>> 11 Kontinjoen koulun väkeä asetettiin karanteeniin, ja koko koulu siirtyi eilen etäopiskeluun. 0103879800 jateauto@kajaaninjateauto. >> 4 Pääkirjoitus: Koronarokotteen vaikutuksista liikkuu ristiriitaista tietoa. ELOKUUTA 2021 NRO 66 Valopilkku Finnveran selvityksen mukaan Kainuu on selvinnyt hyvin korona-ajasta. Osa tiedoista on oikeaa, osa väärää ja osa siltä väliltä. Jakkukylästä matkanneet Erkki ja Sari Niskala kokevat tanssimisen Napiksella turvalliseksi korona-aikana. Lastaajantie 16, 88610 Vuokatti p. >> 6 Voimaa ja asennetta Katutanssi: Kajaani Dancen ylläpitämässä tanssikoulussa erityisesti tytöt ovat olleet katutanssin lumoissa. Koronakaranteenit voivat lyhentää pudotuspelisarjoja. PERUSTETTU 1962 | WWW.SOTKAMOLEHTI.FI | IRTONUMERO 2,50 € PERJANTAI 20. Korona ei ole aiheuttanut lapsissa pelkoa, vaikka oppilaita huolettaa epävarmuus ystävien näkemisestä. 040 586 4901 Metsänomistajan kaikki palvelut ja vielä vähän enemmän. luontoa ei jätetä Sotkamon ätehuolto www.sotkamonjatehuolto.fi P. www.kajaaninjateauto. >> 6 Vieras Brysselistä 6 4 1 4 8 8 1 4 4 5 6 5 2 1 3 3 p. >> 2 Kyläkoululla hiljenee Naapurinvaaran huvikeskuksen lavatanssit houkuttelevat ihmisiä parketeille myös kauempaa. >> 12 Runkosarja lopuillaan Maailman keskinäisriippuvuus kasvaa. Nuorimmille oppilaille ja heidän vanhemmilleen etäopetukseen joutuminen voi olla uusi tilanne. Lapset ja vanhemmat ovat suhtautuneet tilanteeseen hyvin. Jymyllä on runkosarjassa pelaamatta vielä kolme ottelua. 020 756 2510 luontoa ei jätetä Jäteastioiden tyhjennykset Likakaivojen tyhjennykset Arkistojen tuhous Jätesäiliöiden ja säkkien myynti SONJA RUSANEN. Tulevaisuuteen ja sen tuomiin uhkiin on osattava varautua uusin keinoin, totesi Pekkarinen vieraillessaan torilla
He ovat ihmisiä sometilieni seurantalistoilla, joukko tuttuja tuntemattomia. Sen haluan muuttuvan. Haluan, että he ovat minulle tuttavia, ystäviä, yhteisö, johon voin kokea kuuluvani ja samastuvani. 2 KESKUSTELE SOTKAMO-LEHTI – Perjantaina 20. 15 astetta. Ja muka ruokahuolto parempi Kainuussa järjestää. Alkava lukuvuosi on oikeastaan ensimmäinen oikea yliopistovuoteni – ainakin toivottavasti. Siitä huolimatta ne tuntuvat aika monelle maistuvan, vaikkapa vain ”kohtuullisesti”. Eiköhän ne syö Lapissakin ruokaa.” Lukijoiden kommentteja verkossa A loitan toisen yliopistovuoteni puolentoista viikon kuluttua. Ne ovat ajatuksina kieltämättä houkuttelevia. Aloitan toisen yliopistovuoteni puolentoista viikon kuluttua – toivottavasti lähiopetuksessa ja yhteisön ympäröimänä. Fuksivuoteni yliopistossa vierähti täysmittaisessa etäopetuksessa, joten kurssitovereideni sijaan tein tuttavuutta lähinnä 29,9 neliön pikkuyksiöni nurkkien sekä tietokoneeni ruudun kanssa. Enimmäkseen pilvistä ja sadekuuroja, mahdollisesti myös ukkosia. Kajaani Sotkamo Suomussalmi +24°C 4 +24°C 4 +24°C 2 la su ma Joensuu Kajaani Lahti Oulu Rovaniemi Pori Jyväskylä Helsinki Tampere Turku Vaasa Kemi 15 17 15 11 15 13 17 12 15 16 17 18 13 17 13 9 15 10 13 10 10 12 15 16 14 16 12 11 14 12 12 12 10 12 10 14 18 15 16 15 16 13 15 13 8 4 9 6. Ei toki kaikille. Tieto, niin oikea kuin vääräkin, on aina jostakin peräisin. Päivälämpötila n. Jos koronarokotteen ottaminen mietityttää, voi asiaa tarkastella riskinäkökulmasta. Riskiä arvioitaessa voi hetken pohtia vaikkapa päihteiden tai tupakan käyttöä. Entä kuinka suuri riski on levittää koronaa tietämättään ja tuntematta itse oireita. A Kanssaopiskelijat ovat minulle tietokoneen ruudulla olevia kasvoja, jotka seuraavat samaa etäluentoa jossain toisaalla." Tuntematon somettaja Kolumni Hilla Mustonen hilla.mustonen@slpmedia.fi Kirjoittaja on kesätoimittaja. Kuinka suuri riski on saada rokottamattomana korona ja sairastaa se ehkä kohtalokkaasti, tai millaisen riskin muodostaa rokotteen ottaminen – siis se, seuraako rokotteesta merkittävää haittaa. elokuuta 2021 Pandemiapäällikön mukaan altistuneiden ja sairastuneiden siirto on perusteltu ja hyväksyttävissä ”Tämän asian uutisoinnissa on ”väljyyttä” ja se antaa lukijalle mahdollisuuden pohtia todellisia syitä ja taustoja tartunnan saaneiden ja eristyksiin määrättyjen ulkomaalaisten marjanpoimijoiden siirrosta viime viikonlopun aikana Rovaniemen alueelta Kainuuseen Sotkamoon.” www.sotkamolehti.fi “Kai niillä on majoitustilat ollut Lapissakin. Molemmat edistävät ja jopa tutkitusti aiheuttavat useille käyttäjilleen erilaisia kohtalokkaitakin seurauksia. Entäpä huomattava ylinopeus liikenteessä – vielä on niitäkin, jotka eivät usko sen olevan epäterveellistä itselle ja muille ihmisille. Koronarokotteenkin vaikutuksista liikkuu ristiriitaista tietoa. En kiellä, ettenkö unelmoisi Tampereen yliopiston valtavalla kampuksella seikkailemisesta tai opiskelijaravintoloiden halpojen opiskelijalounaiden ahmimisesta. Osa tiedoista on oikeaa, osa väärää ja osa siltä väliltä Pääkirjoitus 20.8.2021 6 Päätoimittaja: Pekka Lassila 040 0456 848 6 Jakelupäivystys: 0800 955 05 6 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@slpmedia.fi Lämmintä Suomessa toissapäivänä Kylmää toissapäivänä Paikallisennuste tänään Kotimaa iltapäivällä Kotimaa 20 25 30 15 10 5 0?C +5 +10 +15 +20 +25 +30 Odotettavissa tänään Kainuussa Sää vuosi sitten Hyrynsalmi Kajaani Paltamo Ristijärvi SOTKAMO Meteorologi Kristian Roine +13 +14 +14 +14 4 Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina +15°C 2 +12°C 4 +13°C 3 +11°C 2 Parikkala +21,5 °C Kittilä +0,0 °C Kohtalaista lounaistuulta. Tämäkin käsitys perustuu lähinnä sosiaalisen median päivityksien luomaan kuvaan, sillä valtaosan kurssitovereistani olen tavannut livenä vain muutamia kertoja. Osa tiedoista on oikeaa, osa väärää ja osa siltä väliltä. Tiedon taustoja on syytä puntaroida samoin kuin riskiä, mikä sisältyy väärän tiedon uskomiseen. Tutustuminen uusiin ihmisiin on ollut yliopistossa korona-aikana vaikeaa. Sain nimittäin jokin aika sitten tiedon, että osa syksyn kursseista pyritään järjestämään lähiopetuksessa pienryhmätyöskentelyä hyödyntäen. Yhtä asiaa toivon kuitenkin ylitse muiden: käsitystä siitä, millaiseen yhteisöön kuulun. En halua, että kanssaopiskelijani ovat minulle vain tuntemattomia somettajia, jotka ovat osa elämääni vain sosiaalisen median päivitysten kautta. Joitakin outo rokote pelotti, ja liikkeellä oli myös väärää tietoa rokotteen vaikutuksista. Sinne vaan karanteeniin. Tämä tieto saa haaveilemaan kaikista opiskelijaelämän iloista. Kanssaopiskelijat ovatkin minulle tällä hetkellä vain tietokoneen ruudulla olevia kasvoja, jotka seuraavat samaa etäluentoa jossain toisaalla. Käsitykseni vuosikurssilaisistani, puhumattakaan ainejärjestöni tai koko yliopistoyhteisön jäsenistä, on tällä hetkellä siis hyvin kapea, lähes olematon. 1 980-luvulla 95 prosenttia suomalaisista nieli muutaman viikon aikana sokeripalaan imeytetyn poliorokotteen, mutta vastustustakin ilmeni. Joka tapauksessa polion uhka käytännössä selätettiin
ELLEI TOISIN MAINITA TARJOUKSET VOIMASSA MA-KE 23.-25.8. 9 95 KG 11 95 KG K-Ruokamestarin PAREMPI NAUDAN JAUHELIHA 10% K-Ruokamestarin PORSAAN WIENINLEIKKEET Ilman Plussa-korttia 3,19 pkt (6,38/kg) 2 PRK Ilman Plussa-korttia 2,35-2,49 tlk (2,35-2,49/l) -10-15% PLUSSA-KORTILLA Putaan Pulla NYHTÖPALAT 340 g (5,56/kg) 1 89 PS 2 69 PKT 3 59 KPL 3 50 Kokkikartano KEITOT 300 g (5,83/kg) Rajoitus 2 erää/talous Ilman Plussa-korttia 2,65/rs (8,83/kg) -33% PLUSSA-KORTILLA SUOMI Olvi VICHY 0,33l 12-pack, sis. Oetker RISTORANTE PIZZAT 216-390 g (6,41-11,57/kg) Ei gluteenittomat Ilman Plussa-korttia 2,89/pkt (7,41-13,38/kg) 5.2 PKT -10% PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 6,55/rs (10,08/kg) Kokkikartano PASTAT 650 g (9,06/kg) Rajoitus 2 erää/talous 5 89 RS. ELLEI TOISIN MAINITA KESÄKAALI Suomi SUOMI Arla MEIJERIVOI Normaalisuolainen 500 g (4,50/kg) Rajoitus 1 erä/talous PUNAINEN PAPRIKA Puola Ilman Plussa-korttia 2,79 pkt (4,81-5,58/kg) -19% PLUSSA-KORTILLA HERKKUTORILTA SOTKAMON K-SUPERMARKETISTA PE-LA 20.-21.8. 550-650 g UUNITUORE GRILLATUT SUIPPOPAPRIKAT RESEPTI K-RUOKA.FI/RESEPTIT TAI K-RUOKA-SOVELLUS PUNAINEN SUIPPOPAPRIKA Unkari 1 99 KG 2 RS -13% PLUSSA-KORTILLA Dr. Perjantaina 20. elokuuta 2021 – SOTKAMO-LEHTI 3 Helpot SUOSIKIT LUE TARJOUSLEHTEMME MYÖS DIGINÄ k-supermarket.fi/tarjoukset Postin pakettipiste Postin pakettipiste Tavallista parempi ruokakauppa SOTKAMO VUOKATTI MA–LA 8–21 SU 10–21 MINILUUMUTOMAATTI 250 g (3,16/kg) Espanja/Marokko 1 79 KG 79 RS KG God Morgon CLASSIC TÄYSMEHUT 1 l (2,10/l) orange, apple, orange&red grapefruit, orange-mandarin Fazer Kiireetön HAPANJUURILEIPÄ 390 g (9,21/kg) Kivikylän PYÖRYKÄT TAI PIHVIT 300-380 g (7,08-8,97/kg) 8 95 KG 4 20 4 50 5 99 Maistuvaan ALKUVIIKKOON TARJOUKSET VOIMASSA PE-SU 20.-22.8. pantin 1,20 € (1,21/l) 12 PACK -29% PLUSSA-KORTILLA 2 PKT HK SININEN LENKKIMAKKARAT 500-580 g (3,88-4,50/kg) 4 50 2 PKT SUOMI 99 HK VILJAPORSAAN SISÄFILEET Maustamaton tai marinoitu, n
Osakaskunta saa luvan käyttää tontilla olevia kunnan omistamia rakennuksia. Kontinjoen koulu siirtyi etäopetukseen Sotkamon Kontinjoen koulussa 49 oppilasta sekä valtaosa henkilökunnasta on asetettu karanteeniin. elokuuta syyskuun loppuun saakka. Myllysen mukaan niin lapset kuin vanhemmat ovat suhtautuneet tilanteeseen hyvin. 1–2 luokkalaisille tilanne on huomattavasti hankalampi ja vanhemmat joutuvat miettimään kuinka lapset pärjäävät etäopetuksessa. Tipasojan Osakaskunta vuokraa alueen kunnalta 1.9.2021 alkaen toistaiseksi. Jokaisella asiakkaalla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Johtaja Anssi Tuomisen mukaan näiden tartuntojen osalta karanteeniin on asetettu noin kaksi sataa opiskelijaa sekä työntekijää. Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kertoo, että muissa Sotkamon kouluissa tilanne on koronan suhteen rauhallinen. Kajaanin kaupungin vs. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 prosenttia asiakaspaikoista. Mutta Kontinjoen koulu on käynnistänyt etäkoulun todella tehokkaasti, eli ei mitään hätää. Vanhemmat voivat myös joutua tekemään säätöjä oman työnsä kanssa. Näin Kontinjoen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Myllynen kiteytti vanhempien tuntemukset koululaisten etäopetukseen joutumisesta. Mutta Kontinjoen koulu on käynnistänyt etäkoulun todella tehokkaasti, eli ei mitään hätää." Päivi Myllynen Kontinjoen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Sotkamon Kontinjoen koulussa 49 oppilasta sekä valtaosa henkilökunnasta on asetettu karanteeniin.. Toisaalta nuorimmille oppilaille ja heidän vanhemmillensa etäopetukseen joutuminen voi olla uusi tilanne, Myllynen arvioi. Kainuun sote-kuntayhtymä on pyytänyt nimeämään Kajaanista kuusi ja muista Kainuun kunnista kaksi edustajaa kustakin sote-uudistuksen valmistelun ajaksi. Osakaskunnalla on alueen rannassa venelaituri ja veneiden laskupaikka. 17.8. Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu kello 07 – 00 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna kello 05 – 01. Kainuun hyvinvointialueen poliittisessa ohjausryhmässä Sotkamoa edustavat Sakari Seppänen (kesk.) ja Jouko Korhonen (vas.). Tilanne kuitenkin muuttuu parempaan suuntaan rokotusten myötä, Rissanen arvioi. – Koko ajan on riski siitä, että isoissa oppilaitoksissa altistumisia voi tulla ja sitä kautta tartuntoja. Sakari Seppänen ja Jouko Korhonen Kainuun hyvinvointialueen poliittiseen ohjausryhmään Sotkamo-lehti Pohjois-Suomen aluehallintovirasto valvoo tehostetusti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ravitsemusliikkeitä ensi perjantaista 20. Sotkamon Kontinjoen koulun lisäksi esimerkiksi Kajaanin Seminaarin koulun iltapäiväryhmästä kahdeksan oppilasta asetettiin karanteeniin keskiviikkona. Rissasen mukaan Kajaanin kouluissa todetut tapaukset ovat yksittäisiä, eikä Kajaanissa ole missään nimessä tarvetta siirtää kouluja täysin etäopetuksen pariin. Tällä hetkellä tapaukset käydään aina koulukohtaisesti läpi ja voi olla tilanteita, että joku koulu on etäopetuksessa ja muut jatkavat normaalisti, Kilpeläinen sanoo. Valvonnan ohella käynneillä annetaan myös ohjausta ja neuvontaa. saakka. Kontinjoen koulu on pieni ja tiivis kyläkoulu, jonka vuoksi korona altistuminen kosketti suurinta osaa koulun väestä. Tipastuvan hallinta osakaskunnalle Sotkamon Metsästyskoirakerho on irtisanonut Tipastuvan maanvuokrasopimuksen yhdistyksen lakkauttamisen johdosta. Kainuun sote tiedotti torstaina 19.8. – Tilanne voi kuitenkin muuttua äkillisestikin ja tilannetta seurataan hyvin tiivisti. Lisäksi kunnanhallitus voi tarvittaessa perustaa jaostoja ja päättää niiden toimikaudesta, puheenjohtajista, jäsenistä ja varajäsenistä. Koulu siirtyy etäopetukseen 27.8 saakka. Koulun ja kodin välillä tehdäänkin yhteistyötä, jotta lapset voidaan pitää sopivasti tietoisina lapsen iän huomioiden, Rautiainen kertoo. Tartuntoja myös toisen asteen koulutuksessa Kajaanin koulutusliikelaitoksen lukion ja ammattiopiston osalta koronatartuntoja on ilmennyt viikon aikana yhteensä kuusi kappaletta. Altistuminen on tapahtunut 16. Koronatapauksia on ilmennyt kouluissa ympäri Kainuuta. Nyt on siirrytty etätyöhön ja sillä selvä, Myllynen toteaa. – Koronasta pystytään puhumaan järkevästi ja perheet ovat pitäneet älyttömän hyvin lapset tietoisina. Rakennuksissa ei ole vesijohtoa, sähköä eikä lämmitysjärjestelmää. Alueella sijaitseva Tipasjärven koulu siirtyy kunnan omistukseen ilman eri korvausta. – Yläluokkien lapsilla on jo kokemuksia etäopetuksesta viime keväältä. Uudesta tilanteesta huolimatta, korona ei ole aiheuttanut lapsissa suurempia pelontunteita, vaikka monia oppilaita huolettaa epävarmuus ystävien näkemisestä. Mutta siltä näyttää, että näistä altisA Onhan me osattu varautua, että näinkin voi käydä. Toki lapsilla on ilmennyt puheissa huolta siitä, jos korona esimerkiksi tulee läheisille tai siitä, että milloin voi mennä seuraavan kerran käymään kaverin luona, Myllynen kertoo. Valvontakäynneillä avi kiinnittää ensisijaisesti huomiota tartuntatautilain säännösten noudattamiseen, mutta valvoo myös alkoholilain säännösten noudattamista. Avi tehostaa Kainuussa anniskelupaikkojen valvontaa Antti Huusko No johan myrkyn lykkäsi. – Etäopetukseen on varauduttu ja kaikilla oppilailla on lähtökohtaisesti koulun puolesta kannettavat tietokoneet käytössä. Varajäseniksi nimettiin Anne Lukkari (kesk.) ja Pentti Vihanto (kok). Kunnanhallitus hyväksyi kunnan hallintosääntöön muutoksen, jonka mukaan kunnanvaltuusto päättää ensimmäisessä kokouksessaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikauden ja varapuheenjohtajien määrän. Ulkoterasseilla asiakkaalla ei tarvitse olla omaa istumapaikkaa, mutta etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Tieto johdon, soten ja koko koulutusjohdon välillä kulkee hyvin saumattomasti ja nopeasti. Mutta on tiedetty, että tämä deltavariantti jyllää myös lasten ja nuorten keskuudessa vielä kun rokotteita ei ole saatu heille. Tilannetta seurataan ja tarvittaessa kunnan sivistystoimen lautakunta tekee päätöksen etäopetukseen siirtymisestä. elokuuta 2021 Pekka Lassila Sotkamon kunnanhallitus nimesi edustajat Kainuun hyvinvointialueen poliittiseen seurantaryhmään. aamulla Sotkamon Kontinjoen koulussa tapahtuneesta altistumisesta, jonka johdosta 49 oppilasta ja suurin osa koulun henkilökunnasta on asetettu karanteeniin. – Onhan me osattu varautua, että näinkin voi käydä. Vuokrasopimus päätetään 31.8.2021 alkaen. sivistysjohtaja Päivi Rissaselle lisääntyneet koronatapaukset koululaisten joukossa eivät ole tulleet yllätyksenä. Koulu siirtyi etäopetukseen 27.8. Kilpeläinen ei kuitenkaan näe Sotkamossa tarvetta siirtyä laajemmin etäopetuksen pariin. Myös Kontinjoen koulunjohtajan Anu Rautiaisen mukaan etäopetus on kiireistä huolimatta lähtenyt käyntiin mallikkaasti, eikä paniikkia ole ilmassa. 4 PUHEENAIHEET SOTKAMO-LEHTI – Perjantaina 20. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu ovat koronaepidemian kiihtymisvaiheessa. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. – Meillä ei ole tullut semmoista viestiä, että lapsilla olisi ollut pelkoa. Huoltajille on tiedotettu myös tilanteesta. – Jos olisi puhuttu vuosi sitten, niin tällaisesta tilanteesta oltaisiin oltu hyvin yllättyneitä. välillä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla
Välillisesti vastuu on marjayrityksellä, kertoo pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari. Kyllösen mukaan tulevassa hallituksen budjettiriihessä tulisi linjata syksyllä tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan kolmen tunnin saavutettavuus liikkumisessa maakunnasta toiseen. Täysin ei voida sulkea pois vakavan sairastumisen riskiä nuoremmillakaan, kertoo Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari. Useita huolestuneita yhteydenottoja kansalaisilta saanut Koukkari muistuttaa, ettei thaimaalainen ole synonyymi karanteenille. Thaimaan Suomen suurlähettiläs Chavanart Thangsumphant korostaa, että marjanpoimintayritykset ovat kirjallisesti sitoutuneet suojelemaan poimijoiden terveyttä koronaaikana. – Odotamme viranomaisten selvitystä siitä, ovatko yritykset täysin ja asianmukaisesti noudattaneet ehtoja vai eivät, Thangsumphant toteaa. – Valmius etäopetukseen siirtymiseen on, mutta lähtökohtaisesti ei olla vielä sellaisessa tilanteessa, että pitäisi niin toimia. Koukkarin mukaan ilman jatkotartuntoja tilanne Kainuun osalta on ohi ensi viikon alussa. Kouluissa ja oppilaitoksissa todetut tartunnat osoittavat, kuinka tärkeää rokotussuoja on. – Ei tämä tähän jää, aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen lausuu. Tartunnanjäljitys ja koronatestaus on ruuhkautunut. Perjantaina 20. Kyllönen nosti esille, että koronan vuoksi Finnair lopetti lentoliikenteen viidelle maakuntakentälle. Kainuun sote varoittaa internetissä leviävien huhujen ja väärän tiedon riskeistä. Maanantaina testataan kaikki uudemman kerran. Koronatukipakettina Traficom kilpailutti lentoliikenteen viidelle maakuntakentälle sata prosenttisella valtion rahoituksella. Kainuussa keskiviikkona 31 koronatartuntaa Koukkari: Thaimaalainen ei ole synonyymi karanteenille Sonja Rusanen Tartunnat levisivät nopeasti marjanpoimijoiden keskuudessa elokuun ensimmäisten päivien aikana maahantulotesteistä huolimatta. Työikäisten ja nuorten tartuntojen aiheuttama haitta yhteiskunnalle on merkittävä, kun satoja ihmisiä täytyy määrätä karanteeniin. Thaimaa vaatii selvitystä Suomen viranomaisilta siitä, miksi koronatartunnat pääsivät leviämään thaimaalaisten marjanpoimioiden keskuudessa. Tuominen kertoo, että koulutusliikelaitoksen toimipisteissä olleet tartunnat ovat olleet yksittäisiä tapauksia. Lentoliikenteen varmistaminen julkisella tuella olisi merkittävä toimenpide koronasta elpymiseksi alueilla, joissa raideliikenne ei edelleenkään luo toimivaa vaihtoehtoa, sanoi Kyllönen puheessaan. – Kaikkea työtä Suomessa ja ulkomailla ei voi edelleenkään tehdä etänä. Muut mahdolliset altistumispaikat kirjataan verkkosivuille sote.kainuu.fi/altistumispaikat. Olemme tilanteessa, jossa vanhempi väestö on rokotteen ansiosta suojattu. Lapin aluehallintovirasto aikoo myös osaltaan selvittää asiaa. – Kansalaisten parissa on epäilty, että karanteenia tai eristystä rikotaan marjanpoimijoiden toimesta, Koukkari mainitsee. Kyse on Arctic Internationalin ja suurimmaksi osaksi Polarican poimijoista. Keskiviikkona testattiin kaikkiaan 68 karanteenissa ollutta henkilöä. – Kaikkien toimijoiden tavoitteena on, että lentoliikenne palautuisi mahdollisimman pian kaupallisella pohjalla. Kyllönen: Toimiva liikenneverkosto on kilpailukyvyn tae A Kainuun sote varoittaa internetissä leviävien huhujen ja väärän tiedon riskeistä.". elokuuta 2021 – SOTKAMO-LEHTI 5 Sonja Rusanen Keskiviikkona 18.8. Etäopetus vaihtoehto, jota pitää jatkuvasti arvioida ja joka aamu katsotaan tilanne ja miltä se näyttää. Thangsumphant kuitenkin uskoo, että Suomen viranomaiset tekevät kaikkensa thaimaalaisten marjanpoimijoiden suojelemiseksi. Kuvituskuva. – Jäljityksen perusteella lasten tartunnat saadaan aikuisilta, joten on syytä noudattaa kaikkia annettuja ohjeita. Opiskelijoille Tuominen painottaa rokottautumisen tärkeyttä. Kontinjoen koulu siirtyi etäopetukseen tumisista ei juurikaan ole tullut uusia tartuntoja, Tuominen sanoo. ANTTI YLÖNEN/ARKISTO Hyvät liikenneyhteydet ovat kilpailukyvyn tae, korosti suomussalmelainen kansanedustaja Merja Kyllönen (vas.) puheessaan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa torstaina Vaasassa. Kainuuseen siirretyistä poimijoista todettiin keskiviikkona terveiksi 22 henkilöä, ja heidän eristyksensä päättyneeksi. Thaimaalaiset mustikanpoimijat Sarawut Ngiolai (vasemmalla) ja Lonnachai Phochai vuonna 2017. THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava kertoo, että lainsäädännöllä pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen, millaisiin olosuhteisiin maahan tuodaan työntekijöitä, sillä siihen terveysviranomaiset eivät pysty puuttumaan. – Kainuuseen tuodut koronaan sairastuneet ja koronalle altistuneet marjanpoimijat ovat viime kädessä vastuussa itse siitä, että pysyvät karanteenissa ja eristyksissä. Kuitenkin koronatilanne on edelleen heikko ja matkustajamäärät eivät ole palautuneet toivotusti. TANJA NUOTIO Kaksi marjayritystä on siirtänyt noin 260 ulkomaalaista poimijaa Lapista Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Lisäksi Tuupalan esikoulusekä aamun varhaiskasvatusryhmässä on lapsia ja aikuisia altistunut koronalle. Selkeää tartuntojen keskittymää ei ole ollut, jonka myötä myöskään tarvetta etäopetuksen laajentamiselle ei ole. Normaalin käytännön mukaisesti he eivät saa liikkua esimerkiksi kaupoissa. Kainuun soten mukaan Kainuuseen tuotiin kaikkiaan 134 poimijaa, joiden terveydentilaa tarkkaillaan soten puolesta ja paikan päällä käydään kerran päivässä. Kontinjoen lisäksi myös Kajaanin Seminaarin koulussa ja Kuhmon Tuupalan koulussa on oppilaita asetettu karanteeniin. Kajaanissa opiskelijoille on tulossa pop up -rokotuspisteitä Vuorikadun toimipisteeseen maanantaina sekä Vimpelinlaakson yksiköihin tiistaina. Uusia tartuntoja testauksessa ilmeni 16. Aikuisilta toivotaan malttia ja vastuullisuutta. uusia tartuntoja todettiin Kainuussa kaikkiaan 31. Uskomusten sijaan on olemassa tutkittua tietoa, johon terveysviranomaiset nojaavat hoitotoimenpiteensä. Soten mukaan vaaraa tartuntojen leviämisestä ulkopuolisiin ei ole, sillä siirretyt poimijat eivät työskentele karanteenitai eristysaikanaan. Poimijat testattiin keskiviikkona Ristijärvellä, ja torstaina testattiin Sotkamossa karanteenissa olleet
Korona ei siellä yhtä pahasti koskettanut yrityksiä, eikä Kainuussa rahoituksen tarve juurikaan kasvanut vuonna 2020, Vartiainen sanoo. Maailman monimutkaistuessa Eurooppa on monien raaka-aineiden osalta yhä enemmän Kiinan ja muiden Aasian maiden varassa. Tällä tarkoitetaan Pekkarisen mukaan sitä, että maailman monimutkaistuessa ja muuttuessa hankalammaksi hallita, on Eurooppa monien raaka-aineiden osalta yhä enemmän Kiinan ja muiden Aasian maiden varassa. Vierailu Kainuussa saakka herätti yleisön joukossa kysymyksiä, mutta matkan perimmäinen syy löytyi Terrafamelta. – Terrafame tuottaa sellaisia raaka-aineita, joita tulevaisuudessa tarvitaan Euroopassa ja koko maailmassa. Myös metalliala on ollut Kainuussa perinteisesti vahvaa, mutta alkuvuonna rahoitukselle ei ole ollut merkittävästi tarvetta. Pohjois-Suomessa isoimmat investoinnit löytyvät metsäja puuteollisuudesta. – Vaikka kaikki Suomen metsien koko vuoden kasvu otettaisiin energiantuotantoon, se riittäisi alle 60 prosenttiin koko Suomen 300 terawattitunnin energiankulutukseen. Suurin esimerkki on kuitenkin korona. Antti Huusko – Silloin kun korona tuli niin kyllähän se kirpaisi, se näkyi myös kalamarkkinoilla. Lisäksi Vartiainen mainitsee myös suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot, joiden odotetaan tuovan tilauksia alihankintaketjuihin. Viime vuonna Kainuu selvisi koronasta ehkä muita vähemmällä. – Olen nykyään Euroopan parlamentissa sellaisessa tehtävässä, johon kuuluu kriittisten raaka-aineiden raportointi. Tuulivoimaa Pekkarinen pitää myös ehdottoman tärkeänä. Varsinkin sahainvestointeja on paljon suunnitteilla ja ne tuovat positiivista virettä pohjoiseen, Vartiainen kertoo. Se, millä vuonna 2011 rakennettiin yksi megawatti, rakennetaan nyt kolme ja puoPekkarinen: tuulivoima on tärkeää Sateisena alkanut tiistai ei houkutellut liiemmin yleisöä Pekkarisen vierailulle kirkonkylällä. Akkukemikaalit kuten nikkeli ja koboltti ovat olennainen osa esimerkiksi sähköautojen akkujen valmistuksessa. Myös tämän vuoden alkupuolella teollisuuden rahoitus oli 61 prosenttia. Tämän vuoksi hän pitää Terrafamen akkukemikaalitehdasta positiivisena tekijänä Kainuulle. elokuuta 2021 Sonja Rusanen Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen vieraili tiistaina 17.8. – Meidän rahoituksesta 60 prosenttia on käyttöpääomarahoitusta ja se suuntautuu nyt nimenomaan kasvun rahoittamiseen, jota Finnvera on takaamassa. Finnvera on valtion omistama eritysrahoittaja, joka tarjoaa rahoitusta muun muassa yritystoiminnan alkuun sekä kasvun kehittämiseen. – Kainuu onkin ainoa maakunta, jossa meidän rahoituksen myöntäminen on kasvanut viime vuodesta. Maailmantalous sukelsi syvälle. – Tätä maailman keskinäisriippuvaisuus tarkoittaa. Maailman on valmistauduttava tuleviin uhkiin uudella yhteisvastuulla, ei taloudellisella yhteisvastuulla, mutta tieteen ja lääkkeiden keinoin, kun uusi virus ja pandemia leviää. Sotkamon torilla. Pekkarinen mainitsee Afganistanin tämän hetkisen kriisitilanteen, joka on muun muassa vaikuttanut pörssikursseihin. Kyse on hänen mukaansa käytännössä tiukasta suojelukäsitteestä, jonka mukaan voi tehdä myös aineellisia toimintoja. – Valopilkku kaiken keskellä on ollut Kainuu. Asiaan liittyy Pekkarisen mukaan myös ilmastokysymys ja päästöjen vähentäminen. Tammi-kesäkuussa 2021 rahoitusta myönnettiin 45 prosenttia edellisvuotta vähemmän, mikä on yritysten kannalta positiivinen uutinen. Terrafame tuottaa sellaisia raakaaineita, joita tulevaisuudessa tarvitaan Euroopassa ja koko maailmassa, Pekkarinen totesi. Ennen torilla pitämäänsä puhetta hän tutustui Terrafamen kaivosalueeseen. Pekkariselle oli hänen sanojensa mukaan vaikea hyväksyä sitä, että EU auttoi taloudellisesti yksittäisiä maita sillä periaattella, mikä maiden tilanne oli ennen koronaa. – Tästä käytiin Terrafamella keskustelua, että miten voidaan vahvistaa Euroopan, Suomen, Kainuun ja erityisesti Sotkamon asemaa. Kainuu selvinnyt Pohjois-Suomen maakunnista parhaiten korona-ajasta. EU:n kaavailemaan jäsenmaiden metsistä kolmasosan luonnontilaiseksi palauttamiseen Pekkarinen ei usko. Ja MFF on esimerkiksi Suomen maatalouden kanPekkarinen pysähtyi juttelemaan myös yleisön kanssa. Tällä hetkellä olemme voiton puolella, mutta kaikki eivät vielä ole satamassa ollenkaan. Yllättäen Kainuun teollisuudenalojen rahoituksessa on näkynyt alkuvuonna elintarviketeollisuus. Teollisuuden rahoitus Kainuussa on ollut aiempina vuosina jopa kolme neljäsosaa. Vartiaisen mukaan tulevaisuuden näkymät Finnveran Pohjois-Suomen alueella, joka koostuu Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin maakunnista, ovat varsin valoisat. Maailman keskinäisriippuvuus kasvaa mineraalien, kemikaalien ja ilmaston lisäksi myös politiikassa ja taloudessa. li megawattia. Kainuun osuus tästä rahoituksesta oli 11 miljoonaa euroa, joka oli 9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tarvitsemme tuulivoimaa. Finnvera myönsi Pohjois-Suomen alueelle yhteensä 65 miljoonaa euroa pienille ja keskisuurille yrityksille. – Herrat keksivät, että koronatuki sidotaan yhteen EU:n monivuotisten rahoituskehysten kanssa, ja jos ei koronapakettia kannattanut, myöskin MFF meni. Se kertoo siitä, että Kainuu selvisi vähemmällä ja siellä menee varsin hyvin. Vuonna 2020 Pohjois-Suomen yritykset joutuivat hakemaan runsaasti rahoitusta korjatakseen koronan aiheuttamia ongelmia. Sen hinta on tullut radikaalisti alas. 6 PUHEENAIHEET SOTKAMO-LEHTI – Perjantaina 20. Myös työllisyysluvut Kainuussa olivat yllättävän vahvoja muuhun maahan verrattuna, Vartiainen kertoo. Vartiaisen mukaan tänä vuonna vastaavaa tarvetta ei ole ollut, vaan alueella on päästy rahoittamaan kasvua ja koronarahoitukset ovat olleet yksittäisiä tapauksia. Pohjois-Suomen puolivuosittaisessa aluekatsauksessa Finnveran aluejohtaja Pasi Vartiainen kertoo, että Kainuu on toipunut PohjoisSuomen maakunnista parhaiten. Mutta nyt on toivuttu kutakuinkin ennalleen, kertoo sotkamolaisen Kainuun Lohi Oy:n toimitusjohtaja Markku Tuikka, jonka yritys on saanut Finnveralta tukea rahoituksen takaamiseen. Kainuussa Finnveran rahoitus on yleisesti keskittynyt yhdelle toimialalle
Jos koiranomistaja huomaa koiransa kadonneen valtakunnan rajan läheisyydessä Kainuun tai Koillismaan alueella, tulee asiasta ilmoittaa ensi tilassa Kainuun rajavartioston johtokeskukseen, puh. Näitä ovat ilmasto-, rikollisuuden sekä massiivisen maahanmuuton uhka. Kainuussa tuhot vaikuttavat metsästykseen Suomussalmella sekä Puolangalla. Kesäkuussa riehuneen Paula-myrskyn tuhot vaikuttavat tuhansien metsästäjien liikkumiseen. Rajavartioston partiot toimittavat valtakunnanrajan läheisyydestä tavatut irtokoirat suoraan löytöeläintarhaan. Poikastuotanto kasvoi 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Metsästyskoirien käyttöön tulee kiinnittää korostetusti huomiota siten, että koirien rajavyöhykkeelle ja Venäjälle menon riski saadaan minimoitua. Telkän pesimäkanta kasvoi hieman viime vuoteen verrattuna, mutta se pysyy silti pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella tavin tapaan. Metsästäjät ja lintuharrastajat laskivat kuluvana vuonna pesiviä pareja yhteensä 2069 kohteelta ja poikueita 636 kohteelta. JUHA NEUVONEN/ARKISTO Metsähallitus kehottaa metsästäjiä välttämään tuhoalueita Kainuussa ja PohjoisPohjanmaalla. Haapanan pesimäkanta on taantunut pohjoisessa Suomessa voimakkaammin kuin keskiosissa. Tarkat kartat tuhoalueista löytyvät eräluvat-sivustolta. Kuikka sitä vastoin on runsastunut maan eteläja keskiosissa, mutta ei pohjoisessa, selventää yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus). Koiran omistajia kehotetaan lisäksi merkitsemään koiran pantaan tai valjaisiin omistajansa yhteystiedot. lokakuuta. Esimerkiksi tukkasotka on taantunut selvästi maan eteläja keskiosissa, mutta ei pohjoisessa. Hirvenmetsästys alkaa Kainuussa 2. – Toivon Sotkamolle onnea ja menestystä, Pekkarinen lausuu puheensa lopuksi. EU:n asema Pekkarisen mukaan on erityisesti nykyään yhteistyöhön ja uhkiin varautumiseen nojautuva. Myrskytuhopuiden korjuu on jo aloitettu. Hän ei kannata EU:n taloudellisen integraation syventymistä. Koirat saadaan yleensä takaisin Venäjältä joko koirien palatessa itse Suomeen tai Venäjän rajavartioviranomaisten myötävaikutuksella. Pesimäkantoja ja poikastuottoa koskevat tiedot perustuvat 1980-luvun lopulta tehtyihin valtakunnallisiin vapaaehtoisten voimin toteutettuihin vesilintulaskentoihin. 029 542 4027 tai 040 580 8624. Sinisorsien poikuelaskennoissa puolestaan tilanne on näyttänyt kehittyvän positiiviseen suuntaan. Perjantaina 20. Koiran käyminen Venäjän puolella edellyttää jokaisessa yksittäistapauksessa yhteydenpitoa Venäjän rajaviranomaisiin, jotka ovat kiinnittäneet asiaan vakavaa ja erityistä huomiota jo useana vuotena suomalaisten metsästyskoirien runsaiden rajanylitysten vuoksi. Pesimäkantaindeksi putosi nyt koko seurantajakson alhaisimmalle tasolle, kertoo johtava tutkija Hannu Pöysä Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Telkän ja haapanan poikasten määrä on laskenut pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Sinisorsan pesimäkanta on ollut pidempään kasvusuhdanteinen, mutta kasvu taittui 2010-luvun puolivälissä eikä viimeisen kymmenen vuoden aikana selkeää muutosta ole ollut havaittavissa. Kaikista Venäjän puolella käyneistä koirista ilmoitetaan Suomessa eläinlääkärille, joka arvioi tapauskohtaisesti onko koira toimitettava tarkastukseen eläintautien leviämisen estämiseksi. Aiemmilta vuosilta on myös tapauksia, joissa koirat ovat jääneet palaamatta ja kadonneet. Tavin osalta on tapahtunut selkää taantumista pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Myrskyalueella on 11 Metsähallituksen hirvenmetsästysaluetta, joilla voi metsästää useita hirviseurueita. – Muillakin lajeilla on alueellisia eroja kannankehityksissä. – On uhkia, jotka koskettavat meitä kaikkia ja jotka tulevat rajojen yli, asuipa missä tahansa. Myrskyn runtelemille alueille myönnettiin viime kaudelle 76 hirvenmetsästyksen aluelupaa hirviseurueille. A Maailman on valmistauduttava tuleviin uhkiin uudella yhteisvastuulla, ei taloudellisella yhteisvastuulla, mutta tieteen ja lääkkeiden keinoin, kun uusi virus ja pandemia leviää." KUVAT: SONJA RUSANEN. Metsästäjille halutaan myös tarjota mahdollisuus jatkaa harrastustaan näilläkin alueilla. nalta tärkeä. Eläinlääkärit määräävät mahdolliset jatkotoimenpiteet. Lisäksi 9 000 paikallisella metsästäjällä on metsästyslain 8§:n mukainen metsästysoikeus johonkin vahinkoja kärsineestä alueesta. Myrsky ei ole tiettävästi aiheuttanut riistavahinkoja, ja esimerkiksi hirvikannan säätely alueilla on edelleen tärkeää. Kehitys on ennätyksellisen korkea sitten vuoden 1989 ensimmäisten laskentojen. Monien vesilintujen pesimäkannat alle keskiarvon Telkän pesimäkanta on taantunut sekä pitkällä aikavälillä että viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaikkiaan tuhoista kärsineille alueille myytiin viime kaudelle yhteensä 6 000 pienriistan metsästyslupaa. Metsähallituksen päätöksen mukaan jokaisella metsästysalueella on kuitenkin niin paljon metsästykseen sopivia alueita jäljellä, ettei jo hankittuja metsästyslupia peruta. – Haapanan pesimäkanta on taantunut voimakkaasti ja lähes yhtäjaksoisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kainuun rajavartiosto: Ei metsästyskoiria irti rajan läheisyydessä Paula-myrskyn tuhot vaikuttavat metsästykseen Antti Huusko Kesäkuinen Paula-myrsky teki myrskytuhoja metsästysalueilla, joilla metsästää vuosittain jopa 16 000 henkilöä. MARI HEIKURA/ARKISTO Sotkamo-lehti Kainuun rajavartiosto muistuttaa vilkkaimman metsästyskauden alla siitä, että metsästys valtakunnan rajan läheisillä alueilla tulee suunnitella erityisen huolellisesti. Sen pesimäkanta jäi laskennoissa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle. Kotieläinten valtakunnanrajan ylitykset tulee lähtökohtaisesti estää. Lisäksi tuhoja on myös Taivalkoskella, Pudasjärvellä, Kuusamossa ja Utajärvellä. Sen sijaan kaatuneet metsät otetaan huomioon siinä, kuinka paljon lupia asetetaan vielä myyntiin. Kahden viimeisen vuoden aikana tilanne on hieman kohentunut, mutta poikasia on edelleen keskimääräisesti. Pekkarisen mukaan EU:ssa pidetään huoli siitä, etteivät elvytyspaketteja saaneet maat tee ratkaisuja, joiden seuraukset johtavat uusiin ongelmiin, jotka kaatuvat myöhemmin EU:n päälle. Rajavartiosto kehottaakin metsästäjiä välttämään koirien irti päästämistä aivan rajavyöhykkeen tuntumassa, sillä riistaeläimet kaikkoavat usein metsästystä Venäjän puolelle ja koirat menevät niiden perässä. elokuuta 2021 – SOTKAMO-LEHTI 7 Sonja Rusanen Tärkeimpien riistasorsien eli tavin, haapanan, telkän ja sinisorsan pesimäkantojen kehitystä on ensimmäistä kertaa tänä vuonna tarkasteltu alueittain
Parikymmentä osallistujaa koonneessa tilaisuudessa ei esitetty suullisia yleisöpuheenvuoroja, joten keskustelu jäi muutaman verkossa esitetyn kysymyksen pyörittelyyn. Toimintaa pitää tehostaa. Hanke vapauttaa kaivoksen keskusvedenpuhdistamolta puhdistuskapasiteettia, kun kunnostetuilta välivarastoaltailta ei enää tarvitse johtaa hulevesiä puhdistamolle käsiteltäväksi. Merkittävä osa vuosina 2012–2013 tapahtuneiden kipsisakka-allasvuotojen vuotovesistä padottiin Terrafamen (silloisen Talvivaaran) kaivosalueelle maapohjaisiin altaisiin. Kenttäpuhdistamoilla metallipitoisia ja happamia vuotovesiä on käsitelty kalkkimaidolla vuosina 2012– 2016. elokuuta 2021 Eino Haajanen Loiste-yhtiöt aloittaa ensi viikon maanantaina yhteistoimintaneuvottelut. Kuva vuotojen aikaisesta urakoinnista kipsisakka-altaalla. Hankkeen toteuttaminen voi siten lieventää alueen ihmisten huolta ja epävarmuutta ympäristön tilasta, koska vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat massat saadaan sijoitettua hallitusti vaarallisen jätteen kaatopaikalle. . Hillan mukaan Terrafame haluaa säilyttää Kortelammen kohtuullisen suurena altaana siltä varalta, jos tulevaisuudessa tulee vielä vesihaasteita. JUHA NEUVONEN Sakat eivät herättäneet intohimoja Hannu Mustonen Sakat eivät herättäneet intohimoja, kun Terrafamen vanhoja vesienkäsittelysakkojen loppusijoittamista koskeva ympäristövaikutusten arviointiselostus (yva-selostus) esiteltiin keskiviikkona etäyhteydellä yleisötilaisuudessa. Terrafamen kestävän kehityksen johtaja Veli-Matti Hilla perusteli valintaa luontaisella moreenialueella, jonka päälle tiivisrakenteen tekeminen onnistuu hyvin. Aikaisempi valtakunnallisen energiayhtiön tarpeisiin rakennettu toimintamalli ei palvele parhaalla tavalla paikalliseen energiainfraan keskittyvää yhtiötä. Laki edellyttää toimitusvarmuuden parantamista, mutta aikajänne siinä on vuoteen 2036 saakka. Henkilöstöä on tällä hetkellä 57. Yva-selostuksen yhteenvedon mukaan sijoitusvaihtoehtojen VE1VE3 välillä ei ole kunnostusja rakentamisvaiheessa merkittäviä eroja. Vesienkäsittelysakkaa on laskeutuneena muun muassa maapohjaisten vesivarastoja laskeutusaltaiden pohjalla. Kunnostuksen toteutuksen jälkeen loppusijoituksen vaikutukset arvioidaan positiivisiksi, kun haitallisten aineiden pohjaveteen ja pintaveteen kulkeutumisen riski vähenee. Vesienkäsittely on keskitetty keskusvedenpuhdistamolle, jossa muodostuva vesienkäsittelysakka sekä metallien talteenoton loppuneutralointisakka läjitetään kipsisakka-altaille. Paikallinen energiainfra tarkoittaa Kainuun ja lähialueiden sähköverkko-, kaukolämpöja tuotantoliiketoimintaa. VE2: Toimet kuten vaihtoehdossa VE1, mutta kunnostettavien massojen sijoittaminen Kortelammen padon valuma-alueen ulkopuolelle. Lisäksi vähenee kaivoksen puhdistetuista purkuvesistä Nuasjärveen kohdistuva kuormitus. Se aiheuttaa sopeutustarpeen. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltu vesienkäsittelysakka on siis vesien puhdistamisessa muodostuvaa prosessijätettä. Loiste tehostaa toimintaansa ja aloittaa yt-neuvottelut Sähkömarkkinalain muutoksen myötä sähkönsiirtohintoihin on tulossa alennusta pitkällä aikavälillä. Merkittävä osa vuosina 2012–2013 tapahtuneiden kipsisakka-allasvuotojen vuotovesistä padottiin kaivosalueelle maapohjaisiin altaisiin. – Käytännössä muutos vaikuttaa sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntituloihin ja sitä kautta rahaan, joka meillä on käytettävissä operatiiviseen toimintaan ja investointeihin, Huusko sanoo. VE3: Geotuubikenttien sakkojen ja Mourunpuron haitta-ainepitoisten massojen sijoittaminen paikoilleen. Sen myötä on tulossa vaikutuksia sähkönsiirron hintatasoon ja liiketoiminnan tuottotasoon. Vaihtoehtovertailun perusteella haitallisin on VE0, jossa loppusijoitushanketta ei toteuteta. . Lisäkuormitus on kuitenkin luonteeltaan väliaikaista (vuosina 2022– 2027) ja tapahtuu voimassa olevien kuormituskiintiöiden puitteissa, joten vaikutukset Nuasjärven ekologiseen tilaan jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Kunnostettavien massojen hyötykäyttö kipsisakka-altaiden 1 ja 2 sekä mahdollisesti muiden jätealueiden täyttömuotoilussa sekä osana peiterakennetta. Vaiheen merkittävimmäksi haitalliseksi vaikutukseksi arvioidaan vesistökuormituksen vähäinen kasvu. Arviointiselostuksen mukaan kunnostussuunnitteluun on jo valikoitunut sijoitusvaihtoehto VE2, jossa loppusijoitusalue sijoittuu Kortelammen padon ulkopuolelle. 8 PUHEENAIHEET SOTKAMO-LEHTI – Perjantaina 20. . . VE3 on tunnistettu toteuttamiskelpoiseksi ja pisteytettynä jopa toimivimmaksi vaihtoehdoksi, mutta sen toteuttaminen voisi olla haaste kipsisakan kuivatukselle ja läjitysmenetelmän kehityshankkeelle. – Yt:n piirissä on koko henkilöstö kaikista toimipisteistä ja keskustelussa on myös toimenkuvamuutoksia, Loiste-yhtiöiden toimitusjohtaja Reino Huusko sanoo. Geotuubit ovat esimerkiksi polypropeenitai polyesterilangasta valmistettuja vettä läpäiseviä säkkejä, joissa sakasta poistuu vettä ja sakka tiivistyy. Arvion mukaan sakkojen ja lietteiden kunnostaminen ennallistaa ympäristöä vastaamaan enemmän vahinkoa edeltänyttä tilaa. VEO: Sakat ovat peittämättöminä kalvopinnoitetuilla geotuubikentillä sekä maapohjaisissa altaissa. . Kalkkimaidolla käsiteltäessä liukoisessa muodossa olevat metallit saostuvat, sakka laskeutuu altaan pohjalle ja muodostuu vesienkäsittelysakkaa. Käytännössä loppsijoitushanketta ei toteuteta. . Suunnitelluilla muutoksilla saattaa olla vaikutuksia enintään 18 henkilön työsuhteisiin. SAKAT Loppusijoituksen vaihtoehdot . Pölyn arvioidaan jäävän kaivospiirin sisäpuolelle. – Tiivisrakenne ja moreeni muodostavat hyvän ja tiiviin pohjan, hän summasi. VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ/ARKISTO Sakkojen loppusijoitus on asettumassa Kortelammen padon ulkopuolelle. Vuodoissa syntyneiden vesien käsittelemiseksi vesivarastoaltaiden läheisyyteen rakennettiin niin sanottuja kenttäpuhdistamoja. Erot loppusijoitusvaihtoehtojen VE1-VE3 välillä ovat vähäisiä ja ne kaikki edustavat ympäristön kannalta kestävää ratkaisua. Vaihtoehto pitää sisällään neljännen kipsisakka-altaan rakentamiseen varautumisen. Tavoite on pitää henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset mahdollisimman pieninä. Toinen syy yt-neuvotteluille on sähkömarkkinalain muutos. Samalla paranee kaivoksen kyky vastata odottamattomiin vesienhallinnan häiriötilanteisiin. Kunnostettavien massojen (1 159 000 m3) sijoittaminen Kortelammen padon valumaalueen sisäpuolelle, jonne rakennetaan vaarallisen jätteen loppusijoitusalue, sekä pilaantuneille maille tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue. Osa altaiden pohjalle laskeutuneesta sakasta ja lietteestä on imuruoppaamalla pumpattu geotuubikentillä oleviin geotuubeihin. . Vesienkäsittely on keskitetty keskusvedenpuhdistamolle.. Kaukolämpöä on Kajaanissa eri taajamissa. VE1: Geotuubikenttien sakkojen (380 000 m3) ja Mourunpuron haitta-ainepitoisten massojen (29 000 m3) sijoittaminen paikoilleen. Tavoitteena on mahdollistaa kannattavuus ja investointikyky liiketoimintaympäristön muuttuessa. Alkavista neuvotteluista kerrottiin henkilöstölle keskiviikkona. Toisekseen jätealueen vaatima pohjarakenne olisi pois Kortelammen vesitilavuudesta, jos alue sijoitettaisiin padon sisäpuolelle. Sinällään VE1 arvioidaan pintavesivaikutuksiltaan pitkällä tähtäimellä myönteisimmäksi vaihtoehdoksi, sillä loppusijoitusalueen sijaitseminen Kortelammen padon sisäpuolella helpottaisi mahdollisessa rakenteellisen heikkenemisen tai vaurion tilanteessa vuotovesien hallitsemista. Toisaalta VE2 arvioidaan maaperäja pohjavesivaikutusten kannalta vähäisimmäksi
Korona on varjostanut mittavaa työmaata siinä missä kaikkea muutakin toimintaa. VuokattiNews-näköislehti osoitteessa www.sotkamolehti.fi Sonja Rusanen LähiTapiola Kainuu-Koillismaan toimitusjohtajan Ulla Sipilän mukaan korona on vaikuttanut taloudellisen aktiviteetin tasoon Suomessa ja muualla maailmassa. Hanke tukee Kilpeläisen mukaan koko alueen matkailua. – Kyllähän se on tullut muun takia, kun sen (vanhan) jäähallipuitteen takia. Kaisanet pyrkii luomaan ketterämpää palvelua keskittämällä IT-liiketoimintansa tytäryhtiö DataEnteriin. 10-12 Lehden teemana: SYKSY Jaossa 8.12.2020 saakka. Kaisanet Oy on Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Ylä-Savon alueilla toimiva tietoliikennealan yritys. Sport Fellows Oulu Oy on toiminut vuodesta 2001 operaattorina Kempele-hallissa. Säilyykö Areenan nimi Vuokatti Areenana. Vuokatin jäähallia suunniteltiin jo vuonna 2005, kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen muisteli harjannostajaistilaisuudessa. Hyvä jää on Mannisen mukaan heille jäälajien piirissä hyvin tärkeä. Halli mahdollistaa myös parakiekkoilun. Kela-lippuja tai aloitettuja kausilippuja ei hyvitetä. Vuokatti Areena valmistuu vuodenvaihteeseen mennessä. Ehdokasasettelu jatkuu 10. Jään kunnosta olemme aina olleet tarkkoja ja siihen pyrimme täälläkin. 24-25 Ulkoilualue iden kartat s. Edustajistoon valitaan 35 jäsentä neljältä jäsenalueelta neljän vuoden toimikaudeksi. 24-25 HIIHTOLOMA | Jakelussa xx.xx.2020 saakka Ota talteen keskiaukeaman KARTTALIITE lomallesi! VuokattiNews-näköislehti osoitteessa www.sotkamolehti.fi Sotkamon ja Vuokatin palvelukartta s. Sovellus näyttää muun muassa jäljellä olevan arvon tai voimassa olevat kausiliput. Käyttäjiä tulevat olemaan jääkiekkoilijat, taitoluistelijat ja uutena lajina mm. Toimitusjohtaja Petri Piiraisen mukaan noin 10 miljoonan euron kustannusarvio on pitänyt hyvin. 39-41 In English p. Perjantaina 20. OP ryhmä antoi positiivisen tulosvaroituksen OP Ryhmä on antanut positiivisen tulosvaroituksen kuluvan vuoden tulokseen liittyen. 4-5 Kenttä huippukun nossa ja palaute positiivista . Täällä kun ollaan olympiavalmennuskeskuksessa, kaikki puitteet ovat urheilun ja urheilijoiden kannalta viimeisen päälle. Areenan pääurakoitsija on Sotkamon Rakennus Oy. Ovensa alueen uusi vetonaula tulee avaamaan käyttäjille vuodenvaihteessa. Waltti-korteille ladattujen lippujen hyvitys päättyy Sotkamo-lehti Marraskuussa tänä syksynä järjestetään edustajiston vaalit 55 osuuspankissa eri puolilla Suomea. 24-25 Lorem ipsum dolor sit amet amet lorem s. Kahden jääkiekkokaukalon areenan energiaratkaisussa lauhde-energiaa saadaan hyödynnettyä viereisen uimahallin veden lämmityksessä. Taloon tullaan yhdestä sisäänkäynnistä, yhden luukun periaatteella. –?Kaikki on tehty, mitä ennaltaehkäisevästi on pystytty tekemään. 24-25 Lorem ipsum dolor sit amet amet lorem s. LähiTapiolaryhmä luopuu S-Pankin osakkeistaan samalla, kun LähiTapiola-rahastojen hallinnointi siirtyy Seligson & Co:lle. –?Lopulta päädyimme malliin, jossa rakennuttajan on Sotkamon kunta, urheiluopiston ja Osuuskauppa Maakunnan perustama yhtiö vuokraa sen meiltä ja lisäksi on operaattori, joka pyörittää varsinaista toimintaa. SYKSY | Jakelussa 8.12.2020 saakka Sotkamon ja Vuokatin palvelukart ta s. 35-37 Pienriistaja hirvimetsä lle s. Täällä on muutakin tekemistä sen varsinaisen harjoittelun ja pelien ympärillä myös koko perheelle. 40-41 Syksy 2020 6 Sotkamon ja Vuokatin matkailulehti jo vuodesta 1995 Lorem ipsum dolor sit amet s. 24-25 Ulkoilualueiden kartat s. ilmestyy 5 kertaa vuonna 2021. Kaukaloiden välissä on yhdeksän pukuhuonetilaa, joista neljä soveltuu liikuntaesteisille. Se on ympäristöystävällistä ja etenkin junioripuolella lasten kannalta erittäin turvallista, Manninen sanoo. Esimerkiksi tapahtumia ja yhteistä tekemistä sen eteen, että täällä tapahtuu, Manninen sanoo. 050 438 0786 | miia.vaisanen@slpmedia.fi Aineistot aineistot@slpmedia.fi Ensilumille -numeron aineistopäivä on TIISTAI 24.8. – Se tekee tästä liikuntakeskuksesta ainutlaatuisen. Ensilumille ti 24.8. 24-25 Lorem ipsum dolor sit amet amet lorem s. 24-25 Maastopyö rällä Pöllyvaaran maisemass a s. Jäähalli itsessään edellyttää sen toiminnan ja laitteiden hyvää tuntemusta. Jumppasimme mallia kolme vuotta. Yhtiö on toiminut runsaat 20 vuotta jääurheilun parissa ja tehnyt vahvaa yhteistyötä muun muassa Oulun Kärppien kanssa. elokuuta saakka, tiedottaa Kainuun ely-keskus. Henkilökohtaiselle matkakortille ladattu arvo ja aloittamattomat kausiliput voidaan palauttaa rahana asiakkaalle Kajaani Infossa 31. – Yksi NHL pelaaja on sanonut, että Raksilassa on Suomen paras jää, ja Kempeleessä on maailman paras jää. Äänioikeutettuja omistaja-asiakkaita Op Kainuulla on 22 942. marraskuuta. Yhtiön tulos kasvoi puolivuotiskatsauksen mukaan liikevoiton ollessa 1,0 miljoonaa euroa. Oululainen Sport Fellows Oy operoi Vuokatti Areenassa Syksy 2020 7 Sotkamon ja Vuokatin matkailulehti jo vuodesta 1995 Lorem ipsum dolor sit amet s. Myös työntekijät saivat kiitosta. Sotkamon ja Vuokatin matkailulehti jo vuodesta 1995 Tavoita matkailijat vuonna 2021! VuokattiNews jaetaan Sotkamo-lehden, Kuhmolaisen ja Ylä-Kainuu-lehden tilaajille Yli 60 jakelupisteessä Sotkamossa, Vuokatissa ja Kajaanissa Oulun, Kajaanin ja Iisalmen matkailuneuvonnoissa sekä Etelä-Pohjanmaan matkailussa Ota yhteyttä myyjääsi! Miia Väisänen p. – 17. Luvut ovat tilintarkastamattomia. Kasvuun on LähiTapiola-ryhmän tiedotteen mukaan vaikuttanut hyvä maksutulon kasvu, liikekulujen lasku sekä alkuvuoden hyvä sijoitustoiminnan tulos. Korkealämpöisestä otetaan talteen lämpöä käyttövedelle ja jäänhoitovedelle, matalalämpöisestä lattialämpöön ja ilmanvaihdon järjestelmiin, LVIA-suunnittelusta vastaava Allan Mustonen kertoi. Pankin toimitusjohtaja Teuvo Perätalo toivoo, että edustajisto on mahdollisimman hyvä pienoiskuva pankin asiakaskunnasta. 39-41 In English p. Tuloksella kartutetaan myös yhtiön vakavaraisuutta, jolla varmistetaan asiakkaiden etujen säilyminen ja toiminnan jatkuvuus. Ehdokkaaksi voi asettua jokainen hyvämaineinen täysivaltainen osuuspankin palveluja käyttävä omistaja-asiakas, joka on liittynyt omistaja-asiakkaaksi tämän vuoden toukokuun loppuun mennessä ja tullut täysi-ikäiseksi viimeistään ehdokashankinnan aikana. Osuuspankeissa tulossa edustajiston vaalit Sotkamo-lehti Kaisanetin IT-liiketoiminta siirtyy DataEnteriin vuoden 2022 alussa. Näiden lipputuotteiden hyvittäminen päättyy aiemmin tiedotetun mukaisesti elokuun lopussa. Vuokatti Areena säilyy nimenä joka tapauksessa Mannisen mukaan ainakin taustalla, mutta nimi voi mahdollisen nimikumppanin myötä vaihtua. Kuopiossa, Joensuussa ja Varkaudessa toimiva Data-Enter Oy on ollut osa Kaisanet-konsernia vuodesta 2018 lähtien. – Täällä on puitteet kunnossa sekä tulevan Areenan osalta että muutenkin. PeKKA LAssILA Pekka Lassila pekka.lassila@slpmedia.fi Vuokatti Areenan operaattorina aloittaa syyskuun alusta lukien oululaistaustainen Sport Fellows Oulu Oy. Myrskyvahinkojen lisäksi ensimmäisellä vuosipuoliskolla on korvattu useita suuria rakennusten paloja vuotovahinkoja. Iso ponnistus antaa hyviä mahdollisuuksia Vuokatin alueen liikunnalliseen kehittämiseen ja myös isojen tapahtumien järjestämiseen. Moilasen mukaan päätöksen myötä näiden kahden yhtiön voimavarat on päätetty yhdistää ja siirtää Kaisanetin 20 IT-ammattilaista ITpalveluihin keskittyvän DataEnterin palvelukseen. Ehdokkaaksi ei voi asettua kyseisen osuuspankin palveluksessa oleva henkilö, eikä sen hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen. Vuosien pohdinta ja tiukka rakennusaikataulu Vuokatti Areenan harjannostajaisia vietettiin perjantaina. Matkakorteille on voinut kuitenkin jäädä arvoa sekä aloittamattomia kausilippuja, joilla ei voi enää maksaa matkoja. Edustajiston vaalit pidetään 4. Lämpöä otetaan talteen kaksivaiheisesti. – Silloin kun on ollut tarve jatkaa päivää, niin he ovat jääneet aina jatkamaan ja näin homma on saatu etenemään. On lähes yhtä tärkeää se, mitä näiden liikuntakeskusten ympärillä on. Uuden arvion mukaan OP Ryhmän tämän vuoden tuloksen ennen veroja arvioidaan muodostuvan suuremmaksi kuin viime vuoden tulos. 39-41 In English p. Pekka Lassila pekka.lassila@slpmedia.fi Pitkään valmisteltu, mutta rivakasti tehty. short track -luistelu. 22-23 Ulkoilualue iden kartat s. Kainuuta ja Koillismaata koetelleet kesämyrskyt ovat nostattaneet vahinkomääriä ja -kuluja. Kylmätekniikka sijoittuu konttiin rakennuksen ulkopuolelle. – Kaisanetin ja DataEnterin kanssa olemme kartoittaneet asiakaskunnan suunnalta tarpeita ja sen palautteen perusteella olemme päättäneet panostaa IT-palvelutarjontaan ja sen kehittämiseen, kertoo Kaisanetin toimitusjohtaja Jani Moilanen. Vanhan Vuokattihallin ja uuden Areenan yhtymäkohtaan sijoittuu uusi sisäänkäynti, jonka yhteydessä on kahvila-, lipunmyynti,valvomoja saniteettitilat. Se tarjoaa myös Kainuun suurimmat tilat kokouksille, näyttelyille ja viihdetapahtumille. Eikä koronan uhka ole ohi vieläkään, Piirainen muistutti. 24-25 Ulkoilualueiden kartat s. Ehdokkaaksi voi ilmoittautua verkossa, postitse tai pankin konttoreissa. Ilmestyy Teema Aineisto ti 7.9. OP Kainuun edustajiston vaalit käynnistyvät ehdokasasettelulla 16. Vuokatin urheiluopiston pihapiiriin nousevalla Vuokatti Areenalla vietettiin elokuun lopulla harjannostajaisia. syyskuuta saakka. Kuvassa pääurakoitsija Petri Piirainen. Liikuntahallin uutta lajitarjontaa tulee olemaan mm. Harjannostajaispäivänä työmaan vahvuus oli noin 30 työntekijää. 24-25 HIIHTOLOM A | Jakelussa xx.xx.2020 saakka Ota talteen keskiauke aman KARTTAL IITE lomallesi! VuokattiNe ws-näköisle hti osoitteessa www.sotka molehti.fi Sotkamon ja Vuokatin palvelukart ta s. elokuuta 2021 – SOTKAMO-LEHTI 9 Sotkamon ja Vuokatin matkailule hti jo vuodesta 1995 Sotkamon ja Vuokatin matkailuleh ti jo vuodesta 1995 Lorem ipsum dolor sit amet s. Arvion taustalla on tuottojen selvästi ennustettua parempi kehitys. kesäkuuta. LähiTapiola KainuuKoillismaan liikevoitto kasvussa Sotkamo-lehti Sinisestä seutuliikenteen Walttimatkakortista on luovuttu Kainuun joukkoliikenteessä 7. Kaisanet siirtää IT-liiketoimintansa tytäryhtiö DataEnteriin. LähiTapiola-ryhmä osti syksyllä 2020 rahastoyhtiö Seligson & Co:n vahvistaakseen säästämisen ja sijoittamisen palveluitaan. –?Tässä on koko kuntakentälle esimerkki, että rakentaa voi monella tavalla ja löytää monenlaisia malleja, miten lopputulokseen päästään. padelkenttä. s. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2020 noin 20 miljoonaa euroa ja Kaisanet työllistää lähes sata ammattilaista. Vuokatin puitteista ja vetovoimasta kertoo Mannisen mukaan esimerkiksi sen, että Teemu Selänne pitää vuodesta toiseen jääkiekkoleiriä Vuokatissa. 22-23 Lehden teemana: SYKSY Jaossa 10.12.2019 saakka. Enimmillään työmaalla on ollut samaan aikaan 50 työmiestä. Yhteistyö S-ryhmän kanssa kuitenkin jatkuu. Liikevoiton kasvua edellisvuoden vastaavaan aikaan (tammi-kesäkuu) verrattuna oli 16,7 prosenttia. Vahinkoja on aiheutunut metsien lisäksi myös rakennuksille ja irtaimistolle. – Vuokatti Areenassa on 2000 vuodepaikkaa – kävelyetäisyydellä, Vuokatti Sportin toimitusjohtaja Veikko Halonen lisää. Hyvityksestä peritään kahdeksan euron käsittelymaksu. elokuuta. Onko se jatkossa sitten Kempeleessä vai Vuokatissa. IT-liiketoiminnan siirtymisessä on kyse yrityksille suunnatuista ITpalveluista. Joulu/Talvi ti 23.11. 22-23 Lehden teemana: SYKSY Jaossa 10.12.2019 saakka. Vuokatti Areenan vetovoimatekijä on kaikkien palvelujen tarjoaminen kävelyetäisyydellä. Muualta tuleville työntekijöille järjestettiin omat sosiaalitilat ja siivousta tehostettiin. Rakentaa voi monella tavalla ja siihen voi löytää monenlaisia malleja. 24-25 HIIHTOLOMA | Jakelussa xx.xx.2020 saakka Ota talteen keskiaukeaman KARTTALIITE lomallesi! VuokattiNews-näköislehti osoitteessa www.sotkamolehti.fi Sotkamon ja Vuokatin palvelukartta s. ke 8.12. Piirainen vierittää ansiota hankkeen suunnitelman mukaisesta etenemisestä työpäällikkö Mikko Kilpeläiselle ja Arto Kemppaiselle, joka toimii työmaan vastaavana mestarina. Toiminnan ylijäämä käytetään omistaja-asiakkaiden asiakashyvityksiin ja palvelujen kehittämiseen. 22-23 Lehden teemana: SYKSY Jaossa 10.12.2019 saakka. Hallista ei lopulta tullut samanlaista eikä edes samaan paikkaan. Ehdokkuuden vahvistamiseksi ehdokas tarvitsee yhden kannattajan. Aikataulu on ollut äärettömän tiukka. IT-liiketoiminnan keskittäminen ei koske tavallisia kuluttajia tai Kaisanetin tarjoamia operaattorija tietoliikennepalveluita. – Odotamme yhteystyökumppanilta, joka lähteen niinkin isoon yhteistyöhön kuin nimikumppaniksi, muutakin kuin rahaa. Kokonaistulos oli alkuvuonna 4,4 miljoonaa euroa ja viime vuonna vastaavaan aikaan puolestaan -3,5 miljoonaa euroa. VuokattiN ews-näköis lehti osoitteessa www.sotka molehti.fi Jimi Heikkisen elämänm uutos alkoi pitkillä vaelluksilla . Ehdokkaiksi toivotaankin monenlaisia ihmisiä, kuten nuoria, perheellisiä ja senioreita. Omalla matkakortilla olevien lipputuotteiden tiedot voi tarkistaa Android-puhelimille saatavilla olevalla Waltti-kortinlukija -sovelluksella. Talouskehitys on kuitenkin alkuvuodesta ollut hänen mukaansa odotettua vahvempaa ja sijoitusmarkkinat ovat kehittyneet positiivisesti. Katinkulta Golfilla 30-vuotisju hlavuosi s. Kaikkiaan työmaalla työskentelevien eri ammattimiesten määrä kasvaa lähelle kahta sataa, ennen kuin rakennus on valmis. Tärkeää on, että se rohkaisee alueella muitakin toimijoita, joista yhtenä esimerkkinä ovat Vuokattiin rakennetut uudet kerrostalot
Ylivieskalaiset Arja ja Urho Soukka ovat tehneet nuorten tanssi-innosta hyvin erilaisia havaintoja. – Täällä voi palata lapsuuteen. He kokevat, että nuorten määrä lavatansseissa on kasvanut verrattuna esimerkiksi 1980ja 1990-lukuihin. – Tiedettiin Napis entuudestaan, ja tämä on niin mahtava tanssipaikka. Siksi tultiin ihan tähän ikkunan viereen tauolle, he naurahtavat. Muissa maissa ei ole mitään vastaavaa. – Tämän ikäisenä ei huvita lähteä oikealle kuntoradalle, niin lavatanssit ovat hyvä vaihtoehtoinen kuntorata, Vikman naurahtaa. Tämä on tosi kiva, ja täällä on hienot maisemat ja tilaa tanssia. Sopiva rytmi on se, joka laittaa jalan liikkeelle, Erkki Niskala sanoo. – Koko ikämme olemme käyneet lavatansseissa, niin siinä on sellainen oma viehätyksensä. Kajaanilaiset Raili Huovinen ja Veikko Väyrynen ovat aktivoituneet lavatansseissa käymiseen tänä kesänä. Ainakin kolmasosa on nuoria, Urho Soukka kuvaa. Parasta tanssimusiikkia ovat iskelmä ja foksi, mutta tärkeintä on kuitenkin musiikin rytmikkyys. Lavatansseihin pari ehtii osallistumaan valitettavan harvoin. He kehuivat huvikeskuksen tilavuutta ja upeita maisemia. – Lavatanneissa pääsee myös liikkumaan ja lähelle toista, Sari Niskala jatkaa. Viime vuonna Soukkien tanssiaktiivisuuteen tuli valitettava tauko, kun lavatanssit peruttiin monin paikoin koronan takia. On sääli, jos tämä kulttuuri katoaa, he toteavat. – Lavatanssikulttuuri on hyvin ainutlaatuinen. Lavatansseihin vuosi toisensa jälkeen Soukat houkuttelee tanssien tunnelmasta huokuva yhteenkuuluvuus. KUVAT: HILLA MUSTONEN Tamperelaiset Veikko Vikman ja Eeva-Liisa Sillanpää vierailivat Napiksen lavatansseissa lauantaina ensimmäistä kertaa. Se tuo vaihtelua elämään, kun lähtee välillä kotoa tansseihin, Tapani Hiltunen kuvailee. Hiltusia lavatansseissa viehättää tanssin, musiikin ja vuorovaikutuksen kokonaisuus. Heidän havaintojensa mukaan monissa lavatanssipaikoissa osallistujamäärät ovat huvenneet viime vuosina. – Esiintyjissä ilon näkee vielä selvemmin, Urho Soukka jatkaa. Hiltuset toivovat, että nuoret innostuisivat lavatansseista, jotta perinne ei katoa. Viime vuoden tiukat tapahtumarajoitukset aiheuttivat monelle ei-toivotun tauon tanssiharrastukseen. Kaksikon mukaan lavatanssit ovat mukava ajanviettotapa hyvässä seurassa. – Korona-aika on ollut suoraan sanoen hirveää. Pari iloitsee, että he ovat voineet palata jälleen lavoille hiljaisemman vuoden jälkeen. Halusimme selvittää: Mikä houkuttelee tanssiparketeille kerta toisensa jälkeen. Ratkaisuksi he ehdottavat nuorten tutustuttamista tanssiin lisäämällä tanssiopetuksen määrää kouluissa. – Naapurinvaara on todella hieno paikka. Päätimme samalla viettää pienen miniloman Vuokatissa, Eeva Hiltunen kertoo. Viime viikon lauantaitanssit kokosivat jälleen tanssiharrastajia Naapurinvaaran huvikeskukseen ympäri Suomea. Nyt tarve lavatansseille oli kuitenkin niin suuri, että pari matkasi Naapurinvaaralle Jakkukylästä asti. Lavatansseissa Sillanpää ja Vikman ovat käyneet yhdessä jo kauan. Napiksen tanssit houkuttelevat lavatanssiharrastajia ympäri Suomea.. – Juuri tänään halusimme tulla tänne hyvien esiintyjien takia. Korona-aika on vaikuttanut myös Veikko Vikmanin ja Eeva-Liisa Sillanpään lavatanssiharrastukseen. Lavatansseissa Soukat ovat käyneet 1980-luvulta lähtien. He myös tapasivat toisensa ensi kertaa lavatansseissa. Tänne tullaan jatkossa joka kerta, kun ollaan paikkakunnalla, he toteavat. Lavatanssit ovat kaksikon mukaan ennen kaikkea hyvä ja piristävä liikuntamuoto, johon liittyy välitön tunnelma. Silloin tällaista tanssija musiikkikulttuuria oli nykyistä enemmän. Pari kertoo osallistuvansa lavatansseihin aina, kun mahdollista. – Olemme molemmat saaneet rokotukset, niin nyt uskaltaa jo käydä tanssimassa. – Tuntuu, että silloin vanhempia ihmisiä oli paljon enemmän. Moni saapuu Napiksen lavatansseihin myös pitkän matkan takaa. Nykyään he vierailevat eri tanssipaikoissa aktiivisesti, ja Napiksen tansseista on kehittynyt heille kesäperinne. Täällä on upea vaaramaisema ja mahtuu hyvin tanssimaan omalla tyylillään. Into parketeille on lavatanssiharrastajilla kova. Lavatanssit ovat ainutlaatuinen sosiaalinen kulttuuriperinne, jossa tutustuu uusiin ihmisiin. Erityisesti nuoria tansseissa on vähän. Myös esiintyjät ovat usein mieleisiä, he toteavat. 10 ELÄMÄNMENO SOTKAMO-LEHTI – Perjantaina 20. Nyt olemme nähneet tansseissa paljon 20–30 -vuotiaita. – Napis on juuri se paikka, jossa käymme tanssimassa. Siksi on ihanaa päästä taas lavatansseihin, Sillanpää sanoo. Napiksen lavatansseissa tamperelaiskaksikko vieraili ensimmäistä kertaa. Musiikin suurkuluttajia Erkki ja Sari Niskalaa lavatansseissa kiehtoo erityisesti monipuolinen musiikkitarjonta. Tansseihin liittyy Erkki Niskalan mukaan myös tietynlainen nostalgisuus, jonka avulla voi paikata kaukokaipuuta lapsuuteen. elokuuta 2021 Hilla Mustonen Naapurinvaaran tanssit houkuttelevat kaikentasoisia kävijöitä satunnaistanssijoista aktiiviharrastajiin. Tanssimassa he käyvät yleensä lähiseutunsa tanssipaikoilla, mutta myös Naapurinvaara on tuttu ja yksi Soukkien suosikkipaikoista. Pystyy jotenkin samastumaan omiin vanhempiin, hän kuvaa. Täällä pääsee nauttimaan kainuulaisesta sydämestä, pari selittää. Tanssien tulevaisuudesta Hiltuset ovat huolissaan. Napiksella he ovat käyneet jo neljästi. Maisema ei voisi olla paljoa parempi. Miltä lavatansseihin palaaminen tuntuu viime vuoden tiukkojen tapahtumarajoitusten jälkeen. Jos ei olisi koronaa, kävisimme tapahtumissa paljon enemmän. – Mukava nähdä ihmisiä, jutella heille ja nähdä, kuinka he iloitsevat toistensa seurasta ja tanssimisesta, Arja Soukka toteaa. Lavatanssien lisäksi myös muissa tapahtumissa aktiivisesti vierailevalle parille tapahtumarajoitukset tekivät tiukkaa. – Kaikki ovat täällä hyvin samanhenkisiä, mikä tekee tunnelmasta letkeän yhteisöllisen, he selittävät. – Aikaisemmin emme tienneet tästä, vaikka Sotkamossa olemme aiemminkin käyneet. Napiksen tanssit vetävät väkeä läheltä ja kaukaa Lauantaina tanssikansaa Napiksella viihdyttivät Rainer Bollström ja Maria Tyyster. Napiksella on hyvin tilaa ja tanssia, ja kun parina täällä olemme, niin tuntuu turvalliselta osallistua, he selventävät. Naapurinvaaran lavatansseista on kehittynyt Eeva ja Tapani Hiltuselle jokavuotinen kesäperinne. – Ei se oikeastaan artistiinkaan katso. He ovat tyytyväisiä, että tansseja on järjestetty tänä kesänä normaalisti ja kokevat, että tansseihin osallistuminen on koronasta huolimatta turvallista. Pohjois-Karjalasta Naapurinvaaralle matkanneet Eeva ja Tapani Hiltunen kertovat aloittaneensa lavatansseissa käymisen jo 15-vuotiaina
Vuosittain oppilaitamme hakeutuu tanssin ammatillisiin opintoihin, kertoo Palokangas. 010 665 9013 Konttorimme on avoinna ma-pe klo 9-11 (31.8.2021 saakka) Voit asioida myös sähköpostitse: TILAUSASIAT asiakaspalvelu.sotkamolehti@slpmedia.fi ILMOITUSASIAT aineistot@slpmedia.fi TOIMITUKSELLISET ASIAT toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Kainuuntie 18, 88600 SOTKAMO Sonja Rusanen Kajaani Dancen tanssikoulu starttasi viime viikolla Sotkamossa. Perjantaina 20. Suurimmalle osalle Kajaani Dancen oppilaista tanssi on Minna Palokankaan mukaan monivuotinen harrastus. Kajaani Dance Tanssiteatterin Kannatusyhdistys r.y. – Sitten jäädään joulutauolle ja loppiaisen jälkeen taas jatkuu, hän toteaa. Katutanssin valitsin, koska se tuntuu eniten mun jutulta, kertoo katutanssitunnille osallistunut sotkamolainen Kerttu Heikkinen. SONJA RUSANEN. Joulunäytökset ovat marraskuun viimeisellä viikolla, minkä jälkeen opetus jatkuu joulukuun puoleen väliin. Pienistä tanssin harrastajista kasvaa puolestaan ajan myötä tulevaisuuden taiteilijoita, taidekasvattajia tai elinikäisiä taiteen harrastajia. Eli ikähaarukka on 3-vuotiaasta keski-ikäisiin, Immonen kertoo. Katutanssi on hikeä ja iloa Tiistain ryhmässä oli Immosen ohjaamana reilut kymmenen innokasta katutanssin opiskelijaa. – Myös aikuisille tanssi tarjoaa elämyksellisen ja esteettisen liikuntamuodon sekä väylän itseilmaisuun. Muutamissa ryhmissä on vielä vapaita paikkoja. – Tiistai on kokonaan katutanssia ja torstaina on sitten lastentanssista aikuisten ryhmiin. – Olen 3-vuotiaasta saakka harrastanut tanssia, Schroderus mainitsee. Katutanssia on yli 8-vuotiaille ja TanssiMix 6-8 -vuotiaille, kertoo Kajaani Dancen tanssikoulun rehtori Minna Palokangas. Katutanssi on Palokankaan mukaan Hip-hop -musiikista ja -kulttuurista syntynyt tanssityyli. on taiteen perusopetuksen oppilaitos. TanssiMix puolestaan tarjoaa tanssin opetusta tasolta toiselle nykytanssin ja baletin kautta ikätasolle sopivassa muodossa. Katutanssiryhmää ohjaa sotkamolaislähtöinen Kia Immonen, joka valmistui viime vuonna tanssinopettajaksi pääaineenaan nykytanssi ja jazztanssi, mutta osaamista löytyy myös muiden tanssityylien parista. Kajaani Dancen tavoitteena on tarjota kaikenikäisille tanssin harrastajille tasolta toiselle etenevää tanssinopetusta Kajaanissa ja Sotkamossa. – Tanssi on ollut mulle pienestä pitäen tosi tärkeetä. Sotkamolainen Nanna Schroderus kokee myös katutanssin kivaksi harrastukseksi. Olen aina tanssinut ja tykännyt tanssimisesta. Ryhmiin voi ilmoittautua kajaanidance.fi – nettisivujen kautta. Tanssiliikesarjan harjoittelemisen jälkeen ryhmä teki asiaankuuluvat loppuvenyttelyt pienempien lasten ryhmän odottaessa innolla liikuntasalin ovensuulla omaa vuoroaan katutanssin pariin. Kaikki tunnit sisältävät tanssitekniikkaa, kehontuntemusta ja tanssi-ilmaisua. elokuuta 2021 – SOTKAMO-LEHTI 11 ASIAKASPALVELUMME PALVELEE PUHELIMITSE ma–pe klo 9–15 p. Tanssikoulussa on ryhmiä eri ikäisille ja eri tanssityyleistä kiinnostuneille. – Pienimmät tanssijat ovat 3-vuotiaita, mutta myös aikuisia on jazztanssissa. Tiistain ryhmässä oli Immosen ohjaamana reilut kymmenen innokasta katutanssin opiskelijaa. Tenetin koulun liikuntasalissa järjestetään tanssiopetustunteja kaksi kertaa viikossa
– Se ei ollut huippuottelun tasolla. 12 ELÄMÄNMENO SOTKAMO-LEHTI – Perjantaina 20. Vahvuutemme näkyi kuitenkin lopun nousuna, kertasi Väliaho. Jymyn pelinjohtaja Jani Komulainen löysi tuloksen takaa vajaaksi jääneen tunnetilan. Suurella todennäköisyydellä JoMa nähdään Hiukassa jo puolivälierissä, sillä tappio heikensi tuntuvasti Jymyn mahdollisuuksia nousta sarjataulukossa nelossijaa korkeammalle. JoMan ulkokenttä ei avausjaksolla Jymylle eväitä onnistumisiin antanut. Immonen ja Kokkarinen klassisen voimanoston SM-kisoihin Pekka Lassila Pesäpalloliitto on ohjeistanut seurojaan koronaan liittyvistä käytänteistä ja karanteeneista pudotuspelejä silmällä pitäen. Pudotuspelisarjan pituuden osalta karanteenitapauksessa voidaan paras viidestä -ottelusarjasta siirtyä paras kolmesta -järjestelmään ja paras kolmesta -ottelusarjasta kerrasta poikki -systeemiin. Kilpailu striimataan Suomen Voimanostoliiton YouTube-kanavalle. Väliaho oli yksi vierasvoiton tärkeitä arkkitehteja ja varsinkin avausjaksolla mies pystyi nopeilla syötöillään riisumaan aseet Jymyn kotiuttajilta. – Seitsemän vuoroa oltiin levollisia ja järkeviä, yhdessä vuorossa jouduttiin köysiin mutta sieltä tehtiin hyvä nousu. Miesten 74 kilon sarja kilpaillaan perjantaina 20.8. JoMa nakutti pelin juoksu kerrallaan tasoihin ja juhli lopulta arvokasta vierasvoittoa. Yhteistuloksen Suomen ennätyksen (685 kg) haltija Sami Nieminen ei ole enää huippuvuosien kunnossaan, mutta on silti edelleen vahva mitalikandidaatti. Karanteenit voivat vaikuttaa pudotuspelisarjojen pelaamiseen, jos ne koskevat vähintään neljää joukkueen kokoonpanossa kauden aikana ollutta pelaajaa. Kiva on pelata näitä kavereita vastaan, tuumi JoMan kakkospalkinnon saanut Väliaho kamppailun jälkeen. Alemmissa sarjoissa lähtökohtana ovat ottelusiirrot tai sarjojen lyhentämiset jopa kerrasta poikki -ratkaisu mukaan lukien. Vaihtoehtoja putoamisotteluissa ja superpesiskarsinnassa ovat otteluiden siirtäminen, ottelusarjan lyhentäminen tai molemmat. Joensuulaiset saattavat vierailla seuraavan kerran Sotkamossa jo ensi viikolla alkavissa puolivälierässä. – 95 prosentin tunnetila laskee suorituksen 50 prosenttiin, Komulainen toisti jääkiekkolegenda Juhani Tammisen vanhan viisauden. Yhteensä kilpailuihin on ilmoittautunut 102 nostajaa. JoMa sijoittuu runkosarjassa viidenneksi eikä sitä kukaan kärkikolmikosta tule valitsemaan vapaaehtoisesti puolivälierävastustajakseen. laisen karkaaminen kolmoselta Topi Hurskaisen kopinpudotuksella ja myöhempi ykkösrajanäpy ennustelivat isännille jo jaksovoittoa, mutta toisin kävi. SM-mitaleita ei jaeta pelaamatta tai keskeneräisten sarjojen perusteella. – Tulos ei ollut olennainen tänään, tekeminen sitä oli. Naisten suomensarjan nousukarsintasarjassa joukkueella tulee kuitenkin olla pelisääntöjen mukainen vähimmäiskokoonpano kaikkiin otteluihin. – Toisella jaksolla pomputtelimme palloa emmekä tehneet paloja palon paikoista. Kainuun herruudesta nähtäneen jännittävä kamppailu, kun Immosen ja Kokkarinen (605 kg) ovat ennakkotilastoissa vain 10 kilon päässä toisistaan. Superpesiksen puolivälieräja välieräsarja voidaan asianosaisen seuran anomuksesta ennen sarjan alkua lyhentää pelattavaksi paras kolmesta -järjestelmällä, jos karanteenien jälkeen on käytettävissä neljä päivää alkuperäisen otteluohjelman puitteissa. Pelinjohtajien karanteeneja ei oteta huomioon. Roope Korhosen kaksi juoksua tuonut kumura sekä Aapo KomuJoMa taas hankala vieras Hiukassa Viime kauden lopussa Jymyssä lukkarinpaikkansa Aapo Komulaiselle menettänyt Ville Väliaho nautti vierasvoitosta Hiukassa. Mikäli muussa tapauksessa joukkue ei saa jalkeille riittävää kokoonpanoa ottelun pelaamiseksi, sen katsotaan luovuttavan ottelusarjan. Saatiin sitä mitä tarvittiin, Pennanen makusteli vierasvoittoa. aspx?id=1871. Superpesiksen pudotuspelisarjoja mahdollisuus lyhentää. Tuore nuorten SM-hopeamitalisti Lassi Immonen (615 kg) nousi yllätyspronssille viime vuoden kisoissa ja mitalin uusiminen vaatinee yllätystä tänäkin vuonna. Sarjan hallitseva Suomen mestari Eetu Aalto voitti kaksi viikkoa sitten nuorten SM-kultaa Sotkamossa 640 kilon tuloksellaan, joten oululaisilla on hyvä mahdollisuus jopa kaksoisvoittoon tänä vuonna. Loppuottelussa muutokset tehdään ensisijaisesti uusien ottelupäivien kautta ja pronssiottelussa sarjaa lyhentämällä. Ja silloin kun tunnetaso ei ole riittävä, vaaditaan onnistumisia jotta syntyy taistelu, Komulainen kuvaili. JoMa punnersi Jymystä vakuuttavan 0–1 (0–3, 7–7) -vierasvoiton ja ilmoitti samalla olevansa vaikea vastustaja runsaan viikon kuluttua käynnistyvissä pudotuspeleissä. elokuuta 2021 Pekka Pajala Miesten Superpesiksessä toistaiseksi odotettua vaisummin esiintynyt Joensuun Maila kävi keskiviikkona Hiukassa antamassa vakavan myrskyvaroituksen. Tulokset: Naiset: 1) Vilma Määttä, 10 laukausta pistooli 68, 10 laukausta kivääri 87, tulos yhteensä 155 Yleinen: 1) Petri Mikkonen, 10 laukausta pistooli 60, 10 laukausta kivääri 67, tulos yhteensä 127 2) Julius Haapala, 8 laukausta pistooli 60, 10 laukausta kivääri 76, tulos yhteensä 84 50v.: 1) Ilkka Määttä, 10 laukausta pistooli 79, 10 laukausta kivääri 55, tulos yhteensä 134 2) Markku Huusko, 10 laukausta pistooli 53, 10 laukausta kivääri 56, tulos yhteensä 109 60v.: 1) Raimo Joensuu, 10 laukausta pistooli 92, 10 laukausta kivääri 83, tulos yhteensä 175 2) Juho Sirviö, 10 laukausta pistooli 85, 10 laukausRaimo Joensuu paras ampuja Reserviläisten ampumakilpailussa Sotkamo-lehti Aavasaksan Kisa isännöi tulevana viikonloppuna avoimen ikäluokan klassisen voimanoston SM-kilpailuja Ylitorniolla. – Varsinkin ensimmäinen jakso oltiin vain katselemassa – se näkyi Sotkamo-lehti Sotkamon Reserviläiset ry:n ampumakilpailut järjestettiin 17.8.2021 Huhtikankaan ampumaradalla. Ensisijainen pyrkimys on ratkaista sarjasta putoaminen aina pelaamalla. JoMa sai Hiukasta haluamansa, sillä joensuulaisten pelinjohtajaksi noussut Petri Pennanen ennakoi jo ennen ottelua pelin lopputuloksella olevan isännille vieraita suurempi merkitys. Ensimmäinen vierailu Hiukassa JoMa-paidassa oli miehelle tunteikas kokemus. Joukkueen vaisuuden vahvisti myös Jymyn parhaana palkittu Aapo Komulainen. Kaikissa pudotuspelivaiheissa joukkueen tulee olla valmiudessa pelaamaan heti karanteenien purkautumisen jälkeisenä päivänä, kun joukkueella on enää maksimissaan kolme pelaajaa karanteenissa. Livetulospalvelun kanssa kilpailua voi seurata osoitteesta https:// live.powerlifter.cz/fi-FI/default. Jymy on voittanut vain kaksi viimeisimmistä 13 keskinäisestä ottelusta. Erityisen maukas vierasvoitto oli lukkari Ville Väliaholle, joka viime kauden päätteeksi menetti Jymyssä lukkarin paikan Aapo Komulaiselle. Kisojen kainuulaisedustus rajoittuu yhteen sarjaan, kun Sotkamon Visan Lassi Immonen ja Kajaanin Kuohun Samuli Kokkarinen kilpailevat molemmat miesten alle 74 kilon painoluokassa. Päällimmäisenä jäi mieleen usko ja rauhallisuus. 74 kilon sarjan ennakkosuosikki on 665 kilon tilastotuloksellaan Oulun Power Teamin Jani Haapamäki, joka viime vuonna vastaavien kilpailuiden aikaan oli kilpailemassa mastersien EM-kisoissa. – Tätä on jo kauan odottanut. Toiselle jaksolle Jymy ryhdistäytyi ja käytti armotta hyväkseen JoMan kolmannen vuoron heikon hetken. JoMa ei runkosarjasijoitustaan enää pysty parantamaan. Viime vuosina JoMa on ollut sotkamolaisille perin hankala vastustaja. kello 18 alkaen
Puolivälierät starttaavat ensi viikolla. Lisätietoa tehtävästä antaa henkilöstöjohtaja Saija Hyry puh. Avausjaksolla Aleksi Vienolan (3/0, kl 4/6, II-palkinto) kahden lyödyn ja Jere Kemppaisen (1+0/3, kl 8/8, I-palkinto) kunnarin siivittämänä Kajaanin Pallokerho karkasi etumatkalle, jota Jaguars ei tavoittanut. Arvostamme erityisesti kokemusta ja näkemystä digisisältöjen kehittämisestä sekä hyviä sosiaalisia taitoja, joita tarvitset niin esimiestyössä kuin sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa toimiessasi. Parhaiten tavoitettavissa puhelimitse iltapäivisin. Haemme PALKANLASKIJAA joko Kokkolaan, Tornioon tai Kajaaniin Tehtäviisi kuuluvat kuukausija tuntipalkkaisten työntekijöiden palkanlaskenta, raportointi ja viranomaisilmoitukset, palkkahallintoon liittyvien prosessien kehittäminen sekä esimiesten ja henkilöstön opastaminen palkkahallintoon liittyvissä kysymyksissä. Toisen jakson alussa hyvässä lyöntivireessä ollut Aleksanteri Huotari (7/5, kl 10/15, I-palkinto) löi kahden juoksun johdon 2-rajaleikkurilla ja Konsta Karjalaisen kunnaroitua takakentältä meni Jaguars puolestaan menojaan. Työsi on tärkeä asiakaspalvelutehtävä, jossa olet osaltasi luomassa hyvää työilmapiiriä koko henkilöstöllemme. Ottelu oli tapahtumiltaan vaiheikas. Nykyisin Kauhajoella asuva Kiviniemi on kautta aikain kuudes pesäpallotuomari, joka on yltänyt tuohon ottelumäärään. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen ja monipuolisen tehtävän osana kehittyvää ja kasvavaa konsernia. Supervuorossa Jaguars aloitti sisällä ja Huotari onnistui jälleen kotiuttaen Petteri Timosen ja Jere Heikkisen eikä Vienolan kavennus auttanut. Ottelu kääntyi Jymyn voittoon toisen kotiutuskisan jälkeen 2 1 (7-4, 3-6, 0-0, k4-2). Lisätietoja tehtävästä antaa liiketoimintajohtaja Henri Mattinen, p. He kohtaavat puolivälierissä Seinäjoen Maila-Jussit. 40 M€. Työsuhde on vakituinen ja kokopäiväinen ja alkaa mahdollisimman pian, viimeistään 1.11.2021. Ottelut pelataan lauantaina Haapajärvellä klo 14 ja sunnuntaina Hiukassa klo 11:30. Juhlapäivää Hiukassa keskiviikkona JoMan lisäksi vietti myös Ari Kiviniemi, jolle ottelu oli uran 400:s miesten superpesisottelu syöttötuomarina. Lohkofinaaleihin selviää kahdella voitolla. B-pojat toisena Superpesiksen alkulohkossa Kuvassa tilastovoittajat Mikko Lukkari (vasemmalla) ja Jere Heikkinen. Kuhmolainen on sitoutumaton vuonna 1959 perustettu tilattava paikallislehti, joka ilmestyy painettuna kaksi kertaa viikossa ja verkossa joka päivä. Saat tueksesi huipputiimin, jossa työskentelee 4 henkilöstöhallinnon ja viestinnän vahvaa ammattilaista. JARNO HILTUNEN Sotkamo-lehti Sotkamon Jymyn B-pojat voittivat maanantaina 16.8. 040 357 0505. Perjantaina se kohtaa vieraissa SiiPen, sunnuntaina kotona Haminan ja ensi viikon tiistaina Pattijoen. Tarjoamme mielenkiintoisen, vaikuttavan ja monipuolisen näköalapaikan lehdessä, jolla on paikkakunnalla pitkät perinteet ja sitoutunut lukijakunta. Palkanmaksu on hajautettu tasaisesti koko kuukaudelle. 040 701 1840. Odotamme sinulta: n Yli kahden vuoden kokemusta palkanlaskennasta n Soveltuvaa ammattikorkeakoulutason koulutusta n Ystävällistä asiakaspalveluasennetta n Yhteistyökykyä ja joustavuutta n Kykyä priorisoida ja hoitaa itsenäisesti vastuullasi olevia tehtäviä n Oma-aloitteisuutta, tarkkuutta sekä huolellista työtehtävien hoitamista Medialiiton TESsien tuntemus ja Aditro W:n osaaminen ovat eduksi, mutta tärkeämpää on kykysi oppia nopeasti uusia asioita ja ohjelmistoja sekä aito kiinnostus palkkahallintoon ja prosessien kehittämiseen. Jos olet jo hankkinut osaamista journalismin saralla ja haluat kehittyä itse sekä samalla kehittää media-alaa, tämä voisi olla sinun paikkasi. Konsernin liikevaihto on n. Joensuussa viimeisen runkosarjaottelun. Käytämme mm. Päätoimittajana johdat ja ohjaat toimituksen työskentelyä ja osallistut aktiivisesti sisältöjen tuottamiseen. elokuuta 2021 – SOTKAMO-LEHTI 13 Oletko positiivinen, asiakaspalveluhenkinen ja tartut innolla tarkkuutta vaativiin tehtäviin. Parhaina palkittiin Joona Kinnunen 0/4, kl 5/6) ja Petteri Timonen (0/2, kl 6/7). Tiimissämme on tekemisen meininki ja hyvä työilmapiiri. Tarjoamme Sinulle myös vakavaraisen konsernin henkilöstöedut sekä mahdollisuuden kehittyä konsernin sisällä. Ihmistä lähellä olevan paikallislehtityön ohella seutukunta tarjoaa runsaasti journalistisia haasteita, mielenkiintoisia sidosryhmäyhteistyöja kehittämismahdollisuuksia aktiiviselle ja innostuneelle toimijalle. www.kpkyhtiot.fi www.kpkyhtiot.fi MEDIAt KPK Yhtiöt on kasvava monimediakonserni, joka työllistää yli 420 henkilöä, 30 toimipisteessä Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. JUUSO HYVÖNEN ta kivääri 52, tulos yhteensä 137 70v.: 1) Raimo Partanen, 10 laukausta pistooli 79, 10 laukausta kivääri 62, tulos yhteensä 141 Kilpailujen paras ampuja oli Raimo Joensuu.. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV palkkatoiveineen osoitteen www.kpkyhtiot.fi/tyopaikat kautta, 24.8.2021 mennessä. Saat taaksesi koko KPK Yhtiöt -konsernin ja mediaverkoston ammattilaisten tuen. Kerrottavaa riittää. mennessä osoitteessa www.kpkyhtiot.fi/tyopaikat. Konsernissa on yli 500 työntekijää, jotka kuuluvat Medialiiton neljän eri työehtosopimuksen alle. Perjantaina 20. Aditro W-palkanlaskentaohjelmistoa, Aditron henkilöstöjärjestelmää ja Acubizin matkalaskuohjelmaa. Osumia laskemassa. Aiheista kainuulaisen erä-, puuteollisuusja kulttuurikaupungin aktiivisessa paikallislehdessä ei ole pulaa. Kuvituskuva. PÄÄTOIMITTAJAKSI KUHMOON JoMa taas hankala vieras Hiukassa JUHA NEUVONEN suorituksissa ja tunnetasossa. Kamarimusiikista kuulun Kuhmon paikallislehti Kuhmolainen hakee päätoimittajaa jatkamaan lehden perinteitä ja digitaalista uudistustyötä. Jymyllä on runkosarjassa pelaamatta vielä kolme ottelua. Tehtävä täytetään sopivan henkilön löydyttyä, joten toimithan nopeasti. Voiton myötä Jaguars sijoittui pohjoislohkossa kolmanneksi ja kohtaa lohkovälierissä Haapajärven Pesä-Kiilat. KPK sijoittui pohjoislohkossa kahdeksanneksi. Kaikkien aikojen kokenein tuomari on 530 ottelun Ossi Muurainen. Päätoimittajana olet mukana konsernin yhteisessä kehittämisessä ja teet tiivistä yhteistyötä sisarmedioiden päätoimittajien kanssa. KPK Yhtiöt on kasvava monimediakonserni, joka työllistää noin 500 henkilöä 30 toimipisteessä Pohjanmaalla, KeskiPohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Jere Heikkinen puolestaan voitti kärkilyöntitilaston 120 onnistumisella. Tehtävä alkaa loka-marraskuussa tai sopimuksen mukaan. Puolestaan Miesten Suomensarjassa Jaguars voitti Kajaanin pohjoislohkon päätöskierroksella 2 1 (35, 19-2, 3-1). Jaguarsien Kakkospalkinnon sai viisi juoksua ottelussa lyönyt Mikko Lukkari, joka voitti Suomensarjan pohjoislohkon lyöjätilaston 3+60 lyödyllä. Violettipaidat sijoittuivat B-poikien Superpesiksessa alkulohkossa toiseksi. Jos tunnistat itsesi tehtävänkuvauksesta, jätä hakemuksesi ja CV:si palkkatoiveineen 10.9
Samoin kuin ihmisen terveys, samoin myös hänen sairautensa tai siitä paranemisensa ovat ainutkertaisia Jumalan valon levittämiseen liittyviä armotekoja ja tehtäviä. Taustalta näkyy vesottunut koskiuoma ja hätäluukun rakenteita.. 14 ELÄMÄNMENO SOTKAMO-LEHTI – Perjantaina 20. Molemmat uutuuskirjat lukemalla saa elämästä Neuvosto-Karjalassa usean vuosikymmenen aikana kaksi mielenkiintoista näkökulmaa, todetaan Juminkeko-säätiön tiedotteessa. Monipuolisena muusikkona Suomessakin tunnetuksi tullut Arto Rinne kertoo kirjassaan ”Karjalaan kaikonneita” 1930-luvun alussa Suomesta Neuvostoliittoon loikanneista isovanhemmistaan sekä Karjalan merkittävimmäksi teatterivaikuttajaksi kohonneesta isästään Pauli Rinteestä. Viereiseen keväällä 2014 olleen graffitin viereen oli ilmaantunut luku 16, jonka tulkitsin tekovuodeksi. Minusta ne sopisivat hyvin tervakauden vetomöljien ja irtouittoa varten rakennettujen suisteiden joukkoon kertomaan eräänlaisina tilataideteoksina Ontojoen koskihistoriaa. Se työ on tehtävä ihmiskunnan päiväsaikaan ennen yön pimeyden saapumista. Sairas tai muuten kärsivä joutuu usein päästämään Jeesuksen sisään murtumasta. Hänelle jäi hyvä kuva parantajastaan. Ontojoella 18.8.2021 Alpo Komulainen Ontojoen graffitit Uusin graffiti on tältä vuodelta. Juminkeolta kaksi kirjaa suomalaisista pakolaisina neuvostoliitossa Arto Rinteen kirja kertoo hänen 1930-luvun alussa Suomesta Neuvostoliittoon loikanneista isovanhemmistaan. Hän on ollut 30 vuotta toimittajana Karjalan radiossa ja televisiossa. Mutta siinä murtumassa on avattuna oveakin suurempi siunaus. Patoluukun tueksi piti valaa satoja neliömetrejä betoniseinää, jotta vesi ohjautuisi entiseen uomaansa Kallioisenkoskeen. Päiväkirjan kirjoittamisen hän lopetti tultuaan paluumuuttajana Suomeen vuonna 1996. Tuskin koskaan Jumala siunaa ketään ihmistä täydellisellä terveydellä. He tahtoivat ensimmäiseksi tietää syyn ja syyllisyyden: ”Rabbi, kuka on tehnyt sen synnin, jonka vuoksi hän on syntynyt sokeana?” Vastatessaan kysymykseen Jeesus kumosi syyn ja syyllisyyden: ”Ei hän eivätkä hänen vanhempansa. Hänet tunnetaan myös folkmuusikkona. Jeesus tulee meidän elämäämme joko ovesta tai murtumasta. Olen kysellyt ontojokelaisilta, kuka tai ketkä ovat näiden taideteosten tekijöitä, mutta kukaan ei ole tiennyt. Niin on tapahtunut, että Jumalan työt tulisivat hänessä julki.” Jeesus katsoi seurausta. Niiden kautta piirtyy myös henkilökuva päiväkirjojen kirjoittajasta, keskeisestä Karjalan kulttuurielämään vaikuttaneesta henkilöstä. Kaikissa niissä Jumalan tekojen on määrä tulla julki. elokuuta 2021 J eesuksen opetuslapset olivat usein perinteisen farisealaisen ajattelutavan vankeja. KUVAT: ALPO KOMULAINEN Noin 50 metriä pitkä vetomöljän jäte, jolla olisi monta tarinaa kerrottavana. Tuo patoluukku on rakennettu sen jälkeen, kun 1960-luvulla eteläpuolinen patopenkka puhkesi, ja vesi tulvi Tammasuolle ja uhkasi katkaista Kuhmontien. Kaikilla asioilla on syvempi merkitys. A Sairaus ja vammaisuus eivät ole itsessään kenenkään syytä." Valoa ovesta ja murtumasta Hartaus Jorma Sutinen Sotkamo-lehti Juminkeko-säätiön syksyn julkaisuihin kuuluu kaksi teosta, jotka valottavat suomalaisten pakolaisten ja heidän jälkeläistensä elämää Neuvosto-Karjalassa. Kun Jeesus tahtoo parantaa meidät, hän ei anna meille vain itseriittoista kehon terveyttä, vaan hän katsoo myös meidän sisintämme. William Hallin päiväkirjoihin on tallentunut sisäpiirin tietoa, tärkeitä havaintoja, anekdootteja ja tunnelmia Neuvostoliiton, sittemmin Venäjän, ja Karjalan tasavallan historian poliittisesti merkittävästä ajanjaksosta. Mielestäni ne olivat graffitteja, joilla haluttiin kertoa jotakin tekijöittensä arvostuksista ja persoonista. Miten tärkeää onkaan hyvin voivan ihmisen avata itsessään ovi, jotta Jeesus saisi käydä sisään hänen elämäänsä. Hän sai kokonaisen kuvan evankeliumin valosta. Hänellä on ollut värikäs työura Petroskoin Suomalaisen teatterin näyttelijänä, kulttuurivirkamiehenä, valtiollisen Kantele-yhtyeen ja Karjalan tasavallan Kulttuurisäätiön toiminnanjohtajana. – Pauli Rinteen isä ja William Hallin isäpuoli teloitettiin suomalaisina Stalinin vainoissa. Sairaus ja vammaisuus eivät ole itsessään kenenkään syytä. Se lähtee samasta ihmettelystä, joka oli näkönsä saaneella sokealla. Toinen kirja, ”Paluumuuttajan päiväkirja”, koostuu Amerikan kautta Karjalaan siirtyneen perheen jälkeläisen varakulttuuriministerinäkin toimineen William Hallin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1958– 1996. Rinne on esiintynyt Myllärit, Santtu Karhu & Talvisovat sekä Sattuma-yhtyeissä niin Karjalassa, Suomessa kuin eri puolilla maailmaa. Ne lienee tehty vuonna 2016 tai sen jälkeen, sillä käydessäni siellä pari päivää sitten sinne oli ilmestynyt uusi teos, joka oli päivätty vuodelle 2021. Kierrellessäni huhtikuussa 2014 Ontojoen Kallioisenkosken entisessä maisemassa osauduin niin sanotun hätäluukun alapuoliselle koskipohjalle. Se näyttää usein olevan ainoa kauttakulkutie Jeesuksen pääsylle meidän elämäämme. Täysin terve ihminen olisi teoriassakin harhakuva, armoton olento, joka vaatisi itsellään olevaa täydellisyyttä kaikilta muilta. Siitä huolimatta kumpikin säilytti suomen kielen ja nousi merkittäviin asemiin Karjalan kulttuurielämässä. Parantuminen lähtee sieltä. Jos nuo kaikki ovat sopusoinussa ja oikeassa linjassa Jeesuksen antaman valon kanssa, ne yhdessä palvelevat kauniilla tavalla Jumalan kunniaa. Ehkä ne olivat myös kannanottoja koskivesien puolesta tai jostain muusta. Karjalaan kaikonneita -teoksen tekijä Arto Rinne itse syntyi vuonna 1966 Petroskoissa. Jatkossa hän viittasi itseensä maailman valona, jonka kirkkaus on evankeliumin levittämisen tärkein tarkoitus ja päämäärä. Olipa osamme mikä tahansa, ihmisen terveys on suuri kokonaisuus, johon kuuluvat sekä keho, psyyke että henki. Täydellistä valoa olivat Jeesuksen armo, rakkaus ja hyvyys. Erään kerran he kohtasivat Jeesuksen kanssa tien vieressä syntymästään saakka sokean miehen. Niitä oli kaikkiaan viisi valmista ja yksi oli vain ääriviivoina. Kun laskeuduin patoluukun alapuolelle, niin ihmeekseni huomasin tulleeni eräänlaiseen taidegalleriaan! Betoniseiniin oli maalattu kookkaita ja kirkasvärisiä taideteoksia
Hirsirakennus painuu ja alimmat hirsikerrokset alkoivat lahota. Suolastukseksi grillataan makkaroita. Valitse kerho ja ilmoittaudu tekstiviestillä p. Osallistua voi vain täysin terveenä. siskot ja veljet perheineen PÄIVYRI Tänään on perjantai 20. klo 13.30–15 Vuokatin kirkko Ke 25.8. Työ näyttää olleen koko perheiden yhteinen harrastus. ESKAREITTEN IKIOMAJUTTUKERHO: Ma 23.8. sote.kainuu.fi Koronarokotukset Kainuussa Rokotukset ajanvarauksella kuntien rokotuspisteissä: • kaikille 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille Ajanvaraukset Omasote-palvelusta; omasote.kainuu.fi 12–15-vuotiaita rokotetaan myös koulujen rokotuspisteissä, joista tiedot koulun kautta. klo 12–15 srk-talo ja Vuokatin kirkko 4–5 v. Mirjami Korhonen pj. Savusaunan hankinta on ollut aikoinaan rohkea ja iso teko. Ti 24.8. Saavu ajoissa paikkakuntasi rokotuspisteeseen. Saunan ja sen ympäristön uudistusta on tullut aika juhlistaa. Lattiakin tuntui tarvitsevan uudistusta. 040 086 1700 sotkamo.kirkkoherranvirasto@evl.fi Kainuuntie 39, 88600 SOTKAMO www.sotkamonseurakunta.fi Su 22.8. Ti 24.8. klo 12–15 Vuokatin kirkko 4–5 v. Nykyinen hallitus katseli huolestuneena saunan kuntoa. p. Rohkeat ja toimeliaat miehet ja naiset uurastivat ahkerasti saunan kunnostamiseksi. klo 12.30–14 srk-talo Koronatilanteen vuoksi järjestetään kaksi vauvakerhoa. 050 548 5751. Ke 25.8. klo 9.30–11 srk-talo VAUVAKERHOT: Ma 23.8. Jo viiden vuoden jälkeen sauna siirtyi alueella toimineen Lihakunnan omistukseen. klo 9–10.30 Vuokatin kirkko 2–3 v. Yhdistyksen jäsenet ja yhteistyökumppanit on kutsuttu saunalle ulkoilmatapahtumaan lauantaina 11.9.21 klo 15 alkaen. Kaupat syntyivät vuonna 1997 monien vaiheiden jälkeen. Keskinäinen vertaistuki on merkityksellistä sairastuneille ja heidän omaisilleen. 1. klo 17.30 srk-talo ja Vuokatin kirkko PERHEKERHOT: Ti 24.8. Tilaisuudessa esitellään saunan historiaa erilaisin keinoin ja mm. TERVETULOA! Kerro mielipiteesi! Haluatko saada keskustelua aikaan ajankohtaisesta asiasta. Kerhon piti rekisteröityä yhdistykseksi kiinteistön omistuksen ja rahoituksen järjestämiseksi. sote.kainuu.fi/koronarokotukset Metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortilla ilmaiseksi pesäpallo-otteluun! Su 22.8. 050 325 5209 tai Ulla Kuusisto p. Aurinko nousee kello 5.16 ja laskee kello 21.01. Diakoniavastaanotot ajanvarauksella maanantaista keskiviikkoon, avustuspalaveri torstaisin. To 26.8. Ottelun jälkeen palkinnot jakaa Jenna Laukkanen! Kainuun Parkinson-yhdistyksen omistuksessa on savusauna Kajaanin Petäisenniskassa Kajaaninjoen rannalla. Puuhaa on riittänyt näihin päiviin asti. Lihakunnan teurastusja lihanjalostustoiminta loppui Kajaanissa 1990-luvun taitteessa ja edustussauna jäi käyttämättömäksi. He kiinnostuivat hirsirakennuksesta. Su 22.8. Nimipäivät: Signe, Varma Ortod: Reino. Me nykyiset toimijat haluamme ylläpitää ja jatkaa tuota edellisten sukupolvien ajatusta, joka tuottaa hyvää oloa ja myönteisiä kokemuksia yhteisistä hetkistä. klo 16 Sotkamon Jymy – Haminan Palloilijat Tule paikalle, nauti tunnelmasta! Pääset katsomaan peliä näyttämällä portilla voimassa olevaa mhy:n jäsenkorttia. Lue ajanvarausja muut ohjeet sote.kainuu.fi/koronarokotukset 2. Nimipäivät: Veini, Soini Ortod: Tatu, Assi, Usko, Avrami, Aapo, Aappo. Jatka ohjeiden mukaisia suojatoimia (kasvomaskit, käsidesi, turvavälit) Ajanvarausnumerossa ei anneta rokotetai muuta terveysneuvontaa. Nimipäivät: Ilmi, Ilma, Ilmatar Ortod: Atro, Natalia, Maria, Marja, Maija. Ti 24.8. 050 587 2727 (Vuokatin kerhot + Kirkonrotan muskari). Aurinko nousee kello 5.31 ja laskee kello 20.43. Jumalanpalvelukseen voi osallistua myös striimin kautta seurakunnan facebook-sivulla (www.facebook.com/sotkamonseurakunta). klo 9.30–11 Vuokatin kirkko To 26.8. Aurinko nousee kello 5.25 ja laskee kello 20.50. klo 12–15 srk-talo 4–5 v. 3. Huolehdi siitä että saat toisen rokoteannoksen määräajan kuluttua (jatkossa 8 viikkoa). Sauna on ollut 25 vuotta sekä yhdistyksen jäsenten että ulkopuolisten vieraiden käytössä. Nimipäivät: Loviisa Ortod: Perttu, Tiitus, Tito. klo 9.30–11 srk-talo 2–3 v. Alun perin saunan rakensi joen rannalla sijainnut Tervatehdas vuonna 1941 edustussaunakseen. 050 431 5778. To 26.8. sunnuntai helluntaista Nimipäivät: Iivari, Iivo Ortod: Ake, Aleksi, Aleksis. klo 10–11.30 srk-talo Ma 23.8. Aurinko nousee kello 5.19 laskee kello 20.57. La 21.8. Sotkamon Seurakunta Puh. Tee ajanvaraus ensisijaisesti Omasotessa tai soita ajanvarausnumeroon 044 709 3788 – odota takaisinsoittoa. Lämmin kiitos Einon siunaustilaisuudessa mukana olleille. Ma 23.8. elokuuta Nimipäivät: Sami, Samuli, Samu, Samuel Ortod: Samuel, Samuli, Teppana, Teppo, Tapani. Kajaanin Parkinson-kerhon miehet harrastivat liikuntaa ja lenkkeilivät joen rantamaastossa. To 26.8. Syyskuisen tilaisuuden tarkoituksena on tutustuttaa jäseniä toisiinsa ja saunan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ota mukaan henkilötodistus. Savusauna melkein kaupungin keskustassa kanttori Anne Kyllönen tulee laulamaan Arto Tastulan sanoittaman saunalaulun. Päätös saunan peruskorjauksesta tehtiin noin vuosi sitten, ja työ aloitettiin joulukuun puolivälissä. 13. Käytä kasvomaskia ja pukeudu siten, että olkavarsi on helposti paljastettavissa. Aurinko nousee kello 5.22 ja laskee kello 20.54. klo 9.45–10.30 Sotkamon kirkon yläsalissa UUTTA: Ke 25.8. 4. toimitus.sotkamolehti@ slpmedia.fi Lähetä sähköpostia Sotkamo-lehti, Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo. 010 665 9013 asiakaspalvelu.sotkamolehti @slpmedia.fi www.sotkamolehti.fi Kun muutat, muista ilmoittaa uusi osoitteesi myös meille! 15 Perjantaina 20. tiedottaja Talkooväkeä Parkinson-yhdistyksen savusaunalla. Parkinson-yhdistys toimii jäsentensä edunvalvojana ja järjestää erilaisia liikuntaan, kuntoutumiseen ja virkistykseen liittyviä toimintoja. klo 9.30–11.30 Metsäkerho Hiukassa 3–5v Kerhoihin ilmoittaudutaan etukäteen tekstiviestillä: p. 050 587 2772 (srk-talon kerhot + metsäkerho), p. Aika varataan puhelimitse: Riikka Pursiainen p. Torilta mitattuna matkaa saunalle on noin kaksi kilometriä, ja vastapäätä sijaitsee Onnen ja autuuden saari. Yhdistyksen ”saunapuodissa” on myytävänä käteisrahalla jäsenten tekemiä tuotteita, kuten saunavastoja, kenkärenkejä, kuusenkerkkähilloja, arpoja, ym.ym. Aurinko nousee kello 5.28 ja laskee kello 20.47. KIRKONROTAN MUSKARI: Ti 31.8. Kuopioon muuttaneen Lihakunnan toiminta jatkui Atriana, ja ”löytösaunasta” ruvettiin hieromaan kauppoja. Aurinko nousee kello 5.13 ja laskee kello 21.04. LAPSITYÖN KERHOTOIMINTA ALKAA PÄIVÄKERHOT: Ma 23.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus Sotkamon kirkossa, Lankinen, Lukkari-Syrjäniemi. Monipuolisen ohjelman lisäksi on mahdollisuus laulaa karaokea, ja sen ohessa vieraille tarjotaan kahvit. Nimipäivät: Perttu, Bertta Ortod: Tyko, Kosma. elokuuta 2021 – SOTKAMO-LEHTI
13.30 UEFA Champions League: Huippuhetket. 08.10 Jennifer Erica. 09.30–10.00 Schitt’s Creek (S). 08.24 Tipu Touhukas (S). 10.00 Isoisäni salainen sota (S). YLE TV2 06.50 Lastenohjelmaa. 20.00 Hospital Real (12). 19.10–19.22 Hemmalive: JAG. 22.25 Tulosruutu. 11.00 Paavo Pesusieni (7). 09.30–10.00 Schitt’s Creek (7). 20.00–00.39 YLE TEEMA. 17.04 Päivän sää. 12.00 Valitut Palat Collection. 13.00 Simpsonit (12). 07.50 LEGO Ninjago (7). SUB 06.30 Monchhichi (S). 18.55 Sisäilmaa (12). 10.00 Yle Uutiset. 12.14 Oddasat. 23.15 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa. 17.25 Uutiset. 18.00 Yle Uutiset. 17.00–23.42 YLE FEM. 22.30 Kimmo (12). 08.26–08.48 Eksynyt Ozissa (7). 22.35 MTV3doc: Totuus 5G:stä. 12.00 Valitut Palat Collection. 07.25 Angry Birds Stella (S). 18.30 Push. 07.50 K3 (S). 15.15 Ylen aamun parhaat. 22.25 Tulosruutu. 21.00 Stand Up!. KESKIVIIKKO 25.8. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 21.8. 19.00 Frendit (S). 08.50 Angry Birds Toons (S). 10.50 Yle Alueuutiset. 18.00 Yle Uutiset. 12.01 Tietoisku: Digiboksin asennus. 14.01 Palapelitalon tupaantuliaiset. 22.25 Tulosruutu. 20.55 Urheiluruutu. YLE TEEMA & FEM 08.04–12.00 YLE FEM. 13.25 Casualty (12). 12.05 Pisara. 20.00 Hospital Real (12). 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 20.00 Suomen huutokauppakeisari. 18.00 MasterChef Australia. 09.00 McLeodin tyttäret (12). 16.05 Neiti Fisher nuoremman tutkimukset (12). 20.00 Hauskat kotivideot. 09.35–10.00 Oggi ja torakat (7). 20.45 Urheiluruutu. 07.25 Angry Birds Stella (S). 15.00 Baywatch (12). 08.00 Yle Uutiset. 12.45 Riistametsällä. 13.30 Maajussille morsian. 19.00 Seitsemän uutiset. 23.00 Elokuva: Captain America: The First Avenger (12). 11.30 Simpsonit (12). 10.00 Kauniit ja rohkeat (S). 21.00 A-studio. 17.05 Viiden jälkeen. 16.30 Simpsonit (7). 15.55 Puutarhan pelastajat. 14.00 Loistava ystäväni. 23.10–00.44 Studio 54. 08.10 Avara luonto: Luonto avaruudesta. 18.00 Suurmestari UK. 22.46 Kouluradio – totta ja tarua kevään merkeissä. 13.30 Simpsonit (7). 16.30 Kauniit ja rohkeat (S). 12.15 Tellervo Koivisto 90 vuotta. 23.55 Pank – pankin nousu ja uho (16). 15.10–15.35 Kimmo (12). YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen. 10.00 Remppa vai muutto: Lomakodit. 16.30 Uusi päivä (S). 21.00 Kino: Kuningas Lear (12). 08.00 Uutisaamu. 13.30 Simpsonit (12). 22.30 Subleffa: Matrix Reloaded (12). 06.35 Rusty Rivets (S). 14.40 Hittimittari. 09.00–10.00 Crazy Ex-Girlfriend (7). 17.30 Malory Towers (7). 17.25 Uutiset. 07.15 Angry Birds Stella (S). 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 21.00 Elokuva: 007 – Kuolema saa odottaa (16). 20.58 Keno ja Synttärit. 06.50 Muumilaakson tarinoita (S). 11.00 Timjamia, kukkoa ja torttuja. 17.15 Lentopallo EM FIN – UKR. 14.55 Rempalla tuloja. 09.00 Unelmakoti. 12.55 LIVE: Tiedä ja Voita. 08.55 Angry Birds Toons (S). 21.49 Urheiluruutu. 19.20 Päivän sää. 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12). 18.30 Tuntematon perillinen. 10.55 Takaisin valoon (12). 09.30 Emmerdale. 17.00 Yle Uutiset. 07.20 K3 (S). 17.10 Flinkkilä & Kellomäki. 18.00 Suurmestari UK. 08.04 Full Proof. 14.00 Love Island Suomi. 20.55 Urheiluruutu. 22.25 Parempaa seksiä. 22.20 Päivän sää. 00.30 Fort Boyard Suomi. 15.00 Ylen aamun parhaat. 20.30 Yle Uutiset. 17.10–17.55 Kotirintaman naiset (7). 13.00 Elokuva: Ratchet & Clank (7). NELONEN 06.00 Bing (S). YLE TEEMA & FEM 08.05–12.00 YLE FEM. 06.25 Ylen aamu. 17.05 Viiden jälkeen. 19.48 Sportliv. Lande. 17.00 Pikku Kakkonen. 06.53 Utelias Vili (S). 07.30 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S). 19.45 Matematiikan taikaa. 22.35 Elokuva: Men in Black 3 – miehet mustissa 3 (12). 12.30 Unelmaduuni Australiassa. 22.25 Tulosruutu. 07.23 Paperitarinoita (S). 17.55 Uutiset. 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 18.30 Elinkautinen (12). 16.30 Uusi päivä (S). 10.12 Uusi päivä (S). NELONEN 06.00 Bing (S). 17.25–19.53 YLE FEM. 20.30 Simpsonit (7). 14.45 Itse valtiaat (7). 09.30–10.00 Bob’s Burgers (S). 13.50 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi. 18.30 Erämaan lumo: Repovesi. MTV3 06.15 Aamusää. 09.10 Uutisaamu. 18.10 Tulossa: Hurja painonpudotus Suomi (S). 22.00 Subleffa: Ammattitappajat (16). 11.00 LIVE: Onnenarpa. 07.00 Simpsonit (7). 21.20 Rakasta mua (12). 09.45 Uusi päivä (S). 20.00 Hurja painonpudotus Suomi. 21.30 Perjantai-dokkari: Nännit rannalla. 11.30 Simpsonit (7). 00.30 Unelmaduuni Australiassa. 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 10.45 Hittimittari. 19.00 Stugor. 00.50–01.30 Ykkösaamu. 16.55 Uutiset. 19.45 Eräelämää. Antisankariduo Ratchet ja Clank kutsutaan hätiin, kun viheliäinen niljake Puheenjohtaja Drek uhkaa tuhota Solana-galaksin jokaikisen planeetan pöllyäväksi avaruustomuksi. 23.00 Stadi vs. 09.45 Uusi päivä (S). 22.50–00.20 Yle Live: Metallica, S&M2 Live. ELOKUVA: Ratchet & Clank, MTV3 lauantaina klo 13.00. 11.00 Egenlandin matkakohteet. 22.20 Intruder – Kutsumaton vieras (12). 12.00 Lessons in Love and Violence (12). 20.53 Tulossa: Big Brother Suomi. 15.00 Isä Matteon tutkimuksia. 12.15 Pilanpäiten. 10.00 Kaikenkarvaiset ystäväni (7). Lande. 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. NELONEN 06.00 Bing (S). 19.00–19.53 Prisma: Energian tarina. 15.00–15.54 Isä Matteon tutkimuksia (12). 17.30 Viiden jälkeen. 14.55 Remppa vai muutto: Lomakodit. 19.10 Uutisextra. 08.20 Aivan yksin. 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 19.30 Syke (12). 22.00 Kettu (12). 11.00 Teurastajan vapaapäivä. 07.00 Uutisaamu. 08.22 Galaxi. 21.49 Urheiluruutu. 12.00 Emmerdale (7). 10.50 Yle Alueuutiset. 19.00 Frendit (S). 14.05 Saaristolaislääkäri (7). 00.00 Elämäni Biisi. 12.00 Simpsonit (7). 16.50 Novosti Yle. 17.30 Viiden jälkeen. 10.30 Tulossa: Hurja painonpudotus Suomi (S). 07.00 Uutisaamu. 06.50 Muumilaakson tarinoita (S). 16.00 Paavo Pesusieni (S). 17.04 Päivän sää. 12.25 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa. 12.20 Luontoretkellä: Älykkyys. 18.00 BUU-klubben. 13.30 UEFA Champions League: Huippuhetket. 17.25 Tanskalainen maajussi. 19.30 Salatut elämät (12). 16.00 Milanon naisten paratiisi. 19.00–19.52 Historia: Venäjän viimeiset keisarinnat. 19.00 Seitsemän uutiset. 09.30 Erämaan lumo: Oulanka ja Paanajärvi. 11.10 Hassan Zubierin totuus. MAANANTAI 23.8. 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 18.00–18.55 Matkapassi: EteläAmerikan kierros. 07.40 Paavo Pesusieni (S). 19.00 Seitsemän uutiset. 14.55 Remppa vai muutto. 13.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 16.00 Poliisit UK: Ajojahti (12). 10.55 Uusi päivä (S). 20.00 Ellan matkassa: roomalaisten jäljillä. 22.00 Wisting (16). 12.30 Sydämen kutsumus (7). 09.00 Näin meillä (7). 19.10 Tulosruutu. 12.30 Sydämen kutsumus (7). 16.45 Yle Oddasat. 20.48 Tapaus Victor. 12.00 Salatut elämät (12). 07.40 LEGO City Adventures (7). 08.50 Tanskalainen maajussi. 20.30 Simpsonit (7). 15.00–15.25 Kimmo (12). 18.30 Emmerdale. 09.00–10.00 Crazy Ex-Girlfriend (7). 17.00 Remppa vai muutto: Lomakodit. 12.10 Yle Oddasat. 22.15 Viikon sää. 21.00 Historia: Irlannin suuri nälänhätä. 16.30 Kauniit ja rohkeat (S). 14.00 Suurmestari UK. 08.25 LEGO Star Wars (7). 13.30 Kirppiksen Kingi. 11.50 Tunturikuningatar. 11.00 LIVE: Onnenarpa. 08.05 Suoerämaa. 10.00 Kaikenkarvaiset ystäväni (7). 10.45 Suuri keramiikkakisa. 21.55 Kino Suomi: Rosso (12). 10.00 Tanssin askeleet. 12.30 Unelmaduuni Australiassa. 00.25 Frendit (S). 07.18 Pipsa Possu (S). 22.10 Tukahduttava rakkaus (12). 20.00 Loistava ystäväni. 06.25 Ylen aamu. 00.55 4D: Mies ilman penistä (7). 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 12.00 Kino Suomi: Mieletön elokuu (7). 18.10 Urheiluruutu. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 23.10–23.55 Tappajan kantapäillä (12). 09.00 Paavo Pesusieni (S). 09.30 Hauskat kotivideot. 16.05 Milanon naisten paratiisi. 09.50 Kirjat, joilla on merkitystä. 21.00 Amazing Race. 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7). 19.30 Frendit (S). 19.55–20.25 Matkamiehet Brydon ja Coogan Kreikassa (S). 15.55 Poliisit UK: Ajojahti (7). 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 18.30 Unelmakoti. 11.00 Home and Away (S). 15.00 Laulu Rakkaudelle: ikimuistoiset hetket. 20.30 Hauskat kotivideot. 10.00–10.50 Kaikenkarvaiset ystäväni (7). 13.00 Simpsonit (7). 18.30 Tanskalainen maajussi omenavarkaissa. 13.30 Arkistojen salat. 20.00 Ikimuistoinen: Danny. 12.00 Koko Britannia leipoo. 13.10 Sotapojan heilat (S). 00.00–00.45 Varjojen maa (16). 15.40 Syke (12). 09.30 Hyvissä aikeissa. 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 19.30 Frendit (S). 17.00 Yle Uutiset. YLE TV1 05.55 Oikeus kuolla. 19.30 Frendit (S). SUB 06.30 Simpsonit (7). 12.00 Salatut elämät (7). 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.40 Syke (12). 10.15 Latela. 09.23 Otso ja sopulit (7). 15.29 Syke (12). 09.10 Uutisaamu. 12.50 Puutarhan pelastajat. 09.00 Kovin kuski haussa. 20.50 Urheiluruutu. 12.15 Pilanpäiten. 19.00 Pitääkö olla huolissaan?. YLE TV1 05.15 Jukolan viesti. 11.00 Home and Away (7). 10.00 Remppa vai muutto: Lomakodit. 22.20 Päivän sää. 21.30 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa. 17.05 Viiden jälkeen. 17.04 Päivän sää. 17.55–20.00 YLE FEM. 20.00 Supernanny Suomi. 23.55–00.20 Hillo (12). 10.00 Kauniit ja rohkeat (S). 15.45 Nikolaj Coster-Waldau: Läpi Grönlannin. 10.00 Kaikenkarvaiset ystäväni (7). 07.15 Muumilaakson tarinoita (S). 10.45 Yle Alueuutiset. 08.00 Uutisaamu. 16.30 Uusi päivä (S). 19.00 Frendit (S). 23.50–00.50 Varjojen maa (16). YLE TV2 06.50 Lastenohjelmaa. 20.58 Keno ja Synttärit. 12.30 Sydämen kutsumus (7). 08.55 BUU-laulu. 19.30 Frendit (S). 08.30 Norjalaisarkkitehtien koteja. 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 11.00 Home and Away (7). 20.05 Frendit (S). 18.00 Subleffa: Lego Ninjago elokuva (7). 23.15 Tappajan kantapäillä (12). 13.15 Veden saartamat: Hailuoto. 18.30 Tuomiopäivä. 08.36–08.47 Aliisa ja yksisarvinen (7). 09.00 Farmi Suomi. 18.30 Erämaan lumo: Ulkoluotojen kauneus. 08.30 Trollz (S). 17.10 Suomen huutokauppakeisari. 20.55 Urheiluruutu. 10.05 Ykkösaamu. 06.05 Hatchimals (S). YLE TV2 06.50 Lastenohjelmaa. 11.30 Mutsi (7). 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 18.00 Päivän sää. TORSTAI 26.8. 06.25 Ylen aamu. 12.15 Pilanpäiten. 17.30 Viiden jälkeen. 18.05 Viiden jälkeen. 09.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 19.30 Kummeli (7). 21.00 A-studio. 22.00 Kymmenen uutiset. 13.10 Orpopojan valssi (S). 08.16 Viraalit nerot (7). 19.20 Päivän sää. 17.10–17.52 Sydämen kutsumus (7). 18.15 Elämäni Biisi: Vexi Salmi. 07.40 LEGO City Adventures (S). 08.41 Kiia ja kissa (S). 10.00 Remppa vai muutto: Lomakodit. 19.20 Päivän sää. 07.20 K3 (S). 09.24 Mahti-Mopsi (7). 17.08 Kesäillan valssi. 15.25 Mahtikoneita ja ilmastoihmeitä. 07.41 Pikku Kakkonen: Seikkailukone. 18.55 MasterChef Australia. 08.00 Uutisaamu. 18.05 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi. 10.50 Yle Alueuutiset. 08.00 Uutisaamu. 13.59 Elävä arkisto esittää. 09.53 Råtta Booris (S). 17.04 Päivän sää. 12.00 Emmerdale (7). 19.39 Sportnytt. 09.30 Emmerdale (7). 06.40 Palomies Sami (S). 20.58 Keno ja Synttärit. 10.15 Latela. SOTKAMO-LEHTI – Perjantaina 20. 21.00 Suomalainen menestysresepti. 09.00 McLeodin tyttäret (12). 11.30 Mutsi (S). 12.02 Palapelitalon tupaantuliaiset. 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni. 22.35 Elokuva: Wallander: Salaisuus (16). 18.00 Hurja painonpudotus Suomi (S). 15.30 Venlojen viesti. 19.00 Seitsemän uutiset. 21.45 Yle Uutiset. 18.00–18.48 Matkapassi: Suuret moskeijat. 18.30 Emmerdale (7). MTV3 08.00 Lastenohjelmaa. 19.20–20.08 Suuri keramiikkakisa. 08.00 Uutisaamu. 13.17 Latela. 08.20 Stugor. 15.00 Ylen aamun parhaat. 18.00 BUU-klubben. 13.00 Koiralle koti. 09.30–10.00 Schitt’s Creek (S). 06.50 Muumilaakson tarinoita (S). 22.50 Tulossa: Selviytyjät Suomi. YLE TEEMA & FEM 08.30–12.00 YLE FEM. 20.55 Urheiluruutu. 00.30 Kova laki (12). 16.55 Remppa vai muutto. 08.40–08.48 Lulu ja lehmä (7). 17.10–17.51 Sydämen kutsumus (7). 07.15 Angry Birds Stella (S). 23.45 Suomen huutokauppakeisari. 07.00 Uutisaamu. 08.59 Galaxi. 08.10 Arthur ja minimoit (7). 12.00 Supernanny. 15.40 Valontuojat. 00.05 Pitääkö olla huolissaan?. 10.00–10.45 Jumalanpalvelus. 17.00 Joonas Nordman Show. 10.00 Nikolaj Coster-Waldau: Läpi Grönlannin. NELONEN 06.00 Bing (S). 12.00–17.51 YLE TEEMA. 19.45 Professori T (12). 21.00 Efter Nio. 22.20 Väärät juuret (12). 20.00–00.45 YLE TEEMA. 15.05 Kimmo (12). SUNNUNTAI 22.8. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 16.43–16.50 WOMEX 2019: Haastattelussa Bani Hill Band. 18.30 Emmerdale. 09.00 Hauskat kotivideot. 21.45 Yle Uutiset. 19.45 Metten kesäiset jälkiruokaherkut. 10.20 Aivan yksin. 12.00–17.20 YLE TEEMA. 08.10 LEGO Ninjago (7). 22.20 Kimmo (12). 19.00–19.40 Luontoretkellä. 06.05 Ritariprinsessa Nella (S). 14.20 Satuhäät. 20.30 Simpsonit (7). 16.50 Novosti Yle. 07.00 Pyjamasankarit (7). 17.25–20.00 YLE FEM. 12.00–17.25 YLE TEEMA. 17.25 Uutiset. 18.00 Suurmestari UK. 09.00 Hauskat kotivideot. 18.00 Tilda ja hänen ystävänsä (S). 12.00–17.25 YLE TEEMA. 20.00 Pöllötöllö. 08.20 Alvin ja pikkuoravat (S). 06.40 Palomies Sami (S). 21.05 Sisäilmaa (12). 13.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 07.00 Simpsonit (7). 06.25 Uutisaamu. 10.00 Jaksa paremmin. 10.50 Yle Alueuutiset. 16.55 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä. 16.55 Penn & Teller: Naruta meitä (7). 10.30 Kirjat, joilla on merkitystä. 14.35 Arkkitehtiveljekset Suursaaresta. 11.30 Petra rakastaa itseään. 17.10–17.50 Sydämen kutsumus (7). 20.40 Rakasta mua (12). 08.21 Late Lammas (S). 18.05 Viiden jälkeen. 09.00 Yle Uutiset. 22.00 Schitt’s Creek. 22.45 Elävä arkisto esittää. 20.55 Urheiluruutu. 09.31 Aktivisti. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 13.05 Puutarhan pelastajat. 15.55 Puutarhan pelastajat. 09.30 Erämaan lumo: Repovesi. 07.30 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S). 19.30 Salatut elämät (7). 16.45 Hevoshullu (S). 14.00 Love Island Suomi. 08.50 Sohva ja systeri (S). 08.05 Angry Birds Toons (S). 12.30 Unelmaduuni Australiassa. 07.50 K3 (S). 06.25 Uutisaamu. 22.45 Our Girl (16). 23.55 Frendit (S). 16.45 WOMEX 2019: Haastattelussa 3MA. 17.25 Uutiset. 22.00 Kymmenen uutiset. 06.05 Ritariprinsessa Nella (S). 20.00 Frendit (S). 17.05 Viiden jälkeen. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 23.35 Kova laki (12). 18.30 Erämaan lumo: Kevo. Perjantai. 00.25 Elokuva: National Treasure: Salaisuuksien kirja (12). 13.30 Simpsonit (7). MTV3 06.15 Aamusää. 10.00 Kauniit ja rohkeat (S). 20.30 Yle Uutiset. 11.00 Home and Away (7). 11.00 Jumalanpalvelus. 23.10 Subleffa: Men in Black 3 – miehet mustissa 3 (12). 07.40 LEGO City Adventures (S). 16.30 Simpsonit (7). 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7). 08.25 Muumilaakson tarinoita (7). 20.00 Hauskat kotivideot. 18.01 Keilailun Ballmaster. 18.20 Sohva ja systeri (S). 19.25 Tulosruutu. 16.55 Pikku Kakkonen. 09.00 Paavo Pesusieni (S). 11.00 Suomalainen menestysresepti. 15.00 Baywatch (12). 21.05 Maaseudulta maailmalle: Vanhat väistyvät. 14.50 Remppa vai muutto: Lomakodit. 20.15 Lentopallo EM ROM – FIN. 17.05 Viiden jälkeen. 22.00 Kymmenen uutiset. 17.00 Minun maisemani. 20.00 Simpsonit (7). 18.00–18.54 Matkapassi: Delhi ja Agra. 08.59 Galaxi. 16.30 Kauniit ja rohkeat (7). 08.50 Horseland – heppajengi (S). 17.00 Amazing Race. 17.10–17.51 Sydämen kutsumus (7). 18.30–18.55 Omavaraiset: Läpimurto. 14.54 Ikimuistoinen: Brita Koivunen. 19.25 Tulosruutu. 09.00 Efter Nio. 19.25 Tulosruutu. 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (12). 10.00 Unelma-asunto auringon alta. 20.45 Matkamiehet Brydon ja Coogan Kreikassa (S). 08.30 Mansikka Marja (S). 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 21.00 Subleffa: Rambo – taistelija 2 (16). 16.55 Uutiset. 09.12 Voihan Poni (7). 14.15 Satuhäät. 18.00 Mumindalen (7). 21.10 Kino: Heathers (16). 11.00 Kauppakaupunkien aarteita. 07.50 LEGO Ninjago (7). 19.00 Seitsemän uutiset. 07.30 Angry Birds Stella (S). 16.55 Onnenarpa. 08.25 LEGO Star Wars (7). 18.00 Päivän sää. 16.05 Milanon naisten paratiisi. 09.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 16.55 Syke-elokuvan tunnusbiisi: Anssi Kela – Sut puhallan pois. 16.50 Novosti Yle. 16.20 Kesäillan valssi. YLE TV1 05.55 Luontoretkellä: Syvyyksien kuningatar. 16.10–17.20 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (12). 12.55 LIVE: Tiedä ja Voita. 21.00 Stand Up!. 22.20 Päivän sää. 16.30 Kauniit ja rohkeat (S). 19.55 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi. 00.45 Stand Up!. 12.30 Simpsonit (7). 18.30 Emmerdale. 12.14 Oddasat. 17.00 Suomalainen menestysresepti. 18.30 Erämaan lumo: Sykähdyttävä Saimaa. 17.25–23.46 YLE FEM. 11.00 Paavo Pesusieni (7). 13.00 Simpsonit (7). 15.10 Kimmo (12). 23.45 Tappajan kantapäillä (12). 06.50 Pyjamasankarit (7). 13.00 Simpsonit (7). 09.10 Palomies Sami (S). 13.55 Remppa vai muutto. 08.20 Galaxi. 21.45 Yle Uutiset. 14.00 La república – tasavalta. 22.00 Karppi (12). 12.00 Loistava ystäväni. 23.00 Oddasat. 10.45 Hittimittari. 08.22 Galaxi. 14.00 Love Island Suomi. 16.55 Uutiset. 12.15 Pilanpäiten. 10.00 Huutokauppakesä. 20.58 Keno ja Synttärit. 06.15 Ritariprinsessa Nella (S). 18.21 Kiri ja Lolo (S). 14.00 Täydellinen kesä (7). 20.00 Agatha Christie: Kuolema ilmoittaa lehdessä (12). 23.30 Oddasat. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. YLE TV1 05.55 Kätilöt. 15.00 Baywatch (12). 00.40 Elokuva: National Treasure – kansallisaarre (12). 13.10 Historia: Kuvia Intiasta. 11.00 Royn täytyy selvitä. 06.05 Ritariprinsessa Nella (S). 20.00 Toivomus. 14.13 Latela. 12.00 Valitut Palat Collection. 11.00 Grand Designs – unelmaasunnot. 13.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 17.00 Yle Uutiset. 16.00 Simpsonit (7). 18.10 Elokuva: Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset (S). 12.00 Muisti: Elämä on toisaalla. 19.00 Tokion paralympialaiset: Päivän huippuhetket. 16.55 Uutiset. 22.00 Hobbyhorse Revolution (S). 17.55 Uutiset. 18.15 MasterChef Australia. 15.00 Suomalainen menestysresepti. 08.17 Pok ja Mok (7). 20.00–20.55 Chuck Berryn parhaat. 22.55 Häkkilinnun paluu (12). 15.00 Itse valtiaat (7). 09.25 Tilt Esports (S). 13.30 Sukuni salat. 16.55 Onnenarpa. 12.14 Oddasat. 16.00 Milanon naisten paratiisi. 20.00–20.50 Kesäillan valssi. 17.00 Elokuva: Napapiirin sankarit 3 (12). 00.55 Tilt Esports. SUB 06.30 Simpsonit (7). 20.30 Yle Uutiset. 07.00 Uutisaamu. 21.00 Elokuva: Casino Royale. 10.30 Mitä tänään syötäisiin. 23.05 ESPN dokumentti: Epätäydellinen: Roy Halladayn tarina. 09.00 McLeodin tyttäret (12). elokuuta 2021 16 TV VIIKKO 20. 06.40 Palomies Sami (S). 14.20 Ikimuistoinen: Carola. 22.13 Yle Uutiset Uutis-Suomi. YLE TV1 07.00 Huutokauppakesä. 08.28 Tero hoitaa (7). 11.23 Uusi päivä (S). 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 12.10 Yle Oddasat. 16.00 Neljän tähden illallinen. 01.00 Poliisit UK: Ajojahti (7). 13.50 Tokion paralympialaiset: Avajaiset. 23.05 Tappajan kantapäillä (12). 18.10 Urheiluruutu. 08.05 Alvin ja pikkuoravat (S). 20.00 Simpsonit (7). 20.58 Keno ja Synttärit. 16.55 Onnenarpa. 21.00 Subleffa: Ganes (12). 17.00 Pikku Kakkonen. 22.00 Elokuva: 007 ja kultainen silmä (12). 17.00 Remppa vai muutto. 20.00 Hospital Real (12). 17.00–18.00 Pikku Kakkonen. Lande. 23.00 Ulkolinja: Syyrian kaaoksen mestari (12). 18.05 Viiden jälkeen. 22.50 Oddasat. 21.00 Kino Klassikko: Blow Out – Viimeinen todistaja (16). 15.00 Salatut elämät (12). 08.30 Mietipä sitä. 09.30 Emmerdale. 17.55 Uutiset. 22.00 Kymmenen uutiset. 06.15 Ritariprinsessa Nella (S). 00.30–01.30 Varjojen maa (16). 20.00–00.44 YLE TEEMA. 18.00 Suurmestari. 06.25 Rusty Rivets (S). 10.00 Remppa vai muutto: Lomakodit. 09.30 Huutokauppakesä. 08.50 HS Lasten uutiset. 22.55–00.45 Kino: Medeia (16). 12.30 Sydämen kutsumus (7). 14.30 MTV Uutiset Live. 21.00 Alan Partridge: Kukkona tunkiolla (12). 14.30 MTV Uutiset Live. 22.25 Tulosruutu. 15.40 Poromiehen silmin. 20.58 Keno ja Synttärit. 14.35 Ikimuistoinen: Laila Kinnunen. 09.10 Uutisaamu. 09.10 Uutisaamu. LAUANTAI 21.8. 14.45 Itse valtiaat (7). 15.25 All Together Now Suomi. 07.35 Tashi (7). 07.15 Muumilaakson tarinoita (S). 13.30 Täydellinen kesä (S). 08.40 Kesäjumppaa Sofian kanssa. 16.10 A-studio viittomakielellä. 14.55 Ylen aamun parhaat. 14.55 Remppa vai muutto: Lomakodit. 18.24 Lulun luontoseikkailut (S). 10.30–11.00 Neljän tähden illallinen. 23.00 Kimmo (12). 10.30–11.00 Neljän tähden illallinen. 10.30 Stugor. 07.30 Angry Birds Stella (S). 19.00 Seitsemän uutiset. 12.20 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa. 20.00 Remppa vai muutto Suomi. 18.30 Emmerdale. 18.00 Päivän sää. 12.03 Näin Norjassa. 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 08.23 Galaxi. 10.00 Tuomiopäivä. 20.30 Yle Uutiset. 08.30 Mia ja minä (7). 16.50 Novosti Yle. 14.30 MTV Uutiset Live. 22.00 Kymmenen uutiset. 07.15 Angry Birds Stella (S). 13.10 Kaikkien naisten monni (S). 10.15–10.45 Latela. 16.30 Kauniit ja rohkeat (S). 18.00 Poliisit UK: Ajojahti (12). 08.26 Jarin ja Karin kesäloma (S). 23.35 Maajussille morsian. 11.08–11.35 Uusi päivä (S). NELONEN 06.00 Bing (S). 18.00 BUU-klubben. 16.55 Syke-elokuvan tunnusbiisi: Anssi Kela – Sut puhallan pois. 14.35 Itse valtiaat (7). 22.05 Yle Uutiset. 12.55 LIVE: Tiedä ja Voita. 09.45 Uusi päivä (S). 10.40 Uusi päivä (S). 09.30–10.00 Schitt’s Creek (S). 12.30 Simpsonit (7). 20.45 Vonkaleita jahtaamassa. 16.30 Simpsonit (7). 15.00 Penn & Teller: Naruta meitä! (12). 14.00 WOMEX 2019: Lemma. 11.30 Mutsi (S). 11.30 Mutsi (S). 15.50 Puutarhan pelastajat. 08.05 Code Lyoko: Evolution (7). SUB 06.30 Lastenohjelmaa. 15.00 Isä Matteon tutkimuksia. 13.00 Casualty (12). 19.25 Tulosruutu. 00.00 SmackDown. 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 15.00 Baywatch (12). 17.25 Tusina tavaraa Suomesta. YLE TV2 06.50 Lastenohjelmaa. 08.36–08.47 Hirveä Henri (S). 16.45 Yle Oddasat. 17.10 Sydämen kutsumus (7). 08.53 Team Bachstad idänreitillä. 19.00 Kuningasperheen salaisuudet. 12.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa. 16.05 Elokuva: Kummeli kultakuume (12). 12.00 Yle Live: Metallica, S&M2 Live. 17.25 Viraalit nerot (7). 17.30 Laulu Rakkaudelle: ikimuistoiset hetket. 19.00 Suurperheen maalaiselämää. 22.00 Kino: God’s Own Country. 20.30 Frendit (S). 09.00 Hauskat kotivideot. 09.12 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (7). 11.45 Luontoretkellä: Fysiikka. 12.00 Valitut Palat Collection. 19.00 Mestareiden mestari. 12.00–16.57 YLE TEEMA. 21.00 Stadi vs. 07.00 Uutisaamu. 20.00 Rakasta mua (12). 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7). 13.30 Venlojen viesti. 12.30 Simpsonit (7). YLE TEEMA & FEM 08.25–12.00 YLE FEM. 17.25–19.52 YLE FEM. YLE TEEMA & FEM 08.10–12.00 YLE FEM. 17.15 Ambulanssi apuun!. 17.00 Yle Uutiset. 22.20 Päivän sää. 14.05 Puutarhan pelastajat. 08.24 Näin meillä (7). 21.00 Subleffa: Tappajahai (16). 17.55 Uutiset. 06.10 Hatchimals (S). 18.00 Amazing Race. 14.40 Itse valtiaat (7). 17.00 Stadi vs. 12.10 Yle Oddasat. 15.00 Suurmestari UK. 12.10 RSO Musiikkitalossa. 06.05 Hatchimals (S). 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 21.00 Elokuva: Luokkakokous 2 (12). 19.30 Frendit (S). 00.50 Isänmaan puolesta (12).. 15.30 Me kuorsaajat. 03.15–05.15 Jukolan viesti. Posti – ja telelaitoksen tietoliikenne (S). 20.58 Keno ja Synttärit. 14.57 Loistava ystäväni. 14.00 Love Island Suomi. 08.05 Gullmets. 06.25 Rusty Rivets (S). MTV3 06.15 Aamusää. 08.15 Kari Kiituri (S). 23.35 Suomalainen menestysresepti. 20.00–20.49 Kesäillan valssi. 15.35 Clevelandin orkesterin juhlakonsertti. 08.25 Tanssin askeleet. 15.00 Baywatch (12). 21.00 Junamatka Eurooppaan. 07.30 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S). 09.05 Historia: Kolumbuksen edeltäjät. 07.20 K3 (S). 12.00 Simpsonit (7). 23.25 Häpeämätön. 16.55–17.24 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä. 15.03 Saaristolaislääkäri (7). 23.35 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari. 11.40 Luontoretkellä: Leikki. 18.05 Viiden jälkeen. 12.00 Elävä arkisto esittää. 18.05 Viiden jälkeen. 17.55 Uutiset. SUB 06.30 Monchhichi (S). 09.31 Merten syvyyksissä (7). 09.10 Uutisaamu. 16.45 Yle Oddasat. 20.35 Frendit (S). 10.00 Kauniit ja rohkeat (S). 20.00 Hassan Zubierin totuus. 18.00 Yle Uutiset. 16.50 Novosti Yle. 14.50 Ylen aamun parhaat. 20.15 Lentopallo EM TUR – FIN. 18.00 Mietipä sitä. 08.54 Lulun luontoseikkailut (S). 12.10 Sydämen kutsumus (7). – 26.8. 20.30 Kummeli (7). 15.00 Salatut elämät (7). 20.00–00.10 YLE TEEMA. 12.30 Salatut elämät (12). 07.50 LEGO Ninjago (7). 22.35 Formulasirkus. 06.25 Rusty Rivets (S). 19.20 Päivän sää. 12.30 Unelmaduuni Australiassa. 21.00 Elokuva: Beck: Tien päässä (12). 08.16 Galaxi. 23.35 Pitääkö olla huolissaan?. 11.15 Jopet-show (7). 16.30 Paavo Pesusieni (S). 01.25 Suurmestari UK. 13.00–13.55 Historia: Irlannin suuri nälänhätä. 08.05 Alvin ja pikkuoravat (S). 14.30 MTV Uutiset Live. 11.40 MasterChef Australia. 10.00 Kauniit ja rohkeat (7). 22.55 Katkeamaton. 22.35 Aallonmurtaja (12). 17.30 Viiden jälkeen. 13.45 Erämaan lumo: Lapin kansallispuistot. 15.55 Remppa vai muutto. YLE TV1 05.55 Ellan matkassa: roomalaisten jäljillä. 10.30 Luontoretkellä: Merikotkien uhka. 20.20 Härölä (12). 21.00 Stadi vs. 11.00 Home and Away (7). 23.45–00.39 Punk eilen tänään (12). 21.00 Ellinoora / YleXPop. 13.30 Casualty (12). 17.25 Uutiset. 19.00 Frendit (S). 21.10 Yle 95 v – Elämäni Biisi. 16.55 Uutiset. 16.00–16.40 Milanon naisten paratiisi (7). 17.00 Pikku Kakkonen. 19.30 Rallin SM: Oulu. 18.00 Remppa vai muutto. 20.00 Suomalainen menestysresepti. PERJANTAI 20.8. 02.40 Billions (7). 14.28 Arkistokuvia: Tele. 21.05 A-Talk. 12.30 Simpsonit (7). 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 21.49 Urheiluruutu. 19.30 Lomaunelmia: Kreikan saaristo. 13.55 Hauskat kotivideot. 21.00 Schitt’s Creek. 17.30 Viiden jälkeen. 21.45 Yle Uutiset. 16.50 Novosti Yle. Lande. 19.30 Syke (12). 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 21.30 Schitt’s Creek. 22.00 Kymmenen uutiset. 17.00 Yle Uutiset. 18.25 BUU-laulu. 21.55 Kimmo (12). 22.35 Pitääkö olla huolissaan?. 14.40 Syke (12). 14.55 Remppa vai muutto: Lomakodit. 16.55 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä. 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 16.55 Arkistojen salat. 13.30 Kirppiksen Kingi. 19.00–19.55 Hullu vuosi 1991: Suomen talouden suunta. 18.00 Päivän sää. 07.40 Paavo Pesusieni (S). 19.00 Frendit (S). 07.30 Q Putti 5 (S). 19.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari. 15.00 Salatut elämät (12). 18.00 Poliisit UK: Ajojahti (12). 22.50 Studio 500 000. 19.20 Urheiluextra. 17.04 Päivän sää. 15.55–16.35 A-studio. 21.00 Maajussille morsian. 12.00–17.24 YLE TEEMA. 16.30–17.00 Kandit. 10.30 MasterChef Australia. 15.00 Isä Matteon tutkimuksia. 10.45 Hittimittari. 09.20 Kauppakaupunkien aarteita. 17.00 Penn & Teller: Naruta meitä (7). 10.20 Ambulanssi apuun!. 08.05 Angry Birds Toons (S). 16.00 Hitlist. 12.00–17.25 YLE TEEMA. TIISTAI 24.8. 19.00 MasterChef Australia. 08.10 Arthur ja minimoit (7). 02.25 Antti Holma ja maastamuuttajat. 23.10 Sub.doc: Tshernobyl – 35 vuotta tuhosta. 17.00 Yle Uutiset. 08.30 Tilda ja hänen ystävänsä (S). 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 00.40 Arman Pohjantähden alla (S). 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.05 Onnenarpa. 12.00 Valitut Palat Collection. 06.25 Uutisaamu. 13.05 Veden saartamat: Kustavi – Isokari. 20.30 Simpsonit (12). 18.00 Yle Uutiset. 13.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 19.30 Onnela (7). 20.00 Simpsonit (7). 18.15 Puoli seitsemän erikoislähetys. 11.45 Some deep story. 10.00 Kaikenkarvaiset ystäväni (7). 18.00 Yle Uutiset. 13.00 Loistava ystäväni. 22.00 Kymmenen uutiset. 11.40 MasterChef Australia. 23.40 Subleffa: Rambo – taistelija (16). 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 09.45 Uusi päivä (S). 14.00 Love Island Suomi. 11.00 Efter Nio. 16.30 Sukuni salat. 01.00 Subleffa: Batman Forever (12). 11.00 Tuntematon perillinen. 06.25 Uutisaamu. 01.35 Billions (7). 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 23.55 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi. 20.30 Yle Uutiset. MTV3 08.00 Muumilaakson tarinoita (S). 23.35–00.00 Hillo (12). 07.30–08.00 Simpsonit (7). 17.15 Lentopallo EM FIN – NED. 10.50 Tokion paralympialaiset: Ratsastus ja uinti. 06.10 Hatchimals (S). 10.55 Pisara. 22.00 Elokuva: 007 – Huominen ei koskaan kuole (16). SUB 06.30 Monchhichi (S). 14.00 Tietoisku: Digiboksin asennus. 08.34 Ässäluokka (S). 12.50 Latela. 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 09.20 Alvin ja pikkuoravat (S). 22.05–23.46 Elokuva: Pojat (12). 15.05 Isä Matteon tutkimuksia. YLE TV2 06.50 Lastenohjelmaa. 12.50 Kaivopuiston kaunis Regina (7). 08.20 Alvin ja pikkuoravat (S). 22.30 Kimmo (12). 18.00 Yle Uutiset. 22.09 Urheiluruutu. 12.00 Emmerdale. 07.55 Pohjolan luonto. 11.00 LIVE: Onnenarpa. 09.45 Uusi päivä (S). MTV3 06.15 Aamusää. 14.10 Erämaan lumo: Oulanka ja Paanajärvi. 11.30 Mutsi (S). 13.45 Latela. 09.00 Minä, Elvis Riboldi (7). 22.20 Päivän sää. 14.10 Satuhäät. 18.30 Syke (12). 00.35 Fort Boyard Suomi. 17.30–19.53 YLE FEM. 01.15 Jukolan viesti. 20.00 Poliisit 2021 (7). 12.15 Pilanpäiten. 12.30 Unelmaduuni Australiassa. 14.00 Tilt Esports. 15.05 Vintiöt (7). 19.30 Täydellinen kesä (7). 23.50–00.50 Varjojen maa (16). 21.00 The Graham Norton Show. 09.00 Petra rakastaa itseään. 22.55 Elokuva: Beck: Steinar (16). 18.00 BUU-klubben. 14.40 Toulouse-Lautrec, Montmartren taiteilija. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 20.20 Lomaunelmia: Kreikan saaristo. 21.20 The Guardian Angel – Suojelusenkeli (12). YLE TEEMA & FEM 08.20–11.59 YLE FEM. 19.25 Tulosruutu. 23.40 Tulossa: Hurja painonpudotus Suomi (S). 23.25–01.00 Miehen työ (12). 17.00 Remppa vai muutto. YLE TEEMA & FEM 08.15–11.59 YLE FEM. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 10.30–11.00 Neljän tähden illallinen. 06.25 Uutisaamu. 21.00 Stadi vs. 16.45 WOMEX 2019: Haastattelussa El Cachivache Quinteto. 09.30 Erämaan lumo: Sykähdyttävä Saimaa. 15.35 Pilanpäiten. 11.15 Suurperheen maalaiselämää. 18.11 Kiia ja kissa (S). 22.20 Päivän sää. 07.45 Vuosirenkaita. 18.05 Jopet-show (S). MTV3 06.15 Aamusää. 07.35 Tashi (7). 19.00 Seitsemän uutiset. 09.00 Hullu vuosi 1991: Neuvostoliitto hajoaa. 19.39 Sportnytt. 07.00 Pyjamasankarit (7). 09.30 Emmerdale. 07.30–08.00 Simpsonit (7). 18.00 Yle Uutiset. 19.00 Tokion paralympialaiset: Päivän huippuhetket. 18.00 Päivän sää. 08.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S). 16.00 Agatha Christie: Paddingtonista 16:50 (12). 10.30–11.00 Neljän tähden illallinen. 23.40 Amerikan kovimmat keräilijät. YLE TV2 06.50 Lastenohjelmaa. 20.00 Simpsonit (S). 23.55–00.20 Hillo (12). 08.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S). YLE TV1 05.55 Toivomus. 16.45 WOMEX 2019: Haastattelussa Cätlin Mägi. 08.15 Gullmets. 10.27 Uusi päivä (S). 14.00 Junamatka Eurooppaan. 16.50 Onnenarpa. 09.00 McLeodin tyttäret (12). 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 23.50–00.10 Kestomerkitsijät (7).. 23.05 Nousuvesi (16). 01.30 Tilt Esports. 09.00 McLeodin tyttäret (12). 20.00 Kätilöt. 11.50 Luontoretkellä: Sopeutuminen. SUB 06.30 Lastenohjelmaa. 06.50 Pyjamasankarit (7). 06.25 Ylen aamu. 08.23 Sherlock Jakki (S). 20.00–00.20 YLE TEEMA. 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 22.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi. 10.30–11.00 Neljän tähden illallinen. 12.55 LIVE: Tiedä ja Voita. 07.15 Muumilaakson tarinoita (S). 13.30–14.12 WOMEX 2019: Emilia Amper. 19.20 Tulosruutu. 13.30 Simpsonit (7). 09.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 08.16 Full Proof. 12.55 LIVE: Tiedä ja Voita. 15.55 Puutarhan pelastajat. 22.35 Kuutamolla. 01.30 Joonas Nordman Show. 13.20 Casualty (12). 08.10 LEGO Ninjago (7). 08.23–08.48 Jenni (7). 21.00 Elokuva: 007 – Kun maailma ei riitä (16). 13.10 Murheenkryynin poika (S). 17.05 Sportliv. 21.50–22.40 FIFAn beachfutiksen MM 2021 TAH – ESP. 17.35–17.48 Viraalit nerot (7). 08.05 Angry Birds Toons (S). 13.30 Tanssii Tähtien Kanssa – parhaat kautta aikojen. 21.00 Subleffa: Deep Blue Sea (16). 13.35 Ellan matkassa: roomalaisten jäljillä. 20.00 Pimeä historia: Viimeisellä rannalla. 17.25 Teurastajan vapaapäivä. 19.10 Elokuva: Yösyöttö (S). 15.55 A-studio. 21.05 A-studio. 13.40 Ammatti: kirjailija: Rosa Liksom. 16.00 Koiralle koti. 11.35 Luontoihmeitä 2017. 09.00 Isoisäni salainen sota (S). 19.30 Salatut elämät (12). 06.50 Pyjamasankarit (7). 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 00.30 Agatha Christie: Totuus hallavan hevosen majatalosta (16). 09.30 Emmerdale (7). 18.30 Huutokauppakesä. 22.25 Tulosruutu. NELONEN 06.00 Lastenohjelmaa.. 14.45 Ihantalan ihme. 14.05 Love Island Suomi. 22.45–01.15 Jukolan viesti. 16.00 Simpsonit (7). 14.30 MTV Uutiset Live. 10.15 Latela. 22.25 Tulosruutu. 16.50 Novosti Yle. 12.00–12.50 Sami Yaffa – Sound Tracker. 16.00 Simpsonit (7). 22.25 Komisario Lewis (12). 10.00 Uusi päivä (S). 09.30 Rajametsän tarinoita (7). 19.20 Päivän sää. 17.55 Remppa vai muutto. 22.55 Oddasat. NELONEN 06.00 Lastenohjelmaa. 00.35 RAW (12). 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 14.30 Laulu Rakkaudelle: ikimuistoiset hetket. 20.30 Yle Uutiset. 15.05 Remppa vai muutto. 08.10 Arthur ja minimoit (7). 10.00 Remppa vai muutto: Lomakodit. 22.55 SmackDown. 22.00 Ulkolinja: Soleimani, Iranin stategi (12). 16.45 Yle Oddasat. 11.00 LIVE: Onnenarpa. 11.15–11.40 Katkeamaton. 15.40 Downton Abbey (12). 06.25 Ylen aamu. 13.00–13.52 Taiteilijoiden mielimaisemat. 00.05–00.30 Hillo (12). 19.30 Täydellinen kesä (S). 17.00 Yle Uutiset. 10.35 MasterChef Australia. 11.00 LIVE: Onnenarpa. 08.55 Paavo Pesusieni (S). 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 18.27 BUU-arvoituksia (S). 06.35 Rusty Rivets (7). 21.05 Subleffa: Getaway (12). 17.00 Joonas Nordman Show. 19.30 Salatut elämät (7). 09.30 Erämaan lumo: Ulkoluotojen kauneus. 07.40 Paavo Pesusieni (S). 19.48 Sportliv. 23.20–00.15 Vogue Williams: Kuoleman tabu. 21.00 RAW. 21.49 Urheiluruutu. 20.30 Yle Uutiset. Lande
11.00 Egenlandin matkakohteet. 19.30 Salatut elämät (12). 01.00 Poliisit UK: Ajojahti (7). 09.00 Efter Nio. 23.05 Nousuvesi (16). 09.12 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (7). 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 19.00 Frendit (S). 07.18 Pipsa Possu (S). NELONEN 06.00 Bing (S). 18.10 Urheiluruutu. 10.00 Remppa vai muutto: Lomakodit. 07.25 Angry Birds Stella (S). 18.00 Subleffa: Lego Ninjago elokuva (7). 08.50 Angry Birds Toons (S). 18.20 Sohva ja systeri (S). ELOKUVA: Ratchet & Clank, MTV3 lauantaina klo 13.00. 21.00 Elokuva: 007 – Kuolema saa odottaa (16). 11.00 Tuntematon perillinen. 15.00 Itse valtiaat (7). 00.30 Fort Boyard Suomi. 16.00 Koiralle koti. 12.15 Tellervo Koivisto 90 vuotta. 20.58 Keno ja Synttärit. 08.50 Horseland – heppajengi (S). 22.00 Kymmenen uutiset. 18.30 Emmerdale. 09.24 Mahti-Mopsi (7). 14.55 Ylen aamun parhaat. 21.00 Kino: Kuningas Lear (12). 08.21 Late Lammas (S). 00.45 Stand Up!. 08.15 Kari Kiituri (S). 09.30 Erämaan lumo: Sykähdyttävä Saimaa. 09.31 Aktivisti. 17.00 Pikku Kakkonen. 15.00 Isä Matteon tutkimuksia. 20.55 Urheiluruutu. 18.30 Tuomiopäivä. 15.00 Penn & Teller: Naruta meitä! (12). 18.00 Suurmestari. 13.45 Latela. 13.25 Casualty (12). 19.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari. 00.30 Agatha Christie: Totuus hallavan hevosen majatalosta (16). 12.15 Pilanpäiten. 15.55 Remppa vai muutto. 22.00 Ulkolinja: Soleimani, Iranin stategi (12). 09.00 McLeodin tyttäret (12). 17.10 Suomen huutokauppakeisari. 10.30 Stugor. 17.05 Viiden jälkeen. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 12.30 Unelmaduuni Australiassa. 10.35 MasterChef Australia. 22.25 Tulosruutu. 15.00 Ylen aamun parhaat. 08.05 Angry Birds Toons (S). 17.10 Flinkkilä & Kellomäki. 16.45 Yle Oddasat. 20.15 Lentopallo EM ROM – FIN. 08.54 Lulun luontoseikkailut (S). 18.00 Yle Uutiset. 21.30 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa. 01.30 Tilt Esports. 09.05 Historia: Kolumbuksen edeltäjät. 21.00 Elokuva: Beck: Tien päässä (12). 09.30 Erämaan lumo: Repovesi. 17.30 Viiden jälkeen. 09.30 Huutokauppakesä. 20.35 Frendit (S). 18.00 Remppa vai muutto. 11.00 Paavo Pesusieni (7). TORSTAI 26.8. 20.55 Urheiluruutu. 10.15 Latela. 20.00 Hospital Real (12). 13.50 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi. 17.30 Malory Towers (7). 16.30 Kauniit ja rohkeat (S). YLE TV2 06.50 Lastenohjelmaa. 15.29 Syke (12). 18.30 Erämaan lumo: Repovesi. 13.00 Koiralle koti. 20.00 Simpsonit (7). 10.00 Remppa vai muutto: Lomakodit. 11.00 Timjamia, kukkoa ja torttuja. 09.23 Otso ja sopulit (7). 10.40 Uusi päivä (S). 17.15 Lentopallo EM FIN – NED. 16.30 Simpsonit (7). 16.50 Novosti Yle. 09.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 18.55 Sisäilmaa (12). 16.45 Yle Oddasat. 08.00 Yle Uutiset. 10.30–11.00 Neljän tähden illallinen. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 08.53 Team Bachstad idänreitillä. 22.00 Elokuva: 007 – Huominen ei koskaan kuole (16). 08.10 Jennifer Erica. 13.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 06.05 Ritariprinsessa Nella (S). 10.00 Kauniit ja rohkeat (S). 16.55 Onnenarpa. NELONEN 06.00 Bing (S). YLE TV1 05.55 Oikeus kuolla. 18.00 Suurmestari UK. 08.22 Galaxi. 08.24 Näin meillä (7). 22.55 Katkeamaton. 07.41 Pikku Kakkonen: Seikkailukone. 14.01 Palapelitalon tupaantuliaiset. 07.35 Tashi (7). 14.00 La república – tasavalta. 22.55 Oddasat. 12.00–17.51 YLE TEEMA. 10.12 Uusi päivä (S). 19.00 Frendit (S). YLE TV2 06.50 Lastenohjelmaa. 09.30 Emmerdale. 15.00 Baywatch (12). 23.35 Maajussille morsian. 22.55 SmackDown. 15.00 Isä Matteon tutkimuksia. 10.00 Uusi päivä (S). 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 20.30 Yle Uutiset. 13.15 Veden saartamat: Hailuoto. 09.30 Emmerdale. 07.40 Paavo Pesusieni (S). 16.30 Kauniit ja rohkeat (S). 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 11.50 Luontoretkellä: Sopeutuminen. 19.30 Salatut elämät (7). 13.10 Orpopojan valssi (S). 18.00 Hurja painonpudotus Suomi (S). 12.30 Unelmaduuni Australiassa. 06.25 Rusty Rivets (S). 13.40 Ammatti: kirjailija: Rosa Liksom. 14.35 Itse valtiaat (7). 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 16.45 Hevoshullu (S). 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 09.00 McLeodin tyttäret (12). 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 11.00 LIVE: Onnenarpa. 06.35 Rusty Rivets (S). 17.00 Remppa vai muutto: Lomakodit. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 18.30 Push. 12.14 Oddasat. 23.35–00.00 Hillo (12). 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 20.30 Yle Uutiset. 15.45 Nikolaj Coster-Waldau: Läpi Grönlannin. 06.50 Pyjamasankarit (7). 08.05 Angry Birds Toons (S). 17.55–20.00 YLE FEM. 18.00–18.54 Matkapassi: Delhi ja Agra. 08.36–08.47 Aliisa ja yksisarvinen (7). 22.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi. 22.13 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 09.30 Hyvissä aikeissa. 13.30 Täydellinen kesä (S). 09.10 Uutisaamu. 13.10 Kaikkien naisten monni (S). 18.00–18.48 Matkapassi: Suuret moskeijat. 12.00 Lessons in Love and Violence (12). 09.00 Näin meillä (7). 09.00 Farmi Suomi. 14.45 Ihantalan ihme. 08.20 Alvin ja pikkuoravat (S). 16.30 Kauniit ja rohkeat (7). 10.00 Kaikenkarvaiset ystäväni (7). 00.05 Pitääkö olla huolissaan?. 14.00 Love Island Suomi. 14.00 Love Island Suomi. 18.30–18.55 Omavaraiset: Läpimurto. 08.23 Sherlock Jakki (S). 12.55 LIVE: Tiedä ja Voita. 19.30 Frendit (S). SUB 06.30 Simpsonit (7). 08.30 Mansikka Marja (S). 18.05 Viiden jälkeen. 09.50 Kirjat, joilla on merkitystä. 07.30–08.00 Simpsonit (7). 18.05 Jopet-show (S). 22.20 Väärät juuret (12). 18.00 Yle Uutiset. 14.57 Loistava ystäväni. MTV3 08.00 Lastenohjelmaa. 06.05 Ritariprinsessa Nella (S). 17.15 Lentopallo EM FIN – UKR. 18.00 Yle Uutiset. 07.50 LEGO Ninjago (7). 20.20 Lomaunelmia: Kreikan saaristo. 14.55 Remppa vai muutto. 09.00 McLeodin tyttäret (12). 09.20 Alvin ja pikkuoravat (S). 14.00 Tilt Esports. 22.20 Intruder – Kutsumaton vieras (12). 18.10 Tulossa: Hurja painonpudotus Suomi (S). 07.00 Pyjamasankarit (7). 13.00 Simpsonit (7). 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 09.00 Kovin kuski haussa. 10.00 Kauniit ja rohkeat (S). 20.30 Simpsonit (7). 23.55 Frendit (S). 18.05 Viiden jälkeen. 10.30 MasterChef Australia. 12.50 Latela. 10.50 Yle Alueuutiset. 17.55 Uutiset. SUB 06.30 Lastenohjelmaa. 07.15 Muumilaakson tarinoita (S). 00.50 Isänmaan puolesta (12).. 17.30 Viiden jälkeen. 10.00 Remppa vai muutto: Lomakodit. 15.55 Poliisit UK: Ajojahti (7). 22.35 Formulasirkus. 14.28 Arkistokuvia: Tele. 15.00 Baywatch (12). SUB 06.30 Monchhichi (S). 08.55 BUU-laulu. 18.15 Puoli seitsemän erikoislähetys. 13.00 Simpsonit (7). 19.00–19.53 Prisma: Energian tarina. 12.00 Valitut Palat Collection. 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7). 08.59 Galaxi. 19.45 Metten kesäiset jälkiruokaherkut. 18.00 Poliisit UK: Ajojahti (12). 09.10 Palomies Sami (S). 08.20 Aivan yksin. 22.00 Kymmenen uutiset. 22.25 Tulosruutu. 17.10–17.55 Kotirintaman naiset (7). YLE TV1 05.15 Jukolan viesti. 20.00 Remppa vai muutto Suomi. 20.45 Matkamiehet Brydon ja Coogan Kreikassa (S). 23.10 Sub.doc: Tshernobyl – 35 vuotta tuhosta. 09.53 Råtta Booris (S). 22.00 Kymmenen uutiset. 21.00 RAW. 12.00–16.57 YLE TEEMA. 17.30 Viiden jälkeen. 16.50 Onnenarpa. 11.30 Simpsonit (12). 13.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 18.30 Emmerdale. 22.10 Tukahduttava rakkaus (12). 14.35 Arkkitehtiveljekset Suursaaresta. 15.40 Valontuojat. 20.45 Vonkaleita jahtaamassa. 08.25 Muumilaakson tarinoita (7). 22.25 Tulosruutu. 22.05 Yle Uutiset. 07.30 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S). 12.00 Yle Live: Metallica, S&M2 Live. 23.40 Subleffa: Rambo – taistelija (16). 08.10 Avara luonto: Luonto avaruudesta. 22.00 Subleffa: Ammattitappajat (16). 20.00–00.39 YLE TEEMA. 18.00 BUU-klubben. 09.00–10.00 Crazy Ex-Girlfriend (7). 10.30 Mitä tänään syötäisiin. 17.00 Stadi vs. 23.15 Tappajan kantapäillä (12). 21.00 Schitt’s Creek. 09.00 Yle Uutiset. 13.55 Hauskat kotivideot. 20.05 Frendit (S). YLE TV2 06.50 Lastenohjelmaa. 12.45 Riistametsällä. 11.40 MasterChef Australia. 23.30 Oddasat. 10.00 Kauniit ja rohkeat (S). 18.55 MasterChef Australia. 21.00 Maajussille morsian. 14.30 Laulu Rakkaudelle: ikimuistoiset hetket. 17.00 Elokuva: Napapiirin sankarit 3 (12). 18.30 Emmerdale. 10.45 Hittimittari. 17.00 Yle Uutiset. 13.10 Sotapojan heilat (S). Perjantai. 17.00 Yle Uutiset. 11.15 Jopet-show (7). 09.00 Isoisäni salainen sota (S). 17.25 Viraalit nerot (7). 17.00 Remppa vai muutto. 18.30 Erämaan lumo: Ulkoluotojen kauneus. 02.25 Antti Holma ja maastamuuttajat. 00.50–01.30 Ykkösaamu. 13.45 Erämaan lumo: Lapin kansallispuistot. 10.00 Remppa vai muutto: Lomakodit. 20.55 Urheiluruutu. 17.00–18.00 Pikku Kakkonen. 18.30 Tanskalainen maajussi omenavarkaissa. 08.50 HS Lasten uutiset. 06.25 Uutisaamu. 09.45 Uusi päivä (S). 16.20 Kesäillan valssi. 17.00 Yle Uutiset. 19.25 Tulosruutu. 19.45 Eräelämää. 08.05 Alvin ja pikkuoravat (S). 14.40 Toulouse-Lautrec, Montmartren taiteilija. 15.50 Puutarhan pelastajat. 10.27 Uusi päivä (S). 16.00 Poliisit UK: Ajojahti (12). 12.00 Emmerdale (7). 16.50 Novosti Yle. 18.15 MasterChef Australia. 22.35 Pitääkö olla huolissaan?. 17.10–17.51 Sydämen kutsumus (7). 13.30 UEFA Champions League: Huippuhetket. 22.50–00.20 Yle Live: Metallica, S&M2 Live. 14.45 Itse valtiaat (7). 07.30 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S). 08.10 Arthur ja minimoit (7). 12.15 Pilanpäiten. 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 18.00 Päivän sää. 17.10 Sydämen kutsumus (7). 16.00 Simpsonit (7). 09.25 Tilt Esports (S). 19.00 Kuningasperheen salaisuudet. 12.20 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa. 18.30 Emmerdale (7). 09.45 Uusi päivä (S). 06.25 Rusty Rivets (S). 06.40 Palomies Sami (S). 20.00 Simpsonit (S). 23.45–00.39 Punk eilen tänään (12). 20.00 Hurja painonpudotus Suomi. 21.49 Urheiluruutu. 17.00 Minun maisemani. 21.00 Elokuva: 007 – Kun maailma ei riitä (16). 21.00 Stand Up!. 23.35 Kova laki (12). 08.36–08.47 Hirveä Henri (S). 22.20 Päivän sää. 19.00 Seitsemän uutiset. 08.41 Kiia ja kissa (S). 14.00 Junamatka Eurooppaan. 14.20 Satuhäät. 22.35 Elokuva: Wallander: Salaisuus (16). 20.30 Yle Uutiset. 14.54 Ikimuistoinen: Brita Koivunen. 16.50 Novosti Yle. 14.50 Remppa vai muutto: Lomakodit. 08.50 Sohva ja systeri (S). 11.00 Jumalanpalvelus. 19.30 Lomaunelmia: Kreikan saaristo. 18.00 Yle Uutiset. 12.00 Kino Suomi: Mieletön elokuu (7). 06.25 Uutisaamu. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 12.14 Oddasat. 09.20 Kauppakaupunkien aarteita. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 17.00 Amazing Race. 06.50 Pyjamasankarit (7). 07.20 K3 (S). 17.25 Uutiset. NELONEN 06.00 Bing (S). 18.30 Elinkautinen (12). 14.35 Ikimuistoinen: Laila Kinnunen. 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 14.30 MTV Uutiset Live. 20.48 Tapaus Victor. 00.40 Elokuva: National Treasure – kansallisaarre (12). 18.00 Tilda ja hänen ystävänsä (S). 12.00 Valitut Palat Collection. 19.30 Syke (12). 21.00 Efter Nio. 23.40 Tulossa: Hurja painonpudotus Suomi (S). 06.15 Ritariprinsessa Nella (S). 14.30 MTV Uutiset Live. 22.30 Kimmo (12). 20.00 Ikimuistoinen: Danny. 12.00 Valitut Palat Collection. 11.30 Mutsi (7). 15.00 Laulu Rakkaudelle: ikimuistoiset hetket. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 15.05 Vintiöt (7). 18.00 Yle Uutiset. 19.00 Frendit (S). 20.00 Simpsonit (7). 13.30 Casualty (12). 07.15 Angry Birds Stella (S). 16.43–16.50 WOMEX 2019: Haastattelussa Bani Hill Band. 23.55 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi. YLE TV1 05.55 Ellan matkassa: roomalaisten jäljillä. 06.15 Ritariprinsessa Nella (S). 13.30 Kirppiksen Kingi. 03.15–05.15 Jukolan viesti. 20.30 Yle Uutiset. 11.30 Mutsi (S). 10.00 Huutokauppakesä. 11.00 Home and Away (S). 12.00 Supernanny. 12.15 Pilanpäiten. 17.25 Teurastajan vapaapäivä. 22.45 Our Girl (16). 17.30–19.53 YLE FEM. 10.00 Nikolaj Coster-Waldau: Läpi Grönlannin. 23.25–01.00 Miehen työ (12). 23.55–00.20 Hillo (12). 16.45 Yle Oddasat. 23.00 Oddasat. 10.20 Aivan yksin. 17.00 Yle Uutiset. 22.35 Aallonmurtaja (12). 15.00 Suurmestari UK. 17.35–17.48 Viraalit nerot (7). 13.00 Elokuva: Ratchet & Clank (7). 19.10 Elokuva: Yösyöttö (S). 17.00 Penn & Teller: Naruta meitä (7). 08.05 Alvin ja pikkuoravat (S). 08.50 Tanskalainen maajussi. 15.00 Baywatch (12). 20.55 Urheiluruutu. YLE TV2 06.50 Lastenohjelmaa. 18.00 Mietipä sitä. 10.30–11.00 Neljän tähden illallinen. 12.50 Puutarhan pelastajat. 13.30–14.12 WOMEX 2019: Emilia Amper. 17.00 Pikku Kakkonen. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 22.00 Kymmenen uutiset. 16.00 Milanon naisten paratiisi. 19.30 Täydellinen kesä (S). 14.55 Remppa vai muutto: Lomakodit. 14.50 Ylen aamun parhaat. 18.30 Erämaan lumo: Kevo. 07.30 Angry Birds Stella (S). 21.20 Rakasta mua (12). 23.40 Amerikan kovimmat keräilijät. 12.00 Muisti: Elämä on toisaalla. 07.50 K3 (S). 21.10 Yle 95 v – Elämäni Biisi. 22.35 Kuutamolla. 13.17 Latela. 08.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S). 17.04 Päivän sää. 21.10 Kino: Heathers (16). 20.00 Loistava ystäväni. 19.00 Suurperheen maalaiselämää. NELONEN 06.00 Lastenohjelmaa. YLE TEEMA & FEM 08.15–11.59 YLE FEM. 17.00 Yle Uutiset. 12.30 Unelmaduuni Australiassa. 09.00 Unelmakoti. 14.30 MTV Uutiset Live. 12.00 Simpsonit (7). Posti – ja telelaitoksen tietoliikenne (S). 07.50 LEGO Ninjago (7). 19.48 Sportliv. 12.00 Salatut elämät (7). 18.00 BUU-klubben. 12.00–17.25 YLE TEEMA. 09.10 Uutisaamu. 13.10 Murheenkryynin poika (S). 15.05 Remppa vai muutto. 17.08 Kesäillan valssi. 06.50 Pyjamasankarit (7). 17.10–17.52 Sydämen kutsumus (7). 17.00 Pikku Kakkonen. 16.55 Uutiset. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 21.8. 15.00 Salatut elämät (12). 16.05 Milanon naisten paratiisi. 23.50–00.10 Kestomerkitsijät (7).. 19.30 Frendit (S). 07.15 Muumilaakson tarinoita (S). 11.00 LIVE: Onnenarpa. 08.10 LEGO Ninjago (7). 19.00 Seitsemän uutiset. 12.55 LIVE: Tiedä ja Voita. 19.00 Frendit (S). 14.05 Love Island Suomi. 09.10 Uutisaamu. MTV3 06.15 Aamusää. 17.05 Onnenarpa. 15.03 Saaristolaislääkäri (7). 20.00 Kätilöt. 21.00 The Graham Norton Show. 11.00 Paavo Pesusieni (7). 12.25 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa. 12.00 Simpsonit (7). 21.49 Urheiluruutu. MTV3 06.15 Aamusää. 13.35 Ellan matkassa: roomalaisten jäljillä. 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 22.00 Hobbyhorse Revolution (S). 16.00 Neljän tähden illallinen. 00.35 Fort Boyard Suomi. 13.05 Puutarhan pelastajat. 13.00–13.55 Historia: Irlannin suuri nälänhätä. 09.00 Petra rakastaa itseään. 09.45 Uusi päivä (S). 18.05 Viiden jälkeen. 07.23 Paperitarinoita (S). 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 16.05 Milanon naisten paratiisi. 14.00 Tietoisku: Digiboksin asennus. 11.00 Kauppakaupunkien aarteita. 17.10–17.51 Sydämen kutsumus (7). 16.30 Uusi päivä (S). 11.50 Tunturikuningatar. 10.00 Tanssin askeleet. 20.00–20.49 Kesäillan valssi. 07.00 Uutisaamu. 22.00 Kymmenen uutiset. 11.35 Luontoihmeitä 2017. 20.00 Hospital Real (12). SUNNUNTAI 22.8. 23.05 ESPN dokumentti: Epätäydellinen: Roy Halladayn tarina. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 06.25 Ylen aamu. 19.30 Frendit (S). 17.00 Joonas Nordman Show. 14.00 Täydellinen kesä (7). 21.00 Stadi vs. 21.00 Stadi vs. 19.25 Tulosruutu. 16.55 Onnenarpa. 11.00 Home and Away (7). 17.30 Laulu Rakkaudelle: ikimuistoiset hetket. 12.50 Kaivopuiston kaunis Regina (7). 17.05 Sportliv. YLE TV1 05.55 Toivomus. 20.00 Pimeä historia: Viimeisellä rannalla. 08.30 Tilda ja hänen ystävänsä (S). 10.50 Yle Alueuutiset. 17.04 Päivän sää. YLE TV1 07.00 Huutokauppakesä. 17.00–23.42 YLE FEM. 16.30 Kauniit ja rohkeat (S). 15.00 Salatut elämät (12). 07.40 LEGO City Adventures (7). 19.20 Päivän sää. 11.00 Grand Designs – unelmaasunnot. 10.45 Hittimittari. 18.11 Kiia ja kissa (S). 16.30 Simpsonit (7). 21.55 Kimmo (12). 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 21.00 Historia: Irlannin suuri nälänhätä. 15.40 Syke (12). 20.00 Poliisit 2021 (7). 07.00 Pyjamasankarit (7). 11.00 LIVE: Onnenarpa. 17.30 Viiden jälkeen. 15.40 Poromiehen silmin. 13.00 Simpsonit (7). 22.20 Päivän sää. 11.00 LIVE: Onnenarpa. Perjantaina 20. 23.45 Tappajan kantapäillä (12). 07.45 Vuosirenkaita. 17.00 Yle Uutiset. 08.05 Gullmets. 08.55 Paavo Pesusieni (S). 20.00 Hassan Zubierin totuus. 19.00–19.52 Historia: Venäjän viimeiset keisarinnat. 20.45 Urheiluruutu. 13.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 21.00 Elokuva: Casino Royale. 16.10 A-studio viittomakielellä. 09.10 Uutisaamu. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 12.10 Sydämen kutsumus (7). 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 09.00 Hauskat kotivideot. 16.45 Yle Oddasat. 10.30 Luontoretkellä: Merikotkien uhka. 12.15 Pilanpäiten. 19.00 Tokion paralympialaiset: Päivän huippuhetket. 07.40 Paavo Pesusieni (S). 16.55 Uutiset. 21.00 Subleffa: Deep Blue Sea (16). 11.00 Home and Away (7). 10.00 Jaksa paremmin. 19.30 Kummeli (7). 16.55 Onnenarpa. 01.25 Suurmestari UK. 09.12 Voihan Poni (7). 23.10 Subleffa: Men in Black 3 – miehet mustissa 3 (12). 18.30 Emmerdale. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Uutiset. Lande. 07.50 K3 (S). 17.25–19.53 YLE FEM. 20.00 Supernanny Suomi. 19.30 Syke (12). 16.30 Uusi päivä (S). 15.00 Baywatch (12). 09.10 Uutisaamu. 09.00 Hauskat kotivideot. 12.10 Yle Oddasat. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 10.00 Yle Uutiset. 08.10 Arthur ja minimoit (7). 10.00–10.45 Jumalanpalvelus. 16.30 Uusi päivä (S). 17.15 Ambulanssi apuun!. 16.00–16.40 Milanon naisten paratiisi (7). 16.30 Simpsonit (7). 21.05 Maaseudulta maailmalle: Vanhat väistyvät. 20.00–20.55 Chuck Berryn parhaat. 08.15 Gullmets. 22.50 Studio 500 000. 08.05 Angry Birds Toons (S). 22.35 Elokuva: Men in Black 3 – miehet mustissa 3 (12). 12.30 Unelmaduuni Australiassa. 12.15 Pilanpäiten. 00.35 RAW (12). 00.00 Elämäni Biisi. 06.25 Ylen aamu. 12.00 Loistava ystäväni. 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 12.00 Emmerdale (7). 12.30 Simpsonit (7). 12.30 Simpsonit (7). 14.20 Ikimuistoinen: Carola. 09.30 Emmerdale (7). 19.00 Mestareiden mestari. 08.16 Viraalit nerot (7). 00.30 Unelmaduuni Australiassa. KESKIVIIKKO 25.8. 13.00–13.52 Taiteilijoiden mielimaisemat. 15.05 Kimmo (12). 19.00 Stugor. 16.55 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä. 22.00 Elokuva: 007 ja kultainen silmä (12). 19.39 Sportnytt. 17.55 Uutiset. 15.35 Clevelandin orkesterin juhlakonsertti. 16.55 Uutiset. 09.30 Hauskat kotivideot. 07.35 Tashi (7). 06.25 Uutisaamu. 00.30 Kova laki (12). 08.40–08.48 Lulu ja lehmä (7). 16.55 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä. MTV3 06.15 Aamusää. 23.35 Suomalainen menestysresepti. 12.03 Näin Norjassa. 01.00 Subleffa: Batman Forever (12). 19.10–19.22 Hemmalive: JAG. 13.55 Remppa vai muutto. YLE TV1 05.55 Kätilöt. 11.30 Petra rakastaa itseään. 16.50 Novosti Yle. 10.00 Unelma-asunto auringon alta. 07.40 LEGO City Adventures (S). YLE TV2 06.50 Lastenohjelmaa. 23.00 Kimmo (12). 11.10 Hassan Zubierin totuus. 20.00 Frendit (S). 13.20 Casualty (12). 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (12). 17.04 Päivän sää. 12.00 Koko Britannia leipoo. 06.50 Muumilaakson tarinoita (S). 19.20 Päivän sää. 19.30 Täydellinen kesä (7). 07.30 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S). 01.30 Joonas Nordman Show. 15.00 Ylen aamun parhaat. 20.58 Keno ja Synttärit. 14.40 Syke (12). 19.00 MasterChef Australia. 21.20 The Guardian Angel – Suojelusenkeli (12). 07.40 LEGO City Adventures (S). 18.10 Elokuva: Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset (S). 10.15 Latela. 12.10 RSO Musiikkitalossa. 06.25 Ylen aamu. 22.45 Elävä arkisto esittää. 21.00 Junamatka Eurooppaan. 09.30–10.00 Bob’s Burgers (S). 09.30 Emmerdale. 06.25 Uutisaamu. 12.00 Valitut Palat Collection. 21.30 Schitt’s Creek. 09.31 Merten syvyyksissä (7). 12.00–12.50 Sami Yaffa – Sound Tracker. 12.55 LIVE: Tiedä ja Voita. 23.05 Tappajan kantapäillä (12). 20.30 Yle Uutiset. 20.58 Keno ja Synttärit. 19.48 Sportliv. 12.30 Salatut elämät (12). 21.49 Urheiluruutu. 09.30–10.00 Schitt’s Creek (S). 23.50–00.50 Varjojen maa (16). 11.15–11.40 Katkeamaton. 20.30 Simpsonit (12). 22.25 Tulosruutu. 10.55 Uusi päivä (S). 11.30 Mutsi (S). 22.25 Tulosruutu. 11.30 Mutsi (S). 20.58 Keno ja Synttärit. 10.00 Kauniit ja rohkeat (S). MAANANTAI 23.8. 20.00 Hospital Real (12). 16.45 WOMEX 2019: Haastattelussa 3MA. 18.00 Amazing Race. 18.00 Päivän sää. 19.25 Tulosruutu. 14.00 Love Island Suomi. 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 19.55–20.25 Matkamiehet Brydon ja Coogan Kreikassa (S). 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 21.45 Yle Uutiset. 10.00 Kaikenkarvaiset ystäväni (7). 00.40 Arman Pohjantähden alla (S). 08.28 Tero hoitaa (7). 11.45 Some deep story. 06.50 Muumilaakson tarinoita (S). 13.50 Tokion paralympialaiset: Avajaiset. 17.05 Viiden jälkeen. 08.25 LEGO Star Wars (7). 13.30 Arkistojen salat. 15.55 Puutarhan pelastajat. 07.15 Angry Birds Stella (S). 12.10 Yle Oddasat. 09.45 Uusi päivä (S). 10.50 Yle Alueuutiset. 12.30 Unelmaduuni Australiassa. TIISTAI 24.8. SUB 06.30 Monchhichi (S). 09.30–10.00 Schitt’s Creek (7). 15.55–16.35 A-studio. NELONEN 06.00 Bing (S). 20.58 Keno ja Synttärit. 22.30 Kimmo (12). 15.00 Salatut elämät (7). 08.20 Stugor. YLE TEEMA & FEM 08.30–12.00 YLE FEM. 20.00–20.50 Kesäillan valssi. 16.55 Uutiset. 20.15 Lentopallo EM TUR – FIN. 12.05 Pisara. 09.00 McLeodin tyttäret (12). 21.05 A-studio. 09.00 Minä, Elvis Riboldi (7). 12.30 Sydämen kutsumus (7). 14.40 Itse valtiaat (7). 22.09 Urheiluruutu. 22.55–00.45 Kino: Medeia (16). 19.10 Uutisextra. 12.02 Palapelitalon tupaantuliaiset. 18.00 Suurmestari UK. 20.30 Yle Uutiset. 20.00–00.10 YLE TEEMA. 08.30 Mia ja minä (7). 15.00 Isä Matteon tutkimuksia. 20.00–00.20 YLE TEEMA. Lande. 18.00 MasterChef Australia. 12.00–17.25 YLE TEEMA. 09.00 Hullu vuosi 1991: Neuvostoliitto hajoaa. 17.25 Uutiset. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 22.50 Tulossa: Selviytyjät Suomi. 12.30 Sydämen kutsumus (7). 17.05 Viiden jälkeen. 16.05 Neiti Fisher nuoremman tutkimukset (12). 22.00 Karppi (12). 13.30 Maajussille morsian. 07.00 Uutisaamu. 23.45 Suomen huutokauppakeisari. 22.25 Komisario Lewis (12). 10.00 Kaikenkarvaiset ystäväni (7). 09.00 Hauskat kotivideot. 08.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S). 19.39 Sportnytt. 19.00 Seitsemän uutiset. 20.30 Simpsonit (7). 23.25 Häpeämätön. 18.00 BUU-klubben. 10.30–11.00 Neljän tähden illallinen. 18.00 Päivän sää. 13.30 Venlojen viesti. 16.55 Arkistojen salat. 17.05 Viiden jälkeen. 12.30 Simpsonit (7). 22.05–23.46 Elokuva: Pojat (12). NELONEN 06.00 Bing (S). 18.21 Kiri ja Lolo (S). 17.55 Uutiset. 19.30 Frendit (S). 07.30 Q Putti 5 (S). 21.45 Yle Uutiset. 20.00 Ellan matkassa: roomalaisten jäljillä. 10.00 Kaikenkarvaiset ystäväni (7). 08.30 Norjalaisarkkitehtien koteja. 13.59 Elävä arkisto esittää. 15.40 Downton Abbey (12). 16.55–17.24 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä. 13.30 Simpsonit (7). 21.00 Ellinoora / YleXPop. 20.30 Hauskat kotivideot. 17.00 Remppa vai muutto. 19.55 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi. 16.05 Elokuva: Kummeli kultakuume (12). 18.00–18.55 Matkapassi: EteläAmerikan kierros. 16.55 Remppa vai muutto. 08.10 Arthur ja minimoit (7). 19.20 Päivän sää. 16.55 Syke-elokuvan tunnusbiisi: Anssi Kela – Sut puhallan pois. 15.25 All Together Now Suomi. 06.25 Ylen aamu. 17.25 Uutiset. 16.10–17.20 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (12). 14.05 Puutarhan pelastajat. 11.00 Efter Nio. 13.30 Kirppiksen Kingi. 12.30 Sydämen kutsumus (7). 13.30 UEFA Champions League: Huippuhetket. LAUANTAI 21.8. 20.58 Keno ja Synttärit. 14.30 MTV Uutiset Live. 17.05 Viiden jälkeen. 17.04 Päivän sää. 00.55 Tilt Esports. 20.50 Urheiluruutu. 08.05 Suoerämaa. 19.10 Tulosruutu. 07.40 Paavo Pesusieni (S). 19.30 Frendit (S). 19.00–19.40 Luontoretkellä. 22.46 Kouluradio – totta ja tarua kevään merkeissä. 18.00 Mumindalen (7). 12.00 Valitut Palat Collection. 18.15 Elämäni Biisi: Vexi Salmi. 11.08–11.35 Uusi päivä (S). 11.23 Uusi päivä (S). 12.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa. 02.40 Billions (7). 21.00 Suomalainen menestysresepti. 08.17 Pok ja Mok (7). 10.00 Remppa vai muutto: Lomakodit. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 20.00 Suomalainen menestysresepti. 16.55 Penn & Teller: Naruta meitä (7). 09.30–10.00 Schitt’s Creek (S). 01.15 Jukolan viesti. 22.00 Kettu (12). 22.25 Parempaa seksiä. 09.30 Emmerdale (7). 08.22 Galaxi. 10.30 Kirjat, joilla on merkitystä. 20.20 Härölä (12). 23.50–00.50 Varjojen maa (16). 20.00 Hauskat kotivideot. 00.55 4D: Mies ilman penistä (7). 20.30 Yle Uutiset. 09.30 Rajametsän tarinoita (7). 23.20–00.15 Vogue Williams: Kuoleman tabu. 23.00 Stadi vs. 21.45 Yle Uutiset. 07.15 Muumilaakson tarinoita (S). 15.15 Ylen aamun parhaat. 00.25 Elokuva: National Treasure: Salaisuuksien kirja (12). 06.05 Ritariprinsessa Nella (S). 08.04 Full Proof. 08.00 Uutisaamu. 20.00 Suomen huutokauppakeisari. 13.30 Tanssii Tähtien Kanssa – parhaat kautta aikojen. 12.00–17.25 YLE TEEMA. 09.00 McLeodin tyttäret (12). Lande. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 08.20 Alvin ja pikkuoravat (S). 11.00 Home and Away (7). 11.00 Teurastajan vapaapäivä. 06.53 Utelias Vili (S). 20.30 Frendit (S). 19.30 Salatut elämät (12). 22.00 Wisting (16). 13.30 Simpsonit (7). 10.00 Isoisäni salainen sota (S). 00.00 SmackDown. 21.49 Urheiluruutu. 23.55 Pank – pankin nousu ja uho (16). 18.30 Syke (12). 20.00 Pöllötöllö. 07.30–08.00 Simpsonit (7). 17.25–23.46 YLE FEM. 00.05–00.30 Hillo (12). 11.30 Mutsi (S). 06.35 Rusty Rivets (7). 22.00 Schitt’s Creek. 22.30 Subleffa: Matrix Reloaded (12). 15.00–15.54 Isä Matteon tutkimuksia (12). 22.45–01.15 Jukolan viesti. 10.00 Kauniit ja rohkeat (7). 21.45 Yle Uutiset. 20.00 Rakasta mua (12). 20.40 Rakasta mua (12). elokuuta 2021 – SOTKAMO-LEHTI 17 TV VIIKKO 20. 12.55 LIVE: Tiedä ja Voita. 22.00 Kino: God’s Own Country. 10.15–10.45 Latela. SUB 06.30 Simpsonit (7). 22.50 Oddasat. 09.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 15.10 Kimmo (12). 11.40 MasterChef Australia. MTV3 06.15 Aamusää. 21.05 Subleffa: Getaway (12). 22.00 Kymmenen uutiset. 12.00 Salatut elämät (12). 18.00 Päivän sää. 10.45 Hittimittari. 08.30 Mietipä sitä. 22.20 Päivän sää. 12.00–17.20 YLE TEEMA. 18.27 BUU-arvoituksia (S). 20.00–00.45 YLE TEEMA. 16.55 Pikku Kakkonen. 14.00 Suurmestari UK. 07.00 Simpsonit (7). 19.20 Päivän sää. 23.55–00.20 Hillo (12). 08.23 Galaxi. 18.00 Päivän sää. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 20.53 Tulossa: Big Brother Suomi. 08.00 Uutisaamu. 20.30 Kummeli (7). 19.20 Urheiluextra. 14.55 Rempalla tuloja. 22.20 Päivän sää. 06.25 Ylen aamu. 21.00 Stand Up!. 08.26 Jarin ja Karin kesäloma (S). 17.30 Viiden jälkeen. 14.13 Latela. 15.40 Syke (12). 16.45 WOMEX 2019: Haastattelussa Cätlin Mägi. 15.00 Baywatch (12). 13.05 Veden saartamat: Kustavi – Isokari. 23.35 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari. YLE TEEMA & FEM 08.05–12.00 YLE FEM. 17.25 Uutiset. Lande. 18.25 BUU-laulu. 07.50 LEGO Ninjago (7). 07.15 Angry Birds Stella (S). 21.00 Subleffa: Ganes (12). 14.10 Satuhäät. 17.25 Tusina tavaraa Suomesta. 21.50–22.40 FIFAn beachfutiksen MM 2021 TAH – ESP. 16.30 Sukuni salat. 12.01 Tietoisku: Digiboksin asennus. 16.50 Novosti Yle. 10.30–11.00 Neljän tähden illallinen. 14.05 Saaristolaislääkäri (7). 18.30 Erämaan lumo: Sykähdyttävä Saimaa. 09.45 Uusi päivä (S). 14.00 WOMEX 2019: Lemma. 15.00–15.25 Kimmo (12). 08.24 Tipu Touhukas (S). 13.30 Sukuni salat. 17.25 Uutiset. – 26.8. 18.00 BUU-klubben. 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni. 08.30 Trollz (S). 12.00 Emmerdale. 08.59 Galaxi. 22.25 Tulosruutu. 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 17.55 Uutiset. 10.05 Ykkösaamu. 19.00 Seitsemän uutiset. 07.00 Uutisaamu. 16.50 Novosti Yle. 21.00 Alan Partridge: Kukkona tunkiolla (12). 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12). 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 09.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 12.30 Sydämen kutsumus (7). 18.00 Yle Uutiset. 16.45 WOMEX 2019: Haastattelussa El Cachivache Quinteto. SUB 06.30 Lastenohjelmaa. 21.00 Amazing Race. 14.00 Love Island Suomi. 23.10–23.55 Tappajan kantapäillä (12). 19.30 Rallin SM: Oulu. 08.34 Ässäluokka (S). 19.00 Seitsemän uutiset. 19.25 Tulosruutu. 10.00 Tuomiopäivä. 18.30 Huutokauppakesä. 10.55 Takaisin valoon (12). 21.05 Sisäilmaa (12). 12.20 Luontoretkellä: Älykkyys. 15.55 Puutarhan pelastajat. 16.00 Simpsonit (7). YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen. 08.16 Full Proof. 16.30–17.00 Kandit. 14.00 Love Island Suomi. 19.00 Frendit (S). 20.00 Toivomus. 12.55 LIVE: Tiedä ja Voita. Antisankariduo Ratchet ja Clank kutsutaan hätiin, kun viheliäinen niljake Puheenjohtaja Drek uhkaa tuhota Solana-galaksin jokaikisen planeetan pöllyäväksi avaruustomuksi. 20.58 Keno ja Synttärit. 22.55 Elokuva: Beck: Steinar (16). 17.25–20.00 YLE FEM. 13.00 Loistava ystäväni. 15.30 Me kuorsaajat. 18.00 Poliisit UK: Ajojahti (12). 10.20 Ambulanssi apuun!. 10.45 Suuri keramiikkakisa. 21.00 Subleffa: Tappajahai (16). 18.30 Unelmakoti. 08.55 Angry Birds Toons (S). 10.50 Tokion paralympialaiset: Ratsastus ja uinti. 09.30–10.00 Schitt’s Creek (S). 08.26–08.48 Eksynyt Ozissa (7). 07.25 Angry Birds Stella (S). 00.25 Frendit (S). 07.00 Uutisaamu. 15.05 Isä Matteon tutkimuksia. 07.55 Pohjolan luonto. 12.00–17.24 YLE TEEMA. 14.00 Loistava ystäväni. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 10.55 Pisara. 17.00 Yle Uutiset. 10.30 Tulossa: Hurja painonpudotus Suomi (S). 00.30–01.30 Varjojen maa (16). YLE TEEMA & FEM 08.04–12.00 YLE FEM. 19.30 Salatut elämät (7). 20.30 Simpsonit (7). 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 21.05 A-Talk. 22.20 Päivän sää. 01.35 Billions (7). 22.25 Tulosruutu. 13.00 Casualty (12). 21.00 Stadi vs. 09.35–10.00 Oggi ja torakat (7). 19.00 Tokion paralympialaiset: Päivän huippuhetket. 11.15 Suurperheen maalaiselämää. 08.25 LEGO Star Wars (7). 18.01 Keilailun Ballmaster. 19.20 Päivän sää. 22.00 Kymmenen uutiset. 07.00 Simpsonit (7). 06.10 Hatchimals (S). 17.55 Remppa vai muutto. 13.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta. 15.35 Pilanpäiten. 19.20 Tulosruutu. 23.00 Elokuva: Captain America: The First Avenger (12). 16.55 Syke-elokuvan tunnusbiisi: Anssi Kela – Sut puhallan pois. 18.00 Yle Uutiset. 06.05 Hatchimals (S). 14.15 Satuhäät. 15.10–15.35 Kimmo (12). 07.00 Uutisaamu. 15.00 Suomalainen menestysresepti. 14.55 Remppa vai muutto: Lomakodit. 08.10 LEGO Ninjago (7). 20.55 Urheiluruutu. 19.00 Seitsemän uutiset. 18.30 Tuntematon perillinen. 20.00 Hauskat kotivideot. 15.25 Mahtikoneita ja ilmastoihmeitä. 22.35 MTV3doc: Totuus 5G:stä. 06.50 Muumilaakson tarinoita (S). 08.00 Uutisaamu. 19.00 Seitsemän uutiset. 18.00 Suurmestari UK. 15.55 Puutarhan pelastajat. YLE TEEMA & FEM 08.25–12.00 YLE FEM. 19.00 Pitääkö olla huolissaan?. 17.55 Uutiset. 11.00 Home and Away (7). 10.45 Yle Alueuutiset. 20.00 Simpsonit (7). 11.00 Suomalainen menestysresepti. 08.05 Code Lyoko: Evolution (7). 09.00 Paavo Pesusieni (S). 23.00 Ulkolinja: Syyrian kaaoksen mestari (12). 06.05 Hatchimals (S). 11.00 LIVE: Onnenarpa. 13.00 Simpsonit (12). 21.55 Kino Suomi: Rosso (12). 15.30 Venlojen viesti. 06.10 Hatchimals (S). 23.35 Pitääkö olla huolissaan?. 16.00 Simpsonit (7). 16.00 Hitlist. 06.40 Palomies Sami (S). 16.00 Agatha Christie: Paddingtonista 16:50 (12). 16.30 Paavo Pesusieni (S). 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7). 11.00 Royn täytyy selvitä. 07.20 K3 (S). 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7). 11.30 Simpsonit (7). 18.10 Urheiluruutu. 18.21 Yle Uutiset alueeltasi. 21.00 Elokuva: Luokkakokous 2 (12). 10.30–11.00 Neljän tähden illallinen. 09.30 Erämaan lumo: Oulanka ja Paanajärvi. 10.15 Latela. 21.00 Kino Klassikko: Blow Out – Viimeinen todistaja (16). 09.30 Erämaan lumo: Ulkoluotojen kauneus. NELONEN 06.00 Lastenohjelmaa.. 12.00 Elävä arkisto esittää. 23.15 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa. 19.25 Tulosruutu. 13.30 Simpsonit (7). 06.40 Palomies Sami (S). 14.10 Erämaan lumo: Oulanka ja Paanajärvi. 08.20 Galaxi. 18.05 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi. 16.00 Paavo Pesusieni (S). 17.10–17.50 Sydämen kutsumus (7). 14.40 Hittimittari. 21.00 A-studio. 19.00–19.55 Hullu vuosi 1991: Suomen talouden suunta. 18.05 Viiden jälkeen. 12.30 Simpsonit (7). 15.55 A-studio. 22.55 Häkkilinnun paluu (12). 12.14 Oddasat. 09.00–10.00 Crazy Ex-Girlfriend (7). YLE TV2 06.50 Lastenohjelmaa. 13.10 Historia: Kuvia Intiasta. 18.24 Lulun luontoseikkailut (S). 19.45 Professori T (12). 22.20 Päivän sää. 17.04 Päivän sää. 17.00 Joonas Nordman Show. YLE TEEMA & FEM 08.10–12.00 YLE FEM. YLE TEEMA & FEM 08.20–11.59 YLE FEM. 21.00 A-studio. 08.25 Tanssin askeleet. 19.20–20.08 Suuri keramiikkakisa. MTV3 06.15 Aamusää. YLE TV1 05.55 Luontoretkellä: Syvyyksien kuningatar. 08.00 Uutisaamu. 11.45 Luontoretkellä: Fysiikka. 19.45 Matematiikan taikaa. 10.00–10.50 Kaikenkarvaiset ystäväni (7). 20.00–00.44 YLE TEEMA. 22.20 Kimmo (12). 10.50 Yle Alueuutiset. 17.00 Suomalainen menestysresepti. 14.55 Remppa vai muutto: Lomakodit. 17.25–19.52 YLE FEM. SUB 06.30 Monchhichi (S). 00.00–00.45 Varjojen maa (16). 17.25 Tanskalainen maajussi. 07.20 K3 (S). 06.25 Uutisaamu. 18.05 Viiden jälkeen. 11.40 Luontoretkellä: Leikki. 12.10 Yle Oddasat. 16.30 Kauniit ja rohkeat (S). 14.45 Itse valtiaat (7). 08.16 Galaxi. 08.23–08.48 Jenni (7). 21.30 Perjantai-dokkari: Nännit rannalla. Lande. 22.15 Viikon sää. 14.30 MTV Uutiset Live. 16.00 Milanon naisten paratiisi. 23.10–00.44 Studio 54. 06.25 Rusty Rivets (S). 09.00 Paavo Pesusieni (S). 07.30 Angry Birds Stella (S). 08.00 Uutisaamu. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. MTV3 08.00 Muumilaakson tarinoita (S). 08.40 Kesäjumppaa Sofian kanssa. 21.00 Subleffa: Rambo – taistelija 2 (16). 19.30 Onnela (7). PERJANTAI 20.8. 20.00 Agatha Christie: Kuolema ilmoittaa lehdessä (12). 13.30 Simpsonit (12)
Poistamme myös kannot kantojyrsimellä . Ajettu 270 tkm. 040 582 2760. Teemme kaikki metsurija metsänhoitotyöt. Luotettava auttaja/ennustaja. Yhteydenotot 050 599 1255/Karjalainen. 040 155 9595. Kauppakiinteistö 171 m² + varasto 80 m² Kajaanissa. P. Stihl moottorisahat & raivurit, hakkurit, trimmerit, ruohonleikkurit, metsätarvikkeet. Valikoima: www.lankapuotitiukula.fi P. Myytävänä mm. 1,6 m pit. P. 040 717 7261 Sisäilmaja homekoiratutkimukset Kainuussa. Kajaanilaista työvoimaa. Soita 044 540 0558 www.kainuunhomekoirapalvelu.fi Henkilötai pakettiauto, asuntovau nu tai asuntoauto, käteisellä. 040 867 3517. Kalaa. OSTETAAN METSÄÄ Yhteydenotot 040 591 2378, 040 573 6202 tai leppamaen@outlook.com Leppämäen yhteismetsä Pihapuiden kaato, kantojyrsinnät, puiden ja oksien ajo, traktorityöt T. 050 447 2838. projekti tai kunnossa oleva. Pärsäläntie 1, 87250 Kni (van ha viitostie). Öljylämmityksestä luopuja tarjoa ylimääräisiä öljyjä, kesäja talvilaatu. Tehtävä sisältää varallaoloa päivystysluontoisesti. 050 366 0587. raivaussaha, polkupyörä. Puh. Seur. Kysy tarjous! Kainuun alueella ja lähikunnissa. 3 km keskustasta, 1.9. Myös OP-rahoituksella. JAPA 315+ ROAD KLAPIKONE joka toimii omalla sähköstartilla varustetulla bensiinimoottorilla. 0440 295 650. 33 cm. 0400 686 499. Puh. Ei seksilinja. 040 513 5897. P. 044 327 7482 myynti@konttorikeskus.com Romut ja romuautot ym. Lomahuoneistot pohjoisen ensilumiviikoille: Saariselkä 46, Ruka 45, 46, 47 ja Salla 49. Sintin kalakoju Pieni omakotitalo Kajaanista, jossa ei ole homeja kosteusongelmia. Avoinna 1017. Heti vapaa! Tiedustelut 0500 822 386. 130€/vrk. Kaksio 61 m² Kajaanin keskustasta, hissitalo. Yksiö, Kauppakadulla Ämmänsaares sa. Nainen, tule elämänkumppaniksi. 050 3786891. P. 0400 488 521. 0400 488 330. Vuokra 525,-/kk, vuokratakuu 1 kk. Soita 050 3833330. 50 €. SOTKAMO-LEHTI – Perjantaina 20. Ei rekisterissä. Kirjallinen sopimus ja työmme on kotitalousvähennyskelpoinen. Savikiekot ja kiekko/metsästyspatruunat. Vast. 0400 168 083. Mustia viinimarjoja Leihunvaaralla Kuluntalahdessa itsepoimien 3 €/kg. Olen 80-v. P. 050 589 2116. 040 513 2633 Kuhmo. P. Puh. Auton perässä vedettävä ja helposti liikuteltavissa. 044 978 4936. 3,8 m, malli omatekemä vm. T:mi Erkki Järvinen p. 0500 374 187. P. 029 7031 9900 teemu.makelainen@sahasoi.fi mika.makelainen@sahasoi.fi Henkilöauton jarrullinen peräkärry, kantavuus 1100 kg, lavanmitat lev. Puh. Kaikki palvelut lähellä. kello 12-14. K AJAANIN HAUTAUSPALVELU RISTIJAR V E N HAUTAUSPALVELU paivystys puh. Tarvitsetko apua remontoimisessa tai talon maalauksessa. Myös unien tulk. -69 –75 tms. P. 044 384 8960. tlk nimim. 044 558 6892. Vuokra 620 €/kk. 040 822 3021. Hyväkuntoinen kerrostalokaksio Kajaanin keskustassa, kaunis piha. P. Romutustodistus. 044 712 2000 (24 h) Lönnrotinkatu 3, Kajaani, ma-pe 10-16 www.hautauspalveluhelmi.fi HAUTAUSPALVELU HELMI Ajoneuvoja. P. 10,50€ Kainuun Pörssissä tavoitat kätevästi koko Kainuun. Pyydä tarjous Et pety! 040 551 5335 www.kodille.. Selvänäkijä 070017131 Life 2,21 min+pvm, pl 17 esp 26. Hakemus otsikolla ”Työnjohtaja Kajaani”: rekrytointi@terranor.fi Haku viimeistään 15.9.2021. P. P. 0400 583 272 amppa50@hotmail.com Nainen etsii n. tlk. Vuokrattavana/myydään Kajaanin keskustassa kerrostalokaksio 51 m², 2 h+k, 1 krs, Vienankatu 8 A 1. Vanhat rahat, kirjat, lehdet, postikortit, sarjakuvat, kuolinpesän irtaimistot. Annetaan vuokralle 1.9.21 alkaen 38 m² yksiö Kajaanin keskustasta Raatihuoneen torin laidalta. 050 378 8268. Katso myös tervamaali.. Koivupilkettä 33 cm, ylivuoteista. Pilkekone Palax toimii sähköllä tai traktorilla, h. 08 629792 www.kajaaninhautauspalvelu.fi Hyvälaatuista ja kuivaa koivuja sekapilkettä. elokuuta 2021 18 KOTI-KAJAANI 18.8.2021 | 33 Jätä ilmoitus Kainuun Pörssiin lehtesi verkkosivujen kautta. 0400 546 937 tai 040 573 6078. 050 557 2023. Nyt edullisesti. P. Valmistamme myös polttopuut, vaikka suoraan metsästä liiteriisi. P. Maanpäältä ja maanalta onnistuu haku. Pensasaidanleikkaukset. Liike/ varastotilaa 40 m² nostoovella. Romu Green Steel Oy, 044 546 5294, 040 741 8436.. Tiedustelut p. Rv. ”Matti”. P. 045 139 6620. P. Sari 0700 84 444, ota talteen. Kuljetus järjestyy. Soittele tai laita viestiä! Puh. Hautauspaketit alkaen 390 e . 0400 120 350. Vapau tuu 15.9.21. Huomio! Nyt meiltä kaikki kodin sisäremontit, laadulla ja taatusti järkevään hintaan! Myös lisäeristykset. Puh. Kenttäkeitin m/29. 1972, tällä hetkellä harrasteautokorjaamona. Tehtävään kuuluu monipuolisten talvija kesähoitotöiden kenttätyönjohtotehtävien lisäksi työnsuunnittelu, tarjouslaskenta sekä raportointi. Vast. 70-vuotiasta rehellistä miestä kaveriksi elämänpolkuja vaeltamaan. Peruskassakoneet, kosketusnäytölliset kassapäätteet sekä tabletti kassat. Etusijalla yhdessä tasossa oleva, muutkin sopivat käy. B-kortti. Kainuun Sanomat Koti-Kajaani Kuhmolainen Sotkamo-lehti Ylä-Kainuu Myytävänä | Ostetaan | Halutaan vuokrata | Vuokralle tarjotaan | Kaikenlaista YHDE LLÄ ILMO ITU KSE LLA TA VO ITA T KOK O KAINUUN Kaikenlaista Myytävänä Vuokralle tarjotaan Kaikenlaista Kainuun Sanomat Koti-Kajaani Kuhmolainen Sotkamo-lehti Ylä-Kainuu Alk. Ostetaan metsätila. 040 2150 738 Metalliromut ja romuautot ym. Sahasoi Oy puh. Remontoitua liiketilaa, Kauppakatu 13, n. Varastotilaa 20 m². Kalastustarvikkeet, Weke katiskat, Suzuki perämoottorit, 2,5 hv 699,-. Kuivaa ja homeetonta koivupilkettä 47 €/heittokuutio + 10 € kuljetus. P. 044 978 4012. BMW 2002 vm. 2013. 08 741 068 Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-13 LAATUKESKUS HEIKURA KY Hyryntie 18, Hyrynsalmi www.laatukeskushyrynsalmi.fi 30 vuoden kokemus kylmä-, kodinkoneja laitoskonehuollosta , myös ilmalämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto . 050 406 1660. 050 345 7914. 040 522 6324. 4-hengen asuntoauto vuokrattavana. 040 7640 615. Tarjoa rohkeasti! Puh. 0400 281 991, (08) 712 150. P. Tmi Sutinen p. Soittele 050 553 5956. 5h+k+s+ph+kh+at. 80€/vrk. Terve tuloa! Raija ja Kaija p. Remontoitu omakotitalo Kuhmosta, n. Helkama/Merida polkupyörät, mm. alkaen. P. 1988. P. Varaosa& Huoltopalvelu p. P. Puulämmitteinen, 30+30+200l. Perjantaina 20.8.2021 Kajaanin torilla klo 9 alk. Sähköistetty autopaik ka. Remontoitu. 9000 €. Myös isommat erät. Koiratutkat Tracker 400 ja Tracker äly Supra. Kylmäja kodinkonehuolto Manninen Oy, Suomussalmi. Mäkeläinen Oy. Torikausi päättyi, jatkamme vielä koti kirppiksen merkeissä 2128.8.21. Toimitus mahdollinen. 50€/vrk. 900€. Kaadamme pihapuut turvallisilla välineillä ja tekniikoilla. P. Tehtävä edellyttää oman auton käyttöä. 0400 873 321. 040 586 8324. Pit. Kuivia koivuhalkoja ja pilkkeitä. Omakotitalo Vuokatissa, Peruspolku 6, 114/163 m². Autonkuljetustraileri kantavuus 1970 kg, h. 30 m². -76. 130€/vrk, kuljetus tarvittaessa työmalle. Se julkaistaan keskiviikkoisin Koti-Kajaanissa, torstaisin Kainuun Sanomissa ja Ylä-Kainuussa sekä perjantaisin Kuhmolaisessa ja Sotkamo-lehdessä. Erityisen siisti Hyundai i30 1.6 Grdi farkku, vm. 044 368 3664. Huom! Kalaa myös maanantaina 23.8.2021 torilla klo 9 alk. Koivupilkettä 30 ja 50 cm, 4,5 m3 ir tokuorma toimitettuna KniSot, 270e. Sadevesikourut, tikkaat, lumiesteet, kulkutasot, piipunpellitykset ja piipunhatut. 0400 680 350. Hinta max. Kaunis kolmio 71 m² Välikadulta, hissitalosta perheille, eläkeläisille, opiskelijoille tai toimistoksi 1.9. P. 0400 120 350. Ton tin pintaala 1669 m² yleiskaavaalu eella. P. Esla kävelyja potkupyörät. ”Kainuun kasvatti” TYÖNJOHTAJA TEIDEN KUNNOSSAPITOON Etsimme ammattitaitoista henkilöä Kajaanin maanteiden hoitourakan työnjohtotehtäviin. Lisätiedot: Rakennuspäällikkö Juha Petäjäniemi, puh. Lankapuoti Tiukula tulee Kajaanin torille sunnuntaina 22.8. Maalatkaa tervamaalilla! Talot, mökit, saunat, aitat, kodat, kaikki puurakenteet! 100% homesuojaus! Peittää pilkut ja pisteet! 3,5,10,20,30 astioissa rahtivapaasti! Tilaus ja neuvonta 050 3833330. Luottotiedot tarkistetaan. 041 314 0380 Koirankoppi, 2-osainen. Ostetaan omakotitalo tai vanha maatila Sotkamosta. Ostetaan autotalliosake Kainuun alueelta. Vapaa 1.10. Soita meille, niin teemme tarjouksen. Rak. Mikäli talouteenne on jäänyt tarpeettomasti ajoneuvoja, os tetaan kaikenikäiset, ja kuntoiset. Sisältäen arkun, kahvat tai uurnan, kukan, vaatetuksen, arkkuun huoltamisen ja kuljetuksen Kainuun alueella. 60000 €. Tisu 1024, 1,99 e/min. Hp. Ostetaan uudehko keskuslämmityskattila + öljypoltin. Minikaivurit Bobcat 2 ja 3.5 tonnin, alk. nimim. P. Tmi konttorikeskus Väisänen Lamminkatu 6, 87150 Kajaani p. Pese matot harjaamatta! Swipen pesuaineet ja Aloe Vera -tuotteet, Anja p. 0500 374 187. Hinta pyyntö 200 €. 050 336 7630. Ota uusi suunta elämääsi. 0400 284 007. katsastus 2.1.2024. Meillä on myynnissä kotimaisia villalankoja. mies, asun Kajaanissa. P. Volvo XC 60, alle 150 tkm ajettu, diecel automaatti awd. 045 133 6238. YH DEL LÄ ILMOITUK SEL LA TA VO ITAT KOKO KAIN UU N Kaikenlaista Vuokralle tarjotaan Ostetaan Myytävänä Siemens Siwamat XT 1050 päältä täytettävä pesukone Kajaanissa. 041 481 6715. erä Jopoja 349,+ matkamittari. Soita p
projekti tai kunnossa oleva 040 155 9595. Liikunnan kurssien lisätiedot ja ilmoittautumiset puh. klo 10.00 Lauluhetki/ Laulattaa Teuvo Piirainen. Huom! Linja-autossa käy maksuksi vain käteinen raha . Muiden kurssien ilmoittautumiset puhelimitse puh. tarkoituksiin ilmoittamalla siitä Sotkamo-lehden asiakaspalveluun. Lasten ja nuorten yksinlaulu alkaa 24.9. Tietosuojaseloste on nähtävissä lehden konttorissa tai osoitteessa www.sotkamolehti.fi. klo 18.30 – 19.30. 010 Yritysnumeroon soittaminen maksaa 8,35 snt/ puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. +358 8 615 5811 kirjaamo@sotkamo.fi Markkinatie 1, 88600 Sotkamo Finland Tel. +358 8 615 5811 kirjaamo@sotkamo.fi SOTKAMON KANSALAISOPISTO Uusia kursseja Ukulelensoitto aikuisille alkaa 21.9. Salmelan koulu. Heti vapaa! Tiedustelut 0500 822 386. sähköpostit ... +358 8 615 5811 kirjaamo@sotkamo.fi Markkinatie 1, 88600 Sotkamo Finland Tel. Täydenkuun tansseissa lauantaina 21.8. asiakaspalvelu.sotkamolehti@slpmedia.fi aineistot@slpmedia.fi toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Henk.koht. myyntipäällikkö Miia Väisänen 050 438 0786 myyntijohtaja Kirsi Kela 044 332 5332 Toimitus: .................................. Mari Heikura 050 598 4980 Sonja Rusanen 050 357 5766 Hilla Mustonen 050 314 5004 Pertti Granqvist Julkaisupäivät......................... Maskisuositus! Tervetuloa terveenä mukaan! Järjestää: Seurakunnan Diakoniatyö, Kunnan liikuntatoimi ja Turinatupa Ostetaan OMAKOTITALO VUOKATISSA Peruspolku 6 114/163 m 2 5h+k+s+ph+kh+at. Mikäli lehti ei ylivoimaisen esteen (esim. Karjalankarhukoiran luovutusikäisiä rekisteröityjä pentuja. +358 8 615 5811 kirjaamo@sotkamo.fi Markkinatie 1, 88600 Sotkamo Finland Tel. klo 13.15 – 15.30. Lomakylä) 21.40 Naapurinvaaran Huvikeskus 24.00** ja 01.00 Lähtö takaisin ** Ajetaan Sotkamon kirkonkylälle Tiedustelut kuljetuksista p. Sotkamo Kustantaja: .............................. klo 10.00 Viikonavaus/ Kainuun Kriisikeskus esittäytyy/ Sanna Seppänen, sen jälkeen jumppa. Sotkamossa 18.8.2021 Sakari Seppänen Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kuljetukset Sotkamosta ja Vuokatista Tanssi-iltoina Sotkamosta ja Vuokatista 20€ sis. puhelinpalvelu klo 8-16 ........................................................ +358 8 615 5811 kirjaamo@sotkamo.fi Markkinatie 1, 88600 Sotkamo Finland Tel. Aloitus klo 10.00 Hartaudella. 52€ Vuosikerta .................... klo 9-10. 78€ 4 kk maksuvälillä ............ Lehti toimitetaan ylivoimainen este (lakko ym.) varauksin. Salmelan koulu. Ti laaja voi kieltää tietojensa käytön em. tiistai: aineistot perjantaina klo 16 perjantai: aineistot keskiviikkona klo 16 Kainuun pörssi: aineistot tiistaina klo 10 Levikkialue: ............................ Rv.-76. Kestotilaus 12 kk maksuvälillä ........ klo 10.00 Bingo. Muistutukset on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. P. alv 10 %) 0800 95 505 MAHDOLLISET JAKELUHÄIRIÖT Ma – la klo 7.00 – 11.00 Puhelut palvelunumeroon ovat maksuttomia TILAUSHINNAT P. Sotkamo-lehdellä on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin sekä mielipideja markkinatutkimuk siin henkilötietolain mu kaisesti. 19.40 Makkosenmäki 19.45 Tiilitörmä-Salmela (Hevoskatu-Ylikatu-Sarakatu kautta) 19.50 Sotkamo linja-autoasema 20.00 Vuokatinhovi 5C (Linja-auto lähtee Vuokatinhovin pysäkiltä) 20.05 Sokos Hotel Vuokatti/Snowpolis 5D (Linja-auto lähtee jäähallin pysäköintialueella olevalta linja-autopysäkiltä) 20.10 Kattivankkurit (Kyytiin pääsee myös rinteiden pysäköintialueen kohdalta) 20.20 Kuikkalammentie 24A (tarvittaessa Hotelli Vuokatti) 20.30 Naapurinvaaran Huvikeskus 24.00** ja 01.00 Lähtö takaisin. 040 541 8696 . Pe 27.8. edestakaisen kyydin ja pääsylipun. 044 750 2121 tai 044 750 2328. Myydään PÖRSSI Järvikalaa Sotkamon Työväentalon pihalla lauantaina 21.8. 040 720 4410 BMW 2002 vm-69 –75 tms. Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani ISSN: ......................................... Asialista on nähtävänä kunnan ilmoitustaululla ja esityslista kokonaisuudessaan kunnan kotisivuilla www.sotkamo.fi Asioina mm. klo 20.00-00.45 Tervetuloa! Huomioithan terveysturvallisuuden! Ensimmäistä kertaa Napiksella Ville Liimatainen & Ajomiehet Jarkko Honkanen & Taiga sekä Markkinatie 1, 88600 Sotkamo Finland Tel. Ti 24.8. ** Ajetaan Sotkamon kirkonkylälle 20.55 Sotkamo linja-autoasema 21.05 Vuokatinhovi 5C (Linja-auto lähtee Vuokatinhovin pysäkiltä) 21.10 Sokos Hotell Vuokatti/Snowpolis 5D (Linja-auto lähtee jäähallin pysäköintialueella olevalta linja-autopysäkiltä.) 21.15 Urheiluopisto 23 (Tarvittaessa Vuokatinmaa) 21.20 Vuokatti 34 21.25 Katinkulta 21.35 Naapurivaaran Lomakeskus (ent. +358 8 615 5811 kirjaamo@sotkamo.fi Markkinatie 1, 88600 Sotkamo Finland Tel. klo 10.00 Visailua. Remontoitu. Musiikin yksilöopetukseen on vielä vapaita opiskelupaikkoja. Turinatupa, Akkoniementie 9, 88600 Sotkamo. Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo Puhelin: .................................... mennessä puh. +358 8 615 5811 kirjaamo@sotkamo.fi KUNNANVALTUUSTON KOKOUS pidetään Sokos Hotel Vuokatti auditorio maanantaina 23.8.2021 klo 17.00 alkaen. Lehdellä on täydet oikeudet kaikkeen julkaistavaksi lähetettyyn aineistoon. vesijumppa, joogaa, tanssia ja kuntoliikuntaa. Ilmoitukset ja tilaukset 010 665 9013 (ma-pe klo 9-15) Mediamyynti: ....................... Liikunnan ja erityisliikunnan monipuolisessa kurssiohjelmassa on tarjolla mm. 2243-1632 (verkkojulkaisu) Asiakasrekisteri: Sotkamo-lehden asiakasrekisterissä olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. To 26.8. Kunnanvaltuuston kokousta voi seurata Sotkamon kunnan YouTube -kanavalta. VOIMAANTUMISPÄIVÄ HIUKASSA pe 10.9.2021 klo 10.00 – 12.00. Huomaa myös linja-autojen muuttuneet poislähtöajat. 040 520 0694. 040 1319070. Vastuu virheistä ja huomautukset: Lehden suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai ilmoituksen poisjäännistä on ilmoituksen hinta. alv 24 %). 0787-5320 (painettu) ISSN: ......................................... Perjantaina 20. 144€ 6 kk maksuvälillä ............ Säävaraus.. Musiikkikurssien lisätiedot ja ilmoittautumiset puh. Pelkkä matka ilman lippua Sotkamo/Vuokatti 5€ / suunta. SUOMEN PARAS TANSSIPAIKKA www.napis.fi SINCE 1959 Lisätietoja 040 761 8165, tiedustelut@napis.com Uutiset, kuvat, esittelyt ja videot www.napis.fi * Elävää musiikkia tauotta * Liput vain 16 € * Naisten valtaa * * Mahtavat maisemat * Lipunmyynti alkaa klo 19.30 * * Edullisesti linja-autolla Sotkamosta ja Vuokatista * HUOM! Ravintolarajoituksista johtuen suljemme klo 00.45. Valtuuston kokouksen pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksesta laadittu allekirjoitettu ja tarkastettu pöytäkirja viedään nähtäville kunnan verkkosivuille 30.8.2021. Pekka Lassila 0400 456 848 Konttori avoinna: ................. ma-pe klo 9-11, puhelinpalvelu klo 9-15 Sähköpostit: ........................... etunimi.sukunimi@slpmedia.fi Osoite: ...................................... 044-750 2078 tai https://opistopalvelut.fi/sotkamo/ RUOKALISTAT Kouluateriat vko 34 Ma: Makkarakastike / soijanakkikastike, peruna, salaatti Ti: Lihakeitto / pinaattikeitto, tuorekurkku, juusto, rieskaset, mansikkakiisseli Ke: Makaronilaatikko / jauhispasta, salaatti, puolukkahillo To: Kanapyörykkä / porkkanapyörykkä, riisi, mustaherukkahillo, salaatti Pe: Ranskalainen kala / talon kasvispihvi, perunasose, salaatti Kotihoitoateriat Ma: Makkarakastike, peruna, kasvis, mangokiisseli Ti: Lihakeitto, tuorekurkku, juusto, rieskaset, päärynätuorepuuro Ke: Makaronilaatikko, kasvis, mansikkakiisseli To: Kanapyörykät, kastike, peruna, kasvis, ananas-appelsiinikiisseli Pe: Ranskalainen kala, perunasose, ruohosipulikastike, kasvis, marinoidut marjat La: Jauheliha-perunasoselaatikko, kasvis, sitruunarahka, aprikoosisose Su: Haukimurekepyörykkä, tillikastike, peruna, kasvis, hedelmäsalaatti www.sotkamolehti.fi Sitoutumaton – Uutismedian liiton jäsenlehti 24.2.1962 Päätoimittaja......................... kunnanvaltuuston puheenjohtajiston valinta kunnanhallituksen sekä lautakuntien valinnat Huom! Kokoustilassa noudatetaan koronarajoitusten ohjeistuksia. 216€ (hinnat sis. Kaikille kursseille toivotaan ennakkoilmoittautumisia. lakko) tai asiakkaasta johtuvan syyn vuoksi voi julkaista ilmoitusta, lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta. elokuuta 2021 – SOTKAMO-LEHTI 19 PALVELUKSEEN HALUTAAN Markkinatie 1, 88600 Sotkamo Finland Tel. SLP Kustannus Oy, Kajaani Painopaikka: ........................... 010 665 9013 asiakaspalvelu.sotkamolehti@ slpmedia.fi www.slpkustannus.fi/lukijailmoitukset Turinatupa, Akkoniementie 9, 88600 Sotkamo. Kiellot ja kyselyt rekisteriselosteesta kir jallisina ja allekirjoitettuina osoitteeseen: Sotkamo-lehti, Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo. Ma 23.8. +358 8 615 5811 kirjaamo@sotkamo.fi Markkinatie 1, 88600 Sotkamo Finland Tel. Ilmoittautumiset Turinatuvalle 3.9
Poliisi valvoo metsästystä viikonloppuna Aluekilpailut Kajaani 18.8.2021 T15 kiekko: 1) Emma-Siiri Juntunen KajKi 21,01, 2) Lotta Granit SotkJy 18,28, 3) Jenna Oikarinen SotkJy 17,32. Karhunpyyntiä suunnataan erityisesti Pohjois-Karjalaan sekä itäiselle poronhoitoalueelle, missä poliisi kohdentaa valvontaa ensi sijassa karhunpyyntiin. LIPPUHINNAT • Aikuiset: 17 € • Opiskelijat ja eläkeläiset: 13 € • 13-18 vuotiaat: 7 € • Alle 12-vuotiaat ja veteraanit ilmaiseksi Kainuun metsänomistajat pääsevät jäsenkortilla ilmaiseksi otteluun KAINUU TULOKSIA. elokuuta 2021 Elokuun 2021 ajan paikallisbussi SotKatti kuljettaa matkustajat maksutta! 1.9. Pyydä ilmainen mökin katon kartoituskäynti: 0207 350 120 tai: www.sanerall.fi • Sukupolvenvaihdokset • Kauppakirjat • Metsätilojen arvioinnit • Tilojen jakosopimukset • Metsäyhtymien yhtymäsopimukset • Kaupanvahvistukset • Testamentit • Edunvalvontavaltakirjat • Perunkirjoitukset Puh. Klo 16.00 Hiukan stadionilla OtteluisänTä: ENNAKKOMYYNTIPISTEET Sotkamo: Intersport Piipponen, Holiday Club Katinkulta, Break Sokos Hotel Vuokatti Kajaani: Prisma Alle 12-vuotiaille ilmaisen sisäänpääsyn tarjoaa LähiTapiola. 20 SOTKAMO-LEHTI – Perjantaina 20. Poliisin tiedotteen mukaan ravintohoukuttimien käyttö vesilintujen metsästyksessä on monin paikoin lisääntynyt jatkuvasti. Olemme kattoremontteihin erikoistunut pohjoissuomalainen perheyritys, joka haluaa pitää suomalaiset kodit ja mökit kunnossa. Usein viimeiset laukaukset ammutaan lähes pimeässä taivaan tai veden kajoa vasten, jolloin riistaeläimen tunnistaminen perustuu pelkästään eläimen silhuettiin, ja saaliiksi päätyy niissä olosuhteissa myös rahoitettuja lintuja, toteaa poliisi tiedotteessaan. 050 302 6892 sukupolvenvaihdosneuvonta@gmail.com www.sukupolvenvaihdosneuvonta.com Metsätilan sukupolvenvaihdosja veroneuvonta Esko Heikkinen Sotkamo-lehti Poliisi valvoo sorsanja karhunmetsästystä tehostetusti koko maassa metsästyksen aloitusviikonloppuna yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. N17 kiekko: 1) Saana Turunen SotkJy 19,70. Jym Vs. Vesilintujen ruokintapaikoilla ammutaan suurien lintumäärien vuoksi runsaasti laukauksia ja vilkkain metsästysajankohta osuu auringonlaskun tietämille. Sorsanmetsästyksessä valvontaa kohdennetaan ennen auringonlaskua erityisesti alueellisesti vilkkaimmille metsästyspaikoille. Hamina LIPUT verkkokaupasta jymykauppa.fi su 22.8. alkaen paikallisbussi SotKatissa voi maksaa Waltti-kortilla, mobiililipulla, pankkikortilla tai käteisellä. Aikataulut: www.sotkamo.fi Paikallisbussi Sot Katti PELEKÄÄKKÖ NÄÄ KATTUA. N17 200 m: 1) Saana Turunen SotkJy 27,80, 2) Inka Hurskainen SotkJy 29,77, 3) Emma-Liisa Juntunen KajKi 30,75, 4) Anna Korhonen KajKi 30,99
sivu 14. Sotkamon nuorisoja perinnepäiviä oli tarkoitus viettää 3.4. sivu 7 v Raappanan divisioonan ankara tehtävä jatkosodassa ....sivu 11 v Lukion penkiltä it-mieheksi ...... Lisäksi perinnepäivillä tuodaan esiin se työ, jonka 14. Divisioonan perinneyhdistyksen nuorisoja perinnepäivät Sotkamossa Teemana: Sotiemme aikoja muistellen – katse eteenpäin Perinteiden vaalimista varten eri maakunnissa toimivat alaosastot järjestävät 14. Näiden päivien tärkeänä kohderyhmänä on nykyään nuoriso. 14. Edellisen kerran Ilomantsi isännöi perinnepäiviä vuonna 2019. Tapaamisiin 2022. Tässä lehdessä muun muassa: v Täydennysmiehenä koulutukseen ja sotaan ............sivu 4 v Isä kuoli partiomatkalla jatkosodassa. Veikko Rusanen joutui luomaan elämänuransa sotaorpona .............. Divisioonan perinneyhdistyksen tukemana vuorovuosina alueelliset nuorisoja perinnepäivät. Lue enemmän heidän ajatuksistaan sivulta 8. Perinnepäiviin liittyvien tilaisuuksien aikana nuorille kerrotaan, mitä tarkoittaa ”kaveria ei jätetä” -henki. 14. Divisioonan veteraanit yhdessä muiden ikätoveriensa kanssa ovat tehneet kotiseuduillaan eri maakunnissa yhteiskunnan kehittämisessä ja jälleenrakentamisessa. Esille tulee myös yhteisvastuullisuus, jonka merkityksen jatkosodassa kenraali Raappanankin alaisuudessa palvelleet nuoret kokivat konkreettisesti. sivu 5 v Lyyli Halonen evakko ja lotta ...sivu 6 v Sotilasura kiehtoi Topi Sirviötä nuoresta pitäen ............... Tapahtuma jouduttiin siirtäämään jo toisen kerran. syyskuuta. Divisioonan perinneyhdistyksen tiedotuslehti 2021 2022 Sotkamolaiset nuoret varusmiehet, jääkäri Iiro Suppula ja lääkintäalikersantti Miska Korhonen kertovat arvostavansa veteraanisukupolven toimintaa isänmaan hyväksi sodan vuosina ja myöhemminkin
Sotavuodet olivat kaikille suomalaisille erittäin raskas aikakausi. Oli alkanut jatkosota, jonka aikana kävi selväksi, että 14. Kiitän Sotkamon paikallisosastoa ja Sotkamon kuntaa ja kaikkia osallisia pitkäjänteisyydestä ja sitkeydestä nuorisoja perinnepäivien järjestämiseksi Sotkamossa. 14. Toimintaa johdetaan Kajaanissa sijaitsevasta esikunnasta ja operatiivinen toiminta hoidetaan viideltä rajavartioasemalta: Vartius, Kuhmo, Suomussalmi, Kuusamo ja Kortesalmi. Perinneyhdistyksemme toimii yllämainittujen päämäärien hyväksi alaosastoissamme kuudella paikkakunnalla: Kajaanissa, Sotkamossa, Kuhmossa, Ilomantsissa, Lieksassa ja Iisalmessa. Sotilaallisessa maanpuolustuksessa teemme tiivistä yhteistyötä puolustusvoimien kanssa. Vaikeuksista huolimatta on uskottava tulevaisuuteen ja katsottava tiukasti eteenpäin. Olemme eläneet poikkeuksellista aikaa ja välillä jopa poikkeusoloissa. Yhdistyksemme paikallisosastot tiedottavat toiminnastaan paikallisesti sekä yhdistyksemme internet-sivujen kautta. Kainuun rajavartiostossa palvelee reilut kaksisataa rajamiestä ja -naista. Divisioonan veteraaneja perinteemme mukaisesti ja samalla kertoa nuorisolle, että näistä nykyisistä vaikeista ajoistakin selviämme yhdessä kuten sota-ajoistammekin on selvitty. Veteraanien rivit ovat harvenneet ja varsinaisesta veteraanityöstä on viime vuosina alettu siirtyä perinnetyöhön. Edelliset päivät järjestettiin Ilomantsissa ja sitä edelliset pidettiin Kuhmossa. Divisioonan nuorisoja perinnepäivät on ollut tarkoitus järjestää Sotkamossa ensin vuonna 2020 ja nyt 2021. Samalla, kun kiitämme sotaveteraanejamme itsenäisestä isänmaastamme, kiittäkäämme sodan jälkeistä sukupolvea sen uudelleen rakentamisesta entistä ehommaksi. Helsinkiä, Turkua ja useita muita kaupunkeja hallituksemme teki johtopäätöksen, että Suomi ja Neuvostoliitto olivat sodassa keskenään. heinäkuuta 2021 Kilpelänkankaalla Kuhmossa, Sotkamon sankarihaudoilla ja Lieksassa Raappana-puistossa. Tekemänne työ on tärkeää ja viime aikojen poikkeusoloissa sen perimmäinen merkitys korostuu. Tätä uutta uhkaa on Rajavartiolaitoksen henkilöstö ollut torjumassa yhdessä muiden viranomaisten kanssa ja työ jatkuu edelleen. 14. Ilman aktiivisia toimijoita tämä ei ole mahdollista. Joensuussa seppele laskettiin kenraali Erkki Raappanan haudalle. Toiminnan lippulaivaksi onkin vuosien saatossa muodostunut vuosittain eri maakunnissa järjestettävät nuorisoja perinnepäivät. Valitettavasti tämänkin vuoden tilaisuudet jouduttiin perumaan samasta syystä. Rajavartiolaitoksen keskeisin lakisääteinen tehtävä on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Tänä vuonna muistamiselle on aivan erityinen syy, sillä 80 vuotta sitten 4.7.1941 varhain aamulla 14. Toivotan kaikki Korven Kaiku -lukijat tervetulleiksi mukaan toimintaamme. Divisioona täytti tehtävänsä sodan loppuun saakka ollen lopulta ainoa joukko, joka ei perääntynyt saavuttamaltaan tasalta jatkosodan erittäin rajuissa loppuvaiheissakaan. Divisioonan perinneyhdistys vaalii sotiemme veteraanien muistoa ja erityisesti Rukajärven suunnalla taistelleen 14. ELOKUUTA 2021 14. Tässä työssä yhtenä tärkeimmistä asioista nousevat esiin ne arvot, jotka ovat olleet tärkeät ja elämää ohjaavat veteraanisukupolvelle. Toivotan kaikille Korven Kaiku -lehden lukijoille hyvää alkavaa syksyä ja tervetuloa seuraamme ensi vuonna Sotkamoon! Tuomo Repo 14. Luovun erovuoroisena perinneyhdistyksemme hallituksen jäsenyydestä ja toivotan uudelle hallitukselle puheenjohtajineen menestystä perinnetyön parissa. Näistä huolimatta nuo lapset ja nuoret ovat rakentaneet maastamme monilla mittareilla mitattuna maailman parhaan ja onnellisimman maan jälkipolvilleen perintönä, josta me nykyisin saamme joka päivä nauttia. Tässä kohtaa voi esittää kiitokset kaikille 14. Viime vuonna päivät piti järjestää Sotkamossa, mutta koronatilanteesta johtuen niitä siirrettiin vuodella eteenpäin tälle vuodelle. Tämä on parasta rauhanmarssia! Eversti Mika Rytkönen Kainuun rajavartioston komentaja 14. Valitettavasti covid-19 viruksen aiheuttama tilanne on siirtänyt tilaisuuksia ja tapahtumia koko Suomessa ja niin on käynyt meidän perinnepäivienkin osalta. Olisi hienoa, jos, Te arvoisat veteraanit, jaksaisitte vaikkapa yhdessä läheistenne kanssa osallistua yhdistyksen eri tapahtumiin ja samalla esimerkillänne siirtää omia kokemuksianne ja elävää perinnettä eteenpäin. Tässä voi todeta maakuntalaulua mukaillen; taival lie hankala, olkoon vaan! Tiedän, että kun tilanne sen sallii, Sotkamossa järjestetään onnistuneet nuorisoja perinnepäivät. Neuvostoliiton pommitettua jo aikaisemmin suomalaista laivasto-osastoa sekä myöhemmin myös mm. Divisioonan perinneyhdistyksen puheenjohtaja, prikaatikenraali Perinteitä kunnioittaen katse eteepäin Arvoisa Korven Kaiku -lehden lukija. Jotta saamme siirrettyä noita arvoja tuleville sukupolville, tarvitsemme Nuorisoja perinnepäivien kaltaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Hyvää ja turvallista alkusyksyä kaikille! Mika Kilpeläinen Sotkamon kunnanjohtaja Kainuun rajavartioston tervehdys Perinnepäivät siirtyvät. Poikkeavat olot ovat koskeneet monia, mutta näyttää siltä, että lapsille ja nuorille tästä on muodostumassa ikävä ja pitkät jäljet jättävä sukupolvikokemus, jonka kanssa heidän on elettävä koko elämänsä. Tulevina vuosina suunnitelmissa on päivien järjestäminen Kajaanissa ja Iisalmessa. Koronapandemia on syössyt maamme poikkeusoloihin ensimmäistä kertaa sotiemme jälkeen ja kansalaisten perusoikeuksia on jouduttu rajoittamaan nykysuomalaisille ennestään tuntemattomalla tavalla. Kainuun rajavartioston ja Kainuun prikaatin yhteistyö on jokapäiväistä ja sujuvaa. Nuorisoja perinnepäivät edistävät näitä tavoitteita ja ovat siksi tärkeä osa maanpuolustustyötä. Tämän tehtävän täyttämiseksi Kainuun rajavartiosto toimii yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Yhdistyksemme veteraanit ja lotat ovat luonnollisesti kunniakansalaisina aina tervetulleita tilaisuuksiimme, vaikka toimintamme painopiste on suunnattu nuoriin. Vuoden 2020 maaliskuusta lähtien rajaliikennettä on rajoitettu kaikilla Suomen rajoilla koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Vaikka aikamme on ollut nyt poikkeuksellista, niin olemme saaneet elää kuitenkin syvän rauhan aikaa ja yhteiskunnan perustoiminnot ovat saaneet toimia suhteellisen normaalisti. Toivon 14. Divisioonan perinteiden vaaliminen on Kainuun rajavartiostolle erityisen tärkeää koska divisioonassa taisteli meidän kantahenkilökuntaa ja divisioonan komentajana toimi rajakenraali Erkki Raappana. 14. Hyvä sotilaallinen valmius muodostaa pidäkkeen, joka ennaltaehkäisee Suomen joutumista hyökkäyksen kohteeksi. Tähän työhön tarvittaneen kaikkia yhteiskuntamme tahoja. Yhdistyksemme toiminnan painopiste on veteraanien muistamisen lisäksi veteraaniperinnön siirtäminen nuorelle polvelle. Tapahtumien ensikäden kokijoiden ja kertojien poistuessa on seuraavien sukupolvien vietävä viestiä eteenpäin. Kainuun rajavartiossa me järjestämme kertausharjoituksia, harjoitutamme omaa henkilöstöämme ja pidämme yllä suunnitelmavalmiutta. Lisäksi teemme poliisija tullitehtäviä, etsintä-, pelastusja ensihoitotehtäviä sekä osallistumme sotilaalliseen maanpuolustukseen. Rajaturvallisuuden ylläpitämisen lisäksi suoritamme erikseen säädettyjä valvontatehtäviä, kuten esimerkiksi metsästyksen ja kalastuksen valvontaa sekä tutkimme ja viemme syyteharkintaan paljastettuja rikoksia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Rajavartioston vastuulla on 406 kilometriä itärajaa sekä neljä rajanylityspaikkaa. Divisioonan veteraaniperinteitä sekä maanpuolustushenkeä yhdessä veteraani-, sotainvalidi-, reserviläis-, ja maanpuolustusjärjestöjen sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kanssa. Divisioonan perinneyhdistys vaalii kenraalimajuri Raappanan johtaman 14. Divisioonan nuorisoja perinnepäivien olevan taas järjestettävissä pariin vuoteen venyneen koronatauon jälkeen vuonna 2022. Pettymyksestä huolimatta katseemme on jo tulevaisuudessa, sillä ajatuksemme on järjestää nuorisoja perinnepäivät samoin järjestelyin ensi vuonna. Maanpuolustustahto viriää oikeanlaisen tiedon saamisesta, omiin mahdollisuuksiin uskomisesta, sotahistoriasta ja veteraaniemme uhrausten kunnioittamisesta. Divisioonan perinteitä. Divisioonan perinneyhdistys kunnioitti sotiemme veteraaneja laskemalla seppeleet 4. Tällä teemalla halusimme kunnioittaa 14. Sillä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään estämään valtakunnanrajan ylittämisestä annettujen säännösten rikkominen ja rajat ylittävästä henkilöliikenteestä yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle aiheutuvat uhat sekä torjumaan rajat ylittävää rikollisuutta. Rajaturvallisuustehtävien ohella olemme jatkuvassa valmiudessa kriisien varalta. Tervetuloa Sotkamoon syksyllä 2022. Divisioonan perinneyhdistyksen aktiivisille toimijoille, jotka ovat jo vuosia sitten ymmärtäneet perinteen siirtämisen tärkeyden ja nuorten huomioimisen. Näin me teemme myös perinneyhdistyksessämme ja palaamme tähän teemaan ensi vuonna. Yhteishenki, toisten eteen ja toisten puolesta toimiminen, sitkeys, velvollisuuden tunto ja ehkä tärkeimpänä, tulevaisuudenusko ovat niitä arvoja ja asioita, joiden avulla selvittiin jatkosodan kiivaissa taisteluissa ja asemasodan aikaan. 2 PERJANTAINA 20. Sotkamon nuorisoja perinnepäivien teemaksi valittiin ”Sotiemme muistoa kunnioittaen – katse eteenpäin!”. Kainuun rajavartiosto vastaa rajaturvallisuudesta Kainuussa ja Koillismaalla. Silloin kaikki te olette tervetulleita osallistumaan tuolloin järjestettäviin tapahtumiin. Rintamilla urhoollisesti taistelleiden lisäksi lähes musertavan sukupolvikokemuksen kokivat kotirintamalla työtä tehneet sekä tietysti myös lapset ja nuoret, joiden elämään sodan kauhut jättivät elinikäiset vammat ja arvet. Divisioonan joukot ylittivät rajan Kuhmon ja Lieksan alueilla tavoitteenaan Rukajärvi. Viimeisten veteraanien mukana poistuu se sukupolvi, joka itse on kokenut sota-ajan rintamalla. Olisikin tärkeää, että vaikka pandemiatilanteessa elettäisiin vielä pidempään, lasten ja nuorten elämä, kuten koulunkäynti ja harrastukset, pyörisivät mahdollisimman normaalisti ja että tarvitseville annettaisiin kaikki mahdollinen tuki elämänpolkunsa tueksi. Sotkamossa pidettävät nuorisoja perinnepäivät ovat siirtyneet, mutta niitä ei ole peruttu
Divisioonan perinneyhdistyksen Sotkamon paikallisosasto perustettiin 27.2.2020 ja perustajajäseniä oli paikalla seitsemän. Sotkamon osasto Päätoimittaja Martti Huusko Sivunvalmistus Huzza Oy Mainosvalmistus Sotkamo-lehti Paino Suomalainen Lehtipaino Oy, 2021 Jakelu SLP Jakelu Oy Painos 5.000 kpl KORVEN KAIKU Arvoisat Korven kaiku -lehden lukijat. Siksi on tärkeää tuntea menneisyyttä, ammentaa sieltä voimaa kestää vastoinkäymisiä, osata nauttia menestyksistä, pitää huolta toisistamme ja valmistautua kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Divisioonan perinneyhdistys r.y. pj Heikki Visti Sotkamon paik.os. Kunniavartiossa Kalevi Valtanen ja Pertti Schroderus. Vuoden 2020 alkuvuoden aikana ympärillämme tapahtui sellaista, mikä kosketti lähiympäristöämme, yhteiskuntaamme kuin koko maapalloa. Järjestämisvastuu tietysti velvoitti meitä aloittamaan valmistelut. Käännetään katseet vuoden päähän. Asevelvollisuus on toiminut itsenäisen Suomen turvamekanismina koko itsenäisyytemme ajan. Järjestelytoimikunnan kokouksessa 9.8. PERJANTAINA 20. Lopullinen päätös oli, että tilaisuutta ei kokonaan peruta vaan se siirretään vuodella eteenpäin. Kuitenkin tämän vuoden heinäkuussa koronatapaukset alkoivat huolestuttavasti kasvaa myös Kainuussa. Asevelvollisemme oppivat palvelusaikanaan hyödyllisiä tietoja ja taitoja koko elämäänsä varten, mikä pienentää asevelvollisuuden aiheuttamaa rasitusta yhteiskunnalle. Kainuun Prikaati vaalii kunnioittaen 14. Divisioonan taistelijoiden asenne ja henki sekä yhteisöllisyys ovat arvoja, joita siirrämme varusmieskoulutuksessa nykyisille asevelvollisillemme. Erityisesti sotkamolaisten jatkosodan Rukajärven suunnan taistelijoiden perinnön vaaliminen ja sen siirtäminen tuleville sukupolville on osastomme tärkeä ja arvokas tehtävä. Tätä kirjoitettaessa valmistaudumme Kainuun Prikaatissa elokuun sotilasvalaan. Tapio Ikonen Lieksan paik.os. Eero Pulkkinen Ilomantsin paik.os. pj. heinäkuuta Sotkamon osaston puheenjohtaja Timo Härkönen laski seppeleen Sotkamon sankarihautausmaan muistomerkille yhdessä varapuheenjohtaja Veikko Rusasen kanssa. Me kaikki olemme kiitollisia veteraanisukupolven uhrauksista itsenäisyytemme puolustamiseksi. Vain yhdessä toimien saman päämäärän hyväksi, saadaan järjestelmätason vaikutuksia aikaan kuten 14. Divisioonan nuorisoja Perinnepäivien järjestämisvastuu siirtyi Sotkamolle Ilomantsin perinnepäivillä elokuussa 2019. Jospa sitten syyskuussa 2022. Juhani Ryynänen Lisäksi hallitukseen kuuluvat: Tuulikki Bjurström Arto Juntunen Tomi Juopperi Matti Komulainen Rahastonhoitaja Juhani Ryynänen Julkaisija 14. Vahvimpana hyötynä yksilölle voidaan pitää sitä, että varusmies oppii tuntemaan itsensä paremmin ja oppii toimimaan ryhmässä ja tekemään yhteistyötä. Kuitenkin on hyvä välillä pysähtyä yhdessä miettimään, mitä itsenäisyytemme meille merkitsee, mitä sen puolustaminen on vaatinut ja miten se saadaan säilytettyä myös tulevaisuudessa. Kainuun Prikaati tervehtii kenraali Raappanan divisioonan veteraanien perinteen jatkajia ”asevelvollisuus” -teemalla. Divisioonan perinteiden sekä suomalaisen asevelvollisuuden ja kansakuntamme turvallisuuden vaalimisessa. Tärkeä perinnetyö puolestaan auttaa meitä nuorempien asevelvollisten kytkemisessä sukupolvet ylittävään ketjuun ja sitouttamisessa maanpuolustuksen eri tehtäviin. Heinäkuussa palvelukseen Hoikankankaalla astui reilut 1 600 alokasta palvelukseen, näistä 150 vapaaehtoista naista. Tuskin monikaan meistä aavisti silloin mitä kaikkea tulisi tapahtumaan seuraavan vuoden aikana. Lyhyesti ilmaistuna suunniteltiin ja peruttiin, muutettiin suunnitelmia ja peruttiin. Manu Tuominen Kainuun Prikaatin komentaja, prikaatikenraali 14. Sotkamon osaston, kuten jo pitempään toimineiden paikallisosastojen, tehtävänä on edistää jäsentensä yhteydenpitoa alueellaan, huomioida veteraanit ja lotat eri tapahtumissa. pj. divisioonan perintö ja asevelvollisuus Sotkamon osasto vaalii perinteitä 14. Puolustusjärjestelmäämme onkin testattu niin sodissamme, kuin kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa ja asevelvollisuuteen perustuvana, on järjestelmä osoittanut vahvuutensa. Nykyisistä nuorista kasvaa Suomen ylläpitäjät ja he tulevat vuorollaan huolehtimaan myös meidän vanhempien ikäluokkien hyvinvoinnista. ELOKUUTA 2021 3 14. Kuva Maija Rusanen. Asevelvollisuus on hyvä ja kustannustehokas tapa järjestää pienen kansakunnan turvallisuus. Toivotan kaikille Korven kaiun lukijoille parasta menestystä 14. Divisioona osaltaan osoitti. 14. 14. Timo Härkönen Kuhmon paik.os.pj Martti Huusko Ylä-Savon paik.os.pj. Alokkaiden poistuma palveluksesta on vain viiden prosentin luokkaa, mikä on osoitus sekä asevelvollisuusjärjestelmämme toimivuudesta että vahvasta maanpuolustustahdosta. todettiin, että heikentyneen epidemiatilanteen ja siihen liittyvien uusien ohjeiden perusteella nuorisoja perinnepäiviä ei voida järjestää. Divisioonaa eikä sen osoittamaa taistelunkestävyyttä. Opeista keskeisin kiteytyy sosiaalisiin taitoihin ja siihen, että yksilö ymmärtää, ettei hän ole yksin, vaan on osa suurempaa kokonaisuutta. Näkymätön koronavirus levisi nopeasti ja toi tullessaan monenlaisia muutoksia. Ilman asevelvollisuusjärjestelmää ja sen mahdollistamaa sotaväenottoa tuskin olisi ollut 14. DIVISIOONAN PERINNEYHDISTYS Puheenjohtaja Tuomo Repo Varapuheenjohtaja Tero Kinnarinen Sihteeri Timo Karppinen Paikallisosastojen puheenjohtajat: Kajaanin paik.os. pj. Painopistettä tulee siirtää nuorisotoimintaan ja meidän on mietittävä erilaisia tapoja, joilla me saamme nuoret ylläpitämään veteraaniperinteitä ja tärkeää maanpuolustushenkeä. Sitä me emme saa unohtaa. Sen pohjalta perustettiin myös jatkosodan divisioonat mukaan lukien Raappanan johtoon tullut 14. Timo Korhonen Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 14. divisioona. divisioonan jatkosodan hyökkäyksen muistopäivänä 4. Divisioonan Perinneyhdistyksen Sotkamon paikallisosaston puolesta toivotan lukijoille hyvää perinnepäivää. 14. Koronaepidemia vaikutti järjestelyihimme siten, että päätapahtuma jouduttiin perumaan voimassa olleiden pandemiaohjeiden mukaisesti ja samoin vaihtoehtoinen seppeleenlaskutilaisuus sankarihautausmaalla. Divisioonan perinteitä tänäkin päivänä
Rintamalla ei tapahtunut juuri mitään. Myös uran viimeiset kohteet olivat Vuokatin Urheiluopistolla. Oma hommansa on ollut myös polttopuiden tekemisessä. Pallohalli valmistui vuonna 1956. Aluksi rauhallista Sotatoimiin Vesa Ukkonen joutui asemasodan loppuvaiheessa. (SA-kuva) Kirvesmiehenä Sotkamossa työskennellyt sotaveteraani Vesa Ukkonen viihtyy edelleen itse rakentamassaan talossa Kiikariniemessä.. Vesa Ukkosen työuralle mahtuu myös Vuokatin Urheiluopiston Pallohallin rakentaminen. – Komppanianpäällikkömme johdolla teimme puhdetöinä aseveljille uusia taloja. Vaihtelua elämään on tuonut osallistuminen veteraaneille järjestettyihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä seurakunnan veteraaneille, lotille ja sotaorvoille järjestämiin Torstaituokioihin. Tunnelmat Syvärillä Äänislinnan alueella olivat tuolloin rauhalliset. Puna-armeijan suurhyökkäys Syväriltä U-asemaan alkoi varhain aamulla 21. Vuonna 1924 syntynyt Ukkonen asui Kuopion maalaiskunnassa Haminanlahdella. – Taistellen peräännyimme Loimolaan saakka, meidän piti toppuutella vihollista koko ajan, kertoo Ukkonen. Koulutuksen jälkeen Vesa Ukkonen siirrettiin Täydennyspataljoona 7:n 3. – Toki kodinhoitaja käy katsomassa maanantaisin ja torstaisin miten voin, ja hän auttaa tarpeellisissa askareissa. Eläkkeelle jäätyään Vesa on jatkanut erilaisten puutöiden tekemistä. Hän muistelee, kuinka Äänisen ranta näkyi selvästi ja siellä oli paljon joukkoja ennen puna -armeijan hyökkäysvaiheen alkamista. Sotilasvalan Vesa vannoi 12.4.1943 ja sai konepistoolimiehen erikoiskoulutuksen. Loppuvaiheessa taistelujen tiimellyksessä nuorten sotureiden hartaana toiveena oli, että kaikesta selvitään ja tulee rauha. Martti Huusko Täydennysmiehen sotatie vei Savosta Karjalaan Syvärille Suomalaisjoukot vetäytyvät Syvärillä jatkosodan viimevaiheissa kesällä 1944. Mieluisia ja odotettuja vieraita ovat tyttäret lapsineen. komppaniaan, joka taisteli osana 7. Etenemisvaiheen jälkeen me ja monet muut kuvittelimme, että siellä pysytään. divisioonaa, niin sanottua Kalpa divisioonaa. Vuosien karttuessa Vesa Ukkonen määrättiin kutsuntojen jälkeen Jalkaväen koulutuskeskukseen Rissalaan asepalvelukseen. Nuoret ostivat Turussa kihlat ja muuttivat seuraavana vuonna Sotkamoon. – Sotkamossa tein timpurin töitä. Siellä hän tapasi vuonna 1952 tulevan vaimonsa Laina Uurtion, joka oli maatilalla harjoittelijana. Niin myös tapahtui. Hän jatkoi rakennusalalla vuoteen 1989 saakka, jolloin jäi eläkkeelle. Turvana on myös turvapuhelin, Vesa Ukkonen kertoo. ELOKUUTA 2021 Vuodesta 1953 lähtien Sotkamossa asunut ja kirvesmiehenä elämäntyönsä tehnyt Vesa Ukkonen joutui jatkosotaan täydennysmiehenä. Siviiliin ja kotiin Rauhan solmimisen jälkeen Vesa Ukkonen palasi kotiseudulleen Kuopion maalaiskunnan Haminanlahteen. Rakennustyömaiden rinnalla Ukkosen pariskunnalle nousi Vesan rakentamana oma talo Kiikariniemeen Laina-vaimon kotitilan läheisyyteen. Mutta toisin kävi, toteaa Ukkonen. Joulukuussa 97 vuotta täyttävä sotaveteraani on pärjännyt tähän saakka hyvin kotona. 4 PERJANTAINA 20. kesäkuuta 1944 Lotinanpellossa. Näin Vesa Ukkonen sai olla mukana rakentamassa ja näkemässä, kuinka opisto kehittyi nykyaikaiseksi valmennuskeskukseksi. Myös myöhemmät rakennuskohteet: Kukkulan kerrostalot, yhteiskoulun laajennus, uusi pappila ja Tenetin koulu ovat monille sotkamolaisille tuttuja rakennuksia. Sotkamon kirkon peruskorjaus oli ensimmäinen työni, jonka muistan edelleen hyvin, Vesa kertoo
Lisäksi annoimme neuvoja siitä, kuinka karjan määrää pystyi lisäämään ja näin parantamaan tilan tuotantoa ja kannattavuutta, selvittää Veikko. 1960-luvun lopulla Suomessa tuotanto oli kuitenkin noussut niin paljon, että ryhdyttiin puhumaan voivuorista. Sotaväen jälkeen hän aloitti työt Vehmersalmella maatalouskerho-ohjaajana. – Maatilat ja niiden toiminta tuli tällöin hyvin tutuksi. tammikuuta 1942. Häntä ennen yhdistyksellä oli vain yksi puheenjohtaja, Kai S. Siinä Veikko sai peruskunnon myöhempää urheilu-uraa varten. ELOKUUTA 2021 5 Sotkamossa maataloussihteerinä elämäntyönsä tehnyt Veikko Rusanen kuuluu niihin sotaorpoihin, jotka eivät ole koskaan nähneet isäänsä. Silloin päätin, että myös Sotkamoon on saatava oma teos, hän selvittää. Tänne vetivät työn lisäksi mainiot harrastusmahdollisuudet, erityisesti hiihto, muistelee Veikko. Maataloussihteerinä hän toimi vuoteen 2006 saakka, jolloin jäi eläkkeelle. Vartuttuaan kotitilallaan Korholanmäen Rusalan talossa Veikko sai kuulla, että isä-Veikko kaatui Mai Gubaan suuntautuneen partioretken paluumatkalla. Vartuttuaan pojat kävivät Paakin koulua. – Olen tyytyväinen siihen, että olen omalta osaltani voinut tehdä työtä veteraanien hyväksi Sotkamossa ja laajemminkin. Rintamaveteraaniliiton liittohallituksessa Veikko on toiminut noin kymmenen vuoden ajan ja liittovaltuustossa yli 15 vuotta. Veikko Rusaselle kirjeet, jotka kertovat isän kaatumisesta ovat tärkeitä.. Veikko Rusanen syntyi seuraavana kesänä 31. Isäni oli yksi kaatuneista, kertoo Rauhantiellä rivitalossa eläkepäiviään viettävä Veikko. – 1990-luvun puolivälinen jälkeen Iin kirkkoherra kertoi Kaatuneiden Omaisten Liiton tilaisuudessa, että Puolangalla on julkaistu veteraanikirja ja kyseli, mikä tilanne on Sotkamossa. Partioretken kokonaistappiot olivat neljä kaatunutta, 10 haavoittunutta ja 79 paleltunutta. Samana vuonna hän avioitui Maijan kanssa ja perusti perheen. Sieltä hän hakeutui Hyvinkäälle Pienviljelysneuvojaopistoon ja valmistui keväällä 1966 kahden ja puolen vuoden opintojen jälkeen. Pöllisavotassa hän ajatteli, voisiko leivän hankkia helpommallakin ja otti yhteyttä ammattivalinnanohjaajiin Oulussa. Veikko Rusanen valittiin Sotkamon maataloussihteeriksi ja hän aloitti työt kotikunnassaan syyskuussa 1970. Tiivis toiminta vei Veikko Rusasen ensin piirihallitukseen ja sen puheenjohtajaksi. Sitten olikin vuorossa peltojen paketointi, kun maanviljelijöitä kannustettiin tuotannon vähentämiseen ja tilojen lopettamiseen. – Nyt toiminta on kuitenkin hiipunut ja olen usein eri tilaisuuksissa kaatuneiden omaisten edustajana. Isovanhemmat kuolivat pian sodan päättymisen jälkeen. elokuuta 1942. Martti Huusko Veikko Rusanen monin tavoin isänmaan asialla Monille sotkamolaisille tuttu, vuonna 2006 eläkkeelle jäänyt maataloussihteeri Veikko Rusanen on toiminut aktiivisesti ensin Sotkamon Sotaorvoissa ja myöhemmin Sotkamon Rintamamiesveteraaneissa. Sotkamon Veteraanikirja Yhdeksi tärkeimmistä työnsä tuloksista Veikko Rusanen nimeää Sotkamon Veteraanikirjan ”Kun käsky kävi -teoksen” julkaisemisen. Opastimme viljelijöitä lannoituksessa ja kasvinsuojelussa. Matrikkelitietojen etsimisen ja laajan toimitustyön jälkeen matrikkeli valmistui ja se julkaistiin vuonna 1998 nimellä Sotkamon Veteraanikirja ”Kun käsky kävi”. – Lisäksi ilmapiiri järjestöissä on ollut mukava. Isän kaatumisen jälkeen Veikon elämä jatkui Korholanmäellä Helmi-äidin ja isovanhempien Reetin ja Idan sekä Väinö-veljen kanssa pienellä maatilalla. Yhteishenki on ollut vahva, hän painottaa. – Minut oli jo valittu Tyrnävälle samaan virkaan, mutta otin mielelläni viran vastaan omassa kotipitäjässäni. Kirjan päätoimikunnan puheenjohtajana Veikko Rusanen haluaa edelleen kiittää kaikkia niitä, jotka olivat mukana teoksen kokoamistyössä. Kotimaan, Suomen puolustaminen ja isänmaallinen toiminta on antanut minulle henkistä tyydytystä. PERJANTAINA 20. Entistä pienempi määrä tiloja pystyi tuottamaan Sotkamossakin yhä enemmän maitoa. – Puna-armeijan lentokoneet paikallistivat majuri Majevskin johtaman lähes 2000 miehen partion ja ryhtyivät häiritsemään sitä. Aluksi Veikko Rusanen toimi Kajaanin maatalousseuran palkkaamana maatalousneuvojana Kuhmossa. Koulumatka taittui jalan tai talvella suksilla. Hänen isänsä, korpraali Veikko Johannes Rusanen kaatui 14. Maatalouden piiristä löytyi ammatti Kansakoulun jälkeen Veikko Rusanen teki kolmen vuoden ajan metsurin töitä. Kuntiin maatalouslautakunnat ja -sihteerit 1970-luvulle tultaessa kunnissa ryhdyttiin perustamaan maatalouslautakuntia ja niiden toiminnan vetäjiksi maataloussihteerin virkoja. – Toimimme silloin täysin EU-tukien ehdoilla ja tavoitteena oli laskea kuluttajien ruuan hintaa, toteaa Veikko Rusanen. – Puheenjohtajan pestit yhdistyksessä ovat olleet pitkiä, sillä edeltäjäni Valde Kononen oli puheenjohtajana kymmeniä vuosia. Veteraanityö tutuksi Sotaorpojen toimintaan Veikko Rusanen lähti mukaan 1980-luvulla ja toimi Sotkamon osaston sihteerinä 35 vuoden ajan. Valmistuttuaan maatalousteknikoksi vuonna 1961 Veikko astui varusmiespalvelukseen Kainuun Prikaatin toisessa saapumiserässä ja kotiutui seuraavana vuonna siviiliin korpraalina. Kärkkäinen. Euroopan unioniin liittymisen myötä tilat kasvoivat edelleen ja tuotantoeläinten määrä nousi entisestään. Veikko Rusanen haavoittui kuolettavasti lentokoneesta ammutusta konekiväärisarjasta. Pääosa oppilaista oli sotainvalideja ja sotaorpoja. Sotaleskiä Sotkamossa ei enää ole, ja sotaorpojen määrä on laskenut noin kolmeenkymmeneen, selvittää Veikko. Tämä työ jatkuu edelleen. divisioonan järjestämällä partiomatkalla Muurmannin radan varrella sijaitsevaan Mai Gubaan 20. Sotaorpona Veikko Rusanen on kokenut työnsä veteraanien hyväksi tärkeäksi. Maataloussihteerinä hän näki, kuinka tilakoko kasvoi ja lypsykarjan määrä nousi. Hänet kutsuttiin Sotkamon Rintamamiesveteraanien sihteeriksi vuonna 2005 ja parin vuoden kuluttua hänet valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Nykyään hän kuuluu Rintamaveteraaniliiton hallitukseen ja liittovaltuustoon. Sotaorpona hänelle tarjoutui mahdollisuus aloittaa vuonna 1959 opinnot Mäntsälän maanviljelyskoulussa, joka oli Invalidisäätiön ylläpitämä oppilaitos
Hän tekee edelleen ahkerasti erilaisia käsitöitä ja lahjoittaa niitä sukulaisilleen ja tuttavilleen. – Elämä oli siihen aikaan yhtä vaellusta, mutta kävin säännöllisesti tapaamassa vanhempiani täällä Sotkamossa. Naimisiin menimme vuonna 1957, hän selvittää elämänvaiheitaan. Jatkosodan aikaan Suojärven Kuikkaniemessä toimi autokorjaamo, jossa huollettiin ja korjattiin armeijan ajoneuvoja. Mieluisimpia ovat olleet sotainvalidien ompeluseurat ja muut tapahtumat. – Kotiinpaluu sai murheellisen sävyn, kun Suojärvellä laskettiin sankarihautaan Lyylin isoveli Yrjö. Suojärven kautta kulki paljon lomalaisia kotiseudulle ja takaisin rintamalle. Vanhempien lottien ohjauksessa pikkulotat tekivät siteitä ja muita tarpeita armeijaa varten. – Hautajaisten jälkeen isä ja äiti hakivat perheemme lopputavarat Sotkamosta ja minä jäin Suojärvelle. 6 PERJANTAINA 20. Se oli todella ankea talvi, muistelee Lyyli. Toimintaa Lotta-järjestössä Lyyli oli toiminut jo ennen talvisotaa Suojärvellä pikkulotissa. Perhe jäi Neuvostoliiton joukkojen vangiksi ja kuljetettiin rajan taakse kolhoosiin työmaalle. Lyyli sai ottaa mukaansa myös uuden Singer-ompelukoneen, jota hän ei halunnut jättää heitteille. SA-kuva. Suojärven aseman viitta on ehditty laittaa paikoilleen. – Heti rauhan jälkeen meitä lottia pelotti, miten meitä kohdellaan ja monet meistä hävittivät lottapukunsa ja -merkkinsä. Suojärveläiset sijoitettiin Sotkamoon. Martti Huusko Lotta Lyyli Halosen kova taival Lyyli Halonen on säilyttänyt positiivisen elämänasenteen monista vaikeuksista ja vastoinkäymisistä huolimatta. Avustin tarpeen mukaan myös pesulassa, Lyyli Halonen muistelee lotta-aikaansa 1942–1944. – Koska paikalla ei ollut paljon nuoria, minua kysyttiin avuksi keittiöja taloustöihin. Näin tapasin myös aviomieheni Veikko Halosen, joka oli rakentamassa vanhemmilleni taloa. Singer-ompelukoneensa kanssa sotavuodet taivaltanut Lyyti ei asettunut muun perheen kanssa Sotkamoon vaan kouluttautui vaatturiksi Sotainvalidien Jyväskylän vaatturiammattikoulussa. Lyyli kertoo, että Yrjö oli halunnut lähteä tuttujen sotkamolaisten miesten kanssa sotaan samassa yksikössä. Rauha toi takaisin Sotkamoon Jatkosodan rauha syyskuussa 1944 pakotti Lyylin perheineen toisen kerran evakkoon. Sieltä hänellä on myös kisällinkirja. – Suojärvellä oli aktiivista lottatoimintaa. Veteraanitoimintaan Lyyli Halonen kertoo osallistuneensa Sotkamossa aktiivisesti. Myös Koivuset palasivat kotikyläänsä Moiseenvaaraan. Ensin tilaa tarjottiin Ontojoelta ja sitten Härmänkylästä, jonne perhe asettui. Näin myös Koivusten perhe löysi uuden asuinsijan Sotkamosta. Divisioonan joukkojen käymissä taisteluissa Muolaassa. Johtajana toimi opettaja Olga Kananen, hän selvittää. Talvisodan päätyttyä Koivusen perhe Maria-äiti, isä-Vasili ja lapset pääsivät palaamaan Suomeen. Koulun jälkeen Lyyti työskenteli käsityöneuvojana ympäri Suomea kuuden ja puolen vuoden ajan. Hän joutui Suojärvellä asuneen perheensä kanssa talvisodan jalkoihin. Eläkepäiviään hän viettää puolisonsa, sotainvalidi Veikko Halosen rakentamassa talossa Sotkamon Saunaniemessä. Takaisin Suojärvelle Jatkosodan alettua talvisodan rauhassa menetetyt alueet vallattiin takaisin ja Suojärvellekin alkoi palata Suomeen evakuoituja perheitä. Koivunen) elämä on jännityksen täyteinen. Hän kaatui 26.11.1941 14. Lyyli Halonen elää edelleen lähes 95-vuotiaana Saunaniemessä edesmenneen miehensä, Jatkosodassa Ilomantsin kovissa taisteluissa haavoittuneen sotainvalidi Veikko Halosen rakentamassa yhteisessä kodissa. ELOKUUTA 2021 Sotkamon Saunaniemessä asuvan Lyyli Halosen (os. Monet heistä syötettiin ja huollettiin Kuikkaniemessä lottien toimesta. Talvisodan jälkeen neuvostoliittolaiset olivat ehtineet uudistaa Suojärvellä sijaitsevan risteyksen tienviitat. Korjattavat autot tulivat lähinnä Karhumäen suunnasta. Valpo teki usein tarkastuksia ja se aiheutti pelkoa
Haasteena onkin tulevaisuudessa se, että jäsenet saadaan taas aktivoitua, kun tilanne muuttuu, arvioi Itkonen. Alakerrassa on vielä reserviläisiä varten ylimääräinen myyntiluukku. Näin pandemian uhkaa pyritään minimoimaan. Pitkään sotilaskotitoiminnassa mukana ollut ja tuolloin Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Kaisa houkutteli minut mukaan, muistelee Heli. Yhdessä osassa palvellaan esikunnassa työskenteleviä, toisessa osassa varusmiehiä ja heidän kouluttajiaan ja kolmannessa prikaatin yhteistyökumppaneita. – Muutaman vuoden kuluttua silloinen puheenjohtaja Tarja Kiira ehdotti minua johtokuntaan. Omaan päätökseensä liittyä sotilaskotisisariin Heli Itkonen kertoo vaikuttaneen jo kotona syntynyt maanpuolustushenki. – Koronan aikana aktiivisesti toimivien vapaaehtoisten määrä on pienentynyt. Osa heistä on edelleen aktiivisesti mukana toiminnassa. Sotilaskotiyhdistys tukee Kainuun Prikaatissa palvelevien varusmiesten ja vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien naisten sekä kertausharjoituksissa olevien reserviläisten myönteisiä maanpuolustusasenteita tuottamalla viihtyvyyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja. Pikkusisaret ovat jopa kymmenenvuotiaita ja vanhimpien jäsenten ikä lähenee sataa vuotta. – Tämä mahdollistaa sen, että pystymme vastaamaan palvelupyyntöihin, vaikka ajat ovatkin juuri nyt haastavat, selvittää Itkonen. Tärkeäksi hän kokee myös vuosien mittaan syntyneet ystävyyssuhteet eri puolilla Suomea toimivien sisarten kanssa. Vuosangassa ja Hoikanportissa harjoituksissa olevia palvelevat sotilaskotiyhdistyksen kaksi myyntiautoa. Miehiä varten on perustettu erityisjaosto, johon kuuluu 15 miestä. Sen vuoksi sotilaskoti on jaettu kolmeen osaan. Lisäksi minulle on kertynyt hallinnollista ja talousosaamista isojen hankkeiden kautta, selvittää Itkonen. Erityisen läheiseksi hänelle tuli toiminta partiossa Sapson Siskoissa. Tällä hetkellä Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksessä on noin 420 jäsentä. Jo nuorena monessa mukana Heli Itkonen kertoo olleensa aina aktiivinen ja oli nuorena mukana erilaisessa toiminnassa. Vuonna 2019 yhdistys hankki uuden, 140 000 euroa maksaneen myyntiauton. Onneksi autokeikoille on päässyt edelleen vapaaehtoisia. Sotilaskotitoiminta pyörii Kainuun Prikaatissa 17 palkatun työntekijän ja vapaaehtoisten sisarten voimin. Heli Itkonen on ollut mukana myös valtakunnallisella tasolla. Puheenjohtajan tehtävää olen hoitanut kahdessa jaksossa ensin 12 vuoden ajan ja uudelleen vuodesta 2018 lähtien, hän kertoo. Liitto on toiminut jo 100 vuotta. – Nykyään toiminnassamme on mukana myös joukko miehiä. PERJANTAINA 20. Nyt päivystysvuoroon tarvitaan yleensä pari sisarta normaalin 5–6 sisaren asemasta. Tieto sotilaskotitoiminnasta leviää Heli Itkosen mukaan pääosin ”suusta suuhun menetelmällä”. Vuosi 2021 on sikäli tärkeä, että myös Sotilaskotiliitolla on juhlavuosi. Helin isä Kalevi Korhonen teki puolisonsa Railin kanssa Sotkamossa pitkän uran K-kauppiaana ja oli aktiivinen järjestöihminen. – Työskentelimme lehtori Kaisa Reinin kanssa Kajaanin kauppaoppilaitoksessa opettajina. Toiminta pysynyt samanlaisena Yhteiskunnallisesta ja teknisestä muutoksesta huolimatta sotilaskotitoiminta on pysynyt perusteiltaan entisenlaisena. Niinpä yhdistys juhlii tänä vuonna koronapandemian sävyttämänä 60 vuotta jatkunutta toimintaansa. He auttavat teknisissä asioissa ja raskaammissa töissä. – Aloitin yhdistyksen tilintarkastajana, mutta jäseneksi liittymisen jälkeen tein normaalia päivystystyötä vuoroissa sotilaskodissa ja kirjastossa. Niinpä lähtö mukaan sotilaskotitoimintaan tuntui luontevalta ja mielekkäältä. Vuonna 2004 minut valittiin puheenjohtajaksi. Tietoa saa myös yhdistyksen verkkosivuilta ja sotilaskodista saatavista jäseneksiliittymislomakkeista. Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksen perustava kokous pidettiin 1961 ja sotilaskotitoiminta käynnistettiin Kainuun Prikaatin siirtyessä Kajaaniin vuonna 1962. Heistä aktiivisessa toiminnassa on mukana kymmenkunta. – Itse olen oppinut paljon maanpuolustustoiminnasta, yhteistyöstä puolustusvoimien, Kainuun Prikaatin ja varuskunnan kanssa. Se onkin ollut nyt tarpeen. Sotilaskotityö vahvistaa lisäksi jäsenistön valmiuksia selviytyä poikkeusoloissa ja antaa mahdollisuuden kriisivalmiustaitojen parantamiseen. Mielekäs ja palkitseva harrastus Heli Itkonen kokee sotilaskotityön mielekkääksi ja palkitsevaksi harrastukseksi. Tänä vuonna hänelle tulee täyteen yhdeksäs vuosi Sotilaskotiliiton hallituksessa. Martti Huusko Mielekästä toimintaa varusmiesten ja maanpuolustuksen hyväksi Pitkään Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Heli Itkonen kertoo oppineensa maanpuolustustoiminnasta, yhteistyöstä puolustusvoimien ja Kainuun Prikaatin sekä varusmiesten kanssa paljon.. Korona muuttanut toimintaa Koronapandemia on tuonut omat haasteensa myös Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksen toimintaan. Jäsenistön ikähaitari suuri Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksen jäsenistön ikähaitari on suuri. ELOKUUTA 2021 7 Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksen nykyisen puheenjohtajan Heli Itkosen lähes 30 vuotta kestänyt ura sotilaskotitoiminnassa käynnistyi vanhemman opettajakollegan aloitteesta
Cooperin testissä juoksin 3050 metriä, hän selvittää. Erilaisin tavoittein palvelukseen Lääkintäaliupseerin koulutuksen saanut Miska Korhonen tuli varusmiespalvelukseen suoritettuaan logistiikkatutkinnon Kainuun Ammattiopistossa. – Eniten minua kiinnostaa moottoripyörätiedustelijan tehtävä. Veteraaneille arvostusta Molemmat sotkamolaiset varusmiehet arvostavat sotaveteraaneja ja lottia, jotka sotavuosina tekivät tärkeää työtä ja takasivat Suomelle itsenäisyyden. – Olen päässyt tekemään sellaista, jota en ole aikaisemmin kokenut. Korona vaikuttaa palvelukseen Puolitoista vuotta kestänyt koronapandemia on vaikuttanut kaikkien varusmiesten elämään. Kainuun Prikaatissa varusmiespalvelus on järjestetty siten, että normaalitilanteessa varusmiehet ovat neljä viikkoa koulutuksessa ja kaksi viikkoa VMP:llä eli käytännössä kotona lomalla. Maastossa hernekeiton kanssa ei ole tarjolla perinteiseen tapaan pannaria. Siihen on oltava valmius, toteaa sotkamolainen jääkäri Iiro Suppula. Sitä saadaan vain ruokalassa. Miska Korhonen on kokenut järjestelmän muutamia poikkeustapauksia lukuun ottamatta hyväksi ja toimivaksi. – Pisimmillään olen ollut kiinni palveluksessa kuusi viikkoa. Se ei ole itsestään selvä asia. Tavoitteena Miska Korhosella on, että hän kotiutuu reservin kersanttina. 8 PERJANTAINA 20. – On tärkeää, että Suomi pystyy puolustamaan itsenäisyyttään. Koronan aikana järjestelmä on toiminut pääosin hyvin. Iiro Suppula on tykännyt ammunnasta, jota hän on päässyt ensimmäisen kerran kokeilemaan ruutiaseella. Juuri sotilasvalan vannoneella Iirolla tavoitteet eivät ole vielä täysin selvillä. jääkärikomppanissa tarjoaa. Pakkiruoka ei ole kovin maukasta. – Meillä on oltava väkeä, joukkoja, jotka pystyvät maata puolustamaan, Miska sanoo. Siitä on varmasti myöhemminkin hyötyä, kun työskentelen siviilissä kuorma-autonkuljettajana, hän arvelee. – Liikuntaharrastuksista on täällä ollut hyötyä. ”. Kun VMP-vapaat eli lomat ovat parin viikon mittaisia, on se ollut Miskalle mieleen. Pakkiruokailu on vienyt maun ruuasta Molemmat varusmiehet ovat joutuneet koronatilanteen vuoksi ruokailemaan muiden kanssa valtaosin maastossa. Mieluisimpia Miskalle ovat metsäkeikat eli toiminta maastossa. Lomat ovat pyörineet viikon tai kahden välein. Heille hän haluaa olla hyvä ja reilu johtaja. Se on iso asia! Miska Korhonen ja Iiro Suppula pitävät tärkeänä, että saavat elää itsenäisessä valtiossa. Pitkän loman aikana ehtii palautua ja piipahtaa myös töissä kuorma-auton ratissa. Myös metsäkeikat ovat olleet mukavia. Näin ajaminen on minulle tuttua, hän toteaa. Varusmiespalvelukseen liittyvät tavoitteet ovat Iirolla vielä miettimättä, mutta hän on kiinnostunut tiedustelukoulutuksesta, jonka tämä saapumiserä varusmiehille 2. Samoilla linjoilla on myös vuoden 2021 ensimmäisessä saapumiserässä varusmiespalvelustaan suorittamaan tullut lääkintäaliupseeri, alikersantti Miska Korhonen. Se on kyllä vaikuttanut elämään läheisten kanssa, toteaa Miska Korhonen. Siellä olen oppinut uusia asioita jo alokasaikana, Iiro selvittää. ELOKUUTA 2021 Lääkintäalikersantti Miska Korhonen ja juuri sotilasvalan vannonut jääkäri Iiro Suppula eivät epäröi, kun heiltä kysytään valmiutta puolustaa isänmaataan kriisitilanteessa. Miskan tavoitteena on kehittää taitojaan myös siviiliä varten. Halu hyväksi johtajaksi Lääkintäalikersanttina Miska Korhonen on juuri aloittamassa kauttaan uusien varusmiesten koulutuksessa ryhmänjohtajana. Hän on päässyt tapaamaan puolisoaan ja ehtinyt töihin kuorma-autonkuljettajana. Reservissä Miskalle on luvassa tiedustelujoukkueen lääkintäaliupseerin tehtävä. – Ajattelin, että olisi hyvä jos pystyisin kehittämään itseäni myös muulla tavoin ja hakeuduin lääkintäaukkiin. Iiro Suppulan tausta on erilainen. Näin kunto kyllä riittää varusmiespalveluksen suorittamiseen. Samoilla linjoilla on myös Iiro Suppula. Siellä tapahtuu paljon ja samalla pääsee myös hyödyntämään opittuja taitoja. Hän on innostunut liikunnasta ja kouluttautui peruskoulun jälkeen Kainuun Ammattiopistossa liikunnanohjaajaksi. Iiro on harrastanut pitkään suunnistusta ja maastojuoksua. Juuri sotilasvalan vannoneella Iiro Suppulalla ei ole kovin pitkää kokemusta palveluksesta ja koronan vaikutuksista. Muut ruuat ovat mauttomia, arvioi Miska Korhonen. Martti Huusko Valmiina puolustamaan isänmaata Kainuun Prikaatissa parhaillaan varusmiespalvelustaan suorittavat sotkamolaiset Miska Korhonen ja Iiro Suppula ovat motivoituneita. Olen ajanut mopolla ja moottoripyörällä 15-vuotiaasta lähtien. Toki molemmat nuoret toivovat, ettei sellaiseen tilanteeseen koskaan jouduta ja rauha säilyy. – Ainut ruoka, jossa todella on makua, on hernekeitto
Se antaa heille lisävalmiuksia myös siviilityöhön, Sirviö muistuttaa. – Pisimmillään olen ollut kiinni palveluksessa kuusi viikkoa. Alusta lähtien on käytössä uusi tekniikka, jonka avulla he saavat uutta tietoa ja pääsevät sisään koulutettaviin asioihin. Samoilla linjoilla on myös Iiro Suppula. Samoilla linjoilla on myös vuoden 2021 ensimmäisessä saapumiserässä varusmiespalvelustaan suorittamaan tullut lääkintäaliupseeri, alikersantti Miska Korhonen. Kouluttajaksi hän pääsi käytyään aliupseerien perustason opinnot Maasotakouluun kuuluvassa jalkaväkikoulussa Lappeenrannassa. – Monet yllättyvät metsässä ja maastossa liikkumisen vaatimuksista, mutta hyvän koulutuksen avulla nekin valmiudet tulevat kuntoon. ” PERJANTAINA 20. – Liikuntaharrastuksista on täällä ollut hyötyä. Tietotekniikka hyvin hallussa Sirviö arvioi, että varusmiesten motivaatioon voi vaikuttaa koulutuksen kehittyminen. Juuri sotilasvalan vannoneella Iirolla tavoitteet eivät ole vielä täysin selvillä. Hän on päässyt tapaamaan puolisoaan ja ehtinyt töihin kuorma-autonkuljettajana. Maastossa hernekeiton kanssa ei ole tarjolla perinteiseen tapaan pannaria. Miskan tavoitteena on kehittää taitojaan myös siviiliä varten. – Meillä on oltava väkeä, joukkoja, jotka pystyvät maata puolustamaan, Miska sanoo. – Eniten minua kiinnostaa moottoripyörätiedustelijan tehtävä. Varusmiespalvelukseen liittyvät tavoitteet ovat Iirolla vielä miettimättä, mutta hän on kiinnostunut tiedustelukoulutuksesta, jonka tämä saapumiserä varusmiehille 2. Se lisäsi entisestään nuoren miehen kunnioitusta sodassa Suomea puolustaneisiin miehiin ja naisiin. Heille hän haluaa olla hyvä ja reilu johtaja. 8 PERJANTAINA 20. Siellä tapahtuu paljon ja samalla pääsee myös hyödyntämään opittuja taitoja. Muut ruuat ovat mauttomia, arvioi Miska Korhonen. – Olen päässyt tekemään sellaista, jota en ole aikaisemmin kokenut. Korona vaikuttaa palvelukseen Puolitoista vuotta kestänyt koronapandemia on vaikuttanut kaikkien varusmiesten elämään. Iiro on harrastanut pitkään suunnistusta ja maastojuoksua. Se on iso asia! Miska Korhonen ja Iiro Suppula pitävät tärkeänä, että saavat elää itsenäisessä valtiossa. – Ajattelin, että olisi hyvä jos pystyisin kehittämään itseäni myös muulla tavoin ja hakeuduin lääkintäaukkiin. – Kaverini isä työskenteli silloin upseerin virassa Kainuun Prikaatilla ja järjesti meille paikan työharjoitteluun jalkaväen asepajalle. Tavoitteena Miska Korhosella on, että hän kotiutuu reservin kersanttina. Se on kyllä vaikuttanut elämään läheisten kanssa, toteaa Miska Korhonen. Veteraaneille arvostusta Molemmat sotkamolaiset varusmiehet arvostavat sotaveteraaneja ja lottia, jotka sotavuosina tekivät tärkeää työtä ja takasivat Suomelle itsenäisyyden. – Reservin upseerin tai aliupseerin koulutuksen saaneet harjaantuvat lisäksi suurienkin joukkojen johtoon. Halu hyväksi johtajaksi Lääkintäalikersanttina Miska Korhonen on juuri aloittamassa kauttaan uusien varusmiesten koulutuksessa ryhmänjohtajana. Lomat ovat pyörineet viikon tai kahden välein. Erilaisin tavoittein palvelukseen Lääkintäaliupseerin koulutuksen saanut Miska Korhonen tuli varusmiespalvelukseen suoritettuaan logistiikkatutkinnon Kainuun Ammattiopistossa. Ylikersantti Topi Sirviö kertoo nauttivansa nuorten aikuisten kouluttamisesta. He omaksuvat helposti uusien teknisten välineiden käytön. Sitä saadaan vain ruokalassa. Työ joukkojen parissa kiehtoo Vaikka ylikersantti Topi Sirviö suoritti varusmiespalveluksessa reserviupseerikoulun, hän ei haikaile upseerin uralle. Oppimiskyky on tältä osin valtavan hyvä, hän kiittelee. Työ nuorten varusmiesten kouluttajana kentällä kiehtoo. Näin ajaminen on minulle tuttua, hän toteaa. Siitä on varmasti myöhemminkin hyötyä, kun työskentelen siviilissä kuorma-autonkuljettajana, hän arvelee. Martti Huusko Sotilasura kiehtoi pienestä pitäen ylikersantti Topi Sirviötä Kainuun Jääkäripataljoonan toisessa jääkärikomppaniassa työskentevä ylikersantti Topi Sirviö viihtyy kouluttajan työssään.. ELOKUUTA 2021 9 Kainuun Prikaatin toisessa jääkärikomppaniassa kouluttajana työskentelevää sotkamolaista ylikersantti Topi Sirviötä sotilasura kiehtoi pienestä pitäen. Pakkiruokailu on vienyt maun ruuasta Molemmat varusmiehet ovat joutuneet koronatilanteen vuoksi ruokailemaan muiden kanssa valtaosin maastossa. Siviilistä kouluttajaksi Vänrikkinä kotiutuneen Topi Sirviön kokemukset varusmiepalveluksesta olivat sen verran hyvät, että hän päätti muutaman siivilityöskentelyvuoden jälkeen hakeutua puolustusvoimien palvelukseen. Olen ajanut mopolla ja moottoripyörällä 15-vuotiaasta lähtien. – Halusin itse tehdä oman osani Suomea puolustaneiden sotilaiden ketjussa, hän tuumii. Kainuun Prikaatissa varusmiespalvelus on järjestetty siten, että normaalitilanteessa varusmiehet ovat neljä viikkoa koulutuksessa ja kaksi viikkoa VMP:llä eli käytännössä kotona lomalla. Koronan aikana järjestelmä on toiminut pääosin hyvin. – Erityisesti nuorten tietotekninen osaaminen on korkeaa tasoa. – On tärkeää, että Suomi pystyy puolustamaan itsenäisyyttään. Toisen ukin setä menetti sodassa kätensä ja toisesta kädestään vielä osan sormistaan, hän kertoo koronapandemian vuoksi maski kasvoillaan prikaatin portin ulkopuolella. Pienenä poikana Topi Sirviö luki Väinö Linnan Tuntematon sotilas -teoksen. Kun VMP-vapaat eli lomat ovat parin viikon mittaisia, on se ollut Miskalle mieleen. Iiro Suppula on tykännyt ammunnasta, jota hän on päässyt ensimmäisen kerran kokeilemaan ruutiaseella. Hän on innostunut liikunnasta ja kouluttautui peruskoulun jälkeen Kainuun Ammattiopistossa liikunnanohjaajaksi. Iiro Suppulan tausta on erilainen. Tärkeimmäksi tavoitteekseen kouluttajana ylikersantti Topi Sirviö nostaa sen, että varusmiehet ovat kotiutuessaan koulutettuun tehtäväänsä pystyviä, riittävät tiedot ja taidot omaavia reserviläisiä. jääkärikomppanissa tarjoaa. Toki molemmat nuoret toivovat, ettei sellaiseen tilanteeseen koskaan jouduta ja rauha säilyy. Esimerkiksi hiihtotaito ei enää ole itsestään selvää. Martti Huusko Valmiina puolustamaan isänmaata Kainuun Prikaatissa parhaillaan varusmiespalvelustaan suorittavat sotkamolaiset Miska Korhonen ja Iiro Suppula ovat motivoituneita. Cooperin testissä juoksin 3050 metriä, hän selvittää. Siellä olen oppinut uusia asioita jo alokasaikana, Iiro selvittää. Varusmiehet ovat hänen mielestään motivoituneita ja asennoituvat yleensä positiivisesti puolustusvoimiin ja sen tarjoamaan koulutukseen. – Itselläni on tähtäimessäni opintojen jatkaminen Maasotakoulussa ja sitä myötä eteneminen uralla kouluttajana varusmiesten parissa ensin vääpelinä ja lopulta sotilasmestarina. Esimerkiksi tänä keväänä tiedustelijoina kotiutuneet varusmiehet pärjäsivät myös talvisissa olosuhteissa oikein hyvin, ylikersantti Sirviö kiittelee. – Ainut ruoka, jossa todella on makua, on hernekeitto. Vastapainoksi nuorten, suurissa kouluissa opintonsa suorittaneiden varusmiesten kyky toimia ja selviytyä metsässä on aluksi monen osalta heikohko. Näin kunto kyllä riittää varusmiespalveluksen suorittamiseen. Pakkiruoka ei ole kovin maukasta. Se ei ole itsestään selvä asia. Pitkän loman aikana ehtii palautua ja piipahtaa myös töissä kuorma-auton ratissa. – Vettä myllyyn ovat tuoneet sotaveteraanien teot ja ukin kertomukset kokemuksista jatkosodassa kaatuneesta isästään. ELOKUUTA 2021 Lääkintäalikersantti Miska Korhonen ja juuri sotilasvalan vannonut jääkäri Iiro Suppula eivät epäröi, kun heiltä kysytään valmiutta puolustaa isänmaataan kriisitilanteessa. Juuri sotilasvalan vannoneella Iiro Suppulalla ei ole kovin pitkää kokemusta palveluksesta ja koronan vaikutuksista. Siellä sain ensioppini asetekniikasta ja ruutiaseista, ylikersantti Sirviö kertoo. Päätöstä vauhditti myös erään koulukaverin isän ysiluokalla järjestämä harjoittelupaikka. Miska Korhonen on kokenut järjestelmän muutamia poikkeustapauksia lukuun ottamatta hyväksi ja toimivaksi. Reservissä Miskalle on luvassa tiedustelujoukkueen lääkintäaliupseerin tehtävä. Siihen on oltava valmius, toteaa sotkamolainen jääkäri Iiro Suppula. Mieluisimpia Miskalle ovat metsäkeikat eli toiminta maastossa. Myös metsäkeikat ovat olleet mukavia
Raappanan voima Raappanan divisioonan perusvoima oli taistelijoiden sopivuus erämaataisteluun. Omelian motista selviytyi hengissä ainakin 1000 JR 337:n soturia, jotka vetäytyivät ajan mittaan Ontrosenvaaraan. Lisäksi alueella tiedettiin olevan useita Rajavartio-osastoja. Myöhemmin Raappanalla oli lähes omassa käytössään lentolaivue, jonka tuki oli erittäin tärkeä muun muassa suojausja tiedustelulentoineen. Divisioonan hyökkäysvaiheista on kirjoitettu paljon ja sotahistoriaan tutustuneet tuntevat tapahtumien pääpiirteet. Rykmentti oli kenttälinnoittanut puolustusalueitaan koko ajan talvisodasta lähtien. Raappana tiesi, mikä merkitys sillä oli taisteltaessa äärettömässä erämaassa, jossa vihollinen voitiin tavata missä tahansa. Se esti vihollisen mahdollisuuden siirtää joukkojaan uhkaavimpaan suuntaan ja uhkasi samalla saarrostuksella. Soturit olivat myös hyviä yksittäistaistelijoita, mikä ratkaisi määrätietoisen tahdon lisäksi yleensä taistelun. Ilmavoimien tukea saatiin hyökkäysvaiheessa varsinkin haavoittuneiden kuljetuksiin kellukekoneilla. Divisioona. Tämä säästi paljon vaivaa ja aikaa sekä antoi joukoille aikaa tutustua tulevaan toimintamaastoonsa. Lentieran suunnalla luotettiin suuriin erämaihin ja tiestön suuntautuminen ei suosinut hyökkääjää. Vihollisen joukkojen selvä painopiste oli Repolan suunnalla. Pyrittiin aina koukkaamalla ja saartamalla murtamaan vihollisen puolustus. Ratkaisevaa oli myös talvisodan kokemus, joka oli suurella osalla miehistä sekä kaiken takana suojeluskuntien antama monipuolinen koulutus. Hyökkäysvaiheen päättymisen aikoihin todettiin vihollisella olevan lisäksi erillisiä pataljoonia sivustojen ja selustan varmistuksessa. Perustettiin kolme kaukotiedusteluosastoa, jotka tiedustelivat tehokkaasti kaukana hyökkäyssuuntien etupuolella. ELOKUUTA 2021 80 vuotta sitten oli menossa silloisen eversti Erkki Raappanan komentaman 14. Alkuvaiheen taisteluissa oli vielä ymmärrettävää hapuilua. Veteraanien perintö velvoittaa ja samalla kasvatetaan hyvällä tavalla maanpuolustushenkeä ja kiintymystä isänmaahan. Kainuulaiset, pohjoiskarjalaiset ja pohjoissavolaiset miehet osasivat elää ja toimia erämaissa. divisioonan joukot etenemässä kohti Repolaa. Kaikki perustui loppumattomaan velvollisuudentuntoon. Lentieran suunnalla oli noin 150 miestä, rajavartiosotilaita ja reserviläisiä. Toinen tärkeä suunta oli Kiimasjärven-Ontrosenvaaran ura, josta neuvostojoukot selvästi olettivat suomalaisten etenevän heimosotien malliin. Suomalaisilla ei ollut ylivoimaa tulivoiman osalta, mutta aseita osattiin käyttää tehokkaasti. Muutama havainto on paikallaan tästä ”päävoimasta”. Sen, joka haluaa kirjoittaa tätä historiaa, kynää pitää ohjata kunnioitus niitä kohtaan jotka uskoen velvollisuuteensa ovat kulkeneet tuon katkeran mutta kunniakkaan tien”. Perusteet saatiin kertausharjoituksissa ja lisäkoulutus hyökkäysvaiheessa. Raappana ryhmitti perustamisen jälkeen käskyn mukaan divisioonansa joukot puolustukseen mutta kaukonäköisesti myös suoraan hyökkäysryhmitykseen. ns. Raappanan joukkojen hyökkäys ja eteneminen noin 200 kilometriä vaikeassa ja lähes tiettömässä korpimaastossa vihollisen puolustautuessa sitkeästi edullisissa viivytysja puolustusasemissaan oli kova sotilaallinen suoritus. Nämä taistelijat olivat hyvin koulutettuja, taitavia metsätaistelijoita ja tunsivat hyvin taistelumaastot. Valitettavasti sotahistoriaa vääristellään ja käytetään hyväksi poliittisessa ja erilaisten etujen saavuttamisessa sekä mielipiteenmuokkauksessa. Kiimasjärven suunnalla oli jalkaväkikomppanialla vahvennettu Rajavartio-osasto. Mielenkiintoista oli myös se, että juuri upseerivoimaa ei ollut perustamisalueilta saatavissa riittävästi, jolloin johtajia tuli paljon Etelä-Suomesta. Repolan menettämisen ja Omelian mottitaistelujen jälkeen vihollinen oli pahoissa vaikeuksissa ja tarvitsi nopeasti lisäjoukkoja estämään suomalaisten joukkojen syvän läpimurron. Talvisodan jälkeen oli divisioonien aseistus lisääntynyt ja uudistunut. Elokuussa kaikista suunnalla toimineista vihollisen joukoista muodostettiin 27.Divisioona, joka oli Raappanan divisioonaa vastassa sodan loppuun saakka. Hyökkäyksen aikana saatiin heinäkuun aikana sotavankeja, jotka pystyivät kertomaan tiedot vihollisen joukoista ja ryhmityksistä. Divisioonan hyökkäys Raappanan ajatuksena painopisteessä Repolan suunnalla oli hyökkäys kolmessa suunnassa samaan aikaan. Hyökkäysvaiheen hurjimmat ja vaativimmat hetket olivat edessä. Tykistön lisänä olivat Salpa-asemien yhteyteen ryhmitetyt Linnoituspatteriston vanhat jäykkälavettiset kenttätykit. Jalkaväkimiehistä oli pikakoulutettava tykkimiehiä uusiin patteristoihin. Hyökkäys tuntui oudolta ja joukkoja käytettiin ”tipottain”. Spekulointi sopii ainoastaan suppean asiantuntijajoukon tutkimukselliseen toimintaan. Kaikki nämä tekijät saivat aikaan sen, että koko sodan ajan suomalaiset korpisoturit käänsivät ennemmin tai myöhemmin taistelut edukseen. Ontrosenvaaran taisteluihin saatiin jo lisäpataljoonia ja Rajavartio-osastot ryhmitettiin alueelle puolustukseen. (SA-kuva). Nämä olivat hyökkäykset Tuulivaaran ja Kolvasjärven teiden suunnalla ja samaan aikaan eteneminen Virran kapeikon alueelle ja päätien katkaisu. Sama ja kenttäkelpoinen, lähinnä Kantalahdessa perustettu divisioona, joka motitettiin talvisodassa Kuhmossa ja joka taisteli sitkeästi sodan loppuun saakka. Nykyinen runsas spekulointi on turhaa, koska silloin Suomella ja sotiemme veteraaneilla ei ollut vaihtoehtoja. 10 PERJANTAINA 20. Niiden käyttöön oli pakko ja ehdittiin antaa peruskoulutus kertausharjoituksissa. Puhumme siis pääasiassa korpisodasta ja sen taktiikasta. Divisioonan hyökkäys kohti Rukajärveä. On aina muistettava, että sotahistoriaa on käsiteltävä vain sen ajan tilanteiden mukaisesti ja muutenkin lähinnä toteavasti. Repolan suunnalla painopisteessä oli Haupitsirykmentti 491:n haupitsipatteristolla ja raskaalla haupitsipatterilla vahvennettu Jalkaväkirykmentti 337, jonka ensimmäinen pataljoona oli alkuvaiheen taisteluissa Tuulivaaran suunnalla, toinen Kolvasjärvellä ja kolmas Kolvasjärven pohjoispuolella (mm. Raappanan miehet omaksuivat nopeasti hyökkäyksellisen taistelutavan erämaasodassa. Kolvasjärven suunnan niin sanotun Tappokukkulan ankarat tappiot tuottaneet taistelut viitoittivat tulevan hyökkäystavan. Vihollinen Ennen hyökkäystä tiedettiin, että vastassa on vanha tuttu neuvostojoukkojen 54. Tiedusteluun antoi vielä lisävoimaa Päämajan Osasto Marttina, jonka partiot toimivat myös samalla suunnalla. Tärkeä uudistus oli tiedustelun tehostaminen. Miehet olivat pääosin metsäja maatöissä karaistuneita ja kovakuntoisia. Välillä on lepohetken aika. Hän esitti jo sotaan valmistauduttaessa Jääkärikomppanioiden perustamista mutta siihen tarkoitukseen saatiin orgaaninen Kevyt Osasto. Suoria rintamahyökkäyksiä tehtiin mahdolliRaappanan divisioonan ankara tehtävä Jatkosota Rukajärven suunnassa 1941 1944 14. Oudointa oli tilanne tykistön kohdalla. Eteneminen Inarin ja Miinoan suunnilla suojasi ja varmisti divisioonan sivustat. Ennen kuin siirrymme hyökkäykseen Rukajärven suunnan suunnattomiin erämaihin, sallittakoon kirjoittajan tuoda esille muutamia perusasioita sotahistoriasta ja sen merkityksestä. Kaikki tällainen toiminta on jälkiviisautta ja oikeaa sotahistoriaa haittaavaa. Raskas pataljoona, joka oli mukana Ontrosenvaaraan saakka ja ansaitsi kannuksensa Omelian mottitaisteluissa tien katkaisijoiden ratkaisevana tukena. Korven Kaiku -lehden ilmestymisajankohtana 80 vuotta sitten divisioona oli edennyt Rukavaaran, eli ”Rukajärven rautaportin” edustalle. Kiteyttäisin suhtautumista sotahistoriaan ja veteraanien suurtekoihin saksalaisen sotamarsalkka von Mansteinin sanoin: ”Sotilaiden kärsimysten ja kuoleman pitäisi olla niin pyhää, että niistä ei saisi tehdä sensaatiomaisia kauhutarinoita, kyseenalaisia paljastuksia eikä poliittisen väittelyn kohdetta. Vihollinen sai Rukavaaran taisteluihin ainakin 5000 miestä vahvennuksena ja samaan aikaan linnoitettiin jo Rukajärven ja Ontajoen takaisia alueita. Tämä lehti ja perinnetapahtuma ovat erinomaisia tapoja tuoda esille oikeaa ja vääristelemätöntä sotahistoriaa nykyisille ja tuleville sukupolville. On erityisesti mainittava vihollisen rajajoukkojen vaarallinen teho. Miten tämä onnistui. Rykmentti menetti kaiken raskaan aseistuksensa ja kalustonsa. Vihollinen puolestaan oli joukkotaistelija, jonka selkäranka yleensä taittui kun ”laumasuoja” järkkyi. Tappokukkula). Hyvin pärjäsivät kuitenkin etelän miehet korpisotureidensa kanssa ja luottamus syntyi taisteluiden myötä. Tämä kirjoitus käsittelee divisioonan tehtävään vaikuttaneita tärkeimpiä tekijöitä. Ylimääräinen erikoisuus oli myös ns. Nämä joukot toimivat niin sanotun päätien, Tunkuantien ja Ontajärven suunnilla. Tästä kehittyi koko sodan ajaksi myös ”aktiivinen eli hyökkäävä puolustus”
Tärkeä uudistus oli tiedustelun tehostaminen. Elokuussa kaikista suunnalla toimineista vihollisen joukoista muodostettiin 27.Divisioona, joka oli Raappanan divisioonaa vastassa sodan loppuun saakka. Nämä olivat hyökkäykset Tuulivaaran ja Kolvasjärven teiden suunnalla ja samaan aikaan eteneminen Virran kapeikon alueelle ja päätien katkaisu. Vihollisen joukkojen selvä painopiste oli Repolan suunnalla. Tämä säästi paljon vaivaa ja aikaa sekä antoi joukoille aikaa tutustua tulevaan toimintamaastoonsa. Nykyinen runsas spekulointi on turhaa, koska silloin Suomella ja sotiemme veteraaneilla ei ollut vaihtoehtoja. Raappanan miehet omaksuivat nopeasti hyökkäyksellisen taistelutavan erämaasodassa. Eteneminen Inarin ja Miinoan suunnilla suojasi ja varmisti divisioonan sivustat. Ylimääräinen erikoisuus oli myös ns. Raappana ryhmitti perustamisen jälkeen käskyn mukaan divisioonansa joukot puolustukseen mutta kaukonäköisesti myös suoraan hyökkäysryhmitykseen. divisioonan joukot etenemässä kohti Repolaa. Kainuulaiset, pohjoiskarjalaiset ja pohjoissavolaiset miehet osasivat elää ja toimia erämaissa. Tykistö joutui tekemään jatkuvasti kovaa työtä tuliasemien saamiseksi tehokkaisiin paikkoihin yhden korpitien suunnalla. Perustettiin kolme kaukotiedusteluosastoa, jotka tiedustelivat tehokkaasti kaukana hyökkäyssuuntien etupuolella. Hyvin pärjäsivät kuitenkin etelän miehet korpisotureidensa kanssa ja luottamus syntyi taisteluiden myötä. Lentieran suunnalla oli noin 150 miestä, rajavartiosotilaita ja reserviläisiä. Kaikki nämä tekijät saivat aikaan sen, että koko sodan ajan suomalaiset korpisoturit käänsivät ennemmin tai myöhemmin taistelut edukseen. 10 PERJANTAINA 20. Tämä kirjoitus käsittelee divisioonan tehtävään vaikuttaneita tärkeimpiä tekijöitä. Ilmavoimien tukea saatiin hyökkäysvaiheessa varsinkin haavoittuneiden kuljetuksiin kellukekoneilla. Miten tämä onnistui. Välillä on lepohetken aika. Mielenkiintoista oli myös se, että juuri upseerivoimaa ei ollut perustamisalueilta saatavissa riittävästi, jolloin johtajia tuli paljon Etelä-Suomesta. Sen, joka haluaa kirjoittaa tätä historiaa, kynää pitää ohjata kunnioitus niitä kohtaan jotka uskoen velvollisuuteensa ovat kulkeneet tuon katkeran mutta kunniakkaan tien”. Kolvasjärven suunnan niin sanotun Tappokukkulan ankarat tappiot tuottaneet taistelut viitoittivat tulevan hyökkäystavan. Tästä kehittyi koko sodan ajaksi myös ”aktiivinen eli hyökkäävä puolustus”. Oudointa oli tilanne tykistön kohdalla. Vihollinen sai Rukavaaran taisteluihin ainakin 5000 miestä vahvennuksena ja samaan aikaan linnoitettiin jo Rukajärven ja Ontajoen takaisia alueita. Hyökkäysvaiheen hurjimmat ja vaativimmat hetket olivat edessä. (SA-kuva) Rajavartio aamunuotiolla Miinoassa heinäkuun 10. Korven Kaiku -lehden ilmestymisajankohtana 80 vuotta sitten divisioona oli edennyt Rukavaaran, eli ”Rukajärven rautaportin” edustalle. Lentieran suunnalla luotettiin suuriin erämaihin ja tiestön suuntautuminen ei suosinut hyökkääjää. Valitettavasti sotahistoriaa vääristellään ja käytetään hyväksi poliittisessa ja erilaisten etujen saavuttamisessa sekä mielipiteenmuokkauksessa. Divisioona. Divisioonan hyökkäysvaiheista on kirjoitettu paljon ja sotahistoriaan tutustuneet tuntevat tapahtumien pääpiirteet. Oli pakko siirtää tykkipattereita tai yksittäisiä tykkejä lavotuksia pitkin sivuilRaappanan divisioonan ankara tehtävä jatkuu sivulla 13. Hyökkäys tuntui oudolta ja joukkoja käytettiin ”tipottain”. Alkuvaiheen taisteluissa oli vielä ymmärrettävää hapuilua. Lisäksi alueella tiedettiin olevan useita Rajavartio-osastoja. Kiteyttäisin suhtautumista sotahistoriaan ja veteraanien suurtekoihin saksalaisen sotamarsalkka von Mansteinin sanoin: ”Sotilaiden kärsimysten ja kuoleman pitäisi olla niin pyhää, että niistä ei saisi tehdä sensaatiomaisia kauhutarinoita, kyseenalaisia paljastuksia eikä poliittisen väittelyn kohdetta. Veteraanien perintö velvoittaa ja samalla kasvatetaan hyvällä tavalla maanpuolustushenkeä ja kiintymystä isänmaahan. On aina muistettava, että sotahistoriaa on käsiteltävä vain sen ajan tilanteiden mukaisesti ja muutenkin lähinnä toteavasti. Vihollinen puolestaan oli joukkotaistelija, jonka selkäranka yleensä taittui kun ”laumasuoja” järkkyi. Ontrosenvaaran taisteluihin saatiin jo lisäpataljoonia ja Rajavartio-osastot ryhmitettiin alueelle puolustukseen. Puhumme siis pääasiassa korpisodasta ja sen taktiikasta. Ratkaisevaa oli myös talvisodan kokemus, joka oli suurella osalla miehistä sekä kaiken takana suojeluskuntien antama monipuolinen koulutus. Ennen kuin siirrymme hyökkäykseen Rukajärven suunnan suunnattomiin erämaihin, sallittakoon kirjoittajan tuoda esille muutamia perusasioita sotahistoriasta ja sen merkityksestä. Hyökkäysvaiheen päättymisen aikoihin todettiin vihollisella olevan lisäksi erillisiä pataljoonia sivustojen ja selustan varmistuksessa. Tykistön lisänä olivat Salpa-asemien yhteyteen ryhmitetyt Linnoituspatteriston vanhat jäykkälavettiset kenttätykit. Tykistön teho parani koko hyökkäysvaiheen ajan ja ”puhkesi kukkaan” Rukavaaran taisteluissa, joissa tykistön keskitetty ja hyvin johdettu tuli oli ratkaisevaa vihollisen voimakkaiden vastahyökkäyksien torjunnassa. Kaikki tällainen toiminta on jälkiviisautta ja oikeaa sotahistoriaa haittaavaa. Nämä joukot toimivat niin sanotun päätien, Tunkuantien ja Ontajärven suunnilla. On erityisesti mainittava vihollisen rajajoukkojen vaarallinen teho. Hän esitti jo sotaan valmistauduttaessa Jääkärikomppanioiden perustamista mutta siihen tarkoitukseen saatiin orgaaninen Kevyt Osasto. Raappanan joukkojen hyökkäys ja eteneminen noin 200 kilometriä vaikeassa ja lähes tiettömässä korpimaastossa vihollisen puolustautuessa sitkeästi edullisissa viivytysja puolustusasemissaan oli kova sotilaallinen suoritus. Hyökkäyksen aikana saatiin heinäkuun aikana sotavankeja, jotka pystyivät kertomaan tiedot vihollisen joukoista ja ryhmityksistä. Kaikki perustui loppumattomaan velvollisuudentuntoon. Perusteet saatiin kertausharjoituksissa ja lisäkoulutus hyökkäysvaiheessa. Niiden käyttöön oli pakko ja ehdittiin antaa peruskoulutus kertausharjoituksissa. Tiedusteluun antoi vielä lisävoimaa Päämajan Osasto Marttina, jonka partiot toimivat myös samalla suunnalla. ELOKUUTA 2021 11 simman vähän koska ne tuottivat varmasti suuria tappioita. Divisioonan hyökkäys kohti Rukajärveä. Raappanan voima Raappanan divisioonan perusvoima oli taistelijoiden sopivuus erämaataisteluun. Kiimasjärven suunnalla oli jalkaväkikomppanialla vahvennettu Rajavartio-osasto. Pyrittiin aina koukkaamalla ja saartamalla murtamaan vihollisen puolustus. Suoria rintamahyökkäyksiä tehtiin mahdolliRaappanan divisioonan ankara tehtävä Jatkosota Rukajärven suunnassa 1941 1944 14. Repolan menettämisen ja Omelian mottitaistelujen jälkeen vihollinen oli pahoissa vaikeuksissa ja tarvitsi nopeasti lisäjoukkoja estämään suomalaisten joukkojen syvän läpimurron. Omelian motista selviytyi hengissä ainakin 1000 JR 337:n soturia, jotka vetäytyivät ajan mittaan Ontrosenvaaraan. Suomalaisilla ei ollut ylivoimaa tulivoiman osalta, mutta aseita osattiin käyttää tehokkaasti. Jalkaväkimiehistä oli pikakoulutettava tykkimiehiä uusiin patteristoihin. Talvisodan jälkeen oli divisioonien aseistus lisääntynyt ja uudistunut. päivänä 1941. Se esti vihollisen mahdollisuuden siirtää joukkojaan uhkaavimpaan suuntaan ja uhkasi samalla saarrostuksella. ns. Tappokukkula). Joskus oli kuitenkin käytävä suoraan päälle ja siitä on hyvänä esimerkkinä Rukavaaran komea valtaustaistelu. Muutama havainto on paikallaan tästä ”päävoimasta”. Vihollinen Ennen hyökkäystä tiedettiin, että vastassa on vanha tuttu neuvostojoukkojen 54. Raskas pataljoona, joka oli mukana Ontrosenvaaraan saakka ja ansaitsi kannuksensa Omelian mottitaisteluissa tien katkaisijoiden ratkaisevana tukena. Sama ja kenttäkelpoinen, lähinnä Kantalahdessa perustettu divisioona, joka motitettiin talvisodassa Kuhmossa ja joka taisteli sitkeästi sodan loppuun saakka. (SA-kuva) PERJANTAINA 20. Nämä taistelijat olivat hyvin koulutettuja, taitavia metsätaistelijoita ja tunsivat hyvin taistelumaastot. Spekulointi sopii ainoastaan suppean asiantuntijajoukon tutkimukselliseen toimintaan. Tämä lehti ja perinnetapahtuma ovat erinomaisia tapoja tuoda esille oikeaa ja vääristelemätöntä sotahistoriaa nykyisille ja tuleville sukupolville. Toinen tärkeä suunta oli Kiimasjärven-Ontrosenvaaran ura, josta neuvostojoukot selvästi olettivat suomalaisten etenevän heimosotien malliin. Repolan suunnalla painopisteessä oli Haupitsirykmentti 491:n haupitsipatteristolla ja raskaalla haupitsipatterilla vahvennettu Jalkaväkirykmentti 337, jonka ensimmäinen pataljoona oli alkuvaiheen taisteluissa Tuulivaaran suunnalla, toinen Kolvasjärvellä ja kolmas Kolvasjärven pohjoispuolella (mm. Vanhat jäykkälavettiset tykit olivat mukana Virran ja Omelian mottitaisteluihin saakka, jonka jälkeen ne poistettiin liian painavina ja raskaina käyttää. ELOKUUTA 2021 80 vuotta sitten oli menossa silloisen eversti Erkki Raappanan komentaman 14. Soturit olivat myös hyviä yksittäistaistelijoita, mikä ratkaisi määrätietoisen tahdon lisäksi yleensä taistelun. Divisioonan hyökkäys Raappanan ajatuksena painopisteessä Repolan suunnalla oli hyökkäys kolmessa suunnassa samaan aikaan. Raappana tiesi, mikä merkitys sillä oli taisteltaessa äärettömässä erämaassa, jossa vihollinen voitiin tavata missä tahansa. Myöhemmin Raappanalla oli lähes omassa käytössään lentolaivue, jonka tuki oli erittäin tärkeä muun muassa suojausja tiedustelulentoineen. Miehet olivat pääosin metsäja maatöissä karaistuneita ja kovakuntoisia. Rykmentti oli kenttälinnoittanut puolustusalueitaan koko ajan talvisodasta lähtien. Rykmentti menetti kaiken raskaan aseistuksensa ja kalustonsa. Raappana pyrki ratkaisuihin ”varman päälle” ja pyrki välttämään tappioita
4.7.1941 kapteeni Jussi Kekkonen irrotti osastostaan nuorista miehistä kootun, konepistooleilla varustetun, kevyen osaston, joka lähti Miinoan kylästä kello 09.30 hänen johtamanaan kohti seuraavana olevaa Luvajärven kylää, muun osan komppaniasta jäädessä Miinoaan. Osasto Miinoa alistettiin 15.Rajakomppanialle. Kekkonen lähti liikkeelle kevyen osastonsa kanssa kello 08.00 loppuosan jäädessä Luvajärvelle tehtävällä jatkaa seuraavana päivänä myös Kiimasjärvelle. Samana päivänä kello 15.00, luutnantti Taskinen lähti pääjoukon kanssa Luvajärveltä etenemään kohti Kiimasjärveä. Komppanian päällikkönä toimi kapteeni Jussi (Johannes) Kekkonen. Erillinen osasto Miinoa 29.6.1941 osasto Miinoan päällikkönä toiminut luutnantti Taskinen lähetti vänrikki Ketolan joukkueen selvittämään tulevan vihollisen vahvuutta ja varustuksia rajantakaisessa Miinoan kylässä. Tullessaan noin kello 21.00 aikaan ”reppusillan” maastoon, josta vihollinen oli jo vetäytynyt. Osasto pääsi kylän eteläpuolelle suunnitelman sekä aikalaskelman mukaisesti ja ryhmittyi hyökkäystä varten. Vapaaehtoisia löytyi ja lähdettiin reppujen suuntaan. päivänä 1941. Seuraavana päivänä komppanian pääosat siirtyivät poltettuun Miinoan kylään. Matkalla, noin kilometri ennen reppujen piilottamispaikkaa, etuvasemmalta alkoi kuulua kiivasta ammuntaa, jonka Kekkonen arveli johtuvat Ketolan taistelusta vihollista vastaan. ELOKUUTA 2021 Jatkosodan sotatoimien käynnistyessä kuhmolaisista rajavartiomiehistä ja reserviläisistä koottu 15. divisioonan pohjoisen sivustan. Seuraavan päivän komppania lepäsi ja täydensi muonavarstojaan kylän aitoista, koska huolto oli huonosta tiestä johtuen pahasti jäljessä. divisioonan joukkoja. Osasto saavutti Ontrosenvaaraan 13.8. Kokoontumispaikalla Kekkonen antoi käskyn siirtymisestä paikkaan, minne keventämisen vuoksi piilotetut reput oli jätetty. Matti Halonen Rajapataljoonan taistelujen tie 14. Lääkintäryhmä jätti haavoittuneet järven rantaan, josta vihollisensotilaat eivät heitä jostakin syystä löytäneet. Lääkintäryhmän ilmoituksen mukaan Kekkonen oli kuollut sidontapaikalla. H-hetki 7.7.1941 kello 03.00. RajaJK käynnistää hyökkäyksen 2.7.1941 koko komppania oli koossa Veräisen vartion maastossa, missä myös yöpyi. Taistelu Kiimasjärven kylän valtaamiseksi 6.7.1941 kello 07.30 Kekkonen sai divisioonan komentajalta käskyn vallata Kiimasjärven kylän. 15. Kello 19.00 aikaan Kekkosen osasto saapui noin seitsemän kilometrin päässä Kiimasjärveltä olevalle sillalle. Tehtävää varten koottu 15. Jatkosodan jatkuessa vuosina 1941 – 1944 pataljoona osallistui monivaiheisiin taisteluihin Rukajärven suunnalla osana 14. Lundbergin puolijoukkue katkaisi viholliselta puhelinyhteyden sekä räjäytti pakotieltä sillan. Tällöin, noin kello 11.30 aikaan, osaston johtaja, kapteeni Kekkonen ja muutamia muita miehiä haavoittuivat. Rajakomppania sai tehtäväkseen suojata Lieksan ja Kuhmon kautta Repolaan ja sieltä edelleen Rukajärvelle hyökkäävän suomalaisen 14. (SA-kuva). Osasto oli menettänyt johtajansa eikä vihollisen vahvuudesta ollut varmaa tietoa, mutta vankitietojen mukaan vihollisella oli Kiimasjärven suunnalla noin 1100 rajamiestä, jotka olivat torjunnassaan varsin aktiivisia. Vähän matkaa edettyään osasto sai vastaansa tulta edessä olevalta kukkulalta. 30.6.1941 venäläiset polttivat Miinoan kylän ja poistuivat kylästä. Rajakomppania marssitettiin maastomarssina Tuulivaaran, Repolan ja Miinoa kautta Luvajärvelle. Sen jälkeen vänrikki Moilasen joukkue pystyi valtaamaan kylän taisteluitta. divisioonan kanssa Rukajärvelle Rajavartio aamunuotiolla Miinoassa heinäkuun 10. Vihollinen pakotti joukkueen vetäytymään omalle puolelleen. Kapteeni Kekkonen käski osaston keventämiseksi piilottaa miesten reput järven rannassa olevan sillan maastoon, vain kevyttä muonaa otettiin leipälaukkuihin. Elokuun ensimmäisenä päivänä Osasto Seitamo valtasi Kiimasjärven kylän, josta vihollinen oli jo vetäytynyt ja kävi viivytystaistelua Osasto Seitamoa vastaan. Haavoittuneet siirrettiin seuraavan päivän aikana Luvajärvelle, mistä heidät siirrettiin lentokuljetuksella Kuhmoon jatkohoitoa saamaan. Vihollinen oli löytänyt piilotetut reput ja viskonut ne järveen. Pääosa etenee Kekkosen johdolla tien eteläpuolella ja hyökkää etelästä. Rajakomppaniat yhdistettiin Osasto Seitamoksi 14.7.1941, päällikkönä toimi kapteeni Seitamo. Hyökkäys pysähtyi peltoaukean reunaan, kun vihollinen avasi asemistaan kiivaan konekivääritulen jalkaväkitykkien tukemana. Ontrosenvaarassa osastosta muodostettiin Rajapataljoona 6 ja liitettiin Repolan päätien suunnassa Rukajärvelle eteneviin divisioonan pääjoukkoihin. Kylä varmistettiin joka suuntaan. Ketola havaitsi kylän vahvasti varustetuksi sekä miehitetyksi. Pielisjärvellä koottu 34. (SA-kuva) Osasto Seitamo marssilla Tuulivaaran, Repolan ja Miinoan kautta Luvajärvelle. Kekkosen suunnitelma Kiimasjärven kylän valtaamiseksi: Joukkue etenee ja hyökkää tien suunnassa. kello 03.30, jonka JR 31:n joukot olivat hieman aikaisemmin vallanneet. Samassa Kekkonen kysyi: ”Onko vapaaehtoisia, haetaan reput pois”. Luvajärvelle osasto saapui kello 22.30, jolloin todettiin, että vihollinen oli vetäytynyt tästäkin kylästä. Tiedusteluosasto Knaapila oli havainnut, että vihollinen oli varmistanut matkalla edessä olevan Tervajärven suokannaksen. Rajakomppania keskitettiin Viiksimon Veräisenjärven alueelle kesäkuun 1941 viimeisinä päivinä. 12 PERJANTAINA 20. Kello 22.00 aikaan silmiin haavoittunut ja sokeutunut Kekkonen, sekä muut haavoittuneet löydettiin. Osasto Seitamo vahvennukseksi Vahvan vihollisen puolustuksen murtamiseksi tarvittiin lisäjoukkoja, joita saatiin Lieksan suunnalta. Saartava vihollisosasto suoritti vielä hyökkäyksen osasto Kekkosen selustaan, joten hyökkäyksestä oli luovuttava ja siirryttävä kokoontumispaikalle
08 6660 070 www.sotkamonhautaustoimisto.fi SOTKAMON KIRJAKAUPPA – sinua varten. Vihol lisella oli tietenkin oma perusaja tuksensa, joka perustui edullisiin puolustusasemiin ja aikaisemmis ta kokemuksista tehtyihin oletuk siin. Raappanan divisioonan hyök käyksen menestykseen ja loppu tulokseen oli monta tekijää. Hyökkäys kohti Ontajärveä jatkui vielä tämän jälkeen. 050 313 2557 www.mhy.fi/Rokua-Paljakka sanna.sutela@mhy.fi p. Kainuuntie 19, 88600 Sotkamo p. Ratkaisevaa oli saarron varmis tuksen takaamiseksi erämaan hal ki kuljetetut raskaat aseet. Hyökkäysvaiheen kokemuksien perusteella suunniteltiin myöhem min tehokas taistelutapa myös ns. Maasto suosi ehdottomas ti puolustajaa. Divisioonan hyökkäys eteni alun kangertelujen jälkeen varsin hyvin aina Ontrosenvaaraan ja Rukavaa raan saakka. Suomalainen”Erämaan kettu” ja myöhempi ”Vanha mottimestari” kovine korpisotureineen oli näyt tänyt kyntensä. Se jouduttiin luovutta maan Päämajan käskyllä Porajär ven suuntaan, vaikka alkuperäi sessä suunnitelmassa pataljoona olisi varmistanut päävoimien ete läisen sivustan ja liittynyt sen jäl keen pääosin painopistesuunnan hyökkäykseen. He tekivät koko ajan raskaan teh tävän ja joutuivat sen saavuttami seksi liikkumaan ja ”ryynäämään” valtavat matkat metsissä ja soilla. Väsyneet joukot eivät aivan saavuttaneet Raappanan käske mää tavoitetta, mutta tälle tasal le saatiin lupa pysäyttää hyökkäys päätien ja Tunkuantien suunnilla. Nämä vihollisen suunnitelmat Raappana pystyi rat kaisemaan edukseen lukuun otta matta Kiimasjärven suuntaa. (SA-kuva) Tule mukaan perinnetyöhön! P. 0500-399678 Maisema Rukavaaralta kohti Rukajärveä. Osaston kärki joutui siksi tulemaan pitkän ajan toimeen suorastaan tuhou tumisvaarassa pelkästään kevyillä aseilla ja mukana kannetuilla pat ruunoilla. Vihollinen oli valmistau tunut hyvin puolustamaan ky lää. Ratkaisu saatiin lopul ta työntämällä yllättäen hyökkäys aamusumun suojassa Rukajärven koillispään kautta kylään. Pitkälle edennyt hyökkäys muo dosti myös pysyvän uhan divisioo nan pohjoiselle sivustalle. Ja niinhän se myöhemmin teki, mut ta se on jo toinen tarina. Omelian mottitaiste lu ratkaistiin rohkeilla ja ennakko luulottomilla liikkeillä. Osaston toimintaa haittasi se, että sen raskas aseistus ja huolto kulki vat autoissa ja nämä jäivät yleen sä jälkeen tuhottujen siltojen tai muiden esteiden taakse. Se joutui aina lopulta valtaamaan ja pitämään maaston eli ratkaise maan lopullisesti tilanteen ja tu loksen. Päästiin vielä joen yli, mutta sitten törmättiin vihollisen vahvoihin asemiin suoalueen ta kana. Uudet raskaat 120 mm:n kranaatinheittimet olivat hyvä täydennys tykistölle ja niillä saatiin erämaihin helpommin lii kuteltava ”tykistö”. Hyökkäyksessä käytettiin hyväksi saarrostusta, hämäystä ja nopeaa painopisteen muutosta. Tämän tuen avulla jalka väki taisteli raivoisasti ja vyörytti ”Rukajärven rautaportin”. Di visioonan hyökkäysvoimaa rasitti koko hyökkäysvaiheen ajan yhden vahvennetun pataljoonan puut tuminen. Näihin tehtäviin se joutuikin myöhemmin ja näissä erämaissa täysin jalkavä en tapaan. Tauno Oksanen Sotakamreeri Lieksa Raappanan divisioonan ankara tehtävä sivulta 11 jatkuu www.mhy.fi/Sotkamo paivi.markkanen@mhy.fi p. Aikaa kului ja sillä välillä vihollinen ehti linnoit taa Rukavaaran ja järjestää sen puolustuksen. 08 655 7111/vaihde www.hyvinvointisampo.fi Myymälä: Keskuskatu 2, Sotkamo (08) 633 0880 Varasto: Ratatie 4, 044 533 6084 Työkalut Avoinna: myymälä 7-17, la 9-14 varasto 7-17, la 9-14 Logo_pos1 Logo_neg1 KRP Hallimyymälä Oy Logopäivitys 14.05.2020 #262524 C:70 M:65 Y:65 K:70 KAINUUNTIE 27 88600 SOTKAMO PUH. Tehokas tie dustelu, aktiivinen puolustus ja tukevien aselajien tehokas käyt tö mahdollistivat Raappanan divi sioonan kestämisen Rukajärvellä sodan loppuun saakka. Kuvaavaa oli kylän itäpuolelle tien varteen jätetyn la pun teksti; ”Älkää te suomalaiset luulko että me aina jäädään mot tiin”. elokuuta 1942. Selkä nojana oli erinomaisesti toiminut keskitetty raskas tuli, joka ratkai si murron sisään ja varsinkin murs kasi vihollisen lukuisat vastahyök käykset. 040 586 4901 www.mhy.fi/Kainuu tarja.huusko@mhy.fi p. Jalkaväen perustaistelijoiden merkitystä ei voida erämaasodas sa koskaan riittävästi korostaa. Vihollinen oli puolestaan liian passiivinen hy vistä puolustusasemistaan huoli matta ja oletti vahvasti suomalais ten tulevan juuri Virran ja Omelian pohjoispuolen erämaiden kautta. Sen nämä sitkeät Raappa nan soturit tekivät uljaasti. Ontro senvaarassa tapahtui muutos, jon ka jälkeen ”salamasota” loppui ja eteneminen oli valtavan työn ta kana. Tavoite oli saavutettu, mutta alue oli vie lä varmistettava työntämällä vi hollinen riittävän kauaksi Ontajo en taakse. Saa vutus oli erinomainen ja sen seurauksena suunniteltiin talvella 1942 suomalaissaksalaista iskua radalle ja jopa Sorokkaan saakka. Kuva otettu 30. Havaittiin, että se oli ryhmit tänyt vahvat joukot Rukavaaran eteläpuolelle, josta se arveli suo malaisten koukkaavan suurin kin voimin. Kaikki valtit oli vat vihollisella. Raappanan joukot tiedustelivat pari viikkoa tehokkaasti ennen hyökkäystä. ELOKUUTA 2021 13 le korpeen jopa useiden kilomet rien päähän. asemasodan ajaksi. Rukavaaran ”linnoituksen” val taaminen ja vihollisen pakottami nen vetäytymään oli Raappanan divisioonan hurjin ja erinomaisesti suoritettu taistelu. Se kul ki koko asemasodan ajan Rukajär ven pohjoispuolelta Jousijärveltä lähes 100 kilometriä suoraan län teen LuvajärviUhtuatasalle ja sil lä alueella vihollisella oli mahdolli suus suunnitella mitä tahansa. Maastollisesti lois tavat puolustusasemat ja tähän vaiheeseen oli saatu huomattava määrä vahvennuksia. 0400 882 376 www.mhy.fi/Ylä-Kainuu marianne.heikkinen@mhy.fi p. Tavoitetta, Rukajärven kylää ei vallattu tämän jälkeenkään hel posti. 0400 205 401 Palvelevat metsänhoitoyhdistykset Kainuussa SOTKAMON RINTAMAVETERAANIT RY • Kelan kuntoutus • Fysikaaliset ja hyvän olon hoidot • Ateriapalvelut kotiin vietynä • Kokousja juhlapalvelut • Sairaanhoitoja hoivapalvelut kotiin Väinämöinen 2, KUHMO Puh. Raappanan divisioona oli pääs syt tavoitteeseensa, noin 70 kilo metrin päähän Muurmannin ra dasta ja Stalinin kanavasta. Kevyen Osaston perus tehtäviksi oli tarkoitettu tieduste lu ja sivustojen varmistus. 08 666 2223 ma–pe 9–17, la 9–14 kukkakauppa.ahkeraliisa@gmail.com Sotkamon Hautaustoimisto RUSANEN OY Kaikki hautausalan palvelut. PERJANTAINA 20. Kevyttä osastoa polkupyörineen käytettiin alkuvaiheessa hyök käyksen kärkenä useita kertoja. Vihollinen onnistui saamaan lisävoimia Ontrosenvaaran taiste luihin ja se puolusti erittäin aktiivi sesti varsinkin kylän eteläpuolisia alueita, joiden kautta suomalais ten oli hyökättävä
– Töitä riitti aamusta iltaan ja harjoitteluun ei enää ollut aikaa. – Kesällä 1944 koulutus edistyi ja olimme Rissalassa koulutuskeskuksen AUK:ssa ryhmänjohtajakoulutuksessa. Korhonen päätti lukion ja lähti opiskelemaan kauppakorkeakouluun. Hyvänä hiihtäjänä ja mäenlaskijana tunnettu Martti A. Yksi heistä oli vuonna 1926 syntynyt Martti A. Martti Huusko Lukion penkiltä it-mieheksi Ouluun Sotkamolainen Martti A. Vain yksi kieltäytyi. Kuurnantie 9-11, 87200 Kajaani puh. Kotiin ja kauppiaaksi Sotkamoon Sodan päätyttyä Martti A. Vanhin, ennen sotaa kauppiaaksi valmistautunut Veikko-veli kaatui talvisodassa Muolaan taisteluissa. PERJANTAINA 20. Korhonen. 08 666 2950 Avoinna kesällä: ma-pe 12-17 ja ajanvarauksella melkein milloin vain!. Kaupallisen tutkinnon suorittamisen jälkeen oli vuorossa paluu kotimaahan ja töihin kauppaan. Niinpä en saavuttanut maajoukkuepaikkaa ja urheilu-ura alkoi hiipua, selvittää Martti A. Martti A. Kun koulutuksen loppuvaihe lähestyi, arvelimme että meidät siirretään seuraavaksi rintamalle. Kokonaan tuhoutui 71 rakennusta ja 927 osittain. Korhonen määrättiin Ouluun ilmatorjuntajoukkoihin. Minut valittiin ja lähdimme vaimoni Raijan kanssa matkaan. Viime vuosiin saakka on pyrkinyt auttamaan osaltaan Sotkamon Jymyn mäenlasku perinteitä ja hoitanut eri tavoin kuntoaan. Se koulutti täydennysmiehistöä rintamajoukoille. – Kajaanin Lyseon rehtori Uuno Seppo kutsui meidät vanhemmat pojat kokoon ja kysyi, kuka lähtee vapaaehtoisesti maanpuolustustehtäviin. Näin ei kuitenkaan käynyt, kun tuli rauha, selvittää Korhonen lähes 80 vuoden takaisia kokemuksiaan. Yksi heistä oli lukio-opinnot keskeyttänyt Martti A. Ilmatorjunnan tehostaminen vaikutti ja ilmahyökkäykset Ouluun loppuivat. Korhonen kuuluu niihin nuoriin, jotka lähtivät jatkosotaan vapaaehtoisena. Talvija jatkosodan kokemukset Korhosen perheessä olivat kuitenkin raskaat. Siellä hyppäsin urheilu-urani pisimmän hypyn, 94 metriä, selvittää Korhonen. määrättiin Ouluun ilmatorjuntatykistöön. Myöhemmin hän tuli töihin isänsä August Korhosen perustamaan liikkeeseen ja toimi kauppiaana Sotkamon Keskusliikkeessä vuosina 1952-1957. Alokkaaksi ja koulutukseen Rissalaan Oulusta Martti A. ELOKUUTA 2021 14 Jatkosodan loppuvaiheessa yhä nuoremmat osallistuivat isänmaan puolustamiseen. Opiskeluaikana vuosina 1957-1959 Cororadossa pääsin harjoittelemaan opintojen lomassa säännöllisesti ja olin todella hyvässä kunnossa. kilpaili Suomessa ja oli yhdistetyssä aivan maan kärkijoukkoa. Siksi läänin pääkaupungin ilmapuolustusta päätettiin vahvistaa ja tehtävään tarvittiin uusia miehiä. Rakkaus urheiluun, hiihtoon ja mäenlaskuun on pysynyt kuitenkin loppuun saakka. Tammikuussa 1944 pommikoneet vyöryivät kaupungin ylle neljä kertaa lähes peräkkäisinä päivinä. – Harjoitusten jälkeen olimme valmiita tosi toimiin, mutta ilmahyökkäyksiä ei enää tullut. Oiva-veli oli mukana kovissa taisteluissa Uhtualla ja Karjalan kannaksella. – Sitten huomasin Urheilulehdestä, että Yhdysvaltoihin etsittiin stipendiopiskelijaa Denverin yliopistoon. Kajaanin Lyseon rehtori Uuno Seppo kysyi, ketkä ovat valmiita lähtemään ja asia oli sillä selvä. 0440 629 290 Teppanan Fysikaalinen hoitolaitos Liity mukaan 14. Divisioonan perinneyhdistyksen toimintaan http://www.14dperinneyhdistys.fi/ VARAA AIKA! Kainuuntie 15, Sotkamo p. Korhonen. Siitä sitten lähdimme sotaan, kertoo nyt eläkepäiviään Sotkamossa yhdessä vaimonsa Raijan kanssa viettävä Martti A. Näin hoidimme tehtävämme, hän arvioi. Ensimmäinen pommitus oli heinäkuussa 1941. Jatkosodan aikana Oulua pommitettiin suhteellisen harvoin, viisi kertaa. Korhonen. Korhonen. Lukiolaispojat eivät joutuneet suoraan rintamalle. Hän osallistui myös Lapin sotaan. Korhonen siirrettiin kutsuntojen jälkeen Rissalaan asevelvolliseksi Jalkaväen koulutuskeskukseen
Se jatkui vielä sota-ajan jälkeenkin. Jo pienestä pitäen olin minäkin mukana perheen töissä, muistelee isotätini. Teoillaan ja uhrauksillaan he ovat pitäneet itsenäisen isänmaamme puolta ja lähteneet sotien jälkeen uudelleenrakentamaan kotimaatamme nykyiseen hyvinvointiinsa. Perinnetyöryhmään on kutsuttu Kainuun alueen kuntien, seurakuntien, valtion viranomaisten, Kainuun alueella toimivien Tammenlehvän Perinneliiton jäsenjärjestöjen ja muiden Kainuun alueella toimivien veteraaniperinteiden vaalimista arvostavien yhteisöjen edustajia. Paikalliseen perinnetoimikuntaan kutsutaan kullakin paikkakunnalla monipuolisesti veteraaniperinteen keräämisestä ja säilyttämisestä vastuuta kantavia tahoja. Tähän muutostyöhön ovat sitoutuneet kaikki edellä mainittujen liittojen Kainuussa toimivat piirijärjestöt, Kainuun sotaveteraanipiiri ry, Rintamaveteraanien Kainuun piiri ry ja Sotainvalidien Veljesliitto ry:n Kainuun piiri. Hän oli muuttunut todella herkkähermoiseksi ja saattoi olla suuttuessaan todella äkkipikainen ja ajattelematon, isotätini kuvailee isäänsä. Perheen äiti Mandi oli talon emäntä. Järjestöjen toimintaa aletaan organisoida uudelleen, kuitenkin niin, että veteraanisukupolvesta huolehditaan ”viimeiseen iltahuutoon” saakka. – Haavoittumisen jälkeen isä oli aivan erilainen. Perinnetoimikunnan tehtäviin kuuluvat muun muassa vaalia veteraaniperinnettä paikallisten yhteisöjen ja yhdistysten kanssa, tukea veteraanien, puolisoiden ja leskien tukityötä, vastata paikallisen sotien 19391945 sotilasja kotirintamaperinteen ylläpitämisestä, säilyttämisestä ja siirtämisestä seuraaville sukupolville, säilyttää veteraanien henkinen ja hengellinen perintö, esimerkiksi osallistumalla tai järjestämällä kirkollisia juhlia, edistää maanpuolustushenkeä omassa kunnassaan yhteistyössä eri järjestöjen kanssa, toteuttaa ja koordinoida vuosittaista perinnetoimintaa kunnassa (vuosipäivät, seppeleiden laskut, ja muut veteraaniperinteen kunniatehtävät yhteistyössä maanpuolustustyötä tekevien tahojen kanssa) sekä huolehtia kunnan alueella sijaitsevista sotien muistomerkeistä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja organisoida tarvittaessa näiden muistomerkkien vaatima kunnostusja huoltotyö. Valmistautuminen veteraaniperinneaikaan on aloitettu koko maassa yhteistyössä kolmen veteraanijärjestön, Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n, Suomen Rintamaveteraaniliitto ry:n ja Sotainvalidien Veljesliitto ry:n kesken. Perheen isä Kalle Karppinen oli maanviljelijä. – Isä ei myöskään koskaan puhunut rintamalla olostaan eikä halunnut, että häneltä siitä oltaisiin kyseltykään. Omavaraisuus perheessä olikin erittäin tärkeää. Yhdistyksen perustamisen valmistelu jatkuu tämän vuoden syksyllä ja tarkoitus on, että perustettavan perinneyhdistyksen perustamisasiakirjat olisivat ensi vuoden alussa hyväksyttävänä patenttija rekisterihallituksessa. Sotiemme veteraanien, heidän puolisoittensa ja leskiensä määrä vähenee nopeasti ja veteraanijärjestöjen toiminta alkaa painottua yhä enemmän veteraaniperinteiden vaalimiseen. Ruokaa perheellä oli todella vähän, mutta kuitenkin sen verran, että sitä aina oli. Veteraanisukupolven perinteiden vaaliminen on tärkeä osa kansallista identiteettiämme. Muistan, kuinka koko talvi siellä sairastettiin ja odotettiin milloin päästäisiin palaamaan takaisin kotiin, hän muistelee. Isotätini kuvailee lapsuuttaan niukkuuden ja säästeliäisyyden keskellä elämiseksi. Sota-aika ja jälleenrakentamisen aika ovat osa itsenäisen kotimaamme juuria ja kulmakiviä. Tia-Maria Tikkanen Tia-Marian isotäti joutui lähtemään veljiensä ja äitinsä kanssa kuvan perheen tavoin evakkoon Pohjanmaalle Pulkkilaan. Laura syntyi perheensä ensimmäiseksi lapseksi vuonna 1934 Pohjavaaralla Sotkamossa. Ryhmä on kokoontunut Teams-yhteydellä yhteiseen informaatiotilaisuuteen tämän vuoden huhtikuussa. (SA-kuva) Kohti perinneaikaa. Esimerkiksi ruoka pyrittiin mahdollisimman pitkälti saamaan omasta pellosta ja tarvittavat rakennuspuut sekä polttopuut omasta metsästä. Hän jäi sota-aikana huolehtimaan perheestä ja maatilasta töineen. Meidän nuorempien sukupolvien velvollisuus on kunnioittaa, vaalia ja säilyttää veteraanisukupolvelta saamaamme perintöä ja näin siirtää sitä tuleville sukupolville. Suomen veteraanijärjestökentässä tapahtuu näinä vuosina suuri rakenteellinen muutos. Niitä ei pidä aikojen saatossa unohtaa vaan muistaa ja kunnioittaa. Kalle sai haavoittumisen myötä vapautuksen rintamalle lähdöstä myöhemmin jatkosodan aikana, koska sirpaleen aiheuttamat vahingot olivat vaikuttaneet häneen paljon. – Ostokortilla saimme niukimpana aikana vain muutaman sata grammaa sokeria kuukaudeksi koko perheelle käytettäväksi, hän muistelee. Siellä he olivat koko talvisodan ajan. – Työt tehtiin yhdessä. Vastuuhenkilöinä toimivat paikallisten veteraaniyhdistysten toimihenkilöt. Hän sai osuman pommin sirpaleesta ohimoon. Evakkoon Pohjanmaalle Talvisodan aikana isotätini veljineen joutui lähtemään äidin kanssa kotoaan Pohjavaaralta evakkoon Pulkkilaan Vornan kylään. ELOKUUTA 2021 15 Sota-ajan lapsen muistoja – Monenlaisena olen maailman elämäni aikana nähnyt, tuumasi isotätini Laura, jonka kanssa juttelin hänen lapsuudestaan sota-aikana ja sen jälkeen. Isotätini lapsuuden muistelua kuunnellessani en voi kuin tuntea suurta kiitollisuutta kaikkia sota-aikana kasvaneita ja rintamalla olleita miehiä ja naisia kohtaan. Tarkoituksena on muuttaa nykyisen Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n järjestörakennetta niin, että liiton alueellisista toimijoista, sotaveteraanipiireistä, muodostetaan alueellisia perinneyhdistyksiä. Muutoksen on tarkoitus tapahtua pääsääntöisesti sääntömuutoksella sen sijaan, että perustettaisiin uusia yhdistyksiä. Rintamalle hänen piti lähteä talvisotaan, jossa hän haavoittui. Alueellisen perinneyhdistyksen perustamisen valmistelua varten on muodostettu Kainuun perinnetyöryhmä. – Evakossa oleminen ei ollut mitenkään mukavaa. Tässä on haastetta meille kaikille! Reijo Inget Perinnevastaava Kainuun sotaveteraanipiiri ry PERJANTAINA 20. – Rahaa ei paljoa ollut ja vähäinenkin säästettiin sekä käytettiin tarkoin, hän kertoo. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä kolme poikaa. Tavoitteena on, että Kainuun alueellinen perinneyhdistys aloittaisi toimintansa vuonna 2023. Kainuun alueelta perinneyhdistyksen jäseniksi ovat ilmoittautuneet kaikki Kainuun kunnat ja evankelisluterilaiset seurakunnat, Kainuun Prikaati, Kainuun rajavartiosto, sekä 14 rekisteröityä yhdistystä, yhteensä 34 yhteisöä. Alkuvaiheessa kaikki perustetut alueelliset perinneyhdistykset jatkavat Suomen Sotaveteraaniliiton jäseninä ja siirtyvät myöhemmin Tammenlehvän Perinneliiton alaisuuteen. Elintarvikkeet säännöstelyssä Isotätini muistaa myös hyvin sota-aikana alkaneen elintarvikkeiden säännöstelyn. Kainuun kuntiin perustetaan kuluvan kesän aikana alueellisen perinneyhdistyksen alaisuuteen paikalliset perinnetoimikunnat. Alueellisen perinneyhdistyksen tarkoituksena on hoitaa ja vaalia sotien 1939-1945 ja sotasukupolven perinteitä ja arvoja Tammenlehvän Perinneliiton periaatteiden mukaisesti, toimia alueellisen perinnetyön koordinoijana ja toteuttajana sekä ylläpitää yhteenkuuluvuutta ja isänmaallista henkeä sekä edistää ja valvoa Suomen sotien 1939-1945 veteraanien, heidän puolisoittensa ja leskiensä yhteiskunnallisia etuja sekä toimia toimeentuloturvan ja asumisolojen parantamiseksi ja kotipalvelujen ja kuntoutuksen edistämiseksi. Talvisodan aikana perheen isä haavoittui rintamalla
(08) 6178 30 KUHMO p. www.facebook.com/intersportpiipponen THE HEART OF SPORT Laaja valikoima Gore-Tex vaatteita ja jalkineita lapsille ja aikuisille! • AUTOMYYNTI • HUOLTO • VARAOSAT • RENGASMYYNTI • KORIKORJAUS • TOYOTA-RENT KAJAANI p. P. Musiikkia, MPK Pohjois-Suomen soittokunta Veteraanin puheenvuoro, Nuoren puheenvuoro, Musiikkia, MPK Pohjois-Suomen soittokunta Tervehdykset Sotkamon kunta Rajavartiolaitos Musiikkia, Sotkamon Mieslaulajat Palkitsemiset Musiikkia, Sotkamon Mieslaulajat Päätössanat ja seuraavat perinnepäivät, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Timo Härkönen Maamme, MPK Pohjois-Suomen soittokunta, Sotkamon Mieslaulajat ja yleisö Päätöskahvit, Sotkamon lukion ruokala Suuret kunniamerkit Tervetuloa! Veteraanit ja lotat tapahtumien kunniavieraana! 14. 2021 Klo 11.00 Hartaus Sotkamon sankarihautausmaalla/siunauskappelissa Musiikkiesitys. (08) 6178 20 www.nopanauto.fi www.toyota.fi Tutustu 14. Divisioonan perinneyhdistyksen toimintaan www-sivu 14dperinneyhdistys.fi SIIRRETTY VUODELLE 2022 KORONAPANDEMIAN VUOKSI. Tavallista parempi ruokakauppa SOTKAMO VUOKATTI MA–LA 8–21 SU 10–21 ILMASTOINNIN PUHDISTUSPALVELUT omakotitaloihin PIIPUN KORJAUS ja HORMISANEERAUKSET HORMITOHTORIT OY Ari Laukkanen & 0400 275 129 Juuso Laukkanen & 045 664 0060 PIIPPONEN, Sotkamo Kainuuntie 9, 88600 Sotkamo . syyskuuta 2021 OHJELMA Perjantai 3.9.2021 Klo 9.15 Lipun nosto ja koulujen yhteinen aamunavaus Sotkamon lukio Aamunavauksen suorittaa sotilaspastori Heikki Korva Klo 12.00 Nuorisotapahtuma. ELOKUUTA 2021 16 14. Sotkamon lukion sali Tilaisuudessa esiintyy Lapin Sotilassoittokunnan Combo-kokoonpano Klo 10.00 Toritapahtuma kalustoa ja toimintaa – 15.00 Sotkamon tori ja venesatama. Mukana Kainuun prikaati, Puolustusvoimien kalustonäyttely, Rajavartiolaitoksen toiminnan esittely, Hornetin ylilento ja muuta toimintaa Kajaani Sotilaskotiyhdistys sotilaskotiauto Myös hernerokkamyyntiä Klo 18.00 Iltatilaisuus nuorille, Sotkamon lukion sali tai Asema 13 Lauantai 4.9. Hartaus, kenttärovasti Penna Parviainen Virsi 577 Seppeleenlasku sankarimuistoristille Klo 11.30 Ruokailu Sotkamon lukion ruokala Klo 13.00 Pääjuhla Sotkamon lukion juhlasali Tervetulosanat, puheenjohtaja, prikaatikenraali Manu Tuominen Seppelpartioiden lähettäminen Musiikkia, MPK Pohjois-Suomen soittokunta Juhapuhe, Puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen. Divisioonan perinneyhdistyksen nuorisoja perinnepäivät Sotkamossa 3.-4. (08) 666 2421 Avoinna ma-pe 9.30-18, la 9.30-15, su suljettu . Sen ansiosta perinnepäivien järjestäminen on mahdollista. Divisioonan perinneyhdistys kiittää Sotkamon kuntaa ja muita yhteistyökumppaneita sekä Korven Kaiku -lehden ilmoittajia heidän antamastaan tuesta ja rahallisesta avusta. PERJANTAINA 20