tai sanotaan nyt suoraan PV80. Jokainen mopo, joka Tonin omistuksessa vain oli, purettiin ennemmin tai myöhemmin nip-
peleiksi. Lasi-
kuidulla saivat puuhastella ihan toiset kaverit. Sierran pannuhuoneeseen vaihdetun 2.0-litraisen moottorin Toni kävi huolellisesti läpi; samalla
lisähevosia jahdattiin virinokan, peltisarjojen ja tulpa-kaasuttimien avulla. Tässä yksi esimerkki persoonallisimmasta päästä, nurmijärveläisen Toni Härkösen GT Turbo.
M
6
istä kaikki sitten on oikein lähtenyt liikkeelle. Teksti Jari Sjöman, kuvat Jari Sjöman ja Tonin albumi
Monet meistä muistavat Rellu Vitosen. Aikanaan auto laitettiin sananmukaisesti kierrätykseen Sierra päätyi pikkusiskon kulkupeliksi, joskin vakiomoottorin voimalla. Ruuvauksen kohteena ehti olla niin Tunturi Tiger, Honda Monkey kuin Suzuki PV50 ... Myös tuningin kirjavaan maailmaan Toni on ehtinyt tutustua. Se selviää, kun istahdetaan aikakoneeseen ja matkustetaan 80-luvulle. Onneksi muutama on löytänyt kotinsa harrasteautotallista. Tätä autoa voidaan pitää jonkinasteisena harrasteautoilun lähtöpisteenä Tonin kohdalla, autoon kun haettiin isän avustuksella uusia muotoja ja tietenkin kai pellistä käsin vääntämällä. Auto purettiin, maalattiin ja sisustettiin uudelleen. Ajan henkeen kuuluen totta kai karvanopatkin laitettiin roikkumaan taustapeilistä. Monien muiden tavoin myös Toni aloitti moottorikäyttöisten menopelien kanssa touhuamisen mopoista. Ensimmäisen autonsa, Fiat 126:sen, Toni sai ollessaan 15-kesäinen. Seuraava rakentelun kohde oli noin 400 000 kilometriä nähnyt Ford Sierra 1.6. Maamme katukuvasta Vitoset ovat kadonneet lähes täysin. Annetaanpa hänen itsensä kertoa: - Yhdessä vaiheessa oli jokin
Spinneri 3/2009. Piskuisen ranskattaren, josta tehdas toi vuosien varrella tarjolle hyvinkin kiukkuisia versiota
Peugeot 306, joka oli enemmän ehkä tuningauto. P ö s ö - k a u s i , silloin autona oli mm. Eikä aikaakaan, kun talviautoksi pihaan ilmestyi oma Renault 5, mallimerkinnältään 1.4 GTX. Tätä Vitosta Toni ei kuitenkaan ehtinyt pahemmin modifioida, auto kun myytiin vuodelta 1981 peräisin olevan, Alpine Turbon tekniikalla varustetun TL7. - Ajattelin, että tommosta ois
hauska hieman modifioida, muistelee Toni. Muutama palkinto sillä tuli ratapäiviltä ja muista vastaavista tapahtumista kerättyä. Tallista on löytynyt
Spinneri 3/2009
muun muassa Fiateja, Fordeja, Peugeoteja, Renaulteja, Seateja ja muutamia muita merkkejä. Tuosta Pösö-kaudesta huolimatta Toni on ollut hyvin avarakatseinen eri merkkien ja mallien suhteen. Isä kun aikanaan oli Tonille sanonut: Älä ikinä osta Toyotaa! Tämän tiukkasanaisen ohjeen Tonin isäukko perusti omiin huonoihin kokemuksiinsa Celicasta ja Carina II:sta.
VITONEN
Renaultien värikkääseen maailmaan Toni sukelsi oikeastaan pikkusiskonsa välityksellä, sisko kun kurvaili aikanaan Renault 5 TR -mallilla. Tähän aikaan Tonilla itsellään oli työn alla Pösö, mutta jokin Vitosen muodoissa herätti kiinnostusta. Yksi isältä saatu oppi on kuitenkin pitänyt
Toteutuskaan ei montaa tovia ottanut. Into loppui kuitenkin kesken, johon selitys löytyy tämän artikkelin pääaiheesta.
ETSITTY LÖYTYY
Elettiin huhtikuuta 2005. Ja koska edellinen omistaja oli jo päivittänyt etuvilkut valkolasisiin, piti myös ajovalot vaihtaa uusiin. Alkuperäinen, hyvin muovinen ja tumma olemus sai uuden ilmeen sinisellä värillä. Ensimmäinen vaihe oli etupuskurin muotoileminen uudelleen.
Samalla myös maski tehtiin kokonaan uusiksi. Muutoksien jälkeen sisusta ja ulkokuori eivät tietenkään enää sopineet yhteen, joten homma sai luontevasti jatkoa. Lisäjännitystä toi se, että tarkka8
silmäinen naapuri oli ilmeisesti ilmoittanut virkavallalle kilvettömästä autosta, Toni muistelee viekkaasti hymyillen. Testilenkki oli jo melko haastava, autosta kun oli etujouset poikki. Kahden tuulilasinpyyhkimen tilalle Toni rakensi yksipyyhinjärjestelmän, joka on yksi selkeä muutos sekin.
juMPuTI-juMP
Syksyn lähestyessä Toni tilasi Vitoseen uudet etuistuimet. Alkuperäisten sivuvilkkujen tilalle Toni vaihtoi Ford Focuksen kirkaslasiset vinkkarit. Konepeltiin tehtiin ilmanotot, vaikka alkuperäisen suunnitelman mukaan se piti vain siistiä kiveniskuista. Paikallinen varaosaliike tarjosi Tonille eräänlaista yhteistyösopimusta, joka johti siihen, että seuraavaksi purettiin koko auton sisusta. Katkenneiden etujousien tilallekin korvaavat osat löytyivät omista varastoista. Samalla siivottiin saranat pois ja muutettiin pelti sokkakiinnitteiseksi. Jopa niin roimasti, ettei autoa enää tunnistaisi Vitoseksi. - Kävin sitten koeajamassa sitä. Auton omistaja oli pattitilanteessa; hänellä ei ollut sen enempää rahaa kuin taitoakaan laittaa autoa katsastuskuntoon. Takapään muutoksiin lukeutuivat muun muassa takapuskurin siirtäminen kolmisen senttiä alkuperäistä sisemmäksi samalla kun puskuria myös muotoiltiin uudelleen sekä takaluukun sheivaaminen. Katsastuskuntoon saattaminen ei ollut iso eikä vaikea urakka Tonille. Myös kauniimpi osapuoli oli jyrkästi sitä mieltä, että tätä Vitosta ei Toni saisi alkaa modifioida. Niinpä hän oli tehnyt päätöksen pistää Rellu myyntiin. Mitään pahempaa vikaa ei kuitenkaan esille putkahtanut.
MOPO KARKAA...
Alkuperäinen idea oli pitää Vitonen lähinnä käyttöautona. Niinpä tilalle ostettiin nahkaiset sporttijakkarat, jotka pistetSpinneri 3/2009. Niiden piti suunnitelman mukaisesti olla sävyltään musta-siniset. Tämän moottorivaurioisen Vitosen Toni laittoi ajokuntoon, jonka jälkeen tarkoituksena oli modifioida koria oikein roimasti. Päivänä eräänä Toni sai vinkin ranskalaisten autojen maailmassa touhuavalta koulukaveriltaan myynnissä olevasta, katsastamattomasta ja kilvettömästä Renault 5 GT Turbosta. Kevät teki tuloaan myös Rajamäelle. Auto oli rullannut ulos tehtaan tuotantolinjalta vuonna 1989. Idea, joka syntyi todellakin hetkessä. 250 000 kilometrin taival näkyi toki muutenkin autossa, erilaisia käytön jälkiä löytyi lähes joka kohdasta. Eräs kaunis päivä myös konepelti sai uuden ilmeen toimivien ilmanpoistoaukkojen myötä. Yhtenä syynä tähän oli edelleen tallissa majaillut Alpine 5 -projekti, joka tässä vaiheessa oli vielä pahasti kesken. Koska auto oli muuten teknisesti kunnossa, iskivät myyjä ja ostaja kättä yhteen: Renault matkasi trailerilla Tonin kotitalliin. Mutta kuten usein tämän kaltaisissa tilanteissa käy, karkasi homma hanskasta hyvin pian. Pienenä rajoittavana tekijänä oli se, että Vitonen toimi jokapäiväisenä käyttöautona, joten aikaa puuhasteluun oli lähinnä viikonloppuisin. Niin alkuperäinen spoileri, takalasinpyyhin kuin rekisterikilven upotuskin saivat siirtyä historiaan. Muutosten valmistuttua oli luonnollista siirtyä keulan kimppuun. Sellaisia ei kuitenkaan koskaan perille tullut. Projektiin ehdittiin hakea (ja saada) AKElta jopa poikkeuslupa. En-
sin Toni kävi ostamassa Vitoseen uuden ratin, vaihdekepin nupin ja muutaman muun ohjaamon ilmettä piristävän komponentin. "Koeajo oli melko haastava, autosta kun oli molemmat etujouset poikki..."
mallin tieltä pois
Uusi imusarja syntyi rosteriputkesta TIG-hitsaamalla. Meteliä hillitsemään asennettiin läpivirtaavat, rosteriset äänenvaimentajat, yksi per ulostulo. Vertailumittauksessa käytettiin 0,8 barin ahtopaineita. Syksyn pimeinä iltoina Vitoseen rakennettiin jo toinen evoluutio hifijärjestelmästä. Kaiken tämän puuhastelun ohessa Toni oli ehtinyt paneutua myös äänentoistoon. Istuimet olivat yksinkertaisesti liian suuret piskuiseen Vitoseen. Imusarja sekä suunniteltiin
Spinneri 3/2009. Yhtenä innoittajana tähän oli SPL:n tuotevalikoimaan tulleet kaiuttimet, joiden sini-musta väri sopi erittäin hyvin Vitosen teemaan. Tällä säästyttiin varmasti useammalta ärräpäältä, kun ongelmakohtia ei tarvinnut enää metsästää ahtaassa konehuoneessa. että toteutettiin itse. Säätämistäkin Toni pääsi harjoittelemaan jo ennen systeemin asennusta autoon, joka edesauttoi siinä, että kun perjantaina irrotettiin kaasutin, oli sunnuntaina käytössä toimivalla polttoaineenruiskutuksella varustettu moottori. Moottorinohjauksen rinnalle Toni toteutti testilaitteen, jolla pystyi "koeajamaan" MegaSquirtin ja johtosarjan kotona keittiönpöydällä. Megan kohdallakin Toni päätyi edullisimpaan mahdolliseen ratkaisuun eli rakennussarjaan. Itse ränni on 2,5-tuumaista putkea. Perussäädöt haettiin ihan takapuolituntumalla, mutta lopullinen hierominen toteutettiin koulun tehopenkissä. Tonin opettajan mielestä lopputulos ei kuitenkaan ollut riittävä päättötyötä ajatellen. Itse läppäri sijoitettiin tarkoitusta varten modifioituun hansikaslokeroon, 8-tuumainen kosketusnäyttö puolestaan kes9
PääTTÖTYÖ
Alunperin Renault 5 Turbon moottoria ruokkii 2-kurkkuinen kaasutin, polttoaineen ruiskutusta moottoriin ei ole ollut tarjolla. Ahtoputket Toni rakensi jälleen itse, käyttäen raaka-aineena karjapuskuriin alunperin tarkoitettuja aihioita. Toisella puolella omat ehtonsa saneli (opiskelija)budjetti. Koulun penkillä saatu oppi ei selvästikään ollut mennyt ihan hukkaan, sillä moottorinohjaus toimi sinällään laakista. Ruiskulla tehty vertailumittaus osoitti tehon kasvaneen 160,5 hevosvoimaan ja väännön 206 newtonmetriin. Myös pakoputkisto uusittiin, lisäten samalla taakse toinen ulostulo. Hetken mietittyään Toni keksi idean, joka sopisi sekä projektin luonteeseen, olisi myös käytännöllinen, että edesauttaisi päättötyön hyväksymistä. Muiden muutosten ohessa myös välijäähdytin vaihdettiin. Hän päätti asentaa autoon Windows-tietokoneen, joka hoitaisi MegaSquirtin tiedonkeruuta. 1,4-litraista moottoria ruokkii Megasquirtin ohjaama ruisku. Moottorinohjauksen lähtökohdaksi Toni valitsi lopulta MegaSquirtin ohjausjärjestelmän, vaikka mielessä oli käynyt myös Tatech, jonka parissa koulukaveri sattui puuhastelemaan. Opettajan kanssa käytyjen keskusteluiden myötä projekti alkoi saada päättötyön vaatimia raameja. Vaiheittain avautuvilla läpillä varustettu läppärunko lainattiin Renault Lagunasta. Näin ollen autosta oli totta kai mitattu muun muassa tehot ennen muutosta. Tilalle tehtiin omavalmisteiset istuimet, joiden perustana käytettiin auton alkuperäisiä jakkaroita. - Kaiken kaikkiaan yllätyin kuinka nätisti ja ongelmitta homma sujui, kertoo Toni. Ammattikorkean päättötyötä miettiessään Tonilla tuli mieleen ajatus toteuttaa omavalmisteinen polttoaineenruiskutus Vitoseen. Suuttimiksi valittiin sopivasti tarjolla olleet, Peugeot MI16:sta moottorista lähtöisin olleet suuttimet. - Moottorin luonne muuttui selvästi. Myös johtosarjat Toni teki itse. Perustaksi löydettiin näyttövaurioinen kannettava tietokone, joka sopi suunnitelmiin erittäin hyvin, autoon kun oli tarkoitus asentaa kiinteästi kosketusnäyttö. Haastetta tähän toi se, että Vitosen moottorissa imu- ja pakosarjat sijaitsevat samalla puolella moottoria, eikä tilaa liiemmälti ole. Koska kyse oli koulun päättötyöstä, oli Tonin pystyttävä osoittamaan mitä hyötyjä (ja mahdollisia haittoja) muutos toi tullessaan. 0,8 barin ahdot tuottaa Garrett GT17 -turboahdin. Ilmaa moottori imee etupuskuriin sijoitettujen kartiosuodattimien kautta.
"Ruiskulla tehty vertailumittaus osoitti tehon kasvaneen 160,5 hevoseen..."
tiin kiertoon jo viikon jälkeen. Budjetti ei kuitenkaan venynyt Tatechiin. Se oli aiempaa herkempi, helpompi ajaa, kaasuun vastaavuus parani huomattavasti, kommentoi Toni kysyessäni miltä muutettu moottori tuntui
Sivupeileiksi Toni löysi F1-tyyppiset, sirot peilit, joista tosin jäi muutosten myötä jäljelle lähinnä kiinnike ja osa alkuperäisestä kuoresta. Rapea ranskalainen, vai miten se nyt meni... Mitä enemmän osia irrotettiin, sitä enemmän esille tuli ruostevaurioita. Sivuvilkkujen hommaa alkoivat hoitaa peilien kuoriin upotetut moottoripyörän vilkut. Istuimet ovat siis täysalumiiniset, eikä niissä ole lainkaan pehmusteita! Alujakkarat maalattiin samaan sävyyn auton kanssa. Toni mietti mitä hän nyt tekisi, autoja kun olisi kaksi, joista kumpikin oli omanlaisensa keskeneräinen projekti. Oman piristeensä keulan ilmeeseen toivat puskuriin tehtyihin aukkoihin asennetut kartiosuodattimet. valmistettiin itse pellistä, kun mieleisiä ei valmiina löytynyt. Päätöksen synnyttyä Vitonen ajettiin talliin. Mielessä oli käynyt myös Opel Astra OPC:n sininen sävy, joka karsiutui pois lähinnä sen takia, että se oli Tonin mielestä liian lähellä Vitosen alkuperäistä väriä. Niiden ruiskuttamisen hän jätti ammattilaisen huoleksi. Keulalla jo ennestään ollut vakiota isompi syylari, intercooler sekä öljynlauhdutin teettivät paljon työtä imuputkiston sovittamiseksi. Käyttöjännite ja signaali mittarille saadaan kuljetettua toisesta autosta lainattuja airbagin kontaktipintoja hyödyntäen.
jäLLEEN NIPPELEIKSI!
Siirrytäänpä ajassa syksyyn 2006. Helmalevikkeet 10
TOP 10
Sanomattakin on selvää, ettei
Spinneri 3/2009. Suurin muutos oli takaluukun mekanismin uusiminen. "Sivupeileiksi Toni löysi F1-tyyppiset, sirot peilit..."
Kojetaulun keskelle on upotettu 8-tuumainen kosketusnäyttö, ohjauspyörän keskiöön puolestaan seosmittari! Istuimet ovat alumiiniset Kirkey Racing kilpajakkarat. Puskuria muokattiin entisestään. Alkoi totaalinen purkuoperaatio. Myös takapää koki uusia innovaatioita. Tilalle hankittiin Kirkey Racingin alumiiniset istuimet, joita asennettiin Vitoseen yhteensä neljä: kaksi eteen ja kaksi taakse. Itse luukku vaihtui sekin lasikuituiseen. Jo aiemmin tilatut uudet istuimet osoittautuivat liian paljon sävyltään auton muusta värimaailmasta eroavaksi, joten jälleen kerran jakkarat menivät vaihtoon. Mekanismi syntyi Peugeotin istuimen kiskoista ja konepellin saranoista. - Lähes koko talvi meni kylmässä tallissa Vitosta hitsaillessa, pilkkihaalarit päällä, muistelee Toni. Väriksi valikoitui Skoda Roomsterin värikartasta löytynyt merensininen sävy, jota hieman jatkojalostettiin. Samaan aikaan tallissa oli odotellut jo aiemmin mainittu Alpine Turbo. Sen keskiöön, äänimerkinpainikkeen paikalle on upotettu seosmittari, joka myös toimii. Moottori todellakin imee imuilman näiden suodattimien kautta. Niin helmat kuin puolet lattiastakin piti uusia. Muotin ja luukun Toni teki itse. - Mitään hyötyä nurinkurisesta mekanismista ei ole, haittaa enemmänkin, mutta erikoinen se ainakin on, tokaisee Toni. Aiemmin yläreunastaan saranoitu luukku muuttui alareunasta saranoiduksi. Samalla korista karsittiin kaikki ylimääräiset reiät: kahvat, lukot, vilkut... Pohja- ja maalaustyöt Toni hoiti itse, ulkopintoja lukuunottamatta. Ovat sirolle peffalle hieman kovahkot...
kelle kojetaulua. Alkuperäiset, C-pilareissa sijainneet valot korvattiin yksittäisillä, pyöreillä valoilla, jotka sijoitettiin uudelleen muotoiltuun takapuskuriin. Kaikki muu oli omaa käsialaa. Keskusyksikön mahduttaminen vanhaan hansikaslokeroon oli projekti sinänsä. Vitonen oli toiminut viimeisen vuoden ajan lähinnä Tonin käyttöautona. Yksi liki huomaamaton, mutta persoonallinen toteutus löytyy ohjauspyörästä
Siinä sivussa vaihtui myös kytkin sekä paineasetelma, samoin kuin syylari, joka sai seurakseen itse tehdyn rosterisen paisuntasäiliön ja erillisen öljynjäähdyttiSpinneri 3/2009
men. Lopulta Toni päätyi VW Corradon vanteisiin, jotka löytyivät Huuto.netistä. GT Turbo -mallia valmistettiin vuosina 1985-91. Tehokkain versio oli 1.4 Alpine Turbo. Projektikuvia Tonilla on arkistoissaan runsaasti,. Auto esiteltiin vuoden 2008 Tuning Car Show:ssa, RTF ry:n osastolla. Kaikki nivelet uusittiin samalla kun puslat vaihdettiin Powerflexin polyuretaanipusliin. Mallin elinkaari on siis kohtalaisen pitkä. Yhtenä vaiht oehtona oli vielä Renault 5 GT Turbo, jonka 1397-kuutioisesta moottorista oli ahtimen avulla revitty irti 120 hevosvoimaa. Vanteet viimeisteltiin vesihionnalla ja kiillotuksella koko työvaihe hoidettiin asunnon suihkussa! Tonin Renault 5 GT Turbo on kaiken kaikkiaan suhteellisen pienellä budjetilla toteutettu kädentaidon työnäyte, joka erottuu varmasti massasta. GT Turb o olikin Renaultin vastine Peugeotin 205 GTI -mallille. Myös tähän malliin tarjottiin seitsemää bensiinimoottoria, joiden lisäksi tuotanto-ohje lma piti sisällään yhden dieselmoottorin. Toinen sukupolvi (1985-96) tunnettiin nimellä Super5. Moottoreiksi ensimmäisen sukupolven (1974-84) Vitosiin Renault tarjosi seits emää vaihtoehtoa, joiden koot vaihtelivat 782 kuutiosenttimetris tä 1397 kuutiosenttimetriin, ja tehot 36 hevosvoimasta 160 hevo svoimaan. Viimeinen malli oli nimetty loppua enteilevästi ByeBye:ks i.
11
RENAULT 5. Vanteita Vitosessa oli vuosien varrella ollut useitakin erilaisia, kookkaimpien ollessa 17-tuumaisia. Vitosella on varsin kiukkuinen ilme, eikä aivan suotta. Jarruteho on kuitenkin aivan toista kuin vakiojarruilla. Bensiinimoottoreiden tehot vaihtelivat 41 hevosvoimasta 95 hevosvoimaan. Niin ikään kaikki alustan osat hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Näyttelystä kotiinviemisiksi tuli valinta Top 10 -kastiin. Eteen asennettiin Avonin tuotevalikoimasta kynätolpat, taakse saman valmistajan iskunvaimentajat alkuperäisen vääntösauvajousituksen seuraksi. Silti se on hävinnyt suomalaisesta katukuvasta liki täysin. Keulan alaosaa hallitsee isokokoinen välijäähdytin. Kaikki vesiletkut vaihdettiin teräspunosletkuihin. Kaiken kaikkiaan Renault tarjosi R5-m allin kummankin sukupolven elinkaaren aikana liki 70 erilaista alamallia. Erikoinen Vitonen herätti monien huomiota.
Renault valmisti pienehköä R5-mallia vuosina 1974-1996. Tässä muutama projektin eri vaiheista.
myöskään auton alustaa voitu jättää koskemattomaksi. Hidastuvuuden parantamiseksi eteen vaihdettiin 16-venttiilisen Renault Clion etujarrusatulat ja levyt, ne kun on asennettavissa Vitosen hyvin helposti. Ulkoisesti malli muistutti edeltäjäänsä hyvin paljo n, mutta tekniset erot olivat merkittäviä
Teksti Isaac Mion, käännös Riku Loisa, kuvat Isaac Mion
14
Spinneri 3/2009
Paremman painonjakauman aikaansaamiseksi tulipeltiä siirrettiin kuusi tuumaa taaksepäin. Ennen kuin pääsemme näkyviin korimuutoksiin, pitää vielä mainita kaksi melko näkymäSpinneri 3/2009
"Voima johdetaan Fordin 9-tuumaisen perän kautta asfalttiin..."
6 lbs ahtopaineella tämä hirmu syöksee tulta Brettin tekemien pakosarjojen läpi 890 hevosvoiman verran ja 900 lbs-ft väännöllä (noin 1200 Nm). Brett ei halunnut turvavöiden kiinnityspulttien näkyvän auton alla, joten hän rakensi lattian päälle uudet varmasti riittävän vahvat lokerot turvavöiden pulttien kannoille. Tämän päälle (tai oikeastaan tässä tapauksessa alle) Brett "alustan hieroja" Hunter kuten hänet tunnetaan asensi jousituksen: Air Ride Technologiesin uudet tukivarret ja Shockwaveilmapussit. Vaikka Brettin työ vaikuttaakin ehkä hiukan yliampuvalta, sitä muistavat kyllä ihailla ainakin auton alle jäävät muurahaiset.
PuHDASTA VOIMAA
Tästä pääsemmekin moottoriin, tavallaan. - Hitsasin myös jäähdyttäjän kehikon sisälokareihin, Brett sanoi ja jatkoi: - Mainitsimmeko jo, että myös tämä tukikehikko on siistitty ja saumattu saumattomaksi muun korin kanssa. Super Chiller -välijäähdyttimen viilentämän ilman tuottama voima johdetaan Posin kavennetun Fordin 9-tuumaisen perän ja Moserin vetoakseleiden kautta vääntämään Michelin Pilot Sport PS2 -renkaita kurtuille asfalttia vasten. Tämä oli pakollinen muutos, sillä 2 tuumaa dropattu kori olisi aiheuttanut jäähdyttimen raapimisen kiviin alkuperäisellä paikallaan. 8,0:1 puristuksilla ja 420 MegaBlowerin. Mikään ei voi kuitenkaan vä17
töntä muutosta. Saman firman 4-linkki takajousituksen tuet ovat pultattavaa mallia, mutta Brett halusi alustasta mahdollisimman klii-
nin, joten kiinnikkeet hitsattiin kiinteästi alustaan. ta Brett, hiukan jo pakkomielteisenä alustamuutoksille, joita kukaan ei edes koskaan näe hänen itsensä ja muurahaisten lisäksi, päätti boksata, vahvistaa ja siistiä tämänkin kohdan. Tämän jälkeen osien sovittelu aloitettiin jäähdyttimen kehikosta. Joskus vauhtia täytyy myös vähentää, ja silloin toimiin pääsevät joka nurkasta löytyvät levyjarrut, joita poljetaan Wilwoodin tehostamattoman pääsylinterin kautta. Tässä vaiheessa Brett ja kumppanit tekivät mallin tulta syöksevästä 509-kuutiotuumaisesta mekaanisesti ahdetusta isolohko Chevystä. Tottakai, koko auton alusta on tasoitettu ja maalattu saman väriseksi ulkoasun kanssa
Paikka on sopivasti Swapin ja Tampereen välillä Lielahdessa. 3. Melkein kävi sääliksi pariakin avo Cadillacia, joissa ei tuntunut riepukatto toimivan. Jäsenkortilla sai 15% alennuksen. Teksti ja kuvat Antti Juntunen
T
"Eipä kannata lähteä Teiwon Swappiin! Halvankin osan hyöty menee matkakuluihin" tokaisi Pohjanmaan mies. Iltapäivällä, kun alkoi vielä sataa lunSpinneri 3/2009
Myytävänä Festari Ambulanssi Urjalasta.
1. Nähtiinpä paikalla myös HD-hemmokin pyöränsä kanssa. Olipa sitten syksyn tai kevään Swap, niin aina tuntuu olevan yhtä kylmä. Näinhän se on. Kuulopuheiden mukaan hemmo saapui Padasjoelta asti. Nälkäisiä hemmoteltiin myös Tampereen FHRA:n uudella jäsenetuliikkeellä: Classic American Dinerillä. Toisaalta on hieno nähdä tuommoista sissitoimintaa harrastuksen eteen. Parkkipaikan kuvatuimpia autoja olivat Fairlane, Belair-kaksikko ja pellille hiottu Impala.
1.
2.
3.
PALELTuMISVAARA
Raviradalla on aina kylmä. Tosin ajovarusteet olivat talvikelille suunnitellut ja pyörässä oli oikeat nastarenkaat alla.
Parhaimmat löydöt tehdään heti tapahtuman avauduttua.
PARKKIPAIKALLA bONgATTAVAA
Parkkipaikkaa on kritisoitu aina. Ford Fairlane oli parkkipaikan kuvatuimpia autoja. Toisaalta ostosten kantaminen tulee työlääksi, jos auto on kilometrin päässä, eikä pelipaikalle jaksa raahautua useaan kertaan. Monen autokunnan reitille tämä osui sopivasti.
takin oikein reippaasti. Tällä kertaa se tuntui imevän mehut paatuneestakin romumiehestä. Matkahuolto tai posti tuo sen kromilistan paljon edullisemmin. Toisten mielestä järjestäjien pitäisi seuloa autoista harrasteautot lähemmäs ja ohjata tavallisemmat kauemmas. 2. Joka tapauksessa P-aluetta kehitetään edustavampaan suuntaan. Lähes kaikilla näkyi päällä turkishaalarit. Sen toki toimitsijat ja myyjät jo tietävät. Joku ehdottikin järjestäjille nokka/maitokärryjen lainaamista panttia vastaan tavaroiden kuskaamista varten. Cadillac Convertible ei pelännyt lumisadetta tapahtuman loppupuolella.
19. Työkaluja, öljyä, varaosia ja tietenkin rasvasilliä. Silti paikalle raahautui reilut 3500 kävijää!
apahtuman tärkein pointtihan ei ole aina sen halvan ja ruosteisen osan metsästys vaan harrastajien tapaaminen ja makkaran syöminen. Muutamille kanssaharrastajille tuli kyllä vilu, mutta onneksi sisätiloista löytyi lämpöä, viihdekettä, nippeliä ja pienoismalleja..
Auto löydettiin pitkälti yleisövihjeiden perusteella 5. Toinen uhkaava palo sattui Helsingin Tapanilassa tiistaiiltana 20. Hintaa tälle isoveljelle kertyy 700 euroa. Pioneer AVH-P3100DVD (kuvassa) on helppo sovittaa auton sisustukseen sopivaksi: painikkeille on 113 värivaihtoehtoa. Tasan sata vuotta sitten eli 1909 General Motors osti yrityksen ja liitti Pontiacin merkkivalikoimaansa. Joko kohta näemme Ghostbusters Ecto-1 auton jossain päin Suomea..?
KAKSI UHKAAVAA TULIPALOA
Pääkaupunkiseudulla on sattunut alkuvuoden aikana kaksi uhkaavaa tulipaloa, joissa vaarassa ovat olleet myös harrasteautot ja -moottoripyörät. Lisätietoja tulipaloista löydät Spinnerin nettisivuilta, osoitteesta www.spinneri.fi
M5 VÄÄRISSÄ KÄSISSÄ
Helsingin poliisi jahtasi huhti-toukokuun vaihteessa median avustuksella miestä, joka oli varastanut autoliikkeestä 507-hevosvoimaisen BMW M5:sen. Riittää, kun kolmen kuukauden välein kytkee navigaattorin USB-kaapelilla tietokoneeseen ja lataa päivityksen Navigon Fresh -ohjelmalla. Uuden malliston kaksi edustajaa sopii 2DINasennuspaikkaan. Myös hallissa olleista autoista osa vaurioitui korjauskelvottomaksi. Pelin ovat kirjoittaneet alkuperäisen elokuvan kirjoittajat Harold Ramis ja Dan Akroyd. General Motorsin hallitus päätti 27. Harrastepiireissä tunnettu Kaken Tee-Se-Itse Automaalaamo vaurioitui mahdollisesti hitsauskipinästä lähteneestä tulipalossa pahoin. Uuden malliston myötä Navigon-käyttäjät voivat tehdä yksittäisiä ehdotuksia karttadatan parantamiseksi myös itse, suoraan navigaattorin kautta. toukokuuta Raumalta; löydettäessä M5 oli päällisin puolin hyväkuntoinen. Yritys nimettiin Oakland Motor Car Companyksi, ja sen toimipaikkana oli Pontiacin kaupunki Michiganissa. HÖPINÄÄ ...
Spinneri 3/2009. AVH-P3100DVD soittaa lähes kaikkia myynnissä olevia digitaaliformaatteja, myös DivX-elokuvia. Vanhan teollisuushallin kattorakenteet olivat ilmiliekeissä, kun Pelastuslaitoksen ensimmäiset yksiköt saapuivat paikalle. Lisätietoja www.navigon.fi
PONTIAC SIIRTYY HISTORIAN KIRJOIHIN
100-vuotias Pontiac elää viimeisiä hetkiään. Nyt meillä jokaisella on mahdollisuus päästä itse mukaan Haamujengiin! Ghostbusters: The Video Game sijoittuu ajallisesti kaksi vuotta Ghostbusters II -elokuvan tapahtumien jälkeen, ja
NAVIGON MYREPORT
Navigon navigaattorin päivitystyökalun, FreshMapsin, myötä Navigon esitteli helpon tavan pitää navigaattorin karttadata ajan tasalla. Vuonna 2008 Pontiac oli kolmanneksi myydyin automerkki USA:n automarkkinoilla Chevroletin ja GMC:n jälkeen. PIONEER UUTUUKSIA
Autokanta muuttuu, ja Pioneer seuraa ajan henkeä. Virhe voi olla esimerkiksi nopeusrajoituksen muutos tai kokonaan uuden tien kirjaaminen. Tekijä, 42-vuotias mies, otettiin saman päivän aikana kiinni raumalaisesta autoliikkeestä, jossa hän arvatenkin oli suunnittelemassa seuraava rötöstään. Vanhan rakennuksen rakenteet ja eristeet vaikeuttivat palon rajaamista ja sammuttamista, mutta palo saatiin lopulta hallintaan ilman, että tiloissa olleet harrasteautot ja -moottoripyörät saivat pahoja vaurioita. UUTUUKSIA ... maaliskuuta Nurmijärven Klaukkalassa. Pontiac -tuotenimeä käytti ensimmäisenä 1906 hevosvaunuja valmistanut Pontiac Spring & Wagon, joka fuusioitui Oakland Motor Companyyn vuonna 1908. Play-Station 2:lle ja 3:lle yksinoikeudella julkaistava peli saapuu kauppojen hyllyille 19. MyReport-raportointityökalun avulla muutosehdotus voidaan tehdä heti kun virhe havaitaan. Tätä kirjoitettaessa on vielä epäselvää, korjataanko vauriot vai puretaanko vanha rakennus kokonaan. Heidän lisäkseen myös Bill Murray ja Ernie Hudson ovat lainanneet äänensä ja kasvonsa peliin. Kookkaampaa näyttöä halajaville tarjolla on AVH-P4100DVD, jossa käytetään 7-tuumaista näyttöä. Järjestelmän hallinta pysyy hyvin hyppysissä liukukosketuksen tunnistavalla rullalla, joka selaa vaihtoehtoja nopeasti ja säätää äänenvoimakkuuden kätevästi. Samalla tämä tarkoittaa Pontiac G8 -mallin lopettamista.
Manhattan on jälleen kerran haamujen ja yliluonnollisten voimien kynsissä. huhtikuuta. Lisäksi takalevystä löytyy AUX-tulo ja kaksi videotuloa. PlayStation! Kukapa meistä ei muistaisi 80-luvun kulttielokuvaa (yhtä niistä monista), Ghostbustersia... (kuva: Poliisi) 21
UMISIA ... Kaupunki oli saanut nimensä intiaanipäällikkö Pontiacin mukaan, josta meilläkin tunnettu lempinimi Intiaanipäällikkö. Ensimmäinen paloista sattui 29. Lisätietoja www.pioneer.fi
GHOSTBUSTERS GAME
Who you gonna call. Laitteen takalevyn USB-tuloliitäntään voi vaikka liittää USB-musiikkisoittimen. Laitteen suositushinta on 500 euroa. kesäkuuta. Yhä useammissa autoissa on 2DINkokoinen asennuspaikka DIN-paikan sijaan. 5,8 tuuman näytön tausta- ja aloituskuvaksi voi valita itse ottamansa digikuvan. huhtikuuta poistaa Pontiacin automerkkivalikoimastaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Mies oli ottanut auton koeajoon, mutta jättänyt palauttamatta sen. Jo ennen merkin alasajoa loppuu yhteistyö australialaisen Holdenin kanssa. Hän on syyllistynyt useisiin vastaavanlaisiin tekoihin aiemminkin, kuten myös polttoainevarkauksiin. Molemmat tapahtumat ovat ikäviä kolahduksia pääkaupunkiseudun harrasteautoilulle
Teksti ja kuvat Jari Sjöman
22
Spinneri 3/2009
Keulalla oli kuitenkin jo Pontiacin logo. Vastaanotto antoi päättäjille, ennen kaikkea Bob Lutzille joka mallin maahantuontia ehkä kiivaimmin ajoi, uskoa tuoda malli maahan. GTO erosi muista kuitenkin eräältä osin: sen konehuoneesta löytyi runsaasti kuutiotuumia. Mallin valmistus alkoi syyskuussa 2003. General Motors oli jo aiemmin alkanut harrastaa globaalia malliyhdentymistä, jonka myötä samoja tai hyvin saman kaltaisia malleja nähtiin eri merkkisinä eri puolilla maailmaa. Konsepti perustui pitkälti nelioviseen Commodoreen. Joka tapauksessa Pontiac Commodoren ... Sen suunnittelutiimiin kuului jäseniä useasta maasta, myös Ruotsista. Suorituskyky oli useimmille varmas-
ti riittävä: 0-60 mailiin tunnissa 5,3, sekuntia, varttimaili 13,8 sekunnissa 103,8 mph (167 km/h) loppunopeudella. Vuoden 2001 lopulla Holden esitteli uuden Monaro-mallin. Mallina Monaro jatkoi hieman GTO:ta pidempään, vuoteen 1977 saakka. General Motors kaivoi nämä legendat mullan alta; Monaron vuonna 2001 ja GTO:n vuonna 2004, jolloin esiteltiin täysin uusi Pontiac GTO. Alkuvuodesta 2004 jenkkiliikkeisiin saapuneen jenkkiversion eli Pontiac GTO:n moottoriksi oli valittu 350-hevosvoimainen LS1 veekasi. Ei kuitenkaan ikuisiksi ajoiksi. Niin GTO kuin Monarokin siis kuolivat ja kuopattiin monen muun muskelin tavoin 70-luvun energiakriisin myötä. Mallia tuotiin jopa Eurooppaan, Englantiin, missä sitä markkinoitiin nimellä Vauxhall Commodore. Kustannussäästöjä tavoitellen esimerkiksi B-pilariksi valittiin Ute- eli pickup mallin B-pilari. Holden Commodore perustui aluksi Opel Commodore C:hen, myöhemmin taas Opel Senator A:han ja B:hen sekä Omega B:hen. Holden teki kuitenkin eräänlaisen quick-and-dirty -ratkaisun he eivät muuttaneet omaa Commodoreaan Omega B:n kopioksi, vaan rakensivat Senator B -mallin pohjalevyn ympärille uudet, Omegan kaltaiset kuoret. Malli sai jopa Top Gear -ohjelman Best Muscle Car -kunniamaininnan.
SE ON MONARO!
Australia oli tullut tunnetuksi varsin erikoisista kombinaatioista automaailmassa. Liekö se ollut jonkinlainen alkusysäys coupe-mallille. Korin muotoja oli muutettu sporttisemmiksi, samalla kun takimmaiset ovet oli poistettu. Molemmat näistä ovat olleet 60-luvulla legendaarisia muskeliautoja kumpikin omalla markkinaalueellaan. Onkin hyvä hetki esitellä merkin yksi legenda, joskin uudelleen herätettynä. Mallia päivitettiin huomattavasti tiheämpään tahtiin verrattuna eurooppalaiseen sukulaiseensa. Tässä se tulee, Pontiac GTO!
allina Pontiac GTO on sikäli persoonallinen, että sillä on kaksi historiaa: se aito ja alkuperäinen Pontiac GTO -historia ja Holden Monaro -historia. Perusmoottoriksi tarjottiin mekaanisesti ahdettua, 3,8-litraista V6-moottoria. Malli perustui pitkälti General Motorsin A-Bodyyn, samaan mihin perustuivat myös Buick Skylark, Chevrolet Chevelle, Oldsmobile Cutlass ja Pontiac Tempest. Ensimmäinen Pontiac GTO tarkemmin GTO-option sisältänyt Pontiac LeMans rullasi tehtaan tuotantolinjalta ulos vuoden 1964 alussa. Vääntöä moottorista saatiin 495 newtonmetriä. Mallivuosi 2005 toi lisäpuhtia
Arin GTO:n peräpäätä "koristaa" maamme lainsäädännön vaatima sumuvalo.
Spinneri 3/2009
23. Vuonna 2004 uudistettu Holden Monaro CV6/CV8 oli omalla tavallaan hyvinkin kansainvälinen automalli. Optiona tarjolla oli myös 5,7-litrainen (346 cid) GEN III V8 moottori, jonka jatkoksi pystyi valitsemaan joko 6-portaisen manuaalin tai 4-portaisen automaatin. Konseptimalli esiteltiin Sidney Motor Show:ssa mallinimellä Holden VT Coupe. Teknisesti malli pysyi entisellään, joskin mekaanisesti ahdettu kutonen pudotettiin tuotanto-ohjelmasta alhaisen kysynnän johdosta. Vai esiteltiinkö. Kun Opel esitteli Omega B:n, antoi GM käskyn muuttaa myös Holden Commodore Omegan tyyppiseksi. Näyttelyn tuoma palaute toimi lähtölaukauksena mallin tuotantoon tuomiselle. Selkein ero saksalaissukulaiseen löytyi konehuoneesta; Holdeniin oli tungettu pellin alle veekasi! Pikku hiljaa Holden Commodore alkoi kuitenkin elää omaa evoluutiotaan. GTO:ta ei siis ollut tarkoituskaan valmistaa Yhdysvalloissa, vaan Holdenin tehtaalla Australiassa. Konehuoneeseen kurkistus paljasti, että 6-sylinterisen sijaan ostaja valitsi moottoriksi yleensä 5,7-litraisen veekasin. Media risti konseptin kuitenkin välittömästi Monaroksi mallihan muistutti edesmennyttä muskelia monelta osin. tai tässä vaiheessa vielä Holden Monaron ensiaskeleet otettiin vuonna 1998. General Motorsin päättäjät miettivät kuumeisesti, olisiko mallille kysyntää myös tällä markkina-alueella. Ostajien suhtautumista haistellakseen GM esitteli Detroitin autonäyttelyssä 2003 kaksi demo-autoa, joista toinen oli vielä oikealta ohjattava. Autoliikkeisiin ensimmäiset yksilöt toimitettiin syyskuussa 2004.
LEgENDA PALAA
Suosio herätti ajatuksia myös Yhdysvalloissa. Itse asiassa ei. Holden oli synnyttänyt automal-
lin, jonka suosio yllätti heidätkin. Pontiac Yhdysvalloissa ja Holden Australiassa. M
Huhtikuun lopussa me kaikki saimme kuulla suru-uutisen: 100-vuotiaan Pontiacin tarina tulee päättymään viimeistään ensi vuonna. Mittanauhalla mitattaessa Holden erottui Opelista erityisesti leveydessä; auto oli tasan 50 mm Omegaa leveämpi. Ensimmäinen Holden Monaro puolestaan näki päivänvalon vuonna 1968
Mies oli omasta mielestäänkin hulluna koko automalliin! Kun aitoa Pontiac GTO:ta sen enempää kuin Holden Monaroakaan ei tuolloin ollut mahdollista saada, osteli Ari erilaisia pienoismalleja eri puolilta maailmaa. Työnsä puolesta hän sattui olemaan Lontoossa samaan aikaan, kun General Motors esitteli Birminghamissa pidetyssä British Motor Show:ssa uuden Vauxhall Monaron. Samalla hän mietti, saisiko Englannista tuodun Vauxhall-version
rekisteröityä jotenkin Suomeen. GTO oli siis tuotu Suomeen muuttoautona, mutta ei ollut ehtinyt olla täällä vielä lain edellyttämää 12 kuukautta. Auton piti ilmoituksen mukaan olla ... - Hintapyyntö oli aika kova periaatteessa, mutta se on aika vaikea suhteuttaa autoon joita ei
2004 GTOssa vauhdista vastaa 350-hevosvoimainen LS1 V8 -moottori. muuttoautokarenssissa. Näyttelyssä käydessään hän pääsi tutkimaan lähemmin tätä uutuusmallia. Esimerkiksi oven kahvat ja lukot ovat suoraa lainaa eurooppalaiselta sukulaiselta.
24
Spinneri 3/2009. Vuotta myöhemmin GM istutti pannuhuoneeseen 400-hevosvoimaisen LS2-moottorin.
Tarkkasilmäinen huomaa yhtäläisyyksiä mm. Yhden pienoismallin hän toi mukanaan jopa Taiwanista. (kuva General Motors)
heen lähtemättömän vaikutuksen. Vuonna 2006 eräs lehti-ilmoitus pysäytti Arin. Ongelmaksi muodostui monille tuttu asia, EU-tyyppihyväksyntä käytännössä siis sen puute. Suomessa! Pikainen googlettaminen toi vahvistusta tälle väitteelle, useampikin harrastaja kun oli bongannut auton liikenteessä Espoossa. Monaro teki mie-
Holden Monaroa myyntiin Yhdysvalloissa Pontiac GTO:na, Englannissa Vauxhall Monarona ja Etelä-Afrikassa Chevrolet Lumina S sekä SS Coupena. Täytyy toivoa, että tällaisia autoja nähtäisiin vielä joskus Suomessakin...". konehuoneeseen, kun LS1-moottori korvattiin 6,0-litraisella ja 400-hevosvoimaisella LS2-moottorilla. yllätys yllätys ... Siinä myytiin tax freenä vuosimallin 2004 Pontiac GTO:ta. Pontiac GTO:ta. Lisätiedot kertoivat auton olevan rekisteröity Suomeen, mutta sitä myytiin tax freenä, koska se oli ns. Hintapyyntö autosta oli kovahko, mutta se ei Aria säikäyttänyt. Tallista löytyy niin Vectra GT 16V CC kuin Vectra Turbo 4x4:kin. gTO
Talvella 2007-08 Arin silmiin osui ilmoitus NettiAutossa, jossa kaupattiin ... Pikainen taustatyö paljasti kyseessä olevan saman yksilön, jota oli aiemminkin kaupattu tuolloin tax freenä. Hän kirjoittikin Opel-kerhon omassa Opel Fan -julkaisussa vuonna 2004 seuraavasti: "Siniseen Monaroon pääsin ensin tutustumaan ja todella vaikuttava auto se olikin... Moottorista oli saatu esille muutaman kymmenen lisäheppaa, jarrutehoa oli parannettu AP Racingin jarruilla, sporttisuutta pönkitetty lisämittareilla ja 19-tuumaisilla vanteilla. Tehon ohella myös vääntöarvo kasvoi 542 newtonmetriin. Opeliin. Nollasta 60 mailiin tunnissa vei aikaa enää viisi sekuntia. Vakiovaihteistona toimi 4-portainen 4L60-E -automaatti, optiona tarjottiin edelleen 6-portaista Tremec T56 -manuaalia.
VAuXHALL MONARO
Ari Tamminen on tunnettu mies Opel-piireissä. Vauxhallin osastolla esillä olleista kolmesta yksilöstä yksi oli vielä HSV:n (Holden Special Vehicle) virittämä versio, jota Englannissa markkinointiin mallinimellä Vauxhall Monaro VXR. Tax free -yksilön osto ei kuitenkaan Aria kiinnostanut.
MYYDääN ..
Viimeinen yksilö valmistui Australian tuotantolinjalta heinäkuun 14. Jos tarjolla on filepihviä, miksi söisin jauhelihaa?, tokaisee Ari viekkaasti.
ei kuitenkaan voi siirtää nykyisestä paikastaan, katsastusmääräyksien mukaan sumuvalo kun olisi tuolloin liian alhaalla. Asennuksia ei oltu kuitenkaan tehty ihan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tämän virheen Ari aikoo korjata, vaihtaen samalla sivuvilkut alkuperäisen kaltaisiksi. Sitä suuremmallakin syyllä voimme olla ylpeitä, että myös Suomessa on yksi ... Puskurin alle sitä
KYNTTILä SAMMuu
Pontiac GTO:n matka automallien värikkäässä viidakossa on kuitenkin jälleen kerran päättynyt. Viime aikaisten talousongelmien johdosta koko Pontiacin olemassaolo on vaakalaudalla. Nähtäväksi jää palaako legendaarinen GTO enää koskaan tuotantoon. Autoon oli tehty maamme katsastusmääräysten vaatimat muutokset, eli asennettu muun muassa takasumuvalo. Kaupankäynti lähti edistymään perinteisellä koeajolla jota arvatenkin Ari odotti kuin kuuta nousevaa. Pontiac oli juuri sitä mitä Ari oli odottanut. Esimerkiksi etulokasuojiin oli asennettu pyöreät sivuvilkut poraamalla lokasuojiin reiät... GTO:n omistaja otti ehkä hieman yllättäen yhteyttä Opel Club of Finlandiin, tarkoituksenaan saada autosta itse tekemänsä myynti-ilmo kerhon nettisivuille hän siis selvästi oli itsekin perillä mallin sukujuurista. Kaupankäyntiä viivästyttivät monimutkaiset muuttoautosäännökset, joiden mukaan omistajan pidempiaikaiset ulkomaan matkat pidensivät autolle määriteltyä karenssia. - Vaikka tallissa on kaksi muutakin autoa, en ole ajanut niillä vuoteen metriäkään. Nopeus- ja matkamittarin näyttämän pystyy valitsemaan joko maili- tai kilometriperusteiseksi.
ole kuin yksi kappale myynnissä ja kaksi kappaletta koko maassa, kertoo Ari. Ari vastaanotti kyseisen pyynnön kerhon nettisivujen ylläpidosta vastaavana ... päivänä 2006. Lokasuojissa vain olisi ollut jo tehtaan toimesta vilkunreiät. - Lopulta pääsimme yhteisymmärrykseen kauppasummasta, joka myyjän mielestä oli älyttömän
Spinneri 3/2009
halpa, mutta omasta mielestäni "sopiva", Ari vihjaisee hymyillen. ilmoitusta hän ei koskaan sivuille laittanut, vaan otti itse välittömästi yhteyttä myyjään. - Täytyy sanoa että oli aika epätodellinen näky nähdä auto livenä, hehkuttaa Ari "ensitapaamista". Holden Monaron kohdalla valmistusmäärät jäivät tätäkin alhaisemmiksi, johtuen Australian pienemmästä markkina-alueesta. "Dodge Ram SRT-10 kiihtyy kuin pieni sika..."
Arin yksilö on ehtinyt nähdä asfalttilatua vajaat 60 000 kilometriä. Puskurit ulottuvat maan määräysten mukaan liian alas!
LIIAN MATALA KANADAAN
Virheetön yksilö GTO ei kuitenkaan ollut. Kolmen vuoden aikana ehti valmistua yhteensä 40 808 Pontiac GTO:ta. Mainittakoon tässä yhteydessä, että kohtuullisen alas ulottuva puskuri on myös syy siihen, miksi uuden sukupolven Pontiac GTO:ta ei koskaan tarjottu Kanadassa. Holden kuoppasi Monaron uudistuneen Commodoren myötä vuonna 2005, eikä Pontiacilla ollut joko resursseja tai haluja ... jatkaa mallin tuotantoa omatoimisesti. tai oikeasti jopa kaksi uudemman sukupolven Pontiac GTO:ta.
kuva General Motors
25. Koska kyseessä oli jenkkiversio, oli nämä reiät peitetty tehtaalla GTO-logolla Jenkeissä sivuvilkut eivät siis ole pakollisia. Helmikuussa 2006 General Motors kertoi, että malli-
vuosi 2006 tulisi jäämään GTO:n viimeiseksi. Takasumuvalon sijaintia Ari on myös miettinyt. Seuraavaksi siirryttiinkin hintaneuvotteluun. Myyjä oli Australiasta kotoisin oleva henkilö, joka oli ostanut auton uutena Yhdysvalloissa asuessaan ja tuonut sen sieltä muuttoautona Suomeen. Kaupat lyötiin lopullisesti lukkoon maaliskuussa 2008, GTO:n karenssin päättyessä. tai kumpaakaan ..
Myyjänä ollut kiihdytyskuski Orhanen oli hankkinut aihion aikoinaan Parkanosta kiihdytyskäyttöä varten. Kun tankin kapasiteetti oli 7 gallo-
naa, pystyi Thamesilla pöristelemään noin 175 mailia siis 280 kilometriä. Autossa oli 1,1 litran nelisylinterinen moottori. Matin lähtiessä raahaamaan projektia kotiinsa, Orhanen oli vielä sanonut: "Älä vaan entisöi sitä!" Kopan saavuttua nykyiseen Akaan kaupunkiin, Viialan kylään, alkoi kanta-auton metsästys. No katsotaanpa rekisteriotteesta... Teksti ja kuvat Antti Juntunen
M
Matti Mikkosen pikkupedon näköinen Ford ei ole kiihdytysauto, eikä museorekisteröity antiikkimobiili. Tehoa 30 hevosvoimaa ja vääntöä 46,4 lbs/ft. Lopputeksteissä mainitaan auton kiihtyvyyden olevan niin nopeaa, ettei voi muuta kuin hymyillä. Ratti sijaitsi engelsmannien tyyliin oikealla puolen, mutta vastaavasti moottori ja akku vasemmalla puolella. Ulkomuoto on nostalgisen virtaviivainen, mutta sisustassa ja konehuoneessa on jotain jytäkämpää.
istähän vehkeestä ja mallista oikein on kyse. Mallia myytiin tavalliselle kansalle pakettiautona, 7 hengen tila-autona ja normaalina Estate Vanina. Hintaa Thamesilla oli alkaen 271 puntaa. Ford Granada!. Mallimerkinnän E83W mukaista Thamesia käytettiin jakeluautona, ambulanssina ja jäätelöautona. eli 62,9 newtonmetriä 2400 kierroksella. Oikeastaan koppaa ei ollut jäljellä kuin metri etupäästä, loppu oli kadonnut. Jarrut pysäyttivät auton 30 mailin nopeudesta 39 jalan eli vajaan 12 metrin matkalla. Prosentteina kantaautoa on 65 %. Mallia valmistettiin 19 vuotta vuoteen 1957 asti. Palataanpa automallin, Thames E83W Rangen, syntysijoille sumuiseen Englantiin vuoteen 1938. Englantilainen aikakausilehti Measham Magazine testasi autoa vuonna 1949. Renkaina 18 tuuman Firestonet. Englannin Ford julkaisi tällöin uuden kevyen hyötyajoneuvon. Thames-nimi tulee Lontoon läpi virtaavasta Thames-joesta ja se valittiin autolle nimeksi, koska sen haluttiin olevan mahdollisimman englantilainen malli.
Thames E83W -mallistoa valmistettiin 1938-1957
2000. Auto on muutoskatsastettu 2004. Fordin ollessa kyseessä, kanta-auton-
EI ENTISÖITäVäKSI!
Matti hommasi pahasti ruostuneen kopan Ilmajoelta vuonna
26
Spinneri 3/2009. Kanta-autona on Ford Granada ja koppa on Ford Thamesin. Myyntivaltteina oli halpa käytettävyys, edulliset varaosat, pieni kääntösade, taloudellisuus ja silti varsin pirteä ja voimakas kone. Vaihdelaatikkona kolmivaihteinen Borg ja Beck, perävälitys huima 6,83:1. Kiihtyvyys 0-30 mph (48 km/h) oli 15,2 sekuntia ja kulutus 25 mpg
Tuulilasinpyyhkijät asennettiin tuulilasin yläpuolelle, kuten alunperinkin, mutta kahdella pyyhkijällä. Kromaus teetettiin Virossa kustannussäästömielessä. Nokkaa piti jatkaa eteenpäin, että tulipelti ja tuulilasi mahtuivat paikoilleen. Pakoputkistoksi vedettiin tuplaputket, joille ulostulot peräpeltiin. Kopan kapeuden vuoksi kaikkea on kavennettu. Peräpää piti rakentaa täysin uusiksi, eikä etupääkään hyvä ollut. Granussa sattui olemaan vieläpä mukavana bonuksena vääntävä 2,0-litran V6-kone.
sopivasti kromiset osat sekä 16 tuuman erikoisvanteet.
TEKNIIKKA
Granadan vakiomoottori istutettiin paikoilleen laatikkoineen päivineen. Ratista tosin paljastuu kantaauton merkki helpoimmin. Takaoven kahvakin noudattelee vanhan ajan tyyliä. Lopulta auton nokka "kasvoi" tai piteni 15 senttiä. Kopan uusiminen olikin jo suurempi savotta. Ratkaisu on pakollinen, koska tuulilasi on alhaalta raotettavaa mallia. Ne ovat samankokoiset, mutta kromiset. Ilmanputsari vaihdettiin kromattuun menevämpään versioon. Paikallisen Taunus-harrastajan Make Malisen plantaasilta kymmenien Fordien seasta löytyi sitten sopivasti vuosimallin 1982 Granada. Alkuperäinen peili muistutti jotain peräkärrynvetopeiliä.
VARuSTEET
Autoon laitettiin uudet astinlaudat, takalokarit ja etuvalot. Toistasataaheppainen V6 kuljettaa kevyttä hoppaa iloisesti...
YHTEENSOVITuS
Granadan rungon muokkaus koppaan istuvaksi teetti paljon töitä. Edessä on Granadan ovesta avaajat. 30-luvun aikainen ilmastointi, nääs... Tummaa ulkokuorta täydentää
Spinneri 3/2009
Escortin takavalot pystyyn asennettuna. Runkoa lyhennettiin lopulta 370 milliä, että takapyörät osuivat pyöränaukkoihin. Äänet ovat mukavan matalaa murinaa. Tuloksena hyvin tasapainoinen akseliväli koppaan nähden. Tulipelti ja akku peitettiin kromilevyllä. Hienot kromiset etuajovalot poikkeavat hieman alkuperäisistä. Lopputulosta täydentävät sirot kromipeilit ja krominen bensatankin korkki. Konehuoneesta löytyy kaksi valmistenumerokylttiä, sekä Thamesin että Granadan. Vanhoissa kuvissa auto näyttää melkeinpä kaatuvan selälleen, jos peräpoksiin istahtaisi. Alkuperäiset semafori-vilkut korvattiin nykyaikaisilla etulokarin helmaan asennettavilla vilkuilla. Peräpäässä on alkuperäistyyliset tuuletusaukot ja ikkunat. Takavaloina on ykköskoppaisen
MuHKEA SISuS
Sisustasta löytyy Granadan kojelauta ja penkit. Alunperinhän Thames-mallissa on hyvin takapainoisen näköinen takarenkaiden ja peräpään suhde. Ikkunat ovat aidot peilimallit. "Thames-nimi tulee Lontoon läpi virtaavasta Thames-joesta..."
kin piti olla mieluiten Ford. Auto maalattiin lopulta tummalla metallivihreällä, joka muuttuu kirkkaassa auringonpaisteessa lähes mustaksi. Muuten konehuone on originaalia Granadaa. Sisusta on verhoiltu tummalla vihreällä ja tummanharmaalla yhdistelmällä. Alkuperäinen Granadan ratti näyttää melkeinpä suurelta. Penkit ovatkin melkein toisissaan kiinni. Autohan on rekisteröity neljälle, joten takapenkitkin 27. Sisälle ei näe, mutta ulos kyllä
Loput ovat vaihdettuja osia ja prosentteina se tekee 35. Toissa kesänä Thamesilla hoidettiin yksi hääkeikka ja viime kesänä katsastusreissu. Eli ollaan vielä reilusti alle 50 prosentin.
Kiitokset: Lehtinen Japi, Viiala P.S. Vähäisen käytön takia Ford näyttää aivan siltä kuin se olisi valmistunut eilen.
PROSENTIT HALLuSSA
Korinvaihtoautolla tarkoitetaan Suomessa rekisteröityä autoa, johon on myöhemmin vaihdettu kori. 30-luvun ilmastointi... Napitettuun peräosastoon jää silti reilu tila tavaroille.
Granadan 2-litrainen V6 vie kevyttä koria varsin sutjakkaasti.
EI TuRHAA AjOA
Neljän vuoden rakentamisen jälkeen autolla on ajettu ainoastaan 600-700 km. Huomaa kojelaudan päällä oleva pikkuauto.
löytyy. Ford-Rodi Roverin kasitekniikalla, Mini-projekti jne.
keen 50 prosenttia tai enemmän. Autoverolain mukaan Suomessa rekisteröity ajoneuvo verotetaan uudestaan, jos sen osista vaihdetaan rekisteröinnin jäl-
Mikkosen siististä tallista löytyy Thamesin lisäksi muitakin mielenkiintoisia projekteja. Thamesin tapauksessa kanta-autosta on käytössä runko, akselit, moottori, pohjalevy, tulipelti, etusisälokasuojat, kojelauta ja penkit. Auto on myytävänä!
28
Spinneri 3/2009
Teksti ja kuvat Riku Loisa
p
Heinäkuun lopun hikinen iltapäivä kääntyy kohti iltaa. Kuudennen sukupolven Corvette oli juuri saapunut Suomeen, mutta ei ollut ehtinyt vielä esittelyhalliin. Seitsemän hengen autolle ei ollut tarvetta, joten sen voisi vaihtaa johonkin hiukan sportimpaan. Pontiac jäisi
vaihdossa liikkeeseen, kunhan Corvette ensin saisi kilvet konttorilta. Hetken turinoinnin
jälkeen myyjä kertoili, että takahuoneessa olisi jotain muutakin erikoista. No sitähän sitten lähdettiin tutkimaan. Paljon on Corvette muuttunut tuosta päiväs29
Spinneri 3/2009. Hienouksia tutkiessa tuli myyjäkin kyselemään kuulumisia. Tai ainakin ensimmäinen asiakkaalle toimitettu auto.
MuuTOSTEN TIELLE
Pete keri pesuletkun autovajan seinälle ja laittoi pesuämpärin vajan pöydälle. Samalla kun tilaihme oli huollossa, tuli ihmeteltyä liikkeen tiloissa näytillä ollutta uutta Cadillac XLR urheiluautoa. Valojen valkaistua huoneen sieltä paljastui uusi Corvette. Monen käytävän ja huoltohallin takaa löytyikin pimeä takahuone. Ensirekisteröinti suoritettiin huhtikuun puolivälissä ja auto oli mitä ilmeisimmin ensimmäinen Suomessa rekisteröity uuden sukupolven Corvette. Elettiin vuoden 2005 alkupäätä ja autokaupoissa oli käsiin jäänyt Pontiac Trans Sport tila-auto. Hetken aikaa Precision Red -väristä uutukaista ihmeteltyään Pete päätti tehdä radikaalin liikkeen ja vähentää autonsa istuinpaikkoja viidellä. Saunaa ei kannattane laittaa päälle, jos nyt illalla tekisi jotain muuta kun on niin harvinaisen hieno ja lämmin ilma.
ete heitti kiillotusrätit vahapurkin kanssa pesuämpäriin ja hymyili samalla kun muisti, mistä kaikki oli lähtenyt joitakin vuosia sitten. Auton pesun ja vahauksen aikaansaama hiki lähtee mukavasti hyppäämällä mökin laiturilta järveen
Piristävän uintireissun jälkeen Pete jatkoi muisteluitaan. Niinpä talven aikana alkuperäiset vanteet vaihtuivat Ronalin kiekkoihin, takavalot "nelistettiin", eli nyt valot toimivat samalla lailla kaikissa neljässä umpiossa. Silloin oli harrastuksissa hiukan toiset vaikeudet kuin nykyisellä internetin valtakaudella. Muistot harhailivat kauemmas ajassa, Corvette ei suinkaan ollut Peten ensimmäinen harrasteauto. Ensimmäisen kesän jälkeen alkoikin harrastajan mieli nousta pintaan. Olihan kulkupuolellekin tehtävä jotain. Olisihan siihen skuupinkin voinut väsätä, mutta sen verran lähellä oli Meetin ajankohta et-
"Konepeiton aukosta näkyi jo Magnaflown ahdin..."
30
Spinneri 3/2009. Osiakin piti tilata postimyyntiluettelon takakannesta löytyvällä kupongilla. Nyt olikin niin hieno ilta tulossa että illalla voisi pyörähtää pienellä lenkillä lähimaaston mutkaisilla, mutta asfaltoiduilla maalaisteillä. Konepeiton aukosta näkyi jo Magnaflown ahdin. Olihan niitä kultaisella 80-luvulla ollut vaikka minkämoista amerikkalaisvalmisteista muskeliautoa, enemmän ja vähemmän rakennettuja. Ensimmäinen kesä menikin ajellessa kauniina kesäpäivinä, samanlaisina, joista nytkin sai nauttia. Pete hymähti itsekseen, eihän ne ulkoasulliset muutokset tietenkään riittäneet. Muuten asennus meni varsin helposti hyvien ohjeiden avustamana. Öljyä koneessa oli, samoin jäähdytysnesteen pinta näytti sopivalta, jarrunestettäkin on, pissapojan nestettä ei tässä kelissä tarvitse, mutta sitäkin näyttäisi olevan säiliö puolillaan. Ensimmäinen projekti oli maalata jarrulevyt ja -satulat, jotta ne eivät heti ensimmäisistä vesipisaroista muuttuisi ruosteen ruskeiksi. Lisäksi sisustaan lisättiin hiukan punaista aksenttia punaisilla matoilla. Jotain pientä voisi autolle tehdä, lisätä hiukan persoonallisuutta autoon. tä, eipä olisi silloin uskonut kun auto vähän ennen vappua 2005 saapui Peten kotitalliin. Pete jatkoi muisteluaan. Kuponki kirjekuoreen shekin kera ja osia odottelemaan. Ahtimen pahka kun ei muuten mahdu matalan konemuovin alle. Niin se ahtimen reikä konemuovissa. Kun selvisi, että lupienkin puolesta olisi mahdollista tällainen kombinaatio Suomessa katsastaa, lähti ahdinsatsi tilaukseen. Ne tulivatkin, joskus puolen vuoden päästä, jos-
kus eivät ollenkaan... Vaikein homma projektissa olikin ensimmäinen viilto rälläkällä ehjään konemuoviin. Pakoputkien päähän löytyi vielä klassiset custom-osat: Super Trapin vaimentajat neljänä kappaleena nekin.
LuVALLA AHTAMAAN
Pete laski colamukin terassin pöydälle ja käveli auton luokse, avasi oven ja aukaisi konepeiton. Ja kyllähän auto meettiin valmistui, vaikka asennusvaiheessa tulikin ongelmia puuttuvasta imusarjan tiivisteestä. Pete palasi muistelmistaan takaisin nykyhetkeen, enää konepellin reikä ei harmittanut. Hiukanhan siinä sai paperitöitä tehdä ja käännellä englanninkielisiä papereita suomeksi, mutta jälkikäteen ajateltuna työ kannatti! Ahdin saapui täydellisenä pakettina maahan ja sen asentamiseen oli Pete varannut
sopivasti aikaa ennen loppukesän Corvette Meettiä Kuopiossa. Jos vaikka tarkistaisi öljyt ja muutkin nesteet ennen mutkacruisingille lähtöä. Kun asiaa ja mahdollisuuksia tarpeeksi tutki, helpoin tapa lisätä käytettävyyttä ja nimenomaan vääntöä myös alakierroksille oli mekaaninen ahdin. Autolla ei ollut tarkoitus ajella kuin sateettomina kesäpäivinä, mutta kyllähän sitä silloin tällöin joutuu kuitenkin pesemään. Sinne oli ahdetulla autolla päästävä. Siksi nyt kourassa olikin oluen sijaan kylmää colaa. Joten kaikki on valmista pienelle ajelulenkille
Sieltä vasempaan ja kohti mukavia peltoaukeita ja mutkateitä, joilla ei tarvitse edes ajaa ylinopeutta saadakseen mukavaa vauhdin tunnetta ajoon.. Jake-teippauksen pääkallo on aika hienosti piilotettuna tuohon kuvioon. Ovilasin reunoihinkin lisättiin vielä hiukan kisafiilistä teipillä. vetäisi oven kiinni ja polkaisi kaasun pohjaan..."
eurooppalaisia hiukan ihmetyttää suomalaisten hulluus lähteä porukalla katsomaan LeMansiin asti kun autot ajavat ympyrää... Jake, hassu nimi pääkallolle, lienee lähtenyt liikkeelle Corvette-kisatiimin pienistä logoista vuonna 2004. Varovasti vain eteenpäin ennen kuin pääsee asfalttitielle. Kesällä 2007 Pete seurasi LeMansin jälkimainingeissa Corvette tiimin taivalta, ennen viimeistä kilpailua Laguna Secassa Corvettet olivat varmistaneet luokkavoiton. Pete kävi hakemassa uuden tölkin kylmää colaa ja palasi au-
ton luokse. Muutama metri mustaa teippiä, terävä veitsi ja hyvät hermot ja hiukan vapaaaikaa ja teippaus oli tehty. Auto näytti niin hyvältä, että tätä voittoa kunnioittaakseen Petekin päätti
tehdä samanlaisen teippauksen omaan autoonsa. Peteä harmitti, kun mökkitien hiekkapinta pöllyää aina hiukan jos ei ole juuri satanut, mutta ei sille mitään voi. Tämän voiton kunniaksi tiimin autot saivat ylleen isot Jake-logot. "... Samalla reissulla tulikin käytyä hiukan muuallakin Euroopassa. Saksaan laivalla ja sieltä Ranskaan LeMansiin, sieltä Itävaltaan ja Sveitsiin ja taas Saksan läpi takaisin Travemundeen ja laivalla kotiin. Muuta suurempaa uutta ei kevääksi 2008 autolle tullutkaan tehtyä.
PEuKALOKYYDILLä
Pete hörppäsi loput colasta ajatellen, että nyt on lähdettävä cruisailemaan ennen kuin lamppu taivaalla himmenee liikaa.
Avaimet ovatkin jo valmiiksi keskikonsolissa, joten ei muuta kuin autoon, ovi kiinni ja START-nappulasta kone tulille. Noin 4000 kilometriä tuli ajettua kahden viikon aikana, nyt ei autokaan enää pelännyt vesisadetta. Automaatin shifteristä pakki päälle ja peruuttaen pihasta pois
ahtopainemittari.
Kylkien ilmanpoistoaukkoihin on lisätty akryylistä tehdyt läpinäkyvät "hainevät", joihin saa myös (näyttely)valaistuksen.. Eihän tässä kiire ole, joten muutaman kilometrin lisälenkki ei haittaa. Nainen kumartui ikkunaan ja kysyi: "Oletko kylälle menossa?" Pete oli kyllä aikeissa kääntyä seuraavasta risteyksestä toiseen suuntaan, mutta muutti suunnitelmiaan. "Eikös tästä saa katon osittain pois. Kyllähän seura kelpaa näin kesäiltana, joten Pete pysäytti auton ja aukaisi repsikan sivulasin. Kylälle oli matkaa kymmenisen kilometriä ja lähimpään taloonkin useita kilometrejä. Vastaankaan ei ollut tullut kuin pari autoa koko reissun aikana. Enää ei kuulunut edes moottorin jylyä, vain linnut lauloivat kauniisti suomalaisessa kesäillassa ennen kuin ilman täyttivät kovin suomalaiset kirosanat erään miehen lähtiessä kävelemään ahon laitaa kohti auringonlaskua...
Vakio-oviin on vaihdettu niin sanotut Lambosaranat,. Tässä olisi hyvä hiukan oikaista jalkaa, mutta Pete jätti oikaisun väliin, kun pellon puolivälin paikkeilla näytti olevan joku kävelyllä. Meni muutama sekunti, ennen kuin Peten aivot yhdistivät näköhavainnot ajatuksiksi siitä mitä oli käynyt. Pete jäi ihmeissään seisomaan kattoa pidellen tien penkalle. Kun Pete pääsi lähemmäs, nousi kohti kävelevältä varsin naisellisia piirteitä omaavalta hahmolta oikea käsi ja peukalo ylös. Hämmästynyt mies laski katon varovasti tien penkalle ja istahti itsekin asfaltin reunalle miettimään. "Moi, mä olen Marita", huikkasi nainen samalla kun temppuili oven kanssa saadakseen sen auki. Olisipa mukavaa tässä helteessä ajella ilman kattoa!" Niinpä Pete nousi itsekin pois autosta ja ryhtyi kattoa irrottamaan ihmetellen samalla itseäänkin, ettei ollut jo mökin pihassa raapaissut kattoa pois. A-pilariin on lisätty mm. Kännykkä oli keskikonsolissa, samoin mökin avaimet. Marita, tai kuka lienee oikeasti, ehti vielä vilkuttaa avonaisen katon kautta lähtiessään murinan saattelemana kohti uusia suuntimia. "Eikös tämä ole Corvette?" kysyi Marita, Pete ehti nopeasti ajatella että fiksu likka taisi hypätä kyytiin, kun Marita jo jatkoi. Muutaman kymmenen kilometrin ajon jälkeen avautui eteen pitkä peltoaukea. Epäuskoisena Pete kuunteli loittonevaa veekasin mylvintää metsikön takaa. Tehdastekoisten saranoiden myötä ovet aukeavat "lambomaisesti".
Sisustan ilmettä on piristetty hopeanharmaita muoviosia maalaamalla. Kun Pete käveli katon kanssa auton taakse laittaakseen sen takakonttiin juoksi Marita nopeasti auton ympäri, hyppäsi kuskin pai-
kalle, vetäisi oven kiinni ja polkaisi kaasun pohjaan samaan aikaan kun nykäisi vaihteen päälle shifteristä. Muutama lyhyt hetki siinä meni kattoa irrottaessa
Teksti Heikki Skyttä, kuvat Spinneri Team
42
Spinneri 3/2009
Teksti ja kuvat Jari Sjöman
48
Kyseinen moottori oli kuristettu ja penkityspaperilla todistettu. Oletetaan kuitenkin, että tämänlainen moottori on ollut valmistajan tuotevalikoimassa. Näistä saat lisätietoa paikalliselta katsastusasemalta, minne kannattaa muutenkin olla yhteydessä ennen kuin muutosta alkaa tehdä. Yksi kohdalle osunut luku oli 130 hevosvoimaa. Vaihdettava moottori saa olla massaltaan max. Patrol-85 Yritimme selvittää tuota M10B20 moottorikoodia useata eri kanavaa pitkin, hieman huonolla menestyksellä. Aikasemmin olen törmännyt mk2 Escorttiin jossa oli Cossun moottori, mutta tehot merkattu johonkin reiluun 100hv. Villi veikkauksemme on, että General Motors vetää tässä pisimmän korren... Koska tietoa moottorista oli hyvin vaikea löytää, emme saaneet varmuudella selville kyseisen moottorin tehoarvoa. Toimitus
UUSITTUJEN NETTISIVUJEMME MYÖTÄ LUKIJOILLEMME ON TULLUT MAHDOLLISUUS KOMMENTOIDA LUKIJAKYSYMYKSIIN ANTAMIAMME VASTAUKSIA. Kiinnostaa lähinnä, mitä löytyy tehoa ja vääntöä, ihan vakiokuntoisena. Vai onko se vain 2,0-litraiseksi kasvatettu M10-sarjalainen. Toki auto täytyy muutoskatsastaa muutoksen jälkeen. Näyttäisi siltä, että muutos on mahdollinen. Jälleen kun puhutaan moottorin vaihtamisesta, on tehon kasvu rajoitettu max. Kuutiotilavuuden, painon suhteen joo, mutta tehon ei. Nimim. Pete Täällä toimituksessa moista sinänsä kiinnostavaa aihetta ei ole sen enempää ehditty miettimään, saati sitten selvittämään, mutta olisiko joku lukijoistamme paneutunut asiaan. Mistä autosta (merkki ja malli) moottori on peräisin, mitä vuosimallia jne. Uskoisin, että BMW moottori mahtuu tuonkin rajaarvon sisään, vaikkakaan en mainitsemasi moottorin omamassaa saanut selvitettyä. Oletetaan, että se pitää paikkaansa. Eri yhteyksissä koodi vilahtelee, mutta yhdeltäkään enemmän tai vähemmän viralliselta listaukselta M10B20 moottori ei löydy; 1,8-litrainen M10B18 edustaa sarjansa suurinta vaihtoehtoa. Harrasteeksi voisin mielellään valita auton johon sopivia osia löytyisi ilman ihmeempää hakemista, tosin en amerikkalaista. xE7x Corollan (KE70/TE71) iskutilavuudeltaan kookkain moottori on ollut 1C-dieselmoottori (1839 cm3). Tarkkaa en muista. Nimim. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon numerossamme 1/2009 esitelty Mini, jonka vauhdista vastaa Yamaha YZF-R1 moottoripyörän moottori. Siltä osin BMW M10B20 moottori olisi siis mahdollista asentaa. Toimitus
CHEVYN 350 MOOTTORI...
Tuli hankittua täysin uusi Chevyn 350 motti valurautakansilla ja alumiinisella imusarjalla. Tepe Pystyäksemme vastaamaan sinulle edes jossain määrin luotettavasti, tarvitsisimme lisätietoja moottorista. Tälle palstalle voit lähettää harrasteautoilun värikkääseen maailmaan sekä lehteemme liittyviä kysymyksiä ja kommentteja. Enää vastaan voi tulla yksi raja-arvo; moottorin omamassa. Tekniikan osathan tässä on etupäässä kyseessä, ei verhoilu tai taustapeili niinkään. Kuten artikkelissakin tulee ilmi, on moottorin teho kuristettu 92 hevosvoimaan. Spinneri Magazine/Hukkaportti, PL 2, 00411 HELSINKI · fax (09) 8330 6616 · Email hukkaportti@spinneri.fi · Internet www.spinneri.fi
OSIEN YHTENÄISYYS...
Onkohan kukaan muu miettinyt millä merkillä olisi suurin osien yhteen sopivuus, eri mallisarjojen ja eri vuosimallien kesken. Toimitus
STARLET JA GT:N MOOTTORI...
Moi. Tehot Chevroletin vakiokuntoisessa 350 cid veekasissa kun vaihtelevat 150 ja 350 hevosvoiman välillä, riippuen siitä mihin autoon moottori on alunperin tehty. OSALLISTU KESKUSTELUUN, SURFFAA OSOITTEESEEN WWW.SPINNERI.FI => HUKKAPORTTI
52
Spinneri 3/2009. Kun puhutaan moottorin vaihtamisesta alkuperäisestä poikkeavaan moottoriin, saa moottorin koko kasvaa maksimissaan 25 prosenttia, eli tässä tapauksessa 2298 kuutiosenttimetriin. Tältäkin osin siis muutos olisi mahdollinen. Ylärajaksi muodostuu siten 138 hevosvoimaa. vimpu Periaatteellisella tasolla pitäisi onnistua, onhan vastaavia tosiaan tehtykin. Iskutilavuus tällä kyseisellä moottorilla on todennäköisesti 1991 cm3. Mutta onnistuuko moottoria "kuristamalla" ja penkkitodistuksella kyseinen asia jos tehot eivät ylitä 20% rajaa. 20 prosenttiin verrattuna mallisarjan tehokkaimpaan moottoriin, tässä tapauksessa Toyotan 115 hevosvoimaiseen 2T-G moottoriin. 25 prosenttia painavampi verrattuna mallisarjan painavimpaan moottoriin, joka xE7x-sarjan Corollan kohdalla tarkoittaa jo mainittua 1C-dieselmoottoria. Nimim. Ei ruiskua, vaan nelikurkkuisella kaasarilla. Toisaalta olemme kuulleet huhua, jonka mukaan katsastusviranomaisten yleinen kanta tähän "kuristamiseen" olisi kiristynyt. Aikasemmin oli kysytty saako laittaa Starlettiin GT Corollan moottorin. Joku BMW-asiantuntija osaisi varmastikin kertoa totuuden... Unohtaa ei myöskään sovi sitä, että auton liikenneturvallisuuteen vaikuttaviin komponetteihin (jarrut, jousitus jne) voi joutua tekemään teknisiä muutoksia. Käytännöt vaihtelevat hieman katsastustoimipaikkojen välillä, vaikka näinhän ei pitäisi olla, joten kannattaa ainakin etukäteen kysäistä siltä konttorilta, missä auton meinaa muutoskatsastaa. Mikäli kyseessä on joku todellinen moottori, on sitä ilmeisesti käytetty joissakin E12-sarjan 520-malleissa. Nimim. Toimitus
COROLLAAN BMW:N MOOTTORI...
Olisikohan mahdollista muutoskatsastaa ke70 corolla bmw:n m10b20 moottorille. Niinpä mielessämme heräsikin kysymys, onko tällainen moottori ollut todella BMW:n tuotanto-ohjelmassa. Vaikkapa 70-80-90-luvuilta, nämä eniten kiinnostaisi
wikitekniikkaan, eli sinne voi kuka tahansa tallentaa mitä tahansa tietoja ilman ennakkotarkistusta. Toimitus
VW PASSATIN VERTAILUMALLISTA...
Tossa tuli mieleen kun olen ostamassa VW Passat CL 2.0l vm: `94... Siten tehorajaksi muutoskatsastusta ajatellen muodostuisi joko 208 tai 220 hevosvoimaa. Ooppelimies Nimim. Purdez Valitettavasti tietotaitomme ei kata kovinkaan hyvin tuon ikäistä VW Passatia, joka ei muutenkaan ole kovin suosittu harrasteauto, ainakaan täällä Suomessa. Näin mää sain ainaki omaan autoon vm -75.
VOLKSWAGEN CORRADO NELIVETO...
Onks muka sellainenki olemassa. Moottorin toki saa vaihtaa mallisarjaan kuuluvaan, päästövaatimuksiltaan lähtökohtaa vastaavaan moottoriin. Siten tietojen paikkaansapitävyys on tasan niin luotettavaa mitä on tietokantaan kirjoittavien käyttäjien asiantuntemus. Siten emme pysty antamaan sinulle täysin tyhjentävää vastausta. MUSTAPOHJAISISTA REKISTERIKILVISTÄ...
Tuli hommattua `72 Rekord projekti ja nyt tahtois siihen mustat rekisterilaatat. Kattelin myös tos et jos tota alkais ulkoisestikin laittamaan nii mikä on paras sivu mistä kannattaa osaa tilata, parilta sivulta taas ei löytyny mitään mitä itse katselin. Toimitus
AUTOWIKIN TIETOJEN TODENPERÄISYYDESTÄ...
Useamman vuojen seurattuani autowikin tietokantaa tuli vaan mieleen et kuin todenperäisiä siellä erinäisiä automalleja koskevat tiedot loppujen lopuksi ovat. mustat kilvet. Toimitus
Rocknslant kommentoi Nykyään saa vaikka nykyiset omat kilvet tilattua mustapohjaisina kun vain täyttää hakemuksen konttorilla ja odottelee pari viikkoa. Mietipä nyt itsekin; jos sattuu esimerkiksi sellainen onnettomuus, missä autosi menee kirjaimellisesti ruttuun, niin haluaisitko itse olla tavalla tai toisella aikaansaamasi terävän peltireunan silpottavana. Mainitsemasi vuosi 1972 on kuitenkin sikäli rajapyykki, että tuolloin otettiin käyttöön nykyinen, valkopohjainen kilpityyppi. Mutta enemmän tietoa olisi kyllä kiva saaha et onko esim. Toimitus
Lisää kysymyksiä vastauksineen löydät Spinnerin nettisivuilta osoitteesta www.spinneri.fi
Spinneri 3/2009
53. asiasta kiinnostunnu Suoraan emme uskaltaneet vastausta antaa, vaan käännyimme merkin maahantuojan, VV-Auto Oy:n puoleen. Nimim. Onko mahdollista saada. Listan toisesta päästä löytyy 184-hevosvoimaisella VR6moottorilla varustettu VR6 Syncro -malli, joka esiteltiin vuoden 1994 lokakuussa. Virittäminen on ehkä parempi unohtaa, jos siis aikoo noudattaa lain kirjainta. Mistä sitten AutoWikin väite syncro-versiosta on lähtöisin, siihen me emme osaa vastata. Mitään suoranaista "ikärajaa" Ajoneuvohallintokeskus ei ole tälle kilpityypille määritellyt. ellei jopa VR6 Syncro -mallia. Toimitus
TERÄVÄT REUNAT...
Elikkä jos otan autosta sisustaa pois ni kuinka tarkka katsastusmies on niitten terävien reunojen suhteen kun eikös ainaki jos ulkopuolel on jotain terävää ni nehän huomauttaa?. Näin siksi, että erilaisista Corrado-aiheisilta nettipalstoilta tuli varsin risteävää tietoa ... Sivuston sisältö on siis kokonaisuudessaan käyttäjien tuottamaa. Netistä tutkiskelin ite asiaa nii siellä tuli niin monta moottorivaihtoehtoa mitä tohon passattiin ite menee, mut menis ja tietäis totuuden tosta, ja mitä voi kattoa vertailumallina, ku tekis mieli saaha tota potkua hiukan lisää. Lisäksi tunnuksen tulee olla vapaana. jonka ilmeisesti olit itsekin jo huomannut. Unohtaa ei kuitenkaan sovi sitä tosiaa, että vähäpäästöisen auton virittäminen on aina oman shownsa kun siis katsotaan asiaa viranomaiskäytännön kannalta. harhaanjohtavaako. Kattoverhoilun poistolla ei ole nähdäksemme suurempaa merkitystä kuin matkustusmukavuuteen (lämpeneminen, sisämelu jne.). jatkuva vai pelkkä syncro. Nimim. Ku mä oon aina luullut et Corradoa ei olisi ku etuvetoisena. Omatoiminen selvitystyö antoi odottaa EI-vastausta myös maahantuojalta. Mehän emme voi toisen, tässä tapauksessa AutoWikin, puolesta vastata kuinka luotettavia heidän sivustollaan olevat tiedot ovat. Museoajoneuvossa (M-kirjaimella alkavat) kilvet ovat aina mustapohjaiset, mutta sellaiset voi saada myös muihin ajoneuvoihin, edellyttäen että ajoneuvossa on jossain sen historian vaiheessa ollut mustapohjaiset kilvet. Estää ainakin telomasta itseään oven sisäisiin rakenteisiin. Volkwagen Corradoa on valmistettu vain etuvetoisena. Lähtökohtaisesti näytti siltä, että mallia olisi tarjottu vain etuvetoisena, mutta siellä täällä vilahteli maininta Syncrosta. Maksaa noin vajaa pari kymppiä. Suosittelemme varmistamaan asian paikalliselta katsastuskonttorilta, mutta mielestämme vertailumallina voi käyttää ainakin VR6 (174 hp) ... Ainaki Autowikin tietojen mukaan kyllä. Esim. Ei tähän mielestämme katsastusmiestä tarvita, terve järki riittää! Jos välttämättä haluat leikkiä lihamestaria, suosittelemme kääntymään paikallisen katsastusaseman puoleen. Nimim. Autoon voi tietyin edellytyksin saada ns. Tätä tuki myös Iso-Britannian Corrado-kerhon nettisivustolta löytyvä, selkeä versioluettelo. Jos tiedot ovat puutteellisia tai virheellisiä, voivat muut käyttäjät täydentää ja/tai korjata tietokantaan tallennettuja tietoja. Nimim. Voi tehdä kipiää... Asetuksissa ei mielestämme ole mitään kertakaikkisen selventävää vastausta tähän pulmaan. Koko AutoWikihan perustuu ns. Oviverhous on sekin oman etusi kannalta syytä säilyttää, sivutörmäyksessä se kun saattaa suojata. Kiitokset jos jaksoitte lukea ja olen ikionnellinen jos saisin vastauksen pikaisesti. jos otan ovista verhoilut pois ja katosta ni sanookohan ne mitää??
Jo oman turvallisuutesi takia on parempi, ettei sen enempää omassasi kuin kenenkään muunkaan autossa ole sisällä eikä ulkona mitään teräviä linjoja ja/tai kulmia. Kun lopulta saimme VV-Auto Oy:n vastauksen, pystyimme toteamaan olevamme oikeilla jäljillä. Olin lukevinani jostain että vuosi 1972 olisi juuri ensimmäinen vuosi jolloin ei mustia kilpiä saisi. Asia siis pitää puida tapauskohtaisesti. Ja paljoko sinne kerätystä tiedosta on täysin tuulesta temmattua. Eli Corradosta ei olisi olemassa nelivetoista versiota. Sen enempää 1.8 16V, 1.8 G60, 2.0 8V, 2.0 16V kuin VR6 -mallistakaan ei nelivetoista versiota ole tarjolla ollut. Salapoliisityömme tuotti kuitenkin jotain tulosta. Moottorivalikoima kolmannen sukupolven (B35i/3A) Passatissa on ollut melko kattava, lähtien liikkeelle 75-hevosvoimaisesta tonnikuussatasesta
Juhlinta aloitettiin eräällä tavalla jo toukokuun alussa, kun American Car Show Oulu avasi ovensa yleisölle 30. Marssin perjantaina iltapäivällä Ouluun lähtevään lentokoneeseen, samaan, millä myös näyttelyssä esiintyvän Melrosen sällit keikkamatkansa aloittivat. Vuosien varrella myös Oulussa on kokeiltu höystää näyttelyä muidenSpinneri 3/2009. kerran.
makohtaisesti tämänkin vuotinen Oulun näyttely käynnistyi itse asiassa Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Toisena näyttelypäivänä ovet aukeavat jo aamupäivällä. Näyttely siis rakennetaan päivän aikana ja yleisö päästetään ihastelemaan aikaansaannosta illalla. Aikaa hämmästelyyn, kummasteluun ja ihasteluun on aina puolille öin. Teksti ja kuvat Riku Sjöman Teksti ja kuvat Jari Loisa
O
54
American Car Club Oulu juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan, yhdistys kun perustettiin syyskuussa 1979. Kellon nakuttaessa kahta kurvasi taksi Ouluhallin pihaan, ja pääsin ottamaan ensimmäiset "hajut" tämän vuoden näyttelystä.
Oulun näyttely poikkeaa kolmesta muusta kevään isosta näyttelystä siinä, että sen ensimmäinen näyttelypäivä starttaa vasta kello 18. Järjestely näkyy selkeästi kävijäryhmi-
en koostumuksessa; iltanäyttelyssä käyvät enemmän alan harrastajat, päivällä taas perheet.
MuISTOjA MENNEILTä VuOSILTA
Tämän vuoden näyttelyyn oli aiempien vuosien tapaan kerätty käytännössä vain ja ainoastaan amerikkalaisia ajoneuvoja
Päiväksi on lyöty lukkoon Äitienpäiväviikonloppu 8.9.5.2010 ja sinne on saatu jo sovittua kuuleman mukaan huippukeräilykokonaisuus, joten aurinkoisissa merkeissä ensi vuoden Classic Motorshow:ssa ihaillaan uutuuksia.
58
Spinneri 3/2009. Tässä näyttelyssä juuri somistus ja osastot olivat arvostelun kohteena, ja nyt parhaan osaston palkinnon vei SF-Scooterfreaks. Hienoa, että näytteilleasettajilla on halua ja intoa rakentaa näyttäviä rekvisiittoja autojen taikka kaksipyöräisten esiintuontiin. Teksti ja kuvat Kettil Rautio
L
Viime vuonna saimme maahamme uutuusnäyttelyn, Classic Motorshown, joka oli debyytissään menestys.
uonnollisesti onnistumisen jatkumon takaaminen on suuri asia, ja töitä saa tehdä entistäkin enemmän, jotta jo hyvän näyttelyn nähneet tulisivat jälleen ihailemaan klassikkoja. Hieno ja uskomattoman suuri harrasteautoparkki veti kahtena päivänä parkkitilat mobiileja täyteen kaikkien ihailtavaksi. Ja jälleen oli hienoa huomata näyttelyn hieno taso myös somistuksien ja osasto-
jen ideoinnin suhteen. Toki ne tutkinnan ja ihailun suurimmat helmet löytyivät sisältä halleista, joista tälläkin kertaa löytyi mahtava määrä harvinaisuuksia ja ennennäkemätöntä kalustoa, esimerkiksi elokuvissa käytettyjä autoja (kuten valkoinen Challenger).
"Moni vietti aikaansa hämmästellen myös parkkipaikan komeaa antia..."
YLEISÖ-EK
Myös hienoja vierailijoita mahtui mukaan, sillä muun muassa Ari
Vatanen, Hannu Mikkola sekä Simo Lampinen kunnioittivat näyttelyä kiinnostuksellaan. Yleisö-EK oli tuttuun tapaan aivan messuhallin kulmalla, ja se oli suosiossa, sillä kansaa oli pätkän varrella varsinaiseksi tungokseksi asti. Toinen parannus oli saatu lisääntyneeseen parkkitilan määrään, ja tämä oli
kohdistettu aivan oikein, juuri niille harrasteautoille. Ja hienoa oli huomata, että debyyttinäyttelystä oli otettua oppia. Moni vietti aikaansa tosiaan hämmästellen myös parkkipaikan komeaa tarjontaa, jota piisasi yllin kyllin. Kunniamaininnan ansaitsivat myös Naisten Automobiiliklubi sekä Steyr-Puch Club Finland.
VuODEN PääSTä uuDELLEEN
Jotta näyttelyn organisoijan Risto Laineen ensi vuoden näyttely olisi jälleen kerran menestys, on tulevan suunnittelu ja työ jo aloitettu. Siitä todisteena menestyksekkäästi kasvanut kävijämäärä, nyt vierailijoita kävi 16100 henkilöä. Parannusta viime vuoteen 3500 kappaletta. Lahden Suurhalli ja messukeskus tarjosivat jo toistamiseen upean ja onnistuneen näyttelyn. Isku Areenan ja Suurhallin isot parkkitilat, joissa oli tilaa yhteensä yli 600:lle autolle, tarjosivat kattavan veteraaniparkin. Tämä huima luomus on varustettu 650-hevosvoimaisella Rolls Roycen 27-litraisella V-12 panssarivaunun moottorilla, joita käytettiin myös ahdettuina versioina lentokoneissa. Kuten jo aiemmin mainittiin, niitä harvinaisia helmiä piisasi sisätiloissa useita. Tässä työssä näyttelyn "isä" Risto Laine ja apulaiset onnistuivat hienosti. Mahtavasoundinen vehje oli monen makuun. Palautetta saanutta lippujonottamista oli saatu huomattavasti paremmaksi, joten nyt huimia jonoja ei sisäänpääsyssä syntynyt. Myös huima Silver Meteor veti kansaa kuuntelemaan käyntinäytöksiään ulkosalla. Kaksi jälkimmäistä herraa antoivat monien muiden rallimiesten mukana 60-luvun ralliautoilla näytösajossa menemisen mallia
Viime vuonna komeimpia Impsomistuksia oli "metsälöytö".
Näyttävästi "tuunattu" Mini, johon tyylikäs korisarja ja modernisoitu sisusta sopivat hyvin.
Nämä Audit herättivät jonkin verran keskustelua, monien mielestä kun yksikään ei lukeudu klassikoihin...
Parkkipaikka tarjosi viime vuoden tavoin myös paljon nähtävää...
60
Spinneri 3/2009. Suomen Imp-kerho ideoi rata-autokisateeman osastolleen tänä vuonna. Opel 60´s & 70´s clubin osastolla ärhäkkä B Kadett huokuu vauhtia ja voimaa. "Junakeula" VW-bussi somisti Volkkariyhdistyksen osastoa yhdessä "vauhtineitokaisen" ohjastaman Karman Ghian kanssa
K
vauxhall Bedford Club Finland ry vBCF
erhon juuret ulottuvat 1980-luvun alkupuolelle Kouvolan suuntaan. Jäsenmaksu on 20 euroa/vuosi, ei liittymis- tai muita kuluja. Kerhon perustajajäsenistä suuri osa on edelleen kerhotoiminnassa mukana, ja monelta osin on rakas harrastus siirtynyt isältä pojalle -periaatTeksti ja kuvat Finnshark teella. Kerhon kotisivuilla osoitteessa http://www.vbcf.fi pääsee tutustumaan hieman tarkemmin kerhon toimintaan ja sieltä löytyvät kaikki keskeiset yhteystiedotkin sekä pääsee tarkastelemaan jäsenten autoja. Jäsenten keskuudesta löytyy niin mobilisteja täysin entistettyjen museoautojen kanssa, kuin muiden harrastesuuntien edustusta, kiihdytyksestä rata-
kiinnostuneet ovat terv-etulleita. Sivustolla on myös keskustelufoorumi osto/myyntiosastoineen. Kokoontumiset ovat kaikille avoimia, joten kaikki Vauxhall-autoista
Puheenjohtaja: Marko Oikarinen 040 551 5921 Varapuheenjohtaja: Martti Huttunen 040 566 6675 Sihteeri: Airiina Tenhovuori 040 569 2571 Yhteystiedot: Vauxhall Bedford Club Finland ry Ristikankaantie 20 90910 KONTIO Internet: www.vtcf.fi
Spinneri 3/2009
61. Vaikka jäsenistön keski-ikä on melko korkea, on harrastajajoukossa edustusta jokaisesta tyylisuunnasta. Mobilistissa kerhon jo kertaalleen huhuttiin kuolleen. Jäsenmaksua vastaan saa neljä kertaa vuodessa julkaistavan kerholehden, Aarnikotkan, sekä runsaasti tietoutta ja apua harrasteautojen varaosien hankintaan ja soveltamiseen liittyvissä asioissa. Harrastajien ikääntymisen seurauksena on harrastajamäärä pudonnut, ja kerhon jäsenmäärä on hiukan yli 100 jäsentä. Kirjavassa joukossa kaikki harrasteautot ovat sulassa sovussa, ketään ei hylätä. Toinen suurista tapahtumista on Pohjoisen meeting, joka järjestetään jo perinteikkäästi Pyhäjärvellä Emolahti Camping -leirintäalueella 25.-26.7.2009. Kokoontumisia kerho järjestää vuodessa muutaman. Tervetuloa tutustumaan!
Teksti ja kuvat VBCF ry / Jouni Enqvist
Tervetuloa iloiseen joukkoomme!
autoilun kautta tämän hetken kuumimman tyylisuunnan eli tuning-harrastuksen parista. Tuolloin haluttiin ottaa huomioon myös Vauxhalltehtaan raskaan kaluston eli Bedford-autojen harrastajat ja nimeksi uudelle yhdistykselle tuli nykyisin käytössä oleva Vauxhall Bedford Club Finland ry. Toiminta oli alkuun hyvinkin pienimuotoista, mutta tieto kerhon olemassaolosta saavutti pikku hiljaa aina suurenevan joukon harrastajia, jopa siinä määrin, että 1998 kerho päätettiin virallistaa ja rekisteröidä yhdistykseksi. Kerhon jäsenmäärä oli huipussaan 2000-luvun vaihteen aikaan, jolloin jäseniä oli noin 200. Vauxhall on merkkinä monelle hieman eksoottinen ja vieras, mutta merkkiuskollisuudessa Vauxhall-harrastajaa ei taida kukaan voittaa. Kokoontumisien lisäksi kerhon jäsenet järjestävät tapaamisia ympäri Suomen. Kerho siis on olemassa ja voi kohtuullisen hyvin. Kesän päätapahtuma vuonna 2009 on Heinolassa, Heinäsaari Camping -leirintäalueella 13.-14.6.2009. Pieni joukko innokkaita Vauxhall-harrastajia kokoontui ja lopputuloksena vuonna 1983 perustettiin Vauxhall Owner´s Club. Yllättävää on se, että koko ajan nuorempia harrastajia liittyy joukkoon lisää, joten kerhon tulevaisuus ei näytä kovinkaan mustalta, vaikka esim
Tämä laji on siinä mielessä mielenkiintoinen, että ratojen tekeminen on todella helppoa ja siten myös niiden vaikeustasoja voi vaihdella määrättömästi. saattaa helposti tehtävä ja halpa ajoneuvo olla edistyneempää tekniikkaa edustavaa nopeampi, mutta radan vaikeustason kasvaessa tekniikka alkaa puhua puolestaan. Messuilla esiteltiin täysin uusi laji, automaattisten laitteiden kilpailu siitä, mikä laitteista kulkee nopeimmin läpi lattiaan viivalla merkatun radan. Eivätköhän messut kuitenkin anna monelle jonkinlaisen ponnahduslaudan mallailun maailmaan jahka vähän kasvavat. Muutaman vuoden takainen kova huoli harrastuksen ukkoutumisesta vaikuttaisi siis olevan menneen talven lumia. Ihmisiä oli ympärillä todella paljon, välillä ihan tungokseksi asti. Tällä kertaa emme valitettavasti päässeet näkemään yhtään taistelua. Näin maallikkokatselijan silmillä autojen taso vaikutti parantuneen viime vuodesta, mutta määrä ainakin tuntui pienemmältä. Laji on aivan uusi Suomessa ja ensimmäiset kilpailut pidettiin Model Expossa. Automallien kilpailut oli jaettu kahdeksaan luokkaan. Ilahduttavaa oli jälleen kerran lasten ja nuorten yhä kasvava määrä.
apsikävijöiden määrää kasvattaa luonnollisesti samaan aikaan päähallissa pidettävät Lapsi-messut. Eipä autoja tosin koskaan liikaa ole ollut, kun panssarivau-
RObOSOTA
Robosota oli jälleen kerran melko näyttävästi esillä. Suurin osa lapsista oli siis taas kerran palosammuttimen kokoisia, jotka eivät varmasti vielä mallailua harrasta. Kauppiaiden, robosodan, roolipelaajien, pitsinnyplääjien ja veneiden uittopaikan ympäröimä näyttelytila jäi suorastaan muun toiminnan jalkoihin niin, että varmasti monelta messuilla kävijältä jäi malleihin tutustuminen väliin. Lisätietoja robomeiningeistä saa osoitteesta www.robosota.fi
Tottahan toki RC-autotkin pitää pystyä dynottamaan...
MuOVIMALLIT
Muovimallien määrä oli hienoinen pettymys. Järjestäjät voisivat ensi vuodeksi miettiä hieman näkyvämpää näytteille asettelua, sillä monet esillä olleista malleista olisivat ansainneet enemmän huomiota osakseen. Yksinkertaisella radalla, jossa ei ole paljoa jyrkkiä mutkia,
Matias Marjakangaksen Chevyssä on komeat poppivehkeet.
nut, lentokoneet ja muut sotavempeleet taitavat olla mallailun ykköskohteita. Kilpailuluokkina oli stock, racing, tu-
62
Spinneri 3/2009. Teksti ja kuvat Kimmo Kotro
L
Tänä vuonna messut vaikuttivat ainakin kävijän näkökulmasta erittäin suosituilta
Muutenkin tulosluetteloissa näkyy paljon sanoja nimiä, joten melko pienen piirin toimintaa mallailukilpailut edelleen ovat. Suoranaista esikuva-autoa laitteella ei kuitenkaan ole. Ei siis ihme, että kauppa käy.
RC-AuTOT
Radio-ohjattavat autot olivat näyttävästi esillä, sillä PKSRCA:n osastolla oli useita suurimittakaavaisia polttomoottoriautoja. Tuomareiden toiminta on muuttunut avoimemmaksi, sillä tulokset arviointikohtineen löytyvät kätevästi netistä. Nykyisin kun jo kaikkia ajoneuvotyyppejä, autoja, veneitä, lentokoneita ja jopa helikoptereita saa radiolaitteineen muutamalla kympillä. ning, custom, street rod, street car, trucks sekä suoraan laatikosta. Itsekin joutui ihan keskittymään, että pystyi kieltäytymään houkutuksista. Model Expossa ovat kauppiaat aina olleet melko suuressa roolissa, mutta liekö viereisen hallin Lapsi-messujen mielipuolisella tavaratarjonnalla jotain tekemistä sen kanssa, että myyjät tekevät varmasti joka vuosi aina uuden myyntiennätyksen. Toisaalta ei voi kuin ihmetellä Kiina-ilmiön vaikutusta eritoten radio-ohjattavien vempeleiden hintatasoon. Aiempina vuosina niiden hankkiminen on ollut työlästä.
tyy nollasta sataan alle neljässä sekunnissa! Pyrimme palaamaan tähän erikoisuuteen myöhemmissä numeroissa ihan esittelyn muodossa, sen verran kiinnostavasta laitteesta on kysymys.
MARKKINAHuMuA
Monen kävijän matkaan näytti tarttuvan jos jonkinmoista ostosta, sillä suurin tungos näyttelyssä oli kauppiaiden myyntikojuilla. Jokaisella oli kieltämättä melko puoleensavetäviä tarjouksia. Osastolla oli myös RC-auton dyno, jolla tehot saa kätevästi mitattua. Autossa on 26-hevosvoimainen mikroauton moottori, joten kulkupuolen pitäisi olla kunnossa, vaikka laite onkin yli metrin pituinen ja 80 cm leveä. Kolmen kilpailuluokan voittaja-auton rakentaja oli sama henkilö, Juha Airio. Huomiota herättävä oli myös Jari Vasaraisen Baja X-treme 100 Evolution 1:4 -mittakaavan omavalmiste, jonka esikuvina voidaan pitää Baja-buggyja. Tai siltä ainakin vaikuttaa sivusta seuratessa. Huippunopeutta auto kelaa noin 120 km/h ja kiih-
Mikko Valkeapään komea rodi.
Taistelurobotit näyttivät kokolailla samalta kuin aiemminkin.
1.-2.8.2009 Raskone, Kouvola
AUTOTEKNILLINEN NÄYTTELY 2009
"Isolla vaihteella taantumaa vastaan" www.pkaty.net/nayttely
Spinneri 3/2009
63
Verhouksen (liiman) on syytä antaa kuivua vähintään yön yli, mieluiten vuorokauden, ennen verhouslevyn paikoilleen asennusta.
65. Teksti ja kuvat Jari Sjöman
Edellisessä numerossa puuhastelimme Chevy SS454 Pick-Upin roikkuvan kattoverhouksen parissa. Väri toki on aivan eri mitä se oli alunperin, mutta harmaa on helposti sävytettävissä haluamaansa väriin kangasmaaleilla. Liima levitetään sekä kankaaseen että verhouslevyyn ristivedoin. Kankaan liimaamiseen kannattaa käyttää sprayliimaa. Huom: Anna liiman kuivahtaa hetki.
Kiinnitä kangas verhouslevyyn "harjaamalla". Kankaan tulee ehdottomasti joustaa joka suuntaan. Verhouksesta kiinnostuneet voivat laittaa sähköpostia toimituksen osoitteeseen toimitus@spinneri.fi
Liiman valinnassa pitää olla tarkkana. Suositeltava vahvuus (pehmusteen kera) on 3-6 millimetriä. (09) 541 3378
Spinneri 3/2009
Kangas kannattaa taittaa verhouslevyn reunan yli, varsinkin jos käyttää ohutta kangasta. Puhdas auton lumiharja toimii tässä oikein hyvin. Eri pinnoille on olemassa erilaiset liimat, mikä tulee huomioida liimaa valittaessa.
Ensimmäinen vaihe on vanhan "superlonmössön" harjaus irti verhouslevystä. Eri pinnoille on olemassa eri tuotteet. Muistutettakoon heti näin alkuun, että mikäli vähänkään epäilet omia taitojasi, käänny ammattilaisen puoleen.
OIKEAT VALINNAT
Ensimmäinen ja samalla työläin vaihe on vanhan, haperoksi menneen pehmusteen poistaminen verhouslevystä. Verhous sopii SS454mallin lisäksi myös muihin C/Ksarjan pick-upeihin. Työn otti hoitaakseen lehdellemme ennestään tuttu Autoverhoilu Kaasinen. Uudeksi materiaaliksi kannattaa valita kangas, jossa pehmuste on "intergroituna". Jätä noin 2 senttimetrin kääntövara ja käännä kulmat viimeisenä.
Tältä näyttää valmis kattoverhous. Välineeksi sopii jälleen auton lumiharja. Niin, nyt Spinnerillä olisi sitten kaupan erittäin hyväkuntoinen, hopeanharmaa kattoverhous vuosimallien 1988-95 Fleet-/ Sportsideihin (normaalipituinen ohjaamo). Liian karhea harja vaurioittaa pintoja.
Uutta kangasta valittaessa huomio kannattaa kiinnittää kankaan joustavuuteen; sitä pitää löytyä joka suuntaan. Tämänkertaisen artikkelin tavoitteena on näyttää se, mitä alunperinkin halusimme teille näyttää; miten irronnut verhous uudelleenliimataan verhouslevyyn. Harjaussuunta keskeltä ulkoreunoihin päin, jotta kangas pääsee eläytymään muotoihin.
yhteistyössä: Autoverhoilu Kaasinen Impilahdentie 34 B, 02140 ESPOO Puh. Mitoita kangas useamman sentin verran ylikokoiseksi.
MYYDääN KATTOVERHOuS!
Lopputulosta voidaan pitää hyvänä. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen emme pystyneet korjaamaan auton omaa verhousta, vaan jouduimme vaihtamaan sen toiseen.
A
lkuperäisen verhouslevyn kiikutimme ammattilaisen kunnostettavaksi
Mainosmedian levikin ei tarvitse olla valtava tavoittaaksesi juuri sinun yrityksellesi oikeat asiakkaat. vai haluaako... Onhan..?
Mainostaja!
Älä ole yhtä tyhmä kuin Jarmo. vai säästäisitkö rahaa käyttämällä oikeaan kohderyhmään osuvaa, edullista markkinointikanavaa. Ei todellakaan. Mieti itse onko jokainen tunnetun aikakauslehden lukija potentiaalinen asiakkaasi. Kaikkien ei tarvitse olla suuria ja mahtavia usein pienemmät palvelevat asiakkaitaan selvästi paremmin. mainostan tottakai siinä lehdessä, minkä levikkilukemat ovat kaikkein suurimmat koska sen on pakko olla ainoa oikea valinta. Niin ... iso levikki näkyy kuitenkin ilmoitustilan hinnassa: koko sivun ilmoitustilasta maksettu 7.750 euron summa ei ole takuu paremmasta tuotosta kuin 1.600 euroa loppusumma. Uskomme, että tajuat asian ytimen ja teet oikean valinnan.
Markkinoiden monipuolisin harrasteautolehti www.spinneri.fi/media
Soita 040 708 6640 ja kysy lisätietoja!. Niinhän jokainen yrittäjä haluaa. Terve! Olen Jarmo.
Haluan, että yritykseni kasvaa isoksi ja menestyväksi