LUE NIIN TIEDÄT! SPINNERI MAGAZINE 5/2014 DETROITIN VIHREÄ ORI CHEVROLET CAMARO Z28 ’96 PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN TOYOTA CELICA LT ’72 EI MIKÄÄN ORKKIS FORD CAPRI TURBO IC ’71 DATSUNI ON MUN RATSUNI DATSUN KING CAP 720 ’86 LE COOL CAR RENAULT 5 GT TURBO ’87 • XXIV Bella Italia • Fintoys ratapäivä • Pick Nick • Ford Nationals • Burn Out Party • Don Garlits Museum USA.... VALMISTUUKO PASIN PAJALLA TYÖN ALLA OLEVA CARINA
I R E N N I P S . AIEMMIN ILMESTYNEET IRTONUMEROT SSA! RASTO MA VA A T U U VAIN M 1 1 3/1998 1/1999 1 2/1999 1 5/1999 1 1 1/2000 1 4/2000 5/2000 1 1 6/2000 1/2001 N E D I O R E M U N O IRT Y Y M N U U P P LO UKSET JOPA N N E AL SSA! RASTO MA VA A T U U VAIN M 1 3/2001 2 6/2002 2 VAIN 2 6/2004 2 3/2002 2 4/2002 2 µ 5/2003 2 1/2004 2 3/2004 2 4/2004 µ 5/2004 2 2 6/2005 2 1/2006 2 5/2006 2 4/2001 1 5/2001 1 6/2001 2 2 1/2003 2 3/2003 2 4/2003 2 3/2005 ! TOSSA VARAS UTAMA U M VAIN ! TOSSA VARAS UTAMA U M VAIN : 1/2005 2 2/2005 1/2002 5/2005 5/2002 6/2006 A S S E E T T I O S O N A I R A V N I A A S V S A A J M I A O P V P U T E A S K K O U K O K J R R E V TA / I F . WWW ! TOSSA VARAS A M A T MUU 1/2007 µ 2/2002 1 SSA! RASTO MA VA A T U U VAIN M µ 2/2008 µ 2/2009 3 5/2009 µ 6/2009 3 4/2010 3 5/2010 3 2/2011 3 4/2011 4 5/2012 4 6/2012 5 1/2013 5 3/2013 ! TOSSA VARAS UTAMA U M VAIN 5/2011 3 6/2011 4 2/2012 4 3/2012 4 4/2012 5 4/2013 5 5/2013 ! TOSSA VARAS UTAMA U M VAIN ! TOSSA VARAS UTAMA U M VAIN 5 6 6/2013 1/2014 : A 2015 STA ! TOSSA VARAS UTAMA U M VAIN TYY UVUODE LK ILMES 3 6 2/2014 : 6 3/2014 : 6 4/2014 : 6 5/2014 LOPPUUNMYYDYT NUMEROT: 1/1998, 2/1998, 4/1998, 3/1999, 4/1999, 6/1999, 2/2000, 3/2000, 2/2001, 2/2003, 6/2003, 2/2004 BONGAA KAUSITARJOUKSET JA ERIKOISTUOTTEET VERKKOKAUPASTAMME, OSOITTEESTA WWW.SPINNERI.FI/VERKKOKAUPPA : 6 6/2014 :
KESTOTILAAJAN ETU 10 % LISÄALENNUS LÄHES KAIKISTA VERKKOKAUPAN TUOTTEISTA! : 6/2010 : 1/2011 : 3/2011 . 10,00 eur SPINNERIN MURINAA CD-LEVY -50% • levyllinen moottorin murinaa • mukana pakosoundeilla tehty kappale! • yhteensä 50 ääniraitaa 2,50 norm. . tilaukset@spinneri.. DIGILEHDET : 4/2005 : 3/2006 : 2/2006 OHEISTUOTTEET : 4/2006 SPINNERI LEHTIKANSIOT ! ! ! I NT !!! : 2/2007 : 3/2007 : 4/2007 % 0 -8 : 6/2007 : 5/2008 : 1/2008 : 6/2008 : 3/2008 : 1/2009 : 1/2010 : 2/2010 • uusi malli! • tilaa koko vuosikerralle • valmistettu Suomessa! • helppokäyttöinen mekanismi : 5/2007 : 4/2008 7,50 norm. Hintoihin lisätään postikulut painon mukaan. DIGILEHDET OSOITTEESTA WWW.LEHTILUUKKU.FI • PUHELIMITSE ............. (09) 8330 6611 (24 h/vrk) Tilausta tehdessäsi ilmoita mahdollinen asiakasnumerosi; näin nopeutat tilauksesi käsittelyä.. 5,05 eur Hinnat kappalehintoja. www.spinneri.?/verkkokauppa • SÄHKÖPOSTILLA ......... : 3/2009 ! N A J A N U T E T I O J : 4/2009 -25% : 3/2010 IRTONUMEROIDEN UUDET EDULLISET HINTALUOKAT 1 5,00 eur 2 6,00 eur 3 7,00 eur 4 8,00 eur 5 9,00 eur 6 9,90 eur µ 5,00 eur : digilehti MYÖS DIGILEHDET LÖYDÄT VERKKOKAUPASTAMME! Hinnat kappalehintoja. Lisätietoja www.spinneri.?/verkkokauppa TILAUKSEN TEET KÄTEVÄSTI • INTERNETISSÄ ........... Hintoihin lisätään postikulut painon mukaan. : 2/2013 : : : NÄISTÄ NUMEROISTA SAATAVANA SÄHKÖISESTI LUETTAVA NÄKÖISVERSIO, PAINETUN LEHDEN OLLESSA LOPPUUNMYYTY. Edellyttää ennakkorekisteröintiä. : 1/2012
Kaikki tuotetilaukset suosittelen tekemään verkkokaupassamme, Spinneri Shopissa, osoitteessa www.spinneri.fi/shop 4 LT ’72 Syyskuun loppu toi tullessaan jälleen ikävän uutisen: Ridin’ & Drivin’ -lehti EI MIKÄÄ N ORKKIS lakkautetaan. Henrik von Schantz keskittyy jatkossa Harraste MP -lehteen. Kuten odotinkin, uutinen poiki kommentteja. numeroon on tehty kesän ja syksyn mittaan. • XXI Bella Ital ia • Fintoys rata päivä • Pick Nick Lehden kustantaja ja päätoimittaja • FordVNat ionals • Bur n Out Par ty • Don Garlits Mus eum USA... Parhaillaankin lehtipis- DATSUNI ON MUN RA TSUNI teistä löytyvä numero 4/2014 tulee LE COOL CA R jäämään kyseisen lehden viimeiseksi. Alun perin numeron piti ilmestyä 15. Vastaus on: Kyllä voi! Kuinka kauan, se riippuu lähinnä teidän aktiivisuudestanne. LUE NIIN TIEDÄ T! DETROITIN VIHREÄ OR I CHEVROLET CAMARO Z28 ’96 PERINTE KUNNIOITTAITÄ EN TOYOTA CEL ICA Edellinen numero toi tullessaan ei-toivotun uutisen Spinneri Magazinen lakkauttamisesta. Aineistoa 100. Numeron 6/2014 ilmestymisestä tulen tiedottamaan sekä lehden verkko- että Facebook-sivuilla; lehti tulee todennäköisesti viivästymään reilummin, mistä pahoitteluni jo nyt. 14 22 30 SPINNE RI MAG AZINE 5 /2014 VALMISTU UKO PASIN PAJALLA TYÖN ALLA OLEVA CARI NA. Teidän, lukijoiden, olisi viimeinkin aika herätä, sillä muutoin lehtivalikoima jatkaa kutistumistaan – ennemmin tai myöhemmin. julkaistu Spinneri Magazine. Seuraava numeromme tulee olemaan paitsi historiamme viimeinen, myös 100. Opiskelu vie aikaani odotettua enemmän, mutta ahkerien avustajien avulla viive saatiin kutistettua näinkin pieneksi. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin 101., sillä digilehtenä on julkaistu myös erikoisnumero Spinneri Magazine Best Of, joka on kaikkien luettavissa veloituksetta osoitteessa www.lehtiluukku.fi. Pitäkäähän lippu korkealla aina ajokauden loppuun saakka! Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla kausi näyttäisi jatkuvan vielä tovin. Verkkokaupan ylläpitäminen ei sekään ole ilmaista, ja jos kulut nousevat tuloja suuremmiksi, on myös verkkokauppa lakkautettava. FORD CAPRI TURBO IC ’71 DATSUN KIN G CAP 720 ’86 RENAULT 5 GT TURBO ’87 JARI SJÖMAN 5/2014. Mitä kaikkea ja kuinka paljon on tulossa, sen jätän vielä arvoitukseksi, mutta vinkkejä löydätte sivulta 67. Huhun mukaan Auto Bild Suomi olisi sekin lopettamassa... Muistakaa, että Spinneri Magazine ei ole yksin minun aikaansaannokseni, vaan ympärilläni on ollut koko lehden historian eräänlainen tuotantotiimi, avustavista toimittajista koostuva joukkue, jota ilman en olisi pärjännyt. Niissä kiinnitin huomiota yhteen olennaiseen asiaan: kiitokset henkilöityivät voimakkaasti minuun. Kiitoksenne kuuluvat siis yhtälailla myös heille. Heitä pitää kiittää myös siitä, että pääset lukemaan tätä numeroa jo nyt. Matkamme päättymiseen liittyen olen saanut tiedusteluja voiko lehtemme aiemmin ilmestyneitä numeroita ja oheistuotteita tilata myös jatkossa. lokakuuta, joten viivästys ei ole suuri
ASIAA ... VUOTUINEN PICK NICK KERÄSI HARRASTEAUTOKANSAA FORSSAN RAVIRADALLE MYÖS TÄNÄ VUONNA RUNSAIN MITOIN. 42 52 5/2014 60 DON GARLITS MUSEUM 64 PASIN PAJALTA VALMISTUU: KATU-USKOTTAVA CARINA Osa 4: Väriä vaille valmis. 44 48 4 OMASTA PÄÄSTÄ Pääkirjoitus 5 TÄSSÄ NUMEROSSA 6 DETROITIN VIHREÄ ORI Chevrolet Camaro Z28 ’96 13 TAPAHTUMAT Tulevat kotimaiset tapahtumat 14 PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN Toyota Celica TA22 LT ’72 20 UUTISIA ... 67 SEURAAVASSA NUMEROSSA Maistiaiset historiamme viimeisestä numerosta 5. HUHUJA ... Alan uutisia ja uutuustuotteita 22 EI MIKÄÄN ORKKIS Ford Capri Turbo IC ’71 28 DATSUNI ON MUN RATSUNI Datsun King Cap 720 ’86 34 LE COOL CAR Renault 5 GT Turbo ’87 38 PEPEN PÖRINÄT 39 SPINNERI PÖRSSI Lukijoiden osto- ja myynti-ilmoituksia 40 XXIV BELLA ITALIA 42 FINTOYS RATAPÄIVÄ 44 FORD NATIONALS 2014 48 PICK NICK 2014 52 BURNOUT PARTY 2014 55 LINNACRUISING 2014 58 VERKEHRSMUSEUM DRESDEN PERINTEINEN FORD-NATIKAT TARJOSI HELTEISENÄ HEINÄKUUN LAUANTAINA KUUMIA TILANTEITA... MUTTA TULIVATKO AIVAN KAIKKI
Empiirisesti, eli siis kokeilemalla eri juttuja, on perinteisesti moottoreita viritetty, ja nykyään kun on internet suurena apuna, voi ottaa helposti mallia muiden jo tehdyistä kokeiluista ja toimia suositusten mukaisesti. 5/2014. CHEVROLET CAMARO Z28 ’96 TEKSTI JA KUVAT SAMI HARJU Kun taustapeiliisi ilmestyy tämän auton keula, voit olla varma, että korkean scoopin takana kärkkyvän kuljettajan niin halutessa tästä viinalla käyvästä Camarosta lähtee ohituskiihtyvyyttä siihen malliin, että ohi päästään ihan varmasti! Tämä Chevy on käyty läpi pala palalta muutaman viime vuoden aikana, ja omistajan hyvin tuntien osaan epäillä, että vielä muutoksia on tulossa lisää! V uosina 1993-2002 valmistettu neljännen sukupolven Chevrolet Camaro on verrattain yleinen jopa Suomessa. Jo vakiona 5,7-litrainen LT1-pikkulohkolla varustettu urheiluauto tarjoaa moottoritehoa 285 hevosvoimaa ja vääntöä 441 newton- metriä, josta onkin hyvä lähteä korottamaan numeroita. Juttumme yksilössä on melko kattava vakiovarustus, ja sitä on jalostettu melkoisesti nykyisen omistajan toimesta. Päänvaivaa aiheuttaakin monesti ”runsaudenpula”, kun ei tiedä mikä toimii minkäkin kombinaation kanssa parhaiten. Viripalikkaahan tähän LT1moottoriin on saannissa vaikka kuinka paljon. Ja lähteä parantamaan vasta siitä lähtökohdasta... Tässä perusmallien luvatussa maassa jokainen niistä ei ole kuitenkaan Z28-varustelulla, 6 eikä edes V8-moottorilla
PROJEKTIN HANKINTA Auton omistaja on Kaustisella asustava ja Kokkolassa päivät vaikuttava Jaakko Jukantupa. Käyttöautona nykyään toimii Chevrolet lavuri Duramax-koneella, jota sitäkin on paranneltu voiman osalta mukavasti. Olen tuntenut tämän miehen viitisentoista vuotta henkilökohtaisesti, ja olen oppinut tie- 5/2014 tämään, että tämä intohimoinen autoharrastaja on aina halunnut moottoreista lisää voimaa, on alla sitten ollut 60-luvun Rekord Coupe, tuoreempi diesel-BMW, 80-luvun Opel tai moottoripyörä... Camaro oli tuontiauto, jonka 350-kuutiotuumaisesta LT1moottorista oli pettänyt kannentiiviste heti rekisteröinti- 7. Miehen edellinen varsinainen harrasteauto esiteltiin muutama vuosi sitten Spinneri Magazinessa (4/2009). Kyseinen täydellisen läpikäynnin kokenut puna-musta Opel Rekord C-farmari viilatulla turbodiesel-tekniikalla pistettiin vaihdossa juttumme projektikuntoiseen Camaroon syksyllä 2011, kun kauan aikaa vaivannut jenkkikuume oli äitynyt vastustamattoman suureksi
katsastuksen jälkeen Kemoran moottoriradalla, voimakkaan kiehumisen seurauksena. Heti ensimmäisellä ajolla kävi ilmi, että 4L60E-tyyppiä edustava automaattivaihteisto ei toimi kunnolla... Seuraavaksi auto siirrettiin ajamalla Kokkolasta Kaustiselle kotitalliin, joulukuussa 2011, täydessä talvikelissä nastakumit alla. Autoverot Camarosta oli kuitenkin jo hoidettu ja ”vikalista” haettu, eli alkuvaiheessa piti vain saada auto ajokuntoon, lisäillä puuttuvat sivuvilkut, takasumuvalo sekä vetolenkki, muuntaa etuparkit oikean värisiksi ja korjata pari pikkuvikaa, jonka jälkeen saikin suorittaa kesken jääneen – jo vanhaksi menneen rekisteröintikatsastuksen uudelleen. 8 3,5-tuumaisen ”home made” -imuputkiston kautta moottorille välittyy mahdollisimman viileää ilmaa. Moottori oli päässyt radalla sen verran kuumaksi, että venttiilinjouset olivat kuoleentuneet pilalle, ja ohjuri oli pudonnut pois paikoiltaan. Ennen kevättä ja ajokauden alkua vaihtuivat alustan kaikki helat mukaan lukien moottorin tukityynyt Energy Suspensionin mustiin uretaanisiin, jouset vaihdettiin Eibach Sportlineihin sekä panhard-tanko Edelbrockin säädettävään malliin. Kun kannet saapuivat kansivelholta takaisin, asensi tuore Camaron omistaja ne kovalla innolla paikoilleen ahtaaseen konehuoneeseen, ja kiiruhti samalla hädällä hoitamaan jo mainittu katsastus pois alta. Edellinen omistaja oli ehtinyt vaihtamaan autoon uudet etuiskarit, joista toinen oli susi heti uutuuttaan vaikka olikin päällisin puolin kuiva. ALUSTA KONDIKSEEN SAMANTIEN Koska vaihteisto temppuili rankasti, oli pakko laittaa se saman tien kuntoon, jos mieli Chevyllä ajella. Konehuoneeseen tuli Edelbrockin poikkituki. Siispä vaihteisto irti ja T:mi Jarmo Kaustisen hoivattavaksi. Ehjän sai takuulla tilalle, ja johan autoon kilvetkin heltisivät. Turbiiniksi tuli JN Tradingilta noin 2300 rpm stallspeedillä varustettu versio. Jarmo laittoi loodan sisuskalut uusiksi, vahvisti kestämään voimaa, asensi shift kitin ja servon mallia Corvette. Kannet kuskattiin Pro Enginesin Juha Hämäläiselle laitettavaksi; Juha oikaisi kannet, koneisti venttiilien istukat, porttasi lievästi kanavia, laittoi uudet venttiilinjouset ja asensi yhden pudonneen venttiilinohjurin takaisin paikoilleen. Lisäksi autoon tuli asennettua ”soittorasiat”, eli Pioneer-soitin, Ground Zerolta 6,5-tuumainen erillissarja eteen, 6,5” koaksiaalit taakse, ja 12-tuumainen subbari sekä Camarossa pyörivät alla 18-tuumaiset Keskin KT1-vanteet. Vanteiksi löytyi hienot Keskin KT1:t, joilla kokoa on edessä 8,5x18” varustettuna 245/40 kumeilla, ja takana 10x18” kera 275/35 renkaiden. Eturenkaat ovat kokoa 245/40, takakumit 275/35. KANNET KUNNOSSA KOHTI SEURAAVAA TAKAISKUA! Camaro haettiin trailerikyydillä Jaskan työpaikan halliin Kokkolaan, jossa heti irrotettiin toinenkin kansi edellisen omistajan jo irrottaman lisäksi. Kaikkien vanteiden ET on 35. 5/2014. Kun loota saatiin kiinni, Automaalaamo J Fix / Jari Kähkönen paikkamaalasi oikean etulokarin, josta oli irronnut isolta alueelta lakat
MOOTTORI OLI PÄÄSSYT RADALLA KUUMAKSI... 9. Chevroletin LT1-moottori on mukava virittelyn kohde; voimaa saa ulos ja osatarjonta on kattavaa! 5/2014 Kipinän suhteen MSD on jo miltei standardi, firman laitteet vain tuntuvat toimivan parhaiten
Venttiilikoneistoa modattiin asentamalla Comp Camsin rullakeinut 1,6:1 vipusuhteella. Uusi konepeitto toi auton ulkonäköön toistaiseksi eniten asennetta! Alustaa muokattiin maavaran kasvattamiseksi hieman korkeammaksi laittamalla tällä kertaa Eibach Pro Kit alle, sillä uusilla peltisarjoilla varustetun Camaron maavara ei olisi ollut mitenkään riittävä. Lisäksi huonosti pitäneellä kartiolukolla varustettu alkuperäinen perä vaihtui 2002-vuosimallisen Camaron Torsen-lukolla varustettuun perään; välitys pysyi samana ollen 3,23:1. VOIMAN KAIPUU Tallikaudella 2012-2013 pikkulohkoon piti saada lisää henkeä, ja niinpä iso liuta hengitykseen vaikuttavia osia meni vaihtoon. Hankala kylmäkäynnistyminen kuitenkin alkoi häiritä, ja kun Suomesta ei tuntunut löytyvän softaajaa tälle 1996 vuosimallia olevalle 10 OBD2-autolle, tilasi mies Jet DST softan, ”purkin” ja kaapelin. Verrattuna 95E10- ja 98E5-bensiineihin, palaa E85:tä suhteessa enemmän, mutta se on vastaavasti halvempaa, joten rahallisesti ei taida olla (suurta) merkitystä kummallako ajaa. Niillä Jaska ajeli hetken ilman mitään säätämistä RE85:lla. ULKONÄÖSTÄKIN TÄYTYY HUOLEHTIA Koripuolella huonosti kolarikorjattu kuskin ovi meni vaihtoon ja konepeitto vaihtui härskiin Harwoodin kuituiseen scooppi-peittoon. Sytytyspuolta paranneltiin laittamalla MSD:n tulpanjohdot ja puola. vahvistin perälle. Ioannis Hagströmin avustuksella sitten laajakaistalambda putken päässä kiinni seokset saatiin kartalle, ihan tien päällä ajamalla. Joku edellisistä omistajista oli tosin asentanut ”catback” -putkiston, K&N -paneelifiltterin ja Trick Flow -imuputken. OPETETAAN POIKA JUOMAAN VIINAA! Ajokausi 2012 alkoi siis moottoriltaan lähes vakiolla laiteella. Heti ajokauden alussa heräsi kuitenkin innostus paremmin virityskäyttöön soveltuvaa RE85-polttoainetta kohtaan, ja niinpä tilattiin Ebaysta isommat 30 lb/h suuttimet vakioiden ollessa 24 lb/h. Putkisto päättyy kantikkaisiin ulostuloihin. Koska aiemmin Ebaysta tilatut halvat suuttimet toimivat huonosti, hankki Jaska Accelin tekemät 32 lb/h suuttimet sekä 255 lb/h polttoainepumpun, joka on alkuperäisen tilalla tankin sisällä. Kaikki laitteet tulivat Audio Importista. Kaasuläpäksi tuli Summit Racing twin 58 mm kaasuläppä (vakio twin 48 mm). Auto toimikin lopun ajokauden kuten pitääkin. Imupuolelle rakenneltiin 3,5 tuuman Cold Air Intake, jonka alkupäähän laitettiin iso Pilot -kartiofiltteri. Kasvavan kierrostenkäytön vuoksi tuli kampiakselille alivälittävä ja kiilan sisältävä dampperi. Näillä eväillä mentiin ke- 5/2014. Pitkät Pace Setter -peltisarjat kääräistiin Thermoteciin, joiden jatkeeksi Jaska väänsi 2,5” putkesta x-putkella varustetun ”true duals” -putkiston kera race-katalysaattorien
Jaska on uusinut kojelaudan pääliosan. Xxxx 5/2014 11. EBAYSTA TILATUT HALVAT SUUTTIMET TOIMIVAT HUONOSTI... p?Sisusta on tummanpuhuva ja siistissä kunnossa. q ?Camarossa moottori on melkoisen takana, joka aiheuttaa usein esimerkksi tulppia vaihdettaessa verisiä rystysiä
sä 2013 ja penkissäkin käytiin mittaamassa 318 hp / 5400 rpm takarenkailta. Pohjat ovat melkein kokonaan Jaskan omaa käsialaa hiomaväriin asti, ja ovenpielet on maalattu itse. Kannet menivät taas Pro Enginesille hoitoon, jossa niitä tällä kertaa portattiin voimakkaammin ja venttiilit vaihdettiin Ferrean rosterisiin. Imuventtilin halkaisija on nyt 2” ja pakoventtiilin 1,56”. Tässä asussa auton kelpasikin viedä näytille Kokkolan American Car Show’hun keväällä 2014. Hienosti vakiota reilummat lukemat siis! Loppukesästä lämpöongelmat alkoivat vaivata, ja tämä omaksi asennusvirheeksi paljastunut ongelma johti osaltaan voimanlisäystalkoisiin seuraavana talvena! REMONTTI POIKII LISÄÄ VOIMAA Yhdessä alkuperäisen maalipinnan kanssa samassa kokonaisuudessa useampaan otteeseen maalaillut muutamat korin osat – vaikka hyvin ovatkin tehtyjä – rupesivat ajan kanssa näkymään häiritsevästi, joten auton ylimaalaus oli ollut koko ajan harkinnassa. Pari löysälle jäänyttä kansipulttia olivat aiheuttaneet vuotoa vitossylinteriin. Eikö olisi oikeutettua että tämä bioetanolipolttoaine olisi helposti jokaisen autoilijan saatavilla... ST1:n nettisivujen mukaan kyseessä on ”jätepohjainen biopolttoaine” eli tässä tapauksessa etanoli (RE85). Sinänsä hullua, että nyt kun on kehitetty fossiilisen polttoaineen osittain korvaava uusiutuva energianlähde, miksei sen käyttöä tueta valtion taholta milläään tavoin. Kansia myös laskettin niin paljon kuin mahdollista koneistaen ne samalla 0,5 mm vinoon. VIRITYSTÄ SUORITETTIIN VAIHTAMALLA KONEESEEN MUUTAMIA OSIA... Jousiksi asennettiin Comp Camsin Beehive-jouset ja samalla myös venttiililautaset sekä lukot uusittiin Comp Cams -tuotteisiin. Auto saikin tuoreen maalikerroksen päälleen jo tutussa automaalaamo J Fixissä. Esimerkiksi Seinäjoelle on vasta näinä aikoina tulossa ensimmäinen E85:tä myyvä asema, vaikka maassamme on sitä myyty jo huhtikuusta 2009 saakka! Camaron tankin ollessa suhteellisen pieni kulutukseen nähden, on reitit suunniteltava tarkkaan, että matkalle osuu esimerkiksi Tervajoki tai Alavus... Tehoa mitattiin nyt 364 hp / 6200 rpm takarenkailta, rajoittimen ollessa 6400 rpm kohdalla! NE 5/2014. Vihreä väri on auton alkuperäinen sävy, mustat osat ovat perus RAL-mustaa, jossa on mausteena 5 % aluhilettä. POHDINTOJA E85POLTTOAINEESTA Pidemmillä ajoreissuilla pitkin Pohjanmaata on Jaakkoa ottanut päähän E85:n heikko saatavuus. Samalla asennettiin PLX-laajakaistalambda ja mittari. S PI N ZI N E RI 12 YLIMAALAUKSEN YHTEYDESSÄ PARI PIENTÄ JIPPOA MAGA Talvikausi 2013-2014 alkoikin sitten kansien irroituksella. Comp Cams XFI280-nokka ja tönärit, Edelbrock RPM-imusarja, GM Performance -rullajakopää, Accel 44 lb/h suuttimet, MSD 6AL -kipinänvahvistin, korkeat JEGS alumiiniset venttiilikopat modattuna LT1-koneeseen sopiviksi, Summit Racing sähköinen vesipumppu, Summit Racing ilmamassamittari, ARPkannenpultit... Samalla antenninreikä poistui, tankin täyttöluukku vaihtui ”race look” -malliin ja takaspoileri SS-malliseksi. Muutakin viritystä suoritettiin vaihtamalla koneeseen muutamia osia... Kiitokset: Automaalaamo J FIX Oy, Pro Engines Ky, Isä (rakentelutilat ja auttaminen), Ioannis Hagström, Juha Mynttinen (pesut ja maalipinnan kiillotus). Pois jäivät Camaro-teksti ja Chevyn bowtie-logo
tapahtumajärjestäjien verkkosivuilta. TIEDOT KALENTERIIN VOI ILMOITTAA MYÖS SUORAAN, JOKO S-POSTILLA (TAPAHTUMAT@SPINNERI.FI) TAI KIRJEITSE (SPINNERI MAGAZINE, PL 2, 00411 HELSINKI). 29.11.-7.12.2014 47TH ESSEN MOTOR SHOW 3.-6.4.2015 AMERICAN CAR SHOW 25.-26.4.2015 HOT ROD & ROCK SHOW www.siha.de www.americancarshow.fi www.hotrod-rockshow.com ••• 10.-12.4.2015 MODEL EXPO Essen, Saksa 30.1.-1.2.2015 MP15 Helsinki, Messukeskus www.mpmessut.fi ••• 14.-15.2.2015 KUSTOM KULTURE SHOW Helsinki, Kaapelitehdas www.kustomkultureshow.com ••• Helsinki, Messukeskus Helsinki, Messukeskus www.model-expo.fi 15.-19.4.2015 TH 27 TECHNO-CLASSICA Essen, Saksa www.siha.de 18.-19.4.2015 AUTO SALOON Turku www.autosaloon.fi Tampere, Pirkkahalli ••• 2.-3.5.2015 CLASSIC MOTORSHOW Lahti, Messukeskus www.classicmotorshow.fi 9.-10.5.2015 AMERICAN CAR SHOW Oulu, Ouluhalli www.accoulu.fi ••• 26.-28.6.2015 DO-DADS REUNION Mustiala, Kuninkaankartano www.do-dads.fi NÄIN VARMISTAT NÄKYVYYDEN SPINNERIN TAPAHTUMAKALENTERISSA Tapahtumatiedot poimitaan mm. Käytäntö koskee myös vielä laskuttamattomia, vuoden 2014 aikana uusiutuvia kestotilauksia. LEHTI EI VASTAA TIETOJEN PAIKKAANSAPITÄVYYDESTÄ. Tapahtuman näkymisen kalenterissamme voit varmistaa ilmoittamalla tapahtumatiedot sähköpostitse osoitteeseen tapahtumat@spinneri.fi TÄRKEÄ TIEDOTE! SPINNERI MAGAZINEN JULKAISU PÄÄTTYY NUMEROON 6/2014 Tilaajamme kannalta olennainen tieto on, että yhtäkään tilausta ei ole laskutettu kyseistä numeroa pidemmälle. Lisätietoja päätöksen taustoista löydät numeron 4/2014 pääkirjoituksesta, joka on luettavissa myös Facebook-sivuiltamme. 5/2014 13. TAPAHTUMAKALENTERIN TIEDOT ON KERÄTTY SPINNERI MAGAZINEN TOIMESTA. Jotkut ovatkin saattaneet kiinnittää huomiota poikkeavaan tilauskauteen ja poikkeuksellisen alhaiseen tilausmaksuun
Aikamme Celicaa tutkittuamme on pakko uteliaisuudesta myös vilkaista pihan perällä konepelti auki seisovaa vanhakoppaista Carinaakin. Eli voidaan hyvällä omallatunnolla puhua Toyota-harrastajasta. Ja pitäähän Toyotaharrastajalla vähintään yksi Celica olla. Mikan puheita kuunnellessa ja kalustoa katsellessa, ei ole enää epäselvyyttä miehen Toyota-suuntautuneisuudesta. Isä ei tiennyt olisiko auto myynnissä, mutta osasi kuitenkin kertoa missä auto 5/2014. Sellaisia ei vaan enää liiaksi ole myynnissä. Ja pitäähän Toyota-harrastajalla vähintään yksi vanhakoppainen Celica olla. - Elettiin heinäkuuta 2010 ja mieleeni palasi keskustelu alkukesältä, jolloin kyselin Celican silloiselta omistajalta, jos- ko auto olisi myynnissä, aloittaa Mika Celican vaiheista. M 14 ikan kotipihaan kurvatessa ensimmäisenä huomio kiinnittyy keskellä pihaa puhtaana loistavaan keltaiseen Celicaan. Auton omistajan puhelinnumeron löydettyään Mika päätti tiedustella asiaa uudemman kerran. Turbotekniikkahan se sieltä löytyy. Omistaja kuitenkin pysytteli tavoittamattomissa, joten puhelimeen veivattiin auton omistajan isän numero. TOYOTA CELICA TA22 LT ’72 TEKSTI JA KUVAT JOKE SIMONEN Suomussalmelainen Mika Liuska on niitä miehiä, joille Toyotojen osia on kertynyt nurkkiin hyvät määrät, eikä tietämys Toyotoista ole sen vähäisempi
Autoa aikansa tutkittuaan paljastui, että käyttöhistoriastaan huolimatta auto oli kohtuullisen hyvässä kunnossa ja lähes alkuperäisessä asussaan lukuun- ottamatta jälkiasennettuja ”nännimankkaa”, hattuhyllylle päätyneitä kaiuttimia ja keskikonsolia parilla lisämittarilla. Totta toinen puoli. Autoa oli käytetty vetojuhtana ajettaessa rankoja metsästä. Pyysin ottamaan yhteyttä kun setelinipun paksuus on tiedossa. - Seuraavana päivänä sitten sain omistajaan yhteyden ja kerroin käyneeni katsomassa Celicaa. Ainoaksi ongelmaksi tässä vaiheessa muodostui auton hinta, jota omistaja ei osannut vielä päättää. Oltiin jo niillä main missä auton piti olla, mutta kun ei näkynyt mitään, niin päätettiin ajaa vielä yksi kärrypolku. - Seuraavana päivänä hain kaverini Juha M:n maastomallin Corollalla (EE80) kyytiin ja lähettiin ajelemaan kohti Celican säilytyspaikkaa, joka oli noin 25 km keskustasta. Siellä se sitten 5/2014 oli. Aika hassun näköisenä tien päässä halkopinon vieressä, vähän niin kuin olisi jäänyt siihen kesken töiden. on ja että kyllä sitä saisi käydä katsomassa. Toki ajan hammas oli nakertanut nälkäänsä palasen sieltä toisen täältä, mutta auto oli kuitenkin kuin ihmeen kaupalla välttynyt muuttumasta ajalleen ominaiseksi teiniautoksi. Toisin sanoen kattoa ei ollut puhkottu Finlandia-kattoluu- kun tieltä ja muutenkin kyljet olivat suorat kaikkien merkkienkin pysyessä kyydissä. Odottelin 15
Pikku hiljaa kuitenkin autoa purkaessaan Mika tuli siihen tulokseen, että voisi olla parempi siirtää auto kaverinsa Mikon 5/2014. Eräänä mar- 16 raskuisena iltana puhelin soi ja puhelimessa kysyttiin, että vieläkö Celica kiinnostaa, sillä hinta oli nyt päätetty. Kansankielellä tuo tarkoitti touhuamista taivasalla, jossa alunperin tarkoitus olikin vain tehdä pienimuotoinen katsastusremppa käsittäen jarrujen fiksauksen, parin kriittisen ruostereiän paikkauksen ja venttiilivian selvityksen. Tällä kertaa Mikalla oli avaimet jo käsissään ja vara-akku mukana siltä varalta, että autoa voisi koittaa käyntiin. AVOVAIMOKIN NÄYTTI HANKINNALLE VIHREÄÄ VALOA... Tarkoitus kun Mikalla oli pitää auto sellaisenaan kuin se oli. soittoa, meni päiviä, viikkoja ja taisi jo koko auto unohtuakin. Avovaimo Helikin näytti hankinnalle vihreää valoa, joten kasan oravannahkoja kerättyään, käytiin koko perheen voimin tekemässä paperit autokaupoista. Aivan suosiolla Celica ei läh- tenyt käyntiin, ja käynnistyttyäänkin tarvittiin vetoapua että auto saatiin trailerille jumineine jarruineen. KOPAN KIMPPUUN Tuolloin Mikalla ei ollut käytössään muita tiloja, kuin pohjolahalliksi nimeämänsä tila. Parin päivän kuluttua Mika kilautti kaverilleen Janne H:lle, josko tämä lähtisi kaveriksi hakemaan autoa trailerilla. Kun kuulin auton hinnan, niin en kahta kertaa miettinyt
Mikan aika ajoin vieraillessa tarkistamassa töiden edistymis- tä oltiin edetty jo lokakuulle 2013, kun maalaamolta soitettiin ja ilmoitettiin auton olevan vihdoin valmis. Loppupeleissä Mikon tallissa autoa paikkaillessa vierähtikin kokonainen talvi ennenkuin auto kärrättiin takaisin omaan pihaan. Heli kyllä aina muistutti että, pitäiskö sitä autoakin laittaa, muistelee Mika. Pesun jälkeen Mika päätti aavistuksen fiksailla huonoon kuntoon päässeitä kohtia, mutta kohta toisensa jälkeen oltiin siinä tilanteessa, että kone nostettiin pois tieltä ja konetila puhallettu puhtaaksi vanhasta maalista. - Moottoritila oli vieläkin koskematon ja se oli tarkoitus vain pestä puhtaaksi. Imupuolella tupla-Dell’Ortot, niin ikään omasta varastosta, ja pakopuolella peltisarjat. Alakerta on täydellisesti rempattu 2T-G, johon on istutettu 3T-koneen kampiakseli; muutoksen myötä iskutilavuus on kasvanut 1940 kuutioon. Massat saivat kuumailmapuhaltimen saattelemana kyytiä katosta ja pyöräkaarista, maannousemaa itseensä ottaneet lasien kulmat saivat osakseen hiekkapuhal- 5/2014 luksen ja ehjistyksen tinalla, auton luukkujen ja monien muiden irto-osien käydessä käydessä soodapuhalluksessa. Mutta ei sekään mennyt niin kuin ajattelin, jatkaa Mika. TwinCam-kansi löytyi omasta varastosta, johon koneistukset Mika hoiti itse. Mikan kuitenkin onnistui sopia paikallisen Kainuun Kolarikorjaamon johtajan kanssa, että he ottaisivat auton huomaansa ja touhuaisivat sitä eteenpäin täytehommina aina kuin muilta hommilta joutavat. Hinnatkin tuntuivat olevan tähtitieteellisiä. - Maalaria kysellessäni tuli monesta paikkaa vastaus että ei kiinnosta, noin niin kuin suoraan sanottuna. - Moottorilla ei ollut ajettu silloin kuin 3000 km täysremontin jälkeen, mutta otin 17. Kone on kokoelma eri Toyotoiden osia. Päästiin yhteisymmärrykseen auton tulevaisuuden suhteen, että tiedä vaikka joskus vielä pussihousut jalassa tällä ajetaan, niin alkuperäinen keltainen siihen vedetään. Mika päätti antaa lopullisten pohjien teon ammattilaiselle, koska näki ettei itsellä ollut oikein tiloja eikä välttämättä omaa laatutavoitetta vastaavaa osaamistakaan, vaikkakaan ei pohjat pitkässä kuusessa enää olleetkaan. MOOTTORI MONESTA OSASTA Auton ollessa pitkässä hoidossa maalarilla, ja kun Mikalla oli lomautuskin päällä töistä ja nurkat väärällään osia, oli miehellä hyvää aikaa tutkimaan mitä palikkaa konehuoneeseen ladattaisiin. - Sitten alkoikin mietityttää auton tuleva väri, josta jonkun verran keskusteltiin Helin kanssa. Alkuperäinen 2T-kone nostettiin kokonaisuudessaan tallin nurkkaan, sillä ajatuksissa olisi istuttaa Carinan turbotuksesta vapautunut 2T-G -alakerta lähtökohdaksi. talliin parin pikaisen paikkapalan hitsaukseen. - Taisihan siinä sitten käydä niin että, oltiin jo vaihduttu jo uudelle vuodelle 2012 mielenkiinnon puuttumisen, muiden menojen ja mikä silloin oli tärkeintä, niin perheenlisäyksen takia. Auton ollessa sillä hetkellä prioriteetillä kaksi, Mikan kuitenkin onnistui edistää autoa silloin tällöin
Alakertaan päätyi 3T-koneesta otettu kampiakseli kaverinaan 89 mm männät, joilla koneen tilavuudeksi tuli 1940 kuutiosenttimetriä. Alustaksi Mika oli ostanut vähän käytetyn AE86 Corollaan tarkoitetun BC Racingin BR-RA alustan, joka päätyi Celican alle lähes heittämällä. - Aloitin kasauksen auton peräpäästä siirtyen pikkuhiljaa kohti auton keulaa. Etuja takalasi laitettiin paikoilleen kaverin kanssa yhdessä, jonka jälkeen asentelin vielä listat kiinni koriin. Pelkällä peltisarjalla äänet olivat jotakuinkin jokkisluokkaa, mutta kyllä hymy oli herkässä auton pitkän seisomisen jälkeen! Celica oli taas askeleen päässä lähempänä valmistumista, hymyilee Mika. Sivuikkunoihin piti sorvauttaa uusia ohjuriholkkeja niiden toimintakuntoon saamiseksi, luetteloi Mika ulkokuoren kasausta. - Kaasuttimet olivat odotelleet hyllyssä yli kymmenen vuotta uutta käyttöä TA12-Carinan jäljiltä ja niinhän ne sinne Celican konetilaan päätyivät, kunnostettuina totta kai. Tuon ei kuitenkaan annettu häiritä, vaan kansi itsessään oikaistiin ja samalla uudet ohjurit työstettiin Hiacen vastaavista. Nokka-akseleiksi laitoin kanteen vakionokista hiotut suurempinostoiset akselit. MIKAN KIITOKSET: Erityisesti Helille ”hoputtamisesta” talliin, isä & äiti, Timo Näyhä, Keijo M., Mikko S., Janne H., Juha M., Tero S., Kainuun Kolarikorjaamo, Koillismaan Soodapuhallus, Nopan-Auto Kajaani, Ämmän Huolto-osa. Ja sehän lähti käytiin. Lattian äänieristeet vaihtuivat eristemattoon joka sai päällensä alkuperäiset lattiaverhoilut. Kun ulkokuori oli valmis, oli sisustan vuoro. Kun venttiilit välykset oli säädetty sopiviksi, olikin kansi valmis nostettavaksi alakertaan paikoilleen. Keskikonsoliksi Mika hommasi alkuperäisen kellolla varustetun, jonka peruskunnostukseen riitti maalaus ja Helin tekemä uusi vaihdekepin pussi. Kun auto sitten saatiin maalarilta kotipihaan, Mikalla oli jo sellainen polte auton saamiseksi ajoon, että kone nostettiin samana iltana paikoilleen apulaitteiden löytäessä tiensä koneen kylkeen. Tuo tosin oli ottanut joskus vähän osumaa, pari ohjuria ja paininkuppia oli halki. Venttiilit kasasin kanteen käyttäen vanhemman mallin yksinkertaisia jousia, jotka ovat jäykemmät kuin uudemman mallin kannen tuplajouset. Sisusta oli yleisesti ottaen yllättävänkin hyvässä kunnossa ikäänsä ja käyttöhistoriaansa nähden ja ainoa isompi korjattava asia oli kuskin penkin reuna, jota edellisen omistajan koira oli pistellyt poskeensa. Mutta Helin tekstiiliartesaanin taidoilla penkki saatiin leivottua alkuperäiseen kuosiinsa. - Kun kannen koneistukset 18 olivat valmiit, sovitin imusarjan ja pakosarjan kanteen sopiviksi. Homehtunut hattuhylly laitettiin uusiksi ja verhoiltiin mustalla keinonahkalla. Toyotojen kansia Mikalle oli harrastusvuosien varrella kertynyt useita, joten nurkista löytyi kansi, joka oli vielä säilynyt muokkaamattomana. JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA, JOTAIN LAINATTUA Auto oli taas kunnossa pinnaltaan ja kone käyntikuntoinen, mutta osaa ja tekemistä puuttui vielä paljon. sen kuitenkin auki pitkän seisotuksen vuoksi. Muilta osin penkeille, kuten myös ovipahveille riitti huolellinen puhdistus. ”Lähes” tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, 5/2014. Nesteet jäähdyttimeen, öljyt koneeseen, akku paikoillen ja starttaamaan. Eihän noihin kilometreihin sinne ollut tullut mitään kulumaa, mutta kun se oli kuitenkin auki, päätin uusia sinne kampiakselin, kiertokangen laakerit ja kaikki tiivisteet. Kun peltiosat oli paikoillaan, laittelin puskurit, valot, lukot, kahvat, merkit ja lasit paikoilleen. Kannen venttiilien tiivistepinnat Mika koneisti itse työpaikallaan ja vakiokokoisten venttiilien seetit hiottiin tulevaa läppäystä varten. Ja ne jotka tuntevat itsensä ”syyllisiksi” tähän tavalla tai toisella..
Ajossa Mikalla Celica on ollut kauden aikana sen verran, että mittariin on ehtinyt kertyä kilometrejä nelisentuhatta. PERINTEET EDELLÄ Celica-projekti sai virallisen päätöksen 11.4.2014, kun Mika käytti autoa katsastuksessa. Moottori: Toyota 2T-G/3T, iskutilavuus 1940 cc, vakionokista koneistetut nokka-akselit, Dell’Orto DHLA40 kaasuttimet, peltipakosarja, 2,5” pakoputkisto kahdella läpivirtaavalla vaimentimella Vaihteisto: vakio 5-pykäläinen Perä: vielä vakio, 3,9:1 tai 4,1:1 välityksellä, lukoton Alusta: BC Racing BR-RA jarrut (sekasikiö AE86/EE80/TA12/ TA22) Vanteet: Drag Wheels DR54, 8,25x15”, ET15 Sisusta: vakio Pioneerin CD-soitinta ja kaiuttimia lukuunottamatta Maali: alkuperäissävyinen Toyota 501 Yellow Porrima Muuta: uusi tuulilasi, kaikki lasien/ luukkujen ja ovien tiivisteet uusittu, etuvillkujen lasit vaihdettu kirkkaisiin, uudet ajovaloumpiot, kaikki kuluneet tai huonot osat vaihdettu uusiin tai kunnostettu 19. Etutolpat oli niin kutsutut spindle-mallit, eli vain pyörän navat piti ottaa käyttöön vanhasta. Takapäässä on myös korkeus- ja jäykkyyssäätö iskareissa ja lyhyemmät jouset. Jopa alkuperäinen nuppiradiokin on edelleen paikoillaan. Etunavat ovat tällä hetkellä TA12 Carinasta uusilla laakereilla ja uusilla jarrulevyillä. Mikan Celican tapauksessa voidaan nyt puhua perinteiden noudattamisesta kahdessakin mielessä. Jos nyt ei aivan katsureiden hurraa-huutojen saattelemana, niin kuitenkin iloisin naamoin ja puhtain paperein auto sai leiman ja siirtyi tieliikennekäyttöön. - Alustan kaikki kumipuslat ja nivelet ovat uusittu ja alusta on nyt ainakin yhtä hyvä kuin uutena, jos ei parempikin kattaen myös korkeus-, jäykkyysja camber-säädöt. Perinteitä on kunnioitettu myöskin siten, että vaikka tarinan Celicaa ei olekaan koskaan uhrattu tuningnin alttarille, niin hommaan ei ole lähdetty nytkään, vaan auto on kunnos- tettu alkuperäistä kaavaa kunnioittaen. - Mitään muutosta autoon ei ole tehny ilman että sen pultteja ruuvamalla voisi poistaa ja muuttaa alkuperäiseksi takaisin sitä silmälläpitäen, että auton voisi ehkä jopa joskus museokatsastaa. S PI N ZI N E RI 5/2014 kistely riitti niille, jatkaa Mika pitkää listaa. Jarrukilpi on AE86-Corollasta mihin on sovitettu EE80-Corollan jarrusatulat uusilla paloilla. Tuolle matkalle ei muuta harmia ole sattunut, kuin että vaihteiston laakerit tulivat tiensä päähän, joten laatikko on vaihtunut uudelleen laakeroituun. Perinteitä kunnioittaen siis. Takajarrut on pidetty vakiona, vain puhdistus ja her- NE FAKTAA... Vaikka joissain kohdissa onkin muutoksia tehty, niin nekin tarkkaan miettien, maltillisesti ja parantuneen käytettävyyden ehdoilla. ALAKERTAAN PÄÄTYI 3T-KONEESTA OTETTU KAMPIAKLSELI... MAGA että yläpäiden kiinnitys täytyi muokata auton korissa, jotta tolpassa olevaan camber-kulman säätöön yleensäkään pääsi käsiksi. Ties kuinka kauan auto ehti olla pois tieliikennekäytöstä, rankojakin sillä metsästä ajettiin ja Mikallakin vierähti nelisen vuotta auton parissa, ennenkuin se saatiin palautettua alkuperäiseen loistoonsa. Alatukivarret ovat peräisin jostain takavetoisesta Corollasta ja ovat 1 cm pidemmät kuin Celican omat ja mahdollistavat siten BC Racingin tolppien kanssa järkevämmät pyörän kulmat. Omia harrastusperinteitään noudattaen Mika on pysynyt merkille uskollisena herätellen klassikoksi muodostuneen ja tietynasteisessa kulttimaineessa olevan vanhakoppaisen Celican uuteen loistoon
Laitteen kierrosnopeuksia voi säätää sen nopeudensäätöpainikkeista: 5 000-28 000 kierrosta per minuutti. Dremelin kaikki lisätarvikkeet sopivat Microon, mikä entisestään laajentaa laitteen käyttömahdollisuuksia. Palvelussa on nyt mukana jo yli 500 korjaamoa Helsingistä Rovaniemelle. Ensisijaisena yhteydenottotapana suosittelemme sähköpostia. Tätä voidaan sitten hyödyntää sähkötoiminnoissa ja päästöjen vähentämisessä. TÄRKEÄ TIEDOTE KAIKILLE LUKIJOILLEMME TIKPOLIISIN MATKASSA -AR NA ON VU NÄ TÄ LI KELISTA TU KUPLA 450 HEVOSVOIMAA Volvo tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän suorituskykyä ja taloudellisuutta High Performance Drive-E Powertrain -konseptilla, joka käsittää peräti 450 hevosvoimaa tehoa kehittävän kaksilitraisen nelisylinterisen bensiinimoottorin. Uudella, johdottomalla Dremel Micro -monitoimityökalulla sekin kuitenkin onnistuu käden käänteessä ja vaivatta. Vaikka SRT-malli on jo sinänsä ärhäkkä, nousee Red Vapor vielä pykälää korkeammalle, ollen tehokkain koskaan valmistettu Jeep: Tehoa 475 hevosvoimaa ja vääntöä 637 Nm. Micron kärkeen on liitetty LED-valo, joka valaisee koko työskentelykohteen. korjaamojen antamat takuuajat, varaosat ja lisäpalvelut. Lisätietoja julkaisun päättymiseen johtaneista seikoista löydät numeron 4/2014 pääkirjoituksesta. Aiemmin käytössä olleet 09-alkuiset numerot poistuvat käytöstä 31.10.2014, minkä jälkeen ainoa käytössämme oleva puhelinnumero on 040 41 777 14. 20 ! Spinneri Magazinen julkaisu päättyy numeroon 6/2014. Lisäksi muiden autoilijoiden palvelussa antamat arviot ovat korjaamoille erityisen tärkeitä asiakastyytyväisyydestä kertova kanava. Lisätietoja www.autojerry.fi KAUTTA AIKAIN TEHOKKAIN JEEP Jeep Grand Cherokee SRT Red Vapor teki Euroopan debyyttinsä lokakuun alussa Pariisin autonäyttelyssä. Näytöstä pystyy liikennevalojen tapaan lukemaan akun lataustason. Yrityksemme tavoite on tehdä autojerry.fi-palvelusta koko kansan palvelu, joka sopii helppoutensa vuoksi kaikille, kertoo Jari Vallström, AutoJerryn yrittäjäosakas. Aggressiivista olemusta korostavat 20-tuumaiset ”Goliath” -vanteet sekä mustakromatut yksityiskohdat. Dremel Micro on markkinoiden pienin laite. . Dremel Microsta löytyy voimaa pienten projektien työstämiseen sekä sisällä että ulkona. Tarjouksista autoilija voi valita itselleen hinta-laatusuhteelta sopivimman huoltoliikkeen. Dremel Micro suositushinta on 139,90 euroa. Kun olemme kiihdyttäneet täyteen vauhtiin Suomessa, aiomme laajentua voimakkaasti myös muualle Eurooppaan. Käytäntö koskee myös vielä laskuttamattomia, vuoden 2014 aikana uusiutuvia kestotilauksia. Palvelu avattiin kesäkuun alussa ja rekisteröityneiden autoilijoiden määrä on kovassa kasvussa. Pienempien moottorien on tarjottava asiakkaille houkuttelevaa tehoa, jotta päästöjenvähennystavoite saavutettaisiin. 450 hevosvoiman High Performance Drive-E Powertrain -konsepti perustuu tekniikoille, joita ei tavallisesti löydy nelisylinterisistä moottoreista. Jotkut ovatkin saattaneet kiinnittää huomiota poikkeavaan tilauskauteen ja poikkeuksellisen alhaiseen tilausmaksuun. Se on vain 20 cm pitkä, ja se painaa ainoastaan 250 grammaa. Kompaktit voimansiirrot vapauttavat tilaa ja painoa auton rakenteessa. Ratkaisut varmistavat erittäin dynaamisen ajettavuuden ilman turboviivettä. Auton huoltoa tai korjausta tarvitsevan autoiijan ei tarvitse tehdä työlästä soittokierrosta oman alueensa liikkeisiin, vaan autojerry.fi -palvelun kautta huoltoliikkeet antavat vertailukelpoisen tarjouksen autoilijan pyyntöön. PIENI, KYNÄNMUOTOINEN MONITOIMITYÖKALU Ruuvin tai putken katkaiseminen ahtaassa, hämärässä paikassa on usein hankalaa. Polttoainetta syöttää kaksoispumppu, joka toimii 250 barin paineella. Moottorissa on kaksi rinnakkaista turboahdinta, joita käyttää sähköinen turbokompressori. – Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta 450 hevosvoiman voimansiirtokonsepti on tärkeä osa Drive-E-kehitysohjelmaa. Koskee asiasi sitten lehtitilausta, laskutusta, toimitusta tai mitä tahansa lehteemme liittyvää, soita tuohon numeroon. Palvelun ovat löytäneet erityisesti nuoret aikuiset, joiden tallista löytyy yleisimmin joku merkeistä VW, Volvo, BMW, Audi tai Peugeot, tässä järjestyksessä. Micro on myös oiva työkalu pienoismallien rakentamisessa. Pienessä, 7.2-voltin akussa on käytetty Lithium-Ion-akkutekniikkaa, mikä selittää laitteen tehokkuuden. Lisätietoja www.dremel.fi JO 500 KORJAAMOA MUKANA AUTOJERRY.FI-PALVELUSSA Autojerry.fi on netissä toimiva palvelu autoilijoille huoltotarjousten vertailuun. Sillä voi kaivertaa hauskoja kuvioita lasiin tai merkata metallia. Microlla voi katkaista tankoja, teräviä ruuveja ja laminaattia. Samasta syystä myös puhelinnumeroihimme tulee muutoksia. LED-valopaneeli osoittaa vallitsevan kierrosnopeuden. Käytön jälkeen Micron voi ladata helposti säilyttämällä sitä sen lataustelakassa. Se on lopullinen tavoitteemme, Volvon tutkimus- ja kehitystyön johtaja Peter Mertens toteaa. Tilaajamme kannalta olennainen tieto on, että yhtäkään tilausta ei ole laskutettu kyseistä numeroa pidemmälle. . Lisätietoja www.jeep.com 5/2014. Laadullisia tekijöitä, joita korjaamot voivat tuoda palvelussa esille, ovat mm
Klubin 35-vuotista historiaa juhlittiin näyttävästi Hämeenlinnan Vanajanlinnassa kesän lopulla. TERROR TRAKTOR ON PALANNUT Vianorin Terror Traktor nousee kokonaan uudelle tasolle! Tuunatun traktorin käsittämättömiä temppuja on kuvattu ensi kertaa kymmenellä Go Pro -kameralla, ja villiä menoa tahdittaa Ruotsin tämän hetken suosituimman musiikkituottajan, Jarlyn, säveltämä musiikki. F1R:ssä on jopa 1000 lumenin valoteho, valaisimen painaessa vain 120 grammaa ja ollessa 115 mm pitkä. Pyörä luovutettiin hänelle 4.10.2014 Tampereella. Sen valaisuominaisuudet vakuuttavat vaativimmankin, F1R onkin kokoluokassaan luultavasti yksi maailman ensimmäisiä tähän teholuokkaan yltäviä valaisimia. Ja mikä parasta, se on ladattava. Lopulta tie nousi pystyyn. Palkintopyörän voitti nastolalainen Keijo Kela. Hän arpoi tilaisuuteen osallistuneiden kesken uuden Harley-Davidson Dyna Wide Glide -moottoripyörän, jonka listahinta Suomessa on 22 500 euroa. Pienen erillisen latausaseman käyttö on helppoa ja kätevää. Davidsonin poika. Vianor on aloittanut uuden kuskijoukon etsimisen. Tutustu vauhdikkaisiin Terror Traktor -tunnelmiin: www.youtube.com/watch?v=HmcbKcf9VIc LED LENSER F1R Force -sarjan valaisin soveltuu tyylikkään muotoilunsa, ominaisuuksiensa ja suuren tehonsa ansiosta erityisesti laadukkaiden valaisimien käyttäjille sinne missä tarvitaan vesitiiviyttä, pientä kokoa ja riittävää valotehoa. Tällä kertaa etsitään hurjapäitä, jotka ovat virittäneet oman ajoneuvonsa uudelle tasolle. – Toivomme autoharrastajien ympäri maailmaa lähettävän meille hauskoja videoita omista ajokeistaan. Valaisinosassa on lämpötila-anturilla varustettu elektroninen säätä, joka optimoi maksimaalisen valotehon. Vuodesta 2008 lähtien julkaistun Ridin’ & Drivin’ -lehden matka on päättynyt. Uusi Led Lenser F1R kestää upotuksen aina 2,5 metriin, sen vesitiiviysluokituksen ollessa IPXB. Kyseessä olivat ennen sotaa valmistetut mallit ja 1950-luvun alkupuolen 170-sarjan autot, joiden hinta oli laskenut opiskelijan kesätyön kuukausipalkan tasolle. rungolliset Mersut, jotka oli vielä rakennettu erillisen rungon päälle. Jatkossa lehteä kustantanut ja päätoimittanut Henrik von Schantz keskittyy Harraste MP -lehden tekemiseen. Onnekkaimmat voivat päästä päärooleihin seuraaviin toteuttamiimme action-leffoihin, Tähkä vinkkaa. Tänä vuonna 40. Traktorin ratin takana ollut Rickard todella ylitti omat ja melkein Terror Traktorinkin rajat. Jo alkuun vastaan tuli yllättäviä haasteita. 21. FH-DCE Super Rallyyn Tallinnassa osallistui itse Bill Davidson, HarleyDavidsonin perustajakaksikon Arthur Davidsonin pojanpoika ja HarleyDavidsonin uuteen kukoistukseen osaltaan 80-luvulla nostaneen William G. Led Lenser F1R -malliin kuuluu tietenkin myös armeijastandardin mukainen HA 111 anodisointi. Lehden viimeiseksi numeroksi jäi syyskuun lopulla julkaistu 4/2014. Suomesta esiintymässä olivat Los Bastardos Finlandeses ja Crossfyre. Yhteistyöhön lähdettiinkin tänä vuonna Helsingin poliisilaitoksen liikenneyksikön kanssa. POLIISIN MATKASSA? Suosittu, vuodesta 2001 lähtien julkaistu LP:n matkassa -artikkelisarja koki päätöksensä Liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä. – Halusimme tehdä Terror Traktorin esityksen vetävämmäksi kuin koskaan aiemmin. Erityisesti ensimmäisiä suomalaisia Mercedes-harrastajia kiinnostivat ns. Kokonaisuus kärsi niin rajusti, että katsoin parhaimmaksi näyttää poliisille stop-merkkiä, kertoo lehtemme päätoimittaja Jari Sjöman. Akku voidaan ladata USB-liitännän kautta tietokoneen lisäksi lähes missä tahansa verkkoadapterissa, jossa on USB-liitäntä. Toiveita artikkelisarjan jatkamiselle oli kuitenkin olemassa. Lisätietoja www.nordictrail.fi YLI 20 000 EURON PALKINTOPYÖRÄ NASTOLAAN Euroopan Harley-Davidson-klubit kokoontuvat vuosittain yhteen FH-DCE Super Rally -tapahtumaan. Jäsenmäärällään 3?500 klubi on Suomen suurimpia harrasteautokerhoja, myös maailmanlaajuisten Mercedes-kerhojen joukossa se kuuluu suurimpiin. 35-vuotiaan klubin toiminta on järjestäytynyttä. RIDIN’ & DRIVIN’ -LEHTI TIENSÄ PÄÄSSÄ Lisää ikäviä uutisia harrasteautolehtien maailmasta. 5/2014 MB-KLUBI 35-VUOTTA Suomen Mercedes-Benz Klubi ry perustettiin vuonna 1979 lähinnä hankkimaan varaosia vanhoihin Mercedeksiin. Suositushinta: F1R 119,00 euroa. Pyörän arvontaan lahjoitti H-D Europe. Led Lenser F1R on helppokäyttöinen, valaisimessa on kolme eri valotoimintaa ja yksi käyttökytkin, sillä ohjaat kaikkia valaisimen toimintoja. Emme todellakaan olleet suunnitelleet kaikkia hurjia käänteitä, kuten traktorin katolleen pyörähdystä, markkinointipäällikkö Roope Tähkä Vianorilta sanoo. kertaa järjestetty 3-päiväinen tapahtuma kokosi Harley-harrastajat Tallinnaan, jossa joukko virolaisia, ruotsalaisia ja suomalaisia bändejä viihdytti motoristeja. Klubi on myös tiiviissä yhteistyössä maahantuojan, Veho Groupin kanssa. – Asiat eivät ikävä kyllä sujuneet samoin kuin LP:n kanssa toimittaessa. Jaoksia on ympäri Suomea, Tähdelliset-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, suurehkoja klubitalleja on kaksi ja tapahtumia on runsaasti
Mikään itsestään selvyys mallin nimeäminen ei ollut, sillä suunnittelupöydillä se 5/2014. FORD CAPRI TURBO IC ’71 TEKSTI JA KUVAT JARI SJÖMAN Kari sai ensimmäisen autonsa ollessaan vasta 10-vuotias. Kun hänen ikämittarinsa saavutti 30 vuoden rajapyykin, oli vuoro nyt esiteltävän Caprin, jota Kari on ”raiskannut” monin (hyvin) tavoin. Unohtaa ei sovi myöskään Australiassa vuosina 1970-94 myynnissä ollutta Mercury Capria, joka on eurooppalaisen Caprin sisarmalli. Museoautoilijat vaviskoot! 22 E nnen kuin Fordin Euroopan yksikkö esitteli Capri-mallinsa tammikuussa 1969, käytettiin Capri-nimeä konsernin neljän muun mallin yhteydessä: Lincoln Cosmopolitan Capria valmistettiin vuosina 1950-51, Lincoln Capria vuosina 1952- 59, Ford Consul Capria vuosina 1961-64 ja Mercury Comet Capria vuosina 1966-67. Ensimmäinen oma Ford Capri ilmestyi pihaan 16-kesäisenä
Kolmas ja samalla viimeinen sukupolvi näki päivänvalon vuonna 1978. Perusmoottorina saksalaisessa versiossa toimi 1,3-litrainen rivinelonen, kun taas listan toisesta päästä löytyi 3,0-litrainen V6. Tästä mallinimestä luovuttiin kuitenkin Mitsubishi Coltin olemassa olosta johtuen. liikkui nimellä Ford Colt. Eurooppalaisen Caprin kohdallakin voidaan puhua oikeastaan kahdesta eri evoluutiosta, sillä autoa valmistettiin niin Saksassa kuin Englannissakin, toisistaan poikkeavilla tuo- 5/2014 tantolinjoilla. Moottorivalikoima oli hyvin samantapainen kuin edeltäjässä, alkaen 23. Jo ensimmäinen sukupolvi toi tullessaan myös erikoismallit, joiden voimanlähteinä käytettiin V4- ja V6moottoreita. Moottorivalikoima ei ollut yhtä laaja kuin ensimmäisessä sukupolvessa. Esimerkiksi syys- kuussa 1971 esitellyn RS2600mallin konehuoneesta löytyi 2637-kuutioinen ja 150-hevosvoimainen Cologne V6-moottori, jonka erikoisuuksiin kuului polttoaineenruiskutus. Kun brittiläiset versiot saivat konehuoneeseen 1,3- tai 1,6-litraisen rivinelosen, saksalaiset kaimat varustettiin 1,3-, 1,5- ja 1,7-litraisilla V4moottoreilla. Toiseen sukupolveen Capri siirtyi mallivuoden 1974 myötä
Itse asiassa ensimmäisen autonsa, postinkeltaisen Fiat 600:n, hän sai jo 10-vuotiaana. Perusmallin Capri on valmistettu Halewoodin tehtaalla Englannissa, varustettuna 1,6-litraisella ja 68-hevosvoimaisella Kent-moottorilla. EKA CAPRI 16-KESÄISENÄ Lohjalaisen Kari Patamaan vuosimallin 1972 Capri edustaa mallin ensimmäistä sukupolvea. 1,3-litraisesta nelosmoottorista ja päättyen 3,0-litraiseen veekutoseen. Ennen kuin Kari edes osti Caprin, oli hän touhunnut erilaisten autojen parissa tovin jos toisenkin. Sittemmin pihaan ilmestyi myös 1,1-litraisella moottorilla varustettu vuoden 1969 Opel Kadett. Kyseessä oli vuosimallin 1969 hyväkorinen mutta rullaava yksilö, joka löytyi Vantaalta. Auto on luovutettu ensimmäisellä omistajalleen, hä- 24 meenlinnalaiselle yritykselle, maaliskuussa 1972. Fiiu käytiin hakemassa Etelä-Suomesta ja kuljetettiin kuorma-auton lavalla kotitilalle keski-Suomeen, missä sen tehtäväksi tuli peltoautona toimiminen. 5/2014. Mootto- ENSIMMÄISEN AUTONSA, FIAT 600:N, KARI SAI JO 10-VUOTIAANA... Ensirekisteröinnin yhteydessä lienee sattunut jonkinlainen virhe, sillä rekisteritietojen mukaan auto olisi vuosimallia 1971. Taka-akselina on ollut 3,89:1 välityssuhteella oleva ”HeavyDuty” -akseli. Tekniikka autoon otettiin kyröläiseltä Jylhän autopurkaamolta elintenluovuttajaksi hankitusta toisesta Caprista. Korin pintaa on koristanut vaaleansininen metallihohtoväri. Vuonna 1993, Karin ollessa 16-kesäinen, hän osti ensimmäisen Ford Caprinsa. Auton VIN-koodi paljastaa valmistumisajankohdaksi tammikuun 1972. Edellinen omistaja oli ehtinyt muutoskatsastaa auton kaksilitraiselle moottorille. Tämän sukupolven myötä tarjolle tuli myös automaattivaihteisto
Siinä sivussa Kari kuitenkin touhusi ostamansa moottorin parissa. Kyseinen Capri löytyy Karin kätköistä vielä tänä päivänäkin, joskin moottorin hän on ehtinyt myydä erääseen jokamiesluokan autoon. Moottori avattiin, vaikka kilometrejä olikin kertynyt hyvin vähän. Vaikka vuoden 1967 Kupla ei Karissa herättänyt suuria tunteita, aivan rauhaan auto ei kuitenkaan maltettu jättää. Sylinterit hoonattiin ja alkuperäisten tilalle vaihdettiin Accraliten männät sekä Cosworth Sierran kiertokanget. Onneksi henkilövahingoilta säästyttiin. Niinpä 5/2014 moottoriksi rakennettiin jokkiskäytöstä poistuneesta bokserista 1,8-litrainen säksätin. VALMIS VISIO MIELESSÄ Artikkelimme Capri löytyi Nettiauton kautta vuonna 2007. Omistaja päätti eräänä päivänä kokeilla sekä autonsa ja omien taitojen rajoja, ja niinhän siinä kävi, että rajat tulivat vastaan metsässä. Taunuksesta poimitulla kaksi- litraisella moottorilla ja ns. Karin mielessä oli jo valmiiksi visio toteutuksesta, sillä hän oli hankkinut jo aiemmin tallin nurkkaan Sierran IS:n vain 8000 kilometriä ajetun OHC-moottorin. Ahtimeksi valikoitui Escortista lähtöisin oleva, mutta Pro Turbo Systemsin hybridiksi modifioima Garrett 25. Nokka-akseliksi valittiin Kent Camsin 284-asteinen keppi yhdistettynä säädettävään nokkapyörään. riksi tuli Dell’Orton tuplakaasuttimilla varustettu 1,6-litrainen neloskone. Capri vaihtui Kuplaan, jonka hankinnasta vastasi enemmän Kari isä kuin hän itse. Sylinterikannen kanavien siistimisestä vastasi karjaalainen rallimies. Muista vuosien varrella Karin pihapiirissä vierailleista autoista mainittakoon myös vuoden 1989 Ford Escort RS Turbo. pikkuperällä varustettu auto oli ostohetkellä koriltaan erittäin hyvässä kunnossa, kun muistetaan että kyseessä oli 35 vuotta vanha auto. - Hirmuinen kolmen tuuman pakoputkisto sai pakoäänen humisemaan sisällä aivan älyttömästi, muistelee Kari. Ensi alkuun matkaa tehtiin kuitenkin autossa ostohetkellä kiinni olleella tekniikalla. Kyseinen moottori oli jäänyt merkkikorjaamolle takuukorjauksen yhteydessä, ja sen oli määrä siirtyä maahantuojalle koulutuskäyttöön, mutta kuten niin usein, asiat eivät tälläkään kerralla edenneet suunnitellusti, ja niinpä Kari sai ostettua moottorin
Mutta jo ennen kuin voimanpesä sujautettiin Caprin konehuoneeseen paneutui Kari autonsa alustaan sekä jarruihin. Riekaleina ollut lattiamattokin on vaihdettu ehjään, samoin kuin ovien tiivisteet. - Kun ei tuo Capri mikään orkkis muutoinkaan ole, niin ei minua se minua haittaa, toteaa Kari. Ohjaamoon haettiin pientä nostalgiaa vaihtamalla alkuperäinen ratti kolmipuolaiseen ”rallirattiin”. Eteen vaihdettiin Volvo 240:n 9-tuumaiset jäähdytetyt jarrulevyt 4-mäntäisin satuloin. S PI N ZI N E RI toakin, mutta palasi takaisin valurautaiseen kytkimen pitoongelmien takia. Kuljettajan penkin uudelleenverhoilusta vastasi Leo Uren. Samalla pääsylinteri peruskorjattiin, missä yhteydessä myös jarrutehostin sain uuden värin pintaansa. - Pojat sanoivat, ettei se (laatikko) kestä, mutta ainakin minulla se on kestänyt, ei ole tarvinnut tehdä mitään, kertoo Kari. EI MIKÄÄN ORKKIS Tekniikan ohella myös muutamia muita kohtia on fiksailtu. Föönin kaveriksi asennettiin Toyota Avensiksesta peräisin oleva välijäähdytin. ISOATLAKSEEN... Myöhemmin rompetorilta löytyi myös autossa kiinni ollutta paremmassa kunnossa oleva takapuskuri – joka tosin vasta oston jälkeen paljastui Mk2 Caprin puskuriksi. Enhän minä nyt sellaisia osannut kertoa, joten ajoin Karjaalle. Moottorin jatkona on Sierran 5-portainen Type 9 -manuaalilaatikko. MOOTTORIN SUORITUSKYKY HUOMIOIDEN PERÄ VAIHDETTIIN NS. Vauhtipyöränä Kari ehti kokeilemaan kevyttä teräksistä vaihtoeh- NE ”Ensimmäinen seksikäs eurooppalainen alle 2400 dollarin”. Capria myytiin myös Am erikassa. - Kävin aluksi Lohjalla leimalla, mutta siellä alkoivat akselimassoja kyselemään noista kynäjousista. Lämpötilat pysyvät kurissa Volvon syylarin ja sähköflektin avulla. Moottorinohjauksesta vastaa Sierra Cosworthin boxi, johon on vaihdettu Turbotecin mittatilauksena valmistama lastu. Jarrupaloiksi valikoituivat EBC Green Stuffit. Yleisessä tieliikenteessä käytettävillä 0,3 barin ahtopaineilla tehoa on 165 hevosvoimaa. 26 5/2014. Karin tallista löytyy myös muita vaihtoehtoja. Vakioalustan tilalle vaihdettiin Spaxin säädettävät kynäjouset. Alkuperäistä polttoaineenruiskutusta jalostettiin Siemens Deka -suuttimilla, joiden maksimivirtaus on 540 cc/min. Annetaanpa Karin kertoa. Jo mainitusta 1969 Caprista Kari siirsi GT-mallin keskikonsolin tähän autoon, samalla kun mittaristo vaihdettiin niin ikään GT-mallista poimittuun. iso-Atlakseen, jonka välityssuhde on 3,05:1. perän myötä kun alkuperäisessä kardaanissa oli jo valmiiksi isompi laippa, eikä pituuskaan tuottanut ongelmia. Myös ulkoasua Kari ehti hieromaan työkaverilta ostamallaan hyväkuntoisella etupuskurilla. Peränvaihdon Kari kertoo olleen hetken humaus, englantilaisen MAGA GT35. Kuvaushetkellä autossa alla pyörivät Wolf Racingin 13-tuumaiset alumiinivanteet jo parhaat päivänsä eläneiden Kelly-renkaiden kanssa. Kari kertoo jarru-urakan olleen hyvinkin helppo ja nopea toteuttaa. Soppaa tankilta konehuoneeseen syöttää Cosworthista lainattu Bosch 044 bensapumppu. Siellä homma hoitui. Apunaan boxilla on laajakaistalambda. Lopulliset säädätyksen tehtiin niinikään Turbotecillä, ja siinä yhteydessä tehty tehomittaus paljasti 1,1 barin ahtopaineilla huipputehoksi 295 hevosvoimaa ja maksimiväännöksi 430 Newtonmetriä. Kytkimenä pyörii 4-lapainen sintterikytkin. Moottorin suorituskyky huomioon ottaen Kari katsoi parhaimmaksi vaihtaa autossa kiinni ollut pikkuperä kestävämpään Capri 3000:n murikkaan, ns. Kovin yllättynyt en olisi vaikka Capri kokisi vielä useitakin muutoksia... Niiden kanssa ilmeni leimalla yllättäviä ongelmia
ahtamalla. Melkoisen sileä..! S PI N 5/2014 N E RI MAGA ZI NE 27. Kuljettajan penkki on verhoiltu uudelleen ja lattiamatto vaihdettu ehjään. Mittaristo ja keskikonsoli ovat GT-mallista. Nyt konehuoneesta löytyy Ford SIerra IS:stä lainattu ruiskutettu parilitrainen, johon lisäpontta on haettu mm. 1,1 barin ahtopaineilla tehoa tulla tupsahtaa liki 300 hummaa. Tyyppikilpi paljastaa auton olevan brittiläistä sukujuurta. Moottorina on ollut alun perin 1599-kuutioinen ”kenttiläinen”
Auto löytyi Rovaniemeltä ja oli ollut työautona aikansa ja leiman loputtua jäänyt seisomaan tallinpihalle ties kuinka pitkäksi aikaa, aloittaa Mika auton tarinaa. K 28 yseinen kapistus tuli hankittua hetken mielijohteesta vuoden 2008 loppupuolella. Hän lunasti auton itselleen, kun se sattui käyntiinkin lähtemään ja halvalla sai. Renkaiksi tuli vähän trendikkäämmät 18x8,5” vanteet 235/35 ja 255/40 kumeilla, 5/2014. Lavan sisälokasuojat ja päätypelti vaihtuivat myös, samalla poistin lavakaaren, tarinoi Mika. Koppahan toki oli tavoilleen ominaisesti laho ja ruttuinen. Ainoa suora pelti oli keulan hiekkapelti. Helmapellit meni vaihtoon ja korin läpimädät kiinni- tyspisteet piti korjata. DATSUN KING CAP 720 1.8 TIC ’86 TEKSTI JA KUVAT JOKE SIMONEN Hetken mielijohteesta ostettu ja sijoilleen unohtunut vanha työjuhta sai kemijärveläisen Mika Halmeen käsissä elämälleen jatkoaikaa. Mika purki auton osiin ajatuksissaan vain perusfiksata kopan. Laatukilometrejä luvassa. . Ja jaksoipa se taivaltaa Rovaniemeltä aina Kemijärvelle saakka omin voimin. Eikä vain mitä tahansa jatkoaikaa, vaan on taatusti iästään huolimatta pirteämmässä kunnossa kuin yksikään vastaava tehtaalta rullannut. Eniten töitä oli lavan kanssa, johon piti rakentaa kylkipellit täysin uusiksi, kun ei ollut järkeä lähteä korjaamaan paikkaamalla
Lavan takaluukkua en ehtinyt tai en vaan jaksanut tehdä pellistä, joten sen korvasin keinonahkalla päällystetyllä vesivanerin palasella. Lokareista taisi jopa tulla symmetriset molemmin puolin. 29. Pellin ja hitsauskoneen kanssa sinunkaupat tehneenä Mika levitti kaaria kolmisen senttiä puoleltaan ja muokkasi jalkatiloja, että renkaille saatiin lisää tilaa kääntyä. 5/2014 . Elämää nähneeseen sisustaan Mika fiksaili uutta eloa verhoilemalla sisustan osia mustalla ja viininpunaisella keinonahkalla. Tällä kertaa kuitenkin leima tuli kertalaakista ja Mika sai nauttia pari kuukautta katuajelusta, kunnes ajoi auton talliin odottelemaan uutta innostusta. Pohjatöihin olisi kyllä pitänyt perehtyä paremmin, musta väri kun tuo kaikki virheet esiin. Samalla draivilla ovista hävisi lukkopesät ja jäljelle jääneet reiät Mika hitsasi umpeen. Velipoika teki rosteripellistä uuden hiekkapellin lavaan, siihen tuli myös paikat pakoputken tuplaulostulolle, kertoo Mika osoi- tellen Datsunin perää. . mutta trenditietoisuus kostautui sen verran, ettei tilaa ollutkaan riittävästi kaarissa. Sitten saikin alkaa maalaushommiin. Keskikonso- li sai osakseen mattamustaa paukkumaalia ja penkit löytyvät Cherrystä. Kesän 2009 loppupuolella autoa tarjottiin konttorille oltuaan muutaman vuoden leimatta, tuskin olisi saanutkaan leimaa, kun oli seisomaan jätettykin
LUOVAT TAUOT JA KIPINÄT SEKAISIN . Tallin perällä sattumoisin olleesta Mazdan moottorista Mika irroitti vesikiertoisen öljyn jäähdyttimen, joka löysi paikkansa suodatinjalan ja suodattimen välistä. . Sopiva moottorin puolen pakosarjanlaippakin löytyi kätevästi koneen mukana tulleesta peltipakosarjasta. Samalla vaivalla jäähdyttimeen Mika teki vielä lähdön öljynpainemittarille. Tosin M10-koneen keinovivut eivät oikein tykkää yli 7000 kierroksista, kun tahtovat napsahdella poikki, referoi Mika netistä löytynyttä tietoutta. Alkuperäisenä tekniikkana oli SD23-dieselmoottori, jota ei kiinnostanut eikä kannattanutkaan alkaa viritellä, joten jotain piti saada tilalle. Läpilaho BMW E21 vaihdetulla M10B18ruiskukoneella, kertoo Mika. Eri lähteistä löysin kestävyydestäkin paljon keskustelua. Turboksi Mika löysi kaverin varastosta vanhan T3-Garrettin, jolle sopivan pakosarjan Mika taiteili itse rautamutkista. Öljykierto turbolle järjestyi lohkonkyljestä, kun porasi reiän startin kiinnikkeen pultinreiästä läpi öljykanavaan. Kytkimeksi Mika valitsi kerralla jämäkän nelilapaisen sintterin vakioasetelmalla ja putkistoksi tuli omavalmiste 2,5-tuumainen. Seuraavana talvena oli taas kuitenkin löytynyt miehestä motivaatiota jatkaa hommia ja kone vaihteistoineen löysi tiensä Datsunin pellin alle. Kaveri oli kokenut MegaSquirtin asennuksen hienoudet ja huonoudet kolmen auton kanssa, joten tilasin MS3rakennussarjan, jonka suosiolla luovutin sitten samalle hepulle kasattavaksi, aloittaa Mika sähköpuolesta. Sytkän oikea-aikaisuudesta 5/2014. Bemarin vakioimusarjaan sattui sopivasti löytymään Mi16Pösön suuttimet, joilla päätettiin lähteä liikkeelle. Kone oli kirjaimellisesti vain nostettu Bemarin nokalle, joten Mikan ei tarvinnut muuta kuin nostaa kone pois ja alkaa tutkia koneen kuntoa. Ahtoputket Mika teki pakoputkikäyristä ja ensimmäisessa vaiheessa 600x123 mm kokoinen välijäähdytin pultattiin vain puskurin alle. Kansi oli tässä ensimmäisessä moottoriversiossa isompikanavainen ruiskumalli jollain mukana tulleella virinokalla varustettuna. BEMMISTÄ PATA . Kesä tuli ja meni, enkä mitään muuta saanut aikaiseksi kuin konehuoneen siis- timisen ja maalaamisen. Tällä kokoonpanolla koneen puristussuhde laski jonkinverran vakiosta. . Nämä niin kutsutut ”uuden valun lohkot”, eli 70-luvun lopun ja 80-luvun lohkot ovat ilmeisen herkkiä halkeamaan kannenpulttien välistä kun tavoitellaan suuria tehoja. Se jokin sitten löytyi 20 metrin päästä naapuritallin perältä. Mutta vanhoilla 1960-70-lukulaisilla 30 paksuvaluisilla kerrottiin ajetun yli 800 hp tehoilla ja M3/S14 lohkolla jopa reilusti yli 1000 hp. Lyhyellä nettipläräämisen oppimäärällä Mika sai tietoonsa, että kyseisiä patoja on turbotettu paljonkin maailmalla, osia on helposti saatavilla, eikä lähtökohta aivan huonokaan olisi tehonlisäyksen kannalta. . Vaihdelaatikoksi tuli 5-lovinen pikku-Getrag kardaanin ollessa yhdistelmä Bemaria, Volvoa ja Datsunia. Koska tiukalla budjetilla oli tarkoitus selvitä, Mika päätti jättää padan vakioksi sisuskaluiltaan, mitä nyt laakerit menivät uusiksi, kansi plaanattiin ja venttiilit läpättiin. Vakioveivien kerrottiin kestävän 400 hv teholukemia ja vakiomännätkin kestäisi 300 hv asti jos ei tuntitolkulla ränkytä konetta. Alakerta oli kaasarimallista. Kone tuli kasattua kevättalven 2010 aikana valmiiksi ja tarkoitus oli saada vekotin ajoon kesäksi, mutta mielenkiinto loppui ja projekti jämähti aloilleen. Paluukanavan turbolta öljypohjaan Mika toteutti kupariputkesta
Paketti kasattiin edelleen alkuperäistiivisteellä, joskin tällä kertaa liiman kanssa. Megasquirt hukkasi triggeritiedon tuon tuosta ja vika tuntui olevan täysi mysteeri. Puristuspainemittaus osoitti vahvoja merkkejä vuotavasta imu- tai pakoventtiilistä, mutta kun juuri sillä hetkellä Mikalla ei ollut suurtakaan intoa alkaa konetta aukoa, päätti hän vain nostaa tallissa makoilleen ja ai- 31. Noin viikon tuhertamisen jälkeen päästiin kokeilemaan käynnistystä. Sen verran säätöjäkin löytyi, että autoa päästiin koittamaan tien päällä. Varovaiset koeajot kuitenkin paljastivat, että tekniikka pelaa mukavasti ja alavääntöä oli tullut mukavasti lisää, kiitos vakio-nokan. Koska koneesta olin jo irroittanut kannen pois na- kuvaurioiden selvittämiseksi, aloin samalla muuttaa koneen kiinnikkeitä, jotta moottorin saisi pystyyn. . Antautunutta kannentiivistettä suurempaa vauriota ei koneesta kuitenkaan onneksi löytynyt, mutta Mika päätti samalla kun kansi oli nostettuna pois, vaihtaa nokka-akselin maltillisempaan vakio-nokkaan, koska tyhjäkäynti kireällä nokalla oli vaivalloista. Näillä tempuilla tuli sen verran lisää tilaa, että sain raide- ja vakaajatangot omille paikoilleen. Keväällä kaveri tuli Tampereelta kasaamaan megaruuttaa ja auttamaan johtosarjan asennuksen kanssa. Kone oli asennettu vinoon, kuten on bemarissakin. Tuolla oli kuitenkin sellaiset seuraamukset, että kallistuksen vakaajalle ei ollut tilaa ja raidetankokin oli pitänyt pyöräyttää ympäri, etteivät ottaisi öljypohjaan kiinni. . Heinäkuussa Mikan kaveri tuli taas lomalle Lappiin, ja säätörupeamaa jatkettiin ennakkojen ja seoksien tarkemmalla hieromisella. Varsinaista muutoskatsastusta Mika ei kuitenkaan saanut aikaiseksi suorittaa. UUSI KONE PELLIN ALLE Vuosi vaihtui taas ja alkuvuodesta 2012 Mika alkoi haaveilla tekniikan muutoskatsastuksesta. huolehtimaan autoon laitettiin 36-1 triggeripyörä hukkakipinäpuolalla. Keväällä 2013 kun taas herättelin kapistusta tallin perältä, ihmettelin, kun ei kone käynyt kuin kolmella. BEMARIN IMUSARJAAN SATTUI SOPIVASTI LÖYTYMÄÄN MI16 PÖSÖN SUUTTIMET... Samassa rytäkässä syyläri vaihtui suurempaan ja paisuntasäiliö omavalmisteiseksi. . Öljypumpun imuputken muokkasin kiertämään pumpun alle ja tein uuden öljypohjan pellistä. Lopulta syylliseksi paljastuivat kupariset tulpanjohdot, jotka aiheuttivat niin paljon häiriötä, että jopa läppärikin tarjoili välillä bluescreeniä. Vaihdoin tulppaa, tulpanjohtoa ja suutinta, mutta vika ei poistunut. Koneen pystyyn nostamisella oli myöskin seurauksensa. Kun ennakot ja seokset saatiin jotenkuten kohdalleen, niin paikallaan olleet suuttimet kävivät pieneksi heti alkuunsa ja siten tilalle vaihdettiin 200SX Nissanista isommat. Ykkössylinteri ei sytyttänyt kuin vasta yli 3000:lla kierroksilla. . Kesän mittaan Mika kävi näyttämässä autoa Bimmerpartyillä siirtokilpien voimin, jossa Datsun oli Bemarien seassa vähän outo lintu, mutta hyväksyttiin porukkaan, koska olihan siinä Bemarin tekniikka. Koneessa tuntui olevan 5/2014 ihan kivasti vetoja, vai johtuiko sitten huonosta alustasta tuo voimantunne. Hiilijohtimilla ongelma ratkesi ja pojat pääsivät säätöhommiin käsiksi. Vaihevivuston joudun myös tekemään uusiksi, pohjustaa Mika. Kuten arvata saattaa, ei kone pelannut vähääkään, harmistunut Mika toteaa. Ilmeisesti kone ehti hieman nakuttamaan liian pienillä suuttimilla, ja jossain vaiheessa kesää kone alkoi porsimaan nesteitä pihalle, ja ajot jäivät siltä osaa taas siihen. Imusarja ei enää mahtunut, joten Mika teki uuden imusarjan pellistä ja putkista ja samalla meni myös pakosarjakin uusiksi
Loput hilut olivatkin sitten pitkin tallin lattioita, kertoo Mika vakavana. Eikä tarvitse järjen jättiläinen olla oivaltaakseen, että reservistä löytyy kulkupuolta paljon pidemmällekin. . Sovittiin säätäjän kanssa, että käydään syttyennakoita läpi kun aikaa kerta on. . Mika sai kuitenkin kaivettua, ties kuinka monennen kerran, taas lisää motivaatiota ja niin auto saatiin taas ajoon. Viimeinen penkkiveto alkoi kuin muutkin, vaihteet ykkösestä vitoseen ja rajoittimelle. Pieniä muutoksia ja perushuoltoja luonnollisesti on tehty, renkaat vanteineen ovat vaihtuneet, ylätukivarsien puslat on vaihdettu, ohjaussimpukka uusittu ja reissuajoa silmälläpitäen pakoputkiston mölypöntöt ovat vaihtuneet hiljaisempiin. Kaasuunvastaavuus oli huomattavasti parempi kuin vanhalla koneella. Ero puristussuhteessa edelliseen koneeseen verrattuna tulee mäntä/kansi -kombinaatiosta, mutta korkeampipuristeisena myös nakutusherkkyys kasvaa, joten säätämisessä piti olla tarkkana. Syksyllä sitten Datsunille näytettiin vihreää valoa kaikkine muutoksineen. Autossa tapahtuman aikaan istunut säätäjä sanoi, että vaihdekepin nuppi oli kadonnut jonnekkin ja tuulilasissa on reikä. Tuo tiesi vähän ylimääräistä jumppaa. Hetken jopa hymyilytti, että kohta on Datsunissa tuore leima ja luvut sen kuin paranee. IHAN VÄHÄN VASTUSTAA VÄLILLÄ Onneksi tulipalolta vältyttiin, mutta eivät vauriot tuohon loppuneet. Sopivilla spekseillä oleva ”Kiina-turbo” meni paikalleen ja samalla Mika päätti myös siirtää puskurin alla olevan välijäähdyttimen piiloon. Ja nyt jos milloin oli aika penkittää ja säädättää auto kunnolla. kasemmin rempatun M10B18kaasarikoneen Datsunin pellin alle. Kardaani meni kerralla kappaleiksi, puoli metriä oli paikallaan vaihdetaatikon päässä ja toinen puoli metriä kiinni taka-akselissa. Välijäähyn kiinnikkeiden hitsauksen lomassa välijäähyn suojana ollut paita pääsi salavaivihkaa syttymään tuleen, ja jos silmä olisi välttänyt, todennäköisesti koko auto olisi palanut. . Koneeseen rempan yhteydessä oli ladattu uudet laakerit, ruiskumallin männät, imukanavat oli siistitty ja pakokanavat avarrettu. Kaikki muut oleelliset osat, turbot, pako- ja imusarjat jne. Koskapa penkitysreissu sai karun päätöksen, niin viralliset huippulukemat jäivät mittaamatta ja auton parhaat säädöt saavuttamatta. S PI N ZI N E RI 32 DATSUN POMPPASI RULLILLA ILMAAN JA PAIKALLA OLIJAT IHMETTELIVÄT MITÄ TAPAHTUI... Vaikka sittemmin säätöihin ei juuri ole koskettu, niin kevyt koppa liikkuu mukavasti ja kevyt perä piirtää helposti viivaa. adaptoitiin vanhasta koneesta. Niin ne lukemat. nen on vähän jo vaikeaa kyseiseen autoon, mutta vaihteeksi onnetar astui mukaan peliin. Kantta oli myös ilmeisesti laskettu jonkun edellisen omistajan toimesta. . Kalsarit saattaa mennä vaihtoon, oli kuulunut säätäjän kommentti. Kardaanin tukilaakerin kiinnike oli pettänyt, jolloin kardaani oli täydestä laukasta muuttunut ballistiseksi ohjukseksi repäisten mennessään bensatankin halki. Ilmeisesti suuremmasta puristussuhteesta johtuen moottori toimi paljon paremmin ala- ja keskialueella. Tai nyt ei kone aivan rajoittimelle kerennyt, kun kuului helvetillinen pamaus, irvistelee Mika. Menneen kesän Datsun onkin palvelut Mikalla lähes päivittäisessä ajossa ilman normaalista poikkeavia ongelmia. Datsun pomppasi rullilla ilmaan ja kaikki paikalla olijat ihmettelivät monttu auki, mitä tapahtui. Vuosikatsastuksen puitteissa kaikki oli ok, mutta muutoskatsastukseen vaadittiin lappuja vertailumoottorista. Bensaa lorotti dynomonttuun. Ehkä joku päivä nekin saadaan paperille. Jäälin Dynotest Centeriltä varattiin penkkiaika. Siltä reissulta ei jäänyt käteen paljoa muuta kuin kasa metalliromua. Nyt miehen luotto autoonkin oli kohentunut sen verran, että lomareissukin Tampereelle käytiin Datsunilla. MAGA Vanha Garrettin ahdin alkoi näytellä lopun merkkejä sinisten savumerkkien muodossa ja alituiseen voimistuvana vihellyksenä, joten Mikan oli korkea paikka alkaa vaihtaa ahdinta. Mika lunasti auton itselleen ja siitä saatiin uusi tankki, tuulilasi ja tarpeellisia osia kardaaniin. Onneksi Mika kuitenkin huomasi orastavan vaaran ajoissa, mutta tuhoutua ehtivät kuitenkin syyläri ja osa johtosarjasta. Varaosien löytämi- Huohotinsäiliö on Mikan omaa valmistetta. NE 5/2014. Vaihdevivusto oli ottanut osumaa kardaanista sen verran, että vaihdekepin nuppi lähti paikaltaan kuin raketti hajottaen tuulilasin. Mutta vain pienen hetken. Kardaani kasattiin uusin nivelin ja tasapainotettiin Rovaniemen Moottorikoneistamolla. Parin kilometrin päästä kotoa löytyi samanlainen Datsun. Kardaania jämäköitettiin lainaamalla osia myös 740 Volvosta, muunmuassa Datsunin heikoksi lenkiksi osoittautunut tukilaakeri otettiin nyt Volvosta. Hyvä tuuri, ettei autossa oleelle käynyt kuinkaan, virnistää Mika ironisesti. IHME JA KUMMA Tässä vaiheessa moni olisi jo luovuttanut. Lapuille on kuitenkin piirtynyt lain puitteissa oleva tehon nousu. Kesti Mikaltakin tovin kerätä motivaatiota, että yleensä oli halua alkaa etsiä varaosia. Nyt kun auto oli taas kasassa, Mika päätti käyttää sitä leimalla, vielä kun auto oli nipussa. Tulipalovaara oli myös ilmeinen. . Uusi moottori tuntui heti ärhäkäämmältä. Penkkireissu alkoikin ihan hyvin, katsurin mieleiset laput saatiin aikaiseksi, kunnes sitten. Nopeasti auto ylös, astiaa ja sun muuta rättiä alle, ettei koko tankki tyhjene dynomonttuun
Kiinteällä hukkaportilla varustettu ahdin on ns. ”Kiinaturbo” mallia WR430. Tuottoa luvataan 350 hevosvoimaan saakka. Materiaalina on käytetty rautaputkea. MOOTTORI JA VOIMANSIIRTO • BMW E30 lohko, kampiakseli, männät, kiertokanget ja kansi • vakio venttiilit, nokka-akseli ja keinut • kantta laskettu ja avarrettu • kaasuläppä BMW E30 325i • omavalmisteinen paisuntasäiliö, huohotinsäiliö, turbopakosarja, 2,5” ahtoputket, imusarja, suutinkisko (kuparista), öljypohja turbon öljynpaluulla ja 2,5 pakoputkisto tuplavaimentajilla • öljypumpun imusihtiä muokattu • turbo WR430 • välijäähdytin 600x135 mm • Saabin dumppi/bypass • moottorinohjaus MegaSquirt 3 • Nissan 200SX suuttimet • Innowate laajakaistalambda • Bosch hukkakipinäpuola •36-1 triggeripyörä, VR-anturi • BMC vapaavirtaussuodatin • moottorin teho 90+ hv @ 0,5 bar, huipputehoista isommilla paineilla ei tietoa (tuhoa edeltävällä vedolla karvan reilu 200 hv) • vaihteisto Getrag 240, 4-lapainen sintterikytkin, vakio paineasetelma • kardaani yhdistelmä Bemaria, Volvoa ja Datsunia, tasapainotettu • vesikiertoinen öljynjäähdytin (Mazda 626) • vaihdevivustoa muokattu, vaihdeväliä lyhennetty KORI • ovista lukot poistettu, kaukosäätoinen keskuslukitus • etulokasuojian kaaria levitetty • takalokasuojan kaaret ja lavan kyljet omavalmisteiset • lavan etulaita huonekaluputkea, päätypelti uusittu • lavan sisälokasuojat uusittu • lavan takalaita vesivaneria, päällystetty keinonahalla • lavan takahiekkapelti rosteria, reijät tuplaulostuloille • helmapellit ja lattiaa uusittu • maalattu kiiltävän mustaksi • 18” vanteet 225/45r18 kumeilla • edestä madallettu vääntösauvoja löysäämällä, takana madalluspalat SISUSTA • Nissan Cherryn penkit • kojelaudan muoviosat ja keskikonsoli maalattu mattamustalla, • lattiaverhoilu uusittu • ovipahvit ja takaosan verhoilupaneelit päällystetty mustalla keinonahalla • kattoverhoilu vaaleaa kangasta • mittaristoon lisätty ahtopaine ja öljynpainemittarit • laajakaistalambdan mittari keskikonsolissa • alkuperäinen Datsun ”nänniradio”, jonka kaijuttimet jalkatilan vakiopaikoissa • Pioneer mp3/radio, erillissarjat ovissa 5/2014 33. Monien muiden osien tapaan myös paisuntasäiliö on Mikan omaa valmistetta
JA JANI T. Yllättävän hyvin ajanmukaisena säilynyt 5/2014. Hämeenlinnalaisen Jani Toroskaisen versio aiheesta on päitä kääntävä taskuraketti, jonka hän rakensi mallista jo aiemmin kerääntyneellä kokemuksella parissa kuukaudessa kilvettömästä aihiosta näyttelykuntoiseksi. Kun Volkswagen toi markkinoille urheilullisen Golf Gti:n piti haasteeseen vastata tehokkaalla Alpine-mallilla. Katukäyttöön tarkoitetuissa luokitusversioissa oli alle puolet tästä, mutta silti ne olivat aikanaan nopeimpia ranskalaisia sarjatuotantoautoja. Renault 5 eli automallina pitkän ja värikkään uran, johon mahtui kaikkea öljykriisin aikana menestystä keränneistä säästöversioista keskimoottorisiin ralliohjuksiin. Etuvetoisen pikkuauton moottori oli sijoitettu erikoiseen tapaan pitkittäin vaihteiston taakse, mutta vuonna 1984 esitellyssä, enemmän teknisesti kuin ulkonäöltään uudistetussa toisen sukupolven Vitosessa se oli yleisen käytännön mukaan poikittain kuten vaihteistokin. R 34 enault esitteli mallistonsa kuopukseksi uuden Vitosen vuonna 1972. Vito- sesta tehtiin myös takapenkin paikalle sijoitetulla keskimoottorilla varustettu takavetoinen ralliversio Renault R5 Turbo lähinnä ralliurheilua varten. RENAULT 5 1.4 GT TURBO ’87 TEKSTI ARTO HEIKKINEN, KUVAT A.H. Tehokkaimmissa kisasäädöissä niistä otettiin pitkälti neljättä sataa hevosvoimaa
Renault 5 korvattiin täysin uusitulla Cliolla vasta 1990-luvun vaihteessa, ja vanhaa mallia valmistettiin Sloveniassa vielä monta vuotta. Pian samalla tavalla kävi myös pienille, taloudellisille tuontiautoille-ensimmäistä kertaa USA:n historiassa. Taloudellisten ranskalaisautojen kysyntä hiipui energiakriisien jälkeen, eivätkä ranskalaiset ole sen koommin yrittäneet USA:n markkinoille. Mainosteksti intoilee: ”After you compare it for miles per gallon, compare it for comfort per mile”. Le Car -teemaa jatkettiin vuosien mittaan uusissa mainoskampanjoissa sloganeilla Le Sports Car, Le Perfomance Car jne. Tällä viitattiin siihen, että Renault erottui Honda Civiceista ja muista tuolloin suosituista japanilaisista pikkuautoista poikkeuksellisen hyvällä ajomukavuudella, jota amerikkalaiset ovat aina osanneet arvostaa. Myös Renault yritti onneaan tässä markkinaraossa. Hämeenlinnalainen autokorjaamoyrittäjä Jani Toroskainen on tainnut tykästyä Renault Vitosiin, sillä hänellä 35. Renault 5:n USA-versio tunnettiin nimellä ”Le Car”. KAKSI KERTAA VIISI ON TÄYSI KYMPPI! ”Renault, mon amour”, kuului mainoslause suomalaisissa Renault-mainoksissa 1980-luvun lopulla. Jopa USA:ssa jouduttiin bensiiniä jonottamaan ja välillä se pääsi jopa loppumaan. LE CAR Pieni polttoaineenkulutus oli ollut ranskalaisautoille tyypillinen piirre jo vuosikymmeniä, mutta 1970-luvulla siitä tuli energiakriisien myötä äkisti tärkein myyntiargu- 5/2014 mentti kautta maailman
Petteri Pykälistö Ruoste-Experteiltä Hämeenlinnasta ruiskutti pintaan helmiäisvalkoisen värin asevelihintaan. Edellinen omistaja oli jo oikaissut korin ja aloittanut muutenkin kunnostusta, mutta Renu näytti vielä aika surulliselta eri värisine korjauspelteineen. Melkoinen käärmeenpesä. Jani viimeisteli korityöt alle kahdessa kuukaudessa, ja jo toukokuussa auto oli valmis maalaamoon. TURBOAHDIN VAIHDETTIIN ISOMPAAN SCHWITZER S1:EEN... Tämän tarinan projektiauto hankittiin kevättalvella 2012. Vaikka tehokkaat stereot eivät sentään saa koko autoa loikkimaan ilmaan, on moottoritilasta löytyvän jytinän vuoksi hyvä olla kuppiistuimet ja nelipistevyöt. Tietenkin hakupäiväksi sattui niin vaikea talvikeli, että trailerin kanssa juututtiin pari kertaa nietoksiin. Pula ei ollut niinkään tehosta vaan pidosta: mustaa viivaa tuli vielä kolmoselle vaihdettaessa! Etuvetoinen auto keventää luonnostaan etu- 36 pyöriä kiihdytyksessä, ja lisäksi tasauspyörästön lukon puuttuminen päästää helposti tehon karkuun vain toisen etupyörän kautta, etenkin nyt kun alla on alkuperäisiin pyöräkaivoihin mahtuvat tavalliset katurenkaat. Tämänhetkisessä versiossa on 1,7 litraa, turboahdin ja remmiahdin! Sillä on kokeiltu moottoriratojen lisäksi Alastarolla varttimaililla, jossa päästiin noin neljääntoista sekuntiin. Aihio ei ollut rekisterissä eikä ajokunnossa, joten se piti hakea ostopaikasta Helsingistä trailerilla. Toinen on jo vuosia omistuksessa ollut pääasiassa ratakäyttöön rakennettu taskuraketti. Vanteet ovat 16-tuumaiset. y t ?Takaosaa hallitsevat turvakaaret ja 4600-wattinen äänentoistojärjestelmä. Suuri osa letkuista kuuluu alkuperäiseen, hieman mutkikkaaseen jäähdytysjärjestelmään. Renault oli saanut kokea vauhdikasta menoa jo aikaisempien omistajien aikana. on niitä kaksin kappalein. Normaalien käytön jälkien lisäksi sillä oli ajaa mäjäytetty kolari. t t ?Näissä uudemmissa Vitosissa ei ole hankalaa kolmipulttista jakoa. Vanhemmissa malleissa oli kolmipulttinen jako, johon saatava vannevalikoima 5/2014. Kun moottori kerran täytyy purkaa niin samalla vaivalla turbo ja muut kilkkeet asennetaan kaksilitraiseen lohkoon. Sitä on kehitetty pikku hiljaa lisäämällä moottorin tilavuutta ja ahtimia, niin että katsastusmiehellä on ollut muutoskatsastuksessa aina jotain uutta taivasteltavaa. Sitä odotellessa syvennymme Janin toiseen vitoseen, vuoden 1987 1,4 GT:hen. Tästä Vitosesta oli tarkoitus tehdä karskin ratalelun sijasta siisti käyttöauto, jonka tekniikkaa toki voisi vähän piristää. Perille päästyä auto otettiin työn alle viivyttelemättä. Näissä uudemmissa Vitosissa on nelipulttinen 100 mm halkaisijan pulttijako, johon on helppo löytää sopivia vanteita. Tämä pikkuinen kuminpolttaja ei kuitenkaan keväällä vielä ollut kuvauskunnossa, koska keula oli pussannut moottoriradalla kevyesti kaidetta, ja moottorista oli myös palanut mäntä. Autoon ruuvattiin myös tyyliin sopivat 16-tuumaiset aluvanteet
Ihan työrukkasena hieno Renault ei ole ollut, vaan pikemminkin satunnaisessa käytössä kesäaikaan. Voimia on kokeiltu Renaultien ja Dacioiden merkkikerhon, RTF ry:n ratapäivillä Räyskälässä, mutta mihinkään huimiin tuloksiin ei ole vielä päästy. Toki GT-mallin lisäämät mausteet auttavat väh än meikkauksessa. Ainoastaan downpipe piti vaihtaa uuteen ahtimeen sopivaksi. Ahkeran roplaamisen tuloksena auto oli valmis jo kesäkuussa, kolmen kuukauden päästä ostamisesta. Auton helmoja kiertävä tuning-henkinen korisarja on muuten auton alkuperäinen, ainoastaan iso takasiipi on Janin itse lisäämä. Rekisteröintikatsastus meni läpi ensi yrittämällä, ja uusien kilpien ruuvaamisen jälkeen päästiin nautiskelemaan ajamisesta. Kumma jos näistä sekä muista moottoritilan letkuista joku ei alkaisi neljännesvuosisadan ikäisessä autossa vuotaa, joten tilalle vaihdettiin pirteän näköinen punainen silikoniletkusarja. Lisäksi etusäleikön sisään on asennettu neljä punaista valoa jotka välkkyvät kuin Ritari Ässän KITT-auton valourut-voiko kukaan 1980-lu- MAGA Kuten alunperin oli tarkoitus, ei tekniikkaakaan jätetty aivan alkuperäiseksi. Takapenkin paikalle tuli subwoofer kahdella NE 37. Renaultissa oli jo ostaessa valmiiksi alkuperäistä avarampi pakoputkisto, joten se kelpasi sellaisenaan. Pitäisi varmaan siirtää moottori taakse R5:n hengessä niin riittäisi pito paremmin lähdöissä! S PI N ZI N E RI 5/2014 15-tuumaisella kaiutinelementillä jolle on oma 2200 watin vahvistimensa, ja erillissarjaan joka laulattaa etuovien basso-, keskiääni- ja diskanttikaiuttimia, tuli oma 2400 watin vahvistimensa. Eteenpäin aukeavan konepellin alla risteilee lukuisia vesiletkuja, jotka yhdistävät toisistaan aluepoliittisesti hajasijoitetut komponentit kuten vastakkaisille puolille moottoritilaa sijoitettu jäähdytin ja sen paisuntasäiliö. Turboahdin vaihdettiin isompaan Schwitzer S1:een, ja kaasutinta parannettiin korjaussarjalla ja isommilla suuttimilla. Takavalot tehtiin samalla tekniikalla. Öljynkiertoon oli jo valmiiksi lisätty Mocalin öljynjäähdytin. Isomman tehon tuo- man hukkalämmön häätämiseksi piti sentään nähdä vähän vaivaa. Valot kiinnittivät ihmisten huomiota, kun auto oli näytteillä American Car Show’ssa. Renault 5:n jäähdytys on alun perin toteutettu ranskalaisen omalaatuisesti. Imupuolelle asennettiin uusi välijäähdytin, ja myös jäähdytin vaihdettiin isompaan. Showhengen lisäämiseksi sisustaan lisättiin värivalot, etuvaloumpioihin päiväajovaloiksi ledinauhat ja lamput joiden väriä voi vaihtaa. Pakopuolen hengitykselle tai moottorille muutenkaan ei tehty sen isompia muutoksia. Ne tehtiin itse akryylimuovista kuumentamalla ja venyttämällä alipaineella muotin päälle. Tällainen valosirkus ei tietenkään käy laatuun liikenteessä, ja siksi se onkin kytketty niin, että sen saa päälle vain kun virta ei ole päällä. Sisälle tuli kunnon turvakaaret ja Sparcon kuppi-istuimet. Siviiliajoa ajatellen asennettiin järeänpuoleiset poppivehkeet. Korimuotoilu näyttää nuorekka alkuperäinen korisarja ja Janin alta ollakseen 1970-luvun alusta. Koska tällaiset viritykset eivät oikein toimi tämän ikäisissä autoissa olevien uritettujen ajovalojen lasien kanssa, piti umpioihin vaihtaa suorat ”lasit”. on aika rajattu, eikä kaikissa rengasliikkeissä edes ole sellaista rengaskonetta jolla tällaisen pyörän saisi tasapainotettua. TURBOBOOSTIA JA VALOURKUJA vulla kasvanut vastustaa näitä. Tytär osallistui rakentamiseen askartelemalla lievään blingbling-henkeen keulan ja perän logoihin päälle koristeeksi ”timantteja”
nn Hoh hoijaa. Soiron leikkaaminen tölkistä osoittautuu vaikeaksi. nn Tehdääns viritelmä. nn Toimiihan se. Tai kyllä leikkaaminen vielä jotenkin onnistuu, mutta sen saattaminen yhdessä ulkokehän kanssa paikalleen ei enää onnistukaan; pelti rypistyy ja repeää. Koko tölkki käteen, pohja pois ja laakerikehä tölkin sisään. Pajallani pyörähti kesällä Isuzu (on muuten yllättävän vaikea kirjoitettavaksi) jossa oireena oli kolina etupäässä ja jarrujen kuumeneminen nn Eikun etupäätä ylös. Käyttäen koko tölkkiä tuurnana, saammekin varovasti naputtelemalla koko tölkin laakereineen päivineen kätevästi navan sisälle! Ennen operaatiota sekä laakerikehä että napa käsitellään laakerilukitteella. Purkutoimenpiteet paljastivat totuuden; ulompi laakeri näytti vielä laakerilta mutta sisempi oli nn Taas hoh hoijaa. nn Otetaan siis pari käsittelemätöntä tekniikkajuttua tähän loppuun. Rasvatiiviste irti ja tsuppari pakulla paikalliseen hydrauliikkaliikkeeseen etsimään vastaavuutta mittojen mukaan. Toivottavasti näitäkin on joku jaksanut lukea... Tässä kohden harrastaja luo katseen taivaalle; totaalinen laakerituho ja mahdollinen pyörän väkivaltainen irtoaminen ajossa ikävinen seuraamuksineen ei ollut kaukana! nn Tsuppari toi rasvatiivisteen, laakerikin olisi vaan mitäs tehdään kun ulkokehä kolisee väljäksi kuluneessa pesässään. Uusi napa. Ensimmäinen vilkaisu osoittaa lahjomattomasti, että paitsi oikean paksuista peltiä, tölkin sisähalkaisija on myös sama kuin laakerin ulkohalkaisija! Laakeri sopii siis myös tölkin sisään. Totesin että helpointa ja mukavinta on päättää tämä artikkelisarja sen puhtaimmille juurille: jakamaan omia kokemuksiani harrasteautoilusta muiden kanssaharrastajien keskuuteen. nn Tällaista tällä kertaa. Lämpöä on muuten ollut ja paljon, laakerin ulkokehä on haljennut lämmön vaikutuksesta. Kuumeneehan ne jarrut kun etupyörän laakerissa on pari senttiä välystä! Ohjeistin omistajaa jo tässä vaiheessa että nyt tulee vähän pidempi seisakki ja lähdin laakerikauppaan. Onneksi aihioita riittää... nn Etupyörän laakeri löytyikin tilaamalla, tosin ei varaosakaupasta vaan vaati asioinnin laakeriliikkeessä. Vaan mistäpä sitäkään tähän hätään. tuhoutunut täysin. nn Ja siellä lepää! Sitten vain varovaisen täsmällisesti turhia repimättä poistetaan tölkistä ylimääräiset jonka jälkeen operaatio onkin valmis! Äkkiseltään ulospäin ei edes huomaa mitään erityistä. nn Epämoraalista tai, mutta apu on suorastaan käden ulottuvilla! Kuten me kaikki autoinsinöörit tiedämme, alumiinisen oluttölkin seinämävahvuus on 0,19 mm, jotta muutamasta tölkistä saa kätevän rakotulkin! Mikseipä siis myös mellapelliksi. Alumiini, joka tuurilla on oikean paksuista, muotoutuu pehmeänä materiaalina hyvin teräksisen navan ja laakerin väliin. SPINNERI MAGAZINE/PEPEN PÖRINÄT, PL 2, 00411 HELSINKI • EMAIL PEPENPORINAT@SPINNERI.FI nn Pikkuhiljaa Spinneri Magazine alkaa olla tiensä päässä ja niin myös Pepen Pörinät. Sähkökemiallinen parihan siitä syntyy, mutta lukitteen ja rasvan ansiosta korroosio tuskin muodostuu tämän auton eliniän aikana ongelmaksi. YLIMÄÄRÄISET POIS nn Miehekkäämpi lähestyminen siis. Voisi jopa kuvitella, että pieni hapettuminen kiinnittää laakerin napaan entistä tehokkaammin. Purku ja puhdistus toivat lisää mukavuuksia; sisemmän laakerin ulkokehä oli päässyt pyörähtämään pesässään navan sisällä ja kuluttanut sen väljäksi. Tölkin yläpää, siis se mistä tuote nautitaan, sattuu melko tarkasti mukailemaan navan sisämuotoa. Lisäksi rasvatiiviste, jota ei tietenkään tullut uusien laakerien mukana, oli vahingoittunut. Muuten hyvä, mutta ”ei saa”. Luonnollisestikaan yhdestä tölkistä ei voi leikata kuin yhden soiron. nn Näihin pariin viimeiseen Pörinään mietin ankarasti mistä kirjoittaisin. En ole omin silmien ennen nähnyt, vaikka olekin kuullut mahdolliseksi. Toimiiko se. LOPPUTULOS TÖLKKI TUURNANA 38 5/2014. Tai teoriassa merkkiliikkeen kautta ulkomailta tilaamalla, mutta 25-kertaistaisi auton arvon... Mellapeltiä on perusainetta pehmeämpää messinki- tai alumiinipeltiä jota on saatavilla muutaman sadasosamillin välein ja se on tarkoitettu juuri tällaisiin tapauksiin. Mainittakoon että tieteellisen lähestymisen nimissä kokeilimme neljällä soirolla. nn Tuumasta toimeen siis
Katso lisätietoja Spinneri 1/08, 2/08 ja 3/08. Vanteina 15” Turbo Castit. Hp. Kansiremontti tehty 30 tkm sitten. Noin 2000 km ajetut Hankook V12 Evo K110 215/40 renkaat Perussiisti ja oikea Trans Am T-top. 040 733 2250 (HELSINKI) SPINNERI PÖRSSI ON TARKOITETTU VAIN YKSITYISHENKILÖILLE. 330 hp @6650 rpm / 450 Nm @3700 rpm. MYYNTI-ILMOITUSTEN KUVIA JULKAISEMME MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN. YRITYSTEN TAI MUUTEN AMMATTIMAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVIEN YHTEISÖJEN TAI HENKILÖIDEN ILMOITUSTEN JULKAISEMISESTA ON SOVITTAVA AINA ERIKSEEN. PALSTALLA VOI MYYDÄ JA OSTAA KAIKKEA HARRASTEESEEN LIITTYVÄÄ TAI SITÄ 5. ÄLÄ UNOHDA MYÖSKÄÄN HINTA- JA YHTEYSTIETOJA! 6. HALUTESSASI LIITÄ MUKAAN MAKSUTON 4-VÄRI KUVA. nahkaverhoilu (ehjä), ilmastointi (toimiva), 4x sähköikkunat, sähkötoiminen kattoluukku, keskuslukitus, peruutustutka jne. Katsastettu 09/2013 huomautuksitta (seissyt ajokauden 2014). 999 EUR. 1000 X 700 PIKSELIÄ 1. LÄHETÄ POSTIKORTTI TAI KIRJE OSOITTEELLA: SPINNERI MAGAZINE/PÖRSSI PL 2, 00411 HELSINKI 2. KÄYTÄ MIELUITEN TULOSTINTA TAI TEKSTAA SELKEÄSTI 3. KERRO OSTATKO VAI MYYTKÖ 4. MUISTA KERTOA KOHTEEN OLEELLISIMMAT TIEDOT; TURHA JAARITTELU KANNATTAA JÄTTÄÄ POIS Alkuperäiset Volkswagenin alumiinivanteet (4 kpl). Virheettömät! Päällä välttävässä kunnossa olevat Bridgestone Potenza 225/40 kesärenkaat. 7,5x17” SMC alumiinivanteilla. KUVAN SUOSITELTAVA KOKO ON N. Koko 8x18, ET 50, jako 5x112 mm. SPINNERI EI VASTAA MILLÄÄN TAVOIN MYYTÄVIEN TAVAROIDEN LAADUSTA, OIKEELLISUUDESTA TAI ALKUPERÄSTÄ. SPINNERI VARAA OIKEUDEN MUUTTAA TAI LYHENTÄÄ ILMOITUSTA SEKÄ JÄTTÄÄ ILMOITUKSEN KOKONAAN JULKAISEMATTA. 0400 363 690 (KANGASALA) MYYDÄÄN VARAOSAT & TARVIKKEET 18” VW BLACK VISION -VANTEET PONTIAC FIREBIRD TRANS AM ’83 OHJEET: Ajettu 230 tkm. 040 733 2250 (HELSINKI) MYYDÄÄN EUROOPPALAISET FORD SIERRA COSWORTH 4X4 ’92 MYYDÄÄN AMERIKKALAISET joka nurkassa, vakaajat edessä ja takana. P. 7?400 EUR. Nettiauto ID: 6293148. ILMOITTAJA! HISTORIAN VIIMEISEN SPINNERI MAGAZINEN ILMOITUSPAIKAT NYT MYYNNISSÄ! VARAA OMASI SOITTAMALLA NUMEROON 0400 508 450 5/2014 L a a j a k a i s ta korkealaatuiset palvelut • joustava yhteistyökumppani • Ruuhkaton asiakaspalvelu 39. 305 nuhapumppu ja TH700R4, lukkoperä ja WS6 alustan myötä levyt NETILLÄ: POSTITSE: 1. SURFFAA OSOITTEESEEN WWW.SPINNERI.FI 2. VALITSE ”SPINNERI PÖRSSI” JA SEN ALTA ”JÄTÄ ILMOITUS” -TOIMINTO 3. JÄTÄ ILMOITUKSESI OHJEIDEN MUKAISESTI 4. HALUTESSASI LIITÄ MUKAAN MAKSUTON 4-VÄRI KUVA; OHJEET TÄHÄNKIN LÖYTYVÄT NETTISIVUIL TAMME. Hyvä varustelu, mm. Hestec moottorinohjaus ja suorasytytys, Bosch kaksoiskipinäpuola, MasterPower MP802138 turboahdin, Siemens 580 cm3/min suuttimet, 3-tuumainen TIG-hitsattu rosteriputkisto Simons vaimentimilla ja FIA katalysaattorilla. Koni Sport alusta. P. ILMOITTAMINEN 4-VÄRIKUVINEEN ON YKSITYISHENKILÖLLE ILMAISTA. Hp. Tosiostaja soittaa! P. Maalausta ja penkkejä lukuunottamatta alkuperäinen. Kytkinremontti AP Racing massalevyllä tehty 20 tkm sitten. KUVAN SUOSITELTAVA KOKO ON 10X15 CM HUOM! KUVIA EI PALAUTETA 7. PELKÄN TEKSTI-ILMOITUKSEN VOIT LÄHETTÄÄ MYÖS • S-POSTILLA TOIMITUS@SPINNERI.FI • TEKSTIVIESTILLÄ 040 41 777 14 SIVUAVAA TAVARAA. Vain nouto. Ruosteeton kori, missä muutamia käytön jälkiä (lievät maalivauriot takaspoilerin kiinnikkeiden sekä konepellissä ahtimen kohdalla)
T uttuun tapaan satakunta italialaista autoa ja saman verran moottoripyöriä täytti Mustialan Kartanon nurmikentät heinäkuun kolmantena lauantaina. 4C on villisti muotoiltu ja eksoottisten materiaalien vuoksi erittäin kevyt urheiluauto, joka uskoo pärjäävänsä hyvin 1,75-litraisella turbonelikolla isompia kilpailijoitaan vastaan. Nelipyöräisten sarjan voitti Antti Lam- 5/2014. Ferrareita ja Maserateja oli sentään kourallinen, mutta nekin yleisemmästä päästä ja sinänsä tuttuja ahkeralle autotapahtumien kiertäjälle. Moni autoista on nähty useasti aiempina vuosina ja moni omistajista ajaa harrastepelinsä juuri samalle kohdalle kuin ennenkin. Forssan Autokeidas palkitsi näyttelyn upeimman auton sekä moottoripyörän. Mutta esimerkiksi Lamborghineja ei ollut lainkaan, vaikka kyseisten härkien lukumäärä on moninkertaistunut Suomessa 2000-luvulla. Konsepti on pysynyt vuosikausia samana, ehkä jo liiaksikin. Toki mukaan mahtuu aina kourallinen juuri tuotuja siirtokilvellisiä kulkupelejäkin. Fiatien omistajat kurvailevat totutusti omalle osastolleen, samoin Alfa Ro- 40 meot ja Lanciakin on kotiutunut uudelle paikalleen kartanoalueen eteläpäädyssä. Bella Italia ei tarjonnut yllätyksiä, muuta kuin yhden odotetun sellaisen... TAMMELA 19.7.2014 TEKSTI JA KUVAT JUKKA HOLMI 24. Ainoa harvinaisemman merkin edustaja oli Innocenti 950 Spyder, joka peruutettiin tuttuun koloonsa kartanon kulmalle. Hieman eksoottisempien merkkien tarjonta oli sekin ko- vin tutun oloista. Vaikkei yhdelläkään maahantuojalla ollut enää omaa osastoaan, näytille saatiin yk- si todellinen uutuuskin! Alfa Romeo on esitellyt täysin uudenlaisen urheiluauton, 4C Coupén, jo viime vuoden puolella, mutta nyt se oli ensimmäistä kertaa Suomen kansan ihmeteltävänä Bella Italiassa
Lancia Deltoja oli taas paikalla useita: häijyin niistä oli tämä tummanpuhuva yksilö. Bella Italia on kyllä käymisen arvoinen tapahtuma, mutta pidemmän päälle järjestelyihin soisi enemmän vaihtelua. Kuten kuvasta näkyy, osa vastaa kilpa-autoa myös ääniltään! t. ITALIALAIS MAKUJA...IA u?Aiemmilta vuosilta tuttu Ferrari-moottorinen Lancia Thema on saanut aiheeseen sopivan rekisteritunnuksen. S PI N N E RI MAGA ZI NE 5/2014 41. Jokavuotiseksi perinteeksi siitä ei ole muille kuin italialaisten ajoneuvojen harrastajille, jotka tulevat tapaamaan tuttujaan ja vaihtamaan vuoden varrella kertyneitä kuulumisia. Kaksipyöräisten voittaja oli vähintään yhtä sympaattinen Lambretta 150 LD -skootteri vuodelta 1958, jonka omistaa Ilpo Koskinen. Maailmanlaajuisestikin erittäin harvinainen siviilikäyttöön rekisteröity Ferrari 360 Challenge Stradale. Lancia Monte Carlon moottori löytyy tästä päästä, ja tilaan mahtuisi kyllä jotain huomattavasti rivinelosta isompaakin! melan Mikki Hiiri -mallinen 1939 Fiat 500 Topolino. Moni auto oli rakennettu vastaamaan idoliaan rallipoluilla
S uomen kesä on lyhyt. Jokainen sen tietää ja siksi siitä on otettava kaikki irti! Autoharrastajalle se tarkoittaa sitä, että jokainen aurinkoinen päivä on ajopäivä ja jokaisen viikonlopun voi halutessaan ruksata jollain autotapahtumalla. MUUTAMA NAMU Sinänsä on hienoa, että merkkikerhoilla on mahdollisuus tarjota jäsenilleen tilaisuuksia, joissa voi kaahata menopelillään niin paljon kuin sielu - ja autot - sietää! Nytkin kalusto radalla oli kirjavaa. AHVENISTO 19.7.2014 TEKSTI JA KUVAT JUKKA HOLMI Kuuma ja kostea kesäpäivä keräsi Ahvenistolle vaivaiset parikymmentä Toyotaa. Tosin tälläkään kertaa harva rataa kiertäneistä oli täysin alkuperäisasetuksissaan. Kilpailevia tapahtumia oli useita tunnin ajomatkan sisällä, ja jokainen valitsee parhaiten mieltymyksiin sopivan kokoontumisen. Esimerkiksi Corolloista radalla oli useampia malleja 2000-luvun käyttöpeleistä 80-luvun tietyissä piireissä legendaariseksi muodostuneeseen KE70-malliin. Ehkä tästä syystä Toyota Club of Finlandin ratapäivän osallistujamäärä Ahvenistolla jäi vain parikymmeneen ratapeliin. Myös FinToysina tunnet- tu yhteisö on kyllä yksi suurimpia merkkikerhoja Suomessa, mutta rata-ajoon ihanteellisiin autoihin japanilaisvalmistaja ei ole juurikaan erikoistunut. Ja sokerina pohjalla Corollaan perustuva coupé-malli Levin (AE111), joka tuntui kiertävän rataa kaikkein nopeimmin! Myös toisen polven MR2:sia oli paikalla jopa kuusi kappaletta, joista kukin on viritelty omistajan mieltymyksen mukaan. Celicoita oli vähem- 5/2014. Esimerkiksi heinäkuun 42 kolmas lauantai oli tällainen päivä
Lähes kolmasosa osallistujista oli toisen polven MR2-mallia turbolla tai ilman. Yhtään Supraa ei radalla aamun aikana nähty. Villi ja vihreä ykköspolven Celica TA22 eteni tyyliin sopivasti perä ylhäällä. Tätä mahdollisuutta käytti hyväkseen mm. 1990-luvun lopun mallissa käytetään 4A-GE moottorin 20-venttiilistä ”Black Top” -versiota. Toyota Clubin ratapäivät ovat sallittuja NE 43 .... Ainoa auto / kuljettaja, joka innostui pieneen driftailuun. TOITSU VAUHDISST A t. MAGA män, niistä mieleenpainuvin oli villi ja vihreä TA22-malli. q?Maineikas Corolla KE70. upea ja nopea Mitsubishi Evo VI Tommi Mäkinen Edition. PÄÄKUVA: Hillityn oloinen Corolla Levin Coupé (AE111) kiersi Ahveniston rataa kiivaimpaan tahtiin. S PI N ZI N E RI 5/2014 myös muille merkeille. Harvinainen Mitsubihsi Lancer Evo VI TME -erikoismalli on tuttu näky myös aiemmilta Toyota Clubin ratapäiviltä
Hyvä kuitenkin että stripille uskaltauduttiin monen ikäisillä ja tehoisilla autoilla. Näin siksi, että tapahtuman päiväohjelma koostuu niin kiihdytysajosta, slalomista kuin rata-ajostakin. Alastaron moottorirata houkutteli paikalla kymmeniä fordisteja autoineen. Toisaalta paikan päälle oli löytänyt vain kourallinen ei-amerikkalaisia Fordeja, joka taas juontanee järjestävien kerhojen USA-pohjaisuudesta. Kaikki paikalla olleet Fordit osallistuivat myös autonäyttelyyn, jonka voittajat valitsi yleisö. Onneksi jälleen kerran ennusteet jäivät toteutumatta ja koko tapahtuman ajan taivaalta paistoi aurinko. Euro-Ford -harrastajille on tarjolla omat tapahtumat, vaikka Ford Nationals voisi oikein hyvin olla yksi iso Ford-kokonaisuus. Näistä kiihdytys- ja rata-ajo maksoivat kumpikin 25 euroa (koko päivä), slalomin ollessa ilmaista huvia. Päivän nopeimman ajan kirjasi itselleen Joni Huovinen, jonka “alkoholisoitunut” Chevrolet Corvette S PI N 44 N E RI MAGA ZI NE 5/2014. Kiihdytysajon ollessa iso osa tapahtumaa on vallitsevalla säällä suuri merkitys, varttimailia kun ei märällä radalla voida ajaa. Nyt mennään eikä meinata! F ord-Freak Club of Finland ry:n ja Ford Mustang Owmer’s Club of Finland ry;n yhteistyössä järjestämä tapahtuma on nimensäkin mukaan suunnattu ensisijaisesti Ford-harrastajille, ja erityisesti heille jotka nauttivat vauhdista. RATA KUTSUU Ensimmäiset neljä tuntia kiihdyteltiin sekä ajettiin slalomia. kertaa. Varttimaililla nähtiin Fordien ohella myös muutamia muita automerkkejä. Silti slalom-radalla autoja nähtiin varsin vähän. Selitys- tä tähän voi hakea tapahtumaajankohdastakin, samaan aikaan kun järjestettiin sekä Big Wheels Pieksämäellä että American Beauty Car Show Viron Haapsalussa. Vielä perjantai-iltana sääennusteita tutkailtaessa näytti oikein hyvältä, mutta niin vain ennusteet muuttuivat yön aikana ja aamulla useat eri portaalit tarjosivat sade- ja ukkoskuuroskuuroja koko päivälle. Jopa niin ponnekkaasti, että elohopea kipusi lämpömittarissa 28 asteseen. Radalla nähty kalusto koostui pääosin Mustangeista, mikä sinällään on harmi, sillä eiväthän Mustangin ole kuin pieni osa Fordin tuoteperhettä. Koko päivän ajan paikan päällä oli myös mahdollisuus teettää museoajoneuvotarkastus. ALASTARO 19.7.2014 TEKSTI JA KUVAT JARI SJÖMAN Ford Nationals -tapahtuma starttasi heinäkuun helteisenä lauantaina 17
Monet olivat saapuneet paikalle koko perheen voimalla, mahdolliset tulevat harrastajat mukanaan. Mikäpä siinä aurinkoisena kesäpäivänä Ford Thunderbird Convertiblella ajellessa. AC Cobra ... Auto edustaa T-Birdin 2. KUUM FORD-PÄI A VÄ... sukupolvea. 2000-luvun taitteessa nämä olivat hyvin suosittuja, mutta sitten pykälät torppasivat ”tuotannon”. Varikolta löytyi edesmenneen Pertti ”Spede” Pasasen aikanaan omistama Ford Mustang Convertbile vuodelta 1965. replika. Tapahtuman viralliset verkkosivut (www.fordnationals.net) Ford Bronco ei ole Suomessa yhtä suosittu harrasteauto mitä se on (ainakin ollut) kotimaassaan Amerikassa. 45
selostaja tosiaan oli nauttinut vettä väkevämpää, olisi tapahtumajärjestäjien pitänyt toimia asianmukaisella tavalla ja keskeyttää hänen juontotehtävät. Aika 15,032 sek. Yleisötapahtumaan sellainen ei missään tapauksessa kuulu, ja jos Moottorina 351-kuutiotuumainen Ford Windsor V8 ... Muutamat pyörähdykset ja ulosajot kertoivat, että joko auton tai kuljettajan rajat olivat tulleet vastaan. S PI N ZI N E RI MAGA porhalsi suoran päähän 9,234 sekunnissa 241,45 km/h loppunopeudella. NE Päivän nopeimman varttimailiajan kiskaisi Joni Huovinen Corvettellaan. paras aika 11,185 sek / 203,39 km/h. Molemmat varustettuja V8 moottoreilla! Mikko Tuominen ja Rambler Super. Ford Nationalseissa tuosta sitten otettiin selvää, kun Huovinen haastoi Corvettellaan Joni Mantilan viritetyn Suzuki Hayabusan. Kiihdytysajon aikana paikalla olijoita viihdytti myös juontajakaksikko, joista toisen selostukset kiinnittivät toimitustiimimme huomion. paras aika 12,178 sek / 193,24 km/h. Samainen auto liittyi Overdrive.fi -sivustolla käytyyn Autolla ei pärjää prätkälle -keskusteluun, jossa spekuloidaan siitä, kumpi on varttimaililla nopeampi, auto vaiko moottoripyörä. Tarkemmat tulokset niin kiihdytys-, slalom- kuin rataajosta sekä kokonaistuloksista ovat nähtävillä tapahtuman verkkosivuilla, osoitteessa www.fordnationals.net Päivän päätteeksi halukkaat pääsivät viettämään iltabileitä Alastaron rata-alueelta löytyvässä ravintola Paddockissa. Busan parhaaksi ajaksi kirjattiin 9,256 sekuntia (253,70 km/h), joten kysymys jäi tavallaan vaille vastausta. Veekasien sijaan soundeja iltabileisiin tarjoili Trashvilleyhtye, jonka kerrotaan, yhtyeen jäsenten taustoihin viitaten, olevan puuttuva lenkki Johnny Cashin ja Sex Pistolsin välistä. Radalla nähtiin myös pari euro-Fordia, molemmat Sierroja. Ei Opel Speedster vaan Vauxhall VX220, ratissa Tommi Hauhia. Ajallisesti Vette vei kahden kymmenyksen turvin voiton, mutta loppunopeudessa hävisi. Mutkaradallakin nähtiin lähinnä Mustangeja. Nopeiten kierroksesta selvisi Mika Kosola ajalla 1.28,885. Corvette menetti toisen targapalansa kesken yhden kiihdytyksen, ja tarina kertoo että erään rodin taka-akselin nelilinkkituenta olisi pettänyt niinikään varttimaililla. ”Nousukiidossa” oleva sleeper-Sierra sekä kisahenkinen RS Cosworth replika. Hieman ala-arvoiset, kirosanojen värittämät jutut yhdessä sammaltavat puheen kanssa pistivät miettimään mahtoiko selostaja olla humalassa. 5/2014. Henkisiä kolauksia pahempia vahinkoja ei kuitenkaan sattunut. Nopein Ford oli Kimmo Eirasen Fairlane GTA ’67 ajalla 10,243 sek / 221,27 km/h. Äänen perusteella luulin sähkömoottoriseksi modifioksi... Vahvistamattoman tiedon mukaan illan mittaan joku tapahtumavieras olisi jouduttu toimittamaan tiputukseen nestehukasta johtuen. Kun viime vuonna rata-ajossa kirjattiin kierrosaikoja 30 autolle, päästiin tänä vuonna 43 auton saldoon. Yksi lähtö vei mennessään toisen targapalan! 46 Moottorina ilmeisestikin 3,5-litrainen Rover V8 ..
MAGA ick-Nick taitaa olla pohjoismaiden suurin yksipäiväinen harrasteajoneuvotapahtuma ja sen kyllä huomasi tänäkin vuonna. Jo ennen tapahtumaa netissä käytiin keskustelua luokkajaon puuttuvista vuosikymmenistä, sillä tällä hetkellä 80- ja 90-lukuiset ajoneuvot sijoitetaan muihin luokkiin. S PI N ZI N E RI 48 tettujen liikennejärjestelyiden. Kyllä se vaan on niin, että romutorilla pitäisi myydä tapahtuman luonteeseen kuuluvaa tavaraa, eikä kaikenmaailman kippoa ja kuppia. Myös tulevaisuudessa. Mielestäni viime vuosina yhä useammalla autokunnalla on sanakirjamääritelmän mukaisesti evästä pakattuna matkaan. Virallisen tiedon mukaan Pilvenmäen raviradan alueella päivänsä vietti lähes 30?000 henkilöä. Tosin ihan täynnä alue ei ollut, eli lisääkin olisi mahtunut. FORSSA 3.8.2014 TEKSTI MIKKO HEIMO, KUVAT M.H. NE Lisää kuvia seuraavalla aukeamalla! 5/2014. Ei näin... JA JARI SJÖMAN 32. Pick-Nick (sanakirja: eväsretki, piknikki) on myös tätä. Harrasteautoja kaviouralla, sen reunoilla ja keskialueella oli noin 2?500 ja moottoripyöriä satoja. Mammat ovat pistäneet ukkonsa tyhjentämään vintin ja navetan ylisen kaikesta mahdollisesta sinne hamstratusta krääsästä ja sitten niitä yritetään myydä ryöstöhintaan antiikkina. Muhkeasta kävijämäärästä huolimatta liikenne sujui suuntaan että toiseen hienosti, kiitos uudis- mitään muuta kuin käyttökikkareita, mutta jokaisella saa olla oma mielipiteensä. Tiedän, että osan mielestä nuo mainitunikäiset ajoneuvot eivät ole ROMUA ROMUA Tärkeä osa Pick-Nickiä on romutori raviradan ”varikkoalu- Pick-Nick on kyllä yksi kesän päätapahtumista. Extreme-harrastajat nostavat kunnon kaasugrillin punaniska-pick-upin lavalle ja saavat kerralla liha-annokset koko seurueelle. eella”. Valitettavasti se on välillä nimensä veroinen. Omasta mielestäni näille pitäisi ehdottomasti olla oma luokkansa. Osa vetelee mahansa täyteen eväskorista, mutta rohkeimmat ottavat mukaan pienen grillin ja kyrsää käristetään vesi kielellä. P GRILLIT TULILLE Pick-Nick on nimensä veroinen, vaikka se on samalla myös näyttely arvosteluineen ja palkintoluokkineen. Voidaanko ulkopuolelta rajata mikä on harrasteajoneuvo. Alkaa siis Suomenkin tapahtumilla olla jo pitkät perinteet. kerta oli tänä vuonna kun SMCF järjesti PickNick -tapahtuman. Toki suurin osa myyjistä myi juuri sitä mitä kuuluukin eli autojen ja moottoripyörien osia. Romutori oli toinen osa tapahtumaa edeltävää keskustelua
Yhtenä esimerkkinä tämä Kupla. Patioitunut look on nykypäivän muoti-ilmiö. Pick-Nick 2014 palkitut (www.pick-nick.com) 5/2014 49. Tässä tuomariston tutkittavana Harri ja Tarja Kunnasvuon 1958 Oldsmobile 88. Moni toivoisi Pick-Nickin arvosteluun omaa luokka 1980-lukulaisille autoille. AIKA LÄ PICK-NICKHTEÄ ILLE... Niinpä kyseiseen kastiin kuuluvia autoja nähtiin Pilvenmäelläkin useita
Kuva Jukka Holmi n olikas” Camaro ”Seiskyt-ja-pu odernisoitu ulkoasua on m Virosta paikalle matkannut pat inoitunut ”Under construction” Kupla . Kuva Jukka Holmi a Hummer H1 herättää huomiot missä ikinä liikkuukaan Kuva Jukka Holmi Valiant on hukannut kattonsa, mutta saanut remmiahtimen! eet ivat pinnavant Hienosti sop adaankin! pallosilmä-L Pilvenmäeltä oli si voinut ostaa vaikka Datsun 24 0Z:n!
Edesmenneen Street & Race -le hden projektiauto, Chevy Sportside Ford Galaxie 50 0:n kuski on ottanut kave rit mukaan =) Rantakirppujen pienpataljona Harley-Davidson, joka hämmästy tti ja kummastutt i montaa kulkijaa Numerostamme 6/2002 tuttua arilla”... ’59 Cadillacia on fixattu ”laast valmistettiin Tätä mallia aletta vain 9591 kapp u vuosimallin lu u u k e m il e Kiukkuinen h Belvederell 1961 Plymout
tappaja-Mosse vetoautona toimiva samanKun varsinaista lentoliikennettä niissä ei kun- merkkinen! nolla ole, ne toimivat erittäin hyvinä paikkoina EI SADETTA EIKÄ kiihdytyskisoille. Ainostaan Kari Hermusen Plymouth Valiantista (pääkuvassa) konepelti paukahti ilmalentoon neljännesmailin loppuosalla. Kiikalan lentokentällä se on ajettu vuodesta 1993 lähtien. Diesel-osastolla savuttelivat isot jenkki-pickupit sekä sininen 124-korinen Mersu, MAGA iverside Cruisersin järjestämä Burnout Party oli jo 27. Vaikka tapahtuma on ollut jopa lopetusuhan alla, silti tänäkin vuonna yleisö löysi kohtuullisen hyvin paikalle. Jaguarin kaksi XJ-mallia olivat ylväimmästä, vaan ei nopeimmasta päästä. Moottoripyörien määrä kasvaa vuosi vuodelta, nyt niitä oli 55 kappaletta. Kenellekään (edes autolle) ei kuitenkaan sattunut pahempia vahinkoja, ja pienen putsaustauon jälkeen kisaa päästiin jatkamaan. Pienemmät, vahvasti viritetyt vanhemmat euro- ja japsimallit pysyivät yllättävänkin hyvin muskeleiden vauhdissa. KIIKALA 9.8.2014 TEKSTI JA KUVAT JUKKA HOLMI Suomeen on rakennettu hämmästyttävän mon- joka innosti yleisöä myöhäisillä ja sankalla sauhulta lentokenttää keskelle ei mitään. Kiikalan starteillaan la! Sekä tietysti idän ihmeet: ja sen trailerin kenttä Salon kunnan alueella on yksi tällainen. Uudehkoja eurooppalaisia urheiluautoja oli myös pieni, mutta värikäs joukko: Opel Speedster, pari AMG-Mersua, ripeä BMW Z4 M Coupé, harvinainen TVR Chimaera 500 sekä hurja Lamborghini Gallardo, jonka takapuskuri ei mahtunut kyytiin kahden turbon (!) viedessä tilan. Kalusto oli ilahduttavan monipuolista, varsinkin kaikille vapaassa Streetman-luokassa. Itse määriteltään indeksiaikaan perustuva Bracket ET -luokka keräsi 17 autoa. NE 9,058 sekunnin ajalla. Suurta draamaakaan ei tarvinnut todistaa, sadepilvet pysyivät horisontissa, ja lähdöt saatiin suoritettua sujuvasti. SUURTA DRAAMAA R Hannu Vaaralan turbote ttu ’Busa oli päivän nopein S PI N ZI N E RI 52 päivään ja laajalla skaalalla viritysasteita tyylikkäistä alkuperäisistä kireisiin kisapeleihin. Päivän lopussa kisaluokkien voitto ratkaistiin eliminaattorin voimin pudotuspelisysteemillä. Perinteisiä muskeliautoja oli tietysti eniten, kaikilta vuosikymmeniltä 1950-luvulta tähän Yli puolet autoista osallistui Streetman-luokkaan, mutta kilpaluokkia oli silti useita: alle nelilitraisten A-luokka ja yli nelilitraisten tai ahdettujen B-luokka ajettiin yhdessä, mutta osallistujia oli silti yhteensä vain viisi. Yamaha V-max -pyörille oli tänä vuonna oma sarjansa. Black List, Streetman sekä moottoripyörät saivat tyytyä lajittelun mukaiseen järjestykseen. Pikkulohkoisten C-luokassa ja isolohkojen D-luokassa oli molemmissa kisaajia hieman enemmän. Radalla nähtiin 90 autoa, mikä on edellisten vuosien tasolla. 5/2014. Kiihdytyskaistan alkupää oli täynnä väkeä, samoin varikolla ja myyntikojuilla oli sopivan tiivis tunnelma. Villi Audi-viisikko edusti kisassa nelivetoisia, mutta myös edestä raapivia suhteellisen vakion oloisia perheautoja oli useampia. kiihdytyskisa katuautoille ja astetta tehokkaammillekin
t?Veljekset Karelsky kisasivat toisiaan vastaan varsin erilaisilla autoilla, mutta kireä BMW 315 oli lopulta lähes sekunnin nopeampi. HOMMAT PELAA... Pasi Kellokumpu ajoi Audi Coupe Quattrollaan Streetmanluokan kovimman loppunopeuden 219,51 km/h, mutta aika 11,636 sek riitti vasta kolmanteen sijaan. D- eli isolohko-luokan voittaja oli Tuomo Noukkala upealla Camarollaan. 2000-luvun herrasmiesmuskeli MB E 63 AMG nöyryytti monia 12,753 sekunnin ajallaan. Kimmo Eirasen Ford Fairlane GTA oli Black List-luokan nopein ajalla 10,910 sekuntia. Lisää kuvia seuraavalla sivulla! 5/2014 53. Kimmo Viherkosken pinkki Corolla oli Streetman-luokan nopein, mutta aika jäi pari sadasosaa päälle yhdentoista sekunnin. Virolaisen Andres Sarapuun perhefarkku, Audi S4, keulii komeasti ja on yllättävän nopeakin: 11,101 sekuntia! Jukka Rannikon 500-heppainen Mersu SL55 AMG on yllättävän kovilla vakiokuntoista Opel Zafiraa vastaan... Janne Virtanen saavutti Camarollaan D-luokan parhaan lajitteluajan mutta eliminaattori pudotti miehen ennen aikojaan
Lohja 917 Lehtinen Kari, Turku 901 Ahlroth Mika, Karjaa Toyota Corolla Chevrolet Chevy II Audi Coupe Quattro Volvo 164 Dodge Ram 2500 MB 300 D BMW 315 BMW Z4 M Opel Ascona 2.0 Opel Vectra Dodge Dart Swinger 11,018 11,360 11,636 11,756 11,844 11,934 11,941 12,068 12,078 12,339 12,559 209,91 196,40 219,51 197,37 181,00 199,56 199,12 189,87 171,67 193,55 179,46 54 (www.riversidecruisers.fi) 942 Voitto Janne 972 Siven Sami, Vantaa 934 Kuivala Jouni, Masku 935 Lehtonen Marko, Naantali 969 Karelsky Jari, Helsinki 908 Helin Mikko 929 Salmi Iikka 918 Jaakkola Evgenija, Vantaa 903 Virtanen Sami, Hyvinkää 937 Louhio Jarkko, Klaukkala 954 Antikainen Tom, Riihimäki 906 Mattila Vesa 943 Lahtinen Timo, Pusula 931 Päivänsäde Petri 964 Hänninen Timo 958 Ikäläinen Jussi, Helsinki 967 Kinnunen Arto, Espoo 946 Koskinen Kimmo 902 Summanen Teemu 914 Paappanen Jarno, Espoo 910 Pasanen Antti, Espoo 956 Härkölä Jukka 945 Kinnunen Pauli, Vantaa 970 Rannikko Jukka, Salo 916 Mäkinen Simo, Turku 912 Lindroos Conny 925 Taskinen Mika, Helsinki 938 Westerlund Mathias, Karjaa 973 Hauska Jouni, Söderkulla 939 Ström Sam, Karjaa 955 Vuorinen Timo, Vantaa 976 Miettinen Risto 974 Miettinen Eero-Pekka 975 Engström Jani 966 Seuri Veikko, Säkylä 940 Kljukin Dmitri, Kiikala 961 Tocklin Toni, Kisko 911 Kontkanen Antti 960 Lahti Timo, Espoo 959 Rinne Roni, Aura 957 Tsutsunen Miika, Lohja Chevrolet Belair Pontiac GTO Mercedes AMG Oldsmobile Ford Mustang Ford Mustang Chevrolet El Camino Dodge Dart Jaguar XJR Plymouth Satellite Mercedes Benz 190 E Volvo Honda Civic Toyota Celica Pontiac Trans Am Oldsmobile Cutlass Pontiac Trans Am Chevrolet Camaro Volvo Ford Escort Audi Coupe Quattro Morris Van Ford Mustang GT Mercedes-Benz SL55 AMG Plymounth Roadrunner Volvo V40 Chevrolet Corvette Toyota Celica TVR Toyota Supra Turbo Chevrolet Malibu Landau Saab 9-5 Wagon 2.3T Opel Speedster BMW 335i Coupe Dodge Ram 2500 Audi A6 Dodge Ram 2500 Ford Mustang Ford Mustang GT Plymouth Fury Opel Zafira 12,614 12,634 12,753 12,832 12,857 13,023 13,026 13,138 13,156 13,223 13,230 13,360 13,412 13,417 13,596 13,643 13,658 13,677 13,678 13,753 13,834 13,925 14,022 14,028 14,201 14,204 14,304 14,361 14,404 14,409 14,501 14,507 14,538 14,543 14,847 15,323 16,020 16,068 16,517 16,584 16,895 171,76 187,50 184,52 181,36 188,38 179,73 172,17 166,05 180,54 170,70 170,86 200,00 186,82 177,08 167,91 166,51 166,51 174,33 205,60 172,25 164,61 165,21 165,14 160,86 163,86 179,73 158,73 154,51 159,65 178,93 155,71 159,22 153,45 170,86 174,76 147,97 139,59 150,00 140,68 132,40 139,64 LUOKKA BLACKLIST 1104 Eiranen Kimmo, Orimattila 802 Sarapuu Andres, Nummela 1108 Wihinen Mikko 1100 Hermunen Kari, Helsinki 1107 Hellman Hannu, Hämeenlinna 1109 Eevala Jori, Lohja 1103 Hyvärinen Jukka, Helsinki 1105 Uskali Janne, Helsinki 1106 Seppälä Petri, Vantaa 907 Oksanen Ville, Mustio Ford Fairlane GTA Audi S4 Chevrolet pickup Plymouth Valiant Chevrolet Corvette Stingray Dodge Charger Chevrolet Chevelle Dodge Challenger Dodge Dart Moskvitsh Elite 10,910 11,201 11,408 11,461 12,297 12,354 12,511 12,861 12,901 13,639 218,98 209,67 305,34 187,21 182,83 184,05 182,19 187,60 172,91 182,93 5/2014. Jarmo Vellamo näyttää Chevy II:llaan mallia Åke Svensin Dusterille kuinka alitetaan 11 sekunnin raja. BOP 2014 tulokset BURNOUT PARTY 2014 LAJITTELUN TULOKSET LUOKKA BRACKET ET 512 Lehtinen Matti Chevrolet Malibu 504 Vuorinen Tommi Chevrolet Camaro 502 Aunio Toni Chevrolet Nova 633 Lauhasmaa Ville Plymouth Savour 501 Parkkinen Petri Olds Cutlass 506 Hakulinen Pekka Chevrolet Nova 513 Claesson Rolf Pontiac Firebird 515 Ojanperä Jari Audi 200 514 Forssell Pasi Oldsmobile 500 Pahlberg Riina Ford Escort 511 Soras Mika Audi 505 Leinonen Arto BMW 335 508 Helminen Pasi Datsun 120 Y 507 Roth Ahti Chevrolet Vega Wagon 350 510 Almenoksa Janne Nissan 200 SX 509 Kainonen Mikko Dodge Charger 503 Kivinen Sami Chevrolet Caprice REAKTIO ET NOPEUS 0,538 0,538 0,559 0,587 0,589 0,591 0,595 0,621 0,624 0,635 0,709 0,735 0,743 0,755 0,822 1,026 1,063 14,501 11,973 11,923 16,105 12,293 11,060 11,416 14,530 11,601 17,159 14,614 12,790 15,397 11,876 15,126 13,532 14,487 144,69 206,19 191,18 133,63 182,37 211,52 205,01 152,48 191,39 129,26 171,18 174,00 136,16 190,78 154,64 143,54 161,73 LUOKKA AB 201 Oksanen Ville, Mustio 101 Nurmi Jussi, Nummi 202 Järvelä Marko, Sääksjärvi 200 Sarapuu Andres, Nummela 102 Lehtonen Timo, Järvenpää Moskvitsh Elite VW kupla Ford Escort Audi S4 VW kupla 10,428 10,665 11,024 11,101 13,307 236,07 196,19 229,45 208,57 160,28 LUOKKA C 306 Vellamo Jarmo, Parainen 300 Seeck Michel, Porvoo 305 Nykänen Janne, Vantaa 304 Svens Åke, Vantaa 303 Hermunen Kari, Helsinki 307 Seppälä Petri, Vantaa 302 Kivirasi Jouni, Lohja 301 Lahti Jussi, Espoo Chevrolet Chevy II Dodge Dart Dodge Dart Swinger Plymouth Duster Plymouth Valiant Dodge Dart Dodge Pick-up Jaguar XJ6 11,009 11,186 11,294 11,601 11,946 12,095 12,131 15,390 206,78 205,95 209,67 203,39 204,20 190,38 183,11 138,62 LUOKKA D 404 Virtanen Janne 403 Noukkala Tuomo, Lahti 400 Tynjä Jarmo, Orimattila 401 Hyvärinen Jukka, Helsinki 407 Eevala Jori, Lohja 406 Uskali Janne, Helsinki Chevrolet Camaro Chevrolet Camaro Chevrolet 454 Chevrolet Chevelle Dodge Charger Dodge Challenger 11,551 11,843 11,860 12,206 12,220 12,370 192,72 189,37 189,08 185,19 187,50 189,27 LUOKKA STREETMAN 941 Viherkoski Kimmo 962 Putkisto Lauri, Lempäälä 922 Kellokumpu Pasi 933 Lensu Petri, Vantaa 932 Syvälähde Aleksi, Vihti 963 Knaapi Oskari 968 Karelsky Kai, Helsinki 947 Vuorinen Marko, Helsinki 936 Päärni Kari. Tuloksena C- eli pikkulohko-luokan ykköstila. Vmax-sarjan nopein oli Kari Rautanen, joka teki ainoan kymmenen sekunnin alituksen luokassaan. Jussi Lahden aristokraattinen Jaguar XJ6 oli selvästi hitain C-luokassa, mutta se teki aina näyttävät burnikset ennen lähtöä! Upea ja nopea BMW Z4 M Coupé vei Marko Vuorisen lähelle 12 sekunnin rajaa
Sen kiinnekohtana toimi aikaisempien vuosien Hattulan Satulinnan sijasta lähempänä kaupungin keskustaa sijaitseva Ahveniston moottorirata. Ennen kulku- MUUTAMAA AUTOA OLI NAARMUTETTU JA PARIN AUTON VERHOILUJA VIILLETTY... Ukkometso on Teijo Pullisen työstämä, osin keskeneräinen tosimiehen dieselöintiprojekti. Niille, joil- le tämä ei riittänyt, oli samana iltana tarjolla myös varmasti kaikkein vaatimattomintakin musiikkimakua tyydyttänyt esitys, kun Matti Nykänen, Johanna Tukiainen ja Tauski esiintyivät samana viikonloppuna olleiden Elomessujen avausbileissä. Tapahtuma alkoi heti aamulla moottoriradan varikolla järjestetyllä rompetorilla. Jotta Chevy-avopakettiauton kori riittäisi peittämään koko tekniikan, sitä on jatkettu ja levitetty reilusti, joten lavalle mahtui kunnon poppivehkeet SEKÄ UU ETTÄ TUTTTTA UA... Jälkimmäisen orkesterin esiintymisareenana toimi muuten Ukkometson lava. Tänä vuonna perinteinen koko viikonlopun markkinatapahtuma järjestettiin samaan aikaan LinnaCruisingin kanssa, ja tapahtumat selvästikin hyödyttivät toisiaan. soittajineen. Ikävä kyllä suuri yleisö- ja osanottajamäärä, etenkin yhdistettynä pitkän hellejakson laukaisemien kaljahammassärkyjen ensihoitotoimenpiteisiin, lisää typeryyksien ilmenemisen todennäköisyyttä. LinnaCruisingissa tähän tuli viimein mahdollisuus. Konepellin alla möyryää 14,2-litrainen turbodiesel, joka on kotoisin Scaniasta kuten vaihteisto ja runkokin. Aamupäivällä oli tilaisuus vapaamuotoiseen kuminpolttamiseen, ja iltapäivällä oli varsinainen burniskisa, jonka voittaja päätettiin yleisöäänestyk- sellä. Osanottajia olisi voinut olla enemmänkin, mutta ehkäpä suuri yleisö ja nopeasti pitävän kumipinnan saanut rata aiheutti vähän rimakauhua niille joiden autossa ei ole aivan hillitöntä hevoslaumaa. Hämeenlinnassa jo kahdettatoista kertaa pidetty LinnaCruising oli tänä vuonna järjestelyiltään uudenlainen. HÄMEENLINNA 9.8.2014 TEKSTI ARTO HEIKKINEN Mennyt kesä oli mitä otollisinta aikaa avonaisilla ajoneuvoilla ajeluun. Cruisingin avausbileissä soitti Knucklebone-Oscar ennätyssuurelle yleisölle. Kyseessä ei ole bensakasin korvaamisesta millään Nissan Cedricin dieselillä tai edes amerikkalaisella, alle kymmenlitraisella pikku nokivasaralla. E hkä autojen ja muskeliveneiden isojen veekasien lotkotuksessa silti kuului näennäisen rentouden alla pieni kärsimättömyys – eikö joku välillä polkaisi reilusti kaasua niin että pääsisi laulamaan pakoputkien täydeltä. Kuva Jukka Holmi 5/2014 55. Cruisailun jälkeen oli iltabileet, joissa pääesiintyjänä oli Matchbox. Ei siis ihme, että Hämeenlinnan kaupunkialueella taustamusiikkina soi pitkin kesää isojen moottorien murina niin kaduilla kuin Vanajavedellä. MIKSI IHMEESSÄ. Iltaviideltä järjestäydyttiin cruising-reitille, jonka varrelle kaupunkilaiset leiriytyivät jokavuotiseen tapaan suurin joukoin vilkuttamaan. Väliajoilla oli elävää musiikkia, ensin jenkkiautotapahtumaan hieman erikoinen valinta Hämeenlinna Big Band, jonka jälkeen kuultiin Riikka & Scottdalesien esittämää rockabillyä
Kuva Arto Heikkinen 56 Kuva Arto Heikkinen 5/2014. Kuva Arto Heikkinen Vuoden 1957 Mercury oli ensimmäisiä autoja joihin tuli nelivalojärjestelmä. Kuva Arto Heikkinen Kuva Arto Heikkinen Kuva Arto Heikkinen Swappialueella oli myös taiteilijoita, kuten tässä pinstraippia maalaava Timo ”Tini” Nieminen. Soittokamat lavalla. Jukka Gratschev voitti burnisk isan -86 Capricellaan. Runsaskrominen keula toimii ”lisävalona”... Tässä Petri Saaren ja 1977 Chevy El Caminon tyylinäyte... Kuva Arto Heikkinen ”Ukkometso”, eli Scanian 14,2-litraisen turbotekniikan niskaan venytetty Chevrolet Scottsdale. u ?Burniskisassa radan reunukset olivat tupaten täynnä yleisöä. LinnaCruising on jenkkihenkinen tapahtuma, mutta mahtuu sinne yksi Volvokin, ainakin amerikantyyliin kustomoituna
Onkohan keino ihan väärä... Kuva Arto Heikkinen Joukkoliikennevälineisiin tavoitellaan lisää matkustajia uudella ja siistillä kalustolla. Itse harrastajatkaan eivät selvinneet aivan puhtain paperein. Ilkivaltaa aiotaan vastaisuudessa estää asentamalla lisää valvontakameroita. Poikkesi massasta myös väritykseltään. MAGA Korotetun 1955 Chevyn viritykset on kirjattu selkeästi etulokasuojaan! Mutkissa kannattanee käännellä ihan hissukseen... Komean hehkun se silti antaa tähän 1969 Buick Skylarkiin. Kyllähän sen ymmärtää että helteisessä kesäcruisingissa tekee mieli vähän irroitella, polttaa kumia tai vil- NE Kuva Arto Heikkinen Tässä (ylikuormatussa) 1962 Pontiacissa on harvinaiset kehästään kahdeksalla pultilla jarrurumpuun kiinnittyvät vanteet. Se kannattaisi ainakin osallistujamäärien perusteella, sillä jo edellisinä vuosina yleisömenestystään parantanut tapahtuma keräsi tänä vuonna ennätykselliset puolitoista tuhatta ajoneuvoa ja toistakymmentä tuhatta kävijää. 5/2014 Kuva Jukka Holmi 57. Liekö vastuussa sama taho joka seuraavalla viikolla naarmutti siviiliautoa Historic Grand Race -tapahtuman yhteydessä. etta muutamaa autoa oli naarmutettu ja parin avoauton verhoiluja viilletty. Olemus muuttuu välittömästi katuuskottavampaan suuntaan, eikä tarvitse taitella enää levikkeitä lasikuidusta. levitetty ruuveja asvaltille puhkomaan autojen renkaita. Toki nämä ovat pieni osa kokonaisuutta, mutta voisivat silti jäädä tapahtumatta, ainakin jos Elomessujen ja LinnaCruisingin kihlaus halutaan uudistaa tulevinakin vuosina. Kuva Jukka Holmi S PI N ZI N E RI Kuva Arto Heikkinen voitella liikkuvan auton katolla humppapullo kourassa, mutta ei olisi ensimmäinen kerta kun tällainen cruisailu jatkuu ambulanssikyydillä. Kuva Arto Heikkinen Kulkueessa näkyi myös pari ilmeisen tuoretta kustomia, kuten tämä 1962 Cadillac. Alueella on tehty ilkivaltaa ennenkin, mm. Candy-maalaus ei ole enää aikoihin ollut suurta muotia. Kuva Jukka Holmi pu. Kakkospolven F-bodyn leveä ja matala kori on kuin luotu isoille moderneille vanteille
Toisaalta juuri tuollainen olo ehkä kuuluukin entisen kommunistisen diktatuurin jäljiltä jääneeseen museoon... Kyllä se saksalainenkin on osannut kauniita autoja tehdä. Valtaosa museon härveleistä on aika kummallisia ja ennennäkemättömiä merkkejä, esim. Osansa tunteeseeen saattaa olla syynä vierailumme aikaan rakenteilla ollut erikoisnäyttely saksalaisesta koriteollisuudesta, joka lienee jo avattu. hiten maan tasalle toisen maailmansodan lop- VENTOVIERASTA pupuolella. Tavallisesta poiketen kalusto Röhr vuodelta 1933. restauroimaan. Sitä on vaikea nykyään uskoa, sillä VELLIÄ. Simson, Phänomen tai Röhr. DRESDEN, SAKSA TEKSTI JA KUVAT KAI LAINE Koulun historiantunneilta kaikki muistavat että tuu, niin kannattaa museossa Dresden oli se kaupunki joka pommitettiin pa- pikaisesti piipahtaa. 5/2014. 58 S PI N ZI N E RI hitettynä kaikenlaisille kulkupeleille. Yleensä museoissa vallitsevaa tavaroiden liian ahdasta tunkua täällä ei pääse kokemaan, ennemminkin tuntuu siltä että käytävät kaikuvat tyhjyyttään, useampiakin autoja näytille mahtuisi. Komeat ulkokuoret kätkevät sisäänsä hieman vaatimattomamman kokoelman, mutta jos Dresdeniin jostain syystä autoharrastaja kulkeu- MAGA A ivan ydinkeskustassa on Helsingin Ateneumin kokoinen (ja vähän näköinenkin...) museorakennus py- ei ole sitä perustuttua huttua, tarkoitan yksi T-Ford, yksi kuplavolkkari, yksi siipiauto, yksi sotajeeppi, yksi Ferrari jne. Hyvä niin, koska niitä tavallisempia kulkineita voi ihmetellä täällä lähempänäkin. on autojen lisäksi niin hyvin vanhoja arvorakennuksia on pystytty Kokoelmassa myös kaksi- ja kolmepyöräisiä, junia ja muutama lentokone. NE Dresdenissä tehtiin Pilot-merkkisiä autoja vain pari-kolme vuotta, tässä yksi viimeisimmistä
Wartburg herkullisella kaksivärimaalauksella. Sitä tutumpaa kaksitahtituprutinta myytiin vielä pitkälle 1980-lukua. Phänomen luotti matalan ilmanvastuksen konepeltimuotoiluun ja ilmajäähdytykseen. Kun painoa on vain 500 kg, niin kyllä sotaa edeltävällä BMW tekniikallakin pärjää. AUTOM SAKSASS USEO A, OSA 2 1904 Excelsior eli Zurichissa tehty lisenssi-Oldsmobile. Huomaa että pitkittäinen lehtijousi jatkuu etuakselilta takaakselille. Simson Supra 1925, yläpuolisella nokka-akselilla. IFA P70, sievä ku sika pienenä. Sisarmallissa olisi ollut jopa tuplaylänokat, siis jo 20-luvulla! Bemari ajalta jolloin merkkiin ei juuri liitetty edustuksellisuutta tai urheilullisuutta... Aika moderni esitys ollakseen suunniteltu jo 1968. Olisiko tämä prototyyppi voinut pelastaa Warren. AWE 1954. 5/2014 59. Kyllä Itä-Saksassakin ajettiin kilpaa
Vuonna 1987 rakennettu em. Museon luoja, itse legenda Don ”Big Daddy” Garlits, ei esittelyjä juuri kaipaa, sillä hän on lajin innovatiivisimmista ja menestyksekkäimpiä ajajia aina 1950-luvulta asti. Tämän ideana on näyttää, kuinka turvallisuus on ykkösasia, ja huimista onnettomuuksista selvitään rakentamalla autot kunnolla. Herraa kutsutaan ansaitusti ”King of the Dragsters” tittelillä, keksintöjensä ja saavutuksiensa ansiosta pitkien putkirunkojen parissa. Tällöin saa aimo annoksen tarinoita kuultavakseen ja näkee hänen meneillään olevat projektinsa verstaan puolelta. Mikäli muuten haluaa, niin museokierros on mahdollista, ”pieneen” lisähintaan, kiertää itse mr. Erityisen hienoa kokonaisuudessa on sen kattavuus ja hyvät infotaulut historioineen kunkin yksilön kohdalla. Antique-hallista löytyy uskomattoman hieno kokoelma harvinaisia autoja, moottoreita, osia ja jopa autenttista tallidioraamaa 1:1 koossa. Garlitsin seurassa. Toisesta (voidaan kaiketi kutsua) päähallista löytyy ällistyttävän kattava kilpa-autopuoli. Pääsimme sivussa kuulemaan hienoja ja todella hämmästyttävän MAGA aikka on suosittu Floridan nähtävyys, joka sykähdyttää ja kietoo jokaisen vauhtilajeista kiinnostuneen varmasti pauloihinsa. Kuten vihjaisin edellisen esittelyn lopussa, pääsemme nyt tutustumaan siihen ehkä kaikkein legendaarisimpaan, Don Garlitsin Drag Racing -museoon. Ensimmäisestä, ns. Hän nimittäin lättäpäärodeja, joiden polttoaineet olivat jo viiskytluvun alussa sekoitusta metanolia ja nitroa. P NÄHTÄVÄÄ RIITTÄÄ Museo käsittää kaksi erillistä museorakennusta, joissa tietojen mukaan on noin 300 ajoneuvoa hämmästeltävänä. Nimekkäiden kanssakilpailijoiden maineikkaita autoja on esillä yllättävän paljon, mutta pääosaa esittävät luonnollisesti itse legendan luomukset, Swamp Rat -kilpa-autot. Joten kiihdytysautoiluun edes jotenkin perehtynyt luulisi varmasti olevan kuullut hänestä. Ilmankos superlatiivien määrä on runsasta paikasta puhuessa. Lisäksi tästä hallista löytyy ihan ensimmäisiä ”katukilpureita”, eli 1930-luvun MUSEO KÄSITTÄÄ KAKSI ERILLISTÄ RAKENNUSTA JA NOIN 300 AJONEUVOA... Hän asustaa museon tiluksilla aivan hallien vieressä ja häntä voi nähdä museossa lähes päivittäin. yksityiskohtaisia tarinoita eri dragster-yksilöiden kohdalla. S PI N ZI N E RI 60 kunnostelee omalla verstaallaan museoon tulevia kilpureita. Toisaalta hänestä voisi kirjoittaa tekstiä vaikka kirjan verran, niin huimia tarinoita hänestä löytyy. Esimerkiksi huiman blow over -vedon (= dragster keuli ympäri) kokenut yksilö, Swamp Rat #31, on esillä sellaisenaan kolarin jäljiltä. Tämän hallin yksityiskohtaiseen uppoutumiseen ja tutkimiseen saa kulumaan tuntitolkulla aikaa, eikä pitkästymistä huomaa lainkaan. OCALA, FLORIDA, USA TEKSTI JA KUVAT KETTIL RAUTIO Olemme tutustuneet Spinnerin tämän vuoden numeroissa muutamiin mielenkiintoisiin “vauhtimuseoihin” USA:ssa. Don ja kilpakumppanit ovat olleet kekseliäitä kemistejä nuoruudessaan. Meille sattui vierailumme aikaan niin hienosti, että NHRA:n tarinoita elävistä legendoista tekevä tvkuvausryhmä oli paikalla haastattelemassa Donia. Eli hienon terävässä kunnossa on herra Garlits edelleen. Wouuh! Tuota tuskin kukaan yrittää edes parantaa. Mutta mennäänpä itse paikkaan ja sen tutustumiseen. 344 km/h. Valoisan hallin kätköissä on käytännössä esillä lajin synty historiansa kera, eli kuinka kehityttiin korillisista autoista putkirunkoisiin jne. Niitä herra on ehtinyt urallaan rakentaa huiman määrän, yli kolmekymmentä dragsteria ja nopeusennätysautoa. Ainutlaatuisen hieno paikka, ja tämä on se nähtävyys, joka vain on nähtävä, mikäli vierailee Floridassa. Ultraharvinaisia Hemi-moottorein valmistettuja yksilöitä on useita, sillä olihan Chrysler-yhtymä yksi Donin pitkäaikaisimmista tukijoista. Esillä on menestyksekkäimmät, kokeilumielisimmät ja jopa lähes kohtalokkaat kilpurit. Autoja on aina 1900-luvun alusta melko tuoreisiin yksilöihin. dragster muuten ajoi nopeimman vedon maailmassa lentäen voltin radalla ja tuli maaliin takaperin ja tulessa, pysäyttäen kellot lukemiin 5,51 sek / NE 5/2014
Garlitsin pitkäaikainen yhteistyökumppani, Chrysler-yhtymä, on museossa kattavasti esillä harvinaisine Hemi-yksilöineen. 1:1 koossa olevaa vuoden 1956 talli-idylliä, missä Don, Pat, Ed sekä isä-Edward Garlits ovat touhunneet ja paljon. OT, Donin omien kilpa-autojen lisäksi nähtävillä on iso kattaus kilpakumppaneiden vanhoja etumoottoridragstereita. Swamp Rat 9. Nitroa polttava auto valmistui joulukuussa ’65. u?Yksi osa on pyhitetty moottoreille. Harvinaisuuksia, täysin räjähtäneitä ja huippunopeita motteja riittää ihailtavaksi. VAUHTIMU SE OSA III... Ensimmäinen Funny Car, jolla ylitettiin 200 mph:n haamuraja. Roadster-Dart oli vuoden 1966 keksintö, mutta NHRA kielsi tämän FC-korityypin. u?Vannoutunut Mopar-mies ajaa GM:llä...ruohonsa! 5/2014 61. p?Bruce Larsonin 1966 Chevelle oli ensimmäinen lasikuitukorinen Funny Car. Swamp Rat I, jolla Don kilpaili 1956-61. Sillä saavutettiin ensimmäinen ME-aika vuonna 1957 ja mestaruus 1958. p
PELTINEN TESTIRATA Vertailua varten hankittiin viideltä valmistajalta yhden käden ”pikkurälläkkään” sopivia 125 mm halkaisijaltaan olevia, 2 mm paksuja laikkoja. Seuraava testilaikka oli Mirka M-Cut. Laikka tuntui haukkaavan teräkseen innokkaasti, mutta muuttuvan pölyksi aika nopeasti. RÄLLÄKKÄ SOIMAAN Ensin tartuttiin työhön testin halvimmalla laikalla, saksalaisella laikalla Experillä. Tutkimme, onko eri valmistajien laikoilla muuta eroa kuin hinta. Olisiko se nopeampi leikkaamaan kuin tavallinen. Vain kokeilemalla saattoi tietää. Testin ulkopuolelle jäi varmaankin jokunen tuotemerkki, mutta mukana ovat edustavat todennäköisesti Suomen vähittäiskaupassa merkittävää osaa katkaisulaikkamarkkinoista. Laikat ostettiin rautakaupoista, tosin Rhodius-laikka sentään ostettiin ammattilaistason työkaluihin ja tarvikkeisiin erikoistuneesta Hämeen Teollisuuspalvelusta. Mirka on kansainvälinen yhtiö, joka tekee paitsi erityyppisiä hioma- ja katkaisutarvikkeita, myös erilaisia laikkojen käytössä tarvittavia työkaluja ja -välineitä. Sen jälkeen mitattiin, kuinka pitkä leikkausrailo laikalla saatiin aikaiseksi. Mutta isommissa peltipojekteissa, joissa ruostevaurioiden korjaamiseen kuluu neliötolkulla peltiä, saattaa hioma- ja katkaisulaikkoja mennä jopa toista sataa kappaletta. Mieti sitä jos 300 km/h nopeudella ku sipaisua tuntuu ettei joka pik ojalaseja ja varten viitsi etsiä su jennutta laik-hanskoja tai ettei loh s. Niiden kappalehinta vaihtelee yhden ja kolmen euron välillä, joten satunnaisessa käytössä niiden hintaerolla ei ole merkitystä. kaa raski heittää poi 62 5/2014. Würth on kansainvälinen konserni, joka on erikoistunut ammattilaistason työkaluihin ja -tar- hiomakoneen Täysillä pyörivän kulma kiitää lähes laikasta lentävä siru . Tärkein testattava ominaisuus oli kestävyys, joka mitattiin leikkaamalla kullakin laikalla ensin poikki paksu lattarauta, sitten kovempaa terästä oleva kymmenmillinen pultti, ja lopuksi tavallista 1,2 millistä matalaseosteista ”mustaa” teräslevyä niin kauan kunnes laikan reunasta kului uloin 2 cm pois. Seuraavaksi tartuttiin pelkästään erilaisiin laikkoihin erikoisuneen saksalaisen Rhodiuksen tuotteeseen. Kestoikä ei kuitenkaan osoittautunut sen paremmaksi kuin halvemmilla laikoilla. Seuraava laikka, niinikään saksalainen Rottluff pääsi samantasoiseen tulokseen kuin muut laikat. Myös leikkausnopeutta arvioitiin. Niihin kiinnitettävät erilaiset katkaisu- ja hiomaterät ja laikat sen sijaan ovat kulutustavaraa. Sen jälkeen tilalle vaihdettiin toinen samanmerkkinen, jolla työtä jatketiin kunnes sekin kului yhtä pieneksi. Laikkoja ei ajettu aivan loppuun, koska viimeisillä senteillä työ käy hitaaksi ja suoraan leikkaaminen vaikeammaksi. SPINNERI TESTAA... Mirka oli myös tuplasti kalliimpi kuin edelliset laikat, joten siltä oli lupa odottaa parempaa suorituskykyä. Sillä päästiinkin jo huomattavasti pitemmälle, vaikka laikka maksoi vain 15 senttiä enemmän kuin Exper. TEKSTI JA KUVAT ARTO HEIKKINEN Pitääkö katkaisulaikkoja ostaessa kiinnittää huomiota muuhun kuin siihen että se sopii kulmahiomakoneeseen ja että lompakko ohenee niin vähän kuin mahdollista. Viimeiseksi oli säästetty kaksi Würthin laikkaa. Tässä artikkelissa vertaillaan eri valmistajien katkaisulaikkoja. Laikkoja käytiin etsimässä ostopaikkojen lisäksi parista muustakin liikkeestä, mutta niissä oli näitä samoja merkkejä. Kulmahiomakoneet ovat yksinkertaisia, lähes huoltovapaita ja harrastekäytössä varsin pitkäikäisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että ostamalla hintaansa nähden kestäviä laikkoja voi säästö olla vähintään useita kymppejä tai jopa yli sata euroa. Würthilta ostettiin uteliaisuudesta kaksi laikkamallia, tavallinen ja toinen, kalliimpi malli nimeltä ”Speed”. Se ei tietenkään ole projektin kokonaiskustannuksissa merkittävä summa, mutta sen verran kuitenkin, että etsimällä hinta-laatu-suhteeltaan parhaan laikan ja ostamalla niitä kerralla paljon, pääsee jo jonkinlaisille tuntipalkoille. K ulmahiomakone, kansankielellä ”rälläkkä”, on yleistyökalu joka on välttämätön peltitöissä ja joka on usein tarpeen muissakin töissä, esimerkiksi viimeisenä oljenkortena jumiin ruostuneen pultin irroituksessa. Mittaus varmisti Experin testin lyhytikäisimmäksi laikaksi. Yksilöerojen ja testin aikaisten satunnaisten virheiden vaikutuksen pienentämiseksi kutakin laikkamerkkiä ostettiin kaksi kappaletta
Leikkauspituuksissa on varmasti selvä virhemarginaali, ja aivan tarkkaan mittaamalla lähelle samaa tulosta päässeiden Rhodiuksen, Mirkan ja Rotluffin keskinäiset sijoitukset voisivat näyttää toisilta. Parasta laatua haluava valitsee näistä Würthin. YHTENEVÄT ”KILOMETRIKULUT” Testiympäristönä toiminut verstas, jonka pihalla laikkoja testattiin käsivaralta, ei tietenkään ole mikään sertifioitu testilaitos. Tämä laikka ei nimittäin tuntunut loppuvan millään! Testimateriaali uhkasi loppua kesken, mutta leikkaamalla ohuita siivuja pelti riitti loppuun asti, ja testitulokseksi mitattiin 200 cm, eli kaksinkertainen määrä tavalliseen nähden. Onneksi tuotteita saa muualtakin, ja testilaikat ostettiin Kodin Terrasta sekä Puuilosta. Testin tulokset osoittivat, että kaikki testatut laikat ajavat asiansa. 0400 - 388 688 fax. Sokerina pohjalla oli saman valmistajan Speed -versio. Mutta silti kannattaa katsoa mitä ostaa ja mihin hintaan! S PI N N E RI MAGA ZI NE Rälläkkää käyttäessä on suojattava niin näkö, kuulo kuin kädetkin. Leikatessa se tuntui heti alusta jotenkin kovemmalta ja ehkä hitaammalta kuin tavallinen. Tulokset riippuvat tietenkin myös testimateriaaleista ja työtavoista. Joka tapauksessa Würthin kestävyys muihin nähden oli niin ylivoimainen, että sitä ei voi selittää mittausvirheellä. Selvä ero muihin alkoi kuitenkin selvitä vasta kun työstämistä oli jatkettu jonkin aikaa. Pöly takertuu aika lujasti myös hiuksiin. KALLEIN HALVIN Exper Mirka M-Cut Rhodius Ostopaikka Puuilo Hämeenlinna Kodin Terra Hämeenlinna Hämeen Teollisuuspalvelu Hinta (euroa) 1,20 3,25 1,30 Kesto (cm) 95 135 150 KESTÄVIN UUDET KOTISIVUT AVATTU! -------------------------------------------AMMATTILAISTEN ENITEN KÄYTTÄMÄ AUTONHOITOSARJA SUOMESSA Rottluff Würth Würth Speed Ostopaikka Puuilo Lahti Puuilo Lahti Kodin Terra Lahti Hinta (euroa) 1,35 1,99 2,90 Kesto (cm) 120 200 250 vikkeisiin. Suomessa yrityksellä on Würth Centereitä, jotka eivät kuitenkaa myy tuotteitaan käteisasiakkaille. Enemmän kerralla leikatessa hengityksen suojaaminen hiontapölyltä on tarpeen. Yllättäen kuitenkin hinta-laatusuhde oli Mirkaa lukuunottamatta kaikissa samaa tasoa: samalla euromäärällä saa suurinpiirtein saman pätkän leikkausrailoa, valitsipa sitten kalliin tai halvan laikan. 03 - 53 400 53 www.jamant.fi Autohuolto Jamant Oy Voitontie 12, 02820 Espoo, puh. Se ei tuntunut sen nopeammalta kuin tavallinenkaan, mutta se kesti vielä puoli metriä tavallista pitempään, ja tuloksena oli kestotestin voitto. Kovan luokan ammattilaistuotteelle kalskahtava laikka maksoi 1,90 euroa, melkein tuplaten halvimpiin laikkoihin nähden. Toki halpoja laikkoja joutuu vaihtamaan useammin, ja pölyä syntyy tulokseen verrattuna enemmän kuin kestävämmillä laikoilla. 5/2014 tel. (09) 855 8035 TARJOLLA ERIKOIS- JA HARRASTEAJONEUVOJEN LÄMMINTÄ JA VARTIOITUA TALVISÄILYTYSTILAA HYVINKÄÄLLÄ YHTEYDENOTOT RAKENNUSVIKERA@GMAIL.COM 044 720 3616 OiTRACON OY -999999 9999999 9999P9 9999995 999999 9999 9999999 99999 99999999999 999999999999 63
Liperissä ei olla makoiltu, vaan osia odotellessa Pasi teki ”täytehommia”: järjesti öljypohjalle lisätilaa muokkaamalla etupalkkia, maaluutti ja kiillotti autoon hankkimansa vanteet, joiden alkuperäinen BMW-jako muutettiin jo aiemmin Carinaan käypäiseksi (ks. Huonoa mäihää, sanalla sanoen. Onnelliset tähdet eivät ole loistaneet Pasin projektin yllä. SPINNERI-PROJEKTI TEKSTI ARTTU LAAKKONEN, KUVAT PASI NEVALAINEN Spinneri aloitti alkuvuodesta uuden projektin seuraamisen. Jostakin syystä euromallin keltainen osa on valettu ”korkeammaksi”, liekö sen takia, että vilkku näkyisi myös sivulle. . Tai korjaan, helmaa ja pyöränkaarta on joskus saanut, mutta muuta ei. . Nyt on ekan kerran oikeesti hyvä puskuri tuossa, mies myhäilee tyytyväisenä. On ollut käsileikkausta ja osatoimituksen viivästymistä. Pasille tällainen idea oli ilmajousitus, mutta tällä kertaa sellaisen toteutus sai kuitenkin jäädä odottelemaan tulevia aikoja. kavalolle. Ettei tarvi sitten alkaa taas säätämään, kun on väri pinnassa. Artikkelisarjan tähtenä on Toyota Carina TA12 vuodelta ‘72 ja asentajaässänä häärii Toyota-rakentajana kyntensä jo aiemminkin näyttänyt Pasi Nevalainen Liperistä. Nää osat on 40 vuotta vanhoja orgisosia. elokuuta. Vielä olisi haaveissa löytää SETIN MUOKATTIIN jostain pari hyllyssä majailevalle KÄYPÄISEKSI jenkkimallin kokopunaiselle taCARINAN ALLE... Totesin, että nyt ei riitä aiALUNPERIN COROLLA ka eikä rahat siihen perehtymiGT:HEN TARKOITETUT seen. 5/2014. Ihan järetöntä taas. Nämäkään kilkkeet eivät kasva pirkkamyymälän hyllyissä. Projektien edetessä myös suunnitelmat tuppaavat usein muuttumaan. Hilut ovat harvinaista herkkua. R akentajan itsensä mukaan auto tullaan rakentamaan snadisti katuautohenkeen, mutta alkuperäisyyttä ja aikakautta kunnioittaen. Tulee uusia ideoita, ja niitä pitää tietysti punnita aikansa. Kiitos osien saamisesta tontille kuuluu Taattolan Karille! . Pasi sanoo haeskelleensa esimerkiksi neitseellistä takapuskuria koko harrastehistoriansa ajan, noin parikymmentä vuotta, tuloksetta. Kiitoksia muuten tässä kohtaa Kapalle, Jontelle ja Rengasmyynnin Hannulle!, Pasi heittää. . Etutolpat säätyvät sekä korkeutensa että jäykkyytensä koh- 64 Harvinaista herkkua: alkuperäisiä varaosapeltejä Carinaan. Voimanpesää ja alustaa päivitetään sopivasti, mutta ideana on, etteivät muutokset näy liikaa ulospäin. Sovitus on tiukka, mutta just niinkuin pitää. . . Tarvikkeena näihin ei olla koskaan osia tehtykään. Kun vain jostain löytyisi toinen… KOEKASAUS TEHTY, SEURAAVAKSI MAALARILLE Etupuskuri, lokari, konepelti ja takaluukun kansi sekä hiekkapellit eteen ja taakse saapuivat tontille 13. Kokopunaisessa linssissä on värin lisäksi muutakin eroa euromalliin: se istuu kehykseensä paremmin. sarjan edelliset artikkelit). Nyt kun sain osat, pääsin muokkaamaan BC Racingin alustan kohdalleen. Mutta nyt ne on hyvät, mies miettii. Mutta katsotaan joskus... Kolme tuntia per vanne siinä meni. Periksi ei olla kuitenkaan annettu ja nyt alkaa lopultakin näyttää siltä, että auto päästään lykkäämään maalarin hellään huomaan näinä aikoina. Kiillottaminen oli aika urakka. Pasilla on hyllyssään yksi jenkkimallin takavalo, kuskin puolelle
Myös n säädettävä. EIN Alunperin Bemarin alla pyörineetä… ss vanteet istuvat hienosti niin ede 5/2014 …kuin takana takajousitus o kin. 65. OSA 4: ME LK VALMIS..
i ”Joku kysyi, että miks lli kape nkin, helevetissä vaihdat ta kun just se n h ”No siksi, ettitsasit”, Pasi kertoo. Toleranssit mitataan paikoitellen milleissä, mutta Pasi vakuuttaa renkaitten mahtuvat pyörimään ja kääntymään nafteiksi sovitetuilla paikoillaan oikein hyvin. Jo tätä kirjoittaessani Carina on taas päreinä, ja odottelee maaliruiskuun pääsyä. Väri on alkuperäishenkinen, ja siitä saadaan nähdä kuvia sitten juttusarjamme viimeisessä riipaisussa! Tuli kommeet! Kiilto syntyi 12 tunnissa. S PI N 66 N E RI MAGA ZI NE 5/2014. Hiljattain auto siis koekasattiin, jotta nähtiin että kaikki istuu hyvin. Renkaat vastaavasti 205/45 ja 215/40. Vanteet ovat kuusitoistatuumaiset, edessä kahdeksan ja takana yhdeksän tuumaa leveinä. Rengastus istuu kuin hanska. Alunperin Corolla GT:hen tarkoitetut setit muokattiin käypäiseksi Carinan alle – huomioiden tarkkaan mitoitettu rengastus. ä sain parem man!” uusi, Takapuskuri on kuin vuotta t 40 vaikka onkin makoillu. Auto alkaa sa is hyllyssä Hollann ... olla valmis maalarille dalta