>> 7 Sotkamon koululaisia on mukana Leijonien kampanjassa, jolla siivotaan yhdessä roskia pois teiden varsilta. >> 8 Roskat pois luonnosta Opettaja Marika Nilosaari ja oppilaat Henna Huusko ja Iiris Heikkinen esittelevät teosta, joka lähtee Himmeliin ilahduttamaan vanhuksia. TOUKOKUUTA 2019 NRO 42 Puheenjohtaja Elinvoiman kehittäminen on Sakari Seppäselle ykkösasia. >> 22 Pekka LassiLa. Vuokatin koululla lapset lähtivät työhön maanantaina vauhdilla. PERUSTETTU 1962 | WWW.SOTKAMOLEHTI.FI | IRTONUMERO 2,50 € TIISTAI 28. >> 10 Nuorilta taidetta vanhuksille 6 4 1 4 8 8 1 4 4 2 3 7 1 9 2 2 Kunnari Raja rikki: Roope Korhonen kasvatti kauden ensimmäisessä kotikenttäpelissä kotiutustensa määrän 1 101:een juoksuun, jolla hän on kaikkien aikojen tilastokolmonen. >> 4 Jättirekka Timo Klemetti esitteli 34 metriä pitkää rekkaa satamassa
Viimeisen 40 vuoden aikanakaan väki ei ole Sotkamossa vähentynyt kuin 1 000 ihmisen verran kaikista rakennemuutoksista, meijerien lakkauttamisista ja Incapin toiminnan päättymisistä huolimatta. Kajaanin väkiluku olisi tippunut alle 30 000:n, Sotkamon vähän yli 8 000:n. Tämä on se realiteetti. Asukkaita noin 10 500. Sotkamon osalta en ennusteeseen usko. Myöhemmin pohjoissuomalainen edustus kasvoi, kun europarlamenttiin noustiin varapaikoilta. Puolipilvistä tai pilvistä, paikoin sadekuuroja. Esimerkiksi Sotkamossa oli parhaillaan 47 kyläkoulua. Kuva: Mari Heikura. Edellisellä vaalikaudella europarlamenttiin valittiin suoraan vaaleilla kolme pohjoissuomalaista edustajaa. Vajaa tuhat henkeä seurasi Hiukassa Sotkamon Jymyn kauden ensimmäistä superpesisottelua. Näillä näkymillä väkiluku tuskin tippuu 21 vuoden aikana 2 500 ihmisen verran. Suomi voitti, Pohjois-Suomi hävisi Pääkirjoitus 28.5.2019 6 Päätoimittaja: Pekka Lassila 040 0456 848 6 Jakelupäivystys: 0800 955 05 6 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@slpmedia.fi Lämmintä Suomessa toissapäivänä Kylmää toissapäivänä Paikallisennuste tänään Kotimaa iltapäivällä Kotimaa 20 25 30 15 10 5 0?C +5 +10 +15 +20 +25 +30 Odotettavissa tänään Kainuussa Sää vuosi sitten Hyrynsalmi Kajaani Paltamo Ristijärvi SOTKAMO Meteorologi Ilkka Alanko +11 +12 +12 +14 3 Keskiviikkona Torstaina Perjantaina Lauantaina +12°C 5 +14°C 7 +8°C 8 +10°C 7 Ilomantsi +15,3 °C Saana ?4,0 °C Heikkoa etelänpuoleista tuulta. Asukkaitakin oli 60 vuotta sitten lähes 15 500. Sotkamossa ja Kajaanissa asuu ennusteen mukaan vuonna 2040 Kainuun noin 65 000 ihmisestä 40 000. Onko se vuonna 2040 edelleen sama kuin vuonna 2010. Vuonna 2040 ennusteen mukaan Kainuussa olisi vähän alle 65 000 ihmistä. Koko maan äänestysprosentti oli 42,7, mitä voi pitää vaatimattomana, vaikka se koheni vuoden 2014 41 prosentista. Nyt yksikään pohjoissuomalainen ehdokas ei tullut valituksi europarlamenttiin. Siementen kylvöt ovat käynnissä ja nurmikon leikkuunkin on saanut aloittaa. Monivuotinen lipstikka kasvaa jo kovasti. toukokuuta 2019 J onkin aikaa sitten julkaistiin ennuste Kainuun väestön määrän kehityksestä. Kainuulaisen päättäjän on vaikea ymmärtää elämän realiteetteja erityisesti vähäväkisimmissä kunnissa. Maakuntauudistuksen mahdollinen toteutuminen antaa toivoa kainuulaisen kuntakuplan edelleen rahoittamiseen. Näillä näkymillä on. Maakuntajohtaja sanoi asian suoraan todetessaan eräässä haastattelussa, ettei Kainuussa rahat riitä ilman valtiolta saatavia apuja. Pohjoisen ihmisten laiskaa äänestysaktiivisuutta voi perustellusti kutsua luovutusvoitoksi. Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, ettei edelleenkään maakuntatasolla koskien myös kuntien määrää, tarvitse tehdä mitään sopeuttamistoimenpiteitä. Päivälämpötila 10...15 astetta. Tai parhaimpina aikoina, jolloin maakunnassa asui yli 100 000 ihmistä. Oulun vaalipiirin äänestysprosentti oli 37,9. On puhuttu aidanseipäästä. Muutamat kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa. Suomi voitti jääkiekossa Kanadan, Sotkamo voitti Hiukassa Seinäjoen, mutta koko Pohjois-Suomi hävisi eurovaaleissa Etelä-Suomelle. Etelä-Suomi äänesti keskimäärin selvästi aktiivisemmin kuin pohjoinen. Mutta ketään ei huoleta Kainuun kuntarakenne ja palveluiden tarjonta. Vanhat ruunat ja mahot tammat eivät kykene lisääntymään. 2 KESKUSTELE SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 28. Kun väkimäärä on pohjoiseen verrattuna moninkertainen, etelän äänestäjien painoarvo kasvaa. Keskustelu uutisen julkaisemisen jälkeen on ollut jopa surkuhupaisaa. Euroopan parlamentti sentään alkaa olla Kainuun kaltaisten harvaan asuttujen alueiden ainoa tuki, turva ja rahoituslähde. Siis, valtiolta on apua saatava. Jolloin väkeä maakunnassa oli yli 80 000. Nyt kyläkouluja on kolme. Kaikissa julkisissa kommenteissa on nostettu esille huoli siitä, kuinka saadaan syntyvyys nousuun. Kajaani Sotkamo Suomussalmi +22°C 4 +21°C 3 +21°C 4 ke to pe Joensuu Kajaani Lahti Oulu Rovaniemi Pori Jyväskylä Helsinki Tampere Turku Vaasa Kemi 12 14 16 12 14 13 17 12 13 15 17 15 12 13 13 9 14 14 15 11 14 14 16 14 10 12 12 7 11 8 15 9 8 12 13 14 17 16 14 12 14 11 13 12 7 4 5 4 viikon kuva Kotipuutarhureilla riittää kiirettä. A Vanhat ruunat ja mahot tammat eivät kykene lisääntymään." Aidan sijaan aidanseipäästä Kolumni Pertti Granqvist pertti.granqvist@slpmedia.fi kirjoittaja on erikoistoimittaja S unnuntaina äänestettiin europarlamenttivaaleissa ja seurattiin jääkiekon MM-kisoja. Sotkamossa äänestämässä kävi vain 33,7 prosenttia. Olisi pitänyt puhua aidasta. Vielä selkeämmin sanottuna sitä, ettei halutakaan tehdä. Helsingin vaalipiirissä äänestysaktiivisuus oli 55,7 prosenttia ja Uudellamaalla 45,9 prosenttia
KLO 10–21 RAJOITUS 2 PKT/TALOUS Kylätoiminnan jokavuotinen lippulaivatapahtuma Avoimet Kylät liikuttaa jälleen yli sataatuhatta kansalaista maamme kylissä ja kortteleissa lauantaina 8.6.2019. Pidetäänhän siis omista kylistä ja kortteleistamme hyvä huoli – ja toivotetaan kauempaakin tulijat lämpimästi tervetulleiksi! PS. – tervetuloa löylyihin! Petri Rinne Suomen Kylät ry, puheenjohtaja Maaseutupolitiikan neuvosto, apulaispääsihteeri Avoimet vai suljetut kylät. Hinta voimassa vain Vuokatin S-marketissa pe 31.5. Uutisvinkit: Puhelimitse 050 314 5004, sähköpostitse toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi. Tai jos muuten vain kylään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt! Yksikään maamme tuhansista kylistä ja kortteleista ei nimittäin ole toisensa kaltainen. Pekingiläisessä liikenneviraston järjestämässä lottoarvonnassa kaksi miljoonaa kaupunkilaista hakee kahden kuukauden välein lupaa auton ostoon, mutta voittomahdollisuus on vain promillen luokkaa. Kirjoita napakasti. pantit 0,80 2 49 1 juntulan luomutilan tuote-esittely klo 10–14 PALVELEMME HELATORSTAINA 30.5. Suuriin kaupunkeihin muuttaminen on luvanvaraista. Ekologisesti polkupyörälläkin ehdit päivän aikana maakunnasta riippuen jopa useille tai ainakin muutamille kylille. Suomalaisen paikalliskehittämisen lähettiläänä olen kevään aikana poikennut myös useille suljetuille kylille, joissa asiat ovat menneet hullusti ja nyt etsitään ulospääsyä. Yli 1 500 kohdetta ympäri suvista Suomea kutsuu kylään ja järjestää vierailijoille omannäköistään ohjelmaa. Esimerkiksi sodat, saasteet ja ilmastonmuutos ovat tehneet monet kylät ja korttelit maailmalla lähes asuinkelvottomiksi ja sysänneet liikkeelle kasvavan pakolaisja epävakauden aallon. 10–21, pe–la 8–21, su 10–21 S-market Sotkamo ma–ke 7–21, to 30.5. kahvija munkkitarjoilu klo 10–18 myymälässä arvontaa! palkintoina erilaisia TUOTEPAKETTEJA! Paulig Juhla Mokka Kahvit 400–500 g (5,90– 7,38/kg) 2 95 Atria Hiillos Grillimakkarat 400 g (3,48/kg) 39 Irtonamuja 4 95 /kg Makkaratarjoilu klo 10–18 S-PANKIN PALVELUNEUVOJA PAIKALLA VUOKATIN S-MARKETISSA KLO 10–12 JA 13–16 Hinta voimassa 27.5.–2.6. Kolumni www.sotkamolehti.fi Paikkakunnan parhaat uutiset ja tarjoukset!. Suunnitelmallisen suomalaisenkin kannattaa joskus lähteä päämäärättömään seikkailuun, voit törmätä vaikka tulevaan naapuriisi. Lyhyen lentomatkan päässä Venäjän miehittämässä Abhasiassa aluehallinnon edustaja tuli kysymään, suvaitaanko Suomessa kielivähemmistöjä. Tsekkiläinen rallikuski Martin Prokop taas nimesi suomalaisen maaseudun maailman kauneimmaksi. Heittäydy vaikka amerikkalaistyyppiselle roadtripille ja kierrä kaikki Valtatie 66:n varren kylät (jos et ehdi kaikkia, jatka seuraavana vuonna). Kirjoittajan nimeä ei anneta toimituksen ulkopuolelle. toukokuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 3 Mielipiteet: toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi, Sotkamo-lehti, Akkoniementie 4, 88600 Sotkamo. S-market Vuokatti ma–ke 8–21, to 30.5. Elämä on toisaalla, kirjoitti maanpakoon tuomittu tsekkikirjailija Milan Kunderakin – kunnes pääsi palaamaan kotikylälleen. Mutta osaammeko arvostaa ja vaalia sitä, mikä on aivan silmiemme edessä ja meille itsestään selvää. Hinta voimassa vain Vuokatin S-marketissa pe 31.5. Kirjoituksia ei palauteta. Olemme mukana myös YLEn kesän ykköskampanjassa Saunapäivässä, joka avaa kyläja korttelisaunojen ovet kaikelle kansalle lauantaina 27.7. Ilmansaasteita pahempia ongelmia aiheuttaa vesistöjen ja maaperän saastuminen. Tiistaina 28. Miksi lähiympäristömme kylistä ja kortteleista pitäisi sitten liikuttua, nehän on jo niin nähty. Jos olet miettinyt maallemuuttoa tai kesämökin ostoa, päivä tarjoaa mainion tilaisuuden tutustua kylien sosiaaliseen ympäristöön ja palveluihin. Kiinassa maan sisäiseen muuttoliikkeeseen on puututtu kovalla kädellä, ja maan yli miljoonalle kylälle etsitään uusia mahdollisuuksia presidentti Xi Jinpingin lanseeraamalla maaseudun uudistamiskampanjalla. Tällä osallistujamäärällä kyseessä on valtakuntamme suurin yksipäiväinen yleisötapahtuma. Pepsi Max 2 x 1,5 l 3 l (0,83/l) sis. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja otsikoida tekstiä. Kirjoita viestin alkuun SOT ASIA sitten viesti Ohje: Kirjoittajan on ilmoitettava nimensä ja yhteystietonsa toimitukselle, vaikka kirjoitus toivottaisiinkin julkaistavaksi nimimerkillä. Kylien lisäksi tapahtumapäivässä ovat mukana myös Kyläkauppapäivän lähikaupat. Georgialaista kansanosaa oli ryhdytty savustamaan ulos maasta kunderalaisittain lakkauttamalla heidän passinsa. Tekstiviestit: Lähetä viesti numeroon 17192. Kirjoituksia koskevat tiedustelut 050 314 5004. 10–21, pe–la 7–21, su 10–21 kesäkauden avaus vuokatin s-marketissa pe 31.5. Mikä on kyläyhteisön arvo nykypäivän Suomessa, kysyttiin lähikouluseminaarin otsikossa Saimaan saaristossa hiljakkoin. Hinta voimassa vain Vuokatin S-marketissa pe 31.5
Se on iso asia, joka pitää miettiä. Koulun käyttöikä on yli 50 vuotta ja laina jakautuu siten pitkälle ajalle. Sotessa hän laskee olevan noin 1000 henkeä, jotka eivät työskentele lainkaan suoraan asiakasrajapinnassa. Seppänen kannattaa ajatusta, että pitkäaikaisia investointeja voisi tehdä matalien korkojen aikana kassan sijasta velkarahalla. Tuotto käytetäisiin kuntalaisten palvelujen kehittämiseen. Jos ajatellaan kauppahintaa, se aika nopeasti häviäisi kulutukseen, jos se haluttaisiin kulutuksen laittaa. Kuntien välisessä sopimuksessa maksuosuuteen vaikuttavat väkimäärän lisäksi muun muassa verotulot, valtionosuudet ja kiinteistöverotulot. Nelivuotiseksi sovittu pesti on nyt puolessa välissä. Väliaikainen se on ollut jo seitsemän vuotta. Sopimuksessa määritellään, miten kulut jaetaan, mutta ei sitä, millä tavalla kulut pidetään kohtuudessa. – Päätöksiä sotelle menevien euron käytöstä ei tehdä Sotkamossa, eikä siihen pysty juuri vaikuttamaan, Seppänen sanoo, ja muistuttaa, että esimerkiksi lääkäripaikoista puolet on ollut Sotkamossa jo vuosia täyttämättä. – En olisi uskonut, että sellainen sopimus on tehty. – On turhauttavaa kehittää kunnan elinvoimaa, kun yli puolet tuloista menee alueelle, jota ei voi hallita. Nykyistä kunnanhallitusta hän on johtanut kaksi vuotta. 4 PUHEENAIHEET SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 28. Seppänen pitäisi elinvoiman kehittämisen kannalta hyvänä, että kunta esimerkiksi hankkisi järkevällä hinnalla maa-alueita Vuokatin keskeisiltä alueilta. – Tulojen lisääminen on keskeistä, mutta se on kaksiteräinen asia. Seppäselle on kerrottu, että vuonna 2012 solmittu sotesopimus on tehty väliaikaiseksi. toukokuuta 2019 Pekka Lassila pekka.lassila@slpmedia.fi Sote nousee kunnanhallituksen puheenjohtajan Sakari Seppäsen (kesk.) puheeseen tuon tuostakin. – Kunnan kaukolämpösopimus Vapon kanssa päättyy parin vuoden kuluttua. Sopimus pitäisi joka tapauksessa nyt avata uuden sairaalan myötä, koska Kajaanin kaupungin terveyskeskus siirtyy uuteen sairaalakompleksiin kaikkien Kainuun kuntien kustannuksella. Mitä lämpöliiketoiminnan osalta tehdään. Ensimmäinen iso asia on Seppäsen mukaan omistajapoliittisen ohjelman laatiminen. Selvitysten perusteella tämä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, koska Sotkamon terveyskeskuksessa joudutaan lähettämään asiakkaita muualle hoitoon. – Esimerkiksi koulun rakentamiseen voisi käyttää osittain vierasta pääomaa. – Kun lähdin vetämään kunnanhallitusta, mietin, että pitää saada selkeät pelisäännöt, millä kuntaa johdetaan. Nuorten kolmekymppisten pitäisi olla miettimässä, mitä he ajattelevat tulevaisuudesta ja esittää kehittämisajatuksia, Sakari Seppänen pohtii. Kuntien välisen sotekulujen jakamista koskevan sopimuksen sisältö tuli kaksi vuotta Sotkamon kunnanhallitusta johtaneelle Seppäselle yllätyksenä. Se häviää sotekonserniin. Hän kertoo istuneensa edellisen viikon perjantaina kokouksessa, jossa oli koolla kuntien ja soten johtavat virkamiehet. Soten hallituksen kokoonpanossa suurin osa on eläkeläisiä. Seppänen pitää tärkeänä, että kaikilla on yhteinen käsitys siitä, miten edetään. – Pitää olla ajatus siitä, mikä on oleellista Sotkamon kehittämisessä, ja että pyritään niihin päämääriin. Kunnan johtamisen tulee joka tapauksessa olla loogista ja järjestelmällistä. Johdonmukaisuutta ja yksituumaisuutta tarvitaan esimerkiksi sähköyhtiö Loisteen myynnistä kunnalle tuloutuneen noin 48 miljoonan euron käyttämisessä. Kuntien välinen sote sopimus on hankala yhtälö. Sijoitustuoton käyttö on poliittinen kysymys. Siinä ei kehitysideoita hirveästi tullut kahden tunnin aikana sillä porukalla. – Omistajapoliittisessa ohjelmassa pitäisi pystyä luomaan raamit, jolla kunnan omaisuuden arvon kehittyy. Parhaillaan käynnissä on palveluverkon selvitys, jonka tavoitteena on saada uusia ajatuksia palvelujen tuottamiseen. Kunnan hallinnossa on Seppäsen mukaan nyt vallalla positiivinen tekemisen tahto. Lisäksi on mietittävä, miten kunnalle saadaan lisää tuloja. Soten rakenteita pitää Seppäsen mielestä pystyä kehittämään. Liikkeenjohdosta tutut opit kuultavat Seppäsen puheessa taustalla, vaikkei hän sitä myönnäkään. – Laskin, että siinä pöydän ympärillä olevien palkkaja sivukulut ovat yhteensä yli 2 miljoonaa euroa vuodessa. Soten budjetti on 350 miljoonaa Elinvoima edellä Kunnanhallituksen puheenjohtaja Sakari Seppänen haluaa avata kuntien välisen sotesopimuksen ja kunnalle johdomukaisen omistajapoliittisen ohjelman. Viranhaltijoita on Seppäsen mielestä Kainuussa yli oman tarpeen. Muuten päätöksenteko rönsyilee sen mukaan, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Sen seurauksena on lähdetty kehittämään kuntastrategiaa, elinvoimaohjelmaa, hankintasääntöä ja työllistämisasioita. Kunnanhallituksen jäseneksi Seppänen tuli edellisen kunnanhallituksen aikana neljä vuotta sitten. Olisiko järkevämpi laskea kunnallisvero tavoitteena lisätä vakituisia asukkaita kuntaan. A Laskin, että siinä pöydän ympärillä olevien palkkaja sivukulut ovat yhteensä yli 2 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä ei kehitysideoita hirveästi tullut kahden tunnin aikana sillä porukalla.". Jos Sotkamon kunta lisää verotuloja miljoona euroa, siitä menee suoraan päältä 600 000 euroa sotelle. – Jos poliittinen ilmapiiri on poukkoileva ja ristiriitainen, se luo epävarmuutta ja vaikuttaa suoraan viranhaltijoihin varsinkin, jos he eivät tiedä, mitä voivat ja mitä eivät voi tehdä. Kuntien välisen sopimuksen avaaminen ei yksin riitä. Monia tukitoimintoja voisi hankkia tahoilta, joiden osaaminen soveltuisi niiden tuottamiseen paremmin ja palvelu paranisi. Uudet johtavat viranhaltijat saavat Seppäseltä kiitosta. Johdonmukaisuus helpottaa sekä yhteistyökumppaneiden että viranhaltijoiden toimintaa. Väkimäärän perustella Sotkamon suhteellinen maksuosuus kasvaa kaiken aikaa. Viranhaltijat valmistelevat ja päätökset tehdään luottamuselimissä, Seppänen korostaa, ja luottamushenkilöiden pitää perehtyä käsiteltäviin asioihin. Kustannusten jako ja toimintamallit pitää miettiä uusiksi. Silloin asioita on helpompi viedä eteenpäin. Valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat sitoutuneet ajatukseen, että pääomaa sijoitetaan siten, että siitä saadaan tuottoa. Omistajapoliittisessa ohjelmassa pitää ottaa kantaa kassan rahavarojen lisäksi kunnan koko omaisuuden hoitamiseen kuten tuleviin kouluja areenainvestointeihin, kirkonkylän ja Hiukan alueen kehittämiseen ja kunnan kiinteistöihin sekä muun muassa kaukolämpöverkostoon ja -laitosten omistukseen. – Kunnan kassassa ei ole ennen ollut vastaavaa summaa käytössä olevia varoja. Sotkamolaisten veronmaksajien palveluja ei pysty suoranaisesti parantamaan sillä rahalla. Aiemmin tehty tasapainotusohjelma pitää kunnan kulut kurissa, mutta se ei riitä
Kuva on otettu kaivoksen avajaisissa. Oliko Suokkaan kohdalla kyse potkuista. Seppänen peräänkuuluttaa ammattijohtamista sekä soten hallitukseen että johtaviin virkoihin. – En minä sillä tavalla sitä sano. Sillä tavalla kirkonkylä pysyisi elävänä. – Katetulle katsomolle löytyy ratkaisu ja nopeimmin sen saisi liikkeelle, jos saisimme aikaiseksi realistisen suunnitelman, ja sille löytyisi rahoittajaksi yrityskonsortio. Tässä vaihtoehdossa voimme kunnankin osuutta pohtia tarkemmin uuden kuntalain asettamissa rajoissa. – Erkki Kurosella on osaamista ja puhtia viedä asiaa eteenpäin. Kuronen vastaa toimitusjohtajan tehtävän lisäksi hopeakaivoksen tuotannosta, kunnes uusi kaivospäällikkö on valittu. Minusta on koulutuksen ja osaamisen tuhlaamista, jos hän hoitaa ja vastaa oman toimen ohella ison yksikön talousasioista. Hiukan pari vuotta sitten esitellyt laajat kehitysideat ovat kutistuneet monin osin epärealistisina hankkeina. Vuokatti kyllä pysyy elävänä matkailuinfran ansiosta. Taloutta pitää johtaa osaava talousjohtajan, henkilöitä ammattihenkilöstöjohtajan. toukokuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 5 euroa. Olisiko Arto Suokkaalla ollut halua jatkaa tehtävässä. Huoltorakennus tullaan jossain vaiheessa uusimaan, ja sen yhteyteen kaavaillaan pukutilojen ja rannan palvelujen lisäksi mahdollisesti kahvilatilaa. Talouden johtaminen ei saa olla sitä, että tulos nähdään vasta, kun kaikki laskut on viety kirjanpitoon. – Rakentamisvaihe on ohi, ja tuotannon ylösajovaihe on käynnissä. Tehtäviin on kuulunut kaivosten suunnittelua, rakentamista ja tuotannon johtamista. – Katettua katsomoa tarvitsevat pääasiassa superpesisottelujen katsojat. Juniorijoukueille olosuhteet riittävät ja he eivät katettua katsomoa tarvitse, vaan tarvitsevat enemmän huoltotiloja kuten myös superpesisjoukkueet sekä Hiukan rannan käyttäjät. – Kaikkea hyvää uudelle johdolle ja yritykselle, toivottaa Suokas, joka vastasi lähes kaksi vuotta hopeakaivoksen rakentamisesta. – Eipä se tällä kerralla minun halustani ollut kiinni, Suokas toteaa. Hän on työskennellyt kaivostoiminnan päällikkönä ja huhtikuun lopusta hopeakaivoksen operatiivisena johtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Yhtiön hallitus nimitti Kurosen perjantaina uudeksi toimitusjohtajaksi. Erkki Kuronen nimitetty Suokkaan tilalle vakiinnuttamaan kaivostoiminta Erkki Kuronen nimitettiin perjantaina Sotkamo Silverin toimitusjohtajaksi. – Kun kunnantalo päätettiin saneerata ja pitää nykyisellä paikalla, oli sellaista periaatteellista ajattelua, että jos julkisia investointeja tehdään, tehtäisiin ne kirkonkylälle. Pekka LassiLa/arkisTo. Nyt on aika uudistaa ja lähteä uusilla tuoreilla voimilla viemään työtä eteenpäin. Osaaminen käy ohueksi, kun puhutaan suurista rahoista ja kehittämisasiat käyvät monimutkaisiksi. – Erikoislääkärin koulutuksen saanut henkilö on omalla alallaan huippuammattilainen. Lasteja lähtee Sotkamon-kaivokselta viikoittain. Suokas aloitti Sotkamo Silverin palveluksessa kaivoksen johtajana heinäkuussa 2017. Sotkamon Tipasojalla sijaitsevan Suomen ensimmäisen hopeakaivoksen tuotantokapasiteetti oli täydessä käytössä jo huhtikuussa. Kysymykseen, tuliko vaihdos yllätyksenä, Suokas vastaa, että ei välttämättä. Kainuussa ei ole monta niin suurta yritystä. On mielenkiintoista ottaa tämä haaste ja tehtävä vastaan. – Koulusta ei ole tehty päätöstä, mutta yksi kriteeri on se, miten kunnan elinvoimaa pystytään kehittämään tasaisesti. – Hyvä vaihe menossa. Nykyinen varanto takaa tuotannon seitsemäksi vuodeksi. Perjantaina toimitusjohtajan tehtävät jättänyt Suokas ei halua kommentoida lähtöään tarkemmin. Sinänsä perustyö on samaa niin metallikaivoksella kuin teollisuusmineraaleja esimerkiksi paperitehtaalle tuottavalla kaivoksella, Kuronen kertoo. Olemme sopineet hänen kanssaan, että tällä tavalla tehdään. Sitä ennen hän työskenteli Mondo Mineralsin talkkikaivoksella parikymmentä vuotta, niin ikään Sotkamossa. Kysymykseen, mikä esti Suokkaan jatkon, Tuokko vastaa, että uuden vaiheen alkaessa yhtiö katsoi parhaaksi tehdä näin. – Tytäryhtiön hallitus katsoo, että hopeakaivoksen kassavirran käynnistyttyä on luonnollinen hetki tehdä vaihdos tytäryhtiön toimitusjohtajuudessa, konsernijohtaja Timo Lindborg toteaa pörssitiedotteessa. Rakentamisvaihe on ohi ja yhtiön hallitus katsoo, että on oikea aika jatkaa tuoreilla voimilla Maria Kalliokoski maria.kalliokoski@slpmedia.fi Sotkamo Silver Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi perjantaina nimitetty Erkki Kuronen on kartoittanut kaivoksen malmivarantoja. – Lähikuukausina toiminta ja tuotanto vakautetaan ja saadaan arki rullaamaan, hän kuvaa. Yhtiön mukaan vaihdos tuli ajankohtaiseksi, kun hopeakaivoksessa siirryttiin tuotannon ylösajoon. Sotkamo Silverissä hän vastasi organisaation kehittämisestä ja kaivoksen rakentamisesta tuotantovaiheeseen. Sen puolesta puhuu esimerkiksi Sopalanrannan omakotitonttien kysyntä. Sotkamo Silver Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Tuokko sanoo, että nyt oli sopiva hetki vaihtaa hopeakaivosyhtiön toimitusjohtaja. Kaivoksella on tarkoitus rikastaa tänä vuonna 330 000–350 000 tonnia malmia. Kuronen ei ole ollut paljon julkisuudessa, mutta hopeakaivos on hänelle tuttu jo kolmen vuoden ajalta. Hän kertoo aloittavansa toimitusjohtajana hyvin positiivisella mielellä. Kuronen alkaa vakauttaa kaivoksen toimintaa. – Meillä on vahva näkemys, että pystymme lisäämään toimintavuosia malminetsinnällä, toisaalta nykyisen esiintymän jatkeella, mutta koko Tipaksen vihreäkivijakso on potentiaalista. Sotkamo Silver Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Tuokko sanoo, että nimitys oli ensimmäinen vaihe ja vietiin nyt loppuun. Pekka LassiLa Silverin toimitusjohtaja vaihtuu Maria Kalliokoski maria.kalliakoski@slpmedia.fi Toimintaansa aloittelevan kaivosyhtiö Sotkamo Silver Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu. PenTTi kangas / arkisTo Arto Suokas väistyy Sotkamo Silverin toimitusjohtajan tehtävästä. Tytäryhtiö Sotkamo Silver Oy:n toimitusjohtajan varamiehenä toimii Arttu Ohtonen. Projektivaiheen jälkeen toiminta vakiintuu normaaliksi teolliseksi toiminnaksi. Hän siirtyi Sotkamoon Bolidenin Kevitsan kaivoksen käyttöpäällikön tehtävistä. Ihmiset haluavat asua kirkonkylällä, missä palvelut ovat lähellä. Yhtiö valmisteli asiaa nimittämällä huhtikuun lopulla kaivoksen operatiiviseksi johtajaksi kaivostoiminnan päällikön Erkki Kurosen. Asiat menevät sitten hyvässä hengessä. Tiistaina 28. Hän on niin ikään työskennellyt useissa maissa. Aikataulusta ei vielä ole tarkkaa tietoa, hän kertoo. Hän on ollut mukana useissa kaivoshankkeissa, myös Talvivaarassa. Sotkamo Silverissä työskennellään maanalaisessa louhoksella ja Mondo Mineralsilla avolouhoksella. Tuokon mukaan rikasteita on tuotettu onnistuneesti ja toimitettu asiakassulatoille. Nyt tuotannon ylösajo jatkuu, mikä Kurosen mukaan tarkoittaa vakauttamista. Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja Arto Suokas ovat sopineet, että Suokas jättää tehtävänsä tytäryhtiön toimitusjohtajana. Parhaillaan vellova mahdollisen uuden koulun sijaintikeskustelu on Seppäsen mielestä saanut turhan ison roolin
Aavakare ei näe sellaista mahdollisuutta, että molemmat valitut perussuomalaiset jäisivätkin lopulta kotimaan politiikkaan. – Emme käyttäneet vaaleihin yhtään rahaa, Kilpeläinen sanoo. Ei onnistunut. Pekka lassila Sami Kilpeläinen. Kristillisdemokraatit lisäsivät äänimääräänsä noin sadalla. Minipuolueilla ei ollut Kainuussakaan mitään jakoa. Toiseksi visaili Anastasia Parfenova Kemijärveltä ja kolmanneksi Otto Hertsi Hollolasta. Tätä saavutusta voi pitää historiallisena. Seuraavissa vaaleissa murros varmasti laajenee, Kilpeläinen sanoo. Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka ristijärvi Sotkamo Suomussalmi oulun vp Koko maa Kainuu yht. Teuvo Hakkarainen (ps.) saa Aavakareen mietteliäämmäksi. – Hakkarainen oli vähän yllätys. Ratkaisut maailman ongelmiin voivat löytyvät vain yhdessä ratkaisuja hakemalla, eivät vastakkainasettelulla, elokuvan tekijä, luontodokumentaristi Petteri Saario muistutti. Hakkaraisen kielitaitoa en oikein tiedä, mutta kaikkeahan oppii. Vilma issakainen Hannu Mustonen hannu.mustonen@slpmedia.fi Perussuomalaisten Eila Aavakare otti rauhallisesti eurovaalituloksen, joka ei avannut hänelle ovea eduskuntaan, koska puoluetoveri Sebastian Tynkkynen ei yltänyt europarlamenttiin. Erityisen tyytyväinen Aavakare on Laura Huhtasaaren (ps.) valintaan. Vasemmistoliitto vajosi perussuomalaisten jälkeen vasta kolmanneksi oltuaan viisi vuotta sitten ylivoimaisesti suurin puolue Kainuussa. Perussuomalaiset pääsi jokseenkin vastaavaan nousuun. Päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö. Keskusta palasi europarlamenttivaaleissa Kainuun suurimmaksi puolueeksi. Euroopan syvempi integraatio pitää sen sijaan pysäyttää. Heidän joukostaan finaaliin selvinneet 50 nuorta kilpaili maastoradalla Ruotsinkylän tutkimusmetsässä Tuusulassa. Vihreiden äänimäärä nousi eniten Kainuussa A10 // UUTISET // EUrovAAlIT 2019 Kainuun Sanomat // Maanantaina 27. Äänimäärä Osuus % Muutos Määrä %-yks. Mukana rahoittamassa ja järjestämässä on lähes koko metsäala. Siihen on osallistunyt yli miljoona yläkoululaista biologianopettajien johdolla yläkouluissaan. Paavo Väyrysen tähtiliike sai noin 250 ääntä ja Sami Kilpeläisen kansalaispuolue noin 170 ääntä. Kainuusta ei uutta kansanedustajaa Raimo Viirret toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Vihreiden äänimäärä ja suhteellinen ääniosuus nousivat kaikkein eniten Kainuussa viime eurovaaleista. Ehkä olisin Tynkkysen nähnyt mielluummin. Äänimäärä Osuus % Muutos Määrä %-yks. Pertti ja Terttu Saastamoinen tarkistavat Vuokatin äänestyspaikalla, että vaaliuurna on tyhjä. Niina Heikkinen voitti Metsävisan Metsävisan voittaja Niina Heikkinen on toisena vasemmalta. Rasteilla nuoret oppivat myös metsäammattilaisten metsänarviointitaitoja. KESK 323 45,8 -83 -1,1 PS 132 18,7 70 11,5 VAS 87 12,3 -206 -21,6 SDP 44 6,2 25 4,0 VIHR 39 5,5 28 4,2 KD 28 4,0 2 1,0 KOK 24 3,4 -13 -0,9 STL 11 1,6 11 1,6 SKE 8 1,1 8 1,1 KP 4 0,6 4 0,6 RKP 3 0,4 3 0,4 FP 1 0,1 1 0,1 SIN 1 0,1 1 0,1 SKP 1 0,1 -2 -0,2 PIR 0,0 -1 -0,1 LIBE 0,0 0,0 E270 0,0 0,0 EOP 0,0 0,0 Puolanka Äänimäärä Osuus % Muutos Määrä %-yks. Puolueen äänimäärä kohosi noin 1 600 äänen verran. Yllättävintä tuloksessa oli se, että samalla vihreät nousi selvästi sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen ohi Kainuussa. Ohjelmaan kuului myös elokuvailta tuoreen Arvokas metsämme -elokuvan merkeissä. Kansalaispuolueen teemoja ovat muun muassa ero yhteisvaluutta eurosta ja löyhempää Euroopan unionia, jonka kulmakivinä olisivat rauhan säilyttäminen ja hyvä yhteistyö. Äänimäärä Osuus % Muutos Määrä %-yks. Nuoret ovat viime aikoina entistä enemmän aktivoituneet osallistumaan metsien käyttöön, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvään keskusteluun. KESK 178 42,8 -24 -3,1 PS 83 20,0 38 9,8 VIHR 37 8,9 31 7,5 VAS 31 7,5 -86 -19,1 SDP 29 7,0 15 3,8 KOK 29 7,0 -10 -1,9 KD 17 4,1 4 1,1 STL 5 1,2 5 1,2 KP 3 0,7 3 0,7 RKP 2 0,5 2 0,5 SKP 1 0,2 -1 -0,3 SKE 1 0,2 1 0,2 SIN 0,0 0,0 EOP 0,0 0,0 E270 0,0 0,0 LIBE 0,0 0,0 PIR 0,0 -1 -0,2 FP 0,0 0,0 Ristijärvi Äänimäärä Osuus % Muutos Määrä %-yks. Kaikesta huolimatta eduskuntaan varapaikalla oleva Aavakare vakuuttaa, että jos tie eduskuntaan jostain syystä jossain vaiheessa avautuu, hän on valmis ottamaan tehtävän vastaan. Kilpeläinen toki ylitti tavoitteensa 200 äänen rajan selvästi 390 äänellä. Demarit etenivät Kainuussa selvästi viime kerrasta, mutta kokoomus koki niukan tappion. Hän on erittäin hyvä, ja hän on ollut ehdottomasti meidän ykkösehdokas koko ajan. Pääjärjestäjät ovat Suomen Metsäyhdistys ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. – Nimenomaan Huhtasaari on ihan paras mahdollinen. Kilpailukysymysten aiheita olivat esimerkiksi monimuotoisuuden merkit metsäluonnossa, kasvavan taimikon hiilensidonta ja jokamiehenoikeudet. – Luontodokumentin tehtävänä on herättää tunteita ja sitä kautta kiinnostusta tietoon. Äänimäärä Osuus % Muutos Määrä %-yks. Europarlamenttivaalit 2019 Kainuu Keskusta 247416 47681 6439 256 2803 788 374 323 178 971 746 Pekkarinen Mauri 68357 5779 1058 57 331 142 60 60 21 231 156 Katainen Elsi 54557 4442 807 38 297 114 50 33 32 185 58 Vehkaperä Mirja 36281 27512 824 27 300 63 79 71 18 107 159 Puska Pekka 19984 1184 243 8 88 36 10 11 7 39 44 Kemppainen Jouni 9101 504 102 4 31 17 10 7 5 13 15 Kisner Susanna 9044 2351 134 1 73 11 10 6 1 21 11 Kaisanlahti Janne 8482 700 271 18 34 133 6 12 2 32 34 Ruottu Annina 6399 213 27 15 2 2 8 Schulze-Steinen Petra 6324 168 31 23 2 3 3 Hatva Teuvo 5249 3354 2742 102 1534 229 142 101 92 300 242 Mäkeläinen Suvi 4602 195 19 8 3 2 4 2 Karhu Jari 4455 241 37 7 19 1 2 2 6 Sirkiä Anna 3883 200 62 12 10 4 12 14 10 Eskelinen Riku 3496 325 33 27 2 3 1 Mynttinen Maritta 3379 150 21 1 10 1 1 2 3 3 Pietilä Oliver 1460 99 6 4 2 Nyberg Olli 780 60 7 2 1 4 Kekäläinen Juho 739 26 4 1 1 1 1 Azaize Miikkael 572 163 7 4 2 1 Kajak Raul 272 15 4 2 1 1 Perussuomalaiset 252990 22257 3964 117 2059 447 184 132 83 550 392 Huhtasaari Laura 92585 7243 850 33 355 114 34 45 12 130 127 Hakkarainen Teuvo 29075 2399 284 4 129 54 18 8 7 45 19 Ruohonen-Lerner Pirkko 19081 1207 123 2 61 16 5 4 2 12 21 Tynkkynen Sebastian 17596 5013 1902 60 1091 155 87 52 47 252 158 Raatikainen Mika 10996 650 53 2 28 8 4 2 8 1 Peltokangas Mauri 10832 934 87 2 41 11 6 1 14 12 Luukkanen Arto 10581 700 72 24 15 3 4 18 8 Viren Matti 9873 639 33 1 17 4 1 1 6 3 Nieminen Mira 8875 437 43 21 11 3 7 1 Korpinen Laura 6859 396 30 16 3 1 6 4 Kotro Olli 6440 495 43 1 24 4 4 3 2 5 Ollila Karri 5623 416 46 1 17 10 3 1 2 8 4 Sibakoff Samuli 4241 208 24 1 14 1 1 4 3 Grönroos Simo 3925 156 13 1 5 2 2 2 1 Vahvelainen Tanja 3411 220 15 7 1 2 1 3 1 Vallin Veikko 3056 81 8 5 1 1 1 Kinnunen Asseri 2930 233 40 2 26 3 1 2 3 3 Heltimoinen Ilpo 2871 72 12 9 3 Reijonen Minna 2503 93 19 10 5 1 3 Partanen Minna 1637 665 267 7 159 30 9 12 4 26 20 Kokoomus 380106 16804 1676 22 972 156 43 24 29 271 159 Pietikäinen Sirpa 77517 2759 331 7 205 24 9 5 4 41 36 Virkkunen Henna 70561 3101 382 2 221 31 9 3 3 74 39 Sarvamaa Petri 64524 3115 323 4 185 34 11 6 11 49 23 Korhola Eija-Riitta 42774 2267 180 3 110 14 7 3 3 24 16 Salla Aura 38514 1250 86 2 47 11 1 1 20 4 Sasi Kimmo 24137 856 73 51 8 2 6 6 Ehrnrooth Hans Adolf 10698 543 62 38 8 1 12 3 Takatalo Janika 8032 335 38 1 18 4 1 1 1 5 7 Kurki Piia 6126 407 39 1 18 2 1 1 1 10 5 Ropo Mikael 5907 207 9 5 2 2 Aikio-Tallgren Paula 5875 486 43 17 6 15 5 af Hällström Matilda 5678 169 9 1 7 1 Yli-Rahnasto Sami 4502 73 8 1 1 2 2 2 Niemeläinen Heikki 3002 64 5 2 1 2 Koivikko Jyrki 2837 83 17 4 1 3 1 4 4 Ohela Mikko 2603 95 15 9 4 2 Vihko Pirkko 2183 766 38 23 3 1 4 7 Tikkanen Tuomas 1889 138 6 6 Kallonen Kari 1888 57 9 3 1 1 1 1 2 Zittling Leena 859 33 3 2 1 Sosialidemokraatit 267342 12533 1918 47 1172 241 70 44 29 200 115 Heinäluoma Eero 128113 5604 715 21 418 94 28 16 15 73 50 Kumpula-Natri Miapetra 68459 2651 212 2 116 33 6 7 2 27 19 Taavitsainen Satu 13310 255 17 1 9 2 3 2 Näkkäläjärvi Mikkel 10737 1360 62 2 33 9 10 2 2 4 Rönnholm Antton 6301 76 8 1 4 1 2 Heikkinen Tiina 5391 1572 783 18 522 78 21 16 8 85 35 Sokka Irja 4184 102 13 3 6 1 1 1 1 Melkko Sari 3937 76 6 1 3 1 1 Pitkänen Tuulia 3760 172 11 7 1 1 1 1 Penny Kaisa 3156 26 3 1 2 Hussein Husu 2814 99 13 8 3 2 Lahti Yannick 2715 118 12 6 1 1 1 3 Marttila Helena 2564 66 3 3 Sinisalo Kirsi-Kaisa 2298 105 29 24 1 1 3 Gunell Camilla 2227 14 4 1 2 1 Ylitalo Jaana 2214 84 5 3 1 1 Shemeikka Pekka 1691 69 13 8 3 2 Basboga Alettin 1435 24 4 2 2 Kontkanen Tomi 1140 30 1 1 Eskelinen Niko 896 30 4 1 2 1 Vihreä liitto 292512 16151 2216 34 1495 148 71 39 37 245 147 Niinistö Ville 111598 4138 378 12 225 27 11 10 3 53 37 Hautala Heidi 89562 3379 261 3 163 19 12 8 5 33 18 Alametsä Alviina 13651 483 24 13 4 1 4 2 Halmeenpää Hanna 12069 4202 67 1 42 7 2 1 5 9 Diarra Fatim 9524 194 13 7 1 1 2 2 Parviainen Olli-Poika 9087 325 17 1 12 1 1 2 Virtanen Rauli 5415 189 22 13 1 2 1 3 2 Forsgrén Bella 5146 141 16 10 3 2 1 Suomela Iiris 4839 154 5 1 2 1 1 Keränen Silja 4799 1974 1339 16 961 80 42 13 25 131 71 Alhonnoro Lotta 4724 178 10 7 1 1 1 Huhtala Juha 4184 228 30 16 3 3 5 3 Hyrkkö Saara 4069 87 3 2 1 Brandt Leena 3220 98 9 5 1 1 1 1 Liikanen Veli 3107 79 9 7 1 1 Soinikoski Mirka 2536 82 2 1 1 Olin Bicca 1589 50 5 5 Sivonen Sameli 1312 43 2 2 Keränen Miikka 1227 103 2 1 1 Snellman Thomas 854 24 2 1 1 Vasemmistoliitto 125749 13020 2415 55 1232 208 142 87 31 280 380 Modig Silvia 51608 2577 295 6 178 26 8 13 4 31 29 Kyllönen Merja 23263 3927 1513 44 702 144 84 55 23 190 271 Sarkkinen Hanna 10908 5036 432 5 234 28 46 16 2 41 60 Haglund Mia 5303 146 14 6 1 3 1 2 1 Halonen Miila 3901 159 15 13 1 1 Nevanlinna Tuomas 3628 117 16 14 2 Käppi Matleena 2817 108 15 10 1 4 Lindfors Jaakko 2808 62 6 3 1 1 1 Torkkola Sinikka 2777 41 2 1 1 Moisanen Sari 2612 205 23 14 1 1 1 6 Ahlfors Tiina 2505 97 8 4 1 1 2 Mäkipää Anna 2117 31 7 4 1 1 1 Lientola Elisa 2051 39 8 3 1 2 2 Majok Ajak 2005 121 4 3 1 Mielonen Joona 1496 35 5 5 Säynevirta Sami 1448 44 5 2 1 1 1 Haaja Ilpo 1341 84 17 13 1 1 1 1 Parkkila Janne 1155 66 18 12 1 1 2 2 Linna Jukka 1007 54 7 6 1 Kaakkuriniemi Tapani 999 71 5 5 Ruotsalainen kansanpuolue 116033 1036 80 4 47 7 2 3 2 8 7 Torvalds Nils 46448 438 42 3 22 4 1 2 1 5 4 Nilsson Anton 8465 23 3 1 1 1 Schauman Ida 7139 40 2 1 1 Wickström Henrik 6068 3 Björklund Mikaela 5906 42 Sjöskog Niclas 5831 10 1 1 Borgarsdóttir Sandelin Silja 5702 29 2 2 Bergenheim Sean 4686 93 2 2 Björklöf Filip 3721 77 6 6 Schulman Max 3392 42 2 1 1 Norrgård Martin 3037 18 von Schoultz Catharina 2799 20 2 1 1 Skytte Ida-Maria 2226 41 6 2 1 1 2 Hällfors Christoffer 2089 41 2 1 1 Wahlsten Stina 1990 54 4 2 2 Sigfrids Frida 1772 22 3 2 1 Jungner-Nordgren Anna 1723 12 Koko maa Kainuu yht. Tällä kerralla ilmoitti, ettei ota paikkaa vastaan, vaikka tulisi valituksi, joten hänen ja vasemmistoliiton äänimäärät romahtivat. Puheenjohtaja Anja Juntunen sulkee uurnan vaalitoimitsija Eija Kurkisen kanssa. Tenetin koulun 9. 6 PUHEENAIHEET SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 28. – Osasin ottaa tämän jo huomioon, sillä Tynkkysen äänestäjiltä tuli paljon sellaista viestiä, että hänen halutaan jäävän eduskuntaan. Vihreät ehdokkaat, kajaanilainen Silja Keränen etunenässä, keräsivät yli 1700 ääntä enemmän kuin viime kerralla ja puolueen ääniosuus nousi noin 11 prosenttiin – parannusta tuli 8,6 prosenttiyksikköä. Hän on ollut opiskeluaikana ulkomailla ja hänellä on kielitaitoa. Metsävisaa on järjestetty 38 kertaa, vuodesta 1982 alkaen. – Ilmastoahdistuksen sijaan metsä tarjoaa ilmastoratkaisuja ja ilmastosankaruuden. Merja Kyllösestä tehtiin viimeksi voimalla yli puoluerajojen euroedustajaa. Anastasia Parfenova visaili toiseksi ja Otto Hertsi kolmanneksi.Ministeri Leppä onnitteli voittajia. Puolueen ehdokkaista kukaan ei ollut lähelläkään läpimenoa. Samalla he perehtyivät monipuolisesti metsien merkitykseen. – Huhtasaari lähtee, sen minä tiedän, ja kyllähän Teuvokin on sanonut, että hän on suoraselkäinen mies: mitä hän lupaa, sinne hän lähtee. toukokuuta 2019 Oulun vp Äänimäärä Osuus % Muutos Määrä %-yks. Siihen kuului esimerkiksi vierailu Helsingin yliopistolla.. Kainuussa Tynkkynen keräsi toiseksi eniten ääniä, mikä kielii siitä, että kainuulaiset huomioivat Aavakareen nostomahdollisuuden. Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka ristijärvi Sotkamo Suomussalmi oulun vp KESK 6439 31,7 170 2,8 PS 3964 19,5 1601 8,6 VAS 2415 11,9 -6132 -27,4 VIHR 2216 10,9 1708 8,6 SDP 1918 9,4 1082 5,6 KOK 1676 8,2 -364 -1,1 KD 919 4,5 103 0,8 STL 252 1,2 252 1,2 KP 172 0,8 172 0,8 PIR 81 0,4 -1 0,0 RKP 80 0,4 11 0,1 E270 40 0,2 40 0,2 SIN 37 0,2 37 0,2 SKE 36 0,2 36 0,2 SKP 26 0,1 -51 -0,2 FP 20 0,1 20 0,1 LIBE 17 0,1 17 0,1 EOP 17 0,1 17 0,1 KOK 380106 20,8 -10270 -1,8 VIHR 292512 16,0 131249 6,7 SDP 267342 14,6 54561 2,3 PS 252990 13,8 30533 0,9 KESK 247416 13,5 -92479 -6,2 VAS 125749 6,9 -35325 -2,4 RKP 116033 6,3 -714 -0,5 KD 89166 4,9 -1420 -0,3 STL 16140 0,9 16140 0,9 PIR 12558 0,7 180 0,0 SIN 6044 0,3 6044 0,3 FP 4458 0,2 4458 0,2 E270 4064 0,2 4064 0,2 SKP 3659 0,2 -2273 -0,1 LIBE 3012 0,2 3012 0,2 EOP 2924 0,2 2924 0,2 SKE 2568 0,1 2568 0,1 KP 2058 0,1 2058 0,1 KESK 256 43,5 -8 6,3 PS 117 19,9 47 10,0 VAS 55 9,4 -224 -29,9 SDP 47 8,0 25 4,9 VIHR 34 5,8 29 5,1 KD 30 5,1 2 1,2 KOK 22 3,7 -3 0,2 STL 14 2,4 14 2,4 RKP 4 0,7 3 0,6 LIBE 2 0,3 2 0,3 KP 2 0,3 2 0,3 E270 2 0,3 2 0,3 SKE 2 0,3 2 0,3 SIN 1 0,2 1 0,2 SKP 0,0 -6 -0,8 PIR 0,0 -3 -0,4 EOP 0,0 0,0 FP 0,0 0,0 KESK 47681 34,0 -6646 -5,8 PS 22257 15,9 5442 3,6 KOK 16804 12,0 -990 -1,0 VIHR 16151 11,5 9502 6,6 VAS 13020 9,3 -10706 -8,1 SDP 12533 8,9 2557 1,6 KD 4892 3,5 714 0,4 STL 2857 2,0 2857 2,0 RKP 1036 0,7 362 0,2 PIR 822 0,6 -36 0,0 E270 567 0,4 567 0,4 KP 299 0,2 299 0,2 SIN 270 0,2 270 0,2 FP 258 0,2 258 0,2 LIBE 222 0,2 222 0,2 SKE 215 0,2 215 0,2 SKP 185 0,1 -165 -0,2 EOP 124 0,1 124 0,1 KESK 2803 26,6 317 3,4 PS 2059 19,5 878 8,5 VIHR 1495 14,2 1181 11,3 VAS 1232 11,7 -3159 -29,3 SDP 1172 11,1 664 6,4 KOK 972 9,2 -273 -2,4 KD 419 4,0 36 0,4 STL 112 1,1 112 1,1 KP 65 0,6 65 0,6 PIR 59 0,6 0,0 RKP 47 0,4 8 0,0 E270 27 0,3 27 0,3 SIN 20 0,2 20 0,2 FP 14 0,1 14 0,1 SKP 13 0,1 -31 -0,3 LIBE 12 0,1 12 0,1 SKE 11 0,1 11 0,1 EOP 10 0,1 10 0,1 KESK 788 35,3 -4 3,6 PS 447 20,0 84 5,5 SDP 241 10,8 119 5,9 VAS 208 9,3 -561 -21,5 KD 172 7,7 31 2,0 KOK 156 7,0 -43 -1,0 VIHR 148 6,6 80 3,9 STL 32 1,4 32 1,4 KP 12 0,5 12 0,5 SIN 7 0,3 7 0,3 RKP 7 0,3 -1 0,0 PIR 5 0,2 2 0,1 EOP 4 0,2 4 0,2 E270 3 0,1 3 0,1 SKP 2 0,1 -7 -0,3 SKE 2 0,1 2 0,1 FP 1 0,0 1 0,0 LIBE 0,0 0,0 KESK 374 38,7 -44 -1,5 PS 184 19,0 97 10,6 VAS 142 14,7 -254 -23,3 VIHR 71 7,3 61 6,3 SDP 70 7,2 46 4,9 KOK 43 4,5 -13 -0,9 KD 41 4,2 1 0,4 STL 16 1,7 16 1,7 KP 6 0,6 6 0,6 SKE 4 0,4 4 0,4 PIR 3 0,3 1 0,1 E270 3 0,3 3 0,3 SIN 2 0,2 2 0,2 RKP 2 0,2 -1 -0,1 SKP 2 0,2 0,0 LIBE 1 0,1 1 0,1 FP 1 0,1 1 0,1 EOP 1 0,1 1 0,1 KESK 971 34,9 60 2,2 PS 550 19,8 231 8,4 VAS 280 10,1 -662 -23,7 KOK 271 9,7 -28 -1,0 VIHR 245 8,8 170 6,1 SDP 200 7,2 124 4,5 KD 133 4,8 7 0,3 KP 67 2,4 67 2,4 STL 33 1,2 33 1,2 PIR 11 0,4 6 0,2 RKP 8 0,3 -5 -0,2 SIN 5 0,2 5 0,2 FP 3 0,1 3 0,1 SKP 2 0,1 -4 -0,1 SKE 1 0,0 1 0,0 LIBE 1 0,0 1 0,0 E270 1 0,0 1 0,0 EOP 0,0 0,0 Koko maa Kainuu Sotkamo Kuhmo Paltamo Kajaani Hyrynsalmi Äänimäärä Osuus % Muutos Määrä %-yks. Kansalaispuolueen puheenjohtaja uskoo puolueensa tulevaisuuteen. Tästä puhuttiin Sebastianin kanssa ja se on semmoinen realistinen asia, joka me hyväksytään ihan täysin ja joka me otettiin alusta asti huomioon, Tynkkysen eteen eurovaalityötä tehnyt Aavakare kertoi vaalipäivän iltana. Tervetuloa mukaan rakentamaan hyvää ja kestävää Suomea, toivotti tulostenjulistamistilaisuudessa puhunut maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Kainuussa yritettiin tehdä Eila Aavakaresta kansanedustajaa äänestämällä oululainen Sebastian Tynkkynen Brysseliin. toukokuuta 2019 Kansalaispuolueen sotkamolaisehdokas Sami Kilpeläinen tunnustaa, että europarlamenttivaalit olivat puolueelle välivaalit. – EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa tai armeijaa en hyväksy, ja eurosta Suomelle olisi eduksi erota, Kilpeläinen sanoi ennen vaaleja. Perheensä kanssa metsissä ja Lapissa liikkuva Heikkinen yllättyi iloisesti voitostaan. luokan oppilas Niina Heikkinen visaili valtakunnallisen kilpailun voittajaksi ja sai 500 euron ykköspalkinnon. – Kritiikki puoluetuilla mällääviä valtapuolueita kohtaan kasvaa. Vasemmistoliitto sai enää noin 12 prosenttia äänistä ja putousta tuli noin 27,5 prosenttiyksikköä. Äänimäärä Osuus % Muutos Määrä %-yks. Äänimäärä Osuus % Muutos Määrä %-yks. Puolueen ehdokkaista eniten sai ääniä varapuheenjohtaja Piia Kattelus. PerTTi GranqVisT. Sami Kilpeläiselle 390 ääntä Pekka Lassila pekka.lassila@slpmedia.fi Metsävisan alkukilpailuun osallistui helmikuussa 25 000 yläkoululaista. Finaalin ohjelma on rakennettu opintomatkan muotoon
Takimmainen kärry kulkee omia polkujaan kauempana. Entinen laituri irroitettiin ja työnnettiin maasillan viereen odottamaan jatkotoimenpiteitä. Jyrkillä käännöksillä takimmainen akseli kääntyilee sen mukaan ja vetää takimmaista kärryä kauemmas, Klemetti selostaa ajotekniikkaa. Maantiellä jättirekka on Klemetin kokemuksen mukaan täysperävaunua parempi ajettava. PerTTi GranqvisT. – Lomakeskuksen rantaan tehdään näistä tarpeista laituri. 34-metrinen rekka näyttää täyttävän koko tontin Kainuuntien puoleisen sivun. Myös vesijeteille ja pienemmille veneille tilapäiseen pysäköintiin tulee lisää paikkoja. Sotkamossa ainoa merkittävä päällystyskohde on 9 kilometrin osuus maantiellä 9005 välillä Tipasjoki Hiltunen. Pitkässä yhdistelmässä on 12 akselia ja kaikkiaan 28 rengasta. Vetoauton toisen akselin voi nostaa irti maasta, mikä auttaa jyrkissä käännöksissä. – Se on kalusto, joka ihmisiä kiinnostaa, Kainuun Kuljetusyrittäjien puheenjohtaja Pekka Haapalainen sanoo, ja viittaa muun muassa Shellin tontille pysäköityyn jättirekkaan. Haapalainen on ollut kansanedustaja Marisanna Jarvan (kesk.) kummi, ja hoitanut muun muassa sitä kautta kuljetustoimialan asioita. Myös peruuttaminen vaatii oman tekniikkansa. Uudet laiturit tuova ainakin kuudelle isolle veneelle lisäpaikat. Sotkamon Veneilijät ry:n puheenjohtaja Ilkka Tervonen kertoi vanha laituri ja vanhan laiturin käyntisiltä hinattavan helatorstaina Sotkamosta Naapurinvaaran Lomakeskuksen rantaan. Pertti Granqvist pertti.granqvist@slpmedia.fi Maanantaina Sotkamon venesatamassa aloitettiin uusien laiturien asentamista valmistelevat työt. Laiturien uusiminen makssa noin noin 50 000 euroa. – Siinä on yhdeksän metriä enemmän kuormatilaa etummaisessa vaunussa kuin normaalissa täysperävaunussa, jättirekan kuljetta Timo Klemetti sanoo. Kun sellaista rekkaa lähtee ohittamaan, ohitusmatkan pituus voi yllättää. Koleasta, sadetta enteilevästä säästä huolimatta väkeä oli Kainuun Kuljetusyrittäjien tapahtumassa kohtalaisen paljon. Kainuun kansanedustajien vaihduttua edessä on kontaktien luominen uusiin päättäjiin ja kummikansanedustajien nimeäminen. Kelirikkotilanne on ollut Pekka Haapalaisen mukaan tänä keväänä kohtuullisen hyvä, koska sateita on ollut vähän. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa päällystetään maanteitä tänä vuonna vain noin 190 kilometriä. Alueellista edunvalvontaa ajatellen SKAL:lla on ollut jo pitemmän aikaa käytössä kansanedustajien kummijärjestelmä. – Liikenneympyröihin ja risteyksiin on otettava ennakkoa ihan eri lailla. – Kaivonrenkaita käytetään käyntisillan tekemiseen uuden laiturin ja vanhan, purettavan laiturin maatuen välille. toukokuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 7 Muutakin kuin hernekeittoa ja käristemakkaraa Pekka Lassila pekka.lassila@slpmedia.fi Pelkästään hernekeitto, käristemakkara ja kahvi eivät houkutelleet sotkamolaisia sataman alueelle lauantaina. Teiden huono kunto sen sijaan on maanteillä liikkuvien jatkuva huolenaihe. Työmaalle oli tuotu myös isokokoisia kaivonrenkaita. Entiset laiturit pois uudet tilalle Etualalla helatorstaina Naapurinvaaran Lomakylään hinaamalla kuljetettava laituri. Kumminkin kääntösäde on aika lailla isompi. Tiepohjat kuivuivat altapäin eikä pintalietettä juuri syntynyt. Risteyksissä ja liikenneympyröissä pitkää yhdistelmää on käänneltävä ihan omalla tekniikallaan. Uusi laituri on niin lähellä veneiden laskuluiskaa, että laiturilta voi ohjailla veteen laskettavia veneitä. Laiturien uusimisen takia jouduttiin kaatamaan venesataman laskuluiskan vieressä ollut koivu. Kuutioita on perinteistä täysperävaunua huomattavasti enemmän. Samaan kuormaan laitettiin myös käyntisilta. Tämä on yksi veneilijöiltä tullut parannusehdotus, Aarno Konka kertoi. Sen kokonaispaino on 76 tonnia, ja kuormaa voi ottaa noin 40 tonnia. Kainuussa on 70–80 kuljetusyrittäjää, joilla on kalustoa jakeluautoista tukkirekkoihin ja kaikkea siltä väliltä. Uudet laiturit asennetaan paikalleen juhannusta edeltävällä viikolla. Sen kokonaispaino on 76 tonnia, ja kuormaa voi ottaa noin 40 tonnia. KuvaT: PeKKa LassiLa Johanna ja Tapio Rysälä olivat lähteneet 3-vuotiaan Leon ja 1-vuotiaan Samun kanssa hernekeitolle ja katsomaan isoja autoja. Laituri on kaikkien käytettävissä Lisäksi viedään vanhan laiturin kiinnityspainot myöhemmin Lomakeskuksen rantaan. Keskusvenesataman laituriratkaisu on suunnitteluinsinööri Aarno Konkan mukaan toteutettu veneilijöiltä saadut vinkit huomioiden. – Kaikki eivät hoksaa pituutta. Tiistaina 28. Jättirekka, 50 tonnin kaivinkone ja muu kuljetuskalusto kiinnostivat kuljetusyrittäjien tapahtumassa. – Uudet paikat ovat niin sanottuja pitkittäispaikkoja. Ensimmäisen vaunun takimmainen akseli on kääntyvä ja se kääntää takimmaista kärryä kauemmas. Kuusamolaisen Kuljetusliike Kantola Koramon jättirekka on suurin, millaista Suomen maantieliikenteessä saa ajaa. Saa varoa, koska osa ei ymmärrä, minkälaista yhdistelmää on lähtenyt ohittamaan. Kunta lahjoitti tarpeet ja veneilijät hoitavat kuljetuksen ja laiturin asennuksen yhdessä Lomakeskuksen väen kanssa. Pitää olla herkillä jarrupolkimen kanssa. – Ensin ajetaan keula suoraan liikenneympyrän keskikorokkeen reunaan ja sieltä käännetään jyrkästi ympyrän ulkolaitaan. Ensimmäinen kärry on 16 metriä ja toinen 13 metriä pitkä. – Se on todella vähän, kun katsoo noita reikiä maantiellä, Haapalainen sanoo. – Pari kuukautta kun on harjoitellut, niin tähänkin pystyi peruuttamaan. Pitkät akselivälit tuovat vakautta. Pitkässä yhdistelmässä on 12 akselia ja kaikkiaan 28 rengasta
– Meidän tarkoituksemme on hoitaa tässä yhteiskunnassa yhteiskunnan jäseniä. Mari Heikura. Mari Heikura mari.heikura@slpmedia.fi Pieni tihkusade ei haittaa Vuokatin koulun kolmasluokkalaisia, jotka odottavat ohjeita tyhjät pussit kädessään. Jäljempänä tulevia huolettaa aluksi, jääkö heille kerättävää, mutta ensimmäisten vauhti on sitä luokkaa, että varmasti jää. Entäpä, jos roskista ei ole lähettyvillä. – Sen lisäksi ette tule omistamaan juuri muita vaatteita kuin verkkareita, joissa on isoja mainoksia. Siksi niitä on kiva kerätä pois, vaikka vielä parempi tietysti olisi, jos kukaan ei niitä luontoon heittäisi. Urheiluopiston vastuulle jää vapaan sivistystyön koulutus eli kaikki urheiluseurojen leiritykset sekä lasten ja nuorten leirit, yhteistyökoulutus fysioterapian amk-opinnoissa ja avoimen yliopiston opinnoissa sekä hiihdon koulutukset. Frida Lappalainen näkee pienen roskan, mutta sitä nykäistessään se osoittautuukin paljon suuremmaksi muovin palaksi. Osa jää miettimään ongelmaa ja lopulta toteaa, että etsii roskiksen. Koululaiset mukana roskien siivoustalkoissa Frida Lappalainen löysi tienvarresta pieneltä näyttävän roskan, joka olikin hautautunut jo osaksi maan alle. Jälkijoukoissa tuleville Aava Korhoselle, Lotta Ronkaiselle ja Iida Myntille riittää kerättävää, vaikka muut ovat ehtineet jo kauas edelle. Vuokatin urheiluopistolta on valmistunut tämän lukuvuoden aikana noin 70 liikunnan, valmennuksen ja hieronnan ammattilaista. Opisto oli ensimmäistä kertaa mukana Nuori Yrittäjä -opintokokonaisuudessa. Maasta pilkistää monenlaisia roskia ja osa on jo hautautunut hiekoitushiekan alle. Lähiopetuksen määrää on vähennetty ja työelämässä oppimista lisätty lähes kaikilla ammatillisen koulutuksen aloilla, urheiluopiston rehtori Mika Tuononen sanoi. Toki positiivisiakin vaikutuksia Jarva mainitsi. Vetovastuu urheiluopiston ammatillisesta koulutuksesta siirtyy Kainuun ammattioppilaitokselle elokuun alussa 2019. Pääasia, että roska ei jää luontoon. Frida ja Siiri Jaakola toteavat, että roskat aiheuttavat saasteita, ne eivät maadu, eivätkä ole hyväksy maapallolle. Vetovastuu urheiluopiston ammatillisesta koulutuksesta siirtyy Kainuun ammattioppilaitokselle elokuun alussa 2019. – Taudin kuvaan kuuluu ensinnäkin se, että sosiaalinen elämänne muuttuu vaikeammaksi, koska on erinomaisen tärkeää miettiä vuorokauden ajasta ja paikasta huolimatta harjoitusohjelmia. Neljän urheiluopiston liikunnanohjauksen perustutkintoopiskelijan, sotkamolaisen Ella Sirviön, kajaanilaisen Emilia Niemisen, hattulalaisen Samu Hanskan ja kempeleläisen Saku Sirénin yritys Our Power Ny yritys ylsi alueellisen kilpailun voittoon. Olemme päässeet osallistumaan toimitsijoina aitiopaikalta Vuokatti sportin järjestämiin kansallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin. Ella Sirviön kolmeen opiskeluvuoteen mahtui liikunnanohjaajan perustutkinnon ja valmentajan ammattitutkinnon suorittamisen lisäksi opiskelijoiden Our Power -yritys. Nyt sekin on poissa sotkemasta luontoa. Kovassa vauhdissa etujoukot huomaavat vain suurimmat roskat. Tarkoituksena on kerätä roskat pois tien varresta koulun ja Vuokatin K-Supermarketin väliltä. Urheilutapahtumat ja suorituspaikat liittyvät toisiinsa. Ensimmäiset ryntäävät vauhdilla matkaan ja moni roska jää huomaamatta. 8 PUHEENAIHEET SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 28. Koko ikänsä Sotkamossa asuneena hän suunnittelee lähtevänsä mahdollisesti ulkomaille jossain vaiheessa. Näin luonnehti Vuokatin Urheiluopiston valmennuksen ammattitutkinnon opettaja Ilkka Jarva kulunutta lukuvuotta Vuokatin urheiluopiston liikunta-alan ammatillisen koulutuksen valmistujaisjuhlassa perjantaina. Kaksi tutkintoa samalla kertaa suorittanut 19-vuotias Ella Sirviö aloitti liikunnanohjaajan perustutkinnon opinnot heti peruskoulun jälkeen. Kolmeen opiskeluvuoteen mahtui opiskelijoiden Our Power -yrityksen lisäksi viimeisenä vuonna valmentajan ammattitutkinnon suorittaminen. Kun lapsilta kysyy, mihin roskat kuuluvat, on selvä vastaus valmiina: rokikseen. Valmistujaisjuhlan juontaja Arto Immonen kiteytti, että kaikki liikunta-alan ammatit nivoutuvat lopulta yhteen. Toiset taas vastaavat empimättä, että laittavat roskan taskuun ja vievät roskiin, kun sellainen löytyy. On ollut ilo tartuttaa tätä sairautta oppilaisiin. Ehkä yrityksen perustaminenkin voi joskus olla ajankohtaista. Mikä harjoitus kannattaa sijoittaa mihinkin, minkälaiset polvikulmat ovat rinnalle vedossa ja sopisiko tuo harjoitus tämän jälkeen. Uusia liikunnan ammattilaisia Pekka Lassila pekka.lassila@slpmedia.fi Valmentaminen on sairaus. – Tapahtumilla on suuri rooli liikunnanohjauksen perustutkinnon suorittamisessa. – Ammatillinen koulutus on ollut suuressa muutoksessa viime vuosien aikana, mikä on vienyt koulutusta haasteellisempaan suuntaan. toukokuuta 2019 Valmentajan ammattitutkinnon suorittanut Jouni Kaitainen muutti perheensä kanssa elokuun alussa Vuokattiin ja aloitti yhdistetyn valmentajana Vuokatti-Ruka Akatemiassa. – Työnä liikunta on se mun juttu. Vuokatin urheiluopiston toiminnan kivijalka ovat ajanmukaiset liikuntapaikat ja erityisesti hiihtourheilun suorituspaikat
Merkittävin oppi tulevaisuutta ajatellen on valmentajan ammattitutkinnon suorittaneen Jouni Kaitaisen mielestä ollut työ ja siinä oppiminen. – Sitten katsotaan muuta kautta. Ympäristö on yksi Lions-järjestön viidestä maailmanlaajuisesta palvelualueesta. Mari Heikura. Käymme läpi, kuinka paljon asiakas pystyisi todellisuudessa muuttamaan asioita ja mennään sen mukaan. Suomen Lions-liitolla on toukokuussa ympäristönsiivouskampanja. Puoliso Sanna Uski (37) on kotoisin Paltamosta ja sai töitä toimintaterapeuttina Kainuun keskussairaalasta. Iidasta roskien kerääminen ei ole kivaa, olisi parempia, jos niitä ei kukaan maahan heittäisi. toukokuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 9 Pekka Lassila pekka.lassila@slpmedia.fi Luonto, ihmiset ja ihmisten tukija liikuntaelinten vaivat toivat OMT-fysioterapeutti Lauri Uskin (36) yrittäjäksi Vuokattiin. Tytöt myös pohtivat, että tien varteen pitäisi laittaa kyltti: älä roskaa koulutietäni. Iida Myntti, Aava Korhonen ja Lotta Ronkainen miettivät, että eläimet voivat kuolla, jos syövät roskia. Siksi harjoitteet sovitetaan asiakkaan elämäntilanteen mukaan. Valmennuksessa auttaa, että pystyy oman kilpauran aikaiset tuntemukset hypyn aikana ja kilpailun aikana vielä elämään uudelleen. Laajan keinovalikoiman kattava hoito on kokonaisvaltaista. Ennen Vuokattiin muuttoa Uski piti vastaanottoa Tampereella vastaavalla tavalla 5–6 vuoden ajan. – Sotkamon kunta on kiitettävästi aktivoinut päiväkoteja sekä kouluja, Kaleton toteaa. Lc Sotkamon/Vuokatin presidentti Kari Kaleton kertoo, että tänä vuonna heidän talkoissaan on Sotkamossa ollut mukana yli 18-vuotiaita yhteensä 155 henkilöä ja alle 18-vuotiaita 1030 henkilöä. Lauri Uskilla on takanaan fysioterapeuttikoulutuksen ja tukija liikuntaelinten tutkimisen ja hoitomuotojen erikoistumisopintojen lisäksi kalevalaisen jäsenkorjaajan kurssit kokonaisuudessaan. – Katsotaan mistä ongelma johtuu. Koko maan kattava talkoopäivä oli jo viime perjantai, mutta myöhäistä ei ole roskien keruu vieläkään. – Dynaamiset pohjalliset on mahdollista muotoilla hyvin yksilöllisesti. Monet eri tahot ovat innostuneet järjestämään roskankeräystempauksia, mistä leijonat ovat iloisia. Oma urheilijatausta on Kaitasen mukaan merkittävässä roolissa hänen valmentajantyössään. – Nyt haemme sitä, että mahdollisesti saisimme joitakin tutkintoja Vuokatin alueelle. Jos vaikka olkapää ylirasittuu, pidän sen kunnossa, että rasitus saadaan pois. Nyt sitten löytyi asunto Vuokatista, Lauri Uski kertoo Mäntytien omakotitalossa, jonka yhteydessä on yrityksen vastaanottotilat. – Voin ammentaa omakohtaista kokemusta myös epäonnistumista ja karikoista, mitä asioita on tehnyt oikein ja missä on menty vähän metsään. Pekka LassiLa Vuokatin urheiluopistolta on valmistunut tämän lukuvuoden aikana noin 70 liikunnan, valmennuksen ja hieronnan ammattilaista. OMT on lyhennys sanoista ortopedinen manuaalinen terapia. Sotkamossa mukaan on haastettu erityisesti metsästysseurat, myös koulut ovat mukana Lionsien siivoustalkoissa. – Olimme ajatelleet, että muutamme Kainuuseen jossain vaiheessa. Käytössä on erilaisia pohjallismateriaaleja ja 13 erilaista aihiota. kuvaT: Pekka LassiLa Opettajat ovat jatkossa Kajaanin kaupungin palkkalistoilla, mutta toimivat edelleen Vuokatissa. OMT-fysioterapeutti Lauri Uski aloitti toimintansa Vuokatin Mäntytiellä toukokuussa. – Vastaanotto Vuokatissa on auki pääosin arki-iltapäivisin. Lahdesta kotoisin oleva 38-vuotias Kaitainen on kilpaillut A-maajoukkuetasolla yhdistetyssä. Muotoon, joustoon, jäykkyyteen ja pehmennyksiin voi vaikuttaa hyvin monipuolisesti. Voin auttaa passiivisesti. Hän muutti perheensä kanssa elokuun alussa Vuokattiin. Ihmiset ovat luonnostaan mukavuudenhaluisia, ei kaikki jaksa tehdä niitä harjoitteita, mitkä olisivat optimaalisia. Yritän joustaa asiakkaiden tarpeen mukaan. Niin monta vuotta olemme liikkuneet täällä. Vaikka harjoitteet olisivat jääneet tekemättä, Uski kannustaa silti tulemaan vastaanotolle. – Aloitin yhdistetyn valmentajana Vuokatti-Ruka Akatemiassa. Vaivaisenluu-ortoosit ja yölastat sekä erilaiset tukipohjalliset Uski valmistaa yksilöllisesti asiakkaan tarpeeseen. Tiistaina 28. Kokonaisvaltaista hoitoa tukija liikuntaelimille Lauri Uskilla on takanaan fysioterapeuttikoulutuksen ja tukija liikuntaelinten tutkimisen ja hoitomuotojen erikoistumisopintojen lisäksi kalevalaisen jäsenkorjaajan kurssit kokonaisuudessaan. Vastuuseen oman ympäristön puhtaana pitämisestä on herätty laajasti yhteiskunnassa. Kuvassa hierojien monimuotokoulutuksesta valmistuneet. Uusia tutkintoja voisi hakea ehkä tanssitai vapaa-aikapuolelta, Tuononen pohtii. Niskaja selkäongelmat sekä tukipohjallisten tekeminen ovat Lauri Uskin ominta aluetta, mutta muitakin tukija liikuntaelinvaivoja hän hoitaa. Ihmiset ovat luonnostaan mukavuudenhaluisia, OMT-fysioterapeutti Lauri Uski sanoo. – Pitää myös pystyä peilaamaan omaa toimintaa oma kroppa lähtökohtana, että pystyy huomioimaan muunkinlaiset yksilöt valmennuksessa. OMT-fysioterapeutit ovat laillistettuja nivelmanipulaatioterapeutteja, kansankielellä ”nivelten niksauttajia”. Turengista kotoisin oleva Lauri Uski työskentelee aamupäivät Kajaanin Mehiläisessä työfysioterapeuttina ja OMT-fysioterapeuttina ja jatkaa iltapäivisin omalla vastaanotolla Vuokatissa. – Koulutus toi teoreettista pohjaa ja varmuutta siihen, että tekeekö asioita oikein. Hän toteaa, että linnut ja eläimet voivat kuolla, kun syövät roskia. Kaikille ei sovi kaikenlainen tekeminen. Katsotaan, miten toiminta lähtee liikkeelle. Opiskelu koostui neljästä lähiopetuspäivästä kuukaudessa, muu aika oli työssä oppimista
Oppilaat ovat työskennelleet Himmelin maalausten parissa ahkerasti. Iida Heikkiselle kuvaamataito tuntui valinnaisaineista kaikkein omimmalta. Paikalla oli myös muutama koira, joita sai rapsutella ja silitellä. Oikeiden koirien lisäksi oli myös leikkikoiranäyttely. Tässä Samuli tunnistamassa lehtipuita. – Piirtäminen on ollut tavallaan sellainen rentoutumiskeino. – Heitä ei ole erikseen tarvinnut houkutella. peKKa LassiLa. Kyllä siitä aika hyvän kuvan sai, Henna Huusko kertoo. Toivomme, että ne saadaan kesän aikana kiinnitettyä sinne seinille. Jos stressaa tai on paljon kouluhommia, niin piirtäessä saa purkaa ajatuksia. Koirat Iines ja Enkeli ovat mukavia kavereita silitellä. – Jos haluaa osata piirtää liikkuvan kohteen, pitäisi olla paikalla katsomassa, miten kohde liikkuu. Lisäksi tarjolla oli kahvia, mehua, lettuja ja makkaraa. – Haastattelimme vanhuksia, millaisia aiheita he haluaisivat. Vaikka ääriviivat kopioitiin hiilipaperin avulla luonnoksesta vanerille, maalaaminen lähtee aina alusta, Marika Nilosaari kertoo. Tuttavuutta tekevät Silja ja Justiina. KuvaT: HeiKKi Korppi Pekka Lassila pekka.lassila@slpmedia.fi Maataloutta, luontoa, metsäneläimiä ja värejä toivoivat palvelukeskus Himmelin asukkaat arkipäiväänsä piristämään, kun Tenetin koulun 9. Kuvasta puuttuu projektiin osallistuneet Sanni Scroderus, Asta Piipponen, Virpi Mustonen ja Tuula Lahti. Toki osallistujia mahtuisi paikalle enemmänkin, mutta jospa tapahtumasta jatkossa pikku hiljaa muodostuisi perheiden yhteinen keväinen kokoontuminen hauskojen toimintojen ja herkkujen merkeissä. Toimintapisteitä oli useita, kuten luontotehtäviä, askartelua, kilpailuja, kasvomaalausta ym mukavaa. Yritimme kuunnella mahdollisimman hyvin vanhuksia, että miten he kertoivat niistä ajoista. Yksityiskohdat on maalattu akryylivärein. Luonnoksia on käyty sovittamassa Himmelin seinille. Oppilaat tekivät taidetta Himmeliin Vasemmalta tenetin kuvataiteilijat Jasmin Tuovinen, Rita Sirviö, Henna Huusko, Iiris Heikkinen, Iida Komulainen ja Sirpa Sirviö. Heikki Korppi Kevätkeikauksessa parasta oli yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen 4H luontopöydän äärellä piti tunnistaa eri puiden lehtiä. 10 ELÄMÄNMENO SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 28. toukokuuta 2019 The King´s Action ja Sotkamon 4H -yhdistyksen Kevätkeikaus pidettiin lauantaina 25.5. Lopulliset työt on tehty vanerilevyille seinäja huonekalumaaleilla. Järjestäjät Helluntaiseurakunta ja 4H -yhdistys olivat tyytyväisiä tapahtumaan, joka järjestettiin nyt toisen kerran. Kuvallinen ymmärrys auttaa hahmottamaan asioita ja kehittää myös kuvanlukutaitoa. luokan valinnaisen kuvataiteen oppilaat ryhtyivät maalaaman tauluja vanhuksille. Maalausten vastaanotto Himmelissä on ollut jo tässä vaiheessa hyvä. Suurikokoisten maalausten tekemiseen on kulunut kaikkiaan kymmeniä tunteja. luokan kuvataiteilijat maalasivat Himmeliin maisemia asukkaiden toiveiden mukaan. Koulupäivän keskellä on hyvä tavallaan heittää ajatukset nurkkaan ja keksittyä vain siihen piirtämiseen ja maalaamiseen, Iida Komulainen pohtii. Vanhempia koukutti kilpailu, jossa ”kumisia palikoita” yritettiin heittää maitotonkkaan. Ennen oli paljon maatiloja. – Himmelin palvelukeskuksesta Heli Sirviö otti meihin yhteyttä noin vuosi sitten keväällä, että tekisimme maalauksia Himmeliin, kuvaamataidonopettaja Marika Nilosaari kertoo. Lopullisissa töissä värit ovat Nilosaaren mukaan aavistuksen pastellimaisempia kuin peitevärein paperille tehdyissä luonnoksissa. Kun idea hevoskuvasta oli syntynyt, hän tutki juoksevan hevosen anatomiaa mallista. Päälavalla esitettiin nukketeatteriesitystä ”Kolme puuta”, jossa tuotiin hauskalla ja ymmärrettävällä tavalla esille kolmen erilaisen puun merkitys ihmisille. Luonnokset piirrettiin yksi yhteen koossa paperille ja maalattiin peiteväreillä. Helluntaiseurakunnan tiloissa ja pihapiirissä Makkosenmäellä. Kysymykseen ”Mikä oli tapahtumassa parasta?” tulikin erilaisia vastauksia, kuten yhdessäoleminen ja yhdessä tekeminen. Työ alkoi huolellisella suunnittelulla ja luonnosten teolla. Näyttäviä maalauksia syntyi kaikkiaan viisi. – Uusi maalauskerta on kuitenkin uusi maalauskerta. Kuvaamataito on oppilaille hyvää vastapainoa muun opiskelun ohella. Tätä kilpailua kutsuttiin nimellä ”nännikumin heitto”. Kahta hevosta esittävän taulun piirtäjälle Rita Sirviölle piirtäminen on ollut harrastus jo pitkään ja tapa ilmaista omia ajatuksia. Visuaalisuuden merkitys korostuu nykyään monessa eri yhteydessä. Tietysti joillekin elämän ensimmäinen hattara oli makoisa kokemus. Koko perheen tapahtumaan saapui noin 40 osallistujaa, jotka tehtävien lisäksi saivat herkutella kotitekoisilla 4H-kerholaisten makoisilla leivoksilla tai hattaroilla. – Hyvin iloisella äänellä tilaaja toivotti maalaukset tervetulleeksi. Tenetin koulun 9. Heillä on kyky sitoutua tällaiseen pitkäjänteiseen projektiin ja tehdä huolellista työtä, Nilosaari kehuu
Lisäksi Terrafamen alueelta kerättävien sadeja valumavesien käsittely on keskitetty keskusvedenpuhdistamoon, mikä on tehnyt alueella sijaitsevat kenttäpuhdistamot tarpeettomiksi. Terrafame on toimintansa alusta asti kehittänyt tuotantoprosessejaan vesistöjen kannalta paremmiksi. Lue lisää sivulta 4 Kalakanta voi hyvin Kalastuksen kannalta merkityksellisten järvien kalasto hyvässä kunnossa Lue lisää sivulta 3. Mittaustulokset ympäröivistä vesistöistä osoittavat, että tässä on onnistuttu. Oulujoen vesistöreitillä sijaitsevat Salminen ja Kalliojärvi ovat pysyneet edelleen kerrostuneita. Parhaat saaliit uistelemalla Nuasjärvestä nousee hyvin haukea, ahventa ja kuhaa ruokakalaksi. Tuotantoa oli näin ollen mahdollista ajaa valtaosa vuodesta niin sanotussa suljetussa kierrossa, mikä tarkoittaa, että prosessivedet voitiin kierrättää metallien talteenoton jälkeen kokonaisuudessaan takaisin bioliuotuskasoille. Tarkkailulla selvitetään purkuvesien vaikutusalueen laajuutta ja vesistövaikutuksia sekä Oulujoen että Vuoksen vesistöissä. Kivijärvessäkin on kuitenkin havaittavissa toipumisen merkkejä. Kalliojärvessä on kuitenkin havaittavissa toipumisen merkkejä. Myös Kolmisopessa ja Jormasjärvessä sulfaattipitoisuus laskenut Valtaosa Terrafamen teollisuusalueelta vuonna 2018 juoksutetusta puhdistetusta purkuvedestä johdettiin purkuputkea pitkin Nuasjärveen. Pintavesien tarkkailutulokset osoittavat, että sulfaattikuormituksen pieneneminen oli nähtävissä Oulujoen suunnalla teollisuusalueen lähivesistöjen veden sulfaattipitoisuuden laskuna. Laakajärven ja sen alapuolisten vesistöjen sulfaattipitoisuus jo lähellä luontaista Terrafamen teollisuusalueelta ei ole juoksutettu puhdistettuja purkuvesiä Vuoksen suuntaan kevään 2016 jälkeen. Kun puhdistettujen prosessivesien purkumäärä oli pieni, myös purkuvesien sulfaattikuorma oli vähäinen. ILMOITUSLIITE Vesistökatsaus TOUKOKUU 2019 Terrafamen ympäristövaikuksia tarkkaillaan vaikutusalueen ELY-keskusten hyväksymän tarkkailuohjelman perusteella. Pintavesien tarkkailussa Laakajärven ja sen alapuolisten vesistöjen sulfaattipitoisuus onkin alentunut jo hyvin lähelle luontaista taustapitoisuutta. Kolmisopessa sulfaattipitoisuus on laskenut noin neljäsosaan ja Jormasjärvessä noin puoleen vuoden 2013 tasoon verrattuna. Vuoksen vesireitillä olevassa Kivijärvessä on aiempien vuosien purkuvesien jäljiltä edelleen kaksi kerrostunutta syvännealuetta, joiden pohjalla pitoisuudet ovat koholla. Raportti on kokonaisuudessaan saatavilla Terrafamen verkkosivuilla osoitteessa www.terrafame.fi/ymparisto/ymparisto-vesien-hallinta/ymparistotarkkailuraportit. Lue lisää sivulta 4 Lähivesien sulfaattipitoisuudet laskeneet Purkuvesien laatua tarkkaillaan viikoittain otettavin näyttein. Vuoden 2018 maltillisesta sateesta johtuen bioliuotusta pystyttiin käyttämään tehokkaasti veden ja sulfaatin sitomiseen. Sulfaatti on rikin suola, jota esiintyy merivedessä luontaisesti. Mikä ihmeen sulfaatti. Tämän vesistökatsauksen tarkkailutiedot perustuvat vuoden 2018 raporttiin. Tarkkailusta ja sen raportoinnista huolehtii ulkopuolinen konsulttiyhtiö, joka käyttää näytteenotossa henkilösertifioituja näytteenottajia sekä näytteiden määritykseen akkreditoitua ympäristölaboratoriota
9 1. 16 1. 7. 7. 17 1. 7. 1. 11 1. 15 1. 13 1. alusvesi päällysvesi Jormasjärvi 250 200 150 100 50 1. 16 1. 7. 7. 11 1. 7 1. 1. 15 1. 7. 10 1. 7. 8 1. 16 1. 1. 7. 18 1. Purkuputken käyttöönoton jälkeen Terrafamen vedet johdetaan Nuasjärveen, jossa sekoittumisolosuhteet ovat hyvät, eikä sulfaatti aiheuta siellä ongelmia. 1. 1. Laakajärven ja sen alapuolisten vesistöjen sulfaattipitoisuus on alentunut jo hyvin lähelle luontaista taustapitoisuutta. 18 alusvesi päällysvesi Nuasjärvi 200 100 180 140 60 20 160 120 80 40 1. 7. 10 1. 1. 12 1. 1. Tiesitkö tämän. 1. 7. 1. 1. 13 1. 7 1. Toukokuussa johdettiin vähäinen määrä vettä myös Latosuon kautta pohjoiseen suuntautuvalle purkureitille. 1. 13 1. 7. 1. 1. 14 1. Itse olen kalastanut Nuasjärvellä joka kesä vuodesta 2013 alkaen. Täyskierto tarkoittaa järvissä keväisin ja syksyisin luonnollisesti tapahtuvaa pintaja pohjavesien sekoittumista. 7. Aion jatkaa kalastusta myös tulevana kesänä. 14 1. 11 1. 7. 1. 9 1. 15 1. Kuhaa on tullut ihan mukavasti ja kaikki, jotka on mukaan otettu, on myös syöty. 7. Oulujoen vesistöreitillä Salminen ja Kalliojärvi ovat pysyneet edelleen kerrostuneina, mutta Kalliojärvessä on jo havaittavissa toipumisen merkkejä. 7. 7. Kivijärvessäkin on kuitenkin havaittavissa toipumisen merkkejä. 17 1. 1. Vuoksen vesireitillä olevassa Kivijärvessä on edelleen kaksi kerrostunutta syvännealuetta, joiden pohjalla sulfaattipitoisuudet ovat koholla. ILMOITUSLIITE 2 VESISTÖKATSAUS – TOUKOKUU 2019 Terrafamen purkuvedessä on niin vähän elohopeaa, kadmiumia ja lyijyä, ettei niitä pystytä edes mittaamaan nykyaikaisessa ympäristölaboratoriossa. 17 1. 14 1. 16 1. Valtaosa vedestä johdettiin Nuasjärven purkuputkea pitkin. Kalojen elohopeapitoisuudet ovat suurimmillaan latvavesistöjen humusjärvissä. 12 1. 7 1. 12 1. Suurimpia elohopeapitoisuuksia tavataan yleensä hauessa, mutta elohopeaa on myös muissa petokaloissa kuten ahvenessa ja kuhassa. 7. Viime vuonna kaivosalueelta johdettiin puhdistettuja purkuvesiä noin 2,5 miljoonaa kuutiota, mikä on selvästi aikaisempia vuosia vähemmän. 7. 17 1. 8 1. 1. 1. 14 1. 1. Kolmisopessa sulfaattipitoisuus on laskenut noin neljäsosaan ja Jormasjärvessä noin puoleen vuoden 2013 tasoon verrattuna. 17 1. 1. 7. 10 1. 7. 1. Maltillinen purkuvesimäärä johtui siitä, että vuosisadanta oli tavanomaista pienempi, jolloin bioliuotusta voitiin käyttää tehokkaasti veden ja sulfaatin sitomiseen. 8 1. 15 1. 15 1. 12 1. 8 1. 1. 7. Koska sulfaattikuormitus oli edellisvuotta vähäisempi, myös sulfaattipitoisuus oli Nuasjärvessä alhaisempi. 7. 7 1. 1. 7 1. 12 1. 1. Purkuvesi ei vaikuttanut järven normaaliin toimintaan, vaan Nuasjärven täyskierto ulottui koko vesimassaan sekä kevätettä syystäyskiertojen aikana. 11 1. Pintavesien tarkkailussa havaittiin, että purkuvesien sulfaattikuormituksen pieneneminen on vähentänyt myös vastaanottavien vesistöjen sulfaattipitoisuuksia. 7. 13 1. 7. 1. 16 1. Ei siis ole mitään syytä välttää esimerkiksi Nuasjärvestä, Jormasjärvestä tai Laakajärvestä pyydetyn kalan syöntiä. Uraanipitoisuus purkuvedessä on samaa tasoa kuin suomalaisten juomavedessä. 12 1. 17 1. Vuoksen suuntaan ei ole juoksutettu vesiä kevään 2016 jälkeen. 10 1. 13 1. 7. 18 K U V A : V E LI -M A T T I H IL LA Nuasjärven, Jormasjärven ja Laakajärven vedenlaatukuvaajat, sulfaattipitoisuus (SO4) mg/l. teollisuuden ilmapäästöistä. 1. 1. 16 1. 1. 7. EU:sta peräisin oleva ahvenen lihaksen elohopeapitoisuuden raja-arvo on niin alhainen, että se ylittyy Suomessa monin paikoin luontaisesta taustakuormituksesta johtuen. Sen haittavaikutukset liittyvät ennen kaikkea vesistöjen kerrostumiseen silloin, kun sulfaattia päätyy runsaasti pieniin vesistöihin. 7. 1. 8 1. 7. 7. 7 1. Kaikki vuonna 2018 Terrafamen teollisuusalueelta ulos juoksutettu vesi johdettiin pohjoiseen Oulujoen vesistöreitille. 18 1. 10 1. 1. 13 1. Tämä yhdessä tehokkaan bioliuotuksen kanssa vähensi juoksutusmääriä, minkä ansiosta purkuvesien sulfaattikuormitus jäi edellisvuosia selvästi vähäisemmäksi. Aiempien vuosien tapaan vesistöön johdettujen vesien metallipitoisuudet olivat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta alhaisia ja selvästi alle luparajojen. 7. 7. 7. 9 1. 9 1. 9 1. Puhdistettujen purkuvesien vaikutus näkyi Nuasjärvessä kevättalvella sähkönjohtavuuden kohoamisena sekä sulfaatin, mangaanin ja natriumin paikallisesti kohonneina pitoisuuksina. Vuoden 2018 aikana sulfaattikuormitus oli ainoastaan viidesosa ympäristöluvan sallimasta määrästä. 14 1. 1. 10 1. 14 1. 1. Maltillinen sadanta mahdollisti prosessivesien kierrättämäisen metallien talteenoton jälkeen takaisin bioliuotuskasoille. Elohopean ja lyijyn pitoisuudet jopa niin alhaisia, ettei nykyaikaisessa ympäristölaboratoriossa pystytä niin alhaisia pitoisuuksia mittaamaan. 18 1. 8 1. 7. 1. 1. 1. 18 alusvesi päällysvesi Laakajärvi 250 200 150 100 50 1. Koska purkuvesien raskasmetallipitoisuudet ovat äärimmäisen pieniä, on luonnollista, ettei niitä kerry myöskään kaloihin yhtään enempää kuin Suomessa normaalisti. Terrafamen purkuvesistä puhuttaessa on hyvä muistaa, että niiden mukana vesistöihin kulkeutuvista aineista keskeisin on sulfaatti, joka ei ole pieninä pitoisuuksina vesieliöstölle tai ihmisille haitallinen eikä vaarallinen aine. Hyvät toimintaolosuhteet laskivat sulfaattikuormaa Kireitä siimoja tällekin kesälle! Terrafamen vesistökuormitus on pienentynyt tasaisesti vuosi vuodelta. Terrafamen purkuvesissä haitallisimpien metallien pitoisuudet ovat äärimmäisen alhaisia. 9 1. 7. 7. 15 1. Kalojen elohopea on peräisin vesistöjen valuma-alueilta, jonne sitä on kertynyt mm. 11 1. 7. 1. Hyvää kesän jatkoa ja kireitä siimoja! Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja Terrafame Oy PÄÄKIRJOITUS Täydellinen tarkkailuraportti löytyy osoitteesta www.terrafame.fi/ymparisto/ ymparisto-vesien-hallinta/ymparistotarkkailuraportit, Pintavesien laatu. 11 1. 1
Kolmisopessa kaivostoiminta on näkynyt erityisesti sulfaattipitoisuuden kohoamisena ja järven tila on välttävä. Kalliojärveen on vuosina 2010–2011 muodostunut pysyvä kerrostuneisuus. Äläkä turhaan huolestu, jos olet oululainen! Oulun kaupungin hanavesi täyttää kaikki talousvedelle asetetut vaatimukset. Syvänteen pohjalla vesi on hapetonta sekä sulfaattija metallipitoista. Vuoden 2012 kipsisakka-allasvuodon aikana Ylä-Lumijärvessä neutraloitiin kalkilla vuotovesiä, joista syntyi järven pohjalle sakkaa. 3 VESISTÖKATSAUS – TOUKOKUU 2019 ILMOITUSLIITE L P 1 2 4 5 3 6 7 8 Terrafamen kaivospiiri P u rk u p u tk i Salminen* on osittain kaivospiirin sisäpuolella sijaitseva hyvin pieni, noin 7 hehtaarin kokoinen soiden ympäröimä järvi, jonka rannalla ei ole asuintai lomakiinteistöjä. Pienenä järvenä Salmisesta ei ole viranomaisen antamaa luokitusta sen ekologisesta tilasta. Viime vuosina Kalliojärven vedenlaatu on jossain määrin kohentunut ja kerrostuneen veden määrä on vähentynyt. Kivijärven syvänteiden vesi on kuitenkin osittain kiertänyt, mutta kaksi syvintä syvännettä, jotka muodostavat noin 11 prosenttia järven pinta-alasta, ovat edelleen kerrostuneet. Yli 9 600 hehtaaarin kokoisen Nuasjärven ekologinen tila on hyvä. Järven ekologinen tila on hyvä ja se soveltuu hyvin sekä virkistyskäyttöön että kalastukseen. Lisätietoja Suomen jokien, järvien ja rannikkovesien ekologisesta tilasta Suomen Ympäristökeskuksen karttapalvelussa osoitteessa www.syke.fi > Avoin tieto > Karttapalvelut > Vesikartta.. Järven rannoilla ei ole käytössä olevia asuintai lomakiinteistöjä. Nuasjärven sulfaattipitoisuutta osoittava sähkönjohtavuus on ollut korkeimmillaan vuonna keväällä 2009 eli ennen kuin tältä teollisuusalueelta vesien johtaminen aloitettiin. Kivijärven syvänteiden vesi on ollut kerrostuneena vuodesta 2011 saakka, syvänteiden pohjalla on sulfaattija mangaanipitoisista vettä, mistä johtuen Kivijärven ekologinen tila on määritelty huonoksi. 7 Virkistyskäytön kannalta merkittävimpien järvien tilanne hyvä Tiesitkö tämän. Sen rannoilla on runsaasti sekä vakituista että vapaa-ajanasutusta. Järven pintaosassa vesi on puhtaampaa. Pienenä järvenä Ylä-Lumijärvellä ei ole viranomaisen antamaa luokitusta sen ekologisesta tilasta. Nuasjärveen tulee Tenetinvirran kautta myös luontaisen taustakuormituksen mukana vuodessa noin 7 000 tonnia sulfaattia, eli noin kaksinkertainen määrä vuoden 2018 aikana purkuputken tuomaan määrään verrattuna. 3 Kivijärvi* on kaivospiirin ulkopuolella sijaitseva noin 190 hehtaarin kokoinen järvi, jonka rannalla on yksi loma-asunto, metsästysmaja sekä seurakunnan leiripaikka. Järven rannoilla on runsaasti sekä vakituista että vapaa-ajanasutusta ja se soveltuu hyvin sekä virkistyskäyttöön että kalastukseen. * Kolmisopen, Kalliojärven, Salmisen ja Kivijärven kalojen syöntiä ei suositella. Mittaustuloksissa Terramen purkuvesien vaikutus Nuasjärvessä on näkynyt lähinnä syvännealueilla järven talvija kesäkerrostuneisuuden aikana. 2 Kolmisoppi* on kaivospiirin sisäpuolella sijaitseva, noin 200 hehtaarin kokoinen järvi, jonka rannoilla ei ole käytössä olevia asuintai lomakiinteistöjä. Järvi on eristetty ympärysojilla vuonna 2013. Järven rannat ovat Terrafamen omistuksessa. 8 Ylä-Lumijärvi sijaitsee kaivospiirin välittömässä läheisyydessä Kortelammen turvapadon takana. Järven syvänteessä olevan alusveden sulfaattipitoisuus on kuitenkin laskenut merkittävästi vuodesta 2013, jolloin se oli korkeimmillaan.Kolmisopen vettä käytetään tarvittaessa Terrafamen tuotannon raakavetenä. Laakajärvessä kaivostoiminnan vaikutus on näkynyt aiemmin lähinnä veden sulfaattipitoisuudessa, joka on jo laskenut lähelle luontaista tasoa. Hanaveden sulfaatti tulee Oulussa vesienpuhdistuksessa käytettävästä alumiinisulfaatista, joka on erittäin yleinen vesienpuhdistuskemikaali. Salmisessa on yksi 8 metrin syvänne, jossa vesi on ollut vuodesta 2011 asti kerrostunutta. Salminen kunnostetaan ja täytetään osittain teollisuusalueen rakennustöiden yhteydessä lähivuosien aikana. 4 Laakajärvi on Vuoksen vesistön puolella ensimmäinen virkistysarvoltaan merkittävä vesistö, jonka rannalla on runsaasti sekä asuinettä lomakiinteistöjä. Tuolloin sulfaatti oli peräisin valuma-alueen muusta teollisesta toiminnasta. Myös Jormasjoen kautta Nuasjärveen tullut sulfaattikuormitus oli edellisvuosia alhaisempi. Järvessä on yksi 5–6 metrin syvänne, jonka pohjalla vesi on hapetonta tai vähähappista. Jormasjärvessä purkuvedet ovat aiheuttaneet lähinnä sulfaattipitoisuuden kohoamista. 5 Kalliojärvi* on kaivospiirin rajalla sijaitseva, 27 hehtaarin kokoinen järvi, jonka rannoilla ei ole enää käytössä olevia asuintai lomakiinteistöjä. Se on 6 hehtaarin kokoinen ja matala, noin metrin syvä järvi. 6 Jormasjärven vedessä on tällä hetkellä suunnilleen saman verran sulfaattia kuin oululaisten hanavedessä. Tiesitkö tämän. 1 Jormasjärvi on reilun 2 000 hehtaarin kokoinen järvi, joka sijaitsee Kolmisopen ja Nuasjärven välissä. Korkeasta mangaanipitoisuudesta johtuen myöskään näiden järvien veden käyttöä ruoanlaitossa tai pesutai löylyvetenä ei suositella (Kainuun ELY-keskus 2012a, 2012b). Yli 3 400 hehtaarin suuruisen järven ekologinen tila on hyvä ja se soveltuu hyvin sekä virkistyskäyttöön että kalastukseen. Kalastuksen ja virkistyskäytön näkökulmasta katsottuna Jormasjärvi on ensimmäinen merkittävä vesistö Terrafamen purkuvesien Oulujoen suuntaisella reitillä. Kohonnut sulfaattipitoisuus ei ole näkynyt järven pohjaeliöstössä tai kalastossa, mutta planktoneliöstössä sen on todettu lisänneen suolaisuutta sietäviä lajeja. Purkuputken käyttöönoton jälkeen Jormasjärven sulfaattipitoisuutta kuvaava sähkönjohtavuus on tippunut alle puoleen vuoden 2013 tasosta ja sulfaattipitoisuus on laskenut myös Jormasjoessa. Myös sulfaattija metallipitoisuudet ovat koholla syvänteen pohjalla. Laakajärven alapuolissa vesistöissä sulfaattipitoisuudet ovat jo erittäin pieniä. Vuoden 2018 aikana purkuputken kautta järveen tullut kuormitus oli aiempaa pienempi, mikä näkyi myös alempina sulfaattipitoisuuksina. Pienenä järvenä Kalliojärvellä ei ole viranomaisen antamaa luokitusta sen ekologisesta tilasta
Sulfaatti on yleinen metsä-, kaivosja metallinjalostusteollisuuden vesistöpäästö. Talvisin hän käy pilkkimässä samoilla järvillä. K U V A : P A U LI P Y Y K K Ö N E N Reissuilta otetaan aina ruokakalat mukaan, totta kai. – Kalareissuja Nuasjärvelle tulee tehtyä kymmenkunta vuosittain, Pyykkönen kertoo. Vesi on kierron aikaan kauttaaltaan +4 °C. Esimerkiksi sellutehtailta vesistöihin kohdistuva vuosittainen sulfaattikuormitus on lähellä Terrafamelle ympäristöluvassa määriteltyä sulfaattipäästörajaa. Voit tehdä sen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@terrafame.com tai käytä verkkosivuillamme olevaa palautelomaketta osoitteessa www.terrafame.fi/ota-yhteytta. Pienissä järvissä sulfaattipitoinen vesi ei päässyt sekoittumaan tarpeeksi, vaan painui muuta vettä painavampana järvien pohjalle. Nuasjärvestä nousee kuhaa Pauli Pyykkönen on kalastellut Kainuun vesillä pikkupojasta asti. Sulfaatti ei itsessään ole vesiympäristölle vaarallinen tai haitallinen aine, mutta se voi välillisesti lisätä vesistön kerrostuneisuutta. – Savustaminen on mielestäni paras tapa valmistaa kalaa, mutta kyllä ahvenia menee paistinpannullekin. Toimituskunta: Veli-Matti Hilla, Sanna Päiväniemi, Anu Salonen Ulkoasu: Anu Salonen Valokuvat: Terrafame, Veli-Matti Hilla, Pauli Pyykkönen Terrafame on suomalainen monimetalliyhtiö, joka tuottaa nikkeliä, sinkkiä, kobolttia ja kuparia Sotkamossa sijaitsevalla kaivoksellaan ja metallitehtaallaan. Ennen purkuputken valmistumista vuonna 2015 teollisuusalueella syntyneet purkuvedet johdettiin suurempiin vesistöihin pienten lähijärvien kautta. Syntyjään kajaanilainen Pyykkönen on työskennellyt Terrafamella kolme ja puoli vuotta laatupäällikkönä, joten ympäristöä ja vesistöjen tilaa koskevat asiat ja raportit ovat hänelle työnkin puolesta hyvin tuttuja. Vesi on kierron aikaan kauttaaltaan +4 o C. Nuasjärven purkuputken käytön myötä vedet johdetaan hyvin puhdistettuina riittävän suureen vesistöön, jossa sekoittumisolosuhteet ovat hyvät eikä sulfaatti näin ollen aiheuta haittaa. Pyykkönen ei ole huolissaan kalastusvesiensä kunnosta tai kalakannan voinnista. – Paikalliset kalastajat seuraavat viranomaisten raportteja vesistöjen tilasta ja hyvältähän ne nyt vaikuttavat. Rakennamme parhaillaan akkukemikaalitehdasta, jossa päätuotteemme, nikkeli-kobolttisulfidi, jalostetaan sähköajoneuvojen akkuihin sopiviksi nikkelija kobolttisulfaateiksi. Yhtiö aloitti toimintansa vuonna 2015. Haluatko antaa palautetta. Järven kevätja syyskierrossa järven pohja saa happea ja pinta ravinteita. Keväällä vesi sekoittuu. Sisävesissä sulfaattipitoisuudet ovat tyypillisesti alhaisia, yleensä alle 5 mg/l. Pintavesi on lähellä o C. lämmin vesi kylmä vesi harppauskerros Talvella järven vesi on lämpötilakerrostunutta. vesi on tasalaatuista ja kerrostumatonta tuuli Erot lämpötilakerrostuneisuudessa voivat olla suuria, ja vuosittainen säiden vaihtelu vaikuttaa järven kiertoihin. ILMOITUSLIITE 4 VESISTÖKATSAUS – TOUKOKUU 2019 Sulfaatti on rikin suola, jota esiintyy merivedessä luontaisesti. Vesistökatsaus 2019 Terrafamen vesistökatsauksessa kerrotaan teollisuusalueen purkuvesien vaikutuspiiriin kuuluvien lähijärvien tilasta. kylmä vesi harppauskerros lämmin vesi Syksyllä järven vesi sekoittuu. Tutustu mittareiden toimintaan osoitteessa www.terrafame.fi/ymparisto/ymparisto-vesien-hallinta/purkuputken-ymparistotarkkailu.html. Saaliit ovat yhtä hyviä kuin ennenkin.. Pyykkösen suosikkijärvet ovat Oulujärvi ja Nuasjärvi, joista jälkimmäisestä saa hänen mukaansa parhaat saaliit uistelemalla. En ole kuullut kalastuspiireissäkään mitään eritysempiä huolia asiasta. Käytän savustamisessa aivan tavallisia kaupan sähkösavustuslaatikoita ja leppäpaloja. Terrafame Oy, Malmitie 66, 88120 Tuhkakylä Puhelin 020 7130 800 (keskus) www.terrafame.fi Nuasjärveen on sijoitettu jatkuvatoimisia mittareita, jotka mittaavat mm. Lapset popsivat sitä mukaan, kun kalat valmistuvat, hän naurahtaa. Ei siinä sen ihmeempiä niksejä tarvita. vesi on tasalaatuista ja kerrostumatonta tuuli Kesällä järven vesi on lämpötilakerrostunutta. Keväällä järvien pintavedet lämpenevät ja syksyllä vastaavasti jäähtyvät. Tavoitteenamme on ympäristön kannalta kestävä, turvallinen ja taloudellisesti kannattava liiketoiminta. Vesistökatsaus ilmestyy Kainuun Sanomien ilmoitusliitteenä toukokuussa 2019. Kun pintaveden ja alusveden lämpötilaero pienenee tarpeeksi, tuulet sekoittavat koko vesimassan ja alusveden happivarastot saavat täydennystä hapekkaasta pintavedestä. Ilmoitusliite jaetaan kainuulaisiin kotitalouksiin myös Kuhmolaisen, Sotkamo-lehden ja Ylä-Kainuun välissä. Pintavesi on jopa +20 °C. Harrastusta ja vesillä liikkumista on helpottanut, kun Pyykkönen hankki vetouisteluun kilpatasollakin sopivan veneen. Pyykkönen harrastaa aktiivisesti vetouistelua ja heittokalastusta ja osallistuu paikallisiin kalastuskilpailuihin ja -tapahtumiin kuten Kainuun vetouisteluja heittokalastuscupeihin. Mikä ihmeen sulfaatti. Maistuvaahan se on, vastapyydetty kala. Pysyvä kerrostuneisuus, jossa vesien kevätja syyskierrot ovat häiriintyneet, voi aiheuttaa vesistöjen syvimmillä alueilla hapettomuutta, joka haittaa vesieliöstöä heikentämällä elinolosuhteita. Tästä syystä muunkin suurteollisuuden, kuten metsäteollisuuden, purkuvedet johdetaan yleensä suuriin vesistöihin. Tiesitkö tämän. Terrafamen sulfaattipäästöt Terrafame noudattaa sulfaattipäästöille ympäristöluvassa asetettuja rajoja. veden lämpötilaa. Kalakannoissa en itse myöskään ole havainnut muutoksia vuosien mittaan. Luotan viranomaisten antamiin tietoihin, jotka ovat olleet ihan positiivisia. Esimerkiksi Suomenlahden rannikolla Helsingin edustalla meriveden sulfaattipitoisuus on 500-600 mg/l. Nykyään kalareissuilla ovat usein mukana myös omat lapset. Suomen länsirannikolla esiintyy niin sanottuja alunamaita, joiden vesistöissä voi esiintyä sulfaattia yli 100 mg/l pitoisuuksina. Nuasjärvestä nousee hyvin haukea, ahventa ja kuhaa
Asiantuntijaluentoja järjestää yhdistys itsekin ja lisäksi käydään muiden järjestämissä tilaisuuksissa. Niiden vaikutukset leviävät koko ekosysteemiin ainutlaatuisella tavalla. Pitkänen luetteli senioriopettajien virkistystoimintana Kajaanista yritysvierailut, kulttuuritapahtumiin osallistumisen ryhminä, asiantuntijaluennot ja liikuntatapahtumat. Senioriopettajat onnistuivat Kuhmossa järjestelyissä hyvin. Sotkamon Senioriopettajien sihteeri Saara Moilanen on Kuhmon kävijä kymmenien vuosien ajalta. Kainuun ja Koillismaan senioriopettajat ovat kokoontuneet yhdessä vapaamuotoisesti vuosittain jo kahdeksan kertaa. Jopa kuuden sentin mittaiseksi kasvava petokärpänen tökkää kovan imukärsänsä usein jo ilmasta käsin. OSJ on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n erityinen seniorijärjestö, jossa on noin 21000 jäsentä Suomessa. Hänelle senioriyhdistys antaa nykyään säännöllisen sarjan monipuolisia ja mukavia tapaamisia, retkiä ja matkoja. Siksi senioriopettajien virkistäytymiset ja tapaamiset ovat tärkeitä. Senioriopettaja ja luontokuvaaja Tero Poukkanen piti luotokuvaesityksen ja esitteli kokemansa kuvaustunnelmat ja kuvat kiinnostavasti. Tapaamisen aikana Kuhmo esittäytyi senioriopettajille monipuolisesti. Paikalliset yhdistykset järjestävät vuorovuosin nämä aluekokoontumiset. Kajaanilainen eläkkeellä oleva opettaja Matti Pitkänen toimi Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n varapuheenjohtajana viimeiset kaksi vuotta. Opettajat ovat edelleen kamarimusiikkiviikkojen tärkeä yleisö – erityisen vahva ja tärkeä opettajien vaikutus tapahtuman vakiintumiseen oli sen alkuvuosina. Pahaa aavistamattomat koiraskaskaat sukeltavat suinpäin paremiin suihin! Monet muut hyönteiset toimivat yhtä armottomasti. Sverdrup-Thygeson esittelee meille suomalaisille tuttuja lajeja hirvikärpäsistä sudenkorentoihin, hunajamehiläisistä kovakuoriaisiin. Monien asioiden summana mm. Metsien osalta se tarkoittaa riittävästi vanhoja ja kuolleita puita, joista on hyötyä hajoittajille, pölyttäjille ja siementen levittäjille. on tärkeä puheenvuoro ja kannanotto ajassa, jossa ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii tekoja meiltä kaikilta. Lisäksi olemme käyttäneet siellä saksalaisia tuttaviamme, kertoi Moilanen. Tulevan 50. Sverdrup-Thygeson muistuttaa, että ilman näitä merkillisiä ja kauniita pikkuötököitä elämä planeetaltamme katoaisi. Koillismaalla toimivat omat yhdistyksensä. AnTero KomulAinen Anne Sverdrup-Thygeon: Jos hyönteiset katoavat… Suom. Senioriopettajien musiikkiesityksistä vastasi kouluja opiskeluikäiset laulajat ja soittajat sekä nuorten ja aikuisten musiikinopiskelijoiden puhallinorkesteri Tornado. Jo työssä ollessaan hän toimi opettajien ammattiyhdistyksessä. Urut esitteli senioriopettaja Mauri Kuula ja kirkon ja seurakunnan historiaa esitteli kirkkoherra Timo Suutari. – 90-luvulta lähtien olemme käyneet oululaisen tuttavapariskunnan kanssa Kuhmon kamarimusiikissa, kolme konserttia joka kesänä. Virkistystapahtuman teema oli Iloa musiikista ja kulttuurista. Pohjoisilla alueilla sääsket ja kärpäset vaikuttavat paljon niitä isompiin eläimiin suuressa mitassa. Risto Kormilainen Kiusalliset ötökätkin välttämättömiä Kirja. Jos omasta yhdistyksestä ei ole tarpeeksi lähtijöitä, niin silloin laajennetaan lähtijöiden hankintaa naapuriyhdistyksiin Kainuussa. Se on uhka myös hyönteisille ja sitä kautta ihmisille. Minervakustannus 2019. maankäytön tehostaminen ja ilmastonmuutos, maapallon ekosysteemi on muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana huimasti. Monet hyönteiset eivät selviä muuttuneessa modernissa ympäristössä. Maapallolla on jokaista ihmistä kohti 200 miljoonaa hyönteistä. Seurakuntatalolla esittäytyi Palestiinan luterilaisen Toivon koulun oppilaat. Pitkänen kertoi olleensa eläkkeellä kymmenen vuotta. Ohjelmaa hallituksen kanssa koonnut 80-vuotias varapuheenjohtaja Elvi Ronkainen totesi, että nyt tehtiin kuhmolaisten näköinen tapahtuma. Kainuussa vaikuttamiset ovat suuntautuneet sote-palvelujen järjestämiseen. Kevään 2020 tapahtuman järjestää Sotkamon Senioriopettajat. – Silloin eläkkeelle jäädessä ihminen voi tuntea olevansa työkelpoinen, eikä ajattele ollenkaan mitä on edessä. Mukana on myös lajeja, joita tavataan kaukana vaikkapa kookas, vaaleanvihreä hepokatti Australiassa, jonka suuhun ruoka juoksee suoraan. Kainuun yhdistykset järjestävät retkiä ja matkoja ulkomaille asti. Siitä syystä erilaiset suojelualueet ovat välttämättömiä ainutlaatuisten lajien turvaamiseksi maapallolla. Vaikka sääsket ja muut pienet hyönteiset tuntuvat kesäisin ärsyttäviltä kiusankappaleilta, on niillä tärkeä tehtävä luonnonkierron kannalta. Kuhmon Kamarimusiikin liputkin on jo varattu. Katarina Luoma. Tekijä taitaa erinomaisen huumorin, joka ryydittää tekstin välillä hurjaan kiitoon. Kainuussa paikallisyhdistyksiä on neljä eli Kajaanin seudulla, Kuhmossa, Sotkamossa ja Ylä-Kainuussa. Teoksen luettuaan katselee ja kuulostelee hyönteisiä aivan uudella tavalla. Kirkossa opettajat lauloivat Suvivirren, jonka laulaminen on kevättapaamisissa perinne. 222 s. Päivän osallistujat tutustuivat isona vierailijaryhmänä Tuupalan puukouluun, Kuhmon kirkkoon ja sen urkuihin. Sääsket ja mäkäräiset ovat ravintoa niin kaloille, linnuille ja muille eläimille. Kaupunginjohtaja Tytti Määttä esitteli johtamaansa kaupunkia laajasti ja poimi sen strategiasta muun muassa maininnan: Hyvä kasvun ja oppimisen ympäristö. Määrä on kuitenkin viimeisen 40 vuoden kuluessa puolittunut. Sverdrup-Thygesonin selkeä viesti on, että meidän on ehdottomasti välitettävä hyönteisten terveydestä ja hyvinvoinnista, sillä se takaa koko ihmiskunnalle tulevaisuuden. Norjan ympäristötieteen ja biologian yliopiston professori, luonnontieteellisen tutkimuslaitoksen tieteellinen neuvonantaja Anne Sverdrup-Thygeson on kirjoittanut erinomaisen teoksen Jos hyönteiset katoavat… hyönteisten merkityksestä maailmassa. Ne ovat oppineet matkimaan kaskastyttöjen parittelusignaaleja. Hän kirjoittaa: ”Hyönteisistä huolehtiminen on lastemme ja lastenlastemme henkivakuutus.” Jos hyönteiset katoavat... Kuhmossa kamarimusiikkitalkoolaisissa on kesäisin töissä useita työikäisiä sekä eläkepäiviä viettäviä opettajia. Pitkänen totesi, että tärkeintä on virkistystoiminta, mutta edunvalvontaakin tehdään valtakunnallisella tasolla. Eläkkeelle juuri jääneitä opettajia Matti Pitkänen rohkaisee tulemaan mukaan senioriopettajien toimintaan. Nyt luottamustehtävä oli katkolla. Tiistaina 28. Osallistujina oli noin 90 eläkkeellä olevaa opettajaa. Saman viestin hän lähetti viimeisiä vuosia töissä oleville, että parin viimeisen työvuoden jälkeen on todennäköisesti edessä noin 30 vuotta eläkeläisenä. Pianomusiikkia esitti senioriopettaja Matti Kinnari. Sotkamolainen Kirsti Väisänen kertoi työskennelleensä myös Kuhmossa vuosina 1982–1988 kiertävänä alakoulun opettajana ja myös yläkoulun puolella. A Silloin eläkkeelle jäädessä ihminen voi tuntea olevansa työkelpoinen, eikä ajattele ollenkaan mitä on edessä." Matti Pitkänen Työvuosien päälle elellään monesti noin 30 vuotta eläkeläisenä. Kuhmo-talolla luovutettiin Opetusalan Seniorijärjestön hopeinen ansiomerkki Maija Koposelle ja pronssiset ansiomerkit Anna-Liisa Wahlströmille, Matti Kinnarille ja Erkki Hirvelälle. Kun Härmän uusi koulu valmistui, niin sinne tuli kaasuvalot, kun sähköjä ei ollut vielä kylälle vedetty. Mutta petokärpäset ovat välttämättömiä pitäessään muut hyönteispopulaatiot kurissa. Kuhmon Senioriopettajat järjesti kevään 2019 tapaamisen Kuhmossa. Senioriopettajat yhdessä isossa kevättapaamisessa Hyrynsalmella asuva senioriopettaja Helka Peittola (etumaisena) työskenteli pitkään opettajana Härmän koululla Kuhmossa. Kainuussa seniorijäseniä on 510. toukokuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 15 Antero Komulainen antero.komulainen@slpmedia.fi Kainuussa ja Koillismaalla toimivissa senioriopettajien yhdistyksissä tärkeintä toimintaa ovat yhteiset virkistystapahtumat. Erään arvion mukaan jopa neljännes kaikista hyönteisistä on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Teos on vetävästi kirjoitettu niin, että lukijan mielenkiinto pysyy herpaantumattomana alusta loppuun. Moilaset on houkutellut Kuhmoon kamarimusiikki. Saalis voi olla huomattavasti sitä isompi, jopa kolibri
VALTTI KALUSTEJA TERASSIÖLJY 9 L RUSK. 209 -. 89-. toukokuuta 2019 16 Tarjoukset voimassa 5.6.2019 asti niin kauan kun tavaraa riittää. AKKUPORAKONE MAKITA DDF482RMU 2x4,0AH. PUUNKUORIKATE 50 L 4 KPL 10-. RAIVAUSSAHA STIGA SBC 646 DX 44,8CC 1,5 89 -. RUOHONLEIKKURI MAKITA PLM4628N, 46 CM Keräävä, bio, sivullepuhaltava, leveys 46cm 379 -. 339-. VINHA 11,7 L VVA PERUSMAALI 90-. Leveys 45 cm. RUOHONLEIKKURI FXA M51 51CM 99CM3 Työnnettävä, sivullepuhallus, bio, leveys 51cm 149 -. Kahdella 4.0ah akulla ja laturilla, salkussa AKKURUOHONLEIK. PIKA-TEHO 11,7 L A PERUSMAALI 86-. RUOHONLEIKKURI FXA SMC46I 46CM 139CM3 Vetävä, leveys 46cm, keräävä, bio, sivullepuhallus 249 -. Kaksiteräinen 98 cm leikkuulaite. Kuulalaakeroidut pyörät. MAKITA DLM431PT2 2X18V Kahdella 5.0ah akulla ja laturilla KONEITA JOKA LÄHTÖÖN, AKULLA, SÄHKÖLLÄ TAI BENSALLA, VALITSE ITSE! AKKUTRIMMERI MAKITA DUR181Z 18V Pelkkä runko 389 -. CELLO CLASSIC AQUA KUULLOTE PM3 9 L 74-. RAIVAUSSAHA STIGA SBC 226 JD 25.4 CC 399-. CELLO WINTEX TALOMAALI PM1 9 L 70-. Kuulalaakeroidut pyörät 1490 -. 1-. BETONILAATTA harmaa 300x300x50 luja BELINDA PIHAMULTA 40 L ALUEEN LAAJIN VALIKOIMA PINTAKÄSITTELYTUOTTEITA! CELLO COVER PEITTOSUOJA PM 1 9 L 71-. Kuulalaakeroidut pyörät. AKKURUOHONLEIKKURI MAKITA DLM380Z 2X18V Pelkkä runko 89 -. 309 -. PUUKIUAS KOTA KURU 20 279-. SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 28. 2 KPL KOMPOSTIJA HUUSSIKUIVIKE 14-. KAJAANI Kehräämöntie 24, 87400 Kajaani, p. 14-. KAIKKI PIHAJA PUUTARHAKONEET MEILTÄ, TULE TUTUSTUMAAN LAAJAAN MALLISTOOMME 429-. Leveys 45 cm. Talomyyjä Antti-Pekka Halonen 0400 717 107 OTA KOLME, MAKSA KAKSI (tarjoamme edullisimman) • KÄÄPIÖJA SINIKATAJAT • TUIVIOT • PALLO-, KARTIOJA TIMANTTITUIJAT • VUORIMÄNNYT. silppava/sivulle puhaltava ruohonleikkuri 140cc B&B-moottorilla. PUUTARHAMULTA 40 L 5 KPL 10-. KESTOPUU 48X98 VIHREÄ MITALL A-LUOKKA KESTOPUU 48X123 VIHREÄ MITALL A-LUOKKA 2 90 m 2 10 m KAIKKI TUOTTEET TERASSIRAKENTAMISEEN! KESTOPUU 28X95 RUSKEA VIISTE SILEÄ AB-LK 1 19 m KESTOPUU 28X120 SHP RUSKEA URA AB-LK 1 89 m KESTOPUU 28X95 SHP RUSKEA URA AB-LK 1 35 m KESTOPUU 28X95 SHP VIHREÄ SILEÄ AB-LK 1 19 m RUOHONLEIKKURI MAKITA PLM4819 Vetävä, biotai sivullepuhallus, leveys 48cm 369 -. RUOHONLEIKKURI STIGA COMBI 48 SQ BB Työnnettävä. KAASUGRILLI WEBER GENESIS II S-310 GBS 899-. 179-. KAASUGRILLI WEBER SPIRIT II E-310 GBS 599-. Vaihteet 5E+1T. PUUTARHAJYRSIN STIGA SRC 550RB B&S 450 E AJOLEIKKURI STIGA TORNADO 2098 7050 Vankkarakenteinen traktori 352cc STIGA-moottorilla. (08) 633 170 Avoinna: ma–pe 7–19, la 9–15, kesäsu 11-15 Palvelemme kesäsunnuntaisin klo 11-15, Tervetuloa! WOODEX AQUA WOOD OIL 9 L RUSKEA PUUÖLJY 49-. KAASUGRILLI WEBER SPIRIT II S-210 GBS 499-. SUODATINKANGAS N1 2X10M KAASUGRILLI FXA SILVER 319 199-. 6 SS 10-. Leveys 46 cm. 199 -. RUOHONLEIKKURI STIGA DINO 47B Sivullepuhaltava, työnnettävä leikkuri 125cc B&B-moottorilla. STIGA MULTICLIP 48 Q B Työnnettävä 140cc B&B-moottorilla, keräys, silppuaminen, taakseja sivullepuhallus
309 -. SUODATINKANGAS N1 2X10M KAASUGRILLI FXA SILVER 319 199-. Vaihteet 5E+1T. 89-. Leveys 46 cm. Leveys 45 cm. 209 -. RUOHONLEIKKURI STIGA COMBI 48 SQ BB Työnnettävä. KAJAANI Kehräämöntie 24, 87400 Kajaani, p. RUOHONLEIKKURI STIGA DINO 47B Sivullepuhaltava, työnnettävä leikkuri 125cc B&B-moottorilla. 14-. PIKA-TEHO 11,7 L A PERUSMAALI 86-. 339-. PUUNKUORIKATE 50 L 4 KPL 10-. RAIVAUSSAHA STIGA SBC 226 JD 25.4 CC 399-. BETONILAATTA harmaa 300x300x50 luja BELINDA PIHAMULTA 40 L ALUEEN LAAJIN VALIKOIMA PINTAKÄSITTELYTUOTTEITA! CELLO COVER PEITTOSUOJA PM 1 9 L 71-. KESTOPUU 48X98 VIHREÄ MITALL A-LUOKKA KESTOPUU 48X123 VIHREÄ MITALL A-LUOKKA 2 90 m 2 10 m KAIKKI TUOTTEET TERASSIRAKENTAMISEEN! KESTOPUU 28X95 RUSKEA VIISTE SILEÄ AB-LK 1 19 m KESTOPUU 28X120 SHP RUSKEA URA AB-LK 1 89 m KESTOPUU 28X95 SHP RUSKEA URA AB-LK 1 35 m KESTOPUU 28X95 SHP VIHREÄ SILEÄ AB-LK 1 19 m RUOHONLEIKKURI MAKITA PLM4819 Vetävä, biotai sivullepuhallus, leveys 48cm 369 -. Tiistaina 28. VALTTI KALUSTEJA TERASSIÖLJY 9 L RUSK. RUOHONLEIKKURI FXA M51 51CM 99CM3 Työnnettävä, sivullepuhallus, bio, leveys 51cm 149 -. KAASUGRILLI WEBER SPIRIT II S-210 GBS 499-. Kaksiteräinen 98 cm leikkuulaite. KAASUGRILLI WEBER SPIRIT II E-310 GBS 599-. CELLO WINTEX TALOMAALI PM1 9 L 70-. 6 SS 10-. RUOHONLEIKKURI MAKITA PLM4628N, 46 CM Keräävä, bio, sivullepuhaltava, leveys 46cm 379 -. PUUKIUAS KOTA KURU 20 279-. Kuulalaakeroidut pyörät. Kuulalaakeroidut pyörät 1490 -. VINHA 11,7 L VVA PERUSMAALI 90-. Leveys 45 cm. 179-. 2 KPL KOMPOSTIJA HUUSSIKUIVIKE 14-. AKKURUOHONLEIKKURI MAKITA DLM380Z 2X18V Pelkkä runko 89 -. 199 -. CELLO CLASSIC AQUA KUULLOTE PM3 9 L 74-. silppava/sivulle puhaltava ruohonleikkuri 140cc B&B-moottorilla. (08) 633 170 Avoinna: ma–pe 7–19, la 9–15, kesäsu 11-15 Palvelemme kesäsunnuntaisin klo 11-15, Tervetuloa! WOODEX AQUA WOOD OIL 9 L RUSKEA PUUÖLJY 49-. KAIKKI PIHAJA PUUTARHAKONEET MEILTÄ, TULE TUTUSTUMAAN LAAJAAN MALLISTOOMME 429-. RAIVAUSSAHA STIGA SBC 646 DX 44,8CC 1,5 89 -. Kuulalaakeroidut pyörät. 1-. RUOHONLEIKKURI FXA SMC46I 46CM 139CM3 Vetävä, leveys 46cm, keräävä, bio, sivullepuhallus 249 -. MAKITA DLM431PT2 2X18V Kahdella 5.0ah akulla ja laturilla KONEITA JOKA LÄHTÖÖN, AKULLA, SÄHKÖLLÄ TAI BENSALLA, VALITSE ITSE! AKKUTRIMMERI MAKITA DUR181Z 18V Pelkkä runko 389 -. AKKUPORAKONE MAKITA DDF482RMU 2x4,0AH. Talomyyjä Antti-Pekka Halonen 0400 717 107 OTA KOLME, MAKSA KAKSI (tarjoamme edullisimman) • KÄÄPIÖJA SINIKATAJAT • TUIVIOT • PALLO-, KARTIOJA TIMANTTITUIJAT • VUORIMÄNNYT. toukokuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 17 Tarjoukset voimassa 5.6.2019 asti niin kauan kun tavaraa riittää. PUUTARHAMULTA 40 L 5 KPL 10-. Kahdella 4.0ah akulla ja laturilla, salkussa AKKURUOHONLEIK. STIGA MULTICLIP 48 Q B Työnnettävä 140cc B&B-moottorilla, keräys, silppuaminen, taakseja sivullepuhallus. KAASUGRILLI WEBER GENESIS II S-310 GBS 899-. PUUTARHAJYRSIN STIGA SRC 550RB B&S 450 E AJOLEIKKURI STIGA TORNADO 2098 7050 Vankkarakenteinen traktori 352cc STIGA-moottorilla
Vaikka hirvikantaa pyritään pitämään edelleen mahdollisimman tuottavana, niin niiden talviravinnon määrä ja laatu ei yllä enää sille tasolle, millä se oli suurten avohakkuiden jälkeisinä vuosina. Koska se myös kätkee runsaasti syötävää tulevien päivien varalle, niin siitä on kieleemme tullut sana ahmatti. Karhu rauhoitettiin asteittain maassamme 1960-luvulta alkaen. Vahvimmillaan Sotkamon hirvikanta oli 1990-luvun taitteessa. Lukuisat ahman jäljet olen ilmoittanut vuosikymmeniä jatkuneen seurannan aikana LUKE:lle (ent. Liikkuessani sotkamolaismaisemassa jo yli puoli vuosisataa olen päässyt lukemaan myös ahman jättämiä jälkiä. Silmäpuoli ja Iso Vaalea), jotka alkoivat syöttää pentuja ympäristöönsä ja muualle Suomeen aina Äänisjärven itäpuolelle saakka. Kun Sotkamo sai Kuhmosta päin metsäpeuran 1990-luvun alkupuolelta alkaen ja lännestä päin osittain ruokinnan varassa elävän metsäkauriin, niin metsistämme alkoi löytyä petojen ja hirvimiesten jäljiltä riittävästi lihajätettä, josta hyötyivät ahman lisäksi monet muutkin lajit. Olimme molemmat kiinnostuneita samasta majavasta, jonka minä kuitenkin sain eräkseni. Tätä vauhditti se, että susikantamme oli vasta kasvuvaiheessa. Tätä vauhditti osaltaan poronhoitoalueelta siirretyt ahmat, mutta ennen kaikkea suden yleistyminen hirvikannan verottajana. Tuolloin metsäpeurat olivat tulleet Vienan puolelta erityisesti talvisin jo Lentualle asti. Sotkamon riistanhoitoyhdistys oli maamme toinen yhdistys, joka rauhoitti karhun täydelleen vuonna 1967(?). Susi sai rauhan poronhoitoalueen eteläpuolella miespolvi sitten (vuodet 1973-1977 ja vuodesta 1993 eteenpäin), mutta niitä on tapettu poliisin tai ”Huuhtilahden Kustin” luvilla sekä tietty kiintiömäärä parina kannanhoitokokeiluvuonna 2010-luvulla. Ahma – ahmatti kulkuri. Ensin lisääntyi ilves kasvaneen jäniskannan myötä. 4.1999. Tämä edellytti suurialaisia avohakkuita hakkuukypsissä metsissämme. Jo 1979 syntyi Tipaksella susipentue. Ontojoella 2.5.2019 Alpo Komulainen Olemme viime vuosina päässeet Sotkamossa tutustumaan erääseen havumetsiemme mielenkiintoiseen suurpetoon. Seuraavaksi otan Seppo Härkösen kertomana merkinnän viiden suden jäljistä Kostamustiellä 13 km Suomen rajasta 19.1.1974. Sittemmin jälkiä alkoi näkyä lännempänä, mutta pääosa niistä kierteli asumattomilla saloseuduilla. Jäljiltä löysin muun muassa korpin pyrstön, akkateeren umpisuolet ja kaivetun onton kannon. Kun ahma ja susi saapuivat maahamme Neuvostoliitosta metsäpeuran kintereillä hyödyntäen muun muassa niiden vasatuottoa ja syystä tai toisesta heikontuneita yksilöitä, ne pääsivät täällä kasvavan hirvikannan verottajaksi. Kuvassa ahma on kierroksellaan matkalla itään huhtikuussa 2018. Koskemattomat jäkälikkökankaat lisäsivät vuosituhannen vaiheessa metsäpeurojen määrän Kainuussa lähes pariin tuhanteen päähän. Tämän edellytyksenä ovat olleet pääasiassa metsien käytön muutokset ja ehkäpä tärkeimpänä rauhoitukset. Ahman jäljet voi nähdä missä tahansa kuntamme alueella jopa hautausmaallamme. ArksiTo/MArjATTA kurvinen. Edellä olevat havainnot ovat mielestäni alku sille kehitykselle, joka nosti Kainuun suurpetokannan suuremmaksi kuin se tuskin milloinkaan on ollut. Tätä vauhditti osaltaan poronhoitoalueelta siirretyt ahmat, mutta ennen kaikkea suden yleistyminen hirvikannan verottajana. Kokosin muistikirjoistani havaintojani ahmasta. Myös vuosituhannen vaihteen kanta oli varsin vahva verrattuna nykyiseen. Tämä on ruvennut näkymään ahmakannassa siten, että Sotkamossa liikkuvat kymmenet (?) jo kesyyntyneet ahmasukupolven yksilöt ovat tulleet näkösälle ja pihapiireihin saalistamaan kissoja, kaneja ja kaikkea muutakin syötävää. Ennen muuta se on kehittynyt muiden suurpetojen jäljiltä jääneiden raatojen hyödyntämiseen. Olin myös avustajana entisen oppilaani Anni Koskelan ahmaa koskevan väitöskirjan kenttätöissä, ja parina talvena olen pyydystänyt Oulun Yliopiston tutkijoille kymmeniä karvanäytteitä ahmasta sekä tämän kevättalven aikana myös ulostenäytteitä (8 kpl). Ahmahan on mielestäni sellainen imuri, joka syö kaikkea mitä vain leukoihinsa saa. Se taas vaati sellaisia metsän uudistamistoimia, jotka nostivat valtavat lehtipuuvesakot hirvien, jänisten ja myyrien ruokamaiksi. Minun tiedossani oleva ensimmäinen pesä Sotkamossa löydettiin kevättalvella 1997 Tipakselta. Metsiemme hakkuut tehostuivat 1960-luvulla koneistuksen ja teollisuuden kasvun myötä. Ensimmäisenä rauhoitettiin metsäpeura 1900-luvun alkupuolella, jolloin se oli metsästetty jo sukupuuttoon maassamme. Ensi kerran näin tämän leveäkäpälän 12. Myös kaikkiruokainen karhu sain suojan ja pääosan ruuastaan vesakoistamme. Lauma kyllä metsästettiin seuraavana talvena, mutta kun syötävää ja susivaeltajia riitti, syntyi kuntamme eteläosien erämaihin muutama alfapari (mm. toukokuuta 2019 Monet ovat nähneet ahman kyökkivän laukan keskellä päivää, kun ahma on vaihtanut maisemaa ruokapaikkaa hakiessaan. Olen nähnyt Lamminpään akkunasta ilveksen, suden ja kahdesti ahmankin. Karvasiepparini pyydystämiä ahman karvoja. 18 ELÄMÄNMENO SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 28. Puolikymmentä kertaa olen nähnyt ahman. Erään sonnan takia hiihtelin kahtena päivänä ahman perässä, joka oli seurannut vanhaa ketun jälkeä kilometrikaupalla. Ensimmäiset ahmanjäljet Sotkamossa näin maaliskuussa 1974 ItäTipaksella. Kuhmo ja Pohjois-Karjala olivat pitkään ahmojen penikoimisaluetta. Myös hirvi oli Kainuussa rauhoitettua riistaa kahtena vuotena 1970-luvun taitteissa. RKTL). Esimerkiksi varmaan Suomessa eniten ahmoja seurannut ja kuvannut Antti Leinonen näki pentueen ensi kerran vasta 1991 Ulvinsalon laitamilla (Todisteena Antin upea kirja: Ahman kintereillä). 1900-luvun puolivälissä rauhoitettiin ahma ja ilves. A Sotkamossa liikkuvat kymmenet (?) jo kesyyntyneet ahmasukupolven yksilöt ovat tulleet näkösälle ja pihapiireihin saalistamaan kissoja, kaneja ja kaikkea muutakin syötävää." Voimakkain ahmakannan kasvu alkoi Sotkamossa 1990-luvulta. Voimakkain ahmakannan kasvu alkoi Sotkamossa 1990-luvulta. Ensimmäinen on kirjattu 20.2.1973, jolloin se oli liikuskellut Suomussalmen Kuivajärven ja Veihtivaaran alueella. Sitten seurasi huima hirvikannan kasvu, jonka pääsäätelijäksi evoluutio on tuottanut aikoinaan suden. Kissanomistajat ovat saaneet ilveksen lisäksi uuden huolen, kun monet mirrit eivät ole kotiutuneetkaan yöllisiltä retkiltään. Kun 1970-luvun alkuvuosina Sotkamon suurpedot olivat satunnaisia ja rauhoitettuja kulkureita, meillä Sotkamossa on viime vuosina ollut sellainen suurpetokanta, että tuskin koskaan aiemmin vastaavaa on koettu
mennessä info@luontohyvinvointi. Etenkin uimarannoilla vähissä vaatteissa suojautuminen toteutetaan aurinkovoiteilla. Keittämisten välillä sienet kaadetaan lävikköön ja huuhdellaan hyvin. Niistä löytyi korkeita pitoisuuksia voiteiden sisältämää avobentsonia, joka on yleisin UV-säteiden sieppari. Olet tervetullut. Lapsityö: Ti 28.5. klo 18 vigilia to 30.5. Tiistaina 28. Mukana Mervi Seppänen, hanuri, Heli-Maarit Leppioja, viulu, Olli Pautola, basso ja kirkkokuorolaisia. klo 10 Messu Sotkamon kirkossa. Aurinkosuojatuotteissa on orgaanisia yhdisteitä, jotka absorboivat haitallista UV-valoa ja siten suojaavat ihoa. Messun jälkeen mp-paraatiajo Naapurivaaran Lomakeskukseen. Ma 3.6. 040 742 3521/ Maarit Avioliittoon vihityt: Kimmo Petteri Rantamäki ja Maija Johanna Heikkinen, Sami Jaakko Kalevi Sirviö ja Lotta Karoliina Ala-Kalhunmaa Kuolleet: Aada Suvi Anneli Tolpanniemi, Jussi Matias Kananen Yleinen seurakuntatyö: Ti 28.5. Severine MeiSSner TerveTuloa Yo-juhliini 1.6. klo 10 liturgia MUUT TAPAHTUMAT ke 29.5. Leikkikentällä voi olla koko ajan tai osan päivästä. klo 11.30 Kajaanin ja Sotkamon tiistaiseurojen tapaaminen Sotkamon ortodoksisessa kirkossa heti liturgian jälkeen seurakunnat Auringon ultraviolettivalo aiheuttaa enenevässä määrin ihosyöpiä. Milla Sormunen Vp. Pe 31.5. klo 13 Suvilinnun lauluhetki -yhteislaulutilaisuus Loma Rinteelässä. Viisas kuitenkin viipyilee varjossa, käyttää lierihattua tai lippalakkia ja peittää ihoa vaatteilla aina, kun se on mahdollista. Viikkomessu ja kahvitus. Myös kuivaamisen aikana on tuuletettava hyvin. Sienen voi löytää huhti–toukokuussa rikotulta metsämaalta, kuten hakkuuaukioilta tai ajourilta, niin mäntykankailta kuin tuoreista kuusikoistakin. Su 2.6. kaita-, kesäja lehtokorvasieniä. klo 17 Suvilinnun lauluhetki -yhteislaulutilaisuus Sapsoperän kylätalon kodalla. klo 14 alkaen Sotkamon hautausmaan siivoustalkoot to 30.5. Lakin väri vaihtelee vaaleahkosta kellanruskeasta syvään piparkakunruskeaan. Ke 5.6. rippikoululeiri Rytilahden Majalla. klo 14 Kehitysvammaisten virkistysiltapäivä srk-talossa. Heikki Korppi La 1.6. klo 10-14 Maakunnallinen rukouspäivä Puolangalla. toukokuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 19 Kirkon valtakunnallinen Kummipäivä su 2.6.2019 Vietä iloinen päivä kummilapsesi kanssa KAJAANIN SEURAKUNTA SUOMEN EV.LUT. Yhteislähtö kirkon parkkipaikalta klo 17.30. Kädet on pestävä huolellisesti aina korvasientä koskettua. Taloustoimisto avoinna normaalisti. Kaikissa EU-maissa korvasieniä ei saa myydä, eikä niiden syömistä suositella edes keitettynä. Pe 31.5. Sateella olemme sisätiloissa. klo 12 Kansanlaulumessu (Motoristikirkko) Sotkamon kirkon P-paikalla. Ryhmän koko 6–15 hlöä. klo 18 Siioninvirsiseurat Pirjo ja Terho Pääkkösellä, Liuhantie 9. 08 6172 3527 kirkkoherranviraston diakoniatoimistossa, Salmelantie 1. Näyttöä siis haitallisuudesta ei ole, mutta tämän työn tekijöiden mukaan kemikaalien terveysvaikutukset pitäisi selvittää. Sen sisältämä myrkky häviää 99,5-prosenttisesti keittämällä sieniä kaksi kertaa vähintään 5 minuuttia eri vesissä. Viljami ja Minna Ovaskainen Herkullinen, mutta konstikas laitettava Korvasieni. To 30.5. Voisiko voiteista imeytyä kemikaaleja elimistöön, sitä selvittivät ravinnosta, lääkkeistä ja kosmetiikasta vastaavan USA:n viranomaislaitoksen, FDA:n, tutkijat. Kelistä ja olosuhteista riippuen voi päivän mittaan ihoon sivellyn aurinkovoiteen määrä olla melkoinen. Kämmekkäkuja, Vuokatti. Heikki Arvilommi (JAMA doi:10.1001/jama.2019.5586) Aurinkovoide ei jää vain ihoon Voi vaikuttaa siltä, että tässä tutkimuksessa käytettiin suojavoiteita erikoisen runsaasti. fi tai 041 433 9441 / Heidi Kotilainen. Ihania reseptejä löytyy yllin kyllin niin netistä kuin keittokirjoistakin. Uima-asuiset koehenkilöt levittivät iholleen kaupan olevia aurinkosuojia neljästi päivässä neljän päivän ajan. Jo pelkästä höyryn hengittämisestä voi tulla huonovointisiksi. Vasta sitten ne sopivat ruuan valmistukseen. Korvasieniä voi myös kuivata. Keittovettä ei tietenkään voi käyttää ruuanlaitossa. Erityisesti korvasieni pitää hiekkapohjaisesta maasta eli se viihtyy usein myös metsäteiden laidoilla. Lapsille sään mukainen vaatetus ja omat eväät mukaan. Avoinna 3.6.–31.7. Näistä vain yksi laji, lehtokorvasieni on myrkytön, mutta sitä on mahdoton silmämääräisesti erottaa muista lajeista. Su 2.6. Ruskea lakki muistuttaa suuresti tippaleipää tai aivoja. Su 2.6. Sotkamon moottoripyöräkerhon 40-vuotisjuhlajumalanpalvelus. Siksi on tärkeää suojata ihoa auringolta. www.sotkamonseurakunta.fi Helluntaiseurakunta Makkosentie 51 Ti 28.5. Korvasienen 5–15 senttiä leveä lakki on sen jalkaa huomattavasti suurempi, itse asiassa tukeva jalka on lähes näkymättömissä sienen alla. Ohjattua leikkikenttätoimintaa 3–8v lapsille arkipäivisin klo 9–14 srk-talon leikkikentällä. Diakoniatyö: Diakoniavastaanotot ma ja ke klo 9–10 p. Pienille lapsille tai sairaille ei korvasieniruokia suositella. Kun kuivattuja korvasieniä halutaan käyttää, liotetaan niitä ensin vähintään kaksi tuntia runsaassa vedessä. Vettä tulee olla runsaasti, kolme kertaa niin paljon kuin sieniä. Ilmoittautumiset 29.5. UV-suojakemikaalien turvallisuudesta on olemattomasti tietoja, vaikka niitä on aiemmin todettu jopa äidinmaidosta. Kirkkoherranvirasto suljettu. klo 13– Villa Vuokatti, Villa1. ma-pe klo 11–16. Rippikoulutyö: Ma 3.6.-Ma 10.6. Riski on etelän maissa luonnollisesti erikoisen korkea, mutta kyllä Suomenkin kesässä pitkiä aurinkoisia päiviä on riittänyt. klo 11 Ehtoollisjuhla. Vietä iloinen päivä yhdessä kummilapsesi kanssa SuperParkissa, Linturinteenkatu 1 (kaksi ranneketta yhden (19 €) hinnalla klo 11–18) ja / tai klo 14–15 yhteinen hetki hevosia hoitaen ja yhdessä puuhaillen maatilaympäristössä Tyynelässä, Juholankyläntie 26d (7 € / hlö, maksu käteisellä, varaathan tasarahan). Jaakko Sopanen, Eero Juntunen. KIRKKO Sotkamon seurakunta Superparkissa Linturinteenkatu 1, 88610 Vuokatti kello 11-18 Kummi & kummilapsi yhden rannekkeen hinnalla (19€) SRK:n info-pöytä kello 11-15, Kirkonrotan kisat kello 11:30 alkaen Kummin ja kummilapsen YHTEINEN HETKI hevosia hoitaen, yhdessä puuhaillen maatilaympäristössä Luontohyvinvointikeskus Tyynelässä (Juholankyläntie 26 D, 88600 Sotkamo) – kello 14-15 – ryhmän koko 6-15 hlöä – 7€/hlö (maksu käteisellä, varaathan tasarahan) – ilmoittautumiset 29.5. To 20.6. klo 18 Sana ja rukous, Eero Juntunen. sotkamo.helluntaiseurakunta.fi Kajaanin ortodoksinen seurakunta SOTKAMON KIRKKO ke 29.5. Suomessa meillä kuitenkin on pitkä historia korvasienen käytöstä. Korvasieni on herkullisimpia, mutta myös myrkyllisimpiä sieniämme. Ruokasienenä se on todella monipuolinen ja käy esimerkiksi kastikkeisiin, muhennoksiin, keittoihin, piirakoihin ja vaikkapa lihan tai kanan täytteeksi. Veressä oli näitä UV-suojakemikaaleja vielä viikon lopullakin. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että valmistajat ohjeistavat suojaamaan ihoa kahden tunnin välein.. Korvasieniä on mm. Myös muita aktiivisia aineita todettiin erilaisia aurinkosuojatuotteita käyttäneiden verestä. 1. Sotkamon kirkko, Tiekirkko. klo 19-23 Vapaa rukousilta. Kiireellisissä asioissa yhteys Juhani Saastamoiseen p. Kysymyksessä on erinomainen ruokasieni, mutta sen valmistaminen vaatii perehtymistä. Musiikkityö: Su 2.6. Keittohöyryä ei pidä hengittää ja keittämisen aikana keittiötä on tuuletettava hyvin. mennessä info@luontohyvinvointi.fi tai 041 433 9441/Heidi Menossa mukana myös Kirkonrotta R ISTINKANTAJAT RY Korvasieniaika on alkanut myös Kainuun korkeudella. 044 710 1933. Tämän jälkeen niitä keitetään 2 x vähintään 5 minuuttia, eli samoin kuin tuoreita sieniä. Verinäytteitä otettiin viikon mittaan säännöllisesti. Kirjoittajat eivät suosittele aurinkosuojien käytön rajoituksia, kun toisessa vaakakupissa on iso ihosyövän riski. Kirkon valtakunnallinen Kummipäivä yhteistyössä SuperPark Vuokatin ja Luontohyvinvointikeskus Tyynelän kanssa
, korjaukset ja asennukset Puhelimien sekä table. 08 6660 070 www.sotkamonhautaustoimisto.fi Työsuoritukset Mainospalveluja Koti-Kajaani | Viikonvaihde 3. Seppänen Rakentaminen, remontointi LVI-työt LVI-OHTONEN KY Lämpöpumput • ilma • ilma-vesi • poistoilma • maalämpö • lattialämmitykset Myynti, asennus ja huolto Pienja kiinteistöpumput Serti. Kainuuntie 19, 88600 Sotkamo p. 9–19 • La 9–13 Huvilatie 2 B • Vuokatti p. 0400-296 153 LVI-ASENNUS PERTTI JUPPI LVI-TYÖ M. ILMAINEN KUSTANNUSARVIO Puh. – 4.10.2015 19 PALVELUKSESSANNE PALVELUKSESSANNE Työsuorituksia LVI-työt LVI-myymälä Hanatalo Oy Kettukalliontie 7 Esa 044 762 6430 Jouko 044 762 6431 Raine 044 762 6432 lämpöja vesityöt • saneeraukset ym. 010 665 7281 mira@kaistadesign.. Meillä on keinot myynnin kasvuun! Hyviä ratkaisuja myös pienellä budjetilla! Ota yhteys niin laitetaan yritysilme kuntoon ja myyntisi uudelle kasvu-uralle! Ko ko na is va lta is ta m ai no nn an ja m ar kk in oi nn in os aa m is ta jo lä he s 30 vu ot ta . uudisrakentaminen p. 0400 681 435 J. Ota yhteyttä! Huonekalujen entisöintiä Mööpeliaitta • Entisöintiä • Verhoilua • Korjausta • Kankaat • Keinonahat Akkoniementie 29, p. 050-370 8956 www.osuuskuntakirjokansi.. 010 387 9800 Putkinotkontie 3 www.kajaaninjateauto.. (016) 725 5000 e-mail: etunimi.sukunimi@rovalex.fi www.rovalex.fi Työsuoritukset Kajaani, gsm 0500 583 626 . 010 665 7216 miina@kaistadesign.. 044 286 3965. Takojankatu 8, 87400 KAJAANI Puh. Ota yhteyttä ja varaa paikka mainoksellesi! P. eiden myyn. Pohjavaarantie 74 B, 88610 Vuokatti P. poistoon • Arkistojen tuhoaminen • Keräyspaperin nouto ja vastaanotto Muuraustyö Toro Oy Perinteiset tulisijat 040-522 2779 Kylpyhuoneet, keittiöt ja huoneistot Nuaskatu 5, 87400 Kajaani 050-367 9342 040 181 7797 WWW.WARMASTEEL.FI Saumattomat vesikourut Lumiesteet Kattoturvatuotteet Liikkuva peltiseppä MAINOSTOIMISTO TEHOKKAITA YRITYSRATKAISUJA. • asennus ja myynti • LVI -urakointi ja lskutyöt • ok-talot, rivitalot • IV-työt • Nibe maalämpöpumput maahan ja kallioon • Nibe vesi-ilmalämpöpumput • kattilat, varaajat, vaihtimet sähköposti on nykyään pekka.suhonen6@gmail.com Kaikki LVI-asennukset ilmastoinnista vesijohtoihin kajaanin.ilmastointi@gmail.com Puh. LVI-ASENNUS TAPANI VÄISÄNEN Puh. www.porho.. en näy. alaan liittyvät työt Jupintie 33, 87950 Kuluntalahti Puh. ölasien vaihdot ja muut huollot. asennettuna Kaikki lasista Vuodesta 1979 Kaivinkonetyöt, hiekat, murskeet T:mi Suutari Tuomo puh. 0500 281 355 Kainuuntie 1 A, 88600 Sotkamo Veijo Väisänen 0400 388 090 Pitopalvelut sotkamon pitopalvelu ateriapalvelu, pitopalvelu, suolaiset ja makeat leivonnaiset Mervi ja Mika Seppänen p. (08) 6660 135 Akkoniementie 14 (TB:tä vastapäätä) Ota yhteyttä ja varaa paikka mainoksellesi P. 050 438 0786 tai ilmoitukset.sotkamolehti@slpmedia.fi Monikanavaista markkinointia kaikilla välineillä, kaikissa medioissa. 040 841 0961 SUORAMAINONTA OSUU KOHDERYHMÄÄN AINA. Pörhön Autoliike Oy, Tikkapurontie 2, 87250 Kajaani 020 762 44 PÖRHÖN AUTOLIIKE OY 020-alkuiseen numeroon soittaminen maksaa: Lankapuhelimista 0,0828/puhelu +0,017/min., matkapuhelinliittymistä 0,0828/puhelu+0,17/min. asennukset . 8,21 snt/min + 6,0 snt/min lankap. kosteantilanremontit . Siivouspalvelut Siivouspalvelut yrityksille ja kotitalouksille 045 138 1165 Helena www.helenajatytot.com TUULILASIN KORJAUKSET P. Mira | Puh. ymien myyn. 0500-281 355 Heikki Sirviö atk-pohjainen sähkösuunnittelu sähköasennukset urakointi sähkötarvikemyynti • • • • . (08) 664 585, 0400 283 319 pekka.suhonen@pp6.inet.. KORIKORJAAMO 020 762 4528 ma-pe 8.00-16.00 TIKKAPURONTIE HUOLTO 020 762 4529 huolto63@porho.. tarvikkeet sotkamonsahkotekniikka@ pp.inet.fi p. toukokuuta 2019 20 NAUTI PAIKALLISESTA PALVELUSTA NAUTI PAIKALLISESTA PALVELUSTA OLISIKO TÄSSÄ SINUN PAIKKASI. kolarityöt . ma-pe 09.00 17.00 Tietokoneiden sekä oheislai. SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 28. huoneistoremontit . . (alv 24 %). HAATAJA Mikko Haataja 044 355 0109 mikkohaataja@luukku.com Rajamiehentie 7B 39, 87400 Kajaani UTKITYÖ SUHONEN P. 0400-682 637 Kokemusta ja kalustoa. ma-pe 8.00-16.00 VARAOSAT 020 762 4539 varaosat63@porho.. 0400 286 235 posti@lvi-ohtonen.. Miina | Puh. tai 8,21 sent/min +16,9 snt/min matkap. Hammaslääkärit Hammaslääkäri senja immonen 0440 66 45 33 Kainuuntie 29 A 2, 88600 Sotkamo Hammaslääkäri Tuomas Parkkinen Ajanvaraus 040 4161 710 Kangaskatu 10, 88600 Sotkamo Nyt myös nettiajanvaraus: Sähköistykset ASIANTUNTEVAA SÄHKÖALAN PALVELUA SOTKAMON SÄHKÖTEKNIIKKA OY PL 61, 88600 Sotkamo P. 010 387 0570 Fax (08) 614 1185 www.leenanpuhdistuspalvelu.. lasit • suihkuseinät • tuulilasit • peilit • ym. 0500 281 355 ...meiltä myös . (alv 24 %) Pieniä suuria ympäristötekoja • Jäteastioiden ja kaivojen tyhjennykset • Astioiden myynti ja vuokraus • Viemärien avaus, pesu ja kuvaus • Kuivaimuri purun, hiekan ym. oitu lämpöpumppuasentaja P. Huotari p. KOKEILE NIIN USKOT. Matkapuhelimesta 0,0821 € /puhelu + 0,169 € /min. 0400 388 754 Tuottajantie 2, Tiilitörmä • www.sotkamonlasi.fi MITTOJEN MUKAAN • pöytälasit • kark. 0400-386 394 GLASS-TECH-SYSTEM Työsuorituksia Autoja konehuolto Seppänen Huollot ja korjaukset pienkoneista raskaskoneisiin Puh. Kaisa Laajakaista -lii. 040 416 3236 www.citytalkkari.com Kauppakatu 3, Kajaani 044 354 0760 www.atk-talkkari.. 0400 686 353 ASIANAJOTOIMISTO HAAVIKKO & SALO Oy AA Jorma Haavikko 040 508 1419 AA Kari Salo 040 066 6760 AA Antti Hyvönen 050 911 9319 Palvelemme ajanvarauksella Sotkamossa toimisto puh. • arkistojen tuhous • jäteastiat tyhjennys/myynti/vuokraus • likakaivojen tyhjennys • vaihtolavat vuokraus ja tyhjennykset luontoa ei jätetä Puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta 0,0821 € /puhelu + 0,059 € /min. (08) 652 1533 www.kuhmonlaakaripalvelu.. 0500 190 688 Kauneushoitolat Ark. 044 774 0400 pitopalvelu@sotkamo.net Parturit ja kampaamot frida 044 313 8933 Auli Nousiainen Kainuuntie 14, Sotkamo Parturi-kampaamo Parturi-kampaamo 040 773 1017 Torikatu 8 Sotkamo Suojärventie 2, Vuokatti P. maalaukset KAINUUN -PALVELU O Y Marko 040 963 9140 Jonne 044 239 4727 kainuunlvipalvelu@gmail.com Asennus & Myynti Urakointi & Huolto • Lämpöä • Vettä • Ilmanvaihtoa Fysioterapia p. www.suoramainonta.fi SSM SUOMEN SUORAMAINONTA | JAKELUMASTERS OY +358 44 274 8558 pirjo.kokkonen@suoramainonta.fi C itytalkkari C lkk lampun vaihto taulun kiinnitys lumen kolaus nurmen leikkaus pensasaitojen leikkaus kodin vahtipalvelut asiointipalvelut Mika Kinnunen puh. Mainokset • esitteet • asiakaslehdet • ?yerit • julisteet Logot ja yritysilmeet • nettisivut • nettibannerit Katso lisää www.kaistadesign.. 040 770 0002 • hyvänolonpuoti.com kauneushoitola • hieronta parturi kampaamo • solarium Hautauspalvelut Asianajotoimistot Sotkamon Hautaustoimisto RUSANEN OY Kaikki hautausalan palvelut. ma-pe 8.00-16.30 HINAUSPALVELU MANNELIN puh. 050 438 0786 tai ilmoitukset.sotkamolehti@slpmedia.fi Autotarvikkeet Lääkäripalvelut Snowpolis, Kidekuja 2, puh. Päivystys 24 h • Halli autojen säilytystä varten • Myös ulkomaan hinaukset • Suora laskutuslupa Parturi-kampaamo HELENA P. sähkösuunnittelu . 040-526 0947 Myymälämme palvelee arkisin klo 8.00 16.00 lauantai-sunnuntai suljettu 24% SIIVOUSPALVELUT Puh
Iloinen ja kekseliäs June löytää metsän siimeksestä kätketyn huvipuiston. Heikki Korppi. Maksuton. luontoa ei jätetä Sotkamon ätehuolto Lastaajantie 16, 88610 Vuokatti, p. klo 20.45. klo 14.45. klo 15.45, 2.6. NäyTTElyT SOTKAMO K-market Sotkamo, Kainuuntie 18. klo 14, 1.6. maa-ainekset toimitettuna • Autot ja kaivinkoneet tuntija urakkatöihin Soita ja kysy tarjous! 050 386 4900 Reima Komulainen reimakomulainenoy.fi 050 386 4901 Tero Heikkinen reeta@reimakomulainenoy.fi KULJETUSLIIKE R. klo 15.30, 31.5. Vaikeampaa on päästä sieltä kotiin. 010 665 901 molehti. klo 13.30. Eero Juntunen. klo 14, 3.6. Koko perheen animaatio. toukokuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 21 Taksipalvelut Työsuoritukset NAUTI PAIKALLISESTA PALVELUSTA Lastaajantie 16, 88610 Vuokatti p. Rauhoitu kiireen keskellä luonnon ja eläinten avulla LOTTA -ryhmässä. Kauhu. Paikkakunnan parhaat uutiset ja tarjoukset!. Tule hakemaan vinkkejä voimatasapainoharjoitteluun kaatumisten ennaltaehkäisyyn. klo 14.30. Rocketman (K12), 29.5. Ninja-nukke auttaa Askea selviytymään ongelmistaan, ja poika lupaa auttaa nukkea – mutta tietämättä mitä se tarkoittaa. klo 14–15. Lisää tapahtumia osoitteessa www.menoinfo.fi. klo 10–12. klo 19.15, 2.6. klo 15.30. Ihana elämys maatilalla eläinten parissa, yhteistä tekemistä uutta oppien! Yhteinen kokemus lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. klo 16.30, 3.6. klo 19.15. Ternet Ninja (K12), 29.5. klo 19.30, 1.6. klo 11.30. 010 665 9013 www.sotkamolehti. 3.5.-31.7. klo 17.30, 2.6. KOMULAINEN OY metsatkuntoon.fi • 044 974 6349 • info@metsatkuntoon.fi Kaikki metsäpalvelut • Sukupolvenvaihdokset Metsäkiinteistövälitys LKV • P ihapuunkaadot ja kantojyrsinnät TapahTumaT SOTKAMO Kajaanin ja Sotkamon tiistaiseurojen tapaaminen Sotkamon ortodoksisessa kirkossa, Ortodoksinen kirkko, Rauhantie 13, 30.5. klo 13.30. klo 18.30, 31.5. Pokémon: Detective Pikachu (K12), 28.5. Kummin kaa -päivä: Yhteinen hetki Tyynelässä, Luontohyvinvointikeskus Tyynelä, Juholankyläntie 26 D, 2.6. Adrenaliinintäyteisessä toimintaelokuvassa supersalamurhaaja John Wick palaa joukko palkkionmetsästäjiä perässään. Uusi tarina seuraa kryptoeläintieteellisen viraston sankarillisia otteita, kun sen jäsenet kohtaavat jumalattoman kokoisia hirviöitä, mukaan lukien mahtavan Godzillan. Ortodoksinen liturgia, Ortodoksinen kirkko, Rauhantie 13, 30.5. Korhosen vanhoja valokuvia ja tarinoita esillä kirjaston lukusalissa. K-Supermarketin yläkerrassa, Vapaa pääsy. klo 21.30. Kansanlaulumessu, Motoristikirkko, Sotkamon kirkon P-paikka, Ristijärventie 1, 30.5. klo 21.30. Uglydolls (K7), 30.5. klo 14.45, 1.6. klo 14.15. ma-pe klo 10-16, la klo 10-15. www.kajaaninjateauto. klo 17.45. klo 18, 2.6. Se on asia, joka Kasimir Ketun olisi myös hyvä ymmärtää. klo 19, 30.5. 040 152 6791 toimisto@lokapalvelukahkonen.fi Epäiletkö putkiesi kuntoa. Mami (K16), 31.5. Läsnäolontaitoja luonnosta: LOTTA -ryhmä, Luontohyvinvointikeskus Tyynelä, Juholankyläntie 26 D, 29.5. Vapaa rukousilta, Sotkamon Helluntaiseurakunta, Makkosentie 51, 31.5. klo 21.45, 1.6. Disneyn animaatioklassikko Aladdin on loihdittu uudelleen valkokankaalle elokuvan energisenä ja jännittävänä live action -versiona!. Bamse ja jymykello, 1.6. klo 17.30, 1.6. IsoBritannian salaisen palvelun agentit kolkuttavat Joan Stanleyn (Oscar®-voittaja Judi Dench) ovelle ja pidättävät hänet maanpetoksesta. Korhosen ja Y.A. 1.1.-31.12. Sotkamon ortodoksisen hautausmaan siivoustalkoot, Ortodoksinen kirkko, Rauhantie 13, 29.5. klo 19. klo 11. klo 11.45. Pienessä kylässä EteläRanskassa säilyketehtaan pakkaamossa pieni leppäkerttu joutuu vahingossa Karibialle toimitettavaan pahvilaatikkoon. Ihmeiden puisto (K7), 1.6. John Wick: Chapter 3 Parabellum (K12), 28.5. klo 20.15, 3.6. Sanan ja rukouksen ilta, Sotkamon Helluntaiseurakunta, Makkosentie 51, 28.5. Elokuva on puhuttu suomeksi. klo 10. 0103879800 jateauto@kajaaninjateauto. Voit ilmoittaa tapahtumasi Menoinfoon osoitteessa www.sotkamolehti.fi. Järj. klo 20.30, 31.5. klo 13.30. klo 11–12. Greta (K16), 28.5. Frances yrittää ottaa etäisyyttä uudesta ystävästään ja huomaa pian että se on paitsi vaikeaa, myös hengenvaarallista. klo 13.15, 31.5. Äiti (K12), 29.5. Tiistaina 28. Voimaja tasapainoharjoitustuokio Sotkamon terveysaseman piha, Terveysasema, Keskuskatu 9, 28.5. klo 12.30, 2.6. klo 15.15, 30.5. Minisankarit 2 (K7), 30.5. 020 756 2510 luontoa ei jätetä Jäteastioiden tyhjennykset Likakaivojen tyhjennykset Arkistojen tuhous Jätesäiliöiden ja säkkien myynti kaivojen tyhjennykset viemäreiden avaukset jäteastioiden tyhjennystilaukset Puh. Gretalla on salaisuuksia – synkkiä salaisuuksia. Kaksi miessukupolvea maantiellä. Tehdään käsitöitä, Turinatupa, Akkoniementie 9, 31.5. Dome Karukosken ohjaama draama Taru sormusten herrasta-saagan kirjoittajan elämäntarinasta. Sotkamon kirjasto, Markkinatie 1. Samppa Batalin ”Äiti” on lämmin ja sydäntäsärkevä tarina yksinäisyydestä, inhimillisyydestä ja toivosta. Asterix ja taikajuoman salaisuus (K7), 30.5. Palkintobingo, Turinatupa, Akkoniementie 9, 29.5. klo 11.30. Sopii siis hyvin kummille ja kummilapselle 6 kk-12 v. Red Joan (K12), 1.6. ma-ke klo 9-19, to, pe klo 9-16, suljettu 30.5. Akvavitix, Asterix ja Obelix rinnallaan lähtee etsimään Galliasta tietäjää, jolle opettaa taikajuoman valmistuksen salat. Ortodoksinen vigilia, Ortodoksinen kirkko, Rauhantie 13, 29.5. klo 21, 30.5. Menoinfo Tilaa niin tiedät! p. Sotkamon kirkonkylän historiallinen pienoismalli. klo 12–13. klo 12. klo 13–13.45. klo 18. Ennen kaikkea se on elokuva naisesta, joka toimii kuten äiti. Godzilla II: King of the Monsters (K12), 29.5. Hurmaavan erilaisessa Uglyvillen kylässä outous on aihe juhlaan, kummallisuutta pidetään arvossa ja kauneus on katsojan silmässä. Puhuttu suomeksi!. www.kajaaninjateauto. Bamse oppii jotakin tärkeää; olemalla oma itsensä pääsee pidemmälle kuin uskoisikaan. klo 9–12. Sotkamolaisten V.A. Soita 010 322 1315 vaarojen vesi oy Soita 010 322 1313 lvi-Palvelu korhonen oy LVI-huolto, urakointi ja päivystys (ilta ja vkl) klo 06-20: 1,17 € / puhelu + 0,68 € / min + pvm / mpm klo 20-06: 1,42 € / puhelu + 0,68 € / min + pvm / mpm KELA-kyydit numerosta 0800 931 53 (0 € / puhelu) www.sotkamolehti.fi LAADUKKAAT MAAJA KIVIAINEKSET SOTKAMOSTA • Kallioja soramurskeet • Hiekat • Sepelit ym. klo 18. klo 14. Neuroklubi / kevätkauden päättäjäiset, Turinatupa, Akkoniementie 9, 28.5. 0103879800 jateauto@kajaaninjateauto. Tolkien (K12), 2.6. Rocketman on elämää suurempi fantasiamusikaali, joka kertoo sensuroimattoman ja humaanin tarinan Elton Johnin läpimurron vuosista. klo 17.30–19. Vedenneito, 28.5. klo 16.15. luontoa ei jätetä Sotkamon ätehuolto Lastaajantie 16, 88610 Vuokatti p. Kainuun Soten liikuntaneuvonta. ElokuvaT SOTKAMO Aladdin (K7), 28.5. U u d i s t u n u t Tilaa niin tiedä p. Kaikki ovat tervetulleita Mamin luo. Seurakunnan helatorstain messu, mukana kuoro ja soitinryhmä. Vedenneito kertoo 13-vuotiaan Emikan ja hänen serkkunsa Antin riemukkaista hetkistä Saimaan saaressa huikaisevan järviluonnon keskellä, kaikkina neljänä vuodenaikana. Harry Goodmanin katoaa ja hänen 21-vuotias poikansa Tim lähtee selvittämään tapahtumia apunaan Harryn entinen Pokémontyöpari, suloinen ja hulvaton vitsiniekka, etsivä Pikachu. klo 22.15, 3.6. klo 18.45, 3.6. klo 16.15, 1.6
Juoksu jäi ensimmäisen jakson ainoaksi. Hiukassa Puijo hankki yhden sarjapisteen avausvuoron vahvalla myllytyksellä. Voiton takuumiehinä toimivat lyöjäjokerit, sillä ottelun 17 juoksusta peräti 14 syntyi kolmikon Roope Korhosen, Lauri Rönkön ja Koskenkorvan Patrik Wahlstenin mailasta. Jymy II löi lauantaina Hiukassa Puijon Pesiksen supervuoron jälkeen 2–1 (4–9, 8–5, 5–0). Toisellakin jaksolla Puijo oli voitossa kiinni viimeiseen vuoroon saakka, mutta Jymy nousi tiukassa paikassa voittoon. kesäkuuta, kun vastustajaksi saapuu Vimpelin Veto. Muuten ulkopelimme oli hyvää. Roope Korhosen saldo oli kunnari ja neljä tavallista juoksua. Joukkuetta on vaivannut loukkaantumiset. Roope Korhonen on nyt 1 101 lyödyn runkosarjajuoksun pelaaja. Pekka LassiLa Pekka Pajala pekka.pajala@slpmedia.fi Sotkamon Jymyn kakkosjoukkue poimi kaksi sarjapistettä Ykköspesiksen kauden ensimmäistä kotiottelustaan. Sotkamon Jymy otti viidennen perättäisen voiton miesten Superpesiksessä. Monesti se sotkee sekä kaaren että lyöjän. Jymy hallitsi vahvalla ulkopelillä Ensimmäisen aloittavalla vuorolla kakkoselle kohdistunut lyönti karkasi räpylän reunasta, ja Roope Korhonen juoksi kolmoselle tuulettamaan kunnaria. Jymyn nollapeli kesti viimeiseen vuoroon. Sarjan avauskierroksella Puijo oli kotiutuskilpailuun edenneessä tiukassa kamppailussa yhden juoksun verran vahvempi. Jymy pelaa keskiviikkona Kiteen Palloa vastaan Rantakentällä. Kitee on Komulaisen mukaan ollut aina vaikea paikka Jymylle. Me annoimme ne viisi. – Ville pelasi lavalla tosi hyvää peliä ja sai sotkettua monta juttua, mitkä eivät välttämättä näkyneet katsomoon, Jymyn pelijohtaja Jani Komulainen kommentoi. Jokaisella kerralla kotiutusta yritti Jukka-Pekka Vainionpää. Debyytti oli vakuuttava. Seitsemän juoksua tuonut vuoro pohjusti vieraiden jaksovoiton. Komulainen oli tyytyväinen JymyJusseilta vietyyn kolmeen pisteeseen, mutta löysi sisäpelistä paljon parannettavaa. Juoksun toi Joni Rytkönen, jolle peli oli Superpesiksessä vasta uran toinen peli Hiukassa. Lukkari Ville Väliaholle peli oli ensimmäinen esiintyminen Hiukassa Jymyn paidassa. Sisäpelissä joudutaan pikkuisen vielä miettimään, millä tavalla homma pyörisi paremmin. 22 URHEILU&LIIKUNTA SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 28. Ottelu oli kauden viides peräkkäinen voitto ja ensimmäinen kotiyleisön edessä. toukokuuta 2019 Pekka Lassila pekka.lassila@slpmedia.fi Sotkamon Jymy jatkoi voittoputkeaan miesten Superpesiksessä voittamalla sunnuntaina Hiukassa Seinäjoen JymyJussit 2–0 (1-0, 6–1). Silloin ei tarvitse tehdäkään enempää. Tekemisen taso ei ole riittävä sisällä ja ulkona. Jymy vei voiton myös jokerien kamppailussa kun kavennus jäi Vainionpään ainoaksi lyödyksi. Perjantaina Sotkamon Jymy haki voiton Ilmajoelta Koskenkorvan Urheilijoita vastaan 0–2 (3–4, 2–8). Kotiuttajajokeriensa Korhosen ja Lauri Rönkön lyöntivireeseen Komulainen on silmin nähden tyytyväinen. Jukka-Pekka Vainionpää onnistui lyömään jakson loppulukemiksi 6-1. Tilanteessa syntyi Korhosen 1 100:s lyöty juoksu miesten Superpesiksen runkosarjassa. Niin kävi nytkin. Jymyn parhaiksi noteerattiin neljä juoksua lyönyt jokeri Mikko Lukkari ja yhden juoksun tuonut kolmosvahti Julius Veittikoski. Supervuorossa Jymyn ratkaisijoiksi nousivat kolme juoksua lyönyt Janne Hyvönen ja kahden juoksun Ville-Veikko Korhonen. Ensimmäisellä jaksolla jäi lyönnit huonoon paikkaan, ja siitä johtui vähän nuhainen jakso. – Sotkamo teki ensimmäisessä jaksossa tekemällä yhden juoksun ja toisella yhden. Kakkosena on uransa jo päättänyt 1 236 juoksun Sami Joukainen. sarja: scramble, Pistebogey Hcp 1) Team Mexico kanerva Jari kkG 45 kanerva kristian kkG, 2) asterix ja Obelix korhonen ilkka kkG 44 Väisänen Unto kkG, 3) Muki kinnunen Markku kkG 44, Mustonen esa kkG, 4) Tiusanen/Huusko Huusko Juho kkG 43 Tiusanen arto kkG, 5) kanerva/Virta kanerva anne-Mari kkG 43, Virta Juha PaG, 6) Merrit Hämäläinen Riitta kkG 43 Pikkarainen Mervi kkG, 7) Niskaset Niskanen Pasi kkG 43 Niskanen sirintip kkG, 8) Rissanen/keränen keränen Jukka kaG 42 Rissanen anssi PaG, 9 Pussinen/Leinonen Leinonen Jorma PaG 42 Pussinen Mika kaG, 10) korhonenvirtanen korhonen Lasse kkG 39 Virtanen Jukka-Pekka kkG, 11) Hyytinen/Vilen Hyytinen Pekka kkG 38 Vilén eero kkG, 12) kampman/Pyykkönen kampman Tuloksia Jaakko kkG 37 Pyykkönen Pertti PaG, 13) Maja Matilainen Marianne kanG 35 Teirivaara Jari kanG, 14) salonaho/Hirvonen Hirvonen erja ViG 33 salonaho Jari ViG. – Ulkopelin pitää jatkua samanlaisena ja vähän tietysti tarkentaa sen mukaan, mitä siellä on tulossa vastaan. – Sisäpelissä meillä on nyt oikeastaan kaksi peliä ollut niin, ettei ole kunnolla päässyt pyörimään. Päätösvuorossa Korhonen kasvatti kotiutustensa määrän 1 101:een juoksuun, jolla hän on kaikkien aikojen tilastokolmonen. – Toki tämähän riittää, että Roope lyö tuollaiset puolenkymmentä juoksua ja edellisessä pelissä Lauri vielä säesti muutamalla. JymyJussien alkukauden saavutukset ovat olleet Vainionpäälle selkeä pettymys. Jymy pelasi kokonaisuudessaan hyvää ulkopeliä. Lyöjätilaston kärkimies on nykyisin Imatralla pelaava Jere Dahlström, joka on lyönyt 1 286 juoksua. Sotkamon Jymyn kolmosjoukkue jäi viikonloppuna pisteittä kun se sunnuntaina hävisi Oulussa Lippo Junioreille 2–0 (4–3, 15–5). – Ville on äärimmäisen taitava syöttöteknisesti ja pystyy muuntelemaan omaa syöttöliikettään. Jokainen peli ja jokainen piste on Komulaisen mukaan joukkueelle äärimmäisen tärkeä pudotuspelejä ajatellen. Sunnuntaina juoksuja syntyi 1+4. – Se ei selitä sitä, että meillä on 15 hyvää jätkää ringissä. Jymy II löi supervuorossa Puijon katinkulta Golf kauden avaus scramble 25.5.2019. Seuraavan kerran Hiukan pesäpallostadionilla pelataan miesten Superpesistä 14. Voitolla Jymy kuittasi kahden viikon takaisen tappionsa kuopiolaisille. Avausjakson ratkaisi Roope Korhonen, joka löi ensimmäisellä tasoittavalla kakkossaumaan. Katinkulta Golf aloitti kesän kilpailukauden viikonloppuna. Viime vuonna Kiteellä hävittiin. Jymy on sarjassa selkeästi haastaja. JymyJussien pelinjohtaja Mikko Vainionpää näki parannettavaa myös joukkueensa ulkopelissä. Toinen jakso ratkesi Roope Korhosen läpilyöntiin. Ensimmäisessä vuorossa kakkoselle suuntautunut lyönti karkasi räpylän reunasta, ja Korhonen juoksi kolmoselle tuulettamaan kunnaria. Pekka aHO/aRkisTO. Seinäjoen JymyJussit pääsivät yrittämään kotiutusta ensimmäisellä jaksolla ainoastaan kolme kertaa
Asiakasrekisteri: Sotkamo-lehden asiakasrekisterissä olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. 044 750 2111. VIRTANEN AJAN SÄVEL kauden päätapahtuma lauantaina 1.6. Romu Green Steel Oy p. Mikäli lehti ei ylivoimaisen esteen (esim. klo 11.00 alkaen. toukokuuta 2019 – SOTKAMO-LEHTI 23 sarjakuvat SUPERMUKULA B. Vastuu virheistä ja huomautukset: Lehden suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai ilmoituksen poisjäännistä on ilmoituksen hinta. klo 17.00-18.30 Ansavaarassa. Tiistaina 28. Ei lakisääteisiä kokousilmoituksia, ei kaupallista toimintaa sisältäviä ilmoituksia. tarkoituksiin ilmoittamalla siitä Sotkamo-lehden asiakaspalveluun. 4025 kpl Kustantaja: ............................ Haluatko saada keskustelua aikaan ajankohtaisesta asiasta. Tilaukset ja ilmoitukset 010 665 9013 ........................................................ Mirja Kyllönen Tervetuloa perinteiseen lakkiaispäivän tilaisuuteen Sotkamon sankarihautausmaan sankariristille lauantaina 1.6.2019 kello 12.00, jolloin uudet ylioppilaat laskevat ruusut sankariristille. Myyntineuvottelija Miia Väisänen 050 438 0786 Myyntijohtaja Kirsi Kela 044 332 5332 Juttuasiat toimitus 050 314 5004 (ma-pe klo 8-16) Pertti Granqvist 0400 218 314 Mari Heikura 050 598 4980 Ilmestymispäivät ................... Lehti toimitetaan ylivoimainen este (lakko ym.) varauksin. Opastus Vesikkotieltä. Lähetä sähköpostia toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Kerro mielipiteesi! Tykkää ja tutustu! Sotkamo-lehti on Facebookissa!. 050 307 5439 KIVIKYLÄN MYYNTIAUTO SOTKAMON TORILLA KESKIVIIKKONA KLO 9.00 15.00 MAKKARAKASSI 10 € KEITTOLOUNAS 6€ KONTINJOELLA KLO 11 16 sis. Pekka Lassila 0400 456 848 Konttori avoinna: .................. Sotkamo LT 2018 ................................. 4 kappaletta Kivikylän tuotteita SOPPATYKKI LIHAKEITTO SAVUKASSLER ja MAALAISHYYTELÖ MAALAISKINKKU Myydään PÖRSSI Juustoleipää Sotkamon torilla perjantaina 31.5. etunimi.sukunimi@slpmedia.fi Osoite: ................................... 0400 239 548. asiakaspalvelu.sotkamolehti@slpmedia.fi ilmoitukset.sotkamolehti@slpmedia.fi toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Henk.koht. Tiedustelut asiasta Mika Kilpeläiselle, puh. Ei laskutuslisää. Sotkamo-lehdellä on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin sekä mielipideja markkinatutkimuk siin henkilötietolain mu kaisesti. 040 741 8436, 044 546 5294 NoudetaaN ja ostetaaN kaikenlaista metalliromua, romuautot (romutustodistus) aId ostI KaINuuLaINeN HERKKUKASSI 20 € sis. tiistai: aineistot perjantaina klo 16 perjantai: aineistot keskiviikkona klo 16 Kainuun pörssi: aineistot tiistaina klo 10 Levikkialue: ........................... vapaa pääsy tervetuloa viihtymään! Tarkastettua SIEMENja RUOKAPERUNAA (10 lajia) sekä karpaloita ja Lapin hillaa SOTKAMON TORILLA ke 29.5. Kunniamerkit. TILAUSHINNAT Jatkuva tilaus 12 kk maksuvälillä .....132 € 6 kk maksuvälillä .......72 € 4 kk maksuvälillä .......48 € Vuosikerta .................198 € (hinnat sis. alv 24 %). Kangasniemen peruna puh. Henkilötietolain edellyttämä rekisteriseloste on nähtävillä Sotkamo-lehdessä. 1,80 e /rivi + alv 24% P. Veteraaniasiain neuvottelukunta SOTIEMME VETERAANIT, SOTILASPOJAT ja KAATUNEIDEN OMAISET Palsta on tarkoitettu järjestöjen ja yhdistysten sisäiseen tiedottamiseen. alv) 0800 95505 MAHDOLLISET JAKELUHÄIRIÖT ma – la klo 7.00 – 11.00 Puhelut palvelunumeroon ovat maksuttomia. Muistutukset on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. klo 14.00 alkaen kainuun Raviradalla ravataan Lisätiedot ja vihjeet osoitteesta: www.kainuunravirata.fi Kun Kajaanissa ravataan, siellä me tavataan! Liput 10 € Alle 16 v. Ti laaja voi kieltää tietojensa käytön em. A,b,c,d-radat. SLP Kustannus Oy, Kajaani Painopaikka: ......................... lakko) tai asiakkaasta johtuvan syyn vuoksi voi julkaista ilmoitusta, lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta. Lehdellä on täydet oikeudet kaikkeen julkaistavaksi lähetettyyn aineistoon. ma-pe klo 9-11 ja 12-14 Sähköpostit: .......................... 8 kappaletta Kivikylän tuotteita KONTINJOEN HERKKUKULMA AVOINNA MA-LA KLO 09-17 puh. klo 12-13. sähköpostit ........ Kiellot ja kyselyt rekisteriselosteesta kir jallisina ja allekirjoitettuina osoitteeseen: Sotkamo-lehti, Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo. Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo Puhelin: ................................. Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 010 Yritysnumeroon soittaminen maksaa 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. L I H A A U T O VILJAPOSSUA SUORAAN TILALTA • Etuselkä, kylki 5,50/kg • Lapa 5,90/kg • Jauheliha 6,90/kg • Soppaluut 3,80/kg MYYNTIAUTO SOTKAMON TORI pe 31.5. 010 665 9013 ilmoitukset.sotkamolehti@slpmedia.fi Jymyrastit 29.5. klo 12 – 14 JOKA TOINeN PeRJANTAI LAAKAMÄeN KOTILIHA Kari 050 441 4656 www.sotkamolehti.fi Katso jutun videosisältö Katso lisää kuvia Avaa juttuun liittyvä linkki Sitoutumaton – Sanomalehtien Liiton jäsenlehti 24.2.1962 Päätoimittaja........................
kesäkuuta ei lippuja myydä.. Seuraavaksi Naapurinvaaralla nähdään ja kuullaan jotain ainoalaatuista. Ohjelman ja musiikin mukana kahlattiin läpi vuosikymmenien. Ovelta perjantaina 7. Naapurinvaaran koulun kevätjuhlan päätteeksi ei laulettu Suvivirttä. ”Laulajat” olivat pukeutuneet ajanmukaisiin vaatteisiin. 29 € / kärry SEPELI , 6-16 mm ................ Parhaimmillaan talkoisiin osallistui satoja ihmisiä. Hevossuo, p. 08 612 1012 TI-KE HURJAN HALVALLA Palvelemme ark. Paino 24,3kg. Lopuksi juotiin pullakahvit, ihailtiin maisemia ja muisteltiin menneitä. (1,49€/kg) 14 90 Nurmikon SAMMALSYÖPPÖ 10 kg rakeinen, nurmea ravitseva NURMIKKOLANNOITE 10 L (1,89€/ltr) 18 90 (1,35€/kg) 26 90 säkki 4 90 PS PUUTARHAN KEVÄT 20 kg JAUHEKALKKI 12,5 kg (0,39€/kg) PIHAKIVI 2-laatu sileä, harmaa 300 x 300 x 50 mm kpl 89 ERÄ NOSTO-OVI avaajalla 2500 x 2100, valkoinen, vaakaura 699 € 28 x 95, vihreä, viiste 1 09 m PAINEKYLLÄSTETTY LAUTA AB-LUOKKA ERÄ BS 18 LT 2x5,2 Ah Mukana tehokkaat ja isot akut sekä laturi. Lippuja konserttiin oli tiistaina Sotkamo-lehden painoon mennessä nettimyynnissä jäljellä enää 21 kappaletta. Naapurinvaan koulun kevätjuhla järjestettiin Naapurinvaaran Huvikeskuksessa. Puhelinlangat lauloivat ja mummon akkunan alla kukkiin puhkesi vanha pelargonia. 29 € / kärry Noudettavissa os. 30 € / kärry KUORIKATE ..................... Erityisesti kappale ”Oi niitä aikoja” sai heti musiikkikavalkadin alussa yleisön innostumaan. Ratatie 4, Sotkamo OLO-NURMIKON SIEMEN 3kg 10kg 22 90 64 90 (7,63€/kg) (6,49€/kg) 2 90 säkki 20 € PUUTARHAMULTA 50 L Käyttövalmis, yleislannoitettu ja kalkittu multaseos 8 säkkiä 50 L säkki (0,058€/litra) (0,05€/litra) Mullan löydät hallilta ja myymälästä. Silti vilinää ja vilskettä riitti. Nähtiin sirkuskin ja muuta reipasta menoa ennen Suvivalssia. Kuulalaakeroidut pyörät. Soita tilaus suoraan puutarhalle. 50 € / kärry RUOKAMULTA , kalkittu 29 € / kärry KIVITUHKA , 0-3 mm........ Keskitetty leikkuukorkeuden säätö. 9-17, la 9-14 Kainuuntie 15 Kylmän kestävät ORVOKIT 20 kpl ISO RIIPPULOBELIA 4 kpl 10 € 12 € 3 kpl Upeat PELARGONIT 12 € OY Työkalut Avoinna: myymälä: 7-17, la 9-14, varasto: 7-17, la 9-13 Myymälä: Keskuskatu 2 88600 Sotkamo (08) 633 0880 Varasto: Ratatie 4, 044 533 6084 Hae ”itse lastattuna” PERÄKÄRRYYN (max 500 kg) SEPELI , valkoinen .............. PerTTi GranqvisT Torstaina esiintyivät Naapurinvaaran koulun oppilaat, seuraavaksi Ville Valo. Makita PLM4817 Ruohonleikkuri (B&S 500E) Moottori 140 cm 3 . kesäkuuta esiintyvät Ville Valo & Agents. Sotkamon suurimman kyläkoulun, 49-oppilaan Naapurinvaaran oppilaat olivat opettajien johdolla harjoitelleet vauhdikkaan ohjelman. Muutenkin kevätjuhla oli erilainen järjestämispaikasta alkaen. Liput konserttiin on myyty lähes loppuun. Tilaisuus oli yksi Naapurinvaaran Huvikeskuksen 60-vuotisjuhlavuoden tapahtumista. Laulettiin Suvivalssi. Välillä yleisö taputti rytmikkäästi musiikin tahdissa. YLIVOIMAINEN SÄÄNKESTO 39,90 2,7 L astia (17,78€/l) 94,90 9,0 L astia (10,54€/l) Pertti Granqvist pertti.granqvist@slpmedia.fi Toukokuussa 60-vuotta sitten Naapurinvaaran ”Tunturilla” kannettiin lautaa ja lyötiin naulaa. 239,149,549,Mosquito Magnet Pioneer MM4200 HYTTYSANSA Torjuntamenetelmä, jonka avulla hyttyset, mäkäräiset ja muut pistävät ja purevat hyönteiset voidaan torjua jatkuvasti. Naapurinvaaran koulun opettaja Jarno Nykänen kertoi playback-esityksiin tulleen erilaista vauhtia esiintymisasujen päälle pukemisen myötä. toukokuuta 2019 Tuomme tilauksesta puut, pensaat, perennat ym. Bioleikkaava tai sivulle heittävä, leikkuuleveys 48cm. 24 SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 28. Suurtalkoilla rakennettiin tanssilavaa iänikuiselle näköalapaikalle. Siitä syntyikin erilainen kevätjuhla. Samaa sarjaa kuin esimerkiksi vapunaaton tanssit ja pitkänperjantain lastenkonsertti. Perjantaina 7. Naapurinvaaran koulun kevätjuhla oli musiikkipainotteinen. 299,AKKUPORAKONE Perinteinen TERASSIJA KALUSTEÖLJY Valtti Plus TERASSIÖLJY Valmissävyt ruskea, harmaa, musta. Naapurinvaaralla valmistauduttiin kesän avaukseen Tässä mennään Letkistä. Lautaa ei kannettu eikä naulaa lyöty viime torstaina. 29 90 Thermacell HYTTYSKARKOTIN MR-300G valkoinen Thermacell TÄYTTÖPAKKAUS 4R 4 x kaasu ja 12 x matto 27 90 UUTUUS ! PORA/RUUVINVÄÄNNIN DS18DJL 2,5 Ah Mukana 2 kpl akkuja sekä laturi