Slammer Numero 1 / 2010
Lumilautailun erikoislehti
Numero 1 / 2010 7,10
Jeremy Jones & Xavier de le Rue / Vancouver kiikarissa / Tuomarit jakamassa oikeutta / Thermic-testi
Call us at: +358-9-650 530 / riderservice@funster.fi / www.funster.fi
010 8386 400. info@esakorpela.fi, puh
PHOTO: JANI KÄÄRIÄINEN
0400 750 780 (jari.henttonen@retkilehti.fi) Painopaikka Oy Scanweb Ab SLAMMER ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten/ kuvien säilyttämisestä.
Kestotilaus (6 nroa) 40 Tilaajapalvelu Ti-to klo 09.0016.00 puh. Se on tosimiesten valinta, töihin, vapaa-aikaan ja rinteeseen. (tilaajapalvelu@slammer.fi)
Aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 1239-9035
2 07
TILAA SLAMMER!
Slammer 1/2010. 044-7330022. Joonas ei laskuhousuja edes omista, joten muodikkuudesta vastaavat farkut. Halpaa kuin saippua!"
04 8
Aleksis Kiven katu 17 A (laatikko 16), 00510 Helsinki. NUMERO1/2010
4 03
Sivu
010
4 02
012 014 020 022 024 034 PÄÄKIRJOITUS UUTISET MAAHANTUOJAT: SANTACOSPORTSOY THERM-ICPIKATESTI JOONASMUSTONEN JEREMYJONESJAXAVIER DELERUEGODEEPER 042 048 054 060 070 072 074
KANSI
P ETE R H A S S E LG R E N
ANTAANUIJANHEILUA AIR&STYLEKISARAPORTTI VANCOUVERKIIKARISSA AREENA RISKIBISNES: MIIKAENROTH TAIDETTA,KYLLÄKIITOS! MUSACORNER
"Tämä kansi on kunnianosoitus Joonas Mustosen vuosien takapuolitreenille. Harvoin sitä takapuolen kuvia lätkitään lehteen, mutta nyt oli pakko kun se oli niin mukavasti tarjolla. Päätoimittaja Peter Hasselgren (peter@slammer.fi) AD Leo Karhunen (leo@slammer.fi) Seniorkuvaajat Peter Hasselgren, Pekka Sauro ja Rami Hanafi Avustajat Tuukka Tams, Pekka Koskela, Rasmus Tikkanen, Juuso Pusa, Antti Kallio, Andreas Halser, Tero Repo, Sami Tuoriniemi, Andy Wright, Carlos Blanchard, Janne Hinkkanen, Blotto, Anssi Jokiranta, Cyril Mueller Kustantaja Outdoor Media Oy Lehden markkinointi peter@slammer.fi Mediamyynti Jari Henttonen puh. One color fits all sessions. Eikä nyt puhuta mistään stretch kankaasta, vaan ihka oikeasta venymättömästä ja hikoavasta rock&roll farkusta. Lunta majan katolle, pikkuinen hyndä kopin eteen, valot valmiuteen, laskija torniin ja menoksi. Kuvauspaikkana toimii Saariselän hylätty hissikoppi
LA
SK
E
LU TTE
NR
IEM
UA
KA
INU
U
U NH
LLA IPU
Os www allistu k voita .ukko isaan h Bolle -lask alla.fi ja ettelu lasit!
Maapohjia liä kun viime kaudella. Bo a Juniorpark on yksi Suom Tälle kaudelle uudistuv kuulolla! a koko mitalla - pysytään www.hallapark.com llevää menoa on siis luvass me
Etu Slammerin lukijoille
Ukkohallan info | p. tehtiin muuta kseja, reilejä ja en pisimmistä - 900 m. (08) 748 500 | info@ukkohalla.fi | www.ukkohalla.fi
Tällä kupongilla päivälippu Ukkohallan rinteisiin
15
eur
Voimassa 19.2.2010 saakka.. a näytt tiin kesällä pois ja paikk ma uusikin. evat olemaan samaa tyy elle tul en paikalla on Parkin setupit tälle kaud lotolppa on poistettu jot stulon kohdalla ollut va in ala . Tre Vanhoja obstaakkeleita ää entistä paremmalta... Puut korjatyrsky kaatoi lisää puita on paranneltu ja alaboks i uutta tilaa kun kevätm tuunattiin ja eride sa nyt mellevä alastulo
Yritä siinä samalla raahata vielä niitä laskukamoja messissä. Ei ollut monella nuorella 30 vuotta sitten mahdollisuutta matkustaa ympäri maailmaa. Se kuka juoksee nopeiten jonoon odottelemaan tai kenellä on eniten röyhkeyttä tingata uudet liput selviävät voittajina. Teknologia liikkuu taskussa siinä missä nenäliinakin. Kaikkialle pääsee helposti, eikä alaikäisenäkään päätä huimaa. Siperiassa ilman sukkia eläneet astuvat jonon kärjille ja tallustavat kohti konetta lippu kädes-
sä keskisormi pystyssä. Siinä vaiheessa on turha yrittää näpytellä meiliä tai tekstiviestiä asiaa hoitaville. Tämä on vasta alkua. Lentoalan ihmiset tuntuvat olevan kypsiä ja tavaroita kuulemma lähetellään tahalleen vääriin paikkoihin!. Nykyisin lentomatkustamisesta on tehty niin helppoa. Hitaimmillaan lentokenttä on kuin vankila, mistä ei pääse poistumaan ennen kuin uusi lippu on fyysisesti kädessä ja koneen nokka kohti taivaita. Huomenna voisin siis kurvailla puuteria Japanissa tai sitten Aspenissa Amerikassa, jos niin haluaisin. "Hmm, pitäisikö laittaa tän Hasselgrenin laukku Helsinkiin vai Islamabadiin. Nykyinen järjestelmä lennättää laukkuja enemmän kuin omistajaa. Se parin sadan säästö ei tunnukaan enää niin isolta rahalta, kun venailee toista vuorokautta lentoa siellä lentokentän hikisellä tuolilla. Se pätee myös moneen muuhun juttuun elämässä. Itse tykkään asioiden fyysisestä hoitamisesta. Viikonloppuretkiä puuterin perässä tehdään Suomestakin tasaiseen tahtiin jopa Eurooppaan asti. Pakistan kuulostaa kivalta paikalta tän speden laukulle! Chio!" Suosittelen kovasti ottamaan suorat lennot kohteeseen, jos olet matkustamassa lähiaikoina, sillä vasta kun tämä yllättävä jääkausi loppuu, alkavat lennot myös lentää "normaalisti". Itse lähdin joulua ja uutta vuotta karkuun etelään juuri ensimmäisten lumimyrskyjen aikaan ja pääsin todistamaan kuinka hidasta matkustaminen voi tosiaan olla, myös ilman sitä lautabäkiä. Hyvää alkavaa vuotta, piis! Peter Hasselgren Päätoimittaja
Sivu
Kuva
Slammer 1/2010
012
Cyril Mueller. Matkustamisesta on tullut tavattoman helppoa, jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu! Harva meistä miettii miten helppoa matkustaminen on, ja se myös näkyy meissä. Lumipilvien kertymistä Serenan yläpuolelle ei ole tarvinnut odottaa enää pitkään aikaan. Aihe on ajankohtainen. Myös tavarat olivat kateissa kuten pitääkin ja kaikki tämä vain koska Heatrowissa ei ollut tarpeeksi montaa lumiauraa pitämässä kiitorataa puhtaana. Savumerkit ovat vaihtuneet nopeisiin langattomiin verkkoihin. Se on aika paljon aikaa lentokentän penkeillä, missä ei voi edes nukkua. Koko ajatuskin siitä, että tulevaisuudessa asiat hoituvat ja ratkeisivat napin painalluksella, tuntuu jotenkin kaukaiselta. Kolmen viikon reissusta lentokentillä tuli vietettyä 6 päivää. Tällä napin painalluksella pystyn varaamaan liput vaikka maailman toiselle puolelle, ja vielä vaikka samaksi päiväksi. Asiat voi jättää aina viime tinkaan ja tekniikka pelastaa, tai ainakin melkein aina. Se hatuttaa, että ostat liput rehellisesti, lentosi perutaan ja sinulle ilmoitetaan, että päästäksesi koneeseen ainoa vaihtoehto on Stand-By, tämä orjuuden uusi muoto! Mikään ei vie voimia enemmän kuin se, että pitkän lennon jälkeen pitää aloittaa taistelu muiden ihmisten kanssa siitä ketkä kaksi onnekasta pääsee seuraavalle vapaalle lennolle. Jos lento on peruttu, niin tilanteisiin pystyy reagoimaan todella nopeasti. Aika moni on varmasti nähnyt lentokentällä kaaoksen missä 100 ihmistä huitoo ja huutaa samalle tiskille ja virkailijat pyörittelevät käsiään. Jos
kone tekee mokan, niin kukaan ei ota vastuuta siitä, mutta kun tiskin neiti ojentaa väärän lipun on virhe helpompi hoitaa. Lumiaura, tämä tekniikan suurin haaste! Kukaan ei vaikuta olevan tyytyväinen tällä hetkellä lentoalalla. Kalenteri, netti, chatti tai mikä tahansa viestintäväline kentällä auki ja homman saa kontrolliin varttitunnissa melkein aina. Heti, kun joku pikku tekijä kuten lumisade estää hommien rullaamisen, ei MyPhone ratkaisekaan ongelmia totutun kaavan mukaan. Lentäminen on parhaimmillaan nopeaa touhua kuten totesin. Jos oravannahkoja on vielä pinossa takan päällä riittävästi, niin se on sitäkin helpompaa. Varsinkin talvisin joka toisella reissulla lautabäki on kateissa ja joka toisella reissulla lennot myöhässä, peruttu tai hävinneet järjestelmästä kokonaan. Ketään ei kiinnosta tippaakaan
Maas Cheryl, NED 3. Tapahtuma on ilmainen ja kisaan mukaan hyväksytyt tiimit saavat majoituksen ja liput ilmaiseksi. Viimeisinä päivinä saimme nauttia muutamasta puuterikäännöksestä ja huippupipestä. www.jib-vid.com3
konaiset leffat maksusta, $1.99 - $4.99 / viikko tai $12.99 Iphone sopivana. Larsen Cecilia, SWE 7. Jouduimmekin turvautumaan hyvin paljon läheisen huoltoaseman tarjontaan, missä valinnan varaa ei ollut järjettömän paljon. Kahtena ensimmäisenä päivänä saimme nauttia auringosta ja melko lämpöisestä kelistä. Järjestäjät kohtasivat mahdottoman tilanteen kun lämpimän alkukauden takia lunta saatu kerättyä yhtään talteen. Muut teki runeihin kuitenkin seiskojakin, kun itsellä oli parhaillaan viitosia. Frost Claire, SCO 15. Ostgaard Buaas Kjersti, NOR 4. Antin loukkaantumisen lisäksi joukkueen sisällä kiersi mystinen mahatauti, mikä pilasi US Grand Prix -kilpailun ja ensimmäisen laskuviikon suomalaisten osalta. Muutaman päivän sairaalassa olon jälkeen Antti pääsi kämpille ja lähtemään kotiin päin. Muutamaan päivään rinteeseen ei ollut mitään asiaa, mutta sitten taivas repesi ja tuli taas aurinkoista. Nämä pätkät ovat ilmaisia, mutta sivuilta myös firman kaikki ko-
ABSINTHEN LEFFAT NETTIIN
Vihdoinkin suomalainen naislaskija on päässyt arvostetun 6TTR kisan voittajaksi. Wiik Lisa, NOR 8. Raniin kuului 50/50 yläreiliin, frontti kolmonen tail grapillä, bäkki 540 indy, Capa 540 ja 50/50 nosepress. Itävallan Saalbachissa järjestetyn slopestylen finaaliin pääsi mukaan myös Heidi Paumola. Antti laskeskeli vasta lämmittelyruneja, kun ajoi flätillä pieneen töyssyyn ja paino horjahti takajalalla. Kolmihenkiset tiimit taistelevat parhaan leffan (2 min) palkinnosta, joka pitää suunnitella, kuvata ja editoida 28 tunnin aikana mestoilla. Rukajärvi Enni, FIN 2. Viimeiset valinnat tehdään 28.1.
Slammer 3/2009 Slammer 1/2010
014
Tero Repo. 15 tiimiä hyväksytään anomusten perusteella kilpailuun, eli kannattaa hakea. sija, veljensä Ville nousi päivällä toiselle korokkeelle mies-
RUKAJÄRVI YLLÄTYSVOIT TOON ROXY JAMEISSA
Suomen lumilautamaajoukkueen päävalmentaja Pekka Koskelan päiväkirja
Maajoukkueen kuulumisia
Maajoukkue lähti Sveitsin Laaxiin etsimään hyvää pipeä marraskuun lopussa. Candrian Sina, SUI 6. Filzmoser Lisa, AUT 13. Laaxista Peetu, Antti ja Risto suuntasivat Air & Styleen, ja osa joukkueesta lähti kohti USA:n Coloradoa. Pribosic Urska, SLO 16. Norendal Silje, NOR 10. Jouluna saamme muutaman päivän lepoa, jonka jälkeen suuntaamme Rukalle leirille. Coloradon-matka sai heti todella huonon alun, kun Antti Autti
Sivu Teksti ja kuvat
loukkaantui ensimmäisenä päivänä. Itse onnistuin tosi puhtaasti kaikissa hypyissä, joten se varmaan ratkaisi kisan. Ennin vahvuutena on hyvä tyyli mistä nainen myös piti kovasti kiinni, eikä sortunut yliyrittämiseen. Pipe pehmeni iltapäivällä sopivasti, jolloin laskijamme pääsivät kokeilemaan uusia tupla-korkkeja plus muita temppuja. Nyt toisella viikolla toivomme vielä saavamme pari hyvää laskupäivää ja onnistumisen Dew Tour -kisassa. Saa nähdä miten siellä käy!" Enni kommentoi! TULOKSET 1. Taso oli todella kova ja yritin parhaani. Aikasemmin kaudella Enni voitti 4 tähden Horsefeathers Pleasure Jamit, mutta ison kilpailun voitto on jäänyt uupumaan. Hyvin menneen Air & Stylen jälkeen joukkue oli taas koossa Coloradon Friscossa, mistä kävimme Copper Mountainilla laskemassa. Palkintoja jaetaan viidessä kategoriassa ja palkintorahaa on luvassa jopa 10 000 euroa, eli enemmän kuin koskaan. Paremmalla menestyksellä sitten keväällä!
ARCTIC CHALLENGE KISAA SIIRRETÄÄN
ten slopestylessä. "Oon aika yllättynyt, eikä mulla ollut mitään hajua mitä kisassa kävisi. Gotlieb Shelly, NZL 14. Laax olikin tehnyt hyvää työtä ja European Openin pipe oli jo valmiina. Prosessin pitäisi olla kohtis helppo ja kaupan päälle säästää vielä vähän luontoa kun turhaa painojätettä ei synny.
Yksi maailman kovimmista kisoista Terjen järjestämä Arctic Challenge on siirretty maaliskuuhun huonon lumitilanteen takia. Paumola Heidi, FIN 11. Tästä lähdetäänkin European Openiin. Kylässä ei ollut meidän tullessa yhtään lunta, mutta parin päivän lumisateen jälkeen sitä oli 70 cm. Seurauksena cab 7 voltilla paipin hyllyn kulmaan ja siitä flätille. Laax oli erittäin antoisa tällä kertaa, ainoana huonona puolena oli meidän majoitus, missä ei ollut keittiötä, ja matalasta sesongista johtuen ravintoloita ei ollut juurikaan auki. Pancochova Sarka, CZE 5. Mukana Laaxissa Peetu Piiroinen, Markku Koski, Risto Mattila, Janne Korpi, Markus Malin ja Ilkka-Eemeli Laari. Sladics Chanelle, USA 9. Uudenvuoden jälkeen alkaakin tammikuun tiukka kisaputki, mistä on tarkoitus valita Peetulle seuraa olympialaisiin. Suomeen lähdemme täältä sopivasti jouluksi, jotta pääsemme kotiin ruokapatojen ääreen. Kolmen päivän jälkeen alkoikin melko rankka lumisade. Lisää kisasta sivulla 48, Sami Tuoriniemen tekemässä kisaraportissa.
PEETU PIIROINEN AIR&STYLEN KAKKONEN
Ehkä tällä hetkellä maailman kovalaatuisin laskuleffojen tuottaja Abshinte Films on ladannut sivuilleen making of sarjan Neverland leffasta. Kovatasoisessa finaalissa muilla palkintosijoilla olivat Hollannin Cheryl Maas ja Norjan Kersti Buass. Sadlowski Diana, POL
Peetu jatkoi odotetusti pisteiden metsästystä Innsbruckin Air&Stylessä ja otti kakkostilan. Fuller Aimee, GBR 12. Paumolan perheen upean päivän kruunasi Heidin 10. On ihme ettei suomalaisia tiimejä ole ollut enemmän, kun ottaa huomioon kuinka kovatasoisia laskijoita ja kuvaajia täältä löytyy. OAKLEY JIB VID 2010
Kolmatta vuotta putkeen Oakley Jib-Vid -lyhytlumilautailufilmikilpailu pidetään Mayrhofenissa Itävallassa 17-19 maaliskuuta. Pari murtunutta kylkiluuta, ilmarinta ja pieni ruhje pernassa
Joonas Eloranta 5. Joonas Eloranta FCB 15. Sampo Saari, Sputnik 2. Janne Lipsanen, MLi 2. Tuukka Raudaskoski 12. Antti Komulainen 4. Kovatasoisten yleisten sarjojen voitot meni naisissa Enni Rukajärvelle ja miehissä Janne Lipsaselle. Tomi Taskinen, LHS 7. Tomi Taskinen, LHS 4. Jussi Taka, MCO 3. Mikko Rehnberg, KuoSi 3. Matias Mikkola 4. " Olen tyytyväinen palkintosijaan, varsikin onnistunut kolmas hyppy oli tosi hyvä. Lauantaina minoreiden ykkönen oli ViLu:n Kasimir Piltti, junioripojissa kultaa saalisti liiton tuoreimman jäsenseuran KuoSi:n lupaus Anton Kiiski. Ville Mustonen, Pakastin Juniorit 1. Emilia Ahtikari, Minorit 1. Valtteri Panonen, LHS 5. Matti Simonen SBJ 4. Teemu Lambert, Pakastin 3. Emilia Lindfors, LHS 4. Valtteri Paunonen, LHS 8.Janne Kananoja, 8.Antti Komulainen, 8.Jesse Ropponen, 8.Tommi Laitaharju, Naiset 1. Merika Enne, Tatra 3. Cavigelli veti pidemmän korren ensimmäisen kerran tällä kaudella. Kössi Kuosmanen, MLI 3. Suomalaisten hienoa menestystä Soulissa, Etelä-Koreassa täydensi Jaakko Ruha neljännellä sijallaan. Sami Luhtanen 11. Vilina Koivisto, Soul 6. Niko Länsiö, Sputnik 8. ILTAPOIKA
VUOKATIN PARKKISKABAN TULOKSIA
Viikonloppuna järjestettiin kauden ensimmäiset kisat hyvissä olosuhteissa Vuokatissa. Vilina Koivisto, Soul 5. Riko Rinnekangas, KuoSi 5. Anton Kiiski, KuoSi 2. Rasmu Korhonen, KuoSi 16. Harmittaa että ensimmäinen hyppy meni poskelleen,
Sivu
Slammer 1/2010
015. Peetu Ahokas GB 14. Alkutalven vähälumisuus ei haitannut skaboja, vaan järjestävä seura Soul oli saanut tehty kelpo setit niin slopestyleen kuin myös crossiin. Vesa Mäkäräinen 9. PARKKISKABATULOKSET VUOKATTI 12.-13.12.2009 SLOPESTYLE Minorit 1. Merika Enne, Tatra 2. Ella Suitiala, MCO 5. Jalde Partanen RLL 10. Peetu Viljamaa, Sputnik
Juho
"Älä sulje silmiä elämältä"
Ilmoittaudu Iltapojaksi osoitteessa iltapoika@slammer.fi!
KOSKI KOLMANNEKSI BIG AIRIN MAAILMANCUPISSA ETELÄ KOREASSA
Hallitseva maailmanmestari Markku Koski nappasi kolmannen sijan lumilautailun big airin maailmancupissa. Saana Lonka, MCO 4. Joni Uusitalo, Sputnik 6. Britta Talumaa, Piupau PARKKICROSSI Miehet 1. Enni Rukajärvi, SNL 3. Enni Rukajärvi, SNL 2. Sami Luhtanen 6. Kisan kärjessä nähtiin tuttu kaksikko Sveitsin Gian-Luca Cavigelli ja Itävällan Stefan Gimpl. Joni Kulmala, SBJ 7. Ari-Pekka Kananoja 7. Suomea Etelä-Koreassa Markun lisäksi edustamassa Roope Tonteri, Jaakko Ruha ja Petja Piiroinen. Janne Lipsanen, MLI 2. Juha Riihimäki,SBJ Naiset 1. Kasimir Piltti, ViLu 2. Anton Lindfors, LHS 13. Siim Aunison, PiuPau 17. Otto Kinnunen Miehet 1. Martin Kalliola, RLL 6
Helsinki
Rasmus Tikkasen päiväkirja
Rakas päiväkirja, joulu on jo ovella ja lähetin joulupukille lahjalistan! Kun kerran laskemisen taso on viime aikana noussut niin huimasti, pitää myös meidän elokuvaajien nostaa tasoa, joten ajattelin säästää rahaa ja toivoa pukilta uusia leluja. Niin sanottujen "sponssien" hankinta onkin yksi haastavimmista tehtävistä tässä hommassa, eikä se todellakaan ole helppoa. Jaakko Ruha, FIN 5. TTR-kiertueen lumikourukilpailussa, Davosissa. Nyt mulla on viisi tulosta kisoista ja noihin loppuihin 6 tähden kisoihin löytyy vielä itseluottamusta. 17. 20. Kolman-
PAUMOLA JA PIIROINEN DAVOSIN PALKINNOILLE
20.11. Piiroinen täydensi upean suomalaispäivän kolmannella sijallaan. Peetu Piiroinen, FIN 4. varmaan aikaeroväsymys vähän painoi", Koski kommentoi suoritustaan Etelä-Koreassa. TULOKSET: PAIPPI 1. Ilkka-Eemeli Laari, FIN ... Suomalaisittain komeaa tuloslistaa koristivat myös Markus Malinin 4. Ville Paumola, FIN 3. Paikkoja on rajoitetusti ja osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Markku Koski, FIN 4. Jaakko Ruha, FIN 22. Sondre Tiller, NOR ... parkkikoulu.net voi ilmoittautua mukaan ja tutustua tapahtumapäivien aikatauluihin. ja Ilkka-Eemeli Laarin 5. 6.1. Janne Korpi, FIN TULOKSET: SLOPESTYLE 1. Juniorimaajoukkueeseen kuuluva 18-vuotias lautailija temppuili Peetu Piiroisen ohi viimeisellä laskullaan. TULOKSET 1. Varmaan oli kaikkien aikojen paras lasku, ainakin kisassa," ensimmäisen palkintosijansa kansainvälisessä kilpailussa napannut Ville Paumola riemuitsi kisan jälkeen. Ukolla on mahdollisuus olla ensimmäinen lautailija joka olisi TTR tuplamestari. Marko Grilch, SLO 2. Kiertuekeskukset ovat sitoutuneet vuokraamaan osallistujille lautailuvälineet edullisesti. Parkkikoulun mahdollistavat Suomen lumilautaliiton kanssa yhteistyössä Opetusministeriö, Skullcandy ja Burton. Pelkät HD kamerat kun eivät valitettavasti enää riitä. Opetus on Parkkikoululaisille ilmaista, joten hankittavaksi jää vain hissilippu. Janne Lipsanen, FIN ... 13. Mies kommentoi asiaa Slammerille: " On se mahdollista tottakai. Sija, jolle mies ylsi tuplakorkilla. Seppe Smits, BEL 5. Iouri Podladtchikov SUI 2. 15. Parkkikoulu on tarkoitettu peruskouluikäisille tytöille ja pojille, jotka hallitsevat lumilautailun alkeet ja pärjäävät itse hississä. Mutta jos ei muu auta, töräytämme pian Talman parkkikselle rekkalastillisen vessapaperia ja myymme sitä halpaan hintaan, niin kuin junnujen lätkäjengit konsonaan! Jatketaan harjoituksia ja palataan asiaan ensi numerossa! Ehkä kirjoitan sen Chez Dominiquessa lounaan äärellä, tai ehkä sittenkin konalan Pizza&Kebab expressistä, who knows! I don´t!
Slammer 1/2010 Sivu
017. Risto Mattila, FIN ... Gian- Luca Cavigelli, SUI 2. Stefan Gimpl, AUT 3. Lumilauta-elokuvan tekeminen ei missään nimessä ole halpaa, joten kassaan tarvitaan ihan puhdasta rahaa. Opettajina Parkkikoulussa toimivat Lumilautaliiton koordinaattorit ja paikallisen lumilautaseuran ohjaajat. Seuraava parkkikoulukiertue pidetään Joupiskassa maanantaista keskiviikkoon 4.1. TTR kakkonen Marko Grilc hengittää kuitenkin kovasti niskaan ja ei anna sitä ilmaiseksi!
PEETU TTR TOURIN JOHTOON
tena suomalaisen finaalissa laskenut Janne Lipsanen oli kilpailun 13. Peetu Piiroinen, FIN 4. Benedikt Nadig, SUI
Parkkikoulut alkoivat kaksi vuotta sitten ja olemme saaneet hienoa palautetta nuorilta ja heidän vanhemmiltaan: Parkkikouluja halutaan lisää! Joka vuosi uusia keskuksia on tullut mukaan ja tänä talvena Parkkikouluja on jo yhdeksällätoista paikkakunnalla, kertoo Lumilautaliiton toiminnanjohtaja Mats Lindfors. Neljäntenä suomalaisen finaalin yltänyt Risto Mattila oli kisan 13. Pidetään peukkuja jännityksessä loppuun asti. Markus Malin, FIN 5. " Uskomaton fiilis, en oikein vielä ole tajunnut itsekkään että meni näin hyvin. Air&Stylessä oli ihan mielisairas taso ja Ettala voitti Kiinassa tuplabäkkirodeolla, jota yritti ensimmäisen kerran sitten "Follow Me Around" leffan, ja tietenkin saman tien pystyyn! Alamme kuvaamaan "Euro Gap 3" työnimellä olevaa leffaa ihan näinä päivinä! Vaikeinta tässä hommassa on aina saada ensimmäinen päivä taakse! Kun mitään ei ole vielä purkissa, masennus valtaa ja tajuaa kuinka pitkä matka valmiiseen elokuvaan todellisuudessa on, mutta ensimmäisen päivän jälkeen, toivo alkaa jo nousta ja fiilis on huipussaan! Tällä viikolla on vielä monta palaveria, mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. www.fsa.fi www.parkkikoulu.net
PARKKIKOULULLE HYVÄ VASTAANOTTO
Viime vuotiseen tapaan Peetulla on vahva ote TTR mestaruudesta kun noin puolet kisoista on käyty. Paipissa tuplakorkit siivittivät Peetu Piiroisen kolmanneksi. Kotiyleisön suosikki, Sveitsin Iouri Podladtchikov, nousi kisan voittoon komealla viimeisellä laskullaan. Markus Keller, SUI 3. Oishan siistiä mutta vedetään niin hyvin kuin mahdollista ja katsotaan." Jäljellä on vielä European Open, Burton US Open ja Arctic Challenge. Ville Uotila, FIN
Ville Paumola yllätti itsensäkin sijoittumalla toiseksi Davosin slopestylessä jossa pilvinen sää ja vastatuuli teki kisasta haastavamman. Kiertueen nettisivuilla www
HT Rapersin nousua vähintäänkin Mestikseen odotetaan kuin veronpalautuksien kilahtamista tilille! Neitsyt ottelusta on kovat vedonlyönnit käynnissä ja kovempi kerroin on toki vastustajalla. Juuso jota on vähemmän nähty kisaamassa suuntasi nokkansa kohti Kiinaa otti heti voiton. Vuokatti
Lumilautalukiolainen Juuso Pusan päiväkirja
Saapuivat ne kunnon pakkaset sitten kainuuseenkin muutaman sadetanssin jälkeen! Tykit tekivät töitä ja nyt on saatu isompaa rinnettä auki. Hyvä näin, sillä sai sitten olla skarppina aamujäillä mäessä, hymy vähintäänkin ohimoilla sillä aikaa kun viihderyhmä hoiteli edellisen illan jälkitautia pyörimällä lakanoissa... Kuuleman mukaan ainakin uusi innovaatio parkkikrossi oli kovaa vääntöä. Rukallakin tuli pyörähdys käytyä ja hyvä maku jäi suupieliin laskemisesta. Tää matka oli todella hyvin organisoitu ja kaikilla on hauskaa... Tää on mun eka kerta Kiinassa ja mesta muistuttaa mun kotikeskusta aikalailla, joten oli hauskaa voittaa täällä. Alaikäisenä pääsi (joutui?!) jättämään paljon kuullun ja huhutun Pisteen rällästyksetkin täysi-ikäisten hoidettavaksi. Reikäpäisin ja/tai rohkein voitti! Tuossa yhden pimenevän illan aikana on ehditty perustaa myös oma jääkiekkojoukkue. Riippuen tietysti miten määritellään traumaattinen kokemus. Kisa arvosteltiin konaissuorituksena ja mestoilta löytyi parin isomman hyndä putki ja spine setti, wallride ja pari putkireiliä. missä mun bisse nyt olikaan!" Voitto nosti Juuson TTR listalla sijalle 104. Muutama päivä kruisittiin tuoretta rinnettä ja sitten saatiinkin jo kahden boksin linja auki! Mukava on ollut hinkata vanhoja temppuja tatsiin ja opetella uusia siinä samalla. Laskufiilikset on kovat ja onhan se mukava kun on saanut lukion puoleltakin mahdollisuudet valita reilusti vähemmän kursseja talven ajalle, niin jää aikaa sille mukavimmalle virikkeelle eli pulkkailulle! Liiton parkkiskabatkin kerkesivät Vuokatissa viikonloppu-visiitin tehdä. Juuso kommentoi voittoa Slammerille: "Olen todella iloinen voitosta. Juusoa ei pysäyttänyt mikään, kun mies latoi raneissaan tuomareiden katseltavaksi Switch bäkki 900 ja frontti 720 melon ja reiliin Bäkki to frontti boardsliden ja 50-50 to frontti 180 ulos up-down reiliin. joten kärkeen on vielä matkaa, mutta ollaan sitä ennenkin suosta noustu!
JUUSO LAIVISTO VOITTI RED BULL NANSHAN OPENIN
MURHAPAPA JA MAMA
Sivu
Slammer 1/2010
018. Kokoonpanot ovat hiomisen alla, keväällä nähdään mikä on lopputulos... Talvi jatkuu, toivottavasti hyvällä hapella.
Suomalaiset ovat tajuttoman kovassa iskussa tällä hetkellä. Pessimistit huutelevat että "häntä koipien välissä sieltä kuitenkin kotiin tullaan", vai olikohan ne realisteja. Onneksi ei kukaan viihteellä olleista saanut mustia silmiä tai muita traumaattisia kokemuksia. 15.11
Tuukka ja Highway Burns kävivät keväällä Rovaniem en Tivolissa. Aina on jotain josta ottaa ilo irti, jos on lunta ja frendejä. Tärkeimpänä mehuna ja energian lähteenä kaikille tuttu klisee, mutta silti niin totta "kunhan on hauskaa frendien kanssa". Ja jos lumi puuttuu, niin miehen monilahjakkuutta voi ihailla vaikka karaokessa, tai muuten vaan rokkituntemusta kuunnellessa. Paikalla oli kuvista päätellen myös Puna-armeijan kuoro.
Jos joltain on jäänyt huomaamatta, kuka on maamme ykköslehteen vuosien varrella kirjoittanut kingeimmät tekstit, niin viimeistään nyt on aika ottaa miehestä selvää.
Olet saattanut huomata oransseilla farkuilla laskevan jäbän joskus mäessä. Seuraavassa elämässä epäilenkin hänestä tulevan rokkistaran, vai oliko se jo edellinen. Mies, joka on seuraavan unelmalaskureissusi saletti matkaseuralainen, on Tuukka Tams.
RAMI HANAFI. Miehen ideat ja lähestymistapa on koettu ja koeteltu moneen kertaan loisto olosuhteissa, mutta myös silloin, kun kaikki ennakkosuunnitelmat menee uusiksi. Jäbän, joka ei kumarra toisaalle ja pyllistä sinne toiseen suuntaan, vaan on jalat tukevasti deksonissa kiinni, kun vääntää metukkaa tai jibauttaa melkein mitä vaan. Mies kirjoittaa tesktinsä hyvin syvältä pelistä, mutta tekee sen silti ammattilaisena ammattimaiseen tyyliin, myös siitä toisesta näkökulmasta
Kauppakin laudoilla alkoi sujumaan odotettua paremmin. Dwindlen tuoteperheestä löytyy: Enjoi, Almost, Blind. Nykyään pitää olla kyllä huomattavasti ammattitaitoisempi ote hommaan. Erottajan liikkeen jälkeen toinen Union Five syntyi Helsingin Kaisaniemeen, mutta sen elinkaari oli lyhyt. Sitten löytyy paljon pieniä merkkejä. Silloin siellä pyöri Kärjän Aki, Aleksi Vanninen ja Tommi, jotka oli lahjakkaita laskijoita, joita sitten vietiin Keinukallioon laskemaan. Icon taas syntyi Controlin vanavedessä. Kun puhe siirtyy siihen kuinka merkittävä tekijä raha oli omien merkkien perustamisessa, Vesa löytää paljon inhimillisemmän näkökulman. Siitäkin selvittiin kunnialla ja Vesan vaimon pöytälaatikkofirmasta syntyi Santaco Oy. Purjelautailun tilalle astui myöhemmin skeittaus ja kun talvet vietettiinkin yhtäkkiä Suomessa löytyi myös lumilautailu. lumilautoja, niin netistä on helppo katsoa speksit, mutta ostaminen on sitten eri juttu. Homma lähti liikkeelle puolivahingossa. Ne ekat parisataa lautaa meni Skate SM:ssä saman tien, sen jälkeen alettiin määrätietoisemmin rakentaa Controllia. Sitten se päätettiin myydä
Sivu
Teksti ja potretti
Slammer 1/2010
020
Peter Hasselgren. Sitä nimeä ei me oltais saatu millään, joten sitä sitten muutettiin lyhenteeksi Immortal Cowboys Of North. Päätettiin hyvän ystävän Heiskasen Anssin kanssa -87 perustaa Järvenpäähän sellainen kauppa kuin Hanington, mistä sais purjelautoja sun muuta. Ukot käytti paljon lautoja ja se oli kauheen kallista antaa niille päivittäin Girlin dekkejä. Siellä on noi maailman merkit niin isoja, että se vaatii määrätietoisempaa työtä. Nyt Union Five on meidän tuotteiden koti. Omia brandejä ei oltu rakennettu suuressa mittakaavassa ja tältä pohjalta rakennettiin Control ja Icon. Me saatiin hyvin markkinoitua noi kumpikin ja kauppiaat uskoi meidän tekemiseen. Siellä on sitten kaikkea lautailuun laudoista vaatteisiin. avattiin Lempäälän Idea Parkissa uusi liike ja vastaanotto on ollut hyvä, vaikka asiasta ei ole tiedotettu kauheesti", Vesa kertoo tyytyväisenä. Sitten on vielä Girl, Chocolate ja Fourstar. "Keinasen Kille toi silloin maahan Burtonia. Toivoisin, että lautoja ostettaisiin mieluummin jostain erikoisliikkeestä, jossa saa asiantuntevaa palvelua, kuin esim supermarketin hyllyltä, missä laudan mitat ja speksit ei välttämättä osu kohdalleen. Meillä oli Järvenpäässä skeittihalli ja nehän myytiin kaikki jossain 1,5 kuukaudessa. Ihmisiä tuntui heti kiinnostavan lumilautailu", kertoo Vesa innoissaan. Herrat alkoivat pyöriä nykyään tyhjillään olevassa Keinukallion mäessä ahkeraan. Se, että firma on myös DC:n Euroopan pitkäaikaisin maahantuoja, on heille kunnia-asia. Nettikauppa toimii vaan tiettyyn pisteeseen asti. Me ollaan sen verran luovia hulluja, että halutaan kokeilla toimiiko hommat niin kuin ollaan ajateltu." tekijöille. Mä aloin hoitaa sitä lumilautaja skeittipuolta. Samuli Heinolla oli siinä vahva rooli. "Vaikka hinta oli tärkee juttu noissa, niin ne tiimit oli se tärkeempi juttu. Kamppi oli oikeestaan alusta asti haaveena. Me maksettiin turhan monta kertaa kipurahoja, kun tultiin hommaan mukaan ihan pystymetsästä. Esikuvana oli muistaakseni joku ranskalainen Le Shop. Herra kierteli purjelautailemassa aktiivisesti ympäri maailmaa. "Lumilautailun puolella se on vaikeampaa. Se sen laittoi alulle. Vaikka bisnes oli alusta asti harjoittelua, niin yhteen asiaan Haningtonin ukoilla oli silmää. Hyvin on kyllä suomalaiset ollut edustettuina tällä hetkellä!"
Suomalaiset brandit
Kun maahantuojat keskittyivät Suomessa ulkomaisten tuotteiden myyntiin, niin Santaco Oy teki jotain mitä muut eivät olleet ennen tehneet. Se voi olla jopa helpompaa nykyään, jos on ammattilaisia tekemässä." Uusille merkeille on Suomessa edelleen hyvin kysyntää, siitä kertovat myös monet vastikään perustetut merkit, kuten esim. Vesa oli tehnyt nuorena ja tietämättömänä huonon sopimuksen yhtiökumppaninsa kanssa, mikä johti korvausvaatimuksiin, kun sukset menivät ristiin. Sitten 12.12. Kaurasen Jarkko oli meillä töissä ja se alkoi sitä vetämään ja Antti Bergman tuli mukaan Slammeristä. Maahantuojien keskuudessa erikoisliikkeiden puute Suomessa on suosittu puheenaihe. "Kasvukaupungit on niitä mihin tarvitaan kauppiaita, jotta tuotemerkit saa riittävää näkyvyyttä. "Merkeistä meillä on vahvimpana DC, eikä vähiten siksi, että siellä laskee Iikka ja Lauri. Jos mietitään esim. Vesa tuntuu muistelevan menneitä aikoja huumorilla, vaikka heikkoja hetkiäkin on varmasti ollut: "Kemper oli sitten meidän ensimmäinen iso merkki mitä alettiin maahantuomaan. Ensimmäinen kauppa Union Five perustettiin sitten Erottajalle Tommi ja Harri Björkin sekä Heiskasen Jannen kanssa. Se sitten hehkutti, että lumilautailusta on tulossa kova juttu, mutta se ei ikinä saanut sitä oikein toimimaan. Sitten astui kuvioihin Freeman ja Esa Hytönen tuli sitten myöhemmin mukaan. Vastaanotto oli todella hyvä ja niitä myytiin paljon. Gravis on kanssa yksiä suosituimpia merkkejä meillä. Union Fiven tietävät kaikki, se onkin Suomen suurimpia lumilautailun ja skeittauksen erikoisliikkeitä. "Kemperin jälkeen meille tuli sitten vaikka mitä merkkejä kuten Morrow, Atlantis ja Joyride, mihin Mäkisen Joni saatiin puskettu aika moneksi vuodeksi hommiin", muistelee Vesa. Niitä myydään vieläkin paljon ja se on ykkösmerkkejä Suomessa!" Vesa toteaa viileästi. Suomalaiset lahjakkuudet saivat heti alkumetreiltä Haningtonin tuen. "Purjelautailussa ei oikein löytynyt kunnon kauppoja siihen aikaan, kun elämäntapalaji oli kyseessä. "Kaisaniemi oli paikkana hankala ja siihen ei oikein panostettu. Me ostettiin sitten enemmistöosuus Heiskasten kanssa, perustettiin Wasteland Oy ja sitten 2005 ostettiin vielä niiden osuus pois." Vaikka Union Five tunnetaan nykyään yksistään skeittauksen ja lumilautailun erikoisliikkeenä, oli Union Five aluksi vain katto, jonka alle monet muut firmat pääsivät myymään tuotteita muotitietoisille nuorille. Vesa kertoo oman mielipiteensä myös mieluusti. Ensimmäisen kunnon merkin maahantuonnin kautta herrat pääsivät harjoittelemaan myyntityön saloja. Lautojen laatuun ei panostettu yhtään ja ne tuottivat paljon ongelmia kauppiaille. Aloittelijan lautapaketit on ihan tervetulleita juttuja, mutta me edustetaan taas niitä, jotka ei oo ostamassa ensimmäistä lautaa. "Se on itse asiassa vieläkin mun vaimon firma, eli palkallisena vaan oon täällä töissä, eli osayrittäjänä toimin verottajan silmissä. Maahantuotavia merkkejä on useita kymmeniä, liikkeitä on kaksi. Burtonin omistaman Program-nimen alta löytyy: Forum, Special Blend ja Four Square. Markus Aarnilla oli siihen aikaan sellainen firma kun Sport Contact (nykyisin Funster), joka toi maahan Avalance-lautoja. Tarkoitus oli myös myydä Anssin maahantuomia suksia, mutta se hanke kaatui nopeasti, kun meille tarjottiin Dominator- ja Psycolumilautoja myytäväksi. Jotkut saattaa breikata, mutta se vaatii paljon onnea, kovia tekijöitä ja raakaa työtä", Vesa muistuttaa. "Jos erikoisliikkeitä olisi Suomessa tarpeeksi, niin ei meidän tarvitsisi perustaa mitään liikkeitä. Oy Santaco Sports
Santaco Oy on järvenpääläinen Vesa Huttusen johtama maahantuontiyritys, joka ainakin merkkiensä puolesta on monille tuttu. Siitä lähtien ollaan oltu Kampissa. Maahantuonnin puolelta löytyy Element, mikä on suhteellisen iso merkki. Niitä oli vaikeeta saada siihen aikaan. Arto Saari on kyllä rakentanut sitä brandiä niin hyvin." Vesa tykkää käyttää paljon suomalaisia laskijoita kertoessaan maahantuomista merkeistä ja hän näyttää olevan erityisen ylpeä siitä, että meillä on hyvä edustus maailmalla. En sanois sitä ammattitaidottomuudeksi, mutta kauppiaat on jäätynyt sellaiseen kaamostilaan, kun pitäis tehdä toimenpiteitä. Kauppiaat uskoi silloin lumilautailuun ja lautoja meni." Lumilautailu oli noussut tässä vaiheessa jo kaikkien tietoisuuteen, ja kaikki mahdolliset tahot halusivat siitä osansa. Se sitten nappasi Burtonin itselleen. Päätettiin sitten perustaa oma brandi, ostettiin blancco-dekkejä, painettiin grafiikat Suomessa ja myytiin eteenpäin. Jossain vaiheessa sitten tuli selväksi, ettei mulla ollut enää kauheesti mahdollisuutta vaikuttaa Controlin tekemisiin ja olin siinä ainoastaan rahoittajana mukana. Firma on kasvanut järvenpääläisestä skeittihallista 20 työntekijää työllistäväksi yritykseksi lähes neljän miljoonan euron liikevaihdolla.
Vesa aloitti purjelautailun 80-luvun alussa parikymppisenä järvenpääläisenä nuorena. Suomi on erittäin vaikea myyntialue, jossa ihmiset asustelevat suurella alueella sikinsokin. Hanington muutti sitten Järvenpäässä sellaiseen vanhaan autokorjaamoon, mitä kutsuttiin ladoksi. Suomessa ei kauheesti ole lumilautakauppiaita ja me halutaan pitää hyvä palvelutaso, siksi noita merkkejä ei anneta myyntiin ihan kenelle tahansa." Vuosien varrella Santocolle onkin kertynyt iso liuta huippumerkkejä maahantuotavaksi. Ei me mitään ennakkomyyntejä sun muita kikkoja osattu, vaan vedettiin hatusta arviot mitä tullaan myymään ja myytiin silloin kuin tuntui hyvältä, kun nykyään homma on erittäin loppuun hiottua ja aikataulutettua toimintaa. Uutena on Kayon skeittituotteet, DVK ja Empire. Hanington lopetti aikanaan, mutta ei ilman ongelmia. Ei Suomessa joka kaupunkiin tarvita erikoisliikkeitä. Suomen valloitukseen mies suhtautuu haaveillen, mutta järjellä. Siinä meni sitten suksia taas ristiin, kun oli liian monta kokkia hämmentämässä soppaa. "Control lähti liikkeelle 90-luvun loppupuolella, kun meillä oli aika vanha kotimainen tiimi skeittaajia, kuten Kärän Aki, Hakki, Hessu, Peke, Toma sun muut. Sitten, kun vuokrasopimus loppui Erottajalla ja hinnat hyppäsivät pilviin, niin siitäkin piti luopua. Me päätettiin uhkarohkeasti ostaa koko Burtonin varasto meille myyntiin. Sitten on sellaisen talon kuin Podiumin tuotteet: DVS, Lakai ja Matix. White Moment. "Mun focus on, että suomalaisia saa tonne maailmalle toteuttamaan niitä unelmia ja edustamaan meitä. Kaikki urheilukauppiaat halusivat tehdä rahaa perinteisillä lajeilla ja purjelautailussa ei nähty bisnestä. Se riittää, jos Suomessa olisi 20 hyvää kauppaa, niin niillä kattaisi järkevästi koko maan. Siellä oli kylmä kuin mikä, mutta yksi öljylämmitin piti vähän lämpöä yllä", Vesa naureskelee menneitä aikoja
True Twin laudassa on Iikan oma grafiikka. / DC AMO LASKUTAKKI, 189 , DC:n tyylikään 5000 gm Ekotex kuoritakin sisällä laskijalla on mukavat oltavat pahassakin säässä. Teipatut saumat. / DC MLF 154 IIKKA, 470 , Iikka Backstromin uusi pro-model on tänä vuonna aavistuksen jäykempi verrattuna viime vuotiseen. Huippukevyt Aeron-rakenne on omiaan sekä parkkiin että offareille. Scallywagilla tekee trickin toisensa jälkeen samalla kuin flat-base laskijat keräävät lunta pois laseistaan. Shakalla tuntuma lautaan on todella pehmeä ja mukava mutta samalla tarkka. Huurtumaton Spherical linssi. Nivelletty kiinnityskiekko ja joustava baseplate sallivat laudan taipua luonnollisesti. FORUM SHAKA-SIDE
VESA HUTTUNEN
DC BILLIONS TALVIHUPPARI
DC AMO LASKUTAKKI
FORUM SCALLYWAG 155
DC MLF 154 IIKKA
VON ZIPPER PORKCHOP LASKULASIT
FORUM SHAKA-SIDE, 249 , Snowboard Magazinen Platinum Pick voittaja Shaka vie lautasiteen uudelle tasolle. Lasin mukana toimitetaan kaksi linssiä sekä säilytyspussi.
Slammer 1/2010
Sivu
021. Kypärää käytettäessä lasi istuu näin täydellisesti kasvoihin. Ainakin tällä, jossa on 45 gm toppaus, tekoturkishuppu sekä vettä hylkiväksi pinnoitettu kangas. / DC BILLIONS TALVIHUPPARI, 119 , Tosimiehet tai muuten vaan lämminveriset pärjäävät rinteessä hupparilla. Helppokäyttöinen mediatasku. Negatiivinen camber takaa pehmeät laskut kanttien leikkaamatta kiinni. Twin-shape. Puuydin. Good Vibes! / FORUM SCALLYWAG 155, 389, Scallywag on tehty tuomaan hupia lautailuun. Paras keksintö siderintamalla vuosiin. / VON ZIPPER PORKCHOP LASKULASIT, 120 , Von Zipperin uutuuslasin hihna kiinnittyy varsinaisen kehyksen ulkopuolella oleviin pidikkeisiin
Akun luvataan kestävän ykkösasennossa 12,5-20 tuntia ja kolmosteholla 2,7-4 tuntia riippuen ulkolämpötilasta sekä akun varauksesta. 10 minuutin jälkeen toinen jalka alkoi olla oikeasti jäässä ja toisessa lämmitin alkoi puskea jalkaa kuumaksi. Ykkösasento tuntui toimivan hyvin, kun jalka ilman lämmintintä oli valmis kahvioon lämmittelemään. Pohjallisen takapäästä lähtee ohut 25 cm lattakaapeli akulle, jonka voi tarvittaessa irrottaa. Virtalähdettä pitää ladata ja tyhjentää ahkerasti pidemmän käyttötauon jälkeen, muuten se menettää tehonsa, joka on normaalia Ni-MH akuille. Pohjallisen sisään on tehty ohuita vastuslankoja, jotka eivät vaikuta pohjallisen tuntuun tai paksuuteen. Pohjallisen sivuilla on parin US-numeron verran leikkaustilaa sivuttain ja pituussuunnassa kengän kärjessä, mutta se syö jonkinverran tilaa kengästä. Akussa on off-asento sekä kolme tehovaihtoehtoa, joista tehokkaimmalla akku kuluu huomattavasti nopeammin tyhjäksi kuin ykkösvaihtoehdolla. Sisäkengissä joissa on oma pohjallinen ongelmaa ei ole. Hyvä laskukenkä on myös tarpeeksi jäykkä, siihen ei mikään hupatossu kelpaa. Itse virtalähde on noin 40 x 40 x 15 mm kokoinen ja painaa noin 100 g. Varsinkin video- ja stillikuvaajat ovat ottaneet omakseen lämmittimet, koska siinä työssä ollaan paikoillaan paljon. Vaikka akku on kohtalaisen kokoinen, ei se tuntunut painavan, eikä sitä olisi kävellessä huomannut. 15 minuutin jälkeen jalka alkoi olemaan lämmittimen päällä niin lämmin, että muuta kroppaa alkoi paleltaa. Akun paikka ei olekaan takana, jos hi-back on korkea, joten sille piti löytää toinen paikka kengän sivulta. Jos viihdyt rinteessä kovallakin pakkasella, niin tämä on ehdottoman suositeltava tuote.
Sivu
Teksti
Slammer 1/2010
022
Peter Hasselgren. Tällä kertaa otimme testiin kenkiin laitettavat lämmittimet, joista olin kuullut jo aikaisemmin paljon hyvää. Kun akku oli saatu istutettua kenkään, oli aika kytkeä tehot täysille ja jäädä odottelemaan, kun sauna lämpenee. Jotta jonkinlaista eroa lämmittimen ja paljaan jalan välille saisi, päätin jättää toisen jalan ilman lämmitintä. Napsautin akun kiinni kengän taakse, jonne se tuntui luontevimmin menevän ja painuin rinteeseen. Kengän sivussa oleva 32:n kenkien Boa-kiristin esti akun kunnollisen sijoittamisen eteen ja toiselle puolelle sivulle. Taakse akkua ei voi kiinnittää, jos hi-back on korkea ja Boa-vaijerinkiristysnupit kengän sivuilla voivat myös vaikeuttaa akun kiinnittämistä. Sisäkenkiin, joissa ei ole omaa siirrettävää
Yhteenveto
Kaikenkaikkiaan lämmitin on hieno lisäväline ja se myös toimii. Pisteenä I:n päälle tulee se side, joka kiristää jalan ympäriltä kaiken ylimääräisen ilman pois sekä estää verta kiertämästä että lämmittämästä jalkaa sydämmestä tulevalta lämpimällä verellä.
Mikä sitten avuksi, jos lähtökohdat ovat näin huonot. Ihmevillat sun muut keinopuuvillat eivät pidä varpaita lämpinä, kun ne tungetaan jo valmiiksi tiukkaan laskukenkään. Yhden laskupäivän aikana en saanut akkua loppumaan, joten valmistajan antamat lukemat luultavasti ovat lähellä oikeita. Heti alkuun hyppäsi esiin seikka mihin jokaisen Supermaxin ostajan kannattaa kiinnittää huomiota. Therm-inc Supermax on lämmitin normaalin pohjallisen muodossa. Täytyy tietenkin muistaa, että myös nämä pohjalliset muotoutuvat vähitellen jalan muotoon ja tilaa tulee sitä kautta lisää. Jäykät materiaalit ovat tietenkin surkeita lämmöneristäjiä, siitä johtuukin pitkälti, ettei tassut pysy lämpinä, vaikka kuinka lämminverinen kaveri oli kyseessä. Lisävarusteeksi saa myös 80 cm tai 120 cm pitkän lisäjohdon, jos akun haluaa laittaa housujen tai takin taskuun. Jos muistaa vielä ottaa huomioon, että sisäkengistä pitää löytyä pohjalliset tai lämmitintä pitää testata omiin kenkiin jo kaupassa. pohjallista, on pohjallista tuskallisen vaikeata saada mahtumaan. Kotona otin paketista tarpeellisen näköiset tavarat mukaan reppuun, jätin käyttöohjeen lukematta ja jätin sovittamisen rinnekahvioon. Ensimmäinen ongelma rinteessä tuli, kun liian korkea siteen hi-back alkoi ottamaan akkuun kiinni ja kampeamaan sitä pois kengästä. Noin 5 minuutin jälkeen toinen jalka ilman lämmitintä alkoi kipristelemään pakkasessa ja toinen tuntui edelleen hyvältä. Normaaleissa nauhakengissä akun saa sijoitettua paremmin. En myöskään huomannut akun näkyvän kohtalaisen löysien laskuhousujen alta juuri yhtään. Loppupeleissä akun paikka oli kengän sisäsyrjällä. Ilma on hyvä lämmöneriste silloin, kun sitä on riittävästi kengässä, mutta liian iso kenkä on vaikea laskettava ja hiertää sekä liikkuu epätoivotusti. Kun vihdoin joulukuun puolessa välissä pakkasta alkoi ilmestymään, niin sitä tuli sitten kunnolla. THERM-IC SUPERMAX
Kengänlämmitin
Tuskin on laskukertaa sydäntalvella, kun ei tule kirottua niitä jäässä olevia punaisia haisevia pullukoita, joita siteet armottomasti puristavat. Varpaiden pitäminen lämpimänä on suhteellisen vaikeata touhua. Esa Korpela Oy tuo maahan Therm-Inc:in nimellä kulkevaa merkkiä, jolla on valikoimissa lämmittimiä kenkiin ja hanskoihin. Siirsin tehot ykköselle, joka tuntui olevan paljon järkevämpi vaihtoehto kuin antaa jalan hikoilla kengässä. Sisäkengät ovat tietenkin pehmeitä, mutta niissäkin on tehty paljon kompromisseja kulutuskestävyyden ja jalan mukavuuden takaamiseksi. Akku kestää hyvin koko laskupäivän pienemmillä tehoilla, ja tyhjänkin saa ladattua kohtuullisessa 5 tunnissa täyteen seuraavaa laskupäivää varten. Kaiken järjen mukaan toisen jalan pitäisi olla näillä pakkasilla jäässä ja toisen kuin saunassa. Talman mittarin näyttäessä -16 C° oli aika ottaa Supermax laatikosta esiin ja laittaa tositoimiin. Kyllä pohjallisen saa mahtumaan, mutta silloin jalka on liian tiukassa pystysuunnassa. Olin valmistellut akkua ainakin 4 kertaa tyhjennys-lataus vaiheella, jotta se oli parhaassa mahdollisessa iskussa.
Testaus rinteessä
Koska talvi siirtyi yllättäen taas lähemmäs vuoden vaihdetta, ei riittäviä pakkasia meinannut tulla etelään millään, eikä testauksesta meinannut tulla mitään. Tiukka jalka on kuitenkin epämukava, joten jotain kengästä pitää poistaa, että sinne pohjallisen saa mahtumaan. Virtalähteessä on klipsi kengän reunaan kiinnittämistä varten. Reunalta akku paistoi vähän tyhmän näköisesti, mutta nämä ovat vain makuasioita. Suoritin testin niin kuin kuka tahansa kuluttaja olisi homman tehnyt. Tarkoi-
tushan on, että lämmitintä ei huomaa, ja jalka pysyy juuri niin lämpimänä ettei se hikoa liikaa. Jalan ympärille kiinnitettävä akkuhihna ratkaisee kummankin ongelman, mutta kuinka usein se tulee sitten mukaan
Kovalla pakkasella ei lumi sula niin herkästi kengän ulkopuolella, mutta heti kevättä kohti mentäessä tuntuvat kengät olevan myös ulkokenkiä myöten 100% märät.
Kenkien kuivaaminen tuntuu olevan täyteen ängetyissä mökeissä aina vaikea juttu. Syttymisvaaraa ei ole, koska ilma ei ole kovin kuumaa. Ainakin itse teippasin merkkivalon piiloon, jos kenkiä piti kuivailla samassa huoneessa, jossa täytyi yrittää myös nukkua. Kukaan ei varmasti edes halua miettiä minkälainen bakteeripesäke kenkä on, joten koneella on vaikutusta myös siihen. Tämä tuote on sen verran hyvä ja tehokas, että sen pitäisi olla laudan, siteiden ja kenkien jälkeen heti seuraava ostos. Johto seinään, virrat päälle ja puhallinputket kenkiin. Niin hienoa, mutta asian paikkansapitävyyttä onkin sitten vaikeampi maallikon tutkia mitenkään järkevästi. Mistä lempinimi tulee ei tiedä kukaan. Kuivaimessa on kaksi putkisuuntinta, jotka joustavat ja ulottuvat ulosvedettyinä kenkien pohjalle ja puhaltavat lämmintä ilmaa niihin. Laite ei tästä paljon yksinkertaisemmaksi muutu. Koko viime kauden käytössä ollut laite kuivasi märätkin kengät kuivaksi joka aamu, vaikkei sisäkenkiä irrotettu. Vaikka broilerin kantaminen mukana tuntui välillä turhalta, niin sitä se ei koskaan ollut. Kenkien oikeanlaiseen kuivattamiseen löytyy yhtä monta kikkaa kuin on laskijoita, mutta lopputulos harvoin eroaa toisistaan. Tähän ei pysty kuin kuivauskaappi tai hiustenkuivaajat kengissä, mitä ei voi turvallisuuden takia suositella. Kun sisäkengät taas kuivasi ilman ulkokenkiä, niin parissakin tunnissa sai kosteat kengät kuivaksi. Vaikka kenkiä markkinoidaan valmistajan sivuilla hygieniatuotteina, eikä niinkään kuivaajina, mutta sellaisina ne vallan mainiosti toimii. Pikku vinkkinä, kengät kannattaa nostaa kärjistä ilmaan, että ne hengittävät tarpeeksi ja kuivuvat huomattavasti nopeammin. Thermic on tuonut kyseiseen ongelmaan kohtalaisen yksinkertaisen ja huokean ratkaisun. Ihan ehdoton ostos paljon laskevalle! Myös siihen johtopäätökseen on näyttänyt tulevan moni prolaskija joilla "Markoja" näkee. Patterit ovat täynnä märkiä vaatteita, jotka kosteuttavat ilman tehokkaasti, mikä estää kenkiä kuivumasta. On aika selvää, että oli jaloilla kylmä tai lämmin, niin jalat hikoilevat sen verran, että kengät ovat märät laskupäivän jälkeen. Ainakaan mitään megahajua ei puhaltimesta lähtenyt, vaikka jonkinlaista sukkakarstaa "piippuihin" on saattanut vuosien varrella jäädä. Samassa huoneessa hurinan kuulee, mutta se ei ole kovin voimakas. Täytyy sanoa, että kuivain on todella tehokas. Aina yhtä inhottava ja aikaa vievä homma repiä sisäkengät erikseen kuivumaan auttaa paljon, muttei kuitenkaan takaa kuivia kenkiä. Thanksgiving-broileria muistuttava puhallinkuivain sopii kokonsa puolesta matkaan mukaan, jos jättää yhden ylimääräisen collage-paidan pois täydestä lautabäkistä. THERMICARE
Kenkäkuivain
Kenkälämmitintestin jälkeen on hyvä siirtyä aftersnowboardinkiin ja siirtää katse siihen seuraavan laskupäivään. Käytöltään laite on helpoin mahdollinen. Enemmänkin haittaa aiheuttaa virran sininen merkkiledvalo, mikä on turhan tehokas ja valaisee huoneen valojen sammuessa. Ja mikään ei ole inhottavampaa kuin aloittaa päivä märillä kengillä, varsinkin kovilla pakkasilla. Toisaalta, vaikka sisäkengät olivat kuivat, niin ulkokengät olivat vielä kosteat, koska kengät eivät tosiaan hengitä tarpeeksi. Litimärkiin kenkiin tarvitsi aikaa vähintään yön, mutta silloin kengät olivat varmasti aamulla kuivat. Slammer suosittelee! Hinta 69, Esa Korpela Oy, www.esakorpela.fi
Slammer 1/2010
Sivu
023. Lumilautakenkää ei todellakaan ole suunniteltu hengittämään keskivertoa silakkaa tehokkaammin, siksi kaikki kosteus tiivistyy aina sisäkenkään
HARVOILLA VIIKSET JA MITEN MILLOINKIN TEHDYT TEMPUT NÄYTTÄVÄT NIIN HYVILTÄ KUIN JOONAKSELLA JA TÄMÄ ON PELKKÄ KEHU. IHAN KUIN SE OLISI TÄHDISSÄ KIRJOITETTU, ETTÄ JOONAKSEN KANSSA KULJETAAN AINA PIENEN, SEKAVAN MUTKAN KAUTTA. LUE JA IHMETTELE, MILLAISEN VALTAKUNNANSALAISUUDEN VOI VARSINAIS-SUOMI PITÄÄ SISÄLLÄÄN.
Sivu
Teksti
Kuva
Slammer 1/2010
024
Tuukka Tams
Peter Hasselgren. LISÄKSI HÖÖKI ON SIITÄ AINUT LAATUAAN, ETTÄ HÄNEN KANSSAAN VOI HAASTATTELUSTA JOPA LYÖDÄ VETOA. BUUGI ON MIES, JONKA KANSSA EI KOSKAAN TIEDÄ MIHIN JOUTUU. TÄSTÄ ON OSOITUKSENA SE, ETTÄ JUURI JOONAKSEN KOHDALLA UNOHDAN ENSIMMÄISEN KERRAN LAITTAA NAUHURIN HAASTATTELUTILANTEESSA PÄÄLLE. VAIKKA VUOSIEN KOKEMUS ON TUONUT PALJON VIISAUTTA MUKANAAN, ON SIELLÄ TAUSTALLA EDELLEEN SAMA RAGGARI, JOLLE VOI SATTUA MITÄ VAIN
Slammer 1/2010
Sivu
025
Ei niitä montaa ukkoa ole, jotka niin osaa hepattaa! - Heh, kun laskeminen on 95 % tuuria, niin kai siinä hepattaa ja pelottaa niin perkeleesti. Miten se on esiintynyt. En tiedä pääseekö enemmän laskemaan, mutta sen minkä pääsee on varmaan itsellä enemmän intoa siihen touhuun. Se meni Turun Hirvensalossa, jossa oli se maailmanlopun reili, joka vähän kaarsi rinteeseen. Nilkka meni sitten edelliskauden päätteeksi. Omat monot lyötiin Crazy Bananaan kiinni ja koitettiin kaatuilla. Mutta siitä tosiaan on hetki aikaa, että voi ollakin, että polvet ovat olleet suussa. Naamasta alkaa ainakin ikä näkymään, on tullut vähän ikäkriisiä. Ala-asteella oli yhteensä sen kuusikymmentä oppilasta, että hyvin pieni piiri on ollut. Ennen kouluikää aloin suksilla laskemaan. No se oli nopea. - Molemmat polvet ovat vääntyneet huonoihin kulmiin, ja ne on tähystysleikattu. Ei se nyt niin ihmeellisiä ole ja on se vähän... On siellä joskus ollut oma kauppa. Laskin niillä vähemmän ja enemmän, kerran pari talvessa, kunnes kokeilin jossain vaiheessa lautaa. Vaikka iän puolesta se olisi varmaan se seuraava siirtymä. Nykyään oon vaatevarastolla töissä Raisiossa. - Sitä me Nikin kanssa katsottiinkin, että toi mä oon parin vuoden päästä. Sitten jostain sen taas keksin, joten ostin oman laudan ja kausikortin 13-vuotiaana, että pääsi kunnolla mäkeen.
Sieltä niitä saatiin. Sitten sain niitä suoraan Euroopasta ja nyt ollaan palattu takas Santacolle. Semmoista helppoa, missä ei itse tartte kauheasti kiipeillä sehän on mukavaa. Okei, no kai mä uskallan lähteä! Hienoa! Millainen vaikutus lautailun löytymisellä sulle on ja missä olisit ilman. - Haastavaa vastata samoihin kysymyksiin, heh. - Ihan alkuun Teijon kautta saatiin mulle ja Bulalle Elanin laudat, jotka annettiin pois kauden lopussa, ellei ne jo olleet rikki. Kai sitä jonkun harrastuksen olisi keksinyt, kun on niin pitkään tähänkin kaikki omat säästöt menneet. Missä olet lapsuutesi viettänyt ja millaisessa perheessä. Oliko se Euroissa hörhöily sitten niin hörhöilyä. - Periaatteessa joo. Hyvähän siellä oli varttua. Miten kisat sun kohdalla. Sitten olen osittain asunut Helsingissä ja nyt noin neljä vuotta Turussa. En tiedä oisko pitänyt, mutta kyllä siitä tuli vähän velvollisuudentunnetta, että piti enemmän olla reissussa ja tehdä jotain. En mä nyt osaa sanoa, vaikea puhua. - Kai sitä ainakin rinteessä on tullut, muualta on varmaan vähentynyt. - Onhan niitä ollut ja viime kaudella sitäkin enemmän. Millaista siellä Vartsalassa oli varttua, kun säkin tuommoinen aktiivinen pelaaja olet. Ja nyt pärjäsin varmaan ekan kerran ikinä. Miten sun iskarit sen kesti ja mitä silloin pyöri päässä. Vähän ikävästi on niin tullut mietittyä. Hyvä harrastushan se on, mutta on sen kautta myös huonoihin seuroihin joutunut, heh. Se on pienempi osa sitä Halikkoa, pikkukylä. Ikäpolvi oli aika pieni, että kaksi samanikäistä kaveria oli ja yksi vaihto-oppilas kävi siellä ala-asteen. Millaisia loukkaantumisia sulla on matkan varrella tullut, jotka ovat kammoja aiheuttaneet. Itse olin eniten yllättynyt, kun Italiassa oli TTR:n joku
DANKO JOONAS
Nyt, kun on otettu löysät pois, voin kertoa, että mulla on ollut apureita kysymysten laatimisessa. Okei. - Eihän silloin mielessä pyörinyt varmaan mitään, kun oli suurin piirtein edellisen illan silmillä liikenteessä. Tipuin kesken reilin ja tulin suoraan pystytolppaan kyljelleni. Siellä on jokunen sata asukkaita, en tiedä onko sitäkään. Meni aika monta vuotta, kun ei lautaa kokeillut. Onhan noita sattunut, ja aika paljon varmaan sellaista mitä ei nyt muista. Joonas Mustonen on lumilautailija, joka on yllättävän vanha ikäisekseen. - Ai nykyään. Siinä nopea kaari siitä. Viime kaudella Tahkolla murtui kylkiluu ja tuli aivotärähdys. Olet niitäkin käynyt vaikka mitä läpi. Aika samana kaava pysynyt. Huhhuh. - Silloin, kun siellä asuin, tunsivat kaikki toisensa. Sen takia just on jäänyt Wappulounaat käymättä, kun on paikka murtunut tai vaikka maksa revennyt. Siellä asuin kutakuinkin 18-vuotiaaksi. En tiedä, mitä siellä on niille tehty. Pahoja siellä tehdessä aika meni. Ei ehkä niinkään viime kaudella, mutta edellisellä kaudella oli vähän enemmän ihmeissään, kun painoi ympäri menemään. Sitten se Optionin maahantuonti siirtyi Laminaan ja me siirryttiin itsekin Laminaan, ja saatiin sieltä jonkin aikaa lautoja. - Kai sitä joskus katsoi niitä ketkä bounasi kunnolla Mäkistä ja kumppaneita mutta ei sitä enää tule oikein ketään katsottua siinä mielessä, että pitääpä itsekin tehdä tuolla tavalla. - Ei me ikinä mitään allekirjoitettu tai tehty mitään sopimuksia, etten mä kai mikään eurotiimiläinen ollut, mutta kamat sai ja vähän reissubudjettia. Se piti leikata ja siellä oli pieni murtuma. Riksgränsenissä joku vuosi sitten olit käpynä, kun lähdettiin haikkaamaan eikä jääty hinkkaamaan hotellin takana olevaa miniparkkia. Siinä mielessä innolla odotan tätä kautta. Se on vain yksi pieni kylä muiden pienten kylien seassa. Kivitettiin autiotaloja ja sellaista toimintaa. En mä muista, että se mitenkään olisi jännittänyt, mutta voi olla, että nykyään jäisi väliin. Mikä tämä Vartsala on mistä puhutaan. Mitä sä puuhaat. On ollut jotain tekemistä, kun ei siellä syrjässä ihan hirveästi mahdollisuuksia ollut. Sitten Santacon Sandelle ja sieltä Forumia ja Special Blendia. Eli hyvin pieneltä maaseudulta olen tullut, syrjästä kaikesta. Siihen on kuitenkin vielä vähän matkaa. Mistä sä sitten ammennat vaikutteet laskemiseen. - Syntynyt olen Halikossa, joka on osa nykyistä Saloa. Se oli ensimmäisiä, mitä Teijolla oli. Uskallatko ottaa vedon vastaan, että jos sä arvaat kuka on jossain kysymyksessä kysymyksen takana, mä tarjoan sulle lökän, mutta jos vastaat väärin, sä tarjoat mulle. Lähetetään Prismoihin ja City-Marketeihin pooloja, kalsareita ja sukkia. Aika monta päivää tuli "Maikkarissakin" laskettua yksikseen. Kai sä sen verran annat apuja, muuten tää on aika huono veto mun kannalta. Ja onhan se hurja ukko ikäisekseen. Töitä oon tehnyt viimeiset seitsemän vuotta ja talvet lasketellut. Eli leikitään nyt, etten koskaan ole näitä kysymyksiä kysynyt. Oliko sieltä vaikea löytää aisapareja. Siitä ei kauheasti mitään tullut. Jos tietää hyviä paikkoja niin sitten, mutta ei niitäkään aina löytynyt. - Kai lautailulla on ihan hyvä vaikutus ollut. 20-vuotissynttärit vietettiin sairaalassa, kun maksa repesi. Jari Porttilan lohkoperunat on alkanut muodostua silmien alle vai. Sulla on taipumusta hulluihin juttuihin niin rinteessä kuin ulkopuolellakin. Ei se siellä seudulla ihan perusratkaisu ole. Miten nuo sponssihommat ovat kulkeneet. Vaikea sanoa, mitä se sitten olisi. Ihan suotta mitään temppuja suunnittelee tai ajattelee, kun lopulta tekee vaan sen mitä pystyy.
HööKi
Joskus Auto Täynnä 2:n aikoihin teit älyttömän jutun, kun hyppäsit Jyväskylässä kolmikerroksisen talon katolta olemattomaan alastuloon frontti satasen. Sitten on solisluu murtunut ja aivotärähdyksiä on tullut ehkä vähän turhankin paljon, viime kaudellakin tuli pari. En mä nyt tiedä, voiko sitä ihan sponssiksi sanoa, mutta sellainen eka oli Soljalan Pasi, kun toi Optionin lautoja ja NFA:n vaatteita.
Sivu
Teksti
Kuva
Slammer 1/2010
026
Tuukka Tams
Andreas Halser. - Joonas Mustonen on turkulainen... - Sitähän se oli. Jotain näitä perusjuttuja. - Ketä siellä on ollut laatimassa. Wängl Tänglessä se paukutti caba ysejä menemään, eikä mitenkään turhan kliinisti. Kai on tullut vähän liikaa oltua hereillä, hehheh. Reissussa sen huomaa, mikä on varmaan huono asia, ettei viitsi alkaa hullutteleen siksi kun on reissussa että alkaa vituttamaan jos itsensä loukkaa. - No onhan se kova ukko! Viime talvena se oli vähemmän siellä, mutta sitä edellisenä se oli melkein koko talven Mayrhofenissa. Pistetään tässä vaiheessa sellainen, että kuka on Joonas Mustonen. Perheeseen on kuulunut isä, äiti ja isoveli. Toisesta löytyi semmoinen kulmahampaan kokoinen rustopala, jonka olen saanut ihan kotiin purkissa. Millaisesta laskemisesta sä sitten tykkäät. Eihän niin saisi ajatella, kun silloin koko touhu kosahtaa. Silloin en tullut sen kanssa niin paljon juttuun, mutta viime talvena, mitä sitä näki, oli sen kanssa hyvä vetää metukoita ja tailgrabeja hyppyreistä. Jos joskus ajatteli, että pystyisipä kunnolla bounaamaan, niin nykyään bounaa vaan sen minkä pystyy, ei sen minkä haluaa. Onhan se aika oma meno. Onko itsesuojeluviettiä vuosien varrella tullut kerättyä. Kyllähän siinä lunta sen verran oli, etten mä muista sen olleen mikään hirveä tömähdys. Miten sulla laskeminen tuli mukaan. Tekee nykyään mitä mieleen juolahtaa. No Nikin (Korpela) kanssa tuli mentyä, mutta sekin on niin laiska, ettei se koskaan herää aamuisin, ja kun rinteet meni jo neljältäviideltä kiinni, niin ei sitä paljoa mäessä näkynyt. Tai reiliäijäksi. Suuremmat murtumat olen kuitenkin välttänyt. Tai sitten itse ollut sitä huonoa seuraa muille. Helvetin hyvän näköistä.
Onko sillä sitten vähän samanlainen tyyli laskea kuin sulla, että hepattaa niin helkkaristi. Mikähän mä olisin. On siellä jotain huippumuotiakin, heh, mutta aika peruskamaa. Sä olet kuulemma vetänyt koko viime talven lumilautalegendojen kanssa. Mistä se hepatus sulla tulee. En osaa sanoa, missä olisin ilman. No en halua leimata itseäni turkulaiseksi. Miltä paluu Suomen kamaralle on tuntunut. - Heh, ei tullut musta bäkkäriukkoa. Ai Vuorisen Rami, Lahikainen (Mikko), Tuhola (Kimmo), Passi (Tomi) ja Bula. Ei ole tullut yhtään ehjää kautta, että aina on kausi jäänyt vähän kesken. - Kyllä mä tykkään monenlaisesta, mutta jos tuollaisessa paikassa on, niin ei siellä pelkkiä parkkireilejä oikein jaksa hinuttaa. Eli onko se Ingo (Ingemar Backman) niin kova kuin ukot puhuu. - Silmät alkaa turpoamaan kiinni. Mäkin olin siellä Mayrhofenissa pitkään, niin vaikka siellä on paljon laskijoita, ei siellä montaa ole ketkä innolla laskee ja sen tyylisesti mistä itse tykkää. - Se lähti laskettelun kautta. Et sitten sieltä bäkkäriukkona tullut takaisin. Siellä oli aika paljon noita, jotka lähti metikköön rämpimään, eikä sekään välttämättä innosta itseä eniten
Slammer 1/2010
Sivu
027
Tähän sopii hyvin kysymys, joka ei sitten ole mun
keksimä. Eli: Miksi sua ei yleensä ole kisojen finaaleissa näkynyt. - Jotain mukamas kovia. Bakerissa siitä
reissusta viikko, jonka laskin vuokrasiteillä ja lainalaudoilla, niin ei oikein fiilikseen päässyt eli ei matskuakaan sieltä tullut. C) Pohkeet on niin tyhjät ettei jaksa. Eivätkä sitten muutenkaan klippejä ihan kauheasti käyttäneet, vaikka olisi niitä käsittääkseni enemmänkin ollut. Niin olen kuullut, että muun muassa European Openissa sut on nähty vetävän tumussa. En hirveästi saanut niiden kanssa aikaiseksi, mikä vähän harmittaa, kun niillä oli hyvin järjestetty kaikki ja reissuja oli siellä täällä. Sieltä lähdettyä sain laudan ja käytiin parissa paikassa, mutta aika vähiin jäi laskut. Mulle siis yksi. Oisko tän kysynyt Bula. - No ei ehkä niinkään siellä, mutta Wängl Tänglissä aika railakasta on ollut. Eli kyllä, on se tuo liian kova jano. Tulee noissa aika usein jonkinlaisessa kukkelissa oltua, että ehkä siksikään niissä ei ole tarvinnut jännittää. Siinä ollaan pärjätty ihan mukavasti. Se on vähän, että kun antaa kaikkensa siinä karsinnassa, niin ei se finaali ole niin tärkeä, kun tietää, että sijoitus olisi sama. Voi olla, että siinä on ollut jo pieni karsintanousu, joka jo finaalissa kosahtaa huonoksi. Toivoin, ettei olisi ollut yhtään ländättyä temppua, että olisi ollut Andy Forgash -henkinen slämipätkä alkuun, mutta ei ne sitä ymmärtäneet. Pari viikkoa olin niiden kanssa Jenkeissä ja siellä pöllittiin multa ekana päivänä molemmat laudat ja siteet. No niin no joo, ei ole näkynyt finaaleissa. neljän tähden kisa, jonka slopestylessa olin kolmas. Ja ihan kovia jamppoja. B) Liian kova jano. - Isensevenin kanssa yritin kuvata toissa kautena, mutta jäi aika vähiin. Ei tässä kisoja ole enää jaksanut hirveästi jännittää, eikä niissä kauheasti tule selvin päin oltuakaan. A) Ei vaan pääse ikinä. Siellä oli kuitenkin paljon laskijoita. Tänä kautena niillä vissiin vähän leffa
Sivu
Teksti
Kuvat
Slammer 1/2010
028
Tuukka Tams
Peter Hasselgren. Oltiin Mt. Jäi vähän suutariksi koko homma. - Itse asiassa nyt on käynyt usein niin, että kyllä sinne finaaleihin on päästy, mutta... Mikä on hauska ollut, niin pari vuotta ollaan oltu mukana Oakleyn Jib Vid -kisassa, missä vuorokaudessa tehdään elokuva. Sä olet leffakuvauksia tehnyt jopa noihin euroleffoihin. Ei ollut, Vuorinen laittoi. - Oli siinä vähän sitäkin, mutta toisaalta sen ymmärtää. Tai en tiedä ymmärtääkö. Mitä niistä kertoisit. Muutaman päivän vaan Euroissa olin niiden kanssa, ja sitten murtui nilkka maaliskuun lopulla, niin jäi se kausikin aika lyhyeksi
Se oli aika yllättävä, kun missä se kuva otettiin, niin se oli aika viimeisiä vetoja. Varsinkin tuo ensi-iltakiertue oli ihan kiva. Mitä sä Roistolasta sanoisit. Tosiaan Isensevenillakin meno on muuttunut tänä kautena, että se tekno on jäänyt vähemmälle. Oli se ihan hauskaa porukkaa ja ihan mukava kokemus. Ajattelin, etten edes siihen hyppisi. Koko kiertue niillä oli kaksi ja puoli viikkoa, josta mä olin viikon mukana. Siis joo, olin ihan iloinen.
BUUGI WONDER
Ilman Roistolaa ei tätä haastattelua voida käydä läpi. Minkä tyylisiä leffoja ja minkä tyylistä laskemista niillä oli, niin ei se välttämättä ihan mun tyyliä ollut. Siinä oli viisi ensi-iltaa ympäri Saksaa, että oli se melkoinen ralli. - Kyllähän tämä Roistolan porukka on oikea ollut, mutta alkaa sekin kai olla aika kuopattua. muuttui, mutta ehkä se ei silloin ollut oikea porukkakaan. Kai tässä joku viimeinen elokuva on tulossa, mutta mihin tästä sitten on siirtyminen, niin ei ole kyllä mitään tietoa. LASKUT JA NOUSUT NIIN RINTEESSÄ KUIN YÖSSÄKIN. Mikä se sun tyyli sitten olisi. MONTA TARINAA KERROTTAVANA JA MONTA ON SYYTÄ JÄTTÄÄ KERTOMATTAKIN. Siinä oli Janne (Heiskanen) ja Jani (Sorasalmi), niin mä sitten lopuksi kävin tekemässä tailblockeja tai noseblockeja vai mikä se koko temppu edes on. Ei ainakaan toi eurotekno ole se oma juttu. - Sieltä ainakin niitä vaikutteita on tullut, enkä ilman Roistolaa varmaan olisi laskemisessa mihinkään
"INNOISSAAN JA ENEMMÄNKIN IHMEISSÄÄN OLEN HÖÖKIN TOIMINTAA SEURANNUT KESÄT JA TALVET. RINTAMATOVERI VAILLA VERTAA, HIENO MIES."
BULA
Slammer 1/2010
Sivu
029. Kaikissa paikoissa oli tarjoilu ihan hoidettu, niin ei siinä hirveästi tarvinnut muuta kuin mennä mukana.
Sä olet tietenkin stillejä kuvannut vuosien varrella vaikka kuinka, mutta nyt sulle tuli myös ensimmäinen kansikuva (Monster Backside Magazinessa). Olin siinä jo pitkään istuskellut, ettei mulla siihen paikkaan mitään ollut tehtävissä. - Heh, kyllähän se teki. Tekikö se sulle yhtä hyvän olon kuin Jack Daniels
Sivu
Slammer 1/2010
030
Kyllä, nyt ollaan tasatilanteessa. Kyllä mä 80-prosenttisesti uskon, että se tulee. Periaatteessa se sitten liittyykin, kun varmaan kaikki mun matskut AT2:ssa tuli Solidin kautta. Mikä sun mielestä on seuraavan Roistolan leffan nimi, ja uskotko tuleeko sitä koskaan. Voi olla, että ilman sitä kurvailisin Teijolla edelleen samaan tahtiin. Roistola on kuulemma pilannut monen nuoren miehen elämän. Kyllä niillä euroilla vaan on niin oma meno, en tiedä. Sitä kautta Kimmoon ja SolidPowder oli niihin aikoihin, vaikkei se kai tähän mitenkään liity. MUT SILLEE HYVÄLLÄ TAVALLA. Vaikkei se mikään iso projekti ole koskaan ollutkaan, on elokuvia tullut silti tehtyä. - No tämä on se toinen puoli. Laskutyyli ja muu oli sellaista ei niin urheilullista, mitä näkee nykyään liikaa, semmoista suorittamista. Miten tämä näkyy sun kohdalla. En ole äänestämässä käynytkään. Miten teistä tuli niin kiinteä parivaljakko. Kai sitä Roistolaa on kiittäminen. Onhan se hyvää porukkaa ollut. Eiköhän se ole Kimmon mietittävissä jos se koskaan tulee valmiiksi. Laajavuoressa tutustuin Vormistoon ja Passiin ja muihin Jyväskylän hurjiin. Kai tämän on itse Kimmo kysynyt. Jännittäväksi menee. HUIKEE UKKO KENEN KANSSA ON TEHNYT NIIN MONTA REISSUA JA KOKENUT MONTA JUTTUA, JOTKA VARMASTI OLISI JÄÄNYT KOKEMATTA, JOS EN OLISI MUUSLIA TAVANNUT! ALL HEIL MUUSTONE!"
TOMI PASSI
edennyt. Miten vuodet ovat menneet. Paitsi että SolidPowderin matskuja käytettiin AT2:ssa. "MUUNSTONE ON KAVERI, JOKA EI JÄTÄ PULAAN: SEN KANSSA USEIMMITEN JOUTUU PULAAN. Muistan kun oltiin Bulan kanssa Laajavuoressa, niin siellä oli Vormisto, Jussila ja Juuhani. Eiköhän se kerro aika hyvin, mihin porukkaan sitä on jouduttu ja miten sitä itse nykyään lasketaan. - Kyllähän se oli, ensikauhistuksen jälkeen. Onhan sielläkin kai ihan hyviä tyyppejä, mutta en tiedä mikä siitä tekee niin ihmeellisen paikan. Onhan siinä aika huonoon seuraan joutunut. Euroihin se ei ole tainnut vieläkään ehtiä, mutta kyllähän tuo Amerikan meno nykyään on aika Roistola-henkistä. Kyllä sitä kauhuissaan katottiin, kun ukot hyppi hyndiä ja veti kaljaa samaan aikaan. Mitä kautta sä eksyit tuohon porukkaan. Oliko se rakkautta ensisilmäyksellä. - Vormisto on turkulainen ja Lepe (Jarno Leskinen) tuntee sen. Sä olet Passin kanssa paljon nähnyt yhdessä ja teitä ihan veljeksiksi tituleerattu. - Se oli just sitä SolidPowder 2:n aikaa, kun mo-
Slammer 1/2010
Teksti
Kuvat
Sivu
Tuukka Tams
Peter Hasselgren
031. - Onhan Roistola ollut edellä aikaansa. Ja Raggar Housen olen esittänyt Jonathanille (Forumin Euroopan team-manager) Euroissa ja sehän oli liekeissä. - Aika paha. Ei sitä silloin ymmärtänyt ollenkaan. Hyvää porukkaa on ollut laskea menemään. Miten euroukot ovat suhtautuneet Roistolaan. Sitä ei ole kyllä ikinä ollut liikaa. Onhan siitä ollut älytön apu
Miten jonkun lempinimi voi olla 1300. Mutta on nämä pissaleikit aika ohimennyt juttu. Oikein meni! Tästä päästään kätevästi siihen, että ainakin jossain vaiheessa olet ollut kova sikailemaan. Eli veto päättyi tasapisteisiin, joten jäimme molemmat toisillemme kolme lökää pystyyn. - Bulan (Tuomas Ruohonen) kanssa tuli ennen Passia laskettua. Ja kaikille, ketkä on ollut mukana ja tukeneet menoa. Se katsastettiin vasta keväällä kauden jälkeen, kun oltiin ensin monta tuhatta kilometriä sillä hurruutettu. Joten onko totta, että olet European Openissa heittänyt ureat team-managerisi päälle. Miten sen nyt sanoisi, oletko antanut erilaisen kuvan itsestäsi kotona kuin reissussa. Hahaa! Voi hitto... Nyt mulla loppuivat kysymykset. Se on sitä parasta laskuseuraa! Euroissa Nikin lisäksi se on ollut aika vaihtelevaa sirkusta. Tuskin on edes ollut kovin ihmeissään Passin kanssa pussailusta. - Tattis vaan. Niin kuin nyt vaikka Ingo. Ei kai siinä muuta tarvita. Lahikainen on kyllä niin viiksimiehiä, että tämä on sen kysymyksiä! Aijai, Bula laittoi. Miksi sulla on viikset ja mitä hyötyä niistä on. Passin kanssa on kyllä hieno matkustaa autolla, kun sillä ei ole korttia. En mä ehkä enää niin tarkka ole blackmetal-habituksesta, mitä joskus olin. No Nikin kanssa on hyvä laskea, kunhan se jaksaa herätä. Asiasta kolmanteen, sulla on aika sekavaa tavaraa nuo kaiken maailman lempinimet. Lähdin pakoon sikainfluenssaa, kun Turussa se tuntui iskevän kaikkiin kavereihin, niin se vaihtui sikailuinfluenssaan. Nyt en pysty tätä oikein kommentoimaan... Oisko Vormisto. Ehkä Passi on voinut olla enemmän ihmeissään! Kyllä Annilla on aika selvä, minkälainen kaveri on kyseessä. Mä kun en mitään tästä tiennyt, niin kuka oli kysymyksen takana. Se oli mun ja Sakon (Toni Viitakangas) myyntipäiväreissu Ouluun, johon ei oikein ole mitään lisättävää. - En usko, kyllä se kuva on ollut aika selvä ihan alusta asti. No se siitä sitten. Siitä se lähti, oliko se 2004. - Heh, niin kuin nyt vaikka Ingo. Muistan pari vuotta sitten Scrapbookin ensi-illassa sun tyttöystäväsi olleen hieman kauhuissaan, kun näki sut pussailemassa Passin kanssa: ettei ollut tuollaista Joonasta ennen nähnytkään. Ja Vormistoltahan ei ainakaan temput lopu. lemmat oltiin juuri käyty intti, eikä kummallakaan parempaa tekemistä ollut. Tilanne on 21. - Heh, se oli taudinkuvana nyt tuossa männä viikoilla. Tämän toteamisen teki oma tyttöystävä. Kyllähän siinä tuli ureat myös omille lahkeille! Mutta ei siitä kauaa mennyt, kunnes meidän koko porukka oli sieltä baarista ulkona ja team-manager muun muassa väänsi pormestarin eli portsarin kanssa, että on siinä meno ollut ihan kohillaan joka ukolla. Kiitos tästä ja kiitokset perään. Jossain vaiheessa vähän innostuin liikaa olla syömättä niin sanotusti. Nyt jo osaan syödä aika normaalisti. Sen kanssa on kyllä hyvä myös mennä, kun ei turhan kliiniä se laskeminen ole, eikä tarvitse turhan montaa kierrosta vetää. Aina jokaisella on omat temput, mitkä osaa hyvin. Sulla on varmaan suomalaisen lumilautailun tunnetuimmat pensselit. - Hyvähän se olisi ollut olla Passi mukana, hauskaahan sen kanssa on mennä. - Hehheh, salaattilinjalla. Hyvä jos muutama yhteinen laskupäivä oli. Nuo ukot tuolla, ei ne niin hyvää laskuseuraa kaikki ole. Yksi kummallisimmista on 1300. Painettiin sitten Asconalla ympäri Suomea ja siinä samalla tutustuttiin. - Nimenomaan. Sillä on just samantyylistä laskemista ja voi tehdä samoja temppuja, niin sehän on aina hauskaa. - Se on Passi tai Vormisto, kun ei muut taida sitä tietää. Mitä nyt tuota Roistolaa käytiin Suomessa kuvaamassa, mutta ei juuri muuta. - Heh, Tonnikolmesatanen... - Aloitin vähän aikaisemmin tämän kuuluisan Movemberin, eli mulla Movember on ollut viimeiset kolme vuotta. On vähän paha mennä sanomaan, mitä sillä imurilla on tehty. No tämä ei ole voinut tulla keneltäkään muulta kuin Lahikaiselta! No ei niin! En tiedä, kannattaako mun tätä kysyä, mutta kysyn nyt silti. Sen kanssa on tullut paljon mentyä. Aasia ei kyllä pelattu. En tiedä, muistaako se sitä tai onko se siitä itse koskaan ollut tietoinen,
hehheh. Mutta toisaalta en ole Passin kanssa viimeiseen pariin vuoteen ollut talvisin paljoa tekemisissä. Ollaan aloitettu periaatteessa yhdessä ja kierretty Suomi Cupia. Mulla on nyt vahva johto. Pitihän se nyt kokeilla, kasvaako ne ja ne kasvoivat. Pitää siis ainakin kolmesti nähdä! Kai sitä voisi perhettä kiittää, että on aina ollut tuki kohdillaan, eikä ole patistettu kouluihin tai uraa luomaan. Sullahan on todettu sikailuinfluenssa, eikö totta. Lisäksi kun mun "Pasconaa" ei oltu katsastettu. Siinä joutuu puoliväkisin tekemään semmoisia temppuja, mitä ei muuten tekisi. - Riskialtis. No minkälainen kaveri on kyseessä. Miten sä olet pärjännyt ilman. Tätä juttua ei oikein kukaan muu voi tietää kuin Bula, niin tän on oltava sen kysymys. Ei kai tässä muita viritellä.
Sivu
Teksti
Kuvat
Slammer 1/2010
032
Tuukka Tams
Peter Hasselgren. Ei voi muuta sanoa, kuin että Jonathan on hieno mies, eikä myöskään mikään kuppiinsylkijä. Mikäs tää oli, huuveri
vai mikä lie, Rämäkkälän mökin 1300 wattinen imuri. Eli pelata aasia. Annille, että on kestänyt tätä sirkusta. Aijai, kyllä se oli Passi. Entä millä sun blackmetal-habitus pysyy kuosissa. Ketä muita tärkeitä laskukavereita sulla on vuosien varrella ollut. - Ei kai tässä auta kieltäminen
Kaarnakatto luistaa ja paikalliset on ihmeissään. Ainakin tähän juttuun paloi joku 15 tuntia putkeen. Kuka muu suomalainen laskja sopisi paremmin häpäisemään Itävaltalaista Gasteinin kirkkoa, kuin Turkkusen oma poika Joonas. MBM:n sessarit ovat joka kerta yhtä hauskoja. Nosebonkki mini-ikkunaan indyllä, taitaa olla kyllä ensimmäinen tähän kirkkoon!
Slammer 1/2010
Sivu
033. Se mitä tältä sessarilta haettiin on kaikille vieläkin mysteeri
Fouchen Cabanella, Mt. Blancin juurella
Sivu
Slammer 1/2010
034. Jeremy ja Xavier hellan ja nyrkin välissä
Hakkuja, jäärautoja, köysiä, splitbordeja, valvomista, jyrkkää, hikoilua, onnistumisia, energiapatukoita, lihaskipua, pettymyksiä, 16 mm, muistikortteja, säätiedotuksia, haikkausta sekä säätämistä kuului päiväohjelmaan toukokuun lopussa Jeremy Jonesin saapuessa Alpeille kuvaamaan Deeper -lautaelokuvaprojektiaan.
Slammer 1/2010
Teksti ja kuvat
Sivu
Tero Repo
035
Sivu
Teksti ja kuvat
Slammer 1/2010
038
Tero Repo
Päätimme siirtyä Italian puolelle. Jyrkällä harjanteella sijainnut yöpaikkamme vaati köyden käyttöä majalle pääsemiseksi. "Tein splitboardani omasta promodelistani sahaamalla sen kahtia, ja kyllä se tuntuu toimivan vaikeissakin olosuhteissa tosi hyvin. Esimerkiksi Spark R&D valmistaa kevyitä, matalampia ja hallittavampia siteitä, mikä tekee splitillä laskemisesta lähes yhtä jouhevaa kuin normaalilla laudallakin. Pikemminkin vuori näyttää isolta kiveltä, johon on teipattu hervottoman kokoinen jääpala kylkeen. Muutama sata metriä Fourchen majasta koimme jälleen hieman dramatiikkaa Chrisin (kameramies) pudotessa reunarailoon. Tärkein osa eli siteet ovat viime vuosina kehittyneet valtavasti. Muutaman puhelinsoiton jälkeen saimme selville, että kyseisiä laskuja kohtaan oli moni muukin osoittanut mielenkiintonsa ja parhaimmillaan Midin pohjoisseinällä oli nähty toistakymmentä laskijaa samanaikaisesti viime päivinä. Reilun 10 kilometrin pituinen tunneli Chamonixista Mont Blancin ali ja löysimme itsemme Italiasta, Courmayeurista. Toukokuun lopulla aurinko lämmitti jo kesäiseen malliin. Ainoastaan Italialainen De Benedetti on laskenut kyseisen mäen aikaisemmin vuonna 1977."
C C Xavier heittää köyden ja hyppää itse perään. Pohjoisseinällä sijaitsevien Malloryn ja Eugsterin huhuttiin olevan laskukunnossa. Ainoastaan italialainen De Benedetti on laskenut kyseisen mäen aikaisemmin vuonna 1977. Revimme tarvittavat roinat ulos autosta ja nopeasti parkkipaikka muistutti mustalaisleiriä. Vahvuuteemme liittyi kaksi uutta karpaasia: Fan Fan, vuoristo-opas sekä äärilaskija Chamonixista ja niinikään Chamonixissa asustava kameramies Matt Herriger. Onneksi Chris selvisi vain säikähdyksellä ja pulssin laskettua jatkoimme viimeisen rutistuksen majalle. Seuraavaa kohdetta valittaessa alppinismin kehto, Chamonix, tuntui saavan kaikilta suurimmat sympatiat. AA Chris, filmaaja, on pudonnut reunarailoon. A 16mm on raksuttanut. Maallikolle Aiguille du Midin pohjoisseinä näyttää pystysuoralta vuorelta, jolta valuu alas kapeita lumirännejä kivikon keskellä. Munat tapetaan hakulla.
Sivu
039. Xavierin ja Jeremyn mielenkiinto kääntyi Aiguille du Midin pohjoisseinää kohtaan, jonka myös suomalaiset lautakonkarit JJ Henttonen ja Ode Siivonen ovat vuosien kuluessa käyneet laskemassa. Vaihtoehtoina olivat klassiset laskut Aiguille du Midin, Chamonixin korkeimman hissiaseman, ympäristössä. Courmayeurin pieni parkkipaikka oli aution tyhjä, vaikka hissit olivatkin vielä auki. Jeremy kysyessäni päätöksenteon vaikeutta vuorilla liikuttaessa. Ihmettelin ääneen splitboardien luotettavuutta ja
Slammer 1/2010
kestävyyttä jyrkillä mäillä ja vaikeissa olosuhteissa. Eikä koppi ollut koolla pilattu: 8 makuupaikkaa, ja lämmitys tapahtui piereskelemällä ja punnertamalla. Jälleen kerran maallikon silmissä edellä mainittu törmä ei todellakaan näytä mäeltä josta laskemalla tullaan alas. Lumivyöryriskin minimoimiseksi meidän oli pidettävä kiirettä, jotta ennättäisimme pienelle La Fourchen vuoristomajalle ennen iltapäivän "helteitä". Vaikka mäki olikin klassikko, oli tarkoituksemme kuitenkin yrittää laskea sekä kuvata vaikuttavia mäkiä, ei etsiä päiväkahviseuraa niiltä. G Xavier paistaa munia teltassa. Jeremyllä ja Xavierillä oli kummallakin splitboardit, enemmän tai vähemmän itse muokatut sellaiset. Luksus oli kaukana, kun saavuimme majalle. Asiaa ei helpottanut sekään fakta, että joutuisimme
"Aivan turisteina emme Italian puolelle olleet tulleet vaan kohteeksi oli valittu Aiguille blanche de Peuterey. Jeremy varmistaa köydellä Chrisin ylös. Totta kai splitboard vaatii oman aikansa totuttelemiseen, mutta muutaman kerran jälkeen homma tuntuu mieluisalta", Jeremy tokaisee. Aivan turisteiksi emme Italian puolelle olleet tulleet, vaan kohteeksi oli valittu Aiguille blanche de Peuterey
Alaspäin tullessa lasku oli nautinnollista ja täydellinen lumi teki laskusta helppoa. Seinällä ei ole varaa virheisiin, joko keplottelet itsesi alas voittajana tai otat pesukoneet alas asti. HAMBURGERLAND, GRÖNLANTI - Todella kapea ja suora kurun yläosa, joka myöhemmin avautuu isolle kentälle aina merentasoon saakka. Kolme kameraa oli valmiina tallentamaan urotekoja. 5. SEUSSE, HAINES AK - Yksi jyrkimmistä seinistä, jota olen koskaan laskenut. Tämä lasku muutti elämäni 15 vuotta sitten.
Blancin alueelta", Xavier fiilisteli tulevaa revanssia Peutereyn kanssa. Syynä ei ollut kaverukset melkein mukaansa temmannut vyöry, vaan vanerin kova lumi, jota aurinko ei kovan tuulen takia kyennyt pehmentämään riittävästi. Heräsimme aamukolmelta todella ärsyttävään matkapuhelimen pirinään. Toisaalta sankarimme joutuivat yöpymään vielä toisen yön La Fourchen kenkälaatikossa, meidän leikatessa pihviä hissiaseman yhteydessä olevassa lämmitetyssä vuoristomajassa. Itse olen kokenut kummankin. Silloin sitä käsittää kuinka paljon potentiaalia ääripään laskuihin löytyy esimerkiksi Chamonix/Mont
Teksti ja kuvat
Jeremy Jones
1. "Nykyään lumilautailussa on ainakin omalla kohdallani kyse laadusta eikä määrästä. Kyseinen lasku muistuttaa loppumatonta aaltoa surffitermejä käyttäen. Olen vieläkin tosi fiiliksissä tuosta laskusta. "Pelottavin kokemus kahden viikon reissun aikana oli pieni lumivyöry Peutereylla, jonka alta kerkesimme viime hetkellä sivuun. Kaikesta huolimatta päätimme jatkaa läpsyttelyä kohti eilen bongaamaamme kuvausspottia. DR. Valitettavasti tällä kertaa Aiguille blanche de Peuterey pieksi meidät 2-0. Tuo Alpit mieleen. Usein puuterilla oleva seinä on ripattavissa, heti kun maailman pelottavin taite on ohitettu. 4. Toisaalta kaikki olivat terveinä ja täysijärkisinä valmiina palaamaan perheidensä pariin, joten jokainen oli onnellinen, joskin hieman alakuloinen. Ei auttanut itku markkinoilla, kamat niskaan ja ulos skinnaamaan. Myös laskijoilla tuntui luistavan, sillä ennen kahdeksaa Jeremy, Xavier ja Fan Fan olivat vain vajaan kahden tunnin päästä huipusta. Emme olleet kuulleet Jeremystä ja Xavieristä vielä inahdustakaan. 2. 4. Pieni pätkä jääkiipeilyä ylös mennessä ja laskeutuminen köydellä alaspäin tultaessa. Kaatuminen ei ole terveyssyistä sallittua. NORTH SHORE, JACKSON HOLE - Lasku alkaa muutaman metrin dropilla, jota seuraa muutama hieman pienempi ja isompi droppi. Ainoa vaihtoehto oli jättää käännökset tekemättä ja laskea täydellä höngyllä pintavyöryn läpi. Kohtalaisen helppo lähestyminen ja lumi tarttuu kuruun jo aikaisen talvella. Xavier de la Rue
1. 3. 2. Jyrkkyys vaihteli 55-60 asteeseen, mutta hyvällä lumella ei ollut ongelmia tehdä isoja käännöksiä 3. huomenna palaamaan takaisin hissiaseman läheisyyteen, sillä kunnollista kuvakulmaa ei näiltä nurkilta herunut. TOUR RONDE POHJOISSEINÄ, CHAMONIX, RANSKA - Loistava jyrkkä mäki, jossa alpinismi ja lumilautailu yhdistyvät. Viikon päästä matalapaineen vaihduttua kesäiseen auringonpaisteeseen palasimme Courmayeuriin Mont Blancin Italian puolelle. Kiivetessäni ylös pelkoni katosi ja aloin nauttimaan olostani seinällä. Kohtaamamme mäet olivat tähänastisen urani haastavimmat," Jeremy kiteyttää reissun saldon.
Slammer 1/2010
Sivu
040
Tero Repo. ANVERS ISLAND, ETELÄMANNER - Reilu 400 metrinen törmä massiivisten jäätiköiden ja serakkien ympäröimänä. Kevät ja alkukesä ovat aikaa jolloin mäet, jotka talvella ovat jäisiä ja kivikkoisia, ovat usein priimakunnossa. ATLIN, KANADA - Pitkä, jyrkkä ja nopea seinä, jonka laskettuani tajusin että mitä lujempaa lasken sitä parempi tyylini on. Onneksi matka hissiasemalle ei ollut kuin pari tuntia, ja se antoi Jeremylle ja Xavierille yhden lisäpäivän tiirailla Aiguille blanche de Peutereyta. METIORTE, VALDEZ AK - Lähes kilometrin pituinen kaistale, jolle lumi tarttuu todella hyvin. Se oli kuitenkin varma, että palaisimme vielä selättämään Aiguille blanche de Peutereyn ennen Jeremyn ja Chrisin kotiinpaluuta. Emme välttämättä olisi kuolleet, mutta kovaa kyytiä olisimme saaneet, mikäli olisimme vyöryn mukaan joutuneet", miettii Jeremy jälkikäteen. Aamu valkenikin pilvettömänä ja seitsemän jälkeen aamulla kaikki näytti todella hyvältä. Otsalampun valossa ulkosalle päästyämme taivas valahti lähes sananmukaisesti niskaamme. "Oikeissa olosuhteissa Peutereyn kaltaisen mäen kiipeäminen ja laskeminen, niin hullulta kuin se kuulostaakin, tuntuu tosi hyvältä ja turvalliselta. TOUR RONDE POHJOISSEINÄ, CHAMONIX, RANSKA - Seisoessani Tour Ronden alapuolella olin kauhusta jäykkänä. THE MOON COLOIR, SIERRA RANGE, TAHOE, KALIFORNIA - Eräänlainen kotimäkeni, joka on yksi alueen jyrkimmistä ja pisimmistä kuruista. Keskijyrkkyys noin 45-astetta. Paikallisen Föhrin ennustama korkeapaine oli muuttunut puolipilviseksi scheisseksi, ja kaiken kukkuraksi saimme myös todistaa kevyen lumisateen. Kymmenen minuuttia vyöryn jälkeen sankarimme ilmoittivat radiolla kääntyvänsä takaisin. (Lasku on Standard Filmsin viime vuoden rainalla, Aesthetica) 5. Halusin laskea tällä reissulla korkealla sijaitsevia laskuja, enkä osannut aavistaa, että päätyisimme tekemään näin äärimmäisyyksiä. Viimeiset kaksi viikkoa olivat opettavainen kokemus, mutta samalla myös onnistuimme tavoitteissamme. Kauan ei kuitenkaan tarvinnut odottaa, sillä kahdelta aamulla Peutereyn valloitukseen lähteneet kaverit sanoivat kääntyvänsä takaisin ja treffaavansa meidät alhaalla parkkipaikalla. ST. Kiipeäminen, laskeutuminen köydellä ja alakentällä tehdyt isot käännökset olivat omiaan loistavalle laskulle. MORITZ, SVEITSI - Nuit de la glisse elokuvan filmauksissa laskimme Michi Albinin kanssa seinän, jossa joutui tekemään tosissaan töitä välttääkseen joutumisen pintavyöryyn. Lopussa voi päästellä vauhdilla, mikäli pää kestää
did you captured it?"
Slammer 1/2010
Sivu
041. Alhaalla Jeremy tokaisi, "Tero that was for you. Jeremy kävi tekemässä käännöksen jyrkänteen reunalla kuvaajan mieliksi
"Yleensä oletetaan, että kaikki suomalaiset on kovia dokaamaan ja bailaamaan", nauraa Saffe. Toisaalta hänen mukaansa suomalaiset tuomarit ovat päässeet maailmalle omien laskijoiden vanavedessä, sillä "kun omat laskijat ovat niin hyviä ettei tarvitse vetää kotiinpäin", on maine lahjomattomista ja ankarista nuijanheiluttajista levinnyt rajojen ulkopuolelle: kuin myös se yleinen oletus illanviettotavoista. Perus Suomi-meininki", valottaa Saffe. Ennen jokaiselle pipelaskun osa-alueelle oli oma tuomarinsa, kuten korkeudelle, spineille, suorille aireille ja flättiajolle. Kuulostaako unelmalta, joka on täysin saavuttamattomissa. Hommat eivät todella-
Sivu
Teksti
Kuvat
Slammer 1/2010
042
Tuukka Tams
Rami Hanafi. "Meillä on rehellinen ja jämpti maine, ei lässytetä vaan hoidetaan homma kunnolla. Olisikohan olettamuksella perää?
TyöT ensin
Epäilemättä tuomarin hommiin liittyy paljon vähintäänkin miellyttäviä luontaisetuja, mutta todellisuudessa itse työ on raskasta. "Olen päässyt laskemaan ympäri maailmaa viimeiset kymmenen vuotta, tavannut mahtavia ihmisiä ja oppinut hyvin paljon monestakin asiasta. Naganossa lumilautailu oli ensimmäistä kertaa olympialaisissa mukana, ja tuomareiden keskusjärjestö International Snowboard Judges Commission (IJC) sai alkunsa. Tuskin laskijat olisivat kauhean innoissaan, jos palkintorahojen kohtalosta päättäisi lauma krapulaisia tuomareita, jotka nuokkuvat puoliunessa eivätkä tiedä trikkejä", älähtää Saffe, eikä jätä vastuuta pelkkiin isoihin kilpailuihin: "Sama pätee vaikkei rahaa olisikaan jaossa. kommentoit kärkkäästi suorituksia ja kiroat, kuinka jälleen tulokset menevät miten sattuu, ja kyllä kliini ysi aina kauhean kyrpäporan (sic) voittaa. Ymmärrettävää siis on, kuinka nykyinen systeemi tukee nykyaikaista laskemista: onhan flättiajo ennemminkin osa kokonaisuutta kuin oma pipelaskun alueensa. Kyllä, ennen uudistusta oli laskijoiden vedettävä flätillä nätisti kantilla, tultava kivasti siihen kaareen alas ja vedettävä hyvässä paketissa puolelta toiselle tai muuten pisteet kärsivät. Kun katsoo maailman isoimpien kisojen tuomarilistoja, on lähes poikkeuksetta mukana joku härmän omista. Toisaalta overall-tuomaroinnin ansiosta harvat laskijat enää tekevät suoria aireja, ja ne harvatkin ottavat niitä iänikuisia reissumellakoita: nehän on kauheaa katsottavaa ne. Vuosi 1998 oli merkittävä molemmille. Ennen kaikkea olen päässyt kaikkiin niihin paikkoihin laskemaan, mitä junnuna katselin laskuleffoissa ja mietin, että tuonne kun joskus pääsisi." Käsi ylös, kuinka monta sormea olette valmiita antamaan vaihtaaksenne paikkaa Saffen kanssa?
Tie huipulle
Niin kauan kuin lumilautakisoja on järjestetty, on ollut myös tuomareita. kun kisat tulevat telkusta tai streamina netistä, seuraat niitä silmä kovana ja ehkäpä käsi pirtelöön tarttuneena. Helsinkiläistynyt kokkolalainen, olympialaisiin toista kertaa tuomaroimaan lähtevä Sami Savela on saanut kokea kaiken tuon ja vähän enemmän. Näet kaikki parhaalta paikalta, lämmitetystä kopista, jossa virvoituspuoli toimii. Jos olympialaisiin vaadittava FIS:n A-lisenssi on vain kahdellakymmenellä maailmassa ja sellaisia, jotka muihin isoihin kisoihin kelpuutetaan noin sadasta kahteen, voidaan suomalaisia pitää erittäinkin haluttuina. Lasket kaikissa niissä paikoissa, joissa luulit vain planeetan parhaimpien laskijoiden saavan tykittää. jos tunnistit äskeisestä itsesi ja haluaisit tulosten kerrankin menevän oikein, kannattaa seuraava lukea tarkalla silmällä, ottaa tilanteesta vaari ja mennä laittamaan ne ukot oikeaan järjestykseen.
Pääset reissaamaan ympäri maailman toisten piikkiin. "Kun kisoissa on usein pelissä isot rahat, täytyy tuomaroinninkin olla ammattimaista. Joskus taannoin pyöri legendaa bensalle haisevista tuomarikopeista. Suomalaisten tuomareiden osalta siihen todellakin on aihetta. Se halusi tuoda nimenomaan korkeatasoista ammattimaisuutta ja järjestelmällisyyttä tuomaritoimintaan ja sitä totta tosiaan saatiin. Ennen ne olivat enemmän tai vähemmän ammattimaisia, niin kisat kuin tuomaritkin. Saat laittaa laskijat haluamaasi järjestykseen, ja kisojen jälkeen pääset kaikkien starojen kanssa bailaamaan keskuksen kuumimmassa yökerhossa. Joku pikkukisa voi olla junnulle tärkeä paikka, ja sen verran pitää laskijoita kunnioittaa, että tuomarointi hoidetaan aina kunnolla."
heja finska!
Aina yhtä epäilyttävää on hehkuttaa suomalaisia suomalaisessa lehdessä, mutta jos siihen on aihetta niin miksi ei. Ehkä ei täysin. "Tuli muun muassa yhtenäinen liksa ja tuomarilisenssit. Suomalaiset pärjäävät maailmalla sillä samalla maineella, jolla tässä on muutenkin viimeiset vuosikymmenet porskutettu. Muistuupa mieleeni eräskin kisa, missä tuomari ei tiennyt hilpeältä tunnelmaltaan mikrofonin olleen päällä ja huutaneensa kurkku suorana naisten ranien alkaessa, että ei muuta kuin akat ränniin! Legendaa tai ei, ne päivät ovat takana. "Tuomarointia muutettiin separation-systemistä overalliin, eli enää ei ollut erikseen esimerkiksi spinija korkeustuomareita, vaan kaikki tuomaroivat laskua kokonaisuutena", Saffe jatkaa. IJC panosti paljon juuri tuomareiden kouluttami-
seen ja toiminnan ammattimaistumiseen: kursseilla pitää käydä säännöllisesti, että lisenssit pysyvät voimassa", kertoo Saffe IJC:n vaikutuksista. Vielä pari vuotta sitten aktiivisia suomalaisia tuomareita oli enemmänkin mukana, mutta nyt maailman turuilla pyörivät Samin lisäksi Martti Hahtonen, Satu Järvelä ja Timo Lahti
Slammer 1/2010
Sivu
043
Jos nyt pestin hyvät ja huonot puolet kuultuaan haluaa vielä lähteä touhuun mukaan, on se täysin mahdollista ja jopa kohtuullisen helppoa. "Vuosi ennen olympialaisia monet kilahtaa ihan tosissaan, ja unohtaa, että lumilautailun pitäisi olla hauskaakin. On mun mielestä väärä tyyppi joskus voittanutkin, mutta minkäs teet, jos enemmistö on eri mieltä", Saffe paljastaa. "Kurssille on turha tulla arpomaan backside- ja frontside-spinin välillä, että kumpikohan oli. Kuvia ei kumarrella ja asiat sanotaan niin kuin ne on!" Joskus silti sattuu täydellisiä emämunauksia, joista yhden Saffe muistaa ehkä liiankin hyvin: "Viime vuonna yhdessä kisassa Saarenpään Samin cabaysi mullister tuomaroitiin cabafemmana. Senhän tietäisi, miten siinä olisi käynyt: X-Gameseissa on pelkästään yhdysvaltalaisia tuomareita, joka näkyy myös tuloksissa. "Tilaa on, vaikka huipulla on toki paljon ahtaampaa. Valitettavan harva jaksaa tuomaroida tarpeeksi aktiivisesti ja pitkään, että pääsisi koskaan Suomen ulkopuolelle", Saffe harmittelee. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä Suomen Lumilautaliitto ry:hyn, joka järjestää lähes vuosittain yhden kurssin Helsingissä Boardexpon aikaan sekä toisen pohjoisemmassa hieman myöhemmin. Kaikkia ei voi miellyttää eikä varsinkaan häviäjiä. Tärkeimpänä pääsyvaatimuksena kurssille on kiinnostus. Eivätpä onnistuneet", Saffe hykertelee. Ei ole kuitenkaan tarvinnut alkaa kenenkään hanuria nuolemaan. Vaikka Saffe on päässyt niin pitkälle tuomariuralla kuin vain mahdollista, ei hän ainakaan epäilyttävillä keinoilla ole edennyt. Joillekin tuomareille taas isot nimet ovat niin pyhiä, ettei niitä uskalleta rokottaa. Olympialaiset pistää laskijat vielä enemmän sekaisin, kun esikisoissa valitaan kisoihin lähteviä laskijoita, eikä jokainen mahdu mukaan. Sitten itse kisoissa kärrätään oikein kunnon paskalasti tuomareiden niskaan, kun muut laskee paremmin kuin itse", Saffe älähtää. Kaikista eniten valituksia tulee just viimeisenä vuotena ennen olympialaisia, kun kaikki hiettää kisapaikkaa niihin. Tietenkään aina tuomarit eivät ole oikeassa ja joskus virheitä sattuu. Kuten monissa muissakin hyvissä jutuissa, saa ammattitaitoa tuomarointiinkin koulun penkiltä. FIS on niin byrokraattinen pulju, että siellä kaikenlainen politikointi on myös vahvasti vallalla, kuten nyt kun mua yritettiin kampittaa ulos. Vinkkinä sanottakoon, että tuomareista varsinkin kansallisella tasolla on huutava pula. "Hyvällä tuomaroinnilla, ammattimaisella asenteella, mukavalla luonteella ja hyvällä kielitaidolla pääsee jo pitkälle, mutta täytyy olla myös hyvää pataa oikeiden ihmisten kanssa. On myös paradoksaalista, että tämäkin järjestelmä suosii nimiä, sillä Saffen mukaan entiset prolaskijat pääsevät yleensä oikotietä suoraan isompiin kisoihin tuomaroimaan ilman, että heidän tarvitsisi pyöriä ensin vuosikausia pikkukisoja. Mielipide-eroja voi olla paljonkin. Tilanne tietenkin näyttää suomalaisittain huolestuttavalta, jos nykyiset neljä aktiivia jäävät touhusta pois. "Jos viidestä tuomarista kaksi on eri mieltä kuin loput kolme, niin eihän siinä auta pullikoida vastaan. Muakin yritettiin kampittaa ulos Vancouverin olympialaisista USA:n ja Kanadan lumilautaliittojen toimesta, että olisivat saaneet jenkkituomarin sinne. "Olympialaisiin tuntuu monella olevan jostain syystä hirveä hinku. Olympialaiset ovat myös tuomareille iso juttu, joten tunkua sinne piisaisi. On mulla ollut kahnauksia niiden kanssa ja kaikenlaisia kommelluksia, mutta ei ole vielä potkuja tullut." Lahjomaton tuomari vastaa kuten vain todella lahjomaton voi, kun kysytään tulevaa olympiavoittajaa: "Meikähän se on Vancouverin henkinen voittaja, kun jaksan sen hullunmyllyn läpi toivottavasti vielä kohtuullisen täysipäisenä."
PEETU PIIROINEN
Slammer 1/2010
Sivu
045. Viisi tuomaria ja päätuomari eikä kukaan huomannut mitään! Aivan uskomatonta, en kehtaisi enää ikinä tuomaroida, jos olisin ollut siellä itse!"
Härkää sarvista
Tuomarointi ei ole mikään pienen piirin leikki, vaan kaikilla on siihen mahdollisuus lähteä mukaan. Ei siellä vielä tarvitse jokaista maailman trikkiä tietää, mutta kyllä perusasiat täytyisi olla hyvin hallussa." Jos kurssin suorittaa hyväksytysti, voi alkaa tuomaroimaan Suomen kisoja. Suomen tuomarit tosin ovat lahjomattomia: "Suomalaisilla ei ole tätä ongelmaa. "Lisäksi lumilautailutietämyksen tulisi tietenkin olla hyvä", Saffe lisää
info@esakorpela.fi, puh. 010 8386 400
Air & Style on Artic Cha llengen ohella arvostetuin lumilautat apahtuma Euroopass a.
Sivu
Slammer 1/2010
048. Jo seitsemästoista Air & Style -kisa käytiin Innsbruckin Bergisel-s tadionilla 5 joulukuuta
Nikin frontside 1080 mellakka treeneissä.
LA RPE O IKI K N
Slammer 1/2010 Teksti ja kuvat Sivu
Sami Tuoriniemi
049
Jaossa oli tällä kertaa mukava 100 000 dollarin palkintopotti. Syntyi paniikki ja kuusi ihmistä kuoli massojen rynnätessä ulos. Kisat aloitettiin rookie-sessioilla. 11 500 katsojaa saapui paikalle ja stadioni oli suht täynnä. Niki onnistui löytämään "varmat" numerot ruletista ja lähti 850 Euroa rikkaampana kämpille, kun muun seurueen taskut olivat tyhjää täynnä. Vauhtia tuli reippaasti liikaa jäisen rinteen ansiosta. Taso oli todella korkea, monessako kisassa kaikki rookiet ländäilee tonneja. Vuodesta 2009 alkaen kisalle on myönnetty 6 tähden TTR world tour luokitus, joka on korkein minkä voi ansaita. Treenit menivät mahtavasti laskijoiden hioessa teknisiä trickkejään ja vihdoin portit aukesivat katsojille. Siellä se pidettiin vuodesta 2000 alkaen vuoteen 2004, vuosina 2005-2007 Air & Style pidettiin Münchenissä, kunnes vuoden 2008 Münchenin kisa jouduttiin perumaan Nokian peruttua sponsorisopimuksensa. Jo tuolloin nähtiin, että kisasta tulee todella kovan
luokan tapaus. Harjoitukset alkoivat heti arvonnan jälkeen. Heidän mielessään oli järjestää pienimuotoinen big air -lumilautailukilpailu tuntemiensa kavereiden ja pro-laskijoiden kesken. Seb oli vielä matkalla ylöspäin sweet spotin kohdalla, päätyen aivan rinteen pohjalle ja tippuen noin 30 metrin matkan tasaiselle. Air & Style myös kehittyy vahvasti. Mielestäni suht raaka peli, mutta varsin viihdyttävä yleisölle. Niki veti koko Air and Stylen spinnipisteet kotiin. Olosuhteet olivat vaikeat, kun vauhdinottorinne ja alastulo olivat jäiset. Onni oli todella matkassa, tässä olisi voinut käydä erittäin huonosti. Seb Toots ulkona kisasta matkalla nilkan leikkausoperaatioon. 11.03.2010 - 13.03.2010 nähdään Air & Style Moskovassa. Tätä jatkettin ja tammikuussa 2009 nähtiin toinen QPkilpailu ennen formaatin vaihtumista takaisin Big Airiin. EERO ETTALA
Peetulle hopeaa ja mukavat TTR pisteet, toinen TTR ranking voitto varmasti maistuisi 100 000 Dollarin kera.
Eero Ettala backside 1080 late cork mute.
Air & Style -kisan aloitti Charly Weger lumilautavalokuvaaja Andrew Hourmontin kanssa 1994. Laskijoille oli järjestetty arpatilaisuus Innsbruckin Billabong-kaupan edustalle. Ainut 1440° koko iltana, mutta alastulo ei ollut
Sivu
Slammer 1/2010
050. Not bad Niki, not bad. Tämä takaa, että lumilautailun taso ei ikinä jätä kylmäksi. Kisoihin kutsutaan 16 maailman top laskijaa ja lupaavimmat uudet tulokkaat rookie-sarjaan. Tapahtuma järjestettiin alusta alkaen Bergisel-stadionilla Innsbruckissa, mutta vuonna 1999 tapahtui vakava onnettumuus, kun kaikki katsojat (45 000) yrittivät lähteä paikalta saman aikaisesti kisojen päätyttyä. Laskijat pohtivat kuinka paljon vauhtia pitäisi ottaa. Suomesta mukaan kisohin kutsuttiin Eero Ettala, Antti Autti, Risto Mattila, Peetu Piiroinen ja rookie-sessioihin Niki Korpela. He katsoivat, että kisalla voisi olla tulevaisuus ja alkoivat järjestää kisaa ammattimaisemmalta pohjalta. Siinä päätettiin kuka laskee ketäkin vastaan kisan ensimmäisellä kierroksella, vain voittajat noista pareista menee jatkoon. Ensimmäiset koehypyt stadionilla nähtiin torstaina. He odottivat paikalle muutamaa sataa katsojaa, mutta yllättyivät suosiosta, kun paikalle saapui useita tuhansia katsojia. Lauantai ja kisapäivä. Kisaan valmistautumista varten Stubaihin oli rakennettu replica-kisa hyppyristä jossa laskijat pääsivät ottamaan tuntumaa hyppyriin kisaa edeltävällä viikolla jo ennen varsinaisia treenejä stadionilla. Sen sijaan 2008 nähtiin paluu Bergisel-stadionille ja QP-kisa. Perjantai uusi päivä, uudet kujeet. damn! Nyt alkoi näyttämään hyvältä kisaa ajatellen. Tämän takia turvatoimia kiristettiin, lippujen myyntiä rajoitettiin ja tapahtuma siirrettiin Seefeldiin. Onnettomuuden johdosta harjoitukset olivat lyhyet ja useat laskijat jättivät ne kokonaan väliin. Se tarkoittaa, että kisasta saa suurimmat mahdolliset TTR-ranking-pisteet. Treenien jälkeen oli aika ottaa iisisti ja valmistautua seuraavan päivän kisaan. Monilla laskijoilla oli vaikeuksia tottua erittäin heittävään lähtöön ja ensimmäisten treenien jälkeen päätettiinkin ottaa hieman heittoa pois. Hyvän illallisen ja chillailun jälkeen käytiin kasinolla Peetun, Eeron ja Nikin kanssa. TTR:n pistejohdossa oleva kanadalainen Seb Toots päätti koittaa ensimmäisenä. Toiset treenit menivät jo putkeen, tonneja joka suuntaan tupla backflippejä, tupla korkkareita..
Suomalaisten lisäksi ensimmäiseltä kierrokselta mieleen jäi Iouri Podladtchikovin massiivinen tupla backside rodeo ysi, Elias Elhardtin switch backside late korkit, Andreas Wiigin frontti tupla korkkari tonnit, Werni Stockin ilmava frontti tonni ja Chas Guldemondin backside 1260. Peetu sen sijaan asettui Itävallan backcountry-mestari Gigi Rüfia vastaan, vieden voiton Gigin kaatuessa kaikki yrityksensä. Yleisö aina kannustaa Anttia isoissa Euroopan kisoissa huutamalla "Antti Autti" "Antti Autti" ja tämä karsiutuminen varmasti harmitti paikalle saapuneita faneja. Seppe Smits veti todella puhtaan backside 1260:sen ja vei ansaitun voiton Tom Klockerin nenän edestä. Superfinaali oli todella jännittävää katseltavaa. Iouri oli ainut joka ei aivan saanut itseään kokoon ja kaatui kaikki backside tupla rodeo yrityksensä. Superfinaaliin itsensä edellisistä selvittivät: Iouri Podladtchikov backside 9 tupla rodeolla, Andreas Wiig frontside 1080 tupla rodeolla, Peetu Backside 1080:llä ja Marko Grilc backside late korkki 1080:llä. Peetun ilmava ja kliini backside late korkki 1080 oli
Slammer 1/2010
Teksti ja kuvat
Sivu
Sami Tuoriniemi
051. 16 laskijaa starttasi ensimmäiselle kierrokselle. Antti sai vastaansa Marko Grilcin. Kolmas sija tässä kisassa oli kuitenkin hyvä saavutus. Finaaliin pääsi kahdeksan laskijaa, näistä saatiin taisteluparit: Elias vs Iouri, Werni vs Marko, Eero vs Peetu ja Torstein vs Andreas. Rookie-kisan jälkeen esiintyi K.I.Z saksalainen hiphop-ryhmä ja yleisö odotti itse pro-kisaa jännittyneenä, nähtyään jo rookie-tason olevan aivan uusilla leveleillä. Antin kaksi frontti tonnia ja 1260 yritys ei riittänyt Markon backside 1080 late korkkia, tupla backflippiä ja frontti ysi mellakkaa vastaan, ja Antti oli ulkona kisasta. Oli aika itse pro-kisalle. Laudat huolto pisteen vieressä, tällä kertaa ei kuitenkaan luisto voitelle ollut käyttöä.
Niki valmiina droppaamaan, yksi päivä gyntterit tulevat osaamaan kuinka tämän nuoren lupauksen sukunimi kirjoitetaan.
Risto Mattila
The Hives joka nähtiin myös vuonna 2007 Air & Stylessä.
Voittaja Marko Grilc, "The lord of the ring 2009".
täysin puhdas, joten rookie-kisan voitto meni sivu suun. Eero taisteli Ristoa vastaan ja voitti taiston backside tonnilla, switch backside ykkösellä ja backside rodeolla, Riston switch backside ysiä ja tonneja vastaan
Kyllä, luit oikein Haddaway muhaha! Ensi vuonna hoida itsesi paikalle, et pety. Mahtavan superfinaalin päätyttyä soitti stadionilla ruotsalainen indie-ryhmä The Hives. Yritys palkittiin: Marko ländäsi puhtaasti ja meni Peetun ohi. Peetu ja backside 1080 mute late cork joka varmisti kolmannen sijan.
vielä kärjessä, kun siirryttiin viimeiselle kierrokselle. Air & Style takaa aina mahtavan shown. Jatkobileet olivat mahtavat, shampanja virtasi ja paikalle oli lumilautastarojen lisäksi saapunut mm. Andreas Wiig oli vielä tornissa, mutta ländätty frontti tupla korkki 1080 riitti vain kolmanteen sijaan. Markon voitto oli todella hieno huomioon ottaen myös sen, että kaveri pääsi kisaan varapaikalta Sebin loukkaantumisen johdosta. se, kun Marko avasi Slovenian puhelimensa tekstiviestejä saapui akun loppumiseen saakka. Televisio- ja lehtihaastatteluja tulvi myös niin paljon, että kaikkiin ei ollut aikaa ennen seuraavaa trippiä Koreaan. Marko vei näin Air & Stylen voiton siirtyen samalla TTR-pistejohtoon. Lisää kuvia, videoita ja tietoa tapahtumasta: www.air-style.com ja www.ttrworldtour.com
Sivu
Teksti ja kuvat
Slammer 1/2010
052
Sami Tuoriniemi. Katsojat oli fileissä ja moni jo valmiina illan jakoille. Toiseksi viimeisenä laskenut Marko Grilc oli jo ländännyt backside late korkki 1080:sen ja päätti ottaa riskin viimeisellä yrityksellä ja koitti switch backside late korkki tonnia, vaikka ei ollut koittanut temppua vähään aikaan, eikä kertaakaan tästä kyseisestä hyppyristä. Elias Elhardt ja Marc Swoboda valmiina droppaamaan.
PEETU PIIROINEN
Vuonna 2001 uusittu Bergisel stadioni ja kisan 11500 katsojaa. Sloveniassa tämä voitto oli iso uutinen, tästä kertoo mm. Kuulostaako liian vaikealta olla pro. Kimi Räikkönen ja Haddaway
info@esakorpela.fi, puh 010 838 6400
MARKUS MALIN
Sivu Kuvat Slammer 1/2010
054
Rami Hanafi
Taas on sen aika. Crossipuolella joukkue on hyvin nuori ja seuraavat kisat 2014 ovat todennäköisempi paikka heille. Ei, joulu se ei ole. "Jenkkien tuplista oli kyllä kuultu huhua jo kesän aikana, joten ei ne täysin yllätyksenä tulleet", Pekka sanoo. Hänellä on kaikki mahdollisuudet menestyä Vancouverissa. Uudessa-Seelannissa Peetu Piiroinen ja Markku Koski tekivät jo tuplakorkit", kertoo Pekka ylpeänä pojistaan. Näin ollen on edessä ensin mielenkiintoinen kamppailu kisakoneen istumapaikoista ennen varsinaista mittelöä. Silti spekulaatio on vielä ollut melko kevyttä, jos verrataan viime olympialaisiin. Silti vanha kunnon monipuolisuus on valttia, eikä pelkkä erikoistemppujen vetäminen Pekan mielestä riitä. Jos viime kerralla piti tonnien pyöriä, olisi nyt suotavaa siihen samaan syssyyn ukon menevän pari kertaa katon kautta ympäri ja mielellään useamman kerran ranissa.
Herran haltuun
Spekuloida voi etukäteen vaikka kuinka, mutta loppujen lopuksi se on tuomareiden päätettävissä, kuka vie ja ketä. Kun alkukaudesta pyörähti Uudessa-Seelanissa ensimmäiset isot pipekisat, oli siellä ameriikan poikia kieppumassa niin, että katsojallakin meni pää pyörälle. Toki odotamme mukavaa yllätystä, jotta saisimme yhden laskijan myös crossiin." Lisäksi naisilla ei tällä hetkellä näytä pipessä hyvin menevän, sillä ainut varteenotettava laskija, Meri Peltonen, on pistänyt itseään remonttiin siihen malliin, että näyttävät olympialaiset jäävän väliin. Tämähän on tietenkin hyvä asia, sillä mitä laajempi skaala hyviä laskijoita on rivissä, sitä suuremmat on mahdollisuudet saadaovia ukkoja kisoihin. Mutta vain kerran neljässä vuodessa pääsevät lumilautailijatkin nauttimaan niistä samoista hurmoksen tunteista, joita peruspenkkiurheilijat käyvät läpi valtakunnallisten kanavien armosta huomattavasti useammin. Pekalla on edessään vielä kuusi jamppaa, joista hän näkee valinnan tapahtuvan: Antti Autti, Markku Koski, Markus Malin, Janne Korpi, Risto Mattila ja Ilkka-Eemeli Laari. Palatkaamme naisten sarjaan ja toisiin lajeihin kuitenkin aikaisintaan neljän vuoden päästä, sillä näiden pelien osalta ne on tässä aviisissa nyt käsitelty. Yksi asia voisi olla switch backside -spinit. Jo pelkästään tästä seuraa se, että katsoi asiaa miltä kannalta tahansa, ottaa olympialaisiin osaa maailman parhaat lumilautailijat. Suurin osa heistä on monille jo entuudestaan tuttuja ukkoja, ja Janne, Risto, Markku ja Antti ovat jo olympiakylässä käyneetkin. Politiikka sikseen ja aatteet lipastoon: nyt kaivataan verta, sirkushuveja ja tuplakorkkeja. Niitä tuskin tulee tekemään hirveän moni, eikä ainakaan hirveän isosti."
Seitsemän veljestä
Kun Suomen mediassa jauhetaan lumilautailusta olympialaisissa, puhutaan lähes yksinomaan miesten pipestä, ja miksipä mekään olisimme yhtään sen kummempia. Joten keskitymme ukkojen sarjaan, josta tämän lehden mennessä painoon on valittu kisoihin mukaan Peetu Piiroinen ja loput kolme saavat odottaa 28.1.2010 saakka. Lisäksi Koskelan Pekan mukaan Ilkka-Eemeli on noussut haastamaan tosissaan "vanhemman kaartin". Vaikka sittemmin ovat myös naiset saaneet kisoihin tulla, eikä kamppailuja ole tarvinnut syntymäasussa mitellä, on vain kovimmista kovimmilla lajimme valioedustajilla mahdollisuus näyttää taitojaan näissä karkeloissa. Pekan mukaan tilanne kuitenkin tulee lähivuosina muuttumaan, sillä uusia tulokkaita on rivissä: muun muassa jo nyt Enni Rukajärvi on pärjännyt kisoissa
Tupla tai kuitti
Tähän ollaan nyt menty: jos ei tuplia tule, ei jalometallit kaulassa heilu. Pekka tiedostaa tilanteen: "Lumilautailu on tosiaan mennyt neljässä vuodessa jälleen kerran eteenpäin melko paljonkin. Hyppyreistä tuplakorkkeja on nähty jo edeltävinä vuosina, mutta pipeen ne tulivat vasta tänä kautena. "Se on aika ymmärrettävää ottaen huomioon aiempi menestys ja menestymismahdollisuudet", kertoo maajoukkueen päävalmentaja Pekka Koskela. Kyllä, hekumallisten olympiarenkaiden alla on paikka pienelle lumilautailijallekin.
Jo muinaiset helleenit sen tiesivät: vain miehistä parhaimmat kelpuutetaan olympialaisiin. Joulu meni jo, eikä siitä jaksa niin innostua: onhan se sentään joka vuosi. Jenkit kuitenkin harjoittelivat niitä ensin patjalle, mutta meidän pojat tekivät sen suoraan kaareen. Markus sen sijaan on edellisien olympialaisten jälkeen kieppunut siihen malliin kisoissa, että on noussut vähintään yhtä varteenotettavaksi taistelijaksi. Silloin varsinkin Anttia ja Ristoa hiillostettiin siihen malliin,
Slammer 1/2010
Teksti
Sivu
Tuukka Tams
055. Sittemmin härmäläiset ovat päässeet myös patjan makuun, joten tuplien vetäjien määrä on kasvanut. Jotain erilaista ranin on pidettävä sisällään. Niitä oli kyllä osattu odottaa jo edeltävinä vuosina, ja näköjään se tarvitsi taas nämä olympialaiset, että homma meni eteenpäin." Jenkit sen tekivät. mukavasti. Tai ainakin maailman parhaat pujottelijat, boardercrossaajat ja pipelaskijat. Näin ollen Suomella on seitsemän miestä, joista kenellä tahansa on mahdollisuudet mihin tahansa. "Veikkaan, ettei mitaleita jaeta pelkästään tuplien perusteella. "Niitä siinä ihmeteltiin pari päivää, mutta kyllä meidän laskijat alkoivat niitä heti miettimään. "Pipen lisäksi saamme todennäköisesti yhden edustajan ratapuolelle, missä Ilona Ruotsalainen on esittänyt hyviä otteita. Antin harmillinen loukkaantuminen tosin saattaa vaikuttaa asetelmaan
Nykyään pitäisi laskea koko ajan pipeä, jos haluaa menestyä. Laskijoiden taso ylipäänsä on noussut maailmalla huikeasti. Mutta toisaalta, kun lautailu näkyy olympialaisissa, ehkä jotkut innostuvat lajista ja käyvät ostamassa laudan, vaatteita ja niin edelleen, joka tuo rahaa lumilautailuun. - Pari haastista ja rahaa. Välillä kuulee sanottavan, että eivät tuomarit voi arvostella ja pisteyttää tyyliä. Toisaalta taas jotkut näkevät olympialaiset pahana lumilautailun vihollisena. Kyllä sen yleensä näkee, kuka sen tempun oikeasti osaa tehdä. Mieluummin kuvaan temppuja nauhalle ja lasken monipuolisesti. Miltä se tuntuu, onko paineet kasvaneet uusien temppujen oppimiseen. Miltä se tuntuu laskijan näkökulmasta, kun ei helmikuun suunnitelmat voi olla vielä varmat. Tämä koskee siis vain kotimaisia jamppoja, sillä Lentävä "Au" Tomaatti on asia erikseen: mies liikanimen takana, Shaun White, laskee kuitenkin voittoon. Luulisin kuitenkin, että suurin osa laskijoista haluaa vaan kehittyä itse ja viedä lumilautailua eteenpäin sitä kautta. - Peetu, Korpi, Autti ja Malin. Tuohan vaan laittaa yrittämään enemmän. Kuinka rikki olet, jos et pääse, ja kuinka sekaisin, jos pääset. No ei vaan, muita kovia voisi olla Kazuhiro Kokubo, Scotty Lago ja Mathieu Crepel. - Kai se on helpoin veikkaa Shaun voittajaksi, on sillä kuitenkin niin hyvin hallussa pipelasku. Mutta joo, nykyään haluan ehdottomasti kuvata enemmän kuin käydä kisoja.
Sivu
Teksti
Kuvat
Slammer 1/2010
056
Tuukka Tams
Rami Hanafi. Tyylin merkitys on täysin tuomareista ja heidän linjastaan kiinni. - Ei ole ollut. Tähän lisäisin vielä itse sellaisen tavoitteen, että kaikelle muulle aivan sama, kunhan Shaun White voitetaan. Vaikea sanoa mitä muuta. Tyylihän on yksinkertaisesti miten tempun suorittaa ja tekee. Sen lumilautamerkit ovat tietenkin huomanneet ja haluavat laskijansa kisoihin, joka on ahneutta sekin, joka voi pitkässä juoksussa sattua omaan nilkkaan. Ehkä se on tosiaan nyt ollut jopa etu, että ei olla hehkutettu hirveästi: laskijat ovat saaneet tehdä omaa juttuaan ilman suurempia paineita." Koska tuomarit asian päättävät, on kauneus heidän silmissään. että suurin piirtein ilman mitalia olisi ollut turha tulla kotiin. Mitä hyötyä sulle itselle oli pronssista. Mitä sä olet siitä touhusta mieltä. Tai ainakaan toivottavasti ei. Tietenkin on kaksi mittaria, joilla on helppo laittaa porukkaa riviin: korkeus ja temppujen taso. - Siis tuohan on ihan median luomaa paskaa! Kyllä kaikki laskijat itse tietää, mihin pystyy ja mihin ei. Hyvä Suomi, Karjala takaisin! Jos viime kerralla oli vaikeaa valita laskijoita mukaan, on nyt ehkä vielä kovempi taso. Pekka uskoo medioiden hehkutuksen ajan myötä lisääntyvän: "Etenkin silloin, kun meidän laskijat pärjäävät joissain kisoissa, mikä on erittäin todennäköistä. Muutenkin se on panostanut siihen muita enemmän. Olen kuitenkin nähnyt jo ne kuviot ja muutenkin se ei mun statusta lumilautailussa muuttaisi, vaikka menisin sinne. Parempi mun mielestä olisi ollut, ettei olympialaiset olisi koskaan tulleet lumilautailuun, eli tämähän tekee mustakin ahneen paskiaisen, kun olen sinne mennyt. Mutta joka vuosi sitä itsekin haluaa kehittyä, niin nyt on mukavaa koittaa pysyä mukana. Siitä ollaan montaa mieltä, voiko tyyliä arvioida vai ei, ja Pekka on niistä yhtä. Itse sitä kuitenkin laskee vaan fiiliksen mukaan ja tekee mitä tekee. Mieluummin kuvailisin hyviä juttuja nauhalle samaan aikaan. - Itse asiassa sanoin jo viime vuonna, että olisi kiva jos nuoremmat lähtisi sinne. Mutta kyllä sen huomaa, että monet ottaa tosissaan, esim. Taitaa olla tyhmä kysymys, mutta kysyn silti: miksi. "Tyyli on ainakin minulle henkilökohtaisesti edelleen tärkeää ja väittäisin, että sillä on edelleen merkitystä myös kilpailuissa. Toki on ollut muutamia kilpailuja, joissa se on jäänyt vähemmälle huomiolle. Viime olympialaissa laskijoille luotiin todella kovat paineet mitalien tuomisesta kotiin, mutta sitten ei pronssikaan oikein tuntunut riittävän. Loistavaa, että taso menee eteenpäin ja tulee parempia leffoja ja kisoja. - Niin, tuo on valitettavasti tullut lumilautailuun, että porukkaa on väkisin laitettava paremmuusjärjestykseen. Mutta jos joku ei jostain syystä voi lähteä kisoihin, niin sitten voin mennä, jos oma lasku tuntuu hyvälle. Entä viekö Shaun tälläkin kertaa vai nähdäänkö mustia hevosia kärkikahinoissa. Minun mielestäni voi. Jos kaksi noista pääsee finaaliin niin se on jo tosi hyvin. Se alkuperäinen aitous on lumilautailusta ainakin osaksi lähtenyt verrattuna esimerkiksi skedeykseen, jossa homma pyörii enemmän oman lajin kautta. Sen ainakin voi sanoa, kahdesti olympialaisissa käyneenä, että ei "olympialiikettä" lumilautailu kiinnosta. Päävalmentaja Pekka Koskelan mukaan mitali on täysin realistinen tavoite. Mustana hevosena voisi olla Keir Dillon, heheh. - Vaikea sanoa, onko olympialaisista ollut haittaa vai ei. Ilman mitalia ei palattu, mutta pronssin kylkeä pääsikin lopulta murjomaan Markku Koski, jolle ei paineita oltu luotu oikeastaan yhtään. En mä laske kellekään muulle kuin itselleni, niin ei se mua mitenkään haittaa. Ketkä ovat sun valinnat Suomen joukkueeseen ja miten he siellä pärjäävät. Onko fiilis ollut tänä kautena eri, kun kyseessä on olympiavuosi. Ei mulla sillain enää ole tatsia harjoitella temppuja kisoja varten. - Täytyy kyllä sanoa, että ei mulla ole mitään väliä, olenko siellä vai ei. Ja ketä kiinnostaa, tuleeko mitalia vai ei kunhan show on hyvä, paitsi tietysti joku Olympiakomitea. Raha niitä kiinnostaa ja se on ainakin huono juttu. Jos nyt pitäisi veikata, niin Peetu tulee olemaan paras suomalainen. Jos spekulaation vähäisyyttä spekuloidaan, voi se olla näiden kisojen kannalta hyvä asia, jos siis historiaan on luottaminen. Sut esimerkiksi nähtiin sitä ennen vahvasti leffatähtenä, mutta nyt ehkä jopa enemmän kisaajana. Siksihän tätä kuitenkin tekee, että kehittyisi joka vuosi. Nyt spekutus on jätetty oikeastaan kokonaan pois. Se ei silti tuntunut riittävän: sen verran hiljaista oli medianäkyvyys sen jälkeen. Shaun (White), jolla on jopa oma pipe. Olen aina vaan tehnyt, mitä itsestä on tuntunut, oli kuvaukset, kisat tai mitä tahansa. Markku Koski
Sä olet käynyt jo parit kisat läpi ja nyt olet koittamassa kolmansiin. - Ei ole. Mutta eipä tullut silloin paljon ajateltua asiaa, vaan teki vaan "jotain". Tietysti myös teknisesti vaikeita temppuja pitää arvostaa." Näillä eväillä lähdemme seuraamaan, kuinka urhoillemme helmikuussa käy. Onko siitä ollut haittaa millään tavalla. Eli jos pyörii joka hitistä tuplia kymmenen metrin korkeudessa, on ihan kivat mahdollisuudet pärjätä, vaikka tyyli olisi miten kauhea. Onko siinä asetelmassa ollut jotain negatiivista. Näyttäisi siltä, että mitä vähemmän olympialaisiin paineita laitetaan, sitä paremmat sijat sieltä kotiin tuodaan. Entä kuinka kovasti sä sinne haluat. Se raha, millä lumilautailua on viety eteenpäin, on tullut lautailun sisältä tai laskijoiden sponsseilta, ei Olympiakomitealta, FIS:ltä tai lajiliitoilta
ANTTI AUTTI
Slammer 1/2010 Sivu
057
RISTO MATTILA
Sivu Slammer 1/2010
058
Kyllä sieltä ainakin yksi mitali tulisi, minkä todennäköisesti Markku kävisi pokkaamassa. Suomalaisten kannalta näyttää aika huonolta, mutta onneksi tämä on vain veikkaus. Kyllähän tämä kausi tulee aika hektinen olemaan. Ovatko ne laittaneet sun varaan paljon paineita kisojen suhteen vai onko enemmänkin hälläväliä-asenteella liikkeellä. Ja harvemmin se kaatuu. Se on vaan tällä hetkellä ylivoimaisesti maailman paras pipelaskija. Ne on vain kerran neljässä vuodessa ja lumilautailussa ura on melko lyhyt, niin ei sinne montaa kertaa mennä. Onko suomalaiset tippuneet kelkasta vai vieläkö on mahiksia. Hopealle veikkaisin Kazu Kokuboa. Ja voin jo nyt sanoo, että hitto että odotan kevättä! Miten sun sponssit suhtautuvat olympialaisiin ja sun sinne menoon. Siinä huomasi, että jenkit oli kesän aikana treenanneet, kun taas suomalaiset oli treenanneet jotain aivan muuta... lasku To 18.2. Vaikka sen tuplakorkin/tuplavoltin osaa yhdestä hitistä, on se vaikea tehdä runiin. 2006 ei mun pipelasku ollut kauheen tatsissa, joten ei ollut silloin olympialaisiin menemistä. lasku 5:15 miesten pipe, finaali 22:30 naisten pipe, 1. Pronssille Luke Mitrani, jos se vaan ländää runinsa. Mitä sä olympialaisten ensikertalaisena sieltä odotat, ja toisaalta, mitä olet siitä muilta kuullut. 2:00 naisten pipe, 2. Ja miten luulisit siellä heidän pärjäävän. Vancouverin pitäisi olla siisti kaupunki. - Ei se mukavaa olisi. 20:00 miesten parisuurpujottelu, karsinta 22:15 miesten parisuurpujottelu, finaali
Slammer 1/2010
Teksti
Kuvat
Sivu
Tuukka Tams
Rami Hanafi
059. Ketkä sä valitsisit Suomen joukkueeseen. Monet laskijat, kuten Shaun White, laskevat pelkästään pipeä tämän kauden ja vain ne pakolliset karsintakisat olympialaisiin, mutta kukin tavallaan. Jos pitäisi mitalistit veikata, ketkä sinne heittäisit. Ja ensinnäkin sinne on vaikea vielä päästä. lasku 2215 naisten crossi, finaali Ke 17.2. Miten olympiavuosi sun suunnitelmiin ja kauteen vaikuttaa. Shaun yksinkertaisesti osaa niin paljon eri temppuja ja pystyy tekemään hulluja runeja. Nyt niitä tuplakorkkeja tekee jo aika monet laskijat ja kyllä suomalaisetkin niitä tekee. Paljon on tullut reissattua ja kisattua ja yrittänyt keskittyä vähän enemmän pipelaskuun kuin normaalisti. Kazu vetää isosti ja tyylillä. Mä olen kuitenkin yrittänyt käydä slope- ja hyndäkisoja kanssa, ettei unohda, miten niitä laskettiin. Mutta totta kai mä itsekin haluan, että valitaan ne neljä laskijaa kenellä on oikeasti saumaa pärjätä siellä. Mutta esimerkiksi kaikki doping-testaus ja muu tämmöinen on mun mielestä lautailussa täysin turhaa hössötystä. Kaikki on vielä auki, ketkä neljä sinne passitetaan. 23:05 miesten pipe, 1. Onhan olympialaiset aika erilainen tapahtuma, jos vertaa vaikka TTR:n skaboihin. Ja miksi juuri heidät. - Mä odotan innolla sitä, minkälainen härdelli se tulee olemaan. Toivottavasti oma lasku pysyy mallillaan, eikä tule mitään loukkaantumisia, niin ehkä se paikka irtoaa sieltä.
Kisojen aikataulut Suomen aikaa (Vancouver -10 tuntia)
Ma 15.2. - Ykkösestä ei ole epäilystä eli Shaun White. 20:00 naisten crossi, 1. Se on vähän semmoinen urheilullisempi ja virallisempi tapahtuma, jos niin voi sanoa. lasku Pe 19.2. - Tää kausi on kyllä ollut erilainen viime kausiin verrattuna. Markku valittiin viimeisenä joukkueeseen eikä siltä odotettu kummoisia. - Jos mä itse en kuulu siihen neljän porukkaan, niin mä valitsisin Jannen, Markun, Mannen ja Antin. Miltä se susta itsestä tuntuu. Jenkithän ovat nyt olleet jo jonkin aikaa aika tikissä ja vieneet temput ihan eri asteelle. Vaikka se hyvin epätodennäköistä onkin, miltä susta tuntuisi, jos sua ei kisoihin valittaisikaan. Ei ne mitään paineita sentään ole laittaneet, mutta totta kai ne haluaa laskijansa sinne pääsevän ja siellä pärjäävän. - No tuntuuhan se hyvältä, mutta ei sinne tosiaan olla ketään vielä valittu (haastattelu on tehty ennen ensimmäistä valintaa). - Kyllä sponssit ovat ihan täysillä messissä tässä olympiahärdellissä. Nyt viime vuosien aikana on tullut laskettua aika paljon pipeä ja siinä sivussa sitten on oppinut pipelaskun saloja. - Kyllä alkukaudesta Uudessa-Seelannissa me suomalaiset silmät pyöreinä katsottiin, kun jenkit oli vienyt trikit uudelle levelille. 20:30 miesten crossi, 1. Niinhän siinä viimeksikin kävi. Olympialaisilla on kuitenkin niin suuri näkyvyys sponsoreille ja on se arvostetuimpia kisoja lautailussa varmasti. Shaunin tyyli ei vaan ole aina kaikista paras. 3:15 miesten pipe, 2. Laskijoiltahan löytyy olympialaisista vahvoja mielipiteitä suuntaan ja toiseen. 20:00 nasten parisuurpujottelu, karsinta 22:15 naisten parisuurpujottelu, finaali La 27.2. lasku 4:00 naisten pipe, finaali Pe 26.2. Sillä on maailman siistein mäkkäri. lasku 00:00 miesten crossi, finaali Ti 16.2. Sen on kyllä tällä kaudella huomannut, kun tuntuu, ettei tämä kausi pyöri muun kuin olympialaisten ympärillä. Peetu Piiroinen
Sua ei viime olympialaisiin edes kaavailtu lähtijäksi ja nyt olet jopa noussut ennakkosuosikkien joukossa. Kun kisat oli ohi, muut meni venyttelemään niin Markku haki omansa pois, hehe. Mitä mieltä sä olet: onko se yhtä suurta sirkusta, kisa muiden joukossa vai yksi tärkeimmistä virstanpylväistä lasku-uralla. Sitten ollaan katsomossa ja tehdään muita laskusuunnitelmia. Eli ei me ihan kelkasta olla pudonneita, mutta olisi niitä temppuja voinut vähän aikaisemmin koittaa. Ei se maailmaa kaada, jos sinne ei pääse. Olen mä muilta laskijoilta kuullut pelkkää positiivista olympialaisista. Kokonaisuutena tulee olemaan varmasti siisti kokemus. Kuitenkin se on yksi tämän kauden päätavoitteista ja siihen on panostanut paljon, että sinne pääsisi. - Joo no jokaisella on oma mielipiteensä, mutta mun mielestä olympialaiset on kyllä iso juttu
LASKIJA Wille Yli-luoma KUVAAJA Oli Gagnon PAIKKA Juneau, Alaska
LASKIJA Juuso Laivisto KUVAAJA Carlos Blanchard PAIKKA Kamchatka, Venäjä
LASKIJA KUVAAJA PAIKKA
Ile Eronen Janne Hinkkanen Hokkaido, Japani
Jussi Oksanen Blotto PAIKKA Saas-Fee, Sveitsi
LASKIJA KUVAAJA
LASKIJA Ode Siivonen KUVAAJA Petri Kovalainen PAIKKA Chamonix, Ranska
LASKIJA KUVAAJA
Matti Kinnunen Anssi Jokiranta
Ei enää märkiä jalkineita!
The ThermiCare Refresher - Vähentää bakteereja ja basilleja - Poistaa epämiellyttäviä hajuja - Kuivaa materiaaliystävällisesti monot ja jalkineet osoitteess Lisätietoja osoitteessa www.thermic.com
info@esakorpela.fi Puh. 010 8386 400
- Lappihan tänne vei. Nimittäin lähes joka jamppa pyörii nykyään pari kertaa katon kautta ympäri. Opettelin tekemään tapahtumia, iso kiitos siitä Kahakorven Seballe. - Me tehtiin vitusti duunia silloin, paljon enemmän kuin nykyään laskijat tekevät. Heitin kolikkoa, että lähdenkö Portugaliin surffaamaan vai Lappiin laskemaan, ja kolikko kääntyi Lappiin. Ympyrä sulkeutuu. Se on ihan himmee! Mä en ole vielä sitä päässyt vetämään, kun nyt täällä Ylläksellä on niin paskat kelit ja olen joutunut olemaan operoijana. Henri (Sankala) mulle höpötti jo kesällä tuosta hommasta. Nyt se on vaan laskemista, mutta me tehtiin silloin kaikki paperihommat ja hoidettiin omaa markkinointiakin, kun ei ollut mitään managereita. Mä pureskelin sitä syksyllä ja lähdin sitten Itävaltaan katsomaan, että onko se totta ja onhan se. - Jyväskylässä mä elelin pitkään. - Onhan meillä Henkan kanssa tullut paljon koneksöneitä vuosien varrella. Ja Ylläs on ainut paikka, missä tuntureita on enemmän kuin kaksi. Siitä on varmaan yli viisi vuotta, kun olet viimeksi tämän lehden sivuilla ollut. Ei kai sinne kannata suoria mennä hyppimään. Aika ahdasmielistä on porukka välillä ollut. On ollut täysi työ ottaessa jätkiä vastaan, ja kyllä vetivät isosti. Tutkin tarkemmin sitä lautaa ja löysin keulasta "demo"-tekstin, ja muistin, että sellainen oli myös siinä, millä mä aloitin laskemisen. Teillä on aika iso markkina-alue Henkan kanssa pyöritettävänä, eikö vaan. Mä hoidan operatiivisen puolen, eli patjan manuaalit, ja Henri hoitaa myyntipuolen. Meillä on Suomi, Ruotsi, Norja ja Viro. Löysin roskiksesta Burton Cruiser 155 -laudan vuosimallia -89. Meillä on kuuden hengen ryhmä, jotka voivat lähteä patjan kanssa mihin vaan. Aasiassa toimitaan Bag Jumpin kanssa jollain tasolla, mutta se prosessi on vielä kesken. Mikä sut muuten Ylläkselle vei. Mietin, että heti pitää laittaa itsekin tuplana. Miten Bag Jump tuli kuvioihin mukaan. Jos pääsisivät kolmeneljä päivää vetämään, niin lähtisi ihan himmeetä. Pian pitäisi itsekin lähteä roiskimaan. Sä olit Suomen tunnetuimpia laskijoita tuossa reilut kymmenen vuotta sitten. Oli melkein pränikkä. Tässä muuten naureskelin itsekseni, kun olin Äkäslompolon läpi ajamassa. Toivottavasti nykyään pidetään laskijoista parempaa huolta. Siltä kannalta olen katsonut, että mitä mahdollisuuksia olisi tehdä jutut, ettei lähde pää irti. Kaikki jätkät pääsivät vetämään tuplia ja kaikki tuli jaloilleen. Miika Enroth
Nyt viimeistään se on nähty. Vaikka kaikki varmaan ovat jo nähneet, mikä Bag Jump on, mutta tietämättömiä voisit vielä hieman valistaa.
Sivu
Teksti
Kuva
Slammer 1/2010
070
Tuukka Tams
Teemu Lahtinen. Ympyrä sulkeutuu Ylläksellä roskiksesta.
Bag Jump
No on. Me harjoitellaan käyttämään patjaa eri olosuhteissa. Jos Suomessa haluat sen ilon saavuttaa, on helpointa ottaa yhteyttä haastatteluun napattuun Miika Enrothiin.
Missä olet viime vuodet ollut. Siis heti lähti Kinnusen Matiltakin sellaista tuplaa, että huhhuh. Mietin, että se oli varmaan sama lumilauta. - Joo, aivan sairasta. - Mä olen vääntänyt hyppykisoja ja tsydeemejä jo pidempään, ja aina mun vastuulla on ollut turvallisuus. Ylä- ja alamäissä olen oppinut, millainen skene täällä Suomen markkinoilla on ja miten täällä hommat pyörivät. Siinä kaikkea maan ja taivaan väliltä. Mietin, että tuo oli ensimmäinen lumilauta, jota itse kokeilin. Sitten me ollaan syksyn aikana koulutettu ihmisiä mukaan. Tein Soul Productionsin hommia ja kokeilin, miten lautojen myynti onnistuu. Pitää olla kerta kiellon päälle, eikä sitä monikaan saavuta ilman Bag Jumpia. Millaista silloin oli ammattilaisena tuolla huristella
Muuten olisi voinut jäädä laji polkemaan paikalleen. Se on ennemminkin pohja monelle laskijalle semmoisiin trikkeihin, joita ei uskalla vetää ilman patjaa. Mitä sanot niille, jotka epäröivät Bag Jumpin käyttöä. Miten sun mielestä Bag Jump on lajia muuttanut. Kun sullakin on pitkä kokemus lumilautailun saralta, on tietenkin mielenkiintoista tietää, miltä sun mielestä lumilautailu tällä hetkellä näyttää. - Se on monella venttiilillä varustettu massiivisen kokoinen ja uskomattoman turvallinen patja, johon voi tulla ihan miten päin vaan alas. - En mä ala saarnaamaan. Sä tiedät miten käy, jos hyppyrissä leipoo kiinni, mutta tuossa se ei haittaa. Ennen on vain voinut unelmoida, miltä se liikerata tuntuu. Nettisivuilta saa infoa ja yhteystietoja. Kyllähän nuo jätkät oli tuossa, Ruha (Jaakko) ja Uotila (Ville) ihan täpinöissään. Jos mä nyt haluaisin viettää pikkujoulut Bag Jumpin kanssa, tai kavereiden kanssa pitäisi siihen uusia temppuja opetella, niin miten sen tilaaminen omalle takapihalle onnistuu. Sillä tavalla se on ehkä muuttanut. Vilkaisitko muuten Air & Stylet. Alkoi lähtemään toi kolinkolin-reilireili-homma käsistä ainakin nuoremmilla jampoilla, itse laskeminen jäi toissijaiseksi. - Mä voin antaa sulle Pesosen Markon tästä vierestä kertomaan, miltä tuntuu tulla kymmenestä metristä tuplabackflip päälleen alas. Mun mielestä on parempi tulla kokeilemaan ja antaa sitten lopullinen tuomio. Pääsivät ekan kerran kokeilemaan tuplia ja ne oli ihan fiiliksissä. Siellä ovat ukot näköjään patjalle hyppineet. Mutta nyt näyttää taas tuo puuteri kelpaavan
vähän useammalle. Everybody loves BJ!
Slammer 1/2010
Sivu
071. - Itse patjan kanssa työskentely ei ole kova homma, mutta bagin ympärille rakennettavat suorituspaikat, kuten just hyppyrit, ovat se vaativampi työ. - Joo ovat kyllä. - Homma on mennyt taas ihan hyvään suuntaan vaihteeksi. Joko he alkavat tuoda enemmän mitaleita kotiin. Kyllä mä näen, että tuo tulee olemaan jokaisen
laskijan treeniväline, jolla laskija alkutalvesta saa lämmöt päälle, ilman että tarvitsee jännittää olkapäiden sijoiltaan menemistä. Voi yrittää uudestaan ja uudestaan, ja kun se alkaa mennä päälle, on valmista kamaa hyndään. Sähköpostin tai puheluiden yhteydessä sovitaan sitten hinnoista ja hässäköistä tarkemmin. Voiko siihen tulla vaikka päälleen alas. Aika kylmää kyytiä kisoissa nykyään annetaan. - Ei tarvitse kuin ottaa yhteyttä Henriin tai muhun. Vuokraamme patjoja kaikenlaisiin tarkoituksiin asiakkaasta riippuen. Patjalla sen voi ottaa hyvin tatsiin ja sitten vasta viedä lumelle. Kyllähän noita leijujia vielä riittää. - Niin, me just Henrin kanssa katsotaan, saadaanko me sitten kutsut
Linnan juhliin, heh. Se antaa rajattomat mahdollisuudet testata juttuja, joita ei ikinä olisi tullut mieleenkään kokeilla. Millainen prosessi tuollaisen härvelin kokoaminen on. Miten on maajoukkuejätkien laita. Niin se pitää! Onhan tuo uusi leikkikalu viemään tätä lajia eteenpäin. (Ojentaa luurin Markolle) "Ei juuri miltään." Kiitosta Marko. - En mä tiedä, onko se niin muuttanut. Loppuun vielä jos saisi sulta terkut lukijoille! - Tulkaahan Lappiin täällä loppuu kiire. On sitä lumilautailun lisäksi käytetty dirtbike-, freeski-, parkour-, rullalautailu-, seinäkiipeily ja freedrop-tapahtumissakin. Meillä oli Ylläksellä todella härski hyppyri! No siltä kuulostaa. Neljällä miehellä Bag Jumpin saa pystyyn noin tunnissa ja kasaus vie about saman verran. Ruha veti kyllä miehekkään isosti, jotain 12 metriä korkeita ja parikymmentä metriä pituutta
Onko yhtään ikävä lumilautailua, kylmiä pakkasöitä ja pitkiä päiviä Slammerin toimistolla. Jokainen joka on lukenut vanhoja Slammereitä tietää kuka ukko on kyseessä. Tuosta mä olin joskus jopa hiukan katkera, en paljon, mutta silleen "fuck it" asenteella; ihan samoilla kuvilla ja läpillä mä pääsin tapaamaan Milanossa isoja tyyppejä ja medioita, ja täällä jengi ei edes viitsi vastata. - Se vaati ne kesäkaudet Milanossa ja lopulta sinne "muuttamisen". Sä olit päätoimittajana Slammerissä vuosina 20002007, mutta kaikki alkoi kuitenkin valokuvaajana. Siis sen verran korjaisin, että defaultinahan mä en saa naisia, malleista puhumattakaan! Ainoa poikkeus oli joskus seitsemän vuotta sitten, ja hänkin vaan sattui olemaan malli, mutta ei tosin idästä. Mitä se on vaatinut, että Suomen Huippumallit haussa -ohjelma päätti kilauttaa sulle ja laajempaa näkyvyyttä alkoi tippumaan. - 34 vuotta, "pikkaisen sutinaa", 58m2, Kovanen / Blue1 / Finnair / Honda Civic vm 99. Ihan sama mitä joku sanoo sulle ja mitä "sovitaan", niin puolet jutuista unohtuu, kun perävalot häipyy horisonttiin. Ja sit aina välillä, kun katselee Slammeriä niin tekisi mieli lähteä kuvausreissuun noiden vanhojen pierujen kuten Hepun, Hinkkasen, Erosen tai vaikka Jussin kanssa. Ei tosta olisi tullut mitään, jos noihin mimmeihin suhtautuisi jotenkin muuten kuin kuvattavina kohteina. Osat on vaihtunut ja Juha on siirtynyt pöydän väärälle puolelle. Ennen kuin mies viedään kokonaan käsistä, on hyvä tarkistaa mitä miehellä kuuluu.
Ikä, siviilisääty, asunnon neliömäärä ja kulkuneuvo. Se pitää mainita, että ilman Rosaa mä en olisi koskaan mennyt Milanoon, eli siitä, kuten lukuisista muistakin asioista, on häntä kiittäminen. Maaliin on silti vielä matkaa, ja hyvä niin. Silleen hyvä nimivalinta, että yksi venäläinen Olga on kyl ihqu, mutta tuskin sekään rakastaisi takaisin, jos mä rakastaisin sitä. Niin se vaan
Teksti
menee, nyt moni niistä on mun kavereita, jotkut jopa ystäviä. - Kyl mä oon, koska se tavoite oli niinkin yksinkertainen kuin tulla taloudellisesti tällä toimeen kahden vuoden sisällä, sekä saada jonkinlainen jalansija niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Sama harrastus on vienyt Juhaa muotimaailmalle myös lehdestä lähdön jälkeen. - Se tie tuli käytyä niin loppuun kuin olla ja voi, etenkin se toimistohanuilu. - No sanotaan niin, että se suurin duuni pitää
Slammer 1/2010
Sivu
072
Peter Hasselgren. Tosin mä olisin satsannut Pariisiin, josta ihan ensiksi aloitin. Noi jotkut mallithan osaa sen flirttailun jalon taidon, mutta silloin pitää muistaa olevansa kalju ja persaukinen urpo Suomesta, joka nyt vaan sattuu olemaan valokuvaaja ja joka ehkä pystyisi jeesaa niiden uraa jollain tavalla. Juha Mustonen
Juha Mustosesta on turha kertoa sen pidempää historiaa. Sitten mun agentit, Heli ja Anneli Viewmastersista halusi mut niiden listoille, joka myös on tuonut näkyvyyttä ja uskottavuutta kuvaajana. Samaan aikaan Ellen muotipäälikkö Mia Dillemuth tarjosi mahdollisuutta kuvata Elleen, joka avasi lisää ovia, koska Elle on kovin juttu muodin saralla tässä maassa. Mut niin takinkääntäjä mä muuten olen, että kyl se "haistakaa suomimeno paska" asenne haihtui kuin pieru Saharaan siinä vaiheessa, kun tämä meidän muotijengi alkoi kehumaan mua... Minkälaista hommaa muotikuvaajan työ lopulta on. Oletko mielestäsi päässyt siihen tavoitteeseen minkä asetit silloin, kun lähdit luomaan uutta uraa. Sä teit muotikuvaushommia jo Slammerin aikana (laiskuri) ja haaveilit niiden vähäpukeisten naisten kuvaamisesta. Oon kelannut alkaa pitää ehkä jotain blogia, et saisi sen nälän tyydytettyä. Vaikka moni muistaa äijän S-laivan" kapteenina, lähti mies alun perin Kallen jalanjäljille Slammeriin valokuvaajana. Kuvat Oysterissa ja muutamat muut referenssit sit avasi ovet täällä. Hyryn Sami oli Publicis Helsingissä duunissa ja se oli näyttänyt mun kuvia niiden luovalle johtajalle, joka innostui ja palkkasi mut kuvaamaan Huippikseen Bon Aquan mainoksen. Slammerin eron jälkeen kylmät karvaiset sääret on muuttuneet kauniin ruskettuneiksi, ja toppatakki on vaihtunut huolitelluksi poplariksi. Hengaa ja kokeilla millaisia kuvia saisi nykyään hyvillä mestoilla hyvien laskijoiden kanssa aikaiseksi. Kaikki tekee sitä. Anyway, me seurusteltiin viime kesään asti, eli kaikki pidemmät pätkät, jotka olen Milanossa ollut, oon vetänyt ihan laput silmillä uskollisena poikaystävänä. Niillä on paras valokuvaajakioski tässä maassa. - Hmmm.... Paria poikkeusta lukuun ottamatta kukaan ei edes vastannut mun meileihin täällä, ennen kuin se portfolio oli sellainen, ettei sitä oikein voinut olla noteeraamatta. Ainoa mitä mä kaipaan päätoimittajuudesta on kirjoittaminen. Toisaalta osan mielestä mä olen varmaan jo ihan "viime talven lumia", heh heh! Mutta se pitää vielä sanoa, että siinä mielessä muotiskene on ihan samanlaista kuin lautailuskene: puhe ei maksa yhtään mitään. Ei sulle ole vielä tarttunut ketään kaunista itäblokin malli-Olgaa mukaan jalkavaimoksi Suomeen. Jaahas tässä sitä nyt ollaan. Mut se vastaus: ei ole tarttunut. Mustosen kaljut veljekset on tunnettuja naisten kaatajia. Se napin painaminen taitaa jäädä kuitenkin aika vähille siitä kokonaisuudesta
Eli mun kuvissa ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hymyillä hampailla tai olla turhan mahtipontisia, vaikka kuvat muuten sellaisia olisikin. Monella kuvaajalla on selvä oma tyyli. Itse asiassa muotikuvauksessa pärjää muutamalla kiinteällä linssillä tosi hyvin. Paitsi mä siirryin digikuvaukseen vasta Slammerin jälkeen, eli helvetin myöhään, niin kyl se kalusto meni siinä mielessä täysin uusiksi. - Tekniikalla voi isossa kuvassa pyyhkiä persettä. Sitten kun on saavuttanut sen, niin homma on oikeastaan aika yksinkertaista: Paljon kelauksia, palavereja, referenssien etsimistä, säätämistä stailaajien ja muotitoimittajien kanssa, erilaisten buukkauksien tekemistä ja sitten joskus painetaan sitä nappia. Kaiken a ja o on rohkeus ottaa se ensimmäinen suuri ja kauan kestävä askel jonnekin Pariisiin, Milanoon, Lontooseen, Nykiin... Kun aloitin tuossa maailmassa, mun tyyli oli kuvata voimakkaita mustavalkoisia kuvia jossain lokaatiossa, eli yleensä ulkona. Takaisin maankamaralle ja Juhan tekniikkaan. Kiitos. Plus erilaisia heijastimia, eli reflejä ja softbokseja tulee käytettyä enemmän. Se on kaikista isoin duuni, jonka jokainen hoitaa tavallaan. Ai niin, jos kiinnostaa niin tuolta löytyy mun kuvia: www.viewmasters.fi/juha
Sivu
073. - Heppu, kuten noin 10 prosenttia tunnetuista laskijoistamme on oikeasti bi-seksuaaleja. No siinä kävi kuitenkin niin, että mun tyyli muokkaantui asiakkaiden tarpeen mukaan, itse asiassa tosi värikkäisiinkin kuviin, joissa on kuitenkin hyvinkin hiljainen meininki. Ois noita muitakin vaijettuja salaisuuksia, mutta oon kelannut jotain paljastuskirjaa, että säästetään ne sinne. Kun ovi pamahti viimeisen kerran sun perässä Slammerin toimistolla, niin samat vehkeet millä olit kuvannut lautailua taisi hyvin toimia myös malleihin. Noi on ne työkalut. Muotikuvauksessa pitäisi pystyä ottamaan huomattava määrä erilaisia kuvia. Mikä on tärkein väline mitä muotikuvauksissa tarvitsee. Kerroppa loppuun joku liian kauan vaijettu salaisuus tai tabu lumilautailusta, että tippuu Slammeristä sivunumerot lattialle!. tehdä aluksi, jotta saa jonkinlaisen uskottavuuden muotikuvaajana. - Parhaat agentit edustamassa, sekä kämpät Helsingissä ja New Yorkissa. Kuvaustilanne on tavallaan se palkinto kaikesta säätämisestä. - On mulla. Periaatteessa muuten noissa ei ole mitään eroa,
Slammer 1/2010
kuin että kalansilmän voi muotikuvauksissa heittää jorpakkoon. - Joo, periaatteessa. Sitten tulee mielikuvitus, ääretön itseluottamus omiin kykyihin, kärsivällisyys, ahkeruus, sosiaaliset skilsit, rohkeus ja rauhallisuus tilanteissa, joissa hommat alkaa kusemaan ja jengi panikoimaan. Toinen on jo hallussa, nyt pitää äyskäröidä vielä muutama saavillinen paskaa, että se toinenkin toteutuu, hah! Sanotaan näin, et jos ulkomainen ura ei jatka etenemistään, niin tuskin mä kuvaan kymmenen vuoden päästä. En ainakaan muotia. Kävin tuolla sähköisessä maailmassa katselemassa sun ja muiden kuvaajien kuvia, mutta hirveen selkeää yhtä tyylilinjaa ei sieltä löytynyt. Onko Juhalla joku oma tyyli mihin pyrit, jos unohdetaan leivän pöytään tuovat projektit sieltä seasta. Mä oon niin tyhmä, että teen kuvankäsittelyt itse. Mihin Juha Mustonen on edennyt 10 vuoden päästä tai missä päin maailmaa toivoisit hörppivän aamukahvetta silloin. Siihen menee paljon enemmän aikaa kuin itse kuvaamiseen
- Euro Gap 3 with Itäaho. Siistinä muistona on jäänyt esimerkiksi Mecca-ravintolan sisäpihalla järkätyt Sunnuntaibileet. Lopulta house tuli kuvioihin sen fiiliksen ja tanssittavuuden takia. Sitten jossain vaiheessa rupesin kuuntelemaan acid jazzia, Brand New Heaviesia ja niin edelleen, ja disko on kiinnostanut aina. Mistä sulla riittää aika musan soittamiseen, tai ylipäätään kaikkeen siihen mitä sä teet. Kuinka tärkeä osa sulle taide on elämää. Oletko duunannut omaa musaa ja jos olet niin minkälaista. Pimputellut pianoa ja opetellut käyttämään softaa. - Riippuu tietenkin tilanteesta, mutta diggaan soittaa pidempiä 36 tunnin settejä, joissa voi rakentaa tunnelmaa ja seurata, miten yleisö reagoi. I like. Sä olet ehtinyt tehdä jo aika lailla dj-keikkaa. Tsiigaan yleensä suurin piirtein kasan biisejä, joita soitan, mutta en ikinä järjestä niitä hirveen tiukkaan ennalta määritettyyn järjestykseen. Millaista musaa soitat ja mitä omaa haluat siihen tuoda. - Ei todellakaan ole pysynyt samana. Tämä on tällaista terapeuttista toimintaa mulle. Miten sä määrittelisit sun dj-setin. Pieni piha oli täynnä porukkaa, kun rupesi yhtäkkiä satamaan kaatamalla. Pistetään vielä loppuun, mitä laskuhommiin kuuluu. On siisti fiilistellä hienoja juttuja ja käsityötä. Nyt se on leikattu ja kondiksessa.
Sivu
Teksti
Slammer 1/2010
074
Tuukka Tams. Mun mielestä sä et voi ennalta tietää sitä fiilistä, mikä tanssilattialla on ja mikä biisi siihen sopii. Hyvät naiset ja herrat, J.Oliver is in da house!
Mistä dj-hommat lähtivät liikkeelle, eli mistä sait idean koko juttuun. Muutenhan kaikki kävelisivät tuulipuku päällä ja fiilistelisi Scooteria niiden Corollassa. Olisiko omalle musalle visiota tulevaisuudessa. Hommat lähtivät liikenteeseen joskus vuosituhannen vaihteessa kavereille järkätyistä bileistä sun muista, joissa soiteltiin cd:itä tietämättä sen enempää biittimiksaamisesta tai yleensäkään koko hommasta. Jos kiinnostaa, niin tuloksia voi käydä kattomassa www.myspace.com/joliverhouse, missä on tällä hetkellä aika vahvasti tuollaista nu-disko/ italo-sektoria. - Olen aina diggaillut tanssittavasta musiikista. Viime talvi oli paska, kun meni eturistiside poikki tammikuussa. J.Oliver
Suomen tunnetuin dj laskukemuissa on myös yksi Suomen tunnetuimpia laskijoita. Musiikkijuttujen lisäksi olen nähnyt sulta hyvää fotoa ja Makiassakin saat käyttää luovuutta. Kyllä näin on, sillä kun Joni Malmina tunnettu J.Oliver pistää levyt pyörimään, alkaa ukkojen ja akkojen puntteja vipattaa. Mun ekat c-kasetit olivat Madonnaa ja Whamia, ja eka vinyyli muistaakseni Scorpionsia, hahhah! Ekat cd:t oli Queeniä ja Run Dmc:tä. Ostelin musaa aina kun olin reissussa ympäri maailmaa. Olen päässyt soittamaan aika siisteissä paikoissa laskutaustan takia, muun muassa Losissa, Whistlerissä, Ranskassa ja Tukholmassa. Nykyään soitan enimmäkseen läppäriltä, koska soundi on about sama ja matkustaminen sata kertaa iisimpää. - Joo, viimeiset kolme vuotta olen vapaa-ajalla harrastellut. Oletko diggaillut aina samoja juttuja vai onko fiilikset vuosien varrella muuttuneet. Jossain vaiheessa tuottaminen rupesi kiinnostamaan, ja nyt mulla onkin tuollainen semikotistudio. - Jaa-a... - Olisi kyllä siisti saada muutama ralli julkaistua. Mitkä ovat olleet kovimmat bileet, missä olet veivannut ja millaiset ne olivat. - Niitä on ollut varmaan jotain satoja. Hyviä fiiliksiä, joihin voi uppoutua, eikä paineiden ottamista. Oletko pysynyt laskuissa, kuinka paljon niitä kaikkiaan on. - Se on osa elämää, henkistä hyvinvointia. Tykkään myös yllättää ja soittaa paljon uutta musiikkia. Jengi jatkoi vaan tanssimista hulluna eikä välittänyt sadekuurosta. Sullahan nyt on näpit kiinni vaikka missä jutuissa! - Ei ole kakaroita. Muutama vinyyli tulee joka kuu kuitenkin poistettua, niissä on kuitenkin se fiilis ja rahina! Minkälainen sun musatausta on. Jossain vaiheessa tuli sellainen fiilis, että pakkohan ne levysoittimet on hommata, ja siitä alkoikin hillitön vinnyliralli
info@esakorpela.fi, puh 010 838 6400
INTEGRATE PERFORMANCE & S YLE ST
NEON SYNTH PHENOM GOGGLE & MAZE HELMET SHAYNE POSPISIL
smithoptics.com
WELCH
Call us at: +358-9-650 530 / riderservice@funster.fi / www.funster.fi
anonoptics.com
IS FAN TASTIC!
jake welch figment goggle