06 09
6 414887 399043
PAL. VKO 2009-44
AGM STG44 · KING ARMS SIG 556 · AGM HK416 VERTAILUSSA JING GONG A47 TACTICAL & KALASH RK-12 · ASG ÐESKÁ ZBROJOVKA CZ 75 D COMPACT · MA CONDOR-REPUT · KING ARMS M3 VML LASER · KING ARMS SWAT -NAHKAHANS MAASTOPUKU STRIKE SYSTEMS -SUOJALASIT · PIMP MY GUN: MARUIN GBB:T · NORMANDIAN MATKAILUUN · TEKNIIKKA TUTUMMAKSI · PELIPAIKKA: KETTUSKI · KING ARMS SIG 556 · AGM HK416 VERTAILUSSA JING GONG A47, CYMA AK4 KALASH RK-12 · ASG ÐESKÁ ZBROJOVKA CZ 75 D COMPACT · MADBULL AGX · CO · KING ARMS M3 VML LASER · KING ARMS SWAT -NAHKAHANSKAT · FLORAKING ARMS M3 VML LASER KING ARMS SWAT -NAHKAHANSKAT FLORAN STRIKE SYSTEMS -SUOJALASIT · PIMP MY GUN: MARUIN GBB:T · PARI VINKKIÄ MATKAILUUN · TEKNIIKKA TUTUMMAKSI · PELIPAIKKA: KETTUSKI · AGM STG44 SIG 556 · AGM HK416 VERTAILUSSA JING GONG A47, CYMA AK47 TACTICAL & KA ASG CESKÁ ZBROJOVKA CZ 75 COMPACT MADBULL AGX CONDOR-REPUT ASG CESKÁ ZBROJOVKA CZ 75 D COMPACT · MADBULL AGX · CONDOR-REPUT · K R VML LASER · KING ARMS SWAT -NAHKAHANSKAT · FLORA-MAASTOPUKU STR -SUOJALASIT · PIMP MY GUN: MARUIN GBB:T · PARI VINKKIÄ NORMANDIAN · TEKNIIKKA TUTUMMAKSI · PELIPAIKKA: KETTUSKI · AGM STG44 · KING AR AGM STG44 · KING ARMS SIG 556 · AGM HK416 VERTAILUSSA JING GONG A47, CYMA AK47 TACTICAL & KALASH RK-12 · ASG CESKÁ ZBROJOVKA CZ 75 D COMPACT · MADBULL AGX · CONDOR-REPUT · KING ARMS M3 VML LASER · KING ARMS SWAT -NAHKAHANSKAT · FLORA-MAASTOPUKU STRIKE SYSTEMS -SUOJALASIT · PIMP MY GUN: MARUIN GBB:T · PARI VINKKIÄ NORMANDIAN MATKAILUUN · TEKNIIKKA TUTUMMAKSI · PELIPAIKKA: KETTUSKI
09006
739904-0906
Tunnelmalla on toki hintansa niin aseen hintalapussa kuin kaasukuluissakin, mutta mennen tullen sähköiset ompelukoneet pieksevä fiilis houkuttaa silti monia. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun summan palauttamiseen.
56
SOFTAAJA PL 20, 00251 Helsinki 044 558 9023 toimitus@softaaja.fi www.softaaja.fi ISSN 1459-4633
KA M3 VML Laser
PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ART DIRECTOR TOIMITUSSIHTEERI GRAAFIKKO
Jarkko Koskinen Esa Toivonen Paula Laitinen Sauli Luolajan-Mikkola Antti Teittinen. Ei ole enää millään muotoa tavatonta tavata pelikentillä isiä jälkikasvunsa seurassa. Toivottavasti harrastajien joukot kasvavat jatkossakin yhä monipuolisemmiksi. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (force majoure) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta. Kesää ei enää ole jäljellä, mutta loistavia pelikelejä silti paljonkin. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Jokaisessa tilaajille saapuvassa lehdessä on näyttävä keräilykansi. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Softaajaan lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Muistakaa käydä ahkerasti pelaamassa! Syysterveisin, Esa Toivonen
ASG CZ 75 D Compact
Varusteet ja tarvikkeet
Varusvarasto Condor-reput King Arms M3 VML Laser King Arms SWAT -nahkahanskat Flora-maastopuku Strike Systems -suojalasit 8 54 56 57 60 61
28
S Softaaja tarjoaa tilaajilleen entistä enemm män. Fire-kustannus Oy vastaa Softaajan toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. Keräilyd k kantisia lehtiä tehdään vain rajoitettu p painos, eikä niitä ole mahdollista saada muutoin kuin tilaamalla Softaajan. ELÄMME MIELEN KIINTOISIA AIKOJA
Voisin kirjoittaa aselakiesityksestä, mutta tällä hetkellä siitä ei oikein ole tarjolla uutta sanottavaa. Kaikki oikeudet pidätetään. Entisaikojen klassikkoaseisiin verrattuna tällä kertaa parhaan pään välineet ovat erittäin korkealaatuisia ja pelikelpoisia. Erinäisten yritysten omistussuhteissa on tapahtunut muutoksia, jotkut pienemmän ovat jääneet jalkoihin ja kilpailu olisi raakaa ilman taantumaakin. Asiat ovat kuitenkin muuttumassa muiltakin osin, ja pidänkin tulevaisuutta harrastuksen kannalta vähintäänkin mielenkiintoisena. Asepuolella GBB-rynnäkkökiväärit tekevät hurjaa paluuta. m
Softaajan kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien ovat Fire-kustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Valmistajien puolella taasen monet vanhat jättiläiset tuntuvat olevan hukassa kiinalaisten painostuksessa. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Samaan aikaan harrastuksen terävin kasvu tuntuu taittuneen, joskin monia ilahduttavasti yhä suurenpi osuus uusista harrastajista on varttuneenpaa väkeä. Kehotan kuitenkin kaikkia yhä edelleen olemaan yhteydessä kansanedustajiin, jotta esitys saadaan kaadettua. Emme takaa Softaajassa julkaistujen artikkelien virheettömyyttä emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämäsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta osapuolta tai kenenkään kolmannen osapuolen omistus-, tekijän- tai muita oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Markkinarintamalla kuohuu kulissien takana
Aseet
AGM 056B (StG44) King Arms SIG 556 ASG Ceská Zbrojovka CZ 75 D Compact AGM HK416 Vertailussa Jing Gong A47, Cyma AK47 Tactical & Kalash RK-12 Madbull AGX 36 58 10 18 28 32
King Arms SIG 556
Erikoisartikkelit ja muut palstat
Ajankohtaista Kolumni: Hölmöläisten maa Pari vinkkiä Normandian matkailuun Softaajan käsikirja: I Luku Mitä se sellainen airsoft on?
18
6 7 24 42 46 48 62 64 66
Softaajan käsikirja: I luku
Tekniikka tutummaksi: Jousi ja hicap-lippaat Pimp My Gun: Maruin GBB:t Pelipaikka: Kettuski Toimituksen kuulumisia Kenttäposti
42
TEKIJÄT Juho Ala-Jääski Pasi Asikainen Toivo Haimi Vesa Huovinen Antti Kauhanen, Matti Kilpi Petri Kostama Mikko Muttilainen Ville Vaalisto VALOKUVAAJAT KANNEN KUVA KERÄILYKANNEN KUVA Arsi Ikäheimonen Julius Koivistoinen Esa Toivonen Softaaja Arsi Ikäheimonen
MEDIAMYYNTI Jani Leskinen 0400 613 744 jani.leskinen@firekustannus.fi ASIAKASPALVELU 09 827 5556 (klo 1016) JA TILAUKSET asiakaspalvelu@softaaja.fi TILAUSHINNAT määräaikaistilaus 12 kk 54,45 kestotilaus 12 kk 49,95
KUSTANTAJA Fire-kustannus Oy PL 20, 00251 HELSINKI Viides vuosikerta. Softaaja ilmestyy 8 kertaa vuodessa.
Lakiesityksen etenemistä voi seurata internetissä osoitteessa: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+106/2009
Kesän aikana varkaat iskivät Muovisotilaan liiketiloihin Kirkkonummen Masalassa. a a s ä t t
UUTISVINKKEJÄ?
Softaajan tilaajakilpailussa ASG:n lahjoittaman Arsenal SA M7 -sähköaseen sai Toni Astala. Liike toivoo harrasa a e e i i o tajien olevan varuillaan mahdollisten epäilyttävien myynti-ilmoitusten suhteen. Softaajia, paintball-harrastajia ja ilmakkoampujia edustava Suomen ilma-aseharrastajat ry (SIHRY) on pyytänyt arvioita lakitekstistä useilta lakimiehiltä ja tuomareilta, ja jokainen heistä on vahvistanut pelot aiheelliseksi: tekstiä voidaan ja varmasti jossain vaiheessa tullaan tulkitsemaan siten, että se uhkaa airsoft-harrastusta. Lehden ilmestyessä asiasta tiedetään jo enemmän. Siinäkin tapauksessa, ettei airsoftia uhattaisi, on lakiesitys järkyttävine perustuslainvastaisuuksineen hylättävä ja palautettava uudelleen valmisteltavaksi sellaisille virkamiehille, joiden asiantuntemus työhön riittää ja joilla ei ole henkilökohtaista agendaa lopettaa kaikki ampumaharrastus Suomesta. Ikävä kyllä luulo ei ole tiedon väärti. Lä hes e ä kaikki alan etujärjestöt sekä lukematn ö m tomat harrastajat ovat tehneet hartiar t a voimin töitä vakuuttaakseen kansant a n edustajat esityksen surkeudesta. r Monien softaajien mielestä lakiesityksen teksti ei uhkaa airsoftia. The Air
Ajan kohtaiset Syyskuu 20 0 9
Kuva: Marko Tammelin u : k Tm e n
Tätä kirjoitettaessa esityksen uudeki d si ampuma-aselaiksi odotetaan saapua a van Eduskunnan lähetekeskusteluun k e l muutamie n päivien sisällä. j k i s s n Toimitus onnittelee lämpimästi voittajaa. m t m t
6
www.softaaja.fi. Tekijät on saatu a t u n u s k t jo kiinni, mutta useita varastettuja airsoft-aseita on edelleen teillä tietämättömillä
Kirkkaassa päivänvalossa ulkona piste ei ole riittävän voimakas ja se katoaa helposti näkökentästä tämä on erittäin yleinen, mutta toki kiusallinen harmi airsoft-tähtäimissä. Ikävin pikku riesa ovat nuo tähtäimen linssisuojukset, jotka eivät ole Aimpoint-tyyliin saranalliset, vaan irtonaiset kannet jotka on hyvin helppo hukata. 1x40 Reflex Red/Green Dot Scope on valopistetähtäimeksi itse pyhä yksinkertaisuus eikä näin ollen yllätä tai petä; se on keskihintainen, peruslaadukas airsoft-käyttöön tehty valopistetähtäin, jossa on paksu putkirunko ja jämerä picatinny-kiinnitysjalka. SCOPE MOUNT taisteluasennossa, jolloin tähtäimen säätönappula VALMISTUTTAJA CyberGun S.A, Ranska asettuu sopivasti tähtäinjalassa olevaan aukkoon. Mitään käytännön eroa ei pisteen värin valinnalla ole, siksipä sitä ei suurimmasta osasta tähtäimiä löydykään, ja ominaisuuden tarpeellisuudesta voi täten olla montaa mieltä. Jos kuitenkin haluaa peruslaadukkaan valopistetähtäimen, jossa voi valita myös vihreän pisteen, ei 1x40 Reflex Red/Green Dot Scope -malli ole lainkaan kehno valinta.
1X40 REFLEX RED/GREEN DOT SCOPE VALMISTAJA King Arms, Hong Kong HINTA 59 MYYJÄ Proairsoft, www.proairsoft.fi
8
www.softaaja.fi. Perinteisen punaisen pisteen lisäksi vaihtoehtona on vihreä piste. Parallaksivirhettä ja linssin reuna-alueen vääristymää ei ole normaalia enempää tämän hintaluokan tähtäimeksi. Näkökentässä leijaileva piste vain asetetaan kohteen päälle, eikä käyttäjän tarvitse sovittaa tähtäyslinjaan takatähtäintä, etujyvää ja maalia. Kikka jolla King Arms koettaa ratsastaa, on mahdollisuus valita värivaihtoehto. Etenkin erilaisia tähtäinlaitteita etsivälle on mistä valita. TÄHTÄIN ANNAKAISAAN
Perinteiseen AK-47:aan ei oikein optisia tähtäimiä tahdo saada kiinni muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Yksi tällainen on CyberGunin tähtäinjalka. Kohdistaminen tapahtuu simppeleistä säätöruuveista ja pistevahvuuksia on viisi kappaletta, mikä riittää peruskäyttöön tarpeeksi hyvin. Takatähtäimen korkeussäädön on oltava ns. Virtansa tähtäin ottaa yhdestä CR2032-litiumparistosta. VALMISTUMAA Kiina Jalan asennus on erittäin helppoa, eikä vaadi HINTA 15 euroa sopivaa ristipääruuvimeisseliä kummempaa työkaMYYJÄ Muovisotilas, www.muovisotilas.fi lua. Asennuksen jälkeen aseessaan voi käyttää mitä tahansa picatinny-yhteensopivaa tähtäinlaitetta.
PERUSPUTKINÄKÖÄ
King Arms puskee myyntiin jo valmiiksi laajan valikoiman lisäksi koko ajan uutta enemmän tai vähemmän taktista lisävarustetta ja osaa pultattavaksi kiinni kuulapyssyihin. Valo- eli yleisimmin punapistetähtäintä pidetään monien mielestä puhtaasti pelikäyttöä ajatellen tarkoituksenmukaisimpana optisena tähtäimenä etenkin normaalin sähkömoottoriaseen päälle, sillä normaalien kuula-aseiden tarkkuuksilla ei suurentavista tähtäimistä useinkaan ole sanottavaa hyötyä. Valopisteellä saavutettu nopeusetu on pieni mutta joskus ratkaiseva kun laukaus vaatii nopean mutta pelkkää piippulinjatuntumaa tarkemman tähtäyksen. Sisätiloissa pisteen voimakkuus ei ole ongelma. Opettelemalla oikean tekniikan tähdätä etummainen linssisuojus kiinni piste näkyy ulkonakin riittävän terävästi. Kevytmetallivalusta valmistettu jalka kiinnittyy aseeseen mukana toimitettavin ruuvein, jotka pidempinä korvaavat kolme alkuperäistä ruuvia; kaksi aivan kädensuojan alapuoliskon takana, rungon alapuolella olevaa sekä aseen vasemmalla puolella olevan takatähtäimen kiinnitysCYBERGUN KALASHNIKOV ruuvin. Vaikka putkirakenne on umpinainen, oikeaoppisesti molemmat silmät auki tähdättäessä putki antaa riittävän laajan näkökentän eikä häiritse tähtäämistä. Maruin aseisiin sekä näistä kopioituihin, kuten Cyman AK-47-sarjaan löytyy kuitenkin melkoinen määrä mahdollisuuksia
Käytännössä likimain mikä tahansa pistooli Desert Eagleä myöten sujahtaa sen sisään sutjakasti. Molemmissa laukuissa on niin ikään neljä taskua pistoolin lippaalle tai lyhyille konepistoolinlippaille.
MIL-FORCE-KANTOLAUKUT VALMISTAJA Mil-Force, Hong Kong HINTA Pieni laukku 17 Suuri laukku19 MYYJÄ Proairsoft, www.proairsoft.com
KORKEUS KOHDALLEEN
Optisten tähtäinten saaminen aseeseen juuri sopivalle korkeudelle käyttäjän silmiin nähden on joskus hieman. Niin sanotun taktisen nailonin halpatuotantoon keskittinyt Mil-Force tarjoaa tähänkin ongelmaan ratkaisun messevimmänkin mutkan omistajalle. Kantokahvoilla varustetut laukut sulkeutuvat jykevillä vetoketjuilla ja niissä on paksut pehmusteet, joiden välissä ase välttänee tehokkaasti kovan maailman tarjoilemat iskut. Esimerkiksi AR-15-sarjan aseissa rungon picatinny-kiskoon matalalla jalalla kiinnitetty valopistetähtäin voi jäädä niin alas, että aseen etutähtäin peittää näkökentästä liikaa. Näin tähtäin on saatu juuri sopivalle korkeudelle, jolloin etutähtäin vielä näkyy valopisteen läpi, muttei enää peitä liiaksi näkökenttää. Kuvassa Madbullin Tactical RAS Fixed ver. II SCOPE RAISER MOUNT VALMISTAJA Madbull Airsoft, Taiwan HINTA 25 USD MYYJÄ Redwolf Airsoft, www.redwolfairsoft.com. Tällöin tilanteen korjaa pieni korotuspalikka. Yhdessä flip up -mallisen takatähtäimen kanssa rautatähtäimiä voi siis käyttää irrottamatta optista tähtäintä.
MAX TACTICAL RAS FIXED VER. Suurempi malli eli maahantuojan mukaan kantolaukku isoille pistooleille onkin sitten jo sen verran massiivinen ilmestys, että useimpien vähän pidempipiippuistenkin revolverien sekä kaikkein pienimpien konepistoolien pitäisi mahtua laukun suojaan. II Scope Raiser Mount -nimeä kantava pikkupalikka on kiinnitetty aseen kädensuojan yläkiskoon ja matalajalkainen valopistetähtäin sen päälle. PISTOOLIPUSSIT
Kun pistoolia on tarvetta kuljettaa, ei sitä kannata rontata vain keikkalaukun pohjalle pöyrimään kuulien, hiekan, hikisten sukkien ja ties minkä seassa. Molemmat laukut ovat mustaa, kestävää nailonia, joka ei ihan heti tuhoudu ellei laukkua päätä vaikkapa hinata auton perässä. Maahantuojan yksinkertaisesti nimellä pistoolin kantolaukku myymä pienempi versio ei itse asiassa ole ihan pieni sekään
Myös toisen maailmansodan aseista kiinnostuneita on hemmoteltu kiitettävästi, ja nyt tutustumme erääseen odotetuimmista kuulapyssyistä, AGM StG44:ään.
10
www.softaaja.fi. AGM 056B
Kiinalaisvalmistajien vyöry airsoft-markkinoille on tuonut suurta helpotusta monille harvinaisempia asemalleja halajaville
www.softaaja.fi
11
Ensimmäinen prototyyppi tunnettiin nimellä Maschinenkarabiner 1942 (MKb 42). Tähtäimet ovat liki samanlaiset kuin AK:ssa. Etutähtäimen suojatunneli oli paketissa irrallaan, mutta jämähti tiukasti paikoilleen pienellä voimankäytöllä. Suoristus oli kuitenkin helppoa.
Piipun päästä suojarenkaan alta löytyvät tutut 14 mm vasenkätiset kierteet.
T
oisen maailmansodan alkuvaiheilla sodan kaikkien osapuolten aseistukset olivat varsin yhteneviä: pulttilukkokivääri oli lähes sotilaan kuin sotilaan perusase. Asetta oli tarkoitus pitää hihnassa vain selässä, minkä vuoksi hihna asettuu aseen oikealle puolelle.
Perässä on poikittaisuritus lisäämässä pitoa. Wehrmactin aseet ovat viettäneet eläkepäiviään muun muassa PLO:n ja Hizbollahin sekä
Aseen kanssa käytettiin Kar98k:n kantohihnoja. Lisäksi Neuvostoliitto ja muut Itä-Blokin valtiot toimittivat vanhoja aseita tuhansittain tukemilleen vasemmistolaisille armeijoille, sisseille ja kapinallisille Lähi-itään ja Afrikkaan. Sana myrsky tarkoitti Saksan armeijatermistössä myös rynnäköimistä vihollisen asemiin, mikä johti käännökseen rynnäkkökivääri, joka sittemmin vakiintui tämän uuden aseluokan nimeksi. Sturmgewehr oli lajinsa ensimmäinen, ja vaikkei sitä ehdittykään valmistaa riittävästi sodan vääjäämättä häämöttävän häviön estämiseksi, jätti se maailmaa muuttaneen perinnön. Aikoinaan testaamani MP-40:n takatähtäin oli kiinnitetty vinoon. Erillistä perälevyä ei ole.
12
www.softaaja.fi. Avoimelta lukolta ampuva, kaasumäntätoiminen ase ampui sekä kerta- että sarjatulta ja keräsi koekäyttäjiltä paljon kiitosta. Insinöörit pienensivät tehokasta 7,92 mm Mauser -patruunaa kokoon 7,92x33 mm Kurz, jonka ympärille asevalmistaja Haenel suunnitteli Hugo Schmeisserin johdolla uuden aseen. Raskaat ja tarkasti, mutta hitaalla tulinopeudella ampuvat kiväärit eivät olleet tässä roolissa parhaita mahdollisia, puhumattakaan moottoroitujen ja panssarijoukkojen sekä muiden erikoisempien ryhmien tarpeista. Myös venäläiset itselataavaa kertatulta ampuvat kiväärit asettivat saksalaisille paineita vastata kehitykseen.
Tämä vastaus jäi historiaan muuttamalla rajusti jalkaväkiaseistusta ja sitä kautta myös sodan luonnetta. Joukot totesivat aseen niin loistavaksi, että pulttilukkokivääreihin mieltynyt valtakunnanjohtaja Adolf Hitler luopui vastahakoisuudestaan ja samalla nimesi aseen taas uudestaan. Lähes 426 000 kappaletta valmistettua asetta nähtiin sodan päätyttyä Itä-Saksan National Volksarmeen ja Volkspolizein käytössä aina 60-luvulle saakka. Kenttäkokeiden perusteella tehtiin joitakin muutoksia, kuten kaasumäntä siirrettiin piipun yläpuolelle, jotta piippuun saatiin pistinkiinnike. Konepistoolit levisivätkin nopeasti etenkin saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen keskuudessa, mutta näiden aseiden varjopuolena oli alusta saakka pistoolikaliiperin tehottomuus. Liekö AGM:llä jokin fiksaatio vinoihin tähtäimiin, sillä tällä kertaa etutähtäin oli vasemmalle kallellaan. Saksalaiset kuitenkin panostivat alusta saakka tulivoimaan, jolloin ryhmät tyypillisesti muodostuivat konekiväärin tukiryhmiksi. Tshekkoslovakian ja Jugoslavian joukot puolestaan käyttivät StG44:iä aina 80-luvulle saakka. Asetta toimitettiin testikäyttöön kaikille rintamille nimellä Maschinenpistole 43, mutta huhtikuusta 1944 alkaen nimeksi vaihdettiin MP44. Mahdollisen propagandavaikutuk-
sen saavuttamiseksi syntyi nimi Sturmgewehr 44 (StG44), sanatarkasti Myrskykivääri
Itse vanhuskaan ei ole vielä siirtynyt ajasta iäisyyteen, sillä saksalainen Sport-Systeme Dittrich valmistaa monien muiden toisen maailmansodan saksalaisaseiden lisäksi myös
sen ja tavallisen harrastajan ulottuvilla olevan replika-StG44:n. Japanilainen SHOEI valmisti vuosia sitten harvakseltaan erittäin surkeasti toimivia GBB-versioita Sturmgewehristä ja muutamat nyrkkipajat, kuten Ultima ovat näitä yksilöitä muuntaneet sähkötoimisiksi kovaa hintaa vastaan. Klappia on jonkin verran, mutta se on helposti tilkittävissä.
www.softaaja.fi
13. Jo ennen kronotusta toimituksen kuulaloukun paksujen puulevyjen normaalia nopeampi silpoutuminen vihjaili karua kieltään aseen messevästä lähtönopeudesta. Afrikan Sarven valtioiden ja Algerian kapinallisten käsissä. Pistoolikahva on myös väärässä kulmassa ja rei-
KUUDEN MILLIMETRIN VERSIONA
Kuten muutkaan toisen maailmansodan aseet, ei myöskään StG44 ole saavuttanut suosiota airsoft-valmistajien keskuudessa. sesti oikeakätisen ampujan peukalon ulottuvilta löytyvä käännettävä vipu ja jälkimmäinen M249-tyypisesti rungon läpi työnnettävä tappi. Kaikkein lähimpänä kantaisää on vastaavaa pienennettyä kivääripatruunaa käyttävä ja konseptiltaan samanlainen AK-47. Vaikka Liittoutuneet koettivat toisen maailmansodan aikana vähätellä StG44:n merkitystä ja kritisoida sen ominaisuuksia, oli ase niin merkittävä, että niin lännessä kuin idässäkin alettiin suunnitella sen pohjalta uutta kalustoa, mikä johti rynnäkkökiväärien maailmanvalloitukseen. ä t d t
StG44:ää uusiotuotantona kertatuliversioina. Saapa näitä laitteita halutessaan myös melkoisella picatinny-kiskomäärällä kuorrutettuna. Oikeassa aseessa oli erikseen varmistin ja vaihdin, joista ensimmäinen oli FAL-tyyppi-
StG44 ampuu kovaa, siis ihan oikeasti kovaa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ase kaikilta osin ole aivan sellainen kuin pitäisi. Kiinalaisen AGM:n rohkea veto tuokin markkinoille ensimmäisen pelikelpoi-
Perä on kiinni yhdellä ainoalla runkotapilla. Kuulaversiossa vaihdintappi on kiinteä muotoilu rungon pinnassa ja varmistin liikkuu vaakasuunnassa siten, että edestä löytyy varmistettu, keskeltä kertatuli ja takaa sarjatuli. Varmistimen väärin liikeradan lisäksi se on sijoitettu rungossa olevan kohouman päälle, kun kohouman pitäisi leikkautua varmistimen kohdalla. Vastaavasti pistoolikahvassa pitäisi olla lovi varmistimen liikettä varten. Silmiinpistävin ero löytyy pistoolikahvasta ja sen välittömästä läheisyydestä. Onpa asetta näkynyt jopa Mahdi-armeijan taistelijoilla vielä Irakin sodan aikanakin. Ikävä kyllä AGM ei oikein omaa tuotekehitystä jaksa tehdä, mikä tarkoittaa 056B-nimellä kulkevan aseen olevan ulkoisesti kopio SHOEI:n aseesta
Testiaseesta murtui erään kappaleen kulma irti jokseenkin itsestään. Männänpää ja sylinteri sekä sylinterinpää sopivat tiiviisti yhteen. Kirjoittaja ei moista hälyä ymmärrä, sillä tiukkarajaisissa eläytymispeleissä varusteita joka tapauksessa voidaan säädellä rajoituksin, eikä markkinoilla olevia toimivia asemalleja ole milloinkaan liikaa. Sylinteriaukon kulmia on viilattu, mutta voisi niitä enemmänkin pyöristää. Useiden lähteiden mukaan aseita toimitettiin kaikille rintamille ja myös Lapin sodassa niitä kerrottaan muutamia yksilöitä olleen. Realistisesta purkautumisesta tai kenttäpurusta ylipäätään ei voi puhua edes samassa lauseessa, vaan kyseessä on lukuisista yksinään sangen heppoisista valumetalliosista rakentuva, koottuna hämmästyttävän tukeva kokonaisuus. Rataslaatikko on tuttua kakkosversiota. Pistoolikahvan alareunasta löytyy Torxmallinen ruuvi, joka on jotain käsittämätöntä epästandardia kokoa. Tämän jälkeen siirrytään ruuvailemaan aseen vasemmalta sivulta löytyviä ruuveja, joista tietenkin likimain kaikissa on erilainen kanta. Tiukkaa sovitusta purettaessa on syytä olla tarkkana, sillä etenkin takaosan pikkuisen kiinnitysruuvin vastakappale murtuu hyvin herkästi pienestäkin kolhusta.
www.softaaja.fi
15. Minkä ihmeen takia aseen kaikkia ruuveja ei voi toteuttaa samalla kannalla. Tästä huolimatta paketti pysyy varsin tiiviisti koossa.
Rullattava hopinsäätö löytyy odotetusti hylsynpoistoaukon pölysuojan alta.
PARI SANAA VARUSTEISTA
Toisin kuin suuremmissa määrin valmistettu MP-40, StG44 ei ollut pelkästään ryhmänjohtajien ja eliittijoukkojen ase, vaan sitä jaettiin tasaisesti kaikille kokeneemmille joukoille. Itse osat ovat hyvää peruslaatua, jonka luulisi kestävän ainakin inhimillisemmällä jousella moitteetta. Ei niissä tosin järeistä tehoista huolimatta testihurruuttelun jäljiltäkään ollut mitään merkkiä kulumisesta. Oleellista onkin huomata, että StG oli toisessa maailmansodassa erittäin harvinainen ase ja sopii vain aivan sodan loppuhetkien varustukseen. Realismivirheet löytyvätkin juuri kuvan alueelta.
Perän takaosassa on tila puhdistusvälineitä varten.
Suuri osa rungon palasista on metallivalua. Nyt rungon alaosasta pitäisi lähteä kaksi kuorenkappaletta nostamalla. Ihanaa. O-renkaattomasta suuttimesta kylläkin pääsee vuotamaan ilmaa jonkin verran, mutta lähtönopeudet olivat silti varsin tasaisia. Sovitukset voivat olla varsin jämptit, minkä vuoksi varovaisuus murometallisten palasten kanssa on hyväksi. Yksiosaiseen kokonaisuuteen on kiinnitetty pieni metalliliuska pitämään hopin suorassa rungon sisällä. PINNAN ALLA
StG44:n purkamisesta tulee mieleen lapsuuden tekniikkarakennussarjat. Suunnittelussa on hieman hutiloitu, sillä hoppiyksikköä päin rataslaatikkoa painava jousi painaa yksikön etupään ja sisäpiipun välissä olevan messinkisen tukirenkaan liian pitkälle, jolloin piipun lukituspala ei pääse kiinnittymään kunnolla. Paloittelu aloitetaan irrottamalla perän kiinnittävä runkotappi. Seuraavaksi avataan rungon etuosassa vasemmalla puolella olevasta reiästä löytyvä ruuvi. Hoppiyksikkö on lainattu suoraan AR-15sarjasta. Ennen kuin osia voi nostella irti, pitää vielä avata perän tyvestä aseen oikealta kyljeltä kääpiökokoinen ristipääruuvi. Toinen maailmanpalo ei suinkaan ole ainut vaihtoehto Sturmgewehriä ja realistista varustusta kaipaaville. Tämän jälkeen ulkopiippu lähtee varsin mittavaa voimaa käyttämällä irti eteenpäin ja hoppi sisäpiippuineen taaksepäin. Tässä vaiheessa rataslaatikon pitäisi olla näkyvillä. Ainakin testiyksilössä tappi oli niin löysä, etten pitäisi sen omaaloitteista metsään päätymistä mitenkään mahdottomuutena. Tässä vaiheessa kannattaa huomioida, että lippaansalvan yläpuolella olevista ruuveista vain etummainen avataan. Ylärunkoa on pakko levittää hieman, jotta laatikon saa irti. Rataslaatikon saa ylärungosta irti työntämällä hoppiyksikön eteen ja vetämällä rataslaatikkoa taakse ja alas. Se nykäistään riittävää voimaa käyttäen alaspäin ensin takaosastaan. Avaamalla sen etupäässä olevan ruuvin irtoavat loputkin rungon alaosan kappaleet. Kuten aiemmin mainittiin, ase näki paljon käyttöä DDR:ssä, ja näitä varusteitahan tuntuu suorastaan tulvivan
Kaikki toiminnot on ympätty yhteen vaihtimeen, jonka liikeratakin on epärealistinen. Sota kuitenkin ehti päättyä ennen kuin aseita olisi ollut rintamalla millään muotoa merkityksellisiä määriä. WW2-softaajien keskuudessa onkin noussut melkoinen myrsky vesilasissa monien pitkän linjan historianelävöittäjien pelätessä edullisen StG44:n tulvivan pelikentille kymmenien nuorten käsissä. Lippaansalvan ruuvi puolestaan on #1 Philips -ristipää, sen yläpuolella oleva ruuvi 2 mm kuusiokoloinen ja lipaskuilun etupuolella oleva ruuvi 3 mm kuusiokoloruuvi. Aseessa on metalliset 8 mm liukulaakerit, jotka tosin pääsevät suorastaan hölskymään rataslaatikossa. Sen saa kyllä auki T8-avaimella, mutta täysin sopiva sekään ei ole. Tämän lisäksi XYT:n rattaatkin hölskyvät laakereissa, joten mistään tarkkuusasennuksesta ei todellakaan voida puhua. Männän toinen hammas on poistettu ja viritinrattaassa on suutinlevyn viivästyttäjä.
Hoppiyksikön ja sisäpiipun irrottamiseksi otetaan ensin pois pelkästään kitkalla paikoillaan kädensuoja
Erinäiset kapinallisten ja terroristien varusteet puolestaan ovat vielä helpompia kerätä, eivätkä balkanilaisetkaan varustekokonaisuudet mahdottomia ole tiedon etsinnän hallitsevalle harrastajalle. Vaikkei yksityiskohtien realismilla juhlita, on AGM:n versio ensimmäinen ja ainoa airsoft-StG44, joka sijoittuu järkevään hintaluokkaan ja toimii riittävän hyvin ollakseen pelikäytössä hyvä vaihtoehto. Eipä sillä, että näitä olisi rintamalla joitakin äärimmäisen harvoja tapauksia lukuunottamatta näkynyt.
JAWOHL!
AGM on jälleen tehnyt sen, minkä se parhaiten osaa; kopioinut muiden kehittämän tuotteen halpaversioksi. Tämän laitteen kera oli mahdolista ampua nurkan tai muun esteen takaa paljastamatta itseään tai panssariajoneuvojen ahtaista ampuma-aukoista. Toinen maailmanpalo ei suinkaan ole ainut vaihtoehto Sturmgewehriä ja realistista varustusta kaipaaville.
myyntiin nykyisin. Useissa tapauksissa mennään kuitenkin rajusti yli käyttökelpoisten lukemien, jolloin useimpiin peleihin päästäkseen on pakko vaihtaa jousi kevyemmäksi, mikä ei toki koneiston yleisen kestävyydenkään kannalta ole huono asia. Jos kuitenkin unohdetaan rungon alaosan virheellisyydet mitoissa ja muodoissa, on AGM mallintanut StG44:n varsin siedettävästi. AGM:n hintalaatusuhde on toisen maailmansodan aseissa tavannut olla kohdallaan ja niin se on nytkin. Vaikka aseen rakenne on varsinainen palapeli ja materiaalitkin mitä sattuvat, on ase varsin tukeva, jopa jämerä. Harmillisesti kopioinnin kohde on ollut realistisuudeltaan hieman matalan aidan ylittäjä, joten kopiokaan ei yksityiskohdillaan vakuuta. Niin ikään "Myrskykivääriä" halajaville WW2-harrastajille ei oikein ole olemassa muita, kuin valtavan paljon kalliimpia vaihtoehtoja.
+ Hintalaatu-suhde + Tukeva rakenne + Tehokas + Persoonallinen Liian tehokas Murometalli Epärealistisuudet
ESA TOIVONEN
KUVAT: ARSI IKÄHEIMONEN, JULIUS KOIVISTOINEN SAULI LUOLAJAN-MIKKOLA
16
www.softaaja.fi. StG44 on pelikelpoinen ase, kunhan vielä markkinoille tulisi järkeviä lippaita. Aseiden tehokkuudesta liikkuu monenlaisia tarinoita ja ilmeisesti osa aseista ampuu varsin sopivia, noin 1,5 joulen lukemia. Vielä eksoottisempi lisälaite oli Krummlauf Vorsatz eli peilitähtäimellä varustettu kaareva lisäpiippu StG44:ään. Saksalaiset kuitenkin olivat tälläkin saralla edelläkävijöitä ja valokuvissa StG44 on varsin usein nähty kiikaritähtäimellä varustettuna. Pimeänäkötekniikasta ei tuohon aikaan oltu vielä kuultukaan, mutta silti saksalaisilla oli infrapunavalolle herkkä Vampir-yönäkölaite, jollaisia saatettiin kiinnittää Sturmgewehreihinkin. Varovaisuutta on silti syytä noudattaa, sillä lukuisista valumetalliosista koostuvan rungon purkamisessa on hyvät mahdollisuudet saada tuhoa aikaan, kuten testiaseenkin tapauksessa havaittiin. Ikävä kyllä näitä harvinaisuuksia ei replikoina valmisteta ja ainakaan oikeaa optiikkaa tuskin yksikään täysjärkinen keräilijä ottaisi mukaan airsoftpeliin. Toisen maailmansodan aikana ei aseissa liiemmin lisävarusteita nähty
Jälleenmyyjäsi ovat Varusteleka ja Muovisotilas
www.bbarms.net
www.huurteenesto.eu
www.softaaja.fi
17. Käsittely kestää pitkään. G&G Natural 0,25 g / 96 mm Koneiston osien kestävyyttä ei ole syytä epäillä. Vihreää rasvaa on ruikittu kiinalaisittain avokätisesti.
G&G Natural 0,28 g / 50 mm
Männänpää on ventiloitu ja männän toinen hammas poistettu.
AGM 056B 056 6B VALMISTAJA AGM, Kiina
Jättimäisiä lippaita saa tällä hetkellä ikävä kyllä vain hicapeina ellei löydä jostain SHOEI:n tai Ultiman midcapejä. Levitä tuotetta lasien sisäpinnalle, odota 3 sekuntia ja sinulla on huurteettomat lasit koko pelipäivän.
Hyytykö ase?
Airsoft-aseiden viritykset ja huollot 35e/h Verkkokaupasta löydät LIPO-akut, laadukkaat ja monipuoliset laturit, mosfetit, liittimet ja aseet.
.:upgraded airsoft guns and accessories:.
Toimiva huurteenesto jonka laittaminen on nopeaa ja helppoa. Lippaan huulet suojaavat reippaasti muovista suuaukkoa ja täyttöluukkua.
PITUUS 941 mm
Perän sisällä oleva akkutila on ahdas. Liimattu pehmuste pitää tikkuakut paikoillaan ja vähentää kolinaa.
PIIPUN PITUUS 455 mm PAINO 4300 g HINTA 198 MYYJÄ MilGear Finland, www.milgear.fi
Ampumamatka 20 m LÄHTÖENERGIA
AR-15-sarjasta lainattu hoppiyksikkö oli kiinnitetty sisäpiippuun hieman puolivillaisesti.
G&G Natural 0,20 g (0,198 g) 2,00 J 142 m/s -
G&G Natural 0, 25 g (0,264 g) 1,95 122 96 J m/s mm
G&G Natural 0,28 g (0,310 g) 1,91 111 50 J m/s mm
LÄHTÖNOPEUS KASAN KOKO
Huurtuuko lasit?
FOGTECH pitää huurteen taatusti poissa. Katso tuotevideot sivuiltamme
18
www.softaaja.fi
Sittemmin myyntiin on tullut muiden muassa Classic-variantti, jossa perä ja kädensuojukset ovat lähempänä vanhempaa monien mielestä mukavampaa mallia, mutta perään on siinäkin lisätty pituussäätö. Sigin sydän,
KING ARMS SIG 556 HOLO
Arskan vaatteet
O
Metallirunko, blowbacksysteemi, muovia vain käsiä ja poskea vasten sekä sveitsiläistä ergonomiaa amerikkalaisittain maustettuna. Kiskon lisäksi kädensuojuksen kokoa paisuttaa hieman kalan kiduksia muistuttava voimakas kuviointi, joka tekee otepinnan profiilista myös kulmikkaamman. Vaikka 551:tä valmistetaan myös siviilikäyttöön kertatulta ampuvana, eivät Yhdysvaltojen tuontimääräykset mahdollista tällaisten tuotteiden tuontia ul-
INTRO
Jos King Arms SIG 556 pohjautuukin kertatulta ampuvaan siviilipyssyyn, se on kuulapyssynä täysin vertailukelpoinen minkä tahansa rynnärin kanssa varmistimessa on merkinnät vain varmistetulle ja kertatulelle, mutta vipu kääntyy "lauluasentoon" asti, minkä seurauksena ase sylkee kuulan toisensa perään liipaisimen ollessa pohjassa.
www.softaaja.fi
19. Eri käyttäjäkunnat ympäri maailman ovatkin varsin mieltyneitä Sigeihinsä, vaikka kyseessä ei kuitenkaan ole maallikoiden tuntema M16:n tai AK:n tyyppinen ikoni. Koska M4:n teleskooppiperä on niin erinomaisen upea osa, piti rungon peräkappale muokata sellaiseksi, että aseeseen sopii koko kirjo erilaisia AR-15-periä. Kyseessä on "maailman kallein AK" sikäli, että koneisto on hyvin pitkälle samankaltainen kuin AK:ssa, ja tämän etäisen esikuvansa tavoin myös 551:ssä on peltirunko joskin hitsauksen lisäksi vielä kovajuotettu jäykkyyden parantamiseksi. Asetyyppi on kyllä laillinen, mutta väärässä maassa (=ei USA) valmistettu. Toinen käytännössä pakollinen muutos oli piipun pidentäminen 16-tuumaiseksi (406 mm), joskin 551:stäkin on tällaisia variantteja olemassa. Picatinny-kiskoa löytyy rungon päältä sekä kädensuojuksen alta ja sivuilta. ikeiden aseiden puolella SIG 556:n lähihistoria johtaa Swiss Arms AG:n (ent. Siinä on King Arms SIG 556:n synnyttämät ajatukset ennakkotietojen perusteella, joten tarkempi tutkiminen oli houkutteleva ajatus.
komailta. Kun kivääriä alettiin valmistaa ison veden tuolla puolen, tehtiin siihen samalla muutamia erityisesti amerikkalaisiin vetoavia muutoksia. Yllä kuvailtu SIG 556:n ensimmäinen versio on nimeltään SIG 556 ER. Schweizerische Industrie Gesellschaft eli SIG) valmistamaan SIG 551 -rynnäkkökivääriin. 556 ER) on. Nykyään tätä lipastyyppiä valmistetaan huomattavasti parempina kuin alkuperäiset alumiinilippaat, joten tämä muutos ei ole enää huononnus. Hintansa vastapainoksi SIG 55-sarjan aseet ovat erinomaisen tarkkoja, eli AK:sta perittyyn toimintavarmuuteen on yhdistetty sveitsiläistä hienostuneisuutta. Aivan ensiksi aseeseen vaihdettiin alumiinista valmistettu alarunko, jonka ansiosta ase käyttää tavanomaisia AR-15:n lippaita. Tuliasepuolen höpinät saavat kuitenkin tältä erää riittää, ja siirrymme tutkailemaan, millainen kuulapyssy King Arms SIG 556 Holo (oik
Näiden korjausten jälkeen asetta kärsi pitää jo käsissään ja muillekin yksityiskohdille liikeni huomiota. King Arms on taipunut hankkimaan CyberGunilta oikeudet kuulapyssynsä markkinointiin ja merkitsemiseen realistisesti. Rungon etuosassa on massiivinen välikappale, johon yksiosainen alumiinista koneistettu ulkopiippu kiinnittyy jämäkästi. KA käyttää kuituvahvisteista nailonia muoviosina, mikä tekee osista realistisen näköisiä sekä vahvoja kädensuojus on niin jämäkkä, että voisi hyvin olla oikeakin. Vasenkätisille fiksuinta lienee käyttää tukikäden peukaloa. Tähtäinten virkaa toimittavat flippimalliset tekeleet, ja näiden kohdalla ymmärtää hyvin, miksi niitä kutsutaan nimellä back-up sights (varatähtäimet). Pienikokoisissa pistooleissa merkinnät jotenkin osuvat silmään helpommin, joten arvostan kunnon merkintöjä niissä enemmän. Kun oikeassa 556:ssa ylärunko on peltiä ja alarunko alumiinia, tämän eron pitäisi näkyä. Lippaanvapautin puolestaan naksahtaa selkeästi lippaan kiinnittyessä. Lisenssin kauppahinta lienee markkinasalaisuus, mutta loppukäyttäjän näkökulmasta pidän näin vähälukuisia merkintöjä kiväärissä melko yhdentekevinä, enkä haluaisi niistä ainakaan paljoa lisähintaa maksaa. King Arms on siitä mielenkiintoinen uudempi valmistaja, että sen valmistamia osia on pitkään käytetty viritysosina muiden valmistajien tuotoksissa, ja KA:n valikoimista löytyy vähemmän selkeitä kopioita muiden tuotoksista. Toisaalta eroavaisuuksiakin löytyy, ja lopputuloksen on joka tapauksessa näytettävä oikealta esikuvalta, joten plagioinnista ei ole kyse. Tämä pikkujuttu huomioimatta ase on kauttaaltaan hyvin viimeistellyn näköinen. Molempikätinen vaihdin on hieman jäykkä, minkä vuoksi eri asentojen naksuja ei erota kovin hyvin paitsi äänen perusteella. Etutähtäimen jalan sivuilta löytyi pari kuusiokoloruuvia, jotka kiristämällä heilunta lakkasi. Siihen ylettyminen vaatii oikean käden kiertämistä kahvalla, koska etäisyys on AR-15:een verrattuna pidempi. Minulle voi toki kertoa, jos vaikkapa Marui on valmistanut vaikkapa FAL-replikaa, mutta varsinaisena kopiovalmistajana KA:ta ei voi pitää. Kädensuojuksen kiskot ovat mitoiltaan hieman yläkanttiin, mikä näkyy lisävarusteiden tavanomaista tiukempana sovitteena parempi näin päin. Rungon päälle asennettu kisko on vihje, joka on syytä huomioida.
Merkinnät ovat siistit ja vastaavat aitoja aina varmistimen pelkkää kertatulta myöten. Rungon ylä- ja alaosa ovat valettua kevytmetallia, kuten airsoft-aseiden metallirungot yleensäkin. Kopiointiaiheesta päästäänkin luontevasti lisenssikysymyksiin. Tämän jälkeen vedin liukuvan osan kokonaan irti ja asettelin sen aiemmin peittämälle kohdalle bufferituubin ympärille teipinsuikaleita pitkittäin, kunnes lonksuminen oli siedettävällä tasolla. Käytännössä tämä näkyy vain markkinointiin käytetyssä nimessä, ja ylärungon vasemmalla puolella olevissa merkinnöissä. Jyvä kohdistetaan sivusuunnassa ja takatähtäin pystysuunnassa, mutta jyvä heiluu siinä määrin, että kovin huolellinen säätäminen on turhaa.
Avotähtäimet ovat esikuvansa tavoin karut, ja jyvän heilunta vaikuttaa tarkkuuteen sivusuunnassa. Perän lonksumisen sain vähennettyä vetämällä ensin perän taka-asentoon, ja merkitsemällä pätkällä maalarinteippiä, mikä osa bufferiputkea jää näkyviin. SIG 556:n esikuva on siviilimallinen kertatuliase, mutta King Armsin versio ampuu myös sarjatulta.
Mukana toimitetaan aseen ja yhden midcap-lippaan lisäksi käyttöohje, 200 kuulan latauslaite sekä erillinen luistin palautinjousen kara blowbackin poiskytkemistä varten. Harmillisesti puhdistuspuikkoa ei laatikosta löytynyt. Sarjanumero ei kuitenkaan ole yksilöllinen.
ENSIVAIKUTELMAT
Laatikosta nostettaessa iski pienoinen pettymys parissa kohtaa aseen tuntumaa. Viimeistely on sinänsä hyvä, mutta puoliskot näyttävät vähän liian samanlaisilta. Eräs vähemmän tunnettu, lähinnä yksittäiskappaleita valmistava Guns Workshop oli tehnyt sähkötoimisen FAL:n kuin sattumoisin selvästi ennen King Armsia, ja myös SIG 556 vaikuttaa lainatun GWS:ltä muutenkin kuin idean tasolla. Muutamia ideoita lienee lainattu (tai kukaties ostettu), mutta yhtäläisyydet ovat väistämättömiä. Ulkopiipun etupäässä on 14-millinen vasenkätinen (CCW) kierre äänenvaimentimen tai vastaavan kiinnittämistä varten. SIG 556:n merkinnät ovat kuitenkin varsin siististi pintaan upotetut, eikä valitettavan yleistä valkoista maalia ole käytetty. Etutähtäimen jalka oli selvästi löysällä ja kiertyi pari astetta suuntaansa, kädensuojus tietysti kääntyili tässä mukana ja teleskooppiperän liukuva osa lonksui bufferiputken todella epäilyttävästi.
Kädensuojuksen materiaalivahvuus on massiivinen, ja lukituskorvakkeet eivät helposti hajoa.
20
www.softaaja.fi
Sovite lipaskuiluun oli joidenkin kohdalla hieman tiukka toisten pudotessa nappia painamalla vapaasti aseesta. Näillä muutoksilla koneisto alkoi hyrrätä hyvinkin pehmoisesti, mutta lähtönopeuksissa oli edelleen suurta vaihtelua.
Pyrin yleensä välttämään ylenmääräistä silikonia hop-upissa, mutta tässä tapauksessa liika kuivuus ilmeisesti lisäsi kitkaa kuulan ja kumin välillä niin paljon, että välillä kuula lähti alemmalla lähtönopeudella, ja toisinaan jäi jumiin ja lähti vasta seuraavan kuulan mukana samaan aikaan. KA:n aiempia lippaita on haukuttu, joten tällä alueella on tapahtunut huimaa kehitystä. Lisäksi männässä näkyi merkkejä siitä, että viritinratas oli tarrannut männän toiseen hampaaseen, joten veistelin mokoman turhakkeen kokonaan pois. Lopulta sarjaa ampuessa kuului entistäkin epäterveempi ääni, ja koneisto jäi jumiin. Hoppiyksikkö vaikuttaa M16-sarjasta lainatulta, mutta sen taakse on lisätty pidennyspala ja sivulta löytyvä säätökiekko on huomattavasti suurempi. Blowback-toiminto ei koeammuntojen perusteella vaikuttanut toimintaan ainakaan negatiivisesti. King Armsin omatkin lippaat ovat kuitenkin tasokkaita, joten ainoa syy käyttää muita lippaita on se, jos niitä sattuu ennestään kaapista löytymään.
Kertatulta ammuttaessa kuulat tuntuivat välillä jäävän hetkellisesti jumiin, minkä jälkeen niitä ryöpsähti yhdellä laukauksella pari kolme kappaletta piipusta. Välitin liikkuu johteilla, jotka on ruuvattu ylärunkoon. Ase tuntui kuitenkin toimivan, joten lippaan kiinnittämisen jälkeen ammuttiin muutamia kuulia lähtönopeusmittarin läpi. Tämä tarkoittaa 0,99 joulen lähtöenergiaa, mikä piisaa sisäpeleihin hyvin. Näin lipasta täyttäessä ei tarvitse pelätä liimattujen puoliskojen paukahtamista erilleen, kuten joskus on tapahtunut. Lippaan vetoisuudeksi luvataan 135 kuulaa, ja laskujeni mukaan tämä pitää paikkansakin. Koneiston jumitus aiheutui siitä, että blowback-systeemin välitin oli päässyt lipsahtamaan männän päälle, joten ongelman välttämiseksi poistin blowbackin toiminnasta. Tulos ei ollut sen mairittelevampi; lähtönopeudet heittelivät välillä 50110 m/s.
Blowback-toiminto kytkettynä yllä, ja yksinkertaisemman alumiinitapin kanssa disabloituna.
www.softaaja.fi
21. Lippaan rakenne koostuu kuorituubista, pohjalevystä ja erillisestä ruuveilla kootusta sisäosasta, joka pitää sisällään kuulauran jousineen kaikkineen. Tokyo Maruin normaalit 68 kuulan lippaat syöttivät kuulia moitteetta. Rattaistosta kuului riipaisevaa mölyä, joka ei moottoria säätämälläkään loppunut. Kuulat menivät lippaaseen mukana toimitettua latauslaitetta käyttäen mukisematta ja tulivat myös reippaasti ulos, joten kokonaisuus on täyden kympin arvoinen suoritus. Viimeiseksi kummittelemaan jäänyt ongelma lähtönopeuksien kanssa tasoittui huomattavasti reippaalla roiskaisulla silikonia hoppiyksikköön. Lähtönopeus oli heti silikonin lisäämisen jälkeen vielä hieman epätasainen vaihdellen 7785 m/s välillä 0,26 gramman kuulia käyttäen, mutta tasoittui sisäänammunnan ja hopin säätämisen jälkeen 8689 m/s tietämille. Käytännöllisin ratkaisu on tietysti punapistetai holotähtäin, tai pienellä suurennoksella ja valaistulla ristikolla varustettu kiikari. Säätäminen käy helposti ja asetus pysyy paikallaan jämäkästi.
SYÖTTÖLAITE
Lippaat saa liitettyä toisiinsa erikseen myytävällä kiinnikkeellä, ja ilman kiinnikettä yksittäiset lippaat sopivat näppärästi tavallisiin lipastaskuihin. Käytettäessä 0,31-grammaisia kuulia oli lähtöenergia 0,98 joulea ilman blowbackia, mutta blowbackin kytkemisen jälkeen oli kymmenen laukauksen perusteella lähtöenergia tasan joulen verran, ja lisäksi lähtönopeusvaihtelu oli hyvin vähäistä vain 0,53 m/s erotuksella alimman ja nopeimman välillä. Laittamalla prikkoja rungon ja johteiden väliin saa välittimen asettumaan alemmaksi niin, että se ei enää pääse männän päälle. Purin koneiston ja siirsin yhden hienosäätöprikan kulmarattaan vasemmalta puolelta oikealle. Alumiinisen suuttimen sisältä löytyy O-rengas, joka viimeistelee tiivistyksen.
Männän hampaissa olevat satunnaiset kulumat viittaavat siihen, että viritinratas ei ottanut siitä yhdenmukaisesti kiinni. Toistuvien vaikeuksien vuoksi tarkkuusammuntoja ei ehditty tehdä normaalin kaavan
TAPPIO KOEAMMUNNOISSA
Akun kytkemisen jälkeen aseella ammuttiin muutamia tyhjälaukauksia kokeeksi. Tässä kohtaa päättelin, ettei aseen tarkkuutta kannata vielä kokeillakaan, koska tällainen vaihtelu aiheuttaa pystysuunnassa niin paljon hajontaa, etteivät kaikki kuulat osuisi edes A4-kokoiseen paperiin muutamaa metriä kauempaa. Ratkaisuna poistin männän toisen hampaan (kuvassa toinen oikealta) kokonaan.
Kuten aseen nimeen liitetty "Holo" antaa ymmärtää, tarkoitus on pultata rungon päällä olevaan picatinny-kiskoon optinen tähtäin. Muiden valmistajien lippaista mm
On selvää, että tämän aseen kohdalla pahimmat viat olivat yksilöllisiä, eli sattuman vuoksi kokoaminen oli tehty huolimattomasti ja aseella tuskin on koeammuntoja tehtaalla suoritettu. Blowbackia käyttäessä myös tunnelma on kohdallaan, kun näkökentässä vispaavan latauskahvan tahdissa kilisee metallinen luisti rungon sisällä metallista pintaa vasten. Heikon alun jälkeen tästä toukasta kuoriutui vallan kaunis perhonen.
TEKSTI JA KUVAT:
SAULI . Metalliset rattaat eivät ole koneistettua terästä, mutta eivät myöskään pehmeää valuseosta. Suomesta ostettuna tietysti, koska huonolta yksilöltä suojaa valmistusvirhevastuu. Kulmarattaan vasemmalta puolelta piti siirtää prikka oikealle (kuvassa ala-) puolelle, jotta välys moottorin pinionin kanssa asettui sopivaksi.
LOPUKSI
King Arms SIG 556 Holosta jäi hyvin ristiriitainen kuva. Seitsemän millin kuulalaakerit huolehtivat rattaiston herkästä toiminnasta.
Ampumamatka 20 m LÄHTÖENERGIA LÄHTÖNOPEUS
G&G Natural 0,20 g (0,198 g) 1,02 J 101 m/s
G&G Natural 0, 25 g (0,264 g) 0,99 87 J m/s
G&G Natural 0,28 g (0,310 g) 1,00 80 J m/s
www.softaaja.fi
23. Valmistajan erikseen myymät osat ovat kiistämättä laadukkaita ja samoista osista tämäkin pyssy on koottu, mutta lopputulos ei ollutkaan osiensa summa. Jousenohjaimen voisi vaihtaa laakeroituun, mutta muuta parannettavaa ei helposti löydä.
vuosia suosittuja vaihtoehtoja hajonneiden tilalle, minkä jälkeen samaa osaa on harvemmin tarvinnutkaan vaihtaa. Ulkomaiset kaupat taas pelaavat palautusten suhteen omilla säännöillään. Vasta rattaiden shimmityksen, männän ja blowback-systeemin muokkaamisen ja hop-upin voitelun jälkeen ase toimi sillä tavalla, kuin sen pitäisi toimia suoraan laatikosta. Noloksi tämän tekee se, että ase oli saatu kokeiltavaksi suoraan valmistajalta. LUOLAJAN MIKKOLA
Vaihdinsysteemi on mainettaan yksinkertaisempi, ja osissa on selvät merkinnät oikeiden asentojen löytämiseksi. Rattaiden laakerointi on hoidettu herkäksi ja kestäväksi 7-millisillä kuulalaakereilla. Uskaltaisinko suositella. Sylinterin takapää on rataslaatikkoon nähden löysällä, ja sen ympärille voisi kiepauttaa vähän teippiä heilumisen vähentämiseksi. Monille tosin tähänkin käyttöön riittää joulen lähtöenergia.
+ Realistinen rakenne + Vahvat muoviosat + Uniikki mutta yhteensopiva Hutiloiden koottu Lonksuva perä
KING ARMS SIG 556 HOLO VALMISTAJA King Arms, Hongkong PITUUS 860945 mm PIIPUN PITUUS 420 mm PAINO 2850 g HINTA 413 USD MYYJÄ RedWolf Airsoft, www.redwolfairsoft.com
Rattaat ovat kestävät ja hyvin viimeistellyt. Ase on ulkoisesti varsin siisti, mukava käsitellä ergonomian ja sopivan painotuksensa ansiosta, ja sisällä hyrrää korkeatasoinen koneisto. Koneiston osat ovat laadukasta tavaraa. Toisaalta muutostöiden jälkeen lopputuloksesta on vaikeaa keksiä moitittavaa. Ratkaisu on edullinen ja kohtuullisen kestävä, ja tällaiset rattaat löytyvätkin lähes kaikkien sähköaseiden sisältä. Jousen voi koneiston kestävyyden puolesta huoleti vaihtaa jäykempään tietysti tulinopeuden kustannuksella jos aseella aikoo pelata ulkotiloissa. Foorumeilta lukemani perusteella monet ovat kehuneet tätä sähköasetta, mutta näköjään maanantaikappalekin voi sattua kohdalle. Mitään haittaa hölskymisestä ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan, koska koneiston tiiveys on erinomaisella tasolla ja lähtönopeudet ovat tasaisia
Mere Eglise ja kuuluisa laskuvarjojääkäri-nukke.. Itse ranta on kuitenkin varsin miellyttävä kohde.
St. Pakollinen nähtävyys ja samaa ajattelevat myös ne sadat ja tuhannet muutkin turistit, jotka paikalla käyvät samaan aikaan. Pari vinkkiä Normandian
Tänä kesänä päätoimittaja toteutti yhden pitkäaikaisimmista unelmistaan ja lähti käymään Normandiassa vanhoilla taistelupaikoilla. Me teimme sen idästä päin, ja Normandian esittäytyminen meille alkoikin yöllä Caenissa. Matkan aikana tätä edelsi tosin käynti Dunkirkissa (ransk. Dunkerque), missä britit evakuoivat ison läjän englantilaisia ja ranskalaisia sotilaita vuonna 1940.
E
Omaha Beach. Hiukan odotetusti suurin osa näkemisen arvoisista kohteista osuu juuri rannalle, joten matkailijan on hyvä käydä kohteet läpi sivusuunnassa idästä länteen tai toisinpäin. Koska paikalle kannatti lähteä autolla kahden muun matkakumppanin kanssa, tuli pikaisesta käynnistä kahden viikon autoiluloma pitkin Eurooppaa, ja mukaan tarttui kokemuksia muutamastakin eri kohteesta.
hdottomasti tärkein etappi matkalla oli kuitenkin Ranskan rannikolla sijaitseva Normandia, joka tunnetaan paitsi omenasiiderituotannostaan, myös maailman suurimmasta logistisesta operaatiosta, eli D-dayksikin kutsutusta Normandian maihinnoususta
Puheiden mukaan museo keskittyy lähinnä sodan kauheuksien esittelyyn unohtaen teknologian, ja tästä syystä se ei sovi militariamatkailuun. Paitsi että kaupungissa ei juuri ole säilyneitä rakennuksia sodan ajalta, ei englantilaisten pahimman tappion museoilla sanottavimmin olisi turismin kannalta kysyntää. Omaha Beachilla. Myöskin ranta, jossa evakuointi suoritettiin, tuli nähtyä ja todettua, ettei siinä ole mitään nähtävää. Kaiken kaikkiaan Arromanchesin museo on yksi parhaista, ja siihen tutustuminen vie vain muutaman tunnin aikaa.
Longue-Sur-Merin tykistöbunkkereita.
Arromanchesin D-day-museo.
www.softaaja.fi
25. Erityisesti brittiunivormuja löytyy hyvä kokoelma. Krääsää on tavattomasti, ja osa kirjoista on alunperin kirjoitettu ranskaksi huonosta käännöksestä (englanniksi) päätellen. Johtunee ilmeisesti siitä, että paikan arvo rähinän voittajien mielestä ei ole kovin korkea.
matkailuun
Kohteena Dunkirk on käsittämättömän kehno militariamatkailulle, sillä paikkakunta ei sanottavasti koreile menneisyydellään. Suurempaa kalustoa löytyy museon pihalta, ja rannalta merelle katsellen voi nousuvedenkin aikana tarkkasilmäinen bongata Mulberry-satamarakenteiden jäänteitä. Retkikuntamme jätti tämän "rauhanmuseon" ajansäästön perusteella väliin kuulemansa perusteella. Kyseinen museo on ehdottomasti käymisen arvoinen paitsi nähtävillä olevan kaluston ja varusteiden vuoksi, mutta myös siksi, että se on pääosin pyhitetty brittien rannalle pystyttämän Mulberry-sataman historiaa jakamaan. Dunkerquen evakuointirannalla ei juuri muistomerkkejä tai muuta militariaharrastajalle kiinnostavia nähtävyyksiä ole. Museossa on aiheesta varsin hyvät pienoismallit, salissa esitettävä elokuva ja muuta materiaalia. Siispä sellaista ei ainakaan meidän silmiimme osunut. Hiekkarantahan se on ja ihan kiva sellainen, mutta samanlaisen näkee esim. Suurin osa muista varusteista on siisteissä vitriineissä, joista löytyy myös englanninkieliset selitteet. Yöpymispaikassamme Caenissa on myös yksi suurimmista ja suosituimmista museoista, jotka esittelevät sodan historiaa. Aloitimme siis matkamme Arromanchesista, joka on pieni ja ahdas ranskalainen rantakaupunki. Museossa on myös hyvä kauppa, josta saa kaikenlaista tavaraa aina repro-kangasmerkeistä kirjallisuuteen asti. Paikasta on vaikea olla löytämättä rannalla olevaa aukiota, josta on hyvä näköala merelle ja jonka reunalla on D-day-museo (ranskaksi Musée du Débarquement). Ainakin allekirjoittaneelle selvisi helposti noiden pienten insinöörien ihmeiden rakenne ja käyttö paljon paremmin kuin kirjoista lukemalla
Atlannin valliin kuuluneisiin rakennelmiin. Laskuveden aikaan, betonisten järkäleiden luokse pääsi kävelemällä.
26
www.softaaja.fi. Rantatöyräällä on muutamia huonokuntoisia bunkkereita ja pesäkkeitä nähtävissä, samaten rannan länsipäässä
Arromanchesin rantaa, joka 65 vuotta sitten oli brittien Gold-maihinnousualueena. Tästä syystä se oli pommitusten ykköskohde, eli patteri piti saada hiljaiseksi hinnalla millä hyvänsä ennen maihinnousua. Korkealla rantatöyräällä on neljä 150 mm tykkibunkkeria, lähes koskemattomana säilynyt tulenjohtobunkkeri ja kymmenisen muuta rakennelmaa (lähinnä ammusbunkkereita ja useita pieniä pesäkkeitä). Hyökkäys ei tietenkään mennyt aivan kuten piti; ensimmäinen 225 miehen kokoinen ryhmä jäi lopulta ainoaksi, kun maihinnousu tehtiin myöhässä ja reserviksi varatut joukot lähetettiin määräajan umpeutuessa Omahalle. Paikassa ei ole mitään pääsymaksuja, ja jos on sen verran onnellisessa asemassa, että on lähtenyt mat-
kalle vaikka asuntoautolla, voi alueella helposti myös yöpyä. Nähtävyys sinänsä myös alueella säilyneiden bunkkereiden vuoksi, joita on useita erilaisia.
Arromanchesista vain kivenheiton päässä länteen on Longue sur Mer, joka on erinomainen paikka tutustua saksalaisten puolustusasemiin, eli ns. Tästä syystä se oli myös rajujen pommitusten kohteena ennen maihinnousua, ja koska pommituksilla ei pystytty asemia tuhoamaan, päätettiin mahinnousuaamuna lähettää Ranger-osasto tuhoamaan 30 metriä korkean niemen päällä sijaitsevat tykkiasemat. Se kuitenkin on erittäin hyvä kohde, sillä vaikka säilyneitä bunkkereita on huomattavasti vähemmän, ovat säilyneet bunkkerit selkeästi keskenään erilaisia. Pointe du Hoc on huomattavasti suositumpi kohde kuin esimerkiksi Longue sur Mer, joten vierailijan kannattaa varautua muihinkin turisteihin, varsinkin tiukimpaan matkailuaikaan kesäelokuussa. Paikassa näkee hyvin bunkkereiden arkkitehtuuria, mutta myös säilyneet tykit ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, vaikkakin ruostuneita.
OMAHA JA POINTE DU HOC
Seuraavana etappina on hyvä pitää Pointe du Hocia, joka on Longue sur Merin kaltainen tykistöpatterialue. Rangerit joutuivat kestämään saksalaisten vastahyökkäyksiä niemellä kahden päivän ajan ja lopulta vain 90 heistä oli taistelukuntoisia. Paikasta voi tehdä postikorttiostoksia, mutta varsinaista nähtävää ei hirvittävästi ole. Tykit pystyivät ampumaan vielä maihinnousupäivän aamuna, mutta iltapäivällä viimeinenkin tykki hiljeni brittilaivojen tulituksessa. Pointe du Hoc ja sen luonnonkauniit kranaattikuopat. Erona aiempaan, Pointe du Hoc pystyi ampumaan jenkkien Utah ja Omaha -rannoille. Rannalle rakennettiin myös Mulberry-keinosatama, jonka osia näkyy vieläkin merelle katseltaessa. Maajoukot valtasivat patterin seuraavana päivänä ilman taistelua jatkuvat pommitukset ja tykkituli mereltä oli tuhonnut puolustajien moraalin. Samaten jos Rangerit yksikkönä kiinnostaa, on käynti täällä varsin suositeltavaa. Kyseisen aseman historia on varsin mielenkiintoinen siksi, että se pystyi ampumaan paitsi brittien Gold-alueelle, myös jenkkien Omahalle. Myös niemenkärjen tykit oli siirretty sisemmäks,i ja vaikka ryhmä löysikin lännempää muutaman ty-
kin tuhottavaksi, ei alkuperäisiä kohteena olevia 155 millimetrin tykkejä löydetty. Pointe du Hocista vähän itään päin on myös Omaha Beach, joka käyntikohteena on tietysti pakollinen, mutta pahasti jätetty pelkän turismin varaan
Suuri osa näistä "museoista" ovat lähinnä vajaan kyhättyjä kokoelmia eri välineistä, joita löytää isommista museoista vähemmällä vaivalla. elokuvassa Atlannin valli murtuu. maahanlaskudivisioona. Normandiassa riittää katsottavaa useammaksikin päiväksi, joten aikaa on hyvä varata vähintään kaksi päivää, ellei kolme. 101. Maihinnousupäivää edeltävänä yönä alueelle pudotettiin kaksi divisioonaa, 82. Samainen tapaus on kuvattu mm. Toinen seikka, joka satunnaisen matkailijan kannattaa muistaa, on ranskalaiset aukioloajat. maahanlaskudivisioonat ja Sainte-Mère-Église-niminen pikkukylä oli tämän kaiken keskellä sen kautta kulkevien teiden kautta kun oletettiin saksalaisten vastahyökkäyksen tulevan. Kyseinen kylä on tätä nykyä melkoinen turistirysä ja paikan kuvatuin kohde on varmasti kirkontornista roikkuva laskuvarjojääkäri-nukke, joka kuvastaa sinne maihinnousupäivää edeltävänä yönä jumiin jäänyttä hyppääjää. Ravintoloita lukuun ottamatta maa tuntuu sulkeutuvan viimeistään kello 1800, useimmiten jo tuntia aiemmin, joten museohyppelijän kannattaa lähteä hyvissä ajoin aamusta matkaan. Maihinnousun jälkeisissä operaatioissa erittäin tärkeänä pidettiin Sainte-Mère-Églisen eteläpuolella
olevan Carentanin valtaamista, johon määrättiin mm. Nykyään risteyksessä, joka on saanut nimensä tuhotun panssarivaunun ja sen tornista useamman päivän ajan roikkuneen komentajan mukaan, on hyvin varustettu laskuvarjojääkärimuseo.
MUUTAMA VINKKI LOPUKSI
Niille jotka suunnittelevat vastaavaa matkaa Normandiaan, on heti kerrottava totuus. ja 101. Jokaisessa kylässä tuntuu olevan jonkinlainen museo tai vastaava muistomerkki, ja useat niistä ovat jopa pyhitettyjä jollekin tietylle yksikölle tai aselajil-
le. Pataljoona suoritui puolustuksessa erittäin hyvin, mutta joutui lopulta perääntymään ylivoiman edessä. Eri kohteiden välillä siirtymiseen menee yllättävän paljon aikaa ja tämä vähentää kovasti mahdollisuuksia vierailla kohteissa koko päivän ajan. Utahilta saapui myös panssarivaunupataljoona, joka saapuessaan Carentanin pohjoispuolella olevaan tienristeykseen törmäsi siellä puolustuksessa olevaan saksalaisten laskuvarjojääkäripataljoonaan. Toki osassa kohteista (esim. olevan turistikeskittymän ympärille on kerätty vähän erilaista kalustoa.
LASKUVARJOJÄÄKÄREIDEN JÄLJISSÄ
Kuten niin monessa elokuvassa on näytetty, oli amerikkalaisten strategiassa merkittävässä osassa laskuvarjojääkäreiden käyttö. Omaha Beach) voi vierailla vaikka keskellä yötä, mutta kovin järkevää se ei ole.
TEKSTI JA KUVAT:
JARKKO KOSKINEN
www.softaaja.fi
27
28
www.softaaja.fi
Eihän tämä asevalmistaja ole maailmanlaajuisesti se alan mediaseksikkäin toimija, mutta firman aseet ovat olleet aina varsin arvostettuja. Aseen hallintalaitteisto koostuu liipaisimesta, lippaansalvasta ja varmistimesta. Aseen piippu on luistin kanssa samaa materiaalia ja maalattu aavistuksen kiiltävällä mustalla maalilla.
Ulkopiipun päähän on lisätty holkki, joka on kierteillä kiinni piipun sisäpinnassa. Luisti puolestaan on valmistettu kevytmetallista, maalattu mustaksi ja kiillotettu sivuiltaan. Kun putkilo on paikallaan tuetaan sitä sivusta vasemmalla kädellä ja kierretään ruuvimeisseliä hy-
www.softaaja.fi
29. Merkintöjen sijoittelua on tosin hieman sovellettu, jos verrokkina käyttää CZ:n sivuilta löytyvää kuvaa aidosta CZ 75 D Compactista. Aseen luistinsalpa on puolestaan vain runkoon valettu muovinen koriste, mutta runko sentään
on valmistettu hyvälaatuisesta ABS-muovista. Lopputulos on varsin elegantin näköinen, mutta aseen henkeen tämä vaihtoehto ei välttämättä täysin sovi, sillä kyseessähän on palveluspistooli, eikä urheiluase. Työnlaatua voisi kuvailla varsin normaaliksi, ehkä keskinkertaiseksi. Holkin alta paljastuviin kierteisiin saa puolestaan kiinnitettyä äänenvaimenninadapterin ja sopivalla kiinnityksellä varustetun vaimentimen.
NBB, GBB, MIKÄ?
Aseen käyttökaasu on nykyään nousussa oleva hiilidioksidi. Huomionarvoista tosin on, että näitä perusmallejakin tehdään monina eri versioina. Jos näistä pienistä muotoseikoista ei jaksa välittää, voidaan todeta, että ase kuuluu replikoihin CZ:n kompakteista itselataavista pistooleista.
ULKOISESTI
Airsoft-aseena CZ-replika on piristävä uutuus kaikkien Glock-, Beretta- ja M1911-kloonien jälkeen, joita markkinat ovat pullollaan. Tsekkiläistä
ASG CESKÁ ZBROJOVKA CZ 75 D COMPACT
tulivoimaa
CZ:n aseita on replikoitu airsoft-aseiksi aikojen kulussa harmittava vähän. Itse materiaalivalinnat ovat varsin hyviä, mutta muutamien toiminnallisten osien muuntaminen koristeellisiksi laskee arvosanoja. Tuliasepuolella CZ:n malli 75 D Compact nimittäin on alumiinirunkoinen, vireenpoistolla varustettu viranomaismalli. Materiaalivalintaa ei voi pitää parhaana mahdollisena, mutta ottaen huomioon aseen hintaluokan ei se ole ollenkaan huono. 12 gramman kapseli sijoitetaan aseen lippaaseen. Nämä osat on valmistettu mustaksi maalatusta metallista. Nyt markkinoille on saapunut ASG:n leimaama Taiwanissa valmistettu CO2-toiminen pelipistooli.
K
enellekään ei liene yllätys, että ASG on jälleen kerran onnistunut nimeämään uudelleenpakatun tuotteensa väärin. Pinta on väriltään puhtaan mattamusta. Tähtäimiin on lisätty pienet valkoiset pisteet niiden käyttöä helpottamaan. Materiaali ja muotoilu tuottavat yhdessä kerrassaan loistavan alustan ampumaotteelle. Luistin merkinnät on toteutettu kaivertamalla ja ne ovat onnistuneet kauniisti. Lisäksi takatähtäin on säädettävissä sivusuunnassa. Aseen kahvalevyt puolestaan aiheuttavat ihastusta. Materiaaliksi on valittu kovahko kumi, joka tuntuu käsitellessä suorastaan erinomaiselta. Pistoolin etuosaan liipaisinkaaren etupuolelle on valettu nykymuodin mukainen integroitu tarvikekisko lasertähtäimelle tai taktiselle valolle. Tämä konfiguraatio on ehkä hieman lähempänä perinteistä 75 Compact -mallia. Tämän osan saa kierrettyä pois käyttäen sopivan kokoista kuusiokoloavainta. Toimenpide suoritetaan poistamalla lipas ja syöttämällä kapseli kaula edellä sille tarkoitettuun tilaan. Osat eivät reagoi magneettiin, joten materiaali lienee kevytmetallivalua. ASG:n versio on puolestaan varustettu muovirungolla ja perinteisellä varmistimella. Esittelypyssy tosin ei nouse ulkoiselta habitukseltaan laadullisesti mitenkään erikoisen kovaan luokkaan
Tämä remontti tapahtuu poistamalla luistin takaosasta kaksi ristipääruuvia ja yhden kuusiokoloruuvin. Tätä GBB:tä ei siis kannata purkaa joka pelipäivän päätteeksi.
30
www.softaaja.fi. CZ-replika ei kuitenkaan pääse perinteisistä GBB-pistooleista totutulle realistisuuden tasolle erikoisen kaasujärjestelmänsä takia. Tällöin kaasu vapautuu aseeseen ja syöttää kuulan piippuun lippaan yläosasta löytyvän reiän kautta. Ase jatkaa tällöin tyytyväisenä ampumista, joskin kuulia Voimakkaasti muotoillut ja ei näy mailla eikä halmeilla. Ainakaan itse en saanut kapselia tämän avulla onnistuneesti asennettua. Myöskään kenttäpurusta ei kannata tämän pistoolin kanssa haaveilla. si ase ei ole kaksitoiminen kuten
esikuvansa, vaan liipaisimen veto vain vapauttaa iskuvasaran. Se nimittäin on yksirivinen ja vetää sisäänsä vain 16 kuulaa. Aseen koneisto onkin varsin mielenkiintoinen normaaleihin GBB-ratkaisuihin tottuneille pelaajille. Pistooli nimittäin paineistaa itsensä sen enempää kyselemättä lippaan kiinnityttyä aseeseen. Kun näin tapahtuu, voi luistin kuitenkin irrottaa suhteellisen näppärästi. Mielenkiintoista ampumaprosessissa on, että aseessa ei ole varsinaista suutinta, vaan lataaminen hoidetaan suoraan kaasunpaineella.
TOIMINTA
Ase on varustettu säädettävällä hopilla, joka on toteutettu kuusiokoloruuvilla. Liikkuvalla luistilla varustettu pistooli kuitenkin jossain vaiheessa tuppaa keräämään sisäänsä mittavan kasan havunneulasia ja muita lähimetsiemme osia. Kun taasen matkaa on aseen tarkkuudelle sopivasti, ei kuulaa yleensä ehdi enää väistämään, vaikka laukauksen kuulisikin. Tämä ratkaisu luo sen hassun ilmiön, että kun paineistettu lipas irrotetaan aseesta, se pomppaa pois paikaltaan reippaan paineen voimin. Tämän jälkeen luistin peräkappale on irrotettavissa. Kuten muutkin hiilidioksidipohjaiset GBBaseet, on myös CZ toiminnaltaan pirteä ja hauska ampua. Esittelyaseen kanssa lippaan asentaminen vaati kirjaimellisesti lyömistä. Luisti liikkuu taka-asentoonsa erittäin vikkelästi ja ase päästää sisuksistaan terävän pamauksen. Yleensä kuula lensi varsin hyvällä ja ennustettavalla radalla, mutta välillä valkoinen pikku pallo kaarsi jyrkästi ylöspäin. Pistooli myös tuntuu vuotavan aavistuksen verran. Varsinaista vuotoääntä ei kuulu, mutta erään testipelipäivän lopulla kapseli oli tyhjä siitä huolimatta, että aseella ammuttiin vain noin kymmenen laukausta ja se vietti suurimman osan aikaa kakkosaseen roolissa.
HUOLTOPURKUA
Aseessa ei siis ole kenttäpurkua. Lisäksi ylimääräistä ruuvien irrottelua kannattaa välttää, koska vaarana on kierteiden ennenaikainen hajoaminen. Etuvetoa on koneistossa reippaasti, minkä jälkeen tulee selkeä kynnys, jonka ylittäminen kestää ja venyy. Ase on periaatteellisella tasolla GBB, eli kaasuase jonka luisti liikkuu laukausten aikana virittäen aseen ja syöttäen uuden kuulan piippuun. Kun kuula on kiihtymässä piipussa painetta ohjataan myös aseen sylinteriin, joka heittää luistin perääntyvään liikkeeseen. Luistin päästyä tiettyyn asentoon lopetetaan kaasun syöttö, ja luisti pääsee syöksymään etuasentoonsa palautinjousen avustamana. Lippaassa ei siis ole totutusti pääventtiiliä, vaan kyseinen venttiili on sijoitettu aseen sisään. Kyseessä ei siis ole missään nimessä erikoisen hyvä laukaisu, mutta jälleen kerran on todettava, että ei sitä airsoft-peliaseessa välttämättä tarvitakaan. Kun lipas on käyttövalmis lyödään se sisään aseeseen. Aseen hallintalaitteista varmistin ja lippaansalpa toimivat. Luistinsalpa on ikävä kyllä pelkkä valettu koriste rungossa.
Tähtäimet valkoisine apupisteineen ovat käyttökelpoista perustavaraa. Laukaisun ollessa kesken lipaskuilun yläosassa oleva vipu estää lipasta syöttämästä uutta kuulaa paineen tielle. Operaatio tapahtuu helpoiten yksinkertaisesti työntämällä luistia eteenpäin pois aseen rungon päältä. Tälle toiminnalle ei tuntunut löytyvän mitään varsinaista johdonmukaisuutta. Lisäkmiellyttävän tuntuiset kumiset kahvalevyt takaavat hyvä otteen. CZ:n tarkkuus tosin ei tuntunut riittävän kovin pitkiin ampumamatkoihin, mutta pistoolilla tosin ei kovin kaukaa kannata vastustajan poistoa pelistä lähteä yrittämään. Aseen vasara iskee iskuripiikkiin, joka puolestaan avaa luistin sisällä olevan pääventtiilin. Takatähtäin säätyy sivusuunnassa.
väksi käyttäen lippaan pohjassa olevaa ruuvia siten, että kapseli asettuu lopulliselle paikalleen ja lippaan neula puhkaisee kapselin sinetin. Lisäksi aseella tuppaa ampumaan vielä muutamia tyhjiä laukauksia ennen kuin pelaaja tajuaa kuulien loppuneen. Aseen laukaisu on esikuvastaan poiketen yksitoiminen. Aseen pelikäyttöä katsoen suurin ongelma on lipas. Tämän enempää asetta ei helposti saakaan huoltopurettua. Samalla paine myös lähettää kuulan matkaan piippua pitkin. Hoppi tuntui testiyksilössä toimivan välillä hieman hassusti. Tähän säätöön pääsee kiinni vetämällä luistin taka-asentoonsa ja kurkistamalla sisään hylsynpoistoaukosta. Tämä tosin antaa vastapelaajallekin varsin selkeän merkin, että nyt ammutaan päin. Ensinäkin, koska toiminnallista luistinsalpaa ei ole olemassa, aseen luisti ei jää taakse viimeisen kuulan lähdettyä piipusta. Vaikka lippaassa on hämmästyttävän paljon sormikiristystä muistuttava ruuvausapu, ei sitä kannata lähteä kokeilemaan. Voimaa on jopa niin paljon, että lippaansalpaa painettaessa lipas lentää ulos kahvasta, vaikka sen kääntäisi 45 asteen kulmaan ylöspäin. Kun luisti ja kaasumäntäblokki on saatu irrotettua, voidaan luistin johteet ja männän seutu puhdistaa ylimääräisistä roskista. Pelillisesti tämä on varsin vähän ja vaatiikin melkein lisälippaiden hankkimista. Välillä näin vain tapahtui
Ensi kertaa käsitellessä pistooli tuntuu todella erinomaiselta ja mukavalta. Ase toki paukkuu ja yrittää jopa hieman potkia ammuttaessa, joten ampuminen on kyllä varsin kivaa. Joka tapauksessa pistooli kuitenkin toimii ja sillä on mukava ampua, joten jos aseen ihmeellisyydet eivät paina kovin paljoa vaakakupissa, on tämä ihan ostamisen arvoinen tuote.
G&G Natural 0,25 g 72 mm
G&G Natural 0,28 g 75 mm
+ Tehokas + Loistavat kahvalevyt + Miellyttävä ampua GBB-NBB-hybridi Toiminnallisuuden epärealistisuudet
ANTTI KAUHANEN
KUVAT: ESA TOIVONEN
Hoppi säätyy hylsynpoistoaukon kautta pienellä kuusiokoloruuvilla. Tämä ase kun ei yllä täysin perinteisten GBB-pistooleiden realismin tasoon, eikä sillä ole myöskään perinteisen NBB-pistoolin yksinkertaisuutta ja luotettavuutta. Nopeasti kuitenkin pienet yksityiskohdat, joita on tottunut GBB-aseessa näkemään alkavat harmittaa. Lähinnä luistinsalvan toimimattomuus syö realismin tuntua. Kyseessä on siis kompromissi näiden kahden pistooliluokan välissä. Lieneekö syynä sitten hieman oikutteleva hoppi, vai tottumattomuus CZ:n ergonomiaan, joka kuitenkin tuntuu kädessä suorastaan erinomaiselta. Jostain syystä en vain tahtonut osua pistoolilla pelitilanteessa yhtään mihinkään. CZ 75 D Compact lieneekin parhaimmillaan varusteseteissä, joihin kuuluu moderni itäeurooppalainen palvelupistooli. Koska aseen luistia ei saa pysymään takana, vaatii hopinsäätö pientä kikkailua.
CZ 75 D COMPACT VALMISTUTTAJA ActionSportGames A/S, Tanska VALMISTUSMAA: Taiwan PITUUS: 185 mm PIIPUN PITUUS 93 mm PAINO 805 g HINTA 119 MYYJÄ PCB-Airsoft, www.pcb-airsoft.com
Ampumamatka 10 m LÄHTÖENERGIA LÄHTÖNOPEUS KASAN KOKO
G&G Natural 0,20 g (0,198 g) 1,43 J 120 m/s - mm
G&G Natural 0, 25 g (0,268 g) 1,56 108 72 J m/s mm
G&G Natural 0,28 g (0,310 g) 1,46 97 75 J m/s mm
www.softaaja.fi
31. Rungossa on nykykäytännön mukaisesti pätkä picatinny-kiskoa lisävarusteita varten.
Aseen mukana toimitetaan esimerkillisesti työkalu, jolla niin hopin säätäminen kuin hiilidioksikapselin käyttäminenkin hoituvat kätevästi.
HASSU HYBRIDI
Aseesta jäi varsin ristiriitainen tunne
32
www.softaaja.fi
HK416:n variantit eroavat toisistaan lähinnä piipun ja kädensuojuksen pituuksien osalta. Kaasumännättömän kaasukoneiston ansiosta ase on kevyt, tarkka ja ammuttaessa helppo hallita, mutta toimintavarmuus likaisena tai erittäin rankoissa olosuhteissa ei yllä aivan kaasumäntäkoneiston tasolle. Kahvan pohjalevyn ruuvit kiertyvät suoraan muoviseen kahvaan eikä siinä ole metallisia vastakappaleita, kuten monien muiden valmistajien kahvoissa. Turkki puolestaan korvaa kaikki palveluskiväärinsä lisenssillä valmistetulla mallilla. Muoviosat ovat kiiltävän lelumaisia ja metalliosatkaan eivät ole viimeistelyltään hyviä. Hop-upiin pääsee käsiksi vetämällä latauskahvasta, jolloin hylsyportin suojaluukku avautuu paljastaen säätörullan. Sisäpiippu on tosin mitoitettu ulkopiipun pätkää varten. Rakenteeltaan AGM HK416 on tukeva ja lähinnä lelumainen perä ja pistoolikahva eivät ansaitse täyttä luottamusta. HK on ratkaissut ongelman yksinkertaisesti lisäämällä aseeseen kaasumännän. Ratkaisu pohjautuu G36:n lyhytiskuiseen mäntäkoneistoon, mutta on yhteensopiva vanhempien AR-15-aseiden kanssa ja tarjolla onkin muunnossarja, jossa on pelkkä aseen yläosa. Aseen kädensuojuksen picatinny-kiskot ovat tasaista jälkeä, kun taas rungon kiskossa on pieniä valuvirheitä ja etutähtäimessä on suorastaan härskin iso valusauma. Ulkonäköä ei ainakaan paranna todella oudot merkinnät. Olisikin mielenkiintoista tietää, miten tähän ratkaisuun on päädytty. Aseesta on myös 7,62x51 mm NATO -patruunaa ampuva versio HK417 12-, 16- ja 20-tuumaisilla piipuilla varustettuna. HK416" ja alapuolella "5.56MM NATO USMC". Nyt on tarkasteltavana AGM:n tarjoama tuote.
AGM:N NÄKEMYS
AGM on valmistanut kolmea eri mallia HK416:sta, joista jokaista joko metalli- tai muovirungolla. Kiskopyssy
H K416 AGM
AR-15-pohjaiset aseet ovat olleet monien länsimaalaisten asevoimien käytössä vuosikymmeniä. Maruin uudistetussa M4A1-aseessa kaksiosainen hop-up toimi paremmin kuitenkin moitteetta, joten ongelmatapauksessa Maruin osiin vaihtaminen todennäköisesti riittää. Kädensuojus on yksiosainen, eikä sii-
HK:n paranneltu Coltin korvike on ollut aikaisemmin tarjolla VFC:ltä melko hintavana, mutta kiinalaiset halpoja aseita valmistavat firmat tarjoavat halvempia näköisaseitaan. Aseen hop-up-yksikkö on kaksiosainen ja muovinen, joten vaihtaminen yksiosaiseen vaatii joko rungon alaosan muokkausta ja rungon vaihtamista. Malleina on D10RS kahdella erilaisella vetoperällä ja testikappaleeksi päätynyt D14.5RS kiinteällä perällä. Täys-
www.softaaja.fi
33. Ase on kehitetty yhteistyössä Yhdysvaltojen maavoimien Delta Force -erikoisjoukkojen kanssa, ja heti ensimmäiset kiväärit menivät heidän käyttöönsä. Osien välillä huomaa eroa laadussa. Ulkoisesti ase on sitä, mitä halvoilta kiinalaispyssyiltä osaa olettaa. HK416 on päätynyt myös monille muille erikoisyksiköille ja muun muassa naapurimaamme Norja on korvaamassa 1960-luvulta peräisin olevaa vanhaa AG3-kivääriä HK416:lla pienin muutoksin. Varianttien nimet ovat D10RS, D14.5RS, D16.5RS ja D20RS, joissa numero ilmaisee piipun pituuden tuumina. Kädensuojus on kiinni aseessa yhdellä isolla kuusiokoloruuvilla. perällinen mallikin on helppo muuttaa lyhyemmäksi malliksi ulkopiipun irroitettavan pään ansiosta. Siviilimarkkinoille tarkoitettu malli on Yhdysvalloissa nimeltään MR556, Euroopassa MR223. Vaihtimessa on Heckler & Kochin tutut piktogrammimerkinnät, mutta kerta- ja sarjatulen merkinnät eivät ole punaiset, kuten on oikeassa HK416:ssa. Rungon vasemmassa kyljessä on outo kotkalogo COMMANDOtekstillä ja oikeassa kyljessä lukee suuren AGM-tekstin yläpuolella "MARINE ENV. Pohjalevy on suora kopio Maruilta ja säätöruuvi oli jo suoraan paketista siinä kunnossa, ettei siitä voinnut säätää
Coltin 180 astetta pyörähtävällä vaih-
timella tuntumavaikeuksia on tosin lähinnä talvella paksujen hanskojen kanssa, ja airsoft-aseissa kyseiset vaihtimet ovat löysiä. Akun sijoittaminen kädensuojukseen on siis jo tilan puolesta mahdotonta. Kenttäpurkamiseen riittääkin vain etummaisen runkotapin poistaminen.
34
www.softaaja.fi. Rungon yläosa on mitoiltaan hieman poikkeva. Oikeakätisille vaihdin ja lipassalpa ovat hyvin saatavilla ilman otteen muutosta, ja omalla painollaan poistuvat lippaat ovat kiireisissä tilanteissa hyödyksi. Kädensuojus myös lisää aseen etupainoisuutta verrattuna muovisilla kädensuojuksilla varustettuihin AR-15-pyssyihin, mutta ase on vielä sen verran kevyt, ettei se ole ongelma. Ulkopiipun yläpuolelle on tehty mukavana kosmeettisena yksityiskohtana kaasumäntä.
Kaksiosainen hop-up-koneisto toimi asianmukaisella tavalla. Harmillisesti ruuvit ovat pehmeää metallia, joten asetta avatessa on syytä käyttää juuri sopivaa työkalua, tai ruuvien vaihtaminen voi tulla eteen. Joissakin yksilöissä tehot ovat olleet 1,4 joulen luokkaa, eli rahvaanomaisesti sanottuna M120-tasoa, mutta kannattaa varautua ylitehoista yksilöä varten, jos aseen hankkii. Täysmetallinen kädensuojus tuo aseeseen massaa ja tukevuuden tunnetta. Oikean aseen kaasumäntäsysteemistä on tehty näköisversio, joka tosin peittyy varsin tehokkaasti kädensuojuksen alle, joten yksityiskohtaa pääsee ihailemaan lähinnä aseen purkamisen yhteydessä. Aseen purku tapahtuu samoin kuin esim. Itse koneistossa on metalliset laakerit ja jousenohjain, toisin kuin monissa muissa kiinalaisissa pyssyissä. AGM HK416:n joh-
Kädensuojus kiinnittyy piippumutteriin hyvin samankaltaisesti kuin oikeassakin. Yksiosaiseen vaihtaminen ei onnistu ilman rungon muokkausta.
Piippumutterin ja ulkopiipun välistä voi periaatteessa ujuttaa johdot etupuolellekin ja sijoittaa akun PEQ-laserlaatikkoon, jos kiinteän perän sijasta haluaa käyttää jotain, mihin akkua ei saa mahtumaan.
Ylärungon takana olevat olakkeet lukittuvat alarunkoon. Testiyksilön lähemmäs 2 joulen tehot ovat jo aivan liikaa Suomen airsoft-yhdistysten peleihin, joten ase vaatii jousen vaihtoa. Classic Armyn ja G&P:n vastaavissa AR-15-replikoissa, eli rungonpuolikkaat saa irti toisistaan irrottamalla etummaisen runkotapin ja vetämällä puoliskot erilleen piipun suuntaisesti. Lisätukena ulkopiipussa on plussan mallinen tukipala keskivaiheilla. Aseen ulkopiippu on hyvin paksu ja siinä on sovite kädensuojukselle. Se koostuu selvästi kahdesta osasta, joista toinen on HK416:lle ominainen korkeampi, kädensuojuksen ylimmän kiskon tasalla oleva kisko. Ilmeisesti HK ei halunnut puuttua ergonomiaan lainkaan ja hallintalaitteet ovat identtiset Coltin vastaavien kanssa. Rungon kisko-osassa on myös sovite kädensuojusta varten, joka todennäköisesti estää muiden kädensuojusten käytön ilman muutostöitä.
TOIMINTA
Toiminnaltaan AGM HK416 ei poikkea Marui-pohjaisista sähköaseista juuri lainkaan ja on kaksiosaisen
hop-upin takia oikeastaan lähempänä Maruita kuin muut kokeilemani sähköaseet pitkään aikaan. Asetta ei siis saa taitettua auki, vaikka siinä kaksiosainen hoppikoneisto onkin. Joissakin aseissa on ollut yhdistysten viritysrajat ylittävät tehot, mutta suurin osa koneiston osista on yhtä muovisia kuin Maruin aseissa. Otteen kannalta paljas picatinny-kisko ei ole mukavin vaihtoehto, ja aseeseen on hyvä hankkia erillinen kiskoon kiinnitettävä kahva tai kiskosuojuksia. Omalaatuista kädensuojusta lukuun ottamatta HK416 vastaa ergonomialtaan hyvin tutuksi tullutta AR-15-konseptia muilta osin. Omasta mielestäni aseeseen olisi sopinut hyvin esimerkiksi G36:n vaihdin, jonka asento on helpompi tunnustella näppituntumalla. Taittuva etutähtäin ja vaihdettavalla aukolla varustettu diopterimallinen takatähtäin tarjoavat sinänsä hyvän tähtäinkuvan, mutta etutähtäin on heiluvaa sorttia.
Vasenkätisellä kierteellä irtoava ulkopiipun jatkopala mahdollistaa myös 10-tuumaisen etupään, kunhan sisäpiippu vaihdetaan lyhyempään. Piippu on kiinni rungossa suurella mutteria vastaavalla metalliosalla. Toki kierteille voi ruuvailla myös äänenvaimentimen.
Alarunkoon lipaskuilun kylkiin tehdyt merkinnät lienevät täysin kiinalaisen mielikuvituksen tuotetta.
tä saa alempaa kiskoa pois, kuten KAC:n, ja sen replikoiden kädensuojuksesta saa piippuun kiinnittyvää M203-kranaatinheitintä varten. Metalliset laakerit ovat tarpeen, koska AGM HK416 linkoaa kuulaa kovin tehokkaasti
dotus kiinalaisaseille tyypillinen, eli kaikissa aseissa on miniliitin toisin kuin hinnakkaimpien valmistajien valmistajien aseissa, joissa on tavallisesti iso liitin, jos akkutila riittää isoista kennoista kootulle akulle. Vaikka ase on halvan näköinen, niin osien mitoitus oli osunut ainakin testiyksilössä oikeaan. Ahtaisiin sisätiloihin testattu malli oli kohtalaisen kookas, ja lyhytpiippuisemmat mallit olisivat soveltuneet ympäristöön hieman paremmin. Syöttöongelmia ei esiintynyt aseen omalla eikä Maruin 68 kuulan lippailla, ja kertatulellakaan koneisto ei jumitellut. Testiräiskinnän ajan HK416 oli luotettavuudeltaan oikein hyvä. Väliliittimessä olikin muutama mustunut kohta sisäpuolella, joten johtojen vaihtaminen voi olla aiheellista.
ITSE TOIMINTAAN
Pelikentälle AGM HK416 oli tehojensa takia hieman vaikea viedä, joten testailu rajoittui lähinnä sisätiloissa suoritettuun runsaaseen räiskintään. Lipasta kiinnittäessä ei ollut mitään outouksia eikä sitä tarvinnut painaa epätavallisen voimakkaasti. Viritetyn aseen suurin etu on kuulien nopeampi kulkeminen kohteeseen, ja kevyillä kuulilla AGM HK416:n ampumia kuulia ei ehtinytkään kauan ihastella, ennen kuin ne osuivat kohteisiinsa. Merkintöjensä ja tehojensa puolesta AGM HK416 ei ole jokaisen ase. Ulkonäöltään ase näyttää hieman halvalta ja oudot merkinnät korostavat tätä seikkaa. Itse asekin pitää melkoista meteliä johtuen juuri pyssyn tehoista. Rakensin maalitauluista käytännönläheisiä ratoja. Hinnakkaan VFC:n lisäksi AGM:n kanssa kilpailee luotettavaksi kiinalaismerkiksi osoittautunut Jing Gong, jolta on myös lähes samanlaiset HK416-replikat muovi- ja metallirungoilla. Johto tulee perään rungossa olevasta kolosta bufferiputken alapuolelta ja pari senttiä sen jälkeen johtoon on laitettu väliliitin, joka helpottaa perää irroitettaessa, mutta se lisää myös johdotuksen resistanssia. Kuulat suhahtelivat paperisista maalitauluista vaivatta läpi ja taustalevyissä napsahteli äänekkäästi. ...joissain tapauksissa ampuu vähän liiankin kovaa Muoviosien huono viimeistely Oudot merkinnät
Ampumamatka 20 m LÄHTÖENERGIA LÄHTÖNOPEUS
G&G Natural 0,20 g (0,198 g) 1,83 J 136 m/s -
G&G Natural 0, 25 g (0,264 g) 1,75 115 75 J m/s mm
G&G Natural 0,28 g (0,310 g) 1,72 105 60 J m/s mm
VILLE VAALISTO
KASAN KOKO
www.softaaja.fi
35. Merkintäongelmia on tosin monissa muissakin airsoft-aseissa kautta hintaskaalan, johtuen ainakin osittain tavaramerkeistä ja tekijänoikeuksista. Jos kuitenkin haluaa edullisen pyssyn, joka ampuu kovaa, ei AGM HK416 ole lainkaan hullumpi valinta.
Männänpäässä on jo säännöksi m odostuneet reiät muodostuneet mu ilmanoton parantamiseksi. Laukaisuviive oli käytetyllä akulla normaalia luokkaa, ja moottori tuntui riittävältä aseen tehoille.
Aseen purkaminen pääosiinsa käy tuttuun tapaan muuten, paitsi erikoisen kädensuojuksen osalta.
LOPPUSANAT
AGM HK416 on tyypillinen kiinalaisvalmisteinen airsoft-ase. Alhainen hinta ja tukeva rakenne houkuttavat, mutta turhan kovat tehot vaativat pyssyn avaamista, joka ei ehkä luonnistu jokaiselta harrastajalta. Kyseessä ei kuitenkaan ole M16-tyylinen metrin torrakko, joten D14.5RS-malli on hyvä kompromissi. Osia on tuskin ihan heti tarpeen vaihtaa.
HK416 VALMISTAJA AGM, Kiina PITUUS 886 mm PIIPUN PITUUS 380 mm PAINO 3160 g HINTA 227 MYYJÄ Muovisotilas, www.muovisotilas.fi
+ Tukeva rakenne + Koneistossa riittävät osat jäykille jousille + Ampuu kovaa... Tehoistaan huolimatta tulinopeus oli reipas NiMH-kennoista kootulla 9,6 V 1600 mAh -akulla. Koneistossa on XYTrattaat, metallilaakerit ja reilusti rasvaa. Harmillisesti markkinoilla ei ole pidempiä D16.5RSja D20RS-malleja, ja HK417-malleja alkaa vasta nyt löytyä kaupoista. Nimenomaan HK416:a haluavalle pyssy ei välttämättä ole tarpeeksi autenttisen näköinen
36
www.softaaja.fi
Pituutta on lähemmäs metri ja painoakin liki viidettä kiloa. Oli kyseessä sitten mikä liekään pakkauspuolen säästökampanja, syystä tai toisesta A47 toimitetaan perä irrallaan vaahtomuoviin leikatuissa kolossa. Todettakoon vain, että reilu kuusikymppinen rynnäkkökivääri porskuttaa edelleen hämmästyttävän virkeästi, eikä veteraanin eläkeiästä ole vielä puhettakaan; pitkäiskuinen kaasumäntä ja pyörähtävä lukko ovat konflikteissa ympäri maailmaa seitsemällä eri vuosikymmenellä todistaneet varmatoimisuutensa, ja tähän rakenteeseen perustuvat aseet ovat maailman yleisimpiä rynnäkkökivääreitä. Puritaanit vannovat perinteikkäästi "häpäisemättömien" Kalashnikovien rujon kauneuden nimeen, vähemmän tunteellisesti asiaan suhtautuvien mielipiteet ovat yleensä vähemmän jyrkkiä. Kiinnitys ei onneksi vaadi kuin kolmen ruuvin kiertämistä kohdalleen, mutta homma turhauttaa, mikäli suunnitteli säilyttävänsä tai kuljettavansa asetta sen omassa laatikossa kokonaisena. Kolmen sinällään samantyylisen pelivälineen esittely tuntui luontevimmalta toteuttaa lähinnä ulkoisia ja testien aikana ilmeneviä käytännön eroja vertaillen. Kaikki kolme valmistajaa noteerataan tällä hetkellä peruslaadukkaiksi kiinalaismerkeiksi vahvuuksineen ja heikkouksineen. Lisäksi kannattaa heti alkuun painaa mieleen, että Cyma ja JG ovat Maruikopioita, mutta Kalashin tekele on rakenteeltaan kopio VFC:n AK-sarjalaisista.
SAMALTA VIIVALTA
Kolmikon isoin ja samalla ehkä vähiten tavanomaista AK:ta muistuttava laitos on JG:n A47, joka tuo väkisin mieleen AR-sarjan ja Kalashnikovin lehtolapsen. AK-sarjan custom-muunnelmat etenkin kaikenlaisen länsihapatuksen kiinni pulttaaminen ovat herättäneet airsoftaajissa tavallista voimakkaampia tunteita sekä tulikivenkatkuista keskustelua aina niin kauan kuin tällaisia tekeleitä on ollut olemassa. Perän pinnoite on hieman kumimainen, kahva taas on tavanomaista karheahkoa ABS-muovia. Mukana tulee 500 kuulaa nielevä "vohvelitekstuurilla" varustettu banaani-hi-cap. Aseet, Jing Gongin A47, Cyman AK47 Tactical ja Kalashin RK-12 ovat periaatteessa kuitenkin hyvin samanlaisia kiinalaisvalmisteisia kolmosversion ra-
taslaatikkoon ja AEG-tekniikkaan pohjautuvia replikoita, jotka linkoavat akun ja moottorin avulla kuulia ulos piipusta. Koko muu ase eli runko, hallintalaitteet, etupää RAS-yksikköineen ja piippu ovat metallia. Myöskään AK-47:n tai sen myöhempien versioiden historiaan ei ole syytä paneutua tämän jutun puitteissa, sillä idän legendan syntytarinasta on kerrottu tämän lehden sivuilla useaan otteeseen aiemminkin. Tätä mielikuvaa vahvistaa AR-sarjasta kopioidut tähtäimet sekä hyvin Coltmainen RAS-etupää ja suora piippu, jonka päässä nököttää liekinvaimennin mallia lintuhäkki. Ras-
www.softaaja.fi
37. Nyt vertailussa on kolme "taktista AK:ta", ja esteettiset näkemyserot jääkööt kahvipöytiin lukijoiden itsensä esitettäviksi. Suoraa 7,62x39 mm esikuvaa tämän jutun modernilla kädellä uudelleenpiirretyille aseille ei löydy sotilaskäytöstä, mutta ampumaurheilun puolella vastaavia custom-rakennelmia löytyy. Softaaja-lehden palstatilaa raivaa tällä kertaa kolmen kopla hieman tavallista kauemmas alkuperäisestä karannutta Kalashnikov-sarjalaista.
ItÄ
H
eti aluksi täytyy vielä tähdentää, että esiteltävien aseiden ulkoisia piirteitä on pyritty käsittelemään niin objektiivisesti kuin se häpeilemättömän subjektiiviselle toimittajalle on mahdollista. Vaihtimen kyrillisiä merkkejä lukuun ottamatta muita raapustuksia aseesta ei löydy. TISENA TAK
TAILUSSA JG A47, CYMA AK47 VER TACTICAL & KALASH RK12
Kiinaan syntynyt airsoft-teollisuus puskee markkinoille uusia asemalleja sellaisella tahdilla, että menetetyn oligopolin dinosaurukset ja alan toimittajat eivät voi kuin pudistella päätään. Materiaalivalinnat antavat vaikutelman, ettei JG ole mennyt siitä mistä aita on kaikkein matalin; metallin ja muovin suhde on jälkimmäisen selväksi tappioksi. A47 on syliotteessa erittäin jämerä mutka. Kiskonpituutta on selvästi enemmän kuin
kilpasisarilla: 20 millin levyistä picantinny-kiskoa lisävarusteita varten löytyy niin yltä, alta kuin molemmilta sivuilta. Nimenomaan esiteltävien mallien erikoispiirteet, eli modernit 2000-luvun ratkaisut yhdistettynä klassiseen Kalashnikovin runkoon tekevät niistä erikoisia ja huomiota herättäviä
Tosin sivukiskoon on tarjolla tähtäinjalkoja, joihin puolestaan saa minkä tahansa picatinny-yhteensopivan tähtäimen, joten minkäänlaista ongelmaa ei tästäkään synny.
www.softaaja.fi
39. Aseet ampuivat kukin vesimelonin kokoista kasaa parista kymmenestä metristä, mitä pidän itse pelikäyttöön ihan kelvollisesti riittävänä suorituksena. Kuvassa JG:n näkemys.
Cyma AK47 Tacticalissa on israelilaismallinen taittuva etukahva.
Jing Gongin ja Cyman mallit ovat G27tyyppisellä kahvalla varustetut.
Cyman ja JG:n aseet ovat rehellisiä Marui-kopioita, jotka puretaan neljäseiskalle tuttuun tapaan. Tämä ei kerro tietenkään koko totuutta.
Vertaillut taktiset Kalashnikovit ovat varsin suorituskykyisiä peijooneja. Testiaseet hyrräsivät kuitenkin mainiosti lukuun ottamatta edellä mainittua poikkeusta ilman uudelleenshimmitystä tai rasvojen poistoa, ja ainakin Suomesta ostetun aseen takuun pitäisi taata, ettei normaalikäyttäjän tarvitse koneistoja sorkkia saadakseen mutkan pelikelpoiseksi.
KENTÄLTÄ
Taulukossa annettuja lukuja ei sovi nähdä absoluuttisena peruskirjana aseiden suorituskyvystä, sillä kuten todettua, kiinalaisten aseiden laatuvaihtelu voi mallien sisällä olla yllättävänkin suurta. Muihin paitsi RK-12:sta saa kuitenkin haluamaansa normaaleilla kiinnitysjaloilla varustettua optiikkaa heittämällä kiinni, kun taas sivukiinnitteisten tähtäimien valikoima on selvästi kapeampi. Aseyksilöistä riippuen osien toleranssit, käynti ja rasvauksen määrä saattavat vaihdella hurjastikin, ja tähän on syytä varautua jo etukäteen. Laatikkoa avatessa ulos ropisi iloisesti pieniä muovisiruja männänpäästä. RK-12 otti ja hajosi jo testiradalla, eikä vajaan metrin päähän piipusta tussahtavalla kuulalla ole juuri pelillistä funktiota. Testitulosten perusteella Cyma oli tarkin, JG antoi piipunsuulta tehoja hyvin tasaisesti ja Kalash hajosi kesken leikin. Vohvelilippaita tehdään muissakin maissa. A47:n yli kahden joulen lähtöenergiat ylittävät yhdistysrajat korkealta ja kovaa, mutta täytyy myöntää, että tehokkaalla akulla pitkän ärhäkän sarjan poraaminen kauas vakiosähköjen kantaman ulkopuolelta oli hauskinta (ja ottavan osapuolen mukaan epäreiluinta) pelaamista pitkään aikaan. JG A47:n päällä kulkee pitkät pätkät kiskoa, joihin voi pulttailla vaikkapa punapistetähtäimen ja suurentajan peräkkäin.
JG A47:n vaihdin on tyypillinen sähkö-AK:lle, eli sarjatuliasento löytyy virheellisesti tarkalleen keskeltä.
Kalash RK-12:n taittoperä on muita suorempi, mikä on nykyaikaisempi ratkaisu.
RK-12:sta löytyy myös sarjanumerointi niin laatikon kannesta kuin rungostakin.
Muistuttaako kotimaisen RK:n lipasta. Hop-up-yksiköt olivat kaikissa aseissa muovia ja toistensa kaltaisia toiminnaltaan, vailla mitään erityistä hyvää tai huonoa kommentoitavaa. Kalashin RK-12 sen sijaan on rakenteellinen klooni VFC:n AK-sarjasta.
vaikutti pätevimmältä. Tämäkin lienee taas pelkkä totuttelukysymys. AK47 Tacticalin hiukka vajaan 1,6 joulen tehot hipoivat yleisiä rajoja, ja konservatiivisimmat ja oudosti myös vaihtelevimmat tehot kronotti RK-12. Litiumakkuratkaisuja käyttäviä eivät murheet akkutilojen riittävyydestä ja tätä myöten matalista tulinopeuksista enää vaivaa, toki osien kestävyyden rajoissa. Piiput olivat peruskauraa nekin, tosin Cyma ilmoittaa käyttävänsä 6,04 milliä halkaisijaltaan olevia tarkkuuspiippuja. Mitään yllätyksiä kiinanpoikien rataslaatikot, osien sovitus tai sähköosien laatu eivät sisältäneet. AK47 Tacticalin perinteiset ja RK-12:n hiukan vähemmän perinteiset hahlotähtäimet ovat tutut, mutta itse pidän AR-sarjalaisten diopteritähtäimiä, jollaiset A47:ssä on, helpompina käyttää
Tehokkaita metsätyökoneita ne sen sijaan ovat. Kyseessä on enemmän tyylikysymys, ja jos tämän näköiset Kalashnikovit herättävät intohi-
moja, ei ostoaikeille ole juuri mitään perustavanlaatuista estettä. Esikuvansa tavoin AK-mallien simppeli rakenne on kestävä, eikä ulkoista kolhua tarvitse pelätä henki kurkussa. Kunhan vain tiedostaa aseiden todellisen luonteen ja osaa varautua halvan hinnan tuomiin laadunvalvonnan lapsuksiin. Kalashin kompakti taittoperä-RK-12 on ainoa, jonka ottaisin mukaani rakennusten kulmille siirtyvään kahinointiin myös inhimillisten "suoraan laatikosta"-tehojensa puolesta. JG A47 / G&G Natural 0,28 g / 98 mm
Ampumamatka 20 m
G&G Natural 0,20 g (0,197 g)
G&G Natural 0, 25 g (0,264 g)
G&G Natural 0,28 g (0,311 g)
Cyma AK47 Tactical
LÄHTÖENERGIA LÄHTÖNOPEUS KASAN KOKO 1,68 J 130 m/s 1,54 109 68 J m/s mm 1,51 99 83 J m/s mm
Kalash RK-12 / G&G Natural 0,25 g / 97 mm
Jing Gong A47
LÄHTÖENERGIA LÄHTÖNOPEUS KASAN KOKO 2,04 J 143 m/s 2,03 125 79 J m/s mm 2,04 115 98 J m/s mm
Kalash RK-12
LÄHTÖENERGIA LÄHTÖNOPEUS KASAN KOKO 1,20 J 110 m/s 0,98 87 97 J m/s mm 1,05 Cyma AK47 / G&G Natural 0,25 g / 68 mm
J
Ohutkahvainen, näppärä RK-12 tuntui minun kourissani tetsatessa kaikkein käytännöllisimmältä ja vakuutti laatuosiensa puolesta kestävyydellään. Se oli myös ulkoisesti kolmikon paras. Kuten aina, tulee ensi alkuun miettiä, mitkä ovat kuulapyssyltä vaadittavat ominaisuudet, ja sitten miettiä vastaavatko vaikkapa tämän rähinäporukan välineet niitä.
A47 VALMISTAJA Jing Gong, Kiina PITUUS 870 mm PIIPUN PITUUS 455 mm PAINO 3650 g HINTA 260 AK47 TACTICAL VALMISTAJA Cyma, Kiina PITUUS 870 mm PIIPUN PITUUS 455 mm PAINO 3750 g HINTA 150 RK-12 (SLR-106UR) VALMISTAJA Kalash, Kiina PITUUS 500 mm / 745 mm PIIPUN PITUUS 270 mm PAINO 2830 g HINTA 180
VESA HUOVINEN
40
www.softaaja.fi. Tacticalin ampumaote tuntui piirun verran luonnottomalta ja täten A47 korjasi minun silmissäni hopeamitalin. Kentälle asti ei rikkinäinen ase kuitenkaan päässyt. JG:n A47 ja Cyman AK47 Tactical eivät ole oikeasti käytettävyydeltään ns. Tosiasia on, että pitkää ja painavaa, isoilla käyrillä lippailla varustettua asetta ei saa "taktiseksi" ainakaan niin kuin se länsimaissa ymmärretään mustia osia ja kiskonpaloja lisäämällä kenenkään muun kuin markkinamiehen mielestä. Toisaalta siihen ei lisävarusteita niin vain pultatakaan. Niinkin pieni kuriositeetti kuin kuminen kiskonsuojus otepinnan kohdalla paransi pitoa ja käyttömukavuutta kummasti.
IDÄN JA LÄNNEN MIETTEITÄ
Taktisen AK-puhkupyssyjen konsepti herättää kysymyksen, onko kyseessä lintu vai kala. taktisia aseita, ne vain näyttävät siltä. Kahden kilpasisaruksen voimakkaasti muotoillut pistoolikahvat eivät lämmittäneet yhtä paljon, ja Cyman mutkan mukana tuleva etukahvakaan ei ole laadun eikä ergonomian taidonnäyte
OSALLISTU KILPAILUUN JA VOITA UUSI PIENEMPI PS3!
www.pelaajalehti .com/kilpailut
Hae omasi lehtipisteistä kautta maan.
HUHTIKUUN PELAAJA NYT KAUPOISSA!
www.pelaajalehti.com
I Luku
Mitä se sellainen airsoft on?
Softaajan käsikirja on uusi artikkelisarja, jonka tarkoituksena on perehdyttää täysin lajista tietämätön airsoftin saloihin alkaen aivan perusteista. Ensimmäisessä osassa pureudumme kysymysten alkulähteeseen, eli mitä ihmettä se airsoft oikein onkaan.
www.softaaja.fi
42
armaankin useimmat ovat joskus törmänneet vaikkapa uutisissa tai yleisönosastokirjoituksissa salaperäisiin sanoihin, kuten airsoft, softaaminen, muovikuula-ase tai kuulapyssy. Periaatteessa monille tutumpi paintball on pohjimmiltaan hyvin samankaltainen harrastus. Tähdennettäköön heti alkuun, ettei tällaisella toiminnalla ole airsoftin kanssa mitään muuta tekemistä, kuin etäisesti samankaltaiset ja samantyyppisiä kuulia käyttävät aseet. Ulkomuoto juontaa juurensa lajin syntymaasta Japanista, jossa ampumaharrastus tuliaseilla on likimain mahdotonta. Paintball vetää puoleensa helposti enemmän tai vähemmän kilpailuhenkisiä ihmisiä, kun taas airsoft on monille harrastajille ennen kaikkea elämysten ja fiiliksen hakemista; sotilastoiminnan mallintamista turvallisesti toimintapelin muodossa, yhdessä oloa kaveriporukan kanssa ja reipasta ulkoilua ja liikuntaa luonnossa tai rakennetuilla pelikentillä. Mikäli sitä ei sekoiteta paintballiin eli värikuulapeliin, on mielikuva lajista usein kaikkea muuta kuin mairitteleva halpahallista ostetuilla lelupyssyillä naapureita ammuskelevine pikkupoikineen. Kaikilla näillä viitataan airsoftiin tai siinä käytettäviin harrastusvälineisiin. Merkittävin ero näiden kahden lajin välillä on käytettyjen ammusten tyyppi ja lähtöenergia sekä laitteet, joilla kuulia ammutaan.
V
PYSSYJÄ JA PIENIÄ PALLOJA
Airsoft-kuulat ovat halkaisijaltaan kuusimillimetrisiä joskus myös 8 mm tyypillisesti painoltaan 0,200,43-grammaisia kiinteitä, kovia palloja, joissa ei ole väriä sisällä. Aseet puolestaan ovat ulkoisesti hyvinkin tarkasti oikeista aseista kopioituja laitteita, joiden voimanlähteenä on joko sähkö, ponnekaasu tai käyttäjän käsivoimat. 1970-luvulla syntyivät ensimmäiset kuulia ampuvat replika-aseet, minkä jälkeen airsoft on kehittynyt ensin erittäin suosituksi harrastukseksi Japanissa ja 90-luvulta alkaen levinnyt yhä kiihtyvällä vauhdilla ympäri maailman. Aiemmin kuulat olivat järjestään muovisia, mutta ympäristötietoisuuden lisäännyttyä ja tuotantotekniikoiden kehityttyä ovat biologisesti hajoavat kuulat nousseet jo valta-asemaan. Tämän vuok-
www.softaaja.fi
43. Biokuulat on tyypillisesti valmistettu esimerkiksi tärkkelyksestä, joka yhdessä lämmön, kosteuden ja auringon ultraviolettivalon kanssa maatuu mullaksi sääolosuhteista ja kuulamerkistä riippuen nopeimmillaan muutamissa kuukausissa. Niinpä maassa kehitettiin ensin oikeiden aseiden näköisiä koriste-esineitä aseista kiinnostuneiden iloksi. Joskus kuulee esitettävän ihmettelyjä, miksi airsoft-aseiden pitää näyttää oikeilta. Satunnaisotannalla tehdyt kyselyt paljastavat, ettei suurella osalla ihmisistä ole mitään käsitystä airsoftista. Tästä syystä airsoftissa ei kilpailla samaan tapaan kuin paintballissa, joskin viime aikoina toiminnalliset ampumakilpailut maalitauluineen ovat yleistyneet huomattavasti. Monilla pelipaikoilla onkin kielletty muovisten kuulien käyttäminen kokonaan, ja niin kauppiaiden kuin harrastajienkin olisi jo aika luopua muovin käytöstä kokonaan. Koska osumat eivät jätä jälkiä, perustuu airsoft kaikilta osin luottamukseen: pelaajat tunnustavat rehellisesti saamansa osumat. Tiivistettynä airsoftissa kyse on toimintapelistä, jossa pelaajat koittavat poistaa vastustajiaan pelistä ampumalla heitä pienillä kuulilla
Lisäksi kuulien pyöreä muoto ehkäisee tehokkaasti vammojen syntymistä: tyypillisesti kuulan osumasta paljaalle iholle jääkin muistoksi vain hetkellinen kirpaisu tai korkeintaan pieni punottava jälki. Joissain maissa airsoft-aseita rajoitetaan lainsäädännöllisesti lähtöenergian suhteen. si aseiden realistinen ulkonäkö on useimmille harrastajille sangen tärkeää.
ONKO SE VAARALLISTA?
Kun airsoftin luonne on selvinnyt, nousee seuraavaksi kysymykseksi tyypillisesti lajin turvallisuus. Jännitys, itsensä hallinta ja voiman tunne ovat normaaleja tuntemuksia, joiden etsiminen on ihmisille luonnollista. Kuten
ja. Viime vuosina kaikki airsoft-aseilla aiheutetut silmävammat ovat syntyneet aseiden täysin vastuuttoman käsittelyn seurauksena, useimmiten pikkulasten ammuttua toisiaan tai sivullisia. Silmät ovat käytännössä täysin turvassa, kun käytössä on airsoftia tai paintballia varten tehdyt suojalasit tai maski, tai riittävät kestävyysstandardit täyttävät ballistiset suojalasit. Yhteistyössä lääketieteen tohtorin, silmätautien erikoislääkärin Ilkka Puusaaren kanssa toteutettu testi osoitti kiistatta asianmukaisen silmäsuojauksen tarpeellisuuden. Tällaiset toimet säännöstön, joka noudatettuna takaa turvallisen pelikulttuurin ja nautinnollisen harrastuksen.
ENTÄ HENKINEN PUOLI?
Mannerheimin lastensuojeluliiton Lapsemme-lehden numerossa 1/2008 käsiteltiin airsoftia ja sen vaikutusta lasten kehitykseen. Silmien lisäksi hampaat ovat kuulien tielle osuessaan vaaravyöhykkeellä, ja vuosittain tapahtuukin muutamia hampaiden lohkeamisia pelitilanteiden seurauksena. Laadukkaat silmäsuojaimet ovat ehdottomasti kaikkein tärkein varuste, eikä airsoftia missään tapauksessa saa harrastaa ilman niitä.
ovat kuitenkin vailla järjellistä perustetta. Vaatteiden tai muiden varusteiden läpi vaikutus on vielä paljon pienempi. Airsoft tarjoaa näitä kaikkia turvallisesti. Tämä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa ja vaikka kuulat eivät ihoa läpäisekään, ovat suojaamattomat silmät suuressa vaarassa. Kuulien lähtönopeus on Suomessa käytettävissä airsoft-aseissa tyypillisesti noin 60200 m/s, mutta koska kuulat ovat hyvin kevyitä, jää niiden lähtöenergia vain noin 0,53 jouleen, mikä on selvästi vähemmän kuin vaikkapa ilmakivääreissä, jollaisiksi airsoft-aseet monesti rinnastetaan. Psykologian tohtori, psykologi Tarja Salokosken mukaan softaus tai sotaleikit yleensäkään eivät ole vaarallisia lasten kehitykselle ja mielenterveydelle. Kaikkein tehokkaimmilla aseilla ammutut osumat voivat etenkin paljaalle iholle osuessaan vähän sattuakin, mutta hyvin lyhytkestoisesti silloinkin. Lisäksi pelaajat ovat täysin oma-aloitteisesti luoneet
Monin paikoin myös isät ovat innostuneet hauskasta harrastuksesta, eikä olekaan mitenkään tavatonta nähdä viikonloppupeleissä isiä lastensa kera pelaamassa.
monen muunkin harrastuksen kohdalla, myös tässä tapauksessa toimii apteekin hyllyltä löytyvä vastaus: "oikein harrastettuna airsoft on täysin turvallinen laji". Monet harrastajat käyttävät koko kasvot peittävää maskia tai erillisiä hammassuojia, jolloin tämäkin riski poistuu. Salokosken mukaan sota ja väkivalta ovat aina kuuluneet etenkin poikien, mutta myös joidenkin tyttöjen leikkeihin. On kuitenkin syytä huomata, että mikäli henkilöllä on taipumusta aggressiiviseen käytökseen, on airsoft kuten muutkin samankaltaiset harrastukset tai vaikkapa kamppailulajit väärä harrastus.
44
www.softaaja.fi. Suomessa pelataan täysin turvallisesti aseilla, joiden lähtöenergia tyypillisesti ylittää selvästi kaikki muualla maailmassa lainsäädännöllisesti asetetut rajat, muttei silti missään tapauksessa tee ampumisesta vaarallista. Vakavin harhaluulo on se, että airsoft-aseet vastaisivat lasten imukuppipyssyjä tai muita leikkikaluSoftaaja simuloi silmävammojen syntymistä numerossa 6/2007
/wolverine. Seuraavassa luvussa kerrotaan miten harrastukseen pääsee tutustumaan.
Osallistu -kilpailuun ja voita DVD!
DVD kaupoissa 16.10.
SOFTAAJAT ITSE
Harrastajien ikäjakauma on Suomessa maailman mittakaavassa varsin poikkeuksellinen. Kauppias ei saa lain mukaan luovuttaa airsoft-asetta alaikäiselle ilman huoltajan suostumusta. Huomioitavaa Salokosken mukaan on kuitenkin se, ettei airsoftissa ole kyse pikkulasten leikistä, vaan vakavasti otettavasta harrastuksesta, joka kuuluu sille varatuille luvallisille pelipaikoille, ja jossa turvallisuus on keskeinen asia. Salokoski painottaa myös vanhempien merkitystä, sillä heidän tehtävänsä on opettaa oikea ja väärä, fakta ja fiktio. Vaikka jotkut erikoisemmat tapahtumat ovatkin ikärajallisia, ei rajoituksia tyypillisesti nähdä, vaan kaikki pelaavat sulassa sovussa sukupuolesta, iästä tai mistään muustakaan ominaisuudesta riippuen. Ikärajattomuuden vuoksi Suomen pelaajakunta on hyvin nuorta. Tietokone- ja konsolipeleissä pelaajan fantasiamaailma on jonkun muun rakentama, airsoftissa se luodaan itse, mikä on erittäin myönteistä puhumattakaan harrastuksen tarjoamasta liikunnasta.
osa harrastajista on noin 1222-vuotiaita, mutta pelikentillä näkyy jatkuvasti yhä enenevissä määrin myös keski-ikäisiä pelaajia. Nyt tiedämme mitä airsoft on. Monin paikoin myös isät ovat innostuneet hauskasta harrastuksesta, eikä olekaan mitenkään tavatonta nähdä viikonloppupeleissä isiä lastensa kera pelaamassa. Airsoft on Salokosken mukaan hyvä harrastus myös siksi, että se saa lapset pois tietokoneen ja television äärestä. Lasten on hyvä oppia ottamaan vastuuta itsestään ja tekemisistään jo nuorena. Valta-
ESA TOIVONEN
KUVAT: JULIUS KOIVISTOINEN
Klikkaa osoitteeseen www.softaaja. Likimain kaikkialla muualla airsoft on kielletty alaikäisiltä, mutta Suomessa on rajoitettu ainoastaan airsoft-aseiden myyntiä. Airsoft onkin harrastuksena siitä äärimmäisen harvinainen, että se kokoaa yhteen hämmästyttävän erilaisia ihmisiä
Kuorma on liian suuri, moottori ei pyöri. Lopputuloksena moottoria kuormitetaan laukauksen kaikissa vaiheissa mahdollisimman tasaisesti.
KÄYTTÖ JA HUOLTO
Jousen asennussuunta on melko usein esitetty kysymys. 3. Progressiivinen jousi taas on aluksi löysempi, mutta muuttuu jäykemmäksi jyrkkenevällä käyrällä. Voiman kaksinkertaistaminen puristaa jousta kokoon saman verran lisää. Tunnetuimmat kellotehtaat varjelevat vieterijoustensa metalliseoksen koostumusta ja ennen kaikkea lämpökäsittelyprosessia tarkimman mukaan. Tiheä kohta puristuu ensin kokoon, ja ei ole suotavaa pitää tätä kokoonpuristunutta metallia männän puolella liikkuvana massana, eli tiheä puoli jousenohjaimen päälle on oikea suunta. Jos ampuu viikonlopun aikana pari tuhatta laukausta, on jousen löystymisen puolesta melko triviaalia, onko jousi seuraavan viikon vireessä vaiko ei.
JOUSEN OMINAISUUKSIA
Sähkö- ja jousitoimisten aseiden viritysjouset ovat päädyistään hiottuja. Kun asiaa hieman miettii, ratkaisu on päivänselvä: eihän jousi muuten asetu suoraan. Sähköaseella on silti hyvä ampua lippaan irroituksen jälkeen pari laukausta kertatulta, jotta pesän saa tyhjäksi ja koneiston oletustilaan. Tämä on sähköaseessa erityisesti kertatulta ampuessa hyvä asia, koska alkuvaiheessa moottorin pitää saada itsensä lisäksi melko raskas metallirattaisto liikkeelle on parempi antaa jousen puolelta vähän armoa. Niissä kuulat ovat syöttökoneiston päällä olevassa tilassa, josta ne syötetään vieterijousen vetämänä aseeseen. Mekanismi on tavallista lipasta äänekkäämpi ja alttiimpi häiriöille, mutta hicap-lippaaseen mahtuu huomattavasti enemmän kuulia.
O
vat siihen, että jousi on hienosti sanottuna progressiivinen. Jos jousi heikkenee vireessä, voidaankin sanoa että vika oli jousessa, ei käyttäjässä. Hyvin tehty jousi kestää käyttöä väsymättä vuosikymmeniä. Päädyn hionta on toimenpide, jota ei ainakaan 90-luvulla vielä voitu automatisoida. 2. Oheisesta kuvasta näkyy moottorin väännön, kierrosluvun ja tehon suhde.
Moottorin väännön ja kierrosluvun suhde.
Toisaalta progressiivinen jousi on lopussa erityisen jäykkä, mutta siinä vaiheessa hyvää vauhtia pyörivän rattaiston inertia auttaa pääsemään jäykän kohdan ylitse. Maksimiteho. Pakkauksissa näkee kummallisia tekstejä, joiden mukaan epätasainen nousu ei olekaan langanvääntelykoneen sekoamisen syytä: non-liner (oikeasti non-linear, toim. huom.) ja irregular pitch viittaa-
1. Tietääkseni tänäkin päivänä tasapäiseksi hiottu jousi sisältää siis käsityövaiheen. Ei kuormaa, suurin mahollinen kierrosluku.
46
www.softaaja.fi. Tavallisestihan jousi puristuu kokoon tietyn verran voimalla X. Tosiasiassa jousen pituus ja kierrosluku on suunniteltu niin, että jousi ei painu kokoon riittävästi aiheuttakseen pysyvää muokkautumista. Sähköaseiden jousien valmistus ei ihan niin tarkkaa puuhaa ole, mutta muutamia tarkkaan harkittuja yksityiskohtia niistäkin löytyy. Uskomuksen mukaan jousi löystyy nopeasti, jos asetta pitää vireessä. Kuitenkin jousi heikkenee ennen muuta käytöstä, eli toistuvasta kokoonpuristamisesta ja vapauttamisesta. Hicap-lippaat puolestaan ovat hyvin monimutkaisia kellokoneistoja. Jousi ja hicaplippaat
Tässä artikkelissa esitellään (sähkö)aseen jouseen liittyviä asioita sekä mielipiteitä jakavan hicap-lippaan toiminta. Aivan uusi jousi ampuu ensimmäisillä laukauksilla hieman korkeampia tuloksia, mutta asettuu pian tietylle tasolle. Jousta vaihtamalla saadaan helpoiten lisättyä (tai vähennettyä) lähtönopeutta, kun taas hicap-lippaalla saadaan tulivoimaa kasvatettua moninkertaiseksi.
llakseen niinkin yksinkertainen osa, on jousen valmistaminen parhaimmillaan taidetta
Tiheä kohta puristuu kokoon vähemmällä voimalla.
Kaukonäköiset japanilaiset jättivät viritinkiekon keskiöön kuusiokulmaisen reiän avainta varten. Puhtaana pidetty hicap-lipas onkin varmatoiminen kapistus, eikä kaipaa kuin toisinaan tipan notkeaa öljyä vieteriin voitelua varten sekä ruostumisen estämiseksi.
VAT: TEKSTI JA KU
SAULI . Syöttörattaan yläpuolella lepääviä kuulia "hämmentää" mekanismin mukana pyörivä kiekko, jonka toinen puoli on täynnä nyppylöitä. Likaantunut hicap-lipas muuttuu hyvin äkkiä pätkittäin syöttäväksi, ja kuulia lippaaseen kaataessa voi mukaan eksyä roskia. Nykyään on saatavilla hyvinkin edullisia lisälippaita, joten lipastyypin valinta ei ole niin paljon rahasta kiinni.
HICAPLIPPAAN TOIMINTA
Lippaan alaosasta pilkistävää hammaskiekkoa pyörittäessä alkaa lippaan sisällä oleva kuulien syöttöratas pyöriä ja työntää kuulia syöttöputkeen. Varsinkin vuosia sitten tämä oli merkittävä seikka hieman pienemmällä budjetilla aloittavalle, koska ainoa vaihtoehto olivat kalliit alkuperäiset regulippaat. Erilaisia toppauksia on monikin yrittänyt virittää lippaiden sisälle, mutta kuulasäiliön pienentyessä häviää hicapin ajatuskin sen siliän tien. Hiemankin vajaa hicap-lipas helisee varsin äänekkäästi, mistä lippaille onkin tullut liikanimi "marakassi" tai halventavampi "helistin". Aseen ladatessa pääsee vieterin vetämä syöttöratas pyörähtämään, ja ratas poimii kuulasäiliöstä lisää kuulia syöttöputkeen. Mekanismi tuntuu jopa tarpeettoman monimutkaiselta, mutta jokainen yksityiskohta on mietitty toimivuuden kannalta. Kun kuulat ovat tulleet putkea pitkin ylös lippaan suulle, ei syöttöratas pääse enää pyörimään ja koneiston vieteri alkaa kerätä jännitystä. Sininen ympyrä osoittaa kuulien sekoituslevyä, punainen korostaa jousitettua ohjainrullaa. Tähän lippaaseen mahtuu noin 300 kuulaa.
HICAPLIPPAAN TÄYTTÖ
Aluksi kuulasäiliön luukku avataan, sisään kaadetaan kuulia, sitten vedetään vieteri, ja lopuksi kaadetaan säiliö täyteen. Täyden vireen saavutettuaan alkaa vieterin toinen pää naksahdella pidätinkolosta toiseen, mikä on merkki täydestä vireestä. Syöttöputken alkupäässä taas on jousikuormitteinen ohjainrulla, joka antaa tarvittaessa hieman periksi, mutta estää kahden kuulan pyrkimisen putkeen vierekkäin. Tavallinen jousi ja progressiivinen versio. Lippaan kylkeen poratun reiän kautta saa lippaan kierrettyä vireeseen varsin nopeasti.
Kotitekoisella erikoiskameralla otettu kuva M16:n hicaplippaasta. LUOLAJAN MIKKOLA
www.softaaja.fi
47. Vastapainoksi melulle ja heikommalle toimintavarmuudelle mahtuu yhteen lippaaseen moninkertainen määrä kuulia tavalliseen lippaaseen verrattuna. Naksuminen ei ole lippaalle haitallista, joten lippaan voi vetää huoleti täyteen vireeseen asti. Lisäksi rattaisiin on kytketty epäkesko-
punnus, joka estää syöttöratasta pyörähtämästä eteenpäin liian nopeasti, jotta kuulat ehtisivät asettua rakosiinsa. Kuulien auttamiseksi syöttörattaalle on hicap-lippaissa pari nerokasta yksityiskohtaa ongelmien välttämiseksi
Maruin kaasupistooleita pidetään yleisesti kaikkein pelikelpoisimpina tällä hetkellä markkinoilla olevista GBB-pistooleista. On kuitenkin pelaajia, jotka eivät tunne käsitettä "vakioase", joten tämän artikkelin tarkoitus on vastata kysymyksiin, jotka varmasti askarruttavat monia kaasupistoolinsa viritystä harkitsevia.
KUVAT: TUOMAS SUVANTO & SAULI LUOLAJAN-MIKKOLA
48
www.softaaja.fi. Japanilaisvalmistajan aseissa yhdistyy teho, tarkkuus, luotettavuus ja varsin viimeistelty ulkonäkö
Toinen tapa nostaa lähtönopeutta, tarkuutta ja kantamaa helposti ja ilman osien hajoamisen riskiä on vaihtaa kaasuaseen piippu pidempään. Metalliluistin asennuksen yhteydessä myös palautinjousi kannattaa lähes aina vaihtaa jäykempään, mikäli haluaa säilyttää nopean luistin liikkeen.
Pidennetty luistinsalpa mahdollistaa luistin vapauttamisen ampumaotetta muuttamatta, ja näyttää alkuperäistä tyylikkäämmältä.
SISÄINEN KAUNEUS RATKAISEE
Helpoin tapa nostaa kaasuaseen lähtönopeutta on tietysti käyttää tehokkaampaa ponneainetta. Kun luisti on liikkunut jonkin matkaa, se painaa lippaan venttiilin sulkevaa sekä iskupiikin palauttavaa vipua, ja kaasun virtaus lakkaa. Sama sananparsi tuntuu usein pätevän myös kaasuaseiden virittämisessä, kun virittäjältä puuttuu tieto tai ammattitaito. Näihin lukeutuvat mm. Vielä parempi vaihtoehto olisi käyttää sähköaseiden männänpäistä tuttua rakennetta, jossa männänpäähän on porattu reikiä, joiden kautta kaasu painaa o-rengasta tiiviimmin lataussuuttimen sisäpintaa vasten. Monet viritysosavalmistajat toivatkin nopeasti markkinoille männänpäitä, joiden tarkoitus oli korjata tämä ongelma. Lataussuuttimia valmistaa moni valmistaja, mutta tässä tapauksessa kestävin ja mitoiltaan vakio-osaa lähimmin vastaava tuote löytyy PGC:n valikoimasta. Hyvin tehdyt metalliosat tunnistaa selkeistä kulmista sekä tarkkaan kaiverretuista merkinnöistä.
sopimaan. Erityisesti luistin ja rungon sovituksessa maltti on valttia. iskuvasarat, varmistimet, lippaansalvat, tähtäimet, ym. Maruin koneisto on hyvin yksinkertainen toiminnaltaan: lippaasta vapautuva kaasu ohjataan kuulalle, paineen noustua riittävän suureksi jakoventtiili sulkeutuu ja ohjaa lopun kaasun mäntään, joka liikuttaa luistia ja ase lataa itsensä. Valitettavan usein näkee pistooleita, joihin on vaihdettu kaikki mahdollinen, mutta jotka toimivat vakioasetta huonommin. Mikäli piipun pidentäminen ei ole mahdollista tai mielekästä, kannattaa virittäminen aina aloittaa kestävyyden kannalta olennaisista osista. Tämä taas on edellytys sille, että ase pystyy lataamaan lippaasta uuden kuulan kammioon. Sisäosia päivittäessä kannattaa pitää mielessä, että vaikka markkinoilla on myynnissä jos jonkinlaista hilavitkutinta, eivät niistä läheskään kaikki nosta lähtönopeutta tai paranna aseen toimintaa. Luistissa sijaitsevaa kaasunjakokoneistoa virittäessä voi helposti tehdä aseen toiminnan kannalta kohtalokkaan osavalinnan. Parempaa ergonomiaa voi tavoitella vaihtamalla esimerkiksi kahvalevyt uusiin. Parin sentin pidennys kaasuaseen piippuun saattaa hyvinkin nostaa lähtönopeutta jopa 10 m/s. Vanha vitsi kuuluu, että moottoripyörän viritys on onnistunut, kun teho ei laske enempää kuin 20 prosenttia. Ensimmäisissä Hi-Capa 5.1 malleissa oli ongelmia männänpään o-renkaan paikoillaan pysymisen kanssa. Tämän rakenteen kanssa oikean o-renkaan valinta on äärimmäisen tärkeää, joten Maruin huulirengas vie yhä voiton parhaana männänpäänä. Kiskojen ei tarvitse kiiltää kuin peili, mutta pinnan tulee silti olla sileä ja melko naarmuton. Sivusuunnan voi kuitenkin keskittää jyvää siirtämällä, mikä moderneissa malleissa on mahdollista.
Muitakin ulkoisia osia kuin runkoja ja luisteja on saatavilla käytännössä kaikkiin Maruin pistoolimalleihin. Hallintalaitteita vaihtamalla käyttäjä voi saavuttaa juuri hänen käteensä ja käyttötarkoitukseensa tai esteettiseen näkökulmaansa sopivan pistoolin. Maruin aseissa heikoimmat osa ovat lataussuutin, jakoventtiili ja jakoventtiilin pysäy-
Takatähtäin ei liiku lohenpyrstöurassaan ja kiristysruuvikin on vain kosmeettinen. Männänpäässä tiivein ratkaisu olisi huulikumin käyttö. Luistin aloitettua liikkeensä taakse pysyy lataussuutin vielä paikoillaan. M1911- ja MEU-malleissaan Marui esitteli uuden männänpään, jonka tiiviste on tavallaan huulikumin ja o-renkaan yhdistelmä. Jakoventtiilin tehtävä on nimensä mukaisesti jakaa kaasu kuulalle ja luistin liikuttamiseen. Tämän huono puoli on melko korkea kitka kumin ja suuttimen sisäpinnan välillä. Tosihifistelijä tekee vielä viimeisen sovituksen laittamalla kiskoihin hiomatahnaa ja liikuttamalla osia käsin useita kymmeniä kertoja. Suuremmat mittavirheet voi hioa lähelle oikeaa mittaansa hienolla metalliviilalla, mutta loppuviimeistely kannattaa tehdä 250800-karkeuksisella hiomapaperilla. Tällöin ase ampuu kovaa, mutta luistin liike on hidasta, eikä luisti välttämättä liiku riittävän taakse ladatakseen uuden kuulan kammioon. Mikäli aseeseensa vaihtaa metalliluistin, on myös ulkopiipun vaihto metalliseen suositeltavaa, sillä uusi luisti kuluttaa helposti muovisen ulkopiipun pilalle. Vakiojousi riittänee lähes kaikille käyttäjille. Maruin vakiojakoventtiili on valmistettu muovista ja muistuttaa rakenteeltaan hie-
50
www.softaaja.fi. Tämän edellytyksenä on tiivis sovite suuttimen kärjen ja hoppikumin välillä, sekä suuttimen vapaa liikkuminen luistissa. Järjestelmän toiminnan kannalta on olennaista, että osat ovat tiiviitä toisiinsa nähden, mutta liikkuvat silti vapaasti. Yhteistä kaikille ulkoisille osille on, että niiden sovitus kannattaa tehdä huolella ja ajan kanssa. Kun luisti on liikkunut tarpeeksi taakse, vetää suuttimen palautusjousi suuttimen takaisin paikoilleen luistiin. Tämä on ehdottomasti tähän astisista ratkaisuista paras, vaikka mukaan luetaan viritysosavalmistajien osat. Venttiilin jousen jäykkyyttä lisäämällä saa helposti lisättyä lähtönopeutta, sillä jäykemmällä jousella venttiili on auki pidempään. Sovitus kannattaa aloittaa merkitsemällä luistin ja rungon kiskot esimerkiksi maalitussilla ja tutkimalla sen avulla, mistä kohdin ne hankaavat toisiinsa. Esimerkiksi M1911-malleihin on saatavilla lukematon määrä erilaisia kahvalevyjä, joista jokainen varmasti löytää itselleen mieleiset. Maruin aseet kestävät vakionakin mainiosti Green Gasin tasoista kaasua, mutta tehokkaampiin kaasuihin siirryttäessä tai ulkoisten metalliosien asennuksen yhteydessä on usein myös sisuksien päivitys paikallaan. Mainittakoon vielä, että Hi-Capa ja M1911-sarjojen aseiden kaasukoneiston osat ovat täysin yhteensopivia keskenään. Rankasti viritetyissä aseissa iskuvasaran vaihtaminen vahvempaan voi olla tarpeellista, mutta WA:n aseista poiketen ei Maruin aseissa ole juuri vasararikkoja esiintynyt. P226 vaatii uuden iskurijousen vastakappaleen, jotta oikean aseen kahvat saa
tin. Tämä seikka kannattaa erityisesti pitää mielessä M1911-pohjaisia aseita virittäessä, sillä kompensaattorin sisään piilottaa helposti myös pidemmän tarkkuuspiipun. Maruin pistooleihin sopivat P226:tta lukuunottamatta myös ruutiaseiden kahvalevyt suoraan. Nestekaasun ominaisuudet eroavat sähköaseissa käytetyn ilman ominaisuuksista siinä, että nestekaasu laajenee kaasuuntuessaan, jolloin kaasun paine riittää kiihdyttämään kuulaa piipusa pidemmän matkan. Rakenne on yksinkertainen ja toimii erittäin hyvin. Liian jäykkä jousi puolestaan päästää liikaa kaasua kuulalle, eikä paine enää riitä ohjaamaan riittävää määrää kaasua luistin liikkeeseen, ennen kuin luisti on aktivoinut lippaan venttiilin sulkevan vivun. Valmiin sovitteen tulee olla alkuun hieman tiukka, sillä osat yleensä vielä asettuvat muutaman lippaallisen ampumisen jälkeen sovite väljistyy ja ase alkaa käydä halutulla tavalla
Esimerkiksi Action ja RCC valmistavat alumiinisia ja messinkisiä jakoventtiileitä. Tähän vaikuttaa myös latausuuttimen sisällä ja lippaassa olevien tiivisteiden lisäksi hoppikumi. Kaasun paine kasvaa lämpötilan kasvaessa, jolloin venttiilin avaamiseen tarvitaan enemmän voimaa. Nämä eivät luonnollisesti ole järkevä valinta peliaseeseen hopin puutteen aiheuttaman kantaman huonontumisen takia. Paremmin virtaavalla jakoventtiilillä voidaan saavuttaa 1-3 m/s nousu lähtönopeuteen, mutta olennaisempi hyöty on tavallisesti tasaisempi lähtönopeus vakio-osaan verrattuna. Järki ja mieliteot eivät tässäkään tapauksessa kohtaa, vaan usein se uusi pikkuosa on saatava, vaikka tietäisi, että sillä ei ole mitään merkitystä aseen toimintaan. Actionin kevyempi ja orenkaalla varustettu alumiiniventtiili on tässä tapauksessa paras vaihtoehto vakio-osan korvaajaksi. korkeavirtausventtiilit ovat rakenteeltaan avoimempia kuin vakiot, millä on pyritty parantamaan kaasun virtausta venttiilin lävitse. Toinen tapa lisätä kaasun määrää on vaihtaa lippaan pääventtiili paremmin virtaavaan. Parhaimmassa tapauksessa korkeavirtausventtiili nostaa aseen lähtönopeutta jopa 10 m/s, mutta erityisesti kylmällä säällä huonontunut luotettavuus ei monille pelaajille ole saavutetun hyödyn arvoista.
KUN KERRAN ALOITETTIIN, NIIN...
"Vielä tämä yksi" on kuuluisia viimeisiä sanoja myös kaasuaseen virittäjän suusta. Koneistokin vaikuttaa tiiviiltä. Maruin vakiohoppikumi on vakiona todella hyvälaatuinen, eikä vaadi vaihtamista ennen kuin se on niin kulunut, ettei enää tiivisty latausuutinta vasten kunnolla. Maruin aseissa venttiilin vaihto ei ole muulloin pakollista kuin vanhan venttiilin hajotessa, tai käytettäessä esimerkiksi Glock-
sarjassa painavaa teräsluistia. Jäykemmällä jousella iskupiikki lyö venttiiliin kovempaa ja kaasua vapautuu enemmän. Piippu on vakiona sisähalkaisijaltaan 6,08 milliä, kuten sähköaseidenkin piiput. Ensimmäinen on vaihtaa iskurijousi jäykempään. Haittapuolena ase tarvitsee enemmän voimaa jäykemmän iskurijousen virittämiseen, eli kaasua kuluu enemmän luistin liikuttamiseen. Yhdellä suurella reiällä varustettu yksisuuntaventtiili puolestaan tulee asentaa virtausaukko ylöspäin kohti lippaan kaasukanavaa. Monet valmistajat, kuten PDI, ovat päättäneet mustanitrata piippunsa, jolloin sisäpiippu ei kiillä rumasti messingin tai teräksen värisenä ulkopiipun sisältä. Usein tällaiset osat ovat kosmeettisia, mutta joistain niistä voi olla jopa oikeaa hyötyä. Haittapuolena lisääntyvän kaasun määrässä on luonnollisesti lisääntynyt kaasun kulutus sekä aseen kylmeneminen, ponneaine kun kylmentää ympäristöään kaasuuntuessaan. Tarkkuuspiipulla saavutetaan tavallisesti myös 15 m/s lisää lähtönopeutta, sillä laukaistessa paisuva ponneaine ei pääse tiukemmassa piipussa karkaamaan yhtä helposti kuulan ohitse. Mistä lisää tehoa. Yhteistä näille hifistelyosille on mielettömän korkea hinta. Korkeavirtausventtiileitä on kahdentyyppisiä: malli, jossa on kaksi reikää alkuperäisen neljän sijaan on käytännössä immuuni asennusasennolle, tosin reikien välistä tukea ei kannata jättää suoraan ylöspäin. Liian löysällä jousella ase ei jaksa avata venttiiliä lainkaan, tai se aukeaa niin vähän,
Parin sentin pidennys kaasuaseen piippuun saattaa hyvinkin nostaa lähtönopeutta jopa 10 m/s.
osumapisteeseen vaikuttaa suuresti lämpötilasta johtuvat kaasun painevaihtelut. Väärin asennettuna ase ei saa kaasua lainkaan, vaan virtaava kaasu ohjautuu suoraan alaspäin. Kaasupistoolin tarkkuus on aina melko suhteellinen käsite, sillä vaikka ase ampuisi tuettuna miten hyvää kasaa tahansa, ei käyttäjän tarvitse pelitilanteessa kuin hieman nykäistä asetta laukaistaessa, ja kuula lähteekin aivan eri suuntaan kuin alunperin oli tarkoitus. Nämä ns. light strike -ilmiötä kesähelteillä tehokkailla kaasuilla. Kilpa-aseisiin on saatavilla myös hopittomia tarkkuuspiippuja, jolloin hoppikumi ei ole vaikuttamassa tarkkuuteen. Usein myös valmistusmateriaali on kestävämpää ja tiivistys parempi kuin vakioventtiilissä. Tämä johtuu siitä, että nestekaasu ja voitelussa käytettävä silikoniöljy keräävät piippuun pölyä ja likaa, joille kotelossa kulkeva pistooli pelitilanteessa varmasti altistuu. Vaihteluiden minimoimiseksi kaasukoneiston tulee luonnollisesti olla mahdollisimman tiivis. että ase ei saa riittävästi kaasua ja tuloksena on vain pieni luistin nytkähdys. Seuraava askel on lisätä kaasun määrää. Lisäksi kuulan
LISÄÄ KAASUA!
Tehokkaampi ponneaine ja pidempi piippu on jo kokeiltu. Tästä syystä on suositeltavaa suosia yksisuuntaventtiileitä, jotka eivät juuri lisää kaasun määrää, mutta aineen virtaus niiden lävitse on laminaarisempaa, jolloin pyörteily vähenee ja kaasu saadaan tasaisemmin sinne, missä sitä tarvitaan, eli kuulan taakse. Kun kaasukoneisto on saatu optimoitua, siirtyy huomio tarkkuuteen. Kun ase on varustettu kaikin mahdollisin hilavitkuttimin ja kilkkein, ja sen kuvittelee olevan valmis, löytyy tutun airsoft-jälleenmyyjän sivuilta valmistaja X:n tuore pikkuosa, jollainen aseeta vielä on vaihtamatta. Kaasuaseen piippua valitessa kannattaa pysyä erossa aivan tiukimmista 6,01mm piipuista, ellei tosissaan ole rakentamassa asetta kilpa-ammuntaa varten. Peukalonkynnen kokoinen teräksestä koneistettu is-
www.s ft aja.fi www.softaaja.fi www.softaaja.fi w ta j fi t
51. Maruin GBB-pistoolit käyttävät kaikki samaa hoppikumia ja H-mallista painajaa, josta myös juontaa juurensa aseiden vakionakin hyvä tarkkuus ja pitkä kantama. Tästä esimerkkinä M1911-sarjan palautinjousen karan vaihto Hi-Capastakin tuttuun täyspitkään malliin, mikä lisää aseen luotettavuutta ja tasoittaa käyntiä, tai P226-sarjan iskupiikki, joka on viritetyissä aseissa vaarassa hajota monimutkaisen rakenteen ja heikon materiaalin takia. Nälkä kasvaa syödessä. Lämpötilan laskiessa kaasun paine lippaassa laskee, ja aseen teho hiipuu. Tarkkuuspiippuja aseisiin valmistavat useat valmistajat. man lippaan pääventtiilin runkoa. Jäykempi jousi voi olla jopa pakollinen ostos estämään ns. Vahvempi materiaali mahdollistaa avonaisemman ja paremmin virtaavan rakenteen, mutta haittapuolena jälleen yhden kaasukoneiston liikkuvan osan massa kasvaa. Tähän löytyy muutamia keinoja
Tämä siksi, että täyspitkä kara ei mahdu tulemaan takakautta ulos luistista. Kaiken kaikkiaan Maruin M1911:tä voi valmistajan muiden kaasupistooleiden ohella pitää parhaimpina markkinoilla tällä hetkellä olevista pistooleista, kun punnitaan tehoa, tarkkuutta ja toimintavarmuutta. Sen voi myös vaihtaa vahvempaan, kuten kuvassa näkyvä KM Headin osa.
PELAAMINEN VIRIVIRIPISTOOLILLA
TUNNELMAA! Kaasuaseiden paras puoli on eittämättä niiden tuliaseita hyvin läheisesti imitoiva toiminta. Kova ääni ja mukava potku yhdistettynä painavan kuulan iskuenergiaan muistuttaa myös muovikuulia ampuvia siitä, miksi aito nelivitonen on niin arvostettu ase. Näiden kanssa ei käyttäjä voi mennä vikaan, ja kuluttaja saa varmasti vastinetta rahoilleen niin vakioaseelta kuin oikein viritetyltä vehkeeltäkin.
Lataussuuttimen sisällä olevan vaihtoventtiilin jousen voi vaihtaa jäykempään tai itse vaihtoventtiilin raskaampaan, jotta venttiili päästäisi enemmän kaasua kuulan taakse. Kuvan lataussuutin on Guarderin valmistama.
JUHO ALA-JÄÄSKI
Luistin ja rungon sovittamisessa pyritään minimoimaan klappi, mutta liikkeen tulisi olla herkkä. Näillä eväillä aseella pystyy helposti vaikuttamaan sinne mihin sähköaseellakin, mutta tunnelma on aivan omaa luokkaansa. Puolikkaat kiristetään toisiinsa asettamalla niistä löytyviin reikiin esimerkiksi kuusiokoloavaimet ja kiertämällä osat tiukalle. Karan puolikkaiden välinen kierre kannattaa lukita vaikkapa kynsilakalla, jolloin purku on vielä helppoa, mutta etuosa ei karkaa omille teilleen ammuttaessa. Esimerkkiaseen tapauksessa kaikki osat olivat uusia, joten ylimääräisiä osia ei ollut tarkoituksenmukaista vaihtaa.
Lyhyt jousenohjain on perinteisessä 1911:ssä realistinen. Lisäksi kaikki muoviosat voi vaihtaa vahvemmasta muovilaadusta tehtyihin. Toimintavarmuutta, tehoa ja tarkkuutta tietysti, ja niitä oikein viritetyssä Maruin M1911:ssä piisaa. Piippu on mustattu, joten se ei loista ulkopiipun sisältä samalla tavoin kuin vakiopiippu. Kaasuaseiden tarkkuus on aina pitkälti ampujasta kiinni, mutta tietenkään aseen ominaistarkkuudesta ei ainakaan ole haittaa, joten tarkkuuspiippukin on usein perusteltu ostos. Ase sanoo pam ja luistin liike täräyttää mukavasti ranteita ammuttaessa. Mikäli aseella on jo ammuttu paljon, voi hoppikumin vaihto olla ajankohtainen toimenpide, joten kumin kunto kannattaa tarkastaa ja rikkoutunut tai kulunut kumi vaihtaa piipun vaihdon yhteydessä uuteen. Kuvassa NineBallin männänpää, jonka etupäässä olevien reikien kautta vaikuttava paine tiivistää O-renkaan ympärillä olevaa lataussuutinta (ei kuvassa) vasten.
Lipaskuilussa näkyvä venttiilin avaava iskuri joutuu koville käytettäessä kovapaineisia kaasuja ja vahvempaa vasaran jousta. Lähtönopeutta ja tarkkuutta lisäämään asennettiin PDI:n Palsonite-sisäpiippu. Tämän jälkeen sisäpiipun saa irti hoppiyksiköstä avaamalla kaksi pientä ristipääruuvia. Sisäpiippu ja hoppikoneisto otetaan ulos ulkopiipusta taivuttamalla ulkopiipussa olevaa kynttä hieman sivulle ja vetämällä hoppikoneisto takakautta pois piipusta. Mitä enempää voi aseelta toivoa. Palautinjousen etupäässä olevasta tulpasta läpi kulkeva pitkä malli puolestaan pitää jousen paremmin suorassa tasoittaen luistin käyntiä.
Blowback-systeemin männänpään tulisi olla tiivis. Kaasun jakeluun ei tässä vaiheessa päätetty puuttua, sillä Maruin vakiokoneisto toimii mainiosti metalliosien kanssa. Toinen vaihtoehto on katkaista hoppikammiossa olevaa tappia sen verran, että karan saa asetettua kokonaisena paikoilleen. Esimerkkiase ampuu Yellow Gasilla ja 0,20g kuulilla tasaisesti 95 100m/s lukemia hieman lämpötilasta riippuen, mutta todellinen peto aseesta löytyy vasta käytettäessä Red Gasia tai vastaavaa ylitehokasta ponneainetta ja 0,28g kuulia. Tiukempi piippu myös nostaa jonkin verran lähtönopeutta. Yhdellä täytöllä aseella ampuu hieman vajaan lippaallisen kuulia, sillä Maruin lippaan kaasusäiliö on verrattaen pieni ja metalliosat lisäävät hieman kaasun kulutusta. Tarkkuuspiipun asentaminen Maruin M1911-sarjan aseeseen on erittäin helppoa. Parikymmentä 6 mm palloa lipasta kohden ei kuitenkaan ole huono määrä, ja asetta voi mainiosti käyttää jopa pääaseena viikonloppupeleissä, mikäli vain käyttäjällä innostusta riittää. Huolellisuus on valttia.
ww so a ja w w.softaaja fi www.softaaja.fi www.softaaja.fi s j
53. Hoppikumissa on kohdistusolake piipun alapuolelle, joten sen asentaminen väärinpäin on erittäin epätodennäköistä, mikäli asentaja edes hieman keskittyy tekemiseensä
Muut yhteiset ominaisuudet repuilla olivat solumuovipehmusteita useiden väliseinien vä-
Päivän pelivarustusta liikutettaessa paikasta toiseen on yleinen trendi ollut yksinkertainen reppu. Repun tehtävä on yhtä laaja kuin ihmisen mielikuvitus. Näihin kuuluu ainakin se, että reppua on oltava mukava kantaa. Sen tulisi olla kestävä, luotettava, helppokäyttöinen ja aivan ehdottomana asiana repun on täytettävä tehtävänsä. Jos taas tulevaisuudensuunnitelmissa
H
on viikon pelimatka ulkomaille, voi minikokoisen repun sijaan harkita suurempaakin. CONDOR K 3DAY PAC
CONDOR URBAN GO PACK
CONDOR MEDIUM ASSAULT PACK
REPPUJA REISSUMIESTÄ MYÖTEN
yvä reppu määritellään yleensä täysin käyttäjän omia mieltymyksiä vasten heijastettuna, mutta jotkin positiiviset asiat ovat reissumiestenkin makutottumuksissa yhtenäisiä. Jos tarkoituksena on pelata nopeasti ja kantaa kuulat ja kaasut mukana, ei sadan litran rinkka ole järkevin mahdollinen kantoväline. Todellinen pelimies tietysti hankkii molemmat reput ja käyttää niitä tarpeen mukaan.
YHTEISIÄ PIIRTEITÄ
Kaikilla testissä olleissa repuissa oli yksi yhteinen tekijä repuissa oli valtaisat määrät taskuja. Jopa testiperheen pienimmästä Medium Assault Packistä löytyi viisi suurempaa osiota, joiden sisällä oli vielä erikseen pienempiä taskuja kynille, kartoille, autonavaimille, kännyköille ja ties millaisille säilytystä kaipaaville pikkutavaroille. Näitä hihnallisia kangaskasseja kuitenkin löytyy kaikissa kokoluokissa ja monenlaisiin tarkoituksiin, joten testiin päätyi tällä kertaa kolme Condorin taktistakin taktisempaa selkäreppua.
54
www.softaaja.fi
Tämä reppu on tietysti hiukan kömpelön oloinen jokapäiväiseksi kauppakassiksi, ja ruuhkajulkisilla liikuttaessa jäävät kanssamatkustajien katseet varmasti nyrpeäksi, mutta metsään tavaraa raahattaessa saa tätä kannettavaa tukikohtaa osaa arvostaa sisätilat ovat kuin pieni kirjahylly, mistä kaikki löytyy omilta paikoiltaan.
Urban Go Packin selkämyksessä on tasku kannettavalle tietokoneelle.
CONDOR URBAN GO PACK
Urban Go Pack ei välttämättä rajoitu ainoastaan urbaaniin menoon, vaikka nimi antaisi niin päätellä. Myös jonkinlainen kovempi selus olisi mieluisa, sillä vaikka tietokone nyt lepäisi kahden pehmustetun osion välissä, voi se silti saada vahinkoa jos reppu painuu huonossa kohdassa kasaan. Repun sisätilat tuovatkin oikeastaan mieleen taisteluvyön ulkopuolen, sillä myös radiopuhelimelle, GPS-laitteelle ja mille ikinä vain keksiikin löytyy oma tarviketaskunsa. Ristiselässä sijaitseva tuki pehmentää täyteen ahdetun repun muotoa ja olkahihnat ovat paksut. Sen 65-litrainen tilavuus mahduttaa hyvin kolmen päivän tavarat, ja senkin jälkeen lisätaskuilla saa lisättyä mukana olevaa tarvikemäärää. Repusta on muotoiltu hiukan kapeampi kuin normaali tämänkokoinen reppu, ja sen taskut on tehty enemmän siviilielämää muistuttaviksi. lissä, vähintään kahdella vetimellä varustetut vetoketjut ja PALS-kiinnitteitä melkein jokaisella tasaisella pinnalla, mitä reppuun vain voi kuvitella. Siinä on pikalukot, jotka irrottavat repun selästä muutamassa sekunnissa, ja selkämys on pehmeämpi kuin patikkarinkoissa. Condor tekee käytännössä halvemmalla sen, mikä on jo ennen suunniteltu ja toteutettu. Se kiristyy ympärillä olevilla remmeillä ja pikalukoilla hyvinkin litteäksi tyhjänä. Tämä on kätevä oivallus, sillä nyt ei muita taskuja tarvitse turhaan availla ja penkoa sukkien seasta sitä omaa rakasta läppäriään. Vaurio syntyi pelikentällä tulituksen osuttua sivuun jätettyyn reppuun.
PAREMPI KUIN MUOVIKASSI
Jotkin asiat repuissa hiukan harmittavat, sillä itse olisin suosinut paksumpaa kangasmateriaalia sekä sisällä että ulkona, sillä nyt reppujen jotkin kohdat tuntuvat hajoamisalttiilta. Suurimmassa taskussa on pieniä pikalukollisia remmejä joilla tavarat saa kiristettyä kiinni selkämykseen ja verkkopusseja joihin voi asetella pienempää rompetta. Vaikka reppu on suuri, ei edellisten reppujen tapaan sitäkään ole tarkoitettu pitkien siviilivaellusmatkojen patikoimiseen, vaan enemmänkin muuttuviin taistelutilanteisiin. Mikään lötkö repun selkämys ei ole, vaan siinä on vahvennettu selkätuki, jonka saa tarvittaessa vedettyä myös pois. Se ei haittaa, sillä muita taskuja on tarpeeksi aivan kaikelle tarvittavalle. Kantohihnat ovat reunoiltaan hiukan terävänpuoleiset, mutta reppu mukautuu
Ikävä kyllä käytännössä mitkään pikalukot eivät kestä suoraa osumaa kuulasta. Siinä on paikka juomapussille heti selkäpehmusteen takana ja suurin tasku leviää täysin auki matkalaukun tapaan. Varsinkin sisätilojen seinämät mietityttävät. Kun tavaraa aletaan pakata taskuihin, paisuu pikkuruinen reppu hämmästyttävän paljon. Taistelussa reppu on sopivan kapea, jotta kädet eivät ääriasennoissakaan tule törmäämään repun sivuille. + Mukavuus + Uskomaton tilavuuus + Taskujen määrä Sisämateriaalin kestävyys arvelluttaa
CONDOR MEDIUM ASSAULT PACK CONDOR URBAN GO PACK CONDOR 3-DAY PACK VALMISTAJA Condor, Yhdysvallat HINTA Medium Assault Pack 45 URBAN Go Pack 99 3-DAY pack 99 MYYJÄ Varusteleka, www.varusteleka.fi
PASI ASIKAINEN
www.softaaja.fi
55. Pehmusteet 3-Day Packissa ovat todella mukavat. Nyt kiristyshihnat täytyy säätää hitaalla tavalla suuremmaksi jos reppua alkaa täyttää tilanteessa, missä nopeus olisi valttia.
CONDOR 3DAY PACK
Condorin kolmen päivän selkäreppu on kuin pienikokoinen pakettiauto selässä. Kaupunkimaisuudesta kielii se, että repussa on kyljessä suuri vetoketju, joka vie suoraan kannettavalle tietokoneelle tarkoitetulle taskulle. Varsinkin suurikokoisilla käyttäjillä olkahihnat tulevat epämiellyttävän lähelle kaulaa ja pelkän t-paidan kanssa saattavat hiertää ihoa. Taskuja on paljon ja niihin mahtuu paljon tavaraa. Kaikissa repuissa on myös rintaremmi ja vyö, joka auttaa kevyttä reppua pysymään vauhdissa mukana ja estää täyden repun heiluntaa.
Medium Assault Pack aukeaa ammolleen, mikä helpottaa käyttöä selvästi.
selkään niin erinomaisesti, ettei ihoaan suuremmin onnistu niihin hiertämään.
CONDOR MEDIUM ASSAULT PACK
Kevyin ja pienikokoisin reppu testiryhmästä on nimensä mukaan "medium", mutta todellisuudessa reppu ei ole hirveästi suurehkoa juomareppua kookkaampi. Sisään saa juuri kaikki välineet, mitä lyhimmillä matkoilla voi tarvitakin, ja se on jopa hyväntuntuinen selässä. Vyötuki pitää muotonsa ja sen saa myös tarvittaessa pois. Pienenä miinuksena myös se, että kiristyshihnoissa olisi voinut olla suurempien reppujen tapaan pikalukot. Mikään repuista ei tee vallankumousta reppurintamalla. Huono asia tämä ei kuitenkaan ole: siitä asiasta, että reput ovat erittäin laadukkaita, ei pääse yli eikä ympäri. Kolmikosta Urban Go Pack on kuitenkin ainoa, jonka suurin tasku ei avaudu aivan loppuu saakka. Tämän lisäksi jokaisessa repussa on hihnoilla toimivat kiristysnauhat, joten repun jäädessä puolitäydeksi sen saa yhä kiristettyä selässä kiinteäksi paketiksi. Reppu on tarkoitettu kevyeen rynnäköintiin ja päivän tavarat eväineen kulkevat repussa kätevästi ja tiiviisti mukana. Repun kapeus saattaa olla myös haitta. Taskuun mahtuu hyvin keskikokoinen kannettava, mutta valitettavasti sisällä ei ole minkäänlaisia kiristysremmejä tai velcronauhoja, joilla tietokoneen saisi sidottua paikoilleen. Myös tähän reppuun saa piilotettua valtavan juomapussin, ja letkun saa vedettyä ulos vasemmalta tai oikealta aivan oman mieltymyksen mukaan. Monien nykyaikaisten taktisten reppujen lailla Condorit ovat peruskankaaltaan vahvaa nailonia, joka on sisältäpäin käsitelty vedenkestäväksi. Käytännössä tämä tarkoittaa vain pieniä muutoksia isokokoisen repun normaaliin rakenteeseen. Päällä on jopa pieni samettitasku aurinko- tai suojalaseille. Mikään kohta ei kuitenkaan testirupeamien aikana antanut periksi, joten tämä on vain spekulaatiota. Lyhyesti sanottuna Urban Go Pack on hyvän tuntuinen matkareppu
Valittavana on hurja määrä erilaisia, lähinnä AR-sarjaa varten suunniteltuja rautatähtäimiä sekä vielä mittavampi määrä erilaisia optisia tähtäimiä. Muovinen keinukytkin notkuu hiukan turhankin paljon ja antaa todellista kestävyyttä heppoisemman vaikutelman, mutta kaiken kaikkiaan laserin rakenteellinen kokonaisuus on pätevä kuten King Armsilta on lupa odottaa. Moni lasertähtäintä aseeseensa himoitseva tosin yliarvioi säteen tehon. Pidemmässä aseessa, kuten konepistoolissa, vaatisi laser mielestäni erillisen puristuskytkimen, jotta käyttö olisi luontevaa ja nopeaa, mutta harmillisesti sellaista ei VLM-tähtäimeen valmisteta. Kasvoja kohti laserilla ei saa todellakaan osoittaa ehdoin tahdoin, mutta onneksi lyhyt suorakaan väläys tämän tehoisesta laserosoittimesta ei ole vielä vahingollista silmille. TYYLIÄ VAI HYÖTYÄ?
asertähtäimet ovat selkeästi väliinputoajan asemassa ja niiden käyttö on softaajien parissa syystäkin melko vähäistä. Pikakiinnitys on totta kai mukava ominaisuus ja se vaikuttaa luotettavalta. Sen sijaan jos oikeasti tarvitsee lasertähtäintä esimerkiksi CQB-pelejä varten, tai on kiinnostunut opettelemaan moisen tähtäimen tehokasta käyttöä, on M3 VLM:n tapainen laser eri hauska kapistus.
KING ARMS M3 VLM LASER
SWATEFEKTI?
M3 VLM on muovi- ja alumiinirakenteinen ja kestänee käytön kolhuja riittävän hyvin. M3 VLM Laser muistuttaa sekä nimensä puolesta että ulkoisesti M3-asevaloa, jollaisesta King Arms itsekin valmistaa replikaa. Myönnettäköön kuitenkin, etten ole suurista sanoista huolimatta joutunut pelissä kuin kerran tai pari sellaiseen tilanteeseen, jossa lasertähtäimestä olisi ollut muuta hyötyä, kuin pelkkä käyttämisen ilo.
L
King Armsin katalogia selaava kohtaa suoranaisen runsaudenpulan etsiessään tarpeisiinsa sopivaa tähtäintä. Tietenkin kaikki aseet, joista standardi kiskonpätkä löytyy, ovat kelvollisia alustoja laserosoittimelle. Laserin oikeaoppinen käyttö korostuu tilanteissa, joissa aseella ei voi ampuma-asennon, puuttuvan valaistuksen tai muun syyn takia tähdätä normaalisti raudoilta. Ne tuppaavat jäämään pelkiksi koristeiksi, sillä laserosoitin on ulkona päivänvalossa melkoinen turhake. Pimeässäkin punaisella lasersäteellä huitomisen ilo jää usein pelkäksi henkselien paukutteluksi, mutta hi-tec-tyylipisteet se kerää kyllä kotiin. jäyttää ovia auki tehdessään taktisen rynnäkön, joten haaveet elokuvamaisista iskuryhmäkohtauksista, joissa punaiset lasersäteet pyyhkivät räjähdyspölyn peittämää huonetta todellakin jäävät vain haaveiksi. Maastossa seikkaileva punainen piste nimittäin paljastaa käyttäjänsä sijainnin tai ainakin suunnan todella nopeasti, joten laserin oikea-aikainen ja täsmällinen käyttö on koko homman A ja O, tai muuten laserilla osoittelulla tulee aiheutettua hallaa lähinnä itselleen. Oikeaoppisesti käytettynä laseria ei tule pitää koko aikaa päällä, vaan käyttää vain tilanteen vaatiessa. Harva käyttäjä kuitenkaan rä-
+ Lisää katu-uskottavuutta + Oikein käytettynä hyödyllinen Käytännössä käyttötilanteita harvoin
M3 VLM LASER VALMISTAJA King Arms, Hongkong VÄRIT Musta, OD HINTA 67 MYYJÄ: Proairsoft, www.proairsoft.fi
VESA HUOVINEN
56
www.softaaja.fi. Laser on tarkoitettu ensisijaisesti picantinny-kiskolla varustettua käsiasetta varten, jolloin keinukytkin on käytettävissä normaalissa ampumaotteessa ja kummalta puolelta tahansa. Laser käyttää virtalähteenään kahta CR123A-paristoa. Sysipimeässäkään M3 VLM:n laser ei (valitettavasti) näy yhtenäisenä punaisena juovana Hollywood-tyyliin, ellei ilmassa ole esimerkiksi usvaa tai pölyä. Käyttäjä näkee tällöin kuitenkin osumakohdan yhdellä vilkaisulla, ja tietynlaisessa tilanteessa se voi olla ero osuman ja pelistä putoamisen välillä. Hieman vähemmän konventionaalinen vaihtoehto kotininjalle löytyy lasertähtäimien puolelta.
Keinukytkimestä laserin saa kytkettyä vastapäivään painamalla hetkellisesti päälle, tai myötäpäivään kääntämällä palamaan koko ajan. Itse laserin voimakkuutta ei saatu mitattua eikä valmistaja sitä ilmoita, mutta se jää alle viiden milliwatin, joka on tehoraja Suomeen tuoduille lasertuotteille. Pelillistä hyötyä lasertähtäimestä on lähinnä sisätiloissa, ja tällöinkin osaavan käyttäjän käsissä
SWAT-hanskojen suurimmaksi kysymysmerkiksi jää kestävyys. Suurin osa näistä on jäljitelty Amerikan mantereella tuotetuista ja käytetyistä releistä. Molemmat mallit ovat sormenpäitä lukuun ottamatta samanlaiset, eli topatut ampujan nahkahanskat. Lyhyen testiperiodin aikana hanskat eivät hajonneet tai saaneet juurikaan käytön jälkiä, mutta lopullinen käyttöikä selviää vain ajan myötä. Kynsikkäiden kanssa sorminäppäryys säilyy ja kaikenlainen pieni näpertäminen esimerkiksi ruuvien, taskujen klipsien tai vetoketjujen availun parissa onnistuu hanskoja riisumatta, ja ilma kiertää hanskoissa edes hiukan. SWAT Leather Gloves, eli poliisin erikoisyksiköiden nahkahanskat ovat tarjolla kahtena eri mallina: joko tavanomaisina sormikkaina tai avosormisina kynsikkäinä. KA ilmoittaa materiaalin olevan "nahkaa" sen tarkemmin spesifioimatta, mutta sen vakuudeksi ei pelkkä nahan tuoksu riitä, joten on liki mahdoton sanoa ovatko hanskat keinonahkaa vai aitoa tavaraa. Full Finger -perusmalli saattaa olla kesäkuumalla jopa tukala, eikä jäykillä nahkasormikkailla ole toivoakaan sormiakrobatian harjoittamisesta. Onneksi saksiin tarttumalla Full Fingerit saa nopeasti leikattua avosormisiksi jos haluaa. Allekirjoittaneen sorjat pikku kätöset ovat yleensä S- tai M-kokoa, ja tällä kertaa M-kokoiset testikappaleet tuntuivat liian löysiltä. Avosormisen ja kokonaan peittävän mallin suurin käytännön ero on hengittävyys. Myös paljaana loistavan käsien ihon peittäminen on helpointa pitämällä näpit suojattuna.
ing Arms (jatkossa KA) valmistaa tunnetusti hurjat määrät erilaisia osia ja lisävarusteita, mutta löytyy saman tuotemerkin alta myös laaja valikoima replikataisteluvarusteita, joita ainakin näennäisesti yhdistää länsimainen taktinen ulkonäkö ja nimi. Käyttäjälle tällä seikalla tuskin on kummoistakaan väliä. Tärkeimmät ominaisuudet, eli aseenkäsittely ja käsien suojaus, ovat kuitenkin kunnossa. Etukäteen sovittaminen kannattaa, tai ainakin oma koko tulee tietää jämptilleen, sillä liian isot ja löysät hanskat pikemminkin hankaloittavat aseenkäsittelyä. Rannekiristys on toteutettu ontuvasti ohuella tarranpalalla, hanskoja ei tunnu saavan tarpeeksi kireälle sitten millään. Hanskoja on saatavilla kaikkina kokoina XSXLakselilta. Loppukaneetin muotoilen tähän tapaan: King Armsin SWAT-haskat eivät ole sieltä näppärimmästä päästä, mutta suojattuja, taktisia nahkahanskoja etsiville ne ovat kelpo vaihtoehto.
VESA HUOVINEN
+ Suojaavuus + Hyvä pito Sorminäppäryys kärsii
SWAT LEATHER GLOVES VALMISTAJA King Arms, Hongkong VALMISTUSMAA: Kiina MALLIT: Full Finger / Half Finger KOOT: XS-XL HINTA Full finger: 19 Half Finger: 17 MYYJÄ Proairsoft, www.proairsoft.fi
www.softaaja.fi
57. Toisaalta, talvella näpit jäätyvät kynsikkäissä nopeasti. Kaikenlainen sormityöskentely tuntui hiukan kömpelöltä, mutta pistoolikahvassa pito oli ja pysyi.
K
TAPPELUKSESSA
SWAT-hanskat tarjoavat hyvän pidon kämmenpuolelta, joka on vahvistettu pehmeämmällä keinomateriaalilla. SWATrukkaset
KING ARMS SWAT LEATHER GLOVES
Airsoft-pelin tiimellyksessä kunnolliset hanskat nousevat usein yllättäen arvoon arvaamattomaan, kun tetsatessa tulee naarmutettua kädet oikein kunnolla tai tarrattua kiinni jostain terävästä tai epämiellyttävästä. Rystyset ovat ylimääräisillä nahkakerroksilla topatut suojaamaan kovemmalta kontaktilta, mille jokainen joskus osuman näpeilleen saanut osaa varmasti antaa arvoa. Nahkahanskan tulisi olla käteen napakka, jopa tiukka, sillä nahka tunnetusti notkistuu ja venyy käytön myötä. Normaalikäyttöä hanskat luultavasti kestävät ihan mainosti
Madbullin elokuvanäkyvyyttäkin saanut AGX taasen on lyhennetty versio AG-C:stä. Heittimen oikealta kyljeltä löytyy erinäinen määrä laseretsattuja merkintöjä. Onhan M203-heittimestäkin lyhytputkinen versio, puhumattakaan venäläisistä vastineista, joiden putket ovat AGX:ääkin lyhyempiä. AGX:ssä ei montaa liikkuvaa osaa ole. Toinen pieni ulkonäkökälli on rihlauksien puuttuminen putkesta. Homma toimii siis kuten oikeastikin, iskupiikin tilalla on vain tappi ja kranaatissa nallin tilalla venttiili.
Heittimen oikealta kyljeltä löytyvät siistit laseretsatut merkinnät, jotka voisivat valmistajan logoa ja nimeä lukuunottamatta olla aidotkin. Nimen AGX saanut, picatinny-kiskoon kiinnittyvä ja erittäin kompakti heitin pohjautuu Heckler & Kochin AG36- ja UGL-heittimistä tehtyyn stand alone -versioon, AG-C:hen Oikea AG-C on muutoin samanlainen kuin G36ja L85-sarjojen rynnäkkökivääreissä nähdyt heittimet, mutta se kiinnittyy aseen picatinny-kiskoon ja on siten paitsi nopeasti irrotettavissa ja vaihdettavissa aseesta toiseen, myös tarvittaessa käytettävissä kranaattipistoolina. Muotokieleltään tuttua HK:ta oleva varmistin estää S-asennossa liipaisimen liikkeen, E-asennossa putkesta taasen rävähtää ilmoille tavaraa. Myös osien sovitus on erittäin jämäkkää ja rohkenisinkin väittää, että AGX:n hajottaminen ilman tahallista väärinkäyttöä ei aivan vähällä onnistu. Tosin, heittimen laukausmäärät ovat aktiivisellakin pelaajalla tai sotilaalla joka tapauksessa niin pieniä, ettei epämukavasta käytettävyydestä ole sen kummempaa haittaa. On muuten erittäin mielenkiintoista miten firma itsekään ei tunnu tietävän nimensä kirjoitusasua, vaan hullua härkää näkee niin yhteen kuin erikseenkin kirjoitettuna. Liipaisimen painallus työntää aseen iskupohjasta esiin tapin, joka työntää kranaatin kaasuventtiilin auki. Kompakti
Jos aseisiin kiinnitettävien kranaatinheitinten markkinat ovat ruutipuolellakin sangen harvoihin käsiin jakautuneet, korostuu tämä mallien vähyys entisestään airsoft-maailmassa. Tämä yksityiskohta paljastaa heittimen välittömästi airsoftversioksi. Yksi varteenotettava vaihtoehto moderniksi heittimeksi on Madbullin AGX.
kranaatinlaukaisija
MADBULL AGX
aannoisen Softaajan kranaattitestin (numero 6/2007) voiton sangen selvästi vienyt Madbull tekee itse kranaattien lisäksi paljon muutakin, kuten välineitä näiden kranaattien laukaisemiseksi. Testiin saapunut AGX on uutta tuotantoa eli niin sanottu Light Edition, jonka mainostetaan olevan materiaalivalintojen ansiosta jopa 50 prosenttia ensimmäistä mallia kevyempi. Pistoolikahva on todella ohut ja naurettavan lyhyt, mikä yhdessä raskaan ja suorastaan häkellyttävän ohueksi muotoillun liipaisimen kanssa tiivistää aseen ergonomian sanalla sanoen surkeaksi. Varmistimen sijainti ei ole mitenkään ihanteellinen, mutta pystyy sitä peukalolla käyttämään riippumatta ampujan kätisyydestä. Onko tämä sitten hyvä vai huono asia, siitä lienee jokaisella oma mielipide.
T
TARKASTELUA
AGX on todellakin pikkuinen; paksuus huomioimatta se mahtuisi pienempään tilaan, kuin monet pistoolit. Sinällään sangen uskot-
tavaltakin näyttävien tekstien vakuuttavuutta syö hieman niiden keskellä juokseva härkä ja teksti "MAD BULL AIRSOFT". Kokonaisuutena heitin on hyvin kompakti.
Kuvassa liipaisin on painettuna pohjaan, jolloin kranaatin kaasuventtiilin avaava tappi on työntynyt esiin iskupohjasta.
58
www.softaaja.fi. Materiaalivalinnat ovat jälleen juuri sitä, mitä Madbullillta on lupa odottaa: heittimen putki kehikkoineen ja kiskokiinnitys ovat alumiinia; liipaisin, varmistin ja putken avaussalpa terästä ja itse runko kuituvahvisteista muovia. Tällaista heitintä HK ei valmista, mutta periaatteessa estettä sellaiselle ei olisi
Putken sisähalkaisija on noin 39 millimetriä, joten tarkalleen 40-milliset kranaatit, kuten Madbullin aivan varhaisimmat mallit sekä King Armsin ja Mosquito Moldsin kranaatit eivät AGX:ään sovi. Myös putken avaussalpa on sijoitettu liipaisinkaaren sisäpuolelle.
www.softaaja.fi
59. Useimpien mielestä tuskin on, mutta toistan jälleen itseäni toteamalla, että heittimensä käytön kunnolla opetellut ja sopivia kranaatteja omistava pelaaja pystyy niiden avulla paitsi laukaisemaan hankalia pattitilantei-
+ Taatusti kestävä + Hyvä työnlaatu + Katu-uskottavuus Merkinnät ja rihlausten puuttuminen
Putki avattuna kranaatin syöttämistä varten. Kolmas hallintalaite on liipaisimen etupuolelta löytyvä putken avaussalpa, jonka painamista seuraa putken ponnahtaminen auki. Helppoa se ei ole, mutta todistetusti parhaimmillaan erittäin toimivaa.
ESA TOIVONEN
KÄYTTÖKELPOISUUS
Kuten airsoft-heittimet yleensäkin, ei AGX:kään niele mukisematta mitä tahansa. Avausjousi on sangen terhakka, joten avautumisessa ei todellakaan ole takertelua.
ta, myös ylipäätään tukemaan omiensa etenemistä. Kun kranaatitkin pahimmillaan käsiin hajoavia kiinalaisia lukuun ottamatta ovat sapettavan kalliita, herääkin moni epäilemään, onko heittimen hankkimisessa minkäänlaista järkeä. Maahantuojan nettisivuilla listataan kaikki Madbullin yhteensopivat kranaattimallit joista löytyy taatusti sopiva kaikkiin tarpeisiin ja niiden lisäksi muidenkin alle 39 mm paksujen kranaattien pitäisi heittimeen käydä. Korkeapaineisia kaasuja, etenkin hiilidioksidia käytettäessä joillakin kranaateilla venttiili voi vastustaa aukeamista hyvinkin sitkeästi. Koska tappi työntyy iskupohjasta samaa tahtia liipaisimen painamisen myötä, eikä iske voimalla kuten iskupiikki, on raskas laukaisu tällöin entistäkin raskaampi. Niin ikään heittimille tyypillisesti myös AGX:ää vastaan joutuu pulittamaan sievoisen summan kahisevaa. Putken auki ponnauttava jousi ei jätä aukeamista arvailujen varaan.
AGX (LIGHT EDITION) VALMISTAJA Madbull Airsoft, Taiwan PITUUS 190 mm PAINO 1250 g HINTA 210 MYYJÄ PCB-Airsoft, www.pcb-airsoft.com
Liipaisin on muotoiltu kummallisen ohueksi, mikä yhdessä raskaan laukaisun kanssa tekee ampumisesta aika epämiellyttävää
Puvun materiaali on venäläistä puuvilla-selluloosasekoitekangasta, joka on raskaampaa kuin esimerkiksi länsimainen ripstop-kangas. Hieman hassunkurisena, mutta kieltämättä käytännöllisenä lisänä ovat muun muassa lasten kurahousuista tutut lenkit lahkeiden päissä. Aiemmissa flora-puvun malleissa oli myös reisitaskut, mutta jostain käsittämättömästä syystä ne on jätetty pois tässä esitellystä modernimmasta versiossa. Rinta- ja helmataskut sulkeutuvat kahdella napilla. Nämä pöksyt ovat tiukempia kuin sotilasvaatteet yleisesti, ja niiden etupuolella kulkee laskos silityksen helpottamista varten. Flora-kuvion värejä ovat vaaleanvihreä, tummempi vihreä sekä ruskea, ja ne on järjestelty kankaalle vaakasuoria muotoja muodostavaksi kuvioksi. Floraa ostaessa pitää kuitenkin olla tarkkana koosta, sillä ilmoitettu koko voi hyvinkin poiketa todellisesta. Tuolloin Venäjällä oli käytössä vuonna 1990 käyttöön otettu VSRkuvio, mutta sotilaiden yllä näkyi myös vanhoja, Neuvostoliiton armeijan peruja olevia TTsKO-pukuja. Leikkaus muistuttaa pääpiirteiltään amerikkalaisen BDU-puvun vastaavaa. Alun perin floran päävärinä oli vaaleanvihreän sijasta khaki, joka sai sen näyttämään enemmän VSR:ltä. Olennaisena osana nykyaikaista venäläisvarustusta flora on ennen kaikkea venäläistä kokonaisuutta havittelevien puku, mutta se kelpaa toki muillekin, jotka etsivät edullista, mutta tehokasta pukua. Myöhemmin väritystä kuitenkin muutettiin maastoutumistehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi materiaali on kastuessaan hyvin inhan tuntuista ihoa vasten ja tarvitsee pidemmän ajan kuivuakseen. Olkapäissä on toppaukset
FLora
K
kulutusta ehkäisemään ja kainaloissa on tuuletusaukot. Venäläisjoukot esittäytyvät valokuvissa monesti suorastaan riemunkirjavina, mutta maan armeijalla on silti ihan virallinenkin puku ja maastokuvio.
olmivärinen flora-maastokuvio otettiin Venäjän armeijan käyttöön vuonna 1998 korvaamaan kokonaisvaltaisesti olemassaolevat maastokuviot. Kangas on hieman kummallista, sillä kuumalla kesäkelillä se saa kantajansa hikoilemaan toden teolla, kun taas talvella se ei suojaa pakkaselta oikein yhtään. Näihin taskuihin mahtuu passelisti pienen PMR-radiopuhelimen kokoinen esine. Lisäksi käytössä oli lukuisia muita kuvioita, jotka kaikki flora suunniteltiin korvaamaan. Housut poikkeavat takkia enemmän länsimaisista standardeista, ne kun muistuttavat enemmän puvunhousuja tai farkkuja kuin sotilaskäyttöön tarkoitettuja vaatteita. Oikeankokoisena flora on hyvin varteenotettava vaihtoehto metsäpeleihin.
FLORA VALMISTUTTAJA Venäjän valtio HINTA 65 MYYJÄ Swat-Team Oy, www.swat-team.fi
+ Väritys toimii Suomen oloissa Kummallinen kangas
TOIVO HAIMI
60
www.softaaja.fi. Usein housut ovat liian lyhyet tai puristavat liikaa, joten ostaessa on hyvä sovittaa pukua ja kokeilla, sopiiko se. Takissa on kuusi ulkoista taskua, jotka on sijoiteltu BDU-mallin mukaisesti niin, että neljä taskuista tulee etupuolelle. Hieman kuluneena ja pari kertaa pestynä se on kuitenkin hyvä perusmaastopuku kesäiseen metsään. Niissä on vain kaksi taskua, yksi kummallakin sivulla. Lisäksi takista löytyvät epoletit arvomerkkejä varten, sekä kaksi povitaskua. Venäläiset sotilaat käyttävätkin kuviosta slangi-ilmausta arbuz, vesimeloni, sen ulkonäön vuoksi. Omaperäisyyttä leikkaukseen tuovat kaksi hihataskua, jotka sulkeutuvat tarranauhalla. Flora on värityksensä puolesta omiaan naamioimaan kantajansa eurooppalaiseen sekametsään, vaikkakin uutena kuvio hieman "hohtaa" läpi metsämaisemasta. Näiden tarkoituksena on pitää housut visusti kantajansa jalassa ja kengän sisällä
Jos entisajan Strike Systems kohdisti tuotteensa huippukäyttäjille, on tämän arvostelun kohde suunnattu täysin eri kohdeyleisölle. merkkisiä varusteita omistanut pelaaja oli ihailun eikä niinkään pilailun kohde. Itselleni lasit tuntuivat olevan hieman turhan pienet, mikä ilmeni epämiellyttävänä puristuksena pään sivustoilla. Linssin keskiosaa peittää pieni muovinpala, sillä siihen kohdistunut suora osuma todennäköisesti hajoittaisi linssin helposti. Strike Systemsin sankalasit yllättivät minut positiivisesti kestävyytensä puolesta, mutta en silti kelpuuttaisi niitä omalle nokalleni, muuten kuin esimerkiksi offarilaseiksi. Kumiset liukuesteet tahtoivat kuitenkin hypätä sangoista irti muutaman laukauksen jälkeen. Turvaa ensihätään
STRIKE SYSTEMS SANKALASIT
Jokaiselle softaajalle, niin uusille kuin vanhoillekin, tulisi olla selvää, että silmien suojaaminen on ykkösprioriteetti pelikentälle lähtiessä. Siihen tehtävään ne ovatkin kuin luodut.
N MIKKO MUTTILAINEN
www.softaaja.fi
61. Minkäänlaisia säätömahdollisuuksia laseissa ei kuitenkaan ole, joten niiden sopiminen jonkun päähän ei välttämättä tarkoita sitä, että ne sopisivat jokaisen päähän. Muoviset sangat kiinnittyvät suoraan saranalla linssiin eikä onneksi herkkiä välikappaleita ole päätynyt laseihin. Harmi ettei sellaista toimitettu lasien mukana.
KESTÄÄ, KESTÄÄ JA KESTÄÄ...
Koska melko ohuiden sankojen kestävyys mietitytti allekirjoittanutta melkoisesti, pistimme lasit piipun väärän pään eteen ja kokeilimme lasien kestävyyttä. Lasit ovat myös harmillisen kaukana kasvoista: silmiä pystyy esimerkiksi esteettä hieromaan lasien alapuolelta etusormilla.
+ Halvat + Yllättävän kestävät + Saranat turvassa Rimpulamaiset Suojaavuus alapuolelta Ei niskalenkkiä
MUOVIA JA KUMIA...
...niistä ovat halvat suojalasit tehty. SS:n brändi on ajan saatossa päässyt valumaan alakastiin, eikä sen tuotteille enää anneta samanlaista arvoa kuin entisaikaan, jolloin ko. Aseena toimi Jing Gongin vakiotehoinen G36C. Kuulat kimposivat samalla tavalla myös sangoista, eikä minkäänlaisia merkkejä hajoamisesta ilmennyt. Yksinkertaiseen pahviläpyskään ja siihen kiinnitettyyn läpinäkyvään muovikuoreen pakatut sankalasit näyttävät suurinpiirtein niin halvoilta kuin ne ovatkin.
naamalla. Nykyään varustemarkkinoille on niin kova tunku, ettei enää pysty ensikädeltä sanomaan, onko jokin varuste hyvä vai huono. Päässä lasit pysyivät myös melko kiitettävästi. Ratkaisu on sinällään hyvä, sillä nyt sarana on tavallaan linssin takana piilossa osumilta. Sangoissa on myös pienet kumisuikaleet, joiden on ilmeisesti tarkoitus pitää lasit tukevammin pelaajan
STRIKE SYSTEMS -SANKALASIT VALMISTUTTAJA ActionSportGames A/S, Tanska VÄRIT musta, keltainen Saatavissa ASG:n jälleenmyyjiltä.
KATSE TULEVAISUUTEEN
Odotan hartaasti sitä päivää, jolloin jokin varustevalmistaja tekee täydelliset suojalasit, minkä jälkeen sellaisten etsinnän voisi lopettaa. Lasien koostumus on sinänsä omituinen, että niissä ei ole varsinaista kehystä ollenkaan, vaan lievästi tummennettu linssi toimii kehyksenä itsessään. Lisäksi sankojen päissä on pienet reiät ilmeisesti niskaremmin kiinnitystä varten. Nenälle asettumista helpottavat myös aurinkolasimaiset kumityynyt, jotka tuntuvat lähtevän turhan helposti irti, enkä ihmettelisi vaikka ne pomppaisivat kovassa temmellyksessä laseista irti. Strike Systems koettaa tarjota laseillaan hyvää vähemmällä rahalla, mutta onko köyhällä vieläkään varaa ostaa halpaa?
S
trike Systems on ainakin hyvin monelle vanhan liiton pelaajalle tuttu tavaramerkki, ja miksei myös nuorillekin. Metrin päästä ammuttuna linssiin jäi vain pieniä vaaleita laikkuja, jotka lähtivät pinnasta pienellä hankauksella. Sankalaseja ei perinteisesti ole totuttu pitämään siellä turvallisimpien mallien joukossa
Puolustuvoimien vähentäessä Oulussa toimintaansa, Hiukkavaaran harjoitusalueet siirtyivät suurilta osin Oulun kaupungin hallintaan. Vuosia jatkuneet Eräjorma, Uluo ja Tour of Duty -pelisarjat ovatkin vetäneet mukaansa kasvavassa määrin pelaajia koko Suomen mitalta, etäisyyksistä huolimatta. Suuremmissa peleissä alueen todellinen monikasvoisuus paljastuu maasto vaihtelee paikoin erittäin vaikeakulkuisesta Sarvikankaan kivikukkulan ryteiköstä ja peitteisestä Niileskorven tiheästä sekametsästä osin kasvustoltaan avoimempaan, mutta omalla tavallaan pelillisesti haastavampaan keskialueeseen. Löytyypä alueelta vuodenajasta riippuen erilaisia pieniä vesistöjäkin. Satunnainen pelaaja löytääkin käytännössä aina sunnuntaina keskipäivällä paikalle saapuessaan virkeän, useamman kymmenen harrastajan pelaajaryhmän säästä ja vuodenajasta riippumatta. Tiepohjat mahdollistavat myös erilaisten ajoneuvojen käyttämisen peleissä. Syvemmällä pelialueen keskellä sijaitsevalla hiekkakentällä on toinen "offari" (3), jonka sijainti mahdollistaa laa-
HISTORIAN SIIPIEN HAVINAA
Airsoft-toiminta saapui aluksi pienimuotoisena Hiukkavaaran alueille aivan 1990-luvun loppupuolella Pohjan Prikaatin lakkauttamisen aikoihin. Kasvaneen toiminnan myötä myös Oulun kaupungin suhtautuminen harrastuksen suhteen on muuttunut vuosi vuodelta positiivisemmaksi. Kettuskin lisäksi viikoittaisiin peleihin kokoonnuttiin tuolloin myös läheisellä "ampumaradan pelipaikalla" ja muutamaa vuotta myöhemmin edellämainittujen lisäksi Kalimeenvaaran harjumaasto valjastettiin muutamaksi vuodeksi pelikäyttöön. Vaikka harrastus ei ollut vielä tuolloin Oulun alueella laajasti järjestäytynyttä, niin Kettuskin alueella otettiin ensiaskeleita ohjatun pelitoiminnan suuntaan jo edesmenneen Oulun Airsoftaajat ry:n Hikinen erämaa -pelisarjan tapahtumissa.
KETTUSKI KARTALLA
Karttapohjalla pelipaikka sijoittuu SarvikankaanNiileksenAalikkokankaan alueelle Valkiaisjärventien eteläpuolelle, reilun neljän kilometrin päähän Myllyojan kaupunginosasta. Alueelta on helposti tunnistettavissa muutama maamerkki. Monipuolinen maasto ja helposti pelien tarpeiden mukaan venyvä alue hyvine kulkuyhteyksineen ovat olleet avainasemassa edesauttamassa harrastajamäärältään kasvavan airsoft-harrastustoiminnan kehittymistä Oulussa.
A
Aivan Oulun kyljessä, entisellä puolustusvoimien harjoitusalueella sijaitsee perinteisenä airsoft-pelialueena toimiva, Kettuskina tunnettu pelipaikka.
2000-luvun puolella Kettuskin käyttöaste alkoi hiljakseen kasvaa, mihin vaikuttivat Karhukopla-pelaajaryhmän aktiivinen rooli etenkin viikkopelien organisoinnissa sekä myös muiden oululaisten pelinjärjestäjien Harharyhmä ry:n ja Pohjois-Pohjanmaan Airsoft ry:n pelitapahtumien keskittyminen alueelle. Yleensä pelikäytössä on Kettuskin keskiosan vain muutaman hehtaarin kokoinen alue, mutta mitään tiukkaa pelialueen rajaa ei käytännössä ole. Aivan pelialueen tuntumaan
62
www.softaaja.fi. Useamman pelikauden jatkunut Kettuskin pelitoiminta on löytänyt luontaisen muotonsa ja viikkopelit pyörivät alueella tasaisen varmasti ympäri vuoden aina sunnuntaisin ja lisäksi kesäkautena melkein joka torstai. Kaikille tutun keskialueen (1) muodostavat hiekkakuoppien keskellä kulkevat metsittyneet harjanteet, niille sijoittuneet vuosien saatossa kehittyneet kaivantolinjat sekä lähimetsä vanhoine talonpohjineen. Oululaisten Kettuski
lueen poterolinjat, ympäröivä mäntymetsä ja hiekkakuopat ovat tulleet vuosien saatossa tutuiksi sadoille paikallisille harrastajille ja useissa pelitapahtumissa vierailleille ulkopaikkakuntalaisille. Tarpeen mukaan suurempien pelien käytössä oleva alue on ollut suuruudeltaan 70-80 hehtaaria, ellei jopa enemmänkin. Off-game-alueita on käytännössä kaksi, joista pohjoisempaa (2) käytetään yleensä vain keväisin ja satunnaisesti torstaipelien yhteydessä. pääsee kesäisin ja syksyisin henkilöautolla, Valkiaisjärventieltä kääntyviä metsäteitä pitkin
575 hehtaaria, pelin tarpeen mukaan MAASTO Monipuolinen; erilaista metsää, poteroita, harjanteita ja kivikkoa ISÄNNÖIVÄT RYHMÄT Pohjois-Pohjanmaan Airsoft ry ja Karhukopla TIEDOT PELEISTÄ http://ppairsoft.fi/forum
www.softaaja.fi
63. Iso rajoi-
PETRI KOSTAMA
KUVAT: MARKO TÖRMÄLÄ
te liittyykin juuri skenaariopeleihin: kaupungin omistamalle maalle ei saa rakentaa pysyvästi mitään, eli kaikki mitä maastoon valmistellaan, tulee myös purkaa pelien jälkeen. Jotenkin Kettuskista tuntuu löytyvän aina joitakin uusia piirteitä peleihin. Pelinjärjestäjä kiinnittää myös helpommin huomiota alueen puutteisiin ja ongelmiin. jemmin pelialueen käyttämisen, mutta tuo pelaajat hyvinkin lähelle itse toimintaa. Myöskään pelaajamäärä ei ole ollut määräävä tai rajoittava tekijä pelialueella; kymmenen hengen pikkumatsit saa onnistumaan siinä missä muutaman sadan pelaajan skenaarionkin. Alueella on pelattu niin nopeatempoisia lyhyistä eristä koostuvia viikkopelejä kuin parin vuorokauden ajalle jakautuneita skenaariopelejä, joissa kontaktit vihollisen kanssa ovat harvempia. Virkistyskäytössä olevana maa-alueena ongelmallista on myös alueen sekakäyttö, eli metsässä törmää monenlaiseen liikkujaan, ja eritoten motoristit ovat suoranaisia vaaratekijöitä ainakin skenaariopelien yhteydessä. Pelialueen lisäksi merkittäväksi paikaksi on muodostunut usein skenaariopeleissä parkkeeraus- ja ilmoittautumispaikkana toimiva aukio (4) Valkiaisjärventien varressa.
JOUSTAVUUTTA PELEISSÄ JA PELIMUODOISSA
Vuosien saatossa on käynyt hyvinkin ilmeiseksi, että Kettuskin pelialue soveltuu monentyyppisiin peli- ja tapahtumamuotoihin. Pelinjärjestäjälle Kettuskin parhaita puolia ovat pelipaikan erinomainen sijainti aivan kaupungin kyljessä, mikä mahdollistaa pelitapahtumissa tarpeellisen logistiikan, sekä alueen mukautumiskyky monenlaisiin pelivaatimuksiin. Järkevällä ennakoivalla suunnittelulla nämä "haittatekijät" jäävät kuitenkin vähäisiksi. Tiivistettynä voikin todeta, että pelikausien saatossa Hiukkavaaran Kettuski on muodostunut ylläpitäväksi osaksi oululaista airsoft-skeneä, ja on vaikea nähdä sille korvaavaa paikkaa.
KETTUSKI SIJAINTI Hiukkavaara, Sarvikangas, Oulu ALUEEN KOKO n
Ehkä jo vuonna 2010 olen täysipainoisesti "back in business".
64
www.softaaja.fi. Airsoftista siinnyt oikeakin ampumaharrastukseni on elpynyt taannoisen Suomeen muuttoni jälkeen takakireän lupapolitiikan kaukoidästä. Kun sitten viimein pääsin pois töistä, autoni kytkin pursiutui tuhannen päreiksi ja Volvon päätyminen telakalle jumalattoman laskun kera tuhosi kertalaakilla paitsi puolen vuoden harrastusbudjettini, myös mahdollisuuteni päästä useimpiin suunnittelemiini peleihin. Lomani lyheni noin puoleen, koska tuotantojärjestelmä ei pysynyt aikataulussa, joten vitosnumeroa jouduttiin sorvaamaan loman puolelle. liipaisinherkkää gunslingeriä vipulukkoinen kuulapyssy ruskean kostajatakin alla roikkuen. Softaajan "isoveljen", Rekyyli-lehden järjestämässä RTC-kilpailussa joukkueemme koki pahan tappion, mutta siitä huolimatta niin hauskaa tapahtumaa ampumaradalla en muista monenkaan vuoden takaa. Töihinpaluu ei sekään ole sujunut erityisen riemullisissa merkeissä, sillä softaavan kansan herääminen tuhoisan ampuma-aselakiesityksen etenemiseen tapahtui järkyttävän myöhään. Hyvin merkittävä osa työajastani on viimeisen kuukauden aikana kulunut puhelimen ja sähköpostin ääressä sekä tapaamisissa yrittäessämme torpata lakihanketta. Syksyn tullessa ei intoni ole perussuomalaiseen tapaan laskenut, ja tätä kirjoittaessani valmistaudunkin pelaamaan 1800-luvun loppuun sijoittuvassa liveroolipelissä avustajana mm. Voisikin sanoa kesän olleen harrastamisen kannalta todella synkkää aikaa. Tällä palstalla Softaajan toimituksen jäsenet kertovat vapaa
Esa Toivonen
Toimituspäällikkö
Loman jälkeen tyypillisin keskustelunavaus lienee "Miten kesä meni?" Tuohon kysymykseen vastaaminen on omalta osaltani ollut tänä vuonna harvinaisen kitkerää. Muutoinkin hommat menevät Murhpyn lain mukaisesti huolella ohi putken. Aika näyttää onko ponnisteluistamme ollut mitään hyötyä. muotoisesti kuulumisistaan. Tällä menolla olen pian hermolomalla...
Sauli Luolajan-Mikkola
Toimitussihteeri
Kesä 2009 on ollut itselleni siitä mielenkiintoinen, että olen pitkän tauon jälkeen saanut itseni mobilisoitua toimituspäällikön suosiollisella myötäavustuksella, ja pelaaminen Vihdin metsissä tuntui pitkästä aikaa jopa nautinnolliselta. Vastakorjattu autoni kolhittiin parkkipaikalla uudelleen korjaamokuntoon, Softaajan joukkue otti rajusti turpiinsa tämänvuotisessa Rekyyli Team Challenge -ampumakilpailussa ja kaiken huipuksi minäkin sain viimein liki koko toimituksen kiertäneen kuolemantaudin luonnollisesti kaikkein pahimpaan deadline-aikaan
Palkinto toimitetaan voittajalle postitse. Softaaja-lehden työntekijät/perheenjäsenet eivät saa osallistua arvontaan. Kirjoita korttiin nimesi ja yhteystietosi. Voit osallistua myös lähettämällä 1 lk. Arvontaan osallistuvat voimassa olevien tilausten lisäksi kaikki 31.12.2009 mennessä saapuneet arvontakortit ja nettitilauksen yhteydessä osallistuneet vastaukset. Tilaajana osallistut myös viritetyn Tokyo Marui FAMAS SV -sähköaseen arvontaan. Alaikäisen voittajan on todistettava huoltajansa suostumus palkinnon toimittamiseen. Arvonta suoritetaan 11.1.2010 ja voittaja julkistetaan Softaajan numerossa 1/2010. Kaikki voimassa olevat tilaukset osallistuvat automaattisesti arvontaan.. Aseessa on M120-tasoinen viritys (asennus esitelty numerossa 4/2009) sekä naamiomaalaus (esitelty numerossa 5/2009).
Aseen virityksineen on lahjoittanut Proairsoft.
Arvontaan osallistuminen ei edellytä Softaaja-lehden tilausta. kirjepostimerkillä varustetun postikortin osoitteeseen Softaaja, PL 20, 00251 Helsinki
Olenko nähnyt tämän jo jossakin. Vauhdikasta loppukesää airsoftin parissa.
"Ranttis"
osta Kiitokset hien uisin kysyä lehdestä! Hal kuisille, mitä sanoa ai tiedä softista jotka ei mitään?
Kaikki lukijamme eivät ole olleet mukana alusta saakka ja lisäksi harrastuksen pariin tulee jatkuvasti uusia ihmisiä. Pengastin esiin kaikki Softaajalehteni ja aloin hakea etsimääni. Juttelin asiasta paikallisyhdistykseni edustajan kanssa ja hän sanoi uutisen olevan roskaa, lakimuutos ei koske airsoftia. Lehdessä nro 5 vuodelta 2007 on lähes tismalleen sama juttu (lukuun ottamatta muutamaa lisättyä virkettä ja vähän muokattua otsikkoa) sivulla 55. Lehtenne on kokonaisuutena lähes erinomainen, enkä allekirjoittaisi suurimpaa osaa lehdessä julkaistavista lukijoiden vikinöistä. Jos tkokysymyk dollisiin ja mah kannattaa sta, heidät on mahdolli aan peliä. Laihon puheilla taasen ei ole mitään merkitystä, sillä virkamies ei tulkitse lakia, vaan lainoppineet tuomioistuimissa. Luin nettisivuiltanne, että kuulapyssyistä voi tulla luvanvaraisia. Miksi ette korjaa uutista paikkansapitäväksi?
Jarppi
Ikävä kyllä niin paikallisyhdistyksesi edustaja kuin Laihokin puhuvat itse roskaa. Muistathan liittää mukaan myös oikean nimesi ja yhteystietosi, vaikka haluaisitkin palautteen julkaistavaksi nimimerkillä. Nimettömiä kirjeitä ei julkaista.. Pitäkää meteliä, mutta asiallisesti!
Toimitus
Meillä suomalaisilla on paha tapa etsiä kaikesta vain negatiivisia puolia. Jos sinulla on kysymys Softaajan toimitukselle tai haluat antaa palautetta toiminnastamme, lehdestämme tai vaikkapa nettisivuistamme, lähetä palautteesi osoitteella: Softaaja/Palaute, PL 20, 00251 HELSINKI tai sähköpostiosoitteeseen kenttapostia@softaaja.fi. Uskon että tässä on kuitenkin kyse kömmähdyksestä. Toimitus kehottaa hitaimpiakin heräämään viimein todellisuuteen. Soittakaa, kirjoittakaa ja lähettäkään kansanedustajille sähköpostia sekä nostakaa asia esille yleisessä keskustelussa. Lisäksi perusasioiden esittelyn jälkeen juttusarjassa on tarkoitus käsitellä myös muutamia kokonaan uusia asioita.
Janne
li, sä on artikke Tässä lehdes a on kertoa tuksen jonka tarkoi attomille lajia tuntem nläheisesti maa se. Jopa kuvat ovat samat. katsom myös viedä Toimitus
Toimitus
Palsta on tarkoitettu Softaajan lukijoilta saatujen palautteiden ja kysymysten käsittelyyn. Tekniikka tutummaksi -artikkelisarja pohjautuu suoraan taannoiseen Tekniikka tutuksi -sarjaan, sillä erolla, että tekniikan kehityttyä ja tiedon lisäännyttyä tekstejä on päivitetty vastaamaan nykytilannetta niiltä osin kuin se on tarpeellista. Ajattelin juuri kirjoittaa lehteenne positiivista palautetta, monen monituisen aikomuksen jälkeen, etenkin luettuani tuoreimmasta lehdestänne tämänvuotisen Berget-koosteen. Sitten tulin aukeamalle 46/47 ja huomasin tutulta kalskahtavan otsikon. Olen jo hetken miettinyt, että kuinka kauan niin kapeasta alueesta kuin airsoft voi iskeä juttua ennen kuin alkaa toistamaan itseään/kertaa samat asiat. Näin ollen on perusteltua käydä välillä läpi myös sellaisia asioita, joita lehdessä on aiemminkin käsitelty. Airsoft-harrastajien kattojärjestö SIHRY on pyytänyt lakiesityksestä lausuntoja lakimiehiltä ja tuomareilta, ja näiden vastaus on ollut yksiselitteinen: lakiesitys vaarantaa toteutuessaan kaiken ilma-aseharrastamisen, siis myös airsoftin, Suomessa. Juttu tissa on ky ksi mistä airsof isille luettava a antaa aiku kannatta än heid sen jälkeen ja vastailla siinsä. Asiallisesta aiheesta saa kuitenkin valittaa, vai mitä. Myös Jouni Laiho on julkisuudessa sanonut näin. Viimeiset mahdollisuudet vaikuttaa kansanedustajiin ovat nyt käsillä. Vain he voivat estää esityksen voimaantulon