Sukeltajan Maailma 6/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SUKELTAJAN maailma 6-2013 6,00 LÄHES SATA pinnan alla Tampereella Sukeltajien yössä Märkäpuku ei sovi avantoon eikä talveen PERUSPAKETIN: maskin, snorkkelin ja räpylän saa 150-250 eurolla Viemärisukeltaja ryömii ahtaissa paikoissa Onnettomuus lähellä: Ilman tulo loppui hylyllä 26 metrissä Tarkka tasapainotus tärkeää merkinantopoijun käytössä
www.matkamessut.fi KOKO MAAILMAN KOHTAAMISPAIKKA Matkamessuilla ovat esillä kaikki parhaat sukellusmatkakohteet ympäri maailman. Suuren suosion saavuttanut Sukelluskylä rakennetaan tällä kertaa uudelle Sun & Sea –alueelle, jossa koet aidon Karibian tunnelman. Tule kokeilemaan miltä vedenalainen maailma tuntuu! Partnerimaa: 17.–19.1.2014 Messukeskus Helsinki www.caravanmessut.fi AVOINNA: pe klo 12-19, la-su klo 10-18 LIPUT: 10/16 €, Perheliput 37 € Yhteistyössä:
Kissafani MILLA imee pissan hajun harvinainen kaunotar hiekkalaatikosta välittää tietoa kissan SELKIRK REX hyvästä hoidosta Viiksetkin kihara Ulkonäön lisäksi nen kiharat! kehrääkarvai monipuolisesti ja jä SOSIAALISUUS ratkaisee näyttelyissä kattavasti. Kissafani ilmestyy 6 kertaa vuodessa aina yhtä odotettuna lukijoidensa iloksi. Puhtaasti . Ihmisen läheisimmästä Monirotuinen LUNA ystävästä koirasta näyttelee syksyn uutuuselokuvassa esittelemme jokaisesFrank-dobermanni sa numerossa rotuja, pukeutuu villaan, nahkaan ja krimiin kasvatusta ja hoitoa. Helli, elä ja harrasta! Ekoelo Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. Aidosti 5/2013 6,50 Matokompostorilla biojätteet mullaksi TUNK IOLIE ROT TOUH UISSA AN ÖLJY VAIHTUI MAALÄMPÖÖN Edullisuus ja huolettomuus vaikuttivat valintaan Röykk älän lamma stilan emänt ä rakas tui rygja- lampa isiin ensi silmäy ksellä ! Neljän naisen tavoitteena ekologinen synnytyskoti KALAMIES PIKKUPOJASTA SAAKKA Salkkareistakin tuttu näyttelijä Jasper Pääkkönen : Suomen uhanalaiset vaelluskalakannat pelastettava SUPERSALAINEN HANKE Suomessa kehitellään biomassasta PUUAUTOA Sauna mahdollisuus minunkauppoihin itsensä kanssa Kissafani Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. Ekolog isesti . Kissa puhuu Kissafani on kissanhännällään sti omistajien äänenOnnellisen vahingon seuraus kotikon Kätevä SOO DA BUR kannattaja. Hevosmaailma ilmestyy 6 kertaa vuodessa tuhtina lukupakettina. Rakkaus kissaan EXTRAHINTA HOITO – RAVINTO – UUTUU on monen kohdalla DET – NEUVOT – VINKIT sammumaton, mutta TERVEYS-teemassa: kaikilla ei ole mah* Kilpirauhasen liikatoiminta dollisuutta omaan * Sydänvaivat * Virtsatieongelmat kissaan. M ON IPU AT Hevosmaailma on hevosen omistajille ja 5/13 kasvattajille suun6,00 nattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti Jeroen van Craen monipuolista ja ajan– tuore talliyrittäjä kohtaista luettavaa kaikille hevosista Yksi palkki väärässä kiinnostuneille. Märkäruokaa Meidän Koiraa lukevat sellaisenaan tai lisukkeena TRIMMAAJA mielellään kaikki tekee koirista näyttelytähtiä korista pitävät! Lehti on laaja-alainen, täysin nelivärinen ja lähes satasivuinen aikakauslehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa! Meidän Koira ilmestyy kolmatta vuottaan. PIHATTO villihevoset Hevosten ruokinta ja hoitajalle työläs – hevoset nauttivat vapaudesta nelistävät Saksassa terveydenhoito ovat keskeisiä teemoja ja KESKOSVARSAA ne kiinnostavat aina hoidettiin ympäri vuorokauden lukijoita. Hepaikassa vosmaailma kertoo tekee kiusaa Hevoslaakson tallin Sisäkorkeusvaatimus aiheuttaa talleilla remonttia suunniteltiin kuulumisia raviradoileniten päänvaivaa seitsemän vuotta ta, ratsastuskisoista Euroopan viimeiset ja hevostaloudesta. Ekoelo Tutustu! Ihastu! Nyt! 4,90 Luonnonmukaisesti . varusteiden hankinnasta ja talliturvallisuudesta. Lisäksi lehti viiden tunnin vuoroissa antaa neuvoja mm. 5/2013 5,90 3,90 Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 45€ Tilaa lehti www.ekoelo.fi tai tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 38€, määräaikainen tilaus 43€ Tilaa lehti www.kissafani.fi tai tilaukset@karprint.fi Hevosmaailma Meidän Koira Tilaushinnat: Kestotilaus 38€, määräaikainen tilaus 47€ Tilaa lehti www.hevosmaailma.fi tai tilaukset@karprint.fi R OT UESITTELYS Meidän SÄ KOIRA Meidän Koira on erin5/2013 6,10 omainen asia- ja viihdelehti koko perheelle. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssi- ja koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Lehti Perheessä toinenkin esittelee myös hiir ipyydys! erilaisia kissoja ja EM MA ja JAKKE-kissa ovat parhaat kaverit kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä. Meidän Koira on niin RALLY-TOKO on koiratanssia, KOULUTUS koti- kuin harrastustottelevaisuutta ja agilityä väh ent ää koiriensa hyvinvoinkoi Kuulokoira Popo ran nista huolehtivien metsästää ääniä stressiä omistajien lehti. Keskiössä ovat kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Kissafani on siihen pieni korvike. OLISET VILLAK OIR Tilaushinnat: Kestotilaus 37€, määräaikainen tilaus 39€ Tilaa lehti www.meidankoira.fi tai tilaukset@karprint.fi
46 PFO ja sukeltajan tauti Sukeltajantaudin syntymisen taustalta voi löytyä PFO.. menetetyt 14 Mereen Suomen merialueilta löydetyistä vanhimmista hylyistä tunnetuin lienee Vrouw Maria. Vaikuttaa, että aihe on varsin arka kaikkialla urheilupiireissä eikä keskustelu toistaiseksi ole saanut minkäänlaista loppulausunnon kaltaista päätöstä. Oheinen aihe kannattaa ottaa keskustelun aiheeksi. Vasta sen jälkeen tulevat muut seikat. Tapaamme varmasti molemmissa ja tietysti sukelluksen merkeissä! Toivon Sukeltajan Maailman ilmoittajille, lukijoille ja tukijoille Rauhaisaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! 18 Sukellus vuoteen 1938 Mikronesian Chuukin laguunissa sijaitseva Fujikawa Maru on hylkysukellusten Pakko nähdä -listan ykkönen. Tämä pitää osittain paikkansa. Tutkimuksista ja tosielämän tapauksista huolimatta alkoholin vaikutuksia ja haittoja ei huomioida. s.24 Jään alla sukeltaminen on hienoa ja antaa hienoja kokemuksia. Vuoden alkuun kuuluvat sekä Matkamessut että Helsingin venenäyttely. Sen vaikutukset ihmisen toimintaan on tutkittu ja todistettu enemmän kuin kuudesti. 10 Yhä useampi yöpyy aluksessa sukellusmatkalla Sukeltajat hyödyntävät liveaboard-konseptia varsinkin Thaimaan, Burman ja Indonesian vesillä. Sisältö 6/2013 Vesillä varoen, sukeltaen vielä varovaisemmin Monivuotinen lukijamme otti yhteyttä. Tapaturma-alttius kasvaa jo alkoholinkin takia, mutta typen aiheuttama syvyyshumala vähentää vielä tilannearviointia ja lisää tapaturma-alttiutta. 40 Meripelastautumista oppimassa Ryhmä sukeltajia kävi Maarianhaminan meripelastuskeskuksessa hakemassa tuntumaa pelastautumiseen tilanteessa, jossa koko sukeltava ryhmä joutuu hylkäämään aluksensa. 17 t t t Joulu on edessä ja uusi vuosi alkaa. Myös St Mikael koki samanlaisen kohtalon. Jouko Moisala 24 4 Sukeltaminen ja alkoholi Sukeltajien huomiokyky laskee jo veren alkoholipitoisuuden ollessa 0,4 promillea. Alkoholi on keskushermostoon vaikuttava aine. 38 Ilman tulo loppui hylyllä 26 metrissä Sukellusreissu Tallinnaan oli saada ikävän lopun. 6 Turvallisuus sukellusvarusteiden ykkösasia Turvallisuus nousee tärkeimmäksi asiaksi sukellusvarusteissa. 26 Sukeltamaan viimassa ja pakkasessa Sukeltaminen kylmissä olosuhteissa vaatii tietoa ja oikeanlaisia varusteita. Sukellettaessa alkoholin vaikutuksen alaisena vaikuttaa sukeltajaan alkoholin lisäksi myös typpi ja sen huumaava vaikutus. Nämähän ovat tuttuja tilanteita pinnalta. Alkoholikeskustelua on käyty kaikessa liikuntaan ja urheiluun liittyvässä. Hän kiitteli Sukeltajan Maailmaa sukellusturvallisuutta käsittelevistä artikkeleista. Tosin alkoholittomiakin sukellusretkiä tiedetään tehdyn. Näiden yhteisvaikutuksen voi vain kuvitella, joskin varmasti myös tutkimusaineistoa on olemassa. rikotaan ja esineitä 43 Hylkyjä varastetaan Poliisi saa tutkittavakseen joka vuosi hylkyihin kohdistuneita rikoksia. Alkoholin vaikutus sukeltajan turvallisuuteen on merkittävä. Toiminnallisesti sukeltaja ei ole täysin kykenevä kohtaamaan sukelluksen tuomia tilanteita. Hän totesi kuitenkin yhden puitteen. Kun on vielä lämmin, sukeltaja malttaa tallentaa kokemuksiaan. Alkoholin vaikutuksen alaisena sukeltaminen ei vaikuta ainoastaan hänen omaan turvallisuuteensa alentavasti. Pinnan alla tällaisten töppäyksien vaikutukset ja seuraukset moninkertaistuvat. Alkoholia nauttineen sukeltajan kanssa muut sukeltajat voivat joutua vaikeuksiin pinnan alla. Alkoholia ja sukeltamista ei hänen mukaansa kuitenkaan ole käsitelty. Aihetta on käsitelty kerran, vuoden 1995 numerossa viisi yhdellä sivulla. Päiväretkien sijaan aluksessa halutaan myös yöpyä. 32 Aluspuku säätelee lämmön lisäksi kosteutta Markkinoilta löytyy aluspukuja, jotka on suunniteltu erityisesti kylmiin vesiin. Sukelluksen puolella keskustelua alkoholista ei ole käyty. Ei ole varsinaisesti otettu kantaa, miten alkoholi voisi liittyä sukeltamiseen, vai voiko alkoholi ja sukeltaminen olla mahdoton yhtälö. Niitä jopa vähätellään. 34 Hylkysukelluskurssit nyt kysytyimpiä Erikoiskurssien suosio kasvaa kaiken aikaa. Uusi vuosi ja uudet sukellukset. Vantaalaisen sukeltajan puvun täyttöletku meni rikki kesken sukelluksen. Jään alle kunnon perehdyttämisellä Avantoon sukelletaan, kun on saanut kunnon perehtymistä ja osaavaa ohjausta. Erityisesti hylkysukelluskurssit kiinnostavat. 22 Kuumottavan karmea yösukellus Yösukellus on erityisen kuumottava ja karmea, kun se tehdään 1940-luvun hautakammioon meren pohjassa. Jos ei tehdä eroa tavallisen viikkosukelluksen, viikonloppusukellusretken tai viikon kestävän sukellusretken välillä, voidaan todeta alkoholin kuuluvan kuvaan niissä kaikissa enemmän tai vähemmän, mutta harvemmin ei lainkaan
Pinnan alta ja pinnan päältä Sukellustukialus Tavi maan komein Turkulainen sukelluseura Nautic Club tunnetaan Tavista ja sen varustuksesta. 66 Vapaasukellusta 24 tuntia Vapaasukelluksessa kilpaillaan oman itsensa kanssa. SUKELTAJAN maailma s.43 6-2013 6,00 Märkäpuku ei sovi avantoon eikä talveen LÄHES SATA pinnan alla Tampereella Sukeltajien yössä PERUSPAKETIN: maskin, snorkkelin ja räpylän saa 150-250 eurolla Viemärisukeltaja ryömii ahtaissa paikoissa Tarkka tasapainotus tärkeää merkinantopoijun käytössä Onnettomuus lähellä: Ilman tulo loppui hylyllä 26 metrissä Ilmestyy 6 numeroa vuonna 2013 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: 09-413 97 333 Kustantaja: Karprint Oy Toimitus: Karprint Oy 03150 Huhmari puh. 79 80 Rolleimarin VA-kameroiden aatelia Rolleimarin on ollut aikansa arvostetuimpia vedenalaiskameroita. Tilaukset: Tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: määräaikainen kesto ISSN 1238-2574 s.70 virtauksista 62 Tornionjoen kunnon kyydit Tornionjoki antaa sukeltajille aikamoista kyytiä. Rauhallisuus tuo pisimmät potkut. Vedenalainen paratiisi tarjoaa huikeita elämyksiä. Divinhood auttaa aloittelijoita sukeltamaan Divinhoodin käyttö on lisääntynyt turistikeskuksissa maailmalla. SFU tulee sanoista Seamless Functional Underwear. Tuntemuksia verrataan laskettelufiilikseen. 42,00 € 38,00 € s.32 Ursuit SFU- materiaali on 61% polyamidia, 30% coolmaxia, 9% elastaania. 09-413 97 331, fax 09-413 97 405 sum.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Jouko Moisala Ilmoitusmyynti: Ilmoituspäällikkö: Jarno Sillanpää, p. 65 Sukeltaminen mukana Matka 2014 -messuilla Sukeltaminen on jälleen esillä tammikuisilla matkamessuilla Helsingin Messukeskuksessa. 48 52 56 60 Tampereen yössä veden alla lähes 100 sukeltajaa Kaikkiaan 98 Tampereen seudun seurojen sukeltajaa oli yhtä aikaa veden alla Diversnight-tapahtumassa. Merkinantopoijun turvallinen käyttö vaatii huolellista harjoittelua. Toimitusneuvosto: Heikki Moisio, Eero Ahola, Esa Raivio, Osku Puukila. 5. 74 Postinmerkit tärkeää merki76 Tasapainotus nantopoijun käytössä Tioman äänestetty maailman 10 kauneimman saaren joukkoon Sukeltaja löytää Etelä-Kiinan mereltä Pulau Tiomanin paratiisisaaren. 70 Viemärisukeltaja ei saa potea ahtaan paikan kammoa Ammattisukeltaja Keijo Huhta korjaa, tarkistaa ja puhdistaa viemäreitä. Se on edelleen käyttökelpoinen. Kirjapaino: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Huhmari Sähköposti: Toimitusaineisto: Aikakauslehdet@karprint.fi Ilmoitusaineisto: sum.ilmoitukset@karprint.fi Internet: www.karprint.fi Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita käytetään suoramarkkinointitarkoitukseen. 413 97 376 jarno.sillanpaa@karprint.fi Tällainenkin hylyn kappaleiden sekasorto kertoo tutkijalle paljon
Sukellusvarusteiden on oltava aina hyvässä kunnossa ja sukelluskohteeseen sopivat. Kuvassa Rescue Diver –kurssilaiset harjoittelevat pelastautumista kylmässä syysmeressä Helsingin Lauttasaaren edustalla. Peruspaketin eli maskin, snorkkelin ja räpylän saa 150-250 eurolla Turvallisuus ykkönen sukellusvarusteissa 6
Jos menee esimerkiksi talvella Punaisellemerelle sukeltamaan, kuivapuvulla kannattaa ehdottomasti sukeltaa. – Kun sukeltaa aktiivisesti, harrastaja ostaa usein useammatkin varusteet. – Sen tulee olla omille kasvoille sopiva, jotta se pitää vettä eikä esimerkiksi purista. Märkäpuvulta vaaditaan Puhakaisen mukaan Suomen kylmissä meriolosuhteissa tiettyä paksuutta.Etelän vesille riittää ohuempikin puku. mukavan tossun, joka ei hierrä jalkaa ja lämmittää varpaita viileämmilläkin vesillä. Niitä on myös hyvä huoltaa ja säilyttää kunnolla, jolloin niiden käyttöikä pitenee. – Sukelluksen peruskurssilla varustuksena ovat maski, snorkkeli ja räpylät. Puhakainen suosittelee pitkähihaista ja –lahkeista märkäpukua, joka suojaa lyhythihaista paremmin ihoa. Kumpi puku pitää olla, märkäpuku vai kuivapuku. S ukellusvarusteet ovat nykyisin kestäviä ja hyvälaatuisia, mutta on tärkeää hankkia itselle sopivat varusteet. Se on äärettömän mukava. Snorkkelissa löytyy runsaasti J-mallisia perussnorkkeleita. Avokantaisessa tärkeää on se, että räpylän sisään saa Turvallisuus nousee kaikkien sukellusvarusteiden ykkösasiaksi. Jo vuotava puku on riski. – Jos räpylä on umpikantainen, sen lestin on oltava sopiva omalle jalalle. Maski tärkein sukellusvaruste Mitä sitten varustusta hankittaessa kannattaa huomioida. Kaikki maskit ovat nykyään silikonisia. Materiaaleja löytyy useita. Sukelluskeskuksen kursseilla kurssilaiset saavat tarvittaessa altaalle ja avovesiosuuksille lainaksi sukelluspuvut. – Enemmän ostetaan ensin märkäpukuja, vaikka suosittelen, että sijoittaa heti hyvään kuivapukuun, ja ostaa sitten märkäpuvun ulkomaanreissuja varten. – Sitten kun rupeaa aktiivisesti harrastamaan sukellusta, sukelluspuku kuuluu ensimmäisiin laitehankintoihin. – Kuivapuvussa oleellista on sukeltajalle sopiva koko. Kuivapuvun alla käytetään alushaalaria, joita löytyy eri paksuisia eri olosuhteisiin. Neopreenitai laminaattipuvut ovat laadukkaita eikä niiden laadussa ole juuri eroa. Jos aikoo Suomessa sukeltaa kurssin avovesiosuuk- sia, räpylän on hyvä olla avokantainen, ja jalassa räpylän alla neopreenitossut ja käsissä neopreenihanskat, Puhakainen kertoo. Osassa on joustava silikoni. Sen lisäksi on erilaisia venttiilimalleja. Näin painottaa Helsingin Sukelluskeskuksen toiminnanjohtaja, sukelluskouluttaja Tiina Puhakainen. Suomessa alusasu saa olla paksu, mutta – Varusteiden hankintaan kannattaa käyttää aikaa, kokeilla kontrolloiduissa olosuhteissa ja kysellä, tutustua huolella ja tuntea tuotteet, Kristo-Mikko Daniel suosittelee. – Maski on ehdottomasti tärkein sukellusvarusteista, Tiina Puhakainen painottaa. 7
Välimerellä Skyttä sukelsi seitsemän millin paksuisella märkäpuvulla, maskilla, snorkkelilla ja räpylöillä. Varusteisiin käytettyä rahaa Skyttä ei uskalla edes laskea, mutta on tyytyväinen nykyisiin varusteisiinsa. Vähän paksumpia märkäpukuja käytämme muun muassa Kanarialla, Atlantil- – Katselen nyt rauhassa uutta kuivapukua, koska en halua tehdä toista kertaa virhettä hankinnassa, Maria Johansson sanoo. Helsingin Sukelluskeskukseen saapuu aktiivisia sukelluksen harrastajia kertomaan varusteistaan ja niiden hankinnasta. – Teen parhaillaan Dive Master –koulutusohjelmaa. Sukelluspuvun voi myös teettää mittojen mukaan, mutta silloin hinta nousee reilusti. Jos ei tiedä mitä hakee, kannattaa luottaa ammattitaitoiseen myyjään. Pauliina Skyttä aloitti sukeltamisen vuonna 2006. Espanjassa hän hankki myös tasapainotusliivin. Jos harrastaja tuntee epävarmuutta harrastuksen jatkosta, hän saattaa hankkia aluksi halvempia varusteita, koska ei heti uskalla sijoittaa satoja euroja. Apua ja neuvontaa saa, Puhakainen muistuttaa. – Kun sukeltaa aktiivisesti, harrastaja ostaa usein useammatkin varusteet. Toisaalta neopreenipuku eristää paremmin lämpöä. Suomeen muutettuaan Skyttä myi märkäpuvun ja osti kuivapu- vun lisäksi toisen märkäpuvun lähinnä etelän reissuja varten. Ainoastaan neopreenipuvun tilalle hän on harkinnut laminaattipuvun hankintaa, joka on kevyempi ja liikkuvampi. Viimeksi Pauliina on hankkinut niin sanotun ”siipiliivin”, joka auttaa sukelluksen kelluntaa. Kun asiakas tulee Helsingin Sukelluskeskuksen myymälään, osaako hän ostaa varusteita ja tietääkö hän mitä haluaa. Hänellä oli heti myös Suunnon sukellustietokone. – Heti kun kursseilta pääsimme, ostimme molemmille kolmemilliset märkäpuvut. Hän kävi peruskurssin Oslossa asuessaan silloin Norjassa. Kun sukellusharrastus sitten jatkuu ja kehittyy, silloin varusteita joutuu päivittämään. – Sukelsin peruskurssilla suoraan kuivapuvulla. Häämatkalla pariskunta sukelsi yhdessä, ja molemmilla oli maski, räpylät ja ranteessa sukellustietokone. Kuivapuvun hinta liikkuu 1000-1500 eurossa mallista riippuen. Maisema on ihan erilainen veden alla, Pauliina Skyttä sanoo. Lähtökohta on Puhakaisen mukaan se, että sukelluskurssilaiset ostaisivat heti hyvälaatuiset varusteet, ettei niitä tarvitse heti lähteä uusimaan. Märkäpuku maksaa 160 eurosta ylöspäin. Sitten hän muutti Espanjaan ja asui Mallorcalla vuo- den. Kun aviomieskin innostui sukeltamisesta, helpoiten pääsee sukeltamaan Helsingin edustan vesille ja Hankoon. – Osa tietää, osa ei. ohuemmatkin ovat käyttökelpoisia. ”Semi Dry” märkäpuku oli lämpimissä vesissä jopa liian kuuma. Sitä hän kehuu superhyväksi. Nykyisin hän sukeltaa yleisimmin Suomessa merellä sekä Riihimäen Isolla Melkuttimella. – Sukeltaminen on ikään kuin meditaatiota irti kaikesta pinnan päällä. Me tiedämme ja osaamme auttaa valitsemaan kullekin sopivat varusteet. Tutustu ensin huolella varusteisiin Kristo-Mikko Daniel oli kokeillut sukellusta Suomessa, mutta ensimmäinen luokitus syntyi häämatkalla Karibialla. Alusasun alle voi vielä lisätä urheilukerraston. Ennen omien varusteiden ostoa Pauliina Skyttä suosittelee tuntuman saamiseksi kokeilemaan erilaisilla varusteilla sukeltamista vuokravarusteilla. Kerralla kunnon sukellusvarusteet Kokeile ensin vuokravarusteilla Sukelluksen peruspaketin eli maskin, snorkkelin ja räpylän hintahaarukka on noin 150-250 euroa, mutta jo räpylöissä löytyy 100200 euron hintaisia. 8. Tästä johtuen minulla oli päinvastainen kokemus - eli ensi kertaa oli jännittävää sukeltaa märkäpuvulla. Avokantaisessa räpylässä tossut nostavat hintaa
Hänen varusteensa ovat sopivia, mukavia ja käytännöllisiä sekä turvallisia. Varusteet suunnitellaan hyvin ja kuta kuinkin samoilla periaatteilla. Sitten on tullut hankittua myös seitsemän millin märkäpuku. rastukseensa. Jouni Suolanen ! S U U UT U nuksen S 70D EO Canon n ttitarke a a m o t aa au mullist Tilaa omasi myymälästä tai verkkokaupastamme www.rajala.fi 9. Ensimmäisen kuivapuvun hankinnassa tapahtui virhe. – Turvallisuus on ykkösasia. Sen jälkeen ne pitää uusia tai korjauttaa. Siitä – Suomessa sukelsin ensimmäisen vuoden märkäpuvulla, mutta enää en sillä menisi veteen. – Sen jälkeen hankin viiden millin märkäpuvun, koska ajattelin, että sukellan vain ulkomailla, missä sillä pärjää. Sieltä hän vuokrasi märkäpuvun, jolla kuitenkin paleli vedessä. Varusteiden hankintaan kannattaa käyttää aikaa, kokeilla kontrolloiduissa olosuhteissa ja kysellä, tutustua huolella ja tuntea tuotteet. Eroa on yksityiskohdissa ja muun muassa ergonomiassa. Liian isoilla saappailla varustettu trilaminaattipuku vaihtui tossulliseen sukelluspukuun. Räpylöitä ja maskejakin on niitäkin kolme per nenä. Siinä oli jättimäiset saappaat, mitkä täyttyivät ilmalla. Vääränlaiset varusteet voivat olla jopa vaarallisia. Ne ovat testeissä ja käytössä koeteltuja. Laatu näkyy erityisesti materiaalien kestävyydessä. Varusteiden laatu paranee ja kehittyy Keskustelemme vielä harrastukseensa paneutuvien nuorten sukeltajien kanssa sukellusvarusteista, niiden käytöstä ja laadusta. Maria Johansson on lykännyt kuivapuvun hankintaa lähinnä sen hinnan ja vähäisten Suomen sukellusten takia. Se oli liian nafti, ja se alkoi vuotaa. Väärä käsittely ja säilytys lyhentää varusteiden elinikää. – Suomessa sukelsin ensim- piti päästä eroon. Ensimmäinen sukellusmatka suuntautui Kyprokselle. Annostimet hän hankki kurssin jälkeen. Kaikki muu tuli Helsingin Sukelluskeskukselta. Silloin hänellä oli myös jo oma sukellusliivi. Johansson sukeltaa puoliksi Punaisellamerellä ja Suomessa. Liian pieni ja vuotava kuivapuku Maria Johansson aloitti sukelluksen vuonna 2009, ja on kouluttautunut siitä lähtien yhä vaativammilla kursseilla. Jo vuotava puku on riski, vaikka hätää ei heti olisikaan, Daniel toteaa kokemuksellaan myös useasta kohtaa vuotaneesta sukelluspuvusta. – Nyt meillä on kolme märkäpukua per henkilö roikkumassa henkarissa. Huuhtelu ja kuivatus sekä oikea varastointi käytön jälkeen pidentää niiden ikää. Kristo-Mikko tutustui kuivapukuun Rescue Diver –kurssin yhteydessä. Kehitystä tapahtuu ja tuotteet paranevat jo parin vuoden välein. – Rahaa varusteissa on kiinni useampi tonni, mutta on se sen arvoista, kun veden alle menee. Mekaniikka on yksinkertaista. Sormet ja jalkapohjat ovat valkoisina. – Aloittaessani sukelluksen minulla oli räpylät, tossut, maski, snorkkeli ja hanskat. – Mares on kehittänyt naisille sopivan malliston sukelluspuvuissa ja tasapainotusliiveissä, kertoo liiviä esittelevä Tiina Puhakainen. Meillä on alakaappi täynnä ”sukellusromua”, mutta emme ole lähteneet niitä myymään. Vaikka minulla on märkäpuvun päällä toinen viiden millin märkäpuku ja huppu, se on aika kylmä Suomessa. – Se ei ollut lainkaan sopiva. Katselen nyt rauhassa uutta kuivapukua, koska en halua tehdä enää virhettä hankinnassa enkä ostaa ensimmäistä vastaantulevaa pukua. Virheet liittyvät yleensä varusteiden käyttöön, varsinkin silloin, jos syntyy vaaratilanteita. la ja ympäri Eurooppaa. Kaikki ovat sitä mieltä, että varusteiden laatu on parantunut. Yleensä varusteet palvelevat hyvin niiden elinkaaren ajan. Hän on tehnyt isot testit ennen jokaista hankintaa, lukenut arvosteluja alan ulkomaisista lehdistä ja kuunnellut sukelluskavereiden kokemuksia. Daniel paneutuu huolella har- mäisen vuoden märkäpuvulla, mutta enää en sillä menisi veteen. – Varusteet on pyritty tekemään niin, ettei niissä ole ainakaan mitään kohtalokkaita virheitä
Kuva: Ismo Kuusisto 10. Sukeltaja poistumassa Visin luolasta, Kroatia
– Onkin ilahduttavaa, että monipuolinen Egypti on palannut sukellusmatkaajien kartalle, kertoo Sukelluskeskuksen matkavastaava Jussi Sila.. Burman-retkien aluksena toimii MV Blue Star, joka on yksi MV Monsoonin miehistö on löytänyt uusia kohteita Malediiveilla. H elsinkiläinen Sea Safety järjestää sukellussafareita Thaimaassa ja Burmassa yhteistyössä suomalaisen Chalong Sea Sportin kanssa. MV Monsoonin miehistö on tehnyt suuren työn kohteiden löytämisessä, kertoo Sami Kassimäki. Sea Safety järjestää huhtikuun ensimmäisellä viikolla sukellusmatkan Malediivien paratiisisaarille. Atollin itäpuolella on useita muita kanavia. Jokainen sukellus on ohjattu. – Kuohunta mediassa saa ihmiset uskomaan, että Egyptissä ei turistin ole turvallista olla. Esimerkiksi Baa-atollin halkaisee kolme kilometriä pitkä kanava, jossa on suuria pudotuksia kohti syvyyksiä. Mergui koostuu yli 800 saaresta, joista suuri osa on koskemattomia paratiisisaaria. Suomen ulkoministeriö ei suosittele enää välttämään matkustamista Punaisenmeren lomakeskuksiin. Todellisuudessa Punaisenmeren lomakohteet ovat turvallisia ja etenkin sukellussafareilla saa olla rauhassa merellä. Alueella on myös upeita koralliriuttoja. Mereneläviä on merihevosista valashaihin ja mantoihin. Suezin hylyt-safari säilyttänee myös suosionsa.. Burma-safarin pituus on kaiken kaikkiaan seitsemän päivää ja kuusi yötä, jonka aikana pääsee sukeltamaan jopa 18 kertaa. Ammattikuvaajat ja meribiologit apuna Sukelluskeskuksen lähes kaikki matkat ovat olleet safareita jo useita vuosia. Myös Burman kuuden yön ja seitsemän päivän mittaisille sukellussafareille lähdetään Thaimaan Phuketista. Kuva: Sea Safety 11 sameressä on yli 1 100 kalalajia ja sieltä on löydetty yli 200 erilaista korallityyppiä. Upean luonnon lisäksi hylyt vetävät sukeltajia Punaisellemerelle. Yksi viime vuosien suosikkikohteita on Merguin saaristo Burmassa. Sea Safety on yhteistyökumppaneiden kanssa tehnyt matkoja myös Egyptiin, mutta päätöksiä ensi vuoden matkoista ei vielä ole tehty. – Ensi vuonna Egyptin kohteet ovat samat kuin aiemmin eli Deep South, Marsa Alamista etelään oleva alue, jossa ovat muun muassa Fury Shoal, Elphinstone, St John ja Maksur. Similan on yhdeksän saaren saariryhmä, joka on julistettu meriluonnonpuistoksi. Punaises- Burman rikasta vedenalaista elämää. Tarpeetonta matkustamista muualle Egyptiin tulee kuitenkin välttää. – Kyseinen atolli on vielä melko tutkimaton. Meillä ei ole suunnitelmia laajentaa tarjontaa esimerkiksi Sudaniin, sanoo Sila. – Jos maan sisäpoliittinen tilanne sen sallii, Egypti tulee varmasti pysymään Punaisenmeren ykköskohteenamme. Punainenmeri tuli jo takaisin Punainenmeri on maailman suolaisimpia ja lämpimimpiä merialueita. Egypti on palannut sukellusmatkoihin juuri liveaboardina. Tukialuksella on jopa pieni sauna, kertoo Sea Safetyn Sami Kassimäki. – Thaimaa toki tarjoaa myös hyviä vaihtoehtoja. Suotuisista merivirroista ja runsaasta haihtumisesta aiheutuva meren korkea suolapitoisuus ovat luoneet erinomaiset edellytykset rikkaalle eläimistölle ja värikkäille koralliriutoille. Joukossa on vaihtelevia sukelluskohteita, leppoisista virtasukelluksista jylhiin kanjoneihin ja rik- kaisiin koralliriuttoihin, kertoo Kassimäki. Mielenkiintoisia kohteita on paljon. Sukeltajat palasivat takaisin Punaisellemerelle Sukellusmatkoilla yöt yhä useammin aluksessa Sukelluksen harrastajat hyödyntävät yhä enemmän liveaboard-konseptia varsinkin Thaimaan, Burman ja Indonesian vesillä. Päiväretkien sijaan aluksessa halutaan myös yöpyä. Kuva: Sea Safety suurimmista Phuketin alueen sukellustukialuksista. – Alus voi majoittaa yhteensä 26 sukeltajaa kahden hengen hyteissä. Atollisukellusta Malediiveilla Maailman matalin maa Malediivit on keskimäärin vain 1-2 metriä merenpinnan yläpuolella, joten meriveden mahdollinen nousu on askarruttanut saariryhmän asukkaita jo vuosikymmenet
Trooppinen Bunaken ja Papuan paratiisi Diving Colours -sukelluskeskus sijaitsee trooppisella Bunakenin saarella Manadon kaupungin edustalla Pohjois-Sulawesilla, Indonesiassa. Kuva: Ismo Kuusisto 12 kesäkuu on parasta aikaa tähän. Kesälle 2014 on tulossa vähintään yksi Kroatian sukellussafari sekä matka Azoreille. Helmi-maaliskuussa on Raja Ampat Fakfak Triton Bay-safari. Esimerkiksi Indonesiassa on NAD Resort Lembeh Photo Specialty-kurssi helmikuussa 2014. – Lennot ovat ainakin vielä 2014 keväällä Istanbulin kautta. Vedeneläviä on laaja skaala. Vasarahait esiintyvät joskus suurissa yli 30 yksilön parvissa. Majoitus on perinteisissä tilavissa puisissa bungaloweissa.. Alueella voi nähdä vasarahaita suurissa parvissa. kaan ei ollut huolissaan Egyptin tilanteesta ja safarilla olikin rauhallista kuten yleensä, kertoo DTF:n matkanjohtaja Ismo Kuusisto. Divetravel Finland kaavailee keväälle 2014 viittä Egyptin sukellussafaria ja kahta Sudanin sukellussafaria. Matkalla voi suorittaa myös PADI -sukelluskursseja Divetravel Finlandin kouluttajan johdolla. Jarilla on pätevyydet kouluttaa JJ-CCR- sekä Inspiration -rebreatherien käyttöön. Anonyymina tehdyn matkan palautetutkimuksen mukaan oikeastaan ku- – Joulukuussa veden lämpötila on Sudanin aluevesillä yhä 26 asteen tienoilla. – Mantarauskujen tai isojen delfiinien kohtaaminen Sudanin vesillä on mahdollista. Sukelluskeskuksen sukellusmatkoilla voi käydä sukelluskursseja sekä alkeiskursseja että erikoiskursseja. Ismo Kuusisto toimii safarin matkanjohtajana. – Myös vuoden 2014 matka toteutuu 100 prosentin varmuudella. – Eräillä matkoilla meribiologi on ollut tarjoamassa tietojaan pidemmälle ehtineille sukeltajille, kertoo Sila. Sila kertoo, että vedenalaiset kuvauskurssit ammattilaisen johdolla ovat lisänneet suosiota. usein, kertoo Kuusisto. Matka on kallis, mutta retki on järjestetty jo kymmenen kertaa ja toteutunut aina. Keskus on Bunakenin kansallispuiston ytimessä. Divetravel tekee Sudaniin sekä pohjoisen että eteläisen safarin touko-kesäkuussa 2014. Vetäjänä on ammattivalokuvaaja Ralf Åström. Sukelluksesta vastaavat suomalaiset Padi-kouluttajat sekä paikalliset kokeneet divemasterit. Thaimaassa Jari Toivonen järjestää halukkaille rebreather -kursseja. Safarin aikana nähdään paljon haita, sillä matkaajankohta touko- Punainenmeri, St Johnsin vesialue Egyptissä. – Olin marraskuussa erään ryhmän kanssa Egyptissä. Pohjoisessa safarissa kohteina riuttojen lisäksi ovat Umbria- ja Blue Belt -hylyt ja Cousteaun Conself -vedenalainen habitaatti. Divetravel Finland on tehnyt sukellusmatkoja Sudanin lämpimille vesille – Joulukuussa veden lämpötila on Sudanin aluevesillä yhä 26 asteen tienoilla. – Divetravel Finland järjestää myös liveaboard-retkiä Thaimaahan ja Burmaan. Hintaan tällä ei ole suurta vaikutusta, mutta matka aika tietenkin hieman pitenee, kertoo Jussi Sila. Syksylle tulee myös Raja Ampat Cenderawasih-reissu. Viime mainittuja ovat esimerkiksi rikastetun ilman nitrox-erikoiskurssi, vedenalainen valokuvaus ja VA-videokuvaus. Isoja barracuda- ja trevalliparvia tavataan DTF:n valikoimasta löytyy myös Sudan Divetravel Finland (DTF) palasi Punaisellemerelle jo marraskuussa heti kun tilanne Egyptissä rauhoittui. Helmikuussa nämä voi myös yhdistää
Erilaisia korallityyppejä on tunnistettu jo yli 500. Egypti on monelle sukeltajalle ykköskohde. Peruskursseja voi suorittaa matkakohteessa esimerkiksi Kanarian saarten vesissä, Israelissa tai Turkissa. Keväästä syksyyn eräät Välimeren kohteet kuten Malta ja Kroatia ovat hyviä vaihtoehtoja. Talvella 2014 on mahdollisuus myös osallistua sukellussafarille, joka yhdistää kaksi maailman rikkainta koralliriuttaa. Bunaken on kuuluisa drop off -seinämäsukelluksista, mutta alueelta löytyy myös maailmanluokan muck-hiekkapohjasukellusta. Yhä useammat sukellusmatkat tehdään liveaboard-konseptilla. Aasian kohteiden hintaskaala sisältäen lennot on yleensä 2000-5000 euroa. Matkanvetäjänä toimii hydrobiologi, vedenalaistutkija, sukelluskouluttaja sekä Merimaailma Sea Life Helsingin intendentti Markus Dernjatin. Sukeltajat ovat palaneet takaisin Punaisellemerelle. Klaus Susiluoto Hinnat 1300-5000 euroa Punaisenmeren liveaboard-hinnat ovat noin 1300-2000 euroa, yleensä vähintään puolihoidolla. Matka alkaa Bunakenin kansallispuistosta, jossa majoittuminen tapahtuu Living Colours -sukelluskeskuksessa, ja jatkuu Papualle Raja Ampatin vedenalaiseen paratiisiin MSV Amira -liveaboardilla. Suuret matkatoimistot eivät vielä ole ilmoittaneet, milloin ne aloittavat Egyptin-matkat uudelleen. Lähes kolmiviikkoinen sukellusmatka alkaa Bunakenin Living Colours -sukelluskeskuksesta. Lento on Manadosta Sorongiin, josta liveaboard-alus MSV Amira noutaa sukeltajat. Kuuden Bunakenin sukelluspäivän jälkeen suunnataan kohti Papuan Raja Ampatia. Living Colours tekee yhteistyötä Aventura Latina Oy:n ja Sukelluskeskus-ketjun kanssa. Papuan Raja Ampat on maailmankuulu sukellusalue, jossa tavataan muun muassa useiden hailajien lisäksi paholaisrauskuja. 13
Myös St Mikael koki samanlaisen kohtalon. 14. Vrouw Marian ja St Mikaelin lähtöpaikkana Amsterdam ja määräsatamana Pietari Mereen menetetyt Suomen merialueilta löydetyistä vanhimmista hylyistä tunnetuin lienee Vrouw Maria. Mereen menetetyt -näyttelytilaan oikealle avautuva kokonaisuus kertoo St Mikaelista
St Mikael on Borstössä ja Vrouw Maria siitä länteen. Kuvassa vasemmalta Erik Saanila, jonka kuvat Saaristomerestä, sen meriluonnosta ja hylyistä ovat esillä Forum Marinumissa toisessa näyttelytilassa, Erik Tikkanen ja Anna Mikola Merikeskus Vellamosta sekä Forum Marinumin toimistusjohtaja Jaakko Tikka. Hylyn lastissa arvellaan olleen arvokkaita maalauksia, joiden tiettävästi piti päätyä keisarinna Katariina Suurelle. Tämäkin on arkeologisesti arvokasta tietoa, mutta arvokkaaksi suuri yleisö kokee vasta St Mikaelista nostetut Meissenin posliinit, taskukellot, kultaiset nuuskarasiat ja muut arvotavarat. Vrouw Maria löydettiin pitkien ja perusteellisten etsintöjen jälkeen vuonna 1999. Haverin jälkeen vuonna 1771 se ei suinkaan uponnut välittömästi. St Mikaelin pienoismalli ja eräs yksityiskohta aluksen lastina olleista vaunuista, joiden perusteella aluksi tuntematon hylky tunnistettiin juuri St Mikaeliksi. St Mikael upposi vuonna 1747. 1970-luvun sukeltajien yhtenä kohteena ei suinkaan ollut itse hylky, vaan Borstössä sijaitseva pieni museo, jossa oli esillä St Mikaelista peräisin olevaa materiaalia. Meren ”heinäsuova” on laaja. Vrouw Marian kohtalo oli rauhallisempi. Mereen menetetyt -näyttelyn ainoa vitriini Vrouw Mariasta vähäisine nostettuine esineineen. Vrouw Mariasta esineistöä on nostettu vain vähäisessä määrässä, vain muutamia liitupiippuja. Tutkimusmenetelmät ovat muuttuneet Näyttely on juuri avattu. Borstöläisten kalastajien verkot tarttuivat johonkin, ja sukeltajien tutkiessa Hylyillä on myös muutakin yhteistä: molemmilla oli lähtöpaikkana Amsterdam ja määräsatamana Pietari. St Mikael löydettiin lähes vahingossa jo 1950-luvulla. Jos etsintämenetelmät muuttuivat muutamassa vuosikymmenessä, 15. Amsterdamista kohti Pietaria M olempien hylkyjen löytöpaikat sijaitsevat hyvinkin lähellä toisiaan. Sen aikaisin menetelmin hylkyä ei kyetty kuitenkaan paikantamaan, vaikka etsintöjä tehtiin aivan oikeassa paikassa. Sukeltajat etsivät jo 1960-luvun lopulla tätä arvokkaaksi kuvattua hylkyä. Esineistöä St Mikaelin hylyn löydöistä. Molemmissa aluksissa oli ollut lastina tavanomaista tavaraa, kuten kankaita, kahvia, väriaineita, kalaa ja tietysti kukkasipuleita. paikkaa löytyi koskematon hylky. Lastiakin ehdittiin pelastaa jonkin verran. Alus lienee uponnut hyvin nopeasti, eikä pelastuneita tiettävästi ollut
Näyttelyssä vierailija saa kuvan 1700-luvun Amsterdamista ja kulkee sieltä haaksirikkoihin ja hylkyjen löytymisiin. Näyttelyvitriineissä vierailija voi kokea elämää Amsterdamissa, mutta myös havaita hylkylöytöjen käsittelyn muutoksen. Virtuaalisimulaattori edustaa nykyaikaa. Perinteistä tutustumista itse näyttelykohteisiin edustaa Museoviraston vuoden 2012 julkaisu Mereen menetetyt, uudelleen löydetyt. Kuluneen lokakuun puolesta välistä ensi kevään huhtikuun kuudenteen päivään saakka voi Vrouw Marian ja St Mikaelin tarinaan tutustua Turussa Merikeskus Forum Marinumissa. Asiasta kiinnostunut saa kokemuksia vedenalaisesta kohteesta, hylystä. 16. Vrouw Mariasta ei esineistöä ole nostettu, vaan tutkimus on keskittynyt löydön dokumentointiin. Esineistöä vitriineistä, joissa vierailija voi tutustua elämään 1700–luvun Amsterdamissa. Teos on hieno, tutustumisen ja omistamisen arvoinen. St Mikaelista on useita vitriinejä esineineen, mutta Vrouw Mariasta vain yksi, jossa on esillä vähäinen määrä hylystä nostettuja esineitä. Tämä tapa käsitellä hylkykohdetta perustuu kajoamattomiin tutkimusmenetelmiin. Vrouw Marialle pääsee myös itse sukeltamaan 3D-virtuaalisimulaattorilla. Tämä osa näyttelyä on tulos ”Vrouw Maria veden alla” – hankkeesta. St Mikael löydettiin lähes vahingossa jo 1950-luvulla. Museoviraston johdolla tehty näyttely on ollut esillä Kotkassa Merikeskus Vellamossa. Näyttelytilan takaosasta vierailija saa kokonaistiedon merenalaisesta kulttuuriperinnöstämme. Sukeltamatonkin saa tietoa, miltä sukeltaminen ja vedenalaiset maisemat, erityisesti hylky, näyttää. muuttuivat myös tutkimusmenetelmät. Molempia arvohylkyjä koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja kuvaukset säilyvät siinä näyttelyn katsottuaan ja näyttelyn purkamisen jälkeenkin. Hankkeen tarkoituksena on tuoda hieno hylkykohde kaikkien saavutettavaksi. St Mikaelin löydön aikana tutkimukset ja niiden tulokset nähtiin hylystä nostetuissa esineissä. Hylystä onkin nostettu melkoinen määrä esineistöä. Ja ajan tapaan hylystä tehty näyttely esitteli ensisijassa juuri tätä esineistöä. Jouko Moisala Kuvat: Jean Finnberg Vrouw Marian ja St Mikaelin tarina Turun Merikeskuksessa Suomen merimuseo on tuottanut näistä kahdesta Suomen tun- netuimmista ja ehkä arvokkaimmistakin hylyistä yhteisnäyttelyn. Kansainvälisen yhteistyön ja monitieteellisen tutkimuksen tuloksena on syntynyt mielenkiintoinen kokonaisuus. Nykyaikaisin menetelmin tehtynä Vrouw Mariasta on runsaasti vedenlaista kuvaa
Tämä lämpimyyden tunne johtuu kuitenkin siitä, että alkoholi lisää ääreisverenkiertoa. Veteen liittyvissä onnettomuuksissa, hukkumisissa, meillä Suomessa alkoholi näyttelee useimmiten pääroolia. misen yhteydessä sen sijaan löytyy runsaasti. Sukeltajien huomiokyky laskee jo veren alkoholipitoisuuden ollessa 0,4 promillea. Alkoholi ja typpihumala Hengityskaasussa oleva typpi on ominaisuuksiltaan narkoottinen. Heidän kirjassaan Deeper Into Diving (J.L. Alkoholi ja sukeltaminen Voiko alkoholia nauttinut sukeltaa. Yhdessä molemmat ovat arvaamattomia ja onnettomuusriskit lisääntyvät selkeästi. Perusteita ja tutkimustuloksia alkoholin vaarallisuudesta sukelta- sen jälkeen tehty sukeltaminen ei paluun jälkeen tunnu hyvältä. Bublications, Melbourne 2005) löytyy lyhyt selvitys alkoholista ja sukeltamisesta. Alkoholi ja kylmyys Hyvin usein kuulee sanottavan, että alkoholi lämmittää. John Lippman ja Simon Michell ovat molemmat tunnettuja sukelluslääketieteen tutkijoita. Lehden lukija otti yhteyttä ja oli huolissaan: miten alkoholi ja sukeltaminen sopivat yhteen. mus saattaakin olla näin. Suositus on jopa 24 tuntia. Alkoholin vaikutukset sukelluksissa Alkoholi ja sukeltajantauti Alkoholi lisää nesteen poistumista kehosta virtsaamisen kautta. Sukeltajalle tämä tarkoittaa nestehukkaa, kuivumista, jonka on todettu olevan riskitekijä sukeltajantaudin synnyssä. Tulee muistaa miten alkoholi poistuu kehosta ja pitää riittävä väli alkoholin nauttimisen ja seuraavan sukelluksen väliin. Verenkierto vilkastuu ja typpikuplien käsittely nopeutuu. Sukellettaessa jo 20 metriä syvemmälle tämä typpihumala vaikuttaa sukeltajan toimintaan samoin kuin alkoholikin. Tämä lisää selvästi onnettomuusriskiä. Ei kuitenkaan tule juoda itseään juovuksiin. Tuskin löytyy sukelluksen asiantuntijaakaan, joka antaisi muita vastauksia. Sukeltajan Maailmassa on ollut runsaasti artikkeleita, joissa on käsitelty sukeltamisen turvallisuutta, mutta ei sukeltamista ja alkoholia. V akavissa, kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alkoholi on mukana 30 prosentissa tapauksista. Alkoholi ja sukelluksen aikainen huomiokyky Tutkimusten mukaan sukeltajien huomiokyky laski jo veren alkoholipitoisuuden ollessa 0,4 promillea. Yhtäkään artikkelia sieltä tai kirjallisuudesta ei kuitenkaan löydy, joissa alkoholin käyttäminen sukeltamisen yhteydessä saisi edes puolikasta plussaa sulkeissa. Muut vaikutukset sukellettaessa Olennaista on, jota myös korostetaan, ettei alkoholia nauttinut ole vaaraksi ainoastaan itselleen. Seurauksena on lisääntyvä lämmön luovuttaminen, joka sukellettaessa lisää hypotermian riskiä. Viimeksi siitä on kirjoitettu tässä lehdessä numerossa 5/1995. Sukellusturvallisuuden kannalta on parempi, että pää on tyhjä ja sen suojana on ainoastaan huppu lämmön eristeenä. Kansainvälisissä tutkimuksissa jopa 80 prosentissa aikuisten miesten hukkumistapauksissa alkoholi on ollut mukana osatekijänä. Kun nestehukan on todettu olevan yhtenä osatekijänä myös krapulaisuuden tunteeseen, ei ole lainkaan ihmeellistä, että alkoholin nauttimi- Sukeltajallakin alkoholi nousee päähän. Jo vähäinenkin alkoholimäärä veressä lisää tapaturmariskiä moninkertaiseksi. Muun kirjallisuuden tutkiminen ei tuo muuta valaistusta tai mielipidettä asiaan. Vaikka eräässäkin kirjassa tutkija ja kirjoittaja itse kertoo nauttivansa sukellusmatkoillaan drinkin silloin tällöin, jatkaa hän kuitenkin alkoholin vaikuttavan sukeltajan toimintaan merkittävästi toiminnoissa, joiden ohjailu tapahtuu keskushermostotasolla ja siksi itse välttävänsä alkoholia sukellustensa välittömässä yhteydessä. Jouko Moisala Kuva: Jean Finnberg. Alkoholin ja sukeltamisen yhteydestä löytyy netistä runsaasti. Tunte17 Yksi olut tai lasillinen viiniä Yhden oluen tai viinilasillisen nauttiminen sukelluspäivän päätteeksi ei kuitenkaan ole tuomittavaa. Huomiokyvyn lasku ja päättelykyvyn heikkeneminen vaikuttavat muun muassa sukeltajan käyttämien tietokoneiden antaman datan tulkinnassa. Sukeltajalle tämä tarkoittaa nestehukkaa. Alkoholi lisää nesteen poistumista kehosta. Yksikin häirikkö, joka humalassa metelöi tai mellastaa pilaa nopeasti kymmenen muun sukellusmatkan tunnelman. Hänen aiheuttamansa ongelmatilanne tai onnettomuus asettaa vaaratilanteeseen myös muut, etenkin hänen sukellusparinsa. Vuorokaudessa on 24 tuntia. Yhteyden ottanut sukeltaja muistutti, että sukeltaminen on vain pieni osa itse sukellusretkeä
Erikoiseksi Fujikawa Marun hylkyjen maailman tekee myös se, että se on suurilta osin kuin parhain koralliriutta moninaisine kaloineen. yyneltä valtamereltä löytyvä, Mikronesian Chuukissa oleva Fujikawa Maru tarjoaa hämmentäviä vedenalaisia näkymiä: lentokoneita, valtavia ilmatorjuntatykkejä, tuhansia 1940-luvun Nippon Dai Beer -olutpulloja, japanilainen furon, kylpyammeen sekä laivan ohjaamiseen ja hallintaan tarkoitettuja 18 hyvin säilyneitä mittaristoja. Se on osa Chuukin haamulaivastoa. Fujikawa Maru on hylkysukellusten ykkönen Sukellus vuoteen 1938 T Maailman parhaimmassa hylkysukelluskohtessa eli Mikronesian Chuukin laguunissa oleva Fujikawa Maru on pakko kokea. Jos pimeät hylyn sopukat eivät vielä ole riittävää extremeä, voi Fujikawa Maruun tehdä myös yösukelluksen! USA:n ilmavoimat muutti Japanin keisarillisen laivaston 42
Se on täynnä vettä yllätys, yllätys, hymyilen ajatusleikilleni. Fujikawa Maru ruostuu matalan syvyytensä vuoksi nopeasti – on siis syytä varata matkat Truk Odysseylle Chuukille, ennen kuin tämä mainio pala maailmanhistoriaa ja maailman parhaan hylkykohteen paras hylky on piloilla. Fujikawa Maru -hylyn telegraafi kasvaa komeasti värikkäitä koralleja. Kansi on täynnä muitakin asiakkaita. Telegraafia säätämällä konehuone tietää mitä kapteeni haluaa. Kylpyammeessa on myös asiakas: suuri merimakkara. Kuva: Nelson Riollano alusta Chuukin haamulaivastoksi laguunin pohjaan 17.-18.2.1944. Vuoden 2012 alkupuolella Fujikawa Marun piippu kaatui 45 asteen kulmaan ja romahdutti ympäriltään suuren määrän rakennelmia. – Mikäli tuulee voimakkaasti tai myrskyää, joudumme nostamaan tangon ylös, koska se voi osua Fujikawa Marun mastoon, varoittaa laivan kapteeni Nelson Riollano ja selittää sitten, ettei sukeltajien tule hätääntyä, jos tankoa ei löydy, vaan pitää nousta tavalliseen tapaan varopysäysten kautta pintaan noukittavaksi. Se ei kuitenkaan haittaa: hylyssä on valtava määrä nähtävää, helposti kolmeksi sukellukseksi – yksi hylyn etuosassa, yksi päätyosassa ja yksi yöllä. Tänä päivänä ylin kohta mastoa on kuuden metrin syvyydessä. Näen laivan ikkunanreiästä japanilaisen kylpyammeen. Toyo Toki –yhtiö tunnetaan tätä nykyä nimellä Toto, ja kaikki Japanissa käyneet eivät ole voineet välttyä havaitsematta yhtiön tuotteita lähes jokaisessa vessassa. Hylyt ovat pitkin ja poikin laguunia, joten mikäli ei halua palaa auringossa karrelle ja väsyä pikkiriikkisen perätuupparin keinutukseen, hyppää risteilijän kyytiin. Ikkunat ja ovet ovat särkyneet aikoja sitten – puuosat lahoavat – , niinpä ikkunanpieliset ja puu, johon saranat on kiinnitetty ovat pettäneet. Toisin kuin Nippo Maru, joka saa pään pyörälle kymmenen asteen kulmallaan tai Heian Maru, joka on 90 asteen kulmassa kallellaan, Fujikawa Maru seisoo tukevasti pystyssä, joten sukeltaminen on helppoa ja selkeää. Sen omis- uumenissa Toyo Toki –yhtiön klassisen lavuaarin. Ltd, joka harjoitti myös matkustajaliikennettä orientista New York Cityyn asti. Kansi tulee vastaan 18 metrissä, hiekkapohja ja laivan köli 40 metrissa; suurin osa nähtävästä on siis 18-35 metrissä. Truk Odysseyn Nitrox baari, eli decopysäystä varten rakennettu tanko viiteen metriin Nitrox –pulloineen on vaaravyöhykkeellä. Näen Ruumasta löytyy 250 kilon pommeja, joten pidetäänpä ne räpylät suorassa, ihan varmuuden vuoksi! ti Ocean Transport Co. Tuntuu, että olen laskeutunut kummaan rinnakkaistodellisuuteen vuoteen 1938. Päiväkävelyllä laivan kannella Fujikawa Marun rakensi vuonna 1938 Toyo Kaiun Kisen Kaisha, 1898 perustettu yhtiö. Hylyn kansi tulee vastaan 18 metrissä Monta kymmentä vuotta sodan jälkeen, vielä 1970-luvun alussa Fujikawan masto pomppasi me19. Tai se kaatui, koska siihen saattoi törmätä, virnistää Truk Odysseyn perämies ja sukelluskouluttaja Todd Emmons. Kuva: Nelson Riollano restä kohti taivaan sineä viitisen metriä. Sukellamme laivan kantta pitkin kuin olisimme päiväkävelyllä kannella. Luksusristeilijät olivat tuohon aikaan erittäin äveriäiden herkkua – voi vain kuvitella, kuinka tuon aikakauden miljonäärit polttelivat sikareita shamppanjalasi kourassa matkalla kohti Isoa Omenaa, New Yorkia. Kaikkialla on suuri määrä kaloja ja värikkäitä koralleja. Tuloksena on maailman paras hylkysukelluskohde, johon pääsee parhaiten käsiksi viikon mittaisella liveaboard-risteilysukellusmatkalla Truk Odysseyllä. Jotenkin mieli heittää hyvässä Yksi oudoimpia näkymiä eläissäni: rahtiruumassa könöttää hyvin säilynyt A5M (Claude)-hävittäjä. Se on laatutyötä, eivät vedä nykyiset lavuaarit sille vertoja! Paksua valkoista posliinia, hieno leima on säilynyt kulumatta tähän päivään asti. Korallit ovat takertuneet kaikkiin pintoihin paksuksi matoksi. – Masto kaadettiin, koska siihen saattoi törmätä. On vaikea nähdä, mistä alkaa luonto ja mistä ihmisen rakentama laiva. Tämän vuoksi jo nyt Fujikawa Marun mahtava konehuone on liian vaarallinen sukeltamiseen
Tässä ammeessa asiakkaana on useimmiten merimakkara, jota ei tunnu haittaavan, että ammetta ei ole tyhjennetty yli 60 vuoteen. Ruumasta löytyy myös 250 kilon pommeja, joten pidetäänpä ne räpylät suorassa, ihan nyt varmuuden vuoksi! 20 Toisella sukelluksella löytyi mahtava tykki Toisella sukelluksella ihailen Fujikawa Marun päätykkiä. Syöksähdämme syvyyksiin lähellä laivan köliä 40 metriin, josta löytyy torpedoreikä, jonka koversi 3E-hyökkäyksessä Bunker Hill –kone 17. 12469, 1899. Loader.), viimeksi on sarjanumero ja tykin vuosiluku. Onpahan outo lintumainen olo liihotellessa klassikkohävittäjälentokoneen perän ympärillä! Olo on kuin lapsella karkkikaupassa, enemmän nähtävää kun ehti päätään kääntää! Kiva oli katsoa, mitään ei kuitenkaan voi- ruumasta löytyy myös klassikkokaasunaamareita, propellin teriä, lentokoneiden varaosia, järjetön määrä Nippon Dai Beer (suora käännös: ”Suur-Japanin Olut”) – olutpulloja. Breech. On siinä pojalla kokoa! Viitisen metriä pitkä piippu, 0,5 caliberia. Kuten vuosiluvusta näkee, tämä tykki on palvellut jo venäläi-. Yksi niistä on kuuluisa japanilaisten hävittäjä-ässien A6M Zero. Sieltä uimme sisuksiin, lamppujen valokeilat haravoiden tummentuvaa maailmaamme. Entisen tasoluokkansa mukaisesti Fujikawa Maru nut ottaa tuliaisiksi: mikäli mukaan ottaa tavaraa hylyistä, paukahtaa 10 000 USD sakko sekä pääsee harvinaisen askeettiseen täyteen ylöspitoon Chuukin vankilaan. B. oli kuitenkin hyökkäyshetkenä erikoiskuljetusalus lentokoneiden siirtelyyn. Fujikawa Maru oli ottanut osumia jo ennen Chuukia, Pearl Harborin hyökkäyksessä sekä Midwayn taistelussa 15.1.1944 ja sen tasoluokkaa oli juuri pudotettu. Lyhenteet tarkoittavat: Yhtiön nimi, Elswick Ordnance Company (EOC), 6In. Furo, japanilainen kylpyamme. tarkoittaa ammusten kokoa: 6 tuumaa (6-inch. Kun tämän tykin aisoista pitää kiinni, ei voi olla muistamatta sukelluskouluttaja Emmonsin vitsailua: kun pitää tästä tykistä kiinni, tekee mieli huutaa: ”Ai, haluatko maistaa tätä, rätätä!” Tykin kyljessä lukee täydellisesti säilyneessä plakaatissa: EOC, 6In. L., N. Ja hyvä niin – seurauksena Seinään on pultattu kaksi kertaa sukelluspullon kokoisia tankkeja, vieressä on antiikkinen kompressori. Oivasti säilynyt A5M (Claude) on harvinaisempi, jo upottamisaikanaan vanhanaikaiseksi käynyt hävittäjä. Niinpä on outo tunne hypätä kannelta itsemurhamaisesti. Kuva: Nelson Riollano näkyvyydessä, että se mikä ympäröi on ilmaa, ei vettä. Laivan ruumassa on lentokoneita Nyt seuraa yksi oudoimmista näkymistä elämässäni: laivan ruumassa könöttää vieri vieressä pari lentokonetta. helmikuuta vuonna 1944 kello 14.20
Tykkiä ihaillessa ohi ui barracudia ja harmaita riuttahaita. Lyödämme hämmentävän mittarin, joka on varmaan mitannut lämpötilaa tai painetta. Vasemmalta Todd Emmons, laivan perämies, sukellusopas Madison Aisek, joka Chuukin laguunin hylyt löytäneen Kimiou Aisekin veljenpoika, sekä laivan vartiomies ja yöhylkyoppaani Ken. Yksi niistä on kuuluisa japanilaisten hävittäjä-ässien A6M Zero. Laiva tuntuu olevan täynnä zig-zag ostereita, jotka tunnistaa nimenmukaisesti zig-zag kuoresta, sekä isoja pehmeitä koralleja täynnä pieniä ja isompia vuokkokaloja. Näkymä suoraan kuin painajaiselokuvasta Emmons johdattelee meidät syvemmälle hylkyyn. Nousemme kohti pintaa väistellen valtavia meduusoja. siä vastaan Japanin ja Venäjän maaottelussa 1900-luvun alussa. Eksoottisuutta lisää, että monissa niissä on arvoituksellisia japanilaisia kanjimerkkejä. Ohi viipeltävä enkelikala (Angel Fish) tuntuu hymyilevän skitsoiluilleni. Kasvatan loppuviikolle törkeät viikset, eivätkä pääse (vai pysty, koska ovat naurusta kippuralla?) meduusat hyppimään nenille! Juhani Parta Chuukin hylyistä löytyy toinen toistaan kiehtovimpia mittareita. Siitä ei ota tolkkua. Kuva: Nelson Riollano Päivän sukellukset ovat takana ja Nitrox-baarin viisi metriä syvä vedenalainen trapetsi on nostettu vedestä, kuten kuvan tangoista näkyy. Eivätpä taida tajuta, että ovat minun tulilinjallani! Myöhemmin sukelluksella näemme kilpikonnan, ryhmän isoja kaloja (School of Jacks). Etikkasprayn jälkeen vain salaatti puuttuu, mutta etikka toimii poikkeuksetta. Numerot menevät kymmenen välein ja keskellä on jotain kirjoitusta japaniksi. Kuva: Pucci 21. Mieleni valkokankaalla näen ilmapullojen rä- jähtävän ketjureaktiomaisesti ja niiden ohi uiskentelevan Emmonsin pilkkoutuvan kappaleiksi. Onpa hyvä kun on täysi märkäpuku. Laivan ruumassa könöttää pari lentokonetta. Räpylöimme vielä syvemmälle mustanpuhuvaan pimeyteen. Kohta olemme paineilmatankeilla. Ei hätää, veneessä on juuri tätä varten etikkaa spraypullossa. Kuljetusaluksille, kuten Fujikawa Marulle, asennettiin usein vanhempia ylijäämätykkejä. Seinään on pultattu kaksi kertaa sukelluspullon kokoisia tankkeja, vieressä on antiikkinen kompressori. Joku rihma onnistuu kuitenkin hipaisemaan huulen ja nenän välistä
Huhhuh. Sitä ei ole kukaan nähnyt ennen vuotta 2012, eikä sisällä ole ollut kukaan – kapeasta raosta ei mahdu sisään. Pöydällä on työkalupakki auki odottamassa. Huone on mikrokosmos 40-lukua. Lamppu päälle. Aavemainen hautakammio ympärillä. Huoltokoppi elää 40-lukua. Lattialla on joku moottori. Hetken kuluttua löydämme kuitenkin Truk Odyssey -risteilijän kokkaan ripustetun keltaisen nauhan. Kuin elokuvasta löydämme uuden huoneen, jonne voimme pilkistää kapeasta raosta sisään – seinä vaurioitui piipun kaatuessa jokunen kuukausi sitten. Pimeässä potkiessa on olo kuin ei etenisi minnekään. Kaiken maailman ravut ovat tulleet kannelle elbailemaan. Ken vilkaisee välillä olan yli, että viikinki pysyy kannoilla. Karmea yösukellus J os yösukelluksessa ei jo sinänsä ole tarpeeksi kuumottavuutta, entäpä jos sukelletaan kylmäävään haamuja (?) vilistävään 1940-luvun hautakammioon meren pohjassa. Se vie Fujikawa Marulle. Kuumottavaa on lähteä sohimaan pilkkopimeään laivan kannelta. Penkin alla on joku pyöreä esine, jota luulen ensin kookospähkinäksi, mutta jonkinlainen pommi se taitaa olla. Hyvin säilynyt nahkahattu odottaa omistajansa paluuta seinällä. Yritän pysyä Kenin kuuluisien horisonttiin katoavien keltaisten räpylöiden kannalla – Ken on tosi nopea uimaan. Sitä taidettiin olla juuri korjaamassa, kun hyökkäys tuli. Yksi taskurapu istuu kuin sohvalla konsanaan ja lappaa tavaraa suu-. – Yellow line is your friend, keltainen nauha on kaverisi, muistutti Emmons briiffissään. Sydän pamppailee, vaikka kuinka ajattelisi, että mi- käs tässä. Ei ole kiintopistettä. 20 metriä mustaa Ty y n e n 22 valtameren merta pään päällä
Sukellus on sen verran kuumottava, että se tuskin jättää ketään kylmäksi. Ken eikä kukaan muukaan ikinä löytäisi, jos sammuttaisin nyt lampun. Jospa oppaalla kilahtaa päänupissa. Tai voi siinä kai jotain perää olla, muita vapaaehtoisia ei yösukellukselle löytynyt, on se nyt sen verran kylmäävä ajatus olla meren pohjassa haamukellarissa. Kun lähestyn, taskurapu tuntee olevansa yllätetty ja lähtee vaappumaan sivusuuntaan, kuin The Far Side –sarjakuvasta: ”Ohoh, ihmisiä tulossa, pitää käyttäytyä rapumaisesti”. Kun tarkemmin katson, noita veijareita vilistää ruumassa enemmänkin. Sellainenkin kela käy mielessä, että mitäs jos oppaalla, joka on pitkälti yli 100-kiloinen lihaskaappi, kilahtaa päänupissa. Loput vaihtoehdoista ovat jääneet korallien alle. No se ei olisi ongelma, aina pääsee karkuun sammuttamalla lampun, aivoni silti ehdottavat. Hiljalleen kohti pintaa, nyt pää kylmänä – typerintä olisi nyt hukata itsensä pimeään laguuniin. Il- man lamppuja emme löytäisi toisiamme, vaikka olisimme metrin päässä toisistamme. Mieli heittää häränpyllyä. Tuntuvat monet sukeltajakollegat katsovan ihailevasti – varmaan kuitenkin vain kuvittelen. Telegraafissa lukee: Fast, Let Go, Anchor. Lähemmällä tarkastuksella pimeässä hohkaavien punaisten silmien omistajaksi ilmoittautuu katkarapu. Mutta kun kerran on moisen kokenut, jää siihen koukkuun. Näen myös pitkäkehoisia rapuja ja limaisia mustekaloja väijymässä murkinaansa. On törkeän pimeä, enkä näe Keniä missään. Kuva: Pucci hylkyyn kuin manalaan. Laivan kapteeni voi siitä ohjata konehuonetta. Mieli heittää edelleen puoliselkeitä ajatuksia – mitenkä voisin Paholaisen polttavat punaiset silmät Laivan perässä ihailemme laivan ohjaustelegraafia. hunsa. Kannen rei’istä näen syvälle olla huomaamatta laivan valoja pintaan saapuessani. Ihan hölmöä skitsoilua, tiedän, Ken on tosi reilun oloinen tyyppi. Pikku hiljaa kohti kohtaa, mistä keltainen nauha lähtee pintaan. Juhani Parta Sukellusopas Ken valmistautumassa yösukellukseen. Olen jossain huitsin nevadassa Tyynen valtameren pohjassa synkässä hylyssä. Lampun patterin loppumista en hermoile – olen siihen varustautunut varalampulla. Sukellamme starboardia pitkin. Kuva: Pucci 23. Mitä ne sanovat haudallani. Saavun kannelle. Jo tekee mieli uudelle öiselle hylkysukellukselle. No olisi nyt luullut, että kaveri tietää, että ei ole turvallista sukeltaa vanhoissa rapistuneissa hylyissä keskellä yötä! Käännän valon rintaani kohti ja lähestulkoon heti näen Kenin valokeilan pimeässä melkein vieressäni vähän itseni yläpuolella. Naurahdan mielikuvilleni. En ole siis ainoa sokea tässä pimeydessä. Silti on erittäin jännää sukeltaa pilkkopimeässä yössä, tänne syvyyksiin eivät näy kuut tai tähdet! Palaamassa Fujikawan yösukellukselta. Telegraafia säätämällä konehuone tietää mitä kapteeni kannella haluaa. Sieltä minua tuijottavat paholaisen polttavat punaiset silmät. Yksi iso puolimetrinen sininen kala toikkaroi pimeässä, ohjaan tarkoituksella lampun syrjään sillä seurauksella, että kala törmää käteeni. Sydän pomppaa kurkkuun. Korallit loistavat punaisina ja keltaisina, aivan eri voimakkuudella kun päiväsaikaan, maaginen näky. Minkäs päänupilleen mahtaa, se keksii ihan ihmeskenaariota. Olemme nyt siinä osassa kantta, jossa päälle rakentuu muutama kerros terästä, komentosilta ja tähystorni. Nopeasti, anna lipua, ankkurissa. Vilkaisen sukellustietokonetta – olemme sukeltaneet vasta 15 minuuttia! Luulin, että ainakin jo 35 minuuttia! Vaikka olen suhteellisen rauhallinen, on tämä sen verran jännää, etten olisi kauhean pettynyt todellakaan, jos sukelluksesta olisi enää puolet jäljellä... Telegraafi on kauniisti korallien ja ruosteen värittämä
24. Keväisen auringon lämmössä on hyvä rupatella ennen sukellusta. Avantosukellus vaatii kunnon perehtymistä ja osaavaa ohjausta. Suin päin ei jään alle ole kuitenkaan menemistä. Avantosukellus vaatii hallittua sukellustaitoa Avannon reunalla - ja rauhallinen pulahdus Avantosukellus on suomalaisten sukeltajien etuoikeus
Kun on vielä lämmin, sukeltaja malttaa tallentaa kokemuksiaan. Avantosukellus edellyttää hallittua sukellustaitoa. – Erityisesti tasapainotus tulee hallita, vahvistaa Sakari Koskinen, jolla itsellään on kokemusta monien talvien avantosukelluksista. – Kokemukseen sisältyy myös hyvä laitteiden hallinta. Erityisesti Kuivapuku ja asianmukaiset alusvaatteet Sakari Koskisen mukaan kuivapuku asianmukaisine alusvaatetuksineen on ainoa oikea varustus sukellettaessa olosuhteissa, joissa pintaveden lämpö on +2 astetta. – Tämä tilanne vaatii hyvää perehdyttämistä ja osaavaa opastusta, painottaa Koskinen. Jokaisella on omansa, mutta ainakin sukellus avannossa on jotakin sellaista, jonka voi kokea omassa maassa ilman monituntisia lentoja. – Vaikka pinnan alla on +4 astetta ja sukeltaja siis sukeltaa lämpimämpään, on kyseessä vain sukellushuumori, hymyilee Sakari. Koskinen kertoo, että hengityslaitteet ovat nykyisin jäätymissuojattuja, mutta se ei tarkoita täydellistä jäätymättömyyttä. Jokainen sukeltaja on kerran uransa aikana tilanteessa, jossa hän on menossa jään alle, avantoon. Jään alla sukeltaminen on hienoa ja antaa hienoja kokemuksia. Joulupukkikin tietää merkinantoköyden merkityksen sukellusten turvallisuudessa. Muutama termoskannullinen lämmintä vettä märkäpukuun on vain vähäinen apu, jos ruumiin lämpötila pääsee laskemaan liian alas. M ikä onkaan hienoin sukelluskokemus. varauduttava jopa hypotermiaan, varoittaa Koskinen. – Mikäli sukeltaja haluaa ehdottomasti kokeilla märkäpukua avantosukelluksella, se hänelle suotakoon, mutta silloin on jo Avannolla sukelletaan, ei opeteta sukeltamista! on tiedettävä, miten laitteen jäätymistä estetään ja miten toimitaan tilanteessa, jossa hengityslaite kaikesta huolimatta jäätyy. 25
Sukeltamaan lähtö t BWBOUPPO FJ IZQÊUÊ t WBMNJJOB WBSVTUFJTTB QBJOPUVT PO WBSNBTUJ PJLFB t JTUVNBBO KÊÊMMF BWBOOPO SFVOBMMF t WFUFFO SBVIBMMJTFTUJ QVMBIUBFO WBMNJJOB TVLFMUBNBBO 0, KB BMBT t BOOPTUJO TVVIVO WBTUB WFUFFONFOPIFULFMMÊ t BWBOUPPO FJ KÊÊEÊ QBMMPJMFNBBO WBBO TVLFMMFUBBO 3. Sukeltaminen t MBTLFVUVNJOFO BMLBB KBMBU FEFMMÊ t TVLFMMFUBBO SBVIBMMJTFTUJ t TVLFMUBKB QPIUJJ NFSLJOBOUPLÚZEFO LVMLVB t BWVTUBKB QJUÊÊ TVLFMUBKBO OÊQFJTTÊÊO 4. Ainainen arvoitus! 26. Nousu avannolle ja avannosta t QBMVV BWBOOPMMF NFSLJOBOUPLÚZUUÊ LÊZUUÊFO t BWVTUBKB BVUUBB BWBOOPTUB t QPJT KBMPJTUB TFLÊ TVLFMUBKB FUUÊ TVLFMUBKBO WBSVTUFFU Kiinteä ja luistamaton lenkki merkinantoköyteen. Mikäli sukelletaan jään alle vain ohjausköydellä, edellyttää tämä sukellustapa huolellista suunnittelua ja saumatonta yhteistyötä sekä sukellusparin että muiden sukeltajien kesken. Alas avantoon rauhallisesti 1. Merkinantoköysi ja sen käyttö t NFSLJOBOOPU MZIZFU KB ZLTJOLFSUBJTFU FJ PIKBJMVNFSLLFKÊ t 0, ZLTJ OZLÊZT 4&*4 LBLTJ OZLÊZTUÊ 1"-"" 5","*4*/ kolme nykäystä t LÚZTJ KÊÊMMF TVPSBLTJ WBQBB QÊÊ LJJOOJ LÚZTJ WPJ PMMB NZÚT köysikanisterissa, josta se soljuu helposti ja johon se koilataan t TVLFMUBKBMMB LÚZTJ TFLÊ WZÚUÊJTJMMÊ FUUÊ LÊZUUÚLÊEFTTÊ t BWVTUBKBMMB LÊEFTTÊ 2. Kuvassa näkyvä valkoinen köysi ohjaa sukeltajaa
27. Sukeltajalle on tärkeää kokeilla käsineiden vedenpitävyys. Jouko Moisala Kuvat: Jean Finnberg Avannossa pintaveden lämpö on +2 astetta. – Tämä on ehdottomasti ensikertalaisen avantosukeltajan tapa sukeltaa, painottaa Sakari. Sakarin mukaan onnettomuuksia voi sattua, mutta onnettomuuden mahdollisuudet voidaan huolellisuudella ja tarkalla suunnittelulla vähentää lähes olemattomiin. Sukeltaja voi omilla toimillaan sekä estää että lisätä jäätymisherkkyyttä. Jään alle on vedetty jo sulana aikana ohjausköysistö, johon on merkitty kansainvälisesti hyväksytyin merkein avantoa kohti vievä suunta. Huhuilla taasen on tapana paisua, joten niihin tulee suhtautua varauksella, sanoo Sakari. Sukeltaja ja avustaja kommunikoivat köysimerkein keskenään. Merkinantoköyden pituus on rajattu 25-30 metriin. Kaksi eri tapaa mennä avantoon 1FSJOUFJOFO UBQB TVLFMUBB BWBOnossa on mennä avantoon käyttäen merkinantoköyttä. Tämä ei ole ensikertalaisen tai kokemattoman sukeltajan tapa sukeltaa jään alla. Köysi on sukeltajan vyötäisillä ja toisessa päässä on köyden käytön opastuksen saanut avustaja. – Erityisesti on tiedettävä, miten laitteen jäätyminen voidaan estää. o 0OOFUUPNVVLTJB PO UBQBIUVOVU /JJTUÊ PO UJFUPB NVUUB UJMBOteista, joissa vakavan onnettomuuden mahdollisuus on ollut todella lähellä, on vain huhupuheita. o /ÊJO TVLFMMFUUBFTTB FEFMMZUFtään hyvää sukelluskokemusta. Ensikertalainen saa mukaansa kokeneemman parin. 0OOFUUPNVVLTJB KB läheltä piti -tilanteita Avantosukellus on oma erikoinen tapa sukeltaa Suomen olosuhteissa ja talvella. Sitä ei tarvitse kokeilla. Sakari Koskinen selvittää myös toista tapaa mennä avantoon: merkinantoköyttä ei käytetä, vaan sukeltajat sukeltavat samoin kuin luolasukeltajatkin ohjausköyden mukaan. Avannosta sukellettaessa jokaisella sukeltajalla on oma merkinantoköysi. Sukelletaan pareittain ja sukeltajien tulee olla valmiita tarvittaessa avustamaan toisiaan mahdollisissa ongelmatilanteissa, painottaa Sakari. Parinaruin ei sukelleta. Usean sukeltajan sukeltaminen samasta avannosta edellyttää yhteistyötä ja toisten liikkumisen seurantaa. Kolme sukeltajaa sukeltaa avannossa, pinnalla on kolme avustajaa, narumiestä. – Sukeltajat voivat sukeltaa vaikka pareittain, mutta jokaisella on oma merkinantoköysi ja avustaja
Toinen on pukenut jo sukelluspuvun päälleen, toisella tuntuu olevan lämmin vielä pelkässä lämpöasussa ja sukeltavan parin avustajana. Ulkoolosuhteissa ollaan menossa avantoon. Sukeltajat ”kylmissä olosuhteissa” pakastevarastossa. 28
Lämpö johtuu korkeammasta lämpötilasta matalampaan, siis lämpimästä kylmään. Sukellettaessa sukeltaja luovuttaa lämpöä aikayksikköä kohden huomattavasti tehokkaammin kuin vastaavan lämpöisessä ilmassa. Sukelluksen jälkeen sukeltaja altistuu jälleen kylmälle, kunnes hän on normaaleissa asusteissaan. Märkäpuku ei sovi avantoon ja talveen Jäätävissä olosuhteissa ja avannossa sukellettaessa ei tulisi käyttää märkäpukua. Toinen mahdollisuus on odoteltaessa esimerkiksi avannolla omaa sukellusvuoroa ja toimittaessa merkinantajana. Sukeltamaan talven jäätävässä viimassa ja paukkupakkasissa Sukeltaminen avannossa ja muissa kylmissä olosuhteissa vaatii tietoa ja oikeanlaisia varusteita. Kylmäaltistuminen sukellettaessa Kylmäaltistumisella tarkoitetaan olosuhteita, joissa sukeltaja on tilanteessa, jossa hän luovuttaa tai menettää kehostaan merkittävän määrän lämpöä. Sukeltajalle mahdollisuuksia kylmäaltistumiseen muodostuu Sukellettaessa lämmön johtuminen sukeltajasta veteen on tehokasta, koska veden lämmönjohtavuus on 25 kertaa suurempi kuin vastaavan lämpöisen ilman. sen teho syvyyden kasvaessa aineen puristuessa kokoon veden paineen vaikutuksesta. 29. Sukellettaessa hiemankin syvemmälle sukeltaja tapaa +4-asteisen lämpimämmän veden. Altistuminen voimistuu vedessä ja samanaikaisesti pukuun tulee +4-asteista vettä, joka vielä sukeltajan liikkeiden ansiosta vaihtuu ja siirtää pois lämpöä. Lämmönhukan minimoimiseksi pintaverisuonet ja raajojen verisuonet supistuvat ja verenkierto keskittyy kehon sisäosiin. Vaatetuksen lämmöneristävyys riippuu liikkumattoman ilman määrästä. sukellustilanteesta riippuen useita. Samalla aineenvaihdunta kiihtyy lihasvärinän avulla. Ensimmäinen altistuminen tapahtuu vaihdettaessa tavanomaisista asusteista sukellusvarusteisiin. M itä on sukeltaminen kylmissä olosuhteissa. Lämmönjohtuminen lämpimästä kylmään Hei, täältä tullaan! Sukeltajan ei kuitenkaan kannata ottaa mallia pingviinin vauhdikkaasta tyylistä - talvisukellukset vaativat erityistä malttia ja harkintaa. Useimmiten ensimmäisenä liialliseen kylmyyteen reagoivat kädet ja jalkaterät. Parhaimmat talvisukelluksen tilanteet syntyvä,t mikäli kylmäaltistuminen voidaan sukeltamisen eri vaiheissa minimoida ja varsinainen kylmäaltistuminen rajautuu ainoastaan itse sukeltamiseen, fyysiseen oleskeluun veden alla. Ilman lämpötila on tällöin alle nollan. ti. Tätä liikkumatonta ilmaa on vaatetukseen käytetyissä tekstiileissä sekä ihon ja Jokainen sukeltaja tietää, miltä kylmyys sukelluksen aikana tuntuu. Tämä on seurausta kehon vastauksesta kylmyyteen. Muu maailma ymmärtää asian kylmäksi, jos veden lämpötila laskee alle 15 asteen. Pintavesi on noin +2 astetta. Märkäpukusukeltaja altistuu kylmälle jo pinnalla. Puhutaan verenkierron uudelleenjärjestäytymisestä, jonka seurauksena raajat jäähtyvät nopeas- Jokainen sukeltaja tietää, että jalat ja kädet on tärkeää pitää lämpiminä. Vaikka valmistusaineena käytetty neopreni onkin tehokas lämmöneriste, vähenee Miten sukeltaja reagoi kylmään. Varsinainen kylmäaltistus tapahtuu itse sukeltamisen aikana. Aluksi lihasvärinä tuntuu vain lihasten jäykistymisenä, mutta jäähtymisen jatkuessa lihasvärinä alkaa näkyä ulospäin. Sukeltaminen kuivapuvulla avannossa tai kylmissä olosuhteissa edellyttää oikeaa kylmänsuojavaatetusta. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sukeltaminen kylmässä ymmärretään yleisesti sukeltamiseksi avannossa tai muuten jäätävissä olosuhteissa. Tähän jaksoon sisältyy usein myös jääminen avannolle merkinantajaksi
On tärkeää, että kehon tuottamasta hiestä huolehditaan ja että vaatetus sitoo ilmaa. Alimmaiseksi puetaan vaatekerros, joka poistaa hien iholta ja sitoo sen. Jouko Moisala Kuvat: Jean Finnberg. na että sukelluksen jälkeen. Erityisesti on huomioitava pään suojaaminen. Lämpöä tuottavat lisävarusteet Vaihdetaan sukeltajaa ja avustajaa. Kylmässä sukeltamiset ovat huolellista valmistautumista välineistön osalta, oikeaa pukeutumista sekä ennen sukellusta, sukelluksen aikana ja sukelluksen jälkeen. Tällä keho pyrkii säilyttämään aivojen normaalin lämpötilan ja huolehtimaan aivojen hapensaannista kylmästä huolimatta. Pään suojaaminen erityisen tärkeää Kerrospukeutuminen on suositeltavaa Sukeltajalla kuten muillakin on kehossaan kohtia, jotka on erityisesti suojattava kylmäaltistumiselta. Kylmätkin sukellukset ovat nautinnollisia. Sukellettaessa kylmissä olosuhteissa tämä tarkoittaa suojaamista sekä ennen sukellusta, sukelluksen aika- Sukeltajalle suositeltava vaatetus on kerrospukeutumista. Sukeltajan kuivapuku on täysin hermeettinen. Itse vaatetusmateriaalien paksuudella, kuitukerroksen määrällä, ei ole merkitystä. Myös nivuset ovat alueita, jotka on hyvin suojattava. Sukeltajan vaatetuksen lämmöneristävyys Sukellettaessa jäätävissä olosuhteissa ja avannossa on olennaista, että tarkoituksenmukaisella vaatetuksella avustetaan kehon lämmönsäätelyjärjestelmää lämpötasapainon ylläpitämisessä. Ne lisäävät kylmissäkin olosuhteissa sukeltamisen houkuttelevuutta sekä viihtyvyyttä. Sukeltajan pukuun päässyt vesi korvaa vaatekuitujen välissä olevan ilman. Tätä ei kuitenkaan tunneta, koska pään iho pysyy edelleen lämpimänä. Välikerros sisältää runsaasti ilmaa ja toimii varsinaisena lämmöneristeenä. Lämmöneristävyyttä mitataan clo-arvolla. Päällimmäiseksi sukeltaja pukee sukelluspuvun, joka toimii ensisijaisesti vedestä eristävänä kerroksena. Tavaomaisessa vaatetuksessa tämä tarkoittaa tavanomaista talvipukeutumista, pitkiä alusvaatteista, villapuseroa, välihousuja ja kuoripukua sekä pipoa, käsineitä, paksuja sukkia sekä talvikenkiä. Sukeltaja, jonka huppuun pääsee runsaasti kylmää vettä, tuntee sen, mutta ei koe sitä pahaksi, koska pää tuntuu edelleen pysyvän lämpimänä. Jokainen sukeltaja tietää, että jalat ja kädet on tärkeää pitää lämpiminä. Suojaamattoman pään kautta poistuu runsaasti lämpöä. Se tuntuu välittömästi kylmän tunteena. 30 Kylmissä olosuhteissa usein ja pitkiä aikoja sukeltavilla on mahdollisuuksia lisätä sukelluspuvun alle erilaisia lämpöä tuottavia asusteita, lämpöliivejä ja lämpövöitä. Jo kevyt liikkuminen pinnalla vähentää vaatetuksen lämmöneristävyyttä. Kylmänsuojavaatetuksen lämmöneristävyys vähenee kosteuden vuoksi. Käytön aikana sukeltajasta erittyy hikeä, joka on saatava pois iholta ja sidottava, mutta sitä ei saa päästää muuhun vaatetukseen vähentämään lämmöneristävyyttä. Lämpöasuinen on jo kylmästä jäykistynyt, puku on kylmä eikä pukeutuminen sukelluspukuun enää yksin onnistu. Clo-arvo yksi (1) vastaa normaalia sisävaatetusta, 2 clo-yksikköä vastaa tavanomaista ulkovaatetusta ja 3-3,5 clo-yksikköä vastaa arktista vaatetusta. Kylmässä pään pintaverisuonet eivät supistu, kuten muut ääreisen verenkierron pintaverisuonet. Myös tuuli vähentää vaatetuksen lämmöneristävyyttä. vaatekerrosten välissä. Sukeltajien lämpöasujen cloarvoksi annetaan arvoja, jotka ovat lähellä 2,0 clo-arvoa
Merkinnästä tulee löytyä ainakin pukutyyppi ja standardin numero, märkäpuvuissa lämmöneristävyysluokitus, koko rinnanympäryksen ja pituuden mukaan, lista puvun mukana toimitettavista turvallisuuden kannalta tärkeistä varusteista sekä valmistajan nimi tai tunniste. – Markkinoilla ja käytössä on valitettavasti tietojeni mukaan vielä joitakin sertifioimattomia sukelluspukuja; ne ovat lähinnä märkäpukuja, joissa voi olla CEmerkintä. Aktiivisesti lämmitettävää ja jäähdytettävää pukua käytetään pitkäkestoisissa sukelluksissa olosuhteissa, jossa henkilön lämpöviihtyvyyttä voidaan ylläpitää vain jäähdyttämällä tai lämmittämällä. Märkäpuvuille testataan muun muassa materiaalin lämmöneristävyys. – Sertifiointi tarkoittaa, että puku on testattu ja arvioitu sitä koskevan standardin tai direktiivin perusvaatimusten mukaisesti. Käyttöohjeesta tulee löytyä sertifikaatin myöntäneen laitoksen yhteystiedot ja nelinumeroinen tunnus. Eri pukutyypeille on määritelty erilaiset vaatimukset. Sertifioimattomalla puvulla saa sukeltaa vain omalla vastuulla. Valmistaja yleensä suosittelee käyttöohjeessa sopivia alus- ja välivaatetusta. Sitä ennen niitä on sertifioitu eurooppalaisen henkilösuojaindirektiivin perusvaatimusten mukaan. Standardit sukelluspuvuille valmistuivat vuonna 2005. mistaja haluaa sen varmasti tuoda myös esille, joten sen pitäisi näkyä merkinnöissä ja käyttöohjeessa. Sukelluspuku käyttötarkoituksen mukaan S ukelluspuku tulisi valita käyttötarkoituksen mukaan ja valittava oikean kokoinen puku. Huomiota tulisi kiinnittää muun muassa puvun riittävään lämmöneristävyyteen ottaen huomioon veden lämpötila ja sukellusaika, opastaa asiantuntija Hanna Koskinen Työterveyslaitokselta. Puvut ovat käyttötarkoitukseltaan ja tyypiltään erilaisia. Testeissä käytämme mahdollisuuksien mukaan valmistajan suosittelemaa vaatetusta. Lämpösuojaus ja lämpöviihtyvyys ovat korkeammat kuin märkäpuvussa. Ostotilanteessa pitäisi varmistaa, että kyseinen puku on asianmukaisesti sertifioitu, Koskinen korostaa. Jouni Suolanen Puvuille tehdään erilaisia testejä Sertifioitaville sukelluspuvuille tehdään erilaisia testejä, kuten esikäsittelyt, materiaalitestit ja toimivuustestit. Sukelluspuvut on suunniteltu käytettäväksi sukellettaessa paineilmalaitteiden kanssa. Standardissa todetaan, että sukelluspuvun pitää olla yhteensopiva tiettyjen muiden sukelluslaitestandardin mukaisten tuotteiden kanssa. Sertifioidusta puvussa tulee löytyä CE-merkin lisäksi muun muassa standardin numero, merkinnät ja puvun mukana toimitettava käyttöohje. Pukua valittaessa tulee Koskisen mukaan selvittää, missä ja minkälaisissa olosuhteissa sukeltaa, puvun riittävä lämmöneristävyys sekä oikea koko rinnanympäryksen ja pituuden mukaisesti. Se tarkoittaa, että puvun on todettu täyttävän vaatimukset ja sen pitäisi olla turvallinen oikein käytettynä. Materiaalit on luokiteltu lämpösuojauksen mukaisesti. Yhden ilmakehän puvut (ADS) on tarkoitettu vain syväsukellukseen. Sukelluspuvun tulee olla sertifioitu Sukelluspuvuilta edellytetään EYtyyppitestausta eli sertifiointia siihen valtuutetuissa laitoksissa. Jos työsukellus tapahtuu kylmissä oloissa, olisi hyvä valita kuivapuku, jossa on lämmöneristävyyden lisäsuojausominaisuus testattu. Val- real watches for real people Oris Aquis Titan Chronograph www.oris.ch Katso jälleenmyyjät: www.kultakeskus.fi 31. Jos puku on sertifioitu perusvaatimusten mukaan, ei standardin numeroa kuitenkaan saa käyttää. Kuivapuvuilla voi olla lisäksi valinnaisia lisäsuojausominaisuuksia, kuten lämmöneristävyys, suojaavuus kemikaaleilta ja mikro-organismeilta sekä näkyvyys. Kuivapuvuille tehdään tiiveystestit. – Myös käytettävällä alus- ja välivaatetuksella on suuri merkitys. – Kylmiin vesiin sertifioitu puku testataan myös kylmänveden toimivuustestissä (4 astetta/1h). Märkäpukua käytetään sukellettaessa paineilmalaitteiden kanssa. Sertifiointi ei takaa, että puku on turvallinen ja kunnossa kaikissa olosuhteessa. – Kuivapukua käytetään silloin, kun märkäpuvun suojaus ei ole riittävä. Kaikki eurooppalaiset laitokset, joiden alueeseen sukelluspuvut kuuluvat, voivat sertifioida pukuja. Lisäksi markkinoilla on lyhythihaisia ja -lahkeisia märkäpukuja, jotka on suunniteltu snorklaukseen ja vesileikkeihin. Sukellettaessa tulee käyttää vain ehjää pukua. Se on tärkeää puvun tarkoituksenmukaisen toiminnan kannalta. Suomessa sukelluspuvut sertifioi Työterveyslaitos. Erityisesti märkäpuku tulee olla oikean kokoinen. Lisäksi merkinnästä tulee löytyä varoituksia mahdollisista riskeistä sekä että pukua saa käyttää vain koulutettu henkilö. Ne eivät ole sukelluspukuja. Niitä ei kuitenkaan saa myydä, Koskinen kertoo
Stretch- Fourth Element Xerotherm. Oikeassa käsivarressa on tasku pienille arvotavaroille. Herkimpiin vartalonosiin on Lindstedtin mukaan kiinnitetty erityishuomiota ja niihin on lisätty ylimääräiset lämmittävät paneelit Spacetek-materiaalista. – Fourth Element on suunniteltu kylmiin vesiin. Esimerkiksi Fourth Element-hanskat tarjoavat lämpöä sukelluksiin. Käsiin tulee myös kiinnittää huomiota. T urussa toimiva Ursuk Oy maahantuo Fourth Element-aluspukuja ja -kerrastoja. Aluskerrastoksi käy hyvälaatuinen urheilukerrasto, mutta paksumpi aluspuku kannattaa hankkia erikoisliikkeestä. Kosteus saatava pois iholta Fourth Element DryBase on tekninen kuitualuskerrasto, joka siirtää kosteuden pois iholta pitäen sukeltajan kuivana ja lämpimänä. Yksi- ja kaksiosaisilla puvuilla ei ole suurta eroa lämmönsäätelyssä. 32 Fourth Element Halo 3 D.. Halo 3 D-sarjasta löytyy lämmin yksiosainen aluspuku kuivapuvun alle. Toinen kylmiin vesiin tarkoitettu aluspuku on SubX, jota on valmistajan mukaan testattu jopa miinus kahdessa asteessa. Peukalolenkit ja lahkeenpidikkeet helpottavat pukemista. Aluspuku säätelee lämmön lisäksi kosteutta Kuivapuku vaati yleensä aluskerraston, usein myös paksumman ”välipuvun”. Fourth Element Arctic -sarjassa on muun muassa lämpimät pitkät alushousut ja paita. – Kyse on lähinnä käyttömukavuudesta ja pukemisen helppoudesta, huomauttaa Lindstedt. Aluspukujen tekninen kehitys on ollut nopeaa, kertoo Ursuk Oy:n markkinointipäällikkö Lassi Lindstedt. Lisäksi selässä, munuaisten ja takapuolen kohdalla on fleeceä, mikä takaa lämmittävyyden kylmimmissä vesissä. – Valitsee sitten tavallisen urheilukerraston tai sukellukseen tarkoitetun kerraston, saumojen tulisi olla tasaiset, jotta vaate tuntuisi miellyttävältä iholla, Lindstedt opastaa. Sisäpuoli on lämmittävää fleeceä, päällipuoli vettähylkivää materiaalia. Fourth Elementillä on nettisivut, joissa voi ”mitata” lämpötilan mukaan, millainen alusvaatetus on suositeltava. Lindstedt muistuttaa, että aluskerraston lisäksi tarvitaan myös aluspukua, joskin ”lämpimässä”, 17-18-asteisessa vedessä Xerotherm tai vastaava voi riittää yksin. Mares 150 -puku
Kokonaisuuteen kuuluu Velcro-kaulus sekä vetoketjullinen tasku. – Koossapitävä elementti sijaitsee kuitujen keskellä olevassa kuteessa, johon eristyskuidut kiinnittyvät. Pintamateriaalikerros on elastista trikookangasta ja sisäkerros fleeceä. Yksi- ja kaksiosaisilla puvuilla ei ole suurta eroa lämmönsäätelyssä. Ursukin oma Ursuit SFU -alusasu on suunniteltu erityisesti kuivapukujen kanssa käytettäväksi, ensimmäiseksi ihoa vasten olevaksi vaatekerrokseksi. Tex Finnfill Light ja Heavy -aluspuvut on puolestaan suunniteltu kuivapuvun alle puettavaksi lämmittäväksi vaatekerraksi. Fourth Elementillä on myös ranteenlämmittimiä, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kuivapuvun hanskojen kanssa ranteiden pitämiseksi lämpiminä. 33 Sukelluskeskus muu muun muassa Mares Comfort 300 -pukua.. Tämän johdosta se on taipuisa, ilmava ja erityisen kestävä eriste, sanoo Lindtedt. neopreenista valmistetuissa hanskoissa on Thermoflex-vuoraus. Climatec-pukua myy muun muassa Sea Safety -sukellusliike. Tuote on valmistettu 2mm neopreenistä, mutta se ei aiheuta nostetta. Eristekerros on Finnfill-kuitua ja välikerros hengittävää ja vesitiivistä X-Tex-kalvoa. Sisempi materiaali siirtää kosteuden valmistajan mukaan erittäin nopeasti ulommalle kerrokselle, josta se pääsee haihtumaan eteenpäin nopeasti. SFU - ensimmäinen kerros ihoa vasten Materiaali on kaksikerroksinen. Scubapron Climatec on vettä hylkivä kaksikerroksinen hengittävä alusasu, jossa on sekä nilkkasekä peukalolenkit. Periaate on yleinen nykyajan alusasuissa. SFU tulee sanoista Seamless Functional Underwear. Nilkka- ja peukalolenkit helpottavat Myös suurilla sukellusmerkeillä on aluskerrastoja ja -pukuja. X-Tex Heavy Finnfill -aluspuku on valmistettu teknisestä nelikerrosmateriaalista, joka on hengittävää, elastista ja vesitiivistä. Polartec Power Dry -materiaali Sea Safety myy myös kanadalaisen BARE SB -kokonaisuuksia, jotka on valmistettu Polartec Power Dry -materiaalista. Joitain alusasuja voi käyttää sekä kuiva- että märkäpuvun kanssa. Esimerkiksi Thermoclineshortsit on tarkoitettu käytettäväksi märkä/kuivapuvun alusasuna. Finnfill-kuitu on kehitetty yhteistyössä tutkimuslaitosten ja polyymeerivalmistajien kanssa. Sukelluskeskukset myyvät muun muassa Maresin tuotteita. Paksumpi Mares Comfort 300 sopii valmistajan mukaan erittäin kylmiin olosuhteisiin, ja siitä käytetäänkin nimitystä Northern Diver. Käsiinkin on kiinnitettävä kylmissä vesissä huonmiota. Ursukin oma Ursuit SFU -alusasu on suunniteltu erityisesti kuivapukujen kanssa käytettäväksi, kuvassa Heavy-versio. Esimerkiksi Cressillä on 5mm Ultraspan Gloves -hanskat, jotka tulivat markkinoille pari vuotta sitten. Hanskat sopivat erityisesti kylmissä vesissä sukeltamiseen. Klaus Susiluoto Ursuit SFU- materiaali on 61% polyamidia, 30% coolmaxia, 9% elastaania. – Iho tuntuu kuivalle ja viileälle raskaankin suorituksen aikana ja sen jälkeen, sanoo Lassi Lindstedt
Entistä useampi sukeltaja on jo peruskouluttautunut muualla, ja omaan harrastukseen kaivataan uusia ulottuvuuksia ja pientä erikoisuutta. – Erikoiskursseja on myös suoritettu paljon sukellusseurojen koulutustarjonnan ulkopuolella, harrastajat ovat osallistuneet kaupallisten kouluttajien järjestämille kursseille. Vapaaehtoiset talkoolaiset tekevät joka vuosi valtavan määrän ilmaista työtä suomalaisten sukellusseurojen hyväksi. Riittää, kun on sukeltaen tehtävää dokumentointia. – Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisiin toiveisiin ei ole aina mahdollista vastata juuri sillä hetkellä, kun toive esitetään. – Siksi on hyväksyttävä se, että asiat tapahtuvat talkoita tekevien henkilöiden voimavarojen mukaan. Voi olla, että aika ei vielä ole kypsä, ja kysyntää ei ole vielä koko maan tasolla riittävästi. Käytännössä kuitenkin kustannustekijät rajaavat sitä, mitä milläkin hetkellä on järkevää lähteä kehittämään. Rautiainen muistuttaa, että Sukeltajaliiton valiokuntien työ tapahtuu talkoilla. Meidän on tehtävä päätöksiä sen pohjalta, minkä erikoiskurssin osalta kysyntä on suurin, ja toteutettava se ensin. Tällöin voi olla, että asia toteutetaan vasta muutaman vuoden kuluttua. Nyt kysytään eniten hylkysukelluskursseja Erikoiskurssien suosio on kasvanut seuroissa. – Tällöin on kuitenkin aina priorisoitava käytettävät resurssit: suomenkieliset kurssinjärjestämisohjeet ja opetusmateriaalit tehdään talkootyönä, joten kaikkien kurssien kaikkia materiaaleja ei voida toteuttaa samaan aikaan. 34 ehtoisuuteen, minkä vuoksi kustannukset pyritään pitämään matalina. Rautiainen kertoo, että Sukeltajaliitolla on periaatteessa valmius joko järjestää itse tai tarvittaessa hankkia ulkopuolinen asiantuntija järjestämään minkä hyvänsä erikoiskurssin kouluttajakoulutusta. ”Mahdottomia” vaativat yleensä sellaiset henkilöt, jotka eivät itse ole vaivautuneet tekemään minkäänlaista vapaaehtoistyötä.. S ukeltajaliiton koulutusohjelmassa tällä hetkellä olevia erikoiskursseja ovat muun muassa snorkkelisukeltajan turvallisuuskurssi, laitesukeltajan turvallisuuskurssi, nitroksikurssi, kaasunsekoittajakurssi, kuivapukukurssi, vapaaehtoisen pelastuspalvelun sukeltajakurssi ja erilaiset tekniikkasukelluskurssit. Sukellusseurojen toiminta perustuu vapaa- Hylkyjen tutkimuksen ja dokumentoinnin opettamiseen ja harjoitteluun ei välttämättä tarvita erityistä hylkykohdetta. Myös Sukeltajaliiton hallituksen järjestämissä aluetapaamisissa toiveet erikoiskurssien tarjonnasta nousevat usein esille. Seurat ovat yhteydessä Sukel- tajaliiton laitesukellus- ja turvallisuusvaliokuntaan ja esittävät toivomuksia siitä, mitä erikoiskursseja haluttaisiin jatkossa mukaan tarjontaan. Talkootyö valiokuntien voimavara Suuri osa erikoiskursseista on sellaisia, että niihin ei tarvita mitään erillistä kouluttajakurssia, vaan kaikki laitesukelluskouluttajat voivat järjestää niitä. Materiaalien kehittämistyö ja uusien kurssien lanseeraaminen on jatkuva prosessi. – Kiinnostus erilaisia erikoiskursseja kohtaan on selvästi lisääntynyt 1990-luvun loppupuo- lelta lähtien.Tietysti myös jatkuvasti lisääntyvä tarjonta on helpottanut kurssien suorittamista, eli sitä myötä kurssimäärät ovat myös lisääntyneet, sanoo Sukeltajaliiton koulutuspäällikkö Mika Rautiainen . Sukeltajat kasvattavat Rautiaisen mukaan mielellään sukellusosaamistaan suorittamalla erikoiskursseja, ja osallistujamäärät ovatkin olleet nousussa. Erikoiskurssien pääsyvaatimuksena on tietyn sukeltajaluokan suorittaminen ennen kurssille osallistumista
35. Erikoiskurssien pääsyvaatimuksena on tietyn sukeltajaluokan suorittaminen ennen kurssille osallistumista. Moni hylky on jättänyt jälkeensä ankkurikettingin
Kouluttajakoulutus ei edellytys kurssille Osassa erikoiskursseista, esimerkiksi sukellusturvallisuus- tai kuiva-. Peruskoulutuksen painopiste on kuitenkin siirtynyt sukellusseuroista ja suomalaisista sukellusliikkeistä etelän lomakohteisiin. Sukeltajaliitto ei vielä tällä hetkellä ole julkaissut esimerkiksi suomenkielistä skootterikurssin opetusmateriaalia, Rautiainen heittää. Hylkysukelluskurssit kiinnostavat eniten Määrällisesti liitto järjestää eniten sukellusturvallisuuskursseja, nitroksikursseja, ensiapukursseja, hapenantokursseja ja kuivapukukursseja. Kaikkia sukelluksen erikoisuuksia ei vielä ole mahdollista päästä opiskelemaan. Toki talvikaudella suoritetaan kurssien teoriaosuuksia. Se tullaan saamaan käyttöön keväällä 2014. – Kiinnostus erilaisia erikoiskursseja kohtaan on selvästi lisääntynyt 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Tekniikkasukellus ja luolasukellus ovat sukellusmuotoja, joiden harrastaminen vaatii erityisosaamista, ohjaamista ja perehdyttämistä. – Seuroihin liittyvät uudet jäsenet ovat entistä useammin valmiiksi koulutettuja sukeltajia, jotka ovat kiinnostuneet kasvattamaan osaamistaan seurojen jäsenistölleen tarjoaman jatkokoulutuksen kautta. Se on niin panostamista, omistautumista ja paneutumista vaativa, että monet kouluttajat ovat todenneet, että eivät ole halukkaita toimimaan tekniikkasukelluksen osalta talkoopohjalta, vaan ovatkin valinneet kaupallisen kouluttamisen polun, Mika Rautiainen kertoo. Esimerkiksi tie trimiksikouluttajaksi on pitkä ja monivaiheinen. – Lähes kaikkiin erikoiskursseihin sisältyy pakollisia avovesihar- nyt, koska uusien sukeltajien määrä lisääntyy vuosi vuodelta. – Erityisesti tekniikkasukelluskoulutuksen osalta on kieltämättä olemassa tietynlainen pullonkaula osittain myös siksi, että odotukset ovat olleet epärealistisia. Siinä mielessä voidaan sanoa, että seurojen tarve peruskoulutuksen järjestämiseen on vähentynyt, samaan aikaan kun tarve jatkokoulutuksen järjestämiseen lisääntyy. Seurojen kouluttajien voimavarat ovat entistä paremmin käytettävissä jatkokoulutukseen, kun peruskoulutuksen järjestämisen joituksia, joten kurssit keskittyvät enemmän avovesikaudelle. Peruskoulutustarve siirtynyt etelään Peruskoulutuksen tarve ei ole kokonaisuutena ajateltuna vähenty36 taakka on keventynyt. – Tulossa olevista uusista kursseista eniten kysyntää on ollut hylkysukelluskurssista, jonka materiaali on parhaillaan työn alla
Se on kaiken jatkokoulutuksen perusta. Tämä toivottavasti selkiyttää tilannetta paikallistasolla. – Vapepa-sukeltajien tarve vaihtelee eri paikkakunnilla. Tietyillä paikkakunnilla viranomaiset ovat järjestäneet sukellustoiminnan niin hyvin, ettei vapepa-sukeltajille ole juurikaan tarvetta. Tasapainotuksen hallinta opitaan jo sukelluksen peruskurssilla. Osa erikoiskursseja puolestaan edellyttää omat kouluttajakurssinsa. Näitä Sukeltajaliiton laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunta järjestää kysynnän mukaan. Tällöin kouluttajakoulutusta voidaan toteuttaa oppipoikasysteemillä, jolloin liittokouluttaja opettaa ja mentoroi yleensä yhtä kouluttajakandidaattia kerrallaan. pukukurssilla ei edellytetä mitään erityistä kouluttajakoulutusta. Toisinaan voi olla, että vapepan rooli on paikallisille viranomaisille epäselvä, eikä vapaaehtoisten apua käytetä, vaikka siihen olisikin mahdollisuus. Vuoden 2014 alusta on tulossa voimaan ohje ja sopimus Vapepan ja poliisin yhteistoiminnasta. – Tiettyjen erikoiskurssien kouluttajakoulutusten osalta kysyntä on niin vähäistä, etteivät vuosittaiset osallistujamäärät riitä perinteisten kurssimuotoisten kurssien järjestämiseen. Kaikki laitesukelluskouluttajat voivat Sukeltajaliiton julkaisemaa koulutusmateriaalia käyttäen järjestää näitä kursseja. Kuitenkin nykyään on aivan normaalia, että itse kukin on tutustunut useisiin eri koulutusjärjestelmiin ja suorittanut erikoiskursseja useiden eri kouluttajien opetuksessa. Lisätietoja järjestettävistä kursseista saa Sukeltajaliiton toimintasuunnitelmasta ja www.sukeltaja.fi –sivujen tapahtumakalenterista. – Vielä muutamia vuosia sitten voitiin suomalaisten sukeltajien koulutustaustaa pitää melko yksipuolisena. Suomalainen sukeltaja hyvin kouluttautunut Mika Rautiainen pitää suomalaista sukeltajakuntaa kansainvälisen mittapuun mukaan hyvin koulutettuina. Juhani Karvonen 37. Monipuolisuus ja eri näkökulmat tuovat Rautiaisen mukaan aina rikkautta seurojen toimintaan
– Mulla on tuplapullot (2*12/200BAR), ja silti ilmat loppu! Ympärillä oli pimeää, eikä kädessä oleva varavalo pitkälle valaissut. Takana on noin 250 sukellusta, luokituksena on P3. – Lähdimme sukeltamaan Tal- linnan edustalla olevalle Christinehylylle kumiveneellä. Kuivapuvun täyttölatkulla oli ikää runsaat kaksi vuotta. Puvun täyttöletku meni rikki kesken sukelluksen. Ilma loppui, mittarit näyttivät nollaa Totuus valkeni kuitenkin saman tien: hengittäessään sisään Jari 38 huomasi ilman tulon loppuneen. Keuhkot olivat tyhjät, eikä regulaattoriin tullut ilmaa. J ari lähti Markku-veljensa kanssa Tallinnaan sukellusmatkalle 24. Kun Jari oli saavuttanut sukellusparinsa, hän oli näyttänyt ilma. Jari sukelsi veljensä Markun kanssa. – Vaikeudet alkoivat kun olimme saavuttaneet hylyn kannen 26 ken aikaa, kuulin pinnalta isomman aluksen ääntä. – Kun olimme sukeltaneet het- parkissa. Jonkin ajan päästä ihmettelin, että aluksen ääni kuuluu edelleen. Ääni alkoi vaimentua, jolloin oletin aluksen lähtevän pois. Puvun täyttöletku hajosi paineenalentajan juuresta kesken sukelluksen Ilman tulo loppui hylyllä 26 metrissä Vantaalaisen Jarin elokuinen sukellusreissu Tallinnaan oli saada ikävän lopun. En kuitenkaan kuullut potkurin ääntä, joten mietin, että mahtaako se olla – Mulla on tuplapullot (2*12/200BAR), ja silti ilmat loppu! metrissä. Kaikkiaan mukana oli seitsemän sukeltajaa, joiden kanssa oli reissattu ennenkin. Tiesin, että löydän Markun pariköyden päästä. elokuuta. – Tajusin, ettei tule enää ilmaa! Huomasin pullopaineista, että mittarit näyttivät nollaa. Jari muistaa ajatelleensa, että mitä helkkaria, miten tämä on mahdollista. – En nähnyt sukellusparia missään, koska olin vajonnut hieman keuhkojen ollessa tyhjät. Jari on harrastanut sukeltamista viisi vuotta. Markku kysyi, että keskeytetäänkö sukellus, mutta päätimme kiertää hylkyä, ja otimme pariköyden käyttöön. Nousuköydellä päävalo sammui, jolloin otin varavalon käyttöön. Jari ja Markku alkoivat kiertää hylkyä
Letku meni rikki kesken sukelluksen Tarkkana, mitä painemittari näyttää! Veneessä sukelluksen johtaja kysyi, että olivatko pullot olleet täynnä. Sittemmin syy selvisi: puvun täyttöletku oli rikki paineenalentajan juuresta. – Silti en erottanut aluksen ja vuotavan letkun ääntä toisistaan. – Paineet oli katsottu kahteen kertaan, ennen sukellukselle lähtöä ja kun parinaru otettiin käyttöön. Lamppu sammui noin viiden minuutin kohdalla. Ilman loppuminen ei voinut johtua vajaaksi täytetyistä pulloista, Jari sanoo. Koska seuraava sukellus oli jo aamulla, rikkinäinen letku vaihdettiin uuteen sukelluskeskuksessa. Aluksen ja vuotavan letkun samat äänet Sukelluksen aikana yläpuolella liikkunut alus sai aikaan sen, että Jari oli luullut letkusta tullutta ilman kohinaa aluksen ääneksi. – Palattuamme Suomeen huollatin laitteet, ja minulle kerrottiin, että pulloissa oli ollut vettä! Sittemmin Jari on laittanut tuplapullojen alentajiin eriväriset letkut. Letkut olivat hyvässä kunnossa. – Se oli ihan täysin samanlainen ääni! Luulin koko ajan, että alus oli jäänyt yläpuolelle parkkiin. Jari sanoo oppineensa tapahtuneesta muun muassa tämän: jos laiva menee yläpuolella, pitää selvittää, että onko itsellä ja sukellusparilla kaikki ok. Näkyväisyys oli hyvä. – Otin sukellusparin suusta hänen annostimensa itselleni. – Onneksi otimme parinarun käyttöön, koska se helpotti tilannetta. Parinaru käyttöön. Tämän jälkeen palattiin nousuköydelle ja lähdettiin kimpassa nousemaan ylös. Jari kertoo sukeltaneensa paljon laivaväylillä Helsingin edustalla, joten alusten äänet ovat hänelle hyvinkin tuttuja. Jari tuli 18 minuutin kohdalla mukaan kaasun kulutukseen. Jari oli ottanut turvastopissa ilmaa regusta. - Mahdollisessa ilmavuodossa näkee helpommin, mikä venttiili pitää sulkea. Letku yksinkertaisesti hajosi kesken sukelluksen. Vähän aikaa siinä hengittelin rauhallisesti ja vaihdoimme ok-merkit. Viron rannikkovartioston alus, jonka kaikki muutkin kuulivat. – Ennemminkin se oli tuntunut harjoitukselta, koska vastaavia tilanteita oli harjoiteltu niin monia kertoja. Ilma loppui noin 17 minuutin kohdalla. Vasta seuraavana yönä tilanne oli tullut päälle. Sitten tultiin pintaan. Kuva: Teemu Virtanen – En erottanut aluksen ja vuotavan letkun ääntä toisistaan. loppu -merkkiä. – Sukelluksen johtaja ei ollut Tilanne tuntui harjoitukselta Vaikka tilanne oli ollut täpärä, Jari kertoo, ettei hän ollut tuntenut minkäänlaista paniikkia. Huomasin, että sukelluspari varmisti tasapainotusta nousun aikana. Letkun yhteydessä oli arvioitu, että tuplapullot tyhjenevät tällaisessa tilanteessa noin viidessä minuutissa. – Sukelsin omilla varusteilla. Kun Jarin letku pamahti rikki, kohina jäi vain hänen omiin korviinsa. 39. Tosiasiassa paikalla oli ollut Markun sukellus. – Ja silloin pitää olla erityisen tarkkana, että mitä painemittari näyttää. – Silloin oikeastaan vasta tajusi, mitä siinä olisi voinut käydä. Christine. Oli se ihan käsittämätön yhteensattuma. kuullut aikaisemmin, että letku menee rikki sukelluksen aikana; letkuja on hajonnut kyllä ennen ja jälkeen sukellusten. Ja jos olisimme sukeltaneet kauempana toisistamme, siinä olisi voinut käydä huonosti. Maija Salmi Jarin sukellus. – Ei tullut mieleenkään, että ääni tulisi jostain muusta kuin aluksesta. – Puhalsin sitä omaan liiviin, jotta sain tasapainotettua itseni. Jos tilannetta ei olisi koskaan aikaisemmin harjoiteltu, se olisi ollut jo paljon pahempi juttu
Ryhmä liikkuu letkassa. – Yritä siinä selviytyä, kun aalto lyö päin kasvoja Pelastautukoon ken osaa! Maalla on helppoa olla viisas, kun merellä tapahtuu vahinko. Viranomaistoi-. Voiko vahinkoon varautua etukäteen periaatteella, että vara on viisautta, ei vahingon enne! 40 S ukeltajien taitoihin kuuluu sukellustaidon lisäksi myös pelastamis- ja pelastautumistaitoja, mutta edelleen puhutaan sukeltamisesta. Allokossa ja sateessa tarvitaan kovaa komentoääntä. Vesillä liikkuminen vaatii erityistaitoja. Sukeltajat liikkuvat vesillä. Hyvä suoritus yhden harjoituskerran jälkeen. Tarpeettomasti ei ole maassamme ollut vapaaehtoista meripelastus- ja järvipelastustoimintaa lähes sadan vuoden ajan. Ongelmia vesillä! Vesillä voi todellakin tapahtua odottamattomia asioita. Vetäjänä soutava Osmo määrää tahdin ja suunnan. Eräs näistä taidoista on pelastautuminen
Ei todellakaan, mutta merionnettomuuksissa tapaa olla omia yksityispiirteitään. Tilanteesta selviämiseen tarvitaan malttia ja etukäteistä tietoa selviämistavoista. Narutikkaita, leidareita, pitkin kiipeäminen ei ole helppoa. Yleensä merellä syntyy ongelmia, kun on pimeää, myrskyää, sataa tai pyryttää. Ryhmän joutuessa veden varaan on vedessä yhtäkkiä sekava ryhmä, jonka jokaisen jäsenen ainoa ajatus on hengen säilyttäminen. Joskus sanotaan, ettei onnettomuus tule kello kaulassa. Pelastaudu! Pelastautumisessa on useimmiten kyse hengen säilyttämisestä. Ellinoora on jo voiton puolella. Ryhmäkellunnassa pysytään yhdessä ja tarinoiden kerronta pitää mielen vireänä. minnasta tiedämme, että Merivartioston toimintaan kuului kuluneen vuoden aikana lähes 1000 tilannetta, joissa kyseessä oli ihmisten pelastaminen. Vaikeammaksi tilanne muuttuu, jos kyseessä onkin hätätilanne, jossa alus on uppoamassa ja kaikkien on pelastauduttava. 41. Veden varaan joutuminen erityisesti yhtäkkiä on aina vaikeasti hoidettava tilanne. Näin se lähtee, mutta loppuvaiheessa Harri kääntyy kyljelleen. Korkeammalta isku olisi ollut jo kova. Se tarkoittaa lyhyesti sanottuna, ettei kyseiseen tilanteeseen joutunut välttämättä kykene järjelliseen toimintaan. Harri, viimeinen oikealla, on jo paikalla ja ryhmä keskustelee Harrin tavasta poistua aluksesta. Harri on otettu ryhmän keskelle. Aallokossakin ryhmä pysyy tukevasti koossa. Maltti tarkoittaa lyhyttä ohjetta: PYSÄHDY – MIETI – TOIMI! Etukäteinen tieto tarkoittaa harjoitusta. Lauttaan autetaan kaikki, mutta Harri tarvitsee liikuntarajoitteisena todella auttamista
– Tuntui hienolta, kun koko harjoitus meni onnistuneesti ohi! Osmo Forsman, kokenut sukeltaja ja vesillä liikkuja toimi harjoituksessa ryhmän johtajana. Helppoja harjoitteita. miettii Antti saunassa harjoituksen jälkeen. Nytkin putosin aluksi aivan hyvin, mutta loppuvaiheessa käännyin kyljelleni. Sukelluskurssi on vielä kesken, mutta merellinen liikkuminen on Pekalle tuttua. Tosin se jäi mereen kellumaan väärin päin ja merenkäynti ja hienoinen tuulenvire kuljettivat lautan pois uppoavan aluksen välittömästä läheisyydestä. – Veneseuroille olisi tarpeellista pohtia, kannattaisiko seurojen jäsenille järjestää vastaavia kursseja. Samat harjoitteet pimeässä Antti Vikman, joka kesäisin sukeltamiseen lisäksi liikkuu merellä Hai–purjeveneellä ja seitsemänmetrisellä fiskarilla toteaa harjoituksen avanneen silmiä näkemään pelastautumisen mahdollisuudet. Tältä harjoitus tuntui Ryhmän nuorin, 12-vuotias Ellinoora Rastas sukeltaa ja liikkuu merellä kesäisin runsaasti. Sakari Koskinen varasi pelastautuessaan uppoavasta aluksesta mukaansa merkinantopoijunsa kelluntavälineeksi. Hienosti suoriutuneena kaikkien oli helppo hymyillä! Tarpeellista vesillä liikkujille Harri Haapala, liikuntarajoitteinen sukellukseen harrastaja oli toista kertaa mukana tämän kaltaisessa harjoituksessa. – Jos ryhmä tottelee johtajan komentoja yhtä hyvin kuin tämä ryhmä, eteneminen kauemmaksikin joutuneeseen pelastuslauttaan on mahdollista. – Apua tarvitsen vain lauttaan nousussa. Muuten Harri sanoo pärjänneensä pelastautumistilanteessa aivan hyvin. – Miten suuri ero syntyi tilanteeseen, kun ensin on harjoiteltu valoisassa ja tyynessä ja sitten samat harjoitteet tehtiin pimeässä, tuulessa ja sateessa ja aallokossa. Lisäksi tukialuksen pelastuslautta ehdittiin laukaista. On mentävä! Meren armoilla! Ryhmä sukeltajia käväisi Marianhaminan meripelastuskeskuksessa hakemassa tuntumaa pelastautumiseen tilanteessa, jossa koko sukeltava ryhmä joutuu hylkäämään aluksensa. (jm) Harjoittelua! Harjoitukseen sisältyi: t IZQQZ WFUFFO WJJEFTUÊ NFUSJTUÊ 42 t SZINÊLFMMVOUB t MFULBTTB MJJLLVNJOFO t QFMBTUVTMBVUBO LÊÊOUÊNJOFO t MBVUUBBO OPVTV t MBVUBTUB QPJTUVNJOFO t LJJQFÊNJOFO MFJEBSFJUB QFMBTUBmaan tulleeseen alukseen viiden metrin korkeuteen. Veden varaan joutuminen ei tullut aivan yllätyksenä, vaan jokainen ehti pukeutua sukelluspukuunsa. On helppoa kuvitella omaa toimintaansa, mutta tämän tapaiset kurssit kertovat käytännössä, miten tulee toimia, Jarkko perustelee. – Todellisessa tilanteessa vaikeinta pelastushenkilökunnalle on saada minut veteen. Yritä siinä selviytyä, kun aalto lyö päin kasvoja koko ajan, selventää Antti. Lautan kääntäminen vaati tekniikkaa ja siihen kiipeäminen voimia. Harvemmin tulee olleeksi meressä vaikeassa tilanteessa. – Toisaalta se toimi merkkinä etsijöille, toisaalta se helpotti veden varassa kellumista. Jouko Moisala Kuvat: Harri Haapala, Jouko Moisala. Harjoituksessa oltiin turvallisessa tilanteessa, mutta saatiin kuitenkin kokemuksia, joita voi verrata todelliseen tilanteeseen. Pekka Jalava puolestaan on tuleva sukeltaja. Nytkin pohdittiin pitkään, mikä on paras tapa pudottautua veteen viiden metrin korkeudesta, kun sinne ei voi astua. Jarkko Rastas toteaa merenkulkijana tällaisten harjoitusten olevan tarpeellisia jokaiselle vesillä liikkuvalle. Pelastautumisharjoitus kiinnosti Ellinooraa, mutta hyppy viidestä metristä tuntui aika hurjalta. Vaikeinta Ellinooran mielestä oli tehdä kaikkea harjoittelua pimeässä ja aallokossa. Pelastautuvat voivat harvemmin seisoskella kannella ja pohdiskella, josko pitäisi hypätä. Kovassakin kelissä ryhmä pystyy liikkumaan ja pysymään kuitenkin yhdessä. – Jos lasikuitupaatissa syttyy tulipalo, ei pelastautumisen miettimiseen ole aikaa. Hän totesi harjoittelun jälkeen, ettei alkuun oikein uskonut, että veden varaan joutuneiden pitäminen yhdessä ja ennen kaikkea saada ryhmä liikkumaan letkassa ei onnistuisi. Vaikeutta lisäsi yhden ryhmän jäsenen liikuntarajoitteisuus. Siinä on hetkessä koko miehistö meressä. Jokaiselle olisi hyvä oppia, miten veden varaan jouduttaessa menetellään. – Kaikki on harjoitelleena helppoa, mutta kuinka monella on harjoitteluun mahdollisuus. – Se toimi yllättävän hyvin, hän kertoo. Silloin on tärkeää pysytellä ja toimia yhdessä. – Ei vedessä toimiminen ole vaikeaa, eikä raskastakaan. – Ilman muuta tähän harjoitukseen kannatti osallistua. Todellisuuden tuntua harjoitukseen saatiin toistettaessa valoisassa ja tyynessä tehdyt harjoitteet pimeässä, aallokossa, tuulessa ja sateessa - siis tilanteessa, joissa useimmat onnettomuudet vesillä tapahtuvatkin. Kaikkea on kuitenkin helppo harjoitella. – Onnistui hienosti! Pelastuspuvussa kelluminen meressä ei ole itselleni vaikeaa, kuten ei ole sukeltaminenkaan, Harri totesi
Poliisi saa tutkittavakseen joka vuosi hylkyihin kohdistuneita rikoksia Hylkyjä rikotaan ja esineitä varastetaan Vanhat hylyt eivät saa lepää rauhassa. Joka vuosi poliisille tehdään tutkintapyyntöjä hylkyihin kohdistuneista varkauksista ja vahingonteoista. 43
Hylyssä sukeltaminen vaatii malttia ja rauhallisuutta sekä tasapainotuksen osaamista. t /JJO TBOPUUV ,BTVVOJIZMLZ ,JSLLPOVNNFO FEVTUBMMB avomerialueella. Muinaismuistolaki mahdollistaa, että hylyn ympärille voidaan vahvistaa suoja-alue. Mahdollisesti 1700-luvulla tai 1800-luvun alussa rakennettu purjelaiva, rekisterin kohde 2490. Laivakello viety. t /JJO TBOPUUV +ÊSWÚO IZMLZ FMJ &ENVOE ,JSLLPOVNNFMMB Mahdollisesti 1800-luvulla rakennettu purjelaiva, rekisterin kohde nro 2382. Mikäli hylyllä ei ole vahvistettua suoja-aluetta, ohjeistaa muinaismuistolaki hylyn ympärille kahden metrin suojaetäisyyden. Mahdollisesti 1700- ja 1800-lukujen vaihteen QVSKFMBJWB SFLJTUFSJO LPIEF )ZMZTTÊ PMMFJUB QVMMPKB WJFUZ Museoviraston intendentin Maija Matikan mukaan Museovirasto on joutunut viime vuosien aikana tekemään useita tutkintapyyntöjä poliisille merialueiden vanhoihin hylkyihin kohdistuneiden vahingontekojen vuoksi. Rakenneosia vahingoitettu. Astioita ja pulloja viety, rakenneosia vahingoitettu, esimerkiksi ruori vääntynyt pois paikoiltaan. S uomen merialueilla on runsaasti hylkyjä. Vuonna 2011 t )ÚZSZMBJWB 4BOEWJLFOJO IZMLZ ,JSLLPOVNNFMMB )BBLTJSJLLP vuonna 1876, muinaisjäännösrekisterin kohde nro 1252. 44. t /JJO TBOPUUV 3VTTBSÚO IZMLZ )BOHPTTB 3VTTBSÚO luoteispuolella. Sukeltaa siis saa, mutta on tiedettävä rajat ja sukellusetäisyys hylystä. Kaksi tuntkintapyyntöä tänä vuonna Vuonna 2012 t )ÚZSZMBJWB .VOJO IZMLZ 1PSWPPO FEVTUBMMB BWPNFSFMMÊ )BBLTJSJLLP SFLJTUFSJO LPIEF ,BLTJ MBJWBLFMMPB viety. Rekisterin kohde nro 2381. Puiset hylytkin säilyvät hyvin, koska puuta hävittävä laivamato (Teredo navalis) ei viihdy merissämme sen vähäisen suolapitoisuuden vuoksi. Silloin tulee ainoastaan noudattaa lakia ja jättää hylyn tutkiminen ainoastaan katseluun. Astioita ja pulloja viety. t .BIEPMMJTFTUJ MVWVMUB QFSÊJTJO PMFWB TPUBMBJWBO IZMLZ Porvoon avomerialueella. Etenkin isoissa ryhmissä sukellettaessa viimeisillä on usein jo ”huono näkyväisyys”. Tahallisesta muinaisjäännöksen tuhoamisesta voi saada rikoslain mukaan jopa kaksi vuotta vankeutta. Tällaisia hylkykohteita on Suomen merialueilla neljä: St Nikolai Kotkassa, St Astioita ja pulloja varkaille Museovirasto on tehnyt seuraavat tutkintapyynnöt vuosina 2011 ja 2012: Mikael Borstössä, Wrouv Maria Nauvossa sekä Elgskärin hylkyalue Nauvossa. Useimmat hylyt ovat arkeologisesti tärkeitä, sillä niissä on säilynyt tutkimuksen kannalta hienoja kokonaisuuksia kertomaan merenkulusta ja laivaelämästä satojen vuosien takaa. Rikkomuksista voidaan tuomita sakkoon. Toisin kuin yleisesti luullaan, sukeltaminen yli 100-vuotiaissa, muinaismuistolain alaisissa hylyissä on sallittua
45. – Siellä on havaintojen mukaan selvästi kaivettu kuoppia mahdollisesti esineiden löytämismielessä, Matikka sanoo. Matikka toivoo, että sukeltajat haluaisivat suojella kulttuuriperintöä ja yhteisiä sukelluskohteita enemmän kuin asiattomasti toimivia sukelluskavereitaan. – Tutkimuspyyntöjen takana ovat sukeltajien tekemät havainnot. Toinen hylyistä on sukeltajien hyvin tuntema Nordstjerna. ankkurointi on kielletty ilman Museoviraston lupaa. – Vahingonteot myös haittaavat ja vähentävät muiden sukeltajien sukelluselämyksiä Intendentti Matikka luettelee vuodelta 2011 neljä, vuodelta 2012 kaksi ja tältä vuodelta kaksi tutkintapyyntöä. Sukeltajat antavat tietoja omilla nimillään. Jouko Moisala Kuvat: Jean Finnberg Aluksen rakenteen tunteminen selventää sukeltajalle useita yksityiskohtia. Selvää ei Matikan mukaan ole, onko muuta esineistöä jo ehditty nostaa ja kuljettaa pois. – Kun kyseessä on muinaisjäännös, sitä tulee voida päästä katsomaan niin meressä kuin maallakin. 5PJTFTTB )BOHPO MÊOUJTFMMÊ TFlällä Morgonlandetista lounaa- seen sijaitsevassa hylyssä on esineitä selvästi koottu yhteen mahdollista nostoa varten. o )VPMJNBUUB WJJNF WVPTJOB esille tulleista laittomuuksista Museovirastolla ei ole tällä hetkellä vireillä toimia uusista suoja-alueista, sanoo Matikka. Teen yhteenvedon hylystä ja havaituista vahingoista, ja Museoviraston lakimies tekee sen perusteella tutkintaQZZOOÚO QPMJJTJMMF )BWBJOUPKB UFIneet sukeltajat ovat tutkimuksissa poliisin käytettävissä. Mikäli sukeltajat näissä hylyissä sukeltaessaan havaitsevat vahingontekoja, tulee niistä ilmoittaa Museovirastolle tai poliisille, painottaa intendentti Matikka. Kyseessä on meidän kaikkien kult- Meidän kaikkien kulttuuriperintö – Muinaismuistolain mukaiset laajemmat suoja-alueet tehostavat hylkyjen suojelua, sanoo intendentti Maija Matikka. )FULFTTÊ TBBUFUBBO QFSVVUUBNBUtomasti tuhota sellaista alkuperäistä tietoa, joka on tutkijoille tärkeää menneiden aikojen merenkulun yksityiskohtien selvittämisessä. – Rauhoitettujen hylkyjen vahingoittaminen on valitettavaa. Vanhassa puuhylyssä sukeltamisessa saa selkeän kuvan puisen laivan rakentamisesta ja aluksen yksityiskohdista. Suoja-alueiden saaminen hylkyjen ympärille vaatii Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen sekä neuvottelua vesialueen omistajan kanssa. Vahingonteot myös haittaavat ja vähentävät muiden sukeltajien sukelluselämyksiä, Maija Matikka muistuttaa. Tämän vuoden tutkintapyynnöt koskevat kahta Saaristomerellä 1800-luvulta peräisin olevaa hylkyä. Suoja-alueella sukeltaminen ja UVVSJQFSJOUÚ +VMLJTUBNBMMB UJFEPU hylyistä Museovirasto on antanut sukeltajille mahdollisuuden tutustua merelliseen kulttuuriperintöön
Lapsen synnyttyä tämä 46. PFO ja sukeltajan tauti Sukeltajantaudin syntymisen taustalta voi löytyä PFO. Vanhan (alempi kuva) kohtalosta ei vielä tiedetä. Mikä ihmeen PFO. – PFO, Petent Foramen Ovale tarkoittaa suoraa yhteyttä sydämen oikeasta eteisestä vasempaan eteiseen. Kaikki oli ollut OK, mutta hoidosta vastannut lääkäri kehotti sukeltajaa huomioimaan yli 50 vuoden ikänsä sekä tarkistuttamaan kotimaassaan, ettei sukeltajantaudin syntymisen taustalla ja vaikuttavana tekijänä ole PFO. Sikiö ei kohdussa hengitä keuhkoilla. Lapsen verenkierto kiertää käymättä keuhkoverenkierrossa ja tähän tarvitaan tämä yhteys, PFO. Sipinen selvittää, mistä on kysymys. Turun painekammio hohtaa uutuuttaan. Sukeltaja selvisi hyvin, ei sielussakaan naarmuja! Maltalla sukeltajaa oli hoidettu painekammiossa. S ukeltajan Maailman viime numerossa oli artikkeli vakavasta sukeltajantautitapauksesta Maltan sukellusmatkalla. Mikä ihme se on. LKT, sukellus- ja ylipainelääketieteen dosentti, TY, Emeritus UHMS kunniajäsen, (Undersea and Hyperbaric Medical Society, USA) Seppo A
Kolmannen sukelluksen oletus on näin kokonaisaikana 45 minuuttia, josta sukellusajaksi tulee 30 minuuttia ja taulukon antamaksi lisäajaksi 15 minuuttia. 2. Tietokoneen pitkä tallennusväli mahdollistaa kuitenkin sukeltajan käynnit välillä keskisyvyyttä syvemmälläkin ilman näkyvyyttä tulostuksessa. Korostetaan vielä, että kaavio tarkoittaa sukeltajan sukeltamista koko ajan oletetussa sukellussyvyydessä. Taulukkoa luettaessa on huomioitava, että tulos syntyy tulkinnasta, jonka mukaan sukeltaja on viettänyt koko sukellusaikansa ilmoitetussa maksimisyvyydessä. Toinen sukellus: 19 metriä, lisäaika 10 minuuttia, sukellusaika suoranousuun 35-10 = 25 minuuttia, kertausryhmä G. Toinen sukellus: 14 metriä, lisäaika 40 minuuttia, sukellusaika suoranousuun 65-40 = 20 minuuttia, kertausryhmä H. Sukellusten keskisyvyydet ovat olleet: 1. Kolmatta sukellusta ei taulukoissa voi sukeltaa, sillä taulukon antama sukellusaika päättyy 45 minuuttiin. PFO on ollut Sipisen mukaan maailmalla sukeltajantautien tutkimuksissa esillä jo parikymmentä vuotta sitten. Kolmas sukellus: 14 metriä, lisäaika 40 minuuttia, sukellusaika suoranousuun 65-40 = 25 minuuttia, kertausryhmä H. Jos eteisyhteys on jäänyt avoimeksi, pääsevät kuplat suoraan pääverenkiertoon ja voivat aiheuttaa vakavan sukeltajantaudin. Yksi uusi esimerkki Pohdintoja ja esimerkkejä voidaan tehdä runsaasti. Kolmas sukellus: 29 metriä, lisäaika 10 minuuttia, sukellusaika 15 minuuttia, fysiologinen sukellusaika 15 + 10 = 25. Jouko Moisala Kuvat: Jean Finnberg Maltan tapaus tänään Maltalaisen lääkärin ohjeiden mukaan on toimittava. Toiseen sukellukseen tulee jo 15 minuutin etappi kolmessa metrissä. Sukeltajantaudin saanut on käynyt lääkärin tutkittavana, eikä hänellä ole havaittu avointa PFO:ta. Pidetään alkuperäinen järjestys ja siis kaksi sukellusta päivällä ja yösukellus syvimpänä viimeiseksi. – Sukeltajalle osittainkin avoin PFO voi olla riskitekijä. sukellus 19,6 metriä. Tuloksesta voidaan todeta, etteivät nämä 47 sukellusajat tyydytä vaativia sukelluskokemuksia etsivää. sukellus 13 metriä, 2. Kolme sukellusta Ensimmäinen sukellus: 29 metriä, sukellusaika 15 minuuttia, kertausryhmä E. PFO ei kuitenkaan sulkeudu kokonaan, vaan se esiintyy erikokoisena aukkona noin 15-45 prosentilla väestöstä, siis noin joka neljännellä tai viidennellä PFO voi olla hieman avoin haittaamatta kuitenkaan elintoimintoja. Tuntuu vakavasti siltä, että DAN-suositusta on viisasta noudattaa: ”Suunnittele vain kaksi sukellusta päivää kohden”! (jm). Lyhyet ohjeet Seppo A. Ne kulkeutuvat keuhkoihin, jotka suodattavat ne pois tiettyyn rajaan asti. Taulukoiden perusteella tehtyjä sukelluksia tulkittaessa on huomioitava muutama yksityiskohta ennen lopullisen ”tuomion” antamista. tyy laskimoverenkierrossa. Tutkimukset ovat kuitenkin kalliita. Taulukoita tutkittaessa tullaan mielenkiintoiseen tulokseen, josta kaavio ohessa. Taulukko on siis jäykkä eikä huomioi multilevelsukellusta. Keskisyvyydet kertovat vain osan sukel- tajan liikkeistä. Sukelluksen aikaisista typpikuplista pääosa syn- – Suomi on hieman jälkijunassa, mutta tutkimusta tehdään meilläkin. Syntyneen sukeltajantaudin syytä on siis haettava jostakin muualta. 1. Kotimaahan paluun jälkeen asiasta on keskusteltu useidenkin lääkäreiden kanssa. Ensimmäinen sukellus: 19 metriä, sukellusaika 35 minuuttia, kertausryhmä G. yhteys sulkeutuu. Ei ole mahdollista tutkia rutiininomaisesti kaikkia sukeltajaksi aikovia PFO:n osalta. Tauko 2 tuntia, kertausryhmä E. 3. Unohdetaan, että kolmas sukellus oli alkuaan yösukellus. Tehdään vielä yksi. Etappinousu 10 minuuttia/3 metriä. Tauko 6 tuntia, kertausryhmä B. Sipinen antaa sukeltajille lyhyet ohjeet PFO:n varalta: t WPJ TVLFMUBB WBJLLB FJ PMF UJFUPJnen mahdollisesta PFO:n avonaisuudesta t TVLFMUBKBO UVMFF BJOB NVVUFOLJO huolehtia, ettei syntyvä kupla- kuormitus ylitä elimistön kestävyyttä t KPT TVLFMMFUBBO TJUFO FUUFJ LVQMJB muodostu lainkaan tai kuplamuodostus on vähäistä, myös riski on vähäinen t NJLÊMJ TVLFMUBKB UJFUÊÊ PNBO PFO:n avonaisuudesta, ei tule lainkaan tehdä dekompressiota eli etappeja vaativia sukelluksia t TVLFMMVTUJFUPLPOFFU PO UFIUZ sukeltajille, joilla on normaali sydän ja keuhkoverenkierto, mikäli sukeltajalla on tieto avoimesta PFO:sta, ei niiden antamaan tietoon voi luottaa. Tutkimuksia ei tehdä edes ammattisukeltajiksi aikovilta tai merivoimien sukeltajilta. Kaaviossa on kuvattuna kolmen sukelluksen sarja Maltalla sukellettujen sukellusten tietojen perusteella. Merivoimien taulukko antaisi pitempiä aikoja, mutta esimerkin vuoksi se ei liene tarpeen. Olisiko lopputulos ollut toisenlainen, jos syvin sukellus olisikin tehty ensimmäiseksi kuten yleisesti suositellaan - ja sukeltaja olisi pyrkinyt tekemään sukelluksensa suoranousuin. Tauko 6 tuntia, kertausryhmä B. Tauko 2 tuntia, kertausryhmä E. Tämäkin tuo jo nousuajaksi 40 minuuttia. sukellus 7,7 metriä ja 3
Kaikkiaan 98 Tampereen seudun seurojen sukeltajaa oli yhtä aikaa veden alla. Sukeltajien yö - sosiaalisuutta parhaimmillaan Tampereen yössä veden alla liki 100 sukeltajaa Sukeltajien yö oli Tampereellakin suurta syksyistä kansanjuhlaa. Valmistautuminen loppusuoralla. Kaikkiaan Tampereella oli parhaimmillaan veden alla yhtä aikaa 98 sukeltajaa. Kuva: Jussi Peltonen 48
Kakkua pyritään tarjoamaan kaikissa Sukeltajien yön tapahtumissa - siitä käytetään nimitystä sukelluskakku ja sen voi leipoa itse tai hankkia leipomosta. – Yhteistyö sujui saumattomasti, ja vastaava tapahtuma järjestetään myös ensi vuonna, todennäköisesti samassa paikassa. Mukana olivat Rauma-Repola Diving Club RRDC, Tampereen pelastuslaitoksen sukeltajat, Scuba Libre, ScubaDo, Oxy Dive Club, Nokian Urheilusukeltajat, Valkeakosken Urheilusukeltajat ja Kangasalan VPK. On tiedettävä, kuka on pinnan alla, kuka ei. Turussakin oli 62 sukeltajaa. Käytössämme oli keittiö ja kahvilatilaa sekä sauna. Ruoka- ja juomatarjoiluista vastasivat sukellusseurat yhdessä. Tänä vuonna sukellusaika oli kello 20.13 paikallista aikaa. N orjassa vuonna 2005 aloitettu kansainvälinen Diversnight on yksi maailman laajimpia sukellustapahtumia. Suomessa tapahtuma järjestettiin 31 paikassa ja Ruotsissa 28:ssa. Tapahtuman norjalaiset järjestäjät olivat huomanneet saman ongelman, joten Sukeltajien yö siirrettiin marraskuulle jo pari vuotta sitten. Toisena tuli Tampere. Tampereen Urheilusukeltajien varapuheenjohtaja Tero Lahti oli koordinoimassa Sukeltajien yön tapahtumaa: – Oli hienoa saada Rauhaniemen uimaranta tukikohdaksi. Konsepti on kehitetty Norjassa, ja vuonojen maassa olikin eniten tapahtumia, 55:llä paikkakunnalla. Aiemmin tapahtuma pidettiin kuukautta myöhemmin, joulukuun ensimmäisenä torstaina. 49. Kaikkiaan tapahtumaan osallistui noin 150 henkilöä. Suurin yksittäinen sukeltajamäärä oli Tanskassa, jossa 117 sukeltajaa oli yhtä aikaa veden alla. Ideana on, että mahdollisimman moni sukeltaja on useassa eri maassa ja eri paikkakunnilla vedessä samalla kellonlyömällä. Nyt se on aina marraskuun toinen torstai. Tarjolla oli alkoholitonta glögiä, kahvia, täytekakkua ja makkaraa. Tampere hyvänä kakkosena Diversnight-tapahtumia oli 185 paikkakunnalla ja sukeltajia oli samaan aikaan vedessä yli 2000. Tatulaiset eli Tampereen Työväen Uimarit tulivat hyvin meitä vastaan. Lähes sadan sukeltajan lisäksi ranta-alueella oli tukijoukkoja ja muuten vain paikalle eksyneitä uteliaita, yhteensä yli 50 henkilöä. Yhdeksän seuran saumaton yhteistyö Tero Lahti kertoo kyseessä olleen ensimmäinen kerta, kun Tampereen tai oikeastaan koko Pirkanmaan seurojen jäsenet osallistuivat Sukeltajien yöhön. Tampereen seudulla sukeltajat kokoontuivat alkuillasta Näsijärven Rauhaniemen uimarannalle, joka tunnetaan nimellä Rauhaniemen kansankylpylä. Vierailla oli mahdollisuus tutustua myös pelastuslaitoksen autoon. Päivä oli 7. – Eräänä vuonna oli jo jäätä joulukuun alussa, mistä tuli hieman ongelmia. Kaupungin omistamaa uimarantaa ja kahta saunaa operoi Tampereen Työväen Uimarit, kilpauintiseura, jolla ei ole sukellusaktiviteetteja. – Rannalle oli pystytetty iso näyttö, jolle heijastettiin sukellusaiheisia valokuvia ja videoita. marraskuuta
Kakku kuuluu Sukeltajien yön traditioihin. Pimeässä sukeltaminen olisi ollut hankalaa ilman kunnon valoja. Diversnight Turku 2013 Turun seudun yhden Diversnight-tapahtuman järjestivät tällä kerralla Akateemiset sukeltajat. Vaikka sukeltajia tänä vuonna oli vähemmän kuin aikaisemmin, tarkoittaa 60 sukeltajaa melkoista automäärää. Kiinnostava kokemus on myös valaisimen sammuttaminen. Kuva: Jussi Peltonen 50. Kuva: Jussi Peltonen Yöllä on hienoa sukeltaa! Pimeässä sukeltaminen yöaikaan on mielenkiintoinen, hieno ja yllättävä kokemus. Jouko Moisala Sukeltajien yö oli ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma, joka toi eri sukellusseurojen jäseniä yhteen. Sukellus, joka on tehty samassa paikassa päiväaikaan ja hyvässä näkyvyydessä muuttuu toiseksi. Kuva: Jussi Peltonen Sukeltajat palaamassa yösukellusrupeamasta. Täydessäkin pimeydessä, jos vesi on kirkasta, näkee jonkin ajan kuluttua silmän totuttua hämäryyteen tai täyteen pimeyteen. Tänäkin vuonna liikenteen ohjauksesta huolehti hienosti turkulaisen turvapalveluliikkeen sukeltavat työntekijät. Keilan ulkopuolista elämää ei ole. Keitto ja tarina maistuivat. Perinteiseksi muodostuneesta sukelluksen jälkeen lämmittävästä hernekeitosta huolehti tänäkin vuonna allekirjoittanut. Kuitenkin 62 sukeltajaa oli lähtenyt liikkeelle, ja Hilloisten altaassa nähtiin jälleen kerran hieno valoshow sukeltajien valaisimien valokiilojen heijastuessa kirkkaasta vedestä pinnan päälliseen pimeyteen. Annoksista on vaikeaa sanoa, mutta lautasia kului 89 kappaletta. Suurin sukeltajaryhmä Salon Simpuista tuli omalla bussilla, muuta siitä huolimatta liikenteen ohjaus paikalla oli nyt ja on aikaisemminkin ollut tarpeen. Tapahtuma ei tänä syksynä vetänyt sukeltajia yhtä runsaasti kuin aikaisempina vuosina. Veden kirkkaus ei katoa, mutta havaintokenttä supistuu vain valaisimen keilan pimeydestä kaappaamaan siivuun. Hilloinen sijaitsee muutoin todellisessa pimeydessä, mutta kujan roihut, Taivassalon VPK:n valomasto ja aggregaatilla tuotetut lisävalot toivat paikalle riittävää valaistusta. Paikkana oli edelleenkin tuttu Hilloisten louhos
Tosin vapaasukeltajat luonnollisesti eivät tarvitse tällaisia luokituksia. Vesi oli 6-7-asteista. Riittävä valoteho on ykkösasia Sukeltajien yön varsinainen sukellusosuus oli tarkkaa puuhaa. – Itse taisin sukeltaa noin 40 minuuttia. – Vapaasukeltajat eivät kuivapukua edes käytä. Turvallisuuspuoli korostuu muutenkin. Valtaosa sukeltajista suosi kuivapukua, mutta märkäpukua käyttäviä oli useita. Edellisenä vuonna tapahtuma oli Kaupinojan rannassa. Marraskuun alku sopiikin ajankohdaksi paremmin, arvioi Lahti. Järjestelyissä sukellusvanhemman ja kirjurin rooli ovat tärkeitä. – Kaikilta laitesukeltajilta vaaditaan vähintään PADI OWD -tai CMAS P1 -luokitus. Yleensä käytetään Goodman handlea, jossa lampun valopää on metallisessa kahvassa käden ympärillä. Olipa eräällä sukeltajalla lyhythihaiset varusteetkin. Valokeilan pitää olla riittävän kapea, ja tietysti valaisimen tulee olla täysin vesitiivis. – Yleisin malli on erillisellä, vyöllä pidettävällä akkukotelolla varustettu malli, jossa sukeltajan kädessä on vain valopää. Klaus Susiluoto. On tiedettävä, kuka on pinnan alla, kuka ei. – Oleellisinta oli kuitenkin valaistus veden alla. Riittävä valoteho on ykkösasia. Tunnelma oli Tero Lahden mukaan hyvä myös uimarannalla. Valtaosa sukeltajista suosi kuivapukua, mutta märkäpukua käyttäviä oli useita. Tässä H-hetkeen eli kello 20.13:een oli kymmenisen minuuttia. Lähtö ja paluu pitää ilmoittaa mahdollisimman tarkasti. Yksin sukeltaminen on aina sukeltaessa ehdottomasti kielletty ja sukellusparit käyttävät apunaan turvaköyttä. Mukana oli myös vapaasukeltajia, koska seurassamme on vapaasukellusjaosto. Sukeltajan sormet jäävät vapaaksi. Kaloja, katkoja ja rapuja oli yllättävän paljon, ja rannan läheisyydessä on purjeveneen hylky. Vesi oli tapahtuman aikana 6-7-asteista. Puutkin oli valaistu. Kuva: Jussi Peltonen 51 Näsijärven vesi on kirkasta mutta tummaa. Kuva: Jussi Peltonen Taiteen ja viestinnän opiskelijat olivat tehneet hienon iltavalaistuksen rannalle. Yleisimmin käytössä on LED-, HID- tai halogeenivalaisimia. Kaikilla sukeltajilla tuli luonnollisesti olla hyvät lamput sukellukseen lähtiessä. Taiteen ja viestinnän opiskelijat olivat tehneet hienon iltavalaistuksen rannalle
Sukellusvälineitä käytetään kaasujen, ei veden vuoksi. Sukeltaja imuroi kiinteää massaa jätevesilinjasta. Sukeltajalla on mukanaan valaistus. Pukuna on kuivapuku hupulla. Vasta 1200 millin viemärissä voi kulkea kyyryssä, muutoin ryömitään. Tunnelit ovat tässä mielessä helpompia. Pyrimme aina menemään eteenpäin, koska pienessä putkessa peruutta52 maan ei mahdu. – Tauko pidetään silloin, kun työhön sopii, ei silloin, kun pilli soi, Huhta viestii asenteestaan vaativaan työhön. Keijo Huhta sukeltaa työkseen viemäreissä Ahtaan paikan kammoa ei voi näissä töissä olla! Viemärisukeltaja Keijo Huhta tarkastaa ja korjaa viemäreiden vikoja. 800 millin putkessa pääsee jo ympäri, Huhta kertoo. Viemärien koko vaihtelee. Naamarina on turvapaineistettu kokokasvonaamari.. Halkaisija voi olla 500-1200 milliä. – Pääsääntöisesti emme mene alle 600 millin viemäreihin. Kun hän meni aamuvarhaisella viemäriin, ylös hän tuli ensimmäisen kerran vasta ennen kahta iltapäivällä. Yhteydenpito pinnalle hoidetaan puhelimitse. Yleensä työt tehdään pintakaasulla, omaa säiliötä vältetään ahtauden ja työn keventämisen vuoksi. Töistä ei ole pulaa. T avoitan Keijo Huhdan, 64, Meri-Porin työmaalta, missä hän on kunnostamassa huonoon kuntoon päässyttä sadevesiviemäriä. Halkaisijaltaan metrin putkeen laitetaan sisäpuolelle uusi pinta 15 millin lasikuitusukalla
Sukelluksen aikana sukeltaja antaa koko ajan pintaan selostusta viemärin kunnosta ja mahdollisista huoltoja korjaustöistä. 53. – Työ on ainakin yhtä monipuolista kuin ammattisukeltajan työ, kuten tulppauksia, valutöitä, laudoituksia ja raudoituksia. Joskus kaivot voivat olla piilossa paksun maakerroksen alla. ei työtä osaa pinnalla, ei sitä osaa alhaalla putkessakaan, Huhta toteaa. Viemärisukellus on monipuolista Valtaosa työstä on nykyään tutkimustyötä eli viemäreiden kunnon Keijo Huhdan liikkuva työpaikka: auto ja viemärikärry. Pitää ottaa järki käteen. Sukellusten ajaksi kaikki kaivot pyritään avaamaan ja viemäri tuulettamaan. Näkymää viemäriputkesta. Myös viemäreiden puhdistuksia ja vuotovesikartoituksia tehdään paljon. – Työssä on omat vaaransa. Vasta halkaisijaltaan 1200 millin viemärissä voi kulkea kyyryssä, muuten ryömitään. Varsinkin sadevesiviemäreihin kertyy helposti hiekkaa, joka estää virtauksia ja se on poistettava. – Viemäreissä on aina vettä. Riskeinä ovat myös viemäreissä veden alla olevat huumeneulat hiekkaa imettäessä, muut piikit ja raudat sekä lasinsirpaleet ja terävät esineet. Jos – Työssä on omat vaaransa. Ahtaan paikan kammoa ei saa olla. Katsomme, kannattaako mennä myötävirtaan, jos viemäriputkessa on vain pieni ilmatila, ettei kiilaannu veden ja putken väliin, vai pitääkö mennä vastavirtaan. Emme tee työtä uhmapäisesti ja näyttämisen halusta,t vaan pyrimme varmistamaan turvallisuuden ennen kaikkea. Pitää ottaa järki käteen. Silloin pitää mennä kaksikin kaivon väliä kerrallaan, ja matkaa kertyy yhtäjaksoisesti jopa satoja metrejä. Viemäritunneleita on joka lähtöön. tarkastuksia ja korjaustarpeiden ja –tapojen määrittelyä. Silloin ei työstä tule mitään, Huhta määrittää. Vesi- ja virtausmäärät vaihtelevat runsaasti. Jos tarkastus tehdään riittävän suuressa viemärissä, sukeltajalla on mukanaan työnnettävä tai vedettävä kärry varahengityslaittein ja tarvittavine työkaluineen. Pinnalla työstä tehdään muistiinpanot, joiden perusteella työn tilaaja saa raportin. Sukeltajien saappaissa on terässuojat. Keijo Huhdasta tuli kokopäiväinen ammattisukeltaja vuonna 1981. Riskit huomioon työhön valmistautuessa Kaivojen väli viemäreissä on yleensä 50-70 metriä
Jouni Suolanen, Jouko Moisala Kuvat: Putkisaneeraus Eerola Oy ja Jouko Moisala. Sen jälkeen hän sukelsi viemäreihin Turussa, Helsingissä ja muuallakin Suomessa. Olen ylpeä ammatistani. Niitä hän alkoikin tehdä oman työnsä ohessa. Pian metallialan ammattimiehelle alkoi tulla kysymyksiä mahdollisista sukelluksen työtehtävistä. Sukellustöiden lisääntyessä oli tehtävä ratkaisu. Hän päätti siirtyä oman yrityksen kautta kokopäiväiseksi ammattisukeltajaksi vuonna 1981. Viikkojen harkinnan jälkeen Huhta päätti ottaa työn. Tuntuu mukavalta, kun saa tehtyä diagnoosin, jonka perusteella kaupunki tekee päätökset. Putken pituus oli noin 1300 metriä ja halkaisija 1200 milliä. Baltiassa ja Venäjälläkin tuli käytyä viemärisukeltamassa. rehellisesti työtä. Ammattitaitoisen kaverin mukana ollessa voi vaihtaa ylä- ja alamiestä. Vuoronperää mennään alas viemäriin, jolloin toinen on ylhäällä kiinni hengitysilmaletkussa ja puhelimessa. Sukeltaminen viemäreihin alkoi Auranjokirannassa ison hopeapajun juuriston poistamisella viemäristä. Sukellusparinsa 54 Keijo Huhta myi vuonna 2001 oman yrityksensä sairastuttuaan parkinsonin tautiin. Kunnossapidosta vastaavat tekevät päätökset mittavistakin maanrakennustoimista ja saneerauksista viemärisukeltajan raportin perusteella. Erityisen vaativa sukellus oli vuosien takainen paperitehtaan puisen lauhdeveden ottoputken sisäpuolinen tarkastus. Työn tekemiseen ei pintakaasun käyttäminen ollut mahdollista, vaan se piti tehdä omavaraisin laittein. Lähden silloin, kun hommaa on, mutta en liikaa rasita itseäni. Töitä riittää tekevälle miehelle Viemäristä nostetaan putkesta irrotettuja puun juuria. Olen periaatteessa eläkeläinen, mutta en osaa olla tekemättä mitään. Työssä on oma vapaus, kun saa itse järjestellä autot, letkut ja muut asiat. Se on osa ammattitaitoa. Työ onnistu lopulta hyvin. Tarkastuksissa ja johtopäätösten tekemisessä kamera on tärkeä työväline sukeltajan oman kokemuksen ja havaintojen lisäksi. Työtä varten rakennettiin pyörillä kulkeva laatikko, jossa tarvittava kalusto varalaitteineen kulki mukana. Siinäkin työ opettaa. Hyvän lääkityksen avulla mies kuntoutui, ja on tehnyt siitä lähtien töitä Putkisaneeraus Eerola Oy:lle Kaarinan toimipisteessä. – Jos vaikka toimii väärin imu- Sukelluksesta ammatti metallimiehelle Keijo Huhta kiinnostui sukeltamisesta 1970-luvun alussa ja kävi sukelluskurssin. – Viemäreissä on aina vettä. – Siitä tulee työn arvostuksen tunne, ja luottamus kuntien ja kaupunkien mestareihin, että teen letkun kanssa hiekkaa imettäessä, jää toiseksi, kun letku menee kuin boa-käärme. Tekniikka ja kokemus auttavat työn tekemisessä oikein. Töitä Huhdalle riittää omalla alueellaan - ja riittäisi vaikka kuinka paljon muualla Suomessa. Kiertäminen alkoi perheelliselle miehelle aikanaan tympiä, mutta nyt hän on taas saanut uutta potkua työhön, ja lähtee innokkaasti reissuunkin, esimerkiksi viime aikoina Poriin, Tampereelle ja Jyväskylään. Kukaan ei ole perässä vahtaamassa. – Täällä sitä ollaan. Vesi- ja virtausmäärät vaihtelevat runsaasti. Samalla hän tutki putken sisäpuolisen kunnon. Viemärisukellus on enemmän tekniikka- kuin voimalaji. Iso ansio innostuksesta on uuden yhteistyökumppanin ja töiden jatkajan löytyminen Pasi Klingasta. kanssa hän hoiteli muun muassa Naantalin telakan sukellukset
– Niihin tottuu, sanoo Julio. Aikaisempi maailmalta tullut tieto kertoi Delhissä Intiassa sukeltavasta miehestä, joka ilman sen ihmeellisempiä apuvälineitä sukelsi tukoksia suurkaupungin viemäreistä. Viemäriverkostot vaativat kunnossapitoa ja huoltoa. Tarvitaan myös sukeltamista. Julio Cesarin palkka on 360 euroa kuukaudessa. Työ ei liene herkkua, mutta jonkun on nekin työt tehtävä. Rotat ja haju kuuluvat työhön. 55. Kaupunkien alaiset viemärit ovat osin suuria, mutta pieniinkin tiloihin ja pimeyteen on mentävä. Lienee turhaa kertoa, mitä kaikkea viemäreistä löytyy. Julio Cesar pitää yhteyttä pintaan radiolla. Sukeltajan Maailmassa on aikaisemminkin käsitelty viemärisukeltamista. Hänellä on raskas Viking–kuivapuku ja kuivat käsineet. Hengitysjärjestelmänä on Kirby-Morgan (pantamalli), joka viittaa pintailmaan. (jm) Töitä Keijo Huhdalle riittää ympäri Suomea. Palkkataso ei houkuta ainakaan Meksikoon viemärisukeltajaksi. Hulevesilinja sisältä. Viemärisukeltajia maailmalla Harva maailmanmatkaaja tulee ajatelleeksi, mitä kaikkea kaupunkien katujen alla on ja tapahtuu. Julio Cesar sukeltaa aivan eri välinein kuin intialainen kollegansa. Mitä suurempi kaupunki sitä enemmän on maanalaista toimintaa! Suurkaupunkien viemärijärjestelmät ovat ihmeellinen verkosto kaupunkien katujen alla. Meksikon pääkaupungissa Julio Cesar Cu sukeltaa myös viemäreissä ja poistaa sukeltaen tukoksia. Kaikki työ ei suju kuiviltaan
Sukeltaminen on sen avulla helppoa ja turvallista. Moni aloittelija pääsee sukeltamaan turvallisesti Divinhoodilla. Divinhood patentoitiin vuonna 1915 Divinhoodin käyttö on lisääntynyt maailmalla Divinhoodin käyttö on lisääntynyt turistikeskuksissa. Divinhood-sukelluslaite toimitettiin koko sen valmistuksen ajan täydellisenä puisessa laatikossa. 56
Monien yksityiskohtien perusteella on kuitenkin selvää, että valmistajat tiesivät, mitä tekivät. Ylimääräinen ilma poistui kypärän reunojen alta. Sen alaosa oli riittävän avoin ja se istui sukeltajan hartioille tukevasti. Harkitusta mallista ja viimeistelystä kertovat hyvä sopivuus hartioille, pitkät helmat edessä ja takana sekä kypärän hartiareunojen pyöreä muoto. Dunn havaitsi aluksessaan vuodon vesirajan alapuolella. Häneltä puuttui kuitenkin mahdollisuus tehdä itse asialle mitään. Divinhoodin alkuperäinen malli. Valmistajat eivät käyttäneet laitteesta nimeä helmet (kypärä), vaan hood (huppu). Floridassa, Miamissa, kapteeni William S. Kirkkaassa vedessä hän pystyi paikantamaan korjauksen tarpeessa olevan kohdan. Kypärän painopiste sukellettaessa on alhaalla, joten sukeltaja voi työskennellä missä Peter Jackson ja Miller-Dunn –kypärä malli nro 3. Miller oli William Dunnin partneri miamilaisessa putkialan yrityksessä. William F. Kypärä on kuparinen. Merimies myös tietää, mitä pitäisi tehdä. Saattaa tuntua, että kypärä on syntynyt ”tupakka-aski -piirustusten” perusteella. Kupu sylinterin päällä oli samanlainen kuin kuumavesisäiliöissä. Kypärän sylinterinmuotoinen muoto oli yksinkertainen putkialan yritykselle. Alkuperäisessä mallissa edessä oli ainoastaan yksi pyöreä ikkuna. 57. Avoin kypärä syntyy vuonna 1915 Ensimmäinen avoin kypärä valmistui vuonna 1915. Nimekseen se sai Miller-Dunn. M onet innovaatiot syntyvät tarpeeseen. Todellisuudessa kyseessä oli sukelluskello miniatyyrikoossa. Divinhood nro 2. Letkua on tarpeen mukaan, mutta alkuperäisessä sitä Kypärän sylinterinmuotoinen muoto oli yksinkertainen putkialan yritykselle. Keksintö on edelleenkin hyvin yksinkertainen. Ehkä kapteenilla oli jotakin tietoa sukeltamisesta ja mahdolli- oli 15 jalkaa. Ilma tuotettiin pienellä pumpulla. suuksista päästä pinnan alle. Tiedon sovellus käytäntöön tuotti kuitenkin hyvin yksinkertaisen tuloksen. Mr. Pumppuna toimi pieni kalvotoiminen pumppu. Se virtasi suoraan kypärään, ja pumpun ilmantuotto riitti pitämään veden kypärässä sukeltajan hartioiden tasalla. Vuoto oli vähäinen, ja tuntui turhalta sitä varten nostaa alus ylös. Varsinainen pysyvyys varmistettiin lyijypainoin, jotka olivat riittävät kumoamaan sekä kypärän että sukeltajan oman kelluvuuden
Kypärän suuri suosio yllätti Kypärä oli valmistettu alun perin helpottamaan William Dunnin aluksen tiivistämistä, mutta hyvin nopeasti siitä syntyi suosittu laite US Navy:n sukeltaja palaamassa alukseen sukelluksen jälkeen. Sukeltaminen Divinhoodilla on aloittelijallekin helppoa ja turvallista. Toimintaan tarvittiin kaksi miestä, sukeltaja ja pumppumies. Kiinnostuneita ja innokkaita käyttäjiä eivät olleet ainoastaan venemiehet. Uudessa mallissa oli kiinnitetty huomiota näkyvyyteen, tasapainoon ja mukavuuteen. muidenkin veneilijöiden keskuudessa. asennossa tahansa. Heilläkin oli ammatillista tarvetta mataliin ja helppoihin sukelluksiin. 58 Sukelluslaitetta, ”joka on niin yksinkertainen, että jokainen osaa käyttää sitä!” Vuonna 1917 Miller-Dunn sai patentin myös Tanskassa. Laite oli kevyt ja helppo käyttää. Vaikka uusi malli olikin valmistusaineiltaan ja toiminnalliselta rakenteeltaan samanlainen kuin alkuperäinen vuoden 1915 malli, sisälsi se monia uudistuksia. Putkifirma myytiin, ja Miller ja Dunn keskittyivät valmistamaan ja markkinoimaan Dunn Divinhood -sukelluslaitetta. Enää ei tarvinnut katsella kohteita altaissa tai akvaa- den päästä itse veden alle katselemaan pinnanalaista elämää. Yleisö, jolla ei itsellään ollut mahdollisuutta sukeltaa, näki vedenalaista elämää elokuvateattereissa. Carnegie instituutissa Divinhood otettiin käyttöön jo vuonna 1915. Myös suuri yleisö otti omakseen tämän uuden mahdollisuu- Divinhood patentoitiin USA:ssa jo vuonna 1915. Uusi keksintö on myös ollut tärkeässä asemassa vedenalaisen valokuvauksen ja elokuvien tekemisen historiassa. Jopa taakse nojautuminen on mahdollista. Divinhoodin käyttö on jatkuvasti lisääntynyt turistikeskuksissa. Ulkoiselta asultaan se oli kokonaan uuden näköinen. Lisälaitteena sai 85 dollarilla puhelinyhteyden. Sen helmat oli pidennetty, olkapäille tulevaa osuutta levennetty sekä ikkunaa suurennettu. Uudesta mallista tuli US Navyn matalanveden kypärä. Suosiosta huolimatta laitteen. Hankintahinta oli 100 dollaria vuonna 1918. Erikoista on, että myös viranomaiset, merivartiosto ja poliisi olivat kiinnostuneita kypärästä. Siinä ei ollut liikkuvia osia eikä Patentteja ja uusi Divinhood nro 2 rioissa, vaan voitiin sukeltaa mereen tekemään havaintoja. Luonnontieteilijöille uusi väline antoi mahdollisuuden seurata meren elämää ”oikeassa elementissä”. venttiilejä. Täysin uuden mallin kehittyminen ensimmäisestä mallista Divinhood nro 2 -malliin kesti kymmenen vuotta
Sukeltaminen Divinhoodia käyttäen on aloittelijallekin helppoa ja turvallista. Ne, joilla ei ollut riittävästi rahaa ostaa Divinhoodia, tekivät vastaavia laitteita kuumavesisäiliöistä, öljykanistereista ja keksirasioista, mutta sukeltamaan oli päästävä! Beeben innoittamana Miamin yliopistossa aloitettiin vuonna 1928 sarja meribiologian kursseja, joilla professori Jay F.W. Kirjat ja artikkelit lisäsivät kansan kiinnostusta. Sukeltajan pää on kuiva. Se on edelleen eräs yksinkertaisimmista tavoista aloittelijalle päästä veden alle. Divinhoodin päivät eivät kuitenkaan ole vieläkään luetut. 59 kypärän sisältä, kuivasta tilasta. Divinhoodia käytettäessä ei vedenalaista maailmaa tarkastella naamarin kautta, vaan Divinhood-kypärä tänä päivänä Sodan jälkeen Divindood-kypärän nro 3 -mallia tuli runsaita määriä sotamateriaalin outlet-markkinoille. Beeben matkojen tuloksena syntyi runsaasti kansantajuista aineistoa kertomaan meren ihmeellisyyksistä. Näin he näkivät itse merenalaista maailmaa ja elämää. Kaksi ikkunaa on sivuilla kypärän molemmin puolin. Niiden käyttö turistikeskuksissa on jatkuvasti lisääntynyt. Tunnettu Miller-Dunn -käyttäjä Divindoodin viimeisin ja kehittynein malli on vuodelta 1940. käyttämättömän laitteiston 170 dollarilla. Erikoisinta tässä mallissa on kypärän laella oleva ikkuna, josta sukeltaja näkee myös ylös. Siitä on poistettu aikaisemman mallin leveä keskituki. Divinhood 2 sai lisää arvostusta ja tunnettavuutta, kun tunnettu tutkija ja luonnontieteilijä William Beebe otti kypärän käyttöönsä. Alkuperäinen teksti: Peter Jackson Käännös: Jouko Moisala Kuvat: Peter Jackson. 1960-luvulla sai täydellisen ja Peter Jackson on Miller-Dunn -asiantuntija, jonka omassa kokoelmassa on täydelliset mallit. On sanottu, että tässä kypärässä on parempi näkyväisyys kuin missään muussa aikansa kypärässä. Pään taivuttamiseksi taakse on kypärän takaosaa laajennettu. Tässä mallissa on lisätty ikkunoita, ja edessä oleva ikkuna on laaja. dilla sukeltaen. Pearson vei oppilaansa mereen Divinhoo- Kehittynein malli, Divinhood nro 3 Divinhood nro 3. Vanhaa mallia sai samaan aikaan 200 dollarin hinnalla. Sukeltaja hengittää normaalisti eikä hänellä ole suussaan eikä kasvoillaan mitään. Monet tekivät vastaavia laitteita kuumavesisäiliöistä, öljykanistereista ja keksirasioista sukeltamaan oli päästävä! hankintahinta oli kohtuullinen. Hän, kuten monet muutkin saivat passin vedenalaiseen maailmaan. Vuonna 1927 se maksoi 250 dollaria, mutta vuoteen 1934 hinta oli noussut vain 50 dollaria. Näissä olosuhteissa oli selvää, ettei uusi valmistus enää kannattanut: valmistus loppui jo 1950-luvun lopulla
Kuvauksen ammattilaisena Hass käytti oman aikansa tunnetuinta ja yleisimmin käytössä ollutta Rolleiflex-kameraa. Louis Boutain ja Williamsonin veljekset tunnetaan ensimmäisistä onnistuneista kokeiluista ja tuotoksista veden alta. Hans Hass ja Rolleiflexin valmistaja olivat kiinteässä yhteistyössä, ja tuloksena syntyi Rolleimarin. Rolleimarin on aikansa arvostetuin Eräs tunnetuimpia vedenalaisen kuvauksen nykyaikaisista kehittäjistä oli Hans Hass. Sukellusharrastuksen laajetessa 1940–luvun lopun jälkeen oli selvää, että sukeltajien tuli myös saada kuvia veden alta kertoakseen sukellustaidottomille elämyksistään vedenalaisesta maailmasta. Rolleimarin on VAkameroiden aatelia Rolleimarin on ollut aikansa arvostetuimpia vedenalaiskameroita. Siihen tuli saada vedenalaiskotelo. Sarjanumero 764 kertoo valmistusajaksi 1950-luvun alun. Rolleimarinissa kyseessä ei ollut Valmisteluvaiheessa kameraan kiinnitettävä ohjain himmentimen säätämiseksi. 60 Yksityiskohta urheiluetsintä käytettäessä paralaksivirheen korjaamiseksi.. Tarvittiin vain keinot viedä ne veteen. Rolleimarin edestä. Pelkkä Rolleiflex-kamera toiminnalliset säätömekanismit kiinnitettynä. Se on edelleen käyttökelpoinen. J o ennen sukellusharrastuksen laajenemista kansanhuviksi valokuvaajat alkoivat kiinnostua vedenalaisesta kuvaamisesta. Laadukkaita kameroita oli
Suomeen näitä kameroita on tuotu aikoinaan joitakin kappaleita. Jokainen yksityiskohta on hiottu, ja koko ajan on ajatuksena selkeästi ollut, että koko järjestelmää tullaan käyttämään myös sukeltajan käsineet kädessä. Kotelossa käytetty Rolleiflex oli todellakin aikansa käytetyin ammattilaiskamera. Rolleimarinkotelon yläosa. Keskellä salaman tarvitsemat liitoskohdat. Rolleimarinilla otetut oheiset kuvat kertovat todella hienosta vedenalaisesta kamera-kotelo -järjestelmästä. Kaksi etsintä, optinen sekä niin sanottu urheiluetsin. kotelo, johon kamera vain suljettiin. Kameran paino Yksityiskohta sulkimen (edessä) ja himmentimen säädöistä. Yksityiskohta kameran himmentimen säätöjärjestelmästä. Rolleimarin oli aikansa arvokkaimpia vedenalaisjärjestelmiä. Jouko Moisala Kuvat Jean Finnberg Tukeva yksityiskohta etäisyydensäätökiekosta. Rolleimarin avattuna. 1950-luvulla se tarkoitti ensisijaisesti märkäkäsinettä, mutta Rolleimarinin käyttö sujuisi tänä päivänä kuivakäsineinkin. 970 grammaa. Myös kameraan oli tehty tarpeellista varustelua toimintojen ohjailua varten. Ainakin kaksi tunnettua aikakauslehteä tarvitsi artikkeleittensa tekoon vedenalaista kalustoa, ja sen tarpeen tyydyttämiseksi hankittiin Rolleimarin-järjestelmä. Rolleimarin takaa. Niiden hieno suunnittelu kertoo kameran käyttäjän, sukeltajan, olleen mukana koko järjestelmän suunnittelussa. Monia hienoja yksityiskohtia Tässä joitakin yksityiskohtia: optiikka Zeiss Jena Tessar 3,5/75, etsin Heidoscop Anastigmat 2,8/75 mm ja suljin Compur-Rapid 1-1/500 sek. 61. Sulkumekanismi, jolla kotelon eri osat liitetään tukevasti yhteen. Näitä pystyy käyttämään vaikka kuivakäsinein. Kamera käytti 6 x 6 filmiä. Kamera on kiinnitettynä kotelon yläosaan. Rolleimarinissa on monia yksityiskohtia, jotka selventävät Rolleimarinin hienouksia. Kameraan voitiin lisätä erilaisia suodattimia ennen kameran sulkemista koteloonsa. Arvokas se on edelleenkin ja lisäksi aivan käyttökelpoinen
Jos jääkiekkoilija ei harrasta jääkiekkoilua edes kerran viikossa, harrastus hiipuu ennen pitkää. Tuntemuksia verrataan laskettelufiilikseen. Tornion urheilusukeltajien toiminta heräsi eloon Tornionjoen virtaukset antavat kunnon kyydit Tornionjoki antaa sukeltajille aikamoiset kyydit. Jollei sukeltaja käy veden alla säännöllisesti, ei hänen har62 ri osanottajamäärä oli iloinen yllätys, mutta siihen vaikutti varmasti kaikki se, mitä olemme parina viime vuotena seuran eteen tehneet. S rastuksensa voi hyvin, miettii vuoden alusta Tornion Urheilusukeltajien puheenjohtajana aloittanut Risto Suomela. Joskus vähän ihmetyttääkin, mistä ne kaikki kävijät ovat sivut ylipäätään löytäneet. Suomela kertoo, että seuran harjoitusvuoro Tornion uimahal-. – Minusta sukellusseuran kuuluu toimia kuten minkä tahansa urheiluseuran. Olemme muun muassa uudistaneet nettisivustomme täysin. – Viime kevään yllättävän suu- äännölliset viikkosukellukset ja näkyvyyden saaminen herättivät Tornion Urheilusukeltajien toiminnan henkiin. Toissavuonna peruskurssille ei ollut astellut ainuttakaan uutta osanottajaa. Viime keväänä seuran peruskoulutukseen ilmoittautui 12 kurssilaista. Seura suorittaa peruskurssin avovesiosuuden Haukiputaalla. Kävijöitä on ollut yllättävänkin runsaasti. Määrä yllätti Suomelan, sillä edellisvuonna peruskurssin kävi neljä harrastajaa
Muun muassa Säiviksen pienvenesataman läheisyydessä lepää matalassa vedessä yllättävänkin isokokoinen rautaproomu, joka on merkitty jopa merikortteihin. – Päätimme, että puhdistamme jäsenrekisterimme samalla, kun teemme Sukeltajaliittoon sekä yhdistysrekisteriin tarvittavat ilmoitukset seuran puheenjohtajan ja johtokunnan vaihtumisesta. Esimerkiksi painefysiikka on tuon ikäiselle varmasti aika vieras alue. Tiistaisukelluksiin otti osaa vähintään puolentusinaa jäsentä. lissa oli aluksi sunnuntaisin normaalien uintivuorojen jälkeen. Tornionjoen ylittävien siltojen aluset tarjoavat sukeltajille miltei loppumattoman aarreaitan. Jäsenrekisterissä oli nimiä, jotka eivät olleet olleet mukana seuran toiminnassa vuosiin, eikä jäsenmaksun maksamisesta ollut täyttä varmuutta. Viime vuoden alussa seura kävi läpi koko jäsenrekisterinsä. Seuran jäsenistössä nuorten osuuteen Suomela toivoo lisäystä tulevaisuudessa. Porukka kävi sukeltamassa, miten kukin ehti ja halusi. Huomasim- rastajien palo ja into sukeltamiseen oli hiipunut, ja jäsenmäärä laski vielä tästäkin. Koko jäsenrekisteri käyty tarkkaan läpi Seura ei ole toiminnastaan juurikaan ilmoitellut lehdissä. Varsinkin juuri laitesukelluskurssin suorittaneille on tärkeää päästä harjoittelemaan ja sukeltamaan turvallisesti, mihin säännöllinen sukellustoiminta antaa mahdollisuuden. Sitä mukaan kuin kukin maksoi jäsenmaksunsa, hänet kirjattiin seuran jäseneksi. Tornionjoessa syntyy laskettelufiilis Tornion seudulla on Risto Suomelan mukaan runsaasti hyviä sukelluskohteita. Käytännössä pyyhimme kaikki jäsenet kertaalleen rekisteristä. – Viime talvena Tornion kaupunki muutti vuoromme samanaikaiseksi yleisövuoron kanssa. – Meillä on myös Haaparannan puolella asuvia jäseniä. – Olemme löytäneet tavallisen puutavaran lisäksi pohjasta esimerkiksi polkupyöriä, lompakoita, puukkoja, kelloja, koruja ja luistimia. Sellaiseen toimin- – Tämän vuoden peruskurssille otti osaa myös pari 12-vuotiasta harrastajaa, mikä on myönteinen asia. Valtakunnanraja ei ole mikään este jäsenyydelle, puheenjohtaja sanoo. Kumpikaan ei valitettavasti läpäissyt kurssia, joten täytyy vain toivoa, että kummallakin into riittäisi uusintayritykseen. Siellä lepää yhdessä kapeassa salmessa muun muassa vanha nosturi. Nyt seurassa on kolmisenkymmentä maksanutta jäsentä. Viimekeväinen Haaparanda Bladetin juttu poiki heti kiinnostusta seuraa kohtaan. Hylkyjä on pohjukassa useita ja osa niistä on Ruotsin puolella. Tornionjokeen ei rajajokena ole rakennettu voimalaitoksia, eikä yläjuoksulla ole teollisuutta, minkä takia se soveltuu hyvin sukelluskohteeksi. Kun muutama ihminen on altaassa paineilmalaitteiden kanssa, ei se voi olla herättämättä huomiota. Vuodenvaihteessa seurassa ei ollut ainuttakaan jäsentä. – Ruotsin puolella on Seskarön saaren ympäristö hyvä kohde. – Ensi kevään kurssi näyttää hyvältä, sillä kyselyitä on jonkin verran tullut. Tornionjoki ei sovellu aivan peruskurssitason sukeltajalle, mutta kokeneimmille harrastajille Tornionjoki on hauska kohde. Toivottavasti kyselyt eivät jää vain kyselyiksi! taan on kenenkään vaikea tulla mukaan uutena jäsenenä, Suomela pohtii. Jäsenmäärä laski noin viiteenkymmeneen, missä se pysyi vuosikausia. Näkyvyys on 1-2 metrin luokkaa, ja 5-7 metrin syvyydessä näkee vielä ilman lamppua. – Meillä on myös Haaparannan puolella asuvia jäseniä. Valtakunnan raja ei ole mikään este jäsenyydelle. 63 Virtaus on varsin vauhdikas ja sukeltajalle tulee joessa helposti laskettelufiilis. me pian, että näin ihmiset näkevät harrastajia ja harrastusta läheltä. – Viime kesänä aloitimme säännölliset viikkosukellukset ensimmäistä kertaa vuosiin. – Pöytälaatikkojäseniä oli paljon, aktiiveja hyvin vähän ja säännöllinen toiminta puuttui. Peruskurssin käyneiden oli tärkeä huomata, että heillä on mahdollisuus todella jatkaa harrastustaan. Aluksi muutos tuntui ikävältä, mutta saimme myös näkyvyyttä lisää aivan ilmaiseksi. Liiton määrittelemää laitesukelluksen 12 vuoden alaikärajaa Suomela pitää varsin alhaisena. – Viimeisimmällä sukelluksella Nikkalassa löysimme autonosia, vanhoja kiväärin panoksia, vanhan käsiaseen ja muutamia isohkoja, ilmeisesti jonkin eläimen luita.. Aikanaan seurassa satakunta jäsentä Vuonna 1976 perustetun seuran jäsenmäärä on ollut enimmillään pari vuosikymmentä sitten satakunta jäsentä. – 12-vuotias ei ole välttämättä henkisesti kypsä omaksumaan kaikkea peruskurssin edellyttämää tietoa. – Vesi ei ole sen kirkkaampaa kuin Perämeren pohjukassakaan, mutta virtauksen ansiosta kyyti on kovaa. Vanhojen har- Haukiputaan louhoksella on parhaimmillaan vaakanäkyvyyttä jopa parikymmentä metriä. Sukellusretkiä rajan molemmin puolin Tornionjoen lisäksi seura vierailee Perämeren pohjukan kohteilla valtakunnan rajan molemmin puolin
Kahden sukellusseuran kaupunki Torniossa vaikuttaa kaupungin koosta huolimatta kaksi sukellusseuraa. Perämeren kohteille seura suuntaa maitse tai jäsenten omilla veneillä. Seura osallistui 2000-luvun alkupuolella mittavaan Kemijoen uppotukkikartoitukseen. Seuralla on vene, jolla se operoi Tornionjoella. Porukalla voidaan myös harjoitella lajia paremmin ja toteuttaa asioita, joita yksin ei voisi. – Tuolloin Sukeltajaliitto valitsi seuramme vuoden ympäristöseuraksi. Kajaanin lähiympäristössä on Suomelan mukaan useita erittäin Kemin sataman edustalla olevan laivahylyn kohdalla syvyyttä on noin viisi mettriä, vaakanäkyvyyttä ehkä saman verran. Tänä kesänä löysin louhoksesta jopa flyygelin, naurahtaa Suomela. – Osa hylyistä on aika huonossa kunnossa, mutta monessa niistä runko- ja kansirakenteet ovat vielä hyvin erotettavissa. Kaksi seuraa on peruja historiasta, jossa paikallinen seura jakaantui kouluttajan erottamisen seurauksena. Liityin Tornion Urheilusukeltajat ry:n jäseneksi kolmisen vuotta sitten, ja tämän vuoden alusta lähtien olen ollut seuran puheenjohtajana. – Vaakanäkyvyys on ollut enimmillään parikymmentä metriä. – Etenin aktiivisella sukellusurallani sitten CMAS*-sukeltajasta CMAS***-sukeltajaksi sekä CMAS*-sukelluskouluttajaksi. eli vapepa-toiminta on ollut takavuosina vilkasta, mutta tänä päivänä se on Suomelan mukaan vähäistä. Sisävesien kohteista suosittu on Haukiputaan louhos, joka on myös peruskurssilaisten avovesiosuuden koulutuspaikka. Louhoksella Suomela on sukeltanut tämän kauden parhaimmat sukelluksensa. Perämerellä hylkyjä on muun muassa Kemin sataman ja Tornion Röyttän sataman edustalla. Talviaikaisiin vakiorutiineihin kuuluu jään paksuuden mittaus – Sukeltajalle tulee Tornionjoessa Ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Kuva: Ari-Matti Kronqvist 64 hyviä sukelluskohteita, joissa on mahdollisuus päästä sukeltamaan lähes 30 metrin syvyyteen. – Mittaus ei edellytä sukeltamista, vaan mittaamme paksuuden kairan ja mittanauhan avulla jään päältä. Jacques Cousteau ollut esimerkkinä Risto Suomela aloitti sukeltamisen Kainuun Urheilusukeltajat ry:n jäsenenä 1980-luvun alussa. Pidin perhesyistä ja asuinpaikan vaihtamisen vuoksi taukoa sukeltamisesta noin kymmenen vuotta, kunnes alkoi jälleen tuntua siltä, että sukeltamisessa on jotakin mielenkiintoista. Lisäksi louhos on turvallinen myös aloittelijoille, koska louhoksessa ei ole yhtään käytävää. Kaikkia Perämeren hylkyjä ei ole vielä läheskään löydetty, sillä tällä seudulla on harjoitettu aikanaan muun muassa laajasti pirtun salakuljetusta, minkä jäljiltä uusia hylkyjä saattaisi paljastua. Juhani Karvonen. Suomela kokee seuratoiminnan tärkeäksi, koska seurassa on samanhenkistä porukkaa ja porukalla on mahdollisuus toteuttaa lajia turvallisesti. – Seuratoiminta antaa enemmän mahdollisuuksia tällaisen lajin harrastamiseen, missä yksin harrastaminen olisi varsin kallista eikä niin turvallistakaan. Tätä tointa opettelen vielä. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Tornionjoelle seura suuntaa omalla veneellään, ohjaamassa on Seppo Juopperi. Kumpikin toimii tahollaan, mikä on varmaankin paras vaihtoehto. Alkuinnostus sukeltamiseen lähti hyvin samankaltaisesti kuin monella muullakin samoihin aikoihin aloittaneella laitesukelluksen harrastajalla: ranskalaisen merentutkijan Jacques Cousteaun tekemät luontodokumentit sekä TV-sarjanakin esitetty Meren salaisuudet vaikuttivat sen verran paljon, että halu kokeilla asiaa vahvistui. Parin alkuvuoden hieman varovaisemman sukeltamisen jälkeen hankin omat sukellusvarusteet ja sukellustunteja alkoi kertyä, kertoo Suomela. – Kävin laitesukelluksen peruskurssin vuonna 1982. – Meillä ei ole nykyisin sen enempää riitaa kuin yhteistoimintakaan Tornionlaakson Sukellusseuran kanssa. – Toisaalta viranomaiset eivät ole aivan viime aikoina meitä apua pyytäneetkään
Finnexpon sukellusosastosta vastaava Anne Ikonen kertoo satojen messuvieraiden kokeilleen laitesukellusta edellisvuonna. EW Dive on aiemmin ollut mukana myös venemessuilla. Tyytyväiset asiakkaat levittävät tietoa eteenpäin. Messuilla kävijällä on mahdollisuus kokeilla laitesukellusta alan ammattilaisten opastuksella. sukellusmatkan Filippiinien Puerto Galeriaan. Pienenä sukellusliikkeenä meillä ei ollut resursseja niin pitkään messurupeamaan. Sukelluskylä sijoittuu tänä vuonna uudelle Sun & Sea -alueelle. Messuilla myydään myös varusteita. – EW Dive on mukana matkamessutapahtumassa kolmatta kertaa. EW Diven Ville Laine kuitenkin sanoo, että pääsääntöisesti heidän matkoillaan on itse kurssitettuja asiakkaita: – Matkamessut on tärkeä osa matkojen myyntiä. Internetissä asioidessa hyvänä palveluna pidettiin vaihtoehtojen vertailtavuutta (55 %). Kun ollaan tukialuksella koko ajan, kaikki epäoleellinen unohtuu ja on helppo keskittyä sukellukseen, toteaa Ville Laine. Web-sivujen kautta toki informoimme asiakkaitamme matkojemme yksityiskohdista. Vaikka syvyys ei ole suuri, se riittää hyvin laitesukelluskokeiluun. Toinen matkamessujen teema on matkailualan ja internetin liitto. Messuilla ovat mukana Oy Sea Safety Scandinavia Ltd, Helsingin Sukelluskeskus, Divetravel Finland ja EW Dive. Sukelluskylä osoittautui suosituksi, ja tammikuussa sukellusmatkailua esitellään omana osastonaan jo neljättä kertaa. Henkilökohtaisessa palvelussa arvostettiin eniten luotettavuutta (47 %) ja ystävällisyyttä (46 %). Aluetta kehutaan yhtenäiseksi ja elämykselliseksi kokonaisuudeksi. Messunjärjestäjä on hankkinut Sun & Sea -alueelle altaan, jossa kokeilu onnistuu hyvin. – Parhaina päivinä kokeilijoita taisi olla parisataa. Myös EW Dive mukana messuilla Lahtelaisen EW Diven Ville Laine kertoo, että he eivät niinkään ole mukana sukelluskokeiluiden järjestämisessä altaalla, mutta samalla Sun & Sea -alueella kuitenkin. EW Dive järjestää helmikuussa Messut tärkeä osa myyntiä Matkamessujen teemana on Palveluksessanne – At Your Service. 65 Edellisten messujen kävijöiltä kysyttiin, millaista heidän mielestään on hyvä palvelu. Joka tapauksessa Egyptin matkat tulevat olemaan yhä enemmän sukellussafareita. – Matka on myynyt hyvin. Matkamessujen neljä päivääkin tulevat olemaan hektiset, arvioi Laine. M atkamessuille rakennettiin ensimmäistä kertaa sukellusmatkailualue vuonna 2011. Messunjärjestäjä on hankkinut Sun & Sea -alueelle altaan, jossa kokeilu onnistuu hyvin. Tietoa ei kuitenkaan ole, kuinka moni sukelluskurssille lopulta meni. Sukellusliikkeet ja -keskukset toivovat, että kokeilun myötä ihmiset ostaisivat sukelluksen peruskursseja ja/tai sukellusmatkoja. Allas on noin kymmenen metriä pitkä, neljä metriä leveä ja 1,2 metriä syvä. Matkailuala on siirtynyt entistä enemmän verkkoon, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. EW Dive on järjestänyt sukellusmatkoja myös Curacaolle ja Egyptiin. Myös sukellusmatkoja tarjotaan yhä useammin netin kautta. Allas on noin kym- menen metriä pitkä, neljä metriä leveä ja 1,2 metriä syvä. Matkamessuilla voi esitellä toiveitaan. Puskaradio toimii myös netin aikakautena Sukeltajat mukana Matka 2014 -messuilla Matka 2014 -messuilla tammikuussa jaetaan tietoa laitesukelluksesta ja parhaista snorklauskohteista. – Egypti palaa valikoimiin. Paras myyntikanavamme on kuitenkin yhä edelleen puskaradio. – Venemessut kuitenkin kestävät kymmenen päivää. Jäljellä on vain muutama paikka, kertoo Laine. Tällä kertaa keskitymme myymään sukellusmatkoja ja esittelemään sukellusvarusteita. Klaus Susiluoto
Tämän vuoden tapahtumassa. Sunkenlogs, joka toimii Turun seudulla ja harjoittelee Paimion Solinassa on vapaasukelluksellinen vapaa ryhmittymä, jonka jäsenet ovat FDTF:n jäseniä. Ennätys on vuodelta 2011 reilut 100 kilometriä eli 102 773 metriä. – FDTF:n jäsenissä on myös MM-tason naisia, kuten Johanna Nordblad, Veera LopezLehto sekä Saana Partanen, Autti jatkaa. Monet sukeltavat suoraan 50 metriä, ja sukelsipa Niemeläisen Mikko ennätysvuonna malliksi muutaman 100 metrin matkan, muistelee Ville Autti. – Solinan allas on 25 metriä ja useimmiten sukeltaja käväisee pinnassa kääntyessään. V apaasukellus on Suomessa vasta 2000-luvulla saanut vakavasti otettavaa ja laajempaa jalansijaa sukellusharrastusten joukossa. Sunkenlogs jo kymmenen vuotta Sunkenlogs on koonnut vapaasukelluksesta kiinnostuneita joukkoonsa jo kymmenen vuoden ajan. Tuloksena on ollut suomalaisten vapaasukeltajien näkyvyys MM-tason kilpakentillä. Vapaasukellusta 24 tuntia Vapaasukelluksessa kilpaillaan oman itsensa kanssa. Rauhallisuus tuo ne pisimmät potkut. Tavoitteena on neljän sukeltajan ryhmissä sukeltaa 24 tunnin aikana mahdollisimman pitkä matka. Uusia nuoria on jo kasvamassa varmentaa. – Ryhmän ideamaailmaan kuuluu antaa kaikille mahdollisuus 66 Vapaasukellusta 24 h, ZOAH24 2013 Sunkenlogs on järjestänyt Paimion Solinassa syksyisin 24 tunnin vapaasukellustapahtuman. Suomessa on vain yksi vapaa- sukellusseura, Free Diving Team Finland, mutta monissa sukellusseuroissa, kuten esimerkiksi Kouvolan Vesikoissa on oma vapaasukellusryhmänsä. ohjatusti ja turvallisesti sekä aloittaa että jatkossa harrastaa vapaasukellusta sen kaikissa muodoissa, kertoo Ville Autti. Veera valmistautuu sukellukseensa ja altaassa Kaja lopettelee. Vaikka kyseessä ensisijaisesti onkin vain harrastaa, ei kilpailla muiden kuin itsensä kanssa on Sunkenlogsin riveistä sukeltanut Autin mukaan MM-tasolle saakka useita ryhmän jäseniä, kuten Roope Knapp, Ari Kylmä, Jaakko Keskitalo, Vesa Toropainen ja Matti Tuulensuu
Se oli helppoa! Sitten unohdin uimisen ja uimataidonkin. Sama sukeltaja voi olla mukana monessa ryhmässä, kunhan vain kunto riittää. Paistaako väsymys kasvoilla. Sukellustapahtuman nuorimmat Onni ja Jan lepovuorollaan. Molemmat ovat Kouvolan Vesikoiden jäseniä, mutta he eivät sukella laittein. Solinan pituussukellustapahtuman toinen naissukeltaja on Kaja Kallemets, 33. Osasin uida vain heikosti koiraa, sanoo Kaja. Jan on urakoinut 3450 metriä. Parhainta on, ettei kilpailla muita vastaan, vaan tavoite on ainoastaan parantaa omia ennätyksiä. Vapaasukellusharrastuksesta molemmat ovat samaa mieltä. 67. Ainoastaan muutama uimari - mutta ulommaisella radalla tapahtuu! Näyttää rauhalliselta, ja sitä se onkin. Veera Lopez-Lehto ja Mikko Pöntinen ovat levänneet ja valmistautuvat seuraavaan, viimeiseen tunnin sukellussuoritukseen. Neljäs etenee omaa osuuttaan pinnan alla. Vapaasukeltajina Veera ja Kaja 25-vuotias Veera on harrastanut vapaasukellusta neljä vuotta. Sunkenlogsryhmästä Jaakko Keskitalo tavoittelee omana suorituksenaan kymmenen kilometrin sukellusta. Jan täyttää 18 vuotta lähipäivinä. Altaan pinta rikkoutuu vain sukeltajan lähtiessä ja kääntyessä 25 metrin kohdalla. – Sukellus piristää ja on taas ihan virkeänä, kun pääsee altaaseen, sanoo Onni. Molemmilla Kaja suorituksessaan. Onni on jo mukana Sunkenlogs-ryhmässä täysjäsenenä. Molemmilla on edessään vielä yksi vuoro. Hieman on tankattavakin. Mikko Pöntinen ja Veera Lopaz-Lehto lepotauon jälkeen odottamassa oman vuoronsa alkamista. Pitkät räpylät käyvät rauhalliseen tahtiin, mutta kuljettavat sukeltajaa tehokkaan varmasti mutta vaivattoman näköisesti eteenpäin. – Päiväkodissa oli niin sanottu 1,5-metrinen terapia-allas, johon heitettiin nappeja ja niitä piti noutaa sukeltaen. – Tyhjästä ei vapaasukellus ole harrastukseksi ilmaantunut. Kajan vesitausta on erikoinen. on mukana 23 sukeltajaa, 21 miestä ja kaksi naista. Samanlaisia taustoja on monilla muillakin vapaasukeltajilla MM-tasolla saakka, tietää Veera. Onni urakoi myös yöllä ja on nukkunut vai pari tuntia. Onnilla on takanaan jo 6100 metriä. Rauhallisuus tarkoittaa voimakkaita potkuja. on takanaan harrastusta jo lähes kymmenen vuotta. Veera kertoo parhaat suorituksensa vapaasukelluksen eri osioissa olevan: static apnea seitsemän minuuttia kolme sekuntia, deep, syvyys 61 metriä ja dynamic apnea 165 metriä räpylöin ja 138 metriä ilman räpylöitä. Kaja käytti suorituksissaan steroräpylöitä. Nuoria aloittelevia on mukana neljä. Sukellus päättyy rauhalliseen ja harkittuun pintautumiseen. Matkaan hänellä on käytettävissä 24 tuntia, mutta onhan levättävä ja nukuttavakin! Rauhallisuus tuo voimakkaita potkuja Solinassa on hiljaista. Ennen vapaasukellusta olin mukana taitouintiryhmässä Jyväskylässä sekä uin myös kilpaa. Kolme sukeltajaa on vuorojärjestyksessä pinnalla rauhallisesti palautumassa. Seuraava on jo menossa! Onnilla ja Janilla 10 vuoden harrastus Nuorimmat osallistujat, 18-vuotias Onni Aho ja vuotta nuorempi Jan Lamberg odottavat oman vuoronsa alkamista. Monoräpylä heilahtaa kerran, pari ja sukeltaja lipuu sujuvasti pitkän matkan. – Hieno harrastus! Sukeltaminen on rentoa ja fiilis sukelluksen aikana hieno. Kaja oppi kertomansa mukaan uimaan ja sukeltamaan jo päiväkodissa Haapsalussa
Omien Kaja tarkistaa kokonaissuorituksensa yhteenvetolakanasta, 8400 metriä. Eri- Ville Autti (oik) on valvonut lähes vuorokauden, mutta jaksaa antaa tietoja ja kannustaa. Vapaasukeltaja voi asettaa itselleen omia tavoitteita ja pyrkiä sitten saavuttamaan ne. – Vapaasukeltaja Ari Kylmä opetti minut ensin uimaan ja sitten sukeltamaan, ja pian kilpailin jo vapaasukelluksessa aloittelijoiden sarjoissa. Kaikki vapaasukelluksen harrastajat ovat samaa mieltä hiljaisuudesta ja sukellusten rauhallisuudesta. 68. Vesa Toropainen on juuri noussut sukellukseltaan. – On hienoa sukeltaa, kun on hiljaista ja rauhallista. Kaja Kallemets (vas) valmiina suoritukseensa. Kaja painottaa vapaasukelluksessa turvallisuutta ja toisista huolehtimisen tärkeyttä. Sukellusten aikana voi kuunnella omaa kehoaan. Kaja on pohtinut myös omaa vapaasukellusharrastustaan. Miksi vapaasukellus on hieno harrastus. Vesa Toropainen on suorituksensa jo sukeltanut. rajojen saavuttaminen ja jopa ylittäminen antaa hienoja tuntemuksia, Kaja pohtii. – Valmentaessani vasta-alkajia korostan juuri näitä yksityiskohtia. Vuonna 2009 kaikki alkoi uudelleen
Jouko Moisala Timo Pöntisen rauhallinen sukellus monoräpylöin. 69. Ihmettelin, mutta en ääneen, voiko tällä ryhmällä saada aikaan tulosta! Tuloksia kuitenkin syntyi. Poislähtöön ei sisälly valtavaa roudaamista. Selin altaassa Jan Lemberg valmiina lähtöön. – Mukana oli vain 23 sukeltajaa. Vapaasukeltajien porukoissa on kuulemma myös enemmän elämää! ZOAH24 2013 on jälleen kerran ohi Ville Autti kertoo nyt jälkikäteen, että hän oli suhtautunut pessimis- tisesti koko tapahtuman onnistumiseen. Vapaasukeltaja tulee sukelluspaikalle, pukeutuu pukuunsa, jos puku on tarpeen, panee räpylät jalkaansa, naamarin kasvoilleen ja menee sukeltamaan. Hengityskaasu ei lopu. Kuvassa keskellä Veera Lopez-Lehto antanee viimeisiä ohjeita. Omat rajat tunnetaan. Vapaasukeltajan ei tarvitse roudata valtavaa tavaramäärää ja sen jälkeen aloittaa sukelluspaikalla laitteiden kokoamista ja tarkkaa säätämistä. koista on myös, että korostetaan harrastuksen helppoutta. Tapahtuman viimeinen tunti on käynnistymässä ja viimeinen levännyt ryhmä on lähdössä suoritukselleen. Hienoja yksilösuorituksia syntyi, Autti hehkuttaa. Sukelletaan niin kauan, kuin haluttaa. Jaakko Keskitalo sukelsi kaikkien aikojen parhaimpana henkilökohtaisena tuloksenaan 10 150 metriä ja Kaja Kallemets 8400 metriä. – Tämä on hieno ja pippurinen porukka! Tulos 94 513 metriä jää vain kahdeksan kilometriä parhaimmasta. Sunkenlogsista mukana ollut nuori osallistuja Onni Aho vetäisi 6000 metriä, vaikka varpaat olivat jo puolessa matkaa auki
Sukeltaja on siellä todellisessa vedenalaisessa paratiisissa. Tosin parhaat päivänsä nähnyttä asfalttitietä riittää saarella sentään noin kolme kilometriä, ja siihen mittaan suhteutettuna paikan skoottereiden ja mopojen määrä onkin täysin päätön; tuntuu että joka perheellä on ainakin pari menopeliä pihassaan. Saari on pääosiltaan erittäin tiheää, vaikeakulkuista sademetsää, jossa metriset liskot ja vikkelät apinat pitävät valtaa. Suurimmilta osin se on ihmisasumaton ja lähes ilman minkäänlaista tiestöä. 70 P ulau Tioman on 39 kilometriä pitkä ja 12 kilometriä leveä aurinkoinen, upea paratiisisaari Malesian itärannikolla, Etelä-Kiinan merellä. Tioman äänestetty maailman 10 kauneimman saaren joukkoon Etelä-Kiinan merellä sijaitseva Pulau Tioman hellii sukeltajaa Etelä-Kiinan mereltä löytää Pulau Tiomanin saaren. Saaren hiekkarannat ja runsaat korallit ovat tehneet tästä paratiisisaaresta suositun matkailu- ja
Toisella kerralla halusin säästää matka-aikaa, ja lensin Singaporesta suoraan Tiomanin ”pääkaupunkiin” Kampung Tekekiin Berjaya Airin pienellä ja pelottavalla potkurikoneella. Lennon jälkeen epäilin, että kyseinen sumu oli ehkä sittenkin jotain rauhoittavaa pölyä matkustajille, sitä tarvitaan lennon loppuvaiheen yllätyspudo- Myös muutama villi viidakkopolku halkoo saarta, eli jos kunto ja kantti kestävät, niiden läpi vaeltamalla pääsee kyllä kylästä toiseen. Tämä johtuu pirullisista hiekkakärpäsistä. sukelluskohteen. Asuin perheineni ensimmäisellä vierailullani mukavan leppoisassa, joskin hiukan jo kuluneessa Paya Beach resortissa ja toisella retkelläni saaren ehkä vanhimmassa ja varmaan myös tunnetuimmassa resortissa, Berjaya Tioman Resortissa. Lomakylien asumukset ovat puurakenteisia, matalia, siirtomaa-ajan tyyliä muistuttavia bungaloweja, joissa ei ole liikaa luksusta, mutta yleensä kaikki tarpeellinen. Kun potkurit käynnistyvät - jos käynnistyvät-, matkustamo täyttyy jääkylmästä jäähdytinusvasta. Minä en tosin halunnut maalla pahemmin liikVedenalainen paratiisi tarjoaa huikeita elämyksiä. Näky on jotenkin hulvaton, var- Pakollinen vedenalainen poseerauskuva. Se äänestettiin 1970-luvulla kymmenen maailman kauneimman saaren joukkoon, ja äänestyksen tulos on helppo ymmärtää. Niiden puremat ovat herkkäihoisille aikamoinen riesa, mutta onneksi ne ilmaantuvat saaliille vasta Liikkuminen ja asuminen saarella Jos saarella haluaa liikkua kylästä toiseen, matkaa on tehtävä paikallisilla venetakseilla. 71 myöhään auringon laskiessa, kun minä olin jo sukellusten ja paikallisen illallisen tainnuttamana höyhensaarilla. Kerrankos sitä kuumasta kelistä pääsee nauttimaan. Kauneutta ja eksotiikkaa Tioman on varsin eksoottinen kohde, suorastaan paratiisimainen. Koska ollaan kuumassa, hikisessä tropiikissa, ilmastointi on mukava öisin, mutta kattotuulettimillakin suomijunkkari pärjäilee. Tämä ei ole ihan halpaa lystiä, joskaan ei turistille kestämättömän kallistakaan. Matkalla kohti paratiisia Olen vieraillut saarella kahdesti, kahta eri reittiä ja matkatapaa kokeillen. Rannalla ei yövy juuri kukaan, vaikka lämpötilat siihen mahdollisuuden antaisivatkin. sinkin kun sitä katselee selällään retkottaen; penkit kun eivät enää jaksa olla kovin terhakkaasti pystyssä tässä antiikkisessa lentokalustossa. tuksessa ja hienosti suoritetuissa surman kaarteissa. kuakaan, suosin liikkumista pinnan alla. Ensimmäisen visiittini vuonna 2012 tein pidemmällä kaavalla matkaten: bussilla ensin Singaporesta Malesian halki rannikolle bussimatka kesti noin puoli päivää kaikkine mielenkiintoisine rajamuodollisuuksineen -, ja sen jälkeen yhteysaluksella perille seilaten, johon kului toinen vajaa puoli päivää. Saarelle pääsee yhteysveneellä Malesian rannikolta esimerkiksi Mersingin kaupungista ja lentämällä suoraan sekä Singaporesta että Kuala Lumpurista. Saaren meno on todella rauhallista ja uneliasta, kylästä yleensä löytyy yksi taxfree-kauppa, Kilpikonna lounaalla.. Myös majoituksen määrä on saaren kokoon nähden edelleen varsin rajallinen. Perille sillä kuitenkin pääsee varsin nopeasti, karvan alle tunnissa Singaporesta, joten tälle matkatavalle on tilauksensa. Saaren päätoimeentulo onkin selkeästi matkailu. Jos saarella haluaa liikkua kylästä toiseen, matkaa on tehtävä paikallisilla venetakseilla. Vinkiksi kaikille extremen ystäville: kyseinen lentomatka on jo elämys itsessään. Tiestön puuttuminen onkin auttanut saaren luonnon säilymistä entisessä tilassaan matkailusta huolimatta. Majoitusten hinnat vaihtelevat 55 MYR:stä noin 500 MYR:n vuorokaudelta (yksi euro on noin 4,4MYR)
Berjaya-resortin oma keskus on hiukan isompi, ja sillä on se etu, että vaikka venekyytejä ei järjestyisikään, aina pääsee ran-. Onkohan muuten jossain vielä erämaata, missä näitä ei tarjottaisi... Sadekauden alettua tuulee ja salamoi sitten niin että korvissa soi ja sitä myöten näkyvyydet huononevat pinnan alla pahaisesti. Tiger-olut on hyvää ja kylmää ja kelit muuttuvatkin sitten radikaalisti, eikä merelle pääse välillä päiväkausiin. Pulau Tiomania ympäröiviin sukelluskohteisiin on nopea ja helppo pääsy, ellei merenkäynti ole kova. Sade tropiikissa onkin vallan eri juttu kuin täällä meillä tihkusateen pohjolassa. 72 tot toimivat tässä hyvänä tietolähteenä. Tomorrow is a good day, huomenna on hyvä päivä on saarelaisten vakiorepliikkejä kaikenlaisiin tiedusteluihin. Ja merenkäynti ei ole yleensä kova, mikäli sadekausi ei ole päällä. Sukellukselle lähdön odottelua nimittäin saattoi kestää vuorokaudenkin verran. Singaporelaiset sukelluskoulut uittavat avovesisuoritteensa usein Tiomanilla kauden päätteeksi ja sitä mesoamista katsellessa tuli melkein hiki itselläkin. Resorteissa on yleensä omat syöttölät, joiden tarjonta kattaa paikallisen keittiön lisäksi kansainväliset mätöt, kuten pizza Hawaijin ja spagetti Bolognesen. Sen lisäksi löytyy muutama peltikattoinen ravintolaksi nimetty koju tai pytinki, josta saa paikallista ruokaa ja hyvällä onnella tuoreeltaan grillattuja meren- ruokaileminen edullista. eläviä toisinaan viikonloppuisin. Kauneimmat kohteet ovat noin 20-30 metrin syvyydessä. Sukellusretkellä lohkareluolastossa. Meidän retkiemme aikoihin lokakuun lopussa sadekausi oli juuri nurkan takana ja turistikausi - sekä sen mukana paras sukelluskausi - päättymäisillään. Siksihän saarelle tullaankin, irtautumaan hektisestä arjen suorittamisesta ja ympyrän juoksemisesta. Aamulla on yleensä kuitenkin jälleen loistokeli. josta saa ostaa alkoholijuomia, tpaitoja ja kalajauhoista tehtyjä snackseja. Nytkin lokakuussa sadetta riitti, mutta pääosin öisin. Kokemuksista kannattaakin ottaa selvää etukäteen, sukeltajien nettisivusEtsi kuvasta skorpionikala! Hämähäkkikoralli pysäyttää. Vettä tulee yleensä tunnin-parin verran sellaisella voimalla, että bambukatot rytkyvät ja viemärit tukkeutuvat. Marraskuusta maaliskuun alkuun sataa, Tomorrow is a good day Melkein joka resortissa on jonkinlainen oma ”sukelluskeskus”, niistä osa on kovemmassa iskussa ja maineessa kuin toiset. Ja se koskee kaikkea tekemistä. Ihanassa, turkoosissa Etelä-Kiinan meressä oli silloin kiinalainen jos toinenkin maskintyhjennystä suorittamassa. Oivalsin muuten, miten sukelluksille varmasti pääsee aina mukaan - ilmoittauduin siis töihin keskukseen. Systemaattisuus tai tehokas logistiikka on tällä verkkaisella saarella tuntematon käsite, ja ehkäpä hyvä juuri niin. Etelä-Kiinan meren auringonlasku. Paya Beachin oma keskus oli pieni ja vaatimaton, ja sen toiminta oli muutamana päivänä niin hidasta, että siinä oli skandinaavinen verenpaine kovilla. Arkipäivisin näin sesongin loppusuoralla keskuksilla on välillä kovin hiljaista, mutta viikonloppuisin ne ovatkin sitten tupaten täynnä
Päivi Inki on käynyt kahdesti Pulau Tiomanin saarella. 73 Lisäksi rakastamiani merikilpikonnia näkyy usein. Ehkä yritänkin aikatauluttaa kolmannen Tioman-keikkani maaliskuulle. Muutama upea hylkykin löytyy saaren salatuista paikoista, ja niillä onkin sitten syvyyttä jo reippaammin. Koska Tioman sijaitsee avomerellä, ovat virtaukset joissain sukelluskohteissa voimakkaita, erityisesti sadekauden läheisyydessä. Sukeltaminen on halpaa, eivätkä laitevuokratkaan liikoja matkakassaa tyhjennä. Itse kävin vain yhdellä vanhalla hylyllä, ja pääosan sukelluksista tein koralliriutoille tai hauskoihin korallikiviluolastoihin. Näille päästäkseen täytyy kuitenkin hankkia muutamia lupia ja pulittaa hiukan enemmän hilloakin. Kyllähän sen sitten näkee, kun pinnan alle pääsee, mitä siellä näkee. Koralleille on usein vain muutamien minuuttien räpyläuintimatka ja laskuveden aikaan vielä vähemmän. Sukelluskohteista useat sijaitsevat Tiomanin luoteisnurkalla runsaan puolen tunnin venematkan päässä. Uloimmissa sukelluspaikoissa, jotka ovatkin sitten jo ihan avomerellä, voi onnekas maaliskuulla nähdä myös valashaita. Pulau Tioman on tehnyt tunnelmallaan ja eristäytyneellä kauneudellaan koko perheeseeni suuren vaikutuksen, ja toivon, että jonain päivänä vielä palaamme moikkaamaan kilpikonnia kamuineen. Syvyyttä ei kohteilla ole haitaksi asti, useimmat ja ehkä kauneimmat kohteet ovat noin 2030 metrin syvyydessä. Veden lämpö on tasaisesti 29C. Päivi Inki. Sukellusbriiffit ovat vaihtelevan tasoisia ja aina niitä ei ole ollenkaan. nalta sukeltamaan läheiselle Renggiksen korallisaarelle. Makrotyypit ovat myös täällä hyvin löydettävissä, niiden loisteliaat väritykset hakkaavat picassot mennen tullen ja niiden pienen pientä touhuamista on mahdottoman mielenkiintoista tutkailla. Eihän kahta ilman kolmatta… Sukeltaminen on Tiomanilla halpaa Sukelluksilla Tiomanilla saa nauttia koko rahan edestä. Kiirettä ei ole mihinkään. Otankin varsinkin näihin eksoottisempiin kohteisiin vähintään aina oman regusetin, perusvälineet ja tietokoneen mukaan, kotoisampi sitten sukeltaa niiden kanssa. Mitään merkkikamaa ei sitten vuokravälineistä kannata odottaa, ja esimerkiksi tasapaino- Älä häiritse nokkauniani! Pulau Tioman sopii kaikille rauhaa rakastaville. tusliivit toimivat useimmiten vain puhaltamalla, niissä venttiilit saattavat jumittuneet jo talvisodan aikoihin. Seal Team ansaitulla snorklaustauolla. Suomen vesissä on niin paljon upeita hylkyjä, että säästän hylkykylvyt mieluusti kotiin. Vedenelävien kirjo päätä huimaava Vedenelävien kirjo sen sijaan Etelä-Kiinanmeressä on päätä huimaava: erilaiset rauskut, leijonakalat, skorpionikalat, tonnikalat, hait, seepiat, kalamarit, sadat erilaiset parvikalat ja tunnistamattomiksi jäävät pikkukalat ovat tuttuja näkyjä lähes jokaisella dyykillä. Joka sekin on kerrassaan mainio sukellusmesta. Pulau Tioman on myös snorklaajalle helppo ja hieno kohde, omatkin poikani sivuuttivat paineilman ja painelivat pelkillä pilleillä pitkin poikin rantavettä tutkien. Ensin tämä toiminnan rentous tuntuu oudolta, sitten omaksun sen itsekin miksi miettiä turhia
Hylkyä tutkimalla on saatu runsaasti tietoa 1700-luvun laivaelämästä ja lasteista. Julkaisu on nro 1572-1576 ja julkaisupäivä on 6.9.2001. Arvomerkintänä kortilla on majakoissa käytetty automaattinen vilkkulaite. Kuva 3. Jokaisesta vihosta on myös julkaistu laaja ja yksityiskohtainen vihkojen aihetta käsittelevä kooste, joista saa kunkin vihon yksityisistä postimerkeistä runsaasti tietoa. Sukeltaja on tutkimassa löydöstä. Maksikorttien postimaksu on maksettu ja arvomerkinnän paikalla on jokaisella kortilla postimerkin ja maksikortin sisältöön liittyvä aihe. Kuva 5. Moni kirkko toimii majakkana, mutta majakoita, joissa on kirkko kuten Utössä, ei maailmassa ole monta. Merkkisarjan suunnittelussa on mukana kuitenkin vain tämä yksi meren biologiaan liittyvä merkki. Ei ole Matka ajassa ja tilassa Suomenlahti-sarjan ensimmäinen julkaisu on vuodelta 2001. Postimerkit itsessään kertovat paljon, mutta maksikortit antavat vielä laajemman kuvan, jota se, joka itse on sukeltanut voi vielä täydentää omilla sukelluskokemuksillaan. (kuvat 01-05) Suomenlahti-sarjan ensipäiväkuori on tässä aivan pakko ottaa mukaan. Se sisältää sekä meriarkeologiaa että meribiologiaa. Merkissä näkyvät kapteenin tuolloin tarvitsemat navigointivälineet, merikartta ja harppi sekä tiimalasi ajankulun mittaamiseen. Suomenlahti-sarjan ensimmäisessä vihkossa on aiheena Suomenlahden historia ja luonto. Sivutaanpa siinä myös nykyajan hylkyä. Utön majakka on koko maailmassa erikoinen. Nimi takaa postimerkkien aiheiden oikean käsittelyn. Julkaisuissa on ammennettavissa tietoa sekä Suomenlahden biologiasta että erityisesti meriarkeologiasta ja sukeltajien rakastamista hylyistä. On vaikeaa itse päättää, mikä julkaisusarjan postimerkeistä on tärkein tai olennaisin. Postimerkit Hylkyjä ja merenpohjan aarteita Suomenlahti esittäytyy postimerkeissä. Eräs tunnetuimmista ja eniten sukelletuista hylyistä, amerikkalainen höyrylaiva Park Victory lepää lähes 50 metrin syvyydessä aivan Utön majakkasaaren tuntumassa. Sisältö täytyy tuntea. luokan postitteisiin tarkoitettuja. Tavalliselle postimerkin tarvitsijalle nämä vihot voivat tuoda vain vaihtelua ja kauneutta lähetyksiin, mutta sukeltajalle ja sukelluksesta kiinnostuneelle ne ovat hienoja kokonaisuuksia, joista saa runsaasti tietoa. Julkaisu nro 1572. Rakkolevässä taas on kuvattuna kaksi rakkoleväyhteisön tyypillistä äyriäislajia, halkoisjalkainen ja leväsiira. Sukeltajan kuvaus on eräs todellisimmista sukeltajaa käsittelevistä piirroksista postimerkeillä. lainkaan ihmeellistä, että Juha Flinkman on halunnut juuri tämän kuvan suunnittelemansa postimerkkisarjan ensipäiväkuoreen. Kuva 2. Julkaisu nro 1575. Leimana on kartakekuva, jonka keskustana on Utön saari. Merkin aiheena on 1700-luvun kauppa-aluksen päällikön hytti. Utön majakasta on maksikorttina hieno aurinkoinen kuva. Tässä lehdessä on toisaalla artikkeli Museoviraston Mereen menetetyt -näyttely. Julkaisu nro 1574. Merkit ovat kaikki 1. Lieneekö Juha Flikman kuvannut itsensä sukeltamassa St Mikaelin hylyssä meriarkeologisessa tutkimussukelluksessa. Postimerkkien sisältö on tuttu hyvin monille, mutta erityisesti sukelluksen harrastajille postimerkit kertovat runsaasti merestä, merenkulusta ja hylyistä. (Kuva 06) Suomenlahti-sarjan merkeistä on jokaisesta myös maksikortti. Merkkisarja on hieno katsaus lähimeriemme historiaan ja luontoon. Suomenlahti-sarjan suunnittelija on Juha Flikman. Ensipäiväkuoren ja maksikorttien ensipäiväleimaus on 6.9.2001. Kuva1. Majakan maalaus on niin kirkas, että voisi ajatella, että kuva on otettu juuri majakan viimeisen maalauksen jälkeen. Kuva 8. Kookas kivimajakka on saarella ollut jo 1700-luvulta saakka. Alus upposi Borstön saaren eteläpuolelle vuonna 1747. Sukeltajille Utö on tuttu paikka. St Mikaelin hylky oli ennen Vrouw Marian hylyn löytymistä eräs Saaristomeren arvokkaimmista hylkylöydöistä. 74. Utön majakka on kaikille merenkulkijoille tuttu oikean suunnan näyttäjä. Omalta osaltaan kaikki ovat tärkeitä ja merkittäviä. (Kuvat 07-10) Jouko Moisala Merkkien käsittely: Jean Finnberg Kuva 4. Asiaa tietämätön saattaa helposti ihmetellä, miksi tällaisen postimerkkisarjan ensipäiväkuoreen on valittu tällainen kuva. Puhtaan meren merkki on rakkolevä. Ainakin sukeltajan pitäisi nämä pystyä sukelluksillaan havainnoimaan. Julkaisu nro 1573. Julkaisu nro 1576. Merenkulkijoiden turvana on Utön saarella ollut merimerkkejä jo 1200-luvulta alkaen. S uomessa Postimerkkikeskus on julkaissut kolme postimerkkivihkoa, joilla on yhteinen nimi: Suomenlahti. Juha Flikman on ennen muuta biologi. Hylky paikallistettiin ja löydettiin jo 1950-luvun lopulla. Pienet paperinpalat kätkevät sisäänsä pitkän tarinan. Lienee paikallaan kertoa, että kyseistä aihetta on myös käsitelty kahdessa Suomenlahti-sarjaan kuuluvassa postimerkkijulkaisussa
Arvomerkintänä kortilla on aluksen ohjailukompassi 1700-luvulta. Lisävalo valaisee ainoastaan pienen alueen ja sukeltajan takana Kuva 9. St Mikaelin hylyn tunnettu piirroskuva on aiheena julkaisussa nro 1574. Julkaisu nro 1708, Vrouw Maria, kangassinetti. Julkaisu nro 1707, Egelskär, juomaastia. Savupiipun merkit kertovat, että kyseessä on Etelä-Suomen Laivan rahtialus. Maksikortti kertoo merialueen, jossa hylky sijaitsee. Aiheiksi vihon suunnittelijat Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu ovat valinneet rannikoidemme viidestä tunnetuimmasta ja arvokkaimmasta hylystä löydetyt esineet. Kuva 7. Julkaisut ovat numerot 1707-1711. Julkaisu nro 1709, St Nikolai, keulakuva. Kuva 6. Kuva 10. Naisen nimikö. St Mikaelin hylystä on nostettu muun muassa Meissenposliinia, joista maksikortille on valittu kauniita valkoisia astioita, herkkiä ja kauniita esineitä. Julkaisu nro 1710, St Mikael, kultakello. 75. näkyy kohteen vallitseva pimeys. Merenpohjan aarteita Suomenlahti-sarjan kolmas vihko on julkaistu 8.9.2004. Kuten aikaisemmatkin vihot, sisältää myös tämä vihko viisi 1. Kapteenin hytin maksikortin aiheena on sukellus St Mikaelin hylyssä. Vaikka hylky on aivan avomerellä, sukelletaan siellä aina, kun sää suinkin antaa siihen mahdollisuuden. Arvomerkintänä on kokoelma 1700-luvun navigointivälineitä. Ei, vaan helsinkiläisen kaupunginosan nimi, kuten Etelä-Suomen laivan kaikkien laivojen nimet ovat. Kuvassa on Suomenlahden ehkä tunnetuin ja eniten sukellettu syvähylky. Arvomerkintänä on Meissenposliinitehtaan tuotemerkki. Tarkka selvitys kertoo, että aluksen perässä on sen nimi, ”Eira”. Sukeltajalla on hengitysventtiilinä Poseidonin laite ja takana erottuu laitepaketista sen verran, että se antaa aavistuksen tuplapaketista. Mainittakoon tässä, että Borstön saarella sijaitsee myös pieni St Mikaelin museo, josta saarelaiset huolehtivat. Tarkempaa kuvaa sukeltajasta ei helposti saa. Kortin kuvassa katse kiinnittyy helposti sukeltajaan. Kuvassa on vanhahko rahtilaiva puskemassa melkoisessa myrskyssä vasta-aaltoon. luokan postimerkkiä. Vihon nimenä on Merenpohjan aarteita, ja niin ovat postimerkkien aiheetkin. Julkaisu nro 1711, Mulan, ruutisäiliö. Puskiessaan kalkkikivilastissa joulukuussa 1969 Gotlannista Koverhariin se sai pohjakosketuksen Ajaxin poijun lähellä ja upposi 6.9.1969 50 metrin syvyyteen Hangon ulkopuolelle
Jouko Moisala Kuvat: Jean Finnberg 76 KÄYTÄNTÖ. Olennaista on, että poiju on tarvittaessa helposti saatavissa myös käsine kädessä. Kuivapukusukeltaja säilyttää toimintavalmista merkinantopoijuaan puvun vasemmassa reisitaskussa. Merkinantopoijun tarkka tasapainotus tärkeää Merkinantopoijun turvallinen käyttö vaatii huolellista harjoittelua. Kyseessä oli teoriajakso. Poiju on tarkoitettu käytettäväksi ja käyttö edellyttää jatkuvaa käyttöä ja huolellista harjoittelua. Merkinantopoijun käyttö ei kuitenkaan ole vain teoriaa, eikä merkinanto- - OSA 2- poiju vain lisäväline, joka happanee sukeltajan puvun tai liivin taskussa. Seuraavassa opastavat kuvasarjat sekä puoliavoimen että suljetun ja siis puhallettavan merkinantopoijun käytöstä. Tarkka tasapainotus nousee tärkeään rooliin. – Tarkka tasapainotus on koko merkinantopoijun turvallisen käyttämisen ydin, korostaa Sakari Koskinen. Sukeltajan tulee osata tasapainottaminen todella hyvin. Märkäpukusukeltajan poiju on joko tasapainotusliivin taskussa tai kiinnitettynä johonkin liivin D-renkaista. S ukeltajan Maailman edellisessä numerossa käsiteltiin merkinantopoijua sukeltajan turvallisuutta lisäävänä välineenä
Kelalta narua sen verran, että poijun kanssa voidaan toimia. Kelaa pidetään koko ajan kädessä. Puoliavoin merkinantopoiju Merkinantopoiju otetaan esille taskusta vasemmalla kädellä. Kela on oikeassa kädessä. Oikea käsi irrottaa ja kiinnittää. Avattu poiju vasemmassa kädessä, kela oikeassa kädessä. Antti Vikman (kuvassa) on nuori sukeltaja, mutta perehtynyt merkinantopoijun käyttöön. Oikea käsi on valmiina ottamaan sen vastaan. Kun poiju on pinnassa ja narun purkautuminen kelalta on loppunut, lähtee sukeltaja nousemaan. Poiju pidetään edelleen irti sukeltajasta, katse pintaa kohden, että laukaiseminen on turvallista muiden sukeltajien kannalta. 77. Kun kelaus on loppu sukeltaja käyttää hakaa sulkemaan kelan. Poijun annetaan nousta pintaan. Puoliavoin poiju avataan. Sukeltaja saattaa poijun matkaan ja samalla hillitsee sen nousua kelalla. Näin kaikki pysyy selvänä eikä sotkeutumisen vaaraa ole. Poijun narun alku todetaan selväksi ja poiju itse vedetään täysin avoimeksi. Poijun naru on varmistettuna kelalla. Poijun narua sukeltaja kelaa takaisin kelalle käyttäen D-lenkistä irrottamaansa hakaa. Erityisesti on korostettava, että kaikki toiminnot tehdään sukeltajan edessä käsivarren mitan päässä. Varmistamiseen käytetään hakaa, joka irrottamisen jälkeen kiinnitetään liivin oikeanpuoleiseen D-renkaaseen. Poijuun päästetään ilmaa annostimen uloshengityspuolelta, siis jommastakummasta viiksestä
Kela on oikeassa kädessä. Poijun lähtiessä nousuun sukeltaja huolehtii sen noususta, eikä päästä poijua nousemaan hallitsemattomasti. Suljettu ja puhallettava merkinantopoiju Sakari Koskinen (kuvassa) korostaa, että turvallisuuden vuoksi kaikki toiminnat on tehtävä sukeltajan edessä, käsien päässä, ei sukeltajan alla. Sukeltaja on tietysti huolehtinut, että naru on kelalla valmiina purkautumaan, mutta se varmistetaan vielä ennen muita toimia. Kun poiju on pinnalla, narun juokseminen loppuu ja sukeltaja sulkee kelan. Lukitun kelan voi hetkeksi jättää riippumaan poijusta. Poijun täyttämiseen tarvitaan yksi voimakas puhallus. 78 Nousun alettua sukeltaja irrottaa kelaa lukitsevan haan ja kelaa rauhallisesti narua takaisin kelalle.. Poijun puhallusventtiili otetaan vasempaan käteen ja valmistaudutaan puhaltamaan. Poiju avataan kokonaisuudessaan sukeltajan edessä. Hakojen kiinnittäminen ja irrottaminen edellyttää tietoa niiden sijainnista
Pari viimeisimmistä on ollut Thaimaasta ja introsukellukselta. Valitettavasti huonot ovat tiedotusarvoltaan ja sukeltamisen turvallisuutta ajatellen tarpeellisempia kuin ne hyvät, joita tietysti on. Pinnan alla ja päällä Sukellusmatkailulla on kääntöpuolikin Hätä- tai vaaratilanteessa ilmoita: Sukellusmatkailu on lisääntynyt. Kunhan talous taas kääntyy nousuun matkailu ja sukellusmatkailijoiden määrät kasvavat. - - - . Ray Ives on ammattisukeltaja, joka 40 vuoden ajan on myös sukeltanut ”aarteita” Englannin rannikon vesistä. - nimesi (aluksesi nimi) ja yhteysmahdollisuudet - tapahtumapaikka mahdollisimman tarkasti - mitä on tapahtunut - onko loukkaantuneita tai ihmishenkiä vaarassa - mitä apua tarvitaan - ÄLÄ KATKAISE YHTEYTTÄ ennen kuin saat luvan Yleisimmät hätämerkit: - radiopuhelimella annettu viesti ''MAYDAY'' - punainen laskuvarjoraketti - SOS (. Seuraavat puhelinnumerot ovat sukeltajillekin tärkeitä: Meripelastuskeskus, Turku 0204 1001 Meripelastus-lohkokeskus, Helsinki 0204 1002 Meripelastus-lohkokeskus, Vaasa 0204 1003 Yleinen meripelastuksen hätänumero 0204 1000 Sisävesien avuntarvepyynnöt 112 Meripuolustusalueet Suomenlahti ja Saaristomeri 02 99 800 TYKS:n painekammio +358 (0) 2 313 1950 Medioxygen Oy 09-454 0544 Terveystalo Tampere, painekammio +358 (0 ) 50 46 56 302 Ikä ei ole este! Englantilainen Pat Fung tulee olemaan maailman vanhin sukelluskouluttaja. Turvallisuutesi vuoksi, ennen merimatkalle lähtöä: Luolasukeltajille uusi kohde Dominikaanisessa tasavallassa, Puerto Platassa on tehty uusi luolalöytö. Toisessa introsukellusta yrittänyt ei päässyt pinnan alle. Molemmissa kohteena ollut on saanut pahan raapun sieluunsa. Ensisijaisesti ei kyse ole hänen 75 vuoden iästään, vaan siitä, että hän on vasta nyt suorittamassa BSAC:n sukelluskouluttajakurssia. Luolasukelluksesta kiinnostuneille on uusi kohde, luola, joka on kilometrin pituinen ja syvyydeltään vain 25 metriä. .) valo- tai äänimerkkinä - punainen käsisoihtu - sivulle ojennettujen käsivarsien verkkainen ja jatkuva nostaminen ja laskeminen - keskeytymätön äänimerkki esimerkiksi sumutorvella Tunne vastuusi, käytä hätämerkkejä vain hätätilanteessa tai kun tarvitset apua! Museoita on moneksi Jos tulee lähiaikoina vierailleeksi Plymouthissa, kannattaa kysäistä paikalliselta taksilta ajoa Mr Ray Ivesin henkilökohtaiseen museoon. - tarkista aluksesi varustus ja merikelpoisuus - selvitä vallitseva säätila ja -ennuste - varmista polttoaineen riittävyys, varaa reservi - jätä reittisuunnitelmasi ja veneesi tuntomerkit omaisillesi tai tuttavalle - jos suunnitelmasi muuttuvat, älä unohda ilmoittaa muutoksesta - tarkista viestivälineiden toiminta, luotettava VHF-puhelin parantaa turvallisuuttasi Elämä on täynnä sattumuksia Yhdysvalloissa Kansasissa asuva sukelluskouluttaja Marc German sai puhelun tuttavaltaan, joka kertoi joutuneensa varkaiden uhriksi. Tuloksena painuminen kivenä seitsemään metriin, jossa onneksi pohja tuli vastaan. Syynä oli oikutteleva kone, jonka vuoksi kipparin oli palattava takaisin maihin. . Veneessä ollut kouluttaja auttoi avutonta painamalla jalallaan hänen päänsä veden alle. Tärkeitä puhelinnumeroita Ymmärtääkö hai auttavaa sukeltajaa. On sekä hyviä että huonoja. Marc oli itse pitämässä sukelluskurssin luentoa, kun hänelle soitettiin ja tarjottiin ostettavaksi eräänlaisia sukellusvälineitä. Seurailtuaan haita riittävästi ja voitettuaan todennäköisesti hain luottamuksen onnistui Matt Heat poistamaan haita kiusanneen koukun. Eräs viimeisimmistä maailmalla kiertäneestä uutisesta kertoo aloittelevasta sukelluspariskunnasta, jotka veneen kippari jätti merelle. Tasavallassa ymmärretään matkailun päälle, ja luolastosta uskotaan tulevan kiinnostuksen kohde maailman luolasukeltajille. Häneltä oli varastettu autostaan noin 10 000 dollarin edestä sukellusvarusteita. . 79. Kuvauksesta Marcille selvisi, ettei myyjä ollut lainkaan tietoinen, mitä oli myymässä ja että kyseessä oli hänen ystävältään varastetut sukellusvälineet. Toisessa introsukelluksen varannut sukeltaja pudotettiin painoineen tasapainotusliivi tyhjänä veneen perästä mereen. Sukeltaja ja kippari Matt Heat, joka on vuosien ajan tutkinut haiden elämää ja käyttäytymistä havaitsi eräällä sukelluksellaan hain suupielestä roikkuvan siiman, jonka toisessa päässä oleva koukku oli tukevasti hain suupielessä. . Kaikenlaisia matkatarinoita sukeltavilta matkailijoilta kuulee. Sukeltaminen olisi kiinnostanut, mutta saatu kokemus on tuottanut melkoisen kammon jo pelkästään vettä kohtaan sukeltamisesta puhumattakaan
Useimmat jäsenemme ovat kerran tulleet tutustumaan alukseemme ja sen hienoihin puitteisiin, mikä on saanut heidät liittymään jäseniksi, sanoo puheenjohtaja Tommi Kase. Jäsenetuihin kuuluvat muun. Vuonna 1970 kolmen harrastajan voimin perustetussa seurassa on jäseniä runsaat 80. Kalustona seuralla on Tavin lisäksi kaksi kumivenettä. – Jäsenmäärä ei välttämättä kovasti kasva, tavoitteena olemme pitäneet viisi-kymmenen uutta jäsentä vuosittain paikkaamaan seuratoiminnasta pois jääviä, yleensä sukellusharrastuksen lopettavia jäseniä. Nautic Club Urheilusukeltajat ry ei itse järjestä laitesukelluksen peruskursseja, mutta sen sijaan Tavilla seura on tehnyt sukellusreissuja jo 1980-luvulta lähtien miltei joka viikonloppu. Kerran kesässä seura on järjestänyt Saaristomerellä tai Ahvenanmaalla 1-2 viikon mittaisen sukellusleirin. Koska emme järjestä peruskursseja, seuraan liitytään usein hyvällä kalustolla tehtävien hyl80 kysukellusretkien takia. Nautic Clubiin liitytään usein seuran tekemien hylkysukellusmatkojen takia. Nautic Club tunnetaan Tavista ja sen varustuksesta Turkulaisseuralla ainakin Suomen komein tukialus T urkulaisen Nautic Clubin toiminnan ydin on ainakin Suomen komein sukellustukialus m/s Tavi. Kohteet ulkomerellä ovat vaativia kaluston suhteen
Seuran kurssitoiminta rajoittuu muutamiin jatkokursseihin, muun muassa nitrox-koulutusta seura järjestää aika ajoin. – Ensi vuoden alusta kokeilemme uutta käytäntöä, jossa ensimmäiselle retkelle Tavilla lähtevän on mahdollista liittyä helposti seuran jäseneksi maksamalla normaalin reissuhinnan lisäksi murtoosaan pienentyneen liittymismaksun. – Tavilla on nitrox-täyttöasema, jossa voimme tuottaa enintään 40-prosenttia happea sisältävää hengityskaasua. Vahvempia hapen seoksia saadaan aikaiseksi osapainetäytöllä eli vippaamalla. Meren ylitykset pitää siis ajoittaa suotuisaan aikaan Liittymismaksu putoaa murto-osaan Seuraan liittymismaksu on ollut korkeiden kaluston ylläpitokus81 Jäsenistön on hyvä oppia oikeaa kaasujen käsittelyä, jotta mitään vahinkoja ei pääsisi vaarallisen hapen kanssa tapahtumaan. Kerran aluksella on vierailtu myös Hiidenmaalla. Massiivisen kaluston ylläpito kuitenkin maksaa. Aluksen ylläpito tuntuu jäsenmaksuissa Nautic Club ei ole harrastajalle halvin seura. Aluksen ylläpitoon ja kunnostukseen voi hyvinkin kulua rahaa 10 000 euroa vuodessa. Aluksessa ei ole jäävahvistuksia, joten purjehduskausi alkaa jäiden lähdöstä ja jatkuu tyypillisesti pyhäinpäivän tienoille. Talvisin seuran sukeltajat käyvät kerran viikossa Impivaaran uimahallissa, jossa on yleinen sukellusharrastajille tarkoitettu vuoro. – Toimintamme on kaiken kaikkiaan aika kesäpainotteista, jotkut jäsenistämme harrastavat talvisin avantosukellusta. – Tavi irtoaa laiturista, jos reissuun lähtee vähintään 12 henkilöä. Tavi on 30 metrin pituuteen nähden kapeahko alus ja näin ollen saattaa avomerellä isossa sivuaallokossa olla tiedossa keinumista. muassa ilmaiset ilmatäytöt nitroxja osapainetäyttömahdollisuuksineen sekä jäsenhintaiset reissut ja sukellusluvat niin Saaristomeren suoja-alueille kuin Ahvenanmaallekin. Tavin toiminta-alue on koko Saaristomeri Hangosta Uuteenkaupunkiin. Loppukauden uusi jäsen voi nauttia eduista seuran jäsenenä. Pe-. Viimeksi seura järjesti gas blender -koulutuksen, jossa jäseniä opetettiin tekemään erilaisia kaasuseoksia. tannusten vuoksien perinteisesti melko korkea, minkä päälle on lisäksi ollut vuosittainen jäsenmaksu. – Jäsenistöltä on tullut kyselyitä uudesta Viron reissusta. Turkulaisen Nautic Club Urheilusukeltajat ry:n toiminnan ydin on kenties Pohjoismaiden komein sukellustukialus m/s Tavi
– Esimerkiksi keittiön puolelta löytyy liesi, uuni, iso sähkögrilli, astianpesukone, kolme jääkaappia, kaksi pakastinta ja mikroaaltouuni sekä messistä digi-tv ja kotiteatteri. Aluksella on 12/24/220/380V sähköjärjestelmä, joka mahdollistaa monia mukavuuksia. – Jollemme pääse hylylle etsimme hienoja luonnonmuodostelmia. Kasen mukaan ison aluksen kippareiksi on vaikea saada väkeä. Aluksessa on myös sähkösauna. Sukeltamista ajatellen perässä on hydraulisesti toimiva uimataso, pullojen täyttöön löytyy 200 sekä 300barin kompressorit, nitroxtäyttö ja vippausmahdollisuus. – EU:n myötä tuon kokoisen aluksen kipparoimiseen tarvittiin kotimaan liikenteen laivurin lupakirja, mikä tarkoitti opiskelua koulunpenkillä. – Seuran sukellusten eräänlainen pääteema on hylkyjen etsintä ja olemme ainakin meille seuralaisille joitakin uusia hylkyjä kaikulutoimella löytäneetkin. Jos kippari ehti olla merellä vuodessa kuukauden, hänellä olisi kestänyt 16 vuotta täyttää tuo vaatimus. Jos aika riittäisi, pitäisi talvet käyttää arkistojen tutkimiseen. Seura jotui asennuttamaan Taviin pääkoneet ja apukoneet, jotka olivat jo aluksen historian kolmannet koneet. Seura osti aluksen 1986 Merivartioston huutokaupasta. Kohteet valitaan sen mukaan, mihin sukeltajien taidot kulloinkin riittävät. Ainoa puute on jäävahvistuksen puuttuminen, joten jäissä aluksella ei voi kulkea. – Aluksena Tavi on merikelpoinen ja melko polttoainetaloudellinen. Seuran jäsen ikään kuin ostaa osakkuutta alukseen, koska kaikki seuran toiminta perustuu Taviin. Aivan uusia, kaikille tuntemattomia hylkyjä saattaisi hyvin siten löytyäkin. Kuukauden sai siis 30 päivästä merellä. Tommi Kasen vakiokohteisiin kuuluu Utö, jonka kirkkaita vesiä ja erityisesti Park Victoryn hylkyä ovat seuran jäsenet kolunneet ”jopa liiankin kanssa”. Sen lisäksi kipparilla piti olla 16 kuukauden kokemus mereltä. Tavi on seuran kolmas alus Ennen Tavia seuralla on ollut kaksikin tukialusta; Beulah-niminen 20-metrinen alumiinirunkoinen alus ja kalastajamallinen puualus Regu. – Onneksi vaatimukset yli 24-metristen huvialusten miehitykseen muuttuivat hiljattain, eikä kipparilta vaadita enää ammattipätevyyttä entiseen malliin eikä kansimiehiltä pätevyyskirjoja. Tavi on entinen Koskelo-luokan rannikkovartioalus. Esimerkiksi Ahvenanmaalla oleva Juno-hylky on yli 50 metrin syvyydessä, eikä sinne ole asiaa kokemattomilla. Periaatteena on, että matkoilla kaikki pääsevät sukeltamaan, vaikka osa hylyistä lepääkin kymmenien metrien syvyydessä. Aluksen ylläpitoon ja kunnostukseen voi hyvinkin kulua rahaa 10 000 euroa vuodessa, minkä päälle lankeaa noin viiden vuoden välein kallis telakointi. Isoa alusta ei kipparoida pelkällä saaristolaivurin kurssin opeilla. Scanian 250 hevosvoiman moottoreilla saavutetaan kymmenen solmun matkanopeus. Kansimiehiltäkin vaadittiin muun muassa ensiapu- ja alkusammutuskoulutus sekä merimieslääkärintodistus. Juhani Karvonen. Pääteemana on hylkyjen etsintä Seura hankki Taville viistokaikuluotaimen muutama vuosi sitten. Seurassa on Tommi Kasen lisäksi kaksi muuta kipparioikeuden 82 omaavaa jäsentä. – Tavi irtoaa laiturista, jos reissuun lähtee vähintään 12 henkilöä. Tilava konehuone toimii myös varusteiden kuivaustilana. Sen sijaan kapteenin vastuun ottaminen tuntuu hirvittävän aika monia. Kippareista ja kansimiehistä puutetta Trafin antaman miehitysäätöksen mukaan aluksella pitää olla aina kippari ja kaksi kansimiestä. Tällä hetkellä Tavissa on perusnavigointivarustuksen lisäksi muun muassa täysin kahdennetut, toisistaan riippumattomat elektroniset merikartat ja tutka lisänäyttöineen. Tavissa on seitsemän hyttiä, joihin mahtuu noin 20 sukeltajaa. Valtio oli poistanut aluksesta moottorit ja osan muustakin tekniikasta. – Nykyisin kippariksi kouluttautuminen ei sinänsä ole erityisen iso haaste. rimme kaikilta lähtijöiltä kiinteän reissumaksun, mikä kattaa retken kulut, lähinnä polttoaineen ja ruuan. Esimerkiksi Kökarista löytyy useita upeita vedenalaisia pystyseinämiä. Myös Ahvenanmaalla Kökarin vesillä on hyviä kohteita
Etenkin nuorison keskuudessa sukeltamisen – eksoottisen välinelajin – suosio lisääntyy vuosi vuodelta. Sukellusvälineiden esittely on lehden olennainen asiasisältö. Merkinantopoiju on tämän päivän uutta turvallisuutta Talvikauden sukellusmatkat Egyptiin peruu tettu Tilaa Sukeltajan Maailma kestotilaus 38 € /vuosi tai määräaikainen 42 € /6 nroa Internetissä: www.sukeltajanmaailma.fi Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimitse: 09-413 97 300 Oheisella palvelukortilla Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 38€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 42€ PALVELUKORTTI SUKELTAJAN Tilaan Sukeltajan Maailma-lehden maailma Kalaverkkoon uiva sukeltaja joutuu helposti paniikkiin ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ 5-2013 6,00 Jo neljä viidestä suorittaa peruskurssin ulkomailla Tiekorjaukset antavat työtä ammattisukeltajille Merkinantopoiju on tämän päivän uutta turvallisuutta Sukeltajantauti iski Maltan sukelluksella Liikuntavamma ei estä Harri Haapalan sukelluksia Talvikauden sukellusmatkat Egyptiin peruutettu &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. luokan postimerkki Karprint Oy maailma SUKELTAJAN 83 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.sukeltajanmaailma.fi tilaukset@karprint.fi Liikuntavamma ei estä Harri Haapalan sukelluksia Sukeltajantauti iski Maltan sukelluksella Noin 20.000 suomalaista harrastaa tätä nykyä sukeltamista. SUKELTAJAN maailma 5-2013 6,00 Kalaverkkoon uiva sukeltaja joutuu helposti paniikkiin Jo neljä viidestä suorittaa peruskurssin ulkomailla Tiekorjaukset antavat työtä ammattisukeltajille Sukeltajan Maailma on sukeltajan erikoislehti sukelluksen harrastajille. Sukeltajien kiehtovat extreme-kokemukset saavat nekin lehdessä runsaasti palstatilaa.. Suomalaiset sukeltajat hankkivat entistä runsaammin kokemuksia myös ulkomailta, kirkkaista ja lämpimistä merivesistä. Ja välineuutuudet ovat mukana jokaisessa numerossa! Sukeltamisen turvallisuus on käyttäytymisnormien hallintaa, osaamista ja säntillisyyttä. Se on korkeatasoinen sukelluslehti ulkomaisten esikuvien mukaan. Välineiden hallinta on erityisesti aloitteleville harrastajille vaikeaa, tässä Sukeltajan Maailma on harrastajan tukena. Asiantunteva Sukeltajan Maailma kertoo perusteellisesti sekä kotimaisista että ulkomaisista sukelluskohteista. Sukeltajan tautia ei tarvitse kokea, kun toimii ohjeiden mukaan. Turvallisuus on tärkeä Sukeltajan Maailma -lehden aihealue
Kampanja koskee malleja Suunto DX, D9tx, D6i, D4i, Vyper Air ja HelO2. Ennen sukellusta sinun tarvitsee vain parittaa lähetin tietokoneesi kanssa ja olet valmis sukeltamaan. SAAT LÄHETTIMEN KAUPAN PÄÄLLE. Lähettimen LED -valo kertoo laitteen olevan päällä ja valmis lähettämään dataa. OSTA SUUNNON ILMAINTEGROITU TIETOKONE. Kysy lisää kampanjasta lähimmältä jälleenmyyjtäsi! Lisätietoa osoitteesta www.ursuit.com.. - 31.12.2013 (tai niin kauan kuin varastoa riittää). Hemmottele itseäsi tai läheistäsi uudella Suunnon tietokoneella ja saat langattoman säiliöpainelähettimen kaupan päälle. Kampanja on voimassa 1.11. Lähetin on yhteensopiva kaikkien Suunnin ilmaintegroitujen tietokoneiden kanssa (DX, D9tx, D6i, D4i, D9, Vyper Air ja HelO2 ). Suunnon säiliöpainelähetin kertoo sinulle jäljelläolevan säiliöpaineen ja ilma-ajan yhdellä vilkaisulla. JOULU LÄHESTYY. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ KYLLÄSTYNYT TAKERTUVIIN LETKUIHIN