Softaaja 9/2008 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VKO 2008- 45 399043 MUOVIN PALUU WE HI-CAPA 4.3 ASG MK1 & MK1 SNIPER SPLAV M23 PIONEER REVISION BULLET ANT M18A1 CLAYMORE MAD BULL GSG-01 PISTOOLITEKNIIKAT OSA 2 HENKILÖKUVASSA OLLI VESAKOSKI 6 414887. 9/2008 4.95 VETERAANIN PIKKUVELI VIITTOILUN LYHYT OPPIMÄÄRÄ 739904-0809 08009 PAL
S OF TA A J A . F I 2. W W W
3 W W W. S OF TA A J A . F I
P Ä Ä K I RJ O I T U S ONKO HARRASTUKSELLA ENÄÄ TULEVAISUUTTA? Kunpa en joutuisi jatkuvasti kirjoittamaan ikävistä asioista. Huikean suuri valtaenemmistö harrastajista on äärimmäisen kunnollisia kansalaisia, joiden elämää tässä ollaan jälleen hankaloittamassa sen sijaan, että toimittaisiin kuten pitäisi ja keskityttäisiin ehkäisemään yhteiskunnassa alati lisääntyvää pahoinvointia. Sisäministeri ehti jo lupailla medialle populistisesti aselakien tiukentamista, mutta missään ei ole ollut puhettakaan psykiatriasen terveydenhoidon määrärahojen lisäämisestä. Maamme mielenterveyshuolto on päästetty vuosikymmenten aikana todella surulliseen rappiotilaan ja tämän kehityksen hedelmiä nyt poimimme. Tätä kirjoittaessani kuulen jatkuvasti murheellisia uutisia Kauhajoelta, jossa useita ihmisiä on menehtynyt kouluammuskelussa. Toiseksi toivon, että lähettäisitte sähköpostia tai kirjeen kansanedustajallenne -- tai pyydätte vanhempianne tekemään niin -- ja kertoisitte heille, miten huonolla tolalla mielenterveydenhuolto maassamme on ja kuinka siihen tarvittaisiin ehdottomasti lisää resursseja. Suomessa on pari miljoonaa tuliasetta ja n. Tuliaseet eivät ole Suomessa minkäänlainen ongelma. Softaaja ilmestyy 11 kertaa vuodessa. ART DIRECTOR GRAAFIKOT VALOKUVAAJAT KANNEN KUVA. Ensinnäkin haluan teidän jatkossakin harrastavan airsoftia vastuullisesti ja hyvää mainetta luoden. Ehkä meillä kaikesta huolimatta on harrastus vielä tulevaisuudessakin. Esa Toivonen S O F TA AJ A SOFTAAJA PL 82, 00511 HELSINKI 09 827 5556 toimitus@softaaja.fi www.softaaja.fi ISSN 1459-4633 Jarkko Koskinen Esa Toivonen Toivo Haimi Antti Kauhanen Sauli Luolajan-Mikkola Ville Vaalisto Juho Ala-Jääski Pasi Asikainen Arttu Pajunen Vesa Huovinen Mari Lepola Mikko Muttilainen Paula Laitinen Maija Pietikäinen Antti Teittinen Antti Kauhanen Esa Toivonen Julius Koivistoinen Arsi Ikäheimonen Julius Koivistoinen MEDIAMYYNTI Jani Leskinen 0400 613 744 jani.leskinen@firepublications.fi ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET 09 827 5556 (klo 10:00-16:00) asiakaspalvelu@softaaja.fi TILAUSHINNAT määräaikaistilaus 12 kk 54,45 e kestotilaus 12 kk 49,95 e KUSTANTAJA Fire-kustannus Oy PL 82, 00511 HELSINKI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ TOIMITUSSIHTEERI TEKIJÄT Neljäs vuosikerta. Siitä ei ole pitkä matka airsoftiin, joka epäilemättä tällaisten ihmisten mielissä rinnastuu vähintään agressioita synnyttäväksi ja surmatöihin kannustavaksi sotahulluudeksi aivan kuten tietokonepelit, toimintaelokuvat ja metallimusiikki. Samassa viestissä voi myös mainita, etteivät aseet ole ongelma, eikä lainkuuliaisten ihmisten harrastuksia pitäisi hankaloittaa. Tuliaseilla tehdään näihin lukemiin nähden todella vähän henkirikoksia. 600 000 aseharrastajaa. Hyvän käytöksen, luvallisilla alueilla pelaamisen ja lakien noudattamisen pitäisi olla itsestäänselvyyksiä jokaiselle softaajalle. Yhä pahemmaksi asian tekee suomalaispolitiikalle tyypillinen tapa jättää huomioimatta ne todelliset, oikeat ongelmat ja puuttua asioihin, jotka eivät todellisuudessa ole minkäänlaisia ongelmia. Pyydän teiltä kahta asiaa. Olisi kohtalokkaan naiivia kuvitella, ettei tällainen tapahtuma vaikuttaisi myös airsoftiin, sillä asioista mitään tietämättömät, hoplofobiset ihmiset vouhottavat jo nyt suu vaahdossa kuinka kaikki aseet pitäisi kieltää. Tuskin edellisestä katastrofista on selvitty kun uusi myrsky jo vaanii horisontissa
S I SÄ LT Ö PÄÄKIRJOITUS AJANKOHTAISTA VARUSVARASTO 4 6 8 10 16 20 24 28 34 38 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 KÄSIMERKIT SIVU 24 SOFTAAAJAN VIITTOMAKIELI. CYMA M14 SOCOM ASG G36C WE HI-CAPA 4.3 KÄSIMERKIT PISTOOLITEKNIIKOITA, OSA 2 CA B&T MP5A2 SPORTLINE ASG MK1 & MK1 SNIPER TURKUSOFT TRAINING DAY KOLUMNI HENKILÖKUVASSA OLLI VESAKOSKI CA MP5A2 SPORTLINE SIVU 34 MUOVIÄMPÄRI. SPLAV M23 PIONEER REVISION BULLET ANT CHORTLE M18A1 CLAYMORE MAD BULL GSG-01 THE THIRD -TAKKI SOFTAAJAN SILMÄLLÄ: BW ISAF SKENAARIOPELAAJAN PÄIVÄKIRJA TIIMIESITTELY: BAD COMPANY KENTTÄPOSTIA PARONIN PALSTA ASG MK1 JA MK1 SNIPER SIVU 38 PIENOISPISTOOLIN KUULAVERSIO.
Muovikuoren alta paljastuu perinteisen oloinen muuntaja, neljä diodia, jotka tasasuuntaavat vaihtojännitteen sekä vastuksen kanssa rinnan kytketty ledi, joka syttyy, kun laitetta kuormitetaan. Toimitus pidättää oikeuden muokata tai jättää julkaisematta lähetettyjä tekstejä.. Minkäännäköistä oikosulku- tai akun ylilatautumissuojaa ei ole. Ardennien taistelu 01.11.2008, Hämeenlinna Kauden viimeisessä pelissään Kotiniemen valtio vie pelaajat hieman tiukempien varusterajojen kera Ardennien vuoristoon toisen maailmansodan loppuhetkille. Pikainen oikosulkutestaus osoittikin savun poistuvan laitteesta virtamittarin osoittaessa 0,9 ampeeria, jonka jopa kiinalaisvalmisteinen 1100 mAh 8,4 V akku saattaa laturista napata. CYMA:n moottoripyssyjen mukana toimitetaan Yixin Electronic -nimisen firman valmistamia akkulatureita. Vaikka laturi sopiikin vanhanmalliseen kotimaiseen pistorasiaan, sen sinne kytkeminen ei ole suositeltavaa. Älkää yrittäkö tätä kotona! Suomesta ostettujen aseiden mukana ei toimiteta vaarallisia latureita. PELIKALENTERI.NET Operation Fatherland, osa 2 04.10.2008, Hämeenlinna Kotiniemen valtion suurpelissä viimevuotinen tapahtuma saa jatkoa. Nämä laitteet eivät sovellu millään tasolla akkujen lataamiseen. Lisätietoja skenaariopeleistä osoitteessa www.pelikalenteri.net. Softaajan uutispalstalle voi lähettää uutisvihjeitä ja lehdistötiedotteita osoitteeseen: Softaaja, PL 82, 00511 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@softaaja.fi. Softaaja selvitti mitä nämä laitteet todellisuudessa pitävät sisällään. Huom! Testit suoritettiin suojaerotusmuuntajan takana paloturvallisessa tilassa. KIINALAISASEIDEN MUKANA toimitettujen latureiden heikko laatu on jo pitkään ollut yleistä tietoa. Kyseessä on siis paloturvallisuuden kannalta äärimmäisen vaarallinen laite. Kiilalinja 08.-09.11.2008, Suonenjoki Milsim Finland järjestää vaihteeksi hieman toiminnallisempaa milsimiä
VA R U S VA R A S T O MEKAANIKON HANSKAT YKSI SOFTAUKSEN nyrkkisäännöistä on se, että varusteet voivat olla joko hyviä tai halpoja. Puute ei ole kuitenkaan ole suuri, sillä softauksessa tukijalkojen merkitys on useimmiten melkoisen pieni. Vaikka etutuista ei huomattavaa hyötyä normaalissa softauksessa olekaan, pelkästään se, että niiden varassa aseen saa siististi laskettua maahan vaikka offgame-tauon ajaksi, on arvokas lisä. Alkuperäisessä värityksessä Mechanixteksti oli sen verran näkyvää, että pelikäytössä tekstin suttaaminen vaikkapa tussilla voi olla suositeltavaa. Vaikka softispyssy ei kahvasta aivan vastaavasti hyödykään niin tyylihän se on mikä ratkaisee. Suljettuna kahvan pituus picatinny-kiskosta mitattuna on 15,5 cm, josta varsinaista oteosaa on vajaa yhdeksän senttiä. Etukahvoihin on aikaisemminkin integroitu lamppuja, mutta vasta muutama vuosi takaperin keksittiin kahvaan sisällyttää myös etutuet. Verrattuna erikseen hankittaviin jalkoihin, kahvakombinaatiota ei voi kallistaa (tai asettaa kaltevalle tasolle) yhtä helposti. Muoviset ruuvinkierteet sanoivat sopimuksensa irti ensikiristyksellä. Hanskojen kuninkuuslajista eli kolikkotestistä -- kahdenkymmenen sentin kolikon poimimisesta pöydältä -- nämäkään hanskat eivät aivan liehuvin lipuin mene läpi, mutta esimerkiksi pienempienkin kuusiokoloavainten ja muiden työkalujen käyttö onnistuu aivan luontevasti. Jos olisin ostamassa etukahvaa, eikä kahvan tyylillä olisi merkitystä, ostaisin kyllä ehdottomasti GripPod-tyylisen kahvan, mutten välttämättä ASG:n kopiota, sillä sen rimpula kiinnitys ei ole oikein mistään kotoisin. Nyt testaukseen päätyneet Mechanixin Original-mekaanikkohanskat kuuluvat tähän harvojen ja valittujen joukkoon. Kopio on muutamaa mekanismin osaa lukuun ottamatta kokonaan lujitemuovia, jonka luulisi kestävän airsoft-käytössä vallan mukavasti. Siksi onkin perin mukavaa löytää silloin tällöin varusteita, jotka ovat sekä laadukkaita että kukkarolle ystävällisiä. Vaikka valmistusmaaksi mainitaankin Kiina, työn jälki on kaiken kaikkiaan kiitettävän hyvää. Ovela kahva lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla: kahva toimii tietysti kahvana, mutta liipaisinta muistuttavaa nappulaa painamalla esiin jötkähtävät myös yksinkertaiset mutta toimivat etutuet. Napakasti käteen istuvat, lujat hanskat kun suojaavat kättä juuri sopivasti, sorminäppäryyttä liiemmin haittaamatta. Hansikkaiden kämmenpuoli on pitävän otteen tarjoavaa keinonahkaa, selkäpuolen ollessa hengittävämpää keinokuitua. Kaiken kaikkiaan kyseessä ovat varsin mainiot hanskat, joiden hintakaan ei pakota lahtaamaan säästöporsasta -- eli iso käsi Mechanixeille. Mechanix Original Valmistaja: Mechanix Wear Inc., Yhdysvallat Värit: musta, woodland, original (mustavalkoinen) Hinta: 29 euroa Myyjä: Fairsoft, 044 2844 292, www.fairsoft.fi JALKAHVA? MÄNNÄVUOSIEN SUURIN käsiaseinnovaatio on luultavasti ollut picatinny-tyyppisen kiskon hillitön yleistyminen jos jonkinlaisten lisävarusteiden kiinnittämisen helpottamiseksi. S O F T A A J A . Se, että lisäksi etutuista olisi vielä jotain muutakin iloa on vain plussaa. Kulutukselle alttiita kohtia on vapaamielisesti vahvistettu keinonahalla muutenkin. Avattuina jalat ulottuvat 21,5 cm päähän. F I 8. Hanskoja tosin saa myös vähemmän silmiinpistävinä mustina ja metsämaastonvärisinä malleina, joten askartelu ei ole suinkaan pakollista. Toisin kuin joissain ampujanhanskoissa, Mechanixeissa keinonahka ulottuu reilusti sormenpäiden yli eikä sormenpäiden purkautumista tarvinne suuremmin pelätä. Luulo ei kuitenkaan ole tiedon väärti, sillä testikappaleen kiinnitys kiskoon petti heti alkuunsa. Kahvasta on oikeissa aseissa ihan käytännön hyötyä varsinkin silloin, kun tehtävä vaatii tuliluikun käyttöä ja manööverointia ahtaissa tiloissa. Alun perin NASCAR-autojen mekaanikoille kehitellyt hansikkaat ovat viime vuosina löytäneet tiensä moottoriurheilusta ampumapainiin, eivätkä syyttä. Yksi ensimmäisistä, jo varhaisimmissa SOPMODvarustelluissa M4-karbiineissa mukana olleista lisukkeista oli etu- eli pystykahva. Ristin tämän tuotoksen siis "jalkahvaksi" ja toivotan sille pitkää ikää. ASG "GripPod"-kopio Valmistuttaja/tukkuri: ActionSportGames A/S, Tanska www.actionsportgames.com W W W. GripPod-nimellä myydystä kahvasta tulikin varsinainen menestys, ja se on nyt muun muassa yksi Yhdysvaltain erikoisjoukkojen uuden FN SCAR -kiväärin vakiovarusteista. Alkuperäistä GripPodia saa kokonaan alumiinisena ja lujitemuovisena, alumiinijaloilla varustettuna
F I 10. S OF TA A J A . W W W
Pelaajan käteen pyssy kuitenkin tuntuu sopivan kuin nyrkki silmään. TÄMÄ VÄITE PITÄÄ PAIKKAANSA VARSINKIN FIRMAN M14-SARJAN KANSSA, JOTA ON KEHUTTU LIKI ESIKUVANSA MARUIN VEROISEKSI. Myöhemmin seurannut lyhenW W W. Socom 16 on siis lyhennetty versio pidemmästä serkustaan. Kyseessä on siis ainakin valmistajan mukaan tarkaksi luonnehdittu kertatulikivääri. Mallimerkinnän numeroosa kertookin piipun pituuden olevan 16 tuumaa, joka on Yhdysvalloissa jonkin tasoinen minimimitta siviileille myytävissä kivääreissä. F I. Varsin pian kävi selväksi, että ase oli erittäin onnistunut tuote. Siinä missä täysikokoinen M14 sopii impression suhteen niin `Nam-varustukseen kuin joten kuten vuosituhannen vaihteen Delta-joukkojen tarkka-ampujalle, ei siviili- ja viranomaismarkkinoille tuliasepuolella suunnattu, lyhennetty ja modernisoitu Garandin pojanpoika pysty lunastamaan paikkaansa kovin monesta varustekokonaisuudesta. parempi pitkän matkan tarkkuus ja suurempi pysäytysvoima. Kiväärin yleinen rakenne ja varsinkin suoraan paketista erittäin kohdallaan oleva tarkkuus nousivat pyssyn varsinaisiksi myyntivalteiksi. CYMA M14 SOCOM CYMAA PIDETÄÄN TIETYISSÄ PIIREISSÄ ACM-ASEIDEN FERRARINA. M1A puolestaan muistuttaa varsin reippaasti Yhdysvaltain armeijan M21-tarkkuuskivääriä. Aseen valtteina ovat 11 MARUIN JÄLJILLÄ Japanin jätti Tokyo Marui julkaisi loppuvuodesta 2005 alkuperäisen M14-kiväärin sähköaseversion. Toisin kuin airsoft-aseen nimi antaa ymmärtää, ei kivääri pohjaudu varsinaisesti M14-sotilaskivääriin, vaan sen siviiliversioon M1A:han. Lyhennetyn pituuden lisäksi ulkoisiin tunnusmerkkeihin kuuluu patentoitu liekinsammutin, jonka kehutaan pysäyttävän rekyylistä johtuvan piipun nousun lähes kokonaan. Socom 16:a markkinoidaan pääasiassa viranomaiskäyttöön AR-15karbiiniratkaisujen rinnalle. S OF TA A J A . Airsoft-versioon verratessa ulkoisesti näkyvin ero lienee kiväärin oikealta puolelta löytyvä tulenvalitsin, jota tuliaseessa ei siis ole. REAL STEEL M14 Socomin oikea esikuva on yhdysvaltalaisen Springfield Armoryn Socom 16 -kivääri. SOFTAAJA PÄÄTTI SELVITTÄÄ, PITÄÄKÖ VÄITTÄMÄ PAIKKAANSA JA TARKASTELUUN PYYDETTIIN VALMISTAJAN NÄKEMYS LYHENNETYSTÄ SARJATULIKIVÄÄRISTÄ. M14 SOCOM ON ASEENA hieman outolintu
Suuret pinnat on rikottu pienellä rypyllä ja otepintoihin on valettu mukava timanttikuvionti. ABS-valu vain on ikävä kyllä näinä päivinä hieman halvahkon oloinen ratkaisu. F I. Airsoftissa tästä ominaisuudesta ei ole juurikaan hyötyä. ACM-aseiden nousubuumissa M14 kopioitiin varsin piakkoin käytännössä kolmen suuren kiinalaisen valmistajan toimesta. M14-asekonseptin hieno puoli on, että muovisen rungon sisällä itse aseen koneisto on yksi jämäkkä metallista valmistettu kokonaisuus. S OF TA A J A . Varmistin on puolestaan sijoitettu heti liipaisimen eteen ja se toimii vanhan sananlaskun mukaan: edestä antaa ja takaa pihtaa. Tämä ominaisuus lisääkin mittavasti pyssyn fiilistelyarvoa. Cyman pintakuviointia voi kuitenkin luonnehtia onnistuneeksi. Testeihin saatu oliivinvihreä versio on selvästi harvinaisempi. Tulenvalitsin löytyy rungon oikealta puolelta ja se toimii pyörittämällä vipua akselinsa ympäri. Cyman M14-sarjaa puolestaan kehutaan verkossa lähes Maruin veroiseksi. Kiväärin vasemmalta puolelta löytyy lisäksi vipu, jolla liikkuvat on mahdollista lukita taka-asentoonsa. Aseen takatähtäin on hyvin tehty ja toimiva. Etutähtäintä voi kuvata selkeäksi. netty M14 Socom puolestaan jäi ehkä hieman pidemmän veljensä varjoon. Rautatähtäimien lisäksi aseeseen saa asennettua normaalin M14-sarjan tähtäinkiskon ja siitä löytyy vakiona varsin eteen sijoitettu picatinny-kiskon kappale, johon saa kiinnitettyä esimerkiksi punapistetähtäimen tai pitkällä katseluetäisyydellä varustetun kiikaritähtäimen. Myös ylimääräiset merkinnät on kerrankin jätetty pois yhtälöstä. Sekä AGM että Kart päättivät yrittää tekniikan puolella jotain uutta ja uudistivat aseen rataslaatikon konseptin tehden siitä sekasikiön version 2, 3 ja 7 osista. Ne ovat lisäksi esteettisesti ja usein myös tuntumaltaan huomattavasti miellyttävämpiä. Kuituvahvisteiset muovilaadut, joita osa kalliimmista valmistajista käyttää, ovat yksinkertaisesti kestävämpiä. Kun W W W. Rungon materiaalina on käytetty ilmeisesti ABS-muovia. Aseen tukin sisälle mahtuu large-kennoista rakennettu akku. Kuten muissakin M14-sarjan aseissa, myös Cyman Socomista löytyy pyörähtävä valelukko, joka aukeaa, kun liikkuvat vedetään taakse. Henkilökohtaisesti otan aina mieluummin vaikka täysin merkinnättömän aseen kuin airsoft-valmistajan logoilla varustetun hirvityksen. Rungon lisäksi myös kiväärin lämpökilpi on valmistettu muovista. Runko on lisäksi saatu erittäin jämäkäksi ja eikä natinaa ole juurikaan havaittavissa. Hintaeroa japanilaiseen kivääriin tosin jää siltikin sen verran, että Maruin hinnalla saa kaksi Cymaa ja rahaa jää yli vielä muutamaan lisälippaaseen. ESTETIIKKA JA ERGONOMIA Cyman M14 Socomia on tiettävästi saatavilla ainakin kahdella eri runkovärillä. Liikkuvat nimittäin pitävät erittäin kivaa ääntä edestakaisin liukuessaan. Jälkiviisaasti ajateltuna tämä sekä muut tuotteiden laadunvalvontaan liittyvät seikat tuntuvat kostautuneen näiden valmistajien versioissa. Aseen laukaisu on airsoft-aseille tyypillisen mitäänsanomaton. M14-sarjan tähtäinlaitteet ovat yleisesti ottaen keränneet aina kiitosta. Kiväärin perälevy on ylöstaittuvaa mallia, jonka funktio lienee oikeassa aseessa paremman tuen saaminen. Siinä missä muovista tehdyt komponentit voisivat olla parempiakin, ovat metalliosat puolestaan vähintään Maruin tasoisia. Toinen vaihtoehto on autenttisempi mattamusta. Aivan älyttömän kokoisia erikoisvirtalähteitä ei pyssyyn saa tungettua, mutta normaalikoon akut kyllä onnistuvat. Tähtäimen säätö tapahtuu kahdella pyöritettävällä rullalla, joista toinen siirtää diopteria pysty- ja toinen vaakasuunnassa. Näin on myös testiaseen kanssa. Tällöin liipaisinkaaren takapää irtoaa rungosta ja asetta kiinni pitävä lukkomekanismi aukeaa. Laatu tosin näkyy myös hinnassa, sillä Cyma on kiinakolmikosta selkeästi kallein. Toki toimiviakin kappaleita on, mutta kovin luotettavaa imagoa eivät nämä kaksi valmistajaa ole M14-malleillaan saaneet rakennettua. Kiväärisarjan halpaluokassa kilpasille lähtivät AGM, Kart ja Cyma. Diopteri-jyvä-ratkaisu säätyvällä takadiopterilla on yksinkertaisesti nopea ja hyvä käyttää. Perän alapinnalta puolestaan löytyy hyödyllinen hihnalenkki, jolle on myös vastakappale kiväärin etuosassa. Lippaansalpa löytyy lippaan takaa. Takatähtäimen reikä saisi tosin olla airsoft-käytössä aavistuksen suurempi, mutta normaalitilanteissa sillä pärjää varsin hyvin. Liekinvaimentimen saa irrotettua, mutta tällä kertaa sen alta ei löydykään kierteitä, vaan eräänlaiset urat, joihin se kiinnittyy. Työn jälki on hintaluokan huomioon ottaen hyvää. Kivääriin on rakennettu oikeasta aseesta tuttu kenttäpurkutoiminto, jolla tukin ja raudat saa erotettua toisistaan. Liikkeellä on nimittäin ollut luvattoman paljon valmistusvikaisia aseita. Tämä on sinänsä hieman harmillista, sillä ratkaisu rajoittaa aseen varustelumahdollisuuksia. Tämä tapahtuu asettamalla esimerkiksi ruuvimeisseli liipaisinkaaren reikään ja kääntämällä sitä poispäin aseesta. Mitään oikeaa hyötyähän tästä ominaisuudesta ei varsinaisesti ole. Vaikka aseessa 12 Aseen etupäästä löytyy tähtäinkisko, johon voi kiinnittää esimerkiksi punapistetähtäimen. Tulenvalitsin toimii pyörittämällä sitä akselinsa ympäri. Lippaansalpa löytyy heti lippaan takaa. ei varsinaista tukirankaa olekaan, tuo tämä ratkaisu kokonaisuudelle erittäin vahvan pohjan
Myöskään noin tuhannen laukauksen sisäänajo ei aiheuttanut kulumia mäntään tai rattaisiin. Koneistopuolella Cyma sitten meneekin esikuvaansa pidemmälle. Laatikon yksi rasittavimmista ominaisuuksista on suutinlevyn jousen sijoitus. F I. Sekä sektori- että kaartiorattaaseen sai lisätä yli 0,5mm hienosäätöprikkoja, ennen kuin koneisto saatiin tyydyttävään kuntoon. Ase käyttää lyhyen tyypin moottoria. Silmämääräisesti lippaiden mitoista ei löytynyt juuri lainkaan eroa, joten todennäköisimmin lukkiutumattomuudesta selviää joko viilalla tai teipillä. Onneksi aseessa on vakiona varsin eteen sijoitettu tähtäinkisko, joka suorastaan vaatiikin seurakseen optista tähtäintä. Mukana toimitettava helistin kyllä toimii poikkeuksellisen hyvin ollakseen hicap, mutta kunnollisten lippaiden laita on hieman toisin. Liian löysä shimmitys on toki parempi kuin liian tiukka, mutta tällä kertaa rattaat lonksuivat kyllä auttamattomasti liian paljon. Kun moottorin otti pois aseesta ja purki komponentin osiin, paljastui toimimattomuuden syyksi pahasti palanut kollektori. Tämä siis tarkoittaa, että käyttäjän on hankittava erillinen adapteri tai vaihdettava joko aseeseen tai akkuun sopiva liitin. Normaalilla M14-tähtäinkiskolla saa toki mitä tahansa perinteisemmällekin tähtäinpaikalle. Tämä tarkoittaa, että sen paikalleen saaminen vaatii varsin suurta sorminäppäryyttä. Nykyisin yli metriselle kohlolle on tarjolla myös vaihtoehto, siviilimarkkinoiden ja hieman erikoisempien miesten typistetty malli. Materiaalivalinnoissa olisi hieman toivomisen varaa, sillä käytetty muovi natisee hieman. Minusta olisi silti oikeutettua odottaa, että Maruin laitteesta suoraan kopioitu ase suostuisi käyttämään Maruin lippaita ilman kommervenkkejä. Kun laatikko on irrotettu, pitää sen sivuilta purkaa vielä kasan pieniä jousia sisältävä laukaisukoneisto, joka ei ole erityisen yksinkertainen. Vaikka Cyman shimmitys olikin päin honkia, saa Maruin aseisiin vaihtaa tunnetusti huomattavasti enemmän osia suurempien pelitehojen saavuttamiseksi. Aseen karaktäärinen osa on reippaasti lyhennetty etublokki ja sen nokalle istutettu lyhyt liekinsammutin. Aseen liikkuvat taka-asennossaan. Jo rataslaatikon saaminen ulos rungosta vaatii noin kymmenen ruuvin irrottamista. Jos itse hankkisin testatun aseen, tukin ja lämpökilven vaihtaminen mahdollisuuksien mukaan jopa aitoihin olisikin yksi ensimmäisiä toimenpiteitä. Rataslaatikon version numero on seitsemän. Nopeille lähitilanteille takatähtäimen aukko on kuitenkin auttamatta liian pieni. Aseen rattaat oli shimmitetty varsin pieleen. Rataslaatikon sisäpuoli puolestaan on virkistävän suoraviivainen, sillä kaikki sähköön liittyvät osat on sijoitettu laatikon ulkopuolelle. Yleinen osien laatu oli myös hyvää teräksisistä rattaista alkaen. Suuri pettymys löytyi kiinalaisaseille valitettavan tavanomaisesti lipaspuolelta. Testiyksilössä tämä osa päätti sanoa itsensä irti noin tuhannen laukauksen jälkeen. Moottorista hävisi ensin lähes kaikki teho, eikä se lopulta enää suostunut käynnistymään ollenkaan. Käytännössä se tarkoittaa omanlaistaan jousenohjainta, sylinterinpäätä ja rattaistoa. M14 ei ole mukavimmasta päästä purkaa. Kun osaa hieman TOINEN MIELIPIDE: Iso, painava ja tulivoimainen M14 oli viimeisiä vanhan ajan sotilasaseita; tuolloin miehet olivat rautaa ja aseiden tukit puuta. Punapiste toimii etupäähän sijoitettuna kerrassaan loistavasti ja kiikaria kaipaavat voivat kääntyä pistoolikiikareiden tai muiden pitkällä katseluetäisyydellä varustettujen putkien puoleen. Vakiotehot ovat varsin mukavat ja vaikka koneistosta löytyykin muutama epäilyttävämpi osa, on siellä silti selvästi vähemmän vaihdettavaa kuin Maruin versiossa. Aseen tähtäimet ovat kerrassaan mainiot mikäli ammutaan luoteja vaikkapa kolmensadan metrin päähän. Se kylläkin näyttää ja myös tuntuu tekstuureineen melko hyvältä ja ase on jämäkän oloinen, mutta silti nykyaikana alkaa jo vaatia aseeseen nylonia tai muita kehittyneempiä materiaaleja. S OF TA A J A . Sittemmin vanha kunnon taistelukivääri on tehnyt pienimuotoisen comebackin lähinnä ryhmäkohtaisten tarkka-ampujien käytössä. Myös pyssyn jousenohjain oli hieman epäilyttävän näköinen, mutta uskon sen kestävän normaalikäyttöä aivan hyvin. Jos kaikista markkinoilta löytyvistä M14-malleista pitäisi valita yksi, olisi Cyman pikkuinen hyvin potentiaalinen vaihtoehto. Muoto on varmasti mielipiteitä jakava seikka ja totta onkin, että toisille kiväärin tukki istuu käsiin kuin lapanen, toisille taas ei. Pikku-M14 on oikeastaan varsin kiintoisa tapaus. Maruin tasoista vakioluotettavuutta siltä ei voi odottaa ja joidenkin osien viimeistelyssäkin olisi toivomisen varaan, mutta silti se on kokonaisuutena ja erityisesti hintalaatu-suhteeltaan ilahduttavan tasokas tuote laadultaan valitettavan vaihtelevien kiinalaispyssyjen joukossa. ESA TOIVONEN 13 W W W. Sen paikka on nimittäin vasemmalla puolella, suutinlevyn alla. Kiväärin käyttöliittymä on sijoitettu kokonaisuudessaan varsin kätevälle alueelle. lukkokokonaisuus on irrotettu, voidaan rautoja työntää aavistus eteenpäin. Kokonaisuutena antiikkinen muotoilu toimii silti hyvin. Kiväärin sähköosat ovat suhteellisen mitäänsanomattomia, joten varsinkin johdot kannattaa laittaa uusiksi jos asetta aikoo virittää. Vain alennusratas oli oikeasti hyvissä säädöissä. King Armsin lippaita joutui ajoittain työntämään pohjasta, mikä tarkoittaa hankalaa ampuma-asentoa ja Maruin laadukkaat lippaat puolestaan eivät lukittuneet aseeseen lainkaan. Testiaseen rattaisto oli voideltu kiinalaiseen tyyliin varsin reippaalla kädellä. Tästä syystä kaikki japanilaiseen aseeseen sopivat viritysosat menevät myös tähän ACM-versioon. Tämän jälkeen osat voidaan erottaa varovasti toisistaan. TEKNIIKKA JA TOIMIVUUS Cyman M14-sarja on siis kopioitu suoraan Maruin aseesta. Kuten muutkin Cyman aseet myös M14-sarja on varustettu miniliittimellä, vaikka akun paikka on tarkoitettu large-tyypin akulle. Siinä yhdistyy vanhojen kiväärien muoto ja käytettävyys sekä verrattain hyvä käsiteltävyys ja iloinen tulivoima
Aseen tarkkuus ja kantama G&G:n 0,28 gramman biokuulilla olivat koko testiajanjakson ajan erittäin hyviä. Aseella voi kyllä pelata lähitilanteitakin, mutta sen ergonomia on selkeästi suunnattu ympäristöön, jossa on reippaasti tilaa. Vaikka kyseessä on olevinaan lyhyt kivääri, soveltuu se silti parhaiten metsäpeleihin. Tällöin asetta ei oltu vielä avattu, mutta piippu oli kyllä putsattu pintapuolisesti. Aseen hop-up säädetään lipaskuilun etureunalta löytyvällä pyöritettävällä säätörullalla. Aseen lähtöenergia jäi kentällä mitattuna alle jouleen. Lipas myös syöttää ongelmitta. Lipas pitää siis syöttää lipaskuiluun etureuna edellä ja tämän jälkeen kääntää kiinni. Pitkissä peleissä aseen tärkein lisävaruste on ehdottomasti kunnollinen hihna. On vaikea sanoa, mitä moottorille oli tapahtunut, mutta epäilen, että toinen hiilistä ei jostain syystä ole saanut koko aikaa kunnollista kontaktia kollektoriin. Tällä vaihtoehdolla aseen saa kannettua mukana suhteellisen vaivattomasti. Tarkkuustesteissä ase lunasti paikkansa viime aikoina esiteltyjen ACM-aseiden kärjestä. Suomesta ostetussa aseessa on onneksi tuotevirhevastuu, joten ase olisi korjattu tai vaihdettu uuteen ilman sen suurempia ongelmia. Ensimmäistä kertaa hoppia rullaillessa säädin oli todella jäykkä, mutta sisäänajon jälkeen tiukkuusongelmia ei ole enää ollut. METSÄSSÄ JA TALOSSA Kuten pidempi veljensä, myös M14 Socom suuntautuu kuin itsestään tähdätessä. Kiväärin mukana toimitetaan hicap-lipas, jonka nimellinen kapasiteetti on 400 kuulaa. Lähtönopeutena tämä mittaustulos tarkoittaa 112 m/s 0,20 gramman kuulilla ammuttuna. Kivääri on varustettu hihnalenkein jotka löytyvät aseen alapuolelta. Kuvassa näkyvällä vivulla liikkuvat on mahdollista lukita taka-asentoonsa. Piippulinjalla pelaaminen on siis erittäin helppoa ja aseella saa helposti osumia nopeissa tilanteissa. Tämä ratkaisu hankaloittaa ärsyttävästi pyssyn kantamista valmiusasennossa, ase kun tuppaa tällöin kääntymään ylösalaisin. Lippaille tehty remontti koostui niiden purkamisesta osiin, jolloin kuularänni voitiin silikoonata paremman syötön saavuttamiseksi. Ongelmana on kuitenkin se, että hihnakiinnikkeet on sijoitettu kiväärin alapinnalle. S OF TA A J A . M14:n kohdalla hihnatyyppivalintani on ehdottomasti kolmipistehihna. 14. Itse käytin aseessa muokattuja KA:n halpaluokan lippaita, jotka tuntuivat toimivan aseen kanssa ongelmitta. Rataslaatikkoremontin ja uuden piipunpuhdistuksen jälkeen krono näytti jo huomattavasti parempia lukemia, energiamittausten keskiarvon pysähtyessä lopulta 1,26 jouleen. F I Rattaiston shimmitys oli vakiona huomattavasti liian löysä. Toki tähänkin käyttöön on kehitetty erikoisratkaisuja käyttäviä hihnoja. Tyhjentyneen kiväärin saaminen takaisin ampumakuntoon ei siis ole aivan yhtä nopeaa kuin esimerkiksi AR-15-sarjan aseissa. Avattavan perälevyn alta löytyy vielä erikseen luukku, jolla pääsee käsiksi kiväärin akkutilaan. Varmistin on sijoitettu liipaisinkaarelle, takana varmistettu ja edessä varmistamaton. Männänpää on ventiloitu ja lähestulkoon uitettu rasvassa. Rulla on varustettu kevyellä askelluksella ja sen saa kohdalleen varsin helposti. Tästä lienee kiittäminen pääasiassa loistavaa hoppia sekä hyvää piippua. Kokeilin asetta myös Guarderin Infinity Torque Up -viritysmoottorilla, jolloin pyssy piristyi huomattavasti. Kyseessä lienee Cyman osalta puhdas maanantaikappale, enkä ole ainakaan itse kuullut vastaavista tapahtumista. Aseeseen saa myös kiinnitettyä M14-sarjan normaalin tähtäinkiskon. Aseen hopinsäätö on sijoitettu lipaskuiluun. putsattiin, lähti moottori taas käyntiin. W W W. Aseen lippaanvaihto toimii samaan tapaan kuin AK-sarjan aseissa
Jos rataslaatikkoon täytyy lisätä yhteensä noin millin verran shimmejä, on jossain oltava oikeasti jotain pielessä. Hieman ironisesti kivääri jopa muuttuu lähemmäs esikuvaansa, kun siitä ruuvaa tulenvalitsimen irti. PLUSSIA JA MIINUKSIA Vaikka onnistuimmekin hajottamaan testiaseen siten, että normaalikäyttäjä olisi lähettänyt sen paluupostissa takaisin kauppaan, jäi siitä silti erittäin positiivinen kokonaiskuva. Ase onkin tällä hetkellä osissa työpöydälläni ja kasa osia odottaa asennusta. Ikävä kyllä suurin kirimisen aihe Cymalla on edelleen se surullisenkuuluisa laadunvalvonta. Aseen piippu ja hoppi kun tuntuvat toimivan lähes loistavasti. Surullista tässä on se, että näitä tapauksia on lähes jokaisella kiinavalmistajalla. Huomionarvoista on osan keskivaiheella näkyvä valuvirhe. S OF TA A J A . Aseen paras potentiaali löytyykin kun sitä lähtee virittämään, jolloin sen tarkkuusaspektit pääsevät oikeuksiinsa. Pyssy onkin erittäin hyvä projektipohja kertatulikivääriksi, jolloin sen voi yhdistysrajoja noudattaen virittää 2,25 jouleen eli M150-tasolle asti. Pimp My Gun raportoi tulevaisuudessa siitä, mitä aseelle sitten lopulta tapahtuikaan. Rataslaatikko avattuna, huomionarvoista on sähköosien puuttuminen laatikon sisältä. Vaikka mäntä on halpaa peruslaatua, selvisi se testeistä ilman kulumia. Jousenohjain on laatikon halvimman näköinen komponentti. Cyman muoviosat nimittäin tuntuvat ja näyttävät varsinkin läheltä tarkasteltuna hieman halvoilta. MilGearin hinta aseelle on lisäksi sen verran alhainen, että aseen hintalaatusuhde nousee jos ei loistavaksi, niin ainakin erittäin hyväksi. Cyman M14 Socom onkin parhaimmillaan sellaisen harrastajan käsissä, joka osaa jo hieman purkaa ja viritellä asettaan. F I. Aseen mukana toimitetaan suurehkolla kapasiteetilla varustettu hicap-lipas. ANTTI KAUHANEN M14 S o c o m Valmistaja: Cyma, Kiina Pituus: 943 mm Piipun pituus: 433 mm 1,26 112 33 97 15 to im in ta Lähtöenergia (0,20 g kuula): Lähtönopeus (0,20 g kuula): Keskihajonta (20 m): Kasan koko (20 m): joulea m/s mm mm Paino: 3490 g Hinta: 165 euroa Myyjä: MilGear Finland www.milgear.fi, 045 110 0131 W W W. Jos puolestaan verrokiksi ottaa selvästi kalliimman Maruin aseen, on todettava japanilaisen vievän pisteet kotiin aika monella saralla. Toinen sara, jossa Marui vie selkeän voiton on käytetyn muovin laatu. Kun ase toimi, se ampui tyydyttävällä lähtönopeudella, pitkälle ja todella tarkasti. Kun vertaa kivääriä muihin ACM-valmistajien versioihin, täytyy todeta Cyman vievän selvän voiton. Viritysmoottorilla, uudella sylinterisetillä, jousenohjaimella ja jousella saa aseesta aikaan aivan eri laatuluokan pelipyssyn. Ongelmistaan huolimatta pyssy jäi selkeästi plussan puolelle
F I 16. JOS SUOSION TAUSTALLA EI OLE MAINOSKONEISTO EIKÄ MUSTA MAGIA, MIHIN SE SITTEN PERUSTUU? W W W. S OF TA A J A . ASG G36C JING GONGIN G36C ON OLLUT YKSI KIINALAISTEN MOOTTORIPYSSYJEN BESTSELLEREISTÄ MYÖS SUOMESSA
Runko on ABS-muovia kuten Maruin versiossa. Maruin muovin pinnoitus vaikuttaisi olevan aavistuksen liukkaampaa, mutta muuten lienee turha arvioida kumman valmistajan muovi on paperilla kestävämpää. Koska vahvistettu runko on iso ja piippu lyhyt, kasassa on hyvin tukeva kuulapyssy. Tosin joillekin pelaajille aseen normaalikäyttö tuntuu tarkoittavan 17 REAL STEEL Saksalainen Heckler & Koch on eräs maailman johtavista tuliasevalmistajista. Replika on uskollinen myös kovia ampuvalle esikuvalleen. KIINALAISIA KAKKOSLAADUN airsoft-kopioita on parjattu koko maailman sivu, tai ainakin ne vuodet kun airsoftia on maassamme pelattu. Aivan kuin ei riittäisi, että JG:n kopiota pidetään kilpailukykyisenä Maruin aseen kanssa, puskaradio kohisee sen jopa lyövän huomattavasti kalliimman Nipponin ylpeyden liki jokaisella osaalueella. Tämä ei kuitenkaan sen rakenteesta johtuen välttämättä vaikuta lippaiden toimintaan. F I. Huomautettava kuitenkin on, että Classic Armyn ja Starin G36-sarjalaisten nylonvahvisteinen runkomateriaali on jämäkämpää, hiukan vahvempaa ja vähemmän herkkää kiillottumaan jatkuvassa hankauksessa. Sen menestystarinoihin kuuluvat muun muassa vähintäänkin kulttimaineeseen nousseet MP5-konepistoolit. Koko aseen olemus on vankka, sillä väärissä paikoissa ei olla säästelty. Heikoimmalta osalta vaikuttaa lipaskuilu, joka voisi runnomisen seurauksena haljeta. Konepistoolin kokoinen kompakti rynnäkkökivääri on ilmeisistä syistä suosittu viranomaistahojen ja muutamien tiettyjen erikoisjoukkojen käytössä paitsi muun muassa Saksassa, Espanjassa ja Norjassa, sekä myös merien takana, kuten Australiassa ja Yhdysvalloissa. Vaikka aseen koko olemusta dominoi rynW W W. Tetsausta ei siis tarvitse pelätä tämänkään aseen kanssa, mutta peltotöitä on syytä välttää. Kaasumäntätoiminen 5,56 x 45 mm NATO -kaliiperin G36 on hiilikuitu-polyamidi-runkoisena, varsin modulaarisena sekä erittäin luotettavana ja helppohoitoisena kiväärinä kuin malliesimerkki aseesta, joka täyttää nykypäivän vaatimukset sotilaskiväärin ominaisuuksista, kohtuulliset valmistuskustannukset mukaan lukien. Piskuinen "Made in China"-merkintä on raapustettu moottorinsäätöruuvin viereen, mutta muuten aseen kyljet ovat vailla kaiverruksia. Näppituntumalta on vaikea sanoa rungon valusaumoista mitään, ne ovat kyllä näkyvät, mutta niin ne ovat myös muiden valmistajien replikoissa, ja melko todennäköisesti myös tehdaslinjoilla kasatuissa sotilaskivääreissä. Näiden runkojen on kuitenkin raportoitu olevan herkempiä murtumaan kovassa kolauksessa, varsinkin pakkassäillä, siinä missä hiukan enemmän joustavat muovirungot olisivat kestäneet. Onpa G36C päätynyt jopa Suomeen Rajavartiolaitoksen erikoisjoukkojen käyttöön. KUUSIMILLINEN Ensimmäinen piirre, joka erottaa testiimme saapuneen, ASG:n jälleenmyymän aseen esikuvastaan on merkintöjen puute. Merkintöjä lukuun ottamatta aseet ovat ulkoisesti täysin yksi yhteen. Myös rakenteen eläminen käytön myötä voi aiheuttaa myöhemmin sitä pelättyä natinaa. Eräs tällainen asemalli on aikansa modernein rynnäkkökivääri, G36, jonka H&K suunnitteli 90-luvulla Saksan asevoimille HK50-projektin pohjalta korvaamaan vanhentunut 7,62 x 51 mm G3-kivääri, joka oli myös H&K:n tuotos 50-luvulta. Parempi näin, sillä harvaa miellyttävät kokonaan väärät valmistusmerkinnät ja vielä harvempaa leluasevaroitukset asereplikan kyljessä. Muovirunkoa vahvistaa metallinen tukiranka, joten aseen runkoa on vaikea saada murtumaan normaalikäytössä. Itse en kuitenkaan pidä näitä kumpaakaan niin suurina mörköinä, että ne vaikuttaisivat asemallin valintaan. Monet softaajat karttavat muovisia runkoja, ja syiksi mainitaan usein lelumainen paino, kiilto ja natina. Pari vuotta sitten tapahtui kuitenkin jotain, jonka harva osasi ennustaa; eihän punaiseen vallankumoukseen oltu uskottu enää vuosikymmeniin. Ulkoiset metalliosat, eli piippu, liekinsammutin, liipaisin, tulenvalitsin, tähtäimet, (vale)lukko ja tietenkin kaikki runkotapit ja hihnalenkki ovat molemmissa samat. Pikkusieluinen perfektionistini tosin huomasi heti, että Maruin versiossa perää pehmustava kumilevy oli hiukan pehmeämpi ja painautui mukavammin olkaa vasten, mutta ehkä tällaisiin pikkuasioihin puututtaessa mennään jo lujaa metsään. Pelin tiimellyksessä ja rekyylittömässä aseessa seikkaa ei taatusti huomaa. SAKSALAINEN KOTININJA "Gekko" on sylissä erittäin näppärän tuntuinen lisko. Pitkästä mallista lyhennetty Compact-versio G36C eroaa isoveljestään perän ja etupään reilusti karsitun pituuden lisäksi myös neljäpiikkisen avoimen liekinsammuttajan ja picatinny- mitä tahansa poteroiden kaivamisesta pellon kyntämiseen, joten olisi ehkä parempi muotoilla ajatus näin: runkoa on yhtä helppo tai vaikea saada murtumaan kuin minkä tahansa muunkin normaalin sähköaseen runkoa. S OF TA A J A . G36C:n runko on kuitenkin erittäin jämäkkä, liitokset eivät natise ja ase painaakin suunnilleen saman verran mitä tuliasevastike tyhjänä. Käyttäjän kannalta on pelkästään hyvä asia, etteivät kiinalaiset ole lähteneet kehittämään omia ratkaisujaan aseen rakenteeseen, vaan kopioineet kiltisti sen suunnittelutyön, mihin japanilaiset ovat käyttäneet runsaasti aikaa ja rahaa. Yhtälö vaikuttaa ensi kuulemalta yhtä epäuskottavalta kuin kiinalainen propaganda. kiskolla varustetun tähtäinkiskon osalta. Firman tavaramerkkeinä on pidetty tarkan suunnittelun ja pitkällisen testauksen tuloksina syntyviä aseita, joiden luotettavuus, tarkkuus ja suorituskyky ääriolosuhteissa tunnetaan. JG:n aseen ulkoinen viimeistely ei häviä Maruille missään suhteessa. Jos joku olisi muutama vuosi sitten väittänyt kirkkain silmin Jing Gong -nimisen valmistajan AEG-kopiota varteenotettavaksi pelivälineeksi, hänelle olisi naurettu. Ne hymyt ovat kuitenkin jo hyytyneet, sillä JG:n "gekko", kopio Tokyo Maruin G36C-moottoripyssystä, on nyt varsin yleinen näky pelinkentillä muiden kiinalaisvalmisteisten aseiden ohella. Sen sijaan rungon materiaali vaikuttaa siltä, että se tulee Maruin rungon tavoin pitkäaikaisessa käytössä menettämään mattapintansa ja kiillottumaan
Tähtäimet ovat myös taattua Heckler & Kochia. Usein rinnakkaisliittimien poistaminen helpottaa ongelmaa edes hitusen. Aseen kahva on varsin mitäänsanomattomasti muotoiltu, mutta riittävän ohut jotta siitä saa hyvän otteen. 8,4 voltin akku riitti pelaamiseen ihan hyvin, mutta laukausmäärät eivät nousseet korkeiksi. G36C:n lippaat ovat toinen mielenkiintoinen ja vahvasti aseen ulkonäköön vaikuttava tekijä. Sekä lukitusnappi että lukituskynsi ovat jäykkiä, mutta en näe miksi se häiritsisi ketään. S OF TA A J A . Use- amman kuin kahden lippaan liittäminen toisiinsa on muutenkin varma tapa murtaa kiinnikkeet. KIINALAINEN KONEHUONE Paikka akulle löytyy etukahvan sisältä. Rankamallinen perä on jämerää tekoa ja taittuu sivulle painamalla lukituskynttä. näkkökiväärin suurehko runko, tekevät loistavasti mitoitettu perä, lyhyt etupää ja kevyt paino aseesta erittäin kompaktin riippumatta siitä, pitääkö kuulia saada ilmaan metsässä vai ahtaissa sisätiloissa. Myös muut hallintalaitteet on suunniteltu molempikätisyyttä silmällä pitäen. Pelko osoittautui aiheettomaksi, sillä sarana on Maruin tapaan erittäin jämerä. Itse pidin aseen yksinkertaista ergonomiaa loistavana, ase nousee olalta luonnollisesti tähtäykseen ja käsiteltävyys on kirsikka kakussa. Raudat voi myös irrottaa kiskosta, jos kokee sen tarpeelliseksi. Lippaanvapautin on yksinkertainen vipu lipaskuilun edessä, eikä siitä löydy kummoistakaan nurisemisen aihetta. Tuntumaa aseeseen voisi kuvata sanalla napakka. Yhtä hyvin toimivat myös Maruin regulippaat. Ilmeisesti viisaampi taipui ensin. Aivan jokaiseen lipastaskuun näitä möhkäleitä ei saakaan ängettyä. Aseen silikonijohdotus vaikutti kuitenkin hyvältä eikä turhaa resistanssia esiintynyt. Ketterän aseen suorituskyky yllättää hintalappua tuijottaneen varmasti. Etutähtäin on yksinkertainen jyvä. Perän saa taitettua sivulle pois tieltä, mistä on apua paitsi ahtaissa paikoissa tai ryömiessä, myös aseen kuljettamisessa. Tähtäinkiskoon kiinnitetyt rautatähtäimet ovat yksinkertaista diopterimallia, oikeaoppisesti säädettävissä, ja juuri sopivat airsoftin melko lyhyille ampumaetäisyyksille. Perä on mitoitettu hyvin ja pyssyn käyttöliittymä on simppeli. Itse akkutila on melko ahdas. Siihen käsiksi päästäkseen täytyy poistaa etummainen kiinnitystappi. W W W. Perä on lipaskuilun lisäksi toinen paikka, joka vaikuttaa sen verran ohuelta että voimakas isku sopivaan kohtaan voisi rikkoa muovin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että moni kauppa mitätöi takuun viritysakkua käytettäessä. Se pyöritti asetta pirteästi, eikä ongelmia pitäisi tulla virittämisenkään yhteydessä, jos muu tekniikka on kunnossa. Todennäköistä se ei kuitenkaan ole. F I 18 Takatähtäimessä on kaksi erikokoista reikää eri etäisyyksille.. Aluksi kiristelin hampaita ja revin tappia ulos, ja sitten tarkastin taas kerran, olisiko tapissa sittenkin jokin ovela lukitussokka. Yksinkertaisen muotoilun ansiosta aseen käyttäminen luonnistuu kummalla kädellä tahansa. Etukäteen pelkäsin perän olevan G36C-kopion kompastuskivi. 9,6 voltin miniakku vielä mahtuu, mutta suuremman virtalähteen sovittamiseksi pitää joko rakentaa oma akku tai muokata akkutilaa todennäköisesti molemmat mutta itse koin 9,6 voltin miniakun riittäväksi. Tappi lukittuu paikoilleen pelkästään kitkalla, mutta ei tosiaankaan tarvitse pelätä sen hukkuvan metsään. Kaksirivisten midcap-lippaiden kanssa oli syöttöongelmia, mutta niiden syyt olivat lippaissa eivätkä aseessa. Se syntyy, kun käsiteltävä ase on sekä ketterä että jämäkkä. En usko, että kaikkien aseyksilöiden kiinnitystapit ovat yhtä kirotun tiukkoja kuin testiaseen, jossa etukahvan sovitus oli aavistuksen pielessä ja kiilasi tapin rungon väliin. Tappi löystyi hiukan käytön myötä, mutta pysyi luvattoman tiukkana ja teki akun vaihtamisesta hitaan operaation. Se on kuin käännetty versio MP5:n vaihtimesta, ja mielestäni luonnollisempi käyttää. Parempikin, että perä on raudanluja ja luotettavasti juuri siinä asennossa, johon se on käännetty. Kannattaa joka tapauksessa aikaajoin varmistaa, ettei tulenvalitsinta kiinni pitävä pieni kuusiokoloruuvi pääse löystymään. Kookkaat ja erikoisen muotoiset lippaat ovat helppoja käsitellä ja työntää lipaskuiluun, jossa ne istuvat kuin valettu, mutta voivat aiheuttaa varustautumisen kanssa ongelmia. Perä on jopa vakaampi kuin useiden kiinteäperäisten kuulapyssyjen perät. Aseen mukana toimitetaan 470 kuulan vetoinen hi-cap, joka syötti pehmeästi ja luotettavasti. Kursailematon väkivalta pihtien kanssa tuotti naarmuuntuneen etukahvan hinnalla tulosta, ja taas kerran ihminen oli voittanut tekniikan. Tulenvalitsimen tuntuma on aika hyvä johtuen hammasratasvälityksestä, mutta edelleen kaipaisin vielä selkeämpää kynnystä ja naksahdusta tulimoodien välillä. Sopiva jäykkyys takaa, ettei valitsin siirry vahingossa. Latauskahvan vipu taittuu kummallekin puolelle, ja samoin tulenvalitsin löytyy rungon molemmilta puolilta
Hoppiyksikkö on suora kopio Maruilta, ja vaikuttaa täysin pätevältä kapistukselta. Rataslaatikko moottoreineen onkin yksinkertaista irrottaa kahvarungosta. Vaikka olin maastossa puhtaasti tyytyväinen aseen reippaasti yli joulen tehoihin, harmitti, ettei näillä lähtönopeuksilla ollut moniin CQBpeleihin menemistä. Vaikka tarkkuus ei ollutkaan huipputasoa, saavutti se jälleen kerran riman, jota pidän edellytyksenä riittävälle pelitarkkuudelle, eli paristakymmenestä metristä sai ammuttua ihmisen pään kokoista kasaa. Asetta voi toisaalta virittää kumpaan suuntaan tahansa, itse ainakin näkisin tarkoituksenmukaiseksi vaihtaa aseeseen heikompi jousi. Aseen manuaalista löytyvät kerrankin hyvät ja selkeät ohjeet perushuollosta lähtien. Ase tuntui ketterältä, tehokkaalta ja helpolta käsitellä. Rataslaatikko on kolmosmallia. Kysymys, johon on erittäin vaikea vastata kuuluukin, kuinka kauan. Uusissa malleissa on metallilaakerit, joten niitäkään ei tarvitse heti lähteä vaihtamaan. Aseeseen saa niin kranaatinheittimiä kuin RIS-etupäitä ja erimallisia periä. Piippu ja hoppikoneisto irtoavat kääntämällä ja vetämällä ne irti rungosta. Kilpavarustelun suo on kuitenkin loputon, joten sekaan kannattaa hypätä omalla riskillä. Jos rataslaatikkoa lähtee syystä tai toisesta avaamaan, kannattaa putsata ylimääräinen rasva pois saman tien sekä tarkistaa shimmitys. Markkinat ovat tulvillaan erilaisia viritys- ja konversioosia. Aseen hallintalaitteet. Liekinhajottajan alta löytyvät tutut 14 millimetrin negatiiviset kierteet vaikka äänenvaimenninta varten. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä koneisto saattaa kestää vakionakin M120-jousen. Kuulan lähtöenergiat olivat viritetyn aseen tasolla, ja 9,6 voltin akun tarjoamalla reippaalla sarjatulella kuulia sai ilmaan nopeasti ja paljon. Kritiikin aiheet liittyvät lähinnä aseen esikuvan ominaisuuksiin, eli isoihin lip- VESA HUOVINEN G36C Valmistuttaja: ActionSportGames A/S, Tanska to im in ta Lähtöenergia: (0,20 g kuula) Lähtönopeus: (0,20 g kuula) Keskihajonta: (20 m, 0,25 g kuula) Kasan koko: (20 m, 0,25 g kuula) 1,25 112 61 284 joulea m/s mm mm Valmistaja: Jing Gong, Kiina Pituus: 500 / 718 mm Piipun pituus: 247 mm Paino: 2590 g Myyjä: ActionSportGames A/S, www.actionsportgames.com 19 W W W. Kahvarungon rataslaatikkoineen voi nyt kääntää varovasti irti työntäen syöttökoneistoa eteenpäin. Etukahvan sivuilta löytyy myös paikat lisäkiskoille. Etukahva nielee sisälleen mini-tyyppisen akun. G36C on mukavan helppo purkaa huoltoa tai virittämistä varten. Tähtäinkiskoon voi kiinnittää suoraan jos minkämoisia tähtäinlaitteita, ja kädensuojasta löytyvät valmiit paikat lisäkiskoille. Aseen lyhyt piippu osaltaan vaikuttaa epätarkkuuteen, mutta ammuttujen kasojen kokoa kasvattivat muutamat satunnaisesti karkailleet kuulat. Koneisto on kopioitu Maruilta ja osat näyttävät kelvollisilta. Aseyksilöiden välinen laatu heittelee enemmän kuin Japanin ja Hong Kongin suurien valmistajien malleissa, mutta tästä huolimatta Jing Gongin ase on ottanut selkeän paikkansa rinta rinnan Maruin, CA:n ja Starin kanssa G36sarjalaisten taistossa. Teräsrattaat ovat osista laadukkaimmat ja todennäköisesti kestävät myös virittämisen, mutta loput olivat samankaltaisia muoviosia, joita Marui käyttää omissa aseissaan. Ase toimi sulavasti vailla häiriöitä, mutta ensimmäinen seikka, jossa haas- taja oikeasti peittoaa Maruin aseen, on tehokkuus. S OF TA A J A . Hoppi toimi hyvin ja antoi kierrettä äärikantamalle asti. Kotininjoille löytyy runsaasti mahdollisuuksia muokata aseesta lisävarustein mieleisensä juuri niin taktiseksi tai epätaktiseksi kuin vain haluaa. KYLLÄ KIITOS! ASG:n paketoiman Jing Gongin G36C:n hinta laatu-suhde on suorastaan hävyttömän hyvä. Purkuoperaatio alkaa irrottamalla keskimmäinen runkotappi ja lipaskuilu, kääntämällä sitten perä sivuun ja avaamalla ruuvi rungon perästä. Kohtuullisella hinnalla laatikosta nousee varmatoiminen ja suorituskykyinen sähköase, jolla on valtavasti potentiaalia sekä virityspohjaksi että tehokkaaseen pelaamiseen monenlaisessa ympäristössä. G36C ei missään nimessä tunnu liian lyhyeltä kivääriltä metsään, mutta nyt sen selkeä potentiaali sisätilatappeluksissa menee hukkaan. Rungosta puuttuvat kaikki merkinnät. Mukana tulee lyhyt varustekisko. Jos lähtisin virittämään asetta, vaihtaisin itse muovisten vakio-osien tilalle viritysosia. F I. Rataslaatikko oli erittäin rasvainen ja samaa töhnää irtosi myös piipusta, joka kannattaa putsata säännöllisesti. PELIMIEHEN PELIVÄLINE Kaiken hypen jälkeenkin olin yllättynyt aseen suorituskyvystä kentällä. G36C tarjoaa modulaarisena aseena myös houkuttelevan pohjan kaikenlaiselle varustekikkailulle. 1,25 joulea suoraan laatikosta ajaa kyllä kilpasisarusten ohi, mutta se mikä tehoissa voitetaan, hävitään usein pitkän aikavälin luotettavuudessa. Tästä huolimatta asetta on vaikea olla suosittelematta, sekä aloittelijoille että kokeneemmille konkareille
TuliwoImAa WE HI-CAPA 4.3
John Browningin patentoima, jo yli satavuotias .45 ACP-patruuna debytoi todennäköisesti maailman suosituimman pistoolin kanssa, kun Yhdysvaltain armeija otti M1911-pistoolin viralliseksi palvelusaseekseen vuonna 1911. TAiwanIstA MARUIN MUUTAMAN VUODEN TAKAINEN HI-CAPA 5.1 OLI VARSINAINEN MYYNTIMENESTYS M1911-POHJAISTEN KAASUASEIDEN SARALLA. Kaikissa metalliosissa on mukavantuntuinen pinnoite, ja väri on pahaenteisen tumma. Oldschool-henkiset harrastelijat kuitenkin pitävät .45-pistooleita pinnalla ja jopa Yhdysvaltain merijalkaväen Force Recon -osastolla on käytössä oma M1911-pohjainen pistoolinsa, joka kulkee nimellä MEU (toim. ulkoisesti kuin erikoisvarusteltu Maruin Hi-Capa 4.3. Ai21 PAINETTA PALLON TAAKSE WE:n uuden Hi-Capan yksi loistava ominaisuus on se, että sen kanssa voidaan käyttää niin norW W W. Viimeksi mainitut ovat realisminhakuisten harrastajien onneksi irroitettavia. noita muoviosia ovat kahvalevyt sekä muutamat pienet sisäosat. Voidaan tietysti olla montaa mieltä siitä, onko syy alkuperäisessä mallissa vai airsoft-valmistajan suunnittelussa. Osien sovitus on hoidettu niin hyvin kuin metallisen kaasupistoolin kanssa se voidaan tehdä, mutta se tarkoittaa kuitenkin sitä, että muutamien osien välille tulee pientä klappia. Muoviset kahvalevyt ovat laadultaan parempaa keskitasoa, mutta mukavuudessa ei kuitenkaan päästä aivan esimerkiksi Maruin SIG P226:n tasolle. huom. Täysmetalliset pyssyt ovatkin säilyttäneet asemansa kovien äijien aseina, eikä mikään kerro äijämäisyydestä enempää kuin metallinen nelivitonen kotelossa. Tämän nimenomaisen pistoolin esikuva on lähinnä kilpa-ammunnassa suosituksi tullut M1911:n modernimpi malli, STI 2011. Eroa Maruihin on tietenkin materiaalivalinnoissa, sillä kaikki osat mitkä olivat muovia, ovat nyt metallia tietenkin lukuunottamatta kahvalevyjä, jotka ovat muovia oikeassakin 2011:ssä. Ainoa hieman rimpulalta vaikuttanut osa on kahvavarmistin. Mutta mitä ihmettä, WE:n pistoolithan ovat halpoja kuin saippua! Irtoaako näinkin edullisella pistoolilla sittenkään sitä "rispektiä". En kuitenkaan kokenut tätä häiritseväksi tekijäksi. PRIIMALAATUA WE:n oma väkerrys 2011:stä toimitetaan todella pelkistetyssä ruskeassa pahvilaatikossa eikä kanteen ole painettu kuin Maruilta lainatut merkinnät "Hi-Kick, Hi-Grouping Hi-Capa 4.3 Government Model" höystettynä WE:n logolla. Noin kilon painoisesta pyssystä löytyy varmasti kosolti sitä kuuluisaa autenttisuutta ja kehtaapa asetta varmasti esitellä offarilla oikein avokätisesti. Vaikka ase onkin todella tyylikäs, ei kanteen ole painettu niitä iänikuisia studiossa kuvattuja promokuvia. F I. Marui on julkaissut hiljattain oman MEU-mallinsa Western Armsin tapaan). Myös poliisit ja muut turvallisuusalan työntekijät suosivat järeämmän kaliiperin pistooleita. Ainoat asiat, joista aseen voisi ulkopuolelta airsoft-aseeksi tunnistaa ovat piipunsuulta pilkistävä sisäpiippu, lippaan kaasuventtiili sekä kullanväriset WE-tarrat kahvalevyissä. Työn jälki on todella vakuuttavaa lähes poikkeuksetta jokaisessa osassa. Muutamia pieniä osia on maalattu teräksenharmaiksi; muun muassa liipaisin, kahvavarmistin, vasara sekä ulkopiippu ovat saaneet kiiltävän pinnan. Pahvilaatikon sisällä ei ole muuta kuin mustaan vaahtomuoviin pakattu pistooli ja sen lipas. WE ei ole turhaan alkanut muuttamaan hyväksi todettuja piirustuksia, ja pistooli onkin METALLIN KILINÄÄ Ulkoisesti pikkuinen Capa on todella hyvin viimeistelty eikä materiaalivalinnoissa olla kaukana oikeasta nelivitosesta. Vaikka kyseessä on perinteisen nelivitosen lyhennetty malli, on kyseinen ase metallisuutensa ansiosta painava näinkin pieneksi vekottimeksi. Metallia on se mikä pitää ollakin metallia, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että sitä on paljon eikä kyseessä ole edes mikään halvanoloinen murometalli vaan alumiini. M1911:n lanseeraamisen jälkeen kyseiselle patruunalle on tehty lukemattomia eri pistooleita sekä myös useita sarjatuliaseita. Väitän jopa että tämä antaa osaltaan aseelle omanlaisensa karun tunnelman heti paketista nostettaessa. Lipas pääsee heilumaan hieman lipaskuilussa, ja lisäksi piipun ja luistin välissä oleva tila aiheuttaa vähäistä kolinaa aika ajoin. 9 millimetrin kaliiperin pistooleiden yleistyttyä 80-luvun lopulla nelivitoset ovat hiljalleen siirtyneet syrjään maailman armeijoiden siirryttyä pääosin Glock- ja M92-mallisiin pistooleihin. Lisäksi liipasimen kevennysreiät ja vasara on muotoiltu hieman eri tavalla kuin Maruin aseessa. TAIWANILAINEN WE HAASTAA JAPANILAISEN KILPAKUMPPANINSA PYSSYLLÄ, JOKA TAATUSTI SAA PAATUNEIMMANKIN SÄHKÖASEIDEN PUOLESTAPUHUJAN HYPPIMÄÄN RIEMUSTA. KUN RUUTIASEIDEN PUOLELLA puhutaan pysäytysvoimasta, tulee joka kerta mainituksi eräs kaliiperi useammin kuin kerran. S O F T A A J A
helposti yhdellä kaasutäytöllä, joskaan ei paljoa enemmän. Toisaalta piipun pituus on vain vähän vajaa kymmenisen senttiä, joten lähtökohtaisesti aseesta ei ikinä saa minkäänlaista tarkkuusasetta. Western Armsin 4,3-tuumaisen Railed Frame -mallin kanssa ilmenneet liian korkeasta pohjalevystä johtuneet kaasun syöttöongelmat eivät ainakaan WE:n yksilöä vaivanneet ja kaasun sai lippaaseen vaivattomasti. Keveys todennäköisesti johtuu pistoolin yksitoimisuudesta ja vähäisestä kitkasta metalliosien välillä. Hiilidioksidin käyttämiseen tarvitaan vain uusi lipas, joka vetää sisäänsä hiilidioksidikapselin. Runko imaisee luonnollisesti myös lähes kaikki muut kaksirivisille M1911-pistooleille tarkoitetut lippaat, paitsi WE:n 3.8-sarjan pistooleille tarkoitetut lippaat. Lippaan loppua kohden viimeisistä laukauksista tulee tuhnun oloisia niin luistin liikkeen kuin pallon lentämisenkin kannalta. Tähtäimet ovat peruskauraa, eikä niistä valitettavasti löydy edes valkoisia pisteitä tähtäyksen helpottamiseksi. Mahtavan kilinän ja paukkeen lisäksi tämä pieni ja tulinen pakkaus potkii oikein mukavasti. PAUKKURAUTA UJONA 4,3-tuumaisella Capalla ampuminen on nannaa kaikille aisteille. Täysmetalliseksi aseeksi sen hinta on todella huokea ja kunhan pistoolia ruokkii kunnon kaasulla on tässä paketti, jota on todella vaikea vastustaa. MIKKO MUTTILAINEN. Pistoolissa on säädettävä ja melko hyvä hop-up. Aseen käyttövalmiiksi saattaminen on prosessina hyvin tavallinen blowback-pistooleihin tottuneille. Yksitoiminen laukaisu hienon äänimaailman ja ulkomuodon kera on todellakin tutustumisen arvoinen yhdistelmä. Aseessa on kuitenkin muutamia huonoja puolia. Trendin mukaisesti taktisiin poliisipyssyihin kuuluu standardikokoinen varustekisko, eikä vain kahdenkymmenen senttimetrin pituinen nelivitonen ole mikään poikkeus. Huomasin tyhjentäväni useita lippaita toisensa jälkeen, enkä sen takia että ase olisi ollut niin tarkka tai tehokas, vaan koska se vaan yksinkertaisesti oli niin hauskaa! Ammuinpa lonkalta, sivuttain tai väärin päin, huomasin joka kerralla löytäväni itseni hihittämästä, aivan kuin olisin ollut mikäkin pikkutyttö ensimmäisen barbiensa kimpussa. Myös lähtönopeudet kärsivät piipun lyhyestä pituudesta, sillä ne ovat jopa hieman alempana kuin esimerkiksi Maruin joidenkin mallien lähtönopeudet. Tähtäimet eivät säädy mihinkään, eikä niissä ole edes valkoisia pisteitä. Yllätyin todella positiivisesti siitä, kuinka kevyt pikku-Capan luisti oli vetää taakse. Näinkin pieni ase paukkuu niinkin kovaa, että korvan juuressa ei pyssyllä viitsi ampua. WE:n lipas on myös mainio, sillä sen täyttöventtiili on suhteellisen tiivis eikä kaasua yleensä pääse karkaamaan harakoille. Palattuani propaanitaivaasta maan pinnalle tein huomion, että P226:en entisenä omistajana olin tottunut jokseenkin jäykkään ja hieman töksähtelevään vastaanottoon vetäessäni luistia taka-asentoon. Ensinnäkin se kärsii todella pahasta kylmenemisestä ja lipas on aivan jäässä yhdenkin nopeatempoisen lippaantyhjennyksen jälkeen. S O F T A A J A . Green Gasin tai vastaavan käytW W W. Lähietäisyyksiltä ammuttaessa tarkkuus on joka tapauksessa aivan tarpeeksi hyvä. Pistooliin saa siis kiinnitettyä haluamansa lampun tai laserin vaivattomasti. Takatähtäimen päällä näkyvä ruuvi ainoastaan kiinnittää tähtäimen luistiin, säädöllistä merkitystä sillä ei ole. Varmistin päällä ja pois päältä. Toinen moite tulee kahvavarmistimesta, joka lopetti toimintansa heti ensimmäisen ammutun lippaallisen jälkeen. Kuulia lipas imaisee 29 kappaletta ja jokaisen kuulan pystyy ampumaan 22 OFFARIN PRINSSI Ihastuin WE:n metallilapseen ensisilmäyksellä ja pidän sitä vieläkin yhtenä parhaimmista ja varsinkin hauskimmista blowback-pistooleista, joilla olen ampunut. Aseen tarkkuus on taasen hieman kaksipiippuinen asia. Mahtavan kilinän ja paukkeen lisäksi tämä pieni ja tulinen pakkaus potkii oikein mukavasti. Myös aseen molemmilta puolilta hallittavissa oleva varmistin tuntui turhan tahmealiikkeiseltä enkä viitsinyt edes käyttää koko laitosta. Ilmeisesti osien huolimattoman sovituksen vuoksi varmistin menee toisinaan päälle, vaikkei ase olisi vireessä (kuten kuvassa). maaleja kaasuja kuin hiilidioksidiakin. Kun on kyse täysmetallisesta aseesta, on WE ympännyt pakettiin totta kai hieman vahvemman palautinjousen. Kaasun syöttämisen jälkeen kuulat ladotaan lomittain lippaaseen, laitetaan lipas aseeseen ja päästetään luisti eteen. F I täminen on siis lähestulkoon pakollista, ellei asu lähellä päiväntasaajaa. Onnistuinkin muutaman kerran saamaan korvani lukkoon ampumissession aikana. Blowback-koneisto vaikuttaa hyvin vankkarakenteiselta, enkä usko että hiilidioksidi kuluttaisi aseen sisäosia ainakaan kovin paljon enemmän kuin muutkaan kaasut. Tämä tarkoittaa taasen sitä, että Maruin kaasun eli HFC134a:n käyttäminen tässä aseessa on Suomen ilmastossa lähinnä surkuhupaisaa. Käyttö on helppoa ampuvan käden peukalolla riippumatta ampujan kätisyydestä
Maalaukset on kyllä tehty pääosin varsin nätisti, mutta värivalinnat ovat lelumaisia. Kyllä käsiaseen pitäisi nykypäivänä kyetä kronottamaan lähemmäs yhtä joulea yltäviä tuloksia. Henkilökohtaisesti en ole tyytyväinen aseen metalliosien värivalintoihin. Sen kanssa pullollinen kaasua kuluu lähes huomaamatta jo ennen kuin peli on alkanutkaan. Aseen osat lonksuvat kuin junat Pietarin metrossa. Pyssyn toiminnan kannaltahan seikalla ei kuitenkaan mitään merkitystä ole, eikä se tiukassa kotelossa aiheuta taistelijan paljastavaa möykkää. Aseen laukaisu ei ole mitenkään häävi. Kynnyksen jälkeen veto muuttuu raskaammaksi, mutta on tasainen loppuun saakka. GBB-pistoolissa sovitusten on toki oltava väljiä, että ase jaksaa toimia, mutta olisi WE silti voinut poistaa millin kymmenyksiä sieltä täältä. Rauhallisesti tähdätyillä laukauksilla aseen tarkkuus kyllä riittää helposti osumaan ruokalautasen kokoiseen eli vähän keskivertoa päätä suurempaan maaliin parinkymmenen metrin päästäkin likimain joka laukauksella, mikä ei ole lainkaan huono tulos airsoft-pistoolille. W E H i- C a p a 4 .3 Valmistaja: WE, Taiwan Pituus: 202 mm Piipun pituus: 97 mm Paino: 945 g Hinta: 146, 0 euroa 4 Myyjä: Muovisotilas, www.plasticsoldier.eu, 09 2230 7880 WE:n logot kahvalevyissä pistänevät puristien silmään. to im in ta Lähtöenergia: (Power Gas, 22 °C, 0,20 g kuula) Lähtönopeus: (Power Gas, 22 °C, 0,20 g kuula) Keskihajonta: (20 m, Power Gas, 22 °C, 0,20 g kuula) Kasan koko: (20 m, Power Gas, 22 °C, 0,20 g kuula) 0,65 81 37 122 J m/s mm mm WE:N HI-CAPA on totisesti hauska pistooli ampua. Mainitsemistani epäkohdista huolimatta WE:n Hi-Capa 4.3 on edullinen ja erittäin käyttökelpoinen täysmetallipyssy. Valtavasti suuremman summan panostamalla saisi kyllä selvästi huolellisemmin kootun ja paremmankin pistoolin, mutta hintaansa nähden pikku-Capa on kelpo laite pelimiehen kouraan. ESA TOIVONEN 23 W W W. Mielestäni tumma metallihohtoväri tai paksulti läträtty hopeaväri kuuluvat lähinnä autoihin, eivät aseisiin. Samaten kahvalevyt näyttävät ja tuntuvat halvoilta. Kiinteät tähtäimet ovat mielestäni aseen suurin heikkous. Kahdestakymmenestä metristä osumapiste on jo sen verran sivussa tähtäyspisteestä, ettei vähemmän näkyvillä olevaan kohteeseen osu ellei ole opetellut tähtäinten heittoa selkärankaansa. Liipasimen vedossa tuntuu selvästi kynnys joskus kaksikin! jonka yli hypätään vauhdilla. Pelkästään heiluttelemalla pistoolia saa aikaan huomattavasti kolinaa ja kilinää. Se myös toimii kerrassaan mainiosti, kunhan koko lipasta ei tyhjennetä yhteen menoon. F I. S O F T A A J A . Ase tuntuu olevan melkoinen kaasusyöppö. Se kyllä ampuu kiltisti lippaallisen kuulia yhdellä kaasutäytöllä, mutta ampuessa ilman hanskoja tuntee, kuinka ase roiskii kaasua nestemäisenä sinne tänne, välillä kasvoillekin. Laukaisuvastus on mittausten perusteella 750-800 grammaa. Tämän ja miellyttävän napakan rekyylin johdosta on pääteltävä aseen käyttävän kaasua enemmäkseen luistin liikuttamiseen, sillä lähtönopeus pistoolissa on varsin heikko
ONKO KOSKAAN KÄYNYT NIIN, ETTÄ OLISIT HALUNNUT KERTOA JONKUN ASIAN, MUTTET HALUNNUT KENENKÄÄN KUULEVAN MITÄ OLIT SANOMASSA. S OF TA A J A . VARMISTA, ETTET OLE VIESTIKETJUN HEIKOIN LENKKI SEURAAVASSA ARTIKKELISSA KÄYDÄÄN LÄPI NE MERKIT, JOIDEN OSAAMINEN KUULUU SOFTAAJAN YLEISSIVISTYKSEEN. W W W. F I 24. KÄSIMERKEILLÄ VOIDAAN VÄLITTÄÄ NOPEASTI JA ÄÄNETTÖMÄSTI YKSINKERTAISIA VIESTEJÄ, MUTTA VAIN JOS KAIKKI PELAAJAT YMMÄRTÄVÄT MERKIT SAMALLA TAVOIN
Jotta viestin lähettäjä tietää, että kaikki ovat vastaanottaneet viestin, merkkiä toistetaan kunnes jonossa tai rivissä seuraava pelaaja alkaa toistamaan samaa merkkiä. Itse pelissä käsimerkkien toimivuus latistuu jos niitä ei huomata eikä sitä kautta välitetä eteenpäin. S OF TA A J A . Käsimerkkien tehokas käyttäminen vaatii sekä harjoitusta että tarkkaavaisuutta. Yleensä tehokkaampi tapa johtaa ryhmää onkin kerätä säännöllisesti ryhmä kokoon esimerkiksi "kokoon"-merkillä ja kertoa ohjeet kuiskaten. Samaan hengenvetoon on kuitenkin mainittava, että hiljaisuus ei ole itseisarvo. Tästä seuraa se, että käsimerkit ovat kaikkein tehokkaimmillaan silloin kun joukko etenee 25 W W W. Tarkemman tiedon välittämiseen voidaan käyttää toki myös kuiskausketjua, jossa jokainen pelaaja hiipii seuraavan luokse ja kertoo viestin kuiskaten. Lähtökohtana on se, että nähdyt käsimerkit toistetaan aina ja toistamista jatketaan, kunnes lähiympäristön pelaajat ovat ne vastaanottaneet. Käsimerkeillä ei myöskään kannata edes yrittää välittää kovin monimutkaisia viestejä, ellei ryhmä ole todella tottunut niiden käyttöön. Koko joukon tulisi tietää käytettävät käsimerkit (kannattaa siis kierrättää tätä lehteä) ja harjoitella niiden käyttämistä ennen peliä. Käsimerkit välittävät vain vähän tietoa, ja niitä tulisi käyttää vain silloin kun hiljaisuudesta on todella etua. Heti kun rähinä alkaa ja vastapuoli tietää asemanne, kurkku suorana huutaminen on viittilöintiä rutkasti tehokkaampaa. Toisten antamia merkkejä ja ohjeita sekä etumaastoa on toki muistettava tarkkailla muutenkin, mutta käsimerkkien tehokas käyttö vaatii erityistä tarkkaavaisuutta koko joukon toimesta. F I. Esimerkiksi koukkaaminen vastapuolen selustaan, väijytyksen valmistelu ja tunnusteleva eteneminen ovat tilanteita, joissa metelöinnistä sakotetaan. KÄSIMERKKEJÄ käytetään tavallisesti silloin, kun toiminta edellyttää ehdotonta hiljaisuutta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että käsimerkin antajan ei tule kuvitella että kaikki huomaavat puolihuolimattomasti annetun viittoman; myös lähettäjän täytyy varmistaa, että viesti menee perille. Jos pelaajat eivät tiedä mitä käsimerkeillä tarkoitetaan, on parempi olla käyttämättä niitä, sillä väärinymmärretty käsky hiljaisuutta vaativassa tilanteessa on suorastaan turmiollista
Nämäkin W W W. Ryhmän tulisi tällöin kerääntyä vauhdikkaasti ja merkkiä toistaen merkin alkuperäisen antajan luokse. Kouliintuneelta ryhmältä ei tulisi sen jälkeen ilmeenkään värähtää, poislukien merkin pystyyn nostettu käsivarsi, sormet nyrkissä toistamiseen käytetyt liikkeet. Kun ryhmä pitää saada liikkeelle, käytetään loogisesti liikkeelle-merkkiä. Etenkin näköhavainnon merkki yhdistetään yleensä lukumäärään, jossa näytetään sormin montako vihollista näkyy. F I 26. Jokaisen ryhmän jäsenen odotetaan sen jälkeen toistavan merkin, siirtyvän makuuasentoon ja etsimään välittömästä läheisyydestään parhaan mahdollisen suojan ja ampuma-aseman. Päiden pitäisi kuitenkin säännöllisesti pyöriä kuin pöllöillä, niin että takana tulevienkin havainnot tulevat huomioon otetuiksi. Näkö- ja kuulohavainnon merkit on tarkoitettu viestittämään muulle ryhmälle tai taisteluparille havaituista vihollisista. Tässä artikkelissa ei käydä läpi kansainvälisiä käsimerkkejä eikä opeteta viittilöimään kokonaisia kenttäohjesääntöjä käsimerkein, kuten toisinaan elokuvissa näkee. Maahan kertoo, että nyt olisi erittäin hyvä aika halata turvetta ja etsiä suojaa. Myös nimellä "mars" tunnettu merkki annetaan pumppaamalla käsivartta, sormet nyrkissä, alas ja ylös. avojonossa, jolloin jokainen pelaaja voi keskittyä tarkkailemaan edellään kulkevaa ja välittää tiedon takanaan kulkevalle. Poikkeuksena muista käsimerkeistä näitä merkkejä ei yleensä toisteta koko ryhmälle, joskin käytännöt ja tilanteet vaihtelevat. Sen sijaan nyt esitellään muutama Puolustusvoimien alun perin kehittämä signaali joiden osaaminen helpottaa toimimista yhdessä suomalaisten softaajien kanssa. SE MITÄ PITÄÄ TIETÄÄ: PERUSMERKIT Aloitetaan lopettamalla: kaikkein tärkein käsimerkki, seis, käskee kaikkia sen näkeviä jähmettymään välittömästi niille sijoilleen. Kohteliasta on kertoa myös suunta kädellä osoittamalla. Kummankin merkit ovat melko itsestäänselviä: näköhavainnosta viestitetään sormilla silmiä osoittaen, kuulohavainnosta taas kerrotaan laittamalla käsi korvan taakse. Kyllä- ja ei-merkeistä on eniten iloa silloin, kun käskyt pystyy antamaan suullisesti, mutta ääneen vastaaminen esimerkiksi paljastaisi vastustajalta piiloutuneen pelaajan. Seis-merkin, varoitussignaalin, antaa tunnustelija esimerkiksi vihollista havaitessaan, tarkoituksena pysäyttää ryhmä sekä estää vastapuolta kuulemasta tai näkemästä liikettä, ja antaa siten aikaa tarkastella tilannetta. S OF TA A J A . Kätevä tapa tehdä tämä on antaa merkki kokoon pyörittämällä kättä jotakuinkin pään korkeudella tai vähän ylempänä. Yksi pumppaus tarkoittaa normaalia liikevauhtia, kaksi pumppausta ("mars mars") tarkoittaa parasta mahdollista vauhtia ja jatkuva pumppaus ("nyt on kiire") sadan metrin ennätysyritystä. Toisinaan tulee tarve ottaa koko porukka kokoon vaikkapa pienimuotoista palaveria varten. Jos seismerkkiä ei seuraa nopeasti jokin muu signaali, on hyvin hidas ja varovainen liike, esimerkiksi suojautuminen tavallisesti paikallaan. Maahan, kämmenen painaminen toistuvasti maata kohti, seuraa usein seis-merkkiä, mutta se voidaan antaa myös suoraan
Asetta molemmin käsin edestakaisin pumppaamalla annettu käsky on kätevä tapa antaa äänetön hälytys vaikkapa pikaista väijytystä silmällä pitäen. Seurauksena avorivin tulisi kääntyä haluttuun suuntaan. Käskyn saatuaan ja toistettuaan pelaajien tulisi itsenäisesti etsiä asemat, joista he voivat välittömästi ampua vihollista. Asemaan käskee ryhmää valmistautumaan yhteenottoon suojautumalla ja etsimällä sopivat ampuma-asemat. Rakennettuun ympäristöön on omia merkkejään, ja merkeistä on myös olemassa lukuisia variaatioita ja hienostuneempia muunnelmia jokaisen tiimin kehitellessä omaan käyttöönsä ja tarpeeseensa parhaiten sopivia merkkejä. JANNE KORHONEN 27 W W W. Seuraavat merkit antaa lähtökohtaisesti aina ryhmänjohtaja, ja kuten käsimerkit yleensä, nekin toistetaan, kunnes rivissä tai jonossa seuraava pelaaja huomaa ja alkaa itse toistamaan merkkiä. Mahdollista on esimerkiksi käsimerkeillä käskyttäminen, osoittamalla ensin kädellä haluttua henkilöä ja sitten näyttämällä haluttu toimenpide (esimerkiksi "asemaan") ja mahdollisesti haluttu suunta. Kun sitten halutaan kertoa, että viimeinenkin vihulainen on kaivettu kolostaan ja paikalle on turvallista tulla, annetaan vapaa vihollisesta -merkki heiluttamalla päähinettä (tai avokämmentä) pään yläpuolella. JATKO-OPINNOT: RYHMÄNJOHTAJAN OPAS Edellä kuvattujen perusmerkkien hanskaaminen auttaa jo paljon. Merkki annetaan levittämällä kädet kuten avorivin merkissä, ja kääntämällä niiden muodostamaa "linjaa" haluttuun suuntaan. Tässä esitellyt merkit toimivat parhaiten metsämaastossa, mutta niiden yleisyyden vuoksi perussignaalien osaaminen kuuluu softaajan yleissivistykseen. Linjan kääntö on käsky rintama- ja kulkusuunnan muuttamisesta. S OF TA A J A . merkit ovat melko itsestäänselviä, ylöskäännetyn peukalon merkitessä myöntävää vastausta (esimerkiksi "kyllä," "ymmärsin," "onnistuu") ja alaskäännetyn peukalon kieltävää ("ei," "en ymmärrä," "ei mahdollista"). Avorivi ja avojono ovat softauksessa eniten käytetyt ryhmän liikkumismuodot. Merkki on hyödyllinen nimenomaan ryhmän etenemisen ohjailussa silloin, kun ryhmää ei halua koota takaisin avojonoon. F I. Joissain tilanteissa tulee kuitenkin tarve antaa, ymmärtää ja välittää ryhmänjohtamiseen kiinteämmin liittyviä käsimerkkejä. Liikkeen nopeus puolestaan kertoo tavallisesti signaalin tärkeydestä ja kiireydestä; esimerkiksi hitaasti maahan laskeutuva käsi käskee ryhmää maastoutumaan hitaasti, varovaisesti ja äänettömästi, kun taas nopea heilutus kertoo että kuulamyrsky puhkeaa hetkenä minä hyvänsä ja maahan olisi parempi pudota vaikka suorilta jaloilta. Kädet levit- tämällä voidaan antaa merkki avoriviin (harva rivi, jossa kukin pelaaja säilyttää näköyhteyden molemmilla sivuillaan oleviin) levittäytymisestä; takaisin avojonoon puolestaan päästään osoittamalla toisella kädellä eteen, toisella taakse. Vaikka merkit sinänsä eivät välitä kovinkaan paljoa tietoa, voidaan luovuudella kiertää osaa rajoituksista
Sotilaat puolestaan käyttävät pistoolia yleensä siinä vaiheessa kun pääaseeseen tulee häiriö tai siitä loppuvat ammukset kesken kriittisen tilanteen. Tällä tavalla rakennetaan perusta, joka mahdollistaa varman vedon hyvinkin hankalissa tilanteissa. Periaatteessa ampuminen lähellä olevaan kohteeseen on mahdollista aloittaa heti kun ase nousee kotelosta ja piippu kääntyy kohteeseen, ja sitä voidaan jatkaa haettaessa lopullista, ideaalia ampuma-asentoa. Kaikissa mainituissa tapauksissa pistooli tulee saada kotelosta ampuma-asentoon mahdollisimman nopeasti ilman haparointia. Kun veto tästä "perusasennosta" on opeteltu, kannattaa harjoitella sitä mahdollisimman erilaisista asennoista: kädet taskuissa, istualtaan, makuulta, liikkuessa, mahdollisimman ahtaassa tilassa ja niin edelleen. Haluan tässä vaiheessa painottaa, että aseen esilleotto on parhaassakin tapauksessa kohtuullisen monimutkainen toimitus ja aluksi suosittelenkin vähintään tuhannen vedon kuivaharjoittelua liikeratojen opettelemiseksi. Harjoittelun on lähdettävä hyvin hitaasta vedosta. Vaikka airsoftissa hitaus maksaa korkeintaan oman tai kaverien matkan uudelleensyntymisalueelle, ei kenellekään liene haittaa vedon harjoittelemisesta. Vahvempi käsi liikkuu suorinta mahdollista tietä aseen kahvalle ja ottaa siitä kunnon ampumaotteen samalla avaten kotelon mahdolliset turvalaitteet, etusormi on tässä vaiheessa tietenkin suorana. Käytännössä tällaisen suorituksen tekeminen on vaikeaa, mutta täysin mahdollista. ASKEL ASKELEELTA Vedon harjoitteluun kannattaa lähteä täysin normaalista seisoma-asennosta, kädet rentoina sivuilla. Kunnon otteen saamiseen aseesta on kiinnitettävä huomiota. TÄMÄ YKSINKERTAISELTA VAIKUTTAVA TOIMENPIDE KUN EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLEKAAN ERITYISEN YKSINKERTAINEN KIIVAASSA PELITILANTEESSA. VETO eli aseen esilleotto on eräs ensimmäisiä perustekniikoita, joka opetetaan työnsä vuoksi asetta kantaville henkilöille. Eri käyttäjäryhmät kantavat pistooleitaan eri tavoilla, ja aseen kantotapa vaikuttaa tietysti vetoon. Vaikka jokainen kotelotyyppi vaatiikin oman vetotekniikkansa, tässä artikkelissa käsitellään ainoastaan vetoa ampujan vahvalla puolella sijaitsevasta vyökotelosta, sillä sellaiset ovat varsin yleisiä ja tekniikan perusta on sovellettavissa muihinkin kotelotyyppeihin. W W W. F I Esitelty tekniikka ei myöskään ole ainoa oikea, vaan yksi monista. ARTIKKELISARJAN TOISESSA OSASSA TUTUSTUMME PISTOOLIN ESILLEOTTOON. S OF TA A J A . Asetta ei kannata ottaa kotelosta ennen kuin siitä on saatu kunnon ampumaote vahvemmalla kädellä, otteen korjaaminen "matkan varrella" on sekä vaarallista että vaikeaa. 28. Vedon alussa kädet lähtevät liikkeelle samalla kun vartalon painopistettä pudotetaan hieman alas ja eteen. Esimerkiksi poliiseille hyvin harjoiteltu veto onkin ehdottoman tärkeä osa ampuma-asekoulutusta, sillä poliisin työssä voidaan olettaa suurimman osan aseenkäyttötilanteista olevan reagoimista jo alkaneeseen tilanteeseen, yleensä hyökkäykseen. Pyrin suorittamaan vedon siten, että saan aseen suunnattua kohteeseen mahdollisimman nopeasti. Nopeutta voidaan lisätä varmuuden kasvaessa, mutta tätä ei milloinkaan pidä tehdä tarkkuuden kustannuksella
29 W W W. S OF TA A J A . F I
Lähtötilanne eli normaali seisonta kädet sivuilla. Tukikäsi nousee rinnalle ja painaa pitkän aseen rintaa vasten estäen sitä heilumasta ja pitäen sen poissa tieltä vedon aikana. Esimerkiksi AK-tyyppisten aseiden lipas sen sijaan kolahtaa helposti haaroväliin tällä siirtymätekniikalla, joten harjoittelua tarvitaan jälleen. Ampuva käsi ottaa kunnon otteen käsiaseen kahvasta samalla kun mahdolliset turvalaitteet avataan. Mikäli pitkää asetta ei ole, tukikäsi pysyy rinnalla. Jos veto suoritetaan vaatteiden alta, on vaate ensin saatava pois tieltä. S OF TA A J A . Jos kohde on aivan lähietäisyydellä, voidaan ampuminen aloittaa jo vedon tässä vaiheessa. Itselataavan pistoolin ollessa kyseessä aseen luistia kannattaa tällä tavalla ammuttaessa kallistaa ulospäin noin 45º kulmaan. Ase nostetaan nopeasti silmien ja maalitaulun väliin ja työnnetään haluttuun ampumaasentoon. Tässä tilanteessa tukikäsi painaa pitkän aseen rintaa vasten vedon alussa estäen sen heilumisen ja pitäen sen poissa käsiaseen tieltä. Veto vaatteiden alta on pahimmillaan hyvin vaikea suoritus. Tässä vaiheessa on varottava, ettei tukikäsi pääse eksymään aseen piipun tielle. Tukikättä ei pidä käyttää vaatteen poistamiseen, koska sillä voi olla muuta puuhaa, kun asetta tarvitaan. Varoituksen sana lienee kuitenkin paikallaan. Veto kokonaisuudessaan suoritetaan vahvemmalla kädellä aina kun mahdollista. Se, mille korkeudelle käsi jää, riippuu ampujasta ja kotelosta. Tukikäden sijainnille on kaksi syytä. Ase tuodaan ensin ylös ja sitten se työnnetään eteen. Vahvemman käden hakiessa otetta tukikäsi liikkuu lyhyintä mahdollista tietä ampujan rinnalle ja jää siihen siten, että kämmen on rintaa vasten. Seuraava vaihe on vetää ase kotelosta. Tärkeää on valita vaatteet, jotka sopivat touhuun ja pyrkiä tekemään mahdollisimman vähän työtä. Ase tulee tässä vaiheessa lähelle ampujan rintaa; nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että ampujan asekäden peukalon tulisi olla jotakuinkin nännin korkeudella. Heti piipun ohitettua kotelon yläreunan ase käännetään kohteen suuntaan ja mahdollinen varmistin painetaan pois päältä. Siirryttäessä pitkästä aseesta kivääri, konepistooli tai W W W. Asekäsi vetää aseen suoraan ylöspäin tai turvakotelon vaatimaan suuntaan kunnes aseen piippu on kotelon ulkopuolella. Tämä estää luistia osumasta ampujan kylkeen ja vaatteisiin. 30 Aseen suuntaamista on syytä harjoitella kuivana ja peiliä apuna käyttäen, sillä muuten tästä asennosta ampuu helposti ali. Huolimaton tukikäden ote on yleinen ongelma ja kannattaa keskittyä siihen, että sekä tukikäden ote että puristusvoima pysyvät mahdollisimman lähellä vakiota koko suorituksen ajan. Toinen syy liittyy sotilastoimintaan ja on airsoftissa erityisen huomionarvoinen. F I haulikko käsiaseeseen eräs yleinen tapa on yksinkertaisesti pudottaa ase roikkumaan hihnastaan rinnalle samalla kun vahvempi käsi vetää käsiaseen. Tukikäsi hakee kunnon otteen aseesta samalla kun ase tuodaan ampujan dominoivan (tähtäävän) silmän alle. Itse määrittelen tukikäden sijainnin sen mukaan, mille korkeudelle asekäteni sijoittuu kun vedän aseen kotelosta: tukikäden pitäisi olla samalla korkeudella. Jos kohde on lähellä ei tähtäimiä välttämättä tarvitse ampuessa käyttää, mutta pieni tai etäinen kohde vaatii tietenkin ammunnan alkeiden eli asennon, otteen, tähtäinkuvan ja laukaisun hallintaa.. Ensimmäinen on se, että aseesta tulisi pyrkiä saamaan kunnollinen kahden käden ote mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja rinnalla tukikäsi on mahdollisimman lähellä aseen kahvaa ilman että se eksyy aseen piipun eteen vedon aikana. Seuraavaksi ryhdytään viemään asetta suoraan eteenpäin tukikäden liukuessa sivulta aseen kahvalle. Tämä tekee etutähtäimen "löytämisen" nopean vedon aikana helpommaksi. Tekniikka toimii hyvin kevyillä ja lyhyillä aseilla. Tässä vaiheessa voidaan ampua pienellä harjoituksella osumia muutaman metrin päässä olevaan kohteeseen, vaikka tähtäinkuvaa ei vielä olekaan
On myös vaarallista lyödä ase voimalla takaisin koteloon, sillä esimerkiksi koteloon eksynyt päällysvaate voi laukaista aseen. Otso on toiminut useita vuosia täysipäiväisesti ampuma-asekouluttajana. Veto voidaan joutua tekemään kiireellä, mutta aseen laittaminen koteloon on aina rauhallinen suoritus. Toinen ongelma on aseen pysäyttäminen kohdalleen. F I. Ase pitäisi nostaa kotelosta suoraan ylös ja piippu kääntää kohteen suuntaan. S OF TA A J A . Varo, ettei tukikäsi eksy piipun eteen! Ampuma-asento YLEISIÄ VIRHEITÄ Kaikki ylimääräinen liike tulee karsia pois. Tukikäsi pysyy rinnalla. Ihmisillä on paha tapa unohtaa hengittää kesken kiivaan taistelun, mikä aiheuttaa pitemmän päälle ongelmia. Jos asetta heijataan ylhäältä alas, on sitä vaikea pysäyttää halutulle kohdalle, sillä sen massa heilauttaa piippua herkästi yli. Palautus pyritään opettelemaan niin hyvin, että kotelon löytää luontevasti pelkästään tuntuman pohjalta katsomatta sitä. Ase painetaan varovasti takaisin koteloon. Airsoftissa kannattaa opetella laskemaan ase valmiusasentoon, tarkistamaan lähiympäristö (360º) samalla hengittäen syvään ja vaihtaa aseeseen tuore lipas ennen koteloon palauttamista. Yleinen virhe on myös keilaaminen. Tämä tapahtuu erityisen herkästi aseilla, joissa on kevyt laukaisu, mutta ei ulkoista varmistinta. Käsi kulkee suoraan aseelle ja ase sen jälkeen kotelosta ylös ja suoraan kohteelle. Myös kotelon mahdolliset turvalaitteet laitetaan päälle samalla kädellä jolla ase palautetaan koteloon. OTSO VAINIO Kirjoittaja on toinen Helsinki Shooting Clubin omistajista. Asetta koteloon laitettaessa liipaisinsormen on luonnollisesti oltava liipaisinkaaren ulkopuolella. Yleinen virhe on kuvassa näkyvä keilaaminen, jossa ase tuodaan kotelosta suoraan ampuma-asentoon. Asetta tuodaan rinnalta eteen ja ylöspäin samalla kun tukikäsi hakee otteen. Tekstin airsoftia varten mukauttanut Esa Toivonen. W W W. Nopeus vedossa ei synny siitä, että heiluttaa käsiään kuin actionelokuvien kung fu -taiturit, vaan siitä ettei tee mitään ylimääräistä. Suorituksensa voi pilata myös hätiköimällä. Syvällä hengittämisellä pyritään saamaan sykettä tasattua ja happea virtaamaan aivoihin. Ensinnäkin ase osoittaa vedon alkuvaiheessa maata eikä kohdetta eli ampuminen voidaan aloittaa vasta kun "oikeaoppinen" ampuma-asento on saavutettu. Tällä tarkoitetaan liikettä, jossa ase tuodaan suoraan kotelosta alhaalta ylöspäin ampuma-asentoon. Toinen kuvaavan nimen saanut virhe on virvelöinti. Sen sijaan että ase kulkisi ampujan rinnalta ylös silmien ja kohteen väliin ja siitä suoraan kohdetta päin, viedään piippu yläkautta ampuma-asentoon. Tässä vaiheessa pitää taas varoa ettei tukikäsi eksy aseen piipun tielle. Itse aseen koteloon palauttaminen kannattaa tehdä siten, että ase palaa samaa reittiä kuin 31 mitä tuli uloskin. Oppia hän on hakenut ulkomailta muun muassa Heckler & Kochilta ja Gunsitelta. Ympäristön tarkistamiseen on useampia syitä: ensinnäkin niin sanottu 1-sääntö hyökkääjiä ovat ne jotka näet plus yksi jota et näe ja toiseksi taistelutilanteessa herkästi syntyvän putkinäön rikkominen. Mielestäni tapa on paha kahdesta syystä. Nopeutta voi lisätä vasta kun oikean tekniikan on oppinut. ASEEN PALAUTTAMINEN KOTELOON Ammunnan jälkeen ase on palautettava koteloon. Yritys suorittaa liian nopea veto ennen kuin oikea tekniikka on opittu, johtaa yleensä kaikkien ylläolevien ongelmien esiintymiseen jossakin määrin. Nopeimpia ja pätevimpiä ampujia on tylsä katsoa, sillä vetokaan ei näytä juuri miltään, koska kaikki liike on tarkkaan harkittua ja minimoitua. Virvelöinti on huono vaihtoehto samoista syistä kuin keilaaminenkin. Virheen nimitys tulee siitä, että se muistuttaa erehdyttävästi keilaamisesta tuttua liikettä, vaikka nyt kädessä onkin ase pallon sijaan
Pituus: 452/695mm. Moottori: 25000 kierrosta/min Hi- 450 panosta. Gear Box: Sinkkiä. Lähtöenergia: 1,2 Joulea. Hop-up kammi Moottori: 25000 kierrosta/min Hi-torq pun halkaisija: 6.04 mm. Kädensija/kahva: Polyamidia. Laakeristo: Messink 25000 kierrosta/min Hi-torque. Gear Box: &G Metallirunkoinen Kivääri GR Sinkkiä. ... teemme tilaa uutuuk mallit menee nyt "nah Poistohintaan G 289 (norm. Sähkötoiminen tarkkuu Runko materiaali: Aluminum. Mäntä: Polyamidia. Lipas: H kahva: Kovaa ABS-muovia. Paino: 2,4 kg. Sisäpiipun halkaisija: 6.04 mm. Tukki: Ko Rattaisto: Terästä. Sisäpiipun pituus: 205mm.sisäpii- Laakeristo: Messinkiä. Sisäpiipun pituus: Sulake: On. Lipas: H Metallia. Akku, laturi, etukahva, lamppu, vaimennin ja punapistetähtäin ei Lähtönopeus: 105 m/s /0,2g BB AKKU JA LATURI EI MUKANA VA kuulu pakettiin. G Satakunnantie 13,20300 Turku, p.02-2776222, e-mail: myynti@sabe.fi. AKKU JA LATURI EI P olevat kiikaritähtäimet tai tukijalat. Poistohintaan 255 (norm. Runkomateriaali: Nylon/Fiber. Lipas: 50 Panosta. Sulake Lähtönopeus:90 m/s. Lähtöenergia: 1 J. Kädensija/kahva: Polyam lyamidia. Hop-up kammio: Runkomateriaali: Magnesium. Rattaisto torque. Rattaisto: Terästä.Laaketehdasviritetty Paino: 2,95 kg. Sulake peus:112 m/s. 555 ) &G Tarkkuuskivääri M14 Type 5 Wooden,. Mäntä Sisäpiipun halkaisija: 6.04 mm. Pit risto: Messinkiä. Mäntä: Polyamidia. 329 ) G &G Konepistooli UMG, tehdasviritetty. Avoinna: Arkisin 10.18, lauantaisin 10-14. www.sabe.fi P. Tukki: Polyamidia
&G lake: On. Tukki: Poisto: Terästä. mio: Polyamidia Poistohintaan torque 275 (norm. 295 (norm. Kaliberi: 6 mm. uul NA P , te UR ,4 V. Materiaa³i: Metal . Lähtöenergia: 1,3 Joulea. Kädensija/ : Kovaa ABS-muovia. Li ar Bo rgia: ja: 6.0 ituus: Kivää 1 p x 8 r 4 Ak askok : Meta Joule mm.M 35mm i FS51 kuk o: H lli a. L .K Sä oo AK H o KU ko: L i Cap opU ähtön ttori: 2 aliber hköto VA o p KIO JA L arge 8 500 k : met peus 5000 i: 6 m imine n AT alli : 10 rpm m. HopUp: Metal. s: High Capacity 470 panosta. Pituus: 710mm. Gear Box: Metal. Gear Box: Sinkkiäsinkiä. Lähtönopeus: 100m/s. Ma A. Moottori: 25000rpm Hi-Torque. lake: On. Tulinopeus: 15 kuulaa/s. 0m a . Piipun pituus: 233 mm. mm teria ali: . Piip Pain Metal l Läh un ha o: 300 irunko Ge töene lkaisi 0g. 349 ) as: High Capacity yamidia. Lipas: Hi Cap 200 kuulaa. . Hop-up kammio: Metallia. P inen VAKIONA. Akku: Large 8,4V,9.6V ja 10.8V. Lähtöenergia: 1 Joulea. Paino: 2500g. Me tal. 420 ) us: 307mm. Moottori: ntä: Polyamidia. us: AN V 304 y. LähtönoEI PAKETISSA MUKANA ! Eikä kuvassa . ksille ! vanhimmat koineen". Poistohintaan 345 (norm. Hi-To iipun hdasv IM rqu pitu irite UK i 10.8 tt e. Sisäpiipun pituus: 520 mm. I E 9.6V a. Poistotuotteita rajoitettu erä, vain nopeimmat ehtivät ! G. Pituus: 805m. Malli: MP5 A4. Piipun halkaisija: 6.04mm. AKKU JA LATURI EI MUKANA VAKIONA. GR300 S-Type, Poistohintaan . 550 ) G &G Metallirunkoinen Konepistooli PM5 A4, tehdasviritetty. Paino: 3800g, Pituus: 1120 mm. e 57 R.O.C. ja G&G Tarkkuuskivääri M14 kuuskivääri. /s
W W W. S OF TA A J A . F I 34
ONKO CA JÄÄNYT POLKEMAAN PAIKALLEEN VAI LÖYTYYKÖ SILTÄ JOTAIN UUTTA ANNETTAVAA UUDEN HALVAN MP5A2 SPORTLINEN MYÖTÄ? HONG KONGISSA MAJAANSA PITÄVÄ Yick Fung Industrial International Ltd. Yleensä piti päätyä muoviseen, sillä valinta piti tehdä käytännössä Maruin ja Classic Armyn väliltä. Kyseisen valmistajan MP5-mallit ovat uudemman sukupolven muovimutkia, jotka julkaistiin jo tämän vuoden alussa, mutta päätyivät Suomen markkinoille vasta kesän alkupuolella. Nyt testissä olevan MP5A2:n lisäksi muovipeitteen ovat saaneet muun muassa P90, P90TR, AK-47 sekä AK-47S. Kyseisiä kakkuloita en ainakaan omien silmieni suojaksi kelpuuttaisi, sen verran heikonoloiset ne W W W. Ajat ovat kuitenkin noista vuosista muuttuneet melko radikaalisti ja valinnanvaraa on enemmän kuin tarpeeksi. S OF TA A J A . vin mairitteleva eikä muita metallisia vaihtoehtoja ollut. eli tuttavallisemmin Classic Army julkaisi ensimmäiset lompakkoystävälliset halpamallinsa jo vuoden 2007 syksyllä. Uuden ulottuvuuden tähän kilpailuun ovat tietenkin tuoneet viime vuosina pinnalle nousseet Kiina-aseet, jotka ovat valloittaneet hiljalleen airsoft-markkinoista oman viipaleensa. F I FLASHBACK Aikoinaan sähköaseiden ostajalla ei ollut kovin paljon liikkumavaraa, kun tuli aika valita muovisen tai metallisemman aseen väliltä. Parhaiten CA:n tuotoksia voisi kuitenkin luonnehtia uudelleenlämmitellyiksi Maruin aseiksi. ABS-PITOISTA Ensimmäiset yllätykset löytyvät kurkkaamalla paketin sisälle. Samalla aloittelijoille suunnatut "ämpärit" toimivat vastaiskuna 35 Kiina-aallolle. MP5:aa mainostetaan lisänimikkeellä Value Pack, joka tarkoittaa sitä, että pyssyn mukana toimitetaan hicap-lippaan ja perinteisten lippusten ja lappusten lisäksi akku, laturi, puhdistustikku, 500 kuulan kuulapussi, kantohihna sekä halvahkon näköiset ampujanlasit. Testeissä olleet Sportline-pyssyt ovatkin siis lähinnä osa CA:n yritystä houkutella aloittelijoita harrastuksen pariin halvoilla ja vähäisemmin varustelluilla malleillaan. Tuohon aikaan jälkimmäisen maine ei ollut varsinkaan luotettavuuden kannalta ko-. Paketin ulkokuori on hyvin perinteinen, mutta jos odottaa sisäosien olevan styroksia, on väärässä. Classic Army nokitti Maruista ohi B&T-linsenssillä varustetulla MP5mallistollaan eikä Japanin jättiläinen ole sittemmin päivittänyt omia tuotoksiaan vastaamaan haasteeseen, vaan on lähinnä keskittynyt luomaan uusia, joskin metallipitoisempia asemalleja. CLASSIC ARMY MP5A2 SPORTLINE SOFTAAJA TESTASI TÄMÄN VUODEN KEVÄÄLLÄ CLASSIC ARMYN M15A4 SPORTLINEN JA SITÄ LUONNEHDITTIIN PERUSHYVÄKSI ALOITTELIJAN ASEEKSI. Classic Army on ilmeisesti venyttänyt senttiä niinkin pitkälle, että "kallis" styroksi on saanut väistyä ja paketin sisusta on täytetty munakennoista tutulla materiaalilla
Jotkin täysin identtisiltä näyttävät runkotapit ovat myös hitusen erimalliset eivätkä sovi eri rungon kohtiin. Jos siis haluaa omaan Sportlineensä äänenvaimentimen, joutuu turvautumaan pikairroitettaviin QD-äänenvaimentimiin. Virittämään ei kuitenkaan kannata lähteä suin päin ainakaan tämän aseen kohdalla, sillä voin kokemuksesta sanoa, että vanhan sukupolven "ämpäreiden" purkaminen on todella rasittavaa puuhaa. Valitettavasti liekinsammuttimessa ei ole 14 millimetrin kierteitä ja koko hökötys tuntuu muutenkin olevan kiinni etupäässä kiinni todella tiukasti. Huomaa koboltinsininen sisäpiippu. SÄÄSTÖPOSSUT JA VASARAT ESIIN Kahden MP5:n omistajana voin kertoa, ettei hyvin hajottavasta purkamisesta huolimatta MP5:n kanssa voi mennä metsään. SEF-kahvan kirjaimet ovat tulenvalitsimen koloihin verrattuna hieman väärässä paikassa. Perää ympäröivät tasaisesti valusaumat. Pistoolikahvan johtojen kanssa tulee painittua huolimatta johtojen materiaalista ja paksuudesta. S OF TA A J A . Allekirjoittanut on onnistunut rikkomaan erään täysin CA:n hihnaa vastaavan kantohihnan pelkästään pitämällä asetta selässä ja juoksemalla, joten jokainen voi päätellä hihnojen laadusta jotakin. Aloitteleva pelaaja toteaa aseen varmasti hyväksi aloitusaseeksi, joka ainakin hintalaatu-suhteellaan kilpailee niin Maruin kuin kiinalaistenkin kanssa markkinoista. F I. Kantohihnat tuntuvat olemaan valmistajasta riippumatta täyttä sekundaa, eikä Classic Army ole tässä tapauksessa mikään poikkeus. Niiden urat ovat vain yksinkertaisesti liian matalat nopeaan irroittamiseen tai varsinkaan takaisinlaittamiseen. Sitä paitsi, mikä olisikaan hauskempaa kuin ampua yhdellä kädellä? Kahdensadan kuulan hicap-lipas syöttää moitteettomasti. MIKKO MUTTILAINEN MP5A2 to im in ta 20 m Lähtöenergia: Lähtönopeus: Kasan koko: Keskihajonta: G&G Natural 0,20 g (0,20 g) G&G Natural 0,25 g (0,26 g) G&G Natural 0,28 g (0,30 g) Valmistaja: Classic Army, Hong Kong Pituus: 713 mm Piipun pituus: 229 mm Paino: 1690 g Tukkuri: ActionSportGames A/S www.actionsportgames.com 0,92 J 96 m/s 105 mm 31 mm 0,89 J 83 m/s 100 mm 30 mm 0,86 J 76 m/s 95 mm 31 mm 37 W W W. Viisisataa kuulaa ei pelikentällä riitä mihinkään, joten aloitteleva softaaja joutuu kuitenkin ostamaan palleroita rutkasti lisää. Myös syöttöhäiriöiden sekä tukkeutumisten diagnosointi on tehty järkyttävän vaikeaksi, sillä käytännössä koko ase täytyy purkaa pelkästään piipun ja hoppiyksikön esiin saamiseksi. Testatussa MP5:ssä oli myös todella hermoja raastavat ruuvien kannat. Myös mukana toimitettava akku toimi kiitettävästi, vaikka jotkin nettikaupat suosittelevat sen vaihtamista. Kahdensadan kuulan hicap-lipas toimii onneksi melko hyvin eikä syöttöhäiriöitä juurikaan esiintynyt aseessa. Tarjolla on tähtäinlaitteita ja lamppukahvoja laidasta laitaan sekä tietenkin version 2 rataslaatikkoon sopivia viritysosia, joita saa enemmän kuin tarvetta ikinä tulee olemaan. Koko ase täytyy purkaa tuhanteen pieneen osaan ja lähes jokaisella kerralla purkaja tuntuu unohtavan jonkin pienen palikan sisältä. Aseen mukana toimitettavat oheistuotteet ovat taasen hieman kaksipiippuinen juttu. Myös lisäosia hamuaville CA:n halpa MP5 on helppo valinta. Pyssy sopii jantterin kuin jantterin käteen yhtä hyvin ja yleistuntuma on kaikille paitsi vasenkätisille loistava. Kiinalaisista poiketen CA on osannut laittaa oikean liittimen akulle. Viritettävyys on eräs asia, joka tuntuu mietityttävän usein aloittelevia pelaajia. Lippaat ovat myös tottakai yhteensopivia muiden valmistajien lippaiden kanssa. Hoppikoneisto on Maruin malleista tuttu
ULKONÄKÖ JA MIELIKUVAT TAITAVAT OLLA NE KAKSI TÄRKEINTÄ SYYTÄ, KUN SOFTAAJAT OSTAVAT PELIASEITAAN. EI SIIS IHME, ETTÄ KENTÄT OVAT TÄYNNÄ KALASHNIKOVEJA JA M16-SARJAN ASEITA. MUTTA ENTÄPÄ JOS PELATTAISIIN HERRASMIESTEN PELEJÄ, SMOKKIIN PUKEUTUNEENA JA KUOHUJUOMALASI KÄDESSÄ?
Ase muistuttaakin paljossa 1990-luvun lopun airsoft-aseita, joilla allekirjoittanutkin harrastusta aloitteli, vaikka totuuden nimessä pitää sanoa, ettei pellistä prässätty esikuvakaan monimutkaisuudella loista. Kaikki olennaiset osat on mallinnettu, mutta yleisilme puolikiiltävä musta muovi vailla minkäänlaisia detaljeja ja lukkokehyksen päällä ammottava hopinsäätökolo on jokseenkin krouvi. ASG MK1 & MK1 TACTICAL SNIPER NIIN KAUAN KUIN tälläinen on edes kaukana siintävä mahdollisuus, on allekirjoittaneen velvollisuus arvioida tumman puvun kanssa yhteensopivia kuulapyssyjä -- kuten pienoispistooleiden airsoft-kopioita. Aseesta saa kohtalaisen hyvän ensivaikutelman. Toimivat yksityiskohdat ovat vähissä, poislukien varmistin sekä sivu- ja korkeussuunnassa säädettävä takatähtäin. Koneistossa on käytetty reilusti metallia, eikä aseessa ole mitään kohtaa, jonka rikkoutumista tarvitsisi ainakaan tämän testin perusteella erityisemmin varoa. Laitetaan siis varmistin asentoon "F for Fun" ja ei kun paukuttelemaan. F I. Valitettavasti ammuskelu ei ole Rugerin bravuurinumeroita. Harvinaisuus ei kuitenkaan ole mikään syy hyljeksintään. Edullisen ja suhteellisen tarkan aseen tuoman rahakasan turvin valmistajayrityksestä Sturm & Rugerista onkin tullut yksi suurimmista asevalmistajista, jonka valikoimista löytyy tätä nykyä kaikenlaista tulikeppiä koristeellisista metsästyshaulikoista puoliautomaattikivääreihin ja edullisiin pienoispistooleihin. Aloitetaan pistoolista. Samalla on luotu herkullinen tilanne: voisiko budjettitietoinen softaaja hankkia nyt yhden pitkän ja yhden lyhyen aseen, ja ison kasan lippaita jotka käyvät molempiin. Rugerin käyttö onkin suoraviivaista. Aseen mukana toimitettava yksirivinen lipas vetää suhteellisen vaatimattomat 17 kuulaa, mutta sen täyttö on helppoa erityiskiitoksen mennessä kaasunipalle, joka ei täytettäessä vuoda lainkaan. Koska toimitukseen saapuneesta paketista paljastui toukokuun lopulla peräti kaksi Action Sports Gamesin logoilla varustettua mutta KJW:n alunperin valmistamaa Ruger-kopiota, niiden joukossa näillä lakeuksilla jokseenkin harvinainen pitkäpiippuinen pistoolikarbiini, niin eihän allekirjoittaneella mafialeffojen ystävällä ollut yksinkertaisesti mitään muuta mahdollisuutta kuin ottaa molemmat testattaviksi. LIPASTA VAIHTAEN KIVÄÄRISTÄ PISTOOLIIN KJW on toiminut sangen ovelasti rakentaen sekä perinteisen non-blowback-pistoolin että kaasukiväärin saman koneiston pohjalle ja voittopuolin aivan samoista osista. Alunperin vuokratussa pikkupajassa valmistettua, merijalkaväen veteraanilta ostetusta japanilaisesta Nambusta vaikutteita saanutta asetta on myyty vuodesta 1949 saakka miljoonia kappaleita erilaisina versioina, alkaen perusnaksutteluun sopivasta pistoolista raskaspiippuisiin kilpaversioihin. Muovisuus siis ei sinänsä haittaa, mutta mitään herkullisia yksityiskohtia Rugerista on aivan turha odottaa. S O F T A A J A . Itse pistooli on tätä nykyä jo versionumerossa Mk III, mutta perusratkaisu on säilynyt edelleen samana. Muovisuudesta huolimatta mikään osa ei natise tai heilu, ja kun lipas kiinnitetään, 39 painoakin on tarpeeksi jotta pahimmalta lelumaisuudelta vältytään. Vaikka ajatus houkuttaakin, pitänee kuitenkin ensin selvittää onko aseista mihinkään. Klassista pienoispistoolia etsittäessä Ruger Mk I lienee kaikista vaihtoehdoista se kaikkein ikonisin. Niin ampumaradoilla kuin alamaailman välienselvittelyissäkin jo vuosikymmenten ajan suosittua mutkaa ei kuitenkaan ole pahemmin pelikentillä näkynyt, vaikka kuulapyssyversiota onkin ollut saatavissa sekä Marushinin että KJW:n versioina jo jonkin aikaa. Yksi syy voi luonnollisesti olla se, että pienoispistoolit kuuluvat harvemmin minkään "oikean" armeijan varustuksiin, ja tälle eräässäkin "salamurhaajan manuaalissa" varmaksi työkaluksi kehutulle aseelle sopivia larpahtavampia pelejä järjestetään melkoisen vähän. On ehkä epäreilua kritisoida NBB-asetta jäykästä laukaisusta joutuuhan sama liipaisimenliike nyt siirtämään W W W
Tehoiltaan Mk I sijoittuu kaasupistoolihaitarin yläpäähän, ollen jopa aavistuksen turhan tehokas lähietäisyyksiä ajatellen ellei sitten kaasuna käytetä HFC134a:ta. NBB-aseeksi Rugerin laukaisu ei ole mitenkään huono, sillä pitkää etuvetoa seuraa suhteellisen tasainen laukaisukynnys. Ase näyttää kieltämättä erikoiselta, mutta on kuitenkin kädessä yllättävän mukava. Jäykkä laukaisu ei lainkaan auta tarkkuuteen, mikä taas ei muutenkaan ole kuulunut KJW:n tunnusomaisimpiin piirteisiin. Pistooliin verrattuna pitkäpiippuisista kaasukivääreistä saadaan samalla koneistolla irti huimasti enemmän tehoa, koska kaasulla on enemmän aikaa antaa vauhtia kuulalle, ja tehon lisäksi etenkin perän tuoma parannus tähdättävyydessä lupaa hyvää. Green Gasia käytettäessä tehoa on aivan liikaa "normaaliin" pelaamiseen, eikä tarkkuus riitä alkuunkaan pidemmän matkan osumiin, laittoi aseeseen sitten kiikarin tahi ei. Takatähtäimestä löytyvät säädöt sekä korkeus- että sivusuunnassa. Erottavaksi tekijäksi jää enää ulkonäkö. Jälkimmäisessä käytössä non-blowback lieneekin omimmillaan, sillä aseesta saa irti jonkinasteisia pamauksia vaikka kuulia ei piippuun lataisikaan. ONKO ISOMPI PAREMPI? Mutta entäpä karbiini. Testiammunnassa karbiinille mitattiin suuenergiaksi huimat 2,64 joulea, joten se puoli on (liiankin!) hyvin hoidossa, ja luurankomallinen perä on kevyelle aseelle yllättävän sopiva. Kaikesta huolimatta joskus bugi on bugi eikä vain ominaisuus. Tämän arvostelijan varusteista Ruger tosin sopii parhaiten kolmiosaisen tweed-puvun ja kalliin solmion kanssa, mutta mielipideasioista ei kuulemma saa kiistellä. Ratkaisut ymmärtää, onhan esikuva tarkoitettu puhtaasti rata-aseeksi, mutta se ei paljoa pelikentällä lohduta. Kuten arvata saattaa, lähes kaikki pistoolin ominaisuudet löytyvät sellaisinaan myös karbiinista. Kahvan selässä oleva vipu käännetään auki, minkä jälkeen osat liukuvat irti. kuulan piippuun, virittämään iskurin ja laukaisemaan sen, siinä missä blowback-aseet jättävät aseen virittämisen kaasunpaineen huoleksi mutta nyt kuitenkin eletään armon vuotta 2008 ja laadultaan aivan kelvollisia blowback-pistooleita saa kaupoista edullisin hinnoin. Silti armottomasti vain jäädään jälkeen vaikkapa Maruin uudemman polven pistoolien tasaisen rapeasta laukaisusta. Siinä missä vara-aseena käytettävässä pistoolissa jäykkä liipaisu ja huono hop-up ovat vain ikäviä juttuja, karbiinin ne tekevät käytännössä pelikelvottomaksi. S O F T A A J A . Kaasukivääreitä ei ole markkinoilla mitenkään riesaksi asti, ja ajatus pitkäpiippuisesta puoliautomaattiaseesta tuo kieltämättä veden kielelle. Valitettavasti karbiinista löytyvät myös pistoolin huonot ominaisuudet luonnollisesti, kun tekniikka on molemmissa aivan sama. Jos lippaista Ruger saa pisteitä, niin lippaan vaihdosta raapustetaan isoja pukkeja miinuskirjaan. Suurin yllätys on paino: vain noin 1,2 kiloa painavana ase eroaa edukseen vastaavanmittaisista sähköaseista. Keveys ei kuitenkaan kostaudu lelumaisuutena, sillä ase on pituudestaan huolimatta melko tukeva. W W W. Muita mainittavia erikoisominaisuuksia karbiinissa ei juuri ole, poislukien kädensuojasta löytyvät kaksi reikää, jotka vaikuttavat sopivilta tukijalkojen asennuspaikoilta. Asia on kuitenkin niin, että tämä Ruger ei ole mikään Poolen tai Brionin pukujen lisävaruste; Dressmannin tai UFF:n pukujen seuraksi se kyllä sopii, jos tarvitsee edullista ja valtavirrasta poikkeavaa pistoolia vaikkapa vara-aseeksi tai larppirekvisiitaksi. Hurja jätkä tietysti heiluttaa tässä kohdassa etusormeaan ja sanoo notta tämä se on se minun varmistimeni, ja laukaisun jäykkyyden huomioon ottaen taitaa myös olla siinä oikeassa. Vaikka Sturm & Ruger -yhtiön valikoimista ei kyseisen mallista pistoolikarbiinia löydykään, pienemmät pajat ovat tiettävästi vastaavia muunnossarjoja valmistaneet. F I Yksinkertainen etujyvä ei säädy mihinkään. Ase ampumavalmiina. Tarkkuus on vara-aseelle riittävä, mutta parempaakin on nähty; pelitestin perusteella on syytä olettaa, että paremmalla hop-upilla päästäisiin parempiin tuloksiin, sillä osa kuulista liitelee kauniisti juuri sinne minne pitääkin, kun taas osa singahtaa aivan yllättäviin suuntiin. Ase purkautuu kuten esikuvansakin. Perän, pitkän piipun sekä siihen liittyvän kädensuojan lisäksi erona on vain se, että karbiinin lukonkehys on metallia ja varustettu kiinteällä weaver-kiskolla tähtäimen kiinnittämistä varten. Jäykkä varmistin ei varmasti säädy itsekseen. 40. Voimaa käytettäessä piippu joustaa jonkin verran, muttei sentään häiritsevästi. Pistoolilla tosin harvemmin ammutaan pelitilanteessa tuelta tähdättyjä laukauksia, joten jäykkä liipaisu on pelitilanteessa suurempikin haitta kuin tarkkuustestin lukemat antaisivat osoittaa. Käytettävyystodistus jää muutenkin tällä kerralla sen näköiseksi etten kehtaisi kotona näyttää, sillä jäykälle laukaisulle pitää seuraa myös jäykkä varmistin, jonka sijoittelu käytännössä varmistaa sen, että varmistinta ei käpälöidä otetta muuttamatta. Rugerin lipassalpa on lipaskuilun pohjassa, ja pienen nyppylän nitkuttaminen semminkin kun lipas ei mitenkään vimmaisesti syöksähdä ulos kuilustaan on pelitilanteessa kuin kipua nimeltämainitsemattomassa paikassa. Siitä voidaan toki olla montaa mieltä, ja totta onkin, että tässä on käsissä agenttileffa-ase sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta peliaseena Rugeria voi toki käyttää vaikkei omistaisikaan smokkia ja jäykkää ylähuulta
Lyhyeltä matkalta karbiinilla ei siis voi ampua, ja pitkältä sillä ei osu; jos taas lippaisiin lataa vähemmän innokasta HFC134a-kaasua, niin käsissä on puoliautomaattiase joka on lähtönopeudeltaan hiukan Maruin vakiosähköpyssyä parempi, mutta jonka tulivoima ja tarkkuus jäävät niistä pahasti jälkeen. F I. Jos karbiinin hop-upin saisi kuntoon, olisi tässä jokseenkin toimiva puoliautomaattisnaipperi, mutta jäykän liipaisun vuoksi itse en viitsisi edes yrittää. Asetta testatessa tuli kuitenkin lukuisia kertoja mieleen, että tälläiselle vekottimelle olisi tarvetta: nyt kun vain joku saisi päähänsä valmistaa vaikkapa Maruin Hi-Capan tekniikkaan pohjautuvia De Lisle -henkisiä karbiineja (ehkä jopa vaimentimella!) niin... M k1 Ta c ti c a l S n ip e r Valmistuttaja: ActionSportGames A/S, Tanska Valmistaja: Kuan Ju Works, Taiwan Pituus: 840 mm Piipun pituus: 425 mm Paino: 1185 g Tukkuri: ActionSportGames A/S, www.actionsportgames.com to im in ta Lähtöenergia: (HCF134a, 20 °C, 0,20 g kuula) Lähtönopeus: (HCF134a, 20 °C, 0,20 g kuula) Lähtöenergia: (Yellow Gas, 20 °C, 0,20 g kuula) Lähtönopeus: (Yellow Gas, 20 °C, 0,20 g kuula) Keskihajonta: (20 m, 0,20 g kuula) Kasan koko: (20 m, 0,20 g kuula) 1,1 0 105 2,64 163 49 183 J m/s J m/s mm mm JANNE KORHONEN 41 W W W. Kaasusäiliö sijaitsee NBBaseelle poikkeuksellisesti lippaassa, minkä ansiosta kuulasäiliö on realistisen mallinen. Lippaansalpa on sijoitettu kahvan pohjaan. S O F T A A J A . Kaiken kruununa ase syöttää herkästi tuplasyöttöjä; kun jäykkää laukaisua yrittää kiertää puristamalla etuvetoa pois samalla kun kyttää vastustajan ilmaantumista, tuloksena on liian usein kaksi laiskasti piipusta lopsahtavaa kuulaa ja takaisin suojaan painautuva maali. Pieni lipaskapasiteetti ja hidas lippaanvaihto rajoittavat myös tarpeettomasti tulivoimaa. Lippaassa näkyvä kaasuventtiili on kiitettävästi tiivistetty jo tehtaalla. to im in ta Lähtöenergia: (HCF134a, 20 °C, 0,20 g kuula) Lähtönopeus: (HCF134a, 20 °C, 0,20 g kuula) Lähtöenergia: (Yellow Gas, 20 °C, 0,20 g kuula) Lähtönopeus: (Yellow Gas, 20 °C, 0,20 g kuula) Keskihajonta: (10 m, 0,20 g kuula) Kasan koko: (10 m, 0,20 g kuula) 0,86 93 1,25 112 59 168 J m/s J m/s mm mm Kahvaa koristaa KJW:n tunnus. M k1 Valmistuttaja: ActionSportGames A/S, Tanska Valmistaja: Kuan Ju Works, Taiwan Pituus: 245 mm Piipun pituus: 130 mm Paino: 530 g Tukkuri: ActionSportGames A/S, www.actionsportgames.com Vaikka tuelta ammuttuna tarkkuus onkin aivan kelvollinen, jäykkä laukaisu tekee aktiivisesti suojautuviin vihulaisiin osumisesta piinallista
TOUKOKUUTA TURUN PIKISAARESSA. S OF TA A J A . PELIKOULUTUSTA TURUSSA TEKSTI: MIKKO LÄNTINEN KUVAT: MIKKO SAARENPÄÄ TURKUSOFTIN PERINTEINEN TRAINING DAY JÄRJESTETTIIN 25. Päivän päätteeksi ryhmät ottivat mittaa toisistaan kouluttajien ohjatessa taistelijoita kentällä. W W W. KYMMENEN KOULUTTAJAA OPASTI KOLMEAKYMMENTÄ SOFTAAJAA TEHOKKAAN PELAAMISEN SALOIHIN. TRAINING DAYN IDEANA on tarjota perustietoa ja -opetusta softatessa hyödyllisistä taidoista, kuten etenemisestä, ampumisesta, havainnoinnista, kommunikaatiosta ja taisteluparitoiminnasta. F I 42. Viiteen ryhmään jaetut osallistujat kiersivät päivän aikana viisi rastia: aseen käsittely, ampuminen ja varusteet; tulen alla toimiminen; maastossa liikkuminen ja tulitukseen reagoiminen; suojan käyttö ja rakennettu ympäristö sekä TST-rata
Kokeen viimeinen vuorokausi on käynnistynyt. Onneksi rakennusten kulmien siivutus ja nopeat reaktiot ovat sotilailla verissä. Jostain syystä meitä ei päästetä kaupungin sisäosiin, vaan kuljetetaan odottamaan partiota toiselle puolelle kaupunkia. Heidän koulutuksensa on päättynyt... Ryhmä ohjataan reippailla otteilla seuraavalle rastille. Ilmassa aistittavaa jännitystä voisi leikata veitsellä. Riistetyn Tseslovian tulevaisuus lepää näiden hurjien nuorten hartioilla! W W W. Olemme kuitenkin saapuneet hylätyn Strasburqin kivikylän laitamille. Valvomme herkeämättä toimintaa, mutta toimitusryhmäämme on kielletty vaikuttamasta tapahtumien kulkuun. Oli määrä liikkua jälleen. Olemme saapuneet viimeiselle rastille. Edessä on kolmen vuorokauden yhtämittainen koe, jossa jyvät karsitaan akanoista, miehet erotetaan pojista. He eivät hymyile, mutta tieto siitä, että koe on loppusuorallaan paistaa voitonjanoisena loisteena heidän silmistään. Saavumme ensimmäiselle rastille. Edessä on pieni levähdystauko niin meille kuin sotilaillekin. Kuluu tunteja, kun vihdoin rakennusten takaa esiin astuu kaksi voitokasta nuorta sotilasta. Edessä olisi kokeen vaativin osuus: osuus, jossa parimme on kaupunkiolosuhteissa taisteltava tiensä läpi vihollisjoukkojen väijytysten. Unemme katkeaa, kun valtavan kokoinen sissikouluttaja herättää meidät jatkamaan koetta seuraavan parin mukana. S OF TA A J A . Kartasta on kuitenkin nähtävissä, että kuljemme kohti rakennettua aluetta. 43 Vain muutaman lyhyehkön pysähdystauon jäljiltä 19 tuntia yhtämittaista tarpomista tuntuu luissa ja ytimissä. Ensimmäiset koulutuksen läpäisseen nuoret ovat palanneet takaisin leiriin. Toisaalta pettymys on karvas, mutta ylimääräisestä levostakaan ei ole haittaa. Joukkojen aseet kohdistetaan ja heidät passitetaan matkaan kuin taisteluun varustettuina. Ennen kuin ehdimme syödä mitään, meidät lähetetään vuorokauden mittaiselle marssille, jossa suunnistus on täysin sotilaiden omilla harteilla ja huono reitinvalinta koituu kohtalokkaaksi. Liian hitaat suoritukset hylätään. Aurinko nousee metsikön takaa ja aamukasteen viimeisetkin pisarat haihtuvat auringonsäteiden tuoman lämmön mukana ilmakehään. Ilmeisesti kk-mies ei ammu osuakseen, mutta moni saa silti nirhaisun ammuksesta ja muutamaan taistelijaan osuu niin vakavasti, että heidät siirretään paareilla syrjään. Tehtävän alettua meidät yllättäen ohjataan pois alueelta. F I. Väijytys! Hiljaisen, tunteja kestäneen metsässä kulkemisen keskeyttää tulitus katveiselta kivikkoalueelta. Uuvuttavan hyökkäysharjoituksen jäljiltä miesten ei anneta levätä, vaikka takana on seitsemän tuntia tauotonta hyökkäystoimintaa tulituksen alaisena. Tehtävää vaikeuttamaan on asetettu konekivääripesäke, josta julman näköinen kouluttaja ampuu kohti etenevää taistelijaa. Myös meidät tarkistetaan, ettemme kuljeta alueelle mitään harjoituksen kulkuun vaikuttavaa. Vasta toisen etenijän kohdalla ymmärrämme, että kk-mies ampuu kovilla! Puut pirstoutuvat ja maa pölisee syöksyvien taistelijoiden ympärillä. Jättikö hän parinsa ahdinkoon. Koe suoritetaan taistelijapareittain, osassa etapeista on tehtävä suoritettava yksin. Väsymys painaa koulutettavia, mutta vapautusarmeijan nuoret toivot katsovat silti horisonttiin valppaina ja lujatahtoisina. Kuin tyhjästä parinsa avuksi syöksyy muutama minuuttia aikaisemmin metsään syöksynyt soturimme! Hän on aivan vihollisen selustassa, eikä tämä mahda mitään ovelalle manööverille. Pian häntä emme näe enää mekään, kun hän katoaa metsän siimekseen. Joudumme jälleen pettymään, mutta vastaankaan emme voi inttää. Täällä sotilaat myös totutetaan taisteluun kaupunkiolosuhteissa. Koukkaus kannattaa ja tilanne on päättynyt. Pikimmiten meidät kuitenkin ohjataan jatkamaan etenemistämme, kohti seuraavaa etappia. Taistelijoita ohjataan etenemään lyhyin syöksyin eteenpäin taistelukentällä tehtävänään tuhota alueella sijaitsevat maalitaulut. Heidän silmissään palaa toivon kipinä. Maalimiehenä toiminut kouluttaja kirjaa ylös suorituksen kulkua kansioonsa: sotilaat saanevat suorituksistaan arvosanan tai vähintään palautteen, jonka mukaan heidät sijoitetaan koulutuksen päätyttyä. Torkahdettuani havahduin huutoihin ja meteliin. Tehtävän ei tulisi tuottaa vaikeuksia. Kuljemme erään taistelijaparin mukana. Tulitukseen vastataan nopeasti ja pian naispuolinen sotilaamme ampaisee pois vihollisen näkökentästä kaverinsa suojatulen alaisena. Kolme tuntia unta vaikuttaa vähältä, mutta pakko on jatkaa, oleskelulupamme koulutusalueella ei kestä loputtomiin. Meitä ei taaskaan päästetä mukaan rastille tuntemattomista syistä, mutta tehtävän kulku ja reitti selitetään meille kartasta osoittamalla. Sisällissodan autioittamassa betoniviidakossa toimii nykyään useita vapausarmeijan asevarikkoja sekä esikuntia. Noin puolen tunnin ajomatkan päätteeksi tien päässä näkyy punavalkoisella nauhalla merkattu alue, jonka takana käytetään jälleen kovia patruunoita. Meidät ohjataan lopulta autolle, jolla meidät ajetaan takaisin koulutusleirille, josta lähdimmekin. Tehtävänä on suunnistaa läpi reitin, jonka varrelta tulee eliminoida kaikki vihollisia merkkaavat maalitaulut ja löytää maaliin toiminnan keskellä. Ennen kuin he ehtivät hengähtääkään, nappaa maastoajoneuvo heidät ja toimitusryhmämme kyytiinsä ja suuntaa kapealle hiekkatielle. Marssia on vielä jäljellä tuntikaupalla. Niin tai näin, emme saa vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Tällä testillä testataan kaikkia koulutuskaudella opittuja taitoja. Etäisiä taistelun ääniä kantautuu korviimme useiden korttelien päästä. Taistelijat näyttivät vaihtaneen paukkupatruunoihin, ilmeisesti tehtävänä on kuvaannollisesti eliminoida väijyttäjä ilman omia tappioita, jotta matkaa päästään jatkamaan. Reitti on fyysisesti ja ennen kaikkea henkisesti vaativa. Yllätykseksemme toinen seuraamme liittyneistä sotilaista onkin nainen, mutta emme kysy häneltä mitään, kokeen aikainen kanssakäyminen joukkojen kanssa kiellettiin. Onneksemme tyttö, jonka suuntavaistoon meidän oli luottaminen, tuntui tuntevan metsän kuin omat taskunsa. Aamu vasta sarastaa, mutta metsässä on jo kauan kuulunut ankarien vapausarmeijan kouluttajien mylvintä heidän kannustaessa koulutuksensa loppusuoralle selviytyneitä taistelijoita parempiin suorituksiin. Huolemme oli turhaa. Jäämme toimitusryhmämme kanssa nukkumaan ja jatkamaan matkaa seuraavan parin kanssa, meille eteneminen tässä tilassa johtaisi keskeyttämiseen. Olemme väsyneitä, mutta koulutetut nuoret sotilaat eivät osoita pienimpiäkään uupumuksen merkkejä. Kyse on tarkistuspisteestä, jossa miesten varustus tarkistetaan tarkasti vilungin varalta
En ole feministi. Kun sitten lopulta minun oli nöyrryttävä sen tosiasian edessä, että vaikka näkisin rikkinäisen osan, en tunnistaisi sitä sellaiseksi kun en tiennyt miltä osien kuului ehjinä näyttää, tajusin pyytää apua. Ihmettelen yhä, miksi niitä ruuveja on oltava niin montaa erilaista, mutten enää koita avata ristipäätä kuusiokololla. Se ei ole sukupuolisyrjintää W W W. Vielä ärsyttävämpää kuin vihata siksi, että sattuu joitain asioita saamaan helpommalla, on aliarvioida siksi, mitä sattuu olemaan. Muutama viikko sitten vaihdoimme hänen pikkuveljensä Coltiin runkoa, ja koska olen meistä kuitenkin "se Softaajan toimittaja" väänsin naama peruslukemilla Coltia auki elämäni ensimmäistä kertaa ja koitin näyttää pätevältä. Kaikki saavutuksenikaan eivät liity sukupuoleen vaikka paljolti sen ansiosta nyt tässä kirjoitankin, en kirjoittaisi, jos äidinkielen arvosanani olisi aina ollut vain juuri ja juuri hyväksytty. Jatkuvasti minulta muistettiin kysyä, missä vaiheessa projektini MP5:n kanssa on, enkä ole juurikaan joutunut uusistakaan osista makselemaan. Jotain meistä naisista kertonee se, että esimerkiksi poliisikouluun hakeuduttaessa saamme juosta 45 sekuntia kauemmin 1500 metriä kuin te miehet, ennenkö suorituksemme hylätään. Entä jos olisinkin ollut poika avun tarpeessa. Vaikka suhtauduinkin melko ylimielisesti moiseen joutuvanpäiväiseen, ilkeään ja huomionhakuiseen kommenttiin, lausahdus jäi kuitenkin mieleeni. Nyt te ajattelette, että kannattaisi olla nainen, ja että elämäni on epäreilun helppoa. Juuri sitä erilaisuutta, jonka takia minä joudun tekemään paljon enemmän töitä vain todistaakseni, etten ole huonompi siksi, että olen nainen. Kun vuosi sitten keksin, ettei vanha ämpeefemmani ole kyllin tehokas, kävin penkomassa isäni työkalulaatikot ja rupesin ruuvailemaan. No, softaus on hieno harrastus ja elämäni hymyilee. Opetellaan sitä kukin tahoillamme, niin kentillä kuin siviilissäkin.. Tai ainakaan te ette lukisi. Kaikki te ihmiset, jotka olette neuvoneet ja auttaneet minua SD:ni kanssa, tietäkää että olen kiitollinen. Sitä en kuitenkaan hyväksy, että satunnaisten sukupuoleeni liittyvien etuuksien takia minun ajatellaan kiipeävän alennettujen aitojen yli muiden miesten joutuessa täyskorkeita rimoja ylittelemään. Niin. Poikaystäväni kanssa olemme koittaneet päästä pelaamaan iät ja ajat, mutta koska emme ole vain pelikentälle päässeet, olemme tyytyneet chairsoftiin; korjailemaan aseita, etsimään kamoja, tetsaamaan varusteet päällä järvessä ja kuvaamaan airsoft-videoita. Jos pelaamaan pääsisi useammin, voisi olla kokolailla täysin tyytyväinen, vaikka en koekaan tehneeni kovaa uhrausta viettäessäni viikonloput Raumalla Deconin sijaan. Poikaystävältäni sopii kysyä onnistuinko vakuuttamaan hänet. S OF TA A J A . Nautin kyllä tietyistä etuuksista, joita saavutan helpommin kuin te, sen myönnän, mutta koko tarina ei ollut tässä. Koska satun olemaan nainen, monet asiat ovat minulle itseasiassa hankalampia kuin teille, enkä esimerkiksi taatusti juokse niin vaivattomasti täysvarustus päällä, en ainakaan niin pitkään. Kun ihku-galtsussa päiväkirjassani luki hätäviesti: "Apua, mää en osaa korjata tätä ämpäriä, auttakaa" sain avuntarjouksia useammalta taholta kuin kerkisin apua ottaa vastaan. KOLUMNI Mari Lepol a NAISSOFTAAJALTA "VIHAAN SOFTAAVIA NAISIA" totesi eräs tuttuni kerran ja lisäsi, että mielipide koski myös minua. Asetettujen odotusten täyttäminen, niiden ylitys, oli päämääräni. Jälkeenpäin ajateltuna se näyttikin olevan suhteellisen perusteltu ajatus, vaikka olikin epäoikeudenmukainen. Kun koskaan ei ole irrottanut edes rengasta polkupyörästä, ei voi olettaa että on seppä heti ensimmäistä asetta avatessaan. Asioiden toisten puolten katsomisesta, toisen näkökulmaan asettumisen opettelemisesta, ei kuitenkaan ole mitään haittaa, varsinkaan silloin kun toinen näkökulma on kovin pienissä määrin edustettuna. F I 44 teitä miehiä kohtaan, vaan se on erilaisuutta. Tiedän että on monia asioita, joissa miehet ovat parempia koska ovat miehiä, ja mielestäni se on okei. Kerrottakoon, että mielestäni tuolloin muttereissa ja ruuveissa ei ollut mitään eroa, ja niinpä esimerkiksi torx-avaimen käyttö saati sellaisen olemassa oleminen oli sangen uusi ja erikoinen asia. Monta pimenevää iltaa käytin asepajaksi muuttuneessa huoneessani ja pohdin, miten tälläkin kertaa näin moni osa saattoi jäädä ylimääräiseksi
PIDÄ ITSESI TIEDON ETULINJASSA TILAA TILAAJANA ...SAAT LEHDEN KOTIOVELLE ...SAAT LEHDEN EDULLISEMMIN ...SAAT LEHDEN AIKAISEMMIN ...SAAT VUOSITTAISEN TILAAJALAHJAN ...OSALLISTUT AUTOMAATTISESTI ARVONTOIHIN Palkinnon lahjoittanut ASG I LE UUSILLE NYT KAIKALAJILLE SOFTAAJAN LLE. ER a niin kauan kuin ta a KALENT ass tarjous on voim Arvontaan osallistuminen ei edellytä Softaaja-lehden tilausta. Softaaja-lehden työntekijät/perheenjäsenet eivät saa osallistua arvontaan. ÄÄ KESTOTIL I 2008 KAUPAN vPraa riittää. Kestotilausta ei voi perua kesken laskutusjakson.) SOFTAAJA Sähköposti VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00300-307 00301 HELSINKI. Alaikäisen voittajan on todistettava huoltajansa suostumus palkinnon toimittamiseen. tammikuuta 2009 ja voittaja julkistetaan Softaajan numerossa 1/2008. Kirjoita korttiin nimesi ja yhteystietosi. kirjepostimerkillä varustetun postikortin osoitteeseen Softaaja, PL 82, 00511 HELSINKI. Kaikki voimassa olevat tilaukset osallistuvat automaattisesti arvontaan. ...OSALLISTUT ASG ARSENAL BETA SPETZNAZ -RYNNÄKKÖKIVÄÄRIN ARVONTAAN Vastaanottaja maksaa postimaksun KYLLÄ, TILAAN SOFTAAJA-LEHDEN JA OSALLISTUN ASG ARSENAL BETA SPETZNAZ -ARVONTAAN Valitse tilausjaksosi: 12 kk kestotilaus 49,95 (12 numeroa) 12 kk määräaikaistilaus 54,45 (12 numeroa) Tilaus alkaa uusimmasta numerosta Nimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Kotipuhelin, myös suuntanumero Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18v) (Tilaukset laskutetaan heti tilauksen tekemisen jälkeen. Arvontaan osallistuvat kaikki 31.12.2008 mennessä saapuneet arvontakortit ja nettitilauksen yhteydessä osallistuneet vastaukset. Palkinto toimitetaan voittajalle postitse. Voit osallistua myös lähettämällä 1 lk. Arvonta suoritetaan 09
W W W. F I 46. S OF TA A J A
"Milsim-pelaajat ovat nostaneet omat portaalinsa pystyyn ja historiallisiin aikakausiin keskittyneet pelaajat löytävät vertaisiaan toisista foorumeista", Olli kertoo. Mies itse toivookin, että vanhat harrastajat heräisivät yhdistystoimintaan, ja ryhtyisivät muutenkin tukemaan paikallista airsoft-toimintaansa. Hänen mielestään pelitilanteista tulee todella paljon viihdyttävämpiä, kun ne tehdään yhdessä ryhmän kanssa. S OF TA A J A . Hän luonnehtii sitä mielettömäksi johtamiskokemukseksi, jolloin hänen alaisuudessaan oli loistavasti toiminut osasto. Kuten monien muiden, myös Ollin ensimmäinen ase oli jousitoiminen pistooli. Normaalien viikonloppupelien lisäksi Turkusoft järjestää isompia pelitapahtumia ja muita tempauksia, jotka tuovat oivaa lisämaustetta yhdistyksen toimintaan. SOFTAAJA PÄÄTTI OTTAA SELVÄÄ, MINKÄLAISESTA MIEHESTÄ ON KYSE. pelinsä. "Vaikuttaa siltä, että tällä kaudella pelaajamäärät eivät ole aivan yhtä suuria kuin edellisvuosina. Airsoftin lisäksi Olli Vesakoskella on harrastuksena yleinen luonnossa liikkuminen ympäri vuoden. Vesakoski itse tutustui airsoftiin Raahessa vuonna 1995, jolloin hän pelaili pienen porukan kanssa useamman kerran viikossa. Tämänkertaisena loppukevennyksenä toimittajamme esitti kysymyksen "Jos olisit tähtäin, millainen tai mikä olisit?" "Sukellusveneen periskooppitähtäin", kuului Vesakosken vastaus. TOIVO HAIMI fa k ta la a ti k k o Nimi: Olli Vesakoski Syntymäaika: 23.1 0.1 982 Siviilisääty: Kihloissa Koulutus: Kasvatustieteiden (melkein) maisteri Ammatti: Luokaopettaja/ liikunnanopettaja Tiimi: EGT Yhteystiedot: puheenjohtaja@turkusoft.info W W W. Lajin kehitys etenee hänen mukaansa jatkuvasti, mutta viime vuosien kaltaisia harppauksia harrastajien lukumäärissä tuskin nähdään seuraavina vuosina. Vuodet vierivät eteenpäin, ja noin puoli vuosikymmentä sitten Turun alueella pelaajamäärät lähtivät kasvamaan valtavalla vauhdilla. Jo yli kymmenen vuotta airsoftia harrastaneena konkarina Vesakoski kertoo huomanneensa erilaisten pelikulttuurien nousseen viime aikoina vahvasti pinnalle. Aktiiviset pelaajat päättivät, että asialle oli tehtävä jotain, joten päätettiin perustaa yhdistys pitämään yllä airsoft-toimintaa Turun seudulla. Monissa yhdistyksissä samat kasvot ovat olleet jo useamman vuoden pyörittämässä toimintaa. Miekkoselle henkilökohtaisesti paras kokemus oli hänen mukaansa hänen ensimmäinen Berget47 TURKU AIRSOFT RY:N ELI TUTUMMIN TURKUSOFTIN PUHEENJOHTAJA OLLI VESAKOSKI ON MONELLE AIRSOFTAAVALLE TURKULAISELLE JO ENNESTÄ ÄN TUTTU HAHMO. Tämä pätee hänen mukaansa niin viikonloppu- kuin skenaariopeleissäkin. Uudet puuhamiehet ja vastuunkantajat olisivat Vesakosken mukaan tervetullut lisä. Olli toteaa myös, että tällä hetkellä pelaajamäärien kasvu on tasaantunut. Lisääntyvä yhteistyö Turun kaupungin kanssa auttaa eittämättä kaikkia Turun alueen airsoft-harrastajia. Lisäksi pelin massiiviset puitteet, kuten suuret välimatkat ja erilaiset ajoneuvot tarjosivat hänen mukaansa mielenkiintoisia elementtejä airsoftiin. Kesäloma on ohi, ja hänellä alkoi juuri viimeinen opiskeluvuotensa. F I. Tulevasta syksystä tuleekin pelaamisentäyteinen, kun Turussa parikin isoa skenaariota ja viikonloppupelit uudella pelipaikalla vetävät varmasti paljon pelaajia paikalle. Yhdistykset kohtaavat haasteita pyrkiessään pitämään vanhoja jäseniä toiminnassa mukana", hän kertoo tilanteesta. Myös Turkusoftin tiimoilta on hyviä uutisia, sillä yhdistys sai vastikään Turun kaupungilta uuden pelipaikan, jota aletaan yhteistuumin kehittää elosyyskuun aikana. Pelaajana Olli Vesakoski luonnehtii itsensä ehdottomasti joukkuepelaajaksi. Opiskelijaporukkansa kanssa hän harrastaa myös monia liikuntalajeja ympäri vuoden. HENKILÖKUVASSA OLLI VESAKOSKI OLLI VESAKOSKELLE kuuluu oikein hyvää. "Varmasti suurin osa pelaajista tykkää kaikenlaisista pelimuodoista, mutta on hienoa, että nämä asialleen vihkiytyneet pelaajat tarjoavat runsaasti pelejä oman lajinsa parista." Vesakosken mielestä näyttääkin siltä, että nämä eri "suuntaukset" eivät kilpaile millään tavoin keskenään, vaan tarjoavat pelaajille vain monenlaisia pelimahdollisuuksia näiden omien kiinnostusten mukaan. Kesäisin hän liikkuu jalan ja talvisin hän hiihtää. Alueelle on tarkoitus rakentaa vahvistettuja asemia sekä poteroita, ja offgame-aluetta on tarkoitus kehittää. Syyskuun lopulle Turkusoft kaavailee tälle uudelle pelipaikalle isoa skenaariopeliä, joka on yhdistyksen suurin peli kaudella 20082009. Lisäksi hän pyrkii kerran vuodessa pääsemään vaellukselle jonnekin päin Suomea. "Lisäksi pyritään kehittämään airsoftia harrastuksena sekä antamaan positiivista kuvaa lajista ulospäin". "Turkusoftin tärkein tehtävä on viikonloppupelien pyörittäminen ja pelimahdollisuuksien tarjoaminen pelaajille", Vesakoski kertoo
Liivin pohjana on tukeva, rinnan kohdalla sijaitseva yksiosainen kangaspaneeli, johon kaikki muu liivissä kiinnittyy. Ne erikoisjoukot, joilla on itsemääräämisoikeus varusteidensa suhteen, saattavat Splavin tuotteiden puoleen kääntyä, mutta ns. S OF TA A J A . Kodra. Mahan ja rinnan puolella on ohuemmasta kankaasta valmistettu pehmikeosa ja ulkopuolella tukevampaa ja kulutusta kestävää kodraa. F I 48 asiallisena taisteluliivinä. SPLAVIN TAISTELULIIVIMALLISTON AINOA CHESTRIG-MALLINEN JA MYÖS HALVIN LIIVI ON TEHOKAS ILMESTYS, MUTTA KUINKA TEHOKAS SE OIKEASTI ONKAAN? SUOMEN AIRSOFT-SKENEN tunnetuin venäläinen varustevalmistaja ja -kauppa Splav on tullut tunnetuksi lähinnä Tarzan-mallistonsa kautta. Venäläistä varustekokonaisuutta havitteleville on kuitenkin huonoja uutisia, sillä ei, tämäkään liivi ei ole käytössä Venäjän armeijan tai minkään muunkaan venäläisen joukko-osaston pääW W W. Yksinkertainen rakenne, isot lipastaskut ja helppo käytettävyys ovat vain muutamia seikkoja joiden takia pietarilaisen firman taisteluliivit ovat saavuttaneet likimain statusaseman muovikuulaharrastajien keskuudessa. Miinanraivaajan rintaliivit SPLAV M23 PIONEER SOFTAAJAN AKTIIVILUKIJOILLE OVAT SPLAVIN TUOTTEET JO ENNESTÄÄN VANHOJA TUTTAVUUKSIA. Kalashnikovien lippaille tarkoitetut taskut ovat luokassaan erinomaisia; ne pysyvät hyvin muodossa ja ovat tarpeeksi leveät ja syvät syödäkseen lippaita helposti. issue-kamaa tämä ei ole. ME TARZAN, YOU PIONEER? Tarzaneiden tapaan Pioneerit on valmistettu corduraa vastaavasta nylonsekoitekankaasta, kodrasta. Reunimmaisten lipastaskujen pohjissa on pienet metallirinkuloilla tuetut vedenpoistoreiät, mutta tuskinpa kukaan onnistuu liiveihinsä sadevettä niin paljon keräämään, että niitä kauheasti tarvittaisiin. Niitä näkee ironisesti kuitenkin useammin itsenäisyyttä havittelevilla tshetsheeneillä kuin venäläisillä rivisotilailla. Keskimmäiset taskut ovat alakulmistaan reilumminkin avonaisia. Venäjän ja Neuvostoliiton asevoimille kehitettyjä varusteita valovuosia edellä olevat Splavin tuotteet ovat niittäneet mainetta varsinkin airsoftaajien keskuudessa. Etupuolelta löytyy neljä isoa tarrasulkeista taskua, joihin mahtuu oikeastaan melkein mikä tahansa lipas P90:n jättikapulat mukaan lukien
Splavin laadukas liivi tarjoaa kovan vastuksen kaikille markkinoilta löytyville kopioliiveille, vaikka se onkin hieman vanhentunut. Onneksi selän alue on avoin antaen keholle sentään hieman tilaa hengittää. Siitä huolimatta M23 Pioneer on chestrigmallisista kantolaitteista yksiä parhaimpia testaamiani ja se soveltuu softaajan kuin softaajan käyttöön mitä mainioimmin. Kranaattitaskuissa löytyvät muistakin Splavin liiveistä tutut remmit kranaattien sokille. Tarzaneiden tapaan Pioneerit ovat oikein mainiot ja käytännölliset lippaiden kantamiseen tarkoitetut taisteluliivit. Kielenä on valitettavasti vain venäjä. M 2 3 P io n e e r Valmistaja: Kompania Splav, Venäjä Hinta: 89 euroa (119 euroa) Värit: Oliivinvihreä, les Maahantuoja: Varusteleka Oy www.varusteleka.fi 040 767 2266 MIKKO MUTTILAINEN 49 W W W. F I. Tarranauhat ovat ihan aikuisten oikeasti massiiviset ja päästävät muhkean "riiiiiips"-äänen, kun taskuja yrittää avata. Niiden rinnalla ovat kranaattitaskut, joita on liivin alalaidassa vielä neljä lisää. Taskuissa on Tarzanin taskujen lailla narut, jotka voi sitoa kranaattien sokkiin kiinni nopean toiminnan mahdollistamiseksi. Tämä ei kuitenkaan yhden miehen voimin onnistu vikkelään, sillä hihnojen soljet ovat oliivinvihreää kovaa muovia. Missään hihnoissa ei ole minkäänlaisia ikäviä solkia, vaan ylimääräinen hihnanpätkä kiedotaan mukana tulevilla elastisilla lenkeillä siistiksi nipuksi selän puolelle. Molemmilta kyljiltä löytyy kaksi VOG-25-kranaateille tarkoitettua pienempää taskua, jotka ovat myös suljettavissa tarranauhalla. Lenkit eivät aina pidä paksuja hihnoja tukevasti paikallaan, vaan ne kannattaa varmuuden vuoksi teipata, etteivät säädöt löysty kesken toiminnan. (EPÄ)ONNENLUKU 23 Liivin alalaidan ympäri kiertää rivi napeilla suljettavia lenkkejä, joiden läpi on tarkoitus vetää pistooli -tai tetsarivyö, mikäli tahtoo lisää säilytystilaa kaikenlaiselle tavaralle. Solkien avaamisessa ja sulkemisessa pelikaveri on korvaamaton apu. Liivin paksu materiaali ei anna minkäänlaiselle tuuletukselle sijaa ja maastopuvun kanssa pelattaessa rinnan alue onkin nopeasti hien peitossa. Pienistä puutteistaan huolimatta M23 on todella hyvä kantolaite. Näin pidempäänkin tetsailuun saa varmasti kaikki lippaat ja tarvikkeet mukaan. Liivin soljet ovat muovisuudestaan huolimatta todella järeää tekoa. on sen verran tukevaa kangasta, ettei se taatusti myöskään päästä vettä itsestään läpi. Aikaisemmin numerossa 1/08 esitelty hämärästi täysin samalla nimellä kulkeva varustevyö on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan Splavin oman liivimalliston kanssa, mutta LBV-88/E:n lenkkirivistöä muistuttava kokonaisuus on onneksi yhteensopiva muidenkin standardikokois- ten pistoolivöiden kanssa. Koska liiveissä tulee nopeasti tukahduttavan kuuma, on niistä tarve päästä offarilla eroon nopeasti. Liivin ollessa siis chestrig-mallinen, tapahtuu sen sopivaksi kiristäminen selästä ristiin menevien paksujen ja leveiden hihnojen avulla. Vyötäröhihnan avaaminen onnistuu vielä jotenkuten, mutta ristikkäishihnojen avaaminen vaatiikin sormivoimien lisäksi kärsivällisyyttä. Tiukkaan toimintaan suunniteltu liivi mahdollistaa niin ylimääräisten taskujen kuin rinkkojenkin käytön, tehden kokonaisuudesta hyvin monipuolisen kantolaitejärjestelmän. Kätevää kyllä, muttei välttämättä kovin turvallista. Liiviin on kiinnitetty huomattava määrä käyttöohjeita ja tuoteselosteita. Lipas- ja kranaattitaskujen väliin on lisätty joustavasta kankaasta tehty molemmista päistä avoin tasku valoraketille tai vaikkapa pistimelle. Yksinkertaiset ja nimenomaan kovat hihnat alkavat pidemmän päälle hiertämään olkapäiden ja kaulan välissä olevaa ihoa ja pitkän pelipäivän jälkeen olkahihnat eivät enää tunnu kovin mukavilta, varsinkin jos tykkää pelata ilman paitaa. Ensimmäinen murheenkryyni on olkahihnojen materiaali ja leikkaus. Näihin taskuihin on myös mahdollista laittaa pistoolin lippaita tai jotain muuta pientä, kuten vaikkapa yleistyökalun. Itse koen tämän lähinnä vain taistelijan kannalta vaarallisena, mutta kukin tavallaan. Niissä on kuitenkin muutamia häiritseviä seikkoja, jotka pidemmän päälle alkavat raastaa hermoja. Splav markkinoi omia vöitään nimellä "Sniperbelt", mutta se on aivan tavallinen pistoolivyö jäykällä muovisoljella. Ristiin menevien hihnojen lisäksi tukevuuden takaa vyötäröhihna. S OF TA A J A . Taskut ovat toisaalta sen verran syvät, ettei niitä edes tiukassa toiminnassa tarvitse sulkea. Viikonloppupelin aikana ilmenee myös toinen Tarzaneistakin tuttu ominaisuus, mutta ei niinkään ongelma
Huurtumiseen ei vaadittu kuin reipas kävely pelialueen aloituspaikalle, jolloin näkyvyys oli jo pyöreä nolla. S OF TA A J A . Ne on sunniteltu käytettäväksi brittiläisen Mk 6 -kypärän kanssa ja kummatkin lasit ovat jossain määrin myös päätyneet brittisotilaiden varustukseen. Keltaisista W W W. Bullet Anteista ei airsoft-käytössä ole muuta hyötyä kuin silmien suojaaminen. VILLE VAALISTO R e v is io n B u ll e t A n t Valmistaja: Revision, Yhdysvallat Tyyppimerkintä: Revision Bullet Ant. Pehmusteiden puutteen takia lasien mukavuus ei laske hikoilun takia. Pieni profiili on toki kiva juttu, mutta se ei paljoa paina, jos ei näe mitään. Kehys on muotoilultaan pyöreähkö ja varsin neutraali. Tämän takia lasit rajoittavat näkökenttää selvästi. Bullet Ant -lasit muistuttavat paljon ESS V12 Advancer -laseja ja kummallakin on yhteinen tausta. Kehyksen ylä- ja alaosissa on tuuletusaukot, joissa on vaahtomuoviset pölysuojat. Olen käyttänyt monia erilaisia suojalaseja, jotka huurtuminen on pilannut, mutta nämä ovat siinä mielessä suvereenisti heikoiten pärjäävät lasit mitä olen päässäni pitänyt. Linssejä tulee lasin mukana kolme paria: kirkkaat, keltaiset ja tummennetut. Päähinevalintaa lasit eivät mittojensa puolesta rajoita. Lasit eivät taatusti ole tiellä, paitsi jos käytössä on optiikkaa, joka on tarkoitus saada lähelle silmää. Huurteenestoaineistakaan ei ollut kuin marginaalista apua. Lasin hihna on kiinni kehyksen kiinteissä hihnalenkeissä ja hihnan vaihtaminen vaatii sen ompeleiden ratkomista ja siten myös ompelemista. Hihna on kapea, mutta se pitää näin kevyitä laseja hyvin kasvoilla, vaikkei olisi kovinkaan kireällä. Jos on pakottava tarve saada tämän tyyliset lasit, niin ESS V12 on valintasi. Hihnan säätöä varten siinä on yksi lukitettava solki, jota on helppo käyttää lasit päässä. Nopealla vilkaisulla Revisionin tuotevalikoima paljastuu melko pieneksi ja mallit muistuttavat hyvin paljon ESS:n tuotteita. Linssit ovat monien turvastandardien mukaan kestävät ja soveltuvat sikäli hyvin myös airsoft-käyttöön. KÄYTÖSSÄ Bullet Antit istuvat hyvin kasvoille taipuisan kehyksen ansiosta ja tuntuvat mukavilta, vaikka kehyksessä ei ole pehmuksia. V12-lasien tyylistä raotettavaa kehystä ei Bullet Anteissä ole. V12-lasien tapaan lasien profiili on pysty- ja sivusuunnissa pieni, mutta syvyyttä löytyy jonkun verran. Linssit ovat helppoja vaihtaa taipuisan kehyksen ansiosta ja mukana tuleva ohje on avuksi. Toki suojalaseissa ei kovin dramaattisia eroja olekaan kuin yksityiskohdissa. Valittua päähinettä kannattaa silti miettiä huurteeneston kantilta, koska Bullet Antit huurtuvat naurettavan helposti. Ehkä pölysuojien poistaminen auttaisi, mutta jo lasien rakenteesta näkee, että ilman tuplalinssejä kyseessä on melkoinen kalkkuna airsoft-käyttöä ajatellen. 50 Huurtuminen on airsoftaajan pahin vihollinen, joten Bullet Anteilla ei ole airsoft-markkinoille mitään jakoa. Lasit ovat kohtalaisen pienet ja kummallekin silmälle on oma linssi. Toki pitää muistaa, ettei laseja ole suunniteltu airsoft-käyttöön, mutta luulisi oikeiden sotilaidenkin tarvitsevan näkökykyä edes sen verran, että silmät näkevät ympärille kävelyn ajan. REVISION BULLET ANT HURU-UKKOJEN SUOSIKKILASIT MONET SUOJALASIT MUISTUTTAVAT LASKETTELULASEJA ISOILLA KEHYKSILLÄÄN JA YHTENÄISELLÄ LINSSILLÄ, MUTTA MARKKINOILLA ON MUUTAMIA NIIDEN JA AURINKOLASIEN VÄLILTÄ OLEVIA LASEJA, JOISSA ON ISOMPIEN LASIEN SUOJAVUUTTA SEKÄ AURINKOLASIEN PIENEMPÄÄ PROFIILIA. REVISION EI OLE YHTÄ tunnettu merkki suomalaisten airsoft-harrastajien keskuudessa kuin Bollé ja ESS, mutta nimi ponnahtelee aina silloin tällöin esille. F I linsseistä on hyötyä hämärällä ja tummennetut ovat käytännölliset luonnollisesti aurinkoisella säällä
S OF TA A J A . F I. MAMMA AK! ORIGINAL VERSION! PUHUMME SUOMEA, RUOTSIA, SAKSAA JA VENÄJÄÄ WWW.MUOVISOTILAS.FI KATSO TARJOUKSET JA PÄIVITETYT HINNAT · UUTUUTENA MYÖS KESKUSTELUFOORUMI JA HUUTOKAUPPA KIINALAISVALMISTAJISTA SUOMEN LAAJIN VALIKOIMA JA SUORAAN OMASTA VARASTOSTA · OIKEASTI HYVÄ KAUPPA JA PALVELU TUEMME MYÖS YHDISTYKSIÄ JA PELINJÄRJESTÄJIÄ · HUOLTO JA VIRITYS · VAATTEET JA VARUSTEET · SEDÄLLÄ EI OLE KORKOKENKIÄ... VIELÄ 51 W W W
Claymoren idea on yksinkertainen. S O F T A A J A . Suunnattu räjähdys jättää W W W. CHORTLE M18A1 CLAYMORE AIDOT JA ALKUPERÄISET VIUHKAMIINAT SYLKEVÄT RÄJÄHTÄESSÄÄN SATOJA TERÄSKUULIA KOHTI PAHAA AAVISTAMONTA VIHOLLISTA. KORVATAAN RÄJÄHDYSAINE JOUSELLA JA TERÄSKUULAT MUOVISILLA, NIIN SAADAAN KÄDEN KÄÄNTEESSÄ LUOTETTAVA JALKAVÄENHARVENTAJA MYÖS RAUHANAJAN LEIKKEIHIN. VIUHKAMIINA TYYPPIMERKINNÄLLÄ M18A1 nimettiin muinaisen skotlantilaisen miekkamallin mukaan. Olisihan kaasulla toimiva miina varmasti tehokas, mutta voi niitä hiilidioksidikapselin määrää taskunpohjalla, kun jälleen yksi metsäneläin juoksee ansalankoihin. Täydellisen toimivaa käsikranaattia, kranaatinheitintä tai sinkoa ei ole vieläkään pelikentillä nähty, mutta viuhkamiina vaikuttaa lupaavalta se on tarpeeksi suuri sisältääkseen 52 turvallista energiaa, sitä ei tarvitse heittää eikä se myöskään tarvitse täydellistä aikapanosmekaniikkaa. Viuhkamiina voidaan räjäyttää monella eri tavalla kuten ansalangalla, infrapunasensoreilla, kaukosäätimellä, ajastimella tai jopa akustisella ja tärinään reagoivalla sytyttimellä. FRONT TOWARD ENEMY Airsoft-harrastuksen lyhyen historian aikana on aina ollut kysyntää aseille, jotka eliminoivat pelaajia ilman, että niiden omistaja joutuisi vaaraan. Liuska C-4-muoviräjähdettä lähettää matkaan teräskuulia, jotka tuhoavat kaiken tieltään viuhkamaisessa muodossa. Chortlen valmistama airsoft-claymore ei kuulien kantomatkassa aivan satoihin metreihin yllä, mutta kymmenenkin metriä on jo tämän. Energia on ollut suurin ongelma, sillä ollakseen turvallinen airsoft-käytössä ei laite saa tuottaa lämpöä tai muutakaan terveydelle haitallista tavaraa. F I takana olevat sotilaat verrattain hyvään suojaan suurimmalta tuholta. Suosion ymmärtää hyvin, sillä kukapa ei olisi kiinnostunut erittäin toimintavarmasta ja tehokkaasta lähipuolustusmiinasta, joka painaa vain puolitoista kiloa, mutta tuhoaa niin jalkaväkeä kuin panssaroimattomia ajoneuvoja tehokkaasti jopa viidenkymmenen metrin päästä, maksimikantaman ollessa peräti 250 metriä. "Claymore" on sittemmin poikinut lukuisia kopioita eri maiden armeijoille. Lisäksi sen on oltava tarpeeksi halpa, jotta sitä viitsii käyttää kerta toisensa jälkeen
" Kaiken rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että ohjekirjassa kantamia on hiukan liioiteltu. F I. Kaikki tämä tekniikka on piilotettu salamannopeasti laukaistessa pois tieltä kääntyvän etukannen taakse. Onko tämän kokoinen pelkästään puolustamiseen tarkoitettu leikkikalu sitten kantamisen arvoinen airsoft-pelien hyvinkin nopeasti muuttuvissa pelitilanteissa. Täydellinen vartiomies ei tämäkään miina siis ole. tyyppiselle aseelle hyvin kunnioitettava matka. Jos tämän korjaa järkevämmällä tavalla voi miinaa huoletta laukoa kerta toisensa jälkeen ilman pelkoa osien hajoamisesta. On toki myönnettävä, että miina on tukevaa tekoa, mutta metalliosat saa öljytä ja huoltaa joka pelin jälkeen. Vastaus riippuu erittäin paljon pelaajasta ja pelistä. 20 metrin tehokas kantama on todellisuudessa jo edellä mainittu 10 metriä. 210 mm Syvyys: n. Claymoren laukaisun voi hoitaa kahdella tavalla. Kuulat saavat lentoenergiansa kahden rotanloukkumaisen jousen väliin kiristyvästä kangasmatosta. S O F T A A J A . Vaikka miinasta lentävät kuulat tulevat tarpeeksi lujaa tuntuakseen ja miinan laukaisu itsessään pitää vaimean poksahduksen, ei ääni ole aivan tarpeeksi luja, jotta se kuuluisi pidemmälle vartiopoteroihin. Varmistimena miinassa toimii metallinpala, joka pitää alhaalla liipaisinta (joka taas pitää etukantta paikoillaan, joka taas pitää rotanloukkuja paikoillaan). Jos tämä heiluminen kauko-ohjaimen kanssa ei aiheuta vastapuolen pelaajalle pientäkään epäluuloa, on miinassa lisävihjeenä pieni punaisena hehkuva ledi, joka ilmaisee kaukoräjäytyksen olevan aktiivisena. Harvinaisen kohdeystävällistä suunnittelua siis. Tältä näyttävän miinan löytäminen pelikentältä kertoo jonkun onnettoman saaneen niskaansa aimo läjän palloja. Tankoja paikallaan pitävät sokat tuppaavat lentämään laukaisujen yhteydessä pöpelikköön. pelaa itsensä pois pelikentältä. Laukaisutapana yksinkertaisempi lanka toimii huomattavasti paremmin. Huomaamaton kaukoräjäytys onnistuu siis vain villeissä unelmissa. 260 mm Leveys: n. Testikappale oli jo paketista nostettaessa ruosteessa. Kuulat saa näppärästi sisälle etukannen reiästä, mutta tämä täyttöreikä on hiukan kaksijakoinen kätevyydessään ei jäänyt yhteen kertaan, kun suuri osa kuulista oli valunut ulos claymoresta kantotaskun pohjalle. Pitkäkestoisessa pelissä, jossa on aikaa viritellä ansoja tukikohdan ympärille claymore on tervetullut hiljainen, tottelevainen ja erittäin kärsivällinen lisävartiomies. PASI ASIKAINEN re M1 8 A1 C la y m o Valmistaja: Chortle, Kiina Korkeus: n. On siis mahdollista, että vastapuoli juoksee kyllä miinaan ja menettää pelaajia, mutta vartiomiehet 30 metrin päässä ovat etenevästä hyökkäyksestä autuaan tietämättömiä. 200 metrin kaukolaukaisu taas on sikamainen vale. Kun varmistimen ottaa pois, voi siirtyä takavasemmalle katselemaan, jos vastustaja ilmestyisi miinan eteen. PAINONSA ARVOINEN. Plussana alkavat jäljelle jääneet ryhmän jäsenet liikkumaan erittäin varovaisesti ja vainoharhaisesti lisämiinojen pelossa. Langan virittämisessä saa tosin olla varovainen, sillä liikaa herkistämällä löytää nopeasti itsensä kuulasateen keskeltä. Lanka on kuitenkin valittava ajatuksella liian kestävä lanka näkyy kauas ja pahimmassa tapauksessa lähettää joko epäonnisen pelaajan tai viuhkamiinan rymisten tonttiin, liian ohut lanka katkeaa ennen kuin miina laukeaa ja liian joustava lanka venyy kunnes kohde on jo poissa tulisektorilta. Mukana tulevalla kaukosäätimellä voi säätää neljä eri räjäytyssarjaa, tai sitten voi antaa vastustajan laukaista miina itse langan avulla. Jos miinan edessä oli yksikin este, ei miinaa pystynyt laukaisemaan kuin kymmenen metrin päästä, ja tällöinkin kaukosäädintä sai heiluttaa selvästi oman pään yläpuolella. "EI TÄÄLLÄ MITÄÄN MIINOJA OL... 60 mm Paino: 1150 g Hinta: 130 euroa Myyjä: Muovisotilas, www.plasticsoldier.eu, 09 2230 7880 Tämä metallinpala toimii miinan varmistimena. Kaukosäädin ei vakuuta ulkonäöllään, eikä toiminnallaan. 53 W W W. Kuulia saa ladattua miinaan jopa kaksisataa, eikä suuri määrä vaikuta kantomatkaan mitenkään huomattavasti. Kuulat kyllä leviävät mukavasti vaakasuunnassakin ja luovat täten hyvin kartiomaisen eliminointialueen. Kauko-ohjain ei herättänyt luottamusta edes ulkonäöllään, mutta vielä enemmmän sai tyrmistyä sen käsittämättömän lyhyestä kantamasta. Miina altistuu laukaisuhetkellä kovalle rasitukselle, ja vaikka sen kuori ja koneisto on tehty hyvälaatuisista materiaaleista, katosi testikappaleesta laukaisun aikana kaksi neljästä kangasmattoa kiinni pitävästä sokasta. Miinaa ei tarvitse erikseen vartioida ja hyvällä asettelulla kohde Pelkkää tekniikkaa katsoen voi vain ihmetellä, mistä tämä viuhkamiina saa hurjan hintansa
Lattiaa pitkin vierittäminen onkin paras vaihtoehto. Äänenvoimakkuutta suuremmaksi kysymykseksi nousi kuitenkin kranaatin ajastus. Koko operaation ajan on käytettävä sekä kuulo- että silmäsuojausta. Suositeltu paine on 600-800 psi. Tämä kaikki vaatii hieman sorminäppäryyttä. Periaatteessa pelisääntöjen puitteessa sitä voisi käyttää ihan hyvin tavallisenakin kranaattina, sillä shokkivaikutus eliminoituu tehokkaasti tarvittavaa suojausta käytettäessä. Ajastusta voi säätää lyhyemmäksi löysäämällä ruuvia tai pidemmäksi käyttämällä matalapaineisempaa hiilidioksidia. Toinen ongelma on juuri tarvittava kuulosuojaus, sillä harva pelaaja tuskin haluaa pitää havainnointia heikentäviä tulppia tai ostaa kalliita aktiivikuulosuojaimia, ja jos yksikin suojaamaton pelaaja pelistä löytyy, ei kranaattia voida käyttää. Tämän jälkeen sopivan tilanteen tullen kiskotaan sokka irti ja viskataan kranaatti. Ajoittain laite toimi kuin unelma ja paukahti noin kolmen sekunnin kuluttua kahvan irtoamisesta siis juuri sopivasti vaikkapa huoneen vyörytyksessä käytettäväksi. Muutoin GSG-01 on ihan veikeä kapistus, jolla saa vaikkapa lisää meininkiä oman porukan CQB-harjoitteisiin. MITTAUKSIA Testien jälkeen shokkikranaatista jäi hyvin ristiriitaisia tuntemuksia. Tässä vaiheessa kahvalla säädetään kaasuventtiili sopivaan asentoon. Kranaatti joko laukesi käytännössä kädessä tai nökötti nurkassa minuutinkin ennen kuin mitään tapahtui. Ehkä ilmoitettujen lukemien saavuttamiseksi tarvitaan Aasian trooppisia lämpötiloja. Oma mittarimme näytti toistuvasti 114 desibeliä, mikä vaikka onkin erittäin kova ääni on huomattavasti vähemmän kuin 120 desibeliä puhumattakaan joissain testeissä mitatusta 126 desibelistä. Valmistajan ilmoittama melutaso vastaa pienoispistoolin laukausta ja aiheuttaa etenkin sisätiloissa lähietäisyydeltä kuulovaurioita. PARANTAMISEN VARAA GSG-01 on hyvä yritys tuoda markkinoille airsoft-käyttöön soveltuva shokkikranaatti. Toimenpide ei vaadi kovin kummoisia hienomekaanikon taitoja, sillä GSG-01 koostuu alle kymmenestä pääosasta. 54 KÄYTTÖ Aluksi venttiili suljetaan painamalla se ala-asentoon. Joka tapauksessa jo 114 desibeliä voi aiheuttaa kuulovaurion, joten korvatulppia tai kuulosuojaimia on käytettävä. VASTA NYT ON MOINEN VAIHTOEHTO TARJOLLA MYÖS KUULASOTUREILLE. MONISTA LAADUKKAISTA TUOTTEISTAAN tunnetun Mad Bullin GSG-1 ei ole perinteinen flashbang, sillä valoa siitä ei synny. Käyttöohjeen mukaan säädön ollessa kireimmillään, saadaan viiveeksi 5-10 sekuntia hiilidioksidilla, jonka paine on 800 psi. Toisinaan se vain päästi kaasut ulos suhahduksen kera. PaukKUheitE MAD BULL GSG-01 SHOKKIKRANAATIT ELI TUTUMMIN KOVAN PAMAHDUKSEN SEKÄ MAHDOLLISESTI VALONVÄLÄHDYKSEN PÄÄSTÄVÄT EITAPPAVAT HEITTEET OVAT OLLEET OIKEIDEN SOTILAIDEN JA POLIISIEN PERUSVARUSTUSTA JO KAUAN. Valitettavasti useimmiten ajastus oli jotain ihan muuta. Hiilidioksidilla toimivassa kranaatissa ei periaatteessa ole mitään ihmeellistä, vaan toimintaperiaate on täsmälleen sama kuin muissakin viimeaikoina esitellyissä kaasutoimisissa heitteissä. Airsoftissa kun ei ole tarkoitus saada pahoja poikia kiinni tarvittaessa näiden terveyden kustannuksella. Lopuksi työnnetään sokka paikoilleen. GSG-01:tä ei missään tapauksessa W W W. Samalla pitäisi pitää iskuri alhaalla. F I ESA TOIVONEN Valmistajan mukaan testaamamme kranaatti oli prototyyppierää ja tuotantomalleissa tulee olemaan tarkempi ajastus. G S G -0 1 Valmistaja: Mad Bull Airsoft, Taiwan Tyyppimerkintä: GSG-01 Stun Noise Shot Hinta: 99 dollaria Myyjä: Redwolf Airsoft, www.redwolfairsoft.com. Lienee sanomattakin selvää, että raskaan metallimötikän heittelemisessä on oltava erittäin varovainen. Kranaatti suositellaan purettavaksi noin kymmenen käyttökerran jälkeen. Ailahteleva ajoitus kuitenkin tuottaa harmaita hiuksia sen verran, ettei omaa taktiikkaa kannata rakentaa ainakaan kokonaan kranaattien varaan. Hiilidioksidia käyttäville laitteille poikkeuksellisesti GSG-01 pitää täyttää kuten tavalliset kaasulaitteet eli siten, että pullo tai kapseliadapteri on ylösalaisin ja kaasu valuu kranaattiin nestemäisenä. Osat pyyhitään puhtaiksi ja O-renkaat voidellaan silikonilla. Käytimme testeissä 800 psi:n paineista hiilidioksidia ja lämpötila oli normaali sisälämpötila. saa käyttää ellei kaikilla pelaajilla ole kuulosuojausta. Tällä kertaa murkula ei vain sinkoa kuulia, vaan käyttää kaiken kaasun äänen tuottamiseen. Säätöruuvin ruuvaamisella ei tuntunut olevan juuri lainkaan merkitystä. S OF TA A J A . Vaikka numeroarvot ovat lähellä toisiaan, on äänen tehossa huikea ero, sillä desibeliasteikko on logaritminen. Pamauksen sen sijaan pitäisi valmistajan mukaan olla jopa yli 120 dB, mikä tarkoittaa niin kovaa ääntä, että se vaurioittaa kuuloa ellei käytä korvatulppia tai muita suojalaitteita. Kranaatin ajastin säädetään kuusiokantaavaimella. Venttiilin pään pitää olla suorassa linjassa ja iskurin alhaalla, jotta kahvan saa laitettua paikoilleen. Tämä tarkoittaa sitä, että äänenpaineen kasvaessa kymmenkertaiseksi, äänen teho satakertaistuu
55 W W W. S OF TA A J A . F I
AIRSOFT PUOLESTAAN ON AINAKIN OMASTA MIELESTÄNI HUOMATTAVASTI HAUSKEMPAA KUIVISSA VAATTEISSA, KUIN LÄPIKASTUNEESSA PUUVILLAISESSA MAASTOPUVUSSA. YKSI VAIHTOEHTO tämän kosteusongelman ratkaisemiseen ovat vettä hylkivät kuoritakit, joista tällä kertaa pääsi tarkasteluun Aasiassa valmistettu kopio TAD Gearin Stealth Hoodie tactical soft shell takista. Kyseessä on siis nimensä mukaisesti kuoritakki, eli tuote jonka ideana on toimia kerrospukeutumisen oppien mukaisena ulommaisena kerroksena. OPERAA 3 THIRD TACTICAL SOFT SHELL OD SUOMEN KESÄ ON TUNNETUSTI LYHYT JA VÄHÄLUMINEN, MUTTA MENNEELLÄ KAUDELLA SE OLI MYÖS RAIVOSTUTTAVAN MÄRKÄ. Nämä kaikki vaihtoehdot ovat sinänsä varsin toimivia, mutta niiden suurin ongelma on kuumuus ja hengittävyyden huonous. Kun sää kääntyy vetiseksi, on kentällä näkynyt varsin usein joko sadeviittoja, -takkeja tai goretex-maastopukuja. Toki markkinoilta löytyy myös kevyempiä, kosteutta pitäviä sotilaspukuja, mutta niiden hinnat ovat usein pilvissä. TAD Gearin lanseeraama tactical soft shell -konsepti pyrkii osaltaan ratkaisemaan tätä ongelmaa. S OF TA A J A . F I 56. Jopa goretex-takit, joita markkinoidaan usein hengittävinä, tuppaavat olemaan ärsyttävän kuumia varsinkin juostessa. Yleisesti W W W. Vaatteen voi pakata vajaan kenttäpullon kokoiseen pakkaukseen ja silti sen luvataan pitävän tuulta sekä sadetta ja vielä hengittävän ilman ongelmia. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? KIINALAINEN KOPIO Heti alkuun on todettava, että takilla on hyvin vähän yhteistä vaelluskäytössä yleisiin soft shell -ratkaisuihin
Kyseessä on siis ehkä aavistuksen vaalean harmaaseen päin sävytetty vihreä. Myös takin sisäpuolelta löytyy mielenkiintoisia lappuja, joissa tuotteen mainostetaan olevan "made in usa". Taskujen lisäksi takista löytyy päävetoketju, sekä avattavat kainalot, joilla vaatteen ilmanvaihtoa voi parantaa vielä entisestään. Takin huppu on muotoilultaan varsin nerokas. Kopioinnissa on menty jopa niin pitkälle, että vaatteen mukana toimitettiin TAD:n irrotettava logo. Se ei ole yhtä hengittävä kuin puuvillamaastopuku, mutta sen päällä pitäminen ei ole kuitenkaan läheskään verrattavissa sadetakin kantamiseen. Tämä tarkoittaa, että yhden TAD:n valmistaman aidon vaatteen hinnalla saa puolen kymmentä kopiotakkia. Kevyen sateen takki kestää kuitenkin täydellisesti. Tähän varsin häikäilemättömään piratismiin on kuitenkin tehty nyttemmin muutos ja tällä hetkellä tuotannossa olevat takit toimitetaan ilman sen kummempia Tad Gear kytköksiä. Testikappaleessa tarrapinta oli tosin kiinnitetty varsin heikosti ja sen ommel petti lähes heti alkuunsa. Takki toimii erittäin hyvin ulommaisena kerroksena, kun sää pysyy suhteellisen järkevänä. Taskujen paikat ovat myös varsin erikoiset. sateessa, mutta rankkasateen yllättäessä sen ominaisuuksiin täydellisenä suojana ei kannata luottaa. Varsinkin kevään ja kesän peleissä lehtipuiseen maastoon häviäminen oli erittäin helppoa. Tactical soft shell -konsepti ei tähän ryhdy, vaan vaate on ainoastaan erittäin ohut suojaava ulkokerros. Takki ei siis sovi täysin yhteen esimerkiksi OD taisteluliivin kanssa, joskaan kombinaatio ei näytä ollenkaan hullummalta. Muut takin istuvuutta parantavat ominaisuudet ovat kiristysnauhat sekä hupussa että takin helmassa. Nämä on siis toteutettu paksulla kiristettävissä olevalla kuminauhalla. Tuote ei kuitenkaan ole varsinainen sadetakki vaikka sitä vedenkestäväksi markkinoidaankin. Jos tuotteelle pitäisi etsiä sopivaa paikkaa realistisessa varustekokonaisuudessa, kannattaisi mietintä kohdistaa luultavasti modernien PMC-settien suuntaan. Kummaltakin olkavarrelta löytyy noin cd-levyn kokoinen tasku ja vasemman hihan suusta pienehkö, esimerkiksi ajokortille sopiva säilytyspaikka. Kerrankin huppu tuntuu peittävän tarpeeksi, olematta silti ärsyttävästi tiellä kun sitä ei pidä päässä. 3 Thirdin vaate toimii tällä saralla jotenkuten. Vaate toimii mukavasti kevyenä märän sään suojavarusteena ja loistavana ulkoiluvaatteena. Jos taivaalta alkaa tippua vettä kuin saavista kaataen, alkaa myös kangas päästää vähitellen kosteutta läpi. Hihansuihin on lisätty myös tarrakiinnitteiset kiristysremmit. Takkia on saatavilla kolmella eri värillä jotka ovat vihreä, ruskea ja musta. Takki on kuitenkin erittäin mukava ja se toimii myös suhteellisen tyylikkäänä siviilivaatteena, niin kadulla kuin vaelluksilla. Myös takin selkäpuolta on hyödynnetty ja alaselän kohdalta löytyy niin sanottu karttatasku, joka toimii hieman samaan tapaan kuin anorakin etutasku. F I. Rintataskuista on myös läpiveto takin sisäpuolelle, joten esimerkiksi kuulokkeet voidaan vetää tätä kautta taskuun sijoitetulle MP3-soittimelle. Takin hinnaksi tulee kotiovelle toimitettuna 55 euroa, sekä mahdolliset verot. Suurin ihmetyksen aihe on sen massa, joka on huomattavasti suurempi, kuin mitä takin koko antaisi ymmärtää. Osan lieriin on lisätty erillinen lippa, jota tulee arvostettua varsinkin sään kääntyessä huonoksi. Esimerkiksi OD:na markkinoitu vihreä on kuvailtavissa vaaleana oliivinvihreänä. Hengittävyyttä voi myös helposti parantaa avaamalla kainaloiden vetoketjuin suljetut tuuletusaukot. Rintataskujen sisältä löytyvät kiinnityslenkit esimerkiksi avaimille. Ta c ti c a l S o ft S h e ll O D Valmistaja: 3 Third, Kiina Tyyppimerkintä: Tactical Soft Shell OD Hinta: 54,90 euroa (sisältäen toimituskulut) Myyjä: Ebaybanned, www.ebaybanned.com VAELLUKSELLE VAI PELIKENTÄLLE? Yleisellä tasolla olen erittäin tyytyväinen takkiin. Takin suuremmat taskut on sijoitettu rinnan korkeudelle ja niihin pääsee käsiksi kainaloiden vierestä. Vaate on varustettu yhteensä kuudella taskulla, joiden suuaukot on suljettu vetoketjuilla. Vetoketjut ovat hyvin tehdyt ja ne on vielä suojattu erillisellä suojakankaalla, joka pitänee ainakin ylimääräisen lian loitolla. Se pitää käyttäjänsä kyllä kuivana kevyessä 57 W W W. Ebaybanned.comin markkinoima takki on siis lähes suora kopio Yhdysvaltalaisen TAD Gearin yli kahden ja puolensadan taalan takista. Voi olla, että vielä jonakin päivänä ostan aidon TAD:n tuotteen, mutta tällä hetkellä olen tyytyväinen kopioon. ANTTI KAUHANEN KENTÄLLÄ Vaikka vaalean vihreä väritys tuntuukin alkuun hieman hoopolta, maastoutuu se kentälle lopulta erittäin hyvin. Usein vedenkestävät takit eivät kuitenkaan hengitä juuri ollenkaan. Täydellistä vedenpitävyyttä ei vaatteelta kannata kuitenkaan odottaa. Erikoista näissä väreissä on se, että yksikään niistä ei ole aivan sitä mitä olettaa saattaa. Niiden sisään on ommeltu vielä erillisestä verkkokankaasta pienemmät ylhäältä avoimet lokerot. TTORITAKKI soft shell -vaatteista puhuttaessa tarkoitetaan hieman paksumpia kuoritakkeja, joiden funktio on osaltaan toimia myös lämmittävänä kerroksena suojauksen lisäksi. Sekä rinta- että olkavarren taskujen sisälle on vielä piilotettu erilliset kiinnityspaikat esimerkiksi avainlenksulle. Tuotteen kiistatta paras ominaisuus onkin hintalaatu-suhde. Jos kiinassa valmistettua vaatetta vertaa suoraan alkuperäiseen yhdysvaltalaiseen tuotteeseen on takeissa värin puolesta huomattava ero, halpaversion ollessa reippaasti aitoa vaaleampi. Itse materiaali on soljuvaa ja päällä mukavan tuntuista. Vaatteen kangas on materiaaliltaan varsin outoa. S OF TA A J A . Teknisiä vaatteita markkinoidaan usein hyvin hengittävinä
S OF TA A J A . YK VALTUUTTI AFGANISTANISSA VUONNA 2002 MONIKANSALLISEN RAUHANTURVAOPERAATIO ISAFIN (INTERNATIONAL SECURITY ASSISTANCE FORCE), JONKA TEHTÄVÄ ON TUKEA MAAN VÄLIAIKAISTA HALLINTOA JA YLLÄPITÄÄ SISÄISTÄ TURVALLISUUTTA. W W W. S O F TA AJ A N S I L M Ä L L Ä RaUhAa turvaamasSa BUNDESWEHR ISAF VUONNA 2001 YHDYSVALLAT ALOITTI SOTILASOPERAATIO ENDURING FREEDOMIN AFGANISTANIN TALEBAN-HALLINNON KAATAMISEKSI. F I 58. NATO-MAAT, KUTEN SAKSA, OSALLISTUIVAT MYÖS AFGANISTANIN OPERAATIOON, MUTTA PÄÄVASTUU TAISTELUISTA OLI AMERIKKALAISJOUKOILLA
Saksalaisjoukoilla on päävastuu jälleenrakennuksesta ja turvallisuudesta pohjoisissa maakunnissa, komentopaikkanaan Mazar-e-Sharif. Kuvio on Flecktarnista kehitelty kolmivärinen Wüstentarn. IdZjärjestelmä on Saksan armeijan kehitysohjelma, jolla taistelijoiden varusteet ja kalusto on pyritty saattamaan nykystandardeja vastaaviksi. Vaikka aikansa nähneestä tetsari-sirpaleliivi-paradigmasta on ainakin paperilla päästy eroon, ei uusia varusteita ole jaettu täysipäiväiseen käyttöön kuin harvoille yksiköille. Palveluspistooli on mallinimeltään P8 eli H&K 9 mm USP. Sotilaille jaetaan edelleen vanhoja BW-rinkkoja, mutta monet hankkivat modernimman repun, jota on mukavampi ja helpompi käyttää. Ne korvataan usein Haixin tai Yhdysvaltain armeijan aavikkokengillä. Hyväksi havaittuja jakotavaroita ei kuitenkaan korvata turhaan omalla rahalla. Erilaiset plate carrierit ja vastaavat suhteellisen kevyet modulaariset liivit ovat suosittuja. S OF TA A J A . Erittäin hieno yksityiskohta rauhanturvaajavarustukseen on myös aito afganistanilainen keffiyeh-huivi. VESA HUOVINEN W W W. Suojalasit hankitaan yleensä itse, eikä niitä hirveästi kuvissa näy, mutta ESS:n ja Bollén lasit ovat yleisimpiä. Kuten edellä mainittiin, sotilaiden omalla kustannuksella hankkimat kantolaitteet ovat myös erittäin yleisiä. Näihin on mahdollista kiinnittää myös vanhoja BW-tetsarien taskuja. Myös kiikarit, muistiinpanovälineet ja kartat takin- tai housuntaskussa täydentävät hyvin varustekokonaisuutta jäljittelevien settejä. Afganistanissa otettuja kuvia katselemalla huomaa nopeasti, että saksalaisten rauhanturvaajien varustus sisältää vaihtelevasti kaikenlaisia varusteita; huonoiksi koettuja vanhoja tetsareita vaihdetaan usein omakustanteisiin kantolaitteisiin, joten esimerkiksi Mil-Tecin tai Blackhawkin suojaliivit vanhoista liiveistä napatuilla kevlarlevyillä eivät ole mikään poikkeuksellinen näky. Muutenkin uusia varusteita jaetaan varikoilta nihkeästi ennen kuin vanhat tetsarit ja suojaliivit on kulutettu loppuun. Joukko-osaston barettia käytetään myös joskus partiossa, ei vain tukikohdassa. Modulaarisia IdZ-liivejä ei ole vieläkään jaettu kaikille rauhanturvaajille, mutta niitä luovutetaan silti selvästi enemmän ulkomaille lähteville joukoille kuin kotimaan yksiköille. Rannekelloksi, joka onkin erittäin tärkeä varuste kaikkialla liikuttaessa, kelpaa mikä tahansa siviili- tai sotilasmallinen kello. Kuvassa näkyvä CIRAS-kopio ei ole mikään mahdottomuus. F I. Muut tavarat kulkevat repuissa autoissa tai tukikohdassa. ECWCSkalvopukujen käyttö on yleistä myös saksalaisten parissa, vaikka saksalaisilla on myös omia 59 Flecktarn-kuvioituja kalvopukuja. Vaikka vanhanmalliset sirpaleliivit ovat jo virallisesti poistumassa käytöstä, niitä jaetaan edelleen myös Afganistanissa palveleville joukoille. Samoin kaikenlaiset juomareput, pistoolikotelot ja polvisuojat hankitaan yleensä itse. Yleensä partiot liikkuvat varsin kevyessä varustuksessa, johon kuuluu luotisuojaus, lipastaskuja, vettä ja radiot. Lyhyempiä K- tai C-variantteja ei ole käytössä. Varusteiden valmistajat vaihtelevat helposti saatavilla olevasta Mil-Tecistä kalliimpiin amerikkalaisiin realdeal-valmistajiin sekä tietenkin afganistanilaisiin nyrkkipajoihin. RAUHAA RAJALLE Bundeswehrin standardi palveluskivääri on H&K:n kaliiperin 5,56 x 45 mm G36. Osa aseista on varustettu AG36-kranaatinheittimillä, ja osa sotilaista hankkii itse Aimpointin tai EOTechin tähtäimiä, jotka on havaittu aseen kiinteää optista kiikaria paremmiksi. Saksalaisjoukoille jaetaan Bundeswehrin aavikkomaastopuku, joka on samaa mallia kuin tavallinen kenttäpuku sillä erolla, että takin vetoketju on korvattu napeilla. v a ru st e li st a BW aavikkopuku Suojaliivi taskuilla PASGT-kypärä ja Boll X800T Mil-Tec juomareppu BW-taisteluhanskat Mil-Tec pistoolikotelo Altama aavikkokengät STAR G36 KSC USP Varusteleka, www.varusteleka.fi Flecktarn.co.uk, www.flecktarn.co.uk ISAF-OPERAATIO JATKUU Afganistanissa edelleen. Vaikka rauhanturvaajat käyttävätkin usein juuri niitä varusteita joita haluavat, ei uskottavaa varustekokonaisuutta jäljitellessä kannata marssia suoraan siitä, mistä aita on matalin. OVELAT SAKSALAISET Valtion jakamat vanhat varusteet todetaan usein kehnoiksi verrattuina suhteellisen halvalla saataviin omakustanteisiin varusteisiin. Mehler Vario Systemin valmistamat kolmitaskuiset suojaliivit ovat hyvin yleisiä rauhanturvaajien parissa. Helteisillä partiomatkoilla samalla kuviolla varustettu saksalainen boonie-hattu on hyvä hankinta. Sotilaille jaetaan standardi Bundeswehrin kevlar-kypärä, mutta osa rauhanturvaajista on korvannut sen mukavammaksi havaitulla PASGT-kypärällä. Saksan asevoimien, Bundeswehrin sotilaita palvelee toimialueella noin 3400. Tapana on riisua kaikki ylimääräinen pois. Saksalla on moderni länsimainen armeija, joka on uudistanut myös varusteitaan 2000-luvulla vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Vaikka saksalaisilla on oma versionsa aavikkokengistä, useimmiten rauhanturvaajatkin saavat nahkaiset BW-maiharit mallia 2000. Muuta jakotavaraa ovat BWtaisteluhanskat, jotka monet vaihtavat muihin mieleisiinsä hanskoihin, ja maiharit. Amerikkalaisten sotilaiden varusteet tuntuvat muutenkin olevan suosiossa, sillä mm. Siviiliaurinkolasit ovat yleisempiä kuin suojalasit, mutta muovikuulapelin varjolla voi hyvillä mielin hankkia sotilaskäyttöön tehdyt sankalasit. Muutamia uusimpia IdZ-liivejä on näkynyt myös aavikkokuvioisina
Käskin jättämään pois kaiken ylimääräisen, myös turhat lääkintävarusteet. 8 O s a l li je n s o ti la it k o is jo u k k o maan R y h m ä e ri u: Ju o n i: s e s u o ri tt a n jo je n ta a k et l lä h e te tt y li ti te h tä v iä . Huomasin tarkistavani ties kuinka monetta kertaa olivatko kaikki varusteet varmasti kunnossa. Kirosin, mutta se ei auttanut. Peukaloja siirsi aseiden varmistimia pois päältä. Ehkä se johtui painostavan hiljaisesta metsästä tai vain sateisesta ilmasta, mutta tunsin silti jonkin painostavan minua. Tuuli huokaili metsässä ja heitti välillä niskaamme sadekuuroja. Jos joku meistä haavoittuisi, mahdollisuutta evakuointiin operaatioalueelta ei olisi. Jos emme vuorokaudessa pääsisi palaamaan reppukätkölle, tilanne olisi joka tapauksessa niin paha ettei lisävarusteista olisi meille enää hyötyä. Söimme pikaisesti erään talon suojissa ja valmistauduimme lähtemään liikkeelle nopeasti. Olimme suorittamassa sotilasoperaatiota vieraan valtion alueella kaikkien kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Mukana kulkisi ammuksia, vettä, ruokaa ja kaikkein välttämättömimmät selviytymis- ja ensiapuvarusteet vuorokauden tarpeiksi. Kylä oli ehkä huono sana kuvaamaan muutamaa rapistunutta hökkeliä kunnostamattoman tien varrella. Ärähdin itselleni melkein ääneen kaikki oli varmistettu useaan kertaan jo aikaa sitten, eikä mikään saanut häiritä keskittymistäni edessä olevaan tehtävään. ja s a b o to in t än i ti e d u s te lu n keskenä i: S e it s e m ä y e li ty y p p i : s ta o s a s P ä n ja v a i li s e n ry h m v i h a m i e l is ta a n ja toi s e e n to im in t o n it s e n ä is to n to is ia t o r it ta m i s e e ie h t ä v ie n s u e te u tu v a ta ta a n p e r u s ä y ry h m iä v a s i r io li . Kun tunnustelijan radiokutsu ilmoitti reitin edessämme olevan vapaa, komensin ryhmäni liikkeelle. Yksi kerrallaan miehet syöksyivät seuraavalle talolle toisten antaessa suojatulta, ja sitten seuraavalle. Parinkymmenen minuutin päästä saimme näkyviin ensimmäiset talot metsänrajassa. Ulos ei pääsisi huomaamatta. Tiedustelutietojen mukaan noin kilometrin päähän kylästä luoteeseen, teiden risteykseen oli pysäköity auto, joka olisi tuhottava. Paikalleen jääminen, yhtä lailla kuin yritys tuhota molemmat vihollisosastot, olisivat itsemurha. Johdatin lopun ryhmäni ensimmäiselle talolle, ja rakennus rakennukselta varmistimme ne tyhjiksi. Ei yhdestä, vaan kahdesta suunnasta. Kylä vaikutti autiolta, mutta lähetin taistelijaparin etenemään varoen aivan sen laidalle. Jännitys näkyi ryhmän kasvoilla; vaikkei kukaan ollutkaan sanonut sitä ääneen me kaikki tiesimme, että jos jäisimme kiinni, olisimme täysin omillamme. Kun ensimmäinen partio saavutti kylän keskiosan, avasimme tulen. Juuri kun olimme lähdössä etenemään jälleen, sotilaspartio lähestyi kylää. Lämmin ruoka ja lepo olisivat maittaneet, puhumattakaan siitä että olimme kaikki läpimärkiä, mutta aikaa ei ollut. Emmehän virallisesti olleet täällä, kaukana rajan väärällä puolella. Odotimme puiden katveessa, sadepisaroiden putoillessa hiljaa, ja loputtoman pitkältä tuntuneen ajan kuluttua tunnustelijat kertoivat, ettei kylässä näkynyt yhtään elävää sielua. a ri o p e l i. Ensimmäinen määränpäämme oli karttaan merkitty vanha kylä. Vaihtoehdot eivät olleet kuitenkaan yhtään vähemmän uhkarohkeita, joten kuiskasin käskyt radioon. S OF TA A J A . Naamioimme reppukätkön maastoverkolla ja kasvillisuudella ja miinoitimme lähiympäristön. Etenimme kohti syrjäistä kukkulaa täydessä hiljaisuudessa. dot p e l i n t i es 16.08.2008 la Blackop l P e li n n i m i : cs n In s a n e A ce äjä Jär Jä rj e s tä jä : 8 .8 : 16.8.200 Ajankohta j h t ij ä r v i i k : Vi P e li p a ik k a 6 I k ra Ik ä r a j a : K1 0 a on s t u j ia : n . Määräsin ryhmän pysähtymään ja odotimme hiljaa, kunnes partio oli liikkunut reittimme ohi ja jatkoimme sitten varovaista etenemistämme kostean metsän läpi. nen skena t y h tä ja k s o i Kuvat: Kuvat: vat t Ott Otto Salminen tto lmi t Otto Salminen W W W. Olimme myöhässä sovitusta aikataulusta ja kaikkien hermot olivat muutenkin kireällä, omani ehkä kaikkein eniten. Tarkoitus oli iskeä edessä olevan partion 60. Noin puolimatkassa kärkimies ilmoitti vihollishavainnosta sadan metrin päässä meistä. Paenneet siviilit eivät olleet jättäneet jälkeensä paljoa, eikä merkkejä siitä, että vihollistaistelijat olivat käyneet täällä pitkään aikaan, löytynyt. Tehtävänämme oli tiedustella alueen kapinallistoimintaa ja mahdollisuuksien mukaan sabotoida strategisia kohteita. Ryhmän kärkimies oli jo siirtynyt tunnustelemaan reittiä kohti seuraavaa määriteltyä pistettä. F I KARTAN MUKAAN olimme viimein saapuneet ennalta sovittuun pisteeseen, josta helikopteri noutaisi meidät tiedustelutehtävämme päätyttyä. Kätkimme reput ja ylimääräiset pakkaukset lähelle laskeutumisaluetta
Toinen vihollisosasto saavutti nyt kylän laidan, joten ammuin ensin sarjan eteen, sitten taakse ja syöksähdin seuraavan suojan luo, ja sitten seuraavan. Kaivoin esiin muoviräjähteen, riuhtaisin auton oven auki ja nakkasin sen penkin alle. Nojauduin taistelupariini ja puoliksi raahauduin tien yli metsän puolelle. Silloin kipu iski kylkeeni, ja maa tuntui syöksyvän ylöspäin. S OF TA A J A . En nähnyt miten he olivat kaatuneet. Tätä taistelua ei ollut enää toivoakaan voittaa, mutta kaatuneet pitäisi hakea myöhemmin turvaan. Kuin vihreät aaveet ryhmämme katosi metsän siimekseen, risteyksen räjähtäessä tulimyrskyksi selkiemme takana. VESA HUOVINEN Koska operaatio oli salainen, kukaan ei kuvannut pelin aikana. Viimeinen meistä ei kuitenkaan päässyt pois talolta, vaan lyyhistyi osumasta kesken juoksun. p j j j 61 W W W. Kuvat ovat pelin jälkeen otettuja poseerauskuvia, minkä vuoksi pelaajilla ei ole suojalaseja. Kahdeksasta oli jäljellä enää neljä. Käskin miehiä juoksemaan ja ammuin talon kulmalta lippaallisen toisensa perään. Meidän olisi palattava nopeasti laskeutumispaikalle. Yskin mutaa, kun toverini ampui pistoolinsa vetäneen haavoittuneen vartijan. Ilman parempaakaan suunnitelmaa syöksähdimme puiden katveesta aukiolle ja ammuimme autoa ympäröivät vartijat tylysti maahan. Takaa-ajajien äänet lähestyivät koko ajan. Vahvat kädet nostivat minut pystyyn, ja vaikka kipu oli pyörryttävä, haava oli pelkkä naarmu. Ketään ei jätettäisi linjojen taakse. Juoksimme ja juoksimme. Säntäsin ensimmäisen kulman luokse ja ammuin sarjan kohti heidän asemiaan. Risteykseen oli kuitenkin enää matkaa muutama sata metriä. S K E N A A R I O P E L A AJ A N PÄ I VÄ K I RJ A ohi kylän koillispuolelta ennen kuin toinen osasto saavuttaisi meidät takaapäin. Kylä jäi taakse, ja juoksimme edelleen. Sitten takanani ollut toveri läimäytti minua olalle ja ammuin lippaan tyhjäksi lonkalta. Vihollisia kaatui, mutta tuleen vastattiin nopeasti. F I
Ikähaarukkaan 1349 vuotta mahtuu jos jonkinlaista kaveria. Porukka pyrkii pitämään yhtenäisenä varustuksena 80-luvun amerikkalaista woodland-kokoonpanoa, jonka lisäksi logolla varustettu hihamerkki on oiva keino tunnistaa jäsenet tiimistä. Muiden pelejä Bad Company ei vielä ole ehtinyt kiertää. TIIMIESIT TELY Paha komppania INKOOSEEN VIRTAA VIIKONLOPPUISIN POIKIA LOHJALTA, KARJAALTA JA KIRKKONUMMELTA. Täytyy kerätä erikseen kaikkien alaikäisten vanhemmilta lupa pojan pelaamiseen, jos ei halua saada omille niskoilleen mahdollisia onnettomuuksia", Juha puuskahtaa. Luvatun mäntykallioalueen lisäksi omien tonttien takapihoja hyödynnetään, ja näin ollen tiimillä on useita luvallisia pelialueita. "On tämä siitä hyvä harrastus, että pojat lähtevät näyttöpäätteen edestä metsään mielellään", Juha naurahtaa. Toiminnan pyörittäjästä tuleekin Bad Companyn rekisteröidyttyä Inkoosoftin puheenjohtaja, siis virallistettuna saman aseman haltija kuin nytkin on. Tarkoitus on kuitenkin käydä ainakin lähialueen skenaarioissa, ja esimerkiksi Kirkkonummelta kutsuja on tullut nyt jatkuvasti. Kokeilijoita sitten riittääkin, mukaan kun ovat tervetulleita kaikki yli 13-vuotiaat uudet kaverit. S OF TA A J A . Uusia mukaantulijoita ei kuitenkaan velvoiteta ostamaan heti samaa varustusta, vaikka sitä kyllä löytyy kolme ylimääräistä kokoonpanoa halukkaille kokeilijoille päälle puettavaksi. Maalis huhtikuun vaihteessa Juha Mäkinen eksyi poikansa innostamana Muovisotilaaseen, ja vaikka tarkoituksena oli vain lähinnä katsella aseita, tarttui tavaraa mukaan jo kauppiastakin miellyttävän rahasumman edestä. Inkoolainen maanomistaja on antanut tiimin käyttöön ojitetun suoalueen, "Räme ykkösen", ja lähiaikoina maata saataneen lisää. KYSEESSÄ EI OLE MIKÄ TAHANSA JOUKKIO, VAAN BAD COMPANY. BAD COMPANYN SYNTYHISTORIA on sen verran erikoinen, että nopeasti kuultuna vaikuttaisi kuin tiimiä ei olisi perustettu lainkaan, vaan se ennemmin olisi syntynyt itsestään. Bad Company, tuleva Inkoosoft ry kuitenkin jatkaa kohta rekisteröityneenä yhdistyksenä hyvin alkanutta toimintaansa Inkoon alueella ja toivottaa uudet pelaajat tervetulleiksi mukaan pelaamaan viikonloppuisin. MARI LEPOLA W W W. Olemme keskittyneet tähän asti tehtäväpainotteisiin, hieman taktiikkaakin vaativiin operaatioihin, ja on tarkoitus, että sillä linjalla jatketaan. "Emme me sellaisia perusräiskintäpelejä halua pitää. F I 62. Uusi asema tuoneekin julkisuutta ja vielä lisää väkeä mukaan. "Airsoft-liittoa kyllä kaivattaisiin", Juha kuitenkin lisää. Kun naapuri erehtyi vielä hankkimaan oman kuulapyssyn, peruskivi tiimille oli muurattu. Uudet, mukaan tulevat pelaajat ohjeistetaan tarkasti, ja sääntöjen noudattaminen on ehdotonta. Mitä useammat vanhemmat ovat aktiivisesti harrastuksessa mukana, sitä suuremmilla resursseilla toimintaa voidaan pyörittää. Vaikka yhdistyksellä onkin jo paremmat asemat esimerkiksi pelialueita haettaessa kuin pelkällä tiimillä, liitto takaisi, että siihen kuuluvilla voisi olla vakuutukset sen kautta. "Nyt niidenkin ottaminen on ihan turhan kallista. Jos ja kun joskus järjestämme skenaarioita, nekin pyritään pitää mahdollisimman tehtäväkeskeisinä", reserviläiskomppaniankin toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Juha toteaa. Ehkäpä kasvaneiden yhdistysten määrä Suomessa saa pian yhdistysten hallitusten jäsenet tarttumaan tuumasta toimeen. Alusta asti sääntöjen täsmällisestä noudatuksesta ollaan kuitenkin oltu hyvin tarkkoja. Pelejä järjestetään aktiivisesti ja säännöllisesti. Käytännössä toimintaa pyritään kehittämään sillä linjalla, millä sitä on lähdetty nyt vetämään. Muutamalta tiimiltä ja yhdistykseltä kysyttiin luvat sääntökokoelmien lainaamiseen, kun tiimiä perustettiin, ja niistä muokattiin Bad Companylle soveltuva ohjeistus. Hallituksen jäseniksi on lupautunut lähtemään pelaajien vanhempia, mikä on erittäin hyvä asia. Koska sana avoimista viikonloppupeleistä on levinnyt lähialueellekin, ja uusia naamoja näkyy paljon, on tärkeää opettaa aloittelevatkin kunnolliseen pelikäyttäytymiseen. PARIN KUUKAUDEN AIKANA PORUKKAA ON ALKANUT KOKOONTUA LÄHIYMPÄRISTÖSTÄ HARJOITTELEMAAN, PELAAMAAN JA PITÄMÄÄN HAUSKAA MINKÄPÄ MUUNKAAN KUIN AIRSOFTIN MERKEISSÄ. Nopea nousu vakituisten pelien järjestäjäksi on johtanut nyttemmin siihen, että Suomen airsoft-maailma saa yhden uuden yhdistyksen pian joukkoonsa. Bad Companysta tulee lähiaikoina viralliselta nimeltään Inkoosoft ry, sillä tiimi rekisteröidään yhdistykseksi
Työsuhde-etuna tarjoamme säännöllisen epäsäännöllisesti tilaisuuden päästä ampumaan toimituksen muita jäseniä airsoft-tappeluksissa.. NYT SINULLA ON TILAISUUS VAIKUTTAA MAAMME SUURIMMAN AIRSOFT-MEDIAN SISÄLTÖÖN JA SAMALLA HANKKIA MUKAVASTI LISÄTULOJA ITSELLESI. Softaajaa julkaiseva Fire-kustannus Oy etsii lisää henkilöitä Softaajan vakituisiksi freelance-kirjoittajiksi. Lehden kirjoittajilta edellytetään hyvää suomen kielen taitoa sekä laajaa tietämystä airsoftista tai jostakin sen osa-alueesta. ONKO SINULLA IDEOITA JUTTUJEN AIHEIKSI. Erityisesti toivomme sinulta uusia ideoita ja ajatuksia lehden kehittämiseksi. Kerro viestissä vapaamuotoisesti itsestäsi ja suhteestasi airsoftiin. Viestiin voit liittää oman CV:si. OSUV Softaaja etsii kirjoittajia MILLAISIA ARTIKKELEITA HALUAISIT LUKEA SOFTAAJASTA. Kirjoittajille maksetaan palkkio suhteessa tuotetun materiaalin määrään. Tietämys tuliaseista, sotilastaktiikoista, sotahistoriasta ja muista airsoftia sivuavista asioista lasketaan eduksi, samoin kuin hyvät kontaktit alan sidosryhmiin. ATKO PILKUT JA KONJUKTIOT. Mikäli kiinnostuit, lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@softaaja.fi. Toivomme hakijoilta myös kykyä kehittää tuoreita ideoita. Kerro myös millaisia artikkeleita pystyisit kirjoittamaan
K EN T TÄ POST I LEHTEEN VALITUISTA PALAUTTEISTA PARAS PALKITAAN JOKA KUUKAUSI, MUTTA VAIN MIKÄLI VALITUSSA PALAUTTEESSA ON LÄHETTÄJÄN YHTEYSTIEDOT. Paroni odottaa vuonna 2012 palaavia tovereitaan kirjoitellen ajoittain äkäiseksi yltyvän koti-ikävän vallassa Softaajaan. Suurempia tehoja ei saavutettu. - Toimitus Hei! Huomasin tuossa juuri tuota softaajakalenteria silmäillessäni, että siinä ei näy nimipäiviä. Aseen purkaminen ja uudelleen kokoamisen jälkeen mittaustulokset nousivat jonkin verran aina noin yhden joulen tasolle eli sataan metriin sekunnissa 0,20 gramman kuulalla. Kyseisestä tekstiä lainaten: "Jos tullaan tilanteeseen, jossa huoneessa on vastustaja, joka pitää saada pois pelistä, on yksinkertaisinta vaihtaa aseeseen täysi lipas ja siivuttaa huone sarjatulella liipaisin pohjassa." Joo. - Antti Suomalainen Todellisuudessa Paroni on Nibiru-planeetalta lähtöisin olevan humanoidikansan edustaja, joka jäi vahingossa maapallolle sen jälkeen kun nibirulaiset palasivat kotiinsa opetettuaan sumerilaisille maanviljelyksen ja arkkitehtuurin joskus 4500 vuotta sitten. Lupaamme lehden olevan tilaajille viikkoa aiemmin kuin lehtipisteissä. S O F T A A J A . oliko testi aseessa löysä tulenvalitsin. - Antonio Poikonen Testiaseen lähtönopeudet ovat herättäneet paljon kummastusta. Tuohon teidän mainitsemaan taktiikkaan on melko vaikeaa vastata muuten kuin ampumalla johonkin kivuliaaseen paikkaan; sähköaseen ääni kun peittää aika kätevästi esimerkiksi liiveihin osuneiden kuulien napsahduksen. Varsinkin jos aseen tulinopeus on on siinä ~15 kuulaa sekunnissa, tulee vastustaja saamaan varmasti saamaan monta osumaa. Moi. Normaalisti kyseiset aseet antavat liikkeen ilmoittamia vastaavia lähtönopeuksia. Näköjään uusin lehti tullut kauppaan, mutta itse en sitä ole vielä saanut... Palautteeni koskee numeron 6/08 Tehopelaus-osaa. Milgearissä sanotaan 110 m/s ja arvostelussa 89,3 m/s kumpi on oikeassa lähtönopeuden suhteen. Olen tullut ajatelleeksi, että Softaajassa olette kertoneet Paronista monta eri ta- W W W. Mikä näistä on oikea. - Toimitus Varsinkin osuessaan päähän se on vaarallista. Kai sen nyt järkikin sanoo, että sisätiloissa sarjatulta käytetään korkeintaan pieninä purskeina. Mystisen alhaiselle lähtönopeudelle ei ole löytynyt muuta selitystä, kuin että testattu yksilö on ilmeisesti ollut ns. Tosiaan melko fiksu ja etenkin turvallinen tapa tyhjentää huone. Tietenkin joskus voi tulla kipeitäkin osumia, mutta jos sellaisia pelkää, on ehkä valinnut huonon harrastuksen. Niihin kuuluu: Paroni elää Utopiassa, Paroni löydettiin Softaajan kellarin katakombeista ja että Paroni löydettiin kaapista ja otetaan aina ulos sieltä kirjoittamaan Paronin palstaa kun hänen mieleensä tulee sanottavaa. JOS SIIS HALUATTE VARMISTAA MAHDOLLISEN PALKINNON SAAMISEN, KIRJOITTAKAA NIMENNE JA SÄHKÖPOSTIOSOITTEENNE PALAUTTEESEEN. Siis mitä, kaksi kuukauttako. - Esa Toivonen rinaa. Vaadin selvitystä tähän asiaan pikimiten. OSOITTEITA EI KOSKAAN JULKAISTA MISSÄÄN, EIKÄ NIMEÄKÄÄN, MIKÄLI PALAUTTEESTA LÖYTYY SELKEÄ NIMIMERKKI. Moi ihmettelin tässä uuden lehden arvostelussa olevaa AKS-74 UN aseen lähtönopeutta. Kuinka nyt voin muistaa hyvien ystävieni nimipäivät kun ei niistä kalenterissa mainita mitään. Omissa testeissämme ase kuitenkin ampui huomattavasti hitaammin. Antonio Poikonen. Aseen testiimme toimittaneen liikkeen mukaan kyseiselle yksilölle oli mitattu liikkeen nettisivuilla ilmoitettujen kaltaisia lähtönopeuksia. - Softaajan rajatiedeiden osasto Mikä on kun lupaatte, että lehti tulee tilaajilla 2k ennenkuin se tulee kauppoihin. Olisi tosi kiva tietää. - Antti Heikkilä Lehdessä on useampaankin kertaan kerrottu miten siivuttaminen toteutetaan. Kyseistä taktiikkaa käytettäessä ampuja ampuu tähdättyjä laukauksia tai tähdättyä sarjaa ja näkee tulialueen koko ajan. Toisin sanoen tekniikalla ei ole mitään tekemistä sokkona ampumisen kanssa, eikä siinä ole mitään sen vaarallisempaa kuin airsoftissa yleensäkään. Ehkä sen sylinterikokonaisuuden tiiviys on ammuttujen laukausten määrän kasvaessa jostakin syystä heikentynyt. - Tuomas - vihainen 2k. voisitteko vastata, kun tuo asia häiritsee minua. F I 64. - Toimitus Nimipäiväkalenteri on Suomessa Helsingin yliopiston omaisuutta, eikä nimipäiviä voi käyttää kalentereissa ilmaiseksi. Asia on korjattu ja jatkossa lehtien pitäisi tulla taas tilaajille ensin. maanantaikappale. Emme ole toistaiseksi halunneet aiheuttaa tilaajille lisäkuluja nimipäivillä. Käyttämällä hammassuojia tai kokomaskia ei kasvo-osumistakaan ole vaaraa. T. Mittaukset suoritettiin kolmella eri lähtönopeusmittarilla ja useilla eri merkkisillä kuulilla. Mikäli lehtiä ei kaikesta huolimatta näy eikä kuulu, ottakaa yhteyttä asiakaspalveluumme. Olen todella pettynyt tähän. Valitettavasti tämä ei ole viime aikoina toteutunut, sillä Lehtipisteellä oli jostakin syystä väärät ilmestymispäivät käytössään
K EN T TÄ POST I Palsta on tarkoitettu Softaajan lukijoilta saatujen palautteiden ja kysymysten käsittelyyn. Nimettömiä kirjeitä ei julkaista. 65 W W W. F I. S O F T A A J A . Muistathan liittää mukaan myös oikean nimesi ja yhteystietosi, vaikka haluaisitkin palautteen julkaistavaksi nimimerkillä. Jos sinulla on kysymys Softaajan toimitukselle tai haluat antaa palautetta toiminnastamme, lehdestämme tai vaikkapa nettisivuistamme, lähetä palautteesi osoitteella: Softaaja/Palaute, PL 82, 00511 HELSINKI tai sähköpostiosoitteeseen kenttapostia@ softaaja.fi
Mikäs sen helpompaa kuin ottaa tähtäimeen aseiden kanssa juoksevat sotahullut. Nyt lähtee käyntiin sellainen mediamyllytys, että siinä tulevat kärsimään myös lapset, joilla on otsaa leikkiä kepistä ja teipistä tehdyllä pyssyllä. Onneksi tälläkään henkilöllä ei ole ainakaan vielä tullut esille taustaa tämän lajin parissa. Muutama tällainen lisää ja median on pakko keksiä jotain uutta sanottavaa. Pääsin siis kirjoittamaan uuden jutun vanhasta aiheesta. Minä en ole niinkään huolissani teidän tekemisistänne, vaan siitä miten te tuotte harrastuksenne esiin muiden silmissä. Tämä on se kohta missä jokainen teistä voi mennä itseensä ja käydä läpi mielessään kaikki ne turhat sähläämiset aseensa kanssa, kaikki julkiset kävelyt K "vain tien yli" kivääri kainalossa, tai sitten julkisissa tiloissa kovaan ääneen kerrotut jutut miten "ammuit kolmea jätkää viime viikonloppuna päähän!" Kaikki edellisen kaltaiset purkaukset ovat huonoa mainosta sellaisen korvissa joka ei tiedä tästä lajista mitään. Ihmisiä on opeteltu ampumaan väkivaltaisissa "sotapeleissä". Supersankarit uinka sopivasti se sattuikaan, että tein eilen virheen kun tämä pakina piti palauttaa. Mitä enemmän tappoja on, sitä parempi pelaaja. Vanhemmat, jotka luette tätä lehteä ennen sen antamista lapsillenne: miettikää nyt kunnolla tahdotteko, että hän kasvaa normaaliksi aikuiseksi jonain päivänä vai lähdettekö ylisuojelemaan jälkikasvuanne kaikelta. Paroni Kirjoittaja elää utopiassa eivätkä hänen mielipiteensä vastaa toimituksen yleistä linjaa. W W W. S OF TA A J A . Jos minä olisin sinä, kaivaisin kotiini tunnelin, jotta pääsisin karkuun vihaista väkijoukkoa joka kerääntyy sinne talikoiden ja soihtujen kanssa. Kun saat lehden käsiisi voit miettiä kuinka monta kertaa sinua on sanottu mahdolliseksi kouluampujaksi vain koska olet kertonut harrastavasi airsoftia tai pukeuduttasi maastoasuun tullessasi kouluun. Voitte vain kuvitella miten teitä tullaan katsomaan tämän jälkeen. F I 66. Tämä tapahtuma sattui vain alle vuoden sisään edellisestä kouluammunnasta Jokelassa. Nyt sain selkeän merkin siitä, ettei kukaan kuunnellut minua tälläkään kertaa. Viesti katosi bittiavaruuteen ja äsken vihainen päätoimittaja soitti ja haukkui minut. Noin kello 11 tänään mustapukuinen kommandopipoinen mies alkoi ampua koulussa Kauhajoella. Olen jo kerran vatvonut samasta asiasta. Sen sijaan tietokonetta on pelailtu. Älkää huolestuko vielä tästä, sillä tällä harrastuksella on vielä pieni hetki aikaa ennen kuin joku tajuaa, miten tässä simuloidaan taistelua ja kuoleman jakamista ihannoidaan kovasti. Fiksu softaaja toisaalta osaa käyttäytyä, toisaalta älykäs softaaja taas osaa käyttäytyä paremmin. Jokelan tapauksen yhteydessä median ylilyönti oli kammottavaa, niin tässä tapauksessa se tulee olemaan vielä pahempaa
EEPPINEN WOW-LEHTI KAUPOISSA 17.10. Lue lisää lehdestä ja osallistu kilpailuun osoitteessa: www.wowlehti.fi