatkat.fi
SKIMBAAJA
| 27. Obergurgl on käymisen arvoinen paikka, hiihtokeskus sanan varsinaisessa merkityksessä.
Fakta Obergurgl
Kyläkorkeus 1 930 m Korkein hiihtoalue 3 080 m Suurin korkeusero 1 260 m Rinnekilometrejä 110 km joista Mustia 20 Punaisia 55 Sinisiä 35 Hiihtohissejä 24 Maastohiihtolatuja 12 km Ajo Innsbruckin lentoasemalta 2 h Päivälippu 43,50 6 päivää 225
Miten mennä?
Innsbruckin lentokenttä 100 km, josta linja-autokuljetus Münchenin lentokenttä 300 km, vuokra-autolla tai junalla Salzburgin lentokenttä 285 km, vuokra-autolla tai junalla Ötztalin juna-asema 50 km, josta kulkee hiihtobussi. STS-Alppimatkat järjestää Obergurgliin hiihtomatkoja
Söldeniin tekevät matkoja käytännössä kaikki hiihtomatkojen järjestäjät. Keskusten välillä kulkee hiihtobussi, mutta aikataulujen ansiosta taksi on yleisin menopeli
Mitä muuta kiinnostavaa on tarjolla, ja missä tällainen helmi sijaitsee?
MIELENKIINTOINEN
28 | SKIMBAAJA. KOHDE ESITTELY 2/2011 | TEKST&KUVAT: Jyrki Lehto
MITTENWALD
Kun tarjolla on yksi hissi, runsas korkeusero ja vain kunnostamaton reitti alas laaksoon, herää hiihtäjän mielenkiinto väkisin
Nautiskelua voi harrastaa monella tasolla, mutta laskemisesta haastetta hakevat viihtyvät yksinäisellä vuorella Karwendelbahnin suojissa. Hintataso on kohtuullinen ja niin se on myös itse Mittenwaldin keskustassa, jossa on tarjottavaa myös kulttuurinnälkäisille. Aloittelijan ei kannata lähteä huipulle, vaan suunnata mieluummin varsinaiseen hiihtokeskukseen, Kranzbergiin, jossa on mukavaa laskettavaa vähemmän haasteellisissa puitteissa. Mittenwaldissa kuluu helposti viikonloppu, vaikka laskemaan menisikin vain yhtenä päivänä. Reitti on ollut Saksan ensimmäinen virallinen vapaahiihtoalue vuodesta 1999 ja vaikka sitä ei kunnosteta, on alue varmistettu lumivyöryjen osalta. Yläasemalla on tarjolla lounasta huikeissa maisemissa. KOHDE ESITTELY
Mittenwaldin keskusta huokuu perinteitä.
Kylä tunnetaan myös viulunrakennusperinteistään.
monta laskua ja varsinkin arkipäivinä kabiiniin ei ole tungosta, jolloin omia jälkiä pääsee tekemään useamman noston jälkeenkin.
MONENLAISEEN NÄLKÄÄN
Laskiessa tulee nälkä, joten hissiä odotellessa voi napata purtavaa ala-aseman baarin yhteydessä. Mittenwaldia ei voi suositella aivan aloittelijoille.
Saksan ensimmäinen vapaalaskualue Faktat
Dammkar: ala-asema 930 metriä, yläasema 2240 metriä Kranzberg: ala-asema 980 m, yläasema 1390 m Hissejä 6 päivälippu Dammkar 25 , Kranzberg 20 + Huikaiseva offari + Viihtyisä ja aito tunnelma + Ei ruuhkia - Nopeasti nähty - Hissi kylän ulkopuolella - Ei kiireiselle Karwendelbahn nostaa laskijat Karwendelgebirgelle ja jotkut tunnistavat hiihtoalueen paremmin Dammkarin nimellä. Maastohiihto on suosittua ja paikka onkin saksalaisista keskuksista yksi suosituimmista, ellei suosituin.
Mäkeen mennään omalla vastuulla. Kokeneelle kävijällekin paikka on ehdottomasti kokemisen arvoinen.
30 | SKIMBAAJA. Leppoisaa lomailua hakeville Mittenwald on mukava kohde. Muutama hissi ja 15 kilometriä rinteitä täydentävät Mittenwaldin tarjontaa lähinnä perheille ja aloittelijoille. Upeasti maalatut talojen seinät, viulumuseo ja pelkkä idylli kiehtovat matkaajaa
J O
V U O D E S T A
2 0 0 4
Lentoemännän työ on tosi vaihtelevaa ja aina pitää olla varautunut nopeisiinkin muutoksiin. Ihmiset näkevät usein vain kahvin kaatamisen, mutta meille tärkeintä on turvallisuus ja pelastustehtävät, jos sellainen tilanne tulee vastaan. Kun aloitin Air Finlandin koulutuksen, olin vielä nimetty ski cross -joukkueeseen. Tavallaan päädyin siihen, mistä olen lähtenyt. Olin vielä junnujen MM-kisoissa pujottelussa kolmas, kun Tanja voitti.
NYKYINEN URA PUOLIVAHINGOSSA
Ajatus tämän hetkisestä ammatistani tuli puolivahingossa, kun kaverini kertoi, että Air Finland hakee lentoemäntiä. Olen myös joskus miettinyt, että mitä jos olisinkin Tanjan tavoin jatkanut vain tekniikkalajeissa. Aina ei ollut ihan varma, että oliko itse kuski siinä laskussa, mutta en kuitenkaan koskaan pelännyt vauhtia. Huomaan, etten osaa yhtään opettaa lapsia rinteessä. Olen onnellinen ja kiitollinen kaikista niistä asioista, joita sain kokea, mutta voin myöntää, että Åren loukkaantuminen otti henkisesti todella koville. TEEMA 2/2011 | TEKSTI: Petra Olamo | KUVAT: Petri Kovalainen & Kari Kuukka (Jukka Leino)
OIKEA ELÄMÄ EDESSÄ
Kolme eläköitynyttä maajoukkuelaskijaa kertoo, millaisia muistoja reissuelämä jätti, ja mitä heille kuuluu aktiiviuran päättymisen jälkeen. Muistan miettineeni monet kerrat, että tää on vaan niin siistiä. Sääriluun yläosa oli murtunut, ja ede ä oli puolen vuoden kuntoutus.
32 | SKIMBAAJA
Akseli oli ensi äisen kerran suksi a kaksivuoti na ja lask nyt ihan kuin äitinsä - vauhdi a ja suor n.
Syy tosin on enemmän siinä, ettei hän osaa jarruttaa kunnolla, mutta hirveästi on intoa. Parhaat sijoitukset olivat maailmancupin alppiyhdistetyssä 5. Mutta ei lapselle voi sanoa, että auraa nyt vaan tai paina ulkosuksea, kun se juuri ja juuri tietää, mitä eroa on jalalla ja kädellä.. Pia Käyhkö, Anu Pesonen ja Jukka Leino ovat löytäneet paikkansa myös keppiviidakon ulkopuolelta.
A L P P I S I R K U S TA K A N A
PIA KÄYHKÖ SIIRTYI SUKSILTA SIIVILLE
K
ahden lapsen äiti Pia Käyhkö asuu Klaukkalassa avomiehensä kanssa ja työskentelee lentoemäntänä Air Finlandilla. Vuosina 1996 - 2004 alppimaajoukkueessa laskenut oululaissyntyinen Pia osallistui kahdesti MM-kisoihin. Eurooppacupissa vauhtilajien erikoisnainen nousi kahdesti palkintopallille. Vuotuisissa koulutuksissa harjoittelemme evakuointeja ja savusukellusta. Vuoden 2002 Salt Lake Cityn olympialaiset olivat isona tavoitteena ja sain viimeisen näytönpaikan Åren syöksyssä saman vuoden tammikuussa. Koneessakin on oma yhteisönsä, jonka kanssa reissataan pitkiäkin matkoja, ihan kuin maajoukkueaikoina. Olin kuitenkin tehnyt lopettamispäätöksen mielessäni jo niin selväksi, etten ole katunut päätöstäni sekuntiakaan.
Kun olin t s tolkui ani, tajusin olevani selä äni, toinen sukseni oli ede n kii i mono a ja jalka vääntynyt kohti olkapäätäni. Ajattelin, että jos sinne pääsen, voin hyvillä mielin panna sukset naulaan lopullisesti. Toisella treenilaskulla lähdin hakemaan linjaa ylös, ja ulkosuksi nappasi kiinni pehmeään lumeen.
Mielestäni jälkeenpäin jossittelu on ihan turhaa. Minne olisin päätynyt. Vaikka olen moneen kertaan vannonut, ettei heistä tule mitään kepinkiertäjiä, niin on luonnollista tehdä yhdessä jotain sellaista, mikä on mulle helppoa. Huomaan nauttivani tiukoissa tilanteissa toimimisesta. ja MM-kisoissa sijat 8 ja 9. Isa on vasta puolitoistavuotias eikä osaa puhua, mutta osoittaa rinnettä ja suksia siihen malliin, että ensi talvena on päästävä isoveljen mukaan. Valmentajani totesi usein, että laske apinan raivolla, mutta ei apinan aivoilla. Olen niin tottunut ajattelemaan laskutekniikkaa, niin kuin itse ajattelin. Joskus tosin olisi ehkä voinut käyttää enemmänkin järkeä, mutta voitontahto oli vaan niin kova. Nuorten MM-kisoista taskuun jäi pronssinen mitali.
Vauhtilajit ovat aina olleet juttuni. Sain lapset vuosina 2007 ja 2009
SKIMBAAJA
| 33
Mutta helppoa siinä mielessä, että kroppa alkoi olla jo aika klesana. Aion olla nyt vähintään kaksi vuotta Rukalla ja sinä aikana näen, miten homma lähtee liikkeelle. Olen
vielä tavallaan urheilijan ja valmentajan välivaiheessa, sillä huomaan välillä ajattelevani kuin laskija, vaikka pitäisi olla enemmän kuin valmentaja. Myös suurpujottelun Eurooppa-cupin voittovuosi oli hieno. Urheilijana piti tavallaan uhrata aika paljon elämästä, mutta nyt saa luvan kanssa laiskotella. En ollut koskaan mikään lapsitähti, eikä mulla ollut asiaa Trofeo Topolinoon (lasten MM-kisat) tai nuorten MM-kisoihin. En usko, että ilman sitä viidettä lukiovuotta olisin löytänyt rahkeita harjoitella täysipainoisesti, nousin joukkueeseen viimeisellä hetkellä. Mulla on aina ollut sellainen fiilis, että oman uran jälkeen olisi mukava päästä jeesaamaan junnuja ja antaa omien kokemusten kautta neuvoja. Muutamien hyvien tulosten kautta pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa Eurooppa-cupia ja sitä kautta nousin maajoukkueeseen. Pystyi helposti laskemaan voitosta voittoon useissa kisoissa.
MUKAVA JEESATA JUNNUJA
Siirtyminen valmentajaksi tapahtui aika nopeasti lopettamispäätöksen jälkeen. Tietenkin on vaikeaa luopua sellaisesta, mitä on aina halunnut tehdä ja mihin on uskonut koko ikänsä. Nousin aikoinaan maajoukkueeseen vasta 22-vuotiaana tavallaan puolivahingossa. Leino laski uransa aikana neljät MM-kisat ja kymmenen kautta maailmancupia.
Päätös lopettamisesta oli helppo, mutta samalla vaikea. Vielä juniorina olin vauhdissa hyvin mukana ja ihan palkintopallikamaa kaikissa kansallisissa kisoissa, mutta 16 -20-vuotiaana taas kärjestä aika kaukana. Nyt kun katsoo taaksepäin, yksittäisenä tulosmuistona nousee parhaiten mieleen ensimmäiset maailmancupin pisteeni, jotka laskin Wengenissä. Seuraavana vuonna laskin samassa rinteessä parhaan maailmancuptulokseni. Rukan alppilukio on ollut hyvä paikka aloittaa nämä hommat. Omalta kisa-ajalta kaipaan sitä tunnetta, kun lasku oli niin huippukunnossa, että pystyi sanomaan ääneen, että tuokaa tähän viivalle kuka vaan, pystyn voittamaan sen. On edelleenkin aika poikkeuksellista, että saa mahdollisuuden niin vanhana kuin itse sain. Kävin Rukan alppilukiota viisi vuotta, ja menestystä alkoi tulla vasta viimeisenä lukiovuonna. Valmentajana yritän olla positiivinen, sillä olen vuosien aikana kuullut ihan tarpeeksi -älä tee sitä ja tätä - -tyylisiä neuvoja. Tulin 11:nneksi huonossa säässä ja vaikeissa olosuhteissa. Mielessä oli muita suunnitelmia, mutta kun Rukalta soitettiin ja kysyttiin mukaan, olin päätös valmentajaksi lähtemisestä helppo tehdä. Valmennan 16 -19-vuotiaita lukiolaisia, joista löytyy monia lahjakkaita laskijoita, jotka taistelevat paikoista nuorten MM-kisoihin. Yritän välttää virheiden poimintaa ja turhaa negatiivista palautetta. Virheiden etsijöitä Suomessa on ollut ihan tarpeeksi. Vaikka valmentajana päivärytmini on edelleen melkein sama kuin urheilijana, jää lukioikäisten kanssa reissatessa silti paljon enemmän aikaa kotona olemiseen. Ei valmentajana voi olla kuin normaalissa palkkatyössä, vaan siihen on oltava aitoa paloa.
34 | SKIMBAAJA. Moni asia tuntuu nykyisessä elämässä paremmalta verrattuna entiseen. Rotta kai on välillä haikea olo, koska kymmenen vuotta kului jengin kanssa kiertäessä. Periaatteessa voisin nähdä itseni valmentajana vielä kymmenen vuoden päästä, mutta haluan ensin saada varmuuden, että mulla riittää tarpeeksi intohimoa tähän työhön. JUKKA LEINO SIIRTYI VALMENNETTAVASTA VALMENTAJAKSI
V
iime kauteen pitkän uransa lopettanut Jukka Leino asuu avovaimonsa kanssa Kuusamossa ja työskentelee nyt Rukan alppilukion valmentajana
Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa on viime vuosina lisääntynyt naisvalmentajien määrä, ja vanhoja maajoukkuemimmejä työskentelee eri alppilukioiden ja seurojen valmennuksessa. Sitä kautta valmennusjuttukin on käynnistynyt. En tiedä mitään parempaa kuin laskeminen. Laskin ensimmäisellä kaudella koti-MM-kisoissa neljänneksi. Niistä pannuista voin syytellä omaa tyhmyyttäni, kun ei ollut tarpeeksi taktista älliä, että olisi voinut katsella treeniradatkin kunnolla. Koko meidän porukka nousi Pohjoismaiden FIS-kisoissa kärkeen aivan tyhjästä. Olin itse toista kautta aikuisten sarjassa, eikä sitä silloin edes tajunnut, mitä tuli tehtyä. Kaipaan myös sitä flow´ta, kun on joka sadasosassa täysin tilanteen tasalla ja pystyy tekemään suksilla mitä vain. Toisella kaudella homma aukesi todella ja olin kolmas Salomon Cross Max Series -kisassa, jossa kolme parasta sai osallistumisoikeuden X Gameseihin Jenkkeihin. Jos totta puhutaan, olisi crossi ollut varmaan alunperinkin enemmän minun juttuni. Harrastuksestani tuli lopulta ammatti, vaikka eri tavalla kuin alunperin oli tarkoitus.
SKIMBAAJA
| 35. Jaossa olivat ski crossin ensimmäiset MM-mitalit, ja palkintopallin ulkopuolelle jääminen harmittaa vieläkin. Voin myöntää, että reissaamista ja radalla laskemista on edelleen ikävä. Myös koulun päävalmentaja on nainen. Seuraavalla kaudella siirryin ski crossiin laskemalla ensin kotimaista kisakiertuetta. Pääsin jo vuonna 1998 hiihdonopettajaksi Rukalle, ja olen siitä lähtien tehnyt erilaisia pikkujuttuja hiihtokoulussa. Nyt kisaaminen näyttää paljon tasaväkisemmältä, kun naistenkin rinteet ovat palkitettuja.
KOUTSINA RUOTSISSA
Valmennushommat Suomessa eivät auenneet toivotulla tavalla ja sain tänä vuonna työn alppilukiosta läheltä Östersundia sijaitsevasta Svenstavikin Fjällgymnasietista. Tulihan se oma taso lopulta selville. Juuri ennen lähtöä kaaduin maailmancupin treenilaskussa ja polvi meni paskaksi. Olin vaan että oh hoh, taasko palkintopallilla. Vuoden 2005 MM-kisojen finaalilaskua en pysty vieläkään katsomaan ilman tunnekuohuja. Kaikki oli vähän huuli pyöreänä, kun kauden alussa ensimmäiset viisi sijaa meni suomalaisille. ANU PESONEN TUO NAISENERGIAA ALPPIVALMENNUKSEEN
ALPPIHOMMISTA SKI CROSSIN PARIIN
Vuonna 2002 lopetin alppihiihdon pitkien sairastelujen takia kehittyneeseen sydänlihastulehdukseen, josta seurasi kolmen kuukauden täyslepo. En voi tietenkään väittää, että olisin voittanut ilman sähläystäni, mutta kasassa olivat kaikki ainekset MM-mitaliin ja käteen jäi ärsyttävä neljäs tila. Euroopassa kisaaminen oli silloin aika selviytymistä, kun naisten rinteitä ei jäädytetty ja spoorit radalla olivat ihan hillittömiä. Kun on aina ollut sukset jalassa, ei niistä pääse enää irti. Pääsin lopulta kokeilemaan Eurooppa-cupia ja maailmancupia. Mutta turha sitä kaatunutta maitoa enää itkemään. Näen sen naisvalmentajien etuna, että pystymme herkemmin vaistoamaan urheilijan mielentilaa. Viime aikoina olen tosin tajunnut, että tämä on fyysisesti niin raskas ammatti, että itsestään on pakko alkaa huolehtia paremmin. Myöhemmin keväällä oli hetken mielessä, että kyllä se vielä tästä, mutta lääkäri totesi, että jos vielä kerran kaadut pahasti, et välttämättä kävele kunnolla sillä polvella enää koskaan. Siellä ne patsasteli untuvatakit päällä ja itse piti palella kisapuvussa. Olen aina halunnut kertoa junnuille, miten saada lisää vauhtia laskemiseen. Eikä polvi vieläkään ole ihan kunnossa. Naisilla on usein parempi tunneäly kuin miehillä. Reissuelämä ja maailman näkeminen oli se, mistä nautin ihan hirveästi. Aion jatkaa valmennuksen parissa niin kauan kuin pystyn. Meillä oli silloin vuonna 1996 sairaan hyvä joukkue ja kolme-neljä kautta oli vaan siistiä olla reissussa hyvien tyyppien kanssa. Mielestäni tytöt tarvitsevat naisvalmentajia, sillä niillä on usein elämässä paljon sellaisia urheiluun kuulumattomia juttuja, jotka vaikuttavat harjoitteluun. 31-vuotias Anu kuului naisten alppimaajoukkueeseen vuosina 1996 2002 ja vaihtoi lajia ski crossiin, jossa hän laski parhaimmillaan koti-MM-kisoissa neljänneksi. Nyt kun seison siellä rinteen reunalla, olen huomannut, että totuus on vähän toinen.
K
uusamossa syntynyt ja siellä ainakin kesäisin asuva Anu Pesonen valmentaa tällä hetkellä Keski-Ruotsissa sijaitsevan Fjällgymnasietin alppilukion laskijoita. Vuodesta 2003 olen ollut pääasiassa vain Kuusamossa. Tampereella meni vuosi hierojaopistossa, mutta asuminen kaukana rinteistä tuntui vaikealta, eikä hierojan työkään oikein innostanut. Muistan, että välillä alppiurankin aikana mietin, että valmentajilla näyttää olevan paljon hauskempaa rinteessä. Jos laji olisi ollut olemassa, olisin voinut siirtyä siihen 15 -16-vuotiaana. Alppiurallaan Eurooppa- ja maailmancupia kiertänyt kuusamolainen oli vuoden 2000 nuorten MM-kisoissa 11:s.
Pääsin maajoukkueeseen 16-vuotiaana ja olin silloin kaikesta vaan niin pihalla
HENKILÖKUVA 2/2011 | TEKSTI: Ar u Muukkonen | KUVAT: Tero Repo
36 | SKIMBAAJA
Plaken vapaalasku-ura on jatkunut jo lähes 25 vuotta. Me kaikki jaamme intohimon laskemista kohtaan. Toisaalta en hakenut
tällaista roolia, kun aloin laskea. - Suhde fanieni kanssa on kiinnostava. Ja jos en jaksa näyttää hiuksiani, voin aina panna hatun päähän.
M
itä kysyisi Glen Plakelta, maailman tunnetuimmalta vapaalaskijalta. Irokeesin tarina tosin alkoi jo ennen laskuelokuvia. Hän auttaa erilaisissa markkinointikuvioissa ja etsii muun muassa sponsoroitavia laskijoita eri keskuksista.
SKIMBAAJA
| 37. 46-vuotias vapaalaskija tuli tunnetuksi parikymppisenä laskiessaan klassikkovapaalaskuelokuvassa Blizzard of Aaahhh`s. Plake naurahtaa. Ja totta puhuen lyhennän niitä parin vuoden välein hieman reilummalla otteella. - Voisin, mutta vaimoni tappaisi minut, hän pitää pitkistä hiuksista. Äärilaskujen ohella hänet tunnetaan myös intohimoisena kumpareikkolaskemisen puolestapuhujana. Hen kilökuva
KUMMISETÄ
Glen Plake on holtiton juhlija, hän laskee vain 210-senttisillä vanhoilla suksilla, sillä on noussut menestys päähän, eikä koulutus paljon kiinnosta. Voisitko leikata hiuksiasi kokonaan pois. Toisin kuin olin odottanut, Plake miettii vastausta pitkään. Eikä sitä puolen metrin korkuista hiuslaitetta voi olla huomaamatta. Se on vain tapahtunut, ja jos esimerkkini on vaikuttanut ihmisten tapaan elää, on se mahtavaa. Joka päivä tänäänkin kolmesti joku tulee kertomaan minulle, että olen ollut merkittävässä asemassa, kun joku on muuttanut elämäänsä, jotta voisi laskea enemmän. Hän ei käännä kysymystä leikiksi, eikä ryhdy vaatimattomaksi. - Se on kiinnostava tilanne. Silloin värikkäästä irokeesista tuli tunnusmerkki ja Plakesta laskumaailman julkkis, joka säikyttelee Chamonix´ssa koiria kaduilla ja bailaa yöt päivät läpeensä. Kokeilen kuulumisten vaihdon jälkeen ilmiselvintä: millaista on olla maailman tunnetuin vapaalaskija. Se on vakava asia. Kasinokaupunki Livermoren kasvatti laski aikanaan Yhdysvaltojen kumparemaajoukkueessa, mutta sääntöjen pilkuntarkka noudattaminen ei kiinnostanut pidemmän päälle punk-, metal- ja skeittielämäntavan keskellä kasvanutta laskijalahjakkuutta. - Mutta tietenkin olen onnellinen, koska se, että ihmiset ostavat laskuvälineitä, mahdollistaa myös minun elämäni. Toisekseen, ihmisten kanssa jutteleminen on mukavaa, koska kohtaamiset ovat positiivisia. Plake on yksi lajin pioneereista varsinkin Yhdysvalloissa. - En halunnut olla mikään Ken-nukke. Kun Greg alkoi kuvata Blizzard of Aahhh´ssia, annoin tukan olla, ja siitä se lähti. Ja tietenkin hauskaa ja mahtavaa. En ole mikään poptähti, jolla ei ole mitään yhteistä ihailijoidensa kanssa. Kaikki väärin.
intiimi hetki. Plake ei tunne olevansa mikään erillinen hahmo, kun hän kampaa irokeesinsa pystyyn ja lähtee edustamaan messuille. Tiedäthän, en ole mikään rikollinen, jonka kanssa ihmiset haluaisivat tapella, vaan rakastan laskemista, ja siitä puhuminen on hauskaa.
VAPA AL ASKUN
IROKEESISTA KAIKKI ALKOI
Yhdysvaltalainen Glen Plake tunnetaan läpi laskijasukupolvien. Se, että joku haluaa ottaa kuvan itsestään kanssani, on minullekin
ARKI ON MATKUSTAMISTA, EDUSTAMISTA JA LASKEMISTA
Plake on työskennellyt viisi vuotta Elanilla tuotekehittelijänä ja merkin edustajana
38 | SKIMBAAJA
- Täällä pääsee helposti mihin vain, voi lähteä randolle tai kiipeilemään, hiihtää puuteria tai extreme-mäkiä. Stoppi päihteille tuli 1992. Ja jos joku polttaa hiihtohississä pilveä, ei se haittaa, en vain itse ota sauhuja. Niinpä sijoitimme kotiin Alpeilla. - Ei sillä, en paheksu juhlimista. Skene on tärkeää pitää elossa. En voi olla jatkuvasti krapulassa, varsinkin kun lennän tiheällä aikavälillä Jenkkien ja Euroopan välillä. Oli aivan huippua! ei haitannut, ettei uutta lunta ole satanut. - Käyn paljon Yhdysvaltojen itäosissa, ja Genevestä on helpompi lentää Bostoniin kuin vaikkapa Mammothista Kaliforniasta! (Chamonix´sta on noin tunnin ajomatka Geneven kansainväliselle lentokentälle.) Myös vuoret kelpaavat. Eihän niitä kamoja tarvitse sellaisella kelillä mihinkään! Plake toivookin, että uusi trendi olisi teemaltaan takaisin juurille. Samalla Plake kertoo häntä huvittaneesta näystä. - Juhlia ja edustustilaisuuksia on tarjolla kauden aikana useita viikossa. Hänen kaveriporukkansa oli pukeutunut teeman mukaan puuvillaisiin vaatteisiin, koska sää oli kaunis ja he laskivat vain keskuksen alueella. Eihän kukaan hypi niistä X Gamesien 30 metrin hyppyreistäkään parkissa, vaan kaikki jibbailevat pikkuhyppyreistä. Siellä heillä on oma asunto. Syksystä alkukesään asti Plake asuu vaimonsa Kimberlyn kanssa Chamonix´ssa, Ranskassa. Miksi isoa kumparemäkeä ei voisi laskea ihan vain siksi, että se on hauskaa, varsinkin jos puuteria ei ole. Mutta GM:llä oli liikkunut myös Plaken sanojen mukaan "7 000 euron laskija". Laskemisen laatua on hankala voittaa.
- Älä huoli, kasvoin vedonlyöntikaupungissa, ja olimme aineissa jo 12-13-vuotiaasta asti. Hän ei ole kuitenkaan mikään jäärä, vaan käyttää sopivia suksia sopivaan käyttötarkoitukseen. Usein olemme Kimberlyn kanssa viimeisiä, jotka lähtevät juhlista. - Nyt täällä Chamonix´ssa ei ole lunta. Eikä sillä, että tilanne Plakea harmittaisi.
| 39. Säästää rahaa ja pidemmän päälle olo on parempi!
TAKAISIN PERUSASIOIHIN
Irokeesin ja juhlimisen ohella Plake tunnetaan innostaan laskea yli kaksimetrisillä kapeilla suurpuikkasuksilla. - Olemme nyt kymmenen vuotta etsineet ja selvittäneet, mikä on mahdollista vapaalaskussa. - Emme ole saaneet lapsia, joten ajattelimme, että voimme muuttaa Eurooppaan ja asua siellä. - Mielestäni hienon yksittäisen mainoskampanjan sijaan kannattaa sijoittaa paikallisiin tekijöihin, joilla on intohimoa laskemista kohtaan. Alkoholia hän ei ole juonut kahteenkymmeneen vuoteen. - Tiedätkö, hänellä oli hurja kirkkaanvärinen tekninen asu, läskit sukset, kaikki piipparit, ilmatyynyt ja muut varusteet päällään. Sen jälkeen mies ymmärsi, että tämän täytyy loppua, jos hän haluaa jatkaa elämäänsä. Chamonix´n Plake löysi jo 1985. En syrji ketään, mutta silloin kyllä nauroimme kovaa. Laskimme ratalaskumaisesti kavereiden kanssa juuri tänään Grand Montets´lla. Vaikka Plake lähtee itsekin tänä keväänä taas
SKIMBAAJA
RAITTIIT ELÄMÄNTAVAT JO 20 VUOTTA
Vaikka Plakella on maine hurjana juhlijana, kreisibailaus siivittyy nykyään vedellä. Hänen mielestään on tärkeää, että laskemista katsottaisiin enemmän tekemisen kautta. Olen ehtinyt kyllä nähdä kaikenlaista. Autan mieluummin paikallisella tasolla hyviä tyyppejä kuin promoan yhtä kasvotonta kampanjaa. Plake joutui erään juhlaillan päätteeksi isoon tappeluun ja pidätetyksi. Mukavan tunnelman lisäksi hyvä sijainti puolsi kylän valintaa talviseksi tukikohdaksi. Mutta suosittelen juomisen lopettamista kaikille. Olen itsekin käynyt etsimässä uusia paikkoja melkein joka vuosi, mutta luulen, että pian palataan takaisin perusasioihin
40 | SKIMBAAJA
Mistä rahat. tutkimusreissulle, sanoo hän ottaneensa uuden suhtautumisen laskemiseen. Mutta lähtöajatus ei ole kaukaa haettu. 210-senttiset suurpuikat vai 180-senttiset leveät puuterisukset. Laskijoille opetettaisiin liikkumisesta vuorilla, vuorikiipeilijöille taas suksihommia. - Suoritin juuri perustason amerikkalaisessa hiihto-opettajakoulutuksessa, joten on tässä vielä matkaa. Amerikka vai Eurooppa. Hampurilainen vai juusto-fondue. - Nykypuuterisuksien kanssa on niin hullua. Myös muotitrendien perässä laukkaaminen alkaa riittää Plakelle. - En aio vuoristo-opashommista itselleni ammattia, vaan haluaisin suorittaa tutkinnon lähinnä itseäni varten.
GEELILLÄ KEESI KUNTOON JA MUITA NOPEITA KYSYMYKSIÄ
Hiusvaha vai hiuslakka. - Kumpareet, koska ne ovat vaihtelevampia ja vaikeampia. Jos joku sanoo, että hei, tämä roskiksen kansi on mieletön pyydassa, kaikki heittävät banaaninmuotoiset suksensa pois ja ostavat sen kannen. Ihan älytöntä!
TAVOITTEENA VUORISTO OPAS KOULUTUS EHKÄ
Glen Plake nauraa huhuille, joiden mukaan hän on hakemassa Chamonix´n kuuluisaan ENSAvuoristo-opaskouluun. - Molemmat, koska rakastan talvia Euroopassa ja rakastan kesiä Amerikassa. Sen voi välillä syödä myös juustolla.
Glen Plake
- 46-vuotias vapaalaskija Kaliforniasta, Yhdysvalloista - Laskenut nuorena USA:n kumparemaajoukkueessa - On yksi USA:n äärilaskemisen pioneereista - Asuu suurimman osan vuodesta Chamonix´ssa Ranskassa vaimonsa Kimberlyn kanssa, jonka kanssa hän meni naimisiin 1991. - Hampurilainen toimii aina. - Riippuu edellisen kysymyksen lumitilantesta. Onneksi niitä asioita voi saada takaisin. Yhdysvalloissa ei ole samanlaista vuoristo-opasjärjestelmää kuin esimerkiksi Alpeilla, mutta sellaiselle voisi olla tilausta. - Ok, messuilla mainostetaan helihiihtoa Kanadassa, mutta oikeasti, kenellä on sellaiseen varaa. Kumpareikko vai puuterilumi. - Esiintynyt lukuisissa laskuelokuvissa, kuten: Blizzard Of Aahhh´s 1988 Warren Millerin eri elokuvat 2001-2005 Steep 2007 The Edge of Never 2009
SKIMBAAJA
| 41. Koulut jäivät nuorena käymättä, joten jokin todistus olisi kiva, hän naurahtaa. Ja toki Plakea kiinnostaisi jokin koulutus. Olen aloittanut keskustelun, että voisiko niitä yhdistää eurooppalaiseen tapaan. Ja vauhdikkaalle tyylilleen uskollisesti hän heittää vielä vertauksen. Hän toivoo, että varusteet tulisivat halvemmiksi. - Jenkeissä on hiihtomaikkapuoli erikseen ja vuorikiipeilykoulutus erikseen. Täytyy sanoa 210, koska puuterisukset eivät toimi kumpareikossa, mutta 210:t toimivat myös puuterissa. - Luulen, että vauhdikkaan kehittymisen seassa olemme saattaneet heittää pois jotakin olennaista, mitä ei ollut tarkoitus hukata. - Käytän geeliä, eli ei kumpikaan. Puuteri on tylsää [naurua]
Myyntipuheiden perusteella toimijoita oli kuitenkin vaikea erottaa. Itse koin parhaaksi tavaksi kysellä kommentteja jo silmäleikkauksessa käyneiltä tuttaviltani. Mulla on lukulasit, mutta käytän niitä hyvin harvoin", Pette kertoo. Mulla leikattiin vain toinen, dominoiva silmä. Siinä tehdään merkittävä kirurginen operaatio lähtökohtaisesti terveeseen elimeen. Totta kai jokaisella vastaanotolla oli ajanmukaiset laitteet. Keskeisimpiä kysymyksiä olivat leikkauksen vaikutus hämäränäköön ja aikanaan ikänäön kehittymisen vaikutus leikattuihin silmiini. Nyt siis leikattu silmä on se, joka näkee kauas, ja toinen näkee lähelle. RAPORTTI 2/2011 | TEKSTI: An i Laiho | KUVAT: Ar u Muukkonen&An i Laiho
TERÄVÄ KATSE
Hyvä näkö on vauhdikkaan ja turvallisen laskemisen ehdoton edellytys. Olin käyttänyt varsin persoonallisia laseja jo pitkään. Lueskelin toki myös lääkäriasemien mainosmateriaaleja. Ilman laseja kasvoillani tuntui kuin jotain puuttuisi.
KENEEN LUOTAN?
Mistä sitten tietää, kenen puoleen uskaltaa silmien taittovirheen korjaamiseksi kääntyä. Ja olivathan lasit myös osa identiteettiäni. Silmäleikkaus oli pyörinyt mielessäni jo pitkään. Silti mieleeni oli 20 vuoden piilolinssien käytön jälkeen hiipinyt ajatus: kunpa en tarvitsisi laseja lainkaan.
S
ilmien taittovirheleikkaus herättää monia kysymyksiä. Yksi tietolähteistäni oli vuoristo-opas Ode Siivonen. Tavattuani Ylitalon Helsingin Mehiläisessä pidin häntä luotettavana. Ja näkö taas vaikuttaa ajotuntumaan. Toinen tietolähteeni oli myöskin vuoristoopas Pette Halme. Myös se, miltä uusi näkö tuntuu, mietitytti. Eivät silmälasit ja piilolinssit omaa elämääni niin paljon haitanneet, että olisin halunnut ottaa suuria riskejä. Hän oli käynyt silmäleikkauksessa kesällä 2009. En halunnut joutua tilanteeseen, jossa käyn nyt läpi kalliin operaation ja palaan lasien käyttäjäksi viiden vuoden kuluttua. - Olin kyllästynyt lasien kanssa säätöön, joka tosin meni parinkymmenen vuoden kokemuksella aika rutiinilla, mutta kuitenkin, Ode kertoo.
- Silmälasittomuus helpottaa, kun ei tarvitse jossain bivissä vuorilla säätää piilareita naamalle. Ennen operaatiota Oden lasien vahvuudet olivat olleet -2,75 ja -3,75 ja vahvasti hajataittoa. Homma on sitä myöten helpottunut. Hän viettää paljon vapaa-aikaansa vuorilla. Sekä Ode Siivosen että Pette Halmeen silmät leikkasi silmätautien erikoislääkäri Jarno Ylitalo. Oden silmät on leikattu pari vuotta sitten, ja mies on ollut operaatioon tyytyväinen: leikkaus meni hyvin, eikä hän enää tarvitse silmälaseja. Tuttuja kommentteja, koin olevani samassa veneessä. Siviilissä olin silmälasipäinen kaveri. Olin huomannut etenkin pyöräilyssä käyttämieni, vahvuuksilla olevien urheilulasien kanssa, että eri silmälaseilla näkee hieman eri tavalla. Silmälasit ovat mäessä hankalat, mutta piilolinssit päässä voi hyvin laskea. Lisäksi halusin ehdottomasti tietää, kuka leikkauksessa lasermiekkaa heiluttaa. Hän ainakin ymmärtäisi, mihin näköäni käytän.
42 | SKIMBAAJA. Niistä sain perustietoa operaatiosta. - Vuorilla toimimiseen leikkaus ei ole vaikuttanut muuten kuin että piilarien kanssa räpeltäminen on jäänyt pois. Luotin siihen, että hyvät ja huonot referenssit auttavat eteenpäin. Ylitalo on itsekin laskumiehiä
Kolmen tuntia leikkauksen jälkeen lähdin lääkärikeskuksesta kotiin. Mykiön laajentuessa pimeässä saattoi leikattu alue jäädä mustuaista pienemmäksi. Leikkauksen jälkeen silmäni eivät meinanneet pysyä auki. Vasempaan silmään sen sijaan jätettiin 0,5 miinusta. Niin pitkää toipumisaikaa silmien taittovirheen korjaaminen Lasik-leikkauksella ei kuitenkaan vaadi: sairauslomaa ei yleensä tarvita lainkaan ja autollakin voi huoletta ajaa jo operaation jälkeisenä päivänä. Valot vilkkuvat, liikkuvat ja välillä jopa uhkaavat hävitä. Näin sekä lääkäri että potilas saavat pohtia leikkausta kaikessa rauhassa.
KYSYMYKSIIN VASTAUKSIA
Ennen marraskuista leikkausta minua ei juurikaan jännittänyt. Näin ikänäön vaikutuksesta silmän lähinäkö ei ainakaan kovin nopeasti heikkene. Toki miehellä oli ollut kunnon jäätikkölasit päässään mutta niin pitäisi olla jokaisella niissä olosuhteissa. Myöhemmin, kun ikänäkö, eli lähelle tarkentamisen vaikeus kehittyy, voidaan vasenta silmääni muuttaa vielä enemmän takaisin likitaitteisuuteen, jolloin minun pitäisi selvitä vaikka eläkkeelle ilman lukulaseja. Lasik-leikkauksessa sarveiskalvoa muotoillaan laserin avulla niin, että silmä taittaa valoa oikein. Stereonäköön se ei merkittävästi vaikuta. Uuteen, silmälasittomaan näköön totuin
SKIMBAAJA
NOPEA OPERAATIO
Juuri ennen laserleikkausta silmiin tiputetaan puudutus-, kipu- ja antibioottitippoja, ja niiden jälkeen asetetaan luomenlevitin. Se ratkaistiin kohdallani niin, että oikea silmäni, joka todettiin johtavaksi silmäksi, päätettiin korjata mahdollisimman lähelle nollaa. Koko operaatio on ohi noin 15 minuutissa. Mutta vähintään yhtä paljon kuin hyvää näköä talvella, odotan kesää. Siinä luonnollisesti on tärkeää määrittää taittovirhe tarkasti, mutta myös silmänpaine, väliaineet, silmänpohja ja sarveiskalvo tutkitaan. Samana päivänä ei esitutkimuksia ja leikkauksia ilman erityistä syytä tehdä. Silmässä tuntuu painetta, muttei kipua. Mitään ongelmia silmissäni ei ollut, mutta tarkastus oli silti tärkeä: sen avulla määritettiin, minkälainen näkö minulla on leikkauksen jälkeen. Silmälääkäri Ylitalo oli itse hyvä esimerkki nopeasta toipumisesta: jo neljä päivää oman silmäleikkauksensa jälkeen hän oli ollut Trientin jäätiköllä skinnaamassa pilvettömänä päivänä. Paikalla leikkauksessa on kolme henkilöä: leikkaava lääkäri, laseria hoitava teknikko ja sairaanhoitaja.
| 43. Leikkauksen jälkeen ei ensimmäistä paria viikkoa lukuun ottamatta ole paljon rajoituksia. Ylitalo on sympaattinen lääkäri, joka on selvästi innoissaan potilaidensa puolesta. Toinen kysymykseni koski ikänäköä. Ero ilman laseja ja leikkauksen jälkeen rinnettä katsoessa tuntui tältä.
ESITUTKIMUKSELLA LIIKKEELLE
Kävin silmien taittovirheleikkausta varten esitutkimuksessa viime lokakuussa. Olin laskeskellut niin, että marraskuussa tehtävän leikkauksen jälkeen silmäni ehtisivät parantua kunnolla ennen kesää. Rinteessä piilolinssitkin toimivat kelvollisesti, mutta koskessa meloessa, aalloissa surffatessa ja järvessä uidessa piilolinsseistä on vain haittaa. Lääkärikeskuksessa menee aikaa kokonaisuudessaan muutamia tunteja. Olin saanut vastaukset minua mietityttäneisiin kysymyksiini ja paljon enempäänkin! Ylitalo selitti, että hämäränäön heikkeneminen ei enää nykymenetelmillä ole ongelma: Vuosia sitten leikkaus kohdistui sarveiskalvolla noin 4,5 millimetrin alueelle. Säännöllinen kosteutus edistää sarveiskalvon pinnalle tehdyn läpän palautumista alkuperäiseen tilaan. Pari kuukautta operaation jälkeen kävin silmälääkärillä jälkikontrollissa. Esitutkimuskeikalla Jarno Ylitalo oli vakuuttanut rennoilla ammattilaisen otteillaan. Tällaista silmien eriparisuutta, lievää monovisionia, ei käytännössä huomaa, sillä erot silmien välillä ovat niin pienet. Nopeasti tilanne kuitenkin muuttui. Tämä vaikutti hämäränäköön. Halusin saada silmäni kuntoon ennen laskukautta, mikäli mahdollista. Ensimmäinen silmä tuntui jotenkin helpommalta, sillä toisen kohdalla jo odotin leikkauksen loppua malttamattomana. Jos sarveiskalvo on kovin ohut ja taittovirhettä paljon, on operaatio mahdoton toteuttaa. Kun laser on muotoillut sarveiskalvon suunnitellulla tavalla, kääntää lääkäri läpän takaisin paikalleen. Nyt mitta oli täynnä. Silmissäni oli pientä roskantunnetta, ei muuta.
ONNISTUNUT LOPPUTULOS
Silmien laserleikkauksen jälkeen pitää käyttää antibioottitippoja viikon ajan ja kosteuttavia tippoja pari kertaa päivässä tarpeen mukaan. Kätevää.
Itse leikkaus kestää vain muutamia minuutteja. Se vie aikaa vain joitain sekunteja. Viime vuosina tosin vain liikkuessani, mutta kuitenkin. Halusin laseista eroon. Tuntui mukavammalta vain lepuuttaa silmiä ja maata hämärässä huoneessa. Nykyään koko optisesti käsiteltävän alueen laajuus on 9 milliä, jolloin se peittää mustuaisen myös pimeässä. Samoin puskareissuissa ja kurakelillä pyöräillessä piilarit hankaloittavat elämää. Kosketus tuona piinallisena hetkenä tuntui niin mukavalta, että olisi tehnyt mieli nousta halaamaan häntä! Kun femtosekuntilaser on tehnyt läpän, lääkäri kääntää läpän auki ja taittovirheen korjauslaserointi voi alkaa. Itselläni sarveiskalvon paksuus ei aiheuttanut ongelmia: kun taittovirheeni korjaamiseen tarvittava paksuus oli noin 45 mikronia ja sarveiskalvojeni kokonaispaksuus 525 mikronia, ei sarveiskalvon paksuuden raja-arvo uhannut tulla vastaan.
Kun muutkin esitutkimuksen tulokset olivat hyviä, varasin leikkausajan marraskuulle. Heti ensimmäisen silmän jälkeen vuorossa oli toinen silmä. Huolellinen esitutkimus on onnistuneen silmäleikkauksen edellytys. Operaatio ei ollut kivulias, mutta se tuntui väärältä. Sitten lääkäri laskee femtosekuntilaserpään silmän pinnalle. Hoitaja piti minua leikkauksen ajan kädestä. Jo parissa tunnissa silmäni olivat taas melko normaalit. Olin käyttänyt piilolinssejä 15-vuotiaasta asti. Ei silmiä voi noin sorkkia! Leikkauksessa maataan hammaslääkärin tuolin kaltaisessa tuolissa ja katse kohdistetaan vihreään valoon
Leikkauksen tärkein vaatimus on, että silmät ovat terveet. Lasekissa osa sarveiskalvon pintakudosta, eli uusiutuvaa epiteeliä, irrotetaan alkoholilla ja rullataan sivuun ennen laserointia. Eniten käytetty menetelmä on lasik. - Miinussilmä näkee johtosilmää huonommin kauas, mutta sillä ei ole kokonaisuus huomioiden merkitystä, kun vastineeksi saadaan lähinäkö ilman laseja, ja lisäksi nykyään on käytössä lukusilmään multifokaliteettiä lisäävä muotoilu, joka ei kompromentoi kaukonäköä merkittävässä määrin lukusilmässäkään. - Kaikilla menetelmillä voidaan päästä yhtä hyvään lopputulokseen optisesti, kun potilas ja käytettävä menetelmä on valittu oikein. Pintahiontamenetelmissä puuttuu säätömahdollisuus vuoden sisällä primaarioperaatiosta ja arpisamentuman riski on suuri myöhemminkin, Ylitalo sanoo. - Rutiinitoimenpiteinä PRK ja Lasek eivät enää ole ajankohtaisia, mutta sellaisille potilaille, joille läppäleikkausta ei voi tehdä, ovat ne hyviä ratkaisuja. Lasek- ja PRK-menetelmiä käytetään, kun sarveiskalvo on liian ohut läpän tekemiseen. Siinä sarveiskalvon pintaan tehdään ohut läppä, joka käännetään sivuun. Parinkymmenen vuoden silmälasien käyttö oli ilmeisesti jättänyt jonnekin uniseen alitajuntaani ohjeen, että herättyäsi etsi silmälasit ja lähde vasta sitten liikkeelle...
LASERLEIKKAUS ON NYKYAIKAA
Silmien taittovirheleikkauksia tehdään kolmella eri menetelmällä. Hinta sisältää esitutkimuksen, operaation ja tarvittavan määrän jälkikontrolleja.
Silmien taittovirheleikkauksilla voidaan korjata liki-, kauko- ja hajataitteisuutta sekä kiertäen ikänäköä tekemällä toiseen silmään likitaitteisuutta. Vain pari prosenttia kaikista operoitavista hoi-
detaan enää nykyään näillä menetelmillä. -0,5) ja yli 45-vuotiaille miinusta jätetään mielellään enemmänkin, esimerkiksi -1,5. - Kaikki iät ovat hyviä silmäleikkaukseen, kun tiedetään, mihin tarkoitukseen toimenpide tehdään ja silmät todetaan terveiksi ja varmistutaan siitä, että esimerkiksi kaihiprosessi ei ole aluillaan, Ylitalo jatkaa.
ERILAISIA TAITTOVIRHELEIKKAUKSIA
Nuoren, 2035-vuotiaan asiakkaan silmät hän pyrkii pääsääntöisesti leikkaamaan nollaan, 3540-vuotiaalle jätetään toiseen silmään pieni miinus (esim. Onpa helppoa! Oikeastaan ainoa asia, joka vaati totuttelua, oli aamuherätys: kun poimin puhelimen yöpöydältä ja nousin ylös, tuli pitkään sellainen olo, että jotain puuttuu. Koska kyseessä on yleensä läpällinen lasik-leikkaus, voidaan miinuksen määrää säätää myöhemminkin, esimerkiksi lisäämällä sitä ikänäön kehittyessä.
44 !. - Sarveiskalvon paksuus määrittää, paljonko taittovirhettä voidaan korjata. PRK:ssa sarveiskalvon pintakudos poistetaan kaapien ennen sarveiskalvon laserhiontaa ja pintakudos kasvaa takaisin parissa päivässä. Lopuksi läppä käännetään takaisin paikoilleen.
Läppä voidaan tehdä mekaanisesti mikrokeratomilla eli mikrohöylällä tai silmään terällä koskematta femtosekuntilaserilla. Silmien taittovirheleikkaus Femto-Lasikmenetelmällä maksaa noin 3400 euroa. Operoin -11:sta +6:een, ja hajataittoa korjaan viiteen diopteriin saakka, silmälääketieteen erikoislääkäri Jarno Ylitalo Helsingin Ympyrätalon Mehiläisestä kertoo. " " "
" "
"
#
" "
"
"
"
"
"
välittömästi. Sen jälkeen lasersäde hioo paljastuneen sarveiskalvon kudoksen haluttuun muotoon. Nykyään FemtoLasik-menetelmä on vallitseva, koska se on turvallisempi ja läpät ovat suurempia, mikä on oleellista hämäränäön säilyttämisen kannalta. Pinta rullataan paikoilleen, ja se hilseilee pois parissa päivässä. Heitä on kuitenkin harvassa. Etenkin sarveiskalvon rakenteella ja paksuudella on merkitystä
Messukesk u
ssukeslo 1us7 Me 1018, su k k 0 1 Hels: ipnkgin 19, la klo e lo 12
Avoinna
Lajit bmx-pyöräilystä juoksuun ja perhokalastuksesta melontaan. Ryhmät 9 /hlö, kokoaikalippu 23/16 . Kokeiltavaa ja nähtävää on laidasta laitaan kaiken ikäsille. Muista myös ohittamattomat messutarjoukset! Lue lisää osoitteessa www.goexpo.fi ja valitse paras päiväsi saapua.
Pääsyliput: aikuiset 13 , lapset, opiskelijat ja varusmiehet 9 . ja lapset). Perhelippu 28 (2 aik. Liput ovelta tai Lippupalvelusta (+ toimitusmaksu alk. Näe Fillari-messujen Freeride-alueella, miten osaajat jättävät ilmaa alleen BMX-parkin rampissa tai kokeile Retki-lehden testiradalla isoja vaellusrinkkoja. 2,50 ).
samall essa al ks
yö lla m s ipu
Av
o i n n la & s u a
Nopeimmin kuiviksi saa vuorettomat kuoret, joissa on erillinen sisähanska. Se pitää pintansa edelleen. Pienillä asioilla, kuten vahvistuksilla, kiristyksillä ja eri materiaalien yhdistelmillä lisätään hanskan toimivuutta kummasti. Laskuhanskoissa on paljon valinnanvaraa ehkäpä enemmän kuin missään muussa laskuvaatteessa.
H
anskan valintaan vaikuttavat olosuhteiden ja käyttötarkoituksen ohella omat mieltymykset. Nahan kosteuden kestävyyttä voidaan parantaa laminoimalla hanskaan vedenpitävä kalvo, joka kuitenkin hengittää. Käteviä "lisävarusteita" ovat esimerkiksi rannelenkit, jotka pitävät hanskat tallessa vaikkapa haikatessa, kuvaa ottaessa tai hississä puhelimeen vastatessa. Silloin on tärkeää valita kalvollinen hanska, jonka saumatkin on teipattu. Myös nenän pyyhkimistä varten peukalossa oleva pehmeämpi kangas on mukava lisä.
HYVÄ ERISTE PITÄÄ KÄDET LÄMPIMINÄ
Hanskojen ja rukkasten eristeenä käytetään pääasiassa erilaisia keinokuituja, kuten Thinsulatea ja Primaloftia. Nahka muotoutuu käytössä käden mukaiseksi, ja pienen sisäänajon jälkeen nahkahanska on mitä mukavin käyttää. Eriste on melkoisen tehtävän edessä, sillä hanskan sisällä saattaa olla 30 astetta lämmintä ja ulkopuolella lämpötila saman verran pakkasen puolella. Se, puetaanko hanskan varsi hihan alle vai päälle, on pitkälti mielipidekysymys. Yleistäen voi sanoa, että rukkanen on hanskaa lämpimämpi, sillä rukkasen sisällä sormet lämmittävät toisiaan. Nämä asettavat enemmän vaatimuksia hihalle. Sisähanskallista mallia valitessa kannattaa kokeilla jo kaupassa, kuinka helposti sisäosan saa ulos ja takaisin sisään. Hyvä hanska on lämmin ja kestävä. Myös nahkahanskan säännöllinen hoito pidentää nahkahanskan käyttöikää ja kosteudenkestoa. Kosteus uhkaa kättä luonnollisesti myös ulkoa, etenkin lämpimillä keleillä ja lumen kanssa puljatessa. Niinpä hanskan sisäosan tulee siirtää kosteutta pois iholta. Tällainen hanska on kätevä käyttää, jos hanskaa pitää pukea ja riisua paljon. Yksi keskeisimmistä hanskojen muuttujista on varren pituus. Myös istuvuus on tärkeä tekijä etenkin jos hanskat kädessä haluaa jotain tehdäkin. Tällöin voi näppäryyttä vaativissa hommissa riisua kuoren, mutta alushanska jää vielä lämmittämään kättä.
NAHKAA VAI KEINOKUITUA?
Perinteisin hanskamateriaali on nahka. Kädet ovat erimuotoisia, samoin hanskat. Märkä käsi ja hanska jäähtyvät nopeasti. Perustarpeet sinällään ovat hyvin pitkälti samat, mutta jokainen painottaa niitä eri tavalla. Kun suuret valinnat, kuten materiaali, varren pituus ja valinta hanskan ja rukkasen välillä on tehty, voi keskittyä omaan käteen sopivan hanskan metsästykseen. Pitkävartinen, hihan päälle vedettävä hanska pitää ranteen hyvin piilossa ja lumen pois hihasta. Jos ulkohanskassa on vuori, saattaa se helposti mennä ryttyyn, kun sisähanskan ottaa pois. Kastuttuaan esimerkiksi nahkahanskat kuivuvat hitaammin kuin kuorihanska. Osa kosteusongelmaa on hanskojen kuivuminen. Se hengittää ja pitää kosteuden ulkona. Näin voi käydä myös märkää hanskaa kädestä riisuessa.
46 | SKIMBAAJA. LÄPIVALAISU 2/2011 | TEKSTI&KUVAT: An i Laiho
HESTRA HENRIK WINDSTEDT PROMODEL OAKLEY SADPLANT GLOVE
POC WRIST FREERIDE DAKINE CROSSFIRE
LASKU HANSKASSA
Vaikka laskuhanska ensin saattaa tuntua varsin simppeliltä tuotteelta, ei se sitä ole. Lyhytvartiset hanskat puetaan hihan alle. Valinta hanskan ja rukkasen välillä rajaa vaihtoehtoja jo melkoisesti. Parhaimmillaan nahkahanska on pakkassäällä. Hanskojen ja rukkasten lämpimyyden kannalta olennaista on käsien pysyminen kuivana. Molempia malleja on yleisesti saatavilla ja molemmat saa ranteesta tiiviiksi. Kylmälle kelille hyvä vaihtoehto on kuorirukkanen, jonka alle voi pukea esimerkiksi fleece-hanskat ja/tai merinovillaiset alushanskat. Hihan pitää olla riittävän pitkä ja hihansuun kiristyksen toimiva. Hanskan varren pitää kuitenkin olla riittävän väljä ja kiristyksen hyvä, jotta kokonaisuus toimisi. Paketin saa kyllä tiiviiksi ja lämpimäksi, mutta riittävän pitkä varsi hihan alle puettavassa hanskassa auttaa. Nahkainen hanska hengittää, eristää ja kestää kulutusta. Ulko-osalta taas vaaditaan hengitysominaisuuksia
Hanskan eristys on Primaloft-kuitua. Hanskan kämmenpuolen pitoa
| 47. Hanskalla pärjää hyvin nollakelistä 15 asteen pakkaseen. Alushanskaksi sopii hyvin esimerkiksi merinovillainen tai silkkinen sormikas. Gore-Tex -kalvo pitää kosteuden ulkona mutta myös hengittää. Suositushinta 49 .
Hestra Henrik Windstedt Promodel
Vapaalaskun maailmanmestari Henrik Windstedtin nimikkohanska on klassinen, kokonahkainen, lyhytvartinen laskuhanska. Kiristykset ja rannelenkit on karsittu pois. Niissä tulee luonnollisesti olla enemmän suojaa, mutta myös toisenlaista kulutuskestävyyttä: etenkin vauhtilajeissa jäiseen rinteeseen hankaava tai portteihin osuva hanska joutuu kovalle koetukselle. Kuoren kaikki saumat on teipattu. Rukkasen ulko-osa on pelkkä kuori, johon on laminoitu eVent-kalvo. SEITSEMÄN
1
LASKUHANSKAVINKKIÄ
Elimistö pitää huolen, että tärkeimmillä ruumiinosilla on lämmin. Suositushinta 89 .
POC Wrist Freeride
POCin Wrist Freeride on kehitetty yhteistyössä ranskalaisen vapaalaskija Aurélien Ducrozn kanssa. Suositushinta 118 .
SKIMBAAJA
Oakley Sadplant Glove
Oakley Sadplant Glove on napakasti istuva ja joustava keväthanska, joka on selvästi saanut vaikutteita motocross-hanskoista. Sen varsi on lyhyt, eikä siinä ole lainkaan resoria tai kiristystä. Suositushinta 35 .
Marmot Randonnee Glove
Marmot Randonnee Glove on juuri sellainen kuin hyvän takamaastohanskan tuleekin olla: näppärä, lämmin, kosteutta kestävä ja hengittävä. Sisähanskoja kuluttavat etenkin tarranauhat.
Rab Modular Mitt
Brittiläisen Rabin Modular Mitt on kovaan käyttöön tarkoitettu, monipuolinen kokonaisuus, jota voi muunnella sään ja omien toiveiden mukaan. Kämmenselässä on ohuet pehmusteet ja ranteessa pitkä resori. Windstedt Promodelissa on pieniä toimivia yksityiskohtia, kuten lyhyet rannelenkit, joissa on joustava ranneosa. Nahkakaan ei tunnu kankealta edes ensimmäisellä käyttökerralla. 7 Laskiessa hanska ei juuri kulu, mutta esi-
merkiksi suksia kantaessa kantit voivat viiltää. Modular Mittin sisähanskana on Primaloft-kuidulla eristetty softshellsormikas, jonka kämmenessä on silikonikuvio parantamassa pitoa. Sadplant sopiikin kevätkeleillä laskemisen ja randoilun ohella hyvin vaikkapa kylmän kelin pyöräilyhanskaksi. Pintakankaassa on kosteutta hylkivä käsittely. Lämmin pukeutuminen kaikin puolin auttaa pitämään myös sormet lämpiminä.
RAB MODULAR MITT MARMOT RANDONNEE GLOVE
LEKI WC RACING JUNIOR MITTEN
2 Kerrospukeutuminen toimii myös käsissä. Niinpä näppituntuma hanskalla on hyvä. Niinpä ääreisverenkierto heikkenee, jos vartalolla on kylmä. Suositushinta 100 .
Dakine Crossfire
Dakine Crossfire on todella keväinen hanska. Sadplantin vuori on mukavan pehmeä ja hyvin hengittävä. Sormituntuma Sadplatillä on erinomainen. Sen kämmenosa on Pittardin pehmeää vuohennahkaa ja selkäpuoli on valmistettu kalvollisesta softshell-kankaasta. Leki WC Racing Junior Mitten on lasten lämmin, Hyperloft-kuidulla eristetty kisarukkanen. Hestra tuntui ensimmäisellä käyttökerralla hieman kankealta ja liukkaalta, mutta tuntuma parani nopeasti. 6 Pakkaa randoreissulle myös varahanskat. Ilman erillisiä kiristyksiä niitä on vaivaton käyttää. Mutta toisaalta, kun tämä hanska on kädessä, ei kelikään ole kylmä. Leki WC Racing Junior Mitten sopii yhteen Lekin S-Trigger-sauvojen kanssa, eli rukkasessa on peukalonhangassa lenkki, johon sauvan kahva kiinnittyy. Se toimii hyvin nollakelistä aina 15 asteen pakkasiin asti. 4 Jos sormesi palelevat helposti,
kokeile akulla lämpiäviä hanskoja tai lämpötyynyjä.
5 Hoida hanskan nahkaosia säännöllisesti. Eristys on Thinsulate-vanua. Mitään varsinaisia yksityiskohtia hanskassa ei ole. Paleleville sormille ja kylmemmille keleille samasta hanskasta on saatavilla myös rukkasmalli. Crossfiren sormet on taivutettu voimakkaasti muotoonsa jo uutena, ja näppituntuma on hyvä. Kylmänäpeille ja koville pakkasille Randonnee-hanskasta on saatavilla myös rukkasversio, Randonnee Mitt. Näin nahka pysyy joustavana ja hylkii kosteutta. Sisähanska toimii hyvin yksinäänkin esimerkiksi skinnaillessa. Wrist Freeride on todella pelkistetty, yksinkertainen, lyhytvartinen hanska. Suositushinta 137 .
parantaa kuminen raidoitus. Ohut varsi sujahtaa vaivatta hihan sisään. POC Wrist Freeride istuu hyvin käteen ja on näppärä jo heti uutena. Lekin rukkasesta on saatavilla myös kokonahkainen versio. Rukkasen kulutuskestävyyttä parantaa vuohennahkainen kämmenosa. Sormien, rystysten ja ranteen kohdalla on suojat ja kämmenessä on nahkavahviste. Ja toki kuoren sisälle voi työntää vaikka anopin kutoman lapasen tai merinovillaisen sormikkaan. Hanskan varsi on sen verran pitkä, että ranne ei jää kokonaan paljaaksi. Randonnee Gloven sisähanska ei ole irrotettavissa. 3 Kuiva käsi on lämmin käsi. Modular Mitt on monikäyttöisyytensä ansiosta erinomainen valinta takamaastoretkelle: se kuivuu nopeasti ja sen osia voi käyttää yhdessä ja erikseen. Kosteusongelmia siinä estetään gore-kalvolla. Suositushinta 129 .
Leki WC Racing Junior Mitten
Kilpa-alppihiihtäjien hanskat poikkeavat melkoisesti yleiskäyttöön suunnitelluista malleista. Hanska muotoutui hyvin istuvaksi ja pitokin parani. Ranne jääkin helposti paljaaksi. Hanskan suuaukolla on pehmeä, ohut lycra-resori. Randonnee Gloven kämmenosa on pehmeää ja jo uutenakin taipuisaa nahkaa
jossa käyd alppiasiantuntija Juus joukkuelaskija, Ylen toimii ex-maa
48 | SKIMBAAJA. RATALASKUKOULU 2/2010 | TEKSTI: Juuso Aulanko | KUVAT: Rami Lappalainen
Alppilajien äiti ja isä
Rataharjoittelu on parasta aloittaa suurpujottelusta, koska 20-30 metrin portinvälillä ehtii asioita hieman miettiäkin, eikä kepinotto aiheuta ylimääräistä päänvaivaa.
KOKO VARTALON KALLISTUKSEN SUURUUS RIIPPUU:
JATKUVUUS: "Käännöksen loppuosa perustuu käännöksen alkuosaan, ja käännöksen alkuosa riippuu olennaisesti edellisen käännöksen loppuosasta." "Käännöksen eri vaiheita ei voida selvästi erottaa toisistaan ei ole myöskään itsessään riippumattomia käännöksiä." "Kaikki käännökset ovat suoraan riippuvaisia toisista käännöksistä." - Christian Thoma
sarja, ella 2010-2011 jatkuva on Skimbaajassa kaud Ratalaskukoulu kukoulun "rehtorina" n harjoitteita. Ratalas ään läpi ratalaskemise o Aulanko
Tätä harjoitellessa pitää muistaa, ettei laskuasentoon saa tulla kiertoja ja että aina pyrkii aloittamaan käännöksen edestä. Teknisesti tärkeitä elementtejä on molempien suksien kuormittaminen, keskellä suksea seisominen sekä entistä nopeampi kantin vaihto käännöksestä toiseen paineetonta vaihetta ei juuri nykytekniikassa ole. Tällä minimoidaan kitkan vaikutusta.
Tärkeitä elementtejä matkalla kohti puhtaita käännöksiä ovat yhdensuuntaiset sukset, optimaalinen kuormitus sisä- ja ulkosuksen kesken ja suksen oikea kuormittaminen pituussuunnassa. Sillä alkaa olla merkitystä suurpujottelun loivimmilla osuuksilla. Loivalla ja vähän kääntävällä osuudella polvikanttaus on usein riittävä ja varmistaa parhaiten sen, ettei laskija käännä liikaa, ja että suksi liukuu kantilla optimaalisesti. Harjoittele siis syöksylaskuasennossa laskemista. Itseään kehittävän laskijan on hyvä tietää sekä laskun aikana että sitä jälkeenpäin analysoidessaan, mitä asioita tulee tehdä ja miksi. Vaikeinta on vastata itseensä kohdistuviin ulkoisiin voimiin oikealla tavalla, eli hyödyntää painovoiman rinteen suuntainen komponentti oikein. Oikolinjan suuntaisesti tuotetut voimat lisäävät vauhtia ja oikolinjaa vasten tuotetut voimat hidastavat. Suurpujottelun nopeudet ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Samalla suurpujottelussa, kuten toki pujottelussakin, on tärkeää pitää vartalon lihasjännitys päällä koko ajan. Silloin lasku pysyy hallinnassa, eikä esimerkiksi lumikontakti häviä käännösten välillä. Loivemmalla portin jälkeisen käännöksen suuntaaminen alaspäin on tärkeää. Sukset toisin sanottuna siirtyvät eteenpäin laskijan alla kiihdyttäen vauhtia. Pidä kuitenkin huolta siitä, että laskeminen on silti rauhallisen aktiivista. Laskija ei tee enää ylös-alas-liikettä kohottamalla painopistettä, vaan lähinnä polvikulmaa muuttamalla. Oikea-aikainen ja tilanteen mukainen suksen kuormittaminen syntyy vain monien treenilaskujen tuloksena. Näin suksea saa entistä enemmän kantilleen, kuormitusta kasvatettua ja kääntösädettä pienennettyä.
MISTÄ ON NOPEAT LASKUT TEHTY?
Luonnollisesti on tärkeää välttää luisumista ja pyrkiä leikkaaviin käännöksiin. Toki myös edellä läpi käyty optimaalisen kanttauskulman käyttäminen on olennaista. Laskussa pitää olla rytmiä ja erityisen tärkeää onhyödyntää "keinuefekti" optimaalisesti. Kun mennään hiukan jyrkemmälle ja kääntävämmälle osuudelle, täytyy lisätä lantiokanttausta peliin eli lisätä lantiokulmaa. Niitä kun saa hallitusti käännös käännöksen perään aikaiseksi, näkyy kehitys myös tulostaululla.
*Yhtenä lisätiedon lähteenä on käytetty Suomen naisten alppimaajoukkueen päävalmentajan Christian Thoman ajatuksia ja teorioita.
SKIMBAAJA
| 49. Se on vain yksi pieni asia, jota esimerkiksi Tanja Poutiainen on saanut parannetuksi laskussaan tälle kaudelle.
KANTTAUSTA TILANTEEN MUKAAN
Suurpujottelussa on rinteen muodosta ja olosuhteista sekä käännöksen säteestä riippuen säädeltävä kanttausta eri tavoin. Kasvavaa kiihtyvyyden tunnetta taas luo eteen-taakse-liike, jossa siis käännöksen alussa tapahtuu eteen-liikettä ja käännöksen lopussa taakseliikettä. Mikäli käännössäde on tiukka, täytyy silloin erityisesti keskittyä käännöksen alkuun ja saada paine sukselle mahdollisimman nopeasti. Niinpä hyvän alppihiihtäjän tyypillisiä ominaisuuksia ovat rohkeus ja kova yritys. Sen vuoksi käyn tässä jutussa läpi hiukan tarkemmin alppihiihdon lainalaisuuksia ja nopeaa käännöstä. Vaikeinta on vastata its nsä kohdistuviin ulkoisiin voimiin oikea a tava a, eli hyödyntää painovoiman rint n suuntainen komponen i oikein.
S
uurpujottelua pidetään alppihiihdon peruslajina, jossa laskutekniikkaa hiotaan eniten. Seuraava tärkeä asia on ilmanvastus. Rohkeasti radalle sekä vapaalaskuun hakemaan wau-elämyksiä. Sivuttaissuunnassa tapahtuva keinuefekti luo kasvavia kuormituksia suksille ja carving-suksien antamat avut luovat laskijalle wau-fiiliksiä
Vuoden alku on erinomaista aikaa alottaa uusia juttuja. Elämä ei siinä juuri muutu, mutta laskeminen muuttuu turvallisemmaksi. Silloin on oikeutettua vilkaista pienen hetken ajan menneisyyteen. Kun ne ottaa haltuun tänä vuonna, menee ensi vuosi jo rutiinilla. Hyvien asioiden aloittaminen kannattaa aina. Kilpauraa lopettaessa keskitytään kovasti aina loppumiseen ja jonkin päättymiseen. Kilpauransa lopettavan urheilijan elämänmuutos on suuri, mutta elämä on muutenkin jatkuvaa liikettä, kasvua ja kehitystä. Lopettaminen on kuitenkin samaan aikaan väistämättä uuden aloittamista. Ehkä pitäisi lopettaa telkkarin katsominen tai netissä surffaaminen. Jotta kaikki tuo ihana mahtuisi elämään, pitäisi sille raivata vähän tilaa. Vai pitäisikö sittenkin lopettaa kilpaurheilu. Miksei keskitytä enemmän tulevaisuuteen, siihen kaikkeen upeaan, mikä on alkamaisillaan. Siispä aloitetaan! Mä ainakin teen niin.
50 | SKIMBAAJA. Jos alkaa laskea kypärä päässä, pitää ilman kypärää laskeminen lopettaa. Minulla ei ollut mitään muuta suunnitelmaa kuin reppuretki Thaimaahan. Alotan myös ranskan kielen opi ot ja le okkikerhon. Urheilija lopettaa (useimmiten) vain kerran. KOLUMNI 2/2011 | TEKSTI: He a Raita
MÄ ALOTAN
Mä alotan o arilaske elun ja laskuvarjohyppäämisen. En kuitenkaan ollut lainkaan huolissani. Urheilijan on pakko vaihtaa ammattiaan jossakin vaiheessa, ja sehän on vain ihanaa! Eikä ammattiaan vaihtavan täydy olla edes urheilija: on ihana nähdä, kun kuka tahansa on vaihtamassa ammattia ja aloittamassa jotakin mielenkiintoisempaa, hauskempaa ja tuottavampaa kuin vanha ura. Toiseksi, tulevaisuuden suunnitelmat ovat usein salaisuus ja kolmanneksi kaikilla ei ole edes tiedossa, mitä aloittaisi uran lopettamisen jälkeen. Ja mikä ihmeellisintä, saamme ihan itse päättää, mitä sieltä valitsemme. Vuosi on vielä aluillaan. Alan nyplätä pitsiä, jo a koristelen itse ompelemani alusv t. No, minäpä kerron miksi. Maailmankaikkeus on onneksi järjestänyt meille aivan uskomattoman katalogin, joka on pullollaan mitä hurmaavampia ja jännittävämpiä juttuja. Alan myös koho kuntoani kahvakuulailema a ja jos aik rii ää, myös ski ailema a kotikatuni lumipenkkoja pitkin.
S
iinä on aika paljon aloittamista. Ensinnäkin, lopettaminen on kovin erityinen hetki. Jotakin pitää siis lopettaa. Miten sitä voisi olla huolissaan, kun mitä vaan voi tehdä tai aloittaa. Kaikki aloittaminen ei vaadi elämän uuteen uskoon laittamista tai välttämättä edes kovin paljon lopettamista
Joukkuekisa, jossa lasketaan täydet 24 tuntia! Kisa-ajankohta 15.-17.4.2011.
Osallistumismaksu 300/3 hlön joukkue. UUSI hiihtotapahtuma Suomessa. Lisätietoa:. Hinta sisältää hissilipun perjantaista sunnuntaihin. Voittajajoukkue palkitaan selkeillä seteleillä ja muille menestyjille on luvassa erilaisia tuotepalkintoja
RAPORTTI 2/2011 | TEKSTI&KUVAT: Mikko Lampinen
52 | SKIMBAAJA
Kuinka ollakaan, reissun koittaessa etelään iski ensin lämpöaalto ja heti perään pakkanen korkeapaineineen. Tulevat sateet eivät ennusteiden mukaan valitettavasti yllä tänne asti, vaan tiputtavat lumet isosti Itävaltaan ja Saksaan. Sulden sijaitsee erittäin korkealla, joten se oli pysynyt turvassa lämpöaallolta. LÄPI ALPPIEN
Joulukuun alppireissut ovat ykkösluokkaa. Kohteen valinta tosin vaatii harkintaa, sillä alkukaudesta pohjalumet vaihtelevat eri puolilla Alppeja huomattavasti.
MYRSKYN PERÄSSÄ
M
arraskuussa lunta tuli reilusti Etelä-Alpeille, joten hankimme lennot Milanoon. Sieltä löytyi odotetusti hyvät pohjat ja jopa hyvää vanhaa puuteria. Kuvassa Ape Majava ja taustana Etelä-Tirolin jylhää maisemaa.
SKIMBAAJA
| 53. Vaihtoehtoina oli siis vetää viikko jäistä betonia tai kolisutella kivikon päälle satavaa pyydaa. Pohjois-Alpeille puolestaan lupailtiin isoja lumisateita, mutta sieltä puuttuivat tyystin pohjalumet. Puuterinälkä vei tietysti voiton, joten lähdimme sen perään.
Myräkkää odotellessa vedimme ensimmäisen päivän laskut upeassa Suldenissa, Italiassa
Seuraavat kaksi laskupäivää pöllyttelimme tyytyväisinä hyviä laskuja lumisateessa.
Parin Zillertalin hiihtopäivän jälkeen alkoi maa polttaa jalkojemme alla. Netin mukaan lunta oli tiputtanut viimeisen 72 tunnin aikana peräti 120 cm, ja seuraavaksi päiväksi oli luvassa kirkkaampaa keliä.
Aikaisin seuraavana aamuna Hautsalo kiidätti vuokra-Fiatia pitkin vuoristoteitä kohti hapankaalin ja nahkahousujen luvattua maata.
Sääsivustojen tiedotteet pitivät kutinsa, ja Garmicsh-Partenkirchenistä todellakin löytyi mahtavan paksu patja kuivaa Amerikan-pyydaa. Pohjia tosin oli aika nihkeästi. Kuvassa Ape Majava ja faceshot-hiihtoa Saksassa
54 | SKIMBAAJA. Paikalla ollut Miikka Hast kertoi lunta sataneen päivän mittaan reilusti. Suldenista ajoimme laskupäivän jälkeen illaksi Zillertaliin Itävaltaan. Harmi, että höyhenenkevyt lumi oli satanut lumettomalle pohjalle, eli kivikkokohdissa tuli olla todella kevyesti sukkasillaan. Aloimme tutkailla uusia hiihtomahdollisuuksia, ja internetin sääsivut osoittivat, että Saksan puolelle Garmicsh-Partenkircheniin oli satanut todella reilusti lunta. Italian ja Itävallan rajaseudulla vuoret näyttivät lumiolosuhteiltaan varsin lupaavilta jo lentokoneesta
SKIMBAAJA
| 55
+ Sopiva pituus + Kuvauksen ja editoinnin laatu + Laskemisen taso - Elokuvan on puhuttu melkein kokonaan norjaksi, ei tekstitystä
TGR on perinteisesti tarjonnut silmänruokaa ison vuoren ystäville ja tähän malliin on toteutettu myös heidän uusin elokuvansa Light the Wick. Ei voi kuin ihmetellä, miten monipuolinen paikka Norja on hiihtelijälle. Enimmäkseen norjalaisten tähdittämä Side By Side on yksi kauden parhaita elokuvia niin laskullisesti kuin elokuvallisestikin. Kerrontaankin on ilahduttavasti panostettu, eikä kuvausten hankalasta toteuttamisesta selitetä kliseisesti. Erikoinen lopetus Elokuvan tyyliin olisi paremmin sopinut lopetus jäätävään Alaska-parttiin, mutta jostain syystä viimeseksi osioiksi on valikoitunut varsin keskinkertainen parin hyppyrin parkkishootti. Field Productions on tehnyt itsensä tunnetuksi norjalaisten keskuudessa, ja heidän kuulumisiaan on luettavissa viikoittain Norjan suurimman sanomalehden nettisivuilla. Filmin avaava hyndäsessio niputtaa yhteen melkeinpä kaikki kuumat temput ja heti perään mennään takamaastokuvauksiin, joista jatketaan Norjan kaduille vetämään urbaaneja reilejä ja wallridejä. + Big mountain -laskijoiden musiikkivalinnat + Mielenkiintosia laskupaikkoja + Paljon sairaita linjoja - Parkkilaskijoiden ennalta-arvattavat ja tylsät biisit - Tyylittömät vaihdokset segmenttien välillä - Huonolaatuisia täyteklippejä hieman liikaa - Parkkishootti - 3D:n puute DVD:llä
58. Tämä näkyy laadukkaana materiaalina, eikä mitään b-luokan klippejä ole tarvinnut viljellä täyttämään tyhjiä kohtia editointipöydällä. Nämä herrathan eivät vauhtia pelkää ja se näkyy; kapeita kuruja vedetään läpi sellaisella kaasulla, jollaista harva uskaltaa kokeilla edes tasaisella rinteellä. Markettikamera on vaihtunut Hollywood-tason tuotantovälineisiin ja helikopterikuvauksiin, eikä hyvä fiilis ole kadonnut matkalla mihinkään. Onkin mielenkiintoista miettiä, päästäänkö Suomessakin joskus sille tasolle, että Side By Siden kaltaisen elokuvan tekeminen on mahdollista ja vapaalasku herättää kiinnostusta myös lajin harrastajien ulkopuolella. Kyseessä ei siis ole mitenkään yksipuolinen laskuleffa. Hän aloitti laskuleffojen kuvaamisen 16-vuotiaana tavallisella videokameralla, ja nyt 22-vuotiaana hän on Field Productionsin perustaja, tuottaja, ohjaaja, leikkaaja ja kuvaaja. Jo leffan laskijalista antaa viitteitä siitä, että on lupa odottaa raakaa ja monipuolista vetämistä. Kun omasta takaa löytyy laskijoita ja maastoa niin parkkikuvauksiin kuin ison vuoren linjoihinkin, ei välttämättä ole mikään pakko lähteä vieraille maille soittelemaan. Kekseliäät jibauttelut saavat suupielet kohoamaan korviin ja todella hyvällä tyylillä tehdyt teknisimmätkin temput nostavat Evenin maailman kaide-eliitin joukkoon. Light the Wickillä on paikkansa big mountain -fiilistelijöiden elokuvahyllyssä, ja varauksella sitä voi myös suositella takamaastojibbailusta kiinnostuneille. Norja täydellinen maa Kauniit maisemat ja huippuunsa hiotut kuvaukset läpi elokuvan ovat herkullista katseltavaa. Valitettavasti DVD-versiossa on tyydyttävä kahteen ulottuvuuteen, joten leffan suurin myyntivaltti jää kokematta. Sponsorit: Armada, Battery Energy Drink, Suksikauppa.com, Dalbello, Skullcandy, Giro www.mattiraty.com
Filip Christensen on mies, joka tietää mitä tekee. En tosin tiedä, olisiko lopetus toiminut paremmin teatteriversiossa, sillä kyseinen parkkikuvaus oli ensimmäinen 3D-tekniikalla kuvattu laskupätkä. Jos hullu tykitys on sydäntä lähellä, ei TGR tuota pettymystä. ELOKUVA ARVOSTELUT 2/2011 | TEKSTI:
| KUVAT:
Nimi: Matti Räty Matti Räty on mukana laskemassa Nipwitzvideoblogissa, joka voitti Euroopan parhaan videoblogin palkinnon IF3 -elokuvafestivaaleilla Ranskan Annecyssä. Vaikka hyppyrisessareilla leivotaankin jokainen tuttu ja tuntematon tuplakilli, niin vasta Even Sigstadin kaupunkireilaukset räjäyttävät pankin. Pääosin perinteisiin laskijaosioihin jaetun elokuvan huippukohtia ovat Sagen hirveällä hanalla tuupatut spinit luonnonhiteistä jäärailojen yli ja luultavasti astemittarin asteikkoakin jyrkemmät seinämät Alaskan Petersburgissa, jossa ei muuten ennen tätä leffaa ole ihminen lasketellut. Mukana on muun muassa elokuvan temppuvalikoimasta pääosin vastaavat Sage Cattabriga-Alosa ja Sammy Carlson, entinen vauhtilajien alppitähti Daron Rahlves, sekä legendaarinen sekopää Seth Morrison
RANDONNEE 2/2011 | TEKSTI: Arto Majava | KUVAT: Mikko Lampinen
60 | SKIMBAAJA
Skinnaamalla pääset ylös uskomattoman jyrkkiä rinteitä. OLISIT JO PERILLÄ
Takamaastoissa skinit ovat randomiehen hissi. Myös etäisyydet taittuvat nopeasti, kun oikea tekniikka ja varusteet ovat hallussa.
SKINNAAMALLA
SKIMBAAJA
| 61
Ylilyöntiä kannattaa kuitenkin välttää. En ole huomannut, että voitelu vaikuttaisi skinien pitoon. Onneksi nykyajan vaellusmonoissa on alettu huomioida paremmin myös näitä seikkoja. Usein olen huomannut skinireiteillä ihmisten käyttävän turhan rajua korotusta. Pikaskini toimii kuten perinteinen luistovoide, eli antaa pitoa jalan alle. Mohair on tästä ehdottomasti liukkain, synteettinen hitain. Varsinaisesti niiden tunnettu historia ulottuu varhaiselle 1500-luvulle, jolloin apuna ylämäkeen nousemisessa keksittiin käyttää hylkeennahkaisia skinejä. Mitä vähemmän teet niin sanottuja tamppausliikkeitä, sitä parempi. Ne ovat ainoastaan noin puolen metrin mittaisia, ja ne kiinnitetään etusiteen kohdalta kannan suuntaan. Luistoa voi lisätä pitkillä loivilla sekä tasaisilla laakson pohjaosuuksilla jopa parikin kertaa päivän aikana. Selkein ero skinien tyypeissä liittyy luistoon. Näin nilkan liike paranee huomattavasti. Jos kaupasta ei löydy skinivoidetta, mikä tahansa pehmeä voide toimii, kunhan sen saa hangattua skinin pohjaan. Hyvällä tekniikalla skinnaaja voi luistattaa jopa neljänneksen pidempiä työntöjä. Niitä on tarjolla eri levyisiin suksiin, on erilaisia materiaaliseoksia ja malleja. Tosin käytännössä mohairejakaan ei skinnaamalla saa loppuun kulutetuksi. Näin luisto on parempi ja pakkauskoko sekä paino pienempiä. Osa valmistajista tekee myös niin sanottuja "pikaskinejä". Kulutuskestävyys ja pito on vastaavasti paras synteettisellä karvalla. Väärä luulo. Sitä kannattaa harjoitella eri paikoissa ja lumiolosuhteissa. On talou-
62 | SKIMBAAJA. Kannattaa välttää myös takajalan turhan reipasta nostamista. Kantakorotuksen nostoa kannattaa säädellä vähän väliä rinteen mukaisesti. Tarjolla on myös erikoismalleja. Tasamaalla ja loivassa ylämäessä skiniä kannattaa luistattaa mahdollisimman pitkällä työnnöllä. Jalan työntö eteen kärsii pystystä tyylistä ja pidempään hiihdettäessä pohkeet ja etureidet väsyvät aivan turhaan.
KÄÄNNÖSTEKNIIKAT
Käännöstekniikoita on lähes yhtä paljon kuin skinnaajia aurinkoisena kevätpäivänä suosituilla reiteillä. Oikea käännöstekniikka, jos mikä, säästää voimia ja aikaa. Erityisesti leveisiin suksiin soveltuu skini, jonka keskiosassa ei ole pitopintaa 30 50 millimetrin levyisellä kaistaleella. Pikaskinit toimivat pitkillä loivilla siirtymillä loistavasti, mutta ylämäkeen noustaessa riittävää pitoa on vaikea saada.
HYVÄLLÄ TEKNIIKALLA TEHOKKAAMPAA ETENEMISTÄ
Helposti ajatellaan, että skinnaaminen on vain tasaista nylkyttelyä eteenpäin pää pystyssä, ja sillä sipuli. Pitkiä luistoja edesauttaa myös mono, jonka varsi antaa myöten nilkan ojennukselle. dellisempaa luistattaa suksea lumen pinnassa kuin ilmassa. Pienellä tekniikkaan paneutumisella ja varustesatsauksella säästät voimia ja olet nopeampi. Suksen luistoa voi lisätä skinivoiteella. Voiteita on yleisesti kahta eri tyyppiä, eli suihkeena ja palana, jota hinkataan suoraan skinin pintaan. Nykyisin skinivalikoima on laaja. Monoja voi tuunata haikin ajaksi esimerkiksi ottamalla etuläpällisestä monosta läpän irti hiihdon ajaksi. Useimmiten skinejä valmistetaan joko synteettisestä materiaalista tai mohairista, tai sitten käytetään näiden kahden sekoituksia. Ota kaikki irti alasuksen ja sauvojen tarjoamasta tuesta.
N
ousukarvat ovat vanha keksintö
Mitä jyrkempi kohta, sitä haastavampaa on tehdä käännöksiä. - Hätätapauksessa, esimerkiksi unohdettuasi skinit, suksen alle voi tilapäisesti teipata skinien korvikkeeksi vaikkapa suikaleita hikipaidasta. Niiden kanssa skinnaaminen on helppoa. Muiden kiinnittäessä suksia reppuun hankiraudoilla jatketaan vielä pitkälle. - Tauolla pidä skinit lunta vasten. Nypi mäellä irtoroskat liimapinnasta ennen skinien pakkausta. Teippi on hyvä kieputtaa sauvojen sekä lapionvarren ympäri, mistä se on heti saatavilla. - Vältä skinnamista ruohikoiden yli. Jos mahdollista, koeta kuitenkin välttää pitkiä loivia jäisiä poikkikulkuja. Skinit kestävät kulutusta uskomattomia määriä, mutta terävät kivet ovat niille myrkkyä. Suosittelen kokeilemaan! Varo käyttämästä ilmastointiteippiä liian pitkään, liiman irrottaminen karvasta saattaa olla hankalaa. - Luiston parantamiseksi tasaisilla osuuksilla voi skinin karvapintaan liimata luistavaa pakkausteippiä. Toisinaan on helpompaa, nopeampaa ja taloudellisempaa edetä kävellen.
SKIMBAAJA
| 63. Pidemmille reissuille pakkaa rulla reppuun mukaan. Jäiset ja märät skinit on hyvä pitää laskun aikana takin sisällä. Taittele nahat kuljetuspussiin ja säilytä tasalämpöisessä kuivassa varastossa.
Vinkkejä skinnaamiseen
- Skinejä kovassa tuulessa irrottaessasi hyödynnä kaverin apua, jotta skinit eivät osu lumeen. Myös sprayliima irtoilevien skinien ensiapuun on suositeltavaa. Jatka heti perään toisen jalan siirrolla. Ponnistuksen jälkeen tee vielä pieni potku jalalla, jotta nostetun jalan suksen kärki painuu alas ja suksi on helpompi tuoda kierron aikana toisen jalan viereen. Parhaat ulkopuoliset avut kaltevalla kovalla alustalla ovat kuitenkin hankiraudat. Sauvat pysyvät aluksi paikoillaan. Luistoon hankiraudoilla ei juurikaan ole vaikutusta, mutta vastaavasti pitoon hankiraudoista on huomattavaa apua. Pitkillä tauoilla vastaavasti skinejä kannatta tarpeen vaatiessa kuivattaa auringossa. Skinit kannattaa leikata suksen leikkauksen mukaisesti ja jättää ainoastaan suksen kantit näkyville. Parhaiten kovalla pohjalla toimivat oikein leikatut skinit. Kiepsauta ylempi suksi ympäri sauvojen välissä mahdollisimman vähällä tamppaamisella. Hankirautoja käyttäessä kannattaa kuitenkin käyttää järkeä. Liimapintoja ei pidä kääntää raakaan auringonvaloon päin. Pidä hyvä tasapaino molemmilla suksilla ja aseta sauvat siten, että saat suksen kääntymään 90 astetta tai jopa 180 astetta ilman, että suksi osuu sauvoihin. Ilmastointiteipin luisto ei myöskään ole yhtä hyvä kuin pakkausteipin. Poista myös ylimääräiset roskat molemmilta puolilta skiniä.Liimaa kuivat skinit tarkasti muovista säilytysverkkoa vasten tai liimapinnat vastakkain. - Jos laskun jälkeen käytetään skinejä vielä uudestaan, kannattaa skinit puhdistaa ja pakata erityisen huolellisesti. Näin liimat ja skinit pysyvät lämpimänä uudelleen kiinnittämistä varten. Auringossa liima alkaa elää ja skinit saattavat irrota suksenpohjasta. Toisen jalan ponnistusvaiheessa alempi sauva lähtee mukaan vartalon kiertoon ja nousee ladun yläpuolelle. - Pidemmillä ja useamman päivän reissuilla retkikeitin ja metallilasta sekä liimatuubi on hyvä varata retkikunnan mukaan. (Lisää vinkkejä sivulla 61).
HANKIRAUDAT HELPOTTAVAT JÄISELLÄ ALUSTALLA NOUSEMISTA
Vaikeinta skinnaaminen on kaltevalla ja kovalla, jopa jäisellä alustalla. Hankiraudat kannattaa kuitenkin kiinnittää vasta, kun skinien pito alkaa loppua. TÄSSÄ YKSI TYYLI:
Hae hyvä kohta lumesta, jotta saat mahdollisimman paljon tukea suksien alle, etenkin alemmalle. Hankiraudat kiinnitetään suksen siteisiin. Aseta kiepsautettu suksi tukevasti rinteeseen ja tuo nyt kaikki paino tälle sukselle. Käännä alasuksi jämäkästi vasten rinnettä. - Varaa mukaan riittävästi ilmastointiteippiä. Loivemmissa kohdissa niin sanottu tamppaamistyyli on usein helpompi ja kevyempi.
SKINIEN HUOLTO JA SÄILYTYS
Laskupäivän jälkeen skinit kannattaa kuivattaa erillään toisistaan yön yli, jotta liima ja nahkapinta kuivuvat varmasti. Muuten niiden liimapinnat saattavat jäätyä roskantua
Sitten edetään jäätikön yli, ja lähdetään nousemaan vastapuolen moreenia pitkin.
C
o du Passon on suosittu ja helpohko hiihtovaellusreitti. F : HELPPO (facile) PD: KESKIVAIKEA (peu di cile) AD: MELKO VAIKEA (assez di cile) D: VAIKEA (di cile) TD: ERITTÄIN VAIKEA (tres di cile) ED: ÄÄRIMMÄISEN VAIKEA (extremement di cile)
64 | SKIMBAAJA. Le Tourista pääsee takaisin lähtöpisteeseen helpoiten bussilla.
* Vaikeusasteen määrittelyssä on käytetty perinteistä alpinismin greidausasteikkoa, joka kertoo yleiskuvan reitistä. Jyrkän osuuden jälkeen lasku loivenee ja päättyy pusikoiden läpi Le Tourin hiihtokeskuksen merkityille rinteille. Lopuksi tämä lyhyt jyrkähkö kuru (80 m
40-45°) kiivetään sukset selässä Col du Passonin solaan. Lasku kohti Le Tourin kylää lähtee heti solasta aluksi loivaa rinnettä kohti pohjoista, ja kääntyy hiljalleen luoteeseen. Reitillä saa kohtuullisen pienellä nousulla (480 vertikaalimetriä) pitkän, leppoisan ja tasaisesti viettävän laskun, joka päättyy 2 200 korkeuserometrin jälkeen Le Tourin kylään. Laskureittejä on paljon, mutta turvallisinta on pitää murtumajäätikkö laskijan oikealla puolella, ja kartan 2 722 metrin kohdalla siirtyä reitin oikealle seinustalle, jolloin vältetään kallioiset osuudet. Reitille lähtö tapahtuu Grands Montets´n hiihtokeskuksen ylimmältä hissiasemalta.
Alkunousu mor ni a on muisin usein jäinen. Laskureitti on pohjoisen suuntaan, joten reitiltä löytyy usein hyvää lunta pitkälle kevääseen. Kabiinin yläasemalta lasketaan suoraviivaisesti alas Argentièren jäätikölle. Vaikuttavina tekijöinä asteikossa ovat: lähestyminen, vaativuustaso, suorituksen kestoaika ja reitin vaikeustaso. Se on helpointa nousta jääraudat jala a ja sukset selä ä, tai ski ma a hankiraudat siteisiin kii ite ynä.
Moreenin jälkeen nousureitti kulkee alhaalta katsoen vasemmalle kohti ylempänä näkyvää kurua. Tästä edetään kohti alhaalla näkyvää Le Tourin kylää. Huonoin puoli on reitin suosio, sillä Col du Passonille viedään paljon opasryhmiä, ja varsinkin viikonloppuisin ja sesonkina ruuhkaa on välillä riesaksi asti. TEKSTI&KUVA: Mikko
Lampinen
COL DU PASSON 3 028 M
Korkeusero: Nousu 480 m, lasku 2260 m Ilmansuunta: Pohjoinen / luode Aika: Noin neljä tuntia Vaikeusaste*: AD Varustus: Normaali vaellushiihtovarustus / jäätikkövarustus Kulkuyhteys: Argentière/Grands Montets, Ranska Milloin: Joulukuu - toukokuu Kartta: 3630 Chamonix Massif du Mont Blanc
Nousureitti näkyy suoraan hissiaseman vastaseinämällä. Kun tullaan puurajalle, on reitillä hieman jyrkkiä ja kallioisia osuuksia, joissa on oltava tarkkana
Huonon liiman ensiapuun auttaa myös suihkepullo, jossa on skiniliimaa. Kantin vieressä on ehdottomasti paras tuki, kun liikutaan kaltevalla kovalla alustalla. Se on sijoitus, joka ei mene hukkaan.
SKIMBAAJA
| 65. Voit kokeilla myös kaasuliettä tai muuta kuumaa liekkiä. Kun skini on tukevasti kiinni, lähtee vanha liima näppärästi kuumalla metallisiklillä. Liimat kestävät merkistä ja käyttömäärästä riippuen yhdestä viiteen vuotta. Jos vanhat liimat tarttuvat kiinni suksen pohjaan, on kauden ensimmäinen haikkireissu ärräpäitä täynnä. Jos saat kannankin kiinnitetyksi tukevasti, on alkuasetelma vielä parempi. Skinit voi halkaista osin tai kokonaan, jotta ne saa kiinnitetyksi kantin viereen. Suksen keskikohta voi jäädä paljaaksi useitakin senttejä, mutta ilman kanttipitoa kapeilla skineillä ei pitkälle pötkitä. Sen jälkeen lämmitä vielä liimapintaa kämmenellä, sillä liima alkaa pitää vasta, kun se on lämmennyt kuivan skinin päällä. Tosin kaiken kikkailun sijaan suositan lämpimästi satsaamaan muutaman hissilipun hinnan, ja hankkimaan suksiin hyvin sopivat skinit. Yleensä kuivumisaika on noin 12 tuntia. Vähimmäisvaatimus on uusia liimat aina ennen kevään randosesonkia. Suihkepullo kannattaakin ehdottomasti varata mukaan pidemmille reissuille. Hyvä käytäntö jonossa edetessä on tarkkailla edellä liikkuvan skinejä. Poiston jälkeen levitä uusi liima huolellisesti koko liimapinnalle, ja anna skinin kuivua liimatuubin ohjeen mukaan. Jos huomaat niissä liiman pettämistä, pysäytä kaveri heti. Haikin aikana tarkista välillä skinien pito suksenpohjassa. Näin vaihdat skineihin uudet liimat itse
Skinejä pitää huoltaa, että ne pysyvät iskussa. Kuivatkaa paljain käsin lumet ja jäät pois liimapinnalta. Hälytyskellojen pitää alkaa soida, jos skinin liima tahmaa käsiä, kun kiinnität niitä suksiin. Teippi on silitysraudalla "teipin läpi" lämmitettävä geelimäinen liima.
Ensiapuniksit vanhojen skinien jatkoajalle
Kun mallailee vanhoja skinejä uusia suksia varten, saattaa huomata skinin jäävän jostakin kohtaa suksea liian kapeaksi. Epävarmassa tilanteessa kannattaa teipata skini sukseen kiinni kannasta ja keulasta. Kiinnitä skinit kärkilenkistä kiinni pitkälle huoltopöydälle. Helpoin konsti vaihtaa vanhat liimat on käyttää kuumailmapuhallinta ja metallilastaa. Liimoja on kahta tyyppiä: tuubi ja skiniteippi
66-67
Galleria
KUVA: JAAKKO POSTI LASKIJA: MATTI SALO PAIKKA: DUNDRET
68-69
Galleria
KUVA: MIKKO LAMPINEN LASKIJA: ARTO MAJAVA PAIKKA: MARITIME ALPS
70
Galleria
KUVA: PETRI KOVALAINEN LASKIJA: SKIPE OIVO PAIKKA: LYNGEN, NORJA
71
Galleria
KUVA: PETRI KOVALAINEN LASKIJA: JANI JOHANSEN PAIKKA: LYNGEN, NORJA
74-75
Galleria
KUVA: ELINA SIRPARANTA LASKIJAT: JP TIM, BENE & ,
JULIEN
PAIKKA: VARS
76-77
Galleria
KUVA: JUHA LAINE LASKIJA: AP LAIHO PAIKKA: PYHÄ
Telemark vii äivä Ounasvaara veltava Talviliikuntap 23.3. Tazza Snow uori en MM-Kisat Laajav nuort 19.-20.3. Banger Slo Laajavuori 11 26.2. Battery Ca vas Ylläs Ylläs 27.3. Laajavuori Fre Lumella Ylläs 17.-19.3. Avalance Kasur uori pestyle Tour Laajav 26.2. Freestylen rinteet / SP Tahkon 19.-20.03. Ace of iertue Sappee ungster Lumilautak 26.3. Ta i n alppikisat Lev 10.-13.3. Helly Hansen 10. So tfight Levi 27.3. Junioreide Ylläs Free Ride Boot Camp -13.3. Peppi Pitkätoss i-Cup Sappee javuori 4.-6.3. Ski javuori Soccer Cup 2011 Laa 19.3. WinterBreak To hkonrinteet 13.3. Snow Park: Yo ia Ski.fi Lisää rinnetapahtum
KUVA: JUSSI OVASKAINEN, RUKA
78 | SKIMBAAJA. Master P konloppu Koli 19-20.3. Tellut allas - tai eskus Air Kasurila Hiihtok 26.3. Po Sappee, rk: Twisted Sisters @ 19.3. Ladyt er Messilä 18.3. Lasten i lar Open pipekisa Lev Ounasvaara 19.3. WinterBreak Sap äivä Tahkonrinteet 25.2. Ski Cross Suom slaskettelijoille Laa lviliikuntapäivä erityi 8.3. Snow Rugby 20 isco Himos un pujottelu ja limud 2.3. Friday Night Fev teet ess Slalom Tahkonrin 18.3. Busin
ppa Cup Laajavuori 18.3. Snow Pa ahtuma Sappee tyttöjen lumilautatap teet Yachting Tahkonrin 19.3. AJANKOHTAISTA 2/2011
Tapahtumakalenteri
pee 25.2. Skibike esittelyp ila Hiihtokeskus 26.2. Freestyle Euroo valtakunn.pujottelut 18.-20.3. Himos ur 2011 12.3. Fis Tahko P Ta ri estyle open Laajavuo 16.3
C
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K
80
SEURAAVASSA NUMEROSSA
VÄKEVÄSTI UUDISTUNUT PYHÄ METSÄLASKETTELUN MEKKA SERRE CHEVALIER LÄPIVALAISUSSA LASKETTELUKYPÄRÄT GALLERIASSA TEEMANA HUIPUTUS: LASKUKUVAT JA TOTUUS SIITÄ, MITÄ KUVASSA EI NÄY. ISPO2011 MESSUJEN KIINNOSTAVIMMAT UUTUUDET
82
Pyhällä kisaillaan monenlaisissa rinnelajeissa ja päivän päätteeksi järjestetään tietysti After Ski, parhaassa seurassa.