Sulkavan noidanlukot yliopistotutkimuksen kohteena [0 Pirjo Partanen Hanna Huovinen tekee pikkutarkkaa mittaustyötä Hasulan orkideatalon pihapiirissä. — Kaikkiaan olen tutkinut 21 paikkaa Etelä-Savossa. Sulkavan toinen esiintymä on Lohilahdella Syrjäsaaressa, Hanna, kertoo tutkimuskohteistaan. Huovinen tekee gradua Jyväskylän yliopistoon aiheenaan Noidanlukon uhanalaisuuden syyt ja esiintymien säilyvyyttä ennustavat tekijät. — En ole vielä tarkemmin tutkinut, onko kyseessä sauniovai suikea noidanlukko, ne ovat molemmat harvinaisia ja uhanalaisia ja niitä kasvaa vain muutamassa paikassa Etelä-Savossa. Huovisen mukaan Hasulan noidanlukkolaji ei ole harvinaisin laji, mutta silmälläpidettävä kuitenkin. Tutkinnan alla ovat viime kesänä Hasulan pihapiiristä löytyneet noidanlukot. 040-568 6864 Aittaravintolan viimeinen aukiolopäivä 14.8. =. Tarjoa tilliperunavuoan kanssa. Jaa tuorejuustoseos neljäksi korkeahkoksi keoksi leivinpaperin päälle pellille tai voideltuun uunivuokaan. Hienonna tehosekoittimessa noin 100 g lohta ja lisää joukkoon tuorejuusto. Seuraa myös muita syksyn tapahtumia www.tiittalankartano.fi/ajankohtaista Tiittalan kartanon väki kiittää lämpimästi kaikkia asiakkaitaan kuluneesta kesästä ja mielenkiinnostanne kartanoa kohtaan. Nyt niittyjä ei juuri enää ole, eli näiden elinpaikat ovat hävinneet ja häviämässä. Sekoita tasaiseksi tahnaksi. klo 12.00 Uitonsyrjä 58700 Sulkav Puhelin: / 040-593 0416 (I LI taneet kokoontuvat viettämään luokkakokousta Väisäsen Jarkon luokse Kaartilanmäen vanhalle koululle 1.10.2005 klo 15.00. Järjestämme kartanoruokailuja myös pienemmille ryhmille, kysy myös majoitusta ja kokouspakettejamme. klo 13 alkaen, pöytävaraukset ennakkoon, p. a Kasäkaudan PÄÄLTÄJÄISat. n. klo 12-18 Kartano on auki syysja talvikauden tilauksesta. Kierrä lohiviipaleet tuorejuuston ympärille siten, että muodostuu ruusu. Happy Hours klo 18-21 Sulkavan KALLA , us am ; e— Puh. : Huovinen tutkii gradussaan nimenomaan niiton ja laidunnuksen vaikutuksia lajin menestymiseen vaikuttavina tekijöinä. päivänä 2005 N:o 32 lohifilee Porsaan maustettu kassler Poista lohesta ruodot ja leikkaa se ohuiksi (noin 1/2 cm) viipaleiksi graavilohen tapaan. — Tässä on merkitty 20 koeyksilöä, joista olen mitannut lehden pituutta, leveyttä sekä laskenut itiöpesäkkeiden määrää. Kyseessä on kasvilaji, joka on katoamassa elämänmuutoksen Irtonumero 1 E "6 NN J WP a | IN . Tutkimusalueet ja aiheenkin gradutyöhönsä Hanna Huovinen kertoo saaneensa Etelä-Savon ympäristökeskuksesta, jossa on. — Nämä on tyypillisiä niitettyjen niittyjen ja laidunten kasveja. HEIKKILI | Ar E & Markifli Hyhtye — Kesän viimeinen N Pe 12.8. La 13.8. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Laura 040-5724179 Netta 050-5367446 | PS. VUOSIKERTA HAUTAUS-, KUKKAJA PITOPALVELU % MIELONEN KY & Uitonsyrjä, puh. Mausta suolalla ja pippurilla. 676 860/24h Palvelemme: ma-pe 9-17, la 9-13, su 10-13 broilerin -Ik:n arilli; filsäpihvi A-lk:n grilli | : Ranskalainen ropisi ssi KA NEA makkara Suomalainen = Primerouge unajamarinoltt.! 9 400 g(3,73/kg) kukkakaali varhaisomena L (N kg rs pkt | 17 kg kg a Pl Hartwall Jaffa K 2x1,51(0,93/) sis. tiedot kaikista kasvien esiintymistä.. pantin 0,80 Oululainen Valiojogurtti Valiojäätelö g hapankorppu=— maustettu Hurmaava 370 g (4,05/kg) jogurtti 200 g pikari 100 g ilman korttia (1,65/kg) ilman (10,00/kg) ilman Estrella 3,50/2 pkt korttia 2,40/6 prk korttia 2,60/2 kpl perunalastu 250-300 g (7.97-9,56/kg) ps Sulkava Puh. 015 471 203 myötä. Sana kiertämään! ) WILJA KIITOKSET KULUNEESTA Tiittalan kartano Sulkava puh. 015-471 008 www.tiittalankartano.fi Juhlatalo vuodesta 1836 A-oikeudet, majoitusta, kokouspalvelut | Norjalainen Kariniemen = 5 KESÄSTÄ! Kesän viimeinen noutopöytä la 13.8. Pihapiiristä on löydetty myös harvinaisempi yksilö. Pääaineinaan ekologiaa ja ympäristönhoitoa opiskeleva Hanna on kartoittanut Hasulan noidanlukkoesiintymän ympäristökasveja ja kasvin elinolosuhteita. Kaikkiaan Etelä-Savon alueella noidanlukkolajeja kasvaa seitsemän. 600 g lohifileetä 100 g tuorejuustoa 1/2 tl suolaa ripaus mustapippuria Torstaina elokuun 11. Otan myös maaperänäytteitä, kertoi Hanna. Nuoren naisen lopputyön pitäisi valmistua ensi keväänä, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Paista 200 asteessa noin 15 20 minuuttia. j h 43. (015) 471 761 G Kävan Tervetuloa! — <a Lomakeskus suljetaan Su 14.8. Aloita kiertäminen lohiviipaleiden leveämmästä päästä
— Ensimmäisen kerran kävimme Sulkavalla, kun jouduimme vuonna 1944 lähtemään evakkotielle Vuoksen rannalta. Itserakkaus nousee ihmisestä itsestään, mutta itsensä rakastamisen lähde on Jumala. 15:26. Hintsanen Veikko, 2352 g, 3. Marjaa sinne menisi vaikka kuinka paljon, kun vain kerääjiä löytyisi. Perjantai: Riisipuuro. Liukko Raija, 179 g, 5. Tulokset: Naiset: 1. Olen matkoilla. Juhlia vietetään Hakovirran metsästysseuran omalla talolla 3. Metsäkanalinnuista teertä voi pyytää kaksi kappaletta, pyy on vapaa ja metso rauhoitettu. Miehet alle 70 v: 1. Idänlahden Erä päätti riistakiintiöistä Idänlahden Erä ry:n kesäkokous päätti riistakiintiöstä kaudelle 2005. Kesäkokouksessa oli mukana 12 seuran jäsentä. Itsensä rakastamisella ei tietenkään tarkoiteta narsistista itserakkautta. Vapa-Veikot: Saunailta talkoissa mukanaolleille Kukkapäässä la 13.8.2005 klo 18.00. — Minä olin ainoa lapsi ja menin naimisiin 50-luvulla. Pyytä, rusakkoa ja vesilintuja voi metsästää ilman kiintiötä. Se lensi rannan koivujen luona ja istahti hetkeksi ennen kuin jatkoi matkaansa, kertoo lehtikuvaaja ja luonnonystävä Unto Järvinen. klo 9.00-13.00 Sulkavan Väätälänmäellä. Vuonna 1931 syntynyt Jarmo Pelkonen muistaa hyvin rakennustyöt. Mustaherukka on mainio marja. Kameraa ei Järvinen siihen hätään ehtinyt hakea. Savolainen Irja, 1567 g, 3. — Näin 21.7.2005 mainitun lajin edustajan Voipaislahdessa (Tuonilahden ja Vihotun välillä) Martti Vihavaisen perikunnan kesämökin pihalla. Makkonen Taneli, 2520 g, 3. Jonne Eemeli Kostiainen Tienhaaran kylä Reumayhdistys/Sulkavan kuntajaosto kiittää lämpimästi arpajaispalkintoja Rattijuopumus Sulkavalla Poliisipartio pysäytti sunnuntaina 7.8.2005 kello yhdentoista aikaan Sulkavantiellä henkilöauton, jonka kuljettajana toiminut nuori mieshenkilö puhalsi hiukan yli promillen alkometriin. Pulliainen Veikko, 1293 g, 7. Pienpetokilpailun voitti Mikko Tukiainen 31 pistettä, 2. Miettinen Tuomo, 1295 g, 6. Tuukkanen Seppo, 2316 g, 4. Sulkava-lehden numerossa 30 kerroimme Veikko Väänäsestä, joka rakensi kesämökin tänne vuonna 1957. Eläkeläisystävät ongella Eläkeläisystävien III onginnan osakilpailu pidettiin Pöllänlammella 4.8. Sitä ei korosteta koskaan liikaa. Pietikäinen Unto, 1481 g, 5. Unto Järvinen on kesäsulkavalainen, joka on kulkenut vuosikymmeniä luonnossa ja toiminut myös virallisena lintujen rengastajana. Nautitaan kotimaan marjoista! Se kannattaa!/PP Viikon sana Rakasta (lähimmäistäsi niin kuin) itseäsi Keskeistä kristillisessä etiikassa on lähimmäisen rakastaminen. Keskiviikko: Jauhelihapihvit, kermaperunat. Häiveperhosesta havainto Sulkavalla Lehtemme numerossa 30 oli juttu Puumalassa heinäkuussa havaitusta harvinaisesta häiveperhosesta. Eino Rautsiala 29 p. Oinonen Marjatta, 2352 g, 2. Sorsalupamaksut ovat 20 euroa kausi, 10 euroa viikonloppu ja kuusi euroa vuorokausi. Itserakkaus on synti, mutta itsensä rakastaminen on Jumalan käsky. Päivän sana Minä, Herra, olen sinun parantajasi. Oman kesämökin Pelkoset rakensivat Sulkavan Ruokoniemelle Lepistön rannalle vuonna 1948. Japanilaiset ovat erityisen kiinnostuneita mustikastamme. Perhosen siipien väli oli vaakalennossa 12-14 senttiä. Haikarainen Arvo, 576 g, 10. Kouluruoka Kouluruoka viikolla 33: Tiistai: Makaronilaatikko. Kontiainen Hannu, 1183 g, 9. Kotimainen marja kannattaa nostaa todella sille kuuluvaan arvoonsa. Helsinkiläisellä Pelkosen perheellä on ollut oma kesäpaikka Sulkavalla jo vuodesta 1948, joten taas siirryttiin ensimmäisen kesäasukkaan löytymisessä 10 vuotta taaksepäin. Miehet yli 70 v: 1. Tapahtumat Metsänhoitoyhdistys MetsäSavo: Työnäytös energiapuun hyödyntämisestä pe 12.8. Itserakkaus tuijottaa ihmisen omaan kaikkivoipaisuuteen, mutta itsensä rakastamisessa ihmisen katse kohdistuu Jumalan hyvyyteen. Kerätäänhän nyt sekä metsistä että puutarhoista mieluisaa satoa talven varalle. Tai itsekkyyttä. Makkonen Maija, 47 g. Sillä tarkoitetaan tervettä itsetuntoa, itseensä luottamista ja itsensä kunnioittamista. Mustaherukka on arvokas marja. Metso päätettiin rauhoittaa jahtikaudella kokonaan. Vieraskortteja voi lunastaa Pirjo Hiltuselta tai Nordea pankista. Ammuntaharjoitusvuoro hirviradalla on perjantaisin klo 17.00. Sieltä saa ravintoon niin arvokasta vitamiinilisää, etteivät sitä mitkään tuontihedelmät peittoa. Talkoopäivä (puutalkoot ja kodanpellitys)ilmoitetaan lähempänä aikaa Sulkava-lehdessä Tapahtumat -palstalla. Jukka Pylkkänen 22 p. Tunnilan Lento: moniottelu Tunnilan vanhalla koululla tänään to 11.8. Tervetuloa! Idänlahden Erä ry:n hirvijahtiin lähtijät; kokoontuminen pe 19.8. Huiskonen Eino, 540 g, 11. Kosonen Tapio, 954 g, 6. Hakovirran metsästysseura täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Partanen Raili, 92 g, 6. Pulkkinen Erkki, 3884 g, 2. Saukkonen Pertti, 2878 g, 2. Kokouksessa hyväksyttiin seuraan kolme uutta jäsentä: Jarno Hulkkonen, Mika Halonen ja Pasi Halonen. Jänistä jäsenet voivat pyytää viisi kappaletta, rusakko on vapaa kiintiöistä. Sulkavalla oltiin vuonna 1945 ja vuonna 1947 asuttiin kesä vuokramökissä, kertoo Jarmo Pelkonen Helsingistä. Siitä voi valmistaa muutakin kuin sitä mummon ja äidin marjamehua, jolla on parannettu flunssaista oloa kautta maailman sivu. Seura järjestää ajokoirien ajokokeen 8.10.2005. klo 10.00 Rhy:n radalla. Erityisen arvokas se on täällä puhtaassa maaperässä kasvatettuna ja pitkien valoisien kesäpäivien aromirikkaaksi kypsyttämänä. Hukkanen Unto, 2278 g, 4. Koko ajan on käyty omien lasten ja lastenlasten kanssa täällä kesiä viettämässä, kertoo Jarmo Pelkonen. Eläkeläisystävät: IV osakilpailu ti 16.8.05. Loikkanen Maija, 1249 g, 4. Kokoontuminen Sulkava matkahuolto klo 8.40, Lohilahden tori klo 9.30. Kutsut juhliin tulevat lähempänä ajankohtaa. Niin metsämarjat kuin puutarhoissa kasvatettavatkin ovat todellisia vitamiinija flavonoidilähteitä, joiden terveysvaikutuksia on tutkittu ja todeksi havaittu ulkomaita myöten. Osa mustaherukanviljelijöistä on jopa niittänyt kasvustonsa keväällä lepotilaan, koska marjalle ei ole ollut tiedossa menekkiä. Se maistuu mainiolle suoraan pakkasesta sulatettuna ja keveällä sokerihunnulla peitettynä ja myös leivonnassa sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla. Jos omia marjapensaita ei ole tai muuten marjasato uhkaa jäädä vajaaksi, kannattaa kääntyä kotimaisen herukkaviljelijän puoleen. Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta ja hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja ajokortti otettiin poliisin haltuun, Hakovirran | metsästysseuralla kesäkokous Hakovirran metsästysseura päätti viime torstaina pitämässään kokouksessa tulevan jahtikauden riistakiintiöistä. 22:37-39) Harvemmin tullaan ajatelleeksi, että kyseessä on oikeastaan rakkauden kolmoiskäsky: yhtä lailla kuin Jumalaa ja lähimmäistään ihmisen kuuluisi rakastaa myös itseään. Niin vakuuttuneita japanilaiset ovat mustikan terveellisyydestä. — Kyllä minä hirren toisesta päästä olin kiinni pitämässä. Leinonen Eero, 801 g.. EN JUHLI 1-vuotissyntymäpäivääni. Mietelause Onnellisen elämän tulisi olla suurelta osin hiljaiseloa, sillä aito ilo uskaltaa elää ainoastaan rauhallisessa ilmapiirissä. Rakkauden kaksoiskäsky on tässä keskeinen ohje: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi...ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”(Mt. Pelkoset kesäasukkaita jo vuodelta 1948 Tietoa siitä, kuka se olikaan ja milloin Sulkavan kunnan ensimmäinen kesäasukas, ei löydy mistään tilastoista. Torstai: Kermalohi. Vihavainen Pauli, 1201 g, 8. Itserakkaus on ihmisen ylpeyttä, mutta itsensä rakastaminen on Jumalan armoa. Mökin rakennuttaja Väinö Pelkonen kuoli 1991, mutta kesäpaikka on ollut Pelkosen perheen jälkikasvun käytössä koko ajan. Uusia jäseniä ei kesäkokouksessa seuraan otettu. ja 3. Tämä kaunis perhosmaailman harvinaisuus on bongattu kesän aikana myös Sulkavalla. syyskuuta. Tarvittaessa itsensä rakastamista on sanoa ei”. Tämä on lohdullinen uutinen varsinkin kotimaisia herukanviljelijöitä kuristavan marjojen halpatuonnin ja siitä aiheutuvien ongelmien rinnalla. 2.Moos. Vieraskorttimaksu on kuusi euroa vuorokausi ja saalis menee isännän kiintiöstä. Tarvittaessa itsensä (ja lopulta toisen) kunniottaminen on rajojen asettamista silloin, kun toinen ihminen uhkaa tulla epäterveellä tavalla liian lähelle. Sami Seppänen kesäteologi Päivän kierto Aurinko nousi tänään 5.09 ja laskee 21.34. klo 19.00 jahtimajalle. Bertrand Russell Onnea Nimipäiviä Tänään torstaina Sanna, Susanna, Sanni, Susanne, perjantaina Klaara, lauantaina Jesse, sunnuntaina Onerva, Kanerva, maanantaina Marjatta, Marja, Jaana, Marjo, Marita, Marjut, Marianne, Maritta, Marjaana, Marjukka, Marianna, tiistaina Aulis, keskiviikkona Verneri. Savolainen Aimo, 2008 g, 5. klo 19.00. Seuran ammuntakilpailut pidetään la 3.9.2005 alk. 2 11.8.2005 N:o 32 SULKAVA L 11.8.2005 Kotimaiset marjat kunniaan! Jälleen eletään sitä aikaa vuodesta, jolloin suomalainen luonto on monen mielestä parhaimmillaan. Gustafsson Erkki, 396 g. Teerikiintiö on yksi kappale, mutta suositus on, ettei lintua ammuttaisi ollenkaan
08 A VAN A je | i o RR (008 + i N. Osaston varaesimies, erikoissairaanhoitaja Raili Makkonen kertoo että heitä tulee Juvalta, Puumalasta sekä Rantasalmelta. Raili Makkonen kiittääkin tiloja erinomaisen hyvin suunnitelluiksi hoitotyön kannalta. SEE Torstaina elokuun 11. — Hoito on ollut aina hyvää, Eila Seppänen kiittelee. — Terveysasemamme monipuolisuus näyttää tekevän Sulkavan houkuttelevaksi harjoittelupaikaksi myös opiskelijoille. — Koko asema on palvellut erittäin hyvin, koska meillä on perustoiminnot kuten fysioterapia, röntgen ja laboratorio. Raili Makkonen kiittelee yksikön työskentelyilmapiiriä hyväksi, minkä arvelee johtuvan siitä ettei väkeä ole liikaa ohjeistettu ylhäältäpäin. Rantasalmen kanssa on tehty asiasta erityinen sopimus. Hoitajilla on lisäksi omia erityisosaamisalueitaan kuten päihdehuolto, haavahoito, akuuttihoito, diabetes, mielenterveystyö. päivänä 2005 Vuodeosastolla hoidetaan m j naapurikuntien [ Jukka Ahonen Sulkavan terveysaseman vuodeosastolla on potilaita hoidossa myös naapuripitäjistä. Ennalta ehkäisevä hoitotyö ja varhainen puuttuminen sairauksien hoitoon vähentää hoitopäiviä. Mutta jos hoitojakso näyttää pitkittyvän niin potilas siirretään tavallisesti kotipaikkakunnalle. Heinäkuussa oli vuodeosastolla 59 hoitojaksoa, ja hoitopäiviä oli 936, joten kuormitusaste nousee 100,65 prosenttiin. Keskussairaalasta potilaat tulevat melko nopeasti jatkohoitoon suurtenkin operaatioiden jälkeen. Niiden säilyttäminen on toivottavaa jo henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämisen kannalta. Myös terveysaseman fysioterapeuttien työpanos on porrastuksen kannalta merkittävä. Kesäkuussa tänä vuonna hoitojaksoja oli 57 hoitopäiviä 840. — Pitkäaikaispotilaiden ja lyhytaikaispotilaiden suhde on puolet ja puolet, hän arvioi. — Kuntayhtymä on ollut hyvä Sulkavan kannalta, hän sanoo. — Osastollemme on nyt päässyt keskussairaalasta ilman viivettä. Hoitajien on usein iltaja yöaikaan tehtävä vastuullisia päätöksiä hoidosta myös poliklinikalta tarkkailuun tai jatkohoitoon tulevista. — Minulla ainakaan ei ole mitään valittamista, pikemminkin päinvastoin.. Fysioterapia mahdollistaa liikuntakykyiseksi paluun mahdollisimman nopeasti, ja jälkihoitojakso jää lyhyeksi. — Asiasta tehdyn selvityksen mukaan jopa parhaiten sairaanhoitopiirin alueella. — Vuodeosasto on tärkeä linkki terveysaseman ja vanhainkodin välisessä erityisen hyvässä ja saumattomassa yhteistyössä. Heissä on sekä lyhyempää että pitkäaikaisempaa hoitoa vaativia. — Ainakin nykymuotoisena työ vaatii runsaasti erityisosaamista, mutta sitä löytyy, koska henkilökunta on erikoistunutta. — Muutoksissa on tärkeä pitää mielessä, että olemme olemassa tuottaaksemme palveluja sulkavalaisille. Vaihtuvuus on kohtalaisen hyvä. N Henkilöstö erikoistunutta Tulevaisuus mietityttää jonkin verran vuodeosaston väkeä, sanoo Raili Makkonen. — Lääkäri on talossa vain virka-aikana, Raili Makkonen muistuttaa. Eila Seppänen oli tullut Savonlinnasta polvileikkauksen jälkeen oman terveysaseman osastolle toipumaan. TieRaili Makkonen on nähnyt työssään kuntayhtymän kehityksen sen alkuvaiheesta aina purkamispäätökseen donsiirto on ollut tähän asti paperitulosteiden ja puhelimen varassa. — Tarvittaessa toki käännytään päivystävän lääkärin puoleen. Hoitajia on tällä hetkellä 16, joista kahdeksan sairaanhoitajaa osastonhoitaja mukaan lukien, sekä kahdeksan perushoitajaa. potilaita OS Eila Seppänen lepäili osastolla polvileikkauksen jälkeen. Potilashuoneista vain kaksi on kolmen -, loput kahden ja yhden hengen huoneita. Päivystyksen muututtua Savonlinnaan on nyt tärkeä saada atkohjelmistot yhteen sopiviksi. Noin puolet potilaista kroonikoita ; Vuodepaikkoja meillä on 30, lisäksi kaksi tarkkailupaikkaa, ja osasto on käytännöllisesti katsoen jatkuvasti täynnä. — Tiedonkulu paranee ohjelmistohankintojen myötä, uskoo Raili Makkonen. Tavoite on taata mahdollisimman hyvät palvelut niitä tarvitseville. — Yli 90 prosenttia se on kuitenkin läpi vuoden, kertoo Raili Makkonen. Vaikka myös omaa henkilökuntaa ohjataan kuntouttavaan hoitotyöhön, ja siitä on saatu hyviä tuloksia yli kuntarajojen. — Hoito on hyvää, hän totesi sairaanhoitaja Aino Kainulaiselle ja osaston varaesimies Raili Makkonen. Hän on työskennellyt terveysasemalla 70-luvulta lähtien ja nähnyt kansanterveystyön kehityksen. Tästä saadaan 94,33 kuormitusaste. — Toivottavasti tulevina vuosina yhteistyö eri tahojen kanssa pelaa, kuten on tähänkin asti pelannut. — Hoidon porrastus toimii hyvin Sulkavalla, korostaa Raili Makkonen. Nykytilanteeseen on päästy pitkäjänteisen työn tuloksena. — Otetaan esimerkiksi reisiluun kaulan murtuma, mikä on tänä päivänä melko tyypillinen vanhuksille sattuva vamma. Laitosapulaisia on töissä viisi. Potilas pystyy hyvän kuntoutuksen ansiosta selviytymään kotona tilanteissa, joissa heistä aiempien hditokäytäntöjen sekä puutteellisen ammattitaidon ja resurssien seurauksena olisi tullut pitkäaikaispotilaita. Hän on ollut osastolla lyhyitä jaksoja joskus aiemminkin silloin tällöin. Sitä helpottaa sijainti aivan lähinaapuruksina. Vielä 90-luvulla tilanne oli toinen, sanoo Raili Makkonen. Esimerkiksi kysymys lääkeja materiaalihankintojen järjestämisestä tulevaisuudessa koskettaa eniten juuri vuodeosastoa. — Naapurikunnista on potilaita jatkuvasti keskimäärin 4-6, toteaa Raili Makkonen. Hoito, seuranta ja kuntoutus on tällöin vaativaa. Osastonhoitajana toimii Sirpa Forss. Päivi Kiiskinen on yksi osaston viidestä perushoitajasta
Sen sijaan perheen 16ja 22-vuotiaat lapset ovat valinpyörät harrastusvälineikseen. Pyörää on valmistettu jo yli 100 vuotta, ensimmäiset tehtiin vuonna 1903. Muita merkkejä en edes harkinnut, Jussi toteaa haudanvakavasti, mutta pilke silmäkulmassa. Hartonen on ajanut moottoripyörällä ja nimenomaan HarleyDavidsonilla kuluvan vuosituhannen ajan. Pyöräilykausi miehellä alkaa keväällä teiden sulettua ja jatkuu syyskuulle asti. Lapsetkin ovat jo valinneet omat suosikkipyöränsä, ainakin värit on valittu. 4 11.8.2005 N:o 32 Jussi Tiippanan pyörä on moottoripyörien Rolls-Royce Harrikka vie koko miehen Harley-Davidson on omistajalleen enemmän kuin kulkuväline. Harrikkaihmisten valtakunnallisiin tapahtumiin Jussi on osallistunut kerran Punkaharjulla. Perhe, Anne-vaimo ja lapset Paula ja Petri, ovat isän harrastuksessa täysillä mukana. Sehän on niin, attäi karrilalla Lum alot matkalla Piäsoutaja Jukka Simpanen (selin) j taina toisen Harley-Davidson ajon. Jopa 30-luvun pyöriin saa edelleen osia. Jussille tuo unelma täyttyi maaliskuussa 2004, kun hän osti miehen elämänsä ensimmäisen moottoripyörän ja ensimmäisen Harrikkansa. Tämänvuotiseen, toiseen Harley-Davidson -ajoon osallistui kymmenkunta pyöräilijää. — Mukavaa se on ja etenkin porukalla on kiva ajella. Motoristit huolehtivat ajokkiensa kunnosta harrastus miehelle maanviljelyn ja sahaustyön vastapainoksi. — Tämä homma on nyt sisäänajovaiheessa, katsotaan nyt miten hyvin. Ajatus toteutettiin jo samana vuonna elokuussa. Matkaan lähdettiin Sulkavan torilta ja ajettiin viettämään yhteistä iltaa Virmutjoen ja Punkaharjun kautta Savonlinnaan. — Nautiskellaan. Vuosikymmeniä ei sentään haave moottoripyörästä Jussilla elänyt, vasta muutaman viime vuoden aikana mielihalu pyörän hankintaan heräsi. Sulkavalle Hartoset on tuonut täällä sijaitseva suvun kesäpaikka. — Nämä pitävät kyllä hyvin arvonsa. Muutamaan vuoteen saa omansa takaisin, Jussi sanoo. — En ole paljon pyörällä ajellut, taisi olla vuonna 1986, kun kokeilin Jaakko-veljen 125-kuutioista. Sitä mikä moottoripyöräilyssä kiehtoo, on Jussin mukaan vaikea selittää. Ostettiin sille korvakorukin, koska maan presidentilläkin cellainen on muttei se ale snostunut sitä vielä käyttämään, nauraa Klaus Hartonen. Pisin matka on Vuolijoelle. Jussi on nimetty meidän presidentiksi. — Ovat vaan ne isot tapahtumat yleensä niin kaukana täältä, ettei tule sinne lähdettyä. Matkaa harrikkaporukka tekee rauhallisesti, pysähtyen pari, kolme kertaa ajon aikana. Pyöräilyä on tullut toki harrastettua jo aiemminkin. Tuolloin ajajia oli mukana neljä. Toinen yhteinen ajo Sulkavalta Yhdessä samanhenkisen porukan kanssa ajaminen on niin mukavaa, että paikkakunnan harrikkamiehet järjestivät viime lauanpaikan kuin Vuolijoen kaikki harrikkamiehet eli Karppisen Pete ja Karjalaisen Jukka ja tietysti oman paikkakunnan kolme alan harrastajaa. Hän esitteli minulle viime vuonna soutujen rääppiäisissä Hannele ja Klaus Hartosen Tuusulasta, he kun ovat myös harrikkaihmisiä. FÅ Harley-Davidson on pyörä jolla on sielu, se on HÄN, muistutUnelmapyörä löytyi Kuopiosta alan liikkeestä. Tapahtuma olikin varsin merkittävä jopa maanlaajuisesti, olivathan paikalSULKAVA STY yh Mies ja miehen hyvin huollettu pyörä. Nämä sanat allekirjoittaa myös sulkavalainen HarleyDavidsonin omistaja Jussi Tiippana. Ennemmin minä autosta luovun kuin tästä pyörästä. — Tämän tapahtuman äiti on oikeastaan piäsoutaja Jukka Simpanen. — Tähän tapahtumaan tultiin ihan varta vasten Tuusulasta. Se vain vie koko miehen ja miehen mielen. Suomen yhdistyksen jäsen hän kyllä on. Jos homma jatkuu, pitää suunnitella reitti niin, että palataan takaisin tänne Sulkavalle illanviettoon, ehkä tästä tulisi yksi kesätapahtuma lisää, Jussi pohtii pari päivää ennen tapahtumaa. Kaukaisimmat ajajat tapahtumaan olivat tulossa Vuolijoelta asti. Vuosimalli on 2000, eikä tarvetta vaihtoon ole. Hintaa tällä harrikalla on uutena ostettuna noin 30 000 euroa. — Ensi vuonna on kyllä tarkoitus järjestää tapahtuma niin, että palataan ajon jälkeen tänne Sulkavalle, sanovat sekä Klaus Hartonen että Jussi Tiippana hetkeä ennen kuin polkaisevat komeaääniset ajokkinsa käyntiin. Se on elämäntapa, unelma vapaudesta, usein vuosikymmenien odotuksen jälkeen täyttynyt toive. Anne on miehensä mukana ajoreissuilla ja omistaa myös oman harjoittelypyörän, tässä tapauksessa kyllä vääränmerkkisen. porukkaa tulee. Siinä illan mittaan sitten juteltiin ja todettiin, että olisi mukava ajella yhdessä. Jos ajoidean äidiksi nimettiinkin Simpasen Jukka, ajojoukon johtohahmona pidetään Tiippanan Jussia. Jussi on ajellut yksin tai kavereiden kanssa reissuja etupäässä lähitienoille Puumalaan, Imatralle ja Lappeenrantaan. rF n. Onhan niitä moottoripyöriä, mutta vääränmerkkisiä, sanovat harrikkaihmiset. O Pirjo Partanen — Fikös se kuulu vähän tähän neljänkympin ikään hankkia pyörä, Jussi nauraa. Tänä vuonna on mittarissa jo nyt 3000 kilometriä. — Enkä oikeastaan tiedä mihin tämän vaihtaisin, tämä on juuri se pyörä minkä halusin. Harley-Davidsonia pitävät ainakin merkin omistajat moottoripyörien Rolls-Roycena. Pyöräily on myös rentouttava taa Klaus Hartonen. — Kyllä se oikeastaan oli ainoa vaihtoehto. Tämä elokuun ensimmäinen viikonloppu on varattu ihan tätä tarkoitusta varten, Klaus Hartonen vahvistaa. Myös vaimo Hannele on saanut saman kuumeen ja ajelee omalla pyörällään. — Viime vuonna kilometrejä tuli vain 2000, kun oli niin kehno kesä. Tallissa seisoo miestä odottamassa kuumalle moottoritielle 1450-kuutioinen, noin 300 kiloa painava menopeli. Vaimo Hannele on omaksunut miehensä ideologian ja ajaa samalla merkillä. Myös Jussi Tiippanalle oli olemassa vain yksi merkki. "Jos sitä täytyy kysyä, et voi sitä ymmärtää" Näin kiteyttää moottoripyöräilyn viehätyksen asiaan vihkiytymättömälle Sulkavan toiseen Harley-Davidson -ajoon Tuusulasta tullut Klaus Hartonen. i olet jo perillä, filosofoi Klaus Hartonen ajokulttuuria
Mortti on suomalainen jaloste ja se antaa hyvin satoa nuoresta lähtien. Kämmenellä on ensin kypsyvää, makeaa Ojebyn lajiketta. Lannoitusta pensaat tarvitsevat niukasti, mutta tuholaiset ja taudit ovat uhka, jota täytyy seurata. Nurmikko pensasväleistä ajetaan useaan kertaan kesän aikana. Mustaherukan pahin vitsaus on äkämäpunkki, joka voi tuhota koko viljelmän. Punaherukka on pitkäikäisempi. ten hankkimalla terveitä takuutaimia. Pensaita on alalla noin 23.000. — Viljan viljely näillä hehtaareilla ei ollut kannattava vaihtoehto. Korjuukausi kestää 2-3 viikkoa. Punaja valkoherukan osalta ei ole ongelmia, ainakaan tänä vuonna. Tytti Muuronen toivoo viljelijöille sitkeyttä. — Sen verran se auttaa, että jos ennen istuttamisessa meni viikko hehtaaria kohti, nyt samaan työhön menee päivä. Ojebyn on tällä hetkellä viljellyin lajike, marja on maultaan makeahko. vuoden ajan. Mustaherukka on hyvin C-vitamiinipitoinen ja siitä valmistettua mehua käytetäänkin muun muassa tämän ominaisuutensa vuoksi flunssan lievittäjänä. — Teollisuus sanoo, että mustaherukan käyttö jalosteissa on vähentynyt. O Pirjo Partanen — Mustaherukkatilanne on erittäin hankala. Siihen pyrin myös sillä, että mustaherukasta on viljelyssä eri lajikkeita, jotka kukkivat ja kypsyvät eri aikaan. Muissa ei ole juurikaan muutoksia. Valkoherukalla teollisuuden sopimukset jatkuvat. Mustaherukka uusitaan noin 12-15 vuoden kuluttua. Ojebyn ja Mortti ovat tilan mustaherukkalajit. Nuori viljelijä ei kuitenkaan aio heittää kirvestä kaivoon, vaan suunnitelmissa on jatkaa tuotanoa ja lisätäkin marja-alaa. — Taimet istutetaan syksyllä ja seuraavana keväänä taimet leikataan hangen päältä, jotta ne pensottuvat paremmin. Marjanviljelijät toivovat, että kuluttajat arvostaisivat kotimaista marjaa ja sen hyvää laatua. Mansikkaa on jo tuotu sieltä Suomeen ia BALA Kamildon < 1-1i< altan kuulia sa. — Kyllä se tuontimarja on suurin uhka. Mustaherukkaa ostaa esimerkiksi Saarioinen omilta sopimustuottajiltaan, mutta ilman ostajaa on melkoinen määrä marjaa, toteaa avomaaja vihannesneuvoja Tytti Muuronen ProAgria EteläSavosta. Näin voi tasata myös näitä vuosittaisia markkinaheilahteluja. Mutta tosiasia on myös, että nimenomaan mustaherukkaa saa Puolasta erittäin edullisesti, Muuronen toteaa. — Punaherukkaa on tarkoitus lisätä, sen menekki näyttää hyvältä. Mustaherukan siementen rasvahappokoostumuksen uskotaan suojaavan erilaisilta verisuonitaudeilta ja auttavan atoopisissa ihotulehduksissa, PMS:ssa, sokeritaudissa, MStaudissa ja alkoholismissa. Ongelmana on koko maassa marjan markkinointi, mikä etenkin mustaherukan osalta on suorastaan hankala. SULKAVA 11.8.2005 N:o 32 5 Pelkolan tila on ollut Backmanin suvun hallussa jo 1700luvulta saakka. — Ei Puolakaan voi ikuisesti myydä marjojaan alle tuotantokustannusten. Marjanviljelyä puolsi myös se, että se mahdollistaa muualla työskentelyn sesongin ulkopuolella. Tilan pellot ovat nyt marjanviljelyssä ja nuoren isännän kummitytölle Eleanoorallekin riittää pensaissa maisteltavaa. Viljapellot marjantuotantoon Pelkolan tilalla Sulkavan Auvilassa päätettiin muutama vuosi sitten sukupolvenvaihdoksen yhteydessä laittaa pellot kasvamaan marjapensaita. kertoo Muuronen. Marjan markkinointiongelmat ovat tuttuja myös Pelkolan tilalla. Ennen istutusta maa-ala on huolellisesti kesannoitava, jotta rikkaruohot saataisiin tarkkaan maasta pois. Marjojen maku on kohtalaisen voimakas. Tilan nuori isäntä Matti Backman istutti vuonna 2001 ensimmäiset mustaherukan taimet. — Uusimistapoja on monta. Näin halla ei esimerkiksi vie kaikkia kukkia mennessään, pohtii Matti Backman tulevaisuutta. Backmanin pelloilla tätä ei ole näkynyt ja viljeliiän mukaan sitä toriutaan narhaiSato alkaa olla kohta korjuukypsää, toteaa Matti Backman. Mustaherukasta on tullut ja on tulossa markkinoille uusia kiinnostavia lajikkeita. Hedda ja Sunniva ovat sisarlajikkeita ja muistuttavat ominaisuuksiltaan toisiaan. Muuten viljelystä selviää perustamisvaiheen jälkeen yksin. Olen Ilomantsin Marjaosuuskunnan jäsen ja puheenjohtaja puhui jo Kiina-ilmiöstä. — Meillä on puolalainen korjuukone, joka vaatii minun lisäkseni yhden henkilön työhön. Nyt marjantuotannossa on neljä hehtaaria, joista punaherukkaa on vajaa hehtaari ja loput mustaherukkaa. Sato alkaa olla korjuukypsää tämän viikon aikana. Toinen ajaa vetävää traktoria ja toinen vaihtaa marjalaatikoita. Homma oli sen verran työlästä, että Matti kehitteli ja rakensi itse taimien istutuskoneen. Näin voi ollakin. Kun olin sukupolvenvaihdokseen liittyvässä koulutuksessa Joensuussa, sain siellä vinkin, että marjanviljely voisi olla yksi vaihtoehto, kertoo Matti Backman. Kiireisin aika on marjanviljelijälle kaksi, kolme viikkoa kestävä satokausi. Joko niitetään pensaisto tyvestä ja typistetään juuria tai kesannoidaan maa ja istutetaan sitten uudet taimet. Myös itsepoimijoille tilan = 212 Vi iina onen t. Toivotaan viljelijöille sitkeyttä, vaikka päätoimisten mustaherukantuottajien kohdalla tilanne vakava onkin, eiväthän perustamiskustannukset tiloilla ole ihan halpoja. Syyksi mustaherukan markkinointivaikeuksiin on sekä teollisuuden vähentyneessä käytössä että tuontimarjassa. Huono markkinointitilanne herukkaviljelijän uhkana Pelkolan tilalla jatketaan marjanviljelyä Herukkaviljelmillä eletään näinä aikoina vuoden kiireisintä aikaa. Täällä marja kasvaa puhtaassa maaperässä ja mahdollisimman vähin torjunta-ainein. Satomäärät näyttävät niin kotipuutarhoissa kuin ammattiviljelmilläkin hyviltä. Mustaherukoilla uskotaan myös olevan naisten hormonitasapainoa säätelevä vaikutus. Ensimmäiset 4000 tainta istutettiin kyntöauran vakoon käsipelillä. — Mustaherukka-ala on ollut lievässä nousussa jo muutaman Mustaherukka on puutarhamarjojen flavonoidikuningas, se sisältää runsaasti suojaavaa, puhdistavaa ja virkistävää C-vitamiinia. Etelä-Savossa oli vuonna 2004 viljelyssä valkoherukkaa 38 hehtaarilla, punaherukkaa 52 hehtaaria ja mustasekä viherherukkaa 259 hehtaaria. Tuholaisia torjutaan keväällä tehtävillä ruiskutuksilla. Marjojen arvokkaat vitamiinit eivät myöskään tuhoudu, kun tavara saadaan nopeasti tilalta kotipakastimiin
Arvoitukselliset vanhat kuvat — Menneiden polvien sukulaisia on laitettuna kirjoihin ja kansiin jonossa jo useampia satoja, sanoo 1600-luvulle asti tutkimuksissaan päässyt Jukka Kaartinen. Oliko tämä auto Sulkavan ensimmäinen taksi. Manipulointia valokuvalla vuosikymmenten takaa. Jukka Kaartisen tädit ovat auttaneet tunnistamisessa, mutta aivan kaikki ei heidänkään kauttaan selvinnyt. Hänen isoisänsä Einari Kaartinen syntyi vuonna 1893 ja kuoli 1942. Yhdistävää lenkkiä sikäläisten ja suomalaisten, eikä toisaalta edes kaikkien Suomen puolelta asuvien sukuhaarojen välillä ole kuitenkaan Jukka Kaartisen mukaan löydetty. Tämän puoliso Helmi kuoli 1987, ja isovanhempiensa arkistosta on Jukka Kaartisella tallennettuna kaikenkaikkiaan nelisensataa vanhaa valokuvaa. K vd ' 6 —1182005N:o 32 SULKAVA Tässäkään kuvassa esiintyvästä pariskunnasta ei Jukka Kaartinen ole löytänyt tietoja. Sulkavalaissyntyinen, Hangossa asuva Jukka Kaartinen tekee sukututkimusta Kaartisen suvustulleet Savoon Lumivaarasta ja Jääskestä luovutetun Karjalan puolelta. Jukka Kaartinen pyytää ottamaan yhteyttä, jos joku uskoo voivansa valaista näiden tai ehkä muiden hänen hallussaan olevien kuvien taustaa, puhelinnumero on 040 579 3621. Nimi Kaartinen on sielläkin yleinen. Kuvassa on näet vain yksi henkilö ja lisäksi muutama peili. Aivan varma asia ei ole, mutta niin Jukka Kaartisen mukaan epäillään.. Onko näissä kuvissa joillekin tuttuja ihmisiä, tai onko jollakulla niihin liittyvää muuta tietoa, kyselee Jukka Kaartinen
Lohilahden kerho keskiviikkoisin klo 9-11, alkaen 31.8. laskutus, levikkihuolto) puh. Karhujen tekemistä korvattiin koko maassa eniten niiden mehiläisille aiheuttamia vahinkoja. Lotta Eskelinen, 49 p, 10. Linnea Tillman, 68 p, 4. Pantaseuranta halutaan karhun tapaan ilveksellekin. Luonnokset tehdään Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimusja koulutuskeskuksessa Seinäjoella. Ilveshavaintoja on tehty kohtalaisen runsaasti kirkonkylästä jonkin verran pohjoiseen, suunnilleen Kyrsyä-Kaipola akselille jäävällä alueella. Mikael Tupala 52 p, 26. klo 19 srk-talolla. Lasse Ahlberg, 65 p, 13. Hans-Erik Andersson, 53 p, 25. Vapaa pääsy. Siinä määritellään tärkeinä pidetyt eläinja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, ja joiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Hoitosuunnitelmien valmistelussa tarkastellaan karhun ja ilveksen ekologisia lajivaatimuksia sekä lajeihin liittyviä kysymyksiä, kuten petovahinkoja ja luonnon virkistyskäyttöä. Ben Häggblom 41 p, 32. Ainakin internetistä suurpetotietoutta löytyy. Ilveskanta on tasaisemmin jakaantunut. Kesän SMmestaruuden otti ja heitti Sulkavan Osmo Kolehmainen tuloksella 72. Osmo Kolehmainen kirveenheiton SM-voittoon O Pirjo Partanen Kirveenheiton SM-kisat heitettiin 6.8. 21; Jaak. Leo Huiskonen, 71 p, finaali 22 p, Mika Torniainen, 73 p, finaali 18 p, 7. Sulkavalaiset lähtivät Pellinkiin aamuvarhain ja takaisin tultiin puolen yön maissa. Vapaaehtoistehtäviin halukkaita pyydetään ilmoittautumaan 18.8. Etelä-Savossa suotaisiin ilvestutkimukselle — lisäresursseja, muun muassa sen urbanisoitumisen tutkimiseen. Tapiolassa; naiset klo 17.30, miehet klo 19.30. Paikallisten viranomaisten halutaan puuttuvan ongelmapetotapauksiin tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. 015-676 877 (lomalla) Toimitus: Uitonrinne 18 58700 Sulkava puh. Lähetyksen rantailta to 18.8. Gerd Nyblom, 36 p. Göran Johansson, 65 p, 14. Stefan Haase, 64 p, 16. 015-471 544 Jukka Ahonen puh. Se on runsastumassa ja ilveskanta tasaisesti jakautunut maakunnan alueella. Yleisötilaisuudessa ei kuultu niin kärjekkäitä puheenvuoroja kuin vastaavassa susitilaisuudessa viime vuonna jolloin todettiin, että "ilman niitä on pärjätty tähän asti ja pärjätään edelleenkin”. Seurakunta Messu su 14.8. Pyyntilupamenettelyn päätöksenteon taso halutaan lähemmäs paikallistasoa tai Suomeen. Tämä oli jo vuosia heittäneen Kolehmaisen ensimmäinen mestaruus. Henkilökohtaisen kilpailun lisäksi heitettiin perinteiseen tapaan Sulkava-Pellinki seuraottelu. Ville Vainio, 55 p, 23. Kanta saisi olla tasaisemmin jakautunut. Johan Skogster, 62 p, 18. klo 9.30 päiväkerhohuoneessa. (viikko 35). Iltamusiikki to 25.8. Nyt miehelle tuli ensimmäinen! mestaruus Pellin-| gissä pidetyissä kisoissa. Christer Andersson, 70 p, 9. — Etenkään ilvestä ei koeta niin pahaksi pedoksi kuin sutta. Pellingissä. Heidi Johansson, 42 p, 12. klo 19 Sulkavan kirkossa. 2000 synt.) klo 12-15; tiistaisin 3-vuotiaat (v. Mervi Holopainen, 68 p, 3. Mykrä toteaa että kun kysyttiin miten petotutkimusta voisi kehittää, tyydyttiin kuvailemaan ja arvostelemaan sen nykytilaa ja menetelmiä. Esiintyy Virpi Miettinen ja Katariina Kokkonen. ja 6. Mukana Sami Seppänen ja Katariina Kokkonen. Magnus Andersson, 55 p, 22. Ette Tillman, 48 p, 27. Mykrän mukaan vastaajat korostetaan useammin ihmisarkuuden puutetta kuin kotieläinja muita vahinkoja. Messun jälkeen diakoni Pirjo Toivosen eläkkeelle siirtymisen lähtöjuhla srktalolla. klo 10 Sulkavan kirkossa. 015 676 877 fax. Tuloksia: 1. Ministeriö päättää lopullisesti suunnitelmien kohtalosta. Jaakko Tiippana, 66 p, 12. Kakkoseksi tuli Sulkavan Mervi Holopainen, joka nauraa jo joutuneensa ilmeisesti ikuiseksi kakkoseksi”. Etelä-Savoon katsotaan tarvittavan lisää pyyntilupia. no Eskelinen, 47 p, 29. Huomiota kiinnitettiin tihentymäalueisiin. Ilves halutaan myös pois luontodirektiivin neljännestä liitteestä. klo 18.30 srk-talolla. Vaikka uhkia ei juuri nyt näy, niin jos kannan kasvu riistäytyy, povattiin myös ristiriitoja. Hasse Stjernberg, 56 p, 21. SUIKAVA 11.8.2005 N:o 32 7 Petovahingot korvattava kokonaan Karhulle ja ilvekselle tehdään valtakunnalliset hoitosuunnitelmat tänä vuonna. Niitä on maakunnan sekä itä-länsi kuin pohjoisja eteläosissa. Pellinkiläiset ottivat voiton selkein luvuin 88,5 55,5. Naiset: 1. Loppukisassa heitettiin kuusi heittoa. Greger Helenius, 71 p, finaali 26 p, 3. klo 18 Toini ja Erkki Valkeapäällä, Hintsalassa. Koko päivä meni kirveenheiton merkeissä. Sandra Tillman, 39 p, 14. Naperomuskari to 18.8. Björn Gustavsson, 54 p, 24. Kaikenkaikkiaan tutkimuksen luotettavuutta ja puolueettomuutta epäiltiin. Karsintakilpailuissa heitettiin ensin 18 heittoa, joiden perusteella kuusi pääsi finaaliin. Toisaalta kantojen hoidossa tulisi huomioida sosioekonominen kestävyys, ja siksi kysellään alueittain sidostahoilta kuten kunnilta ja riistanhoitoyhdistyksiltä, metsänomistajilta ym. MUSIIKKI: Liekin varjolla (Pieni liekki + lapsia ja nuoria) harjoittelee pe 12.8. Voisiko EU:lta saada esimerkiksi kulukorvauksia. — Tiedotusta ja valistusta kaivataan lisää, ja sen tulee olla puolueetonta ja asiallista. tä Veli Lappalaisen mukaan on tavattu satunnaisemmin. — Juvalla pidetyssä sidosryhmäneuvottelussa oli mukana kymmenen eri tahoa ja yleisötilaisuudessa kolmisenkymmentä ihmistä, kertoo Etelä-Savon riistapäällikkö Veli Lappalainen. Uskottavuusongelmien välttämiseksi eri viranomaisilla pitää olla, ja heiltä pitää tulla samanlaista tietoa. MUUTA: Vespermusiikki to 11.8. Keskeinen periaate on paikallisen väestön, alueellisten sidosryhmien ja valtakunnallisten luontoalan toimijoiden kuuleminen. Pekka Lehtonen, 58 p, 19. Pelkoja ei olla tähän asti käsitelty riittäväsa. Arto Valtonen, 41 p, 31. Knut Tillman, 75 p, finaali 24 p, 5. Myös Unionin ja Suomen viranomaisten yhteistyötä on varaa kehittää. Osmo Kolehmainen, 72 p, finaali 27 p, 2. Ne valmistuvat ja luovutetaan työn tilaajalle, maaja metsätalousministeriölle tämän vuoden loppuun mennessä. 12: 33-37), toimittaa srkpastori Juha Dubbelman, kanttorina Katariina Kokkonen. Regina Nyberg, 67 p, 5. Johan Liljeberg, 16p. Herbert Eriksson, 63 p, 17. Menettely tulee saada joustavammaksi, ja myös pellolta ampuminen tulisi sallia. Eeva Kurki, 49 p, 11. mennessä kesäteologi Sami Seppäselle, p. Tom Englund, 73 p, finaali 24 p, 4. Jonas Englund 47 p, 28. Paul Andersson, 65 p, 15. 015-471 544 avoinna: ma-to 9-15, pe 9-12 Sähköpostiosoite: sulkava.lehti Cco.inet.fi Postiosoite: Uitonrinne 18, 58700 Sulkava Konttori: (tilaukset. Petotutkimus voisi tulla rajan pinnasta muuallekin maahan. Hoitosuunnitelmalla pyritään turvaamaan kestävät petokannat. Jannica Lindberg, 65 p, 6. mielipiteet, neuvotellaan niiden kanssa, sekä järjestetään myös yleisötilaisuuksia. LAPSET: Perhekerho ke 17.8. Enemmistö pitää Mykrän mukaan ilveksen nykykantaa sopivana. PAIVÄKERHO: Kerhot alkavat viikolla 34 srk-talon päiväkerhohuoneessa seuraavasti: maanantaisin 5-vuotiaat (v. — Vahingoista puhuttaessa avainsana on 'kohtuuttomat', ja toistuvuuttakaan ei liene syytä unohtaa, hän muistuttaa. 2001 synt.) klo 9-11 ja 4-vuotiaat (v. Uroskarhun elinpiiri on noin halkaisijaltaan noin 80 kilometriä eli se liikkuu aina useamman kuin yhden pitäjän alueella. Marina Andersson, 70 p, 2. Kolehti oman seurakunnan kirkkokuorolle. Peter Eriksson, 56 p, 20. Häiriköt on poistettava järjestelmällisesti ja tehokkaasti. Myös häiriöilvekset on poistettava heti. Osa väestä haluaa kantaa alennettavan, osa taas säilyttää jopa nykyistä suuremman kannan. Epäreiluksi koettu petovahinkokorvausten omavastuuosuus halutaan poistaa kaikilta petovahingoilta. Maija Huiskonen, 49 p, 9. Karhut viihtyvät samoilla alueilla Mykrän mukaan useammat vastaajista olivat sitä meiltä että karhukanta Etelä-Savossa on sopiva, kuin että se on jo maksimissaan tai liian suuri. Naisten mestariksi heitti Pellingin Marina Andersson. TULEVAA: Messu su 21.8. Tuomasmessu su 28.8. Ilvesvahingot lisääntyivät samaan aikaan neljästä viiteentoista. Mikä sitten on häirikkökarhu. Jarkko Kolehmainen, 47 p, 30. Pyyntilupa systeemi on paikallaan, mutta karhua pitää saada metsästää paitsi kannan säätelemiseksi ja häiriköiden poistamiseksi, myös siksi että ne säilyttävät ihmisarkuutensa. Kalevi Kurki, 70 p, 10. Suunnitelma kartoittaa sidosryhmien ristiriitaiset tavoitteet, näkemykset petojen ja ihmisten yhteiselon edellytyksistä, sopivimmista keinoista kannan säätelyyn, ja siitä mikä on häiriökäyttäytymistä. Etelä-Savossa se on Lappalaisen mukaan tällä hetkellä noin sata ja ilveksiä on samoin satakunta yksilöä. Lupaasiat pitää hoitua paikallisesti ja ripeästi. Karhujen kanssa taas on vuosien saatossa ikään kuin opittu elämään, Lappalainen sanoo. Etelä-Savossakin tehtiin aiheesta kyselytutkimus jota esitteli tutkija Sakari Mykrä. klo 10 srk-talolla. klo 18 Sulkavan kirkossa. Carina Gustafsson, 64 p, 7. Eniten korvattiin ilvesten lampaille aiheuttamia vahinkoja. Karhukanta on maakunnassa itäpainotteinen eli Sulkavalla Puumalassa, Kerimäellä enemmän kuin Heinolan suunnalla jossa niiIlveskanta on runsastumassa Etelä-Savossa 2004 havaintoja tehtiin karhuista 547, susista 406 * ilveksistä 882, ja ahmakin nähtiin 16 kertaa. Petoseuranta toimii nyt paljolti talkooperiaatteella. Saunailta ke 17.8. Kyllikki Kolehmainen, 40 p, 13. 015-471 544 Ilmoitukset: Kari Sormunen puh. Tiedotus koettiin puutteelliseksi, puolueelliseksi ja epäuskottavaksi. 0400-475 132 ULIKAVA R (ÄR 3 08 2 W TORSTAISIN ILMESTYVÄ KOTISEUTULEHTI Päätoimittaja: Kalle Keränen (lomalla) Toimitus: Pirjo Partanen puh. 18: 4-8. — Henki on kuitenkin se, että jos petoja on, niiden aiheuttamat vahingot tulee yhteiskunnan korvata täysimääräisesti ilman vahingon kärsineelle lankeavaa omavastuuosuutta. klo 10 Sulkavan kirkossa ja klo 13 Lohikosken kirkossa, 13. 015-676 326 avoinna: ma-to 9-15, pe 9-12 PAINOPAIKKA: (LEHTISEPÄTov Pieksämäki -2005. klo 9.30 srk-talolla. Eteläsavolaiset ovat yksimielisiä siitä että häiriköt pitää poistaa. Kirkkokuoro ke 17.8. Jotkut kyselivät riittääkö ilveksille ravintoa metsässä. 3: 2-12; Matt. Tavoitteena on ottaa huomioon alueelliset erot karhuja ilveskannoissa, vaikutukset alueiden asukkaille ja heidän näkemyksensä karhuja ilveskysymyksistä. — Alueelliset tavoitteet määritellään näiden kuulemisten pohjalta, toteaa tutkija Sakari Mykrä. Mikael Borgman, 18 p, 33. Kiellosta voi hakea poikkeusta. Ida Andersson, 50 p, 8. Häirikköpedot poistettava Mielipiteet ilveksestä olivat enimmäkseen samansuuntaiset kuin karhusta. Robert Andersson, 66 p, 11. Myös niiden ihmisten mielipiteet, jotka elävät suurpetojen vaikutuspiirissä on huomioitava. sunnuntai helluntaista, aihe Jeesus, parantajamme” (Sananl. 2001 synt.) klo 12-14; torstaisin 4-vuotiaat klo 10-12; perjantaisin 5-vuotiaat klo 9-11. Naaraskarhunkin noin 20 kilometriä — Kun pentueiden määrä kerrotaan kymmenellä saadaan karhukanta. Yksi kysymys kuuluu, toimiiko petoyhdyshenkilöjärjestelmä ja ilmoitetaanko kaikki vahingot. Lähtökohtana on sen hetken petotilanne. Sulkavalaisheittäjistä myös Leo Huiskonen ja Mika Torniainen olivat mukana finaalissa ja sijoituksilla S. Sakari Mykrä arvelee, ettei nykyihmisillä riitä aikaa etsiä ja omaksua tietoa, vaikka sitä on. Sulkavalla karhuja susihavainnot ovat keskittyneet pitäjän eteläisimpään osaan. JarOsmo Kolehmainen on sulkavalai-| sia aktiivisia kirveenheittäjiä ja ollut mukana toiminnassa jo vuosia. Ilvekseen suhtaudutaan edelleenkin myönteisemmin kuin karhuun, vaikka ilvesvahingot ovat valtakunnallisesti olleet 2000 luvun alussa lisääntymään päin, kun taas korvatut karhuvahingot vähentyivät, — vuodesta = 2000 2003:een 89:stä 50:een. Rudolf Nyholm, 70 p, 8. 2002 synt.) + osa 4-vuotiaista (v
Erkinheimo Jaakko/ Ikävalko Petri, Joutele, 09:28,2, 3. heiskanen Ihmisläheistä lahivakuutus.fi MAT N I()T MA neuvontaa, esitteitä Tervetuloa! Sulkavan torilla ma 15.8. Ainakin ne ovat olleet sen 74 vuotta, jonka minä olen tässä asunut ja elänyt, toteaa kirsikkapuistaan satoa poimiva maanviljelijä Tauno Hintsanen Sulkavan Partalansaarelta. Heinonen Kai/Lehtonen Pekka, Karhun Soutajat, 08:31,6, 7. omia aikojaan. Sulkavan miesjoukkue oli yhtä lukuun ottamatta sama kuin lauantaina. Hopeaa otti Mikkelin Soutajat viisi sekuntia hitaampana. 18 000 e. Kyrsyänj.Tuusj., Kolkonj. Sulkavan miehille voittoja soudussa O Pirjo Partanen Sulkavan Urheilijoiden miesten kirkkovenejoukkue oli erinomaisessa kunnossa ja soutuvireessä viime viikonloppuna Leppävirralla. Kisan kolmas oli Kuusamon Soutajat. Miesten vuorosoutua vuosikaudet hallinneet Juhani Auvinen ja Timo Mikkonen ovat palanneet tutulle paikalleen. osakilpailun voiton. osakilpailussa. Parisoudun sekasarjan voittajia olivat Kaisa Rallli ja Valle Teho Sulkavalta. Viikon tori HALUTAAN OSTAA Löytyykö rantatonttia/mökkiä esim. 8 11.8.2005 N:o 32 SULKAVA mu — F— AUTO tlUIee. Leppävirran Virranviemät otti kakkossijan kymmenen sekuntia voittajille hävinneenä. Sulkavan miehet ottivat osakilpailuvoiton kahdeksan kilometrin matkalla puolen minuutin erolla kakkoseksi tulleeseen Jouteleeseen. Auvinen Juhani/Mikkonen Timo, Koston Soutajat, 09:15,0, 2. Niemenmaa Reijo, Parkanon Urheilijat, 09:18,4, 2. Yksinäinen naishenkilö haluaa vuokrata kaksion tai yksiön Sulkavan keskustasta. MYYDÄÄN BMW 520i '97, aj. Naisten kirkkovenesoudun voitti Iitin Soutajat. — Vähän lannoitetta annetaan keväällä sekä karsitaan ja harvennetaan oksistoa. Kuhno Jari, Suomenselän Soutajat, 09:20, 2. To 18.8. Tuula Kainlauri sai naisten yksiköissä tunnustaa Ulla Klemettisen paremmakseen. Miesten yksinsoudussa pikamatkan mestaruuden otti vesille palannut Jari Kuhno. Satoa päästään keräämään jo heinäkuun loppupuoKirsikasta hyvä sato O Pirjo Partanen Kirsikka on maistuva marja. Lehtonen Pekka, Karhun Soutajat, 9.35,5, 3. Puh. Kirsikkapuita on tällä hetkellä puutarhassa noin 17 kappaletta. Virranviemät oli kisan kolmas. 040 860 5047. Perämiehenä toimi Paavo Immonen. SU:n Jyrki Kuivisto oli yleisessä sarjassa kuudes. Puut tekevät kirkkaanpunaisen, sormenpään kokoisen marjan, joka ei ole kovin hapan, mutta ei varmasti makeinkaan kirsikkalaji. Kankkunen Ari, SU-41, 09:28,8, Yksinsoutu miehet yli 55: 1. Ankarat pakkastalvet ovat joskus vaurioittaneet puita, mutta juurista on aina versonut — Juurikasvuston kautta nämä myös lisääntyvät Kirsikkapuustonsa lajia tai nimikettä Tauno Hintsanen ei sano tietävänsä, vaikka on koettanut sitä selvittääkin. lella, kohta mansikka-ajan jälkeen. Joukkue otti lauantaina 2000 metrin pikamatkan SM-kullan ja sunnuntaina kirkkoveneliigan 3. Klemettinen Ulla, Koston Soutajat, 10:31,5, 2: Kainlauri Tuula, Enonkosken Kohina, 10:33,9, 3. Sunnuntaina kirkkoveneliiga Leppävirran kaksipäiväisessä soututapahtumassa miteltiin sunnuntaina soutukuntoa kirkkoveneliigan 3. Klemettinen otti voiton kahden sekunnin erolla. Halme Markku, Valkeakosken Vesiveikot, 09:38,2 Yksinsoutu/Naiset: 1. 040 7050427. vain 117 tkm. 45-vuotiaitten sarjan voitti päivän nopeimmalla ajalla Reijo Niemenmaa Parkanosta. tai Juvan Jukajärvi P. Hoitoa puut kaipaavat sen verran kuin hedelmäpuut ja -pensaat yleensäkin. ANNETAAN VUOKRALLE okt:sta 3 h+kk+s, 57 m. 0500 701128. Kolmas oli Joutele. Kirsikkapuut ovat tehneet Tauno Hints PATA asen tilalla jälleen hyvän sadon. SULKAVA 13.30-16.30, PUUMALA 9-12 Lue Saven Toriauto -lehti netissä! www.savenmaa.fi Lehti jaetaan myös torilta! & Paikallista %& & Suomalaista vakuutuspalvelua ZNLÄHI GS & Nopeaa ja joustavaa palvelua myös Sulkavalla! Taito Heiskanen Yhteyspäällikkö 0400 755 169 020 522 3415 N VAKUUTUS taito. Miettinen Harri Joutsenon Kullervo 09:43, ..., 6, Kuivisto Jyrki, SU-41, 09:57,2 Yksinsoutu miehet yli 45 v: 1. klo 9.00-14.00 samalla torikahvilatoiminnan päättäjäiset esillä syötäviä ja myrkyllisiä marjoja myynnissä kahvia ja marjaleivonnaisia Järj. Ainakin heidän tilallaan kirsikkasadosta on nautittu jo vuosikymmenten ajan. Viikon tori on edullinen myynti-, ostoja ilmoituspalsta yksityishenkilöille. Miehet ottivat voiton Suursouduissa kirkkaimman mitalin voittaneista Jaakko Erkinheimosta ja Petri Ikävalkosta 13 sekunnilla. Pasanen Hannu/Parkkinen Ossi, Voiton Soutajat, 10:01,3 Vuorosoutu sekasarja: 1. Naisten sarjassa Iitin Soutajat ei luopunut lauantaina kultakannasta vaan otti voiton myös sunnuntaina. Sulkavan maaja kotitalousnaiset Sulkavan Erämiehet ry:n 45 KESÄKOKOUS su 21.8.05 klo 18.00 = Muikkukukossa Käsitellään kesäkokoukselle kuuluvat asiat. Ari Kankkunen jäi Niemenmaasta kymmenen sekuntia. Konttinen Riikka/Konttinen Jukka, Koston Soutajat, 09:39,9, — ' Parisoutu miehet:1. Ralli Kaisa/Teho Ville, SU-41, 08:55,2. 040 558 1274. En polta, miel. Tauno Hintsanen suosittelee helppohoitoista ja satoisaa kirsikkaa myös muille. Oksanen Eevamari/Kotivuori Mari, Iitin Soutajat, 09:32,2 Parisoutu sekasarja; 1. Sulkavan joukkueessa soutivat lauantaina Ari Kankkunen, Heikki Joskitt, Jörg Steenbeck, Pekka Poutiainen, Pekka Lötjönen, Kari Huhta, Toni Närvänen, Jaakko Laukka, Olli Honkanen, Aki Nivala, Jyrki Nivala, Valle Teho, Simo Virta ja Kauko Simonen. Sulkavan Suursouduissa Suomen mestaruuden voittanut Joutele hävisi sulkavalaisille seitsemän sekuntia. — Sitä, miten kauan nämä puut ovat täällä tilalla olleet, minulla ei ole tietoa. Tuloksia: Yksinsoutu/miehet: 1. Sulkavan naisjoukkue oli pikamatkalla kuudes. ei portaita. Mainiemi Leila, SU41, 10:49,2, Vuorosoutu/miehet:1. Tervetuloa! Johtokunta Johtokunta kokoontuu klo 17.30 samassa paikassa. Suursoutujen voittajajoukkue Virranviemät oli kisan kolmas. P. Joskitt Heikki/ Steenbeck Jörg, SU-41, 09:13,4 Parisoutu naiset: 1. Toni Närväsen paikan airoissa otti sunnuntaina Aki Virta. Hintsasen tilalla kirsikkasato jalostuu hilloksi ja mehuksi. uusi kasvusto. Huippuvarusteet! Hp. Päykkönen Minna, SU-41, 10:36,7, 4. Sulkavan Urheilijoiden naisjoukkue sijoittui neljänneksi. Suomen lyhyt kesä näyttää riittäävän tälle lajikkeelle hyvin. Torniainen Taisto/Torniainen Kimmo, Koston Soutajat, 09:32,4 Vuorosoutu miehet yli 45 v: 1.Holtinkoski Risto/Salonen Keijo, Oulun Kilpa-Veljet, 09:38,0 Vuorosoutu miehet yli 55 v: 1