Slammer 5/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lumilautailun erikoislehti Numero 5 / 2010 7,10 Lumilautailun erikoislehti Numero 5 / 2010 www.slammer.fi
Lapset tykkää, vanhemmät nauttivat ja nuoriso viihtyy! ski.RUKA.fi ski.PYHA.fi (08) 8600 300, myynti@ruka.fi RUKABOOKING* PYHÄBOOKING* (08) 8600 400, myynti@pyha.fi. Uusi FIS-rinne puolestaan haastaa hiihtäjän ihan uudella tavalla. Mene ulos ja pyörähdä. Kävelykylän tunnelma ja kaikki hiihtäjän palvelut ovat muutaman askeleen päässä. Ainoa mitä Rukan keskustassa et näe, ovat autot. Näet mäet, hissit, kaupat, ravintolat ja kaikki harrastuspaikat parilla silmäyksellä. Se lähtee huipulta, kulkien kylän ohi aina Talvijärven rantaan asti, ja uusi hissi tuo takaisin kylän keskustaan. UUTTA RUKALLA 1 2 2 1 3 Rukan kävelykylä valmis fis-rinne Talvijärven uusi hissi 3 UUTTA RUKALLA RUKAn KÄveLYKYLÄ JA FIS-RInne Rukan kehitys ei pysähdy
UUTTA PYHÄLLÄ 1 2 3 4 5 Huippunopea PyhäExpress-hissi fis-rinne Hiihtosilta ja skiway Polarille Perherinteen ja -hissin pidennys Uudistettu Polar-hissi 2 5 3 1 4 JA PYHÄLLÄ 2010* TÄYSIn UUSI HIIHToPYHÄ Pyhällä vaalitaan tosilaskijoita. Uudistuksia on toki muitakin, mutta ne pitää itse nähdä.. Kuomu suojaa kovemmalta keliltä ja yläasemalta pääsee nyt sopivasti kaikkiin rinteisiin, joista uusi FIS-rinne suorastaan vaatii laskijaa testiinsä. Kauden 2010-2011 tosiuutuus on supernopea PyhäExpress-tuolihissi, joka lähtee Polar-rinteen ala-asemalta ja vie suoraan huipulle asti. Alas tullaan tuttuun tapaan valtakunnan valiorinteitä, mutta ylöskin mennään nyt vauhdilla ja isolla 6 hengen porukalla
MASON AGUIRRE.GJERMUND B ATEN.MIKKEL BANG
SISÄLTÖ 12 24 52 SISÄLTÖ 12 14 18 20 24 34 PÄÄKIRJOITUS UUTISET RISKIBISNES FANTASYTANK ROCKER LAUTATESTI VILLE UOTILA 44 52 76 82 88 90 18 76 34 PUUTERI ROADTRIPPI 2011 SUOMILEFFAT ROOPE TONTERI AREENA TAIDENURKKA VIKAHITTI 20 44 88 Aleksis Kiven katu 17 A (laatikko 16), 00510 Helsinki. Kello on 01.00 ja on aika mennä nukkumaan. Kukaan ei tiedä mistä kuva on, mutta veikkaamme Uutta-Seelantia. Hieno kuva by the way. Daniel Blomin teoksessa "kiipeävä lautailija" ei ole uhria, mutta tuntematon mies. TILAA SLAMMER Kestotilaus (6 nroa) 40 Tilaajapalvelu Ti-to klo 09.0016.00 puh. Miten tämä liittyy mihinkään, emme tiedä sitäkään. Toimitus SLAMMER ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten/ kuvien säilyttämisestä. Päätoimittaja Peter Hasselgren (peter@slammer.fi) AD Jari Salo ( jari@slammer.fi) Webmaster Kalle Tarkiainen (kalle@slammer.fi) Seniorkuvaajat Peter Hasselgren, Pekka Sauro ja Rami Hanafi Avustajat Daniel Blom, Kalle Tarkiainen, Petrus Koskinen, Justus Hirvi, Lauri Virkki, Antti Kangas, Mark Welsh, Saku Knopp, Juuso Pusa, Aadne Olsrud, Jarkko Henttonen, Tuukka Tams, Jussi Väätäinen, Jani Kärppä, Teemu Lahtinen, AnttiJuhani Piirainen, Mika Käyhty, Joel Lahti, Otto Veijola, Arto Saraniemi, David Blazek, Lorenz Holder, Miikka Hast, Scalp, Tero Repo, Jonas Hagström, Ville Kumpulainen, Jani Kääriäinen, Andrea Schilirò, Teemu Helio, Niki Rutanen, Patrik Ngu, Ville Lahtinen, Simo Muurinen, Andy Wright, Eric Bergeri, Anssi Jokiranta, Harri Tarvainen Kustantaja Outdoor Media Oy Lehden markkinointi jari.henttonen@outdoormedia.fi Mediamyynti Jenni Nilsson puh. Ainoa mitä tiedämme on kellonaika. Hyvää yötä tuntematon mies ja Daniel Blom. 040 547 8844 ( jenni@outdoormedia.fi) Painopaikka Oy Scanweb Ab 5/2010 KANSI Jokaisessa sodassa on uhrinsa. (tilaajapalvelu@slammer.fi) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 1239-9035 10 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Kyseisessä maassa ei pitäisi olla miinoja, mutta eihän sitä ikinä tiedä. 044-7330022
ONKO SE LINTU, EI, SE ON TERÄSTOMAATTI. ONKO SE LENTOKONE? facebook.com/bluetomato info@blue-tomato.com | www.blue-tomato.com Order Hotline: 0043 3687-24 22 333 Deutschland: 01801-55 57 778 178 Skype: blue-tomato-snowboardshop photo: m. lämmerhirt
Totta kai kansien välistä löytyy monta muutakin juttua, mutta mitäpä sitä turhaa niistä jauhaa sen enempää. Tiedossa oli juttua kotimaisista lumilautailuleffoista, aina mielenkiintoisesta aiheesta. Varsinkin testiryhmän valitsema suosikki tuli yllätyksenä varmasti kaikille. Kaiken kaikkiaan aika paljon hommaa sen takia, että kaverit ja muut innokkaat täysi-ikäiset pääsisivät tanhuamaan. Toivottavasti jokainen lukija saa poimittua siitä omille mieltymyksilleen sopivia asioita ostopäätöstä tehdessä, sillä 100% oikeaa tulosta ei ole olemassa. Suomen kaltaisessa alkoholia ihannoivassa yhteiskunnassa sen ei luulisi olevan kovin vaikeaa ilman meitäkin. Nyt kun vihdoin päästiin lehden pariin alkoi se oikeasti mukava osuus. Kun ongelmia aiheuttaneesta netistä päästiin vihdoin eroon, iski tuleva Boardexpo puukon selkään salakavalalla tavalla. Noin kaksi viikkoa ennen painoa oli pakko antaa periksi, lehteä tänne oltiin tultu tekemään, ja hommaa oli venytetty turhan pitkään. Mielenkiintoisia veikkoja kumpikin. Lehden tekeminen viivästyi viivästymistään, kun sähköisiä ongelmia kasaantui pöydälle ja sisällöntuotantoa yritettiin saada kunnolla käyntiin. Kaikki pitää olla valmiina ennen kuin ovet avautuvat, sillä sotatantereella on turha pyytää vahvistuksia. Muita mielenkiintoisia juttuja oli Miikka Hastin kertomus koko kauden pituisesta puuterin metsästyksestä ja vielä sponsoreiden rahoilla. Testi antoi juuri sellaista tietoa, mitä kuluttajan on melkein mahdoton saada itse mistään. Mielenkiintoista sisältöä näytti olevan paljon exel-taulukossa, ja jos en oppisi kymmensormijärjestelmää nopeasti, jäisi se myös sinne. Onneksi lehti ei jäänyt yhden jutun armoille. Kuinka harmittava kohtalo sitä herralle sattuikin! Tämän kertaiset haastateltavat Roope Tonteri ja Ville Uotila löytyivät kumpikin Hintertuxista. Ja ovat ne hienot, vaikka itse sanonkin. Jo pelkkä ilmoittautumislomakkeen näkeminen sai oikean aivolohkon synapsit liikehtimään turhan innokkaasti. Nälkä kasvoi syödessä, ja suunnitelmat tuntuivat kasvavan Facebookkavereiden rinnalla kuin itsestään. Ensin luvattiin nettisivujen tulevan pihalle edellisessä lehdessä, ja kuten moni tietää, niitä on lupailtu myös aikaisemmin. Voi herramme vapahtaja sitä miettimistä, soittelua, ja säätämistä. Älkää ymmärtäkö väärin, Boardexpo on tärkeä tapahtuma suomalaiselle lumilautailulle mutta tekijöilleen kuten kaikki osallistujat tietävät hermoraunioittava kokemus. Jussi Väätäisen 2010 rocker-lautatesti on mielenkiintoista luettavaa. PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS Tämänkertainen lehti onkin ollut todellinen työvoitto toimituksen ukoille. Tällä kertaa lupaus pidettiin; sähköiset kanavat (nettisivut, facebook ja twitter) saatiin pihalle luvattuna ajankohtana. Päätoimittaja Peter Hasselgren 12 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. On aina hauskaa herätä todellisuuteen, kun huomaa yhden jutun tekstimäärän vievän yli 20 sivua lehdestä. Tuukka Tamsin kynä oli sykkinyt meille niin paljon tekstiä kuin pyysimme eli aivan liikaa yhteen lehteen. Varsinkin Villen kohdalla puhuttiin tunneista ennen kuin kaikki tarvittava potrettimateriaali saatiin lehteen. Tervetuloa kauden toisen numeron pariin. Ja sitten on vielä ne bileet. Ja vielä kun kyse on kotimaisista lautailuleffoista, on laskijakaarti positiivisesti todella leveä pohjoisesta etelään ja lännestä itään. Valitettavasti niissä on myös todella paljon hommaa, kuten huomasimme ensimmäisinä viikkoina. Osa tuttuja ja osa uusia tuttavuuksia kuten leffojen toteutuksetkin
® 03 No. APPROVED BY THE SHREDDERS COMMITTEE ENTIRE JACKET REMARKABLE FATLACE DRAWCORD! Insanely insulated 3MTM ThinsulateTM Jacket! ENTIRE PANT Built-in bottle opener allows powerdrinking anytime! Wondrous water shedding ability! LegionofOakley.com 3m and Thinsulate are registered trademarks of 3m 00800 625539 38 ©2010 Oakley, Inc
Uusiiko neiti TTR mestaruuden ja onko taskussa uusia temppuja tulevalle kisakaudelle. On maailman siisteintä, kun on saanut viettää aikaa niin kingejen ihmisten kanssa karkeasti noin viimeiset kymmenen vuotta. 22.00- yömyöhään, liput Slammerin Boardexpo osastolta Facebook kavereille ilmaiseksi ja The Tigerin ovelta 10. Enni Rukajärvi Burtonille Talven tulo on saanut pikkulinnut huhuilemaan laskijoiden uusista sponssikuvioista. "Olen tosi fiiliksissä uusista kuvioista ja odotan paljon tulevalta yhteistyöltä. Keskitynkin siis tekemään erittäin pintapuolisen ja fiilistelyhenkisen raapaisun menneeseen, mutta toisaalta myös hieman tulevaankin sanomalla kaikille laskufrenduilleni kiitos! Aiheena on kaikki laskukamujen ja laskemiseen liittyvien kamujen kanssa vietetyt hetket niin rinteessä kuin sen ulkopuolellakin. Burton, joka iski silmänsä Enniin oikein toden teolla Burton European Openissa, on enemmän kuin mielissään uudesta kiinnityksestä. Sivutan kuitenkin aiheen toteamalla yksinkertaisesti, että ens kausi tulee olemaan aivan helvetin siisti. Tässä vaiheessa vuotta ois helppo spekuttaa tulevaa kautta kuinka sitä venataan kuin kuuta nousevaa ja kuinka siistejä suunnitelmia on tiedossa sinne. Se oli oikeestaan meikälläkin mielessä tähän hetkeen asti kun piti ruveta kirjottamaan. Vuoden 2009 Gaalasta johtuen viranomaisten langettama Gaalakielto on edelleen voimassa, joten perinteikkäitä pukujuhlia ei voida tänä vuonna vaalia, mutta lupaamme tulla vuodelle 2011 takaisin vahvempina kuin koskaan. Enni on jo päässyt kokeilemaan Burtonin lautoja, siteitä ja kenkiä Hintertuxin leirillä ja odottaakin innolla tositoimiin pääsemistä uuden yhteistyökumppanin kanssa. Toivotaan, sillä tämä päättäväinen tyttö on tullut lumilautailun huipulle jäädäkseen. Mitään omia tilainteita sen tarkemmin spekuttamatta, toivon että tää teksti virittää jokaisen lukijan muistelemaan ainakin yhtä yksittäistä tilannetta jonka on saanut lumilautailun puitteissa kavereiden kanssa viettää. Ei oo kanssa mitään siistimpää kuin hinkata aamu neljän aikaa kylmissään jotain hänkkää neljättäkymmenettä yritystä putkeen, vaikka kaikkien merkkejen mukaan pitäis jo vituttaa ja kohtalaisen ankarasti. Ainakin yhtä siisti kuin kaikki edellisetkin ja kaikkien tämänhetkisten ennustuksien mukaan jopa siistimpi. Look son, this ain´t no ice hockey, this is a lifetime deal. The Tiger 6.11. Osa huhuista on koskenut myös suomen naislautailun kuningatarta Enni Rukajärveä. Ja toki Burtonin tuotekehitys on vertaansa vailla, joten laskukamojen toimivuus on jatkossa turvattu" kommentoi Enni. Ps. Itse iso herra Jake Burton ja vaimonsa Donna ovat täpinöissään ja uskovat Ennin vievän naislautailun tasoa yhdessä Burtonin kanssa taas aimo askeleen ylöspäin. Tässä loppuun siteeraan vielä Häppärin ainakin viidenvuoden takaista skede-dekin pohjaa, joka pätee ainakin yhtä hyvin lumilautailuun kuin rullapulkkailuun. Ja totta se on, Enni siirtyy marraskuun alusta maailman arvostetuimman lumilautabrändin, Burtonin siipien alle. Kuvassa on meikäläinen ja meidän SUPER COOLI GÄNG Vantaalla hinuttamassa jotain kaiteenpoikasta!! It was a good day! Slammer Party/ Eurogap-jatkot 6.11. Boardexpo lauantaina räjähtää jälleen, kun The Tigerin portsarit kohtaavat Slammerin ja Eurogapin bilekansan, eikä tälläkään kertaa ulos tulla ravintolan lehtereiltä ilman kantamista. Sivuilta löytyy myös lisätietoja bileistä. Vain paras on kyllin hyvää ja Enni onkin kirjoittanut kolmivuotisen sopimuksen, joka takaa neidille parhaat mahdolliset olosuhteet lumilautailun harjoittamiseen nyt ja tulevaisuudessa. slammer.fi. SLAMMER UUTISET Petrus Koskisen palsta Mä oon Petrus ja meikäläistä pyydettin kertomaan ajatuksiani hyvin karkeasti mistä tahansa aiheesta kunhan se tapahtuisi lumilautailijan, laskule an tekijän ja yleisen tiedemiehen näkövinkkelistä. Ainakin näin jälkeenpäin kun asioita kelaa. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että Burton pystyy tarjoamaan minulle mahdollisuuden toteuttaa paljon erilaisia projekteja kisaamisen ulkopuolellakin. Toimitus toivoo onnea ja menestystä tulevalle kaudelle. Justus Hirvi 14 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Lohdutuspalkintona laskuaiheisen mielipiteen omaaville järjestämme "Kenen olisi pitänyt voittaa Slammer Gaalassa 2010" -äänestyksen osoitteessa www. Ei oo mitään siistimpää, kuin kruisailla kevätpäivää rinteessä hyvällä köörillä, jauhaa scheissee ja vetää ehkä koko lystin perään parit löksterit. Kausi on ovella ja kisakausi kohta kuumimmillaan. Tämä sama kuvio tulee toistumaan muissakin tämän talven Slammereissa - tekstin pituus vain tulee vaihtelemaan kohtalaisen radikaalisti taiteellisen paskarunon mitasta raamatun mittaseen opukseen
Big respect ja nähdään jatkossa!". Ja on sitten se työkalu mukana, jos tarvitsee säätää. Kymmenennestä tuotantokaudesta neuvoteltiin hyvässä hengessä TV Viiden kanssa, mutta sopivaa ohjelmapaikkaa ei löytynyt. Lentoyhtiöt laskuttavat nykyään poikkeuksetta joka lautabägistä erikseen. Olen oppinut paljon tehdessäni ohjelmaa a:sta ö:hön. Elämäni parasta mutta samalla ajoittain raskainta aikaa. Siteet ja laskukengät voi heitellä kassien päälle tai kontin perimmäiseksi ne kun menevät irtonaisina näppärästi pikkuväleihin, mihin ei "Jos useampi lähtee samalle reissulle, ja matkustusmuoto on ilmojen halki, kannattaa kaikki laudat pakata samaan bägiin." enää isompia kasseja mahdu. Yhdellä bägillä selviää yhdellä lisähinnalla. Litovaara nauttii nyt avoimen tulevaisuuden tuomasta vapaudesta mutta kuinka kauan, sitä hän ei vielä osaa sanoa. Joukkueeseen valitut tytöt edustavat tämän hetken naislautailun parhammistoa suomessa ja ovat iältään 17-24 vuotiaita. Jos useampi lähtee samalle reissulle, ja matkustusmuoto on ilmojen halki, kannattaa kaikki laudat pakata samaan bägiin. Reissu tarkoittaa myös laskukamojen tunkemista joko lentoa tai muita julkisia varten laskubägiin tai vaihtoehtoisesti monen laskijan kamojen mahduttamista autoon. Jälleen siteet irrottamalla saa helposti lisää pakkaustilaa, kun tavarat voi järjestää vapaammin. Lautailun, luennoinnin ja tv:n parissa saatetaan mies nähdä jatkossakin. Näihin sanoihin ja näihin tunnelmiin lopettaa Aleksi Litovaara Snowboarding. ALS:n parissa on ollut tosi mahtava puuhastella. Kun takapenkistä kaataa sen pienemmän osan ja pujottaa laudat pohjimmaiseksi, mahtuu niiden päälle hyvin muuta tavaraa. Joukkueeseen tuli yli 30 kovatasoista hakemusta joten joukkueeseen pääsy oli kovan työn takana. Ruuvit kunnolla kireällä on mukavampi mennä mäkeen, ja jos jotain risaa löytyy, ehtii korjausosan hommaamaan tilalle hyvissä ajoin. omassa blogissaan, joten näistä tytöistä kuulet vielä. Sieltä ohjelma hyppäsi Urheilukanavalle, ja viimeinen kausi näytettiin TV Viidellä. Laskukengät jalassa on hyvä fiilistellä uusia tai miksei vanhojakin laskule oja, ekoja laskuja odotellessa. Tytöt kiertävät kauden aikana kilpailuja, tapahtumia ja leirejä suomessa ja ulkomailla ja myös raportoivat menemisistään mm. SLAMMER UUTISET Jari Salo Battery Sisters joukkue valittu! Naislautailun saralla tapahtuu nyt enemmän kuin koskaan. Nyt on hyvä hetki lopettaa. Silloin huomaa helposti, jos jossain on liikaa tyhjää eli jotain on unohtumassa kyydistä. Viime numerossa saimme lukea Suomen Naislautailijat ry:n, Suomen Lumilautaliitton sekä Battery:n naislautailun kehittämisprojektista. "On mahtava huomata, että Suomesta löytyy näin iso joukko motivoituneita naislautailijoita joilla on palava halu kehittää itseään laskijana ja päästa lumilautailun huipulle. Ja melkein tarkoittaa pienen takaportin jättämistä tulevaisuutta varten.", Aleksi Litovaara virnistää. Paljon hyvää on mahtunut 9-vuotiaan lumilautailuohjelman matkan varrelle. Kun laskukamat pitää saada liikkumaan mukana bägissä, pitää pakkaamista miettiä jo hieman eri kantilta. Sitten vain lunta kohti! Muista tarkistaa siteiden osien kiinnitykset ja kunto hyvissä ajoin ennen sitä ensimmäistä kertaa. Lasit kannattaa pakata suojaan kypärän sisään, ja laskukenkien sisään sujahtavat helposti sukat ja laskuhanskat. Kunnollinen pyörillä varustettu bägi helpottaa elämää tien päällä kummasti. www.aleksi.net MACKAVERIN NIKSINURKKAUS Teksti Lauri Virkki Heille, jotka eivät asu pohjoisimmassa Suomessa, tarkoittaa alkukausi usein ensilumireissua johonkin pohjoisemmaksi, missä kausi alkaa hieman aiemmin tai ainakin yleensä talvisemmin. "ALS:n tuotantokausien aikana sain näytettyä lautailusta melkein kaiken, minkä halusin. Omalla lautailu-urallani fysiikka petti jo 7 vuoden jälkeen. Iloa, riemua, matkoja, hikisiä laskuvaatteita, hauskoja ystäviä... "Mulla on ollut mielettömät yhdeksän viimeistä vuotta. Tästähän on hyvä jatkaa pelkkää nousua luvassa!" Litovaara riemuitsee. Battery Sisters joukkueeseen valitut 11 tyttöä ovat freestyle puolelta Juulia Timlin, Merika Enne, Kristiina Nisula, Senni Hyyppä, Kristiina Nyman, Ruut Laukkanen, Vilina Koivisto sekä sisarukset Suvi ja Silja Suitiala sekä krossilaskija Emilia Lindfors. Tässä muutama vinkki siihen, miten hommasta selviää helpommin. "Ohjelmani oli fitissä kunnossa, kun se puski eteenpäin näin kauan. Jos missasit tänä vuonna haun tai et tullut valituksi tähän joukkueeseen, niin jatka vain laskemista, osallistu aktiivisesti kotimaiseen kilpailu- ja valmennustoimintaan, kehitä laskutaitojasi ja hae ensi vuonna uudestaan. Työkalu kannattaa muistaa myös pakata kyytiin, niin saa siteet takaisin kiinni. Enemmän reissaavien kannattaa totutella pakkamaan tietyllä tavalla. Kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana ohjelman toteutuksessa: Laskijat, fanit, TV-kanavat, sponsorit, ystävät... Aleksi Litovaara Snowboarding oli kaksivuotias kohdatessaan Moon TV:n konkurssin. Joukkueeseen valitaan uusia laskijoita joka vuosi! Lisätietoja: www.suomennaislautailijat.com RIP Aleksi Litovaara Snowboarding Yhdeksän tuotantokautta lumilautailutykitystä on takana. Laskumukavuus on huomattavasti korkeampaa luokkaa, kun jalat ovat edes hieman tottuneet laskukenkiin skedekengissä/fläpäreissä vietetyn kesän jäljiltä. LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 15. Valinta oli vaikea, mutta uskon vahvasti että nyt meillä on käsissä joukko tyttöjä joilla on mahdollisuus menestyä kansainvälisissä koitoksissa jo tällä kaudella" kommentoi Suomen Naislautailijat Ry:n puheenjohtaja ja projektin toinen johtohahmoista Noora Vihervaara. Se "toinen" johtohahmo on Tiina Lindström, pitkänlinjan lumilautailija hänkin. Auton pakkaamista helpottaa huomattavasti, jos laudoista ottaa siteet irti. Pikkuprojekteja on aina vireillä
Tule paikalle katsomaan kuvat läpi ja spekuloimaan voittajaa. Vapaalaskun (ja erityisesti leveiden suksien, jotka helpottavat puuterilaskettelua) suosion kasvettua helposti saavutettava iskemätön hissipuuteri on kuitenkin alkanut olla monissa hiihtokeskuksissa kortilla, ja pahimmillaan kaikki mukavasti saavutettava iskemätön lumi on korkattu jo parin ensimmäisen tunnin jälkeen. Myöskin huipulle päästyään voi rauhassa ihailla maisemia ilman pelkoa siitä, että Norrøna-univormuihin pukeutuneet ruotsalaiset korkkaavat putskut nenän edestä. Voittajan valitsi Slammerin kunniarvoinen raati, jolla on kokemusta yli kahdentuhannen kuvausvuoden verran, eli enemmän kuin Jeesuksella ikää. Jos haikkailuun ja vapaalaskuun vielä yhdistää matkaamiseen julkisilla, ollaan asian ytimessä. Sveitsiläinen Spatial Experience -projekti tähtää juuri edellä mainittuun laskemiseen mahdollisimman pientä hiilijalanjälkeä aiheuttaen. Kun vuorelle kapuaa itse, on touhussa astetta enemmän liikunnallista haastetta, mutta samalla pystyy havainnoimaan ympäristöä ja luontoa aivan uudella tavalla. Voittajalle luovutetaan 800 arvoisen Nikonin D5000 kitti ja finalisteille muita laskuaiheisia palkintoja. Voittaja julkistetaan Boardexpo lauantaina klo 16.00 Slammerin osastolla. Ratkaisuna ongelmaan on haikkaus ja laskeminen siellä, missä muut eivät laske. Kun on nähnyt vähän vaivaa ja ollut rauhassa luonnon helmassa koko päivän iskemättömillä puuterikentillä, fiilis on aivan erilainen kuin tavallisen laskupäivän jälkeen. No, rehellisyyden nimissä on siellä varmasti paljon paskaakin, mut kyllä mä ja 1997-2000 päätoimittajana ollut broidikin oikeasti koitettiin pitää rima korkealla. SLAMMER UUTISET VIHERNURKKAUS Ituja ja kahlittuja aktivisteja Kuva: Patrik Ngu aka Panda Laskija: Sten Smola Slammerin suuri valokuvauskilpailu Muutaman kuukauden vireillä ollut suuri valokuvauskilpailu on päättynyt. Todellinen vapaalaskija miettii myös omaa vaikutustaan ympäristöön ja jättää jälkeensä vain laudanjäljet lumeen. Sveitsiläisiltä tämä onnistuukin hieman helpommin kuin meiltä suomalaisilta, sillä vuoret alkavat juustomaan asukeilla usein suoraan takaovelta, ja vähäpäästöisillä junilla pääsee kätevästi lähes joka paikkaan. Tietysti että oli duunissa Slammerissä, eikä perusfriikkuna, niin vaikutti siihen että hyvät kuvat sai aina julkaistua. Nähdään messuilla. Teksti Jari Salo Mikä ihmeen Spatial Experience? Järkevä puuterihamsteri on perinteisesti maksimoinut lasketun puuterin määrän suhteessa vaivaan. Itse haikattu puuteri myös palkitsee. Varsinkin pohjoiseen matkustettaessa se on ylivoimainen siirtymismuoto, myös hiilidioksidipäästöjen suhteen. Spatial Experience -sivusto (www.spatial-experience.com) avautuu lähiaikoina, lisätietoja aukeamisesta www.slammer.fi. Slammerin kuivat Faktat 1997-2010: Kuvat lehdessä top 20 Laskijat "wow, näköjään sitä on tullut väännettyä! Kiitos Slammerille kaikista kuvista! jatkakaa samaan malliin. hahaha" Voittaja Jussi Oksanen Kuvaajat "Tuli tahkottua aika huolella snoukkakuvaa 1997-2001 ja lifestyleä ja potretteja vielä senkin jälkeen. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteivätkö suomalaisetkin voisi noudattaa samaa filosofiaa hakeutuessaan vuoristoon laskumestoille esimerkiksi yöjuna päihittää mukavuudessa auton ja lentokoneen mennen tullen. Mut hienoa et noita on noin paljon, mutta harmi ettei mennyt 1000 rikki." Voittaja Juha Mustonen 16 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Vapaalaskuhommissa kannattaa olla mukana opas tai oikeat varusteet ja riittävästi kokemusta, jotta homma sujuu mahdollisimman pienillä riskeillä. Varsinkin pidempiä aikoja vuorilla viettäessä ei enää välttämättä jaksa innostua kalliista hissilipuista ja kilpajuoksusta mäessä aamulla
TTR oli aikoinaan siisti juttu, kun ne oikeasti pitivät "from riders to riders" -periaatteesta kiinni, mutta nyt kun koko homma on laajentunut, niin ei ylläpitäjiä hirveästi näytä kiinnostavan muu kun raha ja tv-näkyvyys. Mun mielestä on aika sama, mitä skaboja jengi nykyään käy. Kyllä mä tietty ymmärrän, että kun halutaan tehdä joillain jutuilla voittoa, niin on pakko jossain vaiheessa miettiä sitä hommaa enemmän bisneksenä, ja näin tässä on just käynyt. Paljon uusia ystäviä, mahtavaa laskemista, onnistumisia, noloja tuuletuksia, epäonnistumisia, sairaaloita ja murtuneita luita, kavereiden kannustamista, ikimuistoisia (sekä vähemmän muistoissa olevia) bileitä, tuulta, vettä, kisojen peruuntumisia, aurinkoa, metreittäin uutta lunta sekä loistokkaita ja vähemmän loistokkaita puuterikäännöksiä. En tajua sitä, että miten ne vieläkin kehtaavat mainostaa, että maailman parhaat laskijat kilpailisivat skaboissa. TTR:n skaboissa nykyään vain tungetaan jengiä väkisin portista ulos, vaikka olisi kuinka paskat olosuhteet laskemiseen. Nyt oli laskijoilla valinnanvaraa. Laskuaikani parhaat ja paskimmat kisamuistot ovat kiistämättä lähes kaikki TTR-kiertueen kisoista. On vain harmittavaa huomata, että se minkä takia TTR aloitti alunperin, on muuttunut aika paljon vuosien varrella. Tuomarointi, laskijakaarti, rahapalkinnot, kisafiilis ja olosuhteet eivät hirveästi muutu FIS:n ja TTR:n välillä. Näillä sanoilla mainostettiin kiertuetta, sen alkuaikoina noin 7-8 vuotta sitten. Jengi aina spekuttaa että "en aio kiertää enää FIS-kisoja, vaan vedän pelkkää TTR-meininkiä", mutta mun mielestä molemmat skabat on ihan yksi ja sama juttu. SLAMMER UUTISET ILTAPOIKA www.shakum.com Mark Welsh Meri Peltonen Laskijan mielipide: TTR Eero Ettala Jos nyt totta puhutaan, niin mulla on mennyt kyllä aika fiilis TTR:ään. Maailmancupissa kisaliivit kiristi ja pissatestit jännitti. Niiden pitäisi vain mainostaa, että meillä käy samat laskijat kuin FIS:n skaboissa. Laskijoiden droppausajatkin ovat jo valmiiksi päätetty sekunnin tarkkuudella tv-lähetyksiä varten. Missä on esimerkiksi Jussi Oksanen, Travis Rice, Gigi Ruf tai Dan Brisse jne. Samaa shaissea eri tuutista, danke schön! Laskijoilta laskijoille. Pääsin reissaamaan maailmaa ympäri ja laskemaan paikoissa, joista pikkuMeri saattoi vain haaveilla Talman sompahississä räkä nenästä valuen. Vaikkakin se oli juuri TTR:n osakilpailu viime helmikuussa, josta en ihan omin jaloin kotiin matkustanut, niin en näitä reissuja kyllä vaihtaisi mihinkään. Rami Hanafi Knopp "Ihminen on nisäkäs." Ilmoittaudu Iltapojaksi osoitteessa iltapoika@slammer.fi! LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 17
Maahan ei kyllä mitään jäänyt. Välinevalintansa Jarkko kuittaa sillä, että "lauta nyt vain sopii paljon suksia paremmin pehmeän lumen laskemiseen." Kokemuksia on kertynyt vuosikymmenten varrelta myös suuresta maailmasta ja isoista vuorista: "Reilut 20 vuotta sitten lähdin Alpeille opettelemaan isompien mäkien laskemista. Parikymppisenä päädyin mukaan vapaalaskukisoihin. Vinkki: vastaus on sama, minkä nimistä colajuomaa myydään kaupoissa. Itse olen keskittynyt syömään hiilihydraatteja (lue: epäterveellisesti, hienommin sanottuna). Eikä siinä vielä kaikki! Myös Vuokatin vaneriparkki joutuu tulevaisuudessa siirtymään kuulopuheiden mukaan parkkihallin tieltä pois. Myöhemmin Kunkun formaatti muuttui, ja se meni Himokselle, kun freeride puolestaan vietiin Kilpisjärvelle. Nyt on aika tarkistaa, mitkä projektit miehen kalenterin tällä hetkellä täyttävät. Teksti Peter Hasselgren, Kuva Aadne Olsrud Lumilautalukiolaisen Juuso Pusan päiväkirja Niin syyskuu taittui lokakuun puolelle, ja ensilumetkin satoivat taivaalta alas myös Vuokatissa. "Ja sillä tiellä ollaan edelleen", Jarkko valottaa reittejänsä. 18 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. WANTED: sinä skeittaajien ja lumilautailijoiden ystävä, jolla on vaikutusvaltaa Kainuussa, on sinun aikasi nousta esiin kukkahattusetien/-tätien joukosta! Tällä kirjoitushetkellä istun kotona Helsingissä ja odottelen huomista päivää. Projekteja tulee ja menee ja osa jää ehkä keskenkin mutta se ei ole tahtia hidastanut. Kauden avaus on siis parin päivän päässä! Alkaa se sisäputken hinkuttaminen taas pikkuhiljaa maistuakin puulta. P.S. Jarkko Henttosella on ollut lusikkansa lähes joka sopassa, joita Suomessa on lumilautailusta keitelty. SLAMMER UUTISET RISKIBISNES JARKKO HENTTONEN Slammerin tämänkertainen riskinottaja on todellinen joka paikan höylä. Anaboliset steroidit ovat onneksi pysyneet toistaiseksi poissa kuvioista. Se sokeriton siis, enkä puhu Cola Lightista... Muinaishistoriallisen 70-luvun lopulla suksilla rinteisiin ponnistanut Jarkko tuskin tiesi, mihin vielä tulisi laskemaan. Enemmän elopainoa on yhtä kuin enemmän vauhtia bokseihin talvella! Myös surullisia uutisia on kantautunut korviin Vuokatin ja Kajaanin ympäristössä, nyt rullalautailua koskien. Vuokatissa on sama könttäysmeininki jatkunut, se on sitä urheilua! Pakkasia odotellaan kovasti, että päästäisiin ennemmin rinteeseen kuin punttisalille riehumaan. Surullista, erittäin surullista. Sukset vaihtuivat lautoihin jo parikymmentä vuotta sitten, ja sen jälkeen J.J on ollut mukana melkein kaikessa mielenkiintoisessa, mitä Suomessa lumilautailun ( ja suksimisenkin) parissa on puuhattu. Jonkinlaatuista ravinnontarkkailuakin on suositeltu tekemään, jotta rauta tottelee parhaalla mahdollisella tavalla. "Alusta, ihan ekasta laskusta saakka olen panostanut täysillä vapaalaskemiseen", Jarkko selventää lajivalintaansa. Pienenä arvausleikkinä voitte päätellä, kuinka monella on laskupäivän jälkeen intressejä alkaa punnertaa tai nostaa rautaa. Hallin tilalle on kaavailtu pientaloalue. Kilpparin kisa taas siirrettiin sittemmin Norjan Tamokiin. Kajaanin skeittihallin kiinteistö nimittäin lyötiin purkupäätöksen alle, ja neuvottelut uuden tilan löytämisen kannalta ovat jäissä. "Maailman parhasta lumilautalehteä" Slammeriä Henttonen on tehnyt sen ensimmäisestä numerosta lähtien. Leiriohjelmassa, joka koskee Hintertuxin reissua, luki selvällä suomenkielellä muutaman päivän kohdalla "Voimaharjoittelu". Esimerkiksi kirjoittajana, mikä ei ole edes Henttosen pääpuuhaa, Jarkko on ollut kaikissa alan lehdissä. Lento Muncheniin, mistä matka jatkuu jäätikölle Hintertuxiin. Talvella kun oli niin mukava päästä välillä skeittaamaan! Niin se raha ratkaisee. Alaskassa ja vastaavissa paikoissa olen pyörinyt toki muutenkin, koska kisaaminen ei ole se juttu freeridessakaan, vaikka freeride-kisat ovatkin tosi hauskoja." Toki Suomeenkin piti saada järjestettyä samankaltaista toimintaa, joten Pyhälle synnytettiin overall-tyyppinen free-kisa, Kukkulan Kuningas. J.J:n harrastaminen ja työnteko lajin parissa eivät kuitenkaan ole olleet valtavirrassa pulikointia
"Haasteita on toki vielä edessä, mutta kyseessä on useamman kymmenen vuoden projekti. Uudet välineet ovat nopeuttaneet laskemisen oppimista, mutta turvallisuusosaaminen ei kerry sen nopeammin kuin aikaisemminkaan. Ja omissakin tiedoissa ja taidoissa on aukkoja, vaikka olen opiskellut sitä jo yli 20 vuotta. Toivottavasti pian." Sitä odotellessa on herralle tullut eteen varmasti monta muutakin projektia, joista toivottavasti kuulemme myöhemmin lisää! LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 15. Sitä on nyt Tamokissa harrastettu kilpailemisen siivellä viitisen vuotta. Kopteriluvan saamisen takana on alueen matkailuprojekti, jossa Henttonen on nyt mukana. Tavoitteena on rakentaa Tamokiin hiihtokeskus, joka olisi monella mittarilla mitattuna Pohjoismaiden suurimpia. Tehtävä suoritettu. Eikä se kerry ollenkaan, jos sen kartuttamiseen ei panosta." Kirjan ilmestymisaikaa ei ole Jarkko lyönyt lukkoon: "Se julkaistaan sitten kun se on valmis. Tamokin ensi kesänä valmistuvaan yleiskaavaan, jota Jarkko on ollut kehittämässä, on esitetty hissit vuorille, joilla on yli 1200 metrin korkeuseroja. Toisin kuin rinnetouhuissa, freeridessa on kuitenkin kyse ennen kaikkea selviämisestä lähtökohtaisesti hengenvaarallisissa olosuhteista. Lumiturvallisuuteen painottuvassa opuksessa kerrotaan kohtalaisen kaiken kattavasti, mitä pitää tietää ja osata, jotta vapaalaskua pystyy harrastamaan mahdollisimman turvallisesti. Bäkkäritouhussahan on muutama simppeli perusasia, joilla pääsee jo melko pitkälle, mutta jos haluaa olla oikeasti tukevalla pohjalla, pitää hallita myös aika hiton paljon vaikeitakin asioita, esimerkiksi omaa ajattelua. Lupa on voimassa 2014 asti", Jarkko kertoo mahdottoman tekemisestä mahdolliseksi. Ei todellakaan. RISKIBISNES "Tavoitteena on rakentaa Tamokiin hiihtokeskus, joka olisi monella mittarilla mitattuna Pohjoismaiden suurimpia." "Vuosien säätämisen jälkeen saatiin lupa Norjassa muutoin laittomaan helilaskemiseen. Olisikin suotavaa, että takamaaston tiedot ja taidot olisivat nykyistä paremmin laskijoiden hallussa. Olenkin sitä mieltä, että vuorilla seilaa ihan liikaa ihmisiä myös paljon suomalaisia lähes silkalla tuurilla. Uskon, että keskus tulee siinä ajassa toteutumaan." Vastikään 40 vuotta täyttänyt ikinuori kertoo myös, että on selvät merkit siitä, että takamaastossa laskeminen on laskijoiden ikääntymisen myötä nostamassa päätään: "Esimerkiksi Jeremy Jonesin Deeper-le a lisää aivan varmasti homman merkitystä lumilautailussa." Keskushankkeen ja Tamokin toiminnan lisäksi Jarkon pitää tällä hetkellä kiireisenä yhdessä Matti Verkasalon kanssa työstämänsä freeride-kirja eli "toimintamanuaali takamaastoihin". "Käsitykseni mukaan Suomessa on lisäkseni vain muutama kaveri, joka ymmärtää vähän syvällisemmin lumiturvallisuusasioita. Kaikki muu on oikeastaan toisarvoista
Karhu on lempioluttani. Minulla on sellainen kummallinen magneettinen veto Suomea kohtaan, mitä en osaa selittää. Onko tullut jo usein käytyä täällä? - Itse asiassa tämä on neljäs Suomen-matkani. FantasyTank Kuva Dwayne Morman Teksti Tuukka Tams Joskus suomalaisena on vaikea hahmottaa, mikä tässä maassa ulkomaista niin viehättää. Tarkoitatko todellakin Karhu-olutta. Totta puhuakseni luulen musiikkini olevan sekoitus kaikkea, mikä on vaikuttanut minuun oli se sitten elektronista musaa kuten Björk tai Aphex Twin tai Nirvana ja Melvis, joita seurasin nuorempana. Pidin hauskaa Myspacen kustannuksella, kun se yrittää lokeroida musiikin sen mukaan, miltä sen "pitäisi" kuulostaa. - Jep. - Joo, yritin olla hauska kun listasin noita bändejä. Jopa soundtrack-musa leffoissa, jotia pienenä diggailin, kuten Loppumaton tarina ja Legenda, ovat vaikuttaneet minuun. Kun Suomesta on sekaisin henkilö, joka on kasvanut Seattlessa silloin kun koko maailma kääntyi sinnepäin, se on vielä kummallisempaa. Twin Peaks onkin sitten toinen tarina. Täyttä olutta! Varsinkin tölkistä. Aina vain pitää tulla takaisin. Toin niitä mukanani kolme lavallista Portlandiin viime reissultani Helsingistä, ja olin yllättynyt, kun ne tulivat ehjinä perille. FantasyTankista eli Alan Grosvenorista paljastui suurimman luokan Suomi-fanittaja. Moi Alan! Kuulin, että olet tulossa Suomeen. Myspace-sivuillasi mainitset vaikutteiksesi muun muassa Twin Peaksin, Bill Murrayn ja Karhun. Ei pelkästään siksi, että tv-sarja oli kuvattu puolen tunnin päässä lapsuuden kodistani, mutta se 20 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Se vaikutti minuun isosti. Kuvaile juttuasi ihmisille, jotka eivät ole sua kuunnelleet saati edes nähneet David Lynchin leffoja. Hienoja bändejä, eikö totta. Sanot samassa paikassa, että musiikkisi kuulostaa Slipknotin, Kornin ja Limp Bizkitin sekoitukselta
Onko siitä bändille hyötyä. Lapset ovat hulluja hullun hyviä. - Hyvä kysymys. - Ekana yläastepäivänäni tutustuin sittemmin parhaaseen ystävääni Dwayneen. Todella pelottavaa ja aavemaista mutta humoristista ja naurettavaa samaan aikaan. Monien musiikintekijöiden pitäisi ymmärtää yksi asia heti kättelyssä: älä kuvittele tekeväsi musiikillasi elantoa. Meillä kaikilla oli sama tausta: kasvettiin Seattlessa, laskettiin ja skeitattiin ja olimme osa kaikkien aikojen mielenkiintoisinta musiikkiskeneä. Miten FantasyTank sitten lähti liikkeelle. Joten kyllä, laskeminen ja kitaran soittaminen parhaiden kavereiden kanssa on ajanut minut siihen mitä musiikissa nyt olen. Se kesti koko yläasteen ajan, kuten myös rakkautemme skeittaukseen, laskemiseen ja Seattlessa keikoilla käymiseen. Siitä saan enemmän kiksejä kuin mistään muusta. Mutta silti pääsin leffoihin, vai mitä. Hän tykkäsi musastani ja pyysi käyttää sitä jossain Nike SB:n videomainoksessa, jonka hän oli juuri tehnyt. - I fucking love salmiakki se on parasta Suomessa! Pidän siitä jopa enemmän kun Karhusta, mikä kertoo paljon. Mutta aina mulla on pointti, kun annan musiikkiani ilmaiseksi käytettäväksi. Portland tutustutti minut Whiteyyn ja Nikeen ja Todd huukkasi minut yksiin Mack Dawgin kanssa. Olin mukana, totta kai. Olet tehnyt paljon yhteistyötä Jarin kanssa. Missä kaikissa leffoissa sun musaa on nyt ollut. - Tutustuin Jariin Mäkisten kautta Helsingissä. Mun show on se, että olen lavalla ja soitan biisejäni kaikille, jotka haluavat niitä kuunnella. Sain ensimmäisen kitarani kun olin yhdeksän ja aloin soittaa päivittäin. Astoria-sali, Helsinki www.fantasytank.com Biisejä jaossa osoitteessa slammer.fi "I fucking love salmiakki se on parasta Suomessa! Pidän siitä jopa enemmän kun Karhusta, mikä kertoo paljon." Onko taustan ansiota, että olet päässyt moniin leffoihin mukaan. Se todella vangitsee sen fiiliksen, mikä kavereiden kesken laskemisesta tulee. Jari rules! Yleensä laskuleffat ovat täynnä punk-rockia, hiphoppia ja muuta sellaista, mitä FantasyTank ei todellakaan ole. Esimerkiksi mulla on 16 kappaletta sivuillani ilmaiseksi ladattavissa. MUSANURKKA FantasyTank todella vangitsi Washingtonin osavaltion syvimmän olemuksen. Tuntuiko, ettei se olisi oikeassa paikassa siellä. Ja odotan innolla ajan kuluttamista kahviloissa. Siitä tulee huippua! Mitä ajattelit tehdä täällä. Ainakin Jarin leffa on kova. Muutamien yhteisten sessareiden jälkeen päätimme perustaa bändin nimeltään Leaky Green. Soitin Portlandissa bändissä nimeltään Jatun, ja sen musaa on ollut Helly Hansenilla ja Nike SB:llä käytössä. Onko keikkoja tiedossa ja mitä niillä on luvassa. Olet siis tulossa pian taas Suomeen. Monet suomalaiset ruoat ovat ulkomaisille suuria inhokkeja, kuten salmiakki. - Toivon mukaan olen muutaman kuukauden ja teen uuden levyn. Terje, Jamie Lynn, Brian Igughi, Todd, Dave, Peter Line ja jopa Travis Parker on tullut takaisin. - Synnyin ja kasvoin Seattlessa. Tähän päivään mennessä monia parhaita kuulemiani bändejä on ollut lasku- ja skedeleffoissa, enkä monia bändejä olisi koskaan kuullutkaan ilman leffoja. Ensimmäisen FantasyTankin biisin tein Seattlessa 2001 juuri ennen ensimmäistä matkaani Suomeen. Ystäväni Joni Mäkinen huukkasi minut Ruisrockiin heti ensimmäisenä viikonloppunani. Kiitokset Stumptown Coffee ja Mission Workshop, kun olette pitäneet minusta huolta. Se on jotain, mitä mun on tehtävä, ei erityisesti leffojen tai mainosten tai minkään muun takia. Dave Lee tutustutti minut Joni Mäkiseen, jonka kautta tapasin Jari Salon. FantasyTank on aina ollut vain musiikin tekemistä varten. Todd oli aina hyvä kaikessa, varsinkin laskemisessa. - Hulluna. Tietenkin annoin luvan, ja sitä kautta sain hieman rahaa ja yleisön, jota minulla ei vielä ollut. Pidän myös siitä, että minun kaltaiseni vanhat parratkin vielä määräävät. Kiitos! Keikalla: 1.12. Koitan edelleen katsoa sarjan läpi joka talvi. Miten se lähti liikkeelle. Hän oli todella mukava kaveri, ja lopulta hän tuli käymään luonani Portlandissa. Siellä tutustuin Rob "Whitey" McConnaughyyn, joka teki Whiskey-leffoja 90-luvulla. Neljä parasta kaveria sai matkustaa ympäri maata tehden musiikkia! pyysi biisiäni pieneen leffan mitä hän teki. Miltä tuntui, kun ekan kerran kysyttiin musaa leffaan. Joka vuosi odotan innolla yhteistyötä Jarin kanssa, enkä malta odottaa nähdä hänen uutta leffaa. Olimme yhteydessä kaikki vuodet, ja yhtenä päivänä hän LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 21. Olimme samoilla musiikkitunneilla. Hän esitteli minut veljelleen Mikalle, ja lopulta vietin monia päiviä hänen kanssaan festarin jälkeen. En todellakaan tiedä, miten pienet kappaleeni sopivat nopeatempoiseen lumilautaleffaan. Moni on mailannut mulle siksi, että on kuullut musaani Double Decadessa, ja se fiilis on enemmän kuin rahalla voi ostaa. Mellä oli todella hauskaa, helposti hauskinta mitä mulla on eläissäni ollut. Tuhansia räjähteitä ja pyrotekniikkaa! Ehkä jopa tiikeri tai leijona tulee lavalla. Mutta jos jonkun mielestä se käy johonkin projektiin, josta minäkin pidän, niin osallistun siihen. Siitä tuli loistava filmi. - Kyllä, tulen pian Helsinkiin. Se oli ensimmäinen matkani rajojen ulkopuolelle, ja se oli vitun mahtava. Haluan myös hengata kavereideni kanssa pitkästä aikaa. Pidän siitä ajatuksesta, vaikka musani onkin paljon rauhallisempaa kuin normaalin laskuleffan musa. 1998 muutin Durangoon Coloradoon. Myös poltan ja lähetän levyjä ihmisille, jotka pyytävät musaani eivätkä löydä sitä muualta. Muutamaan vuoteen en tehnyt mitään muuta kuin kävin koulussa, soitin kitaraa ja kävin keikoilla. Bändin nimeksi tuli Eris kreikkalaisen eripuraisuuden jumalan mukaan. Leffantekijät lupaavat aina bändeille paljon näkyvyyttä ja mainetta ja kunniaa, kunhan saavat käyttää musaa mahdollisimman halvalla. - Totta kai se auttaa. Olin lisäksi onnekas, kun sain asua kaupungissa, missä musiikkia ja keikkoja oli kaikkialla. Tee musiikkia, koska rakastat sitä älä siksi, että rikastuisit sillä. Eka keikkani on Jari Salon leffan ensi-illassa 1.12. Astoria-salissa. Rakastan mitä Dave Lee tekee Signalin kanssa. Olen todella iloinen, että sain olla osa sitä juttua. Se on tavoitteeni. Hän on tajunnut sen jutun. Näin on. Siellä kaipasin kitaran soittamista kavereiden kanssa, joten lopulta muutin takaisin Seattleen takaisin seuraavana vuonna ja jo viikossa oltiin taas soittamassa yhdessä. Seuraavana vuonna hän halusi, että hoidan koko leffan soundtrackin. Olen todella innoissani saatuani olla mukana leffoissa, koska en kuitenkaan koskaan pystyisi laskemaan niin hyvin kuin ne tyypit. Kun tulin takaisin Jenkkeihin, muutin Portlandiin Oregoniin ja jatkoin FantasyTankin musan tekemistä. Ja Angelo Badalamentin soundtrack on upea. Meillä molemmilla oli Tony Hawkin tyyliset blondit hiukset ja Powell Peraltan t-paidat, joten päätimme tavata yhdessä, soittaa ja skeitata. Yhtenä päivänä hän tutustutti minut yhteen tyyppiin nimeltään Todd Schlosser, joka skeittasi todella hyvin. Se oli nimeltään Lapland, ja se kertoi siitä, millainen oli mun käsitys Suomesta. - Kun soitin Erisissä, tutustuin moniin mukaviin ihmisiin snoukka- ja skeittiteollisuudesta. Entä mitä et tee. Dave ja Todd alkoivat lopulta laskea Lib Techilla ja Gnulla ja hommasivat yhteisen kämpän Seatt- len ulkopuolelta, jossa me soitimme yhdessä ja pidimme hauskaa. Tarina kertoo, että olet soittanut useiden snoukkastarojen kanssa. Karhun juominen Erottaja-baarissa on myös listalla. Miten näet lumilautailun tänä päivänä. Siihen aikaan tutustuin Dave Leehen, koska hän kävi samaa valtiollista lukiota kuin minä ja myös laski Snoqualmie Passissa. - Nike SB, Kingpin Productions, Double Decade, Tasankojen Herrat, Mestarit Areenalla ja Jarin uusi leffa sisältävät mun musaa
SLAMMER PARKKILAUTATESTI 2010 24 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Tänä vuonna tarkoituksenamme on testata parkkilaskemiseen tarkoitettuja lautoja mutta ei rockereita. Ponkesin Keke sanoi kuitenkin rohkaisevasti: "Takaan, että sinulla tulee olemaan rockereilla laskiessa aivan äärettömän hauskaa." Keke ei ollut väärässä, vietin kauden hauskimmat neljä päivää Levin rinteillä maalishuhtikuun vaihteessa. SLAMMER PARKKILAUTATESTI 2010 SLAMMER PARKKILAUTATESTI 2010 Laskukuvat Teemu Lahtinen, "testikuvat" Jani Kärppä "Hei, olisi jälleen Slammerin lautatestin aika. En ollut pitänyt koskaan edes kädessäni sellaista, ainakaan tietoisesti. Tule mukaan tutustumaan parkkirockereiden mielenkiintoisiin ominaisuuksiin! -Jussi Väätäinen LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 25. Viestin lähettämisestä ei kuitenkaan ehtinyt kulua montakaan minuuttia, kun allekirjoittaneen puhelin ja maili alkoivat huutaa. "Ensi vuonna ei tule enää cambereita", "Me ei voida lähteä testiin mukaan, kun mallistossa ei ole yhtään kuvaukseen sopivaa lautaa", "Se on Jussi kuule niin, että rockerit ovat tulevaisuutta ja teidän kannattaisi testata niitä." Vaivuin epätoivoon. Kokemukseni rockereista oli suoraan sanottuna olematonta. Testiin tulisi siis lähettää perinteisiä camber-mallisia lautoja ja niihin soveltuvat siteet, mikäli tavallinen 4x4 kiinnitys ei ole mahdollinen". Suurin piirtein tuohon malliin lähti ensimmäinen testikutsu lautamerkkien maahantuojille helmikuun loppupuolella
Noroviruksen kaataessa miestä petiin loppukolmikko koostui seuraavista Slammerinkin sivuilta tutuista nimistä: Joel Lahti, Otto Veijola ja Arto Saraniemi. Loppupeleissä ensimmäisestä versiosta ryhmää jäi jäljellä kaksi nimeä: Antti-Juhani "Naku" Piirainen ja Mika Käyhty. Sovimme testiryhmän kanssa, että jokainen testaa joka päivä vähintään kolme lautaa. JA EIKUN RINTEESEEN... Ensimmäisenä laskijakatrasta suunnitellessa oli mielessä vain yksi asia: pitää osata laskea parkkia ja mielellään vielä hyvin. Kun ottaa huomioon Suomen tason parkkilaskemisessa, ei tällaisten henkilöiden löytäminen pitäisi olla vaikeaa. Edellisestä testistä viisastuneena lautatestejä aikaistettiin kuukaudella, jotta olosuhteet olisivat mahdollisimman tasaiset kaikkien lautojen testaamiseen. Suomen laskijalistaa läpikäydessä alkoi pikkuhiljaa ilmestyä nimiä paperille, ja saimme kokoon mielenkiintoisen porukan Suomen kärkilaskijoita harrastajilla höystettynä. Päätarkoituksena oli laskea neljä päivää Levin kahta parkkia ja rankata ensi kauden parkkilaudat paremmuusjärjestykseen. Näin neljässä päivässä jokainen testaaja oli käynyt 26 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Tästä ei ryhmä voisi enää parantua. Leville saavuttiin ympäri Suomea ja majoitus oli järjestetty Levi Black -rinteen läheisyyteen. SLAMMER PARKKILAUTATESTI 2010 Testiryhmä suuntasi kulkunsa Suomen suurimpaan hiihtokeskukseen Leville maaliskuun viimeisinä päivinä. Asuinkerroksissa viihtyi isommallakin porukalla, ja alakerrassa oli voitelu/huoltohuone sekä jokaisen laskuporukan unelma: biljardihuone ja stereot. Nakun saavutuksia ei tässä sen enempään tarvitse kerrata ja Mikasta kerrottakoon, että hän on aktiivinen lautailun harrastaja Etelä-Suomesta. Mökki oli mitä mainioin tukikohta pohtia lautojen paremmuutta ja siinä sivussa hieman levätä seuraavan päivän koitoksia varten. Mökillä paiskittiinkin "töitä" yömyöhään, sillä tekemistä riitti joka sormelle ja varpaalle. Herraan on ollut ilo tutustua kuluneina vuosina Rukalla
Parkki koostui kahden puun väliin tehdystä spinestä, tuligäpistä ilman tulta, speed bumpista ja boksista, jonka alastulo oli tasaiselle maalle. Pienen fiksaamisen jälkeen parkki alkoi kuitenkin toimia, ja varsinainen testaaminen pääsi vauhtiin. Testin aikaan Levillä satoi lähestulkoon joka päivä uutta lunta eikä vielä pystytä aivan säitä hallitsemaan joten erityisesti aamupäivät käytettiin metsäreittien koluamiseen näkyvyyden ollessa rinteessä nollassa, ja vasta lounaan jälkeen siirryttiin laskemaan parkkia ilman kirkastuttua. Vaikka lauta olisi tarkoitettu pääasiassa parkkilaskemiseen, täytyy sillä pystyä laskemaan luontevasti myös leikkaavaa käännöstä rinteessä. Kehitys on tuonut markkinoille erilaisia kantittomia ja muita erikoislautoja helpottamaan reilien laskemista. SLAMMER PARKKILAUTATESTI 2010 SLAMMER PARKKILAUTATESTI 2010 läpi kaikki 11 lautaa ja testin voittaja olisi selvillä. Mikäli pressien hinkuttaminen alkaa kyllästyttää, ei tarvitse vaihtaa pidempään lautaan, vaan samalla lankulla voi tykittää myös pehmeää lunta metsäpätkillä ja vuorilla. Metsäpätkät olivat taasen omiaan testattaessa rocker-ominaisuuksia ja laudan ketteryyttä. Samalla myös lautojen kestävyys on parantunut huomattavasti. Voltti ei lähtenyt pyörimään suoraan, sillä grabin ottaminen oli lähes mahdotonta, joten lauta kääntyi juuri väärään aikaan 90 astetta. Jälkeenpäin oli hyvä, että nuotio hyppyrin ja alastulon väliin jätettiin tekemättä. Spine toimi, vaikka ei ollutkaan kovin korkealle heittävä, gäpi toimi vähän sinne päin. Näin laudoista saatiin esille parkkilaskemisen lisäksi myös muita ominaisuuksia, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä uutta lautaa hankittaessa. Laudat keräsivät myös korkeat pisteet switchlaskussa, joka tukee reilien vetämistä mutta myös erilaisia buttereita pehmeässä lumessa. LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 27. Spinestä oli kuitenkin hyvä yrittää jopa takavoltteja, vaikka nekin tuottivat hankaluuksia puiden kapean välin vuoksi. Ketteryys pihaparkissa oli valttia; rockerit ovat muotonsa vuoksi helposti kääntyi- leviä, ja siten nopeat muutokset laskulinjassa ja vauhdissa eivät tuottaneet niille suuria vaikeuksia. "Tulipa ainakin testattua inserttien toimivuus", Naku huusi muiden mylviessä huutonaurua. Rocker-malli tuo myös toisen mielenkiintoisen lisäominaisuuden. Puuteri, metsälasku ja reilit sopivat lumilautoja kuvaillessa harvoin samaan lauseeseen, mutta näissä laudoissa kehitys on onnistunut loistavasti. JIBAUTTELULAUTA JA PUUTERITYKKI SAMASSA PAKETISSA Reilien laskeminen ja muu parkeissa ja rinteessä tapahtuva jibauttelu kasvattaa suosiotaan laskijoiden parissa vuosi vuodelta. Apuna testaamisessa käytettiin edellisestä lautatestistä tuttua arviointilomaketta, johon testaajat pisteyttivät lautojen ominaisuudet asteikolla yhdestä viiteen. Parin tunnin kaivamisen jälkeen alkoi olla testilaskujen vuoro. Parkkilaskemiseen kuuluvat kuitenkin olleellisena osana myös bokseista hyppiminen, ja näissä laudoissa nämä ominaisuudet jäävät pakostakin jibauttelun varjoon. Levin snowparkin ja eturinteen parkin lisäksi laudoilla laskettiin sekä rinteessä että metsässä. Nakun ensiyritys päättyikin klassisesti. Myös rockereiden suunnittelussa jibauttelu on otettu erityisesti huomioon. PIHAPARKKI Tampereen miehen eli Joelin saapuessa mökille hänellä oli mielessä vain yksi asia: "Tuohon takapihalle pitää ehdottomasti saada parkki! Siinä on vauhdinottokin valmiina". Esimerkiksi Burtonin Whammy Bar -laudasta löytyy Rail Ready -kantit, jotka valmistajan mukaan tekevät yhdessä Mid Spoon -rakenteen ja V-Rockermallin kanssa jibauttelun naurettavan helpoksi. Tuloksena mies läsähti spinen alastuloon vatsalleen laudan jäädessä puiden väärälle puolelle poikittain. Sovimme porukalla, että kaivuu-urakka alkaa heti ensimmäisen mäkipäivän jälkeen, ja mikä sen mainiompi paikka testata lautojen ketteryyttä kuin nopea ja tekninen pihaparkki. Burtonin ja DC:n PBJ-laudat toimivat reileissä ja presseissä kuten pitääkin, mutta niillä on myös erityisen mukavaa ja helppoa laskea pehmeässä lumessa
Nopeaan kurvailuun ja metsään tämä oli miellyttävä kokemus, mutta en ehkä lähtisi isompia bokseja tällä haastamaan", Otto totesi Stepchildista. "Nopea, ketterä ja helppo. SLAMMER PARKKILAUTATESTI 2010 LUOTTOLAUDAT MYÖS PARKIN ULKOPUOLELLE Lumilaudan päällä rinteessä kulutettavasta ajasta suurin osa menee usealla lautailijalla parkeissa, mutta joskus mieli tekee lähteä kruisimaan rinteitä. "Riden Machetella oli mukava laskea rinnettä, kun se pysyi hyvin kontrollissa kovassakin vauhdissa. Stepparista ei kuitenkaan ole haastamaan testin kärkipään lautoja, joten sitä on hyvä verrata näihin muihin "jibauttelulautoihin". Inserttejä on vaan aivan liian vähän, ja siteitä asennettaessa tulee hieman liian iso stance, vaikka laudalla ei ole pituutta kuin 156 senttiä. Erityisesti Suomen olosuhteissa rinteet ovat useasti tykki- ja luonnonlumen sekoitusta, mikä tekee rinteestä kovan ja osittain myös jäisen. Tällä pituudella se ei kuitenkaan ole reileissä ihan omimmillaan, tai sitten se vaatii vähän totuttelua", Arto analysoi. "Elan vaikutti hyvin pitkälle camberiltä, eikä rockeria heti edes huomannut. "Ehkä hieman lyhyempänä tämä menisi täysin jibauttelulaudasta. Mikäli isokokoinen laskija valitsee laudakseen rockerin, niin suosittelen ehdottomasti tätä, vaikkakin lauta on hieman kömpelö. "Tämä on selkeästi kaikista eniten aloittelijoille suunnattu lauta, mutta silti lauta vaikuttaa kestävältä ja laadukkaalta. Lauta ei kuitenkaan kestä vauhtia, ja takapainoon laskeuduttaessa lauta livahtaa alta. Tästä nelikosta vahvin oli ehdottomasti Stepchildin Jibstick, koska sillä pystyi laskemaan myös kovempaa vauhtia. Vaikka laudat eivät olleet sen pidempiä kuin muutkaan testin laudat, näiden kolmen laudan ominaisuudet miellyttivät testiryhmää, ja niitä päätettiinkin suositella isompikokoisille ja aggressiivisen laskutyylin omaaville laskijoille. Testilautojen joukosta löytyi kuitenkin kolme lautaa, jotka saivat positiivisia kommentteja hyvän vauhtikestävyyden sekä kaarrevakauden osalta. Riden kanssa samassa luokassa painivat myös A+ Snowboardsin eli NDK:n Antti Autti signature model sekä Elanin Prodigy. Tällä onnistui myös paipin lasku, joten monipuolisuuttakin löytyy", Riden monipuolisuudesta yllättynyt Joel totesi. "Kyllä tämä yllättävän hyvin kesti vauhtia, ja ehkä tuo laudan nimi vie hieman harhaan, kun ajattelin laudan olevan täysin reililankku. Myös A+:ssa inserttejä on vähän, ja kun tähän lisätään laudan sopimattomuus reileihin sekä kömpelyys, eivät sen rahkeet riitä haastamaan Rideä tai Elania. Pituuteen nähden yllättävänkin jäykkä ja voisin kuvitella, että tällä 28 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Kommentit molemmista laudoista olivat hyvin samansuuntaisia kuin Ridestä, mutta lautojen kankeus ja inserttien määrä johtivat siihen, että Ride rankattiin loppusijoituksissa hieman korkeammalle. Reileissä toimii kuin unelma, ja gräbejä voi bounata uskomattoman paljon, joten pieniin parkkeihin loistovalinta", Joel ehdotti Nitro Addictin testaamisen jälkeen. Nelikosta yksikään lauta ei noussut arvostelussa testin kärkisijoille, johtuen juurikin lautojen yksitoikkoisuudesta, mutta Suomen parkkeihin nämä laudat sopivat erinomaisesti. Kun joukkoon lisätään vielä Flow, saadaan neljän laudan kvartetti, jota voi suositella parkkien pienemmissä linjoissa viihtyville laskijoille sekä reili- ja pressikikkailijoille. Näihin olosuhteisiin vaaditaan myös laudalta erityisominaisuuksia, jotka eivät aina toteudu kovinkaan mallikkaasti rockereiden osalta. A+:lla pystyi kuitenkin laskemaan pipeä, mikä on pakko lukea positiiviseksi eduksi", Arto vertaili. PIENEMPÄÄN LINJAAN JA KIKKAILUUN Levin parkkien jibbailulinjoilla edukseen esiintyivät kolmikko Burton, Stepchild ja Nitro. Burtonin Whammy Bar, Flown Verve ja Nitron Addict kannattaa ottaa harkintaan, kun laskeminen sijoittuu pääasiassa pienille parkeille ja reileihin
NUORET LEIJONAT SAMI LUHTANEN LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 21
Vaikka parkkilaskemiseen kuuluu oleellisena osana hyppiminen, jäi usean merkin lauta boksi- laskemisessa kahden laudan varjoon. Erikoinen muotoilu pisti Nakunkin silmään. Tällä pystyy laskemaan lujaa, joten myös isommat hyppyrit hoituivat mallikkaasti. Bokseja ja muita hyppyreitä laskiessa nuo ominaisuudet ovat ehdottoman tärkeitä, jotta laudan tail ja nose eivät lähde vemputtamaan kurvissa, joka boksin nokalla tehdään. Laudan jäykkyys oli muutenkin piristävä ominaisuus muuten niin löysien rockereiden kirjoon, jopa pipen laskeminen onnistui, mutta kyllä tämä rehellinen parkkilauta loppupeleissä on", Otto totesi K2:n Parkstarista. Toimii isommissakin hyppyreissä vauhtikestävyyden 30 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Burtonin Whammy Bar V-rocker oli testin laudoista tehtaalla eniten muotoa saanut lauta. "Hyvä ja jämy peruslauta parkkiin. K2:n Parkstar ja 5150:n Dealer olivat arvosteluissa omassa luokassaan, ja myös kommentit testaajien suusta tukivat näiden lautojen saamaa suitsutusta. SOPIVA JÄYKKYYS ANTAA LUOTTOA LASKEMISEEN Pituus- ja kiertojäykkyys ovat ne tekijät, jotka hyvin pitkälle määrittävät minkälainen lauta on laskea kovassa vauhdissa ja paineen alaisena tiukoissa käännöksissä. Laskukokemukset metsäpätkillä tekivät laskemisesta miellyttävää, mutta samalla laudan löysyys johti keulimiseen, jonka seurauksena laudan kontrollointi oli vaikeaa. SLAMMER PARKKILAUTATESTI 2010 voisi laskea myös pipeä. Tällä laudalla on kuitenkin mukava lähteä kikkailemaan pressejä ja reilejä. Lauta myös näyttää erittäin hyvältä", Arto arvioi. "Lauta tuntui omalta heti, kun sen laittoi jalkaan. "Se johtaa väistämättä siihen, että ponnistaminen ja alastulo ovat hieman vaikeampia kuin muilla laudoilla. Pääasiallinen käyttö kuitenkin reileihin ja metsälaskuun", Naku suositteli Flown Verveä
HYVIÄ LAUTOJA RAJATULLA KÄYTTÖALUEELLA Yleisesti testaajille jäi testilaudoista positiivinen kuva, mutta lautojen yksitoikkoisuus ratkaisi lopullisen järjestyksen. Prodigy RC -mallinimeä kantava lauta vakuutti testiryhmän ennen kaikkea vakaudellaan. Ostettavaan lautaan kannattaa ehdottomasti tutustua etukäteen ja erityisesti silloin, kun kyseessä on ensimmäisen rockerin osto. Perusteluina olivat esimerkiksi laudan yleispätevyys parkkilaskemisessa ja soveltuvuus myös kovaan vauhtiin. Laudan ostoa harkittaessa ei kannata tuijottaa liikaa testin antamaan pistemäärää, vaan sitä mihin käyttötarkoitukseen kyseinen lauta on suunniteltu. Kamppailu testin kärkisijasta käytiinkin 5150:n ja K2:n välillä. Lautojen kehitys tuo tullessaan uudistuksia, joihin kannattaa suhtautua avoimin mielin. Kumarrus! LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 31. Slammer kiittää testiryhmän Nakua, Mikaa, Ottoa, Joelia ja Artoa asiantuntemuksesta, maahantuojia lautojen lainaamisesta ja Levin hiihtokeskusta sekä Jouni Palosaarta loistavista olosuhteista, joissa saimme testin suorittaa. Suosittelemme lautojen testaamista tilaisuuden tullen! Ja muistakaa, että laudasta ei saa kokonaiskuvaa yhdessä rinteessä, joten kannattaa laskea useampi lasku erilaisissa rinteissä itselleen sopivan lumipulkan löytämiseksi. Mikäli talvikausi kuluu esimerkiksi Talman tai Mustavuoren kaupunkikeskuksissa, eivät esimerkiksi Burton ja Nitro ole lainkaan hassumpia valintoja, mutta jos samalla laudalla halutaan hyppiä myös isommista bokseista tai laskea vauhdikkaampia rinteitä Pohjois-Suomen ja Lapin tuntureilla, kannattaa alle laittaa monipuolisemman käyttöalueen omaava 5150 tai K2. Kommentit ja arvosanat jakautuivat näiden kahden laudan kanssa hyvin samoille linjoille, mutta loppujen lopuksi testiryhmän keskustellessa päätöksestä voittajaksi päätettiin valita 5150:n Dealer. Testissä toiseksi sijoittuneen K2:n pudotti hopeasijalle laudan vallitseva direktionaalisuus, mikä hankaloitti esimerkiksi jibauttelua. Erityisesti laudan hyvä poppi oli positiivinen kokemus, hienot grafiikat täydentävät kokonaisuuden", Arto kehui 5150:n Dealeriä. SLAMMER PARKKILAUTATESTI 2010 ansiosta, mutta myös reilien laskeminen onnistuu vaivattomasti. Testin kolmas sija meni kotimaista suunnittelua edustavalle Iconille. Hyvä poppi yhdistettynä sopivaan jäykkyyteen antaa mahdollisuuden laskea myös pipeä, mutta huonossa kohdassa olevat insertit pakottavat isoon stanceen, ja se pudotti tämän laudan terävimmästä kärjestä", Joel summasi Iconin Prodigyä. Loppupään sijoituksen saaneilla laudoilla taasen käyttöä oli pääasiassa joko reileissä tai hidasvauhtisessa metsälaskussa. Toki yhdellä laudalla pärjää myös ympäri Suomea ja jopa maailmallakin. "Tämä on rockeriksi yllättävän paljon normaalin laudan tuntuinen, mutta esimerkiksi metsäpätkissä tulevat selkeästi esille laudan rocker-ominaisuudet. Testin kärkisijoille yltä- neillä laudoilla pystyi laskemaan vaativassakin rinteessä ja metsäpätkillä sekä parkissa reilejä ja hyppyreitä
Tällä laudalla pressien vetäminen ja jibbailu saavat aivan uuden ulottuvuuden. 5150 Dealer 2. Mid Spoon rakenne siteiden välissä ja Rail Ready -kantit tekevät reilien vetämisen naurettavan helpoksi. Plussat: 1. K2 Parkstar 3. Blunt shape laudan tailissa ja nosessa keventää lautaa huomattavasti. Sopii erityisesti buttereihin ja presseihin. Laudassa on suora keskiosa (zero camber), kun taas hiilikuituvahvistetut nose ja tail kaartuvat ylöspäin (reverse camber) inserteistä ulospäin. EZ-Rock-rakenne on tarkoitettu eritoten laskijalle, joka haluaa laudalta vakautta ja tasapainoisuutta. Lauta toimii moitteettomasti myös bokseissa. Flow Verve Pituus: 152 Muoto: Twin Tip Kääntösäde: 7.9 m Leveys: 292 mm Suositushinta: 399 Rehti Twin Tip -lauta EZ-Rock reverse camberilla jibbailuun ja parkkilaskuun. Icon Prodigy RC ERIKOISMAININNAT Paras hinta-laatusuhde: 5150 Dealer Isokokoiselle laskijalle: Ride Machete Hauskin: DC PBJ - Nopea kääntymään - Presseihin ja reileihin - Metsälaskuun Plussat: Miinukset: - Vauhtikestävyys - Löysän tailin vuoksi switchlasku hankalaa - Grafiikat - Reilit ja pressit - Puuterilumelle Miinukset: Yleisarvosana: - Liian löysä bokseihin - Vauhtikestävyys - Leikkaava käännös Yleisarvosana: Elan Prodigy Rocker Pituus: 156 Muoto: Twin Tip Blunt Shape Kääntösäde: 7.6 m Leveys: 251 mm Suositushinta: 399 Prodigy Jib rocker soveltuu loistavasti parkkiin ja jibbailuun. SLAMMER PARKKILAUTATESTI 2010 testiryhmän valinnat Burton Whammy Bar DC PBJ Pituus: 157 Muoto: Camber Core Kääntösäde: 7.1 m Leveys: 251 mm Suositushinta: 345 DC:n malliston eniten Anti-Camberlauta. Reverse Camber -malli yhdistettynä tyylikkääseen mustaan grafiikkaan pakottaa laskijan kokeilemaan lautaa myös syvässä lumessa, johon se sopii täydellisesti. TOP 3 TOP 3 Pituus: 155 Muoto: Twin Tip Kääntösäde: 7.61 m Leveys: 252 mm Suositushinta: 420 V-rocker-lauta parkkijibbailuun. Twin Tip -muoto yhdistettynä rockerominaisuuteen tekee myös boksien laskemisesta yhtä helppoa kuin mitä jibbailu tällä laudalla on. Icon Prodigy RC Pituus: 155 Muoto: True Twin Kääntösäde: 7.7 m Leveys: 252 mm Suositushinta: 355 Prodigy RC on puhdasverinen freestylelauta, joka on suunniteltu ensisijaisesti hauskanpitoon parkissa ja jibbailuun rinteessä. Tämä profiili antaa kaikki rocker-laudalta haettavat edut, mutta takaa myös sen, että laudan kantit purevat käännöksissä varsinkin Suomen pääsääntöisesti kovilla rinteillä. Plussat: - Jäykkyys - Switchlasku - Normaaliin rinnelaskuun Plussat: Miinukset: - Inserttien määrä - Kankea kääntymään - Ei pomppuiseen rinteeseen - Aloittelijalle - Pituus-vauhtikestävuussuhde - Parkkien pikkulinjoihin Plussat: Miinukset: - Grafiikat - Kääntyvyys Yleisarvosana: - Vakaa - Vauhtikestävyys - Suomen olosuhteisiin Yleisarvosana: Miinukset: - Grafiikat - Insertit huonossa kohdassa Yleisarvosana: 32 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Lauta soveltuu siis myös kovemman pinnan laskemiseen, normirockereista poiketen. Plussat: Plussat: Plussat: - Rehellinen parkkilauta - Sopii myös isompiin hyppyreihin - Paippilasku - Paippiin - Korkeat nose ja tail helpottavat puuterissa - Grafiikat - Ketteryys - Jibbailuun ja metsälaskuun Miinukset: Miinukset: Miinukset: - Hallitseva directionaalisuus (nose löysempi kuin tail) - Laudan ominaisuudet erilaiset kylmemmällä ilmalla - Nose ja tail "oudon" malliset - Vähän inserttejä - Ei jibautteluun - Pituus- ja kiertojäykkyys - Vauhtilasku - Jäisellä rinteellä kantin purevuus Yleisarvosana: Yleisarvosana: Yleisarvosana: Ride Machete Pituus: 158 Muoto: Twin Tip Kääntösäde: 7.35 m Leveys: 249 mm Suositushinta: 440 Machete on rocker-tekniikalla varustettu huippu twin tip -freestylelauta rinteeseen sekä rinteiden ulkopuolelle. Cleave edge eli "paksumpi kantti" sekä Slimewall 85a tuovat lautaan kestävyyttä ja luonnollista joustoa. Näin pressit, reilit ynnä muut kikkailut ovat erittäin mukavia toteuttaa. SLAMMER PARKKILAUTATESTI 2010 K2 Parkstar Pituus: 155 Muoto: Twin Tip Kääntösäde: 7.9 m Leveys: 247 mm Suositushinta: 549 Viime kaudella K2:n Parkstar valittiin useasti vuoden tulokaslaudaksi ja tälle kaudella lautaan on lisätty hieman muskeleita, jotta laudan hauskuus saadaan paremmin esille. Rocker-tekniikka yhdistettynä "PopRods 1.0" -hiilikuituvahvikkeisiin, jotka tulevat siteiden alta nosen ja tailin puoleen väliin, tuovat lautaan kimmoisuutta ja "poppia" jäykistämättä kuitenkaan sitä liikaa. Nose ja Tail ovat kevennettyjä, mikä helpottaa pyörimistä. Stepchild Jibstick Pituus: 156 Muoto: Twin Tip Kääntösäde: 8 m Leveys: 256 mm Suositushinta: 529 Stepchild Jibstick on tullut jäädäkseen. Hinta-laatusuhde on tässä pelissä kohdallaan. Plussat: Plussat: - Vauhtikestävyys - Switchlasku - Nopeaan kurvailuun, reileihin ja presseihin - Kovaan vauhtiin - Bokseihin - Hyvä poppi - Hinta-laatu suhde Miinukset: Miinukset: - Nose ja tail "oudon" malliset - Vähän inserttejä - Pienet kickit nosessa ja tailissä - Ei isompiin hyppyreihin - Ei pomppuiseen rinteeseen Yleisarvosana: Plussat: - Vauhtikestävyys - Paippilaskuun - Isommalle laskijalle Yleisarvosana: Miinukset: - Lauta meinaa viedä pienikokoista laskijaa - Kömpelö Yleisarvosana: LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 33. Inserttejä on runsaasti, ja todellinen Twin Tip -muoto antaa hyvän lähtökohdan presseihin ja reileihin. 5150 Dealer Pituus: 155 Muoto: Twin Tip Kääntösäde: 8.3 m Leveys: 254 mm Suositushinta: 309 Täyspuuydin Twin Tip rockertekniikalla laskijoille, jotka haluavat pehmeää mutta samalla suorituskykyistä lautaa parkkiin. Kaaokselliset grafiikat ja unohtumaton Jib Rocker -fiilis tekevät tästä laudasta suositun. Anttin Powers, Antti Autti Signature Model A+ Snowboards Nitro Addict Pituus: 153 Muoto: Directional Twin Kääntösäde: 7.4 m Leveys: 254 mm Suositushinta: 339 Addict-laudan Gulwing-muoto tekee siitä helposti kääntyvän mutta tarkasti kontrollissa olevan laudan. Laudan nose ja tail ovat kevennettyjä, mikä helpottaa pyörimiseen lähtemistä bokseissa. Pituus: 156 Muoto: Cam / Rock Suositushinta: 399 Antti Autin nimeä kantavassa laudassa on Nideckerin kehittämä CamRock systeemi, mikä tarkoittaa sitä, että laudan keskiosa on hieman camber-laudan mallinen, mutta etu- ja takainserttien kohdalta lauta lähtee kääntymään rockeriksi. Carbon array 3 (nosessa ja tailissa kolme hiilikuitunauhaa ristissä) tuo laskuun kiertojäykkyyttä, joten kovempikaan vauhti ei ole este tälle hirmulle. Kolmatta kautta valmistettava lauta on tehty erityisesti jibbailuun, ja vaikka ottaisit lyhyemmän laudan, niin Jibstickin leveyden ansiosta varpaasi eivät tule laudan reunan yli
Jotkut tekevät duunia rahan takia, Ville ei. Jos olisi mahdollista polkea maailman ympäri, niin Ville olisi kyllä just se jätkä, kuka olisi valmis hommaan. Laji kuin laji, mies pistää parastaan eikä ikinä anna periksi. Tutustukaa ja naurakaa!" -Jari Tuoriniemi Potretit ja teksti Peter Hasselgren 34 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Ilmeet jokaisessa lajissa on parhaimmasta päästä eivätkä ikinä jätä katsojaa pahalle mielelle. Viime kesänä Ville meni huvikseen pakufirmaan duuniin, jotta sai ajaa pyörällä. "VILLE ON HIENO MIES, urheiluhullu ja välillä vähän hölmö. Nuorempana, kun Vihdissä laskettiin, ei sitä paljon näkynyt rinteessä, kun ei mies ehtinyt pysähtymään treenin kiilto silmissä
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 35
Keväät tulee kuitenkin rellestettyä Suomessa. "Nykyjään, jos haluaa menestyä, niin lähes pakko kiertää ainakin jokunen kisa. Tahkosin kaikkia kisoja että sain elätettyä itteni ja pääsisi reissuun. Et ole oikeastaan kuvaillut niin paljoa mutta et toisaalta kiertänyt pelkkiä kisojakaan. VILLE UOTILA Kuvaaja: David Blazek Paikka: Tsekin tasavalta Morjesta ja päivää. About 5 vuotta sitten alkoi mun reissaaminen ihan kunnolla. Toivottavasti saisin hoidettua asiat hyvin, jotta pystyisi vain kuvaamaan muutaman kauden ja jättää kisat välistä." pois alta, niin menin kauden ekoihin kisoihin Euroopassa. Suomesta käsin katsottuna olet ollut aika vähän missään otsikoissa, ja harvempi oikeastaan tietää puuhistasi. Otettiin rinteessä aika chillisti Juuson kanssa, mutta kun maajoukkue tuli, niin eiköhän jengi alkanut samantien repiä niin paljon kuin mahdollista. Heti kun sain hoidettua intin rahallisesti. Se kyseinen kausi menikin hyvin ja sain hyvin budjettia seuraavaan kauteen. Nelisen tuntia päivässä laskemista sekä vähän tennistä, pingistä ja muuta chilliä päälle. Ei valittamista, Hintertuxin parkki oli parhaassa vireessä koskaan. Sen jälkeen tuli myös muitakin pikku projekteja ympäri maailmaa kisojen vastapainoksi. Kausi on nyt siis virallisesti sulla vierähtänyt käyntiin, nyt Urheiluruutumainen kysymys: Mitkä ovat päällimmäiset tuntemukset ja millä mielin lähdet kohti kauden ensimmäisiä kisoja. Nyt oli ehkä parhaimpia alkukauden reissuja, mitä varmaan ikinä ollut. Haha! Kisoista en tiedä, mutta seuraavaan kauteen kyllä lähden ihan fiiliksissä. Kaikki mun sponssit ovat tuolta keski-Euroopan hoodeilta, niin oon enemmän pyörinyt siellä kun muualla. Palasit juuri Euroopan laskureissulta. Oltiin joku 3 viikkoa Hintertuxissa Itävallassa, jossa paistoi koko pari viikkoa aurinko. Oli silti kauden eka reissu, niin piti vähän himmailla. Aloitetaan siitä, mitä ukko on puuhannut viimeiset viisi vuotta. Meni muutama vuosi ennen kun sain ekan sponssin jolta tuli matkabudjetti ja sen jälkeen alkoivat muutkin sponssit auttaa Kamelimies kulki omia polkujaan, ja musta tuntuu, että olet kulkenut aika lailla omia latujasi. Ei siinä enää chillisti otettu loppureissulla. Mihin kategoriaan sinut pitäisi oikein laittaa. Hahaha! Joo, no olen vähän sellainen, että me- 36 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Juuso Laiviston kanssa pyöriteltiin aluksi viikko peukaloita, ja sitten tuli paikalle koko Suomen maajoukkue aurinko mukanaan
Ikinä ei tiedä mihin suuntaan, haha. Ne sekarotuiset. Joo no onhan se tietenkin totta. Laskemisessa on sairaan vaikeaa alkaa valita mitään tiettyjä polkuja, varsinkaan jos haluaa menestyä. Ja varsinkin jos ei ole se kisahurmu, joka pärjää kaikissa kisoissa, niin sosiaalisuus helpottaa uraa paljon. Jotain reissuja pelkkien kavereiden kanssa on ollut, milloin ollaan laskettu putskua ja milloin on illalla saatettu ottaa paikallinen tanssilava haltuun. Eli jos kuvaa vaikka joka vuosi samanlaisen pätkän, niin kyllä se ura jossain vaiheessa loppuu kuin seinään, vaikka olisitkin superstara. Huonompina kausina oon vaan päättänyt pistää enemmän peliin. Kohokohdat lepäävät todellakin aivan muualla kuin mitaleissa. Jos mietin itseäni, niin olen joka vuosi kehittynyt ainakin jonkun verran tai menestynyt kisoissa, ja sen ovat myös sponsorit huomanneet. Nykyjään on pakko kehittyä ja tehdä jotain, minkä jengi huomaa. Jos nyhjäät nurkassa, etkä saa mitään aikaseksi, niin voi olla hankalaa päästä eteenpäin uralla. Sitten on tietenkin niitä, jotka tekevät kumpaakin. Oon aika periksiantamaton ja se on myös auttanut mua laskemisessa, vaikka kyse onkin enemmän skillseistä. Sekarotuinen se siis on! Aina puhutaan siitä, ettei laskutaidoilla ole 100% merkitystä lautailussa menestymisen kannalta. No kerros muutama uran kohokohta. Itse oon vähän sellainen, että jos haluun jotain niin hoidan sen vaikka väkisin. Onhan menestyminen isoissa kisoissa aivan järjettömän nättiä, mutta musta silti on siistimpää saada hyvä putskupäivä kavereiden kanssa. Olet kotoisin Nummelan pahamaineisesta lähiöstä ja kasvanut siellä LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 37. Ja aika vähän olen kelannut, pitääkö mun tehä tuota ja tuota. Nykyjään, jos haluaa menestyä, niin lähes pakko kiertää ainakin jokunen kisa. Jos mietin jotain kategoriaa, niin kisoja olen kierrellyt enemmän. Ehkä mä sitten kuulun niihin semi-sekarotuisiin, vaikka kisoja kierränkin enemmän. Kerro rehellisesti, mikä on ollut tärkein ominaisuutesi tai tapahtuma, mikä on mahdollistanut lasku-uran jatkumisen. Onko meno mitaleista kiinni loppupeleissä. VILLE UOTILA nen siihen suuntaan, mihin nokka osoittaa. Toivottavasti saisin hoidettua asiat hyvin, jotta pystyisi vain kuvaamaan muutaman kauden ja jättää kisat välistä. Yleensä ne on ne kisat tai kuvaus. Mutta on sosiaalisillakin taidoilla alkuvaiheessa myös merkitys. No joo, meikästä se on nykyjään vaan ja ainoastaan laskutaidot, koska ei kukaan huomaa, jollei erotu massasta. Sellaista lautailun pitäisi olla! Vai että oikein kavereiden kanssa pitäisi päästä laskemaan! Mennään aikakoneella takaisin Vihdin jäisiin rinteisiin
Saiko urasi vauhtia noiden jätkien kyydillä. Jannen kanssa lähdettiin samoihin aikoihin maailmalle, mutta saksalaiset valitsi- 38 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Hahaha... Pässihän oli aika done, kun mä pääsin reissamaan. Kyllä noi jätkät ovat kaikki vaikuttaneet jotenkin meikän uraan. Jos oikein muistan, niin sen tempun tarkoitus oli mennä sinne QP:n taakse, vaikka siellä mitään muuta ei ollutkaan kun kiviä. Se oli eka hyvä contacti jenkeistä ja iso apu uralla! Pässi vei varmaan sun hanskat! Janne kertoikin, että olit aina niitä jäljessä. Tuoriniemet lähtivät coolisti Jenkkeihin, Janne Japaniin ja ukko jäi perse paljaana günttereiden armoille Euroihin. VILLE UOTILA myös pahamaineisten Tuoriniemen veljesten sekä Janne Korven kanssa. Haha, se on kyllä pahamaineinen paikka! Joo, no sanotaan, että mun laskemiseen on eniten vaikuttanut Janne. Sen kanssa olen laskenut oikeastaan tähän päivään asti. Niin ja Pässin kautta tutustuin Grenaden kuvaajaan, jolta piti saada hanskoja, mutta en ikinä saanut yhtäkään paria. Olit yrittänyt kerran todistella oppineesi jonkun tempun Vihdissä ja näyttänyt jätkille kuinka QP:sta lähtee alley-oop rodeo niskoillleen koko rakennelman yli. Tuli ehkä pojille vähän väritettyä noita temppuja aikonaan, vaikka itse olinkin fiiliksissä siitä rodeosta. Samia tuli katsottua ylöspäin, kun itse oli vielä vaahtosammutin, eikä osannut mitään. Missä vaiheessa tiet erosivat. Pässi on vieläkin yksi parhaista kavereista, ja hänen kanssaan tulee hengattua Suomessa. Pojat olivat siihen aikaan jo aivan älyttömän kovia laskemaan, joten ei ollut ihme, että näytti oudolle, kun joku hyppii QP:sta kokonaan ohi. Pässinkin (Jari Tuorinimi) kanssa laskin paljon, silloin kun mies laski ammatikseen. Hahaha! Se oli sitä aikaa, kun yritin vielä päästä piireihin huonolla menestyksellä
Onko sinussa enemmän hulluutta kuin taitoa? LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 39. Ei minkäänlaista! Se oli vaan mun suurin unelma aina, että pystyisin laskemaan ammatikseni. Silti pystyin nauttimaan koko hommasta täysin rinnoin. En antanut kuitenkaan periksi ja kehitystä alkoi tapahtua vuosien tahkoamisen jälkeen. Olet juuri se jätkä, joka menee hyppimään kun kukaan muu ei halua, jos mielesi tekee. Jannen kanssa ollaan kierretty paljon samoja mestoja, vaikka sponssit ovatkin eri maista. Sitten yhtenä vuonna alkoi pulkka luistamaan. Kuulostaa varmaan kohtalaisen nihkeältä, mutta en stressannut päivääkään silloin, vaikka veitsi kurkulla mentiin. Palkintorahoilla ostin sämpylää kaupasta ja koitin elellä reissussa. Onneksi eivät silti kaikki vuodet mene pelkästään sakemannien seurassa, vaan pääsen myös muualle. Olet kuulemma jo nuorena vetänyt Vihdin boxeja kullan kiilto silmissä. Joo, onneksi Nummela oli karaissut pojat. Sanotaan että mun laskeminen on lähtenyt hullusta intohimosta laskemiseen, vaikka minkäänlaista lahjakkuutta ei ollut. VILLE UOTILA Kuvaaja: Lorenz Holder Paikka: Ruka vat tosiaan mut, ja Janne lähti syömään sushia Japaniin. Oliko sulla nuorempana selvä visio siitä, mihin tulisit päätymään lumilautailussa. Silloin Vihdissä touhu oli epätoivosta, pakko "Palkintorahoilla ostin sämpylää kaupasta ja koitin elellä reissussa. Lähettiin hinkuttamaan kisoja Eurooppaan. Kuulostaa varmaan kohtalaisen nihkeältä, mutta en stressannut päivääkään silloin, vaikka veitsi kurkulla mentiin." myöntää
Jos pyörit koko kauden vuorilla nauttien laskemisesta ja otat vain pari kuvaa, ensi talvena on kengän kuva perseessä. Siitä tulikin mieleen, että ukko ei ole ollut ikinä oikeissa töissä ennen edellistä kesää. Muuten ihan perusmeininkiä salikäynneistä fudikseen. Onko meininki mennyt mielestäsi nihkeämpään suuntaan. Kerro vähän duunistasi. Itse haluan hoitaa laskemisen mahdollisimman hyvin, mutta nauttia pitäisi myös. Sen takia olen säilynyt aika hyvässä kunnossa koko uran. Nykyään on vaikea saada olla oikea elämäntapalautailija, kun sponssit hakkaa euronipuilla kasvoille. Ajoit kuulema pakua ja teit raksalla hommia. Kerro sun ruokavaliosta ja jouluateriasta 2008. Oletko jotain siltä väliltä, korruptoinut elämäntapalaskija. Eli oltiin Jannen mökillä rukalla ja teki mieli hemmotella. Olivathan työntekijät vähän Ripaus kumpaakin, mutta en todellakaan ole ollut ikinä mikään överi hullu. Suosittelen kyllä kaikille junnuillekin. Kesät treenaan hulluna juttuja, mistä tulee sairaan hyvä olo. Jaahas ja kiitokset Markulle tästä! Mun ruokavalio on muuten ihan normaali, mutta kyseisenä vuonna jouluateria poikkesi perinteisestä. Olet tosiaan pysynyt hyvässä kunnossa. Natiaisesta alkaen olen myös pyöräillyt paljon. Tuntui niin mahtavalta mennä laskee kauden ekat mäet, kun oli vähän rehkinyt kesällä. Sporttaus auttaa pysymään kunnossa, ja se pidentää lasku-uraa huomattavasti kun paikat ovat hyvässä kunnossa. Muuten koko hommassa ei ole mitään järkeä. Ei se oikein onnistu enää nykyjään. Ei ole kyllä mitään valittamista edellisestä kesästä. Oliko jengi ihan huonona työinnokkuudesta. Pakufirmassa, missä olin, sai polkea pyörällä niitä keikkoja. En usko, että tulevaisuudessa tulisi kesää, jolloin en tekisi mitään hommia. Kyllä mä kelaan loppupeleissä aika paljon, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Herra elää kyllä liian tervellistä elämää. Sitä vedettiin sitten jouluna. Kyseinen ateria oli ruisleipää juustolla, nakilla ja muistaakseni sinapilla. VILLE UOTILA harrastamaan frendien kanssa. Omaatko urheilutaustan, vai treenatko vain paljon. Kaljamahalla ei pitkälle pötkitä vaikka vauhtia voi saada paremmin. Silloin kun tekee jotain, mistä ei ole varma, niin loukkaantuu aina. Kun koulun amikset osti mopon, niin mä pyysin faijalta polkupyörän. Joo, mä teen oman kunnon eteen niin paljon kuin mahdollista. Kelasin keväällä, että jos saan hoidettua duunia, missä saan itse päättää työaikataulut/päivät, niin menen kokeilemaan, miltä tuntuu. Oikeat elämäntapalaskijat maksavat omasta pussistaan. Fiilistely toimii vain, jos joku on valmis maksamaan sen näkyvyyden. Päätin kokeilla tehdä koko kesän oikeita hommia, vaikka ei olisi ollut pakko. Sillä poljettiin sitten kaikkialle. Koko homma on sairasta bisnestä, ja kun firmat haluavat hyötyä laskijasta, niin vaaditaan laskijalta älytöntä menestymistä. Maistuiko sonta kitkerältä vai makealta. Yleensä tulee paljon tehtyä sellaista, mitä pystyy Kuvaaja: David Blazek Paikka: Crans Montana 40 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Joo, oon kuunnellu Lordia ja muuta hevimetallia jo pitkään. Aivan! Siitä tulikin mieleen nämä legendaariset jutut, mitä olet letkautellut: "Mistä tietää, että on vakuutus" ja "Missä järjestetään Master of Ylläs tänä vuonna?" Harvinaisen paljon on sattunut hyviä juttuja yhdelle miehelle kannettavaksi. Jos pyörit koko kauden vuorilla nauttien laskemisesta ja otat vain pari kuvaa, ensi talvena on kengän kuva perseessä." kesäduunia. Työskentelin huostaanotettujen nuorten parissa, eli tulen hyvin toimeen kaikensorttisten ihmisten kanssa myös Lohjalla. Jaahas...noh, se oli yksi lauantai tai sunnuntai krapula aamu hyvän ystäväni Sepon kanssa. Sulkapallo on lähellä Ville Uotila, Merkonomi" Mitäs sitten seuraavaksi. Tykkään työskennellä ihmisten parissa ja monen vuoden vankka työkokemus toki löytyy. Ehkä Slammerin toimitus sen vielä jostain kaivaa. Kyllä nuo nyt menee aika helposti suodatuksesta läpi. Ei nyt tule mitään yhtä juttua mieleen, mutta jos aivan väärä tyyppi väärässä paikkaa lähtee heittämään jotain, niin sitten saattaa tiltata aivan täysin. Näillä avaimilla ollaan korkealla. mutta laskemista en aio lopettaa. Vielä on diilit kunnossa, mutta himottaisi silti lähteä Alepan kassalle silti. Mitkä jutut saavat veren oikeasti kiehumaan. Se valinta nyt ei ole kovinkaan vaikea. Naiset ovat olleet intohimoni jo pienestäpitäen. Aivan läskiksihän se meni, mutta en kyllä muista mitä siihen tuli. Heheh! Henkilökohtaisesti tuntuu, että äijällä on lämmin sydän, ja hölmöt heitot tulevat vahingossa. Nyt jäi jotain kertomatta, sun työhakemus oli kuulema vertaansa vailla. Olisin todella halukas työskentelemään yrityksessänne. Itse olisin veikannut, että tilttaa jos et saa heviä päivittäin. Olen innokas urheilija Uudeltamaalta. Kyllä täältä pöytälaatikosta jotain löytyy! "Olen 22-vuotias rehellinen mies. hyvä ystävä entisen nelinpelin Suomenmestarin Aki "Läjä" Virtasen kanssa. Törmättiin sitten johonkin avoimeen työpaikkaan ja ajateltiin hoitaa mulle sydäntä, olen mm. No, silloin junnuna, kun lähti ekan kerran reissuun, saattoihan sitä olla ihan skidisti kujalla. Herättiin siinä ja mentiin kattomaan internetin ihmeellistä maailmaa. VILLE UOTILA ihmeissään, kun mulla alkoi tulla mittariin 50 km päivässä ja silti riitti energiaa polkea lisää. Kuulostaa muuten tuo Alepan kassa pirun hyvältä, hahah! Ammatikseen yritän laskea niin kauan, kun diilit on kunnossa, ja homma sujuu, LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 41. Valinnan vaikeutta. Odotan vastausta pikapuolin ja tavoitteeni ovat hyvin korkealla projektissanne. Tykkään rankasta hevistä aivan "Koko homma on sairasta bisnestä, ja kun firmat haluavat hyötyä laskijasta, niin vaaditaan laskijalta älytöntä menestymistä. Jos joku alkaa vaihtaa suosiolla normiduuniin laskemisesta, niin sitten on päässä vikaa
Totta kai olisi siistiä laskea vielä pitkään ja nauttia siitä niin paljon kuin mahdollista. Jotain haluan tehdä missä pystyy kehittyä mahdollisimman paljon ja hommassa riittää haastetta. Puuterin hinkkaus kuulostaa hyvältä. Kaikille kavereille, joita on nyt niin paljon, että kiitän tasapuolisesti kaikkia. Isoja vuoria ja heliä olisi kiva päästä kokeilemaan jossain vaiheessa. Vanhemmille, jotka ovat jaksaneet katsoa tätä hektistä elämää. Enemmän putskupäiviä tarvitaan tietenkin. Niin ja tietenkin Petskulle, jonka kärsivällisyys kesti hidasta vastailuani. 42 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Ei ollut oikeen noi putsku taidot kuunossa vielä sihen aikaan, niin joutu laittaa lasien piikkiin. Toinen vaihtoehto on mennä suoraan duuniin ja kehittyä sitä kautta. VILLE UOTILA Kuvaaja: David Blazek Paikka: Tsekin tasavalta sairaasti. Oon muuten kuullut sun ensimmäisestä putskuhyndästä kun pesareiden jälkeen oli lähtenyt legendaarinen: "Hei, nyt meikä tietää miks meikä ei ländää! Mun goglet vääristää! Hahaha...Tästä on kyl aivan sairaan kauan. Tulevaisuudesta on vaikea vielä sanoa mitään, kun en ole päättänyt. Ihan hyvä katsella rauhassa, niin ei ainakaan kadu tekemisiään, kun rupeaa ikää olemaan enemmän. Kiitos kaikille sponsseille: Atomic, Horsefeathers, TSG, Blue-Tomato, Level ja Osiris. Veljelle, systerille ja tyttöystävälle tietenkin. Mitä toivoisit tulevaisuudessa lumilautailulta ja sen jälkeiseltä elämältä. Se nyt olisi isoin juttu, mitä mielestäni laskemiselta voi saada. Musta on hyvä että saa jollain sydämen jytisemään. Insinöörin tutkinto olisi hyvä käydä lukaisemassa. Noh, vedin siihen heti perään uudet pesarit ja lausuin kyseiset sanat. Oltiin muistaakseni Ilkka Ojansivun, Ruhan Jaakon ja Matti Ollilan kanssa kuvailemassa jotain aivan turhaa jossainpäin Eurooppaa. Siellä on paljon asioita, mitkä kiinnostaisivat. No joo, en ikinä ole kuunnellut hevimetallia, enkä ikinä tuu kuuntelemaan. Loppuun ruusut ja risut. Kaikki mahdolliset henkilöt, ketkä ovat jeesanneet matkan varrella. Vedin muistaakseni ekat pesarit omilla laseilla ja ajattelin että helpottaisi jos vaihtaisi lasit. Mut kiitos, kun annoit mulle mahdollisuuden olla hevari edes yhden päivän. Kiitos Ville. Se kyseinen hyndähän oli vielä järkyttävät 3m pitkä
VILLE UOTILA Kuvaaja: David Blazek Paikka: Tsekin tasavalta NIMI: Ville Eerik Uotila IKÄ: 24 v KOTI: Ojakkalasta kotosin, nyt Helsingissä luukku KAMAT: Siteinä Atomic White Russian -siteet, Atomic Axum 156 -lauta ja Atomicin Sniperkengät KULMAT: Etuside +15 ja takaside -7,5 PARAS LASKUMESTA: Ruka ja Livingo KOVIMMAT LASKIJAT: Spenderi (Pena) on vaan niin kova ja Travis Rice. VAIKEIN JA HELPOIN TRIKKI: Helpoin on straight air ja vaikein varmaan joku tupla. LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 43
Kuvaaja: Tero Repo Laskija: Miikka Hast Paikka: Valais, Sveitsi 44 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Kuukausien mittaisella reissulla on myös helpompi liikkua lumen perässä kuin lyhyemmillä täsmäiskuilla kotimaasta käsin. Syntyi idea roadtripistä Alpeilla, minkä ainoa tarkoitus oli päästä laskemaan ja kuvaamaan puuteria. Unelmoin ja visioin vuoden mittaista matkaa, joka kiertäisi maapalloa lumen ja kausien vaihtelun perässä. Mediakanava valittuna ja auto tankattuna starttasin kärryn Rovaniemellä tammikuun alussa, ja puristin rattia kolme päivää Sveitsiin asti, missä oli määrä tavata Jonas ja aloittaa puuterijahti. PUUTERI ROADTRIPPI I dea reissuun lähti liikkeelle puolivitsistä. Reissu kuulosti paperilla parhaalta kaudelta koskaan. LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 45. Autolla on helppo liikkua Alpeilla paikasta toiseen, ja jossain sataa aina lun- ta, toivottavasti. Mielenkiintoa idealle löytyi, mutta korkealentoiset unelmat harvoin kohtaavat todellisuuden kanssa. Olin kuvaamassa Jonaksen kanssa toissa talvena, ja mietimme idean toteutusta pienemmässä mittakaavassa. Blogaaminen oli sopivasti tulossa ja menossa muodista, ja blogin avulla olisi helppo muidenkin seurata reissun kulkua
PUUTERI ROADTRIPPI ja hyvää lunta. Tero Repo kutsui meidät ISPO:lla laskemaan Verbierin maastoon. Siirtyminen vuorilta kaupungin vilskeeseen ei kuulostanut miellyttävältä, mutta sielläkin on omat ilonsa. Taistelupari jäi vielä pariksi päiväksi Muncheniin, mutta minä kaasutin äkkiä Zillertalin laaksoon, minne oli tullut uutta lunta. Lämmin puhallus muuttaa puuterin raskaaksi loskaksi, ja laskeminen on sen jälkeen yhtä mukavaa kuin tasamaalla umpihangessa tarpominen. Naurussa oli pitelemistä, mutta saunasessarit olivat hyvät ja päälle hangessa kierimistä. Ainoana miinuksena oli ruuhkaisuus lumisateiden jälkeen, kun laskijat Zurichistä tulevat päiväreissuille. Ei olisi sveitsiläistä uskonut. Koko Alppiseutu näyttivät kärsivän pienestä lämpöaallosta, mutta onneksi tai epäonneksi ISPO-messut osuivat myös tähän rakoon. Sauna oli suomalaisen näköinen, mutta löylyä ei saanut itse heittää, vaan paikalle tuli musta saunameister, joka paiskoi löylyä, viuhtoi pyyhkellä kuumaa ilmaa ympäriinsä ja neuvoi hengittämään oikein. Minua ei vielä sanoilla vakuutettu, mutta sekasaunatilat, jossa kaikki hengailivat alasti, lupasivat jo hyvää. Tero on asunut ja kuvannut Verbierin PUUTERI ROADTRIPPI Kuvaaja: Tero Repo Laskija: Miikka Hast Paikka: Valais, Sveitsi Kuvaaja: Tero Repo Laskija: Miikka Hast Paikka: Valais, Sveitsi LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 47. 9. Pyörähdin myös Penkenissä(www.vans-penken-park.com), missä oli Itävallan maineikkain parkki, mutta se oli pettymys. Ongelmana oli taas pohjien puute. Kävimme Flumsebergissä, Braunwaldissa ja Lenzerheidessa ja välttelimme isoja keskuksia kuten Laax, Davos ja Arosa. Piti olla todella varovainen kivien ja vyöryjen kanssa. HELMIKUUTA TAKAISIN VUORILLE Messut takana, käsi krampissa ja pää kipeänä matka jatkui nopeasti pois kaupungin melusta takaisin vuoriston rauhaan. Kävin Hochfugenissa(www. Pitkien laskupäivien jälkeen rentoutumistakin tarvittiin. Maastoa riitti laskettavaksi jokaiselle helpoista metsälaskuista kunnon seinämiin. Reilun viikon jälkeen alkoi puhaltaa föhntuuli. Lasku kesti nousuineen pari tuntia, mutta me laskimme sen yhtenä päivänä neljästi. Löydettiin kylpylä, missä oli "finnish sauna". hochfugen.at), missä oli mahtavia mestoja ja hyvää lunta. Parhaana jäi mieleen Flumserbergin 7 km pitkä runi, jota varten piti haikata vähän, mutta sen jälkeen aukesi alle kilometrejä putskua aukeilla ja metsissä, droppeja, pillow lineja ja kaikkea mitä toivoa saattaa. Kuukauden saunattomuus tekee jo pahaa, niinpä hikihuonetta oli pakko lähteä metsästämään. Pikkukeskuksista löytyy usein parempia runeja ilman ruuhkia, ja puuteria voi laskea monesti koko päivän muutaman tunnin ruuhkaryntäilyn sijaan. Flumserberg (www.flumserberg.com) oli muutenkin loistava ja iso keskus lähellä Zurichia. Itävallassa oli viime päivien aikana kuollut vyöryissä yli kymmenen laskijaa. Sääennusteet näyttivät myös hyvältä Sveitsin länsirajoilla, joten nappasin Jonaksen Innsbruckin kulmilta junasta kyytiin, ja kaahasimme läpi Itävallan ja Sveitsiin..
Jonas alkoi olla terve, mutta oma kunto oli heikko. Les Marecottes oli myös pienempi keskus, ja aivan hissien vieressä oli helpoilla haikeilla spinejä, pillow laineja ja minilaineja. Alunperin tulimme vain tsekkaamaan paikan pariksi päiväksi, lopulta jäätiin kymmeneksi päiväksi. Se otti päähän, kun muut tulivat takaisin kehuskellen päivän laskuja. Mutta olimme kuulleet hyviä huhuja. Paikka on vapaalaskijoiden mekka Sveitsissä; puuterin pöllyttelijöitä riittää. Yksi päivä, jolloin lunta satoi "liikaa" maan pari päivää yksin, ennen kuin itsekin olin liian huonossa kunnossa. Niinpä ajoimme alueen isoimpaan keskukseen, Limone Piemonteen(www.limonepiemonte.it), mihin oli dumpannut oikein kunnolla yön aikana. Vuoret kohosivat korkeina ympärillä, mutta lunta tuli liikaa, emmekä päässeet ylös asti lumivyöryvaaran takia. Parempaa ajoitusta ei voinut toivoa. Brusoniin palasimme vielä, mistä löysimme hauskoja luonnonmuotoja hypittäväksi ja kikkailtavaksi. 16. Kissakuski tuli kysymään, josko haluaisimme lähteä kissan kyydissä ylös laskemaan. Vaikka Nizzassa käynti houkutteli, niin laskeminen oli vain liian hyvää lähteäkseen turistikierrokselle. Tero lensi uusiin kuvauksiin, ja me tutkimme sääennusteita. HELMIKUUTA: PUUTERIPARATIISI. Uutta lunta oli paikoitellen metri, eikä pohjia tuntunut. Parempi olisi, jos pääsisi aina uuteen paikkaan, mutta jos paratiisin portit olivat auki, niin miksipä ei. Hissillä noin kilometri vertikaalia, ja sitten kilometreittäin laskematonta metsää maistui. Maailma on pieni vaikka vuoret isoja. Sielä ei ollut käytännössä mitään. Tuntui siltä, että lumi seurasi meitä, eikä toisin päin. "Yksi päivä, jolloin lunta satoi "liikaa" ja keskus oli kiinni, saimme yllättävän tarjouksen. Les Arcs on yksi Alppien isoimpia keskuksia, joka levittäytyy monen vuoren alueelle. Ensimmäisenä päivänä sattui huvittava yhteentörmäys, kun nousimme pienen Bruson keskuksen parkkipaikalle. Kärkyimme hissien aukeamista turhaan ja palasimme lounaalle. Ei ketään muita näköpiirissä ja parasta metsälaskua koskaan. Muutaman huilipäivän ja kaikkien mahdollisten lääkkeiden sekä yrttijuomien jälkeen tunsin olevani taas laskukunnossa Lumisempi Les Arcs paljasti salansa, ja meillä oli mahtavia lasku- ja kuvauspäiviä. Ihmisiä ei ollut, mutta lunta oli! Viimeisin lumisade oli ollut pari päivää sitten, mutta metsässä oli tuskin jälkiä. Tuuri alkoi olla jo liian hyvää. Teimme päätöksen pitäytyä pienemmissä keskuksissa poissa hissijonoista ja kyynärpäistä. Lunta ei ollut tullut viikkoon missään, ja lämmin ilma oli pilannut kaikki pehmeät hanget. Emme olleet koskaan käyneet Välimeren Alpeilla, missä vuoret olivat vain sadan kilometrin päässä Välimeren aurinkorannoista, Nizzasta ja Monacosta. Kun koko kylästä ei löytynyt nettiä, piti ajaa alas laaksoon puoli tuntia, jotta löysimme avoimen netin kauppa-aukiolta. Olimme paratiisissa. Internetin Juha Föhr eli snowforecast.com povasi kovia lumisateita etelään. Olimme piskuisessa Argenterassa, lähellä Cuneon kaupunkia, ja valon tultua maisemat alkoivat avautua. Onni tuntui olevan meidän puolellamme joka paikassa. Jouduin kruisaile- 48 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Ylempää löytyi totisempiakin mäkiä, mutta tyydyimme laskemaan ja kuvaamaan kaiken mahdollisen pois alta, ennen kuin "eurot" ehtivät piirtää suksilla ja sauvoillaan omat kuvionsa lumeen. HELMIKUUN LOPPU JA MAALISKUUN ALKU, VIVE LA FRANCE! Meillä oli alle viikko aikaa, ennen kuin Jonaksen piti käydä kotona Genevestä ja minun TAC:ssa. Sääkartat lupasivat lumisateita taas pohjoisemmaksi Ranskaan Mt.Blancin seudulle, ja Scalp toivotti meidät tervetulleeksi taas. Matkaa oli pitkästi, ja toivoimme löytävän jonkinlaisen hotellin illaksi, kun lähdimme tien päälle pelaamaan pajatsoa Italian lukemattomien tietullien kanssa. Söimme hotellimme ravintolasta koko menun läpi. Uskomattoman siistit maisemat ja puut lumihiutaleiden leijaillessa ilmassa loivat maagisen tunnelman koko päivälle. Aamulla heräsimme pizzeria/hotellista taisimme olla ainoat asiakkaat. Kärkyimme hissien aukeamista turhaan ja palasimme lounaalle. Meitä ei tarvinnut paljon houkutella! Ainoana ehtona oli, ettemme laskisi rinteissä. Tutustuimme paikallisiin käsimerkein, hauskaa porukkaa kielimuurista huolimatta. Lapioita ei oltu kaivettu turhan monesti repuista rakentamisen vuoksa, eikä onneksi pelastustarkoituksessakaan. PUUTERI ROADTRIPPI ympäristössä vuosikaudet, eli meillä oli taas opas parhaille paikoille ja kamera tallentamassa aurinkoisia puuteripäiviä todeksi. Lumi pöllysi ja naamashotteja koko päivä. Olimme taas Les Arcsissa, mutta nyt lunta oli paljon enemmän ja koko ajan tuli lisää. Laskimme 78h päivässä ennen kuin Jonas alkoi ensin sairastaa. Se oli kuin helilaskua hissillä. Viereisestä autosta nousi itse päätoimittaja Hasselgren, Risto Mattila ja Jyri. Siellä on kuvattu ensimmäisiä legendaarisia lautale oja, kuten Apocalypse Snow. Seuraavina päivinä kävimme Les Marecottesissa(www.marecottes.ch) ja Brusonissa vielä uudestaan. Bruson tarjoili reissun tähän mennessä keveintä lunta ja aurinkoa. Meidän ei tarvinnut poistua alueelta kuin käydäksemme netissä päivittämässä blogia ja katsomassa sääennusteet. Meidän lisäksemme keskuksessa laski viikolla ehkä päivittäin kymmenen ihmistä, ja lunta tuli lisää. Saa laittaa monta kotimaista Lapin tunturia päällekkäin, ennen kuin päästään samoihin mittoihin. Iski sitkeä flunssa, joka jatkui pari seuraavaa viikkoa vaihdellen hinkuyskästä pikkuväsymykseen. Tutkittiin lentokentällä mahdollisuuksia: ainoat lumisateet näyttivät iskevän taas etelään Välimeren Alpeille. Itse Verbierissä emme käyneet kuin afterskissä. Se ei toisaalta tässä tilanteessa haitannut. Nämä "pikkukeskukset" Alpeilla eivät kokonsa puolesta ole kuitenkaan pieniä. Alkeelliset olot, väsymys ja rasitus ottivat myös veronsa. He olivat laittamassa koko paikkaa kiinni, kun asiakkaita ei ollut. Meille kuitenkin avattiin huone ja toivotettiin taas tervetulleeksi. Lopulta jäin sängyn pohjalle makaamaan pariksi päiväksi. Korkeuseroa on melkein kaksi kilometriä ja huippu 3200 metrissä. Keskityimme luonnon muotojen, droppien ja linjojen laskemiseen. Paikka oli huvittava. Ylös asti ei päästy, eikä nähty koko keskusta, mutta meille riitti tämäkin. Meitä ei tarvinnut paljon houkutella! " Kuvaaja: Tero Repo Laskija: Miikka Hast Paikka: Les Marecottes, Sveitsi ja keskus oli kiinni, saimme yllättävän tarjouksen. Parhaana jäi mieleen viimeisen päivän linja, johon oli parin tunnin hankalahko haikki terävällä harjanteella, mutta mahtava ja pitkä lasku alas laaksoon oli vaivan arvoinen. Hotellin henkilökunta oli ihmeissään, kun olimme taas siellä. Seuraavana päivänä satoi lunta ja keskus oli kiinni, kun ei ollut asiakkaita. Sekin onnistuisi. Yritin käydä mäessä, muttei siitä tullut mitään. Kissakuski tuli kysymään, josko haluaisimme lähteä kissan kyydissä ylös laskemaan. Reissussa ärsyttävintä on sairastaa. Nyt lämpöaalto oli iskemässä taas, juuri kun meidän piti poistua Alpeilta hetkeksi. Toisistaan tietämättä olimme osuneet samaan pikkukeskukseen. MAALISKUUN LOPPUHUIPENNUS Genevessä tilanne näytti aika toivottomalta. Toinen toistaan paremmat laskupäivät jatkuivat niin kauan, kun jaloista löytyi voimaa pönöttää puuterissa ja väistellä puita
PUUTERI ROADTRIPPI Kuvaaja: Scalp Laskija: Jonas Hagström Paikka: Les Arcs PUUTERI ROADTRIPPI LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 49
Uimme käytännössä vyötärönsyvyisessä hangessa, harvoin voi sanoa lunta olevan liikaa. Tämä oli niitä hetkiä. PUUTERI ROADTRIPPI PUUTERI ROAD TRIPPI "Meidän piti käydä vaihtamassa ensimmäisen runin jälkeen isommat laudat alle, jotta pääsimme metsässä eteenpäin. " Kuvaaja: Scalp Laskija: Miikka Hast Paikka: Les Arcs 50 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Aurinko paistoi ja sovimme Gimpelin kanssa tre t Fieberbrunniin(www. Laskuja missä huutaa ensin jiihaata kuin amerikkalaiset konsanaan, ja puolessa välissä aukeaa vielä parempaa jyrkkää muotoa eteen. Kahdeksan mahtavan tunnin päätteeksi tuskin jaksoimme kävellä hotellille, mutta ruoka ja viski maistuivat. Ja uni heti sen jälkeen. Harva kai oli laskenut alas samaa seinää, ja pääsin korkkaamaan ensimmäiset käännökset kunnon linjalle. Shotteja, droppeja ja pikkulinjoja niin kauan kuin jalat kantoivat. Oli parempi lopettaa, kun oli vielä voitolla. Hississä ei ollut ruuhkia, tunsimme jo paikat ja löysimme parhaat runit. Seuraavana päivänä oli viimeinen päivä ennen ajoa Saksan läpi. Pari tuntia lumikengillä ja nelivedolla ylämäkeen: olimme 600 metriä korkean seinän päällä. Pysähtyä ei voi, eikä enää edes huutaa, hymy vain venyy kasvoilla. Olimme sopivasti matkalla ja pari päivää aikaa, mutta edellisten päivien jälkeen emme enää osanneet odottaa mitään. Oli väsy mutta hyvä olo, niin kuin olisi laskenut liikaa. LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 51. fieberbrunn.at). Makiaa mallasta oli tarkoitus maistaa täydellisen laskupäivän ja vähintään kolmen ruokalajin dinnerin päätteeksi. Lopetus ja lepo oli sa, harvoin voi sanoa lunta olevan liikaa. MAALISKUUTA, BLUE LABEL -PÄIVÄ Juttu alkoi Livignosta, kun ostin Johnnie Walkerin Blue Label -viskipullon. Viimeisenä päivänä otettiin vielä iso haikkausmissio. Aurinko paistoi ja putskua oli reilu puoli metriä. Kuvaaja: Tero Repo Laskija: Jonas Hagström Paikka: Valais, Sveitsi 12. Adrenaliinintäyteiset pari minuuttia olivat kapuamisen arvoiset. Paras kausi koskaan! Kilistimme sille vielä illalla jossain ryöttäisessä moottoritiemotellissa keskellä Saksaa. Koimme, että olimme saaneet jo tarpeeksi. Vastoinkäymisiä oli ollut vähän onnistumisia sitäkin enemmän. Meidän piti käydä vaihtamassa ensimmäisen runin jälkeen isommat laudat alle, jotta pääsimme metsässä eteenpäin. Uimme käytännössä vyötärönsyvyisessä hangesOUTRO JA AUTOBAHN Reissu oli näyttänyt alun perin paperilla jo unelmalta mutta onnistunut vieläkin paremmin. Olimme laskeneet ja haikanneet yli kolmekymmentä tuntia viimeisen viiden päivän aikana. MAALISKUUTA, MATKALLA POHJOISEEN Meillä oli pari päivää aikaa ennen kuin lautta lähtisi takaisin Pohjois-Saksasta. Kunnon puuteripäiviä oli kertynyt reissulla kunnioitettavat 37 kappaletta. Seuraavat neljä päivää heräsimme käytännössä samaan kattaukseen; aurinkoa ja puuteria. Olimme saaneet vielä lisää! Päälle lounastimme vielä bratwurstit ja bisset. Leogangissa(www.leogang-saalfelden.at) oli tullut melkein metri lunta. Tämä oli niitä hetkiä. Ajoimme kohti pohjoista ja näimme, että Itävaltaan saapui lumisaderintama. 17. Aamulla auto oli paksun lumivaipan peitossa, ja me pudistelimme epäuskoisina päitämme. Aurinko lämmitti seiniä sen verran, että vyöryjä piti varoa, mutta muuten päivä oli täydellinen. Stefan opasti oikeisiin paikkoihin, ja lumi oli onneksi painunut sen verran, että vauhtiakin riitti. Kun hissillä saavutettavat metsät oli laskettu parissa päivässä, niin piti haikata vähän päästäkseen aina uuden huipun taakse, mistä avautui toinen toistaan parempia laskuja. Parin päivän matkustamisen jälkeen saavuimme Ruotsiin photoshoottiin ja nukuimme kolme päivää. Halu jatkaa oli vielä kova, mutta jalat eivät enää suostuneet yhteistyöhön. Soittelin matkalta Stefan Gimpelille, joka kertoi, että laaksoon oli jo satanut hyvin lunta ja neuvoi yöpaikan Leogangin läheltä. ainoa vaihtoehto. Arvostimme ystävien ja tuntemattomien neuvoja, vinkkejä ja vieraanvaraisuutta, mitkä puuterin kanssa tekivät koko reissun. Oli hieman haikea fiilis jättää Alpit taakse, mutta uskottelimme itsellemme, ettei tällainen voinut ikuisesti jatkua
Nämä sen sijaan ovat ihan oikeita le oja, joilla on sekä pituutta että taiteellisia ambitioita ainakin osalla niistä. Vide o Video 8 8 52 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Kuvaaja: Jari Salo SYKSYN LISTAHITIT Teksti Tuukka Tams 2011 Suomile at esittelyssä E rityisen hienoa kauden harrastelijafilmeissä on niiden valtava määrä. Se on taivahan tosi, mutta ne ovat nimenomaan pätkiä. Tuskin missään muussa harrastuksessa, ainakaan mitenkään urheiluun viittaavassa, tehdään yhtä paljon kokopitkiä le oja kuin lumilautailussa. Soraäänet takarivistä kertovat, että skedepätkiä tulee ovista ja ikkunoista. Muutaman minuutin rykäisyjä, jotka katoavat nettisivujen uumeniin
Jotkut kaverit kävi myös haastamassa seinillä, että miten voltit niistä lähtee. Kai se on vähän laskijasta kiinni, mutta mä luulen, että tärkeintä on se oma kehitys. Seuraavat bileet pidettiin baarissa, missä oli telkkareita ja yksi valkokangas, mutta siellä todettiin, ettei kukaan oikein katsonut le aa. Digistylesilläkin alkaa olla historiaa kuin Kiinan muurilla. Kun ei jää niin paljon miettimään, mitä muualla tapahtuu, niin sillä tavalla pysyy vielä hauskuus mukana hommassa. Onko tässä le assa jotain muuta, ja haluatteko viedä touhua toiseen suuntaan, kuten enemmän hyndiä tai putikkaa. Ekat bileet olivat vuokratussa tilassa, missä viinat oli tuotu etelänaapurista, meno oli aika villiä ja sanomista tuli. Viime vuonna kokeiltiin Bio Rex -le ateatteria, mutta se on tosi kallista hommaa ja jatkojen järjestämisessä ja ihmisten jatkoille saamisessa on aina omat ongelmansa. Kyllä mulla on jotain klippejä ollut esimerkiksi Ero-One ja Advita -le oissa, ja tänäkin vuonna Ero-One-le assa on oma Digi-partti. Le at on huomioitu laajalla skaalalla, laskijat ovat tunnettuja ja monet haluaisivat päästä heidän kanssaan kuvaamaan. - Löytyy teekkaria, liiketaloutta, mediahommia, hammasteknikkoa, kokkia ja hierojaa. - Totta kai, mutta niinhän se on joka jutussa: välillä joutuu syömään paskaa, että taas voi olla helvetin hyvä fiilis. Jos joku saa tilaisuuden lähteä ulkomaille kuvaamaan eri jengiin niin siitä vaan. Tuskin moni Suomessa tekee le oja ammatikseen, ja ette varmaan tekään. Kuvaushommia hoidan usein spoteilla, jos en itse ole vetämässä. Ihan mielenkiinnosta, minkä alan tyyppejä teidän porukasta löytyy. Saattaa olla, että joku unohtui, mutta ainakin antaa vähän suuntaa. Järjestämisen on yleensä aika pitkälle hoitanut Hakulisen Mikko, mutta tietty muut jäbät jeesaa niin paljon kuin tarvitaan. - Me ollaan kokeiltu vähän eri juttuja niiden kanssa. Varmaan ehkä vieläkin enemmän reilipainotteista mitä aikaisemmin, koska etelässä oli niin hyvä talvi. Miten te vastaatte pyyntöön. Sekin varmasti vaikeuttaa asiaa, että ei osata sopia mitään etukäteen eli välillä pyöritään monta tuntia kamat päällä miettien, että mihin sitä pitäisi mennä laskemaan. - Voisin tietenkin kuvitella, mutta meillä tämä meininki toimii niin hyvin, ettei ainakaan Suomen sisällä kiinnosta mikään muu. Ainakin sä lasket, mutta mitä muuta säätöhommia le an tekemiseen sulle kuuluu. Kaupunkiputskua pääsi myös vähän kruisailemaan, mikä on siistiä mutta ei oikein semmoista mitä kuvata. Kuinka vaikeaa oman le an esille tuominen on. Tai rataa... Le a tulee nettiin ensiillan jälkeen, ja sitä kautta se leviää kavereiden kautta minne ikinä leviääkään. Hyvä kaveriporukka ja into laskemiseen on varmaan tärkeimmät jutut, miksi me tätä tehdään. Le oja tulee nykyään joka tuutista. Taitoja ainakin monilla olisi karata ulkomaille ja jättää Digistylesit muille. Löydettiin aika paljon uusia reilejä, missä on vähän enemmän droppia ja jotain gäpejä aitojen yli ja sen semmoisia, missä normaalisti ei ole tarpeeksi lunta. Mikä saa vuodesta toiseen valvomaan yöt reilejä kuvaten. Alkaako touhu missään vaiheessa puuduttamaan ja mitä silloin teet. Baarit ja X-Box ovat aika hyviä innon palauttajia. Suvilahden Tiivistämö, Helsinki High Guality Haastateltavana Michael Ståhlberg "Kun ei jää niin paljon miettimään, mitä muualla tapahtuu, niin sillä tavalla pysyy vielä hauskuus mukana hommassa." Digistyles on jo tehnyt sen verran monta le aa, että veteraanilätkä alkaa pian heidänkin rintaansa komistamaan. - Sitä tulee kyllä välillä itsekin mietittyä. Miten viime talvi erosi muista talvista. Yhdistetään siihen vielä sekopäiset ensi-illat niin paletti on kasassa. Tehän voisitte perustaa tuolla ammattitaidolla pienen kylän. Miten ne siellä kaukana oikealla sanoivatkaan: vastakkainasettelun aika on ohi. Mikä on sun rooli Digistylesin tekemisessä. Tänä vuonna tein myös aika paljon editointia ja le an kasaamista. Miltä tulevaisuus muuten näyttää Digistylesin osalta. Aika usein olen se, joka roudaa valot ja genen paikalle jos niitä tarvitaan. Jätkiä vähän vaihtuu joka vuosi ihan riippuen, missä ihmiset on ja kenellä on intoa kuvata. Voisitko kuvitella enää kuvaavasi kenenkään muiden kanssa, vai joko kuvaat. Miten aikaa riittää töiltä ja muilta, ja onko vaikea organisoida kuvaukset yhteen muun aikataulun kanssa. - Mä olen sellainen yleissäätäjä. Silti saadaan yleensä jotain nauhalle. Silloin on kaikilla fiilikset korkealla, kun tulee vuoden työ näytille ja voi nollata kunnolla. Kerrotko noista ensi-illoista. - Viime talvi oli ihan kingi. Digistyles on tunnettu reilien paukuttamisesta. Osa meistä on koulussa, mikä antaa vähän enemmän aikaa, mutta töissä käyvillä on helvetin rankkaa, jos yrittää laskea samalla ja pitää jonkunlaista tasoa yllä. Ero-One jätkiin tutustuin aika monta vuotta sitten, kun ne oli kuvailemassa ekan kerran reilejä Helsingissä. Joka vuosi ihmetellään, että kuinka laji on taas lähtenyt entisestään lapasesta, mutta kai se nyt parin vuoden aikana on ihan karannut. LEFFAT High Guality TUOTTAJA: Digistyles LASKIJAT: Mikko Hakulinen, Michael Ståhlberg, Tuomas Alapieti, Santtu Sander, Jani Sorasalmi, Toni Viitakangas, Simo Rautava, Jesse Rontti, Jaakko Tervonen, Vesa Nissinen, Josa Leskinen, Teemu Saario, Petri Sjöholm, Teemu Oinio, D-Mani, Ricowamos, Aleksi Kallio, Heikki Kantanen ja Jukka-Pekka Tyllinen KUVAAJAT: Michael Ståhlberg, Topias Tiainen, Antti Semi, D-Mani ja muita EDITOIJA: Michael Ståhlberg, Topias Tiainen, Antti Semi ja Teemu Saario MISTÄ SAA: Vimeo ja DVD-levyjä Boardexpoilta tai Union Fivesta MISSÄ KUVATTU: pääkaupunkiseutu, Ylläs, Ruka ja Pallas MILLAISTA LASKEMISTA: kaupunkilaskemista ja muutama hyppyri päälle KESTO: 18 minuuttia MUSIIKKI: mm. Sillä ei ole enää merkitystä, että he yhdistyivät aikoinaan kahdesta eri ryhmästä vaan sillä, mitä he ovat sittemmin saaneet aikaiseksi. Mikä on Digistylesin kuvaamisessa parasta. Rolling Stones, La Coca Nostra, Cunninlynguists, Nas & Damien Marley BUDJETTI: alle 1000 elokuvaan, toiset 1000 ensi-iltaan TRAILERI: vimeo.com/14488917 ENSI-ILTA: 30.10. - Ei riitä mitenkään aika. Sä oot itse kuvannut Digien kanssa iät ja ajat. Ne ovat olleet teillä aika isoja tapahtumia. Onko ukkoja vaihtumassa tai muuten touhu kehittymässä. - Hulluksi tämä meno on kyllä mennyt. - Digistyles on kyllä ihan sama kuin ennenkin. - Mä en usko, että kukaan meistä oikein ajattelee, että se le a pitäisi saada kovin esille. Uusia spotteja löytyi tosi hyvin, koska lunta oli niin paljon eikä välttämättä aina kuumotellut, kun oli vähän pehmeää ympärillä. Tänä vuonna päätettiin taas pitää vuokratiloissa, missä voi järjestää koko homman eikä ole mitään "sääntöjä" mitä saadaan tehdä. Tuosta jälkimmäisestä en ole niin varma. Niillä mennään mitä on. 54 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. - Kyllä Digistyles jatkaa samalla mallilla kuin ennenkin. - Hyvä henki, vehkeet millä tehdä, ländätyt temput ja tietenkin jokavuotinen ensi-ilta. Räpin ja reilien yhdistelmästä on hieman poikettu, kun edellisen le an tapaan tässäkin on pari tiukkahousuista kaveria hyppimässä ennemminkin kaiteiden yli kuin niiden päälle
LEFFAT Kuvaaja: Kalle Tarkiainen Laskija: Simo Rautava Paikka: Espoo Jani Sorasalmi Kuvaaja: Jani Kääriäinen Laskija: Santtu Sander Paikka: Helsinki Kalle Tarkiaainen Kalle Tarkiainen LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 55
- Tunnettu Venäjä on hyvin erilainen verrattuna niihin Siperian kaupunkeihin, joissa kävimme. - Tänä vuonna tein ensimmäisen dokumenttini, ja se oli todella hauskaa. Ainakin mun nähdäkseni teidän proggis on ollut aika kivasti esillä. Lisäksi pidän ajatuksesta, että italialaiset alkavat vihaamaan minua entistä enemmän, koska Ruggine on 90-prosenttisesti kuvattu kaduilla. Siis kyllä me kuvattiin, mutta oltaisiin me voitu sitä lunta hyödyntää paremminkin. Juha (Blid) loukkaantui eikä pystynyt laskemaan kuukauteen, ja minä lähdin Siperiaan. Nyt tilanne taitaa olla toinen, vai mitä itse luulet. Ehkä lisää dokumentteja, rakastan niitä. LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Nyt on kaksi le aa peräkkäin nimetty ajoneuvon mukaan. Matteon muutetua Lahdesta Helsinkiin on jostain kumman syystä alkanut tuotannolle tulla enemmän näkyvyyttä, mistä herää kysymys, onko sillä sadalla kilometrillä välissä tosiaan niin pitkä henkinen välimatka. Ja joskus me vain olimme liian laiskoja, kun oli niin kylmä. Oletko tietoisesti vienyt le aa johonkin toiseen suuntaan. - Totta puhuakseni missasimme osittain sen lumen. Nyt liikutaan autojen maailmassa toista vuotta peräkkäin, kun Ruggine vaihtui Transitiin. Oliko tämä vuosi sen vuoksi jotenkin erityisen helppo. - Koska tarina ja pakun väri pysyivät samana, ajattelimme tehdä toisen osan saagaan, jonka Ruggine aloitti. - Aina löytyy uusia jannuja, jotka haluaa puskea vaarit pois porukasta, niin kuin Tomin ja Juhan, hehheh. - Kuvasimme vain Siperiassa ja Suomessa, mutta en ole koskaan kuvannut niin paljon elämäni aikana kuin viime vuonna eikä minulla koskaan ole ollut niin kylmä! Ainakin lunta riitti joka paikassa, mikä tietty auttoi kaikkia le antekijöitä. Me saatetaan matkustaa hieman vähemmän kuin haluaisimme, mutta aina me löydetään aikaa yösessareille Helsingissä silloin tällöin. Vähänpä ne siellä tietää. Olenko mä nyt ymmärtänyt oikein, että nyt olisi tulossa vähän niin kuin kaksi eri le aa, joista toinen olisi dokkari. Ollaan me vielä tunnettuja Italiassa, mutta mitä enemmän me ollaan kaduilla, sitä enemmän me saadaan Italiasta kritiikkiä. Mä olen varma, että me tehdään vielä yksi le a, mutta katsotaan sitten vuoden päästä fiiliksiä uudestaan. - Viime vuonna kuvasimme melkein kuukauden Siperiassa dokumenttia nimeltään Siperia opettaa. Mikä italialaisilla siinä sitten tökkii. Fiilistelyitä on ainakin paljon. Muun talven kuvasin Transitmiestä, ja nyt olen helvetin kiireinen editin kanssa. Mutta kyllä se kannatti, sillä Venäjänreissu oli elämäni paras kokemus. En usko, että ikääntyminen tai työt muuttavat mitään kauheasti. Oli tai ei, Coldfocusilla menee nyt hyvin. Missä muualla kuvasitte kuin Venäjällä, ja kuinka ahkeria tällä kerralla olitte. - Sain hyvää palautetta alan ammattilaisilta, ja nuo positiiviset kommentit saivat minut ja muun ryhmän hyvin onnelliseksi. Siperiassa me seurattiin neljää tyyppiä, kuvattiin ja haastateltiin niitä 24/7 ja yritettiin saada heidän tuntemuksiaan esille. Dokumentissa se on toisenlaista. Viime vuonna sanoit, että olet paljon tunnetumpi Italiassa ja nyt sua jo vihataan. Se on tarina neljän ihmisen junamatkasta: kolmesta lumilautailijasta ja yhdestä valokuvaajasta. Miten dokkarin kuvaaminen eroaa laskule an kuvaamisesta. - Nykyään tuntuu mahdottomalta tehdä jotain uutta ja erilaista, mutta ainakin yritämme pitää oman tyylimme. Ja voin sanoa, että suunnittelemme jo kolmatta! Sehän sopii. Lumilautailuhan on täysin länsikeskeistä: länkkärit tässä touhussa jyllää. Alkaako iän tuomat muutokset näkyä le oissa tai niiden tekemisessä. Viime vuonna taitettiin matkaa Venäjälle saakka, mikä toi toisaalta näkökulmaa itse le aan myös uudenlaisia haasteita lumilautailun Eros Ramazzottille. - Totta kai me ollaan tunnetumpia Rugginen jälkeen, mutta luulen, että se johtuu myös meidän muuttamisesta Helsinkiin. Löysitkö uusia ajattelutapoja idästä meidän lajiimme tai elämäntapaamme. Nyt pystymme olemaan kaikkien täällä olevien laskijoiden kanssa yhteydessä. Ensi vuoden le asta suunnittelemme hieman Rugginea ja Transitmiestä isompaa juttua. - Ei mitään hajua, koska meillä oli niin monia näytöksiä. Ihmiset ovat siellä todella sydämellisiä. Lumilautailusta ei sieltä paljoa ole kerrottavaa, kun ei siellä ole kovin monia hyviä Andrea Schilirò laskijoita. Miten viime le an kanssa kävi. Sullakin on oikeat työt eivätkä laskijatkaan enää mitään pikkupoikia ole. Transitmies LEFFAT Haastateltavana Matteo Maggi Kun italialaisesta Matteo Maggista tuli italiansuomalainen, saatiin Suomeen yksi merkittävä le antekijä lisää. Katua, indie-musiikkia ja tyylikästä kuvausta on nähty "Lihaliemikuution" osalta jo useamman vuoden ajan. Suunnittelen vakavissani meneväni sinne uudestaan kuvaamaan, sillä siellä oli mahtavaa. Niin se tie sinne kaikilla vie. - Italialainen lumilautailu perustuu parkkeihin ja putskuun, joten toisin sanoen ne haluaa italialaisen tekijän näyttävän enemmän semmoista laskemista kuin urbaania meininkiä. Onko tahti kova, ja alkaako jo puuduttamaan. " joulukuussa Helsingissä ja Tampereella. Nyt sulta tuli siis seitsemäs le a ulos, ja kaikki vuoden välein. Kuinka paljon Ruggine keräsi katsojia. Siinä on aika kummallinen yhdistelmä. Sanotaanko näin, että haluamme päättää trilogian ja haluamme räjäyttää sillä potin! Mutta tosiaan, katsotaan sitten sen jälkeen. Kaikki tuntuvat tekevän kaikki asiat samoin, joten ehkä me teemme mieluummin paskan le an mutta omalla tavallamme. Matteon tie le ojen parissa voi hyvinkin olla odotettua paljon pidempi ja monipuolisempi. Viime vuonna mietit, että tuskin kukaan edes tietää teitä Suomessa. Mikä fetissi sulla on pakettiautoihin. Ja onko laskuhommista siinä touhussa mitään hyötyä. Niitä oli Helsingissä, Lahdessa, Roomassa, Milanossa ja Val Senalesissa, ja le a jaettiin italialaisen laskulehden 56 Andrea Schilirò Andrea Schilirò mukana 12 000 kappaletta. Mutta Venäjällä on valtavasti upeita spotteja, joita kukaan ei ole koskaan vetänyt. Loppujen lopuksi laskule a on enemmänkin musiikkivideon kaltainen, mutta dokumentti voi olla kuin oikea le a, joten editointikin on 1000 kertaa vaikeampaa. Haluan tehdä niitä lisää, mutta kyllä mä tykkään silti lumilautale ojenkin perinteestä: omista parteista ja talvien kuluttamisesta kuvaamiseen ja spottien metsästämiseen. Kyllä niitä katsojia siis riitti. - Lumilautale aan tarvitaan paljon täydellisiä kuvauksia täydellisistä tempuista. Sen on tuottanut Ikistoori Oy:n Olli Ikäheimo ja Coldfocus, ja sen ensi-illat ovat "Italialainen lumilautailu perustuu parkkeihin ja putskuun, joten toisin sanoen ne haluaa italialaisen tekijän näyttävän enemmän semmoista laskemista kuin urbaania meininkiä. Tiiserin perusteella Transitmiehestä olisi odotettavissa jotain erilaista tavaraa. Katso edellisen Slammerin reissujuttu
Transitmies TUOTTAJA: Coldfocus LASKIJAT: Juha Blid, Tomi Passi, Naku Piirainen, Jonne Heinonen, Stefano Bergamaschi, Pyry Lepistö, Tapani Viitala, Stefano Benchimol, Ali Toppinen KUVAAJAT: Matteo Maggi, Olli-Pekka Pesonen EDITOIJA: Matteo Maggi MISTÄ SAA: "Erään italialaisen lehden joulukuun numeron mukana", netissä tammikuun jälkeen sivuilla coldfocus.it MISSÄ KUVATTU: Suomi, Itävalta, Siperia MILLAISTA LASKEMISTA: 98-prosenttisesti katuja KESTO: 22 minuuttia MUSIIKKI: Amber Oak, The Souls, The Argument, The Green Lives, Two Timers BUDJETTI: TRAILERI: coldfocus.it/transitmies ENSI-ILTA: 5.11. Modena Skipass, Modena, 12.11. Giulio Cesare Cinema, Rooma Kuvaaja: Jani Kärppä Laskija: Antti-Juhani Piirainen Paikka: Levi. Motellet, Helsinki, 30.10
Kuvaaja: Kalle Tarkiainen Laskija: Petrus Koskinen Paikka: Suomenlinna Homework TUOTTAJA: Kbrproductions LASKIJAT: Toni Kerkelä, Antti Jussila, Petrus Koskinen, Elias Veijola, Roope Höynä, Janne Lipsanen, Niko Länsiö, Aleksi Kemiläinen, Sakari Lähdesmäki, Ville Väisänen ja Roope Koitola KUVAAJAT: Petrus ja Toni, Mikko Suomalainen, muut laskijat ja muutama muu EDITOIJA: Petrus ja Toni MISTÄ SAA: kbrproductions.net, "Varmaankin duunaillaan pari dvd:tä halukkaille." MISSÄ KUVATTU: "Kokonaan ympäri Suomea, paitsi Tontsalta on yksi runi Folgefonnasta." MILLAISTA LASKEMISTA: "Aika paljon on urbaania toimintaa, mutta mukana on kyllä hyndiäkin. BRA, Jyväskylä, 5.11. Club YK, Helsinki. Ja jopa yksi ihan megaloistava hyndäpätkäkin." KESTO: noin 25 min MUSIIKKI: "Sitä sun tätä, mutta luvat ollaan jokaiseen tsibaleeseen kysytty ja saatu." BUDJETTI: "Maybe next year..." TRAILERI: vimeo.com/12130345 ENSI-ILTA: 30.10
Sitten just VG:n, TWS:n ja Forumin le at ulkomailta tulee olemaan kovia. Eihän laskule oissa nyt oikeasti pysty kauheasti eroja löytämään, mitä nyt temput ja kuvaus välillä parantuvat, mutta koitetaan silti. Oliko viime kausi jotenkin erilainen, kun nyt alkaa sitä mainettakin jonkin verran olemaan. Pian se nähdään. Ja onhan se vähän semmoinen en ole itse vielä hoksannutkaan. Ja hyvinhän niitä shotteja pojilta ropisi. Sä Petrus pyörit Auttin Antin mukana aika paljon viime talvena. Toni: Aika samanlaisella kaavalla sitä painettiin menemään viime kausi läpi miten edellisinäkin vuosina. Varmaan se jotenkin meidän kuvailuihinkin vaikutti. P: Haha, yksi ainoa tupla on le assa, eikä sekään ole korkki. Hauskaa vaan snoukkailla menemään. Oulun pojat/Karkki-tiimi taas kuvaili keskenään Oululla ja pohjoisessa päin. Mitä Transitmieheen tulee, niin tykkään hulluna Maggin tyylistä tehdä le oja. Edelliskautinen oli aivan sika hyvä ja tuleva In Color on salettiin vieläkin kovempi. Onhan teillä niitä hyndä-äijiäkin... Kysymys kuuluu, kannattaako niitä sponsor me -videoita välttämättä kenellekään lähetellä, vai olisiko parempi hoitaa hommat itse kuten on aina tehnyt ja antaa tekojen puhua puolestaan. Saimme keskusteluyhteyden le an kahteen pääjehuun Petrus Koskiseen ja Toni Kerkelään. Oli periaatteessa ajankäyttö vähän enemmän kortilla kuin ennen, mutta Anttisworld taas mahdollisti mulle sen, että pystyin oikeastikin keskittymään vain näihin snoukkabisneksiin: eli laskemaan itse, kuvaamaan omaa pätkää ja muita kundeja. Mitä eroja Bugarestin ja Homeworkin välillä on havaittavissa? Suomi-le oista Transitmies saattaa olla tiukka. P: Varmaan aika pirusti semmoisia vaikutteita, joita P: Kuvaus ja temput ovat parantuneet mutta vain välillä. P: En oikein osaa fiksusti eritellä tähän juuri mitään muuta kuin että oli älyttömän siisti kausi kokonaisuudessaan. Laskijat ovat päässeet eteenpäin, ja le at ovat kehittyessään saaneet entistä enemmän katsojia. No ei, onhan tuossa nyt hyvin paljon haasteellisempia liikkeitä ja mageempaa kuvausta. Ja ehkä vähän enemmän fiilistelyjuttuja. Tuliko sieltä suunnalta otettua mitään vaikutteita. Kun nyt kerran tämä tuplakorkkivillitys on lähtenyt ihan käsistä, niin nähdäänkö niitä teidän le assa. Anttisworld.com-projekti vaikutti kaiken kaikkiaan hemmetin positiivisesti KBRle aan. T: Ei se nyt loppupeleissä niinkään kauheasti vaikuttanut toimintaan. P: Hemmetin hyvältähän se tuntuu, kun porukka on huomannut viimeistään Bugarestin johdosta tämän meidän snoukkaklaanin. Aika lailla joka puolella Bugarest ainakin huomioitiin. Muista Niki Rutanen Kuvaaja: Teemu Heljo Laskija: Elias Veijola Paikka: Ylläs Kuvaaja: Teemu Helio Laskija: Roope Höynä KBR alkaa olla aika tuttua kauraa jo monille, että enää ei voida teitä minään tulokkaina le ahommissa pitää. T: Siistin Jam Sessions -päivästä teki se, että saatiin paikan päälle lähes koko le akööri ja hulluna muita kamuja. Rajojen ulkopuolelta tulevista itseeni iskee parhaiten TWS:n meininki. Kyllä sitä just jossain Japanin reissulla tajusi viimeistään, että on muutakin laskemista olemassa kuin noita parkki- ja reilijuttuja. Aika samanlaisesti kuvailtiin täällä Jyväskylässä miten oltaisiin tehty Petruksenkin kanssa, ja muistaakseni taisi olla helkkarin kovat pakkaset päällä silloin kun Petgaa ei näkynyt. Saitteko jopa paremmin aikaiseksi ilman häntä. Omasta mielestäni ollaan onnistuttu siinä hyvin. T: Myö kuitenkin ollaan aikalailla siitä asti kun ollaan aloitettu laskemaan tehty videoita ja katseltu ylöspäin Suomi-projekteja. Lunta oli viime kaudella paljon ympäri Suomea, ja se oli hyvä homma. Nyt kun jengi otti meidän oman le an kunnolla huomioon, niin kyllähän se siltä tuntui, ettei turhaan olla vaivaa nähty. P: Oltiin kolme viikkoa Japanissa ja viikko Park Cityssä Utahissa. Toni on ehkä tämän hetken lahjakkaimpia reilien vetäjiä ja Petrusta huudellaan kuvaushommiin sinne sun tänne eikä hänenkään laskutaidoista ole kuin kehumista. Ainakin on kovia nimiä laskijalistassa. Heille ja heidän projekteilleen on helppo toivoa pitkää ikää. Homework LEFFAT ääneen lausumaton tavoitekin jokaisen meidän laskijan keskuudessa, että saataisiin tälle porukalle sitä nimeä ja voitaisiin jatkaa le ojen tekemistä mahdollisimman pitkälle. No eipä tuo viime kausi nyt sen kummempi ollut verrattuna edellisiin, että ei sitä mitenkään kelaa, että pitäisi ressata jostain. Mutta ylipäätään on vaikea keksiä nykyään mitään ihan täysin uutta. Mitä nyt tuohon maineeseen tulee, niin tietty porukka varmaan odottaa tältä porukalta enemmän ja enemmän, mutta eipä siitä nyt ole meidän osilta tullut mitenkään ressattua. Joten nyt kysyn oikealta osastolta: mitkä tulevat olemaan tämän kauden kovimmat le at kotimailta ja ulkomailta, ja miksi. Muita mainittavia on VG:n Bon Voyage ja lähes naapurista tuleva Ducksjen. Ja kun tuolla ympäri kyliä konkoili menemään, niin ehkä oppi ymmärtää maailman menoa paremmin. Dokumenttipohjaiset laskule at on niin last year ja juonelliset on varmaan last year kertaa 10. Mä tiedän, että Pete tietää le oista kaiken, joten veikkaanpa Toninkin tietävän. Petrus: Jaa, että mainetta, haha. KBR Jam Sessions -päivä oli kyllä ihan unohtumattoman rento. T: Kotimaisista odottelen Transitmiestä ja tietty Eurogapia. Kiitti Antti vielä sulle, että otit meikän messiin duunaamaan pätkiä. Lähestulkoon samalla remmillä ja nimellä on menty vuosikaudet, ja tässä lopulta vuosien työ palkitaan. Että ei se meillä ehkä ihan niin käsistä ole lähtenyt. LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 59. Jyväskylän pojilla ainakin on enemmän tekoja kuin sanoja. T: Ollaan koitettu pitää Homework-le a kokonaisuutena leikkauksen kannalta kasassa. Ja vielä sekin, että oltiin saatu siihen mennessä aikalailla kaikki urbaanit kuvaushommat purkkiin ja tästä viikko eteenpäin niin oltiin Lappi-reissulla. Niin ei sitä nyt niin hulluna jaksanut olla kieli kiinni kaiteessa yömyöhään. Ei tarvinnut mennä Siwan kassalle. Kuvailin myös jotain satunnaisia shotteja Antille vielä keväällä Suomessa. Miten muu porukka suhtautui Board-Peten uupumiseen. Mikä oli viime kaudessa parasta. Miltä se tuntui vai tuntuiko miltään. Haastateltavana Petrus Koskinen & Toni Kerkelä Kbrproductionsin jannujen esimerkistä voivat monet nuoremmat tekijät ottaa opiksi. P: Le oista venaan eniten tietty Euro Gapia. Miten se vaikutti tämän le an tekemiseen. Saatiin myös Antin kautta lainaan jotain JVC:n pikkucameja, joka oli sika hyvä juttu. Heistä molemmat ovat tehneet äärettömästi työtä le ojensa eteen, mutta he myös ovat etunenässä korjaamassa satoa
Mutta onneksi joissain kohti kamera heiluu sen verran lujasti, kiitos Arto Saraniemelle tästä, että hyppyrin voisi luulla olevan Suomulla. Sitten kun materiaalia alkoikin tuppaamaan enemmän kuin oltiin odotettu, niin tuli tosi hyvä fiilis. Ja mahdollisimman paljon putskua. Sen verran palattiin Kinoksen alkujuurille, että Rukan ylälinkoa oli aivan saakelin paljon. jossa on kaikki Kinokset ja sitten cd, jossa on Kinos-le ojen greatest hits. Sitten tietty kaikki Wappulounas-pätkät. On siellä vaan leivottu kovaa muuvia ja välistä aika maisteissa. Entä oliko vaikea löytää niitä parhaita massan seasta. Kuinka pitkään Kinoksia tulee. - Tänä vuonna ei lähetetty kuin yksi maili jengille. Pojat eivät muistaneet, että mikä sen laskijan nimi oli, niin ne keksi sille nimen. Sankala muuten leipoo kaiken siitä kornerista siinä samassa pätkässä. Sitten se on tullut jossain vaiheessa sanomaan, että laitapa klippi tällä lailla ja katohan vaan! Kysyin viime vuonna Jiipparilta tätä ja haluan tietää myös sun kannan. Kinos on Kinos. Jos homma ei ole lähtenyt toimimaan, niin Jiippari on mennyt pelaamaan Skatea pleikkarilla ja meikä on yrittäny vääntää sitten väkisin. Jos ja kun tehdään Kinos 10, niin silloin pitää tehdä juhla-dvd. Voi niitä aikoja! Kinoksen aikaisemmalla kaudella le oja tuli viisi, nyt olette jo tehneet kaksi. Nyt kun miettii, niin sehän oli saletisti Marius Otterstad, heheh. Voisihan jengi ajatella, että ei helvetti noiden jätkien juttu on niin paskaa, käyttävät varmaan kerran vuodessa editointilaitteita mikä on ihan totta. - Periaatteessa ei, koska me yritettiin kasata enempi henkilökohtaisia pätkiä tälle le alle. - Ainakin kolme vielä. Olisihan noita, muun muassa Pässi puristaa jotain ostoskeskuksen muijaa perseestä, ja seuraava klippi on kun se pistää caba ysin. Teistä on Jiipparin kanssa muodostunut oikea Batman ja Robin -henkinen parivaljakko. - Eski Hutun profiili on kyllä kova, ja sitten Kinos 3:n lopputekstin jälkeen tuleva Kinos-dokkari on pirun jees. Kinos 748 LEFFAT Jiippari ja Antti Kinos puuhissa Kuvaaja: Teemu Lahtinen oli jo takana, vai jouduitko entistä ahkerammin niiden perään soittelemaan. Mitkä ovat vanhojen Kinosten ikimuistoisimpia hetkiä sulle. Me halutaan Jiipparin kanssa välittää Kinoksella sellainen fiilis, mikä saa meidät laittamaan pulkan jalkoihin kiinni ja pitämään hauskaa. Jiippari on mun yksi parhaista kamuista, joten totta helvetissä meikä sen kanssa haluaa hengata. Se olisi hienoa, tosi hienoa. LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 61. Miten työnjako Kinoksessa näin tiiviiltä parilta onnistuu, vai tuleeko taiteellisia välikohtauksia? "Jos homma ei ole lähtenyt toimimaan, niin Jiippari on mennyt pelaamaan Skatea pleikkarilla ja meikä on yrittäny vääntää sitten väkisin. Ei me olla tekemässä mitään hifistelyä vaan laitetaan hyviä temppuja le aan. Jiippari on kyllä promonnut Kinosta tosi hyvin, ja meikä on enempi rahottanut tätä proggista hoitamalla eddaus- ja kuvauslaitteet sekä le avirvokkeet. Sitten se on tullut jossain vaiheessa sanomaan, että laitapa klippi tällä lailla ja katohan vaan!" - Ei me ihan koko ajan yhdessä olla. Ja Hintertux-pätkän"Maoris Bluerfstrainin" bs rodeo naamalleen. Mitähän se Jiippari tästä nyt sanoo. Yleensä eddailu on mennyt niin, että meikäläinen on aloittanut jotain ja Jiippari on sanonut miten muutetaan. Ei jaksettu alkaa kyselemään vaan ajateltiin, että katsotaan tuleeko matskua vai ei. Mutta siistiä, että jengi haluaa tukea meidän aatetta
Kun sitten näki sen rumban, niin tajusin,. Ne oli siistejä le oja, mutta kyllä mä heti tajusin sen, että ei nekään matskut olisi olleet niin kiinnostavia, jos ne jätkät eivät olisi olleet semmoisia staroja isojen le ojen kautta. No joo, mä olin karvan verran alle 20 silloin enkä tainnut vielä silloin ekan EG:n aikoihin edes kuvailla itse mitään. Millä mielellä sä silloin niitä katsoit ja millainen vaikutus niillä oli tulevaan uraasi. Suomessa vanhempi yleisö odottaa, että oltaisiin uskollisia vanhoille Euro Gapeille, ja maailmalla kun jengi ei juurikaan tiedä niistä vanhoista, niin ne odottaa tämän olevan joku MDP:n suomalainen jälkeläinen. Koko touhu kuulostaa Will Ferrellin elokuvan synopsikselta, mikä taas sopii Euro Gapiin kuin naulattu. Sä olit myös aika nuori poika vielä silloin, kun ekat Euro Gapit tulivat ulos. Mitä opit sinä aikana touhusta. MILLAISTA LASKEMISTA: "Perinteinen ja luistelu." KESTO: noin 20 min MUSIIKKI: "Pari menevää rallia." mainoksissa. Millä tavoin aiotte kunnioittaa vanhojen le ojen aloittamaa perinnettä. Yli kymmenen vuotta myöhemmin ollaan tilanteessa, jossa tunnetuin suomalainen laskukuvaaja Jaakko Itäaho on työstämässä Euro Gapin kolmatta osaa. Muistan sen fiiliksen, että oli siisti nähdä semmoista behind the scenes -meininkiä jätkiltä, joita normaalisti näki vain filmiltä ja hidastettuna niin kuin Batistinin Euro Gap TUOTTAJA: Pablo Films LASKIJAT: Heikki Sorsa, Eero Ettala, Hampus Mosesson, Markku Koski, Fredu Sirviö, Joni Malmi, Niki Korpela ja muutamat bonarit KUVAAJAT: Jaakko Itäaho, Rasmus Tikkanen feat. Kotimaisten le ojen jälkeen pyörit ulkomailla bisneksessä useita vuosia. - Mulla oli vähän ristiriitaiset fiilikset. Nämä kaksi räkänokkaa olivat tietenkin Joni Malmi ja Paavo Tikkanen, joista molemmista tuli menestyksekkäitä laskijoita. Tiesin, että se kestää just sen viisi vuotta kun sitä jaksaa. Voisin kuvitella, että opetuksia tuli sekä kokemuksien että vastoinkäymisten kautta. Tiedätkö, ei ketään kiinnosta Matti Nykäsen sekoilu, jos se ei olisi Matti Nykänen. Käytännössä se lopputulos oli ehkä enemmän sitä mitä tällä rahalla ja porukalla saatiin: frendile a, mutta astetta paremmalla kalustolla. Euro Gap kuitenkin unohtui, Paavo jäi Kanadaan ja Joni Helsinkiin. Että ehkä se vaikutus on ollut just se, että mun mielestä le oissa pitää olla kontrastia. Mulle ja monelle muulle 90-luvulla laskeneelle Euro Gapit ovat käsitteitä. He nimesivät elokuvat pipon ja gogglejen väliin jäävän ihokaistaleen mukaan, mitä trendiä varsinkin kyseiset herrat ahkerasti viljelivät. Euro Gap 3 Haastateltavana Jaakko Itäaho 90-luvun lopulla kaksi maailmalla ammatikseen pyörivää nuorukaista tekivät kaksi kotikutoista laskule aa muiden projektien kakkosmatskuista ja turistikameroilla kuvatuista häröilypätkistä. Eniten siellä ehkä oppi siitä, miten erilailla jengi kelailee ja tekee asioita. Aina ennen sitä ihmetteli, että miksi joissain le oissa oli päädytty tiettyihin ratkaisuihin. - Tuo ulkomaankomennus oli mulle ikään kuin koulu. Pablo Films EDITOIJA: Jaakko Itäaho MISTÄ SAA: eurogapmovie.com MISSÄ KUVATTU: Suomi, Ruotsi, Alpit, Japani, USA... - Vihjaako, että mä olen vanha nykyään
Kun sitten näki sen rumban, niin tajusin, että kaikkeen on syynsä." Kuvaaja: Peter Hasselgren Laskija: Niki Korpela Paikka: Venäjä Kuvaaja: Mark Welsh Laskija: Eero Ettala Paikka: Helsinki Pasi toimiiks fisu?. Kuvaaja: Peter Hasselgren Paikka: Venäjä "Aina ennen sitä ihmetteli, että miksi joissain leffoissa oli päädytty tiettyihin ratkaisuihin
Me tehtiin parit reissut ja pidettiin hauskaa ja saatiin tosi hyvää laskemista piuhalle. Kun tämäkin nyt jonkin tason urheilulehti on, niin saa kai sitä kysyä, mitkä ovat fiilikset tässä vaiheessa. Kuvaaja: Peter Hasselgren Laskija: Heikki Sorsa Paikka: Helsinki Euro Gap 3 64 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI että kaikkeen on syynsä. - Suurin syy siihen, että projektista tuli näinkin iso oli, että tuon tason jätkät halusivat laskea mun kameran edessä ilman sen kummempia suostutteluja. - Huh, sekavat fiilikset. Ulkomailla on kyllä joutunut sitten selventämään jengille, miksi tämä on mukamas jo kolmas. En sano, että me oltaisiin tehty just semmoista matskua mitä eniten olisin vuosien varrella halunnut tehdä, mutta halusin meillä olevan mahdollisuus tehdä just niin kuin lystää. Laskijat taas olivat niin kovia jätkiä, että ne puhuivat omille sponsoreilleen, että tässä kannattaa nyt olla mukana. Kyllä jotkut tahot tietty hieman jännitti, mutta jotkut taas uskoivat ja kannustivat ihan täysillä. En usko, että tästä tulee mikään älytön spektaakkeli kenenkään suoritusta väheksymättä. Tästähän tuli paljon isompi homma kuin olin alunperin kaavaillut. Tosi paljon ihmisiä, ketkä luuli tekevänsä sairaan siistiä jälkeä, koska kukaan ei ikinä sanonut puolikasta negatiivista sanaa. Ei kai sitä tilaisuutta voinut vaan jättää käyttämättä. Niin se näyttäisi olevan, kun kaikkialla tätä niin hypetetään. Sitten muutama muu kova luu ilmaisi kiinnostuksensa kuvailla meidän kanssa, joten aloin harkitsemaan sponsorikuvioita siihen mukaan. Just saatiin ensi-ilta kuviot säädettyä, ja siitä tulee saletisti siisti juttu! Jännittää kyllä tosi paljon, millaisen vastaanoton se saa. Totta kai olisi kiva näpäyttää jengiä, mutta pitää muistaa, että meidän le an budjetti oli joku promille noista, joiden kanssa olen paininut viime vuosina. Tietty laskijoille ja sponsoreille se on eri asia, mutta se nyt on sanomattakin selvää, että tämän projektin nimet kiinnostaa muuallakin kuin Suomessa. Oliko laskijoista joitakin, kuten Niki, joille jouduitte kertomaan, mitä ihmeen le oja Euro Gapit ovat? "Ne vanhat kun oli tehty silloin VHS-aikakaudella, milloin le ojen tekeminen oli vielä rahallisesti kannattavaa." - Muut laskijat kyllä tiesivät missä mennään, jopa Hampus. Kovia päätöksiä. Jos joku näkee videon missä sen mielestä on siisti meininki, niin eiköhän se painele kauppaan ostamaan kamat alle. Ne vanhat kun oli tehty silloin VHS-aikakaudella, milloin le ojen tekeminen oli vielä rahallisesti kannattavaa. Käytännön juttuja oppi niin paljon, että turha edes ruveta luettelemaan. Enemmän kyllä hyviä opetuksia kuin kantapään kautta. Millaiset odotukset le an osalta sulla on. Miksi siis juuri kymmenen vuotta sitten tehdyn sarjan kolmas osa. - Tuolla "maailmalla" mun mielestä jengi kelaa liikaa, että pitää tehdä jotain mistä skidit diggaa ja laudat myy. Milloin ja miten idea kolmososasta syntyi ja kuinka se jalostui oikeaksi projektiksi. Le an teko alkaa siis olla loppusuoralla, ja pian se tulee eetteriin. - Se syntyi HC Rainbowmenin pukukopissa vuosi sitten syksyllä. Kasvoin lautailun parissa ja sitten rupesi harmittamaan, että laji joka on antanut mulle niin paljon alkoi tuntua tosi vastenmieliseltä. Se on toi symbioosi kato. Hehän ovat nimenomaan kuvanneet ulkomailla pitkään, joten oliko heillä tai miksei vaikka tekijöillä pelkoa, että le asta tulee vain Suomen markkinoilla pyörivä pikkuprojekti. Ainakin Niki on niin nuori, ettei se ole tainnut edellisten Euro Gapien aikaan vielä osata edes kävellä. Ihan aluksi mun piti feidata koko talven pituiset projektit kokonaan ja nyt on taas sama pohdinta edessä. Mä olen sairaan hidas editoija ja alkaa pikkuhiljaa kuumottaa, että saanko tämän ajoissa valmiiksi. Pelataan Malmin kanssa samassa lätkäjengissä ja tuumittiin, että voisi läpällä duunata kolmososan Euro Gapeista. Siitä se sitten lähti. Samalla tietysti halusin myös, että se edesauttaisi niiden laskijoiden uraa, jotka lähti messiin. Siitä tulee omat paineet, koska itse le ahan ei ole vielä edes valmis. Pelkään, että jengi odottaa liikaa.. Toivottavasti se myös leviää netissä ruton lailla, niin saadaan jätkille hyvät näkyvyydet. Halusin tehdä jotain rennompaa omalla tyylilläni ja olla tyytyväinen lopputulokseen. Onko se henkilökohtainen missio näyttää lumilautailun Hollywoodille, minkä tekijän he susta menettivätkään. Kaikilla meillä oli kova luotto, että jos tehdään tämä niin varmasti jengiä kiinnostaa. Ehkä se viesti sitten maailmalle on ennemminkin se, että ne joilla on ne isot budjetit tehdä tuota hommaa ja yrittää vielä myydä niiden tuotoksia, niin kannattaisi pikkuhiljaa ruveta petraamaan tai täältä pesee. Kun lopetit Burtonilla hommat, olisit voinut alkaa tekemään ihan mitä le aa tahansa. Kaipasin jotain projektia, josta tulisi taas hyvä fiilis. Totta kai pitää kuunnella yleisöä ja sitä tervettä palautetta, mutta mun mielestä tämä bisnes ei ole mitään rakettitiedettä. Mun mielestä pitää uskaltaa tehdä jotain mistä itse tykkää ja luottaa siihen. - Mä kelasin, että tähän olisi hyvä lopettaa. Tosin tällä kertaa mietin, että pitäisikö lopettaa nyt kun on vielä kivaa. Mulle periaatteessa riittäisi pelkkä Suomen markkinoillekin suunnattu juttu, jos siitä lopputuloksesta on vaan itse tyytyväinen. - Tiiseri on kieltämättä saanut netissä paljon huomiota ja jengi tulee baarissa kertomaan, että saletisti hyvä leffa tulossa. Jotta tähän pystyit sen hyvän fiiliksen saamaan, niin mitä Euro Gapissa halusit tehdä toisin, mitä et muiden leivissä saanut toteuttaa. Kuinka vaikeaa oli saada jengi mukaan
Tarkempaa infoa saa sosiaalisista medioista piakkoin." MISSÄ KUVATTU: TampereUtajärviOulu-akselilla ja Syötekeskuksessa, "tietenkin" MILLAISTA LASKEMISTA: "Kovvaa?" KESTO: 13 minuuttia 8 sekuntia MUSIIKKI: 27 Miehen Trio. Toiseksi vaikeinta on varmaan se kuvaaminen. Ei kannata edes lähteä vertailemaan. hoitaa musapuolen, niin eihän lopputulos voi olla muuta kuin paras mahdollinen. Porukka menee niin kovaa, ettei kerkiä laittaa reciä päälle. Nyt on viimein sen verran sontaa jätkillä kasassa, että niistä saa elokuvaelämyksen kasaan. Kyllä se on vahvasti tämä tekninen puoli, joka näitä projekteja jarruttaa. BUDJETTI: "Miinuksella." TRAILERI: youtube/roogermoore ja youtube/ ilvespoikatv ENSI-ILTA: "Ei uskalla päivää sanoa, mutta kun se koittaa, voi jokainen pitää oman ensi-illan valitsemallaan tavalla." "Idea le asta on muhinut jo vuosia. Paras. Suurkiitos kaikille!" EDITOIJA: Matti MISTÄ SAA: "Ilmestyy www:hen. Aika omalla painollaan tämä on syntynyt. Kun 27 Miehen Trio. Esimerkiksi toissa kauden materiaalit katosivat bittiavaruuteen, kun Sumupatella läikkyivät viinit kameralle. LEFFAT LEFFAT Ilvespoika Ilvespoika TUOTTAJA: Ilvespoika LASKIJAT: 138 KUVAAJAT: "Niin monta, ettei uskalla alkaa listaamaan. Tämähän tulee kuulemma vielä jonkun ihan valtakunnantasolla merkittävän suomalaisen lumilautailu-elämäntapajulkaisun sivuille. Uskon, että puhun nyt koko porukan puolesta kun sanon, että mitään ressiä tästä ei ainakaan ole otettu. Tarjolla myös muutama kappale dvd:itä, joilla extroja. Juho hoiti varmuuskopioiden kohtalon. Kunhan nyt saisi vain vietyä äkkiä loppuun tämän rainan, että pääsisi Matti lomalle. En olisi kyllä uskonut, että näissä puitteissa pääsee lehteen asti." -Matti, Ilvespoika-blogin journalisti Kalle Tarkiainen Kuvaaja: Kalle Tarkiainen Laskija: Josa Leskinen Paikka: Ruka "Esimerkiksi toissa kauden materiaalit katosivat bittiavaruuteen, kun Sumupatella läikkyivät viinit kameralle." Kuvaaja: Kalle Tarkiainen 66 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
LEFFAT Kuvaaja: Jari Salo Skedeejä: Joni Mäkinen Paikka: Eltsu Jari Salo Kuvaaja: Jari Salo Laskija: Keijo Leppälä Paikka: Sonnenkopf Pronssinen Kädenpuristus TUOTTAJA: Mäyrä Productions LASKIJAT: Joni Mäkinen, Aleksi Vanninen, Pasi Voho, Antti Hinkula, Erkki Izarra, Tomi Asikainen, Keke Leppälä ja iso liuta muita. KUVAAJAT: "Samat tyypit kuin laskijat." EDITOIJA: Jari Salo MISTÄ SAA: vimeo.com/jarisalo MISSÄ KUVATTU: Utah, Sveitsi, Itävalta, Ruotsi, Norja, Suomi, Belgia, varmaan n. Varsinkin kun viime talvena ei ollut mitenkään hullun hyvä tuuri lumien suhteen, niin kun sinne putskulle päästiin, kaikki oli aika intona vaan laskemassa. Mennään virran mukana ja katsotaan mitä lopputulokseksi tulee. Linja pitää, jos vertaa muihin omiin tuotoksiin, ja tässä tekeleessä skedeys on parempaa kuin koskaan aikaisemmin. Kun on siisti laskea putskua, niin sitä ei oikein malta alkaa kuvailemaan. MILLAISTA LASKEMISTA: "Takamaastopuuteria luonnon mestoissa sekä parkkia ja pipeä. Mutta kun ei ole mitään ihmeellisiä tavoitteita tai paineita, niin kaikki on aika helppoa. 20 eri mestaa. Mukana ei ole yhtään kaupunkireilivetämistä." KESTO: alle 20 minuuttia MUSIIKKI: Fantasytank ja Lusiferiinin Armosta BUDJETTI: "Le a kuvailtu muun laskemisen ohessa, eli oikeastaan ei ole mitään budjettia, mutta rahaa toki meni laskureissuissa ihan riittävästi." TRAILERI: "Löytyy varmaan Slammerin saitilta jossain vaiheessa." ENSI-ILTA: 1.12. Astoria-sali, Helsinki Pronssi LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI "Ajatuksena oli dokumentoida frendien laskua ja skedeemistä omaksi iloksi ilman sen kummempia suunnitelmia. Hauskuuteen painotettiin joka kohdassa. Kai se on saavutus sinänsä, että niin moni fossiili jaksaa vielä laskea täysiä ja vetää myös parkkia ihan kunniakkaasti." -Jari Salo 67. Tavoitteena on välittää hyvä fiilis eikä niinkään esitellä kuumimpia temppuja. Myös Talman pipestä irtosi aika näyttäviä ilmoja. Uutuutena oli skedekohdissa videokameran kalansilmä, joka on liitetty diginäpsäkameraan vessapaperirullan pätkällä
LEFFAT Kuvaaja: Justus Hirvi Laskija: Toni Kerkelä "Tämä le a on mun ja tämän porukan ensimmäinen. Meillä oli hauskaa kuvata tätä le aa ja saatin hoidettua projekti kunnialla loppuun." -Eemeli Hepola Mortal Wombat TUOTTAJA: Pari Tuntia Pictures LASKIJAT: Miika Lappalainen, Juuso Turkka, Niko Liias, Aleksi Kemiläinen, Toni Kerkelä, Markus Haka, Miikka Paloniemi ja liuta kavereita KUVAAJAT: Eemeli Hepola, Tomi Turunen ja Pyry Virkkula EDITOIJA: Eemeli Hepola MISTÄ SAA: vimeo.com MISSÄ KUVATTU: Ruka, Pyhä, Saariselkä, Levi, Folgefonna, Oulu ja Rovaniemi MILLAISTA LASKEMISTA: parkkia ja katuja KESTO: noin 14 minuuttia MUSIIKKI: "Laskijoiden valitsemaa. Rokkia, gangstarappia ja vähän elektronisempaakin musiikkia." BUDJETTI: "Budjettia ei ollut ollenkaan, mutta Saariselkä, Pyhä ja Holiday Club auttoivat majoitusten kanssa." TRAILERI: vimeo.com/12076418 ENSI-ILTA: 22.10. Itse le an editointi ja jälkikäsittely ovat mun osalta olleet ne haasteellisimmat jutut. Mun mielestä keskukset lähti tähän projektiin melko helposti mukaan, ja oli tosi rento päästä kuvailemaan uusin paikkoihin. Mun rooli on ollut kuvaaminen, säätäminen ja editointi. Kauppayhtiö, Rovaniemi Mortal Wombat 68 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI "Ruvettiin miettimään, ettei pohjoisesta tänä vuonna tule tämmöistä nuoremman sukupolven le aa ja päätettiin alkaa sitten itse yrittämään.". Ollaan siis kaikin puolin rookieita. Aikaa tämä on vienyt ainakin minulta melko paljon, kun on pitänyt opetella asioita kantapään kautta. Meillä pyörii tuolla Rukan vaunualueella melko aktiivinen porukka. Tavoitteena on ollut tehdä sopivan lyhyt mutta hauska ja fiiliksiä nostattava le a. Le a on edennyt kokonaisuudessaan melko kivuttomasti. Ruvettiin miettimään, ettei pohjoisesta tänä vuonna tule tämmöistä nuoremman sukupolven le aa ja päätettiin alkaa sitten itse yrittämään. Toivottavasti siinä onnistutaan. Mulla hajosi muun muassa kovalevy eikä ihan kaikesta ollut varmuuskopioita, niin piti tehdä koko kaappausprosessi kesällä uusiksi
"Jotain klippejä on saatu Piratesilta ja muualta." EDITOIJAT: Mikael Ahtikari, Anttoni Salo, Ville Lahtinen ja Jussi Inkiläinen. Mukaan on sittemmin liittynyt moni muukin välimallin jantteri, jolla ei ole ollut elämässään parempaakaan tekemistä kuin snoukkabisnes. Kaikkia on yleensä kuvailtu, jotka ovat kokeneet narsistista tarvetta saada oma roikkuva räkäslaidi tai euromute ikuistettua. Mätäsä? Mätäsä? TUOTTAJA: OriginalFuckingCoolness & RonttiClan LASKIJAT: Jussi Inkiläinen, Mikael Ahtikari, Ville Lahtinen, Anttoni Salo, Juho Rasmus, Jonatan Sirèn, Tuukka Laurila, Jalle Toivanen, Sebu Naumanen, Tuukka Äärelä, Jani Sorasalmi, Valtteri Helve, Mika Kalilainen, Simo Vilhunen, Robert Granfelt, Konna Tervonen sekä Tatu ja Teo Konttinen. Suklaajunaan on matkan varrella mahtunut vaihtelevan tasoista vedättäjää, joista harvempi on ollut nöpönuuka oman maineensa säilyttäjänä. MISTÄ SAA: "Netistä löytää hakemalla marraskuussa." MISSÄ KUVATTU: "Siellä missä kaikki muutkin le at." MILLAISTA LASKEMISTA: "Hyvää, huonoa, innovatiivista, jurrista, totista, bulttista, kuumottavaa ja surkuhupaisaa." KESTO: noin 20 minuuttia MUSIIKKI: "Sekalaista sekin." BUDJETTI: "Vain kukkaron pohja on rajana." TRAILERI: "Netissä jo nyt!" LEFFAT "Savolainen ja espoolainen rakkaus roihahti aikoinaan 24 karaatin kaneliliköörillä liekitettynä." Kuvaaja: Ville Lahtinen Laskija: Mika Kalikainen "Savolainen ja espoolainen rakkaus roihahti aikoinaan 24 karaatin kaneliliköörillä liekitettynä. Tämä on tehty pääosassa itsellemme ja hyvänä kakkosena kaikille niille, jotka fiilistelevät vanhan liiton kaveripätkiä." -Simo Vilhunen Ville Lahtinen Ville Lahtinen Ville Lahtinen Ville Lahtinen t LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 69. Yllättävintä vanhoja pätkiä nähneille tulee olemaan kuvauksen ja laskemisen taso ja pienempi sikailuprosentti, vaikka kyllä keitoksessa pitäisi läskiä ja saparoita piisata peruskäyttäjää ajatellen aivan riittävästi. KUVAAJAT: Aleksi Jokela, Ville Lahtinen, Tuukka Laurila, Mikael Ahtikari, Jussi Inkiläinen, Anttoni Salo, Simo Vilhunen ja koko tiimi. Ainakin kokkeja ja maustajia on padan ympärillä heilunut runsain määrä meidän porukan historiassa. Valmista tavaraa tarkasteltaessa pitää hioa hilpeästi hipsteriviiksiään ja nostaa muotilierihattua sen johdosta, että lopputuloksena on mielestäni erittäin katselukelpoinen kokonaisuus
Jotkut Jamin edesottamukset videolla saavat vieläkin sydärin partaalle. Idea le aan syntyi, kun tavattiin porukalla tankotanssifestareilla ja hirveässä kaasussa päätettiin tehdä snoukkale a. Haastavinta le assa oli jätkien saaminen spoteille ja temppujen saaminen päälle, mutta helpointa oli pannuttaminen. Meikä on hoitanut pitkälle editointihommia, ja lisäksi olen tässä le assa koittanut saada porukan saman katon alle ideoimaan pätkää. Tämä pätkä eroaa muista ehdottomasti pannujen suhteen. Tämän le an kohokohta on ehdottomasti backflip päin autoa josta seurasi potkut duunista." -Toni Kauppila. Le a ei tosin vielä ole valmis, eikä jotkut le an laskijat tiedä le asta vieläkään mitään. Nightclub Stone, Helsinki Outlaw Outruns 70 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI "Opiskelen le a-alaa Metropoliassa, mutta tämä on kuitenkin ensimmäinen meikäläisen editoima le a. LEFFAT Kuvaaja: Jani Kääriäinen Laskija: Tomi Tiainen Kuvaaja: Jani Kääriäinen Laskija: Santtu Sander Kuvaaja: Jani Kääriäinen Laskija: Jami Holmberg Outlaw Outruns TUOTTAJA: TPT & Greenline LASKIJAT: Jami Holmberg, Tomi Tiainen, Tatu Tammela, Niko Pulkkinen, Toni Kauppila, Esa Heiskanen, Riku Heikkinen, Guillaume Banckaert, Santtu Sander ja kaverit KUVAAJAT: Joonas Kohonen ja laskijat EDITOIJA: Toni Kauppila, apuna Jani Miettinen ja Joonas Kohonen MISTÄ SAA: "Vaasankadulta, netistä tai Pulkkisen kämpiltä." MISSÄ KUVATTU: pääkaupunkiseudulla, Porvoossa ja Pohjoisen keskuksissa MILLAISTA LASKEMISTA: "Itämeininkiä kaduilla." KESTO: "Todennäkösesti liian pitkä, mutta koitetaan tiivistää." MUSIIKKI: "Huonoa laidasta laitaan." BUDJETTI: Kela TRAILERI: vimeo.com ENSI-ILTA: 20.11
Tuohon koko projektiin kuuluu myös Unskan skedetiimin promole a, joka on kuvattu tänä kesänä ja on tällä hetkellä leikkuulaudalla." -Teemu Saario "Tiimin laskijoista kolme neljästä on myös Digistylesissä eli voisi olettaa, että tulee samoja temppuja kuin siinä le assa, mutta niin ei ole." Kuvaaja: Kalle Tarkiainen Laskija: Jani Sorasalmi Paikka: Saariselkä Kuvaaja: Teemu Heljo Laskija: Joonas Mustonen Paikka: Mayrhofen. Suurin osa matskuista on Digistylesin ansiota. Tämä eroaa Digistyles-pätkistä ainakin siten, että tämä on aika lyhyt ja tiivis paketti, kun ei ole kuin neljä laskijaa. Toimin tässä niin sanottuna projektipäälikkönä. Union Five Promovideo LEFFAT Union Five -promovideo TUOTTAJA: Union Five LASKIJAT: Michael Ståhlberg, Jani Sorasalmi, Joonas Mustonen ja Toni Viitakangas KUVAAJAT: Teemu Saario, Topias Tiainen, Michael Ståhlberg, Daniel Mrowinski, Mikko Hakulinen ja "koko Digistyles-posse ja Mustosen frendi" EDITOIJA: Teemu Saario MISTÄ SAA: Union Five -liikkeistä ja nettikaupasta oston yhteydessä kaupanpäälle MISSÄ KUVATTU: pääkaupunkiseutu, Turku, Ruka, Saariselkä, Pallas, Ylläs ja Les Alpes MILLAISTA LASKEMISTA: paljon reilien kolistelua, erikoisspotteja, hyndiä, reissufootagea ja hengailua KESTO: noin 15 minuuttia MUSIIKKI: Cstar, Supersci, Prop Dylan, Paul Andreaz, Weli, Public Service ja Montezumas BUDJETTI: TRAILERI: vimeo.com/unionfive ENSI-ILTA: tulossa loppusyksystä "Kun kuulin Unskan tiimiläisiltä, että olisi joku promovideoprojekti kehitteillä, otin Huttusen Vesaan yhteyttä ja kysyin, jos pääsisin mukaan projektiin. Tiimihengen esille tuomista yritettiin painottaa, ja tietysti temppujen taso oli tärkeässä asemassa. Tiimin laskijoista kolme neljästä on myös Digistylesissä eli voisi olettaa, että tulee samoja temppuja kuin siinä le assa, mutta niin ei ole. Etsin biisit ja kävin kuvaamassa sen verran kuin ehdin. Mä editoin le an ja teen kaiken loppusäädön. Le an suurin saavutus on se, kun saan koko projektin valmiiksi ja ensi-ilta on pidetty. Mulle itselleni oli tärkeää löytää hyvät musiikit le aan: se kuitenkin luo sen koko yleisfiiliksen, mikä le asta välittyy
Tai se, että sai hoidettua sen ansaitun vapaapäivän eikä kenenkään tarvinnut kuivua duunissa, koulussa, sivarissa tai oravanpyörässä." -Vesa Nissinen Vapaapäivä LASKIJAT: Vesa Nissinen, Mikko Hakulinen, frendipartti. Tiusanen hengaili ja kiroili koko talven, kun oli niin paljon lunta ja kylmä, ettei pääse skeittaamaan. Hagge sitten suostutteli sen kaakaolla ja muilla virvokkeilla muutamaan otteeseen ulos palelemaan. Melkein koko Haggen pätkä on kuvattu parin kilometrin säteellä sen himasta, ja kaikki omatkin jutut on Vantaalta ihan parin kilsan sisältä. Digistyles taas on tekemässä HD-le aa kuvasuhteella 16:9. Haastavinta oli saada kuvaaja ulos ja pysymään spotilla. Vapaapäivä LEFFAT Kuvaaja: Kalle Tarkiainen Kuvaaja: Kalle Tarkiainen "Muistaakseni tämä tuli lähinnä sen takia, koska Tiusanen kuvaa vaan kuvasuhdetta 4:3 DV-kameralla, jossa on Centuryn kalansilmälinssi. KUVAAJAT: Topias Tiainen EDITOIJA: Tiusanen ja Hagge MISTÄ SAA: Youtubesta tai Reissunpilaajan blogista MISSÄ KUVATTU: "Vantaan lähiöissä ja frendien takapihoilla." MILLAISTA LASKEMISTA: "Rentoo." KESTO: 34min MUSIIKKI: "Suomi-räppiä, torven toitottelua ja Martti Servo & Napanderia." BUDJETTI: "Röökiä ja rizzloja." TRAILERI: ENSI-ILTA: "18. Eihän niitä kuvasuhteita jaksa sekaisin sotkea, ja muutenkin ajateltiin, että ihan sama, miksei. syyskuuta tipahti Youtubeen." LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 73. Tässä on nähty mahdollisimman vähän vaivaa juuri minkään eteen eli on astetta raaempi meininki. Kesän jälkeen Tiusanen malttoi hetkeksi jättää skeden narikkaan, ja pojat leikkasivat pätkän vissiin kahdessa päivässä
Kesällä käytiin pienemmällä porukalla Folgefonnassa, jonka jälkeen alkoi editointi. Alkutalvi kuvattiin reilejä pienemmissä porukoissa eri puolilla Suomea, ja lopullinen kööri muodostui vasta keväällä. Omissa pätkissä ainakin laskemisen taso on mennyt koko ajan eteenpäin, ja tämä on jo melkoista paukutusta läpi le an hehe. Le aa kuvatessa ei varsinaisesti painotettu mihinkään. No hyndäkuvauksia meillä on aika paljon eikä pelkkää reiliä. Mutta olihan se rentoa kierrellä, laskea ja kuvailla siinä sivussa." "Aikaisempinakin vuosina ollaan kuvailtu paljon ja tehty pätkiä, joten samalla kaavalla jatkettiin myös viime talvena. LEFFAT Kuvaaja: Peter Hasselgren Laskija: Roope Tonteri Paikka: Ylläs Wannabe TUOTTAJA: Wannabe Crew LASKIJAT: Aleksi Kumpulainen, Martin Kalliola, Sami Luhtanen, Roope Tonteri, Jonne Niemelä, Ville Hietalahti, Tomi Taskinen, Mika Kalilainen, Teppo Ruokokoski, Antti Komulainen ja kaverit KUVAAJAT: Pekka Korhonen, Tapio Väisänen, Jaakko Kuivamäki, Simo Suopanki, Mikko Suomalainen, Tuuli Karjalainen, laskijat ja muut EDITOIJA: Pekka Korhonen MISTÄ SAA: Vimeo.com MISSÄ KUVATTU: Suomi ja Folgefonna MILLAISTA LASKEMISTA: "Parkkihyndiä ja urbaania toimintaa." KESTO: noin 22min MUSIIKKI: "On." BUDJETTI: "Ei." TRAILERI: vimeo.com/11944062 "Haasteellisinta oli ehkä saada edes le a kasaan, kun porukka tosiaan kasaantui vasta kauden aikana. En tiedä miten eroaa muista. Mutta olihan se rentoa kierrellä, laskea ja kuvailla siinä sivussa. Le an kohokohtina voidaan pitää sitä, että on tuossa aika hulluja temppuja!" -Pekka Korhonen Wannabe 74 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Haasteellisinta oli ehkä saada edes le a kasaan, kun porukka tosiaan kasaantui vasta kauden aikana. Silloin kuvattiin pohjoisessa niin paljon kun kerettiin. Laskijat piti huolen, että laskemisen taso on korkealla, ja kai sitä itsekin yritti hyvin kuvailla
Tiimile ojen kelkkaan pyörähtää myös Forum uudella tekeleellään. Jostain kumman syystä ukot löytävät vuodesta toiseen uskomatonta putskua ja vievät touhua jatkuvasti kovemmalle tasolle. Terveisiä ulkomailta Laskijoita: Eero Niemelä, Iikka Bäckström, Mikey Rentz, Kareem El Rafie, Kale Stephens, Dustin Craven jne. Tai mistäpä sitä tietää: onhan Eero ja Lauri molemmat nähty aiemminkin paukuttamassa kaiteita. On siellä niitä katu-ukkojakin, mutta kyllä sitä touhua katsotaan ihan eri le oista. Minkä sille mahtaa: heidän le ansa ovat hauskoja, innovatiivisia ja ennen kaikkea viihdyttäviä. Lisäksi sama tiedote kertoo, että he ovat tyhmä ryhmä Alpeilta ja että kuvaaja on aina pajareissa ja laiska. Volcom tekee le oja harvakseltaan, mutta jotenkin jokainen onnistuu olemaan tapaus. www.twsnow.com Jari Salo Transworld Snowboarding: In Color Laskijoita: Florent Marot, Vince Pages, Maiko Nicolet, Julien Rochetto, Chris Cunningham jne. Forumilla onkin pitkä historia tiimirainoista, sillä tulihan heiltä Resistance jo VHS-aikana. Stuttgartissa päämajaa pitävä In Between on kahden vuoden projekti, johon kaksin verroin kausia on kuvannut muun muassa Anssi Paatero ja yksin verran Isakssonin Jani. Tuntuu kuin heidän mielikuvituksellaan ei olisi mitään rajaa. Ainakin la an edellinen tuotos Get Real näytti, miten vuosikymmenen skedeopit siirretään pulkkailuun: jälki on tutun hehkuttavaa, fisu on ahkerassa käytössä ja vetäjiksi on poimittu sen hetken eniten pinnalla olevat jampat. www.eroone.eu Ero One Films: Voila Laskijoita: Eero Niemelä, Lauri Heiskari, JP Walker, Joe Sexton, Simon Chamberlain, Jeremy Jones jne. Tiiseristä ei nimittäin voi päätellä senkään vertaa. Miten olikaan sen inspiraation määrän laita. Niinpä jäljelle jäivät vain omat jalat viemään äijiä huipulle. Tech9 on käsite. Monilla le an laskijoilla on toiset projektit, missä he ovat myös mukana, eikä maistiainen ainakaan mitään erityisen kummallista tarjoa. Aiemmin puolisuomalainen Flow heittää interwebin ihmeelliseen maailmaan uuden le ansa. Klippien perusteella Petja kävi Ylläksellä. He näyttävät omien sanojensa perusteella paljon bäkkäriä ja maailman parhaita parkkeja. Legendaarista porukkaa jo eläessään. Eipä ole Standardin kaava vuosikymmeneen muuttunut miksikään. Danny todennäköisesti pistää pätkässä parastaan. Travis Parker otti sitten laudan narikasta, keräsi vanhat Robot Foodin ja Airblasterin kaverit yksiin uusien tulokkaiden kanssa ja päätti tehdä Resourceful Gnome Productions: Respect Your Elders Laskijoita: Jesse Burtner, Gus Engle, Scott Stevens, Matt Edgers, Sam Hulbert, Pat Milbery jne. Jos Niemelä ei olisi tässä le assa mukana, niin eipä tästä mitään kummempaa kerrottavaa tiiserin perusteella löydy. Jonkin sortin maailman kahdeksas ihme on se, miten irlantilaisen kääpiön jalat kestävät tatamille hyppimistä vuodesta toiseen. www.s-cut.de S-Cut Productions: In Between opetusvideoita, joissa sen hetken hypetetyimmät laskijat kertovat vinkkejä eri tasoisiin temppuihin. Piraatit pitävät itseään jostain syystä jonain "pienemmän budjetin le ana", mutta se ei kyllä näy jäljessä eikä laskijalistassa. Aika kovia ukkoja. Ryhmä nimittäin kävi kuvaamassa ahkerasti myös Suomen katuja, joten hauskahan se on katsoa, mihin gyntterit ovat kotimaassamme kyenneet. Alun perin sur merkkinä aloittanut Rip Curl tekee oman tiimielokuvansa, jossa kai jonkinlaisena teemana on laskijoiden omat seudut tai näin ainakin nimestä voisi päätellä. Siitähän saadaan Absinthen täydellisyyttä hipovaa kamaa. resourcefulgnome.com Laskijoita: Otto Veijola, Marius Otterstad, Aron Holterman, Friedl May, Lisa Mitzmoser, jne. "Amerikan Slammer" on alkanut jälleen kustantaa skedele ojen lisäksi myös lumilautale oja, ja jälki on skedele oista tuttua. Le an laskijalistasta, musiikista ja meiningistä päätellen 8 Mile Life häärii Wildcatsin perinnön kimpussa. Hehkutuksia, övereitä hidastuksia, heviä ja synkkiä pilviä. www.pirate-movie-production.com Pirate Movie Productions: Hooked Forum: F It Laskijoita: Niki Korpela, Peter Line, Pat Moore, Andreas Wiig, Stevie Bell, John Jackson, Nic Laskijoita: Travis Parker, Josh Dirksen, Temple Cummins, Eric Messier, Shaun McKay, Nick Dirks jne. Putsku-ukkojen pääjehu Jeremy Jones muuttaa palettia jättämällä helikopterit ja kelkat pois laitteet, jotka ovat tähän asti olleet bäkkäreillä elinehto. www.flow.com Flow: Witness The Sickness Laskijoita: Juuso Laivisto, Teo Konttinen, Gigi Rüf, Danny Larsen, Halldor Helgason, Eiki Helgason jne. Se onkin sitten eri asia, kenen mielestä se toimii ja kenen ei. Huhupuheet kertovat, että halukkaita vetäjiä Piratesille löytyisi nurkan takaa jonoksi asti, joten varaa on mistä valita. www.ripcurl.com Rip Curl: Welcome Home 2 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 75. Hänellä kävi huonoa onnea, ja polven paukauttaminen jätti kevään välistä, joten häneltä on luvassa vain kaiteita. Ja mukavahan se on, että näin kovaan kastiin on pari Suomi-jamppaakin saatu. Odotamme siis elokuvaa harvinaisen kovalla innolla! www.lafamiglia.de La Famiglia: Never Get Older Laskijoita: Dan Brisse, Jake Blauvelt, Gigi Rüf, Romain De Marchi, DCP, Bjorn Leines jne. alternaactionfilms.com Alterna Films: Hello World Laskijoita: MFM, Lucas Magoon, Johnnie Paxson, Dylan Thompson, Travis Kennedy jne. thinkthank.com Think Thank: Right Brain, Left Brain Laskijoita: Wille Yli-Luoma, Gigi Rüf, Terje Haakonsen, Bryan Iguchi, Nicolas Müller, Jake Blauvelt jne. La Famiglian kolmas elokuva tuo Slammerin saaman lehdistötiedotteen mukaan uutta kamaa vastaanottimiin. Eiköhän Parker taas parit takajykät pyöräytä. Rapakon takaiset farkku-ukot tekivät toisen le an, eikä yllätyksiä pitäisi olla luvassa: katua, tiukkoja housuja, riehumista ja ennennäkemättömiä reilitemppuja. Hyvältä kaavaltahan se kuulostaa. Onneksi Iisakki hoitaa sen puolen leipurinvarmalla otteella. www.twsnow.com Standard Films: The Storming Laskijoita: Torstein Horgmo, Kazuhiro Kokubo, Xavier De Le Rue, Eiki Helgason, Halldor Helgason, Kevin Jones jne. Kaavahan menee niin, että laskijat laitetaan Kanadan bäkkärille ja illat vedetään ohrapirtelöä. www.absinthe-films.com Absinthe Films: NowHere Laskijoita: Jani Isaksson, Anssi Paatero, Jan Michaelis, Benny Deeg, Matthias Gober jne. Muita mainittavan arvoisia ovat ainakin alleyoop bäkkirodeo fakieen pipessä ja bäkki rodeo ulos polejamista. TWS on tuottanut vuosien varrella useita Transworld Snowboarding: 20 Tricks Volume 4: Basics to Bangers Laskijoita: Janne Lipsanen, Elias Elhardt, Victor Daviet, Nils Ardvidsson, Nate Johnstone jne. videograss.com Videograss: Bon Voyage Laskijoita: Petja Piiroinen, Scotty Lago, Tim Humphreys, Brandon Reis, Scot Brown, Jeremy Thompson jne. Kun Think Thank tuli mukaan kuvioihin, kysyttiin, miksei kukaan ole aiemmin tehnyt tällaista. Musiikit ovat todennäköisesti tutun Volcom-henkiset: niitä joko vihaa tai rakastaa sydämensä kyllyydestä. Mitä tulee, kun laitetaan maailman kovimmat putikkaukot samaan le aan ja kuvaajiksi entiset valokuvaajat. On niitä Parkerin kasarihittivalintoja ollutkin kova ikävä. www.standardfilms.com Laskijoita: Eero Niemelä, Benji Ritchie, Mikey Rench, Devun Walsh, Marius Otterstad, Chirs Du cy jne. Kai tämä on Kanadan hullujen ykkösprojekti, joten eiköhän siellä jokunen heittäytyminen nähdä. 9191 on ehkä jollain tasolla Gigin versio Subject Haakonsenista, ja onpahan itse Teppokin le assa näyttämässä äärimmilleen vedettyjä bouneja. www.mfmsite.com MFM & FODT: The Arena Laskijoita: Iikka Bäckström, Jussi Oksanen, Keegan Valaika, Mikkel Bang, Devun Walsh, Chris Bradshaw jne. Tuskinpa nämä euronimet kovin monelle mitään sanovat, mutta ainakin tiiserin spoteista useat ovat entuudestaan tuttuja. www.tetongravity.com Teton Gravity Research: Deeper Laskijoita: Mikey LeBlanc, Darrell Mathes, Jordan Mendenhall, Jed Anderson, Nima Jalali, LNP jne. www.volcom.com Suorat linkit le ojen tiisereihin löytyvät Slammerin nettisivuilta www.slammer.fi. Volcom: 9191 Laskijoita: Heikki Sorsa, Eero Ettala, LNP, Bjorn Leines, Torstein Horgmo, Justin Bennee, Nick Dirks jne. Jampat ovat kiertäneet Ameriikat ja Jaappanit ja koko ajan on ollut niin pirun kivaa. Laskule oissa on vaikea löytää mitään uutta näkökulmaa, ja tätä ongelmaa monet koittavat ratkaista kuvaamalla entistä monimutkaisemmin ja hienommin. He panostavat tunnetusti vähemmän hauskuuteen ja enemmän temppuihin, ja sitä myöten myös Niki on todennäköisesti saanut laittaa henkensä alttiiksi tätä kuvatessaan. Kelpaisi monelle muullekin. 8milelife.com 8 Mile Life: Moose With Hat ulkomailta LEFFAT Sauve jne. thepeoplecrew.com People: Cheers Kuvaaja: Peter Jones, TraLaskijoita: Jeremy Hasselgren Laskija: Heikki Sorsa vis Rice, Jonaven Moore, Josh Paikka: Helsinki Dirksen, Johan Olofsson jne. Kivahan niitä olisi testailla, mutta kun Suomesta ei montaa paippia löydy saati sitten sopivaa polejamia. Tänäkin vuonna lattia kannattaa sohvan edestä pehmustaa huolellisesti, sillä luvassa on useampaan otteeseen leuan loksahtamista lattiaan saakka. Nimensä mukaisesti tässä sarjan neljännessä osassa Heikki opettaa bäkkivitosen cornerista ja Eero päräyttää samasta obstaakkelista switch bäkki indyn. www.forumsnowboards.com le an. Mack Dawgin kakkosprojektista omaksi yksikökseen MDP:n kuoltua noussut People päräyttää uutta pätkää, jossa laskijalistasta päätellen on luvassa hivenen vähemmän striittiä kuin aiemmin. Kiva jos on mukavaa. Tästä päätellen Iikka ja Jussi ovat tällä hetkellä kovaa kamaa, mikä tietenkin Mikko Alatalon sinivalkoisin silmälasein katsottuna tuntuu hyvältä. Ainakin Lucas Magoonin polvien kestokykyä testaillaan taas kovemman kaavan kautta. Jos kaava toimii niin miksipä sitä muuttamaan
NUORET LEIJONAT ROOPE TONTERI ROOPE TONTERI 76 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Hänen aloittaessaan laskutouhut elettiin vuotta 2002 ja Salt Lake Cityn olympialaisten aikaa. Se vaan tulee jostain. "Putikkaa en ole vielä päässyt laskemaan oikeas- LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 77. Luhtasen (Samin) kanssa on tullut Vuokatissa paljon rullattua." He molemmat ovat Sotkamossa samassa koulussa, Kainuun ammattiopistossa. Ainut haave lumilauta-ammattilaisuus ei kuitenkaan ollut, sillä myös skeittaus oli Roopella vahvasti mielessä. Kun "hauskanpito" on tätä, ovat Roopen taidot rajattomat. Kuvat Peter Hasselgren Teksti Tuukka Tams Kausi on päässyt hyvin alkuun, ainakin maajoukkueen osalta, jonka onnekkaat ryökäleet saavat nauttia Hintertuxin huippukeleistä. Toisin kuin monilla muilla tämän hetken laskustaroilla, Roopella ei kuitenkaan tie lumilautailun tähtiin ollut hänelle itselleen alusta saakka selvä. Skeittikisatkin vielä kiinnostavat, ja skeitin SM-kisoihinkin olisi tullut lähdettyä, jos Roope ei olisi samaan aikaan ollut Uudessa-Seelannissa. Kesät menivät skeitatessa ja talvet laskiessa. KUUPPA SOLMUUN Lumilautailu sai kovemman sysäyksen ensimmäisen sponssin myötä. Ihmettelin, että mikä juttu tämä on. "Mutta aina, kun olen Suomessa ja on kelejä, niin menen skedeemään. Roope muistaa kaikkien muiden viiden miljoonan suomalaisen tavoin Heikki Sorsan irokeesin. "Heikki oli silloin kova, ja Heikkiä olen aina katsonut ylöspäin. Ja yritettyä on tullut. Tämä on siis nykynuorten tapa " pitää hieman hauskaa". "Olin hakemassa Funsterin varastolta uusia skedekenkiä, kun Väänäsen Vesa sanoi, että katsotaanpa sulle sa- malla lumilauta. SUUNTA MUUTTUU Roope on syntyjään Kouvolasta, missä hän kävi koulut, skeittasi ja opetteli laskemaan. Skeittaus oli viedä miehen muualle kuin niille kuuluisille lumisille vuorille. Satuin sitten pikku pätkässä voittamaan." Voiko Roopen kohdalla mistään sattumasta puhua. "Yhdessä vaiheessa meinasin lopettaa koko laskemisen, kun skeittauksessa meni niin hyvin." Asiat menivät kuitenkin toisin. Pakko yrittää kehittää itseään." Töitä hän on valmis kehityksen eteen tekemään, ja tekemistä riittää: ainakin Roopen omien sanojen mukaan. NUORET LEIJONAT ROOPE TONTERI Jos viime kevään Wappulounaasta kukaan ylipäätään muistaa mitään, se on Roope Tonterin tupla bäkkirodeo tupla W:n yli, mistä vain kourallinen ukkoja ylipäänsä hyppi. Eikä maajoukkuemeno ole laskupuuhissa muuttunut viimeisinä vuosiin miksikään ainakaan rinnetoiminnan osalta. "Yhdessä baarissa oli flätti S.K.A.T.E.-kisat. "Ihan hyvä meininki. Kunnon fileissä." Kun Kouvolasta vielä loppui hallitoiminta, Roopea alkoi nähdä rinteessä entistä enemmän. "Kerran Tommi Birkki Funsterilta sanoi, että onko sulla viikonloppuna mitään tekemistä tule käymään Sappeella snoukkakisoissa. "Sillä aloin takapihalla laskemaan, ja yhden kaverin kanssa meillä oli hirveät sessarit aina jommankumman pihalla", Roope muistelee. Siellä pärjäsin hyvin, ja siitä vähän se kipinä uudestaan tuli." Nykyään aikaa menee enemmän laskemiseen. Ja laskea monipuolisemmin, että pystyisi vetämään paippia, reilejä, bokseja ja jossain vaiheessa myös putikkaa hyvin." Paippi ja putsku ovat miehen omasta mielestään vielä heikommissa kantimissa, ja syyt ovat selvät. "Pekka kuvailee ja me kunhan lasketaan. Nelivuotiaana aloitettu lasketteluharrastus sai väistyä, kun 7-vuotias Roope sai joululahjaksi lumilaudan. Myös Saarenpään Samia katsottiin silloin Mielakassa, että voi saakeli, kun tuo on hyvä." Roope oli jo pärjännyt skeittikisoissa ja saanut siltä suunnalta ensimmäiset sponssinsakin, joten suunta näytti vievän muualle. Roope Tonteri on yksi Suomen nousevista toivoista, jolta kaikki odottavat paljon. "Skedeystä mä ensin ajattelin, että siitä voisi tulla jotain, mutta lumilautakisojen ja -leirien kanssa ei oikein ehtinyt talvella enää rullata." Muutaman vuoden jälkeen Roopesta alkoi tuntua, että jospa sitä lumilautailussa enemmän yrittäisi. Oltiin siellä viettämässä iltaa ja meikä skeittasi. Kuudes laskupäivä alla ja joka päivä bluebird ja parkki hyvässä kunnossa", Roope myhäilee. "Pitäisi pysyä mukana tuplakorkeissa ja kehittää tyyliä. Joskus junnuna kävin jumppasirkuksessa, mutta sekin oli jollain ekaluokalla. Hän sanoi, että tästä lähtien saat meiltä myös laskukamat", Roope naureskelee. Hänen viime vuosien kehityksensä on osoittanut, että odotuksilla on hyvä pohja. Sieltä löytyi silti pienet mittelöt sattumalta. Vuoden jälkeen sessarit jatkuivat Mielakassa, ja porukoiden mukana käytiin Kolilla ja Vuokatissa. Ajattelin, että kai se on sama lähteä. Syytä suunnattomille spinitaidoille Roope ei osaa sanoa: "En mä ainakaan missään baletissa ole koskaan käynyt. Vähän haetaan tatsia alkukaudesta." Onnekkaat ryökäleet... Roope tiedetään äärettömän teknisenä ja taitavana laskijana, joka voi metrin knöölistä pyöriä bäkki tonnin mutta myös isoista lingoista tuplakorkkeja, eivätkä reilitkään ole hänelle tuntemattomia. "Kyllähän se oli tosi siistiä, kun olin vielä niin junnu silloin
SUOMU Kuvaaja: Peter Hasselgren 78 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
SUOMU LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 79
Mäkihyppääjiä sun muita epäonnekkaita kohdellaan mediassa kovalla kouralla, mutta nämä tarinat lumilautailusta pysyvät kiltisti 80 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Olihan siinä vähän sketsi olo, kun oli aika myöhään mennyt. Terveiset vaan Suomen päättäjille: Jos niitä arvomitaleja kaivataan, niin ei se muutama viikko alppilandiassa riitä. Kyllä mä kämpillä kävin välissä hieman nukkumassa. taan ollenkaan, ja paippia on aika vaikea laskea, kun niitä ei ole Suomessa ollenkaan", hän harmittelee. Huhut kertoivat, että hän olisi mennyt vetämään kisalaskunsa lähes suoraan baarista The Arctic Challengessa, yhdessä maailman suurimmista kisoista. PIKKU PÄTKÄT Roope vetää tietenkin mieluummin ränniä kuin ränniin, muttaPeter Hasselgreniltojakin vietettyä Kuvaaja: joskus tulee muunkin kuin luomumaidon voimalla. Kyllä sitä ränniä pitää päästä vetämään välillä Suomessakin. Otettiin siinä poikien kanssa pikku afterskiit", Roope naureskelee mutta toteaa, että ihan hyvinhän ne silti meni. Roope vastaa muitta mutkitta: "No en mä nyt suoraan baarista kuitenkaan mennyt
Kuvaaja: Andy Wright Laskija: Eero Ettala Paikka: Utah
Kuvaaja: Andy Wright Laskija: Lauri Heiskari Paikka: Minnesota, USA 84 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Kuvaaja: Eric Bergeri Laskija: Janne Lipsanen Paikka: Riksgränsen LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 93
Kuvaaja: Anssi Jokiranta Laskija: Antti Autti Paikka: Saariselkä
Kuvaaja: Harri Tarvainen Laskija: Niko Lehtola Paikka: Les Arcs
Asun Amsterdamissa kanaalin rannalla. Asiakkaan nimellä ei mulle varsinaisesti ole merkitystä jos joku lähestyy mielenkiintoisella projektilla, niin mä hyppään kyytiin. Nyt hädin tuskin pääsen laudan päälle. Siellä ei pitäisi stressata. Työsi syntyvät pitkälti vektorigrafiikkana. Eka mäki oli musta pukkelikko, sillä sitä kautta pääsi tokaan mäkeen, joka oli takapuolen puuterimesta. Jotain oli tehtävä, kun huomasin, että perinteinen graafinen suunnittelu ei oikein jaksanut kiinnostaa. Kerro Hollannin lautailuskenestä ja siitä, minkälainen lautailuharrastaja olet. Keken formula oli tuotu johonkin supermarkettiin näytille. Ihmisen luomisprosessi on mielenkiintoinen. Laudan pituus oli muistaakseni 160 cm. Mulla on vieläkin sen Kelly Air -nimikkolauta. Antoniin. Tekniikka on ollut aina sivuseikka. Nimeä joku lumilautailija, joka vetoaa sinuun henkisillä että fyysisillä taidoilla. Joku paikka, missä voisin harrastaa verkkokalastusta veneestä joka toinen päivä ja käydä joka toisena vuoren huipulla lähettämässä savumerkkejä, olisi kiva. Kulkupeli täällä on luonnollisesti fillari tai vene, jos ei sada. Vältän yliyrittämistä. Haluaisin ensinnäkin opetella surffaamaan. Ryhdyin kokopäiväiseksi kuvittajaksi vuonna 2002. No joo. Usein on kyllä päiviä, jolloin ei synny mitään silloin on parempi mennä kuppilaan. Ei tullut mieleen, että Kustaa oli ekaa kertaa 13 vuoteen laudan päällä. Alkaako haukotuttamaan, jos vaikka Disney pyytäisi suunnittelemaan Aku Ankan visuaalisuuden uusiksi. Halusin alkaa piirtää omannäköistä maailmaa. Tärkeää on lähinnä tietyn tunnelman aikaan saaminen, tapahtui se sitten lyijykynällä, maalilla tai tietokoneella. Noustiin hissillä toppiin ja lähdettiin etenemään. Tykkäät lumilautailla, ja Hollannissa on varmaan asiat huonommin vuorien suhteen kuin Suomessa. Siirrytään Filippiinien lämmöstä Alankomaiden kylmään talveen. Pariisista Kustaa osti Burton Un Incin, mutta mäkeen oli metropoleista liian pitkä matka. Pariisissa mies asui kai neljä vuotta ja nyt kolme vuotta Damissa. Eikö lautailu saa itsetunnon aika korkealle, kun voi painella tukka hulmuten uusissa trendivaatteissa pitkin lumetettuja laidunmaita. Olet yksi Suomen menestyneimpiä taiteilijoita tällä hetkellä. Otettiin auto Munchenista ja päädyttiin sattumalta St. Perustele vastauksesi. Jos kaikki muut maailman ongelmat katoaisivat, ja aikaa jäisi rajattomasti lautailun käyttöön, minkälaista lautailuelämää viettäisit. Yritän päästä laskemaan mahdollisimman monta kertaa vuodessa, mutta yleensä mäkipäiviä on silti ihan liian vähän. Kustaa on nautiskelijatyyppi, eli voisin kuvitella, että matkaamme johonkin kylpylähotellien tai hyvän ruoan äärelleä. Sankari istui autossa, ja Kustaa ihaili ihailee yhä. Seuraavalla kerralla laskeminen on varmasti helpompaa, sillä Kustaa polkee Damissa sekä fiksiä että mummopyörää. Ingressi Erikki Izarra, Teksti Peter Hasselgren tajuaa etteivät robotit ymmäärrä 2090 taiteista kuitenkaan mitään. Olen oman firmani palveluksessa. Se oli tosi outoa mutta viihdyttävää. TAIDENURKKAUS KUSTAA SAKSI Kustaa kasvoi Kouvolassa ja näki siellä Keke Rosbergin. Katson edelleen Scream of Consciousness -vhs-kasetin joka vuosi. Pääsin todistamaan Kustaan paluuta lumilautailuun kolmisen vuotta sitten. Aloitit laskemisen uudelleen pitkän tauon jälkeen. Missä vaiheessa tuli sellainen fiilis, että hiiren härnääminen työpöydällä tuokin lisää leipää keittiön pöydälle. Käsittämättömällä sisulla ja vanhojen taitojen rippeillä vietimme erittäin hienon päivän. Craig Kelly vaikkakin lumivyöryssä menehtynyt. Sen lisäksi ollaan käyty Belgian ylängöillä, tosi surkeaa. Miten Kustaa toimii, kun managerin aivonystyrät haistavat rahan, ja työpöydällesi laskeutuu jonkun megakorporaation briiffi. Hieno homma, toivotaan että toiveet toteutuvat, kiitos. Moro Kustaa! Lähdetään liikkeelle kevyesti: kerrohan asuinpaikkasi, kulkuvälineesi, työnantajasi ja lumilautasi pituus. Mitkä ovat olleet oikeasti sellaisia riemunhetkiä urallasi, että sydän on jättänyt pari tahtia välistä. Pakko sitten kysyä lisää lajista testimielessä. Ei oikeastaan ehkä katson pari leffaa ennen mäkeen lähtöä tunnelman virittämiseksi. Erkki Izarra vei mut semmoiseen lasketteluhalliin täällä Hollannissa, kun piti saada vähän tuntumaa ennen tulevaa koitosta Itävallassa. Yleensä parhaimmat fiilikset ovat tulleet omien näyttelyiden pitämisestä siellä saa kuulla yleensä rehellisimmän ja aidoimman palautteen töistä. Se määräytyy oikeastaan aina projektin mukaan. Eka idea tulee yleensä puristamatta, automaattisesti ja helposti. Tuleeko seurattua mitään lautailun ilmiöitä. Nyt mietitään taas, että minne mentäisiin. Sen jälkeen ollaan käyty hollantilaisessa hallimäessä vetämässä avometodeja ja pari kertaa Sveitsissä. Oman maailmanvalloituksensa Kustaa aloitti siirtymällä Lahden Muotoiluinstituutin kautta Pariisiin ja sittemmin Amsterdamiin. No siis, tukkahan pakenee ohimoilta, ja laskukamat ovat vuodelta 1991, mutta hienolta se tuntuu taas. Oletko tällainen nykyajan kädetön kasvatti, joka ei osaa piirtää suoraa viivaa ilman Freehandia, vai tulevaisuuden visiönääri, joka Töitäsi on tosiaan ollut aivan järjettömän isoissa jutuissa mukana, ja multikansalliset yritykset, kuten Nike, Adidas, Playboy ja Levis jonottavat postilaatikollasi almuja aamuisin. Totta kai softat ovat alusta asti laajentaneet mahdollisuuksia kuvan jälkikäsittelyyn ja hinkkaamiseen, mitä ei tosin kenenkään pitäisi harrastaa liikaa. siihen, että diktaattoritkin haluavat hengailla kanssasi. Hehe! Tapaaminen Filippiinien entisen diktaattorin vaimon, Imelda Marcosin kanssa järjestyi, kun olin siellä näyttelykiertueella. Kenen hirmuhallitsijoiden numeroita löytyy puhelimesta. Postilaatikolla joutuu tietty tönimään aamuisin. Mutta mulle ei niinkään ole väliä vuoren koolla, vaan tykkään ottaa rinteessä aika iisisti ja nautiskella päivästä. Yleensä mä luotan aina ensimmäiseen ideaan. Ja yleensä toteutankin sen. Maailmanlaajuinen menestys on johtanut 88 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
TAIDENURKKAUS LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI 89
Jos esim. Facebookstatuksiaan neuroottisena trimmailevat ihmisen irvikuvat voisivat nousta ahtereiltaan, lopettaa pelleilyn ja siirtyä kolonnittain pohjoisen erämaihin suojelemaan ahmaa, kun sellainen vielä on! Saataisiin mekin perkele vähän helvetti ulkoilmaa, ettei tarvitsisi neljän seinän sisällä kiroilla. Troupeemme lisäksi ilmaa pilaamassa oli pari paikallista turskatarta joiden iässä, ulkonäössä, seksikkyydessä, pukeutumisessa, hajussa, hienotunteisuudessa, permanentissa, silmälaseissa, painossa ja yleensä käytöksessä olisi ollut toivomisen varaa. Kun ahma syö poron, seuraa yleensä se, että hyötyeläimensä menettänyt poroisännöitsijä mikä lie ajaa näätäeläimen yli moottorikelkalla ja homma jää tunturiin. Tapasin ahman, eläimen, ja vaikka en muista kaikkea (yhtään mitään), niin kuvat digitaalikamerassani sekä taskuista löytyneet ryppyiset kuitit kuitenkin kertovat karua kieltä: hapanta on imetty enemmän kuin yhden ihmisen tarpeisiin. Jos ahma oppii heittämään voltin, voidaan tätä taitoa markkinoida luontokuvaamisesta innostuneille maksukykyisille ihmisille. Maailma ei ole vielä valmis, taistelu oikeuksista jatkuu! Ahma on harvinainen suurpeto, jota harvoin tapaa luonnossa. VIKAHITTI Teksti ja kuvat Saku Knopp VIKAHITTI Ahma Talven 2010 jännittävimpiä uutisia oli ahman pakeneminen Korkeasaaresta. Susi, karhu ja ahma ovat siistejä lajeja, toisin kuin tavalliset ihmiset sori, tämä on mielipide, eikä jengin pidä loukkaantua siitä, että asetun suurpedon puolelle ja kannatan ihmispopulaation keventämistä erilaisin tehokeinoin. Ahma, jonka nimi perustuu sanaan ahmatti, mikä taas johtuu siitä, että ahma syö, kun ruokaa on tarjolla. Ahman ei kuitenkaan tiedetä tappaneen ihmistä, joten rauha ahmalle! Luontoveikot ovat ilo eivätkä maalitaulu, saatana. Asiahan oli hieman kinkkinen, sillä olenhan jo itsekin todella vahvasti kolmissakymmenissä ja siten elämän ehtoolla tallusteleva kaveri, jota ei seksiobjektiksi heti arvaisi! En edes tanssi tähden kanssa, vaikka frendaankin harvinaisen ahman kanssa. Ei ole hirvi, eikä susi, vaan juurikin ahma, ja se on harvinainen otus, jolle kuva ei tee oikeutta, koska se on huono. Damn! The End 90 LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Itse odotan ja toivon, että ensi kevään hangilla tapaan ahman, ja se ei pure minulta kurkkua auki, syö silmiäni ja piilota irti repimiä ruumiinosiani alueen puiden latvustoihin, kuten Ahmalla on tapana. Oppivat sitten tavoille hunsvotit! Ei ole mitään järkeä tappaa huonosti käyttäytyviä suurpetoja, vaan niiden pitää oppia tavoille. Ajatus ei ole niin tyhmä, kuin miltä se kuulostaa. Ahma kuuluu EEP-lajeihin (European Endangered species Program), joten se ei todellakaan ole mikään turha jätkä. Ehkä olen puhunut liikaa, mutta siltikään en jaksa uskoa, että kyseessä on jokin salaliitto, vaan tämähän on ihan luonnollinen tapahtuma. Ahman ateria ei paljoa pastörointeja tai pöytäliinaa kaipaa, sehän ihmistä vituttaa niin paljon, että ahmojen salakaato on yleistä. Häirikkökarhut vankilaan. Kyseessä oli vuosia lusinut yksilö, jota yhteiskunta ei kuitenkaan ole onnistunut hyväksymään kohtaloansa kuolemaa kylvävän kulutuskulttuurin muinaisjäänteenä Korkeasaaren vankilassa ilman mitään oikeussuojaa. Vain pygmi tai kääpiö kykenisi piiloutumaan ahman taljan alle. Koska ahmat eivät maksa veroja, Suomen valtio sallii niiden murhaamisen. Jääkarhun nähdessäsi olet kusessa, sillä jääkarhu näkee kolme vaihtoehtoa: syöminen, koska ruoaksi niille kelpaa kaikki elävä, paneminen, mikäli kyseessä on naaraspuolinen jääkarhu tai tappelu, sillä ainoastaan isompi uroskarhu tulee sikailemaan jääkarhulle. Kun keväällä hanki kantaa aamuisin, mutta iltapäivisin hangen lumihangen kansi pettää jättäen poron jumiin kaulaa myöten kinoksiin, niin silloin on ahman bu et-hetki. Ratkaisuna olisi cityvihreiden kansalaiskaartit suojelemaan ahmoja. Turha käydä moralisoimaan näätäeläintä, silläkin on perhe elätettävänä, kuten kaikilla muillakin. Kannattaa takoa kun rauta on kuumaa, seuraavasta ateriasta ei ikinä tiedä! Ahmojen on sanottu purreen joiltakin poroilta silmät ja jättäneen ne liikuntakyvyttöminä oman onnensa nojaan ennen viimeistä puraisua kurkkuun, mikä lopettaa pororukan vollotuksen. Ja mikäs se kuvassa on. Lakiimme pitäisi saada muutos, jolla ahma, susi, sekä karhu asetettaisiin juridisiksi olennoiksi, jolloin loppuisi niiden ammunta. Ymmärrys luontokappaleiden välillä ei ole mikään automaattisen varma juttu. Silloinkin olisi todennäköistä, että vilunki tulisi ilmi, ja ymmärtäisin asian olevan vedätys. Vielä harvemmin sitä tapaa Norjassa baarissa, ja kukapa muukaan kuin todella täysi-ikäinen allekirjoittanut pääsi ottamaan kuppia otuksen kanssa ollessani Tamokdalenissa Norjassa. Pedot on siirrettävä valtakunnalliseen opetusverkkoon. Kun näkee harvinaisen eläimen, kannattaa siitä ottaa kuva, ja kun näkee harvinaisen toimittajan, kannattaa sille ostaa bisse. Nykyään luontokuviin tuppaa tunkeutumaan liikaa ihmisiä, jolloin kuvat eivät vaikuta enää aidoilta luontokuvilta. Toimittajiltahan irtoavat parhaat jutut ja eläimiltä pimeimmät läpät ajattele nyt esimerkiksi vesinokkaeläintä, siinä sinulle weirdo! Ahma ei ole yhtä mediaseksikäs kuin jääkarhu, ja siksi ehkä suurpetoamme vainotaankin. Tunsin itseni jopa ahdistetuksi yhden rakennevikaisen naisen (lue: ei silikoneita eikä botoxia) hapuillessa kontaktia minusta "esiaviollisella" tavalla. Ja hah kuka se muka olisi. tokka (porojengi) on metsässä hangessa jumissa niin ahma tappaa ja repii mahdollisimman monta poroa palasiksi ja piilottelee sa at varastoon pahan päivän varalle minusta ihan fiksua toimintaa. Ahma livenä on taas ihan sairaan siisti, vaikka onkin näätäeläin. Tiedemiehet ja kaverit nauravat väitteilleni sanoen journalistin olevan hullu: kyseessä ei ole OIKEA ahma, joku tai jokin on vain esittänyt ahmaa minulle
/ 010 4257 300 / www.santacosport.fi PHOTO: Colin Adair. Santaco Sport Ltd