Palkinnot kaikille. TERVETULOA! SULKAVAN OSUUSPANKKI (015) 722 3300 W Savonlinnan teatterin [= Reino Helismaa -lauluilta lauantaina 13.3. 41 | Ed N OM PUN a Liput 18,-e Tervetuloa! Järj. g | HAT o kg k kg a MER 9 Ho: i — Konsetin johtaa uonto sekä ; a kokonainen (8 g IS Tuunanen, Maaranen Pirkka nauta-sikaf"> Marabou e Golden isa Virta, piano, päiväkäsky -JAUHELIHA SUKLAALEVYT ||OMENAT ko | TEEN accordi Arto Tuomalnen mk > 200 g pi kk Jä Ilman korttia 159 Sulkavan N äi irkka Jää2 » 4 kpl ||ruukkusalaatti Mieslaulajat Tervetuloa! . Paverpol-kovetusaineen avulla tekstiileistä saadaan luotua veistosmaisia patsaita, tauluja, ruukkuja, kransseja ja kehyksiä. kahvituksen = J W w Sodassa olleet veteraanit pääsevät ilmaiseksi. 4 I Tekokukat Halpalinna Palvelemme: PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI JY "NM SAM in N KH JN N f ( 48. mennessä. Anne on itse tehnyt pellavakangaskukista kranssin ulko-oveen ja hyvin on käsityö kestänyt kaikki säät. klo 17-21, pe 19.3. Tyyli vapaa. Mullanvaiht Biolan Musta Multa alk. Sen jälkeen kangas tai vaate muotoillaan haluttuun muotoon tai laitetaan muotin päälle. Tekstiiliveistokset to 18.3. Laulu Lasse Pajunen, piano Mika Siekkinen. Kovetusainetta on eri väreissä ja tuotteita voi myös maalata. 015 471 203 Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-1 O Pirjo Partanen Hurmaava vanha pitsi kaunistaa lasipurkin, verhoilee sievästi viinipullon ja somistaa taulunkehyksen. Muottina voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia kartioita tai tehdä halutun muotoinen esine tai patsas rautalangasta. 471 371 En i MITEN SE Sulkavan keskuskoululla TOLA | ps m S su 14.3.2010 klo 13.00 Porsaan SAVUKIRJOAtria broilerin : i 5 KASLER LOHI KOIPIREISI Kahvitus alkaa klo 11.45. — Muotti täytyy suojata kelmulla, ettei se tartu kiinni kovetusaineeseen. Valmiit tuotteet ovatkin sitten säänkestäviä eli niitä voidaan käyttää myös pihoilla ja puutarhoissa. klo 13 Sulkavan keskuskoululla. klo 12-17 kansalaisopistolla. Sarjat: tytöt ja pojat 4, 6, 8, 10 ja 12 vuotta. Kansalaisopistolla käynnistyy ensi viikon torstaina uusi kurssi, jossa kovetusaineen avulla tehdään mitä moninaisimpia koristeja tarve-esineitä. Vain mielikuvitus on rajana tässäkin työssä. Kulttuuritoimi. KAIPOLAN TALVITAPAHTUMA la 13.3. VUOSIKERTA LAAJALEVIKKINEN Saudi IN MÖKKINUMERO torstaina 25.3. ja 26.3. Työn annetaan kuivaa yön yli ja kuivumista voi jouduttaa hiustenkuivaajalla. sw Väliaikapuffetti Kahvila Marttiina. klo 10-13 Lasten omat A KIPPO-HIMDO I la 20.3.2010 Kukkomäen maastossa alkaen klo 13.00 Ilmoittautuminen Osuuspankkiin pe 19.3. Kovetusaine tarttuu kaikkeen muuhun materiaaliin paitsi muoviin. an kpl lar aa & v Ilman korttia Ilman korttia Ilman korttia i 29 NS vain Plussa-körtilla 1 90 kp vain Plussa-kortilla 1 15 kpl vain Plussa-kortilla K heikki.kolehmainen&k-market.com WILJAMI Sulkava P. Lipun hinta —e 14 10 e sis. päivänä 2010 N:o 10 Irtonumero 1 E p. Erilaiset tekstiilit voi hyödyntää paitsi kudonnassa, myös tekemällä niistä veistoksia. * Alanteentie 15 ker 9-17 | Torstaina maaliskuun 11. Opettajana kurssilla toimii Anne Reponen, joka omi uudet taidot kurssilla Juvalla. — Kovetusaine levitetään pensselillä kankaalle tai kangas kastetaan kokonaan aineeseen
Viikon sana Ihmeellinen kohtaaminen Miten sinä teini-ikäinen tyttö reagoisit,jos sinun luoksesi ilmestyisi yht äkkiä enkeli taivaasta ja kertoisi aivan ihmeellisen,uskomattoman asian. Yhdistyksen perinnematka Narvaan 2.-5.5. Kaikki näkövammaiset, myös eijäsenet, tervetuloa. klo 10.00 Emäntäpäivä srk-talolla. Sotaveteraanien myötä tunnetuksi tullut sanonta "veljeä ei jätetä” on tärkeämpi kuin koskaan. Näyttelijä Lasse Pajunen on tuttu jo vuosilta 2000 2001 Savonlinnan Teatterissa, jolloin hänet nähtiin Jannen roolissa näytelmässä Myrskyluodon Maija. Että jupit ja luikurit voivat ajaa kansakunnan polvilleen ja vielä maksattaa sen rivikansalaisilla. Tupu Valjakka. Pahoittelen nimierehdystä/PP. Julkaisemme niistä koosteen. Erityisesti näyttelijä Pajunen on mieltynyt Helismaan sanoituksiin. Ainoana hävinneenä maana Suomi selvisi — ihme kyllä — itsenäisenä toisen maailmansodan kauhuista. Päivittäiset ampuma-ajat numerosta 071 8729712. Se tapahtui reilu 2000 vuotta sitten Israelissa Nasaretin kaupungissa. Tapahtumat Sulkavan Näkövammaiset: Iltapäiväkahvit | Lounaskahvila Marttiinassa ti 16.3.10 klo 14.00. Liput 18 e. Vain pari päivää ennen Petäjäsaaren menetystä siellä oli Sulkavan komppania, joka poistui saaresta 4.3.1940. Esitys koottiin Riihimäellä syksyllä 1999 ja hän esittänyt sitä myös Turussa ja Helsingissä. Lähtö Sulkava su klo 11.30. Marian vastauksesta ilmenee hänen nöyrä ja luottavainen uskonsa: "Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan”. klo 18.30 Valaistusilta Hintsasella. Sääntömääräiset asiat. Pakkasraja -15, sarjoja kaikille, hiihtotyyli vapaa. Vihollinen tuhosi Petäjäsaaressa olleet suomalaiset 6.3.1940. Lähtö Sulkava su klo 11.30. Vieraana yhdistyksemme uusi puh.joht. Hän sai ajatuksen Reino Helismaan tuotantoa esittelevästä lauluillasta näyteltyään Riihimäen teatterissa Reino Helismaan roolin näytelmässä Päivänsäde, minä ja menninkäinen. SM-pilkkireissuun lähtijät ke 17.3. Erityisen karmeasti talvisota kohteli Rantasalmea, jonka miehiä kaatui yhden päivän aikana Petäjäsaaressa viitisenkymmentä. Kirkonseudun maaja kotitalousnaiset: ti 16.3. Tapsalle viim. Se on yksityiskohtainen, koskettava ja surullinen muistelu kovista paikoista. Päivän sana Jeesus lähetti kaksitoista opetuslastaan julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita. Hympyrä-Väärä-Kontunen, Väärä-Kontunen-Kolmisoppinen th, Kolmisoppinen th-Housulampil esistöt: Pieni Jukajärvi-Vuorilampi-Korttee-Housulampi Alue on merkitty maastoon kieltotauluilla sekä alueelle johtavat tiet ja polut suljetaan puomeilla. Jos sitä rukoillen luemme, saamme yhtyä Marian kanssa ylistämaan Jumalaa: "Nälkäiset Hän on täyttänyt hyvyyksillä, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois” (Lk.1:53). Tullessaan sisälle Marian luo enkeli tervehtii: "Terve armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi”. Puhutaanhan ajasta ennen ja jälkeen Kristuksen.) "Katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Linjaauto lähtee kirkolta klo 9.00. Pianistina esityksessä toimii Mika Siekkinen, musiikin monipuolinen ammattilainen. Eläkeläisystävät: Ostosristeily Tallinnaan 25-26.4.2010 Baltic Princess -laivalla hintaan 50 e. klo 11.00 Tunnilan ent. 050-5230697, myös ei jäsenet. Maria oli kihlattu Joosef-nimiselle miehelle. Nähdään Marttiinassa! t: Eeva Pohjois-Sulkavan Erä ry: Pilkkikisat la 20.3.2010 seuran jäsenille, maanvuokraajille ja alueella asuville perheineen Pyhäjärvellä. On neuvoteltava ja luovittava, kuten maamme maineikkaimmat valtiomiehet ovat tehneet. Sittemmin veteraani hämmästeli kuinka kalliisti taisteltu itsenäisyys annettiin pois EU-jäsenyyden myötä. ja hänen valtakunnallaan ei pidä loppua oleman”. Helismaan laulut soivat Sulkavalla OPirjo Partanen Savonlinnan Teatterin jäsenkuntiin suuntautuva kiertue-esitys Helismaalauluilta saapuu Sulkavalle ensi lauantaina. 9:2. ... mennessä puh. e —korjausompelua Punainen Tupa avattu e — käsitöitä kierrätysmateriaaleista Rajavartiolaitos ampuu kiväärikaliiperisilla-aseilla Lohikosken valtionpuistossa sijaitsevalla Jukajärven ampuma-alueella 15.3.2010 klo 17.00-19.3.2010 klo 13.00 kaikkina vuorokauden aikoina. Ilm. Hämmästynyt Maria saa vielä käytännön rohkaisun, kun enkeli kertoo, että Marian sukulainen, Elisabet on raskaana vanhalla iällään, hän joka oli hedelmätön. Useampi sukupolvi on ennättänyt kuulla isiemme, setiemme tai isoisiemme sankariteoista. ke 17.3. (Sitten enkeli ilmoittaa asian, mikä tuli mullistamaan koko maailman historian. Helismaan laaja tuotanto myös mahdollistaa esityksen uudistamisen; Kappaleet vaihtelevat eri esityksissä ja jotkut laulut tuntee välillä enemmän omikseen kuin toiset, Pajunen kertoo. paastonajan sunnuntai, Matilda, Tilda, Mette, maanantaina Risto, tiistaina Ilkka, keskiviikkona Kerttu, Kerttuli. Kaasinen, ei Kaartinen Viime viikon Sulkava-lehdessä oli Vapaaehtoistoiminnan kurssista kertovaan juttuun pujahtanut nimivirhe. Väliaikapuffetti. 11.3.2010 Ei ikinä enää sotaa Talvisodan päättymisestä tulee kuluneeksi 70 vuotta. 050 5230697 myös ei jäsenet. Baltic Princes -laivalla hintaan 50 e. Nyt maa on uudelleen syvässä lamassa, josta toivottavasti noustaan. Tervetuloa! Tunnilan Lento: Hiihtokilpailut su 14.3. Lääkäri Luukas kertoo tällaisesta kohtaamisesta (Lk.1:26-38). Maria hämmästyy kovin ja miettii, mitä tervehdys mahtoi tarkoittaa. Puh. Hyökkäyssodan ja suurvaltojen raakalaismaisen valtapelin uhriksi joutunut pieni Suomi taisteli kunniakkaasti. Mietelause Onnea Nimipäiviä Tänään torstaina Kalervo, perjantaina Reijo, Reko, lauantaina Erno, Ernesti, Tarvo, sunnuntaina 4. Julkaisemme livari Hukkasen ja Sulkavan komppanian kokemuksia talvisodassa. Sota on aina julmaa. Hän kun ihmetteli jo parikymmentä vuotta sitten talouslaman iskiessä, että tätäkö varten me sodittiin. Rajaja merivartiokoulu Savonlinnan seudun SKja LSjärjestöjen perinneyhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS la 27.3.2010 klo 13.00 Sulkavalla Tiittalan kartanossa. 045-111 5477 TERVETULOA! Työpajayhdistys Teko ry — Kuumienkivientie 3 puh. Vapa-Veikot: Pm-pilkkiin 14.3. Enkelin sanoma päättyy sanoihin: * Jumalalle ei mikään ole mahdotonta”. Liisa Leinonen Päivän kierto Aurinko nousi tänään Sulkavalla 6.37 ja laskee 17.57. Onko meillä tämän päivän ihmisillä tämä sama asenne Jumalan Sanaan nähden. Ihmetellen Maria kysyy: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä olen koskematon?” Siihen enkeli vastaa: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sen tähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi”. Luuk. Vaarallinen alue, jonka sisäpuolella liikkuminen on kielletty: Tiet: Gväennttaenessä. Helismaa -lauluilta lauantaina 13.3.2010 klo 13.00 Sulkavan keskuskoulun salissa os. Siellä taisteltiin sananmukaisesti viimeiseen mieheen. Pekka Syväys ja varapuh.joht. Kokoontuminen kirkolle klo 8.15. Jumala lähetti enkeli Gabrielin Maria-nimisen neitsyen luo. Se on vihonviimeinen vaihtoehto. Sota riepotteli koko kansakuntaa vuosikaudet ja vuosikymmenet. ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ... Esitys on Sulkavan keskuskoulun salissa. Lauluillan on koonnut näyttelijä Lasse Pajunen. 015-471 544 sulkava.lehti Cco.inet.fi PAINOPAIKKA: (PL eHvisenäT 1leKsamaki -2UIU. Se aiheutti niin syvät haavat, että niiden paraneminen voi yhä olla kesken. Kokoontuminen Kauko Kurjen rantasaunalla klo 8.30. Pajunen on työskennellyt lisäksi Turun ja Helsingin kaupunginteattereissa mm. 25.3.10 mennessä. Koulutie 8. mennessä. Sanassa saamme kohdata Jumalan Pojan, Jeesuksen, Vapahtajamme. Tapsalle viimeistään 25.3. Rantasalmelle lähtijät. Toivottamalta tuntunut sota vei nuoria miehiä joka pitäjästä. Koskettavia ovat myös Terttu Harjun isän kirjeet tulevalle vaimolleen. Talon esittely. Enkeli rohkaisee: "Alä pelkää, Maria, sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä”. Kurssille osallistuivat Aira ja Unto Kaasinen eivätkä Aira ja Unto Kaartinen, kuten "huonokuuloinen" toimittaja oli nimen virheellisesti kirjannut. — Helismaan jokaisessa laulussa tai ainakin useimmissa on mukana tarina. Ilm. Ajanlaskummekin. koululla. Savonlinnan Teatterissa esitys sai ensi-iltansa Enonkoskella 9.1.2010. Useampi miespolvi sitten suomalaiset hoitivat velvollisuutensa isänmaataan kohtaan niin hyvin, että muuan sotaveteraanin kysymys oli paikallaan. Eläkeläisystävät: ostosristeily Tallinnaan 25.-26.4. musikaaleissa Elisabet, Thorin vasara sekä Rebekka. Sotaa ei kannata ihannoida eikä siitä saa sankaritarinoita. Ilmoittautumiset 19.3. Avoinna Kirkkotie 3 ma pe klo 9-14 puh. 050-310 5848 VAROITUS Tervetuloa Hallitus SULKAVA TORSTAISIN ILMESTYVÄ KOTISEUTULEHTI Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Kalle Keränen Toimitus: Pirjo Partanen Toimitus: Uitonrinne 18, 58700 Sulkava ma-to 9-15, pe 9-12 p. Tarinan aiheet löytyvät ihmisistä, luonnosta ja elämästä yleensäkin. Tunnetuimpien Helismaa-klassikoiden, kuten Laivat puuta, miehet rautaa” ja *Rakovalkeilla” lisäksi mukana on myös harvemmin kuultuja lauluja Reino Helismaan laajasta tuotannosta
— Maalaan alumiinilevylle ikään kuin se olisi akvarellipaperia. Vaunun tulisi teknisiltä ominaisuuksiltaan soveltua elintarvikkeiden käsittelyyn ja myyntiin.” Kunnanhallitus päättää siirsi jo aiemmin asian arvioitavaksi elinkeinotoimen käyttösuunnitelmaa ja torialueen kehittämistä valmisteltaessa. Pastillit ovat käytössä Lohilahden ja Kaipolan kouluissa. Heidät haastatellaan heti torstaiaamuna 11.3. Paikalla kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan oli varajäsen Lasse Partanen (kesk.). Useat niistä ovat taiteilijan sanoin kuvia ilmestyksenkaltaisen tietoiseksi tulemisen hetkestä, sanoo galleristi Rauli Heino. Hallitus myös äänesti pari kertaa. Ne todistavat koetun hetken säteilevästä intensiivisyydestä ja ovat samanaikaisesti hiljaisia ja ekspressiivisiä.”, hän jatkaa. Kunnanhallitus ei muuta 15.2.2010 antamaansa lausuntoa, jossa se pitää esitettyjä kanteluja aiheettomina ja jossa se esittää niiden hylkäämistä. Edelleen hallitus vastasi Kuopion hallinto-oikeudelle kaava-asiassa ja totesi valtuustoaloitteet käsitellyiksi. Näyttelyssä esitettävien teosten nimillä *Hetketön aika”, *Käännetty perspektiivi”, *Tietämättömyyden pilvi”, *Ruusutarha” ja *Paljaaseen kätketty” on kaikilla hengellisen elämän käsitteisiin liittyvä ajatuksellinen kytkös. Valtuustoaloitteet käsitelty Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se toteaa kolme valtuustoaloitetta käsitellyksi. Markku Päykkönen esitti asian käsittelyn ajaksi tilapäiseksi puheenjohtajaksi kunnanhallituksen jäsen Paula Suomalaista (sd.). Hetketön aika — Nykymaalareidemme kärkikaartia edustavan Kristiina Uusitalon maalaukset ovat suomalaisen maiseman ja luonnon kuvauksia. Kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2008 saaneella Kristiinalla on juuret Sulkavalla: hän on syntynyt ja elänyt nuoruutensa täällä. — Ne ovat enemmän kokemuksen kuin paikan muotokuvia, kuin näyttämöitä, joiden avulla kerron kokemani, oivaltamani, aavistamani. Ennen asian käsittelyä kunnanjohtaja Sami Sulkko, kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Auvinen (kesk.), kunnanvaltuuston puheenjohtaja Asmo Ikonen (kesk) ja kunnanhallituksen jäsen Tarja Sinkkonen (kesk.) ilmoittivat olevansa osallisuustai intressijäävejä ja kunnanhallituksen jäsen Raimo Mustonen (sd.) ilmoitti olevansa yhteisöjäävi ja he poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi klo 16.05-16.11. Mikäli torikahvilan sijainnin osalta on neuvottelutarpeita, yritysasiamies neuvottelee osapuolten kanssa. Näitä kohdeavustuksia haetaan erikseen, hakemuksen liitteeksi tarvitaan edellisen vuoden toimintakertomus. Kylätoimikunnilla on mahdollisuus hakea kohdeavustuksia. Sulkavan Kokoomuksen jättämä valtuustoaloite 9.11.2009: *Torikahvilan toiminnan kehittäminen kesäkaudelle 2010. — Siinä missä vuodenaikojen luonteenomaiset piirteet ovat hämärtyneet, myös aika ja paikka tuntuvat vaihtaneen osia. Sulkavan keskustan ryhmä esittää budjettiin varattavaksi määrärahaa Kaipolan koulun rannan laituriponttooneihin ja puutavaraan.” Kirkonkylän koulujen opetushenkilöt ovat käsitelleet valtuustoaloitteen pohjalta ksylitolituotteiden antamista oppilaille ja esittävät, että ksylitolituotteiden käyttöönotto voidaan toteuttaa vain pastillien osalta. Peruspalvelulautakunta on päättänyt, että ksylitolipastillin jakaminen oppilaille otetaan käyttöön kaikissa kouluissa 1.3.2010 alkaen. SULKAVA Torstaina maaliskuun 11. Kaipolan kylätoimikuntaa on informoitu kylätoimikunnille tarkoitettujen avustusten jakoperusteista. Kuvataiteen valtionpalVAA. Nyt laituri on heikkokuntoinen ja käyttäjilleen vaarallinen, laudat lahoja ja ponttoonit vuotavia. Vuonna 1997 häneltä tilattiin 245 VAIKUTTA Imatran Tainionkosken kirkon alttaritaulu. Käyttämäni valoa heijastavat materiaalit muuttuvat ilmeeltään katsojan pienimmästäkin liikkeestä. Todettiin, että iältään vanhin paikalla oleva kunnanhallituksen jäsen on Markku Päykkönen (kesk.). Kaipolassa kyläläiset ovat lupautuneet rakentamaan uuden laiturin, jos vaan saavat jostain materiaalin. Ennen asian käsittelyä todettiin, että koska sekä puheenjohtaja, että varapuheenjohtaja ovat esteellisiä, on kunnanhallituksen valittava tilapäinen puheenjohtaja iältään vanhimman kunnanhallituksen jäsenen johdolla. päivänä 2010 Kunnanhallituksella oli maratonkokous Sosiaalijohtajaehdokkaita haastatellaan OKalle Keränen Maanantaina kokoontunut kunnanhallitus käsitteli peräti 27 pykälää ja oli koolla melkein neljä tuntia. Keskustan aloite kuului: *Kaipolan kylällä on kunnan maalla kyläläisten yleisesti käyttämä uimaranta. Kristiina Uusitalolla näyttely Galleria Heino esittelee tuoreita töitä OKalle Keränen Taidemaalari Kristiina Uusitalon uusia töitä on esillä Galleria Heinossa Helsingissä 6.3.-3.4. Uuden näyttelyn nimi on *Hetketön aika” ja se esittelee ajan ja paikan ominaisuuksien vaihtumista toistensa vastakohdiksi. Kunnanjohtaja Sami Sulkko kertoi, että jos asiat etenevät ja jos jompi kumpi vakuuttaa haastattelijat, niin kunnanhallitus voi kokoontua vaikka heti haastattelujen jälkeen. Haastattelijoina ovat kunnanhallitus ja peruspalvelulautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Pöytäkirjanpitäjänä tämän asian käsittelyn ajan toimi ympäristösihteeri Timo Hämäläinen. Silloin esitys sosiaalijohtajasta tulisi jo seuraavaan kunnanvaltuustoon, joka kokoontuu 23.3.2010. Tuttu metsä on luhistunut valoon puiden kadottua, mutta valo on sama kuin ennenkin tähän aikaan vuodesta. — Maalauksen luonne syntyy pohjamateriaalin hopeasta ja pigmentin liikkeestä siveltimenvetojen sisällä. Hallintojohtajan haastatteluun kutsuttiin oikeustieteen kandidaatti Markku Mattila, sotatieteen maisteri Sami Paila, kauppatieteiden maisteri Jussi Stoor ja kauppatieteiden maisteri Annemaija Summanen. Ongelmana oli vesipisteen puuttuminen. Perustelut: Kesällä 2009 torikahvila toimi R-kioskin päädyssä kauniilla paikalla Saimaan rannalla. Tavoittelen hetkellisyyttä ja alati muuttuvaa todellisuutta ilmentävää aineetonta esitystapaa. Sosiaalijohtajaksi hakeneista haastatteluun kutsuttiin yhteiskuntatieteiden maisterit Sanna Hämäläinen Sulkavalta ja Airi Piiponniemi Iisalmesta. Näyttelyn nimi "Hetketön aika” viittaa myös edellä mainittuihin *voimakkaisiin kokemuksiin, joissa aika ikään kuin katoaa.” Kristiina Uusitalo on pitänyt useita museonäyttelyitä ja hänen teoksiaan löytyy monista merkittävistä kotimaisista kokoelmista. Ne ovat Kaisa Rallin (kesk.) ksylitolipastillien käyttö kouluilla, Kokoomuksen rantakahvilaa koskeva laiteparannus sekä Keskustan aloite Kaipolan laiturin laittamisesta. Sittemmin elinkeinotoimi on esittänyt, että yritysasiamies neuvottelee toripaikan toimijoiden kanssa torikahvilatoiminnan kehittämistarpeista ja tekee määrärahan puitteissa pienimuotoisia hankintoja torikahvilatoiminnan edellytysten parantamiseksi tarvekartoituksen pohjalta ennen tulevan torikauden alkua. — Pakenevaksi kuvittelemani aika on pysähtynyt jo nähdyn kokemukseksi. Kaava-asia on ollut käsittelyssä useita kertoja ja nyt viimeksi Kuopion hallintooikeudesta oli tullut täydennyspyyntö. Esitämme että kunta neuvottelee kiinteistön omistajan kanssa mahdollisuudesta rakentaa riittävät rakenteet kahvilaa varten, tai vaihtoehtoisesti, että kunta hankkii torikahvilaa varten pyörillä siirrettävän vaunun hankkimista torikahvilan pitäjien käyttöön. Elintarvikkeita käsiteltäessä olisi hyvä huolehtia veden saatavuudesta sekä riittävistä kylmäsäilytystiloista sekä tietenkin sähkön saatavuudesta. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti ja puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ajan toimi kunnanhallituksen jäsen Paula Suomalainen. Hän itse toteaa, että on maalannut ajan ja paikan ominaisuuksien vaihtumista toistensa vastakohdiksi. Heidät haastatellaan 26.3. "Tietämättömyyd kinto myönnettiin hänelle vuonna 2008 ja hän on yksi arvostetuimmista nykytaiteilijoista.. Sulkavalaissyntyinen taidemaalari tuo näyttelyyn upeita, värikkäitä ja erikoisia töitään, joita voi ihailla vaikka kuinka pitkään. Liikkeen illuusio kuvaa ajatuksen liikettä, sanoo Kristiina Uusitalo. Voisin olla vielä lapsi tai jo vanhus. Pysyväksi uskomani maisema on pysyvästi muuttunut, toteaa Kristiina Uusitalo. Se päätti sosiaalijohtajan ja hallintojohtajan virkaa hakeneiden haastatteluista. Alueelle on aikoinaan tehty laituri kunnan toimesta. Kaavakantelut aiheettomia Jääviyspykälien vuoksi Saimaa-Siikajärvi rantaosayleiskaavan päätöksen valmisteli ja esitteli ympäristösihteeri Timo Hämäläinen
Nyt meille puhuttiin, että komppaniamme pääsee lepoon, lähdimme hiihtäen kohti Loimolaa. Pian saimme käskyn lähteä Uksujärven kylään. Teimme suurtöitä, tekoja jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdillä, mm. Artikkeli on julkaistu Sulkavan Vipusessa 30.9.1966. Tässä olimme asemissa useita päiviä. Komppanian vääpeli Martti Vihavainen Liperissä. Petäjäsaari oli hyökkääjälle tärkeä paikka vallata, sillä sen huolto kävi Kitilän suurmottiin jäitse. Kokoonnuimme Sulkavan Suojatalolle, jossa perustettiin 5/JR 35 ja kevytosasto 12. Meitä odotti autokolonna ja kuormaus alkoi. Tällä lohkolla puolustimme aina joulukuun 19. Täytyy ihmetellä sitä yksimielisyyttä ja taistelutahtoa mikä vallitsi yksikössämme, ja ennenkaikkea sitä aseveljeyttä. Nämä yksiköt olivat kaikki sulkavalaisista reserviläisistä kokoonpantuja. Komppanianpäälliköksi tuli reservin luutnantti Gunnar Pörhölä ja komppanian vääpeliksi Martti Vihavainen ja joukkueenjohtajiksi reservin vänrikit Kaartinen, Liimatainen, Ahonen ja Eronen. Vetäytyminen kesti useita tunteja. Komppaniamme kärsimät tappiot olivat suuret. Suolla vallitsi hiljaisuus, mutta edessämme olevalla metsäkumpareella paloivat nuotiot, jossa vihollinen lämmitteli koneellisten tuliaseiden välittömässä läheisyydessä. Reservin kersantti Iivari Hukkanen tuli kolmannen puolijoukkueen johtajaksi ja 9.12.1939 joukkueenjohtajaksi. Saavuimme vanhaan Loimolaan, jossa ruokailimme. Aamun valjetesSulkavan miehet talvisodassa Talvisodan päättymisestä tulee 13.3.2010 kuluneeksi 70 vuotta. Vetäytyminen tuotti vaikeuksia useimman kohdalla, kun ei ollut enää suksia kaikille. Vihollinen oli lyönyt hajalleen JR 34:n joukot. Talvisodassa yli neljänkymmenen asteen pakkasessa Öin ja päivin ilman vaihdon mahdollisuutta ruumiilliset ja henkiset voimamme rajattomiin asti ponnistaen saimme ottaa vastaan yhä uusien vihollisvoimien hyökkäykset. Nyt jouduimme joka yö partioimaan vihollisen selustassa ja häiritsemään sen varustelutöitä. Hyvin monet joutuivat voimakkaan tulituksen alaisina vetäytymään, jopa kiertämään vihollisen selustan kautta ja viettämään useita päiviä ennenkuin päätaistojen tie. yksikkömme 5/35:n kohdalla. Lastauksen aikana sain kuulla kapteeni Marttiselta, että meidät siirretään toiselle rintamalle, ja että Impilahden kirkonkylässä piti tapahtua purkaus. Nyt oli joku nähnyt Laatokalla ajavan kolonnan ja miehiä Impilahden suuntaan meidän selustaan. Hyökkääjä keskitti voimakkaan tykistöja kranaatinheitin tulen asemiimme ja saikin osuman erääseen telttaamme, jossa tappiot olivat suuret kaatuneina ja haavoittuneina. Emme tienneet millaiseksi tehtävämme tulee muodostumaan, mutta jokainen aavisti, että kansamme kohtalo on vaarassa jaisänmaan puolustus lepää parhaassa miehuusiässä olevien miestemme harteilla. Kuitenkin he saapuivat varoen ja huomasivat teltastamme nousevan savun ja tulivat luoksemme ja kertoivat millainen operaatio oli, josta me emme tienneet aikaisemmin. Kirja löytyy Sulkavan kirjastosta. Sulkavan sankarihautojen muistokivissä myös näkyy talvisodan sa läksimme vetäytymään takaisin taistelematta. Pataljoonamme komentaja kapteeni Jauhiainen antoi käskyn pataljoonalle lähteä tiedustelulle hänen johdollaan. Mutta toisaalta pojat toivat muonatäydennystä vihollisen miehittämistä taloista alikersantti Tuukkasen johdolla. Sulkavalta marssittiin Savonlinnaan. Talvisotamme taistelut jättivät meille perinnön, josta vapaus elää. Etelä-Savon pitäjät antoivat suuren sankarillisen uhrin vapautemme ja itsenäisyytemme pelastamisessa. Myös kuuluisassa Erkki Palolammen vuonna 1940 kirjoittamassa kirjassa "Kollaa kestää” kerrotaan sulkavalaisten osuudesta taisteluissa. Komppaniamme siirtyi Kitilän kirkolle johtavan rautatien ja maantien molemmille puolille vallaten sen välisen maaston. Meikäläisistä emme nähneet kuin kaksi vartiomiestä rautatien sillalla vartiossa. Saimme heti käskyn lähteä Uksujärven kylästä, kun sotatoimet rajoillamme alkoivat. Siellä majoituimme paikallisen väestön kanssa samoihin taloihin. Komppaniamme majoittui joen molemmin puolin. Majoitin joukkueen kolmeen taloon ja asetin parivartiot jokaisen talon edustalle sekä muun osan miehistä sisälle nukkumaan. Vihollinen häiritsi koneellisilla tuliaseilla ja pst-tykeillä. Nyt antoi komppanian päällikkö vetäytymiskäskyn: jokainen saa vetäytyä jos pääsee. Monasti joutuivat aliupseerit ja sotilaat toimimaan oma-aloitteisesti ja nopeasti vaikeissakin tilanteissa. Siellä perustettiin jalkaväkirykmentti 35 eli JR 35, jonka 5. Talvisotaan meidän pakotettiin taistelemaan. Osa aseista oli vanhentuneita, jotka eivät vastanneet senaikaista aseistusta. Rautatien siltaa lähellä olevan talon saunan lämmitimme yön aikana, saunoimme ja karistelimme vaatteistamme suuret täit pois, koska ei ollut tilaisuutta vaihtaa vaatteita aikaisemmin ja saunoa. Ensin saavuimme Vuoratsunsaareen, jonka oli jo hiihtojoukkue ottanut haltuunsa. Eräänä iltana vihollinen keskitti tykistöja kranaatinheitintulen asemiimme voimakkaana ja tulitti myös piiskatykeillä. Tämäkään majoitusalue ei ollut kovinkaan pitkäaikainen, mutta ehdimme kuitenkin rakentaa saunan. Tästä jatkoimme hiihtäen matkaamme Sumerin kylään, saimme kuulla ettei edessämme ole ketään meikäläisiä. Oheinen artikkeli on Iivari Hukkasen kirjoittama muistelma sulkavalaisten 5./JR 35 vaiheista talvisodassa. komppania koostui Sulkavan miehistä. Juha-Pekka Vihavainen KOTIIN. päivänä 1940 Laatokan saariin, jotka sijaitsivat Pitkärannan edustalla. Tieto levisi nopeasti ja meistä vasemmalla olevat joukkueet jättivät asemansa tyhjiksi ja vetäytyivät Sumerin kylään, missä komppanian huolto sijaitsi. Talvisota eheytti kansamme ja lahjoitti meille uskon elämisenoikeuteen ja lastemme tulevaisuuteen. Tähän oli rakennettava puolustusasemat. Samaa kertovat talvisotamme tapahtumat ja ankarat taistelut sotakentillä. Pienen Suomenkin menneisyys on todistamassa sitä, miten täällä on taisteltu ja kestetty. Tässä hyökkäyksessä tappiomme oli useita kaatuneita ja haavoittuneita. Loimolan ja Kollaanjoen välillä samana yönä teimme teltat kolme eri kertaa pystyyn aina samalle paikalle, mutta emme voineet käyttää niitä hyväksemme. Haavoittuneet, kaatuneet ja kadonneet jäivät kaikki sinne. Saavuttuamme suurelle suoalueelle noin 2,5 km:n päähän selvisi meille vasta tilanne. Komppaniamme lähti Savonlinnasta 17.10.1939 pataljoonan mukana junalla kohti Laatokan-Karjalaa aina Roikonkosken asemalle saakka. Siinä on myös haastateltu useita silloin vielä elossa olevia sulkavalaisia. Nyt alkoi todellinen sota, jota jo neuvottelut olivat enteilleet. Hyökkääjä ajoi monas. Välillä kuitenkin rakensimme tien partioopistolle, joka käytti nimeä Nujakkalinna. Tehtävämme oli suorittaa kartoitustehtäviä ja kenttävartiopalvelusta Uksujärveltä käsin. Komppaniamme joutui useita kertoja torjumaan voimakkaita iskuja ja ottamaan vastaan monia ylivoimaisia hyökkäyksiä, jotka tuottivat tappioita puolin ja toisin. Kutsun ylimääräisiin kertausharjoituksiin (YH) saatuaan Sulkavan reserviläiset kokoontuivat Suojatalolla (nykyinen ravintola Muikkukukko) 10.10.1939. Ylitimme Kollaanjärven ja etenimme aina Piitsjoen korkeudelle saakka, jossa hyökkääjä oli jo miehittänyt puolustusasemat, jotka meidän olisi pitänyt ottaa haltuumme. Komppaniamme asettui jälleen asemiin Kollaanjärven pohjoispään kohdalla olevalle lohkolle. Kylässä oli edelleen paikallinen väestö, kuuluisin kyläläisistä oli *Maisun Miisu” -niminen erakko. Aseistuksena saimme kiväärit, konepistoolit ja pikakiväärit ja hyvin vähän patruunoita sekä kaasunaamarit. Illan hämärtyessä läksimme etenemään maantien vasemmalla puolella ja komppaniamme eteni kärjessä. Täällä komppaniamme miehitti Jylhävaaran puuhiomon yläjuoksulta aina Laatokan rantaan, joten komppaniallemme tuli kaksi ja puoli kilometriä puolustuslohkoa. Komppaniamme miehet yrittivät useina öinä käydä joen toisella puolella tarkoituksena tuhota pst-tykit, jotka olivat talojen nurkilla, kuitenkaan siinä onnistumatta. Marokonkauhun nimellä kutsuttu luutnantti Juutilainen oli lähettänyt partion välimaastoon meitä vastaan tukemaan ja ohjaamaan vetäytymistämme. Mutta on olemassa määrätty raja, jolle suurimpienkin sotureiden on pysähdyttävä, ja vihollisia, joita eivät väkevimmätkään kykene voittamaan. Nyt alkoi komppaniallamme puolustussota. Nyt jouduimme vielä kiertämään Harlun ja Läskelän kautta, koska hyökkääjä oli jo katkaissut suoran tien. Talvisodan sotilaat herättivät ihailua yli maiden, mutta kolme ja puoli kuukautta kestäneen sodan jälkeen olimme edelleen melkein yksin. Tämä saikin aikaan sen, että meistä vasemmalla olevat joukkueet olivat sanoneet toisilleen vihollisen saartavan meidät. Nämä ihmettelivät meidän saamiamme automaattiaseita ja varoittivat meitä tekemästä valoja. Saavuttuamme Impilahden kirkonkylään vastapuolen tiedustelupalvelu oli saanut tietoonsa liikkeemme ja tervehdi meitä voimakkaalla tykistöja kranaatinheitintulella. Joulukuun 9. Kokemattomuus todelliseen sodankäyntiin puuttui upseereilta ja komentajilta. sivät omille linjoille. Vihollinen keskitti tykistöja krh-tulensa asemiimme ja ulotti kauemmaksikin saaden toimistoomme täysosuman, jossa tuhoutui kaikki paperit ja asiakirjat. Ei ollut kuin komea männikkö ja jäinen maa, johon oli vaikea kaivaa asemia vihollisen tykistötulen alaisina, joka kylvi kuolemaa. päivän aamuunsaakka, jolloin luovutimme asemat toiselle yksikölle. Tämä majoitusalue ei muodostunut kovinkaan pitkäksi. Jokiuomalta teimme partiointia ja väkivaltaisia tiedusteluja, jopa komppanian voimin useina vuorokausina. Siellä toistuvat samat paikannimet Kollaalta Petäjäsaareen. Muut Sulkavan reserviläiset liitettiin myös Savonlinnassa perustettuun kevytosasto 12:teen. päivänä illalla 1939 saimme käskyn lähteä hännänajoon kuten termi kuuluu, sillä hyökkääjä oli alkanut vetäytyä maantien suunnassa. Pitkärannan saariston taisteluista on julkaistu vuonna 1967 Lauri Immosen kirjoittama ansiokas kirja *Unohdettujen rintama”. Lähdimme Uksujärveltä kohti Loimolaa. YH-vaiheen jälkeen sodan sytyttyä taistojen tie kulki Laatokan Karjalan ankarissa puolustustaisteluissa Kollaanjoella ja Pitkärannan saariston äärimmäisen kovissa mottitaisteluissa. Siirryimme Petäjäsaareen 4. Allekirjoittaneen joukkue joutui joen toiselle puolelle, jossa vihollisen asemat sijaitsivat. Tällä lohkolla jouduimme puolustamaan meille tuntemattomin asein hyökkäävää vihollista vastaan. päivänä helmikuuta aamulla. Edessämme oli kevytosasto 12, joka oli vetäytynyt Suojärveltä ja viivyttänyt vihollisen hyökkäystä, ja JR 34, joka vetäytyi myös Suojärven suunnalta. Petäjäsaari on hyvin tunnettu oikeaksi kuolemansaareksi, jonka voimakkaat vihollisvoimat lopulta tuhosivat. Komppanian huolto ja toimisto jäi Sumerinkylään. Kuitenkin armeijamme seisoi sodan päättyessä voittamattomana hirveitä tappioita kärsineenä. Hyökkääjä yritti läpimurtoa asemiemme kautta kuitenkaan siinä onnistumatta. Kansamme kesti koettelemuksensa rautaisella tahdolla. Kaikki muut varusteet olivat jokaisen omat, joita ei kukaan korvannut silloin eikä myöhemminkään. Jäällä nähty kolonna johtui siitä, kun tykistön hevoset veivät muonaa omille joukoilleen ja oikaisivat poistullessaan. Pian ryhmityimme suolla hyökkäykseen ja hyökkäsimme edessämme olevalle metsäkumpareelle ja saimme asemat haltuumme ja valtasimme 4 konekivääriä, mutta emme voineet pitää asemia hallussamme, sillä saimme niskaamme sivustalta konetuliaseilla avatun tulen, joten meidän oli pakko vetäytyä. Savonlinnan ympäristön pitäjillä on Sulkavan kanssa hyvin samanlaatuinen viime sotien historia. Pian se kuitenkin ryhmittyi puolustuslinjalle uudelleen Kollaanjoki maantien molemmin puolin ja maantien ja rautatien molemmin puolin olevaan maastoon. Meidät lastattiin avonaisiin kuorma-autoihin. Saimme käskyn lähteä marssien Ahvenlammin maastoon, joka sijaitsi lähellä Pyörittäjänkylää. Saavuttuamme Kollaanjärven rantaan vastapuolen edetessä samanaikaisesti sivustallamme, miehitimme Kollaanjärven pohjoispään ja asetuimme asemiin toiselle rannalle. Allekirjoittaneen joukkue joutui alajuoksun kohdalla aina':Laatokan rantaan saakka. 4 11.3.2010 N:o 10 SULKAVA Jalkaväkirykmentti 35:n ja sulkavalaisten vaiheita Talvisodan sankarien muistolle Maailman historian varrella on käyty lukemattomia sotia, Miten monta sankaritarinaa voidaankaan kertoa suurista sotureista ja heidän loistavista voitoistaan. Komppaniamme sai käskyn lähteä tammikuun 31. Vihollisen hallussa oli Putkisaari, joka sijaitsi pienen salmen erottamana Petäjäsaaresta. Tässä taistelussa kolmannen joukkueenjohtaja vänrikki Ahonen kaatui ja useita aliupseereita ja sotilaita. Savonlinnassa majoituimme Puistokadun kansakoululle, jossa viides komppania sai lopullisen vahvuuden käsittäen 5 upseeria, jotka olleet sulkavalaisia, sekä 28 aliupseeria ja 172 miestä, jotka olivat sulkavalaisia. Mutta komppaniamme taisteli päättäväisesti voimakkaita hyökkääjiä vastaan. Täällä alkoi välittömästi purkaus ja jatkoimme marssien kohti Suistamon pitäjän Maisun kylää, missä majoituimme telttoihin. Sulkavan miehistä kokoonpannut yksiköt aloittivat välittömästi marssin kohti Savonlinnaa yöpyen Kallislahdessa. Heti alkuun komppanianpäällikkö Pörhölä haavoittui ja tilalle tuli luutnantti Erkki Kostia. Puistokadun koululla täydensimme varusteitamme, jotka rajoittuivat asetakkiin, lakkiin, vyöhön ja jotkut saivat päällystakin. Täältä komppaniamme siirrettiin Vuorlammin maastoon, josta edelleen hyökkäsimme Kitilän jokiuomalle. Kun muistelemme niitä aikoja nyt kahdenkymmenenseitsemän vuoden jälkeen, jolloin saimme kutsun saapua ylimääräisiin kertausharjoituksiin lokakuun 10 päivänä 1939. Pian iltayöstä pojat kuitenkin palasivat asemiinsa ja neljännen komppanian miehet aikoivat hyökätä joukkueeni selustan kautta, koska olivat kuulleet, että joukkueeni on saarrettu ja tuhottu. Miehitimme sen ja seuraavana päivänä siirryimme Paimionsaareen, jonka miehitimme myös. Autokolonna lähti liikkeelle kovassa pakkasessa. Vietimme yön maantiellä kovan pakkasen kourissa, koska emme tienneet missä kohden sotatoimet olivat voimakkaimmat. Tässä jouduimme ottamaan vastaan uusiutuvia hyökkäyksiä. Seuraavana päivänä alkoi komppaniamme matka hiihtäen Jylhävaaran puuhiomon kautta laskevalle joelle. Alueen miehet taistelivat menestyksellisesti sekä talvisodassa että myöhemmin jatkosodassa jatkuvasti kaikkein ankarimmissa paikoissa
Tässä hyökkäyksessä vihollinen menetti noin 400-500 miestä kaatuneina ja haavoittuneina. Sain komppanianpäälliköltä tehtävän luovuttaa asemat vastaanottajille. Me saimme säilyttää itsenäisyytemme niiden miesten ansiosta, jotka antoivat kaikkensa ja niiden, jotka talvisodan ankarissa taisteluissa taistelivat isänmaan vapauden puolesta. Eräänä yönä se pudotti kuljetuskoneestaan meidän konekivääripesäkkeeseen sokerisäkin. hiä. Tähän avattuun railoon painuivat monet panssarit ja hevoset kuormineen. Myöhemmin ei ollut meikäläisillä asiaa evakuoimiseen. Tosin komppaniamme irrottautui saaresta vihollisen huomaamatta ja vetäytyi manteree]le Kuivaniemen ja Syskyän suuntaan ja täällä asettui asemiin kyseiselle linjalle ja viivytti hyökkääjän etenemistä. Komppaniamme vetäytyi aina Wärtsilään saakka, missä yksikkömme joutui lastaamaan junia, jotka evakuoivat rajan toiselle puolelle. Tämä hyökkäys oli ennennäkemätön. Hyökkääjän jälkeenjättämät asemäärät, heittimet ja panssarilevyt, kuvaavat hyökkäyksen suuruutta. Nyt vihollisella ei ollut enää valtaamatta kuin Vuoratsunsaari, jota komppaniamme puolusti. Puolustus jatkui Syskyän suunnalla aina aselevon tuloon saakka hyökkääjän yrittäessä murtaa puolustusasemamme kuitenkaan siinä onnistumatta. Talvisodassa kaatuneita sulkavalaisia. Hyökkääjät olivat kaikki valiojoukkoja ja kaikilla oli ennennäkemättömän hyvät varusteet. Oli helppoa aina päätellä, kun Putkisaaresta kuului voimakasta puhetta, että pian alkaa hyökkäys Petäjäsaareen. Tosin meillä oli onnea tällä kertaa. Hyökkääjä oli varustautunut nykyaikaisilla automaattiaseilla ja heittimillä. Vastasin leikillisesti: "Onhan teitä nyt upseereita täällä kolme; luutnatti Suhonen, luutnantti Kuusisto ja vänrikki Vasenius, kyllä te pärjäätte.” Katsoin velvollisuudekseni seurata oman yksikköni miehiä niiden uuteen tehtävään sijoittuessa. Hyökkääjä ulotti pommituksensa jo Vuoratsunsaareen ja keskitti jatkuvasti tykistötulen, ettei apujoukoilla ollut mahdollisuutta lähteä auttamaan. Pitkärannassa, — Prtajävvaressa. Sain vänrikki Amperlalta vastauksen, ettei heillä ole kranaatteja kuin 12 kpl. Nekin pyysin ampumaan ja hyvään tarpeeseen ne tulivatkin. Kuva teoksesta "Unohdettujen rintama". Ensin alkoi hirvittävä tykistöja krh-tuli. I 30.3.40 BB:ona, Wyv. Petäjäsaari tulee ikuisesti jäämään mieliin meille, jotka olimme siellä taistelemassa. Tämä päivä täytti meidän kaikkien sydämet, jotka jouduimme näkemään niiden aseveljien kohtalon, jotka joutuivat antamaan kaikkensa isänmaan puolesta. Komppaniamme vetäytyi Wärtsilästä Joensuun kautta Liperin Susiahonkylään. Putkisaari sijaitsi niin lähellä, että kuulimme hyvin naapurin palopuheet ja hyökkäysaikeet. Komppaniamme oli Petäjäsaaressa 34 vuorokautta. Eikä apujoukkoja voinut lähettää, sillä jokainen jäi jäälle joka yritti. Kuinka monet kodit menettivätkään huoltajansa, isän tai pojan. Petäjäsaari oli pieni saari ja aivan kalliota, ei päässyt edes maan sisälle, että olisi voinut kaivautua maahan. Komppaniamme kärsi Petäjäsaaressa huomattavat tappiot. Lopulta se aloitti hyökkäyksensä ja pakotti meikäläiset vetäytymään. Toinen samantapainen hyökkäys tapahtui helmikuun 23. Emme voineet auttaa. Esimerkkinä voisin mainita maastossa sellaisen paikan, jonka koko oli noin 35 m x 35 m muistuttaen pataa, johon kaatui 76. SULKAVA 11.3.2010 N:o 10 5 ti panssarivaununsa saaren ympärille, mutta ei yrittänyt vielä alkuun maihinnousua. Eräänä aamuna yritti hyökkääjä usean kymmenen hevosen kolonnalla viedä huoltotarvikkeita ja muuta materiaalia Kitilän mottiin, mutta aseveljiemme valppaus paljasti yrityksen ja näinollen joukkomme tuhosi koko kolonnan. Kotiuttaminen alkoi toukokuun 1. Ei pelastunut montakaan miestä. Lisäksi se ulotti pommituksensa Vuoratsunsaareen. Meille tuli vaihto maaliskuun 4. desanttiprikaatin sotilaita ja Leningradin lähellä toimiva aliupseerikoulu. Erikoisesti jäi minulle mieleeni hyökkäyksistä helmikuun 15. Sinne jäi kuudes komppania, konekiväärijoukkue, osa pst-joukkuetta ja osa hiihtojoukkuetta. sankarihaudoillakäynnin jumalanpalveluksen jälkeen. Maaliskuun kuudennen päivän aamuna vihollinen aloitti suurhyökkäyksensä samanaikaisesti 'Petäjäsaareen, Maksimisaareen ja Paimionsaareen. Tämä sukupolvi joutui kantamaan raskaimman uhrin kansamme vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Oma tykistömme ei auttanut meitä, koska sillä ei ollut kranaatteja tarpeeksi, krh joskus jonkun kranaatin ampui. Se käytti voimakkaasti ääntään hyökätessään ja saihan se vallattua yli puolet saaren pinta-alasta. Mitä tulee meikäläisten tappioihin 15.2.1940 ne oli> 259299 vat 29 kaatunutta, haavoittuneita en enää muista. Sitten komppaniamme miehet kävivät aina parin kolmen miehen voimalla evakuoimassa lihasäilykkeitä. Hyökkäykseen osallistui 204. Iltapäivällä on Sulkavan Mieslaulajien konsertti keskuskoululla klo 13.00.. Hyökkääjät eivät välittäneet vaikka heitä kaatui, sillä sitä rohkeammin he hyökkäsivät kunnes melkein kaikki olivat kaatuneet. Nyt ei Vuoratsuun jäänyt yhtään joukkueenjohtajaa. Se keskitti suuret määrät voimia. Eräs pikakivääriampujamme sai osuman pommikoneeseen, joka putosi pommilastissa. päivänä tosin pienemmällä voimalla. päivän illalla ja tilalle tuli kuudes komppania, joka koostui Rantasalmen miehistä, konekiväärijoukkue, osa pst-joukkuetta ja osa hiihtojoukkueesta. Komppaniamme oli onneksi Vuoratsun saaressa tänä kohtalokkaana päivänä. Hyvin usein se alkoi tykistökeskityksellä ja kranaatinheitintulella. Vaihdoimme sieltä Vuoratsunsaareen, jonne jäimme asemiin. Kuusikymmentätuhatta parhaassa iässä olevaa miestä köyhempänä Suomi selvisi silvottuna, mutta silti armeijamme seisoi voittamattomana. Mitä tulee vihollisen tykistöja kranaatinheitintuleen, niin se ampui saareen lukemattomat määrät kranaatteja. Iivari Hukkanen Talvisodan päättymisen 70-vuotispäivän muistoksi Sulkavan seurakunta ja kunta järjestävät su 14.3. Hyökkääjä keskitti jatkuvasti yhä suurempaa tykistöja krh-tulta ja valmisteli hyökkäystä Vuoratsunsaareen. Kaatui 4.2.40 — Haav. Sopii arvata millainen vaikutus on kallioisessa maastossa kranaateilla ja lentopommeilla. Meidän tappiomme olivat suhteellisen pienet, vaikka vihollinen pommitti jatkuvasti tykistöllä ja lentokoneilla. päivänä 1940 suoritettu. Maaliskuun 6. Siellä majoituimme taloihin ja telttoihin. Hyvin vähän niitä perääntyi. Maksimisaaren ja Petäjäsaaren väliltä se yritti aina öisin huoltaa Kitilän mottiin joutuneita joukkojaan. Aina toivoimme, kun tämä ei tapahtuisi meidän ollessa siellä. Esimerkkinä voisin mainita 15.2.1940, jolloin pyysin krh-hettimeltä, että se ampuisi sulkutulta Putkisaaren ja Petäjäsaaren väliseen salmeen, ettei hyökkääjä saisi apujoukkoja ja että hyökkäys hidastuisi. Nyt alkoi vetäytyminen sovittuun aikaan ja komppaniamme vetäytyi hirveitä tappioita kärsineenä Impilahden suuntaan. Allekirjoittanut ei ollut vetäytymisvaiheessa mukana. Aselepo tuli 13. maaliskuuta 1940. päivänä 1940 oli pataljoonamme kohdalla mustin murheenpäivä. Lentokoneita oli yhtä aikaa näköpiirissä 140 konetta. Erääseen telttaamme tuli osuma, jossa menetimme kaatuneina ja haavoittuneina useita mieOSA KAATUNEISTA. päivänä 1940 osan jäädessä vielä myöhäisempään kotiuttamisvaiheeseen. Erään kerran tuhosimme kolme panssarivaunua liikuntakyvyttömiksi ja ne jäivät asemiemme eteen. Sodan ankarimmat kasvot olivat kääntyneet siellä olevien miesten kohdalle. 20 v. Jokainen aseveli tiesi millaiset olivat ehdot kansamme kohdalla ja miten hirveän hinnan jouduimme maksamaan itsenäisyydestämme. Oisin yritti vihollinen panssarilevyjen suojassa edetä pimeätä hyväkseen käyttäen kohti Petäjäsaarta ja saihan se aikaan jonkin verran tuhoa. Komppaniamme Petäjäsaaressa oloaikana torjuttiin kaikki hyökkäykset. Vihollinen aloitti hyökkäyksensä aamulla klo 6.00 kaikkien tuliaseiden tukemana. päivänä klo 13.30 sain Vuoratsunsaaren eteläkärkeen tiedon, että minulle on myönnetty 7:n vuorokauden loma ja että pääsen lähtemään lomalle välittömästi. Ei voi sanoin kuvailla sitä hirvittävää murhenäytelmää, kuinka julma on sota. Kaikilla oli valkoiset turkit, joiden rinnassa oli laskuvarjomerkit. Kehoitin komppanianpäällikköä hyvissäajoin huomioimaan tilanteen kehityksen ja lähtemään, sillä hyökkääjä ottaa saaren hinnalla millä hyvänsä ja niinhän se tekikin vallaten saaren 11. päivänä maaliskuuta 1940. Hyökkäystä tukivat panssarivoimat sekä valtava määrä lentokoneita, jotka pommittivat jatkuvasti koko päivän. Maaliskuun 9. Meidän oli pakko keskittää kaikki voimamme vastahyökkäykseen, koska meillä ei ollut muuta mahdollisuutta. Sitten siirryimme 2 km:n päähän Liperin kirkolta ja majoituimme paikallisen väestön kanssa samoihin taloihin osan majoittuessa telttoihin. Selitin tilanteen kuudennen komppanian päällikölle luutnantti Suhoselle, joka pyysi minua jäämään huomiseen. Me tosin tiesimme, että vihollinen ottaa Petäjäsaaren hinnalla millä hyvänsä. Päiväsaikaan hyökkääjä käytti aina ilmavoimia ja panssarivaunuja jalkaväen tukena. Ei ollut asemia kuin muutamia hiekkasäkkejä ja hyökkääjän jättämistä kaatuneista oli tehtävä suoja-asemia. Petäjäsaari murtui, ja se oli yhtenä tulimerenä. Koska hyökkääjä käytti tätä Maksimisaaren ja Petäjäsaaren väliä huoltotienään, niin heti iltayöstä kutsuimme pioneerit avuksi ja avasimme railon melkein joka yö
Meilläkin on ollut tai oikeastaan vain minulla tiukat paikat. 27.2.-40 Koitan kirjoittaa muutaman sanan, jos saan vain rauhan ryssän koneilta. Ryssän lentokoneet silloin tällöin pudottelevat pommejaan ja me puolestamme silloin tällöin pudottelemme niitä. Varmasti nauraisit, ,Kun»näkisit minut sotakamppeissa."En: tiedä osoitteestakaan mitään, ilmoitan sitten kirjoittamalla, jos voin. Siellä päin ja erikoisesti kotikaupungissamme = ovatkin kuulemma ryssät olleet jokapäiväisiä vieraita ja saaneet pahoja aikaan. Olen nyt Neitsytniemellä IT.R:n kasarmilla, mutta lähdemme kait vähän ajan kuluttua jonnekin, en tiedä minne. Kotiloma osui kohdalle parikolme kertaa vuodessa. Mutta saattaa olla että he jäivät vielä Tienhaaraankin. noin. Eräässä paikassa sattui pommi niin lähelle, että = häneltäkin oli pää ilmanpaineen vuoksi painua hartioitten sisään. Olimme eräässä paikassa kaivamassa asemapaikkoja, kun 6 kappaletta ryssän syöksypommittajia yllätti meidät, ja syöksyivät sen kuopan yli, jossa meitä neljä miestä mäkasi. millainen rauha! Olemme menettäneet kauniin. Ja ei kai tässä suurempaa hätää liekkää, ainakaan jos ilmat pilvisinä kestävät. Sinä kait jatkat entistä hommaasi ja , siirryt esikunnan mukana. aiakaan vielä ole vaaralliselta tun* *tunut, erittäinkin kun vikkelästi maata halaa. Viipurilaiset ja koko karjalan heimo harhailee nyt ympäri Suomen nientä etsien vastaista kotoaan vierailta seuduilta. Tuo joulupäivänä Kirjoitettu oli aukaistu ja tuli sellaisena perillekinwKeuukahan senkin lienee lukenut. Ryssät:.ovat ottaneet tämän paikan oikeinmerikoisesti huomioonsa. Minullekin sattui tänään jännittävä seikkailu. Paljon sillä ryssällä sentään on niitä masiinoita. Mamma kirjoitti ja hätäili, kun ei ole saanut pojilta mitään tietoja, enkä minäkään ole saanut vähään aikaan kirjeitä heiltä. Taustalla humisi metsä tai korsussa melusivat kymmenet miehet. Ei tuo ihmeempää saanut aikaän, lasitkin kun ovat jovaikaisemmin särkyneet. Ehkäpä täälläkin voimme löytää jonkun kolkan, jota voisimme ajatella kotiemme vastikkeena, siksi kunnes voimme" jälleen paläta kotiseudullemme. Kiitos siitä paketista, jonka viimeinkin sain. Kahvia ja pullaa tarjotaan joka päivä. Uskon niin, muutahan en halua uskoakaan. Vili on selviytynyt monien seikkailujen jälkeen» onnellisesti vaimonsa luo. Ryssiä oli taas; pitkästä»aikaa ilmässa yläpuolellamme aina lähemmäs 70 kappaletta ja kylvivät pommeja useita satoja. Kuinkas Sinä olet selvinnyt niistä pommituksista. Tänä aikana on jö ehtinyt sattua yhtä jos toistakin. Kiitos siitä. 3.2.-40 Rakas! Kuten huomaat ekirjoitan sen Kirjaimin, sillä eräässä kirjeessäsi oli kaikki pikakirjoituksella kirjoitetut sanat töhrito ty yli mustalla. Ja olipa vähällä etten jo junankin alle jäänyt:-Hämeenlinnassa näet hyppäsin "liikkuvaan junaan ja kun toisessa kädessä oli kivääri ja sokeripaketti, jäi vain toinen käsi vapaaksi, jolla sitten tartuin portaisiin, mutta ei sitä yhdellä kädellä saa niin vakavaa otetta, että ortailla kestänyt. Mites Sinä olet selvinnyt siinä suuressa siirtymisessä. sentään. Kirjoitankin tätä kirjettä erään laivueen päällikön (kapteenin) lyijykynällä, tuntuu olevan huonoa lyijyä. Sensuuri kait ar* veli, että tässä kenties mitä vaarallisia sotasalaisuuksia koitetaan läpiviedä.. Merijoki 14.10-39 Kirjoitan tätä Merijoen, sotilaskodissa. Toivotaan vaan, että ryssät eivät sitä pommittaisi. Muuten kyllä tullaan hyvin toimeen pakkanen vain tuppaa ahdistelemaan. No sattuuhan sitä sodanwäikana kaikenlaista. Kun ei vaan pommi sattuisi sinne paikoille, missä Sinä olet. Ja kun kaikki karjalaiset niin toivoivat, että kohta olisivat voineet jättää nämä vieraat maat ja nämä jäyhät, ynseät ihmiset. Se villapaita oli vallan.sopiva, ja karamellit löysivät tiensä nopeasti. Sitä toivon myös minäkin. 8.10.1939 Rakas! Koitan tässä kiireessä muutaman sanan kirjoit= taa. Eräs mies tuli lomalta sieltäpäin ja kertoi, että kaikki väki evakuoitiin pois. Elämä saattoi loppua päivänä minä hyvänsä. Ehkäpä siellä menivät meidänkin pojat. kokolailla vilkasta. Mamma hätäilee kovasti, kun ei ole kuullut niistä velipojista mitään pariin viikkoon, enkä minäkään ole saanut kuukauteen heistä tietää. Monta kertaa luulisi, että näillä mailla ei ole mitään ehjänä, mutta ihmeen vähän on sentään vahinkoja satK NT n SNS tunut. Täällä on melkein yhtä rauhallista kuin rauhan aikana. 7 säi 17.1.-40 Minä olen nyt jo jöutunut taas pois sieltä Kannakselta ja siirretty muutaman sata kilometriä päinvastaiseen suuntaan. Oli+usean-kerran ollut hengenvaarassa. Se näet syttyi se sota kuitenkin, vaikka toista toivoimmekin. Päivät kuluvat vaihtelevalla ohjelmalla, ryssät käyvät joka päivä munimassa yläpuoleltamme, kuitenkin melko heikolla menestyksellä. Toivottavasti Sinä saat tämän, että tiedät minun vielä olevan elossa. Mutta kait siellä ei nyt ole ollut tilaisuutta ajatella kirjoittamista. En ole saanutkaan Sinista mitään tietöaa,Lienetkö enää edes. Kiitos! Käsineet jo olivatkin minulta loppuun kuluneet, joten ne tulivat kreivin aikaan. Riihimäki 22.3.-40 Niin nythän meillä on tosiaankin rauha, mutta. vaarallisessa paikassa kuten kirjoitat. ja meinasi jo konekiväärillä reiittää, mutta ei nyt aivan onnistunut; vaikka lähellä olikin. give kylki kylessä kuin silaat suolassa, ei päässyt edes selälleenkään kääntymään ja jalat ristissä töinen yhen ukon alla ja toidell-tötä | päällä» Tämä'kirjoitus ja käsiala tullee kyllä entistä huonompaa, mutta ei tässä hälyssä ja-kohussa ole aikaa tyyliä ko1 "jä Pan 4.12-39 Terve taas pitkästä aikaä. Viimekin yönä ollessani vartiossa mitattiin 45 astetta. Ei ole ennenkään määstamme »pitjkäksi ajaksi palojarlohkottu.... Neljänä päivänä on saanut harjoitella maahanmenoa ahkerasti ja hyvin olenkin selvinnyt, vaikka monesti onkin jo ollut lähellä. Olen nyt sitten viettänyt yhden yön telttaelämää ja oisinpa hyvilläni, josei enempää tarvitsisikaan, mutta kait sitä parhaassakin.tapauksessa kestää ainakin viikko vielä. Karjalam.me sekä rakkaan Viipurimme jä "useimmat kaikki, mitä omistimme. Tänään ei ole vielä näkynyt yhtään koneita. Aioin lähettää tässä samalla Sinulle pienen osan Katjuskasta, kuten.toisetkin kavereilleen lähettävät, mutta ei sattunut mitään niin pientä, joka olisi kuoreen sopinut, etkähän Sinä taida paljon sellaisista muistoista välittääkään. Me puolestamme tipautamme silloin tällöin jonkun koneen, tykit jyskävät, konekiväärit rätisevät ja niin poispäin. Nytkin on jo viikko kulunut siitä, kun Olet viimeksi kirjoitvtanut ja tällä välillä on siellä ollut kovaa pommitusta. Putosin — E eri e | ja s (= ; e e 4 ja c ve Feat Jiitogsa utua h sinne vaunujen väliin ja pahastipa naiset asemasillalla rääkäsivät. Aamulla herättävät meidät tavallisesti seitsemältä ja sitten pitkin päivää muistavat tämän tästä. Siellä on taas varmasti ollut kovaa kiirettä ja tietysti pommituksiakin. Pudotimme sen tässä muutamana päivänä. Meitä ovat ne viime aikoina muistaneet kovasti. No häl* lä väliä, ehkäpä tästä hyvinkin selvitään. Nyt ei enää kerkiä'enempää.. Täyttä sotameininkiä kaikki. Täällä on muutenkin ollut joka päivä aika jyminä. En ole saanut sinulta kirjettäkään sen jälkeen kun viimeksi näimme, ovat kai matkalla kaonneet. Vaikka ei tuo muuten paleltanut, nenä vain meinasi väkisten jäätyä. Mutta muuten täällä on kylläkin rauhallista, maaseudun rauhaa niin sanoakseni. 22.2.-40 Tässä olikin jo muutama päivä aikaa, kun en ollut saanut mitään tietoja Sinulta. 15m. Eilen tuli 19 päivänä kirjoitettu kirjeesi. Yli kaiken rauhaa rakastava mies pyrki jatkuvasti etulinjoille, koska siellä rakas Isänmaa eniten tosimiehiä kaipasi. Olen nyt ollut jo muutaman'päivän täällä vähän kuumemmassa paikassa, mutta ei tuo. N 6.3.40 Meidän sakki alkaa vähitellen löytyä. Siinä ovat kaikki isäni sodan aikana intamalta äidille lähettämät 390 kirjettä. Tähän asuntomme seinänvierustallekin tipahti yksi pommi. Käyvätpä välistä yölläkin. Oli ollut kauhea näky. 5.2.-40 Nythän-ne kuuluu kotipaikat olevan äivan autioina ja kenties: jo raunioinakin. Mutta varmasti Sinä selviät-hyvin. Vieläkö Sinä edelleenkin olet siellä vaarallisilla paikoilla. .Makasimme eräässä pommikuopassa ja suutari putosi. Mutta kyllä se vielä kaikki järjestyy, kunhan ensin ryssä saa selkäänsä. Tässä oli aika pakkasia nousten aina 30 asteeseen. päähän, mutta olin tarkoin ojan pohjalla ja selvisin naarmuitta. Omalta -kohdaltamme selvisimme kuitenkin ehjinä. Ja hyvällä onnella selviää monesta pahasta paikasta. Olen aina jäntiityksessä kun menee muutama päivä, etten saa Sinulta kirjettä, että näinköhän olet hyvin selvinnyt niistä pommituksista. i Kirjeet ovat täynnä kaipausta ja suurta huolta äidin ja omaisten selviämisestä pommituksista ja evakkomatkoista. Näkemiin rakas. Me ollaan täällä selvitty hyvin, pommejakään ei.ole pudonnut sataa "metriä lähemmäs: Ryssät ovat kyllä ahkerasti vierailleet. Nyt on täällä meilläkin ollut erikoisen vilkasta jopa liikaakin. Olin entisessä paikassa yksinäni ja sinne tuli eräänäkin päivänä ta tuhatta pommi: i putosi Toivo Haapiainen. Nyt kun on taas kulunut viikon verran viimeisestä tänä vuonna kirjoitetusta kirjeestäsi, en ole yhtään varma, vaikka Sinulle olisi mitä tapahtunut. Valvoin koko yön ahtauden, vilun ja hajun takia. Siltä ajalta on tässä otteita muutamista isäni kirjeistä sieltä jostakin. Joukkoon mahtuu myös kauniita luontokuvauksia Karjalasta. Kaikilla oliv kuitenkin yhteisenä toiveena! vielä kerran palata kotiseudulleen. En ole nimittäin pariin viikkoon kuullut Sinusta mitään. Tapasimme heitä joka paikassa missä liikuimme. Vai lähetit Sinä paketin tulemaan. 1.3.-40. Mutta mitä oisi merkinnyt talot ja tavarat kunhan vaan olisimme voineet palata takaisin armaille kotiseuduille, vaikka asuntojemme raunioillekin. Ja mihin olet aikonut nyt asettua. Kyläläiset pitävät meitä kuten omia poikiaan. Vai olette te muuttaneet toiseen paikkaan. Asumme erään lastenkodin piharakennuksessa erittäin lämpimässä huoneessa. 26.1.-40 Sain eilen kaksi kirjettäsi. an i non 28.12.-39 Kuten jo edellisestä kirjeestäni, kait huomasit, olen nyt minäkin joutunut tänne etummaisiin paikkoihin täällä jossakin. Olivat joutuneet kävelemään kymmeniä kilometrejä ennen kuin pääsivät junaan ja sitten olivat ryssän hävittäjät yllättäneet heidät ja ampuneet konekivääreillä useita kuoliaiksi. Näkemiin rakas! Topi Isä, rakkaudella Sinua muistelee tyttäresi Terttu Harju. Talvisodan päättymisestä on kulunut 70-vuotta. Kirjeenvaihdon aikana he ensin seurustelivat, sitten kihlautuivat ja kun kauan odotettua rauhaa ei tullutkaan, lopulta avioituivat. melkein kuopan reunalle, Ryssille "Ähpommitus kalliiksi; viisi konetta tipahti meiänkin patterin toimesta. Vasta 'siitä sain tietää, että Sinä oletkin sellaisessa. On vähän ryssän kanssa teltukin. Ja noloapa se olisi ollutkin sillä tavalla surmansa saada, kun on sentään jo yhestä ja toisesta tappeluksestakin hengissä selvinnyt. Meilläkin oli eilen. Olin tähän asti siinä luulossa, että » Sinä sentään olet jossakin turvallisella seudulla, mutta oletkin joutunut jo monesti pommisateeseen. Minä olen kyllä voinut hyvin, niitä risoja lukuun ottamatta. Kirjeet on kirjoitettu lyijykynällä alustana milloin polvi, milloin ojanpenkka, valona savuava öljylamppu tai kamiina. Mutta Kyllä ne olivät aika jänniä hetkiä ne. Nöifi-kymmenen minuutin aikana yrittivät ne'tikata meihin reikiä, mutta selvisimme sentäänvehjinä, vaikka tipalla olikin. Ilmat ovat nyt kuitenkin taas tulleet pilvisiksi, joten saamme kait olla vähän aikaa rauhassa. Ja se aika tulee varmasti. En ole vielä sitä enemmänykuin niitä aikaisemmin kirjoitettuja kirjeitäkään saanut, mutta eiköhän ne joskus tule perille, saihan yksikin poika eilen kirjeeny'joka oli kirjoitettu syys207 kuun 9 päivänä. kirjoittanut. Ryssät olivat ämbuneet junaa, jossa hän matkusti ja ihmiset eivät kerinneet ulos, vaan kyyristyivät penkkien' alle, kun konekiväärien luodit seinän läpi sinkoilivat. Tulipas se vaan perille, vaikka viipyikin kait lähemmäs kaksi kuukautta matkalla. Olin kuitenkin ottanut portaista kiinni siltä varalta, ettei käsi irtautunut ja rauhallisesti pyssyn ja paketin asetettuani rapuille nousin sinne itsekin. 22.12.-39 Kirjoitan siinä toivossa, että sattumalta saisit tämän. 6 11.3.2010 N:o 10 len äskettäin löytänyt äitini jäämistöstä mapillisen kirjeitä. Eilenkin pommittivat ne tätä paikkaa noin 70 koneen voimalla. Ensin oli taisteluja etulinjoissa, asemasodan aikana palveluspaikka oli Oulussa kaukana rakkaimmista. elossakaan. Elämä oli jatkuvaa vartioimista, yöt ja päivät "tykillä oloa”, vilua, nälkää, märkiä vaatteita, sairastelua, luteita ja täitä. Mutta kyllä se nyt täytyy tottua kaikkeen. Etkö liene saanut niitä kahta kirjettä; jotka olen jo aikoja sitten. 16.2.-40 Nyt sain juuri sen lähettämäsi paketin, joka sisälsi niitä piparkakkuja ja ne käsineet. Joo, varovaisuutta ja asiantuntemattomuutta.-Tulomatka oli myös sangen vaihteleva: kuorma-auton lavalla, linja-autossa, jalan ja junalla ja taas jalan
Raamattuja rukouspiiri Rakeiset ti 16.3. klo 12-17 kansalaisopistolla Käytä kännykkääsi (kurssimaksuton) pe 19.3. Hakemuksia saa terveysasemilta. Leikkiteatteri on monipuolista tekemistä. klo 9-15 Enonkoskella. klo 13.30 Lähetystuvalla. Videopätkiä kurssipäiviltä katseltiin ennen loppuhuipentumaa eli Ikimetsän kansa ja kutsumaton vieras -näytelmäesitystä. Edellytyksenä Valtiokonttorin varoilla myönnettävään kuntoutukseen on, että valittavan tulee olla vv. 6:1-15), toimittaa kirkkoherra Erkki Kosonen, kanttorina Sanna Huttunen. SULKAVA 11.3.2010 N:o 10 7 Tekstiiliveistokset (17 t/18 e) to 18.3. klo 13 Kaisa ja Jaakko Räsäsellä, Koulutie 21 a 5; ke 17.3. klo 13.15 srk-talon päiväkerhohuoneessa. Lähtö srk-talolta klo 7.45. Emäntäpäivä ke 17.3. klo 17-21, pe 19.3. Vierailijana Savonlinnan Osuuspankin Elohopeakerhon kuoro, johtajana Sinikka Taskinen. klo 13 srk-talolla. Aviopuolisolla ei ole oikeutta avoeikä päiväkuntoutukseen. Joku on rikkonut asukkaiden pesiä ja roskannut metsää. Yhteisvastuutalkoot kierrätyksen hengessä yhteistyössä seurakunnan kanssa (helppotekoisia ompelutöitä) pe 19.3. Kaikille avoin raamattupiiri su 14.3. Neljätoista 611 -vuotiasta lasta osallistui hiihtolomaviikolla muotoilija Riikka Vierikon ja teatteriohjaaja Maiju Erosen vetämälle leikkiteatterileirille. klo 14 Lohilahden koululla yhdessä Eläkeliiton Lohilahden yhdistyksen kanssa. Hän on asunut metsässä jo vuosituhansia, paljon ennen muita metsän asukkeja, eikä oikein sulata uusia asukkaita. Raamattupäivät ti to 23.25.3. klo 18 srk-talon nuorisotilassa. Näin jokainen pääsee käyttämään juuri omia vahvuuksiaanja pääsee osallistumaan yhteiseen tekemiseen. lähtien. Nuorten ilta ke 17.3. DIAKONIA: Vapaaehtoistyöntekijöiden ja omaishoitajien kokoontuminen to 11.3. Etsittiin ja löydettiin peikon, menninkäisten ja keijujen koloja. Oudolle kulkijalle järjestetään ansa ja niin saadaan selville, että metsässä mellastaa Valkonaama Aave. MUUTA: Musiikillinen iltapäivä to 11.3. Tehdään teatteria ihan oikeasti, mutta ei liian tosissaan, toteavat Riikka ja Maiju. SOSTERI == Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Savonlinna-Enonkoski-Kerimäki-Punkaharju-Rantasalmi-Sulkava Valtiokonttorin kustantamaan kuntoutukseen voi hakea ympäri vuoden. 044 417 2652 — Savonlinnan te rveysasema Pihlajavedentie 8, 57170 Savonlinna — orastaa Päivi Kar p. Vierailijana kirkkoherra Erkki Kosonen. Jokainen keksi omat roolihahmonsa metsän väestä. klo 18 srk-talolla. klo 13 Lohilahden lähetyspiiri vanhustentalon kerhohuoneella. klo 19.00 srktalolla. klo 10.00-15.45 kansalaisopistolla. LÄHETYS: Lähetyksen aamukahvi ja kirppis to 11.3. Mukaan kutsutaan myös Kissankellon ja Ilonan väki. NUORET: Rippikoulu to 11.3. Kastettu: Eetu Matti Olavi Miettinen; Arttu Lauri Einari Hintsanen.. Avokuntoutuksen toimintamuotoja ovat päiväkuntoutus, fysioterapia, jalkojenhoito, puheterapia, toimintaterapia ja muut terapian yksilölliset hoitosarjat, psykososiaalinen ja muu ryhmäkuntoutus sekä erilaiset sopeutumisvalmennuskurssit. Aave saa muuttaa Isabella Keijun koloon asumaan ja kaikki on taas hyvin ikimetsässä. Omasta pesäkolosta askarreltiin pienoismallit, kirjoitettiin uutisia ja luettiin niitä uutisstudiossa. Hygieniapassikoulutus (7 t/30 e, erikoiskurssi) la 27.3. Karkkipaperit ja muut pakkausmateriaalit uusiokäyttöön (10 t/11 e) pe 19.3. Ilmoittautuminen 12.3. LOMALLA: diakoni 15.3.-6.4. Rintamaveteraanin aviopuolisolla on myös mahdollisuus päästä laitoskuntoutukseen samanaikaisesti rintamaveteraanin kanssa samassa kuntoutuslaitoksessa. Hakemukset lääkärintodistuksineen toimitetaan terveysasemien toimipisteisiin tai lähetetään alla olevilla osoitteilla. klo 17.00-20.15 kansalaisopistolla. KINKERIT: Aiheena *Koti ja perhe”; virret 464, 465, 471. ja pe 26.3. Rukousilta su 21.3. Kaija Huhtinen ja Lea Seppänen. Rooliasut ja lavastus näytelmään syntyivät leikin lomassa. Seurakunta Jumalanpalvelus su 14.3. Leikkiteatterileiri järjestettiin Sulkavalla nyt toisen kerran. 044 417 2160. Kuvataidekurssi (24 t/24 e) lasu 27.-28.3. 050-540 6100. Tiedustelut ja ennakkoilmoittautuminen Eila Niiranen, p. klo 12.30 Päiväkeskus Ilonassa; pe 12.3. klo 9.0012.15 kansalaisopistolla. Järjestäjinä Savon Ev.lut. klo 13 Kissankellossa. ja 26.3. klo 18.30 Lähetystuvalla. Sis. Lähetyspiirit: ti 16.3. Tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä taloustoimistossa sen aukioloaikoina 30 vrk 22.3. Huom! Sotainvalidit, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään Enonkosken terveysasema Kirkkotie 6, 58175 Enonkoski Kerimäen terveysasema Hälväntie 3, 58200 Kerimäki Savonrannan H PaK kä Lamminniementie 3 58300 Savonranta = Lisätietoja: Kirsi Tienhaara, p. Rantasalmen terveysasema liveksentie 22, 58900 Rantasalmi Lisätietoja: Rail Tanninen, p. paastonajan sunnuntai, aihe *Elämän leipä” (5. Heidän on haettava kuntoutusta suoraan Valtiokonttorilta. klo 10 srk-talolla, 4. klo 18 srk-talolla. srk-talolla. klo 12-15 Kansalaisopistolla. Kuka kumma se on. klo 10 srk-talolla. Jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti kirkonkylän sankarihaudoilla. Koululaisten toimintakerho ke 17.3. klo 13 Päiväkeskus Ilonassa. 10:1-6; Joh. Moos. Matka 5 euroa, ruoka 5 euroa. Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen kahviraha YV-keräykselle. Seurakuntakerhot: pe 12.3. TULEVAA: Messu su 21.3. Rovastikunnallinen lähetystyön virkistyspäivä la 20.3. Kolehti Kirkon nuorisopäivien järjestämiseen Mikkelin hiippakunnassa, Heinolassa. 044 417 2562 3 == 58700 Sulkava" i ihoon vm Helena v p. klo 1015 kansalaisopistolla. mennessä Ailalle, p. Kor. Hinta 300-350 euroa/ hlö. Lapsen mielikuvitus ja luovuus on rajaton ja tuottaa hyvässä ohjauksessa uskomattoman monipuolista osaamista. Mosaiikkikurssi (12 t/13 €) to 25.3.-15.4. Metsän väki ymmärtää Aavetta ja rauha solmitaan. klo 916 kunnanviraston valtuustosalissa (huom! paikka vaihtunut). 044 417 2306 Punkaharjun ma | Kauppatie 22, ) Punkaharju — Lisätietoja: Arja Bruce, p. Op. 044 417 2066 | 10 %, eivät voi saada rintamaveteraaneille tarkoitettua kuntoutusta. Skype (7 1/16 e) la 20.3. KUULUTUS: Kirkkovaltuuston kokous to 18.3. 0400-263088. ja pe 26.3. 044417 5220. Neljän leiripäivän tuotokset esiteltiin torstaina vanhemmille ja muille läheisille. Lisäksi testimaksu + hygieniakortti 30 e maksetaan opettajalle. 1939-1945 sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen tai rintamapalvelutunnuksen omaava mies tai nainen. klo 14 Kaipolan koululla. Kirkkokuoro ke 17.3. On peikkoja, karhuja, keijuja, liskoja ja kilttejä mörköjä. Rovastikunnallinen ruskaretki 27.9.-1.10.2010 Lapiosalmelle Posiolle. Metsäretkestä se kaikki hauska alkoi — Metsäretkellä läheiseen metsään aloitettiin. klo 9-11 Lähetystuvalla. MUSIIKKI: Pieni liekki pe 12.3. klo 12-15 kansalaisopistolla. Myös aviopuolison on täytettävä hakemus, johon tulee liitteeksi lääkärinlausunto. Leikin lomassa alkoi sitten syntyä tarina näytelmään, kertoi Riikka Vierikko. Kursseille ilmoittautumiset puh. Kirkonkylän, Rahkolan, Kuhajärven ympäristökylien, Halttulan, Tunnilan, Linkolan, Leipämäen, Koskutjärven, Kyrsyän, Mäntysen kinkerit ke 17.3. Rintamaveteraanilla on mahdollisuus saada avo-, päivätai laitoskuntoutusta. LAPSET: Perhekerho to 11.3. matkan, täysihoidon ja retket. klo 15-18.30 srk-talolla. — Seikkaillaan, tarinoidaan, lauletaan, tanssitaan, askarrellaan. J Ikimetsän kansaa ja keijun PIN Lasten luovuus ja mielikuvitus valloillaan OPirjo Partanen Ikimetsässä asuu onnellista metsän väkeä. Kansanlähetys ja Sulkavan seurakunta. klo 13 Lohirannan vanhustentalolla. Kokouksen asialista on yleisesti nähtävänä taloustoimistossa sen aukiloloaikoina yhden viikon ajan 11.3. klo 17.3020.00 ja la 20.3. Internet-palvelut mm. ja 10.-11.4. Ikimetsän kartta kertoi kuka missäkin päin metsää asuu. Se toteutettiin yhteistyössä Sulkavan kunnan kulttuuritoimen, Somana ry:n ja Leikkiteatteri ry:n kanssa. YHTEISVASTUU: Yhteisvastuutalkoot kierrätyksen hengessä (helppotekoisia ompelutöitä) pe 19.3. klo 9.30 srk-talon päiväkerhohuoneessa. lähtien. klo 10 srk-talolla. Nyt on kuitenkin jotain outoa tapahtunut. 8:2-3; 1. klo 9-15 kansalaisopistolla. Päivittäin klo 18 raamattutunti, 18.45 tarjoiluväliaika ja klo 19.15 iltatilaisuus. Mietittiin kuka kukin on, missä asuu ja kenen kanssa. Näyttelyssä oli esillä lasten askartelutuotteita ja tekstejä. HARTAUDET: to 18.3
kirjastolla Tervetuloa! Tervetuloa Hallitus Sulkavan Eläkkeensaajat ry Partalan KEVÄTKOKOUS Osakaskunnan pidetään ti 23.3.2010 klo 12.00 alk. — Kuntoilu on meillä firmassa vähän sellainen trendi. Mutta ei kuntoilu tee pahaa toimistotyöntekijöillekään. Työnantaja tukee kuntoilua Sulkavan virastotalon pääurakoitsija Karjalan Rakennus ja Maalaus Oy oli mukana kolmen hiihtäjän voimin. klo 9.00. Firmassa on hiihtoporukkaa enemmänkin, mutta yhteensattumien vuoksi Sulkavalle tuli nyt kolme hiihtäjää. Kammolan kalastuskunnan vuosikokous alkaen n. Sulkavan Kansalaisopiston opistolaisyhdistys ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS ke 24.3.10 klo 16.00 Kansalaisopistolla Muita käsiteltäviä asioita mm. 040-7264619 juharpnn G gmail.com Sulkavan Vanhustentuki ry:n KEVÄTKOKOUS to 25.3.10 klo 19.00 Kotiharjun kerhohuoneella Johtokunta kokoontuu klo 18.00. Sulkava-lehden toimitus to 11.3. Vaikka reilut 1000 kilometriä oli jo täyttynyt miehen hiihtokalenterissa, ei Tanskanen aliarvioinut Sulkava-hiihdon 40 kilometrin matkaa. Lipponen, 040-7781184 Viihtyisää tilausajoa siistillä ja hyvin varustellulla bussilla. kesäretket. Kun pakkasta oli kymmenen asteen tuntumassa ja lunta sateli hiljakseen, arvioi Tanskanen kelin perinteisen tyylin hiihtäjälle melkoisen rankaksi. Hyväkuntoinen työntekijä on Siitosen mukaan myös hyvä työntekijä. ravintola Muikkukukossa Tervetuloa kahvillekin! Tervetuloa Hallitus Sulkavan Sulkavan Urheilijat -41 ry Kästyöyhdistyksen KEVATKOKOUS ti 16.3.2010 klo 19.00 VUOSIKOKOUS Sulkavan Osuuspankilla ke 24.3.2010 klo 17.30 Johtokunta klo 18.00. — Viime kesänä voitettiin sekasarjan mestaruus Suursouduissa, totesi toista kertaa Sulkavahiihdossa mukana ollut mikkeliläinen kuntoilija. Ladulle lähtivät Jouni Siitonen, Eija Saukkonen ja Matti Salo. Tervetuloa! Johtokunta (= Eläkeliiton EL Lohilahden yhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS pe 26.3.10 klo 14.00 Lohilahden koululla Esillä kokoukselle määrätyt asiat. kello 18.30, esillä vuosikokousasiat ja Kyrsyänjärven osakaskunnan perusta4. — Puumalassakin on innokkaita hiihtäjiä, joita hiihtotapahtuma tässä lähitienoolla voisi kiinnostaa. Hiihto on rento kuntoilutapahtuma, jossa ei kilpailla eikä oteta aikoja.. Kahvitarjoilu kokouksen jälkeen. Kolme pitkän matkan hiihtoa on pariskunnalla yleensä ohjelmassa talven mittaan. Tervetuloa! Hallitus Sulkavan Tarmo ry:n VUOSIKOKOUS to 28.3.2010 klo 19.00 Työväentalolla Esillä sääntömääräiset asiat. Oltiin juuri porukalla Saksassa Garmish-Partenkircenissä eräässä pitkän matkan hiihdossa, totesi Siitonen. Saimaan Charterbussi Juha Reponen p. — Eipä ole juurikaan selkäja niskavaivoja ollut, totesi Eija Saukkonen. Kyrsyänjärven kalastuksenhoitoyhdistyksen vuosikokous alkaen n. Hiihdon jälkeen oli ruokailu Lounaskahvila Marttiinassa. Yrityksen omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Jouni Siitonen harrastaa pitkän matkan hiihtoa ja tukee myös työntekijöidensä kuntoiluharrastuksia. — Jaksaahan se henkilöstö paremmin tehdä työtäkin, kun on hyvässä kunnossa, Siitonen nauroi. Tervetuloa! Hallitus Tannilan Osakaskunnan VUOSIKOKOUS to 25.3.2010 klo 18.00 Alanteentie 32 Sulkava-seura ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS Osuuspankilla pe 26.3.2010 klo 19.00 Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. wc, ilmastointi, cd, dvd. Väätälänmäen kalastuskunnan vuosikokous alkaen kello 18.30, esillä vuosikokousasiat ja Kyrsyänjärven osakaskunnan perusta3. Yli 50 prosenttia työntekijöistä hiihtää ja kuntoilee muutenkin ja yritys tukee heitä. s 8 11.3.2010 N:o 10 25.3.2010 18.00, esillä vuosikokousasiat minen, minen, kunnan perustaminen Seuraavat vuosikokoukset pidetään Rautaseiska Oy:n toimistossa torstaina 1.Väätälänmäki-Kinkojoki yksityistien vuosikokous, alkaen n. Rakennustyö on fyysisesti rankkaa ja vaatiikin hyvää kuntoa. VUOSIKOKOUS Sulkavan Työväentalossa pe 26.3.10 klo 13.00 Käsitellään sääntömääräiset ravintola Muikkukukossa ju i = o tim Tervetuloa! Hoitokunta Sulkavan SPR:n Sulkavan Osakaskunnan osan KEVÄTKOKOUS VUOSIKOKOUS ke 24.3.10 klo 18.00 to 18.3.2010 klo 17.00 Tietorinteellä Hoitokunta Hallitus kokoontuu klo 17.30 Tervetuloa! Hallitus Hiihtäjiä mukana läheltä ja kauempaakin Sulkava-hiihdossa kuntoillaan OPirjo Partanen — Näyttää ihan työmiehen keliltä, totesi Erkki Tanskanen Mikkelistä ottaessaan hiihtovarusteita autosta kahdeksan jälkeen lauantaiaamuna. klo 12 alkaen ja pe 12.3 koulutustapahtuman Toimitus avoinna jälleen ma 15.3. Kalevankankaan mainioitten hiihtolatujen tuntumassa asuva Erkki Tanskanen pitää hiihtämällä yllä myös soutukuntoaan. Toimistosihteeri Eija Saukkosen kanssa urakoitiin edellisenä viikonloppuna Finlandia-hiihtokin. Tervetuloa! Hallitus Sulkavan 4H-yhdistys ry:n VUOSIKOKOUS to 18.3.2010 klo 18.00 Sulkavan Osuuspankin kerhohuoneessa Käsitellään sääntömääräiset asiat. Matkaa oli 40 kilometriä ja huoltopaikkoja matkan varrella yhteensä neljä. kello 2. klo 15 Kololla Tervetuloa! L MLL:n Sulkavan MIL yhdistys ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS ti 23.3.2010 klo 18.00 ravintola Muikkukukossa Tervetuloa! Hallitus on SULJETTU vuoksi. 31-paikkaisen bussin varustukseen kuuluu mm. — Hiihtämässä ollaan nyt täällä ensimmäistä kertaa, mutta soutamassa on käyty eräänkin kerran, Eija Saukkonen totesi. Jouni Siitonen oli huomannut sulkavalaisen hiihtotapahtuman paikallislehdestä ja totesi, että tapahtumaa kannattaisi markkinoida kunnan ulkopuolellekin. Tervetuloa! Hallitus Linnavuoren Tähyilijät ry:n VUOSIKOKOUS su 21.3. 19.00, esillä vuosikokousasiat ja Kyrsyänjärven osakasKalastuskuntien ja tiekunnan johtokunnat PALVIAUTO Sulkavan torilla pe 12.3. klo 13.00-16.00 Lihavälitys H. Tämänvuotiseen Sulkava-hiihtoon lähti reilut parikymmentä hiihtäjää