Lumilautailun erikoislehti Numero 6 / 2010 7,10
Lumilautailun erikoislehti Numero 6 / 2010
www.slammer.fi
Call us at: +358-9-650 530 / ridersercice@funster.fi / www.funster.fi
NIKE 6.0 TEAM JAMIE NICHOLLS.GJERMUND B ATEN.PEETU PIIROINEN GEROME MATHIEU.MIKKEL BANG.KEVIN BÄCKSTRÖM
ACTION: FRODE SANDBECH
LIFESTYLE: CHRISTIAN BRECHEIS
MPAI JACKET
IN THE
KEVIN BACKSTROM BACKSTROM
Ainakin Ennille tämä oli ensimmäisiä Helsinki spotteja ikinä ja suoraan kanteen. Mitä sitä turhaa odottelemaan, siitä mallia pojat! Peter
10
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. (tilaajapalvelu@slammer.fi) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 1239-9035
Vihdoinkin saimme suomalaisen naislaskijan kanteen, edellisestä kerrasta taitaa olla häpeällisen monta vuotta. SISÄLTÖ
12 24 48
SISÄLTÖ 12 14 20 22 24 26 28 PÄÄKIRJOITUS UUTISET LAYBACKS LASKUVAATTEIDEN SUUNNITELU EKOVAATTEET KERROSPUKEUTUMINEN HANSKAT 30 40 48 54 62 72 78 80 82
72 30 54
ENNI RUKAJÄRVI SUOMU HEISÄ PARK KAMCHATKA AREENA TONI KERKELÄ RISKIBISNES TAIDENURKKA VIKAHITTI
22 80 40
Aleksis Kiven katu 17 A (laatikko 16), 00510 Helsinki. Spottina toimi jo minulle entuudestaan tuttu mesta, mistä muuten hurjaakin hurjempi Tomi Passi aikoinaan ei uskaltanut vetää. TILAA SLAMMER Kestotilaus (6 nroa) 40 Tilaajapalvelu Ti-to klo 09.0016.00 puh. Mestoilla oli Heidi Paumola, Enni ja ilma oli mitä upein kevätpäivä tuhtien lumisateiden jälkeen. Nappasimme tämän kuvan viime keväänä Helsingissä, kun yritimme saada kuvia Ennin haastattelua varten. 044-7330022. Päätoimittaja Peter Hasselgren (peter@slammer.fi) AD Jari Salo ( jari@slammer.fi) Webmaster Kalle Tarkiainen (kalle@slammer.fi) Seniorkuvaajat Peter Hasselgren, Pekka Sauro ja Rami Hanafi Harjoittelija Antti Kangas Avustajat Lauri Heiskari, Joni Malmi, Lauri Virkki, Petrus Koskinen, Niki Rutanen, Teemu Heljo, Tuukka Tams, Teemu Lahtinen, Pauli Kervinen, Leena Vänni, Elise Kulmala, Harri Tarvainen, Peetu Piiroinen, Sami Tuoriniemi, Iisakki Kennilä, Scott Serfas, Mark Welsh, Saku Knopp, Mika Herrala Kustantaja Outdoor Media Oy Lehden markkinointi jari.henttonen@outdoormedia.fi Mediamyynti Jenni Nilsson puh. Ennin keskittyessä stalefisheihin ja Heidi veti mellakoita, kummallakin näytti olevan kivaa. 040 547 8844 ( jenni@outdoormedia.fi) Painopaikka Oy Scanweb Ab
6/2010 KANSI
Laskija Enni Rukajärvi, kuva Peter hasselgren
SLAMMER ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten/ kuvien säilyttämisestä. Ennillä ja Heidillä ei tätä pelkoa ollut ja tytöt sen enempiä miettimättä rakensivat hyndän kokoon ja pistelivät helposti aidan yli kallioseinään ländäten
lämmerhirt. OTA RENNOSTI!
HELPPOA SHOPPAILUA
@ BLUE TOMATO
facebook.com/bluetomato
Jokaisen uuden lumilaudan mukaan ilmainen joululahjapussi!
info@blue-tomato.com | www.blue-tomato.com Order Hotline: 0043 3687-24 22 333 Deutschland: 01801-55 57 778 178 Skype: blue-tomato-snowboardshop
photo: m
Ja jos nyt tarkoitukseen sopivaa linkoa ei valmiina löydy, niin lapio on keksitty. Rahat vaan ohjataan niihin perinteisiin tuttuihin lajeihin, kun ei muutakaan keksitä. Pitää vaan löytää liikuntaviraston vastaavan henkilön yhteystiedot, kertoa ideasta ja perustella kansalaisaktiivisuutta parhaimmillaan. Jos ei jaksa tai pysty menemään rinteeseen, ovat kaupungit tosiaan täynnä vaihtoehtoja. Nyt en tarkoita pelkästään juustoraastin megareilejä, joihin eeroettalat ampuvat singolla vauhtia, vaan kunnon vanhanajan mäkiä ja kumpuja. Tätäkään tuskin olisi tapahtunut ilman aktiivisten lautailijoiden palautetta. Ei maksa mitään, eikä kuormita luontoa. Viiden tonnin sijoitus muutamaan pressiboxiin on pikku pieru kaupunkien budjeteissa. Skedeyspuolella vaikuttaminen on ollut paljon aktiivisempaa ja se alkaa näkyä. Monet fiksut liikuntaviraston ihmiset suorastaan odottavat kansalaisten mielipiteitä siitä, minne olisi fiksua panostaa. Julkinen liikennekin on ainakin isoimmissa kaupungeissa sen verran hyvä, että niillä pääsee mihin vaan. Kysymällä ei häviä mitään, ja vaikka maan talous on kuralla, se ei tarkoita, etteikö budjettia olisi. Järkevintä on pyytäminen, ja se ei ole vaikeaa. Kuka tahansa voi pitää sessarit kaupungin takapihalla, tai ainakaan se ei ole ollut viranomaisista kiinni, täällä hymyilevien Poliisien maassa. Vaihtoehtoja on monta: voi rakentaa itse, ostaa tai pyytää kaupungilta. Kaupunkien luonnollinen tarjonta ei tietenkään miellytä ikuisesti, mutta se ei silti tarkoita, että pitäisi mennä häntä koipien välissä takaisin kotikeskuksen lipputiskille. Ollaan aktiivisempia, niin saadaan suoriutumispaikat kuntoon! Päätoimittaja Peter Hasselgren
12
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Muutamissa kaupungeissa omat mäet saattavat jopa ylittää korkeuserollaan meidän etelän herrojen viralliset laskupaikat. Kymmenen vuoden aikana mitä olen kuvaillut ympäri Suomea, en ole saanut kuin kahdet häädöt poliisin toimesta, ja nämäkin ovat tulleet sessareilla, joiden järkevyyttä olemme epäilleet itsekin, tai olleet häiriöksi jonkun yksityisalueella. Pohjoisessa tietenkin talvi on ollut päällä jo pitkään ja arkea asukkaille. PÄÄKIRJOITUS
Kuvaaja: Kalle Tarkiainen Laskija: Santtu Sander Paikka: Helsinki
PÄÄKIRJOITUS
Puolalaiset tutkijat kirjoittivat jonkin aikaa sitten, että Suomen talvesta oli tulossa kylmin kymmeneentuhanteen vuoteen. Lunta pukkasi taivaalta viikossa Helsinkiin sen verran paljon, että viime kauden notkuvat hanget palasivat nopeasti mieleen. Minua nauratti, ulkona oli +14 lämmintä, mutta nyt ei naurata enää, kun on pakkasen puolella saman verran. Jos sillä rahalla saa sata lautailijaa onnelliseksi ja liikkumaan, niin se on jo suurmenestys. Hissilippua ei tarvita, ainoastaan kantavat jalat ja innokasta mieltä. Kunnon budjetilla tehtyjä skedepuistoja on ilmestynyt sinne tänne ja ne ovat ahkerassa käytössä. Olemme jääkaudella ja lautailijat ovat onnessaan.
Jääkauden seurauksena keskukset avaavat nopeasti rinteitään, ja ensimmäiset ovat käyneet hinkkaamassa kaupungilla kesällä ruostesuojattuja maalipintoja puhtaaksi. Hyviä esimerkkejä löytyy myös lautailun puolelta, yksi on Kivikon täyttömäen muuttaminen lautailuun sopivaksi. Kyllä niitä härveleitä voi hoitaa myös sinne puistoonkin. Kun tekee itse, niin saa juuri sellaisen kun haluaa
Itsestäänselvyyksistä asiaan. Poikittaisella asennolla saa painopisteen alemmaksi, mutta lauta rajoittaa käsien liikerataa taaksepäin. Kiva, kuulostan ihan mun faijalta. SLAMMER UUTISET
MACKAVERIN NIKSINURKKAUS
Jenni Tuomisto
Laskijan mielipide: Le at
Lauri Heiskari Muistan kun 10 vuotta sitten uutta Mack Dawgin le aa venattiin enemmän kuin joulua, ja se soundtrack soi sitten joka kotibileissä tai roadtripillä. Itse kuvattiin kaveriporukalla lähirinteessä omiä temppuja videolle, joista sitten kauden päätteeksi koottiin pätkä omille frendeille. Kanttiongelma on otettu kunnollisissa bäkkärirepuissa huomioon remmien eli viilekkeiden sijoittelulla ja/tai suojilla. En oo koskaan pitänyt lumilautailua urheiluna, mutta on ihan siistiä, et skidit pääsee
Suomesta esille kisojen avulla. Itselleni lumilautailu on ollut paljon enemmän tätä kulttuuria ja fiilistelyä kuin urheilulaji. Itse tsiigaan Heikin bäkki seiskoja putskuun tai Ettalan jibbailuu anyday, mielummin kuin sen punatukkasen Amerikan Jeesuksen meininkiä. Reppu on silloin luonnollinen paikka laudan kiinnittämiselle, jotta kädet pysyvät vapaina. Lumilautale oihin kiteytyy lajin historian eri aikakaudet ja "tyylisuunnat".
MITEN KIINNITTÄÄ LAUTA REPPUUN
Teksti Lauri Virkki
Heti kun lähdetään pois hoidetuilta rinteiltä, tulee eteen tilanteita, jolloin laudan kantaminen kädessä ei vain ole järkevää tai edes mahdollista. Samoin jyrkillä seinillä poikittaissuuntainen liikkuminen on vähintäänkin hankalaa, kun laudan kärki osuu rinteeseen. Kuka on katkera, hahahahah! Joni Malmi Kun itse olin junnu, niin lumilautale at oli VHS-kaseteilla ja niitä katottiin uudelleen ja uudellen puhkikulumisen partaalle. Poikittain lautaa ei kannata kantaa, jos reppua ei tähän ole suunniteltu. Lyhyestä virsi kaunis kokeile mikä on sinulle se sopivin kantomuoto. Trikit kelattiin kymmeniä, ellei satoja kertoja ja ne yritettiin sitten rinteessä toistaa mahdollisimman tarkasti. Jos selässä on bäkkärisäädöissä oleva lauta, voi painopistettä vielä hienosäätää sillä, onko nose ylös- vai alaspäin. Sama ongelma ilmenee metsissä, kun lauta kolisee puihin. Pääasia, että laudan saa säädettyä siten, että se ei heilu mihin sattuu vaan on tukevasti kiinni ja sopivassa kohdassa painopisteen suhteen. Kaikki pöllitään netistä ja le at pitää nähdä heti. Le oista syntyi tämän lajin persoonallisuuksia, kuten Shaun Palmer, Je Brushie, Jamie Lynn, JP Walker, Mikey Leblanc, Scotty Wittlake, Travis Rice ja monia muita. Nykyään on vaan niin paljon enemmän le oja tarjolla. Kantomukavuus on muutenkin asia, jota rupeaa nopeasti arvostamaan kun tavaraa on selässä eväitä enemmän. Kaikki tiesi, millaisilla housuilla Joni Malmi laski sinä vuonna ja sen juttuja sitten hoettiin koko vuosi. Omasta mielestä nää le at on kumminkin aina ollut mulle "se" juttu lumilautailussa, skeittauksessa ja sur auksessa. Jos haikkia tulee paljon, ei kannata unohtaa sitä vaihtoehtoa, jossa lautaa ei tarvitse kantaa ollenkaan eli splittejä.
14
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Se kuinka paljon tavaraa repussa sattuu olemaan vaikuttaa kiinnitykseen usein vähintäänkin jonkin verran. Pystyasennossa painopiste nousee ylemmäksi, mutta lauta ei haittaa liikeratoja. Skabat unohtuu parissa viikossa, mutta le at on jotain konkreettista, jota pystyy fiilistelemään uudelleen ja uudelleen, ja ne jäävät lopulta lumilautailun historiaan halusi sitä tai ei. Nyt ollaan sellaisessa välivaiheessa, että Mack Dawgilla ei oo enää rahaa maksaa hyvistä soundtrackeistä, eikä yleensäkään tehdä le oja, kun kukaan ei osta DVD:eitä, eikä firmoilla ei oo massii tehdä ilmaisia le oja nettiin. Mulle henkilökohtaisesti kisojen tsiigaminen on vaan tylsempää, kun kaikilla on jotkut maajoukkueasut päällä, eikä kilpailijat voi välttämättä näyttää niiden staileimpia temppuja, jos ne haluaa pärjätä. Niissä oli amerikkalaisia "superstaroja", joita pystyi näkemään vain näissä pätkissä, mutta fiilis oli käsinkosketeltavaa. Niistä saa vähän enemmän persoonaa ulos, kun näkee minkälaisia vaatteita se sun suosikkis pitää, mistä musasta se tykkää, miten se tweekkaa sen bäkki satasen ja vetääkö se sen jostain erikoisessa spotista, jota muut ei tajunnu. Suurimpaan hätään voi toki käyttää jotain perus skedereppuakin, mutta sen olkahihnoja ei todennäköisesti ole tarkoitettu lumilautaa vastaavien rahtien retuuttamiseen. Ja se reppuhan on selässä jo pelkästään sen takia, että sondi ja lapio pitää kuljettaa jossain nehän ovat piipparin lisäksi varusteita joita ilman ei lähdetä seikkailemaan takamaastoihin, eihän. Sitten on vielä kaiken maailman blogit ja videosivustot, eli on sellainen kutina takapuolessa, että nykyajan skideillä on toi kärsivällisyys aika lyhyt. Heti kun päästään vähän tästä taloudellisesta kriisistä parempaan suuntaan, niin salettiin laatule ojakin kunnon musiikeilla varustettuna tulee enemmän nettiin. Ei ollut mitään iMovieta, vaan kaksi videonauhuria, joilla eddattiin klipit kasaan ja biisi siihen päälle. Itselleni le at on merkanneet aina paljon enemmän kuin mitkään kisat. Kelkan kyydissä vaaka-asento taasen toimii paremmin, pystyssä olevan laudan toimiessa lähinnä ilmanvastuksena, joka imee mehut hauiksista. Miten sitä lautaa sitten pitää kantaa. Tämä on henkilökohtainen ja usein tilanteen sanelema asia. Toivoisin, että nykyään olisi vielä skidejä, jotka jaksais tsiigaa ja olla fiiliksissä samalla lailla. Pidempi nose alaspäin lauta tosin rupeaa tasamaapätkillä helposti kolisemaan epämiellyttävästi pohkeisiin. Tätä ei tosin kannata tehdä kovin montaa kertaa, koska laudan kantit syövät remmit nopeasti poikki. Ekat le at, jotka muistan nähneeni olivat jotain Burtonin promopätkiä, joissa Graig Kelly ja muut lajin pioneerit sumuttivat rinnettä alas 80-90 luvun vaihteessa. Lähes kaikissa bäkkäritoimintaan suunnitelluissa repuissa on vähintään laudan pystykuljetukseen tarkoitetut kinnikkeet. Aivan äärimmäisessä hädässä saa sen perus koulurepunkin valjastettua laudan kuljetukseen pujottamalla laudan poikittain olkaremmien läpi
Onneksi lumilautalussa
tärkeintä on kuitenkin se tunne, minkä saa siitä kun käy vaikka lumisateen jälkeen liukumassa takapihan mäen skeittidekillä. Viikon sisään le a sai jonkun 10 000 latausta ympäri maailmaa, joka on aika paljon siihen nähden, mistä aikoinaan lähdettiin. Eli suoritan tällä kyseisellä hetkellä varusmiespalvelusta, niin kuin jokaisen suomalaisen suoraselkäisen nuoren miehen vissiin täytyis. Se motivoi ihan sikana koko meidän jengiä duunaamaan uutta tuotosta ja nostamaan rimaa entisestään. Eli ei siis tosiaan
paljoo, mut eiköhän tässä pian. Onnekseni päädyin sellaisen sponsorin tiimin, jonka pääasiallinen katse oli juuri laskule oissa. Lyhyesti sanottuna ei oo lähimainkaan olemassa mitään yhtä idioottimaisia tapoja ja sääntöjä omaavaa paikkaa, kuin tää intti. Aina tulee olemaan uusia Jamie Lynnejä, joiden metodeita on vaan pakko kelata uudestaan ja uudestaan kyllästymisen partaalle. Enää ei riitä, että on kaikkien lumilautailijoiden tietoisuudessa. Vielä iso kiitos kaikille jotka oli Jyväskylän ja Helsingin ensi-illoissa paikalla, eli aika hemmetin monelle. Hauskaa alkutalvee kaikille! Kuvassa on meikäläinen ja Kerkelän Toni haikkailemassa reiliä Jyväskylän Laajavuoressa.
Niki Rutanen
15. Nyt melkein 15 vuoden jälkeen on hauskaa, kun voi laittaa DVD:n sisään ja fiilistellä vanhoja muistoja, ja koko sen vuoden rehkimistä, joka tiivistyy siihen kolmeen minuuttiin. Täytyy kyllä sanoo, ettei varmaan tältä planeetalta löydy hanumpaa laitosta. Tätä kautta mukana on globaaleja jättejä, jotka maksavat ennenkuulumattomia summia logojensa näkyvyydestä ja tätä kautta laskijat ovat velvoitettuja osallistumaan tähän oravanpyörään. Toivon, että tää pitkällä tähtäimellä kasvattaa luonnetta. Ja kyllähän se sieltä löytynee! Toinen juttu mitä lisälumen tulon lisäks ootan kohtalaisen paljon on intin loppuminen. päivä täältä lähetään, eli lyhyin mahollinen nakki, ja sitten se on pois päiväjärjestyksestä. On myös
tosi kiva huomata, kuinka avoimesti porukka on tullut nykimään esimerkiksi hissijonossa hihasta vain kehuakseen pätkää. Jos et ole sitä vielä nähnyt, niin käy katsomassa se osoitteesta www. kbrproductions.net. Lumilautailu on Olympialaisissa ja X-Gameseissa, ja sitä kautta miljoonien ihmisten olohuoneissa. Jari Salo
Mun oma unelma oli alusta asti päästä messiin johonkin samanlaiseen le aan kuin missä mun omat idolit olivat esiintyneet. Te intin käyneet tiedätte. Aina tulee olemaan "soul-sur areita", joille se fiilis on tärkeintä.
Petrus Koskisen palsta
Hyvät naiset ja herrat, saatiin vihdoin viimein julkaistua KBR:n uusin tuotos "HOMEWORK" netissä. Eka le a johon kuvasin oli FLF filmsin "Ticket to Ride" vuonna -97. Yhden vuosituhannen myötä
kilpailujen merkitys on kasvanut ja laskemisesta on tullut enemmän "mainstreamiä". No heinäkuussa tänne tultiin ja tammikuun 7. Viime aikoina on lähinnä tullu vaan laskettua takapihalla, Rukalla ja Laajavuoressa tatsin perässä. Se on jokaiselle se henkilökohtainen fiilis, myös sille miljoonia tienaavalle yybertuotteistetulle kisakoneelle. Toisaalta lunta ei oo viel niin paljoo, että kiinnostais mennä koheltaa tonne kylille snoukkabisneskuvausten merkeissä. Aina tulee olemaan kaveriporukoita, jotka kuvaavat toinen toisiaan videolle. On älyttömän siistiä, kuinka paljon jengi on kattonut itse pötkylää. Tän hetkinen TJ:hän on 43. Thanks! Tällä kyseisellä hetkellä on Jyväskylän korkeudelle tärähtänyt kohtalaisen pysyvän oloinen lumi pirttiin. Lumilautailu on hyvin tuotteistettu laji ja sponsorit haluavat näkyvyyttä. Sen jälkeen multa on tullut yksi tai kaksi videoparttia joka vuosi
Ohessa Slammer -arvonnan voittajat: Ida Hyvärinen, Espoo Sami Holopainen, Helsinki
Puhdas pohjoinen lumiparatiisi vai ydinjätejätevarasto Euroopan laidalla?
Suomen maine Euroopan viimeisenä luontokeitaana ja pohjoisen puhtaana lumiparatiisina on vaakalaudalla, kun ydinvoiman kokonaistuotantoketju nostetaan uudelle tasolle. SLAMMER UUTISET
VIHERNURKKAUS
VIHERNURKKAUS
Teksti Jari Salo
Boardexpon Slammer-arvonta
Lupailimme Boardexpoilla nimensä papereihin raapustaneille mahdollisuuden voittaa jotain. radon-kaasua. Voimalahankkeiden toteutuessa Suomi saa kyseenalaisen kärkipaikan henkeä kohden maailman eniten ydinjätettä tuottavana maana. Järkevää. Ei todellakaan. Valveutunut lumilautailija voi äänestää lompakollaan ja valita hiihtokeskuksen, joka sanoo ei ympäristörikoksille, joita ydinvoimalatoiminta aiheuttaa. Koiraspuolisille tarjolla oli Iconin lauta, myöskin oikean kokoisena. Päästövähennyksiä tarvitaan heti ja uusiutuvaan energiaan panostaminen tuottaisi vähennyksiä huomattavasti nopeammin kuin ydinvoima. Uusiutuva energia loisi myös Suomeen enemmän työpaikkoja kuin ydinvoimaprojektit, jotka työllistävät pääasiassa ulkomaita tuotuja alihankkijan alihankkijoita. Tällä kertaa olemme sanamme mittaisia, eli todella lyhyitä kääpiötoimittajia, ja olemme arponeet 500 lapun joukosta kaksi onnellista voittajaa. Lisätietoja: www.ydinvoima.fi www.olkiluoto.info
www.greenpeace.fi/ydinvoima www.stuk.fi
16
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Naispuolisille osallistuneille oli tarjolla K2:n lauta ja Nikitan upea laskuvaatesetti juuri siinä koossa, mikä päälle parhaiten sopii. Suurten energiayhtiöiden etujärjestö Energiateollisuus ry:n arvion mukaan kuudes ja seitsemäs ydinvoimala vähentäisivät Suomen päästöjä vain muutamalla prosentilla. Suunnitelmissa on uraanin kaivuun aloittaminen, kahden uuden voimalan rakentaminen ja ydinjätteen loppuvarastointi. Juo siinä sitten vettä suoraan tunturipurosta! Ydinvoima ei myöskään ole ratkaisu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Luonnon tuhoutuminen saa myös aivan uudet mittasuhteet, jos uraanikaivostoiminta käynnistetään Suomessa. Nyt suomalaisten ydinvoimaloiden uraani tulee ulkomailta, esimerkiksi Kanadasta, jossa vuonna 2001 valui Ontario-järveen radioaktiivista jätettä kaivoksesta. Onneksi olkoon Ida Hyvärinen ja Sami Holopainen, teillä menee paremmin kuin muilla. Otamme henkilökohtaisella tasolla yhteyttä teihin ja kerromme kuinka palkinnot voi saada itselleen. Silloin meille jää kaikki ydinjäte muiden maiden käyttämästä sähköstä. Ydinjäte pysyy vaarallisena yli 100 000 vuotta, mutta senhän kaikki vihernurkan lukijat jo tiesivätkin. Kaivosten jäte sisältää lisäksi myös raskasmetalleja, ja jätekummuista leviää ympäristöön radioaktiivista pölyä ja mm. Uutta ydinvoimaa rakentamalla tuotettaisiin sähköä aivan liikaa Suomen tarpeisiin nähden, ja lisärakentaminen tähtääkin sähkön vientiin. Kun nykyisellä rakentamisen tasolla ei saada yhtään uutta rakennelmaa pysymään kasassa muutamaa vuottakaan ilman mittavaa saneerausta, niin ajatus 100 000 vuotta kestävästä taidonnäytteestä on täysin absurdi. Suurin osa valtauksista ja hakemuksista on Pohjois-Suomessa. Uraanikaivoksista syntyy jäteainetta, kuten radioaktiivista hiekkaa ja lietettä, joita syntyy kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla. Arvonnan suoritti Marina Raunila, virallisesti arvontaa valvoi Niklas Roos. Ainakin Rukan hissit pyörivät ekosähköllä, jos tiedätte muitakin keskuksia, käykää tipauttamassa faktat vaikka Slammerin Facebook-sivulle. Yhden uraanikilon tuottamisessa syntyy 2000 kiloa radioaktiivista jätettä. Slammerin vihernurkka kannustaa käyttämään uusiutuvaa energiaa, sekä kehottamaan myös hiihtokeskuksia ottamaan ympäristövastuuta ja siirtymään uusiutuvan energian käyttäjiksi
Voittajaksi päätyi Rita Marttunen Vantaalta kuvalla tuntemattomasta nuoresta laskijasta. Kaksi seuraavaa lohdutussijaa veivät Jukka Rannisto ja Jarkko Suomalainen. Voittajalle tipahtaa 800 euron arvoinen Nikon D5000 kitti (D5000 runko ja 18-
55mm VR objektiivi), ja kahdelle muulle lohdutuspalkintona Spy Targa -gogglet. Slammerin arvovaltainen raati mieltyi tällä kertaa perinteiseen ja yksinkertaisella tekniikalla otettuun rinnekuvaan. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Valokuvauskilpailun voittaja: Kuvaaja: Rita Marttunen Laskija: Tuntematon Kunniamaininnat: Kuvaaja: Jukka Rannisto Laskija: Juuso Sillanmäki Kuvaaja: Jarkko Suomalainen Laskija: Sakari Lähdesmäki
Jukka Rannisto Jarkko Suomalainen
www.slammer.fi
Valtavasta suosiosta huolimatta Slammerin webisivut ovat yhä pystyssä. Mahdollisia vikatilanteita pyydetään raportoimaan kalle@slammer.fi osoitteeseen.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
17. SLAMMER UUTISET
Rita Marttunen
Slammer-valokuvauskilpailu
Boardexpossa oli esillä myös Slammer-valokuvauskilpailun satoa, ja parhaille oli myös tässä kilpailussa tarjolla palkintoja. Internetkorporaatio Nebulan palvelin on nitissyt huolestuttavasti saitin kävijämäärien kohotessa, epäiltiinpä Nebulan suunnalta syylliseksi myös pahamainesta facebookkia. Tulimme siihen tulokseen, että itseltämme olisi moinen kuva varmaan jäänyt ottamatta, ja se onkin hyvä syy palkita kuvaaja
Ensimmäinen leiri oli todellinen menestys ja sen jälkeen kysyntä uusista leireistä on ollut kovaa. Pienet valmennusryhmät ja valmentajina toimivat ammattilaskijat varmistavat, että opetusta löytyy kaiken tasoisille laskijoille. Jussi oli ehdottomasti mun suosikki kirjoitettava ja reissukumppani, koska siinä yhdistyi aina huippulaskukuvat ja vitullinen säätäminen sekä kommellusten sekamelska." -Kirjoittajat top 20 voittaja Juha Mustonen
18. ILTAPOIKA
eri kohteisiin koko kauden ajan. Kohteina on ainakin: Ranskassa Avoriaz 5.12.2.2011, Chamonix 19.26.2.2011, Les 2 Alpes 15.24.6.201 sekä Les 2 Alpes 28.67.7.2011. Sen jälkeen kun päätoimittajan virka lankesi mulle jäi reissut ja kuvaaminen vähemmälle ja kirjoitustyö lisääntyi entisestään. Firma järjestää reissuja Eurooppaan ja USA:han
Slammerin kuivat Faktat 1997-2010:
Kirjoittajat top 20
Niko
"Keisarin uudet kuteet."
Ilmoittaudu Iltapojaksi osoitteessa iltapoika@slammer.fi!
Ulkomaiset laskijat top 10
"Vuodet 1997-2000 reissasin Slammerin kuvaajana ympäriämpäri maailmaa ja siinä samalla sai ja joutui kirjoittamaan myös artikkelit. Mä olin muutenkin toimittajana sen verran tyhmä, et olin aina yber-rehellinen ja heitin itseni ja oman elämäni likoon. Lisätietoja www.paromcamps.com
www.shakum.com
Parom Camps
Suomeen on perustettu kaikessa hiljaisuudessa uusi lautailureissuihin erikoistunut matkailuyritys Parom Camps. Yritys lähti ideasta järjestää valmennusleirejä aktiivisille lumilautailijoille ja suksijoille. USA:ssa Mammoth Mountain 28.210.3.2011. Ode Siivonen lähtee vuoristo-oppaaksi Ranskaan ja pitää lumivyöryluentoja ja koulutusta halukkaille. Osaan reissuista on lähdössä todella kovia oppaita, mm. Kun uskalsi tehdä itsestään pellen ja pienen ihmisen, oli oikeus tehdä niin myös niistä kenestä kirjoitti. Lisäksi firma järjestää tyttöjen laskuleirin Levillä yhteistyössä Catfightin kanssa. Omista artikkeleista on eniten jäänyt mieleen ensimmäinen kesäroadtrip Jussi Oksasen, Timo Ahon, Jarkko Kaurasen ja Sami Hyryn kanssa, jossa laitettiin kaikki kuukauden aikana tapahtuneet kommellukset juttuun. Artikkelia ihmeteltiin Nokian sisällä kai aika kivasti, eli tehtävä onnistui. Mukaan on tulossa myös Heikki Sorsa, jonka ansioita ei tarvitse paljon mainostaa. Toinen josta oon aika ylpeä oli Nokian kutsumatka Marseilleen, jossa toimittajaseurue sekotti suht huolella. Aluksi kirjoittaminen oli hiukan pakkopullaa, mutta jossain kohti siitä alkoi oikeasti nauttimaan
Sitäpä juuri.
Moi Mikko! Miten Rovaniemellä talvi saapuu. Ei tarvinnut herätä puoli kuudelta, että on ekana kelkka käynnissä.
Sitten siihen itse musiikkiin. Olisi kiva saada kuvattua pari shottia Kinokseenkin. No Laybacks lähti niin kuin kaikki hyvät ideat lähtee, eli juotiin kaljaa ja päätettiin perustaa bändi. Mä soitin vuoden musiikkiluokalla rumpuja, kunnes jouduin vaihtamaan koulua, eli taitaa olla 11 vuotta rumpujen soittoa takana, ja soitan nykyään kolmessa muussakin bändissä. Aikoinaan sut tunnettiin vahvana hevimiehenä. Kiitos vaan Antille jo etukäteen! Kun sä kerran olet kuitenkin alkuperäisiä kinoslaisia, niin millä silmällä katsot nykynuorten Kinos-toimintaa. Kuinka paljon sua ylipäänsä nykyään talven tulo innostaa. Sä olet soittanut pitkään rumpuja Laybacksissa. Tänä talvena aion käydä laskemassa enemmän. Hieno homma, että pojat halusivat jatkaa sen tekemistä. Kinos-ajat olivat parhaita aikoja laskemisen ja yleisen urpoilun tiimoilta. Vahva olen ollut aina, ha ha! Heviä tulee kuunneltua vieläkin jonkun verran, mutta punkki on vienyt voiton sen soittamisen myötä. Päästiin Stiggan Anderssonin sen rovaniemeläisen bändin, ei Abban managerin treenikselle soittamaan niiden kamoilla ja veivattiin aluksi lähinnä Misfitsiä ja Social Distortionia.
20
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Miten soittohommat lähtivät alkujaan käyntiin. Ja se on hyvä, että Kinoksen tyyli ei hirveästi vaihdossa muuttunut, eli aito alkuperäinen Kinos-meininki on säilynyt. Olen katellut aina aamukahvilla vastapäisen talon katosta, että olisipa kiva sinne jibautella. Onko se sitä kaljanhuuruista punkkia. Sitten tuli aika, kun punk otti lopullisen niskalenkin. Antti (Autti) aikoi hommata mulle jonkun uudemman NDK:n alle niin kelpaa laskea. MUSANURKKA Laybacks
MIKKO RAJAKANGAS, LAYBACKS
Teksti Tuukka Tams, Kuvat Teemu Lahtinen
Oli aika, kun "Rajakaakelin" siteet taipuivat siihen malliin, että valmistajia heikotti kestävyyden puolesta. Vai haittaako se pikemminkin harrastustoimintaa. Mitä heville tapahtui. Tutustuin Joskus vuonna 96 Strynin kesäleirillä Villeen (Piirainen) ja myöhemmin Rovaniemellä skeitti- ja snoukkahommien kautta Markukseen (Johansson) ja Kärppään (Jani). Kaikki Laybacksin nähneet voivat yhtyä siihen, että se niskalenkki on ollut tukeva. Moro! No nyt on jo sen verran lunta, että maa on valkoisena ja pakkasta on kolme astetta, eli hyvää vauhtia. Entä millä mielellä muistelet omia Kinos-aikojasi ja lumilautailua siltä ajalta ylipäänsä. No ei ole pariin vuoteen hirveästi kiinnostanut, mutta viime äitienpäivänä laskin Levillä neljä mäkeä snowskeitillä ja pieksin itseäni, kun en
tajunnut ottaa lautaa mukaan. Paljon rennompi meininki oli kuvata Kinosta kuin vaikka Strait Jacketin leffoja
Lumilautailijat on siksi hyvä yleisö, että sen pellepuvun alta löytyy yllättävän monesti ihan rehellinen punkkari, haha! Rovaniemi on ainakin kaikille Suomen punkkareille tuttu yhdestä asiasta: Toriskeidasta. Se siitä, mutta mitä kaikkea on Laybacksin kanssa tullut koettua. Mä järkkään keikkoja mieluummin kaveribändeille järkkäämisen ilosta niin se on huomattavasti mielekkäämpää. Viime aikoina on tullut kuunneltua kaiken näköistä Procol Harumista Leftöver Krackiin ja paljon tietysti niitä levyjä, mitä olen viimeksi ostanut eli Masshysteriä, Heartburnssia, Unkindia, Pahaa Verta, Kakkahätä 77:aa ja Wastedin uutta seiskaa. Ekan keikan voisikin vetää mun puolesta vaikka pelkkiä Misfits-covereita maalit naamalla. Sen, että Suomen musameininki on pientä. Millainen koulu se keikkajärjestely oli. Oi niitä aikoja, ei voi kuin nauraa näin jälkeenpäin. Harvat indie-/punkla at täällä paljoa rahaa tekee. Ehkä se nykyään onnistuisi paremmin, kun on itse kullakin soittotaidot karttuneet. Varsinkin Luoston Wappulounailla oli tosi hyvä meininki, kun se keikkapaikka oli niin paljon pienempi ja meininki sitä myötä paljon intensiivisempi. Millaista touhua se oli. Millaista se soittaminen on verrattuna perus punkkikeikkoihin. Tilasin vasta Mogulilta Skitsystemiä ja Regulationssia muutaman levyn. Millainen musa sulle nykyään uppoaa. Miten Laybacks sai alkunsa ja miten se on muotoutunut siihen, mitä se nykyään on. Paskaa hommaahan se on heti, kun sillä yrittää rahaa tehdä. No meistä (Laybacks) kaikki kuunteli punkkia niin se oli luontevaa. Mikä on tämä kuuluisa paikka. Toriskeida on meidän mahtava treenikämppä Torikeidas-grillikioskin kellarissa, jossa treenaa Lapin ylivoimaisesti kovimmat bändit. Seinäjoen keikka on ollut meidän keikoista varmaan katastrofaalisin. Tässä vaiheessa haluan kiittää noista julkaisuista Stiggan Anderssonin basistia Vuorjoen Villeä, joka nykyään tunnetaan nimellä Roku Moguli. Pistetään tähän väliin pakollinen tyhmä kysymys. Soittakaa aluksi helppoja juttuja, niin homma lähtee helpommin liikkeelle.
Laybacksin discografia: Beer 7" ep Laybacks/Driven Dynamo 7" split S/T 12"lp www.myspace.com/laybacks77
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
21. PA-kaapit tippuili ständeiltä ja Tottuuen rumpali sanoi keikan jälkeen, että "ollaan me Tottuuen kanssa päissään oltu keikalla, mutta ei se mitään ole ollut tuohon verrattuna". En suosittele kenellekään. Kertoo aika paljon. Voin aivan kuvitella, kuinka teidän seiskatuumaisia hamutaan tulevaisuudessa ympäri maailman, kuten vaikka Rattuksen nykyään... Monestihan ne kulttibändit nimenomaan julkaisee jonkun sadan kappaleen seiskatuumaisen ja keikkailee kahdesti Perähikiällä. Näinhän nämä menevät. Viimeisin keikka soitettiin ruotsalaisen Masshysterin kanssa siinä samassa baarissa, josta ekalla keikalla lennettiin pihalle. Jos olette perustamassa ekaa punkbändiä, niin älkää haukatko liian isoa palaa kerrallaan. Entä mitä kovia tulokkaita pitäisi pitää silmällä. Ihmiset
ei ymmärrä sitä keikkamyyjän roolia, eikä sitä miten helvetisti siinä joutuu tekemään töitä niiden keikkojen eteen. Kuulostaa asialliselta. Kai mun mielestä voi ihan hyvin puhua tietynlaisesta kulttibändistä. Vielä ei ole omia biisejä eikä nimeä bändillä, mutta eka keikka on jo suunnitteilla. Sulla on kokemuksen kautta enemmän silmää vai pitäisikö sanoa korvaa näihin juttuihin helposti enemmän kuin normaaleilla kaduntallaajilla. Mitä sen kautta tuli havaittua Suomen musameiningistä. Noita levyjä saa siis tilata Roku Recordsin nettikaupasta. Usein ne on keikkoja, missä soittaa myös oma bändi. Perustettiin ihan vasta uusi bändi uusien tyyppien kanssa ja ollaan tähän mennessä soitettu muun muassa Misfitsiä ja Motörheadia. Soitettiin eka keikka ikinä Rovaniemen paikallisessa kuppilassa puoleen väliin, kunnes baarin pitäjä sanoi, että ollaan ensimmäinen ja viimeinen punkbändi, joka täällä soittaa, ja käski lopettaa. Suurin osa katsoo, että miksi tuolle menee osa tuon bändin liksasta. Soitan Suohaudassa, joka on neokrustia, ja Tiistain Kyyneleessä, joka on suomiemoa. MUSANURKKA Laybacks
Vai että kolme muutakin bändiä. Siinä joutuu todella epämiellyttäviin tilanteisiin ja nostan hattua niille, jotka sitä paskaa lapioi. Olisiko jotain viimeisiä sanoja. Mitä ne ovat. Laybacks on veivannut myös lukuisissa lumilautatapahtumissa. Vanha baarinpitäjä oli heittänyt hanskat naulaan ja punkki veti paikan täyteen.
"Viimeisin keikka soitettiin ruotsalaisen Masshysterin kanssa siinä samassa baarissa, mistä ekalla keikalla lennettiin pihalle."
Aijai, Masshysteri on kyllä kova. Ei riitä, että meillä on hallussa Suomen ensimmäinen, tai ainakin tyylikkäin, punk-karaokevideo. Näillä bändeillä on kytköksiä ympäri Suomea, ja Suomessahan on pienet piirit. Sä olit tovin myös keikkajärjestäjänä. Tuohon kulttibändin maineeseen tarvitaan kuitenkin vielä aikalailla keikkaa alle. Kokeiltiinhan me alkuaikoina yhtä omaa balladia Rovaniemen kirjastorockissa, mutta ei se enää keikan jälkeen ollut kenenkään mielestä hyvä idea. Mitä bändille nykyään kuuluu. Meillä vaihtui kokoonpano sen verran, että Ville tarttui basson varteen ja Kärppä siirtyi kitaraan, eli nyt on kaksi kitaraa niin saa tehtyä moni-
puolisempia biisejä. Suomen punkbändeistä mun usko menee edelleen Relentlessille, koska niillä on hyvä oma juttu menossa, ja se bändi toimii todella hyvin livenä ja levyllä. Miksi juuri punk. Se keikka soitettiin silloisella linjaautoaseman treeniksellä loppuun, ja siellä soitti myös Stiggan Andersson, Yhteiskunnan Ystävät ja skottilainen Oi Polloi. Treenattiin pari vuotta, jonka jälkeen soitettiin keikkoja jonkun verran ympäri Suomea ja siinä lomassa on julkaistu nuo levyt. Tai siis tämän haastiksen viimeisiä sanoja: ei mennä asioissa liian pitkälle..
Tästä jatketaan tuotteiden suunnitteluun ja jos kaikki asianomaiset ovat tyytyväisiä, tehdään ohjeet protoja varten. Yleensä suunnittelija työskentelee yhteistyössä hinnoista ja tuotannosta vastaavan tuotepäällikön kanssa. Suunnittelijan rooli riippuu yrityksestä, sen koosta ja toimintatavoista. Miten laskuvaatteet suunnitellaan. Tämä kuvio kestää noin puoli vuotta. Vasta sen jälkeen aloitetaan varsinainen tuotanto tilausten mukaan, kertoo Anna prosessista. LASKUVAATTEEN TIE IDEASTA KAUPAN HYLLYYN
Teksti Leena Vänni, Kuvitus Pauli Kervinen
Kuka päättää, mitä kaupat minulle ostettavaksi tarjoavat. - Yleensä myyntimallien jälkeen suunnittelija ei ole enää kuvioissa mukana, silloin toivotaan vaan parasta ja että mallisto on tykätty. Valmiita protoja voidaan vielä vähän virittää ja niiden pohjalta taas tehdään mallikappaleet myyntiä varten. Vaatesuunnittelun maailmaan ovea raottavat Burtonille suunnitellut Anna Oksanen, Iconille suunnitellut Eeva Erkinjuntti sekä Volcomin suunnittelija Patrick Field.
Vaatesuunnittelija siinä ammatissahan olisi mahdollista tehdä juuri sellaisia laskuvaatteita kuin haluaa?! Todellisuus on kuitenkin toista. Ensiksi tehdään jonkinlainen yhteenveto ideoista ja yleisilmeestä sekä siitä, miten lopputulos olisi tarkoitus saada aikaan esimerkiksi keitä graafikoita käytetään. Suunnittelu alkaa yhdestä kahteen vuotta ennen kuin tuotteet ovat kaupoissa.
22
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Keskisuurissa ja isoissa firmoissa suunnittelijalla on harvoin mahdollisuutta vaikuttaa tuotantoon,
ja raha on lähtökohtana myös suunnittelussa. - Voisi sanoa, että mitä pienempi brändi, sitä vapaammat kädet suunnittelijalla on. Isoilla merkeillä suunnittelijan työ voi käydä läpi melkoisen raadin ensin firman sisällä ja sitten tiimin, myyntiedustajien, sisäänostajien ja maahantuojien mielipiteitä kuunnellen, Anna Oksanen kertoo. Mallisto koostuu eri hintaluokan tuotteista, joiden ohjemyyntihinta määrittää, mitä materiaalia, lisätarvikkeita ja yksityiskohtia tuotteessa voi olla. On paljon asioita, jotka pitää ottaa huomioon ennen kuin varsinainen suunnittelu edes alkaa. VÄREISTÄ SE ALKAA Malliston varsinainen suunnittelu alkaa materiaalien ja värien valinnasta.
-Kankaan värjäys ja esimerkiksi muottien tekeminen uusia lisätarvikkeita varten voi viedä aikaa
Laskuvaatteissa väritrendit ovat hieman erilaisia kuin perusvaatteissa. Merinovilla Merinolampaan villaa. Käytetään myös mm. - Myös pienemmissä mallistoissa pyritään ottamaan erityylisten kuluttajien mieltymykset huomioon, kuten myös vallitsevat ja tulevat pukeutumistrendit. Muovista valmisettu kangas ei ime itseensä kosteutta, vaan siirtää sen lävitseen seuraaviin vaatekerroksiin. Polyesteri Tyypillisimmin esiintyy kestomuovipolyesteristä valmistettujen vaatteiden yhteydessä. Raglanhiha, jossa ei ole olkasaumaa, käy sekä pieni että suuriharteiselle, Eeva antaa esimerkkejä. virvoitusjuomapullojen raakamateriaalina. Musta on helppo ja sitä ostaa moni, mutta kun laskijoita katsoo, niin ei se tunnu olevan suosituin, Eeva toteaa. Värit mietitään suunnittelutiimin kanssa ja siinä hommassa vaikuttavat sekä trenditoimistojen ennustukset että omat näkemykset. Eeva Erkinjuntti toteaa, että mitä laajempi mallisto on, sitä paremmin pystytään eri tyylit ottamaan huomioon. Nyt suositaan pitempiä paitoja muussa vaatetuksessa ja pitempiä takkeja mäessä. VAATESANASTO
Vaikka kaikki haluavat tehdä omannäköistä jälkeä, on tärkeää tehdä vaatteita, jotka myyvät. Anna ei pidä sanasta "trendi". Takeissa on pyritty huomioimaan erimuotoiset vartalot. Vedenpitävyys Mitta-arvo kuinka paljon kankaan päällä voi olla vettä ennen kuin vesi tunkeutuu kankaan läpi yleensä millimetreissä (mm). Katso myös PET. - Ensin oli tiukat housut kadulla, sitten myös mäessä. Kalvo laminoidaan kiinni kankaaseen jolloin se muodotaa varsinaisen kankaan lisäksi vedenpitävän mutta hengittävän kerroksen vaatteeseen. Sunnuntailaskijat ostavat uudet gearit kerran viidessä vuodessa, jolloin he haluavat kestävyyttä sekä värin ja tyylin joka kestää vuodesta toiseen. - Värit muuttuvat, mutta on myös perusvärejä, joissa on vain pieniä sävyeroja edellisen kauden mallistoon. Kerrospukeutuminen Termi, jota käytetään kuvaamaan pukeutumistapaa joka koostuu kerroksista tyypillisesti siten, että usealla kerroksella säädellään pukeutumisen lämpimyyttä yhden paksumman vaatteen sijaan. Polyamidi Tekninen muovi joista tunnetuin on nailon. Päivittäin laskevat haluavat useamman erilaisen setin käyttöönsä joka kausi, trendikkäät värit, uudet kuosit ja uusimmat tekniset jutut. Messuilla näkee aika kattavasti uusinta meininkiä. Värikkäämpiä tuotteita viedään varsinkin Venäjälle ja Japaniin. Raglan-hiha Yleisesti laskutakeissa käyetty hihan leikkaus, jossa olkapään kohdalla ei mene saumaa vaan se seuraa solisluuta. Teipatut saumat Vedepitävyyden parantamiseksi saumat on teipattu vaatteen sisäpuolelta. ulkoiluvaatteissa. Markkinoilla on myös muita vastaavia tuotemerkkejä, mutta Gore-Tex on ehkä se kaikista tunnetuin. Värien valinnassa on otettava huomioon myös eri markkina-alueet. Eko-materiaalit Tyypillisimmin kierrätysmateriaaleista, kuten muovipulloista, valmistettuja kankaita. Esimerkiksi Iconin housumallistoista löytyy tiukempaa regular fittiä sekä löysempää loose fittiä, joka on väljempää sekä reisistä että vyötäröstä. Gore-Tex W. KUTEET LASKIJAN MUKAAN Laskija haluaa vaatteen olevan paitsi toimiva, myös omaa silmää miellyttävä. Toisaalta värit ja kuosit vaikuttavat paljon vaatteen valintaan. Volcomin suunnittelijan Patrick Fieldin mukaan katumuoti siirtyy mäkeen. 3-kerros Termiä käyetään yleensä vaatteesta jossa päällikankaaseen on laminoitu vedenpitävä kangas ja sen alle vielä yksi kangaskerros. Mittayksikkönä kuinka paljon vesihöyryä neliömetri materiaalia hengittää vuorokaudessa (g/m2/d) usein lyhennetty g:ksi. Kaikille marginaalityylin edustajille ei siis pysty tekemään omannäköistä, vaikka halua olisi. Tyypillinen laskuvaatteen vedenpitävyys on vähintään 5000 mm ja high end vaatteen 20 000 mm.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
23. Merinolammas tuottaa pelkää alusvillaa, mikä on erittäin hienoa ja pehmeää. Ei ole yhtä kevyttä kuin untuva, mutta toimii untuvaa paremmin märkänä. Myös muut seikat ratkaisevat. Esim. Sisäänostajien ykkösväri on silti musta. Lopputulos on varsin säihkyvä, Patrick kertoo. Joissain laskuvaatteissa on lumilukon sijaan esim etoketju jolla takin ja housut saa yhdistettyä. Käytetään tyypillisesti alus- tai välikerroksen vaatteissa tai takeissa lumilukkona. L. Kylläste Kankaan ominaisuuksia parantava aine. - Jos suunnittelee mitään kaupallista, tarvitsee tosiaan seurata, mitä muut tekee ja mitä uusia juttuja näkyy, ja onhan se tietty kiinnostavaakin. Polypropyleeni kankaita ei kudota vaan kuidut sitoutuvat toisiinsa kemikaalisen, mekaanisen tai lämpöreaktion avulla. Fleece PET-muovista valmistettu kangas, jota käytetään yleensä hengittävissä urheiluvaatteissa. Sisäpuolella yleensä varsinaisesta päällikerroksesta irrallinen vuori suojaamassa laminoitua kerrosta. Katso myös Fleece. Hengittävyys Materiaalin hengiitävyys. PET Polyetyleenitereftalaatti tai polyeteenitereftalaatti eli muovi josta kudottua kangasta kutsutaan fleeceksi. Tyyppillinen laskuvaate on vähintään 5000 g ja high end vaate 20 000g. Suosikkivärit tuntuvat muuttuvan joka vuosi. Lumilukko Tyypillisesti laskutakkien helmoissa ja laskuhousuen lahkeissa leva pussi mikä estää lumen pääsyn vaatteen sisälle. Kalvo Mikrohuokoinen muovikalvo jossa on vesipisaraa pienempiä, mutta vesihöyryä isompia huokosia. Eritasoisilla laskijoilla on erilaiset vaatimukset tuotteille. Käytetään korkealaatuisissa villavaatteissa. - Tämän kauden naisten mallistossa on takki kankaasta, johon on printattu lähikuva kristallista ja tehty korostukset metallilangalla. Peukalonreikä hiha Hiha jossa on reikä peukalolle. Kevyttä, kestävää, helposti värjättävää eli loistava raakaaine tekstiileille. Omalaatuisempiakin ideoita kannattaa kokeilla. Matkailu on paitsi kivaa, niin samalla saa myös erilaista näkemystä. Paljon käytetty PET on polyesteri. Polypropyleeni Käytetään kuten polyesteriä. Kylläste kuluu ajan kanssa pois, mutta kankaan voi uudelleen kyllästää. Gore & Associates:lle rekisteröity tuotemerkki mikrohuokoiselle kalvolle, jota käytetään mm. Halvemman hintaluokan vaatteissa käyteään yllästeitä kalvojen sijaan vedenpitävyyden aikaansaamiseksi. Käyettään myös luonnonmukaisesti viljellystä puuvillasta valmistettujen materiaalien yhteydessä. Katso myös kalvo. Primaloft Tuotemerkki materiaalille jota käytetän tyypillisesti untuvan korvikkeina lämpimissä vaatteissa. Kun aloittaa suunnittelun on aika paljon asioita, jotka on hyvä tietää, mutta kun alkaa hommiin, on parempi vaan luottaa siihen, mikä itsestä tuntuu kivalta ja kiinnostavalta, Anna sanoo.
"Kun aloittaa suunnittelun on aika paljon asioita, jotka on hyvä tietää, mutta kun alkaa hommiin, on parempi vaan luottaa siihen, mikä itsestä tuntuu kivalta ja kiinnostavalta, Anna sanoo."
Vaatesanasto
2-kerros Termiä käytetään yleensä vaatteesta jossa päällikankaaseen on laminoitu kalvo eli kangas on kaksikerroksista. Kuori Ohut päällikerrosvaate
Eron tavalliseen kankaaseen huomaa sekä hajusta että luomukankaita työstettäessä. Kuitenkin se tavallisen puuvillan tapaan tarvitsee paljon vettä kasvaakseen ja puuvillaahan viljellään yleensä maissa, joissa on jo valmiiksi vesipula. Esimerkiksi puuvilla ei ole kovin kestävä materiaali, vaikka se onkin keinokuituja luonnollisempi. Monilta merkeiltä löytyy mallistosta ekologisia laskuvaatteita, mutta valmistajat ovat toistaiseksi pääosin varovaisella linjalla ja tarkkailevat, jää-
vätkö ekotakit kauppoihin. - Se, että valmistaja lupaa tuotteen olevan kierrätyskelpoinen on eri asia kuin se, että tuote on kokonaan polyesteriä, jolloin olisi todennäköisempää, että tuote oikeasti kierrätettäisiin uudestaan, Anniina kertoo. Eettinen vaate on silloin, kun työntekijöillä on oikeudenmukaiset olosuhteet ja palkka. Muovipullojen käyttö vaatteisiin on tietysti parempi, kuin pullojen kuljetus kaatopaikalle, mutta toisaalta voi olla, että muovipullot kierrätettäisiin joka tapauksessa vaikkapa uusiksi muovipulloiksi eli materiaalien kierrätys ei lisäännykään. Lisäksi suurin osa kierrätetystä polyesteristä tulee nimenomaan vanhoista muovipulloista, ei niinkään vanhoista polyesterivaatteista. Ekologisen vaatesuunnitteluun erikoistuneen Anniina Nurmen mukaan vaatteiden kierrättämisen hankaluutena on, että usein vaatteet sisältävät muitakin materiaaleja, jolloin kuluu paljon aikaa ja energiaa materiaalien erotteluun. Ekologista vaatetta halajavan kannattaa myös varoa viherpesua eli tuotteiden näennäistä ekologisuutta. Tuotantoketjussa saattaa olla mukana myös liian pieniä käsiä tai muuta riistoa. Kierrätysmateriaalin prosessointi vaatii paljon työtä, mikä taas tuo vaatteille lisää hintaa. Ympäristöä rasittavat niin metsien kaataminen viljelymaaksi, raaka-aineen viljely torjunta-aineineen ja lannoitteineen, kankaiden valmistus ja niiden värjäys ja kuljetus. - Luomukankaat kestävät käytössä yhtä hyvin kuin tavalliset, mutta värit ovat ehkä vähän hailakampia. Bambu puolestaan on luonnostaan ekologinen, sillä se ei tarvitse lannoitteita tai torjunta-aineita ja se on nopeakasvuinen. Suurimmat jätevuoret syntyvät valmistuksesta, vaatevuoret kaatopaikalla ovat vain muutamia prosentteja tuotteen koko elinkaaren aiheuttamasta jätevuoresta. VIHREÄT MATERIAALIT Valitettavasti tämäkään artikkeli ei paljasta, mikä materiaali on yksiselitteisesti ekologisin. Bambun tuotantoprosessi kankaaksi sitä vastoin vaatii paljon energiaa. Karkeasti voi sanoa, että mitä vedenpitävämpi kangas on, sitä haitallisempi se on ympäristölle. Vaatteen ympäristökuormitukseen vaikuttaa myös materiaalien eli kuitujen kestävyys. Ekologinen vaate on valmistettu mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen. Luomukankaan kanssa kädet eivät kutise, eli ihoa vasten luomu on kyllä parempaa, kommentoi oman vaatemerkkinsä She Rocksin vaatteet itse ompeleva Outi Mäkiaho. Hampulla on paljon samoja ominaisuuksia kuin bambulla, mutta joissakin maissa kuituhampun viljely on kiellettyä. Myös vaikkapa soijasta voi valmistaa kuitua, mutta silloin viljely vie peltopinta-alaa pois ruokasoijan tuotannolta. Laskuvaatetta ostaessa näihinkin on vaihtoehtoja.
Teksti Leena Vänni, Kuvitus Pauli Kervinen
Kaikkien materiaalien tuotantoprosessi kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja määrät kuitenkin vaihtelevat. Suomessa se on sallittua, kunhan THC-pitoisuudet pysyvät kurissa. Kaikkien materiaalien tuotantoprosessi vaatii
energiaa ja luonnonvaroja - myös luonnonkuitujen. Tässäkin on kuitenkin eroja ja myrkyttömiäkin vedenpitäviä kalvoja on, esimerkiksi
24
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Esimerkiksi luomupuuvilla tuotetaan ilman keinolannoitteita, torjunta-aineita tai geenimuuntelua. Polyesteriä valmistetaan öljystä, joka on uusiutumaton luonnonvara. Jopa 80 % kaikista vaatteista tehdään joko puuvillasta tai polyesteristä. EKOVAATTEET
TULEVIEN KAUSIEN SUOSIKKIVÄRI: VIHREÄ
Joitakin laskijoista kiinnostaa myös se, että lunta riittää tulevinakin talvina ja ehkä jopa vielä seuraaville sukupolville. Jos materiaalina käytetään esimerkiksi kierrätettyä ja uutta polyesteriä, tärkeää on saada selville niiden suhde kymmenesosa kierrätysmateriaalia ei ole kovin paljoa, vaikka tokihan silloin kierrätysmateriaalia käytetään
- Enemmän pelko lapsityövoiman käytöstä koskee yksinkertaisten vaatteiden ompelua, ei vaikeiden teknisten tuotteiden valmistusta, Anna huomauttaa.
KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMINEN Burtonia maahantuovan Funsterin Markus Aarnin mukaan Burtonilla on ollut ekotuotteita kolmisen vuotta. Laskuvaatteiden tuotanto tapahtuu kaikilla merkeillä käytännössä Aasiassa. - Olemme käyneet tarkastamassa tehtaan olosuhteita. Tietysti myös korkeampi hinta vaikuttaa asiaan, miettii Jari Laakso Oy:n Hanne Mickelsson. Onko suunnittelijalla mitään hajua, minkälaisissa hikipajoissa ja kuinka pienet kädet laskuvaatteitamme tekevät. PIENET KÄDETKÖ OMPELEE. Bondin Christian pitää tehtaan oloja erittäin tärkeänä asiana. Protect Our Winters aka POW, vapaalaskija Jeremy Jonesin perustama yhteisö, joka haluaa herättää laskijat toimimaan ilmastonmuutosta vastaan. Valitettavan vähän sisäänostajien päätöksiin vaikuttaa, onko tuote ympäristöystävällinen. Vaikuttaa niihin ei voi, joten ainoa mitä työn tilaaja voi tehdä, on katsoa mistä tilaa. Jos vaatteet menevät heti rikki tai ne jäävät käyttämättä vaikkapa huonon istuvuuden takia, ne eivät ole ekologisia, vaikka materiaali olisi mitä. Aika monet muut lumilautavaatemerkit valmistetaan samassa tehtaassa. Talven mallistoissa on eko-linja, jonka tuotteet valmistetaan luontoystävällisistä materiaaleista ja kierrätetystä polyesteristä. - Joitakin ketjuja ja vetimiä on jo saatavana kierrätysmateriaalista, mutta koko tuotteen tekeminen täysin kierrätettynä voi olla haasteellista tai mahdotonta, Burtonille suunnitellut Anna Oksanen veikkaa. Ympäristön kannalta tärkeintä laskuvaatteissa on vaatteiden käytettävyys ja kestävyys. -Jos kierrätysmateriaalista tehty tuote on muutenkin jotenkin poikkeava esimerkiksi kuosiltaan, niin silloin kuluttaja voi sen lisähinnan maksaakin, Markus arvelee. Kestävän tuotteen lisäksi on olennaista, että käyttäjä jaksaisi käyttää tuotteen loppuun, vaikka trendiväri kausien välillä olisikin vaihtunut.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
25. Tämän tehtaan kanssa on tehty työtä jo pitkään, joten olemme tietoisia sekä työolosuhteista että vaatteiden laadusta. Merkittävää on myös se, missä tuotteet valmistetaan eli paljonko tuotteiden kuljetukseen menee energiaa. - Kyllä useimmissa firmoissa on käsitys tehtaiden oloista suunnilleen. - Ainakin Dakinen mallistoissa kasvava trendi on, että yhä enemmän käytetään ekoystävällisiä vaihtoehtoja, jotka kattavat koko malliston ja sitten on erikseen vielä omia, pieniä "ekomallistoja". Tehtaamme työntekijät ovat aikuisia ja heidät palkataan rehellisesti. Vihreä aate näkyy koko tapahtuman linjassa jätteiden lajittelusta luomuruokaan.
joidenkin laskuvaatevalmistajien käyttämä SympaTex kalvo on valmistettu ilman myrkyllisiä aineita ja on helposti kierrätettävissä. Nämä pikkuosat ovat usein varsin epäekologisia ja hitaasti maatuvia. Näin kaikkien ei tarvitse ostaa harvoin käytettyjä tavaroita, kuten lumikenkiä tai o arireppua. - Me ostamme Carbon credittejä matkustamisesta sekä vaatteiden lähettämisestä laivalla tai lentorahdilla, kertoo Heikki Sorsan hiilineutraalin vaatesponsorin Bondin suunnittelija Christian Didrichsen. - Hyvän tehtaan löytäminen vaikka Euroopasta on nykyään hankalaa, varsinkin jos tekee tasokkaita teknisiä tuotteita, Anna Oksanen huomauttaa.
Jos haluaa olla vastuullinen kuluttaja, halvan tuotannon maat saattavat aiheuttaa epäilyksiä. Aina ei ole niin että kohtuullisen edullinen tuote on epäeettinen, mutta jotain voi kuluttaja päätellä jos tuote on erittäin halpa. Palkkojen nousun ja sosiaaliturvan myötä tuotannon kulut nousevat, mikä voi johtaa siihen, että osa tehtaista kaatuu ja osa tuotannosta siirtyy taas halvempiin paikkoihin, Anna kertoo realiteetteja. EKOVAATTEET
"Karkeasti voi sanoa, että mitä vedenpitävämpi kangas on, sitä haitallisempi se on ympäristölle."
Lautailuun liittyviä ekotekoja:
www.kuinoma.fi on varsinkin vapaalaskijoiden suosima webbisaitti, jonka kautta voit lainata tavaroitasi tai lainata tarvitsemaasi tavaraa joltakin. Kankaan lisäksi takkiin tulee paljon muutakin, kuten vetoketjuja, nappeja ja hihansuun tarrakiinnityksiä. - Billabongilla taas on ollut ekotuotteita jo vuosia ja merkki on yhteistyössä valaita ja delfiinejä suojelevan Surfer for Cetaceans organisaation sekä Protect Our Winters säätiön kanssa. Pelkkä kierrätysmateriaali ei riitä kuluttajille ostoperusteeksi, ainakaan jos se nostaa tuotteen hintaa. Koska tuotannon siirto on jatkunut sinne päin maailmaa niin pitkään, myös osaaminen materiaalin ja tuotteiden valmistamisesta on valunut pois Euroopasta. Yritys voi hyvittää hiilipäästöjä jollain tavalla, vaikka parempi tietysti olisi, kun päästöjä ei tulisi ollenkaan. Kiinassa talouskasvun myötä myös työolosuhteet ovat parantuneet ja työntekijät osaavat myös vaatia parannuksia - se ei tietty vielä tarkoita, että työolosuhteet olisivat loistavat. The Arctic Challenge on Eco-lighthouse sertifioitu laskutapahtuma. Hyvä maksaa ja usein raha ratkaisee
Liian lämminkään takki ei ole hyvä, jos laskea meinaa.
Teknisiä vaatteita valmistavan Sweetin Atle Enbergetin näkemys on, että vaatteet myydään ulkonäön ja laadun yhdistelmällä. - Täällä Norjassa urheiluvaatebisneksellä menee hyvin verrattuna muotibisnekseen. Yleisiä raaka-aineita alus- ja väliasuissa ovat myös polypropyleeni ja polyamidi. Toisaalta märästä takista on vaikea repiä fiilistä, vaikka väri olisi kuinka kiva ja taskutkin oikeassa paikassa. Villa pitää lämmön märkänäkin. - Laskijat ovat valmiita maksamaan extraa toimivuudesta, mutta se ei yksinään ratkaise. Joskus muinoin villavaatteet kutittivat, mutta villan käsittelyn parannuttua se on miellyttävän pehmeä ja mukava materiaali tosin jotkut edelleen kutisevat villan kosketuksesta, joten kannattaa kokeilla ennen ostoa. Aidon untuvan lämmöneristyskyvylle mikään ei tosin vedä vertoja. Usein niiden toinen tai molemmat pinnat ovat harjattu, jolloin neulos sitoo enemmän ilmaa, joka lämmittää. TAANTUMA EI TAPA LASKUVAATETEOLLISUUTTA Kun kuluttajilla on vähemmän rahaa käytössä, se näkyy aina jossain. Hengittävien ja vedenpitävien vaatteiden tekeminen on Atlen mukaan haastavaa, kun tuotteen pitää vastata odotuksiin vetoketjuista saumoihin. - Villainen alusvaate iholla on ensimmäinen kerros, puuvilla on pahinta mitä voit käyttää. Villa-alusvaatteet antavat kehon hengittää ja siirtävät hien pois iholta säilyttäen lämmön. Suomessa asiat eivät välttämättä kuitenkaan ole näin hyvin. Pienemmät ketjut pelkäävät hidasta kiertoa ja mahdollisia huonoja talvia, suuret ketjut taas keskittyvät helpompiin massatuotteisiin. Myös laadukkaat tekniset materiaalit käyvät ensimmäiseksi kerrokseksi. Välikerroksen tehtävä on lämmittää, joten materiaalit ovat paksumpia. Kun alus- ja villavaatteita on tarpeeksi, tarvitset väliin vielä fleeceä tai villaneulosta. Myös joissain keinotekoisissa materiaaleissa on puolensa, Atlen mukaan esimerkiksi keinotekoinen untuva Primaloft ei ime itseensä vettä joten se sopii paremmin märkään keliin. Tämä kaikki tuo tietysti hintaa vaatteelle. Suomalaiset maahantuojat joutuvat kohtaamaan sen tosiasian, että Suomesta ei löydy juurikaan sellaisia kauppoja kuin Norjassa tai Keski-Euroopassa, mitkä erikoistuvat talviurheiluun. JA PÄÄLLE KUORI Uloimpana kerroksena on tuulenpitävä takki, jonka paksuus taas riippuu lämpötilasta. Täällä pohjolassa myydään paljon villaa, mutta muualla Euroopassa myymme enemmän saumattomia aktiivialusvaatteita, kertoo Kari. Periaatteessa joo, mutta sitten on kylmä, kuuma, nihkeä, märkä ja sukat hiertää kengissä. - Hyvät varusteet tekevät laskemisesta hauskaa silloinkin, kun keli ei ole täydellinen, muistuttaa Atle. - Huonoa ei kannata ostaa. VÄLIKERROKSEEN LÄMPÖÄ JA ILMAA Villaa voi tarpeen mukaan käyttää kaksi tai kolmekin kerrosta. Kukapa haluaisi toimivat kuteet, jos niiden ulkonäkö ei miellytä. Jos vaatteidesi laatu rajoittaa laskupäiviesi määrää tai sitä, kuinka hauskaa sinulla mäessä on, satsaa uusiin ja kunnollisiin.
26
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Viime vuosina kierrätetyistä raaka-aineista tehdyt materiaalit ovat yleistyneet paljon. KERROSPUKEUTUMINEN
MITÄ SITÄ LAITTAIS TÄNÄÄN PÄÄLLE?
Laskutakki niskaan ja mäkeen. Käytämme parhaita saatavilla olevia materiaaleja, koska asiakkaamme haluavat parasta laatua, toteaa Kari. Kerrospukeutumisesta kysytään suoraan Kari Traalta, jonka Kari Traa vaatemallisto keskittyy laskijatyttöjen alus- ja välivaatetukseen. Jotkut päätyvät vähemmän laadukkaisiin tuotteisiin, mutta laatua arvostaviakin riittää. Suosituin materiaali aluskerrastoksi on edelleen polyesteri, josta saadaan aikaiseksi lukuisa määrä erilaisia neuloksia ja kankaita. Sweetin Atle muistuttaa kuitenkin, miksi laskija tarvitsee laatuvaatteet. Jos lämpöä halutaan, mikään ei vedä vertoja aidolle untuvatakille. Onneksi meillä on iso joukko ihmisiä, joiden duuni on miettiä, miten meidän kannattaa pukeutua.
Teksti Leena Vänni, Kuvitus Pauli Kervinen
ALUSTETAAN ENSIN Paras tapa pysyä lämpimänä täällä kylmässä pohjoisessa on pukeutua kerroksittain
KERROSPUKEUTUMINEN
"Huonoa ei kannata ostaa. Jos vaatteidesi laatu rajoittaa laskupäiviesi määrää tai sitä, kuinka hauskaa sinulla mäessä on, satsaa uusiin ja kunnollisiin."
Tällä kerrosmäärällä pärjää kovassakin pakkasessa: tekniset alusvaatteet, kevyt aluskerrasto, ohut villakerrasto, paksumpi villakerrasto ja päälle tekniset kuorivaatteet.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
27
Mitä valitaan, kun valitaan laskuhanskaa. Lisäksi tulee vielä kehitystyö. Nahkaa vai synteettistä?
"Viime vuosien suunta on ehdottomasti lyhyt hanska takin alla, mutta rukkasmalleilla on edelleen käyttöä kylmillä alueilla kuten Alaskassa tai Suomessa, sanoo Levelin Max."
Muutama vuosi sitten näytti siltä, että nahkaa ei käytetty materiaalina juuri lainkaan, mutta nyt se on taas suosiossa. Kuka valitsee, mitä sinä voit valita. Taantuma on vaikuttanut osaltaan siihen, että sisäänostajat suosivat hyväksi todettuja, kauppansa tekeviä, edullisia malleja. Jos tarkoitus on nappailla pitäviä gräbejä, kannattaa myös kiinnittää huomiota hanskan pitävyyteen. Hanskojen hintoihin vaikuttavat myös nousseet työvoimakustannukset ja raakamateriaalien hinnat. TYYLI HANSKAAN Ensi kaudelle ei Scottin mukaan ole tulossa mitään mullistavaa, kuten kuusisormisia hanskoja, vaan kehitys näkyy materiaalikehityksessä, rakenteessa, väreissä ja kuoseissa. Hanne Mickelsson Jari Laakso Oy:stä kertoo, että eniten myydään edullisia hanskoja. Hanskoissa kuluttajan vaihtoehdot koostuvat yleensä siitä, haluaako hanska- vai rukkasmallin, pidemmän vai lyhyen hanskan, nahkaisen vai synteettisen kämmenpuolen ja kuinka paljon lämpöeristystä. - Voi olla vaikea uskoa, että jos tuotteet tehdään Kiinassa, niin on pulaa työvoimasta. Tulilinjalle joutuivat Dakinen tuotepäällikkö Scott Gehring sekä Levelin markkinointivastaava Max Perotti. Kuluttajilta tulee kuitenkin kyselyjä kalliimpia hanskoja kohtaan eli ehkä kysyntää niillekin kaupoissa olisi, kunhan vain sisäänostajat rohkenisivat niita tilata, Hanne huomauttaa. Nahkasta materiaalina Max on sitä mieltä, että se on loistava materiaali pehmeytensä, kestävyytensä sekä hengittävyytensä ansiosta ja sillä on paikkansa paippi- ja parkkihanskoissa. Joten hinta ei ole lopulta niin korkea kuin miltä se ensin näyttää, Scott kertoo. - Talven eniten myydyt mallit ovat musta, täyspitkä rukkanen Blazer Mitt miehille ja Lynx Mitt naisille. - Viime vuosien suunta on ehdottomasti lyhyt hanska takin alla, mutta rukkasmalleilla on edelleen käyttöä kylmillä alueilla kuten Alaskassa tai Suomessa, sanoo Levelin Max.
28
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. - Eniten myymämme väri on ollut, ja todennäköisesti tulee aina olemaan, puhdas musta. Parasta Summit-sarjaa tuodaan Suomeen melko vähän. LÄMMINTÄ KÄTTÄ LASKIJOILLE
Teksti Leena Vänni Kuva Elise Kulmala
HANSKOJEN HINNAT tuntuvat lähteneen lapasesta. Kuitenkin Kiinan itärannikolla, jossa hanskateollisuus sijaitsee, työvoimapula nostaa työntekijöiden palkkoja, kuvailee Scott tilannetta. Jos kalvoa ei ole,
hengittävyys on parhaimmillaan mutta vedenpitävyyttä ei juurikaan ole. Maahantuojat valitsevat Suomeen tuotavat hanskat ennakkomyynnin perusteella, eli sisäänostajat määrittelevät, mitä hanskoja Suomessa myydään. Kun laskija maksaa laatuhanskoista, hän maksaa siitä, että ne kestävät pidempään. Scottin mielestä syy ei alun perinkään ollut nahkassa materiaalina, vaan romahtaneessa taloudessa. Kuitenkin synteettiset materiaalit, kuten Kevlar, ovat kestävämpiä, joten niitä on hyvä käyttää vahvikkeina. Koska nahkaa sisältävät hanskat ovat kalliimpia,
niitä ei kannata juurikaan tehdä talouden ollessa huonossa jamassa. Käyttäjien mieltymykset ovat kallistumassa oikeasti mukavien ja kestävien materiaalien suuntaan. Paippiin ja parkkiin suunnatuissa hanskoissa on useimmiten silikoniprinttiä kämmenessä. Mistä oikein maksetaan, kun maksetaan kunnon laskuhanskoista. Maxin mukaan hinnat ovat seurausta siitä, että jokaisen hanskaparin valmistukseen kuluu paljon aikaa ja käsityötä. - Kun kuluttajien usko talouteen horjuu, edullisten tuotteiden kysyntä kasvaa ja kalliiden laskee. - Kyllä markkinoille edelleen valmistetaan halpojakin hanskoja, mutta hyvät hanskat maksavat. Lisäksi tulee vedenpitävyys ja hengittävyys. Pidemmänmalliset hanskat ja rukkaset jatkavat voittokulkuaan kaikilla tuotemerkeillä, mutta pikkuhiljaa massatkin huomaavat, että lyhyet mallit ovat se oikea vaihtoehto, Scott vinkkaa. Suojakalvoista on Scottin mukaan vaihtoehtoina Gore-Tex, brändäämätön teknologia tai ei kalvoa ollenkaan. Kun materiaaleina käytetään nahkaa, laadukasta vuorimateriaalia, korkean luokan lämpöeristystä ja Gore-Texiä, niin kustannukset todellakin lisääntyvät. Teknisten seikkojen lisäksi hanskan ulkonäön tulee miellyttää ostajaa ja lopulliseen valintaan vaikuttaa tietysti vielä hinta
No onhan se vähän. Uudessa-Seelannissa oltiin joku kuukausi laskemassa ja oli mukavaa. Ei varmaan kiinnosta mennä mihinkään kisoihin ja sitä haluaa vaan olla kotona. Te olitte kesän laskemassa ja kiertelemässä ympäri maailmaa. Tekisi kyllä mieli pitää itsensä hyvässä kunnossa talvellakin, mutta ei riitä voimat kaikkeen. Kyllä sitä kesän jälkeen vielä jaksaa, mutta katotaan sitten keväällä uudestaan. Kesä meni ihan hyvin. Kai se välillä alkaa stressaamaan, kun on liikaa kaikkea, ja pitäis olla joka viikonloppu jossain kisoissa tai muissa jutuissa mukana. Pitää koittaa järjestää myös vapaa-aikaa välillä. Moro Enni, mitä kuuluu. Siellä kävin lenkillä ja salilla, otin aurinkoa ja skeittasin eli perusjuttuja. Sen jälkeen oli vielä hauska käydä vähän Losissa kattelemassa jenkkimeininkiä, ja siellä yritettiin vielä ottaa kesän viimeiset auringot. Lensit heti aamusta Kuusamosta Helsinkiin ja suoraan Slammerin haastatteluun ja kuvauksiin, siitä mainoskuvauksiin ja sitten iltakoneella takaisin kotiin laskemaan. Skedeystä en oo harrastanut kun joku pari vuotta kunnolla, ja kuntoilu on kivaa kesällä kun ei kerkee enää talvella. Kai se on sen verran muuttunut, että tyypit tietää ulkomailla kuka mä oon, ja nykyään on helpompi saada sponsoreita. Ihan hyvää kuuluu, kun pääsee Rukalle laskemaan ja saa kuukauden vaan olla, eikä tarvii käydä kisoissa. Mites se reissu meni. Kaikin puolin oli siisti reissu ja se meni yllättävän hyvin! Sinä tosiaan voitit viime kautena Ticket To Ride (TTR) ja Burton Global mestaruudet, jotka on olympialaisten jälkeen yhdet arvostetuimmista kisoista. Koko ajan enemmän muuta kuin laskemista, mutta kai sen eteen pitää tehdä vähän hommia. Aika kiireiseksi on neidin elämä mennyt. Onko tullut aikuisten oireita, eli vinkuuko korvista höyry ja lenteleekö ärräpäät, kun pitäis revetä joka paikkaan. Meidän maailmanympärysmatka alkoi heinäkuun lopussa ja reitti oli seuraava: HelsinkiSydneyUusi-SeelantiLos Angeles. Media on ollut kiinnostunut ja joutuu
30
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Kerro miten sun elämä on muuttunut sen jälkeen. 2-3 kuukautta otettiin iisisti ja sitten oltiin poikaystävän vanhempien luona Mikkelissä
Enää ei neidistä tarvitse sanoa, että "next big thing" vaan voi ylpeänä todeta, että Enni on yksi maailman parhaista naislumilautailijoista, vaikka neidin ura laskijana on vasta aivan alkutekijöissään! Noora vihervaara. Enni on lahjakas, kaunis, sisukas ja saa näyttämään laskemisen siltä, että se olisi maailman helpoin asia. Kaikesta huolimatta Enni on pysynyt täysin omana itsenään joka tietää mitä tahtoo, ainakin silloin kun eteen ei tule liian vaikeita valintoja. Teksti ja Potretit Peter Hasselgren
Ennille on tapahtunut vuodessa enemmän asioita kuin monelle huippulumilautailijalle koko uran aikana yhteensä: lukemattomat voitot, TTR-mestaruus, XGames, ammattilaissopimus Burtonin kanssa, haastatteluja tv:ssä ja lehdissä
Kuvaaja: Peter Hasselgren Paikka: Helsinki
38
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Varmaan blogi-tyylisesti jotain videota ja kuvaa reissusta, niin voi vähän kertoa missä meen ja mitä teen. Hyvä niin! Sun kotikeskus Ruka on jo auki, ootko kerkinyt jo hankkia uusia mustelmia. "Media on ollut kiinnostunut ja joutuu vastailemaan haastatteluihin, sekä jonkun verran edustumaan. Vastuuta taitaa silti riittää. Sen jälkeen ois MM-kisat, mihin en vielä tiedä menenkö. On mulla häntäluu murtunut, mutta ei mua otettu edes lääkäriin. Oliko kunnon diilin hommaaminen pitkän väsytystekniikan tulos, vai oliko halukkaita jonoksi asti. Tuleeko ihmiset nykimään hihasta tai tuleeko jotain ihan random yhteydenottoja. Oli siinä myös mun
entiset sponssit Roxy ja K2 kiinnostuneita, mutta nyt mentiin B:n mukaan. Ei siellä
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
33. Uudenvuoden jälkeen Eurooppaan O`Neilin TTR kisoihin ja sitten BEO. Ainakin oot saanut uudet sponsorit ja sun tuoreet managerit hakkaavat nyrkkiä pöytään jos homma ei toimi. Sitten pari kautta sitten murtui ranne, ei paljon muuta oo tapahtunut. Rukalla on sitten jotkut kuvaukset. On mulla Facebookissa fanisivut, ja nettisivut on tulossa, kun saisi vaan aikaiseksi. Mä oon vähän miettinyt minkälaiset niistä tulisi. Sitten jenkeissä X-Games ja sen jälkeen Canadian Open. Ei sitä pitäis miettiä, laskea vaan."
vastailemaan haastatteluihin sekä jonkun verran edustamaan. Noista kisoista mielenkiintoisin on Jenkkien XGames, joka on siellä niin iso juttu. Tyttöjen kohdalla ne sponssit on enemmän kiinnostuneita kisaamisesta, kun sieltä tulee eniten näkyvyyttä. Burtonin kanssa se oli aika helppoa. Kypärän lähti jo Eurooppaan Red Bullin tehtaalle maalattavaksi. Jokaisella mestarilla pitää olla nimikkonettisivut tai vähintään Facebook-fanijoukko, onko joku Enniworld.com aukeamassa pian. Ei sitä pitäis miettiä, laskea vaan. Onko sulla käynyt mitään loukkaantumisia ja onko sulla suojat päällä laskiessa. Helmikuusta ois joka viikolla jotkut kisat, maaliskuussa kolmas jenkkireissu ja US Open. Yleinen mielikuva ammattilaskijasta on varmaan se että suuret diilit ja pärjääminen tuovat loputtomasti aikaa laskemiseen ja juhlimiseen. Kaikenlaisia tarjouksia tulee, eikä kaikkiin kannata suostua. Ei se ole mua muuttanut mitenkään, mutta se on vaan outoo kun kisoissa heti odotetaan paljon enemmän, kun on voittanut sen ja tän kisan. Menestys tuli niin nopeasti, niin on hyvä, että joku on neuvomassa mitä mun kannattaa tehdä, mihin juttuihin kannatta suostua ja mihin ei. Me ei haettu niin superhyvää diiliä, vaan ennemmin sellaista sopimusta, missä saan mennä vähän vapaammin. Minkälainen sun kauden ohjelma oikein on. On mulla sitten vielä uutena sponssina Red Bull. Oon kuullut noista pahoista loukkaantumista, ja ilman kypärää voi kyllä käydä todella hullusti. Ainut mikä laskemista verottaa on kisat, kun siellä joutuu niin paljon oottelemaan ja hengailemaan ja matkustamaan. Siitä ei ole kauheesti kokemusta ja ois hauska nähdä mitä siitä tulee. Kyllä mä olin heti kun eka rinne aukesi. Nyt mä oon pari kolme viikkoa kotona, sitten
pitäisi mennä jenkkeihin Dew Tourin kisoihin ja sieltä jouluksi kotiin. Järvelän Satu ja Noora Vihervaara alkoi hoitamaan mun hommia, kun oon vähän kujalla. Ei se ole mua muuttanut mitenkään, mutta se on vaan outoo, kun kisoissa heti odotetaan paljon enemmän, kun on voittanut sen ja tän kisan. Kyllä mä haluun pitää kypärää, vaikka en nuorempana pitänytkään. Maaliskuun puolessa ois ehkä ekan kerran aikaa laskea vähän omia juttuja. Sen jälkeen takaisin Eurooppaan, missä on Euroopan X-Games. Nyt aloin laskemaan Burtonin vaatteille ja laudoilla ja sitten RED:ille. Kuvausmatkat on kyllä ihan kivoja, kun niissä pääsee uusiin paikkoihin ja laskee erilaisia juttuja. Ne vaan sanoi, että se saattaa olla jonkin aikaa kipeänä. Jos ois vähän aikaa, niin haluisin päästä laskemaan puuteria. Burton on kuitenkin luvannut, että saan tehdä mitä haluan, kuhan käyn ne muutamat pakolliset kisat. Ei mitään ihmeellistä, jotain outoja haastatteluja. Ne oli kiinnostuneita pitkän aikaa, mutta itse en oikein tiennyt mitä pitäisi tehdä. Joku tyyppi tuli expoilla tekemään mun haastista ja se kysyi: "eikö teillä ole nyt jotkut maailmancupit siellä Rukalla! Vastasin, että se laji on mäkihyppy missä kilpaillaan siellä, ja se oli sitten vähän ihmeissään. Mä oon nyt käyttänyt kypärää, mutta välillä tietenkin vähän lipsunut siitä. Se oli sitten koko vuoden kipeänä
Onko valmennuksesta sulle hyötyä, vai opitko parhaiten kavereiden kanssa vapaalla. No nyt tyttöjen taso on kansainvälisesti niin, että pitää osata kolmosesta seiskaan kaikki temput. Me vaan laskettiin siellä niin paljon ja siitä alkoi vähitellen oppimaan. Kyllä mä jotain kisoja tuun käymään, mutta ois siisti tehdä jotain muutakin. Se oli ihan hyvä, että laskemista analysoitiin, ja siinä oppi sitten niitä perusjuttuja. ENNI RUKAJÄRVI
mitään ollut, raahattiin joku pressi sinne itse ja laskettiin kun oltiin niin fiiliksissä. Sä oot parhaimmillasi hyndissä. Jätkistä oli sitten hyvä ottaa mallia ja kysellä neuvoja. Maajoukkue haluaa, että käy noissa kisoissa, varsinkin paippia laskemassa. Kun menin Vuokattiin, niin aloin laskemaan enemmän parkkia, enkä tiennyt mistään mitään. Se ois musta kivaa vaihtelua. Onko kisojen käyminen tällä hetkellä the juttu. Nyt treenailen seiskoja eri suuntiin ja caba ysiä, mitä en ole vielä ländännyt. Se on hyvä, että joku kuvaa noita juttuja mitä voi sitten ottaa myös itselle ja käyttää jossain pätkissä. Ehkä mulla on eniten vaikuttanut oppimiseen laskuseura. Seiska vähintään ja kaksi seiskaa on kova juttu runissa. Mä haluisin ottaa kuvia ja olla mukana edes jossain kuvausprojektissa. On se ihan jees. Miten sä itse suhtaudut nykyaikaiseen tapaan valmentaa laskijoita, jossa kaikki taltioidaan VHS-nauhurille, ja analysoidaan sitten suoritusta hidastuksella nauha vinkuen. Kyllä mä haluun pitää kypärää vaikka en nuorempana pitänytkään."
34
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Kyllä mä siellä haikkaisin, vaikka hissit ei olisi auki, kun ei oo muutakaan tekemistä. Paippi taitaa olla sitten sun heikoin lenkki, mitä siinä pitäis parantaa vielä?
"Oon kuullut noista pahoista loukkaantumista, ja ilman kypärää voi kyllä käydä todella hullusti. Vuokatissa myös tutustui noihin poikiin ja mun poikaystävään jotka laskee. Sä kuulut A-maajoukkueeseen ja sen parissa kuluu paljon aikaa. Mitä temppuja on treenauksessa tällä hetkellä. On se nykyäänkin kiva, kun kuvataan niin voi seurata, miten niitä juttuja vetää ja siinä samalla pystyy parantaa myös tyyliä. Liitto saa siitä rahaa, että toiminta voi jatkua
ENNI RUKAJÄRVI
Kuvaaja: Peter Hasselgren Temppu: 50-0 Paikka: Espoo
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
35
Sun TTR-mestaruus on mun mielestä parasta, mitä suomalaiselle naislumilautailulle on tapahtunut pitkään aikaan. Onhan ne vielä. Mä oon nyt vasta alkanut kiinnostua, vaikka ei mulla kauheesti mitään temppuja ole hanskassa. On mulla ainakin tavoitteena, että osais laskea paippia, hyndiä ja reilejä hyvin, eikä jäädä vaan yhden kategorian edustajaksi. Innostaako noi hommat vielä. Varsinkin nyt, kun on noi patjat, niin sinne voi kokeilla ihan mitä tahansa. No nyt oon laskenut aika paljon Saana Pehkosen kanssa, kun se vielä laskee maajoukkueessa. Niin sillä sitten pärjää kisoissakin paremmin kun on gräpit tempuissa ja homma hanskassa, eikä näytä siltä, että koko ajan meinaa kuolla kun vetää jotain hyndää päin. Silloin mä ajattelin, että ei viitsi mennä kisoihin kun ei osaa mitään. Ehkä mulla on eniten vaikuttanut oppimiseen laskuseura."
No mä en oo noita isoja paippeja laskenut muualla kun kisoissa. ainakin hyndät on mun juttu, koska niitä oon eniten laskenut. Naislaskeminen on Suomessa jumittanut pitkään. Marie Frans Roy:lla on siistejä juttuja ollut
reileissä. Mä oon itse
36
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Miksei Enni tyytynyt siihen tasoon. Mä haluisin kyllä hulluna oppia, ja ois kiva mennä hänkille kokeilemaan, vaikka se vähän kuumottaakin. Think Tankissa sillä oli siisti pätkä. Siellä ne tekee seiskoja ja ysejä, eli sinne on vielä matkaa. Nyt jotkut tytöt on alkanut kokeilemaan tuplabäkkirodeoita, eli kyllä naiset alkaa vähitellen saavuttamaan. Jos katsoo kisalaskijoita, niin Jamie Anderson on hyvä, kun se osaa laskea vähän kaikkea ja sillä on hyvä tyyli. Paippitaso naisissa on aika kova, varsinkin jenkeissä. Onko miesten ja naisten tasot vielä kaukana toisistaan. Se alkaa pelottamaan, kun vauhtia tulee liikaa, ja sitten ei uskalla vetää isosti, kun ei luota itseensä tarpeeksi. Sitten poikaystävä Sakun ja sen kavereiden kanssa. Ja kai mä oon laskenu niin paljon, että mun laskeminen näyttää varmalle. Me oltiin kuvailemassa viime keväänä Helsingissä vähän katureilejä. Se taisi olla eka kerta ja homma oli heti hallussa. Jess Kimuralla on ollut hulluja juttuja, esim. "Jätkistä oli sitten hyvä ottaa niistä mallia ja kysellä neuvoja. Ollaan tyydytty siihen tasoon, missä on menty ja oltu tyytyväisiä. Minkälaisella kokoonpanolla liikutte yleensä
rinteessä. Mulla on ollut ehkä se, että tulin niin myöhään kuvioihin, enkä oo tiennyt mikä se taso on ollut. Juuri mietittiin, että kun jätkät tekee kisoissa ysin tai tonnin, niin naiset tekee vitosia ja seiskoja. Mut ekoilla Tyttösessareilla tajusin, ettei se ole niin paha. Hmm mun vahvuus... Jos sä tarkastelet itseäsi peilistä niin mikä on sun vahvuus ja ketä laskijoita katsot ylöspäin. Me vaan laskettiin siellä niin paljon niin alkoi vähitellen oppimaan. Mä en ole kyllä kokeillut patjalle kauheesti, kun en perusta sen perään
ENNI RUKAJÄRVI
Kuvaaja: Harri Tarvainen Paikka: Ruka
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
37
Kuvaaja: Harri Tarvainen Paikka: Suomu
"Ehkä Suomessa tosiaan oli jumahdettu vähän niihin samoihin juttuihin, ja jos tytöt laskee tyttöjen kanssa, niin ei välttämättä uskalleta kokeilla mitään hulluja juttuja ilman roolimallia."
38
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Veli pelaa vaan lätkää nykyään. Mulla ei ole mitään tollaista juttua, että pitäis saada joku parempi saavutus, kuten joku X-Gamesien voitto, vaan haluun van kehittyä paremmaksi, että saa hyviä fiiliksiä. Kyllä kaikki on laskenut, mutta ei ne kauheesti nykyään. Kyllä mä haluisin hakea ensi keväänä johonkin kouluun kirjoille, jos vaikka loukkaantuu, kun tää laji on tällainen. En mä haluu ajatella, että pitäis voittaa jossain kisassa. Jos joku on varmaa, niin Helsinkiin en muuta. ENNI RUKAJÄRVI
halunnut olla parempi ja oon ottanut mallia pojista enkä tytöistä. Mun perhe on kyllä tukenut mua aina tosi hyvin ja kannustanut varsinkin harrastusten parissa. Showryhmä-tanssimisessa käytettiin hyväksi paljon eri tyylejä, kuten Jazzia, nykytanssia, hip hopia jne. Tähän on hyvä lopettaa. Ja silloin hermojen hallitseminen on helpompaa kun tietää mitä on tekemässä ja luottaa itseensä tarpeeksi. Koulu on ollut aina tärkeessä asemassa ja oon aikaisemmin halunnut liikunta-alalle, eli ilman laskemista olisin varmaan päätynyt liikunnanopettajaksi. 53.5 cm MUUSIKKIMAKU: Hanoi Rocks, The Gaslight Anthem, The Sounds ja sen sellasta
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
39. Mulla yleensä auttaa, jos jännitän asioita etukäteen, niin oon valmistautunut kaikkein pahimpaan eikä mikään enää saa mua hermostumaan niin paljoa. Ei kai! On mulla välillä huonoja päiviä, kun ei onnistu ja tuntuu siltä, ettei musta oo mihinkään. Tulevaisuudessa sitten ehkä tietää paremmin. Sä olet tosiaan Kuusamosta kotoisin, lautailun aloittaminen ei varmaan ollut harjoituspaikkojen puutteesta kiinni. Sain 10-vuotiaana isältä laudan synttärilahjaksi ja aloin laskemaan kaverin kanssa. Sitten kun meidän tanssiopettaja muutti pois, niin se ryhmä lopahti, vaikka yritettiin vielä vuosi sitä jatkaa itse. Tiukassa paikassa meinaan usein kyllä jännittää tosi paljon, mutta koitan pitää pään vaan kylmänä ja keskittyä siihen mitä teen, ilman että mietin liikaa. Jossain pohjoisessa haluun asua, ja jos en osaa päättää mihin mennä, niin sitten oon ajatellut sijoittaa ehkä johonkin Rukan kämppään. Onhan se tietty ollut niille vähän outoa tajuta, että pidän taukoa opiskelusta ja lasken vaan. Sitten kun lopetin sen 16-vuotiaana, niin aloin laskea enemmän. Meillä oli aika paljon eri näytöksiä missä esiinnyttiin. Kai mä haluun vielä opiskella jonkun ammatin ja perustaa perheen sitten myöhemmin.
Sä oot nuoresta iästä ja lyhyestä lasku-urasta huolimatta kerkenyt kartoittaa sun taloudellista tilannetta hyvin. Kerro vähän sun perheestä ja miten ne on ottanut sun lumilautailu-uran vastaan. Onko tanssimisella ollut suuri merkitys lautailun oppimisessa. Miten sä hallitset sun hermot tiukan paikan tullen. Onnea kauteen ja kiitos haastattelusta! Onko mitään viimeisiä sanoja. Mutta voisin kuitenkin kiittää kaikkia, jotka on mua auttanut, varsinkin vanhoja ja uusia sponsoreita, perhettä, Sakua, Anttia, Simoa, Pekkaa, Satua ja Nooraa. Onko sulla ollut muita varasuunnitelmia elämän suhteen. Laskin pari kertaa vuodessa ja sitten näin jossain vaiheessa lautailua ja kiinnostuin. Mulla on isosisko, isoveli, pikkusisko ja pikkuve-
li. En mä ois päässyt alkuun ilman mun vanhempia ja arvostan sitä, kuinka paljon ne on laittanut rahaa mun harrastukseen ja ensimmäisiin reissuihin. Sitten välissä oli muita harrastuksia kuten show-tanssiminen, joka vei paljon aikaa lautailulta. Välillä kun suuttuu itselleen, niin oppii myös uusia juttuja. Koordinaation hahmottaminen on varmasti myös parantunut siinä. Oliko sun perhe tai kaverit ahkerasti mukana talvilajeissa. Joo on sillä, kun siellä oppi hallitsemaan paremmin kehoa, ja oon ollut ehkä paremmassa kunnossa kun piti treenata niin paljon. Onko sulla mitään tähtäintä, mihin pitäisi päästä tulevaisuudessa. Sitten saatan olla vähän äkäinen. Pojat kertoi, että niitä alkaa pelottamaan jos sulla ei suju temput rinteessä. En mä tähän mitään viimeisiä sanoja ala rustaa, menee vielä liian syvälliseksi. Ja kaikkia teitä ihania ihmisiä, jotka kuuluu meikän elämään! Ja vielä yks juttu: laskekaa laskemisen ilosta!
KOKONIMI: Enni Eriika Rukajärvi IKÄ: 20 vee KOTIKESKUS: Ruka SPONSSIT: Burton, R.E.D LASKUKAMAT: Burton DejaVu lauta, Lexa siteet ja Supreme kengät SITEIDEN ASETUKSET: joku +15 ja -10 ja stänssi n. Ootko ajatellut sijoittaa pesämunaa vaikka omaan vuoristomajaan tai penthouseen Helsingissä. Ehkä Suomessa tosiaan oli jumahdettu vähän niihin samoihin juttuihin, ja jos tytöt laskee tyttöjen kanssa, niin ei välttämättä uskalleta kokeilla mitään hulluja juttuja ennen kuin joku muu menee edellä. Sulla täytyy olla kova luonne. Vanhemmat on lasketellut, ja pääsin mukaan joskus 6-vuotiaana suksille
SUOMU
Kohde-esittelySSÄ
ja pari erikoista faktaa maantieteestä, historiasta ja elämästä ylipäänsä.
Kuvaaja: Peter Hasselgren
38
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Mutta sitä ette varmaan tienneet, että Suomu on aikoinaan ollut Suomen ehdoton ykköskeskus, ja jonka tulevaisuuden suunnitelmat ovat kunnioitusta herättävät. Alkukuumottelun jälkeen hyndä osoittautui SUOMU varsin mallikkaaksi linkoamaan tuoreen mestarin kuva-alan yläreunaa kohti.
No niin lapset ja lapsenmieliset! Te tiedätte Suomusta korkeintaan sen verran, että se on keskus, jonka ohi ajetaan, kun mennään Rukalle Rovaniemen suunnalta. Tai kuten Kemijärventien varressa olevat banderollit julistavat: Suomu is back!
Teksti ja kuvat Harri Tarvainen
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
39
Uima-altaat, kuntosalit yms. Siihen verrattuna on tapahtunut jo paljon.", Olli-Pekka Maunula, Suomun rinne- ja majoitustoiminnasta vastaava mies muistelee. Pakostakin kaduttaa, ettei tullut käytyä silloin kun lumi oli vielä hyvää. Suomun perusti 60-luvulla Martti Kinnunen ja keskus nousi pian suureen suosioon. Jollain tasolla turvallinen, sweetspotti sai ensimmäiseen kps:ään lisäjännitystä. Reipas heitto, vajaat kaksi kertaa leveämpi alastulo ja parimetrinen landing. Spede rakensi aikanaan Suomun päälle loistavan keksintönsä, Spedelingon. erilaisten kaupunkitapahtumien järjestämisen. Linkoa käytettiin nopeuslasku- ja alppihiihtoharjoituksissa härvelin tuottaman 120 km/h maksiminopeuden voimin. Nyt kuvauksellisista dropeista ja pillowlinepaikoista saattoi vain haaveilla. "Nykyään keskus on alppimaajoukkueen ja freestylemaajoukkueen virallinen harjoittelukeskus. Useamman vuoden hiljaiselon jälkeen Suomulla alkoi taas tapahtua uuden omistajan myötä. palvelut valmistuvat kauden alkuun. Suomulta lähtenyt keksintö mahdollistaa nykyään mm. SUOMU
Suomun rinteet on äkkiä laskettu, mutta metsän kätköistä löytää hyvällä lumikelillä puuhaa pidemmäksikin aikaa.
Kemijärven kasvavaa hiihtokeskusta koeajamaan kokoontuivat Suomen pulkkaskenen kuumin pariskunta, Enni Rukajärvi ja Saku Tiilikainen, lumilautaileva kehonrakentaja Arto Saraniemi, Tampereen hämäristä pizzakuvioista tuttu Niko Lehtola sekä allekirjoittanut tallentamaan koko katastrofin teidän silmämunienne iloksi. Mutta jo parin suoran jälkeen alkoivat Poutiaisen ja kumppaneiden päät kääntyä parkin suuntaan Ennin ja poikien naulatessa liikesarjoja hyllyn yli. Puusto jatkuu Suomulla ylös saakka, minkä ansiosta putikka ei tuule heti pois. Laskusuhdanteen tullessa Kinnunen lopetti, jolloin Suomua tekohengitettiin Kemijärven kaupungin, espanjalaisten sijoittajien ja itse Spede Pasasen voimin. Jossain vaiheessa lama iski Suomeen ja Suomun kohdalla alamäki oli jyrkempi kuin alppinistien ja muiden kepinkiertäjien valtaama eturinne konsanaan. Vanha napapiiri -kyltti narisi tuulessa ja olo oli kuin lännenelokuvien autiokaupungeissa missään ei näkynyt ketään. Itäpuolella metsä
42
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. "Huhupuheet Suomun Superpipestä pitävät paikkansa, sellainen on tulossa ja maapohjia rakennetaan jo."
"Parkkia levitellään ympäri tunturia ja esimerkiksi metsiin kaatuneista puista tehdään luonnollisen kaltaisia polejameja ja muita puuhapaikkoja."
Suomulla keskitytään paljon eri maajoukkueiden harjoitusleireihin ja kilpailutoimintaan. Lama oli ja meni, mutta Suomu ei saavuttanut entistä loistoaan, vaikka Freestylen parissa keskuksen kasvatit, Sami Mustonen ja Janne Lahtela, toivatkin alueelle kosolti mainetta ja kunniaa. Toisin kuin Lapin tuulisilla keroilla, Suomulla pöllyttelee vielä viikko dumpin jälkeen. Julkkikset palloilivat terassilla turkeissaan ja rahvas täytti hiihtoladut sekä laskettelurinteet. Kuvaaja: Peter Hasselgren Suomun tulevaisuuden suunnitelmat kuulostavat hyvältä: parkkiin rakennetaan maapohjat ja
ensi kaudeksi valmistuva pipe on tavoitteena saada aikaisin auki. Kunnollisen parkin uupuminen ei ole estänyt tähän mennessä Suomun suosion nousua lumilautailijoiden keskuudessa, sillä mukavan jyrkkä rinneprofiili ja harvahko puusto yhdistettynä sesongin ulkopuolella autioihin rinteisiin on yhtälö, joka on taannut muutamalle onnekkaalle vuoden parhaat o ari/putikkapäivät. Hyndän jälkeen parkkiin oli kasattu mukava pressilinja, johon saatiin synkattua koko porukan taidonnäyte. Vaikka innostus hyvän parkin ja paipin rakentamiseksi on korkea, lienevät vapaalaskumahdollisuudet silti Suomulla se juttu. Myös mökkejä rakennetaan kovasti lisää.", Maunula listaa alueen tulevia palveluita ja jatkaa: "Rahoittaja on sijoittanut viimeisen kolmen vuoden aikana jo useamman kymmenen miljoonaa, ja kalleimmat hankkeet ovat vielä edessäpäin." Jäämme innolla odottelemaan löytyykö lupauksille katetta! Vaikka baari ja tanssilattia keskuksesta löytyvätkin, innokkaimmat tamppaajat saavat hakea meininkiä kauempaa ja Kemijärvellä te saatte vaan dunkkuun, joten menkää suosiolla vaikka Pisteelle. Meidänkin ryhmä laski pirttiin juuri nelikanttien SM-kisojen jälkeen. Yhden pressin jäädessä orvoksi kävimme hakemassa hissikopista oppaamme/ raksamestarimme Mikon feattaamaan nosepressillä, ja kuva oli valmis, kuten myös ensimmäinen päivämme Suomulla. "Parkkia levitellään ympäri tunturia ja esimerkiksi metsiin kaatuneista puista tehdään luonnollisen kaltaisia polejameja ja muita puuhapaikkoja.", Maunula visioi. Kumpareikossa ei otettu nopeuskisaa, mutta slopestylen jäljiltä jäänyt hyndä osoittautui alkukuumottelujen jälkeen vallan mainioksi. Muutama vuosi sitten Suomulla järjestettiin myös metsälaskun SM-kisoja. "Rinteessä tapahtuvien satsausten lisäksi hotellia laajennetaan ensi kaudeksi. Freestylen maailmancup järjestetään täällä ainakin
seuraavat kolme vuotta ja tavoitteena on saada myös paippikisoja ja alppihiihdossa Eurooppa Cupin tasoisia kisoja.", Maunula kertoo. Oppaanamme ollut Mikko esitteli meille droppeja ja sähkölinjojen alla meneviä reittejä, joissa kuluneella kaudella on saanut kokea maailmanluokan puuteriunelmia. "Kun tulin tänne ensimmäistä kertaa paikka oli ihan kuollut
Sen verran voi kuitenkin paljastaa, että laskija tunnetaan myös taiteilijanimellä "Mäski".
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
39. Tämän bäkkimetukan isä halusi säilyttää anonymiSUOMU teettinsä peittämällä kasvonsa ilmalennon aikana
Hämmästyttävää!
44
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Arto muistelikin, että kyseinen spektaakkeli on ehkä jopa maailman suurin rakennusmuovivalmisteinen ympärivuotisessa matkailukäytössä oleva lumiukko. Todellisten mahdollisuuksien jäädessä metsän suojiin ensi kautta odottelemaan, bongasimme kodan, jossa oli aika kivasti potentiaalia. Artohan se tiesi kyseisen vesistön olevan itse asiassa Biskajanlahti, jonka rannoille fransiskaanimun-
kit rakensivat luostarin ja myöhemmin kävivät kauppaa viikinkien kanssa aina jääkaudelle saakka. Sessarit päättyivät Suomu-tyyliseen after skihin, kun kodan ulkoseinien kolistelun jälkeen siirryimme sisään paistamaan makkaraa ja palkitsemaan itsemme parilla lökällä. Kuvauksien tunnelma oli katossa, ja ilmassa sekoittui kaksitahtibensan katku raakaan testosteronin hajuun... Ainoa mutta oli se, että kota oli ikivanha ja heikon näköinen. Hämmästyttävää!"
on harvaa männikköä ja heti rinteiden oikealla puolella olevat entiset sähkölinjat taas hieman tiheämpää metsää. Suomun putikat koettua o arinnälkäinen saattaa osallistua hiihtohinausreissulle läheiselle vaaralle 15 euron hintaan. Tuloksena 30-senttinen ytimeen asti ulottuva naarmu. Kyseessähän on useamman metrin korkuinen lumiukkomonumentti. Ennin rokkareiden sekä Sakun ja Nikon handplanttien lisäksi mieleen ja muistikortille tallentui kaunis muisto Arton atleettisesta vartalosta moottorikelkan päällä. Arto tiesi akateemisena miehenä kertoa, kuinka muinaiset babylonialaiset aikoinaan keksivät papyruksen ja sen jälkeen painelivat Suomulle rakentamaan kyseisestä materiaalista juuri tämän saman kodan! Uskomatonta! Siinä on kyllä mies joka aina osuu faktoillaan naulan kantaan! Ja niin teki Ennikin pudotellessaan ensimmäistä kertaa kodan seinää päin. Seuraavan päivän tavoitteet pyörivät rinteen alta spotatun lammikon ympärillä. Sessarit alkoivat asteittain ylemmäs kodan seinää suuntautuvilla rokkariyrityksillä, kunnes Enni kolisteli kodan kattoparruja nosellaan niin miehekkäin ottein, että muiden oli sama lopettaa räpiköinti ja siirtyä handplanttien ja air to fakieiden pariin. On kyllä lohdullista tietää, että maamme tulevaisuuden toivojen peruskoulutus on Arton kaltaisten tietopankkien vastuulla. Sielläkin tosin saa käännöksiä tehtyä ilman, että tarvii väistellä koko ajan joitain risuja. No oli kodassa naulojen ja hauraiden seinien lisäksi muitakin muttia, jotka ratkesivat kissakuskin ajaessa meille kaaren, ja Mikon vetäessä meille kelkalla vauhtia. Oli miten oli, tämä historiallinen näyttämö soveltui mukavasti waterrideihin sekä lumilauta-perhosuintiin, joka on Nikon tekemän testin mukaan ensikauden ykköslaji. Päällimmäisenä mieleen jäi kuitenkin vastaanotto, jonka Suomulla saimme. Kyseessähän on useamman metrin korkea lumiukkomonumentti. SUOMU
Ikivanha kota ja Nikon huomattavasti tuoreempaa temppuilua yhden käden varassa.
"Onnistunut reissu kruunattiin ryhmäkuvalla Suomun läheisyydessä sijaitsevan Tonkopuron Tuulenpesän turistinähtävyyden kupeessa. Kevätloskan hiljentäessä vauhteja heti tasaisemmilla kohdilla oli vauhdit otettava tunturin päältä ilman minkäänlaisia speedcheckejä tai muita jarrutuksia. Voisi sanoa, että palvelu oli hyvinkin kohdillaan! Onnistunut reissu kruunattiin ryhmäkuvalla Suomun läheisyydessä sijaitsevan Tonkopuron Tuulenpesän turistinähtävyyden kupeessa. Varsin geopoliittinen mesta kaiken kaikkiaan. Kun Enni vei laudan paikattavaksi kotasessareiden jälkeen, lautahuollon kaveri paikkasi samoilla tulilla naarmut muidenkin pulkkien pohjista, ja jokainen dekki voideltiin. Muutama hyvä laskukuva, jäätävää iltapoikamateriaalia ja aikomus tulla ensikaudella takaisin heti ensimmäisen dumpin jälkeen. Arto muistelikin, että kyseinen spektaakkeli on ehkä jopa maailman suurin rakennusmuovivalmisteinen ympärivuotisessa matkailukäytössä oleva Kuvaaja: Peter Hasselgren lumiukko. Itse lammikkoa jännittävämmäksi muodostui kuitenkin vauhdinotto. Helposti yhdet kauden parhaat sessarit. Asennetta kuvastaa hyvin Maunulan kommentti "Kun te ootte nähny sen vaivan että olette tulleet tänne, niin kyllä mekin halutaan auttaa teitä kaikin mahdollisin tavoin." Hyndän muokkaaminen tai kaaren rakentaminen kodan seinää vasten kissan avulla onnistui muitta mutkitta ja koko vierailun ajan Mikko auttoi meitä milloin sheippaamalla paikkoja, milloin vetämällä vauhteja tai esittelemällä metsässä olevia spotteja. Jyrkimmässä kohdassa posket kirjaimellisesti lepattivat tuulessa! Mitä Suomusta jäi käteen
SUOMU
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
45
Lentomatkailijoita palvelee Kuusamon kenttä, 100 km:n päässä Suomulta ja Rovaniemen kenttä, josta matkaa kertyy 127 km. 17-vuotiaat ja nuoremmat pääsee hieman halvemmalla. Pisin lasku on 1700 metriä. Kannattaa kuitenkin selvittää niiden kunto ennen reissua. Junalla lähin pysäkki löytyy Kemijärveltä, josta bussilla tms. Parkki löytyy ja paippikin mahdollisesti. kulkuneuvolla matkaa jää taitettavaksi 42 km. Suomutunturin korkeusero on 250 metriä ja kaikki rinteet nousevat 408 metrin korkeuteen. RINTEET: Suomulla on 13 rinnettä sekä monipuoliset metsäpätkät. SUOMU
Oliko tämä se Biskajanlahti. ILTAELÄMÄ: Löytyy muualta. HINNAT: Suomulla päivälipusta saa pulittaa 32 normaalikaudella ja 29 hiihdä halvalla -kaudella. Vesistön nimestä viis, Arto pääsee tiukan takakenon ansiosta turvallisesti toiselle puolelle.
Tiedot
LIIKENNEYHTEYDET: Suomulle pääset kätevimmin omalla autolla. Lisätietoja osoitteesta www.suomu.com.
46
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Suomulla on majoitusvaihtoehtoja moneen budjettiin, mökkimeiningeistä uusiin hotellihuoneisiin. Baarista saa oluet ja drinkit, mutta tapahtumaviikonloppuja lukuun ottamatta tanssilattialla voi käydä olo yksinäiseksi. Tosin isojen kisojen aikaan meininkiä on sitten senkin edestä
SUOMU
Teksti ja kuvat Teemu Heljo
38
Laskija: Jani Iisakson
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
SUOMU
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
39
HEISÄ PARK
Laskija: Jani Iisakson
"Heisän pihaan päästyämme koin ison positiivisen yllätyksen. Hänkkää ja jos jonkinlaista härveliä oli enemmän kuin keskiverto Suomalaisessa laskettelukeskuksessa."
Laskija: Anssi Paatero
Laskija: Jani Iisakson
Laskija: Jani Iisakson
Laskija: Anssi Paatero
VIIME TALVENA heräsi ajatus siitä, että olisi aika päästä pitkästä aikaa Suomen ulkopuolelle laskemaan ja kuvaamaan. Tiesin olevani menossa helmikuun lopussa Italiaan, joten välivuotta viettäessäni ja parin raksaeuron polttaessa taskun pohjalla rupesi ajatus pidemmästä reissusta Euroopassa muuttumaan hieman vakavammaksi suunnitteluksi. Pojat suuntaisivat Saksaan ja Itävaltaan pariksi viikoksi kuvaamaan S-cut nimisen porukan kanssa, ja jätkien reissu ajoittuisi vieläpä suoraan Italian reissuni lopulle. Aikani suunnitelmiani mainostettua kuulin puskaradion kohinan joukosta ilosanomaa, jossa kerrottiin euroihin olevan lähdössä myös Paateron Anssi ja Iisaksonin Jani. Kyseiset kaverit tuntien
50
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Heisän pihaan päästyämme koin ison positiivisen yllätyksen. HEISÄ PARK
syntyi mieleeni heti ajatus elokuvasta, johon on kerätty kaikki Euroopan yli kaksimetriset laskijat. Olo
oli kuin Kangasalan Kisan kuntopiiristä tullessa, helpottunut ja epätodellinen. Noin 10 puhelua ja metroa myöhemmin saavuin Onboardin toimistolle, missä Jani oli odottamassa. Hänkkää ja jos jonkinlaista härveliä oli enemmän kuin keskiverto Suomalaisessa laskettelukeskuksessa. Selvisimme kuitenkin kunnialla ja koko kolmen kopla saatiin kasaan myöhään yöllä Kuusamon kokoisen pikkupitäjän juna-asemalle keskellä Baijerin peltomaisemaa. Janin valvottua kaksi vuorokautta töissä juuri ennen reissua oli mukava matkustaa lievää narkolepsiaa potevan jättiläisen kanssa. Viikko Italian nyppylöillä ja tutustuminen paikalliseen lääketieteeseen, sen harjoittajiin ja käsimerkkeihin niskatuen kera ja oli aika jatkaa matkaani Saksaan, jossa tapaisin pojat. Onnekseni ennakkoluuloni kääntyivät minua vastaan ja paikalla oli myös joku noin 190 cm pitkä. Jo Suomessa Anssi oli mainostanut meille
parkkia, joka olisi jonkun Heisä-nimisen kaverin maatilan takapihalla. Lähin parkki sijaitsi 1700 metrin korkeudessa ja vain puolen tunnin ajomatkan päässä Spitzingsee-
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
51. Kuvittelin paikan olevan lähes samaa tasoa, kuin jotkut jäähalliviritykset syksyisin Suomessa. Anssi oli ollut puoli vuotta vaihdossa kyseisillä mestoilla edellisenä vuonna, joten tunsi paikat ja ihmiset. Olimme menossa siis lähes valmiiksi katettuun pöytään. Vietettyäni unettoman yön junassa kahlittuna kameralaukkuuni saavuin Müncheniin. Kuvasimme neljänä päivänä Heisä-parkissa ja lopun aikaa lähistön alppikeskuksissa. Janin sanoja lainatakseni: "Parkki oli kuin jokaisen pikkupojan märkä uni ja voitti huonon seksin ihan helposti!" Paikalla oli meidän lisäksemme paikallisia sankareita ja S-cutin toinen videokuvaaja. Skeneiltyämme päivän oli aika jatkaa matkaa Münchenistä vähän etelään, jonne Anssi oli tulossa lentokentältä. Olin yksin suuressa maailmassa mukanani elopainoni verran tavaraa, ilman tietoa määränpäästä
Oli erittäin hauska kuunnella pienen miehen syviä ajatuksia elämästä ja jakaa hänen loputonta ruokahaluaan. Heisä Park sai alkunsa vuonna 2006, kun pellolle kaatui puu ja pojat rakensivat vauhdinoton siihen. Neljän päivän aikana tuli kuultua noin tuhat kertaa lause "Thank you for shredding my park". Parkkiin on asennettu kymmeniä halogeenivaloja ja kaiuttimia takaamaan sessareiden viihtyisyys aamusta iltaan. Hän ei meinannut päästää meitä lähtemään ja toivotti tervetulleeksi ihan koska tahansa uudelleen. Yöpyminen farmilla tapahtui asiaankuuluvasti puulämmitteisessä maalaistalossa siskonpedissä. Lopuksi on hyvä todeta, että on hienoa kun pojat harrastaa.
52
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Homma on siis todella lähtenyt eteenpäin ja lujaa. Heisä Parkissa järjestettiin The Farm nimeä kantanut kilpailu, jossa oli 10 000 euroa palkintorahaa jaossa. Vauhdinotto on noussut ladon katolle ja laitteet kasvaneet. Pikkuhiljaa sen jälkeen he ovat kesäisin rakentaneet lisää ja lisää uusia obstaakkeleita alkuperäisten ympärille. Suurin osa heistä työskentelee Münchenissä lumi- ja rullalautakaupassa. Heisän porukka haluaa kuitenkin pitää homman suhteellisen sisäpiirissä, vaikka le aporukat ympäri Eurooppaa ovat kiinnostuneita kuvaamaan parkissa. HEISÄ PARK
"Parkkiin on asennettu kymmeniä halogeenivaloja ja kaiuttimia takaamaan sessareiden viihtyvyys aamusta iltaan."
vuorella. Yhteistyökumppaneiden mukaantulo on antanut heille lisää mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja kehittää parkkia. Talkooporukkana on toiminut Heisän lisäksi Basti Rittig, Stefan Kraus ja muita Baijerin paikallisia tekijämiehiä. Itse Heisä eli Stefan Markhauser on mukava ja vieraanvaraisin kaveri, jonka olen koskaan tavannut ja kaikki muutkin hänet tuntevat ovat varmasti samaa mieltä
HEISÄ PARK
Laskija: Jani Iisakson
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
53
KAMCH
54
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Tuolla oli aika lämmin ja mustaa mönjää pulppusi maan uumenista ihan himmee kokemus.
HATKA
Kuvat Sami Tuoriniemi
With Peetu Piiroinen
Viime keväänä Peetu Piiroinen sai mahdollisuuden jättää kisa-areenat taakseen ja lähteä Venäjän syvään itään haistelemaan puuterilaskemisen saloja. Toi oli meidän yksi laskupäivä, kun mentiin haikkaamaan ja laskemaan kraateriin. Tää oli juuri se päivä, kun jätin kameran kämpille kun oli akku loppu. Oppaaksi mukaan lähti Burtonin Super joukkue Terje Haakonsenia myöten. Ei niistä venäläisistä oikein ottanut selvää, kuinka terveellistä oli haikata tuolla rikkikaasupilvissä. Tässä Peetun tarina herran ensimmäisestä oikeasta bäkkärireissusta.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
55. Tietenkin tuolta olisi saanut ne reissun siisteimmät kuvat
Vesi taisi tulla jostain kuumasta lähteestä. Lasku oli suoraan meren rannalle, ja aika kuumotuksissa laskin ekaa kertaa, mutta onneksi tää ei ollut niin paha. Hullun siistit maisemat, kun vuoret nousee merestä. KAMCHATKA
Laskija: Peetu Piiroinen
Tää oli meidän ensimmäinen helilento. Siellä oli sitten kiva kellua ja syödä torilta ostettua kalaa ja juoda vodkasnapseja ja bisseä. Siellä kyllä tuuli aika paljon ja oli todella kylmä ton meren takia.
Laskija: Terje Haakonsen
Altaaseen oli rentoa pulahtaa kylpemään laskupäivän jälkeen. Terje kävi yhden laskupäivän jälkeen vetämässä siistin ranin metsässä ja siitä ton altaan halki.
56
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Ne meidän pilotit vielä välillä leikki sillä kopterilla, ne veti syöksyjä ja nousuja ihan huvikseen. Noita lumivyöryjäkin laukesi laskiessa muutamia, joten ihan pahoja paikkoja tultiin alas. Ihan rentoa porukkaa, ja niiltä sai kyllä tarvittaessa apua takamaastojuttuihin. Pari laskijaa oli jäänyt huipulle, ja kopteri oli mennyt muut tyypit mukanaan alas odottelemaan. Puolessa välissä sitten dumppasi lisää, ja siellä missä se ei ollut jäätynyt, löydettiin kyllä ihan hyvää lunta. Lennot ois Moskovasta joku 9 tuntia Venäjänsisäisesti Kamchatkan pääkaupunkiin Petropavlovskiin, ja sieltä vielä kuorma-autolla pikkutietä erämaamajoitukseen. Kopterista oli
TERJE HAKONSEN JA CREW Parhaiten mä tunsin Sanin ja Stephanin, Terjen vähän ennestään ja JP Solbergin tapasin vasta ekaa kertaa. Haaveeksi jäi vielä päästä joskus sellaista kokeilemaan. KAMCHATKA
REISSUN ALKU Mä en tiennyt tosta reissusta mitään. Silloin kun dumppasi, niin se veti siellä jotain omia linjoja metsissä ja kuvaili itseään jollain GoPro:lla, samalla kun kuvaajat toivoivat saavansa edes jotain kameralle. Laskijat olivat sitten laukaisseet ison vyöryn, joka oli vienyt myös alhaalla odottelevan helikopterin mennessään. Varsinkin Terje otti todella rennosti, kun se oli sen järkkäämä reissu. Sehän on vähän niin kuin eläkepäivillä, mutta hienoa, että jaksaa laskea. Tuolla vuorilla kävi vielä ihan huvittava juttu: Mulla ei normaalisti ole kun yksi lautamalli, jolla lasken kisoissa, joten otin mukaan sellaisen superjäykän mutta kohtuupitkän freestyletykin mukaan. Jengi joka oli lähdössä mukaan oli onneksi aika kokenutta: Terje Haakonsen, Fredie Kalbermatten, JP Solberg, Sani Alibabic, Stephan Maurer ja minä, ensikertalainen! Oon käynyt laskemassa Euroopassa jossain kisojen välissä ehkä muutaman kerran putikkaa. Mestoilla oli samaan
aikaan Absinthen ryhmä kuvaamassa, ja ne sai kyllä jotain hyviä hyndiä nauhalle. Olin käynyt kaikki kisat juuri läpi, ja Terje Haakonsen oli järjestämässä jotain puuterireissua. Meillä ei onneksi ollut mitään kuumotuksia, mitä nyt paikalliset kopterit vähän kuumotti, ja Samia varsinkin, kun sillä on lentopelko. Ei siinä oikein osannut odottaa mitään, kun ei tiennyt mestasta juurikaan. Jouduin sitten lainaamaan Sanilta jotain lautaa, että pääsin puuterissa edes vähän pinnan yläpuolelle. Mä vaan kuulin, että ollaan menossa jonnekin Venäjälle. Kaikki kopterin 10 ihmistä menehtyivät siinä turmassa. Sain sitten mailiin tiedot lennoista ja googletin Kamchatkaa ja ei helvetti tajusin, että se niin idässä kun pystyy vaan menemään. Ruoka oli loppupeleissä aika Suomityyppistä, ihan hyvää, ja olihan meillä tuliaisia Petropavlovskista.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
57. HELISKI Samaan aikaan kun oltiin mestoilla siellä sattui aika paha onnettomuus. Ekoilla laskuilla huomasin, ettei sellaisella laudalla pysty laskemaan bäkkärillä yhtään. Kunnon tulokas, hehe! Kelit oli heti alussa ihan hyvät, mutta puuteria ei ollut mitenkään överisti. Koko meidän crew mahtui kerralla kyytiin ja paljon lisääkin. Nyt voi ekan helireissun jälkeen sanoa, että ne mestat, jotka näyttää alhaalta ja leffoissa aika
helpoilta, on sieltä mäen huipulta käsin katsottuna vähän eri näköisiä. Yksi puuterihyndä rakennettiin, mutta ei päästy siitä ikinä hyppimään. M18-helikopteri näytti ihan joltain sukellusveneeltä ja sinne mahtui aika paljon porukkaa. Aika paljon respectiä täytyy antaa noille jätkille, jotka laskee noita vuoria jatkuvasti. Siellä oli joku saksalainen laskuporukka, jonka kopteri oli heittänyt jonkun lähivuoren päälle. Terje varsinkin oli kova neuvoja. Ei sieltä ylhäältä käsin edes oikein näe, onko alhaalla joku droppi vai ei. Se ei ollut sama helifirma, jolla me lennettiin, mutta jossain lähellä kuitenkin. Sain onneksi jätkiltä neuvoja piipparin käytöstä, lumivyöryistä ja laskulinjoista
Jos johonkin pitäisi verrata, niin Japani on varmaan lähimpänä. Kamchatkassa on joku armeijan entinen tukikohta. Paljon puita alhaalla, kivikkoa ja sitten suuria vuoria. Me lounastettiin aina sitten kopterissa mikä oli hyvä mesta pitää taukoa. Me lounastettiin aina sitten kopterissa, mikä oli muutenkin hyvä mesta pitää taukoa. Kamchatka on alkanut vasta viime vuosina avautua turisteille, ja sen huomaa, kun kelkalla törmää armeijan tykkeihin siellä täällä tien varressa. Onhan jenkit siinä aika lähellä meren toisella puolella.
Laskija: Peetu Piiroinen
58
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Jos tuolla dumppaa, niin kelkalla voi löytää ihan minkälaisia spotteja vaan. Me asuttiin keskellä ei mitään. Kopterista oli ihan rento kuvata kun ikkunat sai auki kesken lennon. Onhan jenkit tietysti siinä aika lähellä meren toisella puolella. KAMCHATKA
ihan rento kuvata, kun ikkunat sai auki kesken lennon. Heli on sitten aika paljon kalliimpaa puuhaa. MAASTO En ole kyllä ikinä ollut vastaavassa mestassa. Tai oli siellä joku ravintola, talot, me ja työntekijät. aika paljon kalliimpaa puuhaa
KAMCHATKA
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
59
KAMCHATKA
Toi oli ensimmäisiä linjoja mitä vedettiin, ja mun toinen helinousu. Siellä oli kohtia, mistä tuuli oli puhaltanut lumet pois, ja mä en ollut kauheesti katsonut mitään linjoja valmiiksi. Toi ei näytä mitenkään kuumottavalta alhaalta katsottuna, mutta oli sieltä ylhäältä ihan piinavan näköinen.
Laskija: Stephan Maurer
38
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Kuvaajat oli alhaalla ja mua kuumotti ihan hulluna
Bilemestana toimi sellainen perusvenäläinen disko, jonne tuli paikallisia laskijoita hegailemaan, eikä fiilis edes tuntunut mitenkään Venäjältä ihan rento meininki. KAMCHATKA
Laskija: Terje Haakonsen
PAIKALLISET Meidän tukikohta oli pikkutien päässä aika kaukana lähimmästä sivilisaatiosta, ja koska emme olleet lähelläkään mitään hiihtokeskusta, ei paikallisia myöskään näkynyt kovin paljon. Paitsi sinä yhtenä päivänä, kun käytiin Petropavlovskissa bilettämässä ja ihmettelemässä paikallista menoa. Torilta käytiin sitten shoppailemassa vanhoilta rouvilta kalaa, ja vaikka kaikki kalat ei todellakaan näyttänyt olevan tuoreimmasta päästä, niin mitään vatsatautia ei tullut.
Laskija: Frederik Kalbermatten
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
61
Kuvaaja: Scott Serfas Laskija: Jussi Oksanen Paikka: BC
Kuvaaja: Iisakki Kennilä Laskija: Jaakko Ruha Paikka: Pyhä
64
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Karlsonin Jony ja ja Hakalan Lauri kuvasi videota ja Kennilä napsi kuvia. Lunta oli enemmän kun oon koskaan Lapissa nähnyt. Sinä iltana satoi vielä lunta ja minun mielestä se sopii hyvin ainakin tähän kuvaan. Oltiin Kissmarkin kanssa kuvaamassa kauden viimeisiä putskujuttuja Luostolla joskus maaliskuussa. -Jaakko Ruha. Pojat oli vuokrannut jotkut lamput mitkä ne sitte viritti pitkin tunturia
Saimme vapaat kädet ja ne kädet ei oikein vieneet muualle kuin chatrouletteen ja wanhaan poroon. Teemu Heljo
66
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Höynä hyppäs puuhun ja saimme pelastettua nahkamme. Kuvaaja: Teemu Heljo Laskija: Roope Höynä Paikka: Levi
Kbr:n kevätreissussa majuri Koskinen lähetti meidät Leville kuvaamaan sillä aikaa, kun itse lähti Kerkelän kanssa Finnish Openeihin. Viimeisenä päivänä paniikissa tutkiessamme tunturia Koskisen korvapuustia odotellessa oli pakko toimia
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
67
Kuvaaja: Mark Welsh Laskija: Eero Ettala Paikka: Helsinki
Kaivarin maisemareitin varrella sattui olemaan mukavan näköinen allasgäppi, josta joutui ottaan sessarit haltuun Fredrik Sirviön ja Markku Kosken kanssa. Mark Welsh oli saapunut Jenkeistä asti kuvaamaan. Speden avulla vauhdit ja viva la Euro Gap! Eero Ettala
Laskettiin vaan sattumalta näiden puiden ohi ja huomattiin, että siihen vois rakentaa hyndän. Oli kyllä ikimuistoinen päivä: Hyviä puuterikäännöksiä, tämä kuva ja iso arpi nenään, kun kyppäsin kerran koko alastulon yli ja löin pään polveen. Ongelma oli vaan saada vauhtii. Kuvaaja: Peter Hasselgren Laskija: Risto Mattila Paikka: Bruson
Napattiin tämä kuva Petskun kanssa täydellisenä puuteripäivänä Brusonissa, Sveitsissä viime keväänä. Hyndä oli hauska: alastulossa metri putikkaa. Sitten päätettiin lapioida ihan kunnon in-run metrin hankeen. -Risto Mattila. Yritin tulla aika monesta eri suunnata, mut homma ei meinannut onnistuu. Homma alkoi toimimaan, mutta se ei ollu mikään kevyin homma
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
71
NUORET LEIJONAT TONI KERKELÄ
38
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
Mutta näköjään jengi on ottanut meidät huomioon entistä enemmän, eikä le a jäänyt muiden jalkoihin. Turha sanoa, kenelle oikeudenmukaisessa maailmassa gloria kuuluisi.
Yksi urakka on takanapäin. Joidenkin mielestä pitää olla myös hyviä kisatuloksia. Le a itsessään on varmasti parantanut Tonin elämänlaatua. "Oli pakko ottaa pieni Finrexin-kuuri tähän väliin, kun ei meinaa ääntä lähteä", Toni valittelee ja nauraa samalla, kuinka joltain hyvinvointituotteita kaupittelevalta yritykseltä on juuri napsahtanut sähköpostiin maili otsikolla "Paranna elämänlaatuasi". Toisaalta tällaisten pätkien ansiosta statukseen on todennäköisesti luvassa muutoksia. Toni ei ole ollut oikeassa paikassa, sillä hän on ollut jatkuvasti Jyväskylässä. "Se oli eka temppu skedereiliin. On ollut hienoa huomata, että isommatkin le ojen tekijät, joista on tullut otettua mallia, ovat myös huomanneet meidät ja antaneet paljon positiivista palautetta."
Omien pienten projektien tekeleistä on tultu pitkä matka, ja niin on Toni Kerkeläkin jo kaukana ensimmäisestä bäkki fiftaristaan. Hän ei ole odottanut onnen saapuvan kohdalleen, vaan hän on tehnyt pirusti hommia. Tonin valitsema tie ei ainakaan ole se lyhyin. PÄTKÄÄ OMAKSI ILOKSI Toni Kerkelää ei suotta kutsuta yhdeksi Suomen tämän hetken parhaista reilien vetäjistä ellei jopa parhaaksi. "Pelkäsin, että tämä menee jengiltä ohi, kun tuppaa olemaan aika monta Suomi- ja muutakin le aa pinnalla just nyt. Jos Kerkelän Toni ei nouse valioliigaan hyvinkin nopeasti, olen valmis myöntämään, että he jotka näin väittävät ovat oikeassa. He aloittivat Jyväskylässä kuvaamaan pätkiään jo aikaisessa vaiheessa, ja samalla linjalla mennään edelleen. KBR:n uuden Homework-le an viimeinen partti yllättää ja hämmästyttää: miksi tästä Jyväskylän kasvatista ei kukaan vielä tiedä mitään. Homeworkin pätkässä ei ole yhtään mutea tai indyä. "Aloitettiin ilman mitään päämäärää, ja heti silloin tuo KBR-läppä alkoi pyöriä mukana.
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
73. KBR Productions on juuri saanut uuden le ansa ensi-illat hoidettua, joista viimeinen oli Boardexpon aikaan loppuunmyydyssä yökerhossa. Ei puhettakaan mistään muteista tai indyistä!" Menneisyys enteili jo tulevaa. NUORET LEIJONAT TONI KERKELÄ
Toni Kerkelä
Teksti Tuukka Tams Potretit Peter Hasselgren
Joidenkin mielestä nousu lautailun kiitoradalle vaatii hyvää onnea ja olemista oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Se oli saanut hyvää palautetta, ja tekijöiden onneksi kaiken massan keskeltä le a oli myös hyvin huomioitu
NUORET LEIJONAT TONI KERKELÄ
"Monet reilijutut mitä nähdään monissa nollabudjetin Suomi-le oissa on helvetisti kovempia kuin monissa rahalla tehdyissä le oissa"
Kuvaaja: Niki Rutanen Paikka: Säynätsalo
76
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
RISKIBISNES
RISKIBISNES ALIEN SNOWBOARDS
Teksti Peter Hasselgren
Lumilautabrändin pystyttäminen ei ole mikään pikkuhomma. Ensin tein huvikseen, mutta sitten kun pääsi enemmän tohon laudan valmistamiseen
78
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Ainakin Jarin puolesta puhuu pitkä lautailutausta ja kova kiinnostus lajia kohtaan. Viime talvena vietin kolme kuukautta jenkeissä, ja oli pirun siisti reissu", kertoo Jari innokkaana. Sitten kun innostui lisää, tuli ostettu kamapörssistä joku käytetty dekki. Siitä asti oon laskenut ja nykyään vieläpä aika aktiivisesti, jos paikat on vaan ehjänä. Jarilla kuitenkin riittää uskoa, ja se on hyvä se, sillä töitä on kovasti vielä edessä. Kun sitä ryhtyy pystyttämään vielä yksin, ilman kokemusta, niin ulkopuolisesta homma saattaa vaikuttaa tuhoon tuomitulta. Epäilijöitä on varmasti riittänyt, ja omalaatuinen nimi ja grafiikat ovat herättäneet keskustelua siitä, onko enää mahdollista tehdä varteenotettavaa lautailubrändiä Suomesta käsin. "Joskus 11-vuotiaana tuli ostettua salaa ensimmäinen skeitti, ja myöhemmin kun ei ollut vielä varaa lautaan, niin
väkersin minnareista jonkun laudan alun. Merkki on tuntunut painuneen maan alle, mutta uutta tuloa suunnitellaan jo. Alku on ollut vaatimaton, mutta ensi kaudella Alien aikoo tehdä uuden paluun.
Alien Snowboards ei ainakaan ole tehnyt turhaa markkinointityötä kuuden olemassaolovuotensa aikana. Aluksi ajattelin, että tekisin lautoja itse, mutta kun ei ollut osaamista, niin piti teettää laudat ulkomailla tehtaassa. Aluksi toiminta oli lajiin liittyvää hauskaa puuhastelua, mikä vähitellen kasvoi suuremmaksi ajatukseksi. "2004 aloitin koko homman tekemällä muutaman lautailuaiheisen t-paidan, ja siitä homma lähti vähän käsistä. Tuotantokustannukset ovat korkeita ja markkinat Suomessa pienet, ja se on ollut pahanmakuisen sopan resepti. Alien Snowboards on helsinkiläisen Jari Niemelän 2004 perustama kotimainen lumilautoja valmistava yritys
Kantit ja muovit lautoihin tulee parista paikasta Euroopasta. "Aluksi päästin liian helposti jengiä messiin, siis sekä laskijoita että tekijöitä, kun kaikki oli kiinnostuneita, mutta kovin moni ei sitten tehnytkään töitä sen eteen. Jos omalle työlle ei laske hintaa, niin kulut pitäis olla meidän 100 % käsintehdylle Suomi-laudalle samat kuin ulkomaiden tehdastekoisille." Kuuden vuoden aikana on Jari maksanut myös innokkuuden oppirahaa, ja nyt herralla on uusi näkemys siitä, minkälainen Alienin pitäisi olla. Alienin pyörittämiseen ei ainakaan vielä ole otettu ulkopuolista rahoittajaa, ja Jarin puheista saa kuvan, että rahoitus pysyy myös tulevaiisudessa herran omissa käsissä. En tiedä löytyykö tollaisia tyyppejä, mutta aletaan varmaan kasata uutta tiimiä ensi talvena, kun saadaan uusia lautoja tehtyä." Alienin taipale on vasta alkamassa, ja aika näyttää, onko Jari pähkähullu vai väärinymmärretty nero. Multa on kysytty, kuinka oon edes päässyt tekemään noin pieniä eriä Elanin kanssa, kun moni isompikin on käännytetty ovelta. Herra haluaa sanoa kuitenkin terveisensä suomalaisille laskijoille: "Antakaa mahdollisuus ja aikaa yrittää ja älkää tuomitko heti. Nyt ois tarkoitus tehdä laudat ensi kaudesta lähtien Suomessa kokonaan omassa pajas-
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
79. Haluan näyttää, että Suomessa pystytään tekemään vielä lautoja käsityönä ja viemään niitä myös muualle."
sa. "Oon yrittänyt ottaa noihin omasta mielestä parhaat ominaisuudet. Lautateollisuus oli juuri silloin hyvässä nousussa, ja Elan sulki meidän tuotannon pois, kun tuotantomäärät oli liian pieniä. Apua oli varmasti siitä, että herra pääsi heti alkuun yhteistyöhön maailman nykyaikaisimman lautatehtaan kanssa. Haluan näyttää, että Suomessa pystytään tekemään vielä lautoja käsityönä ja viemään niitä myös muualle." Kuusi ensimmäistä vuotta vierähti nopeasti ja tehtaiden kanssa oli ala- ja ylämäkiä. Se, että Jarilla ei ole ollut kokemusta lautojen valmistamisesta, ei hidastanut vauhtia, vaan ennakkoluulottomasti herra otti mallia isommista. Nyt suunnitelmat on vähintäänkin kunnianhimoiset. Alien ei ole hinnoiteltu liian ylös mun mielestä." Asia, mikä karkottaa yli-innokkaat samankaltaisten hankkeiden parista, on raha. Antaa tekojen puhua puolestaan sitten ajan kanssa, niin mun ei tarvi nyt liikaa huudella ja paukutella." Jäämme odottamaan Suomen ensimmäisen nykyaikaisen lautatehtaan perustamista ja sitä, miten Alien lähtee liikkeelle.
sisään, alkoi ideologia syventyä. Ensin tein huvikseen, mutta sitten kun pääsi enemmän tohon laudan valmistamiseen sisään, alkoi ideologia syventyä. Lautatietoutta on maailmalla nykyään sen verran paljon, että kun tiedetään, mitä ominaisuuksia lautaan tahdotaan, niin materiaalit on helppo valita. Suomessa on myös vaikeeta saada hyväksyntää tällaisille jutuille. Haluisin, että tulevaisuudessa koko ketju tulee Suomesta. Pitkä tie on ollut myös hyvä homma. Jos otetaan vaikka Burtonin vastaavan tasoinen lauta, niin se on kalliimpi kuin meidän. "Työskentelen mainosalalla ja siitä on pitänyt sitten repiä rahaa Alienin tekemiseen. On kerkinyt opetella näitä juttuja kunnolla ja löytää se oikea raide mitä pitkin mennään eteenpäin. "Pyörin kolme vuotta Elanin tehtaalla ja muutamissa pikkutehtaissa Jenkeissä niistä yritin poimia parhaat ideat. "Ensimmäiset kolme vuotta laudat tehtiin Elanin tehtaalla ja niitä saatiin myyntiin Intersportteihin ja muutamaan mestaan Jenkkeihin. Sitten oltiin pari vuotta ilman tehdasta sekä lautoja, ja homma tyssähti vähän siihen. Tehdään ensin simppeleitä lautoja ja sitten edetään monimutkaisempiin lautoihin, kun osataan paremmin. Sen takia tää on ollutkin niin pitkä tie, kun ei ole ollut laittaa suurta summaa rahaa kerralla kiinni. Jätkien lautojen pituuksia on kolme, naisille kaksi, ja ne kaikki ovat twin-lautoja. Ensin ois tarkoitus tehdä semi-jäykkiä tip-to-tail freestyletwin-lautoja, joilla pystyy laskemaan myös hyvin rinteessä. Tiimikin katosi, kun meillä ei ollut lautoja pariin vuoteen, mutta se oli ihan hyvä juttu. Alku oli vielä koulunkäyntiä ja nyt tietää paremmin, minkälaisia tyyppejä haluaa ottaa mukaan. Siitä sitten aloin vähitellen tehdä itse enemmän suunnittelua. Ollaan myös kokeiltu spessu-ratkaisuja, kuten raakabambu-topsheettejä sekä sidewalleja ja tietenkin rockereita. Haluisin, että tulevaisuudessa koko ketju tulee Suomesta. Vaikka uusi alku on merkitty vasta ensikauden kalenteriin, löytyy Alienilta lautoja tällekin kaudelle. Aluksi mietitään minkälainen lauta halutaan. Isommat tavoitteet on sitten Eurooppa, Japani ja Jenkit. Meidän tiimin ei tarvii olla välttämättä kisoissa mukana, vaan ehkä enemmänkin laskija/tekijä tyyppejä, jotka haluaa olla mukana suunnittelemassa. Ensimmäiseksi ois tarkoitus saada toi koko ketju ehjäksi, eli materiaalit tulisi Suomeen, lautoja valmistuisi ja sitten niitä lähtisi kauppaan ja laskijoille. Kerroin mitä halusin ja yhdessä laitettiin sitten lauta kasaan. RISKIBISNES
"Aluksi ajattelin, että tekisin lautoja itse, mutta kun ei ollut osaamista, niin piti teettää laudat ulkomailla tehtaassa. Eniten odotan, että päästään kokeilemaan erikoisia ratkaisuja", kertoo Jari fiiliksissä suurista suunnitelmista. Sitten voi vasta miettiä lautojen myyntiä ja markkinaosuuksia. Aika taisi olla vain oikea ja tehtaalla hiljaista", Jari naureskelee hyvää tuuriaan
Kaduilla on joskus aikoinaan syttynyt se kipinä, joka on sittemmin roihahtanut sillä tavalla, että on alkanut kiinnostaa kuvalliset jutut gra tin ulkopuolellakin. En mä ikinä mikään paperiveistosten tekijä ole ollut, mutta ennen käytin kyllä paljon paperileikkauksia töissäni. TAIDENURKKAUS
ANTTI UOTILA
Teksti Peter Hasselgren
Morjesta lautaan! Pikatykistä heti alkuun: kotipaikka, ikä, kulkuväline, poliittinen kanta ja työvälineesi. Helsinki, 31 vuotta, polkupyörä, sitoutumaton ja Wacom-piirtopöytä Minkälaiseksi taitelijaksi kutsuisit itseäsi ja kerro tyylistäsi käyttää saksia ja kontaktiliimaa. Teen kaupallisia kompromisseja. Nyt ne on jääneet vähemmälle. Olen graafikko/kuvittaja. En ole vakavasti otettava taiteilija. Oikeat taiteilijathan eivät ota asiakkaan toiveita huomioon, vaikka kyllä hekin varmaan salaa laskelmoivat, että mikä menee kaupaksi jne. Olet Taideteollisen korkeakoulun kasvatteja. Kyllä koulussa oppiakin sai, mutta suurin hyöty sieltä oli, että tapasi osaavia tyyppejä, joiden kanssa on esimerkiksi juuri
80
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI. Onko Taikki ollut kaiken hyvä ja pahan alku, vai oletko oppinut taitosi Helsingin pimeillä kaduilla
Tein niille kymmenisen paitaprinttiä, joista kuusi valittiin tuotantoon. Kyllä se muokkasi ja opetti mua todella paljon hyvällä tavalla. Sittemmin huomasin, että se onkin aika vaikeaa. Kuinka suuri juttu sulle on mäkimiehenä päästä suunnittelemaan lumilaudan graafikoita, joita tuhannet teinipojat raiskaavat ympäri maailmaa rinteillä ja reileillä. Kurvin Vauhdissa potkitaan palloa verenmaku suussa. Joka vuosi ajattelen, että tänä talvena taas voisin mennä. Mikä näistä taiteenlajeista toi sinun töihisi eniten vaikutteita. Vanhana pervona on pakko tunnustaa, että musiikki uppoaa itselleni hyvin ja syvälle. Mutta en mä kyllä omaa musiikkia silloin kuuntele. Kun teen kuvaa, niin musiikin avulla jaksaa kyllä paremmin, ja se innostaa huippusuorituksiin. Armoa ei anneta. Ne laudat on tyttöjen lautoja, joten teinipojat pysykööt loitolla. Sinä potkit jalkapalloa Kurvin vauhdissa vetokertoimet eivät ole suuret! Joo. Helsingin sisäsiittoiset taiteilijapiirit alkoivat heti kohista kateudesta. Se oli tuntunut jo jonkin aikaa hieman puisevalta. Aika ei enää riittänyt. Ennen mä pelasin hyökkääjää, mutta nykyään oon laitapakki. Yakuzoista ei parane liikoja puhua. Edellä mainitut olivat kaikki tärkeä osa sitä kokonaisvaltaista Japanikokemusta. Joskus vuosi sitten ymmärsin, että musiikkia ei ole pakko tehdä, jos ei huvita. Kuulostaa hyvältä, kiitos turinoista!
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
81. Opettajat eivät englantia suostuneet puhumaan, ja mä en osannut japania. Syvensit ajattelua käymällä vaihdossa Japanissa. Vai niin. TAIDENURKKAUS
äsken voinut perustaa uuden firman (www.tsto. Maailman kuuluisimmat taiteilijat ovat itsekeskeisiä seurapiiriboheemeja juoppoja. Musiikin tekeminen on kyllä tosi aikaa vievää touhua, jos sen haluaa tehdä hyvin. Nuorempanahan olisi tullut pissat housuun, jos olisi saanut tuollaisen homman tehtäväksi. Joo. Onneksi kohina ei kuulunut mun työhuoneelle asti. Sitten huomaan, että puissa onkin jo lehdet ja talvi oli ja meni. Eroottisen muusikin tekeminen tuntuu kauhean vaikealta prosessilta. Sä olet niitä harvoja suomalaisia, jotka on päässyt tekemään Burtonille lautojen grafiikoita. Siellä oli kyllä tosi hyviä opettajia, joista sai paljon irti. Missä vaiheessa taiteen tekemisestä tuli sellainen stondis, että ymmärsit lapsuuden olevan ohi, vanhempien heittelevän kamoja kadulle ja kapitalismin saatanan houkuttelevan kasvattamaan lompakon lihavaksi jouluporsaaksi. Sun laskeminen on jäänyt vähille. Mutta saas nyt nähdä. org, check check). Miesmallina olemisesta sai taskurahaa, ja kyllähän muotihommissa näki kaikenlaista muutakin kiinnostavaa. Kuinka paljon ideoita tulee muusikista taiteisiin ja päinvastoin. Kuulostaa kuin yrittäisin selitellä kohtalooni alistumista, mutta mä nautin oman pään puhtaana pitämisestä. Kiireisenä miehenä olet ollut myös mukana
suunnittelemassa taiteita taskunaukuriyhtiö Nixonille. Seksi myy aina hyvin. Kumman taiteenlajin kärpäspaperiin aioit heittäytyä selälleen, ja kokea hitaan sekä kivuliaan kuoleman. Tulkki oli kyllä ehdoton työväline. Se meni samalla tavalla kuin kaikki muutkin mun ulkomaan komennukset, eli ne olivat nähneet mun töitä internetin syövereissä ja ottivat sitten yhteyttä. Meidän bändi onkin nyt enemmän tai vähemmän pysyvästi telakalla. Vapaa-aikana rikot harrastusten aiheuttamaa urheilijaimagoasi tekemällä musiikkia. Tällä kertaa ei valitettavasti myynyt. En ole vuosikausiin päässyt rinteeseen asti, viimeksi siellä Japanissa vuonna 2006. Erotiikka musiikissa ei ollut mitenkään itsetarkoituksellista. Teidän bändi, The Millioners, on erään kriitikon mukaan 80-luvun syntikkamusiikkia aikuisviihdeelokuviin. Joskus 2000-luvun alussa tajusin, että tällaisillakin hommilla voi elättää itsensä. Logic on siis se tietokoneohjelma, jolla mekin musiikkia koostettiin. Kun tekee muutenkin koko ajan tietokoneella hommia, niin ei vaan enää ollut motivaatiota viettää iltoja kellarissa piirrellen käyriä Logic Audioon. Tässä on nykyään perhettäkin, niin ei ole aikaa jäädä kärpäspapereihin homehtumaan. Nyt vuosien vierittyä alan pikkuhiljaa päästä jyvälle, miten pidetään matti pois kukkarosta ja samalla jossain raossa hieman ilmaistaan itseään. Se on puhdistava kokemus. Opiskelit kursseilla tulkki kainalossa, hengailit paikallisten yakuzojen kanssa ja ryhdyit miesmalliksi. Pitikö käydä kurvaamassa Serenassa lauta naarmuille, että pystyit ottamaan lautailuprojektia sarvista kiinni. Kyllä se nytkin oli vähän kuin olisi päässyt NHL:ään. Nyt kun olen ottanut siihen etäisyyttä, niin on alkanut taas herätä pientä paloa
VIKAHITTI bees and honey
Teksti ja kuva Saku Knopp
KUTEN JOKAINEN mehiläisten hoitoa harrastava Slammerin lukija tietää, kesä on hunajan sesonkiaikaa. Hän on herra, muut tekevät työt, ja mehiläishoitaja saa kohtuuttoman hyödyn. Apikulttuuri eli mehiläisten kasvatus ei ole vain kuninkaallisten harrastus, vaan hommaan pääsee ineen suhteellisen pienellä lompakolla. Pistoihin tottuu, ja sitä paitsi mehiläisen pistot estävät nivelreumaa. Yhdysvalloissa julkaistu tutkimus paljastaa, että mehiläisyhdyskuntiin on iskenyt yhtä aikaa sieni-infektio sekä viruksia." Yhdysvalloissa arvioitiin kolmasosan mehiläiskannasta tuhoutuneen kolme vuotta sitten, ja Saksassa
tietyillä alueilla mehiläiskannasta hupeni jopa 60 prosenttia. Mikäs sen hienompaa! Päivät kuluvat sormia lipojen, olo on kuin mesikämmenellä, kansalliseläimellä. Näin kirjoittaa YLE 11.10.2010 : Mehiläisten joukkotuhot Yhdysvalloissa ja osissa Eurooppaa ovat saaneet lisävalaistusta. Haluatko etsiä huumeita matkalaukuista tai asunnoista. Haluatko löytää pommin. Ei se ole tyhmä joka myy, vaan se joka ostaa. Suomessa vuonna 2007 on myös havaittu suuriakin kannan heikkenemisiä laajoilla alueilla. Pääkaupunkiseudulla pesiä on parisensataa ja Uudellamaalla 5 500," kertoo lainaamani Suomen mehiläishoitajien liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen Helsingin Sanomissa (lainan jälkeen palautin Heikin vahingoittumattomana).
Ihmiset eivät osaa tehdä hunajaa, siksi joudumme turvautumaan näiden pistävien hyönteisten palveluihin. Päivät kuluvat rattoisasti, sillä mehiläisten touhuja ohjaillessa saa hunajaa syödäkseen ilman liikoja hikoiluja. Syitä ei vielä tarkkaan tunneta, mutta on arveltu kadon johtuneen vielä tuntemattomista virus tai loistaudeista. Mehiläishoitajan vahva auktoriteetti hyönteisten parissa vastaa kuvaa vahvasta johtajasta, joten monelle ns. Savoyn pöntössä häärii about 50 000 duunaria. kaikki voittavat. Miten tehdä bisnestä. Kyllä se niin on, että jos ahmat osaisivat hunajanteon taidon, niin kyllä minä itse ainakin tekisin mieluummin kauppaa nisäkkään kanssa kuin hyönteisen kanssa. Mehiläiset ovat siis win-winsituation, ts. Pariisissa on totuttu saamaan vähintään 50 kilon satseja per sato, ja yksi pesä tuottaa 1020 kiloon hunajaa. Anna niille 30 sekunnin breikki kohteen tutustuttamisen kanssa, toista prosessi kaksi kertaa, ja ampiainen on koulutettu haistamaan kyseisen hajun. Ahkeria kavereita, näitä suomalaisen kannattaa fanittaa. "Harrastuksen alkuun pääseminen maksaa toista tuhatta euroa: kaksi pesää saa 550 eurolla ja suunnilleen saman verran menee muihin tarvikkeisiin ja pieneen hunajalinkoon. Viime talvena amerikkalaistarhaajat menettivät jälleen huomattavan osan mehiläisistä. Toisin kuin koirat, ampiaiset ovat hukattavissa, ne voi vaikka heittää roskiin. Sellaisen että pimppari on luomakunnan sosiopaatti ja mitä nopeammin se hävitetään, sen parempi. Mehiläisten hoidon taivaalle on kuitenkin ilmestynyt uhkapilviä, ja ruton lailla pimppareita tappaa CDD (Colony Collapse Disorder) eli yhdyskunnan romahdushäiriö. Yhdysvalloissa on arvioitu, että hunajamehiläiset hoitavat ¼ hedelmien tuottamiseen tarvittavasta pölytyksestä, joka on 10 miljardin dollarin arvosta työtä vuosittain. Ne maksavat vain senttejä kappale, eikä niillä ole sellaisia yksilöllisiä ominaisuuksia, joihin kukaan normaalijärkinen voisi kiintyä, joten nykyisten irrallisten suhteiden ja tilanteiden hallitsemassa maailmassa ampiaiset tuntuvat turvalliselta sijoituskohteelta huvin ja hyödyn vuoksi. Kun koulutettu hyönteisten iskuryhmä tai miniarmeija on kasassa, niin sitten vaan rohkeasti yhteyden ottoja eri maiden turvallisuuspalveluita tarjoaviin yrityksiin, jotka voisivat olla kiinnostuneita tarjoamastasi hyönteisten toteuttamista tiedustelupalveluista. Mehiläisten hoito on cool harrastus. Stadissa Ravintola Savoylla on oma mehiläispönttö ja niin myös Yhdysvaltain suurlähetystöllä. Käsityksen muuttui kuullessani että Los Alamos National Laboratoryn tutkijat New Mexicossa kehittelevät mobilisoituja ampiaisjoukkoja, jotka löytävät kohteen sen hajun perusteella. Why not. Valitse huumausaineet haistavat pimpparit. Ota käyttöön ampiaiset, jotka haistavat TNT:n tai räjähteissä käytettävän lannoitteen. Kasvit pölyttyvät, eivätkä eläimet ja ihmiset kuole nälkään, ja homma etenee, kunnes taas talvikausi pysäyttää mehiläisbisneksen. middlemanagement-helvettiin joutuneelle pikkupomolle mehiläistenhoito tarjoaa mahdollisuuden todellisen johtamiselämykseen pesällä ollessa ja hunajaa nostellessa paikoilleen pyörimään jäänyt projektipäällikkö voi kuvitella itsensä korporaation johtoon. Mehiläisten kuolinprosentti on 35 kaupungeissa, kun se taas on maaseudulla jopa 40 (lähde: National Union of French Beekeepers) Syyksi tähän uskotaan olevan hyönteisja ympäristömyrkyt. Hyönteiset ja ihmiset eivät kykene edes alkeelliseen läpänheittoon eli antamaan tassua, mikä antaa mehiläisestä todella amatöörimäisen kuvan. Näin koulutat hyönteisen: Tarjoile sokerivettä mehiläiselle samanaikaisesti, kun tutustutat niitä kohteen hajuun. Tai liiskata. Toisin kuin sinua, mehiläisiä tarvitaan paitsi hunajan teossa myös ruoanlaitossa, sillä 65% ruokakasviemme kasvattajista tarvitsee ammattitaitoisen pölyttäjän palvelua.
82
LUMILAUTAILUN ERIKOISLEHTI
99,95
TONY HAWK SHRED PELI JA LAUTA PS3 / XBOX 360 / WII
Iikka B a
Santaco Sport Ltd. VO is team d esigne See the da Collect f ion onli ull 2011 Win nd ter ne now .. / 010 4257 300 / www.santacosport.fi
ckstro
m Swit ch B/S 7
The SE R tested