Uuteen kunnanhallitukseen kuuluvat keskustasta Hannu Auvinen, Eetu Nissinen, Johanna Parkkinen ja Markku Päykkönen. Väki on vähentynyt vuoden alusta 30 hengellä, mikä on hieman vähemmän kuin muutamina viime vuosina. Edelleen keskusta esittää, että neljän kunnan yhteiseen maaseutulautakuntaan valittaisiin Esko Kämäräinen ja Helka Reinikainen. Poissaolevaa väestöä, sisältyy jäsenmäärään, on 58 henkeä. Puolueella on 11 valtuutettua 21:stä. Väen väheminen hidastui Sulkavalla oli marraskuun 2012 lopussa 2846 asukasta. Haudan lepoon saatettiin 34 henkeä, miehiä 19 ja naisia 15. Toiseksi eniten menetti Heinävesi, 2,2 prosenttia ja 86 henkeä. Kaijpaa I Pp en 7 Ka 444 puolella 14 analkas Tolla puolilla / Uusi valtuustokausi tuo muutoksia Hallitus uusiutuu lähes täysin Kalle Keränen Puolueet ovat alustavasti sopineet —tärkeimmistä paikkajaoista alkavalle valtuustokaudelle 201316. Lopullisesti ja virallisesti luottamushenkilöpaikat jaetaan uuden kunnanvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa, joka pidetään perjantaina 18.1.2013. Kuntaan muutti 84 asukasta ja täältä lähti 94 henkeä. Esitysten mukaan kunnanhallitus uusiutuu kahta vaille kokonaan. Demareista peruspalvelulautakuntaan ovat ehdolla Vesa Ahonen ja Eeva Lyytinen. Kuntavaaleissa keskusta = säilytti — valta-asemansa — Sulkavalla aivan samana kuin kaudella 200912. Muutos kertyi enimmäkseen niin sanotusta luonnollisesta väestönmuutoksesta, eli syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta, mikä oli -800. Sulkavan Palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi on ehdolla keskustasta Tapio Hintsanen ja hallituksen jäseniksi puoluekaverit Hannele Björn ja Kari Partanen. Tarkastuslautakunnan — puheenjohtajaksi on ehdolla Vesa Virta (kesk.) ja varapuheenjohtajaksi Sirpa Nokelainen (Sdp). He vaihtavat paikkoja kahden vuoden jälkeen. Avioliittoja purkautui seitsemän.. — Vaalimatematiikan ja yleisen sulkavalaisen käytännön mukaisesti vain kokoomus saa hallituspaikan keskustan ja demareiden lisäksi. Mainitut valinnat ovat keskustan kunnallisjärjestön ja Sulkavan Työväenyhdistyksen tekemiä esityksiä. Peruspalvelulautakunnan — puheenjohtajana jatkaa keskustan Esa Repo ja jäseniksi ovat ehdolla puoluekaverit Jari Parkkinen ja Janne Tarima. Sdp:n hallituspaikat menevät Ari Partaselle ja Hilkka Virtaselle. Kenoa ja Lottoa! KAUPPIAS HOITAA HOMMAN heikki.kolehmainen k-market.com il AA Ae Oe i i i lkv iät hi n AA APPELSIINIT Espanja vä n n n nää s i e nn a TOMAATTI TT 59 D 949 kg WILJAMI Sulkava p. Seurakuntaan muutti 71 henkeä ja täältä lähti pois 87 henkeä. Seurakunnan väestö väheni 45 hengellä Sulkavan seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2012 lopussa 2534 henkeä. Tarjoukset voimassa to-la PALVELUSTA Tuoreet Ovaskalan MUIKUT == Juhla Mokka > Ilman K-Plussa-korttia 3,63 pkt PALVELUSTA Porsaan KASLER 30, mas RA AR AR VR AE ER RR i nia iii tt i OMASTA PAISTOUUNISTA KAURAVARRAS Alko palvelee ma-to11.30-17.00, pe 9-20, la 9-16 Katso tarjoukset myös K-Market tarjouslehdestä! Meillä voit pelata Veikkaus-pelejä, esim. Etelä-Savon väestön kokonaismuutos oli marraskuun lopussa miinuksella 960 henkeä. Ratkaisu on uutta sulkavalaisessa kunnalliselämässä. KD-ryhmä ja Perussuomalaiset joutuvat tyytymään jäljelle jääviin muihin paikkoihin. Suunta on sama koko Etelä-Savossa. Täällä on näet valittu lähes aina valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtuuston I varapuheenjohtajaksi esitetään Lasse Partasta (kesk.) ja II varapuheenjohtajaksi Vesa Ahosta (Sdp). Näillä valtuustopaikoilla on sitten voimasuhteiden mukaan jaettu luottamushenkilöpaikkoja kunnanhallituksessa ja lautakunnissa sekä muissa kuntaan liittyvissä päätöksentekoelimissä. Johanna Parkkinen ja Eetu Nissinen ovat uusia jäseniä kunnanhallituksessa. Kokonaisnettomuutto oli maakunnassa 160 henkeä tappiolla. Avioliittoja solmittiin vuoden aikana neljä, joista yksi siviilivihkiminen. Seuraavaksi suurin puolue on Sdp, jolla on viisi valtuutettua. Ainoastaan Markku Päykkönen ja Hannu Auvinen olivat mukana aiemmassa, nyt tammikuun 2013 alussa toimintansa päättävässä kunnanhallituksessa. Keskustasta kolmen kunnan yhteiseen ympäristölautakuntaan ovat ehdolla Sanna Reponen ja Heikki Joskitt. Toistaiseksi Kristillisdemokraatit ja kokoomus eivät ole kertoneet valinnoistaan. Valtuuston I varapuheenjohtaja on Lasse Partanen (kesk.) ja II varapuheenjohtaja Vesa Ahonen (Sdp). Siellä kokonaismuutos oli 2,4 prosenttia eli väki väheni 38 hengellä. Sulkavalla syntyi 14 lasta ja haudan lepoon siunattiin 39 henkeä. Vähennystä = edelliseen vuoteen on 45 henkeä. 015 471203 Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 elon asiakkaan vs6arlilosla. Savonlinnan seutukunnan kunnista Enonkoski menetti eniten väkeä. Seurakunnan = jäseneksi | liittyi kaksi henkilöä. Seurakuntaan syntyi 12 lasta, neljä poikaa ja kahdeksan tyttöä. Sulkavan Työväenyhdistys on valinnut Sdp.n edustajiksi hallitukseen Hilkka Virtasen ja Ari Partasen, jota esitetään myös hallituksen varapuheenjohtajaksi. Palvelujen hallituksen varapuheenjohtajaksi esitetään Kalevi Puustista (Sdp). Konkarit vahvoilla Keskusta on valinnut valtuuston puheenjohtajaksi Kaisa Rallin ja kunnanhallituksen puheenjohtajaksi Hannu Auvisen. Etelä-Savon kunnista vain Mikkeli kirjasi plussaa kokonaismuutossa 78 hengen lisäyksellä. Esimerkiksi keskusta pitää edelleen molemmat puheenjohtajan — paikkansa: valtuustoa johtaa Kaisa Ralli ja hallitusta Hannu Auvinen. Sitten tulee Kokoomus kolmella ja lopuksi KD ja Perussuomalaiset, joilla molemmilla on yksi valtuutettu. Luku on parempi kuin viime vuonna samaan aikaan (-193). Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana jatkanee Pentti Räisänen (Sdp). Seurakunnasta erosi 13 henkeä, miehiä kahdeksan ja naisia viisi
Kasteeseen liittyy myös sukupolvien ketju, jonka olen kunnolla ymmärtänyt vasta kun itse olen tullut äidiksi. Niin suuri, että se voi pelottaa ja tuntua liiankin painavalta kantaa. Ilmoittautuminen alkaa klo 8.30 ent. Uudet ja entiset jäsenet tervetuloa! Valmistuneita Tuomo Tiimonen on valmistunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta — diplomi-insinööriksi 31.12.2012. Se oli välillä hätäistä ja jopa epätoivoista, varsinkin nuorilla. Lämpimät onnittelut Tuomolle! EN JUHLI! Toini Summanen Tapahtumahistorian ennätys b Teimme vanhanaikaiset ja otimme sukunimeksemme tilamme nimen Riikka, Jarkko ja Helka Kaartilanmäki ko (entiset Vierikko : bv & Väisänen) Lue nimen tarina www. Jäsenmaksun voi suorittaa kerhossa. Mietelause Työ ja rakkaus [ ne ovat kaiken perusta. Sulkavan Eläkeläisystävät: Ystäväkerho alkaa keskiviikkona 16.1.2013 klo 12.00 vanhalla kunnantalolla. Turinatupa OP:n alakerrassa. Tuntuu turvallisemmalta laskea lapsensa maailmaan, kun on kasteessa luovuttanut hänet Jumalan käsiin. Pakkasraja -15 ” Eläkeliiton Sulkavan yhdistys: Yhdistys toivottaa kaikille hyvää alkanutta vuotta. Ei, vaikka pitkiä päiviä tekivätkin. Ilmoittautumisia otetaan vastaan aina tapahtumaan asti, joten luku tulee vielä vanhaan tapaan selkeästi nousemaan. Kaikki pienveneet soutavat viime kesän tavoin 60 km lauantaina ja samassa yhteydessä ratkotaan pitkän matkan SM-mitalien kohtalo. Se postitetaan tammi-helmikuussa 8 000:lle tapahtumaan aikaisemmin osallistuneelle. Tietysti ovat myös omanlaisensa instituutiot, kuten pappilat ja poliisitalot ja pankit. Kyseessä on tapahtumahistorian ennätys, sillä koskaan aikaisemmin ei ole toteutettu joulukuun viimeiseen päivään asti päättyvää halvinta osanottomaksuporrastusta. Eläkkeensaajat: Kerhotyö alkaa ti 15.1. Itse meidät ilollasi täytä. Saan luottaa siihen, että taivaan Isä on kärsivällisempi ja rakastavampi kuin minä. Lauluryhmä klo 10.30 alkaen. Tervetuloa yhteiseen tilaisuuteen. Kyseinen lenkki on tuttu ns. toukokuuta ja 14. Esitteestä tulee myös sähköinen versio Suursoutujen ja Sulkavan kunnan internetsivuille. Kirkkoveneiden pitkän matkan SM-mitalit jaetaan niinikään tuttuun tapaan lauantain yösoudun yhteydessä miesten ja naisten sarjoissa sekä sekasarjassa. Yleensä ensimmäiset ilmoittautumiset ovat tulleet helmi-maaliskuussa. 25.1. Järjestäjät eivät ole vielä asettaneet virallista osanottajamäärätavoitetta, mutta tärkeimpänä yksityiskohtana on pysäyttää laskusuhdanne. klo 13.00. Historiaa on monenlaista: on sukuja, henkilöitä, tapahtumia, pitäjiä, järjestöjä ja erilaisia laitoksia, kuten kouluja ja vanhainkoteja. Sen vuoksi mukana on toistamiseen myös lyhyempiä matkavaihtoja, Kauppinen sanoo. Paljon enemmän kuin ymmärrämme, taivaan Isä, kasteessamme annoit. Viime — vuonna — Suursoutuihin osallistui 5 828 soutajaa ja melojaa yhteensä 15 eri maasta. Olemme pyrkineet huomioimaan osallistujien muuttuvat tarpeet. Ystäviä ja seurustelukumppaneita ei kerta kaikkiaan ole. He elivät rauhallisesti; mutta ilmeisen onnellisesti. Armon valo jää, kun kaikki sammuu. Huoli lapsesta ja hänen hyvinvoinnistaan on suuri. He tekivät erittäin perusteelliset Sulkavan historia | ja II -teokset jo kymmenisen vuotta sitten. NUUTTI * HYVÄ TUOMAS JOULUN TUOPI, PAHA NUUTTI POIS VIEPI".. Virressä 217 sanotaan: Läpi elämän ja kuolemankin lupauksen kaste meidät kantaa. Otetaan rauhallisesti. Ohjelmaan on otettu takaisin lauantaina klo 8.00 Hakovirralta lähtevä kirkkovenesoutu. Lapseen alkaa tutustumaan ja miettii millä nimellä häntä jatkossa kutsutaan sekä mitä hänen elämänsä mahtaa tuoda tullessaan. Retkisoutuun ei ole tehty muutoksia. Kaste on upea Jumalan lahja ja armon väline. Niiden kaikkien taustoilta löytyy erittäin mielenkiintoisia henkilöitä, tapauksia ja tarinoita. kesäkuuta. Tapahtumat Eläkeläisystävät: — Eläkeläisten yleiset pilkkikisat Kaipolanlahdella to 17.1.2013 klo 10-14, siirtymät 15 ja 30 min. Hänellä on enemmän aikaa ja Hän on läsnä myös lapsen kasvaessa ja lähtiessä yhä kauemmaksi maailmaan. Uutena lyhyenä matkana järjestetään tapahtumaviikonlopun perjantaina neljän kilometrin mittainen soutu/melonta soutustadionilta pienveneille, erikoisveneille, kanooteille ja kajakeille. a Sulkavan Martat: HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA! 13.1.2013 Sanajumalanpalvelus seurakuntatalossa klo 10, samassa yhteydessä kastemekon lahjoittaminen seurakunnalle. Tilaisuuksia yhteiseen vapaa-ajanviettoon oli paljon vähemmän, mutta se oli toisenlaista — vahvaa ja ainutlaatuista — juuri harvoin kohdalle sattuneiden tilaisuuksien vuoksi. Laulukerho kokoontuu klo 11. 19:7. Aik. Kaipolan koulu. Suursoutujen ja Sulkavan kunnan yhteinen 36-sivuinen esite (painos 16 000 kpl) ilmestyy tuttuun tapaan alkuvuodesta 2013. Hänet on liitetty osaksi suurta Jumalan seurakuntaa. klo 13.00. Kaste on, ainakin minulle, ollut tilaisuus, jossa olen saanut jakaa huoleni ja huolenpidon Jumalan kanssa. Päätimme kokeilla nyt tällaista vaihtoehtoa ja olemme tulokseen erittäin tyytyväisiä, luonnehtii Suursoutujen piäsoutaja Erkki Kauppinen. Sulkavalaiset tuntevat pitäjän historian erinomaisesti, kiitos kahden tohtorismiehen, Paavo Seppäsen ja Hannu Soikkasen. Parhaimmin historia jää mieliin juuri värikkäiden juttujen avulla. Onneksi yhä näkee kahvilla ja kylillä ihmisiä, jotka eivät hosu eivätkä hätäile. Samalla reitillä toteutetaan edelleen myös kirkkoveneiden haastesoutu, jonka järjestämisestä vastaa LC Sulkava yhteistyössä Suursoutujen kanssa. Lisätietoja: www.suursoudut.fi 13.1. Kukapa ei muistaisi hyvää juttua tansseista, talkoista tai iltamista. Vastaavia teoksia ei lähellekään kaikista pitäjistä löydy. kaartilanmaki.com taman 001 NN Suursoutuihin jo 824 ilmoittautunutta 46. Miten riippuvainen vauva onkaan huoltajistaan. Sulkavalaiset tuntevat kotikuntansa ja -kylänsä myös tarinoitten kautta. Sen lisäksi ohjelmaan jää viime kesänä ensimmäistä kertaa järjestetty 70 km:n kirkkovenesoutu, joka alkaa entiseen tapaan lauantaina klo 9.00 soutustadionilta. Osalla se voi olla tänäkin päivänä vaivalloista, koska ikäluokat ovat niin pieniä. Molemmat kirkkoveneiden yösoudut järjestetään edelleen ja ne lähtevät sekä perjantaina että lauantaina Hakovirralta klo 16.00. Hakovirran kaksikymppiä on toisena lyhyempänä matkana edelleen ohjelmassa sunnuntaina. Minulle on tärkeä tietää että myös omat vanhempani ovat aikoinaan luovuttaneet minut Jumalan armon varaan ja heidän vanhempansa heidät. Palauta vapaaehtoistyönkortit ja kuntokortit:Kuoro kokoontuu 21.1. Tervetuloa aloittamaan kerhotoimintaa Päiväkeskukseen maanantaina 14.1. Martat tarjoavat kirkkokahvin. Sulkavan Suursoutuihin (11.-14.7.2013) oli ilmoittautunut viime vuoden loppuun mennessä yhteensä 824 soutajaa ja melojaa. Ennen ihmiset seurustelivat keskenään ajallisesti vähemmän, mutta syvemmin ja perusteellisemmin. Kiire kun on usein itsetehtyä ja usein vielä oman tärkeyden ja erinomaisuuden korostamista. Suora yhteys oli paras yhteys, koska muita ei ollut. Osanottomaksuissa noudatetaan vuodenvaihteeseen päättyneen ensimmäisen hintatason jälkeen entistä linjaa: seuraavat porrastukset ovat 31. Tuo mukaan omaa ohjelmaa. Otetaan vastaan myös jäsenmaksuja 10 €. Taru Päivän kierto Aurinko nousi tänään 9.32 ja laskee 15.18. Ilman niitä syntyy neuroosi. kirkkoveneiden haastesoudusta ja reitin lähtö sekä maali sijaitsevat samassa paikassa. Theodore Reik Nimipäiviä Tänään torstaina Nyyrikki, perjantaina Kari, Karri, lauantaina Toini, sunnuntaina Nuutti, maanantaina Sakari, Saku, tiistaina Solja, keskiviikkona Ilmari, Ilmo. klo 11.45. He eivät jääneet tietokoneen, puhelimen tai nettiyhteyden varaan. Päivän sana Herra, meidän Jumalamme, ei suvaitse vääryyttä, puolueellisuutta eikä lahjusten ottoa. 2 10.1.2013 N:o 1 SULKAVA SULKAVA Seurustelua ja olemista Historiaa kannattaa tuntea — tavalla tai toisella. klo 12. Tervetuloa mukaan vanhat ja uudet jäsenet. 10.1.2013 Kasteen lahja Viikon sana Kun on saanut lapsen, häntä ihailee ja katselee paljon. Sen tietävät välkymmät henkilöt opettamatta ja me muut vasta pitkällisen opiskelun jälkeen. 2. He eivät juosseet maallisen mammonan perässä tuli hännän alla. Vuosikymmeniä sitten aikuisilla oli aikaa tarinointiin ja kuulumisten vaihtamiseen. Suursoutujen huippuvuodet osuivat 2000-luvun alkuun, jolloin soutajia oli yli 10 000
— Yksi pieni saavutus yhteistyön pohjalta on se, että lukiolaiset kirjoittivat yhden sivun jutun tulevaan Suursoutujen ja kunnan esitteeseen. Sulkavan kunnan korkeimmalta virkajohdolta kiitosta saaneen Rajupusu Leaderin toiminnanjohtaja Ilpo Lehtinen ei nuku, vaan välttelee salamaa. Hyviä hankkeita Sivistystoimen osalta koululla on vuonna 2013 kerhotoiminnan kehittämishanke, johon kunta sijoittaa 6.000 ja saa valtiolta 18.000 euroa. — Tärkeimmät hankkeet ovat niitä, joiden avulla pyritään saamaan kuntaan uusia yrityksiä, sekä tukemaan jo olemassa olevia. — Sosiaalitoimen hankkeisiin ei juuri rahaa ole varattu. Myös kunnan yhteismarkkinointi Soutujen kanssa on tärkeää, tarkoituksena on tietenkin saada kuntaan kävijöitä tai jopa asukkaita, olkoon he sitten vakituisia tai kesäasukkaita, sanoo kunnanjohtaja Tanja Matikainen. Hienoa! Mutta toistaiseksi ei ole perustettu ainuttakaan kalastusmatkailuyritystä, vaikka jalokaloja nousee Sulkavan vesiltä. — Syynä on erityisesti Sosterin tilanne ja jatkuvasti nousevat kustannukset, sekä valtion leikkaukset niin valtionosuuksiin kuin veropohjaan. Hän toivoo myös vuodesta 2013 vilkasta. Lisäksi tietysti omat työyhteisölliset kehittämiskuviot jatkuvat työkokouksina, kertoo sosiaalijohtaja Sanna Hämäläinen. Tarkasti laskettuna 13 uutta yritystä perustettiin joulukuun 2011 ja marraskuun 2012 lopun välillä. — Sosiaalipuolelle hankkeet sopivat melko huonosti, koska pienessä kunnassa ei ole liikenevää aikaa osallistua hanketyöhön, joka ei tuota lisäarvoa omalle työlle. — Hyvältä näyttää, jokaisena näinä vuotena lopettaneiden määrä on ollut pienempi kuin aloittaneiden, joten plussalla mennään, sanoo toimistosihteeri Maisa Kokki. Vuonna 2009 perustettiin 13 yritystä ja niistä nuorten yrittäjien oli neljä. Viime vuosina nuoret yrittäjät on palkittu aina vuoden viimeisessä tai toiseksi viimeisessä valtuuston kokouksessa. Tammi-elokuussa 2012 Sulkavalle perustetuista yrityksistä viisi on käyttänyt Uusyrityskeskus Wäläkkyn palveluita. Sulkavalle on vuosien 20072011 aikana perustettu yhteensä 58 yritystä. päivänä 2012 Sulkava oli ja on monessa mukana Erilaisia projekteja riittää Kalle Keränen Sulkavan kunta rahoittaa kymmenillä tuhansilla euroilla erilaisia hankkeita ja projekteja, joista suurin osa on elinkeinotoimeen liittyviä. Tällä hetkellä tilanne on se, että rahamäärää ei varmaankaan voida kasvattaa. Vuonna 2012 perustetuissa yrityksissä toimialoina on autokorjaamo, asuin ja muiden rakennusten rakentamisyritys, kahvila, muotoilu, muu urheilutoiminta ja puunkorjuu. missä aluekoulutuksissa. SULKAVA Torstaina tammikuun 10. — Elinkeinotoimi on tiivistänyt yhteistyötään lukion kanssa viime vuonna. — Elinkeinotoimi pyrkii edistämään yritystoimintaa monin tavoin. — Koulupuolella hankkeet ovat olleet todella hyvä lisä ja niillä on pystytty toteuttamaan esimerkiksi koulutuksia ja laitehankintoja, jotka eivät olisi olleet muuten mahdollisia, kertoo hallintojohtaja Jussi Stoor.. — Kaste on kansallinen sosiaalija terveysohjelma, jonka hankkeisiin käytännössä ei enää pieni kunta saa yksin rahaa, vaan täytyy olla isäntäkunta tai kuntien yhteinen, lähes maakunnallinen kuvio, omana ei ole mahdollista saada, selvittää Sanna Hämäläinen. Kunnan elinkeinotoimesta löytyy vuodelta 2012 yhteensä kymmenkunta hanketta, joihin Sulkavan kunta on sijoittanut yhteensä reilut 30.000 euroa. — Muita ei ole käynnissä varsinaisina hankkeina, mutta käymme kyllä soveltuvasti edelleen esimerkiksi KASTE-hankkeiden järjestäUusia yrityksiä perustetaan koko ajan Sulkavalle 13 uutta yritystä Vuosi 2012 oli sulkavalaisittain antoisa. Esite ilmestyy nyt tammikuussa, kertoo Heidi Hänninen. — Saamme kuitenkin kaikki Kaste-hankkeiden raportit alueelta, ja niissä on usein meillekin hyödyllistä esimerkiksi lomakekäytäntöjä lastensuojelussa ja perhetyössä sekä vammaispalvelujen asumispalveluissa on otettu käyttöön tätä kautta. Suurimpia näistä ovat Rajupusu Leader 23.830 eurolla ja Uusyrityskeskus Wäläkky 5.000 eurolla. Tästä huolimatta pyrimme pitämään määrärahat entisen suuruisina, toteaa kunnanjohtaja Tanja Matikainen. Loppuvuoden tietoja ei vielä ole. — Valitettavasti näkyy myös työn sisällön kehittämisessä, jos yhteistyötä ei tehdä. Jutussa kerrotaan nuorten silmin, mitä Sulkavalla voi tehdä. Projekteja nämäkin, mutta ei hallinnollisesti näin toteutettu, sanoo Sanna Hämäläinen. Samalla kun juttu markkinoi Sulkavaa se markkinoi myös Sulkavan lukiota. Rajupusu Leaderin kautta kuluvalla ohjelmakaudella eli vuodesta 2007 alkaen Sulkavalle on puollettu 20 hanketta, joiden avustussumma on yhteensä yli 420.00 euroa. — Hankkeet ovat tärkeitä, ja niihin pyritään jatkossakin varaamaan varat entisen suuruisina. Molemmat saavat myös kiitosta niin virkamiehiltä kuin aloittaneilta yrityksiltä. — Nämä tapaamiset jatkuvat kuluvana vuonna. — Päättyneitä hankkeita ovat muun muassa Tehostetun ja erityisen tuen -hanke sekä tietoja viestintätekniikan Mobiles-hanke. — Olemme myös Iso:n eli ItäSuomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnassa ja tiedotuksessa mukana. Kunnanjohtaja Tanja Matikainen haluaa, että jatkossakin määrärahat riittävät elinkeinojen kehittämiseen ja tärkeisiin hankkeisiin. Hän muistuttaa, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyönä on meneillään kaikenlaisia ikääntyvien liikuntaan ja ennaltaehkäisyyn liittyviä toimintamuotoja, jotka sinänsä eivät saa hankerahoitusta. — Viime vuonna maksoimme Työllistämishankkeesta — väkimäärän suhteessa noin 2.500 euroa, nyt siis tänä vuonna noin puolet. Vuonna 2010 perustettiin seitsemän uutta yritystä, joista nuorten perustamia oli kaksi. Laskennallisesti vuoteen sisältyvät 13 uuden ja peräti kuuden nuoren yrittäjän perustamat yritykset ovat suuri määrä. Lisäksi on kaksi parturikampaamoa, maatilamatkailua, metallien työstöä, kaksi vakuutusasiamiestä ja yksi rakennuspaikan valmistelua tekevä yritys. — Tässä yritysasiamiehellä on iso rooli, kuten myös uusien asukkaiden houkuttelemisessa kuntaan nimenomaan yrityksen perustamisen kautta. Sosiaalitoimella vähän hankkeita — Sosiaalitointa kehitetään yleiissa NUKKUVATKO MUUT. Lisäksi alueellisia hankkeita on toteutettu 20 kappaletta, joiden yhteistukisumma on yli 1.500.000 euroa. Myös Uusyrityskeskus Wäläkky saa kiitokset napakasta toiminnastaan. Ikäihmisten Kastehanke loppui juuri ja nyt kevääseen olemme vielä Kanavatyöllistämishankkeessa mukana eli kesäkuun loppuun. Näistä 36 yritystä on ollut Uusyrityskeskus Wäläkkyn asiakkaina. Tietoa täytyy vain kerätä sieltä täältä ajan tasalla pysyäkseen. Esimerkiksi uusia yrityksiä perustettiin 13 ja peräti kuusi niistä oli nuoren eli alle 35-vuotiaan perustama. Mainitut summat ovat nimenomaan kuntaosuuksia. Yritysasiamies Heidi Hänninen pitää Rajupusu Leaderia ja Uusyrityskeskus Wäläkkyä tärkeimpinä. Esimeriksi edellisenä vuonna — saman laskutavan mukaan — perustettiin 12 yritystä, joista nuorina yrittäjinä palkittiin kaksi. Leader ja Wäläkky tärkeimmät — Tärkeimmiksi hankkeiksi elinkeinotoimen kohdalla nostaisin Rajupusu Leader ry:n toiminnan sekä Uusyrityskeskuksen palvelut, sanoo yritysasiamies Heidi Hänninen. sesti kansallisen ohjelman mukaisesti, ei kuitenkaan hankkeistettuna tällä hetkellä. Ne saavat eniten tuloksia aikaan. Uusia yrityksiä tulee. HIENOJA YRITYKSIÄ. — Näyttää siltä, että nuoret olisivat halukkaita jäämään omalle paikkakunnalle ja kun mahdollisuus on, niin perustavat oman yrityksen ja työllistävät itsensä, toteaa Maisa. Pitkään aikaan ei ole aloittanut näin paljon nuoria yrittäjiä. Siitä konkreettisena esimerkkinä on säännölliset tapaamiset, missä paikalla on ollut toimijoita lukiolta, yrittäjäyhdistyksestä, Suursouduista ja elinkeinotoimesta. Yritykset ovat eri aloilta — autokorjaamosta — vakuutustoimintaan, parturoinnista maatilamatkailuun. Laskentatapa on kunnassa tällainen siksi, että kunta ennättää hankkia ja luovuttaa nuorille yrittäjille tulevat kannustuspalkkiot. Sen lisäksi elinkeinotoimen alaisuuteen kuuluu myös kuntamarkkinointi. Perustettujen yritysten lisäksi Wäläkky neuvoo myös jo alkaneita nuoria yrityksiä
— Olen Sulkavan killan vetäjä ja osallistun myös Puumalan killan toimintaan. Heinäpellollakin käsityö oli mukana, kun kapiopitsejä virkattiin, kertoo Juvalla syntynyt ja juvalaisena pysynyt Kaija kertoo. — Nyt nuoria on mukana etupäässä lyhytkursseilla. — Minulla on ollut näitä ihania kannustajia elämässä kuten Hannele, Kaisa ja Sakari. — Työni kuva muuttui. Liikuntaa on saatu opiston ohjelmaan viime vuosina todella paljon. Hienon 22 vuoden työuran, sitä aikaa en unohda koskaan, se kulkee aina mukanani, toteaa Kaija. Edeltäjänsä Hannele Kataisen ja opiston silloisen johtajan Kaisa Leppäsen kannustamana Kaija haki ja sai auskultointiin opetusministeriöstä eri vapauden auskultointiin ja hankki näin myös muodollisen pätevyyden opettajantyöhön. Nuoria kädentaitajia koulutetaan nyt kolmatta vuotta lasten käsityöja taidekurssilla, ehkä sieltä aukeaa uusi kädentaitajien sukupolvi. Tunnelma on kuitenkin lämmin, kun mitä ilmeisimmin kaksi samanhenkistä käsityöihmistä kohtaa toisensa. Vuoden alusta alkoivat rennommat eläkeläisen päivät. SULKAVA a ”Sen, minkä kuulet — ui Sen minkä näet — muist Sen minkä koet — kulke Halusin tehdä tilkkupeiton. Opistolaisyhdistyksen kirpparit, myyjäiset, arpajaiset ja kahvitukset ovat korvaamaton aarre opiston toiminnalle. ”Ihanaa aikaa Sulkavalla” Kaija Huhtinen lähti eläkepäiville Pirjo Partanen Ihanaa aikaa sanoo Kaija Huhtinen Sulkavalla viettäneensä. — Sulkavan kansalaisopiston siirryttyä seutuopisto RaJuPuSu-opistoon 2004 minut nostettiin seuraavalle askelmalle, eli kädentaitojen suunnittelijaopettajan virkaan sekä Sulkavan = aluevastaavaksi. — Parhaimmillaan minulla oli Juvalla viisi kansallispukukurssia ja sinä vuonna Juvalla valmistui 56 kansallispukua. 4 10.1.2013 N:o 1 Kansalaisopiston tiloissa on joulun jälkeisenä päivänä koleaa. Mie vaan teen. Olimme välittömästi samalla aaltopituudella. — Vuosien aikana olen yrittänyt omalta osaltani työllistää alueella asuvia ammattitaitoisia tuntiopettajia niin sanotusti. Eikä Kaija hylkää Sulkavaakaan eikä kaikkia ihania ihmisiä täällä. Kaija tiesi kokeneena käsity nattaa aloittaa, kun käsityökäi Tilkkupeittoa en ole tehnyt hin on säilynyt. RaJuPuSu-opiston käsitöiden suunnittelijaopettaja ja Sulkavan toimipisteen aluevastaava Kaija Huhtinen oli päättämässä 22 vuoden pestiä Sulkavalla ja siivoili vielä viime töikseen laatikoita. Vaihtolämpöinen paikka, toteaa Kaija Huhtinen tutussa työpaikassa. silloin ollut, ilmoittikin sopivi ne. — Kun tapasin Merjan ja tutustuin häneen, olen ollut niin luottavainen ja vapautunut. Vapautumisen tunteen Kaija koki tutustuessaan työnsä jatkajaan. Tuntuu hyvältä jättää työt osaaviin käsiin, Kaija antaa tunnustusta saappaisiinsa vuoden alussa astuneelle Merja Heikkiselle. 1980-luvulla tehtiin palaja parkkinahkatöitä. — Sil' tiel' tääl olen viel, olen usein sanonut. Kursseille on tultu kunnan rajojen ulkopuolelta matkojen päästä. Tuntiopettajat ovat Kaijan mielestä opiston voimavara, joita ilman ei olisi opistoa. — Olen tässä vuosien varrella vakavien sairastamisienkin yhteydessä huomannut, että kun tuntuu siltä, ettei jaksa mitään, ei edes lukea tai katsoa telkkaria, niin tilkkutöitä kyllä jaksaa. Alkuun vastahakoinen opettaja hankki sittemmin pätevyydenkin opetustyöhön. Vastasin neljän kunnan taitoja taideaineitten suunnittelusta sekä Sulkavan toiminnasta. — Alkuaika Sulkavalla oli lähes kaiken opettamista, koska ei ollut muita tekstiilitöiden opettajia. Opisto aina ajassa mukana Paikkakunnan opisto on Kaijan mukaan aina ollut ajassa mukana. Tämä on eräs linkki, jonka kautta voin tavata omia, entisiä tilkkuopiskelijoita eläkepäivinäkin. Opettajahaan Kaijasta ei siis pitänyt koskaan tulla. — Kun valmistuimme pukuompelijoiksi Kuopiossa, meille suositeltiin sopiviksi työtehtäviksi opetustehtäviä kansanja kansalaisopistoissa. Kiitos Kaija!. — Käsillä tekeminen on aina ollut minulle luontainen asia. Uusi pesti pelotti, mutta rehtori Sakari Niemi kannusti ja auttoi alkuun uudessa virassa. 1980-luku oli myös kansallispukujen kulta-aikaa. Vaikka eläkkeellelähtö Kaijaa aluksi arveluttikin, ei hän enää tässä vaiheessa olisi valmis ottamaan kuuden vuoden työpestiä hoidettavakseen, kuten täsmälleen samana päivänä, kuukautena ja vuonna syntynyt ikätoverinsa presidentti Sauli Niinistö teki. Niinpä Kaija aikoo tehdä tilkkutöitä jatkossakin — ja niitä vanhoja vanuneita myös. Eikä hän päivääkään näistä vuosista vaihtaisi pois. Opettaja Kaija Huhtinen ki tilkkuilijaa ja totesi, ettei ehk kannata niin isoa hanketta ott: — Jospa tekisit vaikka pari kalla, se on aloittelijalle help; Miten viisas opettaja olika: pienen lapsi äiti, olisin tilkk la taidoillani tekemään, itkuh kaan peittoa. Pellavat on Kaija kapiolakanoihinsa kasvattanut, loukunnut ja lipsunut itse sekä kutonut lakanoiksi. — 1970-luvulla solmeiltiin makrameeta ja fransuja, ommeltiin vaatteita ja kirjottiin parsikasta eli villakirjontaa. — Joka toinen viikko vedän kansalaisopistolla opistolaisyhdistyksen Tuunataan talkoilla -kurssia eli olen kurssilla mukana vetäjänä ja tekijänä. Sulkava vaikuttaa Inarista tulleesta ihan hirviän mukavalta paikalta. Kiersin viikossa seitsemällä eri kylällä. Ne ovat minulla aina suunnittelun pohjana. Minulla on ollut ihan oma reitti tähän opettajan hommaan. — Sulkavalaisista ihmisistä tykkään todella paljon. Pystyin keskittymään minulle omimpiin alueisiin, tilkkutöihin, erilaisiin kirjontoihin, kansallispukuihin, farkkutöihin ja ”vanhoihin vanuneisiin". Nuoria äitejä oli paljon saumurikursseilla ompelemassa lapsille vaatteita. — Täytyy myöntää, että tuntui aluksi vähän pelottavaltakin ja vaikealta jättää tämä kaikki, toteaa Kaija viimeisinä työpäivinään tutuissa tiloissa kansalaisopistolla. Vuosituhat vaihtui ja alkoi uuden opiston aika seutuopisto RaJuPuSuopistossa. Toinen on lähdössä ja toinen tulossa. Viime vuoden aikana Puumalaan ja Sulkavalle on perustettu valtakunnallisen tilkkujärjestön Finn Ouiltin alueelliset killat. Ennen kaikkea Kaija tunnustaa olevansa tilkkuihminen. Nuoria pitäisi kyllä saada jotenkin innostettua tekemään käsillä. — Niitä -läkanoita työstän nyt uusiokäyttöön, toteaa kierrätyksen ja vanhan tuunaamiseen nimeen vannova opettaja. Tilkkutyöt alkoivat myös vallata tilaa kansalaisopistojen kurssitarjontaan. Esimerkiksi helmikursseilla on nuoria. Näyttelyjäkin on minulta jo kyselty, joten kyllä puuhaa riittää. Kaijan pestin hoitaakseen ottanut Merja Heikkinen on tutustunut jo jonkin aikaa taloon, kuntaan ja seutukunnan ihmisiin. Lähtö ihanien ihmisten luota tuntuikin alkuun vaikealta. Kaisakin puhui tuosta pätevyyden hankkimisesta pari viikkoa nätisti ja painostamatta. — Tilkkutyöt ja niiden opettaminen ovat kulkeneet mukanani 80-luvun alusta saakka, jolloin olin ensimmäisellä tilkkutyökurssilla. Etenkin perinteisessä kankaankudonnassa on iäkkäämpiä tekijöitä. Joskus jopa aikaansa edelläkin. Näitä molempia on pystytty tarjoamaan hankerahoitusten turvin. Oma muisti ei ihan alkuun ylläkään. Kaija aloitti kuitenkin opetustyöt käsityökeskuksessa Juvalla, kun keskus oli opettajan puutteessa menettää saamansa rahoituksen. Ihania vuosia opistossa karttui kaikkiaan 22 vuotta. Kaksi tyynyä syntyi onnisti läkin. Samoin ATK-opetus on tullut yhä vahvemmaksi. Ja aina palvelualtis Sulkavan toimiston toimistosihteeri Suvi Saali on ollut korvaamaton apu ja tietopankki minulle koko tämän työuran aikana. — Värit merkitsevät minulle paljon kuten myös materiaalit. Käynnin piti olla vain vuoden mittainen äitiyslomansijaisuus. Molemmilla on laaja osaaminen käsitöiden saralta, vain pitsinnypläyksen molemmat tunnustavat heikoksi kohdakseen. Oiva Auvinen on hoitanut ja suunnitellut viime syksystä alkaen Sulkavan ja Puumalan toimipisteiden musiikkitunnit. Opistotyön Kaija aloitti vuonna 1976 Juvan kansalaisopistossa ja seuraavana vuonna jo Puumalassa. Kaija aloitti opettajan työt Sulkavalla vuonna 1991. Monenlaista on käsillä tehty Kaija on nähnyt työuransa aikana käsityökirjon laidasta laitaan. Kotisaumurit valtasivat markkinat ja saumurikurssit olivat suuressa suosiossa. Opetuksen osalta työni väheni. Päätoimiset tuntiopettajat tuntevat ”talon tavat”, sitoutuvat työhönsä, osallistuvat koulutuksiin opetellen uusia tekniikoita ja sitä kautta helpottavat suunnittelijaopettajien työtä. — Olen saanut kokea paljon mukavia asioita Sulkavalla. — Muoti-ilmiöt näkyvät täälläkin kyllä. Opeta en koskaan. — Mie armosta sinne lähdin ja siellä aloitin jo ennen opistoa. Osaaviin käsiin Kaija toteaa työt jättävänsä. — Kiitollisena muistelen sulkavalaisten talkoohenkeä näyttelyn rakentamisissa, valvonnoissa ja purkamisissa. Sulkavan osalta Kaija on ollut tyytyväinen myös, että saatiin musiikinopettajan virka täytetyksi muutaman vuoden jälkeen. Tilkkuja kierrätysihminen Ensimmäiset — käsityönsä Kaija kertoo tehneensä tarinoiden mukaan hyvin pienenä. Kevätja kulttuuripäivien näyttelyt ovat olleet opiston yhteinen jokavuotinen voimainkoetus. Väki on ikääntynyt ja nuorten osallistuminen kädentaitojenkursseille on vähäisempää kuin aiemmin. Niillä on hankittu myös kaksi kannettavaa opetusluokkaa, joiden avulla kursseja voidaan pitää eripuolilla RaJuPuSu-opiston aluetta. Minä nuorena tyttönä ajattelin, että ei sitten ikinä. Kaija Huhtinen on ollut pidetty opettaja
Itselläni on lapikkaat, joissa on kalannahkaa somisteena. Halusin oppia " Merja Heikkinen | aloitti työt Y Uusi opettaja tuli Inarista myös neulomaan. Kaija Huhtinen on tuonut monille harrastajille eämässä tärkeitä onnistumisen hetkiä. Sitten vaan kurssille tekemään, viimeistään ensi syksynä on kurssi tulossa. En antanut periksi ja ennen kouluun menoa jo neuloin. Tässä ehti juuri hyvin tuulettaa ja päästää pois ne vanhat. — Alusta loppuun asti pystyn poronnahan valmistamaan ja työstämään. Kaija ei jätä sulkavalaisia vaan tulee tänne toimintaa vetämään. Uskon niiden vaikuttavan hyvinvointiinkin. Innostaja ja kannustaja == —— Paes — — isalaisopisto tai mikä lie ilkkukurssista. Siitä tulee mielestäni maailman paras nahka. — Tein hyvin paljon tilaustöitä. Viimeiset 10 vuotta Merja Heikkinen toimi käsityöyrittäjänä. Poromokkahan on myös mielettömän ihana materiaali, sitä pystyy ompelemaan ihan kotikoneillakin. Sulkavalla ei ole poroja, mutta Merja on pannut toivonsa seutukunnan kalastajiin, joilta hän toivoisi saavansa kalannahkoja. Käsitöiden lisäksi uusi sulkavalainen opettaja pitää liikunnasta, ruuanlaitosta ja leipomisesta. Eikä ainasti; olen ylpeä niistä vielisenä mistä ja miten kanin puraisee. — Ihmiset ottaa nyt kaikki mateennahat talteen, putsaa ja laittaa pakkaseen. Myös Merja on aloittanut käsityöt pienenä tyttönä. — Olen jo ilmoittautunut itämaiseen tanssiin ja lattarijumppaan. — On täällä kuitenkin hirviästi paljon enemmän ihmisiä kuin Inarissa oli, nauraa Merja. Siellä kasvatin lapset, mutta kun ero tuli, enkä ole sieltä kotoisin, niin halusin aloittaa elämän ihan muualla. Senkin aika tulenee vielä, hän uskoo. Se kun on hänen mukaansa myös mitä parhain nahka käsitöihin. — En voisi kuvitella elämää ilman värejä. Sitä — rakastetaan Italiassa. Kalannahka on kestävä ja siitä voi valmistaa erilaisia tuotteita ja käyttää somisteena. UUSI OPE JA UUSI KAUSI. Merja Heikkinen aloitti maanantaina työt opistossa. — Onhan minulla paljon oppimista. Se löytyikin yllättävän nopeasti ja Sulkavalta. Opinnot Merja on suorittanut Kuopiossa, joten ihan outoa ei täkäläinen puhe ja elämänmeno ole. Äiti tosin sanoi, että en rupia sitä opettamaan, kun se virkkaus oli niin vaikiaa. Tuli sellainen olo, että pitää päästä pois. Nyt iltatyöt rajoittavat vähän muita harrastuksia.. Erityisesti poronnahka monissa muodoissa tuli tutuksi materiaaliksi Lapin vuosina. Kahvakuulaakin Merja on jo kuljetellut jonkin aikaa mukanaan paikkakunnalta = toiselle. Nyt on hirvittävän mukava aloittaa uutta. Marttoihin olen tutustunut ja aion liittyä mukaan toimintaan. — Asuin ja työskentelin Inarissa 30 vuotta. Merja on toiminut saamelaisalueen koulutuskeskuksen käsija taideteollisuusoppilaitoksessa — käsityöopettajana ohjaten erilaisia käsityötekniikoita. Värit tuntuvat olevan käsityöihmisille yhteinen rakkaus. Laukkuja ja kukkaroita nahasta -kurssi oli uuden opettajan ensimmäinen opetuskurssi. Koulumaailma, missä olen opettanut ja opisto ovat täysin eri maailmoista kuitenkin, mutta uskon saavani kollegoilta ja Kaijalta apua ja neuvoja. Äiti kyllä kannusti tekemään, hankki välineitä ja polkuompelukoneenkin, jotta Merja pääsee ompelemaan, nauraa Merja. Mukava aloittaa uutta Merja on muuttanut Sulkavalle ja totuttelee nyt savolaiseen elämänmenoon. On tullut muutama suutarikurssikin käytyä. Sain Inarista kaiken ja kaiken sinne myös annoin. SULKAVA 10.1.2013 N:o 2 5 S vas.) otti vuoden alussa Kaija Huhtisen tehtävät hoitaakseen. Siispä sinystävällisesti innokasta simmäiseksi tilkkutyöksi sä aluksi ja mökkitekniiaija opasti. -Muistan kun pikkujakkaralla istuin ja äitille hikiä pukkas kun se virkkausta opetti. os minä, tuolloin kahden ttoa ryhtynyt vajavaisilitä olisi tullut. Muhokselta kotoisin oleva Merja halusi uuden elämän löytyvän mielellään Oulun alapuolelta. Merjakin rakastaa värejä. ikään, mutta into käsitöiONNISTUMISEN ILOA. Käsinkudotuista kankaista tehtyjä vaatteita ja asusteita Merja valmisti myös myyntiin. Pirjo Partanen Inarissa 30 vuotta asunut Merja Heikkinen jäi elokuussa vuodeksi vuorotteluvapaalle miettimään elämänsä suuntaa ja paikkaa. Kaikkien eniten tein nahkahousuja miesten Lapin pukuihin, johon ne kuuluvat. — Aika pian nappasikin, kun kuulin tästä Sulkavan paikasta
Paikkakunnalta pois muuttaneen Raimo Mustosen tilalle valittiin uutena jäsenenä Jaana Finer. Onni syntyi raskausviikolla 23 ja painoi vain 540 grammaa. Osaston uutena keräyspäällikkönä aloittaa vuoden alussa Riitta Itkonen. VA 6 10.1.2013 N:o 1 SULKAVA Kari Summanen jatkaa puheenjohtajana Punainen Risti jatkaa toimintaa entiseen malliin Pirjo Partanen Suomen Punaisen Ristin Sulkavan osasto valitsi yksimielisesti Kari Summasen jatkamaan toisen kaksivuotiskauden = osaston johdossa. kauden iässä ja kävelemään hän lähti puolitoistavuotiaana. — Lapsen syntymä muuttaa aina elämän, mutta keskoslapsen syntymä tekee sen vielä vahvemmin. Kääntymään poika oppi kahdeksan kuua x % x UUSIA TOIMIJOITA TARVITAAN. Myös muissa paikkakunnan tapahtumissa ollaan mukana resurssien puitteissa. Onni vietti sairaalassa elämänsä ensimmäiset viisi kuukautta. Keräys työllistää lipaskerääjiä, hernekeiton valmistajia ja myyjiä niin kirkonkylässä kuin Lohilahdellakin. Hoitoala kiinnostanut aina Toukokuussa = sairaanhoitajaksi valmistunut Jaana kertoo olleensa kiinnostunut hoitoalasta pienestä pitäen. Sulkavan osasto on kerännyt apua niin ulkokuin kotimaankin tarpeisiin jo yli 60 vuotta. Onni on kuitenkin keskosissakin varsinainen ihmelapsi. Entiseen malliin Osaston toiminta jatkuu perinteisen kaavan mukaan. Ensiapuryhmää pitkään ja ansiokkaasti johtanut Kaisa Auvinen luopui tehtävästä ja uutena ryhmän vastaavana aloittaa Jaana Finer. Syyskokouksessa saatiin kaksi uutta jäsentä. — Reipas ja touhukas poika hän on tällä hetkellä, juoksee ja pomppii sekä opettelee jo kovasti hiihtämään, nauraa Jaana. Nälkäpäivän hernekeittovastaavana aloittaa Susanna Kuittinen. Uudet jäsenet ja toimijat ovat kullanarvoisia kaikissa järjestöissä. Jäsenvastaavana = toimii Sirpa Forss ja kotimaanavun yhteyshenkilönä Maarit Tiimonen. Hallituksessa jatkavat vuoden 2013 loppuun Tauno Teittinen, Pirjo Partanen, Kati Auvinen ja Antti Ranta. — Forssin Sirpahan se alkoi hyvin paljon kehumaan minua ja sitten kohta kysäisikin, että haluaisinko tulla mukaan toimintaan. Molemmat ovat todellisia pieniä ihmeitä pieninä keskosina syntyessään ja Onni varsinkin. Muissakin paikkakunnan tapahtumissa Punaisen Ristin ensiapuihmisiä tarvitaan. Ensiaputehtävät Sulkavalla painottuvat pääosin Sulkavan Suursoutuihin, joka onkin Jaanalle jo tuttu toimintaympäristö. — Tämä ensimmäinen vuosi mennään tässä Kaisan siivellä, eli hän neuvoo ja opastaa hommissa. Jenni painoi tuplasti veljensä verran syntyessään raskausviikolla 27, eikä ollut suuren suuri hänkään. APUA TARVITAAN. — Toukokuussa vietetään SPR:n viikkoa ja toimintaa esitellään S-Market Sulkavassa. Ystävätoiminta jatkuu paikkakunnan vanhusten parissa Maarit Tiimosen vetämänä. Onni on kolme vuotta ja Jenni kaksi vuotta. Toiminnantarkastajaksi on lupautunut Jukka Simpanen, joka tehtävään valittiin. Suuria toiveita pojan selviytymisestä edes synnytyksestä ei sairaalassakaan ollut, mutta niin vain sitkeä pieni mies selvisi elämään. Vuosi päättyy syyskokoukseen ja joulumyyjäisiin keskuskoululla. — Tätini on sairaanhoitaja, olisiko hän ollut jonkinlainen idoli minulle. Syyskokous hyväksyi —toimintasuunnitelman vuodelle 2013 ja teki henkilövalintoja — tulevalle kaudelle. Vuosi alkaa kevätkokouksella. Puhetta ja laulua on sen sijaan tullut hyvin jo pienestä pitäen. Pääsee ihan aitiopaikalle seuraamaan soutajia, Jaana nauraa. Ei vain hoitotoimenpiteet vaan ennen kaikkea potilaan hyvinvointi ja hyvä olo tuntuvat entistä tärkeämmiltä tavoitteilta hoitotyössä, toteaa Jaana Finer.. Jaana Finer haluaa käyttää osaamistaan ja ammattitaitoaan ensiaputehtävissä. — Ensiapukortit tuli hankittua jossain vaiheessa, kun oli kova kiinnostus hoitoalalle. Osaston jäsenmäärä on tällä hetkellä 92. Kätilön tehtävät ja mielenterveysasiat ovat molemmat kiinnostavia. Jaana toivoo, että ihmiset ottaisivat Punaisen Ristin ensiaputehtävissä yhteyttä häneen, jotta hän saisi työstä ja tehtävistä mahdollisimman pian kokonaiskäsityksen. Olisi tehty enemmänkin, mutta lopulta vanhemmat panivat pisteen julkisuudelle. Punaisen Risti on Jaanalle tuttua pääosin ensiaputoiminnan kautta. Vakituisen työn Tiiterontuvassa Sulkavalla Jaana aloitti kesäkuussa. Nyt molemmat lapset ovat jo perhepäivähoidossa ja äiti on päässyt työelämään mukaan. — Olen kahden vaiheilla. Varapuheenjohtajana jatkaa Antti Ranta, joka toimii myös rahastonhoitajana. Sulkavan osastoon hän päätyi pienen ystävällisen vedätyksen jälkeen. Osaston suurin ja työllistävin tapahtuma on Nälkäpäiväkeräys, joka on syys-lokakuussa. Pieniä, suuria ihmeitä kotona Jaana asuu Kallislahdessa miehensä Heikin ja kahden lapsensa kanssa. Sairaalatyö kiinnostaisi kovasti. Eeva ja Jukka Raaska osallistuivat syyskokoukseen ja heidät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan. Näin pienen keskosen selviytyminen on sellainen ihme, että Onnista tulikin varsinainen julkkis, josta on tehty paljonkin juttuja lehtiin. Minusta se onkin paras tapa viettää soudut. Sitä ennen hän teki jo keikkatöitä talossa vuoden verran. Keskoshoito on Suomessa huippuluokkaa, ja yhä pienemmät keskoset selviävät elämään. — Neljänä vuonna olen ollut jo mukana souduissa ensiaputehtävissä. Jaanasta tuli pitkään ensiavun vastuutehtävissä toimineen Kaisa Auvisen seuraaja. Punaisen Ristin uusi ensiapuvastaava Jaana Finer: ”Hoitoala on kiinnostanut aina” Pirjo Partanen — Paras tapa viettää soutuja on toimia ensiaputehtävissä, toteaa SPR:n Sulkavan osaston uusi ensiapuvastaava, sairaanhoitaja Jaana Finer. Palveluskeskus Tiiterontuvassa työskentelevä Jaana otti ensiapuvastaavan tehtävät vastaan vuoden vaihteessa. Sulkavan — osaston — välityksellä sulkavalaisille lapsiperheille toimitettiin 20 Hyvä Joulumieli -lahjakorttia, jotka jakoi kunnan sosiaalitoimi. Mikään työ ei ole niin palkitsevaa kuin nähdä lapsen syntyvän, kertoo naistentaudeissa ja mielenterveysasioissa syventävät opinnot tehnyt Jaana. Heinäkuussa odottaa jälleen mittava haaste Suursoutujen ensiaputehtävissä. Samalla hänet valittiin myös Sulkavan osaston hallituksen jäseneksi. Summasen Karikin oli puhemiehenä, nauraa Jaana. Hallituksen erovuoroiset jäsenet Kaisa Auvinen, Sirpa Forss ja Maarit Tiimonen valittiin uudelleen. Omaan hoitotyöhönkin on tullut näiden kokemusten myötä ihan uusi asenne. Painoa tytöllä oli 1180 grammaa
Jesse on kuulunut kotimaassaan Kanadan nuorten maajoukkueen hiihtäjiin. Raamattupiiri su 20.1. klo 18.30 srk-talossa. Työttömien ruokailu ke 16.1. sunnuntai loppiaisesta, aihe ”Kasteen lahja” (Jes. Ikäheimonen Rantasalmi 1 8.12,0, 2) Jari Turtiainen Savonlinna 1 -0.12,0, 3) Juho Neuvonen Mikkeli 1 -0.14,0, 4) Jussi Simonen Sulkava -0.32,0, 5) Jeremias Lipsanen Mikkeli 2 -0.39,0, 6) Erno Kantanen Juva -0.53,0, 7) Olli Hiltunen Joroinen -0.54,0, 8) Jesse Pulkkinen Rantasalmi 2 -2.15,0, 9) Juuso Janhunen Savonlinna 2 -4.09,0, Naiset 16 v, osuus ,5, 3 km V 1) Pinja Pylkkänen Sulkava 8.21,0, 2) Tiia Kauppinen Juva -0.05,0, 3) Alisa Laitinen Mikkeli 1 -0.05,0, 4) Saana Lahdelma Mikkeli 2 -0.15,0, 5) Ella Kainulainen Savonlinna 1 -0.53,0, 6) Linda Myllys Rantasalmi 1 -0.59,0, 7) Iisa Varis Joroinen -1.01,0, 8) vastassa ankkuriosuudella hienon hiihdon hiiv -— Noora Mononen Savonlinna 2 -1.51,0, 9) Pinja Pulkkinen Rantasalmi 2 -2.30,0, Miehet 16 v, osuus 6, 3 km V 1) Matias Lantta Mikkeli 1 7.32,0, 2) Oliver Myllys Rantasalmi 1 -0.17,0, 3) Joel Piispanen Mikkeli 2 -0.50,0, 4) Santeri Mikkonen Sulkava -1.29,0, 5) Konsta Kauppinen Juva -2.06,0, 6) Oskar Myllys Rantasalmi 2 -2.12,0, 7) Juuso Kosonen Savonlinna 1 -2.42,0, 8) Lauri Eronen Joroinen -2.49,0, 9) Tuukka Mononen Savonlinna 2 -2.58,0, Naiset, osuus 7,3 km V 1) Merja Rissanen Joroinen 7.58,0, 2) Eeva Joronen Savonlinna 2 -0.07,0, 3) Taija Jäppinen Mikkeli 1 -0.09,0, 4) Milla Tiainen Savonlinna 1 -0.13,0, 5) Marja-Terttu Repo SulkaSeurakunta Sanajumalanpalvelus su 13.1. Aiheena päihdeongelmaisen kohtaaminen. klo 13 Lähetystuvassa; ke 16.1. Jumalanpalveluksen jälkeen tutustutaan kastemekkoon ja vitriiniin sekä nautitaan Marttojen tarjoamat kirkkokahvit. klo 16 srk-talossa. 42:1-4; Tit. klo 10 srk-talossa, klo 13 Lohikosken kirkossa. Lomalla: diakoni 31.12.-13.1. klo 13-15 Lähetystuvassa. Kaikki tekivät tasaisen hyvää työtä, eikä romahtamisia tapahtunut millään osuudella, kertoi Mikkonen. Jesse Heckrodt sai edustusoikeuden maakuntaviestiin saatuaan vuoden alusta siirrettyä kirjat Sulkavalle. 3:13-17), toimittaa pastori Silja Hyvärinen, kanttorina Kaija Ravolainen. Muu joukkue oli maalissa tänyttä Jesse Heckrodtia. klo 9 srk-talon päiväkerhohuoneessa. Kirkkokuoro ke 16.1. Mukana pastori Erja Kalpio; tilaisuuden alussa kahvitarjoilu. SULKAVA 10.1.2013 N:o 2 p Kunnalliset ilmoitukset LASTENHIIHDOT Kukkomaäellä tiistaina 15.1. KAIKKI PELIIN. klo 18 Immosessa, Kitusenkuja 3. klo 18.30, sarjat 2 v 16 v, hiihtotyyli perinteinen. 3:4-7; Matt. Mikkeli | joukkue voitti 69. Aikuisten askartelupiiri ke 23.1. va -0.18,0, 6) Vilma Jylhä Juva -0.20,0, 7) Sari Repo Mikkeli 2 -0.56,0, 8) Arja-Leena Pakomaa Rantasalmi 1 -1.28,0, 9) Tiina Tilaeus Rantasalmi 2 -2.11,0, Miehet, osuus 8 6 km V 1) Pekka Huuskonen Savonlinna 1 12.57,0, 2) Jesse Heckrodt Sulkava -0.04,0, 3) Vili Hämäläinen Mikkeli 2 -0.14,0, 4) Arttu Hänninen Mikkeli 1 -0.14,0, 5) Saku Pesonen Juva -0.58,0, 6) Juha-Pekka Kontiainen Savonlinna 2 -1.04,0, 7) Ari Pakomaa Rantasalmi 1 -1.31,0, 8) Tommi Räisänen Joroinen -1.40,0, 9) Arttu Honkanen Rantasalmi -2.53,0, Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Kalle Keränen Toimitus: Pirjo Partanen Toimitus ja ilmoitukset: Uitonrinne 18 58700 Sulkava puh. klo 12.30 srk-talon päiväkerhohuoneessa. Vitriinissä on kirjoitettuna jokaisen kastetun etunimi ja kastepäivä. LÄHETYS: Lähetyspiirit: ti 15.1. klo 9.30 srk-talon päiväkerhohuoneessa. — Siitä on nyt vähän keskusteltu, mutta ainakin Rallin Maurin muistin mukaan tämä on Sulkavan paras sijoitus, totesi Jari Mikkonen. ”Daavid ylistäjänä”, Raamatun henkilöitä -sarjaan liittyvä luento to 17.1. NUORET: Peli-ilta pe 11.1. 015 471544 avoinna: ma-to klo 9-15, pe 9-12 HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään tiistaina klo 12.00 mennessä. MUSIIKKI: Laulukoulu ke 16.1. Suur-Savon 69. Kilpasarjaan, jossa hiihdettiin kahdeksan osuutta, osallistui hiihtäjiä yhdeksästä kunnasta. Kultaa vei jo kuudennen kerran peräkkäin Mikkelin | joukkue. klo 16 Etelä-Vintissä. ILMOITUSHINNAT 2012 Etusivu 1,30 e/pmm Takasivu 1,20 e/pmm Teksti ja tj 1,10 e/pmm Kiitosja kuolinilmoitukset 1,00 e /pmm TILAUSHINNAT VUODELLE 2013 Vuosikerta: 65,euroa/vsk Kestotilaus: 60,euroa/vsk Eurooppa: 65,euroa/vsk Muu maailma: 70,euroa/vsk PAINOPAIKKA: gomstenr ieksämäki — 2013 hj. osuudella. Lapsia on tässä puvussa kastettu kaikkiaan 69, ensimmäinen 7.4.1946, viimeinen 28.6.1968. ”Sanoma Efesoksen seurakunnalle”, Heikki Huttunen. Ilmainen lounas tarjolla työttömille ja vähävaraisille. Harrasteja tsemppisarjoissa oli 19 työpaikkatai kaveriporukkaa. Maakuntaviesti 6.1.2013 Tuloksia: Maakuntaviestin kilpasarja 30 km V 1) Mikkeli 1 1.17.24,0, 2) Sulkava -3.27,0, 3) Juva -3.55,0, 4) Mikkeli 2 hienosti KUVA: Noora Sinkkonen KUVA: Noora Sinkkonen AN -4.21,0, 5) Savonlinna 1 -5.30,0, 6) Rantasalmi 1 -5.52,0, 7) Joroinen -8.47,0, 8) Savonlinna 2 -12.50,0, 9) Rantasalmi 2 -20.23,0, Miehet, osuus 1, 1 3 km P 1) Markku Kaipainen Juva 7.54,0, 2) Arto Tilaeus Rantasalmi 1 -0.19,0, 3) Heikki Hämäläinen Mikkeli 1 -0.20,0, 4) Jouko Laitinen Joroinen -0.38,0, 5) Ari Kankkunen Sulkava -0.38,0, 6) Seppo Hurri Mikkeli 2 -0.40,0, 7) Juha Hämäläinen Savonlinna 1 -0.53,0, 8) Pertti Kosunen Rantasalmi 2 -1.05,0, 9) Heikki Puurtinen Savonlinna 2 -1.14,0, Miehet, osuu 2, 6 km P 1) Tuomo Niittylahti Savonlinna 1 14.04,0, 2) Teemu Pöntinen Mikkeli 1 -0.10,0, 3) Simo Rautiainen Savonlinna 2 -0.11,0, 4) Eero Jäppinen Mikkeli 2 -0.14,0, 5) Lauri-Aleksi Laitinen Joroinen -0.15,0, 6) Jari Turunen Juva -0.45,0, 7) Juho Mikkonen Sulkava -0.51,0, 8) Simo Ikäheimonen Rantasalmi 1 -1.02,0, 9) Jari Tolvanen Rantasalmi 2 -3.58,0, Naiset 18 v, osuus 3, 3 km P 1) Netta Tuhkanen Mikkeli 1 9.13,0, 2) Anni Kaipainen Juva -0.03,0, 3) Susanna Lintunen Sulkava -0.49,0, 4) Annu Pylkkänen Rantasalmi 1 -1.27,0, 5) Niina Piiroinen Mikkeli 2 -1.46,0, 6) Maija Tiainen Savonlinna 1 -1.49,0, 7) Elisa Koikkalainen Savonlinna 2 -2.29,0, 8) Nelli Lyytikäinen Joroinen -2.45,0, 9) Jutta Kinnunen Rantasalmi -4.33,0, Miehet 18 v, osuus 4, 3 km P 1) Eetu KURI MAALISSA. Kolmas oli Juva. Kolehti Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastolle. Joukkueenjohtaja Jari Mikkosella oli jo etukäteen hyvä aavistus oman joukkueen pärjäämisestä. TULEVAA: Messu su 20.1. Maakuntaviestin Rantasalmella Sulkava hiihti hopeaa Pirjo Partanen — Tasainen nuorten joukkue ja erinomaisen hyvä hiihtäjä miesten ankkurina, summasi Sulkavan joukkueenjohtaja Jari Mikkonen Sulkavan hyvän hiihtomenestyksen syitä. klo 18 (HUOM .. Nyt saavutettu hopeasija on Sulkavan paras saavutus, ainakin miesmuistin mukaan. Pakkasraja -15 . klo 12 Lähetystuvassa. Toinen Sulkavan valttikortti oli paras = mieshiihtäjä -ankkuriosuudella aikoihin, kun kanadalaisvahvistus Jesse Heckrodt toi Sulkavan kakkosena maaliin. Ryhmä on tarkoitettu sinulle, jolla on ollut tai on nyt päihteiden kanssa hankaluutta. klo 13.30 Leinosessa, Mikkolantie 22. 015-471 544 avoinna: ma-to klo 9-15, pe 9-12 Sähköposti:sulkava.lehti G co.inet.fi Postiosoite: Uitonrinne 18, 58700 Sulkava Konttori: (tilaukset, laskutus, levikkihuolto) puh. Sulkavalla oli tasaisen vahva joukkue. klo 18 srk-talossa. Jesse on viestin ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus koskaan. Tässä Santeri Mikkosen puristusta 6. Rantasalmella hiihdetyssä maakuntaviestissä komeasti hopeaa. Mekko on esillä seurakuntatalon eteishallissa. LAPSET: Avoinkerho ma 14.1. Ryhmä kokoontuu parin viikon välein ja kokoontumisten sisältö suunnitellaan ryhmäläisten kanssa yhdessä. klo 18.30, 5-vuotiaista aikuisiin. MUUTA: Sisälle sanaan -raamattuluento to 10.1. klo 13 Lohilahden vanhustentalon kerhohuoneessa. klo 14 srktalossa. Sulkavan joukkue otti sunnuntaina. — Tällä osuudella ollaan usein jääty, nyt ei jääty. DIAKONIA: Vap.eht.työntekijöiden ja omaishoitajien teemakokoontuminen ma 14.1. Perhekerho ke 16.1. aika!) srk-talossa. Vertaisena = vierelläsi -senioriryhmä päihteidenkäyttäjille ma 21.1. Israel-rukousilta ke 16.1. Tähän saakka ne ovat olleet opiskelujen vuoksi Kuopiossa. Mies oli testaamassa poikiensa kanssa pari päivää ennen kisaa suksia Kukkomäellä ja kehotti jo tuolloin varautumaan yllätykseen viestissä. Sulkavan Marttayhdistys on lahjoittanut seurakunnalle kastemekon. Pakkasraja -15" HIIHTOKOULU Kukkomaäellä torstaina 17.1. — Meidän nuoret alkavat nyt olla oikeissa sarjoissa, tähän saakka he ovat olleet sarjoissaan nuorimpia. klo 10 srk-talossa, 1
NN uantaina kulkijoita riitti Kietävälässä. Kyseessä on yhtiön sisäinen koulutus. Vastaavasti Partalansaarelta yhdellekin kyydille läksi Partalansaarelta 6-7 henkilöautoa kerrallaan. Lisäksi kun mukaan tulee toinen jättilossi Skagenissa, niin lossareita on viisi plus kolme, joista yksi kulkee edestakaisin Skagenin ja Kietävälän väliä lomia ja vapaita tuuraamassa. Kahden Suomen suurimman lautan tilaamisella haluttiin virkistää alan teollisuutta. Lautta on ollut liikenteessä toista viikkoa ja se on pelannut hyvin. Suomen suurimman lautan sijoittamisesta juuri Kietävälään ei ole tarkkoja perusteita esitetty. Lisäksi Laukkuja ja kukkaroita nahasta ja Kahvipaketista tuotteeksi kurssit alkavat myöhemmin, jos ilmoittautuneita tulee riittävästi. Hän oli alkuviikosta kouluttamassa Kietävälän Nestori lossin uusia kuljettajia. Mart Siniorg sanoi, että Kietävälään tulee viiden lossinkuljettajan miehitys. Osa ihasteli uutta jättilossia a; =) W. Nuorimmat hiihtäjälupaukset olivat vasta parivuotiaita. Vesimatka taittui isolla, 50-metrisellä lautalla rauhallisesti. klo 10.30—14.45 Kaartilankosken ent. Samalla alan ammattilainen ennätti harmitella sitä, että lossin korkeus ei salli kuin 4,5-metrisen kuljetukset. 150 tonnin lautta kuljettaa kerrallaan vaikka 20 henkilöautoa. 044 4175220. Rannikkolaivurikurssi (36 1/60 e) ma 14.1.—15.4. laa ma mint I lida Oma Ile p.015471544 sulkava.lehti Q co.inet.fi Suomen suurin lossi tositoimissa Nestori kuljettaa Kietävälässä Kalle Keränen Suomen suurin lossi Nestori aloitti Kietävälässä vuodenvaihteessa. Esimerkiksi Vekaransalmessa liikenne on lähes kymmenkertainen ja Puutossalmessa Kuopiossa se on yli kymmenkertainen Kietävälään verrattuna. Yhteen sivuun meni 1213 minuuttia ennen kuin oltiin vastarannalla. koululla. Lauantaina jättilossi toi yhden autolijan Viljakansaaresta Partalansaarelle. Lautta maksoi yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Ajetaan edestakaisin tätä väliä kuten pitääkin, sanoi Euro Workin operatiivinen johtaja ja NCL:n meriasioiden turvallisuusjohtaja Mart Siniorg. Tulokset: Tytöt 2v 0,1km: 1.Sohvi Kyllönen 3,42, 2.Milla Pylkkänen 4,50. Piirustus— taidemaalausklo 15.00. — Kaikki metsäkoneet eivät tähän mahdu, sanoi Antti Tiainen, joka * katseli ja ihasteli uutta lauttaa. klo 18.00—20.30 joka toinen viikko kansalaisopistolla. Kietävälässä kun liikkuu vain muutamia kymmeniä autoja vuorokaudessa. klo 18.00—20.30 keskuskoulun lukion luokassa 4. Pojat 2v 0,1km: 1.Aatos Parkkinen 4,30 Tytöt 4v 0,1km 1.Janniina — Muhonen 2.Emmi Hämäläinen 2,55 Pojat 4v 0,1km 1.Teemu Rautsiala 1,05, 2.Nuutti Seppänen 1,11, 3.Lauri Ahonen 1,16, 1,29, 4.Konsta Kyllönen 2,03 Tytöt 6v 0,4km 1.Ida Hämäläinen 3,40 Pojat 6v 0,4km 1.Henri Ahonen 3,30, 2.Jesse Rautsiala 5,00 Tytöt 8v 0,4km 1.Jasmin Muhonen 2,10, 2.Nea Mikkonen 3,04, 3.Suvi Vehomäki 3,10 Tytöt 10v 1,4km 1.Janita Muhonen 5,06, 2.Vilma Pylkkänen 5,10 Pojat 10v 1,4km 1.Antti Seppänen 5,01 Tytöt 12v 2,8km 1.Kerttu Seppänen 9,24 Pojat 14v 2,8km 1.Jere Mikkonen 10,09 Tytöt 16v 2,8km 1.Pinja Pylkkänen 7,50, 2.Susanna Lintunen 8,12 Pojat 16v 5,6km 1.Santeri Mikkonen 19,53 Naiset 2,8km 1.Essi Virta 8,32 Miehet 5,6km 1.Juho Mikkonen 14,45, 2.Aleksi Kyllönen 14,49 kurssi (32 t/36 e) alkaen su 13.1. Jättilautta Uusi 150 tonnin lossi tilattiin jo pari vuotta sitten ja sen tilasi Varsinais-Suomen Ely-keskus. Välillä liikennemäärät eivät päätä huimaa. Näin ainakin on kerrottu. Toistaiseksi on ollut rauhallista, vaikka juhlapyhinä liikkui turisteja ja uteliaita komeaa jättilossia kokeilemassa. Lossinkuljettajiksi on palkattu viisi henkilöä, joista yksi eli Kauko Simonen on entisiä Kietävälän lossareita jo Lauttayksikön ajoilta. Ilmoittautumiset puh. Kuljetuksen aikana lossia ihmettelivät venäläisturistit ja tutut suomalaiset. Uutta lossia isännöi virolaistaustainen henkilövuokrausyritys Euro Work Finland, joka on palkannut lossinkuljettajikseen myös sulkavalaisia. Esimerkiksi loppiaislauantaina saattoi lossilla olla 6-7 autoa kyydissään. Reunakaistoilla lossin korkeus on 4,2 metriä. Lasten hiihtokausi käynnistyi Talven ensimmäiset lastenhiihdot hiihdettiin joulun jälkeisenä torstaina urheilukentällä. kiinteistöhuoltoja talonmiesp Sulkavan Erämiehet ry:n sääntömääräinen %,, vot" VUOSIKOKOUS la 19.1.2013 klo 16.00 Muikkukukossa Tervetuloa! Johtokunta Johtokunta kokoontuu Seuraaville kursseille mahtuu lisää opiskelijoita: Iltakudonta ja käsityöt (36 1/40 e) torstai 10.1.—11.4. Nestoriksi ristitty jättilossi kulki rauhallisesti edestakaisin Kietävälänvirtaa. Kahden jättilautan tilaamisesta päätettiin budjettineuvotteluissa edellisen hallituksen aikana. Lautan rakentaneen Uudenkaupungin Työveneen asentajat tulevat kahden viikon ajon jälkeen katsomaan, että pienimmätkin yksityiskohdat ovat kunnossa. — Lossille kuuluu hyvää. 3. Vanha neulakinnastekniikka kunniaan (18 t/22 e) ke 16.1.—10.4. Melkein kaikista autoista joku tuli lossinkannelle katselemaan uutta ja isoa lauttaa. Pieniä reklamaatioita voi tulla sähköasoista, kertoi Mart Siniorg. — Aika hienolle näyttää: alus on uusi ja hyvä. klo 17.30-20.00 kansalaisopistolla. Iltapäivällä Partalansaaren puoleisella rannalla saattoi mennä vartti lossikyytiä odotellessa, kun Nestori toi yhden auton Viljakansaaresta. YKSITELLEN. 8 10.1.2013 N:o 1 Kotimaisella laadulla ja ammattitaidolla Uudisrakennukset, peruskorjaukset, puiden kaadot, pienkiinteistöjen ja mökkien lumityöt, ym. Esimerkiksi lauantaina ohjaamossa oli kolme henkilöä