Spinneri Magazine 4/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Spinneri! Tilaa omasi HETI! Muutamia kappaleita varastossa! Muutamia kappaleita varastossa! LISÄTIETOJA NUMEROIDEN SISÄLLÖSTÄ LÖYDÄT NETTISIVUILTAMME! www.spinneri.fi/shop Vain nopeimmille riittää! Vain nopeimmille riittää! Tarjoushintaan! Vain nopeimmille riittää! Vain nopeimmille riittää! Tarjoushintaan! Vain nopeimmille riittää! Tarjoushintaan! Tarjoushintaan! 2 Spinneri 4/2007. 1
Noh noh, rauhoittukaapas siellä lehden ääressä, laskekaa luuri alas ja älkääkä vielä peruko tilaustanne, sillä kyseessä ei ole mikä tahansa Lada vaan jotain aivan muuta... P 6 alataanpa hieman ajassa taaksepäin. Mitä se tekee harrasteautolehdessä!. Vuosi 2004 läheni loppuaan kun kiteeläisen Petri Ikosen päähän pälkähti jokseenkin pähkähullulta kuulostava ajatus. Onko se Lada. Teksti Heikki Skyttä, Petri Ikonen kuvat Heikki Skyttä, Petri Ikonen Mitäh!. Hän oli jo pidemmän aikaa harrastanut Lada-merkkisiä henkilöautoja ja etenkin vanhoja 2101-sarjalaisia, joita myös tuttujen kesken nappisilmiksi kutsutaan. Silloista harrastepeliä liikutti viritetty 1,7-litran voimapesä, mutta jotain tuntui puuttuvan ja kun asiaa pohti, niin sylinterivajaus se puute taisi olla... Lopulta Petri laittoi mietintäSpinneri 4/2007
Rakentamisen lähtökohdaksi hän päätti tehdä jotain sellaista mitä kukaan ei aiemmin SuomesSpinneri 4/2007 sa ole tehnyt ja lopputuloksen piti olla yhdistelmä komponentteja niin äärilaidoista kuin vain mahdollista. Alkoi armoton miettiminen ja mittailu, suunnittelu ja selvittely 7. LADA 2101 myssyn päähän ja alkoi suunnitella. Luonnollisesti V8-kone kävi heti alkuun mielessä ja hetken kasin istuttaminen Ladaan oli myös suunnitelmissa, mutta sopivan pientä raameihin mahtuvaa mottia ei löytynyt, joten katseet siirrettiin suosiolla V6-koneisiin
Vanha syyläri heivattiin mäkeen ja tilalle tuli Chevrolet Nivan alumiininen todella leveä kenno. Tulipeltiä pakotettiin 30mm taaksepäin ja keulapellit menivät täysin uusiksi. Töitä muutos tulisi kyllä teettämään, mutta mielikuva valmiista autosta oli sen verran houkutteleva, että hän päätti aloittaa projektin. Lähtökohta siis oli mitä mainioin. Se ei sujunut ihan heittämällä sillä uusi V-kone oli lähes 15 senttiä pitempi ja tuntuvasti leveämpi kuin Ladan oma nelosmoottori. Muutoin autosta löytyi kyllä kaikenlaisia käytönjälkiä, mainittakkon esimerkkinä vaikkapa aurauskeppien keräilystä lommoutuneet takalokarit. Moottorin valinnassa Petri päätyi Fordin V6-koneeseen, koska Lada-harrastuk- oli pitänyt autostaan varsin hyvää huolta mm. Ajatus oli Spinneri 4/2007. Jos pohja oli kunnossa niin, pin- TuumasTa Toimeen Projekti alkoi perustarpeiden hankkimisella, etusijalla oli moottorinostin sekä digikamera. vanha 1200 tekniikka pudotettiin pois keulalta ..." sillä alusta alkaen oli päivän selvää, että auto pitää myös saada rekisteröityä kyseiselle tekniikalle ilman kepulikonsteja. Tämä loi tietenkin omat haasteensa, sillä kukaan toinen ei ollut aiemmin, eikä vielä nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemminkään kyseistä muutosta toteuttanut. Kaikkiaan konetta jouduttiin nostelemaan keulille ja sieltä pois reilut sata kertaa ennen kuin lopullinen paikka sille löytyi, aiemmin hankittu moottorinosturi oli siis ahkerassa käytössä. "... Suunnitelmiin sopiva moottori vaihteistoineen samoin kuin 2101-kori löytyivät likimain vahingossa oman kunnan alueelta. Projektista kun oli tarkoitus pitää 8 s e n ohella taustalta löytyi lähes 15 vuotta Fordeja kerran fordisti aina fordisti, vaikka sitten näin lainahöyhenissä... Ladan ohjauslaitteiden liikeradat, etupalkin asento, ohjaus- ja apusimpukan sijainnit yhdistettynä Fordin vasemmalla puolella olevaan starttimoottoriin sekä tuntuvasti suurempaan kytkinkoppaan toivat käytännön toteutukselle melkoisesti haastetta. tapellit ja pohjatyöt teettivätkin sitten korin puolesta suurimman työn. ruostesuojausten osalta ja tämä näkyi hitsaamattomana alustana. Jälkeenpäin mietittynä ratkaisu olisi saattanut olla toinen - siis jos Petri olisi etukäteen tiennyt millaisesta työmäärästä ja vaikeuksista joutuisi selviytymään ennen kuin unelmien Lada seisoisi kilvitettynä pihassa. tarkkaa päiväkirjaa Lada Racing and Tuning Club of Finlandin ja sen tueksi oli hyvä liittää myös kuvamateriaalia. Reilun vuoden mittaisten suunnittelu- ja taustatyön jälkeen projekti starttasi virallisesti tammikuussa 2006, jolloin vanha 1200-tekniikka pudotettiin pois keulalta ja aloitettiin tule- PienTä sääTöä... Koneen kasvaneesta pituudesta johtuen sille piti tehdä tilaa ihan isolla kädellä. Lähes vuoden verran mittailua, mietintää sekä lukemattomia ruutupaperivihkoja myöhemmin Petri saattoi tyytyväisenä todeta, että kyllä se v-pata todellakin saattaisi mahtua Ladan pellin alle lakien ja asetusten puitteissa. Ladan alkuperäinen omistaja van Fordin V6-koneen asettelu paikoilleen. Lisäksi kaikki muutokset oli tarpeen kuvata tulevaa katsastusta varten. Välillä homma alkoi tuntua mahdottomalta suolta, sillä yhden ongelman ratkaiseminen poiki lähes poikkeuksetta kolme uutta
autojen harrastajien sivustoille. Suomen Caprit -sivustolta löytyikin yksityinen myyjä, jolla oli konepellin pahka kaupan. Laatikko ei näet mahtunut Ladan tunneliin edes huonosti ja jos sen olisi laittanut sille kohdalle, mihin se olisi mahtunut, olisi jäähdyttimen ropeli puskenut maskista pihalle noin 20 senttiä ja lopputulos olisi muistuttanut enemmän lentokonetta kuin autoa. Petri kertoo, että ratkaisu oli varsin onnistunut, sillä keppiä on miellyttävä hämmentää sporttisemmassakin menossa. Kabiinista puuttui jotain olennaista ja varsin tärkeää sellaista. Tunnelin valmistuttua Petri ihaili kuinka ihanasti se siihen taipuikaan, kunnes mieltä alkoi vaivata eräs asia. Monen mutkan ja vääntelyn tuloksena olivat toimivat polkimet, mukaan lukien tuikitärkeä kaasupoljin, joka muutettiin samalla urakalla vaijerikäyttöiseksi alkuperäisen viputankovirityksen sijasta. Lopulta Petri ratkaisi homman reilulla vaihtokaupalla eli vaihdekepin ja käsijarrun paikat vaihdettiin päikseen. Huolellisen miettimisen jälkeen kiinnityspisteet ja niiden toteutus hahmottuivat siten, että moottori tuettiin runkoaisojen päälle erityisesti tarkoitusta varten rakennetuille kiinnikkeille. "Autossa tultaisiin käyttämään Fordin Type 9 -askia..." avarammaksi tunneliksi. Tässähän ei itsessään vielä mitään erikoista, mutta kun käsijarrukahvallekin piti löytää oma tonttinsa. Petri muisteli vanhojen Ford Caprien ja Opel Rrecordien konepeittojen muotoja ja suunnisti nettiin ko. Lisäksi Fordin aski oli noin 25 senttiä pitempi kuin Ladan vastaava eli vaihdekeppi tuli reilusti aiempaa taaksepäin. Osa vaihtoi lopulta omistajaa nimelliseen hintaan. Huomaa paikkoja vaihtaneet käsijarrukahva ja vaihdekeppi.. Puskureiden lisäraudat on muuten adoptoitu romikselta löytyneistä sairaalasängyistä. Keskitunneli on kasvanut melkoisiin mittoihin. Alusta alkaen oli selvää, että autossa tultaisiin käyttämään Fordin 5-vaihteista Type 9 -askia, mutta myös tämä poiki ratkottavia ongelmia ihan reilulla kädellä. Käsijarrukahva on siis edessä ja vaihdekeppi taaempana, josta se pilkistää mukavasti etupenkkien välistä. Etureunaa korotettiin 8 cm ja myös leveyttä tarvittiin lisää. Eipä siinä auttanut muu kuin Petri laittoi taas laikkakoneen laulamaan ja koko tunneli leikattiin pois etupenkkien takakiinnikkeitä myöten. Myös keulan ilma-aukko muutettiin vastaamaan kennon kokoa, mutta se onnistui varsin hyvin pienillä peltipokkauksilla. Konehuoneeseen tehtiin molemmin puolin syvennykset, jotta syyläri mahtui ajatellulle paikalle. Moottorinkiinnikkeet olivat luonnollisesti tehtävälistalla. Kun muoto oli hahmottunut, kaikki saumat koritinattiin, jottei olisi epäselvää kestääkö kyttyrä kiinni myös kovemmassa kyydissä. Lopulta kun kaikki komponentit oli saatu omille paikoilleen ja todettu myös toimivaksi, purki Petri auton uudelleen atomeiksi ja aloitti pohjatyöt. Lopputulos on varsin hillitty, liial9 Fordin veekutonen on Ladan konehuoneessa kuin kotonaan, eikä muutostöiden jälkiä juuri havaitse ellei tietäisi. turvata moottorin jäähdytyskyky kasvaneensta kuutiotilavuudesta ja tehosta huolimatta. Pahkaa lyhennettiin noin 30 senttiä ja se sai jatkeekseen kakkosmallin Golfin konepellin ritilät huolehtimaan lämmityslaitteen ilmansaannista. Lopulta tämä puuttuva asia osoittautui kaasupolkimeksi! Leventyneestä tunnelista johtuen oli alkuperäinen poljin poistettu ja nyt edessä oli niin jarru- kuin kytkinpolkimenkin siirtäminen sivusuunnassa 10 senttiä yli rattiakselin. Tai no, tässä vaiheessa paljastui vielä yksi mutta, sillä konepelti ei mahtunut kiinni vaan V6:sen ilmansuodattimet ottivat kiinni ja pelti jäi raolleen. Tämän jälkeen täysin suorasta arkkipellistä leikattiin sopiva pala ja taivuteltiin se uudeksi, Spinneri 4/2007 Petrin työnjälki on ihasteltavan siistiä. Lisäjännitystä moottorin asemoimiseen toi myös vaihdelaatikko
Lakkaa varattiin auton pintaan vedettäväksi 5 litran pönttö ja kaikki siihen myös levitettiin. Halli soveltuu maalaustyöhön kohtuullisesti, sillä Petri on rakentanut sinne riittävän ilmanvaihdon sekä suodatusjärjestelmät. Jokainen vanha osa hiekkapuhallettiin, kunnosSpinneri 4/2007. Välillä Petristä tuntui, että Ladan peltiosilla olisi sielu ja ne eläisivät ihan omaa elämäänsä. Hetken perästä tilanne oli jo ihan toinen. "Väriksi oli valittu klassinen British Racing Green..." lisella korkeudella ja leveydellä ei ole lähdetty pröystäilemään vaan tilaa on tehty juuri sen verran mitä tarvittiin. Väriksi oli jo aikaisemmassa vaiheessa valittu klassinen British Racing Green ja si10 tä oli t a rkoitus kuorruttaa runsaalla lakkakerroksella. Tämän jälkeen autoa kuivateltiin viikon verran, suoritettiin vesihionta 1200 paperilla ja ruiskutettiin pintaan loput viiden litran lakkapöntöstä. Kerroksista ei voida puhua, sillä niiden suhteen Petrillä menivät luvut sekaisin. Auto sai värin pintaansa Petrin omassa hallissa missä kaikki muutkin auton tarvitsemat työvaiheet oli tehty. Autoon vedettiin aluksi väri valmiiksi hiotun hiontavärin päälle ja värin päälle kertavedoin 3 litraa lakkaa. Auton pinnassa on siis tällä hetkellä huimat viisi litraa l a k kaa ja se muuten aiheuttaa tummanvihreällä pohjalla varsin jännän peiliefektin, josta moni tuunari voi olla kateellinen. uuTTa osaa rajan Takaa Maalauksen onnistuttua lähes täydellisesti, purettiin auton alusta ja akselistot totaalista läpikäyntiä varten. Ensivilkaisulla on jopa hieman vaikea hahmottaa pahkan olemassaoloa ja varsinkin sitä, että se on jälkikäteen tehty. PohjaT huolella Peltitöiden jälkeen alkoi armoton pohjatöiden teko. Tätä jatkettiin niin kauan kunnes Ladalle ominainen peltien aaltoilu oli saatu siedettävälle tasolle. Hallissa kaikki näytti olevan kunnossa ja suoraa, mutta annas olla kun auton vei ulos aurinkoon. Kaikki löydetyt ruosteet hiekkapuhallettiin ja maalattiin epoksipohjamaalilla, jota käytetään myös rekkojen runkorakenteissa. Autoa kitattiin ja hiottiin vedettiin hiontaväriä ja taas hiottiin ja kitattiin. Lopulta pohjien taso tyydytti vaativaa rakentajaa ja autoa alettiin valmistelemaan varsinaista värinvetoa varten
Mies on todellakin tehnyt ihan jokaisen työvaiheen alusta alkaen aivan itse ja ilman tuning-maailmasta tuttua "sponsoreiden tukea". Tilaahan pakosarjoille ei todellakaan ollut kuin nimeksi, mutta avuksi tuli taas sortavalalainen Forum-autotarvike, josta Petri haki kaksi kappaletta Lada Nivan alkupätkiä, jotka purettiin ja soviteltiin paikoilleen. Kukaan ei kuitenkaan vielä silloin arvannut täysin oikein konehuoneen sisältöä. Lopulta edessä oli suuri hetki. Mukaan tarttuivat myös uudet tiivisteet, kromipuskurit ja paljon muuta uutta pisteosaa. Viimehetken tarkistuksien ja dokumenttien riittävyyden vuoksi Petri oli suhteellisen tiiviissä sähköpostienvaihdossa katsastuskonttorin päällikön Veli Levän kanssa. Kun kerran aloitetaan tehdään kerralla kunnolla. Projektin kruunaa tietysti myös se, että kyseessä on ensimmäinen suomalaisen harrasteautolehden pääartikkeliksi ja kansikuva-autoksi päässyt Lada! Ainoita vinkkejä konehuoneen sisällöstä löytyy C-pilareiden tuuletusritilöistä, joiden alta pilkistää V6-logot. hurmiollinen loPPukiri Samoihin aikoihin Petri ilmoitti autonsa Joensuussa kesäkuun alussa järjestettyyn Rivermeetiin. Pienen väännön, säädön ja TaunusFinlandin sivulta haettujen sytytysjärjestysohjeiden mukaisesti johdot kytkettynä Lada kajahti huhtikuun alkupuolella ensimmäisen kerran käyntiin, tällä kertaa kuuden sylinterin voimin. Harmittavasti katsastusta ei enää ehditty tekemään vaan Lada piti viedä näyttelyyn siirtokilvin. Neljän kuukauden kasailun ja nysväilyn jälkeen keväällä 2007 lähestyi suuri hetki, jolloin moottoria voitaisiin kokeilla käynnistää. Käyntiäänet oli valtavat sillä autossa ei vielä tuolloin ollut minkäänlaisia pakosarjoja. Venäjällä myytävät jouset taisivat olla mitoitettu sikäläiselle tiestölle, sillä nyt kaksi kierrosta lyhennettynä auto on silti korkeammalla kuin alunperin. tettiin ja maalattiin. Päivät alkoivat käydä vähiin ja viime hetken työmäärä tuntui vain kasvavan kasvamistaan. Ja kuten arvata saattoi brittivihreä ja kiiltävä Lada tuplaputkineen herätti melkoisesti huomiota tapahtumassa. Onneksi Petrin työnantaja Maintpartner Keski-Suomi myötäeli projektissa niin vahvasti, että hän sai järjestettyä työvuorojaan siten, että auto valmistui lopulta vain päivää ennen näyttelyä. Yhtään kierreliitosta ei myöskään tehty ilman Chestertonin alumiinipastaa, joka takaa, että jos joskus joutuu jonkun osan autoon vaihtamaan, aukeaa liitos varmasti ilman taistelua. Autolle oli varattu aika Kiteen A-katsastukseen 21.06.2007 klo 8:00. Putkikooksi tuli 2x2" ja putkisto varustettiin kahdella amerikkalaisella Raptor-vaimentimella sekä h-yhdysputkella. Kerrankin Ladan tuplaputkille oli katetta eikä pelkästään näitä bling-bling sarjoja joissa nelosen putket haaroitetaan taka-akselin takapuolelta näyttäviksi tuplaulostuloksi molempiin nurkkiin. Tarkoituksena oli saada tapahtumasta jonkinlainen aikaraja projektille, eli se raju hurmioitunut loppukiri, jonka voimin auton sai pullistettua valmiiksi ja näyttelykuntoon. Petri mietti pitkään tekisikö putken yhtenä vai tuplana taakse saakka, lopulta tuplaputket veivät voiton. Valtaosan tarvittavista papereista Petri oli hankkinut jo aiemmin ja suunnitelmat oli tehty huolella, mutta nyt haluttiin saada projektin loppuhuipennukseksi auto kilpiin jo yhdellä kertaa. Tilan ahtaus pakotti siihen, että pakoputket piti tuoda alas etuakselin etupuolelta, josta niitä lähdettiin viemään taakse. Lopuksi voimme kaikki ottaa hatun päästä ja ihailla Petrin käden jälkeä oheisista kuvista. Sokerina pohjalla Petri sai autoonsa lyhyet N-alkuiset kilvet, jotka aikoinaan olivat lähinnä jenkkiautojen herkkua. Äänet hiljentää isommankin miehen, tuollaisia nimittäin todella harvoin Ladassa kuulee. Spinneri 4/2007 Ehkäpä tämän artikkelin jälkeen moni muukin näkee vanhojen Ladojen harrastepotentiaalin aivan uudessa valossa. Useamman kerran Petriä pyydettiin myös avaamaan konepelti, mutta se pysyi kuitenkin kiinni koko näyttelyn ajan. Tässä vaiheessa auto seisoi jo omilla pyörillään, sangen ylvään oloisena. Tällainen projekti ei olisi vielä 10 vuotta sitten tullut kysymykseenkään eli rakentelusäännökset ovat kyllä menneet parempaan suuntaan. Kyseisistä putkista sai juuri sopivan mittaiset ja muotoiset ja varmasti tasapitkät. ohjauslaitteisiin, jarruihin, sekä pyöräntuentoihin. Noin kolme tuntia myöhemmin rekisteriin merkittiin Suomen ensimmäinen V6-moottorilla varustettu 2101 Lada ja täysin ilman moitteita tai huomauksia. Kymmenissä laskettiin ihmiset, jotka kävivät kurkistelemassa Ladan pohjan Kiitokset: ·Saanallekärsivällisyydestä, ·KiteenA-Katsastus, ·DeltaMotorGroupOy, ·ForumMagazinno.1,2&3Sortavala, ·MaintpartnerOyKeski-Suomi, ·JoensuunLaakeri, ·LadaRacingandTuningClubofFinland, ·SuomenFordCaprit, ·TaunusFinland. 11. Auton aiempi omistaja ei muuten tunnistanut uudestisyntynyttä kulkupeliään eikä ihme. alle, tutkaillen ilmeisesti juuri tuplaputkia, niiden aitoutta ja syytä miksi autoon oli vedetty tuplaputket. Jopa kollektorin saattoi hyödyntää suoraan Nivan putkista. Apuna ja ehtymättömänä varaosien lähteenä toimi itärajan takana Sortavalassa sijaitseva Forum autotarvikeja varaosaliike, josta Petri haki uudet osat mm. Ainoan esimaun tekniikasta tarjosi pienet käyntiääniesittelyt, jotka poiki arvailuja moottorista aina viritetystä neloskoneesta veekasiin asti. Samalla kertaa vaihdettiin myös kaikki pultit, mutterit ja prikat uusiin eikä yhtään vanhaa osaa jätetty. Kaiken kaikkiaan katsastusasema hoiti homman idean esittelystä aina loppukättelyyn saakka todella ammattitaitoisesti, nopeasti ja ennen kaikkea tarkasti. Myös katsastusasiaa oli aloitettu hoitamaan hyvissä ajoin Kiteen A-katsastuksen kanssa
(09) 774 2810 Verkkokauppa: www.alfamer.fi Alfamer Oy Rapakontie, 49480 SUMMA Puh. (014) 610 292, 610 339 TARVITSETKO AIVAN PIENEN ILMON. 1/36-SIVU MAKSAA SPINNERISSÄ ALK. 80,- alfamer Luottokortilla tai nettimaksuna maksettaessa ei lähetyskuluja! FORD CHRYSLER CHEVROLET GM Myymälä: Hämeentie 68, 00550 Hki, puh. 05-355 7289 Fax. 05-355 7285 Email myynti@tradeparts.info Aukioloajat ma-pe 8.15-17.00 (la erikseen sovittaessa) Spinneri 4/2007 13. Best Damn Garage in Town! Varaosat, huollot ja korjaukset kaikkiin USA-autoihin www.jmt-autopalvelu.fi Kuormaajantie 3, 40320 Jyväskylä puh
Siinä olisi potentiaalia hieman suurempiinkin teholukemiin. Muuten auton alkuperäinen ulkoasu säilytettiin sisustaa myöten, hieman ulkonäköä tosin paranneltiin alumiinivanteilla. ahToTesTausTa Auto valmistui uudella tekniikalla suhteellisen ripeästi, sillä Fordin tuotteet olivat tulleet ToSpinneri 4/2007 14. Musta ralliohjus kiihtyi mukavasti ja voima tuli rajulla tavalla esiin aivan erilailla kuin oikeassa sorateiden pikakiiturissa vapaastihengittävällä moottorilla. Kipinä ei kuitenkaan sammunut. Seisonnasta huolimatta auto oli säilynyt kohtuullisen kovapeltisenä, eli oli hyvä projektiaihioksi. Linjakas 1969 Capri olisi loistava kohde uusille turboautokokeille. Hitsattavaa löytyi helmoista ja kaarista, jotka vaihdettiin siinä samalla kun auton orkkis 1,6-litrainen tekniikka voimansiirtoineen irroitettiin ja sysättiin tallin nurkkaan. Capri oli seissyt edellisellä omistajal- la vuosia eikä leimaakaan ollut otteeseen haettu peräti kymmeneen vuoteen. Hänen tekniikkavisionsa olivat vain hieman tuoreemmasta kehitysversiosta, sillä turboahdettu Cosworth "rivinelonen" tuntui puhisevan kutkuttavasti. Teksti ja kuvat Kettil Rautio Fordin vastine Mustangille Euroopan markkinoilla oli Capri, joita sai varsin erikoisina versioina varustukseltaan ja ennen kaikkea tekniikaltaan. Vinkkelimoottorisia 6- tai jopa 8-sylinterisiä versioita ihailtiin ja niistä tuli luonnollisesti harrasteautoilijoiden suosikkeja. O rimattilassa asuva Tom Collanus oli myös kiintynyt Fordin linjakkaaseen luomukseen. Viitisen vuotta tästä hetkestä taaksepäin Tom sai hankittua itselleen uuden projektin. 11-sekunnin kiihdytyssuoravetäisyt katuautolla puhuvat sellaista faktaa, että tuoreemmassa tekniikassa on myös voimaa. ensin ralliVersio Tomin ensimmäinen turbon puhalluksella lisätehoa tuottanut luomus oli kiiltävän musta legendaarinen välikoppa-Escort, jonka kanssa ensimmäisiä puhallinvirityksiä kokeiltiin innokkain seurauksin vuonna 1993. Tästä syntyi kipinä siitä, että pakokaasuahdettu voima on sitä oikeaa voimaa. Escortin Tom joutui kuitenkin myymään pois, jonka jälkeen jokunen vuosi vierähti ilman harrasteajokkia
Moottori perustuu Ford Sierra Cosworthin lohkoon ja Fordin 8-venttiiliseen kanteen. Moottorinohjauksesta vastaa Hestecin järjestelmä. Caprin ulkoasu, sisusta mukaan lukien, on pyritty säilyttämään mahdollisimman alkuperäisenä. Lisämittarit ja kuppiistuin ovat tavallaan pakon sanelemia poikkeuksia. 16 Spinneri 4/2007
Kansi kiikutettiin saman tien Myllärille, joka hieroi isommat venttiilit paikoilleen. Apex-kiihtyvyysmittari, 5" Autometer kierroslukumittari, seosmittari, ahtopainemittari. Pate Racingin tekemä "riittävän" iso turboahdin määrää nyt tahdin. Vanha suola janoTTi Kun haastattelussa vastaan tuli kysymys "Onkos ollut tilanteita auton kanssa", pääsi Tomin suusta iloinen nauru ja pieni kommentti: "Onhan niitä kai ollut". Kardaania lyhennetty. Hurricane läpivirtausilmanputsari. antureilla: pc-säädettävä. Haljenneen lohkon tilalle tuli samanlainen Cosworthin sylinteririvistö, joka vesitiloiltaan täytettiin betonilla rasituskestävyyden lisäämiseksi; edellisen tuhon syy lienee ollut juuri reilusti väsähtänyt lohko. Vahvemmat vetoakselit teetetty. MUUTA: Recaro kuppi-istuimet, 5-piste vyöt. Vaihdelaatikko 3-litraisesta Toyota Suprasta. Wiseco männät. Seuraava naurun remahdus saadaan kun kysytään "Osaatko arvioida paljonko on euroja mennyt autoon vuosien varrella". Tässä vaiheessa ei auttanut muu kuin lähteä tallille viettämään iltoja, töitä oli tiedossa riittävästi. Hyvä mieli jäi tavallaan, vaikkakin se kympin ajan saavuttamattomuus jäi harmittamaan. Ajaksi saatiin hyvä 11,59 sekuntia/214,5 km/h. Säädettävät kynäjouset edessä, Bilstein iskunvaimentajat joka nurkassa. Sitten loppui kunnon meneminen ja alkoi puutuminen. Muita pahempia tilanteita nyt ei oikeastaan ole ollut, onneksi ratti on pysynyt vielä "hanskas- "Ajaksi saatiin hyvä 11,59 sekuntia loppunopeudella 214,5 km/h " sa". Vanteet 7"x15", renkaat 205/50 ja 235/50. 2 kpl Bosch bensapumppuja, 12 mm polttoainelinja. taman kesän palvelleet kaasuttimet eivät kestäneet kuin 1,4 barin ahtoja. Mieleen jäänein lienee ollut konepellin pamahtaminen pystyyn kesken kovan kiihdytyksen, mutta onneksi ei tuulilasiin asti tullut, siitä selvittiin vain vääntynein saranoin. 3,5" pakoputkisto. Siihen loppui kyllä alkuperäiseen tuulihakaan luottaminen, joten konepellin etukulmiin tuli pikalukot varmistamaan luukun kiinnipysyminen. Jälleen ensisavut jännityksellä odotettu testiajo oli edessä tuota pikaa. Nyt kun paukkua oli saatu "perstuntumalta" selkeästi lisää, oli autoa päästävä ajamaan myös radalla. Siihenkin löytyi syy: viimeiseen vetoon ladattu paineen lisäys toi voimansiirrolle ongelmia kestävyyden kanssa, joten nilkuttaen maaliin. Kansipulttien välistä haljennut lohko hajotti liekkirenkaat ja vedet suihkusivat sylinteritilaan. Capri pistettiin myyntiin ja kauppahan kävi. Eagle kiertokanget. Intoa kuitenkin riitti, sillä tiedossa olisi aivan uusi aikakausi. Sachs kilpakytkinasetelma kuparipalalevyllä. Suunnaksi otettiin Kiikalan BurnOut Party. Öljypohja suurennettu. Isoventtiilikansi by Mylläri, venttiilit 40 mm/44,5 mm. Paketin saavuttua Tomin kotitalliin meni tovi uusien ahtoputkien, läppärungon, imusarjan ja suuttimien linjojen vedossa ym. Seuraavana kesänä olisi ollut tarkoitus oikein tosissaan päästä tykittämään kympin puolelle, mutta lohkon poikiminen pilasi suunnitelmat. Säätöjen hakemisen jälkeen ja niiden kohdalleen saaminen toi Tomille selkeän mielipiteen tästä kehitysaskeleesta, Ei ikinä enää tule kaasuttimia takaisin minun autooni, totesi Tom tyytyväisenä onnistuneen testaamisen jälkeen. kasaamisessa. Varttimaili 11,59 sek/214,5 km/h. Spinneri 4/2007 17. IS Sierran imusarja BMW:n 60 mm läppärungolla. 1000 ml suuttimet. Hukkaportti ja Bypass-venttilli by Pate Racing. Pate Racing turboahdin. Burton 320° nokka-akseli. VOIMANSIIRTO: Cosworth vauhtipyörä. Se on varmaa, että pirteän menon omaava Escort tulee viihtymään ja kiihtymään katukiihdytyksissä. FAKTAA... MOOTTORI: 2-litrainen Cosworth lohko ja kampiakseli. Nokka-akselien kokeiluissa Tom oli päätynyt A8:ien jälkeen Burtonin 320asteiseen malliin. Siellä päästiin sentään jonkinlaiseen etenemiseen, vaikkakin alkumatkan pito-ongelmat vaivasivat. Sitä Tom ei uskaltanut lähteä edes muistelemaan ja laskeskelemaan, sillä pääasia on, että on hauskaa ja homma mielenkiintoista! Sen verran intoa rakenteluun tuntuu edelleen olevan, että Tom hankki omalta kylältä jälleen välikoppa Escortin, johon visio on selvä: "Se tulee menemään kympin ajan!". Tehoresursseja piisasi sen verran runsaasti, että takarenkaiden sulamisnopeus oli huomattavaa, kun testattiin kadulla kiihtyvyysmittarilla varttimailisuoritusta. Kun tekniikkapaketti on valmis, enää tarvitsee saada vain sovitettua se uuteen koppaan! Pieniä parannuksia toki samalla tulee tehtyä, niistä me saamme varmasti kuulla ja lukea tuonnempana. Niinpä edessä oli soitto Harisen pajalle; uusi Hestec-moottorinohjausyksikkö tuli tilattua kolmisen vuotta sitten. Onneksi täystuholta sentään vältyttiin. Niinpä oli turvallisempaa mennä radalle kunnon paineilla ajamaan eikä vetää pitkää luisua syrjäisellä suoran pätkällä. Kavennetty taka-akseli Toyota Hiacesta, välitys 4.10:1. Hestec suorasytytys ja polttoaineruiskutus, pakokaasulämpö-, seos-, ahtopaine- jne. Nyt paremman kannen myötä potentiaalia tulisi olemaan vieläkin lisää, ja kun ahdinkokeiluissa oli löytynyt vihdoin hyvä ahdin, niin ajan parannus radalla ei ole tuulesta temmattua puhetta. Niinpä tätä luettaessa linjakas kori on löytänyt uuden kodin ja Escortin korin täytteeksi on siirretty koko Caprin ahdintekniikka ja akselistot
Jos tyhjäkäyntiä rikasti niin, että kone ei sammunut vedon kytkeytyessä, olivat kierrokset koko ajan tuhannen tienoilla. MegaSquirtin johtosarjan osalta pyrin pääsemään mahdollisimman helpolla, joten hankin Auto-nomicsin valmistaman lähes valmiin johtosarjan. Onneksi Kimmolla on tuo elektroniikka huomattavasti paremmin hallussa, niin siitäkin selvittiin aika helpolla. Vaikka olenkin jo ääneen miettinyt kaasuttimen asentamista, niin saattaa se ruisku vielä ensikesänäkin olla siellä konehuoneessa. Seuraavaksi päästiinkin sitten jo liikkeelle. Näin auto saatiin pysymään käynnissä ja itse asiassa tyhjäkäynnin muutos on vaihteen kytkemishetkellä todella pieni. Spinneri 4/2007 Sähköt autosta on viimeksi läpikäyty joskus 90-luvulla, joten ne olisi ollut aiheellista tehdä kokonaan uusiksi, mutta ehei, mennään helpoimman mukaan eli ensin moottorinohjaus ja lähitulevaisuudessa auton koko sähköjärjestelmä (mukaanlukien moottorinohjaus). Niinpä jouduimme näissä tilanteissa tekemään säätötyön ainoastaan takapuoli- ja korvatuntumalta. Ohjelman laskemat oletusarvot olivat melkein koko alueella hieman laihalla meidän koneeseemme, joten säädimme peruskarttaa hieman rikkaammalle. Tällä hetkellä ongelma on ratkaistu siten, että painetaan jarrua ennen vaihteen kytkemistä. Onneksi se ei ehtinyt polttaa kuin pari transistoria ja yhden optoerottimen sekä mitä ilmeisemmin sen Cranen lukijan, joka jakajassa oli ensin kiinni. Katsotaankesänaikanaovatkokuullutpuheetfaktatietoavaihuhupuheita. Niistä ongelmista Säätötyö käynnissä, lopullinen kartta vielä hakusessa. ei osannut kompensoida moottorin kasvanutta kuormitusta. Monesti läppäri on muutenkin ajossa mukana, joten säätötyöhön on helppo ryhtyä. Kesän ajo19. Tosin totesimme säätämisen aikana autossa olevan lämmittämättömän lambda-anturin lähestulkoon turhaksi kapistukseksi. Ja se helppouskin oli vähän niin ja näin. Näin MegaSquirt -projekti on saatu jonkinlaiseen päätökseen. Suurilla investoinneilla nykyisen lohkon saisi kestämään EHKÄ 500 hv. Ainakin jos haluaisi sen kestävän ilman järkyttävän alhaista ahtopainetta sekä kierroslukua. Säätäminen on sitten hiukan hankalampaa kuin mitä ensi alkuun kuvittelin. Viallisen johtosarjan takia jouduttiin vetämään ylimääräisiä johtoja. Aikataulu venyy... Teksti Pete Tässä vaiheessa ei Megasquirt vielä saanut sytytyksen signaalia, viallisesta johtosarjasta johtuen. Eli Mustangin kanssa taas kaikkia perinteitä noudattaen: aika menee kaikkeen muuhun ja rahatkaan ei riitä, ainakaan tekniikan virittämiseen. Vaikutti siltä, että pienillä kierroksilla anturi ei lämmennyt tarpeeksi, vaan näytti mitä sattuu. Tämä saa aikaan alipaineen pienenemisen imusarjassa ja näin siirtymisen kartalla alueelle, jonka pystyi säätämään rikkaammalle. Oli oikeastaan aika yllättävää kuinka pienillä muutoksilla moottorin käytös muuttui huomattavasti. jen yhteydessä hienosäädetään moottorin ominaisuuksia sitä mukaa kuin säädön tarvetta tuntee. liikkeistä kannattaa kysellä). Partco, Adita, yms. Lisäksi kiihdytysrikastusta säädettiin oletusarvoja pienemmäksi. Palaamme toki aiheeseen, mikäli jotain oleellista kerrottavaa ilmenee. nyTkö se on Valmis? No ei nyt sentään. Megatunen avulla seurattiin miten seokset heittelivät. Jos haluaisi selvitä "hieman" halvemmalla, niin kannattaisi ostaa iso kasa erivärisiä johtoja sekä "muutamia" liittimiä (esim. Auto on nyt kuitenkin sellaisissa säädöissä, että sillä voi hyvin ajaa kesän arkiajot ja käydä vaikka stripilläkin kokeilemassa. Sen verran on selvitetty, että ahtamista varten koneen alakerta pitäisi käytännössä vaihtaa kokonaan. Sanomattakin lienee selvää, että voimansiirto eli vaihteisto, kardaani ja taka-akseli olisivatjoutuneetvaihtoontaireippaidenmodifiointienkohteeksi. valmiin sarjan johtoja saa kuitenkin lyhennellä, jatkaa sekä mittailla yhtenään. Kasikoneelle siis aivan liikaa. Maantieajossa ja reiluissa kiihdytyksissä anturi antoi järkeviä lukemia, mutta pienillä kierroksilla ei. Eikä sitä aikaakaan loppujenlopuksi paljoa enempää mene kun tuon ns. Pari johtoa otti välillä toisiinsa kiinni kun oli eristys sen "valmiin" johtosarjan sisällä hieman vajaa. Täyskaasulla paljon rikkaammalle. Onneksi tuosta säätämisestä pääsee pikkuhiljaa perille. Tätä kirjoitettaessa on polttoainekartta rikkaalla, kylmä- ja kiihdytysrikastukset hukassa plus pari muuta pientä ongelmaa. Tässä kohtaa olisi mennyt itseltä jo sormi suuhun, kun piti selvittää, että mitä siitä piirilevystä paloi. Samaan aikaan selvitellessä tuota ahtamista kuuntelin hiukset pystyssä kauhutarinoita MegaSquirtin epäluotettavuudesta, joten päädyin siihen, että sytytyksestä huolehtii vanhanmallinen jakaja Pertronixin tai tutummin Ignitorin kärjettömällä lukijalla. Tuollaisen tehomäärän lähelle eräät ammatikseen koneita virittelevät kertovat päästävän ilman ahtimiakin, kutakuinkin samoin kustannuksin. Tällä saatiin talla pohjaan survaistessa esiintynyt miettiminen pois
Artikkelin aineisto saapui kuitenkin liian myöhään, eikä juttu ehtinyt mukaan kyseiseen numeroon. Ulkoasua muokkaavat uudet alumiinivanteet. Uusi LS3 moottori on 6,2-litrainen (376 cid) ja siitä on kaivettu esille 430 hevosvoimaa. siis 575 newtonmetriä (Dual Exhaust 580 Nm). Kirjan hinta on 37,50 euroa. Pahoittelut tästä. OFFROAD 5 16" malli on 5-puolainen autoihin, joissa kiinnitys on 5-pultilla/mutterilla. Kaasutinmoottorit on rajattu kirjan ulkopuolelle. OFFROAD 6 17" malli on 6-puolainen autoihin, joissa kiinnitys on 6-pultilla/mutterilla. Cobra lisävalotelineillä tämä hyväksyntä on. Velocity 2Go järjestelmän voi ottaa mukaan myös rannalle ja kytkeä siihen minkä tahansa kannettavan äänilähteen, sillä laitteessa on myös paikat kahdeksalle AA-kokoiselle akulle. 0-60 mph (0-96 km/h) vie aikaa 4,3 sekuntia ja huippuja kertyy 190 mph (305 km/h). LS2 versioon verrattaessa iskutilavuuden lisäksi muuttuneita ovat kannet, venttiilikoneisto sekä imukansi. Jälkimmäinen vaihtoehto oli helpommin ratkaistavissa... ÄÄNENTOISTOA MISSÄ IKINÄ HALUAT EU-HYVÄKSYTTY TELINE Alle 3500 kg:n henkilöautoihin ja kaikkiin pakettiautoihin asennettavilta lisävalotelineiltä on vaadittu 25.5.2007 alkaen EU-direktiivinen 2005/66/EY mukainen tyyppihyväksyntä. Uudella Dual-Stage Exhaust -optiolla teho nousee vieläkuudenhevosenverran.Vääntöarvoksiilmoitetaan424ft-lb ... Lisätietoja www.orum.fi 20 Velocity 2Go on Blaupunktin uutuustuote, jota voi käyttää lähes missä tahansa: aktiivisena subwooferina autossa, jossa se tarjoaa muhkean bassotoiston, sekä toisaalta kotona kompaktina hifikaiutinjärjestelmänä. Vuosimalli 2008 tuo mukanaan uuden moottorin; pari vuotta Corvetten keulalla ärissyt 6,0-litrainen LS2 saa siis pikapassituksen eläkkeelle. Hinnat alkaen 425 euroa/kpl Vanteita myyvät lähes kaikki rengasliikkeet. TORVI RATISSA Erään avustajamme harrasteauto narahti katsastuksessa äänimerkistään. Lisätietoja www.alfamer.fi KAKSI UUTTA OZ-VANNEMALLIA Italialaisia OZ-vanteita on käytetty ja testattu kilparadoilla jo vuosikymmeniä joista testikokemus on siirretty jokaisen autolijan ulottuville. HUHUJA ... Valikoimasta löytyy kiillotetusta, ruostumattomasta teräksestä valmistettuja telineitä niin henkilö- kuin pakettiautoihin. Vahingossa tieto tapahtuma-artikkelista jäi kuitenkin sisällysluetteloon. Tuotteilla on kolmen vuoden takuu. ASIAA ... Katsastusmies kirjoitti raporttiin: "Merkittävä äänimerkin painike selkeästitekstilläÄÄNIMERKKItaiTORVEN KUVALLA.". Kirjassa keskitytään bensiiniä polttoaineena käyttäviin nykyaikaisiin nelitahtimoottoreihin. Valmistus ja laaduntarkkailu Euroopan tiukkojen normien mukaan yli 35 vuoden kokemuksella OZ-aluvanteet kestävät kovempaakin käyttöä ja antavat jokaiselle urheilullisen ja turvallisen ajonautinnon.. Vanne kuuluu OZ- tuoteperheen RACING/TUNER-SYSTEM linjaan! Botticelli on saatavana 18-tuumaisena yksiosaisena ja kolmiosaisena 19-, 20- ja 22- tuumaisena. Tarjolle tulee myös kaksi uuttaväriä(JetstreamBlueMetallicjaCrystalRedMetallic). Polta kumia vain toisella renkaalla! Säästät luontoa! (ei saa ottaa tosissaan) KORJAUS NROON 3/07 Numeron 3/2007 sisältösivulla kerrottiin, että lehden sivulta 55 löytyisi artikkeli Kuopion harrasteautonäyttelystä. Lisätietoja www.blaupunkt.fi UUTISIA ... Neljä erillistä vahvistinta tuottavat yhteensä 160 watin maksimitehon, joka toistetaan pitkäiskuisten, polypropyleenistä valmistettujen bassoelementtien ja silkistä valmistettujen diskanttielementtien kautta. E K O L O G IN E N KUMINPOLTTO CHEVROLET CORVETTE 2008 Chevrolet Corvette C6 kokee uudistuksia. KUULU Spinneri 4/2007. Hinta: 242 / 299 euroa/kpl BOTTICELLI Elegantti ja urheilullinen vanne, joka on valmistettu kunnioittaen vanhoja perinteitä ja sopimaan nykyajan modernien autojen vaatimuksiin. Olipa sitten kyseessä katuauton moottorin suorituskyvyn parantaminen tai varsinaisen huippuviritteisen kilpamoottorin rakentaminen. Kyseisen artikkelin löydät tämän lehden sivulta 61. MOOTTORIN VIRITTÄMINEN Alfamer Oy on julkaissut nelitahtimoottorin virittämistä käsittelevän kirjan, joka soveltuu kaikkien autonmoottoreiden ja miksei myös moottoripyörien ja muiden ajoneuvojen moottoreiden virittämisestä kiinnostuneille perustietoteokseksi
Ahvenisto on monen harrasteautoilijankin mieleen profiililtaan. Roadster kiihtyy 0-100 km/h 3,8 sekunnissa ja saavuttaa 332 km/h huippunopeuden. päivänä 1967, mukana olivat mm. Ainakaan tehtaan nettiosoite ei tunnu enää toimivan... KW OSAA OPEL GT:HEN Opel GT:hen on tarjolla jo nyt jos vaikka minkälaista viripalikkaa. Voima välitetään taka-akselille 5-portaisen AMG SpeedshiftR-automaattivaihteistonavulla. Virallinen rataennätys on tällä hetkellä Teemu Tannisen F3-luokan autolla vuonna 2003 ajama 1.13,671 sekuntia. Luokkavoiton nappasi ennätystehtailijaUrsErbacher(5,055sek/467,22km/h).ToiseksisijoittuiAlankomaidenLexJoon(5,134sek/394,01 km/h) ja kolmanneksi Norjan Thomas Nataas (5,160 sek/414,30 km/h). NITRON PAIKKA Dodge Nitro kätkee räyhäkkään ja huomiota herättävän ulkoasunsa alle järkivalinnan: Tilavan ja muunneltavan perheauton perusmoottorina on täysinuusi2,8CRD,jonkamaksimiteho on 177 hevosvoimaa. Ilmeisesti tehdas ja siten myös merkki on siirtynyt historian kirjoihin. Bensiinimoottorin kaverina on aina automaattivaihteisto. bongattiin Helsingin cruisingissa ja sen omistaja on paikkakuntalaisia. Lisätietoja www.ahvenistonmoottorirata.fi 21 MB SLR MCLAREN ROADSTER SLR McLaren Roadsterin kori on valmistettu F1-autojen tapaan kokonaan hiilikuituvahvisteisestaCFRP-muovimateriaalista. Graham Hill, Jack Brabham ja Niki Lauda. HÖPINÄÄ ... Spinneri 4/2007. Roadsterin myynti alkaa syyskuussa, hinta vahvistetaan myöhemmin. UMISIA ... Tätäkin kovempaaontokimenty:KekeRosbergajoi Williamsin F1-autolla vuonna 1984 ajan 1.10,000 sekuntia. Kannon on käyttänyt Boss Hossista poiketen voimanlähteinään myös Fordin moottoreita. Näin muutenkin matalalla lipuva Opel GT muuttuu entistä maanläheisemmäksi. Hämeenlinnassa sijaitsevalla radalla on nähty monia harrasteautoilijoita, kuin myös kuuluisuuksia. 502 KUUTIOTUUMAINEN Ennenkuin joku ehtii tokaista, että Boss Hoss:han se siinä, kerrottakoon että kuvan pyörä EI OLE Boss Hoss. Myös V6 malleja on tuotevalikoimasta löytynyt. Radan turva-alueet eivät kuitenkaan ole harrasteautotapahtumia ajatellen parhaat mahdolliset. KW Automotive on lisännyt tuotevalikoimaan GT:hen suunnitellun coilover jousisarjan. Sveitsin Urs Erbacher täräytti Top Fuel -luokan autollaan tauluun uuden loppunopeusennätyksen, 502,74 km/h. Pyörä ALASTARON NITRO NATIKOISSA RATAENNÄTYS UUSIKSI! Heinäkuussa ajetussa Nitro Nationals -kiihdytyskisassa pistettiin Alastaron moottoriradan rataennätys uusiksi. Kyseessä on Alastaron ratahistorian ensimmäinen 500 km/h ylitys! Aika, 4.823 sekuntia, on sekin uusi rataennätys! Sade vesitti tämän vuotisen kisan finaalikierroksen, jonka johdosta pisteet jaettiin lajitteluaikojen perusteella. Tämän 502 kuutiotuumaisella Chevyn veekasilla liikkuvan pyörän merkki on Kannon mallimerkinnän ollessa yllättäen 502. Ne, jotka haluavat ärhäkältä menopeliltä myös äijämäistä tehoa, voivat valita moottoriksi nelilitraisen, 260 hevosvoimaisen V6 bensiinimoottorin. Vaihteistoksi tarjolla on joka kuusiportainen manuaali tai viisiportainen automaatti. Lisätietoja www.kwsuspensions.de AHVENISTO 40-VUOTIAS Monille tuttu Ahveniston moottorirata täytti heinäkuun 15. Suomen Janne Ahonen (5.271 sek/424,75 km/h) sijoittui Top Fuel -luokassa kuudenneksi, Tommi Haapasen (5,841 sek/420,19 km/h) jäädessä kaavion ulkopuolelle yhdeksännellä sijaillaan. UUTUUKSIA ... AMG:n moottori kehittää 626 hevosvoiman tehon ja 780 nm väännön. Jo toisessa radalla ajetussa kilpailussa, syyskuun 5. Selkeät korkeuserot tuovat oman mausteensa ajoon. päivä 40vuotta. Sen avulla autoa saa madallettua edestä 20-40 mm ja takaa 20-45 mm omien toiveiden mukaisesti
Teksti Juha Hietanen, kuvat Juha Hietanen ja omistajan arkisto ILLA ROVANIEMEN FORD ESITTELYAUTONA.... 22 Spinneri 4/2007
Ja on se ihan aito Mustang-kyytikin Nikon mieleen. UOLELLA LIN Spinneri 4/2007 25. Perheen poika Niko (kuvassa 7kk vanhana) viihtyy pikkumussen kyydissä, mikä näkyy jo ilmeestäkin
Vaikka pyörän mittarissa oli vain 50 000 mailia, vakiokuntoinen 1991-mallinen VS 1400 oli ankean näköinen esitys. Tätä maailmanlaajuista verkkoa selaillessa Rezikin törmäsi kuviin lähinnä Saksassa rakennetuista V-Twin -pyöristä, jotka eivät kuitenkaan olleet Harrikoita. Vaatimattoman ulkonäön ei kuitenkaan annettu lannistaa, vaan työhön tartuttiin pitkän rakentelutauon kartuttamalla innolla. Tankin ymPärille rakenTuVa kokonaisuus Pyörää alettiin purkamisen jälkeen rakentamaan Saksasta tilatun stretchatun LMC-lasikuitutankin Spinneri 4/2007 26. 80-luvun lopussa jenkkiautojen uustuonnin ollessa kiihkeimmillään, hankki Rezikin itselleen Amerikan mantereelta 1964 Pontiac GTO avon. Rezi ei kuitenkaan haudannut ajatusta harrastepelistä, mutta helmojen hitsaamisesta ja tallilla kulkemisesta hän oli kuitenkin saanut tarpeekseen. Teksti Kihveli, kuvat Ode, Rezi Tyylikäs chopper mielletään lähes aina amerikkalaisvalmisteiseksi ja usein Harley Davidson -merkkiseksi. Passeli pyörä löytyikin Hoghausin riveistä. Oululainen pitkän linjan hotroddari Reijo "Rezi" Liias kuitenkin rikkoi rajoja ensimmäisten joukossa täällä pohjolassa. Rezillä ei totisesti ole mitään Harrikoita vastaan, mutta ajatus tehdä custompyörä tavanomaisesta kaavasta poiketen viehätti. Niinpä Rezikin alkoi etsiä sopivaa Intruderia rakenteluaihiokseen. Viidentoista vuoden rakentelutauon aikana Rezille kehkeytyi ajatus, että moottoripyörän rakentamisessa yhdistyisi parhaiten kaikki projektille asetetut vaatimukset: moottoripyörää voisi rakentaa kotitallissa, kaikki osat olisivat näppärästi liikuteltavissa, mätähommia ei tarvitsisi tehdä, mutta haastavan customin äärellä voisi silti kokea tekemisen iloa ja luomisen tuskaakin. häikäiseVä hörisTin Internetin väitetään nykyään mahdollistavan melkeinpä mitä vaan. Perheen kuitenkin kasvaessa ja työn vaatiessa yhä enemmän aikaa, oli GTO:sta luovuttava. Mies kun päätti tehdä tyylikkään ja radikaalin custom biken käyttämällä aihiona vuoden 1991 Suzuki Intruder VS 1400 -moottoripyörää. R ezin harrasteautoilu-ura alkoi 70-luvun loppupuolella reilusti alle parikymppisenä. Courier-projektin valmistuttua Rezi hankki 1963 Impalan, jolla hoidettiinkin kaikki liikkuminen usean vuoden ajan. Kaveriporukalla hankittua 1960 Ford Courier -farmaria työstettiin pääasiassa taivasalla kovalla innolla, vaikkei taitoa vielä oikein ollutkaan. Tarkemmin kuvia tutkittuaan kävi ilmi, että näiden customien pohjana oli käytetty usein Su- zukin vuonna 1987 esittelemää Intruder VS 1400 -mallia
Lopputuloksen tuli olla siitä huolimatta siisti, vailla mitään tingeltangeleita. PomminVarmaa Tekniikkaa Intruderin kone ja voimansiir27. Samalla saatiin hieman erilaisuutta britti- ja Harrika-customeihin, niissähän tällä paikalla on useimmiten öljysäiliö. Käytössähän kardaani on hiljainen ja huoltovapaa, mutta kustomoinnissa kankea. Istuimen alusen siivous aiheutti tautisen määrän lisäduunia. Alkuperäisenä tarkoituksena oli rakentaa häijyn näköinen pystykeulainen paksulla etunakilla varustettu äijäpyörä, mutta projektin edetessä vanhan hotroddarin mieltymys kiiltoon ja kimallukseen alkoi eriyttää suunnitelmia perinteisempään chopper-suuntaan. Samassa yhteydessä kotelon kylkeen siirtyi myös takajarrusylinteri. Suuri määrä sähkölaitteita, puolat, bensapumppu ja puolipuristimen solenoidi piti siirtää jonnekin. Bonuksena tästä takaiskarien kulma muuttui paljon alkuperäistä loivemmaksi ja pyörä sai linjakkaamman lookin. Etulokarista tehtiin massiivinen. Rezi hitsasi runkomuutokset heftiin ja varsinaiset saumat hitsasi Rezin vanha kaveri Mano Oulun American Car Clubilta. Runkoon päätettiin tehdä ammottava reikä istuimen alle ikään kuin ilmansuodattimen poteroksi. Tästä alkoivatkin pyörän runkomuutokset. Se sopii takalokarin lookiin ja suojaa kunnolla roiskeilta sateen sattuessa. Se hankaloittaa takarenkaan leventämistä sekä aiheuttaa runkoon umpikieron vaikutelman epäsymmetrisyytensä vuoksi. Pulma ratkesi, kun orkkistankin takaosasta jalostettiin massiivinen alaspoileri. Sen sisällä olevassa peltilaatikossa on moottorinohjausboxi ja sulakkeet. Lisäbonuksena pyörän maavara laski juuri sopivasti, eikä alkuperäisiä iskareita Spinneri 4/2007 tarvinnut vaihtaa lyhyempiin. Tankki vaati istuimen alla olevien runkoputkien taivuttamisen ja laskemisen alemmaksi. Se onkin Rezin mielestä oikeastaan ainoa kardaanivedon hyvä puoli custom-hommissa. Kardaaniveto tekee takarenkaasta eturenkaan tapaan kiinteän, minkä ansiosta lokari saadaan sovitettua makeasti "iholle". Intruderin emäputki on orkkiksena sopivan loiva, noin 33 asteinen. Swingin alle akkukoteloon mahtui suuri osa tavaroista, varsinkin kun siellä oli nyt 70 mm lisätilaa swingin jatkamisen ansiosta. Rungon takaosa boxattiin. Swingin alapuolinen osa on irrotettavissa, renkaanvaihdon mahdollistamiseksi. Alkuperäiset emäputken ympäryksen suojapellit jätettiin suosiolla pois. Takalokari hitsattiin kiinni swingiin ja täsmättiin 10 millin raolla takanakkiin. Ratkaisuksi tähän pyörän takaswingiä ja kardaania jatkettiin 70 mm. Rezin mielestä rungon etuosa "luurankona" sopii koteloitua paremmin pyörään. ympärille. Akkukotelon suojaksi tehtiin pellit, joissa on ikään kuin helmat pyörän mataluutta korostamassa. Keulaa kallistettiin kuusi astetta lisää T-kappaleilla. Osa rensseleistä meni tankin alle, mutta lisätilaa silti tarvittiin. Tämä aiheutti sen, että joustovara jäisi parin senttiin, koska takalokari ei alkuperäiseen tapaan menekään enää runkoaisojen väliin
Monista muista harrastajista poiketen Rezi pitää pyöräänsä täysin valmiina. Näistä pyöristä 1300 on VS 1400 -malliaja400VS-750-mallia(KORJAA TÄMÄ TIETO!!!!) jättää kokonaan pois, mutta peilittömällä pyörällä on ikävä ajaa. Takavalo on chopattu "häränsilmävalo". Pyörän ollessa maalaamossa alkoi mittava kiillotusprojekti. Niinpä pisaranmalliset peilit sitten lopulta (pitkin hampain) tankoon pultattiin. TehTy ajeTTaVaksi helmen hohToa Kun suurimmat runkomuutokset olivat valmiit, oli aika ruveta miettimään pyörälle väriä. Etuvaloksi valittiin Highway Hawkin ovaali malli. Suzuki Intruder VS 1400 Pearl Orange Vuosimalli: 1991 Suunnittelu & toteutus:Rezi Rakennusaika: 500 tuntia Moottori: 1400 V-Twin kahdella Mikuni -kaasarilla Vetotapa: kardaani Pakoputket: omavalmiste, rosteria Ilmanputsarit:K&N Keulakulma: rungossa vakio 33°, T-kappaleet 6° rake Etuhaarukka: putket alkuperäiset, T-kappaleet GZM Etuvanne: vakio, rengas 100/90-19 Metzeler 880 Takavanne: 6" x 18", rosteri, rengas 200/50-18 Metzeler 880 lopullisen kasaanhitsauksen suoritti Oulussa Intruder-miehenä tunnettu Wanhaerkki. Mies kertoi kuitenkin, että rakentelu on ollut loistavaa vastapainoa työlle. Näyttävää lopputulosta koristeltiin hillitysti vielä paketillisella tarvikeosia, mutta mitään joulukuusta Rezi ei pyörästään halunnut. Alkuperäisten esikuvien puolikiiltävät tai mattavärit eivät tulisi enää kysymykseen. Hondan mp-värikartasta löytyikin vaimon ohjaamana syvä, poltettu Pearl Orange, johon lisättiin metallia. Lopputulos onkin upea sävyn vaihdellessa valon mukaan keltaisesta punaiseen. Vastoin tyypillistä chopper-putkien tyylisuuntausta tehtiin putkiin katupyörätyyppiset vaimentimet ikään kuin racelookia tavoitellen. Noviisina Intruderin rakenteluun ryhtyneen Rezin luottamus omaan näkemykseen ja rakentelutaitoon onkin kohonnut hurjasti projektin aikana. Tämän johdosta Rezillä olikin edessä mittava krominpoisto ja kiillotusurakka autotallissaan. Intruder onkin tehty ensisijaisesti ajettavaksi ja pitkänä sekä matalana pyöränä se onkin hyvä sellainen. Pakoputkiston Faktaa... to ovat tunnetesti lujaa tekoa. Myös se, ettei näitä koristeosia saisi varaosana tai edes reprona, oli varsin uskomatonta. Minivilkuille löytyi sopivat paikat kuin varkain. Vaikka Intruderin moottori onkin verrattain kaunis luomus, 28 Keulan onnistunut geometria tekee pyörästä rauhallisesti käyttäytyvän kaikissa nopeuksissa. Pyörä on muutoskatsastettu ja täysin laillinen. Intruderin pakoputket ovat myös omavalmisteet, joiden materiaalina on käytetty rosteriputkea. Tästä huolimatta kuitenkin ikään kuin vahingossa irtosi Oulun American Car Showsta Custom Bike -luokan ykköspytty. Tätä taustaa vasten ja miehen tuntien on kuitenkin ehkä pienen hengähdystauon jälkeen uuden projektin vuoro. Spinneri 4/2007. Märkänä uiva kytkin on tekniikan ainoa heikompi osa. Kromattu valo erottui liiaksi, joten se maalattiin pyörän väriseksi. Koneen armoton vääntö tahtoo saada sen luistamaan. Vaihdettujen osien prosenttimäärä on vuoden 2007 alussa voimaan tulleiden määräysten mukaan hämmästyttävän alhainen, vain 19 prosenttia. Kokomustana moottorista tuli kuitenkin synkeän näköinen möykky, joten kevennystä haettiin putsaamalla sylinterien rivat alumiinipinnalle. Koneilla ajetaan jopa satoja tuhansia kilometrejä avaamatta. Alunperin hopeanvärinen kone maalattiin kiiltävän mustaksi. Kromiosia ei paljoa jäänyt, sillä lähes kaikki kiiltävä pyörässä on kiillotettua alumiinia tai rosteria. Halutunlaisen lopputuloksen takaamiseksi maalaustyön suoritti oululainen A-Väri. Musta voimanpesä istuu myös oranssin rungon syliin huomattavasti hopeanväristä paremmin. niin alkuperäisten kromattujen osien heikko laatu yllätti allekirjoittaneenkin. Omavalmisteisia ovat myös ohjaustanko, kilpiteline sekä alumiinista sorvatut moottorin öljynlauhdutinelementit, jotka Dixie pöytäsorvilla taitavasti pyöräytti. Peilit olisi haluttu Ohjaustanko: omavalmiste, 89 cm Lokasuojan aihiot: Woodoo Metal Jarrut: levyt kotimaista laserleikkausja CAD osaamista, satulat kiillotettu Tankki: LMC Valot: Highway Hawk Istuin: omavalmiste Akseliväli: 180 cm Maavara: 90 mm Istuinkorkeus: 55 cm Erityiskiitokset: perhe, Wanhaerkki, Sammy, Dixie, Kimmo, Mano, A-Väri sekä ystävät ja moottoripyöräkaverit Suomessa on noin 1700 Intruderia. Koneen sisälmyksiin kajottiin sen verran, että kytkinlevyt uusittiin ja kytkimen jouset vaihdettiin jäykempiin
Omamassaa on kertynyt jonkin verran, 2720 kiloa, joka niin tuntuu kuin myös näkyy. Projektiautomme edustaa mallivuotta 1998 ja liikkuu 6,5litraisen, 190 hevosvoimaisen turbodieselin voimalla. Kyseessä on kuitenkin lähinnä edellisversion facelift. PerusFakTaT Kolmannen sukupolven Van eroaa edeltäjästään selkeästi. Van on suosittu kulkupeli, niin ammattikäytössä, kuin harrastajien keskuudessakin. Yksi selitys siihen on tietysti se, että kolmas sukupolvi tuli markkinoille vasta vuonna 1996. Teksti ja kuvat Jari Sjöman Chevy Van tuskin sinällään hirmuisesti esittelyjä kaipaa, kaikkihan sellaisen ovat jossain nähneet. vai onko? N o on se, turhaan pelästyitte. Vanin mallisukupolvet ovat aina olleet varsin pitkäikäisiä. Kilometrit olivat tehneet tehtävänsä projekti-Vanillemme, alusta alkoi olemaan varsin väsynyt. Toisen sukupolven Van näki päivän valon mallivuodelle 1971. Tällöin tosin myös mallinimi vaihtui ja Chevy Van jäi sinällään historiaan. Neljäskin sukupolvi on ehtinyt nähdä päivän valon; myyntiin se tuli vuonna 2003. Hieno peli ... Chevrolet esitteli Chevy Vanin jo vuonna 1961, mutta varsinainen tuotanto alkoi muutamaa vuotta myöhemmin, käytännössä 1964. Perustekniikka on toki samaa mitä se oli 2. Edelliset omistajat olivat myöskin jättäneet nivelten rasvaamisen 29 Spinneri 4/2007. Monet Vanit ovat myöskin päässeet rakentelun kohteiksi. Alustasta löytyvät järeämmät, 8-pulttiset akselit. Tästä projektimme lähtikin liikkeelle. Tätä sukupolvea edustavia Vaneja liikkuu Suomenkin teillä vielä paljon. sukupolven loppuvaiheessakin, tietyiltä osin päivittyneenä. Auto on perimältään G2500 mallia ja on siten rekisteröity Suomessa kuorma-autoksi. Mutta ei sotketa soppaa liiaksi, vaan puhutaan myös tämän Chevrolet Express:in kohdalla Chevy Vanista
Useimmissa tarvikenivelissä on rasvanipat, joita säännöllisesti hyödyntämällä nivelistä saa pitkäikäiset. hoitamatta, jonka myötä yksi jos toinenkin nivel oli päässyt kulumaan vaihtokuntoon. Hommaa helpotti jossain määrin se, että kaikki osat olivat vaihtumassa uusiin. Tämä edellyttää vain säännöllistä rasvausta, jonka jokainen pystyy tekemään itse; käy ostamassa vauhtiputkasta tai auSpinneri 4/2007. Katsoimme parhaimmaksi kääntyä ammattilaisten puoleen. Varsinaisesta ohjaussimpukasta lähtee ns. Monen hikisen tunnin jälkeen auto kuitenkin saatiin ulos hallista ja hinurin kyytiin kiitos tästä kuuluu pitkäjänteiselle hinurikuskille! Korjaamolla autoa ei kuitenkaan saatu nosturille, vaan alapallo piti vaihtaa taivasalla. Tämä puolestaan on kiinni kummastakin päästään apusimpukoiden kääntövarsissa (idler arm). draglink, joka toisesta päästään kiinnittyy ns. Tarkempi tutkiminen paljasti, että alapallonivel oli pullahtanut pois kupistaan ja kori pääsi siten tipahtamaan alas. Parkkihallissa ruutuun kurvattaessa jotain petti apumiehen puoleisesta eturipustuksesta. Olisi tippunut maahan asti, mutta onneksi eturenkaat olivat juuri sopivasti kääntyneinä, jolloin kori jäi lokasuojankaaren varassa renkaan päälle makaamaan. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Syyllinen on tässä. Kun toinenkin alapallo irroitettiin, paljastui syy miksi toinen pallo petti. Hintaero alkuperäisosaan on niin huomattava, että suosittelemme ihan sovinnolla tarvikeosan valitsemista. Normaalista poiketen apusimpukoita on kaksi, yksi kummallakin puolella autoa. Kuten jo mainittua, Van painaa melko paljon, ei sitä siten nosteta ihan noin vain ilmaan, ei ainakaan niin, että auton alla olisi turvallista (ja helppoa) työskennellä. Joku neropatti on asentanut itse rasvanipan kestovoideltuun palloniveleen. Etupäässä lähes kaikki osat olivat siis jollain tapaa kulahtaneita. oDoTTamaTon "maDallussarja" Oho, onpas raju madallussarja Vanissa... Emme halunneet mennä sieltä mistä aita oli matalin, vaan päätimme vaihtaa kerralla kaikki mikä vähänkin vaikutti toimenpiteitä kaipaavalta. Joku neropatti oli mennyt poraamaan kestovoideltuun palloniveleen reiän, mihin oli sitten ruuvannut rasvanipan ilmeisesti väljistyneen pallonivelen ikää jatkaakseen. Van on niin iso ja painava auto, että sitä ei helposti ilmaan nosteta. Se toi mukanaan yllättävän haasteen; millä saisimme sen korjaamolle. Auto ei yksinkertaisesti mennyt enää suoraan metriäkään, vaan sitä piti ajamalla ajaa. Vain paria päivää ennen American Servicen kanssa sovittua korjaamoaikaa tapahtui kuitenkin jotain täysin odottamatonta. kanssa purkuvaihetta lukuunottamatta ja silloinkin pystyi käyttämään lievää väkivaltaa, koska osia ei enää käytettäisi. Siten katsoimme ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi kääntyä oikeat laitteet, työkalut ja taidot omaavan tahon puoleen. American Service on amerikkalaisten autojen huolto- ja korjaustoimiin erikoistunut yritys. Tartuntapinta-ala oli jopa niin suuri, että peltivaurioilta vältyttiin kokonaan! Auto vain oli nyt ajokelvoton. Ja jos vaseliinia pursotetaan palloon "liikaa", voi käydä juuri näin kun nyt kävi; vaseliini pullauttaa pallon pois kupista! Älä siis koskaan asenna omatoimisesti rasvanippaa kestovoideltuun palloniveleen, vaan vaihda/vaihdata nivel sovinnolla uuteen rasvanipalliseen. TuPlasTi aPusimPukoiTa Tässä kuvassa on nähtävillä (uuden) pallonivelen rasvaurat. Uusi pallonivel paikalleen asennettuna. 30 Kuten edellä jo mainittiin, vaati Vani radikaalimpia toimenpiteitä ajoomituisuuksien muuttamiseksi takaisin ajo-ominaisuuksiksi. Vasta tämän jälkeen auto pystyttiin ajamaan nosturille ja päästin aloittamaan varsinainen projekti. Alapallonivelet vaihdettiin kummatkin uusiin. Heiltä löytyy niin tietoa, taitoa kuin oikeita työkalujakin. Kuluvia niveliä on siten yhteensä kuusi, joiden lisäksi kuluvia ovat apusimpukatkin. Kolmannen sukupolven Chevy Vanin ohjaus on toteutettu vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi Chevrolet Astron kohdalla on tehty. Niin ei saa tehdä! Taustalla uusi, rasvanipallinen pallonivel. Varaosalistastakin tuli täten varsin pitkä. Kestovoidellun pallonivelen pallossa vain ei ole rasvauria, joita pitkin vaseliini pääsisi myös pallon yläpuolelle, vaan käytännössä kaikki vaseliini jää rasvakuppiin, pallon alapuolelle. Käytimme Vanin kuitenkin tätä ennen Autotohtorilla, jotta saimme heidän näkökannan tarvittavien korjaustoimenpiteiden osalta. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin useimmiten vaihtoa kaipaa ainoastaan apusimpukan kääntövarsi, jonka ainakin tarvikeosana saa ostettua erikseen. centerlinkiin. Voi kun olisikin. Raidetankojen sisemmät päät on kiinnitetty edellä mainittuun centerlinkiin. Raportti oli lohdutonta luettavaa: ohjaussimpukan takimmainen nivel väljä, apusimpukan takimmainen nivel väljä, ohjauksen välitangon vasen nivel väljä, oikeassa pyöränlaakerissa välystä, ohjaus puoltaa, etuiskunvaimentajien tehoero 28 prosenttia... Parkkihalliin ei hinausauto mahtuisi, eikä Vania pystynyt ajamallakaan siirtämään. Siten ei tarvinnut taistella ruosteisten kierteiden yms
Vanhoja raidetankoja käytettiin asennuksessa mittamallina, jolloin aurauskulma saatiin edes kohtalaisen lähelle oikeaa (tai ainakin edeltävää) arvoa. Ne koostuvat kolmesta osasta: ulommasta päästä, sisemmästä päästä ja niiden välissä olevasta säätöholkista. Jos nivelessä on käytetty ns. Mitä projekti sitten antoi. Runko-osat olisi toki saanut tilattua. Samaten alustan levoton pomppiminen tien epätasaisuuksissa rauhoittui uusien etuiskunvaimentimien myötä. rasvanippa, 4. Sekin oli pieni haaste, sillä edes pk-seudulta ei löydy montaa pyöräkulmien säätöä tekevää pajaa, joiden nosturille Chevy Vanin kokoinen (ja painoinen) auto mahtuisi. Lopuksi auto vietiin pyöräkulmien säätöön. Toki auto pitää viedä raidetangonpään/-päiden vaihdon jälkeen aina pyöräkulmien säätöön! ProjekTi jaTkuu Raidetangon säätöholkin kierteisiin kannattaa sipaista kuparitahnaa estämään kierteen kiinniruostuminen. Ohjausnivelien ja -tankojen vaihdon jälkeen asennettiin uudet iskunvaimentajat. Sen minkä rahassa menettää, säästää takuuvarmasti hermoissa, kun vanhoja, ruostuneita säätöholkkeja ei tarvitse uusiokäyttää. Autotohtori löysi sanomista vain etuiskunvaimentajista, takana vaimentajat toimivat vielä hienosti. Päät maksavat noin 40 euroa kappale ja säätöholkki noin 15 euroa. draglink, 10. raidetangon ulompi pää. 31. Rasvausta ei voi tehdä liian usein! Mikäli moottoriöljyn vaihdon hoitaa itse, voi samalla jokaiseen rasvanippaan pursottaa vaseliiniakin. raidetangon säätöholkki, 15. apusimpukan kääntövarsi (idler arm), 8. Asennuksen yhteydessä tuli ilmi, ettei niitä tarvita, alkuperäiset olivat vielä hyvässä kunnossa. Vaikka alkuperäisenä suunnitelmana olikin vaihtaa apusimpukat kokonaisuutena, ei varaosaputiikin hyllystä löytynyt kuin apusimpukan kääntövarsia. Projektille tuli hintaa jonkin verran, mutta toisaalta se antoikin hyvin paljon. Lopulta säädön hoiti Scan-Auto Oy Helsingistä. raidetangon sisempi pää, 14. Sitten pumppaa prässillä vaseliinia rasvanipan kautta niveleen niin kauan, että silmällä näkee tuoreen vaseliinin pursuavan suojakumin välistä. Raidetangon ulomman pään asennus meneillään. totarvikeliikkeestä rasvaprässin ja tarkoitukseen soveltuvaa vaseliinia (esim. grafiitti tai molybdeenisulfidi). Raidetangot menivät kokonaisuuksina vaihtoon. Näinhän se useimmiten onkin. Kunhan vain jatkossa nivelien rasvauksen hoitaa säännöllisesti, ei toistamiseen näin radikaalia korjausta tarvitse tehdä. Nivelessä on riittävästi rasvaa, kun se pursuu kuvan osoittamalla tavalla suojakumin alta. PROJEKTISSA MUKANA: 8 5 9 10 14 15 Ohjauksen uudet osat paikoillaan. centerlink, 9. Jos vähänkään tuntuu siltä, että vaikkapa ulomman pään lisäksi myös sisempi pää tarvitsisi lähiaikoina vaihtoa, kannattaa kerralla hankkia koko kokonaisuus. Käytännössä aivan uuden ajettavuuden. Kuvaan on merkitty eri osien numerot (vertaa viereinen kuva). Spinneri 4/2007 Chevy Expressin (Vanin) ohjauksen osat: 3. tiivistä suojakumia, riittää kun suojakumi pullistuu jonkin verran. Projekti jatkui vielä tästäkin, siirtyen jarruremontin pariin, mutta siitä enemmän tulevissa numeroissa. Vani etenee nyt kuin juna, ajokäytös on aiempaan nähden valovuoden parempi. Siten tyydyimme vaihtamaan vain eteen uudet iskunvaimentajat. apusimpukka, 5
Petri Ikonen, Kitee. Lada 2101 V6 Om
ja p www. a n.fi Spinneri 4/2007 41
Radalla nähtiin paljon muitakin merkkejä kuin Volkkareita. 42 Spinneri 4/2007. Kylmähkö asfaltti yhdessä voimakkaan vastatuulen kanssa piti siitä huolen, että mitään rataennätyksiä ei tällä kerralla päästy tekemään. Turbo-dieselit yleistyvät paitsi katukuvassa, myös kadunmiehen kiihdytystapahtumissa. Kiikalan lähestyessä taivaan kuitenkin peitti tasaisen harmaa pilviverho. Vaan kappas, tovin Kiikalassa värjöteltyäni taivas aukeani ja aurinko alkoi lämmittämään itseni lisäksi paikalle saapunutta yleisöä. Ikäänkuin kaupan päällisiksi mukaan oli astunut voimakas tuuli. No, olihan yhtenä Volkkarin moottorin räjäytysnäytös, joka sekin alkaa olemaan jo hieman kulunut juttu. Lopputulos oli siis kerrotun kaltainen täystuho. Joillekin reissu toi puhdetta monelle tulevalle illalle. Teksti ja kuvat Jari Sjöman Hieno keli houkutteli Kiikalaan runsaasti vauhtinälkäisiä, kun VW Open -tapahtuma tarjosi mahdollisuuden kokeilla oman (harraste)auton kiihtyvyyttä varttimaililla. Voimakas tuuli kuitenkin kiusasi niin järjestäjiä kuin yleisöäkin. Muutama amerikan-valmistekin oli paikalle uskaltautunut. Tilalle voisi yrittää keksiä jotain uutta kivaa... muiTakin kuin VolkkareiTa Itse tapahtuma rakentui tänä(kin) vuonna siis hyvin pitkälti kiihdyttelyn ympärille. Moni saa yllättyä, kun viereiselle radalle asettunut nokileka näyttää varttimaililla närhen munat! Tekniikka kehittyy... Vaikka Kiikalassa pito ei varmasti ollut vielä parhaimmasta päästä, oli kumia radalla sen verran, että renkaan ja asfaltin välinen kitka yllätti muutamat osanottajat. Itse jäin toivomaan muutakin häppeningiä. Samalla se pisti miettimään, mihin on hävinnyt entisaikojen VW Openin monipuolisuus? I tse kun starttasin auton toimituksen pihalla puoli kymmenen aikaan lauantaiaamuna, paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta. Eräskin Volvo-kuski sai miettiä millä pääsisi Kiikalasta kotiin, kun 242-mallin vaihteistosta tulivat rattaat kurkkimaan ulkoilmaa. Ja lähtöalue sai samalla kauniin öljypeitteen. Loota varoitti jo hetkeä aikaisemmin, mutta kuskin veressä virtasi siinä määrin adrenaliinia, että uutta burnista oli vain paikko yrittää. Mietinkin, että näinkö tässä taas kävi, sääennusteet antoivat ymmärtää jotain ihan muuta
Vaikka kyse oli VW-henkisestä tapahtumasta, saapui paikalle useita muun merkkisiä menopelejä. turbo-diesel Golf ... ... Oman mausteensa toi alakuvan Combi-Lada, jonka konehuoneesta löytyi mekaaninen ahdin! Auton ulkoasua voisi kuvata sanalla "äijämäinen"... Viivalla nähtiin myös Volvo Amazon ... ... tuskin ihan yhtä lujaa kuin tämä ... ... Varttimaililla voimavaroja kävivät kokeilemassa niin yläkuvan Plymouth Satellite kuin Ford Mustang. kuin myös 15,8 sekunnin Multivan. "Kuis tää sun Sonder kulkee..?" ... Spinneri 4/2007 ... eikä sillä tyylikkyydellä kuin tämä. 43
Tulokkaat-luokassa voi ajaa tutustumis- eli kertalisenssillä, Pro-luokassa tarvitaan kausilisenssi. Kiikalasta (katso s. Päivä tarjosi myös muuta nähtävää, kun radalla nähtiin niin kiihdyttelijöitä kuin normaalisti rataa kiertäviä vauhtipelejä. uusia Tuulia X-treme Drift Challenge on muuttunut tälle ajokaudelle hieman. Nyt kilpailijat jaetaan Tulokkaat ja Pro -luokkiin. Loimaan kohdalla kiinnitin huomiota kadun varsilla seisoskeleviin ihmisiin ja risteysalueilla päivystäviin liikenteenohjaajiin. Drifting kasvattaa suosiotaan edelleenkin, se on helppo havaita. Jos paistoi aurinko lopulta Kiikalassa, teki se sitä myös Alastarossa. Muutama kilometri Loimaan jälkeen asia kuitenkin sai valaistusta; vastaan alkoi tulemaan satoja ja taas satoja moottoripyöriä! Kyseessä oli Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä, jonka paraatiajo oli startannut juuri Alastaron moottoriradalta. Myöskin ajolisenssi on uutta tässä sarjassa. Kuvaamisestakaan ei meinannut tulla hetkittäin mitään, kun tuuli heilutti äijää oikein kunnolla! M Teksti ja kuvat Jari Sjöman 44 atkalle Kiikalasta Alastaroon osui yksin mielenkiintoinen tapahtuma. Päivän näyttävimmästä drifting suorituksesta vastasi Tulokkaat -luokassa Juha "Muumi" Vehviläinen, sekä Pro -luokassa Mikko Viitala. Paikalla oli järjestäjien mukaan yli 2000 moottoripyöräilijää! Helppo uskoa, sillä letkaa riitti Loimaalta aina Alastarolle asti! Mutta ei ollut Alastaron moottorirata kokonaan kuollut, vaikka motoristit sieltä olivatkin lähteneet paraatille. kuuluminen AKK ry:n jäserkerhoon tai uuteen Xtreme Moottorikerhoon. Tuuli vain oli matkan varralle saanut lisää pontta, sillä nyt alkoivat ihan oikeasti sukat pyöriä jaloissa. Lehdet olivat jääneet lukematta, eli en ollut hajullakaan mistä oikein oli kyse. Katsomoissa riitti yleisöä ja radallakin nähtiin jos jonkin näköistä menopeliä. Uutta ovat luokkajaot; driftingissä. Tulevaisuudessa edellytyksenä on myös hyväksytysti suoritettu Drifting tutkinto. Kyse on kuitenkin kilpailijoiden turvallisuudesta, joten kilpailujärjestäjä toimi mielestäni täysin oikein. Lisenssin saamisen edellytyksenä on mm. Tuulinen sää häiritsi myös Alastarossa ajotapahtumaa; rataa jouduttiin useaan kertaa putsaamaan pöllyävästä hiekasta. Lisenssi vaaditaan luokasta riippumatta. Yleisön kannalta tämä tiesi turhaa odottelua. Mikon ajokkina ollut Opel Manta on esitelty numerossamme 2/2007. Spinneri 4/2007. 42) suuntasin kohti Alastaroa, jossa avattiin X-treme Drift Challenge -kausi
Spinneri 4/2007 45
Tom Collanus, Ford Escort, 14,095/152,22 3. Marko Järvelä, Ford Escort, 12,046/203,05 LUOKKA 3 (pikkulohko) 1. Juhani Jyränkö, VW Kupla, 11,173/200,22 3. Tiikeri-Jonna joutui polttariporukkansa toimesta kiihdytyshommiin... NNC STREET SLIDE 2007 LUOKKA 1 (alle 4-litraiset) 1. Jarmo Saastamoinen, Suzuki, 9,788/238,89 3.PasiTuupanen,SuzukiGSX-R,9,858/233,92 4. Corvette vei voiton. Jarkko Grönlund, Plym. Aulis Konttinen, Suzuki, 10,177/227,85 7. Matti Konttinen, Suzuki, 10,210/232,26 8. Jukka Hyvärinen, Corvette, 13,805/180,63 3. Aikakorttiin tuli lukemat 17,110 s / 124,65 km/h. LUOKKA 4 (isolohko) 1.OskariHeinonen,Chev.Malibu,10,994/202,13 2. Jukka Härkölä, Minor ZD, 13,586/165,98 LUOKKA 2 (yli 4-litraiset / Turbo) 1. Pekka Huovila, Corvette, 12,973/179,37 50 Spinneri 4/2007. Luokka on tarkoitettu niille, jotka haluavat käydä ihan vain kokeilemassa oman harrasteautonsa suorituskykyä ... Jussi Nurmi, VW Kupla, 11,558/182,56 2. Niklas Katajavuori, Ford Escort, 11,147/218,31 2. Alan kattojärjestön järjestämien kisojen osallistumismaksut ovat suurimmalle osalle liikaa, kun mielessä on vain kokeilla oman autonsa suorituskykyä varttimaililla. Aki Oksanen, Pontiac Tempest, 13,056/172,00 6. Jami Niskanen, Nissan Skyline, 12,946/190,98 5. Toiseksi suosituimmaksi luokaksi tänä vuonna osoittautui Isolohko-luokka 14 osallistujalla. Mika Patshijew, Ply. tai haastaa kaverinsa viivalle laillisissa ja turvallisissa olosuhteissa. Kaikkein eniten osallistujia oli Street Man -luokassa. Jani Mantila, Suzuki 1300, 9,940/232,26 5.RauliKoskinen,Suzuki1300,10,129/229,89 6. Duster, 12,588/178,48 Pekka Rautakosken liekitetty Ford oli sekin piristävä näky lähtöviivalla. Mitä tarkemmin aikaan osuu, sen parempi sijoitus kaaviossa noin yksinkertaistettuna. Kaiken kaikkiaan on hienoa, että Suomesta löytyy vielä paikalliskerhoja, jotka talkoovoimin jaksavat järjestää Street Sliden kaltaisia katukapinoita. Tai haastaa se kaveri... Ismo Haapaniemen Toyota Supran konehuoneesta löytyy miehekkään kokoinen turboahdin. Jukka Kajander, Chverolet, 13,444/170,05 10. Noutaja tuli kuitenkin jo elimininaattorin ensimmäisellä kierroksella. Yksi päivän näyttävimmistä burnouteista! Sen tarjosi Tom Collanus Ford Escortillaan (11.576 sek). Petri Karjalainen, Suzuki, 10,499/221,40 Autot (epäviralliset tiedot) 1. Tatu Heman, Opel Kadett, 1,195 LUOKKA 7 (Corvette) 1.VesaRiihimäki,Corvette,12,431/139,70 2. Esa Lehto, Plymouth Duster, 11,744/192,00 3. Timo Jussila, Chevy Impala, 11,905/195,23 2.KimRamfeldt,AudiS2,12,661/187,40 3.Åke,ChevyMalibu,12,717/175,18 4. Tästä johtuen varsinaista pudostusajoa luokassa ei päästy ajamaan. Chevelle, 11,550/201,79 LUOKKA 5 (Bracket ET) 1. Janne Haapala, Chevy II, 11,801/178,75 2.TomiRantakari,Plym.Duster,12,639/175,27 3. Jarmo Tervonen, Che. Toinen Bracket -luokissa käytetty lajitteluperuste on henkilökohtainen Dial-In aika. Henry Kauriste Rancherollaan joutui taipumaan varttimaililla. Joillakin riitti ruuvattavaa lähtöjen välissä, toiset taas tyytyivät esittelemään konehuoneen sisältöä uteliaille. Petri Muhonen haastoi Ford Sierra RS Cosworthillaan Corvettea kuskanneen Pasi Kaukisen. Mukana oli myös Bracket ETluokka, johon osallistui vain kaksi osanottajaa. Juha Kainulainen, Plym. Otso Tervonen, VW Kupla, 14,730/143,37 LUOKKA 6 (Street Man) Moottoripyörät 1.JussiLauronen,SuzukiGSX-R,9,636/237,47 2. Harmi sinänsä, sillä luokkahan tarjoaa mahdollisuuden pärjätä muullakin kuin esimerkiksi 502 kuutiotuumaisella, remmiahdetulla veekasilla varustetulla Chevy Camarolla. Belvedere, 0,686 2. Valiant, 13,116/173,16 7.JariTakkinen,FiatTurboCoupe,13,150/181,63 8.LeifKorander,DodgePolara,13,277/167,52 9. Johan Huldin, Suzuki GSX, 10,274/236,84 9.SamiLindberg,Suzuki,10,331/233,01 10. Hyvinkäällä lajittelu perustui reaktioaikaan eli mitä parempi reaktio, sen parempi sijoitus kaaviossa. piti isolohko-luokassa Chevy Chevelle Malibulla ajanut Oskari Heinonen (10,994 sek/202,13 km/h)
Taitaa jokaisesta tallin autosta löytyä säädettävä ilmajousitus, jolla saadaan korkeus tienpinnasta riittävän matalaksi. Teksti ja kuvat Ari Berghäll Tuusulan Maantiekylässä majaansa pitävän Pistons-tallin perinteiset kinkerit keräsi jälleen yhteen rod- ja kustomväen viettämään kiireetöntä iltapäivää ja nauttimaan iltabileiden musa-tarjonnasta. Palkintojakin jaettiin seuraavasti: Best Kustom: Petu (Lincoln), Best Hot Rod: Joni Seppälä (Hudson), Best Bike: Hellman Triumph, Special Award: Robin Backman. Varsinaisia kesäviikonloppuja on vain 12 kpl, jonka takia päällekkäisyyksiä tapahtumissa syntyy väkisin. Ennen melko hotrod-painotteisen Pistons-tallin ajoneuvot koostuvat tätä nykyä suurimmalta osin erittäin maanläheisistä kustomeista. Eri tyylisuuntien ajoneuvoja oli mukavasti kuitenkin edustettuna, mukaan lukien moottoripyörät. Viime vuodesta poiketen ei ruotsalaisvieraita tällä kertaa tapahtumassa näkynyt. S uomen kesässä on yksi paha puute. Väkeä saapui paikalle kaiken kaikkiaan noin 300. Tämä saattoi olla syynä kenties totuttua pienempään ajoneuvomäärään. Osa porukasta oli käväissyt aamupäivällä Hyvinkään Street Slide -tapahtumassa ja osa oli taivaltanut perjantaiksi Ristiinaan Primer-lehden 5-vuotisjuhliin ja lauantai-illaksi Rumbleen. Muut käännytettiin armotta vierasparkkikselle. Koska tapahtuma alkoi vasta iltapäivällä, helpotti se pitkänmatkalaisten aikataulua, sekä mahdollisti esimerkiksi päällekkäisissä tapahtumissa vierailun aamupäivällä. Pihaalue oli selkeästi aidattu omaksi tilakseen ja aidatulle alueelle pääsi vain oikeanlaisella ajopelillä. Karkelot jatkuivat aamutunneille saakka erittäin tiiviissä tunnelmassa. Perinne jatkuu taas ensi vuonna, mutta uudessa paikassa. Spinneri 4/2007 51. Iltabileiden musiikista vastasivat peräti kolme bändiä: Jussi Syren Rockabilly Revival, Cold Call ja Hasta La Vista Social Club. Pääosin porukkaa saapui kuitenkin Helsingin lähialueilta, unohtamatta Tampereen vakioporukkaa. ParTy on! Arto Lappalaisen Tracknose käy ja kukkuu Moparin pikkulohkolla. Häkkilän Peten Ford Roadster Pick-up. Mike Kaireniuksen harvinainen 60-luvun Chevy Van. Totuttuun tapaan tallitilat oli siivottu ja varattu myyjille, joilta löytyi hot rod-taidetta, pinstripetarvikkeita ja alan vaatteita
Jos taas keskilinja on ulompana kuin kiinnityslinja, on kyseessä negatiivinen ET-arvo. ET ei tarkoita vanteen keskireiän halkaisijaa, vaan vanteen keskilinjan poikkeamaa sen kiinnityslinjasta. Termi offset kuvaa samaa asiaa. Rakennetut yksilöt ovat sitten vielä luku sinänsä. Jos vanteen keskilinja on sisempänä kuin kiinnityslinja, puhutaan positiivisesta ET-arvosta. Muuntokerroin on SAE netto tehon osalta 0,9 ja SAE brutto tehon osalta 0,7. vähäpäästöinen ja sen pakoputkiston kahdentaa, tulee myös katalysaattorit kahdentaa. ET35, meinaako se vanteen keskireijän halkaisijaa millimetreissä vai mitä. Spinnerin omalla myyntipalstalla ei tällä hetkellä yhtään Chevy II: sta ole myytävänä. F-bodyssa käytössä on ensin mainittu. Kiitos jo etukäteen!!! Nimimerkki: Ei kunnon tietoa vanne merkinnäistä/Tiedoista ! Aihetta on käsitelty ainakin kerran aikaisemminkin nettisivuillamme: Vuotuisista kuluista ja renkaista.... ET35 on hyvin yleinen arvo etuvetoisissa autoissa. 2.990 eur) ja toinen 350 cid kasilla varustettu, suht pitkälle rakennettu 4D `63 (hp. Toimituksella ei valitettavasti ole tiedossa 4. Selvität vain mikä on ollut kyseisen automallin tehokkain versio (Eurooppa ja/tai USA malli) ja lisäät sen maksimitehoon +20 prosenttia. Spinneri Magazine/Hukkaportti, PL 2, 00411 HELSINKI · fax (09) 8330 6616 · Email hukkaportti@spinneri.fi · Internet www.spinneri.fi TURBOLLISEN AUTON VIRITYS... Hei!Tiedustelisinturbollisenautonvirittämisestä.Voikoturboavaihtaa isompaan tai mikä yleensäkin on sallittavaa ja onko jotain vuosimalli rajoja. 4,75 tuumaa on 120,65 mm, joten esimerkiksi 500-sarjan BMW:n vanteita on käytetty myös geeämmäläisissä (BMW:n jako 5x120 mm). Lisätietoja löydät Ajoneuvohallintokeskuksen nettisivuilta osoitteesta www.ake.fi Toimitus VANTEIDEN ET ... SIIS kummaltakin puolelta. Elikä mulle on jäänyt epäselväksi se mitä meinaa vanteissa tämä ET. Mainitsemasi ET35 siis tarkoittaa, että vanteen keskilinja on 35 mm sisempänä kuin sen kiinnityslinja. Takavetoisissa ET on pääsääntöisesti pienempi, joskus jopa negatiivinen (riippuen mm. Nettiautosta bongasimme kaksi Chevy II:sta myynnistä: toinen kutoskoneella varustettu 4D `65 (hp. Tänä päivänä ei muutokselle kuitenkaan pitäisi olla estettä eli myös oikeanpuoleinen toimiva sivuputki on sallittu, vaikka sellaista ei autossa tehtaan jäljiltä olisikaan ollut. Jajostiedätte-94FirebirdinET:nniinkertokaaihmeessä.Jajako,oliko se 5x114,3. Toimitus MIHIN HINTAAN MYISIN CHEVY 2:SEN... Hei! Tiedustelisin hinta-arviota Chevrolet Chevy 2 -62 autosta, mitäköhän sellaisesta voisi pyytää. Toimitus Lisää kysymyksiä vastauksineen löydät Spinnerin nettisivuilta osoitteesta www.spinneri.fi 52 Spinneri 4/2007. Nimimerkki: cevcev Kertomillasi tiedoilla ja myöskin näkemättä autoa on mahdoton antaa oikeastaan minkäänlaista arviota. Moottorin rakenteita tai laitteita (kuten turbo) saa vaihtaa vain auton valmistajan tai asianomaisen viranomaisen hyväksymiin rakenteisiin tai laitteisiin; tällöinkin auton tulee tottakai täyttää päästövaatimukset. Näin, vaikka tehtaan tuotantolinjalta auto olisikin tullut vain yhdellä katalysaattorilla. Tälle palstalle voit lähettää harrasteautoilun värikkääseen maailmaan sekä lehteemme liittyviä kysymyksiä ja kommentteja. GM (USA) käyttää kahta eri pulttijakoa 5-pulttisissa pyörännavoissa: 5x4,75" ja 5x5,00". Toimitus Ajantasaisessa lainsäädännössä ei pakoputkistosta juuri puhuta, joka hankaloittaa tämänkin vastauksen antamista; paras paikka olisikin AKEn tekninen neuvonta tai paikallinen katsastuskonttori. vanteesta). Et kertonut mihin autoon muutoksia olet ajatellut, joten emme pysty antamaan tarkkoja tehorajoja, mutta ne saat itsekin selville. Chevy II:n hintahaitari voi olla hyvin laaja; käyttökuntoinen, kutoskoneellinen 4D "100" -malli on varmasti edullisempi kuin tarkkaan läpikäyty, orkkis 283 cid kasilla varustettu, 2D "Nova" -malli. Esim. Apua voi etsiä omatoimisesti selaamalla eri myyntipalstoja ja kartoittamalla siten mallin hintahaitaria. Siistikuntoinen ja hyvin pidetty! Nimimerkki: wwwindy CHEVYYN SIVUPUTKET... Meinasin tehdä Capriceen sivuputket eli kummaltakin puolelta tulisi 3" rosteriputki, joka taipuisi/loppuisi takarenkaan eteen kaarevasti alaspäin. Myös merkkikerhot voivat olla kanava avun löytämiseen. Tässä yhteydessä mainittakoon sekin, että mikäli auto on ns. sukupolven Firebirdin tai Camaron alkuperäisten vanteiden offset-arvoa. Koska tuo otsikko ei suoranaisesti kerro kuitenkaan tätä, otamme asian tässä uudelleen käsittelyyn. Siitä syntyy raja, mitä ei saa ylittää - paitsi poikkeusluvan turvin. Tehoja vertailtaessa kannattaa muistaa, että katsastusviranomaiset käyttävät DIN-arvoja. Onko estettä tälle. Eli teho saa nousta maksimissaan 20% vertailumoottoriin nähden, iskutilavuus 25% ja moottorin massa 20%. Nimimerkki: 013 Ahtimella varustetun moottorin muuttaminen tavalla tai toisella rinnastetaan aina moottorin vaihtoon. Tarkoitus olis pitää auto katulaillisena. 5.500 eur). Huolehtia kannattaa kuitenkin siitä, että melutaso pysyy alle 85 dB(A). MIKÄ SE OIKEIN ON..? Terve! Olis kysymys vannetiedoista. Ennen kuin sinä tai joku muu alkaa lähettelemään toimitukseen kuvia autostaan pyytäen hinta-arviota kerrottakoon, että aikamme (ja toisaalta taitomme) ammattimaisten hinta-arvioiden tekemiseen ei valitettavasti riitä. Vuosimalleista sen verran, että mikäli auto on vähäpäästöinen, ovat pykälät selvästi tiukemmat. Jos vertailumoottorin teho on alunperin ilmoitettu SAE netto tai SAE brutto tehona, tulee teho muuntaa DIN-normin mukaiseksi. Turbon vaihtaminen on siis mahdollista, käytännössä tuon tehoprosentin sisällä
53
Tähän vaikutti myös kaluston runsaus, jäsenkeskittymä on eteläsuomen alueella iso, joten mökkien pihoilla seisoskeli useampikin menopeli. Nyt ei myöskään ollut liian pitkä matka tulla käväisemään jopa molempina päivinä, vaikka alueella ei olisi yöpynyt. TuTTuja ja uusia naamoja Perjantai meni, kuten tämän tyyppisissä tapahtumissa, omalla painollaan. Hiljaisuus saapui klo 23 aikaan, ja siitä pyrittiin myös kiinni pitämään. Ja myös telttailevia ja karavaanareita joukossa oli jokunen. Ensimmäisen illan nakki kolahti oikeutetustikin 54 Jossain päin Riihimäkeä, eksyksissäkö? Lounastauko. Mökkejä menee tälle GM Cruisersin porukalle sellaiset 40 ja risat, ja varustelutasoakin tulisi olla. Ja istumapaikka kyllä aina löytyi. Lisäksi paikalla kävijöitä oli poikkeuksellisen paljon, johtuen kaipa pääkaupunkiseudun läheisyydestä. Myös ravintolassa oli pimenevän illan hetkillä hienoinen kuhina. Otettiin kiinni talven ja alkukesän kuulumisia, sekä saatiin tutustua ihan uusiinkin kasvoihin. Ensimmäiset saapuivat paikalle jo klo 15 aikaan, ja siitä alkoi tasainen virta. Nälkäisiä tuntui riittävän. Spinneri 4/2007. Ilta oli läpeensä vapaata toimintaa. Monet isot paikat on koluttu, ja tänä vuonna tutustuttiin ensimmäistä kertaa Riihimäellä sijaitsevaan Matkailukeskus Lempivaaraan. L empivaara täyttyi GMläisistä hyvin perjantain aikana. Uskalsivat käydä juttelemassa ja muistelemassa aikoja jolloin olivat itsekin ajelleet jollakin vastaavalla muistoja herättävällä menopelillä. Teksti ja kuvat Tuula Kosunen Isolle ryhmälle se vaan on hankalaa löytää pienestä kauniista Suomenmaasta sopivaa leirintäaluetta. Perjantai-iltaan mennessä oli jo suurin osa mökeistä täyttynyt, ja loputkin sitten lauantaipäivän aikana. Iloksemme Lempivaaran vakituisia (LEKAlaisia) kävi kovasti ihailemassa kalustoa. Osa mökeistä kärsi ikävä kyllä vierailijapulasta, mutta sieltä alueen reunoilta kun saapui respaan päin, oli taatusti useallakin tutulla käsi ylhäällä tervehdyksen merkiksi. Tässä asiaa auttoi matkailukeskuksen sääntö, että näin isolla porukalla tulee olla omiensa joukosta kaksi "valvojaa". Mökkejä oli niukalti meidän tarpeisiin, mutta onneksi isot rantamökit täyttyivät sitten useammasta henkilöstä
Amerikassa löytyy muutama yhdellä turbolla varustettu Y-lohkoinen kiihdytysauto, mutta tuplaturboja ei löydy kuin Härmästä. Pienin kierrosaikojen erotus siis antoi parhaan sijoituksen. Kaikki hauska lopu aikanaan ja niin sunnuntaina oli punanahkaisten Fordistien aika suunnata keulat kohti kotikontuja. Happosten Ford Special on varustettu lättäpääkasilla, jota on viritetty legendaarisilla Ardun-sylinterinkansilla. Ennakkotietojen mukaan paikalle piti saapuman peräti kaksi Ford Special "Eltsukilpuria". Lisäksi Fiikeillä oli oma erikoispalkintonsa; "Nopein ja Hurjin Ford Homo" rohkeimman ajosuorituksen teh- neelle. Joukossa oli muutamia erittäin hienoja alkuperäiskuntoisia yksilöitä, käyttöautoja, rodeja ja kustomeja. Jos, niin kilpailussa sija 8. Tatu Kouvon "kylpyamme" saavutti 4. Hollow Head Teamin kahdella turbolla varustettu Fordin Y-lohkoinen "mäkikilpuri" on tiettävästi ainoa tuplaturbottu Ford Y-lohkoinen kilpa-auto maailmassa. Sen sijaan Timo ja Oiva Happonen ajoivat 11 tuntia traileri perässä peräti Rovaniemeltä asti. Kuskeille täytyy antaa ehdottomasti täysi tunnustus, vaikka ideana oli ajaa mahdollisimman tasaisia kierrosaikoja nähtiin kuitenkin erittäin huimia ajosuorituksia ja ikävä kyllä jopa yksi kaatokin, jossa onneksi selvittiin vain henkisillä ja peltisillä kolhuilla. Ardun-viritetyn kilpamoottorin soundi on jotain uskomattoman hienoa; sitä ei voi kuvailla, sen voi vain kokea. Tyhjäkäynnillä ahtopaineet olivat miehekkäät 0.3 bar... Teksti ja kuvat Ari Berghäll Säätiedotus: Korkeapaine pysyy paikoillaan ja luvassa hellerajan ylittäviä lämpötiloja varsinkin Luumäen-Taavetin seudulla. Ford Freakien prezidentin Joni Nissilän mukaan ensi vuonna on toiveissa jotain uutta urheilullista toimintaa jokkisradan kiertämisen sijaan. Kuljettajia ajoneuvoihin saatiin sentään 15 kpl periaatteella "Lainaa autoa, katotaan kumpi on nopeempi!" Kieltämättä rutikuivan radan nostattama pöly oli todella runsasta ja se paikoitellen haittasi jopa näkyvyyttä. Hauskanpito jatkui Taavetin Lomakeskuksessa, sekä iltabileissä, jossa musiikista vastasi Sun Connection tymäkällä rokkenrollilla. Ikävä kyllä haminalaisen Jussi Jongsman Ford Special ei ehtinyt työkiireitten takia mukaan kilpailuun. Tällä kertaa säätieotus piti Ford Freakien 20-vuotis juhlissa varsin hyvin paikkansa. K Rovaniemeläisten Timo ja Oiva Happosen Ford Special, jonka sivuventtiili veekasi on varustettu harvinaisilla Ardun-kansiventtiili kansilla. Hollow Head Machine vauhdissa. Arin "Maija Makkonenko". Kuivan ilman takia varsinkin hiekkatiet saattavat pölistä haitallisesti. sijan kilpailussa. 56 3. Teamin testiajot olivat jääneet tuttuun tyyliin lähes minimiin ja siihen nähden Hollow Head Machine toimi yllättävän hyvin radalla. Itse kilpailun kaava on perustui jo tutuksi tulleeseen formaattiin. Luvassa oli tuttuun tapaan rentoa yhdessäoloa, rock´n´rollia ja lauantain kohokohta; Freak Race. sijoittunut "Make" tunnetaan vauhdikkaasta ajotyylistään. aikkien Foordistien kattojärjestö Ford Freak Club of Finland juhlisti kunnioitettavaa 20 vuoden taivaltaan Taavetin ja Luumäen maisemissa. Jos Happosten Ford Special on maailman luokan harvinaisuus, löytyi paikalta myös tiettävästi toinenkin maailman luokan harvinaisuus. Ensiksi yksi tutustumiskierros, jonka jälkeen lentävän lähdön jälkeen oli ajettava viisi mahdollisimman tarkasti samaan kierrosaikaan päättyvää suoritusta. Liekö kuiva keli ja sen takia eritäin rankasti pölyävä rata vähentänyt Freak Racen osallistujamäärää, sillä Luumäen Keihäskankaan jokkisrataa kiersi ainoastaan 11 ajoneuvoa. Tällaista herkkua on suomessa äärimmäisen harvoin tarjolla. Vaikka rataa kiersi ainoastaan 15 rohkeaa, oli kalusto silti mukavan vaihtelevaa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan mitä vuosi 2008 tuo tullessaan. Spinneri 4/2007
Spinneri 4/2007 59
HD chopper 1958, Puppe Mahtitalli MC Peoples choice: 1. Ja tosiaan, näyttelykalusto ei ollut sen paremmin haaskoja kuin raatojakaan, sillä otsikkohan on paikallista murretta ja tarkoittaa hauskoja rautoja... Järjestäjien valinta: 1.FudeOff-RoadKartingauto, Mäntykankaan koulu 2.BuickLeSabre1961,KatjuskaTurunen 3. HD omavalmiste, Vesa Lappi 2. Vappupäivä valjettua ihmisiä alkoi tulla paikalle heti aamusta. Ford Fordor 1935, Esko Kähkönen 2. Maksavaa yleisöä näyttely houkutteli paikalle kiitettävät 938 henkeä. järjesti harrasteautonäyttelyn. SPINNERI ON TOUR SPINNERI ON TOUR SPINNERI ON TOUR SPINNERI ON TOUR SPINNERI ON TOUR SPINNERI ON TOUR SPINNERI ON TO Joka toinen vuosi Lappeenrannassa järjestettävä Toyota tapahtuma järjestettiin nyt jo kahdeksannen kerran. FINTOYS MEET Lappeenranta 7.7.2007 K aikenlaiset Toyotat kohtasivat ja omistajat vaihtoivat kokemuksiaan viikonlopun aikana. Ensi vuonna Toyotien kesätapahtuma on jossain muualla, mutta eiköhän taas 2009 tavata Lappeenrannassa! Teksti ja kuvat Riku Loisa Kuopion näyttelyperinne sai jatkoa vappupäivänä, kun Hot Rodders Kuopio ry. HD chopper, Jusu 3. Ford 5W Coupe 1935, Timo Kuosmanen 3.FordFairlaneClubSedan,JanneMartikainen Spinneri 4/2007 61. Mukana olikin autoja käyttö-Yariksesta viimeisen päälle rakennettuihin museoautoihin ja viritettyihin katukillereihin asti. Olihan se jo korkea aikakin, sillä edellisestä näyttelystä oli ehtinyt vierähtää aikaa jo yhdeksän vuotta! HAASKOJA RAATOJA SAVOSSA Teksti ja kuvat Hannu Tuppurainen N yt lähdettiin liikenteeseen "paluu juurille" meiningillä eli näyttelyn merkeissä palattiin samaiseen tilaan, josta Kuopion näyttelyt alkoivat vuonna 1986. Paikalle keskustan Autoparkkiin oli koottu kaikkiaan 54 ajoneuvoa, joista 34 oli autoja ja loput moottoripyöriä. Tähän kun lisätään vielä aikuisten seurassa ilmaiseksi sisään päässeet alle 16vuotiaat näyttelyvieraat, päästään reilusti toiselle tuhannelle. Toyota kerholle tyypillisesti mukaan pääsee millä tahansa Toyotalla. Chevrolet Commercial 1928, Pentti Heinonen Moottoripyörät: 1. Lauantaina autojen omistajat mittelivät paremmuudesta rastiajolla ja autot kauneudestaan äänestyksessä
Toinen kyselijöitä kiinnostava tieto on venttiilin kokonaisnosto; kyseisellä nenällä ja 1,6 vipusuhteen keinuvivuilla kokonaisnostoksi tulee noin 17 mm. Nokka-akselin laakerit ovat piilossa lohkon sisällä, mutta sinnekin saa ujutettua öljyä esimerkiksi isolla lääkeruiskulla. Vahinko olisi suuri jos imuputki pääsisi moottorissa pyörähtämään sellaiseen asentoon, että se jossain ajotilanteessa pääsisi hörppäämään ilmaa öljyn sijaan. Tässä vaiheessa on hyvä olla mukana apukädet, toinen naputtelee mäntää sylinteriin puukapulalla ja toinen pitelee kiinni alapuolelta kiertokangesta, jotta se ei vahingossakaan osu sylinterinseinämiin ja tee sinne ikäviä koloja. Öljypumpun imuputki hitsattiin kiinni öljypumpun runkoon ihan vain varmuuden vuoksi. Myöhemmissä osioissa palaamme uudestaan siihen mistä koneen rakennus oikeasti lähtee liikkeelle. Nyt oli alakerta aika pitkälle valmis! seuraaValle Tasolle Kun mäntäosasto on paikoillaan on aika siirtyä seuraavalle tasolle, joka työntötanko haaramootorissa on nokka-akseli, nenäkepiksikin joskus haukuttu. Nokka-akseli on se, joka moottorille antaa luonteen. Valittiin siis samat osat, joilla kone oli todistettavasti toiminut. Teksti ja kuvat Finnshark Edellisessä osassa niputettiin projektimoottorin ensimmäiset liikkuvat. Nokan siis pitää antaa tehoja myös ylärekisterissä. Toinen tekijä oli se, että koneesta tulee kierroskone. Tähän on varmasti parempiakin työkaluja, mutta peltikaulus on halpa ja huolellisella työllä varsin toiSpinneri 4/2007 miva kapistus. Tällä kertaa nokan valinta oli helppoa, koska koneesta tehtiin tavallaan sama kone, jollaisessa sylinterinkannet olivat aiemminkin olleet. Ensimmäinen huomioitava tekijä on se, että koneessa käytetään mekaanisia rullanostajia, joten nokka on valittava sen mukaan. Mäntien asennuksessa kannattaa muistaa, että männänrenkaiden raot eivät saa osoittaa samaan suuntaan! Moottorin kasausoppaista löytyy tietoa miten männänrenkaiden raot kannattaa asetella, tämä riippuu moottorityypistä. Jos raot ovat samassa kohdassa kasvavat ohivuodot ja puristukset laskevat, samalla myös öljynkulutus kasvaa takuuvarmasti. Mäntien jälkeen keskitettiin huomiota alakerran viimeisiin osiin. Tätähän siellä nyt jo edesmenneessä Esson baarissa aina kysellään. Apteekin täti muuten katsoo pitkään kun käy ostamassa erikokoisia ruiskuja roppakaupalla, mutta yleensä takelteleva selitys moottorin korjauksesta on mennyt läpi... Muutaman kokei- lun jälkeen oikea kohta löytyi ja hitsauksen jälkeen öljypumppu pääsi paikoilleen. Nokka liutetaan todella 63. Tähänkin palaamme myöhemmin vielä uudestaan! Ennen asennusta nokka-akseli pestään huolellisesti ja rasvataan samalla paksulla asennusöljyllä (STP:n lisäaine-/öljy-seos 50/50) jota käytettiin alakerran kasaamisessakin. Nokaksi tuli Comp Camsin 300BR-6, jonka toiminta-alue on 4200-7200 rpm. Aika korkealta laulava nokka kyseessä, tarkoituksella... Kiertokangen alapään pultit laitettiin tässä vaiheessa vasta kevyesti kiinni ja kiristettiin oikeaan momenttiinsa sen jälkeen, kun kaikki männät olivat sylintereissään. Männänrenkaat puristettiin perinteisellä peltikauluksella kokoon. Asennon hakemisessa jouduttiin tekemään muutama koesovitus öljypohjan kanssa, jotta imuputken pää olisi sopivan alhaalla öljypohjassa, mutta ei kuitenkaan niin alhaalla että se osuisi öljypohjaan. Tulivathan kiertokankien alpäät varmasti oikeaan järjestykseen. Asteita nokassa on 0.050 tuuman nostolla 264 imupuolella ja 270 pakopuolella. Tiedossa oli, että kannet kestävät tämän noston "sakkaamatta", eli virtaus sylinterikannessa ei kärsi vielä tällä nostolla. Uhkaavasti näyttää siltä että jossain vaiheessa moottori pääsee vielä tehopenkkiinkin! P alstatilan rajallisuuden takia menemme suoraan asiaan. Nyt jatketaan siitä mihin viimeksi jäätiin ja moottori alkaa pikkuhiljaa saada muotojaan
Eri moottoreissa voi olla pieniä variaatioita kiinnitysjärjestyksessä, joten tässä ei nyt mennä siihen niin tarkasti. Jos säätö ei olisi niin hankala, olisi mukava testata hieman muutetun jakopään ajoituksen vaikutusta tehoihin. kanneT kiinni jakoPää Nokkaketjuksi valittiin tuplaketjuinen niin sanottu quick change jakopää. Joissakin tapauksissa, kuten tässäkin moottorissa, jotkin pultit saattavat mennä vesitilaan tai mahdollisesti myös imukanaviin. Huomaa ajoitusmerkit rattaissa. Tässä jakopäässä on myös se hienous, että kampiakselin rattaan voi laittaa kolmeen eri asentoon. Samalla luotiin viimeinen haikea vilkaisu palotiloihin ja toivotettiin hyvää onnea ja menestystä ja sitä ettei toivottavasti ihan heti nähdäkään uudelleen. Tässä mallissa ei tarvitse irrottaa öljypohjaa jakopäätä avatessa. Ihan vain siltä varalta, että kierteet ovat puhtaat pohjaan asti ja että kaikki pultit ovat tallessa. Yksi yleinen vuotopaikka, öljypohjan- ja jakopääntiivisteen liitos. toinen kansitaso oli melko lailla vaakasuorassa. Nokka-akseli sujahtaa paikoilleen mutta varovasti, varovasti, ettei laakeripintoihin tule kolhuja. Jakopää paikoillaan. No hyvä, sitten vaan kansien pienet ohjuritapit paikoilleen ja kansipahvit päälle. Kannen pulttien kiinnittämisjärjestys kannattaa huomioida, jotta kannet eivät kieroudu jo tässä vaiheessa. Kovin nopeavaihtoinen tämäkään ei kuitenkaan ole, koska edelleen täytyy irrottaa vesipumppu ja dampperi, jotta jakopään suojan saa pois paikoiltaan. Onneksi näin ei ollut ja kansia päästiin asentamaan. Kaikki kunnossa, toivottavasti ei nähdä ihan heti uudelleen! varovasti lohkon etupäästä paikoilleen. Kannet oli kasattu Antti Kivinummen Simuna Shopissa, joten tässä remontissa ei tarvinnut opiskella venttiilien ja venttiilinjousien asennusta. ennakkoa. Moottori oli käännetty pukissa siten, että TihuTus kuriin Sanonnan mukaan pikkulohkon pitää aina vuotaa vähän öljyä jos se ei vuoda, ei koneessa ole öljyä... Ilman tätä työkaluakin homma onnistuu esimerkiksi pitkien ruuvien ja hyvien sormilihasten avulla. Vielä ennen kansipahvien laittoa varmistettiin viimeisen kerran, että kansitasot olivat täysin puhtaat vanhoista tiivistejämistä ja muusta roskasta. Kun toinen kansi oli paikoillaan pyöräytettiin konetta hiukan ja asennettiin toinen kansi samalla tavalla loppusijoituspaikkaansa. Viimeinen vilkaisu ennen kansien sulkemista. Kannen pultit kiristetään ensin pienempään momenttiin ja vasta toisella kierroksella lopulliseen momenttiinsa. Lisänä nokka-akselin rattaalla saa hienosäädettyä 64 Nyt olikin aika kääntää kone moottoripukissa toisinpäin ja keskittyä sylinterinkansien paikoilleen asentamiseen. Samoin kansien tiivistyspinta tarkistettiin samalla tavalla. Pulttien pituudesta ei ikinä voi olla varma, joten nytkin kaikki pultit koetestattiin paikoilleen. Yksi yleinen vuotokohta on jakopään, lohkon Spinneri 4/2007. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan nyt käytetty, vaan jakopää pultattiin paikoilleen normiasentoon. Periaate kuitenkin on se, että pultteja kiristellään keskeltä päätyihin päin, jolloin "tyhjät" siirtyvät päihin ja tasosta tulee tiivis. Ainakin tällä kertaa ARP: n pulttisatsissa oli kaikki kohdillaan, vaikka hetki ehdittiinkin jo epäillä, että nyt on väärät pultit mukana. Tästä huolimatta koneesta haluttiin tehdä poikkeus, ainakin toivottavasti. Tässä vaiheessa on oltava äärimmäisen varovainen ettei riko nokka-akselin laakereita! Viimeiset sentit ovat vaikeimmat; tähän on olemassa oma työkalu joka ruuvataan nokan päähän, jotta saadaan vähän vipuvartta paikoilleen asettamiseen. Jokainen asento antaa muutaman asteen eron nokka-akselin asentoon. Sylinterinkansien pultinreiäthän oli jo aiemmin avattu kierretapilla, olihan. Tällöin pitää olla vielä normaaliakin huolellisempi siitä, että pultit tiivistyvät kunnolla! Kierteeseen laitetaan kansien kiinnitykseen soveltuvaa tiivistemassaa, prikan ja kannan väliin tuli ainakin ARP:n pulttien mukana grafiittirasvaa varmistamaan sen että momentti kohdistuu varmasti oikeaan paikkaan. Kansi voitiinkin nyt laskea suoraan paikoilleen ja se pysyi siinä hyvin ohjuritappien varassa hetken aikaa kunnes oikeat pultit löytävät paikoilleen. Kannet olivat täysin valmiit paikoilleen pulttausta varten. Kannen tiivisteiksi laitettin Fel-Pron parempaa tiivistettä, normitiivisteillä on ollut tapana paukahdella virikoneissa, joten nyt ei otettu riskejä. Korjausoppaista ja internetistä kyllä löytyy oikea kiinnitysjärjestys kaikille kansille
Kyseinen nurkka käsiteltiin moottorisilikonilla hyvin huolellisesti. Työntötankoja saa monilla eri pituuksilla riippuen kansitasoista, kansista, keinuvivuista jne. Keinuvivun pään paikka muuttuu tietysti hiukan vipusuhteen muutoksen myötä, joten kovin paljoa vipusuhdetta ei voi muuttaa. Imusarjan tiiviste sovitettiin ensin kansiin ja tämän jälkeen tiiviste paikoitettiin imusarjaan oikealle kohdalle. Silikonin kuivahdettua ei pultteihin enää kannata koskea, seurauksena on varma vuotopaikka! en reunat piirrotettiin imusarjaan ja sitten lähti snurra (porakone + jyrsinterä) pyörimään vinhasti ja alumiinilastua lensi ympäriinsä. Kun kaikki muutkin tiivisteet ja silikonit olivat paikoillaan laskettiin öljypohja paikoilleen ja kiristettiin kiinni. Työntötankoja ei tässä vaiheessa ollut, joten seuraavaksi siirryttiin kansien päälle keinuvipuihin. Vielä kun vauhtipyörä asennettiin kiinni ARP:n uusilla pulteilla ja vesipumppukin päätyi paikoilleen lohkon etureunaan alkoi moottori olla lähellä tehopenkkiin vientikuntoa! Aivan näin suoraviivaisesti ei projekti ole edennyt, aikaa on kulunut paljon ja ongelmia on matkalla ollut, mutta palstatilan vähyyden takia on monia yksityiskohtia jouduttu ikävä kyllä karsimaan. Alumiini on onneksi kohtuullisen helppoa työstää ja kanavat saivat nopeasti uuden muodon. Tässä vaiheessa haettiin lainaan työntötangon mittaustulkki. Ensimmäisenä nokka-akselilta lähtien ovat nostajat. Keinuvivut olivat peräisin samaisesta koneesta, josta muutakin osaa tuli. Kanavi- Työntötankomoottorissa on monta liikkuvaa osaa nokka-akselin ja venttiilin välissä. Kanavia ei kannata kiillottaa polttoaineen pisaroitumisen takia. Mekaaniset rullanostajat tipahtavat koloihinsa nostajalaaksoon ja kohtaavat nokka-akselin. Rullakeinusta on jouduttu nakertamaan materiaalia pois, jotta paksut (venttiilien)tuplajouset mahtuvat paikoilleen. Spinneri 4/2007 Viimeinkin moottori alkaa olla kasassa! Seuraavassa osassa mitataan moottorista numeroarvoja... 65. Kaikissa projekteissa on enemmän tai vähemmän vastoinkäymisiä, niin myös tässä. Vasta tässä vaiheessa koneen kasausta saadaan tarkka tieto siitä minkä mittaiset työntötangot tarvitaan. Imusarjan kannen puoleiseen päähän ei ole mitään järkeä tehdä suurta "trumpettia" jos kannen kanava on paljon suurempi kuin imusarjan kanava. Nurkkaan painettiin sormella silikonia, hellästi mutta päättäväisesti siten, että nurkka täyttyi viimeistä koloaan myöten. ja öljypohjan nurkka. Normaalisti vanhojen pikkulohkojen vipusuhde on 1,5, eli tällä vipusuhteella saadaan vähän lisää nostoa venttiilille. Koneeseen asennettiin mekaaniset rullanostajat, kierroskoneen tarpeita ajatellen. Oikean mittaisilla työntötangoilla saadaan keinuvipu istumaan oikein venttiilin päällä ja parannetaan moottorin osien toimintavarmuutta. Kun oikean mittaiset keinuvivut oli saatu tallille voitiin keinuvivut asentaa paikoilleen ja säätää venttiilinvälykset ensimmäistä kertaa. Kyseisellä härvelillä pystytään mittaamaan työntötangon tarvittava pituus. Samalla myös tukisillat löysivät tiensä venttiilikoneiston päälle tasoittamaan kierroskoneen venttiilikoneiston notkumista. Kanavat muotoiltiin siten, että kanavan poikkileikkaus pienenee tasaisesti sylinterinkantta kohti mentäessä. Tasainen muutos on parempi, vaikka se tietääkin vähän lisää työtä. nokalTa VenTTiilille imusarjan aseTus Imusarjaksi löysi tiensä käytettynä Finnshark.comin palstalta löytynyt Edelbrock Victory Jr, jonka tiedettiin toimivan hyvin tämäntyyppisessä koneessa. Samalla tietysti myös venttiilit painuvat entistä syvemmälle ja venttiilinjouset joutuvat kovemmalle rasitukselle. Nostajat olivat mallia kevennetty, eli työntötangon ympärille tuleva helma oli vain puolikas. Ensi kerralla päästäänkin sitten jo asiaan kun moottori löysi tiensä Antti Kivinummen moottoripenkkiin! Projektissa mukana: VeeTee-Parts (www.veetee-parts.fi) Alumiinilastua lentää imusarjan kanavia muotoiltaessa. Kaikki koeaseteltiin paikoilleen ja tutkittiin täytettävien rakojen kokoa. Tässä nurkassa kohtaa kaksi tiivistettä, kumitiiviste öljypohjan ja jakopään välissä ja korkkitiiviste lohkon ja öljypohjan välissä. Vipusuhde ilmoittaa sen kuinka moninkertaisesti nokkaakselin nosto kasvaa venttiilille mennessä. Imusarjan kanavia jouduttiin työstämään reilusti, jotta ne saatiin sovitettua kansiin. Scorpionin kultaisissa vivuissa vipusuhde on 1,6:1
66 Spinneri 4/2007
JA TILAA TILAUKSET · INTERNETILLÄ www.spinneri.fi · PUHELIMITSE TAI TEKSTIVIESTILLÄ 040 41 777 14 · SÄHKÖP0STILLA tilaukset@spinneri.fi · POSTITSE takakannen kupongilla 35,50 EURON HINTAAN. (12 kk kestotilaus) Tekstiviestillä tilatessasi lähetä viesti TILAUS väli KESTO / MÄÄRÄ (valitse kumpi) väli ETUNIMI väli SUKUNIMI väli OSOITE väli POSTINUMERO väli -TOIMIPAIKKA (KESTO = 12 kk kestotilaus, MÄÄRÄ = 12 kk määräaikaistilaus hintaan 38,50 eur. SPINNERI TARVITSEE SINUA ALAN HARRASTAJA! TUE KOTIMAISTA, RIIPPUMATONTA HARRASTEAUTOILUN ÄÄNENKANNATTAJAA... ... Katso Tilausehto sivulta 67) KUUSI TUHTIA NUMEROA VUODESSA ERITTÄIN EDULLISEEN 8 ESTA 199 VUOD