SUKELTAJAN maailma 2-2014 6,40 Luolasukelluskouluttaja: Luolat parhaimmillaan lumoavia, pahimmillaan hengenvaarallisia Ammattisukeltaja Pertti Koivuaholla ollut jo yli 600 työmaata Havaijilla sukelletaan jättirauskujen seassa Karibian vesiltä löytää oikeita merirosvohylkyjä Kotimaa ja Norja sukeltajien kesälomien ykkössuosikit Kolmen kilometrin luolaston läpisukellus ei ollut mahdollista Ahtaus, syvyys ja kaasun loppuminen koituivat kahden sukeltajan kohtaloksi
Maailma muuttuu, niin myös Bodaus. Se käsittelee monipuolisesti terveyttä, liikuntaa, kuntoilua ja ravitsemusta. Tänään Bodaus on jokaisen kuntoilijan ikioma lehti. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Kissafani välittää tietoa kissan hyvästä hoidosta monipuolisesti ja kattavasti. Kestotilaus 55€/vuosi Määräaikainen 61€/8nroa www.bodytreeni.fi Pieni ja pippurine n CHIHUAHUA fiksu ja omapäinen MEILLE TULEE PENTU! Pien en Sesin uusi perhe Koti turvalliseksi Ensimmäiset tarvikkeet Tärkeä tapakasvatus Toyvillakoira Zutekee mallin töitäZu Agility huippusuos ittua kaikkialla Suomes sa Meidän Koira Meidän Koira on erinomainen asia- ja viihdelehti koko perheelle. Noin 20.000 suomalaista harrastaa tätä nykyä sukeltamista. Ase&Erä keskittyy metsästysharrastukseen, aseisiin ja eränkäyntiin.Lehti esittelee asetekniset uutuudet sekä vertailee aseita ja niiden lisälaitteita. Lehden aiheita mm: Koiran ja ihmisen kumppanuus - Millainen koira, sellainen omistaja - Hyvä pentu on iloinen pentu. Lehti esittelee myös erilaisia kissoja ja kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä. Kestotilaus 38€/vuosi Määräaikainen 43€/6nroa www.kissafani.fi kuntosalit ERIKOISLEHTI Lämminveristen Ystävät ry apuun, kun omistaja ei ehdi Kissafani Ilolan Seilori selvisi ruunauksesta vähäisellä turvotuksella Ahaltekeillä liukuvat liikkeet ja eksoottinen ulkonäkö Hevosmaailma Monipuolinen Hevosmaailma on hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti; monille, ravi- ja työhevoskentässä toimiville, ammattilehti. Etenkin nuorison keskuudessa sukeltamisen – eksoottisen välinelajin – suosio lisääntyy vuosi vuodelta. Kestotilaus 38€/vuosi Määräaikainen 42€/6nroa www.sukeltajanmaailma.fi. Kestotilaus 38€/vuosi Määräaikainen 47€/6nroa www.hevosmaailma.fi kauneus Imatralta Alaskaan - huippusaalista tuli hienoissa olosuhteissa 2 – 2014 t
é SOKERI VANH LKONEN TIINA JYLHÄ-VA KONEN & TAPANI VAL AINA YHDE SSÄ: Syö ja nuku itsesi kauniiksi! TREENAAVAT Rakkaus on painonhallinankin perusta! A JUHA HAKA BODYLEGEND VOIMAA Rikoskonstaapeli akuulaurheilun tavoitteena kahv MM-mitali rjan ammattilaissa skoon voi kehittää liha n kautta lisäksi hermosto den lupaus Oona siirtynyt tulevaisuu Bodytreeni Kaksi uutta asemerkkiä Italian messuilla: Iron Arms -haulikko ja Kekki Rifles -kivääri Supikoirat liikkeellä koko talven, saalista saatu latojen alta Hirvijahtiin Bodaus on 1980-luvun alkupuolella perustettu kehonrakennusharrastuksen erikoislehti. Helli, elä ja harrasta! 1/2014 6,40 UUDISTUNUT LEHTI! 1/14 6,20 E KESÄN LEIRI PÄIVÄ PÄIVÄLTÄ LÄHEMPÄNÄ pidentävät kissan elinikää MO ELpää stä ei mummolansa kissakolmikkoa helpolla iden Selkeät ohjeet valja tä Kevät a ilmaass satu pukemiseen voi Valjaisksa llä! ei iip myös Lumoav Amorin apulaiset painonhallinta kehonhuolto terveys haluaa lämminveristen arvostuksen kohdalleen Talleilla yhä vähemmän käteisasiakkaita Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. ailma 1-2014 6,40 Suomalaiset sukeltavat jo ympäri maailmaa Kalymnoksen saarella sukelletaan pesusieniä Hyvä olo ja riistaruuat yhä tärkeämpiä ensi kesän erämessuilla Vielä 1960-luvulla sudenpyyntiin ei tarvittu lupia - Suden ampuminen oli kaikkialla laillista Ase&Erä 1/2014 6,30 Lukukoira Lempi kuuntelee lasten lukemista moittima tta ossa: KENNELYSK Ä JA PAR TARTTUVAT HERKÄS VO TI! voi lähteä lyijyttömillä luodeilla Tolppanen: kunnossa,a Haluan olla itoiss mutta naisen m sslavoille Futiskentiltä fitne KOIRA ONNETTOMUUSRISK suurimmat sukellu IT alussa ja lopussa ksen LA: Pohkeet rullaten rennoiksi NI Jäämeri inarilaissukeltajien lähikohd e 7,20 Kilpa-ampuja asesepäksi: Omia aseita 50 vuoden ajan unta Aerobinen liik ää tekee hyv jalle kehonrakenta uulaRankat kahvak t liikkeet polttava ään rasvaa vielä pitk een treenin jälk KIRSI SUOMELAN ENTAA ILLA KYMME Pidä rokotukset kunn Horsesitter TERI LI ja WALT Brittiveljekset WI ä lavuaarista töit seuraavat keittiö pien välissä ja nukkuvat vanhem AN Meidän Koirankarvasta kintaat, sukat lämpöinen villatai paita Kalle on kalapoika, Wiiru hienoneiti, mutta empaattinen Kiipeilytelineitä aaleista kierrätysmateri PA NT OB RM ROKOTUKSET Suu portti elimistöön aus Hampaiden harj ä ainoa keino pitäeenä kissan suu terv OJA NILLA-D EXTRAHINTA 5,90 IT NEUVOT – VINK – UUTUUDET – HOITO – RAVINTO Ä Lähtöpassit loisille! Neljännesvuosisadan ilmestynyt Ase&Erä on saavuttanut vakiintuneen ja vankan aseman metsästys- ja aseharrastajien keskuudessa. Myös nuoret hevosenystävät ovat ottaneet Hevosmaailmalehden omakseen, ja heitä on tänään yhä enemmän. Kestotilaus 37€/vuosi Määräaikainen 39€/6nroa www.meidankoira.fi SUKELTAJAN ma Pääseekö pahasta vesikammosta eroon. Rakkaus kissaan on monen kohdalla sammumaton, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kissaan. Kestotilaus 58€/vuosi Määräaikainen 65€/8nroa www.asejaera-lehti.fi Aloittelija: tällä pääs et alkuun Peruspaketti 1500-2 800 eurolla Sukeltajan Maailma Sukeltaminen on eksoottinen harrastus
42€) Kestotilauksena hintaan 19€ / vuosi (norm 38€) maksun Tilaaja: Karprint Oy Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puh.nro: Allekirjoitus (Huoltajan allekirjoitus, mikali tilaaja on alle 18-vuotias) Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinoinnissa * Tilaus jatkuu automaattisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Turvallisuus on tärkeä Sukeltajan Maailma -lehden aihealue. SUKELTAJAN Tietopaketti kaikille maailma sukelluksen harrastajille! Noin 20 000 suomalaista harrastaa tätä nykyä sukeltamista. Sukellusvälineiden esittely on lehden olennainen asiasisältö. Välineiden hallinta on erityisesti aloitteleville harrastajille vaikeaa, tässä Sukeltajan Maailma on harrastajan tukena. Asiantunteva Sukeltajan Maailma kertoo perusteellisesti sekä kotimaisista että ulkomaisista sukelluskohteista. Tunnus 5003505 00003 VASTAUSLÄHETYS. SUKELTAJAN maailma Luolasukelluskouluttaja: Luolat parhaimmillaan lumoavia, pahimmillaan hengenvaarallisia Karibian vesiltä löytää oikeita merirosvohylkyjä Ammattisukeltaja Pertti Koivuaholla ollut jo yli 600 työmaata Havaijilla sukelletaan jättirauskujen seassa Tee tilaus heti: Sähköpostilla: Internetissä: Puhelimitse: Postitse: 2-2014 6,40 tilaukset@karprint.fi www.sukeltajanmailma.fi 09-2569 108/24h Oheisella tilauskupongilla Internetissä tai sähköpostilla tilatessasi muista mainita kampanjakoodi SM2014X Kotimaa ja Norja sukeltajien kesälomien ykkössuosikit Nyt puoleen hintaan! Kolmen kilometrin luolaston läpisukellus ei ollut mahdollista 19€ Ahtaus, syvyys ja kaasun loppuminen koituivat kahden sukeltajan kohtaloksi /vuosi T IL AU S KU PONKI Karprint Oy Tilaan Sukeltajan Maailma -lehden maksaa posti- Määräaikaisena hintaan 21€ / 6 nroa (norm. Ja välineuutuudet ovat mukana jokaisessa numerossa! Sukeltamisen turvallisuus on käyttäytymisnormien hallintaa, osaamista ja säntillisyyttä. Suomalaiset sukeltajat hankkivat entistä runsaammin kokemuksia myös ulkomailta, kirkkaista ja lämpimistä merivesistä. Sukeltajan tautia ei tarvitse kokea, kun toimii ohjeiden mukaan. Etenkin nuorison keskuudessa sukeltamisen – eksoottisen välinelajin – suosio lisääntyy vuosi vuodelta. Tilauksen voi irtisanoa kuukautta ennen voimassaolevan tilauskauden päättymistä
32 Kesäloman sukellukset suunnitelmissa Kotimaisten sukelluskohteiden lisäksi Norja ja Viro houkuttelevat vaivattomuutensa ja läheisen sijaintinsa takia. 10 Luolasukeltajan edettävä taitojensa mukaan Luolasukelluskouluttaja Sami Paakkarinen sanoo, että luola on parhaimmillaan lumoava, mutta pahimmillaan hengenvaarallinen. Onko aihetta järjestää sukelluksen turvallisuusseminaareja. 24 Ammattisukeltajana Suomen vesissä Pertti Koivuaholla on takanaan yli 600 vedenalaista työmaata. Sukelletaan hyvän sukellustavan mukaisesti! Sukeltajille tarkoitettu hylkyseminaari kerää vuosittain satoja asiasta kiinnostuneita. 13 Luoliin ei eksytä kunnon koulutuksella Luolasukeltajille on tarjolla useita kursseja ja koulutuksia, joiden avulla luoliin ei eksytä. 28 Alleco kartoittaa vedenalaista luontoa Vedenalaiseen luontoon erikoistunut Alleco Oy tekee ammattisukeltamiseen perustuvaa biologista tutkimustyötä. Sukeltaja uskoo turvallisuuteensa, eikä näe riittävän selvästi vaaratekijöitä. Heillä tulisi olla sekä koulutuksellinen että kokemuksellinen perusta tehdä niinkin vaativaa sukellusta kuin Plurdalenissa. ei sitä ole koskaan ollutkaan! Sukeltaminen on aina vaarallista, se ei ole milloinkaan riittävän turvallista. Luolasukellus edellyttää hyvää ja monipuolista koulutusta ja vankkaa kokemusta. Miehistö pelastui, mutta vanha alus vajosi pohjaan. Tämä on kysymys, joka odottaa vastausta. Tämän pitäisi tarkoittaa myös pohdintaa, miten kasvavat riskit saadaan hallintaan. Syvyydet vaativat enemmän hengityskaasuja sekä varajärjestelmiä. Tuskin tästä oli selvitty, kun sukeltaja jäi jään alle omassa maassamme. Kaikissa tunnetuissa luolissa on olemassa turvallisiksi suunnitellut ohjeistukset. Niistä tulee kyetä pääsemään eroon. Sukellusta harrastetaan kaikkialla laajassa mitassa. Sukellusonnettomuudet herättävät aina negatiivista huomiota. Joka vuosi menettää henkensä viidestä viiteentoista suomalaista urheilusukeltajaa. Erään sukellusonnettomuuden tutkinut viranomainen käytti sanontaa: Hyvä sukellustapa. Miksi niitä ei noudateta. Tämä on selviö. Milloin sukelletaan hyvän sukellustavan mukaisesti - se lienee vanha veteen piirretty viiva. Onko sukellusturvallisuus kadonnut. Sukeltamisenkin turvallisuutta kannattaa pitää jatkuvasti esillä. Sitä ei liene määritelty sen tarkemmin. Toiminta on laajenemassa yhä enemmän myös ulkomaille. Jokainen onnettomuus alkaen sukeltajantaudista puhumattakaan kuolemantapauksista on liikaa. Vaativammat sukellukset edellyttävät tarkempaa ja huolellisempaa riskien kartoitusta. Kyseenalaistaa kuitenkin voidaan, onko Suomen olosuhteissa mahdollista kouluttaa luolasukeltajia. Sukellusharrastus edellyttää lisää koulutusta, toiseksi lisää koulutusta ja myös kolmanneksi. Aputoimittaja 4 s.40 Havaijilla saa sukeltaa jättimäisten mantarauskujen kanssa!. Suuri osa tapahtuneista osoittaa tiettyä uhkarohkeutta, joka puolestaan kertoo kokemattomuudesta sekä tiedon ja taidon puutteesta. Valitettavasti keskusteluissa ei tullut selväksi, että sukeltaminen todellakin sisältää tietyt riskit. ... Tapahtumien johdosta herätettiin keskustelu sukeltamisen vaarallisuudesta. Kun sukeltajat eivät vahingossakaan päästä mieleensä ajatusta, että mitä odottamatonta voi tapahtua, on tämä viiva todennäköisesti ylitetty. Syvyyksien kasvu ja rebreatherit kulkevat käsi kädessä. Mitä se on saanut aikaan. Tavallinen sukeltaminen konventionaalisin OC-laittein on yksinkertaista ja turvallista. Sukellusharrastus on urheilua - sen organisaatioita ja koulutusta rahoitetaan valtion varoista. 18 Sukeltaja menehtyi jään alle Asikkalassa Jään alle ajautunut sukeltaja kuoli Asikkalassa Vääksyn kanavan suulla. Tragedia on herättänyt kysymyksiä luolasukeltamisen turvallisuudesta. Ensin kaksi sukeltajaa menehtyi luolasukelluksellaan Norjassa. Liikenteen puolella on yhdistys, jonka tehtävänä on pitää yllä keskustelua liikenneturvallisuudesta. Sukellussyvyydetkin pysyvät maltillisina. Jouko Moisala 6 Kaksi suomalaissukeltajaa kuoli Plurdalenin luolastoon Kaksi suomalaissukeltajaa menehtyi Norjassa sijaitsevaan Plurdalenin luolastoon helmikuussa. Sukeltaja joutuu tekemisiin useampien järjestelmien kanssa ja hallitsemaan niitä erilaisissa olosuhteissa. Sen vuoksi on aiheellista vakavasti pohtia, onko tehty kaikki voitava, että sukellusharrastaja tiedostaa oman tilansa lähtiessään veden alle usein jopa sellaisiiin syvyyksiin, joihin turvavarusteet eivät anna edellytyksiä. Tässä ei tarvitse yrittää enää keksiä sukelluslaitetta uudelleen. Talvisukeltamisessa on monia ongelmia. Kymmenessä vuodessa liikennekuolemat ovat puolittuneet. Miltei jokaisessa tapauksessa on syynä ollut liian suuri riskinotto. Nämä riskit kuitenkin tunnistetaan ja ne hallitaan. Asian korjaamiseksi tarvitaan tiedotustoimintaa, jossa kerrotaan totuudet harrastuksesta, joka on kaikkien ulottuvilla, mutta jossa on toimittava tiettyjen sääntöjen ja rajoitusten puitteissa. Luolasukellus on vain pienen ryhmän erikoisharrastus. Valtion urheilujärjestöjen on syytä puuttua vahvemmin sukellusonnettomuuksien vähentämiseen. Ei olla kiinnostuneita harrastuksesta, joka on vaarallinen ja jossa tunkeudutaan luoliin, joihin voi jäädä puristuksiin vakavin seurauksin. 22 Sverre ei kestänyt myrskyävää Ahvenanmerta Kolmimastoparkki Sverre koki kohtalonsa myrskyävällä Ahvenanmerellä vuonna 1941. Norjan onnettomuus oli valitettava. 16 Paineilmat ja nitrox yleisimmät kaasut Sukeltaja käyttää hengityskaasuina paineilmaa, nitroxia ja trimix-seoksia. Sisältö 2/2014 Uusi sukellusvuosi on alkanut vakavissa merkeissä. Syvyys ei ole turvallisuuden kannalta ratkaiseva tekijä, vaan käytettävän laitteiston monimutkaistuminen. Vapaaehtoinen harrastustoiminta näivettyy, jos siihen asetetaan ylitiukkoja rajoituksia yhteiskunnan taholta, mutta velvoittavaa koulutusta ei ole tarjolla liikaa
Joogasta saa apua .............. 44 Kirkkaan vedet Karibian ...... SUKELTAJAN maailma 58 60 62 68 70 s.6 Norjan Plurdalen nousi otsikoihin alkuvuonna, kun kaksi suomalaissukeltajaa menehtyi luolastoon. harrastajia vain vähän Sukellussuunnistus eli kukoistuskauttaan 30-40 vuotta sitten. Belgialainen Jaap Stenger tunnetaan alan pioneerina. Postimerkit Puolen kilometrin ................ viestikilpailu Kesäkuun alussa Turussa vietettävä Sukelluksen Päivä saa uuden ohjelmanumeron: uimarit ottavat toisistaan mittaa Aurajoessa. Kirjapaino: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Huhmari Sähköposti: Toimitusaineisto: Aikakauslehdet@karprint.fi Ilmoitusaineisto: sum.ilmoitukset@karprint.fi Internet: www.karprint.fi Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita käytetään suoramarkkinointitarkoitukseen. 09-413 97 331, fax 09-413 97 405 sum.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Jouko Moisala Ilmoitusmyynti: Ilmoituspäällikkö: Jarno Sillanpää, p. Sukelluskeskukset ja .......... 5 42,00 € 38,00 €. Fysioterapeutti sanoo, että sukeltajan tulee pitää potkurinsa kunnossa. mantojen kanssa Havaijilla saa sukelluskaverikseen 800-kiloisen jättiläisen. Avovesikausi voi alkaa ........ -liikkeet esittäytyvät Sukelluskeskukset ja -liikkeet tarjoavat kaikkea alan kursseista matkoihin. Jalat kuntoon kesäkaudeksi Sukeltaessa jalat toimivat potkureina. Sukellusalan liikkeet ja keskukset järjestävät muun muassa koulutusta. rauhalliseen sukeltamiseen Jooga opettaa rentoutumaan, lisää kehon notkeutta ja rauhoittaa mieltä. Takana on 40 toimintavuotta. Rauskuihin kuuluvat mantat ovat hurjan näköisiä mutta lempeitä. 54 s.62 Uppopallo kaipaa lisää ......... 40 Havaijilla sukelletaan .......... Jooga voi auttaa sukeltajaa myös kiperissä tilanteissa. valttina Karibialta voi löytää sukeltajan paratiisin: huikaisevan kirkasta vettä, hienot korallit ja runsaan kalaston. Nettikauppa on yhä tärkeämpää. Tilaukset: Tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: määräaikainen kesto ISSN 1238-2574 s.68 MIR-alukset ovat päässeet mukaan postimerkkeihin. Vehkahait pinnalla 40 vuotta Pieni Urheiluseukellusseura Vehkahait on elänyt nousuja ja laskuja. pelaajia Harrastajien vähyys ja hajanaisuus vaikeuttavat uppopallon leviämistä sarjatasolla Suomessa. 72 75 36 38 Sukellussuunnistuksen ........ Metallitöitä pinnan alla Metallia työstetään veden alla. Pinnan alla ja päällä 2-2014 6,40 Luolasukelluskouluttaja: Luolat parhaimmillaan lumoavia, pahimmillaan hengenvaarallisia Karibian vesiltä löytää oikeita merirosvohylkyjä Ammattisukeltaja Pertti Koivuaholla ollut jo yli 600 työmaata Havaijilla sukelletaan jättirauskujen seassa Kotimaa ja Norja sukeltajien kesälomien ykkössuosikit Kolmen kilometrin luolaston läpisukellus ei ollut mahdollista Ahtaus, syvyys ja kaasun loppuminen koituivat kahden sukeltajan kohtaloksi Ilmestyy 6 numeroa vuonna 2014 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: 09-413 97 333 Kustantaja: Karprint Oy Toimitus: Karprint Oy 03150 Huhmari puh. normaalia aikaisemmin Lämmin talvi ja sulat vedet voivat aikaistaa avovesiin pääsyä. 413 97 376 jarno.sillanpaa@karprint.fi Toimitusneuvosto: Heikki Moisio, Eero Ahola, Esa Raivio, Osku Puukila. 48 80 Kalakoto saa patsaspuiston ympärilleen Saaristomeren viiden metrin syvyydestä löytyvä Kalakoto saa seuraa patsaspuistosta. Nyt lajin harrastajia on enää kourallinen
Varmistamattomien tietojen mukaan on kerrottu, että suomalaissukeltajat suunnittelisivat vainajien poishakemista luolastosta. Viiden hengen ryhmä on sukeltanut kokoonpanossa 2 + 3, kummastakin ryhmästä yksi menehtyi. Olosuhteet luolastossa ovat vaikeat - ahtaudesta johtuvia vaikeasti läpipäästäviä paikkoja on runsaasti. Norjassa sijaitsevaan Plurdalenin luolastoon menehtyi kaksi suomalaissukeltajaa. Viisi suomalaissukeltajaa oli sukeltamassa Plurdalenin luolastossa perjantain 7. helmikuuta vastaisena yönä. 6. Luolaston läpisukeltaminen tiedettiin hyvin riskialttiiksi Kaksi sukeltajaa menehtyi Norjassa Vuosi alkoi sukelluksen kannalta traagisesti. Kiinnijuuttumiseen liittyy suuri vaara. Luolastoon menehtyneiden etsintä on vaikeista olosuhteista johtuen lopetettu ja norjalaisviranomaiset ovat kieltäneet luolastoon sukeltamisen. Sukeltajat todennäköisesti olivat tekemässä luolaston läpisukellusta, jonka tiedetään olevan hyvin riskialtista
Miehet olivat kotoisin Espoosta ja Valkeakoskelta. Riskikartoituksella minimoidaan riskit ja toisaalta varaudutaan niihin. Sukellussyvyydet pysyttelevät kohtuullisissa 20-40 metrissä ja sukellusajat syvyyksien antamissa suoranousuajoissa. Plurdalenin tunnelit ovat ahtaita ja terävien kivien ympäröimiä. Heistä enemmistölle riittävät mielenkiintoiset, rentouttavat ja uusia kokemuksia antavat sukellukset. Vedet ovat valuessaan vieneet kalkkiaineksen ja sen sedimentit mennessään, minkä vuoksi luolan vesi on huippukirkasta ja omiaan houkuttelemaan luolastoon sukeltajia. Vuosituhansien aikana vuorilta laskevan valumaveden tiedetään kuluttaneen luolaston Kölin vuoriston rinteille. Vesi on luolastossa virtaamatonta. Heidän etsintänsä on lopetettu, koska olosuhteet ovat vaativat. Luolaston molemmissa päissä on sisäänkäynti ja keskiosassa jäälohkareiden peittämänä vielä kolmas. Sukeltaminen ei ole ainoa harrastus, jossa suuresta ryhmästä erottuu pieni joukko, jolle tavanomaisuus ei riitä. helmikuuta. Sen pituus on kolmisen kilometriä ja syvin paikka noin 130 metriä. Läntisestä aukosta noin puolen kilometrin päässä on noin 10-15 metrin syvyydessä ilmatasku. V iisi suomalaissukeltajaa oli sukeltamassa Norjassa Plurdalenin luolastossa 7. Sukeltajan on tiedostettava sukelluksen riskitekijät. He eivät etsi suuria syvyyksiä ja vaativia sukelluksia vaativine välineistöineen. Norja on tällä kohdalla kapeimmillaan. Plurdalenin luolasto on muodostunut vuoriston länsirinteelle jääkauden jälkeen. Sukeltamisessa 7. Se on ollut yhteydessä laaksossa virtaavaan Plura-jokeen. Sukeltajista kaksi menehtyi yrittäessään vaativaksi tiedetyn luolaston läpisukellusta. Tieyhteys Moi i Ranasta Plurdaleniin on vuoristo-olosuhteista johtuen pitkä, noin 50 kilometriä. He sukeltavat käyttäen tavanomaisia avoimenkierron laitteita (OC) sekä aivan tavallista paineilmaa hengityskaasunaan. Valtaosa ei etsi vaativia sukelluksia Maailmassa on miljoonia harrastustason sukeltajia. Luolasto on Mo i Ranan kaupungista itään Kölivuoren rinnealueella. Luulajasta, Pohjanlahden länsirannalta johtaa tie Moi i Ranaan, joka sijaitsee Ranavuoren perukassa ja suoraan Atlantin valtamerestä noin kahden peninkulman päässä. Kuvassa luolasukeltaja palaamassa pinnalle Carwash-luolasta meksikossa. Ilmatasku Onnettomuuspaikka Plurdalenin luolasto sijaitsee Keski-Norjassa noin 20 kilometriä pohjoisen napapiirin eteläpuolella
Kaikkiaan sukellusharrastajia on 20 000-30 000. Monellako näistä parista sadasta on riittävä koulutus ja kokemus sukeltamisesta Plurdalenin kaltaiseen luolastoon ja vielä ensimmäisten joukossa sen läpisukeltamiseen. Plurdalenissa ei ollut valmista toimintakaavaa P lurdalenin traaginen tapahtuma ei ollut odotettavissa, mutta se oli mahdollinen. Erityisesti hengityskaasujen kasvavien paineiden vaikutusten tulee olla sukeltajan itsensä tarkoin valvottavissa. Sukellettaessa ihminen joutuu tekemisiin muuttuvien paineiden kanssa. Samanaikaisesti ympäristön havaitseminen ja siihen valmistautuminen vaikeutuvat. Merkittävä yksityiskohta oli myös, että ulkopuolisen avun hälyttämiseen tarvittiin paikallisen henkilön apua. On oletettavissa, että Plurdalenin onnettomuudessa on käynyt juuri niin. Kun sukeltajalle tulee samanaikaisesti eteen monta ratkaistavaa ongelmaa, ei viimeisen, koko sukelluksen kaatavan ongelman tarvitse kokonaistilanteen kannalta katsottuna olla kovinkaan merkityksellinen. Luolasukelluskoulutukseen sisältyy ongelmien selvittäminen. Kaikesta huolimatta on tilastollinen tosiasia, että riskialttiissa toiminnassa, jota harrastetaan laajasti ja paljon, tapahtuu onnettomuuksia ja niitä tulee tapahtumaan. Missä koulutuksen vaiheessa nii- Suomessa on arviolta 100-200 koulutettua luolasukeltajaa . Luolasukellusyhteisön on itsensä pääteltävä, onko koulutus kaikilta osiltaan ollut kattavaa. avulla. Eri asia on, millä koulutus- ja kokemuspohjalla lähdetään tekemään todella vaativia sukelluksia syviin ja vaikeisiin luoliin. Aina pitäisi miettiä: mitä odottamatonta voi tapahtua. Toivottavasti jatkossa määrittelyn tekee joku objektiivinen, ulkopuolinen taho! Luolasukeltajien on todettu saaneen koulutuksen niin välineistöön kuin luolien turvalli- tämä ilmenee haluna sukeltaa syvemmälle ja ajallisesti pidempään. Mikäli todella oli ajatus, että kaikkien sukeltajien oli tarkoitus sukeltaa koko luolasto läpi, eikö katsottu tarpeelliseksi tehdä esisukellus (setup-sukellus), missä olivat varmistussukeltajat, pintayksikkö ja support-joukot. Miten sukeltaja valmennetaan kohtaamaan tilanne, jossa yli 100 metrin syvyydessä sukelluspari menehtyy. Jouko Moisala Kuvat: Andrey Bizyikin, Sami Paakkarinen. On myös päätettävä, missä koulutuksen ja kokemuksen tuoma taito ovat mahdollisia Plurdalenin kaltaisiin luolastoihin, jos ensimmäisenä tavoitteena on turvallinen sukellus ei ensimmäisten joukoissa sukeltaminen. Tämä laaja tavallisten sukeltajien joukko on joutunut vastaamaan ja selvittämään niin tutuille kuin tuntemattomille sukeltamisen vaarallisuutta. Tämä pätee myös sukeltamiseen. Huhujahan kulkee, mutta niihin ei tule puuttua. Pidetään itsestään selvänä, että kaikki sukellusharrastajat ovat valmiita sukeltamaan 100 metrin syvyisiin luoliin. Oliko sukellus aikataulun kireyden vuoksi tehtävä yöaikaan. Plurdalenin syvyyksissä tapahtuneessa tragediassa tulee eittämättä arvioitavaksi myös luolasukellusten sukeltajalle asettamat henkiset vaatimukset. Jos luolasukelluksen koulutusta ja kokemusta on vain Suomen olosuhteista, mikä taho määrittelee, milloin taitoa ja kokemusta on karttunut niin riittävästi, että Plurdalen on kokonaisuudessaan mahdollista sukeltaa. Valmista toimintakaavaa ei ollut olemassa. Kun puhutaan luolasukeltamisesta, pitää ymmärtää, että edelleen kyseessä on koko valtavaan sukellusyhteisöön verrattaessa pienen, mutta erityiskoulutetun ryhmän erikoisharrastus. Ruotsalainen luolasukeltaja puisteli huolestuneena päätään onnettomuuden jälkeen. Riskitekijät on tiedostettava Sukeltamisessa on omat riskitekijänsä, jotka jokaisen sukeltajan tulee ehdottomasti tiedostaa. Yhteisön omalle vastuulle jää ”ottaa opikseen”. Syvyys itsessään ei ole suoranai- sesti vaarallista, mutta on selvää, että ongelmien ilmaantuessa niistä selviäminen on syvällä vaikeampaa niin fyysisesti kuin henkisesti. Miten sukeltaja valmennetaan kohtaamaan tilanne, jossa yli 100 metrin syvyydessä sukelluspari menehtyy ja itselle tulee pakostakin mieleen, että päättyykö tämä sukellus omalla kohdallani samaan. Tapahtuma on myös saanut suurta huomiota. Annetusta selvityksestä ei myöskään käy ilmi, oliko kolmannes-kaasujärjestelmä testattu. Vastuullisten tahojen tulisi nyt nostaa esiin tosiasia, että maassamme on 20 00030 000 sukelluksen harrastajaa, joista koulutettuja luolasukeltajia on noin 100-200. Syvien sukelluksien edellyttämät laitteet, niiden toiminta ja toiminnan seuranta monimutkistuvat. Onko Plurdalenista mitään opittavaa. Jouko Moisala Plurdalenin tapahtumista on olemassa yksi virallinen selvitys, eikä muuta ole odotettavissakaan. Hänkin tunsi Plurdalenin, mutta tätä sukellusta hän ei olisi toteuttanut tällä kaavalla. Totuus lienee useampien samanaikaisten ongelmien syntyminen. Tarvitaan lujaa henkistä voimaa selvitä tällaisesta tilanteesta. Riskien tunnistamista ja tiedostamista seuraa riskikartoitus, jonka tavoitteena on toisaalta minimoida 8 riskit ja toisaalta varautua niihin. Onko tämä loppu. Useampia samanaikaisia ongelmia Luolasukellus on pienen yhteisön harrastus. Pinnan alla uudessa elementissä Pinnan alla sukeltaja menee uuteen elementtiin, jossa hengittäminen tapahtuu erillisen laitteen selle sukeltamiselle asettamiin vaatimuksiin. hin kiinnitetään huomiota. Se on hämmentänyt suuren yleisön lisäksi myös sukeltajayhteisön
9. Pidetään itsestään selvänä, että kaikki sukellusharrastajat ovat valmiita sukeltamaan 100 metrin syvyisiin luoliin. Luolastojen ahtaudessa ylitetään myös kuivia osuuksia
Tiimihenkisyys korostuu luolasukelluksessa. Luolasukelluskouluttaja Sami Paakkarinen: Luola parhaimmillaan lumoava, pahimmillaan hengenvaarallinen 10. Luolasukelluskouluttaja Sami Paakkarinen painottaa, että kaikkien on oltava samalla tasolla valmistautumisvaiheessa. Tämä koskee niin koulutustasoa, varusteita ja kokemusta
Luolasukellukseni sukellan kuitenkin aina laitteistoilla, joka parhaiten sopii kyseiselle sukellukselle. – Toimiessani ammattikouluttajana olen nähnyt turvallisuustietoisuuden lisääntyneen viime aikoina, mutta tekniikan kehittyminen ja saatavuus ja tätä kautta sukellussyvyyksien kasvu on kasvattanut sukellusten riskejä. – Luola tai kaivos voi olla sukellusympäristönä parhaimmillaan lumoava ja pahimmillaan hengenvaarallinen. Jos osallistuu luolatai kaivossukelluskurssille tulee eteen yleensä laitteiston päivitys. – Yleisesti tekniikkasukelluksessa käytetty laitekonfiguraatio on sinänsä pätevä luolasukellukseen. – Ei tule pitää liikaa kiirettä. – Päätetään sukelluskohde, osallistujat ja tehdään edessä olevaan sukellukseen sopivat kaasut ja sukellussuunnitelmat.. – Totuus on, että matalia ja helppoja luolasukelluksia ei olekaan. L uolasukeltaminen antaa parhaimmillaan mahtavia kokemuksia. Pohja-aikaa lisäämään oli hankittava lisäpulloja. Paakkarinen sanoo itse olleensa onnekas, kun hän sai ensimmäiset luolakoulutuksensa Suomessa vierailevilta kouluttajilta. Kaikki luola- ja kaivossukellukset ovat aina korkeamman riskitason sukelluksia. Niitä ei kuitenkaan voi kokea ilman kunnollista koulu- tusta. Luolasukeltajan pitää edetä taitojensa mukaan. Laitteiston lisäksi tarvitaan ohjausnarukeloja eri tarkoituksiin eli luolaan menemiseen, siellä navigointiin ja hätätilanteita varten sieltä pois pääsemiseen, Paakkarinen selventää. Ennen koulutusta oli vähemmän tarjolla ja sitä joutui hakemaan ulkomailta. Myönnän, että nautin myös teknisempien sukellusten haasteellisuudesta. että ne säilyvät pidempään kuin sukeltajan ura, joten ne odottavat siellä myöhemminkin. keskittyy suorittamaan vaativaa sukellusta ja kaikki menee suunnitelmien mukaan. Paakkarisen oma laitteisto on kasvanut harrastuksen edetessä. Sukellusten vaativuuden tulee kasvaa kokemusten lisääntymisen tahdissa. Koulutuksen ja varusteet voi hankkia kuka tahansa ja melko nopeastikin, mutta mikään ei korvaa kokemuksen tuomaa harkintakykyä ja taitotasoa. – Sukellusharrastus aloitetaan yleensä sukeltaen yhdellä pullolla ja regulaattorilla. – Kahteen ensimmäiseen kurssitasoon voi saada koulutusta Suomesta, mutta viimeinen taso vaatii luonnonluolan koulutuspaikaksi ja tällöin matka suuntautuu ulkomaille. Itse katson lajia pitkäl- ti koulutusnäkökulmasta, Paakkarinen kertoo. Yleisesti koulutuspolku luolasukeltajaksi on kolmiportainen: Cavern-sukeltaja, Intro Cave -sukeltaja ja Cave- sukeltaja. Vaikka en luonnehtisi luolasukellusta extremelajiksi, tuntuu se pieni adrenaliinipurkaus hyvältä, kun Sami Paakkarinen painottaa, että luolasukellus vaatii ehdottomasti oman koulutuksensa. Tätä riskitasoa alennetaan oikealla koulutuksella, varusteilla ja kokemuksella. – Onkin tärkeää saada koulutusta olosuhteisiin, joissa sukeltaa, hän summaa. – Cavern-sukeltaja sukeltaa onkaloissa, joissa päivänvalo on näkyvissä koko ajan, Intro Cave -sukeltaja etenee luolaan päivänvalon ulottumattomiin, mutta sukeltaa melko konservatiivisesti. Paakkarinen sanoo itse nauttivansa luolien visuaalisuudesta. Tämä konfiguraatio ei ole luolasukellussäännöstön mukainen. Valmistautuminen luolasukellukselle alkaa jo ennen sukelluspäivää. Sukeltajan Maailma tavoitti luolasukelluskouluttaja Sami Paakkarisen Floridasta Yhdysvalloista sukeltamasta ja kouluttamasta sukeltajia paikallisissa luolissa. Sukellusten syvyyksien ja ajallisen pituuden kasvaessa on tarvittu lisää dekompressiopulloja. Valmistautuminen vaativaan sukellukseen Miten pitää valmistautua, jos edessä on kohtuullisen syvä ja vaativa sukellus. Sittemmin suljetunkierronlaite alkoi houkuttaa Paakkarista pidempien pohja-aikojen ja logististen etujen takia. – Koulutuksen ja varusteet voi hankkia kuka tahansa ja melko nopeastikin, mutta mikään ei korvaa kokemuksen tuomaa harkintakykyä ja taitotasoa. – Luola- tai kaivossukelluskurssit valmentavat oppilaat sukeltamaan turvallisesti näissä ympäristöissä. Laitteisto muuttuu ”nälän” kasvaessa Miten sukeltajan laitteet muuttuvat, kun sukellusharrastus kehittyy vähin erin tavallisesta sukeltamisesta luolasukeltamiseksi. Syvemmille tutkimusmatkoille valitsen suljetunkierronlaitteen ja VA-skootterin. – Siirryin lopulta tällaiseen järjestelmään. – Ensin 2x12 pullot tuntuivat riittävän kaikkeen. Onneksi tällaista koulutusta on nykyisin saatavilla Suomestakin ja suomen kielellä. Matalissa Mexicon luolissa pärjää hienosti selkäpulloilla. Sami Paakkarisen mukaan luolilla ja kaivoksilla on se hyvä puoli, Luolasukeltajan omat varusteet Miten luolasukeltajan varusteet eroavat tavallisen sukeltajan varusteista. Cave-sukeltaja on täysin koulutettu tekemään pitkiäkin sukelluksia kokemuksensa ja varusteidensa sallimissa rajoissa. Sukellusten vaativuudet kasvavat kokemusten lisääntyessä. – Sukeltaminen luolastoissa on kuin lentäisi pitkin Grand Canyonia, luonnonmuodostelmaa, jossa ei ikinä tiedä miltä seuraavan kulman takana näyttää. Sukelluksellisen nälän kasvaessa tuli hankittua isompia selkäpulloja. 11 Luolasukeltajalla tulisi Paakkarisen mukaan aina olla vähintään kahdennetut laitteet. Miten tullaan luolasukeltajaksi
Kuva Pludalenin luolastosta Norjasta. pahtua. Tällöin vaaditaan usein myös erilaisia dekompressiokaasuja. On erittäin tärkeää, että kaikki ovat samalla tasolla valmistautumisvaiheessa. Rebreather-laite itsessään hoitaa hapen annostelun. Mataliin kohteisiin voidaan sukeltaa Nitrox-kaasuilla. Luolasukeltamisessa tulisi aina käyttää riskikartoitusta. – Jos suodatus ei toimi tai jos sukeltaja hengittää huonolla tekniikalla voi tuloksena olla hiilidioksidimyrkytys. – Tässäkin liika on pahasta. – Yläpuolelta suljettu tila, pimeä ja jossain olosuhteissa jopa nollanäkyvyys eivät monesta sukeltajasta tunnu luontevilta tilanteilta, Sami Paakkarinen tietää. Hiilidioksidista johtuva hengästyneisyys, hengitysvaihto, voi kuitenkin tyhjentää varatut varakaasut hyvin nopeasti. Riskikartoitus ja riskien hallinta – Sukeltaminen luolastoissa on kuin lentäisi pitkin Grand Canyonia, jossa ei ikinä tiedä miltä seuraavan kulma takana näyttää, sanoo luolasukelluskouluttaja Sami Paakkarinen. Miten toimitaan jos tällainen tilanne sattuu. Jouko Moisala Kuvat: Andrei Andrey Bizyikin ja Sami Paakkarinen. – Yleisesti voi sanoa, että älä sukella, jos et ole valmis kohtaamaan esimerkiksi seuraavia riskejä: nollanäkyvyys, ohjausnarun katoaminen, sukellusparin katoaminen sekä kaasu loppu -tilanteet. – Isoissa ja vaativissa sukelluksissa käyn sukelluksen ensin läpi mielessäni minuutti minuutilta. Sama käydään läpi tiimin kanssa yhdessä. Mitä voi tapahtua. Luolasukeltaja ja henkinen paine Vaikka luolasukellus tuntuu pyörivän paljon laitteiden ja tekniikan ympärillä, on siitä vähintään puolet kiinni psyykkestä. Vähentynyt narkoosialttius auttaa ongelmatilanteessa sukellettaessa vaativassa ympäristössä. – Syvyyden kasvaessa pulloihin vaihdetaan narkoosia (typpi) vähentävä Trimix-seos. Onko luolasukellus fyysisesti vaativaa. Tämä on yleisesti kolmesta kuuteen tuntiin. Syvällä pienempikin hiilidioksidipitoisuus muuttuu myrkylliseksi. Koulutuksen kautta sukeltajat pystyvät saamaan kuvan omasta mukavuustasostaan luolassa. Sukellettaessa yli 30 metrin syvyyksiä käytetään Trimix-kaasua. Tässä tilanteessa sukeltaja voi siirtyä käyttämään varajärjestelmänä olevaa avoimenkierron (OC) annostinta. Sami Paakkarinen muistuttaa, että luolasukelluksessa tulisi aina käyttää riskikartoitusta, jossa mahdolliset riskit listataan: mitä voi ta12 – Kaasu- ja logistisen tehokkuuden ansiosta laite soveltuu syvemmille ja pidemmille luolasukelluksille mainiosti, mutta silläkin on omat rajoituksensa, Sami Paakkarinen toteaa. Hyvä peruskunto, riittävä lepo ennen sukellusta, hyvä ravinto ja nesteytys ovat Sami Paakkarisen mukaan perusasioita turvalliseen sukeltamiseen. Sukelluskaasut luolasukeltamisessa – Luolasukellukset luetaan teknisimpiin sukelluksiin ja niihin luokitetut sukeltajat omaavat luola- tai kaivossukelluskoulutuksen lisäksi ainakin nitrox-sukelluspätevyyden, Paakkarinen toteaa. Miten toimitaan jos tällainen tilanne sattuu. Nämä ovat niitä perusriskejä, joiden kohtaamiseen toimintamallit saadaan oikeasta koulutuksesta sekä opittujen taitojen ylläpitämisestä. Rebreatherin rajoitukset ja ongelmat syvällä Suljetunkierronlaite kierrättää nimensä mukaisesti sukeltajan uloshengittämän kaasun ja suodattaa tästä pois hiilidioksidin sekä lisää kulutetun hapen. Tiedot, taidot, asenne ja tarkkaavaisuus ovat ne asiat, joilla luolasukellus on nautinnollinen ja turvallinen harrastus, joka tarjoaa henkeäsalpaavia näkymiä ja aitoa tutkimusmatkailija tunnetta. Luolasukellus ei eroa fyysisiltä vaatimuksiltaan avovesisukeltamisesta. Syvälle sukellettaessa kaikkien kaasujen osapaineet kasvavat ja liian paljon happea, typpeä tai hiilidioksidia muodostavat vaaran sukeltajalle. Onko sukellus riskin arvoinen. Onko sukellus riskin arvoinen. Hiilidioksidimyrkytyksessä sukeltajan toimintakyky alenee huomattavasti. – Isoissa ja vaativissa sukelluksissa käyn sukelluksen ensin läpi mielessäni minuutti minuutilta. Liian itsevarma sukeltaja sortuu virheisiin, jotka voivat olla kriittisiä. Näiden kaikkien tulee olla riittävät suhteessa tehtävään sukellukseen. Sukeltajan tehtäväksi jää valita sopiva laimennuskaasu. Tämä koskee niin koulutustasoa, varusteita ja kokemusta. – Sukellusaikaa rajoittaa eniten hiilidioksisuodatuksen kapasiteetti. – Vasta kun siirrytään pitkiin sukelluksiin ja mahdollisesti luonnonluolissa joudutaan ylittämään sukellusten välissä kuivaosuuksia, sukeltamisen fyysinen vaativuus lisääntyy. Suljetunkierronlaiteella sukellettaessa pätevät samat kaasujen lainalaisuudet kuin avoimella kierrolla. Paakkarinen painottaa, että sukelluksen tulee olla aina tiimipeliä. – Valmistautumisvaiheessa huolehditaan hiilidioksidin suodatusaineen säännöllisestä vaihdosta. – Luolasukelluksessa tämä korostuu. – Trimixillä sukeltamista suositellaan syvyyden ylittäessä 30 metriä
Asiaan perehtynyt ei eksy luolastoon 13 Koulutus on olennainen osa luolasukeltamisen turvallisuutta. Luolat tarjoavat parhaimmillaan huikeita elämyksiä - kuvassa stalagmiitti- eli tippukivimuodostelmia The Pit -luolassa Meksikossa. Sukeltajille on tarjolla useita kursseja, joiden avulla luolissa ei eksytä.
Kurssille tullaan luolasukellusvarustein. Intro to Cave -kurssin tärkein sisältö on luolasukellustekniikan opettamisessa, johon sisältyy sekä teoriaa että käytäntöä. Full to Cave -kurssilla opitaan kompleksinavigaatio. Niin on myös luolasukelluskoulutus. Intro to Cave -kurssin tavoite on opettaa luolasukellusta, ei luoda enää vain nautinnollisia kokemuksia. Cavern- eli onkalosukelluskurssin sukellukset tehdään onkaloihin, joissa sukeltaja näkee päivänvalon koko sukelluksensa ajan. Viimeisessä Intro to Cave – kurssin yleisimpien koulutusjärjestelmien kurssiosiossa poistutaan luolastosta ilman valoa, päälinjaa seuraten ja kaasua jakaen. Näitä ovat oikea sukellusasento, trimmi ja nosteen hallinta, luolasukeltamisen edellyttämät potkutekniikat, joilla estetään potkuista syntyvän silttipilven aiheuttaman näkyvyyden menettäminen, kelojen ja spoolien käyttö, ryhmässä toimiminen sekä valokommunikointi. Näitä ovat OC-laite, tuplapullot, hogharthilainen rigaus, kelat, valaisimet ja deko-pullo. pienen piirin harrastus. Hyvin koulutettu ja asiaansa perehtynyt sukeltaja ei eksy luolastossa. Etäisyys pinnasta on 40-50 metriä. Kyseessä ovat vaikeammat navigointipäätökset kuin T-navigointi oikeaan. Cavern-sukellukset tehdään avoimenkierron laitteilla (OC), paineilmalla sekä ilman etappinoususukellusta (deko). Se on pakko olla, mutta usein käytetään vieläkin turvallisempia järjestelmiä, kuten kuudenneksia. Kolmannesperiaate on vähin kaasujen käyttöjärjestelmä, jolla sukel14 lus voidaan toteuttaa. Jotkut ovat arvailleet, että Suomessa olisi jopa lähes 3000 luolasukelluskoulutuksen saanutta, siis kortitettua sukeltajaa. Suurin osa eri koulutusjärjestöjen kursseista tehdään taulukoilla Luolasukeltamisen eräs tärkeimmistä säännöistä on yhtenäinen, katkeamaton opasnaru avoveteen. Kouluttajat ja harrastajat tuntuvat muodostavan pienen yhteisön, jossa ei tunneta kritiikkiä eikä suvaita ulkopuolisten mielipiteitä. Kouluttavia suuria järjestelmiä on maailmassa 15 ja pienempiä vielä koko joukko. Sukeltaja siis näkee, mistä on tullut onkaloon ja mistä pääsee palaamaan avoveteen. Cavern-kurssi Cavern-onkalosukelluskurssi on tyypillinen sukeltavalle matkailijalle tarjottu kurssi. Se, tehdäänkö sukellukset suoranousuin tai dekoin riippuu myös koulutusjärjestöstä. Suomessa luolasukelluskoulutusta annetaan muutaman suuremman järjestelmän standardien mukaan. Luolasukelluskoulutuksen sisältöjä ei ole helppoa selvittää yksiselitteisesti. S ukeltaminen on viime aikoina ollut runsaasti esillä julkisuudessa. Full Cave -kurssi Full Cave -luolasukelluskurssilaisella on takanaan jo Intro to Cave -kurssi. Luolasukelluskoulutuksessa ei enää opeteta sukeltamista. Oletus on, että kurssitettavalla on takanaan perussukelluskoulutuksen lisäksi jatkokursseja sekä vankka sukelluskokemus. Kurssi kesto on 5-7 päivää. Tämä tarkoittaa ennalta harkitun toiminnan toteuttamista merkein. Todennäköisesti todellinen harrastajien määrä lienee lähempänä muutamaa sataa, ehkä jopa alle 200. Luolasukellus on Suomessa Cavern-kurssi antaa helpolta tuntuvan ja nautinnollisen kokemuksen onkaloon sukeltamisesta. Kurssiin kuuluu myös navigointi ja luolan lukeminen, vikatilanteiden hallinta, kahdennettujen laitteiden käyttö, sukelluksen suunnittelu ja kaasulaskut, kolmannes-kaasusääntö, kaasun jakaminen sukelluksen aikana, valojen pettäminen ja 0-näkyvyydessä poistuminen luolasta päälinjaa seuraten, kadonneen ohjausnarun löytäminen 0-näkyvyydessä sekä kadonneen sukeltajan etsiminen. Koulutus kestää noin kaksi päivää, jolloin suoritetaan kolmesta viiteen kurssisukellusta. Tämän säännön noudattaminen pitäisi taata, että kaasut riittävät koko sukelluksen ajan. Intro to Cave kurssin tavoitteet Cavern- eli onkalosukelluskurssin sukellukset tehdään onkaloihin, joissa sukeltaja näkee päivänvalon koko ajan. käyttäen tietokonetta vain varavälineenä. Intro to Cave -kurssin luoliin suuntautuvat sukellukset tehdään päälinjaa noudattaen, mutta kurssilla opetetaan tekemään 1-3 navigointipäätöstä koulutusjärjestelmästä riippuen. Useimmiten aiheena on ollut luolasukeltamisen vaarallisuus sekä erityiskoulutuksen edellytys. Intro to Cave -kurssi Intro to Cave -kurssituksessa on kyse todellisesta luolasukelluskoulutuksesta. Onkaloon sukelletaan ohjausnarua (guide line) seuraten, eikä poikkeamia päälinjalta tehdä, navigointia ei edellytetä. Sukeltajien tulee oppia ja osata suunnitella sukelluksensa siten, että sukellus toteutetaan vähimmän kaasuvaraston omaavan sukeltajan mukaan kolmanneksen säännöllä: kolmannes menomatkaan, kolmannes paluumatkaan ja kolmannes sukelluskaverille. Mitä tämä erityiskoulutus sisältää - se on todennäköisesti epäselvää sukelluksen harrastajillekin. Navigointipäätös on päälinjalla olevan risteyksen ohittamista. Eräs tärkeimmistä eli teoriaopetuksen ja käytännön sukeltamisen yhdistäminen tulee esille sukelluksen suunnittelussa, kaasulaskuissa ja kolmannes-kaasusäännössä
Se ei suinkaan ole varalla mukana, vaan sukellettaessa se usein käytetään ensin. Tässä todetaan, voiko ympyrän muotoisen luolaston sukeltaa turvallisesti läpi. Mahdollisuudet läpisukeltamiseen tutkitaan kolmannes-kaasu -säännöllä ensin toiseen suuntaan ja sitten toiseen suuntaan. Keksi ei kuitenkaan toimi suuntaa antavana muille kuin sen jättäneelle sukeltajalle, kuten luolanuolet. tai vasempaan. Sukellusta ei yritetä suinkaan suoraan. Opasnarua voi myös laskea itse. Traverse-sukellus toteutetaan luolastossa, joka voidaan sukeltaa läpi. Luolissa sukelletaan opasnaruja pitkin. Luolassa sukellettaessa tämä opetetaan ja opitaan tekemää spoolia käyttäen. Kompleksinavigaatio tarkoittaa jumppia eli hyppyjä sekä rajoittamattoman määrän risteysten navigointia. Jos ulottuu, voidaan koko sukellus toteuttaa kolmannessääntöä noudattaen. Niin on myös luolasukelluskoulutus. Tilanteen niin vaatiessa stage-pullo voidaan vaikka jättää reitille. Se ei välttämättä ole kuitenkaan se luolan suuaukko, josta sukeltajat ovat tällä sukelluksella luolaan tulleet. Tarvittaessa koko matka luolan sisältä avoveteen voidaan tehdä pimeässä kädellä narua seuraten. Full Cavessa on vaativia luolasukellustoimintoja kuten ”jumpin” teko. Luolasukellus on Suomessa pienen piirin harrastus. Ensimmäisellä sukelluksella todetaan, mihin saakka kolmannes kaasusta riittää ja jätetään siihen kohtaan ohjausnaruun ”keksi”. Laatta kertoo sukeltajalle oman paluusuuntansa, mutta se kertoo myös samasta kohdasta poikenneet sukeltajat kaikille. Vaativia Full Cave -kurssin opetuskohteita ovat myös Traverse-läpikulkusukellus sekä Circuit-sukellus. Jumpissa sananmukaisesti hypätään opasnarulta toiselle. Full Cave -kurssi kestää 5-6 päivää, joten aikaa vaativiin, ohjattuihin harjoituksiin on riittävästi. Deko-pullojen lisäksi sukeltajalla voi olla mukanaan myös stage-pullo, jolla saadaan mukaan lisää hengityskaasua. Luolasukeltaja voi löytää luolasta palan historiaa - Mayamaljakoita ja luita on meksikolaisen Chan Hol -luolan syvyyksissä. 15. Luolasukelluskoulutuksen tavoite on kouluttaa osaavia ja omasta turvallisuudestaan huolehtivia luolasukeltajia. Toisesta suunnasta sukellettaessa katsotaan ulottuuko tämä sukellus ensimmäisen sukelluksen ”keksille”. Jouko Moisala Kuvat: Sami Paakkarinen Voiko luolasukelluksella eksyä. Circuit-sukellus luolassa tehdään samoin. Liikkuessaan opasnarujen suuntaan ja navigoidessaan T-haaran sukeltaja jättää poikkeamakohtaan omilla nimikirjaimillaan varustetun ”keksin”, pyöreän laatan. Luolasukeltamisen eräs tärkeimmistä säännöistä on yhtenäinen, katkeamaton opasnaru avoveteen. Näissä voi olla valmiina kulkusuuntamerkit, nuolenpäät, jotka osoittavat lähimmän ulospääsyn suunnan
Kyseessä on tavallinen paineilma, jota rikastetaan 100-prosenttisella hapella. Siihen tarvitaan ainoastaan hengitysilman täyttöä varten valmistettu korkeapainekompressori. Tuloksena saadaan hengityskaasua, jossa hapen määrän säätelee hengityskaasun käyttötarve. Paineilma ja nitrox yleisimmät kaasut Sukeltaja käyttää hengityskaasuina paineilmaa, nitroxia ja trimix-seoksia. S ukeltajien käyttämät hengityskaasut ovat nykypäivänä hyvin monipuoliset. Myös sukellusseurat tekevät kaasuseoksia jäsenilleen. Paineilma on niistä yleisin. Sukellustarvikeliikkeet toimittavat asiakkailleen yleisimpiä kaasuja, kuten nitrox-seoksia. Kaikkia sukeltajan tarvitsemia kaasuja saa kaasuja toimittavista yrityksistä. Todellisuudessa tavallinen ilma on nitroxia, jossa hapen osuus on 21 prosenttia.. Kuvan pullot vasemmalta: - trimix 19/38, 19 % O2, 38 % He, max sukellussyvyys 45 metriä - trimix 18,2/46,3, 18,2 % O2,, 46,3 % He, max sukellussyvyys 60 metriä - 100 % happi - nitrox-50, 51 % O2, max sukellussyvyys 21 metriä. Sukeltajien tarpeiden kattamiseksi useimmiten tulee ensimmäisenä eteen nitrox-hengityskaasu. Tarvittava käyttövoimakaan ei ole ongelma, sillä laitteita saa sekä sähkömoottori- että poltto16 moottorikäyttöisinä. Ilma hengityskaasuna helpoin täytettävä Ilma on hengityskaasuna edelleen helpoin ja yksinkertaisin myös täytön kannalta
Sukellusjaoston ”Bunkkerilta” löytyvät sekä pelkästään paineilmatäyttöihin tarkoitettu korkeapainekompressori että tarvittaviin kaasuseoksiin käytettävä laitteisto omalla korkeapainekompressorilla. Etenkin sukeltamisen opettamisen kannalta järjestely helpottaisi asioiden käsittelyä ja ymmärtämistä. Seoskaasujen tekemiseen tarkoitettua laitteistoa ei saa käyttää muuhun täyttöön kuin sen erityistarkoitukseen. Täyttö perustuu sekä laitteiston käytön osaamiseen että tehtävien seosten käytön ymmärtämiseen sukellettaessa. Periaatteessa jokainen hyväksytty käyttäjä tekee itse omat seoksensa. Nitrox on todennäköisesti paineilman jälkeen yleisin sukeltajien käyttämä hengityskaasu. – Täyttöön liittyy aivan olennaisena täytetyn pullon merkintä, jonka täyttäjä tekee myös itse. Meillä on Bunkkerilla melkoinen määrä sukelluspulloja. Eräänä tärkeimmistä turvallisuusratkaisuista Koskinen mainitsee muun muassa automaattiset, happiyhteensopivat magneettisolenoidit, jotka katkaisevat kaasujen virtaukset kompressorin sammuessa. Kun nämä hengityskaasuihin kuuluvat asiat opetettaisiin jo peruskoulutusvaiheessa, ei tarvitsisi enää selvitellä kurssilaiselle, milloin hän on valmis sukeltamaan sadan metrin syvyyteen. Sukeltajien siirtyessä vaativampiin sukelluksiin tulee tarve trimix-seoksiin, joissa hengityskaasun typen määrää säädetään hapen, paineilman ja heliumin seoksella. – Kuitenkin jo ennen koulutustakin on tarvittu runsaasti tietotaidon hankkimista turvallisen blendausjärjestelmän rakentamiseksi. 17. Näin saadaan sukellettaessa vähennettyä typen vaikutuksia. Käytännössä jokaisen tulee tuntea pullojen merkinnät, jotta sekaannuksia ei voi tapahtua, Koskinen painottaa. – Olennaisinta koko toiminnassa on, että jokainen, joka haluaa Rotametrillä tarkkuussäädetään seokseen menevien kaasujen prosentuaaliset osuudet. Menetelmä on yksinkertainen, mutta hankintahinnaltaan korkeahko vaikkapa tavalliselle sukellusseuralle. Koko järjestelmän ylläpitäminen edellyttää panostusta koko seuran kouluttamiseen. Käyttöohjeistus on selkeä. – Täyttöön liittyy aivan olennaisena täytetyn pullon merkintä, jonka täyttäjä tekee myös itse. Kun tähän luetteloon lisätään kunkin alakäsitteen kohdalle selvitys, minkälaisia sukelluksia milläkin hengityskaasulla voidaan sukeltaa, selvenee asia helposti asiaa tuntemattomallekin. Ilman hyväksyttyä sisäistä koulutusta ei laitteistoa saa käyttää, vaikka osaisikin, Koskinen täsmentää. Sen käytön helpottamiseksi on kehitetty laitteisto - molekyylikone, membraaniseula -, jota käytettäessä poistetaan tavallisesta ilmasta typpimolekyylejä ja saadaan näin seosta, jonka hapen osuus kasvaa. Laitteiston kehittämisessä mukana ollut Sakari Koskinen selostaa laitteiston toimintaa. Etiketti kertoo pullon sisällön. laitteistoa käyttää, koulutetaan huolellisesti. Jouko Moisala Sukellusseuralla oma täyttöyksikkö Turun NMKY:n sukellusjaosto on suunnitellut ja rakentanut seuralle oman täyttöaseman, jossa on huomioitu kaikkien sukeltajien tarve. Näitä ovat: t QBJOFJMNB t OJUSPY TFPLTFU FMJ IBQQJSJLBTUFUUV JMNB (Enriched Air Nitrox, EAN) t USJNJYJU FMJ TFPLTFU
KPJTTB PO IBQFO KB UZQFO MJTÊLTJ MJTÊUUZOÊ muuta inerttikaasua, kuten heliumia t IFMJPYJU FMJ TFPLTFU
KPJTTB UZQQJ PO LPLPOBBO korvattu heliumilla. Hengityskaasu ja sen käsitteet Sukeltajien käyttämien hengityskaasujen yläkäsitteenä voidaan käyttää hyvin hengityskaasunimikettä ja jakaa se alakäsitteisiin
Talvisin on entistä enemmän siirrytty sukeltamaan luolasukellusperiaattein. Sukeltaja kuoli jään alle Asikkalassa 18
Sukelluspari löysi jään alle ajautuneen, mutta rannalla tehdyt elvytystoimet eivät enää tuottaneet tulosta. Taustalla näkyvästä avannosta sukelletaan luolasukellusperiaattein. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä, mutta todennäköisesti virtauksen viemänä toinen sukeltajista harhautui jääpeitteen alle. Suomessa tämä on jo toinen sukellusonnettomuus, jossa sukeltaja harhautuu jään alle sukeltaessaan sulassa vedessä.. Sukeltaja oli todennäköisesti ajautunut virtauksen viemänä jääpeitteen alle. Vesi on myös jäätynyt selvästi pääjousikammioon. Merkinantoköysi vaatii vielä selvittämistä. Jäätymissuojaa ei paineenalentimessa ole. Poliisin tutkinta tapahtuneesta on kesken, joten onnettomuuden syy ei ole vielä selvillä. K Sukeltaja valmiina sukellukseensa. 19 aksi sukeltajaa oli sukeltamassa Vääksyn kanavan suulla olevassa sulassa Vesijärven puoleisessa päässä. Jääkuoren peittämä paineenalennin. Sukeltaja menehtyi Asikkalassa maaliskuun alussa
Molemmat ovat ongelmallisia tilanteita. Mikäli pullossa ja paineenalentimessa on kosteutta, hengityslaite jäätyy hyvin nopeasti. Meri on pysynyt avoimena hyvin pitkään; jäätä ei ole juurikaan ollut. Raumalaiset ovat ratkaisseet ongelman erityisillä avantotikkailla. Pääohjeena on, ettei avantoon, siis yleensäkään jään alle, mennä ilman merkinantoköyttä edes tutussa sukelluspaikassa. Vietäessä rannalla muutaman asteen lämpötilassa oleva sukelluslaite miinusasteiseen veteen kerää paineenalennin hyvin Esimerkki helmikuulta Pekka Jalava on ollut ensimmäisen kerran tekemisissä hengityslaitteen jäätymisen ja free fow- ilmiön kanssa. Sukeltaja siis menee lämpimämpään lähtiessään avannolta syvemmälle. Etenkin, jos halutaan tulla ylös täydessä varustuksessa, ongelmia syntyy. Avantosukelluksessa sekä ilman että veden lämpötilat ovat poikkeukselliset. nopeasti ympärilleen jääkuoren. Kesälläkin syvällä, noin 20 metrissä, veden lämpötila on +4 astetta. Avannosta on usein vaikea nousta jäälle. Etenkin tämä talvi on etelässä ollut poikkeuksellinen. Varsinaisesti avantoon sukeltamisessa on ollut vaikeuksia, mutta avovesisukellukset meressä ovat olleet mahdollisia. Tässä on huomioitava myös tuulen vaikutus. Vesi lisäksi lämpenee sukellettaessa syvemmälle. Sukeltajien. Vaikka pukeutumiseen olisikin lämmin tila, ollaan avannolla kuitenkin yleensä taivasalla. Inhimillinen suositus on, ettei sukellettaisi yli kymmenen asteen pakkasella. Ensimmäinen sukellus aiheutti kuitenkin ihmetystä. Luolasukellusperusteiset sukellukset ja sukellusharjoitukset opasnaruja pitkin ovat aivan oma lukunsa, eikä niitä tule missään olosuhteissa sekoittaa virkistyssukeltajien tavanomaisiin avantosukelluksiin. 20 Saaristomerellä meri ei ole jäätynyt matalia lahtia lukuun ottamatta oikeastaan lainkaan. Avantosukellukset Avantosukelluksessa noudatetaan avantosukelluksen turvallisuusohjeita. Ilman lämpötila on yleensä pakkasen puolella. Oppi tuli turvallisissa olosuhteissa. Tämä tilanne asettaa hengityslaitteen toiminnalle erityiset vaatimukset. Siitä on ollut seurauksena, että jäätymättömän meren veden lämpötila onkin ollut jopa miinusasteinen, mutta se ei ole ollut jäässä. Hienoa urheilulomalla olleille sukeltajille! Avoin meri, ei jäätä rannoillakaan, ilmassa lämpöasteita sekä talvisen kirkas vesi ovat houkutteleva yhdistelmä kenelle tahansa. Erikoisimmat sukellustilanteet ovat kuitenkin myöhään syksyllä ja talvella. Jäätävät olosuhteet Kuluva talvi on tuonut sukeltamiseen jäätävät olosuhteet. Hankala talviaika Talvikuukaudet ovat sukeltajille ongelmallisia monestakin syystä. Etenkin kulunut talvi on ollut ongelmallinen, kun meri ei ole jäätynyt. Suomessa sukelletaan erityisissä olosuhteissa. Avannossa veden lämpötila on pinnalla yleensä +2 astetta, siis lämpimän puolella. Se ilmenee useimmiten voimakkaana purkamisena (free flow). Jäätymisen yhteydessä voi myös hengityskaasun tulo loppua. Talvella sukeltaja kohtaa +4-asteisen veden jo hyvin matalalla
Jouko Moisala Kuvat: Antti Vikman, Jouko Moisala Laitteen jäätyminen tietokoneet ilmoittivat veden lämpötilaksi miinus yksi astetta (-10). Normaalikäyttö tarkoittaa rauhallista sukeltamista. Hengityslaite jäätyy Tilanne on todellinen. Muutaman vuoden takaa on vakava onnettomuustilanne, jossa sukelluspari sukelsi avovedessä, mutta kuitenkin jääkentän tuntumassa. Useimmiten avannolla ollaan tietoisia tapahtumasta lähes samanaikaisesti kun sukeltajakin sen kohtaa. Mikäli näin ei ole, tulisi sukeltaa ainoastaan merkinantoköyttä käyttäen. Kahden sukeltajan hengittäessä samanaikaisesti saman paineenalentimen kautta virtaukset kasvavat ja jäätymisherkkyys lisääntyy. Sukellettaessa avannossa vastaavat free flow -tilanteet ovat harvinaisia, mutta todellisia. Jään alle on vedetty opasnarut luolasukellusta varten. Jään alta avoveteen tai avantoon ei siis ole käytettävissä montaakaan minuuttia. Avantoon tai jään alle yleensä mennään aina merkinantoköydellä. Tämä näkyy pinnallakin lämpötilan laskuna sekä pulloventtiilissä että paineenalentimessa. Sukeltajan ei edes tarvitse suunnistaa avannolle. Pelkkä ilmoitus merkinannolla avustajalle antaa paluusuunnan ja varmistaa vielä paluumatkankin. Avanto alkaa ”kiehua”. Sukeltajan käyttämä hengityslaite voi Suomen olosuhteissa sukellettaessa jäätyä kesälläkin - miksi ei sitten talvella! Free flow -tilanne on ratkaistavissa siirtymällä käyttämään sukellusparin hengityslaitteen vara-annostinta. Jatkon määrittelee harjoittelu, kokemus ja toisen järjestelmän hengityskaasun riittävyys molempien sukeltajien paluumatkaa varten. avoin ja sukeltaja saattoi palata pintaan suoraan. Tämä ei ollut ainoa outous. Toisen laitteen paineenalennin kylläkin oli paksun jääkuoren sisällä, mutta siinä ei ilmennyt lainkaan purkamisilmiötä. Outoa oli myös vain toisen hengityslaitteen viallinen toiminta. Tämä on hyvä ja hyväksyttävissä, mikäli sukeltajilla on kyseiseen sukellus- muotoon koulutus. Esimerkkitilanteessa sukeltajat saivat hieman ohjeistusta, ja kokeilut virtausten lisääntyessä, hengitysrytmin kasvaessa ja hengästyessä saivat aikaan mielenkiintoisia tuloksia ja harjoitteita todellisen ongelmatilanteen varalle. Hengityslaitteen jäätyminen johtuu sekä laitteen omista ominaisuuksista että sen käytöstä. Oletettavasti poispääsysuunnasta ei ollut tietoa ja he menehtyivät jään alle. Sukeltajat eivät osanneet huomioida alueella olevaa virtausta ja ajautuivat sukeltaessaan jään alle. Miksi tämä free flow on ongelmallinen. Nykyiset hengityslaitteet ovat lähes kaikki jäätymissuojattuja, mikä tarkoittaa, että ne eivät jäädy kovinkaan herkästi. Molempia peittää hyvin nopeasti jääkuori ja hengityskaasun tulo voi loppua kokonaan. Jään alle opasnarut Tuntuu siltä, että talvisessa sukeltamisessa on entistä enemmän siirrytty sukeltamaan luolasukellusperiaattein. Voimakas purkaus tarkoittaa voimakasta paineen alenemista pulloissa. Jos tällaiseen tilanteeseen liittyy vielä hengityslaitteen jäätyminen, on sukeltajalla tai sukeltajilla todella vaikea tilanne selvitettävänään. Toiseksi on huomautettava, että pulloista purkautuu tässä tilanteessa ilmaa noin 400 litraa minuutissa. Avantoon tai jään alle yleensä mennään aina merkinantoköydellä, jonka pituus ei ole määrätön. Mikäli virtaukset paineenalentimessa kasvavat esimerkiksi sukeltajan hengästymisen vuoksi, jäätymisherkkyys kasvaa selvästi. Uusi ja kokematon tilanne oli myös laitteen todellinen jäätyminen ja voimakas ”free flow”. Kylmässä sukellettaessa myös vara-annostimen käyttöön liittyy ongelma. Se tietenkin rajoittaa sukeltajan liikkumavapautta, ja mikäli toisessa päässä on vielä avustaja, joka ei osaa hommaansa, voi tuntua, että koko sukellukselta menee hohto! Mutta turvallisuus on kuitenkin tärkeintä! Omat turvallisuuskysymyksensä ovat myös tilanteissa, joissa sukelletaan sulassa alueessa, mutta jään reunan tuntumassa. Free flow –tilanne voi myös loppua ilman tulon loppumiseen. Mikäli avantosukellus toteutetaan konservatiivisesti avantosukeltamisen turvallisuusohjeita noudattaen, saavuttaa sukeltaja avannon hyvin nopeasti. Talviset laiteongelmat Edellä mainittu jäätymisongelma tapahtui tilanteessa, jossa syvyyttä ei ollut kymmentä metriä, meri oli 21. Ensinnäkin on muistutettava, että hengittäminen on edelleen mahdollista. Normaalikäytössä, kuivina ja kuivaa hengityskaasua käytettäessä hengityslaitteen jäätymistä ilmenee harvoin
Talvisota syttyi Vuosina 1937-1939 Raumalta kuljetettiin useimmiten puutavaraa Itämeren satamiin, kuten Tanskaan, Puolaan, Saksaan, Englantiin ja Baltiain maihin. Lastina oli menomatkalla muun muassa parruja eli puutavaraa, paluulastina kuljetettiin suolaa, kappaletavaraa ja kivihiiltä. Vanha kolmimastoparkki vajosi pohjaan Ahvenanmerellä Sverre ei kestänyt myrskyä Kolmimastoparkki Sverre koki kohtalonsa myrskyävällä merellä vuonna 1941. Ruotsin vuosina se sai uudeksi nimekseen Sverre. Laiva oli komposiittirakenteinen, eli siinä oli rautakaaret ja runkolaudoitus oli tammea ja honkaa. Viimein laiva ostettiin takaisin Raumalle Tmi John Nurmisen omistukseen. Wahberg Uudestakaupungista. Varustajayhtiön pääosakas oli F.W. Miehistö pelastui läheiselle majakkasaarelle. Talvisodan aattopäivänä Parkki Sverre myrskyävällä merellä. K olmimastoparkki Sverre rakennettiin Uudessakaupungissa vuonna 1872. 22. Laiva ostettiin Raumalle vuonna 1891, jonka jälkeen se myytiin Ruotsiin vuosiksi 1918-1927. Sen ensimmäinen matka suuntautui Turusta Englantiin Southamptoniin 1.12.1872. Rakennusmestarina toimi Henrik Kjäldström. Sen jälkeen olivat vuorossa Valencia, Kronstadt, Bristol, Pietari, Reposaari, Port Mahon, Kypros, Hull ja Uusikaupunki - silloin elettiin jo vuotta 1890. Parkki Sverren miehistö pelastui myrskyävän meren keskeltä läheiselle Låskärin majakkasaarelle. Laivassa oli 45 hevosvoiman höyrykone, joka poistettiin myöhemmin tehottomana. Raumalaisomistuksessa laiva oli vuosina 1937-1941. Ahvenanmaalle laiva myytiin vuosiksi 1927-1935. Parkkilaiva Aalto seilasi paljon Euroopan merialueita. Se sai ensin nimekseen parkki Aalto
Tuulikin oli hieman hellittänyt, kun saarelta saapui avuksi moottorivene noin kello 10.20. Sverre jäi ajelehtimaan purjeitta meren armoille, ympärillä myllersi synkkä meri. Petrellin luotsaamana. Kun alus ylitti Ahvenanmeren syttyi talvisota. Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä, Rauma. Sverren takilapiirros vuodelta 1920. Haaksirikkoiset saivat majakkasaarella ruokaa ja kuivat vaatteet sekä lämpimän saunan. Kapteeni Petrell kuoli yllättäen, jolloin muu miehistö lähti maitse eri reittejä Suomeen. Svenska Högarnan jälkeen suunnattiin Ahvenanmaalle. Parin tunnin kuluttua isomastokin katkesi ja meni yli laidan. Paikalla ei sukellettu silloin, ja ilmeisesti tapaus on unohdettu, mutta nykyisillä laitteilla sukeltaminen olisi paljon helpompaa. Myrsky iski 6. Hylky löytyi ahkeran luotauksen ansiosta. Ve- neen miehistön kanssa arvioitiin, että veden pumppaus laivasta ei enää hyödyttänyt, vaan laivan miehistö siirtyi moottoriveneeseen. Puutavaralasti purettiin, mutta Ahvenanmeri ehti jäätyä, ja laivan oli jäätävä Flensburgiin Tanskan puolelle. Viimeinen matka Laiva saatiin purehduskuntoon vuonna 1941. 29.11.1939 Sverre lähti Raumalta puutavaralastissa Saksaan Flensburgiin kapteeni E. Etsintä aloitettiin esitutkimuksilla ja haaksirikosta selvinneiden haastatteluilla. Heikki Moisio Lähteet: Suomen merenkulku kalenteri. etäisyydessä ja noin 50 metrin syvyydessä lepää Sverren hylky. Hylkyä etsitään Parkki Sverren hylkyä alettiin etsiä Ahvenanmerellä heinäkuussa vuonna 1962. 23. Parkkilaiva Sverre alkoi vajota syvyyteen keula edellä noin kello 15. Tulos oli, että majakasta katsoen suunnassa P 56 astetta I. marraskuuta kymmenen boforin voimalla. Nopeus oli 12 solmua. Raskaassa lastissa syvällä uiva vanha puulaiva natisi pahaenteisesti liitoksistaan kuoppaisella merellä. Se sai uuden yhdeksän hengen miehistön, kapteenina oli Teodor Kokkola. Sverre lähti matkalle 17.10.1941 Ruotsin Gävlen satamaan. Keskiyön jälkeen laiva kolahteli useita ker- toja kiville liukuen kuitenkin vapaaseen veteen. Kapteeni päätti silti jatkaa matkaa; heillä olikin tuuria, sillä vihollisaluksia ei näkynyt. Etsijöillä oli käytössä Merivartiolaitoksen RV-12 sekä sen aikainen kaikuluotain. Parkki Sverren mitat: pituus 46.32 metriä, leveys 8,27 metriä, syvyys 3,93 metriä ja vetoisuus 403,38 brt. Käsiluotaus erikoisluotaimella toi myös esille, että näyte kohteesta oli puuta. Sverre sai Tanskan Odensen satamasta 471 tonnin romurauta- ja kappaletavaralastin Suomeen. Ankkuri laskettiin paapurin puolelta, kettinkiä oli noin 110 syltä. I perämies Usko Ivaska, II perämies Paavo Syvänne ja majakkamestari Herman Wigell Maarianhaminasta tavoitettiin. Meriselityksen ja miehistön haastattelujen perusteella voitiin haaksirikkopaikka määritellä melko tarkasti. Iäisyydeltä tuntuneen yön jälkeen päivän valjetessa näkyi lähellä etelässä kalliosaari, jonka pohjoisrannalla kohosi punainen majakka Lågskär. Alkuyöstä kello 23.10 keulamasto ei enää kestänyt, vaan se rytisi yli laidan. Seuraavana päivänä pelastunut laiva- väki noudettiin hinaajalla Maarianhaminaan, josta matka jatkui Raumalle. 1 mpk
Vaativa työmaa! 24. Talvella ja kesällä vesirakennustöitä tehdään eri menetelmin. Pertti Koivuaholla takana jo 600 työmaata Ammattisukeltajana Suomen vesissä Vuodenajat vaikuttavat ammattisukeltajan töihin. Tammikuussa 2013 Vaajakoskella sukeltaja laskeutuu lautalta työmaalleen virtaavaan mustaan veteen
– Eipä nuori insinööri paljoakaan sukeltajien työstä tiennyt. Aina ei ehdi edes tukkaa kammata, sanoo Pertti Koivuaho. Sukelluksensa Pertti on kuitenkin aloittanut jo 1970-luvun puolessa välissä Tampereen Urheilusukeltajien riveissä. Ei ollut kirjatietoa. Ammatin haku ja toteutus toteutuivat Pertille tie- ja vesirakennusinsinöörinä vuonna 1982. Sukeltajilta piti kysyä, mitä tässä oikeastaan ollaan tekemässä ja varsinkin miten. – Ammattiin tullaan pääasiassa näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen kautta. Pitkä kokemus antaa ratkaisuja vedenalaiseen rakentamiseen. Nuori sukeltajakin pystyy tekemään paljon, mutta tulosta syntyy Maamassojen siirtoa kahdella kaivurilla ja proomulla. P ertti Koivuaho ja Finnsukellus ovat kulkeneet yhdessä vuodesta 1985 alkaen. Työssä oppiminen ja oppisopimukset ovat mahdollisia, joskin työmarkkinoittemme pienuuden vuoksi hyvin vähäisiä. Koulutusta ammattisukeltamiseen ei kuitenkaan silloin ollut. – Eipä ollut valmista tietoakaan. Vanhempien sukeltajien jäljissä kokeiltiin rajoja sen ajan sukelluskalustolla, sanoo Pertti. Pertti kertoo päässeensä heti isoille työmaille, joissa joutui johtamaan sukeltajienkin työtä. Alan työt maassamme tekee pääasiassa vajaa sata henkilöä ja vaihtuvuus on vain muutama henkilö vuodessa. Veteen rakentamisen tieto oli vanhoilla ammattisukeltajilla. Vesi-Pekan aika oli ”korkeakouluaikaa”, Pertti summaa. Koulutusta vastaava työ löytyi legendaarisen vesirakennusyrityksen Vesi-Pekan työmailta jo keväällä 1981. – Ura oli oikeastaan selvä. Sukeltamisesta ammatti Pertti Koivuaho kertoo ajatelleensa sukeltamista ammattina jo silloin, kun harrasti sukeltamista. Olin jo vuodesta 1972 alkaen ollut kesätöissä isän johtamilla maarakennustyömailla. – Haverin kaivos oli hyvä koulu aloittelevalle sukeltajalle. vanhojen ammattimiesten neuvojen pohjalta. Sukellustyö on raskasta ja vaativaa. Valmiiksi painotetun putken asennusta Lempäälässä. – Tilanne on tänään toinen, sanoo Pertti, joka toimii myös ammattisukelluksen tutkintotoimikunnassa. Ammattitutkinnon pääperiaate kuitenkin on, että se on ammattitaidon oppimistavasta riippumaton. Kurssit käydään, mutta työkokemus, joka on tärkeintä, puuttuu. 25
Louhosta syntyy. Näissä ei kuitenkaan pelkkä sukellus riitä. Pertti sanoo, että häntä itseään eivät harmita repet, läppärit, kamerat ja muut jääneet tavarat mutta PM 1 -sukeltajakorttia vuodelta 1980, jossa asianomaista sukeltajaa kehutaan viidellä eri kielellä, on lähes mahdotonta korvata. Nuoruudenkaveri Jari houkutteli Pertin hankkimaan rebreather-laitteen, jonka hän vie mukanaan lomamatkoille lämpimille vesille. PM 1 -kortti harmittaa Ammattisukeltajan työ – On selvää, että se sukellusmatka päättyi siihen, sanoo Pertti. Nämäkin kustannukset pitää kaivaa tuolta montun pohjalta ja aika on pois työtai vapaa-ajasta. – Talvella ja kesällä vesirakennustöitä tehdään aivan eri menetelmin. Pertti Koivuahon kohdalla tilanne on toinen. Vaikea pelastautuminen Vedenalainen louhinta Kaupinojan työmaalla Tampereella. Aluksena oli Chalong Sea Sportin m/v Blue Star, 27, 5 metriä pitkä, 6,5 metriä leveä 150 tonnin puurunkoinen lasikuidutettu paatti. – Olimme avomerellä, mutta näköetäisyydellä tunnin päässä oli kalastusalus, jota kohden aluksemme suuntasi, kertoo Pertti vieläkin vakavana. Niillä jo pärjäilee kohtuullisesti. Tammikuinen työmaa Vaajakoskella. – Blue Star paloi ensin keltaisella liekillä pimeässä yössä. Pelastautuminen omasta aluksesta kalastusalukseen oli ensin näyttänyt selvältä ja helpolta. – Tilanne oli vakava. Huuto herätti nopeasti kaikki. – Kytevä palo kaapeleissa vaikutti konekäskyihin siten, ettei alusta saatu pysähtymään. Vakuutusyhtiöillä on melkoiset korvaukset maksettavina, joskaan ne tuskin korvaavat aivan kaikkea. Erityisen valitettavaa on Chalongin suomalaisten omistajien totaalinen menetys. – Kun tulin ulos, käytävällä savua kulki konehuoneesta keulaa kohti, kertoo Pertti. Helpotus oli, että kaikkien passit olivat matkanjohtajalla ja ne saatiin talteen. Jouko Moisala Pertti Koivuaho kuvailee sukeltajan työtä hyvin monimuotoiseksi. Kalastusaluksen vierellä kippari käänsi ruorin ylioikealle ja lukitsi siihen. Aluksella oli kuusi varastopulloa happea ja ne menivät siinä. Seurauksena Blue Star jäi kiertämään täydellä vauhdilla ympyrää kalastusaluksen läheisyyteen. Sukeltaja tarvitsee aina avustajan. Itsellänikin on muun muassa ylipanostajan pätevyys, kotimaan laivurin kirjat ja rekkakortti. Varsinkin yrittäjänä pitää olla laaja-alaista osaamista ja pussillinen erilaisia lupalappuja. Suurin osa matkustajista oli jo nukkumassa, kun aluksessa havaittiin savun haju. Kylmyys on aistittavissa avustajan varustuksesta. Vaikka tuntuisi, että tämä talvi on hyvä, kun ei ole pakkasia eikä jäätä, niin on töitä, joissa kunnon talvi ja hyvät jäät ovat työn onnistuneen tekemisen edellytyksiä.. Rahallinen arvo on vähäinen, mutta tunnearvo on korvaamaton. Pertti harmittelee, että erilaisten pätevyyksien ja varsinkin kaiken maailman korttien hankkimisesta ja ylläpidosta on kuitenkin tehty varsinkin nuorille kohtuuttoman vaikeaa. Töitä vuodenajan mukaan Sukeltajan työ on riippuvainen vuodenajasta. – Henkilökunta tyhjensi sammuttimen konehuoneeseen, mutta kuten myöhemmin ymmärsimme, se ei sammuttanut paloa, vaan palo jäi kytemään kaapeleihin seinärakenteiden välissä. Olimme muutaman mailin päässä, kun takakannella palo leiskahti kirkkaan valkoiseksi. m/v Blue Star syttyi täyteen paloon 20 minuuttia aluksen jättämisestä. Henkilökunta mukaan luettuna aluksessa oli 33 henkeä. Samoin Jarin intressit koota Thaimaaseen repesukellukseen tarvittavaa oheiskalustoa olivat alamaissa. – Itselläni, kuten niin monella muullakin, kaikki jäi sinne. 26 – Joskus tuntuu, että työ on pelkkää samoilla kursseilla istumista sekä ajoneuvojen ja alusten katsastamista. Pelastautuminen tarkoitti hyppäämistä aluksen perästä mereen ja varomista, ettei jäänyt ympyrää kiertävän aluksen alle. Siinä vaiheessa kalastusalus oli jo kauempana ja valmistautui viemään sukeltajia kohti etelää Burman rajalle. – Kun takana on yli 600 työmaata, on tullut koettua monta juttua. – Yöllä kello 1:15 alus oli siirtymämatkalla Black Rockille noin 30 meripeninkulman päässä rannikosta. – Vaikka tilanne tuntui olevan hallinnassa, pukeuduimme varmuuden vuoksi märkäpukuihin, mutta emme varautuneet kuitenkaan täydelliseen tuhoon. Liveboard-alus syttyi tuleen lomamatkalla T untuu luonnolliselta ajatella, ettei ammattisukeltaja haluaisi lomallaan edes nähdä vettä. Sen ymmärtää jokainen, sanoo Pertti. – Samalla suomalaisten kasvava Burman sukellusmatkailu sai kovan kolauksen. Helmikuussa Pertti oli 25 muun sukeltajan kanssa liveaboardsukellusretkellä Thaimaan ja Burman vesillä
Sukellukset liittyivät Ranualle tulleeseen turistisukellusveneeseen. Ei Pertti Koivuaho kuvailee ammattisukeltajan työtä vaativaksi. sitä ole todellakaan kirjoissa. Ei tietoa hiekkarannoista ja palmuista. – Ei riitä, että tekee työtään tässä ja nyt. – Kartoitin sille reitit järveen. 27. Tämä on tyypillinen työ, josta esimerkiksi vastaavilla mestareilla ei ole kokemusta. Se on sukeltajan itsensä kannalta parempi, mutta työntekoa tarkastellaan lähes poikkeuksetta kustannusten kautta, mikä jarruttaa sen yleisempää käyttöönottoa, Pertti kertoo. – Teoreettista tietoa ja käytännön osaamista pitää ajattelun kautta soveltaa. Erääksi hauskimmista sukellustöistään Pertti muistaa sukellukset Ranualla 1980-luvun loppupuolella. Ammattisukellus elää tätä päivää myös sukelluskaasuissa. – Uppokaivorakenteet ovat myös haastavia töitä. Kenttä on ammuttu ja räjähdysaalto on jo rauhoittunut. Yhdeksi haastavimmista töistä Pertti mainitsee reikien polttoleikkauksen patoon, jossa oli neljän metrin paine-ero. Sitä käytetään enenevässä määrin syvemmillä työmailla. Niitä on tullut tehtyä kolme. – Nitrox on tuttu sukelluskaasu. Siihen voi vain todeta, että hyvin oli suunniteltu. Esimerkiksi kun työn alla on vedenalaista valua varten tehtävä muotti, on muottia rakennettaessa mietittävä samalla sen purkamista. Seuraavat työvaiheet on tarkoin mietittävä etukäteen. – Sukellustyömaan mestari kertoi vanhemmasta sukeltajasta, joka kolme päivää mietti, miten homman voisi tehdä niin, ettei tarvitsisi mennä veteen ollenkaan. Myös sukellukset kaivinpaaluissa ovat vaativia jo niiden ahtauden vuoksi. Patoon tarvittiin nostovaijerien läpivientejä. Vaikeudet alkavat, jos urakka on laskettu pieleen ja virhe ilmenee työtä käynnistettäessä. Työlautta Vaajakosken virrassa. Nykypäivän suurimpana ongelmana Pertti näkee ajattelun ja maalaisjärjen puutteen työmailla. Harvoin hyvät ratkaisut tyhjästä tipahtavat! Jouko Moisala Porausta pinnan päältä. Työmaat yksilöllisiä Maalaisjärki haussa Kysymykseen hankalimmasta tai vaikeimmasta työstä Pertti toteaa näin: – Kaikki sukellustyömaat ovat aina yksilöllisiä. Vaikeita ovat esimerkiksi louhintatöissä risat kalliot, jotka ovat vaikeita porata sekä joskus jopa lukkoon ammutut tai vain osittain räjähtäneet kentät, jotka vaativat räjähtämättömien panosten raivaamista sukeltajatyönä
Tutkimussukeltaja Juho Vuolteenaho kartoittaa vesikasvillisuutta Suurhiekassa. Kehittämästään vedenalaisesta taulutietokoneesta yritys odottaa suurta menestystä. 28. Toiminta kasvaa ja laajenee – jatkossa yhä enemmän myös ulkomaille. 25-vuotias Alleco Oy kartoittaa vedenalaista luontoa Meribiologian osaamista nykyaikaisella tietotekniikalla Vedenalaiseen luontoon erikoistunut Alleco Oy tekee ammattisukeltamiseen perustuvaa biologista tutkimustyötä
Yrityksessä työskentelee sen perustajien, toimitusjohtaja Jouni Leinikin ja Panu Oulasvirran lisäksi Juha Syväranta, joka on tutkimussukeltaja, ekologi, kuvaaja ja toimii projektijohtajana Allecon lukuisissa vedenalaisen luonnon selvitystöissä. A llecon toimisto sijaitsee meribiologia-alan yritykselle sopivasti merellisessä ympäristössä Helsingin Lauttasaaren Veneentekijäntiellä. Alussa Allecon tehtävänä oli saada järjestystä perustajien pätkätöihin, mutta jo seuraavana vuonna 1990 Jouni Leinikki siirtyi kokopäiväiseksi yrittäjäksi hoitamaan sekä Allecon että vasta perustetun suomalais-neuvostolittolaisen yhteisyrityksen asioita. Seuraavina vuosina kartoitustyötä jatkettiin ensin Perämeren kansallispuistossa ja myöhemmin Turun yliopiston toimesta Saaristomerellä. Hän on koulutukseltaan maantieteilijä ja ekonomi ja vastaa Allecon uuden liiketoiminnan kehittämisestä. Erilaisia hankkeita on vuosien varrella kertynyt satoja. Sukeltaminen on ollut koko ajan olennainen osa yrityksen työtä – toimitusjoh- Yritys erikoistui biologiseen tutkimukseen Vuonna 1989 meribiologit Jouni Leinikki ja Panu Oulasvirta perustivat meribiologisen konsulttitoimiston Allecon, joka erikoistui sukeltamalla tehtävään biologiseen tutkimustyöhön. Ikkunoista näkee lähes merelle ”varpasillaan” kohti uutta Jätkäsaarta. Hänen käsialaansa on Allure, monipuolisesti muunneltava tiedonkeruujärjestelmä. Vuosien varrella allecolaiset ovat soveltaneet osaamistaan monin eri tavoin, Leinikki kertoo. Dennis Hamro-Drotz tuli Allecoon vuonna 2013 YK:n ympäristöjärjestöstä UNEP:sta. Juhani Kanerva on ehtinyt olla mukana muun muassa perustamassa matkapuhelintehdasta Intiaan ja kehittämässä uusia sovelluksia matkapuhelinverkkoihin. Luksian tutkimussukeltajakurssilta joulukuussa valmistunut Kanerva kouluttautuu Satakunnan ammattikorkeakoulussa ympäristöinsinööriksi, mutta työskentelee kesäisin Allecossa kehittämässä yrityksen uusia tuotteita, jotka tuovat mobiiliteknologian myös sukeltajien käyttöön. Alleco on Suomen johtava vedenalaiseen luontoon ja sen kartoitukseen erikoistunut yritys. Kesällä kenttätöissä on lisäksi projektityöntekijöitä. hallinnoitavakseen uusiin, rannikolle sijoittuviin kansallispuistoihin kuuluvat vesialueet, tarvittiin niiden vedenalaisesta luonnosta tietoa, jotta niille voitiin laatia käyttö- ja hoitosuunnitelmat, Leinikki muistelee. 29. – Tämä on edelleen 25-vuotiaan yrityksen osaamisen ydintä. Menossa monenlaisia tutkimushankkeita Jouni Leinikki ja Jaakko Leppänen kartoittavat vuollejoki -simpukoita Mustijoen sameissa vesissä. Kun Metsähallitus sai Juho Vuolteenaho laskee kaloja tutkimuslinjalla Suurhiekassa Perämerellä. Vesa Hautsalo puolestaan vastaa Allecon ohjelmointityöstä. Alleco jatkoi Suomen Ympäristöministeriön tuella kartoituksia Virossa, Latviassa ja Liettuassa 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa, kouluttaen samalla niihin uusia tutkimussukeltajia ja luoden niille näin paremmat valmiudet vedenalaiseen biologiseen tutkimustyöhön. Allecon ensimmäisenä tehtävänä oli suunnitella kartoituksessa käytettävät menetelmät – alkaen itse havainnoinnista ja päättyen vedenalaisten luontotyyppien luokitteluun. – Vedenalaisen luonnon kartoittaminen oli 1990-luvun alussa vielä uutta. Työ aloitettiin Tammisaaresta
– Jossain vaiheessa tarvitsimme uusia työkaluja ja ohjelmia tietojen keräämiseen. ELY-keskukset vaativat rakenta30. Esimerkiksi ennen väylän ruoppausta selvitetään kaikuluotaimella mahdolliset arvokkaat kulttuuriperintökohteet kuten laivojen hylyt, jotka käydään sukeltamalla tunnistamassa. Alleco oli mukana tarkoitusta varten käynnistetyssä VELMU-ohjelmassa tehtävänään luoda luokittelujärjestelmä vedenalaisille luontotyypeille ja kehittää siihen sopivia kartoitusmenetelmiä. Itämeren rannikkoa kartoitetaan yhä Valtioneuvosto teki vuonna 2002 periaatepäätökseen Itämeren suojelusta ja Suomen Itämeren suojeluohjelman. taja Leinikin sanoin yrityksen brändi – vaikka se käyttää nykyisin myös muita menetelmiä tietojen keräämiseen. Merenpohjan akustisiin kartoituksiin käytetään viisto- ja syvyyskaikuluotainta. Allecon valaisimet on valmistettu titaanista ja haponkestävästä teräksestä, ja suunnittelu on tehty sukeltajan lähtökohdista. Niistä tuli niin hyviä, että aloimme myydä niitä muillekin, koska kysyntää näytti olevan, Syväranta kertoo. Perinteisiä hankkeita ovat myös erilaisten rakennushankkeiden selvitykset sekä ympäristöä mahdollisesti pilaavien hankkeiden seuranta. Leinikki soisi sukellusta käytettävän paljon nykyistä enemmän vedenalaisissa tutkimuksissa. Virtalähteenä toimii 12 tai 24 voltin litium-ioniakku. Sukeltamalla saadaan Leinikin mukaan parempilaatuisia näytteitä ja enemmän tietoa kuin pinnalta otettuina. Osana ohjelmaa päätettiin inventoida merialueen vedenalainen luonto. jilta nykyään enemmän sukeltamalla tehtäviä töitä kuin Allecon alkuaikoina. Valaisimet tulevat myyntiin kuluvana keväänä. Yritys teettää myös meriarkeologisia tutkimuksia. Yritys työskentelee erityisesti rannikolla matalahkoissa alle 20 metriä syvissä vesissä, mihin lait- teet soveltuvat parhaiten. Toiminta lähti liikkeelle vedenalaisista kartoituksista. Rannikkoalueella yleisesti käytetty videokamerakaan ei korvaa sukeltajan aistihavaintoja. – Kartoitustietoa tarvitaan esimerkiksi rannikkoalueiden kaavoitukseen sekä merialueiden käytön Jouni Leinikki valmistautuu ottamaan sedimenttinäytettä Hietalahden satama-altaassa Helsingissä. Älykkäissä lampuissa on toimintoja, kuten varaustilan ilmaisin ja ylikuumenemissuoja
Samalla on mahdollisuus kuljettaa mukana taustatietoa esimerkiksi kasvi- ja kalalajeista tai rakennuspiirustuksista. Tietokoneet ovat yleisesti saatavilla olevia malleja, mutta haasteena on ollut Leinikin mukaan saada laitteen kosketusnäyttö toimimaan veden alla. Suomessa yritys myy laitetta verkkokaupansa kautta. Muun muassa monet Museoviraston sukeltajat ovat kouluttautuneet tutkimussukeltajiksi. Yhtiöön on palkattu uusia ihmisiä, joilla on yhteinen tahto kehittää vedenalaista asiantuntijapalvelua edelleen ja lisätä siihen omaa osaamistaan, toimitusjohtaja Jouni Leinikki sanoo. Kenties jo viiden vuoden päästä useimmalla sukeltajalla on mukanaan jonkinlainen sukellusmobiililaite. Suomen merialueiden kartoittaminen on valtava urakka, joka jatkuu edelleen Suomen ympäristökeskuksen johdolla, Leinikki kertoo. A lleco Oy on kehittänyt uusia menetelmiä, kuten verkossa käytettävän ympäristöjärjestelmien rakentamistyökalun yrityksiä varten tai meriveden ravinnepitoisuuksien mittaamiseen soveltuvan menetelmän, joka perustuu tiettyjen rihmalevien pituuskasvuun. Satelliittipaikannuksen avulla sukeltajien on huomattavasti helpompaa suunnistaa kuin nykyisin köyden ja kompassin avulla, sillä varsinkin suomalaisissa vesissä näkyvyys jää usein muutamaan metriin. Hankkeen tavoitteena on tuottaa järjestelmä, jossa tutki- mussukeltajat voivat kerätä tietoa suoraan veden alla käytettäviin taulutietokoneisiin. – Koulutuksen ja tutkinnon myötä luotiin Suomeen tutkimussukeltajien ammattikunta sekä eurooppalainen tutkimussukeltajien kortitusjärjestelmä, Leinikki saattaa röyhistää rintaansa. Tiedot on tähän saakka kerätty kirjoittamalla lyijykynällä muovikalvolle, mistä ne on sitten syötetty tietokoneelle. – Sukellusoppaalle se toisi etuja. Ensimmäiset tilaukset on jo tehty. Lähtökohta taulutietokoneen suunnittelulle oli yrityksen oma työ eli tiedon keruu veden alla. Tutkimussukeltajien koulutusta Ammattisukeltajan ammattitutkinto luotiin 1990-luvun puolivälissä ja sen osatutkinnoksi tuli kevytsukeltajan tutkinto. Vedenalainen taulutietokone mullistaa sukelluksen Mobiililaite yleistyy sukelluksessa Allecon kehittämä tablettitietokoneen kotelo mahdollistaa kosketusnäytön käytön veden alla. – Hankkeella on myös laajempi tavoite kehittää vedenalaista informaatiotekniikkaa ja viedä mobiililaitteet vedenalaiseen maailmaan. Palvelutarjonta laajenee kenttätiedon kerääjästä käsittämään hankkeiden koko elinkaaren. ja suojelun suunnitteluun. Moni sukeltaja tuntee myös Aaltojen alla –kirjan ja verkkosivuston, jotka allecolaiset tekivät täyttämään tarvetta merialueiden vedenalaisen luonnon oppaaksi. Jouni Suolanen Kuvat: Alleco Oy Allecon henkilökunta. Interaktiivisuuden kautta voidaan näyttää sukellusryhmille esimerkiksi kuvia eri lajeista ja paikantaa ryhmän sukeltajia. Se säästää aikaa ja vältytään virheiltä. Vuonna 2013 Alleco aloitti TEKESin tuella vedenalaisen informaatioteknologian kehittämisen. Tuotekehitys jatkuu yhä. – Nyt haluamme tästä välivaiheesta eroon ja tallentaa tiedot suoraan sähköiseen muotoon. – Olemme päättäneet, että vuonna 2039 Alleco toimii kuten nykyisinkin, mutta laajemmilla markkinoilla. Keksinnölle on haettu patenttia. Henkilökohtainen taulutietokone kiinnostaa ammattilaisten lisäksi myös sukelluksen harrastajia, toimitusjohtaja Jouni Leinikki uskoo. Koulutuksen aikana on koulutettu yhteensä noin 150 tutkimussukeltajaa. Leinikki uskoo taulutietokoneen mullistavan sukelluksen. Tiedot kerätään älykkääseen tietokantaan, joka osaa mallintaa uutta informaatiota aina, kun siihen syötetään uutta tietoa. Yksi kevytsukeltajaluokista oli tutkimussukeltaja. Alleco on 31 kehittänyt vedenpitävän kotelon ja tekniikan kosketusnäytön käyttämiseksi vedessä. Kehitettävien lisälaitteiden avulla taulutietokoneet ovat sukelluksen aikanakin yhteydessä ulkomaailmaan internetin välityksellä ja saavat sijaintitietoa satelliittipaikantimista. – Osallistumme yhä enemmän suunnitteluun ja strategioiden luomiseen. Puolustusvoimissa tabletti avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi miinojen tunnistamisessa. Näin se lisää myös sukelluksen turvallisuutta. Alarivi vasemmalta: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta; ylärivi vasemmalta: Dennis Hamro-Drotz, Vesa Hautsalo sekä Jouni Leinikki. Toimimme myös yhä enemmän Suomen rajojen ulkopuolella, kaupallinen johtaja Dennis Hamro-Drotz toteaa. (js). Allecon tavoitteena on tänä vuonna kehittää myös veden alla toimiva paikannusjärjestelmä. Toiminta laajenee ja yritys kasvaa Alleco on hyvässä kasvuvireessä, ja laajentamassa toimintaansa. Esimerkkinä hän mainitsee meneillään olevan hankkeen, jossa yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa yritys ideoi uusia Itämeristrategiaan liittyviä hankkeita fosforin määrän ja rehevöitymisen vähentämiseksi. Alleco perusti ja aloitti yhdessä Länsi-Uudenmaan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen, nykyisen Luksian, tutkimussukeltajan tutkintoon johtavan koulutuksen, jota ne jatkoivat yhteistyössä aina vuoteen 2009 saakka. Kuvia voi lähettää pinnalle tarkistusta varten
14,5-kiloisen krotin hymy. Vasemmalla Jari Pöyhönen ja oikealla Jyrki Hietanen. 32
33 – Norjan ilmasto ei ole turhan kuuma. Myös ilmasto on lähes 30 vuotta sukeltaneelle miehelle sopiva. Kesäloma- suunnitelmat osin lyöty jo lukkoon Kotimaan kohteet pitävät pintansa Kesälomasuunnitelmat ovat käyneet kuumina jo useamman kuukauden ajan. – Etäisyys on Norjaan kohtuullinen. Ei yleensä tule hiki pukiessa. Liikkuminen on helppoa, kun omat laitteet kulkevat autossa mukana, reilut 30 kertaa Norjan vesillä sukeltamassa käynyt Hietanen kertoo. Norjan reissulla voi saada saaliiksi vaikka kissakalan. Lampulla yöaikaan kohteiden katselu antaa paljon enemmän värejä päiväsukelluksiin verrattuna. Tulevana kesänä mieli halajaa jälleen Norjaan, mahdollisesti Narvikiin tai Lofooteille. Kotimaisten sukelluskohteiden lisäksi Norja ja Viro houkuttelevat vaivattomuutensa ja läheisen sijaintinsa takia. L uhankalainen Jyrki Hietanen ylistää Norjan vesiä. Erityisen mukavana Hietanen pitää mahdollisuutta yösukelluksille. – Kellonajalla ei ole merkitystä, kun valoa on pinnalla ympäri vuorokauden. Yöaikaan sukellusnäkyvyys on kuitenkin ihan kohtuullinen myös ilman lamppua, tosin silloin ei juurikaan erota värejä.
Sukellusvedet ovat Norjassa hyvät, mutta virtapaikat on huomioitava tarkkaan. Ei yleensä tule hiki pukiessa. Mielenkiintoisimmat sukelluskohteet löytyvätkin Suomenlahdelta, joka on lähellä Hännisen sydäntä. – Seuran puitteissa olemme tehneet töitä muun muassa Museovirastolle ja Sotamuseolle. Reissujen parhaita puolia sukeltamisen lisäksi ovat rantamaisemat ja olemisen vapaus. – Siellä on paljon ensimmäisen maailmansodan aikaisia saksalaisia hylkyjä upotettuina. Viron puolella on jonkin verran hylkyjä, joita ei ole niin paljon sukellettu. – Seuran puitteissa on tullut paljon sukellettua Suomenlahdella. Tärkeintä olisikin päästä auttamaan viranomaisia heidän tutkimuk- sissaan, Hänninen suunnittelee ensi kesää. Muistorikkaimmaksi hän nostaa mielenkiintoisen Scaba Flow´n Skotlannissa. seitä, turskaa ja joskus makrilleja. Kartoitamme sekä Suomen että Viron puolella olevien hylkyjen kuntoa sekä valokuvaamme ja videoimme niitä, helsinkiläisen Sukeltajat ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja kertoo. Me emme koskaan ankkuroidu veneellä hylylle, vaan poijutamme hylyn ja sukeltajat menevät narua pitkin alas, Hänninen kertoo. Sukeltaessa ja sukeltamisien välissä Hietasella onkin tapana pyytää omat ruuat merestä. Voi heitellä virvelillä sekä voi valmistaa ruuat ulkona. Hietanen on käynyt sukeltamassa niin Punaisellamerellä, Karibialla, Espanjan saarilla kuin Välimerelläkin.. Jokainen sukelluskertakin on aina erilainen, sillä pohja elää jonkin verran ja aluetta on lähes kolmen kilometrin matka. – Heinola on suhteellisen lähellä eikä siellä ole pöllyistä ongelmaa, kun virta kuskaa ne pois. – Salmissa ja matalissa vuonoissa voi olla virtauksia, jotka on syytä huomioida. Rantahiekassakin elämää Kotimaan kohteista Jyrki Hietanen kiittelee Kymijokea Heinolassa, jossa vesi on yleensä suhteellisen kirkas ja sukellettavaa aluetta melko paljon. Nykyisin hän hakeekin harrastukseltaan muita arvoja. Mielenkiintoinen Scaba Flow Viron puolella järjestetyt Museoviraston kurssit ovat innoittaneet Hännistä miettimään tulevan kesän sukelluksia Viron aluevesillä. Parikymmentä vuotta sukeltaneelle Hänniselle on kertynyt paljon muistoja myös muualta maailmalta. Joskus kohdalle osuu krotteja ja rauskujakin. – Harppuunalla voi kalastaa kissakalaa ja kampelaa. – Aika monta kertaa olen siellä ollut auttamassa museota. – Kesällä on liikkumisen vapaus, kun ei ole sidottu mökkimajoituksiin. Virvelillä saaliina on yleenstä Kuva: Pekka Loitokari. Laivat eivät tosin yleensä ole ongelma, kun niiden tulon kuulee jo kaukaa ja pinnalle noustaan kuitenkin rannan tuntumassa. Tällainenkin kuvauskohde voi löytyä Norjasta: kaapeliin kiinnittyneitä suolia 34 – Norjan ilmasto ei ole turhan kuuma. Hylyille sukellettaessa tulisi kuitenkin muistaa niiden suojelu ja arvostus. Myöhemmin sain kuulla, että hän ei selvinnyt kohtauksesta, Panu Hänninen muistelee. Ikäviltäkään tapahtumilta matkoilla ei ole voinut välttyä. Niitä voi sitten pulloja tankatessa paistaa rannalla. Panu Hänninen aloitti sukellusharrastuksen Sukeltajat ry:n avovesisukelluskursseilla. Virtaukset huomioitava Paras aika sukelluslomalle Norjaan on Jyrki Hietasen mielestä kesä, vaikka talvimatkojakin Norjaan on tullut tehtyä. Se helpottaa olemista ja reissaamista. – Maltan matkalta jäi mieleen päällimmäiseksi ensiavun antaminen vanhemmalle sukeltajalle, joka sai jonkinlaisen sairauskohtauksen. Hylkyjen kartoitus ja kuvaaminen kiinnostavat E spoolainen Panu Hänninen on sukeltanut elämässään niin paljon, että itse sukeltaminen ei ole hänelle enää itseisarvo. – Siitä se lähti ja on jatkunut jo yli 20 vuotta. Kymijoki pysyy talvellakin virtauksen ansiosta hyvin auki. Myös laivaväylät ja esimerkiksi Narvikin sataman hylyt on huomioitava. Mielenkiintoisia kohteita ovat laiturien läheisyydet, koska laiturien rakenteisiin on kiinnittynyt paljon merielämää kuten simpukoita, kelppejä, kuolleenmiehenkäsiä, merisiilejä ja paljon muuta
Kaatialassa on myös niin Kuva: Tero Malisen arkisto K irkkoniemi, Alta, Bodö, Narvik, Tromssa, nimeää tamperelainen Tero Malinen vuosien varrella suosikkikohteikseen tulleita sukelluspaikkoja Pohjois-Norjassa. Merikissoilla on hylyissä reviirinsä, ne ovat osa hylkyä eikä niihin saa koskea. Luolan suuaukko on syvässä päässä noin 30 metrissä, joten sinne meneminen vaatii paljon treenausta ja on paineilmalla sukellettavaksi vähän liian syvällä. Rantakohteet ovat mukavampia, välillä voi käydä katsomassa syvemmällä ja loppusukelluksen voi käyttää kaivelemalla rantahiekkaa, katselemalla rakkolevässä vilisevää elämää sekä monivärisiä laskuvesiruusuja ja koralleja. Kaveriporukan omatoimimatkoilla arvostetaan lähes asumattomia alueita, joissa pystyy tarvittaessa leiriytymään pusikoihin, joihin saa teltan pystyyn. – Kaatialassa pääsee sukeltamaan luoliinkin. Sukeltamisen lisäksi matkojen kohokohtiin lukeutuu harppuunakalastus. – Syvää päätä ei suositella pimeän tai huonon näkyvyyden aikaan, koska silloin on mahdollista joutua vahingossa luoliin. – Etelän kohteissa sukellusaika on maksimissaan tunti, kun Norjassa ja kotimaan kohteissa se voi olla 1,5 tunnista jopa kahteen tuntiin. – Hylyiltä ei voi kalastaa, se on ehdottomasti kiellettyä. Sitä paitsi jopa 20-kiloiset merikissat voivat olla vaarallisia. Soili Kaivosoja 35. Hylyissä asuvien merikissojen koskemattomuutta ja luontoa yleensäkin tulee kuitenkin kunnioittaa. sanottu turistiluola. Merivuokkometsä. – Nuorempana tuli käytyä siellä pienelläkin budjetilla, 18 vuotta sitten ensimmäisen kerran Norjassa sukeltanut Malinen kertoo. Pohjois-Norjan vesillä paljon sotalaivahylkyjä Hyvä maine Norjassa Suomalaisilla sukeltajilla on hyvä maine norjalaisten silmissä. Sieltä löytyy monenlaista elämää, Jyrki Hietanen kertoo. Kotimainen Kaatiala Harjoittelupaikkana toimivan Tampereen Kaukajärven lisäksi Malinen nostaa kotimaan kohteista ykköseksi Kaatialan louhoksen Kuortaneella, Pohjanmaalla. Pohjois-Norjaan vetävät erityisesti toisen maailmansodan aikaiset hylyt, joita Norjan vesillä riittää. Tero Malinen ystävineen sukellusmatkalla Norjassa. Hyvän näkyvyyden aikana sitä riskiä ei kuitenkaan ole, tekniikkasukellukseenkin perehtynyt 18 vuotta sukeltanut Tero Malinen kertoo. Omatoimimatkailu on helpompaa, mikäli tuntee ihmisiä sieltä, Malinen neuvoo. – Itse en ole kovin innostunut sukeltamaan hylyille, jos pohjassa on vain joku rautakasa, jota katsellaan. – Paikalliset ihmiset suhtautuvat suomalaisiin suopeasti. – Siellä on paljon aika koskemattomia sotalaivahylkyjä. Tero Malinen toivookin, että se myös pysyisi sellaisena. Tero Malinen ei ole lyönyt vielä lukkoon seuraavaa sukellusmatkaa, mutta uskoo, että suuntaa ensi kesänä kohti Narvikia. Valvonta on hyvä, mutta vaatii myös luvat sukeltamiselle, Rauma-Repola Diving Clubiin, Savonlinnan Urheilusukeltajiin ja Tekniikkasukeltajat Finlandiin kuuluva Malinen kertoo
Kalakoto on uuden luontopo- Lari Jauhiainen toteuttaa Kalakodon seuraksi simpukkaa. Sukeltajan Maailmassa on jo aikaisemmin kerrottu Dalskärin Kalakodosta. D alskär on Metsähallituksen isännöimä saari Saaristomerellä Gulgronan selällä. Saaristomeren alueella ensimmäinen sukeltajille tarkoitettu luontopolku sijaitsee Stora Hästön saaren tuntumassa, linnuntietä kuuden mailin päässä Saaristokeskus Korpoströmistä lounaaseen. Se on hieno saari keskellä aavaa. Taustalla Enni Lehtonen mittailee majakkaansa. Saaristomeren pohjaan nousee patsaspuisto Kalakoto saa seuraa Saaristomeren viiden metrin syvyydestä löytyvä Kalakoto saa seuraa patsaspuistosta. Se sijaitsee kolmisen mailia Gulgronan saaresta, Helsinkiholmasta kuutisen mailia ja alle kymmenen mailia Paraisten portista. Perillä kuitenkin odottaa suojaisa poukama retkipalveluineen ja lähes koskemattomine luontoineen. 36. Metsähallitus on suunnitellut Kalakodon läheisyyteen meren pohjaan myös toista sukeltajille suunnattua kokemuspolkua. TSYK:n teknisen työn tiloissa Kalakoto-projektia pohtimassa vasemmalta lehtori Nina Brander, taiteilija Miika Karttunen, kuvaamataidon lehtori Marja Haapakangas ja betonista vastaavan Hartela Oy:n edustaja Risto Niinivirta. Toinen puoli on jo valmis ja toinen on työn alla. Kalakoto on taiteilija Armi Nurmisen massiivinen, betonista valettu veistos, joka on laskettu merelliseen elementtiinsä vuonna 2011. Kalakoto odottaa sukeltajaa Dalskärin etelärannan tuntumassa pienen luodon suojassa viiden metrin syvyydessä ja vajaan kahden metrin syvyydellä pinnalta. Dalskärin saavuttaminen edellyttää venematkaa
– Matkan aikana suunnitelmat hieman muuttuivat. Viime syksy ja kulunut talvi ovat olleet kiihkeän suunnittelun, karsinnan ja toteutuksen aikaa. Hänellä on kokemusta tällä tavalla tehdyistä teoksista. Opiskelijat jatkavat runkojen valmistamista. Jos onkin, niin niiden lähtökohta ei ole meriluonnossa itsessään, kuten Kalakodossa ja näissä sen seuralaisissa. lijoiden tuodessa teoksiensa metallisia runkoja varastosta. Merenneidon pään aihio vaatii hitsausta. Jouko Moisala. Taidetta saaristoon Kalakodon vesiympäristöön sijoitettavat teokset eivät ole jääneet vain ajatuksen tasolle. Kalakodon seuralaiset Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion (TSYK) opiskelijat opettajineen kävivät Metsähallituksen kutsumina tutustumassa Kalakodon ympäristöön sekä maalla että meressä viime toukokuussa. Yksinään, simpukoiden peittämänä se on odottanut seuraa jo pian kolme vuotta. Ajatuksena oli, että TSYK ottaisi hoitaakseen opiskeluunsa liittyen projektin, jonka tuloksena Kalakoto saisi seurakseen ”patsaspuiston”. Opiskelijoiden teokset kommunikoivat ympäristönsä kanssa. 37 on ollut palo tehdä ja ennen kaikkea nähdä työnsä tulokset. – Suomessa ei vedenalaista taidetta juurikaan ole. – Lukion opetussuunnitelmassa kyse on eri oppiaineiden integraatiosta. Monet ovat tehneet asioita, joita eivät edes ole kuvitelleet osaavansa. – Opiskelijat ovat innokkaita, aktiivisia ja ahkeria, kertoo Marja Haapakoski. Heistä voi todella olla ylpeitä! Opiskelijat ovat Haapakosken mukaan myös sisäistäneet tekevänsä jotakin erikoista. Muutos tehtiin, koska mukaan saatiin ohjaava taiteilija Miika Karttunen. Aikaa on vielä, betonityöt tehdään huhtikuussa. Jokaisen oppiaineen opetuksen puitteissa on paneuduttu erityisesti myös tämän projektin suunnitteluun ja toteutukseen. Olennaisen kuvaamataidon lisäksi mukana ovat kiinteästi maantieto, historia ja biologia. Työn alla ja lähes loppuvaiheessa on nyt kuusi työtä. – Toteutus voidaan tiivistää ympäristötaiteen luomiseksi saaristoon, kertoo kuvaamataidon lehtori Marja Haapakoski. lun alku. Varastosta tuodaan simpukkaa, saaristomäntyä, majakkaa, merenneitoa ja merikotkaa. Taideteoksia syntyy TSYK:n teknisen työn luokassa syntyy melkoinen kuhina opiske- Saara-Maria Muurisen ja Jaana Pääkön työ on merikotka. Ella Töyrylä on mukana neljän opiskelijan ryhmässä, joka toteuttaa merenneitoa. Se ei ainoastaan karkottaisi Kalakodon yksinäisyyttä, vaan toimisi myös sukeltajille tarkoitettuna osana Dalskärin luontopolkua. Aluksi aiheesta on tehty kipsimalli. Seuraavaksi tehdään kehikko betonivalua varten. Lopullisessa toteutuksessa tehdään kuitenkin ensin aiheesta rungot, joihin betoni muotoillaan käsin. – Toteutuksessa on joutunut tekemään kaikkea. Heillä Niko Penttilä (takana) ja Eemil Heimo rakentavat saaristolaismäntyä. Hitsaustyötä on riittänyt. Lisäksi projektissa mukana oleva lehtori Nina Brander on tehnyt vastaavia teoksia juuri Karttusen ohjauksessa. Jotta polku olisi mahdollisimman monen tavoitettavissa, patsaiden tuli olla tavoitettavissa myös snorklaten. Aluksi suunnitelmissa oli tehdä teoksille muotit betonivalua varten, eli sama toteutus kuin Kalakodolla
– Nopeuspuolella sukelluspulloa työnnetään edessä ja edetään monoräpylällä. S ukellussuunnistuksen aktiivisin aika sijoittui 1970- ja 1980-lukujen taitteeseen, jolloin Suomessakin oli paljon lajin harrastajia. X-luokassa oli vapaat laitteet, esimerkiksi pitkät räpylät tai monoräpylä sekä sukelluspullo edessä työnnettynä varustettuna erikoisella kilpailukompassi-matkamittari -yhdistelmällä sekä karttalevyllä. Muun muassa perustajajäseniin kuuluvat Pekka Weckman, Matti Parkki ja Ismo Rauhala. Nopeutta tai tarkkuutta Sukellussuunnistaminen on pinnan alla, muutaman metrin syvyydessä tapahtuvaa suunnistamista, jossa etsitään rasteja kuten kuivan maankin suunnistuksessa. Sukellussuunistus hiipui kuitenkin 1990-luvun puolivälissä. Vaihtoehtoina Ahvenistolla kisaamassa Ismo Rauhala ja Matti Parkki. – Sukellussuunnistusta harrastetaan edelleenkin jonkin verran Venäjällä sekä Itä-Euroopassa, Auvinen kertoo. Pintaan ei saa tulla ennen maalia. Hannu Tourneur ja Juhani Auvinen ovat itse kilpailleet viimeksi sukellussuunnistuksessa vuonna 1997. Lajien sisällä oli vielä jako luokkiin. ovat muun muassa nopeus ja tarkkuus tai pelkästään tarkkuusurheilu. Yksilö- ja parikilpailut Hannu Tourneur (vas.) ja Juhani Auvinen ovat kokeneita sukellussuunnistajia. Lisäksi olivat kansainväliset Mrata, tähtirata sekä 5-pisterata, joissa suunnistettiin myös vapailla välineillä. Suomessa lajia kehittivät muun muassa Per-Olof ”Prolle” Jansson ja Peter Jansson, jotka rakentelivat suunnistuslaitteita suu-. Toisena vaihtoehtona on 38 Kun Nastolan Sukellussuunnistajat aloitti kilpailutoiminnan 1980-luvun alkupuolella, harrastettiin aluksi kansallisia lajeja pari- ja yksilökilpailuina. SM- ja PM-menestystä Juhani Auvisella ja Hannu Tourneurilla on hallussaan molemmilla sekä SM- että PM-mitaleita. Myös Nastolan Sukellussuunnistajien toiminnassa oli notkahdus 1990-luvun alkupuolella. Tarkkuuspuolella varusteissa on eri vaihtoehtoja. Nyt lajin harrastajia on enää kourallinen. – Oman yhdistyksemme toiminnassa sitä harrastetaan enää satunnaisesti. Sen jälkeen toiminta on keskittynyt laitesukellukseen. Kilpailuista on jäljellä enää Pastorin Pytty, Suomen vanhin sukellussuunnistuskilpailu, joka on nykyisin Urheilusukeltajat ry:n sisäinen mestaruuskilpailu. Juhani Auvinen ja Hannu Tourneur suorittivat kouluttajakurssit ja niin kurssitoiminta saa- tiin uudelleen käyntiin. Sukellussuunnistamisessa on useita eri alalajeja, joiden kautta ratoja voi suorittaa. Avainhenkilöiden paikkakunnalta muuttojen jälkeen seurassa ei ollut kouluttajia, eikä toimintaa voinut ylläpitää ilman laitesukelluskursseja. K-luokassa oli vakiovälineet, muun muassa pullot selässä, marssikompassi ja normiräpylät. tarkkuussuunnistus, jossa on tarkoituksena osua yleensä rantaviivalle laitetun maalinarun keskelle muutaman kulman kautta sukeltaen. – Aktiivikautena seurassamme oli useita SM- ja PM-tasolla menestyneitä harrastajia. Nykyisin Suomessa ei enää kilpailla virallisesti. Suurin huuma 1980-luvun alussa Sukellussuunnistajia enää kourallinen Sukellussuunnistus eli kukoistuskauttaan 30-40 vuotta sitten. Siinä mitataan tarkkuutta. – Rasteina ovat pinnan alla olevat poijut, jotka eivät näy pinnalle
Erityisesti harjoituksissa miehet ovat törmänneet mitä ihmeellisimpiin tavaroihin, joita ihmiset ovat pudottaneet veneestä tai jättäneet järven jäälle, josta ne jäiden sulettua ovat joutuneet veteen. Alueilla järjestettiin useammatkin arvokilpailut. Kouluttajan näkökulmasta korostan aina turvamääräysten noudattamista. Vaatii paljon työtä, ennen kuin itse lajia pääsee harrastamaan. Yhtä tärkeää kuin itse sukeltaminen on harrastuksessa sosiaalinen puoli, jota molemmat pitävät tärkeänä. Pääkohteina kotivesien sukelluksille ja leireillä ovat muun muassa Jyrängön virta Heinolassa, Päijänne, Vuohijärvi sekä Suomenlahden hylyt. Jukka Juuti ja Juhani Auvinen valmistautumassa yösuunnistukseen. – Näissä tapauksissa on usein ollut vääränlaista uutisointia. – Vastaan on tullut niin saunan kiuas, auton runko kuin jättimäinen rapumertakin, Auvinen muistelee. Varovaisuutta iän myötä Nastolalaiset ovat kilpailleet usein Vierumäellä. Jälkeenpäin voi usein vain arvuutella mitä on tapahtunut. Sukellussuunnistuskilpailu Vierumäellä vuonna 1987. Sitä kautta kilpailut vähenivät ja harrastus hiipui. Yösuunnistuksessa on oma hohtonsa, Juhani Auvinen kertoo. Sukellusmatkoja tehdään vuosittain myös Norjaan. Kaikki kun ei ole aina sitä miltä näyttää. Nykyään pääasiallisena toimintamuotona on ympärivuotinen laitesukellus ja nuorisotoiminta. Auvinen ja Tourneur myöntävät, että iän myötä sukeltamiseen suh- tautuu varovaisemmin. Aikaa kuluu matkoihin ja pukeutumiseen, jona aikana kaverien kanssa tulee vaihdettua kuulumiset ja pakolliset tarinanheitot. Soili Kaivosoja Kuvat: Juhani Auvinen ja Hannu Tourneur Nastolasta lomaillaan Norjaan ja Punaisellemerelle Kun Nastolaan alettiin suunnitella uimahallia, aktivoituivat ennen lähinnä Lahdessa sukeltamassa käyneet nastolalaiset sukeltajat oman seuran perustamiseen. Kokemus on tehnyt selkeästi varovaisemmaksi. – Nykyisin ei ole enää tarvetta lähteä tekemään riskisukelluksia. Se vaati kyllä jonkun verran keskittymistä, kun veden alla yritti miettiä 180 astetta toiseen suuntaan. Miehet eivät suoralta kädeltä halua kommentoida viime aikoina tapahtuneita sukellusonnettomuuksia. Auton runkoja ja kiuas 1980-luvulta lähtien sukeltamista harrastaneilla miehillä on paljon mukavia – sekä vähemmän mukavia – muistoja sukellussuunnistuksen parista. – Itse pidin ehkä eniten yökilpailuista ja varsinkin Ahveniston lammen radoista. – Sukeltaminen on henkisesti ja ruumiillisesti aika kova laji, Juhani Auvinen ja Hannu Tourneur toteavat. Laji vaihtunut toisiin Syitä sukellussuunnistuksen hiipumiseen on useita. – Silloin ei auttanut kuin ottaa kompassi toisin päin käteen. Silloin olisi kyseessä K- eli marssikompassiluokka. Sukellusleirejä ja -matkoja järjestetään vuosittain. – Suunnistuskilpailussa ei juurikaan pääse näkemään mitä kaikkea pohjassa on, koska suunnistaminen tapahtuu välivedessä, noin kahden, kolmen metrin syvyydessä. Punaisellemerelle järjestetään matka aina, kun kiinnostusta löytyy riittävästi. Sukellussuunnistajat ry perustettiin 11.9.1983. – Aktiivisin harrastusporukka on vaihtanut sukellussuunnistuksen muihin lajeihin. – Myös radan tekemisessä ja ylläpitämisessä on omat haasteensa. 39. Tähän oli myös sosiaalista tilausta, koska seuran perustajajäsenet olivat kiinnostuneet erilaisista sukelluksen kilpailulajeista kuten sukelluskalastuksesta, sukellussuunnistuksesta, räpyläuinnista sekä lisäksi junioritoiminnasta. – Viimeisimmistä kilpailuistamme tulee jo kuluneeksi toistakymmentä vuotta, Auvinen ja Tourneur laskeskelevat. – Itse sukeltaminen on tässä harrastuksessa aina se lyhin hetki. Seura järjestää laitesukelluksen peruskursseja kerran vuodessa ja jatkokursseja tarvittaessa. Hannu Tourneur muistelee kerran lähteneensä suunnistamaan niin, että oli ottanut suunnistusradan muistiin peilikuvana. Ja kilpailussahan mennään usein veren maku suussa, miehet naureskelevat. Jäseniä seurassa on noin 80. Rata peilikuvana Täysin eksymään miehet eivät harrastuksen parissa ole joutuneet, mutta melkein kuitenkin. Se oli sen ajan huuma. Lisäksi tietysti on oltava erilliset kilpailuvarusteet, jotka on pääsääntöisesti joko tehtävä tai teetettävä erikseen ja pidettävä kunnossa, kertoo Auvinen. – Ne ovat kuitenkin vasta suunnitteluasteella, Tourneur kertoo. Seuran sisällä on ollut puhetta, että tulevien leirien yhteydessä voitaisiin järjestää sukellussuunnistuskilpailuja. He olivat myös mentoreina, kun suunnistusratoja rakennettiin Nastolaan ja Vierumäelle. rella sydämellä
Wing Havaijilla saa sukelluskaverikseen jättiläisen Iltasukellukselle mantojen kanssa Havaijin saarella voi sukeltaa mantojen kanssa. 40. Kuva: James L. Mantat kasvavat jopa viisi metriä leveiksi ja 800-kiloisiksi. Nämä viisimetriset ja jopa 800-kiloiset lempeät jättiläiset ilmaantuvat paikalle joka ilta
Kuin jedit tähtien sodasta Me sukeltajat olemme kuin tähtien sodasta. Ne näyttävät kuin ufoilta, soikeiden alusten pohjassa. Mantasukellus on maailman rankingissa kymmenen kiehtovimman yösukellukseksen joukossa. Jos yrittäisin uida suusta sisään, varmaankin mahtuisin, suuaukko on niin valtava. Siinä tuntee isompikin äijä itsensä aika muurahaiseksi näiden lempeiden jättiläisten rinnalla. Honu Diversien veneeseen. Kun hyppään veteen on selvää, ettei 14 paunaa ollut ainakaan liikaa. Mantat eivät täällä ujostele, ja näitä Manta Alfrideja näkee täällä useimmilla sukelluksilla puolesta tusinasta tusinaan. Yön pimeydestä lampun valokeilaan uiva manta on pitkälti yli 500 kiloa. Yösukellus valtavien mantarauskujen (Manta Ray) keskellä on Havaijin saariryhmän suurimman saaren erikoisuus. Taskulamput säteilevät kirkkaasti kuin soihdut tai nuotion liekit kohti pintaa. Yllättäen kuitenkin myrsky ja viileä yö on myllännyt pinnan ja pohjassa vesi on miellyttävämmän lämpöistä. Nostan painojen määrää kymmenestä paunasta 14 paunaan eli 6,35 kiloon. Surffilautojen ympärillä räpistelee snorklaajia, joskin heitä ei juuri huomaa meren tyrskyistä, ellei tietäisi hakea jalkapareja. Rykelmä sukeltajia alkaa muistuttaa pitkää soihtukulkuetta, koska porukkaa on tullut paikalle myös muista sukellusliikkeistä. N HYPPÄÄN SATAMASSA Kona äkyä on vaikea uskoa todeksi. Sekin on selvää, että paksu märkäpuku tulee tarpeeseen: vesi on vilpoista kuin mökkilaiturilta alkukesästä. Valo houkuttelee planktonia ja planktoni houkutte- SUKELLUSKOHDE: Ho’ona Bay SYVYYS: 5-8 metriä NÄKYVYYS: 20-30 metriä VEDEN LÄMPÖTILA: 20 C VIRTAUS: Ei LUOKITUS: Soveltuu myös aloittelijoille ja snorklaajille 41 lee illan pääesiintyjiä, mantoja. Mantan suu on apposen auki sen hotkiessa planktonia. Nyt ei puhuta pienistä veijareista, Havaijin mantat ovat jättiläisiä, jopa viisi metriä leveitä ja 800-kiloisia. Pohjassa on kuitenkin mukavasti tilaa kaikille.. Pinnassa on myös valoja. Laitamme lamppumme valomiekkoina osoittamaan kohti meren pauhaavaa pintaa ja taivasta. Havaijilla näkyvyys on yleensä loistava. Valomiekkamme säde houkuttelee merimaailman örkit paikalle: mantat, mureenat sekä punaiset oravakalat (Squirrel fish). Näen kitalaen, se muistuttaa luurankoa tai seepran viiruja. Alukset osoittautuvat surffilaudoiksi, joihin on kiinnitetty lamppuja. – Tulet tarvitsemaan enemmän painoja tämän paksun märkäpuvun kanssa kuin normaalisti, kouluttajana toimiva Paul opastaa. Yllätys on melkoinen kun odotan pohjassa olevan hyistä vettä. Se on leveä lättänä: siipien väli on neljä metriä. Ennemminkin voisi kyllä puhua laivasta – tilaa on 16 sukeltajalle sekä sukelluskouluttajille ja miehistölle
Tuolloin voi tehdä sukeltajien kultaisen reitin ja nähdä vain muutaman tunnin lennon päässä Marshall-saaret (Raycrew Dive Club), Kosraen (Nautilus Dive Resort), Pohnpein ja edelleen monet muut mahtavat saaret, kuten Palaun (Sam’s Tours) ja hylyistään tunnetun Chuuk (Truk Odyssey). Kuva: James L. Lentokentältä on syytä vuokrata auto, ilman sitä ei jenkkilässä juuri selviä. Honolulusta Havaijin saarelle Havaijille yleensä lennetään Honoluluun, Oahun saarelle. Konu Hona Diversien kalusto on huippuluokkaa. Havaijilla pääsee lähituntumaan valtavien mantarauskujen kanssa. Sieltä voi lentää sitten Havaijin saarelle, jolla on kaksi lentokenttää: Kona ja Hilo. sheratonkona.com, puh: +1 808 930 4900), Kona Honu Diversiin (maggie_a@konahonusdivers.com, puh: +1 808 324 4668) ja Kilauea Lodgeen (stay@kilauealodge.com, puh: +1 808-9677366). Laivalla on tilaa 16 sukeltajalle sekä sukelluskouluttajille ja miehistölle. Kona on hieman lähempänä mantasukellusta. Krateerin reunalle ei saa mennä turvallisuussyistä. expedia.com tai www.kayak.com –sivustoilla. Mustuneet laavakentät ja luolat ovat myös jännittäviä – laavaluoliin voi tutustua myös Kona Honu Diversien kanssa veden alla; tarjolla on muun muassa sukelluskohteet Big Arch ja Carousel Cave. Sheraton Kona Resort & Spa on toimiva yöpymisratkaisu lähellä Kailua-Konan kylää: hotellin Rays on the Bay - merenrantabaarista voi ihailla mantoja myös cocktail-drinkki kourassa. Havaijin voi yhdistää myös maailmanympärilippuun edullisesti. Hertzin viikkovuokrahinta ei päätä huimannut: noin 200 euroa/viikko + 40 euron päivälisä Corollasta amerikanrautaan, Dodge Challenger R/T Classiciin. Wing Sesonki määrää hinnan Hinnat vaihtelevat sesongin ja ryhmän koon mukaan. Yhtenä vaihtoehtona on saapua Konaan ja lentää pois Hilosta, jolloin voi käydä ihailemassa Hawaijin saaren aktiivista tulivuorta! Krateeri on vaikuttava näky yöaikaan, se hohkaa punaista valoa korkealle taivaalle. Tulivuoriseikkailun eittämättä paras yöpymiskohde on tunnelmallinen (tuli)vuoristohotelli Kilauea Lodge, jossa on myös varsin hyvä ravintola. Wing 42. Mantarauskuja näkee Havaijilla lähestulkoon joka ilta. Lentohintoja on kätevä vertailla esimerkiksi www. On syytä ottaa yhteyttä suoraan Sheraton Kona Resort and Spa:n (www. Kuva: James L
Lefty oli tuolloin arvioilta 20-vuotias. Lisätietoja tuotteista: www.ewdive.com Puh. Juhani Parta Epoquen erittäin tehokas mutta pieni ladattava sukeltajan valaisin. Ensimmäinen Havaijin saaren vesissä nähty manta on Lefty, 12-jalkainen leveä (3,66 metriä), kesäkuun 1. Nyt on mitä ihmetellä! Hawaijin mantasukellus on lähestulkoon takuuvarma menestys – mantoja nähdään käytännössä joka ilta. Sitten tärähtää sellainen mantatäysosuma, että bingomummolta tipahtaisi tekarit! Pimeydestä esiin liitää Koie¸ elokuun 17. Mikäli sukeltaja löytää mantan, jota ei tietokannasta löydy, voi hän nimetä sen. Kuva: Pucci Ensin tulee Koie Illan päähenkilöitä ei kuitenkaan näy. Sitten ne filteröivät vedesta planktonit ja merivesi tulee niiden kiduksista ulos. Kun oma valomiekkani säde alkaa täyttyä hyttysten oloisista pikkukavereista, Koie päättää tulla päin näköä. 0207 280 490 info@ewdive.com 43 Virallinen IKELITE maahantuoja.. Paljon sen pitää syödäkin: mantat syövät päivässä 1-2 prosenttia elopainostaan. Mantat jaksaisivat kyllä nauttia nuotiomme eväistä tuntitolkulla, mutta on aika suunnata kohta laivaa. Koie on aikamoinen akrobaatti, se pyörii suurissa ympyröissä planktonia hotkien. Kirjoittaja Juhani Parta rinkilöitä leipomassa. Havaijilta löytyy myös hienoja vedenalaisia laavakenttiä, luolia ja koralliriuttoja. Naaraat kasvavat uroita suuremmiksi. 3 tehoaluetta sekä vilkku. Koie on myös helppo tunnistaa toisesta syystä: tämän naaraan vasen suupieli (cephalic fin) on leikkaantunut poikki. Matkalla näemme vielä tiikerimureenan, barrakudan ja rapuja öisissä touhuissaan. Manta ei ole kuitenkaan mikään pölvästi, se osaa taitavasti väistää nokkakolarin ja viuhahtaa kymmenen sentin päästä pääni yli tyhjentäen valomiekkani hyttyssaaliin. Mantat ovat jättiläisiä, jopa viisi metriä leveitä ja 800-kiloisia. Sen tunnistaa vatsan värityksestä: valkoisessa vatsassa on musta W. Teho 1000 lumenia. Valaisin sukeltajalle EL1000 sekä vedenalaiseen kuvaukseen EL1000video. Se tarkoittaa tämän veijarin tapauksessa pitkälti yli kymmenen kiloa planktonia! Mantoja joka ilta Paikalle pärähtää ensin pari muuta mantaa ja sitten kolme lisää. Se tarttui jokunen vuosi sitten kalastajien verkkoihin. Tarjoushinta vain 139 euroa. Turvapysähdyksellä on aikaa kikkailuun. päivänä 2001 ensimmäisen kerran bongattu manta ray. Tämä seniori porskuttaa menemään Havaijin vesillä edelleen, nyt yli 60-vuotiaana! Yksi suurimmista mantoista Havaijilla on Big Bertha (Paksu Bertta), 16 jalkaa eli 4,88 metriä leveä! Maailmalla on löydetty jopa 20 jalkaa eli 6,10 metriä leveitä mantoja. päivänä 1979 löydetty yksilö. Lefty ja Paksu Bertta Mantojen vatsan täplät ovat jokaisella kalalla erilaiset. Ne tuntuvat optimoivan tarkasti jokaisen valomiekan planktonit. Mantat pyörivät ympyrää pysty- ja vaakasuunnassa. Koien siipien väliksi arvioidaan mantapacific.org -tietokannassa 7-9 jalkaa mutta sukelluskouluttaja Paul arvioi ennemminkin nykykooksi 12 jalkaa eli 3,66 metriä. Uroksen tunnistaa paritteluun tarkoitetusta takaevästä (Clasper). Alkaa tulla pikku hiljaa kylmä. Huh, jäin siis yli 500-kiloisen tankin alle! Mantat ottavat planktonirikasta merivettä suusta sisään kuin suihkukoneen moottori imee ilmaa
Upeita sukeltajan lomakohteita ovat myös Azorit, Honduras ja Meksiko. Yhdessä Aruban ja Curaçaon kanssa se muodostaa ABCsaariksi kutsutun saariryhmän Venezuelan rannikon edustalla, Saressalo selvittää. Star Light Toursin Timo Saressalo suosittelee sukeltavalle lomalaiselle Hollannin entisiä siirtomaasaaria eli niin sanottuja 44 ABC-saaria eli Curacaota, Arubaa ja Bonairea. Bonaire on oma erityisasemassa oleva kuntansa. Sukelluskohteita on niin paljon, ettei ihmisen elinikä taida niiden kaikkien kiertämiseen edes riittää. Kun puhutaan Karibiasta sukelluskohteena, puhutaan myös runsaudensarvesta. Ne kaikki kuuluvat Hollannille. – Saaret ovat vain noin parinkymmenen minuutin lentomatkan päässä toisistaan. K un sukeltaja lähtee Karibialle, kohde on syytä valita huolella ja tehdä perusteelliset valmistelut. Bonaire, Saba ja Sint Eustatius saivat erityskunnan aseman, ja Sint Maartenista ja Curaçaosta tehtiin autonomisia valtioita. Azorit, Honduras ja Meksiko ovat kokemisen arvoisia Karibialta voi löytyä sukeltajan paratiisi Karibia tarjoaa sukeltajille kirkasta vettä, hienot korallit ja runsaan kalaston. Bonaire oli vuoteen 2010 asti osa Alankomaiden Antilleja, joka hajotettiin viime vuoden lokakuussa. Olosuhteet eri puolilla Karibiaa voivat vaihdella runsaasti. Toiseksi vaihtoehdoksi Timo
Hondurasin kaksi kenties tunnetuinta sukelluskohdetta ovat saaret Roatana ja Utila. Azoreiden vesi on kesällä 22-23-asteista eli kohtuullisen lämmintä kohteen sijainti huomioiden. Kuva: Pasi Relanto/Divetravel Finland Saressalo nostaa Ranskan hallinnoimat Martinquen ja Guadalupen. (jk) Rauskut ja sukeltajat ovat kumppaneita veden alla. Luolissa kannattaa sukeltaa asiantuntevan oppaan mukana, sanoo Koski. Bonaire on erittäin tunnettu sukelluskohteena, mutta kolmesta saaresta vähiten turistien kansoittama. Meksikossa ja Kuubassa kannattaa ehdottomasti varata aikaa myös muuhun kuin sukeltamiseen. Hondurasiin tai Kuubaan Tarja Koski on sukeltanut myös Hondurasissa ja Kuubassa. Meksikossa ja koko Väli-Amerikassa hintataso on kalliimpi kuin esimerkiksi Aasiassa. Saarista maininnan ansaitsee sukelluspaikkana ainakin Isla de Juventud. – Cenotet eivät edellytä luolasukelluskokemusta, vaan niihin voi sukeltaa myös aloittelija, osassa voi jopa snorklata rajatulla alueella. Meksikon erikoisuutena maanalaiset järvet Kuvat: Pasi Relanto/Divetravel Finland Meksiko tarjoaa sukeltajille hyviä kohteita, joista Jukatanin niemimaa muodostaa hyvän alueen. kolmelle saarelle. Myös painekammio on tarvittaessa käytössä. Koko Karibian aluetta ajatellen matkustusta kannattaa välttää hurrikaanikautena eli noin heinäkuusta lokakuun loppuun. Sukeltajalle alue tarjoaa kirkkaat vedet ja hienon luonnon. Cenotet ovat kirkasvetisiä ja karuja järviä, jossa osassa on murtovettä, osassa makeaa vettä. Rannikolla voi kohdata koralleita ja esimerkiksi valashaita, sanoo Tarja Koski Kilroy Travelsista. – Roatan on näistä suurempi ja saarella on myös kansainvälinen lentokenttä. Hollannin hallinnoimilla saarilla hintataso on myös edullisempi kuin Ranskan siirtomaissa. Järvet ovat pääosin maan alla, mutta osaan pääsee myös luonnonvaloa. Meksikon kohteissa keskihinta on noin 50 euroa per yö. Rannikolla sijaitsevat Cancun, Tulum ja Playa del Carmen sekä Cozumelin saari ovat sukeltajille hyviä kohteita. Isoa osaa Karibiasta vaivaavat hurrikaanit kesäkuusta alkusyksyyn, jolloin saattaa sataa viikonkin, eikä esimerkiksi sukelluksia voida juurikaan tehdä, Saressalo sanoo. Saarista Bonaire on sukeltajien suosiossa. Saressalon mukaan saarilta on saatavilla kaikki terveydenhuollon palvelut. Cozumel sijaitsee parin tunnin lauttamatkan päässä rannikolta. – Aruballa ja Curacaolla on enimmäkseen kolmen tähden hotelleja ja muutenkin majoitustarjonnassa on edullisempia vaihtoehtoja. Keskus on kuitenkin hyvä ja rauhallinen paikka. Hintataso on sama kuin Meksikossa. – Hollannin saarien suurena etuna on niiden sijainti hurrikaanivyöhykkeen ulkopuolella, mikä antaa mahdollisuudet ympärivuotiseen sukellukseen. Hylkyjä on runsaasti vanhoista merirosvolaivoista alkaen. Eliöstöä ei cenoteissa juurikaan ole. – Koska saarten väliset etäisyydet ovat lyhyet, voimme järjestää matkan ulottumaan vaikka kaikille 45. Utilassa ei ole juurikaan palveluita, vaan saarella tullaan vain sukeltamaan. Kuuban läntisimmässä pisteessä Maria La Gordassa on sukelluskeskus, mutta lähimmät kylät ovat kymmenien kilometrin päässä. Koko Jukatanin niemimaata leimaavat cenotet eli maanalaiset järvet. Kuuban etelärannikolla Cienfuegosin edustalla ja Sikojenlahdella on runsaasti hylkyjä. – Myös hylkyjä on runsaasti vanhoista merirosvolaivoista alkaen. Merenkulku on ollut vilkasta satoja vuosia, mutta rikkonaiset rannikot ovat aiheuttaneet myös havereita. Bonairella palvelut ovat Arubaa ja Curacoa heikommat, eikä esimerkiksi yöelämää tai rantalomakohteita ole. – ABC-saarten etuna on että ne sijaitsevat hirmumyrskyalueen ulkopuolella. Yleinen hintataso on eurooppalaista luokkaa. – Rannikon kohteista Playa del Carmen on palveluiltaan paras paikka ja kuitenkin Cancunia huomattavasti rauhallisempi
– Saaren sukelluskeskukset ovat tasokkaita ja kohteista aina osa on tuulelta suojassa. Jos valaita ei tavata, saavat safarin osanottajat rahansa takaisin. – Keski-Amerikassa olot ovat aika vakaat. Vesi oli kesällä 22-23-asteista eli kohtuullisen lämmintä kohteen sijainti huomioiden, sanoo Ismo Kuusisto DTF:stä. Noin kilometrin päässä S/S Oranje Nassausta sijaitsee toinen hylky, Saba. Kiinnostusta Nigaracuaa kohtaan on jo ollut. Vaikka Keski-Amerikan matkojen hintataso väistämättä nousee hieman korkeaksi, on niiden kysyntä kasvussa. Hilma Hooker soveltuu lähes ainoana hylkynä sukelluskohteeksi myös aloittelijalle, minkä takia Kuvat: Pasi Relanto/Divetravel Finland Bonairesta löytyy hieno koralliriutta 46. Curacaon vesillä on muun muassa vuonna 1906 uponnut höyryalus S/S Oranje Nassau. (jk) Bonairea ympäröi yksi maapallon parhaiten säilyneistä koralliriutoista, jonka suojelemiseksi on ryhdytty voimakkaisiin toimenpiteisiin. Azorit tunnetaan valasmatkoista DTF järjestää matkoja Atlantilla sijaitseville Azoreille, joka on suomalaisille sukeltajille vielä melko tuntematon kohde. Aruban edustalla makaa esimerkiksi vuonna 1940 uponnut aavelaiva Antilla, kun taas Bonai- ren edustalta 30 metrin syvyydestä löytyy huumeratsiassa uponnut Hilma-hylky. Onnistumisprosentti on aika korkea, koska vuorilla olevat tähystäjät ilmoittavat veneille valaista. Saarilla matkailu keskittyy sukeltamiseen, mutta Telassa on matkailijalle tarjolla esimerkiksi kulttuuria ja rantaelämää, sanoo Tapio Leskinen MayaMatkoista. Azorit eivät ole suoranaisesti Eurooppaa. Azorit soveltuvat myös P1-tason sukeltajille, mutta osa kohteista edellyttää korkeampaa kurssitustasoa. Azoreilla turisti miltei varmasti kohtaa valaan. Tämä höyrylaiva rakennettiin vuonna 1884 ja sen omisti Royal West India Company. – Ulkomerellä muutaman tunnin ajomatkan päässä on Princess Alice Bank, joka on vedenalainen vuori. Sukelluskeskukset sijaitsevat hieman kaupungin ulkopuolella mutta matka on vain joitakin kymmeniä kilometrejä. ABC-saaret ovat Karibian maineikkaimpia sukelluskohteita kristallinkirkkaiden vesien, auringon ja myös hylkyjen ansiosta. – Hondurasissa Roatanin ja Utilan saarten ohella myös Telan kaupunki on hyvä sukelluskohde. Samanlaisia isoja mereneläviä ei ole monessakaan kohteessa Euroopassa tai edes kohtuullisen lähellä Eurooppaa. Jos alamme järjestää sinne matkoja, ovat hinnat edullisemmat kuin Hondurasissa. Aluksen tuhoksi koitui voimakas myrsky 1900-luvun alussa. Bonaire on saanut lempinimen Divers’ Paradise. Telan hinnat ovat hieman edullisemmat kuin saarten matkat. Leskisen mukaan toimisto suunnittelee myös matkoja Nicaraguaan. Ne sijaitsevat laajalla alueella, 1400-1900 kilometrin päässä Portugalin rannikolta länteen. Azoreilla voi tavata mantarauskuja, valaita ja delfiinejä. – Alueen sukelluskeskukset toimivat hyvin ammattimaisesti ja hotellimme ovat yhteistyössä keskusten kanssa. Sen huippu on 32 metriä veden pinnan alapuolella ja juuri yli kilometrin alempana. – Tuota kohdetta vielä mietimme. Paikalliset matkailuyrittäjät kuljettavat turisteja sukellusten lomassa valassafareille. MayaMatkat on Etelä-Amerikan matkoihin erikoistunut toimisto, joka on alkanut järjestää myös sukellusmatkoja. Aasiassa on viime aikoina ollut erilaisia luonnonkatastrofeja mikä on saanut jotkut matkailijat miettimään muita vaihtoehtoja. Azoreilla on yhdeksän saarta, joista DTF operoi Faialilla. Azoreilla voi kohdata valaan, Nicaraguakin alkanut kiinnostaa Azoreilla luonnonmuodostelmat ovat mahtavia
– Näkyvyys voi olla parisataa jalkaa ja veden lämpötila verrattavissa kylpyveteen, Timo Saressalo kehuu. Lisäksi Ranskan alueelle lennot lähtevät Pariisista ja Hollannin alueille Amsterdamista aina aamuisin. Osa niistä on kansallispuistoja, mutta sukelluskeskus löytyy lähes saarelta kuin saarelta. Kysy lisää tai lähetä heti tiedot itsestäsi osoitteella marja.naukkarinen@karprint.fi Sukeltajan kannattaa kokea Belize Cayman-saaret, Belize, Bahama, Costa Rica ja Turks ja Cocos-saaret. Karibialla on tyypillistä, että siellä on muun muassa filmitähtien suosimia ökypaikkoja, jotka saattavat sijaita kaukana massaturismikohteista. Ranskan siirtomaissa ruoka on hieman edullisempaa kuin muilla saarilla. yöpyä eri tasoisissa hotelleissa. Saarilla on viiden tähden hotelleita ja muutenkin palveluiden taso on korkea. Suomesta Karbialle matkustaminen vaatii aina ainakin yhden koneen vaihdon, joskus kaksikin. Risteilyalus kertoo turistimassoista Karibialla voi viettää lomaa massaturismin kansoittamilla rannoilla tai löytää jopa hyvinkin rauhallisia kohteita. Azoreilla delfiinitkin ovat lähellä. Alueella puhutaan ranskaa, minkä takia etenkään amerikkalaiset turistit eivät noita kohteita kovasti suosi. Ranskan ja hollannin entiset alusmaat ovat edullisempia ja erityisesti amerikkalaisten suosimat massaturismikohteet. Kuva: Pasi Relanto/Divetravel Finland se on suosikkisukelluskohteita. 09-413 97 300 47. Kalleimmat alueet Karibialla ovat brittiläiset siirtomaa-alueet. – Saari koostuu atolleista ja riutoista, mutta siellä on sukelluskeskuksia ja paikassa voi myös Karprint Oy - Vanha Turuntie 371 - Puh. Sen sijaan esimerkiksi St Lucia on viihdemaailman tähtien suosimaa lomasaari. Karibialle matkaavan tulee varata aikaa matkantekoon. – Matka Karibian suuntaan on ajallisesti pidempi aikaeron takia. Sään vaihtelut voivat olla kuitenkin kiusana ainakin muulle lomanvietolle. Tuolloin sää voi olla sateinen ja tuulinen. Suomalaisen matkailijan kannalta Martinque ja Guadalupen ”heikkous” on myös ranskankielisyys. Suomesta ei noille aamulennoille ehdi, joten matkailijan ainoa vaihtoehto on välilasku ja mahdollinen yöpyminen joko Pariisissa tai Amsterdamissa, Saressalo opastaa. – Jos saarella pysähtyvät risteilyalukset, on se yleensä varma merkki massaturismista. – Ranska hoitaa siirtomaitaan samalla tavoin kuin muutakin maataan. – Toisaalta kesäkuukausina, etenkin elokuussa keskieurooppalaisena loma-aikana, nuo saaret ovat aika täynnä. Hurrikaanikaudeksi lasketaan kesä-syyskuu. – Hollannin alueilla, kuten Aruballa, on myös edullisia kohteita ja Ranskan alueella muun bed & breakfast -paikkoja, joita ei muualla Karibialla kovin paljon ole. Toinen Belizen kohde on Great Blue Hole, joka on ympyränmuotoinen riutta lähellä Ambergis Cayta. Martinque ja Guadalupe kuuluvat itse asiassa EU-alueeseen, kertoo Timo Saressalo. ABC-saarilla ei budjettimatkaajan suosimia aivan edullisimman hintaluokan paikkoja ole kuin muutamia. Myös hintataso on korkeampi. Juhani Karvonen Haluatko lisäansioita. Belizestä Timo Saressalo nostaa esiin Ambergris Cayen, joka sijaitsee noin puolen tunnin lentomatkan päässä Belize Citystä. Ranskassa puhutaan ainoastaan ranskaa Martinque ja Guadalupe sijaitsevat hurrikaanivyöhykkeellä ja hintataso on Hollannin alueita kalliimpi. Elokuussa emme suosittele lomaa ABC-saarilla, sanoo Saressalo. – Englantia ei saarilla juurikaan puhuta. – Olosuhteet sukellukselle eivät sinänsä ole huonot, vaikka sateet saattavat ajoittain hieman samentaa vettä. Ryhdy laadukkaiden aikakauslehtiemme TILAUSMYYJÄKSI Voit tehdä työtä kotonasi, liikkeessäsi tai missä haluat ja milloin haluat. Ambergris Cay kuuluu niihin kohteisiin, jonne on varaa myös tavallisella lomailijalla. Ranskan kielen taito on käytännössä välttämättömyys, jotta asiat tulisivat hoidetuiksi. Saat työstäsi hyvän provision. – Turismi on myös enemmän eurooppalaistyylistä ja ranskalaishenkistä, mikä viehättää muun muassa monia suomalaisia. Esimerkiksi Cayman-saarilla on useita kuitenkin pikkusaaria, joilla on hyvin rauhallista. Jos lomalainen haluaa välttää massoja ja etsii hiljaisuutta, Saressalo suosittelee Guadalopea ja Martinqueta
Vedenalaisessa työssä tarvitaan myös sinne soveltuvia työkaluja. 48. Belgialainen Jaap Stenger tunnetaan alan pioneerina. Metallia vedessä! Leikatako vai ei. Metallitöissä pinnan alla Metallia työstetään pinnan alla
Kuitenkaan ei saa unohtaa, että sukelluskelloista työtä tehneet sukeltajat olivat aikanaan kehittäneet työkaluja omiin tarpeisiinsa jo 1600-luvun alusta lähtien. Satama-alueella poistettavan aluksen osa, jonka sukeltaja on paloitellut. Vedenalaiset työkalut Nykyään melkein mikä tahansa tekninen menetelmä on sovellet49. Stenger oli liikkeessään omistaja, sukeltaja ja toimitusjohtaja, kunnes hän 40 vuoden työuran jälkeen jäi eläkkeelle vuonna 2007. On myös huomioitava, että työkaluja alkoivat suunnitella myös pinnanpäälliset ekspertit. Olennaisinta on, että työkaluja kehittivät vedenlaista työtä tekevät sukeltajat, jotka tarvitsivat niitä omiin työtehtäviinsä. HMS Valiant oli huollossa uivassa telakassa toisen maailmansodan lopulla. Hyvänä esimerkkinä on taistelulaiva HMS Valiantin korjaustyö. Polttoleikkausharjoitus Piccardjärjestelmällä. Siitä lähtien, kun oli mahdollista lähettää sukeltaja vedenalaiseen työhön, tarvittiin myös erityisesti vedenalaiseen työhön soveltuvia työkaluja. Tämä on alkanut 1800-luvun puolen välin tienoilla. Jaap Stenger on uransa aikana joutunut tekemisiin monenlaisiin metallin käsittelyihin veden alla. Neuvot ja ohjeet, joita sukeltajat antoivat, olivat erityisen arvokkaita. Heikkoutena oli - ja on edelleen -, etteivät suunnittelijat yleensä itse sukeltaneet. Räjäyttämistä on käytetty myös vedenalaisten metallinpolttoleikkausten yhteydessä päättämään työ, joka muuten voisi muodostua sukeltajille vaaralliseksi. Vaikka BDC teki muitakin töitä, pääosa tehdyistä töistä oli vedenalaisia rakennustöitä, joihin Jaap Räjähteiden käyttö Stenger itse oli erikoistunut. Varsinaisesti ei voida puhua leikkaamisesta, mutta tuloksia kuitenkin saatiin. tavissa myös veden alle. Valiantin neljästä potkurista kaksi ja kaksi peräsintä vaurioituivat pahoin. Alus olisi ollut kulkukelpoinen, mutta vaurioituneet osat aiheuttivat vaikeita tärinäongel- Kun metalliin on saatu ensimmäinen reikä, leikkaaja jatkaa polttamista haluamaansa suuntaan liikuttaen liekkiä rauhallisesti ja vakaasti eteenpäin. Sen mitä hän ei ole itse tehnyt, hän on selvittänyt asiat vanhoista manuaaleista ja myös kokeillut niitä käytännössä. Eversti Pasley täytätti metallisia kanistereita ruudilla ja pyrki niiden räjäyttämisellä siirtämään taistelulaiva Royal Georgen hylkyä Portsmouthin sataman edustalla - sittemmin RG upposi vuonna 1782. Alus oli todennäköisesti telakalle liian kookas, sillä uivatelakka yksinkertaisesti hajosi. J aap Stenger perusti vuonna 1967 Antwerpenissa Belgiassa sukellusalan rakennusliikkeen nimellä Benelux Diving Corporation. Eräs vanhimmista tavoista käsitellä metallia veden alla on rä- jähteiden käyttäminen
Sukeltajan katkaisema teräksinen patoseinä nostetaan vedestä. 50. Tämän laivalohkon irrottamiseen polttoleikkaamalla on sukeltaja joutunut tekemään pitkän päivän
Ranskalainen Piccard on hitsaus- ja polttoleikkauskaasujen automaattinen sekoitusjärjestelmä. Polttamista ei kuitenkaan tehty loppuun asti, vaan vaurioituneet osat irrotettiin lopuksi räjähdyspanoksilla. Korkeuseroa kanavassa on kymmenen metriä. Kirkkaassa vedessä ja harjoituspenkissä se tuntuu helpolta, mutta kylmässä vedessä ilman näkyvyyttä tilanne on aivan toinen. Niiden nostaminen entisten aikojen höyrykäyttöisin konein oli aikaa vievää ja työlästä. Jaap Stengerin mukaan tämän työtavan oppii vain tekemällä paljon polttoleikkausta. Syitä on ainakin kaksi. Tämä tapa soveltuu vain mataliin vesiin. Ammattisukellusta opettavissa laitoksissa sähköisten järjestelmien käyttö on ainoa opetuksen kohde. Tarkastussukeltaja toimii vedenalaisten rakenteiden tarkastajana pienimuotoisissa tarkastus- ja huoltotöissä. Tosin osa palkeista jäi pohjaan. Alkuperäinen teksti ja kuvat: Jaap Stenger Mukaileva käännös: Jouko Moisala Leikattavaa riitti Sadan viimeisen vuoden aikana sukeltajat ovat joutuneet tekemään polttoleikkaustöitä veden alla runsain määrin. Rakennettuja teräksisiä patoseiniä ei voitu korkeuserosta johtuen kokonaan poistaa, vaan ne oli polttoleikattava veden alla tietystä korkeudesta. Hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys sekä rakennus-/metallialan koulutus tai työkokemus on eduksi. Tämä joustava räjähde kiedottiin 30 mm teräksen ympärille ja teräs katkaistiin. Kun metalliin on saatu ensimmäinen reikä, leikkaaja jatkaa polttamista haluamaansa suun- taan liikuttaen liekkiä rauhallisesti ja vakaasti eteenpäin. Paksukin kettinki katkeaa pienellä räjähdepanoksella. työstä niin nopeassa tahdissa, etteivät nosturin kuljettajat pysyneet samassa tahdissa poistaessaan poikki poltettuja palkkeja pois vedestä. 044 335 6367 tai www.luksia.fi/aikuisopisto > Alkavat koulutukset > Sukellus. Pelkästään toinen maailmansota jätti jälkeensä valtavan määrän hylkyjä, joita oli raivattava. Sen aikaisinkin välinein sukeltajat selvisivät Tarkastussukeltajan tutkintoon valmistava koulutus (ammattisukeltajan ammattiUVUkinnon osatutkinto) A M M AT T I TA I T O A mia. Jaap Stengerin mukaan maksimisyvyys on vain 25 metriä. Turkulaisen sukellusyrityksen Diving Groupin sukeltaja Mauri Kalliomäki kertoo, että räjäytyspanoksia on käytetty paikoissa, joissa polttoleikkaaminen ei ahtauden takia onnistu. www.luksia.fi 51 Aloitus 11.8.2014, Lohja. Liekki palaa vedessä Lähdettäessä selvittämään varhaista polttoleikkausta veden alla usein ensimmäinen kysymys on: miten oli mahdollista saada polttoleikkausliekki jatkamaan palamista veden alla. Koulutuksen käynyt henkilö voi jatkaa vedenalaisrakentajan koulutukseen. Hakijalta ei edellytetä sukelluskokemusta. Tämän polttoleikkaustavan ajat ovat jo takana. Hakuaika päättyy 23.05.2014. 010 800 990, info@luksia.fi. Se on vaativaa. Vaurioituneet osat, noin 40 tonnia kappale, päätettiin leikata polttamalla irti. Info p. Belgialainen Jaap Stenger raskassukeltajan kypärässä. Lisätiedot: jarno.seppanen@luksia.fi, p. Tehokas ja ammattitaitoinen sukeltajaryhmä leikkasi palkit poikki mahdollisimman pitkältä veden alta hyvin nopeasti. Kanavaan rakennettiin viisi sulkua. Jaap Stenger kertoo esimerkkinä Albertin kanavan rakentamisesta 1970-luvulla Belgiassa Antwerpenista Liegeen. Vastaus on yksinkertainen: palamiseen tarvitaan nestekaasua ja happea! Sekoite palaa vedessä, kaasujen voimakas virtaus puhdistaa leikattavan pinnan kuivaksi vedestä ja liekki tavoittaa kuivan metallin pinnan, joka sulaa. Teräksen hinnan kohoaminen kuitenkin tuotti hyvin nopeasti hydrauliset järjestelmät poistamaan palkit kokonaan. Suomalaisen sukeltajan, joka käväisee vilkaisemassa S/S Park Victoryn potkuriakselin päätä, on hyvä tietää, että potkuri on aikanaan poistettu juuri räjähdyspanoksella! Nykypäivän räjäyttämisestä ja metallin leikkauksesta Jaap Stenger kertoo havaintoesityksen, jossa lyijystä valmistettu profiili täytettiin nopealla räjähteellä. Toiseksi sähköiset leikkausmenetelmät ovat syrjäyttäneet tämän tavan. Vesirakentamisessa on käytetty teräksestä tehtyjä palkkeja patoseinämärakenteina (Larsenin palkki). Työtä ei saa tehdä liian nopeasti eikä liian hitaasti
Irrotettavien akkujen valmistajat saattavat luvata valotehoiksi jopa 10 000 lumenea. – Maski kannattaa käsitellä aineella ennen jokaista sukellusta. Laatumerkkien valmistajat ilmoittavat valaisun kes52 tona sen ajan, jonka lamppu palaa täydellä tai miltei täydellä teholla, sanoo Laine. – Päävalaisimeksi hyvä vaihtoehto on 1000 lumenen kanisterivalaisin. Lentoyhtiöt eivät suostu kuljettamaan kiinteäakkuisia valaisimia ja valaisimen päätyminen lentokentän jätteisiin on suuri riski. Huurtumista voi lievittää estoaineilla Maskin huurtumiseen ei sukeltaja voi tietyissä oloissa juurikaan vaikuttaa, mutta ilmiötä voi ainakin merkittävästi lieventää huurtumisenestoaineilla . Tunnettujen valmistajien aineet ovat kuitenkin. Toisaalta kiinteäakkuiset valaisimet ovat kooltaan pienempiä, joten ne ovat usein käyttökelpoisimpia nimenomaan kotimaassa. – Irrotettava akku puoltaa paikkaansa silloin, kun sukeltaja kuljettaa valaisinta esimerkiksi lentokoneessa ulkomaille. Kanisterivalaisimet palavat yleensä nelisen tuntia. Isot kanisterimallin päävalaisimet maksavat noin 500 euroa, kun varavalaisimien hinta on noin 50 euroa. Pienessä peruspuukossa ovat kiinnitysmahdollisuudet käteen, jalkaan, vyöhön tai letkuun. S ukeltaja käyttää Suomen oloissa päävalaisinta ja varavalaisinta. Varavalaisimeksi harrastaja voi valita pienemmän mallin, jossa keila on kapea, mutta kirkas, sanoo Ville Laine EW Divesta. Aineita on markkinoilla hyvin runsaasti ja niiden ominaisuudet vaihtelevat paljon. Valoissa, puukoissa ja kiinnikkeissä riittää valinnanvaraa Varusteiden laadussa ja käyttömukavuudessa isoja eroja Hyvä valo on Suomen vesissä sukeltavalle välttämättömyys. Sukeltajalle olennaista on, että valotehoa riittää koko sukelluksen ajaksi, minkä takia valaisimen on valaistava vähintään tunti yhtä soittoa. – Valmistajat eivät välttämättä kerro, miten pitkään valaisin tuolla teholla valaisee. Sukeltajan kannattaa myös kiinnittää huomiota valaisimensa akkuihin. Puukoissa trendi on pienempään kokoon päin
Päävalojen hintahaitari on 300-1300 euroa ja valoteho jopa 4000 lumenea. Sukeltajien käyttämät puukot ovat pienentyneet. Hyvä sukeltajan puukon teräksen laatu on ruostumaton eli rst sekä hapon kestävä eli niin sanottu happonen teräs. Näiden teho on 220 lumenia. ominaisuuksiltaan tasavahvoja, sanoo Ville Laine. – Jos sukeltaja sotkeutuu verk- koon, on tuolla syvennyksellä varmasti käyttöä. – Otin oikeastaan uutta amerikkalaista Gear Keeper -jojomallia vain näytekappaleiksi. Puukon kokoa ja kiinnitystä määrittää osittain myös se, haluaako sukeltaja kantaa sitä reidessään vai kädessään. – Se antaa tasaisen valon myös syvällä, jolloin kuvattaviin kohteisiin saadaan aivan eri värit kuin tähän mennessä. Puukko on työkalu, ei taisteluase Myös sukelluspuukoissa valikoiman kirjo on valtava. Myös valokeilan kapeus ja leveys on otettava huomioon oikeaa valoa valittaessa. Suunnolla on samaa laatutasoa olevia jojoja, joihin saa kiinnitettyä kompassin tai tietokoneen. Laineen mukaan nykyinen suuntaus on pieniin puukkoihin. Valoja on tarjolla kolme eri keilanleveyttä ja kahta kokoa. Tuolloin kahvan paksuus on erilainen kuin Suomessa. Leveäkeilainen näyttää laajalla sektorilla, mutta valo heijastuu jonkin verran erilaisista hiukkasista. – Olipa kiinnike miten laadukas tahansa, se ei välttämättä toimi, jos sitä käytetään väärin tai se on väärässä paikassa, muistuttaa Laine. Ikeliten pikkuvalaisimet sopivat varavaloksi tai apuvaloiksi kuvaamiseen. Uusi jojomalli löi itsensä läpi Japanilaisen Epoguen uusin malli on ladattava ja teholtaan 1000 lumenia. Laine kehottaa kiinnittämään huomiota sukeltajan varustukseen kuuluviin erilasiin kiinnikkeisiin, jotka voivat olla esimerkiksi pulttilukkoisia. Lumenet ilmaisevat valon tehoa ja luxit valon voimakkuutta tietyssä pisteessä. – Yksi aika hyvä puukko on Cressi Killer, jonka alle 10-senttisellä terällä on helppa avata saaliskala, Jukka Tuominen tietää. – Suomessa sukeltajalla on yleensä paksuhkot hansikkaat, mutta etelässä hän sukeltaa kenties ilman hansikkaita. – Paras keino estää maskia huurtumasta on opetella tyhjentämään se sukelluksen aikana. Sukelluskalastuksen myötä on markkinoille uusia malleja. Sukeltajan valaisimessa valoteho ilmaistaan yleensä lumeneissa tai luxeissa. – Teräväkeilainen näyttää kauas, mutta kapealla sektorilla. Lumenet ilmaisevat valon tehoa ja luxit valon voimakkuutta tietyssä pisteessä. Leveäkeilainen näyttää laajalla sektorilla, mutta valo heijastuu jonkin verran erilaisista hiukkasista. 53 Aika ajoin markkinoille saattaa tulla tuotteita, jotka hieman yllättävät kauppiaitakin. – Sukeltajat mieltävät puukon työkaluksi, eikä taisteluaseeksi. denpitävine koteloineen paketin hinnaksi tulee noin 400 euroa, sanoo Jukka Tuominen Fun Divesta. Sukeltajan puukon terässä on hyvä olla loiva syvennys, joka tekee puukosta erityisen soveltuvan narujen katkaisuun. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: EW Dive. Laineen mukaan nykyinen suuntaus on pieniin puukkoihin. Myös valokeilan kapeus ja leveys on otettava huomioon oikeaa valoa valittaessa. Jojoon voi kiinnittää aika hyvän valikoiman sukeltajan tarvitsemaa välineistöä kuten työlevyn. Se kuuluu jokaisen sukeltajan perustaitoihin. Tukineen ja ve- Myös sukelluspuukoissa valikoiman kirjo on valtava. Keilanleveys voi olla 90 astetta. Yleisin syy huurtumiselle on nenän kautta hengitys. Valoja on tarjolla kolme eri keilanleveyttä. Sukeltajan on valittava päävalonsa ja varavalonsa lumeneista ja luxeista. Langat ovat metallivahvikkeisia ja käytännössä katkeamattomia. Videokuvaus helpottui uudella valolla Sukeltajan käyttämiin valoihin tuli vuoden alusta huomattava parannus, kun Aqua Light toi markkinoille Gopro-videokuvaukseen tarkoitetun valon. Puukon kahvan tulee sopia käteen, minkä vuoksi Laine suosittelee sukeltajalle ainakin kahta eri puukkoa. Suomessa se sopii varavaloksi ja ulkomailla päävaloksi. Malli on osoittautui hyväksi, koska langassa on kaksi eri vetojäykkyyttä, kaksi kokoa sekä lukittavat ja ei-lukittavat mallit. Keilanleveys voi olla 20, 65 tai 90 astetta. Etelässä etenkin naaman hikoilu lisää huurtumista. – Teräväkeilainen näyttää kauas, mutta kapealla sektorilla
Uppopallo edellyttää MMtasolla kovaa kuntoa ja oikeaa rytmitystä. 54. Kuva: Marcus Bjuren Hajanaisuus haittaa harjoittelua monin paikoin Uppopallo kaipaa lisää pelaajia Harrastajien vähyys ja hajanaisuus vaikeuttavat uppopallon leviämistä sarjatasolla Suomessa.Vaikka lajia voi harrastaa pienelläkin ryhmällä, vaaditaan SM-sarjaan osallistuvalta joukkueelta laajaa pelaajarinkiä
– Etelä-Suomessa etäisyydet ovat vain paljon lyhemmät. Sen lisäksi, että treeneissä pelataan tehdään treeneissä myös harjoitteita ja lisäksi suurin osa pelaajista harjoittelee itsenäisesti muutakin kuin vain jouk- Uppopallossa ei voi ”rutistuksilta” välttyä. Jo kahdeksalla pelaajalla voidaan toki treenailla ja harrastaa, mutta sarjatason säännöllinen treeni vaatii tusinaa pelaajia, sanoo Sukeltajaliiton uppopallovaliokunnan puheenjohtaja Hannu Ahonen. vähyyteen. Toki jokainen joukkue voisi suhteellisen helposti nostaa tasoaan, niin yksilötasolla kuin joukkueenakin. Jotta sarjan pelaaminen olisi mahdollista, pitäisi joukkueita olla minimissään kolme. – Sarjatasolla pelaaminen edellyttää aina joukkuetreeniä, mikä on haaste monella paikkakunnalla. Ykkösdivaria ei tällä kaudella pelata lainkaan, koska sarjaan ilmoittautui ainoastaan kaksi joukkuetta. Kuluvalla sarjakaudella saimme joukkueen ensimmäisen kerran yhteen SM-sarjan ensimmäisen kierroksen sarjapeliin. Sarjan häntäpään joukkueilla ei ole edes mahdollisuutta yllätysvoittoon kärkipään joukkueista. – Koko joukkueen saaminen yhteiseen harjoitukseen arki-iltana on käytännössä miltei mahdottomuus. Sama hajannaisuus koskee osin myös eteläsuomalaisia seuroja. – Pelaajien motivaatio tietysti kärsii, jos joukkue saa jatkuvasti suurinumeroisesti pataan tietyiltä joukkueilta. Mestaruuksista ovat viime vuosina kamppailleet lähinnä kaksi joukkuetta, Hämeenlinnan Sukeltajat ja Riihimäen Urheilusukeltajat. Pelikuvioiden ja -taktiikan harjoittelu edellyttää, että kummallakin puolella on kuusi pelaajaa. Yksittäinen pelaaja ei voi käytännössä harjoitella kuin pallonkäsittelyä ja pitää yllä kuntoaan. – Monilla paikkakunnilla sarjatasolla pelaaminen kaatuu väen 55. Sarjan muutamalla keskikastin joukkueella on mahdollisuus yllättää huippujoukkueet, jos näille sattuu erityisen huono päivä ja keskikastin joukkueella kaikki onnistuu täydellisesti. Olennainen ero esimerkiksi SM-kärkijoukkueiden ja muiden välillä on juuri kärkijoukkueiden tekemä työ. Ahosen omassa joukkueessa Pietarsaaren Urheilusukeltajissa on kuusi pelaajaa Pietarsaaresta, neljä Kokkolasta, kaksi Seinäjoeltä, yksi Oulusta, kaksi Jyväskylästä ja kaksi Vaasasta. Myös pelaajien hajanaisuus vaikuttaa monesti siihen, ettei joukkue voi harjoitella niin hyvin kuin SM-sarjassa menestyminen edellyttäisi. Olemme pyrkineet pitämään yhteistä viikonloppuleirin viikkoa ennen jokaista sarjakierrosta, mutta yhteisen ajan järjestäminen ei aina onnistu. U ppopallon SM-sarjassa pelaa tällä kaudella seitsemän joukketta. Epätasaisuus syö motivaatiota Kolmas uppopallon leviämiseen sarjatasolla vaikuttava tekijä on sarjan epätasaisuus. Jokaiseen harjoitukseen pitäisi saada kasaan ainakin 12 pelaajaa, jotta harjoittelu olisi lajinomaista. Sadan kilometrin matkan ajaa helposti moottoritietä arki-iltanakin
Takavuosina uppopalloa pelattiin jopa kakkosdivisioonan tasolla. Kuva Sari Nuotio 56 Sarjoihin osallistuvien joukkueiden pelaajiston vaihtuvuus voi olla varsin vähäistä. Kilpailutoiminnan järjestämistä haittaa myös se, että niin SMsarjaan kuin ykkösdivisioonaankin saavat seurat ilmoittaa joukkueen. Toisaalta sukellustausta ei tuo uppopalloilijalle merkittäviä etuja. Kuva: Marcus Bjuren kueen yhteisiä harjoituksia, Hannu Ahonen kertoo. Viime vuonna joukkueita oli yksitoista, mikä oli suurin määrä moneen vuoteen. Fyysistä kuntoakin suurempi merkitys on kyvyllä pidättää hengitystään ja ennen kaikkea ja ajoittaa sukellus oikein. Pelaajien vaihtuvuus varsin vähäistä Tanskan liiton puheenjohtaja Michael Hansen (vas.), Hannu Ahonen ja Norjan liiton puheenjohtaja Cecilia Rockwell tapasivat Helsingin vuoden 2011 uppopalloilun MM-kisoissa. Uimareilta löytyvät valmiudet uppopalloon Hannu Ahonen arvioi, että suurimmalla osalla uppopallon harrastajista on kokemusta laitesukelluksesta. Ahosen mukaan parhaimmat valmiudet uppopalloiluun on yleensä uintia aktiivisesti harrastaneilla – He ovat tottuneet säännölliseen treeniin ja heidän fyysinen kuntonsa ja taito liikkua vedessä ovat hyvät. Uppopallo on kolmiulotteinen peli. Uppopalloilija on tottunut veden alla erilaisiin ”rutistuksiin”, eikä hän joudu noissa tilanteissa paniikkiin, mikä on etu laitesukelluksessa. – Itse sanoisin melkein päinvastoin. Uusien pelaajien saattaa olla vaikea päästä mukaan joukkueeseen etenkin jos heidän taitotasonsa ei ole vielä samaa luokkaa kuin muulla joukkueella.. Ennen sarjoihin ilmoittautumisen määräpäivää ei siis edes tiedetä, mitkä sarjat toteutuvat. – Vuosittain ykkösdivarin ja SM-sarjan joukkueiden yhteinen määrä vaihtelee. – Uppopalloilijalle uimataito on se tärkein ominaisuus. Ahonen on harrastanut uppopalloa yli 30 vuotta, mutta laitesukelluskurssin hän kävi vasta viitisen vuotta sitten. Kolmiulotteisuus tuo omat haasteensa, mutta toisaalta myös mahdollisuutensa. Tänä vuonna määrä väheni, koska yksi viime kaudella ykkösdivisioonassa pelannut joukkue ilmoittautui SM-sarjaan, minkä takia divaria ei voida pelata kahdella joukkueella. Aikanaan laitesukelluskursseilla uimataito ja fyysinen harjoittelu oli nykyistä suuremmassa roolissa, minkä ansiosta laitesukelluskurssitus palveli paremmin myös uppopalloilua. Minusta uppopallo sopisi nykyisellään entistä useamman laitesukeltajan fyysistä kuntoa ylläpitäväksi lajiksi
Sarjatason pelaaja on vedessä yhdessä vaihdossa 40-60 sekuntia, jona aikana hän ehtii tehdä 3-4 sukellusta. – Sen jälkeen olemme sijoittuneet sijoille 2-5, mutta viime vuonna putosimme seitsemänsiksi. – Menestyksen syyt ovat ainakin joukkuehengessä, joka meillä on erittäin tiivis ja hyvä. Yksi tärkeä seikka nimenomaan uppopalloilun kehittämisessä olisi harjoitusmateriaalin uudistaminen. Niitä on joukkueelle kertynyt 12. Nuori saattaa paahtaa innoissaan täysillä koko ajan, mutta kovakuntoinenkin väsyy. Osin sijoitukseen vaikutti lohkojako, joka oli meille epäonninen. – Meillä on aina selkeästi joku henkilö, joka on vastannut valmennuksesta joko valmentajana tai pelaajavalmentajana. Painotus on kuitenkin junioreissa. Jokaisella pelaajalla on henkilökohtainen vaihtomies. Nuorimmat B-juniorit ovat iältään 13-14-vuotiaita, alle kymmenen vuotiaita emme joukkoon mielellämme ota pelin luonteesta johtuen. Häntäpään seurat tuskin nousevat yllätysvoittoihin, mutta niissäkin pelaa kavereita, jotka taitojensa puolesta pääsisivät koska tahansa meidän riveihimme. Vaihdon jälkeen hänellä on tuo sama aika vetää henkeä, minkä jälkeen hänen on taas mentävä altaaseen. Hämeenlinnan Sukeltajissa myös asenne on kohdallaan. Kolmiulotteisuus tuo omat haasteensa, mutta toisaalta myös mahdollisuutensa. – Parikymmentä vuotta pelannut konkari tietää milloin on aika rauhoittua ja milloin pitää mennä kovaa. Hämeenlinnassa uppopalloilu on jossain määrin ammattimaisempaa kuin useimmilla muilla paikkakunnilla. – Meidän A-juniorimme pelaavat riihimäkeläisten riveissä ja Riihimäen B-juniorit meidän seuramme väreissä. Pelaajia on pääkaupunkiseudulta, Tampereelta ja Valkeakoskelta. Vaikka osa on muuttanut muille paikkakunnille, he haluavat yhä edustaa vanhaa seuraansa. Norjan lisäsi kovia maita ovat muut Pohjoismaat, Saksa, Venäjä ja Kolumbia. – Runkosarjassa olemme pelaneet Riihimäen kanssa ristiin. Sukeltajaliiton virallisia kilpailulajeja ovat uppopallon lisäksi räpyläuinti, vapaasukellus, sukelluskalastus ja -valokuvaus. Juhani Karvonen Joukkue on vienyt 16 vuodessa 15 mestaruutta Hämeenlinna loistaa tilastoissa ylivoimallaan Hämeenlinnalainen Ahveniston Vesipedot ja myöhemmin Hämeenlinnan Sukeltajat on voittanut uppopallon Suomen mestaruuden viimeisten 16 vuoden aikana 15 kertaa. Kauimmaisen pelaaja käy Hämeenlinnassa Kotkasta saakka. – Meillä on kerran viikossa junioreille oma hallivuoro, jonne 57 toki myös aikuiset ja aloittelijat ovat tervetulleita. Jouduimme pelaamaan heti alussa Norjan mestari Moldea vastaan. Myös paikallisen uimaseuran entisiä uimareita on liittynyt uppopalloilijoihin. Salosen mukaan oma juniorivuoro on välttämättömyys, jotta nuoria saadaan mukaan toimintaan. – Yhdenkin aloittelevan pelaajan tai juniorin tulo joukkueeseen vaatii muilta pelaajilta joustoa ja uudelta jäseneltä kärsivällisyyttä. A hveniston Vesipedot ja Hämeenlinnan Urheilusukeltajat yhdistyivät samaksi seuraksi vuonna 2010, seuran nimeksi muotoutui Hämeenlinnan Sukeltajat. Edustusjoukkueiden pelaajia emme sentään keskenämme vaihda, naurahtaa Antti Salonen. Uppopallossa olennaista on rytmitys. Sarjatasolla ei joukkue voi kovin montaa harjoitusta mennä ikään kuin uutta jäsentä opettaen, koska silloin koko joukkueen harjoittelu kärsii. Mestarien mestaruus voitettu viidesti Kansainvälinen taso uppopallossa on varsin kova. Saimme sitä kautta kiinnostuneita junioreita, jotka tuovat kavereitaan mukanaan. Kenties suurin ero nuoren ja konkarin kesken on pelisilmä. Joillakin paikakunnilla, esimerkiksi Tampereelle ja Hämeenlinnassa, on junioreille omat harjoitusvuoronsa. Näin syntyisi jatkumo nuorista harrastelijoista aikuisiin kilpailijoihin. – Kotkan kaveria lukuun ottamatta muut ajavat Hämeenlinnaan säännöllisesti viikoittain harjoituksiin. Vaikka pelaajan perustaidot, esimerkiksi uimataito, olisikin hyvä, kuluu ainakin 3-5 peliä ennen kuin hän pääsee sisälle peliin. Juhani Karvonen. Junioreita seura on saanut joukkueisiinsa norppatoiminnasta. Kun pallo pysyy kädessä niin että pelaaja voi sitä heittää, alkaa hän fysiikaltaan olla oikean kokoinen uppopalloiluun. Joukkue on keski-iältään yli kolmekymppinen ja muutama pelaaja on täyttänyt 40 vuotta. Junioritoiminnassa tehdään yhteistyötä Hämeenlinnan Sukeltajat tekee yhteistyötä rakkaan vastustajansa Riihimäen Urheilusukeltajien kanssa. Junioreille on omat valmentajansa, Salonen valmentaa Bjunioreita. Seura on maailman menestynein uppopalloseura perättäisillä mestaruuksilla mitattuna. Tämän hetken uppopallon maajoukkueen 15 pelaajasta kuusi on Hämeenlinnan Sukeltajista. Vaikka konkarilla on ikää, hän jaksaa, koska osaa jakaa voimiaan. – Pallon ympärysmitta on 4951 senttiä naisilla ja miehillä 5254 senttiä. Monissa sukellusseuroissa harjoitettava norppatoiminta luo edellytyksiä uppopalloilulle, koska pääpaino on sukeltelussa ja esimerkiksi erilaisissa tehtävärasteissa. – Sitä kautta laji saisi uusi junioreita. – Jos seuralla on uppopalloilijoille vain yksi hallivuoro, harjoitusaika varataan ykkösjoukkueelle. Joukkueen runko on uppopallokoulun peruja. Olemme onnistuneet sitouttamaan pelaajat joukkueeseen. Viimeisin voitto on vuodelta 2004. Uusi harjoitusmateriaali on kyllä työn alla. Nykyinen materiaali on peräisin suurelta osin 1980-luvulta. Lajin suosion ja uuden pelaajapolven kasvattamiseksi Ahonen pitää tärkeänä, että seurat toisivat entistä voimakkaammin lajia esiin muun muassa laitesukelluskursseillaan ja norppatoiminnassa. Yhdeksän joukkueen nykyisistä pelaajista on voittanut kaikki 15 mestaruutta ja sen yhden hopean, sanoo joukkueenjohtaja Antti Salonen. Uppopallossa B-junioreiden ikä on alle 18 vuotta. Tilastollisesta ylivoimastaan huolimatta Hämeenlinnan Sukeltajat ei lähde sarjaan takki auki. Vain kerran mestaruus meni pahimmalle kilpailijalle Riihimäen Urheilusukeltajille. Seuroille kahden joukkueen harjoitusaikojen järjestäminen saattaa olla hankalaa. Uppopallo on kolmiulotteinen peli, jossa palloa voi syöttää ylös- tai alaspäin ja myös pelaajat liikkuvat joka suuntaan. – Aloitimme jokunen vuosi sitten uppopallokoulun, mistä tiedotimme lehti-ilmoituksilla. Norppaohjaajat voisivat voimakkaammin tuoda esiin myös uppopalloa. Ahosen mukaan paras ratkaisu olisi oma joukkue, tai ainakin harjoitusvuoro aloittelijoille. Seuroilla tehtävää lajin edistämisessä Uppopallon alkamiselle ei ole mitään ikärajaa, mutta Hannu Ahonen pitää hyvänä ikänä 11-12 vuotta. Maiden kansalliset mestarit pelaavat vuosittain Champions cupin, jonka Ahveniston vesipedot ovat voittaneet viidesti. Olmme muutenkin jakaneet vastuita, jottei asioiden hoito kaatuisi liian pienen joukon niskaan. – Liitossa olemme asettaneet yhdeksi tavoitteeksi nuoriso- ja kilpailutoiminnan lähentämisen, mikä koskee siis myös uppopalloa. Molden joukkue on lähes sama kuin Norjan maajoukkue, joka voitti maailmanmestaruuden
Pauliina Luukkala antaa näytteen reisipenkin ja sukeltajan ristipotkun yhteneväisyydestä. 58
Harjoitteiden kautta syntyy myös tietoisuus omasta kehosta. Tulevaan sukelluskauteen tulee valmistautua harjoitteilla Jalkojen potkurit kuntoon S ukeltaminen on virkistävä ja nautittava harrastus. – Liike vastaa reisipenkkiliikettä. Yksi käynti riittää, jotta sukeltaja saa toiminnalliset ohjeet kestävyysliikuntaharjoitteluun ja venyttelyihin, ohjaa Jari Salonen. Sukellus on myös urheilusuoritus vaativissa olosuhteissa, toteaa Raision Fysioterapian fysioterapeutti, itsekin sukellusta harrastava Jari Salonen. Tässä tulee myös sukeltajan psyyke mukaan. Etenkin jalkojen hyvä lämmittely ennen sukellusta on hyvä ehkäisykeino. Jari Salonen korostaakin, että tulevaan sukelluskauteen tulee valmistautua. Jouko Moisala Tehokas alkulämmittely Tehokkaassa alkulämmittelyssä voidaan erottaa kolme osaa: t &OTJNNÊJOFO FMJ IFOHJUZTUÊ KB WFSFOLJFSUPB LVPSNJUUBWB PTB sydämen sykettä kohotetaan, kehon lämpötilaa nostetaan ja samalla aktivoidaan keskushermostoa t UPJTFTTB PTBTTB PO EZOBBNJTJB
UPJNJOOBMMJTJB MJJLLVWVVTIBSKPJUteita liikelaajuuksien kehittämiseksi ja elastisuuden lisäämiseksi t LPMNBT PTB TJTÊMUÊÊ MJIBTUFO BLUJWPJOUJB
KPJTUB TVLFMUBKBMMB PWBU erityisen tärkeitä keskivartalon ja alaraajojen lihakset 59. Liike itse on Pauliinan mukaan paras lääke jalkakramppien ehkäisyyn. Jos lämmittely on jäänyt väliin ja sukeltaja lähtee kylmään veteen, on seurauksena lihaksen supistuminen. Nekin on hoidettava. Sukeltajat sukeltavat usein kylmissä olosuhteissa. Ei saa kuitenkaan unohtaa keskivartalon ja alaselän lihaksia. Jotta lämmittely ennen sukellusta olisi tehokasta, tulee liikkein ja venyttelyin käyttää kaikkia lihaksia. Lämmittelyssä hiussuonet laajenevat, lihakset saavat verta ja happea. Alkulämmittelyn jälkeen sukeltajan vireystila lisääntyy ja toiminta herkistyy, painottaa Pauliina. Sukellus kylmässä vedessä ja puvun ja veden aiheuttamien pai- – Sukeltajankin on hyvä harjoittaa kestävyysliikuntaa ja erityisesti huolehtia jalkojen lihaksiston kunnosta. Avaavat liikkeet lisäävät lihasten elastisuutta. – Erityisesti on huolehdittava jaloista! Valmistaudu sukellukseen – Vaikka sukeltaja olisi huolehtinut hyvin kunnostaan, on tärkeää, että hän huolehtii lihaksistostaan ennen sukeltamista, selvittää fysioterapeutti Pauliina Luukkala. Jalat ovat tärkeät ja ne tulee lämmittää hyvin. keltajankin tulee lähteä harjoitukseensa, sukeltamaan, hermosto hereillä, kehon koordinointi kunnossa, reaktiokyky valppaana ja syke koholla. Tärkeä lämmittely Sekä Jari että Pauliina painottavat, että sukeltaminen on kokovartalolaji. Parikin voi auttaa: istu kiinteälle alustalle (pohjaan) ja oikaise kramppaava jalka! Parisi tarttuu toisella kädellä ongelmajalan kantapäähän ja painaa toisella kädellä räpylää voimakkaasti itseäsi kohden. – Sukeltaminen tarkoittaa, että jalat toimivat potkureina. Pauliina toteaa magnesiumista, että jos sitä muutenkin saa riittävästi, ei lisän nauttiminen vaikuta millään tavalla kramppeja ehkäisevästi. Sukeltaja sukeltaa siis jalan lihakset koko ajan jännittyneinä. – On tärkeää, että lihaksisto lämmitetään ennen sukellusta. Jaloista ja sukelluspotkuista molemmat fysioterapeutit toteavat, että räpyläpotkussa jalka on erikoisessa asennossa suorana ja vielä nilkka ojennettuna. Jos osaat sukeltaa vain toista jalkaa käyttäen ja arvioit pystyväsi jatkamaan, jatka - muuten lopeta ja nouse pintaan. – Lihas on valmiiksi jännittynyt. Jos voit, istu pohjaan tai muulle kiinteälle alustalle! Oikaise jalat! Tartu kramppaavan jalan räpylän kärkeen ja vedä voimakkaasti itseesi päin. Jatkuva rasitus johtaa helposti kramppiin. Sukeltajankin on hyvä harjoittaa kestävyysliikuntaa ja erityisesti huolehtia jalkojen lihaksiston kunnosta. – Lämmittelyn tulee kohdistua siis koko vartalon lihaksistoon. Lihasjännitys saadaan poistettua, lihasten verenkierto lisääntyy ja hapen saanti varmistetaan. – Sukeltaja herää ja on valveilla. Mitä kylmemmät ovat sukellusolosuhteet sitä paremmin on jalat lämmitettävä ennen sukellusta. Jalkakramppi on yleisin ongelmatilanne sukelluksen aikana. – On mahdollista, että sukeltaja on edellisenä kautena todennut ongelmia liikunnassaan sukelluksiensa aikana. Su- lusta on tärkeää. Jalkojen lämmittely ennen sukel- neiden vaikutuksesta lihas edelleen jännittyy. – Urheilijat eivät turhaan tee lämmittelyharjoituksia ennen suoritusta, niillä on merkitystä itse suoritukselle. – Tällä on varmaan vaikutusta myös sukellusturvallisuuteen. – Toisaalta magnesiumin käytöstä ei ole varmaa tietoa eikä siitä taida olla mitään tieteellistä näyttöäkään. Suonenvedot eli krampit Suonenvedot, krampit, ovat jokaiselle sukeltajalle tuttuja. - Yleisesti ajatellaan kramppien johtuvan lihaksen pitkäkestoisesta kuormituksesta, mutta esimerkiksi myös nestevajeella ja magnesiumin puutteella saattaa olla vaikutusta niiden syntymiseen, Pauliina selvittää. Molemmat ovat harjoiteltavia yksityiskohtia sukeltamisen taitojen moninaisuudessa. Jos jalka kramppaa Jos jalka kaikesta huolimatta kramppaa, kerro asia sukellusparillesi ja lepuuta kramppaava jalka. Sukeltajan tulee pitää potkurinsa kunnossa, Salonen painottaa. Ensisijaisesti niistä kärsivät jalat, mutta muutkin lihakset saattavat krampata. – Kun otetaan huomioon vielä sukellusvarustuksen aiheuttama veden vastus, joutuu sukeltaja tekemään raskasta lihastyötä kylmin ja jännittynein lihaksin. Sukeltaja, joka tekee 40 minuutin sukelluksen käyttää jalkojaan vastaavan ajan reisipenkissä. – Liikesarjoja löytyy ”tietotaivaasta” riittämiin, korostavat Jari ja Pauliina. Samaan aikaan tiedetään, että entistä enemmän ihmiset tekevät istumatyötä, jossa liikuntaa on hyvin vähän. Ratkaisua kannatta etsiä ”taivastiedostosta”, mutta hyvä vaste löytyy myös fysioterapeutilta. Myös lanneranka ja sen lihakset joutuvat melkoiselle rasitukselle liikuttaessa sukellusvarusteissa ennen ja jälkeen sukelluksen. Meitä suomalaisia pidetään liikkuvana, urheilukansana
Jaana ei vielä itse sukella muuta kuin snorklaten, mutta senkin aloittamiseen ja vesipelkonsa voittamiseen hän sai apua joogasta. Kirjassaan Lempeää joogaa aloittelijoille joogaopettaja Heli Ilaskari toteaa joogasta: ”Keho elää nykyhetkessä ja sen rytmi on luonnostaan hidas. Kun Heli Ilaskarin pitkästä luettelosta poimitaan ensisijaisesti joogaharjoitteiden vaikutus sukeltamiseen, voidaan todeta, että jooga: – lisää kehon notkeutta, liikkuvuutta ja elävyyttä – opettaa rentoutumista ja oikeaa hengitystä – parantaa keskittymiskykyä – vapauttaa kehoa ja mieltä jännityksistä – tukee kehon ja mielen tasapainoa – antaa sisäistä voimaa. Joogasta saa apua rauhalliseen sukeltamiseen Jooga opettaa rentoutumaan, lisää kehon notkeutta ja rauhoittaa mieltä. Joogaharjoituksista ja sukeltamisesta Jaana toteaa, että jooga on yksi menetelmä, mikä tukee hyvin sukeltajaa ja auttaa saamaan suorituksen tasapainoiseksi, hallituksi ja nautittavaksi. Jooga voi auttaa sukeltajaa myös kiperissä tilanteissa. Harjoitus johtaa kehon tasapainon kautta mielen tasapainoon.” Jooga ja sukeltaminen Sukeltamisen yhteydessä jooga ei suinkaan ole tuntematon ja kokematon harjoitusmuoto. J ooga on harjoitusmenetelmä, jonka tavoitteena on kehittää ihmistä fyysisenä, psyykkisenä ja henkisenä kokonaisuutena. Mieli puolestaan singahtelee helposti menneestä tulevaan. – Joogan perusteiden mukaan hengitys on kehon ja sielun silta. Hengitysharjoitukset myös lisäävät hengityskapasiteettia ja parantavat hapenottokykyä, hän toteaa.. Apuna on myös hengitys. Mayolin kautta joogaa käytetään rentoutusharjoitteena kaikkialla vapaasukelluksessa. 60 Todd Stedl: Yoga for Scuba Divers. Sen nopea ja levoton rytmi rauhoitetaan kehon kautta keskittämällä mieli kehon harjoitukseen. Joogaopettaja (SJL) Jaana Heino-Ellilä tutustui joogakirjaan Kimberlee Jensen Stedl and Kokonaisvaltaisena harjoitusmuotona joogalla voidaan vaikuttaa hyvin moninaisesti. Hengitysharjoituksia Erityisesti Jaana yhdistää joogan, hengityksen ja sukeltamisen. Tätä siltaa voidaan vahvistaa tehostetulla, tietoisella hengityksellä. Erityisesti vaativissa vapaasukellusharjoitteissa ja -kilpailuissa joogaa on käytetty ja käytetään edelleen etsittäessä kehon ja mielen tasapainoista tilaa edessä olevaan suoritukseen. Jacques Mayol, jonka kaikki tuntevat vapaasukelluksen guruna, korosti sekä omissa suorituksissaan että toisten koulutuksessa joogan merkitystä ja tarpeellisuutta tasapainoisiin ja hallittuihin suorituksiin
Hengityksestä tulee pinnallista. Tämä on merkittävä tieto sukeltajalle, etenkin kun kyseessä on kaasunkulutuksen väheneminen. – Tämäkin lisää hengityksen vajavuutta. Todellisuudessa hengittäessämme käytämme vain kolmasosan hengityskapasiteetistamme. Rauhoi- tään kireitä lihaksia. Tekeväthän kaikki urheilijat lämmittelyharjoituksia ennen suorituksiaan. Hengittäminen on myös tahdonalaista toimintaa, joten pystymme itse siihen vaikuttamaan, täsmentää Jaana. Jotta sukeltamisen aikana keho ja mieli toimivat yhdessä on myös keho viritettävä toimintaan. Harjoitukset kantavat vielä tuntienkin jälkeen, Jaana sanoo. Lisäksi muutama hengitysharjoitus avaa rintakehää ja lisää valmiuksia rauhalliseen hengitykseen ja keskittyneeseen mieleen ja näin onnistuneeseen sukellukseen. Joogan avulla rauhoitetaan jännittynytkin tilanne ennen sukellusta. – Syvähengitysharjoituksessa hengitysjärjestelmä täytetään palleasta alkaen kuin juomalasi vedellä pohjasta pintaan. – Jännittyneisyystilanteessa joogan hengitysharjoituksin tähdätään rauhallisen hengityksen hallintaan. Hengitys rauhoittuu, mieli rauhoittuu. – Muutama hengitysharjoitus itse sukelluspaikallakaan ei vielä voi herättää ihmetystä. Sukeltamisen kannalta tämä on merkityksellistä, kertoo Jaana. Sukeltamisen kannalta tämä on merkityksellistä. Mielestä karkotetaan arjen asiat. Joogan fyysiset harjoitukset täydentävät hyvin sukeltajan kehon huoltoa. Kun sukeltaja kohtaa tilanteita, jotka aiheuttavat jännittyneisyyttä, hätääntymistä, ahdistusta ja jopa paniikkia, näihin tilanteisiin voidaan vaikuttaa joogan hengitysharjoitusohjein. Joogassa vahvistetaan heikkoja lihaksia ja venyte- Pysähdy ja rauhoitu – On suoraan sovellettavissa myös sukeltamiseen, että me hengitämme riittämättömästi ja sen seurauksena veren happipitoisuus jää alhaiseksi. Sukeltajan tulee keskittyä hengitykseensä rauhoittaakseen tilanteen ja voidakseen toimia oikein. Joogan avulla saadaan kehoon sopivasti voimaa ja notkeutta. Ennen sukellusta on hyvä tehdä lyhyt fyysinen joogaharjoitus, mikä lämmittää kehon niveliä ja lihaksia, esimerkiksi selkä- tai aurinkotervehdyssarja. Joogan avulla on mahdollisuus saavuttaa mielenrauha. Kehon harjoituksia Me huollamme laitteita ja varusteita, mutta yhtä tärkeää on huoltaa myös kehoa ja mieltä. Harjoitus toistetaan muutamaan kertaan uloshengitykseen keskittyen. Kun sukeltaja kohtaa tilanteita, jotka aiheuttavat jopa paniikkia, niihin voidaan vaikuttaa joogan hengitysharjoitusohjein. Milloin joogataan Saattaa olla, että sukelluksen harrastaja nyökkäilee hyväksyvästi todeten joogalla voivan todellakin olla vaikutusta sukeltamiseen. Todennäköisesti sukeltaja vieroksuu tilannetta, jossa hän ryhtyisi joogaharjoituksiin sukelluspaikalla. 61 Jouko Moisala. Mutta milloin jooga otetaan avuksi. tettu hengitys kantaa ja kertoo, ettei ole syytä huoleen, kaikki selviää! – Joogan hengitysharjoituksin voidaan myös vaikuttaa sukeltajan hengityskaasun kulutukseen, toteaa Jaana. Sekä sisään että uloshengitys ovat pitkiä ja rauhallisia. Seurauksena on myös mielen rauhoittuminen. Hengitys on silta kehon ja mielen välillä: pysähdy – hengitä (rauhoitu) – mieti - toimi! Tämä on Jaanan ohje ongelmatilanteisiin sukelluksen aikana. Jooga auttaa löytämään kehon ja mielen tasapainotilan - jooga tarkoittaakin eheyden tilaa. Sukeltaminen on myös fyysistä toimintaa. – Hengittäessämme käytämme vain kolmasosan hengityskapasiteetistamme. Edessä oleva sukeltaminen saattaa aiheuttaa stressiä ja jännittyneisyyttä. Uloshengityksessä koko” lasi” tyhjennetään pohjaa myöten, pallea viimeisenä. – Ei hätää! Sekä hengitys- että kehon harjoitukset voidaan tehdä vaikkapa kotona ennen sukellustapahtumaan lähtemistä
Alan liikkeet ja keskukset tunnetaan myös koulutuspaikkoina ja matkajärjestäjinä. Verkko- kauppa on päivän sana, etenkin varusteita tilataan netin kautta. Ohessa kurkistetaan muutamaan alan erikoisliikkeeseen. Sukelluskeskukset ja -liikkeet esittäytyvät Tarjolla kaikkea alan kursseista matkoihin Suomesta löytyy jo koko joukko sukelluspalveluiden erikoisliikkeitä. Heitä varten on kymmeniä sukelluspalveluita myyviä alan erikoisliikkeitä ja -keskuksia. 62. S uomessa on arviolta 20 000-30 000 sukelluksen harrastajaa. Sukellusharrastuksen suosio näkyy liikkeiden kasvussa
Kouluttajia ja divemastereita keskuksessa on ympärivuotisesti 6-8. – Kursseilla nauretaan paljon ja henki on erinomainen, Päivi Inki kertoo. SeaWolf keskittyy PADI-koulutuksiin SeaWolf-sukelluskeskus on toiminut Turussa reilut kaksi vuotta. Kohteina on muun muassa läheiset kirkasvetiset louhokset sekä upea, loputtomien sukellusmahdollisuuksien Saaristomeri biokohteineen ja hylkyineen. SeaWolfilla on oma klubinsa, jonka kautta se järjestää retkiä ja sukellukseen liittyviä oheistapahtumia. SeaWolf-sukelluskeskuksessa on ympärivuotisesti töissä 6-8 kouluttajaa ja divemasteria.. Kouluttajat kertovatkin, että vaikka keskus ottaa turvallisuusasiat ja laadun hyvin vakavasti, ryppyotsaisuus ei keskuksen toimintaan kuulu. Kyseessä on Päivi Inkin ja Jari Hellmannin yritys, jonka he perustivat tuottaakseen hyvää, innostavaa ja iloista koulutusta Turun seudulle. SeaWolf myy ja vuokraa sukellusvarusteita koulutustoimintansa ohessa. 63 Myös junioreille on kursseja ja toimintaa SeaWolfissa. Peruskurssien lisäksi yritys järjestää laitesukelluksen jatkokursseja, turvasukeltaja- ja divemasterkoulutusta sekä erikoiskursseja, muun muassa hylky-, syvä-, jää-, huippunosteenhallinta-, suunnistus-, etsintä- ja nosto-, nitrox-, kuivapuku- ja valokuvaussukelluskursseja. – Emme halua pitää isoja massakursseja emmekä liukuhihnakoulutusta, vaan suosimme pieniä ryhmiä, joissa voidaan yksilöllisesti, turvallisesti ja mahdollisimman mielekkäästi keskittyä oppimiseen. – Pyrimme tekemään avoveden aikaan viikoittaisen retken pinnan alle. SeaWolf on myös sukellustekstiilien ja sukellushenkisiä vaatteita valmistavan UWAHUn maahantuoja Suomessa. Pari sukelluskurssia kuukaudessa Avoveden aikaan SeaWolfin tavoitteena on järjestää pari kurssia kuukaudessa. Keskuksen toiminta keskittyy pääasiassa PADI-koulutukseen
Kohteina ovat esimerkiksi Pietari, jossa pääsee tutustumaan painekammioon sekä Saarenmaa, josta löytyy niin hylkeitä kuin hylkyjäkin. si, PADI AOWD -laitesukelluksen jatkokurssi, PADI Rescue Diver sekä PADI Divemaster -kurssit. Advanced Open Water Diver -jatkokurssilla voi valita sukellusvaihtoehdoiksi Erilaisia kursseja Sammakkomies järjestää pitkin kevättä useita eritasoisia sukelluskursseja. Sukellusmatkakohteena on myös Itävallan Green Lake -puistojärvi. Tänä vuonna reissujen painopiste on erityisesti lähimatkailussa. Sea Safety järjestää koulutuksen ohella sukellusmatkoja. Sammakkomies kauppaa sukellusvarusteita sekä kivijalkaliikkeessä että netissä. Sea Safety keskellä Helsinkiä Sukelluskeskus Sea Safety on yksi Suomen vanhimmista ja perinteisimmistä sukelluskeskuksista. Sukelluskeskus on toiminut Helsingissä yli 20 vuoden ajan. 64 esimerkiksi yösukellusta, vedenalaista valokuvausta, hylkysukellusta, vene- tai virtasukellusta, kuivapukusukellusta, vedenalaiseen luontoon perehtymistä tai vaikkapa vedenalaista kalastusta.. Sea Safetyn kurssivalikoimaan kuuluvat muun muassa PADI OWD -laitesukelluksen peruskurs- Sukelluskeskus Sea Safety on yksi Suomen vanhimmista ja perinteisimmistä sukelluskeskuksista. Sukelluskoulutus on keskeisellä sijalla. Sukellusvarusteita myydään verkkokaupan ja kivijalkaliikkeen kautta. Sammakkomiehen palveluihin kuuluvat sukellusvarusteiden myynti, vuokraus sekä huolto. Kursseja ja sukellusmatkoja Sea Safety tarjoaa koulutusta peruskursseista aina kouluttajakursseihin asti. Sea Safety on toiminut Helsingissä jo yli 20 vuoden ajan. Sammakkomies Helsinki satsaa koulutukseen Sammakkomies Helsingin toiminta keskittyy pääkaupunkiseudun alueelle. Sukelluskeskus sijaitsee keskellä Helsinkiä, Mannerheimintien varrella Töölön Kisahallissa. Sea Safetyn allasharjoitukset tehdään yhteistyössä Sukellus-Areenan kanssa Kirkkonummella Veikkolassa, jossa Sea Safetyllä on käytössä Pohjoismaiden syvin, kahdeksan metrin syvyinen sisäallas. Tässä niistä muutamia esimerkkejä: Padi Open Water Dive -laitesukelluksen peruskurssilla sukeltamisen perustaidot opitaan sukelluskouluttajan johdolla
Tulevana kesänä Sukelluskeskukset järjestävät sukellusretkiä Hangon vedenalaisiin maisemiin. Reissua odotellessa sukelletaan jään alla. Kursseilla pidetään pienet ryhmäkoot, jotta jokainen saa yksilöllistä ohjausta, Oxyge- nen Jari Tuominen kertoo. Sukelluskeskusten kevään matkakohteista eniten kiinnostusta on herättänyt ryhmämatka Malediiveille. PADI nosti tammikuussa Tampereen Sukelluskeskuksen ensimmäiseksi ja ainoaksi Suomessa toimivaksi PADI Career Development Center (CDC) -keskukseksi, joka on PADI:n korkein keskusluokitus ja tällä hetkellä myös ainoa lajiaan Pohjoismaissa. Oxygene järjestää sukellusmatkoja tuttuihin, mutta myös uusiin ja erilaisiin kohteisiin. Oxygenellä on Tampereen Pispalassa uudistunut sukelustarvikeliike. Sukelluskohteina on bioseinämiä sekä Hangon hylkyjä kyydissä ole65 vien sukeltajien luokitusten sekä kelien mukaan. Tulossa on vielä viikottaisia omatoimilähtöjä Bunakenille Indonesiaan ja uusia kohteita Filippiineille. Tampereen Sukelluskeskus on Sukelluskeskuksista ensimmäinen, se on perustettu vuonna 1993. Oxygene järjestää viikoittain Padi-sukelluskoulutusta aloitteli- jasta kouluttajakursseihin saakka. Tampereelta koordinoidaan kaikki Sukelluskeskusten matkat, mutta esimerkiksi kaikkien keskusten vetäjät ovat mukana matkoilla matkanjohtajina ja kouluttajina. Sukelluskeskukset tekevät myös räätälöityjä sukellusmatkoja, joiden sisältö rakennetaan asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Kevään matkakohteista eniten kiinnostusta on herättänyt ryhmämatka Malediiveille. – Sukelluskurssien aikataulut räätälöidään osallistujien toiveiden mukaan. Oxygenen matkakohteina ovat myös Meksiko, Thaimaa ja Kuuba. Kataloniassa myös sukeltajien ei-sukeltaville perheenjäsenille löytyy kiinnostavaa tekemistä, Tuominen sanoo. Kurssien allasosuudet järjestetään Ylöjärven ja Kangasalan uimahalleissa, avovesiosuudet esimerkiksi Kaukajärvellä tai Näsijärvellä. Sukellusmatkoille ympäri vuoden Sukelluskeskukset järjestävät sukellusmatkoja ympäri vuoden. Sukelluskeskuksista lähdetään Malediiveille Helsingin, Tampereen, Kuopion, Oulun sekä Jyväskylän Sukelluskeskukset kouluttavat ja järjestävät matkoja. Sukelluskeskukset järjestävät sukelluskursseja aloittelijatasoisesta PADI-virkistyssukelluskurssista ammattilaiskursseihin asti. Tämän vuoden matkat suuntautuvat syksyllä Norjan Salstraumeniin ja Punaisellemerelle. – Pyrimme löytämään kiinnostavia, uusia matkakohteita tuttujen määränpäiden rinnalle. ST Lucian sekä Espanjan Katalonian vedetkin avautuvat lähitulevaisuudessa sukeltajille, ja matkojen aikataulut tarkentuvat kevään kuluessa. Helsingin Sukelluskeskus on PADI 5 Star Instructor Development Center. Kesäksi luvassa myös uusia kohteita vanhojen tuttujen Keulakuvan, Garpen, Pirtu-Veeran, Bengtskärin, Kaapelin ja Meijerfeldtin lisäksi.. Oxygene matkaa myös uusille vesille Tamperelaisella Sukelluskeskus Oxygenellä on Pispalassa kattava, uudistunut sukellustarvikeliike
Vapun jälkeen, jäiden lähdettyä alkavat Fun Diven tiistaisukellukset Turun seudun järvikohteisiin ja louhoksiin. Fun Diven palveluihin kuuluu myös esimerkiksi välinevuokrausta ja -huoltoa. Jäiden lähdettyä alkavat Fun Diven tiistaisukellukset Turun seudun järvikohteisiin ja louhoksiin. Sukelluskohteina on bioseinämiä sekä hylkyjä. Sukelluskeskuksen käytössä on sukeltajien tukialus 44’s/y Betonita. Prostvikin, Kasnäsin, Nauvon ja Hangon sekä Eiran/ Eggon hylkyretket tehdään pääasiassa 7,5 metrin pituisella Rib Craft RIB -veneellä. Fun Dive järjestää myös esimerkiksi viikottain retkiä Saaristomerelle, Nauvon eteläpuolisiin hylkykohteisiin. Kesäisin järjestetään Live Aboard -sukelluskursseja S/Y Betonitalla Saaristomeren kohteissa. Fun Dive reissaa kesällä Saaristomerelle Fun Dive Oy on Turun alueella toimiva Sukelluskeskus. Peruskurssin jälkeen valittavana on toistakymmentä erilaista jatko- tai erikoiskurssia. Fun Divellä on Turussa kivijalkamyymälä ja verkkokaupassaan varustemyyntiä. 66. Sukelluskeskukset järjestävät sukellusretkiä Hangon vedenalaisiin maisemiin. Fun Dive on keskittynyt toiminnassaan sukelluskoulutukseen PADI-kurssijärjestelmän mukaisesti peruskurssista Assistant Instructor -tasolle asti
– Pitkä kokemus ja oikea asenne asiakaspalvelussa ovat toimintamme kulmakiviä, joilla haluamme varmistaa asiakkaidemme turvallisen harrastamisen, Kari Hänninen Pro Dive Nordicista sanoo. Aluksi pienessä myymälässä oli esillä sukelluslaitteita, snorkkelit, räpylät sekä ajan hengen mukaisesti neopreeniset puvut. Pro Dive Nordic erikoistunut nuoriin Pro Dive Nordic Oy on vuonna 2009 perustettu turkulainen sukeltamisen ja vesiliikunnan erikoisliike. seja on myös Ursuk-koulutuksen toimesta järjestetty Raumalla, Porissa, Forssassa, Salossa ja Helsingissä. Yksin Turussa on tänä aikana järjestetty lähes 300 perussukelluskurssia. 2000-luku toi tullessaan Heavy Lightin eli sukelluskuivapuvun. 1980-luvulla tuotekehitys jatkui 6h SOLAS -pelastuspukuihin ja seuraavalla vuosikymmenellä Ursuk panosti entistä hengittävämpiin sekä miellyttävämpiin kuivamateriaaleihin. Ursuk kouluttanut yli 30 vuotta Maailmanlaajuisesti tunnettuja kuivapukuja Turkulaisella sukelluskoulutuksella on pitkät perinteet. Pro Dive Nordic kouluttaa kaiken ikäisiä sukelluksesta kiinnostuneita. Ursukin nykyiset tilat sijaitsevat Turun Lausteella. Ursuk Oy:n sukellukoulutustoiminta on alkanut vuonna 1968. Pro Dive Nordic kouluttaa kaiken ikäisiä sukelluksesta kiinnostuneita. Myymälän takahuone toimi tehtaana, jossa puvut leikattiin käsityönä, aina asiakaskohtaisesti. 1970-luku jatkoi neopreenin valtakautta. Ajan myötä Ursukin valikoimaan astui mukaan vuorillinen neopreeni, jonka ansiosta puvuista tuli entistä kestävämpiä. Ursukin toiminta alkoi Turussa jo vuonna 1964. Vuosien myötä Pro Dive Nordic on erikoistunut lasten ja nuorten kouluttamiseen, josta yrityksen kouluttajilla on yli kymmenen vuoden kokemus. Ursuk Oy:ssä on koulutettu asiakkaita sukeltamaan yli 35 vuoden ajan. Koonnut: Tuula Kolehmainen 67. Ursuk on maailmanlaajuisesti tunnettu suomalainen kuivapukuvalmistaja, jonka asiakkaina ovat sekä yksityiset käyttäjät että monet viranomaiset ympäri maailman. Sukelluskeskuksessa on PADI 5 Star Dive Center ja Aqua Lung Partner Center, joiden palveluihin kuuluvat PADI-sukelluskurssit, EFR-ensiapukurssit sekä sukellus-, uinti- ja EA-varusteita laidasta laitaan. Kurs- Ursuk on maailmanlaajuisesti tunnettu suomalainen kuivapukuvalmistaja, jonka asiakkaina ovat sekä yksityiset käyttäjät että monet viranomaiset ympäri maailman
Ne päätyivät myös postimerkkeihin. Huipputeknologiaa ja suurvaltojen välistä politiikkaa MIR-alukset kiistakapuloina Suomessa valmistetut ja Neuvostoliitolle myydyt MIR-sukellusalukset aiheuttivat kansainvälistä kohua. Näiden alusten sukellussyvyydet olivat sitä luokkaa, että vain USA:lla oli vastaaviin mahdollisuus. MIR I ja II tehdään MIR I ja II tilataan Rauma-Repola Oceanics suunnitteli miehistöpallon valamisen ultralujasta maraging-tyyppisestä tyhjiöteräksestä. Yhdysvallat halusi puuttua asiaan MIR-sukellusalukset olivat ja ovat edelleenkin hienoja huipputuotteita. Valun toteuttajaksi Rauma-Repola Oceanics valitsi tietoisesti Lokomon terästehtaan Tampereella. Valmistumisensa jälkeen molemmat tutkimussukellusalukset ovat tehneet lukuisia sukelluksia. Niiden tulialuksena toimii vuonna 1981 Raumalla Hollmingin telakalla valmistunut merentutkimusalus Akademik Mstlav Keldysh. Huhuna kerrottiin, että kyseessä olisi neuvostoliittolaisen atomisukellusveneen uppoaminen Atlantilla juuri noin 6000 metrin syvyyteen. Vaatimuksena oli, että aluksen pitää kyetä sukeltamaan aina 6000 metrin syvyyteen. Neuvottelujen jälkeen Neuvostoliiton tiedeakatemia päätti tilata alukset tätä varten perustetulta Rauma-Repola Oceanics Oy:ltä. Aikaisemmat vastaavien alusten miehistöpallot oli tehty titaanilevystä hitsaamalla. Alusten tehtävänä oli tilaajan mukaan sekä kartoittaa että myös kerätä valtamerten pohjasta ”noduleita”, mineraalitiivistymiä. USA ei hyvällä silmällä katsonut tämän luokan huipputeknologian toimittamista Neuvostoliitolle. Valun sisään jäänyt huokoinen aines työstettiin pois ja lopulliseksi seinämävahvuudeksi jäi 40 mm. Tiedeakatemian eli tilaajan puolelta on mainittava koko idean isä, akateemikko Anatoly Sagalevich. Niiden sukellussyvyydet rajautuivat kolmeen kilometriin eikä tilaaja tätä valmistusmenetelmää hyväksynytkään. MIR I ja MIR II toimivat aina yhdessä. Neuvostoliitto oli kiinnostunut valtamerien tutkimukseen tarkoitetun sukellusaluksen valmistuttamisesta. Palloja valettiin kaikkiaan kolme, joista yksi on edelleen nähtävillä Karkkilan Valimomuseossa. Puolipallot liitettiin toisiinsa pultein. Suomesta on mainittava koko projektin projektipäällikkönä Sauli Ruohonen. K olmekymmentä vuotta sitten, 1980-luvun aikana Suomen teknologinen huippuosaaminen joutui suurvaltojen, USA:n ja silloisen Neuvostoliiton valtapolitiikan keskiöön. Mainittakoon, että jo tässä vaiheessa USA:n tiedusteluorganisaatio CIA oli kuvassa mukana. Miehistöpallon tulee kestää tilausta ja suunnittelua vastaavat 6000 metrin syvyydet sekä tietysti myös valmistusvaiheessa koeponnistuspaineet. Tämän hän saikin Lokomon terästehtaan johtajan Paavo Tennilän ja päämetallurgi Reijo Katilan allekirjoittamana. tojen ohjaaminen ja tutkimukset tehdään. Tilaajana oli Neuvostoliiton tiedeakatemia ja perusteluna alukselle oli rauhanomainen valtamerten mineraalivarojen tutkimus. Miksi niitä ei valmisteta edel-. Näiden, syvälle sukeltavien alusten tärkein osa on miehistöpallo, josta koko aluksen toimin68 Miehistöpallot valettiin kahtena puolikkaana, joiden seinämäpaksuus oli valuvaiheessa 200 mm. Postimerkit Tässä kuoressa näkyy, miten MIR-alukset lasketaan mereen tukialuksensa kannelta. Valtamerten salaisuuksista on saatu runsaasti tutkimistuloksia. Kyseessä oli niin erityinen työ, että Rauma-Repolan silloinen pääjohtaja, vuorineuvos Jouko Sere pyysi Lokomon terästehtaalta kirjallisen vakuutuksen, että pallon valu pystytään tekemään. Alukset olivat valmiina vuoden 1987 lopulla ja ensimmäiset koeajot tehtiin Kanarialla yli 6000 metriin syvyyteen
69. Ylempi on Tinro 2. Pohjoisen napajään alta porataan öljyä. Suurvallat pystyvät mihin tahansa! MIR I ja II postimerkeissä MIR-sukellusaluksista on hyviä dokumentteja, joissa on hyviä kuvia. Venäjän käynnistä Pohjoisnavalla, jonne MIR kävi jättämässä Venäjän lipun valtaamisen merkiksi on useita kuoria, mutta postimerkkejä on vain yksi sarja. MIRit vei kohteen lähelle niiden tukialus Akademik Mstlav Keldysh, mutta väylän avaajana mukana oli atomijäänsärkijä Rossija. Alempi on MIR. Postimerkit Tulevaisuuden kuva. Alukset toimitettiin, mutta Suomessa katsottiin, että kokonaisuuden kannalta oli olennaista olla jatkamatta alusten valmistamista todennäköisesti syntyvien kaupallisten vaikeuksien vuoksi. CIA:n toiminnan seurauksena USA:n presidentti George Bush otti yhteyttä presidentti Mauno Koivistoon yrittäen taivutella häntä puuttumaan asiaan ja estämään alusten toimituksen Neuvostoliitolle. Se on pieni, kahden hengen alus, jonka sukellussyvyys on 200 metriä. Akademic Mstlav Keldys on paikalla ja tietysti MIR on tutkimassa pohjaa. leen. Pisces on kanadalaista valmistusta ja sen suurin sukellussyvyys on 2000 metriä. Jouko Moisala Kohteiden käsittely: Jean Finnberg Tässä kuoressa on ylhäältä lueteltuna sukellusalukset Sever 2, Argus ja Paisi, Pisces, Kala. Kotimaisissakin julkaisuissa on koko projektista ollut artikkeleita kuvineen, mutta luvan saaminen käyttämiseksi on ollut vaikeaa. Jo valmistusvaiheessa, kun kävi selväksi, että ne todellakin pystytään valmistamaan, asiaan puuttuivat korkean tason toimijat. Ohessa kuitenkin kooste MIRaluksista sekä postimerkeillä että kuorilla. Vallatun Pohjoisnavan merkki. Argus on tehnyt pitkän tutkimusuran Mustallamerellä. Kulkeneella kuorella on postimerkit kahdesta sukelluslauksesta
Vanhat sukellusvarusteet pääsevät taas kunniaan 1. Sukelluskello 70 Mårten puolestaan laskettiin Aurajokeen. A ikaisempina vuosina Turussa vietettävä päivä on ollut ainoastaan sukeltamista, mutta tänä vuonna ohjelmatarjonnassa on muun muun muassa sukellusnäytöksiä vanhoin ja uusin sukelluslaittein. Akvaario on käytössä tänäkin vuonna. Akvaariosta sukeltaja voi. Sukelluksen Päivä taas 1. Viime vuonna SSHY valmistutti tapahtumaan sukellusakvaarion, jossa sukellettiin yksilösukellukset: raskaat laitteet, avoin kypärä, OClaite ja rebreather. Yleisö näkee sen avulla sukeltajasta muutakin kuin vain ruskeat hengitysilmakuplat Aurajoessa. kesäkuuta Mukana viestikilpailu avovesiräpylöillä Sukelluksen Päivä on vakiintunut paikalleen kesäkuun ensimmäiseen viikonloppuun. kesäkuuta Turussa
Aurajokiuinnissa matkana 500 metriä uintina, mutta uintilaudalla ilman käsivetoja. Ilmoittautumisessa tulee selvitä joukkueen nimi ja osallistujat,joukkueen sponsori sekä joukkueen yhteyshenkilö ja hänen yhteystietonsa (puh. Tämänvuotinen 1. myös näyttää yleisölle sukelluksellisia taitoja, kuten vaikkapa naamarin tyhjennyksen. Jouko Moisala Sukelluskello Mårten laskettiin Aurajokeen viime vuoden Sukelluksen Päivänä. Yleisö ei voi turvallisuussyistä sukeltaa kellolla. Suomen Sukellushistoriallinen Yhdistys katsoi yhdessä turkulaisten seniorisukeltajien kanssa, että nyt on hyvä aika vanhan perinteen herättämiseksi. Maali on välittömästi Suomen Joutsenen keulan jälkeen. Viesti uidaan räpylä- Saaristomeriaukion muistopäivän vietto Sukelluksen Päivä jatkuu Aurajokiuinnin jälkeen Forum Marinumin kentällä sukelluksin puhallinmusiikin kera. Joukkue voi maksaa osallistumismaksun itse tai hankkia maksulle sponsorin, joka myös julkistetaan kilpailun yhteydessä. Yleisö näkee akvaarion avulla sukeltajasta muutakin kuin vain ruskeat hengitysilmakuplat Aurajoessa. Uintilauta toimii samalla viestikapulana. Uinnista lisätietoja: jouko.moisala@dnainternet.net tai /ja +358405501064 Ilmoittautuminen huhtikuun loppuun mennessä. Niiden järjestäminen on kuitenkin jostain syystä hiipunut. Ilmoittautuneille joukkueille toimitetaan tarkemmat ohjeet välittömästi toukokuun alussa. Lisätietoja löytyy myöhemmin www.forum-marinum.fi. Aikaisemmin uinti oli yksilökisa, mutta uusi uinti käydään viestikilpailuna viiden hengen joukkuein. Näin saadaan kisaan vauhtia loppuun asti. Kertyneet varat lahjoitetaan puoliksi Saaristomeren Suojelurahastoon ja puoliksi Pidä Saaristo Siistinä ry:lle. Uinti alkaa Aurajoen rannalla niin sanotuilta Venetsialaisilta portailta ja uidaan alavirtaan. kesäkuuta pidettävä Sukelluksen Päivä aloitetaan Aurajoki-uinnilla kello 11. Akvaariosta sukeltaja pystyy näyttämää yleisölle sukelluksellisia taitoja, kuten vaikkapa naamarin tyhjennyksen. Suomessa kuten muuallakin Pohjoismaissa on aikanaan uitu useita avovesiräpyläuintikilpailuja. + sähköposti). Merikeskus Forum Marinumissa vietetään samanaikaisesti Saaristomeriaukion vuosipäivää monin eri tapahtumin, näyttelyin ja luennoin. 71. Matka on 500 metriä eli puoli kilometriä. Osallistumismaksu kisaan on 120 euroa
Nyt on jouduttu miettimään toiminnan lopettamista. Vehkahaiden toimintaan ovat aina kuuluneet kesäretket. Pyrin järjestämään lapsille vuoron aikana erilaisia tehtävärasteja ja muuta toimintaa. Muut aikuiset neuvoivat uimatekniikoissa ja pitivät kuria, jos en päässyt paikalle. Tällä hetkellä seura on jäsenmäärältään varsin pieni, mutta toiminta jatkuu. Lapsia on seuran jäsenillä kymmenkunta ja he ovat olleet mukana aikuisten allasvuoroilla, sanoo seuran pu72 vat pääosin seuran aikuisten omia lapsia, jokainen piti heitä silmällä. He oppivat räpyläuinnin pienillä neuvoilla ja innostuivat siitä. Lapset ideoivat myös itse omia sukellus- ja uintitehtäviä. Uudesta hallista seura sai toistaiseksi vain oman ratavuoron, joka sattuu ajoittumaan luultavasti viikon vilkkaimpaan päivään sunnuntaihin.. – Vanhassa hallissa meillä oli oma allasvuoro hallin varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Koska hallivuoroja oli vain yksi viikossa, emme voineet järjestää lapsille omaa valmennusta. M uutaman ihmisen innostus oli alkusysäyksenä Urheilusukellusseura Vehkahaiden syntyyn 1970-luvun alussa. – Meillä on jäseniä noin 30 lapset mukaan lukien. Maaliskuun alussa avattu uusi uimahalli muutti seuran harjoituskuviot. Vehkahait pinnalla jo 40 vuoden ajan Pieni Urheilusukellusseura Vehkahait on elänyt nousuja ja laskuja. Koska lapset oli- historiansa aikana nähnyt laskuja ja nousuja. Nykyisin Haminaan kuuluvassa entisessä Vehkalahden kunnassa vuonna 1974 perustettu seura on heenjohtaja Susanna Apo-Syrjänen. Seuralla on ollut allasvuoro Haminan uimahallissa
ja snorkkelisukelluskurssin teoriaa viikonloppuna. – Isäni Matti Apo liittyi seuraan samoihin aikoihin kun Seppo Föhr. Vehkahait miettii seuran lopettamista, toistaiseksi yhteisten asioiden hoitamiseen ei ole halukkaita. Pieni seuraa toimii joustavasti ja aktiivijäsenet hoitavat seuran rutiineja keskinäisellä sopimisella. Nekin, jotka eivät kuulu tai eivät harrasta sukellusta, ovat saaneet vankan tuntuman vesielementtiin. Tärkeintä on, että sukeltaja on sellaisessa porukassa, johon hän voi sataprosenttisesti luottaa. Yritämme saada lapsille oman vuoron hiljaisempaan aikaan. Lahjakkaimmat nuoret toimivat apuvalmentajina. Seppo Pikarinen oli Vehkalahden yläasteen opettajana ja kovin innostunut sukelluksesta. – Kun yhdellä radalla snorklaa tai harrastaa räpyläuintia kymmenkunta aikuista, ei lapsia kovin helposti mukaan mahdu. Osallistuin Sepon kerhoon kuten aika moni muukin saman yläasteen oppilas. Haminan uimahallissa oli toinen vuoro kerran viikossa illalla. – Osalla jäsenistämme on rinnakkaisjäsenyys Kotkan Diversien kanssa. Hän piti koulun jälkeen sukelluskerhoa kaikille siitä innostuneille Vehkahait miettii seuran lopettamista, toistaiseksi yhteisten asioiden hoitamiseen ei ole halukkaita. Tietysti lapset saavat joukkoon liittyä, jos heitä vuorolle tulee. Olipa seuraa tai ei, sukellus ja räpyläuinti Haminassa jatkuu. Eräs seuran perustajajäsenistä on jäänyt mieleen varmasti monelle. – Sukeltamisen ja räpyläuinnin ilo kokoaa kuitenkin saman porukan kerran viikossa yhteisen harrastuksen pariin. Ruissalon uimahalli oli koulun vieressä ja saimme sieltä oman iltapäivävuoron. – Seurassa oli paljon innostunutta porukkaa vuosina 19802000. Samoissa harjoituksissa vanhassa hallissa saattoi olla 40 uimaria, minkä takia kaikki eivät mahtuneet uimaan yhtä aikaa kapeille radoille. matta, ettemme saaneet koko ajan liikkua. He muun muassa olivat todellinen moottori senaikaisille paperinkeräystalkoille. ole resursseja järjestää koulutusta, mutta halukkaat voivat käydä kursseja joko Kotkassa tai Kouvolassa paikallisten seurojen kautta. Muutenkin yhteistyö naapurikaupunkien seurojen kanssa on ollut etenkin takavuosina vilkasta. Osa odotti vuoroaan altaan päässä tai penkillä. Toisten kannustaminen, älykkäät huomautukset ja pieni kilpailu kuuluivat aina iltaan. Vehkahait ei ole viime vuosina järjestänyt retkiä, mutta aktiivisukeltajat käyvät keskenään omilla reissuillaan. – He toki ottavat uusia harrastajia mukaan, jos joku haluaa. Tällä hetkellä yhteistyötä toisten seurojen kanssa ei ole muutoin kuin yksittäisten jäsenten liittyessä kahteen seuraan. Lapselle ne leirit ja matkat jättivät upeat muistot.. Viimeisenä päivänä saatoimme syödä rantakalliolla pelkkää näkkileipää ja kurkkua, kun muut eväät oli nautittu. Paikalliset kalastajat antoivat pyynnöstä troolarikyydin, kun seura lähti ul73 kosaaristoon leirille tai viikonloppusukellukselle. Seuralla ei Paperinkeräys tuotti varat veneeseen Susanna Apo-Syrjänen aloitti oman sukellusharrastuksensa yhdeksänvuotiaana isän mukana. Osa tuon ajan kerholaisista kuuluu edelleen seuraan. – Leireistä jäi hienoja muistoja. Tunnelma oli kaikilla korkealla ja koimme liikunnan iloa siitä huoli- Historian siipien havinaa kerhon menneiltä vuosikymmeniltä. Lapselta ratavuoro edellyttää melkoisen vankkaa uimataitoa. – Sepon, kuten monen vanhan opettajan vaikuttimena oli pitää lapset pois kyliltä ja tarjota heille mukavaa tekemistä vapaa-aikana. Matti Apo toimi myös junioreiden vetäjänä 1980-luvun alkupuolella kouluttauduttuaan valmentajaksi. – Koen puheenjohtajuuteni nimellisenä, koska jonkun on tämä homma otettava, Apo-Syrjänen sanoo. Seuraa hoidetaan yhteistyöllä Seura on perinteisesti siivonnut kunnan rantoja rojusta ja tarkistanut laitureiden kunnon ja kiinnitykset veden alla. – Harrastan lähinnä snorklausta ja räpyläuintia, laitesukellus ei vain viehätä samalla tavalla kuin räpyläuinti. Paperinkeräysvaroilla hankittiin seuralle oma Buster sukellusretkiä varten. Sukellusreissut 1980-luvulla olivat se paras juttu
Vehkahait olivat mukana Rauta-aika-elokuvan filmauksissa Kaunissaaressa 1970-luvulla. Juhani Karvonen. – Tarkoituksena oli aktivoida seuratoimintaa uuteen nousuun. Uusia aktiivijäseniä on viime vuosina joitakin ilmaantunut, mutta ei meitä liikaa ole. Kymmenisen vuotta sitten seuran jäsenmäärä oli noin 50, mutta teimme karsintaa sen mukaan, kuka oli jättänyt vuosia jäsenmaksunsa maksamatta. Seura saikin jäsenikseen useita nuoria aktiivisukeltajia ja saimme yhdessä aikaiseksi uusia aktiviteettejä. Useiden perhetilanteet kuitenkin muuttuivat myöhemmin ja sukellusharrastus jäi vähemmälle, ehkä hekin vielä palaavat harrastuksen pariin. Kotkassa pääsimme treenaamaan syväaltaassa, muistelee Sipari. Kotka on kuitenkin vain puolen tunnin ajomatkan päässä, sanoo Sipari. Nyt kompressori jäi lähelle ja halukkaat voivat ostaa paineilmansa seuran jäseneltä. Saimme rauhassa harjoitella vaikka pimeäsukellusta tai pelata uppopalloa. Seuran jäsenet avustivat viikinkeinä märkäpuvut asujensa alla. Seuralla oli oma kompressori, jonka seura myi yhdelle jäsenistään. Vehkalahti ympäröi Haminaa, mutta kunnassa oli vain noin 10 000 asukasta. Vehkalahden uimahalli oli yleisöltä kiinni viikonloppuisin, ja me sukeltajat saimme sieltä hyvin vuoroja. Sekä Vehkalahdella että Haminassa oli omat uimahallinsa ja meillä oli harjoitusvuorojakin enimmillään kolme kertaa viikossa. Pienen paikkakunnan suuri seura Vehkahaiden entinen puheenjohtaja Jori Siparil iittyi Vehkahaihin 1970-luvun alussa 15-vuotiaana. – Se olisi tullut liian kalliiksi, eikä seuran puolesta käyttäjiä olisi ollut tusinaa enempää. Jori Sipari jätti seuran muutettuaan asumaan ulkomaille 1980-luvulla. – Teimme retkiä muun muassa Ulko-Tammioon. Pikkujouluissa taisi olla parhaimmillaan 50–70 juhlijaa. En edes jättänyt toivomusta syväaltaasta. Pikkujouluissa taisi olla parhaimmillaan 50-70 juhlijaa. – Teimme retkiä muun muassa Ulko-Tammioon. Tämän vuosituhannen puolella hän palasi kotiseudulleen, liittyi seuraan ja tuli valituksi myös puheenjohtajaksi. – Sukellusseuran olemassaolo maalaiskunnassa oli varmaan aika harvinaista. Niihin osallistui kymmeniä harrastajia. Pienen paikkakunnan seuraksi Vehkahait oli suuri seura. Saman verran asukkaita oli Haminassa. Seura nousi uusien aktiivien myötä Vehkahait ovat tuoneet esiin sukellusharrastusta Haminan seudulla. 74 Haminan uuden ja nyt käyttöön otetun uimahallin suunnitteluvaiheessa Sipari ja kaupungin edustajat miettivät mahdollisuutta syväaltaaseen. Leirejä ja retkiä oli kesäisin. – Koska aktiivisten laitesukeltajien määrä oli niin pieni, saimme kompuramaksulla kustannettua vain pienen osan kuluista
Lämpimät säät herättelevät avovesisukeltajia Avovesikausi voi alkaa normaalia aikaisemmin 75 Talvi alkaa olla ohi ja kevät saa avovesisukeltajat liikkeelle. Vaikka jäät lähtevät, eivät märkäpuvun käyttäjät välttämättä vielä lähde avovesiin palelemaan, vaan he odottelevat veden lämpenemistä. Lämmin talvi ja sulat vedet aikaistavat avovesiin pääsyä.. Sukellusseuroissa eletään kiivainta uuden heräämisen aikaa
Päivittelyn lisäksi lämmin talvi vaikuttaa konkreettisesti paitsi lumilajien harrastajiin myös sukeltajiin. Innokkaimmat seuran jäsenet tekevät rantasukelluksia jo ennen kuin vene on vesillä. – Enemmänkin aloitukseen vaikuttaa se, kuinka ilmat ja vesi lämpenevät. Olli-Pekka Juhantila kuitenkin sanoo, että jäät harvoin siirtävät kauden alkua eteenpäin. 76. – Veneemme Noste saadaan vesille heti jäiden lähdettyä ja näin normaali viikoittainen toimintam- me pääsee taas käyntiin. Jäätilanne vaikuttaa Tanja Mattilan mukaan jäätilanne vaikuttaa kauden aloitukseen. Aloitus vaihtelee Sukellusseura Nousu ry:n tiedotusvastaava Tanja Mattila kertoo, että Nousussa avovesikausi alkaa välittömästi jäiden lähdettyä. – On ollut vuosia, jolloin ollaan päästy avoveteen sukeltamaan jo tammi-helmikuussa. Monet sukellusseurat laskevat veneensä veteen heti jäiden lähdettyä tai viimeistään Vapun tienoilla. Tiedotusvastaava Olli-Pekka Juhantila sukellusseura Simppu ry:stä muistuttaa kuitenkin, että erityisesti ne, jotka sukeltavat märkäpuvussa, odottelevat veden lämpenemistä, eivätkä suinkaan hyppää jäähileiseen veteen palelemaan. Tänäkin vuonna päästään luultavasti avovesiin normaalia aikaisemmin, mikäli lumi- ja jäätilanne sen sallivat. Jäiden lähteminen mahdollistaa pääsyn lähistön hylkykohteille. Esimerkiksi talvella 2008 meri oli Porkkalassa auki ympäri vuoden. Kylminä keväinä kauden käynnistyminen vie pi- – On ollut vuosia, jolloin ollaan päästy avoveteen sukeltamaan jo tammi-helmikuussa. Kun jäät lähtevät, pääsevät avovesisukeltajat hyppäämään veteen. Perinteisesti Kaatialassa käydään sukeltamassa pääsiäisen aikoihin, mutta viimeistään toukokuussa ollaan aina päästy aloittamaan merellä, Mattila kertoo. K eskimääräistä lämpimämpi ja vähälumisempi talvi on antanut ihmisille puheenaiheita
Juhantila kertoo, että simppulaiset käyvät talvella avannossa pari kertaa kuukaudessa. Hylky: Juktenskobben. – Simpussa koulutus on varsin monipuolista. Järjestämme runsaasti sukellusleirejä sekä kotimaassa, että ulkomailla. Tilastoja sukellusseura Nousu ry:n edellisten vuosien ensimmäisistä avovesisukelluksista: 2008: 23.2.2008 porkkala keittis. Kommentti: Näkyvyydet menneet huonoiksi. Hylky: Coolaroo. Myös erikoiskursseja järjestetään Nousussa kysynnän mukaan. Laitesukelluksen ensimmäinen peruskurssi on jo pyörähtänyt käyntiin ja myös jatkokursseja on luvassa. Susanna Shearman Sitten tulivat jäät... 2009: 5.3.2009 Porkkala luotsiaseman rantasukellus. Simpun ensimmäinen retki sulalle merelle on tehty maaliskuun puolella, kun seuran kumivene tuli vuosihuollosta. Jäät sulavat ja avovesisukeltajat heräilevät talviunestaan. 7.4.2008 porkkala keittis. Simpun ensimmäinen retki sulalle merelle on tehty maaliskuun puolella, kun seuran kumivene tuli vuosihuollosta. Viime vuoden puolella alkaneelta snorkkelisukelluskurssilta valmistuu uusia snorkkelisukeltajia ja kurssi huipentuu avovesiosuuteen toukokuussa. Kevät on kuitenkin sukeltajille erityistä aikaa. Diving-in-Finland -kurssilla käydään läpi Suomen olosuhteissa sukeltamista ja tehdään muutama ohjattu sukellus yhdessä kouluttajien kanssa. Hylky: Tiilihylky. – Takaisin veteen –kertaus on tarkoitettu sellaisille sukeltajille, joilla on ollut harrastuksessaan pitempi tauko – koulutus sisältää teoria-asioiden kertausta ja ohjattuja sukelluksia kouluttajien kanssa. Kommentti: Sitten tulivat jäät... tempään. Kevään peruskurssi käynnistyy huhtikuun alussa, OlliPekka Juhantila kertoo. Paljon särmäneuloja. Kommentti: Vesi 1 astetta. Kevään ohjelmassa Kurssit kiinnostavat Mielenkiintoiset tärpit Simpun keväisestä kurssitarjonnasta ovat Takaisin veteen -kertaus ja Divingin-Finland -kurssi. 2013: 13.5.2013 Venereissu. Kevät saa myös uudet harrastajat innostuvat kokeilemaan joko introja tai aloittamaan alkeiskurssin. Nousussakin kurssitetaan keväällä ahkerasti. Jo nyt on ollut havaittavissa, että avantosukelluksillekin on enemmän tulijoita kuin tammihelmikuussa. Kun jäät ovat lähteneet, alkavat muutkin sukeltajat herätä talviuniltaan; tosin sukeltajat, jotka sukeltavat märkäpuvuilla odottavat usein toukokuun loppupuolelle tai kesäkuun alkuun ennen kuin aloittavat sukelluskautensa. Vesi 1-asteista. Kommentti: Jäät lähteneet. 2014: 5.1.2014 Porkkalassa keittokatoksella. 2012: 5.5.2012 Venereissu. – Teemme säännöllisesti reissuja Suomenlahdella veneellämme Nosteella. 2010: 6.5.2010 Venereissu. Lisäksi Simpun kevääseen kuuluu harjoittelua uimahallilla ja päivien pidentyessä seuran tukialuksen m/s Agonuksen kevätkunnostus, johon kuuluu tällä kertaa normaalien huoltojen lisäksi navigointivarustuksen ja sisustuksen uusimistöitä. Sukellusta ympäri vuoden Sekä Simpussa että Nousussa sukelletaan ympäri vuoden. on erityisesti merenkulkuun ja varusteiden huoltoon liittyvää koulutusta. Sukeltajat ovat kuin karhuja, jotka kevään tullen heräilevät talviuniltaan. Merellä sukellamme lähinnä erilaisia hylkykohteita. – Kun ilmat lämpenevät ja kevätaurinko alkaa paistaa, kasvaa kiinnostus sukeltamiseen samaa tahtia. Kesällä parhaita leirejä ovat Juhannuksena Porkkalassa pidettävä juhannusleiri sekä Hangon kirkkaissa vesissä pidettävä kesäleiri. 2011: 9.5.2011 Venereissu. Ihan ok näkyvyys. Hylky: Coolaroo. Tämä on suunnattu sellaisille sukeltajille, jotka ovat suorittaneet kurssinsa etelän lämpimissä vesissä ja haluaisivat kokeilla sukeltamista myös Suomessa. Näkyvyys ok, mutta vedessä alkaa olla levää. 77. Simpun tukialus lasketaan vesille aina heti Vapun jälkeen, eikä tuota päivää ole tarvinnut siirtää jäiden vuoksi kertaakaan
Tänä päivänä on jo niin paljon tieto-taitoa sekä kunnollisia varusteita, että vedenalainen kuvaus on aivan toista luokkaa kuin yli 100 vuotta sitten. män merten tutkijat ponnistelivat hyvän kuvamateriaalin saamiseksi pinnan alta. Ihmisen mentävä putki lähti aluksen pohjasta ja johti päässä olevaan palloon, jossa oli kameravarustus ja tietysti ikkuna sekä voimakas valaistuskalusto. Kuvien nappailu pinnan päällä johtaa usein myös haluun kuvata, mitä tapahtuu pinnan alla. Samanaikaisesti sekä yhdysvaltalainen C.F. Boutonin kokeilevat kuvauksensa alkoivat vuonna 1893, ja hän jatkoi kokeilujaan vaihtelevalla menestyksellä seitsemän vuotta. Bouton. Williamson kehitti erikoisen menetelmän päästäkseen kuvaamaan meren elämää. Kaupallinen menestyjä Kaupallisella puolella yhdysvaltalainen Dr. Williamsonin kuvausten tuloksena syntyi runsaasti sekä still- että liikkuvaa kuvaa meren ihmeistä. Vuodelta 1928 mainitaan japanilainen J. Vedenalaisen kuvauksen historiaa 1800-luvulta alkaen Meren elämää filmille Vedenalaisen valokuvauksen ensimmäiset askeleet otettiin yli sata vuotta sitten. Tunnettu Rolleimarin Omavaraisten sukelluslaitteiden (SCUBA) kehittäminen 1920-luvulta alkaen lisäsi sukeltamista ja ennen muuta sukeltajien liikkumista. Näiden otosten onnistumiseksi Longley ja Martin kehittivät ”salamavalojärjestelmän”. Ward kuvasivat merenalaista elämää, kaloja ja kasveja niiden oikeassa elementissään. Hylkyjen paikantamiseksi mutta myös vaurioiden havaitsemiseksi sekä sopivan hylyn nostomenetelmän varmistamiseksi englantilainen Siebe, Gorman & Co valmisti paineen kestävän kotelon, johon kamera suljettiin. Tuloksena syntyi myös elokuva, jota kutsutaan ensimmäiseksi filmiksi, joka perustui Jules Vernen kirjaan 20 000 mailia veden pinnan alla. Samoihin aikoihin myös E.R. <ParaStyel:l>Päästäksemme nykypäivän vedenalaisten kameroiden ensimmäisiin laitteisin on mainittava sekä Hans Hass että Jacques Cousteau. V edenalaisen kuvauksen ensimmäisenä kehittäjänä mainitaan useimmiten ranskalainen L. Myös William Beebe ja Otis Barton kuvasivat pathyspherestään meren elämää aina 1000 metrin syvyyteen saakka. Williamsonin kuvausten tuloksena syntyi runsaasti sekä still- että liikkuvaa kuvaa meren ihmeistä. Vedenalaiset värikuvat Ensimmäinen maailmansota tuotti runsaasti hylkyjä. Fenimore Johnson sai aikaan niin menestyksellisen kameran, että sen valmistamista varten perustettiin oma yhtiö nimellä Fenjohn Underwater Photo and Equipment Co., joka vielä 1950-luvun alussa oli alan johtava 1000 metrin syvyyteen Mitä enemmän merestä ja sen elämästä saatiin tietoa, sitä enem78 vedenalaisten kameroiden valmistaja. Kuvaamisen tarve tuli entistä tarpeellisemmaksi. Maurice Ewing kehitti 1930-luvun alussa vedenalaisen kameran, jolla voitiin ottaa kerralla yksi kuva, mutta kamerassa oli synkronoituna salamajärjestelmä. Kolmen voimakkaan valon avulla hylkyjä kyettiin kuvaamaan, eikä sukeltajaa ollut tarpeen vielä tässä vaiheessa laskea hylylle. Cousteaun kamera kulki nimellä Nikonos. Bristol että englantilainen F. Koko järjestelmä tunnettiin nimellä Rolleimarin. Tee-Van. Vuonna 1913 valokuvaaja J.E. Ensimmäiset vedenalaiset värikuvat tuottivat Longley ja Martin vuonna 1927. Hän rakennutti Williamsonin putken -nimellä tunnetun järjestelmän. Vedenalaisen valokuvaamisen ensimmäiset askeleet otettiin 1800-luvulla. Jouko Moisala. Hans Hass toimi yhdessä saksalaisen Rollein kanssa ja yhteistyössä syntyi kotelo juuri Rollein kameraa varten
Luin sen suurella mielenkiinnolla, sillä itse pelkään vettä. 18-vuotias tytär on harrastanut laitesukellusta kaksi vuotta, mutta me muut tyydymme korkeintaan liottamaan varpaitamme lämpimässä merivedessä. Kaikki johtuu, kun olin 11-vuotiaana vähällä hukkua. Jos Punainenmeri alkaa muine ihmisineen ahdistaa, eikö kannata hakeutua Pohjois-Norjaan Jäämeren rannalle. Riittäähän hienossa kohteessa aina porukkaa - ja turismilla Sharm El Sheikhkin elää -, mutta mistään ryysiksistä ei voida puhua. Lomamme on heinäkuussa, joten vielä on aikaa tehdä suunnitelmia. Isälle kelpaa mikä tahansa. En ole uinut viimeiseen 12 vuoteen lainkaan. Uimaankaan en pysty. Hukkuminen oli siis todella lähellä, onneksi mökkinaapuri oli sattunut olemaan pihalla. Vaatimukset olisivat tässä: äiti on kiinnostunut historiasta, toinen 18-vuotiaista kaksosista haluaa diskoilla ja kaksi alakouluikäistä ovat suunnitelleet huimia vesipuistoja. Tämän jälkeen vesi on aiheuttanut minulle enemmän tai vähemmän kammoa. Käyn mieheni mukana sukellusreissuilla, viimeksi joulukuussa Thaimaassa. Olen käynyt siellä viimeisen kolmen vuoden aikana neljästi, enkä moista täyteen nuijitun väitettä ole kyllä huomannut. Turhat marinat seis, Lappeenranta vedessä puoliksi tajuttomana. Viime lehden vesikammojuttu antoi toiveita, että ehkä minäkin vielä jonakin päivänä pääsisin siitä eroon. Lähetä postia: sum.toimitus @karprint.fi Vesikammoinen haluaisi harrastaa edes snorklausta, mutta ei ole päässyt pelostaan eroon. Haluatko kertoa kokemuksestasi. Satutin pudotessa pään kiveen, ja olin 79 kikohtauksen, kun jouduin veden läheisyyteen. Siellä riittää rantoja, vaikka suosittuja kohteita nekin ovat. Kertokaa vinkkejänne ja kokemuksianne. Tarkoitus olisi lähteä kesälomalla etelän maille pariksi viikoksi. Vähän sukeltava perhe Täällä on vähän sukeltava perhe. Onko antaa vinkkejä, minne päin meidän perheen kannattaisi suunnata. Pahasti pelästynyt, Oulu. Nyt on kuitenkin ongelmana, että mistä löytyisi sopiva paikka, jossa olisi tarjolla kaikille jotain. Plussaa tietysti olisi, jos lennot eivät veisi kovin tuhottomasti aikaa, eikä kohde olisi kalleimmasta päästä. Näin aikuisena olen ymmärtänyt, että sain aina jonkinlaisen paniik- Vesikammoinen täälläkin Lappeenrantalainen sukeltaja kertoo, että Sharm El Sheikhiin mahtuu! Sukeltajan Maailma -lehdessä (1/2014) oli juttu vesikammosta. Putosin kalliolta veteen, enkä olisi päässyt ylös ilman naapurin apua. Kysymyksiä ja vastauksia Onko sinulla kysyttävää sukeltamisesta. Innostavatko palstalla olevat kirjoitukset vastaamaan. Koulun jumppatunnit uimahallissa onnistuivat, koska fiksu opettaja tiesi tilanteeni. Kahlailen vaikka kaulaan saakka vedessä, mutta kasvoja en voi kastaa. Perheen kanssa reissuun, Helsinki Sharm El Sheikhiin mahtuu! Pakko oikaista niitä väitteitä, että Sharm el Sheikhissä Punaisellamerellä ei mahtuisi olemaan, kun rannat, vedet ja muutkin paikat ovat kuulemma kuin täyteen nuijittuja. Haluaisin kovasti harrastaa edes snorklausta, koska mieheni sukeltaa, mutta en kykene laittamaan kasvojani veteen. Jos sen sijaan olin rannalla kaveriporukassa ja olisi pitänyt mennä uimaan, siitä ei tullut mitään
. .) valo- tai äänimerkkinä - punainen käsisoihtu - sivulle ojennettujen käsivarsien verkkainen ja jatkuva Kuin lintu ja kala Lentäisipä kuin lintu ja uisipa kuin kala! Siinä kaksi ihmisen suurta haavetta. Merenneito on kuvanveistäjä Simon Morrisin luomus, joka on jokaisen sukeltajan kohteena jossakin vaiheessa sukellusuraa. . Pitäisikö lähteä! Yleisimmät hätämerkit: - radiopuhelimella annettu viesti ''MAYDAY'' - punainen laskuvarjoraketti - SOS (. Toivottavasti suomalaisille sukeltajille Dalskärin Kalakoto uusine seuralaisineen on jatkossa yhtä suosittu sukelluskohde! Seuraavat puhelinnumerot ovat sukeltajillekin tärkeitä: Meripelastuskeskus, Turku 0204 1001 Meripelastus-lohkokeskus, Helsinki 0204 1002 Meripelastus-lohkokeskus, Vaasa 0204 1003 Yleinen meripelastuksen hätänumero 0204 1000 Sisävesien avuntarvepyynnöt 112 Meripuolustusalueet Suomenlahti ja Saaristomeri 02 99 800 TYKS:n painekammio +358 (0) 2 313 1950 Medioxygen Oy 09-454 0544 Terveystalo Tampere, painekammio +358 (0 ) 50 46 56 302 Sukeltajien ”hautausmaa” Siinain niemimaalla, lähellä Dahabin kaupunkia sijaitsee meressä eräs maailman Blue Hole -nimisistä sukelluskohteista. Täällä on tehty useita merenneitohavaintoja, joista joitakin on jopa videoitu. Syvyyttä paikalla on yli 100 metriä, joten olosuhteiden vuoksi paikka on suosittu syvien sukellusten kohde. Edelleenkään ihminen ei pysty lentämään linnun lailla. Tritonin selosteessa on maininta pienestä akusta, mutta ei mainintaa elektrolyysistä. Ilmaan ihminen on päässyt, käynyt kuussa ja lähettänyt havaintolaitteita kauas avaruuteen. - - - . Eräs viimeisimmistä havainnoista on Israelista. Keksinnöstä on hienot kuvat ja toimintaselosteet, mutta ei ainuttakaan kuvaa veden alta - kuvaa, jossa laitetta käytettäisiin sukeltaen. Kyse on erikoisesta laitteesta, joka vedessä uitaessa erottaa hapen vedestä sukeltajan hengitettäväksi. Tekokiduksia on kehitetty ja toisaalta vedestä voidaan elektrolyysillä erottaa happea. Pinnan alta ja päältä Hätä- tai vaaratilanteessa ilmoita: Merenneidosta miljoonan dollarin palkkio - nimesi (aluksesi nimi) ja yhteysmahdollisuudet - tapahtumapaikka mahdollisimman tarkasti - mitä on tapahtunut - onko loukkaantuneita tai ihmishenkiä vaarassa - mitä apua tarvitaan - ÄLÄ KATKAISE YHTEYTTÄ ennen kuin saat luvan Merenneitoja nähdään aina silloin tällöin. Brittiläisen Kolumbian sukeltajat upottivat patsaan sukelluskohteekseen noin 20 metriin vuonna 1989, siis 25 vuotta sitten. Kyseessä on nuoren korealaisen Jeabyun Yeonin keksintö. 80. Kiryat Yam sijaitsee Välimeren rannalla lähellä Haifaa. Todellisesta havainnosta, jolla voidaan todistaa merenneidon olemassaolo, on luvattu miljoonan dollarin palkkio. nostaminen ja laskeminen - keskeytymätön äänimerkki esimerkiksi sumutorvella Tunne vastuusi, käytä hätämerkkejä vain hätätilanteessa tai kun tarvitset apua! Turvallisuutesi vuoksi, ennen merimatkalle lähtöä: - tarkista aluksesi varustus ja merikelpoisuus - selvitä vallitseva säätila ja -ennuste - varmista polttoaineen riittävyys, varaa reservi - jätä reittisuunnitelmasi ja veneesi tuntomerkit omaisillesi tai tuttavalle - jos suunnitelmasi muuttuvat, älä unohda ilmoittaa muutoksesta - tarkista viestivälineiden toiminta, luotettava VHF-puhelin parantaa turvallisuuttasi Kolmen metrin merenneito Tärkeitä puhelinnumeroita Kanadan länsirannikolla sijaitsevassa brittiläisessä Kolumbiassa on Saltery Bayn kansallispuisto. Lintuna lentämistä ja kalana uimista yritetään edelleen kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Elektrolyysi kuitenkin edellyttää sähköä. Meriinkin ihminen on päässyt tutustumaan aina syvimpään kohtaan saakka, mutta huolimatta kaikenlaisista sukelluslaitteista ei ihminen edelleenkään pysty oleilemaan pinnan alla kuin kala. Saltery Bayssä on sukeltajien ihailtavana Emerald Pricess, lähes kolmimetrinen pronssiin valettu merenneitopatsas. . Kalana olemisen viimeisimpänä kehittelynä voitaneen pitää sukelluslaitetta nimeltä Triton Oxygen Respirator
Hän kuoli 93-vuotiaana todennäköisesti eräänä maailman vanhimpana sukelluksen harrastajana. Sukeltajat etsivät kokemuksia sekä rajoja, syvyyksiä ja pituuksia. Suomessa vastaavaa habitaatissa asumista yritettiin takavuosina Hämeenlinnassa, mutta aivan loppuvaiheessa rahoittaja vetäytyi turvallisuuteen vedoten. Tavoitteena on selvittää hyvin tunnettujen paikkojen pinnanalaista roskaisuutta. Luolasto käsittää yli 1000 metriä luolia, joihin osalla on yleisöllekin mahdollisuus päästä. Norman Lancefield asui itse Bovertonissa, joten liittyminen läheisen kaupungin Barryn sukellusseuraan oli luontevaa. Sukeltaminen on mielenkiintoinen harrastus, joka sopii kaikille! Luolasukellus kiinnostaa Japanilaiset luolasukeltajat ovat löytäneet maan todennäköisesti pisimmän sukellettavan luolan. Habitaatti on sijoitettuna Key Largon lahteen vajaan kymmenen metrin syvyyteen. Ennätyksiä ja oppitunteja Todellisesta merenneitohavainnosta on luvattu miljoonan dollarin palkkio. Tämä Inazumin luola on tunnettu jo 1970-luvulla. Tavoitteena on toisaalta lyödä ennätys sekä tehdä opetustyötä veden alta suoraan luokkahuoneeseen. Osalla alueista on käynnistymässä puhdistusoperaatio, johon on tulossa mukaan jopa 100 nuorta sukeltajaa. Norman Lancefield oli 58-vuotias liittyessään jäseneksi Barry Sub Aqua Club -sukellusseuraan. Tennesseläiset opettajat ja sukeltajat tekevät Yhdysvalloissa ennätyksiä ja luovat uusia opetusmenetelmiä. Meren tila puhuttaa Punaisellamerellä sukeltaneet ovat tietoisia sukelluskohteiden heikentyneestä tilasta. Toivottavasti ne eivät kerro paikan vaarallisuudesta, vaan kehottavat sukeltajia tarkentamaan sukellustensa turvatekijöitä. Olisiko jo aika Suomessakin yrittää uutta koetta. Sukeltaminen oli hänen unelmansa, mutta hänellä ei ollut aikaisemmin mahdollisuutta toteuttaa sitä. Vedet Bristolin kanaalissa todennäköisesti olivat myös houkuttelevat. Onko tapa hyvä. Pinnan alta ja päältä Sukelluksilla 35 vuotta Valitettavasti tämä Blue Hole on myös vaatinut uhreja, joista paikalla on kertomassa 14 menehtyneen sukeltajan muistotaulut. Norman Lancefield ehti harrastaa sukellusta 35 vuotta. Ehkä. Professori Bruce Cantrell aikoo viettää avustajansa Jessica Fain kanssa 72 tuntia vedenalaisessa habitatissa. Vastaavaa toimintaa on Suomen rannikoilla käynnistänyt Pidä Saaristo Siistinä ry., jonka merien roskaisuustutkimus etenee tulevana kesänä käytännön puhdistusten asteelle. Viimeisimpänä tutkimustuloksena sukeltajat ovat löytäneet laajan ilmataskun, josta johtaa käytäviä edemmäs luolastoon. 81
2. Ongelma on valkohain ja muiden suurten vaarallisten haiden näytteenotto: purenta on niin massiivinen, että monet uhrit kuolevat vammoista johtuneeseen verenvuotoon tai sokkiin. Lähde:www.sukellusbryggman.fi Netistä poimittua Viimeaikaiset sukellusonnettomuudet ovat kirvoittaneet nettikansan kielet liukkaiksi. tarkistaakseen maun ja vasta sitten päättävät syömiskelpoisuuden. Hermojaan oppii hallitsemaan harjoittelemalla. Lisäksi sukeltaessa on lajitunnistus vaikeaa, joten parempi suhtautua jokaiseen lajiin kunnioituksella ja varoa kaikkia.” Newyorkilainen puree www.sukellusbryggman.fi suhteuttaa haiden hyökkäykset muihin mahdollisiin tapahtumiin: 1. Vastuuntuntoinen sukeltaja kouluttaa itsensa, pitää taitojaan yllä, jolloin hän osaa toimia tilanteen vaatimalla tavalla eikä panikoidu. Vuosina 1990-2008 oli Yhdysvalloissa kuolemaan johtaneita hyökkäyksiä 12, kaikkiaan hyökkäyksiä oli dokumentoitu 665. Ja kyseessä on tällaisten hyökkäysten suhteen yksi maailman pahimmista paikoista. Onneksi joukossa on niitäkin, jotka katsovat asiaa syvemmälle, eli mitä pitää tehdä: tarvitaan koulutusta, koulutusta ja vielä kerran koulutusta. Lähde: Historia 6/2008 Hai testaa ensin Haiden hyökkäyksistä sukellusbryggman kertoo näin: ”Useimpien haiden hyökätessä ensimmäinen purenta on yleensä ns. - Monet hyökkäykset ovat niin nopeita, ettei lajia voida (tai osata) tunnistaa, eivätkä puremajäljetkään tms. Jokaista hain pureman uhriksi joutuvaa ihmistä kohti on 25, jotka joutuvat newyorkilaisen puremaksi. Nettisivusto www.sukellusbryggman.fi kertoo, että Australian noin 200-vuotisessa historiassa niitä on sattunut runsaat 500, joista kuolemaan johtaneita pari sataa. Toistuvasti hyökkäyksiä suorittavat valkohai, tiikerihai, härkähai ja valkopilkkahai. aina varmasti pysty kertomaan syyllistä. 5. tammikuuta 1960, eikä kukaan ole sen koommin yrittänyt samaa. Australiassa kuolee enemmän ihmisiä ampiaisenpistoihin, kuin hain puremiin. Vuosittain koko maailmassa kirjataan hyökkäyksiä 50-80, joista kohtalokkaita vain muutama. Ja lopuksi oikeasti todella pelottava tilastoluku: keskimäärin jokaista hain tappamaa ihmistä kohtaan me tapamme miljoonia haita. Ohessa muutama poiminta: ”Paniikki tappaa melkein aina, jos on riskialttiissa tilanteessa. Luvut voivat myös olla melko epätarkkoja, sivustolla painotetaan. Tässä harrastuksessa ei ole riskejä sen enempää kuin muissakaan. 6. 3. Eniten haiden hyökkäyksiä on tapahtunut Australiassa ja Floridassa. 4. ”testaaja.” Kuten ihmiset ottaessaan maistiaisen, hait purevat kerran 82. Kun koulutuspuoli on kunnossa, luoliin voidaan sukeltaa vastakin.” Veden alla olevista eläimistä hait aiheuttavat eniten ihmisissä pelkoa. Ennätyssukellus tehtiin Trieste-sukellusaluksella 23. Matkalla maapallon syvimpään kohtaan - Se oli kuin 11 kilometriä pitkä hissimatka, kuvasi Jacques Piccard laskeutumistaan Don Walshin kanssa maapallon syvimpään kohtaan 10 916 metriä pinnan alle. On kuitenkin muitakin suuria hailajeja, jotka voivat olla vaarallisia. Ihminen pelkää haita Amerikkalainen tutkimus osoittaa, että ihmiset pelkäävät ylivoimaisesti eniten haita vedenalaisista eläimistä. Pitää ymmärtää että tekniikkasukelluksella ja virkistyssukeltamisella ei käytännössä ole mitään yhteistä.” * * * ”Miksi näillä palstoilla on yhtäkkiä valtavat määrät sukelluksen ”asiantuntijoita”, jotka tietävät lajista kaiken, vaikka eivät olisi olleet ikinä edes 100 metriä lähempänä vettä?” * * * ”Sen arvasi, että Norjan onnettomuudet jälkeen verkko on täynnä kirjoituksia luolasukeltamisen vaaroista. On paljon suurempi mahdollisuus voittaa lotossa päävoitto, kuin joutua hain uhriksi. myrkytys), kuin jouduttuaan hain syömäksi. Floridassa iskee salama kuusi kertaa useammin ihmiseen kuin hai hyökkää. Useimmat haiden hyökkäykset eivät onneksi ole vakavia, mutta osa johtaa kuolemaan. Maailmassa kuolee paljon enemmän ihmisiä syötyään haita (esim
Eipitkästä tavarasta PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI ERIKOISHINTA KOKENUT RAKENNUSMESTARI: VENYNEEN PROJEKTIN RAKENNUTTAJAT: Amatöörirakentajan pelastuksena www.talomestari-lehti.fi 10 nroa vuodessa 59€ Hirvijahtiin Kaksi uutta asemerkkiä Italian messuilla: voi lähteä lyijyttömillä luodeilla Iron Arms -haulikko ja Kekki Rifles -kivääri Hyvä olo ja riistaruuat Supikoirat www.asejaera-lehti.fi 8 nroa vuodessa 58€ Hevosmaailma UUDISTUNUT LEHTI! 1/14 6,20 Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. (QWLV¸LQWL . www.antiikkijataide.fi 6 nroa vuodessa 34€ Ekoelo Luonnonmukaisesti Suomessa rakennettu 50 vuotta väärin Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa. SYÖPÄ vei työ- ja seksikyvyn, virtsavaivat jäivät pysyviksi DRINKKI PÄIVÄSSÄ LISÄÄ RINTASYÖPÄRISKIÄ 10 % Tahdistin ei haittaa vällyjen välissä Tamperelaisen Ohranjyvän legendaarinen tarjoilija Vilma ISRAELIN Seksiä koko Talomestari Lehti on vakiinnuttanut asemansa pientaloraken- 3,90 tajien, talossaan asuvien ja sitä korjaavien keskuu- KIIRE rakentamisen suurin riski dessa. Tilaa lahjaksi tai omaksi iloksesi korkeatasoinen aikakauslehti! Värikäs NYKYTAIDE kiinnostaa NYT 5,90 1/2014 8,10 € Martta Wendelinin maailmassa ikuinen sunnuntai RYIJYN tarina käyttötekstiilistä sisustustarvikkeeksi Verhoilumestari Anneli Hiiri: Puuhuonekalua eivät tuhoa kuin tupajumi ja tulipalo Ekoelo Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. painonhallinta KIRSI RANTO Sielunpeili Henkisen Uskallatko paljastaa todellisen itsesi. .HU¦LO\ . maailma Jäämeri inarilaissukeltajien lähikohde ONNETTOMUUSRISKIT suurimmat sukelluksen alussa ja lopussa Pääseekö pahasta vesikammosta eroon. lääketiede hyvä mieli 100 luonnonsivua voimaa 2/2014 7,10 HUIKEA SELVIYTYMISTARINA Alle vuosi elinaikaa, nyt elämänsä kunnossa ANTIOKSIDANTIT NUJERSIVAT HAIMASYÖVÄN Selätetään virtsatietulehdukset, hoidetaan A-vitamiinitasot ja seerumin rautavarastot kuntoon Katajanmarjat www.luontaisterveys-lehti.fi 8 nroa vuodessa 56€ Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. Yli 100 sivua/nro. MAALÄMPÖ yleistyy kerrostaloissa Pyöreä jälkiasennushissi sopii kierreportaisiin Helsingin seutu kuuluu Euroopan kilpailukykyisimpiin metropoleihin www.kiinteistojaisannointi.fi 10 nroa vuodessa 68€ Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. 1/2014 7,10 Rakkauden jumalatar Afrodite luotti PUNAJUUREEN kauneudenhoidossaan Rentouttava joogasarja Sininen hetki kutsuu huokaisemaan syvään kauneus SOKERI VANHENTAA Syö ja nuku itsesi kauniiksi! TREENAAVAT AINA YHDESSÄ: Rakkaus on painonhallinankin perusta! BODYLEGENDA JUHA HAKALA: Aerobinen liikunta tekee hyvää kehonrakentajalle Pohkeet rullaten rennoiksi Rankat kahvakuulaliikkeet polttavat rasvaa vielä pitkään treenin jälkeen VOIMAA KIRSI SUOMELAN voi kehittää lihaskoon Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö Kiinteistöalan monipuo- ja isännöinti linen ammattilehti vuoLiikerakentamisen desta 1975. NRO 2/2014 IRTONUMERO 6,60 ¤ NYT KAKSI LEHTEÄ! Sisältää 50-sivuisen Sisustusvinkin ELÄIMET seikkailevat kevään tekstiileissä TUMMA VIOLETTI tulossa kylppäreihin MAALAA huoneelle uusi ilme Ilolan Seilori selvisi ruunauksesta vähäisellä turvotuksella haluaa lämminveristen arvostuksen Luontaisterveys ravinto terapiat Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen kansa vuosisataisella kokemuksella. 1-2014 6,40 Suomalaiset sukeltavat jo ympäri maailmaa Kalymnoksen saarella sukelletaan pesusieniä DREAM WALKER DEATH -SAATTOHOITAJA Väkivaltarikos pysäytti elämän www.sielunpeili-lehti.fi 8 nroa vuodessa 55€ hyvinvoinnin erikoislehti terveys t
é TIINA JYLHÄ-VALKONEN & TAPANI VALKONEN Rikoskonstaapeli www.bodytreeni.fi 8 nroa vuodessa 55€ kehonhuolto Nro 1-2/2014 KESÄN LEIRI PÄIVÄ PÄIVÄLTÄ LÄHEMPÄNÄ www.hevosmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ Sielunpeili Seniori Liikunta suojaa dementialta Omia aseita 50 vuoden ajan Lämminveristen Ystävät ry Tuoreruoasta terveyttä ja elämäniloa KARITA TYKKÄ: Vapaaehtoisena www.senioriterveys.fi 6 nroa vuodessa 39€ 3,90 7,20 Kilpa-ampuja asesepäksi: OB Senioriterveys Puhtaasti Nyt! Extrahinta - huippusaalista tuli hienoissa olosuhteissa 2 – 2014 ERIKOISLEHTI kuntosalit NILLA-D www.kissafani.fi 6 nroa vuodessa 38€ Ekologisesti Talotohtori Panu Kaila: Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. $UMHQ KLVWRULD Imatralta Alaskaan PA N T Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti - enemmänkin tietopaketti. Sisustamisen extrasittenkään numerot kahdesti vuodessa. Lämpöä ja läheisyyttä! 2/2014 6,70 Matkaillaan ekosti! Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit. Maamme suunnittelussa ole osattu suurimman kansallisomai- eiennakoida suuden avoin ja riippumaton tiedonvälittäjä. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro ER MA NILLA KYMM EN Meidän 1/2014 6,30 KOIRA Lukukoira Lempi kuuntelee lasten lukemista moittimatta Pieni ja pippurinen CHIHUAHUA fiksu ja omapäinen MEILLE TULEE PENTU! Koirankarvasta kintaat, sukat tai lämpöinen villapaita Pienen Sesin uusi perhe Koti turvalliseksi Ensimmäiset tarvikkeet Tärkeä tapakasvatus Pidä rokotukset kunnossa: KENNELYSKÄ JA PARVO TARTTUVAT HERKÄSTI! Toyvillakoira Zu-Zu tekee mallin töitä www.meidankoira.fi 6 nroa vuodessa 37€ Sukeltajan Maailma SUKELTAJAN Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. Ase&Erä IÄ Antiikki ja taide Rita ForsbergKimuran www.sukeltajanmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ Voit tilata lehdet: Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai puhelimitse 09-2569 108. Bodytreeni OJA ja taide . Aidosti Kotoillen Ekoherkut kevään juhliin Biodynaamiset viinit Luomukarkkeja ja ekomehua SAVI& RUOKO Varttamalla uusia makuja Istuta maatiaisomenapuu ekomökin seiniin ja kattoon Meppiehdokkaat ilmasto- 1/2014 6,40 Lähtöpassit loisille! EXTRAHINTA 5,90 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT ROKOTUKSET pidentävät kissan elinikää ELMO ei päästä mummolansa kissakolmikkoa helpolla Suu portti elimistöön Hampaiden harjaus ainoa keino pitää kissan suu terveenä Kalle on kalapoika, Wiiru hienoneiti, mutta empaattinen Kiipeilytelineitä kierrätysmateriaaleista Selkeät ohjeet valjaiden pukemiseen Kevättä ilmassa Valjaissa voi myös kiipeillä! EXTRAHINTA 5,90 Kulttuuri pitää lääkärin loitolla TERVEYS Seksipuheilla kohahduttanut Farmi-Tuulikki: Toivon olevani työkykyinen hautaan saakka 1/2014 6,50 Jaakko Muilun neljän vuoden epäonninen sairaalakierre vihdoin ohi ETURAUHAS. www.ekoelo.fi 6 nroa vuodessa 40€ Martta Wendelin: Punapukuinen nainen, öljy, 1935. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. .¦GHQWDLGRW
Lightweight and packed with handy features like freedive mode and optional wireless air integration, it’s got everything you need – wherever your diving may take you. Maahantuonti: Ursuk Oy. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green SUUNTO D4i THE FRESH NEW LOOK SUUNTO D4i A GREAT ALL-ROUNDER The redesigned Suunto D4i comes in a range of fresh colors and with an all-new soft, comfortable silicon strap for that perfect fit. Lisätietoa: www.ursuit.com.