Teksti ja kuvat Jari Sjöman, projektikuvat Pasin albumista
6
Spinneri 3/2008
Kuplan Pasi rakensi california-lookeriksi, kaikkine tyyliin kuuluvine mausteineen. - Vauhtia ja vaaratilanteita tällä autolla riitti, muistelee Pasi. Maalauksen yhteydessä Pasi teki kertomansa mukaan "pienen koneremontin", jonka tuoma hurmio loppui siihen, kun hän oli eräänä päivänä peruuttamassa Caddya tallista ulos.
Spinneri 3/2008
8. Minillä maisevat vaihtuivat useamman vuoden ajan, mutta tekniikan epäluotettavuus "pikataipaleella" Oulu-Kuusamo alkoi tympiä Pasia siinä määrin, että Mini sai vaihtaa omistajaa. Golfiin ympätty jykevä äänentoistolaitteisto toi Pasille jopa yhden HiFiklubin Sound Off -mestaruuden. Kupla pistettiin aikanaan kierrätykseen. Caddy kävi läpi pitkän muokkausprosessi: kori, alusta, sisusta... Sama vuosi siirsi Pasin lopulta GTI-maailmaan. Kun pahimmat viat oli saatu parsittua, vaihdettiin tekniikka Clubmanin vastaavaan; moottori kasvoi tällöin 1300-kuutioiseksi ja meno sen mukaiseksi. Seuraava auto olikin ... Pihaan ilmestyi Golf GTI 16V, vuosimallia 1986. Tuolloin elettiin vuotta 1995. Pihaan ilmestyi vuoden 1984 Volkswagen Caddy, joka sai vauhtinsa jo kertaalleen tutuksi tulleesta 50-hevosvoimaisesta dieselmoottorista. Hieman ruosteinen yksilö kaipasi jos jonkinlaista fiksaamista. siis luopunut. Volkswagen Golf Mk1, vuosimallia 1982. Tekniikkana tässä toisen sukupolven GTI:ssä oli alkuperäinen 1,8-litrainen, 16-venttiilinen ja 139-hevosvoimainen neloskone, joka jaksoi kiidättää kevyehköä koria vikkelähkösti. Menopelin paikan lunasti seuraavaksi ... Kokonaisuus kruunattiin Audin värikartasta löytyvällä "RS Blau" -värillä. Auto oli jo ostettaessa varsin valmis paketti Pasin mukaan. Katu-uskottavuutta ja varmasti myös ajettavuutta parantamaan
Golfiin oli ruuvattu alustasarja, jonka ilmettä Pasi korosti BBS:n aluvanteilla.
TULINEN GTI
Seuraavan vauhtipelin kohdalla pudotus oli selkeä, ainakin jos tehosta puhutaan. Alle ruuvattiin aikakauden tyyliin TSW Venom -vanteet ja alustaa laskettiin huimat 60 milliä. Kone-
huoneessa puksutteli 50-hevosvoimainen dieselmoottori! Ihan koskemattomaksi tämäkään auto ei jäänyt, koska samoihin aikoihin Pasi innostui autohifistä. ei, ei suinkaan
Volkswagen, vaan Mini
Lisänimi kertoi kyseessä olevan viimeisiä tuotantolinjalta valmistuneita 1. Kori oli kuitenkin varsin hyväkuntoinen, ruostekaan ei kyseistä yksilöä ollut päässyt jäytämään. Kulkineen virkaa alkoi hoitaa Seat Cordoba TDI ainoa uusi auto, joka Pasilla tähän päivään mennessä on ollut. Pasi etsi netin kautta moottoria erääseen projektiinsa, kun eteen sattumalta osui 5 000 kruunun hintaan Haaparannassa
Spinneri 3/2008. "Jos ihan tarkkoja ollaan, niin kyseessä oli Golf GTI Special..."
Jäähdytinnesteet vuotivat pihalle, syynä haljennut lohko. Tuolloin harrasteautona toimi vuosimallin 1976 Golf, josta oli korivaihdon myötä tehty cabriolet siis avomallinen. myynnissä oleva ensimmäisen sukupolven Golf GTI. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin Golf GTI Special. Varusteiden osalta Special eroaa tavan GTI:stä sävylasien, ajotietokoneen, kattoluukun ja 14-tuumaisten aluvanteiden osalta. Vaikka auto oli alkuperäinen GTI, ei se kuitenkaan ollut alkuperäiskuntoinen. Caddy pistettiin kierrätykseen syyskuussa 1999. paineauto autohifi-äänenpainekilpailuja varten, toisen saadessa toimia puhtaana käyttöautona. Ihan mitä tahansa nelipyöräistä Pasi ei kuitenkaan aikonut pihaansa haalia. Vakuutusyhtiöltä saamillaan korvausrahoilla Pasi osti kaksi käytettyä Volkswagen Poloa. Auto ehti kaksi yötä olla parkkipaikalla, kun epäonnistuneen murtoyrityksen jälkeen voro oli tuikannut Golfin tuleen, kertoo Pasi. Keväällä 2000 Pasi osti asunnon Oulusta, minkä johdosta Seatin tilalle piti etsiä jokin halvempi kulkine. Etupenkit ja spoilerit olivat kadonneet vuosien varrella, useiden muiden GTI:n tunnusmerkkien ohella. Myyntiilmoitus kertoi, että kyseessä oli aito, alkuperäinen GTI. vuodelta 1979. Ensimmäinen vaihe itse kaupan 9
SPECIAL
Kuten olette huomanneet, Volkswagenit ovat jotain, mistä Pasi ei hevin luovu. Tilalle löytyi 80-heppainen, välijäähdytetty turbo-diesel. Siten ei liene yllätys, että parkkipaikalle ilmestyi jälleen Volkswagen Golf GTI ... - Tämän auton tarina loppui suht hätäisesti. Listaa voisi siten jatkaa vielä tästäkin eteenpäin, vaan hypätkäämme ajassa kerralla vuoteen 2005. Toisesta rakennettiin ns. sukupolven GTImalleja. - Ruma mutta hyvä aihio, tokaisee Pasi
Jarruletkut vaihdettiin teräspunosletkuihin. Kaikki näytti sinänsä olevan kunnossa, mutta varmuudeksi alakertaan vaihdettiin uudet kiertokangenlaakerit sekä kaikki tiivisteet uusittiin kannentiivistettä lukuun ottamatta. Sen sijaan 1- ja 2-sylintereistä ei löytynyt mittauksissa lainkaan puristuksia. Mökää hillitsemään asennettiin aluksi vain yksi vaimennin, mutta metelin ollessa kestämätön putkeen lisättiin vielä toinen, omavalmisteinen vaimentaja. Netti toimi jälleen oivana tiedonlähteenä. Uuden pakoputkiston Pasi valmisti itse 2,5-tuumaisesta putkesta. Matkalla päätettiin kurvata Tuurin kuuluisaan kyläkauppaan. Väriksi valittiin GTI:n alkuperäinen Alpinweiss auto kun muutoinkin pyrittiin rakentamaan GTI:n alkuperäistä teemaa noudattelevaksi.
paikalta lähdettäessä moottorista alkoi kuulua asiaankuulumattomia ääniä ... Loppuvuodesta 2005 GTI:hin päivitettiin vielä etuistuimet Recaro LX -jakkaroilla. Espoosta löytyi yksi kokonainen varaosaauto, Saarijärveltä löytyivät GTI:n alkuperäiset etuistuimet ja Tampereelta alkuperäinen ruiskutusjärjestelmä. Muutaman viikon Pasi mietti mitä tekisi, auto kun kuitenkin mennä puksutti eteenpäin. Kannen irrottaminen paljasti syyn: kannentiiviste oli kärähtänyt kyseisten sylintereiden välistä. Samalla mukaan tarttuivat myös uudet jarrut. 16-venttiilisen alakerta oli kuitenkin mukavaksi yllätykseksi kaikin puolin kunnossa. Uudet jarrut toivat mukanaan kuitenkin yhden ongelman. Huomaa peruutustutkan anturi puskurissa.
Ohjauspyörän, samoin kuin etuistuimet Pasi on vaihtanut alkuperäisiä sporttisemmiksi.
Spinneri 3/2008
10. Tämä osoittautui virheeksi, kuten hetken kuluttua saatte huomata. Kotitalliin päästyään moottori nostetttiin pois GTI:n nokalta, muistellen samalla edellisen moottorin kohtaloa. Olisi siis kannattanut vaihtaa se tiiviste silloin aiemmin. Alkukesästä konehuoneessa majaillut alkuperäinen, 8-venttiilinen, moottori alkoi pitää huolestuttavaa ääntä. teon jälkeen oli hoitaa auton tullaus Suomeen. Ennen uuden ostoksen asentamista päätti Pasi avata moottorin. - Tuon jälkeen onkin saanut ajella huolettomia kilometrejä kyseisellä moottorilla, iloitsee Pasi. Taka-akseliin ja etutukivarsiin ruuvattiin ajettavuutta tukevoittamaan Powerflexin uretaanipuslat. Loppukesästä 2005 Pasi oli perheensä kanssa matkalla Tampereelle. ja niinhän siinä kävi. Paperisodan ja veromaksujen jälkeen voitiin siirtyä rekisteröintikatsastukseen, joka sujui ongelmitta. Kesän aikana Golf myös maalattiin uudelleen. Eteen asennettiin Volkswagen Corrado G60:sen jäähdytetyt 280 milliset levyjarrut, samalla kun taakse ruuvattiin alkuperäisten rumpujarrujen tilalle niinikään Corradosta adoptoidut levyjarrut. Samalla alustaan asennettiin FormelK:n säädettävä alustasarja, jolla maavara säädettiin lain sallimaan minimiin eli 80 milliin. Alkuperäiset 13-tuumaiset vanteet eivät mahtuneet enää pyörimään uusien jarrujen kanssa, joten edessä oli vaihto 15-tuumaisten vanteisiin. Kyläkaupan parkki-
Alkuvuodesta 2006 astuttiin jälleen askel lähemmäksi nykyistä kokonaisuutta. Pohjois-Ruotsista löytyi kakkoskoppaisen GTI:n 16venttiilinen moottori, joka käytiinkin noutaessa omaan talliin. Samoihin aikoihin Pasi aloitti yhden merkittävän projektin; moottoriohjauksen uusimisen. Kansi koneistettiin kauttaaltaan, venttiilit hiottiin, ohjurikumit uusittiin ja muutenkin tarkistettiin, että kaikki on kunnossa. Kevät 2005 käytettiin pisteosien metsästykseen. Netistä surffaamalla oli haettu erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, päätyen harrastajien suo-
Takavalot, samoin kuin etuvalot ja -vilkut Pasi löysi eBayn kautta Saksasta. Pääosin Golf sai viettää talven omanlaistansa lomaa tallin lämmössä.
PoLIZEI
HUoNo TUUrI
Golf valmistui heinäkuun puolivälissä. Alavuden kohdalla voimanpesä alkoi kalista niin pahasti, että matka pääsi jatkumaan vain hinaamalla. Tällä kerralla Pasi päättikin tehdä homman kunnolla
Uuden sävyn valinta asetti Pasille omanlaisensa haasteen. Aikaa koko touhuun meni vain pari iltaa, kertoo Pasi. Nämä valssit pyörivät auton alla kuvaushetkelläkin. Takahelmasta poistettiin alkuperäisen pakoputken syvennys ja uusi Volvo 740 Turbosta lähtöisin oleva äänenvaimennin asennettiin poikittain auton tavaratilan alle. Aikaa kului tasan kuusi kuukautta, kunnes Golf oli jälleen ajossa. Välillä autosta oli tulossa sininen, välillä taas vihreä. Pintaan ei kuitenkaan ruiskutetu ihan mitä tahansa perusväriä, vaan Saksan poliisien käyttämä teema, jossa takaluukku, konepelti ja ovet maalattiin "Polizei" vihreiksi. Ratkaisuksi valittiin napojen modifiointi, jota myötä Golfiin voi nyt ruuvata niin 4x100 kuin 5x100 millin jaolla olevat vanteet. Tämän jälkeen auto siirtyi Holstinmäen automaalaamoon, jossa pohjatöiden jälkeen auto maalattiin. Tee-Se-Itse rakennussarja tilattiin Partco Oy:ltä. Pasin hillityn persoonallinen Golf GTI esiintyi kevään American Car Show:ssa tai jos ihan tarkkoja ollaan Tuning Car Show:ssa Suomen Volkkariyhdistyksen H2O- eli vesijaoksen osastolla. Golf kuskattiin tuolloin kotitallista kimppatalliin, jossa se purettiin osiin tarkoituksena käydä auto pel-
Spinneri 3/2008. Akku on siirretty konttiin.
Compotiven MO-vanteiden takaa kurkistelevat Volkswagen Corrado G60:stä adoptoidut jarrut.
Etsi kuvasta "virhe"... 11
H20
Aikajana on kuljettanut meidät pikkuhiljaa vuoden 2007 tammikuuhun. Johtosarjan Pasi teki itse, imusarjan mistä löytyivät paikat sähköisille polttoainesuuttimille hän löysi netin kautta. - Saksalaisturisteilta tuli melko hauskaa palautetta Oulun torilla, Pasi vihjaisee.
GTI:n mittaristo on varsin informatiivinen, vielä kun muistaa että tuolloin elettiin 80-luvun puoltaväliä.
tiosiltaan läpi ja maalata jälleen uuteen väriin. Ongelmana vain oli se, että uusien vanteiden jako ei suoraan sopinut Golfin pyörännapoihin. GTI oli menossa syksyn 2007 HiFi Tuning Show:hun, joka järjestetään vuosittain Oulussa Pasi on yksi tapahtuman puuhamiehiä. jotka Pasi lopulta osti itselleen. Ja kun nyt työntouhuun oli päästy, piti ulkoasua päivittää myös värin osalta. Bensapumpun ohjauksen kun sain kohdilleen, lähti Golf tulille. - Yllättävän kivuttomasti asennus sujui, mitä nyt muutamia kytkentöjä piti tarkistella ja korjailla. Oven kahva on lukoton! Pieni yksityiskohta, joka on toteutettu takaoven kahvoja käyttäen.
simaan ja edulliseen MegaSquirtiin. Valkoinen väri oli alkanut vaikuttaa jollain tapaa tylsältä, ja kun vielä kaveri heitti ilmaan haasteen, vaihtoi GTI väriä. Tuolloin alla oli kaverilta lainatut Compomotiven mallia MO olevat 7x16-tuumaiset aluvanteet 195/45 renkain ... Asennus sinänsä sujui varsin näppärästi, Pasille kun autosähköt ovat jo työnkin puolesta tuttua touhua. Konehuoneessa lepää MegaSquirtin ohjaama 16-venttiilinen, 150+ hevosvoimainen moottori. Pasi itse maalasi konehuoneen, ovien välit ja sisäpuoliset osat. Siihen liittyen hän päätti tehdä Golfista kaksipaikkaisen ja poisti takaistuimen; kaikki tarvittava jätettiin kuitenkin paikoilleen, jotta istuin voidaan koska tahansa kiinnittää takaisin. Aika näyttää, löytääkö Golf uuden kodin, vai keksiikö Pasi siihen lisää uudistuksia. Pakosarjaan asennettiin Innovaten laajakaistalambda. Lopullinen ratkaisu kuitenkin syntyi, kun Pasi näki vastaantulevan Audi RS4:n pinnassaan Misano Red -kolmikerroshelmiäisväri. Tähän saattaa vaikuttaa sekin, että auton varalle on olemassa joitain suunnitelmia. Samalla alle ruuvattiin Audi A3:sen alkuperäiset 15-tuumaiset aluvanteet. Siinä sivussa Pasi siisti konehuonetta ristiin rastiin risteilevistä johtosarjoista, piilottaen ne runkopalkkien sisään. Kevään myötä mielessä on ollut GTI:n myyntikin, vaikka kauden ensikilometrien myötä aatokset ovat jossain määrin jälleen muuttuneet. Polizei-teema kun ei ehkä pidemmän päälle ollut ihan fiksu valinta. Huomiota varmasti herättivät myös "Polizei" tekstit ovissa ja konepellissä
Spinneri 3/2008
13
Puhtaasta katuautosta ei voitokkaimpien autojen kohdalla voinut juurikaan puhua. Hangon ja Kauhajoen kisat kuuluivat, samoin kuin aitojen kiihdytysareenoiden (Motopark
ja Alastaro) tulemista 90-luvun molemmin puolin. Artikkelimme "Michiganin rauta" liikkuu kyseiseen nopeuteen puolestaan noin neljässä sekunnissa, mahtavasti vääntävän pikkulohkon voimin.
KILPAILUHISTorIAA
Moni kiihdytysajon ystävä ja lajista kiinnostunut muistelee monesti "kulta-aikoja", joihin mm. Mukaan astuivat myös
tiedonkeruut yms. Fiilis ajamisesta katosi kenties sen myötä. Vuonna
Spinneri 3/2008. Tutustumme lahtelaisen Pauli "Pate" Paloniemen rakentamaan käytännölliseen ja tarvittaessa rivakkaan käyttöautoon, jonka lempeän ulkoasun alla piilee ruuvivoimaa!
ormulamaailman julkaisut kertovat ajokkien 0-100 km/h kiihtyvyyksiksi noin 2,5 sekuntia. Huippunopeuksissahan tuo siivitetty formula veisi toki ykkössijan melko helposti. Mutta ennen kaikkea sitä, kuinka paljon tuolloin oli väkeä ajamassa kisoissa. Hurja kehitys toi tullessaan luonnollisesti myös kasvavat kustannukset, seikka joka karsi monia lajin parista. Kilpurina Patella oli turboahdettu BMW 2002, jonka kehityskaari oli tuttu tuohon aikaan; siviiliautosta kehittyi vuosien mittaan nopea katukelpoinen kilpa-auto. Kun Pauli aloitteli kilpaa ajamisen, ei hänellä ollut vielä artikkelimme Coronetia, mutta se tuli hommattua hyvin pian. Niinpä myös Patella kilpaileminen 10-sekunnin BMW:llä sai jäädä ja auto myytiin eteenpäin vuonna 1996. Tämä 1600 kiloa painava perheauto kykenee kuitenkin vastaaviin kiihtyvyyslukuihin kuin vain 600-kiloinen "hiilikuituohjus".
F
14
Tuo tuhannen kilon lisä/ylipaino vertailussa voisi vaikuttaa F1:sen menohaluihin melkoisesti, ja luultavimmin Dodge veisikin päänahan nykyteknologian kilpurista, tällä vertailukategorialla. Tekniikkavauriot ja luonnollisesti niiden korjaaminen olivat monesti kisapäivien jälkeen edessä, joten talli-iltoja tuli vietettyä usein. herkut Hestecin myötä. Radoilta hän ei toki osannut olla kokonaan pois, sillä monien ystävien teknisenä avustajana hän pyörii vielä tänä päivänäkin. Pauli Paloniemi on varmasti jäänyt paikalla olijoiden ja kanssakilpailijoiden mieliin, sillä hän tahkosi kisoja peräti kolmentoista vuoden ajan. Turbon vihellys kiehtoo edelleen. Kisavuosilta muistoja ja menestystä tuli monesti, ja myös B-ryhmän turbotekniikkaan pääsi (tai joutui) tutustumaan perin pohjin. Teksti ja kuvat Kettil Rautio
Jos vertailtaisiin vanhaa 60luvun neliovista V8 "jenkkiä" ja nykypäivän F1-autoa, luulisi, ettei suorituskyvyissä ole minkäänlaisia yhtenevyyksiä
Eli Pate on ehtinyt ajaa Dodgella vuosien saatossa paljon.
SUoMEEN KUUSKYTKUUS
Pate on selvittänyt oman Dodgensa omistushistorian melko täydellisesti, entiset omistajat ovat tiedossa ostopäivämäärineen. Paten Coronet viihtyi pääkaupunkiseudulla vuoteen 1979 asti, vaihtaen tuona aikana omistajaa neljästi. 90-luvulla Coronetin mittariin kertyi useampi tuhat ajokilometriä pelkästään trailerin vetämistä. Ei siis ole ihme ettei näitä kovin runsaslukuisesti maahan ole saatu. Toki kaikkia reissuja ei nukuttu autossa, vaan mukaan otettiin iso teltta. myötä. Lahdessa auto liikkui vajaan kymmenen vuotta, kahdella eri henkilöllä ennen Patea. Tuohon aikaan katuautokisat olivat yksipäiväisiä, yleensä lauantaisin ajettavia, mutta sateen sattuessa varapäivä oli sunnuntaina. Patella oli kuitenkin toisenlaiset ajatukset vahvan veekasi-moottorisen auton suhteen. Hintaa tuohon aikaan oli huikeat 30.450 markkaa, joka oli kalliin edustusauton hintaluokkaa. luit oikein. Kun vielä muut ajot otettiin mukaan, niin kesäisin mittariin rullasi karkean arvion mukaan 10000 km. Coronet tarjosi kisatiimille tarvittaessa yöpymispaikan, mikäli paikalle jouduttiin jäämään. Auto oli ehtinyt pyöriä Lahdessa jo kymmenisen vuotta, ympärivuotisessa ajossa vieläpä. Ja niitä sadepäiviä Suomen suvessa
Spinneri 3/2008
on aina nähty. Näin saatiin kisamatkoille vetojuhta sekä asuinpaikka! Kyllä vain ... - Samaa fiilistä löytyy onneksi nykyään, ja on mukavaa olla kisoissa varikolla, juttelee Pate, joka alkavana kesänä nähdään mm. 1988 hän osti kotipaikkakunnaltaan kyseisen Dodgen. Auton matka alkoi Dodge Divisionin tehtaalta Detroitista alkuvuodesta 1966. Helmikuun 8. Auton toi
suomeen Autokeskus Oy, josta sen osti itselleen helsinkiläinen herrasmies 20. Ensinnäkin talviajot saivat jäädä. Etupenkin, joka on sohvamallinen, selkänojasta ei tarvinnut ottaa kuin molemmista reunoista kiinnityskohdistaan pultit irti, jonka jälkeen piti siirtää etuistuinosa aivan eteen ja kaataa selkänoja vaakaan, niin jo vain! Koko sisätilan kokoinen peti oli valmis, ja kolme ihmistä nukkui hienosti tuossa pehmeässä "jenkkisängyssä". toukokuuta 1966. Toisekseen peräkoukkuun kiinnitettiin kesäisin hyvin usein trailerikärry. Virtala Racingin mukana turbotouhuissa.
Samanlainen retkeilyhenki on säilynyt, mutta puitteet ovat monilla parantuneet huimasti linjaautojen ym. Monet tutut lähtivät muutenkin kisoihin autoineen ja tiimeineen mukavalla picknick-hengellä. päivänä kuluvaa vuotta tuli 20 vuotta täyteen siitä, kun Pate osti auton itselleen. Kuten aiemmin mainittiin, oli auto ollut ympärivuotisessa ajos15. Coroneteja käyttiin ennemminkin takseina ja edustusautoina, kuin tilavana 6-hengen perheautona
Tilalle asennettiin Hestec moottorinohjaus suorasytytyksellä. Siis reippaasti alle tavoiteajan päästiin. Meno oli tasaisen varmaa ja ongelmatonta. Ruisku koostui ja omaa kädentyötä olevasta 3-tuumaisesta läppärugosta ja 500 cc suut16
maili meni jo Hyvinkäällä 13.8 sekuntiin. Dodgen vauhtivarat alkoivat kiinnostaa omistajaa, joten 90-luvun alussa tuli ostettua nastolalaiselta harrastajalta uustuotanto moottori, kooltaan 360 cid. Ja mikä tärkeintä,
Kiitämme: · Automaattivaihteistoa · Jousitus · Ulkonäköä Moitimme: · Suuntavakavuutta · Viimeistelyä · Sisätiloja
"Ruuviahdin on tyypiltään 2300 AX, jollaista käytetään myös GT40:ssä..."
TM koeajoi Coronet 440:sen numerossaan 14/1966.
Spinneri 3/2008. Nykyaikainen ruuviahdin on tehohukka/hyötysuhteeltaan normaaliin laparoottoriseen bloweriin nähden parempi, kuin myös ilmamäärätuotoltaan. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja tarkoin, alkoi oikeanlainen kombinaatio hahmottua. Kisavarikoilta tuttu mies, Simo Patoharju, sai hommattua Ruotsista Lysholmin tehtaalta Patelle ruuviahtimen. Pate oli nähnyt vanhassa Tekniikan Maailmassa (14/1966) koeajoraportin täysin samanlaisesta, mutta vakiokuntoisesta autosta kuin itsellään oli. uudessa Ford GT40:ssä. Polttoaineensyötöstä ja sytytyksestä vastaa Autronic-moottorinohjaus.
Paten vaimo Iiris on vastannut Dodgen sisustan uudelleenverhoilusta.
timista, jotka oli ruuvattu kiinni Edelbrockin Torker II imusarjaan. Vaan nälkä nopeampaan menoon kyti edelleen.
MILLAINEN AHDIN?
Coronetin konehuoneesta löytyy 360-kuutiotuumainen pikkulohko, selässään Lysholm 2300 AX -ruuviahdin. Se ei kuulunut suunnitelmiin, vaan autolla tultaisiin ajamaan edelleen paljon reissuajoja ja mukavuus pitäisi säilyä silloin. Ostettaessa autossa oli sivuputket (joista on rekisteriotteessa maininta), mutta ne raksittiin pois melko pian tyylisuuntausten jo muututtua. Vuoden 2002 tienoilla muutoksia alettiin tehdä enemmän. Muutamia eri nokka-akseleita myös kokeiltiin, mutta paketti pysyi pitkään muuttumattomana. Tämän myötä kulkupeli vaatisi niin suuria muutoksia, että varma riistäytyminen kilpuriksi olisi melkeinpä väistämätöntä. peltisarjat ja nelikurkkuinen kaasutin imusarjoineen. Isompaan koneeseen tuli vuosien saatossa pieniä maltillisia virityksiä, mm. Mekaaninen ahdin on tyypiltään 2300 AX, jollaista käytetään mm. Artikkelin 0-400 m kiihtyvyysarvo 18 sekuntia piti päästä rikkomaan. Ruisku kun jo oli, niin mielessä alkoi pyöriä tietysti turbon, taikka kahden sellaisen, asennus Dodgeen. Uusi moottori kiidätti varttimailin (402,33 m) noin kuudessatoista sekunnissa, kymmenyksien tarkkuudella Pate ei muista enää tuota aikaa. Auton polttoainekulutukseen saatiin hieman parannusta ja myös kulkupuoli parani, vartti-
Vuosia pakokaasuahtimien kanssa työskeen touhunneen Paten mielessa vaelteli ideoita Coronetin konehuoneen muutoksista. Ei muuta kuin kisapaikalla myös vetoautolla radalle. Tällä toimivalla paketilla mentiin pari vuotta. Tekniikka oli ostettaessa vakio 273 cid, perässään TF904-automaatti ja kasi-kolmevarttinen taka-akseli 2.94:1 välityksellä. Hestecin avulla seosten säätäminen oli helppoa ja Patelle tuttua kilpa-ajoilta perua olevaa touhua. Kaasutin jäi tämän auton kohdalla nyt historiaan. Pate kuitenkin tunsi itsensä ja arvasi, ettei tulevaisuudessa malttaisi olla ahtamatta turbojen kanssa autoaan liikaa. Kisavalmiina 14
.6.1991
sa, mutta Dodgen kunnossa se ei onneksi näkynyt
Lisäksi imusarjaa piti jyrsiä reippaasti matalammaksi ja suoristaa kampiakselilinjaan. Kokoamista helpottamaan hommattiin uudet ARP:n pultit. Niiden virtaukset piisaavat mukavasti 520 hevosvoimaan asti. Nokka-akseli on Crane Camsin tuote ja asteiltaan 278/290. Samalla kun auto oli tekniikan osalta työn alla, alkoi Paten vaimo Iiris työskennellä sisustan parissa. Kansien työstämisen hoiti Koskenojan Vesa. Talvella 2005-2006 moottori nostettiin pukkiin ja asennus/ muutostyöt aloitettiin. Suuttimien paikat piti nekin sovittaa uudelleen imukanaviin. Moottorin projektikuvia Paten albumista.
kyseinen ahdin on matala. Coronetin konepeltiin kun ei haluttu minkäänlaisia muutoksia. Kaikki osat Pate sai tehtyä itse. Kädentaito näkyy hienona kokonaisuutena. Eteen oli asennettu rumpujarrujen tilalle jäähdytetyt levyjarrut, jotka ovat peräisin Sport Satellitesta.
PANNAT SULAA
Kun auto keväällä alkoi olla valmis, oli jännitystä ilmassa. Uraan asennettiin millinen teräslanka, jolloin se jäi 0,2 milliä yli lohkotason tukemaan alkuperäistä kannentiivisteen liekkirengasta. Ensinnäkin uusi Autronic-moottorinohjaus piti saada säädettyä, homma johon Pate sai apua kisaympyröistä tutulta Ritolan Sakulta. Myös kaikki laakerit uusittiin tässä vaiheessa ja kansille tehtiin "ke-
vyt" porttaus, kuten Pate vaatimattomasti kertoilee. Työtä "ruuvin" asentaminen vaati aika lailla, sillä ahtimesta puuttuivat kaikki voimaa välittävät osat: vetokärsä, laakeroinnit, hihnapyörät, kiristäjä jne. Tietenkin ahdettu moottori tarvitsi sisälleen hieman erilaista liikkuvaa tavaraa, joten kaikki tasot linjattiin ja osat tasapainotettiin. Paksun lattiamaton hän oli ehtinyt ompelemaan, muotoilemaan ja asentamaan jo aiemmin 90-luvun lopulla, jolloin auto kunnostettiin muutenkin kokonaan. Hidastuvuuteen Pate oli ehtinyt panostaa jo muutama vuosi ennen ahtimen asennusta. Koneen voitelua tehostettiin High Volume öljypumpulla. Lohkoa työstettiin sylintereiden yläpäästä hieman ja sylintereiden yläpäähän pieni millin leveä ja 0,8 milliä syvä ura. Männiksi Pate valitsi Rossin matalapuristeiset 8,2:1 mukit. akku sijoitettiin takakonttiin ja alku-
peräinen jäähdyttäjä korvattiin Griffinin alumiinisella mallilla. Tämä ratkaisu ehkäisee ahtojen kanssa kannentiivisteen rikkoontumista liian herkästi. Muitakin maltillisia muutoksia ahdinajan myötä tuli, mm. Voimapaketti alkoi olla kasassa. Uutena lisänä Autronicin myötä konehuoneessa oli lisänä Aquamist-vesisuihkutus kaasuläpän ja ahtimen väliin, jonka tehtävänä on viilentää ahtoilmaa vedätyksissä. Silloin Coronet oli käyty kokonaan läpi ja maalattu, jonka lisäksi Pate oli käynyt kaikki listat läpi tehden niiden kiinnikkeet uusiksi rosterista. Sitä kovaa ajoa odotettiin herkeämättä, ja heti kesän alussa suunnaksi otettiin Hyvinkään ka-
"Kansien virtaus riittää mukavasti 520 hevsvoimaan..."
Spinneri 3/2008
17. Suuri sähköflekti löysi tiensä syylärin kupeeseen tässä vaiheessa. Eikä sekään riittänyt, sillä alumiiniset kiinnitys- ja aluslevyt ja 3" läppärunkokin piti saada kohdilleen. Perusoppien jälkeen ja tarkan käytännön perehtymisen ansiosta säädöt ja toimivuus löytyivät. Penkit, oviverhoilut, hattuhylly sekä aurinkolipat saivat uudet kankaat päälleen
Spinneri 3/2008
19
Dodge Caliber SRT-4 hinnat alkavat 32.990 eurosta. Myytävänä on noin 250 kappaletta entisöityjä amerikkalaisia autoja 20-luvulta 70-luvulle. päivä. Tämän hieman erikoisen muutoksen etuina ovat minimaaliset typen oksidien ja pienhiukkasten päästöt, sekä luonnollisesti pienet hiilidioksidipäästöt. Puheopastus ja valikot ovat saatavilla 20 kielellä, myös suomeksi. Autojen lisäksi kolmepäiväisessä huutokaupassa huudetaan noin 700 nimikettä autoaiheista rekvisiittaa ja noin 250 kpl antiikkiradioita. Alustaa on madallettu perusmalliin nähden edessä 28 mm ja takana 22 mm. Nyt vuoron saa Caliber SRT-4. Onko näistä tulevaisuuden polttoaineiksi, se jää nähtäväksi. 0-100 km/h vie aikaa 6,7 sekuntia ja huippuja kertyy parhaimmillaan 245 km/h. Lisätietoja kaupattavista autoista löytyy huutokaupanjärjestäjän sivuilta: www.rmauctions.com
UUTISIA ... N Ä Y T T E LY S
JÄLLEEN UUSI TEHO-DODGE
Dodge on suoltanut markkinoille tehokkaita SRT-erikoismalleja likipitäen kaikista malleistaan. Lopputulos: 608hevosvoimainen peto, jonka huippunopeus on 340 km/h... Istuimet ovat hyvin sivutukea antavat, mittaristoon on lisätty ahtopainemittari ja ajotietokoneeseen lisätoimintoja, joiden avulla voi mitata vaikka varttimailin kiihdytysajan. Lisätietoja www.eibach.fi
FORD GT 600+
Saksalainen virityspaja Wheelsandmore ei tyytynyt vakiokuntoiseen Ford GT:hen. Huutokauppa on Californian suurimpia autoaiheisia huutokauppatapahtumia tänä vuonna. Iskunvaimentimiksi on valittu ZF Sachsin Twin-Tube vaimentimet. Sisätilat ovat nekin saaneet annoksen sporttisuutta. Alle pultattiin 21-tuumaiset vanteet 255/30 ja 315/35 renkain, jousitukseen tehtiin muutoksia ja moottoriohjausyksikkö päivitettiin samalla kun pakoputkisto uusittiin. Laite näyttää todellisen minänsä 5,8-tuumaisen WVGA -kosketusnäytön kautta. Tai sitten AKE on myöntänyt hurjan poikkeusluvan. Jos uteliaisuutesi heräsi, surffaa lisätietoja osoitteesta www.pioneer.fi
TULEVIA POLTTOAINEITA?
BSR on julkistanut Saab 9-3 dieselin, jonka polttoaineena toimii etanoli. ITÄ KOHTASI
LÄNNEN REEN
LADA TAMPE SÄ... Suomessa katulaillista tätä tehokkaampaa BMW:tä ei kyllä voi olla. Toimitukseemme tuli aiheesta puhelinsoitto, jonka johdosta tarkennamme tässä, että kyseessä on nopein ja tehokkain tehdas-/sarjavalmisteinen BMW. HUHUJA ... Bluetooth®-tekniikka tarjoaa helpon ja nopean laajennettavuuden. Satulat on maalattu sporttisuutta korostavasti punaisiksi. ASIAA ... Toisaalta ... Joka tapauksessa mielenkiintoinen kokeilu. Pelkällä softamuutoksella polttoaineen vaihto ei ole onnistunut, vaan muutoksia on tehty myös palotilaan ja polttoainejärjestelmään. Lisätietoja www.dodge.fi
EIBACH: FIAT 500
Eibach on tuonut tuotevalikoimaansa uuteen Fiat 500:aan sopivia varusteita: Pro-Kit -jousisarjalla auto laskeutuu noin 30 mm lähemmäs tien pintaa. Myytävään kokoelmaan kuuluu esimerkiksi Howard Hughesin aikoinaan omistama 1940 Cadillac Series 75 Formal Sedan, 1927 Rolls-Royce Phantom I Playboy Roadster, jonka omisti mykkäfilmien tähti ja 1957 Chrysler 300C Convertible, joka kuului aikoinaan muusikko Richard Carpenterille. Laitteen sisältämä DVD-soitin on käytettävissä myös navigoinnin aikana, koska karttatieto on tallennettu 2 gigatavun flash-muistiin. Lisätietoja www.wheelsandmore.de
TARKENNUS
Edellisessä numerossa (2/2008) tällä palstalla uutisoitiin BMW M5malliin pohjautuvasta G-Power Hurricane:sta, jonka valmistaja ilmoittaa olevan maailman nopein ja tehokkain katulaillinen BMW. NavGate AVIC-F900BT osaa loilottaa niin Tuomisen Jamppaa, näyttää hurjimmat takaa-ajo-DVD:t kuin opastaa naapurikylän postiinkin. Ellei tämäkään riitä, isommalla ahtimella saavutetaan 710 hevosvoiman teho. 20
ART ASTORIN KOKOELMA HUUTOKAUPATAAN ANAHEIMISSA
Amerikkalaisen radiomogulin Art Astorin kokoelma joutuu huutokauppameklarin vasaran alle kesäkuun 27.-29. Pakoputkisto on katuuskottavuutta lisäävä 3-tuumainen ränni. Etuvakaaja on sekin vakiota jykevämpi (28 mm). 730 hevosvoimaa on sentään melkoinen kasa kaakkeja...
PIONEER NAVGATE AVIC-F900BT
Humppalaitteistaan tuttu Pioneer on esitellyt jälleen uuden auton monitoimilaitteen. Huippuvääntö on käytössä laajalla kierrosalueella (2000-6500 rpm). KUULU
Spinneri 3/2008. Alla pyörivät 19-tuumaiset alumiinivanteet 225/45-19 renkain. Ellei tämä vielä riitä, Sportline- jousisarja madaltaa Fiiua vielä 20 mm enemmän. Voimanlähteenä toimii nelisylinterinen, 2,4-litrainen Dual VVTi-moottori, jonka oleelliset lukemat kirjoitetaan numeroin 295 hp ja 363 Nm. Edessä jarrusatuloissa mäntiä on kaksi, takana yksi. Dieselmoottorin polttoaineena käytetään nestekaasua muistuttavaa dimetyylieetteriä. Pro-Street-S on puolestaan korkeus- ja suorituskykysäädettävä jousisarja, jolla maavaraa voidaan madaltaa 25-55 milliä. Hidastuvuudesta vastaavat puolestaan edessä 340-milliset jäähdytetyt levyt ja takana 302-milliset levyt. Toinen uteliaisuutta herättävä kokeilu on Volvon dimetyylieetteri- eli DME-moottori. Ahdetun mooottorin voima välitetään tiehan Getracin 6-portaisen manuaalivaihteiston välityksellä
Lisätietoja www.biltema.fi
TEHOT MITTAUKSEEN
Alpin Reiner 3000 -tehomittarilla auton todellinen moottoriteho ja vääntömomentti saadaan nopeasti selville samalla tarkkuudella kuin perinteisessä tehodynamometriajossa. Vuonna 1992 solmitusta yhteistyösopimuksesta alkaen jokaisen valmistetun Corveten moottori on voideltu jo valmistusvaiheessa ExxonMobilin täyssynteettisellä Mobil 1 -moottoriöljyllä. Sivuilla on mahdollisuus tutustua vanteisiin kuvineen ja teknisine tietoineen sekä soveltuvuuksineen.
EXXONMOBIL JA CORVETTE
ExxonMobil ja Corvette juhlivat tänä keväänä viisitoista vuotta jatkunutta yhteistyötään. Laitteen käyttömukavuutta lisää erittäin kestävä akku, jonka valmistaja lupaa riittävän jopa kolmen tunnin käyttöön. kirkas näyttö, TMC-liikennetiedotteet, selkeä nopeusrajoitusten näyttö, ylinopeushälytin sekä Reality View -opastenäyttö. Testiraportti sisältää tarkat tiedot sekä numeroarvoina, että graafisena tehokäyränä. Testaukseen kuluu aikaa noin 15 minuuttia. HÖPINÄÄ ...
Spinneri 3/2008. HELSINGIN BILTEMAAN UUSI POMO
Helsingin Biltema sai vuodenvaihteessa uuden vetäjän, kun autoinsinööri Perttu Sihvola nimitettiin toimipaikan kauppiaaksi. Alkuvaiheiden jälkeen suoritetaan 0-100 km/h kiihdytys, jonka jälkeen testitiedot siirretään PC-ohjelmalle. Muita ominaisuuksia ovat mm. UUTUUKSIA ... Monille automiehille entuudestaan tuttu kauppa on varsinkin harrasteautoilijan ja moottoripyöräilijän näkökulmasta entistäkin mielenkiintoisempi. Tähän asti valikoimasta on löytynyt nippeli jos toinenkin autoilijan tarpeisiin, kevään myötä valikoima laajenee myös moottoripyörien osiin. Vuodesta 1998 lähtien GM Corvette Racing -tiimi on voittanut vaativan Ranskan Le Mansin 24 tunnin ajon viidesti. Tuona aikana Corvette on voittanut kaikkiaan 51 sarjan osakilpailua. Dodge Challenger SRT-8 tuotantoauto. Samassa yhteydessä huutokaupattiin myös 1. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten Biltemamerkkiset mp-tuotteet onnistuvat markkinavalloituksessa. ExxonMobilin ja Corvetten insinöörien laboratorioyhteistyö on johtanut erinomaisiin tuloksiin moottoriurheilun maailmassa. tuotantoauto; näistä saadut rahat ohjattiin kahteen muuhun hyväntekeväisyyskohteeseen (United Way of Southeastern Michigan ja notMYkid). Laitteen edistyksellinen Lane Assistant Pro -kaista-avustaja kertoo autoilijalle hyvissä ajoin, mille kaistalle kannattaa mennä ennen seuraavaa liittymää tai risteystä. ja 2. Summa ohjattii lyhentämättömänä Victory Junction Gang Campille, joka järjestää virkistysleirejä pitkäaikaissairaille tai vakavista sairauksista kärsiville lapsille. Maahantuoja ilmoittaa laitteen yhdeksi eduksi edullisen hankintahinnan, mutta tavallisen harrastajan kukkaroon laite tekee kuitenkin ison loven. Lisätietoa www.mobil1.fi 21
DODGE CHALLENGER SRT-8 HUUTOKAUPATTIIN 228.143,43 DOLLARIN HINTAAN
Dodge ja Victory Junction Gang Camp järjestivät yhteistyössä hyväntekeväisyyshuutokaupan www.ebay.com -sivustolla, jossa myytiin 43. 3700 euron) hintaan.
NAVIGON 2110 ASKELEEN EDELLÄ
Uutuusmalli Navigon 2100 max ajattelee aina askeleen pidemmälle kuin tavallinen navigaattori. Yhteisen taipaleen aikana yli 490 000 Corvetten moottoria on voideltu Mobil 1 -moottoriöljyllä, ja yhteistyön hedelmistä on saatu nauttia niin kilparadoilla kuin laboratoriossakin. Suositushinta 229 euroa. Pääosissa ovat eurooppalaiset AEZ-, ATP-, Breyton-, CMS-, Dezent-, Dotzja Enzo-erikoisvanteet. Lisätietoja www.navigon.com
VANTEESI.FI
Örum Oy on avannut vanteesi.fi -nettisivuston. Lehdistötiedotteessa ei hintaa ilmoitettu, mutta Englannissa laitetta myydään vajaan 3000 punnan (n. Sivuilla on mahdollisuus tutustua yhteen Suomen laajimmista ja näyttävimmistä vannevalikoimista. Kuten tunnettua, toisin kuin kilpailijansa, myy Biltema kaikki tuotteensa omalla brändillään. Yhteensä kolme huutokaupattua Challenger SRT-8 mallia tuottivat yli 800 000 dollaria.
UMISIA ... Tehomittaus suoritetaan ajotestinä siten, että autoon kiinnitetään ajonopeus-/pyörintänopeusanturi, liitetään se kannettavaan keskusyksikköön ja syötetään laitteelle muutamia ajoneuvoparametreja. Huutokaupassa auton sai omakseen Richard Martin, joka huusi auton 228 143,43 dollarilla. Yhdysvaltojen Le Mans -sarjan valmistajien mestaruuspokaalin tiimi on saanut kuudesti
Spinneri 3/2008
23
Tuosta kohtalaisen jännittävästä tilanteesta selvittiin onneksi etukul-
man pikku lommolla. Alusta hiekkapuhallettiin ja maalattiin konehuonetta myöden kirkkaalla oranssilla. Niinpä parempaa piti saada pian pellin alle. Mutta on sitä vauhtia ollut joskus liikaakin kyseisessä paikassa, sillä erään kerran etupyörät suorastaan sulivat alla. Ja sitä kovaa ajoa päästiin usein kokeilemaan Ahveniston mutkaradalle, mm. Taakse pistettiin myös levyjarrut, jotka Timppa sovitteli Mersun osista. Tässä vaiheessa Timppa laittoi auton läpikotaisin kuntoon, vaikkei siinä suurempia mätävikoja ollutkaan. Ja täytyy myöntää, että ahkerassa ajossa Ford oli, sillä reilu 15000 km kesässä on kohtuullisen paljon. Joten aika kului hyvin usein auton ratissa milloin missäkin. C4-automaattivaih-
teisto on ollut kohtuullisen kestävä, joten sitä ei ole tarvinnut kuin pari kertaa ehostaa. - Kerran tuossa Lahden kaupungissa kumia polttaessa pamahti perän rattaat keskellä kaupunkia kadulle. Kaikkiaan 10-pulttisia periä auton alla on rikkoontunut puolen tusinan verran ja kardaanissa olevia Chevyn ristikoita samanmoinen määrä. Norjassa Ford-kerhon tapahtumassa, 10 kertaa Ruotsissa Power Meetissä, Tanskassa, Saksassa ja Ranskassa Hot Rod meetissä. Ristikot vaihdettiin Fordin V6-tavaraan (kestää!) ja Fordin 9-tuumainen perä ostettiin eräästä kiihdytys-Maverickista. Tuo kone ei suostunut yhteistyöhön juuri koskaan, siinä oli lämpöongelmia, käynti hukassa ja lisäksi nokka-akseleita sai vaihdella useaan kertaan. Etupäähän vaihdettiin jäykempi kallistuksenvakaaja, jäähdytetyt levyjarrut Cranadasta, ohjaustehostin sekä pyörien astekulmat laitettiin kohdilleen. Eli aika ontuen tultiin kotiin joskus, mutta ajaen aina. aika ei ole hassummin reissuautolta. Olikohan ne 10 millin pultteja. Ensinnäkin joka kulmaan laitettiin Konin iskunvaimentimet rataajoa helpottamaan. Autotapahtumia on kierrelty mm. - Aina sillä on kotia päästy, vaikka vähän ontuen, kertoo Timo ja jatkaa... Pultit vaan hampaiden väliin, jotteivat sivurattaat liikkuneet, ja näin paketti pysyi kasassa. Kyllästyttyään näihin "sulakekohtiin", Timo asensi kestävämpää osaa tilalle. Kokeilumielessä Timo oli hankkinut 3,5-litraisen Roverin veekasin, ja sillä ajeltiin yksi ongelmien sävyttämä tovi. - Joka viikonloppu oltiin kavereiden kanssa jossain tapahtumassa, kuvailee Timo veekasiajan alkuvuosia. - Siinä vaiheessa kun leveämmät renkaat eivät enää mahtuneet pyörimään, niin tehtiin sitten levikkeet, sanailee Timo käytännöllisiä ratkaisuitaan. Itsellä kyllä oli valtavan kuuma!, Timppa kertoo. Roverin tekele sai lähtöpassit ja Fordin V8 tuote sovitettiin tuota pikaa paikalleen. Pariisin keskustassa asti on käyty 20M:llä kurvailemassa. Kun kerran kulkupuoli alkoi olla kunnossa, pistettiin myös ajo-ominaisuudet ja pysähtyvyys kuntoon. Mutta on autolla reissattu ongelmitta useissa eri maissa ympäri Eurooppaa. Myös kiihdytysaikoja käytiin kokeilemassa Motoparkissa, ja 13,9 s. Hmm... - No kyllä niitä takakumeja on tullut poltettua varmaan se parikymmentä paria... Palaneet kitkalevyt ovat olleet vaihdon tarpeessa. Peräksi
"Onneksi luvat oli haettu 5-litraiselle veekasille..."
oli vaihdettu Chevyn 10-pulttinen ja kardaani on muokattu C4-automaatin jatkeeksi. 90-luvun alussa saatiin luvat sovittaa V8 vihdoin "metrisen" nokalle. Ulkoasu koki muutoksia sekin, sillä alkuperäinen ruskea ei liiemmin miellyttänyt Timoa. FoMoCo-päivillä ja omilla ratapäivillä kavereiden kesken. Leima irtosi hienosti (jälleen kerran!). No eihän siinä auttanut kuin mennä kopan alle ja alkaa ruuvata... ainakin!, Timppa myöntelee vihjaten ajon olleen ajoittain kovan luontoista. - Kerrankin oli Saksassa kaupungissa ajellessa 41 astetta lämmintä, muttei auton lämmöillä ollut mitään hätää. Cruising-illoissa 20M vieraili useita kymmeniä kertoja ympäri Suomea, ja takakontissa kulki silloin tällöin mukana pari varapyörää. Parhaaksi kierrosajakseen muisteli omistaja täräyttäneensä 1 min 41 sek. Kaikki muutokset kirjattiin otteeseen; asioiden ollessa kunnossa homma on helppoa.
KoVAA AJoA
Vihdoin oli Timpan käsissä peli, jolla voisi niin cruisailla ongelmitta kuin ajaa vaikkapa rata-ajoa vauhdikkaasti. tävän haasteelliseksi useine lappuineen ja tarkkoine sanamuotoineen, mutta sinnikkyys tuotti toivotun lopputuloksen kuudennella hakukerralla. Miksi useampi. - Ja vaikkei auto mikään kaunistus ole, niin kyllä kypsytti kun oli saanut keltaiseksi auton aikoinaan maalattua,
24
Spinneri 3/2008. Myös kaikki puslat, nivelet ja laakerit uusittiin. Onneksi luvat oli haettu 5-litraiselle eli 302 cid moottorille, ja sellainen lopulta saatiin hankittua. Hän myöntää myös, ettei suunnitelmaa ulkonäöstä ollut, mutta kyseiset Mad Max -leffat nähneenä se karuus ja samalla tyylikkyys kiehtoi. Pirteä keltainen väri mustilla raidoilla oli oiva valinta, ja pikku hiljaa auto alkoi olla valmis katsastuskonttorilla käyntiin. Ihmisten reaktiot ovat aina olleet hyvin ystävällisiä tällaiselle "oudolle ilmestykselle", joita ei moni tunne edes merkiltä.
MAD MAX -LooK
"Mad Maxin tyylikkyys ja karuus kiehtoi Timppaa..."
Asennettuaan V8-koneen autoon, alkoi Timppa pikkuhiljaa muokata autoa rajumman näköiseksi. Pidonmenetyksen myötä kaidekosketus oli tosiasia. Toki raskas kaasujalka on tuottanut talli-iltoja, mutta kertaakaan ei kulkupeli ole reissun päälle jättänyt
Teksti ja kuvat Riku Loisa
26
Spinneri 3/2008
Ulkoasusta on havaittavissa yhtymäkohtia niin Ferrareihin kuin esimerkiksi Aston Martiniin. Eli jo autokaupan tiskiltä pystyi ruksaa-
maan kohdan, joka sisälsi tehtaan ulkopuolisen virityspajan tekeleitä. Pääosin firma on tuttu Corvetteen pohjautuvista versioistaan, mutta matkan varrelle on mahtunut myös esimerkiksi Range Roveria ja Mustangia. Jokainen Callawayn autoista viimeistellään tilaajan toiveiden mukaan. Autosta näkee sen että kulkupuoleltakin riittää.
MEKAANISESTI AHDETTU
Callawayn historiaan on kuulunut ahtaminen jo pitkältä 80luvun puolelta. Callaway C16 pohjautuu uuteen Corvetteen, vaikka sitä ei ulkoasusta välttämättä ensisilmäyksellä huomaakaan. he testasivat muitakin kombinaatioita, mutta mekaaninen ahdin oli näistä luotettavin, joten siitä lähdettiin liikkeelle. Tuplaturbo oli monena vuotena mukana virallisella lisävarustelistalla. Koripaneleista alkuperäisiä ovat vain katto, peilit ja coupessa takaluukun kansi. Ja vielä uudempana kuin moni auto tehtaalta lähtiessään. Nyt täytyy muistaa että perusmoottori on tässäkin vielä vakio! Uudessa LS3-moottorissa on siis hyvin potentiaalia!
SääDETTäVä ALUSTA
Corvetten alusta on myös kokenut muutoksia. Kuuluisimpia Callawayn virittämiä autoja lienee kuitenkin Callaway Sledgehammer Corvette ja Corvette Twin Turbo. Peruslähtökohdat ovat siis hyvin lähellä harrasteauton rakentamista. Corvetten vakioalusta toimii suhteellisen hyvin,
Spinneri 3/2008
27. Mutta tämä auto onkin uutuudestaan huolimatta jo kertaalleen rakennettu. Heille oli tärkeää, että autolla voitaisiin ajaa huolettomasti vähintään satatuhatta mailia (noin 160tkm). Kiteytettynä ajatus on tehdä erittäin nopea, hyvällä ajettavuudella varustettu auto, jolla voi lauantaina päivällä käydä Laguna Secan kilparadalla rykäisemässä muutama nopea ratakierros ja cruisata illalla Los Angelesissa Rodeo Drivella muun liikenteen seassa. Samanlaiset sivupalat löytyvät myös Callaway C12-autosta, joka puolestaan pohjautui edellisen sukupolven Corvetteen. Tehdään hyvästä lähtökohdasta vielä paremmin omiin mieltymyksiin sopiva ajokki. Tosin takalasin sivuihinkin on asennettu Ferrari 599:n tyyliset sivupalat. Melkoinen luottamuksenosoitus valmistajalta virityspajaa kohtaan!
CALLAwAY C16
Reeves Callaway olisi voinut suunnitella auton tyhjästä, mutta hän onkin kääntänyt ajatuksen hiukan toiselle kantille. Miten eroaa auto ja olemus vanhasta rakennetulla ja uudesta rakennetulla, nyt saamme siitä selvyyden!
C
allaway, siis mikä. Haittapuolia ei ollut sekään että mekaaninen ahdin tuottaa voimaa heti, ilman viiveitä. Myös 700 hevosvoimainen versio on mahdollinen. Otetaan valmis auto, joka on tehty suurelle yleisölle ja räätälöidään siitä pienelle kohderyhmälle kohdistettu vähemmän kompromisse-
ja sisältävä superauto. Silloin autoja turbotettiin, nyt Callaway on siirtynyt Eatonin ilmapumppuun. Mekaaniseen ahtimeen siirtymiseen syyksi Reeves Callaway kertoo luotettavuuden. Uusi auto harrasteautolehdessä. Ahdot on pidetty hyvin maltillisina (0,5 bar / 7,5 psi), mutta näilläkin luvuilla päästään 650 hp lukemiin. Corvette-tekstejä tai -merkkejä ei ulkoasussa ole. Callawaylla on pitkät juuret amerikkalaisessa auton virittelyssä
(aut) · 1/4 mile: 11,1 s. 745 Nm @ 4750 rpm) · Max rpm. Niinpä Callaway suunnitteli Eibachin kanssa yhteistyössä lehtijousen rinnalle tulevan coilover -paketin. Nopeutta ja käsiteltävyyttä haettaessa pahin mahdollinen paikka ylimääräisille
kiloille löytyy jousittamattomasta ja pyörivästä massasta, renkaista ja vanteista. Iskunvaimennin on säädettävä sekä ulos että sisään joustoltaan. Auton koko sisustus tehdään Saksassa eurooppalaisten laatustandardien mukaan (tämä eurooppalainen laatu tuntuu olevan hyvä myyntilause ison veden takana.) Sisustus oikeasti tuntuukin laadukkaal-
UUNITUorE
Meillä oli ilo päästä seuraamaan kuvien keltaisen C16:n syntyä. Kuppipenkkeihin on hiukan vaikeampi istahtaa kuin Corvetten alkuperäisiin jakkaroihin, mutta sivuttaistuki ja mukavuus ovat parempia. Kyllä, vanteiden kehä on hiilikuitua! Sisäosakaan ei ole alumiinia vaan magnesiumia. Tämä ratkaisu oli toimiva, koska jäykkyyttä haluttiin lisää. @ 120 mph (aut) · Huippunopeus: 200 mph (322 km/h) (man) / 190 mph (305 km/h) (aut) · Sivuttais G: 1,05 (katurenkailla)
mutta lisääntynyt teho vaatii parannuksia tähänkin. Tarkempi katse ohjautuukin vanteen mustaan osaan ja siitä löytyvään kudoskuvioon. Nopealla vilkaisulla vanteissa ei näytä olevan mitään kummallista. Se on kevyt, ruostumaton, äänetön, alhaisen painopisteen tarjoava kompakti ratkaisu. Lehtijousellakin on kuitenkin puolensa. Näiden halkaisijaltaan 380 mm keraamisten levyjen päälle on kääräisty edessä kuusimäntäiset ja takana nelimäntäiset jarrusatulat. Tämä mainos lienee pyörinyt myös ison veden takana, koska Callawayllakin on kengät valittu sieltä erikoisemmasta päästä. Mutta jousien jäykkyyden säätö on vaikeaa, koko jousi pitää vaihtaa. Penkkien pohja on Recaron valmistetta, jota on muokattu siten että turvavyön solki tulee penkin läpi helposti saataville. Samalla pääsi näkemään kuinka auto on oikeasti käsityön hedelmä. Vanteet ovatkin todella kevyet, esimerkkinä 20"x12" kokoinen takavanne painaa noin 8,5 kg. Tai ainakin painoa lisäävää. Callaway on aiemmin muuttanut lehtijousirakenteen coil-overeiksi, mutta jousituksesta tulevien kuormien siirtäminen paikkaan, johon tehdas sitä ei ole suunnitellut, voi olla kohtalokasta. Kyllä ne eurooppalaiset osaa...
C16 on saanut myös täysin uuden sisustuksen. Eli alkuperäinen lehtijousi jää paikoilleen, ja sen lisäksi asennetaan iskunvaimennin/jousi-paketti, jolla saa muu28
tettua helposti jousen jäykkyyttä. (man) / 3,7 s. Ovipahvit ovat saaneet myös parannuskäsittelyn uusilla materiaaleilla. Corvettessa on hieman epäamerikkalaisestikin ollut erillisjousitus joka pyörässä jo vuodesta 1963 alkaen. Jokaisen kulman voi säätää erikseen, joten auton kulmapainojen tasaus on helppoa.
PITäVäT TASSUT
Jopa suomalaisissa mainoksissakin se on todettu, että kengät ovat iso osa miestä ja autoa. 6500 rpm · Vanteet edessä: 10"x19" Callaway / Dymag Magnesium / hiilikuitu, 295/30ZR19 Michelin PS2
· Vanteet takana: 12"x20" Callaway / Dymag Magnesium / hiilikuitu, 325/25ZR20 Michelin PS2 · Pituus: 4100 mm · Leveys: 1844 mm · Korkeus: 1222 mm · Paino: 1531 kg (tankki puolillaan) · 0-60 mph: 3,5 s. Vertailun vuoksi, vastaava alumiinivanne painaa noin 13 kg. Penkkien päälle on venytetty samaa nahkaa kojelaudan ja ovipahvien kanssa. @ 127 mph (man) / 11,57 s. Penkki on oikeastaan yllättävänkin mukava istua ollakseen kuppipenkki. Callaway C16 tekniset tiedot
· · · · · 378 cid / 6,2L V8 (Corvette LS3) Eaton Roots ahdin (0,5 bar / 7,5 psi) Puristukset: 10,4:1 Teho: 650 hp @ 6200 rpm Vääntö: 550 lb-ft @ 4750 rpm (n. Silti vieläkin on käytössä hiukan vanhanaikaiselta kalskahtava poikittainen hiilikuitulehtijousi kummallakin akselilla. Näillä jarru ja vanne muutoksilla on jokaisesta nurkasta saatu pudotettua melkein 10 kg massaa pois, tämä ei voi olla tuntumatta auton ominaisuuksissa.
LAATUA SISUSTAAN
ta. Kojelaudasta on aistittavissa Corvetten muodot, mutta kaikki on päällystetty nahkalla. Saimme nähdä kuinka Callaway-teksti ilmestyi
Spinneri 3/2008. Vanteiden lisäksi painoa saa pois hiilikeraamisilla jarruilla. Nyt jousitus on myös korkeussäädettävä. Tullessamme paikalle autoa vielä viimeisteltiin
Tehtaan portit auki ja baanalle. No ihan näin homma ei 29. Kuviemme auto valmistui maaliskuun puolen välin paikkeilla ja oli vasta yhdeksästoista valmistunut C16. Putkista pöllähti hieman erikoisen tuoksuinen savu tehtaan rasvojen palaessa pois tasoittuen nopeasti normaaliksi V8-moottorin huminaksi. Callaway C16 ei kuitenkaan ole
Spinneri 3/2008
jokapäiväistä herkkua. Koripaneleiden vaihdosta johtuen eivät Corvettelle tehdyt törmäyskokeet päde niin pitkälle että hyväksyntä olisi läpihuutojuttu. Kaikki Callawayn autot tehdään asiakkaan tilauksesta. Tehtaan portit auki ja baanalle..."
Sinänsä peruskuntoisen LS3-moottorin hengitystä on tehostettu mekaanisella Eaton CS2000-ahtimella.
kylkeen,ja kuinka auto kuvainnollisesti syntyi, kun se ensimmäisen kerran hörähti käyntiin. Ainakin laadullisesti autoa voi verrata hyvinkin eurooppalaisiin superautoihin.
Se on sitä itseään! Vanteen kehä on valmistettu hiilikuidusta. Eurooppaan ei C16 ole vielä ehtinyt. Muun osan materiaali on magnesiumia. Auto on kuitenkin saanut niin hyvän vastaanoton lehdistössäkin, että taitavat Callawayn tilauskirjat pullistella mukavalla tavalla. Tällä hetkellä Callaway keskustelee kovasti eurooppalaisten viranomaisten kanssa siitä, miten Corvette-pohjaiselle autolle saisi eurooppalaiset hyväksynnät. Best bang for the buck sanoisi jenkki. Näistä ainoastaan Porsche on halvempi kuin USA:ssa noin 180 000 dollaria maksava Callaway. Toisaalta Callaway on näistä tehokkain ja nopein kiihtymään nollasta sataan kilometriin tunnissa... Eksotiikkaa...
CALLAwAY CorVETTE
Wroom... Seura on kova, muita autoja ovat esimerkiksi: Ferrari 599 GTB Fiorano, Lamborghini Gallardo Superleggera, Mercedes Benz SLR McLaren, Porsche 911 Turbo Cabriolet ja Ferrari F430. Jälleen oli maailmaan syntynyt yksi superauto lisää. "Wroom... Toivottavasti C16 kuitenkin pääsisi tänne vanhalle mantereellekin. Tämä kyseinen auto on menossa ajotapahtumajärjestäjä World Class Driving:n kalustoon
Navigoimme tiemme takaisin Callawayn pajalle rantatien kautta, väärä valinta iltapäivällä neljän aikaan. Mutta pääsimme kuitenkin testaamaan Callaway Corvettea, tarkemmin ottaen tehtaan länsi-USA:n pomon henkilökohtaista autoa. Käytännössä autossa oli kiinni kaikki Callaway C16:n osat, paitsi koripanelit. Moottoritiellä liikenne hiljeni hetkeksi, joten hiukan vauhtia pois, pienempää pesään ja tallukka lattiaan. Jos koripaneleita haluaa vaihdella, vaihtuu myös mallimerkinnän Corvette muotoon C16. Heti pihasta lähdettässä huomasi, että manuaalivaihteisen auton kytkin on tunnokas, mutta lyhytliikkeinen. Mekaaninen ahdin vinkuu edessä, mutta muita ääniä ei juurikaan kuulu. Tällaista autoa on mahdoton testata kunnolla yleisellä tiellä, ikävä kyllä nyt ei ole mahdollisuutta päästä moottoriradalle autoa testaamaan vaikka mieli tekisikin. Auto on ominaisuuksiltaan aivan mieletön. Navigaattorillahan sitä löydetään takaisin. Rantatie oli keskustan tuntumassa aivan tukossa. Moottorin
KoEAJoLLE
No niin, siis sinne koeajolenkille. No, tulipahan toisaalta testattua että tällaisella 650-heppaisella autolla voi aivan hyvin ajaa myös neljän ruuhkassa. Jos kerran ei auton ominaisuuksia pääse testaamaan niin katsellaan sitten maisemia. Auto vetää kuin sonni jo tyhjäkäynniltä lähtien. Callaway myy myös Corvetten koripanelit omaavaa autoa, johon saa oman valinnan mukaan mitä tahansa Callawayn tuotteista. Oli tainnut Petekin jo lähtiessämme aavistella jotakin kun kertoi miten navista löytyy Home-nappula... No problem, sanoi suomalainen, ja lähti kohti vuoristoteitä. Vaihdekeppi oli 30
kierrokset eivät olleet vielä edes punarajan lähellä. Tehoa riittää, ilmastointi pitää viileänä kovallakin helteellä, autolla voi vaivattomasti cruisata rantabulevardia tai vedättää neulansilmään moottoriradalla. Kaistanvaihdoissa käy selväksi, että alusta toimii erittäin hyvin. Mutkatietä ei löytynyt, käännyimme sittenkin väärään suuntaan siitä rampista, joten ajo jatkuu moottoritiellä. Auto on pääasiassa testipenkki erilaisille osille ja muutoksille. Mutta mitenkäs se reitti nyt menikään, pitikö kääntyä moottoritien rampista oikeaan vai vasempaan. Erikoisin C16-pohjainen auto on C16 Speedster, joita on tehty asiakkaan pyynnöstä tähän mennessä yksi kappale.
"650 heppaisella autolla voi ajaa myös neljän ruuhkassa..."
Hopeinen Callaway Corvette on käytännössä sama auto kuin Callaway C16 ilman Callawayn koripaneeleita.
vielä kytkintäkin lyhytliikkeisempi, mutta silti vaihteet napsahtelivat sisään hienosti, kunhan käytti hiukan enemmän voimaa kuin normaalisti perhepirssissä. Takapuolessa tuntuu kuinka 19-tuumaiset renkaat menettävät pidon, mutta onneksi vain sekunnin murto-osiksi. "Loud sound is for kids" oli Pete todennut. Nopea vaihto kolmoselta neloselle. No ei sen väliä, mennään nyt johonkin ja keskitytään autoon eikä siihen mihin mennään. Nopeusmittari näytti lukemia, joihin saattaisi puuttua jopa Highway Patrolkin, joten katson paremmaksi hiljentää hiukan tahtia. Kevyt kiihdytys moottoritielle muun liikenteen sekaan lupaa hyvää. Harmittaa viedä auto takaisin talliin, mutta ikävä kyllä nyt ei ole rahaa ostaa sitä omaksikaan. Saimme hyvät ohjeet kuinka Laguna Beachistä pääsisi helposti läheisille vuorille mutkapätkää ajamaan. Tavallaan hän on oikeassa, jos putkisto ei ole ahdistava niin miksi resonaatioita ja häiritsevää melua pitäisi tarkoituksellisesta hakea. Osaisiko joku tarjota hyviä pörssivinkkejä, joilla saisi rahoitettua itselleen tuollaisen namupalan?
Spinneri 3/2008. Keltainen C16 lähti heti Spinnerin kuvauksen jälkeen kohti valokuvausstudiota promokuvia varten. Kaikki autot ovat siis hyvin yksilöllisiä, hyvin yksilöllisin varustein. mennyt. Lyhytliikkeisestä kytkimestä huolimatta liikkeelle on helppo lähteä, osaksi ehkä sen takia, että vääntöä löytyy jo tyhjäkäynniltä lähtien pienen kotimaisen kaupungin verran. Tähän saa sitten tietysti lisäksi jarrut, vanteet ja sisustan. Yleisin kokoonpano on pelkkä moottorin viritys. Pakoäänistä olimmekin jo aiemmin jutelleet ja ne on tarkoituksella jätetty hiljaisiksi
Kun Hestec oli säädetty muutoksien mukaiseksi, voitiin tehtyjen muutosten (uudet suuttimet & hengityksen parantaminen) todeta nostaneen tehoa edellisestä vaiheesta vallan hurjasti, 316 hevosvoimaan! Vakioon verrattuna paukkua oli siis liki 100 heppaa enemmän. A-ryhmän kannentiiviste, joka kestää vakiota korkeampia ahtopaineita. Vakioon nähden sitä oli jo 128 newtonmetriä enemmän, ja se todella tuntui! Kannattaa muistaa, että kampiakselia pyörittävä voima on juuri vääntöä, hevosvoimien ollessa laskennallinen lukuarvo. Pulma, josta olisi mahdollisesti selvitty siirtämällä ahdinta taaemmas. Käytännössä muutoksia tehtiin niin imu- kuin pakopuolelle. Vääntö kasvoi sekin miehekkäästi nousten 418 newtonmetriin. Imupuolella alkuperäisenä suunnitelmana oli asentaa vapaastivirtaava kartiosuodatin auton omaan suodatinkoteloon, pyrkimyksenä säilyttää auton konehuone pitkälti tehtaan ulkoasussa. Seuraavaksi korvasimme auton alkuperäiset suuttimet Siemensin 580 cm3/min virtaavilla suuttimilla. Tarkkana lukijana saatoit huomata, että putkisto on kutistunut edellisestä artikkelista tuumalla. Ensimmäinen työvaihe oli orkkiksen Weber-Marelli moottoriohjausyksikön siirtäminen eläkkeelle ja korvaaminen ohjelmoitavalla Hestec-yksiköllä. Kolmas vaihe oli moottorin hengityksen parantaminen. Vääntö, tuo kyliä siirtävä voima, oli sekin noussut entisestään, ollen nyt huimat 526 newtonmetriä ei kovin kaukana peräti kaksinkertaisesta määrästä vakioon nähden. Oikea halkaisija itse putkistolle on kolme tuumaa, äänenvaimentajan ulostulon ollessa tuumaa tätä isompi. Samalla polttoaineensuihkutus muuttui sekventiaaliseksi eli sylinterikohtaiseksi. Vääntöä sen sijaan oli alkuperäiseen verrattuna rutkasti enemmän, kaiken kaikkiaan 369 newton32
metriä 79 newtonmetriä vakiota enemmän. Niin ikään sytytysjärjestelmä päivittyi suorasytytykseksi ja kipinä siten entistä voimakkaammaksi. Muutos toi lisätehoa 31 hevosvoiman verran vakioon verrattuna, siis 41 hevosvoimaa. Ideasta jouduttiin kuitenkin luopu-
"Paukkua oli siis liki 100 heppaa enemmän.."
maan, koska 90-asteen kulmassa oleva imuputki aiheutti ongelmia virtaukseen. Teksti Jari Sjöman, kuvat Jari Sjöman ja Ossi Harinen
FÖÖNI VAIHTOON
OSA 3:
Projektimme on edistynyt kolmanteen ja samalla toistaiseksi viimeiseen osaansa. Jo ennen tätä projektia moottoriin oli ehditty tehdä täydellinen kansiremontti, jolloin oli uusittu myös jakohihna sekä sen kiristäjä. Totuus vain oli, että vääntöä oli liikaa auton vakiokuntoiseen voimansiirtoon nähden.
Spinneri 3/2008. Projektihan lähti siis liikkeelle lähes vakiokuntoisesta "YBG"-moottorista. Eli se neljä tuumaa. Neljätuumainen oli lapsus, toimittajan märän päiväunen tuote. Suuttimet
voivat siis olla liian suuret, mutta järki kannattaa tässäkin touhussa säilyttää. Moottorinohjausyksikköön eli ECUun oli ehditty vaihtaa niin sanottu Stage I -virityslastu ja turboa oli peruskorjauksen yhteydessä päivitetty kookkaammalla kompressiopuolen siivellä. Alkuperäinen pakoputkisto korvattiin mittojen mukaan valmistetulla, miehekkään kokoisella 3-tuumaisella rosteriputkistolla. Tässä yhteydessä on sopiva mainita, että kartiosuodatin näin asennettuna nosti tehoa kuusi hevosvoimaa verrattuna paneelimalliseen, alkuperäiseen koteloon asennettuun vapaavirtaussuodattimeen. Tämä olisi kuitenkin vaatinut uuden pakosarjan, joten päätimme etsiä toisenlaisen ratkaisun. Koska lisätehoa tavoiteltaessa sanonta "nälkä kasvaa syödessä" pätee varsin usein, jäi pelivaraa vielä jatkossa mahdollisesti tehtäviä muutoksia varten. Huomaako eroa?
K
errataanpa mitä kaikkea tähän mennessä on ehditty tekemään. Ja asennettu ns. Vaimentajia putkistoon laitettiin alunperin vain yksi, jonka seurana toki oli race-mallinen katalysaattori. Pelkkien suuttimien vaihtaminen ei sinällään vaikuta suoranaisesti tehoon, joten tässä vaiheessa emme Cossua tehopenkissä ajaneet. Edellisellä kerralla jäimme miettimään, mitä tehdä hieman kiukuttelevalle ahtimen hukkaportille. Tämän lisäksi pystymme nyt kertomaan, miltä teknisesti päivitetty projekti-Cossumme käytännössä tuntuu. Lopulta päädyimme asentamaan kartiosuodattimen suoraan ahtimeen. Projektin alkuun tekemämme vertailumittaus kertoi moottorin ärisevän 230 hevosvoiman edestä, kun vakiokuntoisena tehoa on tehtaan tietojen mukaan ollut 10 hevosvoimaa vähemmän
- Käytännön kokemuksien mukaan Cosworthin moottori kestää kierroksia jopa 7500 asti, kertoo Seppo Harinen. Me kuitenkin muutimme vielä mittarin ohjauksen Hestecin hoidettavaksi. Oli aika laittaa mietintämyssyt päähän ja istua alas pohtimaan, mitä ahtimen kanssa tehtäisiin. Niinpä heti huhtikuun alussa Cossun keula käännettiin kohti Valkeakoskea. Tehtaan ilmoittamat teho- ja suorituskykyarvot ovat näille kahdelle mallille yhteneväiset. Koska Cosworth Sierran kierroslukumittari tiedettiin jossain määrin vikaherkäksi, irroitettiin mittaristo
"Projektiautomme kohdalla rajoitin on säädetty 7200 kierrokseen..."
kojetaulusta ja purettiin osiin. Pikkukuvassa kaikki juotokset läpikäytynä.
Koeajoja ajatellen muistikuvat lähtötilanteesta olivat puolessa vuodessa haalistuneet sen verran, että ainoa oikea ratkaisu oli hankkia projektiin mukaan toinen, vakiokuntoinen CossuSierra. "punakantinen" versio projektiautomme ollessa "vihreäkantinen". Lopputulos oli juuri se mitä alunperinkin haettiin. Lopputulos oli onnistunut, nyt mittari toimii moitteitta. Downpipeen piti käytännössä tehdä uusi Master Powerin ahtimelle sopiva laippa. Auttavan käden meille tarjosi Cosworth & RS Clubin jäsen Veli Niemi. Termit juontavat moottorin venttiilikopan väreistä. Ihan heittämällä uusi ahdin ei
Spinneri 3/2008
toki projekti-Cossuumme istunut. Special Tuning Harisen pojat hieman innostuivat ja kiillottivat uuden ahtimen. Nyt harrasteauton virkaa toimittaa vuosimallin 1991 neliveto-Cossu. Tämän jälkeen kierroslukumittarin piirikortin kaikki tinaukset käytiin läpi. Minkäänlaisia mittauksia käytettävissä olevan ajan puitteissa meillä ei ollut mahdollista tehdä, joten perustimme tämän yksilö33. Projektiautomme kohdalla rajoitin on säädetty kuitenkin 7200 kierrokseen. Samassa yhteydessä uudelle ahtimelle tehtiin rosterinen lämpöpelti. 350 hevosvoimaan asti yltävä tuotto riittää projektiautoomme hyvin. Kevät saapui Suomeen hyvissä ajoin, jonka myötä ensimmäiset tyypit käytiin ottamassa jo maaliskuussa. Hyvin usein mittarin ongelmat korjaantuvat jo tällä toimenpiteellä. Tämän lisäksi putkisto oli liian matalalla, mikä pienensi projektiautomme muutenkin minimaalista maavaraa. Projektiamme ajatellen valikoimasta löytyi juuri se mitä halusimme, Garrett T03/4 kaltainen hybridi. Koska kyse on lehden projektiautosta, teimme päätöksen olla ottamatta riskiä, ja tilasimme uuden ahtimen. Teknisesti autot ovat vertailukelpoisia, vaikka 1991 mallissa ei vielä katalysaattoria olekaan, eli kyseessä on ns. Kysyimme myös ahtimiin erikoistuneiden huoltojen mielipidettä. Kierroslukumittari oli sekin yksi huomiota vaativa kohde, Hestecin asennuksen jälkeen se kun oli näyttänyt enemmän tai vähemmän mitä sattuu. Jotta pääsimme paremmin käsitykseen siitä, miten muutokset olivat projektiCosworthimme menoon vaikuttaneet, vertasimme moottorin käytöstä vakiokuntoiseen Sierra Cosworth 4x4:ään.
MESTArIVoIMAA
Vääntöarvo ei tosin ollut ihan todellinen, vaikka toki mittauksen kertoma. Heiltä saamamme vastaukset olivat vain ristiriitaiset; toisen mielestä ahdin saataisiin vielä kuntoon, toinen taas ilmoitti ettei Garrett T03-ahtimeen ole enää varaosia saatavilla, minkä johdosta hukkaportin korjaaminen olisi käytännössä mahdotonta. Matalalta muriseva pakoääni ilman häiritsevää meteliä arkiajeluita ajatellen. Hänen tallistaan on vuosien varrella löytynyt useita erilaisia sedan-Cossuja, niin taka- kuin nelivetoisenakin. Merkki ei Suomessa ole vielä kovin tunnettu, mutta mistään uudesta tekijästä ei ole kyse. Kuvissa näkyvä ahdin ei siis ole ulkoasultaan suoraan tehtaan paketista otetun kaltainen. Pörinää oli kabiinissa yksinkertaisesti liikaa, eikä se pörinä kantautunut allekirjoittaneen peräpäästä. Jos vaikka joku lukijoistamme sattuu ostamaan samanlaisen puhaltimen, niin ei tarvitse sitten ihmetellä, miksi paketissa onkin erinäköinen fööni mitä tässä jutussa.
HIENoSääTÖä
Vaikka joulukuussa Sierralla päästiin ajamaan pieni lenkki, jäi varsinainen koeajo keväälle. Kiinnitys on suoraan T3yhteensopiva, joka mahdollistaa ahtimen kiinnittämisen Cossun alkuperäiseen pakosarjaan. Mallimerkintää MP802138 kantava ahdin kätkee kuoriensa sisään 54,1 milliset imusiivekkeet ja 49,5 milliset pakosiivekkeet. Samalla putkistoon tehtiin muutoksia, joilla maavaraa saatiin muutama sentti lisää. Pakoputkistoa uusittaessa oli tehty myös uusi downpipe, joka ei enää sopinutkaan uuteen ahtimeen. Nykyisin yrityksen tuotevalikoima kattaa hyvin jälkiasennuskäyttöön sopivia ahdinmalleja. Tämä "piikki" sai aikaan myös vääntöarvoon omanlaisensa vuorenhuipun, joka on helposti havaittavissa vaikkapa numeron 2/2008 dynokäyristä. Tämä brasilialainen firma on toiminut jo vuodesta 1966 lähtien, ja valmistanut ahtimia viimeisen 38 vuoden ajan. Ahtimen hukkaportin avautumisen kanssa oli havaittavissa ongelmia, jonka johdosta ahtopaine nousi hetkellisesti liian ylös, laskeakseen kuitenkin säädettyyn arvoon. Tässä vaiheessa projektiin liittyi Keep Horses Oy, joka tuo maahan Master Power -ahtimia. Vajaan 10 kilometrin mittainen pikalenkki toi
ilmi heti kaksi fiksausta vaativaa asiaa; kummatkin niistä liittyivät pakoputkistoon. Pörinää hillitsemään putkistoon asennettiin toinen läpivirtaava vaimennin. Kierrättäminen yli 7000 kierroksen ei ole käytännössä järkevää. Kierrokset vain nousevat, ilman että mitään merkittävää tapahtuisi.
VAKIo rINNALLE
Sierran yksi heikko lenkki, alkuperäinen kierroslukumittari, aiheutti päänvaivaa myös meille
Tästä johtuen moottorinohjaukseen on tehty kaksi erilaista ohjelmaa: toinen kadulle, toinen radalle.
Spinneri 3/2008
TEHoA ... Avaamatta itse moottoria lainkaan, seikka joka kannattaa muistaa. - Vertailu oli hyvä idea. Projektiautomme kohdalla tehorajaksi tulee täten 264 hevosvoimaa. Lukijan on nyt helpompi ymmärtää, mitä eroja autoissa ihan oikeasti on, mietiskeli Veli koeajorupeamamme jälkeen. "Moottori ärjyy 330 hevosvoimalla ja 450 newtonmetrillä..."
vertailun takapuolituntumaan. Välimatka alkoi kuitenkin supistua hetken kuluttua, kunnes jalka oli pakko nostaa kaasupolkimel34 ta nopeusmittarin osoittaessa 120 km/h. Moottori lähtee vetämään nätisti 1000 kierroksesta alkaen, eikä ohitus maantiellä, moottoritiestä nyt puhumattakaan, vaadi muuta kuin kaasupolkimen painamista. Erot suluissa ilmoitettuihin tehdasarvoisin selittyivät moottorinohjauksen lastutuksella sekä modifioidulla ahtimella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että projektiautomme moottorin täyttä tehoreserviä ei voida käyttää yleisessä tieliikenteessä. Lähtökohtaan nähden tehoa saatiin siis kaivettua esille tasan 100 hevosvoimaa lisää ja vääntöäkin 81 newtonmetriä. Se tuli ilmi, kun suuntasimme autojen keulat moottoritielle... Seuraavaksi sama testi 4. 3000 kierroksen kohdalla vääntöä on 310 newtonmetriä, siis 20 Nm enemmän kuin vakiossa. Sen lisäksi "mittasimme" auton keskinäistä suorituskykyä ihan rinnan ajamalla. Parhaimmillaan käytiin yli 500 newtonmetrin lukemissa, mutta kuten jo aiemmin totesimme, saavutettiin tämä lukema ahtimen liian suuren piikkipaineen johdosta. Ahtimella varustetun moottorin muuttaminen taas rinnastetaan aina moottorin vaihtamiseen. 3-2-1-aja! Tällä periaatteella lähdimme tutkimaan todellisen suorituskyvyn eroja, toki maamme lainsäädännön puitteissa. Nyt, kun projekti on tältä osin saavuttanut maalin, ärjyy moottori 1,3 barin ahtopaineella seuraavin arvoin: 330 hevosvoimaa 6650 kierroksella ja 450 newtonmetriä 3700 kierroksella. Vaikka projekti-Cossumme moottorin alavääntö on muutoksien myötä heikentynyt, ei sitä huonoksi voi edelleenkään sanoa. Lopputulos oli heti ensimmäisestä metristä alkaen selvä: Vakioversio ei pystynyt enää haastamaan projektiautoamme. - Moottori toimii mielestäni juuri siten kuin viritetyn katuauton moottorin tuleekin. VakioCossuun verrattuna tehoa on repertuaarissa 110 hevosvoimaa ja vääntöä huimat 160 newtonmetriä enemmän. Cosworthimme moottorissa oli projektin alkaessa tehoa 230 (220) hevosvoimaa 6000 kierroksella ja vääntöä 369 (290) newtonmetriä 3000 kierroksella. vaihteella. Normaaliajoa ajatellen ehkä enempää ei kannata virittääkään, kommentoi Veli. Ensimmäiset kymmenet metrit (muista että 80 km/h nopeudessa auto etenee 22 metriä sekunnissa) edettiin likimain rinta rinnan, sitten vakio otti etumatkaa autonmitan verran, jonka jälkeen projektiautomme moottori pääsi todelliselle tehoalueelleen. Prosenteiksi muutettuna nämä erot tarkoittavat 50 % lisää tehoa ja 55 % lisää vääntöä. on realistista faktaa. Mitä sitten tuli esille. Nyt tilanne oli jo tasaväkisempi. Moottori alkaa tarjoilla vääntöä kiltisti jo 1000 kierroksesta alkaen, mutta uuden ahtimen myötä alaväännössä projekti-automme kuitenkin häviää vakio-kaimalleen. Lähtönopeudeksi asetimme 80 kilometriä tunnissa. No ainakin se, että voimaa projektiCossuun oli tullut lisää, siis muutenkin kun numeroiden valossa. vaihteella. jos ei nyt sentään kuin seisomaan, niin selvähkösti kuitenkin. vaihteella, runtaten kaasu yksinkertaisesta lattiaan yhtäaikaisesti. 50 % VAKIoTA ENEMMäN!
Mihin sitten lopulta päästiin. Todellisesti moottori alkaa kuitenkin räyhätä vasta 3500 kierroksen paikkeilla. Pykälien mukaan moottorin vaihdon myötä teho saa nousta maksimissaan 20 prosenttia verrattuna vertailumalliin yleensä mallisarjan tehokkaimpaan versioon mikäli projekti halutaan viedä läpi pelkän muutoskatsastuksen turvin. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa, että näin suuri tehonkasvu vaatii jo muutakin kuin teknisiä muutoksia. Ajoimme autoilla vuorotellen, saaden siten mielikuvan siitä miten päivitetty moottorimme käytännössä eroaa vakiokuntoisesta. Projekti-Cosworthimme moottori oli valmiiksi tehoalueellaan, kiertäen 80 km/h nopeudessa melko tarkkaan tasan 3000 kierrosta minuutissa, eikä miettinyt siten sekuntiakaan. Maamme katsastusmääräykset nimittäin tulevat sanalla sanoen vastaan. Uuden ahtimen hukkaportti toimii tietysti moitteitta ja siten nyt mitattu vääntö. Tämä taas johtui ahtimen kiukuttelevasta hukkaportista. Ja sitä voimaa oli tullut rutkasti. Veli oli jo aiemmin projektiautoamme ajaessaan sanonut sen alaväännön tuntuvan vakiota heikommalta eikä hän väärässä ollutkaan. Ensimmäisenä liikkeelle lähdettiin 5. Tästä eteenpäin ei ollut epäselvää se, kummassa voimaa on enemmän! Mutta ettei mitään jäisi arvailujen varaan, toistimme testin vielä 3. Vakio jätti projekti-Cossumme ..
Mielessä on toki jo nyt muutamia ideoita. Tehdyt muutokset
· Hestec moottorinohjaus · Hestec suorasytytys, Bosch kaksoiskipinä puola · Bosch sytytysvahvistinyksikkö · sytytysjohtimet · Master Power MP802138 turboahdin · uusi bleed-valve · Revotec dump-valve · Siemens 580 cm3/min polttoainesuuttimet · 3-tuuman pakoputkisto, rosteria, kaksi läpivirtaavaa Simons-vaimenninta, race-katalysaattori · BMC TW-80/140 Twin Air -ilmansuodatin (kartiomalli) · pistokkeita, antureita yms. projektiin liittyvää
Niinikään kadulla käytetään selvästi alhaisempia ahtopaineita mitä radalla. Iso kiitos kaikille mukana olleille tahoille. Sen kuitenkin tiedämme, että mikäli artikkelin Cossu kokee lisämuutoksia, lähinnä teknisiä, raportoidaan niistä Spinnerissä! P.S. Projektiautomme kohdalla se olisikin hyvin vaikeaa: bleedvalve sijaitsee konehuoneessa eikä moottorinohjauksen ohjelmaakaan pysty kesken ajon vaihtamaan. Downpipe on vielä irti ja itse ahtimesta puuttuu kokonaan kiillotuksessa oleva kompressiokotelo. (Vasemmalla) Moottorin tehokäyrät: sininen teho alussa, oranssi vääntö alussa / vaalean sininen teho nyt, punainen vääntö nyt.
Spinneri 3/2008
Special Tuning Harinen Oy (www.hestec.fi) Keep Horses Oy (www.hevosvoima.com) Exide Oy (www.exide.fi) 35. Helpompi on hillitä moottorin voimavaroja katukäytössä. Yläkuvassa uusi bleedvalve.
Projektin puuhamiehet:
(Yllä) Tältä konehuoneessa näyttää nyt, kun projekti on saavuttanut maalinsa. Lopputuloksen jokainen näkee oikeanpuoleisesta kuvasta.
Uusi ahdin kiinnitettynä pakosarjaan. Poikkeuslupa olisi periaatteellisella tasolla ainoa oikea polku edetä, mutta tunnetusti tämän tyyppisiin muutoksiin on Ajoneuvohallintokeskukselta tänä päivänä hyvin vaikea saada poikkeuslupaa. Mikäli bongaat automme kesän tapahtumista, älä epäröi tulla tutustumaan siihen tarkemmin.
(Vasemmalla) Alkuperäinen, joskin modifioitu Garrett on saanut siirtyä muihin tehtäviin. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sitä emme edes me itse vielä tiedä. Cosworth-projektimme päättyy tältä erää. Tämä vain täytyy tehdä siten, että ajon aikana tehoihin ei voi vaikuttaa. Uusi downpipe on jo valmis, nyt moottori odottelee vain uuden ahtimen asennusta.
U u s i M a s t e r Powe r MP802138 -ahdin (yläkuva) kiillotettiin kompressiokotelon osalta
Suosittelen liikkeen käyttöä!
pitää tappaa pois. · Sinol on ikkunanpesijöiden vanha kikka ja toimii myös vähän vaikeammallekin lialle. Moni viritettyhin ja tuning- kalustoon erikoistunut kerho pärjää tänä päivänä hyvin, mutta toivon ja haluan niiden pärjäävän hyvin myös kymmenen vuoden päästä. Jos homeen harjaa pois, on suuri vaara, että penkin huokosiin jää rihmastoa, joka sopivien olosuhteiden tullen (kosteaa ja lämpöä sopivasti, ei vetoa) yltyy taas kasvuun. Tuning on vakiinnuttanut itsensä Suomeen, ja harrastajien keski-ikä sen kuin nousee. Paitsi kemikaaleina, hajunsyöjiä on myös saatavana ionisaattoreina, jotka ovat kalliimpia, sähköllä toimivia laitteita jotka voi jättää ajoneuvoon viikoiksi. Taas ammattilaisten kikka! · Jossakin vaiheessa huomaa myös, ettei pelkkä puhdistaminen enää autakaan, vaan lasiin jää kiveniskemää ja muuta naarmua. Mihin tämä perustuu. No se siitä. Kannattaa kokeilla kuitenkin myös paitsi huolellista tuuletusta, kaupasta löytyviä hajunsyöjiä, jotka ovat yllättävän tehokkaita. Sormenjälkiin, tupakansavuun ja pölyyn, mitä yleensä laseista löytyy, Sinol on omiaan. · Ei muuta kuin kesän rientoja kohti ja ei anneta bensan hinnan masentaa. Mitä on muuttunut. · Kannustan kerhoja aktiivisesti nuoremman väen kimppuun. Ikää ei ole paljoa, mutta näin keväisin muisti palaa väkisinkin nuoruuteen ja tulee tahtomattaankin vertailtua nykyaikaa menneeseen. · Autoharrastaja on tottunut tekemään kaiken itse, eikä ikkunanpesukaan tee poikkeusta. · Veikkaisin monelle kerholle olevan tuttu ilmiö, että keski-ikä nousee koko ajan. · Home ei siedä hapanta, ja vaikka tähänkin tarkoitukseen on kemikaaleja (veneliikkeistä löytyy hyvä valikoima, taitaapa tänä päivänä löytyä myös vaikkapa Biltemasta), näppärä harrastaja turvautuu vanhan kansan konstiin ja käyttää piimää. Myös pelkkä Fairy on tunnettu "joka astian pesijä", mutta kannattaa laittaa vesimäärään vain muutaman tippa.
· Kevään tullessa moni on tuskaillut autoonsa talvisäilytyksen aikana ilmestyneen homeen kanssa. Monia reseptejä varmaan on olemassa, mutta omasta mielestäni eräs parhaista on: 1 / 3 Sinolia, 2 / 3 vettä ja pari pisaraa Fairya. Piimä on sopivan hapanta tuhotakseen homeen. Yksinkertaista: Sinol irrottaa lian ja rasvan, Fairy sitoo sen (ihan kuin siinä mainoksessa takavuosilta) ja vesi toimii huuhteluaineena. Nämä häiritsevät silloin, kun aurinko paistaa matalata ja näinhän yleensä Suomessa on tilanne. Maksaa se huvipuistossa käyntikin.
· Vaikka tapahtumissa kiertely onkin jäänyt vähemmälle, on mielenkiintoista käväistä tutkailemassa rakkaan harrastuksemme uusia tuulia alan tapahtumissa. Autojen hinta ja arvostus ovat myös nousussa. Tällöin lasinvaihto tulee eteen. Tämähän palasta on kohta kuin niksi-pirkka. · Hajusta pääsee eroon monilla tavoin, ja Wunderbaumien määrästä päätellen vastahaju on edelleen se tehokkain menetelmä. Kuulemma toimivat hyvin, omakohtaisia kokemuksia ei ole. · Home on sienikasvustoa, joka
Spinneri 3/2008. · Markkinoilla on toinen tois-
· Pyyhkimisessä on myös vanha sanomalehti hyvä. Ilmiö on kyllä sama kaikessa harrastekerhotoiminnassa ja kerho- ja yhdistystoiminnassa yleensäkin. Nyt kun omiin konstiin päästiin, kerrotaan nyt homeeseenkin muutama apu. Vaan jos lasi maksaa 160 euroa ja lasi vaihdettuna 210 euroa, niin kannattaneeko riskeerata lasin rikkoutumisen kanssa vai viedä auto liikkeeseen. Valitettavan usein näiden aineiden käytön seurauksena on kuitenkin usein entistä rujompi rasvakalvo. · Nyt kun aurinko paistaa, ainakin 36
taan parempia myrkkyjä, joiden tarkoituksena on "räjäyttää lika pois". Satsi ladataan kukkasumuttimeen, suihkutetaan lasiin ja pyyhitään puhtaalla, kuivalla ja nukkaamattomalla liinalla. · Jos lasin päättää vaihtaa itse, muistaa kannattaa sisustalistat, ulkopuoliset koristelistat, tuulilasinpyyhkijät, tiivisteen tai reunakumin kunto, korin kunto tiivisteen tai liimapinnan alla, lasin käsittely, liimat ja niiden jättämät tahrat verhoilussa... Osaa ja tietoa on, kiitos internetin, saatavilla paremmin kuin koskaan ennen. Spinneri Magazine/pepen Pörinät, PL 2, 00411 HELSINKI e-mail pepenporinat@spinneri.fi
· Alan tärkeimmät tai ainakin suurimmat näyttelyt ovat jo takanapäin ja kaikesta kivasta, muun muassa minihameista, topeista ja kasin höpinästä, voi päätellä että kesä on viimeinkin saapunut.
joissain määrin, moni enemmän ja miksei harrastuksekseenkin ajava tuskailee auringon paistaessa tuulilasiin ja monen vuoden tuulilasin sisäpintaan kiinnittyneiden törkyjen paistaessa silmiin. · Tiivistelasin pystyy vielä, varovaisuutta ja kavereita hyväksi käyttäen, vaihtamaan itsekin eikä liimalasinkaan vaihtaminen mahdotonta ole. Tämän jälkeen penkit täytyy tietysti pestä vielä vedellä huolellisesti. Lisäksi aineet maksavat kohtuullisesti
Sylvin Kamari, perinnevintti, Kirjatupa. Avoinna tipe 1016, la 1014. 8.10.8. 044 588 2219 · info@pieksamaki.fi · www.pieksamaki.fi
Kuormaajantie 3, 40320 Jyväskylä puh. 6.6.17.8. (014) 610 292, 610 339
KUN VAKIO EI RIITÄ...
SPINNERI MAGAZINE
SUOMEN MONIPUOLISIN HARRASTEAUTOLEHTI
Spinneri 3/2008
41. www.tarinamaki.fi
Lisäksi muita tapahtumia, mm. 13.20.7. Nukkekoti 3.6.31.7. Avoinna tipe 1218, lasu 1216. www.kulttuuripappilasylvi.fi
www.jmt-autopalvelu.fi
Pieksämäen matkailuinfo · Puh. 18.20.7. 7.6. kesäteatteria. Pihatapahtumia, taidenäyttelyitä. Lisätietoja kotisivuillamme tapahtumakalenterissa. 27.28.6. 4.5.7. Uusi Kulttuuripappila Sylvi
Sylvi Kekkosen synnyinpappila. Ruustinnan kahvipöytä. 7.8.6. Oikeudet muutoksiin pidätetään. 1.6. Moto Guzzi -moottoripyörien kokoontumisajo XXIII Majavamelonta Taiteilijaryhmä DIMENSIO: Hyvällä tuulella, Poleeni Sinkkumelonta Naarajokireitillä Kaikkien rotujen koiranäyttely, Keskusurheilukenttä Rytmiseparaattori, Häkkilän tila Hotelli Savonsolmu Beach & Blues Party 2008 Laulun kesäakatemia, Kangasniemen Musiikkiviikkojen mestarikurssit Big Wheels 2008 -harrasteajoneuvotapahtuma Sylvi Symposiumi 2008 -kirjallisuustapahtuma, Poleeni
www.stucco.fi
Best Damn Garage in Town!
Varaosat, huollot ja korjaukset kaikkiin USA-autoihin
Kahvila Kultakutri, Joonas Auringon ja Tonttumuorin satuvintit, posti-, puoti- ja peuhumökki, grillikatos, kapulalossi, nikkarointiverstas. PIEKSÄMÄKI Tapahtumia moneen makuun
23.-25.5
Näyttelystä oli ennakkoon jaettu vain fyyran jäsenistölle käsin veivattavalla monistuskoneella tehtyjä lehtisiä, joten viidakkorumpu oli toiminut yli odotusten. Mikä oli muuttunut Tikkurilan ajoista. Huumori oli osittain väistynyt toisenlaisten vaikuttimien tullessa tilalle. Pekka Leino: Ensimmäisenä vuonna yllätys oli suuri, kun jo ennen näyttelyn alkua pihalla oli neljä parinsadan metrin mittaista jonoa. Kartoitettiin siis etukäteen, minkälaisella autolla tulee pärjäämään, hyvin paljon samalla tavalla, kuin Drag Racingissä. Leinon voidaan katsoa edustavan yhä harvinaisempaa monialaosaamista. Polaran rakentelu alkoi erikoisvanteiden hankinnasta, mutta eteni lopulta kaikkien osa-alueiden pedanttiin viimeistelyyn. Paikalla oli jo ensimmäisenä vuonna paljon roddattuja autoja hienojen alkuperäisten lisäksi, mutta Polara oli ainoa selkeästi näyttelytasoiseksi rakennettu auto. Hauskaa olikin näyttelyn palkintojen jaossa kuultu spiikki, jossa Tuomisen Kaitsu kertoi FHRA:n olevan kaikkea muuta, kuin sisäänpäin lämpiävä yhdistys, vaikka Pekka Leinon tyttöystävä
Anne Salminen luovuttaa Pekka Leinon ideoiman ykköspalkinnon Pekka Leinon rakentamasta autosta Pekka Leinolle. Jo autoa rakennellessa tarkkailtiin muiden näyttelyissä menestyvien autojen tasoa ja määriteltiin oman rakentelun tasoa tämän mukaan. Miehen ansiot ovat kiistattomat auton-, veneen- ja moottoripyöränrakentelun lisäksi paitsi ajoneuvotriviassa, myös museoikäisten lentokoneiden kunnostamisessa. Myös rakentajien keskuudessa kilpailu oli verisempää. Kun lisäksi auton karvalankamatolla verhoillussa takahutlarissa oli Sollentunassa 1978 järjestetystä Hot Rod-näyttelystä tuomisina Street Machine-luokan kakkospytty, voidaan puhua suomalaisrakentelun tienavaajasta, sekä itsesi, että tuolloisen autosi kohdalla. Päällimmäisenä mieleen muistuu yrittäjyyden tuntu kaikkien huhkiessa yhteisen asian eteen. Teksti Tero Ilola, kuvat Tapio Laaninen
Suomalaisen jenkkiautoharrastuksen etujärjestö FHRA aloitti keväisen American Car Show -perinteen vuonna 1978. Spinneri: Olit aktiivisesti mukana järjestelyissä ja lisäksi rakentamasi 1964 Dodge Polara oli kautta aikojen ensimmäinen kotimainen todellinen "show stopper". Ruotsissa luomasi 1969 Corvette putsasi tuolloin pöydän ja hakee yhä monin tavoin vertaistaan. Kassaneidit, joukossa silloinen tyttöystäväni Anne Salminen, sananmu-
T
uolloin voima kumpusi pienestä, ennakkoluulottomasta harrastajien porukasta, joiden keskuudesta oli virinnyt kunnianhimoinen idea jenkkiautonäyttelyn järjestämisestä. Lähestymistavan Polaran rakentelussa olin oppinut Popular Hot Roddingin ja Start&Speedin puhkiluetuista numeroista sekä käytännön tasolla huippuunsa viritetyistä moposta ja parista Polaraa edeltäneestä "Cafe Racer" -moottoripyörästä. Pekka Leino on FHRA:n 17. Näyttely oli pakko saada kannattamaan. S: Helsingin jäähalli oli seuraava näyttämö harrastekauden avaavalle FHRA American Car show:lle. Kaiken kaikkiaan hauskuus on ominaisuus, joka tuolloista toimintaa parhaiten kuvastaa, ennen taloudellisten pakotteiden astumista kuvaan. Näyttely järjestettiin kahtena ensimmäisenä vuonna Tikkurilan jäähallissa.
mietteitä näyttelyn nykytilasta ja kehityksestä kautta aikojen. Minkälaisia muistoja mieleesi kumpuaa noista kahdesta ensimmäisestä Tikkurilan näyttelyvuodesta, ja miten vertaisit 70/80lukujen taitteen harrastekenttää tähän päivään. P: Samaa väkeä oli vielä mukana, mutta satsauksen ollessa suurempaa myös odotukset olivat korkeat. Kromattu takaakseli ja helmiäisellä ja candyllä toteutettu show-maalaus olivat harvinaisia kokeiluja seitsemänkymmentäluvulla. jäsen, joten on siis enemmän kuin perusteltua kysellä juuri Leinolta 54
"Hauskuus ja omien ideoiden toteuttaminen on yhä vähäisempää..."
kaisesti kylpivät sääriään myöten seteleissä lipunmyyntikopeissa ja Mullerin Jukka kantoi hiki hatussa rahoja muovikasseissa parempaan talteen. Eräs puuhamiehistä oli tapanilalainen Pekka Leino, jonka panos alkuaikojen toiminnassa oli merkittävä ja jonka rakentamat näyttelyautot toimivat vuosikymmeniä ja osin vieläkin suomalaisen autonrakentelun referenssitasona. Corvetten kohdalla taso muokSpinneri 3/2008. Oliko mukana vielä paljon alkuperäistä väkeä kulissien takana. Mitään suuria odotuksia näyttelyn tuotosta tai menestyksestä ei etukäteen viljelty, tavoitteena oli yksinkertaisesti vain päästä omilleen
Auto on sanalla sanoen iso, pituu ttakin liki 5,5 metriä. Olisi kiva saada osastolle tuleva auto hieman korostetusti esille. Yhä vähemmän on rakentajia, joiden taidot ja tyylitaju riittäisivät koko auton saattamiseen näyttelykelpoiseksi. Pääsiäinen on tänä vuonna niin aikaisessa, että ajokelit eivät suosi harrasteautoja. Myös monen modernin suorituskykyisen auton muokkaaminen saattaa ennemminkin huonontaa, kuin parantaa esimerkiksi ajo-ominaisuuksia. Tämä pitää tietys ti ottaa huomioon osastoa suunniteltaessa.
Niin ikään kiireellisenä työvaiheen a on osastolle tulevien uusien juliste iden tilaaminen. Mukana vain tulee lieveilmiö. Miksi. Ylläty ksenä
Tänä vuonna osastollemme on tulossa numerossa 2/2008 esitelty Mikko Seppäsen Chevrolet Impala 2D HT vuode lta 1960. Impala saa matkustaa Hinaus Lindro os Oy:n hinausauton kyydissä mennen tullen .
pannut merkille, että sillä puolella osin melkeinpä kilpaillaan autojen huonoudessa, mitä tulee jarrujen ja korienkin rakenteeseen. Tuning-puolella näitä rohkeita, radikaaleja muutoksia näkeekin jo enemmän. S: Mainitse muutamia ajoneuvoja, jotka saivat sinut tämän kevään näyttelyssä pysähtymään pitemmäksi ajaksi kohdalleen. Mitä on jäänyt matkalle, mitä tämän päivän jättitapahtumasta puuttuu. Pyörät olivat pitkiä ja kapeita, hoikan oloisia. 55. Pekka Leino ja FHRA People´s Choice-palkinto vuodelta 1978. Olen
Heti kun lehti on lähtenyt paino on, tartun puhelimeen ja soitan yrityk seen, joka on hoitanut Helsingin näyttelyn toteutuksen meidän osalta jo pitkään. Mukanani minulla on osaston pohjapiirros sekä auton mitat , jotka helpottavat suunnittelutyötä. Omalla kohdallani muuttaminen ei ole ollut itsetarkoitus, vaan tavoitteena on aina ollut parantaa autoa senhetkisen parhaan tiedon ja taidon valossa. En kannata varauksettomasti yhä suositumpaa suuntausta rottarodien rakentamiseen. Toisaalta tällä hetkellä edullisten uudehkojen autotyyppien perusrakenne vähäpäästöisyyksineen rajoittaa rakentelumahdollisuuksia. Jenkkiautoharrastajien ikääntyminen ja entisöityjen autojen korkea arvostus on osaltaan johtanut siihen, että alkuperäiseksi kunnostaminen on pääsuuntaus. messuosastolta. Taikalyhty Oy rakentaa näyttelyosaston, lähein en yhteistyökumppanimme lainaa toimi tukselle esittelytelineen autoa varten, Sokkeli Oy tulostaa isot julisteet ja valom ainokset sekä Matchless-tuote painaa messu paidat. Eri harrastussuuntausten välistä lähentymistä on tapahtunut ja se omalta osaltaan on ollut luomassa tapahtumasta sitä, mitä se tänä päivänä Messukeskuksessa on. Missä ovat kotimaiset Show-autot. Valotamme tässä ja nyt miten Spinnerin tämän vuotinen näyt telyosast o Ame rican Car Showhun oikein syntyi.
äytteilleasettajan arkinen aherr us alkaa jo paljon ennen itse tapah tumaa. Englantilaisten autoista korkea musta T-Ford, nimenomaan korkeudellaan, sai aikaan mielikuvan sarjakuva-autosta, siis humoristista ja siksi kiinnostavaa. Parempi on siis turvautua samaan, mihin on jouduttu turvautumaan useana edeltävänä vuotenakin; alan amma ttilaiseen. P: Juuri oma tekeminen ja rohkeiden ideoiden toteuttaminen saivat jämähtämään pitemmäksi ajaksi pohjanmaalta tulleen flake-vihreän rodin viereen. Ei siis muutoksia muutosten vuoksi. Ei kovin spinnerimäiseltä, vaikka värein omaa bränd iä on yritettykin korostaa.
N
puheluni ei tule, sillä ennakkovar oituksen olen laittanut s-postitse matkaan jo muutamaa viikkoa aiemmin. Mieleeni on juuri 60-luvun tyyli, jossa takarenkaat eivät vielä ole ylileveitä ja pyörän vauhtilinja ja erityisesti pakoputket ovat joko vaakasuorat tai hieman nousevat. Joitakin näistä autoista ei ole tarkoituskaan katsastaa ja pelkäänkin, että on vain ajan kysymys milloin saamme kuulla jonkun tarrakilpisen rottarodin joutuneen vakavaan onnettomuuteen. Spinnerin toimituksessa on täysi työntuohu käynnissä. Samalla pitää alkaa jo miettiä, miten tämän vuotinen American Car Show -osast o rakennettaisiin. Omat "paukut" eivät osaston rakentamiseen riitä, vaikka mieli tekisikin tehdä persoonallinen, Spinnerin näköinen osasto. NÄYTTELY EI OLE VAIN SITÄ MINKÄ SINÄ NÄET...
Oletko koskaan miettinyt sitä, mitä kaikkea tapahtuu ennen kuin sinä, näyttelyvieras, pääset ihastelemaan harrasteautonäyttelyn antia. Myös vihreä Pick-Up Popular oli hauska, mutta ajo-ominaisuuksien kauheutta voi vain arvailla. Varhaisrodien tyylin tavoittelu ei saa mennä teknisten ominaisuuksien edelle on seikka, jonka valtaosa rakentajista onneksi mieltää. Jos kyseessä olisi ollut parempi lähtökohta, olisi joku paikka saattanut jäädä muuttamatta, nyt niitä kohtia ei autoon juuri jäänyt. Olen auton omistajan kanssa sopinut, että pelataan varman päälle ja hoidetaan kuljetukset hinausauto lla. Pyrkimys pitäisi aina olla parempaan, vaikka tyylinä olisi mikä. Leinon omassa harrastusmaailmassa on ympyrä ikään kuin sulkeutunut. Suuri taloudellinen velvoite latistaa väkisin osan tapahtuman rennosta ja iloisesta ilmapiiristä. Ulkomuodon ohella ajo-ominaisuudet ovat aina olleet tärkeitä rakentamissani autoissa, asia jonka moni jättää ulkonäköseikkojen varjoon. Sovim me yrityksen edustajan kanssa tapaamisen vielä samalle päivälle suunnittelu on helpompi käynnistää saman pöydän ääres sä istuen. Aikaa ja ukkoja vain on liian vähän. Toki tallissa on ainutlaatuista auto- ja venekalustoa, mutta silmäteränä komeilee niiden 70-luvulla rakennettujen tavoin Honda-moottoripyörä, tällä kertaa ylientisöitynä. Moottoripyörissä oli parikin mieluista, ruotsalaiseen tyyliin tehtyä chopperia. Niinpä iltapäivällä marssin yrityk sen ovesta sisään. Osasto näyttää ... Takaisin toimistolle päästyäni alan selvittää, mistä voisimme saada vuokr attua (tai peräti lainaan) autorampin , jollaisia muun muassa autoliikkeissä näkee . Panssarivaunusta kotoisin oleva
Cadillacin tekniikka ja monet muut oivallukset ovat kovasti mieluisia. 10-vuotis juhlanumer oamme valmistellaan painatusta varten , työpäivät venyvät helposti yli 10-tuntisik si. Reilun tunnin kuluttua kasassa on lähtökohda t: osaston seinärakenteiden värit, samo in kuin lattiamaton, valaistus, tiskit... P: Hauskuus ja omien ideoiden toteuttaminen on yhä vähäisempää. Ongelmaksi vain muodostuu heti alkuun se, etten tiedä oikeaa nimikettä tällä tuotteelle.
Mies, jota kannattaa kuunnella. Kaikki palaset loksahtelevat kuiten kin pikku hiljaa paikoilleen. Ja ettei touhu vain pääsisi loppu maan kesken, pitää vielä hinausliikke en kanssa sopia siitä, milloin osastolle tuleva auto noudetaan. S: Reilut kolme vuosikymmentä järjestetty näyttely on kasvanut ennalta arvaamattomiin mittoihin ja hakee vertaistaan jo pohjoismaisittainkin. Entisöityjen autojen taso suorastaan huimaa päätä viimeistelyn
Spinneri 3/2008
ulottuessa jokaiseen mutteriin, mutta tuollaisiin autoihin turtuu maailman näyttelyiden ollessa niitä pullollaan. Samoin kautta aikoje n ensimmäisen numeron (1/1998) kansi . Harva julkeaa rakentaa muutettua show-autoa historiallisesti kovinkaan merkittävästä aihiosta. Jotta saisit selkeän käsityksen
Teksti Jari Sjöman
koko touhusta, hypätkäämme aikakoneeseen matkustaaksemme aikajanan mukaisesti helmi-maalikuun vaihte eseen. Toki, toisin kuin ennen, löytyy myös paikkoja, joissa projektin osa-alueita voi myös teettää. Huomaa spinneri!
kautui osin siksi, että aihio oli aiottua huonompi. Juhlanumeron kansi pitää tottakai saada esille
Vanhaan tapaan myyjiä ja ostajia tungeksi paikalle jo aamutuimaan ihan jonoksi asti.
K
eli suosi tällä kertaa tapahtumaa (no niin se taisi tehdä viime vuonnakin), mikä teki sisätiloihin väljän tunnelman. Ja jostain syystä itsekin tuli poistuttua paikalta hymyssä suin syli täynnä kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta.
Parkkikselta löytyi kaupan oleva Camarokin.
Spinneri 3/2008
56. Takapyöristä on mitattu 150 hevosvoiman teholukemia, joten auto täyttänee omistajan odotukset. Omistaja kertoi auton tehdyn käyttöpeliksi, jolla liikkuminen tapahtuu tarvittaessa ripeästi. Väkeä paikalla oli pöytien molemmin puolin suunnilleen saman verran kuin aiemminkin. Vekkuli ilmestys oli oranssi Toyota Corolla farmari 1,8 litraisella välijäähdytetyllä turbodiesel -koneella. Teksti ja kuvat Mikko Heimo
Tampereen tapahtumavuosi avattiin taas kerran talven rompetorilla. Kaikki ihmiset kun viihtyivät ulkona auringossa... Mitään suurta ja mullistavaa tapahtuma ei tuonut, mutta muutama mielenkiintoinen harrasteauto tarttui kameran kortille
Etuvetoisten Ladojen harrastaminen on selvästi lisääntymään päin. Viime vuonna juhlittiin Mobiliassa Ladakerhon 10-vuotistaivalta. Ladakerhon perinteistä talvitapaamista vietettiin taas tuttuun tapaan Kangasalla Mobiliassa. Erikoisin kiihdytyskisaan osaaottanut kulkuneuvo oli ehdottomasti ihmislihaksilla liikkuneet lastenvaunut. Varaosat ja muu oheistavara vaihtoivat myös omistajaansa. Vuosittainen tapahtuma on merkittävä jo siitäkin syystä, että Ladakerhon perustamiskokous on pidetty vuonna 1997 helmikuussa juurikin Mobiliassa. Harrastajakunnan ikäjakauma on ihailtavan laaja. toimintavuosi on siis meneillään.
M
obilia paikkana ja koko Ladakerhon perustaminen juontavat juurensa Kummelissa aikoinaan esitetystä Ladojen kokoontumisajo -sketsis-
sä, jonka kuvauspaikka Mobilia oli. Voiton taisi viedä mukanaan nelivedon turvin Niva. Osa tuli hyvin pitkän matkan päästä. Jäipä joku kiihdyttäjä hetkeksi paikalleen sutimaankin. Paikalla oli tuolloin myös pari Kummelin näyttelijää kunnioittamassa kerhon 10-vuotista taivalta läsnäolollaan. Nuorempienkin harrastakien määrä on aina vaan kasvusuunnassa.
ENSI TALVENA UUDELLEEN
Ohjelmassa oli muun muassa perinteisesti makkaranpaistoa ja "varttivarttimaili"-kiihdytyskisa,
joka ajettiin liukkaalla ja hieman ylämäkeen. Silti moinen ei lannista oikeaa harrastajaa, mikä näkyikin runsaana osanottona kelistä riippumatta. Paikalla olleista autoista oli iso osa takavetoisia Ladoja, mutta ilahduttavan paljon myös Samaroita, Nivoja ja 11X Ladoja. Jos et tällä kertaa päässyt mukaan pelipaikalle, niin ensi talvena uudelleen. Ilmapiiri olikin hyvin leppoisa hieman huonosta kelistä huolimatta. 11. Kiinnostus Ladoja kohtaan näkyy jo autojen hinnoissa asti. Arvokasta kokemustenvaihtoa ja uusien ja vanhojen tuttujen tapaamista ei toki sovi unohtaa. Katkaisee kevään aika mukavasti.
Teksti ja kuvat Juha Hietanen
Spinneri 3/2008
57. Kaikki kerhon noin 1500 jäsenestä eivät toki olleet paikalla, mutta useita kymmeniä ladailijoita paikalle oli
saapunut. Talvitapaamisen yhteydessä järjestetään myös kerhon vuosikokous. Sää ei tällä kertaa ollut ehkä paras mahdollinen, sillä lunta tai lumentapaista satoi taivaalta reippaanlaisesti
"Tämä on täysin autokeskeinen elokuva ja ymmärrykseni mukaan sekä General Motors ja Chrysler tarjosivat itseään NBC:n yhteistyökumppaneiksi", Uzielli sanoo. Se osasi puhumisen lisäksi muuntautua hyökkäysajoneuvoksi, joka kiihtyi aina 300 mailiin tunnissa (n. "Meidät valittiin, koska meillä oli täydellinen auto tehtävään ja logistiikan puolesta homma oli helppo. 450 km/h) ja käytti turbobuustia hyppiäkseen esteiden yli ja jopa ajaakseen itseään.
Uudessa versiossa Hasselhof tekee paluun, mutta päähenkilönä esiintyy tällä kertaa Justin Bruening, joka esittää Michael Knightin kauan kadoksissa ollutta poikaa, Michael Traceria. Tässä järjestelyssä NBC ja Ford pystyvät markkinoimaan sekä elokuvaa että autoja erityistilaisuuksissa elokuvateattereissa, julkaisuissa ja internetissä. Yrityksen tehtävänä on sijoitella Fordin autoja elokuviin,
Tätä suosittua amerikkalaista televisiosarjaa, jota esitettiin vuodet 1982-1986, tähditti David Hasselhoff roolihahmollaan Michael Knight, joka oli tavallaan nykypäivän vastine entisajan ritarille. Jos sarja saavuttaa suosion, NBC suunnittelee tekevänsä elokuvasta viikoittain esitettävän sarjan ensi syksynä.
HYVä KYTTä
Knight Rider tarjoaa Fordille mahdollisuuden esitellä uutta SYNC58
ääniohjattua tieto- ja viihdeteknologiaansa juonen puitteissa sellaisissa autoissa, kuten Focus ja Edge. Fordin tuotteita promotaan ja mainostetaan koko kaksituntisen elokuvan ajan. Tällä kertaa se tähdittää elokuvaa, joka on TV:n hittisarja Ritari Ässän uusintaversio, ja sekaannuksilta tuskin vältytään. "Autoilufanit tietävät, mitä KR tarkoittaa. Mutta useimmat katsojat, varsinkin ensi alkuun, luulevat sen luultavasti tulevan sanoista Knight Rider, Ritari Ässä."
TUrBoBooST
T
ämä superauto on vuodesta 1968 tunnettu kilpa-autoilufanien keskuudessa nimellä "King of the Road", maanteiden kuningas. Pontiacin korvaa KR, josta oikeassa elämässä julkaistaan 40-vuotisjuhlamalli, jonka moottori kätkee sisäänsä arvioidut 540 heppaa. Mainostoimistomme Teamdetroit hoiti businesskontaktit mallikkaasti ja meidän tiimimme Ford Global Brand Entertainmentissa keskittyi luovaan puoleen." Monille Ritari Ässä -faneille KITT-nimellä kulkevan auton rooSpinneri 3/2008. "Kyseessä on puhdas sattuma, joskin hauska sellainen", sanoo Al Uzielli Ford Global Brand Entertainmentin Beverly Hillsin toimistosta. Teksti Juha Hietanen, kuvat Ford
Kun vuoden 2008 Ford Shelby GT500KR julkaistaan tänä keväänä, älä ihmettele, jos kirjainyhdistelmä "KR":n alkuperä aiheuttaa hämmennystä ja ihmettelyä.
TV:seen ja muuhun mediaan. Knightin kumppanina toimi Pontiac Trans Am, K.I.T.T., joka oli varustettu keinoälyllä. Mutta Ritari Ässässä on kyse muustakin kuin Fordin auton ujuttamisesta juoneen
"Ford halusi pitää KITT:n mahdollisimman lähellä Mustang Shelby GT500KR:aa", Belker sanoo. Kuusi ihmistä teki täysipäiväisen työn kehittäessään Mustangin, joka lähetettäisiin Picture Car Warehouseen kaikkien KITT-versioiden ja stunttiautojen isänä. Auton kolmesta eri versiosta HERO on standardi 540-hevosvoimainen Shelby GT500KR ja ATTACK on pidemmälle kehitetty ja muunneltu nopeampi versio. Elokuvaversiossa KITT:n supertietokone osaa hakkeroitua lähes mihin tahansa järjestelmään ja sen runko kykenee muuttamaan väriään ja muotoaan, kiitos sen keksijälle ja nanoteknologialle. "Fordin väki oli valmistautunut ja he toimivat nopeasti. Lisäksi sen sisustaa on muokattu, jotta se täyttäisi luovat vaatimukset sekä kuvaamisen ja jälkituotannon tietokonegrafiikalla. GT500KR rakennettiin uudesta Mustang GT:sta silmälläpitäen toimintakohtausten vaatimuksia kameratyöskentelystä lähtien. Heillä on ollut erinomainen kyky löytää laadukkaita projekteja ja sijoittaa oikeita autoja oikeisiin rooleihin."
VARAOSAT
Nyt puramme:
UUDET JA KÄYTETYT AMERIKKALAISIIN
CHRYSLER Caliber -07, Lebaron -89-90, New Yorker -96, Neon -00-05, Neon -95-99, PT Cruiser -02, Saratoga -91-90, Stratus -95-96, Vision -95, Voyager -89-90, Voyager -92-95, Voyager -96-00, Voyager Grand -01
GM Astro -90, Beretta -92, Blazer S10 -92, Caprice -85, Corsica -91-93, Firebird AVO -97, Lumina -96-97, Montana -97, Pick up 6.5D K2500 -95, Pick Up 305 -85, Suburban -94, Transport -93, Transport -98, Van G30 -00, Van G20 6.2D -90
FORD Aerostar -91, Taurus -89, Thunderbird -90 JEEP Cherokee Grand Cherokee -96, -90, Commache -90, Grand Cherokee 3.1TD -00
www.nettivaraosa.com/usavaraosat
Autojen kuvat:
USA Varaosat Koskinen Ky / Lasse Koskinen
Yhdystie 5, 19600 HARTOLA, GSM
lasse.koskinen@usavaraosat.fi
0400 646 403
Spinneri 3/2008
59. ATTACK-version suunnitteli Harold Belker, joka on muun muassa vastuussa myös elokuvien Batman & Robin, Armageddon, Deep Blue Sea, Spider Man, xXx ja Superman autoista.
Yli 25 spesialistia työskenteli luodakseen kuusi variaatiota GT500KR:sta. "Voit kutsua sitä onneksi, mutta on huomattava, että onnekkuutta on tässä tapauksessa suunniteltu ja valmisteltu sopivaa tilaisuutta varten", hän sanoo. Frank Zarra, tuotesijoitteluekspertti Hollywoodista, sanoo sen olevan enemmän. "Joidenkin mielestä ATTACK-versio on hieman liioiteltu, mutta tässä projektissa tärkeintä ei ollut design, vaan viihdyttävyys." Ennen Ritari Ässän Amerikan ensi-iltaa Mustang sai laajaa mediahuomiota elokuvassa I Am Legend. "Tämä on ainutkertaista", Cindy Stacy Teamdetroitin mainostoimistosta sanoo. Myös stunttiversioita rakennettiin, jotta kaikki aggressiiviset ajokohtaukset saatiin tehtyä. lihahmo on yhtä tärkeä, kuin päähenkilön. Ratkaisuna oli kääntyä Galpin Auto Sportsin (GAP) puoleen, joka on tunnettu luomistaan uniikkiautoista Kaliforniassa. GAS:lla oli vain yksi viikko aikaa luoda uusi KITT. Se on looginen, tarkka ja sen tiedot ovat rajattomat. Itse asiassa, Ritari Ässässä taitaa näkyä lähes jokainen Fordin automalli." Jotkut luulevat, että näiden kahden projektin ajoittuminen samalle ajalle on puhdasta tuuria. Nämä kaksi roolia takasivat Mustangille lyhyessä ajassa enemmän näkyvyyttä Hollywoodissa, kuin melkein yksikään muu tuote tai edes elokuvatähti on saanut. Se on äärimmäisyyksien auto ja jotkut tekisivät mitä tahansa omistaakseen sellaisen.
HIEMAN LIIoITELTU?
ATTACK
Suunnittelijoille ensimmäinen haaste heidän kehittäessään screeniversiota "King of the Roadista" oli se, että kyseistä autoa ei ollut vielä olemassakaan. "Tärkeää on, että samalla kun Mustangilla on merkittävä rooli molemmissa projekteissa, muita Fordin autoja vilahtelee elokuvissa. ATTACK:ssa on uutta takapuskuri, kaksitasoinen takaspoileri, kylkien ilmanottoaukot ja kustomoidut helmapellit. Lisäksi sen keinoäly tekee siitä ideaalin "hyvä kyttä"-tyyppisen kumppanin. Tässä Will Smithin tähdittämässä elokuvassa Ford Shelby GT500 saa paljon näkyvyyttä
Ostin siis Mondeon alle tuollaiset käytetyt Tekno-merkkiset 16tuumaiset aluvanteet kun malli miellytti silmää ja hinta oli sopiva. Aika monta kertaa sai rättiä vaihtaa ja aina vain irtosi mustaa likaa. No siitä sitten syttyikin ajatus että "hei tästähän tehdään järkevä puuhaartikkeli lehteen". Usein näkee rupisia ja kuplivia vanteita autojen alla; aika ja maantiesuola tekevät tehtävänsä ja pikku kiveniskemät ja kolhut pahentavat tilannetta ja pian onkin vanteen siisteys muisto vain. Uutena vanne on aina kaunis ja sitä varjellaan kolhuilta ja naarmuilta, vahataankin joskus..
V
aan vanhaksi tullessaan käytön merkit alkavat näkyä. Ainahan vanteen voi lasikuulapuhalluttaa ja polttomaalauttaa jolloin pinnasta tulee siisti, mutta entä jos kokeillaankin saada alumiinista sen luontainen kiilto esille kotikonstein. Lakka lohkeilee ja hilseilee sekä itse vanne alkaa hapettua. Kaverini Jaska näytti ensin mallia yhdellä vanteella, mitä tulee tehdä, ja jätti minun huolekseni saada lopuistakin kolmesta vanteesta saman näköisiä.. Homma alkoi vanteen huolellisella siivoamisella jonka suoritin tinnerillä. Siispä teippasin Jeesusteipillätm puolat piiloon niiltä osin kun katsoin tarpeelliseksi, lisäksi puolien ulkopään lähellä kulki reunahuulloksen rajaus, jota myöten teippasin piiloon kaiken muun paitsi kiiltävän reunuksen. 60
Kuva 1: Muuten siistit vanteet, mutta hapettumat ja lakkavauriot kiusaavat. Teksti ja kuvat Sami Harju
Aluvanteella haetaan yksilöllisyyttä ja siistiä ulkonäköä harraste- tai käyttöautoon. Jottain pittäis varmaan tehrä...
Ainoina vikoina vanteissa olivat nuo hapettumat ja lakkavauriot. Teippaus kannattaa tehdä huolella, huono teippi ei pysy paikoillaan ja likaisessa vanteessa ei pysy minkäänlainen teippi, ja kostautuuhan se hosuminen muutenkin kun maalinpoistoaineella leikitään.
SITTEN ITSE ASIAAN
Reunahuullosta suojanneen lakan poistin ihan sekatavarakaupasta
Spinneri 3/2008. Häiritseviä vaurioita oli vain reunahuulloksessa, joten halusin jättää vanteen puolat alkuperäiseen siistiin maaliinsa. Joitain perusvanteita on tullut fiksailtua ihan hiomalla ja kilikalimaalillakin, mutta tällä kertaa vaivana olevissa vanteissa on hieno leveä reunahuullos jonka kuuluu kiiltää kauniisti
Ylistaron Essolta ostin kulkeissani tuubillisen "Autosol Chrome- and MetalSpinneri 3/2008
VIIMEISTELYä VAILLE
Osa vaurioista oli päässyt lakkapinnan alle ja vaati enemmän työtä.
Kiillotuksen jälkeen vahasin vanteen kahteen kertaan tavallisella autovahalla ja kiillotin trasselilla, olen lopputulokseen todella tyytyväinen. Seuraava vaihe olikin se työläin vaihe: kiillotus. Pinnasta kyllä näkee helposti, koska aikaa on kulunut tarpeeksi. Osa jäljistä oli pelkästään lakassa mutta muutama syöpymä ja kanttarinaarmu vaativat töitä. Tässä vaiheessa alkoi hymyilyttää, vauriokohtia piti etsimällä etsiä vanteesta! Edelleenkin se vesihionta tässä vaiheessa tekisi gutaa. Kone auttaa kiillotuksessa, käsinkin pärjää.
61. Ja lisää raivoisaa kiillotusta samaisella aineella kunnes tulos alkoi muistuttaa esikuvaansa. Paikoittain vaadittiin uusintakäsittely maalinpoistoaineella.
Polish" -metallinkiillotusainetta , jollaista olin aiemmin käyttänyt kromivanteiden sekä Taunuksen puskureiden kiillotukseen hyvällä menestyksellä. Tällä kertaa kuitenkin riittää että vanteet eivät näytä enää kupan runtelemilta. Maalinpoiston jälkeen huuhtelin vanteen puhtaalla vedellä ja otin teipit pois, jonka jälkeen tinnerirätti sai taas toimia puhdistavana tekijänä.
Suojalakan poistu onnistuu esimerkiksi helposti saatavalla Nitro Mors -maalinpoistoaineella.
SYÖPYMäT PIILooN
Pehmeäksi muuttunut lakka irtoaa pinnasta vaikkapa eläkkeelle siirrytellä paistilastalla. Varovasti raaputin myös metallilastalla joitain pieniä sitkeitä kohtia. Pintaa ei tämän käsittelyn jälkeen enää lakata, vaan jokaisen autonpesun jälkeen tehdään kevyt vahaus, jolla vanteet saadaan näyttämään taas hienoilta. Työtilan tuuletus pitää muistaa hyvin ja niitä hengitys- ja silmäsuojaimiakaan ei turhaan myydä kaupoissa.. Toimin purkin ohjeiden mukaan, eli annoin aineen vaikuttaa reilut kymmenen minuuttia. Jos nyt joku saa autonsa tippumaan pukeilta tai sormensa poikki vanteen väliin tämän neuvon ohjaamana, niin allekirjoittanut ei ota asiasta minkäänlaista vastuuta..
Syöpymäkohtien kimppuun kävin karskisti hyllystä löytyneellä 120 karkeuksisella hiekkapaperilla varovasti rapsutellen. Yksi vauriokohta jäi heikosti näkyville, mutta käyttöautoonhan nämä tulevatkin joten täysin virheetöntä pintaa en edes yrittänyt. Konevoimaakaan ei kukaan kiellä käyttämästä: jos nyt ei sorvia omista, kuten en minäkään, niin ainahan vanteen voi (turvaseikat huomioonottaen) laittaa autoon kiinni ja kulma ylhäällä vaihde päällä käyntiin, niin vanne pyörii itsestään.. ostamallani "Nitro Mors" -maalinpoistoaineella. Aikaa yhteen vanteeseen meni kaikkineen noin 2-3 tuntia ja enemmänkin olisi saanut menemään jos olisi halunnut täydellistä lopputulosta. Joskus vain sain Sierran kiehahtamaan tällä keinoin kun se viskoletti ei ottanutkaan kiinni ajoissa, joten hommasta jäi karvas muisto.. Totta puhuen loppui sinni ensimmäisellä kerralla, joten jatkoin hommaa toisena päivänä.. Missään nimessä ei saa oikein kaapimalla kaapia metalliesineellä tai muuten vanteeseen jää ikävät jäljet, jotka tuonnempana vaativat kovaa työtä. Vielä kun joku kiillottaisi ne viimeisetkin kaksi vannetta... Tuota ihmeainetta rättiin ja hink-hink-all-nightlong.. Tämä aine on hyytelömäistä ja sitä oli helppo levittää pensselillä. Luulin jo tuskallisen kiillottamisen jälkeen päässeeni tarpeeksi hyvään lopputulokseen, mutta vertailu kaverin aiemmin siistimään vanteeseen osoitti, että on Harjun poika vielä jonkun matkaa jäljessä... Aloin kaapia pehmeäksi ja hilseileväksi muuttunutta lakkapintaa pois vanhalla keittiöstä lähtöpassit saaneella paistinlastalla, jääskrapa oli myös yllättävän tehokas keksintö tähän hommaan. Kun sain hapettuman likimain häipymään, hankasin tuota kohtaa melko voimakkaasti karkealla karhuntassulla (1000-1200 ja myöhemmin jopa vielä hienompi vesihiontapaperi olisi ollut parempi, mutta eihän sellaista mistään tähän hätään löytynyt..). Pelimieshän kiillottaa myös vanteen puolat samalla tavalla jos jaksamista riittää.. No, kun vertaa käsiteltyä ja käsittelemätöntä vannetta, niin jaksaminen löytyy taas jostain.
Kiillotukseen oiva "perinneaine" on Autosolin Chrome- and Metal Polish. Ja näin karkealla siis todellakin vain se syöpymäkohta eikä yhtään ehjän näköistä paikkaa! Kanttari-ihottumakin koki saman käsittelyn. Kun vauriokohdat oli käyty läpi, hieraisin samaisella, nyt jo pehmeämmäksi kuluneella karhuntassulla koko reunahuulloksen kevyesti kauttaaltaan. Trust me. Mitä kauemman vannetta jaksaa hinkata, sitä parempi lopputulos tulee. Totesin tämän kyseisen vannetyypin olevan melko pehmeää ainetta jota oli helppo työstää (arvatenkin eivät isoa kolhua kestä...). Uudistin käsittelyn sitkeisiin paikkoihin vielä pariin kertaan. Lakan alta paljastui miltei peilikirkas pinta poislukien muutamat vauriokohdat
Lainausmerkeissä siksi, että tämä kyseenomainen moottori ei ole ihan niitä halvimpia rakentaa. Vai voiko. Mäntien asennus ei todellakaan ole ihan yksinkertainen juttu, vaan vaatii niin tietotaitoa kuin tarkkuuttakin. Teksti Jari Sjöman ja American Service Oy, kuvat Jari Sjöman
OSA 3 Yläkerta
Kuutiotuumia ei voi mikään voittaa ... laahaavassa nokassa. Olemme seuranneet 520-kuutiotuumaisen Fordin isolohkon rakennusvaiheita. Nokka-akselin asennus oli luontevasti seuraava vuorossa ollut työvaihe. Jo etukäteen männät oli kiinnitetty kiertokankiin. Suomeksi sanottuna viemme moottorin tehomittaukseen. Tässä artikkelisarjan viimeisessä osassa keskitymme moottorin yläkerran kasaukseen sekä siihen kaikkein jännittävimpään hetkeen ensimmäiseen käynnistykseen.
T
ämän lisäksi otamme toki selville, mitä projektimoottorimme oikein tarjoaa kuljettajalleen. Moottoriimme oli valittu niin sanottu rullanokka, jonka
asennuksessa ei tarvitse huomioida sisäänajossa tarvittavaa molyrasvaa, toisin kuin ns. Sen jälkeen ne puhdistettiin huolellisesti, ja vasta tämän jälkeen voitiin aloittaa varsinainen kasaustyö. Tarkemmin näistä ja kaikista muista aiemmista työvaiheista voit lukea edellisistä numeroistamme. Haalarit niskaan, työkalut valmiiksi ja hommiin! Mutta ennen kuin työnnetään kädet rasvaan, vilkaistaan mitä olemme saaneet jo aikaiseksi. Nyt siis vuorossa on yläkerran kasaaminen, ja kun vielä apulaitteetkin on saatu asennettua, päästään moottorista ottamaan ne paljon puhutut ensisavut.
KANNET NIPPUUN
Ihan ensimmäinen työvaihe on
Spinneri 3/2008. Nokan ajoitus on yksi tärkeä työvaihe; väärin ajoitettu nokka hukkaa helppoja ja ennen kaikkea "halpoja" hevosvoimia. Ensimmäisenä paikoilleen asennettiin uu-
det kanava- ja vesiproput. Ei ainakaan tällä kerralla. Kun kampiakseli oli saatu asennettua, voitiin siirtyä mäntien asennukseen. Lohko ja moottorin liikkuvat osat koneistettiin: sylintereiden stressiporaus, linjahoonaus, lohkotasojen koneistus ja liikkuvien osien tasapainotus. Liikkeelle lähdettiin alakerrasta. Tässä reippaasti tiivistettynä aiemmat työvaiheet. Lähtökohtana meillä oli Fordin 62
460-kuutiotuumainen lohko. Tämän jälkeen vuorossa oli uusien laakereiden asentaminen paikoilleen, jonka jälkeen upouusi kampiakseli saatiin asennettua lohkoon
- Kansiin jouduttiin kuitenkin tekemään muutoksia. Kannenpultit kiristetään yleensä kolmessa eri vaiheessa, edeten vaiheittain kireämpään suuntaan. Kun moottorissa käytetään korkeanostoista nokka-akselia, olisi suositeltavaa käyttää myös retainereita, jotka on tarkoitettu 10 asteen venttiililukoille. Vakio-retainerissa kiilan kulma on 7 astetta, joka saattaa "turvottaa" venttiilivarren kiilan yläpuolista osaa, joka taas tietää päänvaivaa venttiiliä irroitettaessa. Kansitiivisteeksi valittiin FelPron tiivistesarjaan kuuluva tiiviste. Projektimoottorimme kohdalla imupuolen työntötangon tuli olla lyhyempi kuin pakopuolen. Projektimoottorin kohdalla valinta osui ARP:n puolen tuuman korkealaatuisiin kansipultteihin. Jo ennen tätä on tietysti selvitetty, että valitut työntötangot ovat oikean pituiset. Jälleen yksi kikka, jolla saattaa saada useamman käytännössä ilmaisen hevosvoiman. Kannet alkavat pikkuhiljaa olla nipussa. - Samalla vaihdettiin myös retainerit, jatkaa Jokke. Myös kiristysjärjestyksellä on merkitystä; oikea järjestys selviää esimerkiksi korjaamokäsikirjasta, mutta myös netti saattaa tarjota tarvittavaa tietoa. Työvaihe, joka monelta kotirakentajalta jää tekemättä, ja jolla kadotetaan niitä paljon esille tulleita helppoja ja halpoja hevosvoimia. kierrelukitteella. Alumiinikannen yhteydessä tulee kannenpulteissa ehdottomasti käyttää vahvaa teräsprikkaa.Ennen paikoilleen asentamista kierteisiin sekä kantaan (ja mahdolliseen prikkaan) tulee laittaa moly-rasvaa, jolla poistetaan tarpeetonta kitkaa.
Spinneri 3/2008
"Vakiot venttiilijouset vaihdettiin Cranen tuplajousiin..."
Mikä taas saattaa aiheuttaa sen, että kansi ei ole todellisessa momentissa, vaikka momenttiavain niin väittääkin. Jotain kuitenkin vielä puuttuu. Kannenpultteja kiristettäessä tulee muistaa muutama hyvin tärkeä asia. Ty ö n t ö t a n k o j e n optimaalisen pituuden mittaukseen käytettiin omatekoista "mittaria". Huomaa Joken ilme ... Kansiin ei tehty American Servicen toimesta varsinaista porttausta, sitä kun ei katsottu millään tavalla tarpeelliseksi, mutta kanavat kuitenkin siistittiin valupurskeista. Hydrauliset nostajat on hyvä upottaa etukäteen useammaksi tunniksi moottoriöljyyn. Siitä seurauksena voi olla esimerkiksi kansitiivistevaurioita. Projektimoottorin kohdalla tätä tehtävää hoitamaan valittiin Cranen tuotevalikoimasta alumiiniset 63
Ford Racing Super Cobra Jet -alumiinikannet, 2.02" ja 1.76" venttiilein. Näin saadaan aikaan mittalaite, jonka pituutta voidaan muuttaa ja siten hakea optimaalinen mitta lopulliselle työntötangolle. Ensinnäkin kansipultit tulee vaihtaa ehdottomasti uusiin, mikäli kyseessä ovat ns. Kansiin asennettujen guide platejen tehtävänä on varmistaa, että työntötanko pysyy paikoillaan; meidän tapauksessa kansien mukana tulleet guide platet jouduttiin vaihtamaan toisiin, koska vakioiden "uran" leveys ei riittänyt uusille 3/8-tuuman työntötangoille. kiristysmomentti projektimoottorimme kohdalla oli 125(-130?) lbs. Keinuvivut. Toki tämän tyyppistä moottoria rakennettaessa kannattaa muutenkin käyttää uusia, laadukkaita kannenpultteja. Sahataan vain vanha työntötanko poikki, tehdään kierretapilla kierteet kumpaankin osaan ja ruuvataan kierteeseen sopivan pituinen irtokierre, joka lukitaan toiseen osaan esim. Aivan. Alla: Guide Platet ohjaavat työntötankoja.. Kun kannet muilta osin oli saatu asennusta vaille valmiiksi, voitiin ne asentaa paikoilleen. sylinterikansien kasaaminen ellei sitten kyseessä satu olemaan valmis kokonaisuus. Samasta paikasta löytyy varmasti tieto lopullisesta kiristysmomentistakin. Kuvassa näkyy myös siistitti kanava. Retainereista kerrottakoon vielä pikku vinkki. Itse asiassa meidänkin tapauksessa valitut kannet, Ford Racingin Super Cobra Jet -alumiinikannet, tulivat valmiiksi kasattuna. venyvät pultit ne kun ovat kertakäyttö tavaraa. Tämän jälkeen voidaan asentaa nostajat paikoilleen, ellei sitä ole tehty jo aiemmassa vaiheessa. Hyvin oleellinen vaihe oli kanavien kohdistaminen niin imukuin pakosarjoihinkin. Jouset ja retainerit jouduttiin vaihtamaan.
Kannen pulttien kiristys tehdään momenttiavainta käyttäen kolmessa eri vaiheessa. Kun nostajat ovat paikoillaan, voidaan työntötangot pujottaa paikoilleen. Projektimoottorissa imu- ja pakoventtiileille tuli eri mittaiset työntötangot. Sellaisenaan ne eivät soveltuneet valitun nokka-akselin kaveriksi, kertoo Jouko Hakkarainen American Service Oy:stä - Vakiot, yksinkertaiset venttiilijouset vaihdettiin Cranen tuplajousiin, jotka ovat nokkaspeksien mukaiset jousipaineiltaan. Mikäli työntötangon pituuden suhteen on vähänkään epäselvyyttä, kannattaa vaikka vanhaa "tönäriä" hyödyntäen rakentaa omanlaisensa mittalaite, jolla oikea pituus saadaan helposti selville. Muussa tapauksessa tämä asia pitää varmistaa
Ja jälleen pyöritetään kampiakselia niin, että kaikki venttiilit työskentelevät. Eli minkä korkuinen imusarja ylipäätään mahtuu paikoilleen, kun huomioidaan vielä päälle tuleva kaasutin sekä ilmanpuhdistin. Ensimmäinen työvaihe on etsiä kampiakselia pyörittämällä sellainen työvaihe, missä kyseisen sylinterin kummatkin venttiilit ovat kiinni-asennossa. Toki konepeltiin voi tehdä reiän Matala imusarja tarkoittaa yleensä parempaa alavääntöä huipputehon kustannuksella. Myös puhtaus on tärkeää. Esimerkiksi keinuvipu ei saa missään vaiheessa osua retaineriin. Hannu "Sämpy"Santala on varsinkin kiihdytyskisoissa 90-luvulla pyörineille tuttu niSpinneri 3/2008. Korkean imusarjan kohdalla alavääntöä saadaan kuitenkin parannettua kaksikerros-rakenteella, jollainen Stealth-sarjassakin on. Jos jo tällöin havaitaan ongelmia, voidaan olettaa niitä tulevan myös muiden sylinterien kohdalla ja siten tehdä etukäteen tarvittavat muutokset. Ylipäätään imusarjaa valittaessa tulee miettiä sitä, kuinka paljon moottorin yläpuolelle jää tilaa, kun se on asennettuna paikoilleen. Periaatteessa useimmiten voidaan säätään useamman sylinterin keinuvivut yhtä aikaa. Näin esimerkiksi meidän tapauksessa. Siis ettei hihna tee matkalla ylimääräisiä mutkia. Ainakin kaasutin ja virranjakaja vielä tarvitaan. Nyt se on valmis. Fordin isolohkossa bensapumpun ympärillä on hyvin ahdasta, joten "purettavan" pumpun käyttö saattaa olla järkevää joskus jopa pakollista. Yksikään keinuvipu ei saa osua venttiilikoppaan. Niissä jakopäänkoppa on voitu asentaa jo alakerran kasauksen yhteydessä. Mikäli näin käy, on tiedossa toisenlaisten venttiilikoppien metsästys.
Keinuvipu ei saa missään liikevaiheessa ottaa kiinni esimerkiksi venttiilijousen retaineriin. Korkeus ei projektimoottorimme kohdalla muutenkaan ollut oleellinen asia, sillä autossa mihin moottori asennetaan on jo valmiiksi skooppi. Tämän "tutkimusvaiheen" voi toki tehdä vasta senkin jälkeen kun kaikki venttiilit on säädetty, mutta suosittelisimme tekemään sen jo ensimmäisen sylinterin kohdalla. Ei kuitenkaan ihan vielä valmis tositoimiin. Viimeisenä työvaiheena meidän projektimoottorin kohdalla vuorossa oli imusarjan tai imukannen, miten kukakin haluaa asian ilmaista asennus. Fordin isolohkossa kaksi viimeksi mainittua ovat yhteneväinen kokonaisuus, toisin kuin esimerkiksi Chevyn moottoreissa. Joku asentaa seuraavaksi imusarjan, toinen jakopäänkopan ja vesipumpun. Koska projektimoottorimme on varustettu hydraulisilla nostajilla, keskitymme niiden säätämiseen. Kyseessä on kaksitasoinen, korkeahko imusarja. Keinuvipua asennettaessa on jälleen huomioitava, onko työn alla mekaanisilla vai hydraulisilla nostajilla varustettu moottori. Muistathan käyttää asennusöljyä kaikissa liikkuvissa osissa. No, kannattaa se toinen venttiilikoppakin kiinnittää...
sessä. Projektimoottorin kohdalla laaja-asteisesta nokasta johtuen jokainen keinuvipu säädettiin erikseen. Jos kaikki näyttää olevan kunnossa, voidaan siirtyä seuraavaan sylinteriin. Tämän jälkeen keinuvivun säätöruuvia kiristetään vielä puolesta kierroksesta kierrokseen moottorista riippuen. Noin. Seikka, mikä pitää varmistaa varsinkin korkeanostoisten nokka-akseleiden kohdalla.
Kannet kasattuina ja paikoilleen asennettuina.
Imusarjaa ja muutamia apulaitteita vaille valmis moottori. Kummassakin säätö tehdään omalla tavallaan. Tämän jälkeen lähdetään kiristämään keinuvipua aina niin kauan, kunnes sormin ei pystytä pyörittämään työntötankoa. Kun kummankin venttiilin keinuvivut on saatu säätöihin, pyöritetään kampiakselia siten, että voidaan varmistua kaikkien venttiilikoneiston liikkuvien osien pystyvän liikkumaan ongelmitta. Loppusuoran voi jokainen edetä periaatteessa haluamassaan järjestyk64
Meillä kuitenkin seuraava vaihe oli pakata moottori pakettiauton kyytiin ja suunnata Santala Racingia kohti. Hihnapyörien asennuksen yhteydessä tärkeää on tarkistaa, että kaikki hihnapyörät ovat linjassa. Gold Race-sarjan "rullavipat", joiden vipusuhde on 1.73. Bensapumpun ja hihnapyörien asennus kannattaa jättää viimeiseksi työvaiheeksi ennen moottorin nostamista konehuoneeseen. Valittu Edelbrockin mekaaninen bensapumppu voidaan purkaa osiin ja kasata uudelleen siten, että bensaliitäntöjen kohdat ovat lähtökohdasta poikkeavat. Voidaan puhua siis vaiheesta "tyhjät pois". Lopuksi säätö lukitaan lukitusmuttarilla. Lopuksi, kun venttiilikoneisto on kaikin puolin nipussa, asennetaan vielä tulevat venttiilikopat paikoilleen riittää että ihan nostaa sen paikoilleen, pultteja ei tarvitse ruuvata sen enempää kiinni. Sen tehtävää hoitamaan oli valittu Weiandin tuotevalikoimasta Stealth-sarjan imusarja. Niiden asennus kannattaa jättää kuitenkin siihen vaiheeseen, kun moottori on jo konehuoneessa.
JA SE TEHo!
Imusarjaksi projektimoottoriin valittiin Weiandin kaksitasoinen Stealth-sarja.
KorKEUDELLA oN VäLIä
Maali alkaa jo häämöttää