>> 8 Voimalaitosten arkkitehtuuri edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa. >> 2 Arkkitehtuuria Sotkamon kunnanhallituksen puheenjohtajan Sakari Seppäsen mukaan Soten alijäämän kasvulle on löydettävä rajat ja toimintatapoja muutettava. >> 4 Sote Kalevala Spirit vie Sotkamosta Ranskan Metziin vanhan hirsitalon joulutorille. >> 6 Pääkirjoitus: Luonnolla on monia myönteisiä vaikutuksia. >> 9 Syyssäpinät Seppo Haapalainen järjesti motoristien syyssäpinät Sopen tuvalle. PERUSTETTU 1962 | WWW.SOTKAMOLEHTI.FI | IRTONUMERO 2,50 € TIISTAI 1. Nyt on ryhdytty kartoittamaan voimalaitosten rakentamiseen liittyviä asioita ja rakentamisen vaikutuksia. >> 9 Joulutorille 6 4 1 4 8 8 1 4 4 2 3 7 1 9 4 MARI tIKKUNEN. >> 10 Vauvajuhlaa Vauva-päivä: Eero, Mari ja neljän kuukauden ikäinen Elias Ronkainen osallistuivat torilla vauva-päivän kunniaksi vauvajumppaan, jonka osallistujat saivat yllätyslahjan. Lapsille luonto tarjoaa monipuolisen oppimisympäristön. LOKAKUUTA 2019 NRO 78 Remppaaja Henna Pakkanen on kunnostanut Vuokatin Ratsastustallia
Vauvapäivää vietettiin sateisessa säässä, mutta perheet olivat tyytyväisiä Sotkamon tarjoamiin palveluihin. 2 KESKUSTELE SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 1. Kun valtuuston puheenjohtaja Anne Lukkari totesi elokuun valtuustossa Soten olevan kuin jäävuoria kohti ajavan Titanicin, oli se varma merkki tulevasta. Luontoretkellä lapsi oppii monenlaisia taitoja Pääkirjoitus 1.10.2019 6 Päätoimittaja: Pekka Lassila 040 0456 848 6 Jakelupäivystys: 0800 955 05 6 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@slpmedia.fi Lämmintä Suomessa toissapäivänä Kylmää toissapäivänä Paikallisennuste tänään Kotimaa iltapäivällä Kotimaa 20 25 30 15 10 5 0?C +5 +10 +15 +20 +25 +30 Odotettavissa tänään Kainuussa Sää vuosi sitten Hyrynsalmi Kajaani Paltamo Ristijärvi SOTKAMO Meteorologi Ilkka Alanko +7 +8 +9 +10 7 Keskiviikkona Torstaina Perjantaina Lauantaina +3°C 6 +2°C 6 +2°C 5 +3°C 3 Mäkiluoto +15,6 °C Saana ?4,7 °C Puuskissa voimakkaaksi yltyvää koillistuulta. Ongelmat eivät ole syntyneet tänä vuonna, eikä edellisenä. Käy vastaamassa! www.sotkamolehti.fi K ainuun Sotessa näyttäisi olevan edessä ylintä virkamiesjohtoa koskevat yt-neuvottelut. Lapselle luonto tarjoaa monipuolisen oppimisympäristön. Kyllä 18 % 39 vastausta Ei 82 % 172 vastausta Yhteensä 211 vastausta Viikon 40 kysymys: Saako Sote taloutensa kuntoon. Kukaan ei tiedä edes osimoilleen vuoden alussa, kuinka paljon vuoden lopussa ollaan miinuksella. Jo pitemmän ajan on kyliltä kuulunut kuiskeita yhä kasvavasta tyytymättömyydestä Soten johtoa kohtaan. Jatkuva Soten alijäämä vie Kainuun kunnat perikatoon. Parempaan terveyteen ei tarvitse välttämättä edes harrastaa (luonto)liikuntaa, riittää sekin, että on luonnossa. A Lisäksi on käynyt ilmi, ettei ennustettavuutta enää ole.” Hyssyttelyn aika on ohi Kolumni Pertti Granqvist pertti.granqvist@slpmedia.fi Kirjoittaja on erikoistoimittaja L apsiperheille on Sotkamossa monenlaista tekemistä. Monessa Kainuun kunnassa tapahtumien ja tekemisen määrä vähenee väistämättä, koska osallistujia ei vauva-tapahtumiin enää riitä. Lisäksi on käynyt ilmi, ettei ennustettavuutta enää ole. lokakuuta 2019 Viikon 39 kysymys: Oletko pettynyt Jymyn hopeaan. Kajaani Sotkamo Suomussalmi +7°C 3 +7°C 3 +6°C 3 ke to pe Joensuu Kajaani Lahti Oulu Rovaniemi Pori Jyväskylä Helsinki Tampere Turku Vaasa Kemi 6 9 6 4 7 5 9 4 3 6 7 10 3 7 4 3 5 4 6 4 2 3 4 8 4 5 3 2 3 3 4 3 2 3 4 5 9 8 9 9 9 7 7 3 17 12 6 12 % 82 18. Onko nykyinen kuntien määrä todella tarpeen. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta käpylehmän voisi keksiä. Sakari Seppänen on varmasti siinä oikeassa, ettei peruspalveluiden tuottamisessa säästäminen tässä tilanteessa auta. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Mielikuvitukselle luonto tarjoaa aivan ehtymättömän aarreaitan. Oma kysymyksensä on se, miksi asiaa ei ole nostettu esille jo aiemmin. Illaksi runsastuvaa sadetta etelästä. Sotkamon kunnanhallituksen puheenjohtajan Sakari Seppäsen rosvosektori-vertaus viime vuonna kuitattiin vielä entiseen tapaan turhanpäiväisenä ja tyypillisenä sotkamolaisena arvosteluna. Onko jaksettu vain uskoa, että kyllä kaikki muuttuu vielä paremmaksi. Metsähallitus ja Kainuun Sote ovat aloittaneet yhteistyön, jolla kannustetaan lapsiperheitä luontoon. Tutkimustulokset vahvistavat monen retkeilyä harrastavan kokemuksen siitä, että luonnossa vietetty aika vähentää stressiä ja jopa parantaa terveyttä. Syy-yhteys Soten kuluihin on ilmeinen. Hyssyttelyn aika on ohi. Pilvistä. Lapsiperheistä on tärkeää pitää hyvää huolta, jotta he pysyvät täällä. Metsä tarjoaa monipuolisen kiipeilytelineen. Siitä, ettei nykyistä menoa voida enää pitkään katsoa. Luonnossa oleskelun terveysvaikutuksista saadaan koko ajan uutta tietoa. Kansalaisten lisäksi kuntien edustajatkin ovat heränneet kyselemään rahojensa käytön perään. Muun muassa Paltamossa on aloitettu yt-neuvottelut. tasapaino kehittyy. Nyt pitäisi myös tarkastella Kainuun kuntarakennetta. Ei, vaikka ambulanssien määrää vähennettäisiin puolella nykyisestä. Päivälämpötila 7...10 astetta. Toisiko kuntien määrän vähentäminen enemmän säästöjä kuin ambulanssit. Vaikka pienemmän riesan tie olisi ollaa hiljaa ja vain siunailla itsekseen. Muuten ei hyvä heilu. Ongelmilla ja nykyiseen tilanteeseen johtaneilla toimilla on paljon pitempi historia. Toivotaan Soten yhtymähallituksen tekevän jämäköitä päätöksiä. Uskoa ovat vahvistaneet muutamat taloudellisesti hyvät vuodet. Vaikeuksia on myös Kuhmossa. Nyt on omistajaohjauksen paikka. Kun oppii jo pienenä kävelemään polulla väistellen juuria ja kiviä, niin mm. Sotkamossa syntyy vuosittain noin 70 vauvaa. Soten toiminnan arvostelijoille on usein vastattu vetoamalla näihin vuosiin, jolloin on rahaa palautettukin
Mikä osuus on näillä yleistyvillä marjaharavilla. Luonnonvarakeskus Luke tutkimaan todellinen tilanne ja siitä julkisesti raportoimaan, onko riistomarjastus syynä, tai ainakin osasyyllinen. Kainuuntie 28 | ark. Kirjoittajan nimeä ei anneta toimituksen ulkopuolelle. Tekstiviestit: Lähetä viesti numeroon 17192. klo 10.00-18.00 la klo 12.00-16.00 Tarjous voimassa 1.-31.10. Hinta voimassa ti–su 1.–6.10. 31,20€) Avene Xera Calm Vartalovoide 400ml 29,95 € (norm. Anja Säkkinen, Sotkamo Vähäinen marjasato Anne SAlminen/ArkiSTo 2 98 Rainbow Avokadopussi 800 g (3,73/kg) 1 lk, Chile 3 95 Pouttu Muu Burgerpihvi 240 g (16,46/kg) Suomalainen Suomalainen Suomalainen 3 65 Snellman Maatiaispossun lehtipihvi ulkofileestä 240 g (15,21/kg) 2 79 Rainbow Halloumi 200 g (13,95/kg) 1 85 Fazer Hampurilaisja hot dog -sämpylä 200–240 g (7,71–9,25/kg) 1 59 Vaasan Ohut kauraherkku 6 kpl/pss 215 g (7,40/kg) S-market Vuokatti ma–la 8–21, su 10–21 S-market Sotkamo ma–la 7–21, su 10–21 Hinta voimassa ti–su 1.–6.10. Onkohan mustikoiden vähyyteen syynä pelkästään sateiden vähyys. Kirjoituksia koskevat tiedustelut 050 314 5004. Tiistaina 1. lokakuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 3 Mielipiteet: toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi, Sotkamo-lehti, Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo. Kirjoita napakasti. Uutisvinkit: Puhelimitse 050 314 5004, sähköpostitse toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi. Vaikka marjojen varpuja jäisikin maahan, mutta ne on irrotettu kasvualustasta, niin eihän ne seuraavina vuosina pysty marjoja kasvattamaan. TERVETULOA KOKO VIIKON RUOKAKAUPPAAN 95 Akonlahden Puutarha Makea friseesalaatti 100 g (9,50/kg) 1 lk, Suomi. klo 9-19, la klo 9-15 su, juhlapyhinä klo 12-15 24,95 € (norm. Riivitään ja tallotaan varvikot. Mielipide. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja otsikoida tekstiä. Kirjoituksia ei palauteta. 36,45€) Avene Revitalizing Kasvovoide 50ml Katinkullant.1 (S-market) ark. Kirjoita viestin alkuun SOT ASIA sitten viesti Ohje: Kirjoittajan on ilmoitettava nimensä ja yhteystietonsa toimitukselle, vaikka kirjoitus toivottaisiinkin julkaistavaksi nimimerkillä
– Jos luontoyhteys ja mahdollisuus monimuotoiseen luontoon päästetään rapistumaan, sen merkitys ja vaikutus ihmisten terveydelle on aivan älyttömän iso, Tapaninen toteaa. Sotkamon kunnanhallituksen puheenjohtaja Sakari Seppänen sanoo Soten alijäämän kasvun olevan kestämätön kuntien kannalta. – Muuta järjestelmää omistajaohjauksen toteuttamiseen ei ole luotu. Kriisiytymisen vaara on todellinen. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Lukkari (kesk.) käytti elokuun valtuuustossa puheenvuoron, missä hän vertasi Sotea kohti jäävuoria seilaavaan Titanic-laivaan. Jokainen saa mukaansa ensikuksan sekä kutsukortin luontoon. Sotelta vaaditaan toimia alijäämän kasvun pysäyttämiseksi Hannu Mustonen hannu.mustonen@slpmedia.fi Kainuun uudessa keskussairaalassa ensi vuonna syntyvät lapset lähtevät kotiin normaalia paremmin varusteltuina. – Terveydenhuollon kannalta kainuulaiset lapset pitäisi saada liikkeelle, sillä kuten me tiedämme, he istuisivat mielellään koneiden äärellä, Keravuo toteaa. 18 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavassa omakotitalossa siirtohinta nousee kuukaudessa 6,52 euroa. Vastaavasti rivitai omakotitalossa, jossa on 5 000 kilowattitunnin vuosikulutus, siirtohintojen korotus nostaa sähkölaskua 3,45 euroa kuukaudessa. Edellisen kerran siirtohinnat nousivat kesällä 2018. Tulilinjalla oli erityisesti kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto. Kajave nostaa siirtohintoja, edellinen korotus oli viime vuonna Kajave nostaa sähkönsiirtohintoja. – Nyt alijäämä on tälle vuodelle 20 miljoonaa euroa. – Soten kokousten esityslistat tulevat toisinaan lyhyellä varoitusajalla. Sote-yhtymän hallitus käsittelee tiistaina toimia, joilla Soten toiminnan aiheuttama jatkuva alijäämän kasvu saadaan pysäytettyä. Kajave lisää myös maakaapelointeja. Taustalla on myös soten toiminnasta tehty selvitys, antaen ymmärtää, etteivät kuntien edustajat ole tyytyväisiä johtamistapaan eikä varsinkaan tuloksiin. Tämän vuoden alijäämäksi on arvioitu 20 miljoonaa euroa. ArkisTo Pertti Granqvist pertti.granqvist@slpmedia.fi Kainuun kunnat ovat ottamassa aktiivisen roolin omistajaohjauksessa koskien Sote-kuntayhtymää. Ensimmäisen kerran Soten toiminnan kunnille aiheuttamat talousvaikeudet esille julkisesti viime joulukuun talousarviovaltuustossa ottanut Sakari Seppänen (kesk.) kertoi kaikkien Kainuun kuntien olevan mukana tässä. Nyt Soten toimintaa ohjaavat virkamiehet, jotka tuovat hallituksen päätettäväksi pieniä asioita. Kajave, entinen Loiste Sähköverkko, perustelee korotuksia lain vaatimien toimitusvarmuusvaatimusten saavuttamisella määräajassa ja sähkökatkojen ennaltaehkäisyllä. – Jotain on tehtävä. Seppänen myöntää käydyn keskustelua soten johtamistavoista. Kuvassa Metsähallituksen Luontopalvelujen erikoissuunnittelija Matti Tapaninen ja Kaksin ylilääkäri Ritva Keravuo.. Uudet siirtohinnat astuvat voimaan marraskuun alussa. On tietysti Soten valtuusto. Tuolloin Loiste Sähköverkon tekemät korotukset olivat keskimäärin viisi prosenttia. Seppänen vertasi viime joulukuussa kohua herättäneessä lausunnossaan Kainuun Sote-kuntayhtymää onnenpyörään, jossa on rosvosektori. Tyytymättömyys kuntien keskuudessa on kasvanut. – Palveluista ei voida tinkiä. Se kertoi tuolloin saavansa korotuksilla 2 miljoonaa euroa, jonka se aikoi käyttää investointeihin. 4 PUHEENAIHEET SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 1. Tämän takia yhtiön on tehtävä investointeja ja parannettava maaseudun sähköverkon säävarmuutta. Seppäsen mukaan Soten ongelmia ei ratkaista ambulansseja vähentämällä tai kertakäyttöisien kumihanskojen hankinnassa säästämällä. Kyse ei ole pelkästään luontoretkeilyn liikunnallisesta annista kropalle, vaan luontokokemuksilla on positiivista vaikutusta myös pääkopan mielenterveydelle. Esimerkiksi kerrostaloasunnossa, jonka sähkön vuosikulutus on 2 000 kilowattituntia, korotus tarkoittaa 1,90 euron korotusta kuukausimaksuun, yhtiö kertoi torstaina tiedotteessaan. Aloite on tullut Sote-kuntayhtymän omistajilta, Kainuun kunnilta. Seppänen sanoi kuntien odottavan Soten hallituksen ottavan tosissaan omistajaohjauksen lähettämän viestin. Tapanisen mukaan luontoyhteyden luomisessa ja lujittamisessa on syytä suuntautua entistä painokkaammin nimenomaan alle 7-vuotiaisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä. Kainuussa syntyville kuksa ja kutsu luontoon HAnnu MusTonen Luontoon kutsuvat myös karttanäkymät, jotka tuovat odotustiloissa esille Kainuun retkija eräilykohteita. Sotkamon kunnanhallituksen puheenjohtaja Sakari Seppänen kertoi aloitteen tehdyn suullisena omistaja-ohjauksen toimeksiantona Soten hallitukselle. Eivät viisi päivää ennen kokouksta, kuten kunnissa on tapana. Onnenpyörän nuoli pysähtyi aina vuodenvaihteessa rosvosektorin kohdalle aiheuttaen kunnille lisälaskua. Isot asiat jäävät syrjään. Metsähallitus on ottanut tehtäväkseen myös luontoyhteyden edistämisen ja terveydenhuoltosektorin kanssa työskentelyn, mihin yhteistyö Kainuun soten kanssa istuu kuin kuksa erämiehen kouraan. Myös Metsähallituksen Luontopalvelujen erikoissuunnittelija Matti Tapaninen painottaa varhain syntyvän luontosuhteen merkitystä. Säästökohteet löytyvät muualta kuin palveluita tuottavasta henkilöstöstä tai tarvikkeista. Keravuo on vakuuttunut, että varhaisvuosien luontokokemukset luovat hyvän pohjan terveydelle ja kannustavat luontoliikuntaan läpi koko elämän. Alijäämän määrä näyttää olevan vain kasvussa. Kainuun Soten sivuilla ei vielä maanantaiaamuna ollut kokouksen esityslistaa. Kunnat vaativat muutosta ja konkreettisia toimia muutosten toteuttamiseksi, Sakari Seppänen sanoi. Asiasta kysyttiin 14.9. Näin ei voi jatkua vuodesta toiseen. Kainuun kunnat, ainakaan kaikki eivät kestä tällaista. Sotkamo-lehden saamien tietojen mukaan osa kuntien edustajista olisi vaatimassa soten johdon vaihtamista muun muassa luottamuspulaan vedoten. lokakuuta 2019 Kajaven siirtohinnat nousevat keskimäärin viisi prosenttia. – Omistajina ohjaamme toimintaa. Ylilääkäri Ritva Keravuon mukaan kiinteä luontosuhde ei ole enää itsestäänselvyys edes kainuulaislapselle. Valtuuston voivat kunnat kutsua niin halutessaan koolle. sähköposKainuun kuntien taloutta rasittavat Soten alati kasvavat menot. Kyse on Kainuun soten ja Metsähallituksen yhteiskampanjasta, jolla perheet pyritään herättämään luontosuhteen vaalimiseen heti lapsen syntymästä lähtien
– Oppimista tapahtuu muuallakin kuin koulussa. Todistuksessa näkyy myös esimerkiksi, mitä kassajärjestelmää työntekijä osaa käyttää. Kemppainen vastasi, ettei ole sellaisesta kuullutkaan. lokakuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 5 Kainuun kuntien taloutta rasittavat Soten alati kasvavat menot. Tämä on tuote, joka pystytään talousarvioraameissa kaikille tarjoamaan, Keravuo perustelee joensuulaisen valmisteen valitsemista. Ei tarvita välttämättä muualta maasta tai ulkomailta niin paljon työntekijöitä, sillä myös kainuulaisista työttömistä löytyy lisäkoulutuksen avulla työvoimaa. Ammatillinen opettaja tutustuu silloin yritykseen, työpajaan tai esimerkiksi julkishallinnon työpisteeseen, selvittää, mitä siellä tehdään ja mitä tutkintoon sisältyviä oppimiskokonaisuuksia työpaikalla voi suorittaa. Kuksa ei ole aivan perinteinen, vaan kestävää ja konepestävää luonnonkuitukomposiittia. Kuhmosta opinnollistaminen on levinnyt koko Kainuuseen, ja esimerkiksi Suomussalmella oppimisympäristöjä on tunnistettu viidestä yrityksestä. Niin ikään tilojen sisustukseen kuuluu olennaisena osana luontoaiheinen taide. Hänelle myönnettiin ero jäsenyydestä. Sen jälkeen työnantajan edustaja seuraa esimerkiksi palkkatuella, työssäoppimisjaksolla työskentelevän työntekijän ammatillisen tutkinnon mukaista työskentelyä ja kirjaa osaamistodistukseen, mitä tehtäviä työntekijä osaa tehdä itsenäisesti, mitä tuetusti ja mihin hän on tutustunut. Varajäsen on Anna Schevenko (ps.). Sotkamossa opinnollistamisen hyödyntäminen on vielä alkumetreillä, ja oppimisympäristöjä on ryhdytty tunnistamaan kunnan eri toimialoilta. Opinnollistaminen ei korvaa ammatillista toisen asteen perustutkintoa, eikä kilpaile ammatillisissa oppilaitoksissa tapahtuvan tutkinnon suorittamisen kanssa. Puumateriaaleja hyödynnetään ulkoseinissä sekä sisätiloissa aina seinäpinnoista oviin, opasteisiin ja kalusteisiin. Alustavien arvioiden mukaan opinnollistamista voitaisiin hyödyntää esimerkiksi siivousja ravitsemusaloilla, joilla on Sotkamossa tarjolla myös työpaikkoja. Tiistaina 1. Hankkeista esimerkiksi koko Kainuussa toiminut Potkuri on päättymässä, mutta ennen loppua hanke tuotteistaa opinnollistamiseen liittyviä palvelupaketteja, joita toteuttaa Edukai. Käytännössä ensin tunnistetaan työpaikkojen oppimisympäristöjä. Lapsille annettava luontolahja istuu Kainuun uuden sairaalan teemoitukseen. Mallin kokosivat yhteistyössä kainuulaiset ESRtyöllisyydenhoidon hanketoimijat. Kyse on tavallaan laajennetusta työtodistuksesta, jonka laatimisen kriteerit ovat yhteismitalliset kaikilla työpaikoilla. Kainuuseen on kehitetty opinnollistamismalli, jonka ansiosta kaukana oppilaitoksistakin asuva voi näyttää osaamisensa ja opiskella tutkintoihin sisältyviä oppimiskokonaisuuksia kotipaikkakuntansa työpaikoilla. Maire Ahopelto ei vastannut sähköpostiin. Sairaalan potilastelevisioon on tulossa luonnon antimia ohjelmatarjonnassaan esittelevä kanava.. PerTTi GranqvisT/arkisTo Opinnollistamisen kautta työn syrjään Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@slpmedia.fi Enää ei Suomussalmelta tai Kuhmosta tarvitse aina lähteä näyttämään osaamistaan Kajaaniin. Opinnollistaminen on yksi keino kartuttaa osaamista ja näin vastata Kainuun yritysten työvoimapulaan. Vastustuskykykin saattaa petraantua metsämaan mikrobien keskellä myllertäessä. – Sairaalayhteistyö on aikalailla uusi avaus, jota on haluttu koko ajan, Tapaninen kertoo toiminnasta, jota on viritetty myös Keski-Suomen uuden keskussairaalan kanssa. Opinnollistaminen toimii ns. Tämä nopeuttaa huomattavasti tutkinnon suorittamista. Opinnollistamisessa on kyse siitä, että työpaikoilla hankittu osaaminen tehdään näkyväksi, sanoo Potkuri-hankkeen kouluttaja Päivi Haverinen. Sotkamon kuntaa kuntayhtymän hallituksessa edustaa Annikki Hakkarainen (kesk.) Pirjo RitakallioKnuutinen (ps.) pyysi eroa hallituksen jäsenyydestä elokuussa. Samaa todistusta voi hyödyntää, kun selvitetään opintojen mahdollisesti jatkuessa, mitä opintokokonaisuuksia työntekijä on jo työpaikalla tehnyt tai näyttänyt, jolloin hänet voidaan esimerkiksi ohjata suoraan näyttöön. Luontoon kutsuvat myös Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Eräpalvelujen kanssa luodut karttanäkymät, jotka tuovat odotustiloissa esille Kainuun retkija eräilykohteita. Opinnollistamisen jatkona voi suorittaa jopa kokonaisen tutkinnon ja tehdä sen eri työpaikoissa. Kutsukortti ei ole pääsylippu, vaan esite esimerkiksi siitä, kuinka luonnossa leikkiminen edistää lapsen motorisia taitoja ja antaa moninaisia hyvinvointivaikutuksia. Kainuussa opinnollistaminen lähti liikkeelle Kuhmosta, jonka hankkeissa on jo tunnistettu tai työn alla kaupungilta, yhdistyksistä ja yrityksistä yhteensä 11 oppimisympäristöä, osaamistodistuksia on kirjoitettu yli 30 sekä suoritettu yli 17 tutkinnon osaa ja lisää on tulossa. Kainuulainen opinnollistamismalli julkistettiin torstaina. liikkeelle laittavana voimana, kohti tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamista henkilöille, joilla ei ennestään ole ammatillista toisen asteen tutkintoa. – Puukuksat ovat suhteellisen arvokkaita. Samalla lujittuu perheen yhtenäisyys. Tämän vuoden alijäämäksi on arvioitu 20 miljoonaa euroa. Sotevaltuuston puheenjohtaja on sotkamolainen Osmo Polvinen (vas.). MarjaTTa kurvinen tilla kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajalta Tapani Kemppaiselta. Päivi Haverinen/edukai Tällä eri hanketoimijoista eri puolilta Kainuuta koostuvalla joukolla on koottu kainuulainen opinnollistamismalli. Kuhmolainen Natalia Pulkkinen on pystynyt lyhentämään merkittävästi liiketalouden perustutkinnon suorittamisaikaa opinnollistamisen avulla. Potkurissa on kehitetty osaamispolkuja 145 asiakkaalle
lokakuuta 2019 Pertti Granqvist pertti.granqvisti@slpmedia.fi Kuljettavatko joskus tulevaisuudessa hienot bussit ulkomailta saapuneita vieraita tutustumaan voimalaitoksiin, Kuhmon puolella sijaitsevaan Katermaan ja Sotkamon puolella sijaitsevaan Kallioiseen, tai Seitenoikealle Ristijärven ja Hyrynsalmen rajalle. Maailmanperintökohteiksiko. Museon kyltti uupuu vielä. . Illan aikana museolla kävi kymmeniä ihmisiä. Kyse ei ole enää pienen seuran piiri pieni pyörii toiminnasta, ja tämä näkyy muuallakin kotiseutumuseoissa. Museolla saatiin päätökseen Museo sydämessäni -hanke, jonka aikana siivottiin kruununmakasiinin viereinen lainamakasiini. Oulujoen, Sotkamon reitin ja Emäjoen alueen 16 voimalaitoksesta ei jokaisesta erikseen ole tarkoitus yrittää saada maailmanperintökohdetta. Kallioisten voimalaitos rakennettiin 1954–57. Ontojoen voimalaitoksia kutsutaan kanavatyypin voimaloiksi. – Rakennuksia, joissa on kansallisromantiikan kaikuja, Ontojoella vesivoiman kulttuuriperintöhanketta torstaina esitellyt projektipäällikkö Pekka Elomaa sanoi. Aaro (oik.) ja Alpo Lipponen uskaltautuivat kiertämään tunnelin. Vesimassat kerätään voimalaitoksen yläpuolella olevaan kanavaan. . Kuhmon puolelle Katerma valmistui muutamia vuosia aiemmin. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan liitot sekä Ontojoen kyläyhdistys järjestivät esittelytilaisuuden 27.9. Kirsti Reskalenko kertoi Kainuun Liiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton tehneen Museovirastolle ja Ympäristöministeriölle aloitteen koskien maailmanperintökohteeksi hakeutumisesta. Voimalaitosten suunnitteluun värvättiin parhaat mahdolliset arkkitehdit Alvar Aallosta alkaen. Kajaani Oy:n omistamat voimalaitokset suunnitteli Kuopiossa syntynyt ja Kajaanissa vaikuttanut arkkitehti Eino Pitkänen. Hankkeen aikana myös uusittiin museon kaiteita ja tehtiin sähköistystöitä. Myös ihmisten suhtautuminen museoihin on muuttunut. Myös koululaisryhmiä kävi ennätysmäärä. Tuohon hetkeen mennessä Ontojoessa virtaa paljon vettä. Lapsille rakennukseen oli tehty kummituskäytävä rakennuksen hirsiseinien väliin. – Riippuu siitä, mitä Suomesta esitetään maailmanperintökohteeksi. Voimalaitoksien rakentamisen myötä katosivat lohet. Projektipäällikkö Pekka Elomaa kertoi Ontojoen koskien valjastamisesta päätetyn jo 1930-luvulla. Kallioinen ja Katerma. . Maakunta-arkkitehti Kirsti Reskalenko Pohjois-Pohjanmaan liitosta kertoi aikajänteen olevan ainakin 10 vuotta. . Sotkamon reitillä on kaksi voimalaitosta. . Osa Interreg Pohjoinen ohjelmaa ja Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 ohjelmaa. Yksi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2019 tapahtumista. . Tällä hetkellä Suomessa on seitsemän maailmanperintökohdetta. Hänen käsialaansa on muun muassa Koskikaraniminen rakennus Kajaanissa. Syntyperäinen ontojokelainen, eläkkeellä oleva biologian opettaja Kallioisen voimalaitos on yksi 16:sta voimalaitoksesta, jotka muodostavat kansallisesti merkittävän kokonaisuuden. Ontojoella. Makasiinimuseo rikkoi kävijäennätyksen kesällä Museolla oli avointen ovien päivänä lapsille jännittävää ohjelmaa, kun vanhaan lainamakasiiniin oli avattu hirsiseinien välit kiertävä kummitustunneli. Ontojoella vanha joenuoma ja yksi lampi kuivui voimalaitoksen uoman takia. – Sitten syttyi maailmansota. – Yritämme saada senkin hankkeen piikkiin, mutta jos se ei onnistu, maksamme sen itse, Tervo toteaa. Kaukana tulevaisuudessa siintää jopa sellainen mahdollisuus, että Sotkamon reitin, Oulujoen ja Emäjoen voimalaitoksista tulisi maailmanperintökohde. Museo avattiin juhannuksen jälkeen, ja ovensa se sulki 4.8., jona aikana vieraita kävi 736. Koska kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä, rakennettu kulttuuriympäristö. . Voimalarakentaminen vei kalat koskista, mutta toivat rakentamisaikana ja rakentamisen jälkeen töitä sekä vaurautta. Sotkamossa on yksi tällainen voimalaitos, Kallioinen Ontojoella. Mari Tikkunen. . . Mikä . – Rakennusta ei ole koskaan siivottu, ja se toimi pölyisenä varastona. . Ontojoen kosket olivat 1930-luvulla paikkoja, missä brittiläiset ”lohilordit” kävivät kalastamassa. Makasiinimuseolla on ollut kiireinen kesä myös kunnostustöiden osalta. Sekä siitä, mitkä Unesco hyväksyy maailmanperintökohteiksi. Tarkoituksena kartoittaa vesivoiman rakentamisen vaikutuksia sekä tuoda esille vesivoimaan liittyvää arkkitehtuuria. Ontojoella torstaina illalla hankkeen esittelyn lisäksi muisteltiin ja kerrottiin Kallioisten ja Katerman rakentamisesta sekä voimaloiden valmistumisen seurauksista. Heille museon ovet olivat avoinna vielä syksylläkin. 6 PUHEENAIHEET SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 1. Suurin työ hankkeessa oli sen siistiminen. Mari Tikkunen mari.tikkunen@slpmedia.fi Makasiinimuseo oli tupaten täynnä sunnuntai-iltana museon Valon juhlassa, jonka aikana museolla pidettiin myös avoimet ovet. Tähän asti lainamakasiini on toiminut varastona. – Vaan kaikista yhteensä. Sodan jälkeen tarvittiin sähköä ja haluttiin myös näyttää suomalaista osaamista. Suurin osa Suomen tarvitsemasta sähköstä tuotettiin tuolloin vesivoimaloissa. Lisäksi vanhat asiat, kuten sukututkimus kiinnostavat ihmisiä ja netin kautta näihin pääsee eri tavalla kiinni. Eikä vieraita kuskata Kainuun korpeen kauhistelemaan alkuperäisen kalaston hävittänyttä, vesistöt kahlinnutta voimalaitosrakentamista. Myös kulunut kesä on ollut ennätysvilkas. Yhteensä 16 voimalaitoksen esittämisestä maailmanperintökohteeksi on tehty aloite. Ei, heidät tuodaan katsomaan ja ihastelemaan romanttista funktionalismia edustavaa rakennuskantaa, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vesivoimalaitoksia. Avointen ovien päivänä myös entinen varastorakennus oli avoinna yleisölle. Pekka Elomaa sanoi, ettei Suomella ollut sodan jälkeen muuta mahdollisuutta kuin valjastaa vesivoimaa sähkön tuotantoon. Nyt tallennetaan valokuvia ja muita muistoja voimalaitosten rakentamisesta ja yhdyskunnista voimalaitosten ympärillä. . Sotkamo-Seuran puheenjohtajan Kari Tervon mukaan osasyy kävijämäärään oli suosittu Tervan tie -näyttely. – Uhraukset olivat välttämättömiä. – Ihmisten suhtautuminen museoajatusta kohtaan on pehmennyt
Susien aiheuttamia vahinkoja ja pelkoja pyritään vähentämään tietoa lisäämällä ja konkreettisia keinona etsimällä. Kaupunkien palvelujen piiriin tulevat Kelan etuuksia saavat työttömät, joita yhdistää korostunut tarve henkilökohtaiseen palveluun. Kokeilut kohdennetaan maakuntien keskuskaupunkeihin sekä näiden työssäkäyntialueille. Susiristiriitoja halutaan lievittää hankkeen avulla Luken hallinnoima Susi-hanke pyrkii vähentämään suteen liittyviä ristiriitoja. Vesivoiman kulttuuriperintöä on kartoitettu lähes kaikilla kylillä, minne voimalaitoksia on rakennettu. Aikoinaan kalaisena tunnetun ja voimalaitoksen takia kuivuneen Kallioisenlammen entistämistä myös toivottiin. PerTTi GranqvisT Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman, lokakuun alussa alkavan EU LIFE -hankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa suden hyväksyttävyyttä Suomessa ja lievittää suteen liittyviä ristiriitoja. Ontojoen kyläyhdistyksen sihteeri Marjo Lukkari (s. Alustavasti Kajaani on kysynyt siihen myös muita Kainuun kuntia mukaan. Hanke toteutetaan koko Suomessa lukuun ottamatta poronhoitoaluetta. Suotuisan suojelutason yhtenä mittarina käytetään vuosittain syntyvien susipentueiden määrää. Sitten keksittiin, että se auto voisi värkkäillä Kajaanissa päivän. Marjo Lukkarin isä Eino Lukkari työskenteli voimalaitoksella. Samoin kuin hänen setänsä Väinö Lukkari. . Heidän puoleensa voi kääntyä kaikissa susiin liittyvissä kysymyksissä. Kajaani-vetoinen työllistämishanke tulollaan Kainuuseen arKisTo. Vuodesta 2015 alkaen DNA-näytteiden keruu ja niiden analysointi ovat tuoneet tarkennusta ja lisää läpinäkyvyyttä susireviirien määrittelyyn. – Voimalaitokselta tiedot eivät menneet sähköposteina, vaan auton kyydissä paperilla Kajaaniin. Tavoitteeseen pyritään lisäämällä tiedonvälitystä ja etsimällä konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla suden aiheuttamia vahinkoja, susipelkoa ja laitonta tappamista voidaan vähentää. Molemmille veljeksille museo on tuttu paikka ennestään, siellä on vierailtu aiemminkin äidin kanssa. Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@slpmedia.fi Hallitus vahvistaa kaupunkien roolia työllisyyspalveluissa käynnistämällä keväällä 2020 kokeilut, joissa te-toimistojen asiakasvastuita siirretään kaupungeille. Perhe asui Kajaani Oy:n rakennuttamissa taloissa. lokakuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 7 Maailmanperintökohteiksiko. Vastaavia kokemuksia oli myös Ontojoella lapsuudessaan ja nuoruudessaan asuneella Pekka Jaakolalla. Porarin hengen vaati räjähdys, joka johtui kallioporan osumisesta räjähtämättömään dynamiittilataukseen. Alpon nuorempaa veljeään Aaroa käytävä vähän pelotti, mutta Alpon kantama valo helpotti asiaa. Poliisin ja Metsähallituksen mukanaolo painottuu erityisesti susiin liittyvien laittomuuksien ennaltaehkäisyyn ja tiedottamiseen. Kainuussa kokeiluun voi hakeutua vain Kajaani, joka on kehitysjohtaja Risto Hämäläisen mukaan jo alustavasti ilmaissut kiinnostuksensa kokeiluun. Ontojoella kuultiin myös mielipiteitä, että vanhaa joenuomaa voisi entistää laskemalla tulvaluukuista vettä. Voimalaitoksen rakentamisella oli myös myönteisiä vaikutuksia. Projektin koordinaattoriksi on nimitetty Madeleine Nyman ja tiedottajaksi Iina Ala-Kurikka. Hanke tukee myös susikannan vakauttamista suotuisalle suojelutasolle. Lopullisesti kokeilukunnaksi hakeutumisesta päättää Kajaanin kaupunginhallitus sen jälkeen, kun kaupunki tällä viikolla saa lisätietoa kokeilusta. Yhteistyötahoina mukana ovat myös Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto ja Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto. Elintaso oli perheellämme keskimääräistä parempi 1970-luvulla. – Ne olivat Ontojoen viimeiset lohet. Jaakola kertoi hänellä olleen valaistun ladun ja hyppyrimäen jo 60 vuotta sitten. Lisäksi Suomen riistakeskus vastaa erityisesti suurpetoyhdyshenkilötoiminnan kehittämisestä. Kokonaiskustannuksiltaan 5,5 miljoonan euron hanketta rahoittavat Euroopan unioni, maaja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä toteuttavat organisaatiot. Menetelmää kehitetään hankkeen aikana, jotta näytekeruu voisi kohtuullisin kustannuksin kattaa suurimman osan susireviireistä ja pääpaino olisi pentujen syntymän varmistaminen DNA-analyysillä, kertoo Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola. Tiistaina 1. Myös Tervan tie -näyttely oli vielä nähtävillä museon yläkerrassa. Tavoite noudattelee maaja metsätalousministeriön kannanhoitosuunnitelmaa. 1966) oli laatinut esityksen otsikolla ”Viimeiset voimalaitoksen lapset.” Marjo Lukkari vietti lapsuutensa ja nuoruudestaankin osan Kallioisilla. Mennessä koululaisia meni Sotkamoon Ontojoelta ja Katermasta. – Siisti sisätyö, lomat ja varma toimeentulo. Tiettävästi rakentaminen vaati yhden kuolonuhrin. Kuusi vuotta kestävän LIFE BorealWOLF -hankeen toteuttaa Luke yhdessä Suomen riistakeskuksen, Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kanssa. . – Mä kävelin sen silmät kiinni, tunnustaa hän. Te-toimistojen henkilöstöä siirtyy kokeilussa asiakaspalvelutehtäviin kunnan ohjaukseen, ja kuntien viranhaltijat alkavat tehdä myös te-toimistolle aiemmin kuuluneita tehtäviä. Organisaatioiden työnjako ja yhteistyö pohjautuvat vastuujakoihin. Suomen riistakeskus palkkaa kolme alueellista suunnittelijaa, joiden tehtävänä on välittää tietoa susista ja toimia asiantuntijoina koirien ja kotieläinten suojaamisessa. Onnettomuuksiltakaan ei vältytty. Kaupungit saavat vastuulleen ne työnhakijat, jotka tarvitsevat työllisyyspalvelujen lisäksi monialaisia palveluita. Jorma Piirainen Kuhmon puolelta Katermasta heitti muisteluihin Kajaani Oy:n autoilla tehdyt koulukyyditykset. Olen joskus sanonutkin, että luopuisin sähkövalosta, jos saisin kosket ja lohet takaisin. Tällä parannetaan erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. – Ei pelottanut, toteaa kapean tunnelin kiertänyt Alpo Lipponen. Yhteistyö ja vuoropuhelu ovat tärkeitä etenkin susialueilla asuvien kanssa, toteaa tutkimuspäällikkö Katja Holmala Lukesta. Kummitustunnelin lisäksi illan ohjelma koostui Kaisa Pekkalan tarinoista ja tervalotnikka-Hannun lauluista. MarjaTTa Kurvinen/arKisTo Alpo Komulainen kertoi muistavansa ikänsä sen näyn, kun Kallioisten voimalaitoksen valmistuttua vesipyörteessä isot lohet pyörivät vankina. Illalla he tulivat takaisin. Alpon ehdotus oli Tiina ja Aaro puolestaan ehdotti Torstaita. Sotkamo-Seura on hankkinut museolle vartijaksi Museotontun, jolle illan aikana otettiin nimiehdotuksia vastaan. Susikannan arviointi on pitkään nojannut havaintotietoon ja radioseurantatutkimukseen. Jos kaikki keskuskaupungit lähtevät kokeiluun, siirtyy jopa kolmannes työttömistä kaupunkien vastuulle. Ontojoella hanketta esittelemässä Pekka Elomaan ja Kirsti Raskalenkon lisäksi oli aluesuunnittelun asiantuntija Sanna Schroderus Kainuun Liitosta. Työtä lähdetään tekemään monen toimijan yhteistyönä ja kansalaisia osallistavan keskustelun avulla. Molemmat aloittavat tehtävissään lokakuun alussa ja työskentelevät Lukessa. Meillä oli hyvä auto, matkailuvaunu ja lomien aikana reissasimme ympäri Suomea. Lisäksi kaupunkien palvelujen piiriin siirtyisivät kaikki maahanmuuttajataustaiset työnhakijat sekä nuoret
Vauvakerho on ollut suosittu, ja osallistujia on joka kerta reilu kymmenkunta. Määrä on suurempi kuin suurimmassa osassa muita Kainuun kuntia, ja mahdollistaa monipuolisen toiminnan lapsiperheille. 040 751 1749 Kainuun Sanomat | Saija Utriainen, p. – Kyllä vähän katsoin, että mitä ihmettä, Eliakselle kirje, Mari Ronkainen nauraa. Kyseinen isä torilla on Eero Ronkainen. Vaikka yleensä äiti jää vauvan kanssa hoitovapaalle, on joukossa ollut isiäkin. Sotkamo saa kiitosta lapsiystävällisyydestä Lapsiperheet pitävät Sotkamoa lapsiystävällisenä kuntana. 8 ELÄMÄNMENO SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 1. Kerhosta tiedotetaan lapsiperheitä jo raskauden aikana. Saat siis neljä lehteä yhden hinnalla! Täydennä printtinäkyvyyttäsi huikealla digipaketillamme. Vauva-päivää suunnitelleet Anitta Fahim (vas.) ja Pirjo Parviainen ovat iloisia siitä, että tämän vuoden tapahtumaan osallistui suuri joukko toteuttajia. 050 438 0786 Ylä-Kainuu | Titta Toivanen, p. Julkaistaan ti 8.10. 050 65 343 Varaa ke 2.10. – Kerhossa saa keskustella ja olla muiden äitien kanssa. Vertaistuki on hyvin tärkeää, Fahim toteaa. Sotkamoa sekä Fahim että Parviainen pitävät hyvin lapsiystävällisenä kuntana, jossa eri osapuolten välinen yhteistyö toimii. Perheille on tarjolla paljon erilaista toimintaa aina vauva-muskarista perhekerhoihin. Tori täyttyi jumppaavista äideistä perjantaina Vauva-päivänä. mennessä! Mari Tikkunen mari.tikkunen@slpmedia.fi Sateinen sää ei saanut vauvaperheitä jättämään välistä perjantaina pidetyn Vauva-päivän tapahtumia. Vauvakerhoa on pidetty jo usean vuoden ajan, sillä ensimmäiset vauvat kerhossa ovat nyt 6-luokkalaisia. – Vuokatin perhekerhossa kulki monta vuotta yksi isä, ja onhan täällä torillakin yksi isä. Kainuussa kaiken kaikkiaan on laaja soten järjestämä perhevalmennus. Kerran kuukaudessa vauvaperheet voivat myös ottaa osaa seurakunnan pitämään vauva-muskariin, jonne voivat osallistua kaikki ikään katsomatta. – Täällä on lapsiperheille paljon toimintaa. – Pienissä kunnissakin on toimintaa, mutta koska vauvoja syntyy vähemmän, se ei ole ehkä niin tiivistä kuin Sotkamossa, arvelee terveydenhoitaja Pirjo Parviainen Sotkamon neuvolasta. Päivä alkoi seurakuntatalolla pidetyllä vauva-muskarilla, jota seurasi yhteinen aamupala. Verkko ja mobiili tuovat lisää kiinnostuneita silmäpareja tuotteillesi ja palveluillesi! Ota yhteyttä myyjääsi! Liikenne Autot & Ota heti yhteyttä myyjääsi! Kuhmolainen | Eine Kotamaa, p. Jumpan päätteeksi nautittiin kahvit K-supermarketissa. 050 315 5849 Sotkamo-lehti | Miia Väisänen, p. lokakuuta 2019 Kätevimmin tavoitat asiakkaasi mainostamalla. 050 438 2831 Kainuun Sanomat | Teemu Moilanen, p. Tapahtuman ideoija, seurakunnan lapsityönohjaaja Anitta Fahim kertoo, että kaiken kaikkiaan Vauvapäivän viettoon kutsuttiin 72 perhettä. Hän osallistui Vauva-päivään yhdessä vaimonsa Mari Ronkaisen ja heidän 4 kuukauden ikäisen poikansa Eliaksen kanssa. Sen jälkeen perheellä on mahdollista osallistua perhekerhon toimintaan. Kutsun saivat kaikki perheet, joiden vauva on syntynyt 1.9.2018– 31.8.2019, eli Sotkamossa syntyi tuona aikana 72 vauvaa. Vauvakerhon lisäksi Kainuun soten järjestämän perhevalmennuksen yhteydessä pidetään useita vauvaryhmiä. Nostan hattua kaikille isille, jotka tulevat mukaan toimintaan, Fahim sanoo. Vauva-jumpan vetäjänä toimi Kukka-Maaria Pyykönen poikansa Aten kanssa.. Ronkaiset Vauva-päivään sai osallistumaan Eliakselle seurakunnalta osoitettu kutsukirje. – Vitsinä naurettu, että kun lapsi kävelee omin jaloin ovesta ulos, siirtyy hän perhekerhoon, Fahim sanoo nauraen. Sotkamossa yhteistyötä tehdään Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja seurakunnan kanssa, ja seurakunnan vauvakerho tekee yhteistyötä perhetyön kanssa, naiset kertovat. Vauvakerho päättyy lapsen ollessa noin vuoden ikäinen. Sen jälkeen jatkettiin vaunurallissa torilla pidettyyn vauva-jumppaan, johon osallistui yli kymmenen hengen joukko äitejä rattaineen, olipa joukossa yksi isäkin. Kainuun Sanomien, Kuhmolaisen, Sotkamo-lehden ja Ylä-Kainuun yhteinen mainosliite tavoittaa nykyiset ja uudet asiakkaasi koko Kainuun alueelta
Kaikkea ei voi kerralla tehdä. – Sain vuokrattua 4-5 hehtaaria laidunta, mikä oli hevosten kannalta todella mahtavaa. Myös ratsastuskoululaisten määrä on kasvanut. Myös Sotkamossa päivä järjestettiin kolmannen kerran, mutta ensimmäistä kertaa mukana oli eri toimijoita seurakunnan lisäksi. Myös hänen mielestään Sotkamossa on lapsiperheille monipuolinen tarjonta. Pakkanen on mielissään seuran tallilla järjestämistä kisoista. – Harvalla seuralla on itsellään hevosia. kaleVala SpiriT. Kentän pohja uusittiin ja sitä ympäröivät aidat maalattiin. Kymmenkunta paikoista vie tallin omat hevoset, ja loput ovat tallin kahden työntekijän sekä Pakkasen oman hevosen käytössä. Sopimus suuresta tapahtumasta allekirjoitettiin tänään Ranskassa. Kukin heistä on tehnyt jotain, mutta kiinteistön lähes kolmenkymmenen vuoden ikä alkaa jo vaatia isoja remontteja, minkä Pakkanenkin tunnistaa. Myös puskien keskellä käyttämättömänä levännyt katsomo pääsi oikealle paikalleen kentän laidalle. Kalevala Spirit osallistuu joulutoriin myös Ranskan Metzissä Metzissä yhteistyösopimuksen allekirjoittivat johtaja Alain Steinhoff kauppiaiden liitosta ja Annika Bourgogne Kalevala Spiritistä. – Muuten tallista vain raivattiin romuja. – On mukava nähdä muita samassa tilanteessa olevia, ja jos heillä on samanikäisiä lapsia, niin lapsista voi tulla kavereita. Tallissa Pakkanen kunnosti ensimmäisenä koneellisen ilmanvaihdon, mikä paransi rakennuksen sisäilmaa merkittävästi, ja on tallissa asuville hevosillekin tärkeää. Vuokatin Ratsastuskoulun kunnostus etenee Mari Tikkunen mari.tikkunen@slpmedia.fi Vuokatin Ratsastuskoulun yrittäjä Henna Pakkanen osti koulun vuosi sitten syksyllä, ja remontoi ensitöikseen piha-alueen ja ulkotarhat pohjineen. Pakkanen lähti kunnostustöissä liikkeelle hevoset edellä, koska hevoset asuvat tallissa ja sen tarhoissa vuorokauden ja vuoden ympäri. Ne olivat yhtä mutavelliä ja siellä lojui paalimuoveja, Pakkanen kertoo. Talli on historiansa aikana kokenut monta omistajaa ja vuokralaista. Koko porukka käydään Vuokatissa perhekerhossa. Hän haluaa tehdä Vuokatin ratsastuskoulusta paikan, missä tarjolla on ratsastustuntien lisäksi myös valmennusta ja kilpailuja. Sotkamo-lehti toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Kalevala Spirit on mukana konseptillaan Ranskan Metzissä, jossa avataan joulumarkkinat ensimmäisenä Keski-Euroopassa. Pro Riders Kainuun puheenjohtaja Jaana Paavilainen (vas.) on tyytyväinen yhteistyöhön Vuokatin Ratsastuskoulun ja sen yrittäjä Henna Pakkasen kanssa. – Pystyn tarjoamaan osaaville ratsastajille hyviä hevosia, joita voi käyttää myös alkeistunneilla. – Käymme 3,5-vuotiaan kanssa kerhossa viikoittain, tai hän menee jo sinne yksin. lokakuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 9 Tori täyttyi jumppaavista äideistä perjantaina Vauva-päivänä. Se on ”isojen poikien” kerho eli tarkoitettu 4–5 -vuotiaille. Myös heinälato uusittiin. Päivään osallistuivat Sotkamon neuvola, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Sotkamon yhdistys, Martat, Sotkamon yrittäjät ja kunta. Talli on niin vanha, että se on tullut jo tiensä päähän, ja vaatii siksi ison remontin. Vaikka ratsastustunnit ovatkin tallin päätyö, on iso asiakasryhmä myös vuokrahevoset. Vuokatin Ratsastuskoulu on kokenut muodonmuutoksen kuluneen vuoden aikana. Yksi huone on varattu Joulupukille ja siellä ihmiset saavat vapaasti kuvata ystäviään ja perheitään Joulupukin kanssa. Mari Tikkunen kuVaT: Mari Tikkunen He eivät vielä ole ehtineet tutustua lapsiperheille järjestettyyn toimintaan Eliaksen nuoren iän takia. Hän on kuitenkin jo ehtinyt tehdä tuttavuutta muutaman muun äidin ja heidän lastensa kanssa. – Eläväisen paikan, Pakkanen kuvailee. Kalevala Spirit on myyntiyhtiö, jonka tuotteita ovat muun muassa Loimulohi, Valamon luostarissa valmistettu Glögi ja Lapin luonnosta ideoita saaneet käsityöt, lasten kirjat sekä korut. Vuokatin Ratsastuskoulu on Pro Riders Kainuu ry:n kotitalli. Myös aikuisratsastajia on tullut lisää. Tasavallan aukiolle siirretään esimerkiksi Sotkamosta vanha, purettava hirsitalo. Nyt olemme vain antaneet ensiapua eli mieheni remontoi karsinat hevosille turvallisiksi. Torilla vauva-jumppaa veti Urheiluopistolla liikunnanohjaajana työskentelevä Kukka-Maaria Pyykönen eli Kukkis. – Lastentunnit ovat täynnä. Metziin avautuu 20. Seuran puheenjohtajan Jaana Paavilaisen mukaan yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Tällä hetkellä vapaana on ainoastaan yksi paikka shetlanninponille. Ratsaskoulun asiakasmäärä on vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti. Iso parannus oli myös se, että hevoset pääsivät tänä kesänä laitumelle vuosien tauon jälkeen. Kymmenen tallin 25:stä tallipaikasta on vuokrattu yksityisille. Tallija maneesirakennuksen seinien maalaus on vielä kesken. – Poistimme nurkista puskat, ja otimme käyttöön kaiken tilan, joka tällä hehtaarin tontilla tontilla on. Seura piti sunnuntaina tallilla 2-tason aluekisat, joihin otti osaa 40 ratsukkoa. Yrittäjä on se, kenellä on hevoset ja puitteet, ja seura tuo asiakkaat eli käymme täällä ratsastamassa ja seuran jäsenillä asuu hevosia vuokralla tallissa, Paavilainen kertoo. Erityisesti Pakkanen on pistänyt merkille lasten määrän kasvamisen. Torilla vauva-jumpassa hänen seuranaan oli vuoden ja viiden kuukauden ikäinen Atte-poika. – Lisäksi maneesin pohja on kunnostettu ja maneesi siivottu lattiasta kattoon. Tiistaina 1. Tänä kesänä ratsastajat saivat jälleen käyttöönsä ulkokentän, joka oli tähän asti ollut käyttämättömänä. – Emme vielä ole hirveästi näihin tutustuneet, mutta tarkoitus olisi osallistua vauvakerhoon ja muskariin, Mari Ronkainen jatkaa. Koko Metzin suurimman torin idea rakentuu Kalevala Spiritin konseptin ympärille. Valtakunnallista Vauva-päivää vietettiin nyt kolmannen kerran. Tarhat eivät olleet hevosille turvalliset. Vauvoina molemmat lapset kävivät vauvakerhossa, Pyykönen kertoo. marraskuuta Joulupukin kamari, jossa yli kaksi miljoonaa kävijää saavat tavata maamme kuuluisimman hahmon, itse Joulupukin. Vuodessa lasten määrä on kasvanut todella paljon. Tänä vuonna joulutorit aukeavat neljässä kaupungissa; Hannoverissa, Leipzigissa, Stuttgartissa ja Ranskan puolen Metzissä. Jossain vaiheessa talli kunnostetaan kokonaan. – Kyllä sellainen vaikutelma on, että Sotkamo on lapsiystävällinen paikka ja toimintaa järjestetään, Eero Ronkainen miettii. Kaikkiaan yhtiön myyntihenkilöt tapaavat reilun kuukauden aikana yli seitsemän miljoonaa henkilöä. Sotkamolainen Kalevala Spirit juhlii nyt muutenkin, koska kaikki tohina alkoi Hannoverin kaupungista kaksikymmentä vuotta sitten. Pakkanen on tyytyväinen ratsastuskoulun omiin hevosiin
Nuoria ei tahdo enää löytyä harrastuksen pariin.. Haapalaisen mielestä nuoria ei voida pakottaa harrastamaan, ainoa keino on tuoda harrastusta esille esimerkiksi tapahtumien avulla. kello 18.00 mennessä. Kerhoa ei ole rekisteröity, vaan Haapalainen perusti sen omien sanojensa mukaan omaksi harrastekerhokseen. Paluumatkan hän aikoo taittaa yhdellä kertaa. Moottoripyöräkerhot kaipaavat nuoria harrastajia Jan-Peter Kivelä (oik.) Tammisaaresta on vieraillut Seppo “Lepe” Haapalaisen järjestämissä tapahtumissa Kainuussa jo vuosikausien ajan. Reaaliaikaisen levähaittaseurannan käynnistys on vaikuttanut näytteiden määrään vuodesta 1998 lähtien. Mikä rannikon miestä sitten Kainuussa kiehtoo. lokakuuta. Rätkäkuntit MC:n lisäksi Haapalainen on mukana puolessakymmenessä muussakin kerhossa. Toiminnan määrä kasvaa asteittain harjoituksen edetessä. Lisäksi nuorilla on nykyään paljon muitakin harrastuksia. Kesällä 2019 ympäristökeskukseen tuli 19 levähaittailmoitusta 19 paikasta. Joskus kävijämäärä on ollut lähellä sataa, mutta puoletkin siitä on hyvä. – Nuoret eivät kerhoista ole kokonaan hävinneet, mutta huomattavasti vähentyneet, Rätkäkuntit MC:n perustaja, kajaanilainen Seppo ”Lepe” Haapalainen kertoo. lokakuuta 2019 Mari Tikkunen mari.tikkunen@slpmedia.fi Nuorten puuttuminen näkyy kaikissa moottoripyöräkerhoissa, myös toiminnassaan aktiivisten. Nämä kaikki ilmoitukset olivat sinilevien aiheuttamia yhtä lukuun ottamatta, joka oli viherlevän aiheuttamaa. 10 ELÄMÄNMENO SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 1. Kerhon jäsenistä noin puolet on kainuulaisia, ja loput ympäri Suomea. Reaaliaikaisessa levähaittaseurannassa on ollut Kainuussa mukana 23 kohdetta. Syyssäpinöihin Haapalainen saapui Kuopion kautta, missä hän yöpyi. Havaintokohteista kymmenessä ei esiintynyt lainkaan kukintaa. Olen lähes aina jotenkin mukana järjestämässä niitä. Erittäin runsaasti havaittiin levää kesällä seurannassa Suomussalmella Ruokojärvessä ja Jumalisjärven pohjoisosassa. Lentotoiminnan aktiivisin vaihe on 4.?8. Mikäli lämpimät syyssäät jatkuvat, voi sinileväkukintoja edelleenkin esiintyä kainuulaisissa vesistöissä. Tärkeintä on, että sisällä asuu motoristi. – Ei montaa sitä nuorempaa, mutta ei montaa yli 60-vuotiastakaan. arkisTo/iines Jakovlev Moottoripyöräilyä vaivaa sama vaiva kuin monia muita seuroja. Jotkut tykkäävät käydä ajamassa jonkun lenkin. Viimeisellä havaintoviikolla oli yhdessä kohteessa vielä leväkukintaa. – Pääasia on yhdessäolo. – Moottoripyöräilevien vanhempien lapset saattavat jatkaa saman harrastuksen parissa, mutta luulen, ettei sitäkään tapahdu samassa mittakaavassa kuin aiemmin. Reaaliaikainen levähaittaseuranta oli käynnissä kesäkuun alusta syyskuun loppuun ja sitä on tarkoitus jatkaa ensi vuonna samassa laajuudessa. Ilmatorjuntayksiköt toimivat Lohtajan harjoitusalueella sekä Kuopion tukikohdassa. Harjoitukseen liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä yliäänilentoja, jotka voivat kuulua maassa yliäänipamauksina. Minä tykkään ajaa johonkin kohteeseen, joka on yleensä joku tapahtuma. Viime vuosina Haapalainen apuna Syyssäpinöiden järjestelyissä on ollut Matti Ronkainen. Syyssäpinät on Haapalaisen mukaan rento tapahtuma, joka järjestetään yleensä Kainuussa tai sen läheisyydessä. kello 12.00 ja päättyy 8.10. Myös Ruotsin ilmavoimat on mukana harjoituksessa. Särkisessä oli kesällä runsaasti sinilevää Ilmavoimat harjoittelevat lokakuun alussa, mikä voi kuulua ja näkyä myös Sotkamossa. Tasan puolta vuotta aiemmin maaliskuun viimeisenä viikonloppuna Rätkäkuntit järjestävät Maalisajot. Nyt järjestetyt Syyssäpinät olivat järjestyksessään jo 27. Yksi syy nuorten puuttumiseen kerhoista voi Haapalaisen mukaan olla se, että moottoripyörän ajokortin hankinta on nykypäivänä tehty liian vaikeaksi. Tällä hetkellä noin kahdeksankymmenen jäsenen Rätkäkuntit MC -kerhon hän perusti 25 vuotta sitten. Haapalainen aloitti moottoripyöräilyn 35 vuotta sitten, ja on yhä samalla tiellä. Tapahtuman osallistujien keski-ikä jää Haapalaisen mukaan 50 vuoden tietämille. Ilmavoimien taistelutavan edellyttämän hajautetun ryhmityksen mukaisesti harjoituksessa perustetaan tilapäiset tukikohdat myös Hallin, Joensuun, Kajaanin, Oulun, Porin ja Vaasan lentoasemille. Harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppua. Viime vuonna tapahtuma pidettiin Kuivaniemellä. – Järjestetään tapahtumia ja toivotaan, että tieto niistä kulkisi myös nuorille harrastajille. Täällä sielu lepää. Ajokauden aikana kertyy 10 000–15 000 kilometriä. Yksi keino lisätä nuorten määrää on myös se, että vanhemmat ottavat jälkikasvuaan mukaan harrastukseen. Loppukesästä järvien lämpötilat olivat keskimääräistä hieman korkeampia ja leviä esiintyi vielä syyskuussakin. Soihdut voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja. JanPeter Kivelä on käynyt Kainuussa moottoripyörätapahtumissa jo vuosikausien ajan. Runsaita kukintoja esiintyi 3 kohteessa eli Suomussalmen Kuivajärvessä ja Korpijärvessä sekä Sotkamon Särkisessä. Syyssäpinät ovat Kivelälle nyt jo 16 tai 17 kerta. Lisäksi tukikohtien lähialueilla liikkuu jalkaisin ja ajoneuvoilla joukkoja, joiden koulutukseen sisältyy taisteluharjoituksia. Havaittavia kukintoja esiintyi 8 kohteessa eli Sotkamon Sotkamojärvessä ja Nuasjärven Karankalahdessa; Kajaanin Kaupunginlammessa, Sokajärvessä, Vimpelinlammessa ja Oulujärven Jormuanlahdessa sekä Paltamon Iso-Melasessa. Saunotaan, syödään, ja illalla tulee bändi ja pidetään karaoke. Ilmavoimien Ruska 19 -harjoitus alkaa tänään Sotkamo-lehti toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Tänä kesänä levähaittoja oli Kainuussa keskimääräistä hieman enemmän pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Ruska 19 -harjoituksen lentotoiminta toteutetaan pääosin Tampereen, Kuopion, Rovaniemen ja Jyväskylän lentoasemien yhteydessä sijaitsevista ilmavoimien tukikohdista. Aivan tarkkaa määrää ei hän muista, sillä Kainuun reissuja on kertynyt kymmeniä, jos ei jo satoja. Harjoituksen lentotoiminta alkaa 1.10. Syyssäpinöiden kaukaisin motoristi saapui Sopen tuvalle 660 kilometrin takaa Tammisaaresta. – Ihmiset ja luonto, joka on aivan erilaista kuin etelässä. Haapalaisen mukaan tapahtumaan voi tulla kuka tahansa ja millä tahansa välineellä, vaikka autolla. Mari Tikkunen Ilmavoimat järjestää Ruska 19 -ilmaoperaatioharjoituksen 1.?10. Rätkäkuntit MC toimi järjestävänä kerhona viikonlopun motoristien Syyssäpinöille, jotka pidettiin Sopen tuvalla Laakajärven läheisyydessä. – Ennen meni tapahtumissa ajokauden aikana noin parikymmentä viikonloppua, nykyään ehkä 15-20 viikonloppua. Ensimmäinen tapahtuma oli Haapalaisen järjestämät Nasu-ajot vuonna 1993, joissa Kivelä on nyt käynyt säännöllisesti jo 27 kertaa. Haapalaisen mukaan tapahtumat ovat pieniä. Lentotoiminta suuntautuu Rovaniemelle, Kuusamoon, Kajaaniin, Kuopioon, Jyväskylään, Tampereelle, Vaasaan ja Ruotsin Luulajaan rajautuvalle alueelle. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Lyhyehkö hellejakso heinäkuulla lisäsi jonkin verran leväkukintoja, mutta kukinnat jäivät pääosin lyhytaikaisiksi. Puolustushaaran vuoden pääsotaharjoitukseen osallistuu yli 50 ilma-alusta ja noin 4 500 henkilöä ympäri Suomea. lokakuuta, jolloin lennot ajoittuvat päivittäin aikavälille kello 8.00-22.00. – Jan-Peter oli ensimmäisten Nasu-ajojen ensimmäinen paikalle tulija, Haapalainen muistelee
Arpoja. Tuotto lähetyksen hyväksi. Sinä ansaitset kiitoksen kauneimman, ikilevon pyhän ja rauhaisan. Su 13.10. Varaa aika ke 2.10. Liisa Niskanen. Lämmin kiitos osanotosta. klo 15 mennessä. 11.30. klo 12 Virsipiiri, Iltakoti II. klo 10 Vanhusten kirkkopyhän messu Sotkamon kirkossa. Lapsiparkki on ilmainen. Mahdollisuus ruokailuun ennen piiriä klo 11–12 (hinta 10 €). klo 11¬–14 Lähetyslounas srk-talossa. 044 710 1933. klo 18 Sana ja rukous. Ke 9.10. Vapaa pääsy. Olet tervetullut. Messun jälkeen kahvitus ja vuoden vanhuksen julistaminen srk-talossa. klo 13 Diakoniapiiri srk-talossa. Ti 8.10. 050 587 2772. klo 10 Vauvamuskari srk-talossa. Su 6.10. klo 13.30–15 Perheiltapäivä srk-talossa ja Vuokatin kirkossa. klo 19 Raamattuluento ”MHR / Kuningatar Ester” (Esterin kirja). Aiheena ”Vainotut kristityt”, mukana Pirjo Juntunen. klo 13 Kirkonkylän lähetyspiiri srk-talossa. Ohjelmavastuussa musiikkiopiston oppilaita Heli-Maarit Leppiojan johdolla. klo 18 Jaakko Löytyn konsertti Kainuun Opistolla. Liikuntaleiri Vuokatinrannassa. klo 9.30–10.15 Kirkonrotan muskari kirkon yläsalissa. 050 548 5751. Su 6.10. Kysy lisää puh. La 5.10. sotkamo.helluntaiseurakunta.fi Kajaanin ortodoksinen seurakunta, Sotkamon kirkko ti 1.10. klo 18-20 Raamattupäivät ”Uusi näky”. To 3.10. Luennoitsijana Martti Turunen. ilmaiseksi ja muut henkilöt 7 €. Ei viikkomessua Vuokatin kirkossa. Vanhusten kirkkopyhä, avustaa Sotkamon Kamarikuoro, joht. NÄKEMISEN ILOA Nyt silmäleikkausten esitutkimukset ja kontrollit myös Kajaanissa. klo 12–14 Päiväpiiri Vuokatinrannassa. Su 6.10. Kirpputori lauantaisin klo 9–13 srktalossa. Lastenohjaaja on Katinkullassa paikalla klo 17–18.30, jonka aikana lippujen hinnat ovat alle 4v. Tiistaina 1. Muualla: To 3.10. Ilmoittautuminen Kainuun Opisto p. Kahvitus messun jälkeen srk-talolla n. To 10.10.-La 12.10. Vapaa pääsy. Kaihileikkaukset alk. www.sotkamonseurakunta.fi Helluntaiseurakunta Makkosentie 51 Ti 1.10. klo 10.30 Hartaus (100 vuotta iloa koululaiset kirkossa) Sotkamon kirkossa. klo 15 mennessä p. Messun jälkeen kirkkokahvit. Sinne saatoimme isän rakkaan äidin vierelle nukkumaan. Yleinen seurakuntatyö: Ti 1.10. Ei vastaanottoa). Vuoden vanhuksen julistaminen. klo 13.30 Virsipiiri Törmänkodissa. Viikolla 40 kirkkoherranvirasto avoinna ke-pe klo 9–12. Lounas klo 14. SOTKAMON KAMARIKUORON 40-VUOTISJUHLAKONSERTTI Sotkamon kirkossa su 6.10.2019 klo 18.00 Kuoroa johtaa Pirkko Kupiainen. Musiikkityö: Ke 2.10. Kahvia/teetä tarjolla klo 18.30 alkaen. klo 19 Raamattuluento ”MHR / Uusi alku Nehemia!” (Nehemian kirja). Lähetystyö: Ti 1.10. Ke 2.10. klo 13.30 Hartaus Himmelissä. Pe 4.10. Luennoitsijana Kari Ikonen. La 5.10. klo 12 Armolauluja syntisille -messu Vuokatin kirkossa. klo 12-16 Raamattupäivät ”Uusi näky”. klo 10–13 Kirkonrotan lapsiparkki srk-talossa. Kahvia/teetä tarjolla klo 18.30 alkaen. Leo Niemelä. Pirkko Kupiainen sekä tekstinlukijoina ja kolehdin kerääjinä vanhusneuvoston väkeä. Diakoniatyö: Diakoniavastaanotot ma ja ke klo 9–10 p. Diakoniatyön järjestämät Iltakirppikset toistaiseksi tauolla. Aikuisilla mahdollisuus omaan aikaan. La 5.10. Kiireellisissä asioissa yhteys Juhani Saastamoiseen p. Ti 8.10. 08 6172 3527 kirkkoherranviraston diakoniatoimistossa, Salmelantie 1. Kiitos kaikille kävijöille! To 3.10. Ma 7.10. Omat eväät mukaan. Miesten yhteiskristillinen viikonloppu Kainuun Opistolla. klo 15 Lähetyspiiri Vuokatin kirkossa. 044 299 0826. Tervetuloa! seurakunnat. 990 € Leikkaukset suorittaa Oulussa yli 30 000 leikkauksen kokemuksella silmäkirurgi Antti Juutinen. klo 11.30 Aikuisten kerho srktalossa. klo 13.30–15 Perheiltapäivä srk-talossa ja Vuokatin kirkossa. klo 9.30–11 Perheaamu srktalossa ja Vuokatin kirkossa. klo 10.30 Hartaus (100 vuotta iloa koululaiset kirkossa) Sotkamon kirkossa. Su 6.10. klo 13 Kyläilykeskiviikko Himmelissä. p. klo 18 Rukoustorstai Vuokatin kirkossa. Femto 850 €/silmä • SMILE 1250 €/silmä. klo 9.30 temppelijuhla: vedenpyhitys, liturgia, ristisaatto Rakkaamme Vilho Taavetti JANHILA * 21.1.1930 Sotkamo † 7. 9.2019 Sotkamo Kiitollisena muistaen Raija ja Jukka Jouko perheineen lastenlapset perheineen sukulaiset ja ystävät Soi kappelin kellot hiljaa yli syksyisen kirkkomaan. klo 17 alkaen Perheen yhteinen kylpyläilta Katinkullassa. klo 11 Ehtoollisjuhla. klo 18 Sotkamon Kamarikuoron 40-vuotiskonsertti Sotkamon kirkossa. Vuokatinranta: Ke 2.10. Markku Ovaska, Heikki Penttinen Rukoushetket Ti klo 8 ja To klo 11. Kiitämme myös Mainiokoti Tipaskodin henkilökuntaa Isän hyvästä hoidosta. Pe 4.10.-Su 6.10. Leo Niemelä. Otamme vastaan puhtaita ja ehjiä vaatteita kirpputorin aukioloaikoina. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Maksu tasarahana suoraan lastenohjaajalle. Ohjaajina Niko Ijäs ja Hanna-Maria Orava-Niskala. Ilmoittautuminen to 3.10. Mukana myös vauvakerholaiset. Lapsityö: Ti 1.10. klo 18 Siioninvirsiseurat Maija Hulanmäellä, Makasiinikatu 5. Kyläilijöiden kokoontuminen Himmelin pääaulaan 12.30 alkaen. Ma 7.10. Lippu on voimassa kylpylän sulkeutumiseen asti. Ke 2.10. 010 345 3164 Meiltä laser-, ikänäköja kaihileikkaukset. klo 10 Messu Sotkamon kirkossa. Ti 8.10. klo 9.30–10.15 Kirkonrotan muskari kirkon yläsalissa. (HUOM! Ke 2.10. Seurakunta järjestää mukavaa puuhaa alle kouluikäisille. Varhaisnuorisotyö: La 5.10. lokakuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 11 Kastetut: Jalo Aarre Toivonen Avioliittoon vihitty: Samu Antti Alarik Pääkkönen ja Virpi Anneli Kauppinen Kuolleet: Pentti Assar Hyvönen 84 v., Vilho Taavetti Janhila 89 v., Onerva Tuulikki Roivainen 83 v
. KOKEILE NIIN USKOT. sähkösuunnittelu . kolarityöt . LVI-ASENNUS TAPANI VÄISÄNEN Puh. en näy. KORIKORJAAMO 020 762 4528 ma-pe 8.00-16.00 TIKKAPURONTIE HUOLTO 020 762 4529 huolto63@porho.. 8,21 snt/min + 6,0 snt/min lankap. 0400-296 153 LVI-ASENNUS PERTTI JUPPI LVI-TYÖ M. Pohjavaarantie 74 B, 88610 Vuokatti P. ma-pe 8.00-16.00 VARAOSAT 020 762 4539 varaosat63@porho.. Seppänen Rakentaminen, remontointi LVI-työt LVI-OHTONEN KY Lämpöpumput • ilma • ilma-vesi • poistoilma • maalämpö • lattialämmitykset Myynti, asennus ja huolto Pienja kiinteistöpumput Serti. Takojankatu 8, 87400 KAJAANI Puh. tarvikkeet sotkamonsahkotekniikka@ pp.inet.fi p. 010 387 0570 Fax (08) 614 1185 www.leenanpuhdistuspalvelu.. 010 665 7216 miina@kaistadesign.. 050-370 8956 www.osuuskuntakirjokansi.. maalaukset KAINUUN -PALVELU O Y Marko 040 963 9140 Jonne 044 239 4727 kainuunlvipalvelu@gmail.com Asennus & Myynti Urakointi & Huolto • Lämpöä • Vettä • Ilmanvaihtoa Fysioterapiat p. asennukset . 040 841 0961 SUORAMAINONTA OSUU KOHDERYHMÄÄN AINA. 0500 281 355 ...meiltä myös . uudisrakentaminen p. ymien myyn. Kainuuntie 19, 88600 Sotkamo p. 08 6660 070 www.sotkamonhautaustoimisto.fi Työsuoritukset Mainospalvelut Koti-Kajaani | Viikonvaihde 3. (alv 24 %) Pieniä suuria ympäristötekoja • Jäteastioiden ja kaivojen tyhjennykset • Astioiden myynti ja vuokraus • Viemärien avaus, pesu ja kuvaus • Kuivaimuri purun, hiekan ym. 9–19 • La 9–13 Huvilatie 2 B • Vuokatti p. Ota yhteyttä! Huonekalujen entisöintiä Mööpeliaitta • Entisöintiä • Verhoilua • Korjausta • Kankaat • Keinonahat Akkoniementie 29, p. www.porho.. 044 774 0400 pitopalvelu@sotkamo.net Parturit ja kampaamot frida 044 313 8933 Auli Nousiainen Kainuuntie 14, Sotkamo Parturi-kampaamo Parturi-kampaamo 040 773 1017 Torikatu 8 Sotkamo Suojärventie 2, Vuokatti P. 0500 190 688 Kauneushoitolat Tilitoimistopalvelut Ark. 0400-682 637 Kokemusta ja kalustoa. 050 438 0786 tai ilmoitukset.sotkamolehti@ slpmedia. eiden myyn. ma-pe 8.00-16.30 HINAUSPALVELU MANNELIN puh. 0500 281 355 Kainuuntie 1 A, 88600 Sotkamo Veijo Väisänen 0400 388 090 Pitopalvelut sotkamon pitopalvelu ateriapalvelu, pitopalvelu, suolaiset ja makeat leivonnaiset Mervi ja Mika Seppänen p. 010 387 9800 Putkinotkontie 3 www.kajaaninjateauto.. (08) 652 1533 www.kuhmonlaakaripalvelu.. 010 665 7281 mira@kaistadesign.. SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 1. • arkistojen tuhous • jäteastiat tyhjennys/myynti/vuokraus • likakaivojen tyhjennys • vaihtolavat vuokraus ja tyhjennykset luontoa ei jätetä Puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta 0,0821 € /puhelu + 0,059 € /min. huoneistoremontit . www.suoramainonta.fi SSM SUOMEN SUORAMAINONTA | JAKELUMASTERS OY +358 44 274 8558 pirjo.kokkonen@suoramainonta.fi C itytalkkari C lkk lampun vaihto taulun kiinnitys lumen kolaus nurmen leikkaus pensasaitojen leikkaus kodin vahtipalvelut asiointipalvelut Mika Kinnunen puh. (alv 24 %). Hammaslääkärit Hammaslääkäri senja immonen 0440 66 45 33 Kainuuntie 29 A 2, 88600 Sotkamo Hammaslääkäri Tuomas Parkkinen Ajanvaraus 040 4161 710 Kangaskatu 10, 88600 Sotkamo Nyt myös nettiajanvaraus: Sähköistykset ASIANTUNTEVAA SÄHKÖALAN PALVELUA SOTKAMON SÄHKÖTEKNIIKKA OY PL 61, 88600 Sotkamo P. Kaisa Laajakaista -lii. 0400 286 235 posti@lvi-ohtonen.. poistoon • Arkistojen tuhoaminen • Keräyspaperin nouto ja vastaanotto Muuraustyö Toro Oy Perinteiset tulisijat 040-522 2779 Kylpyhuoneet, keittiöt ja huoneistot Nuaskatu 5, 87400 Kajaani 050-367 9342 040 181 7797 WWW.WARMASTEEL.FI Saumattomat vesikourut Lumiesteet Kattoturvatuotteet Liikkuva peltiseppä MAINOSTOIMISTO TEHOKKAITA YRITYSRATKAISUJA. 0400 681 435 J. 040 416 3236 www.citytalkkari.com Kauppakatu 3, Kajaani 044 354 0760 www.atk-talkkari.. 040 770 0002 • hyvänolonpuoti.com kauneushoitola • hieronta parturi kampaamo • solarium Hautauspalvelut Asianajotoimistot Sotkamon Hautaustoimisto RUSANEN OY Kaikki hautausalan palvelut. kosteantilanremontit . 0400 686 353 ASIANAJOTOIMISTO HAAVIKKO & SALO Oy AA Jorma Haavikko 040 508 1419 AA Kari Salo 040 066 6760 AA Antti Hyvönen 050 911 9319 Palvelemme ajanvarauksella Sotkamossa toimisto puh. lokakuuta 2019 12 NAUTI PAIKALLISESTA PALVELUSTA OLISIKO TÄSSÄ SINUN PAIKKASI. lasit • suihkuseinät • tuulilasit • peilit • ym. Huotari p. Ota yhteyttä ja varaa paikka mainoksellesi! P. 040 038 9297, 044 205 4228 www.helpp.fi · tarkastus@helpp.fi. 0400-386 394 GLASS-TECH-SYSTEM Työsuorituksia Autoja konehuolto Seppänen Huollot ja korjaukset pienkoneista raskaskoneisiin Puh. Meillä on keinot myynnin kasvuun! Hyviä ratkaisuja myös pienellä budjetilla! Ota yhteys niin laitetaan yritysilme kuntoon ja myyntisi uudelle kasvu-uralle! Ko ko na is va lta is ta m ai no nn an ja m ar kk in oi nn in os aa m is ta jo lä he s 30 vu ot ta . (08) 6660 135 Akkoniementie 14 (TB:tä vastapäätä) Ota yhteyttä ja varaa paikka mainoksellesi P. Päivystys 24 h • Halli autojen säilytystä varten • Myös ulkomaan hinaukset • Suora laskutuslupa Parturi-kampaamo HELENA P. (08) 664 585, 0400 283 319 pekka.suhonen@pp6.inet.. ma-pe 09.00 17.00 Tietokoneiden sekä oheislai. ILMAINEN KUSTANNUSARVIO Puh. 044 286 3965 TILITOIMISTOPALVELUT Sotkamon keskustassa Keskuskatu 8 A 2, 88600 Sotkamo p. (016) 725 5000 e-mail: etunimi.sukunimi@rovalex.fi www.rovalex.fi Työsuoritukset Työsuoritukset Kajaani, gsm 0500 583 626 . Pörhön Autoliike Oy, Tikkapurontie 2, 87250 Kajaani 020 762 44 PÖRHÖN AUTOLIIKE OY 020-alkuiseen numeroon soittaminen maksaa: Lankapuhelimista 0,0828/puhelu +0,017/min., matkapuhelinliittymistä 0,0828/puhelu+0,17/min. 050 438 0786 tai ilmoitukset.sotkamolehti@slpmedia.fi Monikanavaista markkinointia kaikilla välineillä, kaikissa medioissa. 0400 388 754 Tuottajantie 2, Tiilitörmä • www.sotkamonlasi.fi MITTOJEN MUKAAN • pöytälasit • kark. asennettuna Kaikki lasista Vuodesta 1979 Kaivinkonetyöt, hiekat, murskeet T:mi Suutari Tuomo puh. , korjaukset ja asennukset Puhelimien sekä table. tai 8,21 sent/min +16,9 snt/min matkap. 0500-281 355 Heikki Sirviö atk-pohjainen sähkösuunnittelu sähköasennukset urakointi sähkötarvikemyynti • • • • . Miina | Puh. HAATAJA Mikko Haataja 044 355 0109 mikkohaataja@luukku.com Rajamiehentie 7B 39, 87400 Kajaani UTKITYÖ SUHONEN P. 040-526 0947 Myymälämme palvelee arkisin klo 8.00 16.00 lauantai-sunnuntai suljettu 24% SIIVOUSPALVELUT Puh. alaan liittyvät työt Jupintie 33, 87950 Kuluntalahti Puh. • asennus ja myynti • LVI -urakointi ja lskutyöt • ok-talot, rivitalot • IV-työt • Nibe maalämpöpumput maahan ja kallioon • Nibe vesi-ilmalämpöpumput • kattilat, varaajat, vaihtimet sähköposti on nykyään pekka.suhonen6@gmail.com Kaikki LVI-asennukset ilmastoinnista vesijohtoihin kajaanin.ilmastointi@gmail.com Puh. Matkapuhelimesta 0,0821 € /puhelu + 0,169 € /min. oitu lämpöpumppuasentaja P. Siivouspalvelut Siivouspalvelut yrityksille ja kotitalouksille 045 138 1165 Helena www.helenajatytot.com TUULILASIN KORJAUKSET P. fi Autotarvikkeet Lääkäripalvelut Snowpolis, Kidekuja 2, puh. Mira | Puh. ölasien vaihdot ja muut huollot. Mainokset • esitteet • asiakaslehdet • ?yerit • julisteet Logot ja yritysilmeet • nettisivut • nettibannerit Katso lisää www.kaistadesign.. – 4.10.2015 19 PALVELUKSESSANNE PALVELUKSESSANNE Työsuorituksia LVI-työt LVI-myymälä Hanatalo Oy Kettukalliontie 7 Esa 044 762 6430 Jouko 044 762 6431 Raine 044 762 6432 lämpöja vesityöt • saneeraukset ym
Karismaattinen ja enkelimäinen Maria Åkerblom johtaa vainotun lahkonsa jäsenet Helsinkiin, jossa he matkansa välietappina majoittuvat kauniiseen huvilaan. Tramppasessarit by @ marqflips, SuperPark Vuokatti, Linturinteenkatu 1, 5.10. klo 9.30. klo 12.15, 6.10. Woody on aina ollut varma paikastaan maailmassa ja siitä, että hänen tärkein tehtävänsä on pitää huolta lapsestaan, oli sitten kyseessä Andy tai Bonnie. klo 18. klo 18. klo 15, 5.10. klo 12.45, 3.10. klo 13.15. Sotkamon OmaisOiva kahvila, Himmeli, Pilkkitie 2, 7.10. Astronautti (Brad Pitt) matkustaa syvälle avaruuteen etsiäkseen kadonneen isänsä ja saadakseen vastauksia koko maailmaa kohtaavaan uhkaan. klo 21, 5.10. klo 18. Viimeiset esitykset!. Once Upon a Time... P. klo 20.30, 7.10. Tanssiopetus DanceFeet. Järj. Menoinfo. klo 10–12. klo 21.30, 5.10. 1920-luku, Kokkola. klo 19.30, 5.10. Järj. Playmobil-elokuva, 2.10. Lisää tapahtumia osoitteessa www.menoinfo.fi. 0103879800 jateauto@kajaaninjateauto. Ikäihmisten neuvonta, sote, Turinatupa, Akkoniementie 9, 3.10. Lavatanssikurssi Foksi, Sokos Hotel Vuokatti, 2.10. Kirjailija Veikko Huovisen kuolemasta 10 vuotta, Sotkamon siunauskappeli, Rauhantie 11, 5.10. klo 15, 4.10. klo 12.45. Sotkamon kirkonkylän historiallinen pienoismalli. Voit ilmoittaa tapahtumasi Menoinfoon osoitteessa www.sotkamolehti.fi. klo 20. klo 10–12. Tervetuloa keskustelemaan päivänmme aiheesta, Hyvän Mielen Kulmalle. 50e/kk Perinteiset HÖYLÄHIRSIRAKENNUKSET Sapson Puu M. www.kajaaninjateauto. Ohjaus Mika Kaurismäki. Kotimainen. klo 11. luontoa ei jätetä Sotkamon ätehuolto Lastaajantie 16, 88610 Vuokatti p. Ensimmäisen elokuvan henkilöt kohtaavat pelkonsa, nyt aikuisina lähes kolme vuosikymmentä ensimmäisen osan tapahtumien jälkeen. Tiistaina 1. klo 14.15–15.15. Downton Abbey (K7), 1.10. klo 18.30, 7.10. Veikko Huovinen -seuran kunniakäynti kirjailijan haudalla. Jaakko Sopanen. klo 20.15. Kuulokerho, Turinatupa, Akkoniementie 9, 1.10. ma-pe klo 10-16, la klo 10-15. Leo Niemelä, Jaakko Sopanen. Tottumiskysymys (K12), 1.10. Tervetuloa suunnittelemaan ja tekemään hyvää, tervettä ja miesten näköistä elämää miehille. K-Supermarketin yläkerrassa, Vapaa pääsy. Kartano saa kuninkaallisia vieraita, ja tapahtuman valmistelut panevat talon väen koetukselle. Quentin Tarantinon 9. klo 14.30, 7.10. klo 15, 2.10. tunnille veloituksetta. Foksin perusteet klo 18.1519.20, jatkotason tunti klo 19.2520.30. Sisaren täytyy etsiä taianomaiseen Playmobiluniversumiin eksynyt veljensä. klo 10. klo 18.45, 4.10. klo 14–15. Tietovisailua, Turinatupa, Akkoniementie 9, 3.10. Lavis on iloinen ja reipas jumpan ja lavatanssin askeleisiin perustuva tanssitunti. klo 15–17.30. Rambo: Last Blood (K16), 3.10. ElokuvaT SOTKAMO Ad Astra (K12), 2.10. Alle 25-vuotiaat 1. Sylvester Stallone palaa jälleen John Rambona, yhtenä kaikkien aikojen suurimmista toimintasankareista. Once Upon a Time in Sad Hill (K12), 7.10. 1.1.-31.12. klo 15.45. klo 17.30, 6.10. klo 16.30. Viimeiset esitykset!. Mestari Cheng (K7), 1.10. klo 18.45. lokakuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 13 Taksipalvelut Työsuoritukset NAUTI PAIKALLISESTA PALVELUSTA Lastaajantie 16, 88610 Vuokatti p. klo 13, 3.10. Tunnilla tanssitaan tuttuja lavatansseja ja -lattareita ilman paria. klo 15.30. maa-ainekset toimitettuna • Autot ja kaivinkoneet tuntija urakkatöihin Soita ja kysy tarjous! 050 386 4900 Reima Komulainen reimakomulainenoy.fi 050 386 4901 Tero Heikkinen reeta@reimakomulainenoy.fi KULJETUSLIIKE R. Liikunta Asema 13, Nuorisotila, asema 13, Keskuskatu 13, 2.10. Markku Ovaska, Heikki Penttinen. klo 14. kirkko, Ristijärventie 1, 6.10. klo 21.45. klo 17, 5.10. Draama hyvästä ruuasta, Lapista ja erilaisten tapojen kohtaamisesta hyvässä hengessä ja ruohonjuuritasolla. Viimeiset esitykset!. klo 18. Lauluhetki vuodeosastolla, Sotkamon terveysaseman vuodeosasto, Keskuskatu 9, 6.10. KauhU. klo 10–11. Joker (K16), 4.10. klo 13. elokuva sijoittuu muutoksen kourissa olevaan vuoden 1969 Los Angelesiin. Ikonisen arkkivihollisen Jokerin ensimmäinen oma syntytarina. Uusi Näky, Sotkamon Helluntaiseurakunta, Makkosentie 51, 5.10. klo 12. 040 152 6791 toimisto@lokapalvelukahkonen.fi klo 06-20: 1,17 € / puhelu + 0,68 € / min + pvm / mpm klo 20-06: 1,42 € / puhelu + 0,68 € / min + pvm / mpm KELA-kyydit numerosta 0800 931 53 (0 € / puhelu) www.sotkamolehti.fi LAADUKKAAT MAAJA KIVIAINEKSET SOTKAMOSTA • Kallioja soramurskeet • Hiekat • Sepelit ym. www.kajaaninjateauto. 0103879800 jateauto@kajaaninjateauto. NäyTTElyT SOTKAMO K-market Sotkamo, Kainuuntie 18. Sotkamon Kamarikuoron 40-vuotiskonsertti, Ev.lut. 050 438 0786 tai ilmoitukset.sotkamolehti@slpmedia.fi kaivojen tyhjennykset viemäreiden avaukset jäteastioiden tyhjennystilaukset Puh. Ristikot, käsitöitä, Turinatupa, Akkoniementie 9, 2.10. Marian paratiisi (K12), 4.10. klo 20.45. klo 15.30, 6.10. Ortodoksinen temppelijuhla: vedenpyhitys, liturgia, ristisaatto, Ortodoksinen kirkko, Rauhantie 13, 1.10. klo 10.30, 6.10. Liikunta, Sotkamon Mielenterveyden tuki ry., Kainuuntie 17 A 1, 2.10. Jumppa, käsityöt, Turinatupa, Akkoniementie 9, 4.10. Angry Birds -Elokuva 2 (K7), 3.10. Uusi uhka asettaa sekä Lintusaaren että Possusaaren vaaraan. klo 18.15– 20.30. klo 17, 7.10. klo 16.45, 4.10. Kärsimys ja kunnia (K16), 3.10. klo 9.30–11. Olen suomalainen (K12), 1.10. Tramppasessari-tapahtuma. Sanan ja rukouksen ilta, Sotkamon Helluntaiseurakunta, Makkosentie 51, 1.10. klo 12– 13.30. Uusi Näky, Sotkamon Helluntaiseurakunta, Makkosentie 51, 4.10. Löydetyt miehet -ryhmä Sotkamossa, Sotkamon toimintakeskus, Ratatie 9, 1.10. klo 14.45. klo 15–17.30, 3.10. Tanssiopetus DanceFeet. luontoa ei jätetä Sotkamon ätehuolto Lastaajantie 16, 88610 Vuokatti, p. klo 11. Roivainen p. in Hollywood (K16), 1.10. Koko perheen animaatio. klo 12.30, 5.10. Pedro Almodovarin uusin draama elokuvaohjaaja Salvador Mallonista, joka kamppailee terveysongelmien kanssa ja käy muistoissaan läpi elämänvaiheitaan. Lavis-lavatanssijumppa, Asema 13, Keskuskatu 13, 5.10. Se: toinen luku (K16), 2.10. klo 17.45, 6.10. 050 438 0786 tai ilmoitukset.sotkamolehti@slpmedia.fi OLISIKO TÄSSÄ SINUN PAIKKASI. klo 15–17. Soita 010 322 1315 vaarojen vesi oy Soita 010 322 1313 lvi-Palvelu korhonen oy LVI-huolto, urakointi ja päivystys (ilta ja vkl) keskuskatu 7, 88600 sotkamo 8,21 snt/min + 16,9 snt/min meiltä myös oP-rahoitus, alk. klo 18.15, 2.10. klo 19.45, 6.10. 040 752 1311 /Markku Sapsoperäntie 159, Sotkamo TapahTumaT SOTKAMO Ehtoollisjuhla, Sotkamon Helluntaiseurakunta, Makkosentie 51, 6.10. Aiheena edunvalvonta, asiantuntijana Suvi Malinen PohjoisSuomen maistraatti. Seitsemän ohjaajan kotimainen draama tuulettaa asenteita näyttämällä naisen elämästä hetkiä, jotka jäävät yleensä piiloon. Leo Niemelä ja Jaakko Sopanen. Tarina selviytymisestä ja ujosta savolaispojasta, josta lopulta kasvaa koko kansan tuntema legenda, Kari Tapio. klo 10–12. klo 12–13. KOMULAINEN OY metsatkuntoon.fi • 044 974 6349 • info@metsatkuntoon.fi Kaikki metsäpalvelut • Sukupolvenvaihdokset Metsäkiinteistövälitys LKV • P ihapuunkaadot ja kantojyrsinnät Epäiletkö putkiesi kuntoa. klo 16.45. Vapaa pääsy. 020 756 2510 luontoa ei jätetä Jäteastioiden tyhjennykset Likakaivojen tyhjennykset Arkistojen tuhous Jätesäiliöiden ja säkkien myynti Ota yhteyttä ja varaa paikka mainoksellesi! p. Toy Story 4 (K7), 5.10. Juonto Liisa Niskanen. Psykologinen trilleri jokaiselle naiselle kuuluvasta oikeudesta omaan elämäänsä
25m Vapaauinti, Vesiralli 2: 1) Niilo Hukkanen SCV 29.2, 2) Siiri Huttunen SCV 31.9, 3) Jenny Rossi SCV 34.1, 4) Salama Korhonen SCV 34.4, 5) Kerttu Suopanki SCV 35.2. Tuloksia Sotkamo-lehti toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Sotkamon Jymy on tehnyt sopimukset Riku Niemen sekä Antti Kiiskisen kanssa. Niemen kanssa Jymy teki 1-vuotisen ja Kiiskisen kanssa 2-vuotisen sopimuksen. 50m Selkäuinti, Rollo-ryhmä: 1) Milla Klemetti SCV 39.6, 2) Onni Salonen SCV 45.0, 3) Peppi-Sofia Sirviö SCV 47.7, 4) Enni Huttu SCV 55.8. Tämän lisäksi näin pikkukylän poikana Sotkamo on täydellinen paikka elää ja hengittää, Kiiskinen jatkaa. Sarja-avauksessa kotijäällään SoKi nujersi Nivala Cowboysin 5–2 ja lauantaina irtosi 8–3-vierasvoitto PJK:sta Pyhäjoella. 9. Nyt brittitutkijat ovat laskeneet, kauanko luonnossa pitäisi olla, jotta voisimme paremmin. Juho-Perttu Kyllönen nappasi kaksi syöttöpistettä. 3. 14 URHEILU&LIIKUNTA SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 1. Syksy pitää sisällään myös muutoksia. Niiden tuloksia odotellessa voidaan hyvillä mielin ottaa tavaksi joka viikko oleilla tai liikkua parin tunnin ajan metsissä ja puistoissa. Tutkijoiden mukaan liikunta ei kuitenkaan kokonaan selitä luonnossa havaittua hyvinvoinnin lisääntymistä. Meillä vallitsee joukkueessa loistava yhteishenki, mikä teki jatkopäätöksestä henkilökohtaisesti todella helpon, Kiiskinen ajattelee. 10. Luonnossa liikkumisen on nimittäin todettu olevan terveellisempää kuin sisätiloissa liikkumisen. Harjoitusryhmään nousee tukku pelaajia Jaguars -miehistöstä sekä Bpoikien runkopelaajia. Japanilaisissa tutkimuksissa pelkän metsässä istumisen eli ns. Vihreämmillä asuinalueilla sydänja verisuonisairaudet, psyykkiset sairaudet ja jopa kokonaiskuolleisuus ovat matalampia kuin alueilla, joilla ei ole puistoja ja metsiä. Saastamoisen lisäksi omista kasvateista harjoitusryhmään nousevat B-poikien mestarijoukkueesta Aapo Komulainen ja Kalle Kuosmanen. Jymylle tukku jatko-sopimuksia Tuikka ja Vikström jäävät pois Jere Vikström ei enää ensi kaudella jatka Sotkamon Jymyn riveissä. Tiedetään myös, että stressi lisää suolen pinnan läpäisevyyttä ja sitä kautta tulehdusta eli dysbioosia elimistössä. 2021 asti Jymyssä pelaavat: Roope Korhonen, Niilo Piiponniemi, Niko Korhonen, Ville Väliaho ja Antti Kiiskinen. – Koen, että minulla on vielä pesisvirtaa jäljellä ja parhaat pelit edessä, niin nyt on hyvä hetki kokeilla jotain uutta. Sotkamon Jymyn tämänhetkinen sopimustilanne: Tällä hetkellä Sotkamon Jymyllä on sopimukset vuoteen 2020 asti seuraavien pelaajien kanssa: Antti Korhonen, Lauri Rönkkö, Matias Litmanen, Joni Rytkönen, Topi Korhonen, Juuso Väisänen, Riku Niemi ja Aatu Saastamoinen. metsäkylpyjen on todettu edistävän hyvinvointia ja terveyttä. Ensi lauantaina YJK koettaa suistaa SoKin voittojen tieltä kotihallissaan Ylivieskassa. Tutkijoilla oli käytettävissään noin 20 000 englantilaisen raportoimat terveystiedot ja kyselyllä saatu subjektiivinen hyvinvointi-indeksi. Aikaisemmin ei kuitenkaan ole ollut tarkkaan tiedossa, kauanko pitää oleskella metsissä ja puistoissa jotta hyvinvointi kohenee. – Uudet haasteet urheilijana vievät minua muualle. 2. Jymyn junioreissa pelannut Aatu Saastamoinen on tehnyt yksivuotisen jatkosopimuksen. Vikström on samoilla linjoilla ja kokee, että uudenlaisella ympäristöllä on hänen uralleen vielä annettavaa. Yleensä on ajateltu, että luonnossa liikkumisen hyöty johtuu fyysisestä aktiivisuudesta, joka olisi se ainoa terveyttä edistävä tekijä. Jymyn superpesisjoukkueen vakiokalustoon kahden kauden ajan kuulunut ja sitä ennen juniorijoukkueissa pelanneelle Kiiskiselle oli selvää, missä hän haluaa olla ja pelata. Vuosikausia Jymyä edustaneille pelaajille lähtöpäätös oli haikea, mutta omat haaveet vahvistivat ajatusta. Kaupungeissa asuvien terveydentilan tiedetään paranevan, jos he liikkuvat luonnossa. Jere Laukkanen, Lasse Kettunen, Vili Kauppinen ja Olli Suoraniemi keräsivät kukin tehopisteet 1+1. Dysbioosi liittyy moniin kansansairauksiin kuten lihavuuteen ja sydänja verisuonisairauksiin, mutta myös hermoston sairauksiin. Tutkimuksen tulos oli yllättävän selvä. Brittitutkijat painottavat, että heidän tutkimuksensa pitää vielä varmistaa laajemmilla seurantatutkimuksilla. SoKi-show pyöri päätöserässä ja takasi vierasvoiton MARI HEIKURA/ARKISTO Luonnossa liikkumisen positiiviset vaikutukset on todettu monissa tutkimuksissa. 50m Vapaauinti, Rollo-ryhmä: 1) Onni Salonen SCV 33.3, 2) Milla Klemetti SCV 33.9, 3) Peppi-Sofia Sirviö SCV 41.3, 4) Enni Huttu SCV 49.7. Olen saanut pelata Jymyssä kuusi hienoa pesäpallokautta, jotka ovat kasvattaneet minua niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin, Tuikka tunnelmoi ja viittaa samalla siihen, että omat tavoitteet urheilijana vaativat uudenlaista ympäristöä. Haluan olla tulevaisuudessa johtava pelaaja kentällä, joten tähän peilaten tämä kaksivuotinen sopimus on minun kannalta hyvä päätös. Vasta 22-vuotiaalle Kiiskiselle pesäpallo on ollut aina kaikki kaikessa, jolla tavoitteet ovat korkealla. Nuorten pelaajien on varmasti helpompi ponnistaa Superpesikseen, kun olosuhteet ja toimintatavat ovat tuttuja jo entuudestaan, Komulainen taustoittaa. 50m Vapaauinti, Tekniikkaralli: 1) Hilla Tiensyrjä SCV 51.7, 2) Oona Lukka SCV 55.7, 3) Maria Lapina SCV 57.0, 4) Ella Vilmi SCV 1:01.0. ARKISTO Harjoitusryhmään nousee nuoria pelaajien B-poikien mestarijoukkueesta. – Jotta voin kehittyä lisää urheilijana ja ihmisenä, niin maisemanvaihdos on nyt oman urani kannalta oikea päätös. Jymyn pelinjohtajana jatkava Jani Komulainen näkee tilanteen mehukkaana. SoKin tehomies Pyhäjoella oli kaksi maalia tehnyt ja yhden syöttänyt Jere Pitkälä. Hyvinvoinnin kokemus lisääntyy 4-5 viikkotuntiin saakka, mutta sen jälkeen teho ei enää parane. 8. 50m Selkäuinti, Tekniikkaralli: 1) Maria Lapina SCV 57.1, 2) Hilla Tiensyrjä SCV 1:01.2, 3) Ella Vilmi SCV 1:04.1, 4) Oona Lukka SCV 1:07.6. 25m Selkäuinti, Vesiralli 3: 1) Eeli Aleksi Erkkilä SCV 24.0, 2) Theodor Koivisto SCV 24.6, 3) Eevi Rautiainen SCV 26.7, 4) Vilja Keronen SCV 30.7, 5) Neea Hyvönen SCV 34.5, 6) Oona Liuski SCV 37.6. Maalinteossa SoKilta onnistuivat myös Konsta Puutio ja Ossi Pulkkinen. 4. 25m Rintauinti, Tekniikkaralli: 1) Maria Lapina SCV 23.0, 2) Oona Lukka SCV 32.6, 3) Ella Vilmi SCV 34.4, 4) Hilla Tiensyrjä SCV 34.7. Yksi selittävä tekijä voi olla stressin väheneminen, johon liittyy stressihormonitasojen lasku ja sitä kautta elimistön kulutuksen väheneminen. 6. Vieraat veivät viimeisen 20-minuuttisen nimiinsä peräti maalein 6–1. 25m alkeisuinti, Vesiralli 1: 1) Mette Mäenpää SCV 23.1, 2) Okko Liuski SCV 24.7, 3) Iida Sirviö SCV 25.6, 4) Lucas Koivisto SCV 26.1, 5) Venla Määttä SCV 29.5, 6) Alisa Lukka SCV 44.3. Sotkamon Kiekko on avannut vakuuttavasti kautensa jääkiekon II divisioonassa. Lauantaina ottelun päätöserään lähdettiin tasatilanteessa 2–2, mutta sen jälkeen kaukalossa alkoi pyöriä SoKi-show. Markus Tuikka ja Jere Vikström eivät jatka Jymyn vahvuudessa. 7. lokakuuta 2019 Swimming Club Vuokatin syyskuun kuukausikilpailut 29.09.2019 1. – Olen halunnut edustaa Jymyä natiaisesta alkaen. – Jymy on paras paikka opetella pesäpalloa ja kehittyä pelaajana. – Jo pitkään on ollut nähtävissä, että ykköspesisjoukkueen toimiminen samalla paikkakunnalla kantaa hedelmää, ja pelaajapuolella löytyy paljon potentiaalia. Pentti Huovinen Luonnossa olo parantaa hyvinvointia. 5. 25m alkeisuinti, Vesitaiturit 3: 1) Renne Pehkonen SCV 27.0, 2) Stella Piirainen SCV 27.4, 3) Eevi Kotikumpu SCV 29.0, 4) Emilia Kohonen SCV 29.1, 5) Utu Anttalainen SCV 29.4, 6) Riija Uusi-Illikainen SCV 32.4, 7) Erin Heikkinen SCV 32.7, 8) Jaakko Jääskeläinen SCV 33.3, 9) Leo Penttilä SCV 43.3, 10) Enni Pehkonen SCV 48.7. 50m Vapaauinti, Vesiralli 3: 1) Eeli Aleksi Erkkilä SCV 46.5, 2) Theodor Koivisto SCV 52.2, 2) Eevi Rautiainen SCV 52.2, 4) Vilja Keronen SCV 1:02.6, 5) Neea Hyvönen SCV 1:28.9, 6) Oona Liuski SCV 1:43.6. Jos vietät viikoittain vähintään kaksi tuntia luonnossa, edistät terveyttäsi ja voit paremmin
010 665 9013 ilmoitukset.sotkamolehti@slpmedia.fi Kajaanin Reumayhdistys ry järjestää ke 9.10.19 klo 17-19 jäsentapaamisen Sotkamon reumajäsenten kanssa, Sotkamon kunnanviraston kahviossa. 050 314 5004 (ma-pe klo 8-16) Pertti Granqvist 0400 218 314 Mari Heikura 050 598 4980 Julkaisupäivät ....................... VIRTANEN AJAN SÄVEL www.sotkamolehti.fi Katso jutun videosisältö Katso lisää kuvia Avaa juttuun liittyvä linkki Sitoutumaton – Sanomalehtien Liiton jäsenlehti 24.2.1962 Päätoimittaja......................... kainuuntyvi@gmail. Lehdellä on täydet oikeudet kaikkeen julkaistavaksi lähetettyyn aineistoon. HERKKUKASSI 20 € sis. sähköpostit ........ Taidonnäytteitään voi esitellä somessa käyttämällä tunnisteita #nenapäivä ja #nenäsukka. Kainuun väestö tippuu lähes viidenneksellä vuoteen 2040 mennessä Sotkamon torilla ke 2.10. 8 kappaletta Kivikylän tuotteita KONTINJOEN HERKKUKULMA AVOINNA MA-PE KLO 09-17 LA KLO 10-15 KEITTOLOUNAS 6€ puh. Tyvin tilille 2.10.mennessä ja loppumaksu 15.10. tiistai: aineistot perjantaina klo 16 perjantai: aineistot keskiviikkona klo 16 Kainuun pörssi: aineistot tiistaina klo 10 Levikkialue: ........................... L I H A A U T O VILJAPOSSUA SUORAAN TILALTA • Etuselkä, kylki 5,90/kg • Jauheliha 7,90/kg • Savuluut 7,90/kg MYYNTIAUTO SOTKAMON TORI pe 4.10. Ti laaja voi kieltää tietojensa käytön em. Muistutukset on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. menn. Polkupyöräretki Saukkoon la 5.10. 0400787127 Laila. A,b,c-radat. Ennusteen mukaan vähennys on Sotkamossa 12,3 ja Kajaanissa 12,2 prosenttia. tarkoituksiin ilmoittamalla siitä Sotkamo-lehden asiakaspalveluun. Henkilötietolain edellyttämä rekisteriseloste on nähtävillä Sotkamo-lehdessä. Lisätietoja p. ”Nenäsukat” kannattaa olla valmiina viimeistään Nenäpäivänä 8. 0400-216108 iltaisin. Matkalle tarvitaan passi tai virallinen henkilökortti. Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 010 Yritysnumeroon soittaminen maksaa 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. Lisätiedot ja ohjelmapyynnöt os. Kiellot ja kyselyt rekisteriselosteesta kir jallisina ja allekirjoitettuina osoitteeseen: Sotkamo-lehti, Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo. Ennustetta laadittaessa ei ole otettu kantaa siihen, miten väestön määrän tulisi kehittyä. Opastus Katinkullantieltä. Ilmoitukset ja tilaukset 010 665 9013 (ma-pe klo 8-16) Mediamyynti: ....................... Herkkuomenat 3 kg 10,00 €. Hintaan sis: bussija laivamatkat, 1. Suhteellisesti suurinta vähennys on Ylä-Kainuun kunnissa. Osoite löytyy Nenäpäivän nettisivulta. – su 8.12.2019! Bussi Kuhmo-Sotkamo-Kajaani > Matkan hinta 299 eur/hlö, kun väh. alv 24 %). 4 kappaletta Kivikylän tuotteita SAVUKASSLER ja MAALAISHYYTELÖ MAALAISKINKKU KESKIVIIKKONA HYVÄRISEN LEIPOMON KUUMA KUKOT KLO 10 ALKAEN SOPPATYKISTÄ PALVIHERNEKEITTOA puh. yöt keskustassaTallink City 2hh aamiaisella sekä opastettu kaupunkikierros jouluisessa Tallinnassa. Nenäpäivä haastaa kaikki käsistään kätevät mukaan villasukkatalkoisiin. com tai p. klo 19.00 alkaen Kaarreniemessä. Lähtö klo 10 kirkon pihasta. klo 12 – 14 JOKA TOINeN PeRJANTAI LAAKAMÄeN KOTILIHA Kari 050 441 4656 1,80 e /rivi + alv 24% P. Sotkamo LT 2018 ................................. Tervetuloa! Sotkamon Luonto ry. 050 307 5439 KIVIKYLÄN MYYNTIAUTO SOTKAMON TORILLA KESKIVIIKKONA KLO 10.00 15.00 MAKKARAKASSI 10 € sis. Sotkamossa on väestöennusteen mukaan vuonna 2040 9 050 asukasta, kun asukasmäärä tänä vuonna on 10 314. P. Lehti toimitetaan ylivoimainen este (lakko ym.) varauksin. SLP Kustannus Oy, Kajaani Painopaikka: ......................... Sukat voi myös postittaa Nenätoimistolle. TILAUSHINNAT Jatkuva tilaus 12 kk maksuvälillä .....132 € 6 kk maksuvälillä .......72 € 4 kk maksuvälillä .......48 € Vuosikerta .................198 € (hinnat sis. Tied. Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo Puhelin: ................................. Vastuu virheistä ja huomautukset: Lehden suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai ilmoituksen poisjäännistä on ilmoituksen hinta. yö Silja Europalla B2-hyteissä, meriaamiainen, 2.-3. 0500-686 387 www.kauppapuutarha.com ari.partanen@ kajaani.net SOTKAMO huOMiO! Sotkamon torilla ke 2.10.2019 klo 9-13 Kotimaiset herkkuomenat ja kainuulaisista raaka-aineista valmistetut marjamehut, hunajaa ja Kainuussa kasvatetut juurekset. ma-pe klo 9-11 ja 12-14 Sähköpostit: .......................... marraskuuta Neulotut sukat voi itse myydä vaikka ystävälle tai naapurille ja sen jälkeen lahjoittaa myyntivoiton Nenäpäivälle. 0400 703 771. Tilastokeskus tähdentää, että sen ennuste on trendilaskelma, joka tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden reagoida. Väestön vähenee suhteellisesti vähiten Sotkamossa ja Kajaanissa. 4025 kpl Kustantaja: ............................ ke 2.10. alv) 0800 95505 MAHDOLLISET JAKELUHÄIRIÖT ma – la klo 7.00 – 11.00 Puhelut palvelunumeroon ovat maksuttomia. lokakuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 15 sarjakuvat SUPERMUKULA B. nettilomakkeella (linkki löytyy ohjelmasta), enn.maksu 90e maks. Tälle matkalle voit käyttää Tyvin jäsenten matkatuen (15e), jollet ole jo käyttänyt sitä v.2019 + kysy oman yhd.matkatukea lisäksi. Jymyrastit yösuunnistus 2.10. Tiistaina 1. ILM. myyntineuvottelija Miia Väisänen 050 438 0786 myyntijohtaja Kirsi Kela 044 332 5332 Toimitus: ............................... Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Muutoksen suunta on jokaisessa Kainuun kunnassa sama mutta vauhti eri. 010 665 9013 ilmoitukset.sotkamolehti@slpmedia.fi Kaikille avoin Tallinnan matka Itsenäisyyspäivän aikaan to 5. Lisämaksusta 1hh, joulubuffet laivalla ja päivällinen hotellissa. Valmiit sukat myydään ja myyntivoitto lahjoitetaan Nenäpäivän kautta maailman lapsille. Asiakasrekisteri: Sotkamo-lehden asiakasrekisterissä olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Kuhmossa ennustettu vähennys on 29,6, Paltamossa 21,0 ja Ristijärvellä 20,6 prosenttia. Pekka Lassila 0400 456 848 Konttori avoinna: .................. ja ilm. Matka järj.yhteistyössä henkilöstöyhdistys Kainuun Tyvin sekä Jytyn ja JHL:n kanssa – tervetuloa mukaan reissuun! 1,80 e /rivi + alv 24% P. Sotkamo-lehdellä on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin sekä mielipideja markkinatutkimuk siin henkilötietolain mu kaisesti. 050 307 5439 puh. paistettua MUIKKUA ja puhdistettua ja survottua PUOLUKKAA . lakko) tai asiakkaasta johtuvan syyn vuoksi voi julkaista ilmoitusta, lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta. Nenäpäiväksi villasukkia tekemään Maria Kalliokoski maria.kalliokoski@slpmedia.fi Tilastokeskus ennustaa väestön vähenevän osassa Kainuun kuntia rajusti vuoteen 2040 mennessä, selviää sen maanantaina julkaisemasta väestöennusteesta. 40 hlöä. Vuosina 2019-2040 Puolengan väestö vähenee 33,7 prosentilla, Hyrynsalmen 31,7 prosentilla ja Suomussalmen 30,6 prosentilla. etunimi.sukunimi@slpmedia.fi Osoite: ................................... Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskuntatai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestökehitykseen, tiedotteessa kerrotaan. 040 910 5551.. Ennusteen mukaan koko Kainuun väestö on tänä vuonna 72 206 ja vuonna 2040 59 196, eli vähennys on 18,0 prosenttia kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Mikäli lehti ei ylivoimaisen esteen (esim. asiakaspalvelu.sotkamolehti@slpmedia.fi ilmoitukset.sotkamolehti@slpmedia.fi toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Henk.koht. SIT
Pelastuslaitoksen mukaan koira selvisi tapaturmasta pienellä naarmulla jalassa, ja lähti sen jälkeen häntä heiluen kiireellä uusiin seikkailuihin. 13,70€) Pelastuslaitos sai erikoisen tehtävän lauantai-iltana kello yhdeksän jälkeen Hiidenportin kansallispuistoon. Kuskin huomio oli herpaantunut mutkassa voimakkaan sumun takia. Kosteuttava ja monikäyttöinen perusvoide koko perheelle Aqualan L 100g 3,90 € (norm. Koira ehti olla halkeamassa kaiken kaikkiaan vajaat kolme tuntia. 16 SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 1. Koira pelastettiin kalliohalkeamasta Sotkamon Tipasojantiellä sattui lauantaiaamuna ulosajo, jossa henkilöauto ajautui jyrkässä mutkassa metsään. MODA PAJAKKA Kerro mielipiteesi! Haluatko saada keskustelua aikaan ajankohtaisesta asiasta. Kahvitarjoilu Vuokatin apteekissa ma 7.10.2019 klo 10-15 ja Sotkamon apteekissa ti 8.10.2019 klo 10-15. klo 10-13 Säilöntäaineettomat, 0,4 % natriumhyaluronaattia sisältävät BevitaEye silmätipat 20x0,5ml 4,90 € (norm. Ennen aamuyhdeksää tapahtuneesta tiedon saanut pelastuslaitos löysi paikalta keulasta vaurioituneen auton, mutta kuljettajaa ei näkynyt missään. Poliisi sai myöhemmin yhteyden kuljettajaan, joka ei ollut loukkaantunut ulosajossa. tiistaista Lauantaihin ovh-hinnasta 20 % Kaikki lasten tuotteet Sotkamo, Kainuuntie 25 Avoinna ma-pe 9.30-18, la 9.30-15 www.moda.. Well02 -esittelypäivä ma 7.10. 9,40€) Sitruksen makuinen D-vitamiini Devisol 10mikrog 100 tabl. Retkeilijöiden koira oli tipahtanut kallion halkeamaan, joka oli noin kolmenkymmenen sentin levyinen ja viiden metrin syvyinen. P.S. 6,00€) 3,90 € (norm. 5,25€) Monivitamiini, jonka koostumus perustuu ravitsemussuosituksiin Multivita 30 tabl. Harri Ovaskainen on ollut Sotkamossa vuoden apteekkarina. UIosajo Tipasojalla – kuskia ei näkynyt missään 1.-5.10. 6,55€) 12,90 € (norm. 8,45€) Pienikokoinen, helposti nieltävä B12-vitamiinitabletti Beko Strong 1mg 30 tabl. Suun hoidon esittelypäivä la 12.10. Lähetä viesti numeroon 050 314 5004 toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Sotkamo-lehti, Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo www.sotkamolehti.fi Paikkakunnan parhaat uutiset ja tarjoukset!. Päivän aikana GUM-tuotetarjouksia. Tarjoukset voimassa lokakuun ajan Sotkamon apteekissa klo 9-12 ja Vuokatin apteekissa klo 12.30-15 Paikalla Tiina Sotaniemi Tamrosta. lokakuuta 2019 Katinkullantie 1 (S-market) arkisin klo 10.00-18.00 lauantaisin klo 12.00-16.00 Sotkamon ja Vuokatin apteekin LOKAKUUN TARJOUKSET Kainuuntie 28 | arkisin klo 9.00-19.00 lauantaisin klo 9.00-15.00 sunnuntaisin ja juhlapyhinä klo 12.00-15.00 Erittäin riittoisa pesuneste kasvoille ja vartalolle Sebamed Liquid Face&Body Wash pesuneste 200ml 3,90 € (norm. Pelastuslaitos sai koiran nostettua ujuttamalla narun koiran päällä olleisiin vetovaljaisiin. 4,90 € (norm
5 Sadonkorjuun aika: kyssäkaalit kauppaan Aki Vola keräämässä kyssäkaaleja Timo Korhosen maatilalla Sotkamossa. Aspienimposa volorporecto blatur. RUOKA LähiT E E M A Erätaidot tuttuja naisille Ro cus dolupta ssunturi dolenihilia sequia cusam imagnatem faceped es es ut quiae de odigenist evenda con rem sitat. s. 5 Erätaidot tuttuja naisille Ro cus dolupta ssunturi dolenihilia sequia cusam imagnatem faceped es es ut quiae de odigenist evenda con rem sitat. Tas arumqui nissequi solorun tustio. 2 Lorem Occum ut essitat emporia que es voloria iuscia quiam ut eaquia voluptat. s. MARI HEIKURA. TEEMA-LEHDET LÖYDÄT MYÖS MEDIAKAISTALTA WWW.MEDIAKAISTA.FI Koulunkäyntiä metsässä s
Tämänkaltaista automatiikkaa tarvitaan yksikkökokojen kasvaessa. Metsuritrion kokemukset ovat ainakin myönteiset! TIMO KYLLÖNEN Asenne ratkaisee myös maaja metsätalouden yrittäjyydessä Automatiikka tulevaisuutta lähiruoan tuotannossa JARNO HILTUNEN Maitotilojen määrä on Kuhmossa laskenut dramaattisesti 1990-luvulta, mutta kokonaislitramäärään sillä ei juuri ole ollut vaikutusta. Rakentamiseen käytettynä kuituhamppu on yhtä kestävä ratkaisu kuin puun käyttö, miettii Lassi Keränen ja ennakoi, että tämän ominaisuutensa ansiosta hampunviljelyyn voi tulla jonkinlaista tukea. Ruoantuotanto ja metsätalous ovat ilman muuta tulevaisuuden aloja, joilla riittää työtä. Nyt sen käyttökohteet ovat paljon monipuolisempia. Ollaan Paltamossa Markku ja Pertti Karjalaisen pellolla, jonne perustettiin uuteen kuituhampun viljelyhankkeeseen liittyvä pilottiviljelmä. KUSTANNUSTEN KASVU tuntuu myös maatiloilla, sillä tulopuoli ei ole kasvanut samaan tahtiin. Muun muassa lohkon vesitalouden täytyy olla kunnossa, kertoo Maarit Partanen. Jäljelle jäävien tilojen lehmämäärät ja sitä myötä myös tuotannon määrä tilaa kohden on kasvanut. Keski-Euroopassa kuituhamppua viljellään jo kymmenien tuhansien hehtaarien alalla ja myös Kiinassa viljely lisääntyy. – Pienellä porukalla ei pystytä isoja yksiköitä hoitamaan. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. – Paljon keskitytään seurantapuoleen, että eläimet voivat hyvin, Komulainen lisää. – Eihän se pääse edes kolmeen euroon. Erityisen kiinnostavaa luettavaa tässä liitteessä on kolmen nuoren naisen perustama Metsuritrio, joka tekee päivätyökseen täysipainoista metsurintyötä taimikon ja nuoren metsän hoidossa. HAMPPU ON Kainuussa vanha viljelykasvi, ja sen viljelyala oli enimmillään maakunnassa noin 150 hehtaarin luokkaa. Yksi vaihtoehto on käyttää kuituhampusta valmistettuja esineitä muovin korvaajana ja käyttää siinä 3d-tulostusta. Jo Karjalaisten viljelmällä huomaa, että kaikille maalajeille, kuten turvemaille, viljely ei sovi. Hamppua voidaan käyttää katteena puutarhoissa, eläinten kuivikkeena tai kompostikuivikkeena, siitä voidaan tehdä akustiikkapaneeleja, eristelevyä ja hamppubetonia. Kuituhampun viljely on tarkkaan säädeltyä ja viranomaiset tarkistavat, ettei kuituhamppuviljelmän kasveissa ole liikaa huumaavia ainesosia. – Tähän mahtuu 70 lypsävää, ja nuori karja tulee saman katon alle. Viljapelloilta Kettusella ei ole vielä tietoa, mutta hänelle on muodostunut kuva, että viljastakin saataisiin ainakin kohtalainen sato. Kati Hoppula kertoo, että heidän tilallaan kuituhampun viljelyä kokeillaan jo toista vuotta. Kainuun ely-keskuksen taulukosta käy ilmi, että Kuhmossa on eniten maitotiloja koko Kainuussa. Historiatietoja viljelystä löytyy 1910-luvulta saakka. Hampun kasvuston ja juurimassan kokonaismäärä on paljon suurempi kuin monen muun viljelykasvin. Valmis sen pitäisi olla lokamarraskuun vaihteessa. Automaattilypsynavetta tuottaa valtavasti tietoa. Opastavaa otetta ja kiinnostusta nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien ennakkoluulottomaan esittelemiseen ei voi kuin tervehtiä ilolla. Karjan määrissä puhutaan 120 – 130 eläimestä. Siinä selvitetään, voisiko kuituhampun tuotantoketjun käynnistää Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Tutkimusten mukaan nuoria ei kiinnosta perinteinen kello 8–16 välillä tapahtuva kellokorttityö, vaan työltä kaivataan runsasta valinnanvapautta ja mahdollisuutta itseohjautuvuuteen. On merkillepantavaa, että kolmikko tulee täysin perinteisten, vahvojen metsätalousalueiden ulkopuolelta, aivan pääkaupungin vierestä. Tehdään siitä näkkileipääkin. Yksi näistä navetoista sijaitsee Akonahden tilalla. Vaikka kuituhamppupellossakin on huumaava tuoksu, huumausaineeksi kasvista ei ole. 050 438 0972 Kustantaja: SLP Kustannus Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Päätoimittaja Timo Kyllönen, p. Maatalousyrittäjän pitääkin olla sinut automatiikan kanssa. 040 413 9382 Kuituhamppu tulee takaisin Se sitoo hiiltä, parantaa maaperää ja voi korvata muovia ja puuvillaa. Esillä on perinteisen maanviljelyksen ohella asiaa kotipuutarhasta, uudenlaisesta pienyrittäjyydestä ja myös uusista mahdollisuuksista, joita perinteinen metsätalous tarjoaa. Rakenteilla on yhden robotin yksikkö, jossa automaatti hoitaa lypsämisen ja pitkälti myös eläinten ruokkimisen. – Maidon tuotantohinnoissa ei ole nähty nousuja, toteaa Kettunen. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! Tilauksesta hapanjuurileipiä HAPANJUURELLA LEIVOTTUA, ILMAN HIIVAA TIETENKIN! Leipälauantait kahvila Seurapiirissä. Ennen hampusta tehtiin lankaa, köysiä, tekstiilejä ja paperia. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. Sama malli toimisi epäilemättä myös Kainuussa ja kaikessa maaja metsätaloudessa. – Ei meinannut löytyä sopivaa korjuukalustoa. Oikealla asenteella nuorille – niin tytöille kuin pojillekin – löytyy varmasti työtä kotiseudulta. 0400 456 848 Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Päätoimittaja Sirkku Rautio, p. Kotileipomo Sydänjuuri Nakertaja Puh. Tämä koulutti, opasti ja ohjasi nuoret hiljalleen metsätöihin. Tässä Lähiruoka-liitteessä katsotaan ympäröivää luontoa monesta eri näkökulmasta. Viljelyn kannattavuudesta ei kuitenkaan tarkkaa tietoa ole, ja sitäkin lasketaan vuoden 2020 syksyyn kestävässä hankkeessa. 044 332 5320 MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. Maaseutusihteeri Tuomas Kettunen sanoo tuottajien arvostuksen kuitenkin olevan heikko siinä suhteessa, mitä on laskettu maitotilallisten tuntipalkaksi. – Hamppu on aika vaativa viljelyolosuhteiden suhteen varsinkin kasvun alkuvaiheessa. Hanke on Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja ProAgrian yhteinen. Nyt, kun syksyn sato alkaa olla kellareissa, pakastimissa ja hillopurkeissa, on hyvä aika katsoa ympäröivää Kainuuta laajemmasta näkökulmasta: mihin kaikkeen meillä onkaan mahdollisuuksia. – Kyllähän tässä on tietynlaisia vivahteita, että mihin tämä on menossa. Niitä on kuutisenkymmentä päätä, kertoo työmaalla Tapio Komulainen . Siitä saa myös elintarvikkeita, snackeja, rouhetta, öljyä ja näkkileipää. Hyrynsalmelainen Lassi Keränen kertoo, että hänen tilallaan on yhä osuus vanhaan hamppulikopaikkaan. Maarit Partanen, Lassi Keränen ja Kati Hoppula toteavat, että kuituhampun juuret ovat tehneet hyvää maan rakenteelle. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. Ihmistyö on kallista ja työmäärä iso. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. Pellon laidalle kokoontuneet viljelijät sekä Luken ja ProAgrian asiantuntijat laskeskelevat jo tuottoa. 050 414 1253 Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Päätoimittaja Pekka Lassila, p. Meijeriin lähetetyn maidon määrässä edellä ovat Sotkamo ja Puolanka. Hampulla korvataan puuvillan viljelyä. Kuhmossa kuitenkin riittää uskoa tulevaisuuteen, mistä kertovat parhaillaan käynnissä olevat kolme navettainvestointia. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. Säilörehun osalta ensimmäinen sato oli Kettusen mukaan hyvä ja nautakarjanpitäjät ovat saaneet rehua asianmukaisesti. Tiistai 1.10.2019 3 LÄHIRUOKA 2 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA www.kinnusenmylly.fi Kinnusen Myllyn jauhot Läheltä meitä Jauhettu ja pakattu Utajärvellä MARJATTA KURVINEN Kari Kivivuori ja Pertti Karjalainen yrittävät käsivoimin vetää hamppukuitua poikki eikä se meinaa millään katketa, kunnes Kivivuori lopulta saa sitkeän kuidun napsahtamaan poikki. Kauppakatu 11, 87100 Kajaani ks.toimitus@kainuunsanomat.fi Päätoimittaja Sanna Keskinen, p. Kasvusto on matalaa turvemaalla, mutta sopivalla maalajilla kasvit ovat kasvaneet kesän aikana 2,5-metrisiksi. Lisäksi viljelyä kokeillaan Sotkamon Kuolaniementien varressa parilla tilalla. Nyttemmin on käyty keskusteluja vapaan lehmän maidosta. – Aika iso tuotto, laskee Lassi Keränen. – Heille, jotka viljelevät erikoiskasveja, hamppua voi hyödyntää välikasvina, suosittelee tutkija Kati Hoppula Luonnonvarakeskuksesta. Kuitu on sitkeää ja sylttäytyy koneiden pyöriviin osiin, hän kertoo. Ongelmia on ilmennyt muun muassa kuituhampun korjuussa. Myönteiseksi signaaliksi Kettunen listaa sen, että hallitus aikoo pääomittaa lisää Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. Esimerkiksi puulusikoiden sijaan voitaisiin tehdä hamppulusikoita. VAIKKA IHMISTYÖN tarve on vähentynyt, tarvitaan sitä edelleen esimerkiksi puhdistuksessa, ruokkimisessa ja vasikoiden hoidossa. – Näyttäytyykö se myös tuottajapuolella hintojen nousuna. – Kuituhamppu on erittäin hyvä maanparannuskasvi, sillä saadaan lisättyä maahan orgaanisen aineksen määrää, lisää multavuutta ja kuohkeutta, maatilayritysasiantuntija Maarit Partanen ProAgriasta kertoo. Vaikka siemenkustannus on aika iso, nelisensataa euroa hehtaarilta, kuiva-ainetta kertyy hehtaarilta 11 tonnia. MARJATTA KURVINEN JARNO HILTUNEN. HIILEN SIDONNASSA maaperään hamppu on myös erinomainen kasvi. Työ on itsenäistä, vastuullista, sitovaa ja samalla palkitsevaa. Tietokone raportoi eläinten lypsyllä käymisestä, ruokailusta ja terveydentilasta. Näkisin, että automatiikan tuonti sinne (navettaan) on tulevaisuutta, Komulainen toteaa. Mutta ihan oikopäätä viljelyä ei voi käynnistää. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. n Paltamon pilottiviljelmän kuituhamppu on kasvanut yli 2-metriseksi. Alkutuotannon työt täyttävät nämä kriteerit täydellisesti. KUHMO Meijerimaidon ja tilojen määrät Meijeriin lähetetty maito / 1000 l 1996: 12 590 2017: 12 462 2018: 12 265 Tilat / kpl 1996: 181 2017: 51 2018: 48 Keskimäärin litraa / tila /1000l 1996: 70 2017: 244 2018: 256 Lähde: Kainuun ely-keskus / maaseutupalvelut -yksikkö n Tapio Komulainen esittelee rakenteilla olevaa navettaa Tuomas Kettuselle. Nuorten naisten yrittäjyys sai kipinän metsäalan ammattilaiselta. MAATALOUDELLA menee Tuomas Kettusen mielestä kohtalaisesti jos katsotaan kokonaiskuvaa. – Itsestä on kiinni, miten tiedon pystyy hyödyntämään
Kauppakatu 11, 87100 Kajaani ks.toimitus@kainuunsanomat.fi Päätoimittaja Sanna Keskinen, p. – Ei meinannut löytyä sopivaa korjuukalustoa. Nyt, kun syksyn sato alkaa olla kellareissa, pakastimissa ja hillopurkeissa, on hyvä aika katsoa ympäröivää Kainuuta laajemmasta näkökulmasta: mihin kaikkeen meillä onkaan mahdollisuuksia. Automaattilypsynavetta tuottaa valtavasti tietoa. 044 332 5320 MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. Säilörehun osalta ensimmäinen sato oli Kettusen mukaan hyvä ja nautakarjanpitäjät ovat saaneet rehua asianmukaisesti. MARJATTA KURVINEN JARNO HILTUNEN. – Kuituhamppu on erittäin hyvä maanparannuskasvi, sillä saadaan lisättyä maahan orgaanisen aineksen määrää, lisää multavuutta ja kuohkeutta, maatilayritysasiantuntija Maarit Partanen ProAgriasta kertoo. Tämänkaltaista automatiikkaa tarvitaan yksikkökokojen kasvaessa. – Eihän se pääse edes kolmeen euroon. Viljapelloilta Kettusella ei ole vielä tietoa, mutta hänelle on muodostunut kuva, että viljastakin saataisiin ainakin kohtalainen sato. HIILEN SIDONNASSA maaperään hamppu on myös erinomainen kasvi. Metsuritrion kokemukset ovat ainakin myönteiset! TIMO KYLLÖNEN Asenne ratkaisee myös maaja metsätalouden yrittäjyydessä Automatiikka tulevaisuutta lähiruoan tuotannossa JARNO HILTUNEN Maitotilojen määrä on Kuhmossa laskenut dramaattisesti 1990-luvulta, mutta kokonaislitramäärään sillä ei juuri ole ollut vaikutusta. Hanke on Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja ProAgrian yhteinen. Kasvusto on matalaa turvemaalla, mutta sopivalla maalajilla kasvit ovat kasvaneet kesän aikana 2,5-metrisiksi. Rakenteilla on yhden robotin yksikkö, jossa automaatti hoitaa lypsämisen ja pitkälti myös eläinten ruokkimisen. – Paljon keskitytään seurantapuoleen, että eläimet voivat hyvin, Komulainen lisää. Kainuun ely-keskuksen taulukosta käy ilmi, että Kuhmossa on eniten maitotiloja koko Kainuussa. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! Tilauksesta hapanjuurileipiä HAPANJUURELLA LEIVOTTUA, ILMAN HIIVAA TIETENKIN! Leipälauantait kahvila Seurapiirissä. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. Historiatietoja viljelystä löytyy 1910-luvulta saakka. – Hamppu on aika vaativa viljelyolosuhteiden suhteen varsinkin kasvun alkuvaiheessa. Mutta ihan oikopäätä viljelyä ei voi käynnistää. 040 413 9382 Kuituhamppu tulee takaisin Se sitoo hiiltä, parantaa maaperää ja voi korvata muovia ja puuvillaa. Hampun kasvuston ja juurimassan kokonaismäärä on paljon suurempi kuin monen muun viljelykasvin. Tutkimusten mukaan nuoria ei kiinnosta perinteinen kello 8–16 välillä tapahtuva kellokorttityö, vaan työltä kaivataan runsasta valinnanvapautta ja mahdollisuutta itseohjautuvuuteen. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. Nuorten naisten yrittäjyys sai kipinän metsäalan ammattilaiselta. Maarit Partanen, Lassi Keränen ja Kati Hoppula toteavat, että kuituhampun juuret ovat tehneet hyvää maan rakenteelle. Viljelyn kannattavuudesta ei kuitenkaan tarkkaa tietoa ole, ja sitäkin lasketaan vuoden 2020 syksyyn kestävässä hankkeessa. Ongelmia on ilmennyt muun muassa kuituhampun korjuussa. Valmis sen pitäisi olla lokamarraskuun vaihteessa. Muun muassa lohkon vesitalouden täytyy olla kunnossa, kertoo Maarit Partanen. Hampulla korvataan puuvillan viljelyä. Kotileipomo Sydänjuuri Nakertaja Puh. Alkutuotannon työt täyttävät nämä kriteerit täydellisesti. Näkisin, että automatiikan tuonti sinne (navettaan) on tulevaisuutta, Komulainen toteaa. Tässä Lähiruoka-liitteessä katsotaan ympäröivää luontoa monesta eri näkökulmasta. – Pienellä porukalla ei pystytä isoja yksiköitä hoitamaan. Tehdään siitä näkkileipääkin. Hyrynsalmelainen Lassi Keränen kertoo, että hänen tilallaan on yhä osuus vanhaan hamppulikopaikkaan. Meijeriin lähetetyn maidon määrässä edellä ovat Sotkamo ja Puolanka. Ollaan Paltamossa Markku ja Pertti Karjalaisen pellolla, jonne perustettiin uuteen kuituhampun viljelyhankkeeseen liittyvä pilottiviljelmä. HAMPPU ON Kainuussa vanha viljelykasvi, ja sen viljelyala oli enimmillään maakunnassa noin 150 hehtaarin luokkaa. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. Tämä koulutti, opasti ja ohjasi nuoret hiljalleen metsätöihin. 050 438 0972 Kustantaja: SLP Kustannus Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Päätoimittaja Timo Kyllönen, p. Kuituhampun viljely on tarkkaan säädeltyä ja viranomaiset tarkistavat, ettei kuituhamppuviljelmän kasveissa ole liikaa huumaavia ainesosia. 050 414 1253 Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Päätoimittaja Pekka Lassila, p. Vaikka siemenkustannus on aika iso, nelisensataa euroa hehtaarilta, kuiva-ainetta kertyy hehtaarilta 11 tonnia. Yksi näistä navetoista sijaitsee Akonahden tilalla. Kati Hoppula kertoo, että heidän tilallaan kuituhampun viljelyä kokeillaan jo toista vuotta. Niitä on kuutisenkymmentä päätä, kertoo työmaalla Tapio Komulainen . Tiistai 1.10.2019 3 LÄHIRUOKA 2 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA www.kinnusenmylly.fi Kinnusen Myllyn jauhot Läheltä meitä Jauhettu ja pakattu Utajärvellä MARJATTA KURVINEN Kari Kivivuori ja Pertti Karjalainen yrittävät käsivoimin vetää hamppukuitua poikki eikä se meinaa millään katketa, kunnes Kivivuori lopulta saa sitkeän kuidun napsahtamaan poikki. VAIKKA IHMISTYÖN tarve on vähentynyt, tarvitaan sitä edelleen esimerkiksi puhdistuksessa, ruokkimisessa ja vasikoiden hoidossa. – Näyttäytyykö se myös tuottajapuolella hintojen nousuna. Ihmistyö on kallista ja työmäärä iso. Kuhmossa kuitenkin riittää uskoa tulevaisuuteen, mistä kertovat parhaillaan käynnissä olevat kolme navettainvestointia. Oikealla asenteella nuorille – niin tytöille kuin pojillekin – löytyy varmasti työtä kotiseudulta. KUHMO Meijerimaidon ja tilojen määrät Meijeriin lähetetty maito / 1000 l 1996: 12 590 2017: 12 462 2018: 12 265 Tilat / kpl 1996: 181 2017: 51 2018: 48 Keskimäärin litraa / tila /1000l 1996: 70 2017: 244 2018: 256 Lähde: Kainuun ely-keskus / maaseutupalvelut -yksikkö n Tapio Komulainen esittelee rakenteilla olevaa navettaa Tuomas Kettuselle. – Heille, jotka viljelevät erikoiskasveja, hamppua voi hyödyntää välikasvina, suosittelee tutkija Kati Hoppula Luonnonvarakeskuksesta. Vaikka kuituhamppupellossakin on huumaava tuoksu, huumausaineeksi kasvista ei ole. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. Yksi vaihtoehto on käyttää kuituhampusta valmistettuja esineitä muovin korvaajana ja käyttää siinä 3d-tulostusta. Karjan määrissä puhutaan 120 – 130 eläimestä. – Kyllähän tässä on tietynlaisia vivahteita, että mihin tämä on menossa. 0400 456 848 Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Päätoimittaja Sirkku Rautio, p. Ennen hampusta tehtiin lankaa, köysiä, tekstiilejä ja paperia. Kuitu on sitkeää ja sylttäytyy koneiden pyöriviin osiin, hän kertoo. Jäljelle jäävien tilojen lehmämäärät ja sitä myötä myös tuotannon määrä tilaa kohden on kasvanut. Esimerkiksi puulusikoiden sijaan voitaisiin tehdä hamppulusikoita. Myönteiseksi signaaliksi Kettunen listaa sen, että hallitus aikoo pääomittaa lisää Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa. n Paltamon pilottiviljelmän kuituhamppu on kasvanut yli 2-metriseksi. Siinä selvitetään, voisiko kuituhampun tuotantoketjun käynnistää Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Siitä saa myös elintarvikkeita, snackeja, rouhetta, öljyä ja näkkileipää. – Itsestä on kiinni, miten tiedon pystyy hyödyntämään. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. Tietokone raportoi eläinten lypsyllä käymisestä, ruokailusta ja terveydentilasta. On merkillepantavaa, että kolmikko tulee täysin perinteisten, vahvojen metsätalousalueiden ulkopuolelta, aivan pääkaupungin vierestä. Opastavaa otetta ja kiinnostusta nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien ennakkoluulottomaan esittelemiseen ei voi kuin tervehtiä ilolla. Keski-Euroopassa kuituhamppua viljellään jo kymmenien tuhansien hehtaarien alalla ja myös Kiinassa viljely lisääntyy. Nyttemmin on käyty keskusteluja vapaan lehmän maidosta. Pellon laidalle kokoontuneet viljelijät sekä Luken ja ProAgrian asiantuntijat laskeskelevat jo tuottoa. MAATALOUDELLA menee Tuomas Kettusen mielestä kohtalaisesti jos katsotaan kokonaiskuvaa. Työ on itsenäistä, vastuullista, sitovaa ja samalla palkitsevaa. – Aika iso tuotto, laskee Lassi Keränen. Sama malli toimisi epäilemättä myös Kainuussa ja kaikessa maaja metsätaloudessa. – Tähän mahtuu 70 lypsävää, ja nuori karja tulee saman katon alle. Hamppua voidaan käyttää katteena puutarhoissa, eläinten kuivikkeena tai kompostikuivikkeena, siitä voidaan tehdä akustiikkapaneeleja, eristelevyä ja hamppubetonia. Maaseutusihteeri Tuomas Kettunen sanoo tuottajien arvostuksen kuitenkin olevan heikko siinä suhteessa, mitä on laskettu maitotilallisten tuntipalkaksi. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. Nyt sen käyttökohteet ovat paljon monipuolisempia. Erityisen kiinnostavaa luettavaa tässä liitteessä on kolmen nuoren naisen perustama Metsuritrio, joka tekee päivätyökseen täysipainoista metsurintyötä taimikon ja nuoren metsän hoidossa. Jo Karjalaisten viljelmällä huomaa, että kaikille maalajeille, kuten turvemaille, viljely ei sovi. Esillä on perinteisen maanviljelyksen ohella asiaa kotipuutarhasta, uudenlaisesta pienyrittäjyydestä ja myös uusista mahdollisuuksista, joita perinteinen metsätalous tarjoaa. KUSTANNUSTEN KASVU tuntuu myös maatiloilla, sillä tulopuoli ei ole kasvanut samaan tahtiin. Ruoantuotanto ja metsätalous ovat ilman muuta tulevaisuuden aloja, joilla riittää työtä. – Maidon tuotantohinnoissa ei ole nähty nousuja, toteaa Kettunen. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. Rakentamiseen käytettynä kuituhamppu on yhtä kestävä ratkaisu kuin puun käyttö, miettii Lassi Keränen ja ennakoi, että tämän ominaisuutensa ansiosta hampunviljelyyn voi tulla jonkinlaista tukea. Lisäksi viljelyä kokeillaan Sotkamon Kuolaniementien varressa parilla tilalla. Maatalousyrittäjän pitääkin olla sinut automatiikan kanssa
Seppo Pulkkinen, Kuhmo: Perunaa lähinnä ja lisäksi jonkin verran porkkanoita ja viinimarjoja. – Käytön lisäämiseksi tarvitaan lisää tietoa tuhkan ominaisuuksista ja hyödynnettävyydestä, Koneyrittäjien metsänparannustyöryhmän puheenjohtaja Jari Vento sanoi Metsänparannuspäivässä Ikaalisissa syyskuussa. Kyse ei kuitenkaan ole ylihakkuista vaan siitä, että hakatun tukkipuun arvo on korkeampi kuin tilalle kasvavan kuitupuun arvo. Neljänneksi eniten metsää koko maassa omistaa kajaanilainen Harri Suutari, 5 274 hehtaaria. Kolme niistä oli verotusyhtymää. Viinimarjoja. Hän arvioi, ettei pelkällä puun tuotannolla saada rahastojen ennustamaa seitsemän prosentin tuottoa vaan oletuksena lienee myös itse kiinteistön hinnan nousu. Tiistai 1.10.2019 5 LÄHIRUOKA 4 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Gallup: Mitä kaikkea saat omasta maasta. Verotusyhtymien määrä oli hienoisessa laskusta 3 281:stä 3 221:een. Esimerkiksi Itämeren suurin ravinnekuormittaja on ympäröivien maiden maatalous. JUHA NEUVONEN Paikallisen maaja metsätalouden puolesta vuodesta 1945 ANTERO KOMULAINEN ANTERO KOMULAINEN Viimevuotisista tykkylumimetsien hakkuista ei saatu kunnon kantohintaa, ja muutenkin Kainuun kantohinnat ovat alakantissa verrattuna muuhun Suomeen. Puunmyyntitulot lisäsivät tuottoa 4,4, puuston nettokasvu 0,2 ja valtion tuet 0,1 prosenttiyksiköllä.. Luken laskelmassa metsän sijoitustuotto on jaettu viiteen osaan. Metsää ovat Kainuusta ostaneet paljon myös metsäsijoitusrahastot, jotka lupaavat sijoittajille jopa seitsemän prosentin tuottoa. Nettokantorahatuloa Kainuuseen tuli viime vuonna noin 88,2 miljoonaa euroa, josta yksityismetsänomistajille noin 58,9 miljoonaa euroa. Marttojen niksivalikoimaan kuuluvat erilaiset tavat hyödyntää pienetkin määrät tähteitä. MARI HEIKURA Minna Rokolampi, Kajaani: Omalta pihalta saan kauneutta ja silmäniloa. UUSILLE SELLUTEHTAILLE olisi PohjoisSuomessa jo kestävien hakkuumahdollisuuksienkin vuoksi tilaa. Kainuussa sekä tuotto, 8,4 prosenttia, että kantohintojen nousun vaikutus tuottoon, 5,3 prosenttia, oli vuonna 2018 Suomen matalin. Tilanne ei kuitenkaan ollut Kainuussa yhtä hyvä. Sotkamolainen Antti Kela on sijalla 69. Näyttää, että ainakin kuitupuun hintaan on selvästi vaikuttanut Kemijärven tehtaan sulkeminen, sanoo tutkija Esa Uotila Luonnonvarakeskuksesta. Hyötypuutarhaa minulla ei ole. Vuonna 2018 tuottoon vaikutti eniten kantohintojen nousu 8,8 prosenttiyksiköllä. Omenoita on niin paljon, ettei oikein tiedä, mihin niiden kanssa joutuu. Maarakennusja lannoituskäyttöön sopivaa tuhkaa syntyy erityisesti puun ja turpeen poltosta. Tämä tarkoittaa noin miljoonan tonnin tuhkamäärää vuodessa. Jonkinlainen riski on myös se, että hakkuumääriä ruvetaan rajoittamaan ilmastonmuutoksen takia. METSÄKIINTEISTÖJEN kauppa on käynyt Kainuussa vilkkaana viime vuosina, ja markkinat ovat muun Suomen tapaan jopa ylikuumentuneet, vaikka Kainuussa metsämaan hinta onkin Uotilan mukaan vielä ollut kohtuullinen. Vuonna 2013 omistajia oli vielä yhteensä 13 148. Kainuussa yksityisiä metsänomistajia (henkilöitä, pariskuntia, verotusyhtymiä tai kuolinpesiä) oli vuonna 2016 yhteensä 12 412. POHJOIS-SUOMEN metsien heikompaa tuottoa Etelä-Suomeen verrattuna selittävät heikommat kasvuolosuhteet, eli hakattavaa hehtaaria kohti on vähemmän. Lähde: Iltasanomat 27.8.2019. Niistä neljän omisti joko yksi henkilö tai pariskunta. Aamiaiselta jääneen puuron voi kätkeä sämpylätaikinaan tai vanhanaikaisesti kuumentaa rasvassa pannulla ruskeaksi ja nauttia maidon ja marjojen kera. Näin ollen vuosittain julkistettavat listat maan suurimmista metsänomistajat antavat omaisuudesta vääristyneen kuvan. Juttu perustuu Metsäkeskukselta saatuihin tietoihin. Vastaava luku esimerkiksi vuonna 2016 oli noin 40,8 miljoonaa euroa. MARJUT LEHTO KUHMOLAINEN Tuhkaa syntyy vuosittain arviolta noin 1,3 miljoonaa tonnia, ja jopa puolet siitä päätyy kaatopaikoille. ARKISTO: JUHA NEUVONEN A Päijät-Hämeen kuusitukin pystykauppahinta oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin Lapin mäntykuitupuun hinta. TIMO KYLLÖNEN n Kotitalouksilla on suuri vastuu hävikkiruoan määrän vähentämisessä. SUOMALAISEN ruokahävikki on keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, eli yhteensä kotitalouksissa päätyy ruokaa jätteeksi 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. KAINUUSSA TILANNE oli viime vuonna poikkeuksellinen tykkylumihakkuiden lisäksi myös siksi, että viime vuonna maakunnassa hakatun puun arvo oli korkeampi kuin tilalle kasvaneen puuston arvo. Ruoankulutus on ympäristöasia n Esa Uotila Lukesta epäilee, onko järkevää pitää omistuksessaan esimerkiksi perimäänsä metsää, jos asuu kaukana, ei tunne metsätaloutta eikä metsään ole tunnesiteitä. Eila Huotari, Kuhmo: Perunoita kesämökkitontin perunamaalta ja kotipihasta viinimarjoja sekä kukkia koristeeksi. Väestönkasvu lisää ruoan tarvetta eli samalla se kasvattaa kuormitusta. MARTTALIITON mukaan ruoantuotannon maankäytön tai vedenkäytön määrää ei voida juurikaan lisätä, sillä maailmassa on jo useita alueita, joissa kärsitään vesipulasta. Vaikka viime vuonna tuotto olikin korkea, Uotilan mukaan realistisempaa on laskea tuotto pitkällä tähtäimellä koko maassa neljän prosentin tasolle. Puolankalainen Pasi Kanniainen omistaa 2 714 hehtaaria metsää ja sijoittuu sillä maan 12:nnelle sijalle. Sekä Suutari että Kanniainen ovat kartuttaneet metsäomaisuuttaan vielä viime suosinakin. Tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että tykkylumituhoja korjattiin paljon eikä kyseisistä hakkuista saatu täyttä hintaa korkeiden korjuukustannusten ja puun laadun takia. Ruoantuotanto vaatii paljon erilaisia luonnonresursseja ja siten se kuormittaa ympäristöä. Kainuulaisiakin pääsee vuosittain listalle mukaan, mutta ainakaan heidän kainuulaiset metsäomistuksensa eivät ole yhtä tuottoisia kuin vastaavat eteläisemmässä Suomessa. Vuonna 2013 yksityisten metsätilakokonaisuuksien keskikoko oli 42,4 hehtaaria, vuonna 2016 hieman suurempi, 43,4 hehtaaria. ESA UOTILA tehdään kuutio sahatavaraa, tulee lisäksi kuutio haketta, jolle pitäisi löytää Uotilan mukaan muitakin hyödyntämiskohteita kuin poltto energiaksi. Heistä yksin tai yhdessä puolison kanssa metsää omisti vuonna 2013 yhteensä 8 004 henkilöä, vuonna 2016 yhteensä 7507 henkilöä. Se oli silti enemmän kuin vuosiin, sillä esimerkiksi vuosina 2012, 2013 ja vuonna 2015 tuotto oli Kainuussa miinusmerkkinen ja vielä huonompi kuin naapurimaakunnissa lähinnä kantohintojen laskun takia. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotto oli kaksinkertainen ja 12 prosenttiyksikköä parempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo. Metsän ostaminen Kainuusta millä hinnalla tahansa ei todellakaan ole kannattavaa. Neljälle uudelle sellutehtaalle puuta tuskin riittää, mutta ainakin kahdelle, sanoo Esa Uotila. Kainuun metsien hehtaarikohtainen liiketulos nousi silti vuonna 2018 eniten Suomessa, 36 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus SUURIMMAT Suomen sadan suurimman metsänomistajan listalla on useita kainuulaisia, mutta kahden vuoden takaiseen listaan verrattuna moni kainuulainen on pudonnut listalta. Valtioneuvoston asetus koskee eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa. Ruoantuotanto kuluttaa noin 70 prosenttia maapallon makean veden varannoista, runsaasti ravinteita sekä energiaa ja hallitsee huomattavaa osaa, noin 50 prosenttia, maapinta-alasta. Tuhkaa on käytetty maarakennukTuhkan käyttöä voi lisätä huomattavasti KUHMOLAINEN Marttaliitto tiedottaa, että ruoantuotannolla ja -kulutuksella on suuri vaikutus ympäristöön: ne aiheuttavat yhdessä noin viidenneksen koko hiilijalanjäljestämme. MARI HEIKURA Raimo Huusko, Sotkamo: En paljon mitään. Marttojen mukaan hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Samalla myös tämän ruoan tuotantoon käytetyt resurssit on kulutettu turhaan. Lisäksi maatalous ja siihen käytettävät ravinteet ovat merkittävimpiä vesistöjen saastuttajia. – Kainuussa sijaitsee kaksi merkittävää puun ostaja, Kuhmo Oy ja Pölkky Oy, ja niiden merkitys Kainuun metsätaloudelle on elintärkeä, sanoo Uotila. Viime vuoden alussa voimaan tullut niin sanottu MARA-asetus herätti toiveen, että jopa 80 prosenttia tuhkasta saataisiin hyötykäyttöön. Maija-Liisa Kilpeläinen, Sotkamo: Perunna, herneitä, persiljaa, tillejä, muista yrttejä, viinimarjoja. LUONNONVARAKESKUS julkaisi metsän sijoitustuotosta tietoja vastikään. Pelkät tukkipuun ostajat eivät riitä, vaikka tukkipuusta saakin parhaan hinnan. Kuhmolaisen Ari Huotarin omistuksessa on 1 218 hehtaaria, ja valtakunnallinen sijoitus 84:s. Näin ollen ruoantuotannon hiilijalanjälkeen voikin vaikuttaa helpoiten vähentämällä hävikkiruoan määrää. Kun rupeaa miettimään, niin on vähän laiskistuttu. Metsien inventointitietojen mukaan Kainuussa on hakattu viime vuosina noin 18 prosenttia vähemmän kuin kestävä hakkuumäärä olisi. Kuivaneet leivät taas voi paahtaa pannulla ja nauttia hillon kanssa tai kuutioida ja paahtaa leivästä krutonkeja keiton tai salaatin lisäkkeeksi. JUHA NEUVONEN Kalevi Seppänen, Kajaani: Ennen saatiin perunat, mutta nykyään ei enää ole viljelty perunaa, kun kaupasta saa niin halvalla. Kainuun metsien tulevan tuoton kannalta tärkeää on kantohinnan kehitys, mihin taas vaikuttaa se, kuinka lähellä puuta jalostetaan. Hän omistaa 1 318 hehtaaria metsää. Vastaavasti Kainuussa pitää omistaa neljä kertaa enemmän metsää kuin Päijät-Hämeessä päästäkseen samaan tuottoon. Metsän omistamisen suurin epävarmuustekijä on puun kysyntä, mihin vaikuttaa se, tuleeko uusia sellutehtaita. Niiden pinta-ala oli yhteensä 11 599 hehtaaria. Kuolinpesien omistuksessa oli vuonna 2013 kaikkiaan 1 863 metsätilaa, vuonna 2016 yhteensä 1 684 metsätilaa. Raija Seppänen, Suomussalmi: Perunaa, sipulia, porkkanaa, mansikoita, vadelmia, herneitä ja salaattia. – Mutta ei se nyt näytä kauhean todennäköiseltä, Uotila sanoo. Tukkipuun latvasta kertyy aina myös kuitupuuta, ja kun OMISTAJAT Vuonna 2016 seitsemän kainuulaista yksityistä omisti yli tuhannen hehtaarin metsätilan. Tuhkaa käytetään lannoitteena, mutta sitä voi käyttää myös maarakentamisessa korvaamaan arvokkaita materiaaleja: mursketta ja luonnonhiekkoja. Myös kaupat tekevät oman osansa hävikin vähentämiseksi. MARJUT LEHTO Tarja Mikkonen, Suomussalmi: Perunaa ja sipulia. Viinimarjoja kyllä saadaan, ja omasta metsästä polttopuuta omiin tarpeisiin ja sieltäkin marjoja. Lisäksi on viinimarjapensaita. Kuivaneista leivistä ja sämpylöistä voi tehdä myös korppujauhoja, joita käytetään vaikka lihapullataikinaan. Kotitalouksien ostamasta ruoasta kuusi prosenttia päätyy roskiin. Uotilan mukaan ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää myöskään pitää omistuksessaan perintömetsiä, jos ei tiedä metsätaloudesta, metsällä ei ole tunnearvoa ja asuu metsäpalstasta kaukana. Liitto muistuttaakin, että omaa hiilijalanjälkeä on tehokkainta pienentää ruoankulutuksen muutoksilla. – Päijät-Hämeen kuusitukin pystykauppahinta oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin Lapin mäntykuitupuun hinta, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Esa Uotila. – Kainuun metsien kantohinnat ovat muutenkin olleet alavireiset. Marttojen mukaan maailman kaikesta tuotetusta ruoasta kolmannes päätyy hävikkiin jossain ruokaketjun vaiheessa. Viime vuosi oli metsäsijoittajalle hyvä MARJATTA KURVINEN Vuoden 2018 korkeat kantohinnat nostivat puuntuotannon reaalisen sijoitustuoton Suomessa korkeammalle kuin vuosiin, 13 prosenttiin. Omakotitalon pihalla on nurmikkoa, pari kukkapenkkiä ja lumipalloheisi. Esimerkiksi keitetyt perunat ja kasvikset sopivat sosekeittojen pohjaksi tai sämpylätaikinan jatkeeksi. Kaksi vuotta aiemmin yli tuhannen hehtaarin omistajia oli yhteensä viisi. On tullut todella hyvä sato, erityisesti perunasta. Tänä vuonna tuli yllättävän hyvä sato, perunaa tuli erittäin hyvin
Näin ollen vuosittain julkistettavat listat maan suurimmista metsänomistajat antavat omaisuudesta vääristyneen kuvan. Tänä vuonna tuli yllättävän hyvä sato, perunaa tuli erittäin hyvin. Puunmyyntitulot lisäsivät tuottoa 4,4, puuston nettokasvu 0,2 ja valtion tuet 0,1 prosenttiyksiköllä.. Kainuussa sekä tuotto, 8,4 prosenttia, että kantohintojen nousun vaikutus tuottoon, 5,3 prosenttia, oli vuonna 2018 Suomen matalin. Kainuulaisiakin pääsee vuosittain listalle mukaan, mutta ainakaan heidän kainuulaiset metsäomistuksensa eivät ole yhtä tuottoisia kuin vastaavat eteläisemmässä Suomessa. Tämä tarkoittaa noin miljoonan tonnin tuhkamäärää vuodessa. Verotusyhtymien määrä oli hienoisessa laskusta 3 281:stä 3 221:een. Puolankalainen Pasi Kanniainen omistaa 2 714 hehtaaria metsää ja sijoittuu sillä maan 12:nnelle sijalle. Viinimarjoja. Viime vuoden alussa voimaan tullut niin sanottu MARA-asetus herätti toiveen, että jopa 80 prosenttia tuhkasta saataisiin hyötykäyttöön. ARKISTO: JUHA NEUVONEN A Päijät-Hämeen kuusitukin pystykauppahinta oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin Lapin mäntykuitupuun hinta. Lähde: Tilastokeskus SUURIMMAT Suomen sadan suurimman metsänomistajan listalla on useita kainuulaisia, mutta kahden vuoden takaiseen listaan verrattuna moni kainuulainen on pudonnut listalta. Luken laskelmassa metsän sijoitustuotto on jaettu viiteen osaan. Omakotitalon pihalla on nurmikkoa, pari kukkapenkkiä ja lumipalloheisi. Esimerkiksi Itämeren suurin ravinnekuormittaja on ympäröivien maiden maatalous. Omenoita on niin paljon, ettei oikein tiedä, mihin niiden kanssa joutuu. METSÄKIINTEISTÖJEN kauppa on käynyt Kainuussa vilkkaana viime vuosina, ja markkinat ovat muun Suomen tapaan jopa ylikuumentuneet, vaikka Kainuussa metsämaan hinta onkin Uotilan mukaan vielä ollut kohtuullinen. MARJUT LEHTO Tarja Mikkonen, Suomussalmi: Perunaa ja sipulia. Lisäksi maatalous ja siihen käytettävät ravinteet ovat merkittävimpiä vesistöjen saastuttajia. Tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että tykkylumituhoja korjattiin paljon eikä kyseisistä hakkuista saatu täyttä hintaa korkeiden korjuukustannusten ja puun laadun takia. Kainuussa yksityisiä metsänomistajia (henkilöitä, pariskuntia, verotusyhtymiä tai kuolinpesiä) oli vuonna 2016 yhteensä 12 412. TIMO KYLLÖNEN n Kotitalouksilla on suuri vastuu hävikkiruoan määrän vähentämisessä. Kolme niistä oli verotusyhtymää. – Päijät-Hämeen kuusitukin pystykauppahinta oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin Lapin mäntykuitupuun hinta, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Esa Uotila. Kuolinpesien omistuksessa oli vuonna 2013 kaikkiaan 1 863 metsätilaa, vuonna 2016 yhteensä 1 684 metsätilaa. Tukkipuun latvasta kertyy aina myös kuitupuuta, ja kun OMISTAJAT Vuonna 2016 seitsemän kainuulaista yksityistä omisti yli tuhannen hehtaarin metsätilan. Kuivaneet leivät taas voi paahtaa pannulla ja nauttia hillon kanssa tai kuutioida ja paahtaa leivästä krutonkeja keiton tai salaatin lisäkkeeksi. – Käytön lisäämiseksi tarvitaan lisää tietoa tuhkan ominaisuuksista ja hyödynnettävyydestä, Koneyrittäjien metsänparannustyöryhmän puheenjohtaja Jari Vento sanoi Metsänparannuspäivässä Ikaalisissa syyskuussa. Nettokantorahatuloa Kainuuseen tuli viime vuonna noin 88,2 miljoonaa euroa, josta yksityismetsänomistajille noin 58,9 miljoonaa euroa. Lisäksi on viinimarjapensaita. Viime vuosi oli metsäsijoittajalle hyvä MARJATTA KURVINEN Vuoden 2018 korkeat kantohinnat nostivat puuntuotannon reaalisen sijoitustuoton Suomessa korkeammalle kuin vuosiin, 13 prosenttiin. Metsien inventointitietojen mukaan Kainuussa on hakattu viime vuosina noin 18 prosenttia vähemmän kuin kestävä hakkuumäärä olisi. Valtioneuvoston asetus koskee eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa. Myös kaupat tekevät oman osansa hävikin vähentämiseksi. Vastaavasti Kainuussa pitää omistaa neljä kertaa enemmän metsää kuin Päijät-Hämeessä päästäkseen samaan tuottoon. Pelkät tukkipuun ostajat eivät riitä, vaikka tukkipuusta saakin parhaan hinnan. – Kainuussa sijaitsee kaksi merkittävää puun ostaja, Kuhmo Oy ja Pölkky Oy, ja niiden merkitys Kainuun metsätaloudelle on elintärkeä, sanoo Uotila. Niistä neljän omisti joko yksi henkilö tai pariskunta. Marttojen mukaan hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Vuonna 2018 tuottoon vaikutti eniten kantohintojen nousu 8,8 prosenttiyksiköllä. Liitto muistuttaakin, että omaa hiilijalanjälkeä on tehokkainta pienentää ruoankulutuksen muutoksilla. Kuhmolaisen Ari Huotarin omistuksessa on 1 218 hehtaaria, ja valtakunnallinen sijoitus 84:s. Metsän omistamisen suurin epävarmuustekijä on puun kysyntä, mihin vaikuttaa se, tuleeko uusia sellutehtaita. Tiistai 1.10.2019 5 LÄHIRUOKA 4 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Gallup: Mitä kaikkea saat omasta maasta. Se oli silti enemmän kuin vuosiin, sillä esimerkiksi vuosina 2012, 2013 ja vuonna 2015 tuotto oli Kainuussa miinusmerkkinen ja vielä huonompi kuin naapurimaakunnissa lähinnä kantohintojen laskun takia. JUHA NEUVONEN Paikallisen maaja metsätalouden puolesta vuodesta 1945 ANTERO KOMULAINEN ANTERO KOMULAINEN Viimevuotisista tykkylumimetsien hakkuista ei saatu kunnon kantohintaa, ja muutenkin Kainuun kantohinnat ovat alakantissa verrattuna muuhun Suomeen. LUONNONVARAKESKUS julkaisi metsän sijoitustuotosta tietoja vastikään. Neljänneksi eniten metsää koko maassa omistaa kajaanilainen Harri Suutari, 5 274 hehtaaria. Hyötypuutarhaa minulla ei ole. Juttu perustuu Metsäkeskukselta saatuihin tietoihin. Maarakennusja lannoituskäyttöön sopivaa tuhkaa syntyy erityisesti puun ja turpeen poltosta. MARI HEIKURA Raimo Huusko, Sotkamo: En paljon mitään. MARI HEIKURA Minna Rokolampi, Kajaani: Omalta pihalta saan kauneutta ja silmäniloa. Marttojen niksivalikoimaan kuuluvat erilaiset tavat hyödyntää pienetkin määrät tähteitä. Hän arvioi, ettei pelkällä puun tuotannolla saada rahastojen ennustamaa seitsemän prosentin tuottoa vaan oletuksena lienee myös itse kiinteistön hinnan nousu. Kaksi vuotta aiemmin yli tuhannen hehtaarin omistajia oli yhteensä viisi. Maija-Liisa Kilpeläinen, Sotkamo: Perunna, herneitä, persiljaa, tillejä, muista yrttejä, viinimarjoja. Raija Seppänen, Suomussalmi: Perunaa, sipulia, porkkanaa, mansikoita, vadelmia, herneitä ja salaattia. Kainuun metsien tulevan tuoton kannalta tärkeää on kantohinnan kehitys, mihin taas vaikuttaa se, kuinka lähellä puuta jalostetaan. Lähde: Iltasanomat 27.8.2019. Vuonna 2013 omistajia oli vielä yhteensä 13 148. MARJUT LEHTO KUHMOLAINEN Tuhkaa syntyy vuosittain arviolta noin 1,3 miljoonaa tonnia, ja jopa puolet siitä päätyy kaatopaikoille. Eila Huotari, Kuhmo: Perunoita kesämökkitontin perunamaalta ja kotipihasta viinimarjoja sekä kukkia koristeeksi. Vaikka viime vuonna tuotto olikin korkea, Uotilan mukaan realistisempaa on laskea tuotto pitkällä tähtäimellä koko maassa neljän prosentin tasolle. Tuhkaa käytetään lannoitteena, mutta sitä voi käyttää myös maarakentamisessa korvaamaan arvokkaita materiaaleja: mursketta ja luonnonhiekkoja. Vuonna 2013 yksityisten metsätilakokonaisuuksien keskikoko oli 42,4 hehtaaria, vuonna 2016 hieman suurempi, 43,4 hehtaaria. Neljälle uudelle sellutehtaalle puuta tuskin riittää, mutta ainakin kahdelle, sanoo Esa Uotila. ESA UOTILA tehdään kuutio sahatavaraa, tulee lisäksi kuutio haketta, jolle pitäisi löytää Uotilan mukaan muitakin hyödyntämiskohteita kuin poltto energiaksi. UUSILLE SELLUTEHTAILLE olisi PohjoisSuomessa jo kestävien hakkuumahdollisuuksienkin vuoksi tilaa. Jonkinlainen riski on myös se, että hakkuumääriä ruvetaan rajoittamaan ilmastonmuutoksen takia. Kuivaneista leivistä ja sämpylöistä voi tehdä myös korppujauhoja, joita käytetään vaikka lihapullataikinaan. – Kainuun metsien kantohinnat ovat muutenkin olleet alavireiset. Esimerkiksi keitetyt perunat ja kasvikset sopivat sosekeittojen pohjaksi tai sämpylätaikinan jatkeeksi. Ruoantuotanto kuluttaa noin 70 prosenttia maapallon makean veden varannoista, runsaasti ravinteita sekä energiaa ja hallitsee huomattavaa osaa, noin 50 prosenttia, maapinta-alasta. Seppo Pulkkinen, Kuhmo: Perunaa lähinnä ja lisäksi jonkin verran porkkanoita ja viinimarjoja. SUOMALAISEN ruokahävikki on keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, eli yhteensä kotitalouksissa päätyy ruokaa jätteeksi 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Kun rupeaa miettimään, niin on vähän laiskistuttu. Heistä yksin tai yhdessä puolison kanssa metsää omisti vuonna 2013 yhteensä 8 004 henkilöä, vuonna 2016 yhteensä 7507 henkilöä. Sekä Suutari että Kanniainen ovat kartuttaneet metsäomaisuuttaan vielä viime suosinakin. Näyttää, että ainakin kuitupuun hintaan on selvästi vaikuttanut Kemijärven tehtaan sulkeminen, sanoo tutkija Esa Uotila Luonnonvarakeskuksesta. Hän omistaa 1 318 hehtaaria metsää. Kainuun metsien hehtaarikohtainen liiketulos nousi silti vuonna 2018 eniten Suomessa, 36 prosenttia. MARTTALIITON mukaan ruoantuotannon maankäytön tai vedenkäytön määrää ei voida juurikaan lisätä, sillä maailmassa on jo useita alueita, joissa kärsitään vesipulasta. Uotilan mukaan ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää myöskään pitää omistuksessaan perintömetsiä, jos ei tiedä metsätaloudesta, metsällä ei ole tunnearvoa ja asuu metsäpalstasta kaukana. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotto oli kaksinkertainen ja 12 prosenttiyksikköä parempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo. Tilanne ei kuitenkaan ollut Kainuussa yhtä hyvä. Kyse ei kuitenkaan ole ylihakkuista vaan siitä, että hakatun tukkipuun arvo on korkeampi kuin tilalle kasvavan kuitupuun arvo. POHJOIS-SUOMEN metsien heikompaa tuottoa Etelä-Suomeen verrattuna selittävät heikommat kasvuolosuhteet, eli hakattavaa hehtaaria kohti on vähemmän. Sotkamolainen Antti Kela on sijalla 69. JUHA NEUVONEN Kalevi Seppänen, Kajaani: Ennen saatiin perunat, mutta nykyään ei enää ole viljelty perunaa, kun kaupasta saa niin halvalla. Väestönkasvu lisää ruoan tarvetta eli samalla se kasvattaa kuormitusta. On tullut todella hyvä sato, erityisesti perunasta. Ruoankulutus on ympäristöasia n Esa Uotila Lukesta epäilee, onko järkevää pitää omistuksessaan esimerkiksi perimäänsä metsää, jos asuu kaukana, ei tunne metsätaloutta eikä metsään ole tunnesiteitä. Viinimarjoja kyllä saadaan, ja omasta metsästä polttopuuta omiin tarpeisiin ja sieltäkin marjoja. Näin ollen ruoantuotannon hiilijalanjälkeen voikin vaikuttaa helpoiten vähentämällä hävikkiruoan määrää. Metsää ovat Kainuusta ostaneet paljon myös metsäsijoitusrahastot, jotka lupaavat sijoittajille jopa seitsemän prosentin tuottoa. Vastaava luku esimerkiksi vuonna 2016 oli noin 40,8 miljoonaa euroa. Aamiaiselta jääneen puuron voi kätkeä sämpylätaikinaan tai vanhanaikaisesti kuumentaa rasvassa pannulla ruskeaksi ja nauttia maidon ja marjojen kera. Tuhkaa on käytetty maarakennukTuhkan käyttöä voi lisätä huomattavasti KUHMOLAINEN Marttaliitto tiedottaa, että ruoantuotannolla ja -kulutuksella on suuri vaikutus ympäristöön: ne aiheuttavat yhdessä noin viidenneksen koko hiilijalanjäljestämme. Kotitalouksien ostamasta ruoasta kuusi prosenttia päätyy roskiin. Ruoantuotanto vaatii paljon erilaisia luonnonresursseja ja siten se kuormittaa ympäristöä. Metsän ostaminen Kainuusta millä hinnalla tahansa ei todellakaan ole kannattavaa. Niiden pinta-ala oli yhteensä 11 599 hehtaaria. Marttojen mukaan maailman kaikesta tuotetusta ruoasta kolmannes päätyy hävikkiin jossain ruokaketjun vaiheessa. KAINUUSSA TILANNE oli viime vuonna poikkeuksellinen tykkylumihakkuiden lisäksi myös siksi, että viime vuonna maakunnassa hakatun puun arvo oli korkeampi kuin tilalle kasvaneen puuston arvo. Samalla myös tämän ruoan tuotantoon käytetyt resurssit on kulutettu turhaan. – Mutta ei se nyt näytä kauhean todennäköiseltä, Uotila sanoo
Kaalit menevät Korhosen tilalta vähittäiskauppaan. Se vaatii hänen mukaansa multavan maan, eikä tykkää hevosen lannasta, joka tekee perunoista helposti rupisia. Perunan viljely ja puutarhan hoito on aina kuulunut Haatajan elämään, mutta 2000-luvulla hän kertoo perunan viljelyn runsastuneen ja jopa karanneen vähän käsistä. Tekniikka ja jalostus kehittyvät koko ajan ja uudet lajikkeet ovat satoisampia ja paremmin taudin kestäviä kuin monet perinteiset. n Anna Hautaviita (vas), Emilia Määttä ja Ella Hautaviita ovat Metsuritrio, joka työskentelee taimikoissa ja varttuneemmissa metsissä aina yhdessä. Juhannuksen aikaan herkuttelemaan pääsi jussilla, muita kesäperunoita ovat colomba ja annabelle. Varsinkaan tyttöjen ei kannata ajatella, että en pysty siihen, koska olen nainen. Hän sanoo, että metsäalalla ei ole juurikaan tullut vastaan naiskollegoja. Kuvassa oikealla perinteinen lajike kainuun musta ja vasemmalla manteli. – Se sopii luomu-viljelyyn ja kestää ruttoa oikein hyvin. Satunnaisesti työt vievät heidät myös Satakuntaan Porin seudulle, josta perhe on lähtöisin. Hän kertoo, että metsäala liittyy hänen tulevaisuuteen tavalla tai toisella. Se on huikeaa. – Kyllä minua kiinnostavat muutkin metsäalan työt ja olen hakenut metsätieteitä lukemaan. Perunan viljelijä Timo Korhonen Sotkamosta on sitä mieltä, että peruna ei ole menettänyt merkitystään. Sitä ei hänen mukaansa kannata säikähtää. – Kaunis luonto, omat työajat ja rento, mutta fyysisesti rankka duuni vie mennessään, hän lupaa. ”Metsä on huikea työpaikka” TIMO KYLLÖNEN Länsi-Uudellamaalla toimiva Metsuritrio tekee valtakunnallisesti uutteraa pioneerityötä raivatessaan sitkeästi vesovia vääriä mielikuvia metsätyön tekemisestä. – Teemme pelkästään raivaussahalla eli taimikkoja hoidetaan perkaamalla ja harventamalla, sitten isompaan metsään tehdään ennakkoraivauksia. – Minun mielestäni siellä pärjää, oli sitten isokokoinen tai pienempi kaveri, kroppa kyllä tottuu työhön. NUORET tekevät selvää jälkeä metsässä, mutta myös sosiaalisessa mediassa. Rohkeasti vain unelmaa kohti, jos on yhtään kiinnostusta metsäalalle, Ella Hautaviita kannustaa. Toisaalta ajattelen niin, että kun on pienestä pitäen tehty tätä, niin samalla on karttunut jonkinlainen voima tehdä työtä. Ollaan tehty erilaisia metsätöitä koulun ohella viikonloppuisin ja kaikki kesät seisluokalta eteenpäin, Ella Hautaviita kertoo. – Tätä kannattaa kokeilla, vaikka se tuntuisi mahdottomalta. Korhonen arvelee, että tällä hetkellä on muotia tehdä ruokia itse ja se näkyy juuri näiden suosituksi nousevien ohjeiden myötä. n Hyvässä kellarissa perunat säilyvät seuraavan vuoden huhtikuulle asti. Jari Hautaviita on paitsi opettanut heille metsätyön tekemisen, myös tsempannut ja kannustanut eteenpäin. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Finelin vertailusta selviää, että keräkaalissa on energiaa yli kaksi kertaa enemmän kuin lehtisalaatissa, kuitua keräkaalissa on 1,5 kertaa enemmän. Uusia lajikkeita täytyy välillä kokeilla ja ottaa hyviä viljelyyn. Lisäksi valintaan vaikuttavat nopeakasvuisuus, taudinkestävyys ja säilyvyys. Myös lounaspöydistä löytyy useimmiten jokin perunaruoka. Kainuussa olosuhteet perunan viljelylle ovat Korhosen mukaan varsin hyvät. Kaalissa sitä on 36,8 mg ja salaatissa 4,5 mg. Niinpä rupesimme tekemään näitä töitä yhdessä, Ella Hautaviita kertoo. Paras perunahetki Haatajalla on alkukesällä, kun saa ensimmäiset oman maan potut lautaselle yhdessä sillin kanssa, tai pottumaitona. Ella Hautaviita sanoo, että se on tietyssä mielessä väärä. Kaalin paremmuudesta salaatteihin verrattuna Korhonen arvelee, että siinä on enemmän ravintoaineita. Tärkeintä perunassa on maku MARI HEIKURA Seitsemästä eri lajikkeesta löytyy sopiva peruna jokaiseen tarkoitukseen. Niitä viljellään noin kahden hehtaarin alalla. Myös maisemaraivauksia mökinomistajille ja moottoritien liittymien välialueiden näkemäraivauksia, Ella Hautaviita luettelee. – Teimme Instagram-tilin Metsuritrio-nimellä, koska halusimme tuoda esille sen, että myös nuoret tytöt voivat tehdä fyysistä työtä ja vieläpä metsässä, Ella Hautaviita sanoo. PERINTEISISTÄ LAJIKKEISTA Haatajalla oli viime kesänä kasvamassa kainuun mustaa. Hän lähettää muille omaa alaa etsiville nuorille terveisiä, että jos metsäalalle lähtee, niin paluuta ei ole. Kesäperunat syödään suoraan pellosta ja hyvin säilyvät nostetaan syksyllä talveksi kellariin. METSÄALAN historiasta johtuen metsässä työskentelemiseen liittyy mielikuva kuormittavuudesta. Kun sää oli kuiva ja kylmä, niin kasvu oli tavallista hitaampaa. Hautaviita kuvaa metsää ylipäätään ”huikeaksi työpaikaksi”. Kaalin korjuu on käynnissä MARI HEIKURA n Kaalin menekkiin vaikuttaa paljon muun muassa ruokaohjelmien reseptivalinnat, kertoo viljelijä Timo Korhonen.. ELLA HAUTAVIITA Lajikkeista löytyy valinnan varaa ja kokeilemalla löytää oman suosikkinsa. – Toki olemme välillä miettineet sitä, että osataanko, mutta sitten on laitettu isälle kuvaa ja videota työkohteesta ja kysytty, miten sinä tämän tekisit. Suurin ero kasvisten vitamiineissa on C-vitamiinin määrässä. Myöhempiä lajikkeita, joita Haataja näihin aikoihin pellosta nostaa ovat challange eli kalle, jessica, noblesse ja kainuun musta. – Minä valmistuin pari vuotta sitten ylioppilaaksi ja ajattelin pitää yhden välivuoden tekemällä metsätöitä. ELLA HAUTAVIITA kertoo, että Metsuritrio työskentelee Länsi-Uudenmaan suunnalla eli Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueella. MARI HEIKURA MARI HEIKURA Kuluttajien käyttäytymistä ohjaa suuresti viljelijä Timo Korhosen mukaan erilaiset television kokkiohjelmat ja lehtien ruokajutut. – Metsäpalvelu Hautaviita on isän yritys, jossa on oltu pienessä asti töissä. AMMATTIVILJELYSSÄ lajikkeiden määrä on pienempi, Korhonen viljelee tällä hetkellä kolmea eri lajiketta. – Isällä on iso rooli tässä, sillä hän on kannustanut silloin, kun on tuntunut, että onko tässä mitään järkeä. Kainuun mustaa on Korhonenkin joskus viljellyt, mutta kysyntä on varsin pientä ja satotasot uusia lajikkeita pienempiä, hän kertoo. – Jos jossakin on resepti punajuuresta, niin menekki kasvaa kaupoissa heti. Tiistai 1.10.2019 7 LÄHIRUOKA 6 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Kolmen nuoren naisen muodostama Metsuritrio nauttii metsätyön vapaudesta, luonnosta sekä mieluisista työkavereista. Lajikkeen Korhonen valitsee ammattiviljelyssä maalajin mukaan sekä sen mukaan mihin itse tykästyy. Korhosen tilalla viljellään myös keräkaalia, lanttua, naurista ja punajuurta sekä pienemmässä määrin joitakin muita vihanneksia. Kiinnostus perunoita kohtaan kasvoi sitä myötä, kun Haataja etsi lisää tietoa netistä. PERUNA KUULUU perusruokana suomalaiseen ruokapöytään, mutta Haatajan mielestä se on hieman aliarvostettu. METSURITRIO työskentelee taimikoilla ja varttuneemmissa metsissä. Silloin lajikkeena on kesäperuna jussi. Korhosen tilalla viljellään useita kaaleja, joiden korjuu on parhaillaan käynnissä. Se on aikainen lajike, joka kestää Haatajan mukaan hyvin kylmään maahan istutuksen. Nuoret naiset eivät ole lukeneet alalle, vaan se on vienyt heidät mukanaan käytännön tekemisen kautta. OMIKSI SUOSIKEIKSEEN Haataja nimeää makutestejä voittaneen annabellen sekä jessican. Tänä vuonna kaalin viljelyä on vaikeuttanut tuholaisten suuri määrä alkukesästä. Nyt kuitenkin olen tyytyväinen tähän työhön ja aion jatkaa tätä niin kauan kuin kiinnostusta riittää ja tähän on mahdollisuus. Lisäksi he asuvat yhdessä. Se on jalostettu varhaisperuna timosta ja glooriasta. Triosta ainutlaatuisen tekee se, että sen muodostavat 20–25-vuotiaat Anna Hautaviita , Ella Hautaviita ja Emilia Määttä , jotka urakoivat Metsäpalvelu Hautaviita -yritykselle. Jussista Haataja kertoo, että se on viimeinen Suomessa jalostettu perunalajike. Anna ja Emilia taas ovat lähihoitajia, mutta eivät viihtyneet alalla. – Kaali on edullinen ja helppo raaka-aine, Korhonen toteaa. MAKU ON Haatajalle ratkaiseva tekijä uusia lajikkeita kokeillessa. Peruna on Korhosen mukaan hyvä ja edullinen perusruoka, eikä hän usko sen häviävän suomalaisesta ruokapöydästä, ei kotona, eikä lounaspaikoissa. – Kyse on enemmänkin henkisestä sisusta. Syksyinen auringonpaiste vielä lämmittää selkää, kun Aki Vola ja Saila Dorofeeva ovat keräämässä kyssäkaaleja pellolta. – Tämä on se kuoriperuna, jota 1960ja -70-luvuilla syötiin läskisoosin kanssa. Kesäperunat ovat omassa pihassa, mutta talveksi varastoitavat lajikkeet kasvavat Ensilän palstalla. Korhosen mukaan kaupoissa oli alkukesästä jopa pulaa vihanneksista. Korhonen on myös huomannut, että aasialaista ruokaa tarjoavat ravintolat käyttävät paljon kaalia. Metsätyö vaatii paljon sitä, mutta myös fyysistä kuntoa. Hän arvelee, etteivät ihmiset osaa käyttää sitä niin monipuolisesti, kun se antaisi mahdollisuuksia. Peruna on helppo kasvattaa, se vaatii vähän vettä ja sillä on pieni hiilijalanjälki. Kaalien kysyntää ovat Korhosen arvion mukaan vähentäneet erilaiset salaatit, joita on tarjolla nykyisin paljon. Vaikka muita ruokia on tullut koko ajan enemmän tarjolle, niin Korhonen uskoo, että perusruokana peruna säilyttää sijansa. Tällä hetkellä on menossa jo kolmas välivuosi. – Paljon on tällaisia nykyisin trendikkäitä ominaisuuksia, Haataja toteaa perunasta. Hän käyttää sitä salaatteihin ja yksi mieluinen kaaliruoka on kaalilaatikko. Kajaanilainen Hannu Haataja viljelee aarin palstallaan erilaisia perunoita ja kokeilee usein jotakin uutta. Parhaat perunalajikkeet löytyvät kokeilemalla ja maistamalla. Muut tämän hetken lajikkeet ovat jalostettuja, mutta aikaisemmin Haataja on kokeillut myös mantelia, joka Savossa tunnetaan jutkulana. Haataja kasvattaa sen aluksi pussissa sisällä ja istuttaa taimena ulos, kun maa lämpiää. Viljelyssä on keräkaalin lisäksi kyssäkaalia, parsakaalia ja kukkakaalia. He ovat opiskelleet metsätyöt käytännön kautta tehtyään niitä kesätöinä 7.-luokkalaisista alkaen. Viime kesänä Haatajalla oli pellossa seitsemää eri lajiketta. Viime vuonna Haataja kokeili operaa, jota hän voi suositella jokamiehen lajikkeeksi. Hän korostaa sitä, että metsätyö sopii kaikille. Kolmikko on ihastunut metsäalalla työn vapaaseen luonteeseen, työaikojen itse määrittelemiseen sekä omanlaista motivaatiota tuoviin työkavereihin: Hautaviidat ovat sisaruksia ja Määttä on heidän lapsuudenystävänsä. – Moni menee työpäivän jälkeen luontoon rentoutumaan, mutta me saamme olla siellä aamusta alkaen
METSÄALAN historiasta johtuen metsässä työskentelemiseen liittyy mielikuva kuormittavuudesta. Anna ja Emilia taas ovat lähihoitajia, mutta eivät viihtyneet alalla. Niinpä rupesimme tekemään näitä töitä yhdessä, Ella Hautaviita kertoo. – Teemme pelkästään raivaussahalla eli taimikkoja hoidetaan perkaamalla ja harventamalla, sitten isompaan metsään tehdään ennakkoraivauksia. Kainuussa olosuhteet perunan viljelylle ovat Korhosen mukaan varsin hyvät. Korhonen arvelee, että tällä hetkellä on muotia tehdä ruokia itse ja se näkyy juuri näiden suosituksi nousevien ohjeiden myötä. Kaalin paremmuudesta salaatteihin verrattuna Korhonen arvelee, että siinä on enemmän ravintoaineita. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Finelin vertailusta selviää, että keräkaalissa on energiaa yli kaksi kertaa enemmän kuin lehtisalaatissa, kuitua keräkaalissa on 1,5 kertaa enemmän. ELLA HAUTAVIITA Lajikkeista löytyy valinnan varaa ja kokeilemalla löytää oman suosikkinsa. n Anna Hautaviita (vas), Emilia Määttä ja Ella Hautaviita ovat Metsuritrio, joka työskentelee taimikoissa ja varttuneemmissa metsissä aina yhdessä. Kun sää oli kuiva ja kylmä, niin kasvu oli tavallista hitaampaa. Kiinnostus perunoita kohtaan kasvoi sitä myötä, kun Haataja etsi lisää tietoa netistä. – Tämä on se kuoriperuna, jota 1960ja -70-luvuilla syötiin läskisoosin kanssa. Tällä hetkellä on menossa jo kolmas välivuosi. Kesäperunat ovat omassa pihassa, mutta talveksi varastoitavat lajikkeet kasvavat Ensilän palstalla. Varsinkaan tyttöjen ei kannata ajatella, että en pysty siihen, koska olen nainen. Ella Hautaviita sanoo, että se on tietyssä mielessä väärä. – Paljon on tällaisia nykyisin trendikkäitä ominaisuuksia, Haataja toteaa perunasta. Hän lähettää muille omaa alaa etsiville nuorille terveisiä, että jos metsäalalle lähtee, niin paluuta ei ole. Uusia lajikkeita täytyy välillä kokeilla ja ottaa hyviä viljelyyn. Se on aikainen lajike, joka kestää Haatajan mukaan hyvin kylmään maahan istutuksen. Kainuun mustaa on Korhonenkin joskus viljellyt, mutta kysyntä on varsin pientä ja satotasot uusia lajikkeita pienempiä, hän kertoo. Lajikkeen Korhonen valitsee ammattiviljelyssä maalajin mukaan sekä sen mukaan mihin itse tykästyy. – Kaali on edullinen ja helppo raaka-aine, Korhonen toteaa. He ovat opiskelleet metsätyöt käytännön kautta tehtyään niitä kesätöinä 7.-luokkalaisista alkaen. Se on huikeaa. MARI HEIKURA MARI HEIKURA Kuluttajien käyttäytymistä ohjaa suuresti viljelijä Timo Korhosen mukaan erilaiset television kokkiohjelmat ja lehtien ruokajutut. Niitä viljellään noin kahden hehtaarin alalla. – Minä valmistuin pari vuotta sitten ylioppilaaksi ja ajattelin pitää yhden välivuoden tekemällä metsätöitä. – Metsäpalvelu Hautaviita on isän yritys, jossa on oltu pienessä asti töissä. Korhosen tilalla viljellään myös keräkaalia, lanttua, naurista ja punajuurta sekä pienemmässä määrin joitakin muita vihanneksia. Myös lounaspöydistä löytyy useimmiten jokin perunaruoka. Tiistai 1.10.2019 7 LÄHIRUOKA 6 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Kolmen nuoren naisen muodostama Metsuritrio nauttii metsätyön vapaudesta, luonnosta sekä mieluisista työkavereista. PERINTEISISTÄ LAJIKKEISTA Haatajalla oli viime kesänä kasvamassa kainuun mustaa. Metsätyö vaatii paljon sitä, mutta myös fyysistä kuntoa. Kesäperunat syödään suoraan pellosta ja hyvin säilyvät nostetaan syksyllä talveksi kellariin. ELLA HAUTAVIITA kertoo, että Metsuritrio työskentelee Länsi-Uudenmaan suunnalla eli Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueella. Viime kesänä Haatajalla oli pellossa seitsemää eri lajiketta. Muut tämän hetken lajikkeet ovat jalostettuja, mutta aikaisemmin Haataja on kokeillut myös mantelia, joka Savossa tunnetaan jutkulana. Vaikka muita ruokia on tullut koko ajan enemmän tarjolle, niin Korhonen uskoo, että perusruokana peruna säilyttää sijansa. Hän korostaa sitä, että metsätyö sopii kaikille. Kaalissa sitä on 36,8 mg ja salaatissa 4,5 mg. Perunan viljelijä Timo Korhonen Sotkamosta on sitä mieltä, että peruna ei ole menettänyt merkitystään. Jari Hautaviita on paitsi opettanut heille metsätyön tekemisen, myös tsempannut ja kannustanut eteenpäin. Viljelyssä on keräkaalin lisäksi kyssäkaalia, parsakaalia ja kukkakaalia. Hän arvelee, etteivät ihmiset osaa käyttää sitä niin monipuolisesti, kun se antaisi mahdollisuuksia. Kaalin korjuu on käynnissä MARI HEIKURA n Kaalin menekkiin vaikuttaa paljon muun muassa ruokaohjelmien reseptivalinnat, kertoo viljelijä Timo Korhonen.. Hän sanoo, että metsäalalla ei ole juurikaan tullut vastaan naiskollegoja. – Tätä kannattaa kokeilla, vaikka se tuntuisi mahdottomalta. – Kyse on enemmänkin henkisestä sisusta. Se on jalostettu varhaisperuna timosta ja glooriasta. Nyt kuitenkin olen tyytyväinen tähän työhön ja aion jatkaa tätä niin kauan kuin kiinnostusta riittää ja tähän on mahdollisuus. Juhannuksen aikaan herkuttelemaan pääsi jussilla, muita kesäperunoita ovat colomba ja annabelle. Hän kertoo, että metsäala liittyy hänen tulevaisuuteen tavalla tai toisella. – Teimme Instagram-tilin Metsuritrio-nimellä, koska halusimme tuoda esille sen, että myös nuoret tytöt voivat tehdä fyysistä työtä ja vieläpä metsässä, Ella Hautaviita sanoo. Tänä vuonna kaalin viljelyä on vaikeuttanut tuholaisten suuri määrä alkukesästä. Se vaatii hänen mukaansa multavan maan, eikä tykkää hevosen lannasta, joka tekee perunoista helposti rupisia. OMIKSI SUOSIKEIKSEEN Haataja nimeää makutestejä voittaneen annabellen sekä jessican. Satunnaisesti työt vievät heidät myös Satakuntaan Porin seudulle, josta perhe on lähtöisin. – Se sopii luomu-viljelyyn ja kestää ruttoa oikein hyvin. Korhosen tilalla viljellään useita kaaleja, joiden korjuu on parhaillaan käynnissä. Tärkeintä perunassa on maku MARI HEIKURA Seitsemästä eri lajikkeesta löytyy sopiva peruna jokaiseen tarkoitukseen. – Jos jossakin on resepti punajuuresta, niin menekki kasvaa kaupoissa heti. Triosta ainutlaatuisen tekee se, että sen muodostavat 20–25-vuotiaat Anna Hautaviita , Ella Hautaviita ja Emilia Määttä , jotka urakoivat Metsäpalvelu Hautaviita -yritykselle. Korhosen mukaan kaupoissa oli alkukesästä jopa pulaa vihanneksista. ”Metsä on huikea työpaikka” TIMO KYLLÖNEN Länsi-Uudellamaalla toimiva Metsuritrio tekee valtakunnallisesti uutteraa pioneerityötä raivatessaan sitkeästi vesovia vääriä mielikuvia metsätyön tekemisestä. n Hyvässä kellarissa perunat säilyvät seuraavan vuoden huhtikuulle asti. – Kyllä minua kiinnostavat muutkin metsäalan työt ja olen hakenut metsätieteitä lukemaan. METSURITRIO työskentelee taimikoilla ja varttuneemmissa metsissä. Kaalien kysyntää ovat Korhosen arvion mukaan vähentäneet erilaiset salaatit, joita on tarjolla nykyisin paljon. Myös maisemaraivauksia mökinomistajille ja moottoritien liittymien välialueiden näkemäraivauksia, Ella Hautaviita luettelee. Lisäksi valintaan vaikuttavat nopeakasvuisuus, taudinkestävyys ja säilyvyys. Jussista Haataja kertoo, että se on viimeinen Suomessa jalostettu perunalajike. Lisäksi he asuvat yhdessä. Silloin lajikkeena on kesäperuna jussi. Suurin ero kasvisten vitamiineissa on C-vitamiinin määrässä. – Kaunis luonto, omat työajat ja rento, mutta fyysisesti rankka duuni vie mennessään, hän lupaa. Sitä ei hänen mukaansa kannata säikähtää. Rohkeasti vain unelmaa kohti, jos on yhtään kiinnostusta metsäalalle, Ella Hautaviita kannustaa. Parhaat perunalajikkeet löytyvät kokeilemalla ja maistamalla. Myöhempiä lajikkeita, joita Haataja näihin aikoihin pellosta nostaa ovat challange eli kalle, jessica, noblesse ja kainuun musta. – Isällä on iso rooli tässä, sillä hän on kannustanut silloin, kun on tuntunut, että onko tässä mitään järkeä. Peruna on Korhosen mukaan hyvä ja edullinen perusruoka, eikä hän usko sen häviävän suomalaisesta ruokapöydästä, ei kotona, eikä lounaspaikoissa. Nuoret naiset eivät ole lukeneet alalle, vaan se on vienyt heidät mukanaan käytännön tekemisen kautta. Hän käyttää sitä salaatteihin ja yksi mieluinen kaaliruoka on kaalilaatikko. Viime vuonna Haataja kokeili operaa, jota hän voi suositella jokamiehen lajikkeeksi. – Toki olemme välillä miettineet sitä, että osataanko, mutta sitten on laitettu isälle kuvaa ja videota työkohteesta ja kysytty, miten sinä tämän tekisit. Haataja kasvattaa sen aluksi pussissa sisällä ja istuttaa taimena ulos, kun maa lämpiää. Korhonen on myös huomannut, että aasialaista ruokaa tarjoavat ravintolat käyttävät paljon kaalia. Ollaan tehty erilaisia metsätöitä koulun ohella viikonloppuisin ja kaikki kesät seisluokalta eteenpäin, Ella Hautaviita kertoo. PERUNA KUULUU perusruokana suomalaiseen ruokapöytään, mutta Haatajan mielestä se on hieman aliarvostettu. Kajaanilainen Hannu Haataja viljelee aarin palstallaan erilaisia perunoita ja kokeilee usein jotakin uutta. Paras perunahetki Haatajalla on alkukesällä, kun saa ensimmäiset oman maan potut lautaselle yhdessä sillin kanssa, tai pottumaitona. Perunan viljely ja puutarhan hoito on aina kuulunut Haatajan elämään, mutta 2000-luvulla hän kertoo perunan viljelyn runsastuneen ja jopa karanneen vähän käsistä. – Moni menee työpäivän jälkeen luontoon rentoutumaan, mutta me saamme olla siellä aamusta alkaen. – Minun mielestäni siellä pärjää, oli sitten isokokoinen tai pienempi kaveri, kroppa kyllä tottuu työhön. Tekniikka ja jalostus kehittyvät koko ajan ja uudet lajikkeet ovat satoisampia ja paremmin taudin kestäviä kuin monet perinteiset. Hautaviita kuvaa metsää ylipäätään ”huikeaksi työpaikaksi”. NUORET tekevät selvää jälkeä metsässä, mutta myös sosiaalisessa mediassa. Toisaalta ajattelen niin, että kun on pienestä pitäen tehty tätä, niin samalla on karttunut jonkinlainen voima tehdä työtä. AMMATTIVILJELYSSÄ lajikkeiden määrä on pienempi, Korhonen viljelee tällä hetkellä kolmea eri lajiketta. Peruna on helppo kasvattaa, se vaatii vähän vettä ja sillä on pieni hiilijalanjälki. Kolmikko on ihastunut metsäalalla työn vapaaseen luonteeseen, työaikojen itse määrittelemiseen sekä omanlaista motivaatiota tuoviin työkavereihin: Hautaviidat ovat sisaruksia ja Määttä on heidän lapsuudenystävänsä. MAKU ON Haatajalle ratkaiseva tekijä uusia lajikkeita kokeillessa. Kaalit menevät Korhosen tilalta vähittäiskauppaan. Kuvassa oikealla perinteinen lajike kainuun musta ja vasemmalla manteli. Syksyinen auringonpaiste vielä lämmittää selkää, kun Aki Vola ja Saila Dorofeeva ovat keräämässä kyssäkaaleja pellolta
3 . 13. 10. a. EU:sta saatava rahoitus kattaa 70 prosenttia koko ohjelman kustannuksista. Villasukkia vanutettiin hankaamalla niitä märkänä vanutuslautaan. Myymme heidän tuottamaa lähiruokaa yli 2 000 000 kg vuodessa. 14. Vuosittain julkaistavassa työohjelmassa määritellään tarkemmin rahoituksen painopisteet ja kohdemaat. 12. Yhdestä puusta koverretussa tynnyrimäisessä leilissä kuljetettiin juomaa kantamalla sitä kainalossa. Astiaa koossa pitävät vanteet vedettiin kimpiastian päälle vannehaalla. Pro Luomu sai lähes yhden miljoonan euron rahoituksen elintarvikkeiden laatujärjestelmien viestintään kohdennetusta painopistealueesta. Heinän keräämiseen suoniityiltä tarvittiin suokenkiä, jotta liikkuminen upottamilla soilla olisi ollut mahdollista. b. 5. Tätä puista juustomuottia on voinut pyörittää telineessään, jotta juusto paistui tasaisesti. a. c. KUHMOLAINEN Luomualan järjestön Pro Luomu ry:n ohjelmalle on myönnetty merkittävä rahoitus EU:n menekinedistämisvaroista. Ohjelma on Suomen ensimmäinen hyväksytty menekinedistämisohjelma sen jälkeen, kun uudistettua EU:n menekinedistämispolitiikkaa alettiin toteuttaa vuonna 2016. 3. 4. Leipäjuusto eli litteä juoksutusjuusto paistettiin säilyvyyden parantamiseksi avotulella paistotelineessä. EU on panostanut voimakkaasti maataloustuotteiden viestintäja menekinedistämistoimiin lisäämällä käytettävissä olevaa määrärahaa vuosittain. d. a. 6. d. Ojaviikatteella niitettiin ojan seinämissä kasvanut heinä. Kaulapuu eli sianhanko esti vapaana kulkevaa sikaa pujottautumasta aidan läpi pellolle. marjoja, vihanneksia, hunajaa, säilykkeitä, perunoita ja kalaa Lähiruokaa sinulle kainuun marketeista Meillä on yli 50 lähiruokatuottajaa. Näyttelyn esineet ovat peräisin toimintansa lopettaneesta Viikin maatalousmuseosta Helsingin yliopistosta ja ne siirrettiin valtakunnalliseen maatalouden erikoismuseoon Loimaalle 2019. 7. b. 13. Tunnetko entisajan maalaistaloon kuuluneet esineet. 4. – Pro Luomun saama rahoitus on tärkeä, sillä se rohkaisee myös muita suomalaisia järjestöjä lähettämään hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmiksi, toteaa yksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen maaja metsätalousministeriöstä. 12. Eväsjuomat sisältävää leiliä kannettiin kantopuulla. Pro Luomun hankkeen tavoitteena on lisätä kuluttajien tietoisuutta ja luomutuotteiden kulutusta Suomessa. Kuivaamalla parannettiin juuston säilyvyyttä. Lattialle levitetttyä viljaa voitiin puhdistaa leyhyttämällä liuhdalla roskat ilmaan, minkä jälkeen jyvät kerättiin talteen ja roskat laskeutuivat takaisin lattialle pois kerättäviksi. d. 5. 10 . Kokonaismäärärahasta yhden jäsenmaan ohjelmiin varattiin tänä vuonna sata miljoonaa euroa, useamman jäsenmaan yhteisiin ohjelmiin 91,6 miljoonaa euroa sekä komission omiin tiedotustoimenpiteisiin 9,5 miljoonaa euroa. Räkkirautaa käytettiin nyljetyn eläimen nahan puhdistamiseksi rasvasta, joka olisi saanut nahan pilaantumaan. Menekinedistämisrahaa voivat hakea joko yhden tai useamman jäsenmaan toimijat yhdessä sisämarkkinoille tai kolmansiin maihin kohdennettaviin viestintäja menekinedistämistoimenpiteisiin. b. Vuonna 2005 menekinedistämiseen osoitettiin yhteensä 60 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna määräraha oli jo noin 200 miljoonaa euroa. Hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmaan voivat tehdä alaa edustavat ammattialajärjestöt ja toimialakohtaiset organisaatiot, tuottajaorganisaatiot sekä elintarvikkeista tiedottamista ja niiden menekinedistämistä harjoittavat maatalousja ruoka-alan järjestöt. Luomua edistetään isolla rahalla. Kyseiseen kategoriaan, josta rahoitetaan luomun ohella myös nimisuojatuotteiden edistämistä, tuli eri EU-maista yhteensä 28 hakemusta. Navetassa eläimet kiinnitettiin kaulaan laitettavilla kytkyillä parteen tai seinään. 14. 8. 9. b. 7. 2. 1 a) kanahäkki, b) lehtiteline, c) heinähäkki, d) pinnasänky 2 a) leipäteline, b) tuulikello, c) pyykkiteline, d) juustonkuivausteline 3 a) kantopuu, b) istutuspuikko, c) kipukoukku, d) patavahti 4 a) saappaanpuhdistaja, b) ritsa, c) haka, d) kaulapuu 5 a) palvauspussi, b) kuikka, c) vastapaino, d) toissajoulun joulukinkku 6 a) lukko, b) kytkyet, c) kantokahva, d) lasten kaitsin 7 a) reikäleipämuotti, b) pelilauta, c) ristipistoteline, d) juustonpaistinkehä 8 a) leili, b) lämpöpullo, c) kelluke, d) koho 9 a) liuhta, b) paarmalätkä, c) viuhka, d) kaivonkatsomisvarpu 10 a) lehdespuukko, b) silavaveitsi, c) ojaviikate, d) lihakoukku 11 a) uuninpuhdistusrauta, b) rosollihakkuri, c) räkkirauta d) ihonkuorimaterä joulusaunaan 12 a) kanankantohäkki, b) suokengät, c) viljaonnen taikakalu, d) rapumerta 13 a) puiset palkeet, b) puintivarsta, c) pallopelin pelimaila, d) vannehaka 14 a) vanutuslauta, b) näkkileivän kuivausteline, c) pyykkilauta, d) nahkiaisten kuivausteline OIKEAT VASTAUKSET : 1. 9. Tiistai 1.10.2019 9 LÄHIRUOKA 8 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA lähiruokaa! On ilo tarjota laadukasta Vihannekset, juurekset ja yrtit Akonlahden Puutarha Lammenrannan Puutarha Parkinniemen Puutarha Jääskeläisen Puutarha Kajaanin Laatuperuna Lämpimät leivät Ämmän Leipä Kaesan Kotileipomo Hyvärisen Leipomo Porokylän Leipomo Pielispakari TUOREET KALAT Kainuun Kalatuote Hätälä Leivontatarpeet Hietalahden Luomutila Kinnusen Mylly Konappi makuelämykset Juntulan Luomutila Huuskolan Jäätelö Vaalan Juustola Vuokatin Viini Haapala Oregana Valkoliekki Poropetteri Kiantama Lisäksi muita LÄHIRUOKATUOTTAJIA jotka tuottavat mm. 11. 11. Karjasuojassa karjan ruuaksi tarkoitetut heinät laitettiin heinähäkkiin, jolloin eläimet eivät sotkeneet niitä jalkoihinsa. Telinettä on käytetty kehäjuustojen kuivaamiseen. 8. KAIKKI kuvien esineet ovat esillä Ennen koneita –näyttelyssä Suomen Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla. 1. Kun pellavakuidut puhdistettiin puisella vitimellä, alustana käytettiin kuikkaa eli tuppeen nyljetyn linnun nahkaa, joka käännettiin nurin ja täytettiin oljilla. a. c. c. 6. 2. Näistä hyväksyttiin kahdeksan, Suomen ohella rahoitusta myönnettiin espanjalaisille, italialaisille, kreikkalaisille ja belgialaisille ohjelmille
a. 4. Vuonna 2005 menekinedistämiseen osoitettiin yhteensä 60 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna määräraha oli jo noin 200 miljoonaa euroa. Pro Luomu sai lähes yhden miljoonan euron rahoituksen elintarvikkeiden laatujärjestelmien viestintään kohdennetusta painopistealueesta. 9. 10. a. d. Menekinedistämisrahaa voivat hakea joko yhden tai useamman jäsenmaan toimijat yhdessä sisämarkkinoille tai kolmansiin maihin kohdennettaviin viestintäja menekinedistämistoimenpiteisiin. Tätä puista juustomuottia on voinut pyörittää telineessään, jotta juusto paistui tasaisesti. 14. Räkkirautaa käytettiin nyljetyn eläimen nahan puhdistamiseksi rasvasta, joka olisi saanut nahan pilaantumaan. b. 11. 2. Vuosittain julkaistavassa työohjelmassa määritellään tarkemmin rahoituksen painopisteet ja kohdemaat. Kuivaamalla parannettiin juuston säilyvyyttä. 5. Telinettä on käytetty kehäjuustojen kuivaamiseen. 4. 11. Lattialle levitetttyä viljaa voitiin puhdistaa leyhyttämällä liuhdalla roskat ilmaan, minkä jälkeen jyvät kerättiin talteen ja roskat laskeutuivat takaisin lattialle pois kerättäviksi. Kaulapuu eli sianhanko esti vapaana kulkevaa sikaa pujottautumasta aidan läpi pellolle. 5. c. Luomua edistetään isolla rahalla. 10 . d. Näyttelyn esineet ovat peräisin toimintansa lopettaneesta Viikin maatalousmuseosta Helsingin yliopistosta ja ne siirrettiin valtakunnalliseen maatalouden erikoismuseoon Loimaalle 2019. 8. 6. 13. a. Heinän keräämiseen suoniityiltä tarvittiin suokenkiä, jotta liikkuminen upottamilla soilla olisi ollut mahdollista. b. b. d. Ojaviikatteella niitettiin ojan seinämissä kasvanut heinä. Tiistai 1.10.2019 9 LÄHIRUOKA 8 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA lähiruokaa! On ilo tarjota laadukasta Vihannekset, juurekset ja yrtit Akonlahden Puutarha Lammenrannan Puutarha Parkinniemen Puutarha Jääskeläisen Puutarha Kajaanin Laatuperuna Lämpimät leivät Ämmän Leipä Kaesan Kotileipomo Hyvärisen Leipomo Porokylän Leipomo Pielispakari TUOREET KALAT Kainuun Kalatuote Hätälä Leivontatarpeet Hietalahden Luomutila Kinnusen Mylly Konappi makuelämykset Juntulan Luomutila Huuskolan Jäätelö Vaalan Juustola Vuokatin Viini Haapala Oregana Valkoliekki Poropetteri Kiantama Lisäksi muita LÄHIRUOKATUOTTAJIA jotka tuottavat mm. 6. Astiaa koossa pitävät vanteet vedettiin kimpiastian päälle vannehaalla. Eväsjuomat sisältävää leiliä kannettiin kantopuulla. marjoja, vihanneksia, hunajaa, säilykkeitä, perunoita ja kalaa Lähiruokaa sinulle kainuun marketeista Meillä on yli 50 lähiruokatuottajaa. b. Navetassa eläimet kiinnitettiin kaulaan laitettavilla kytkyillä parteen tai seinään. KAIKKI kuvien esineet ovat esillä Ennen koneita –näyttelyssä Suomen Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla. 3. 13. Pro Luomun hankkeen tavoitteena on lisätä kuluttajien tietoisuutta ja luomutuotteiden kulutusta Suomessa. 1 a) kanahäkki, b) lehtiteline, c) heinähäkki, d) pinnasänky 2 a) leipäteline, b) tuulikello, c) pyykkiteline, d) juustonkuivausteline 3 a) kantopuu, b) istutuspuikko, c) kipukoukku, d) patavahti 4 a) saappaanpuhdistaja, b) ritsa, c) haka, d) kaulapuu 5 a) palvauspussi, b) kuikka, c) vastapaino, d) toissajoulun joulukinkku 6 a) lukko, b) kytkyet, c) kantokahva, d) lasten kaitsin 7 a) reikäleipämuotti, b) pelilauta, c) ristipistoteline, d) juustonpaistinkehä 8 a) leili, b) lämpöpullo, c) kelluke, d) koho 9 a) liuhta, b) paarmalätkä, c) viuhka, d) kaivonkatsomisvarpu 10 a) lehdespuukko, b) silavaveitsi, c) ojaviikate, d) lihakoukku 11 a) uuninpuhdistusrauta, b) rosollihakkuri, c) räkkirauta d) ihonkuorimaterä joulusaunaan 12 a) kanankantohäkki, b) suokengät, c) viljaonnen taikakalu, d) rapumerta 13 a) puiset palkeet, b) puintivarsta, c) pallopelin pelimaila, d) vannehaka 14 a) vanutuslauta, b) näkkileivän kuivausteline, c) pyykkilauta, d) nahkiaisten kuivausteline OIKEAT VASTAUKSET : 1. Kokonaismäärärahasta yhden jäsenmaan ohjelmiin varattiin tänä vuonna sata miljoonaa euroa, useamman jäsenmaan yhteisiin ohjelmiin 91,6 miljoonaa euroa sekä komission omiin tiedotustoimenpiteisiin 9,5 miljoonaa euroa. 7. 12. Leipäjuusto eli litteä juoksutusjuusto paistettiin säilyvyyden parantamiseksi avotulella paistotelineessä. 14. KUHMOLAINEN Luomualan järjestön Pro Luomu ry:n ohjelmalle on myönnetty merkittävä rahoitus EU:n menekinedistämisvaroista. 12. 8. 1. a. Myymme heidän tuottamaa lähiruokaa yli 2 000 000 kg vuodessa. EU:sta saatava rahoitus kattaa 70 prosenttia koko ohjelman kustannuksista. Yhdestä puusta koverretussa tynnyrimäisessä leilissä kuljetettiin juomaa kantamalla sitä kainalossa. Karjasuojassa karjan ruuaksi tarkoitetut heinät laitettiin heinähäkkiin, jolloin eläimet eivät sotkeneet niitä jalkoihinsa. Hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmaan voivat tehdä alaa edustavat ammattialajärjestöt ja toimialakohtaiset organisaatiot, tuottajaorganisaatiot sekä elintarvikkeista tiedottamista ja niiden menekinedistämistä harjoittavat maatalousja ruoka-alan järjestöt. Tunnetko entisajan maalaistaloon kuuluneet esineet. c. Kyseiseen kategoriaan, josta rahoitetaan luomun ohella myös nimisuojatuotteiden edistämistä, tuli eri EU-maista yhteensä 28 hakemusta. c. 7. – Pro Luomun saama rahoitus on tärkeä, sillä se rohkaisee myös muita suomalaisia järjestöjä lähettämään hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmiksi, toteaa yksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen maaja metsätalousministeriöstä. 9. Ohjelma on Suomen ensimmäinen hyväksytty menekinedistämisohjelma sen jälkeen, kun uudistettua EU:n menekinedistämispolitiikkaa alettiin toteuttaa vuonna 2016. Kun pellavakuidut puhdistettiin puisella vitimellä, alustana käytettiin kuikkaa eli tuppeen nyljetyn linnun nahkaa, joka käännettiin nurin ja täytettiin oljilla. 3 . 2. Näistä hyväksyttiin kahdeksan, Suomen ohella rahoitusta myönnettiin espanjalaisille, italialaisille, kreikkalaisille ja belgialaisille ohjelmille. Villasukkia vanutettiin hankaamalla niitä märkänä vanutuslautaan. EU on panostanut voimakkaasti maataloustuotteiden viestintäja menekinedistämistoimiin lisäämällä käytettävissä olevaa määrärahaa vuosittain
Valinnoillamme ratkaisemme, miten ruokaa tulevaisuudessa tuotetaan. VALITSE PARASTA SUOMALAISTA, KATSO HERKULLISIMMAT RESEPTIT JA OSALLISTU SADONKORJUUHAASTEESEEN: ATRIA.FI/SADONKORJUU #SADONKORJUUHAASTE Atrian suomalainen liha on kaikkina vuodenaikoina maailman puhtainta. Siksi Atria ja Satokausikalenteri ovat yhdistäneet voimansa kannustaakseen suomalaisia nauttimaan puhtaimmista ja maukkaimmista oman maan antimista. maaseutu.fi/puhdasvalintakysymys Maaseutuparlamentti.fi Puhdas suomalainen ruoka on nyt parhaimmillaan. Vaalimalla yhteisiä ruokatraditioitamme vaalit myös ympäristöä ja tuet suomalaista työtä. Ryhdy muutosagentiksi! Tervetuloa Kurikkaan Maaseutuparlamenttiin 1.–3.10.2020. Tarvitsemme neuvokasta toimintaa, kumppanuutta ja uusia ideoita. Maatalous on viljelijän ja kuluttajan kumppanuutta. KUUSELAN TILA SOTKAMO. MAINOS Kestävä tulevaisuus on puhdas valintakysymys. Tiistai 1.10.2019 11 LÄHIRUOKA 10 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Omasta maasta on suomalaisten tilattavien paikallislehtien yhteinen maaja metsätalousliite, joka tavoittaa noin miljoona lukijaa. Se on puhdas valintakysymys. Osta kotimaista. Suomalaisilla tiloilla luodaan kestävää tulevaisuutta tekemällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Näin sadonkorjuun aikaan ensiluokkainen liha saa rinnalleen parhaimmillaan olevat kotimaiset kasvikset: puhtaan pohjoisen maan lyhyt ja valoisa kesä kypsyttää ainutlaatuisia makuja, joilla pääsemme herkuttelemaan syksyn saapuessa. Tutustu suomalaisten tuottajien kestäviin ratkaisuihin: Tulevaisuus on lautasella. Tule kanssamme Maaseutuparlamenttiin luomaan ratkaisuja, joilla saamme aikaan kestävän tulevaisuuden – meille kaikille! Ole mukana muutoksessa. Sadonkorjuu on ollut perinteisesti suomalaisen ruokakulttuurin juhlaa
MAINOS Kestävä tulevaisuus on puhdas valintakysymys. Se on puhdas valintakysymys. Tule kanssamme Maaseutuparlamenttiin luomaan ratkaisuja, joilla saamme aikaan kestävän tulevaisuuden – meille kaikille! Ole mukana muutoksessa. Osta kotimaista. Tiistai 1.10.2019 11 LÄHIRUOKA 10 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Omasta maasta on suomalaisten tilattavien paikallislehtien yhteinen maaja metsätalousliite, joka tavoittaa noin miljoona lukijaa. KUUSELAN TILA SOTKAMO. Ryhdy muutosagentiksi! Tervetuloa Kurikkaan Maaseutuparlamenttiin 1.–3.10.2020. maaseutu.fi/puhdasvalintakysymys Maaseutuparlamentti.fi Puhdas suomalainen ruoka on nyt parhaimmillaan. Tarvitsemme neuvokasta toimintaa, kumppanuutta ja uusia ideoita. Sadonkorjuu on ollut perinteisesti suomalaisen ruokakulttuurin juhlaa. Maatalous on viljelijän ja kuluttajan kumppanuutta. Suomalaisilla tiloilla luodaan kestävää tulevaisuutta tekemällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Valinnoillamme ratkaisemme, miten ruokaa tulevaisuudessa tuotetaan. Näin sadonkorjuun aikaan ensiluokkainen liha saa rinnalleen parhaimmillaan olevat kotimaiset kasvikset: puhtaan pohjoisen maan lyhyt ja valoisa kesä kypsyttää ainutlaatuisia makuja, joilla pääsemme herkuttelemaan syksyn saapuessa. Vaalimalla yhteisiä ruokatraditioitamme vaalit myös ympäristöä ja tuet suomalaista työtä. Tutustu suomalaisten tuottajien kestäviin ratkaisuihin: Tulevaisuus on lautasella. Siksi Atria ja Satokausikalenteri ovat yhdistäneet voimansa kannustaakseen suomalaisia nauttimaan puhtaimmista ja maukkaimmista oman maan antimista. VALITSE PARASTA SUOMALAISTA, KATSO HERKULLISIMMAT RESEPTIT JA OSALLISTU SADONKORJUUHAASTEESEEN: ATRIA.FI/SADONKORJUU #SADONKORJUUHAASTE Atrian suomalainen liha on kaikkina vuodenaikoina maailman puhtainta
Mutta kun isä joutui ruoanlaittohommiin, niin tarjolla oli hänen bravuurinsa (lue: ainut minkä hän osasi laittaa) eli paistetKUN ISÄ JOUTUI RUOAN LAITTO HOMMIIN, TARJOLLA OLI HÄNEN BRAVUURINSA tua makkaraa ja paistettuja kananmunia. Eikä äiti kovinkaan usein käynyt missään omilla menoilla niin, että isäni tehtäväksi olisi jäänyt ruoanlaitto. En tiedä vaikuttiko makuun se, että isä oli tämän tehnyt, mutta aivan erityisen herkulliselta maistui tämä ruoka. 12 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA I säni ei käytännössä milloinkaan tehnyt meillä kotona ruokaa minun ollessani pieni. RUOKAMUISTO 4009/6052: Isän bravuuri KOTOISIA ruokamuistoja TARJOAA OMA K-MARKETISI