– Juhlimme tänään rakasta kotimaatamme. Heillä ei ollut minkäänlaista uhoa eikä tappamisen intoa, mutta he olivat kokeneet sen, miltä tuntuu, kun Venäjän panssarivaunut valtaavat heidän kotikylänsä, Rentola kertoi. – Suomalaisilla on syvään sisäistettynä oletus siitä, että paha saa palkkansa ja oikein tekemällä tapahtuu hyvää. – Jumalanpalveluksen jälkeen käymme sankarihaudoilla osoittamassa kunnioitusta heille, jotka menettivät henkensä Suomea puolustaessaan. Kiitämme arvokkaasta synnyinmaastamme. – Viime vuosien aikana suomalaisia on muistutettu, kuinka hauras rauha voikaan olla. Samalla rukoilemme maalle varjelusta, ettei meidän tarvitsisi enää koskaan antaa sellaista uhria, Rentola päätti itsenäisyyspäivän puheensa kirkossa. fi-palvelussa. Voiko pahalla voittaa sodan. Terveisin Marjo-kauppias. Keskiviikkona joulukuun 11. He olivat aivan tavallisia kansalaisia, yksi oli floristi ja toinen hitsaaja. Oppaassa neuvotaan, kuinka varaudutaan kriisija häiriötilanteisiin. Hän ihmetteli Venäjän sodankäynnin moraalisuutta. Väärin toimiminen tuottaa jossain vaiheessa tappion, korosti Rentola. – On lohdullista, kaunista ja rohkaisevaa, että tällaisessa maailmassa vielä uskotaan hyvän voimaan. – Oppaassa kerrotaan hyvin, kuinka voi suojautua hybridija informaatiovaikuttamiselta sekä auttaa muita häiriötilanteissa. Menneet sukupolvet ovat halunneet suojella meitä tulevia sukupolvia, painotti Rentola. Tämä on ollut minulle hyvin pysähdyttävä ajatus, Rentola pohti. Kirkot maalitauluina Rentola kertoi kuulleensa Lohikosken kirkon 90-vuotisjuhlassa, että ylhäälle kirkon ulkoseiniin muuratut punatiiliset ristit tehtiin merkiksi siitä, että kyseessä on kirkko eikä sitä saa pommittaa. K aunis urkumusiikki aloitti itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksen Sulkavan kirkossa samalla, kun aluekappalainen Hanne-Maaria Rentola lausui ”isän ja pojan ja pyhän hengen nimeen”. – Koulutettavat puhuivat lämpimästi perheestään. Haastattelussa koulutettavat kertoivat, kuinka he haluavat suojella perheitään ja läheisiään eli ihmisiä, jotka vain haluavat elää rauhassa. Sankarivainajien seppeleen laskivat Tuula Jurvanen ja Kaisa Ralli.. Jumala pystyy johdattamaan meitä oikeaa tietä, kannusti Rentola. Surullisena seuraamme sotaa Ukrainassa ja rukoilemme heille rauhaa. Jeesuksen ylösnousemus oli hyvyyden voitto. He olivat vakuuttuneita siitä, että pahaa vastaan pitää taistella. päivänä 2024 | N:o 50 | Irtonumero 2,00€ 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L E H T I Sulkavalaisuuden asianajaja Wiljami Tarjoukset voimassa to 12.12. Parvelta kaikui komeasti kanttori Matti Turusen laulamana ”aamen”. – Tuntuu että nykyään sairaalat ja kirkot kutsuvat luokseen pommeja ja ohjuksia, sillä ne ovat Ukrainan sodassa joutuneet maalitauluiksi, kauhisteli Rentola. Synnintunnustuksen jälkeen kirkossa jylisi jälleen Turusen aamen sekä hänen kaunis lausuntansa ”suuri on herra, ylistäkää häntä”. la 14.12. Terveisin Marjo-kauppias. kg Plussaetu Plussaetu 33 % 33 % Palvelemme ma–la 7–21 su 9-18 NormaaliNormaalisuolainen voi suolainen voi 500 g (5,98/kg) 500 g (5,98/kg) Peruna Peruna Isoja vapaan Isoja vapaan kanan munia kanan munia 15 kpl/1020 g (2,93/kg) 15 kpl/1020 g (2,93/kg) 2 kg (0,50/kg) Kiinteä, jauhoinen ja 2 kg (0,50/kg) Kiinteä, jauhoinen ja yleisperuna, Suomi yleisperuna, Suomi 2 99 kpl Omena Omena Suomi Suomi Suuri valikoima joulukukkia ja -suklaita! Suuri valikoima joulukukkia ja -suklaita! Valio Valio Plussaetu Plussaetu 23 % 23 % 2 99 rs 49 49 11 kg kg MiniluumuMiniluumutomaatti tomaatti 250 g (3,96/kg), Espanja/Marokko 250 g (3,96/kg), Espanja/Marokko 99 99 00 rs rs 99 99 00 ps ps Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 4,49 kpl (8,98/kg) 4,49 kpl (8,98/kg) Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 3,89 rs (3,81/kg) 3,89 rs (3,81/kg) Jumalanpalvelus johdatti itsenäisyyspäivään Sulkavan aluekappalainen Hanne-Maaria Rentola aloitti itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksen sanoilla "isän ja pojan ja pyhän hengen nimeen". Rentola oli katsonut pari viikkoa aiemmin dokumentin nuoresta ukrainalaisista, jotka olivat lähdössä sotilaskoulutukseen. Kriisitilanteissa apu tarpeen Rentola nosti esiin myös varautumisoppaan, joka julkaistiin muutama viikko sitten suomi. Pienelle kansalle yhtenäisyys on välttämätöntä, hän totesi. Sodan lopputulokseen ei vaikuta se, kuinka paljon hyökkääjä tekee vääryyttä omille sotilailleen. Varautuminen on yhteishenkeä ja yhteistyötä. Venäjä ei tunnu välittävän lainkaan edes siitä, kuinka paljon sen omia sotilaita kuolee rintamalla. Uskomme ja toivomme vahvasti, että hyvässä pysyminen siunataan. Rentola kysyi, onko tosiaan niin, että pahalla voi voittaa. Jeesuksen elämä ja kuolema olivat Rentolan mukaan taistelua pahaa vastaan. Jos emme enää uskoisi hyvän voittoon, mitä meille jäisi, Rentola sanoi. – Venäjä näyttää menestyvän sodassa näin epäeettisellä toiminnalla. Tarjoukset voimassa to 12.12. Rentola toivotti kaikille hyvää itsenäisyyspäivää 107-vuotiaan Suomen juhlapäivänä. Tämän kyseenalaistaminen paljastaa jotain suomalaisesta ajattelutavasta. Venäjä uhraa omia sotilaitaan. Sankarihaudoilla pidetyn muistotilaisuuden jälkeen kirkkoväki siirtyi Sulkavan koulussa pidettyyn itsenäisyyspäivän juhlaan. Yhtenäisyys, yhteishenki – Meillä on mahdollisuus elää vapaata ja itsenäistä elämää, mutta sen edellytyksenä näin pienellä kansalla on yhtenäisyys, yhteishenki ja yhteisvastuu, muistutti Rentola. Itsenäisyyden alkuajoista lähtien on määrätty, että itsenäisyyspäivänä pidetään jumalanpalvelus valtiollisten tilaisuuksien lisäksi. la 14.12. – Rakennamme näin yhteiskuntaa, jossa ihmisillä on vapaus mielipiteeseen ja uskontoon sekä turvalliseen elämään, koulutukseen ja sosiaaliturvaan. – Tarvitsemme rohkeutta ja vahvuutta sekä epäitsekkyyttä ja viisautta. Rukoilemme kaikkivaltiaan siunausta, johdatusta ja varjelusta kaikille niille, jotka saavat täällä elää ja asua sekä rakentaa tätä maata, Rentola julisti
041 315 7681 JOULULOUNAS 17.12. Sen aineistopäivä on jo maanantaina 23.12.2024! Numero 2/2025 ilmestyy keskiviikkona 8.1.2025. Hanne-Maaria Rentola, aluekappalainen Tee tie Viikolla 52 Viikolla 52 lehti EI lehti EI ilmesty. Hänen sanansa kutsuvat muuttamaan elämämme suuntaa kohti Kristuksen syntymää. Mukavaa on ollut huomata myös sulkavalaisten yhteisöllisyys joulun alla, sillä yritykset ovat sankoin joukoin lähettäneet joulutervehdyksiä Sulkava-lehden joulunumeroon, joka ilmestyy ensi keskiviikkona runsaana lukupakettina jokaiseen sulkavalaiseen kotiin jouluiloa tuomaan. 2 Keskiviikkona 11.12.2024 N:o 50 Pääkirjoitus Viikon sana Päivän kierto Yhdistystoiminta Aurinko nousi tänään kello 09.18 ja laskee kello 15.13. ilmesty. Jeesuksen ristinkuoleman ymmärtäminen tapahtui vähitellen sen jälkeen, kun ylösnoussut Jeesus ilmestyi seuraajilleen. Jari Kallio, päätoimittaja Pelkkää juhlaa Kauppatie 1, Sulkava Kauppatie 1, Sulkava puh. Yhdistyksen valtuustoon vuosille 2025–2028 valittiin sääntöjen mukaisesti 45 valtuutettua ja 15 varavaltuutettua. Mhy Etelä-Savon vaaleissa kovimmat äänimäärät keräsivät Kaisa Ralli Sulkavalta 330 äänellä ja Taina Pietarinen Kangasniemeltä 230 äänellä. klo 11:00-15:00. klo 15! Numero 1/2025 ilmestyy torstaina 2.1.2025. Sulkavan Maataloustuottajain yhdistyksen SYYSKOKOUS perjantaina 13.12.2024 klo 10.00 kunnantalossa valtuustosalissa Kokousta ennen kahvitarjoilu klo 9.30 ja ruokailu kokouksen päätyttyä. Meille on säilynyt vähän tietoa siitä, mitä Johannes Kastaja opetti. Jokainen voi tehdä työtään yhden päivän, olipa työ kuinka raskas tahansa. ILMESTYY KE 18.12.2024 I tsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Sulkavan kirkossa ja juhla koululla olivat mieleenpainuvia kokemuksia, jotka antoivat mukavan lähtökohdan itsenäisyyspäivän viettoon, kun vierellä oli vielä mukava kumppani kokemusta jakamassa. Aloitamme kerhon pe 10.1.2025 klo 14.00. Johannes Kastaja tunnisti ensimmäisten joukossa Jeesuksen tehtävän: “Katsokaa, Jumalan Karitsa, joka ottaa kantaakseen maailman synnin!”. Tervetuloa! T ulevan kolmannen adventtisunnuntain aiheena on “Tehkää tie Kuninkaalle”, ja Raamatusta luetaan edelläkävijä Johannes Kastajan sanoista ja teoista. – Saamani äänimäärä yllätti minut täysin, lämmin kiitos kaikille, jotka äänestivät Mhy:n valtuustovaaleissa, totesi Kaisa Ralli ennätyksellisen äänimäärän kuultuaan.. Johanneksen kutsu kuuluu meillekin, jotka odotamme joulua 2024. Toivottavasti maa on silloin yhtä kauniin valkoinen kuin itsenäisyyspäivänä, jolloin puutkin hohtivat lumesta valkoisena. Sen aineistopäivä on jo perjantaina 3.1.2025. momentissa mainitut asiat. Suuri peittojakelu, Sulkava ja lähialueet! Ilmoitusaineiston joulunumeroomm e on oltava toimituksessa perjantaina 13.12. 10:39 Mietelause Jokainen voi kantaa taakkaansa yön tuloon asti, olipa taakka kuinka raskas hyvänsä. Sulkava-lehden toimitus on suljettu joulun ja uudenvuoden pyhinä. Hepr. Tervetuloa jouluostoksille yhdistyksen myyntipisteelle entisen Osuuspankin pankkisaliin. 041 315 7681 puh. KLO 11-15 KLO 11-15 Hinta 14,90 €/ hlö Hinta 14,90 €/ hlö Metsänhoitoyhdistys EteläSavon vaalitoimikunta on vahvistanut valtuustovaalien tulokset. Ainakin hän kutsui ihmisiä tekemään parannuksen eli uusimman käännöksen ( UT2020) sanoin: “Muuttakaa elämänne suunta, koska Taivaiden valtakunta on lähellä!” Hän kutsui ihmisiä kastettaviksi, jotta heidän elämänsä suunta muuttuisi. Mutta Johannes oli edelläkävijänä nähnyt sen jo Jeesuksen toiminnan alkuvaiheessa. Ja juuri täsä elämässä on kysymys. Päivän sana Me emme ole niitä, jotka luopuvat ja joutuvat tuhoon, vaan niitä, jotka uskovat ja pelastavat sielunsa. Tervetuloa! Johtokunta Alan parhaat ikkunat ja ovet asennettuna Alueesi Tiivi-asiantuntija: J anne Kansanoja 044 7630 185 janne.kansanoja@tiivi.fi Nyt saat Tiivi Kristalli Plus-ikkunat talvitarjoushintaan! Ikkunoiden asennustyöllä on 15 vuoden takuu. Uudenlainen aika ja uudenlainen uskontulkinta olivat käsillä. Jokainen voi elää suloisesti, kärsivällisesti, rakastavasti, puhtaasti, kunnes aurinko laskee. Tätä Jeesuksen tehtävää hänen omien opetuslastensakin oli aluksi vaikeaa ymmärtää. Sam Erwinin Robert Louis Stevensonille omistamat sanat Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Tatu, Taneli, Daniel ja Daniela, huomenna Tuovi, perjantaina Seija, lauantaina Jouko, sunnuntaina Heimo ja Nooa, maanantaina Auli, Aulikki, Aada ja Adele ja tiistaina Raakel. Taivasten valtakunta on lähellä. Kokousesitelmän pitää liiton uusi toiminnanjohtaja Rauli Albert. Jotain uutta oli tapahtumassa, kun Jeesus aloitti toimintansa. Soita ja varaa maksuton kartoitus ja hyödynnä etusi! Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Alanteentien joulu sunnuntaina 15.12. Käsitellään sääntöjen 10 §:n 2. Jumala on paljon lähempänä kuin käsität. JOULULOUNAS 17.12. Johannes oli askeettinen ihminen, joka eli erämaassa hyvin niukalla ruualla. Rauhaisaa joulun odotusta! Eläkeliiton Lohilahden yhdistys ry kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista sekä hyvää joulua kaikille. Vähintään yhtä hienon lähtökohdan joulun viettoon antaa varmasti Sulkavan joulukirkko, johon saavumme jouluaattona
Vauhkonen kertoo olleensa alalla jo 40 vuoden ajan. Keskiviikkona joulukuun 11. Jauhelihamureke a L,G Kermaista lohikei oa L,G. – Kyllähän näissä tekemistä riittää, tämä on jo 17. Hieman taaempana Siru Paalanen ja Elisa Toropainen katselevat hymyillen myyntikojun tapahtumia. 041 315 7681 LAUANTAI 14.12. “Kuuluu joulun odotukseen” Ville Launosen puoliso, Sara Mendoza, on yhdessä Selma Launosen kanssa valmistanut myyntiin suuren kasan tonttuja. Hän osoittaa mustaa, pyöreän mallista kynttilää, joka kieltämättä erehdyttävästi muistuttaa pommia tai tykinkuulaa. talkootapahtuma tälle vuodelle. Entä joko tuleva leirikoulukohde on lyöty lukkoon. Olemme olleet myyjäisissä mukana kolmessa polvessa jo 20 vuoden ajan, Tiainen kertoo. Toimittaja nappaa mukaansa kotitekoisen ruisleivän, joka myöhemmin osoittautuu erittäin herkulliseksi. Arkilounas ma–pe 11 € Viikonloppulounas la-su 13 € Kauppatie 1, Sulkava Kauppatie 1, Sulkava puh. Lapsille nämä ovat kuitenkin kivoja tapahtumia, ja samalla he saavat harjoitella vastuunottoa ja sitä, että itse pitää tehdä jos meinaa jotain saada, naiset pohtivat. 041 315 7681 puh. Myös isovanhempia on paikalla. Tiaisten kojulla on myynnissä laaja kirjo upeita käsitöitä ja leivonnaisia, jotka uhkaavat jo loppua kesken. Koruja tulee tehtyä jonkin verran joka päivä, tytöt kertovat. Varaustahti kiihtyi myyjäisten lähestyessä, viitisentoista pöytää varattiin kaikkiaan, Launonen kertoo. – Nyt sitten lähinnä fiilistellään ja katsellaan, josko jotakin ostettavaa löytyisi. Mutta veteen sen voi laittaa kellumaan ja palamaan, Rito ohjeistaa. – Tehtiin näitä ensin itselle, ja ajateltiin sitten, että voisihan näitä tehdä myyntiinkin. – Tästä on tullut tällainen koko perheen joulutraditio, johon kaikki osallistuvat. Sulkavalainen Maija Huiskonen ja Partalansaarella asuva Sirkku Matinen ovat jo aamulla tulleet auttamaan järjestelyissä. Launonen kertoo olleensa aiemminkin mukana myyjäisten järjestelyssä, sillä viime vuonna myyjäiset olivat Selma-tyttären luokan vastuulla. – Mutta jokainen arpa voittaa, nuoret myyjät kannustavat. Seuraavalla kojulla herahtaa vesi kielelle jo pelkästä katsomisesta: lakumyyjät Rauno Vauhkonen ja Juha-Pekka Romo ovat tuoneet lakuvaununsa Sulkavalle Pieksämäeltä asti. Kolmen polven joulutraditio Tuija Tiainen on saapunut joulumyyjäisiin myymään itse valmistettuja tuotteita yhdessä perheensä kanssa. Aurajuusto broileria L,G Gulassikei oa L,G SUNNUNTAI 15.12. – Siinä meni kynttilänteko pommiin, ei tuo pysy edes pystyssä. – Myyjäisiin valmistautuessa tulee vietettyä mukavia yhteisiä työhetkiä, eikä tunteja lasketa. Joka vuosi on tullut käytyä joulumyyjäisissä, naiset kertovat. – Tänä vuonna toimin pöytävarausvastaavana. Toimittaja suuntaa vielä kahvilanurkkaukseen kahville ja joulutortulle, iloisen puheensorinan keskelle. Arpajaisten pääpalkintona on upea herkkutarjotin. Riikka Tanskanen Viitosluokan myyntikojulla käy kuhina. päivänä 2024 Jouluista myyjäistunnelmaa Sulkavan yhtenäiskoulun viides luokka järjesti ensimmäisenä adventtisunnuntaina koulun liikuntasalissa joulumyyjäiset, joiden tuotto menee luokan omaan leirikoulurahastoon. Myyjäisissä on ollut lämmin ja mukavan jouluinen tunnelma, ja lahjojakin on löytynyt pukinkonttiin. Myyntikojut notkuivat jouluisia tuotteita, ja kävijöitä oli saatu houkuteltua mukavasti paikalle. Ville Launonen on viidesluokkalaisen Pablon isä. – Kokoonnumme yleensä joka keskiviikko, ja myös kotona on tehty villasukkia läpi vuoden. Toimittaja piipahtaa vielä pienellä sivukojulla, jossa viidesluokkalaiset Elisa Pöyhönen ja Eveliina Jaatinen ovat myymässä itse valmistamiaan koruja. Mukana ovat lapset Peppi ja Eemeli, sekä Eemelin puoliso Heta Vasara. He ovat viidesluokkalaisten äitejä kumpikin, ja tänään myyjäisten valvontatehtävissä. Teimme noin 5-15 tonttua päivässä, ja yhden valmistamiseen kului ehkä puolisen tuntia, Mendoza kertoo. M yyjinä oli niin viidesluokkalaisia ja heidän vanhempiaan, kuin muitakin paikallisia asukkaita, järjestöjä ja yrityksiä. Sen ääreen on kauniisti aseteltu toinen toistaan upeampia kransseja ja villasukkia, sekä monipuolinen valikoima erilaisia leipomuksia ja syksyn säilykkeitä. Kynttilästä tulikin pommi Heli Kangas-Viinikaisen ja Kirsti Riton kynttiläkojulla on myynnissä toinen toistaan suloisempia joulukynttilöitä: on tonttuja sydänkynttilöitä, sekä kuppeihin valettuja kuppikynttilöitä. – Oppilaat eivät vielä ole päättäneet lopullista kohdetta. Nuoret korumyyjät Elisa Pöyhönen ja Eveliina Jaatinen sekä äiti Meeri Reponen. Hän jauhaa leipään jauhotkin itse oman maan viljoista, Tiainen kertoo ylpeänä. – Vähän yli sata näitä tuli tehtyä. – Nykyään olen jo eläkkeellä ja teen tätä enää lähinnä harrastustoimintana, Vauhkonen kertoo. Kynttilät on valmistettu Kangas-Viinikaisen kynttiläpajalla Vilkalahdella. Arpoja luokan omalta myyntikojulta Veera ja Emilia ovat tiskin takana myyntipuuhissa viidesluokkalaisten omalla myyntipisteellä. – Leivät ovat äitini, Maila Tiaisen valmistamia. Myös Tiaisen äiti on ollut mukana valmistamassa myyntiin tulevia tuotteita. Liiton käsityöryhmään kuuluu yhteensä noin 25 henkeä, naiset kertovat. Vanhemmat sen sijaan ovat olleet mukana avustamassa kukin omien resurssiensa puitteissa. – Ja sitten on tämä joulupommi, Rito nauraa. Hän kertoo oppilaiden olleen itse päävastuussa myyjäisten järjestämisestä. Kauppa on käynyt, ja erityisessä suosiossa ovat nuorten myyjien mukaan olleet punavalkoiset, jouluaiheiset käsikorut. – Viikon ajan näitä tehtiin, ja koko olohuone saatiin sotkettua, Kangas-Viinikainen kertoo hymyillen. Marja Busi ja Arja Salmelainen kertovat olleensa myyjäisissä mukana jo useana vuonna. Vähän kauempana vuorossa on Eläkeliiton jouluinen myyjäispöytä. Tästä on hyvä käynnistää joulun odotus. Mutta vielä on hyvin aikaa, sillä luokkaretki toteutetaan vasta kuudennen luokan keväällä, Launonen hymyilee. Myynnissä on arpoja, leivonnaisia sekä valikoima paikallisten yrittäjien lahjoittamia tuotteita. Naiset toteavatkin myyjäisiin osallistumisen kuuluvan heillä jo perinteiseen joulunodotuksen ohjelmistoon. Tänäkin vuonna pöytä varattiin hyvissä ajoin heti, kun varauskalenteri aukesi. Toimittaja kaivaa kolikoita taskustaan ja voittaa taskulampun
Kunnanjohtaja Sakari Varalan juhlapuheen jälkeen Sulkavan liikuntaja kulttuurikoordinaattori Olli Virta lauloi tekemänsä laulun ”Miun koti on Sulkavalla”, jossa kerrotaan, kuinka mukava paikka Sulkava on elää. Kunnanjohtaja Sakari Varala ojensi hänelle kunniakirjan ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli kukat – Hyvä juhlaväki. Hän on antanut heille paitsi työpaikan, myös arvokasta ohjausta ja koulutusta, minkä ansiosta nuoret ovat saaneet tukea urapolulleen. – Yhdessä me täällä Sulkavalla rakennamme omalta osaltamme itsenäistä Suomea. Urheilumies, hiihtää, soutaa, kannustaa nuoria urheilijoita eikä unohda myöskään suksihuoltoa, perusteli Virta. Yhteisen tulevaisuuden uskon rakentaminen on Suomelle seuraavina vuosina yksi tärkeimmistä tehtävistä, korosti Varala. Suomen puolustus perustuu jatkossakin vahvaan maanpuolustustahtoon, yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja koko maan puolustamisen periaatteeseen, painotti Varala. Sulkavan kunnanjohtaja Sakari Varala korosti itsenäisyyspäivän juhlan puheessaan, kuinka me täällä Sulkavalla rakennamme omalta osaltamme itsenäistä Suomea.. Itsenäisyyden juhlaa Sulkavalla Itsenäisyyspäivän juhlaan Sulkavan kouluun kokoontui puoli salia sulkavalaisia juhlimaan sekä kuulemaan vuoden sulkavalaisen ja vuoden yrittäjän valinnat. 4 Keskiviikkona 11.12.2024 N:o 50 K unnanjohtaja Sakari Varala sanoi puheessaan, että on suuri kunnia ja ilo juhlistaa rakasta isänmaatamme yhdessä juhlaväen kanssa. Seuraavat sukupolvet ovat rakentaneet isänmaata pala palalta paremmaksi. – Vuoden sulkavalainen 2024 on Esa Repo, Virta julisti. Nato-jäsenyys on Varalan mukaan tärkeää, koska voimme näin ajatella, ettemme ole enää koskaan yksin. Sulkavan vuoden yrittäjä on Jukka Tervonen TeSe Rakennus ja Saneeraus -yhtiöstä, julisti Reponen. – Vuoden yrittäjä on siis enemmän kuin pelkkä liiketoiminnan menestys. Jatketaan samaan malliin. Luodaan itsenäiselle Suomelle sellaista tulevaisuutta, jossa yksikään värisevä sielu ei tule tallatuksi ja unelma sammutetuksi. Nämä pellot ja veet, metsänharjanteet, pala kaunista on isänmaata.” Hieno itsenäisyyspäivän juhla päättyi Finlandia-hymniin ja Maamme-lauluun. Maanpuolustustahto keskeinen tekijä – Keskeinen tekijä turvallisuuden kannalta on maanpuolustustahto, joka on Suomessa yksi maailman korkeimmista, mistä voimme olla ylpeitä. Hyvää itsenäisyyspäivää. Lohikosken myllyn toiminnassa hän on aktiivisesti mukana ja toimii myös sopimuspalokunnassa. – Silti jokainen sukupolvi, omalla vuorollaan, voi rakentaa parasta mahdollista tulevaisuutta ja pitää tuleville sukupolville avoimena mahdollisuutta valita ja rakentaa oma polkunsa. Vuoden sulkavalainen ja yrittäjä julki Jari Kallio Jari Kallio Vuoden yrittäjä Jukka Tervonen kunnanjohtaja Sakari Varalan sekä Sulkavan Yrittäjien edustajien Taina Huiskosen ja Juha Reposen onniteltavana. Johtajana oli Olli Tuunanen ja säestäjänä HannaLeena Laamanen. Itämerellä on vaurioitettu kaapeleita ja kaasuputkia, Varala korosti. Tämä on minulle merkittävä. Valinnat julkistettiin itsenäisyyspäivän juhlassa Sulkavan koululla. – Täällä on rauhaa ja tilaa hengittää. – Tämän yrittäjän yrityksessä on ollut mahdollisuus oppia ja kehittyä. Tässä ajassa meitä velvoittaa vahvasti veteraanin iltahuudossa esitetty toive: hoivatkaa, kohta poissa on veljet. Muistakaa meill kallis on maa. Emme voi myöskään pyyhkiä pois kaikkea pahaa ja ikävää, jota ympäröivä maailma eteemme tuo. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille, sanaili Repo. Virta esitteli seuraavaksi vuoden sulkavalaisen valinnan. Repo saapui estradille raikuvien aplodien saattelemana. Ja eletään ihmeessä, Varala lopetti puheensa. Sulkavan Mieslaulajat esitti kappaleen Kotiseudulle. Sulkavan ihmeessä on hyvä elää yhdessä toimien. Hän on aktiivinen vaikuttaja, joka on rakentanut yhteisöä ja edistänyt yrittäjyyttä sekä tarjonnut nuorille polkuja työelämään. – Elämme tällä hetkellä Euroopassa, jossa sota on lähellä. Helsingistä Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan on sama matka kuin Helsingistä Utsjoelle. "Natojäsenyys ei jätä yksin "Me kiitämme, kunnioitamme, me muistamme V uoden sulkavalaiseksi valittiin lohilahtelainen Esa Repo ja vuoden yrittäjäksi rakennusalan yrittäjä Jukka Tervonen. – Sota Ukrainassa on osoittanut, että Suomen kokonaisturvallisuuden huomioon ottava varautuminen, yhteistyö eri viranomaisten kesken ja harjoittelu on tärkeää, sanoi Varala. Hoivatkaa, kohta poissa on veljet – Tulevien vuosien aikana siirrymme vääjäämättä veteraanien ajasta kohti aikaa, jossa sukupolvet eivät enää pääse tapaamaan sotiemme sukupolvia. Sota-ajan sukupolvet antoivat meille lahjoista kalleimman, vapaan ja turvallisen isänmaan, Varala totesi. Urheilumies, hiihtää ja soutaa – Kyseessä on aktiivinen sulkavalainen henkilö, joka toimii eri seuroissa ja järjestöissä, kuten Sulkavan Urheilijat, Sulkavan Reserviupseerit ja Sulkavan Matkailu. – Edellisen presidentin sanoin, me kiitämme, me kunnioitamme, me muistamme. Unkari taistelee sankarillisesti koko Euroopan puolesta. Minun koti on Sulkavalla, lauloi Virta. Vuoden yrittäjän valinnassa Sulkavan Yrittäjät halusi korostaa hänen rooliaan nuorten rakennusalan ammattilaisten kouluttajana. Vaikka elämä maailmalla kuljettaa, ei koskaan unohda juuriaan. Varala muistutti presidentin itsenäisyyspäivän juhlien tämän vuoden teemaa, joka on yhdessä. ”Sulkava on paikka verraton, tätä kylliksi kiittää en saata. Hänen yrityksensä ei ole vain taloudellisesti kannattava vaan se on ollut keskeinen osa Sulkavan kehitystä, sanoi Reponen. Nuorille tukea urapolulle Sulkavan Mieslaulajien kuoro esiintyi seuraavaksi komeilla kappaleilla Joutsenen piilopaikka ja Kasvupaikka. Täällä ei tarvitse mitään esittää. Vahvan maanpuolustustahdon taustalla on Varalan mukaan rakkaus isänmaatamme kohtaan, jotain minkä vuoksi taistella. Niin eivät voineet tehdä myöskään sotiemme sukupolvet. Tällä on ollut merkittävä panos koko yhteisön tulevaisuuteen, perusteli valintaa Sulkavan Yrittäjien puheenjohtaja Juha Reponen. Hän on omalla panoksellaan auttanut monia nuoria asettumaan tälle alalle. Finlandia-hymni ja Maamme-laulu lopuksi – Arvoisa yleisö. Kertokaa lapsenlapsille lauluin, himmetä ei muistot koskaan saa, lausui Varala. – Perustamansa yrityksen Reporetkien kautta järjestää luontoretkiä ja toimii geo-oppaana. Hän toimi kunnanhallituksessa ja -valtuustossa, Virta vihjasi. Värisevää sielua ei saa tallata Varala kertoi kirjailijan sanoin: ”Kaikkea saa tehdä, kaikkea pitää tehdä, kaikkia ovia pitää tempoa, kaikkia puita kurkotella. Siellä koti missä sydän, täällä pohjantähden alla. Kunnassa veneet kulkevat samaan suuntaan ja samaan tahtiin. Värisevää sielua ei saa tallata.” – Pidetään tätä ohjenuorana ajatuksissamme. Kiitän saamastani kunniasta. Yhdessä teemme tulevaisuuden, joka on meidän sukupolvemme lahja seuraaville. Niin hyväksi, että suomalaiset ovat monena vuonna olleet tutkitusti maailman onnellisin kansa. Oma maa, kieli, kulttuuri, sananvapaus sekä demokratia. Hän muistutti, että sota ei ole kaukana myöskään kilometreissä. Tulevaisuuden uskoa rakennettava – Emme voi valita maailman aikaa, johon synnymme. On vain yksi ehto, elinehto
Hän myös hyödyntää muita paikallisia yrityksiä yhteistyökumppaneina rakennusprojekteissa. Puutyöstön ja kuumennuksen sekä avauksen välillä runko ei saa kuivua liikaa. – Tästä jatketaan eri kokoisilla telsoilla eli kourukirveillä käsin hakkaamalla. Siinä on kerrottu tarkasti haapion rakentamisen työvaiheet. Sisuksen hakkaaminen on kaikkein työläin työvaiheista, Repo selvittää. Sisustustyöt ovat mieleisintä hommaa yrittäjän työssä. Runko ja samalla terva kuumennetaan kiehuvaksi. Rungon sisään valutetaan reilut viisi litraa mäntytervaa. – Vuosien saatossa on selkiintynyt vanha ohje – parhaiten vältymme joutumasta taas uudelleen sodan kurimukseen pitämällä puolustuskykymme niin korkeana, ettei kenellekään tule mieleen hyökätä maahamme, Repo kertoi Sulkava-lehden haastattelussa kesällä. Opetustyö ei sovi kaikille, vaan vaatii hyviä hermoja, sillä työmaan pitää valmistua aikataulussa. Lisäksi äidin puolen suvussa oli paljon kirvesmiehiä ja isän puolen isoisä oli veneenrakentaja. Sitten keskityn mökkeilyyn ja metsätilan hoitamiseen sekä harrastamaan mahdollisimman paljon liikuntaa. Haapion teko vei Revolta aikaa pari kolme kuukautta pikkuhiljaa tunnin pari päivässä touhuten. Myös eläkeikä kolkuttelee ovella. Opetustöitä työn ohessa TeSe Rakennus ja Saneeraus työllistää 1–3 kolme työntekijää riippuen kohteen suuruudesta. Rakennustöitä Tervonen tekee sekä Sulkavalla että Savonlinnan seudulla. ”Ällikällä lyöty” Kunnanjohtaja Sakari Varala (vas.) luovutti vuoden sulkavalaiselle Esa Revolle kunniakirjan ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli antoi kukat.. Tässä menee noin kolme kuukautta, Tervonen kertoo. – Kyllä tuli tämmöinen tunnustus nyt puskista. Itse pidin alusaihion järveen upotettuna pari viikkoa, Repo toteaa. – Kun kohde alkaa valmistua, venymme usein ja olemme viikonloppujakin töissä. Sain kaksi hyvää ystävääni avuksi tuossa avausvaiheessa. Sisään kiinnitetään puukaaret sopivasti, jotta muoto säilyy. Kuuma puu muotoutuu rikkoontumatta, Repo kertoo. – Toivottavasti saan rakennukset ensi kesänä valmiiksi siitä projektista. – Ammattitaito on lisääntynyt vuosien varrella, mutta se on vaatinut jatkuvaa opiskelua, kun materiaalit ja määräykset ja säädökset ovat muuttuneet. Tuore puu kuoritaan, pyöritetään sopivaan asentoonsa sekä veistetään moottorisahalla, kirveellä ja höylällä ulkopuolelta muotoonsa, Repo kertasi haapion tekoa. Seuraavaksi vielä supussa oleva alus viedään pitkän nuotion päälle aukko ylöspäin. Ulkopinta tervataan. Tällä hetkellä minua työllistää isohkon talon peruskorjaus Sulkavalla. Kuuma runko avataan nyt lukuisilla puukapuloilla vääntäen auvonaiseksi vesikulkupeliksi. Seuraavaksi piti kovertaa sisus. – Ei tarvitse olla vesitai räntäsateessa tai sitten kesällä paahtavassa helteessä, hän kertoo. Kultainen kunniamerkki Esa Repo palkittiin Reserviupseeriliiton kultaisella kunniamerkillä tänä vuonna kesäkuussa tunnustuksena reservin upseeriston hyväksi suoritetusta ansiokkaasta ja tuloksellisesta työstä. – Ei ole tarvinnut mainostaa, vaan puskaradio on ollut paras mainos. – Viralliseen eläkeikään on kuusi vuotta, mutta jos mahdollista, niin pystyisi jäämään hieman aiemmin, jos malttaa. – Mielenkiinto on säilynyt, paitsi nyt kun pitäisi olla ulkotöissä, niin alanvaihto käy mielessä, kuten varmaan jokaisella timpurilla, Tervonen sanailee viitaten sateiseen säähän. Palkitsemista hän kertoo juhlistavansa itsenäisyyspäivän juhlissa, mutta muuten viikonloppu kuluu työn merkeissä. – Talon saa avaimet käteen -periaatteella, Tervonen sanoo. Välillä täytyy myös tehdä pitkää päivää. "Mukava yllätys" Jenna Olin Jukka Tervosen yrityksellä on varastotila Teollisuustiellä Sulkavalla. Tavoitteena on saada noin 15 millin seinämäpaksuudet reunaan ja pohjaan 2–3 sentin paksuus. – Pienet viimeistelyt vielä, niin haapio on valmis tervan kuivuttua vesille laskettavaksi. 5 Keskiviikkona 11.12.2024 N:o 50 V uoden sulkavalaiseksi valinta sai Esa Revon tuumaamaan, että olo on aika ällikällä lyöty. Työt pyritään jaksottamaan niin, että pohjatyöt tehdään syksyllä ja talvella tehdään sisätöitä. Hänen isoisänsä ja isosetänsä molempien vanhempien puolelta olivat sodan käyneitä, ja he ovat kertoneet monia hurjia tarinoita sodasta, joita nuori Esa kuunteli kiinnostuneena. Yrittäjyydessä on oma vapautensa ja omat haasteensa. Jari Kallio S ulkavalainen Jukka Tervonen on pyörittänyt TeSe Rakennus ja Saneeraus -yritystään 13 vuoden ajan ja tehnyt koko työuransa rakennusalalla. He suorittavat koko tutkintonsa Tervosen opissa. – Höntsäporukka kokoontuu kerran viikossa. Noin 130 neliömetrin talon rakentaminen vie yleensä noin 5–6 kuukautta. – 1–2 oppilasta on ollut työssäoppimassa lukuvuoden aikana koulutussopimuksella. Koulutus on mennyt hyvin, sillä lähestulkoon kaikki ovat saaneet koulutuksen jälkeen vakituisen työpaikan. – Etsin, kaadoin, karsin ja katkaisin ison, terveen ja melko suoran haapapuun pellon reunalta. Hän sai idean Kustaa Vilkunan kirjasta Isiemme työt. Revon mukaan moottorisaha on työkaluna aluksi oiva väline. En osannut odottaa, sanoi Repo valinnasta kuultuaan. Tyvi pitää olla vähintään 55 senttiä halkaisijaltaan. – Sisäseinät hölvätään tällä tervalla kuumennuksen aikana. – Aina se ei ole mahdollista. Rakennusalalla Tervonen on työskennellyt jo 40 vuoden ajan, mutta laittoi oman yrityksensä pystyyn 13 vuotta sitten. Lisäksi yritys on kouluttanut vuodesta 2009 asti Samiedun rakennuspuolen oppilaita. Avaimet käteen -periaatteella Tervosen yritys TeSe Rakennus ja Saneeraus tekee rakennustöitä aina talon perustuksista viimeiseen listanlyöntiin asti. Se tarkoittaa talojen peruskorjauksia ja uudisrakentamista. Repo on saanut isänmaallisen kasvatuksen, ja reserviläistoiminnasta hän on ollut kiinnostunut koko ikänsä. Sulkavan Yrittäjät ovat tänä vuonna valinneet vuoden yrittäjäksi pitkän linjan rakennusalan ammattilaisen ja yrittäjän Jukka Tervosen. – Onhan se mukava yllätys ja kiva asia, kun on pitkä ura takana, Tervonen kommentoi. Arjessa kulkee mukana myös koripalloharrastus. Revosta tehtiin laaja henkilöhaastattelu Sulkava-lehden heinäkuun numeroon, joten nyt keskitytään Revon erikoiseen urotyöhön eli upean haapion rakentamiseen. Rakennusalan kriisi ei ole vaikuttanut hänen töihinsä, vaan kalenteri on täynnä elokuuhun 2025 asti. Omia projekteja lomaaikaan Kesäisin Tervonen ehtii lomaillakin, mutta toisaalta Partasalansaarella sijaitseva metsätila työllistää häntä silloin samoin kuin kesämökin rakennusprojekti Lohnajärven rannalla. Rakennusalalle Tervonen päätyi aikoinaan, sillä omilla käsillä tekeminen kiehtoi
Tilaisuuden vetäjinä toimivat Casper-hankkeen projektikoordinaattori Jatta Juhola ja palvelumuotoilija Heidi Huovinen. "Tila antaa toiminnalle puitteet "Villi kortti syntyy ihmisten välille "Yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeää. Se sai alkunsa paikallisesta tarpeesta: Alueen asukkaat joutuivat kulkemaan ruokaostoksille pitkän matkan. Sen sijaan yhteisö ja yhteisöllisyys ovat todella merkittävässä asemassa. Ajatustenvaihtoa kumppanimaiden kesken Casper-hanke on keväällä 2023 käynnistynyt kansainvälinen yhteistyöhanke, jossa Etelä-Savon Maakuntaliitto on kumppanina. Juuri tässä kiteytyy Juholan mukaan yksi kolmannen tilan päätarkoituksista: itse tila antaa toiminnalle puitteet ja fyysisen paikan, jossa paikallinen yhteisö sitten voi esitellä tai tarjota osaamistaan muiden yhteisön jäsenten käyttöön. Kolmannen tilan kautta luodaan ihmisille mahdollisuuksia tavata toisiaan ja innovoida erilaisia toimintoja ja palveluita, Juhola kuvailee. – Eräässä toisessa kansainvälisessä hankkeessa on toistuvasti tullut ilmi, että mitä tulee korkeasti koulutettuihin ja korkean työvoiman muuttajiin, pelkkä työ tai edullinen asuminen eivät yksin riitä sitomaan heitä johonkin tiettyyn paikkaan. kolmannen tilan käsitteeseen: Kun ensimmäinen tila on ihmisen perhe ja läheiset, on toinen tila ihmisen työpaikka. Hankkeessa pyritään Juholan mukaan toisaalta kartoittamaan mukana olevien kumppaneiden kanssa kunkin alueen nykytilannetta ja sen haasteita, sekä toisaalta aktivoimaan ja pääsemään vuorovaikutukseen alueen asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Ranskassa julkiset palvelut taas eivät ole yhtä vahvasti organisoituneita, vaan solidaarisuuden kulttuuri on vahva. – Eräässä tapauksessa esimerkiksi paikallinen juristi ja lääkäri tarjosivat palveluitaan ilmaiseksi muille alueen asukkaille joinakin päivinä viikossa. Unelmien Sulkava-talo Ilta jatkuu työpajalla, jota johtaa hankkeen palvelumuotoilija Heidi Kansainvälisestä yhteistyöstä ratkaisuja väestökadon haasteisiin Kunnantalon tiloissa järjestettiin 26. Erityisen kiinnostuksen kohteena olivat Ranskassa hyvin vahvana vaikuttava kansalaisyhteiskunta ja sen innovaatiot. Tällä Juhola viittaa kuntakenttien muutoksiin ja siihen, että maakuntien väki vanhenee ja vähenee jatkuvasti. Rinkiin liitytään jäseneksi 10 euron jäsenmaksulla vuodessa, ja samalla jokainen jäsen sitoutuu työskentelemään kaupassa kahtena tuntina kuukaudessa. Yleensä juuri ihmiset ovat se tekijä, joka tekee jostain paikasta poikkeuksellisen, Juhola painottaa. Yhteisön keski-ikä on nyt noin 30 vuotta, ja se elävöittää aluetta järjestämällä aktiivisesti mm. Itse sisältö sen sijaan on pääsääntöisesti paikallisten yhdistystoimijoiden luomaa ja organisoimaa. – Meillä on paljon sellaisia paikallisia erityispiirteitä, jotka voivat olla elämänlaatua tuottava voimavara. Yhteisöllisyys paikkaan sitovana tekijänä Viime keväänä hankkeen kumppanit ja sidosryhmät eri maista tapasivat toisensa Ranskassa, Uusi-Akvitanian maakunnassa. Konsepteja on alueittain monenlaisia ja monen kokoisia, mutta yksi tekijä yhdistää: – Tilan yhteydessä toimii aina kahvila. – Hankkeessa mukana olevat ulkomaiset kumppanit ovat alueina hyvin samantyyppisiä kuin Etelä-Savo. Eurooppalaisessa yhteistyössä on vahvoja esimerkkejä siitä, että vahvimmilla ovat juuri ne alueet, jotka parhaiten osaavat tunnistaa omat alueelliset erityispiirteensä. – Joskus tarvittava piristysruiske voi olla jokin täysin yllättävä, ns. Hän kertoo, että Ranskassa rahoitus yhteisiin tiloihin saadaan yleensä julkisista varoista joko valtion, alueen tai kunnan taholta. Ratkaisuna tähän paikalliset ihmiset keksivät kehittää ruokakaupparingin, joka kokoaa yhteen paikalliset tuottajat ja toimii paikallisten elintarvikkeiden jakelijana. Se pyrkii etsimään ratkaisuja maakunnan kuntien yhä kiihtyvään väestökatoon, ja sen tavoitteena on yksityiskohtaisen kehittämistoimenpiteen ja siihen liittyvän pilotoinnin suunnittelu yhteistyössä kuntien ja muiden kohderyhmien kanssa. 6 Keskiviikkona 11.12.2024 N:o 50 P rojekti liittyy laajempaan hankkeeseen, jossa etsitään ratkaisuja väestön vähenemiseen, vanhenemiseen ja poismuuttoon liittyen yhteistyössä kansainvälisten partnereiden kanssa. Myös sosiaalinen kestävyys, eli se, että ihminen pääsee vaikuttamaan oman asuinpaikkansa asioihin, on tutkimusten mukaan ratkaisevaa, Juhola kertoo. Kumppanimaiden kanssa vaihdetaan kokemuksia siitä, millaisia sosiaalisia innovaatioita muualla on käytössä ja mikä niistä voisi soveltua myös tänne meille, Juhola jatkaa. – Toivottavasti saatte näistä innostavia ajatuksia myös Sulkavatalon ideoinnin pohjaksi, Juhola toivoo. Paikalla oli niin kunnan, Lohilahden kyläyhdistyksen, paikallisten järjestöjen kuin muidenkin sulkavalaisten aktiivitoimijoiden edustajia. Hyvä esimerkki ranskalaisista kolmansista tiloista on myös La Saunièren kuntaan perustettu “solidaarisuusruokakauppa”. Kolmas tila puolestaan pitää sisällään kaikki ne ympäristöt, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen ja joissa yhteisöllisyys on vahvasti läsnä. – On tärkeää löytää uusia tapoja tuottaa palveluita tulevaisuudessa ja juuri tähän Casper-hankkeessa keskitytään. Ihmekollektiivista tuttu Mari Bahrami kokosi tilaisuuden yhteydessä myös Sulkavan kansainväliset asukkaat yhteen keskustelemaan aiheesta. Vaikkei olisi mitään muuta asiaa, voi aina poiketa kahville tuttuja tapaamaan, Juhola kuvailee. Ranskassa Juhola työryhmineen tutustui ns. – Suomessa on vahva traditio sille, että julkiset palvelut toimivat hyvin, ja valtio ja kunnat tarjoavat palveluita kansalaisille. marraskuuta kaikille avoin työpaja, jossa ideoitiin suunnitteilla olevaa yhteisöllistä Sulkava-taloa. – Tavoitteena on löytää uusia keinoja osallistaa ja aktivoida alueen asukkaita muuttuviin olosuhteisiin sopeutumisessa. Riikka Tanskanen Heidi Huovinen, Tuula Jurvanen ja Pertti Paunonen ideoimassa Sulkava-taloa. Tarkoitus on oppia toinen toisiltamme, hankkeen projektikoordinaattori Jatta Juhola kuvailee. Ranskassa törmäsi myös niin sanottuun pro bono -toimintaan. Yhteisöllisiä tiloja Ranskan malliin Seuraavaksi Juhola nostaa esiin muutamia esimerkkejä Ranskan matkalla vastaantulleista kolmansista tiloista. Erääseen toiseen ranskalaiskylään taas syntyi Juholan mukaan spontaanisti nuorten kansanmuusikoiden yhteisö, kun alueelle muuttaneen muusikkopariskunnan ystävät muuttivat samalle alueelle. konsertteja. Tätä paikallisidentiteettiä pitäisi pystyä paremmin tunnistamaan ja nostamaan esiin. Hankkeen keskiössä on yhteistyö kansainvälisten partnereiden kanssa, ja malleja haetaan niin Unkarista, Ranskasta, Puolasta kuin Italiasta. villi kortti, joka syntyy itsestään ihmisten välille, Juhola kiteyttää
Su 15.12. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10€. 13.-15.12. adventtisunnuntain messu, srk-talo. Perhekerho torstaisin klo 9.30, Srk-talo. Esiin nousee huolia mm. 13.-15.12. Ma 16.12. Seurakunta Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja: Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Jari Kallio 044-9752532 Toimittaja Jenna Olin 050-5115114 www.sulkavalehti.fi Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi PAINOPAIKKA: Kaleva Median sanomalehtipaino, Oulu Kansainvälisestä yhteistyöstä ratkaisuja väestökadon haasteisiin Sulkavan kansainväliset asukkaat keskustelemassa. Vuoden viimeinen kerta pe 13.12. Toiveissa taas kuullaan haaveita laajemmista harrastusmahdollisuuksista, nuorille suunnatuista tiloista, sekä paikasta, jossa esimerkiksi perheet voisivat kohdata toisiaan matalalla kynnyksellä. Bahrami tekee yhteenvedon Sulkavan kansainvälisten asukkaiden puheenvuoroista myös muulle yleisölle. Raamattuja rukouspiiri keskiviikkoisin klo 10–12, Lähetystupa. Jelppis tukee kansalaistoimijalähtöisten ESR+ -hankkeiden toimintaa ja auttaa mm. klo 15 Heinillä härkien kaukalon -joulukonsertti, Sulkavan kirkko. 13.-15.12. klo 12 Avoin jouluinen yhteisöruokailu, srk-talo. To 12.12. Kaikille avoin. Pia Rask johtaa. Lopuksi ryhmät esittelevät ajatuksiaan ja niistä keskustellaan yhdessä Huovisen johdolla. ”Tule laulamaan” perjantaisin klo 16.30, Srk-talo. Sulkavan ja Puumalan kuntien elinkeinokehittäjä Mirjami Laitinen kertoo ajatuksen yhteisöllisestä Sulkava-talosta lähteneen liikkeelle noin vuosi sitten, kun Etelä-Savon alueen järjestöjä ja pieniä kuntia sparraavan Jelppis-hankkeen tiimiläiset kävivät Sulkavalla esittelemässä toimintaansa. Voim. Hyrkäs, Turunen. PE 13.12. maksu. Toiveissa olisi myös oma tukihenkilö, joka auttaisi kansainvälisiä muuttajia käytännön asioiden hoitamisessa ja sopeutumisprosessin alkuun pääsemisessä. Tarjolla joulupuuroa ja ehkäpä myös joulupukki vierailee. Sulkavan kappeliseurakunta To 12.12. Kansainväliset asukkaat mukana ideoinnissa Mari Bahrami kokosi tilaisuuden yhteydessä yhteen Sulkavalle muuttaneet kansainväliset asukkaat. Hän jakaa salissa olijat muutaman hengen ryhmiin, joista kukin pääsee ideoimaan Sulkavataloa kuvitteellisten henkilöiden toiveiden, tarpeiden ja haasteiden kautta. Aika luonnollisesti projekti sitten yhdistyi Casperhankkeeseen, josta saamme tärkeää osaamista esimerkiksi palvelumuotoilun osalta, Laitinen kertoo. 13.-15.12. Keskustelu käy kiivaana, kun monesta eri kulttuurista Sulkavalle muuttaneet henkilöt kertovat kokemuksiaan, haasteitaan ja toiveitaan. Töysäläinen Piparkakkuja 400 g (4,98/kg) Voim. Ti 17.12. 2,19 + pantti 0,80) Voim. Kansainväliset asukkaat toivovatkin entistä enemmän vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, sekä jään murtamista paikallisväestöön päin. Su 15.12. Gospelkirkkokuoron Matti Turunen ja Jussi Keltakangas. eht. Valio Aura sinihomejuusto 170 g (14,65/kg) 1 99 2 99 15 99 2 49 S-market Sulkava, Kauppatie 2 Sulkava puh 010 764 1080 (pvm/mpm) ma-la 7-21 • su 10-18 20-vuotis kakkukahvit klo 10-16 Kinkkuarvonta JOULUNAVAUS JOULUNAVAUS JA JA KAKKUKAHVIT KAKKUKAHVIT PE 13.12. työpaikkojen ja terveydenhuollon palveluiden säilymisestä Sulkavalla. klo 12.30 Seurakuntakerho ja hartaushetki, päiväkeskus Ilona. Bahramin opinnäytetyö on osa Casper-hanketta. Sulkavalaisten rippikoululaisten joulun ajan jumalanpalveluskäynti. rahoituksen hakemisessa. Tulevaisuuden Sulkava-talolle toivotaan myös terveysneuvontaa ja paikallisen osaamisen esittelyä mm. Matalan kynnyksen lauluryhmässä lauletaan yksiäänisesti säestyksellä ja ilman. Sulkava-talolle ollaan hakemassa ESR-rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta tulevana keväänä. Sulkavalaiset saavat erityistä kiitosta ystävällisyydestään, mutta samalla esiin nousee myös pelko “omaan kuplaan” jäämisestä. yritysten aktiivisen osallistumisen kautta. Momentum ja Matti Turunen. klo 15 Joulurauhan julistus, Sulkavan kirkon portailla. Vap. Rentola, Turunen. Moni kertoo nauttivansa Sulkavan luonnosta ja rauhasta, ja erityisesti asuminen järven läheisyydessä on ollut monelle pitkäaikainen haave, joka Sulkavalla on muuttunut todeksi. Fazer Vihreitä kuulia 2,2 kg (7,27/kg) Voim. – Suurelta osin kansainvälisen yhteisön haasteet ovat samoja kuin meillä paikallisilla naapureillakin. klo 16-18 Sulkavan iltaperhekerho, srk-talo. Su 29.12. Joulutortut ja glögiä kellotapulissa. Coca-Cola tai Coca Cola Zero 3 l (0,73/l) (sis. 7 Keskiviikkona 11.12.2024 N:o 50 Huovinen. klo 10 3. – Väläytettiin esimerkiksi ajatus siitä, että paikalliset ikäihmiset voisivat auttaa muualta tulleita sopeutumisessa opettamalla heille vaikka suomalaisia perinteitä, Bahrami kertoo. Hartaus. Rippikoululaiset paikalle klo 9.45 mennessä. Bahrami suorittaa parhaillaan Oulun ammattikorkeakoulun maaseudun kehittämisen YAMKtutkintoa ja tekee opinnäytetyötä Sulkavan vetoja pitovoimaan liittyen. klo 18 Lohilahden koulun kynttiläkirkko, Lohikosken kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10€ ovelta. Sulkavalle toivotaan laajempaa julkista liikennettä, enemmän palveluja, ja mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä, Bahrami listaa. – Syksyllä kunnanjohtajan vaihtumisen jälkeen jatkoimme keskustelua, ja myös uusi kunnanjohtaja Sakari Varala innostui asiasta. klo 18 ”Matti ja Jussi joulujen välissä” -Joulukonsertti, Sulkavan kirkko. La 21.12. erä erä erä erä "Varala innostui Sulkava-talosta. Hänen opinnäytetyönsä kohdentuu nimenomaan Sulkavan kansainvälisiin tulijoihin ja siihen, miten aktivoiva “kolmas tila” voi toimia pienen paikkakunnan pitovoimatekijänä myös uussuomalaisille. Perheiden kauneimmat joululaulut
Olen niiden kanssa ollut ihmeissään. – Jos morsian tarvitsee löytää, niin ehdottomasti suosittelen ohjelmaan lähtemistä. Nyt Forss kuitenkin paljastaa, että säpinää naisrintamalla on. –Tapaamisista jäi hyvä mieli ja meillä oli hyvät jutustelut. Forss tapasi kerran molempia naisia ohjelman ulkopuolella. Jokaiseen morsianehdokkaaseen oli aikaa tutustua viisi minuuttia. – Harvat haluavat ohjelmaan, ja onhan se myös sitovaa. Tulevaisuus näyttää valoisalta, mutta suuria suunnitelmia hänellä ei tulevaisuudelle ole. – Sain paljon lisää itsevarmuutta. Lisäksi siinä tapasi muita samassa liemessä olevia kollegoita. Opin sen, että pahoistakin paikoista selviää, kun on pakko. Taru ja Jonna olivat hyvin erilaisia ihmisiä, ja halusin käydä vielä heidän molempien kanssa asioita läpi ohjelman ulkopuolella. Itsensä katsominen televisiosta oli Forssin mukaan aluksi vaikeaa. Forss ei varsinaisesti ollut pettynyt kirjeiden määrään. Vaikka ohjelmasta ei puolisoa löytynyt, näyttää tulevaisuus valoisalta. Forssin mukaan hänen ja Jonnan pikatreffeistä sai televisiossa ehkä vääränlaisen käsityksen. Kuumottavia ja hilpeyttä herättäviä tunteita Pikatreffit Hirvihaaran kartanolla olivat Harri Forssin sanojen mukaan kuumottava tilanne. Valinta heidän välillään oli kuitenkin vaikea, ja jopa mahdoton. Se oli hauska kokemus, ja pääsi näkemään läheltä tv-ohjelman tekemistä. Loppua kohden kuitenkin kuvauksissa rentoutui, eikä enää näyttänytkään niin kamalalta. Itseasiassa näytin jopa haastatteluissa rennommalta, kuin miltä olo siinä tilanteessa oikeasti tuntui. – Piti vähän toisella silmällä sohvan takaa vilkuilla. Selkeää ennakkosuosikkia minulla ei ollut missään vaiheessa, kaikki olivat samalla viivalla. Laitetaan se hermostuneisuuden piikkiin, Forss nauraa. Ihan puskista eivät yhteydenotot ole tulleet, sillä Forssilla oli epäilys siitä, että monelle ohjelmaan meneminen oli kynnyskysymys. Vaikka valinnanvaraa ei ollutkaan paljon, oli Forss silti toiveikas naisten suhteen. Yhden poisjättämisen Forss teki aivan fiilispohjalta. – Ohjelmaan treffit oli leikattu niin, että ne näyttivät vaivaannuttavilta. 8 Keskiviikkona 11.12.2024 N:o 50 M aajussille morsian -ohjelmasta puolisoa etsineelle Harri Forssille kuuluu hyvää. Maajussi Harri Forssin tulevaisuus näyttää valoisalta Harri Forss ei löytänyt Maajussille morsian -ohjelmasta kumppania, mutta Kiviapajan miehellä on pitänyt kiirettä naisrintamalla ohjelman ulkopuolella. Pääasiassa naiset ovat ottaneet yhteyttä somen kautta, mutta yksi käsinkirjoitettu kirjekin tuli. Ehdokkaat herättivät toiveikkuutta Kiviapajalla asuva Harri Forss sai Maajussille morsian -ohjelmassa neljä kirjettä. – Katsellaan pikkuhiljaa elämää eteenpäin.. – Aika tutustumiseen oli lyhyt ja kun kuvaukset olivat päällä, niin tutustuminen jäi hyvin pintapuoliseksi. – Olin valmistautunut ihan kaikkeen, en sillä tavalla ollut yllättynyt. Se varmasti rajoitti kirjeiden lähettämistä ohjelmaan, Forss tuumaa. Kuitenkin kipinä ja vetovoima molempien kanssa jäi uupumaan, mitä tarvitaan parisuhteessa, Forss sanoo. Forssin piti valita kolme ehdokasta pikatreffeille. Ihan kuin ei oltaisi muuta sanottu, kuin niinpä ja sepä se. Ohjelmanteko antoi lisää itsevarmuutta Kaiken kaikkiaan Maajussille morsian -ohjelma oli Harri Forssille hieno kokemus, eikä hän kadu lainkaan ohjelmaan lähtöä. Kaikki olivat hirmu mukavia, Forss kiittelee. Harri Forss kertoo, että hänelle oli alusta asti selvää, että Taru ja Jonna jäävät saman pöydän ääreen hänen kanssaan viimeiseen vaiheeseen. Forssin pikatreffit Tarun kanssa herättivät hilpeyttä katsojissa ja miehessä itsessäänkin, kun Taru häipyi yhtäkkiä. Mari-Anna Rossi Kiviapajalla emolehmätilaa pyörittävä Harri Forss aikoo viettää perinteistä joulua läheisten kanssa. – Vielä on aikaista sanoa mitään, mutta tässä syksyllä on eräs nainen tullut kuvioihin. – Kun ohjelma alkoi pyöriä, alkoi yhteydenottoja sadella. – Ehdin nousta ylös, kun olisin halannut Tarua, niin yhtäkkiä selkä vain vilahti kun Taru häipyi. Valoa tunnelin päässä näkyy myös morsiamen etsinnän suhteen. – Päädyin siihen ratkaisuun, että haluan tutustua molempiin enemmän. Vappu Pimiän käydessä elokuussa Forssin tilalla Kiviapajalla ei morsiamesta vielä ollut tietoa. – Yritin tunnustella, millaisia tunteita kirjeet minussa herättivät. Forss kertoo myös oppineensa matkan aikana itsestään uusia puolia. Oikeasti meillä oli kyllä ihan hyvät keskustelut, Forss naurahtaa. Forss päätyi ratkaisuun, joka ei ole kovin tavallinen tässä ohjelmassa: Hän valitsi molemmat naiset. – Talvi tuli vihdoin ja viimein, ja on mukavaa, kun on vähän valoisampaa, Forss sanoo. – Kyllä siinä kaikki mahdollisuudet oli löytää sopiva puoliso. Mitään draamaa siinä ei ollut. Mutta olisihan se mukavaa ollut, jos kirjeitä olisi tullut enemmän. Tavallaan naiset olivat ratkaisuuni pettyneitä, mutta toisaalta ihan hyvällä mielellä. Kipinä ja vetovoima jäivät uupumaan Pikatreffien jälkeen koittivat ryhmätreffit ja sen jälkeen yksilötreffit