Spinneri Magazine 4/2008 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 Spinneri 4/2008
Spinneri 4/2008 3
Chevelle kirmasi varttimailin tällä moottorilla reiluun 13 sekuntiin, loppunopeuden noustessa yli 170 kilometriin tunnissa. Rahakkaimmille ja hevosvoimanälkäisimmille Chevrolet tarjosi legendaarista LS6-moottoria, jonka 450 hevos- voimaa ja 680 newtonmetriä eivät jättäneet ketään kylmäksi. Ensikipinän amerikkalaisten autojen värikkääseen maailman Kimmo sai isoveljensä Timon myötä. Vuonna 1972 hevosvoimalukemat olivatkin sitten jotain aivan muuta. Ei varsinkaan bensiinikauppiasta. Kuutiotuumia ei voi mikään voittaa, tämä lienee jo tuolloin tiedostettu. Energiakriisi oli pakottanut insinöörit etsimään taloudellisempia vaihtoehtoja, joka omalta osaltaan oli vaikuttamassa eräänlaiseen tehokatoon. 454-kuutiotuumainen isolohko oli kadotta- nut suuren osan voimavaroistaan ainakin paperilla. Teksti ja kuvat Jari Sjöman Chevrolet esitteli Chevelle SS-mallin vuonna 1964 pyrkimyksenään päästä osakkaaksi muskelimarkkinoista. Kimmo matkasi veljensä mukana niin Räyskälän kuin Hangonkin katukisoissa, mikä omalta osaltaan varmasti on vaikuttanut Spinneri 4/2008. Moottoriksi valittiin 396-kuutiotuumainen isolohko, josta ostaja pystyi valitsemaan toiveidensa ja kukkaronsa mukaisesti kolme eri tehoversiota. Laiskinkin puhkui 325 hevosvoiman edestä, tehokkaimman ärjyessä 50 heppaa villimmin. 7 6 0-luvun alkua kohden hevosvoimasota vain kiihtyi, jonka johdosta General Motorsin insinöörien oli keksittävä uusia innovaatioita voimaa metsästäessään. Tehoksi ilmoitettiin 270 hevosvoimaa. VELJENSÄ JALANJÄLJISSÄ Loviisalainen Kimmo Hovi on jo varsin pitkän linjan harrasteautoilija. 396-kuutiotuumainen saikin väistyä 454-kuutiotuumaisen isolohkon tieltä vuonna 1970
Kiinnostuneita löytyi aina Norjaa myöten. Aivan kyseessä ei ole alkuperäinen SS-malli, vaan perus-Chevelle Malibu, joka on vuosien myötä saanut itseensä SS-mallin tunnusmerkkejä. Moottori siis tuppasi suomeksi sanottuna nakuttamaan. Kaupat Chevellestä syntyivät enempiä mutisematta, päätöksen kun Kimmo oli periaatteessa tehnyt jo kotisohvalla istuessaan. Aikaisessa vaiheessa alkanut runsasluminen talvi alkoi pikkuhiljaa kääntyä kevääksi, aurinko lämmittää ja hämyisten tallien kätköistä monet harrasteautot heräätä talviuniltaan. joka oli huomattu jopa alan nettifoorumeissa. Kimmo puolestaan suuntasi setelitukon kanssa kohti Helsinkiä. Kesä 1992 osoitti, että moottori oli itse asiassa liiankin radikaali. Välimatkaa näiden kahden paikkakunnan välillähän ei ole siis kuin vajaat 100 kilometriä... SUOMI-AUTO Kimmon ostama Chevelle Malibu SS 2D HT on saapunut Suomeen tehdasuutena vuonna 1972. Isolohkojen rivistöön 8 Chevelle on astunut jo toisen omistajansa toimesta, hänen tehtyään kyseisen moottoriswapin insinöörityönään. Taloudelliseksi uutta ostosta ei voinut kyllä missään muodossa kutsua, kotimatkalla Helsingistä Loviisaan kun kului menovettä noin 50 litraa. Lääkkeeksi tähän vaivaan Petri hankki paksummat kansipahvit, joilla puristussuhdetta saatiin laskettua hieman. 12.5 puristukset aiheuttivat sen, ettei normaalilla pumppubensalla päässyt eteenpäin ilman moottorin detonoimista. Kaiken kaikkiaan Kimmo muistelee viestejä tulleen jopa kymmeniä. Ajatus myöskin toteutettiin, ja moottoripukissa odotellut LS7 nostettiin Chevellen keulalle. Enää pitäisi löytää vain auto, mihin moottorin asentaisi. Iltana eräänä sähköposti sitten toi kyselyn jos toisenkin autosta. Historiankirjojen pölykerros on peittänyt laajemmat tiedot auton vaiheista, joten matkatkaamme aikajanassa suoraan vuoteen 1991. Petrin kiikareihin tarttui Kangasniemellä kaupan ollut Chevelle isolohkolla. Ostoreissu päättyi reiluun kädenpuristukseen; Petristä tuli Chevellen neljäs omistaja. Kimmo päättikin laittaa myynti-ilmoituksen Mopar Sweden -sivustolle. Helsinkiläinen Petri Ahokannel oli hänkin saanut kevään myötä poltetta vereen; harrasteauto pitää saada. Eikä mikä "Moottoripukissa odotellut LS7 nostettiin Chevellen keulalle..." tahansa, vaan aito muskeli. Konehuoneessa ei tuolloin murissut isolohko, vaan 307-kuutiotuumainen perusvinkkeli. Myöhemmin lohko porattiin, missä yhteydessä myös männät vaihdettiin matalampi puristeisiin. Sitä varten talliin oli jo aiemmin ehditty hankkia legendaarinen LS7 isolohko. Cudan uusi omistaja löytyi Tukholman välittömästä läheisyydestä. Ensimmäisen kesän hän kurvaili ostohetkellä konehuoneessa olleen tekniikan voimalla, ajatuksena aloittaa moottoriprojekti talvella 1991-92. Mieli teki kuitenkin jotain muuta, ehkä vieläkin radikaalimpaa, Spinneri 4/2008. - Pekka Leinon jalanjälkiä seuraten kiillotin lohkosta koko nostajalaakson, kertoo Petri muistellen 15 vuoden takaista aikaa
Tulevaisuuden osalta Kimmon mielessä on jo uusia suunnitelmia. Jatkossa putkistoa tultaneen muuttamaan lisää, alaspäin suunnatut putkenpäät kun nostavat pakopaineen voimasta melkoisesti hiekkapölyä kotipihalla liikuttaessa. Ihan aluksi tarkoituksena tosin oli siistiä vain hieman epäsiistit ovenvälit ja takapaksi, mutta kuten usein tämän tyyppisessä hommassa tuppaa käymään, karkasi myös tässä projektissa mopo hieman käsistä. Tekniikan Kimmo jätti vielä tässä vaiheessa lähes sikseen, uusien ainoastaan sytytyksen komponentteja. Alastarolla aikakorttiin saatiin 10,845 sekunnin aika 204,17 km/h loppunopeudella, hehkuttaa Kimmo. Ohjaamo on voimasta kertovia lisämittareita lukuunottamatta hyvin originaalissa asussa. UUTEEN KOTIIN Chevelle sai siis uuden kodin Loviisasta. Oman vivahteen sävyyn an- taa värin seassa oleva helmiäinen. Homma alkoi kaiken vanhan maalin poishiomisella, jotta nähtäisiin, missä kunnossa Chevelle pelleiltään oli. Ostos osoittautui pitkälti sellaiseksi, jota Kimmo oli etsinytkin. Lopulta Kimmo päätti maalauttaa koko auton. Piti oikein ex-omistajalle lähettää myöhemmin sähköpostia, että nyt se on sitten ihan oikeasti 10-sekunnin auto. - Osat vaihdettiin puhtaasti sen takia, että uudet antavat paljon enemmän säätömahdollisuuksia, perustelee Kimmo. Ensimmäi- nen vaihe oli auton maalipinnan uusiminen. MSD 6AL sytytysboxi sai väistyä saman valmistajan Digital-7 Plus boxin tieltä, samalla kun puolaksi vaihdettiin niinikään MSD:n Pro Power HVC-puola. Hionnan edistyessä saatiin huomata, että Chevelle oli maalattu vain kertaalleen yli toimituksen salapoliisityön mukaan tämä maalipinta olisi peräisin vuodelta 1987. - Myynti-ilmoituksessa kerrottiin, että kyseessä olisi mahdollisesti 10-sekunnin auto. Vaikka paljon oli edellisen omistajan toimesta ehditty jo tekemään, oli Kimmon mielestä paljon vielä tehtävää. Applen äänenvaimentimet hän vaihtoi Flowmasterin tuotteisiin, pyrkien saamaan pakoäänen sävyä enemmän mieleisekseen ... Myös pakoputkistoon Kimmo teki pieniä muutoksia. Tätä tuki myös Alastaron moottoriradalla tehty vierailu. Soundissa on mukana sopiva annos "teräksisyyttä". Tulevana talvena Chevelleen ryhdytään rakentamaan jälleen uutta moottoria. Sinällään pakoääni on varsin miehekäs ... eikä niinkään voimakkuudeltaan, vaan sävyltään. Väriksi valittiin alkuperäistä tummempi sininen, Electric Blue, joka sekin löytyi Chevroletin värikartasta, joskin selvästi uudemman mallin kohdalta. Kuinka paljon, sitä ei Kimmo vielä halua tunnustaa muuta kuin... Tallissa odottelee jo Merlin-lohko 4,5-tuuman porauksella, josta haetaan kuutiotuumia nykyistä selvästi enemmän. Myös ovien ja ikkunoiden kumitiivisteet vaihdettiin uusiin. Pohjatyöt sekä ovenvälimaalaukset Kimmo hoiti kaverinsa avustuksella itse, mutta varsinaisen pintavärin ruiskuttamisen hän päätti jättää ammattilaiselle. ja totta kai lisätehoa koneeseen. Samalla uusittiin kaikki pyöränkaarisekä helmalistat, samoin kuin takapuskuri. mitä isompi, sitä parempi! KIITOKSET: Petri: Hantta, Hemppa ja Pasi Kimmo: Ismo, Jari, Dalle sekä tietysti oma perhe: Sofia ja Aleksi 11 Spinneri 4/2008. Pelleiltään auto oli erittäin hyvässä kunnossa, ruostetta ei löytynyt käytännössä mistään
Ilmoittaminen näppärästi s-postit osoitteeseen toimitus@spinneri.fi 8.-10.8.2008 FSRA Street Rod Nationals Karjaa www.fsra.fi 23.8.2008 Burnout Party Kiikala, lentokeskus www.riversidecruisers.fi 11.10.2008 October Swap Meet Tampere, Teivon ravirata p. kauden päättäjäiscruising Oulu oshary@oshary.net ··· 12 Spinneri 4/2008. Tiedot kalenteriin voi ilmoittaa joko s-postilla (tapahtumat@spinneri.fi), kirjeitse (Spinneri Magazine, PL 2, 00411 HELSINKI), faksilla (09-8330 6616) tai www.overdrive.fi -sivuston välityksellä. Tapahtumakalenteri on toteutettu yhteistyössä overdrive.fi -sivuston kanssa. 050 500 1092 23.-24.8.2008 X-treme Drift Challenge Alastaro, moottorirata www.x-treme.fi 9.8.2008 Harrasteajoneuvomark. Kouvola, Tykkimäki www.kymenautomobiilikerho.fi 23.-24.8.2008 RADALLE.com Jurva, Botniaring www.radalle.com 9.8.2008 Rock & Roll Party Kruunupyy / Alaveteli eMail info@cafe13.fi 24.8.2008 Visailuajo Tampere www.fhra-tre.net 9.-10.8.2008 RADALLE.com Ahveniston moottorirata www.radalle.com 28.8.2008 BBQ Run Pieksämäki / Jäppilä eMail varaus@bbqrun.com 14.8.2008 BBQ Run Pieksämäki / Jäppilä eMail varaus@bbqrun.com 29.-30.8.2008 X-treme Drift Challenge Jurva, Botniaring www.x-treme.fi 15.-17.8.2008 Top Weekend Pälkäne, Sappee p. Lehti ei vastaa tietojen paikkaansapitävyydestä. 8.-10.8.2008 Ford Nationals Alastaro, moottorirata www.fordnationals.net 22.-24.8.2008 Historic Grand Race Ahveniston moottorirata www.historicrace.fi 4.-5.10.2008 X-treme Car Show Helsinki, Jäähalli www.x-treme.fi KERHOT & TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄT HUOMIO!!! Ilmoittamalla toimitukselle tapahtumastanne hyvissä ajoin, varmistatte näkyvyyden Spinnerin maksuttomalla tapahtumapalstalla. 03-214 2599 8.-10.8.2008 XV Corvette Meet Helsinki www.corvettefinland.com 23.-24.8.2008 Kolina Meet Koli www.tulijaleimaus.com/jhrd/ 8.-10.8.2008 VW West Fest Pori, Siikaranta p. Joronjälki eMail j.pettersson@pp1.inet.fi 16.8.2008 Aukusti Car Show Jalasjärvi eMail www.xtremecarconcept.net 13.9.2008 Drifting leiri Kouvola, kartingrata www.x-treme.fi 22.-24.8.2008 3rd Annual Rautaa Rajalle Inari, Saariselkä www.tunturihotelli.fi/rautaarajalle 20.9.2008 O.S.H.A. 03-214 2599 ··· 6.9.2008 Härkä Motor Meet Joroinen, hot
Spinneri 4/2008 13
Auto on ostettu ensimmäisestä perheestään, jossa sillä oli kuskattu lähinnä mansikoita.. Kilometrejä autolla oli tuolloin takanaan 425tkm, mikä ei tuntunut vielä missään. Caddyjä tuli paljon myös Suomeen tosin autoverolain takia Suomessa jatketulla lavalla olihan pienikulutuksinen ja kestäväksi tiedetty hyötyauto kova sana jo 80-luvulla. Deutchland Deutchland über alles! V 14 olkswagen Caddy suunniteltiin aikanaan pienen lavaauton tarpeeseen käyttäen hyväksi havaittua mk1 Golfia perustana. Suosion syynä oli lisäksi halpa hinta ja pakettiauto oli jo silloin yrittäjille sekä tilal- lisille verotuksen suhteen suotuisa vaihtoehto. Yleisin moottorivaihtoehto lienee juttummekin autossa alkujaan ollut 1,6-litrainen dieselmoottori, jonka lisäksi tarjolla olivat 1.6 ja 1.8 bensakoneet. FIKSAILUA Nurmolainen Tero Lahti os- ti oman Caddynsä noin kolme vuotta sitten täysin alkuperäiskuntoisena. Saksatyylin vanteet. Värikin oli mansikoihin soveltuva Spinneri 4/2008. Saksalaiset musiikkilaitteet. Teksti ja kuvat Sami Harju Saksalainen se on autona
Siispä ruostuneet jatkopalat pois, ja jopas näytti paremmalta. Asentamisen opettelu vaatii joskus veronsa. Hyötyautosta kun 15. Pian auto olikin kyljistään peltipuhtaana odottamassa paklausta. Alunperin piti vain tuulilasin reunusta fiksailla, sen jälkeen kylkien kiveniskut alkoivat ottaa silmään... Samalla savotalla Caddyn alkuperäinen plexitakalasi vaihtui normaalimalliseen lasi-ikkunaan, joka on uusittu sittemmin jo pariinkin kertaan. Mutta saakos ne poistaa. Kyllä vain, nykyisin avolavaisen pakettiauton lavan mitta on lyhentynyt vanhoista ajoista 175 cm:iin, jo- hon lava riittää ilman jatkojakin. Näin siinä usein käy, asia johtaa toiseen Spinneri 4/2008 ja toinen kolmanteen, sitten ollaankin jo syvällä autoharrastuksen syövereissä ja roikutaan alan nettifoorumeilla yömyöhään silmät punaisena... MOPO LÄHTI KÄSISTÄ Kun kerran projektiin oli ryhdytty, päätettiin se tehdä kunnolla. punainen. Pohja oli ehjä, eikä suurempia virheitä ulkonäössä muutenkaan ollut, eniten omaa silmää ärsyttivät nuo 7,5 cm pituiset lavan jatkopalat. Peruskunnoltaan auto oli asiallinen eikä ruostekaan paljoa vaivannut
Nähtyään millä poika kurvasi pihaan, tarjottiin firmasta välittömästi diiliä ja pian sitä kauppaa väännettiin tosissaan. Ahtopainetta on käytössä ~1,4-1,5 bar. Alustaa madallettiin edestä Formelin coilovereilla ja takaa vaihtamalla taka-akseli lehtijousten alapuolelta niiden yläpuolelle. TAHTOO AHTOO! Auto alkoi näyttää hyvältä, mutta sitten alkoi kova sisämeteli ja auton ulkonäköön nähden kehno suorituskyky häiritä siihen malliin, että tekniikanvaihdos tuli seuraavaksi eteen. Vaan seuraavaksi auton sisusta kaipasi uudistusta.. SAKSALAISTA HIFIÄ Vanhana autohifiharrastajana Tero marssi sisään Hifiluxiin Seinäjoelle kyselemään laitteiden hintoja. Yläpään soinnista vastaa niinikään Rainbow Soundline-sarjan 3-tie erillissarja. Dynossa on käyty Matalamäessä Korvalla(kosken); Nykyisellään koneesta löytyy vääntöä 200 Nm ja alkuperäisen moottorin teho on yli kaksinkertaistunut. Niinikään GTD luovutti 9" jarrutehostimensa Caddyyn. Rainbow kun ei tarjoa soittimia, päätyi soittimeksi viivesäädöillä varustettu Alpine 9887 ja i-Pod yhdistelmä. Spinneri 4/2008. Samalla laatikoksi vaihtui vanhan 4-lovisen tilalle GTD:n 5-lovinen ihan matkustusmukavuuden vuoksi. Mitään peruspunaistahan tähän ei enää tule, joten väriksi valikoitui Fiatin värikartasta vihreä helmiäinen, "Verde Garden", jolla maalattiin kaikki koukun rautaa ja lavaa myöden. KROMIN KIILTOA Nyt kun autossa oli uusi hieno väri päällä, piti sitä alkaa kasailla. Kun korityö oli valmis, 2007 vuoden syksyllä vietiin auto viimeisteltäväksi ja maalattavaksi muutaman kilometrin päähän T&J Automaalaukseen. Saksalaista hifiä saksalaiseen autoon kuului Teron mietelmä, niinpä Rainbow nousi eteen ykkösmerkiksi. Tavoitteeseen päästiin; meteli pieneni ja menohalut kasvoivat. Teron työkaveri oli joskus tilannut "iibeistä" omaan Caddyynsä hienoja blingbling-osia joita ei ollutkaan antanut auton mukana sitä pois myydessään, joten omistajaa vaihtoivat paikallaan käyneet kromiset ovenkahvat, krominen mk1 Golfin peili ja alumiiniset lämppärin säätönupit. on kyse, niin piti siihen koukku laittaa samalla vaivalla se tehtiin Golfin koukusta luovuutta käyttäen. Ilman hienoja vanteita ei auto näytä miltään, joten Saksanmaalta tilattiin röyhkeällä reunahuulella varustetut RSL C.U.L.T:it joilla kokoa edessä 8x14" ET15 ja takana 9x14" ET10. Renkaina edessä 195/45 ja takana 225/40 kokoiset pallot. Muutoskatsastus sujui 1,8 bensaa verrokkina käyttäen. Kun se kromi niin 16 hyvältä näytti, niin etupuskuri vaihtui mk1 Golfin kromiseen, ja niinikään keulalle vaihtui saman ikäisen diesel-Golfin maski, jossa on Caddyn maskista poiketen kromireunus. Siispä Garrett-merkkistä ahdinvoimaa pellin alle ja välijäähdyttimeksi suurin mahdollinen joka lamppujen väliin sopii. Maailmalta haettiin kotiin mk2 GTD Golf, joka purettiin atomeiksi. Ja savuahan maailmaan mahtuu... Ei se liki puolen miljoonan ajon jälkeen vaatinut kuin laakeroinnin ja jotain muuta pientä. Vahvistimina ovat Rainbow iPaul DM2000 ja 4.300, bassosta pitää huolen Rainbow Amboss 10", jolle on väsätty kotelo osittain kojelaudan sisään hanttimiehen jalkatilan yläpuolelle. Ja pitää muistaa, että Caddy on loppuviimeksi aika kevyt auto. Pakoputkisto väsättiin itse, halkaisijaa rännillä on 2,5". GTD:ssä on ahdet- tu 1,6-litrainen diesel joka purettiin ja tehtiin peruskunnostus
VAS.: Moottoritila on pelkistetty. Hyllyssä odottelee jo asennusta mm. Ovien verhoilu tehtiin tekemällä ensin vanhaa ovipahvia mallina käyttäen 3 mm alumiinipellistä levy, jonka päälle kietaistiin vaaleaa Alcantaraa (vai olisiko sittenkin jotain korviketta...). Ja kyllä kahvikupin ääressä turistessa seuraavasta moottorivaihtoehdostakin jo haaveillaan. Pieni savun haju vain saattaa tarttua arkoihin materiaaleihin. Harrasteauto ei ole koskaan valmis, siitä kertoo peilistä roikkuva "keskeneräinen" -teksti. Caddyllä liikkuu tavara hieman vakiota paremmin. ALLA: Sisusta on uudelleenverhoiltu siististi. Yksikään laitteisto ei soi hyvin ellei äänenvaimennus ole kohdallaan, niinpä Teron Caddyn kattoon on liimailtu Sikaflexillä rosteripeltiä, ovissa on pitkittäinen putkituki tiukasti liimattuna samaisella ikiliimalla, äänenvaimennusmassaa löytyy noin kolme litraa per ovi. Caddyn sisustus on lopputuloksena poikkeavan erilainen ja todellakin alkuperäistä paljon hiljaisempi paitsi kun Tero vääntää nupit kaakkoon ja antaa saksalaisen laatuhifin puhua voimalla vaikka sitä Güntheriä... SUUNNITELMIA Saksalainen Rainbow sopii saksalaiseen autoon. Jopa välijäähdytin maalattiin varta vasten mustaksi, ettei se pistä silmään... Takalaitakin on työn alla vielä. uusi nykyistä pitävämpi kytkinlevy, ja syöttöpumppuun on jo ostettuna isompi nestepää sekä 1.9TD:n nokkalevy, joilla pitäisi sapuskaa saada lisää. Toimittaja haluaa huomauttaa vielä lopuksi, että kyllä, Jugoslaviassahan se Caddy tehdään, vaan saksalainen Volkswagen on merkkinä... Kiitokset: Vaimo ja poika, Tuula (penkit), Mari (muu sisustus), T&J Automaalaus, Hifilux Linkkejä: www.hifilux.fi www.tjautomaalaus.fi www.holysmoke.fi www.ffp-motorsport.com Spinneri 4/2008 17. Lattia, takaseinä ja tulipelti ovat saaneet paksun bitumimatto- ja alustamassakerroksen. Samalla materiaalilla on verhoiltu penkit, kojelauta ja katto, eli lähes kaikki mahdollinen. HILJAISUUTTA JA ÄÄNTÄ YLLÄ: Takalaitaa odotellessa... Lattiamatto on peräisin mk1 Golfista. Ahdin alkaa myös jäädä auttamatta pieneksi.
Teksti ja kuvat Juha Hietanen NNC:n (Northern Newland Cruisers) vuotuinen Street Slide -kisa ajettiin tänäkin vuonna Hyvinkäällä lentokentällä. Olipa joku hurja mönkijälläkin suoraa testaamassa ja ihan kohtuullisin tuloksin. Lähtövaloissa uudempaa ... Osallistujia oli saapunut paikalle varsin mukavasti, niin uutta kuin vanhaakin ja ihan sulassa sovussa. 18 Sami Tammi ja pippurinen 205 Pösö. Moni oli tullut paikalle testaamaan oman ajokin kulkua ihan virallisilla mittalaitteilla ja toiset taas parantamaan olemassa olevia ennätyksiä. Lauantaipäivä valkeni melko pilvisenä ja sääennustukset eivät lupailleet kovinkaan hyvää keliä kyseiseksi viikonlopuksi, mutta kisa päästiin kuin päästiinkin ajamaan sovittuna päivänä. S ää suosi itse asiassa sekä yleisöä että kuljettajia, koska lämpötila ei noussut lähellekään hellelukemia. Suoranmittaajia oli isolohko-, pikkulohko-, A-, B-, Corvette- ja Streetman-luokissa. Essonbaari-jutut on joskus hyvä näyttää ihan toteenkin... ja vähän vanhempaa. PRÄTKIEN JUHLAA Streetman-luokassa 21 nopeinta aikaa kirjattiin prätkille. Mukaan mahtui myös pari dieselkäyttöistä autoa. Ihan mukavaa vaihtelua oli musta pilvi vaalean kuminkäryisen pilven seassa. Onnittelut voittajille. Jos et päässyt itse paikan päälle seuraamaan kisaa, niin tänä tietokoneaikana kuvia ja videoita löytyy netin kätköistä. Kisa päästiin ajamaan läpi ilman sen suurempia taukoja, odotteluja tai ylimääräisiä radan putsailuja. Ensi vuonna sitten kaikki mukaan joko katsomaan tai kuskinpaikalle. Mukavampi oli varmasti odotella vuoroaan line upissa hieman viileämmässä säässä. Matka katkesi eliminaation ensimmäisellä kierroksella. Spinneri 4/2008. Luokkavoittajat mainittakoon eli isolohko: Oskari Heinonen Malibulla (lajittelu ja eliminaattori), pikkulohko: Janne Haapala Chevy 2:sella (lajittelu ja eliminaattori), A: Hannu Suomi Kuplalla (lajittelu ja eliminaattori), B: Tomi Paavola Audilla (lajittelu ja eliminaattori), Corvette: Vesa Riihimäki (lajittelu ja eliminaattori), Streetman: Taneli Liljeblad Suzuki GSX-R 1000:sella. Suzukeja näytti olevan prätkistä aika moni, mutta totta kai joukkoon mahtui monta muutakin nopeaa. Kattavat tulokset löytyvät nettiosoitteesta www.nncgarage.com ja sieltä Street Slide -> tulokset
allekin. Hieman erikoisempi näky kiihdytyssuoralla. B-ryhmän kakkonen Niklas Katajavuori vauhdissa välikoppa Escortillaan. paljon savua! 19. / 154,44 km/h. 944 S2 Porsche saa kyytiä Koskisen Jussin käskiessä. / 150,19 km/h. Turbo-Toyotat renkaanlämmityspuuhissa. Tomi Koskelinin Chevy Nova. Luokkansa kakkonen ajalla 11,067 s./223,74. Spinneri 4/2008 Tästä yleisö tykkää! Savua ... Sekä Timo Hietasen Starlet että Marko Pelttarin Celica liikahtivat 12 sekunnin aikoihin ... ET 15,702 s. ET 15,353 s
Opel Astra OPC Nürburgring Edition eroaa kaikista muista OPC-malleista muun muassa väriltään. Syy tähän on jo tuskastuttavan tuttu: EU-tyyppihyväksynnän puute. Janne tekee suunnittelu- ja kuvitustöitä myös asiakkaille, joten ota yhteyttä, jos tuntuu että on tarvetta esimerkiksi saada jonkinlainen ennakkokäsitys siitä, miltä projekti näyttää valmiina, visioita riittää vielä siinä vaihessa kun omistajalta alkaa vitsit olla vähissä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteivätkö muutkin rakentelutyylit olisi mieleen, kuten kalenterikuvastakin voi huomata. Sillä pinnat saa kiiltäviksi helposti ja nopeasti. Jannen oma kalusto on custom-painotteista, mutta sille ei ole liiemmin aikaa herunut viime vuosina. Urheilullinen tyyli jatkuu sisätiloissa. Tarkemmat tekniset tiedot julkistetaan lähempänä lanseerausta. PINNAT KIILTÄVIKSI Kungs silikonia sisältävä kiillotussieni sopii sekä muovi- että nahkapinnoille. HÖPINÄÄ ... Spinneri 4/2008. Huhun mukaan Ford Mustang olisi saamassa EU-tyypityksen vuodelle 2009 tai 2010. Matalaprofiiliset renkaat ovat kokoa 235/35. Yllättävää oli se, että mediatiedoissalehden yhdeksi toimittajaksi ilmoitettiin Heikki Skyttä, joka taas on vuodesta 2000 alkaen toiminut Spinneri Magazinen avustavana toimittajana ja tulee toimimaan jatkossakin. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei silikonia tule käyttää ohjauspyörään ... Uutuudessa on juuri tätä autoa varten kehitetty, Focus ST:n moottoriin pohjautuva 2.5 litran Duratecturbomoottori. Jannen piirrokset on tehty suurimmaksi osaksi markertekniikalla käyttäen myös puuvärejä, kynäruiskua ja jonkin verran peitevärejä. Malli on nimetty Nürburgringin legendaarisen kilparadan mukaan ja autoja valmistetaan ainoastaan 835 kappaletta. Spinneri Magazine antaakin tapauksen johdosta nootin kyseistä lehteä julkaisevalla kustannusyhtiölle. CHARGER: EI SUOMEEN! Monien odottama uutuus, Dodge Charger, ei näillä näkymin rantaudu Suomeen. Eli tehdas ei tämän hetkisen tiedon mukaan ole hankkimassa autolle EU-tyyppihyväksyntää. 21 FORD FOCUS RS Ford RS:n prototyypin suorituskykyä ja luotettavuutta on testattu Nürburgringin radalla Saksassa. Niinikään Chevrolet Camaron odotetaan saapuvan myös Suomeen. ONKO TÄSSÄ NYT SITTEN JÄRKEÄ?!? Erään avustajamme postilaatikkoon tupsahti toukokuun lopulla oheinen kirje. Kilpailua pitää olla, se kun pääsääntöisesti parantaa laatutasoa, mutta kilpailun pitää olla reilua ja rehellistä. Istuimet on verhoiltu nahalla ja ohjaamoa on koristeltu hiilikuitusomistein. Mutta onko tässäkään mitään järkeä. P.S. Astra OPC:n suorituskyvystä vastaa 177 kW:n (241 hv) tehoinen 2,0 litran turbomoottori, jonka voimin Astra OPC kiihtyy 0-100 km/h:iin 6,3 sekunnissa. Uuden Focus RS:n testaus- ja kehitysohjelma on hyvässä vauhdissa ja jatkuu vielä useiden kuukausien ajan ennen kuin auto viimeistellään tuotantovalmiiksi ja tuotanto pääsee käyntiin vuoden 2009 alussa. Suosikkirakentelutyylikseen hän mainitsee perinteiset custom-autot tyyliaikakautena 40-luku ja 50-luvun alku. Opel Astra OPC Nürburgring Editionin hinta Suomessa on 40 700 euroa. JANNE KUTJA Hän on mies Spinneri kalenteripiirrosten takaa, Janne Kutja, 28-vuotias kuvittaja/muotoilija Tuusulan Jokelasta. Jokaisen auton ohjaamossa on myös laatta, johon on merkitty sen sarjanumero. Se on nimittäin ainoa valkoinen OPC. Viranomaisten aikaa jonka veronmaksajat maksavat käytetään yhden kilometrin ylitykseen... OPEL ASTRA OPC NÜRBURGRING EDITION Opel on tuonut markkinoille rajoitetun erän tyyliteltyjä Astra OPC erikoismalleja. Tallista löytyy ´63 PV Volvo ja 47 Ford Club Coupe, kummatkin tietenkin chopattuna ja kustomoituna versioina, tosin projektivaiheessa edelleen. Asiakkaille tarjoutuu ensimmäinen tilaisuus nähdä Focus RS:n prototyyppi Lontoon autonäyttelyssä heinäkuun lopulla. Tämäkään yhteydenotto ei johtanut mihinkään... Uudenaikainen etuvetojärjestelmä yhdistettynä luisumista rajoittavaan tasauspyörästöön on auttanut saavuttamaan optimaalisen ajodynamiikan ja käsiteltävyyden. UUTUUKSIA ... Kuitenkin Heikin nimi löytyi tiedoista vielä usean viikon kuluttua, jonka johdosta päätoimittajamme Jari Sjöman lähestyi kustantajaa pyytäen poistamaan nimen tiedoista. Siinä on tehoja 280 hv ja vääntöä yli 400 Nm sekä loistava tehojen ja painon suhde. Spinneri Magazine on ennenkin törmännyt alalla aggressiiviseen kilpailuun, jossa on välillä edetty keinoja kaihtamatta. Ensimmäisenä yhteistyönä Spinnerin kanssa on nähtavillä ´67 Mustang pro touring, Bullitt-elokuvan henkeen toteutettuna nykyversiona. 60 km/h nopeusrajoitusalueella huimat 61 km/h! Ylinopeus on toki ylinopeus aina eli nopeusrajoituksia tulisi noudattaa. Vaihteistona on urheilullisesti välitetty kuusivaihteinen käsivalintainen vaihteisto. Oli tullut hurjasteltua, ai ai... Urheilullista tyyliä korostavat auton konepellistä alkava ja katon yli jatkuva ruutulippukuviointi, mustat peilit sekä mustat kilparatakuviolla koristellut B-pilarit. Suomen kiintiö on yksi Astra OPC Nürburgring. Ennen kuin yhtään lehteä oli ehditty saattaa julkisuuteen asti, oli lehden kustantaja julkaissut internet-sivuillaan lehden mediatiedot. Lisää perspektiiviä harrasteeseen on haettu teollisen muotoilijan kouluksesta Lahden muotoiluinstituutista ja päättötyönä valmistuukin 2+2 paikkainen konseptiauto Lincoln-brändille. Kilparadan kuva on kohokuvioitu lisäksi etuistuinten selkänojiin. jottei ote lipsahda vauhdikkaassa mutkassa. UMISIA ... Huomiota herättävät myös 19 tuuman kaksiväriset kevytmetallivanteet, joiden päävärinä on valkoinen. Kustantaja lupasi korjata sekaannuksen pikaisesti. Vuoden 2009 puolella lanseerattava Focus RS on Fordin kaikkien aikojen nopein katuauto. Moniin muihin Euroopan (ja EU:n) maihin auto silti saattaa rantautua kansallisen tyypityksen myötä; Suomessa tätä käytäntöä ei ole. Kustantaja oli siis lupaa kysymättä julkaissut Heikin nimen mediatietojen yhteydessä. Valitettavasti sama kohtalo odottanee myös Challengeria. HEIKKI SKYTTÄ EI OLE VAIHTANUT "LEIRIÄ"... Toukokuun lopussa maamme harrasteautolehtien kirjo täydentyi uudella tulokkaalla. Ei ainakaan kun puhutaan virallisen maahantuojan verkostosta
22 Spinneri 4/2008
Konetta päivitettiin vielä tuoreemmalla kaasarilla ja kunnollisella imusarjalla. Vaikka auto olikin ruosteeton, se ei tarkoita helppotöistä. Auton toi maahan pitkän linjan jenkkiharrastaja Tapani Mannila. Kaiken lisäksi kyseinen Charger ja tietenkin sen vanha moottorikin oli aikanaan Jukan omistuksessa, joten nythän moottori palasi tavallaan kotiin. Väriksi Jukka valitsi nyky-Dodgen värikartasta pirteän sinisen. Amerikan puolella pienet pintavammat on tapana korjata vetämällä raakasti pakkelia vaurion päälle liiemmin tasoittamatta. Malliston muotoilu sai autot näyttämään entistä suuremmilta ja sitä ne myös olivat, lähes 6 metriä pituutta ja yli 2 metriä leveyttä. Ja kun vielä Polarankin 360:nen laitetaan työn alla olevan Plymouth Furyn keulalle, niin eipä jäänyt ylimääräisiä osia tallin lattialle. Kuvaushetkellä Dodgen alla pyöri klassiset 5-puola kromivanteet, mutta Chrysler-yhtymän Police Special peltivanteet sopivat tähän autoon kuin nenä päähän ,ja sellaiset Jukalla jo on hankittuna. KAHDEN PERHEEN AUTO Moottoriksi tuli 440 cid oikeastaan hieman vahingossa. Kesän jälkeen alkoi talven kestänyt projekti. Maski ja takavalojen paneeli maalattiin puolikiiltävällä mustalla, jolloin Polara sai hieman sporttisemman ilmeen. Teksti Mikko Heimo, kuvat Hannu Tuppurainen ja Dodge Chrysler-yhtymä uudisti C-body-mallistonsa vuonna 1969. 8¾ on Spinneri 4/2008 23. Kylkilistat Jukka jätti pois osaksi sporttisuuden, osaksi osien harvinaisuuden vuoksi. Cbodyihin kuuluivat Imperial (tuolloin vielä omana merkkinään), Chryslerit 300, Newport, New Yorker, Plymouth Fury sekä Dodget Monaco ja Polara. Nämä autot kantoivat saman perusrakenteen aina vuoteen 1973 asti. U usi itsekantava kori ympäröi kuljettajan ja matkustajat lähes kuin lentokoneessa. Kierrätystä parhaimmillaan. Vaadittiin lukuisia tunteja pohjatöitä ennen kuin kori oli maalauskunnossa. Vielä muutaman vuoden ennen energiakriisiä... Korin kolhuja lukuun ottamatta Dodge oli erinomaisessa kunnossa ja tekniikaltaan täysin koskematon. Ainoastaan moottorin kiinnikkeiden metsästys osoittautui hieman haastavaksi. Moottori sopi Polaran konepellin alle melko vaivattomasti, koska se on ollut optiona siihen alun perinkin. No siellähän se oli autotallissa ja kierrätettiin heti hyötykäyttöön Polaran nokalle siellä alunperin olleen 360:sen siirtyessä tallin nurkkaan. Jukan kaveri tilasi Chargeriinsa uuden 502 kuutiotuumaisen norsumoottorin, ja kerran jutustellessa tuli puheeksi Chargerin vanha 440:nen. Jutun Dodge tuli maahan 2006 Californiasta kuluneena ja kolhiintuneena. Vaihdelaatikko vaihtui vahvempaan TF-727:aan perän pysyessä vakiona. Vaikka Jukka asuukin kaukana Savossa, pohjalainen sanonta "Hyvää yrittää teherä, mutta priimaa tuppaa tulemaan" pätee tähän projektiin. Kori oli kulunut ja täynnä pieniä kolhuja ja lommoja. Koska päivisin on käytävä leipätyössä, talvi-illat ja joskus jopa kavereidenkin yöt kuluivat autotallilla Dodgea tasoitellen. Jukka Pohtola ihastui autoon heti, ja muutaman paikan päällä tehdyn käynnin jälkeen Polara siirtyi Jukan kotitalliin pienen vaihtokaupan tuloksena. Koko auto purettiin atomeiksi ja kunnostettiin kunnolla. Kesä 2006 sujuikin sitten auringonpaisteesta kullanhohtoisella Dodgella nautiskellen
Konehuoneessa lepää 440 kuutiotuumainen isolohko. Polaran takavaloista löytyy sekä persoonallisuutta että kokoa. Spinneri 4/2008 Omistaja jälkikasvun kanssa. Taustalla Plymouth Duster. 25
Teksti ja kuvat Arttu Laakkonen 26 Spinneri 4/2008
Runkoaisojen väliin löytyi 6,2-litrainen diesel, jonka Mika "joutessaan" vielä turbotti. Voimansiirto on myös sarjaa pellepeloton: GMmanuaalilaatikon jälkeen löytyy toinen manuaali (Ford), joka on asennettu vetolinjaan "väärinpäin". Laki on laki, kumminkin päin luettuna. AIKANSA KUTAKIN 2000-luvulla asiat ovat jo kokonaan toisin. Siitähän se ajatus sitten lähti. Juu knou. Tarvittaessa välityksissä Spinneri 4/2008 27. Joensuussakin on konttoreita kuin sieniä sateella, ja jotkut tarjoavat kahvin kanssa peräti voileipiä odottaville asiakkailleen! Ja tietysti vanhojen au- tojen rakentelukin on muuttunut jollakin tapaa hyväksytymmäksi harrastusmuodoksi. Karvisen Mika on tottunut kuljeskelemaan omia polkujaan, mitä autoharrastukseen tulee. 1 980-luvun Joensuu oli pikkusenverran erilainen mesta kuin se on nykyisin. Suunnitelmaksi muotoutui nostaa lähialueen kaseikoista löytynyt 50-lukuinen Ford F500:n koppi diesel-Gemssun rungolle ja leimata koko komeus kuorma-autoksi. HEVIMPI RISTISIITOS Projektin siemeneksi löytyi paripyörällinen GM-pickari, josta raapaistiin joutavat pois. Lopulta ei kuitenkaan auttanut kuin kaivaa kumileimasin taskusta ja pamauttaa leimat litteraan. Mutta miltä se sellainen nyt olisi tuntunut: ei miltään, mies virniuilee. No eipä tosiaan. "Onko tuommosessa mittään järkkee", inssi naukui kuin sirkkelinterä peltilevyssä. Katsastusasemia oli yksi, ja se oli miehitetty stalinistis-byrokraattisilla kokovartalosukuelimillä, joilla oli päässään suikka-malliset päähineet ja taskuissaan leimasimet. Vaikka hirvitti, Mika kurvasi eräänä kasarikevätpäivänä konttorille kilvittämään choppaamaansa Chevelleä, jonka konepellin läpi sojotti kaiken lisäksi mekaaninen ahdin. Paljon on bensaa virrannut Mikankin kohdalta sitten Chevellen - joka on muuten tallessa ja täydessä iskukunnossa vielä sekin. - Helpoin ja järkevin temppuhan olisi ollut hakea jostain Saksasta tavallinen kuorkki tai vastaava. Koko sen aikaisen virkamiehistön asenne tulikin esiin heti, kun insinööri X loi Mikan luomukseen ensisilmäyksensä. Jenkkituontia oman firmansa kautta harrastava kaveri on reissannut Joensuun ja Suomen satamien väliä vähän pirusti, milloin minkäkinlaisilla vetoautoperäkärry -yhdistelmillä
siis löytyy. Samaan syssyyn keula muutettiin flipiksi, etupuskuriin leivottiin Eleanor-tyyppiset lisävalot ja koko komeus ruiskutettiin hopeisella metallisvärillä. - Joskus yöllä on mukava nostaa matkavauhtia, Mika kuittaa. Loppusilaus syntyi oransseilla liekeillä. Flippikeulan alta paljastuu GM:n diesel-tekniikkaa. PERSPUOLESTA PELKKÄÄ PISNESTÄ Hytin taakse loppuu rod ja alkaa truck. Eihän sitä tiedä, vaikka joutuisi reissussa yöpymään. Suomeksi sanottuna paskassa kunnossa ollut metsälöytö sai roimasti uutta peltiä - semminkin, kun Mika päätti rakentaa hytin jatkoksi arkkitavarasta makuuhytin. Konttorille oltiin yhteydessä pitkin matkaa, ja kun kyseessä on kuorma-auto, olivat pykälien vaatimuksetkin sitä luokkaa. Katsastuskin sujui jo 2000-luvulla paljon aiempaa helpommin. Ja jos ei muuta, siihen saa kivasti kiinni työvalot. Hinuri on puhtaasti työkalu, joka kuitenkin myös erottuu ja tuntuu hyvältä hot rod -henkisestä kuskistaankin. Pelti- ja pohjatyöt olivat tämänsortin lehdistä tuttua määritelmää käyttääkseni mittavat. Hytin takana on laatikko sähkövinssille, jolla kyytiin nousee vaunu kuin vaunu vaikka yksin rullaa käytetään kaukolaitteella kaapelin päästä. Se on tärkeä ominaisuus vappaalle rahtarille. "Hytin taakse loppuu rod ja alkaa truck..." 28 Spinneri 4/2008. Kuorkki kun on veroton ajoneuvo, prosenttien kanssakaan ei tarvinnut kärvistellä. Hytti oli jo työnalla sivussa. Turvakaari on sekä lain vaatima että mukava lisä ihan ulkonäöllisestikin. Ajosillat löytyvät sokkalukituksen takaa lavan alta, josta ne on helppo vetäistä paikoilleen. Lava on tasainen, ja päällystetty kyynellevyllä. Lavan sivusta löytyvät lukittavat säilytyslokerot kuormaliinoille. Ja sitten on runko. Tekniikka alkoi olla kasassa, ja oli aika keskittyä esteettisiin asioihin. Kärjistäen voisi sanoa, että ainut katsastusmiehen vaatimus projektille oli turvakaaren asentaminen hytin taakse. Jotta lavetille saataisiin riittävästi pituutta ameriikanvaunujen kuljetteluun, Mika katkaisi rungon ja hitsasi väliin (katsastuskonttoria välillä konsultoiden) toistametriset jatkopalat. Mikan vuosikausia harjoittama kuljetustoimi näkyy käytän- Hytin takaa löytyvä turvakaari on lain vaatima. nöllisinä ja kuormausta helpottavina ratkaisuina
Polkimet ovat yhä alkuperäistyyppiset pienet pedaalit. Moottoria on rakennettu kahdella eri pajalla ja kolmas paja on istuttanut myllyn autoon. Muuten kabiini on hillitty. pokaali Truck & Van -luokasta. Spinneri 4/2008. "Tehoa möykystä on mitattu 665 hevosvoimaa..." BDS Blower, Polished, 3" Belt Drive, 5% Boost... Tekniikkaan on mennyt 50.000 dollaria..! Sisustasta löytyy rajumpaan ajoon tarvittavat mittarit. Yhtenä ehdottomana vaatimuksena on ollut, että kone mahtuu paikoilleen ilman konepellin korottamista. Rattiakseli on Chevroletista. Original-kuosissa oleva lava on päällystetty mahongilla 30 F-100:n ensiesiintyminen Suomessa tapahtui Oulun American Car Show´ssa, mistä heltisi 1. Muutostyöt on tehty Portlandissa Amerikassa lähellä Kanadan rajaa
nekin edustavat samaa hintatasoa johon olemme saaneet tottua kotimaassa. Tampereelta liikennöi monille tuttu Ryanair, Helsingistä AirBerlin. Majoittuminen, ruokailu ravintoloissa ... Ei ainakaan, jos autoksi malttaa ottaa jonkin peruskulkineen. Bensiini maksaa saman mitä Suomessakin, dieselin kouraistessa kukkarosta vielä reippaammin. Teksti ja kuvat Jari Sjöman & Riku Loisa Alkaako tuntua siltä, että armas Suomenmaa on kohdallasi koluttu kauttaaltaan. Perille saavuimme keskiviikkoiltana. Matka taittui kohtuullisen sutjakasti autobahnoja ja moottoriteitä pitkin. Nopeusrajoitukset tuntuvat kuitenkin olevan ainakin moottoriteiden osalta jonkinlainen myytti. Esimerkiksi 130 km/h rajoitusalueella vain harva ajaa tuota nopeutta. Mopo on siis jollain tapaa karannut käsistä. Saksassa moottoriteillä on pääsääntöisesti joko 100 tai 130 km/h nopeusrajoitus. Jos näin, miksi et lähtisi ulkomaille. Halvin tapa päästä Saksaan on 32 lentää sinne jollain halpalentoyhtiöllä. Kun varauksen tekee etukäteen hieman eri vaihtoehtoja tutkien, ei auton vuokraaminen muutamaksi päiväksi rokota matkakassasta juuri 150 euroa enempää. Perjantaina, kukonlaulun aikaan, käänsimme Fordin keulan kohti Finnentropia. Tämä pikkukaupunki sijaitsee 100 kilometriä Kölnistä koilliseen. Spinneri aloitti oman matkansa Ryanairin Boeing 737-800 koneella, kohteena FrankfurtHahnin lentokenttä lounaisessa Saksassa, noin 100 km päässä Frankfurtin suurkaupungista. Aivan naapurissa sijaitsee 1093 perustettu Maria Laachin munkkiluostari ja samalta ajalta peräisin oleva kivikirkko. Fiksuina kavereina olimme varanneet auton gps-navigaattorilla, joka helpot- taa liikkumista tuntemattomassa maassa. LAACH Illan aikana ajoimme reilun 60 kilometrin päässä sijaitsevaan majoituskohteeseemme. Poliisi ei asialle voi oikein mitään heidän pitäisi pysäyttää enemmän kuin puolet tiellä liikkujista, joka ei tietenkään ole käytännössä mahdollista. Rahasta se ei tule olemaan kiinni. E i ainakaan, jos unohdetaan se tosiasia, että Saksa ei ole mikään halpismaa. Kentällä meitä odotti etukäteen varattu vuokra-auto. Hintojen hahmottamista helpottaa huomattavasti yhteinen valuutta, euro. Itse tapahtumasta saat lukea enemmän seuraavasta numerostamme. Seehotel Maria Laach on idyllinen pikkuhotelli Laach-järven välittömässä läheisyydessä. Autobahnoilla on myös rajoittamattoman nopeuden osuuksia, Spinneri 4/2008. Me istahdimme pienen tila-auto Ford Fusionin penkeille. Suurimmalla osalla mittari sojottaa 150-160 km/h nopeutta kohden. Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa 10 kilometrin päässä sijaitsevalle Saksan armeijan lentokentälle, missä järjestettiin Experience Day -niminen tapahtuma. Vaikkapa Saksaan
Kovista nopeuksista ja suurista nopeuseroista johtuen liikennettä joutuu tarkkailemaan aivan eri tavalla kuin kotimaisella moottoritiellä. Sama juttu jos edessä on tietöitä; niitä on yllättävän paljon keskellä moottoriteitä. Alkuperäisasukkailla on hyvä tyyli laittaa hätävilkut päälle kun edessä on äkkipysäys, näin takana tuleva tietää, että nyt sitä keskimmäistä poljinta joutuu painamaan oikeasti. Jos rekka on lähtenyt ohittamaan toista, Spinneri 4/2008 "Fusion kirmasi parhaimmillaan 186 km/h nopeudella..." saattavat nopeuden vaihtelut tulla vastaan yllättäen. Ruuhkat kuitenkin yllättivät meidät, huolimatta siitä, että olimme nii- Laakson kapeilla rinneteillä saa ajaa kieli keskellä suuta. Bremmin pikkukaupunki illan hämyssä. 33. Lisämaustetta liikenteeseen tuovat pitkät rekkajonot. Joskus rekkoja ajaa päättymättömältä tuntuvissa jonoissa. joissa vauhdin määrää auton suorituskyky, kuljettajan uskallus ja liikennetilanne. Tilanteet tulevat eteen yllättäen, joten kaikki mahdollinen apu on käytettävä hyödyksi! Paluumatkan aloitimme iltapäivällä, tarkoituksena ehtiä alkuillan lennolle. Liikennemäärät Saksassa ovat tänä päivänä kuitenkin sen verran suuria, että pitkiä etappeja kaasu pohjassa ei käytännössä pääse ajamaan. Näitä jonoja ohitellessa kannattaa olla tarkkana
Kuitenkin nopeasti jokilaaksoon päästyämme meille alkoi hahmottua missä olimme. Ylös pääsee onneksi myös turvallisemmin, kippuraista "vuoristotietä" autolla ajamalla. "Viiniä Moselin rinteillä on viljelty jo roomalaisilta ajoilta asti..." Spinneri 4/2008. Määränpääksi asetimme Bremmin pikkukaupungin, jonka kohdalla verkkaisesti virtaava Mosel-joki tekee reilun 180-asteen mutkan. Rinteiltä löytyy myös useita mielenkiintoisia linnoja, joista tässä mainittakoon vaikkapa Burg Eltz. Aluetta pidetään yhtenä Saksan kauneimmista ja romanttisimmista viiniviljelysalueista. Vaan miten kävikään. Sen keulan käänsimme tien 61 suuntaan. Kapeilla rinnepoluilla saa liikkua ... Kaiken kaikkiaan korkeusero laakson pohjalta rinteen päälle on suurimmillaan noin 450 metriä, itse joen virratessa 100 metriä merenpinnan yläpuolella. Teimme pikaisen päätöksen lähteä tutkimaan aluetta tarkemmin, tietämättä vielä tuolloin, missä tarkalleen edes olimme, ja mihin oikeasti olimme menossa. Joen rantaa seurasi tie, rinteitä reunustivat viiniviljelmät. Jokivartta reunustavat jylhät, liuskekivipeitteiset rinteet. Ensimmäiseksi piti selvittää, milloin ja mistä pääsisimme takaisin Suomeen. Siispä Polo parkkiin tienvarren P-alueelle ja kartta kouraan. Niin... Vaikka teimme parhaimpamme, kentälle emme ajoissa ehtineet. Yleisesti niitä saa ostaa ravintoloista kotiinviemisiksikin, ja ne eivät maksa maltaita. Näistä pikkuhotelleista olisi varmastikin löytynyt sopiva yösija vaeltaville turisteille. Varsinkin kun ajankohta ei ollut varsinaisen loma-ajan kanssa päällekkäin. Tästä alkoi todellinen elämystaival. Tutkiessani karttaa, päätti Riku jaloitella hieman. Eri vaihtoehtoja tutkittuamme päädyimme päätökseen varata Ryanairin lento seuraavalle päivälle ja majoittua lentokenttähotelliin. Sen lisäksi vuokraisimme edullisimman mahdollisen auton ja lähtisimme sillä jonnekin, ilman varsinaista määränpäätä. Monet matkan varrelle osuneet pikkukaupungit/kylät weinhauseineen ja idyllisine rakennuksineen sykähdyttivät meitä kumpaakin. Kaupungin historia ulottuu vuoteen 1051. Mosel-joki kurvaa reilun 180 asteen mutkan Bremmin kohdalla. Suomi-poikaa hieman hirvitti Moselin viiniviljemien rinteillä. Tämä on yksi paikka, missä turistilla on mahdollisuus kiivetä viiniviljelysrinteitä ylös joskin omalla vastuulla. omalla vastuulla. hin jossain määrin varautuneet. Meidän saavuttamamme lukema selittyy pitkällä alamäellä. Hei, paikkahan on Cochem-Moselin laakso! Navigaattori kertoi meidän olevan Gondorfin kaupungissa. Viiniä Moselin rinteillä on viljelty jo rooma- l a i silta ajoilta asti. Fusion kun ei edusta millään tapaa sporttista linjaa autonrakentamisessa, oli sen ajaminen tuolla nopeudella jo kaikkea muuta kuin kivaa. Näin siitäkin huolimatta, että Ford kirmasi parhaimmillaan gpsnavigaattorin mukaan 186 km/h tuntinopeudella; tehdas lupaa mallille huippunopeudeksi 163 km/h. Illan hämärtyminen, yhdessä alkaneen sateen kanssa pakotti meidät kuitenkin kohti hotellia ja nukku-Mattia. Jokainen tarjoaa hotellimajoitusta, weinhauseja ja monia muita turistin elämää helpottavia asioita. Rinnepolut ovat paikoitellen hyvin kapeita, minkäänlaisia kaiteita ei ole, ja alaspäin voi olla liki pystysuoraa pudotusta kymmeniä metrejä. Bremmin kaupunki on rakentunut rinteessä jylhästi seisovan kirkon ympärille. Tuntuu jossain määrin tutulta, ihan kuin jostain tv-ohjelmasta "opittua"... Päätöstä helpotti tieto Rikun tulevasta matkasta Nürburgringille. MOSEL Autovuokraamosta saimme tällä kerralla allemme kolmisylinterisellä, 1.2-litraisella "voimamoottorilla" varustetun VW Polon. Saksalainen ravintolaruoka on suomalaiseen makuun helposti sopivaa, makkaroiden lisäksi keittiössä käristyy maukasta pihviruokaa. Paikallisia Riesling-valkoviinejä kannattaa maistella. Joenvarren erikoisuus on juuri tässä; kun yksi kylä tai kaupunki jää taaksesi, avautuu näkymään jo seuraavaan. Hän huomasi P34 BREMM Mosel-joki lähtee virtaamaan vanhan roomalaiskaupungin, Trierin, eteläpuolelta kohti Koblenzin kaupunkia, missä se yhtyy Reinjokeen. paitsi että hotellihuonetta ei olisi kannattanut ottaa lentokentältä. Yksi monista weinhouseista Bremmin pikkukaupungissa. alueen vieressä olevan näköalapaikan, josta avautui huikea näkymä joka on teidän kaikkien ihasteltavana tämän artikkelin pääkuvassa. Yksi kohde meille oli mielessämme, joka löytyisi Laudertin lähettyviltä. Päätös osoittautui erittäin onnistuneeksi ... Jokaisessa kylässä oli vähintään muutama hotelli jokinäkymillä. Siinä muutamia matkamme varrelle osuneita kyliä ja kaupunkeja. Zell, Bullay, Neef, Bremm, Nehren, Cochem. Ajoimme liittymästä ohi, eikä seuraava liittymä mahdollistanutkaan kaipaamaamme U-käännöstä. Ajoimme jokivartta pitkin kiemurtelevaa tietä 49 lounaan suuntaan, siis ylävirtaan, huomattuamme kartasta pääsevämme sitä kautta varsin näppärästi takaisin Hahniin. Vaikka edellisenä iltana olimme suunnitelleet piipahtavamme perjantaina, lentoa odotellessa, Nürburgringin legendaarisella moottoriradalla, oli edellisen illan turnee puraissut siinä määrin, että suuntasimme takaisin Moselin jokilaaksoon
Autoilevalle kansalle mielenkiintoinen paikka on tietysti Nürburgring, mutta siitä lisää tulevissa numeroissa. Kuuluisia moot- toriratoja Hahnin kentän lähettyviltä löytyy Nürburgringin (n. Ruuhkaa autobahnalla. Tehtaan ilmoituksen mukaan mallin huippunopeus on 163 km/h me saimme alamäessä GPS:n mukaan vauhtia jopa 186 km/h. Ilmankosteus oli jopa niin suuri, että 20 asteen lämpötilasta huolimatta hengitys huurustui. 160 km), Spa Belgiassa (n. Läntisessä keski-Saksassa on paljon näkemistä myös Moselin ja Reinin jokilaaksojen lisäksi. 150 km), Assen Hollannissa (n. 100 km) lisäksi mm. Vasemmassa kuvassa virtaa Rein-joki. Spinneri 4/2008 35. Allamme ollut Ford Fusion 1.4 ei ehkä kuitenkaan ollut paras vaihtoehto... Belgia, Luxemburg ja Ranska ovat reilun sadan kilometrin päässä. Ratojen tapahtumia hyväksikäyttäen on mukava suunnitella vaikka kesälomareissu siten, että perheen naisväkikin viihtyy matkassa. Hockenheim (n. Tai vaikka Saksan moniin linnoihin ja niiden raunioihin tutustumista nauttien illallista idyllisissä majataloissa. Välillä voi matkan tehdä toisinkin ja jättää se aurinkoranta vaikka seuraavalle lomareissulle. Sveitsiin noin 400 km ja Välimerellekin on sama matka kuin Helsingistä Rovaniemelle (noin 800 km). 340 km). Tästä osasta Eurooppaa ei ole oikeastaan pitkä matka minnekään. Lomalla kun ei saa olla kiire mihinkään, niin ohjeeksi ei kannata oikeastaan antaa muuta kuin että: vältelkää autobahneja, niiden ulkopuolella avautuu täysin toisenlainen maailma! LINKKEJÄ · http://en.wikipedia.org/wiki/Maria_Laach_Abbey · http://www.seehotel-maria-laach.de · http://en.wikipedia.org/wiki/Moselle_River · http://www.bremm-mosel.de Kokemushan se oli, päästä ajamaan autobahnalla sen mitä menopelistä vain irtosi. Englannin kanaalin alittavan tunnelin päähän on matkaa hiukan yli 400 kilometriä. Jonon pää saattaa tulla todella yllättäen vastaan, kun muistaa että vauhtia voi olla liki parisataa. Montaa voimapeliä ei autobahnoilla kohdalle osunut. Perjantaina sankahko sumu aiheutti vain sen, että ylhäältä ei kovin hienoja maisemakuvia pystynyt ottamaan. Moottoreiden pärinän lisäksi voi mukaan ujuttaa vaikka jokiristeilyn tai patikointia mustassa metsässä. Kyllä Keski-Euroopassakin saa pohjoismaalaisen vaalean ihon poltettua
Best Damn Garage in Town! Varaosat, huollot ja korjaukset kaikkiin USA-autoihin www.jmt-autopalvelu.fi Kuormaajantie 3, 40320 Jyväskylä puh. (014) 610 292, 610 339 www.hevosvoima.com Spinneri 4/2008 41
Ilman sen suurempia sladitteluja radalla kyllä nähtiin jos vaikka minkä näköistä ja ikäistä kulkinetta. Peräpeiliä koristi "316"-merkki, samoin kuin miehekkään kokoinen pakoputki. Ja mikä omalla tavallaan iloista, oli mukaan uskaltautunut muutaman amerikanautoilijakin. Miehellä on ikää mittarissa jo sen verran, että RADALLE.com -tapahtumaan osallistuvien autoista vain harva pärjää siinä kisassa. Spinneri suuntasi keulan tapahtuman ytimeen! R 48 ADALLE.com lienee jokaiselle tuttu tapahtumana, joten ei kuluteta palstatilaa tyhjänpäiväisiin jorinoihin. Alkaisivatko raja-aidat jo joissain tilanteissa murtumaan? AIKUISTUNUT? Omakohtaisesti mieleen parhaiten painuviin ajopeleihin lukeutuvat Saab Sonet, joka jo sinänsä on harvinainen näky, sekä 300-sarjan E30 BMW, jonka konehuoneesta löytyi äänestä päätellen kuusisylinterinen moottori turbolla terästettynä. Teksti ja kuvat Jari Sjöman Vaikka RADALLE.com-kausi käynnistyikin jo toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna Artukaisissa, voitiin todellisena starttina pitää viikkoa myöhemmin Hämeenlinnassa, Ahveniston moottoriradalla, järjestettyä kauden toista tapahtumaa. Kuluvan kesäkauden aikana tapahtumia järjestetään yhteensä 12 ratatapahtumaa eri puolilla Suomea, joten jokaiselle halukkaalle tarjoutuu mahdollisuus kurvailla omalla menopelillään aidolla moottoriradalla. Kovin juhlallisesti kausi ei kuitenkaan startannut, ei ainakaan jo joku yleisöstä tai vaikkapa osanottajista oli tullut katselemaan drifting-autojen näyttävää menoa. Olisiko selityksenä kilpailevan organisaation järjestämän drifting-tapahtumat vaiko Ahveniston radan minimaaliset suoja-alueet. No, onhan mukana aimo ripaus legendaakin, kun juontajan mikkiä edelleen heiluttelee Jorma Pulkkinen. Osallistujista nyt puhumattakaan... Spinneri 4/2008. Kaksipyöräiset olivat nekin runsain mitoin mukana menossa. Voimaa Bemussa oli mitä ilmeisimmin reippaasti, kuski vain oletettavasti varoi hieman tekniikkaa. Spinneri 3/2006 sivut 28-29). Paikalle toki saapui muutama nimenomaan driftingiin rakennettu auto, mutta mitään näyttävää menoa yksikään näistä ei tarjonnut, ei ainakaan niiden tuntien aikana mitä Spinneri tapahtumassa vieraili. Hämeenlinnan Ahvenistolla RADALLE.com vierailee kauden aikana peräti neljä kertaa. Meno olisi rauhallisempaa kuin hulluina vuosina, touhussa olisi enemmän järkeä ja asennetta kuin sekopäistä koheltamista. Mielessä saattoi olla parina viime kesänä radalla sattuneet uhkaavat tilanteet (katso esim. Kaiken kaikkiaan tuntuu, kuin RADALLE.com-tapahtuma, ainakin tämän yksittäisen otannan nojalla, olisi jossain määrin "aikuistunut"
Tämän kertaisen tapahtuman mieleenpainuvimman ajan kiskaisi uudehko, pitkämallinen Chevy Pick-Up. Kadunmiehille suunnatuissa kiihdytystapahtumissa on aina se hyvä puoli, että radalla voi nähdä jos vaikka minkälaista menopeliä. Kympin alle pääsivät vain pyörät. Nopeitahan "Hajapuskat" ovat, mutta myös varttimaili sujuu niiltä vikkelästi. Nelipyöräisissä päivän nopein oli Niklas Katajavuori. Tänä vuonna Kuplan boxeri jaksoi 4 minuutin 18 sekunnin ajan. Spinneri 4/2008. Tai sitten haastamaan kaverinsa autoineen varttimailille. Nimensä mukaisesti VW Open on avoin tapahtuma eli kiihdyttelemään pääsee muullakin kuin Volkkarilla. Näyttötauluun Vaikka VW Openissa ei varsinaista kiihdytyskisaa ajettukaan, mitattiin jokainen varttimailisuoritus Riverside Timersin toimesta. Kyseessä on siis twinturbo. Teksti ja kuvat Jari Sjöman Aika: toukokuun 24. Vääntöä moottorista pitäisi löytymän nykykokoonpanossa yli 2000 newtonmetriä. HAYABUSAAAAA Kiihdytyssuoralla päivän kovimmista ajoista vastasivat Suzuki Hayabusat. Parhaimmillaan Escort on yltänyt 9,290 sekunnin aikaan! kuitenkin. toisella ahtimella. Tapahtuma: VW Open. V aikka VW Openin ydin on Volkkari-henkinen autonäyttely, saapuu moni paikalle enemmänkin vauhti mielessä. Ja läheskään kaikki eivät tule ajamaan hampaat irvessä veristä kisaa, vaan monet saapuvat vain kokeilemaan oman harrasteautonsa voimavaroja siihen soveltuvissa olosuhteissa. Niiden keskuudessa touhu tuntui etenevän Suzuki Hayabusien hallinnassa. päivä, Lauantai. Tarkat ajat jäävät tässä yhteydessä valitettavasti kertomatta, koska useista pyynnöistä (ja lupauksista) huolimatta en niitä koskaan tapahtumajärjestäjältä saanut... Ja kuten usein tämän tyyppisissä tapahtumissa, päivän kovimmista ajoista vastasivat kaksipyöräiset. Sää: lähes selkeä, +15 astetta. Yleisö saa etukäteen arvata kuinka kauan tähän kuluu aikaa. Kuten aiempinakin vuosina, kuului tapahtumaan myös Engine Blow -sessio, jossa Kuplan moottoria huudatetaan niin kauan kuin moottori vain käy. Kovimman autoajan täräytti Niklas Katajavuori välikoppa-Escortillaan. Jos ei nyt sentään kilpailun voitoista ainakaan vielä niin kovista varttimailiajoista 50 ilmestyi parhaimmillaan 12,04 sekunnin aika, loppunopeuden noustessa karvan päälle kahdensadan! Konehuoneessa saamieni tietojen mukaan lymyilee alkuperäinen 6.6-litrainen turbodiesel, jota on piristetty mm. Tänä vuonna Kiikalassa nähtiinkin osanottajia viime vuotta selvästi enemmän siitäkin huolimatta, että samana päivänä ajettiin West Coast Street Cupin ensimmäinen osakilpailu Porin lentokentällä. Paikka: Kiikalan lentokeskus. Kuten parin viime vuoden aikana tämän tyyppisissä tapahtumissa on saanut huomata, on myös diesel-moottorisilla autoilla sanansa sanottavana
FinToys Forum olisi varmasti hyvä kanava etsiä lisätietoa. Tälle palstalle voit lähettää harrasteautoilun värikkääseen maailmaan sekä lehteemme liittyviä kysymyksiä ja kommentteja. Sitten siihen itse ongelmaan, Mikähän mahtaisi olla vikana kun auton tyhjäkäynti toimii moitteettomasti, jos tallan painaa pohjaan auto sammu, tai jos hitaasti kohottaa kierroksia nii ei aluks meinaa vastata kaasuun ja röpöttää hiukan, mutta heti ku kierrokset on noussut 2500 r/min nii tallan voi painaa pohjaan ja kone vastaa taas kaasuun ja normaalia paremmin ja kerää kierrokset normaalia äkäisemmin. Honda Club of Finland:in sivuston kautta uskoisimme sinun saavan ihan raakaa faktaa. Ja tarviiko muuttaa alustaa tai jarruja paremmiksi/ uudemmiksi. jousitus, jarrut) muutetaan vastaamaan tehokkaampaa versiota. Ja sen jälkeen, mikäli mittaus tulos tukee olettamustamme, lähteä selvittämään syyllistä. Mitään näitä malleja ei tietojemme mukaan tuotu kuitenkaan Suomeen virallisen maahantuojan kautta. Nimimerkki: mitkähä lie 90-93 celikoiden omapainot Vuosimallin 1990-93 Celicoiden (xT18x) omapainot vaihtelivat mallista ja varusteista riippuen 1110 kilosta 1290 kiloon. Nimimerkki: Marko VW Bora on sen verran uusi automalli, että se ei (ainakaan vielä) ole lyönyt itseään läpi harrasteautomaailmassa. - moottori: 1.8T tai V5 tai VR6 - 6 lovinen manuaali vaihdelaatikko - neliveto Kaikkeahan ei voi toivoa kerralla ;o) mutta kivaahan se olisi. Nimimerkki: Purtsi Seoksiin viittavalta ongelmaltahan tuo kuulostaa. Sen johdosta toimituksemme tietämys mallista on varsin hatara. Neliveto-Boraan oli mahdollista saada 4Motion mallin myötä. Toimitus VW BORA TEHOVERSIOISTA... On heräillyt haaveet VW Boran ostamisesta, mutta jäin vain miettimään että kun moottori ym. Veikkaisin itse, että kyseessä voisi olla kaasarien kurkkujen muuntajan häiriö jonka vuoksi kone ei saa aivan oikeaa määrää seosta toimiakseen paremmin. Vaihteistojen tyyppejä ja siten tarkkoja speksejä emme valitettavasti saaneet selville. 170-heppaisen moottorin kaveriksi tarjolla oli sekä 5-portainen manuaali että automaatti. Kaasuttimesta vika mitä todennäköisimmin löytyy. Ja sitte toinen kysymys heti persiiseen että, mikä on Honda Preluden suurin tarjolla oleva moottorivaihto ehto. 6-portainen manuaali oli tarjolla vain V6-moottorin yhteyteen. 1982 esitellyn toisen sukupolven Honda Preluden moottorivaihtoehdot olivat varsin suppeat; tarjolla oli vain kaksi eri vaihtoehtoa. Itse en ole saanu varmaa tietoa mistään. Edellyttäen tietysti, että auton liikenneturvallisuuteen vaikuttavat komponentit (mm. Ainoa Bora malli mihin V5-moottoria edes tarjottiin oli juuri 4Motion. Suosittelisimme käyttämään tarkoitusta varten valmistettuja kangas-/vinyylimaaleja. Myös Tiimarin kaltaisista kaupoista voit onnistua löytämään tarkoitukseen sopivia tuotteita, vieläpä yllättävän edullisesti. Toimitus OVIPAHVIEN MAALAAMINEN... Jos maalaa auton ovipahvien kankaiset osat spraymaalilla sotkeeko se vaatteet kun on kuivunut siihen. Spinneri Magazine/Hukkaportti, PL 2, 00411 HELSINKI · fax (09) 8330 6616 · Email hukkaportti@spinneri.fi · Internet www.spinneri.fi HONDA PRELUDEN KÄYNTIONGELMISTA... Olis sellanen ongelma Honda Prelude 1.8 l vm-86 ja konehan on tuplakaasarilla/Muuttuvakurkkuiset. Iskutilavuudeltaan 2T-G DOHC-moottori on toki saman kokoinen mitä 2T, mutta muutoskatsastusta ajatellen ongelmaksi muodostuu selkeä tehoero: 2T-G moottori tarjoaa voimaa peräti 115 hevosvoimaa, joka ei enää mahdu 20 % kasvuvaran rajoihin. Jarruiltaan ja alustaltaan olettaisimme autojen olevan identtisiä. Toimitus TE51 COROLLAAN 2T-G MOOTTORI... Onko mahdollista laittaa 2T-G TE51 Corollaan siis lain puitteissa. Käsityksemme mukaan tätä "ruiskutettua" versiota on viety myös USA:han mutta tietoa emme valitettavasti saaneet varmennettua. Lisää Bora-tietoa voit yrittää kalastaa muun muassa Suomen Volkkariyhdistys ry:n sivuilta. Tehokkain tarjolla ollut moottori tähän Haldex-kytkimellä varustettuun nelivetoon oli jo mainittu V6. Yritetään silti auttaa edes jotenkin. 1.8T moottorin yhteyteen 4Motionia ei tiettävästi ollut saatavilla. Esimerkiksi VHT:ltä löytyy useita eri värejä. Joko tuo sinunkin autossasi oleva 1,8-litrainen, 12-venttiilinen SOHC (100 hp) tai sitten polttoaineen ruiskutuksella varustettu 2,0-litrainen, 16-venttiilinen DOHC (137 hp). Ensimmäisenä kannattaisikin mitata/mittauttaa seokset. vaihtoehtoja on ollut useampia niin mitkä kaikki näistä vaihtoehdoista löytää todennäköisimmin samasta autosta. Paljoa enempää emme valitettavasti pysty näin netin välityksellä kertomaan. 1.8T moottoria tarjottiin Boraan kahtena eri tehoversiona (150 ja 180 hp). Tällöin 2T-G moottorin asentaminen tulisi mahdolliseksi. Nimimerkki: liftback Suomeen tuoduissa Corollan TE51 malleissa konehuoneissa majaili 75 hevosvoimainen 2T moottori. Toimitus CELICA 1990 OMAPAINOSTA... Mistähän vois mahollisesti löytyä 90-93 Celicoiden omapainot ja osaiskohan joku ees kertoa et kui paljo painanevat et sais pikkasen osviittaa. Maailmalla niin TE51 kuin TE55 malleissa on taas käytetty mm. Toimitus 52 Spinneri 4/2008. Nimimerkki: kyselijä Omakohtaista kokemusta ei valitettavasti ole. 2T-GEU moottoreita. Mikäli näin kuitenkin on, voidaan jenkki-mallia käyttää vertailumallina. VR6 malli sai puolestaan voimansa (204 hp) 2.8-litraisesta V6-moottorista
Ettehän sattusi tietämään, kestääkö Corollan vakioperä lukon asennuksen ja onko se ylipäätään mahdollista.... Sellaista vain ei ole. Mikähän mahtaa olla suurin Suomesta löytyvissä oleva kone jonka saa laillisesti laittaa. 48-8370). Vääntöä irtosi 250 newtonmetriä 2900 kierroksella. Ihan jo oman turvallisuutesi takiakin. Ja vielä tästä turboasiasta: Onkohan tämmöiseen 3K koneeseen mahdollista asentaa turbo ja kestääkö kone sen. Samalla saisit levyjarrut myös taakse. Ainoa vaihtoehto olisi toimittaa lehdet jakeluista vastaaville tahoille eri päivinä, ja siten antaa postinjakelulle hieman etumatkaa. Tämä taas nostaisi kuljetuskustannuksia, joka heijastuisi valitettavasti tilausmaksuun. B23FT moottoria Volvo käytti 760 Turbo -mallissa vuosina 1983 ja 1984. Joskus saattavat toimia, mutta sitten molemmat taas yhtä aikaa tekevät lakon. Spinneri kuitenkin pyrkii pitämään tilaushinnan mahdollisimman edullisena. Vakiokuntoisena moottori ei pidemmän päälle varmaan tulisi kestämään ahtamista, ei ainakaan ilman huolellista peruskorjausta ja puristuspaineiden laskua. Tämä ongelma on ollut jo pitkään tiedossamme ja siihen on myös useaan otteeseen mietitty ratkaisua. Näistä kahdesta Lehtipisteen logistiikka on kuitenkin postinjakelua huomattavasti nopeampi, jonka johdosta Spinneri monien muiden lehtien tavoin ilmestyy lehtihyllyihin aiemmin kuin tilaajien postilaatikkoon. Asiaan ei siksi ole suoranaista ratkaisua. Tämän päivän säännöksien mukaan vertailumalliksi hyväksytään mikä tahansa Eurooppaan tai USA:han tuotu *E1* malli. Kyse on mittariston yhteydessä olevan jännitteensäätimen rikkoutumisesta. Nimimerkki: Jokipoika Piti hieman siistiä tuota sinun viestiäsi ;-) Tämä sama "ongelma" on ollut esillä vuosien varrella useita kertoja. Lisäksi heidän kassavirtansa saattaa antaa periksi tuplakuljetukset. Näin ollen vertailumallina voitaisiin käyttää KE11 mallia. Voidaankin puhua jonkin tason tyyppiviasta. P.S. Toimitus ALFA ROMEO GTV... Siten tehorajojen sisällä pysyminen ahtimen kanssa voi tuottaa pientä päänvaivaa. Asian tiimoilta tehtiin aikanaan jopa asiakaskysely. Kiitos jo etukäteen! Nimimerkki: Antti Olemme törmänneet Sunny Coupen kohdalla tismalleen samaan ongelmaan. Mittaristo keskellä kojelautaa. Tämä 2.3-litrainen turbokone ärisi 157 hevosvoiman edestä. Toimitus Terve! Kyselisin sellaista, että mikähän mahtaisi olla kaverini -91 Nissan Sunny SLX Coupé:n mittaristossa vikana, kun bensa- sekä lämpömittari oikkuilevat. Toimitus SUNNY COUPEN MITTARISTOSTA... Sen perusteella päätettiin jatkaa vanhaan tapaan. Esimerkiksi numeron 5/2007 pääkirjoituksessa päätoimittajamme Jari Sjöman pui asiaa seuraavasti: COROLLA KE15 MOOTTORIASIAA... Päivää. Onko autoja, ehjiä tai vähemmän ehjiä, sitten muutoin maassamme, siihen meidän on valitettavasti mahdoton antaa varmaa vastausta. Kiitoksia etukäteen! Nimimerkki: Jansku99 Autossasi on mitä ilmeisimmin ollut alunperin K-moottori, eli tuo 3K on sekin vaihdettu jossain vaiheessa. Näin ollen tämä olisi kaipaamasi moottori. Corollan vakiot vetoakselit tuskin kestävät sellaista, eikä se muutenkaan ole kovin fiksu ratkaisu. Toimitus Jos rakentaa itse esim. Älä siis sitä Patea ainakaan mottaa! Spinneri Magazine kun on pieni omakustannelehti, ovat sen voimavarat tämänkaltaisen ongelman suhteen valitettavasti heikommat mitä isoilla kustannusyhtiöillä. VOLVO B23F-SARJAN MOOTTOREISTA... Anteeks tyhmä kyssäri, mutta kummassa näissä, B23FT vai B23FK, oli se 135 hp. Omistan Toyota Corolla KE15 mallin. Uuden osan saat esimerkiksi Motonetistä (osa.nro. Toimitus Spinneri 4/2008 53. esimerkiksi GT Corollan (AE86) akseliin. Turbon asentaminen on periaatteessa mahdollista. Konin iskareista coiloverit, ovatko iskarit enää tuv- tai e-hyväksytyt ja meneekö muutoskatsastuksesta läpi. Nimimerkki: rakentaja Eivät ole sen enempää TÜV-, E- kuin e-hyväksytytkään. Osan vaihto ei vaadi mitään avaruustiedettä, vaan onnistuu ihan kotikonstein. Ajattelemme siis tässäkin vain ja ainoastaan tilaajiemme parasta vaikka kaikki eivät sitä ihan heti ymmärräkään. Oletko ollut yhteydessä Alfa Romeo-Entusiasti Finlandesi ry:n. Kun tuore lehti valmistuu, toimitetaan se suoraan painosta sekä irtonumeromyynnistä vastaavalle Lehtipisteelle (Rautakirja Oy), että postinjakelusta vastaavalle Suomen Postille (Itella Oyj). Eihän kukaan sattuisi tietämään saako Suomesta KE15:n varaosia vai pitääkö niitä tilata ulkomailta. Vinkkimme onkin: unohda koko homma. Niinikään 2.3-litraisen moottorin arvot kirjoitettiin luvuin 135 hp/230 Nm. Viisainta olisi varmasti vaihtaa koko taka-akseli johonkin lukolla alunperinkin varustettuun versioon ... Emme nyt ihan täysin ymmärtäneet mitä tarkoitit kestävyydellä. kitkalukko, levylukko, kartiolukko...) varustettua tasauspyörästöä. Toimitus Tilaajiamme harmittaa se, että he saavat lehden vasta sen jälkeen, kun moni irtonumero-ostaja on voinut sen ostaa lehtipisteestä. Niin sanottu "Kemppilukko" on sitten asia erikseen. Ahtimen asentaminen rinnastetaan kuitenkin aina moottorin vaihtoon, jolloin tuo vertailusääntö tulee jälleen käyttöön. COILOVEREIDEN TEKO... Onko Suomessa yhtään ehjää Alfa Romeo GTV:tä vuosimallia 1977-78. Pulma on nimittäin jossain aivan muualla kuin Spinnerin seinien sisällä. Toivon siis malttia tilaajiltamme jututhan lehdessä eivät vanhene mihinkään! Syyllinen ei siis ole Posti-Pate, joka lehden postilaatikkoosi kiikuttaa, vaan jakeluportaassa aiemmin vastaan tuleva logistiikka. Heidän sanansa painaa selvästi enemmän erilaisissa neuvotteluissa. SPINNERIN TOIMITUS TILAAJILLE... P....le mä näin uuden Spinnerin kaupassa ja sitä ei ole tullut kotona vielä postiluukusta sisään! Ketä saa vetää ekana t....n, posti-Kustiako. Siinä on tällä hetkellä kiinni 3K kone, mutta olen miettinyt jotain tehokkaampaa. Nimimerkki: kolmesataseen lissää voimaa Eihän tuo mikään tyhmä kysymys ole. B23FK moottori käytettiin tiettävästi Volvo 940 Turbo -mallissa. Loppuun sitten vielä mainitsemastasi lukosta. Lukkoperähän tarkoittaa jonkinlaisella luistonrajoittimella (esim. Nimimerkki: Jokke AKEn tietopalvelusta saamamme tiedon mukaan Suomessa ei olisi rekisterissä yhtään Alfa Romeo GTV:tä vuosilta 1977-78
Hauskaa kuitenkin oli. Desibelikin enemmän, niin katsomon puolelle olisi saanut jäädä. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ilman, että sää olisi ollut tuskastuttavan kuuma. Projekti-Cosworthimme pääsi maistamaan Ahveniston radan asfalttia. T oukokuun viimeinen viikonloppu tarjosi tapahtumalle mitä parhaimmat olosuhteet. Tyydyin tutustumaan projektiCosworthimme ajo-ominaisuuksiin moottoriradalla ja saamaan samalla tuntumaa moottorista ratavireessä. Ehkä jossain vaiheessa kesää pitää piipahtaa Alastarollakin... TERVETTÄ MENOA Vaikka vauhtia tälläkin kerralla riitti, vaaralliset tilanteet jäivät iloiseksi yllätykseksi muiden tapahtumien huoleksi. Menoa ja meininkiä riitti, ja mikä parasta, siinä määrin hillityissä rajoissa, ettei ulosajoja sattunut ainoatakaan. Parinkymmenen asteen lämpötila on tämän kaltaiselle tapahtumalla mitä mainioin. Se ainakin tuli selväksi, että radalla moottori on kuin kotonaan. Järjestelyt tapahtumassa toimivat hyvin, minkä myötä jokainen halukas pääsi ajamaan radalla vähintäänkin riittävästi. PROJEKTI-COSSU Allekirjoittanut sen sijaan jätti driftaamisen muiden hoidettavaksi. Vaikka Ahvenisto on kippurainen ja siten varsin hidas rata, ei Cossullamme ollut hädän päivää. Teksti ja kuvat Jari Sjöman Cosworth & RS Clubin ratapäivillä riitti jälleen kerran niin vauhtia kuin nähtävääkin. Kuten olen sanonut, peltiä saa uutta, mutta terveyttä ei. Tapahtumaa organisoinut Cosworth & RS Club Finland ry hoiti hommaa asiallisen hallitusti. 54 Selvästi rata-ajoa ajatellen rakennettu välikoppa-Escort. Kaikki halukkaat eivät tällä kertaa radalle kuitenkin päässeet, mikä johtui Ahveniston radalla nykyisin voimassa olevista desibelirajoista: pakoääni ei saa ylittää voimakkuudeltaan 97 desibelin rajaa. Radalla nähtiin monien eri aikakausien ja rakentelutyylien Fordeja, mikä antoi mukavasti väriä tähän kerhotapahtumaan. tai sitten autojen suorituskykyä. Yhtään selkeää ulosajoa ei tapahtunut, mikä osoittaa joko kuljettajien harkintakykyä ... Vauhdikkainta tai ainakin näyttävintä menoa tarjosi erä Sierra Cosworth -kuljettaja viedessään Cossuaan driftingtyyliin Ahveniston mutkissa. Kiitos nelivedon, oli Cossua myöskin varsin helppo hallita mutkista ulostultaessa. Myös Spinneri oli menossa mukaan muutenkin kuin katsomossa kamera kourassa. Se ampui jokaisesta mutkasta ulos innoissaan. Ehkä jopa molempia. Moni muukin ajattelee varmasti näin, sillä Ahveniston ratavarikolle kertyi niin Fordeja kuin uteliaitakin kiitettävän paljon. Hiuskarvan varassa tuo oma radalle menokin oli, sillä desibelimittari näytti projekti-Cossumme murisevan juuri niin kovaa kuin se tässä yhteydessä oli mahdollista. Koni Sportin alusta osoittautui sekin rata-ajoon hyvin sopivaksi. Sinällään olin itse positiivisesti yllättynyt, sillä joskus tämän kaltaisissa tapahtumissa homma tahtoo karata jossain määrin käsistä, mistä seurauksena voi olla rumaa jälkeä. Hienosti hiosti allekirjoittaneen puskurissa, ohi piti päästää... Spinneri 4/2008. Min- käänlaisia kierrosaikoja en lähtenyt mittaamaan, koska kyseessä oli ensimmäinen ratapäivä tälle vuodelle ja auto oli itselleni aivan uusi tuttavuus rataympäristössä. Mittari osoitti 97 desibeliä 4500 kierroksella
Esimerkki siitä värikirjosta, mitä tälläkin kerralla radalla nähtiin. Ei riemulla rajaa, kun kahva edellä mutkassa ajaa... Miehekkään kokoisen pakoputkiston omaava IS Sierra kiersi Ahvenistoa varsin vikkelästi sekin. Tämän tyyppisten, kerhojen järjestämien ratapäivien ehkä parasta antia on se, että radalla voi nähdä jos vaikka minkä ikäistä menopeliä. Tässä yhden peräpeilissä roikkuu ei-niin-Cosworth-Esco... Spinneri 4/2008 Tämä Mondeo ST220 pysytteli omistajineen visusta varikolla. 55. Kuvassa ratin takana Jani Vasarainen. Kilpahenkinen Sierra. Sierra Cosworth näyttävässä drifting-luisussa. Ulkoasu ei paljasta tämän Taunuksen todellista luonnetta. Escort Cosworthejakin radalla nähtiin useita. Ja kuskia. Ahveniston kurveissa vieraili muitakin kuin Fordeja, kuten tämä farkku-Audi. Radalla nähtiin myös Spinnerin projektiauto, Sierra Cosworth 4x4
Näyttelyn puuhamies Risto Laine uskaltaakin vahvistaa, että Lahdessa tullaan näkemään ensi vuonna samanlainen näyttely. Mutta hyvällä mielellä ihmiset jaksoivat jonottaa, kun samalla pystyi ihailemaan P-alueen "ulkonäyttelyä". Tämä näkyi todella positiivisesti kerhojen osastoilla, sillä somistuksiin ja teemoihin oli panostettu ihailtavan suurella työpanoksella. Juuri tällaista onkin kaivannut muissa näyttelyissä, mutta sitä näyttelyn ansaitsemaa työpanosta ei vaan kovin suuresti ole muissa harrasteajoneuvojen näyttelyissä nykyään näkynyt. Näyttelypaikka, Lahden messukeskus, oli monipuolisen toimiva. Vanhemmat sorateiden kilpurit antoivat useamman kerran päivässä näytösajoja, jotka kiinnostivat suurta yleisöä hyvin. Molempina päivinä oli myös erilaisten maamoottoreiden käyntinäytöksiä. Näin ollen katselijoiden oli helppo tulla hallien sisätiloista nauttimaan erikoisemmista rallipeleistä. HIENOJA SOMISTUKSIA Näyttelyssä yleisölle oli järjestetty mahdollisuus äänestää paras- ta osastoa. Runsaasta pysäköintitilasta huolimatta kaikki eivät valitettavasti mahtuneet harrasteparkkiin, mikä kertoo yleisön suuresta kiinnostuksesta sekin. Autojen monipuolisuus oli myös kiitettävällä tasolla. Tilaa sisällä kolmessa eri hallissa oli riittävästi, minkä lisäksi iso pysäköintialue takasi suuren (kenties Suomen suurimman?) ja monipuolisen harrasteajoneuvoparkin. Todellisia harvinaisuuksia tuntui löytyvän joka osastolta siinä määrin, ettei niitä edes osaa erikseen kaikkia mainita. Suosion kiitokset ja rahapalkinto matkasi Suomen Britti-Ford kerholle, jonka osastolla 60/70-luvun pick-nick-henki oli oikeaa aikamatkailua ajassa taaksepäin. Myös Historic-ralliautot olivat näytillä. Onneksi somistukseen oli Lahdessa panostettu järjestäjän hyvällä oivalluksella: parhaan osaston palkintona oli mukavat 2 000 euroa. Tapahtuma tullee vakiintumaan jokavuotiseksi "suolaksi" harrastajien suurtapahtumien joukkoon. Messujärjestäjät kokivat avauspäivänä lauantaina vaikeuksia li56 punmyynnissä jonojen ruuhkautuessa pitkiksi. Tämä on kova saavutus monenkirjavassa näyttelytarjonnassa. K aksipäiväinen näyttely keräsi komeassa säässä mukavat 12 600 kävijää, mikä ylittää järjestäjän toivomat ennakkoodotukset. Ja ehdottomasti tällaiselle tapahtumalle tuntuisi olevan kysyntää, kun kuunteli ihmisten positiivisia kommentteja Classic Show:n jälkimainingeissa. UkkoPekka-höyryveturi puksutteli komeasti paikalle lauantaina. Hienoa menoa oli tarjolla aivan messuhallin kupeesta lähteneellä näytöspikataipaleella. toukokuuta, joten silloin on ihmisille taas hyvä näyttely tarjolla! Spinneri 4/2008. Myös äärimmäisen ainutlaatuisia kulkuneuvoja oli saatu haalittua useita kappaleita, joten allekirjoittanut sai monen muun lailla hämmästellä monien autojen kanssa, että mikä ihmeen kulkulaite mahtaa olla kyseessä. UUDESTAAN!! Harvoin tosiaan näyttelyn debyytti onnistuu näin nappiin kuin Lahdessa. Ensi keväänä näyttelypäivät ovat 2.-3. Teksti ja kuvat Kettil Rautio Ensimmäistä kertaa maassamme järjestetty klassikkoajoneuvonäyttely oli onnistunut ja selkeä menestys. Ulkona oli tarjolla runsaasti muutakin oheistoimintaa, sillä mm
Ja täällä tapaa aina tuttuja ja jutusteltavaa riittää, joten letkeän sosiaalinen tapahtuma on kalenterissamme jälleen ensi keväänä. Spinneri 4/2008. Teksti ja kuvat Kettil Rautio FHRA Kouvola Club järjesti Kasarminmäen paraatikentällä monipuolisen harrasteautotapahtuman. Tänä keväänä sää oli varsin kesäinen ja porukkaa oli paikalla sen myötä mukavasti. T Teksti ja kuvat Kettil Rautio Abarth-henkeä... Rodi-Pick-Up. 60 Remmitetty Dodge Dart GT. avaramyynnin laidalla on harrasteautoparkki, jonka helmiä kävimme katselemassa ja ikuistamassa kameran syövereihin. Muistikortille tallentui mukava määrä kalustoa, ja jutusteltavaa ja tutkiskeltavaa riitti alueen rompepuolella monen tutun kanssa. Tänä vuonna yksi komeimmista ei ollut tyytynyt neljään kumijalkaan, vaan alla pyöri kaikkiaan kymmenen "Cooperia". Arvostelutuomarit kiertävät tutkimassa arvosteluun halukkaiden kulkupelejä, niin kaksi- kuin nelipyöräisiäkin. Tuo auringonpaistepuoli on kromin kiillolle ja hienoille harrasteautoille järjestetty tapaamis-/ näyttelyalue. Mutta autoilijalle ja/tai mopoilijalle löytyy silti jotain kivaa, mistä kertoi kädet venyen tavaraa poispäin kanniskeleva ihmisjoukko. Myytävä tavara on tässä tapahtumassa melkoisen sekalaista, pääsääntöisesti vanhaa ja kelpoista kuitenkin. Aarteita harrasteautoonsa tai vaikkapa uusosia mopoonsa hamuavan kannattaa viettää aikaa tällaisessa monenkirjavan tavaratorin löytöjen keskellä, joten isot rompetorit ovat osa harrasteautoilua muiden tapahtumien joukossa. Tämä takasi mukavasti yleisöä ja ennen kaikkea ne komeat kulkuneuvot nauttivat aurinkoisista keleistä, kulkevat näemmä silloin oikein laumoittain! Heh! Mukava happening ja on jokavuotiseen kalenteriin hyvä kesän avaus. Orimattilan kaviouralla järjestetään perinteinen kaksipäiväinen rompetori kevään lopulla. "Sunshine festival" -osiolla. Onneksi alkukesän keli suosi, joten viime vuoden tapaisesta kunnon sateesta ei nyt ollut uhkaa. Kouvolassa Swap & Meet on järjestetty jo seitsemän kertaa. P ienimuotoinen romutori ja osamyyntipuoli ovat aivan paraatikentän kulmalla, kun taas kenttä täyttyy ns
Valitettavasti pudotuskisassa pito ei ollut renkaissa kohdillaan, joten tuloksena oli alkutaipaleella putoaminen. Rata pysyikin muutamaa pientä vesisadekuuroa lukuunottamatta loistavassa ajokunnossa. Myös Pro Modified, Pro Stock ja TMD sekä TMFC-ryhmissä luokkien rataennätykset pistettiin uusiksi. TF-ryhmän suurin suomalaisten osanottajamäärä koskaan (4) koki myös karvaat putoamiset alkumetreillä. / 493,15 km/h vedollaan. / 497,90 km/h ajan varttimaililla, joka on kovin koskaan Suomessa ajettu aika. Lajin kattojärjestö FHRA oli onnistunut markkinoinnilla saamaan myös yleisön radan ääreen nauttimaan maailman nopeimmasta autourheilulajista. Eliminaatiossa tie nousi pystyyn jo ensimmäisellä kierroksella. aika-ajot komeassa hellesäässä keräsivät katsomot aivan täyteen. Niin Jari Halinen, Tommi Haapanen kuin suuri suosikki Janne Ahonen tekniikkamurheineen putosivat. Uusi yleisöennätys ja rataennätykset takasivat tiiviin tunnelman niin radalla kuin katsomoissakin. hienolla 4,895 sek. Teksti ja kuvat Kettil Rautio Kiihdytysajon EM-sarjan toinen osakilpailu ajettiin heinäkuun aurinkoisessa viikonlopussa Alastarolla vauhdikkaissa merkeissä. Tämä tuntui olevan monelle teamille yllätys säätöjen suhteen. Sääennusteet olivat lupailleet lähes koko viikonlopuksi hyvää ajosäätä, ainoastaan sunnuntaille varoiteltiin sadekuurojen mahdollisuudesta. Suurimman kunniamaininnan ansaitsee Pro Stock Bike -ryhmän voiton vienyt Ahvenanmaan Fredrik Fredlund. Muutenkin niitä ihailtavia nelosen aikoja nähtiin useita, joista kenties yksi hienoimmista nähtiin kisan jälkeen, kun Timo Lehtimäki täräytti itselleen TF-lisenssin O nnistuneesta kisatapahtumasta ei valitettavasti kultaa ja kunniaa monellekaan kotimaan kuskille tullut, mutta yleisö sai koko rahan edestä tyydytettyä vauhdinnälkäänsä. 35 000 KATSELIJAA Kilpailu aloiteltiin jo torstaina. Hyvän pidon tunne antoi mekaanikoille tilaisuuden säätää autojen tehot esiin ja ennen kaikkea käyttöön Aika-ajotulosten perusteella sunnuntain pudotusajoihin olivat suomalaisten odotukset korkealla. Muun muassa nähtiin Euroopan nopein koskaan ajettu Pro Stock -kaavio, ja pudotuskisaan pääseminen edellytti niinkin kovaa aikaa kuin 6,93 sek. EM-karavaani jatkoi kulkuaan, ja jo heinäkuun lopussa kisattiin Ruotsin Mantorpissa, jossa se makoisa revanssi oli mukava ottaa. Varsinkin perjantain ja lauantain 62 ENNÄTYKSIÄ Rataryhmä, joka jo edeltävän viikon oli kunnostanut rataa, oli saanut tälle vuodelle kiihdytyssuoran hyvään kuntoon. Muistithan olla paikalla?! Spinneri 4/2008. kunnolla. Niinpä kaikki 250 kisateamia, kymmenestä eri kansallisuudesta, saivat hurjastella hyvissä olosuhteissa neljä kisapäivää. Englannin Andy Carter vastasi puolestaan uudesta rataennätyksestä; Top Fuel -dragster kiisi hurjan 4,767 sek. Ja kuten edellä mainittiin, Timo Lehtimäki ehti suorittaa onnistuneen TF-lisenssilähtönsä vasta kilpailun jälkeen. Lajittelun ykköseksi ajoi Suomen Richard Sundblom, joka täräytti uudeksi EE-loppunopeudeksi 329,93 km/h. TMFC-ryhmän hopeaa saavutti hienosti Jarmo "Japa" Kuutniemi. Rata tosiaan oli vauhdikkaassa kunnossa kaikin puolin. EM-MENESTYJÄT Suomen Richard "Nixxon" Sundblom täräytti Pro Stock -luokassa loppunopeuden Euroopan ennätyksen: 329,93 km/h. Hyvästä kotimaisesta osanottajamäärästä huolimatta EM-ryhmissä ei saatu palkintopallille kovinkaan montaa "sinivalkoista" juhlijaa, niin kovaa ja tiukkaa kisaaminen on tällä hetkellä. 35 000 ihmisen ahtaminen yhtä tietä pitkin moottoriurheilukeskukseen ei ole helppo työ. Toivottavasti ihmiset osaavat ensi kerralla paikalle hyvissä ajoin, niin pääsevät paikan päälle turhia jonottamatta. Yleisömäärä saattoi yllättää järjestäjänkin, sillä pitkät autojonot ja parkkipaikkojen puute veivät monien katselijoiden aikaa turhan paljon. Tulostaso näkyi aikaajotuloksissa selkeästi
Luokkavoiton nappasi Hollannin Lex Joon (yllä), Englannin Andy Carter (vas.) puolestaan täräytti tauluun nopeimman koskaan Suomessa ajetun ajan! Pro Modified -luokkavoittoon kaasutteli Ruotsin Patrik Wikström (yllä). Autolla on ajettu Jenkeissä hyvin matalia kuuden sekunnin aikoja! 63 Spinneri 4/2008. Top Fuel tarjosi tänä vuonna nähtävää enemmän kuin koskaan aiemmin Suomessa. Luokan ehkä persoonallisin kilpuri löytyy Ruotsin Fredrik "Fast Freddy" Fagerströmiltä (oik.). Top Methanol Funny Carin voittajaksi kruunattiin Ruotsin Ulf Leanders (vas.), Suomen Jarmo "Japa" Kuutniemen (yllä) kuitatessa itselleen hopeasijan. Norjan Hans Olav Olstad kaasutti Super TwinTop Fuel -luokan hopeasijalle ajalla 6,923 sek./330, 98 km/h. TULOKSET LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.FHRA.FI Yleisöä Alastarolla riitti tungokseen asti. kuva Ari Berghäll Sieltä sitä tulee, nitroa putken täydeltä... Tomi Pöntisen uusi Pro Modified Camaro ei päässyt näyttämään kynsiään Alastarossa; tuloksena heikko 9,269 sekunnin aika ja tipahtaminen kaaviosta
Vinkki: vanhojen raidetankojen kokonaispituus kannattaa mitata. Asensimme uudet pultit väärin päin (takapuolelta), millä ei sinällään ole onneksi suurSpinneri 4/2008. Yksi A4-paperi muutamalla rivillä ja parilla hassulla kuvalla varustettuna. Ensimmäisenä irroitettiin raidetangonpäät pyörännavoista. Ennen ohjaussimpukan irrottamista täytyy toki irrottaa tehostimen letkut simpukasta ellei sitten niiden irrottaminen tässä vaiheessa olen siinä määrin hankalaa, että touhu kannattaa jättää aivan viimeiseksi. Ihan puskasta ei tarvinnut muutenkaan hommaan ryhtyä. Seuraavaksi irroitettiin apusimpukka, tämän jälkeen ohjausakseli ohjaussimpukasta ja lopuksi itse simpukka. Ohjausta haluttiin nykyaikaistaa, samalla tietysti pyrkien entistä parempaan ohjaustuntoon. Mitä sitä enempää miettimään; langat kuumiksi ja tilausta Jenkkilään. VANHAT IRTI A jatus ohjauksen parantamiseen lähti liikkeelle alan amerikkalaisista lehdistä luettujen artikkeleiden pohjalta. Saattaa tehdä pipiä jos tipahtaa varpaille tai sormille... Paketista löytyi tehostettua ohjausta varten suunniteltu hammastanko, liitännät alkuperäiseen ohjausakseliin, Uniball-raidetangonpäät, kaikki tarvittavat kiinnitystarvikkeet mukaan lukien pultit ja mutterit ... Näin ei välttämättä tarvitse kuitenkaan olla. Jenkkimarkkinoilla tarjolla oli jopa useita vaihtoehtoja, joilla alkuperäinen kierresimpukkaohjaus saataisiin muutettua tätä päivää edustavaksi hammastanko-ohjaukseksi. Saatua mittaa apuna käyttäen uuteen kokoonpanoon saadaan aikaiseksi edes jonkinlaiset ohjauskulmat. Itse asennus käynnistyi lajittelemalla kaikki uudet osat omiin ryhmiinsä, yrittäen keksiä mikä pultti tai mutteri kuului mihinkin osaan viitaten ala-arvoisiin asennusohjeisiin. Useimmat amerikkalaiset autot loistavat aivan muulla kuin ajo-ominaisuuksillaan. Super Chevy 64 Emme kuitenkaan päätyneet Super Chevyn kanssa saman valmistajan tuotteeseen, vaan tilasimme Steeroidsin vastaavan kitin. Ohjaustunto on enemmän tai vähemmän kateissa. Meidän asennustiimimme kompastui omaan nokkeluuteensa pultteja vaihtaessaan, mistä osakiitos toki kuuluu asennusohjeille. Valmistajan internet-sivuilta (www.steeroids.com) sen sijaan löytyvät hyvät ohjeet. Vinkkinä mainittakoon, että jenkin ohjaus(kierre)simpukka ei ole ihan kevyen kevyt. Teksti Jari Sjöman ja Kalevi Lohko, kuvat Jari Sjöman Monethan sen tietävät. Jos sarja muuten osoittau- tui varsin laadukkaaksi, samaa ei voinut sanoa asennusohjeista. Seuraava vaihe oli vanhan ohjausjärjestelmän purkaminen. niin ja asennusohjeet, jos niitä sellaiseksi kehtaa väittää. Ei, vaikka lähtökohta olisikin epätoivoisen tuntuinen. -lehti oli rakentanut vuosimallin 1968 Camaroon hammastankoohjauksen, käyttäen Flaming Riverin valmistamaa bolt-on sarjaa, ja saavuttanut ratatesteissä lupaavia aikaparannuksia. Paketin saavuttua Suomeen oli tietysti ensimmäisenä tutkittava mitä oikein oli tullut tilattua. Ensimmäinen työvaihe tässä on alatukivarsien tukeminen esimerkiksi liinojen avulla, koska muutoin etujousi painaa tukivartta siten, ettei uutta pulttia saa enää paikoilleen. Vanhojen palikoiden poistaminen ei itse asiassa ole kovinkaan iso eikä vaativa urakka, eikä siten vie aikaa tuntia paria enempää. JA UUDET TILALLE Ensimmäisenä kasausvaiheena oli alatukivarsin alapulttien vaihtaminen sarjan mukana tulleisiin, alkuperäisiä pidempiin pultteihin
Vanha raidetangonpää lähtee helposti irti pallonivelhaarukalla. Seuraava vaihe oli uusien raidetankojen kiinnittäminen pyörännapoihin. Pari erhettäkään eivät nopeuttaneet projektin etenemistä. VARAOSAT Nyt puramme: UUDET JA KÄYTETYT AMERIKKALAISIIN CHRYSLER Caliber -07, Lebaron -89-90, New Yorker -96, Neon -00-05, Neon -95-99, PT Cruiser -02, Saratoga -91-90, Stratus -95-96, Vision -95, Voyager -89-90, Voyager -92-95, Voyager -96-00, Voyager Grand -01 GM Astro -90, Beretta -92, Blazer S10 -92, Caprice -85, Corsica -91-93, Firebird AVO -97, Lumina -96-97, Montana -97, Pick up 6.5D K2500 -95, Pick Up 305 -85, Suburban -94, Transport -93, Transport -98, Van G30 -00, Van G20 6.2D -90 FORD Aerostar -91, Taurus -89, Thunderbird -90 JEEP Cherokee Grand Cherokee -96, -90, Commache -90, Grand Cherokee 3.1TD -00 www.nettivaraosa.com/usavaraosat Autojen kuvat: USA Varaosat Koskinen Ky / Lasse Koskinen Yhdystie 5, 19600 HARTOLA, GSM lasse.koskinen@usavaraosat.fi 0400 646 403 65. Viimeisenä ja yhtenä helpoimmista työvaiheista oli ohjausakselin liittäminen simpukkaan. Tästä voitiinkin siirtyä uusien, sarjan mukana tulleiden tehostinletkujen asennukseen, mikä osoittautui jonkin tason haasteeksi. Ohjausakseli vain paikoilleen ja kuusiokoloruuvi kiinni. Homma vain olisi ollut selvästi helpompi tehdä "oikein", sillä nyt jouduimme ähertämään prikkojen ja muttereiden paikoilleen saamisen kanssa aivan turhaan. Asennus sujuu optimaalisissa olosuhteissa jopa yhdessä illassa ... Etteivät ne etupyörät sojota aivan mihin sattuu. Seuraavaksi voitiin kiinnittää uusi hammastanko paikoilleen. Nyt Camarossa on nykyaikainen hammastanko-ohjaus, jossa kierroksia laidasta laitaan on 2 ¾ aiemman liki neljän kierroksen sijaan. Uudet letkut eivät edustaneet kaikkein notkeinta mallia, eivätkä niiden putkiosuuksien taivutuksetkaan olleet tarkkuudeltaan parasta Spinneri 4/2008 Ohjausakselin rättinivel korvautuu uudella nivelellä. mahdollista tasoa. Ohjaustunto on oletettavasti aivan toisella tasolla oletettavasti siksi, että käytännön kokemusta ei lehden mennessä painoon vielä ollut. Jo ennen tätä vaihetta oltiin ruuvattu uudet raidetangonpäät paikoilleen, hakien niihin edellä mainittua mittausta apuna käyttäen jonkinlaiset suuntaa antavat säädöt. Varsinkin painepuolen letkun kanssa muutamia ärräpää pääsi tallin muuten rentoa ilmapiiriä värittämään. Ei tule romua, eikä mene hermot. Hammastanko on kokonaisuudessaankin niin kevyt, että sen saa nostettua paikoilleen ilman suuria tukijoukkoja. Uudet osat: eräänlainen apurunko hammastangolle, itse hammastanko, ohjausakseli, raidetangonpäät, tehostimen paineletkut ja kiinnitystarvikkeet. Uudet raidetangonpäät ovat Uniballnivelillä varustetut. ta merkitystä. Näin helppoa se oli. meiltä aikaa meni parin-kolmen illan verran, mutta tarkoituksena ei ollutkaan tehdä mitään Guinnessin ennätystä. Sarjan rakenne teki tämän erittäin helpoksi ja nopeaksi. Uniball-nivelet helpottivat työvaihetta huomattavasti. Jenkkityyliin; suuri maa, suuret toleranssit... No, ensi kerralla tietää tämänkin..
66 Spinneri 4/2008
39,50 Muut EU-maat Kestotilaus 48,50 Määräaik. 54,50 Muu maailma Kestotilaus 53,50 Määräaik. Lakkautus on tehtävä kuitenkin vähintään kahta (2) viikkoa ennen uuden tilausjakson alkamista. Tilauksen voi lakkauttaa ennen tilauskauden loppua joko kirjeitse, faxilla tai sähköpostilla (edellyttäen että asiakas on tunnistettavissa s-postiosoitteesta). Vauhtia, kuitenkin ilman vaarallisia tilanteita, on siis tiedossa runsain mitoin. Tuotetilaukset Puhelin (09) 8330 6611 Fax (09) 8330 6616 Sähköposti tuotteet@spinneri.fi Tilaushinnat 2008 (12 kk jakso) Kotimaa Kestotilaus 36,50 Määräaik. Mutta miltä se tuntuu tehtaan paketista otettuna. 56,50 ISSN 1455-9188 Etuveto ja liki 300 hevosvoimaa! Muun muassa näistä lähtökohdista syntyy uusi Dodge Caliber SRT4. Se selviää seuraavassa numerossa. Spinneri Magazine ilmestyy 6 kertaa vuonna 2008 © Kaikki oikeudet pidätetään All rights reserved Tilausehto: Kestotilaus on lehtitilaus, joka uusiutuu tilauskauden päättyessä automaattisesti ilman erillistä ilmoitusta, kunnes tilaaja joko muuttaa tilauksen määräaikaiseksi tai lakkauttaa sen. Peruutus astuu voimaan tilauskauden päättyessä. Ensimmäisessä osassa tutustumme eri hitsausmenetelmiin: MIG, MAG, TIG, pulssi... Tiesitkö muuten, että MAG-hitsaus on yleisempää kuin MIG-hitsaus..? Spinneri 4/2008 67. 11. Tilauksen hinta on kauden alussa voimassa oleva hinta. numero KustantajaTransformaatio Oy Spinneri Magazine (09) 8330 6613 (09) 8330 6616 PL 2 00411 HELSINKI Käyntiosoite Kehruutie 1 00410 HELSINKI Sähköposti toimitus@spinneri.fi Internet www.spinneri.fi Päätoimittaja Jari Sjöman Puhelin (09) 8330 6614 Sähköposti jari.sjoman@spinneri.fi Vakituiset Mikko Heimo, Juha avustajat Hietanen, Kimmo Kotro, Kai Laine, Riku Loisa, Kettil Rautio, Petri Seppälä, Mike Shoei, Heikki Skyttä Ulkoasu Jari Sjöman Ilmoitusmarkkinointi Puhelin Sähköposti Internet T:mi Marianne Lohilahti 040 708 6640 ilmoitukset@spinneri.fi www.spinneri.fi/media Toimitus Puhelin Fax Postiosoite Spinneri Magazine 5/2008 ilmestyy viikolla 41... Painopaikka Printall AS, Tallinn Tilaajapalvelu Puhelin Fax Sähköposti Lehtitilaukset 040 41 777 14 (09) 8330 6616 tilaukset@spinneri.fi GERMANY EXTRA! Seuraavassa numerossa osallistumme Saksassa IK Median järjestämään Experience Day -tapahtumaan, vierailemme madallusjousistaan tunnetun Eibachin tehtaalla, kuten myös legendaarisella Nürburgringin moottoriradalla ja pääsemme kokeilemaan AC Schnitzer ACS3 tykkiä. Mikäli asiakas ei ole maksanut uutta, alkanutta tilauskautta, laskutetaan häneltä tilauskauden aikana hänelle toimitetut lehden irtonumerohintaan, sekä myöhästyneen peruutuksen aiheuttamat kulut (5,00 euroa vuonna 2008). Nyt hitsaamaan! Spinneri Magazine perehdyttää tämän jalon taidon saloihin useamman numeron pituisessa artikkelisarjassa. Hirveän isoa panosta ei kannata pistää peliin, jos lähtee lyömään vetoa siitä, tuleeko tästä mallista harrasteauto vaiko ei. vuosikerta / 62. 51,50 Muu Eurooppa Kestotilaus 51,50 Määräaik