Skimbaaja 3/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

A 1977 AJA VUODEST SIN SKIMBA S K E T TAVA E N A JONKUN ON L IDÄN IHME GEORGIA PYHÄN ONNISTUNUT UUDISTUMINEN NIPWITZIN TOINEN KAUSI ALKOI UIAGM OPAS OSKU SIIVONEN METSÄLASKUN MEKKA SERRE CHEVALIER Numero 3/2011 | 33. vuosikerta | www.skimbaaja.fi | ALPPIHIIHDON MM KISOJEN JÄLKIANALYYSI GALLERIASSA TOTUUDEN VÄÄRISTELYÄ
© 2011 Nokia.
6-7 Galleria KUVA: TERO REPO LASKIJA: ANTTI LEUKU PAIKKA: HOCHGURGL
SISÄLTÖ 3/2011 KUVA: TERO REPO OBERGURGL 8 | SKIMBAAJA
Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. |9. 040 507 1007 Karitie 4, 88600 Sotkamo www.skimbaaja.fi T O I M I T U S J O H TA JA Jari Henttonen Jari.henttonen@outdoormedia.fi K U S TA N TA JA Outdoor Media Oy Askonkatu 9 C 15100 LAHTI TA I T T O Martti Jokela Martti.jokela@skimbaaja.fi PA I NO Scanweb, Kouvola I L M O I T U S PA LV E L U Jenni Nilsson jenni@outdoormedia.fi Puh. 040 547 8844 T I L AU K S E T J A A S I A K A S PA LV E L U Puh. 044 733 0022 Ti-to klo 9-16 tilaajapalvelu@outdoormedia.fi Skimbaaja ilmestyy 7 kertaa 2011 kestotilaus 7 nroa 52 , määrätilaus 7 nroa 55 Skimbaaja ISSN 0359-0569 10 12 14 16 18 20 24 30 34 36 46 48 50 52 54 56 58 62 64 78 80 PÄÄKIRJOITUS AJANKOHTAISTA ALPPI MM KISOJEN LOPPUANALYYSI SAPPEEN AFP KISASSA KOVA TASO NIPWITZ WEBISODIT TARINA JATKUU TULEVAN KAUDEN UUTUUKSIA KOHDE ESITTELYT PYHÄ NAHKANSA LUONUT IDÄN TUNNELMAA GEORGIA METSÄLASKUN MEKKA SERRE CHEVALIER ARTIKKELIT LASKIJAT NETISSÄ ENSI ASKEL ALPPIOPPAAKSI LASKETTELUKYPÄRÄT LÄPIVALAISUSSA KUVARAPORTTI ALPPIEN PANDA KANSASTA PIKATESTI TOURING VETIMET KLINIKKA TAKTIIKAN MERKITYS KOLUMNI HENNA RAITA LASKUELOKUVA ARVIOT MATTI RÄTY THE WAY I SEE IT JA EYE TRIP RANDONNEE IRTOLUMEN HALLINTA REITTIOPAS GALLERIA TAPAHTUMAKALENTERI SKIMBAAJA 30 VUOTTA SITTEN SKIMBAAJA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. K A N N E N K U VA Tero Repo Laskija: Aurelien Ducroz PÄ ÄT O I M I T TA JA Jussi Ovaskainen Jussi.ovaskainen@skimbaaja.fi TOIMITUSSIHTEERI Arttu Muukkonen Arttu.muukkonen@skimbaaja.fi TÄ M Ä N L E H D E N AV U S TA J AT Juuso Aulanko Petri Kovalainen Kari Kuukka Antti-Pekka Laiho Juha Laine Mikko Lampinen Rami Lappalainen Jyrki Lehto Arto Majava Ville-Petteri Määttä Petra Olamo Henna Raita Tero Repo Ilkka Uusitalo TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Puh
Pyysin tämän lehden galleriaan kuvaajiltamme esimerkkejä siitä, miten totuutta kaunistellaan kuvateknisesti Skimbaajaa varten. Kun vähän kyselin lisää, niin kyllä kuvia rajataan ja sävyjä korjataan. Uskon, että Skimbaajan lukijat ovat riskit tiedostavaa väkeä, joten tässä on turha heristellä sormea. Totuuden vääristäminen lii yykin usei iten siihen, mitä kuva a ei näy. Mutta eiköhän nautita ennen sitä vielä upeista kevätlaskukeleistä! Jussi Ovaskainen Päätoimittaja KUVA: TERO REPO, OBERGURGL 10 | SKIMBAAJA. Takamaastolaskemisen suosio on kasvanut hurjasti, eikä syyttä. Se on todella nautinnollista puuhaa. Toivon, että viette takamaastojen turvatietoutta myös niille, joilla on vain vimma päästä puuteria laskemaan. KESÄNUMERO UUDISTUU Seuraava Skimbaaja ilmestyy 12.6. Varsinaista kuvamanipulaatiota ei kukaan harrasta. Ennen kaikkea kuvien jälkikäsittelyyn ja muokkaamiseen on ilmaantunut lukemattomia mahdollisuuksia. uudenlaisena varusteoppaana. Toisaalta sävyjen säätäminen vastaamaan kuvaustilannetta on tavallinen toimenpide, mikä on sallittua ja hyväksyttyä myös isoissa uutistoimistoissa. Niiden lisäksi kesänumerossa on maistiaisia rinnevaatteiden ja muiden lasketteluun liittyvien välineiden tulevan kauden tarjonnasta. Tämänkertainen ga eria on erikoistapaus. Siihen on koottu perinteiset ostajanoppaan tiedot suksista ja monoista. PÄÄKIRJOITUS 3/2011 TOTUUDEN VÄÄRISTELYÄ Journalismin perusarvoja ovat puolueeton ja eri näkökantoja mahdollisuuksien mukaan esiintuova lähestyminen eri aiheita kohtaan. Skimbaajan Ilkka Uusitalo suostui kuitenkin tekemään vilunkia, ja näyttää galleriassa esimerkin, miten kuvilla voidaan huijata. HARKINTAA OFFAREILLE Kaksi suomalaista laskijaa on kuollut tänä talvena lumivyöryissä ja muutamia läheltä piti -tilanteita on kantautunut korviini. Nettiaikakaudella myös aika kiireessä julkaistaan melkein mitä vain. K uvaamiseen liittyvä tekniikka on kehittynyt valtavasti. Skimb ja ei julkaise "tehtyjä" tai muoka uja kuvia, eli lehte e kuvat ovat aitoja. Kun lähestyin kuvaajiamme aiheella, moni vastasi, ettei harrasta moista. Käytännössä niin tekstiin kuin valokuviin vaikuttaa aina kuitenkin toimittajan oma näkemys ja kokemus
Huolimatta dramaattisesti päättyneistä kisoista Tanja Poutiainen suuntasi katseensa jo tulevaisuuteen ja väläytti maalialueen haastatteluissa mahdollisuutta kilpailla vielä seuraavissa vuoden 2013 MM-kisoissa. Marcus Sandellin toipuminen viime kauden katkaisseesta vakavasta loukkaantumisesta on ollut pitkä ja vaikea. Mustasaarelaisen yhdeksäs sija alppiyhdistetyssä on osoitus siitä, että nuoresta iästä ja vähäisestä syöksykokemuksesta huolimatta Romarilta voidaan odottaa tulevinakin kausina sekä lukuisia maailmancup-pisteitä että hurjaa syöksyvauhtia. Maalialueella nähtiinkin leveähymyinen mies, joka vaikutti selvästi helpottuneelta. 21-vuotias Romar on harjoitellut ja kiertänyt kisoja Ruotsin maajoukkueen kanssa ja länsinaapurien neuvot ovat purreet mainiosti. Vaikka MM-kisoja edeltänyt maailmancupin seitsemäs sija antoi jo lupausta vauhdin löytymisestä, voidaan Sandellin MM-suurpujottelun kymmenettä sijaa pitää, jos ei suo- 12 | SKIMBAAJA. Samankaltainen harmaansävyinen ilme väritti Suomen pujotteluesityksiä. Kun Tanja Poutiaisen MM-kullan lipsahtamisesta oli juuri toivuttu, iski seuraavana päivänä Suomen miesten pujottelujoukkueen epäonni kovalla kädellä. Lopputulos: neljä miestä startissa ja neljä keskeytystä. Kilpailun jälkeen Suomen joukkueessa nähtiin monia turhautuneita kasvoja. Poutiaiselle oli nimittäin tarjolla pujottelun kultamitali, joka kuitenkin lipesi käsistä toisen kierroksen loppuosan horjahdukseen. M aalialueella nähtiin murtunut urheilija, jonka pitkäaikainen tavoite MM-kullasta ei toteutunut tälläkään kertaa. Nuoret miehet onnistuivat laskemaan omalla tasollaan tai ehkä jopa hieman paremmin. Vaikeat ajat näyttävät jääneen vahvasti taakse. TUMMIA SÄVYJÄ PUJOTTELUTAIVAALLA Aurinko helli Garmisch-Partenkirchenissä vauhtilajien laskijoita, jotka jakoivat mitalit ensimmäisellä kisaviikolla. Pienessä joukkueessa, jollaiseksi Suomikin voidaan laskea, jokainen epäonnistuminen vain iskee kovemmin. NUORET ONNISTUIVAT MIESTEN PUOLELLA Jo MM-startteja edeltävien maailmancupien perusteella vahvimmat suomalaissuosikit Andreas Romar ja Marcus Sandell eivät pettäneet odotuksia. Koko Suomen joukkueen MM-urakan yleisarvioinnissa ei Leskinen halunnut erityisesti dramatisoida epäonnistumisia, vaan nosti Sandellin ja Romarin pirteät esitykset joukkueen valopilkuiksi. Suoritusvarmuudessa tiedettiin olevan puutteita, mutta jokaisen laskijan epäonnistuminen samassa kisassa on toki poikkeuksellista. Poutiainen edusti suomalaista naisalppihiihtoa tämän vuoden MMkisoissa yksin, kun joukkuekaveri Sanni Leinonen toipuu tammikuisesta polven ristisideleikkauksestaan. Myös Ski Sport Finlandin toimitusjohtajan Janne Leskisen ilme näytti vakavalta, mutta hän myönsi, etteivät odotukset miesten pujottelusta olleet etukäteenkään suuret. Tekniikkalajien viikolla taivas peittyi tiiviiseen sumuun lähes jokaisena kisapäivänä. Alppihiihto on lajina erityisen herkkä virheille ja ulosajot kuuluvat luonnollisena osana alppihiihdon luonteeseen. Miesten puolella mukana nähtiin kuitenkin peräti kuuden miehen joukkue. ranaisena yllätyksenä, niin ainakin vahvistuksena siitä, että palaset alkavat loksahdella paikoilleen. AJANKOHTAISTA 3/2011 | TEKSTI: Petra Olamo | KUVAT: Kari Kuukka Sandell ja Romar valaisivat Suomen harmaata MM-kisaesitystä Vaikka Tanja Poutiainen oli kuudennella sijallaan paras suomalaislaskija helmikuisissa alppihiihdon MM-kilpailuissa, ei tulosta voi liiemmin juhlia
Sarjoja piisaa ammattilaisista harrastajiin. SUOMI SYÖKSYY TAHKOLLA Tahkolla järjestetään Suomen suurin syöksylaskutapahtuma 9.4.2011. 1 299. Suksille, eli murtsikoille, voisi nousta loppukeväästä ja laskuhommiin ryhdytään, jahka lääkärit antavat luvan. Kaupungin kortteleissa, mutkikkailla maanteillä tai kivikkoisilla poluilla. NISHIKI HYBRID 601 | sh. - Aluksi pelästyin aika paljon, mutta kun selvisi, että toivun tästä hyvin, alkoi mielikin kohentua. Countourin uutuuteen odotetaan kevään 2011 aikana sovellusta, joka mahdollistaa tallentuvan kuvan tarkkailun iPhonesta tai Android-laitteesta. AJ KEMPPAISEN TOIPUMINEN EDISTYNYT SUOTUISASTI Salt Lake Cityn halfpipen MM-kisojen harjoituksissa selkänsä kolmesta nikamasta murtanut Antti-Jussi Kemppainen pääsi Suomeen reilun kahden viikon sairaalajakson jälkeen. Kilpailuun ilmoittaudutaan ennakkoon osoitteessa luminetti.fi LIBERTYN SUKSILLE JA DEMONIN SUOJILLE MAAHANTUOJA Liberty on parkki- ja vapaalaskuun suuntautunut yhdysvaltalainen suksivalmistaja. Kilpailun tuotosta osa ohjataan hyväntekeväisyyteen. Noin kuukausi onnettomuuden jälkeen hän on aloittanut kuntoutuksen fysioterapeutin johdolla. Libertyn erikoisuutena on suksien bambuydin, mikä tekee suksista normaalia kevyempiä. Niitä näkee rinteissä yllättävän paljon, ja kypäräkameroilla kuvaamisen helppous näkyy myös lisääntyneenä videoiden määränä internetissä sekä aloittelijoiden että ammattilaisten kuvaamina. Molempia merkkejä alkaa tuoda maahan Sportmore. Suositusta GoPro Hero -kamerasta on ilmestynyt 3D-versio ja toisesta suosikista Contourista tyrkylle on saatettu GPS-tiedot kuvan ohella tallentava malli. Lisätietoja info@sportmore.fi SHKY:LLE UUSI TOIMINNAJOHTAJA Anne Larilahti SHKY:n uusi toiminnajohtaja Kauppatieteiden maisteri Anne Karilahti seuraa Sari Tolletia Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtajana. "Syhkyyn" Anne tulee Nokia Siemens Networksin kestävän kehityksen johtajan paikalta. KYPÄRÄKAMEROIDEN UUSI SUKUPOLVI Kypäräkameroiden suosio on räjähtänyt kuluvana talvena. Osallistuminen maksaa viisi euroa. Luultavimmin se tapahtuu ensi kauden alussa, hyväntuulinen Kemppainen tuumaili Rovaniemeltä käsin. NISHIKI 2011 > WWW.NISHIKI.FI MIKÄ ON SINUN MAISEMASI? Inspiroivasta Nishiki-valikoimastamme löydät juuri sopivan pyörän, kuljitpa missä tahansa. Demonnimeä kantavat muun muassa kypärät, lasit, selkäpanssarit, panssarihousut sekä suksipusseja, hanskoja ynnä muita oheistuotteita
Lajeina olivat big air ja slopestyle. E des yli 20 asteessa pysynyt pakkanen ei hidastanut laskijoiden menoa Sappeella helmikuun loppupuolella. Pari laskijaa olisi jo voinut olla pro-sarjassa, he pärjäävät varmasti myös tulevaisuudessa. Laitinen, joka oli perjantaisen big airin jälkeen yhdeksäntenä. Toiseksi sijoittui Valtteri Jylhä pisteillä 140,6 ja kolmanneksi Kilian Hänninen pisteillä 137. Voiton vei Sami Säkkinen, toiseksi sijoittui Paul Mikkonen ja kolmannen palkinnon nappasi Otso Räsänen. Hän voitti kokonaiskisan liki kymmenen pisteen erolla toiseksi tulleeseen Valtteri Jylhään. - Kisa meni hyvin. Lauantaina slopestylen jälkeen käydyn Jam-session parhaana vetäjänä palkittiin Eetu Rintamaa. Kuortti sijoittui toiseksi erolla Vuomaan. Taidot kyllä riittävät, mutta tarvitaan joku sanomaan että osaatte, sanoo lumilaudan hetkellisesti suksiin vaihtanut Anni Kuortti. Voittamaan sinne lähdettiin ja voitto tuli, kertoi sarjan voittaja Sami Säkkinen iloisena kilpailun jälkeen. NAISTEN SARJA KAIPAA OSALLISTUJIA Vaikka osallistujia oli paljon, naisten sarjassa kilpaili vain kaksi laskijaa. Naisten sarjan voitti Rovaniemeläinen Laura Vuoma pistein 64,2. Slopestylen voiton vienyt Laitinen nousi lopputuloksissa sijalle neljä jääden kolmannesta sijasta ja 500 eurosta vain kahden pisteen päähän. Voittaja sai olla myös tyytyväinen, sillä viikonlopun vierailusta napsahti mukaan 2 500 euron shekki. Novice-sarjan ykköstilan nappasi Markus Föhr. - Viime vuonna ei ollut kovin monta laskijaa, jotka pyörivät kolmeen suuntaan, mutta tänä vuonna sellaisia oli jo puolet. Kokonaiskilpailun kärkikolmikko oli lopulta sama kuin perjantain big airin jälkeen. Lähes 70 ilmoittanutta laskijaa kilpaili kolmessa eri sarjassa. Suurimman nousun teki Aleksi 14 | SKIMBAAJA. Hän oli kärjessä jo ensimmäisen päivän big airin jälkeen ja kesti hyvin ennakkosuosikin paineet. AJANKOHTAISTA 3/2011 | TEKSTI&KUVAT: Vi e-Pe eri Mää ä PERJANTAI ILLAN BIG AIR KISASSA PAUL MIKKONEN SIJOITTUI TOISEKSI. Sappeen Snowpark-tiimin paikan ensi kaudelle itsellensä lunasti Valtteri Vuori. LAUNTAINA HÄN PITI SIJOITUKSENSA JA OLI KOKONAISKISASSA TOINEN. KOVAN TASON HYPPYKISA Sappeella toista kertaa järjestetty Finnish Open Newschool Event oli hyvä osoitus lajin tasosta ja suosiosta Suomessa. Matkan Salomonin Jib Academy -finaaleihin Mammoth Mountainille Yhdysvaltoihin voitti noviisi-sarjan ykkönen Markus Föhr. Tuomariston erikoispalkinnon voitti Juho Kilkki. TASOKAS KILPAILU PRO SARJAN VOITOSTA Pro-sarjan voitosta käytiin kovaa taistoa. Föhrin pisteet olivat 151. Kilpailun päätuomari Jussi Saarisen mukaan noviisi-sarjan taso on noussut viime vuodesta. Temppujen taso pysyi kovana läpi viikonlopun, eikä missään sarjassa pärjännyt helpoilla suorituksilla. NOVIISI SARJAN PARHAILLA HUIMA TAITOTASO Sarjojen voittajiksi julistettiin molemmissa lajeissa parhaat yhteispisteet keränneet laskijat. - Suksitytöille pitäisi olla enemmän esikuvia rinteessä
- Kaksi vuotta sitten Sappee Snow Park Challengen jälkeen homma junnasi hieman paikoillaan. Hän vastaa tapahtuman järjestelyistä. Jo a kilpailu voi s da AFP:n pron isen statuksen, täytyy rahapalkintojen o a rii ävän suuret. Sappeella pro-sarjassa jaettiin palkintorahaa 4 000 euron edestä. Erinäisten keskusteluiden ja edellisvuosien tapahtumista olevien kuva -ja videotallenteiden avulla saimme AFP:n pronssisen statuksen, kertoo Sappeen rinnetoiminnanjohtaja Kosti Puurunen. Positiivisena voidaan pitää myös suurta ruotsalaisten laskijoiden osallistumismäärää. Halusin antaa tapahtumalle lisäpotkua ja otin yhteyttä AFP:n presidenttiin Chris Susteriin. Länsinaapurin laskijat ovat itse löytäneet tapahtuman, sillä kilpailua ei ole juuri lahden yli markkinoitu. TULOKSET PRO SIJOITUS 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 SUKUNIMI SÄKKINEN MIKKONEN RÄISÄNEN LAITINEN KILKKI OIKKONEN RONKAINEN LEPPÄNEN HEISKANEN HANNULA ETUNIMI SAMI PAUL OTSO ALEKSI JUHO ANTTU JARKKO ROOPE IISKO VERNERI SLOPESTYLE 72,6 70,2 70 74,8 69,2 67 66 64,2 61,6 64,4 BIG AIR 85,4 81,2 80 73,2 73 73,8 74,6 76 75,8 70 YHTEENSÄ 158 151,4 150 148 142,2 140,8 140,6 140,2 137,4 134,4 NOVIISI SIJOITUS 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 NAISET 1 2 SUKUNIMI FÖHR JYLHÄ HÄNNINEN LAIHOLA PETERI HAUKKALA HYYSALO SAKSA HANNULA ANTELL ETUNIMI MARKUS VALTTERI KILIAN JOONAS ROI EERO JAAKKO ARTTU ILKKA DANIEL SLOPESTYLE 71,4 63,8 62,6 57,6 54,4 53,2 52 54 47,8 49,4 BIG AIR 79,6 76,8 74,4 70,8 73,2 74,2 75,4 68,2 73,6 63,4 YHTEENSÄ 151 140,6 137 128,4 127,6 127,4 127,4 122,2 121,4 112,8 HARMANEN KUORTTI LAURA ANNI 38,6 35,4 25,6 27,8 64,2 63,2 SKIMBAAJA | 15. PRO SARJAN PARHAAT: OTSO RÄISÄNEN VAS , SAMI SÄKKINEN JA PAUL MIKKONEN. MARKUS FÖHR VOITTI NOVIISI SARJAN JA PÄÄSI SALOMONIN JIB ACADEMYN FINAALEIHIN MAMMOTH MOUNTAINILLE YHDYSVALTOIHIN. FINNISH OPEN ON SUOMEN AINOA AFP STATUKSEN KILPAILU Maailmalla AFP-kisoja järjestetään noin 30 vuodessa. AFP eli Association of Freeski Pros on newschool-hiihdon vastine lumilautailijoiden TTR-kiertueelle
Tavoitimme Toiviaisen kuvausten keskeltä. Nelosepisodi on tarkoitus saada purkkiin yhden reissun aikaan Riksussa (toim. Ilmeisesti neljä jaksoa on tarkoitus tämän kauden aikana julkaista. - Ensi viikolla on tarkoitus lähteä käymään Ruotsin puolella. Ymmärtääkseni Powderin nettisivujen päivittäjä fanittaa Nipwitziä. Välipäiviä on ollut lähinnä kuvauspaikkojen rakentelun tai matkustamisen vuoksi. Viime vuonna samoihin lukuihin päästiin puolessa vuodessa, joten tämä tahti oli ihan jees. - Olosuhteisiin nähden, kyllä. Toista jaksoa varten on ollut parempi fiilis. KOHTI KEVÄÄN JAKSOJA Missä vaiheessa kakkosepisodin kuvaukset ovat. Alkutalven sessiot eivät olleet mitenkään helpoimpia mahdollisia. Millaisia suunnitelmia teillä on loppukevääksi. Kyllähän sen ympärille rakentui aikamoinen hype, ja odotukset tuntuivat olevan korkealla. Uudistuneilla kotisivuilla on mahdollisuus hankkia kannatuspaitoja ja antaa lahjoituksia. - Olemme kuvanneet nyt jo melkein kaksi viikkoa jatkuvasti. Onhan sieltä tullut ihan sairaasti katsojia. Riksgränsenillä). Onneksi niitä ei ilmeisesti tarvinnut pettää. Nipwitz-porukka on kuvannut kakkosepisodia jo hyvää tahtia ohjaaja Aarni Toiviaisen johdolla. Tuotantoyhtiö Level1:n Kyle Decker oli ensimmäinen lahjoittaja sillä puolella. Sivuilla on myös lahjoita-osio. - Joo, kaikenlaista pitää keksiä. Aikaa kului paljon, aikataulut menivät ristiin, tuli loukkaantumisia, ennätyspakkasia ja kaikenlaista. Kaikki, jotka ostavat paidan, saavat pienenä palkintona nimensä webisodin lopputeksteihin Executive producer -tittelin alle. - Ensimmäisen viikon aikana se keräsi yli 25 000 hittiä. Miltä vastaanotto on vaikuttanut. RAPORTTI 3/2011 | TEKSTI: Ar u Muukkonen | KUVAT: Vi e-Pe eri Mää ä NIPWITZ JATKAA SIITÄ, MIHIN VIIME TALVENA JÄÄTIIN Urbaania ja kekseliästä vapaalaskua kuvaavan ryhmän kauden ensimmäinen webisodi on ulkona. N ipwitzin tämän talven ensimmäinen webisodi, ytimekkäästi nimetty One, julkaistiin maaliskuun alussa. Stressiä riitti, eli kyllä se palkitsi, kun homma oli paketissa. Viisiminuuttinen video keräsi ensimmäisen julkaisuviikon aikana hurjat katsojaluvut. Joko muistikortteja on saatu lahjoituksilla hankituksi. Maailman suurin laskulehti Powderkin linkitti nettisivuillaan Oneen. huom. Teillä taitaa olla Jenkeissäkin jo tunnettuutta? - Se tuli ihan yllärinä, siisti juttu kyllä. - Sanotaan näin, että Leinosen Kalle on ollut aika tulessa. Vielä kun viikon verran kuvaamme, alkaa setti olla kasassa. Mitä mahtaa olla kakkosjaksossa luvassa. Pitkän loukkaantumisen jälkeen Kalle vetää kovalla tahdilla. Katsojaluvut ovat kuulemma olleet aika hurjat. www.nipwitz.com 16 | SKIMBAAJA. Missä kohtaa laskuri tikittää. Kolmosjakso kuvataan huhtikuun aikana ympäri Suomen Lappia. - Paremmin kuin uskalsin odottaa. Ensimmäinen webisodi on ulkona. Kuvauksia on tehty muun muassa Jyväskylässä, Kuopiossa, Outokummussa, Kajaanissa ja tänään olimme päiväkeikalla Hämeenlinnassa. Oletko itse tyytyväinen ensimmäiseen julkaisuun
SKIMBAAJA | 17
Ortovox S1+ on kolmiantenniversio vanhasta simpukkamaisesta S1-lumivyörypiipparista. Sarjan suksiin saa halutessaan mittojen mukaan tehdyt nousukarvat, joille löytyy kiinnityspaikat. Haglöfs Endo -takki ja -housut edustavat minimalistista ja erittäin kevyttä aktiiviliikkujan pukeutumissarjaa. S1+ näyttää myös taakse jääneet uhrit. 18 | SKIMBAAJA TAVARATAI VAS. Kaikki viisi eri värivaihtoehtoa ovat "Ecolour"-prosessin tuotosta. Prosessissa syntyy yhtiön mukaan 62 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä, käytetään 63 prosenttia vähemmän energiaa ja kemikaaleja sekä 89 prosenttia vähemmän vettä kuin perinteisillä valmistusmenetelmillä. Atomic Tracker -vapaalaskumonosarja on kisalestinen nilkanvapautusmekanismilla varustettu mono suorituskykyä kaipaavalle. Paino vain 599 grammaa sisältäen leveille suksille tarkoitetun asennuslevyn. Peak Performance Supreme -sarja on pikavilkaisulla tavanomainen laskutakki, mutta tarkempi tutkimus paljastaa paljon huolella mietittyjä yksityiskohtia ja akuilla toimivan lämmitysjärjestelmän. Dynafit TLT Radical Fr -side. TAVARATAIVAS 2/2011 | TEKSTI: Ju i Ovaskainen | KUVAT: Valmistajat ISPON IHMEITÄ Laskualan valmistajat esittelivät Münchenissä jälleen ensi talven uutuuksiaan. V auden reppuja valmistetaan samalla ympäristöystävällisyydellä kuin muitakin yhtiön tuotteita. Uudet monon ohjurit helpottavat monojen kiinnittämistä ja pitävät monot aiempaa paremmin paikallaan. Niin ikään uudesta kolmiasentoisesta takakappaleesta löytyy variaatioita eri jyrkkyysasteiden nousemista varten. Elanin Apex ja Spire edustavat uutta all mountain suksisarjaa. L-koon takki painaa vain 320 grammaa. Rossignol Kiara on naisille suunnattu harrastajatason mono, jonka hinta-laatusuhteen vannotaan olevan hyvin kohdallaan
Kisasuksen rakenne ja kapea vyötärö (63mm, 17,6 m kääntösäde/200cm) on vastaisku vyötäröjen jatkuvalle pulskistumiselle. Dalbello Suosittu Blender -freestylemono on poistunut markkinoilta. Zealot- ja Verdict- (naisten Element ja Ember) suksiin on käytetty muun muassa metallilaminaatteja suksien rinneominaisuuksien kohentamiseksi. Movement Parjah-suksen design on varta vasten telemarkia varten suunniteltu. ekspertille) Blizzard Cochize toi Blizzardille jälleen Ispon vuoden suksi -tittelin. (Neljä väriä, keltainen alle 165 cm harrastajalle -> musta 195 cm. Yksinkertaistettuna kyse on ilman pumppaamisesta monon sisällä oleviin ilmataskuihin, joiden avulla varmistetaan monon tanakka istuvuus. SKIMBAAJA | 19. 130 flex-arvon Quest 14 miehille, 100 flexin Quest 10 naisille sekä molemmille harrastajatason monoihin flex 60 -arvoihin asti. Head GTO 200 on äijäsuksi rinnetykeille. Värityksen ja nimeämisen esikuvana on 70-luvun muskeliauto Ford GTO. Akkuja voi sovittaa esimerkiksi uusiin saman konsernin X-action -lämmitysvastuksilla varustettuihin sukkiin, jotka ovat konepestävät. Halti Yhteistyö Julien Regnierin kanssa on poikinut FREEline-malliston, jonka Vapaatakissa on kolmikerros Drymaxx. Tilalle tulevat Boss ja Vodoo -mallit, joissa on pohjavaimennus mukavoittamassa hyppyjen alastuloja. Nordica Hell&back on uusi takamaastoihin tarkoitettu suksi- ja monosarja. Bambuydin tekee suksesta kevyen ja Blizzardin versio rockerista, "Flip Rocker", antavat messupuheiden perusteella sukselle hyvän suorituskyvyn. Uvexin viime vuonna lanseeraama ja palkittu laskulasisarja Take Off saa lisää väri- ja linssivaihtoehtoja. Teknisesti saman oloinen, joskin osa Duken metalliosista on vaihdettu muovisiin painon ja rahan säästön vuoksi. Therm-ic varustaa kaikki tuotteensa vastaisuudessa litium-akuilla, joiden hinnat putoavat noin150 euron tasolle. Take Offin erikoisuus on kaksi päällekkäistä linssiä, joista ulompi ja tummempi on magneetilla kiinni raameissa ja siten erittäin helposti irrotettavissa tai kiinnitettävissä tarpeen mukaan. Body Tech on markkinoille saapuva uusi yksilöllinen muotopohjallinen, jonka hinta asettuu nykyisiä tarjokkaita edullisemmaksi. Marker Tour 10- ja 12 -siteet ovat suositun Duken perillisiä. Nyt Quest laajenee jämäkämpään suuntaan. Cochize on samalla "Blizun" merkittävä päänavaus takamaastosuksimarkkinoille. Asussa on paljon muita huoliteltuja yksityiskohtia. Värikoodi kertoo suksen jäykkyyden ja soveltuvuuden eripituisille hiihtäjille. Code on tarkoitettu noin 10 senttiä pidemmäksi kuin perinteinen rinnesuksi. Vapaa + Velmu, eli yhteisnimeltään Vapaa Combo, maksaa ennakkotietojen mukaan 549 euroa. Tecnica on valjastanut Air Shell -teknologiansa yhä useampiin monomalleihin. Armada AKJJ on järeän sarjan puuterisivakka vantterillekin laskijoille. Black Diamond hoitamattomien rinteiden erikoisyritys on panostanut kovan lumen tuotteisiin. Kuosista vastaa Paul Parker. Fischer Jo klassikon määritelmää kolkuttelevasta RC4-suksesta on tullut perinteisten pujottelu- ja suurpujottelusuksien väliin 15 metrin kääntösäteellä oleva rinnekanuunan suksi. Salomon lanseerasi viime vuonna kävelyvapauttimella varustetun Quest-sarjan. Siihen on liitettävissä Velmu-insulaattoritakki tai liivi. Monoissa on kävelyvapautin ja suksissa muun muassa I-core puuydin, joka on noin kolmanneksen perinteisiä puuvalintoja kevyempi. Völkl Uusi Code-sarja on kisaorientoitunut rinnerocker-suksi titanium-vahvikkeilla
Oikolinja ja jyrkkyys vaihtelevat. Rinteen pinnassakin on muotoa. Mutta eivät kaikki näennäisen toimettomat vuodet ole olleet odottelua. Se avasi mahdollisuudet myös mittaville rinneuudistuksille. FIS:n alku on loiva, samankaltainen kuin siirtymä yläasemalta Huttu-Ukkoon. Ratalaskijat ovat jo ottaneet FIS:n omakseen. Tänä talvena kuitenkin rysähti oikein kunnolla, kun vanha, piinaava Polarin ankkuri jäi historiaan ja kauan kaivattu nopea, kuomullinen tuolihissi PyhäExpress rakennettiin korvaamaan sen tehtävää. Sitä ympäröi ainutlaatuinen luonto ja tunturin kupeet ovat viettäviä. Ratalaskijoiden treenit eivät uuden rinteen myötä kuitenkaan haittaa tavallista laskijaa aivan liikaa. Parkkia on toki parannettu hiljakseen ja uusi yhdysreitti Skiway Perherinteeltä Polarille valmistui viime vuonna, mutta siihen rinneuudistukset sitten jäivätkin. FIS:n rinnalla Polar itse asiassa tuntuu leppoisalta. Pyhän hissi- ja rinneinvestoinneilla on keskuksen kokonaisuuden kannalta suuri merkitys. P yhä on ollut suosittu osaavien aktiivilaskijoiden keskus jo vuosikymmeniä. Rinteessä voi laskea käännökset kunnolla loppuun ja silti vauhtia piisaa. Mutta sen jälkeen alkaa tapahtua. Rinne putoaa jyrkkänä, kaartaa vasemmalle, loivenee hetkellisesti ja tippuu uudelleen oikealle, ylittää kummun ja yhtyy Polariin Callen kulmalla. FIS-rint n hienous on juuri sen muodoi a. KOHDE ESITTELY 3/2011 | TEKSTI: An i Laiho | KUVAT: Ju u Laine ONNISTUNUT MULLISTUS Harvoin, jos koskaan, on suomalainen hiihtokeskus kokenut yhtä mittavaa ja ennen kaikkea hiihdollisesti merkittävää uudistusta kuin Pyhä tänä talvena. Pyhän Pohjoisrinteet rakennettiin yli kymmenen vuotta sitten. Paikka on säilyttänyt kompaktin, yksilöllisen luonteensa mutta toisaalta myös jäänyt hieman jälkeen Lapin ykköskeskusten kehityksestä. Sen jälkeen ei rinteissä olekaan tapahtunut ihmeitä. Polaria on yleisesti pidetty yhtenä Suomen parhaista vauhtirinteistä. Nyt sen rinnalle rakennettiin vielä haastavampi FIS-rinne. Pyhä on tehnyt yhteistyösopimuksen Ski Sport Finlandin kanssa, joten sekin tietää rinteessä ajoittaista keppiviidakkoa ja tuo tapahtumia sekä harjoitusryhmiä tunturiin. Kun vierekkäin on kaksi hyvää rinnettä, riittää Pyhällä aikaisempaa enemmän laskettavaa. 20 | SKIMBAAJA. Nyt tehdyt uudis- tukset on kyllä linjattu Pyhän masterplanissa jo vuosia sitten ja niitä on valmisteltu hissukseen esimerkiksi linjaamalla hotellille nouseva tie uudelleen. KAIKKI KIERTYY UUDEN TUOLI HISSIN YMPÄRILLE Kuuden hengen tuolihissi on kiistatta uudistuneen Pyhän sydän
Etenkin hiihtolomien aikaan koko Pohjois-Suomessa puhalsivat myrskyisät tuulet, jotka sotkivat rinnetoimintaa lähes kaikissa keskuksissa. Samalla Huttuhipusta tuli aito rinneravintola, kun se ei enää ole tien toisella puolella, SKIMBAAJA | 21. Kovaa keliä on Pyhällä tänä talvena piisannutkin. PARANNUKSIA MYÖS MUUALLA TUNTURISSA PyhäExpress muodostaa Kultakerolle selkärangan, joka vaikuttaa hiihtämiseen lähes kaikkialla tunturissa. Sinisen yläosan muokkauksen mahdollisti Huippuhissiin muutostyöt: sen yläasemaa on tiputettu hieman alemmas. Yli 20 m/s puhaltaneet tuulet olivat kyllä sellaisia, että vaikka hissi olisi pyörinytkin, ei mäessä olisi ollut kovin mukava laskea. Rinteen yläosan tunneli on poistettu, joten Siniseen on mukavampi mennä ja rinteen yläosa on entistä laskettavampi. Hankalin hissin kannalta on yllättäen itätuuli: kun tuuli puhaltaa hissin suuntaisesti, jarruttaa se penkkiä paluumatkalle lähdettäessä ja lisää hissin pysähtyessä heiluriliikettä. Niin Pyhälläkin. Näin Huippuhissi jää tunturin huipun alapuolelle ja hissiä on mahdollista pyörittää kovemmassakin kelissä. Toisin kuin vanhalle Polar-ankkurihissille, sivutuuli ei ole uudelle tuolille niin kriittinen: sivulta hissin tuulipinta-ala on alle viidesosa verrattuna sen pinta-alaan edestäpäin. Näin Perherinne sai loivan loppulojotuksen, jossa vauhti ei varmasti karkaa ensikertalaiseltakaan. Täksi talveksi Pyhän Perhehissiä jatkettiin alaspäin vanhan hotellitien paikalle. Esimerkiksi Sininen rinne on muokattu aiempaa houkuttelevammaksi. Ankkurihississä kovalla sivutuulella kapulat saattavat ottaa kiinni pylväisiin. Etenkin tuolien lähtiessä paluumatkalle kova vastatuuli voisi haitata kuomun sulkeutumista ja hissin toimintaa. PERHERINNE SAI PITKÄN LOPPU LOJOTUKSEN Silloin kun tunturissa tuulee, on syytä pysyä alempana, puiden suojassa. Tuuli voi myös haitata ankkureiden kelautumista sisään. PyhäExpre in yläasem kovilta tuulilta suoj m n on rake e u aerodyn misesti suu ite ut tuuliseinät. Niiden tärkein tehtävä on suojata tuoleja, kun ne kääntöpyörässä kulkevat kuomut auki
Samalla ankkurikapulat vaihdettiin sompiin. FIS RINNE ON PYHÄN UUSI KIINTOPISTE. vaan terassille pääsee sanamukaisesti sukset jalassa. Vanha tuolihissi lepää nyt tykkylumeen hautautuneena. Yläosa oli ennen hyvä, hieman haastavampi lisä Perherinteiden tarjontaan. Toinen vähe än laskeneita ja lapsia ilahduttava muutos tehtiin vanh n Polarin ankkuriin. Sitä lyhennettiin niin, että sillä pääsee nyt hotellin jälkeiselle poistumispaikalle ja sitä kautta Perherinteille. Kuomu onkin aivan ehdoton varuste Lapin olosuhteissa. Mutta vei PyhäExpress mennessään myös palan historiaa. Sommalla pääsee myös palaamaan tunturin juurelta hotellille käymättä isolla hissillä huipun kautta. ENTISTÄ MUKAVAMPAA ENTISTÄ NOPEAMMIN PyhäExpressin vaikutuksen huomaa käytännössä nopeasti. Nousu ylös tunturiin vie aikaa puolet vähemmän kuin ennen: neljä minuuttia kahdeksan minuutin sijaan. Niin se maailma muuttuu. 22 | SKIMBAAJA. Muutos ei kuitenkaan johdu pelkästä vauhdista. Myös jalat huilaavat tuolissa istuessa ja ennen kaikkea tuolihissin kuomu suojaa tuulelta ja tuiskulta. Myös monen mökkiläisen matka rinteeseen lyheni. Doppelmayerin vanhin toimiva tuolihissi uhkaa jäädä vain muistoksi. Perhehissin pidentyessä alaspäin lyhennettiin sitä samalla yläpäästä. Mutta toisaalta yläosan lyhennys poisti myös Perherinteen yläosan jyrkemmän osuuden. Näin Huttu-Ukosta Skiwayn suuntaan tulevien laskijoiden ei enää tarvitse laskea Perhehissin poistumispaikan läpi
Presidentti vai kuningas. KOHDE ESITTELY 3/2011 | TEKSTI& KUVAT: Tero Repo GUDAURI GEORGIASSA REHELLINEN LEIMAHDUS IDÄN TUNNELMAA Mikä valuutta. Viime helmikuussa istuin lentokoneessa matkalla Georgiaan laskettelemaan, eikä minulla ollut hajuakaan mitkä ovat käypiä pelimerkkejä Georgiassa, tai kuka maata hallitsee. 24 | SKIMBAAJA
SKIMBAAJA | 25
Omasta mielestäni lunta oli ihan kiitettävästi, vaikka aurinko olikin jo ennättänyt haihduttamaan keveimmät puuterilumet. Paikallisten mukaan talvi ei ollut paras mahdollinen ja lumikerros normaalia ohuempi. B3-mallinen helikopteri on ketterä vehje vuorilla liikkumiseen, ja onneksemme ranskalaiset pilotit työnsivät kyseistä vehjettä ulos tallista meidän saapuessa paikalle. Sieltä oli vielä reilun parin tunnin ajomatka hiihtokeskus Gudauriin. Kelien suosiessa ei auttanut muu kuin lampsia heti aamusta helikopterille ja alkaa tositoimiin. Sieltä nousee tuolihissejä reiluun kolmeen kilometriin. Muutaman rakennuksen muodostama Gudaurin kylä sijaitsee 2 000 metrissä. Olimme Georgiassa paikallisen turistitoimiston toimeksiannosta, joten vältyimme onneksi pahemmilta lentokenttäsäädöiltä. Seuraavan kerran heräsin aamun pikkutunneilla Gudaurissa. VIINAKIOSKEJA JA HULPPEITA MAISEMIA Muutaman tunnin kauneusunien jälkeen haukottelu jatkui hotelli Gudaurin aamiaispöydässä, josta suuntasin kamerareppuni kanssa hotellin takaovelta lähtevälle tuolihissille. J otain kuitenkin tiesin: huhujen mukaan täältä Kaukasus-vuoriston kupeesta sijaitsevasta Venäjän ja Turkin rajanaapurista löytyy Alppien tasoista alamäkimaastoa. Jouduin kuitenkin hylkäämään herrojen tarjouksen epämääräisen näköisestä pontikkapullosta. HELIHIIHDON MAKUUN Toinen päivä valkeni aurinkoisena. Tässä vaiheessa olin todella kiitollinen turistitoimiston pampulle, joka oli ottanut vaimonsakin mukaan seuraamaan kuvauspäivää. Seuraavana kesänä pojat olivat sitten laittaneet tolpat uudestaan tanaan hieman paremmalla menestyksellä. Huipulta avautuivat hulppeat näkymät ja vuorijonot ulo uivat silmänkantama omiin. Kaukasus ja Gudauri olivat antaneet allekirjoittaneelle jo ensimmäisenä laskupäivänä positiivisen vaikutelman. Alaasemalla pipopäinen nainen möi virvokkeita, sipsejä ja viinaa. Puoleen päivään mennessä olimme ennättäneet laskea pari mäkeä ja kuvata joitakin kelpo linjoja. Huono uutinen oli, että kyseinen kopteri poistuisi paikalta seuraavana päivänä, ja loppuviikko meidän olisi turvauduttava venäläisiin koptereihin. Oppaamme kertoman mukaan veli georgialaiset olivat aluksi pystyttäneet ylimmän hissin tolpat keskellä talvea, ja roudan sulaessa olivat tolpat retkahdelleet kuin heinäseipäät. Toisaalta viisipaikkaisella helikopterilla kymmenen hengen ryhmän siirtäminen paikasta A paikkaan B vei ylimääräistä aikaa. Huipulla yläosattomissa turistikuvia räpsineet karvaiset georgialaismiehet sopivat kuvaan täydellisesti, oltiinhan sentään aivan Venäjän rajan tuntumassa. Lentomme laskeutui yhdeltä aamulla pääkaupunki Tbilisiin. Itse asiassa Tbilisin kenttä oli nopealla vilkaisulla suhteellisen mukiinmenevä ja homma oli jokseenkin länsimaista. Valitettavasti yön hämärässä ei Tbilisin läpiajo paljon tarjonnut. Georgian turistitoimisto oli ystävällisesti varannut poppoollemme viisi tuntia helikopteriaikaa. Väliasemalla oli muutama asiallinen ravintola ja pari viinalla lastattua kioskia. Ei välttämättä tehokkain yhdistelmä, vaikka turis- 26 | SKIMBAAJA
SKIMBAAJA | 27
Ensimmäinen pysähdys oli vartin ajomatkan päässä sijaitseva puoliympyrämonumentti. Taisi pilotilla olla bussikortin kakkosvaihe jäänyt suorittamatta. Georgialainen ruokapuoli oli vaatinut veronsa ja puolet ryhmästämme kyykki ojassa tarpeillaan. Loppuviikosta länsimaalaisuus rupesi rakoilemaan ja järjestelyissä alkoi ilmetä venäläistyylistä luovimista. Hotellilla kävimme ennen illallista allasosastolla, joka poreammetta lukuun ottamatta oli lähes luksusta. Erinomainen paikka ihailla näkymiä housut kintuissa. Suurin ongelma oli helikopteri, tai oikeastaan helikopterit. Muutama rakennus ja pari viimeistelyä odottavaa rakennelmaa. Osoittaessamme vuorennyppylää pilotti pudisteli päätään ja osoitti alempana tasaista kenttää. Laskeutuminen kyseisellä vehkeellä oli sitten aikamoista hakuammuntaa. Illallinen oli jälleen buffet-tyylinen, vaihtoehtoina kanaa, lihaa ja salaattia. Kuulemma kyseisellä kopterilla oli mahdoton laskeutua haluamiimme paikkoihin. titoimisto kustansikin lystin. Onneksi sää suosi ja saimme räiskittyä ja filmattua läjän hyvää materiaalia. Toinen Kandidaatti oli Agusta mallinen heko, jonka tiedettiin jo 28 | SKIMBAAJA. Ensimmäinen kokelas oli venäläinen MI-8-miehistönkuljetuskopteri, joka muistutti enemmän koulubussia kuin lentohärveliä. Luostarin rukoushuone oli todella vaikuttava ja lämminhenkinen. Lähestyessämme laskeutumispaikkaa kartanlukija avasi oven ja huusi, että hypätkää. Ilmeisesti ei ollut, sillä suuntasimme takaisin kohti Gudaurin kopterihalleja. Parasta oli, että olimme lentäneet lähellä keskusta ja loppuviikoksi olisi vielä paljon uutta lääniä kuvattavaksi. Gudaurin iltaelämä tarkoi i aika lai a hote i e aulab ria ja yökerhoa, joka on auki si oin tä öin. Itse Gudaurissa ei nähtävää ole. Gourmésta oli turha puhua, mutta loistavaa perussapuskaa laskettelijoille. Kävelimme tieltä reilun tunnin luostarille, jossa asuu edelleen munkkeja. Maassa maan tavalla. Seuraava stoppi oli noin 40 minuutin ajomatkan päässä lähellä Venäjän rajaa. Valitettavasti valokuvaaminen oli kiellettyä. Hassu juttu, sillä pari vuotta aikaisemmin Venäjällä laskeuduin samanlaisella kopterilla vieläkin haastavammalle seinämälle. Soso maistatti viikon mittaan meillä laajasta valikoimastaan erilaisia cha cha -versioita, joita minunkin kaltaiseni oluen ystävä ei pannut pahakseen maistella. Bonuksena Georgiassa saa tupakoida julkisissa paikoissa ravintolat mukaan lukien. HELIKOPTERIJOKERIA MONUMENTTIKIERROKSELLA Seuraavana päivänä kelin ollessa hieman pilvinen kävimme tutustumassa paikalliseen kulttuuriin. Sisään mahtui väkeä kun KooVeen maalille. Aulab ri a Soso sen sij n pitää huolta janoisista niin kauan kuin asiakkaita rii ää. Cha cha on paikallisten pontikkaa tai sivistyneemmin brandya. Raja oli vielä kiinni, mutta viikko lähtömme jälkeen se avattiin ensimmäistä kertaa vuosiin. Matkaa maahan oli reilut kolme metriä, joten tiedustelimme, olisilp mahdollista laskeutua hieman alemmas
Ei siis mikään maailman- Itse eni Georgian hiihtomahdo isuudet olivat positiivinen y ätys. Tosin en suosittele heikkohermoisille tai kermaperseille. Meille kyyti järjestyi pitkällisen nikottelun jälkeen hotellin pakettiautolla. luokan kilpailu. Äijät ulos ja vehje takaisin talliin. Meidän ollessa paikan päällä olivat helioperaattorit tarkastelemassa paikan potentiaalia. Kymmenen minuutin huruajelu, ja homma oli valmista kauraa. Offareille ja hiihtovaellukseen Gudauri on sen sijaan hyvä valinta. Suurin osa offareista päättyi tielle tai lähelle tietä, josta autokyyti oli ainoa keino päästä takaisin keskukseen. Kazbegi (5 047 m) on Georgian korkein vuori, ja se sijaitsee näkömatkan päässä Gudaurista. Info: Yhteydet: Bussi/Taksi Tblisistä n. Paikalliset tuntuivat nauttivan tapahtumasta ja tuomarointia (tuomareita ei ollut) lukuun ottamatta homma luisti mallikkaasti. Osa asioista toimii kuin junan vessa, toinen ääripää mukailee Venäjän mallia. Ri ehiihdosta s vat irti eniten nautiskelijat, ekspertei e alue ei tarjoa h steita. Toimivuudeltaan Gudauri hakee vielä itseään. Avotulen ääressä hiilloksessa grillattu liha oli ehdottomasti reissun kohokohtia ja muutaman päivän takainen vatsatautikin oli vain muisto menneisyydessä. RINNEHIIHTO ON MELKO SUPPEAA Rinteet Gudaurissa ovat helpohkoja ja rinnealue melkoisen suppea. Iltapäivästä porukka siirtyi Khuda-majalle rinteiden kupeeseen, jossa riitti ruokaa ja juomaa. Helihiihto oli osaltamme purkissa. Paikalla ei ollut sethmorrisoneita tai kumppaneita, ja kisaseinä oli hieman Swinghilliä kookkaampi. Reissumme viimeisenä päivänä energiajuomajätti järjesti vapaalaskukisat Gudaurissa. Tänä vuonna itävaltalainen ja ranskalainen firma tarjoavat palveluita helihiihdosta kiinnostuneille. Keskuksen huipulta pääsi reilun tunnin haikkaamisella suhteellisen helposti pelimestoille. PS. Hotellin aulasta kannattaa kysellä kuljetusta. Bidaralle kinkkasi alle tunnissa, ja sieltä sai makoisia laskuja lähes jokaiseen ilmansuuntaan. Myös helihiihtoa kannatta kokeilla mahdollisuuksien mukaan. Halvahko hintataso on hyvä syy jättää alppiloma väliin ja suunnata Georgiaan. Meinasi unohtua: valuutta on lari ja presidentti käskyttää. SKIMBAAJA | 29. 2 h Hissejä: 5 Mustia rinteitä: 3 Punaisia rinteitä: 4 Sinisiä rinteitä: 5 Korkeusero: 2000-3250m Snowpark: on Heliski: on Hissilippu 6pvä: noin 100euroa Hotelleja: noin 10 Kauppa: on Ravintoloita: 4 Rinneravintoloita: 4 ja muutama kioski www.hotelgudauri.com www.eastwolf.at (heliski) ennen koelentoa olevan tarkoitettu muihin hommiin kuin vuorille laskeutumiseen. Mt. Hieman sapetti, kun olimme varanneet kohtalaisen budjetin kyseiseen lystiin, ja meille oli luvattu kopteri yksityiskäyttöön. LÄHIVUORTEN LOISTAVAT OFFARIT Lähivuoret tarjoavat houkuttelevan näköisiä offareita, joten loppuviikosta marssimme menemään lihasvoimin ja nousukarvojen avulla. Viikon lomalle lähtevälle rinteet alkavat maistua puulta parin päivän jälkeen. Etenkin helikopteri a s vute ava m sto on tode a kilpailukykyistä Alppeihin verra una
KOHDE ESITTELY 3/2011 | TEKST&KUVAT: Jyrki Lehto 30 | SKIMBAAJA
Marcus Sandell Ratalaskija Marcus Sandell bloggaa kuulumisistaan kisarinteistä, treeneistä ja vapaa-ajastakin varsin aktiivisesti. Pelkän tekstin lisäksi kuvat ovat iso osa verkkokuulumisia. Jutut ovat englanniksi, mutta kieli on helppoa ymmärtää. 34 | SKIMBAAJA. Blogista saa henkilökohtaisemman kuvan kuin lehtien palstoilta. Päivitystahti: Kerran kuukaudessa kauden aikana. Paljon kuvia myös elämästä laskemisen ulkopuolella. Jokaisessa postauksessa on myös kuva tai useampi. Se näkyy kuvien lisääntymisenä blogeihin. Osoite: www.camu.fi/etusivu/blog/743 3. Osoite: www.huoltamo.com/blogit 5. Lukijoille ja laskutouhuja seuraaville tilanne on kuitenkin loistava. Osoite: www.joonaskarhumaa.com Päivitystahti: Tiheä, vähintään kerran viikossa. Osoite: www.marcussandell.com 4. Uusimmilla kypäräkameroilla on helppoa ottaa myös tavallisia valokuvia. Ossi Halkola Nuoremman sukupolven vapaalaskija Ossi Halkola kertoo laskuelämästä Verbierissä, jossa hän asuu koko talven. Kuulumisia ja tarinoita mäestä sekä reissuista. Päivitystahti: Vaihteleva, parhaimmillaan viikottain. Mukana myös paikallisia ruokareseptejä sekä reilusti kuvia mäestä, kiipeilyhommista ja arjesta. Minun täytyy vain painaa nappia, kamera hoitaa itse kaikki asetukset kohdilleen, kertoo Kimmo Oivo, joka päivittää blogiaan viikottain Huoltamo.com-verkkolehden sivuilla. Päivitystahti: Kerran viikossa. Joonas Karhumaa Telemark-taituri Joonas Karhumaa kertoo kotisivuillaan heti etusivulla avautuvassa kentässä tarinoita pääasiassa kisa- ja laskureissuiltaan. Jokaisessa merkinnässä useita kuvia. TEEMA 2/2011 | TEKSTI: Ar u Muukkonen | KUVAT: Ar u Muukkonen & blogit OSSI HALKOLA PÄIVITTÄÄ BLOGIAAN USEIN ASUNTONA PARVEKKEELLA SVEITSIN VERBIERISSÄ. NÄPPISHIIHTOA Suomalaislaskijat jakavat kuulumisiaan blogeissa tai verkkosivuillaan. M onet laskettelijat kertovat kuulumisistaan internetissä. Parin vuoden aikana suomalaisten huippulaskijoiden blogit ovat lisääntyneet huimasti, ja toimistoilta ja luentosaleista pääsee kätevästi fiilistelemään laskutouhuja silloin, kun itse ei pääse mäkeen. Skipe Oivo Vapaalaskija Kimmo "Skipe" Oivo tarinoi elämästä Chamonix´ssa rennolla tyylillä. Päivitystahti: Vaihtelee, viikon - kolmen viikon välein. Sanni Leinonen Ratalaskija Sanni Leinonen kirjoittaa tunnelmistaan kilpareissuilta. - Kypäräkameralla on mukava ottaa kuvia. Kokosimme kymmenen osoitetta, joista löytyy omissa nimissään tai ryhmänä kirjoittavia laskijoita. 1. Leinosen kausi päättyi loukkaantumiseen, eikä blogikaan ole päivittynyt sen jälkeen. Osoite: www.tahko.com/sannileinonen 2. Kuvat vähissä. Sponsoreiden vaatimukset saattavat tuntua kirjoittajista joskus vaativilta, varsinkin jos julkinen kirjoittaminen ei tunnu luontevalta. Osa pitää päiväkirjaa lähipiiriään varten, toiset taas kirjoittavat, koska yhteistyökumppaneiden kanssa niin on sovittu
6. Tero Repo Valokuvaaja Tero Revon kuvapainotteinen blogi, jossa hän kertoo kuvaajan arjesta englanniksi. Päivitystahti: Vähintään kerran viikossa Osoite: posse.head.fi 8. ANTTE JA JUSSA LAUHAMAA 7. Hiutale-TV Vapaalasku- ja matkaohjelmaa tekevät JanErik Blomberg, Jani Nygård ja Arto Majava kertovat seikkaperäisesti pitkillä teksteillä ja runsaalla ja laadukkaalla kuvamateriaalilla reissuistaan eksoottisissa hiihtokohteissa. Juttuja ja kuvia niin Lapista kuin Alpeiltakin. Varsinkin kuvia on blogissa runsaasti. Nygårdin kynäilyistä selviää, että hauskaa on ollut muun muassa Libanonissa, Kreikassa, Turkissa ja Kanarialla. Päivitystahti: Vähintään kerran viikossa Osoite: terorepo.posterous.com 2. Päivitystahti: Viikon - kahden välein. Paljon myös kulissien takaisia kuvia. HIUTALE TV SKIMBAAJA | 35. Päivitystahti: Noin kerran viikossa kahdessa Osoite: www.skiwithaj.com 3. Talven aikana julkaistut kansikuvat päätyvät tänne. OSSI HALKOLA 10. JOONAS KARHUMAA 6. Osoite: hiutaletv.blogspot.com 4. Loukkaantumisen jälkeen hän on linkittänyt sinne muiden tekemiä laskupätkiä. AJ KEMPPAINEN Verkkosivut: Loska.fi Blogissa useat eri laskijat kertovat kuulumisia reissuistaan Vapaalasku.com/blogit Vapaalaskijoiden omien blogien osoitteita koottuna yhteen paikkaan. 5. MAJAVA LAMPINEN HAUTSALO KARHU 9. SKIPE OIVO 7. Antte ja Jussa Lauhamaa "Puukon veljesten" blogissa vapaalaskuveljekset kertovat talven reissuistaan. AJ Kemppainen New school -laskija Antti-Jussi Kemppainen päivitti talven aikana kotisivujensa sielua, eli blogia, tekstein, kuvin ja videoin. SANNI LEINONEN 9. Päivitystahti: Muutaman kerran kuukaudessa Osoite: vapina.wordpress.com 1. MARCUS SANDELL 8. TERO REPO 10. Majava-LampinenHautsalo-Karhu Headin tiimilaskijoiden yhteinen blogi, jossa videoita, tarinoita ja kuvia tiimiläisten laskureissuilta ympäri Alppeja
Jyrkänteen jälkeen yksi ryhmän jäsenistä kaatuu näyttävästi ja manailee lumessa pidellen jalkaansa. Hyvä. Päivien kuluessa alan jo puntaroida, onko oppaan työ sittenkään minua varten. Hommia paiskitaan kuusi päivää 36 | SKIMBAAJA. Näissä "backspegeleiksi" kutsutuissa keskusteluissa ryhmän jäsenet saavat mahdollisuuden pohtia omaa rooliaan ja hyvinvointiaan ryhmän sisällä. Päivät ovat täynnä yllätyksiä, isoveli valvoo ja yöunet jäävät vähille. Opaskurssilaiset kanttaavat rinteeseen. Ammatteja löytyy taustalta useita. Meillä aloittelevilla oppailla on erilaiset odotukset kurssin suhteen. Se avaa silmät kohdeoppaan arkeen. Vahingoittuneelle jalalle teemme lumituen, opastaa Jani Munkki muiden seuratessa tarkkaavaisesti. RYHMÄDYNAMIIKKAA JA ITSETUTKISKELUA Jokapäiväisten teoriatuntien lopuksi meille annetaan aikaa ryhmäkeskusteluille. ARTIKKELI 3/2011 | TEKSTI&KUVAT: Aki Purontakanen HALUAISITKO OPPAAKSI ALPPIKOHTEESEEN? Ensin kannattaa käydä opaskurssi. Esiintyminen on vahvassa osassa, kun eri ryhmät pääsevät vuorollaan ääneen. Nyt painetaan päivän viimeinen lasku punaista rinnettä tuonne Gletscherjetin yläasemalle ja sieltä hissillä bussille. Uutta lunta on satanut koko yön. Ikähaarukka on laaja: nuorimmat ovat 18-vuotiaita ja vanhin on nelikymppinen. - Näemme nyt lavastetun tilanteen, jossa asiakas on loukkaantunut rinteessä. "Machine!" huutaa yhteislaskun vastuuhenkilö, kurssin oppilas, Tero Karlenius. Itsearviointi ja rakentava kritiikki ovat oleellisessa osassa koko kurssin sisältöä. Onko monot kireellä. Joillekin kurssi ja sen suoma mahdollinen työpaikka on mahdollisuus pitää välivuosi opiskelujen jälkeen. - Onks hyvä fiilis. Työn haastavuus arveluttaa. AamullaTaivas on kirkas ja ryhmä on intoa täynnä. Tehtävämme on varoittaa muita laittamalla sukset ristiin pystyasentoon näkyvälle paikalle, lähettää joku hakemaan apua ja pysyä loukkaantuneen luona. Meitä on muun muassa tarjoilija, eräopas, lentokapteeni, luokanopettaja, puuseppä, juristi ja tanssija. KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUA Kurssi perustuu tekemällä oppimiseen, eli pääsemme suoraan onnistumisten ja epäonnistumisten kautta syvälle oppaan haastavaan maailmaan. Osa on asennoitunut pitämään hauskaa kauniissa alppimaisemissa, jotkut suunnittelevat jäävänsä kurssin jälkeen alueelle, vaikka opaspaikkaa ei löytyisikään. Se on kovaa, henkisesti ja fyysisesti vaativaa arkea. Joukko suomalaisia ja ruotsalaisia kiinnostuneita opetteli opastyön perusteita STS Alpresorin kurssilla Bad Gasteinissa. O paskurssin osallistujakaarti on hyvin kirjavaa. Jokaisen esityksen jälkeen kukin saa itse arvioida oman suorituksensa ja sitten on yleisöpalautteen ja vetäjien vuoro
Hän on tehnyt useita reissuja myös Euroopan ulkopuolella. Lumi on kunnioitettava työkaveri, jonka arvaamattomuus oppaan on ymmärrettävä. Salzburgin lentokentällä saamme kattavaa tietoa siitä, missä saapuvat asiakkaat otetaan vastaan ja missä lähtöselvitystiskit sekä erikoismatkatavarahihnat sijaitsevat. Saamme hyvän käsityksen siitä, minkälaiSKIMBAAJA KONKRETIAA JA LISÄTIETÄMYSTÄ Kurssin ohjelma on hyvin konkreettista. Ensimmäisen laskupäivän aamuna kurssin ohjaajat, Tuuli Peltonen ja Maija Ahteela, näyttävät esimerkkiä, miten toimitaan ryhmän kanssa rinteessä ja kuinka alkulämmittely vedetään. Tämän jälkeen pääsemme Salzburgiin ihailemaan kaupungin joulumarkkinoita ja nähtävyyksiä. viikossa aamusta iltaan pienellä korvauksella. Silmämme lumivyöryjen maailmaan avaa ruotsalainen vuoristo-opas Bengt Lundberg. Siksi kohteeksi valitaan Kaprunin jäätikkö puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Saalbachissa tukikohtaansa pitävä Lundberg on OPAS ON TÖISSÄ VUOROKAUDEN YMPÄRI Oppaan tehtäviin kuuluu erilaisten aktiviteettien järjestäminen ja iltatilaisuuksissa edustaminen. Lähes jokailtaiset juhlat yökerho Gatzissa kuuluvat pakolliseen ohjelmaan. | 37. Kuuntelemme mielenkiinnolla, kuinka Lundberg havainnollistaa luennollaan vyöryjen syntyä erilaisilla videoilla ja kaavioilla, sekä esittelee vaadittavat varusteet ja niiden käytön lumivyörytilanteissa. YHTEISLASKUN HAASTEET Alppimatkat noudattaa matkoillaan lumitakuuta, jolloin asiakkaat viedään muualle laskemaan, mikäli kohteen olosuhteet eivät sitä salli. Vasta yökerhon jälkeen yritämme silmät ristissä keskittyä tuleviin tehtäviin. Huomaan muutaman muunkin pohtivan samoja asioita. Kur in yhtenä tavoi na onkin s da i okk t opaskokel t tutkim n itseään. Oppaan työn vaativuus tulisi ymmärtää jo kurssin aikana ei vasta kohteessa töiden alettua. Tiukan aikataulun vuoksi meillä ei ole riittävästi aikaa suunnitella tehtäviämme päiväsaikaan. Näin toimimme myös kurssilla. Marraskuussa 1 100 metrin korkeudessa sijaitsevaan Bad Gasteiniin ei vielä lunta tule. STS:n viljelemä "minglaaminen", eli ihmisten joukossa sujuvasti liikkuminen, on Gatzissa vietettävien hetkien perusajatus: kiertelemme suomalaisten ja ruotsalaisten kurssilaisten parissa vaihtamassa kuulumisia hyvässä hengessä, aivan kuten oppaat tekevät töissään. sertifioitu UIAGM-opas ja toimii koko Alppien alueella. Lämmittelynä toimivat lasten ja nuorten leireiltä tutut leikit, joissa hymylihakset ja kroppa saavat herätyksen haastaviin laskuolosuhteisiin. Ryhmät järjestävät muun muassa fondue-illallisen, itävaltalaisen illan ja pubikierroksen. Ohjelmaan kuuluvat vierailut suksivuokraamossa, lentokentällä sekä Salzburgissa. Oppaana työskentelevän on rakastettava sosiaalisia tilanteita ja erilaisten ongelmien ratkomista
Kurssin aikana offareilla hiihto ei ole sallittua, mutta pääsemme silti maistamaan puuterin pehmeyttä. majoitus, puolihoito, kuljetukset sekä hissikortti. 38 | SKIMBAAJA. Kurssilaiset jaetaan kolmeen ryhmään laskutaitojensa perusteella: nopeat, keskinopeat ja nautiskelijat. Ryhmät on pide ävä kasa a ja aikataulu a on pysy ävä. Haasteen ensimmäisen päivän yhteislaskuun antaa hernerokkasumu laskettaessa takaisin ala-asemalle. Viimeinen laskupäivä on helmi! Yön aikana on satanut paljon lunta ja aamulla taivas aukeaa ylärinteille. Vastaavaa esiintymiskokemusta ja paineen alla työskentelyä kasvattavaa tapahtumaa on vaikea löytää, mutta työpaikka jääköön muille. Kehnohko keli jatkuu pari seuraavaakin päivää. Haastattelujen jälkeen osa kurssilaisista tutustuu kaupunkiin ja ostaa matkamuistoja minä huljuttelen laskujen rasittamia lihaksiani Felhsentherme-kylpylässä. Joka kolmas läpäisee seulan marraskuu tus neljän tähden Hotel Postissa. majoitus puolihoidolla sekä hissiliput. Tästä eteenpäin kukin ryhmä kokeilee yhteislaskujen vetämistä Peltosen ja Ahteelan roolittaessa itsensä erilaisten asiakkaiden asemaan. Siirrymme vielä pikkujoulumatkailijoita tupaten täynnä olevaan Silver Bullettiin, jossa katonrajassa soittava DJ saa juhlakansan tanssijalat vipattamaan. kurssin 37 kandidaatista 12 sai työpaikan. Jyrkähkö punainen rinne ja 30 senttiä pehmeää putskua nostattaa hymyn monen hiihtäjän kasvoille. seen muodostelmaan ryhmä pysäytetään, ja mihin pysähdykset tehdään turvallisesti. Kantani on selkeä: Kokemuksena kurssi on ainutlaatuinen. aseman mukaan. antaa kokemuksia, kasvattaa ihmisenä sekä luo kontaktiverkkoja. Lähtöpäivän aamuna suoritamme loppukokeen ja meidät haastatellaan henkilökohtaisesti. Samalla mieleeni kohoaa alppioppaan työn paremmat puolet. OLISIKO MINUSTA LOPULTA OPPAAKSI? Viimeisenä iltana on vuorossa sekä suomalais-, että ruotsalaisryhmien illanvietto Gatzissa cabareen merkeissä
Pyhällä kisaillaan monenlaisissa rinnelajeissa ja päivän päätteeksi järjestetään tietysti After Ski, parhaassa seurassa.
HENKILÖKUVA 3/2011 | TEKSTI: Ar uri Kröger | KUVAT: Ar u Muukkonen 40 | SKIMBAAJA
HENKILÖ KUVA OSKU SIIVONEN Kansainvälisen vuoristo-oppaan tutkinto vaatii jopa kymmenen vuoden ponnistelun. Osku Siivonen sai kolmantena suomalaisena UIAGM-oppaan arvostetun merkin rintapieleensä. Vahva laskija ja oman tiensä kulkija tietää, että vuorilla oppiminen on vasta alussa. Oman tiensä kulkija UIAGM-vuoristo-opas SKIMBAAJA | 41
- Viime kesänä olimme Sannin kanssa kalliokiipeilemässä Verdonissa, ylpeä isä myhäilee. Oli vähän takakireä, nyt relannut. UIAGM-koulutusohjelmassa Suomesta ovat Urpu Hapuoja, Jarkko-Juhani Henttonen, Rasmus Krogerus, Juho Lukkari ja Jussi Muittari. Suomalaiset ohjataan Ruotsiin opasoppiin. Oppaikseen hän värväsi paikallisia maanviljelijöitä, jotka olivat kristallinetsintäreissuillaan oppineet tuntemaan vuoret. - Nooh, kotona ei nyt varsinaisesti hyppäämiseen kannusteta... Siivosen vapaa-ajan rientoihin kuuluvat laskuvarjo- ja base-hyppääminen. Ei välitä, mitä muut ajattelevat. Olipa pelikenttänä Norjan vuoret tai Alpit, Siivonen tietää, että oppimista riittää myös vuoristo-oppaalle. Mutta ei nyt niin hirveästi vastustetakaan, hän muotoilee. Unelmahommassaan. Oppaita vuorille palkattiin Alpeilla jo 1700-luvulla. Asiakkaiden ja ystävien näkemyksiä HENKILÖ KUVA "Ammattimies. Monessa maailmankolkassa kuka tahansa voi tituleerata itseään vuoristo-oppaaksi vaikka peruskoulupohjalta. Ylivoimaisesti suurin osa oppaista työskentelee Alpeilla: Ranskassa, Italiassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Riuskat maalaisveikot jaksoivat myös kantaa tikkaat ja muut kiipeilyvälineet. SUOMESTA MENNÄÄN RUOTSIN KOULUUN UIAGM-oppaita on noin kuusituhatta. Kuivan huumorin harrastaja. Jos Norjassa asuvan ja työskentelevän Hapuojan opasopinnot etenevät suunnitellusti, hänestä tulee ensimmäinen suomalainen naispuolinen UIAGM-vuoristo-opas. Osku "Ode" Siivonen www.cohkka.fi Yhteistyökumppanit: Petzl, Millet, Vandernet, Oakley, Dakine, Jari Laakso, Timanttikantti Lisätietoja pääsyvaatimuksista Ruotsin opasliitosta: www.sbo.nu Kansainvälisen vuoristo-oppaiden kattojärjestön sivut: www.ivbv.info Suomalaisten vuoristo-oppaiden sivusto: www.vuoristo-opas.fi SKIMBAAJA | 45. Järjestelmällä haluttiin yhdenmukaistaa oppaiden osaamista, mikä tukisi sekä oppaiden työllisyysmahdollisuuksia että helpottaisi heidän palveluidensa ostamista. Mutta hyvällä fiiliksellä ollaan taipaleella. UIAGM OPASTUTKINTO VUORTEN VÄITÖSKIRJA Kansainvälinen UIAGM-vuoristo-opaskoulutusjärjestelmä syntyi Keski-Euroopan alppimaissa 1960-luvulla (Union Internationale des Associations de Guides de Montagnes, kansainvälinen vuoristo-opasyhdistysten liitto). Vapaillaan Siivonen myös mielellään kiipeilee. - Minulla on treenaamista ihan kaikessa. - Siellä on rajattomat mahdollisuudet hiihtovaellukseen, lasketteluun ja jääkiipeilyyn. Näin on esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Pian ruudulla pyörii laskuvideo Tamokista, lumi pöllyää ja taivas on sininen. Tässä on taival vasta alussa. Samassa Siivosen läppärin kansi napsahtaa auki. Naisia on vähän, mutta heidän osuutensa on lisääntymässä. Seudusta puhuminen sytyttää loisteen hänen silmiinsä. Säännöissä sanotaan, että jäsenmaalla tulee olla vuoristoalueita ja jäätiköitä. Basessa hypätään varjo selässä kiinteiltä alustoilta, kuten kallioilta tai silloilta. Kehitämme kyläläisten kanssa talviurheilualuetta, jossa on hyvät puitteet kaikenlaiseen vuoristopuuhaan. Mutta Suomen kesää ja hyppyreissuja Uttiin kaipaan silti. Suomi ei pääse UIAGM-järjestelmään ennen seuraavaa jääkautta. Kova tykittämään laudalla! Terveesti epäsosiaalinen. Kaikki suomalaiset, Pette Halme, Petter Reuter ja Osku Siivonen, ovatkin valmistuneet naapurimaamme järjestelmästä. Talvisin Siivonen viettää paljon aikaa Pohjois-Norjassa, Tamokdalenissa. Tavoite oli ja on edelleen, että kansainvälisen opaslisenssin haltija pystyy toimimaan turvallisesti kaikkialla maailmassa, myös entuudestaan tuntemattomilla vuorilla. Ne ovat maita, joissa vuoristo-oppaalta vaaditaan UIAGM-lisenssi. Ruotsalaisia vuoristo-oppaita on kolmisenkymmentä. Tyypillinen asiakas oli vuorikiipeilevä yläluokkainen brittiherramies. Puitteet vapaalaskukursseille ja -kilpailuille näyttäisivät olevan kunnossa. Lukee hyvin ihmisiä, tietää mitä niiden kanssa voi tehdä." ISÄLLÄ ON TAKANA TYÖPÄIVÄ VUORILLA, TYTTÄRELLÄ TAAS PÄIVÄKODISSA LAAKSOSSA. SIIVOSEN TYÖHUONE ON VUORATTU AMMATTIIN LIITTYVILLÄ VARUSTEILLA JA KIRJALLISUUDELLA. - Täällä on paljon kivaa tekemistä ja iso ystäväpiiri, joten siinä mielessä tämä tuntuu kodilta. Pikkutarkka. Nuorin kiipeilykaveri löytyy kotoa. Passeli harrastus perheenisälle
EPP palautuu iskun jälkeen alkuperäiseen muotoonsa, kun EPS puolestaan vaimentaa iskun ja jää kasaan. Säädä kypärän hihnat sopiviksi ja vaihda tarvittaessa sisäpehmusteita. Erilaiset kiristysratkaisut kypärän takaosassa lisäävät säädettävyyttä. LISÄVARUSTUSTELUA Kun turvallisuus, istuvuus ja tyyli ovat kohdillaan, voi miettiä lisätarpeita. Painon ja istuvuuden ohella kypärän käyttömukavuutta parantavat myös ilmanvaihto ja sisäosien materiaalit. Yleisesti kypärien painot liikkuvat noin puolen kilon luokassa. Kypärien ominaisuuksia määritellään eurooppalaisella CE-hyväksynnällä EN1077 sekä amerikkalaisilla SNELL- ja ASTM F2040 -standardeilla. Rantin perinteisen pelkistetty ulkoasu on vain hämäystä, sillä mukana seuraa lisäherkkuja: korvissa pauhaa musiikki ja bandanakin on integroitu kiinni kypärän korvaläppiin. Värivaihtoehtoja on useita. Valitse siis kypärä samaan tapaan huolella kuin monotkin. Lisäturvaa kypäriin haetaan erikoismateriaaleilla, kuten hiilikuidulla ja aramidilla, tai teknisillä ratkaisuilla, kuten Mips:llä (Multidirectional Impact Protection System). Kypärän käyttömukavuuteen vaikuttaa kypärän paino. Kuvan kypärä on yksinkertaisen pelkistetty, mutta Sheeristä on tarjolla myös malleja, joissa on nahkasomisteiden ohella kullankimaltavia koristeita ja muuta bling-blingiä. Sh. Muutenkin valikoimaa on paljon mieltymysten mukaan. Siinä on lisäksi säädettävä ilmanvaihto, pieni lippa ja pehmeä karvasisus. Sheerin korvaläppiin on mahdollista asentaa kuulokkeet tai puhelimen bluetooth handsfree. Mips on uuden sukupolven lisäturva, jota POC on kehittänyt yhteistyössä Karoliinisen instituutin tutkijoiden kanssa. Nättiä. Salomon Allium 10 Salomonilla on vahva tuotepaketti, johon kuuluu laskuvälineiden ja vaatteiden ohella myös tarvikkeet, kuten kypärät. Monien kypärämallien korvaläppiin voi asentaa kuulokkeet. Giro Sheerin istuvuutta parantaa kiristys niskassa. Sisävuori on antistaattista materiaalia, joten hiukset eivät tätä kypärää käyttäessä tule sähköisiksi eikä kampauskaan sotkeennu. Hinta: Hi-Fi Mips 160 , Hi-Fi 110 K2 Rant K2 Rant on skeittityylinen, lipallinen kypärä, jonka kuori on kovaa ABS-muovia. Kypärät voivat kuitenkin olla turvallisempia kuin standardin perusvaatimukset. Viistoissa iskuissa Mips laukeaa, päästää kypärän ulko-osan liukumaan tai kiertymään suhteessa sisäosaan ja vähentää näin päähän kohdistuvia kiertäviä voimia. Joissain malleissa korvaläpätkin irtoavat. Sh. (Katso lisätietoja Mipsistä POCin kypäräarviosta.) Ulospäin Red Hi-Fi on edelleen totutun näköinen: kevyt ja simppeli. Hi-Fin korvaläppiin saa äänentoiston myös jälkiasennuksena, ja läpät saa myös irrotettua. Mipsin idea on varsin simppeli: Se on kuin neppari, joka pitää kypärän ulko- ja sisäosan kiinni toisissaan. Onneksi sen tekevät asiantuntijat. LÄPIVALAISU 3/2011 | TEKSTI: An i Laiho | KUVAT: Valmistajat KYPÄRÄ ON PÄÄASIA Kymmenessä vuodessa kypäristä on tullut tuttu näky Suomen rinteissä. Kypärä-handsfreen kanssa ei kutsu afterille tai salaiseen puuterijemmaan jää saamatta. Giro Sheer Naisten mallit ovat kypäräkaupassa jo vakiokamaa. Sovita eri merkkejä ja malleja. Receptor Backcountryn sisäosa on valmistettu toistuvia iskuja kestävästä EPP:stä (expandid polypropylene), kun yleensä kypä- Red Hi-Fi Mips Redin klassikkokypärä Hi-Fi saa ensi talveksi uuden, huomaamattoman parannuksen, kun siihen on liitetty POCin tapaan lisäturvaa tuomaan Mips. Upouusi Allium 10 on tervetullut lisä merkin valikoimiin. Kypärän sisämateriaalin tulisi siirtää kosteutta pois iholta ja kuivua nopeasti. HYVÄ KYPÄRÄ ISTUU KUIN HANSKA Oleellinen osa turvallisuutta on kypärän oikea istuvuus. Receptor Backcountryssä voi turvallisuusmielessä sanoa olevan kaikki herkut. Merkittävin ero tavalliseen Receptoriin on Mips (Multidirectional Impact Protection System). Handsfree kypärässä on näppärä: puhelimeen vastaaminen perinteiseen tapaan hississä ei tuulessa ja tuiskussa ole herkkua, mutta joskus kuitenkin tarpeellista. Receptor Backcountryn ulko-osa on vahvistettu aramidilla. POC Receptor Backcountry POCin Receptor-sarjan lippulaiva on Receptor Backcountry, joka on suunniteltu erityisen vaativaan vapaalaskukäyttöön. 99 rät valmistetaan EPS-materiaalista (expanded polystyrene). 199 Rantin sisäosan muodossa K2 on hakenut mahdollisimman laajaa istuvuutta Universal Fit Shapellä, jonka luvataan istuvan niin pyöreään kuin ovaaliinkin päähän. Mutta on myynnissä selvästi tätäkin kevyempiä, mutta silti standardinmukaisia, kypäriä. Jokainen standardit täyttävä kypärä on läpäissyt kunnialla jonkinlaiset isku- ja penetraatiotestit. Kypärän istuvuutta parannetaan ilmapumppukiristyksellä ja käyttömukavuutta kosteutta siirtävällä Driride-sisämateriaalilla. Esimerkiksi maailman kevyimmäksi itseään tituleeraava Smith Maze painaa ainoastaan 330 grammaa. Kuulokkeiden kautta korviin saa johdettua joko sopivat laskurytmit tai puhelut. Käytännössä kuluttajalla ei kuitenkaan ole kovin hyviä mahdollisuuksia arvioida turvallisuutta. Rantin käyttömukavuutta lisää pehmeä, yhtenäinen karvasisus. Osittain se varmastikin selittyy sillä, että ihmiset ovat vähitellen tottuneet kypärän käyttöön, mutta myös välinekehityksellä on ollut oma vaikutuksensa: nykyaikaiset kypärät ovat turvallisia ja mukavia ja tyyleissä riittää valinnanvaraa. K ypärän keskeisin valinta- ja käyttökriteeri on turvallisuus. Kun potta ei hölsky, eikä kiristä, on sen käyttö mukavaa ja vaivatonta ja se pysyy kaatuessakin kunnolla päässä. Ilmanvaihdon ansiosta kypärä on erinomainen talvipäähine: pakkasella se on lämmin ja kevätkelillä tuuletusta saa lisättyä. Sheer on Giron malliston naisellisimpia malleja. Sen vahvuuksia ovat istuvuus ja monipuolinen tuule- 46 | SKIMBAAJA
Smith osaa myös hyödyntää kypäräsuunnittelussa lasiosaamistaan: useissa merkin kypärämalleista on Airevac-ilmakanavat, joiden ansiosta kypärä ei haittaa lasien ilmankiertoa. Allium on muodoltaan erilainen kuin muut Salomonin kypärät. Smith Vantage Evolve tuo mieleen amerikkalaisen moottoripyöräpoliisin kypärän. Säädön pykälät ovat sopivan pieniä sekä kireämmälle että löysemmälle. Yhtenäiset lasien päältä alkavat ilmakanavat mahdollistavat ilmankierron laseissa ja tuovat korvausilmaa kypäräänkin. Rooster LE on hieman koristellumpi versio normaalista Roosterista. Hinta: 189 SKIMBAAJA | 47. Merkin kypärämuotoilu on omannäköistään ja varsin tunnistettavaa, mikä tuo mukavan lisän kypärävali- koimiin. Hinta: Rooster LE 349 , Rooster 259 Smith Vantage Evolve Smith on laajentanut voimalla lasku- ja aurinkolaseista kypärämarkkinoille. Smith Vantagessa ilmanvaihtoon on panostettu muutenkin. Hikipäille tämä voikin olla tarpeen, sillä Roosterin yhtenäisessä ulkokuoressa ei ole tuuletusaukkoja. Kypärän sisäosa on vuorattu antibakteerisella ja hajuttomalla X-static-materiaalilla. Pienen erikoisuuden hinta on kuitenkin kova: LE maksaa 90 euroa teknisesti identtistä perusmallia enemmän. MIPS RED HI FI POC REC TRY CKCOUN EPTOR BA SMITH VA OLVE NTAGE EV LÄPIVALAISU GIRO SHEE R K2 RANT SALOMO N ALLIUM 10 SWEET RO OSTER LE tus, heikkouksia hienoinen painavuus (L-koko 640 grammaa). Uusi muoto on mahdollistanut myös ulkomitoiltaan kapeamman kypärän valmistuksen. Poikkeavalla tavalla toteutettu kuori myös suojaa kypärän sisusta ja näin tekee kypärästä normaalia pitkäikäisemmän. Hinta: 189 Sweet Rooster LE Norjalainen Sweet Rooster LE on ulkomitoiltaan pieni, mutta turvallisuudeltaan suuri: sen hiilikuituvahvisteinen ulko-osa jakaa mahdollisen iskun voiman laajalle alueelle. Vantagen ilmanottoaukkoja voi säätää monipuolisesti. Rooster LE:tä on valmistettu vain rajallinen sarja. Vain peililasit puuttuvat. Näin kypärän vaimentava sisäosa voi olla normaalia ohuempi. Näin kypärä istuu sivuilta lähempänä päätä. Monipuolista ja vaivatonta on myös kypärän takaosassa olevan kiristyksen käyttö. Kypärän käyttömukavuutta parantaa monipuolisesti säädettävä ilmanvaihto ja kosteutta siirtävä vuorikangas. Uuden "lestin" ohella Alliumissa istuvuutta parannetaan myös uudistetulla Custom Air -säädöllä: kypärän istuvuus viimeistellään pumppaamalla sen takaosaan ilmaa. Se on toteutettu lautakengistä ja monojen sisäkengistä tutulla Boa-nauhajärjestelmällä. Roosterin Coolmaxilla vuorattu sisäpinta lisää käyttömukavuutta, sillä se siirtää kosteutta pois iholta ja kuivuu nopeasti. Sen sisäosa on pikemminkin ovaali kuin pyöreä. LE-mallissa hiilikuitu näkyy kypärän pinnassa ja korvaläppiä on tuunattu nahkasomistein
Ehkä voimme jatkaa vanhalla nimityksellä. ANNA THORSTENSON SOPHIE LE PRINCE KENT BERGLUND NEIL WILLIMAN 48 | SKIMBAAJA. Joillakin apinalajeilla on vaaleaa silmien ympärillä. KUVARAPORTTI 3/2011 | TEKSTI&KUVAT: Ar u Muukkonen JAAKKO BLOMQVIST PEKKA HAAPALA PANDA NAAMALLA VAI SITTENKIN APINA? L askulasit ja aurinkolasit suojaavat silmiä, mutta muotoilevat myös laskijoiden kasvoille hauskannäköiset rusketusrajat. Nämä rusketusrajat yhdistävät laskijoita, sillä samankaltaisia rajoja ei muiden urheilulajien parissa juuri synny. Mutta kumpi kuulostaa mukavammalta, "kivat pandat" vai "kivat apinat". Kuvasin laskijoiden kasvoja kahtena aurinkoisen päivän jälkeisenä alkuiltana after skissä Sveitsin Verbierissä. Yhdet ovat niistä ylpeitä, toiset taas pyrkivät niistä eroon. Termi ei ole oikea, koska pandalla on mustat silmänympärykset ja kasvot ovat muuten valkoiset. Varmaa kuitenkin on, että laskulasirajat keräävät huomiota laskureissun jälkeen. Näitä rusketusrajoja kutsutaan usein Kiinassa viihtyvän karhun mukaisesti pandoiksi
Kunhan kausi tästä hiljenee ja opetustunnit vähenevät, aion ottaa aurinkoa ja hankkiutua rajoista eroon. Yritän kyllä välttää rusketusrajoja, nyt on päässyt tulemaan ne. Eikä pitänyt syntyä tänäänkään, koska olen sairauslomalla töistä. Varsinkin, kun menen takaisin kotiin UuteenSeelantiin, on ihan hauskaa, että kaverit näkevät missä olen ollut. Anna Thorstenson Lausanne, Sveitsi Asun alhaalla laaksossa ja teen toimistotöitä, joten rajoja ei ole tullut. Siksi levitän aurinkovoidetta joka päivä naamalle, kun menen rinteeseen. Tärkeintä on laskea paljon ja pitää hauskaa. | 49. Mutta työskentelen täällä hiihdonopettajana, ja haluan näyttää töissä asialliselta, joten käytän laskulaseja aurinkolasien sijaan. En ole hankkinut rajoja tarkoituksella. Ei minua haittaa rusketusrajat, ne ovat ok. Vedän hiihtokoulua täällä, ja lasken aina aurinkolasit silmillä. CHRISTOPHER EITZEN FILIP ÄLFVÅG RASMUS ANDERSSON ANGELA GROVE Jaakko Blomqvist Tampere, Suomi Reilun kuukauden ajan olen ollut täällä Verbierissä. Hups. Angela Grove Lontoo, Englanti Yritän viettää talvella mahdollisimman paljon aikaa täällä. Kunhan terassilla ehtii keväämmällä istuskella, yritän tasoittaa naaman värit, jotta en näyttäisi niin raidalliselta, kun palaan Suomeen. Rasmus Andersson Luulaja, Ruotsi Olen ollut täällä jo marraskuun lopusta asti. Yritän välttää laskulasirajoja, mutta se on täällä vaikeaa. Ei niillä rajoilla ole väliä. Ei ole väliä, tuleeko rajoja, en pyri välttämään niiden syntymistä. Aurinko on paistanut aika lailla koko ajan. Nyt olen ollut Verbierissä vajaan kuukauden ajan putkeen. On ihan siistiä, kun menee Suomeen, ja työkaverit näkevät, että Alpeilla on taas vietetty aikaa. koska asun ja teen töitä siellä. Filippiineillä työkaverit ihmettelevät yleensä lasirajojani, koska he haluaisivat olla mahdollisimman vaaleita, minä taas mahdollisimman tumma. Filip Älfvåg Tukholma, Ruotsi Vietän täällä talvea, ja aurinkoa on riittänyt. On ollut tosi aurinkoista, joten rajat ovat syntyneet. Minulla on vain aurinkolasirajat, koska käytän laskulaseja vain pilvisellä säällä. SKIMBAAJA Sophie Le Prince Filippiinit Olen ollut nyt viisi päivää Verbierissä, mutta rajat ovat syntyneet jo aiemmin Filippiineillä, Christopher Eitzen Oslo, Norja Olen ollut Verbierissä tammikuun alkupuolelta asti. En välitä rusketusrajoista, vaan pelkään enemmän ihon palamista. Rusketusrajoja en itse asiassa hyväksy, haluaisin saada ne jo pois. Palatessani kotiin kaverit ovat kyllä huomanneet ne tavallisesti, ja kuittia tulee yleensä jonkin verran. Kent Berglund Verbier, Sveitsi Rajat ovat syntyneet 55 perättäisen aurinkopäivän ansiosta. Laskulasirajat ovat todella rumat, mutta aurinkolasien muodostamissa rajoissa ei ole mitään pahaa! Pekka Haapala Oulu, Suomi Pohjarusketus on tullut Thaimaasta, kun olin siellä alkutalven, mutta nyt pari viikkoa Verbierin aurinkoa on auttanut myös. Tasainen rusketus tekee komeammaksi. Neil Williman Uusi-Seelanti Tulin nyt käymään viikoksi Verbierissä, mutta asun Chamonix´ssa
Siinä on kumipohjat, tech-siteiden insertit Dynafitia ja vastaavia vaellussiteitä varten ja kävelymoodi. Pohjallisen vaihto auttoi asiaa. Keveydellä saattaa olla myös hintansa: kun kurvailee Suomen kivikkoisissa ja tuulisissa tuntureissa, ei aina voi välttää osumia kiville. Ja vaikka Drift ei toki rinnesuksi olekaan, pitää sen kantti kyllä kovallakin ja leikkaavat käännöksetkin onnistuvat. Quadrant painaa 1720 grammaa, mikä on lähes 350 grammaa Black Diamondin jämäkkää Factoria vähemmän. Ensi kaudeksi sen yläpuolelle tulee tämänvuotisesta kevennetty Justice. Drift ei kuitenkaan paina liikaa, vaan on aikalailla optimaalisenkokoinen. Tai jos lasku ei ole ihan balanssissa ja tarvitsee välineiltään paljon apuja. Silti mono on kevyt. 100-millinen Drift on BD:n kevyemmän Efficient-sarjan levein suksi. Toki eri monomallien välillä jäykkyys ei ole vertailukelpoinen, mutta tukeva Quadrant kuitenkin on. Aikaisemmin ne olivat elottomia kankia, mutta nyt tilalle on tullut hauskuutta, eloisuutta ja vaivattomuutta. PIKATESTI 3/2011 | TEKSTI: An i Laiho | KUVAT: Valmistajat Black Diamond Drift & Quadrant KEVYT KAKSIKKO PIKATESTISSÄ F reetouringista on tullut skinnaushommissa trendi. Tähän jokaisen on löydettävä oma vastaus. Driftin sivuleikkaus on sopiva: suksi kyllä kääntyy, mutta ei pakota mihinkään. Muutama miinus monosarakkeeseen kuitenkin kirjautui: ennen oman muotopohjallisen asettamista monoon, painoi se minua päkiästä. Mutta tässä tapauksessa niitä ei ole toteutettu aivan täydellisesti. Kävelymoodissa varsi liikkuu 40 astetta, mikä on varsin paljon. Näissä osumissa suksen kevyt rakenne voi joutua koville. KEVEÄ JA TUKEVA RANDOMONO Black Diamond Quadrant on kevyt, mutta tukeva nelisolkinen randomono. Liikeradan huomaa. Black Diamond Quadrant: paino 1720 g (27,0), flex 120. www.blackdiamondequipment.com 50 | SKIMBAAJA. Se on nimenomaan suunniteltu leveän suksen asettamat vaatimukset huomioiden. Quadrantin keveys ja tukevuus ovat hieno yhdistelmä. Jäykkyyttä on rakenteeseen saatu painoa lisäämättä esimerkiksi hiilikuituvahvistein. Vain kokeilemalla se selviää! Testiesimerkiksi päätyi Black Diamondin parivaljakko Driftsuksi ja Qudrant-mono. Driftin mitat ovat freetouring-käyttöön oivalliset. BD:n sukset ovat muuttuneet viimevuosina melkoisesti. Tässä kokoluokassa saa oikeasti laskettavan, mutta kevyen suksen. Moni hiihtelee ylös isoilla suksilla, jämäkillä siteillä ja painavilla monoilla, jotta laskusta saisi kaiken irti. Nauhat ovat turhan lyhyet, mikä vaikeuttaa monon pukemista. Toinen mono-ongelma on pieni, mutta kiusallinen: sisäkengän Boa-nauhat sinällään ovat hyvä asia. Mutta puuterinnälkäiselle vauhdikkaallekin laskijalle kevyt setti saattaa sopia paremmin. Myös sisäkengän lämpömuokkaus nopeuttaa sisäänajoa ja lisää mukavuutta. Se myös vie pehmeästi uuteen käännökseen. Silti Quadrantin flex on 120. Sillä voi laskea kovaa ja leveänkin suksen saa kantilleen. Monon sisäkenkä on lämpömuokattava ja siinä on nauhakiristys. BD Driftin leveä ja notkea early rise -kärki kelluttaa suksea hyvin ja tekee menosta vaihtelevassakin lumessa vaivatonta. Läskisuksi, Duket ja alppimonot ovat toki loistavat alamäessä, mutta ovatko ne niin paljon paremmat, että suurta massaa kannattaa kovin montaa sataa korkeuserometriä mukanaan kantaa. Satamillinen suksi on oikeasti varsin hyvä pehmeässä, vaikka puuterisukset nykyään tätä leveämpiä tuppaavatkin olemaan. Muutama lisäsentti ei olisi paljon painoa lisännyt, mutta käyttömukavuus olisi toista luokkaa. Black Diamond Drift 186 cm: paino 3,46 kg, mitat 138-100123 mm, säde 22 m. Quadrant puolestaan on jämäkin BD:n randomonoista. Muut pituudet 166 ja 176 cm. Kapeammat, kevyet sukkapuikot alkavat olla turhaa grammanviilausta ainakin pehmeää lunta etsittäessä. Ne parantavat monon istuvuutta. Jos tykittää oikeasti kovaa ja droppailee, voi tarvetta olla
facebook.com/bluetomato Tilaa ilmainen Surf/kesäkuvasto! blue-tomato.com/catalogue *yli 50 ostoksesta blue-tomatolta.
jossa käyd alppiasiantuntija Juus joukkuelaskija, Ylen toimii ex-maa 52 | SKIMBAAJA. Ratalas ään läpi ratalaskemise o Aulanko. RATALASKUKOULU 3/2010 | TEKSTI: Juuso Aulanko | KUVAT: Rami Lappalainen TAKTIIKKA ON PUOLI LASKUA Ratalaskussa ei aina voi laskea vain täysillä alaspäin, vaan myös taktiikkaa täytyy miettiä. Laskijan täytyy suunnitella laskunsa etukäteen, toteuttaa määrätietoisesti suunnitelmaansa ja vielä tarvittaessa mukauttaa sitä suorituksensa aikana. sarja, ella 2010-2011 jatkuva on Skimbaajassa kaud Ratalaskukoulu kukoulun "rehtorina" n harjoitteita. Pia Käyhkö tiivisti asian hyvin edellisessä Skimbaajassa: "Apinan raivolla, muttei apinan aivoilla"
Mikäli tekniikkapuolella on jotain erityistä, mihin tulisi muistaa kiinnittää huomiota, kannattaa urheilijan muodostaa yksinkertaisia itsesuggestioita niistä, jotta asioita on helppo käsitellä ja toteuttaa. Välttämättä ei aina tarvitse korkeampaa ajolinjaa, vaan myös aikaisempi paine suksella antaa jo pelivaraa. Unelmat toteutuvat vain harvoin, joten opettele rata siten, että olet varautunut myös yllätyksiin | 53. Treeniratoihin kannattaa välillä tutustua kuten kisaratoihin, ja välillä taas tehdä niin sanottu italialainen tutustuminen, eli laskea rata rennon letkeästi ilman tutustumista. Opettele mahdollisimman hyvin miten vaikeimmat kohdat lasketaan, mihin suuntaan kummun ylityksissä tulee käännös suunnata, missä täytyy hiukan ottaa korkeampaa ajolinjaa ja missä taas voi päästää suorempaan. Kummun ylityksissä on tärkeää, ettei suksella ole painetta kummun reunalla, vaan käännös on jo tehty tai ainakin paineet suksilta ovat pois ja laskulinja suunnattu oikein. Korkeammalla ajolinjalla ja aikaisella suksen kuormittamisella voidaan reagoida nopeammin tilanteeseen, koska silloin päästään kantilta tarvittaessa nopeammin irti. Ei tarvitse olla kaikilla sektoreilla nopein, eikä edes kaikissa kisoissa, kunhan kauden kokonaislopputuloksissa nimi on listan ylimpänä. PAINA VAIKEIMMAT KOHDAT MIELEESI Alppihiihdossa rataan tutustutaan lanaamalla se läpi ajolinjoja suunnitellen. Esimerkiksi kanadalainen Michael Janyk tykittää pujottelua isojen virheiden sävyttämänä, kun taas Ivica Kostelicin pujottelu näyttää välillä hyvin harkituilta shakkisiir- AJOLINJAN VALINTA ON TÄRKEÄÄ Kuten olemme aikaisimmista jutuista oppineet, vaikuttavat laskun nopeuteen paljolti ajolinjat. Huippulaskijoilla on mahdollisuudet miettiä suksien jäykkyyksiä, mittoja ja jopa eri monoja, mutta tavalliselle ratatykille taktisia valintoja ovat esimerkiksi kuinka terävillä kanteilla tulisi laskea ja millä ajolinjoilla saa sukset kääntymään suorituksessaan. Ajolinjojen valintaan vaikuttavat taas laskijan taidot ja voimat, välineet, olosuhteet, radan merkkaus sekä laskettava vauhti. Tärkeintä on oppia arvioimaan vauhti, jonka merkattu rata tarjoaa ja suhteuttaa se mahdollisiin ajolinjoihin. Suorempi ajolinja on yleisesti o aen nopeampi, mu a jos joutuu lai am n suksea poiki ain, on se parempi tehdä e en por ia kuin sen jälk n. Varsinkin jyrkillä radoilla laskijan tulisi oppia myös taktisesti luisuttamaan käännöksen alussa eli koko suksea sivuttaissuunnassa eikä vain heittää suksen kantoja sivulle. Kisat ratkaistaan monesti jyrkältä loivalle siirryttäessä, joten suunmissa kisoissa ei ole mahdollista kuin yhteen tutustumiseen SUORITTAMISESTA TAKTISEEN FIILISTELYYN Taktiikkaa on myös, että osaa valita olosuhteisiin ja rataan sopivat säädöt. Tutustumisen tärkeimpänä asiana on painaa rata käännös käännökseltä mieleen, jotta sitä pystyy mielessään käymään läpi vielä hetkiä ennen itse suoritusta. Ainoastaan syöksylaskussa laskijat pääsevät myös laskemalla hakemaan ajolinjoja ennen varsinaista kisasuoritusta. Mikäli mahdollista, ota yksi harjoituslähtö starttipaikalta, jotta tiedät hyvät sauvojen paikat ja miten tulet "kippaamaan" itsesi radalle 2. Opettele jo alusta asti tutustumaan vain kerran rataan, koska isom6. Toisen virheet kertovat vauhdista ja toisen virheetön suoritus kertoo kypsästä taktiikasta. Koska edellinen käännös riippuu edellisestä ja kokonaisuus monesta käännöksestä, tulee myös taktiikkapuolella tehdä asioita oikein. Ajolinjojen merkitys korostuu, kun radassa vaihtuu rytmi tai kun siirrytään loivalta jyrkälle, ja päinvastoin. Suomalaiset ovat perinteisesti suorittajakansaa, mutta kisasuorituksessa olisi tärkeintä unohtaa tekninen suorittaminen ja antaa fiilikselle enemmän tilaa. Harjoittelun kautta on näitäkin syytä opetella. SUORA AJOLINJA ON NOPEA, MUTTA ON TÄRKEÄÄ OSATA ARVIOIDA MYÖS SUKSEN HALLITUN LUISUTTAMISEN TARVETTA. H uipullakin on taktisesti erilaisia laskijoita tienaamassa leipäänsä. Aikaa radankatseluun on yleensä 20 - 75 minuuttia riippuen radasta, lajista ja kisasta. Mieti huolellisesti taktiikkasi ensimmäisille porteille, koska niitä mie3. Radan lukutaitoa lisää, jos opettelee itse merkkaamaan ratoja. Kokemuksen kautta laskija oppii suunnittelemaan laskulinjojaan etukäteen ja ottamaan tarvittavat hallitut riskit. roilta. Myös ilman tutustumista täysillä laskeminen kuuluu joidenkin laskijoiden treenimuotoihin. Merkkaa siis seuraavissa ratalaskutreeneissä itse rata, ja katso miten taktiikkasi toimii oman merkkauksesi kanssa. SKIMBAAJA tit eniten ennen suoritusta ja niiden kautta rakenant myös luottamuksen suoritukseesi hiukan taaksepäin ja varmista ajolinjasi toiseen kertaan laskijan perspektiivistä nittele huolella, missä vaiheessa kannattaa ottaa hallittua riskiä ja viedä hyvät vauhdit mukana jyrkältä osuudelta 5. Taktiikka on siis tasapainoilua laajempien mutkien ja nopeampien käännösten välillä. Vinkkejä radankatseluun 1. Kummun ylityksissä ja muissa sokkopaikoissa tamppaa kummulta 4
Minä en pidä ruuhkaisesta rinteestä tai pusikoissa laskemisesta sen enempää kuin palelemisesta tai litimäristä hanskoista. Lumi pölisee hiukan kasvoilleni. Jos joku saa kiksit röykkypellossa rämpimisestä, ei se vielä välttämättä ole riittävän hyvä syy juuri sinulle lähteä samaan paikkaan rämpimään. Alhaalla vilkaisen jälkiäni ja hymyilen. Sydämeni on sulaa, kun kuuntelen rinnallani laskevan, pienen ihmisen kikatusta. Punertava iltapäivän aurinko valaisee hiljaisen rinteen. Kurvailen vauhdikkaasti. Oli se sitten paikka, olosuhteet, välineet tai seura. 54 | SKIMBAAJA. Rinne saa olla vaikka vähän jäässäkin, se ei vie nautintoani pois laskusta. Laskemisessa kannattaa keskittyä siihen, mistä oikeasti itse saa parhaat fiilikset. Tai sittenkin unelmalaskuni voisi olla aivan erilainen. Lasken melko lujaa, aika lailla suurpujotellen. Upeitakin on kertynyt niin monta, etten osaa sanoa, mikä olisi ollut kaikkein upein. Laskeminen ei ole kovin vakavaa. Osa niistä on ollut laimeita, osa kärvistelyä, osa upeita. Nauran ääneen ja vilkaisen ylös. Voisin olla kahlannut viisi tuntia umpihankea. Olen paikallisen hiihtokeskuksen lastenrinteessä. Toisaalta unelmalasku voisi olla myös jotakin muuta. Kun vauhtia on tarpeeksi, omat, jäykähköt sukset toimivat mahtavasti. Tykkään vauhdista, mutta käännöksistä tulee se varsinainen nautinto. Olen vain onnellinen. Toivon olevani siellä jälleen. Unelmista parhaan tekee se, että pääsen laskemaan puhtaalle lumelle. Olen onnellinen, kun näen aidon ilon pienen, punaposkisen tytön kasvoilla. Unelmalaskun määri ää oma fiilis. En murehdi sitä, etteivät laskujälkeni ole upeat tai sitä, ettei vauhtia ole nimeksikään. Mukavan jyrkkä ja pitkä. Vihdoin allani aukeaa leveähkö kuru. KOLUMNI 3/2011 | TEKSTI: He a Raita UNELMALASKU Olen laskenut tuhansia ja tuhansia laskuja. Joskus vauhdin on kuitenkin hiivuttava. Vaikka sitä onkin tullut vedettyä joskus pipo turhan kireällä, olen sittemmin oppinut, ettei väkisin kannata vääntää. Lasken koko rinteen yhdellä siivulla. Se, mikä on unelm jo ekin, ei ole väl ämä ä sitä toise e. Minä tykkään sileästä pinnasta ja hyväkuntoisista suksista. Lanailen rinnettä rauhallisesti. Jalassani olevat sukset eivät välttämättä ole kovin hyväkuntoiset, mutta aika leveät kuitenkin. Sillä ei ole mitään väliä, minkälaiset vehkeet minulla on jalassani. Minulla on hyvin huolletut sukset ja omaan jalkaan tehdyt monot alla. Lasku on pitkä, mutta siitä ei silti saa tarpeekseen. Suoraan laskemisesta en saa mitään fiilistä. Jos nyt laitan silmät kiinni ja kuvittelen itseni unelmalaskun alkuun, se voisi mennä jotenkin näin. O len juuriajetun, pitkän ja hyvin tuovan rinteen huipulla. Minulla on hirmuisen hauskaa
Lisätietoa:. Voittajajoukkue palkitaan selkeillä seteleillä ja muille menestyjille on luvassa erilaisia tuotepalkintoja. Joukkuekisa, jossa lasketaan täydet 24 tuntia! Kisa-ajankohta 15.-17.4.2011. Osallistumismaksu 300/3 hlön joukkue. UUSI hiihtotapahtuma Suomessa. Hinta sisältää hissilipun perjantaista sunnuntaihin
Siirtymät pätkästä toiseen näyttävät luontevilta, vähän kuin hyvä DJ vaihtaisi sulavasti biisistä toiseen. Powder Video Awardseissa The Way I See It voitti vaatimattomasti vuoden parhaan laskuleffan palkinnon, sekä sai tunnustuksen parhaasta puuteripätkästä. Parin puuteripöläyttelysegmentin jälkeen lyödään tiskiin se mitä kaikki odottivat, nimittäin netin keskustelufoorumit tukkinut Alaskan hyndäshootti, jossa X-Gamesien mitalimies Bobby Brown pyöräyttää triplavoltin. Sponsorit: Armada, Battery Energy Drink, Dalbello, Skullcandy, Giro www.mattiraty.com Matchstick Productions - The Way I See It Laskuleffatuotannon dinosaurus MSP on kahminut elokuvillaan palkintoja vuodesta toiseen, eikä tuotantoyhtiö jäänyt nytkään tyhjin käsin. Kuvausten laatu on kieltämättä Matchstickin ehdoton vahvuus, mutta jotain ronskimpaa tarvittaisiin kiinnostuksen säilyttämiseksi. Kokonaisuudessaan Eye Trip on vuoden paras laskuleffa niin toteutukseltaan kuin laskemisen tasoltaan. Harmittavasti se jää niiden sessareiden ykköstempuksi, sillä loppu on oikeastaan kauden mittaan kisoista tutuksi tullutta temppurepertuaaria keskivertoa massiivisemmasta hyppyristä. Kun omat kokemukset takamaastosta ovat vielä kovin vähäiset, ei pelottaviin linjoihin osaa oikein samaistua. Eye Tripin parasta antia on tyylille uskollisesti urbaanivetämisen taso, jota Tom Wallisch, Ahmet Dadali, Phil Casabon ja kumppanit nostavat vuosi vuodelta. Elokuvan big mountain -osiot käyvät hieman itseään toistaviksi ja tulee sellainen olo, että nämä on jo nähty viimekin vuonna. Leffasta löytyy niin henkeä uhmaavia riipaisuja kuin myös hävyttömän teknisiä temppuja katukaiteisiin, joten jokaiselle parkissa viihtyvälle on tässä pätkässä ihmeteltävää. Suosittelen kaikille hyvästä viihteestä kiinnostuneille! + Urbaanit setit + Erikoistemput Alaskassa - Keskiverto Eurooppa-partti 56 | SKIMBAAJA. Elokuva alkaakin oikeutetusti 18-vuotiaan Sean Pettitin takamaastokikkailulla ja hän jos kuka pystyy lyömään luun kurkkuun vanhemmille ison vuoren laskijoille. Näinä tuplakorkkien täyteisinä aikoina on oikein ilahduttavaa huomata, ettei elokuvaa ole kyllästetty niillä liiaksi, vaan on annettu tilaa luovemmillekin tempuille. Leffat on suunnattu selvästi esimerkiksi Matchstickin elokuvia nuoremmalle yleisölle ja laskijalista koostuukin alan kuumimmista jibbailijoista. Missä on rehellinen hulluttelu jo edesmenneen Shane McConkeyn tyyliin ufo-liukuri vasemmassa ja Jackie-pullo oikeassa kädessä. ELOKUVA ARVOSTELUT 3/2011 | TEKSTI: Ma i Räty | KUVAT: Valmistajat Le akriitikko Nimi: Matti Räty Matti Räty on mukana laskemassa Nipwitzvideoblogissa, joka voitti Euroopan parhaan webisodipalkinnon IF3 -elokuvafestivaaleilla Ranskan Annecyssä. Palkinnoista tykkäävälle tasoista kertoo varmasti jotain jo se, että avauspätkän Ahmet Dadali voitti parhaan jibautuksen sekä vuoden läpimurto -palkinnon Powder Video Awardseissa. Kyseinen ihmelapsi laskee bäkkärillä niin kuin parkissa, eikä vauhdeista ole pulaa jyrkimmälläkään Alaskan seinällä. + Laadukas kuvaus + Japani-pätkä - Kaksi segmenttiä samasta hyppyristä - Pitkähkö kesto - Tylsä intro Level 1 Productions - Eye Trip Urbaanin laskettelukuvauksen edelläkävijä Level 1 on puskenut omaa linjaansa jo yhdentoista elokuvan ajan. Vaikka elokuva on sekoitus laskija- ja lokaatiosegmenttejä, se ei tunnu sekavalta hyvin ajatellun leikkauksen ansiosta
RANDONNEE 3/2011 | TEKSTI: Arto Majava | KUVAT: Mikko Lampinen 58 | SKIMBAAJA
Näitä ammattilaisten tekemiä laskuja suunnitellaan aina huolella. Hiihtokeskuksen alueella seuraa offarialueiden rinteitä ja etsi muiden laskujälkiä. Elokuvat vääristävät helposti ajatusta, jonka mukaan rinteen voi vain laskea hujauttaa kerralla alas. Yleisin virhe on, että lasketaan ensin suoraan muutaman käännöksen verran valittua rinnettä. Laskujäljistä saa hyvän kuvan lumiolosuhteista. SKIMBAAJA | 59. Reitillä on myös hyvä olla riittävästi suojapaikkoja pysähtymistä varten. Näin irtolumi valuu aina sivussa. Nappaa alhaalla kuva rinteestä, jotta voit palauttaa rinteen ylhäällä, jossa kaikki näyttää erilaiselta. Tällöin ensimmäisistä käännöksistä lähtenyt lumi on juuri kohdalla, tai saapuu salakavalasti selän takaa. Mihin sluffi vyöryy ja miten ehtisi sen alta pois. Vaara kasvaa, mitä jyrkemmälle rinteelle mennään. MIETI LASKULINJA TARKASTI Vapaalaskuelokuvissa näkyy paljon pintavyöryjä, jotka laskijat klaaraavat yleensä varsin tyylikkäästi. Harjoittelu tekee mestarin myös tässä lajissa. I RTO LU M EN H A L L I N TA A Käännöksistä irtoava pintalumi, eli tuttavallisemmin slu tai slu , saattaa yllättää laskijan ja viedä sekä laskun hallinnan että näkyvyyden. S luff on laskijan omista käännöksistään liikkeelle lähtenyttä irtolunta. Kokeile siis erilaisia rinteitä ja laske erilaisissa lumiolosuhteissa samoja paikkoja. Ennen laskua arvioi rinnettä mahdollisimman monelta kantilta, jotta saat siitä hyvän kokonaiskuvan. Opettele näkemään oleellisimmat vaaran paikat, sekä mieti miten irtolumen kanssa voi liikkua. Useimmiten pöllyyn joudutaan laskun alaosass,a kun kiihtyvällä vauhdilla vyöryvä pintalumi saavuttaa laskijan, joskus napaten hänet jopa matkaansa. Pintalumi alkaa vyöryä alaspäin, ja kun käännöksiä on tehty useita, lunta valuu jo niin paljon, että se voi kaataa laskijan. Yleisemmin pintavyöryjä tapahtuu yli 35-asteisilla rinteillä. Amerikkalainen nimitys teräville harjanteille rinteessä on "spine". Vastaavasti suorat kapeat kurut ovat vaarallisimpia laskea yhtäjaksoisesti. Vastasatanut pakkaslumi ja liukas alusta on vaarallinen yhdistelmä. Tähän lumityyppiin törmää usein, kun uutta lunta vihdoin saadaan muutaman viikon tauon jälkeen. Rauha ise a laskutava a ja pieniä kää öksiä tehtäe ä slu in v ra on pienempi kuin vauhdi a liikkue a. Suurin osa irtolumesta ennättää valua edestä pois, jolloin vaaraa jäädä omien käännösten muodostamaan "lumivyöryyn" ei käytännössä ole olemassa. Sluffin muodostumiseen vaikuttavat rinteen jyrkkyys, laskulinja sekä vallitsevat lumiolosuhteet. Parasta on etsiä reitti, jossa esimerkiksi voi laskea oikealta vasemmalle tai päinvastoin poikkirinteen myötäisesti käännös kerrallaan. Sitten kun kelit ovat kohdallaan, osaat laskea mäen suunnitellusti. Sen jälkeen muutetaan laskulinjaa hiukan sivulle, jonka jälkeen palataan ensimmäisen linjan alle. Jos kelit ja rinne sallivat, voi mäen laskea turvallisesti komeilla vauhtikäännöksillä. Haluttu lasku kannattaa käydä laskemassa parikin kertaa rauhassa ja tutkia kaikki oleellinen. Harjoituspaikaksi kannattaa valita rinteitä, joissa kaatuminen ei ole liian vaarallista. Opettele laskiessa välillä vilkaisemaan olan yli ylärinteeseen, jotta tiedät, missä käännöksistä lähtevät irtolumet vyöryvät. Myös laskutavalla on merkitystä. Turvallisinta on laskea reitti, joka kulkee harjanteita myöten. Laskua ennen kitketään pois kaikki riskitekijät ja etenkin irtolumi huomioidaan tarkasti. Kannattaa miettiä tarkkaan etukäteen käännösten paikkoja
raan ilman pysähdyksiä tai jopa oikolinjaa ilman käännöksiä vyöryä karkuun. Vielä paremman kuvan lumitilanteesta saa, kun nousee itse laskettavan rinteen ylös. ennen kuin seuraava laskija on linjalla. ovat usein erittäin tärkeitä. Kuvateksti nosto tähän! slu a lähtee enemmän kuin olit arvioinut. Silloin vaarana ovat tuulen tekemät släbit eli laattavyöryt, jotka laukeavat usein laskijan tekemisten vuoksi. Ennen varsinaista laskua kannattaa tehdä muutama poikittainen stoppari rinteeseen, jolloin saa hieman käsitystä pintalumen vyöryherkkyydestä. PERÄÄNNY TARVITTAESSA Laskuhommissa pitää osata tarvittaessa perääntyä. Selkeintä on välttää laskuja lumisateen sekä kovan tuulen jälkeen. Näin saattaa laueta isojakin vyöryjä. Lumiolosuhteet yllättävät kokeneenkin laskijan, eikä turhaa riskiä ei kannata ottaa. laskulinjaa tarkistaessasi. Ilmansuunnilla on iso merkitys lumen laatuun. Hallitse vyöryvää irtolunta vallisesti pois alueelta, jos valittu rinne ei ole laskukunnossa. Toinen hyvä vinkki on huomioida laskun päällä harjanteiden erilaiset olosuhteet: aurinko saattaa porottaa toisen sivun raskaaksi mössöksi. tekemästä käännöksiä mahdollisissa "vyörytaskuissa", eli paikoissa jonne tuuli tai pinnanmuoto on kasannut paljon lunta. 60 | SKIMBAAJA
Huippu on hieno ja sieltä avautuvat upeat näköalat Mont Blancin eteläseinälle. Varo kuitenkin laskijan vasemmalla vaanivaa kallioreunaa, josta on varsin hulppea suora pudotus alas laaksoon. Berio Blanc k kkoi einä 3 252 m Korkeusero: 1 650 m Ilmansuunta: Kaakko Aika: Noin 6-7 tuntia Vaikeusaste*: AD+ (100 m / 45°, 400 m / 40°) Varustus: Normaali vaellushiihtovarustus + jääraudat Kulkuyhteys: Le Pont Serrand, Italia Milloin: Tammi-toukokuu Kartta: 3531 St Gervais-Les Bains, Massif du Mont Blanc * Vaikeusasteen määrittelyssä on käytetty perinteistä alpinismin greidausasteikkoa, joka kertoo yleiskuvan reitistä. F : HELPPO (facile) PD: KESKIVAIKEA (peu di cile) AD: MELKO VAIKEA (assez di cile) D: VAIKEA (di cile) TD: ERITTÄIN VAIKEA (tres di cile) ED: ÄÄRIMMÄISEN VAIKEA (extremement di cile) 62 | SKIMBAAJA. Laskureitin voi valita leveältä seinämältä parhaiden lumiolosuhteiden mukaan. Vaikuttavina tekijöinä asteikossa ovat: lähestyminen, vaativuustaso, suorituksen kestoaika ja reitin vaikeustaso. Huipulle pääsee vasemmalta olkapäätä pitkin (lumilipat huomioitava) tai nousemalla suoraan toppiin vievää kurua. Jätä auto sillan viereiselle parkkipaikalle juuri ennen Pont Serrandin kylää. Päästyäsi d`Orgeresin laaksoon etene loivaa laaksonpohjaa noin neljä kilometriä, jolloin päädyt varsinaisen reitin alkuun. Reitille lähdetään La Thuilen hiihtokeskuksen lähellä sijaitsevasta Le Pont Serrandin kylästä. Rei i on pitkä ja varsin raskas. TEKSTI&KUVA: Mikko Lampinen B erio Blanc on Miravidi-vuoristoketjun korkein huippu. Noustav korkeuseroa tul hiukan yli 1 650 metriä ja lähestymisetäisyy ä kesätietä ja loiv l ksonpohj pitkin lähes kuusi kilometriä. Laakson perältä Berio Blancin laskullisesti upea kaakkoisseinämä nousee varsin selkeästi ja suoraviivaisesti huipulle. Nouse talojen jälkeen jyrkähkö etelänpuoleinen rinne ylös d`Orgeresin laaksoon. Lähde skinnaamaan parkkipaikan vierestä lähtevää kesätietä pitkin kohti kartassakin näkyviä Creta Giovannin kesätaloja. Noustava ja laskettava seinämä on vajaat 700 metriä korkea. Vältä nousua liian korkealle vasemmalle, jottet ajaudu turhan korkealle laakson pohjasta. Sen voi nousta lähes ylös asti skinnaamalla tiuhaa siksakkia
J O V U O D E S T A 2 0 0 4
Nyt alkoikin olla valmista! Yhdistin kuvan tasot, muunsin sen sopivan kokoiseksi ja tein pienen terävöityksen. Taivas oli kuvan kiinnostavin osa, joten korostin lisäksi hieman sen värejä. Rukan parkki soveltui hyvin tähän tarkoitukseen. Sitten olikin aika suunnistaa suurmäelle. Mutta ei hätää! Mäkitorniin sai kätevästi lisää jyrkkyyttä kuvankäsittelyohjelman "Vapaa muunto" -työkaluilla, ja lunta ja taivasta oli suhteellisen helppo lisätä kopioleimasimella kuvaan. Harmi vaan, että suurmäestä ei saa hypätä laskettelusuksilla, ja vaikka saisikin, niin eihän sieltä uskaltaisi alas tulla. Onneksi kannoin mukanani jalustaa. Kamera jalustalla, manuaaliasetuksilla ja -tarkennuksella kuvasin viisi vierekkäistä ruutua, ja käänsin kameraa joka kuvan välillä hieman sivusuunnassa. Lähetin kuvan Skimbaajaan ja toivoin, että päätoimittajalle kelpaa... 64 | SKIMBAAJA. Käsittelin yhden kuvista ja kopioin säädöt neljään muuhun kuvaan. Kuvasin sarjakuvauksella, jotta sain tallennettua riittävästi lentäviä Möttösiä. Asetuin hyppyrin viereen suunnilleen sellaiseen kulmaan, jossa ajattelin suurmäenkin myöhemmin kuvata. Pelkästään kuvaa rajaamalla voi antaa todellisuudesta poikkeavan vaikutelman. Nyt kuvasta sai rajaamalla suorakaiteen muotoisen ja hyppytornista tuli sopivan jyrkkä. Syväämisen jälkeen huomasin, että Matti oli hieman liian iso mäkeen nähden, joten pienensin häntä hieman. On kylmää ja valo latteaa. Samalla ylimääräiset sivakat poistuivat näkyvistä. Saadakseni kuvasta realistisen näköisen "maskasin" eli rajasin hyppykuvatasoa niin, että ainoastaan Matti näkyy. Etsin hyppykuvista sopivimman ja siirsin kuvan erilliseksi tasoksi panoraaman päälle. Nimensä mukaisesti suurmäellä riittää kokoa, eikä koko rakennelma ollut millään mahtua kuvaan. Filmiaikaan kuvien yhdisteleminen ja monipuolisempi manipulointi oli hieman työläämpää kuin nykyisin digikuvien ja kuvankäsittelyohjelmien aikana. Yhdistän kuvat myöhemmin kuvankäsittelyohjelmalla panoraamaksi. Tarvittavat kuvat oli nyt otettu, ja edessä oli työläin vaihe, eli kuvankäsittely. PIKKUTARKKAA KÄSITYÖTÄ Aloitin kuvan rakentamisen panoraaman koostamisella. Mutta hauskan kuvan tilanteesta voisi silti ottaa... Lisäsin myös hieman kontrastia Mattiin jotta hän olisi saman sävyinen kuin taustakuva. Kuvankäsittelyohjelmat osaavat yhdistää RUUTUJA YMPÄRI RUKAA Huijauskuvan ensimmäinen vaihe oli ottaa hyppykuva. Laskemme koskematonta puuteria Valtavaarassa, kunnes Möttösen Matti saa hyvän kuvaidean: Haarahyppy Rukan suurmäestä. Enää ei tarvitse värkätä pimiössä, vaan periaatteessa kuka tahansa voi rakentaa mukavasti kotitietokoneellaan realistisia kuvia, joilla ei ole totuuden kanssa mitään tekemistä. kennuksen asetin liikkuvan kohteen seuraamismoodiin, sitten tarkistin, että suljinaika on riittävän nopea ja annoin lähtöluvan Matille. Minun panoraamastani tuli banaanin muotoinen, ja mäkitorni näytti loivemmalta kuin se todellisuudessa onkaan. Vaihtelin hieman kuvakulmia joka kierroksella, jotta saisin varmasti oikeanlaisen kuvan uljaasta mäkikotkasta. Suksenikin unohtuivat kuvaan. VALOKUVAAJA HUIPUTTAA H elmikuinen Ruka. Hyppääjän syvääminen, eli ääriviivojen rajaaminen maskista on pikkutarkkaa ähräämistä, johon piirtopöytä on omiaan. Matti kävi hyppäämässä kolme kertaa. Kameran tar- kuvia automaattisesti panoraamoiksi. Ainoa ongelma on, että tällaiset panoraamat eivät yleensä ole perinteisen valokuvan muotoisia. Valokuvan avulla on huijattu niin kauan kuin kameroita on ollut olemassa. Koska sää Rukalla oli aika pilvinen ja valo latteaa, oli kontrastin lisääminen paikallaan. Laskettelu on toki mukavaa, mutta löytyisikö mitään kuvattavaa. Seuraavaksi kuvaan pitäisi saada lisättyä kuningaskotkamme Matti. Jokaisen panoraamaan tulevan kuvan täytyy olla säädöiltään täsmälleen samanlainen, jotta panoraamasta tulee saumaton. Rinne voidaan kallistaa näyttämään jyrkemmältä, ja täydellinen puuterikäännös on todellisuudessa usein etukäteen suunniteltu "liinat kiinni" -pysähtyminen sovittuun paikkaan kahden metrin vauhdeilla
Mäkitornia on jo väännetty jyrkempään kulmaan, ja kuvaan unohtuneet sukseni on piilotettu. SKIMBAAJA | 65. Mäkitorni näyttää vielä turhan loivalta. Taivas työn alla. Kuvaaja: Ilkka Uusitalo | Laskija: Matti Möttönen, Rukan suurmäki KUVA EXTRA Matti Möttönen Valtavaaran huipulla Matti leiskauttaa haarahypyn Rukan parkissa Banaanin muotoinen panoraama
Rajasin vaakakuvasta pystyn, ja tämän galleriaiheen mukaisesti vaihdoin oikeasta yläkulmasta rinteen varjoisaksi puuterilumeksi. Mielestäni laskukuvaamiseen voisi lisätä reippaan annoksen huumoria ja kuvaajat voisivat rikkoa useammin perinteistä esitystapaa. Niitä tilanteita on äärimmäisen harvoin. Koska onhan laskemisessa kyse ennen kaikkea hauskanpidosta, ja sen soisi näkyvän gallerioissakin useammin. SKIMBAAJA | 67. KUVA EXTRA Ar u Muukkonen Laskija: O i Halkola Paikka: Verbier, Sveitsi Kuvaaja: Alkuperäisellä kuvalla halusin kommentoida laskukuvaamisen lainalaisuuksia. Syntyi tavanomainen laskukuva. Sillä eikö ole vähän hassua, että galleriaosiot ympäri maailman esittävät vakavissaan laskemiseen suhtautuvia, hampaat irvessä suojahaarniskat päällään ja leveät sukset jaloissaan laskevia sankareita ääritilanteissa. Vaikka suurin osa kuvista otetaan lähellä hissejä, rajataan ne yleensä silti niin, että laskija näyttäisi olevan jossakin kaukana takamaastossa suorittamassa laskemistaan vain alppikauriit seuranaan. Haluaisin nähdä niitä kavereita useammin nautiskelemassa, fiilistelemässä ja höpsöttelemässä
Niiltä sitten katseltiin paikkoja, joihin saisi vauhtia ja kuviin tehtyä tyhjästä jonkinlaista laskemisen meininkiä. Välillä kävimme kuitenkin yritteliäästi touhuamassa niitäkin. Tässä kuvassa Johansénin Jani taikoo ammattimiehen elkein aggressiivista laskumeininkiä harjanteen kivireunukseen. Lumet olivat lähes kauttaaltaan puhki laskettua betonia ja korppua. Myös Chamonix´ssa kärvistelimme hämmästyksissämme miltei kuusi viikkoa auringonpaisteessa. Laakson pohjalla Skipe ottaa mollikkaa ja etsii uusia kuvauskohteita.. Niinpä hiihtokuvien ottamisen mielekkyys oli vähän niin ja näin. Yllättävän hauskaa puuhaa tällaisten huijauskuvienkin ottaminen paremman puutteessa oli. Tällä kertaa koskematonta pehmeää lunta löytyi laakson jyrkiltä harjannereunuksilta. Mikko Lampinen Laskija: Jani Johansèn Paikka: Chamonix Kuvaaja: KUVA EXTRA Talven 2011 tammi-ja helmikuu jää mieleen ennätyskuivana monessa paikassa Alpeilla
Phil Meieristä ottamassani kuvassa kokeilin kuvan kääntämistä 90 asteella, mikä tuntui toimivan ihan mukiinmenevästi. KUVA EXTRA Tero Repo Laskija: Phil Meier Paikka: Les A elas, Sveitsi Kuvaaja: Kusettaminen, eli linssiin viilaaminen, on mielestäni aika mauton juttu. Hyvin harvoin tulee itse harrastetuksi. Samalla rukkasin värejä hieman uusiksi, ja täyyy myöntää, että lopputulos on alkuperäistä parempi. Ei kai auta muu kuin omarssia kauppaan hakemaan uusin photoshoppi. Pienet kameran kallistukset ja rajaamiset ovat ihan ok, mutta siihen se usein omalta osaltani jää. Itse asiassa, kun aloin käydä arkistojani läpi, huomasin, ettei sieltä löydy kovinkaan monta kusetuskuvaa. 2000-luvulla kuvankäsittely on ilmeisen sallittua myös hiihtokuvauksessa? 70 | SKIMBAAJA
Laajakulman tynnyrimäisen vääristymän kautta kokispullon korkuisetkin temput näyttävät isommilta. Kuvaustilanteessa käytettiin akkusalamoita sekä irtolunta, siis pikku tehosteita lisäämään kuvaan näyttävyyttä. Kuva 1 A: Päävalo + kuvaajan hengityshöyryä B: Irtolunta joka spreijaa ilmaan pois suksien päältä C: Takavalo + irtolunta hyppyrin nokalla Kuva 2 Vertailun vuoksi: kuvassa käytetty 50-millistä objektiivia. 1 m. 72 | SKIMBAAJA. KUVA EXTRA KUVA 1 KUVA 2 Petri Kovalainen Laskija: An e Lauham Paikka: Helsinki Kuvaaja: KALANSILMÄTEMPPU, ELI KAIKKI HIUKAN ISOMMAKSI 15 millimetrin niin sanottu kalansilmälaajakulmaobjektiivin käytön sporttikuvauksessa aloittivat skeittaajat Etelä-Kaliforniassa 1980-luvun alussa. Tynnyrin korkeus on n. Fisheye-laajakulma piirtää 360 astetta kemran kennolle luoden näin lisää ulottuvuutta kuvasuhteisiin
78-79 Galleria KUVA: ARTTU MUUKKONEN LASKIJA: ANTTI LEUKU PAIKKA: HAPPO ONE, JAPANI
80-81 Galleria KUVA: TERO REPO LASKIJA: MARJA PERSSON PAIKKA: LIZARD RANGE, KANADA
Park Jam by Mo s lit ja naamiaiset Himo 22.4. Master or nik Pallas u Tunturi Pik 29.4. Kauden päättäjä Levi 6.-7.5. Levi Camp531 i.fi rinnetapahtumia Sk Lisää KUVA: JUSSI OVASKAINEN, RUKA 78 | SKIMBAAJA. Salom Himos ner-juniorpujottelu 16.-17.4. SM-pujottelut Ou 6.sat Pyhä urpujottelun SM-ki 9.-10.4. MOFY CA Ylläs Ylläs New Generation 28.4.-1.5. Carlsberg Hi Koli kauden päättäjäiset 25.4. Rinne MP YLLÄS 25. Rinnekarnevaa i äiskarkelot Vuokatt 22.-24.4. 3. AJANKOHTAISTA 3/2011 Tapahtumakalenteri ila Hiihtokeskus 26. Sping Camp, WT Koli 2-3.4. 28.4. PikkuKoli lasten teet Tahkolla Tahkonrin 9.4. Su tapahtuma Koli 9.4. Suomi syöksyy pan finaalit Pyhä on Jib Academy Euroo 14.-17.4. MASTER CUP okatti 2.-3.04.11 PS-Cup Vu nasvaara 7.4. Pääsi gh Five Pyhä 22.-23.4. LoskaFestarit / Wu 30 s iset Himo 1.5. Vatikurun Vapp atti okatin Wappu Vuok .4. Himos-Leit w Ylläs untain De 21.4. Ace of Air Kasur C-Telemark Messilä 2.4
v 30en si C M Y CM MY CY CMY K
SEURAAVASSA NUMEROSSA Suuri varusteopas! KAIKKI MAAHANTUOTAVAT SUKSET JA MONOT KUUMIMMAT UUTUUDET TULEVAN KAUDEN VARUSTEISTA JA VAATTEISTA NRO 4/11 IL MESTY Y 12.6.2011 KUVA: JUSSI OVASKAINEN, GRANDVALIRA 82 | SKIMBAAJA