Vuonna 1939 auto on uutena ostettu Seinäjoelle ja on ollut malliltaan Ford Panel Delivery. Vaan uni ei tullut silmään sitten millään, ja asiaa selviteltiin Ajoneuvohallintokeskuksesta, olisiko ylipäätään mahdollista saattaa moinen sekasikiö kilpiin. Klommoa ja vekkiä oli vaikka muille jakaa, tosin kaikki viat eivät kaiketi tulleet sodassa. Delivery tarkoittaa nykytermein ilmaistuna hyötyautoa, Panel taas sitä, että kyseessä on umpikaappi ilman ikkunoita, todellinen pakettiauto siis. AKE näytti vihreää valoa, joten parin viikon päästä tehtiin uusi kärryreissu Panttila-LappeenrantaPanttila. Delivery-malliset vanhat autot ovat Esaa aina viehättäneet, joten autoa päätettiin lähteä hakemaan trailerin kanssa Lappeenrannasta viipymättä. Jos sota ei ihmiselle ole ollut helppoa aikaa, ei se sitä ollut autollekaan, sen verran elämä oli koria kolhinut. Sota-
Spinneri 4/2009
7. Perillä autoa tutkittiin kauan ja homma vaikuttikin luultua työläämmältä. Siinä määrin projektin vaatimustaso hirvitti, että takaisin kotiin ajeltiin pitkä siivu tyhjän trailerin kera. Tällä kerralla oli projekti paluukuormassa mukana. Toista kertaa kun ei enää kehdannut tulla tyhjin kärryin takaisin...
Suomikoppa
Korilla on takanaan 70 vuotta Suomi-historiaa. Teksti ja kuvat Sami Harju, projektikuvat omistajan albumista
K
Elettiin kesää 2007 kun Kurikan Panttilassa asuva Koskelan Esa bongasi Overdriven nettifoorumilla myynnissä olevan mielenkiintoisen joskin työlääksi tiedetyn harrasteautoprojektin.
yseessä oli hyvin keskeneräinen korinvaihtoprojekti, joka kaiken muun hyvän lisäksi vaati maassamme poikkeusluvan jotta moisen keksinnön saa kilpiin. Sodan tullen auto joutui rintamalle ja toimi siellä ambulanssina
Itse lupahakemuksen käsittelyn aikana AKE:sta soitettiin ja kerrottiin, että vaaditaan jo tehdystä turvakaaresta valokuvia sekä korin ja alustan liittävästä kynnyspellistä piirretty poikkileikkauskuva mittojen kera. Korin kanssa tässä se suurin kyniminen sitten olikin. Taakse soviteltiin ensin Kuplavolsun lokasuojia, mutta harrastajan silmä ei tykännytkään niistä, joten tilalle haettiin lähistöltä Plosilan Petrin hylkäämät ´36 Fordin lokarit. Esa teki itse pienessä tallissaan selkä seinää vasten kaikki hitsaustyöt, asensi Fordin kopan Buickin pohjalle ja saattoi auton ajokuntoiseksi. Edessä on levyjarrut, takana rummut, tehostus löytyy jarruille ja ohjaukselle. Ajan saatossa
Spinneri 4/2009
kori oli kokenut monia kolhuja, ja 70 vuoden taipaleeseen mahtuu jos jonkinlaista korjaajaa ja sotatilaa, lisäksi ruoste oli syönyt lähes kolmenkymmenen sentin siivun auton alaosista pois. Loppu on sitten 30-luvun lopun Fordia, siis sitä jolta auto näyttää ulospäin. Myös pohjapelti paikattiin kunnolla. Moottorina Buickissa on 3.8-litrainen V6 ja vaihteistona TH350 automaatti. Panel Deliveryn moottorina toimii Buickin 3.8-litrainen V6, joka kaipasi vain huoltoa.
Ohjaamokin on sekoitus Buickia ja Fordia.
tiin kori alkajaisiksi irti alustasta. Etulokarit ovat Panelin alkuperäiset, höystettynä tallin nurkista löytyneillä Kuplavolsun reunoilla. Mihinkäs se pintty-
nyt Kuplaharrastaja pääsee tottumuksestaan.. Kaikenkaikkiaan poikkeuslupamenettely AKE:ssa oli asiallista, vaikka kiireisiin vedoten hidasta. Näiden pikku lisäselvitysten jälkeen poikkeuslupa muutoksille heltisi anotussa muodossa. tur-
vakaari piti autoon asentaa. Buickia autossa siis on papereiden lisäksi suunnilleen runko, akselistot, tekniikka, pohjalevy ja kuljettajan puoli tulipellistä sekä sohvapenkki. Katsastukseen auto ajettiin siten, että myöhemmin piiloon verhoiltu turvakaari oli näkyvissä. Lankaa paloi ja kittiä kului, ajan saatossa kori alkoi vihdoin miellyttää silmää. Runko ja alusta käytiin kokonaisuudessaan läpi uusien kaikki nivelet ja jarruosat sekä puslat. Moottori oli jo valmiiksi hyväkuntoinen, joten se vaati vain pikaisen pensseliremontin ja huollon, sama pätee vaihteistoon. Istuimet, turvavyöt, hallintalaitteet jne ovat kiinni Buickin alkuperäisillä 9. Poikkeuslupa heltisi pitkän odottelun jälkeen, mm. Astinlaudat ja lokasuojat on muokattu itse. Auton kuin auton pitää näyttää edes vähäsen Kuplalta :-) Erittäin suuri työsarka oli vanhojen korjausten uudelleen tekemisessä.
"Ohjaamokin on sekoitus Buickia ja Fordia..."
poikkeuSlupaa hakemaSSa
Kun kori nähtiin Lappeenrannassa tallin perällä ensimmäistä kertaa omin silmin, oli siihen visio hetimmiten valmiina; loppu olikin sitten vain vision totetuttamista eli raakaa työtä sekä kirjeenvaihtoa Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa
Delivery-mallissa ei äänieristyksillä eikä varusteilla ole liikaa herkuteltu; jopa takaosaston sisäosien maalipinta on
väriä ja laSipigmenttiä
Auto on alunperin umpikylkinen, mutta ajan hengen mukaisesti koto-Suomessa on puhkottu takaosaan ikkunat 70-luvulla. Takaosaan on puhkottu ikkunat aikaisin 70-luvulla, kun laki tämän mahdollisti. Moottorin virkaa on hoitanut 75-hevosvoimainen 1,7-litrainen bensaa hörppivä Smoottori, rattivalitsimella varustettu 4-lovinen vaihteisto jatkeenaan. Tukivarret ynnä muut alustan osat niin ikään hiekkapuhallettiin ja maalattiin mustiksi, kaikki alustan kumiosat ja iskunvaimentimet on uusittu samalla sekä jarrut kunnostettu. Pohjasta kaavittiin kaikki massat pois, hiekkapuhallettiin ja maalattiin 2-komponentti-teollisuuspolyuretaanimaalilla korin väriseksi. Perävälitys on tehtaan toimesta ollut erittäin tiheältä tuntuva 4.21:1. Ohjaussimpukka vaihtui E-Rekordin tehostettuun malliin.
karu Suomimalli
Kyseinen auto on ehtaa Suomispecialia; auto on uutena tullut maahan umpikylkisenä Delivery-mallina vuonna 1969. alunperin vain pohjamaalissa.
hyväStä parempi
Jaska osti auton vuoden 2008 syksyllä ensimmäisen omistajan pojalta Pietarsaaresta. Lääkkeeksi löytyi harrasteautoksi persoonallinen hyötyauto 60-luvun lopulta...
uton hankkimiseen johti ensimmäisenä autona toiminut ja itse rakenneltu -67 2.6i Coupe C-Rekord, joka tuli myytyä viitisen vuotta sitten pois. Lähtökohtana oli siis todella hyvä ja alkuperäiskuntoinen auto; Jaska teki koko auton ensimmäisen ja viimeisen ruostevauriokohdan korjauksen takahiekkapeltiin! Kori käytiin täydellisesti läpi. Syöttöruuvistakin lienee jo plommi irronnut..
14. Auto oli ehtinyt seistä käyttämättä lämpimässä tallissa vuodesta -89 eli lähes 20 vuotta! Ruostepeikko ei ollut päässyt iskemään kuin nimeksi. Jostain syystä 2008 kesällä alkoi vanha suola janottaa salamamerkin suuntaan ja jotain piti keksiä... Korityön yhteydessä alkuvuodesta 2009 ikkunat pellitettiin uudelleen umpeen, ja ihan kiusaksi umpikylkiin maalattiin "ikkunat"! Erittäin hieno idea! Kori on puhdistettu maalinpoistoaineella ja hiottu lopulta peltipuhSpinneri 4/2009
Nuoremman Rekordin 2,3-litraista Turbodiesel-kiuasta on kutiteltu mm. kantta viilaamalla ja virinokalla sekä välijäähdyttimellä. hiottu virinokka ja kantta on kevyesti viilattu. Aiemmin pelkästään Opeleilla liikkunut harrastaja on nyt ajanut viitisen vuotta pelkästään BMW:illä. Lisäksi aiemmin käyttöautona toimineesta, niin ikään rakennetusta E-Rekordista jäi 20 tkm aiemmin täysin remontoitu 2,3TD moottori ja paljon muita käypäisiä osia auton korin päätyessä lusikkatehtaalle. Teksti ja kuvat Sami Harju
A
Kaustiselta kotoisin oleva Jaska on autohullu pahimmasta päästä, koulutukseltaankin autopuolen inssi. Koneessa on mm
Saksan e-baystä joitain osia tilatessa tarttuivat matkaan myös kirkkaat etuvilkut, jotka sopivat tyyliin hienosti. taaksi nylonlaikalla kauttaaltaan. Edellisessä korissa koneesta on mitattu tehoa 125 hp ja vääntöä noin 250 Nm, joka on hyvin moottorin alkuperäisiin arvoihin
"Umpikylkiin maalattiin ... Päälle vedettiin punaista Red Hurricane -lasipigmenttiä, ja työ viimeisteltiin reilulla määrällä kirkaslakkaa. Auto maalattiin peruspunaisella ja taka"ikkunoiden" lisäksi konepeltiin sekä takavalojen väliin maalattiin Opelin voimamalleista mukaillut mustat raidat. Puskurin kiinnityspultit on hitsattu kiinteiksi ja tasoitettu huomaamattomiksi. "ikkunat"..."
verrattuna. Pohjatyöt ovat omistajansa omaa käsialaa, maalit ruiskutti Indolan Automaalaamo Kokkolasta. Alkuperäinen 1,7-litrainen bensamoottori heivattiin sivuun ja tilalle istutettiin E-Rekordista jäänyt 2,3-litrainen välijäähdyttimellä varustettu turbodiesel-moottori, johon henkeä puhaltaa KKK K16 -ahdin. Lopputulos on säteiSpinneri 4/2009
levän kaunista katseltavaa! Puskurit olivat heikossa kromissa, joten ne on puhalluksen jälkeen maalattu hopealla. Moottori on istutettu alkuperäiseen rattikarahkavaihteistoon 2,1 Diesel D-Rekordin kytkinkoppaa apuna käyttäen, 15. ihan kiusaksi ... Missään ei siis ole säästelty työtä. Takalasi on kalvotettu mahdollisimman tummalla kalvolla (ite tein ja säästin...).
DieSelkalinaa
Moottorinvaihto suoritettiin ennen pintamaalausta
Kontrasti on valtavan suuri, kun vanhan kalisevan Rekordin sarvista hyppää käyttöautona toimivaan 2000-luvun 700-sarjan Bemariin. Auto on kaikin puolin
Lakan sekaan laitettiin punaista lasipigmenttiä joka tuo maalaukseen syvyyttä. Huomaa Peltorit.
ti jostain löytyneillä ja katkaistuilla, kaiketi Mersun vahvoilla etujousilla. Vanteet on ostettu huonokuntoisena ja kunnostettu itse. Kuulosuojaimissa on se hyvä puoli, että niiden mukana saa halutessaan autosta muutoin puuttuvan radion matkalle mukaan. Näin vanhan auton jousitustahan saa laillisesi muuttaa mm. Ensin vanteet hiekkapuhallettiin, jonka jälkeen ne maalattiin punaisiksi. Ohjaamoon on lisätty ahtopaine- ja kierroslukumittarit, ratiksi vaihtui Ital Volanti -merkkinen nahkainen ratti, jolla edesmennyttä E-Rekordia on tullut ohjattua useamman satatuhatta kilometriä.
matalampaa menoa
Sisusta on suunnilleen alkuperäisen oloinen. Lisäksi auringon valo leikkii pigmentin kanssa hienosti.
16
Spinneri 4/2009. Dieselmoottori kuulostaa käyvän aivan korvan juuressa, ja 80 km/h nopeudessa kierroslukumittari näyttää noin 3000 rpm; moottorin maksimikierrosten ollessa n. alkuperäinen bensakone luovutti moottorin korvakkeet ja öljypohjan jotka sopivat suoraan dieselmoottoriin, se kun perustuu tuohon CIH-bensakoneeseen. Omistaja pyytää vielä huomauttamaan, että Rekord todellakin kirjoitetaan k:lla eikä c:llä... Kiillotuksen jälkeen ei vannetta ole lakattu lainkaan, joten jokaisen pesun jälkeen ne vaativat vahauksen. Pakoputkisto on itse tehty 2,5-tuumainen yhdellä vaimentimella; pakoääntä ei kuule moottorin mekaanisen äänen yli juuri ollenkaan. Seuraavaksi pinta on kiillotettu siten, että hunajakennon sisäosat ovat punaiset ja ulkopinta sekä reunahuuli kiiltävää. Alustaa on laskettu rankas-
Takakylkiin maalatut "ikkunat" sopivat hyvin yksiin kalvotetun takaikkunan kanssa"
hyvä ja kevyt ajaa, mutta ajomelu on järkyttävä, kuvissa näkyvät kuulosuojaimet ovat lähes pakolliset varusteet maantienopeuksissa. Kovalla työllä alunperin halvoista käytetyistä vanteista saatiin näyttävät. Käyttöautossa tälläinen ylimääräinen työ aiheuttaisi varmasti harmaita hiuksia kesän mittaan, mutta harrasteauto on harrasteauto...
Ohjaamo on karun asiallinen ja sohvapenkki oli ajan hittituote jota nykyautoissa ei näe. 5500 rpm voisi ajatella auton kulkevan noin 140 km/h talla pohjassa (ja onhan siinä korvilla kestämistä). Alkuperäisistä pakumallin kovista takajousista on laikattu kierros pois. Kiitokset; Jari, Junnu, Sami, Indolan Automaalaamon väki. Autoon ei dieselöinnin yhteydessä ole lisätty minkäänlaisia äänieristeitä, eikä niitä alunperin pakettimallisesessa Delivery Vanissa liikaa ole. Isälle myös kiitos harrastetilasta ja avusta.
lopputuloS
Tarkalleen 7 kk oston jälkeen auto käytiin rekisteröinti-ja muutoskatsastamassa uudelle tekniikalle täydellisesti läpikäydyllä korilla. Nelivaihteisena välitykset ovat kaameat, vaikka perävälitys on vaihdettu alkuperäisestä 4.21:1 versiosta 3.89:1 malliin. Vetoja piisaa vanhaksi pakuksi mukavasti, turbon vihellys kuuluu hienosti kabiiniin ja nostaa fiilistä.
hunajakennot
Vanteet ovat vanhat Melberin 7x15 ET12 hunakajennot joiden päällä 205/55 kumi lepää. Takatila on vaneroitu perus-pakettiautotyylillä. jousia katkomalla, takomalla tai vaihtamalla toisen auton jousiin, kunhan jousi pysyy kaikissa tilanteissa paikallaan ja toimii muutenkin hyvin. Autohan on sohvapenkillä varustettu 3+3 henkilön paku, josta takaistuin on käännettävissä piiloon
Konepeltiin ja takalamppujen väliin maalattiin Opelin sporttimalleista mukaillut mustat raidat jotka sopivat C-korimallin Rekordiin loistavasti luoden nostalgista fiilistä!
Spinneri 4/2009
Vanhoista vanteista sai näyttävät kovalla työllä.
17
Pohjana on vakio neljännen sukupolven Corvette.
vanhaa vain kuori
Koria on jouduttu muuttamaan jotta se on saatu sopimaan uuden Corvetten mittoihin, mutta muutokset on saatu häivytettyä yllättävän hyvin. RAYzr:n tekemiseen ja suunnittelemiseen
onkin käytetty paljon aikaa ja lopputulos on kuvista jokaisen tutkittavissa. Kattolinja ja
tuulilasi ovat parhaita paikkoja huomata kahden auton yhdistyminen. Teksti ja kuvat Riku Loisa
N
18
Klassinen kori ja moderni tekniikka on päivän sana. Auton kaikki koripanelit on vaihdettu, yksikään paneli ei kelvannut sellaisenaan. Tässä yksi esimerkki siitä mitä voi saada aikaan kun yhdistetään toisen sukupolven Corvette uudemman veljen kanssa.
opeasti ajateltuna ajatus uuden ja vanhan Corvetten yhdistämisestä kuulostaa hurjalta. Uudempi Corvette taas on sivistynyt hienostelija tuulitunnelissa hiottuine muotoineen. Samoin tekniikka, moottoriin voimansiirtoon ja alustan-
Corvette kiinnostaa, pikkupojasta lähtien, kuten kuvasta näkyy.
17" Rally Wheelsejä mukailevat vanteet sopivat klassiseen ulkonäköön kuin nappi paitaan.
Spinneri 4/2009. Toisen sukupolven Corvette on kuin viimeiseen asti trimmattu bodari, jonka lihakset eivät meinaa mahtua t-paidan alle. Sisusta sen sijaan on täysin alkuperäinen. Muotoilullisesti autot puhuvat täysin eri kieltä. Auto ei pohjaudu ZR-1 Corvetteen, vaikka nimi osuvasti tähän tehomalliin viittaakin
Opelit ovat olleet Mikon suosikkimerkki oikeastaan läpi historian, johon siihenkin löytyy selitys menneiltä vuosilta. Ensimmäisen autonsa, Opel Ascona B:n, Mikko hankki jo ennen ajokorttia. - Opelit olivat suosittuja myös Mäntsälässä. Miten Mikko löysi tiensä harrasteautoilun värikkääseen maailmaan. - Kyllä se vaan varmaan tuli siitä, että niin monilla kavereilla oli Opeleita. Ennen kuin paikallinen vouti ajo-oikeuden Mikolle myönsi, oli hän ehtinyt käydä Asconan melko tarkkaan läpi, maalausta myöten. Myöhemmin lisävoimaa haettiin turboahtimen avulla. - Se varmaan alkoi siitä, että Mäntsälässä nuoruutta viettäessäni sukulaisilla ja kavereilla oli paljon rakennettuja autoja. Samalle tielle on lähtenyt myös Mikko...
Mutta ennen kuin sukelletaan syvemmälle Mikon Vectran sielunelämään, vietetään tovi perehtyen miehen itsensä taustoihin. Oli B-Asconaa, Corsaa, takavetoista, etuvetoista ... Teksti ja kuvat Jari Sjöman
Sääksmäkeläisen Mikko Uotilan Opel Vectra ei ole ihan sitä, miltä se ensi silmäyksellä saattaa näyttää. Tällä B-Asconalla Mikko ajeli parisen vuotta, jos toki sinä aikana ehti hankkia pihamaata koristamaan pari muutakin Asconaa. Osat ei maksaneet hirveästi ja autot sinällään oli varsin yksinkertaisia rakenteiltaan, valottaa Mikko.
Spinneri 4/2009. Se saattoikin ol-
la kipinänä nelivedon hankkimiseen. Seuraava varsinainen harrasteauto oli kuitenkin Opel Kadett GSI, joka myöhemmin vaihtui 16-venttiliseen mallikaimaan. Pääsipä sitä seuraamaan, kun paikallisen järven jäälle tehdyllä jääradallakin ajettiin, jotku jopa piikkirenkailla. Ja sitten tietysti se, että Opeleita oli niin helppo laittaa. Annetaan hänen itsensä kertoa muistojaan 90-luvun alkuvuosilta, ajalta jolloin hänen omassa ajokortissaan tus26 kin muste oli vielä ehtinyt kunnolla kuivua. Herääkin kysymys, mikä Opeleissa viehättää juuri Mikkoa. Opel valmisti vuosina 1989-92 nelivetoista Opel Vectra 2000 mallia vapaasti hengittävällä, 2,0-litraisella moottorilla vauhditettuna. Vaikutteita rakentelutyyliin Mikko oli hakenut muun muassa kavereidensa
autoista. jos vaikka minkälaista Opelia
Keltainen Pörssi ja Palsta olivat tuon aikakauden autonostajan raamattuja, jotta miehet siinä kahvin hörppimisen sivussa selailivat. Edessä oli kuitenkin uuden jakovaihteiston etsiminen. Merkin valikoima nelivetoisten maailmassa rajoittui tuolloin Vectra 2000 4x4:seen. vaihteen rattaan sokan petettyä ja kotitalliin piti jälleen kerran nilkuttaa. Palsta-lehdessä silmään osui yksi ilmoitus, jossa kaupiteltiin juuri Mikon etsimään Vectra-mallia. palSta
Hypätään aikajanassa pieni loikka eteenpäin, vuoteen 1996. Päätöstä vauhditti varsin kohtuullinen hintapyyntö. Nelivetoisen löytäminen on oma tarinansa, josta tässä lyhyt versio. Puhelinkeskustelun perusteella Mikko uskalsi
kuitenkin tehdä päätöksen lähteä katsomaan autoa, välimatkasta huolimatta, jos toki ihan omatoimisesti, ilman aiettakaan tehdä kauppoja kyseisellä reissulla. Osa vaihteista katosi 5. Vuonna 1999 Mikko sai uuden idean: laitanpa Vectraani ahdetun tekniikan! Alkupotkun projektiin antoi jälleen kerran poksahtanut jakovaihteisto. Ehjä vaihteisto saatiin samasta tuontiCalibrasta, mistä jakovaihteistokin oli aiemmin adoptoitu. Seuraavaksi antautui vaihteisto. Mikko ajeli tuolloin milläs muullakaan kuin Opelilla, etuvetoisella Vectra 2.0 GT:llä. - Mietin, että olisiko niitä jo27. Jakovaihteisto päätti lopettaa yhteistyön; kyseessä oli automallin jonkinasteinen tyyppivika. Elokuussa 1989 käyttöön otetun Opelin mittariin oli ilmoituksen mukaan ehtinyt kertyä jo parisensataatuhatta kilometriä. - Etuvetoisella oli tullut suditeltua talvella tarpeeksi, joten nelivetoista teki mieli, kertoo Mikko. Vaikka varsinaiselle autonostoreissulle Mikko ei lähtenytkään, palasi hän kotiin oma nimi nelivetoisen Vectran rekisteriotteen uuden omistajan tietoihin kirjattuna.
150:Stä 250:een hevoSeen
Puolisen vuotta Mikko ajeli uudella ostoksellaan, ennen kuin
joutui työntämään Vectran talliin. Mikko oli käynyt kaveSpinneri 4/2009
rinsa kanssa Heinolassa osanhakureissulla, ja paluumatkalla he pysähtyivät Tähtihoviin nauttimaan annokset kofeiinia. Hän oli jo jonkin aikaa haaveillut nelivetoisen auton, tietysti Opelin, ostosta. Pirautus seinäjokelaiselle myyjälle paljasti, ettei auto ollut löytänyt vielä uutta kotia
Voimansiirtoa hän on vahvistanut Sachsin 4-lapaisella sintterikytkimellä ja takaakselille asentamallaan lukolla. Turbon asennukselle ei sinällään ollut olemassa estettä, sillä vertailumallina pystyi käyttämään turbo-Vectraa. Kuten niin monien muidenkin kohdalla, alkoi nälkä kasvaa myös Mikolla. Lopulliset mittaukset osoittivat, että lähtökohtaisesta 150 hevosvoimasta oli ahtimen, hiottujen nokkien ja ohjelmoitavan
moottorinohjauksen myötä päästy 250 hevosvoiman tuntumaan.
voimaa, tahtoo voimaa!
Vaikka Mikko oli moottoria päivittäessään asentanut Vectraan turbomallin vahvemman kytkimen, sai hän varsin pian huomata, että uusi kytkinremontti oli edessä. Kun tämä ongelma oli saatu hallintaan, antautui voimansiirrossa seuraava komponentti, kardaani. Tehoa teki mieli lisää. Niinpä jo mainittu välijäähdytin siirrettiin tallin nurkkaan. Kaiken kaikkiaan muutostyöt olivat varsin helposti ja nopeasti toteutettavissa. Koska taka-akseli on ra-. Tilalle asennettiin Erikoishitsaus Raatikaisen valmistama entistä kookkaampi käytännössä niin iso kuin vain mahtui air-to-air tyyppinen cooleri. Ja näin varmasti onkin. Päätöstä Mikko perustelee lukon mukanaan tuomilla ajokäytöksen negatiivisilla muutoksilla. KKK:n valmistama 28
Huomaamaton pikku jippo: apumiehen ovessa ei ole lainkaan lukkopesää.
Nahkaiset oviverhoukset on tehty itse, tehdas sellaisia ei ole tarjonnut.
kenteeltaan kuitenkin sama kuin Omegassa, pystyy siihen asentamaan juuri tuon Omegan akselin lukon. Ahdetun ja vapaastihengittävän moottorin lohkojen ainoa ero on ahtimen öljypaluun puuttuminen viimeksi mainitusta, jonka senkin lisääminen jälkikäteen on mahdollista. Eikä aikaakaan, kun vastassa jälSpinneri 4/2009
alkuperäisahdin löytyi Opelehin erikoistuneesta autopurkaamosta, puretusta turbo-Vectrasta. - Sitten tuli mieleen ajatus, että autonihan oli teknisesti jo hyvin pitkäti turbo-Vectra, ainoastaan moottori edusti vanhempaa sukupolvea, Mikko jatkaa. Tarvittiin vain yksi osa ja lohkoon yksi uusi, öljytilaan johtava reikä. Joku tiesi sitten kertoa, että turbomallissa voimansiirtoa oli vahvistettu, joten ostin ensin sellaisessa alunperin palvelleen jakovaihteiston ja heti perään myös vaihteiston, kertoo Mikko. Mies nimittäin tietää mistä puhuu, työkseen kun Opeleita päivät pitkät korjaa. Männät tottakai piti vaihtaa puristussuhteen madaltamiseksi, joka sekään ei ollut temppu eikä mitään, kiertokanget kun moottoreissa olivat yhdet ja samat. Lopulta Mikko osti lukon kaveriltaan huimaan 100 markan hintaan. Sellaista himoitseville sivutietona kerrottakoon, että Torsen-tyyppisiä lukkoja kyseiseen voimansiirtoon on tarjolla. - Vaikka esitteissä ja papereissa puhutaan, että Vectra 4x4 olisi viskokytkimen myötä enemmän etuvetoinen, voi joissain tilanteissa olla lähes takavetoinen, kertoo Mikko. Virityskärpänen oli ehtinyt puraista jo aiemmin, joten tässä samassa yhteydessä Mikko hiotutti moottorin nokka-akseleihin uuden, ahtimen kanssa paremmin toimivan profiilin. Näin ollen polttoaineensyötön ja (suora)sytytyksen muokkaaminen vastaamaan muita muutoksia ei ollut temppu eikä mikään. Etuakselille ei ole asennettu lukkoa, ei tehtaalla eikä jälkikäteen. Aivan katki-poikki se ei sentään mennyt, vain ristinivel mureni. Tavaratilasta löytyy paitsi äänentoistolaitteita, myös polttoaineen välisäiliö.
tain vahvempiakin osia olemassa. Homman otti hoitaakseen Mauri Virtanen. Toki moinen on löytynyt myös 2,6-litraisesta mallista, mutta sen taka-akseli on ollut muutoinkin erilainen. Tehtaalta lähtiessään Vectra on ollut taka-akselin osalta täysin lukoton. Sellaisen löytäminen ei ollut vaikeaa, Suomeen tuoduissa 2.4-litraisissa Omegoissa kun taka-akselin lukko on ollut vakiovaruste. Mikko päättikin säilyttää vapari-Vectran alkuperäisen jäähdyttäjän ja asensi erillisen intercoolerin. Poikkeuslupaa ei tarvittaisi, pelkkä muutoskatsastus riittäisi. Moottorinohjaus oli jo aiemmin vaihtunut Boschin Motronicista kotimaiseen, ohjelmoitavaan Hesteciin. Vaikka muuten Mikko hyödynsikin paljon tehtaan alkuperäisosia, ei hän kuitenkaan asentanut autoonsa turbomallin alkuperäistä välijäähdytintä, johtuen sen integroidusta rakenteesta ja sitä myötä vaatimattomasta koosta
Jo aiemmin uusiin muotoihin hiotut nokka-akselit hyödynnettiin myös tässä uudessa moottorissa. Tulevaisuutta ajatellen Mikko on kuitenkin hankkinut uuden pakosarjan, joka mahdollistaa Garrettin tai Holsetin ahtimen asentamisen. Vuoden 1989 loppupuolella esiteltiin Vec tra 2000, jota tarjottiin sekä etu- että nelivetoisen a; pohjalevy ja sitä myötä jousitusrakentee t olivat molemmissa identtiset. Siinä sivussa kun puuhasteltiin moottorin kanssa, perehdyttiin hieman myös Vectran alustan parantamiseen. Ohjaamoon uutta ilmettä ja samalla parempaa ajomukavuutta on haettu Calibrasta peräisin olevilla nahkajakkaroilla. Australialainen Holden on tehnyt aikanaan omaan malliinsa säätösarjan, jota Mikko
Etuistuimet ja mittarit keskikonsolin lisämittareineen on adoptoitu Opel Vectrasta.
pystyi hyödyntämään omassa projektissaan, ja siten saattamaan Vectran maanläheisemmälle tasolle. Alumiinia on lisätty konehuoneen puolelle useaan kohtaan: kyseisestä materiaalista Raatikaisella valmistettu paisuntasäiliö lienee uniikki kappale.
NELIVETOISET VECTRA
29. Kokonaisuus on miehen itsensä mieleen.
nahkaa ja alumiinia
Kaikki uudistaminen ei suinkaan ole jäänyt tekniselle sektorille. Moottoriksi oli valit tu 130 hevosvoimainen versio 2,0-litraises ta, vapaastihengittävästä nelosmoottorist a. Syksyllä 1995 esitelty Vectra B ei enää neliveto ista versiota tarjonnut.
talletettiin koskemattomina talliin, josko vaikka jonain päivänä vielä haluaisi niitäkin käyttää. Voimanlähtee nä toimi 150 hevosvoimainen, 2,0-litrainen DOHC nelikko, jonka kannessa venttiileitä oli aiemman kahdeksan sijaan 16. - Vectraa on kyllä saanut nahkaistuimilla, mutta ei nahkaisilla oviverhouksilla, painottaa Mikko. Apu ongelmaan kuitenkin oli olemassa, joskaan ei ihan takaovella. Ainoaksi ratkaisuksi Turbohuolto Riikosen mukaan jäi uuden runkoosan hankkiminen. Vectra 2000 -malli siirtyi samalla historiaan. Se taas näkyi renkaiden epätasaisena kulumisena. Ihan helppoa se ei kuitenkaan ollut. Mikko oli hankkinut uutta moottoria varten tehdaskorjatun, alkuperäistyyppisen ahtimen, joka kuitenkin osoittautui vialliseksi. Vuoden 1992 facelift toi markkinoille uuden turboahdetun vers ion nelivedosta, joka oli valmistajansa selvä vas taus Fordin Sierra Coswort 4x4 -mallille. Ja tämä tarkoitti sitä, että roima madallus johti virheellisiin pyöräkulmiin. Ahtimen kanssa vastaan tuli pieni sekamelska. Erilaisia madallusjousia kokeiltuaan Mikko päätyi lopulta ratkaisuun, jossa käytetään ahtamattoman Vectra 2000:sen vakiojousia alkuperäisiä lyhempien Bilstein-iskunvaimentimien kanssa. Vectrasta nämä puuttuvat, kertoo Mikko. Pimeinä talvi-iltoina olikin aikaa rakennella uutta voimanlähdettä, jonka aihiona Mikko ei käyttänyt Vectran omaa moottoria, vaan hankki tarkoitukseen toisen lohkon. Yhtenä syynä tähän oli myös alkuperäisen moottorin omanlaisensa väsyminen, mikä näkyi muun muassa ohivuotoina. Maahantuoja suhtautui tilanteeseen onneksi myötämielisesti ja ahdin saatiin lopulta kuntoon. Alkuperäiset oviverhoukset
T Opel esitteli hyvin pian Vec tra A:n tuotannon käynnistämisen jälkeen nelivetoisen malliversion, joka oli kehitetty yhte istyössä Steir-Puchin kanssa. Oviverhoukset tehtiin omatoimisesti nahasta. Voim aa ahdetusta, 2,0-litraisesta DOHC-moott orista oli rutistettu 204 villivarsan edestä. - Neliveto-Vectran taka-akselin rakenne on siis sama kuin Omegassa, mutta Omegassa akselista löytyvät ohjausvarret, joilla pyöräkulmia pystyy säätämään. Tehtaalla ei kuitenkaan ollut enää toimittaa korvaavaa tuotetta tilalle, eikä viallista ahdinta pystytty Suomessakaan korjaaSpinneri 4/2009
BBS:n aluvanteet kätkevät taakseen ATE Powerin jarrut.
maan, koska osia ei yksinkertaisesti ollut enää saatavilla. Samasta autosta on hyödynnetty myös valkopohjainen mittaristo, samoin kuin keskikonsolin lisämittarit. Jatkoa ajatellen moottoriin teetettiin Ojennuksen Pasilla mittatilauksena uudet kiertokanget, vakiokanget kun ovat yksi kyseisen moottorityypin heikoista lenkeistä tehoa jahdattaessa. Nykykunnossa moottorista lyötyy tehoa noin 300 hevosvoimaa ja vääntö noin 420 newtonmetriä.
Alkuperäinen ajotietokone ei juttele Hestecin kanssa.
leen oli himo kasvattaa auton voimavaroja, johon lääkkeeksi otettiin kokonaan uuden moottorin rakentaminen
Tavallisella paineistetulla ilmalla täytetyn renkaan paine nousee kuumentuessaan ja laskee kylmentyessään. Koska typellä täytetty rengas on viileämpi, myös renkaan kuluminen on huomattavasti vähäisempää. Sisään tuleva paineilma suodatetaan ja siitä erotetaan happi pois.
Spinneri 4/2009. Normaalisti renkaiden täyttämiseen käytettävä ilma sisältää kosteutta ja renkaan lämpötilan vaihdellessa alkaa renkaan sisäpintaan tiivistyä vettä. Kosteus ja happi heikentävät renkaan kumiseosta.
Punainen nuoli kuvaa happimolekyylien vuotoa renkaan läpi. Typpi on tasalaatuinen kaasu, joka ei reagoi lämpötilanvaihteluihin. Happi heikentää kumia ja muita renkaan rakenteessa käytettyjä ainesosia. Tämä aiheuttaa teräs- ja kevytmetallivanteiden ruostumista ja hapettumista. Typpi on syttymätön ja eloton kaasu, joka ei ruostuta metalleja. Kumi menettää luonnollista kimmoisuuttaan ja vahvuuttaan, ihan kuten käy esimerkiksi vanhalle kumilenkille. Typpi läpäisee huonommin renkaan kumiainesta kuin tavallinen paineistettu ilma.
aineilma on yksi renkaan pahimpia vihollisia. Typen molekyylirakenteen ansiosta renkaan vuotaminen pienenee huomattavasti. Teksti ja kuvat Ari Berghäll
P
Ajoneuvon renkaassa käytetty kumiaines ei ole koskaan täysin 100 % pitävä, minkä takia pientä vuotoa esiintyy aina. Sininen nuoli kuvaa typen vuotoa renkaan läpi.
30
Laite liitetään normaaliin paineilmaverkkoon. Raskaalle kalustolle tämä on selvä etu, joka vähentää pinnoitetun renkaan ylikuumenemisesta johtuvia räjähdyksiä ja pinnan irtoamisia. Ilma sisältää noin 78 % typpeä, 21 % happea ja 1 % muita aineita. Heti kun rengas on täytetty ilmalla, alkaa kumi oksidoitua ja kumin laatu huononee
Myös vararengas kannattaa täyttää typellä, sillä vararenkaan rengas-
"Typpi on luonnossa hyvin yleinen alkuaine ja sitä esiintyy kaikissa eliöissä..."
Spinneri 4/2009
paineen tarkistus laiminlyödään erittäin useasti, jopa maahantuojan huollossa. Tällöin renkaissa ei ole happea, joka voisi ylläpitää tulipaloa onnettomuuden sattuessa. Ei ole. Liian suurina pitoisuuksina hengitettynä typpi syrjäyttää hapen.
polttoaineen SääStöä
Oikeat rengaspaineet saavat au-
miStä typpeä Sitten Saa?
Euroopassa renkaiden typpitäyttö. 31
mitä on typpi?
Typpi on alkuaine, joka esiintyy normaalisti kaksiatomisena kaasuna N2. Ainakin he osaavat neuvoa paikan missä typpitäyttömahdollisuus on. Taloudellisiin uhrauksiin homman ei kuitenkaan pitäisi kaatua. Esimerkiksi lentokoneiden renkaissa ja vaarallisia aineita kuljettavissa ajoneuvoissa typpeä on käytetty jo kauan. Mitään vahinkoa ei tapahdu, tosin menetät hetkellisesti typen tuomat edut. Kevyemmän kulun ansiosta myös pakokaasupäästöt pienenevät. Kuljetusliikkeille ja ammatikseen ajaville kustannuslisä on moninkertainen. Alhaisesta paineesta johtuvat virheilmoitukset vähenevät huomattavasti. Aiemmin typpeä kehittävät laitteet olivat suurikokoisia ja erittäin kalliita hankkia. Onko typpi vaarallinen tai räjähtävä kaasu. Typpi on vakaa, ei-syttyvä ja ei-syövyttävä kaasu, joten typen käyttö on täysin turvallista. Typpi on luonnossa hyvin yleinen alkuaine ja sitä esiintyy kaikissa eliöissä maapallolla. Typen tasalaatuisuuden vuoksi paineenvalvontajärjestelmällä varustetut renkaat on jopa suositeltavaa täyttää typellä. Jos rengaspaine on 70 % suositellusta, renkaan kestoikä puolittuu!! on ollut hyvin yleistä jo vuosia ja typpitäyttömahdollisuuksia löytyy jo suurimmilta huoltoasemilta. Miksi typpeä ei ole aikaisemmin käytetty renkaan paineistuksessa. Kyllä voi. Nykyisen teknologian avulla typpitäyttölaiteet pystyvät helposti ja tehokkaasti erottamaan ilmasta typen. Voiko typpeä käyttää renkaissa, joissa on paineenvalvontajärjestelmä. Tämä tarkoittaa keskivertoautoilijalle noin 50,00 euron lisäkustannusta vuosittain. Typen käyttö renkaissa aloitettiin Hollannissa jo 20 vuotta sitten! Pelkästään Hollannissa yli miljoona autoa liikkuu typpitäyttöisillä renkailla. Renkaan typpitäyttölaite on kooltaan melko pienikokoinen.
Ilmalla täytetty rengas imetään alipaineella tyhjäksi mikä poistaa renkaan sisällä olevan kosteuden. Typen järjestysluku on 7 ja kemiallinen merkki on N. Keskihinta pyörii 5 euron per pyörä paikkeilla. Tämän lisäksi typen passiivisuus mahdollistaa sen käytön esimerkiksi renkaan paineistamisessa. Kyllä voi lisätä. Tällä hetkellä typpitäyttöä saa vain tietyistä rengasliikkeistä, joten soitto- tai nettikierros oman paikkakuntasi rengasliikkeisiin varmistaa asian. On laskettu, että jos kaikki Suomen autot ajaisivat oikeilla rengaspaineilla, pienenisivät liikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt jopa 40 tonnia! Jos rengaspaine on 20 % suositeltua alhaisempi, kasvattaa tämä polttoaineen kulutusta noin 3 %. Kallista typpitäyttö ei ole, jos ei nyt ihan ilmastakaan, toisin kuin paineilman käyttö. Omakohtaiset kokemukset ovat osoittaneet typpitäytön olevan ihan järkihommaa, eikä mistään mainosmiesten humpuukista ole kyse. Suomeen typpitäyttö on rantautunut noin kolmisen vuotta sitten. Voiko typellä täytettyyn renkaaseen lisätä ilmaa, jos rengas on vajaapaineinen eikä typpeä ole saatavissa. Tyhjiöimun jälkeen rengas paineistetaan normaaliin tapaan.
ton rullaamaan herkemmin, mikä vaikuttaa ajoneuvosi polttoaineen kulutukseen. Jos rengaspaine on 80 % suositellusta, renkaan kestoikä vähenee noin viidenneksellä. 78 % maan ilmakehästä koostuu typestä. Kannattaa kuitenkin täyttää rengas typellä mahdollisimman pian, yllämainittujen etujen takia. Renkaissa oleva paine kantaa autoa ja väistötilanteissa liian alhainen rengaspaine voi aiheuttaa ajoneuvon epänormaalia käyttäytymistä ja johtaa vakavaan onnettomuuteen
Esimerkkitapauksessamme virtuaaliseksi COM-portiksi oli ajurin toimesta määritelty portti COM4. GM:n autojen ECU kommunikoi yleensä varsin hitaalla 160 baudin nopeudella, uudemmissa käytössä on myös vauhdikkaampi 8192 baudin nopeus. Tämä homma onnistuu myös vähemmän Wintoosan saloja tutkineelta, kunhan seuraa tarkasti OBDkaapelin mukana toimitettuja ohjeita. Ensin mainittu on jossain määrin helpompi toteuttaa, riittää kun tietää missä ECU sijaitsee ja mihin sen nastaan lambda on kytketty. Johdon pystyy tekemään itsekin, netistä löytyy tähän ohjeitakin, mutta turvallisempana tapana suosittelisimme valmiin liitäntäjohdon hankkimista.
Imuvuotoa etsimme suihkuttamalla vettä ruiskun ja imusarjan väliseen liitokseen. Sen aikana voitiin reaaliaikaisesti seurata moottorinohjausjärjestelmän toimintaa. Tällä on merkitystä sikäli, että riippuen tiedonsiirtonopeudesta, tulee OBD-kaapelin USB-liittimessä oleva jumpperi kytkeä oikealla tavalla. Seuraavaksi vuorossa oli halutun sovelluksen asentaminen. USB-liitäntä on kuitenkin mahdollista "muuttaa" sarjaportiksi erillisen ajurin avulla. Lisäksi heiltä löytyy itsenäisesti toimivia vikakoodinlukijoita, jotka eivät siis tarvitse toimiakseen tietokonetta tai erillistä ohjelmaa. Sitten vain haluttu sovellus pyörimään ja sytytysvirta päälle. Vastavuoroisesti hommaan tarvitaan Windows-käyttöjärjestelmällä varustettu (kannettava) tietokone, OBD-yhteensopiva sovellus sekä liitäntäjohto. WinALDL-sovelluksessa COM-portti pitää valita manuaalisesti. Lambda on kytketty sen nastaan D7. Sen jälkeen piti käyttöjärjestelmän asetuksista määritellä vapaana oleva COM-portti. Tallentunutta dataa voi sitten tutkia takaisin tallille palattuaan. Ennen auton käynnistämistä on kuitenkin paras testata yhteyden toimivuus. Tämän jälkeen ollaankin valmiita keräämään tietoa auton ECUsta. OBD-liittimen kautta mittaus on selvästi turvallisempi ja toisaalta helpompikin tehdä, mitään kun ei tarvitse purkaa. Laitoimme ALDL/USB-kaapelista tilauksen vetämään. Molemmat sovellukset ovat ladattavissa maksutta myös internetistä, WinALDL osoitteesta http://winaldl.joby.se ja TunerPro osoitteesta http://www.tunerpro.net. WinALDL-sovellus kun on sen verran vanhanaikainen, että se käyttää vielä sarjaporttia. Posti toi parin päivän päästä lähetyksen, joka sisälsi itse johdon lisäksi selkeät, suomenkieliset asennusohjeet sekä ohjelmarompun, jolta löytyi myös OBD-luentaan tarvittava sovellus sekä ajuri USB-portin emulointiin. Kaapelin mukana toimitetun rompun käyttöliittymän avulla tämäkin sujui näppärästi, riitti kun valitsi nettiselaimeen aukeavasta ikkunasta käytettävän kaapelin ja sen jälkeen avautuvasta ikkunasta haluamansa sovelluksen. Lähtökohtaisesti kaape-
teStilenkki kertoo paljon
Oli aika lähteä koeajolenkille. Heidän valikoimansa kattaa muun muassa useimmissa vuosimallin 1982-95 GM-autoissa käytettävän OBD1/ALDL-liitännän johtimet, samoin kuin VAG:n merkkien OBD2-johtimet. Bitit alkoivat virrata kaapelia pitkin ja tietokoneen näytölle ilmestyi jos vaikka minkälaisia tietoja.
oBD1
Valmiita OBD/USB-johtoja myy Suomessa Elekma Oy (www.elekma.com). Moottorinohjaus oli siis tehtaan jäljiltä.
löytäisimme muitakin vaurioita. Meidän tapauksessamme tämäkin sujui ongelmitta. Me asensimme kaksi eri sovellusta: WinALDL:n ja TunerPro RT:n. Jopa niin pahasti, että ainoaksi vaihtoehdoksi jää uuden hankkiminen. Sekä WinALDL että TunerPro RT osaa toki tallentaa luettavaa dataa, joten yksinkin homma on mahdollista toteuttaa turvallisesti. Toisessa niistä mittaus tehtäisiin edelleen yleismittarilla suoraan ECU:n liittimestä, toisessa taas tietokoneella liittäen kannettava PC, läppäri, auton OBD-liittimeen. Testilenkki kertoi meille yhden kipeästi kaipaamamme tiedon: 33
Spinneri 4/2009. 454 SS:n moottorinohjausyksikkö eli ECU löytyi hansikaslokeron takaa, mistä löysimme myös suolaa & pippuria.
1228747 numero kertoo ECUn olevan ainakin alkuperäistä tyyppiä.
Itse lastu, EPROM, osoittautui sekin koskemattomaksi. Tuloksetta...
li toimii suoraan paketista otettuna. Näin myös projekti-Chevyn kohdalla. Projektiautomme kohdalla ECU löytyi siis pienen haeskelun jälkeen hansikaslokeron takaa. Kun sovelluskin on asennettu, kytketään kaapelin toinen pää auton OBD1-liittimeen ja toinen pää läppärin USB-porttiin; tässä vaiheessa sytytysvirran on hyvä olla poiskytkettynä. Ihan jo liikenneturvallisuuden takia hommaan kannattaa valjastaa apuri, joko lukemaan ohjelmaa tai ajamaan autoa. Tuner-Pro RT:n kohdalla tätä työvaihetta ei tarvita. Asian selvittämiseksi oli olemassa kaksi eri toimintatapaa. Ensimmäinen työvaihe oli uuden USB-ajurin asentaminen Windows-käyttöjärjestelmään. Mitattaessa suoraan tästä nastasta tulee kuitenkin muistaa, että pienikin jännitepiikki, oikosulusta nyt puhumattakaan, saattaa vaurioittaa moottorinohjausjärjestelmää
Ja tyhjäkäynnillä lähes tulkoon yhtämittaisesti. WinALDL-sovelluskin sen kertoi; seos on ajoittain liian rikas (Rich Flag). Tyhjäkäynnillä ECU kuitenkin pysyi sitkeästi Open Loop -tilas34
sa, vaikka moottori (ja happitunnistin) olikin jo lämmennyt. Toinen suutin (kuvassa) suihkutti hieman "räkivästi".
Tietojen lukemiseen tarvittava OBD1-kaapeli maksaa noin 75 euroa. Meille tärkeä tieto oli myös ECUn meneminen Closed Loop -tilaan.
Molempien käyttämiemme ohjelmien, WinALDL:n ja TunerRT Pro:n, asennus sujui nopeasti ja ongelmitta. Seuraavaksi tarkistettiin, olivatko TBI:n suuttimet vakiot vai oliko ne kenties vaihdettu suurempiin. Tähän selitys saattaa löytyä vallinneissa olosuhteista: ulkolämpötila oli vain +13 astetta. Ei jatkuvasti, mutta useissa eri ajotilanteissa testilenkkimme varrella. Moottorinohjaus saa kaiken kaipaamansa tiedon ja pystyy sen perusteella säätämään niin polttoaineensyöttöä kuin sytytystäkin ajotilanteen mukaisesti. Stroboskooppilampulla tutkimme suuttimien suihkukuviota. O2 nyt 0,796 V ja IAC 8. Niin myös esimerkkitapauksessamme. Tällä ei pitäisi olla mitään merkitystä (tyhjäkäynSpinneri 4/2009. Tämä siis kertoi suoraan seoksen olevan liian rikas. Tyhjäkäyntikin laski 875 kierroksesta 825 kierrokseen.
ECU menee Closed Loop -tilaan, joka tarkoitti sitä, että lambda toimi. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun jenkkikasin moottorinohjaus tipahtaa tyhjäkäynnillä Open Loopiin ulkolämpötilan ollessa alle hellerajan.
Polttoaineseos oli testiohjelmien mielestäkin liian rikas. Kun happianturin antaman jännitteen pitäisi vaihdella 600-900 millivoltin välimaastossa, oli se nyt monissa
ajotilanteissa selvästi yli 900 mV. Mistä ihmeestä etsisimme seuraavaksi vikaa. Mukana tulee kaikki tarvittava, myös ohjelmat.
OBD-liitin löytyy yleensä kojelaudan alta, kuljettajan jalkatilan seutuvilta. Muut arvot tyhjäkäynnillä ok, mutta TPS 0,28 volttia liian korkea, samoin kuin O2, jonka tulisi pysyä 600-900 mV välimaastossa.
WinALDL osaa piirtää karttaa, josta voi ajosuoritteen jälkeenkin tarkastella esimerkiksi ruiskun toimintaa eri ajotilanteissa.
Tämä otos on otettu TPS-anturin säädön jälkeen
Ja tähän heti varoituksen sana: Älä käytä tätä sovellusta ellet todellakin tiedä mitä teet. Koska tarkoituksena ei ollut lähteä vertailemaan eri tuotteiden toimivuuksia, päätimme konsultoida luotettavan tahon kanssa toimivan aineen valitsemiseksi. Vaikutuksesta kerromme myöhemmin, kun autolla on ajettu hieman enemmän.
Elekma Oy Puh. Projektiautomme TPS näytti toimivan, mutta kaipaavan säätöä; kaasu ylhäällä -arvo oli 0,28 volttia liian korkea. Tällä on merkitystä myös seokseen! Itse anturissa ei varsinaisesti ole säätömahdollisuutta, joten se piti yksinkertaisesti tehdä. Ennen TPS-säätöä lambdaarvo oli korotetulla tyhjäkäynnillä (>2000 rpm) 1,028 siis juuri ja juuri katsastuksessa hyväksyttävissä arvoissa. Polttoainejärjestelmän puhdistusaineet kuuluvat useimmiten jälkimmäiseen kastiin. Suurena yllätyksenä ei tullut tieto vakiosuuttimista. Tämä asia olisi pitänyt tarkistaa ehkä ihan ensimmäisenä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Käytännössä tämä tarkoitti kiinnitysreikien muotoilemista sellaisiksi, että anturia voitiin kääntää sen keskiakselin ympäri
Spinneri 4/2009
Lopuksi teimme vielä "kemiallisen korjauksen" polttoainejärjestelmän puhdistusaineella.
pysyi annetuissa rajoissa.
muutamia asteita. Niiden käyttö on helppoa ja nopeaa, joten päätimme kokeilla saisimmeko korjattua toisen suuttimen suihkukuvion likaamatta käsiämme. Jo aiemmin huomiomme oli kiinnittynyt yhteen oleelliseen arvoon: TPS eli Throttle Position Sensor -arvoon, joka oli 0,78 volttia. Meidän kohdallamme CTS-anturi näytti toimivan kuten pitääkin. TPS:n toiminnan testaamiseksi kaasu painettiin rauhallisesti pohjaan (sytytysvirta edelleen kytkettynä, moottori ei käynnissä) seuraten jännitteen kohoamista. Jos arvo laskee lähelle nollaa, viittaa se imuvuotoon. 010 839 4400 www.finntest.fi Tomi Halkola, tekninen avustus
Yhteistyössä:
Spinneri Magazine kiittää:
35. Varsinkin kun ECU näytti olevan koskematon. Sen lisäksi että se kommunikoi GM:n OBD1-aikakauden ECUjen kanss a, liikkuu tieto muun muassa Fordin EEC IV ja V, tietyn aikakauden Subaru Impreza WRX :n, vanhempien Nissaneiden sekä Mitsubishin DSM moottorinohjausjärjestelmien kanss a. Lisäksi moottori tuntui vastaavan kaasuun aiempaa herkemmin. Uusin päivitys sovelluksesta on julkais tu reilu vuosi sitten, kun WinALDL:n kohdalla aikaa on ehtinyt kulua jo kaksi ja puoli vuotta .
TUNERPRO RT
ja". Viallinen moottorin lämpötila-anturi on usein syyllinen erilaisiin käyntiongelmiin. Anturi on kuluva osa!
Anturi löytyy ruiskun rungosta, kaasuläppien akselin päästä. Kun aiemmin seos oli tyhjäkäynnillä WinALDL:n mukaan jatkuvasti liian rikas (Open loop -tilassa), pysyi se nyt ohjearvoissa. Strobovalo auttaa ihmissilmää näkemään suuttimen muodostaman suihkun muodon; hyvin toimivassa suuttimessa se on siisti "tötterö". Vain kaksi torx-ruuvia auki ja anturi on irrotettu.
Me loimme kaipaamamme säätövarat TPS-anturiin muokkamalla anturin kiinnitysreikiä.
ti)seossuhteeseen, mutta tieto vaihdetuista suuttimista saattaisi auttaa vian paikallistamisessa. Sama pätee toki kaikkiin muihinkin sovelluksiin, joilla pääse e säätämään moottorinohjausta. Aivan tavoitearvoon emme päässeet, mutta hyvin lähelle, 0,53 volttiin. Tieto oli helppo varmistaa suutinten värikoodin avulla. Kaiken toimiessa oikein sen pitäisi pysyä arvojen 7 ja 20 välissä, yleensä 15:en paikkeilla. Arvo oli yläkantissa, ohjearvoksi kun useimpiin GM:n TPI- ja TBI-ruiskuihin ilmoitetaan 0,50 volttia. TPS eli Throttle Position Sensor kertoo moottoriohjaukselle kaasuläppien asennon. Korjaus oli onnistunut, helppo, nopea ja ennenkaikkea halpa! Toki täytyy muistaa, että TPSanturi on kuluva osa, joten jossain vaiheessa sen vaihto uuteen tulee varmasti vastaan. Olimme jo aiemmin tutkineet stroboskooppilampun (ajoituslampun) avulla ruiskutussuuttimien toimintaa. TunerPro RT on monelta osin WinALDL-sovellusta kehittyneempi. 050 326 4669 www.elekma.com Finntest Oy Puh. Me valitsimme BG 44K -tuotteen. Ammattilaisten käyttämät BG-tuotteet tarjoavat kattavan valikoiman "kemiallisia työkaluWinALDL -ohjelman lisäksi käytimme TunerPro RT -sovellusta. Osa näistä lisäaineista on suoraan humpuukia, osa taas käyttökelpoista tavaraa. Muutos vaikutti selvästi tyhjäkäyntiseokseen. TPS-arvon lisäksi kannattaa vilkaista myös CTS eli Coolant Temperature Sensor -arvoa. Tämä maksuton ohjelm a soveltuu paitsi ECUn lukemiseen, myös sen säätämiseen. Niin ikään IAC (Idle Air Control) -arvoa kannattaa tarkkailla. Chevyn kohdalla havaitsimme toisessa suuttimessa jonkintasoista "räkimistä", joka antoi viitteitä likaisesta suuttimesta. Myös tämä arvo
kemialliSta korjauSta
Markkinoilla on jos vaikka minkälaisia aineita, joiden luvataan parantavan esimerkiksi moottorin suorituskykyä. Kaasu pohjassa TPS-arvon tulisi olla yli 4,00 volttia. Varmistukseksi auto vietiin viellä pakokaasumittaukseen
RS24 toimii myös pienemmillä paineilla, mikä säästää ikääntynyttä kompuraa.
· Taka-akselin puslat ovat väljät. Volkkarissa on jäykkä akseli, ja se on kahdella puslalla korissa kiinni. Tällaisen järjestelmän huolto ja täyttö ei onnistu tavallisessa autohuollossa vaikka ilmastointilaitteenhuoltoa mainostettaisiinkin. Ihmekemikaalejahan on TV Shop pullollaan, mutta nyt puhutaan tököteistä jotka jopa
Spinneri 4/2009
· Puslien vaihtoa varten akselia tarvitsee laskea vain n. Tökötti pesee öljykanavat ja nostajat, lopputuloksena puhtaampi ja hiljaisemmin käyvä moottori. 10 cm, ja sen verran onnistuu yleensä helposti. Ulkokehä 36
· Kylmäaineista muuten. Aine on melko kallista, luokkaa 30 euroa purkki, mutta hintansa väärti. Ilmastoinnin kennoon kertyy likaa ja mikrokasvustoa, jotka sitten ilmavirta laittaa liikenteeseen ja haisevat koko autossa. laittoi Natikkaansa löpöä samassa tarkoituksessa ja täräytti käymään. Tosin aine on käytännössä liuotinbensiiniä...
· Mutta onneksi laiska pärjää aina. Öljynvaihdon yhteydessä Motor Flush kaadetaan ennen vaihtoa öljyjen sekaan ja käytellään konetta ohjeen mukaan korotetulla joutokäynnillä. Motor Flush poistaa epäpuhtauksia moottorista, hiljentäen nakuttavat nostajat. niin ja käsijarruvaijerit myös!
hylsystä, parista isosta rikasta ja kierretangosta saa rakennettua kätevän sisäänvetäjän, jolla homma onnistuu suhteellisen kivuttomasti.
· Ilmastointia moni rassailee kuntoon. Taka-akselin irrottaminen ei oikein kiinnostaisi, hommaksi muodostuisi nimittäin jarrujen ilmaus, sähköjen irrotus... R12:ta ei käytännössä Suomesta saa, vaikka hyvät idänsuh-
Puolen tunnin päästä tuuletus, ja kyllä on raikasta.
la suoritetuilla huoltotoimilla on ollut laakerin elinikään laskeva vaikutus.... Nyt sitten kiertokangen laakeri leikkasi kiinni. Ne eivät pysy järjestelmässä pitkään. Nythän olisi paras aika siihen kun kesäauto on ajossa. Letkut ja liittimet ovat aika yleisiä vuotokohteita, ja saattaapa lauhdutinkennokin olla tiensä päässä.
· Ennen vanhaan vaarivainaa · Purkki pystyyn hanttarin jalkatilaan, auki ja ilmastointi täysille sisäilmankierrolla. Vielä kun malttaisi vähän aikaa uhrata käyttöauton huollolle ja korjauksille ennen talvea. Auto ylös ja pukeille, takaakselin pultit irti. Käytti vielä yleensä moottoria kierroksilla puolisen tuntia. Akseli tuetaan tunkilla ettei se pääse repsahtamaan hallitsemattomasti. Tähän ongelmaan auttaa Forten tai muun tuotteet, jotka puhdistavat kennon. Ilmastointikin olisi hyvä huoltaa muutaman vuoden
ta. Kylmäaineet tuppaavat varsinkin vanhemmissa järjestelmissä karkailemaan, ja jossakin vaiheessa järjestelmään kannattaa sijoittaa vähän korjausrahaa. Akseli laskeutuu nätisti, mutta tarkkana kannattaa olla etteivät ABS:n sähköjohdot tai jarruletkut mene poikki.
välein. Oikea kylmäaine on RS24 tai Isceon 49a. Vanhoissa autoissa yleinen kylmäaine R12 on sitten freonipohjainen aine. Ne ovat ympäristöystävällisempiä ja toimivat oikein R12:a tarkoitetussa järjestelmässä. Suurilta korjaamisilta on vältytty. Kuminroippeet saa kaivettua meisselillä pois. R134a:ta. Vaikka sakemannin rassaus keskellä kuumaa cruisingkautta kiinnostaa kun jääpuikko ahterissa, pakko mikä pakko.
unohtuu helposti paikoilleen, ja on vaikea poistaa. Vanhojen puslien irrottaminen pitäisi hoitaa asiaan tarkoitetulla ulosvetäjällä, mutta keskisilmä irtoaa väkisin työntämällä. Uuden puslan saa yleensä paikoilleen helpommin, mutta varovaisuutta tarvitaan jottei pusla mene rikki. Sopivan kokoisesta
nykyautoihin tarkoitettuja kylmäaineita, esim. Spinneri Magazine/pepen Pörinät, PL 2, 00411 HELSINKI e-mail pepenporinat@spinneri.fi
· Kesä sujuu mukavasti. Auton sisätila peittyy harmaaseen usvaan. Samalla koko auto raikastuu.
· Ja homma toimii. Takuuta en ota, mutta kokemusten mukaan ensimmäisellä kerralla paljon ajettuun koneeseen voi kaataa kaksikin pulloa kerralla. Helpoin konsti on sahata se halki rautasahan terällä ja naputella tuurnalla pois.
teet omaavat henkilöt sitä pystyvät hankkimaankin.
toimivat.
· Motor Flush lienee tuttu useim· R12:lla täytettyyn järjestelmään ei myöskään saa laittaa mille. · Ilmastointi saattaa myös hais-
· Sitten ei muuta kuin silmälle kevyt hionta ja vaseliinia. Tosin en menisi vannomaan että 70-luvul· Fortelta on muuten saatavilla vaikka mitä kemikaaleja helpottamaan myös harrasteautoilijan arkea
Hp. 4D. Hp. Spinneri varaa oikeuden muuttaa tai lyhentää ilmoitusta sekä jättää ilmoituksen kokonaan julkaisematta.
2. + 307 V8, käy erittäin nätisti. Tehot 130 kW, kiihtyvyys 0-100 km/h 7,5 sek, huiput 220 km/h. kats. p. Palstalla voi myydä ja ostaa kaikkea harrasteeseen liittyvää tai sitä sivuavaa tavaraa. Ajettu 290 tkm. Powerglide autom. Mukaan vanteita, renkaita ja alkuperäisiä osia. Kori yllättävän hyvä ja sisusta todella siisti. Katsastettu; ollut vain kesäajossa, 2 omist. Auto läpikäyty ja se on hyvässä kunnossa, kaikki toimii, sisustus uusittu, kone hieman piristetty, jarrut uusittu, jne. 6 200 EUR. Helppoa kuin heinän teko...
4.
Muista kertoa myymäsi kohteen oleellisimmat tiedot; turha jaarittelu ei kuitenkaan uppoa ostajaan! Älä unohda myöskään hinta- ja yhteystietoja! Halutessasi liitä mukaan MAKSUTON 4-väri kuva. Koneena nyt nelarin 200 lohkonen millä ajettu rempan jälkeen 12 tkm. Samalla omistajalla 10 vuotta. 050 353 5110 (Vehmaa), eMail oldhouse@luukku.com
NÄIN ILMOITAT SPINNERI PÖRSSISSÄ...
ILMOITUKSEN JÄTTÄMINEN SÄHKÖISESTI:
5.
tähänkin löytyvät nettisivuiltamme. 33 500 EUR. Tumma vihreä, lievä met.hohto. Kuvan suositeltava koko on 10x15 cm. Kuvan suositeltava koko on n. p. Huom! Kuvia ei palauteta. 040 546 9707 (Hyvinkää), eMail Mikam73@gmail.com
Kaikinpuolin kunnossa, ruosteeton, paljon uutta osaa. +400 hv. 046 845 4863 (Punkalaidun)
Chevrolet Corvette `77
Eurot
Ford Sierra Cosworth `89
Nissan 200 SX 1.8 Turbo IC `91
Museokatsastettu. Fidanza alumiini vauhtipyörä + Centerforcen kytkin BeCool alumiinijäähdytin. 3.
4.
Surffaa osoitteeseen www.spinneri.fi/swap Valitse "Jätä ilmoitus" -toiminto Jätä ilmoituksesi ohjeiden mukaisesti Halutessasi liitä mukaan MAKSUTON 4-väri kuva; ohjeet
ILMOITUKSEN JÄTTÄMINEN POSTITSE:
5. Todella asiallinen cossu siistiä etsivälle. 16 jälkeen (Pori), eMail msivunen@gmail.com
Ford Thunderbird SC `89
Aut., aj. 150 EUR. Molemmat renkaat kohtuu hyvät ja alkuperäisillä vanteilla. Muuten vakio. Air Blaster + Big Mouth ilmanotto Haibeck chip. 8 000 EUR. 1000 x 700 pikseliä. p. 3 990 EUR / vaihto. Mahdollinen vaihto Corvette C5. 123tkm. 2599 EUR p. Muiden kuin myytävien autojen kuvia julkaisemme mahdollisuuksien mukaan. Hp. Seuraava katsastus 06/2011. 044 550 6044/klo. Hp. Hp. Yritysten tai muuten ammattimaista toimintaa harjoittavien yhteisöjen tai henkilöiden ilmoitusten julkaisemisesta on sovittava aina erikseen. 050 553 6364 (Koski TL), eMail js(ät)sci.fi
Aj. MYYDÄÄN Jenkit
Chevrolet Malibu `6x
Corvette ZR1 `90
Ford 20 m 2,6 l V6 `71
Huippusiisti orig. Hp. 3.
7.
Spinneri 4/2009
37. 350 + TH350. 046 810 9779 (Tampere), eMail jouni.peltokoski@gmail.com
Tuotu muuttoautona Saksasta -90. 040 506 2098 (Kerava), eMail popi@webinfo.fi
Siistikuntonen takaveto-Nissan. p. STG1 lastu, rajapaineventtiili, 2,5" putki. Peltisarjat + RandomTec katalysaattorit + Corsa putkisto. Sisustassa Momon raceratti, ahtopainemittari, alumiinipoljinpinnat yms.. 6.
1.
Lähetä postikortti tai kirje osoitteella SPINNERI MAGAZINE/PÖRSSI PL 2, 00411 HELSINKI Käytä mieluiten tulostinta tai tekstaa selkeästi Kerro ostatko vai myytkö
Spinneri Pörssi on tarkoitettu vain yksityishenkilöille. 4/09, punainen. Alustan puslat vaihdettu polyuretaanisiin (2007) GoodYear F1 Supercar 275/315 renkaat. 044 204 7766 (Turku), eMail toni.lundahl@luukku.com
Japsit
Honda Accord `78 automaatti
Varaosiksi. 2. Cobra hälytin. p. Ilmoittaminen 4-värikuvineen on yksityishenkilölle ilmaista. Alusta massattu ja säännöllisesti huollettu. Pelkän teksti-ilmoituksen voit lähettää myös · Faxilla (09) 8330 6616 · S-postilla toimitus@spinneri.fi
1. 16.900 euroa. p. p. 200tml. Hp. midsize. Juuri laitettu raidetangon päät, etulevyt ja kaikki palat. Spinneri ei vastaa millään tavoin myytävien tavaroiden laadusta, oikeellisuudesta tai alkuperästä. Hp. 7 555 EUR. Sähköikkunat ja peilit, hälytin, keskuslukitus, lohkolämmitin ja sisätilanpistoke, ohjaustehostin, madallettu
Best Damn Garage in Town!
Varaosat, huollot ja korjaukset kaikkiin USA-autoihin
www.jmt-autopalvelu.fi
Kuormaajantie 3, 40320 Jyväskylä puh. - Suuri määrä USA-purkuautoja - Uudet peltivanteet edullisesti - Firestone valkosivurenkaat - Jäähdyttimet, Ilmastoinnin kennot
Spinneri 4/2009
41. (014) 610 292, 610 339
TÄMÄ ILMOITUSTILA ALKAEN 110 EUROA !!
Katso lisätietoja www.spinneri.fi/mediatiedot
VARAOSAT
Nyt puramme:
UUDET JA KÄYTETYT AMERIKKALAISIIN
CHRYSLER Caliber -07, Lebaron -89-90, New Yorker -96, Neon -00-05, Neon -95-99, PT Cruiser -02, Saratoga -91-90, Stratus -95-96, Vision -95, Voyager -89-90, Voyager -92-95, Voyager -96-00, Voyager Grand -01
GM Astro -90, Beretta -92, Blazer S10 -92, Caprice -85, Corsica -91-93, Firebird AVO -97, Lumina -96-97, Montana -97, Pick up 6.5D K2500 -95, Pick Up 305 -85, Suburban -94, Transport -93, Transport -98, Van G30 -00, Van G20 6.2D -90
FORD Aerostar -91, Taurus -89, Thunderbird -90 JEEP Cherokee Grand Cherokee -96, -90, Commache -90, Grand Cherokee 3.1TD -00
TUE KOTIMAISTA!
Tilaa aidosti kotimainen SPINNERI MAGAZINE www.spinneri.fi
www.nettivaraosa.com/usavaraosat
Autojen kuvat:
USA Varaosat Koskinen Ky / Lasse Koskinen
Yhdystie 5, 19600 HARTOLA, GSM
lasse.koskinen@usavaraosat.fi
0400 646 403
- Tarvikevaraosat huoltoon ja korjaukseen - Alkuperäisvaraosat GM, Chrysler, Ford USA - Uudet ja käytetyt korin osat - Ruostekorjauspellit - Purkuosat,koneet,vaihteistot,jne
ja varmasti vauhdikaskin meno jatkui vielä ratapäivän jälkeen, kun kerhon "Official kesämiitti" starttasi Aulangon leirintäalueella. Koko tämän matkan tankista ryöppysi bensiiniä radalle. Todellinen onni onnettomuudessa, että auto ei syttynyt palamaan! Tässäkin tapauksessa vauriot olivat vain materiaalisia, jos toki kuljettajaa harmitti kovasti, hän kun ehti ajaa vain nelisen kierrosta ennen onnettomuutta. Autoa ei myöskään saatu yhden kohtuu-ruipelon ukkelin voimin ulos tallista (apuvirran toivossa),
joten Ahvenistolle piti suunnata muilla menopeleillä. Huikeaa oli myös meno hetkittäin. Teksti Heikki Skyttä,kuvat Jari Sjöman ja Joni Rolig Teksti Jari Sjöman, kuvat Spinneri Team
Polttaa kesäkatu kuuma... Hellelukemiin kivunnut lämpötila tarjosi ulkoilmatapahtumalle huikeat puitteet. Samana päivänä vietettiin siis monissa oppilaitoksissa lukuvuoden päättäjäisiä. Tälläkin kerralla kuljettajan vammat olivat korkeintaan henkisiä. Ennen kuin mennään siihen, kerrottakoon, että myös Spinnerin piti suunnata paikalle projekti-Cosworthillamme. Harmi...
peltiä vääntyi
Ajankohta varmasti nipisti hieman osaottajien määrää, monien kun piti olla sitä valkolakkia pistämässä joko omaan päähänsä tai sitten ystävän/tuttavan lakitusta tai muuta valmistumista juhlistamassa. Eikä saada.
T
oukokuun viimeisenä lauantaina toiset pistivät valkolakin päähänsä, toiset taas isompaa vaihdetta pesään. Itse en ehtinyt olla paikalla kuin viitisen minuuttia, kun hopean värinen Sierra pöhäytti suolenkillä kuutosmutkasta pihalle, törmäten rengasvalliin. Henkilövahinkoja ei kuitenkaan syntynyt, ja autokin pysyi ajokuntoisena. Nähtiinpä se vielä tuonkin jälkeen radalla!
Puolisen tuntia myöhemmin sattui vielä selvästi vaarallisempi tilanne, kun hieman vanhemmasta Sierrasta petti polttoainesäiliön toinen kannatinpanta. Tapahtuma huomioiden ei tilastoja tarvitse lähteä millään tapaa mustamaalaamaan, vaikka tälläkin kerralla osallisena oli Ford Sierra. Hetkittäin liiankin kanssa, kuten tämän kaltaisissa tapahtumissa aina välillä tuppaa käymään. Silti Ahveniston rata-alueella riitti menoa ja meininkiä. Peltivaurioiden lisäksi parsittavaa tulee takavalon ja pakoputkiston kohdalla. Ja sillä seurauksella, että koko apumiehen puoleinen kylki tulee vaatimaan oiontahoitoa. Projekti-Cossumme kohdallakin olisi ollut siinä ja siinä, olisiko autolla ollut mitään asiaa radalle... Kuljettaja ei heti havainnut mitä oikein tapahtui, ja jatkoi muutaman sadan metrin verran matkaansa. Viiden watin polttimo oli imaissut 60 ampeeritunnin akun tyhjäksi vajaassa viikossa, eli ajassa mitä Cossu oli tallissa seissyt, eikä virtaa enää riittänyt moottorin henkiin herättämiseksi. Iltakarkelokuvia voi käydä bongaamassa kerhon nettifoorumista, osoitteesta www.cosworthrsclub.com/keskustelu (=> Tapahtumat)
Spinneri 4/2009
42. Ahveniston varikkoalueella, samoin kuin radallakin, nähtiin toki myös muita autoja kuin Sier-
Tiukentunut desibeliraja, 95 dBA, jätti varikolle entistä enemmän autoja.
roja tai ylipäätään Fordeja. Osa paikalle saapuneista kerholaisista joutui ihastelemaan muiden ajonäytteitä varikolta käsin, oman (harraste)auton pakoäänen noustessa yli uusien, entistä tiukempien desibelirajojen. Järjestävä kerhokin toivoi tätä, mutta kohtalo puuttui peliin. Tapahtumassa vieraili niin Audeja, Opeleita, US-Fordeja kuin pari Mitsubishi Lancer Evoakin. Auto vain lähti jonkinlaisen driftingin seurauksena kuskinsa hyppysistä ja luisui takakulma edellä kaiteeseen (katso Youtube 4jCigPdS3Zo, kohta 3:15 min). Autossa oli jäänyt toinen karttavalo palamaan. Omakohtainen aikatauluni ei valitettavasti mahdollistanut tähän tapahtumaan osallistumista. Hauska ... Tankki tipahti osittain asfalttia vasten autolla oli tuolloin vauhtia varmasti toistasataa. Cosworth RS Clubin tapahtumajärjestäjät olivat ilmeisesti tanssineet todellisen anti-sadetanssin, parempia puitteita ainakaan sään puolesta ajokauden ensimmäiselle ratapäivälle kun ei olisi voinut toivoa. Täysin pilvetön taivas, asteita varjossakin +24 celciusta. Eikä aikaakaan, kun oli seuraavan onnettomuuden vuoro. Jälkimmäinen lienee ollut suositumpi vaihtoehto Ahveniston moottoriradalla, kun Cosworth RS Club tarjosi jäsenilleen jälleen kerran vauhdikasta menoa ratapäivän muodossa
nilkutetaan kolhujen saattelemana.
Hopean värinen Cosworth lipesi radan 6. pääsuoralle ... 09 20 IA N UM SÄ HT KE PA TA
Kalevi Haarma kurvaa Sierra Laser -pohjaisella, takatuuppari-Cossun tekniikkaan perustuvalla RS500 -replikallaan Ahveniston pääsuoralle.
Kaiken kaikkiaan Esco-Cossuja nähtiin lähes helteisellä Ahvenistolla yllättävänkin vähän, tässä yksi hienoimmista yksilöistä.
Tähän tilannekuvaan sopisi leiskautus: Ja Tässä vielä mustan Sierran kuljettaja ... syytä ollakin, kun kaunista neitoa kyydittää.
43. Hieman vanhempi Sierra saapumassa ... ja vain hetkeä myöhemmin harjulla mutkassa kuljettajansa käsistä. mutta kierroksen päätteeksi varikolle harmaa sauhu taakse jää! kurvaa harjulle ehjällä autolla... bensatankki tipahtaneena!
LISÄÄ KUVIA SIVULLA 44...
Ahveniston uusi kaukoohjattava valojärjestelmä parantaa turvallisuutta huomattavasti.
Spinneri 4/2009
Kuljettajalla keskittynyt ilme ..
Mobilisti 4 kpl (Dino, Fordson, Lincoln, BMW) 3. mutta tästäkin tilanteesta selvitään säikähdyksellä.
Nähtiin Ahvenistoa kiertämässä myös muita kuin Fordeja. Liity sinäkin seuraamme!
* Spinneri Magazine 3/2009, Mobilisti 4/2009, V8-Magazine 5/2009 ** 12 kk kestotilauksen hinta 30.6.2009
OLE FIKSU TILAA SPINNERI!! www.spinneri.fi
Spinneri 4/2009
Toimitettujen sivujen määrässä ei ole huomoitu vakiopalstoja (pääkirjoitus, sisältö, osto-myynti jne.)
44. Se ei tavoittele maksimaalista voittoa, vaan tarjoaa lukijoilleen monipuolista luettavaa, riippumattomia testejä, tee-se-itse artikkeleita ja paljon muuta. Spinneri Magazine 38,50 euroa
2. Mobilisti 55,00 euroa 3. V8-Magazine 61,00 euroa
Spinneri 38,50 eur 30
20 10
12 KK KESTOTILAUKSEN HINTA 2009
MONIPUOLISUUTTA
Autoesittelyiden merkkikirjo *
0
1. Spinneri Magazine 4 kpl (Ford, Chevrolet, Pontiac, Renault)
1. Pari Mitsubishi Lancer Evoakin tapahtumassa piipahti.
Kuva Joni Rolig
Kuva Joni Rolig
Kuva Joni Rolig
RAHOILLESI VASTINETTA!!
MUUTAKIN KUIN MAINOKSIA
Toimitettujen sivujen suhde kokonaissivumäärään *
80 70 60 50 40 30 20 10 0 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Spinneri 73 %
Mobilisti 72 %
80 70 60 50 40 30 20 10 0 80
Tilaamalla Spinneri Magazinen saat rahoillesi parhaan vastineen. Spinneri on monessa selkeä voittaja!
1. V8-Magazine 3 kpl (Ford, Chrysler, Chevrolet)
Spinneri Magazine on vuodesta 1998 alkaen ilmestynyt omakustanteinen harrasteautolehti. V8-Magazine 218 grammaa
JA SE HINTA
12 kuukauden kestotilauksen hinta **
1. V8-Magazine 65 %
V8-Magazine 65 %
TOIMITETTUJEN SIVUJEN SUHDE KOKONAISSISÄLTÖÖN
PAINAVAA SANAA
Yhden irtonumeron paino * 1. Mobilisti 299 grammaa
V8-Magazine 61,00 eur Mobilisti 55,00 eur
70 60 50 40
2. Spinneri Magazine 73 %
2. Jos et usko, katso itse. Mobilisti 72 % 3. Spinneri Magazine 280 grammaa
3. JATKOA EDELLISELTÄ AUKEAMALTA...
Kuva Joni Rolig
Kuva Joni Rolig
Mustang meinaa karata slalomissa kuljettajansa käsistä ..
Jos haluaa kaiken nähdä, niin pitää pyöriä kentällä koko päivä ja jättää tuttujen kanssa jutustelu vähäisemmälle. Järjestelyt toimivat kuitenkin hyvin ja kaik-
Spinneri 4/2009
45. Liekö sateen uhka pelottanut osan myyjistä jäämään kotiin. 09 20 IA N UM SÄ HT KE PA TA
Teksti Riku Loisa, kuvat Riku Loisa ja Kettil Rautio
O
Nyt jo kahdeksatta kertaa järjestetty Kouvolan Swap & Meet oli taas harrasteautojen antia parhaimmillaan esitellen monipuolisesti kaikenlaista harrastekalustoa.
man lisänsä tapahtumaan toivatkin Kymen Automobiilikerhon Kuninkaantien ajoihin osallistuneet autovanhukset, jotka matkallansa pysähtyivät tutkimaan muiden harrastajien touhua. Pöllyttäjiä olikin saapunut paikalle mukavasti, mutta ahtimista huolimatta ne eivät onneksi kosteasta hiekkakentästä paljoa pölyä nostaneet. Tämänkaltaisen tapahtuman hyvä ja samalla myös huono puoli on kaluston vaihtuvuus. FHRA Kouvola otti hieman etupainotteisesti huomioon Plymouth Dusterin tulevat 40-v. Jos vaikka ensi vuonna kesä kuivaisi sen minkä tänä vuonna kasteli.
pöllyttäjät
Päivän aikana Esteri päätti heitellä muutamiakin kuuroja kaupungin päälle, jotka omalta osaltaan vaikuttivat kaluston vaihtuvuteen, mutta siitäkin huolimatta kiireisimmillään tilan loppuminen taisi olla lähellä. Silti helposti livahtaa joku hieno harrastepeli ohi silmien. Ympyrässä mopot ja pyörät ovat hyvin esillä. juhlat ja palkitsi jo nyt etukäteen Kaupungin Parhaan Dusterin. Kaksipyöräisten kerääminen samaan paikkaan kentän keskustan viheralueen viereen on hyvä idea. Toisaalta on taas mukava katsella ja kuunnella kun autoilla ajetaan, eivätkä ne seiso vain statisteina ja koristeina.
ki mahtuivat kentälle kalustoaan esittelemään. Swap-alueelle olisi myyjiä mahtunut enemmänkin. Tilausta osamyyjille kyllä tuntui olevan
Ne näyttivät kestävän jatkuvaa suditta-
Driftingit
Monipuolisen tapahtuman pihvi oli X-treme Pro Drifting Trophysarjan tämän vuoden toinen osakilpailu. Koska rata oli lyhyt, ei kuljettajilla ollut yhdessä lähdössä montaa mahdollisuutta näyttää osaamistaan tai paikata virheitään, mutta toisaalta yleisöllä oli mahdollisuus nähdä rata kokonaisuudessaan, toisin kuin monilla "oikeilla" moottoriradoilla. Perjantaina oli harjoitukset ja lajitteluajot, joiden pohjalta rakennettiin lähtöjärjestys lauantain varsinaisiin ajoihin. Poikkeuksiakin tietysti oli, esimerkkinä erään skootterin perässä ollut, vetäjänsä väreihin maalattu harvinainen yksipyöräinen peräkärry. Perjantaina oli entisöinnin laatukilpailu, ja lauantaina oli kaikelle yleisölle avoin näyttely Paavo Nurmen puistossa. Terry suoritti huikeita temppuja niin Legendsautolla kuin avomallisella TVRurheiluautollakin, välillä molemmilla yhtäaikaisesti! Liikkuvasta autosta nousu ja siihen takaisin kiipeäminen oli hänen uransa alkuaikoina melkein ennennäkemättömän hurjapäinen temppu, mutta Terry on tehnyt siitäkin rutiinia. Jokainen lähtö ajettiin pareittain pudotusajona, vähän saman tapaan kuin drag racingissakin. Tämä tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingin sydämessä.
un muistelee millaisen vastustuksen katuautokilpailun järjestäjät joutuivat aikoinaan kohtaamaan, täytyy nostaa hattua järjestäjille, että ovat saaneet edes luvan järjestää tällaisen tapahtuman Helsingissä. Puhetta tuli kuin turkin hihasta, ikävä kyllä muutama aukko tiedoissa paikattiin sujuvasti hatusta vedetyillä "faktoilla". Suomen Skootteriklubikin osallistui tapahtumaan. Teksti ja kuvat Arto Heikkinen
K
Kesäkuun toisena viikonloppuna järjestettiin Helsingin Olympiastadionin alueella X-treme Festival -tapahtuma. Tilaisit sinäkin Spinnerin, Terry, niin ei tarvitsisi tuolla tavalla kikkailla saadaksesi kuvia tempauksistasi! Miehen taidon lisäksi on ihmeteltävä myös ajossa käytettyjen renkaiden kestävyyttä. Tilaisuuden juontaja esitteli joka autokunnan ennen kuin lähetti heidät matkalle. ka yksi etappi oli Helsingissä Xtremen yhteydessä. Toisaalta se, että moottoriradan sijaan driftaajien piti tyytyä kilpailemaan stadionin parkkipaikalle betoniseinin rajatulla alueella, teki pareittain ajetuista kisoista pelkistetympiä, joskin yleisön kannalta helpompia seurata. Tarjolla kun oli katsottavaa muillekin kuin tuning-henkisille ihmisille. Näytteillä oli kaikenlaisia skoottereita vanhoista uusimpiin, moposkoottereista isompiin motoskoottereihin. Tästä huomasi miten samanhenkisiä erityyppiset skootterit olivat, laajasta mallikirjosta huolimatta maallikon silmään pisti varsin vähän mitään erikoisemmalta näyttävää. Samana päivänä ollut hieman toisenlainen suurta autoilijajoukkoa liikuttanut (tai seisottanut) Reclaim The Streets -tapahtumahan saatiin aikaiseksi ihan luvattakin, joskin sen suosio jäi huomattavasti pienemmäksi isommasta medianäkyvyydestä huolimatta. Vaikka nopeudet radalla jäivätkin suhteellisen alhaisiksi, kosketuksia aitaan ja kanssakilpailijoihinkin tapahtui, joten muutamia autoja
Spinneri 4/2009
Sahk 50 vuotta
Tapahtumaan niveltyi Suomen Autohistoriallisen klubin 50-vuotisjuhlallisuuksiin liittynyt valtakunnallinen retkeilyajo, jon48. Tiedoksi vaan, että Buick Electra 225:n mallinumero EI tarkoita iskutilavuutta, ja että Al Capone ei käyttänyt Citroen 15:ää poliiseja paetessaan jo ihan siitä syystä että oli "Gangsteri-Sitikan" esittelyvuonna Alin rikollisura oli jo ohi pitkän vankeusrangaistuksen takia. Välillä mies matkusti ympäri kieppuvan Legendin katollakin, ja jätti sen pyörimään rinkiä yksikseen siksi aikaa kun haki kameran ikuistaakseen ajoaan niin ulkoa päin kuin sisältäkin. Järjestäjät olivat kyllä ottaneet ilon irti suuresta yleisöpotentiaalista. Sieltä lähdettiin jatkamaan retkeilyajoa, jonka maali oli Hyvinkäällä. Olivathan ne näytöksen jälkeen jo aivan ruvella, mutta ilma pysyi vielä sisällä eikä kudosrakennekaan vielä näkynyt.
kanSainväliSen taSon Stunt-näytöS
Eräs vetonauloista oli kuuluisan englantilaisen stunt-ajaja Terry Grantin autoshow. Molemmista autoista saattoi lukita kaasun pohjaan ja jättää auton sutimaan itsekseen ympyrää ohjaus ääriasennossa, ja ajella sitten samalla toisella autolla kiekkaa sen autopilotilla etenevän kiesin ympäri. Koska turva-alueet olivat kapeat, oli yleisön turvallisuus pitänyt taata ympäröimällä rata yli kaksitonnisista betonielementeistä kootulla aidalla. Tapahtumapaikkana Stadion oli tietysti siinä mielessä ihanteellinen, että kohtuullisen matkan päässä asuu miljoona ihmistä. Nämä skootteristit eivät kuitenkaan lähteneet rähinöimään moottoripyöräjengien kanssa vaan rauhalliselle ajelulle kaupungin keskustaan.
"Nämä skootteristit eivät kuitenkaan lähteneet rähinöimään..."
mista loputtomiin. Näyttelyn jälkeen skootterit ryhmittyivät paraatiin, joka
toi mieleen 60-luvun brittiläistä nuorisokulttuuria kuvanneen Quadrophenia-kulttielokuvan mod-ryhmät
Drifting-finaalien jälkeen valittiin vielä näyttelyn puolella esillä olleista tuunatuista autoista kymmenen parasta, jotka jatkossa kilpailevat toisiaan vastaan tavoitteena Nordic Tuner Awardsit. Mikään auto ei osumien vuoksi joutunut keskeyttämään, mutta joillakin tiimeillä oli muita teknisiä ongelmia. Yleisöllä oli pääsy seuraamaan myös varikkoalueen tiimellystä.
09 20 IA N UM SÄ HT KE PA TA
piti vähän laastaroida varikolla. Tinkimättömään tyyliin kuuluu yksisylinterisen Honda Monkeyn moottorin naamiointi V-kakkoseksi ylimääräisellä koristesylinterillä! Toisenlaisia pyöriä oli esitteillä
Spinneri 4/2009
Pimp-Garagella, jonka custompolkupyöristä jäi erityisesti mieleen eräs luomus, jossa voimansiirron lisäksi myös runko oli toteutettu ketjulla! Kopterihenkinen raami oli vankkaa kettinkiä jonka lenkit oli hitsattu yhteen, ja koko komeus oli silattu katuuskottavasti rautaoksidilla jota tuttavallisesti myös ruosteeksi kutsutaan. Mutta tällaiseen paikkaan ei olisi tämän enempää mahtunutkaan muuta kuin merkityksettöminä pintaraapaisuina. Kaikkiaan X-treme Festival oli varsin onnistunut, niin tapahtumana kuin yleisömenestyksenäkin. Toisekseen alueen nurmikoilla, kallioilla ja terassilla on mukava istuskella kesäpäivänä muutenkin, mikä varmaan houkutteli muutaman ihmisen autoilutapahtumaan ihan vahingossa. Onneksi tallien yhteishenki toimi, ja menestyneempi kuljettaja sai parissakin tapauksessa tallikaverin auton lainaan. Nyt kaikki tuningiin liittyvä ja perinteinen museoautoharrastus saivat mahdollisuuden saavuttaa laajempaa julkisuutta.
Voi tätä brittiläistä laatua-taas ratti
irtosi!.
Onni Mäkeläinen lahjoitti itselleen 30-vuotislahjaksi finaalin voiton.
Leif Hauselmann pääsi suorittamaan läpiajon, ja tekikin sen näyttävästi burnaten.
Lähdössä kohti Hyvinkäätä vuoden 1958 Chevrolet Biscaynella.
49. FHRA:n kojulla oli kaksi kiihdytyspyörää, joista pienempi oli juniorikuljettajille tarkoitettu malli, jolla jo kymmenvuotias pääsee vetäisemään kahdeksasosamaileja. Tapahtuma oli tosin varsin kaksinapainen, tuningin ja klassikkoautojen lisäksi eivät muut harrasteautoilun osa-alueet juuri näkyneet. Ei hassumpi syntymäpäivälahja! Toiseksi ajoi BMW:llä ahvenanmaalainen Leif Hauselmann, ja kolmanneksi niinikään Nissanilla Marko Hyvönen.
monenlaiSta nähtävää
Paikalla oli erilaisia järjestöjä, yhdistyksiä ja yrityksiä esittelemässä itseään. Väkeä oli sanonnan mukaan kuin pipoa, jota ei lämpimän sään vuoksi tarvinnut ainakaan palelemisen välttämiseksi. Keskeinen paikka sinänsä oli hyvä yleisön houkuttelemiseksi, etenkin kun pääsymaksua ei ollut. Liikkuvan poliisin kojulla oli turvavyösimulaattori jolla simuloitiin "kattokerhoon" liittymistä, ja sitten ylösalaisin olevasta autosta ulos kampeutumista. Ja jotta lapsesta tulisi aikuisena paitsi hyvä kiihdytyskuljettaja, myös "ainoan oikean moottoripyörämerkin" nimeen vannova pitkäparta, oli prätkä rakennettu Harley-tyyliseksi. Näin teki 30-vuotispäiviään juuri finaalipäivänä juhlinut Team Falkenin Ossi Mäkeläinen, joka voitti laina-autolla, Nissan 200 SX:llä, koko kilpailun
09 20 IA N UM SÄ HT KE PA TA
Siis varsin pitkään. 91. autossa on. Nimim. Mitä todennäköisimmin lukko puuttuu myös siinä tapauksessa, että toinen rengas pysyy paikoillaan. Kyseessä oli Subaru Leonen pick-up versio. Voimansiirto oli toteutettu 4-portaisen manuaali- tai 3-portaisen automaattivaihteiston kautta. jarruihin). Lisätietoa löytyy Suomen Saabclubin keskustelufoorumilta: foorumi.saabclub.fi Toimitus
STARLET 2A-GE PROJEKTI...
Voiko tulla katsastuksen kanssa jotain ongelmia kun Staraan on 1.0 paperit. Ja miten sen voi todeta. Sellaisia on jälkikäteen tehty 2A ja 4A-GE "symbioosilla". EA81-moottorista puolestaan tehoa saatiin 74 hevosvoimaa ja vääntöä 127 newtonmetriä (@2400 rpm). Käytetty siis 2A moottorin alakertaa ja 4A-GE moottorin DOHC-yläkertaa sekä ruiskua. Vääntöä irtosi 110/114 newtonmetriä (@2400/2800 rpm). Aluksi moottorina käytettiin 1,6-litraista EA71-moottoria, myöhemmin mainitsemaasi 1,8-litraista EA81moottoria. 900:n tekniikka menee helposti noihin vanhempiin, mutta 9000:n ei enää niinkään. Nimim. Vuosina 1983-84 tarjolla oli myös polttoaineen ruiskutuksella varustettu turboahdettu versio (EA-81T), jonka huipputehoksi ilmoitettiin 96 hevosvoimaa ja -väännöksi 167 newtonmetriä (@2800 rpm). Toyota ei ole koskaan valmistanut otsikossa mainitsemaasi 2A-GE moottoria. Jos tavoittelet isompia lukemia, on poikkeuslupa ainoa mahdollisuus. Onko autossa ns. Osaisiko joku lukijamme... Valitettavasti emme osaa kertoa, mitä kaasutinta Subaru käytti EA81-moottorin yhteydessä. Nämä kannattaa selvittää jo ennen kuin aloittaa varsinaisen projektin.
* vertailumoottorina toisen sukupolven Starletin 1,3-litrainen, 65 hevosvoimainen 4K.
Subaru Targa, oikealta nimeltään Subaru Brat, oli merkin valikoimassa vuosina 1978-93. Automaattilukot. Tälle palstalle voit lähettää harrasteautoilun värikkääseen maailmaan sekä lehteemme liittyviä kysymyksiä ja kommentteja. Nimim. Autossa ei ole lainkaan keskitasauspyörästöä eli se on joko etuvetoinen tai kiinteällä jakosuhteella nelivetoinen. Auto jota havittelen on vm. Spinneri Magazine/Hukkaportti, PL 2, 00411 HELSINKI · fax (09) 8330 6616 · Email hukkaportti@spinneri.fi · Internet www.spinneri.fi
VANHEMPAAN SAABIIN UUSI TEKNIIKKA...
Onko Suomessa tai Ruotsissa kuinka paljon rakenneltu vanhempia Saabeja uudempien tekniikoilla. Mikä kaasutin. Lisätietoa Subaru Targasta/Bratista voit metsästää muun muassa Subaru Club Finland ry:n keskustelufoorumin kautta. Heidän sivuiltaan löytyy myös runsaasti Subaru-aiheisia nettilinkkejä. Ruotsissa on rakenneltu vaikka minkälaisia vekottimia, siellä kun nuo säännökset ovat melko lailla joustavampia. Osa netissä julkaistavista kysymyksistä vastauksineen julkaistaan myös lehdessä. Periaatteessa pitäisi onnistua, jopa muutoskatsastuksella, jos vain pystyt osoittamaan katsastusviranomaisille luotettavasti huipputehon jäävän uudessa moottorissa alle 78 hevosvoiman. Taka-akselilla ei tehtaan toimesta ole minkäänlaista tasauspyörästön lukkoa, jälkiasenteisia on tiettävästi ollut saatavilla onko enää, siihen emme löytäneet vastausta. Toimitus
Toimitus
HUKKAPORTTI on kaikille Spinnerille lukijoilla MAKSUTON palsta, jolle voi lähettää harrasteautoiluun liittyviä kysymyksiä. kimzuToyota Starlet oli tuotannossa varsin pitkään, etkä kertonut minkä ikäisestä Starletista on kyse, mutta oletamme sinun tarkoittavan takavetoista, vuosina 1978-83 tuotannossa ollutta mallia (= KP6x). Onnistuuko homma sitten tänä päivänä. Tämä raja syntyy, kun vertailumoottorin* maksimitehoon lisätään 20 prosenttia. Yksi helppo ja useimmiten toimiva tapa tarkistaa onko (taka-)akselilla lukkoa vaiko ei, on nostaa peräpää ilmaan ja pyörittää toista rengasta vaikkapa myötäpäivään. Viittaat näillä ilmeisesti napalukkoihin. Myös kirjeitse lähetetyt kysymykset käsitellään; vastaamme kuitenkin julkisesti, koska sama aihepiiri saattaa kiinnostaa monia muitakin lukijoitamme.
52
Spinneri 4/2009. Näin aikaan saatuja "2A-GE" moottoreita on asennettu myös Starleteihin. Vuosimallista 1981 alkaen alennusvaihde tuli vakiovarusteeksi (ei turbomalliin). Palsta toimii ensisijaisesti internet-sivuillamme osoitteessa www.spinneri.fi. Helpoin tapa lähettää kysymys palstallemme on surffata nettisivuillemme, mistä löytyy helppokäyttöinen lomake kysymyksen lähettämiseen. Jos toinen rengas pyörii samaan suuntaan, on akselilla mitä todennäköisimmin lukko. Lisäksi palstaa voi käyttää itse lehteen liittyviin kysymyksiin ja kommentteihin. zaab Toimituksemme Saab-spesialisti kertoi seuraavaa:
SUBARU TARGA PICK-UP TIETOUTTA...
Minkälainen neliveto järjestelmä ko. lukkoperää vai lisävaruste. Sellaisia Bratissa ei ole lainkaan, ei käsikäyttöisinä eikä automaattisina. Tarkoitin lähinnä sitä että 900 ja 9000 mallien tekniikkaa siirreltäisiin 99 ja 90 malleihin. Napalukkoja käytetään lähinnä vain maastoautoissa ja raskaassa kalustossa. Muista myös, että muutoskatsastustakin ajatellen katsastusviranomaiset saattavat vaatia autoosi muita teknisiä muutoksia (mm. Koneena EA81, mitä tietoa moottorista. Jakolaatikko autosta niin ikään löytyy, onhan se nelivetoinen. "4×4"
On niitä Suomessakin rakenneltu, tosin tehorajat tulevat helposti vastaan. Normaalistihan on etuveto mutta kepistä kytkettävä nopea-hidas neliveto eli löytyykö jakolaatikko, keskitasauspyörästö, automaattilukot. Jos se taas pyörii vastapäivään, ei akselilla ole lukkoa. Luvan saaminen tämän kaltaiseen muutoksen voi olla vaikeaa. Eli mites tehot. EA71-moottorin maksimitehoksi ilmoitettiin 68-69 hevosvoimaa vuosimallista riippuen
Annetaan vanhalle uusi elämä!! Nimim. Itse jouset, samoin kuin iskunvaimentimet ovat oletettavasti olleet erilaisia ns. tehomalleissa. Ihan "heittämällä" tuskin mikään uudempi moottori on Carinaan istutettavissa. P.S. Priuksen hybridi-tekniikan asentaminen 80-luvun Carinaan tuntuu melko kaukaiselta ajatukselta, vaikka sinällään konehuoneeseen voi istuttaa minkä tahansa moottorin, kunhan lain ehdot täyttyvät. Ensimmäisen sukupolven eräänlaisena perusmoottorina käytettiin B61P-koodin omannutta 1,6-litraista nelosmoottoria, jonka maksimitehoksi ilmoitettiin 120 hevosvoimaa ja -väännöksi 136 newtonmetriä. Jumi Yritimme selvittää tuota asiaa pykäläviidakkoa kahlaamalla, mutta selkeää vastausta emme löytäneet. Emme puolesta, mutta emme varsinkaan vastaan. Toimitus
UUSITTUJEN NETTISIVUJEMME MYÖTÄ LUKIJOILLEMME ON TULLUT MAHDOLLISUUS KOMMENTOIDA LUKIJAKYSYMYKSIIN ANTAMIAMME VASTAUKSIA. MAZDA MX-5 MOOTTORISTA...
Mihin malliin MX Vitosen moottori perustuu eli onko sama mitä esimerkiksi 323 sarjassa käytetään. Mikä olisi uusin kone mitä voisi asentaa. Ja se tuo eroavaisuuksia mm. Yrittänyt tätä selvittää mutta en mistään ole vastausta löytänyt. Toimitus
COROLLA KE35 PELTIOSIA...
Mistä vois saada uusia peltiosia, esim. budjetti muskelia Et kertonut minkä sukupolven MX-5-mallista on kyse, mutta oletamme sinun tarkoittavan ensimmäistä sukupolvea, viitaten tuohon kysymyksesi kohtaan "323"... Teho ei saa kasvaa enempää kuin 20 % verrattuna mallisarjan tehokkaimpaan moottoriin, iskutilavuus vastaavasti max 25 % ja moottorin massa samoin max 25 %. Aivan äkkiseltään emme näe esteitä, niin teho kuin iskutilavuuskin jäävät säännösten rajojen sisälle. Sen takia onkin parasta olla yhteydessä jo ennen projektin aloittamista siihen katsastustoimipaikkaan, missä on ajatellut muutoskatsastuksen teettää. Siihen emme osaa suoraan vastata, käytännön kokemusta kun ei löydy. Jousitusrakenteet lienevät kuitenkin samanlaisia, tai ainakin samankaltaisia. Toimitus
CARINA TA12 EROJA...
Paljon on käsitelty Carina TA12 moottorinvaihto kysymyksiä mutta vähän niihin liittyen kysyn että kun on sanottu että Carinaa on ollut Japanissa 2T-G koneella niin onko Suomen ja Japanin malleissa muita eroja kuin moottori. Mikä sitten olisi tuorein käytettävissä oleva vaihtoehto. ohjauslaitteisiin. Eikä se mekaaninen yhteys mikään vakuutus ole: Itsekin aikanaan Fiat Unolla pöristelleenä mielessä ovat monen monituiset kerrat, joissa vaihdevivuston yhden nivelen lukkosokka pomppasi pois paikoiltaan, jonka seurauksena vaihdekeppi alkoi pyöriä valtoimenaan. Toimitus
CARINA II:LLE UUSI ELÄMÄ...
Carina II 1987 1,6 AT151. Kannattanee kuitenkin kysäistä asiaa vielä AKEn teknisestä neuvonnasta tai paikalliselta katsastusasemalta. Carina-fani No ainakin yksi oleellinen ero on; japanilaisen mallikaimat ovat oikealta ohjattavia. Vuonna 1994 valikoimaan tuli 1.8-litrainen, BP-ZE -koodin omannut nelosmoottori, josta tehoa irtosi 131 hevosvoimaa. Nimim. Onnistuuko sitä sitten muutoskatsastamaan malliin. Esim. Myös Celicassa käytetty 3S-GE edustaa jo VVT-i -tekniikkaa. Nimim. janne Niin juuri, annetaan vanhalle uusi elämä! Siirtoelimillä se onnistuu, vaikka autosta puhutaankin. Pykälien valossa rajoituksia ei oikeastaan tule, lainsäätäjäkin vain tykkää jos vaihdat 80-luvun autoosi 2000-luvun ilmastoystävällisemmän moottorin. 30t ajettu 2004 Corolla 1,6 VVT-i kone?. Autoon voi joutua tekemään monia muutoksia, jotka tulee hyväksyttää katsastusviranomaisilla. lokasuojat. Millään ei viittisi asentaa miljoona kilsaa ajettua 4A-GE tai 4A-FE... Käytännössä siis mainitsemiasi 4A-FE ja 4A-GE -kattiloita, mutta myös 3S-FE ja 3S-GE -moottoreita ihan vain muutamia mainitaksemme. Eli että vaihdekeppi pitäisi olla olemassa. A- ja S-sarjan moottoreita. Lisäksi moottorin täytyy täyttää auton käyttöönottoajankohtana voimassa olleet päästömääräykset, joka sinun tapauksessasi tuskin muodostuu minkäänlaiseksi ongelmaksi, kun uudempia moottoreita Carinasi konehuoneeseen kaavailet. Omakohtaisesti mieleen herää kysymys, miksi sellainen tarvittaisiin. Kannattanee kuitenkin kääntyä paikallisen katsastuskonttorin puoleen, jo ennen projektin aloittamista. Samaa moottoria, joskin matalampiviritteisenä, on käytetty myös 323-mallissa, joten aivan oikeilla jäljillä olet. Sinällään siis 323 Turbo -mallin 1,8-litrainen ja 147-hevosvoimainen, turboahdettu B6T-moottori lienee teknisesti asennettavissa MX-5-malliinkin. Saman sarjan edustajien asentaminen lienee siis kivuttomin toimenpide. Kahlasimme läpi useita (maailmalta löytyviä) varaosaputiikkeja, mutta peltiosia ei tunnu enää keneltäkään löytyvän... Esim. Tähän uusi kone. Mekään emme valitettavasti käytettävissä olevan ajan puitteissa saaneet mitään varmaa tietoa kaivettua esille. Nimim. 1.8 turbo antaisi kyseiselle autolle ihan kivat kyydit. Toimitus
ONKO VAIHDEKEPPI PAKOLLINEN..?
Pitääkös autossa olla vaihdekeppi lisänä jos on ratissa napit joilla vaihteet vaihtuu sähköisesti. ke35 Voipi olla vaikea paikka. Kaikissa nykyautoissa ei mekaanista yhteyttä ole, ja niissäkin missä on, on se pääsääntöisesti vaijereilla toteutettu. Nimim. Tai vaikka 2008 hybridi! Käviskö "heittämällä"?. alustassa. Onnistuisiko sitten mainitsemasi Corollan moottori, 3ZZ-FE. Vierasalueella voit esittää kysymyksiä ilman kerhon jäsenyyttä. Voisitkin heittää kysymyksen ilmaan Toyota Club of Finlandin foorumissa. Samalla 1,6-litrainen muuttui 89-hevosvoimaiseksi "mopomoottoriksi". Carina II:sen ensimmäisessä (T150) ja toisessa sukupolvessa (T170) jotka molemmat ovat itse asiassa Toyota Corona -malleja moottoreina on käytetty mm. Moottorin massasta meillä ei ole käytettävissä luotettavaa tietoa, mutta olettaisimme senkin täyttävän lain pykälän. Alkuperäiset peltiosat ovat varmasti jo koko maailmasta melkolailla loppu, eikä uustuotantoakaan tunnu löytyvän. OSALLISTU KESKUSTELUUN, SURFFAA OSOITTEESEEN WWW.SPINNERI.FI => HUKKAPORTTI
Spinneri 4/2009
53
Suoraa oli tälläkin kertaa mittaamassa myös hieman harvinaisempia kulkineita stripille. Paras aika 25,143 sek/ 93,56 km/h.
54
Spinneri 4/2009. Erikoisin varttimaileri taisi olla päältäajettava ruohonleikkuri. Kaksipyöräiset olivatkin luonnollisesti Streetman-luokan kärjessä. Rekkaveturin varttimailirepäisy meinasi katketa siihen, että auto ei mahtunut lähtöviivan päällä olleiden mittalaitteiston johtojen ali pakoputkien hipoessa johtoja. Kohta se vihreä syyttyy... Kisa päästiin ajamaan nopeasti läpi ilman ylimääräisiä viivytyksiä. Northern Nyland Cruisersin kokemus tapahtuman järjestämisestä kyllä näkyi, sitä ei voi kieltää. Kalustoa oli paikalla laidasta laitaan, kuten katukapinoissa arvata saattaakin, kun oman menopelin kulkupuolta pääsee lail-
lisesti ja virallisilla mittalaitteilla testaamaan. Tarkoituksenmukaista kyllä, sillä sateen uhka oli käsillä aamupäivästä lähtien. Nopein oli arvattavastikin monille tuttu musta tuplaturbo-Mosse, joka nappasi B-ryhmän voiton. Illalla taivas sitten repesikin, mutta kisa oli siinä vaiheessa onnellisesti saatu päätökseen.
Vankilasta karannut ruohonleikkaaja. Nopeita prätkiä oli paikalla kasapäin. Tapahtuman juontaja kerkisi jokusen vitsin vääntää, ennen kuin päästiin taas jatkamaan. Aika päätähuimaavat 2 min 57,982 sek/8,24 km/h!
rekkaa ja ruohonleikkuria
Kadunmiehen kiihdytyskisa keräsi Hyvinkään lentokentälle mukavan joukon porukkaa niin viivalle kuin katsomonkin puolelle. Teksti Juha Hietanen, kuvat Juha Hietanen ja Kettil Rautio
O
Street Slide 2009 ajetaan 13.6.2009 samassa paikassa, samalla kaavalla, samoin luokin ja samoin hinnoin kuin viime vuonna. Tuskinpa vaan, mutta yhtä mukavaa ainakin oli kuin muinakin vuosina. Näin mairittelevasti kuului kisojen mainostus NCC:n nettisivuilla.
liko tapahtuma siis toisinto edellisiltä vuosilta. Myös itänaapurin valmistamia kulkineita oli useampi viivalla. Loppunopeus kamppeella oli huimat 8 km/h ja rapiat päälle, mutta aikaa suoran mittaamiseen meni niin kauan, että mittalaitteista loppui asteikko. Juuri ja juuri mahtui piuhojen ali... Kisojen tulokset on nähtävissä osoitteessa www.nncgarage.com Street Slide -osiossa.
Hieman erikoisempi kilpuri, Scania R143. Kuskin ajovarustuksesta päätellen kyseessä oli polttariajelu. Esson baari-jutut voi todistaa epäileville todeksi..
Liukkaan oloinen Viipperä. Eliminaattorissa tie katkesi kuitenkin heti ensimmäisellä kierroksella.
55. Paras aika 17,747 sek/124,57 km/h.
B-ryhmän kolmonen.
Spinneri 4/2009
Streetmanien nopein auto.
Tämä Kupla osallistui pikkulohko-luokkaan! Lajittelun neljäs sija ajalla 11,617 sek/194,17 km/h. Ajat pyörivät 16 sekunnin molemmin puolin.
Paikalla oli useita Classic Chevyjä suoraa mittaamassa. Loppunopeus jos pitää paikkaansa huimat 282,57 km/h!
Mikko Salosen Pontiac Firebird edustaa perinteisempiä harrasteautoja. Luokkavoittaja.
Niklas Katajavuori kiihdytti luokkakakkoseksi ajalla 10,587 sek. Ari Lius & Bel Air suoriutui varttimailista 13,061 sekunnissa.
Sormet korviin! Jussi Nurmi oli omassa luokassaan lajittelun nopein ajalla 11,079 sek/191,69 km/h. Tomi Hakala kiihdytti Viper RT10:n Streetman-luokassa aikaan 13,081 sek/185,09 km/h.
09 20 IA N UM SÄ HT KE PA TA
Willys jeepit ottamassa mittaa toisistaan Streetman-luokassa
VAG:n tuotantoa rintarinnan.
BMW M3 alkaa olla jo harvinainen näky.
Tämä Ascona meni myös nätisti luisussa.
Pikku pusu rengasvalliin.
Luisuu luisuu...
Lada Samara vauhdissa.
Spinneri 4/2009
56. Vaikkei itse ajamaan menisikään, niin aina voi mennä ihastelemaan muiden ajotaitoja tai hienoja autoja tai ihan vaan viettämään aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa. Epäilin ennen Hämeenlinnaan lähtöä, että mahtaako paikan päällä olla ketään, mutta iloisena yllätyksenä sain huomata ratakansan olevan sisukasta sorttia. Isommilta vahingoilta ainakin tällä kertaa vältyttiin. Ahveniston moottoriradalla kylmän kalseana "kesäpäivänä".
R
adalle.com -tapahtumissa pääsee siis ajamaan omalla autolla pientä korvausta vastaan radalla. Sade tai ainakin sen kaltainen oli läsnä koko päivän mutta rata pysyi silti suhteellisen hyvänä. Apparinpuolen etulokasuoja hieman ruttaantui, mutta matka jatkui siitä huolimatta. Ratapäivät ovat suosittua huvia, sillä nähtävää on lähes jokaiselle jotakin. Koska tapahtuma on ennen kaikkea oman auton testailuun, oli omat vuoronsa myös vasta-alkajille tai muuten vaan hieman rauhallisemmille kuskeille. Moni kertoo ja esittelee kulkupeliään ihan mielellään. Vesi olisi kyllä tuonut omat mausteensa soppaan.
vuorot jakoon
Ratavuoroja oli jaettu hieman eri tarkoitukseen. Edellinen yö oli kostuttanut Ahveniston radan pinnan, mutta silti moni urhea oli tullut paikalle rata-ajo mielessä. prätkät ja siitä edelleen autoissa esim. Ahvenistolla kun ei ole kovin suuret turva-alueet etenkin prätkiä ajatellen. Joka vuorolle kyllä riitti ajajia. Ahvenistolla.
Radallako ahdasta. Ja uusia tuttavuuksia on helppo solmia, kunhan vaan menee rohkeasti kyselemään ja keskustelemaan. drifterit ja kilpurit. Tai miksipä hyvää ratapäivää heittää hukkaan. Teksti ja kuvat Juha Hietanen
Kadunmiehen ratapäiviä ajeltiin 14.6. Pääjakona autot vs. Ihmeen moni uskaltautui kaksipyöräiselläkin radalle. Radalle.com -ratapäiviä on tämän lehden ilmestymisen jälkeen vielä ainakin Botniaringillä ja Alastarossa sekä finaali 26.9. Omiin silmiin osui vain hopean harmaan Toyotan rengasvalliin tussahdus takaosalla mutkan mentyä hieman pitkäksi
Vertailumittaus kertoi Chevyn isolohkon murisevan 199,3 kilowatin eli 267 hevosvoiman edestä. Myöskin jo mainittu, alkuperäisestä poikkeava putkisto saattoi vaikuttaa lopputulokseen. Oleellista on kuitenkin se, että tässä artikkelissa kerrottavat, mitatut tehoarvot ovat keskenään vertailukelpoisia. Tarjontaa rajoitti hieman sekin, että halusimme pitää lehtemme tyylin mukaisesti budjetin kurissa ja muutokset sillä tasolla, että ne ainakin periaatteellisella tasolla ovat tehtävissä kotitallissa. Putkistomuutoksilla moni on saattanut etsiä kateissa olleita hevosvoimiakin. Tehtaan ilmoittamaan 230 heppaan verrattuna koneja oli siis peräti 37 enemmän. Samoilla jalanjäljillä olimme mekin. Onnistuneessa konstruktiossa tähän myös päästään, jos toki samalla useimmiten myös meteli kasvaa. Edelbrockin pakkaus pitää sisällään käytännössä kaiken tarvittavan: itse peltisarjat, tiivisteet, uudet pakosarjan pultit, paljon muuta pikkusälää ja peräti muutaman vaihtoon menevän tulpanhatun. Kuinka hyvin onnistuimme, sen ja paljon muuta saat selville tästä artikkelista.
T
ehoputkisto lienee tuttu termi meille kaikille. Kuinka paljon tällä oli vaikutusta vertailuarvoon, sitä emme valitettavasti pystyneet selvittämään. Näistä jälkimmäinen aiheutti heti alkuun keskustelua. Halusimme selvittää, kuinka paljon matalavireiseen, 454-kuutiotuumaiseen isolohkoon saisi lisävoimaa paremmin virtaavalla putkistolla. Toisaalta myös tehtaan arvoa tulee tarkastella hieman varovaisesti, ei nimittäin olisi ensimmäinen
kerta kun jenkkimoottori puskee ulos ilmoitettuja arvoja kovemman teholukeman. Pärisevät ja pörisevät putket ovat tuttuja, jos ei omasta, niin ainakin kaverin autosta. Niin kutsutuilla peltisarjoilla suurin saavutettava hyöty on parantunut alavääntö, joka juontaa sarjojen paremmasta virtaavuudesta verrattuna tehtaan valurautasarjoihin. Ainoiksi rajapyykeiksi asetimme kohtuullisen kustannustason ja stereo-soundin. Amerikkalaisen V8-moottorin pakosyklit sotivat omalla tavallaan toisiaan vastaan, jonka johdosta niin sanottuun tuplaputkistoon suositellaan joko H- tai nykyaikaisempaan X-putkea. Moottorin huippuväännöksi vertailumittauksessa saatiin hyvin lähellä tehtaan ilmoittamaa 522 newtonmetrin arvoa oleva lukema: 527 Nm.
ei enää monoa, kiitoS
Seuraavaksi oli aika aloittaa putkiston uusiminen. Lopputuloksen kannalta oleellinen tietotaito on heillä sellaisella tasolla, että toimitustiimimme pystyi työn etenemistä vierestä seuratessaan vain hämmästelemään. Annoimmekin heille hyvin vapaat kädet putkiston suunnitteluun. Koska auton omistaja, avustajamme Mike Shoei, halusi Chevyynsa todellisen stereosoundin, ei varsinaisen putkiston osalta ollut tarjolla valmiita ratkaisuja. Niinpä suuntasimme Laitilassa sijaitsevaan Martelius-Exhaustiin. Sen tehtävänä on
Spinneri 4/2009
60. Niinpä tilaus Edelbrockin sarjoista lähti eteenpäin.
Sinänsä valinta oli projektiammekin ajatellen optimaalinen. Tehoputkellahan pyritään parantamaan moottorin pakokaasujen poistoa ja sitä kautta kasvattamaan tehoa. Sellaisen on joku saattanut ruuvata jo teininä mopoonsa tai piikkiinsä, eikä kaukaa tarvinne etsiä lukijaamme, joka on touhunnut tehoputken kanssa autojenkin maailmassa. Yritykseltä löytyy pitkät perinteet pakoputkien valmistuksesta myös amerikkalaisten autojen osalta. Voidaan puhua siis todellisesti bolt-on -sarjasta. Olisihan sekin mahdollista, että muutos olisi jopa negatiivinen! Koska halusimme saada selville todelliset muutokset teho- ja vääntöarvoissa, käynnistyi projektimme SporttiAutossa tehdyllä vertailuarvojen mittauksella. Auton alle kurkistamalla olimme sen toki saaneet selville, että pakoputkisto ei ollut aivan alkuperäinen; äänenvaimennin ja sen jälkeinen putkisto oli vaihdettu jossain vaiheessa PickUpin maallista taivallusta. Vai saisiko ollenkaan. Projektiauton sielun saloihin em-
me olleet ehtineet perehtyä kovinkaan syvällisesti, joten muun muassa se oli selvittämättä, onko auto vakiokunnossa, vai onko esimerkiksi moottorinohjausta fiksattu. Arvoon tulee suhtautua hieman varauksellisesti, koska mittauksessa jonkinlaisia ongelmia tuotti Chevyn TH400-automaatti, josta emme pystyneet kytkemään kickdownia pois toiminnasta. Myös alkuperäiset valurautapakosarjat olivat vaihtolistalla. Teksti ja kuvat Jari Sjöman, piirros Ensio Aalto
Pakoputkiston kanssa meistä jokainen on tavalla tai toisella joutunut tekemisiin. Tähän jahtiin päätimme mekin ryhtyä. Tarjonta 454 SS Pick-Upiin ei ole enää tänä päivänä kovin laaja, seikka joka tuli ilmi eri peltisarjavaihtoehtoja metsästäessämme
Ja muistaa kolme asiaa: puhdistus, puhdistus ja puhdistus. Sytytystulppa kuitenkin näytti kaikin puolin asialliselta, josta päättelimme paloreaktion olevan kunnossa. Koska Edelbrockin pakosarjat on suunniteltu sopimaan alkuperäiseen pakoputkistoon, jossa vasen ja oikea putki yhdistyvät kollektoreiden jälkeen yhdeksi isommaksi putkeksi, piti paketin sisäl61. Moottorinohjausjärjestelmä säätää polttoaineensyöttöä muun muassa happianturilta saamansa tiedon mukaan. Eikä viimeinen... Chevyn anturi näytti jo päällisin puolin varsin väsyneeltä, eikä se irrottamisen jälkeenkään enää ihan terveen oloinen ollut. Sen tehtävänähän on mitata pakokaasujen (jäännös)happipitoisuutta. Totta on myöskin se, että oikein toimiva anturi saattaa maksaa itsensä hyvinkin nopeasti takaisin parantuneena polttoainetaloutena! Projektiautomme kohdalla odotimme suurempiakin muutoksia, sillä nyt moottorinohjauksella olisi edellytykset siirtyä jo mainittuun Closed loop -tilaan. Ammattilaiset suosivat kuitenkin joko kaasu- tai TIG-hitsausta. Tähän toisaalta oli osattu jossain määrin varautua, kyseessä kun ei todellakaan ollut ensimmäinen kerta kun pakosarjan pultteja katkeilee irrotettaessa. Tämä tarkoitti takuuvarmasti huonontunutta polttoainetaloutta sekä pahempia pakokaasupäästöjä. Jos oli lambda hieman väsynyt, aivan elämänsä kevättä ei elänyt autossa kiinni ollut pakoputkistokaan. Niiden poisporaaminen teetti paljon ylimääräistä työtä ja vei siten aikaa. Closed loop -tilaan! Moottoria siis ohjattiin ajotilanteesta riippumatta jollain vakio(vara)kartalla Open loop -tilassa. Huomio kiinnittyi myös vasemmanpuoleisessa sarjassa sijaitsevaan lambda- eli happianturiin. sylinterin lisäilmaputken nokisuus. Näiden kaikkien ylimääräisten reikien johdosta putkisto myöskin pörisi ja "tsupsutti". Tehoa isolohko puski lähtötilanteessa 199,3 kW eli 267 hevosvoimaa, vääntöä puolestaan 527 Nm 3400 kierroksella.
Putkiston muutoksia ei oltu tehty oikeaoppisesti. Hieman mietityttämään jäi 5. Kun vanhat romut oli saatu purettua, oli aika siirtyä enemmän luovaan työhön: uuden putkiston mallin rakentamiseen. Pakosarjojen ruostuneista ja väsyneistä pulteista peräti viisi katkesi irrotettaessa, kolme vieläpä aivan juuresta. Tähän väliin kuitenkin pieni varoituksen sana; edullisien tarvike-lambdojen kanssa on ollut paljon ongelmia, joten kannattaa istahtaa hetkeksi miettimään, kannattaisiko sittenkin uhrata muutama kymppi enemmän ja ostaa alkuperäisosa. Päätökseen vaikutti jo lähtökohtaisesti miehekäs (ala)vääntö yhdistettynä rajalliseen pitoon. Tarkoituksena kun oli korostaa V8-moottorille ominaista muskelisoundia, joten lopullinen päätös oli: aidot tuplaputket, vaikka sitten alaväännön kustannuksella. Tähän liittyen; MIG-hitsaus ei ole kaikkein suositeltavin tapa hitsata pakoputkea, jos toki ei myöskään täysin poissuljettu. Tällä saavutetaan parempi alavääntö. Toisaalta pakoääni muuttuu samalla enemmän monotoniseksi "lotkotukseksi" ... Mielenkiinnolla jäimme odottamaan tulevia tehomittauksia niistä lisää hieman myöhemmin. Käytännön suorituskyky tuskin tulisi kärsimään, vaikka pari-kolmekymmentäkin newtonmetriä menetettäisiin 1000-2000 kierroksen tietämistä.
open loop
Ensimmäinen työvaihe oli alkuperäisten pakosarjojen irrottaminen. MIGin etu on sen nopeus verrattuna kaasu- tai TIG-hitsaukseen, jos vain olosuhteet ovat otolliset. Putkistomuutoksia jossain vaiheessa tehtäessä kannakkeet oli tehty hieman liian vauhdikkaasti, josta johtuen koko putkisto roikkui liian alhaalla. Meille tämä tieto tuli vasta jälkijunassa, joten tyytyväisin mielin marssimme vauhtikaupasta ulos uuden happianturin kera. Pitkälle ei tarvinnut mennä, kun vastaan tuli myös ensimmäinen vastoinkäyminen. Tämän johdosta katalysaattori makasi poikittaisen runkopalkin päällä! Lisäksi äänenvaimennin oli ruostunut puhki tätä vain ei nähnyt auton alta, koska ruostevaurio löytyi vaimentajan yläpinnasta. piirre, josta Mike nimenomaan halusi eroon. Pitää vain valita oikea suojakaasu ja oikea lanka onnistuneen ja ennen kaikkea pitkäikäisen lopputuloksen aikaan saamiseksi. Alkuperäisessä putkistossa on vain yksi katalysaattori. Ja kaiken huipuksi MIGhitsaussaumat olivat huokoisuudestaan johtuen tulleet nekin tiensä päähän. Äänenvaimennin ja sen jälkeinen putkisto on vaihdettu jossain vaiheessa Chevyn taivalta. Niinpä happian-
Tästä lähdettiin liikkeelle. Saattoipa olla selityksenä sillekin, miksi happianturi oli niin väsyneen näköinen kuin oli. Eli hitsattavien pintojen tulee olla ehdottoman puhtaita. liittää putket toisiinsa ja siten tasata pakosyklien vaikutusta toisiinsa. Tarkempi tutkiminen paljasti vielä karumpaa faktaa: happianturin johdin oli ruostunut kokonaan poikki, mikä tarkoitti käytännössä sitä, ettei ECU mennyt lainkaan ns. Sen seurauksena katalysaattori makasi poikittaisen runkopalkin päällä.
Spinneri 4/2009
turi johtimineen päätettiin uusia, kyseessä kun ei ollut kuin noin 30 euron kuluerä
Toisaa - aluminoitu putki tarjoaa mustaan putke ttuna mustaan n putken kohdalla hankalampaa verra kaasu- ja TIG-hitsaus on aluminoidu tarvikepakoputkissa käytetty materiaali. Musta putki on herkkä korro to, jonka hinta on staa ).Huomioitavaaonmyösse,ettäns.mu senpintakäsittelyn(esim.jauhemaalaus riputken kanssa! putkea ei voi yhdistää roste lta en verrattuna pidemmän kestoiän. Älä luota siihen mitä rekisteriotteessa lukee ... tämä Y-putki jättää käyttämättä. Heiltä saamamme vastauksen mukaan katalysaattorin sai poistaa, koska otteessa ei katista tai vähäpäästöisyydestä mainittu. Oli aikalisän paikka! Pakoputkistoon piti lisätä katalysaattori, käytännössä kaksi. Ei paranna kuitenkaan laatuvaikutelmaa.
PUTKIMATERIAALIT ... putkeen. Tämän jälkeen autoa koekäytettiin pakoäänen arvioimiseksi. Malliputkisto ei eroa lopullisesta putkistosta materiaalin lisäksi oikeastaan muuten kuin taivutuksien osalta. kuiluokkaansa. FAKTAAneljästä eri materiaalista: esti
Pakoputkia valmistetaan pääsääntöis vaihtoehsti muokattavissa ja hitsattavissa oleva - hiiliteräs eli ns. Roste kanssa rosteri menettää kiiltonsa, mutta n kuitenkaan olematta sitä! putken status-arvo on kova: se on ikuine
Apumiehen puoleinen uusi pakosarja paikoillaan. tai on lukematta!
Autossa kiinni olleessa putkistossa oli useita, pahojakin korroosiovaurioita. Eivätkä kaikki tosiaankaan näin nätisti...
vaStoinkäymiSiä
Seuraavana aamuna, toista lehtemme projektiautoa eli Cosworth Sierraa katsastuttaessamme pyysimme katsastusmiestä katsomaan vielä koneelta tätä kyseenomaista 454 SS:ää koskevat tiedot. Sen taivutukset tehtiin yksinkertaisemmalla taivutuskoneella, jolloin tiukempien mutkien kohdalla putki saattoi mennä lyttyyn sisäkurvin puolelta. Aluksi vaimentajia asennettiin yksi per putki, yhteensä siis kaksi. kuin asennuksissa. Tässä onkin sopiva hetki muistuttaa asiasta: jos hiemankaan epäilet, että autosi saattaisi olla vähäpäästöinen tai siinä muutoin tulisi käyttää katalysaattoria, varmista asia joko paikalliselta katsastuskonttorilta tai Ajoneuvohallintokeskukselta. Päätimme kuitenkin soittaa ensin paikalliselle katsastusasemalle ja varmistaa, että muutos olisi mahdollinen. Mitä lie ollut, mutta helpohkosti se oli poistettavissa. Totuus vain on se, että kerran vähäpäästöinen ... Ei siis muuta kuin hommiin... musta putki on helpo osiolle ja vaatii siten jonkinlaiedullinen. Ensimmäisenä mieleen tuli mahdollisuus muutoskatsastaa auto ei-vähäpäästöiseksi, olettaen että vuosina 199091 maahantuodut yksilöt olisi rekisteröity (ja mahdollisesti tyyppikatsastettu) sellaisina. Ferrii mainittuja kovempaa tavaraa, joten sen ehto, ja useimmiten käytetty missa tapauksissa teknisesti paras vaihto putki on useim liseoksessa ero rosteriputkeen on se, ettei metal vaihtoehto ensiasennuksessa. Tätä mallia käytettiin mittalähteenä lopullisen putkiston taivutukseen. Toteutus jätti takaoven vielä raolleen, jos vaikka Mike haluaisi muuttaa putkiston jonain päivänä sellaiseksi, miksi Edelbrock on sen ajatellut.
käärmeenpeSä
Chevyssä oli tehtaan jäljiltä yksi katalysaattori. Rosteriputken murtu rise on palautettavissa kiillottamalla. Pakoputkiston alkupäähän muodostui selkeät mittaerot vasemman ja oikean putken välille, joka päätettiin kompensoida taka-akselin ylityksen yhteyteen toteutettavalla "käärmeenpesällä". Sen hintataso on vielä varsin siede ttinen työstäminen vaatii isomman lekan. Yllätys oli suuri, eikä lainkaan mieluinen: Auto oli rekisteröity vähäpäästöiseksi! Ajoneuvohallintokeskuksen uuden tietojärjestelmän myötä tieto vain ei ollut tulostunut lainkaan rekisteriotteeseen. Koekäyttö antoi viitteitä siitä, että lopputulos tulisi olemaan juuri sitä mitä Mike halusi; aitoa kasin murinaa!
Alkuperäisiä valurautasarjoja irrotettaessa tulivat vastaan ensimmäiset ongelmat; useampi pultti katkesi. vaikka hyvin matalaviritteisestä moottorista olikin kyse. Edelbrockin sarjoissa on keraaminen (Ti-Tech) pinnoite, joka parantaa niiden korroosionkestoa ja pidentää siten käyttöikää.
Spinneri 4/2009
62. det. Vaimentajiksi valittiin moottorin iso iskutilavuus ja siten suuri virtaus huomioiden suoraan läpivirtaavat mallit. Lopullisten, fer-
riittisestä putkesta valmistettavien, 1,5 millin seinämävahvuuden omaavien putkien taivutus tehtiin tietokoneohjatulla taivutuskoneella, jossa oleva sisätuurna varmistaa sen, että putki pysyy kaikilta osin muodossaan, myös tiukemmissa mutkissa. Sen lämpölaajeneminen on - rosteriputken korroosion kesto on omaa työstettäessä ti suurempaa, mikä tulee huomioida niin tenkin muita vaihtoehtoja selväs Ajan maherkkyys on myös muita suurempi. Muutoksella saavutettaisiin toisiaan lähellä oleva kokonaispituus vasemman ja oikean putken välillä, joka olisi moottorin toiminnan kannalta optimaalista ... Rekisteriotteessa ei siitä, sen enempää kuin vähäpäästöisyydestä ollut kuitenkaan minkäänlaista mainintaa, joten ideana oli toteuttaa uusi putkisto kokonaan ilman kattia. Samalla kanavat vaihtaisivat puolta, vasen oikealle ja oikea vasemmalle. Muun muassa äänenvaimennin oli puhkiruostunut.
Edelbrockin peltisarjojen toisen kollektorin sisältä löytyi jotain sinne kuulumatonta. Suurin ole lainkaan nikkeliä. Ennen lopullisen putkiston tekemistä valmistettiin 2,5-tuumaisesta "jäteputkesta" mallikappale. aina vähäpäästöinen. Aluminoitu putki on yleisimmin aisuua hyvät lämmön- ja korroosionkesto-omin - kromirauta eli ferriittinen putki tarjoa Lujuudeltaan ferriittinen putki on edellä ttävä
Eri kokoisia, eri tavoin käsiteltynä. Alkuperäisessä katissa moista ei edes ollut. - resonanssivaimennin on yksinkertais immillaan umpikujaputki sivuhaaralla. Jälkimmäisen virtaavuus on keraamista parempi, mutta vastaavasti hinta noin kaksinkertainen. niin sanottu racekatti. Mike valitsi (egoaan vaiko mitä pönkittääkseen) ulostuloiksi miehekkään kokoiset, 3,5-tuumaiset putket, jotka suunnattiin 45 asteen kulmassa alaspäin. Turbovaimennin "tappaa" tehoresona nssin, joka saattaa näkyä huipputeho n laskuna! Turbovaimentimen vaimennusteho on hyvä ja virtauskapasiteetti keskinkertai sta parempi. Mike ei valinnut kumpaakaan kuvien vaihtoehdoista ...
... Vaihtoehtoina ulostuloiksi oli myös muutamia muotoiltuja, kromisia putkenpäitä. Mutta sitten tuli vettä 63. - suoraan läpivirtaavassa vaimentajas sa riskinä on matalataajuinen resonanssi , joka tuntuu paineena korvissa. Kun putkisto valmistui, odotukset olivat tottakai korkealla. Virtauskapasiteetti on hyvä. Nämä jätettiin hyllyyn ensinnäkin sen takia, että niiden pituus ei riittänyt siistin lopputuloksen aikaan saamiseksi. Konsultoimme alan ammattilaisia, ja saatujen tietojen perusteella uskalsimme tehdä päätöksen. Niitä asennettiin kaksi, yksi kumpaankin putkeen. Katsastuksessa ottomoottorin pakokaasusta mitataan CO- (hiilimonoksidi eli häkä), HC- (palamattomat hiilivedyt), 02- (jäännöshappi) ja CO2-
(hiilidioksidi) -arvoja. Listan ulkopuolelle jätettiin kokonaan FIA-hyväksytty katti, jollaista projekti-Cosworthissa käytetään. MIGhitsaus ei sovellu pakoputkihommiin kovinkaan hyvin.
Valinnan vaikeutta. FAKTAA
Kaikki tarvittavat hitsaukset tehtiin TIG-menetelmällä. - niin sanottu turbovaimennin on varsin kin amerikkalaisten valmistajien suosi ossa. Tämä näkyy myös pakokaasumittauksissa; arvoissa on runsaasti jäännöshappea. Edelbrockin sarjoissa on paikat lisäilmasuuttimille, mutta me olimme päättäneet raksia lisäilmat pois käytöstä kun kerran auton ei pitänyt olla edes vähäpäästöinen. Arto Marteliuksen kanssa yhdessä pähkäilimme, kumpi vaihtoehto olisi kokonaisuutena järkevin. Miltä pakosoundi oikein kuulostaakaan. Eikä siten myöskään vetämään lisäilmaputkia uusille katalysaattoreille, vaikka niissä liitäntä olikin. Läpivirtaavan vaimentimen vaime nnusteho on yhtä aikaa sekä huono että hyvä; matal ia taajuuksia läpivirtaava vaimennin vaime ntaa huonosti, korkeita taas hyvin. Yleisvaimentajaks i resonanssivaimennin ei sovi. Meidän tapauksessa yhtenä painoarvona oli myös paremman virtauksen tavoittelu. Erilaisia pakoputkenpäitä on tarjolla lukemattomia. Katalysaattori-show tarkoitti jälleen ylimääräistä työtä, koska jo rakennettu pakoputkisto vaati muutoksia. Tässä ratkaisussa pakokaasut virtaavat vaimentimen läpi kahta eri reittiä pitkin , jonka johdosta äänentaajuudet sekoittuvat toisiinsa. Aikataulumme ei tässä vaiheessa antanut periksi tehdä näitä muutoksia, joten putkisto päätettiin tilapäisesti rakentaa loppuun asti, ilman katalysaattoreita. Pakokaasujen puhdistukseen liittyen Chevyssä on tehdasasenteisen ilmapumppu, joka pumppaa lisäilmaa pakosarjoihin. Se sopii parhaiten lisävaimentajaksi jonkun muun vaimentajan kanssa. Käyntiinlähtöääni oli juuri sopivan "tiukka" ja tyhjäkäyntikin kaikin puolin korvaa hivelevä. Isolohko vain tulille. Huomaa harjatun alueen ero harjaamattomaan (kuva oikealla).
Spinneri 4/2009
Seuraavaksi piti päättää, minkälaisia katalysaattoreita Chevyssä käytettäisiin. Oleellisten eli CO- ja HC-arvojen kannalta lisäilmalla ei todennäköisesti ole merkitystä, joten ilmasuuttimia ei lähdetty asentamaan uusiin pakosarjoihin. Merkk ikohtainen absorptiovaimennin voi kuiten kin olla hyvinkin hiljainen pitkälle viedyn tuote kehityksen johdosta! Vaimennustehoa voi parantaa käyttämällä useampia vaime ntimia, koska huipputehoon tällä ei ole juurikaan merkitystä. Materiaaliksi valittiin rosteri, joka harjattiin ei siis kiillotettu, vaikka lopputulos onkin lähtökohtaa selvästi kiiltävämpi. Tällä ei ole käytännön merkitystä muuhun kuin ulkonäköön. Auton viritysaste ja tuo jo esille tullut järkibudjetti johtivat keraamisen valintaan. Yhdistelmävaimentimienselväetuonhy vävaimentavuuslaajallaääni(taajuus)alu eella. Suoraan läpivirtaava vaime nnin on liki poikkeuksetta autourheilussa käytetty ratkaisu.Läpivirtaavanvaimentimenkan ssahinta-/laatusuhdeuseinkorostuu;h alvalla ei hyvää saa.
ÄÄNENVAIMENTIMET ... Vaihtoehtoina olivat: 1. Ensimmäinen pöräys nosti suupielet hymyyn. Sen johdosta se sopii mone en eri käyttöön. Jaa miksi kaksi. Sen vaimennust eho on hyvä, mutta toiminta-alue varsin kapea. Chevyssä paikallaan ollut, jenkkimallinen vetokoukku poistettiin tässä vaiheessa, joka mahdollisti ulostulojen sijoittamisen lähemmäs auton keskilinjaa. Ne rakentuvat kahdesta eri toimintatava sta: resonanssi- ja pyörteilyvaimennuk sesta. Yhdistelmävaimentimen vaimennusteho on hyvä ja virtauskapasiteetti keskinkertai nen. Nyt kun tilanne muuttui, piti miettiä myös tätä asiaa. Asetukset sanovat, että mikäli putkisto kahdennetaan, on myös katalysaattorit kahdennettava. Syynä tähän korkea hinta sekä pieni epävarmuus hyväksynnästä määräaikaiskatsastuksessa. Etuna on kuiten kin hyvä virtauskapasiteetti, josta on hyötyä tehoa ja jopa taloudellisuutta tavoiteltaes sa. Lopulliset 2,5-tuumaiset pakoputket valmistettiin ferriittisestä putkesta, joka taivutettiin muotoonsa tietokoneohjatulla taivutuskoneella.
Äänenvaimentimet voidaan jakaa neljää n eri ryhmään: - yhdistelmävaimentimet ovat äänenvaime ntimissa yleisimmin käytetty vaihtoehto. keraaminen, joka on se kaikkein yleisin, tai 2. vaan päätyi harjattuun rosteriin
Ennen tätä työvaihetta käytimme auton kuitenkin tehomittauksessa saadaksemme vertailuarvon katittomasta putkistosta. Aluksi mittasimme mittauspaikan taustamelun, joka oli 47 dB(A). 3500 kierroksen kohdalla meteliä oli jo huomattavasti enemmän, 100 dB(A). Tämä ei kuitenkaan tullut yllätyksenä. Katalysaattoreiden asennus sinällään oli hyvinkin simppeli ja nopea työvaihe, joten siitä ei tässä sen enempää. Tehosekä vääntölukemat olivat laskeneet katalysaattoreiden myö-
Uudet, suoraan läpivirtaavat äänenvaimentajat paikoillaan. Teho oli siis kasvanut 17 hevosvoimalla, vääntö 12 newtonmetrillä. Mittaus tehtiin samaan tapaan kuin se 64
tehdään esimerkiksi moottoriradoilla. Ensimmäisen keilan kohdalla kaasu runtataan pohjaan, toisen keilan kohdalla (10 m kohdalla, 7,5 m etäisyydellä auton keskilinjasta ja 1,2 m korkeudella maasta) suoritetaan mittaus ja kolmannen keilan kohdalla nostetaan kaasu. Sen mukaan Chevy olisi nykykunnossa huomattavasti liian meluisa (+17 dB(A)), eikä siten katsastuskelpoinen! Suhtaudumme asiaan kuitenkin hieman skeptisesti, koska mittaustapamme ja -laitteemme saattoivat hieman poiketa virallisesta tavasta... Mikä parasta, tässä kyseenomaisessa tapauksessa juuri sopivassa määrin! Aiemmin pakoääntä tietyllä kierrosalueella vaivannut teräksinen pärinä oli sekin täysin poissa ja soundi muutenkin korvaa miellyttävällä tasolla, ennen kaikkea äänenvoimakkuudeltaan. No ainakin kammottavan hajun! Meluhaitta vaihtui siis hajuhaitaksi, joka tosin lievenee ensimmäisten kilometrien myötä. Ei pidä unohtaa, että äänenvoimakkuuden kasvaminen kolmella desibelillä tarkoittaa käytännössä voimakkuuden kaksinkertaistumista! Teimme vielä kolmannen mittauksen: liikennevalopöräyksen. Uteliaisuuttamme päätimme suorittaa muutamia mittauksia. Mittarin viisari kohosi jo 115 desibeliin! Jatkoimme desibelimittauksia mittaamalla ohiajomelua tyyppikatsastusmääräysten mukaisesti. Meidän aikataulumme kuitenkin pakotti suuntaamaan auton keulan tässä vaiheessa kohti kotia.
mittaukSet
Laitilaan palasimme reilun viikon kuluttua. Ennen pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä autolla päätettiin kuitenkin heittää testilenkki. Tällä on sikäli merkitystä, että taustamelun tulee määräysten mukaan olla vähintään 10 dB(A) alhaisemmalla tasolla mitä mitattava arvo on. Tänä päivänä henkilö-/pakettiauton meluraja pakoputkistomuutosten jälkeen on 85 dB(A). Pakoääni oli aivan liian voimakas ja tietyllä kierrosalueella ääni myös räki inhottavalla tavalla. Keskitytään oleelliseen, eli siihen, mitä muutos toi tullessaan. Chevy alas nosturilta ja testilenkille! Myös se osoitti, että keraamiset katalysaattorit vaimentavat pakoääntä loppujen lopuksi varsin paljon. 20 metrin pituiselle mittaradalle saavutaan tasaisella 50 kilometrin tuntinopeudella. Tässä tuli esille se, miten paljon äänentaajuus vaikuttaa pakoääneen; Cosworthin pakoääni kuulostaa voimakkaammalta, vaikka 3500 kierroksen kohdalla onkin "vain" 97 dB(A). Yksinään niiden vaimennusteho ei esimerkkitapauksessamme riittänyt.
Putkistoon tehtiin omanlaisensa "käärmeenpesä", jolla pyritään optimoimaan putkien kokonaispituus toisiinsa nähden.
Uudet pakosarjat + putkisto ilman katalysaattoreita: tehoa 211,8 kW eli 284 hp, vääntöä 539 Nm 3450 kierroksella.
Spinneri 4/2009. niskaan! Reippaampi kaasunpolkaisu johti jo melkoiseen parahdukseen, jota säesti vielä jonkinlainen resonanssi. Ilman X-putkea toteutettu putkisto johti hivenen heikentyneeseen alavääntöön. Tämä asia kiinnosti senkin takia, että asetuksissa on määritelty pakoputkistomuutoksiin liittyen desibelirajat auton ohiajomelulle. Vuonna 1990, jolloin Chevy on käyttöönotettu, raja on ollut yllättäen jopa tiukempi: henkilöautolle 80 dB(A) ja muulle, kokonaispainoltaan max 3500 kiloiselle autolle 81 dB(A). Suunta oli oikea: tehoa 284 hp, vääntöä 539 Nm. Ohiajomelumittausten keskiarvoksi saatiin 98 dB(A). Se vain lisäsi kylmää vettä niskaan. Päätimme tehdä vielä yhden mittauksen: ohiajomelun mittaus rullaten. Keskiarvoksi saatiin 74 dB(A) eli jo rengasmelu on Chevyn kohdalla varsin kova! Jäljellä oli ehkä se kaikkein kiinnostavin vaihe: viimeinen tehomittaus. Äänenvoimakkuutta mittaava desibelimittari osoitti, että Chevyn pakoäänen voimakkuus tyhjäkäynnillä oli 71 dB(A). Keraamiset katit vaimentavat pakoääntä yllättävän paljonkin, joten toivoimme pääsevämme näin helpolla tavoiteltuun lopputulokseen. Auton ollessa paikoillaan kaasu kunnolla pohjaan ja samantein ylös. Nyt tarkoituksena oli lisätä putkistoon lain vaatimat katalysaattorit ja kuunnella soundi sitten uudelleen. Jälleen yksi syy varata projektiin riittävästi aikaa, ensimmäinen toteutus kun ei välttämättä ole lopullinen. Mutta myös pakoäänessä oli havaittavissa muutoksia: se oli vaimentunut ihan korvinkuultavasti. Se ei tuonut mukanaan mitään yllätyksellisestä
Iso levikki näkyy kuitenkin ilmoitustilan hinnassa: koko sivun ilmoitustilasta maksettu 8 390 euron summa ei ole takuu paremmasta tuotosta kuin 1 675 euroa loppusumma. Niin ... Terve! Olen Jarmo.
Haluan, että yritykseni kasvaa isoksi ja menestyväksi. Vai säästäisitkö rahaa käyttämällä oikeaan kohderyhmään osuvaa, edullista markkinointikanavaa?
Vertaa!
1/12 sivun 4-väri ilmoitus
· Spinneri 225,- euroa · V8-Magazine 365,- (+62 %) · GTI-Magazine 435,- (+93 %)
Mainosmedian levikin ei tarvitse olla valtava tavoittaaksesi juuri sinun yrityksellesi oikeat asiakkaat. Kaikkien ei tarvitse olla suuria ja mahtavia usein pienemmät palvelevat asiakkaitaan selvästi paremmin. Onhan..?
Mainostaja!
Älä ole yhtä tyhmä kuin Jarmo. mainostan tottakai siinä lehdessä, minkä levikkilukemat ovat kaikkein suurimmat koska sen on pakko olla ainoa oikea valinta. Vai haluaako... Mieti itse onko jokainen tunnetun aikakauslehden lukija potentiaalinen asiakkaasi. Uskomme, että tajuat asian ytimen ja teet oikean valinnan.
Markkinoiden monipuolisin harrasteautolehti www.spinneri.fi/mediatiedot
1/4 sivun 4-väri ilmoitus
· Spinneri 725,- euroa · V8-Magazine 1 060,- (+46 %) · GTI-Magazine 1 245,- (+71 %)
1/1 sivun 4-väri ilmoitus
· Spinneri 1 675,- euroa · V8-Magazine 2 570,- (+53 %) · GTI-Magazine 3 050,- (+82 %) · Tekniikan Maailma 8 390,- (+400 %)
Soita 040 708 6640 ja kysy lisätietoja!. Niinhän jokainen yrittäjä haluaa. Ei todellakaan