Lumilautailun erikoislehti Numero 5 / 2011 / 7,50
Lumilautailun erikoislehti Numero 5 / 2011
www.slammer.fi
Photography by Blotto Photto
Call us at: +358-9-650 530 / ridersercice@funster.fi / www.funster.fi
Otettiin eka Daniel Blomin kanssa muutama handplant-kuva ja todettiin, että moneskohan vuosi tämä on putkeen, kun otetaan samasta tempusta kuva katalogiin. 050 505 8848 (veikka.gustafsson@outdoormedia.fi) Painopaikka Oy Scanweb Ab
5/2011 KANSI
Kuva: Daniel Blom, Laskija: Markku Koski, Paikka: Kaprun, Itävalta
Oltiin kuvaamassa Quiksilverin uutta mallistoa katalogiin Kaprunissa Itävallassa. SISÄLTÖ
6 18 76
SISÄLTÖ 6 10 16 18 30 40 PÄÄKIRJOITUS SEKALAISET JUNNULAUDAT FRESTYLELAUTATESTI LAURI HEISKARI TORNIKESKUS 48 76 84 86 92 94
30 16 86
SUOMILEFFAT AREENA GRAVEYARD ELIAS VEIJOLA LAURI VASSINEN VIKAHITTI
48 92 40
Pihlajatie 28 00270 Helsinki Päätoimittaja Peter Hasselgren (peter@slammer.fi) AD Jari Salo (jari@slammer.fi) Webmaster Kalle Tarkiainen (kalle@slammer.fi) Slammer TV Mikael Ahtikari Seniorkuvaajat Peter Hasselgren, Tero Repo ja Rami Hanafi Avustajat Daniel Blom, Teemu Lahtinen, Paulus Ähtävä, Kalle Tarkiainen, Juuso Pusa, Tuukka Tams, Jani Kärppä, Cole Barash, Ashley Barker, Samuli Ronkanen, Julien Petry, Lepe, Teemu Helio, Niki Rutanen, Ville Lahtinen, Aleksi Mustonen, David Blazek, Vernon Deck, Jani Kääriäinen, Joni Lindroos, Mathieu Georges, Markus Jacob, Antti Kangas, Saku Knopp Kustantaja Outdoor Media Oy Lehden markkinointi veikka.gustafsson@outdoormedia.fi Mediamyynti Veikka Gustafsson puh. TILAA SLAMMER Kestotilaus (6 nroa) 42 , määräaikiainen (6 nroa) 44 Tilaajapalvelu Ti-to klo 09.0016.00 puh. Perus päivä, aurinko paistoi, ei mitään erikoista laskettavaa ja team managerilta tuli ohjeet, että koittakaa pojat saada jotain aikaan. Daniel pyysi vetämään pari slashia, josta tämä kuva on tullut. 044-7330022. Se piste siinä keskellä ruutua ei sitten oikein sopinut katalogiin, joten palasimme takaisin paipille seuraavana päivänä. Joskus kun kuvataan sponsseille, ne ei välttämättä halua sitä hulluinta juttua tai temppua, vaan jotain mikä näyttää hauskalta ja missä kamat näkyvät selvästi. (tilaajapalvelu@slammer.fi) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 1239-9035
4
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. -Markku Koski
SLAMMER ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten/ kuvien säilyttämisestä. Sen takia nuo shootit ovat monesti niitä hauskimpia. Oli pakko koittaa jotain muuta, ja menimme koittamaan sketseintä 30-metristä hyndää, mitä olin koskaan hyppinyt
Niiden avulla pysymme myös tulevaisuudessa lumilautailun maailmankartalla. PÄÄKIRJOITUS
Teemu Lahtinen kuvaa Antiout-elokuvaa.
PÄÄKIRJOITUS
Tervehdys sinne paperilähettien eteen. Jos pyöritte Boardexpossa, niin tulkaa Slammerin osastolle kuvauttamaan itsenne suomalaisten prolaskijoiden kanssa ja juomaan kuppi Slammerin pehmeää mokkaa. Le oilla on iso markkinointivaikutus Suomen pohjoiselle takapajulalle. Checkoutin ansaitsi tällä kertaa Elias Veijola tämä Oulun hiljainen lahja maailmalle. Peter Hasselgren Päätoimittaja
6
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Perinteisesti kakkosnumerossa jo muutaman vuoden julkaistu Slammerin lautatesti toteutettiin tällä kertaa Tuukka Tamsin johdolla Syötekeskuksessa viime keväänä. Tekijät tuntuvat promoavan le ojaan rohkeammin myös ulkomaille, ja näkyvyys rajojen ulkopuolella kertoo myös tason paranemisesta niin laskemisen kuin le ojen puolesta. Loppuun tahtoisin toivottaa hyvää kauden alkua. Tornikeskuksesta onkin tullut aikamoinen temmellyskenttä Etelän aktiiviharrastajille, jotka ovat muokanneet rinteistä itsensä näköiset. Videoskene näyttää voivan todella hyvin. Marraskuussa melkein mennään, lehdet putoavat puista ja jossain päin Suomea sataa jo luntakin. Päähaastateltavaksi saimme Lauri Heiskarin, joka kertoo avoimesti suoraa asiaa "Amerikan unelmastaan" ja oikoo samalla monia suuria harhakäsityksiä elämästään ja bisneksestä rapakon takana. Ainoastaan Seiskassa hehkutettu Tukiaisen Slammer-kuva näyttää puuttuvan, mutta se jääköön meidän salaisuudeksemme. Koossa on aika sekalainen paketti kaikkea laidasta laitaan. Tärkeää on myös, että me täällä suuremmissa kaupungeissa pysymme kärryillä pienempien kylien laskumeiningeissä ja juuri siinä laskule at ovat todella tärkeässä asemassa. Toivottavasti mies tunnetaan tämän jälkeen viimeistä kertaa "Otto Veijolan veljenä": lempinimellä, mistä Elias ei niin välitä. Täällä puhuu rakas, tai ainakin itselleni rakas päätoimittajanne Peter. Laudan suunnittelijalla tuntuu olevan iso osuus lopputulokseen, ja tutut nimet lautojen takana myös pärjäsivät testissä. Kerrottakoon muutama sana sisällöstä. Luettavana on mielenkiintoista ja rehellistä puhetta keskuksen heikkouksista ja vahvuuksista. Helsingissä ei tarvitse haaveilla aikaisista hangista, mutta kulman takana kolkutteleva Boardexpo ja kauden toinen Slammer aloittavat kauden ainakin henkisesti. Kategoriaan valittiin freestyle-rocker-laudat, jotka tuntuvat valloittaneen markkinat perinteisiltä camper-laudoilta melkein kokonaan. Kohtalaisen ison duunin jälkeen lehti saatiin kokoon ja pakko sanoa, että ihan hyvä saatiinkin. Lehden jättispektaakkeli on 30 sivun kultaturbojuttu suomalaisista laskule oista, joita tuntuu tulevan joka kausi enemmän ja varmemmin kuin laskuja postiluukusta. Lopputulos on todella mielenkiintoinen. Mukana on ennätysmäärä lautoja, jopa 15 kappaletta, ja tekijän itsensä mukaan niiden testaaminen oli valtava mutta samalla antoisa urakka. Suomalaisten keskuksien esittely saapuu ensimmäistä kertaa Etelä-Suomeen, kun Klaukkalan Tornikeskus saa ansaittuja sivuja periksi antamattomasta puskemisesta paikallisen lumilautailun hyväksi
krs. ELIAS VEIJOLA |
P H OTO : V I L L E L A H T I N E N
CAB7
WWW.UNIONFIVE.FI
Union Five Verkkokauppa Puh. (+358)10 425 7306 ma-pe 8-16 verkkokauppa@unionfive.fi
UNION FIVE KAMPPI
Kampin keskus 5. 02 909 080 50 minna.niiranen@unionfive.fi. 010 425 7360 tuukka@unionfive.fi
UNION FIVE IDEAPARK
Ideaparkinkatu 4 Osasto: Catwalk Puh. Puh
Myymälä on jatkossa avoinna mato 1018, pe 1019 ja la 1015. Ruka Nordic Rookie Tour (HP, SS) tullaan postaamaan sinne kaikesta mitä me puuhaillaan. Blogin tarkoitus on, että jengi pystyy seuraamaan meitä läpi koko kauden ja näkemään, mitä kaikkea sen muutaman hassun minuutin videopartin eteen joutuu tekemään. 20.3.25.3. Sinne Youth Boardshop tuo tulevalle kaudelle myös uusia tapahtumia. Kauppa on Suomen ensimmäinen lasten ja nuorten lautailuun erikoistunut myymälä ja verkkokauppa. Sveitsi Kasurila Mustavuori Ounasvaara Joupiska Kivikko Messilä Kokonniemi Mielakka Serena Hirvensalo Tornimäki Mustavaara Peuramaa Laajavuori Talma Vihti Öjberg Syötekeskus Iso-Syöte Vuokatti "Syksy" Vuokatti "Talvi" Ruka "Kevät" Ruka "Kesä"
YELLOWSNOWBOARDING
Jonathan Safran Foer, Eläinten syömisestä
Kyyhkysiä ja lepakkoja elävältä popsiva Ozzy onkin oivallinen aasinsilta Eläinten syömisestä -kirjaan. Kuivahkon aihepiirin ei kannata antaa pelästyttää. Kirja käsittelee lihan tehotuotantoa. Samalla myös halutaan pelata meidän omilla säännöillä ja näyttää, että kaiken ei aina tarvitse olla niin helvetin vakavaa. Tai no, ei nyt ihan kaikesta, hehheh... Avajaisskaba ei ole vielä virallisesti julkistettu, koska nettisivu ei ole vielä auki, mutta meistä tykkäämällä Facebookissa olet lunastanut itsellesi arpajaislipun laudan arvontaan! Äläkä unohda, että sivut aukeavat marraskuun 4. Talvikauden tapahtumien tarkemmat tiedot julkaistaan Boardexpomessuilla. Kirja kannattaa lukea, jos todellisuus kiinnostaa eikä halua ruokatietonsa perustuvan vain elintarviketeollisuuden rakentamiin mielikuviin. 17.20.5. Etsi joukosta itsellesi sopivat ja tule paikalle treenaamaan, kisaamaan tai katsomaan. Leireillä opetellaan kuvausta ja editointia, mutta myös kuvattavana olemista. ISBN: 978-952-01-0396-5
SINNE YOUTH BOARDSHOP AVASI MYYMÄLÄN LAHTEEN
Verkkokauppana toiminut Sinne Youth Boardshop avasi oman myymälän Lahteen lauantaina 15.10. Lautailuväline- ja vaatemyynnin lisäksi Sinne järjestää leirejä ja lautakouluja sekä on
mukana lautailun suorituspaikkojen kehittämisessä. Myöskään sivujen tarkoitus ei ole olla 100 % lumilautablogi, vaan me
SM-kisat 22.24.3.2012 Ruka
10
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Seuraavassa herrat itse kertovat, mitä touhun takana puuhataan: "Ennen kuin me alettiin laskemaan eri firmoille ja kuvaamaan eri projekteihin, me tehtiin melkein kaikki aina yhdessä oltiin me sitten kuvaamassa, laskemassa tai löhöömässä sohvalla. Niissä käydään monipuolisesti läpi lumilautailun eri osa-alueita tempuista varustehuoltoon. Leirit järjestetään Messilässä ja Laajavuoressa. www.sinneworld.fi
PARKKIKOULUT, PARK KISKABAT & TEAM CAMP 2011 2012
Kauden aikana opetellaan ja kisataan ympäri ämpäri Suomea. Foer käsittelee asioita monelta kantilta ja antaa äänen kuuluville myös tehotuotannon puolestapuhujille. KLASSIKKOLUKEMISTA LASKUREISSUUN
Ozzy Osbourne & Chris Ayres, Minä, Ozzy
Teksti Jari Salo
Ozzy Osbourne ei ole selvinnyt rock-elämäntavastaan ilman vaurioita ja onkin eräänlainen ihme, että hän kykenee viihdyttämään lukijaansa näin erinomaisilla tarinoilla ja elämänviisauksilla. Sivuilla tulee olemaan myös pieniä skaboja ympäri vuoden, mistä voi voittaa pienempiä ja isompia palkintoja. Kukaan tai mikään taho ei määrää, mitä me voidaan postata blogiimme ja näyttää teille. Messilässä, Vihdissä ja Kokonniemessä aloitetaan talvella omat lumilautakurssit. Faktatiedon ohella kulkee mielenkiintoinen henkilökohtainen tarina. Myymälä sijaitsee nyt Lahden keskustan tuntumassa osoitteessa Aleksanterinkatu 30. Ozzyn kiehtova tarina on kerrottu erittäin tarttuvasti. Merkkien selitykset: HP = halfpipe PC = parkkicrossi SS = slopestyle Parkkiskabat 1.10.2011 4.12.2011 29.1.2012 4.2.2012 12.2.2012 18.2.2012 24.2.2011 25.2.2011 4.3.2012 Vuokatti (HP) FIS Vuokatti (SS, PC) FIS Sveitsi (SS) Kasurila (SS, HP) Mustavuori (SS) Vihti (SS, PC) Pikku-Syöte (HP) Iso-Syöte (SS) Kivikko (SS)
20.22.1. ISBN 9789517966801 Fredu Sirviö ja Risto Ruokola ovat pistäneet pystyyn oman blogin. Lautakurssien lisäksi talvikaudelle on luvassa kaksi videokuvausleiriä. Bonuksena on kirjan lopussa katsaus suomalaiseen tehotuotantoon. Oli aika outoa, kun ei enää pystynyt viettämään yhtä paljon aikaa parhaan kaverinsa kanssa. eli Boardexpoperjantaina!" Parkkikoulut 9.10.1.2012 9.10.1.2012 9.10.1.2012 9.10.1.2012 9.10.1.2012 9.10.1.2012 11.12.1.2012 17.18.1.2012 19.20.1.2012 24.25.1.2012 26.27.1.2012 31.1.1.2.2012 2.3.2.2012 7.8.2.2012 9.10.2.2012 14.15.2.2012 16.17.2.2012 21.22.2.2012 23.2.2012 25.26.2.2012 Team Camp 29.9.2.10. Verkkokauppa palvelee myymälän avautumisesta huolimatta normaaliin tapaan, ja siellä tuotteet ovat esillä 24h/vrk. 2.6.12. Kirja on täynnä mitä uskomattomimpia toilailuja sekä mielenkiintoista historiaa ja ajankuvaa Black Sabbathin alkuajoilta nykypäivään. Kurssit on tarkoitettu kaikille peruskouluikäisille, joilla on laskemisen perusteet hallussa. Niinpä me päätettiin aloittaa lifestyle-blogi YellowSnowboarding.com
lämmerhirt. HYVÄÄ
PALVELUA!
ETHÄN PELKÄÄ
Nouda nyt ilmainen lumilautakuvastomme osoitteesta blue-tomato.com/catalogue
info@blue-tomato.com | www.blue-tomato.com Order Hotline: 0043 3687-24 22 333 Deutschland: 01801-55 57 778 178 Skype: blue-tomato-snowboardshop
photo: m
Virkailijat Niin kauan kuin on ihmisiä on myös variaatioita säännöistä. Lento on lähdössä, mutta inhottava virkailija tiskillä ei päästä eteenpäin ennen kuin ylimääräisistä kiloista tai esimerkiksi lautabagista on maksettu lisämaksu. Yhdessä yhtiössä saattaa lautabagin maksimipaino olla määritetty, kun toisessa sen saa pakata niin täyteen kuin pokkaa löytyy. Kaiken a ja o on käsimatkatavarat ja etukäteissuunnittelu. Aina silloin tällöin näkee, kun joku pääsee pälkähästä sinnikkyydellä. Säännöt Säännöt muuttuvat jatkuvasti huonommiksi, joten niihin tutustuminen on todella tärkeää. Hyvä on kuitenkin muistaa, että koneen ovella liian iso laukku saatetaan saattaa takaisin checkaukseen tai hyvällä tuurilla passittaa ovelta ruumaan. Välillä kuitenkin itsestä riippumattomista syistä joutuu oikomaan aitoja, ja mitä kauemmaksi mennään, se on oikeastaan sääntö tai sinua kustaan linssiin. Pokkaa tuntuu löytyvän aika paljon, sillä nykyään on lähes mahdotonta ottaa edes lautaa mukaan, koska silloin paukkuvat kaikki rajat. Laukkujen on myös mahduttava koneen yläkaappeihin tai jalkojen väliin. Itse laitan isoimman jalkojen väliin ja lyön peiton päälle. Ulkomaista Venäjä on yksi pahimpia, ja siellä saa varautua kaikkeen. Lopputulos Matkatavaroilla kikkailua tuskin katsotaan kovin hyvällä, eli järki mukaan. Olemalla hyväntyylinen ja mukava turisti pääsee monessa paikassa pitkälle.
Kuvaaja: Teemu Lahtinen
varmaan huomannut, että samalla kun ladot satasia pöytään, saattaa viereisellä hihnalla asiakas heittää läppää, olla hyvännäköinen tai muuten vain miellyttävä ja päästä kuin koira veräjästä. Käsimatkatavaroita ei saa yleensä ottaa mukaan kuin yhden, ja niidenkin koko ja paino on rajoitettu. Kertaakaan asiasta ei ole huomautettu. Itselleen parhaat edut tarjoavaa lentoyhtiöiden klubia kannattaa suosia mahdollisimman paljon, että pisteitä kertyy seuraavaa tasoa varten. Lentoyhtiöissä on erittäin vaihtelevia käytäntöjä mittaustapojen ja matkatavaran määrittelemisen suhteen. Heille kunnon läpän heittäminen saattaa olla mukava lisä pelkän koodin näpyttelyn sijaan, ja silloin painetaan villaisella ylimääräinen laukku tai kilot. Nuoret virkaintoiset virkailijat tuntuvat olevan kaikkein tarkimpia kaikkien sääntöjen suhteen. MACKAVERIN NIKSINURKKA
Lentomatkatavarat
Joku on saattanut joskus törmätä isoon ongelmaan lentokentällä. Intiassa kunnon hymyilyllä saimme kuusinkertaiset ylipainot koneeseen ilman mitään ongelmia. Lennon jälkeen puolityhjän rullalaukun voi taas täyttää painavilla käsimatkatavaroilla ja kuljettaa kohteeseen mukavasti pyörillä. Itselläni on käynyt tuuri tai sitten homma alkaa tosiaan sujua, mutta olen myös kuullut ylipainomaksuista, joissa puhutaan tuhansista euroista. Kanta-asiakaskortit Oletko koskaan miettinyt, miten pro-ukot pärjäävät maailmalla vihamielisiä virkailijoita kohtaan. Sillä mitä kyltissä lukee ei ole mitään merkitystä kumpaankaan suuntaan. Jos eteesi lyödään lasku, niin ei kannata vielä luovuttaa vaan itkeä, parkua ja maukua jos kehtaa. On todella tärkeää, millaisen virkailijan valitsee. Lentokoneen keventäminen säästää rahaa, mutta itse konetta tuskin aletaan keventämään. Ei ole lentoyhtiöiden sääntöjä, on vain virkailijan säännöt. Vastuu jää aina kikkailijalle, ja huonolla tuurilla kikkailija jää pois koneesta. Jokainen on
jan rooli kasvaa vain entisestään. Liittyminen kaikkiin mahdollisiin klubeihin on todella tärkeää jo aikaisessa vaiheessa, sillä muuten lentopisteitä ei kerry kohti platinakorttia. Lufthansan säännöt ovat toimineet kuvaajalle ja Blue 1:n koneet jääneet kokonaan pois käytöstä. Koska kolmen jumalattoman repun kantaminen koneeseen herättää aina paljon huomiota. Onko lumilautailijan ulkomaan reissut vähitellen loppumassa, kun reissuun ei ole varaa kantaa edes omaa lautaa. Ostoksia lentokentällä ei pidetä ylimääräisenä painona. Varsinkin kohta "lautabagit / suksipussit" on tärkeää luettavaa. Itse en ota ollenkaan mukaan lautabagia vaan laitan pelkän laudan kavereiden bagiin ja sijoitan siteet ja muut isoon pyörillä kulkevaan matkabagiin. Lentoyhtiöt ovat kiristäneet nyörejään tiuhaan tahtiin, samaan aikaan kun voittoa tahkotaan paremmalla katteella. Mackaveri kertoo, kuinka toimia, kun tilanne on tukala. Huonolla tuurilla alikiloistakin saattaa joutua maksaa, jos naamavärkki ei miellytä. Kevyestä lautabagista voi ottaa "lääkkeet" talteen ja täyttää muilla tavaroilla, että huono sydän kestää raskaan lentokenttäravaamisen. Yleensä hihna sijaitsee checkauksen vieressä, jolloin kamoja on paha siirrellä laukusta, mutta esimerkiksi Muchenissä hihna on satojen metrien päässä checkauksesta, jolloin kaikkia tavaroita ei välttämättä tarvitse kanniskella koneeseen. Eksoottisemmissa maissa virkaili-
Muut kikat Omalla kohdallani olen meinannut monesti lopettaa kuvausreissuille lentämisen, koska kamojen saaminen perille ja takaisin ilman lisäkustannuksia on stressaavaa, mutta halutessa se myös onnistuu. Silloin kannattaa ostaa jo uusi lippu ja kokeilla onneaan uudestaan. Jos ei kaverit pääsevät peittämään, niin kannattaa miettiä, onko repun sijasta parempi kantaa kädessä esimerkiksi kahta suurta tax free -muovikassia täynnä kamaa. Jokaisella tasolla tipahtaa
kilosaldoon vähintään 1015 kilogrammaa extraa, ja sillä kuskaa jo aika paljon lisää. Kun lentää paljon, saa käteensä ensin hopeisen, sitten kultaisen ja lopulta platinalla kuorrutetun kortin. Silloin puhutaan oikeista euroista eikä mistään devalvoidusta markasta. Hyviä reissuja matkatavaroiden kanssa!
12
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Toki saattaa tulla myös huonot kortit käteen, mutta yrittänyttä ei laiteta. Lentokenttien "bulk luggageissa" eli isojen matkatavaroiden hihnoissa on eroja. Asian voi kiertää jättämällä kamat checkauksen ajaksi muualle.
Sitä mitä ei näe ei voi veloittaa, eikä turvatarkastajien tehtävä ole pitää kirjaa, kuinka monta laukkua kannat koneeseen. Itse suosin vanhempia "leppoisia" naisia ja miehiä. Sen pakkaan oikean painoiseksi, ja käsimatkatavaroihin tungen kaiken painavan. Kymmenen vuoden aikana olen joutunut maksamaan ylipainomaksuja kolme kertaa: kerran 200 euroa ja pari pienempää. Sen sijaan asiakkaiden matkavaroista pystyy keventämään niin paljon kuin kehtaa vain nostaa lentokilon hintaa
Henttonen, yksi hankkeen keskeisistä puuhamiehistä, on pitänyt meitä ajan tasalla asian edistymisen tiimoilta, ja nyt projekti on vihdoinkin saanut virallisen hyväksynnän. Mäen määrä on tietty erittäin jees homma, mutta ei laatukaan ole huonoimmasta päästä päinvastoin yksi parhaista ja laatu aiotaan pitää sellaisena kautta linjan. Greenpeacen tutkimusten mukaan jopa 70 % Kiinan vesistöistä on saastunutta ja 2030 % vesien saasteista on peräisin vientituotteiden valmistuksesta. Läheisestä kylästä löytyy bensis, kauppa ja ravintola. Jarkko Henttosen johdolla helikopteria ollaan käytetty huvittelulaskemisen ohella myös tutkimustyöhön. Hankkeelle näytettiin vihreää valoa viime kuussa. Hiili on ilmastonmuutoksen pahimpia syntipukkeja. Hyvänä esimerkkinä on juomapullojen myrkylliseksi luokiteltu BPA (Bisfenoli A), jota oli lähes kaikissa muovijuomapulloissa, mutta jonka käytöstä lähes kaikki luopuivat kohun myötä paitsi suomalainen tuttipullonvalmistaja, joka myy ensin varastonsa tyhjiksi! Ympäristöasioiden ohella myös Kiinan ihmisoikeudet huolestuttavat. Palveluiden puolesta Tamok on toistaiseksi vastasyntyneen lapsen kengissä. Kiinan talousnousu on myös siirtänyt maailman poliittista valtaa Kiinan suuntaan, mikä taas vähentää entisestään muiden valtioiden halukkuutta painostaa Kiinaa lopettamaan ympäristörikokset ja ihmisoikeusloukkaukset. Tamok on tullut hyvin tutuksi myös Slammerin sivuilta, kun siellä vuosittain järjestettävät vapaalaskukisat ovat keränneet paikalle suuren joukon kotimaisia puuteriexperttejä. Vihernurkka kannustaakin lumilautailijoita tutkimaan eri lautamerkkien taustoja ja kyselemään valmistuksesta. Meidän tavoitteena on tehdä ajan kanssa, 2040 vuodessa, Tamokista Pohjoismaiden paras ja kokonaisvaltaisin kohde", Henttonen kommentoi. Monilla merkeillä on ekomallistoja, joita kannattaa suosia. Samat yritykset voisivat toki vaatia kiinalaisilta tehtailta tiukempaa kontrollia ympäristöasioissa, mutta useimmiten asioihin ei puututa ilman ulkopuolista painostusta. Jarkko on asiasta fiiliksissä. Lentokenttä on vajaan tunnin päässä, mutta moni Suomesta kulkee paikalle autolla. Tulevalle kaudelle tuskin tarvitsee vielä haaveilla hisseistä, joten jalkalihaksia ja helipassia ei kannata vielä hylätä.
MADE IN CHINA
Teksti ja kuva Jari Salo
Vihernurkan puunhalaajien suurin huolenaihe Kiinan suhteen on sen heikoissa kantimissa oleva ympäristönsuojelu. "Tavoitteet ovat korkeammalla kuin rakentaa vain hissi ja pari mökkiä. Yritykset jotka siirtävät tuotantonsa Kiinaan perustelevat siirtonsa sillä, että länsimaissa valmistaminen on liian kallista eikä sellaisilla tuotteilla pysty kilpailemaan Aasiassa valmistettujen tuotteiden kanssa. Majoitusvaihtoehdot ovat vielä vähäisiä, mutta asemakaava tulee mahdol-
listamaan alueen laajan kehittämisen. Laudoissa käytetyn puuytimen on hyvä olla FSC-sertifioitua ja muoviosien ympäristöystävällisiä tai kierrätettyjä. Kaava avaa Pohjoismaiden parhaat mäet suuremmalle yleisölle. Seuraavana työlistalla on vuorossa asema- ja rakennuskaava. Tässä vaiheessa hyväksytyssä osassa on hissilinjojen vetomahdollisuudet törmälle, jolla korkeuseroa on hiukan vajaa kilometri, mikä on enemmän kuin esimerkiksi Åressa. Jos riittävän moni kyselee tuotantolaitosten eettisistä oloista, valmistuksessa käytetyistä kemikaaleista ja niiden ympäristöriskeistä, muutos tulee nopeammin. Suosikkilauta- ja vaatemerkeille kannattaa aina esittää kiusallisia kysymyksiä. Vaikka Kiina tällä hetkellä eniten investoikin uusiutuvaan energiaan, se on myös hiilen suurin käyttäjä. NORJAN TAMOKIIN YLEISKAAVA
Suomen rajoja ollaan muuttamassa kovaa vauhtia, kun Norjan legendaariseen Tamokiin ollaan saatu järjestettyä yleiskaava pitkälti suomalaisvoimin. Voidaankin kysyä, miksi kyseisten merkkien kaikki tuotteet eivät voisi olla ympäristöystävällisiä?
ILTAPOIKA
Hans
"Laitetaan viisari värähtämään..."
Ilmoittaudu Iltapojaksi osoitteessa iltapoika@slammer.fi!
14
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Länsimaissa joissa lainsäädäntö- ja ympäristöjärjestötoiminnalla on pitkät perinteet käytetäänkin jo harmittomampia kemikaaleja ja päästöjä valvotaan tiukemmin. Ostaessasi kiinalaisia tuotteita tuet myös Kiinan mielivaltaista sortokoneistoa, joka vangitsee kenet haluaa ja vaientaa toisinajattelijoita, toimittajia ja taiteilijoita rajuin ottein. Kaavojen saaminen Norjan tarkoin varjelluille tuntureille piti olla kohtalaisen mahdoton projekti, mutta keskuksen vaikutus alueen elinkeinotoiminalle oli liian houkutteleva mahdollisuus. Koska Kiinan ympäristölainsäädäntö on puutteellista ja kritiikki vallitsevaa systeemiä kohtaan johtaa hankaluuksiin, ympäristöön dumpataan ennennäkemätön määrä kemikaaleja ja jätettä
Jopa joidenkin osalta kauden ensimmäiset kisat olivat ja menivät. Joko saa lähteä mäkeen. Monien ensimmäinen ennakkoluulo Vuokatin jengistä yllämainittujen polkujen joukosta ovat kilpailut. Siihen pitää pyrkiä, ja sen mukaan rakentuvat myös kauden suunnitelmat ja odotukset. Useimmat päättävät vain saada mahdollisimman monta laskupäivää mahtumaan tiukkaan aikataulutettuun elämään. Kaikki vaihtoehdot toimivat varmasti, kunhan itse nauttii tekemästään eikä tee mitään verenmaku suussa. Nämä asiat pyörivät nyt mielessä kuin
hedelmäpeli. Merkit ovat ilmassa, kun lumitykit on viety pelipaikoille rinteeseen ja sääennusteiden seuraaminen on ajankohtaisempaa kuin Parviaisen Jussi. Toisille taas kuuluisa kultainen keskitie on lähinnä sydäntä. Ihmiset saavat fiiliksiä eri asioista, ja niin se on myös täällä. Teinipoikien päiväunissa pääosaa näyttelee Anttilan alusvaatekuvaston sijaan unelma täydellisestä laskupäivästä. Toiset suunnittelevat käyvänsä tietyissä kilpailuissa Suomessa tai ulkomailla, kun taas toiset etsivät pitkin kesää ja syksyä uusia spotteja kuvattavaksi. Elämä on valintoja täynnä, ja paras valinta on se, mihin itse on tyytyväinen. Rukalla lunta on jo tehty, ja toivottavasti pian kylmenee myös eteläisemmässä Suomessa! Tulevaan kauteen liittyy aina tiettyjä henkilökohtaisia odotuksia ja suunnitelmia. Lumilautalukiolaisen päiväkirja:
Lähtölaskenta kauteen on alkanut, ja kello tikittää pään sisällä kuin aikapommi Salatuissa elämissä konsanaan. -Juuso Pusa
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
15. Aamulla ulos vilkaiseminen riitti aiemmin sään toteamiseen, mutta nyt on jo kova halu fantasioida tulevan viikon lämpötilaa. Luovuutta peliin vaan kaavoihin ei saa kangistua! BoardExpo-hulinaa odotellessa... Yhtä oikeaa polkua ei ole eikä pidäkään olla. Onnistumisen euforia liittyy kaikkeen, mitä laudalla tulee tehtyä. Täällä muutaman vuoden vallitsevaa ilmapiiriä tarkkailtuani on tullut todettua, että laskijoiden skaala on sen verran laaja, ettei sitä voi rajata yhteen osaalueeseen. Vanha klisee pätee tässäkin: kunhan on hauskaa. Minne sitä menisi talvella, mitä tekisi ja kenen kanssa. Toiset haluavat kiertää kilpailuja sillä välin, kun toiset valvovat pitkiä öitä keinovalossa laskemista kuvaten
Junnulautailun taso nousee jatkuvasti, ja jo 910-vuotiaat saattavat tehdä erittäin isoja hyppyjä. Aikuisten laudoissa laskijoiden paino teettää kuitenkin lisävaatimuksia, mitä junnulaudoissa ei aina välttämättä tarvita. Mutta miksi siis ostaa lumilauta, joka jää auttamattomasti pieneksi viimeistään kahden vuoden päästä. Nyt tulee todella tiukkaa dataa, ja jos juuri sinulla on ongelmia vakuuttaa vanhempasi sen oikean lumilaudan tarpeellisuudesta, suositte-
lemme lehden ojentamista heille. Tämä tarkoittaa sitä, että laudoilta vaaditaan hyviä laskuominaisuuksia, vaikka paino ei tässä kohderyhmässä olekaan suurin haaste.
16
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. JUNNULAUDAT
JUNNULAUDAT TODELLISUUS KOHTAA ILLUUSION
Teksti Kalle Tarkiainen
Lautoja on aikuisille moneen makuun, mutta mikä tekee pulkasta junnulaudan ja mitä sellaisella tekee?
Paulus Ähtävä Junnulauta, ah mikä termi. Mutta junnulauta tässä yhteydessä tarkoittaa nimenomaan nuoren ikäpolven tarpeita vastaavaa lumilautaa, jonka kanssa maailman hauskimpaan lajiin pääsee
erittäin leppoisasti sisään. Paulus myös pyörittää hartiavoimin Sinneworld-nimistä kauppaa, jonka erikoisuutena ovat nimenomaan juniorituotteet. Junnu terminä tuo mieleen huonon suomalaisen musiikin ja ehkä hieman alaspäin katsovan "vanhemman" junnun, joka sanoo minua junnuksi. Sen ansiosta etsimme käsiimme Suomen junioritietäjän, Paulus Ähtävän, ja nostimme hänet kirjoituskoneensa ääreen. Paulus valmentaa nuoria lumilautalupauksia ja järjestää enemmän tapahtumia kuin keskiverto hääcatering-firma. Me emme tiedä. Annetaan siis Pauluksen hypätä puikkoihin! Junnulautojen kehitys "Junnulautojen teknologia on kehittynyt siinä, missä muidenkin lautojen teknologia
Lankun piti myös olla muodoiltaan twintip. Kun on 18 lautaa laskettavana, on hissinousut saatava tehtyä vikkelästi eikä laitteisiin viitsi jonottaa. Kun vielä muutama vuosi sitten rocker-lautoja kummasteltiin evoluution oikkuina, ovat ne nyt se sääntö ja vanhakantaiset camberit se poikkeus. Sen sijaan rocker terminä on vähintäänkin kyseenalainen. Kokemus puhuu Testilaskut päätettiin pujotella Syötekeskuksen idyllisessä maastossa. Kun camberissa nosen ja tailin alta lauta koskettaa maata ja siteiden välistä se on ylhäällä, on rockerissa päinvastoin: lauta osuu maahan vain keskeltä ja päistä se on ylhäällä. Kokemuksesta tiesimme, että keskuksessa on hyvä ja monipuolinen parkki, jossa pystyy laskemaan niin reilejä, bokseja, cornereita kuin pipeä ja että siellä on riittävän rauhallista. Melko moni tekee kuitenkin näin: kun vedetään reilejä, otetaan eri lauta alle ja laitetaan varastoon se, millä eilen vedettiin hyppyreitä ja pipeä.
Pitkän matkan ovat freestyle-laudat saaneet aikojen alusta kulkea. Kaikki nämä olivat testiin tervetulleita paitsi puhdas camber.
Pois suljettiin myös freeride- ja jibbing-laudat, sillä nyt etsittiin perfettoa freestyle-lautaa. Hintaluokan tuli olla 300500 euroa, eikä wide-malleja hyväksytty. Jotta se olisi tukeva ja poppaava, se ei saa olla liian löysä tai liian leikkaava. Mutta onko välttämättä näin. Nyt etsitään täydellistä peliä: kompromissit eivät käy!
Kaikkihan me haluamme sellaisen laudan, jolla voisi laskea kaikkialla eikä koskaan tarvitsisi ottaa toista käyttöön. FREESTYLE-LAUTATESTI 2011
LAUDAT RUOTUUN
Teksti Tuukka Tams, Kuvat Jani Kärppä
FREESTYLE-LAUTATESTI 2011
Yleispätevän freestyle-pulkan määritelmä on periaatteessa helppo mutta käytännössä kinkkinen. Testiryhmäksi valittiin laskijoita laajalta skaalalta. Tästä on kuitenkin lukuisia variaatioita. Testiä miettiessä ei tarvinnut kahdesti pohtia, millaisia freestyle-lautoja testiin kutsuttaisiin.Totuushan on, ettei kaikilla merkeillä enää ole normaalilla camberilla varustettuja lautoja. Rockerhan tarkoittaa lautaa, jossa kantavuus on käännetty väärinpäin. On täysin tasaista flat-rockeria, kurvikasta V-Rockeria ja kaikkea siltä väliltä. Yleisesti ajatellaan, että hyvä parkkilauta on jonkinlainen kompromissi. Kokemusta piti olla kuin pienessä
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
19. Testiin saatiin mairitteleva 18 laudan joukko, joten testi oli paitsi laaja myös järkyttävän haastava. Sneikkauskin on pidemmän päälle ruma tapa
Parkin lisäksi käytiin hieman maistamassa takamaastoa, ja varsinkin Syötekeskuksen puuparkki oli todella mieleinen. Siellä kikkailun ja pressien suhteen laudat pääsivät kunnon koetukselle. Yhdessä meillä oli kokemusta monipuolisesta parkkilaskemisesta, reilien hinkkaamisesta, pipestä, isoista vuorista, konkoilusta, opetustyöstä ja oikeastaan kaikesta, missä lautaa voisi edes kuvitella tarvittavan. Camrocker, jolloin lauta on keskeltä camber ja siteiden jälkeen toiseen suuntaan kaareva. Jokaisella pystyi laskemaan, ja monien erot olivat hiuksenhienoja. Kun menovesikin jäi vähiin, olivat päivät laskuntäyteisiä. Alien oli testin ainut täysin kotimainen lauta, ja kun DC:n Lauri Heiskarin ja Weekendin Heikki Sorsan promodelien joukkoon haluttiin vielä yksi suomalainen, otettiin Antti Autin Evil Servant avosylin vastaan. Jokaisesta laudasta oli koneessa eli pahvilaatikossa neljä lappua, joten jokaista lautaa laski vähintään neljä laskijaa. Yleisesti katsottuna testissä oli viittä eri mallia: Puhdas rocker, missä lauta taipuu ylöspäin koko matkaltaan. Kun jokaisella valmistajalla on oma nimensä omalle rocker-tekniikalleen, voi olla vaikea ymmärtää mistä on kyse. Oikeastaan vain huiput ja pohjanoteeraukset erottuivat. Flatrocker, missä lauta on keskeltä tasainen ja siteiden jälkeen jalkava. Karkealla silmällä katsottuna rockereita olivat
20
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Kukaan ei kuitenkaan laskenut merkeillä, joihin heillä oli jonkin sortin kytköksiä, kuten sponsorisopimuksia. Mutta vaikka kokemusta olikin pilvin pimein, ei yksikään laskija olisi ehtinyt neljässä testipäivässä laskea 18 lautaa perusteellisesti. Lisäksi on vielä camber, jota edusti ainoana Alien. Alien ja A+ olivat hilkulla, että ne olisi tiputettu
Vaikka puuparkki oli kaukana testcenteristä eli hiihtokoulun kopista, sai muutamakin lauta lähteä vaihtokoppiin kesken sessareiden: niin heikosti ne vaihtoehtoisessa maastossa pelasivat.
testin ulkopuolelle. Tämän vuoksi teimmekin arvontakoneen, josta jokainen testaaja veti aina uuden laudan käyttöön. Laput vähenivät ja ruuvit pyöristyivät, kun akkuporakone rupsutti kuluneita siteiden ruuveja auki ja kiinni. Kummatkin saivat kuitenkin kotimaan lisää ja pääsivät joukkoon iloiseen. Muista enemmän ominaisuuksiltaan poikkesivat laudat, jotka olivat rakenteeltaan erilaisia. Alien oli testikutsun vastaisesti camber-lauta, eikä A+ ollut puhdas parkkidekki: se oli malliltaan directional. Testin edetessä huomattiin, ettei nykypäivän laudoissa ole suuriakaan eroja. FREESTYLE-LAUTATESTI 2011
LAUDAT RUOTUUN
FREESTYLE-LAUTATESTI 2011
Laskija: Otto Veijola
pitäjässä, mutta halusimme myös erikokoisia ja -tapaisia laskijoita. Vaikka puuparkki oli kaukana testcenteristä eli hiihtokoulun kopista, sai muutamakin lauta lähteä vaihtokoppiin kesken sessareiden: niin heikosti ne vaihtoehtoisessa maastossa pelasivat. Ainakin Ride ja Alien lähtivät vaihtopenkille, kun Salomonista, Techninesta ja Weekendistä taidettiin käydä jo jonkinlaista fyysistä kinaa. Lisäksi on "mutkitteleva" camber, jossa lauta on rocker siteiden välissä, camber siteiden alla ja sitten vielä rocker. Parkki oli tikissä, joten laskeminen maistui eikä kukaan jaksanut istuskella kahviossa. Laskijat pääsivät laskemaan päivittäin loista-
vissa olosuhteissa. Erot kasvavat Testi eteni loistavasti. Keskikastista löytyi lukuisia hyviä lautoja, jotka
kelpaisivat milloin vain. Kokeneempaa ryhmää saa kaukaa hakea. Rockereissa on eroja Merkittävin ero lautojen välillä liittyy niiden rockereihin
Laudassa pitää myös olla luonnetta, jotta sillä on viihdyttävä laskea. Ne eivät hepattaneet kovassa vauhdissa LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI myös pienessä kikkaimutta toimivat 15 lussa.". FREESTYLE-LAUTATESTI 2011
LAUDAT RUOTUUN
FREESTYLE-LAUTATESTI 2011
Testaaja:
OTTO VEIJOLA
Paino: 72,4 kg, punnitus tapahtui eilen tarkka arvo siis. Tykkään helposti kontrolloitavasta laudasta, ja ennen kaikkea mukavan tuntuisista ja jämäkistä kokonaisuuksista. Pituus: 171 cm Millaiseen laskemiseen käyttää lautaa: Enimmäkseen parkkiin ja siellä hyppimiseen sekä pipen laskuun Lauta millä laskee: Nitro T1 ja Team molemmat 155, parkkihenkisiä ja hieman jäykempiä kapuloita Omaan käyttöön testin laudoista paras: Weekend ja A+ "Kaipaan kovaan menoon sopivaa lautaa kantin pitävyys on todella tärkeää. Weekendissä ja A+:ssa olivat kaikki piirteet, joita tarvitsen
Näistä kahdesta silti Weekend kruunataan testivoittajaksi, sillä se istuu parhaiten testissä etsittyyn muottiin: se on loistava joka paikan lauta. Sen sijaan puhtaista rockereista jokainen kääntyi moitteettomasti. Monet olivat sitä mieltä, että se on paras lauta, millä he ovat koskaan laskeneet. Flatrockerien suhteen hajonta oli jo suurempaa. Yllättäen näin ei kuitenkaan aina ollut. Tällä kertaa jokainen rocker-lauta vain sattui olemaan hemmetin loistava peli. Leikkaavuutta niistä ei sen sijaan löytynyt kummastakaan. Mielenkiintoista oli myös, että enemmän jibbailulaudoiksi tehdyissä Nitrossa ja Burtonissa oli "mutkitteleva" rocker. Kahden kauppa Melkein heti oli selvää, että Weekend tulee nousemaan testissä korkealle. Alien toimi siellä missä camber-laudan on totuttukin toimimaan. Tämän voidaan katsoa johtuvan enemmänkin laatulaudoista, eikä suoria johtopäätöksiä rockerin ja leikkaavuuden välille voida vetää. Liekö tekemistä myös sillä, että teknologia vaatii siteiden todella tarkkaa sijoittelua. Weekend sen sijaan oli vain leikkaavuudessa täyden kympin luokkaa sijoittuen muilta osin selkeästi plussalle muttei huipulle. Tämän kokemuksen omaavilta laskijoilta se on paljon sanottu. Sen leikkaavuudesta tekee mielenkiintoisen, että se on puhdas rocker: eihän: eihän rockereiden pitänyt tähän pystyä. Jopa isoimmatkin laskijat kehuivat sitä vuolaasti, vaikka tietysti se oli heille hivenen liian lyhyt. Salomon näytti päällepäin turhan erikoiselta ja jopa heppoiselta, mutta kumma kyllä alla se toimi loistavasti. Nyt se on "vain" mahtava 9+. Heidän mukaansa siteiden alla oleva camber puree hyvin ja muu rocker antaa joustavuutta. Slammer kiittää testiryhmää, maahantuojia ja Syötekeskusta upeasta panoksesta. On myös ilahduttavaa nähdä, että laudoista löytyy vielä parannettavaa. Salomon on monilta osin aivan huippuluokkaa, eikä esimerkiksi lautaa voisi enää ketterämmäksi toivoa. On myös mielenkiintoista nähdä, mitä Salomon vielä keksii. Forum ei leikannut juuri missään. Camrockereista A+ ja Rossignol leikkasivat kovassa vauhdissa hyvin, mutta hitaassa Rossignol jäi jumiin. Pipe-laskuun yksi testaajista sanoi sen toimivan parhaiten ja nosti sen jopa Ridea pätevämmäksi laudaksi, kun muut laittoivat Alienin kirkkaaksi hännille. Näillä eväillä uuteen talveen!
LAUDAT RUOTUUN
FREESTYLE-LAUTATESTI 2011
Laskija: Otto Veijola
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
23. Jos se vielä pystyisi hivenen puristamaan lisää joka osa-alueella, se olisi lauta, josta freestylelauta ei enää pystyisi mitenkään parantamaan. Yllättäen sen rinnalle ja melkein ohikin nousi testin lyhyin lauta. Jos siteet eivät ole juuri oikeassa kantavassa kohdassa, ei jalkojen voima paina purevaan kantin paikkaan. Kun laudassa on camberia, sen oletetaan leikkaavan paremmin. Jos innovatiivisesta Acidista saadaan vielä hieman tukevampi, on sen voittokulku taattu. Kun siinä taas on rockeria, se pitäisi joustaa reilummin esimerkeiksi presseissä. Testin pisteissä jaetulle kärkisijalle nousseet
laudat ovat keskenään hyvin erilaisia. Joustoa laudoissa
totta tosiaan oli molemmat taipuivat kuin jojot. Tulevia vuosia odotellessa... Flatrockereita olivat Firefly, K2, Ride, Icon, DC, 5150 ja Santa Cruz. Camrockereita edustivat A+, Rossignol ja Forum, ja mutkittelevaa vaihtoehtoa kannattivat Nitro ja Burton. FREESTYLE-LAUTATESTI 2011
Salomon, Elan, Weekend, Flow ja Technine. Käytännössä ratkaisuja tehdään kantin purevuuden ja jouston maksimoimiseksi
Hyvä leikkaavuus tarvitaan, jotta voi laskea pipeä jos semmoiseen joskus pääsee. Weekend ja A+ olivat lähellä sellaista pulkkaa, millä voisi kuvitella laskevansa ihan kaikkea. Laudan on myös oltava poppaava ja ketterä dekki, jotta voi jibbailla. Pakko on siis olla kaksi lautaa: yhdellä mallilla ei molempiin kykene. Weekend oli testilaudoista lähimpänä omaa yleislautaa, vaikkakin se oli itselleni liian lyhyt.". Parkkilaudan on myös oltava tarpeeksi löysä ja ketterä, että sillä on hyvä poukkoilla paikasta toiseen. Lauta millä normaalisti laskee: A+ AA Pro 158 Omaan käyttöön testin laudoista paras: K2 "Laudassa on oltava hyvä vauhtikestävyys, hyvä leikkaavuus nopeisiin liikkeisiin, ei saa olla liian jäykkä jotta pressit lähtee, täytyy olla ketterä peli ja hyvä poppi. Niissä on vähän oltava sellaista mopo käsistä -fiilistä, mutta jotka pahan paikan tullen kuitenkin pelastaa. Laudassa on oltava riittävästi potkua ja ominaiLUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI suuksia,14 mutta sen pitää myös houkutella pienempään kikkailuun. Suomessa parkkiin sekä valmennus- ja opetuskäyttöön. Lauta millä normaalisti laskee: Rossignol Decoy 153 ja Agnus 157 Omaan käyttöön testin laudoista paras: Weekend ja A+ "Tykkään laudoista, joissa on luonnetta. Lauta millä normaalisti laskee: Burton Custom x 162 (wide) ja Barracuda / Fish Omaan käyttöön testin laudoista paras: Weekend "Odotan käyttämältäni laudalta ketteryyttä, kimmoisuutta, eloisuutta ja riittäviä ominaisuuksia laskea tarvittaessa lujaakin. Lasken itse laudoilla, joissa on löysä teili ja nose mutta keskeltä jämy ja hyvä vauhtikestävyys, voi vetää kovaa ja pressejä. Tarvitsen todella monikäyttöisen laudan, tai sitten useampia erikoislautoja esimerkiksi puuteriin ja parkkiin. Testaaja: FREESTYLE-LAUTATESTI 2011
JOEL LAHTI
Paino: 80 kg Pituus: 182 cm Millaiseen laskemiseen käyttää lautaa: Lauta käytössä lähinnä kovassa vauhdissa jäisessä parkissa. K2 Happy Hourissa oli törkeen siistit grafiikat, se oli ketterä, tarpeeksi jämy hyndiin, kornereihin ja pipeen, hyvä leikkaavuus ja poppi ja nose ja tail olivat tarpeeksi löysät hyviin presseihin."
Testaaja:
TUUKKA TAMS
Paino: 75 kg Pituus: 180 cm Millaiseen laskemiseen käyttää lautaa: Reileihin ja putskuun, ja aika vähän tulee muuta edes laskettua. Hyndiä, pressejä ja reilejä ja joskus putikassa kun asiat on hyvin. Niillä oli mopo todellakin monesti lähdössä käsistä, mutta niihin pystyi aina luottamaan."
Testaaja:
JUSSI RÄSÄNEN
Paino: 81 kg Pituus: 181 cm Millaiseen laskemiseen käyttää lautaa: Vapaalaskuun, mielellään pehmeässä lumessa, mutta välillä kaikkeen muuhunkin
Alussa eroja ei tuntunut löytyvän. Jotta sopisi vielä putikkahommiin, niin siteiden välissä camber ja siteestä noseen ja tailiin vähän rockeria. Koehenkilömme saivat valita laudoista ne, jotka rinneolosuhteissa oli koettu parhaiten poppaaviksi. Lisäksi hyvän popin omistavien lautojen eroja on laskiessa vaikea huomata. Kolmen ja puolen poikittaisen laudan ylitys toimi vedenjakajana niin laudoissa kuin laskijoissa. Ja ennen kaikkea: miten sitä testataan. Jokaisella oli vielä intoa ja voimaa, vaikka täyden ponnistuksen kulutus alkoi näkyä jo tässä vaiheessa iltaa. Poppien eroja on lähes mahdotonta tutkia eksaktisti, joten jouduimme tyytymään klassiseen musta tuntuu -tutkimukseen. Sitten alkoivat sentit olla tiukassa. Olimme löytäneet voittajan! Testi osoitti, että lautojen mystisissä popeissa on kuin onkin eroja, vaikkei niitä mitenkään pysty mittaamaan muuta kuin testaamalla. Tykkään laskea laudalla, joka on kevyt, jämäkkä ja leikkaava, jolla voi ajaa isompiakin obstaakkeleita ja paippia, mutta joka kuitenkin omaa ketteryyttä ja sopivasti joustavuutta pienempään nepittelyyn ja reileihin. Vaikka DC:n pulkassa oli väärä stanssi eivätkä Nikon siteet tahtoneet mahtua Jokelle, niin silti hänkin ylitti haamurajan. Järjestimme Syötekeskuksen ala-asemalle laboratoriota vastaavat olosuhteet tasaiselle ja joustamattomalle alustalle ollie-kisan muodossa. Toisin kuin esimerkiksi Tommi "Jollotijolloti" Evilän edustamassa pituushypyssä, lumilautailussa pelkkä reisien jerkku ei riitä vaan myös laudan on tehtävä yhteistyötä. Vain Joel ja Niko kiipesivät yhä uudelleen rinnettä ylös muiden tyytyessä nauttimaan palautusjuomia. Ollietestiin otettiin A+, Weekend, DC, Flow ja Technine. A+, Flow ja Technine jäivät tässä vaiheessa nuolemaan näppejään, mutta myös testaajissa alkoi illan hämärtyessä näkyä hajontaa. Pinosimme lautoja päällekkäin sitä mukaa kuin ollien korkeus kasvoi kunnes vain yksi laudoista oli jäljellä. Laudan pitää pysyä kantilla ja olla tukeva. Käytännössä hyvä poppi napsauttaa laudan ponnistettaessa korkealle. Poppia on hyvä olla ja sopivasti joustavuutta ja ketteryyttä, ettei tunnu kuin laskisi pitkällä halolla. Weekendiä testannut Joel päätti kokeilla, miten Heiskarilla kiikutaan ja kappas vain. FREESTYLE-LAUTATESTI 2011
POPPI RAIKAA
Testaaja:
NIKO LEHTOLA
Paino: 65 kg Pituus: 172 cm Millaiseen laskemiseen käyttää lautaa: parkki, piippu ja putikka Lauta millä laskee: Aaven Entertainment 155 Omaan käyttöön testin laudoista paras: Weekend "Tarvitsen laudan, jossa on siteiden välissä camber tai flat. Mutta jos ollie-kisa joskus uudelleen tulee vastaan, näillä vinkeillä voi hyvinkin voittaa potin kotiin.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
25. Jostain kuitenkin saatiin lisää voimaa, varmaan palautusjuomasta, ja Niko ponnisti DC:llä puhtaan suorituksen. Koska yksikään laskija ei jaksa ponnistaa täydellä teholla 18 laudalla, jouduimme tekemään karsintaa. Neljä dekkiä ei meinannut ylittyä millään, mikä oli osoitus laboratorio-olojen pettämisestä: miehet eivät enää jaksaneet. Jokainen laudoista kiipesi kevyesti kolmen dekin karsintarajan yli. Testin laudoista Weekendin pulkka kohtasi meikäläisen yllä mainitut mieltymykset ja vaatimukset lähes täydellisesti."
Laskija: Joel Lahti
LAUDAT RUOTU
U FREESTYLE-LA
TATESTI 2011
UN
Kysyy keneltä tahansa, niin yhdeksi laudan tärkeimmäksi ominaisuudeksi mainitaan poppi. Mutta mikä ihme se on ja mistä se muodostuu
+ parhaat gra at ja sheipit + kovaan laskuun hyvä ketteryyttä kaivataan lisää
NITRO SUBZERO
Pituus: 155 cm Hinta: 409 euroa Leveys keskeltä: 24,8 cm Camberin rakenne: Gullwing "Olisi niillä ollut parempiakin parkkilautoja", sanoi eräs testaajista ja oli varmasti oikeassa. Subzero kääntyy sen verran, että sillä pystyy tekemään pieniä ohjauksia ennen kaidetta ja kaiteen päällä se menee kuin raiteilla. Pressit sillä on naurettavan helppoa tehdä, vaikkei laudassa ole rockeria nimeksikään. Kovalla lumella tärinän voi melkein kuulla korvissa. Muutenkin reileihin se on todella hyvä, ja jos miettii sitä katulautana, niin siihen se on omiaan. Se johtuu myös leikkaavuudesta, jossa Lickissä olisi parantamisen varaa. + sopii pipeen ja hyndiin leikkaavuus huono liian jäykkä presseihin ja jibautteluun
ICON LICK
Pituus: 155 cm Hinta: 359 euroa Leveys keskeltä: 25,2 cm Camberin rakenne: Freestyle Wiener Vaikkei Iconeita Suomessa valmistetakaan, saa se heti kättelyssä plussaa muista kotimaisista ansioistaan. Kun laskee suoraan hyppyriä kohti tai kaaresta kohti seuraavaa, se toimii kuitenkin varsin hyvin. Parasta Erassa on sen monipuolisuus. Yhtä kaikki, Lick on oiva suoritus Iconin pojilta. Jollain kummalla tavalla lautakin onnistuu aiheuttamaan samanlaisia tunteita. Toisten mielestä se oli taas liian kankea kikkailuun, joten kokemusten mukaan painosuositukset on tämän laudan kohdalla katsottava tarkasti. Käännöksissä se on hivenen laiska, ja päältä katsottuna lauta todellakin näyttää hivenen piraatilta: ettei se olisi oikea lauta alkuunkaan. Vaan kuinkas kävikään. Kovassa laskussa se oli omiaan, varsinkin sohjossa ja pehmeässä lumessa, ja osa tykkäsi sillä myös jibbailla. + ei jätä missään pulaan + pipeen ja rinteessä kurvailuun oiva menopeli ei loista millään osa-alueella
FORUM THE HONEYPOT
Pituus: 154,5 cm Hinta: 389 euroa Leveys keskeltä: 25,1 cm Camberin rakenne: Pop Camber Forum on varsinkin tiiminsä ansiosta ahkerasti lumilautamaailman tapetilla, mutta From the Honeypot ei tuo menestystaipaleelle uusia virstanpylväitä. Nitron pulkka on uskomattoman löysä. Grafiikatkaan eivät ole luokseen kutsuvia. Sen nose ja tail ovat kuin harppuunan kärjet, ja kansi pursuaa pientä suttua. Flow kohtaa kuitenkin saman ongelman kuin moni muukin yleislauta: se ei loista millään osa-alueella. Se kaipaisi lisää poppia, tukevuutta ja kimmoisuutta, eikä kovassa vauhdissa sen kantti oikein tahdo pitää. Näin löysä lauta ei vain voi olla ketterä, leikkaava ja vauhtikestävä vaikka miten päin asian laittaisi. Näin mustavalkoisia asiat eivät ole, mutta ensikatseet Slingiin kertoivat paljon. Testaajat olivat valmiita lynkkaamaan pulkan heti kättelyssä. + toimii isoissa jutuissa pressit melko vaikeita liian jäykkä lauta konkoiluun
K2 HAPPY HOUR
Pituus: 157 cm Hinta: 499 euroa Leveys keskeltä: 24,9 cm Camberin rakenne: Flatline Happy Hourin kaltaista lautaa ei kyllä joka päivä näe. Subzero vaikuttaa puhtaalta reililankuksi, eikä sillä rinteessä valitettavasti tee juuri mitään. Joka tapauksessa Firefly on testin suurin yllättäjä. Reileissä se on kaukana mukavuusalueeltaan, ja kurvailussa se tulee laiskasti mukaan. Pienessä sohjoparkissa sillä jo viihtyy, kun löysyydestä voi ottaa kaiken ilon irti. Jokaisen suut loksahtivat ammolleen ensimmäisten käännösten jälkeen: Firefly onkin aivan kelpo lauta. Ulkonäöltään Lick on tuttua Iconin stailia: hillittyä, graafista, tyylikästä. Reilit sillä on parempi jättää väliin, eivätkä ainakaan pressit tunnu oikein lähtevän. + mainettaan parempi + kumosi ennakkoluulot joka osa-alueella huomattavasti parannettavaa
FLOW ERA
Pituus: 155 cm Hinta: 249 euroa Leveys keskeltä: 25,2 cm Camberin rakenne: I-Rock Flow on saanut Suomen rinteillä vahvan otteen, eikä suosio testin mukaan ole aiheetonta. Forumin laudassa jotenkin onnistutaan kääntämään tappioksi ne ominaisuudet, mitkä jäykästä laudasta tekevät hyvän. Toisaalta reaktiohitaus tekee siitä aloittelijalle sopivan, sillä lauta ei poukkoile tai kimpoile arvaamattomasti paikasta toiseen. Silti se ei missään nimessä ole huippulauta, eikä sitä se varmaan yritäkään olla. Sheipit tekivät reilien vetämisestä jopa hieman omituisen, mutta siinä onkin enemmän kyse mielikuvista kuin oikeista syistä. Vain harva lauta sopii näin laajaan skaalaan näin hyvin. Intersportin myymä Firefly edustaa monia asioita, mitä ideologiset laskijat vastustavat: iso yhtiö tulee "meidän" harrastuksen apajille. Era on lauta, joka sopii moneen paikkaan, monenlaisille laskijoille ja moniin olosuhteisiin. Ja mitä tailblockeja sillä voikaan tehdä! + reilipulkka reilipulkka löysä kuin mikä, joka suuntaan
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
27. Jos pitäisi lähteä ampumaan kohti 40-metristä hyppyriä, Lick voisi hyvinkin olla siihen hölmöyteen sopiva vehje. Lick on testin jäykimmästä päästä. Forumin lauta on harvinaisen laiska peli. Tähän Happy Hour kiteytyykin: sheipit joko innostavat tai masentavat, ja lautahan valitaan sen mukaan mistä kiksit tulevat. Jämäkkä lauta sopii myös pipeen, mutta kaiteisiin se ei ole paras valinta. Kaukana näyttävät olevan ajat, jolloin tavaratalojen laudat olivat ennemminkin kenkätelineitä kuin lumilautoja. Myös pipessä se on omiaan. Siten se soveltuu parhaiten isoihin juttuihin ja huonoiten kikkailuun. Toisaalta se ei myöskään jäädy missään, joten sen voi huoletta viedä minne tahansa. Sillä laskee mielellään isompaa hyppyriä, mutta vastapainoisesti se käy myös reileihin ja kikkailuun. Iconin laudat ovat päässeet jo moniin tupiin, mikä on suomalaiselta merkiltä suuri saavutus. Se tottelee alla kuten kunnon laudan kuuluukin ja vie minne pitää. Se tarvitsisi lisää potkua ja räjähtävyyttä, että siitä tulisi riittävän mielenkiintoinen peli. Ei ihme, että testiryhmä valitsi K2:n testin hienoimmaksi laudaksi. Jos tykkää vakaasta laudasta, Forum voi hyvinkin olla sopiva. Ainoastaan presseihin sitä joutuu hieman painamaan, mutta toisaalta se kulkee pipessä ja kurvailussakin moitteettomasti. Se on suhteellisen jäykkä, mutta silti se ei kestä vauhtia. Se ei ole kiertolöysä, mutta kantit eivät silti tahdo pitää. From the Honeypot on ristiriitainen lauta. Osa laskijoista mieltyi myös sen ominaisuuksiin. Kovassa vauhdissa siihen pystyy luottamaan paljon paremmin kuin moneen muuhun testin lautaan, ehkä jopa parhaiten. FREESTYLE-LAUTATESTI 2011
FIREFLY SLING
Pituus: 154 cm Hinta: 329 euroa Leveys keskeltä: 24,9 cm Camberin rakenne: flat rocker Tässä on lauta, joka ei vanhan liiton laskijoita helpolla miellytä. Testiryhmään laudan muodot iskivät, eikä nose- ja tailgrabien ottaminen ole koskaan ollut näin hauskaa. Jäykkyys kuitenkin rokottaa muita osa-alueita. Toinen peruslautojen perisynti on sen pieni elottomuus. Rinteessä se ei kuitenkaan toimi täysin ymmärrettävistä syistä
Ride olisi helposti voinut olla testin huonoin lauta, ellei se toimisi isoissa hypyissä ja pipessä niin hyvin. Siinä on poppia, kantti puree, se kestää vauhtia, on ketterä ja silti se on tukeva. + todella ketterä ja menevä peli + kestää vauhtia ja ajaa kantilla lähtee välillä alta
SANTA CRUZ TETRA
Pituus: 153 cm Hinta: 329 euroa Leveys keskeltä: 25,0 cm Camberin rakenne: Surf Rocker Vanha sur - ja skeittimerkki tuo vanhemmille laskijoille muistoja mieleen. Tummanpuhuvaan yleisilmeeseen maalattu kromipiissi, stiletti ja nyrkkirauta sopivat samaan kuvastoon, missä T9 on taiteillut koko olemassaolonsa ajan. Jibsaw on myös testin jäykimmästä päästä, mikä tekee siitä luotettavan kovaan vauhtiin. Pieni kanttien pyöristäminen varmaan auttaisi tässä pulmassa. Santa Cruz on hyvä yleislauta, mutta olisi sen toivonut hivenen enemmän säväyttävän. Huonoimpana puolena tulee esille sen heikko kiertojäykkyys. Kovaa laskeville se oli kuin omiaan, mutta kikkailijoille painajainen. Ei ollut yhtään osa-aluetta, jossa The Good Life ei olisi toiminut. Se johtuu pitkälti sidewalliin lisätystä skeittirenkaista tutusta uretaanista, jonka funktiota on hankala ymmärtää. + sopii reileihin ja bokseihin + leikkaa hyvin kiertolöysä
TECHNINE RE-ENFORCER
Pituus: 155,5 cm Hinta: 329 euroa Leveys keskeltä: 25,5 cm Camberin rakenne: 9 Rocks Reverse Camber Technine luo vahvoja mielipiteitä. Technine on rakentanut monipuolisen laudan, joka soveltuu kaikkeen neppailusta kovaan laskuun. On myös hienoa, että testivoittajaksi nousee isompien merkkien ohi valmistaja, jolla on resursseja tuotekehittelyyn murto-osa kookkaimpiinsa verrattuna. Weekend olikin useimpien testaajien suosikki ja lähettipä eräs Heikille terveisiä, että haluaisi ostaa häneltä laudan pois. Sen sijaan testaajan sanat kertovat laudan sisällöstä. Harmillisesti siinä ei kuitenkaan ollut juurikaan poppia, joten hyppyreistä se ajoi helposti läpi. Erittäin kekseliäässä rakenteessa on vain yksi ongelma: löysät kärjet aiheuttavat välillä alta lähtemisen tunteen, aiheuttavat epävakaisuutta ja vähentävät poppia. Sen vuoksi Tetra on melko laiska kääntymään. Myös pientä kankeutta oli havaittavissa. Kommentti ei ainakaan viittaa grafiikoihin. Siteiden välistä se on suhteellisen jämäkkä, mutta kärjistä lauta taipuu kuin jousipyssy. Twintipissä sillä nyt ei mitään hirveää merkitystä ole, mutta silti se häiritsi. Kanttikin pitää, joten mikäpäs sillä on mennessä. Myös poppia kaipaisi lisää. Lisäksi Acid on erittäin ketterä lauta. Salomonin erikoisin piirre on sen löysä nose ja tail. Alastuloissa ja ponnistettaessa se tahtoi lipsua alta, eikä se kovalla lumella leikannut aivan täydellisesti. Nyt sitä on jälleen ollut saatavilla, eikä se ole ollenkaan huono asia. Rossignolin kantti todellakin puree lumeen kuin dobermanni pohkeeseen, mutta onko se välttämättä hyvä asia. Muodot ovat loistavat, gra at houkuttelevia ja koko yleisilme huokuu laatua. Jo muutaman vuoden käytössä olleen Magtekin lisäksi laudassa on Magne-Tractionkantti, joten laudan laidat viipottavat aaltomaisesti. + tukeva isoihin bokseihin ja pipeen liian tukeva kaikkeen muuhun järkyttävän kömpelö
ROSSIGNOL JIBSAW MAGTEK
Pituus: 155 cm Hinta: 499 euroa Leveys keskeltä: 25,2 cm Camberin rakenne: Amptek Freestyle Rossignol edustaa testin innovatiivisten lautojen vähälukuista joukkoa. Lähelle se kaikilla kuitenkin pääsee. Myös pysähtyminen tuntuu pelottavalta, sillä kantti tarraa lumeen kuin takiainen hihaan. Monella tapaa Weekend on hämmästyttävän miellyttävä laskettava ottaen huomioon, että se todellakin soveltuu kaikkeen pikkujibbailusta isoihin hyppyreihin ja jopa putskuun. Tukevuudesta on kuitenkin hyötynsä. FREESTYLE-LAUTATESTI 2011
RIDE BUCKWILD
Pituus: 157 cm Hinta: 469 euroa Leveys keskeltä: 25,3 cm Camberin rakenne: Prorize Jos Nitro oli löysä, niin Ride Buckwild on sen vastakohta. + nepittelyyn ja reileihin todella hyvä + monipuoliseen laskuun kiertolöysä
WEEKEND THE GOOD LIFE
Pituus: 155 cm Hinta: 479,90 euroa Leveys keskeltä: 25,2 cm Camberin rakenne: reverse camber Heikki Sorsan promodelista näki jo kauas, että se tulee nousemaan testissä korkealle. Jos se hivenen jää jälkeen Salomonista pressi- ja ketteryysominaisuuksissaan, niin isommalla kyydillä se voittaa joka suhteessa. Re-Enforcer jäi vain hivenen jälkeen kärkikaksikosta, mutta erot olivat huomattavissa. Joskus taannoin Santa Cruz kuului kovimpien merkkien joukkoon, mutta sitten se ainakin Suomen markkinoilta katosi pitkäksi aikaa. + toimii kovassa vauhdissa outo sheippi hitaassa vauhdissa kömpelö
SALOMON ACID
Pituus: 151 cm Hinta: ei myydä Suomessa Leveys keskeltä: 24,7 cm Camberin rakenne:Pres-Sure Rocqualizer Testin lähes voittanutta Salomonia voidaan pitää jonkinlaisena yllättäjänä. Siinä on suhteellisen tiukka kääntösäde, minkä ansiosta se puikkelehtii vikkelästi paikasta toiseen. + todella hyvä yleislauta + loistaa joka osa-alueella voisi olla vielä vähän parempi
T E ST I V
OITTAJ
A!
28
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Presseihin sitä on lähes mahdotonta laittaa, sillä siinä ei juurikaan ole kimmoisuutta missään kohtaa lautaa. Hitaassa vauhdissa laudan tarttuminen häiritsi, eikä se sen vuoksi ollut kovin ketterä. Kuten eräs testaaja asian ilmaisi, tuntui kuin olisi laskenut 160-senttisellä halolla. Sen räppiestetiikkaan pohjautuva imago pisti raamit myös testin ennakkoasetelmille, joita osuvasti kuvaa erään testaajan kommentti "eikö Techine enää olekaan niin räbä?". Sen ainoaksi heikkoudeksi voidaan laskea, ettei se millään osa-alueella ole täysin täydellinen. Tämä lisää valmistajan mukaan kantin purevuutta. Kantti myös pitää hyvin, joten siihen pystyy luottamaan. Se on eloton ja jäykkä käsittämättömän jäykkä. Testaajat havaitsivat sen myös todeksi. Se kumosi ennakkoluulot reilipulkasta täydellisesti, vaikka lauta soveltuukin kaiteisiin loistavasti. Varsinkin reilejä ja bokseja sillä on todella hyvä vetää, ja se myös kestää hyvin vauhtia. Rossignolin suhteen mielipiteet jakautuivat laudoista eniten. Johtopäätökset itselleen sopivuudesta Rossignolin suhteen on siis harvinaisen helppo tehdä. Kovassa vauhdissa se menee kuin juna, eikä se todellakaan hepata suuntaan tai toiseen. Jäällähän kantti on elementissään, mutta yleensä lautaa käytetään muuallakin kuin jääkiekkokaukalossa. Kun nämä Salomon korjaa, on vaikea keksiä, miten freestyle-laudasta voi tehdä enää paremman. Monipuolisen siitä tekee varsinkin kimmoisuuden ja tukevuuden hyvä yhdistelmä. Tetra on mainio peruslauta, joka soveltuu kaikkialle. Valitettavasti kantille laitettaessa on kuitenkin pulassa, sillä sieltä se ei hevillä palaa. Salomon Acid oli testin lyhyin lauta, mutta silti sillä pystyi jokainen laskemaan testaajan koosta huolimatta. Arvatenkin sillä on kuitenkin turha suunnitella minkään sortin konkoilua. Jäykkyyden ja löysyyden yhdistelmä onkin Salomonissa toteutettu ehkä parhaiten, mitä missään laudassa on koskaan tehty. Laudan grafiikat ovat myös melko tylsät, ja kun tekstit päällä menevät joka suuntaan, on Santa Cruzista lähes mahdoton ottaa selvää, kumpi puoli on nose ja kumpi tail. Lisäksi se vaikutti taivuteltaessa aivan liian löysältä, mutta laskiessa se osoittautuikin todella toimivaksi peliksi
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
31
LAURI HEISKARI
32
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Kuvaaja: Cole Barash Paikka: Whistler, Kanada
Tulin just sur aamasta, ja kohta pitäisi tehdä vähän aamupalaleipiä Turun Sinapilla. Oletko tässä matkan varrella jo oppinut tunnistamaan merkit, milloin team manager on mielissään tai antamassa potkuja perseelle. - No ei nyt silleen huojentunut, kun tiesin, että ne haluaisivat vielä jatkaa yhteistyötä. Vielä on annettu olla messissä, eli hyvä näin. Ne ei todellakaan näytä miltään huvipuistojen delfiineiltä luonnossa. Vähän pelästyin, kun evä nousi tyhjästä kahden metrin päähän. Mitä sulla liikkui silloin mielessä?
"Olen yrittänyt ottaa sellaisen asenteen, että jokaisesta vuodesta minkä saan lisää olen kiitollinen, ja kun en saa, niin sitten alkaa uusi sivu mun elämässä."
alkaa uusi sivu mun elämässä. Olen tuntenut kaikki jo niin pitkään, ettei noiden jätkien kanssa mikään tunnu duunilta. LAURI HEISKARI
Moro! Missä päin maailmaa mies huitelee tällä hetkellä. On vaan niin siistiä laskea ja pyöriä tuolla kaduilla reilaamassa. - Meidän team manager on ihan sikahyvä tyyppi, ja kyllä se näkee, että joka vuosi tehdään parhaamme. Ilmeisesti kausi taisi mennä ihan hyvin, kun kerran sopimusta jatkettiin. Ei siinä yläfemmat enää auta, jos isot herrat päättävät säästää budjeteissa, hehheh. Mulla on käynyt aika hyvin noin yleisesti kaikkien sponsorien kanssa. Potkut tulee yleensä ylempää kuin meidän team managerilta. Vaikka tässä väitetäänkin olevan elämäntapaintiaaneja, niin kuinka stressaavaa on, kun sopimukset ovat katkolla, ja voiko asiaan enää vaikuttaa heittämällä tuplamäärän yläfemmoja. Olen yrittänyt ottaa sellaisen asenteen, että jokaisesta vuodesta minkä saan lisää olen kiitollinen, ja kun en saa, niin sitten
tehdä tilaa. - On stressaavaa, jos loukkaantuu juuri kun sopimus on katkolla. Takaisin juurille ja kavereiden pariin, arvostan! Jos tosiaan palataan ajassa hieman taaksepäin ja niihin aikoihin, kun ei ollut huolta huomisesta. Silti olen tosi fiiliksissä, että vielä saa painaa hommia ulkona. Huhun mukaan ukko on juuri tehnyt DC:n kanssa kolmivuotisen sopimuksen, eli onnittelut lienevät paikallaan! Onko huojentunut olo. Ai saatana, kuumottavaa ja todella siistiä yhtä aikaa. Olen kyllä nähnyt monien saavan potkuja, vaikka on ollut
kuinka hyvät le apätkät sun muut. On vaan niin paljon hauskempaa kuvata suomalaisten kanssa kuin lähteä tuonne Jenkkeihin pyörimään ja saada fudut joka spotilta. Olit juuri saanut lumilaudan jalkojen alle, ja kotipihan reili toimi näyttämönä. - Joo, mulla oli mun hauskin kausi tähän mennessä, ja luonnollisesti asiat toimivat myös paremmin! Sai kuvata Fredun (Sirviö), Eeron (Ettala), Markun (Koski) ja Heikin (Sorsa) kanssa ja olen kyllä tosi kiitollinen, että jätkät otti messiin. - Minä ja Heikki kuvattiin Peoplen Good Look -le aan, ja muut pojat kuvasi muihin. Päätettiin silti alkukaudesta kuvata yhdessä. Oli aika pientä aaltoa, mutta tuli kaksi delfiiniä ihan viereen. - Olen kotona San Clementessa, Jenkeissä. Oliko teillä joku projekti tai le a työn alla, vai saitteko kerrankin laskea omaksi iloksi. Tämä lama vaikuttaa kaikkeen. Kesti sekunnin tajuta, ettei se ollut hai. Silloin ei vain ole tarpeeksi budjettia, ja uusille junnuille pitäisi
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
33
Se hoiti mulle aina laskukamat ja tuplatre t joskus ala-asteella. LAURI HEISKARI
" Eero (Niemelä) oli niin kuin mun manageri. Mentiin mopolla kolme päällä latobileisiin, ja se voitti kaikki tanssikisat muka breikatessa. Se oli jo niin pimp silloin. Se pisti mut kerran pitämään sen pyörää pystyssä, kun se meni suutelemaan jonkun yläastelaisen kanssa meidän ollessa jollain neljännellä luokalla. Ei se osannut oikeesti mitään breikkaa, hehheh."
34
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Se pisti mut kerran pitämään sen pyörää pystyssä, kun se meni suutelemaan jonkun yläastelaisen kanssa meidän ollessa jollain neljännellä luokalla. Ei ollut laskuja maksettavana eikä mitään muutakaan stressattavaa. Laskeminen oli kaikki mitä kelattiin! Sitten pääsin viimein Jenkkeihin Jonin (Malmi) messiin. Se hoiti mulle aina laskukamat ja tuplatre t joskus ala-asteella. Kaikki halusivat tulla isona proksi ja kaikista tulikin jossain vaiheessa. Ainakin Trulli Clan oli varmasti tärkeä vaihe monen uran kannalta. Varsinkin kun miettii, kuinka vaikeaa on saada sponsseja niinkin pienestä maasta kuin Suomesta. Tuntuuko hurjalta jälkikäteen ajateltuna, että teillä oli Nummelassa koossa yksi maailman kovimpia laskuporukoita. Kerro vähän niistä ihmisistä keiden kanssa vartuit nuoruudessa. Ei tuossa iässä oikein kelannut muuta kuin että milloin saa uudet kengät, laudan ja minkälaiset grafiikat tulee ensi kaudella ulos. Se opetti mut laskemaan silloin, kun en osannut edes vielä kääntyä, hehheh. Se tuntui kuin olisi aloittanut nollista. Laskin vuoden siellä, ja yritin saada sponssia Forumilta. Ei se osannut oikeesti mitään breikkaa, hehheh. Ainakin lumilautailun kannalta teitä oli aikamoinen jengi koossa housut täynnä dynamiittia. Ei täällä rapakon takana kukaan tiennyt tai välittänyt, oliko meillä joku tiimi tai oltiinko saatu muutama checkoutti Onboardiin.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
35. Kierrettiin yhdessä Suomi Cuppia ja käytiin kesällä Strynissä. Sinä, Ettala, Bäckström ja Sorsa saitte lopulta omat promodelitkin, mutta kuka oli kovin luu kun sponsseista ei ollut tietoakaan. Eero oli niin kuin mun manageri. Aika hyvä tuuri, että kaikki laskukaverit pääsivät niin pitkälle. LAURI HEISKARI
Kuvaaja: Ashley Barker Paikka: Whistler, Kanada
- Eihän silloin paljon muuta pyörinyt mielessä kuin mistä saisi jotkut siistit maastohousut ja löytyisikö keltään jotain uutta hyvää musiikkia, hehheh. - Heikki oli kovin ja sitten varmaan Niemelä. Kaikki meistä oli nälkäisiä ja halusi proksi. Mentiin mopolla kolme päällä latobileisiin, ja se voitti kaikki tanssikisat muka breikatessa. - Meitä oli Trulli-pojat: Niemelän Eero, Heikki Sorsa, Jussi Tarvainen, Iikka Bäckström, Harri Holmsten, Ali Toppinen, Pässi (Jari Tuorimieni), Heiskasen Janne ja Eero Ettala, eli kaikki ketkä laski Vihdissa. Nuo oli kyllä parhaita aikoja, kun tosiaan sai vain laskea omaksi ilokseen. Kaikki nuo jätkät auttoivat meitä pääsemään eteenpäin. - Joo on käynyt hirveä tsägä, ja saatiin myös paljon apua noilta suomalaisilta maailmalla kuten Jonilta (Malmi), Willeltä (Yli-Luoma), Jussilta (Oksanen), Jonilta (Mäkinen), Markulta (Koski) ja muilta. Se oli jo niin pimp silloin. - Kyllä se varmaan auttoi siinä mielessä, että sai Suomi-sponssin, ja sitten pääsi Suomesta Eurooppaan. Oliko teillä koskaan mitään suunnitelmaa uralla etenemiseen
LAURI HEISKARI
36
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
- Äiti oli lähdössä synnyttämään. Kyseli lähtiessään pieneltä pojaltaan: "Mitä toivoisit minun sieltä tuovan?" Poika vastasi: "Jos perse kestää, niin polkuauto olisi kiva."
"Ennen pystyi pitämään miljoonaa eri sponssia, ja kunhan olit jotenkin näkyvillä, niin kaikilta tuli palkkaa. Tämä on vähän kuin Amerikan Nummela. Kyllähän sustakin on tehty kunnon idoli sekä nuoremmille että vanhemmille tytöille. En mä ainakaan henkilökohtaisesti ole katsonut mun suosikkilaskijoita tai skeittaajia, että kuinka hyvät geenit niillä on. Nyt voisi puhua siitä, mitä rahalla ei voi ostaa. Sulla on lihasta enemmän kuin HK:n teurastajalla, kuorrutuksena kakun päällä albiinoponin merituulessa hulmuava tukka ja veitsellä ihoon hakatut heimomerkit. Mun faijalla on ollut pienestä pitäen sekä mutsilla ja sen broidilla myös. En halua, että mulle käy niin. Loppuun vielä: luuletko, että ympyrä sulkeutuu ja Lauri palaa vielä joku päivä kotiin. Kaikille vaan terveisiä Suomeen ja soitelkaa mulle tänne aina välillä, pliis! Kaikkien elämä jatkuu ja muuttuu, mutta muistakaa "the good old times" eli joka jätkä Suomi Cuppiin ensi kaudella ja sillä siisti! Suomi Cup -lupaus muistetaan varmasti! Lumilautailun ohella sun elämään on tullut aika monta uutta harrastusta. Ja tehdään vielä täysin selväksi, että tuo esimerkki tuosta cross dressingista ei ollut muhun liittyvä. Jotain spraymaalia ja tuherruksia. - En usko, että tytöt paljonkaan sitä DC:n kamaa ostaa, ja eiköhän skidit katso enemmänkin sitä, miltä ne kamat sun päällä näyttää kuin että onko letti hyvin. - Mä hoidin ekan skootterin ja maalasin sen mattamustaksi. - Hehheh, sä olet niin sekaisin! Meidän mutsilta saa tukanleikkuuta halvalla Nummelassa, ja eiköhän noita heimomerkkejäkin rahalla löydä jos haluaa. Tykkään asua täällä nyt kun vielä lasken, ja täällä pääsee viettämään paljon aikaa ulkona. Ei se mitään palkankorotuksia takaa, mutta se on hyvä, että mun agentti hoitaa yli puolta meidän tiimistä, niin sillä on siellä myös jotain sananvaltaa. Kyllä se on tuossa takaraivossa silti koko ajan, että olisihan se kiva joku kaunis päivä soittaa liittoon, pistää lisenssi tulille Suomi Cuppia varten ja laittaa vanha jengi kokoon. Mä en vaan saanut ikinä hankittua kunnes nyt. Välillä on kyllä sellainen fiilis, että ei helvetti, kun ei ole nähnyt oikeita hyviä kavereita pitkään aikaan, vaikka täälläkin hyvää jengiä löytyy. Kyllä meitsillä on silti hirveä koti-ikävä koko ajan. Alkoholikulttuuri on aika erilainen Suomessa kuin täällä pikku beach-kylässä missä asutaan. Ei taida kaduttaa peilin edessä. Elämästä pitää nauttia just siitä mistä tykkää, vaikka se ei nyt välttämättä sopisikaan johonkin tiettyyn kategoriaan. Mulla on manageri lähinnä sen takia, että se saa tapella mun puolesta ja pitää mut tiimissä. Nykyään pitää melkein laskea head to toe yhdelle tai kahdelle firmalle."
Amerikkalainen unelma on mun mielestä aika klisee, mutta sulla on siellä jonkunlainen elämän perustarpeet täyttävä unelma koossa. Mä saan jonkun ihme tyydytyksen, kun otan hyvän kuvan ja tiedän, että olen itse sen ottanut. Sulla on kuulema leikkikaluina kaksi Harrikkaa ja skootteri. Mutta joo, olen muutenkin aika ristiriitainen jätkä. Kuuntelen metallia ja loveradioa sekaisin, katson joka ikisen romanttisen komedian ja luen kaikkea Shakespearista Harry Potteriin ja Twilightiin, hehheh. Ihan kuin se olisi just saanut turpaan, vaikkei ollutkaan. Ehkä siksi on parempi, etten ole siellä henkilökohtaisesti. Suomessa jengi yleisesti läträä pikkaisen enemmän, hehheh.
nuo mitään hääppöisiä ole. - Mä asun San Clementessä, San Diegon ja Losin välissä olevassa pienessä sur kaupungissa. Sulla onkin aina ollut joku juttu noihin rumiin laskijoihin! Asiasta toiseen, olet löytänyt itsellesi elämänkumppanin Kaliforniasta. Jos susta saa aikaiseksi jonkinlaisen imagon mitä myydä, niin eiköhän kaikki toimi, vaikka sun juttusi olisi joku cross dressing, hehheh. - Mä olen tykännyt kuviksesta ja kuvauksesta yläasteesta asti ja olen yrittänyt nyt satsata tuohon valokuvaukseen enemmän ja enemmän vuosien aikana. Nostetaan jalustalle sun järkyttävän veistosmainen ulkokuori. - Niitä on sikahauska piirtää ja tehdä, mutta ei
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
39. Mieti vaikka Scotty Wittlakea. Olen nähnyt niin monen pro:n, kuten esimerkiksi Kevin Jonesin, ottavan bisneksen henkilökohtaisesti ja sitten kokevan täydellisen burnoutin laskemiseen. Tuntuu siltä, että tuo kuvaus on mulle se, mikä täyttää sen holen, kun en ikinä osannut maalata tai piirtää tarpeeksi hyvin, hehheh. Toisaalta ei se kyllä tosiaan ole ehtinyt viettää
niin paljon aikaa Suomessa, että olisi päässyt tutustumaan tuttuun syysmasennukseen. Jos mua yritetään kusta silmään, niin mä varmaan sanoisin niille, että painukaa Saharaan ja ottaisin lennon saman tien himaan. Tämä on vähän ristiriitaista: taiteilijaelämä ja moottoripyörät eivät kuulu samaan lauseeseen. Tykkään maalailla niitä, mutta kun ne muuttuu auringossa keltaisiksi, niin se on vähän sama kun skeden renkaat, eli kun ne on tarpeeksi keltaiset, niin ei niillä pysty enää rullaamaan, hehheh. Meillä on perheessä aina ollut noita pyöriä. Kyllä se huomaa, että olen eri kulttuurista kotoisin, kun se on nähnyt pitkän aikaa, mitä me puuhaillaan Iikan ja Eeron (Niemelä) kanssa. Tytöille se tietenkin auttaa, jos olet kuuma muija ja osaat laskea, niin salettiin pääset johonkin Roxyn tiimiin. Kiitos haastattelusta. Mutta jos saat itsesi jotenkin jonkun mieleen, oli se sitten äänekäs baari-ilta tai stand-up-komiikka, niin ei kai siitä haittaa ole. Se on muutenkin sellaista henkistä taistelua. Sillä oli niin hauska pyöriä, että oli pakko upgreidata. Sur aus on yksi mistä kerroit, ja nyt kun elämänkokemusta on kertynyt, niin olet innostunut kuvaamisesta ja maalaamisesta. Vakavasti ottaen luuletko, että hyvien laskutaitojen ja imagon lisäksi myös ulkonäöstä on pieni apu. Se oli mun idoli, ja se näytti siltä kuin se ei olisi koskaan käynyt suihkussa. Mä sur aan joka päivä ja käyn pari kertaa viikossa nyrkkeilemässä ja brassijujutsussa, ettei tulisi broideilta turpaan, vaikka tulee kumminkin. Käyn nyrkkeilemässä ja olen muka niin kova jätkä, ja sitten next minute spiidaan jossakin le assa yksin, kun Reese Witherspoonin poikaystävä rakensi sille puutarhan katolle, hehheh! Ihan sama. Mites nuo sur lautojen kuvitukset sitten. Se on matkustanut aika paljon noin perusjenkiksi, että ei sillä ole mitään Starbucks-kompleksia. - Olen kyllä miettinyt sitä tosi paljon. Kerro vähän, missä asut ja minkälainen meininki siellä on ylipäätänsä. Mitäs sun vaimoke diggailee sun suomalaisista juurista ja melankoliasta. Tosi hiljainen eikä täällä käydä paljon baareissa. Ei ole kiire, kun haluan vielä laskea niin pitkään kuin mahdollista. - Olen raahannut mun tyttöystävän Suomeen muutaman kerran, ja kyllä se diggaa paljon mun perheestä, kavereista ja yleisesti Suomesta. LAURI HEISKARI
- Onhan se helpompaa, kun pääsee keskittymään olennaiseen eli laskemiseen. Lisenssihakemusta odotellessa, onko viimeisiä sanoa
TORNIKESKUS
Laskija: Mikko Hakulinen
40
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Kuten Tornikeskuksen herra Matti Särkelä sanoo, siellä on "Etelä-Suomen paskimmat hissit mutta paras fiilis".
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
15. TORNIKESKUS
Teksti ja kuvat Kalle Tarkiainen
Yleensä ingressiteksteissä painotetaan laskettelukeskuksien hienouksia ja monipuolista tarjontaa. Tornarissa sen sijaan panostetaan rehellisyyteen ja avoimeen meininkiin
Kaikeksi onnekseen Matilla oli ystävä, joka oli kyllästynyt tuijottamaan tietokoneiden ruutuja. Matti toimi Vilun puheenjohtajana sen kulta-aikoina eli legendaaristen Trullien aikakautena. Tämän jälkeen seurasi uusi mustaan kuolemaan verrattava hiljainen kausi, kunnes joku keksi rakentaa rinteeseen snowtubing-radan. Seuran toiminnassa lähes koko sen aktiivisen toimintakauden työskenteli tarinamme sankari, Matti Särkelä. Kyseessä oli siis kesyttämätön vuori. Tarinamme sankarihahmo Matti Särkelä oli luonut siihen mennessä jo pitkän uran työyhteisökouluttajana ja kaipasi elämälleen jotakin, joka olisi ihan oikeasti mukavaa. Yhdessä kaksikko lähti rohkeasti kohti uusia haasteita ja laittoivat pystyyn laskettelukeskuksen. Myös lumilautailu aktivoitui jossain välissä laajemmalle yleisölle tutuksi lajiksi, ja lumilautaseuroja putkahteli mäkeen jos toiseen. 90-luvulla Tornikeskusta pyöritti Vihti
Etelä-Suomen laskettelukeskukset lasketaan lumitilanteiden arvaamattomuuden vuoksi riskiryhmään kuuluvaksi liiketoiminnaksi, joten tukia ei heru kenellekään.
Skin omistajina tunnetut Uotilat. Kuten odottaa saattoi, todellisuudessa laskettelukeskuksen pyörittäminen Etelä-Suomessa on aika helvetin raastavaa duunia. TORNIKESKUS
Ennen kuin pääsemme tähän päivään, palatkaamme hetkeksi historiaan. Jo ennen toista maailmansotaa lasketeltiin esihistoriallisilla lumilaudoilla alas Tornikeskuksen rinteitä. Väliin jäävällä ajanjaksolla muun muassa J. Matti on muutamaan otteeseen kokeillut lumilautailua konkreettisestikin, tyttäreltään salaa ja vaihtelevin tuloksin, mutta on
tyytynyt olemaan pääasiallisesti taustavaikuttajana. Oppimiskäyrä rinteen pyörittämisessä on todella armoton varsinkin aloittavalle keskukselle, jonka asiakasvirrat eivät ole vielä laskettavissa miljardeissa. Eräs tunnetuimmista seuroista oli Vilu Vihdin Lumilautailijat. "Tubetus" piti nälkäisen yleisön kylläisenä aina vuoteen 2006 asti. Karjalainen sävelsi läjän hittejä ja voitimme jääkiekon maailmanmestaruuden herran vuonna 1995. Heidän aikakauden hyviksi puoliksi voidaan lukea se, että rinnettä on tuolloin hellitty ankkurihisseillä ja on paikalla todistettavasti ollut myös halfpipe. Kenelläkään ei ole varmuutta, minkälaista streettiä tuolloin on ollut tarjolla, mutta antiikkisista kalliomaalauksista on selvinnyt, että jo silloin on mäessä pidetty hauskaa. Näin ollen voisi sanoa, että Matilla on ollut sydän mukana lumilautailun parissa jo vuosia. On myös toinen suurehko ongelma, jonka kanssa luultavasti muutkin etelän keskukset ovat joutuneet painimaan. Seuraa aikahyppy. Etelä-Suomen laskettelukeskukset lasketaan lumitilanteiden arvaamattomuuden vuoksi riskiryhmään kuuluvaksi liiketoiminnak-
42
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Samaan aikaan Klaukkalassa odotteli Tornikeskus löytäjäänsä. Se oli nykymittapuun mukaan luultavasti ojaksi verrattava lumikouru, mutta se kelpasi silti erinomaisesti harjoittelupaikaksi Suomen nouseville mitalitoivoille, kuten Markus Hurmeelle.
Tornarin tuho ja nousu Uotilat eivät kuitenkaan saaneet ikinä taltutettua Tornikeskuksen villiä luonnetta omiin tarkoituksiinsa sopivaksi ja päätyivät lakkauttamaan toiminnan vuonna 1996. Jos et tiedä, mistä on kyse, googleta sukunimet Sorsa, Heiskari, Bäckström, Niemelä, Toppinen, Holmsten, Tuoriniemi ja Tarvainen. Kukkula oli ajanlaskumme alusta asti ollut auki hyvin vaihtelevalla menestyksellä
Klaukkala pysyi silti tukena jos ei muuten niin vahvalla henkisellä panoksellaan. Koska kyseisen herran elämäntie oli suht tarkkaan ennakkoon laskelmoitu, päätyi Mikko ystävineen sattumalta laskemaan Klaukkalaan rinteeseen, josta oikein kukaan ei tiennyt mitään. Heti alusta alkaen rinteeseen tahdottiin palauttaa laskettelijat snowtubettajien ohelle. Vaikka hissi on toimiva, ei sitä voi erityisemmin mukavaksi kuvailla. Sekalaisten sattumusten jälkeen Hakulisen Mikko päätyi Tornikeskuksen parkkivastaavaksi. Klaukkalan kunnaltakin on luonnollisesti kysytty apua, mutta pienen paikkakunnan budjetti on ilmiselvästi alimitoitettu eläväisen laskettelukeskuksen pyörittämiseen. Hieman harmillisena lisähöysteenä muutenkin hankalaan bisnekseen ankkurihissit oli viety rinteestä muille maille jo vuosia aikaisemmin, ja ainoa mahdollinen hissiratkaisu oli niin sanottu kapulahissi. Rinteeseen alkoikin löytyä kävijäkansaa, mutta ei siinä määrin kuin oli toivottu. Sen jälkeen kun Hakulinen oli ylittänyt vaivaannuttavan blondausvaiheensa, oli aika antaa tukan kasvaa ja ottaa rennosti. Sattumaako. Hän kiinnostui jo nuorena lumilautailusta, juuri kuten vuorijumalat olivat suunnitelleet tapahtuvan. Niinpä Tornikeskus palasi ajassa taaksepäin aina svengaavaan vuoteen 1986 ja loi hahmon nimeltä Mikko Hakulinen. Matin yhtiökumppani jättäytyi joukkueesta rinteen pyörittämisen alkuvaiheessa, mutta Matti päätti jatkaa. Mikko kasvoi hempeän idyllisesti Vantaan lähiöissä. Epäilemme.
44
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. TORNIKESKUS
Laskija: Michael Ståhlberg
si, joten tukia ei heru kenellekään. Hakulisesta ja hänen ystävistään muodostui ajan myötä Digistyles. Snowtubing sen sijaan todisti olevansa todella hyödyllinen lisäsisältö
laskettelukeskuksessa keräten läjäpäin kolikkoja kassaan.
Silti Tornikeskuksen vuorijumalista tuntui, että jotain tästä kaaviosta puuttui
Reilejä saatetaan siirtää jopa viikoittain, jonka myötä Tornarista löytyy hivenen varmemmin uutta laskettavaa kuin muista keskuksista. TORNIKESKUS
Uudistuva parkki Palatkaamme nykypäivään. Viime kautena rinteessä jököttänyt ja todella paljon
Matti ja kumppanit jättävät aina vähintään muutaman rinteen ajamatta lumisateiden jälkeen, eli innokkaimpia odottaa ihan kunnolliset kinokset jyrkähköllä profiililla.
Parkkia suunnitellessa kundit pitävät erityisen tärkeänä sitä, että kaikentasoisille laskijoille löytyy mäestä tekemistä. Maapohja jyrätään ja boksi tehdään lumesta.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
45. Jos juuri sinulla on antaa palautetta parkista tai toiveita tulevasta, käy ihmeessä nykimässä rinteen ainoan rastapään hihasta tai suuntaa kahvioon turisemaan Matin kanssa. Kaikki rinteen reilit ovat olleet tähän mennessä talon omaa käsialaa, ja omat virheet osataan myös myöntää. Matti ja kumppanit jättävät aina vähintään muutaman rinteen ajamatta lumisateiden jälkeen, eli innokkaimpia odottaa ihan kunnolliset kinokset jyrkähköllä profiililla. Viikossa on seitsemän päi-
mielipiteitä jakanut pressiboksi on nyt päätynyt reilien hautausmaalle, ja tilalle tehdään uutta ja tietenkin parempaa laatikkoa. Jumalat leppyvät Salainen vihje etelän puuterivariksille: Jos yöllä dumppaa lunta samalla tahdilla kuin kahtena edeltävänä kautena, on syytä suunnata seuraavana päivänä kohti Klaukkalan alppeja. Rinteessä on myös varsin aktiivisesti pidetty yhteyttä laskijoihin. Suunnitelmissa on myös rakentaa mäkeen kaksipuolisen wallriden lisäksi ihan oikea boksi. Mikon ja Matin yhteispäätöksestä parkin teemana on monipuolisuus. Erittäin suuren kädenojennuksen teki jo edesmennyt Frontside 3 -ohjelma, joka kuvasi mäessä FS3-inserttejä hieman S.K.A.T.E.-tyyliin. Edellinen kausi voidaan laskea Tornarin läpimurtovuodeksi, sillä kävijävirrat ovat kasvaneet, sana lähtenyt kiertämään ja jopa paikalliset ovat pienten vaikeuksien jälkeen tajunneet, että heidän takapihallaan lepää laskettelukeskusten hiomaton timantti
Kaikki on kiinni teistä, laskijoista! Jos löytyy kiinnostusta kokeilla jotakin ihan rehellisesti erilaista, suosittelemme suuntaamista Tornikeskukseen.
TORNIKESKUS Sijaitsee Nurmijärvellä Rinteitä: 6 + Pulkkamäki + Snowtubingmäki Streettejä: vähintään 2 Metsäreittejä: lukemattomia Kausikortti: 250 / 290 , ennakkoon 230 / 260 Ennakkotarjous voimassa lokakuun loppuun. Tornikeskuksen ukot eivät pyri kilpailemaan avajaispäivistä isompien etelän keskusten kanssa, vaan paikat avataan sitten, kun hommat ovat tikissä. Tosin jos ja kun tykitystä testaillaan, on rinteeseen tarkoitus kantaa rautaa kansalle. Matti ja Mikko ovat kohtalolle nauravina kiipeilleet lampputolppiin vaihtamaan lamppuja. Tornarin Facebook-sivuja kannattaa pitää tämän kantilta silmällä.
Joko Tornikeskuksen villit Jumalat on saatu rauhoittumaan ja asettumaan aloillensa. Alkavan kauden valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa. Myös Tornikeskuksen hissiongelmaan on kehitelty ulospääsyä. Tulevaisuudessa tulee ihmisillä toivottavasti olemaan mahdollisuus sijoittaa keskukseen ja näin ollen "omistaa" siivu Tornaria. Päivälippu: arkisin 18 / 15 viikonloppuisin 24 / 20 Lisätietoja: www.tornikeskus.fi
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
15. Putkien ja tykityskoneiston toimivuutta luultavasti koeajetaan lehden ilmestyessä, ja hyvällä lykyllä rinteestä löytyy jo läntti lunta. Jos hyväsydämiset supersijoittajat tahtoisivat loihtia elämässään jotain hyvää pankkikriisien sijasta, tässä olisi täysin oikea kohde. TORNIKESKUS
vää, joista ainakin parina olisi hyvä olla rinteen puolesta järjestettyä spesiaalitoimintaa: valokuvausta, videokuvausta, kilpailua ja niin edelleen. Tämän vuoden lukujärjestys ilmestynee näinä päivinä
SUOMILEFFAT
48
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Lisäksi ulkomaiden tekeleistä on kerätty listaksi tärkeimmät, joista voi sitten napsia itseään kutkuttavimmat. Le a on kiinnostanut runsaasti ulkomaita myöten, ja miksei kiinnostaisi. Pienille porukoillehan se ei ole pelkästään hauskanpitoa vaan myös se kuuluisa elämäntapa. Uutta kautta lämmitellessä edellinen vuosi laitetaan pakettiin, kun tekijämiehet ja -naiset pääsevät näyttämään, missä viime kausi tuli luurattua. Kaikesta huolimatta le at eivät ole menettäneet otettaan: niitä tehdään enemmän kuin koskaan. Uusin voi siis hyvinkin olla täydellinen pommi. Siispä tekijät kustantavat touhunsa lähes poikkeuksetta pelkillä sponsoreilla. Maksaisiko kukaan laskule asta enää viittäkymmentä euroa. Rovaniemen toisen oman pojan eli Antti Autin oma le a vie kisakoneen toisiin sfääreihin. On olympialaisia, XGameseja, TTR:ää ja vaikka mitä hippohiihtoja, joista nousee uusia tähtiä snoukkabiskeksen kiitoradalle. Ainut ongelma on runsauden pula. Näin on tälläkin kertaa. Sen sijaan Coldfocuksen Ashley on yhden trilogian viimeinen teos ja erään aikakauden päätös. Teemu "Laama" Lahtinen ei siis ole hävinnyt yhtään mihinkään. Sitä tärkeintä motiivia ei pidä koskaan unohtaa. Siinä on saavutus, mihin kukaan suomalainen lumilautatekijä ei ole aiemmin yltänyt.
Mitä Lihaliemikuutio seuraavaksi keksii, onkin hämärän peitossa. Tästä päästäänkin siihen, että kun sponsorilla on hinajata kuin meressä vettä, niin silloin saadaan ällistyttävää jälkeä aikaiseksi. Päältä katsottuna kaikki näyttävät laadukkailta, mutta sisältö paljastaa totuuden. Muita erityismaininnan arvoisia le oja ovat ainakin KBR Meets You ja Ashley. Jyvät ja akanat Nettilevitys on tehnyt pienille le oille pelkkää hyvää. Katso siinä sitten sataa le aa puolisen tuntia vain todetaksesi, että niistä kymmenen oli katsomisen arvoisia. SUOMILEFFAT
SYKSYN LEFFAKIMARA
Teksti Tuukka Tams
SLAMMERIN ELOKUVAKERHO KOKOONTUU:
Toisin kuin voisi luulla, syksy on lumilautailun tärkeintä aikaa. Siitä toiset ovat valmiita jopa tekijälle maksamaan. Entisten Jyväskylän junnujen, nykyisten aikamiesten KBR-le at ovat niittäneet mainetta pitkin maita ja mantuja, ja heidän katutasoaan on hämmästelty ihan tekijämiehiä myöten. Siksi että ihmisiä kiinnostaa. Kun filmejä on tuhansia, ei jyviä meinaa erottaa akanoiden seasta. Kun budjetit paukkuvat kaukana nollasta nimenomaan siellä pakkasen puolella on pelkästään suotavaa, että heidän pyyteetöntä työtään kunnioitetaan katsomalla le a ja mielellään vielä ensi-illassa. Kun tämän tason laskija tekee takinkäännön ja satsaa projektiin täysillä, korvat nousevat hörölle. Siinäkin on mennyt jo yli kaksi täyttä vuorokautta hyvää laskuaikaa hukkaan. Ei maksaisi. Jotta voisi tietää, mitkä le at ovat katsomisen arvoisia ja mitkä eivät kiinnosta tippaakaan, kannattaa tutustua seuraavilla sivuilla olevaan listaan. Jälleen kerran Suomi on loistavasti edustettuna.
Ajat ovat muuttuneet. Tästä paras esimerkki on Art of Flight, jossa pennosia ei ole säästelty. Ja kovimmista laskijoista nousee
edelleen tähtiä ilman niitä hippohiihtoja. Kausi on aluillaan, joten nyt on korkea aika keittää popcornit ja hakea karkit. Meikäläisittäin le a on mielenkiintoinen myös siksi, että se on aikoinaan kotimaankenttää hallinneen Northlight Picturesin tekemä. Nyt riittää, kun pistää le an nettiin, niin johan pääsevät miljoonat silmäparit tiiraamaan. Nyt harva le a menee edes myyntiin, ja niistäkin harvoista maksullisista useat kaupataan tiedostoina murto-osana siitä hinnasta, mitä ne fyysisinä kopioina maksoivat. Syy-seuraussuhteet ovat silti kokeneet muutoksen. Sen lisäksi le a piti saada kauppoihin tai lähetellä itse sinne ja tänne, sillä muutenhan se ei olisi kellekään eksynyt. Kaupallisissa le oissa kahden kopla meni ennen siten, että mitä enemmän vhs- ja myöhemmin dvd-äänitteitä ostettiin, sitä paremmin le oilla meni. Jos ei pystynyt maksamaan painokuluja, ei tullut le aa. Loppukausi meneekin niitä sulatellessa, sillä jos näistä ei laskufiilikset nouse niin ei sitten mistään.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
49. Viime kaudella lisää kiinnostusta toi dokumentti Siperia opettaa, joka pyörii syksyllä festivaalien lisäksi kotimaan kanavilla. Le oja tehdään, koska se on hauskaa. Kotimaan tekijät kertovat tuotoksistaan oleellisen, jolloin le ojen syvimpään olemukseen päästään paremmin kiinni. Kotimaan katsaus Jostain syystä Suomen tarjonta on tuntunut vuodesta toiseen menevän niin, että tarjolla on useampia suurin piirtein samalla viivalla olevia, upeita le oja, ja sitten on yksi tapaus ylitse muiden. Suodaan jokaiselle le amogulille kunnon pirskeet. Joskus isojakin summia. Suurinta osaa le oista tehdään rakkaudesta lajiin ja harrastuksena pirun työläänä sellaisena. Silti ei pidä unohtaa muitakaan Suomile oja. Ennen oli pakko kerätä budjettia. Tämän vuoden tapaus on Antiout. Myös Matteo Maggin le at ovat kiinnostaneet rajojen ulkopuolellakin, eikä pelkästään kansainvälisyyden vuoksi. Tässä tulee apuun kaikkien janoisten sankari Slammer. Miksi le oja sitten tehdään. Oli kyseessä pienen budjetin tekele tai miljoonaproduktio, niin laskijoille saadaan le alla aina näkyvyyttä
SUOMILEFFAT
Laskija: Antti Autti Kuvaaja: Jani Kärppä Paikka: Japani
50
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
- Töitä lähinnä. Loppujen lopuksi maailmanlaajuisestikin katsottuna kyseessä on tapaus: onhan yhden laskijan ympärille tehdyt laskule at kahdella kädellä laskettavissa. Pari isoa tiedekeskusnäyttelyä on tullut tehtyä graafikon ominaisuudessa ja muiden leivissä täällä Rovaniemellä. Onko se puhdas le a vai dokkari Antista vai mikä. Sait ainakin reissata suht tiuhaan tahtiin, jos Antin mukana menit kaikkialla. Selkä vaan meinaa vetää jumiin reppua raahatessa, ja kamerakalustoa oli pakko säätää sen mukaan. Silloin olin sairauden takia vähän huonossa kunnossa, niin se pakotti hiljentämään tahtia. Mitä erilaista ja uutta Antiout tuo le ojen jatkumoon. Haikattu on myös paljon, eli kuntokin kasvoi siinä ohessa. Northlight Picturesin le oja tein useamman vuoden ja sitten oli Scrapbook. Ei kuitenkaan haluttu tehdä ihan perus kronologista kuvausta reissuista eikä sitten ihan dokkariakaan. Muuten olen tehnyt lähinnä omaan piikkiin kaikenlaista graafisista hommista tv-juttuihin. Antin kanssa on tehty näitä Anttisworld-juttuja nyt toista vuotta. Se nyt on ainakin melko ahkera tekemään, mutta sillä on myös vahva oma näkemys. - Eipä ole taidettu tehdä kenestäkään suomalaisesta vuoden mittaista projektia, eli se ainakin on uutta. Millaista oli kuvata Anttia. Hän jaksaa painaa oli keli, maasto, fiilis ja meininki mikä tahansa. - Antti halusi kuvata kauden reissut ja tehdä le an. Northlightin le at oli sillä vanhalla tutulla kaavalla missä on pätkäpätkät. Tässä oli pääasia, että saataisiin laskufiilikset pysymään yllä. Arktikum, Rovaniemi
Kauden suurin kotimainen elokuvaprojekti on myös erittäin ainutlaatuinen. Scrapbookia ehkä hieman mukaillaan, mutta le assa on kuitenkin aika eri meininki. Tuli varmaan eniten putikkapäiviä yhdelle kaudelle ikinä, mikä on pelkästään positiivista. Tai jos on tehty, niin mun muisti pätkii pahasti. Miltä tuntuu palata täysillä takaisin kuvioihin. Rinteessä ja vuorilla vaan viihtyy oli sitten kuvaamassa tai laskemassa. Mä en ole hirveästi mennyt väliin selittämään, että tehdään homma näin ja näin eikä kyllä Anttikaan. Mieluummin katson tilannetta ja teen sen mukaan miten parhaiten sopii. Helikop-
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
51. En halua, että tämä homma menee liian työksi ja väkisin säätämiseksi. Laskijoilla ei myöskään ole tässä omia pätkiä, eli sen puoleen myös erotaan ihan perusformaatista. Opiskelu jäi vähän jalkoihin siinä samalla, mutta ehkä tuolta koulustakin pääsee joskus pois. Parempi kuin koneen ääressä, hehheh. Koitetaan saada hyvä meininki näkymään paljon laskemista, laskufiiliksiä ja pari oleellista läppää mukaan kuvaamaan Antin ajatuksia laskemisesta nykyään. Teemu Lahtinen Siitä on aikaa, kun olet viimeksi ollut ihan kokopitkän le an kimpussa. Mikä sai sut palaamaan takaisin le ahommiin, ja miksi olit niin pitkään poissa. SUOMILEFFAT
ANTIOUT
TUOTTAJA: Anttisworld / Northlight Pictures LASKIJAT: Antti Autti, Joel Lahti, Miikka Hast, Naku Piirainen, Hans Kestilä, Saku Tiilikainen ja Arto Saraniemi KUVAAJAT: Teemu Lahtinen ja Iisakki Kennilä EDITTI: Teemu Lahtinen MISTÄ: Anttisworld.com KUVATTU: Japani, Tamok, Folgefonna, Riksgränsen, Engadin, Andermatt, Uusi-Seelanti, Chile, Ruka, Ounasvaara, Saariselkä ja Pallas LASKETTU: freeridea, parkkia, backcountrya ja metsälaskua KESTO: noin 30 min MUSIIKKI: rokkia TIISERI: Anttisworld.com ENSI-ILTA: 29.10. Me tehdään tätä kuitenkin jatkuvasti, eikä se olisi kenellekään mukavaa, jos liian niska limassa joudutaan vääntämään. Miten kausi meni. Kyllä Antti muhun luottaa. - Muutaman vuoden tauko tuli viimeisimmän ja julkaisemattoman Northlightin le an jälkeen. - Kausi meni kyllä hyvin. Ei sitä ikinä ole silleen lopettanut kuvaamista, kun silloin kerran aloitti. - Siinäpä nuo le ahommat ovatkin. Yleensä sillä on kuitenkin hyvä meno kaikin puolin. Entä miten se eroaa muista tekemistäsi le oista. Työpuolella olen tehnyt viime vuodet yrittäjänä hommia valokuvauksen, videokuvauksen ja graafisen suunnittelun parissa. Jos puhutaan tästä uudesta le asta, niin mikä Antioutin idea kaiken kaikkiaan on. Saitko omaa tilaa duunata juttuja, vai oliko Antti niskassa hiillostamassa. Sähän väsäsit NLP:n le oja aikoinaan, ja olitko sä Scrapbookissakin jotenkin mukana. Välillä löytyy toki myös hyviä ideoita, ja mähän otan mielelläni niitä vastaan. - Ihan mukavaahan se on. Kyseessä on myös melkoinen suunnanvaihdos Antti Autin kisat ovat tätä myöten tässä. - Antti on ehkä motivoitunein laskija kenet tunnen. Mitä olet tehnyt kaikki nämä vuodet. Siinäpä se idea on. Nyt on homma taas kunnossa niin jaksaa
Katsotaan, mutta ei tästä niin helpolla irtikään pääse! Mielelläni jatkaisin vuorien samoilua, ja vaikka kuvaushommat vähenisivätkin, niin ympäri Lappia sekä Pohjois-Norjaa ja Ruotsia tulee varmasti käytyä joka tapauksessa.
Kuinka ahkerasti muuten vielä seuraat le oja yleensä, ja miltä ne ovat sun silmissä näyttäneet. Samoin kuin osin reissaamisesta itsestään vaikka mukavaahan se on, todellakin! Le a alkaa nyt olla loppusuoralla, ja pian se esitetään oikein julkisesti. Kun saan kaiken valmiiksi, niin aika tyhjä olohan siitä jää. Kaikki on ainakin annettu. Koko porukka tavallaan puhaltaisi
yhteen hiileen ja homma toimisi kaverimeiningillä. Nyt ei vielä pysty keskittymään mihinkään lokoiluun, vaan hommia painetaan edelleen täysillä. SUOMILEFFAT
Laskija: Joel Lahti Kuvaaja: Jani Kärppä Paikka: Japani
terilla lentäminen tuli varsin tutuksi, eli siitä hommasta katosivat semmoinen tietty hohto ja myös jännitys. Pysyisi tämä homma semmoisena kuin se on ennenkin ollut. Saimme paristojaan säästelemättömän, Suomen intohimoisimman laskijan pystiä kantavan Heikki Silvennoisen kaksoisolennon puhelimen päähän Britannian kehitysmaasta. Sekalaisesta kamasta saa koottua hyvän le an, ja mielestäni se olisi Suomen kaltaiselle pienelle markkina-alueelle tärkeää, että joku sen tekisi. - Ensi vuodesta ei ole vielä varmuutta. Kameratekniikka on tietenkin kehittynyt, mutta kyllä noissa isoissa le oissa näkee mun mielestä vähän liikaa turhaa kikkailua ja semmoista, mitä ei tarvitsisi lumilautale oissa niin paljoa olla. Paluu juurille ei ole koskaan pahitteeksi.
MIES JOKA KULKEE OMIA POLKUJAAN
Rovaniemen oma poika Antti Autti otti uralleen uuden suunnan, eikä paluuta entiseen enää ole. - Vielä tässä on paljon tekemistä ja säätämistä. Aiotko nyt pysyä mukana snoukkabisneksessä, vai oliko tämä hetken hairahdus. Fiilikset on hyvät sitten, kun kaikki hommat on purkissa. Mitkä ovat fiilikset tällä hetkellä. Eikö muitakin le oja olisi ollut. - Kinos on ja on aina ollut hyvä projekti. En halua enää käydä kisoja vaan keskittyä siihen, mitä mä olen aina halunnut tehdä, mutta johon
52
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. - Joka vuosi ne suurimmat le at on kyllä tullut katsottua, mutta pientuotannot ovat jääneet vähemmälle, vaikka ne kyllä useimmin ovatkin niitä kiinnostavimpia. Itse asiaa eli laskemista jää välillä kaipaamaan. - Olisihan niitä ollut, mutta yksi syy tähän oli irtiotto siihen, mitä olen aiemmin tehnyt. Kinos otti ainakin vuoden tauon tämän projektin vuoksi. Mikä oli päällimmäisenä syynä, että päädyit omaan le aan. Pitäisikö sen tehdä sun mielestä lisää kamaa, ja mitä olet mieltä Kinoksen uudesta tulemisesta
SUOMILEFFAT
Laskija: Antti Autti Kuvaaja: Teemu Lahtinen Paikka: Chile
54
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Hyvinhän siinä käy, jos vaan jossain Norjassa pyörii, mutta siinä pitäisi vielä päästä
Kuvaaja: Teemu Lahtinen
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
55. Se on yllättävän vaikeaa toimintaa. - Jokkehan osaa helvetin hyvin tuikkaa menemään, kun se on pyörinyt Japanissa messissä. Tärkeintä mulle on, että pääsee laskemaan, käyttämään luonnon elementtejä ja kehittymään siinä. Meikä on kuitenkin pyörinyt metsissä paljon, että se taas oli mulle yllättävän helppoa. Sillä on le assa aika erikoismuuveja. SUOMILEFFAT
"En mä halunnut olla taas yksi niistä, jotka kisaamisen jälkeen menevät rakentamaan hyppyreitä ja yrittävät saada yhden tempun päivässä nauhalle. Ei se silloin vaan heti onnistu se homma. Mitä voit omasta laskemisestasi tässä vaiheessa sanoa: oletko jo suvereeni bäkkäriäijä. - Sanotaanko näin, että olen ainakin hyvässä suunnassa. Tärkeintä mulle on, että pääsee laskemaan, käyttämään luonnon elementtejä ja kehittymään siinä. Niin myös Hans, mutta kyllä sen huomaa, jos on ollut paljon Suomessa eikä ole juurikaan laskenut putskua. Le assa on muitakin laskijoita, jotka eivät ole hakeneet kannuksiaan bäkkäriltä. Tavallaan silloin kisoja laskiessa olin kuin pikkulapsi, että sitä vaan vedetään menemään. Ne luulee, että kun rakennat bäkkärille hyndän ja vedät sitä niin se on freeridea. Takamaastossa meikä on kyllä oppinut sitä paljon. Eihän se ole vittu lähelläkään sitä! En mä halunnut olla taas yksi niistä, jotka kisaamisen jälkeen menevät rakentamaan hyppyreitä ja yrittävät saada yhden tempun päivässä nauhalle. Miltä se oppiminen tuntui verrattuna aikaisempaan. Ei Hans esimerkiksi osannut aluksi spotteja löytää, kun ei se ole ikinä ollut putskumestoilla. Olen huomannut, että meikä haluaa vain laskea paljon. Pelkän laskemisenkin saa näyttämään tosi hyvältä, ettei aina tarvitse hypätä. Miltä tuntui tehdä niiden kanssa yhdessä ummikkoina hommia. On vähän kliseisesti sanottu, mutta mä olen nyt yhtä fiiliksissä laskemisesta kuin aina ennenkin, mutta nyt olen ammattilaisena paljon motivoituneempi kuin koskaan. Tavallaan se onkin ollut mun ongelma: en ole tarpeeksi kärsivällinen. Se on helvetin hyvä laskemaan, ja bäkkärilaskemiseen se sopii. Laamalla on saattanut palaa välistä käpy, kun meikä hermoaa itselleni, hehheh. - Oli se helvetin haastavaa, mutta mun henkiselle laskijalle se oli hyvä. Meikä tykkää enemmän tuikkaa menemään pitkää mäkeä vauhdilla ja tehdä temppuja siellä seassa. Ei mulle ole väliä, mikä keli on vaan haluan lähteä aina tekemään parhaani. Se ei tapahdu päivässä eikä vuodessa, mutta hyvään suuntaan ollaan ainakin menossa. Koko puuterilaskeminen, freeride ja nämä ovat nuorille Suomessa ihan tuntemattomia käsitteitä. Mutta kun alettiin mennä isommille mäille, niin silloin alkoi olla kusi sukassa. Kyllähän meillä aluksi vähän kusi, kun vedettiin kaikki samaa spottia. En tiedä, onko se vähän tyhmästi sanottu, mutta onko se sitten sitä "natural terrain freestyleä" mihin meikä haluaa panostaa. Se ei tapahdu päivässä eikä vuodessa, mutta hyvään suuntaan ollaan ainakin menossa."
edessä. Kyllähän Jokke pärjää sikahyvin. Niin mä olen sanonut sponsseillekin, mutta saa nähdä miten siinä käy. Ei minusta koskaan tule sellaista laskijaa, joka vaan rakentaa ja hyppää
Jos jengi epäilee, että tämä on joku dokkari, niin ei ole.
56
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Kerran kun on päässyt sitä kunnolla maistamaan, niin suhtautuminen le apätkiin muuttuu aivan täysin. Se löysi sieltä aivan omat linjat. Se on vaan kiinni siitä millaista se on. En ole oppinut uusia temppuja, mutta olen oppinut laskemaan. - Kyllä. Joku Japani on aivan omasta maailmastaan. - Pitkät putskulinjat, missä vedetään pitkää mäkeä ja hypitään välillä ne on hienoimpia juttuja. Vaikka se olisikin ollut vähän paskempaa, niin sitä oli silti hyvä laskea. Ja kun miettii tuota "natural terrain freestyleä", niin selvästi Terje ja Johan Olofsson, ja aikoinaan Craig Kellykin nehän sen ovat luoneet. Ne käyttää mielikuvitusta ja niillä on hyvä flow. Antiout on siis le a, missä ei ole varsinaisia pätkiä mutta vähän puhumista ja paljon laskemista. Että kun vaan laittaa laudan jalkaan niin siitä näkee, että tuo ukko pystyy tuikkaamaan menemään sillä helvetin hyvin, hehheh. Tuntuu, että Suomessa monet odottaa, että lumen tai mestojen pitää olla jotain aivan älytöntä ennen kuin takamaastoon voi mennä.
Kyllä Suomessakin on hyviä mestoja, kun vain lähtee etsimään. Veti täysillä, mutta ei bokseista normaalisti ollenkaan. Jos miettii vaikka Nicolas Mülleria, jota pidetään tämän hetken kovimpana tuolla saralla, niin millä silmällä sä katsot sen laskemista. Aina voi palata takaisinkin, mutta kun uskaltaa, niin silloin voi löytää jotain parempaa. Onko Antiout suora jatkumo sille. Mutta jos vertaa muihin vuosiin, niin kyllä mä olen omasta mielestäni sata kertaa parempi lumilautailemaan. Ei siinä mitään menetä. Ettei ole sellainen, joka menee Rukan yläboksille ottamaan vauhtia, tekee hyndistä kaikki temput ja nousee hissillä uudestaan. Kun miettii juuri Subject Haakonsenia, niin siellähän on paljon vedetty takamaastoa kevätkeleillä ja silti se on samaa meininkiä. Sitä kai itsekin haluan. Ne kun ei osaa ajatella putskuhommia minkään muun kuin hyppimisen kautta. - No en nyt vertaisi Subject Haakonsenin meininkiä tuohon. Mulle ainakin kävi näin. - Näin on. Eikä se tarvitse aina olla syvintä putikkaa. Pitäisi uskaltaa lähteä ulos siitä, mitä osaa tehdä parkissa ja katsoa laajemmin laskemista muutenkin. Vaan että näkee laskemisessa olevan muutakin. Pitää vain uskaltaa poistua mukavuusalueelta. - Ja kun lähtee pohjoiseen, niin löytyy vielä enemmän. Kun katsoo Subject Haakonsenia, niin ei Teppo paljoa hyndiä ole rakentanut. Tämä on mun rehellinen mielipide, mutta musta tuntuu, että kun jengi lähtee vetämään putskua, niin ne haluaa aina tehdä hyppyrin. Muller, Gigi ja nuo ovat mun mielestä tämän hetken kovimpia laskijoita. SUOMILEFFAT
näkyvillekin. Tulee mieleen juuri toi Subject Haakonsen. Kyllä meikä Antioutissa kertoo asioita, mutta ne ovat tosi lyhkäsiä. Ei se tarkoita, että kun menee bäkkärille, että lumen on aina oltava syvintä. Tuntuuko susta, että se on ihan omalla tasolla vai voisitko vetää samoja juttuja. Tuosta tulee mieleen, kun näki aikoinaan
Grunewaldin Niken laskevan parkkia. Chile ja Uusi-Seelanti ovat siitä hyviä esimerkkejä, että kyllä me jouduttiin niissä etsimään lunta. Siinä oppii enemmän, ja mielikuva laskemisesta muuttuu täysin. Totta kai hyppyriin tarvitaan paljon lunta, jos siitä aikoo tehdä jotain voltteja. Ennemmin laskee loskassa kuin tuulen hakkaamassa putskussa
Se oli meidän ensimmäinen le a, mikä kuvattiin Helsingissä. Ashley sulkee trilogian juuri siksi, että se on ensimmäinen kolmesta pakustamme, joka kesti koko talven. Mutta mitä muuta olet itse siitä saanut kuin paleltumia jalkoihin. SUOMILEFFAT
ASHLEY THE FINAL CHAPTER
Miten Ashley lopettaa trilogian, ja mistä kolmen koplassa oikeastaan onkaan kyse. Motellet, Helsinki
Italian-suomalainen, maamme ahkerimmaksi kuvaajaksikin tituleerattu Matteo Maggi on vääntänyt le oja yhtä ahkerasti kuin recnappulakin on palanut. - Aivan varmasti tässä ollut paku oli viimeinen, mikä Juha Blidin kanssa ostetaan. Matteo Maggi Kerropas heti kärkeen nuoremmille kolleille leffan tekemisen vaikeista puolista ja mitä siltä ei kannata odottaa. Sen niminen oli myös meidän ensimmäinen ostamamme päin helvettiä ollut pakumme. - Joo, en usko että sillä rikastuu, mutta kyllä sillä oppii itselleen duunin. - Olen jo suunnittelemassa uusia dokumentteja, joten varmasti keskityn niihin seuraavina vuosina täysillä. Sitä tehdessä pitää miettiä paljon muutakin kuin parhaan shotin kuvaamista parhaasta tempusta. - Uskon sen olevan jotain kaunista niille, jotka ovat olleet osa Coldfocusta. Tämä on nyt sitten trilogian viimeinen osa, mutta onko tämä myös sinun viimeinen lumilautale a. Sitten se muuttuu vaikeaksi, kun siitä tulee oikea työ. Mutta siksi en vielä sanokaan, että tämä on viimeinen. - Trilogia alkoi kolme vuotta sitten le alla Ruggine 2.5D. Uskoisin, että sillä touhulla ei ainakaan rikastu... Mitkä ovat sun tulevaisuudensuunnitelmat lisää dokkareita. Niitä le oja on sitten mukava katsella vuosien päästä, joten eiköhän perintönä ole enimmäkseen hyviä muistoja.
TUOTTAJA: Matteo Maggi / Coldfocus LASKIJAT: Juha Blid, Stefano Benchimol, Tomi Passi, Antti-Juhani Piirainen, Jonne Heinonen, Risto Ruokola, Stefano Bergamaschi ja Pyry Lepistö KUVAAJAT: Matteo Maggi ja ystävät editti: Matteo Maggi MISTÄ: Coldfocus.it/ ashley marraskuun puolivälistä lähtien KUVATTU: Etelä-Suomessa LASKETTU: 99 % katua KESTO: noin 20 min MUSIIKKI: TIISERI: Coldfocus.it/ ashley ENSI-ILTA: 4.11. En olisi oppinut kuvaamaan ja editoimaan ilman lumilautailua. Mutta en sanoisi, että tämä on viimeinen le a eihän sitä koskaan tiedä.
Voisi luulla, että lumilautadokumentit keräisivät yleisöä laajemmalta rintamalta kuin normaalit laskule at, mutta taas toisaalta niitä on vaikea saada lumilautailijoiden katsottavaksi. - Ainakin dokumentin tekeminen on paljon hauskempaa. Uskoisin sen olevan hauskempaa laskea ukkojen kanssa ja silti pitää kamera mukana. Pidän niiden tekemisestä ja haluaisin vääntää niitä enemmänkin.
Laskija: Juha Blid Kuvaaja: Samuli Ronkanen
58
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Millaista palautetta sait dokumentista. Vielä kerran toistan saman fraasin, eli jos tämä on vika filmi, niin millaisen perinnön Cold Focus jättää jälkeensä. Viime vuonna julkaisit myös dokumentin nimeltään Siperia opettaa. - Ehkä en vain halua enää käyttää koko talvea kuvaamiseen. Jos Ashley nyt sattuu olemaan viimeinen lumilautale a minkä teet, niin tämä on viimeinen kerta kuin sua uudesta le asta Slammeriinkin haastatellaan. Se toimii vielä loistavasti, joten ei ole tarvetta uudelle autolle ja uudesta autosta kertovalle le alle. Haluaisin laskea enemmän itsekin. Milloin on sitten hyvä lopettaa. Joten meillä ei ole tarvetta uudelle pakulle eikä uudelle pakusta kertovalle le alle. - Luulen, että hyvä tarina on aina hyvä tarina oli katsoja lumilautailija tai ei. - Ihmiset tykkäsivät kovasti, vaikka harva sen on vielä nähnyt vain muutama sata tyyppiä. Joulukuussa se esitetään Jim-kanavalla, joten toivon saavani enemmän palautetta sen jälkeen. Millaista dokkarin tekeminen oli vaikeampaa vai helpompaa kuin kuvittelit. Ei siinä oikeastaan ole mitään vaikeaa, kunhan sitä tekee intohimosta. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka lähitulevaisuudessa saisinkin le an vääntämiseen parempaa budjettia. En sitten tiedä, onko tämä täysin viimeinen le a. Jälleen saadaan uusi tuotos, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen. - Kun ymmärtää, ettei samalla budjetilla voi tehdä enää parempaa, niin silloin on pistettävä pillit pussiin. Niiden kautta olen saanut kaikki suomalaiset kaverini ja uskon, että monet niistä ystävyyksistä kestävät pitkään toivottavasti ikuisesti.
Mistä nämä ajatukset tulevat, että voisit jopa ehkä lopettaa. Mulla on vielä paljon töitä ensi vuonna, joten enköhän minä kuvaile laskemista huvikseni ja toisille proggiksille, jos mua tarvitaan. Mitä itse olet mieltä. Mutta mitä olen kuullut, niin niille se on toiminut. Aina on joku, joka haluaa nähdä vain temppuja, tiukkoja housuja, puuteria tai vain perus lumilautale an, mutta jotkut muut haluavat nähdä tarinan lumilautailusta. - On noiden le ojen ansiota, että olen päässyt käymään monissa mahtavissa paikoissa ja tutustumaan useisiin upeisiin ihmisiin
Voisin veikata, että ihan samalla kaavalla ei mennä kuin monet muut...
- Kun me lähdetään laskemaan, niin kuvaus on toissijaista. Varsinkin sellaiset le at miellyttävät, mistä välittyy laskemisen ilo ja rento ote. Me kuvataan pääasiassa siteet kiinni ja siitä kohdasta, mihin nyt satutaan pysähtymään. Tärkeintä on, että nauttii siitä mitä tekee. Eli kun parhaat putskut on vedetty, niin sitten malttaa keskittyä kuvaamiseen. Ehkä sitä kaipaisi le oihin lisää henkilökuvaa ja sellaista dokumentaarisempaa otetta. - Onhan laskemista aina ilo katsella. Suuria katsojalukuja, rahaa tai mainetta ei näillä tekeleillä irtoa. En usko, että Slammer on vaikuttanut muulla tavoin kuin lisäämällä kiirettä mäen ulkopuolella. Valaisisitko vääräoppisia. - En vielä tiedä, kun vasta aloitin editoinnin, hehheh. Miten ihmeessä jaksat tehdä le oja vuodesta toiseen. Slammeria taittava taiteilija tekee elokuvia puhtaasta rakkaudesta lajiin, ja kyllä aikuisenakin voi vielä pitää hauskaa. - Ehkä lapsille tulee oma partti parin vuoden sisällä.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
59. "Nuorekkuutta" on taas tullut lisää mukaan reilien ja pressiboksien vetämisen muodossa. - On kiva tehdä kooste menneen talven laskuista ja ilahduttaa frendejä, jotka laskee siinä. MUSIIKKI: Fantasytank TIISERI: työn alla myös ENSI-ILTA: tämän vuoden puolella
Kun edellisen kerran Jari Saloa haastateltiin uuden le an tiimoilta, hän ei ollut lähellekään niin syvissä vesissä lumilautailussa kuin nyt. Miten teidän kuvaussessarit etenevät. Millä silmällä näiden kaikkien laskuvuosien ja le ojen jälkeen katsot muiden tekeleitä kotimaisia ja ulkomaisia. - Ei kaikkien tarvitse tähdätä ammattiuraan, vaikka olisikin hyvä ja tykkäisi laskemisesta. Että puhuttaisiin enemmän ja valotettaisiin koko toimintaa ja mestoja, eikä vain olisi shotteja peräjälkeen. Viisaita sanoja. Nyt on myös mukana jo useampia yli nelikymppisiä laskijoita, mikä on erittäin siistiä. Ei meidän tekeleitä voi edes verrata oikein kunnon laskule oihin. SUOMILEFFAT
TOO OLD TO DIE YOUNG
Laskija: Joni Mäkinen Kuvaaja: Jari Salo
TUOTTAJA: Mäyrä Productions LASKIJAT: Keijo Leppälä, Erkki ja Johanna Izarra, Antti Hinkula, Mika Mäkinen, Joni Mäkinen, Kalle Viira, Tomi Asikainen, Jenni Tuomisto, Kimmo Tuhola, Kemu Kuoppamäki, Joni Kukkohovi ja muutama muu KUVAAJAT: samat kuin laskijat + Pauli Kervinen EDITTI: Jari Salo MISTÄ: Vimeo.com/jarisalo kunhan le a valmistuu KUVATTU: Suomessa ja Alpeilla LASKETTU: pääasiassa puuteria ja jonkun verran parkkia ja pipeä KESTO: noin 1015 min. Metodeja on vedetty entistä enemmän, ja tarjolla on vähemmän astelukuja kuin koskaan. Vaikuttiko se le an tekemiseen millään tavalla. Siksi ei myöskään koskaan ole parhaita juttuja videolla. - Hehheh. Eli kaikki perustuu laskemisesta diggaamiseen. Jos kaikilla on kivaa, se riittää. - Eli meidän le at eroavat muista sillä, että niissä on kolmenkymmenen vuoden ikäraja. Kaikki myös kuvaavat toisiaan oman laskun lomassa, ilman sen kummempaa suunnitelmallisuutta. Eli todella amatööritouhusta on kyse. Taas on varmasti keskuudessamme sellaisia, jotka eivät tiedä mistä sun le oissa on kyse. Monien laskuporukoiden kuvaukset ovat nykyään melko orjallisia, ihan jo pelkästään kaluston vuoksi. Mitä tulevaisuus tuo Jari Salon le oille tullessaan. Jari Salo Olen kysynyt tätä nyt monelta muultakin, mutta juuri sun kohdalla tämä tuntuu erittäinkin relevantilta. Tarkoitus ei ole sortaa nuorisoa vaan näyttää, että myös vanhem-
pana voi nauttia laskemisesta ja vaikka temppujen teknisyys ei päätä huimaa, niin kivaa on. Tästä piti tulla alunperin dokumentti Mika Mäkisestä, mutta se ei suostunut sanomaan sanaakaan kameralle, eli sitä ideaa ei sitten päästy vielä toteuttamaan. Tämä on ensimmäinen le asi sen jälkeen, kun astuit isolla vaihteella mukaan bisnekseen ja Slammerin AD:ksi. Miten tämä le a eroaa muista aikaisemmista tuotoksistasi. Tuntuiko, että nyt on sisäpiiritietoa tehdä maailman paras pätkä. Isällisistä ohjeista tuli mieleen, olisiko sulla niitä nuoremmille harlineille heittää. Esimerkiksi ammatinvalinnalla ja asioiden priorisoinnilla voi päästä laskemaan ihan yhtä paljon ja yhtä siisteihin mestoihin kuin ammattilaiset. Toisaalta Slammerin kautta on ollut kiva tutustua nuorempiin lahjakkaisiin tyyppeihin ja päästä laskemaan niiden kanssa
Tätä ennen on tullut All In One Hole, Wuhuu/No Good Times, Digiboxi, High Guality, ja nyt tulee sitten Dookie Fresh eli nyt lähtee kuudes le a tällä jengillä.
Laskija: Vesa Nissinen Kuvaaja: Kalle Tarkiainen Paikka: Leppävaara
14
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. SUOMILEFFAT
DOOKIE FRESH
TUOTTAJA: Digistyles LASKIJAT: Mikko Hakulinen, Michael Ståhlberg, Jeppe Rontti, Tuomas Alapieti, Vesa Nissinen, Petri Sjöholm, Teemu Oinio, Heikki Kantanen, Petteri Liikkanen, Jani Sorasalmi, Topias Tiainen, Vili Hjelm, Joel Ahola, Toni Viitakangas, Ari Jääskeläinen, Jukka-Pekka Tyllinen, Janne Jameson KUVAAJAT: Daniel Mrowinski, Niko Kuparinen, Mikko Hakulinen, Michael Ståhlberg, Topias Tiainen EDITTI: Mikko Hakulinen, Michael Ståhlberg, Vesa Nissinen MISTÄ: Digiloota.blogspot.com KUVATTU: Stadissa ja Lapissa LASKEMISTA: konkoilua ja reilien kolistelua KESTO: 21 min MUSIIKKI: sekalaista TIISERI: Vimeo. Vieläkin duunataan laskule oja ja sekoillaan yhdessä. Kertauksen vuoksi: mikä onkaan Digistylesin historia tähän päivään saakka. Ne on huomattu ulkomaita myöten, ja miksei olisi: Suomen kadut saavat sellaisen lakaisun, ettei muiden maiden messiaatkaan tahdo samaan kyetä. Mikko Hakulinen & Micke Ståhlberg Moi ukot! Le oja alkaa olla takana jo melko liuta. Hagge: No lyhyesti sanottuna alussa oli kaksi erillistä porukkaa, jotka yhdistyivät laskemisen ja ryyppäämisen ansioista. Samaa touhua on jatkunut tähän päivään saakka. com/digistyles ENSI-ILTA: 21.10. Kino K-13, Helsinki
Digistylesin le at ovat muodostuneet tärkeäksi osaksi syksyn satoa
Mutta kai se vaan on se fiilis, että on saavuttanut jotain, kun ländää jonkun tempun minkä on halunnut. Miz: Technine-le aa, sillä tuntuu, että ne onnistuvat aina löytämään uudet spotit. Hagge: Aluksi mentiin läpällä, sitten kännissä ja sitten vähän yritettiin. Miz: Puolet jengistä oli Aasiassa ekat pari kuukautta, kun oli lunta. Ainakin omat rahat tässä menee se on varma. Tosin onko se sen arvoista, että ottaa turpaan ja saattaa mennä neljä tuntia, että saa kymmenen sekuntia matskua omakustanneleffaan, niin se onkin eri juttu. Temppujen taso on nykyään niin kova, että omasta mielestäni se
on enemmän siitä kiinni, miten ne temput kuvataan ja sitä kautta saadaan sitä fiilistä. Hagge: Onneksi aika vähän. Olen kuullut puheita, että le oille on entistä vaikeampi saada budjettia. Eli onko touhu kehittynyt laskullisesti tai elokuvallisesti. Ja pääsee fiilistelemään frendien kanssa, mitä on saanut aikaiseksi. Jos ei laskemassa,
niin sitten afterskissä. Niinpä niin. Hagge: Nykyään rupeaa olemaan kyllä nirso, kun on tullut nähtyä niin paljon noita laskule oja. Miz: Se on kyllä vähän mysteeri myös itselle. Hagge: Nollabudjetilla mentiin. Miz: Nimenomaan! Kyllähän tässä ovat temput ja spotit kehittyneet. Tuntuuko siltä, ettei ne osaa mitään vai onko huuli pyöreänä. Mutta kyllä sieltä onneksi löytyy vielä hyviäkin pätkiä mistä saa fiilikset. Digistyles ei ole voittoa tavoitteleva juttu. Parrat ovat alkaneet kasvaa. Onko touhu millään tavalla muuttunut vuosien varrella. Nykyään on vaan paljon vaikeampaa löytää aikaa laskemiselle, että ajat menisivät yhteen toisten laskijoiden kanssa, koska spoteilla harvoin pärjää yksin. Frendit on suurin syy. Harvemmin nyt enää jaksaa montaa kertaa katsoa samaa pätkää. Niitä on ilo katsella, kun vielä mennään isosti.
Laskija: Jani Sorasalmi Kuvaaja: Julien Petry
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
15. Hagge: Joo, otettiin tosi lungisti koko le an kuvaukset. Nyt se on varmaa noita kaikkia samaan aikaan. Hagge: Suomi-le oja ehdottomasti. Aina me ollaan oltu samalla meiningillä vetämässä, että jengi kuvailee ja laskee silloin kun tekee mieli ja jaksaa. Hagge: Tämä vaan on sikamakeeta. Kuvauskalustoa on myös uusittu, ja kyllähän tässä tekemällä oppii jatkuvasti. Miz: Word! Sitten loppuun vielä jotain hyvin henkilökohtaista. Onneksi oli pitkä ja hyväluminen kausi, niin saatiin ihan mainio paketti kasaan. Mitä le oja odotatte tältä vuodelta eniten ja miksi. Ei ollut mitään stressiä. Miz: Saatiin liput ja julisteet sponssattuna ensiiltaan. Ensi-illat yleensä palkitsee jonkin verran, kun näkee, miten jengi reagoi. Voisi siis sanoa, että aika myöhään vasta aloitettiin. Siihen se sitten jäikin. Monet kuvaa nykyään aika kovalla kalustolla. Ongelma on aika ja raha. Ennen ei ollut mitään ongelmaa katsoa vaikka sataa kertaa esimerkiksi jotain vanhaa Mack Dawgia. Onko teillä ollut sen suhteen vaikeuksia, vai onko peräti liikaakin millä mällätä. Kyllä kaikki jätkät on enemmän tai vähemmän mukana menossa. Hagge: Mun mielestä voitaisiin aivan hyvin palata digille. Miz: Mun mielestä laskeminen ja parttien kuvaaminen on nykyään enemmän taidetta kuin pelkästään temppujen kuvausta. Miz: Totta kai asiat muuttuvat, kun on eri ihmisiä mukana duunaamassa. Ei kai meille tule paineita muiden le oista, kun me ei kilpailla niiden kanssa. Hagge: Joo ei todellakaan ole aikaa. Luoko se teille paineita, vai meneekö Digistyles perus digillä edelleen. Laskija: Vesa Nissinen Kuvaaja: Kalle Tarkiainen
SUOMILEFFAT
Epäilijöille voisitte kertoa, mikä on se juttu, miksi tätä touhua jaksaa tehdä vuodesta toiseen. Raha, autot, maine ja kunnia vai jotain aivan muuta. Jos aika on kortilla ja jarruttaa menoa, niin onko jotain hyvää tapahtunut. Ja lunta riitti! Millä silmällä katselette muiden le oja. Pistetäänpä pähkinänkuoreen viime kausi ja tämä le a
Ensimmäinen Ilvespoika-nimeä kantava mestariteos on tainnut ilmestyä Youtubeen vuonna 2007. Huolimatta siitä toiminta tulee jatkumaan. Lauseeseen puristettuna: huonosti ja huonolla maulla tehtyjä pätkiä, mitä ei oikeastaan katso muut kuin tutut. Tähän hetkeen saakka on sitten kuvailtu, milloin kenenkin kanssa. Pääpalkinto Alpinen autoradio meni ansaitusti Elias Veijolalle, onnea vielä kerran Elkku ja ei muuta kun popit soimaan! Tulevalla kaudella on samanlaista settiä luvassa samalla ajankohdalla, jotta tervetuloa vaan. TIISERI: Vimeo.com/26328777 ENSI-ILTA: 45 Special, Oulu JTS-kiertueen jatkoilla
Useat sanovat tekevänsä le oja omaksi huvikseen, mutta vain Ilvespojan kohdalla tämän voi jokainen allekirjoittaa ilman pienintäkään epäilystä. - Kamera on ollut meikäläisellä pienestä lähtien mukana rinteessä, vaikka koskaan en tosin ole oppinut käyttämään noita kyseisiä paskavekottimia. Tuttuun tapaan laatu korvaa onneksi määrän. Miten niitä saadaan järjestettyä, ja eikös teitä taas olla vähän jos minne kosiskelemassa. Juho Haapalainen Ilvespojalta tulee taas uutta le aa. Tehdään lisää le oja ja pidetään lisää tapahtumia.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
63. Muutamia kovia kotimaisia mainitakseni ovat KBR, Parituntia ja Leftrait. On sitten lukijan omalla vastuulla, lukeeko vastauksen vai ei... Voi nauraa ja/tai itkeä itselleen ja tuotoksilleen. Miksi. Muuten talvi meni oikein mukavasti, kiitos
kysymästä. Kun kauden matskut koostaa le aksi, niin siinä on tavallaan kollaasi menneen kauden tapahtumista muisto, kun niitä muistikuvia ei välttämättä niinkään ole. Entä miten teille uppoaa nuo muut kotimaiset ja ulkomaiset le at. Jos maailma olisi oikeudenmukainen ja kaikki saisivat ansionsa mukaan, missä Ilvespoika silloin olisi. Hypoteettinen kysymys. Onhan nuo ihan viihdyttäviä. EDITTI: Leftrait + Ilvespoika MISTÄ SAA: Vimeosta KUVATTU: Oulu/Syötekeskus LASKETTU: Perinteikästä KESTO: "Kesto on katsojan silmässä" MUSIIKKI: Kuolem Symbal ja 27 Miehentrio. - Porukka veteli kyllä hyvin itseään kylmäksi viime talvena, joten matskut jäi taas vähäisiksi. Eniten odotan tällä hetkellä Kael Hillin "comebackia", mikä nähdään Dope 2:ssa kunhan se ilmestyy. - Kameroiden määrä on lisääntynyt ja kuvanlaatu parantunut. - Ilvespoika-weekendi vietettiin Syötekeskuksessa tammikuussa ja hauskaa oli! Viikonloppuun kuului muun muassa avajaisilotulitus, telttasauna, ripulikornerisessarit ja Simo Rautavan vhssnoukkale ailtama. SUOMILEFFAT
ILVESPOIKA 2011
TUOTTAJA: Matti LASKIJAT: JJosa Leskinen, Petri Markkanen, Taneli Haapala, Lassi Päkkilä, Juho Haapalainen, Kimmo Ratilainen, Pasi Könönen ja Simo Rautava KUVAAJAT: Koko kööri on antanut panoksensa. Pikemminkin voitaisiin puhua taantumisesta. - En tiedä, onko le a ihan oikea sana kuvaamaan suurinta osaa Ilvespojan tuotoksista, mutta kyllä se minulle kelpaa. - Siellä missä Team Lepi on tällä hetkellä. Kiitos Pete. Niinhän sitä luulisi. - Ei kyllä enää tule katsottua niin hirveän paljon uusia laskule oja, vain lähinnä suomalaisia ja tuttujen tekemiä. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi itse jaksan nähdä vaivaa näiden videohommien eteen. Kyllähän kaikki tässä porukassa pyörivät ovat jollain tavalla elämäntapaintiaaneja, ja juopottelu on monella sydäntä lähellä. Jossain vaiheessa MiniDV-nauhojen keko kasvoi siihen mittaan, että matskuista tehtiin le a. - Loistava kysymys toimittajalta! Miksi joku haluaa pyöriä ilmaiseksi talvisin pakkasessa ja kuvata naurettavaa pelleilyä. Henkilökohtaisesti myös tykkään katsoa vanhoja tekeleitä männä vuosilta, niin omia kuin muiden tekemiä. Kerrotko muille, mikä on homman nimi. Utajärven kunnan ylpeys Leftrait toi ripauksen osaamista elokuvan jälkituotantoon, mikä oli enemmän kuin tervetullutta. Ulkomaisista tullut viime vuosina seurattua noiden vähän pienempien porukoiden tekeleitä kuten Back to the Boneyard ja Dope. Noiden MiniDV-kasettien kanssa ei onneksi enää tarvitse tapella. Mistä koko tämä homma sai alkunsa. Teillä oli viime vuonnakin Ilvespoika-viikonloppu. Tähän kysymykseen en kyllä löydä järkiperäistä vastausta, mutta kai tämä on kivaa. Miten meno on vuosien varrella kehittynyt. Tykkään siis tehdä videoita itselleni, ja jos niitä joku muukin haluaa katsoa, niin se on pelkkää bonusta.
Ilvespoika ei ole ihan näitä rutiinile oja. Petri Markkaselle kuuluu isoin kiitos. - Kun ei ole pakkoa tehdä, niin homma on mielekästä. Henkilötasolla kehitystä ei kyllä ole tapahtunut. Miten uusin le a syntyi. Tämä varmasti näkyy valkokankaalta. Ei näitä ole tehty kestämään päivänvaloa, ja siinä niiden viehätys piileekin. Mutta mikä on se motivaattori, joka saa tekemään uusia pätkiä toisen perään
Helsinki
64
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. On tuossa varmaan puolilla meidän laskijoista johonkin suuntaan ovet auki. Esimerkiksi nostot noiden suurimpien lautailumedioiden nettisivuilla lämmittävät aina mieltä. com 5.11. lähtien KUVATTU: Suomessa, Ruotsissa, Japanissa ja Itävallassa. Vaikka ollaan saatu nyt aika kivasti näkyvyyttä ympäri kyliä ja kontuja, niin kyllä me koitetaan joka vuosi saada enemmän fiilistelijöitä meidän jutuille tekemällä
parempia le oja. LASKETTU: urbaania, parkkia ja putskua KESTO: noin 30 min MUSIIKKI: laidasta laitaan indie-levytysyhtiöiden artisteja TIISERI: Kbrprod.com ENSI-ILTA: 29.10. Itsellä on ainakin henkilökohtaisesti motivaatio laskemiseen ja le ojen tuottamiseen vuosien saatossa vain kasvanut. Ja ollaanhan me sitä mietitty, että lähtisimme ensi kaudella kuvaamaan koko porukan voimin putskumeininkiä jonnekin päin maailmaa. SUOMILEFFAT
Laskija: Sakari Lähdesmäki Kuvaaja: Teemu Heljo
KBR MEETS YOU
Voisi jopa väittää, että KBR-jannujen le oista on kehittynyt suosituimpia suomalaisia kaveriporukan independent-le oja. Katumeininki on se, mistä teidät muistetaan: keskuksissa ei kauheasti ole tullut pyörittyä. Entä bäkkäri: onko kipinä iskenyt vai ovatko keskukset ja bäkkärit niin "nähty". - Lipsasen Jannen pätkässä on jonkun verran bäkkäriä kummassakin merkityksessä. Se on kyllä tosi fiilis homma ja varmasti puskee meitä kaikkia muitakin laskijoita vääntämään enemmän. Tässä sitä taas ollaan: syksy tulee ja KBR:kin puskee uutta rainaa. Ennen pitkää kova työ, omistautuminen ja hauskuuden löytäminen vielä useiden vuosien jälkeenkin palkitaan. Mitä kaikkea on tullut koettua ja saatua, ja mitä vielä odotatte. - Onhan se kyllä siistiä, että jengi fiilistelee meidän hommaa nykyään ulkomailla asti. Eikös se päässyt Romella johonkin kunnon tiimiin. Katumeininki on lähimpänä meidän koko jengin sydäntä, ja se tulee aina olemaan suuressa roolissa meidän le oissa. Petrus Koskinen No niin Board-Pete. Alkaako kaava toistaa itseään, vai vieläkö homma nappaa samaan malliin kuin aina ennenkin. Pidetään peukut pystyssä,
TUOTTAJA: KBR Productions LASKIJAT: Sakari Lähdesmäki, Elias Veijola, Toni Kerkelä, Niko Länsiö, Roope Höynä, Petrus Koskinen, Antti Jussila, Ville Väisänen, Janne Lipsanen ja kamut Kuvaajat: Mikko Suomalainen, Petrus Koskinen ja muut laskijat EDITTI: Petrus Koskinen MISTÄ: Kbrprod. - Joo, Tontsa pääsi Romen Euro-tiimiin tuossa viime talven loppupuolella. Joka sen sanan on lanseerannut saa ilmoittautua mulle, niin heristän sormea oikein kovasti. Onko tässä le assa tullut asiaan muutosta. - Kyllähän tuo nappaa samaan malliin kuten aina, eikä tuo kaava ainakaan liikaa toista itseään. Siistiä on myös, jos joku kaveri tai tuntematonkin ihminen tulee fiilistelemään meidän juttuja meille henkilökohtaisesti. Koko ajan koitetaan puskea noita meidän le oja niin visuaalisesti kuin sisällöllisestikin eteenpäin, ja mun mielestä siinä hyvin onnistutaankin. Ja tässä en tarkoita bäkkärinä takajykää. En kyllä yhtään tiedä, että mitähän siitä tulisi... - Aika samalla kaavalla mennään kuten aina ennenkin, eli suurin osa le asta on kuvattu kaduilla ja loput sitten jossain muualla. Jyväskylä ja 4.11. Teidän le at ovat saaneet suomalaiseksi kaveriporukan le oiksi melkeinpä kaiken näkyvyyden, mitä niin pieni porukka voikaan saada. Miten muiden laskijoiden kohdalla: joko sponssit koputtelevat oville. Saa nähdä mitä tulevan pitää! Onnea matkaan! Ainakin Toni on le ojen kautta päässyt edemmäksi
Mitkä ovat suunnitelmat tulevalle, kun on ne tuhannet kilot marjojakin tullut kerättyä ja on millä mällätä. Vaikka kyllä me koitettiin jotain pakurikääpää etsiä meidän parin viikon takaisilla sienestyskarnevaaleilla. - Sunny Beachille jos pääsisi porukalla niin olisi jees! Ai niin, ja Roope voitaisiin lähettää Turkkiin...
Laskija: Toni Kerkelä Kuvaaja: Niki Rutanen Paikka: Jyväskylä
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
65. Koitan tällä hetkellä hoitaa meille budjettia, jotta osa jengistä voisi keskittyä pelkästään le an tekoon, eikä laskijoiden tarvitsisi omista masseista maksaa kaikkia kuluja. SUOMILEFFAT
että muillakin natsaisi nuo diilit yhtä hyvin kuin Tontsalla! Miten viime kausi kautena erosi edellisistä. Joka tapauksessa tuo teidän meininki kuvastaa hyvin, miten rakkaudella lajiin tätä hommaa teettekään: jos ei muuten natsaa, niin sitten muu aika vaikka kärvistellään. Autoja, mökkejä ulkomailta, loputonta matkustusta ja maailmanmainetta. - Vaikea sanoa, että miten se erosi edellisestä koko porukan osilta. - Hehheh, ei se kyllä ehkä ihan niin dramaattinen
ole. Voi taas keskittyä le an tuottamisen ja ohjaamisen ohella pelkästään laskemiseen. Sä kerroit mulle, että kun rahaa ei oikein sponsseilta ole tulossa, niin sitten hankitaan budjettia vaikka marjoja keräämällä. Nykyään rupeaa osalla meidän jengistä tulemaan elämän realiteetit vastaan, kun pitäisi itseään ruveta elättämään. Ei ole helppoa muttei mahdotontakaan. Olen varmaan joskus heittänyt vähän luikuria tuon marjastuksen suhteen. Haaveena meikällä on, etteivät KBR-le at loppuisi tekijäporukan aikuistumisen kynnyksellä niin kuin monesti käy, vaan voitaisiin jatkaa le ojen tekoa niin pitkään kuin sielu sietää. Elämän realiteetit, kukapa niistä. Nyt on onneksi koko kesä käyty jumppaamassa, ja polvi rupeaa olemaan todella buenossa kunnossa. Onko todellakin näin, että olette valmiita tekemään kaikkenne, että vielä voitte hommia tehdä?
- Kyllä me ainakin yritetään tehdä kaikkemme, että le oja tulisi jatkossakin. Jotkut hipinretkut kuulemma maksaa siitä 200 euroa kilolta! Senkin luikurinheittäjä ja ihme hipit. Se on oikeastaan yksi niitä syitä, minkä takia mä olen ruvennut kasaamaan budjettia ensi talvelle. Olen itse asiassa saanutkin meille ensi talveksi jo ihan hyviä diilejä, mutta paljon on vielä hommaa edessä. Onko tilanne todellakin niin dramaattinen, ettei le oihin enää saada rahaa kuin oikeita töitä tekemällä. Itsellä ainakin kräkkäsi polvi tuossa tammikuussa, ja sen jälkeen keskityinkin enemmän pyörittämään koko hommaa ja kuvaamaan, koska ei itse pystynyt laskemaan täysillä
Ainakin laskijoita on nykyään jo suht iso liuta. Näin se on eikä melkein. - Isosta liudasta en tiedä. Onko sama tilanne nytkin. Totta kai siellä oli paljon puurtamista ja välillä vähän paskempiakin reissuja, mutta onneksi aika kultaa muistot. Kai sitä tekee innostuneena mitä tahansa muutamia vuosia ilman järkevää syytä...
MIGHT WORK
TUOTTAJA: PTFILMS LASKIJAT: Miika Lappalainen, Juuso Turkka, Niko Liias, Markus Haka, Saku Tiilikainen, Valtteri Paunonen, Tommi Rokolampi ja Henri Laakkonen KUVAAJAT: Eemeli Hepola ja Tomi Turunen EDITTI: Eemeli Hepola ja Tomi Turunen MISTÄ: Vimeo.com/parituntia KUVATTU: Rovaniemi, Oulu, Ylitornio, Hesa, Ylläs, Ruka, Pyhä, Saariselkä ja Iso-Syöte LASKETTU: parkkihyndiä ja urbaania KESTO: noin 20 min MUSIIKKI: monenlaista musiikkia, mutta luvat on hankittu artisteilta TIISERI: Vimeo.com/parituntia/teaser2011 ENSI-ILTA: 28.10. Sille ei taas kauheasti voi mitään, kun ei kellään ole varaa lähteä muuallekaan. Siinähän olisi teille haastetta! Jos muuten pitäisi etukäteen veikata kauden kovinta le aa, niin mikä se on. - Hehheh, tämä on eniten sitä, että kun jotain hommaa tekee pitkään ja siihen vain yksinkertaisesti kyllästyy. En mä näe itseäni lumilautailua kuvaamassa koko loppuelämää, mutta nyt tämä on se homma mikä kiinnostaa. Me ollaan melko tuntematon porukka, niin ei me millään maineella mihinkään päästä. Suurin osa kuvausporukoista pyörii kuitenkin etelässä talven. Se paikka ja mahdollisuus tuonne keskusten parkkeihin kuvaamaan saadaan siten, että ollaan suoraan yhteydessä keskukseen ja kerrotaan, mitä ollaan tekemässä ja miten keskus voi siinä näkyä. Viime talvenahan täällä oli ihan naurettavan vähän luntakin. Miten muuten tämä le a eroaa edellisestä. Kauppayhtiö, Rovaniemi
Lapissa pyörii paljon kuvaajia ja porukoita. Onhan se tilanne tietenkin erilainen, kun samaa hyppyriä on kuvaamassa monta porukkaa yhtä aikaa ja kaikki yrittävät saada siitä mahdollisimman paljon irti. Ihan kivaa palautetta tuosta le asta tuli. Muutenkin mun mielestä nuorena on tärkeää tehdä niitä juttuja, mistä oikeasti tykkää ja mihin on mielenkiintoa. Musta on kuitenkin siistiä nähdä nuo muut porukat, kun suurin osa niistä on kuitenkin kavereita. Inspiraatio tulee Ruokasen Pekasta. - En mä kyllä osaa sanoa. - Meillä ei ole suoranaisia sponsoreita, mutta
hiihtokeskukset ovat kyllä meitä taas auttaneet hommassa. Millaista palautetta saitte silloin muilta laskijoilta. Nuo uudet kundit tulivat mukaan ihan vain kysymällä, ja olihan se aika luonnollista, kun kaikki kuitenkin pyörivät tuolla Rukalla. Nyt kun sitten kokoaa elokuvaa huomaa taas, että missä pitää skarpata ensi vuonna. Kuvaamisessa käy helposti niin että isommat pojat ottavat jyvät päältä, niin jääkö aloittelijoille edes jämäpaloja sponssien, hiihtokeskusten tukemisten ja sen semmoisten suhteen. Kaikki junnutkin tuntuu laskevan nykyään suksilla. Mikä on se juttu, mikä jaksaa pitää sut kiinni kamerassa ja hoitamassa edittiä. Mitään suurta kilpailua ei ainakaan onneksi ole syntynyt mun mielestä, mutta voihan muut tietenkin nähdä asian ihan erilailla. - Onneksi tänä vuonna ei ole enää joutunut yksin tekemään. Kyllä sitä sitten aikuisena varmasti saa tehdä tarpeeksi "oikeita töitä", joista sen elantonsa repii. Joo, ihme sakkia nuo junnut nykyään. Onko aikaisemmasta jäänyt jotain takaraivoon. Ja tuossa ekassa le assa niitä "tämän mä tekisin nyt toisin"-elämyksiä on vuoden jälkeen melko paljon. Minä ja Turusen Tomi opiskellaan molemmat audiovisuaalista mediakulttuuria Lapin Yliopistossa, eli tarkoitus on tehdä videohommista kai molemmilla ammatti. Miltä viime kausi näin niin kuin jälkeen päin tuntuu. - Viime talvesta on kai jotain opittu, kun ollaan koitettu panostaa enemmän uuteen elokuvaan laskemisen, kuvauksen ja editin kautta. Sieltä huomaa kaikki pienetkin virheet ja kohdat, jotka ei toimi, vaikkei niitä muut huomaisikaan. Miten niitä niin on kasaantunut. Tuliko törmäyksiä, ja jouduitteko taistelemaan spoteista. Itse tuota ei kyllä enää kestä oikein katsoa... - Toivottavasti ainakin uusia kasvoja ja spotteja. Meikä on hoitanut kaiken säätämisen, mutta kuvaamassa ja editissä on mukana Turusen Tomi, ja muultakin jengiltä olen saanut paljon jeesiä. Pari Tuntia Films jatkaa vahvaa Rollo-videon perinnettä. Miksei. Piratella oli myös kaunis teaseri, joten toivottavasti le akin on kaunis. Käytiin kuvaamassa ulkomailla asti urbaania laskemista. Ainoa huono puoli siinä on vain se, että helposti tulee noista parkkikuvauksista joka porukalle melko samanlaisia. - Eiköhän sitä taas tehdä le a ja samalla porukalla mennään. - Kaudesta jäi kyllä tosi hyvä fiilis. - Joo oli oikein enskarit ja kaikki. Talvella saa elellä herroiksi. SUOMILEFFAT
Pohjoisen videotuotanto on kautta aikain keskittynyt vahvasti Rovaniemelle, eikä asiaan ole näillä näkymin tulossa muutoksia. Eemeli Hepola Viime vuonna sulta tuli Mortal Wombat, ja nyt sitten tämä. Mitä uutta Might Work tuo le ojen kaanoniin, ja mistä te saatte omiinne inspiraation. Pääsimme viime talvena melkein joka paikkaan johon haluttiin, niin ei noista silleen tarvinnut kilpailla muiden kanssa.
usporukat. Oliko kovaa puurtamista lähteä heti tekemään uutta pätkää, vai menikö kaikki helposti omalla painollaan. Eli päiväseltään Övertorneåssa. On muuten harmi, ettei siitä ole tehty hirveästi le oja eikä edes dokkareita. - KBR:n le aa odottaa helposti eniten. - Ei me kyllä hirveästi jengiä täällä nähty ennen huhtikuuta ei oikeastaan ketään. Viimeksi kaikki kaatui sulle itse tehtäväksi. Mitkä ovat teidän pläänit tulevalle kaudelle ja pidemmällä tähtäimellä. Eniten fiiliksissä olin meidän porukasta ja mukavista reissuista. - Huhtikuussa Lapissa on miltei kaikki kuva-
66
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Suht pieni porukka meitä on edelleen ja hyvä niin. Rovaniemellä pidettiin jo viimeksi kunnon ensi-illat ja kaikki ja nyt homma menee uusiksi. Mitä se sitten on silloin, kun kevät koittaa
SUOMILEFFAT
Laskija: Saku Tiilikainen Kuvaaja: Teemu Heljo
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
15
Mistä nämä nimet oikein tulevat. Slammer TV:stä tuttu Mikael Ahtikari vääntää le aa omaksi huvikseen, mutta oletettavastikin siitä tulee nauttimaan melko moni muukin kuin vain oma kaveriporukka. Mielikuvituksen puute meidät näitä nimiä on ajanut käyttämään. Ennemminkin ollaan katseltu, että mitä sitä saa aikaiseksi, ja. Mistä porukka muodostui. Mä kävelin sitten kauppaan ja päivitin vähän kameravehkeitä, jonka jälkeen ruvettiin hommiin. com/28137881 ENSI-ILTA: 29.10. Viime vuonna tuli Mätäsä. Kaikki lähti joskus nappulana siitä, kun kavereiden kuvailtiin toistemme skeittausta ja laskemista pitkin maita ja mantuja. - Viime kauden alussa poikien kanssa pähkäiltiin, että mihin sitä kauden aikana ryhtyisi. Mikael Ahtikari Ensi alkuun, mikä on sun kokemus le ojen tekemisestä eli mitä kaikkea on tullut tehtyä ennen tätä. Helsinki Club, Helsinki
68
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Teidän tiiserin perusteella le a voi hyvinkin olla yksi kauden kovimmista kotimaisista. Silloin kun morkkikset ja olot ovat huutaneet, että kai sitä nyt voisi välillä koittaa tehdä jotakin muutakin fiksua viikonloppuisin kuin vaan
TUOTTAJA: Mazel Films LASKIJAT: Jonatan Sirén, Sebu Naumanen, Jani Sorasalmi, Konna Tervonen, Robert Granfelt, Arto Saraniemi, Tero Poikajärvi, Juuso Laivisto, Teo Konttinen ja kamuja KUVAAJAT: Mikael Ahtikari, Ville Lahtinen, Aleksi Jokela ja muita keitä on tuolla heilunut kameran kanssa EDITTI: Mikael Ahtikari MISTÄ: Eiköhän se interwebbiin jossain vaiheessa ilmesty. Ei näitä juttuja kauhean tosissaan ole tullut väännettyä. Tero ja Arto taas on noita pohjoisen miehiä, jotka ovat tulleet tutuiksi sen jälkeen, kun itse muutin opiskeluiden perässä Rovaniemelle. - Kai se on aika sama kuin melkein kaikilla muillakin näissä hommissa pyörivillä. Nyt viime kevään ja tämän syksyn olen puuhastellut Slammer TV:n parissa ja tehnyt siinä sivussa vähän muitakin kuvailuhommia.
niistä koitettu kasata sellaista pätkää, joka itseä saattaisi miellyttää. Ei olla keksitty parempaakaan, ja nuo kuulostaa valmiiksi jo niin sekavilta ja paskoilta, että niiden on pakko olla timangeja, hehheh. Nyt tarvitaan ihan kunnon vedenpitävä selitys: ihan kevyellä et pääse! - Nämä sikiää suoraan hyvältä ystävältäni Gestapolta, joka on tuossa vuosien varrella kehitellyt serkkunsa Vilhusen Simon kanssa ihan oman kielen, jota he myöskin mielellään viljelevät. Tietty kaikki laskijat nyt eivät ihan tulokkaita ole, mutta kuitenkin. Sieltä taidetaan olla tuttuja toisillemme. SUOMILEFFAT
Kuvaaja: Ville Lahtinen
MJAAH
Kuin puskista kauden yllättäjäksi ainakin tiiserin mukaan nousee suhteellisen kummallisesta nimestä kärsivä Mjaah. Mjaahissa, vai Mjaah-le assa miten se nyt pitäisi sanoa on melko sekalainen seurakunta laskijoita. Mikä on se juttu, että "tulokas" voi tehdä näin kovaa kamaa. - Melkein kaikki meistä on kotoisin pääkaupunki seudulta, ja lähes jokainen on laskenut Serenassa jo useita vuosia. Mistä idea tälle le alle lähti liikkeelle, ja miten idea saatiin muodostettua le aksi. - Idea on aivan alunperin varmaan lähtenyt jonakin erittäin huonovointisena sunnuntaiaamuna. KUVATTU: Hesa, USA, Eurot, ympäri Suomen ja mitä kaikkia näitä nyt on LASKETTU: 50 % reilejä, 30 % hyndiä, 10 % putskua ja 10 % muuta turhaa KESTO: vajaat 20 minuuttia MUSIIKKI: hyvää TIISERI: Vimeo. Sekalainen mutta kova. Oltiin aikaisemminkin kuvailtu jotain keskenämme, niin päätettiin, että jos koitettaisiin kerrankin kuvata ihan "kunnon" le a
Iso kiitos kuitenkin niille hiihtokeskuksille, jotka jeesasivat meitä hissilippujen ja majoitusten muodossa. - Ei meidän le alla varmaan ole mitään sen kummempia tavoitteita. Mutta eiköhän sitä ainakin jokseenkin samalla kaavalla painella menemään tulevallakin kaudella.
Laskija: Arto Saraniemi Kuvaaja: Jani Kärppä
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
69. Mistä se johtuu. Mitään budjettiahan meillä ei tähän ole edes ollut. Jos joku vielä useammin kuin kerran, niin ollaan jo voiton puolella! Mjaah on saanut uudeksi Suomi-le aksi jo melko hyvin näkyvyyttä. Mutta idea vaihtoehtoisesta tekemisestä viikonlopuille on hiljalleen siirtynyt myös keskelle viikkoa, ja tuota kautta muistikortit ovat hiljalleen täyttyneet ja idea muodostunut itse le aksi. Kaikki raha on tullut ihan kaikkien meidän omien taskujen pohjalta, joten aika pahasti taidetaan noiden rahajuttujen suhteen olla pakkasella. SUOMILEFFAT
ryypiskellä. Miten taloustilanne on vaikuttanut teidän leffan tekemiseen. Ei sitä nyt varmaan olla ihan täysin raittiilla radalla onnistuttu pysymään Teoa lukuun ottamatta. - Taloustilanteella tuskin nyt on ollut minkäänmoista vaikutusta itse le aan. Onko budjetti ollut kiven alla vai irronnut helposti. Kaikki tekevät le oja omista lähtökohdistaan ja toisilla on enemmän tavoitteita kuin toisilla. Oletteko itse promonneet ahkerasti vai onko kaikki sattumaa. Mitkä suunnitelmat on tulevalle. Tämä on tehty tosiaan pääasiassa ihan meille itsellemme, ja jos joku muu sen jaksaa kertaalleen katsoa alusta loppuun niin hyvä niin. - Nyt en kyllä osaa sanoa. Naamakirjaan ollaan linkkiä laitettu, ja sitä kautta se sitten kai on levinnyt. Itse ei olla le aa promottu oikein millään tavalla. - Suunnitelmat ovat ensi kaudelle vielä pikkaisen auki. Tuleeko jatkoa samalla jengillä vai muuttuuko paletti. Miten on teidän laita
Asialle tulee välittömästi muutos, kun Joonas Eloranta kumppaneineen astuvat mikin äärelle. Näköjään on. - Aika pitkälti ydinporukka on joko Joensuusta tai Savonlinnasta lähtöjään. - Yksinkertaisesti sitä, että haluttiin tehdä yksi le a ilman sen suurempaa jatkumoa 1 season ja kuvausporukka oli aika pitkälti hajaantunut neljään kaupunkiin 4 reasons. Jotenkin sitä vain on huomannut, miten joidenkin kanssa on aina ollut tosi luonnollista laskea ja sitten sitä on ajautunut laskemaan enemmän niiden tyyppien kanssa. Joonas Eloranta Mistä nimi ja mitä se tarkoittaa. Mikä teidän aikaisempi kokemus le ojen tekemisestä on?
70
Laskija: Joonas Eloranta Kuvaaja: Aleksi Mustonen
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. SUOMILEFFAT
1SEASON4REASONS
LASKIJAT: Joonas Eloranta, Joonas Karttunen, Miika Kajakulma, Samu Mikkonen ja kaverit KUVAAJAT: milloin kukakin EDITTI: Joonas Rinkinen MISTÄ: 1season4reasons.blogspot.com KUVATTU: Joensuu, Jyväskylä ja Savonlinna LASKETTU: katureilejä ja parkkeja KESTO: 3 x noin 10 min MUSIIKKI: Highway Burns, Jackson Jennings ja Relentless ENSI-ILTA: lokakuun loppupuolella
Itä on aina ollut laskemisen puolesta hieman pimennossa, eikä siitä oikein kukaan tiedä mitään. Ja kyllä: heidän nettiepisoideissaan on myös erittäin kovaa laskemista. Ongelmaksi kylläkin muodostui, ettei me koskaan kuvattu Kuopiossa eli nimen pitäisi oikeastaan olla 1Season3Reasons. Mistä jengistä on kysymys, ja miten porukka kasautui yhteen. Te olette uusi porukka, tai ainakin suurimmalle osalle tuntemattomia. Jossakin vaiheessa sitä alkoi miettiä enemmänkin, että olisiko mahdollista kuvata le a vaikka jengi asuukin niin erillään
Ei kellään tainnut hirveästi olla kokemusta kuvaamisesta, jos vertaa vaikka muihin laskuproduktioihin. Mikä on siis homman nimi. Ehkä välillä olisi hyvä palata miettimään, mitä se lumilautailu on oikein antanut vuosien saatossa ja miten sen haluaa tuoda esille, näin niin kuin elokuvien tekemisen merkeissä. - Lyhyesti kuvailtuna paikallinen laskija kertoo viime talvestaan omin sanoin. Varmasti voin sanoa, että jos joku haluaa toteuttaa parhaan mahdollisen dokumentaation, niin lienee syytä katsoa jonnekin ihan muualle. Musiikit ovat myös paikallisten kavereiden orkestereista, eli sekin on tarkoituksenmukaista. Dokkarin ja laskemisen yhdistelmä on kautta aikain ollut hankala. - Oikeastaan sitä ei edes tullut kauheasti mietittyä. Nykyiset Suomi-le at alkavat olemaan todella tasokkaita, mutta myös toisaalta homma alkaa olla jo tietyllä tapaa melko totistakin. Tai vaikka kiittämässä ihan muuten vaan. Pituudeltaan nuo on reilun kymmenen minuutin mittaisia, joten ei pitäisi olla niin puuduttavia. Sitä ei voi kieltää. Tietty myös, että tekisi mieli lähteä laskemaan tämän nähtyään.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
71. Mitä katsojat voivat sarjaltanne odottaa: mitä on luvassa. Benjiköydet tietty löytyivät, mutta ei nekään itsekseen veny. On haastavaa kuvata esimerkiksi katureilejä, jos ei ole kuin pari aktiivista jamppaa eikä tietoakaan autoista, peräkärryistä tai lähtörampeista. Eikä siitä tietenkään edes tullut niin dokkarityyppinen kuin olisi halunnut tulevan. Ei kaiken tarvitse olla täydellistä, että se näyttää hyvälle. Ei kai niitä muuten niin paljoa tehtäisi. Nyt kun kokemusta on, niin mikä on le ojen tekemisessä siisteintä ja mikä ankeinta. Periaatteessa haluttiin tehdä dokumentaatio ilman sen suurempia sääntöjä, eli kuvattiin vanhoilla spoteilla, eikä tempuilla tai laskijoilla ollut loppupeleissä niin väliä. Toisaalta kunnianhimoa pitää aina riittää. Mitä olette oppineet toisten virheistä. En tarkoita, että hommat pitäisi hoitaa vasemmalla käden kautta näyttääkseen uskottavalta. - Toivottavasti episodin katsottuaan jokaiselle tulisi sellainen olo, että haluaa käydä ihan kädestä pitäen kiittämässä niitä ihmisiä, jotka ovat mahdollistaneet laskemisen tähän päivään asti näissä olosuhteissa. Haasteita on riittänyt alusta alkaen, ja odotukset olivat selkeästi korkeammalla kuvaamisen suhteen, eikä luovuttaminen ollut jossain vaiheessa kovinkaan kaukana. - Le ojen tekeminen on siistiä ja palkitsevaa puuhaa. Onko siinä ollut haasteita matkassa, ja miten tekeminen on erottunut odotuksista. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan osaa kuin olla kiitollinen, että ollaan ylipäätänsä päästy näin pitkälle.
Tuon teidän ekan episodin nähtyäni näyttäisi, että aika erilaista meininkiä on luvassa. Jotenkin sitä kuitenkin jaksoi vaan uskoa siihen omaan tekemiseen ja lopulta asiat alkoivat selkiintymään. Ei ole mitään käsikirjotusta, eli mikki on todellakin vapaa ja jokainen laskija saa itse valita, mitä haluaa näyttää kameralle. Mitkä le at teitä ovat sitten inspanneet kotimaisessa ja ulkomaisessa tarjonnassa?
- Inspiraatiota ollaan pääasiassa haettu Roistolan meiningistä, DIY:n tarinankerronnasta ja Nipwitzin episodimaisuudesta. Jalustalla kuvatut klipit voi varmaankin laskea yhden jalan varpailla, kamerat vaihtelee MiniDV:stä uusiin digi HD -järkkäreihin ja niin edelleen. Laitetaan hyvä kiertämään eikä olla ihan niin itseriittoisia. Varsinkaan kun tarkoituksena on näyttää episodi kerran viikkoon. Periaatteessa ei siis keksitty mitään uutta, eikä edes hävetä myöntää sitä ääneen. Tai puhumattakaan siitä, ettei meillä ollut le alle edes editoijaa ennen elokuuta. Ideana oli tuoda esille, millaista on laskea kotipaikkakunnalla, koska meidän kaupungit ei liene niitä tunnetuimpia laskuskeneltään. - Tässä oli todellakin niin kunnianhimoinen ajatus taustalla, että haluttiin tuoda laskule oihin vähän muutakin sisältöä kuin itse laskemista ja nättejä kuvauksia, vaikkei niissäkään mitään vikaa ole. SUOMILEFFAT
- Aikaisemmat jutut taitavat olla Joensuussa kuvatun Karmacineman Localsin harteilla. Teidän le assa on aika kunnianhimoiset tavoitteet
Suurin ero näkyy varmaan siinä, että itse kameran säätöihin ei voi juurikaan vaikuttaa. Siinä mentiin metsään aikalailla, mutta myös opittiin monta tärkeää asiaa. Vaikeinta koko projektissa oli ohjaajan oikean roolin löytäminen, eli kuinka ohjata etänä suurta joukkoa laskijoita. Huolimatta pienistä vastoinkäymisistä saimme kokoon mukavan alle 10 minuutin pätkän. Haastavaa oli myös videoiden kerääminen turvaan säännöllisin väliajoin, sillä yllättäen laskijat ovat aina reissussa. Aina on helpompi laskea, mitä vähemmän farkkujen taskuissa on tavaraa. - Tietty se on positiivista, että puhelin on aina taskussa, mutta sekin piti opetella ottamaan mukaan rinteeseen. Voisitko kuvitella kuvaavasi enemmänkin kännykällä. Laskija: Nuutti Niemelä Kuvaaja: Peter Hasselgren Paikka: Syötekeskus
SUOMILEFFAT
jektissa auttaneille! Mikä proggiksessa oli haastavaa ja mikä helppoa. Kyllä sitä vähän ihmetteli, kun tällaiselle räkänokalle annettiin puhelin ja ohjeet, että kuvaa laskemista tavallaan Nokialle. Negatiivisena oli sama kavereiden vaivaaminen. Millainen työ oli koota tällainen pätkä kasaan. Kukaan ei myöskään tullut ajatelleeksi, että kännyköitä katoaa ja rikotaan! Jonkun kännykkä kävi ainakin oluttuopissa kastautumassa koko kauden matskut sisällään. Itsellä tulee mieleen vain yksi kerta, kun olen mennyt kuvaajan kanssa spotille temppu valmiiksi mielessä. Ja se Oulun majakkareissukin muuten kusi todella näppärästi. Kevään edetessä kädet juu tärisevät. Kestilän Hansia kuvailin Bläkärissä jonkun verran, jos tuntui, että itsellä ei niin snoukkahommat kiinnosta. - Jos joku on helppoa, niin ilmaisen tavaran jakaminen. Kai se siis on aika sama, mikä vehje on mukana, jos mielessä on tallentaa tilanne. Pojat kuvasivat matskua niin laidasta laitaan, että se jo pelkästään toi oman haasteensa tämän homman valmiiksi saattamiselle. 600 euron kännykän jakaminen ei tuota suuria vaikeuksia. Ei mulla oikeastaan ollut mitään ennalta suunniteltua tai harkittua spottia, vaan kuvattiin sellaista tavaraa, millaista laskeminen on muutenkin kavereiden kanssa. Menikö näin, vai suostuitko sä ja muut tekemään oikeita juttuja myös luurikuvaajille. "Hei viitsitkö lopettaa hetkeksi oman hauskanpitämisen ja tappaa laskufiilikset ja koittaa kuvata minuu?" ei jotenkin tunnu hyvältä kysyä, jos on hyvät sessarit menossa. Äkkiseltään voisi kuvitella, että kännykällä kuvataan pelkkää känniääliömatskua ja laudan päällä hölmöilyä, kun "oikeilla" kameroilla kuvataan todellinen äksöni. Tietty jos joku haluaa nähdä vaivaa ja kuvata minua jollakin kameralla joka ei mahdu taskuun, niin totta kai se käy, mutta itse en enää jaksa sitä tehdä. Tällainen kännykkäle a lisää laskijan vastuuta huolehtia omista asioistaan. Simo Rautava, laskija-kuvaaja Sä olit yksi niistä laskijoista, joille lyötiin luuri kouraan ja annettiin tehdä sillä mitä haluaa. - Vaikka N8:n kamera onkin hyvä, niin silti se on mun silmissä puhelin eikä videokamera. Millaisia kokemuksia sulla kännykällä kuvaamisesta jäi myönteisiä ja negatiivisia. Miten matsku sitten lopulta eroaa niin sanotusta normaalista, kun se on kuvattu kännykällä. - No Kestilä ainakin laski "oikeita" juttuja kännykälle mitä se skundi laskee kyllä muutenkin olipa joku ökykamera tai ei kameraa ollenkaan. Loppuun vielä utelen, että kuinka ison puhelinlaskun hoidit Slammerille. Osa siirtyikin maan alle heti puhelimen saatuaan, eikä heistä ole kummemmin kuulunut sen jälkeen. Tietysti sitä olisi halunnut kuvata mahdollisimman hyvää materiaalia, mutta kun laskeminen välillä haparoi eikä kaikilla kavereilla ole mikään älyttömän vakaa kuvauskäsi, niin meinasi välistä mennä taakaksi. - En mie ainakaan enää ikinä lähde raahaamaan miun videokameraa mihinkään. Mikael Ahtikari, ohjaaja Pocket Moviessa oli todella monella kokilla kauhansa sopassa. En kyllä tajunnut edes kysyä Slammeria maksamaan.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
15. - Tietyllä asteella ne varmaan ovatkin jo korvanneet. Miten sun kauden kuvaukset luurin kanssa käytännössä menivät. - Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin tämä on ollut ehkä haastavin pätkä, minkä olen kasannut. Mutta kaikessa kinkkisyydessäänkin tämä on ollut ihan mielenkiintoinenkin proggis. Esimerkiksi aloittelevalle kuvaajalle kännykkäkamera voi olla juuri se oikea vaihtoehto. - Menin mäkeen ja pidin kännykkää taskussa ja pyysin välillä jotakuta kuvaamaan jotakin laskemista. Ja onhan tuo puhelin näppärän kokoinen vehje, jolloin puhelin, kamera ja videokamera kulkevat taskussa kätevästi samassa paketissa. Tuossa kännykässä on kuitenkin HD-kamera, mikä on vissiin nykyään in. Toiset taas pistivät itsensä likoon ja saivat kuvattua todella hyvää matksua. - Eka lasku taisi olla joku 350 euroa, kun en ollut osannut sammuttaa nettiyhteyttä eikä ollut vissiin liittymää säädetty kohilleen. Miten on, oliko se taakka vai mahdollisuus?
- Hyvinkin paljon molempia. Tämä taas monesti johtaa siihen, että halutun lopputuloksen saaminen saattaa välillä olla haasteellista saavuttaa. Sä olet tehnyt paljon muutakin kuvausta. Tarkiaisen Kallehan kuvasi melkein koko viime kevään kuvat pelkästään tuolla puhelimella ja sai sillä erittäin hyvää jälkeä aikaiseksi (katso Slammerin nettisivut ja Kallen päivitykset). Voisiko sun mielestä kännykät korvata ihan normaalit kamerakalustot
AREENA
76
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Laskija: Ville Uotila Kuvaaja: David Blazek AREENA Paikka: Alta Badia, Italia
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
77
AREENA
Laskija: Juuso Laivisto Kuvaaja: Vernon Deck Paikka: Jackson Hole, USA
78
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Laskija: Santtu Sander Kuvaaja: Jani Kääriäinen AREENA Paikka: Helsinki
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
79
AREENA
Laskija: Matti Pylvänäinen Kuvaaja: Joni Lindroos
80
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
AREENA
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
81
AREENA
Laskija: Antti-Juhani Piirainen Kuvaaja: Matt Georges Paikka: Helsinki
82
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
AREENA
Laskija: Markku Koski Kuvaaja: Daniel Blom
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
83
MUSANURKKA
Kuvaaja: Markus Jacob
84
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
ELIAS VEIJOLA
86
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Väärin. ELIAS VEIJOLA
Väitetään, että pohjoisen pojilla on paljon helpompaa aloittaa laskeminen. Välimatkat kotiseuduilta laskettelurinteisiin kasvavat helposti yli 100 kilometriin, vaikka kaiken järjen mukaan vuorta pitäisi olla vasemmalla ja oikealla. Oulu ei tosin edes kuulu Lappiin, niin kaipa tämä sekaannus on ymmärrettävä.
Kuvaaja: Kalle Tarkiainen Paikka: Ylläs
88
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
ELIAS VEIJOLA
20-vuotias oululainen pojankoltiainen, piiloviisas pirulainen on omaksi ja meidän onneksemme päätynyt lumilaudan päälle. Kilometrinnielentä Väitetään, että pohjoisen pojilla on paljon helpompaa aloittaa laskeminen. Oulu ei tosin edes kuulu Lappiin, niin kaipa tämä sekaannus on ymmärrettävä. "On meikä ehkä hieman hyötynytkin siitä, että olen Oton veli, ja moni tietää mut laskupiireissä just sen kautta. Välimatkat kotiseuduilta laskettelurinteisiin kasvavat helposti yli 100 kilometriin, vaikka kaiken järjen mukaan vuorta pitäisi olla vasemmalla ja oikealla. Arkisin sitten hyö-
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
89. Veljien vahvalla vaikutuksella on väkisinkin ollut osuutensa asiaan. "Joskus vähäsen nakertaa, kun ihmiset kutsuu mua nimellä Oton veli tai vaihtoehtoisesti mut esitellään Oton veljenä", Oton veli kertoo. Väärin. Ehkä Otto on joskus jopa mua kehunutkin." Ylipäätänsä Veijolan nimen kantaminen on saattanut antaa Eliakselle hippusen enemmän rajojenpuskemispulveria, ja lopputuloksena Elkku on juuri räjähtämässä lumilautailumaailmaan ihan omana itsenään Eliaksena. Toisaalta veljestä on ollut myös konkreettista etuakin. Isoveljen varjo on väkisinkin painanut jonkun verran nuoren miehen harteilla. Oli se aika arvattavissa, että lastensukset vaihtuvat lumilautaan hyvinkin nopeasti. "Viikonloppuisin matkattiin aina lähimpään keskukseen, josta löytyi jotakin laskettavaa, useimmiten Iso-Syötteelle. Halusin tietenkin olla yhtä kova jätkä kuin kaikki muutkin sukulaiset, ja olihan lumilautailu jo aikoinaan paljon kovempi juttu kuin suksilla lasku!" Niin, Elias on tosiaan Otto Veijolan pikkuveli. "Kyllä se aika paljon vaikutti, että kummatkin isoveljet laskivat laudalla ja serkutkin vielä siihen päälle
Uutta temppua purkissa Tunnetusti lumilautailu ei ole pelkkää hymyilyä, vaan välillä hampaita saa kiristellä loukkaantumisten kanssa. Elias on omien sanojensa mukaan "selvinnyt loppupeleissä hyvin vähillä vammoilla" mikä on melko suhteellista. Naperona on saatu niin hissin ankkurista suuhun kuin murret-
tu olkapäätä 1112 vuoden hujakoilla. Jos jättää venyttelemättä, niin se on aivan turha edes haaveilla pääsevänsä mäkeen seuraavana päivänä", Elias valistaa. Minkäänlaisia pelkotiloja haavereista ei tosin ole jäänyt, mikä tuleekin hyvin selväksi haastattelun kuvista ja tämän kauden KBR-elokuvan
pätkästä. Välimatkojen paukkuessa näin pitkiksi on matkojen sumpliminen ollut jo oma projektinsa. "Kyllä se selkä vieläkin vähän vaivaa, ja venyttelyt joutuu hoitamaan aina laskupäivän jälkeen. Kuntoutusbileet tulivat tutuiksi, ja jatkossa myös ennaltaehkäisevät toimenpiteet
Tulevan kauden pätkässä on odotettavissa lumilautailusuoritus, jonka virallista nimeä ei oikeastaan kukaan tiedä, ja kertaalleen nähtynäkin on pyörimiset erittäin hankala hahmottaa.
ovat olleet arkipäivää. Entä kiinnostaako kilpaileminen. "Se itse temppuhan tuli vähän niin kuin vahingossa. Silloin Oulusta kulki viikonloppuisin suksibusseja, jotka lähtivät matkaan aamulla ja tulivat illalla takaisin. Mäkeen on edelleen pitkä matka, ja suorituspaikat ovat kiven alla. Taitojen puolesta seinien ei pitäisi nousta vastaan. "Kilpailu ei ole liiemmin ikinä napannut, lukuun ottamatta joitain reilikisoja sekä Ilvespoikaweekendiä, mutta kuvaaminen on aina ollut lähempänä sydäntä. Ekalla kerralla touhu lähti menemään siihen tuplarodeon puolelle, mutta pyöri vähän yli sen tonnin. Ja kai se Antin isä keksi siellä jotain tekemistä, kun jaksoi meitä siellä niin paljon käyttää." Eli porukoiden tuki on ollut tärkeässä asemassa lasku-uran alkupuoliskolla. Mietin siinä, että samahan se on sitten tonnia lähteä haastamaan, kun boksikin oli mitä parhain. Ei hölli mennä kisatorniin!" Tulevan kauden pätkässä on odotettavissa lumilautailusuoritus, jonka virallista nimeä ei oikeastaan kukaan tiedä, ja kertaalleen nähtynäkin on pyörimiset erittäin hankala hahmottaa. "Matkat olivat aika pitkiä, mutta halu laskea oli niin kova, ettei siinä paljoa vaihtoehtoja ollut. Niillä oli näppärä kulkea. Pahemmin laskemiselta tuli pataan toissakautena, kun yhdessä rytäkässä pamahti selkään välilevyn pullistuma sekä solisluu sanoi sopimuksensa irti. Tokalla se sitten tuli jaloilteen, ja kaipa se oli aikalailla se tupla fronttirodeo 1080." Mekään emme pysyneet täysin selostuksessa kärryillä, mutta Boardexpojen aikaan julkaistavasta KBR Meets You -elokuvasta löytyy
90
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. ELIAS VEIJOLA
Kuvaaja: Kalle Tarkiainen Paikka: Vantaa
dynnettiin pulkkamäkiä omien reilien ja boksien kanssa", Elias kertoo ja lisää: "Nykyään ollaan yleensä viikonloput Rukalla, ja arkena laskettelukeskuksena toimii Heinäpään reiliparkki, jossa on yksi reili joskus jopa kaksi!" Kovin kauas ei olla tultu. Tähän mennessä Eliasta on voinut bongata Flatlight Filmsin tekemistä Meatflymainoksista, Frames-lyhytelokuvasta sekä KBRpoppoon aikaisemmista tuotoksista. Yleensä kuitenkin mentiin Jussilan Antin isän kyydillä paikalle ja yövyttiin asuntovaunulla pari yötä. Yritin aluksi frontti rodeo ysiä pari kertaa, kunnes sitten yhdellä kerralla tuli vähän liikaa vauhtia ja asteet pyörähti tonnin puolelle. Mistä siis oikeastaan on kyse
Kiitokset Elias tahtoisi lähettää tietenkin isälle ja äidille, DC:lle (Kaius, Tuomas), Meatflylle, Antin isin vaunulle, Kallelle, kaikille vaunujen miehille, Otolle, KBR-köörille, Kykälle ja Villelle.
Koko nimi: Elias Henrikki Veijola Ikä: 20 Kotipaikka: Oulu Sponssit: DC ja Union Five. "Olen aika huono kaikissa muissa aineissa paitsi matikassa ja kemiassa, eli vaihtoehdot olivat suht rajalliset." Täysipäiväinen opiskelu ei sovi lumilautailun kanssa erinomaisesti yhteen, ja yksi jos toinenkin on yrittänyt näitä kahta sovittaa erittäin vaihtelevin menestyksin. ELIAS VEIJOLA
Jotenkin miehen habitus huokuu hällä väliä -asennetta, ja kiinnostuksen kohteena on automaattisesti pidetty laskemista ja elämästä nauttimista. Mitään tiettyä paikkaa ei ole kyllä mielessä, mutta jos Keski-Eurooppaa pääsisi kokeilemaan. Miten ihmeessä meidän sankarimme on päätynyt moisen pariin. Ke-
vätlukukaudella sitten käännetäänkin rattikelkka ympäri ja lasketaan niin paljon kuin pystytään. "Aina lukiosta asti olen ollut sitä mieltä, että kyllä ne koulut kannattaa käydä kunnolla, vaikka niihin menisikin vähän kauemmin aikaa kuin muilla." Elkulla on alaksi siunaantunut kemia, joka on tunnetusti yksi koulun iljettävimmistä aineista. Ehkä sitä sitten ensi kaudella pääsisi, mutta saa nyt nähdä." Tarkoituksena on myös jatkaa kuvaamista KBR-poppoon kera. Jotenkin miehen habitus huokuu hällä väliä -asennetta, ja kiinnostuksen kohteena on automaattisesti pidetty laskemista ja elämästä nauttimista. Silti vain aika voi näyttää, miten tämä tarina päättyy. Siinä sivussa kaikessa hiljaisuudessa Elias on päntännyt itsensä lukiosta suoraan Oulun yliopistoon. Pitemmällä aikavälillä saa kumminkin koulu antaa tilaa laskemiselle, jos isommat rullat rupeavat pyörimään." Entä muuten tuleva kausi: mitä säihkysilmämme on suunnitellut touhuavansa läpi talven. "Totta kai haluaisin lähteä laskemaan maailmalle, etenkin tuota puuteria. "Nyt syyslukukaudella olen ajatellut käydä aikalailla pelkästään koulua niin paljon kuin pystyn. Miten ihmeessä. Ulkomaille lähdöstä puhuttaessa haaveet pysyvät edelleen samoina. Siinä sivussa kaikessa hiljaisuudessa Elias on päntännyt itsensä lukiosta suoraan Oulun yliopistoon.
Kuvaaja: Teemu Heljo
suorituksen videotallenne toivottavasti hidastettuna! Koulut ja laskut Aihe, mistä haastattelija ei ole ollut koko pitkän ystävyyden aikana tietoinen, ovat Eliaksen kouluasiat. Mikä on Eliaksen sotasuunnitelma: kumpi syö kumman aikaa. Haaveena ei ole pelkästään suolata omia suorituksiaan edelliseltä kaudelta vaan päästä pöllyttämään perinteistä putikkaa. Ei tässä kumminkaan mitään kiirettä koulun kanssa ole, enkä ole vielä päätynyt siihen vaiheeseen elämässä, missä pitäisi miettiä jo tarkemmin, että miksi haluaa isona. Kotikeskus: Ruka ja Heinäpää Lempitemppu: Caba rodeo, ehdottomasti! Yläasteen päästötodistuksen keskiarvo: n. "Oikeastaan meikällä on ollut joka kausi tavoitteena päästä laskemaan putskua, mutta ei ole vielä oikein kertaakaan rahoitus tai ajankohta ollut kohdillaan. Stänssi muiden mielestä liian iso, omasta mielestä aivan hyvä. 8 Suomen paras caravan alue: Rukan vompattiareena
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
91. Lauta ja asetukset: DC Tone 153, Forumin siteet, kengät DC. Toisaalta olisi älyttömän siistiä päästä tuonne Jenkkilän suuntaan, missä olisi vuoristojen lisäksi myös hyviä parkkeja tarjolla." Lumilautailumaailmaa hetken seurattuamme
voisimme veikkailla, että ulkomaan ovet saattaisivat hyvinkin raotella
Hävettääkö sinua enemmän ikäsi vai se, että olet vain meitä muita niin paljon parempi. Robotti on korjattavissa, ja kuka nyt sanoisi ei kromille, rakettimoottoreille, laser-katseelle tai ohjuksille olkapäillä. Kromista puheen ollen, kummasta saa enemmän itseluottamusta: kun pääset tööttäämään suojatiellä mummolle Jeepistäsi vai kun pääset ojentamaan mainostoimisto Sherpan käyntikortin lipuntarkastajalle. Olet lentänyt mainostoimistoissa kukkasesta toiseen. TAIDENURKKAUS
LAURI VASSINEN
Teksti Peter Hasselgren
Moro Lauri! Tyhjennetään alkuun taskut pöydälle ja kurkataan sun lompakon sisältöön. Ihmisruumiin sulavuus ei saa nuotiotasi syttymään. Olemme nuorisolehti isolla N:llä ja sinä Lauri ikämiesten suomenmestari isolla I:llä. Muissa lautailuhommissa kaari pysyy paikallaan. Kasvat kuin rypsiporsas aitauksessa. - Hehheh, paha kysymys. - Ikääni en edes ymmärrä hävetä. Se on totta! Et harrasta hamstereita, mutta kengät ja lehdet lisääntyvät kodin nurkissa kuten nämä pörröiset lemmikit. Robottifiguurien jäykkyys taas on bensaa juhannuskokollesi. Tosiaan aloitit skeittauksen lapsena, siirryit lumilautailuun nuoruudessa ja jatkoit aktiivisur aajaksi aikuisena. Ole siinä sitten peukalo ja pikkusormi pystyssä virtausten, pesukoneiden ja pommien keskellä kylmässä vedessä, kun localsit aukoo. Millainen auringonkukka teidän oma toimisto on?
92
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. - Kun hauis repeää, niin sitä ei voi korjata. Äidinmaito on varmaan ollut ihan ok, koska luita on napsunut vain kerran ja sekin tilastollisesti vaarallisella liukastumisella. - Kurkataan vaan. Se on silti parasta. - Neljän kilometrin työmatkan voi kulkea pyörällä. - Romanttisesti voisi ajatella, että joo, mutta totuus ja haastavuus on kyllä ihan muuta. Sherpan käyntsäreissä on vanha katuosoite, ja nykyään www-sivutkin on paremman domainin takana. - Onneksi en ikinä lähtenyt mihinkään kenkien koskemattomuuden varjeluun niin, että kaapissa olisi iskemättömiä. Ketterä mieli isossa ruumiissa saattaa
aiheuttaa liian äkillisiä painopisteen muutoksia. Hiluja ei ikinä ole, kun niitä tarvitsee. Minkälaista korkoa hikiset puhki kuluneet skeittikengät
kasvavat kaapissasi. Vähän sellaista Roope Ankan ensimmäinen markka -taikauskoa. Lompakon päällä istuminen on aiheuttanut sen, että Finnairin plus-kortti ja perheen yhteisen tilin kortit on halki. Paremmuutta en tunne, enkä edes kehtaa kleimata itselleni. Jeeppi on jeeppi. Elämässä on ollut onnea ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemisen sattumia. Onko sur aus se viimeinen harrastus jo kaikissa muissa lajeissa rampautuneille. Johtuiko hauiksen repeäminen yliruokinnasta vai liikayrittämisestä. Johtuuko kömpelyys suuresta koostasi vai huonosta äidinmaidosta. - Optimisti ei tajunnut päästää irti laudasta ennen kuin oli liian myöhäistä. Olet miesten mies, suurikokoinen ja roteva. Loukkaantumiset varjostavat ansioluetteloasi. Seteliosassa kulkee yhden dollarin seteli onnenrahana. Kenkäni devalvoituvat ihan luonnollisesti runsaan käytön aiheuttamana. Kerran hyvien sessioiden päätteeksi ojennettiin diplomi. Aikuisen on sosiaalisesti hyväksyttävämpää ja helpompaa juoda afterkalja rannalla
- Aurinko laskee vaikuttavammin Tyyneen valtamereen kuin Espoon taakse. Lauri, vaikutat impulsiiviselta kuluttajalta, joka pitää Suomen kansantaloutta pystyssä. Mitkä ovat täydellisen hahmon ainekset. Auringonkukka on hyvä. Mitä aiheita kynänpäästä paperille todennäköisesti muodostuu. Töissäsi tosiaan toistuu erilaiset hassut hahmot. Siitä onkin syntynyt suuri viehtymys animaatioon ja liikkuvaan kuvaan eli piirrettyihin. - Mielikuvitus, epätavalliset mittasuhteet, niiden välille yllättäen syntyvä tasapaino ja tietysti se, että näkee mielessään, kuinka hahmo herää eloon ja liikkumaan. - En. Kiitos ajastasi! - Kiitos.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
93. Enemmän ekspressionistinen kokeileva ja räiskivä prosessi. Mulle piirtämisen aloittaminen ei kumpua tylsyydestä. - Jännästi aseteltu kysymys. TAIDENURKKAUS
- Unelma jota on kauan tavoiteltu. Jos vaimo lapsineen on mummolassa, sinulla on tylsää ja alat piirtämään. Hahmot, graafiset häkkyrät, robotit, eläimet, oliot ja asioiden sattumanvaraiset yhdistelmät. Sitä eletään ja rakennetaan joka päivä hyvässä seurassa. Oletko silti koskaan harkinnut suojata lompakkoasi kondomilla. Sulle on kertynyt opintopisteitä monilla kielillä, mutta koska graafinen suunnittelu on maailmanlaajuinen kieli, niin onko rapakon takana värit kirkkaampia. Ennemmin seikkailunhalu tai joku muu, koska semmoinen random piirtely onnistuu tuottamaan jotain, mitä aloittaessaan ei osannut ajatellakaan. Kaikki värit on hyvä kokea paikan päällä
Sik t oc milautali e n ex Suomen lu tur a n is iedä lajia ete dign it ita tai tee om cepta no x keh ed ja v t la lam, nis kaa,expittyä et es . SEA vo p
a do PATSAS VAaikallisia tapahtumia ja antaa jokkaisjaeklldeamlohinhlloisjau LLE pura PEETU p jo a a oa
INTEESEENu?en d I REILEJÄ R
AE FICIPICI AND
aut. oribusha to julkaista T Lumiralus taque vent. Äänestä parhaitarideo rspiet, e g pitää hans s Ge u ia lluille ehdotupserorrorem fuosta. epe s re nem ut k ille dere peribu jouk s ex per s m hyvin xeruute faciirhaiden ehdotusten erro berrovi den ! e Tervetuloa otaan pa lit etur ac Voittajat arv estisquae an Boardexpossa 4.11. si perustimm ept dotuksesi Lumpahasatur moliton lisäksi S cabore a eht erit e päin. seat.fi SEAT.FI
SEAT ON SUOMEN LUMILAUTALIITON PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI.
t kea ir h r, en, Lumaauasto t enie ir EAT haluaa tu tolle