Kunta ei kuitenkaan voi kieltää hiihtoreiteillä kävelemistä, koska virallista päätöstä asiasta ei ole. Kunnan hiihtoreittejä ylläpitävän Järvi-Saimaan Palveluiden vastaava liikuntapaikkamestari Arto Tilaeus on sitä mieltä, että kävely hiihtoreiteillä on kielletty. – Jos baana on kovana, se ei kävelystä mene rikki. Mutta pehmeä ja vasta ajettu baana hajoaa kyllä kengän alla. – Tapaninpäivän jälkeen olen käynyt kuusi kertaa, ja joutaisihan täällä käymään useamminkin. Lintunen on eläkkeellä, joten aikaa hiihtämiseen löytyy hyvin. – Kävelijät aiheuttavat törmäysvaaran. J oululomien aikaan oli Kukkomäellä sattunut erimielisyyksiä hiihtoreiteillä kävelevien ulkoilijoiden ja hiihtäjien kesken. – Kun talvella on kuntoradoilla hiihtoladut, siellä ei saa liikkua jalan. Vilkaharjulla on hyviä reittejä, ja jos siellä paljon käveltäisiin, ne pysyisivät myös auki. Hiihtoreitit houkuttelevat hiihtäjien lisäksi myös muita ulkoilijoita. – Sitä ei ole tällä hetkellä mihinkään painettu, että ei saisi kävellä. Myös päiväkodin työntekjiät vievät lapsia laduille ja joutuvat opetuksen takia kävelemään ladun reunassa. Meillä lukee toki, että ulkoilureitit ovat hiihtokäytössä talvella. Kenoa ja Lottoa! Meidät löydät myös FACEBOOKISTA ja INSTAGRAMISTA Puh. – Joudun kävelemään lapsen vieressä, koska hän ei vielä osaa hiihtää tarpeeksi hyvin. Kuntoratakartoissa ei kieltoa ole ollut, koska kesällä ja syksyllä siellä saa liikkua. Jos kuitenkin latuja alkaa mennä kävelemisestä rikki tai tulee yhteentörmäyksiä, on kunnan otettava asia käsittelyyn ja pohdittava kävelyn kieltämistä ladulla. Kävely jakaa mielipiteet Lauantaina Kukkomäen hiihtoladulla sivakoineen Maire Lintusen mielestä kävely ei sovi hiihtoreiteille. Mutta ymmärrän, että muunlaiset kävelijät voivat aiheuttaa kiistaa. Tänne päin sen olisi tultava, jos halutaan muutosta asiaan. Lisäksi kävelijät voivat aiheuttaa yksinkertaisesti ruuhkaa. – Vaaratilanteita voi tulla, joten varovaisuutta tarvitaan. Meillä voit pelata Veikkaus-pelejä, esim. – Hiihtokausi on kuitenkin aika lyhyt. – Itse en ole saanut palautetta käyttäjiltä. Turvallisuus tärkeintä Hulkkonen painottaa, että tärkeintä on kaikkien ulkoilijoiden turvallisuus. Kävelyä ei kuitenkaan ole kielletty. Hirveän hyvät ladut meillä kyllä on, siitä kiitos ylläpitäjille! Hiihtoharrastuksesta nauttiva Pirjo Tiainen on viime aikoina hiihtänyt viisi kilometriä päivässä. Koirien kanssa on sattunut muutamia tapaturmia Suomessa. 90 kg 9 PLUSSA-ETUNA Isot vapaan kanan munat 6 kpl 3 00 2 rs Rajoitus: 2 erää/ talous Tule ja hae kuuma pitsa kotiisi! Kaikki pitsat 8,90€/kpl PERJANTAINA KLO 13–17 PITSAPERJANTAI 69 ps Suomalainen peruna 1kg Kiinteä, jauhoinen tai yleisperuna tai Virike-kananmunat 10 kpl Atria Kunnon Arki mikroateriat PLUSSA-ETUNA Lombardian leipä 79 3 kpl 3 50 2 kpl Keskiviikkona tammikuun 11. 2,90€ k-kauppa.fi/kauppa. Enemmän siellä vuodesta pystyy liikkumaan jalan kuin hiihtäen. päivänä 2023 | N:o 2 | Irtonumero 2,00 € 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L E H T I Sulkavalaisuuden asianajaja Kävelyä ladulla ei suositella Hanna Partanen Maire Lintusen mielestä on turvallisinta, että hiihtoreitit jätetään hiihtäjille.. Voisihan niitä pitää auki myös mönkkärillä ajamalla, jos toiveita olisi. Sulkavalla ei Tilaeuksen mukaan ole tällä hetkellä valaistuja ulkoilureittejä kävelijöille. Tämä on esimerkki tilanteesta, jolloin hiihtoreitillä on käveltävä. – Kävelyn kieltämistä ladulla käsitellään tarvittaessa kunnan liikuntatoimesta vastaavassa toimielimessä. Häntä eivät kävelijät haittaa. Lisäksi kävely voi vahingoittaa latuja. Siinä kun tekee väistöliikkeen, saattaa käydä huonosti. – Varmaan hiekoitetut jalkakäytävät ovat turvallisimpia reittejä ulkoilla kävellen. Kieltokylttejä on vain koirille, mutta saavatko ihmiset kävellä reiteillä. Hiihtoreitit Tilaeus toivoo jätettävän rauhaan. Reiteillä kävely ei ole yksinomaan kielletty, mutta sitä ei myöskään suositella. Minun mielestäni meillä on tilaa kaikille, ja onneksi tilanne ei ole niin kärjistynyt kuin EteläSuomessa, jossa voi kohdata ihan laturaivoa. – Jotkut hiihtävät perinteistä ja toiset vapaata, ja väylä voi joskus olla ihan tukossa. Hulkkosen korviin ei ole kantautunut valituksia aiheesta. Alamäessä hiihtäjän vauhti voi nousta jopa 50 kilometriin tunnissa. Sulkavalla ei ole opasteissa siitä kieltoa, mutta sellaiset pitäisi sinne kyllä saada. 015-471 203 Alko avoinna: ma–to 11.30–17 pe 9–18 la 9–16 su suljettu Pihalla Otto Plus -automaatti! Tarjoukset voimassa TO–SU Palvelemme ma–la 7–21 su 9–18 PALVELUTISKILTÄMME Tarjoukset myös K-Market tarjouslehdestä! Kassler VERKKOKAUPASTA noutopalvelu alk. Tilaeuksen mukaan kyse on turvallisuudesta. – Luisteluhiihto vaatii leveän baanan ja vauhti on kova, jolloin voi syntyä vaaratilanteita. Mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos kaikkia kunnioitetaan ja ollaan varovaisia, ei kävely hiihtoreiteillä ole kiellettyä. Mutta jos kävelijät ja hiihtäjät mahtuvat siellä olemaan yhdessä eikä siitä aiheudu kenellekään haittaa, miksi siellä ei saisi kävellä. Jos kävelee ladun reunassa siten, ettei riko luistelulatua eikä perinteisen latua, silloin pitäisin sitä maalaisjärjellä ajateltuna sallittuna, mutta en voisi sitä suositella. Toisaalta aihe on vaikea, kun toiset ovat kävelijöitä vastaan. – Jouduin yhtäkkiä väistämään sitä suoraan metsään, mutta onneksi ei käynyt pahemmin. Latu voi mennä rikki Ilman koiria liikkuvat jalankulkijat voivat myös aiheuttaa vaaratilanteita, varsinkin jos hiihtäjällä on alamäessä kova vauhti. Melkein kaikissa kunnissa tavataan tätä, että kävelijöitä tulee hiihtoreiteille. Hulkkonen kertoo kävelevänsä itsekin ladun reunassa opettaessaan lastansa hiihtämään. Kunta: Kävelyä ei ole kielletty Kunnan kiinteistöpäällikkö Antti Hulkkonen tunnistaa ongelman. – Ihan hyvin voi tuossa reunassa mielestäni kävellä, kunhan ei kävele ladulla. Tilaeukselle on itselleen käynyt vaaratilanne ladulle hypänneen koiran kanssa. Sitten kun aurinko vie lumet, on maasto vapaa kävelykuntoilijoille
Aloitamme kevätkauden 13.1. Tervetuloa entiset ja uudet jäsenet. Sulkavan Eläkeläisystävät ry. Päivän kierto Aurinko nousi tänään 9.17 ja laskee 15.13. Tervetuloa! Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Velin lenkit torstaisin klo 15.00 torilta ja sisäpelit perjantaisin klo 15.00 liikuntahallissa. Kiitos kotihoidon ja vuodeosaston henkilökunnalle isämme hyvästä hoidosta. ”Meitä on paljon Samarialaisen naisen sisaria (ja veljiä) -tässäkin ajassa. Varatuomari, HTL Jari Kosonen jari.kosonen58@gmail.com 050 5540529. Maalaisjärkeä on siis jokaisen hyvä käyttää hiihtoreiteillä kävelyssä. 3:27 Mietelause Jossakin on aina aamu. Toiset taas ovat huolissaan vaaratilanteista, kun hiihtäjä tulee kovaa vauhtia kävelijöitä vastaan. Sukupolvesta toiseen säilynyt salaisuus oli yhtäkkiä häikäisevän kirkkaana heidän silmiensä edessä: Kristus ilmielävänä ja inhimillisenä heidän keskellään. kellonaika. Gal. Huom. Henry Wadsworth Longfellow Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Kari ja Karri, torstaina Toini, perjantaina Nuutti, lauantaina Sakari, Saku ja Sasu, sunnuntaina Solja, Hilppa, maanantaina Ilmari ja Ilmo, tiistaina Toni, Anton, Antto ja Anttoni. Kirjallisuuspiiri torstaina 19.1. Se oli päivä, jota nuo ihmiset eivät koskaan unohtaneet. Hän sanoo osuvasti, kuinka kaikki osallistuvat veronmaksajina ulkoilureittien ylläpitoon myös talvella, joten sikäli niiden soisi olevan kaikkien käytössä myös talvisaikaan. Tallentakaa menneen parhaat muistot, muiden olla antakaa kuin ennen voimissani te minut muistakaa. I su 15.1., Kaitajärvi; II la 4.2. Maalaisjärkeä ulkoilureiteille H iihtoreiteillä kävely jakaa sulkavalaisten mielipiteitä. Juotathan meidät kaikki?” (Anni Korpela) Taru Kankkunen Sulkavan Vapa-Veikot ry / Kilpailukalenteri 2023 Pilkkicup, kilpailuaika 10–14, pakkasraja -20 OP:n mittari, sarjat Nu, N ja M ikäkertoimilla, ahven x 2, jäänaskalit pakolliset, yli 60v. Rakkaamme Aarne Johannes REPO s. 2 Keskiviikkona 11.1.2023 N:o 2 Pääkirjoitus Viikon sana Yhdistystoiminta L ieneekö ketään, joka ei olisi kuullut Raamatun kertomusta Samarian Sykarissa tapahtuneesta kohtaamisesta kaivolla. Ota samalla uusi kortti mukaasi. akkuporakoneen käyttö sallittu, jäävaraus. 9.12.2022 Sulkava Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään, silti teidän olen, lähellenne jään. 27.1.1944 Pyhäjärvi Vpl k. 4.12.2022 Sulkava Vie sävel muiston niittyjen luo Niin palaa mieleen taas onnen aika tuo Taas puron muistan ja loisteen auringon Taas niitty vihrein mun mielessäni on Vie sinun luokses tie niin huoleton Isää, ukkia ja ystävää muistaen ja kiittäen Sari ja Antti Satu ja Kari Leevi ja Ilta Ville ja Anu perheineen Sukulaiset ja ystävät Isä on siunattu läheisten läsnäollessa. Yksikin auki pidetty reitti olisi kädenojennus kuntokävelijöille. Heikkurila; III su 5.3., Telataipaleen kanava; IV la 18.3. Lämmin kiitos kaikille surussamme myötäeläneille. Hiihtäjä Pirjo Tiaista eivät kävelijät haittaa. Jari Kallio Päätoimittaja LAKITOIMISTO J KOSONEN OY Lainopilliset toimeksiannot mm. mukavan merkeissä. Kaipolanlahti (seuraottelu SVVSUK-RKV); su 19.2. Athanasioksen uskontunnustuksessa sanotaan: ”Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala.” Kun nämä ihmiset kohtasivat Jeesuksen, he kohtasivat valtavan, uutta luovan voiman. Lämmin kiitos osanotosta. Kiittäen ja kaivaten Aino Olli ja Hanna perheineen Marja-Leena ja Lasse perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 7.1.2023. Sulkavalla ei ole kävelijöille valaistuja ulkoilureittejä talvisin, joten he joutuvat tyytymään kävelyyn katujen varsilla jalkakäytävillä. Luonnon helmassa kävely jää talvisaikaan siis haaveeksi, vaikka valmiuksia kunnassa olisi myös kävelyreitin auki pitämiseen mönkijällä. Vapaaehtoistyöja liikuntakorttien palautus Sirpalle, Velille, tapahtumissa tai kunnan infopisteeseen. Aloitamme kevätkauden ystäväkerhon vanhalla kunnantalolla keskiviikkona 18.1.2023 klo 14. Kunhan turvallisuus säilyy, niin reiteillä voi toisinaan kävellä. (Joh.4:5-26) Tuona päivänä erään naisen elämä muuttui totaalisesti, eikä vain hänen, vaan usean muunkin Sykarissa, kun he riensivät kaivolle katsomaan, näkisivätkö he siellä luvatun ja odotetun Messiaan, maailman pelastajan. Seuraottelu SVV-JUK Alanne. klo 13.00 kirjastossa. perunkirjoitukset, testamentit ym. Kunnan kiinteistöpäällikkö Antti Hulkkonen toteaa tämän lehden etusivulla selkeästi, että ulkoilureitit ovat talvella hiihtokäytössä, mutta kävelyä niillä ei ole varsinaisesti kielletty. Kaikki ikäihmiset olette tervetulleita tarjoamiimme tilaisuuksiin ja tapahtumiin! Tänäänkin, jossakin, joku Rakkaamme Erkki Kalevi KAINULAINEN s. 27.1.1938 Parikkala k. Eläkeliiton Lohilahden yhdistys ry toivottaa valoisaa ja siunattua alkavaa vuotta. Meitä tulee joka puolelta, kaikkia teitä pitkin Sykarin kaivolle. Useita hiihtäjiä ei haittaa, vaikka muut kuntoilijat ovat liikkeellä ilman suksia. klo 14.00 Lohilahden koululla laulujen, arpajaisten ym. klo 13.00 (kahvitus klo 12.00) päiväkeskuksessa. asiantuntemuksella ja pitkällä kokemuksella. Turinatupa maanantaina 16.1. Päivän sana Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Tänäänkin, jossakin joku kohtaa Messiaansa. Vilkaharjulla tällaisia reittejä löytyisi, kunhan kävelijöiltä tulisi toiveita kunnan suuntaan. Ja koska Pyhä Henki on keskellämme, näitä kohtaamisia tapahtuu yhä
Kaikki lihaja maitotuotteet ovat kotimaisia. Järvi-Saimaan Palveluiden tärkeä voimavara on eläköityneet työntekijät, jotka voivat tulla tekemään sijaisuuksia tarpeen mukaan. Vedentuotanto on useimmilla vesihuoltolaitoksilla turvattu varavoimalla, mutta vedenjakeluun sähkökatkot aiheuttavat häiriöitä. Miettinen esitteleekin mielissään keittiön tilavia kylmähuoneita, joihin raaka-aineita voidaan hankkia kustannustehokkaasti. – Olemme esimerkiksi ilmoittaneet sähköyhtiöille, mitkä ovat Sulkavan kunnan alueen kriittiset kohteet vesihuollon kannalta ja toivomme, että ne voitaisiin rajata mahdollisten sähkökatkojen ulkopuolelle. – Mahdollisen sähkökatkon aikana on tärkeää, että vesiverkosto pysyisi paineellisena. Kouluruoan tarjoilun yhteydessä keittiön henkilökunta on yhteydessä oppilaiden kanssa ja myös ruokavalion päätöksillä oppilaat opetetaan syömään terveellisesti ja monipuolisesti sekä nauttimaan ruokailuhetkestä. Järvi-Saimaa laajensi ruokapalveluita Jari Kallio Vanhusten palvelukeskus Kissankellon suurtalouskokit Krista Miettinen ja Virpi Takaneva näyttävät Järvi-Saimaan toimitusjohtaja Jyri Eskeliselle mallia, kuinka ripeästi tehdyt ruoat siirtyvät keittiöstä linjastolle odottelemaan päivän ruokailijoita.. Järvi-Saimaan Palvelut on varautunut mahdollisiin sähkökatkoihin myös vesihuollon palveluiden osalta. Lähialueen tuotteita suosimalla tuemme aina alueen elinvoimaa, suurtalouskokki Krista Miettinen pohtii. Vedenjakelun säilyminen eri jakelualueilla riippuu verkoston rakenteesta. Tavoitteena ei ole suuren voiton tekeminen, vaan ennemmin omillaan pärjääminen, mutta toki investointeja varten tarvitaan myös rahaa, sanoo Eskelinen. Jotta viemäriverkoston kuormitukselta sähkökatkon aikana vältyttäisiin, ei kannata esimerkiksi vetää pönttöä jokaisella vessakäynnillä. Kuusi kuntaa tuottaa ateriapalveluita näin ikään kuin yhteistyössä, korostaa JSP:n toimitusjohtaja Jyri Eskelinen Ruoka tehdään jokaisessa kunnassa paikallisesti hyvinvointialueen ja kunnan tarpeisiin, mutta myös paikkakuntien välisestä yhteistyöstä on hyötyä. Vesitornien painepiirissä olevilla alueilla vedenpaine pysyy normaalina parin tunnin katkoissa. Poikkeustilanteissa on tärkeää, että vesihuollon tiedotteet tavoittavat veden käyttäjät. Valmista ruokaa ei siis kuljeteta kunnasta toiseen, Eskelinen huomauttaa. Kulutus minimiin Ruotsalainen kehottaa sulkavalaisia säästämään vettä mahdollisten sähkökatkosten aikana. Järvi-Saimaa Palvelut pystyi osoittamaan, kuinka se oli tuottanut ateriapalvelut edullisesti huolehtimissaan kunnissa. Uusien kuntien ei tarvinnut kilpailuttaa ateriapalveluita, koska ne hankkivat osakkeita yhtiöstä. – Toivoisin, että sulkavalaiset kävisivät kunnan sivujen kautta ilmoittamassa puhelinnumeronsa, jotta voimme tiedottaa vesihuollon asioista ja poikkeustilanteista tekstiviestitse suoraan alueella asuville ihmisille. – Sulkavalla vesitornissa riittää kyllä vettä, eli emme pelkää veden loppumista, vaan haluamme suojella vesiputkistoa ja veden laatua. On tärkeää, että kulutus verkostosta pysyisi mahdollisimman pienenä. Se on kuitenkin sähköyhtiöiden hallinnassa. Sen sijaan paineenkorotusasemien jälkeisillä verkoston osuuksilla paine laskee tai veden tulo voi keskeytyä kokonaan. S ulkavan päiväkodin, koulun, terveyskeskuksen ja kotihoidon ruoat tehdään vanhusten palvelukeskus Kissankellossa, jonka työntekijät ovat Järvi-Saimaan Palvelut -yhtiön eli JSP:n palveluksessa. Kriittisiä kohteita ovat Hanna Partanen esimerkiksi vedentuotantolaitos ja jotkin taajaman alueella olevat jäteveden pumppaamot. päivänä 2023 Sähkökatkot voivat aiheuttaa vedenjakelun häiriöitä S ähkökatkon aikana on tärkeää minimoida oma vedenkäyttö. Siksi on tärkeää rajoittaa veden käyttöä sähkökatkon aikana vain pakollisiin tarpeisiin. – Jätevesipuolen haasteena on se, että jätevesipumppaamot toimivat sähköllä. Joillain alueilla sähkökatkot voivat aiheuttaa viemäritulvan, ja vettä voi pahimmassa tapauksessa päästä ympäristöön. Lähiruoka kunniaan Paikallisuutta korostetaan myös ruoan raaka-aineiden hankinnassa. – Päiväkotien ja koulujen aterioiden määrät ovat vuosien myötä laskeneet, mutta vanhusten aterioiden määrä noussut. – Uusina kuntina yhtiömme ateriapalveluun tulivat vuoden vaihteessa Puumala, Mäntyharju ja Pertunmaa. Järvi-Saimaan Palvelut kehottaa varautumaan häiriöihin ennalta. Jos vaikka keittiön henkilökuntaa sairastuisi joukolla koronaan, niin toiminta saadaan turvattua eli huoltovarmuus on hyvällä mallilla, iloitsee Eskelinen. Entisiä olivat Sulkavan lisäksi Juva ja Rantasalmi. – Sijaisjärjestelyt on helpompi hoitaa, kun työntekijöitä voidaan akuutissa tilanteessa vaihtaa kunnasta toiseen. Sitä voi tehdä esimerkiksi varaamalla juomavettä ennakkoon. Keskiviikkona tammikuun 11. – Taloudelliset hyödyt olivat myös tärkeässä asemassa, jotta saimme kolme uutta ateriapalveluiden asiakasta kuntien yhdessä omistamaan Järvi-Saimaan Palvelut -yhtiöön. Myös esimerkiksi WC:n huuhtelukerrat kannattaa rajoittaa sähkökatkojen aikana minimiin. Järvi-Saimaan Palveluissa on tuotu esiin elämyskokki-ajattelua, jossa paikalliselle kokille annetaan enemmän vapauksia ruoan raaka-aineiden hankkimisen ja toiminnan kehittämisen suhteen. Verkostossa voi olla piileviäkin vuotokohtia, ja jos paine on hyvällä tasolla, lika ei pääse vuotokohdista veden sekaan, kertoo Järvi-Saimaan Palveluiden vesihuoltopäällikkö Anne Ruotsalainen. Sähköyhtiöiden mukaan sähkökatkot ovat tänä talvena mahdollisia. Vanhusten ruokailussa korostuvat erityisruokavaliot, jotka paikallisesti tehtyinä on helpompi hoitaa. – Ulkomailta hankitaan vain tiettyjä tuotteita, kuten hedelmiä ja joitain pakastemarjoja. Lisäksi JSP:n liikevaihdosta enintään viisi prosenttia saa muodostua ulkopuolisista palveluista. Ateriapalvelut tekee tärkeää kasvatuksellista työtä Sulkavan koulussa yhdessä opettajien kanssa. Sulkavan kalastajilta saadaan kalaa, minkä lisäksi marjoja, juureksia ja vihanneksia ostetaan satokauden aikaan paikallisilta toimijoilta. Jos esimerkiksi oma numero on salainen tai rekisteröity eri osoitteeseen kuin missä itse asuu, numero on tärkeä käydä ilmoittamassa meille. Sulkavalta lähtöisin oleva Järvi-Saimaan Palvelut -yhtiö laajensi ateriapalveluitaan kolmeen uuteen kuntaan, mikä tuo yhteistyön hyötyjä myös Sulkavan lasten, koululaisten ja vanhusten ruokailuun
– Pidän tärkeänä, että yhdistykset toimivat hyvin. 041 315 7681 Viihtyisä kahvilaravintola Pijot passaa ja palvelee joka päivä. Tervetuloa! "Aktiivinen toiminta auttaa nauttimaan yhdessäolosta Vanhusneuvoston jäsen Pertti Paunonen uskoo, että hyvinvointialueuudistus auttaa takaamaan tasavertaisemmat palvelut.. Syksyllä on päätetty esimerkiksi leikkikenttien kunnostamisesta, frisbeegolf-radan parannuksista ja Alinanniemeen suunnitellusta minigolf-radasta. 4 Keskiviikkona 11.1.2023 N:o 2 Eloisan vanhusneuvosto edistää ikäihmisten asioita Ikäihmisten osuus Etelä-Savossa on suurin suhteessa muihin hyvinvointialueisiin. Esteetön laavu Kuumienkivien alueelle Alkaneeseen vuoteen Paunonen katsoo valoisin mielin, vaikka energiakriisi ja kustannusten nousu saattavatkin kolahtaa ikäihmisten kukkaroon. Päivystävä ambulanssi säilytettävä Tärkeänä Paunonen pitää myös sitä, että palveluverkosto saataisiin säilymään kattavana. Meiltä maistuva lounasruoka myös viikonloppuisin. Yhteistyö toimii yhdistysten välillä, ja myös suhteet kuntaan, seurakuntaan ja muihin toimijoihin ovat kunnossa. Kunnanhallitus päätti syyskaudella, että kunnan tilojen käytöstä ei yhdistysten tarvitse maksaa vuokraa. – Hyvinvointialueen talousarvioon oli varattu tukea kolmannen sektorin toiminnan järjestämiseen, ja rahasummaa päätettiin lopulta onneksi myös nostaa. Ikäihmiset ovat myös hyötyneet perintölahjoituksen avulla toteutusta toiminnasta, ja se jatkuu myös tänä vuonna. Ikäihmisille tärkeistä asioista Paunonen nostaa esimerkiksi liikuntamahdollisuudet. – Vuosi näyttää sulkavalaisten ikäihmisten näkökulmasta katsottuna hyvältä. – Meillä on hyvä latuja patikointiverkosto ja liikuntahalli kuntosaleineen. Myös päivystävän ambulanssin säilyminen Sulkavalla on tärkeää. Nyt laatukriteerit ja hinnoittelu saadaan tasavertaisiksi koko EteläSavon hyvinvointialueella. Ikäihmisten toiveita on kuultu ja katuvalaistuksia parannettu. Myös pizzat, burgerit ja grilliannokset. Lisäksi edustaja on Eloisan palveluja tulevaisuuslautakunnissa, turvallisuuslautakunnassa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa. – Kunnan päättäjiä haluaisin kiittää siitä, että kaikkia väestöryhmiä käsitellään hyvin tasapuolisesti. – Ikäihmiset käyttävät sen palveluja enemmän kuin kukaan muu. Vanhusneuvoston edustaja on esimerkiksi hyvinvointialueen hallituksessa läsnäoloja puheoikeudella. Yhdistykset merkittävässä asemassa Yhdistysten järjestämä toiminta on merkittävässä roolissa ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Rahaa on rajallisesti ja liian vähän, joten on tärkeää tehdä työtä palveluverkoston säilymisen puolesta. – Sopeutustoimista puhuttiin paljon jo silloin, kun hyvinvointialue ei ollut edes vielä käynnissä. – Tällaisten asioiden edistäminen on vanhusneuvoston tehtävä. Joka pitäjässä pitää säilyttää terveysasema jossain muodossa, ettei ikäihmisten tarvitse lähteä kauaksi ajelemaan palvelujen perässä. – Jos ajatellaan vaikkapa kotihoidon palveluja tai palveluasumista, aikaisemmin niiden laadussa ja hintatasossa saattoi olla eroja Sosterin ja Essoten alueiden välillä. Hyvintointialue Eloisan vanhusneuvosto on vaikuttamistoimielin, jonka perusta on sotelaissa. Paunosen mukaan hyvinvointialueuudistus takaa sen, että palveluja saa jatkossa tasavertaisemmin. Sote-puolen palveluista tulee välillä huonoakin palautetta, mutta muuten täällä on paljon tyytyväistä väkeä, ja asiat ovat enimmäkseen hyvin. Olemme siis ikääntyvin maakunta koko Suomessa, ja ikäihmiset ovat myös sote-palveluiden suurin käyttäjäryhmä. S ulkavalaisia neuvostossa edustaa Sulkavan kunnanhallituksen ja kunnan vanhusneuvoston jäsen Pertti Paunonen. Meillä on kolme eläkeläisyhdistystä sulkavalla. Hanna Partanen Kauppatie 1, 58700 Sulkava puh. Neuvosto on kokoontunut neljä kertaa vuonna 2022, ja seuraava kokous pidetään helmikuussa 2023. Kansalaisopisto on tärkeä palvelu Erityisesti kansalaisopisto on ikäihmisille tärkeä paikka. Lisäksi kirjasto on erittäin tärkeä meille ikäihmisille. – Eli pääsemme vaikuttamaan myös noiden lautakuntien päätöksentekoon. Nyt on tulossa myös esteetön laavu Kuumienkivien alueelle, sitä ovat ikäihmiset toivoneet. Aktiivinen toiminta auttaa ikäihmisiä nauttimaan yhdessäolosta ja huolehtimaan omasta kunnostaan. Myös kulttuuripuolesta on keskusteltu paljon, ja toivomme sinne parannuksia jatkossa. Tasavertaisempia palveluita – Vanhusneuvostolla ei ole päätäntävaltaa, mutta se on asiantuntijaelin, jonka kautta ikäihmisten asioita voidaan tuoda esille hyvinvointialueen päättävissä toimielimissä, joissa meillä on edustus. Raha ei tee autuaaksi, mutta kyllä sitä toiminnan järjestämiseen tarvitsee. – Etelä-Savon hyvinvointialueella asuu noin 140 000 ihmistä, ja kolmasosa heistä on yli 65-vuotiaita. Tällä hetkellä Eloisan vanhusneuvostoon kuuluu 20 varsinaista jäsentä ja 12 varajäsentä. Paunonen toivoo, että arvostus kolmannen sektorin toimintaa kohtaan kohoaisi ja että tämä näkyisi myös taloudellisessa tuessa. Hyvinvointialueella on käynnistynyt alueellinen vanhusneuvosto, jonka tehtävä lakisääteisenä toimielimenä on toimia laajassa verkostossa ikäihmisten oikeuksien ja etujen valvojana. – Tämä on hieno kädenojennus, joka parantaa yhdistysten toimintaedellytyksiä ja sitä kautta kuntalaisten hyvinvointia. Avoinna ma, ti, to ja pe 8–17 ke klo 8–21, la klo 10–16 ja su klo 12–16
Sodan aikana kukaan ei itkenyt, olimme liian shokissa. Sota on horjuttanut ukrainalaisten turvallisuudentunnetta. Oikea koti on Balaklejan kaupungissa Ukrainassa, josta he pakenivat keväällä Suomeen. Hanna kertoo, että venäläiset valtasivat Balaklejan kolmas päivä maaliskuuta. Onneksi mieheni jäi eloon. Vihdoin turvassa Sotilaat rauhoittelivat perhettä ja sanoivat, että nyt on kaikki hyvin. Silloin tajusimme, että jos venäläiset eivät päässeet sitä kautta eteenpäin, siellä oli ukrainalaisia vastassa. Kymmenen minuutin päästä ne kaikki tulivat takaisin. Kun Balaklejan kaupunki vapautettiin, Hannan äiti palasi isän luokse. Kolmas veli joutui venäläisten vangitsemaksi, mutta on nyt Saksassa perheensä kanssa. Jos se alkoi Ukrainassa, niin voi käydä muuallakin. Perheen autoa ei onneksi oltu vielä takavarikoitu, joten sillä pystyisi pakenemaan. Puolessa tunnissa tavarat oli pakattu. Olemme tosi kiitollisia, että meidät on otettu täällä hyvin vastaan. Siellä käytiin kovia taisteluita. Tämä on heidän väliaikainen turvapaikkansa. He sanoivat, että jäävät mieluummin kotiinsa kuolemaan. – Vanhempani eivät halunneet lähteä. Ja koko ajan pelkäsimme, että raketti tippuu päällemme. Hanna ja Sofiia pakenivat Pieni rivitaloasunto Soutajantiellä kylpee kynttilänvalossa. – Sodan alussa oli koko ajan ilmapommituksia. Neljä kuukautta on kielikurssilla vierähtänyt, ja suomeksi keskusteleminen sujuu jo. Hanna muistelee kaiholla, miten kaunis heidän kaupunkinsa oli ennen sotaa. Kun sota alkoi, he muuttivat Hannan vanhemmille, joilla oli omakotitalo ja oma kellari kaupungin laidalla. Balaklejassa ei ollut ukrainalaisia sotilaita, koska heidät oli sijoitettu kaupungin ulkopuolelle. Kaikki riippuu siitä, miten pitkään Suomi antaa meidän olla maassa ja miten tilanne kehittyy Ukrainassa. Hannan isä eli yksin venäläisten sotilaiden vallan alla seitsemän kuukauden ajan. Sitten pommi räjähti kilometrin päässä Hannan vanhempien talosta. Silloin Hannan valtasi epätoivoinen tunne siitä, ettei tilanne tule paranemaan eikä sitä voi mitenkään kontrolloida. Hannan mies jäi länsiUkrainaan vapaaehtoistyöhön. Sohvapöydän ympärillä istuu Hanna 15-vuotiaan tyttärensä Sofiian kanssa. – Muistan sen märän tunteen, kun istuimme kellarissa, ja kellarin tuoksun. Matkustajat piiloutuivat peittojen alle, kun auto kiisi pois kaupungista. Tie oli kuin olikin avoin, ja pian vastaan tuli Ukrainan sotilaita. – Puhelinverkko ei enää toiminut, joten emme voineet soittaa kännykällä. – Emme voineet uskoa, että sellaista voi tapahtua. Ukrainan armeija vapautti sen syyskuussa. Oli pakko toimia nopeasti. – Kaupunkimme oli venäläisten vallassa lähes seitsemän kuukauden ajan. Tajusimme, että jos sama toistuu, emme välttämättä jää eloon. Sotilaiden pystyttämiä tarkastuspisteitä oli 500 metrin välein pitkin kaupunkia. Hanna ja Sofiia odottelevat Sulkavalla turvallisempaa aikaa palata. Hän näyttää ennen sotaa otettua kuvaa, jossa Sofiia ja Hannan mies poseeraavat onnellisen näköisinä piknik-korin äärellä ulkona. Joulua vietettiin Sulkavalla ukrainalaisittain ohrapuuroa syöden. Vaikka Ukrainaan palaaminen on pääasia, haluaa Hanna pärjätä Suomessakin, jos sodan loppumiseen menee vielä aikaa. Hannan perhe istui kellarissa apunaan generaattori, joka turvasi energian saannin. – Se sijaitsee noin 100 kilometriä Harkovasta. – Sotilaat tiukkasivat, oliko miehelläni ruokaa autossa. Perheen koti on Balaklejan kaupungissa Itä-Ukrainassa, jossa Hanna työskenteli matematiikan opettajana. Vapautuksen jälkeen BBC ja monet muut tiedotusvälineet raportoivat, että kaupungista oli löydetty monia venäläisten sotilaiden ylläpitämiä kidutuskammioita. Hannan mies ja isä olivat onnistuneet hankkimaan jostain myös bensaa. Isä jäi yksin kotiin. Kauhu valtaa kaupungin Hanna ja Sofia ehtivät olla venäläisten valtaamassa kaupungissa 40 päivän ajan ennen pakenemistaan. Sotakaluston liikkuminen tuntui siltä kuin maa olisi lähdössä jalkojen alta. Eräänä aamuna tapahtui kuitenkin jotain erikoista. Nyt se on tuhottu. – Se oli kova pamahdus. Kerran Hannan mies pysäytettiin tarkastuspisteellä, kun hän oli viemässä lääkkeitä sairaalle äidilleen. Kun Venäjän armeija sitten tuli kaupunkiin, sotilaat alkoivat käydä ihmisten kodeissa ja kertoa, että Ukrainan presidentti on paennut maasta ja että koko maa on Venäjän hallussa. Lapset ja aikuiset joutuivat olemaan kellareissa. Hanna on huolissaan kahdesta veljestään, jotka ovat tällä hetkellä sotarintamalla. – Sitä ennen en ollut itkenyt edes silloin, kun oppilaani lähettivät minulle viestejä, että milloin aloitamme taas koulun. Välillä perhe osti leipää naapureilta, jotka uskaltautuivat viereiseen kaupunkiin ostamaan ruokaa. 5 Keskiviikkona 11.1.2023 N:o 2 N aiset puhuvat Venäjää, ja suomeksi heitä tulkkaa sulkavalainen Olga Liukkonen. Kaupungissa on noin 27 000 asukasta. Hanna Partanen Hanna (vas.) ja Sofiia löysivät turvapaikan Sulkavalta. Kymmenen päivän ajan kaupunkia pommitettiin, ja sitten venäläiset tankit valtasivat sen. Myös kaupungin kaikki viisi koulua ovat tuhoutuneet pommituksissa. Puhelimet alkoivat toimia, ja Hanna perheineen oli vihdoin vapaa. Kielikurssilta he ovat löytäneet ukrainalaisia ystäviä. Hanna, hänen äitinsä ja Sofiiatytär päätyivät pakomatkallaan Suomeen. Tällaista kauhua kesti 40 päivän ajan. Sulkavalla Hanna ja Sofiia ovat saaneet monenlaista apua. Se oli kauheaa, koska emme voineet tietää, mitä odottaa. He etsivät ruokaa ihmisten kodeista tai takavarikoivat kaduilla liikkuvilta heidän ruokansa. Kuka vain pystyi, meni maan alle piiloon. Tällä hetkellä Hanna opiskelee suomea Savonlinnassa. Ainoa vaihtoehto oli pysyä piilossa. Kaupungilla oli paljon sotilaita, joiden piti syödä. – Haluamme olla osa tätä yhteisöä sen aikaa, kun olemme Suomessa. Meni viikko tai kymmenen päivää, sitten alkoi olla nälkä. Pyydän heitä kertomaan tarinansa. Viime hetkellä Hannan isä pakotti äidin hyppäämään kyytiin. – Niillä, jotka asuivat kerrostaloissa, ei ollut mitään, ei ruokaa eikä vettä. Hanna asui miehensä ja tyttärensä kanssa viisikerroksisessa talossa kaupungin keskustassa. Maaliskuussa pakkanen saattoi laskea 20 asteeseen. Kun Hanna näki heidät, hän itki ensimmäistä kertaa koko sodan aikana. Kun sota loppuu, kori pakataan taas täyteen eväitä, ja perhe saa olla jälleen yhdessä. – Tuntuu, että sota voi alkaa missä vain. Pakoikkuna aukeaa Pakeneminen ei kuitenkaan tullut kysymykseen, koska perhe luuli Venäjän armeijan ympäröineen kaupungin. – Venäjän sotilaat tulivat vihaisiksi ja alkoivat tappaa ihmisiä. Silti Hannan on pakko uskoa rauhaan. Pommituksia ja ryöstelyä Jossain vaiheessa tilanne kävi todella pelottavaksi. Koti-ikävä on kuitenkin kova.. Vanhempien kotoa löytyi onneksi säilykkeitä. Mukana ollut ruoka vietiin. Tilanne oli vaikea, koska venäläiset pommittivat kaupunkia. – Kaupunkiin oli rakennettu uusi uimahalli, jonka avajaiset oli määrä pitää maaliskuussa. – Kello viisi aamulla näimme ikkunasta, että Harkovan suuntaan menevällä tiellä kulki paljon venäläistä sotakalustoa poispäin kaupungistamme
Nyt hän työskentelee kuvanveistäjänä, piirtää musiikin avulla improvisoituja hiilipiirroksia ja lähettää joka maanantai uuden pilakuvan Sulkava-lehteen. Yläasteen jälkeen Sihvonen opiskeli graafista suunnittelua Outokummussa. Kasvot toistuvat myös Sihvosen veistoksissa. Ja erikseen täytyy mainita, että Sulkavalla on erittäin hyvä ja viihtyisä kirjasto, jossa olen käynyt useamman kerran. – Meille tuli kotiin Aku Ankka, ja innostuin siitä niin, että rupesin tekemään omia akuankkasarjiksiani. Sulkava-lehti sattui kirjastossa silmään ja mies huomasi, ettei lehdessä ole pilakuvaa. – Vaikka piirtäminen ja savella työskentely ovat aivan eri tekniikoita, niissä on tietyllä tavalla jotain samaa. Hiilipiirroksia esillä Kulttuurikellarissa Taiteilijasta on mukavaa, että jokin tulonlähde on säännöllinen. – Opetustyö tukee mukavasti myös omaa taiteellista työskentelyäni. Pilakuvaa Sihvonen on tehnyt Sulkava-lehteen vuodesta 2015. Piirroksissa on myös tiettyä muotokuvamaisuutta, joka yhdistyy piirtämisen perinteeseen ja traditioon. Osa teoksista on myös toteutettu improvisoiden niin, että Ilkka Vesioja on soittanut musiikkia ja minä olen tehnyt piirroksen sen soiton aikana. Sitä yritystä ei valitettavasti enää ole. Taustalla improvisoiden syntynyt teos Tuonela. – Jos perjantaihin mennessä en ole saanut ideaa, lähden kävelylle. Piirteitä-näyttely Savonlinnan Kulttuurikellarilla 3.1.–4.3.2023. T iesitkö, että Sulkava-lehden jokaviikkoisessa tiimissä on mukana ammattikuvataiteilija. Kun Sihvonen on selannut Sulkava-lehden, hän jättää aiheet takaraivoon muhimaan. Jokaviikkoinen pilakuva onkin ilmestynyt siitä lähtien lukuunottamatta pientä taukoa vuosina 2016–2017. Kasvoja käsittelevissä teoksissa Sihvonen ei useinkaan käytä apunaan mallia. Sulkavan soudut tuttu tapahtuma Taiteilija muutti muutama vuosi sitten takaisin kotiseudulleen Savonlinnaan, ja on viihtynyt siellä hyvin. – Silloin otin Sulkava-lehteen yhteyttä ja ehdotin, että voisin alkaa tehdä sitä. Kun olin nuori, kävin Sulkavalla työharjoittelussa isäpuoleni yrityksessä, jossa teimme valomainoksia. – Samoin kuin Savonlinnaa, Sulkavaa leimaa veden läheisyys. Sihvosen tie taiteilijaksi kulki sarjakuvien kautta. – Kaksi vuotta olen työskennellyt kasvojen tematiikan parissa. Mies pilakuvan takana Taiteilija Juho Sihvosta kiehtovat ihmisten kasvot. Sihvonen kuvaa tulojaan sillisalaatiksi, joka koostuu pilakuvan lisäksi apurahoista, myydyistä taideteoksista ja opetustöistä. Meillä oli Onni-niminen koira, josta tein Onni-sarjakuvaa. Tällä hetkellä Sihvonen opettaa sarjakuvien tekoa, akvarellimaalausta sekä piirtämistä Linnalan kuvataidekoulussa Savonlinnassa. Pilakuvan syntymistä ei kuitenkaan tarvitse jännittää, koska vuosien varrella siihen on syntynyt oma rutiininsa. – Esillä on parin viime vuoden aikana syntyneitä lyijykynäja hiilipiirroksia, ja mukana on myös yksi mustepiirros. – Kyllä se viimeistään sunnuntai-iltana on valmiina työpöydälläni. Myöhemmin hän valmistui ammattikuvataiteilijaksi LAB-ammattikorkeakoulusta, jossa hän opiskeli kuvanveistoa. Aiheet takaraivoon muhimaan – Seuraan Sulkava-lehteä ja myös muita alueen lehtiä, koska niistä näkee mitkä jutut ovat milloinkin pinnalla. Saatan tarttua myös isoihin valtakunnallisiin aiheisiin tai johonkin ajankohtaiseen juhlaan, kuten jouluun. Sulkavakin on hänelle tuttu paikka. Prosessi alkaa keskiviikkona, kun Sulkava-lehti kopsahtaa Sihvosen postiluukkuun. Sulkavaa Sihvonen pitää idyllisenä ja kauniina paikkana. Hanna Partanen – Teoksessa saattaa sekoittua useampien ihmisten kasvoja ja myös omia piirteitäni, Sihvonen kuvaa töitään.. – Olen tietysti käynyt Sulkavan souduissa ja ajellut siellä jonkin verran lähiseutumatkailun merkeissä. Jo kuusivuotiaana hän oli ilmoittanut äidilleen ryhtyvänsä sarjakuvapiirtäjäksi. Kasvot toistuvat myös veistoksissa – Työskentelen muistinvaraisesti, ja teoksessa saattaa sekoittua useampien ihmisten kasvoja ja myös omia piirteitäni. Yleensä se auttaa. 6 Keskiviikkona 11.1.2023 N:o 2 Lapsena Juho Sihvonen viihdytti itseään piirtämällä omia Aku Ankka -sarjiksiaan. Kakkossivulla olevan pilakuvan piirtää monilahjakas savonlinnalainen taiteilija Juho Sihvonen. Teemoissa toistuu ihmisen kasvot, joista Sihvonen kertoo löytävänsä aina uusia puolia. Sihvosen töitä on nyt esillä Savonlinnan Kulttuurikellarilla Piirteitä-näyttelyssä
040 5150043. Talvisota oli alkanut." Väpepalle voitto ja tasapeli V äätälänmäen peltopalloilijat pelasi 8.1. Messussa uusien kirkkovaltuutettujen siunaaminen. Ke 18.1 klo 10–13 Tuumataan yhdessä. Päätimme lähteä navettaan lehmiä katsomaan. Hän kertoi, että on syttynyt sota. Messun jälk. Antti Karhumäki lähetti äitinsä Marikka Karhumäen (o.s. Ke 25.1 klo 15–17.15 Läppäri hyötykäyttöön, järjestäjänä kansalaisopisto. Vierumäellä.. ja joka toinen perjantai klo 14.30–15.15 Lohilahden koululla, aloitus 20.1.Ohjaajana fysioterapeutti Irene Lindström, p. 040 540 6738. ja to 20.4. fi/sulkavan-kappeliseurakunta Sulkavan kappeliseurakunta Ke 11.1. klo 10.30–14 Sähköiset palvelut, järjestäjänä kansalaisopisto. Vaatii ilmoittautumisen kansalaisopistoon. kirkkokahvit. Olin yhdeksänvuotias koulutyttö. Oli ihana navetan tuoksu. Kaikille avoin juttutuokio ajankohtaisista asioista. Liturgina Juntunen, saarnaa Rentola, kanttorit Katariina Kokkonen, Minna Malinen ja Minna Raassina. Alle 15-vuotiaille huoltaja mukaan. ********************************************** ma 30.1 klo 14.30–15.15 Tuolijumppa. Sulkavan työntekijöiden puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet säilyvät ennallaan. Kun olo vähän parani, niin piti keksiä ohjelmaa. Kuljetukset Lohilahdelta, sovi kuljettajan kanssa p. 044 776 8078 ma–pe klo 9–13, Kirkkokatu 17, 57100 Savonlinna tai savonlinnan.taloustoimisto@evl. Meidät löytää parkkipaikoilta! Tiedustele myös kotikäynneistä! Kiertuepaikat ja aikataulut pe 13.1.2023: Klo 10.00–11.30 Kerimäen tori Klo 11.55–13.25 Punkaharjun tori Klo 14.00–15.30 Savonlinnan kauppatori Klo 16.05–17:05 S-Market Sulkava Klo 17.40–18.40 S-market Rantasalmi www.kultahopea.fi 0800 150150 KUNTALAISTEN OLOHUONEEN AVOIMET TAPAHTUMAT TAMMIKUUSSA Kauppatie 1, Kunnanviraston toinen kerros Ma 16.1 klo 14.30–15.15 Tuolijumppa, ohjaajana fysioterapeutti Irene Lindström. Ostetaan sekä myydään KULTAA, HOPEAA, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, kelloja. VäPePa on 10 pelatun ottelun jälkeen mukana sarjan kärkikamppailuissa jaetulla kakkossijalla. "Kotini oli Sulkavan Iitlahdessa. Pe 20.1. Äiti tuli hevosella hakemaan kotiin. klo 10 Messu kirkossa. 050 4030836. KUNNAN TARJOAMA MAKSUTON SENIORILIIKUNTA starttaa viikolla 3: Tuolijumppa joka toinen maanantai klo 14.30–15.15 kuntalaisten olohuoneessa, virastotalon 2,krs., aloitus 16.1. klo 9.30–11.15 Perhekerho srk-talo. Diakoniavastaanotto ajanvarauksella srk-talossa. *********************************************** Ke 25.1 klo 10–13 Käsityöja askartelukerho, kaikki kiinnostuneet, tervetuloa mukaan. Aloitus 19.1. Ikkunoihin laitettiin pimennysverhot. Diakoni Anne Borén p. To 26.1 klo 12.00 alkaen Naisten kirves. klo 10 Raamattupiiri Lähetystupa, sali. Koko talo oli täynnä evakoita. 015 576 800,ma–pe klo 9–13 Kirkkokatu 17, 57100 Savonlinna tai savonlinnan. Lehmät nuuhkivat, lypsy oli käynnissä. 7 Keskiviikkona 11.1.2023 N:o 2 Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Jari Kallio 044-9752532 Toimittaja Hanna Partanen 050-5115114 www.sulkavalehti.fi Toimitus avoinna: Uitonrinne 18 58700 Sulkava ma–ke 9–15 Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani Kunnalliset ilmoitukset Seurakunta Tulirokkopotilaana ennen talvisotaa Hasulassa 1939 Postista S ulkava-lehti kysyi JouluSulkavassa muistoja Hasulan hovista. 0400 676122. TERVETULOA! kunnolla. Kunta tarjoaa kuljetuksen, uimahallilippu omakustanteinen. Lähtö klo 16.30 kunnan virastotalon edestä ja paluu Sampolasta klo 19.30. Aloitus 20.1. Vaatii ilmoittautumisen kansalaisopistoon. Elettiin uhkaavissa tunnelmissa ennen talvisotaa. Ryhmän vetäjänä toimii Veli Partanen, p. Sulkavan kappeliseurakunnan sivut: savonlinnanseurakunta. Mentiin hevosella. Kirkkokyyti linja-autolla Sulkavan tervetulomessuun Savonlinnan Tuomiokirkossa. 015 576 8010 tai talvisalo.hautausmaa@evl.fi Haudanhoitoasiat koko seurakunnan alueella. Vaatii ilmoittautumisen kansalaisopistoon. Ma 16.1. Runkosarjassa pelataan kaiken kaikkiaan 16 ottelua. Hintsanen) kertoman mielenkiintoisen lapsuudentarinan. 040 656 0022. kirkkoherranvirasto@evl.fi Taloustoimisto p. Su 22.1. Messun jälkeen kirkkokahvit Savonlinnan seurakuntakeskuksessa. fi Talvisalon hautausmaan toimisto ma–pe klo 9–13, p. Isä oli linnoitustöissä Kannaksella. Kokoontuminen torilla. Lähtö klo 9 srk-talon pihasta. Ryhmän vetäjänä toimii Esa Partanen, p. vuoden ensimmäisen turnauksen salibandyn 3-divisioonaa Mikkelissä. KAIKILLE AVOIMET UIMAHALLIKULJETUKSET Juvalle vesiliikuntakeskus Sampolaan kevätkaudella seuraavasti: to 26.1, ti 7.2, to 23.2, ti 7.3, to 23.3, ti 4.4. Ovesta ampaisi hoitaja ja kiljui:”Hilseilevät potilaat!” Takaisin sänkyyn vain. Ti 17.1. Tohtori Feiring nosti mekonhelmaa, näki tulirokkoihottuman ja sanoi: “Voi lapsiparka!” Ja niin lähdettiin Hasulaan kulkutautisairaalaan. Pelit jatkuvat 4.2. Salipelit perjantaina klo 15.00 liikuntahallilla. Ikkunoista näkyivät paleltuneet omenat. Ke 18.1 klo 15–17.15 Läppäri hyötykäyttöön, järjestäjänä kansalaisopisto. Minulla oli kuumetta, ja äitini vei minut lääkärille kirkolle. Su 15.1. Samassa huoneessa oli AnnaLiisa, joka sai munuaiskomplikaation ja turposi. Kuolleet: Aarne Johannes Repo 84v, Jukka Armas Raaska 80v, Erkki Kalevi Kainulainen 78v. Tiukoista otteluista tuotiin mukaan Sulkavalle voitto ja tasapeli, kun Hollolan salibandy kaatui lukemin 5–4 ja lahtelaisen Pelicans SB II:n kanssa ottelu päätyi pistejakoon lukemin 4–4. klo 16.30-18.30 Iltaperhekerho srk-talo. Soita tai lähetä soittopyyntö tekstiviestinä, viestiin nimi ja puhelinnumero. Niin menivät ne viikot. Rentola, saarnaa kirkkoherra Sammeli Juntunen, Suomalainen. Seniorilenkki torstaina klo 15.00. Penisilliiniä ei oltu keksitty vielä, ja tulirokko sairastettiin Kirkkoherranviraston, taloustoimiston, tiedotuksen ja kiinteistöpalvelujen asiointi on keskitetty Savonlinnaan: Savonlinnan kirkkoherranvirasto p
Terveysaseman vastaanoton hoitajat myös ottavat vastaan kaikkia eri sairauksia sairastavia potilaita. Sähköä kuluu paljon, kun matot ovat päällä yötä päivää, Laukkanen kertoo esimerkin. Päihdeja mielenterveyssairaudet ovat perusterveydenhuollon hoitamia sairauksia kuten muutkin kansansairaudet. Uuden hautapaikan valintaan omaiset eivät voi Sulkavalla vaikuttaa, sillä vainajat haudataan järjestyksessä kahteen riviin. – Psykiatri käy paikan päällä Sulkavalla kerran kuussa tapaamassa potilaita, Jokiranta selvittää. Sulkavan kappeliseurakunnan talouspäällikkö Jukka Laukkanen kertoo, että hautaustoimen maksut olisivat nousseet jonkin verran myös ilman seurakuntien liitosta. T erveydenhoitoa Sulkavalla toteuttavan Terveystalon palveluvastaava Saana Jokiranta kertoo, että Sulkavan terveyskeskuksessa ei ole enää lokakuun jälkeen ollut psykiatrista sairaanhoitajaa, vaan yhteys psykiatriseen hoitajaan otetaan videoyhteydellä kotoa puhelimella tai tietokoneella. Näin seurakunta voi hoitaa haudan pitämisen kesäisin kauniina kukkien kera, jos vaikka omaiset asuvat kovin kaukana. Asiakas voi soittaa ajan varaamiseksi myös suoraan psykiatriselle hoitajalle. Katsauksessa oli käyty läpi 65 tutkimusta aiheesta. H autapaikka kahdelle arkulle maksoi ennen seurakuntien liitosta Sulkavalla sata euroa, mutta nyt 350 euroa, joten hinta nousi yli kolmikertaisesti kertaheitolla. Sulkavalta pappi soittaa tapaamisen Sulkavan kappeliseurakuntaan tai omaisen kotiin tarkempia suunnitelmia varten, Rentola kertoo. Terapiasuhde näyttää kehittyvän yhtä hyväksi kuin kasvokkain tapahtuvassa terapiassa. Mielenterveyden hoidon toteuttaminen on etänä edullisempaa verrattuna siihen, että joka paikkakunnalla on oma hoitaja ja psykiatri. Työntekijät yhä Sulkavalla Aiemmin Sulkavan seurakunnan kirkkoherrana toiminut, nykyinen aluekappalainen Hanne-Maaria Rentola kertoo, että seurakunnan työntekijät ovat edelleen Sulkavalla, vaikka asiointi siirtyi Savonlinnaan. – Energian hinnat ovat nousseet ja samoin yleinen kustannustaso. Potilas hyötyy tällöin siitä, että matkustamiseen ei kulu rahaa eikä aikaa. Sulkavan mielenterveyden potilaita hoitava sairaanhoitaja työskentelee nyt Oulussa eikä käy Sulkavalla.. Arkkuhautaus kallistui myös Haudat kaivetaan koneella, joiden polttoaineen hinta on noussut. – Valituksia mielenterveyden asiakkailta ei ole tullut tietooni vaikka asiakastyytyväisyyttä on seurattu tarkasti. Tutkimuksia digihoidosta Lääkärilehden lainaaman tutkimuskatsauksen mukaan videovälitteinen hoito on käyttökelpoinen ja vaikuttava menetelmä psykoterapian antamiseen. – Lisäksi haudan hallintaoikeuden aika kaksinkertaistui 25 vuodesta 50 vuoteen. Joissain lääkärilehden siteeraamissa tutkimuksissa reaaliaikaisen etäterapian on osoitettu jopa nopeuttavan masennusoireiden lievenemistä ja asiakkaiden on havaittu olevan aktiivisempia kuin tavanomaisessa terapiassa. Suomessa videovälitteistä etähoitoa on toteutettu erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla, kuten Pohjoisja Itä-Suomessa sekä saaristossa. Jotkut hinnat myös laskivat, sillä esimerkiksi hautapaikka muistolehtoon maksoi aiemmin sata euroa, mutta nyt se on ilmainen. Aiemmin Sulkavalla piti maksaa sata euroa lisää, jos halusi 25 vuoden jatkoajan hautapaikalle, Laukkanen perustelee. Talvella routaa voi olla maassa metrin verran, jolloin hautapaikan maata pitää pehmentää sulatusmatoilla viikonkin verran. Sopiva hoitaja löydetään töihin helpommin, kun hänen työnsä ei ole sidottu paikkakuntaan. Hautapaikan hintaan roima korotus Sulkavalla Mielenterveyttä hoidetaan nykyään etänä Jari Kallio Jari Kallio Sulkavan seurakunta liittyi Savonlinnan seurakuntaan vuoden alussa. Häitä pääsee harjoittelemaan Samaan tapaan häiden ajankohta sovitaan ensin puhelinsoitolla Savonlinnaan, minkä jälkeen hääpari voi entiseen tapaan käydä Sulkavan kirkossa harjoittelemassa paikallisen vihkipapin kanssa. Henkilökohtaista palvelua Sulkavalla saa seurakunnassa siis edelleen, vaikka ensimmäinen puhelinkontakti on usein Savonlinnaan. Lumitöitä joudutaan usein tekemään pelkästään haudan luokse pääsemiseksi. Kun apua tarvitseva henkilö on käynyt videopuhelulla keskustelua hoitajan kanssa, hoitaja käy tilannetta lävitse terveyskeskuslääkärin ja tarvittaessa psykiatrin kanssa. Asiakas ohjataan psykiatrisen hoitajan videovastaanotolle tai terveysaseman lääkärin vastaanotolle. – Hautauksessa omaiset hoitavat asiaa ensin hautaustoimiston kanssa, joka on sitten yhteydessä Savonlinnaan hautauksen varauksia varten. Hautojen hoitosopimukset hautauksen jälkeen sovitaan suoraan Talvisalon hautausmaan toimiston kanssa. – Jos hoitoa tarvitsevalla henkilöllä ei ole sopivaa puhelinta tai tietokonetta videopuhelun ottamista varten, hän voi mennä Sulkavan terveyskeskukseen, jossa videopuhelun voi ottaa psykiatriseen hoitajaan yhdessä terveysaseman hoitajan kanssa, neuvoo Jokiranta. Lisäksi asiointi siirtyi Sulkavalta Savonlinnaan. Hautaustoimen maksut ovat nyt samat Savonlinnan ja Sulkavan hautausmailla. Merkittävä muutos sulkavalaisten kannalta on kirkollisveron prosentin muutos, sillä se laskee 1,95 prosentista 1,60 prosenttiin. Päihdelääkärin vastaanotto on videoyhteydellä kerran kuussa. Päihdehoito etänä Päihdeongelmiin apua tarvitsevien kanssa tilanne on Sulkavalla lähes sama. Arkkuhautauksen hinta nousi 250 eurosta 400 euroon. Sulkavan suntio tai seurakuntamestari voi tarvittaessa tulla etukäteen näyttämään hautapaikkaa. 8 Keskiviikkona 11.1.2023 N:o 2 Sulkava-lehden lukija otti lehteen yhteyttä ja oli huolissaan, koska mielenterveyden hoito on muuttunut Sulkavalla pääosin etähoidoksi. Uudet verkkosivut löytyvät osoitteesta savonlinnanseurakunta.fi/ sulkavan-kappeliseurakunta. Apua tarvitseva henkilö voi ottaa yhteyttä suoraan terveysasemalle, jossa tilannetta kartoitetaan. Ymmärrän toki, että lokakuussa tapahtunut psykiatrisen sairaanhoitajan vaihtuminen on saattanut olla vaikea paikka, jos hoitosuhde on ollut pitkä, Jokiranta huomauttaa. Sulkavan mielenterveyden potilaita hoitava sairaanhoitaja työskentelee nyt Oulussa eikä käy Sulkavalla