Maaseututoimi Maaseutuhallinto on Rantasalmen kunnan alainen palveluyksikkö, joka hoitaa maaseutuhallinnon viranomaistehtävät Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. Koulutusta viljelijöille järjestettiin paikan päällä Sulkavalla sekä kaikissa muissa yhteistoiminta-alueen kunnissa, joista yksi oli iltatilaisuus. Uusien tukiehtojen ja teknisen osaamisen varmistamisella tuetaan alueen maatilojen elinvoimaa. klo 10.00 alkaen. la 14.9. Etätyöskentelytila on kirjastolla käytettävissä varausten perusteella, samoin kunnanvirastolla. Yrityksiä on Sulkavalle perustettu 10 ja lakkautunut 4 puolen vuoden sisällä. Koululla myös esillä näyttely kirkon vaiheista. Vuoropuhelua hoidetaan myös uudella vipumobiili-sovelluksella. Sähköiset infotaulut on asennettu yrittäjien käytettäviksi mainontaan, minkä lisäksi yrittäjien somemainoksia on nostettu myös kunnan kanaviin. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen puolella tavoitteena oli parantaa kuntalaisten hyvinvointia ja asukastyytyväisyyttä. Tule ja hae kuuma pitsa kotiisi klo 13-17! Kaikki pitsat 8,90 €/kpl PERJANTAINA WILJAMIN PITSAPERJANTAI 1 49 rs Suomi Suomi Suomi, ulkofi le Suomi, ulkofi le Palvelutiskistä: Palvelutiskistä: Palvelutiskistä: Palvelutiskistä: 10 95 kg Possun Possun grillipihvi grillipihvi 9 90 kg Possun Possun grillribs grillribs Rypälemix Rypälemix vihreä/tumma vihreä/tumma Italia, 500 g, (2,98/kg) Italia, 500 g, (2,98/kg) Suomi, 1 kg, (0,99/kg) Suomi, 1 kg, (0,99/kg) Porkkana, lanttu ja Porkkana, lanttu ja punajuuri punajuuri Sulkavan välivuosiraportissa purtavaa jatkuu sivulla 2. Päivän ohjelmassa mm. la 14.9. Raportista löytyy paljon mielenkiintoisia asioita kunnan toiminnasta. S ulkavan elinkeinotoimi on ollut puolen vuoden aikana useissa matkailua tukevissa hankkeissa sekä yhteistyökuvioissa naapurikuntien kanssa, muun muassa messuilla. Sakari Varalan puhe. Messun jälkeen juhla jatkuu Lohilahden koululla. Lisäksi netin välityksellä oli mahdollista katsoa tallenteita eri koulutusosioista ja hakuinfoista. Terveisin Marjo-kauppias. päivänä 2024 | N:o 37 | Irtonumero 2,00 € 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 L E H T I Sulkavalaisuuden asianajaja Jari Kallio Tervetuloa juhlimaan kaunista Lohikosken kirkkoa! Lohikosken kirkon 90-vuotisjuhlamessu ja sadosta kiittäminen. Tarjolla uutispuuro ja kahvit. Keväällä avattiin Lieviskäjoen melontareitti, ja Outdoor Active on käytössä Saimaa Geoparkin yhteistyön kautta. Viime vuoden alusta noudatettavat uudet tukiehdot toivat merkittäviä muutoksia maataloustukien järjestelmään. • klo 10.00 Saara Ryhänen -pihaniityt ja muita pieniä tekoja luonnon hyväksi • klo 11.00 Mirja Nylander hyvinvointia luonnosta ja metsäkellintä • klo 13.00 Markus Nissinen kokonaiskestävä metsänhoito ja metsätalous • klo 14.30 Petteri Saario Monimuotoisuuden suojelu on ihmisen suojelua • dokumentti Erämaan lumo Koko päivän: • RHY:n ammuntasimulaattori • Leo Löppösen moottorisahataidetta ja paljon muuta! Yhteistyössä SavonLuotsi-Leader ry, Sulkavan kunta, Sulkavan maataloussäätiö, Sulkavan riistanhoitoyhdistys, Sulkavan maaseutuseura. Etelä-Savon ELY-keskuksen yrityksille myönnettyjä kehittämisavustuksia on saatu Sulkavalle alkuvuoden aikana yhteensä 172 508 euroa sekä Leaderin yritysja kehittämistukia 15 000 euroa. Lämpimästi tervetuloa! Järjestäjä Kaartilankosken kiinteistö Oy, Auvilantie 41, Kaartilankoski Kiertuepaikat, parkkipaikalla: 17.9.2024 Tiistai Klo: 09:30-10:30 Rantasalmi Kirkko Klo: 11:15-12:15 Sulkava S-Market Klo: 12:45-14:00 Savonlinna tori Klo: 14:10-15:30 Savonlinna Citymarket Klo: 16:00-16:45 Kerimäen tori Klo: 17:15-18:15 Punkaharju K-Market www.kultahopea.fi | kotikäynnit 0800 150150 Ostetaan sekä myydään KULTAA, HOPEAA, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, kelloja, yms. Kunnan brändiä on vahvistettu muun muassa kohdennetulla somemarkkinoinnilla. Saarna Piispa Mari Parkkinen, liturgeina Salla Hyrkäs ja Hanne-Maaria Rentola, kanttorina Katariina Kokkonen. Tarjoukset voimassa to 12.9. Vipumobiilia kannustettiin käyttämään ja tarvittaessa kunta avustaa sen käytössä. Sulkavan toimipisteessä työskentelee toimistosihteeri (30 % työaika). Sulkavan kunnan välivuosiraportti puolen vuoden osalta merkittiin tiedoksi maanantaina kunnanhallituksessa, ja se laitetaan edelleen valtuustolle tiedoksi. Koululla myös esillä näyttely kirkon vaiheista. Markkinointia ja viestintää on tehty monikanavaisesti elinvoimatiimissä sekä ostopalveluna. Su 15.9.2024 klo 10 Lohikosken kirkon 90-vuotisjuhla Piispa Mari Parkkinen siunaa sadon ja saarnaa messussa Luonnon monimuotoisuus -päivä Kaartilankosken kylätalolla la 21.9. Terveisin Marjo-kauppias. Palvelemme ma–la 7–21 su 9–18 Wiljami kg 99 ps Tarjoukset voimassa to 12.9. Osa valvonnasta korvautuu hallinnon ja viljelijän välisellä vuoropuhelulla, jossa viljelijällä on mahdollisuus muuttaa tukihakemusta koko kasvukauden ajan ilman sanktioita. Ohjelmassa musiikkia, haastatteluja ja runonlausuntaa sekä kunnanjohtaja Sakari Varalan puhe. Musiikissa Kipakat Akat, Lotta ja Linda Kämäräinen. Vuoropuhelua käytiin Keskiviikkona syyskuun 11. Asiakaspalvelupisteet toimivat kaikissa yhteistoimintaalueen kunnissa
Alueelle johtavat tiet ja polut on suljettu puomeilla. Tervetuloa. Toissaviikolla karhu hajoitti kompostin Sulkavalla Korteniemessä sekä Telataipaleella Ritoniementiellä. Karhun pitää uhitella ihmisille, jotta kaatoluvan voi saada. klo 18 musiikkiluokassa. Wirkkalalla oli tapana käyttää malleina paikallisia ihmisiä, kuten myös Lohikosken kirkon alttaritaulussa. Vaarallinen alue, jonka sisäpuolella liikkuminen on kielletty: Tiet: Metellahdenvuori Syrjäsaari, Syrjäsaari Hympyrä, Hympyrä VääräKontunen, Väärä-Kontunen Kolmisoppinen th, Kolmisoppinen th – Housulampi. 040 708 5224 Myydään metsästyskivääri Tikka 308 ja laajakulmakiikarikivääri puoleen hintaan. Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon palveluja keskitetysti yhdestä palvelupisteestä. Ennen maassa kaadettiin parisataa karhua vuosittain. Salla Hyrkäs, seurakuntapastori Lohikosken rukoushuonehanke Isot muikut, marjat, sienet Sulkavan torilla pe 13.9. Alue on merkitty maastoon kieltotauluilla. klo 13.00 kirjastolla. Wirkkala on maalannut myös lehterin kaiteeseen yhdeksän symbolista maalausta ja lehterin ikkunaan värilasisen ristin. 2 Keskiviikkona 11.09.2024 N:o 37 Pääkirjoitus Viikon sana Päivän kierto Yhdistystoiminta Aurinko nousi tänään kello 06.23 ja laskee kello 19.41. Tule ja koe yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen merkitys omallesi ja " Lohikosken rukoushuonehanke: urakkasumma 362,000 mk." "Rakennuksen oltava valmiina 30.10.1934”. Loppu onkin historiaa ja Tapio Wirkkala on eräs maamme tunnetuimpia muotoilijoita ja kuvanveistäjiä. Lisätietoja saa numerosta 0295 422 025. Sepon järjestämä kolmiottelu, seurustelua, saunat kuumina, kiusausruokaa lisukkeineen, pullakahvit. Lisäksi kaavoituspalveluita kohdistetaan nyt oikeille kustannuspaikoille. Pihoilla liikkuvat karhut aiheuttavat pelkoa, mutta poliisia on vaikea saada paikalle lopettamaan karhu yleisen turvallisuuden nimissä. klo 14.30–15.30 Räsänen p. Toivottavasti karhu ei hyökkää kenenkään kimppuun. Korkein hallinto-oikeus linjasi vuosi sitten, että kannansäätely ei riitä perusteeksi Euroopan unionin luontodirektiivillä suojellun karhun metsästykseen, vaan sitä on perusteltava tarkemmin muun muassa karhujen aiheuttamilla haitoilla. Sähköisiä palveluita ollaan lisäämässä. Sisäpelit joka perjantai klo 15.00 liikuntahallilla. Tietoa on tullut samanlaisista tuhoista myös Sulkavalla Koskutjärvellä, Lahnakalliontiellä ja Tetriniementiellä. Messuja järjestetään kerran kuussa. Myyjä Osmo Tulilahti p. Kirkon ja kirkkopihan suunnitteli arkkitehti Ilmari Wirkkala. Hän maalasi vain muutamia alttaritauluja elämänsä aikana. Jos vuosittain jätetään niin monta karhua kaatamatta, niin karhukanta kasvaa nopeasti ja vahingot lisääntyvät. Mukana liikunnanohjaaja Nikke Seppänen ja yhdistyksen liikuntavastaava Seppo Paunonen. 18.00 välisenä aikana ampumakilpailutoimintaa kevyillä jalkaväen aseilla. Vaarallinen alue, jonka sisäpuolella liikkuminen on kielletty: Tiet: Metellahdenvuori Syrjäsaari, Syrjäsaari Hympyrä, Hympyrä Väärä-Kontunen, Väärä-Kontunen Kolmisoppinen th, Kolmisoppinen th – Housulampi Vesistöt: Pieni Jukajärvi Vuorilampi Korttee Housulampi. Sulkavan mieslaulajien harjoitukset alkavat 16.9. Tavoitteena oli alkuvuonna panostaa matkailualan kehittämiseen. Tervetuloa 90-vuotisjuhlamessuun su 15.9. Lohikosken kirkko on yksi Lohilahden helmistä, jota kannattaa tulla katsomaan kauempaakin. Lisätietoja saa numerosta 0295 429 700. Toissa vuonna kaatolupia oli kahdeksan. Tapahtumia tarjotaan myös jäsenyyttä harkitseville. Entiset ja uudet laulajat tervetuloa! Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Yhdistys tarjoaa syyskauden avauksen Varvirannassa maanantaina 16.9. Osallistutaan joukolla Kunnan järjestämään hyvinvointija kuntotestauspäivään keskiviikkona 18.9 klo 12-15 liikuntahallilla & kirjastolla. Urakka saatiin päätökseen ja tulevana sunnuntaina juhlimme 90-vuotiasta kirkkoa. Sulkavan yhteispalvelupisteessä toimii Kela, Poliisi, TE-toimisto, Maistraatti, oikeusaputoimisto ja Vero. Laila Kalpion vetämä kirjallisuuspiiri torstaina 19.9. Hyvää syyskauden alkua ja tervetuloa mukaan! Sulkavan Eläkeläisystävät ry, aloitamme syyskauden ystäväkerhon keskiviikkona 18.9.2024 klo 12 vanhalla kunnantuvalla. Lopputuloksena oli, että asiointiliikennettä vähennetään puolella. VAROITUS Rajavartiolaitos ampuu pienikaliiperisilla-aseilla sekä kranaatinheittimillä Sulkavan kunnassa, Lohikosken valtionpuistossa sijaitsevalla Jukajärven ampuma-alueella (EF R62) 8.–16.10.2024 päivittäin klo 8.00–21.00. Bussi lähtee torilta klo 9.30 ja paluu iltapäivästä. Tekniset palvelut Teknisten palvelujen puolella toimintakulut ovat olleet tänä vuonna samaa luokkaa edellisvuoden vastaavan puolivuotisjakson kanssa. Toimenpiteenä oli aktiivinen vaikuttaminen julkisen liikenteen palveluiden säilyttämiseksi, mutta joukkoliikenteen viikonloppuvuoroista jouduttiin kuitenkin luopumaan vähäisen käytön vuoksi, mikä on harmittanut monia kuntalaisia. Sulkavalla Kyrsyällä karhu kävi viime viikolla rikkomassa roska-astioita ja komposteja. Naapurimaassa Ruotsissa karhuja ammutaan entiseen tapaan. Taulussa Jeesus ottaa vastaan luokseen tulevat ihmiset. Kirkon sisällä on hänen maalaamansa alttaritaulu nimeltä Tulkaa minun Isäni siunatut. Turvattomuus lisääntyy myös, kun karhut oppivat, ettei ihmistä tarvitse pelätä. Kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä pyritään turvaamaan palvelut myös haja-asutusalueilla. 0400 172 515. Hallintopalvelut Kunnan hallintopalvelut vastaavat valmisteluja täytäntöönpanotehtävistä, vaaleista, henkilöstöhallinnosta, arkistotoimesta ja keskushallinnon toimistotehtävistä. kello 10 Lohikosken kirkkoon ja sen jälkeen juhlaan Lohilahden koululle. Kaakkois-Suomen rajavartiosto kaverisi hyvinvoinnille. Motto vanhasta almanakasta Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Santeri, Aleksanteri, Santtu, Aleksandra, Ale, Ali ja Sandra, huomenna Valma ja Vilja, perjantaina Orvo, lauantaina Iida, Iita ja Isla, sunnuntaina Sirpa, maanantaina Hilla, Hellevi, Hille ja Hillevi ja tiistaina Aili ja Aila. Jari Kallio, päätoimittaja Häirikkökarhut. Heinäpaalien, kompostien tai roskapönttöjen rikkominen ei kuitenkaan kerrytä vahinkorahaa tarpeeksi suureksi. Näin uutisoitiin Savonmaa-lehdessä tammikuussa 1934. Ilmoittaudu Tarjalle 040 5592159. Päivän sana Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain. Gal. Sulkavalla kiinteistöjen ja ulkoalueiden kunnossapitopalvelut sekä kaavoitus ostetaan kunnan omalta in-house yhtiöltä JärviSaimaan Palvelut Oy:ltä. Viime vuonna siellä myönnettiin 649 karhunkaatolupaa. Ampuma-alueelle johtavat tiet ja polut on suljettu puomeilla. VAROITUS Reserviläisjärjestöt Tarkka-ampujakilta ja Erikoisrajajääkärikilta järjestävät Rajavartiolaitoksen tukemana Lohikosken valtionpuistossa sijaitsevalla Jukajärven ampuma-alueella (EF R 61) 18.9.2024 klo 12.00 – 22.9.2024 klo. Moni on vähentänyt metsässä liikkumista karhujen pelossa. Kustannuksia on lisännyt lämmityskustannusten yleinen nousu. Ilmarin poika Tapio Wirkkala on veistänyt saarnatuoliin puuveistoksen nimeltä Jeesus siunaa lapsia. kuntalaisten ja kuljettajien kanssa joukkoliikenteen sekä asiointiliikenteen kehittämiseksi. Karhun kaatamiseen voi saada luvan myös vahingon perusteella. Vesistöt: Pieni-Jukajärvi Vuorilampi Korttee – Housulampi. Viime vuonna Savonlinnan yhteislupa-alueelle annettiin kolme kannanhoidollista karhukaatolupaa, joista ensimmäinen saatiin käytettyä heti metsästyksen alettua, sillä Sulkavan Leipämäellä kaadettiin 140-kiloinen uroskarhu. Ilmari opetti poikaansa Tapiota puukon käyttöön, mutta aika pian menestyksen myötä Tapio keskittyi muun muassa lasiin. Hurjalta tuntuu, ettei Sulkavalle saatu tälle vuodelle yhtään karhujen metsästyslupaa, kun kannanhoidollinen metsästys on jäissä. Vuosisopimus pitää sisällään kiinteistönhuollon ja puhtauspalvelut, kaavoituksen sekä väyläverkoton ja yleisten alueiden jatkoa sivulta 1 jatkuu sivulla 7 S ulkavalla on viime viikkoina tavattu useampaan kertaan karhuja rikkomassa komposteja. 6:2 Mietelause Hän ei tiennyt, ettei sitä pysty kukaan tekemään, niinpä hän meni ja teki sen. Kannanhoidollisella metsästyksellä karhujen määrä saatiin aiemmin pidettyä kurissa, mutta nyt karhumäärä saa kasvaa rauhassa. Alue on merkitty maastoon kieltotauluilla. Yhteensä Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella myönnettiin viime vuonna 63 kaatolupaa, ja tänä vuonna ei siis yhtään
Nyt asukkaita on merkittävästi vähemmän kuin 30-luvulla, Hartikainen muistuttaa. Viimeinen niitti rakentamiselle tuli piispan tarkastuksessa vuonna 1933, kun Viipurin piispa E. Kirkko valmistui hämmästyttävän nopeassa aikataulussa, sillä sitä alettiin rakentamaan saman vuoden keväällä. Messun jälkeen juhla jatkuu Lohilahden koululla. Hautajaisissa on käyty myös useita kertoja, muistelee Hartikainen. Vielä 30-luvun alussa seurakunnan päättäjät pohtivat kirkon rakentamisen tarvetta. Hänen äitinsä suku on seudulta kotoisin. Hartikaisen seurassa pääsee myös jyrkkiä puuportaita pitkin kirkon torniin, josta aukeavat hienot näkymät hyvin hoidetulle hautausmaalle. Ja vuonna 1981 saatiin sähkölämmitys, joten erikoisen näköisten puukamiinoiden käyttö lopetettiin, selvittää Hartikainen. – Nykyään tuhkaus on yleistynyt paljon, joten eri puolilta maata saapuu tänne uurnia sukuhautoihin. Muutoksia on sen jälkeen tehty lähinnä kuoriosaan eli alttarin tienoille. Tekijöitä oli paljon ja hyvä hiekkamaa oli maaperänä sopiva, tuumii Hartikainen. Hän myös maalasi kookkaan alttaritaulun, joka perimätiedon mukaan oli vielä hyvin kostea, kun kirkko vihittiin käyttöön. – Lämmityksessä tulee säästöä, kun sitä voidaan säädellä tarpeen mukaan esimerkiksi kuukausittain pidettäviä jumalanpalveluksia varten, huomauttaa Hartikainen. Tapio Wirkkalasta kasvoi sodan jälkeen Suomen uudenaikaisen taideteollisuuden johtava hahmo. Hartikainen arvelee, että näin on säästetty tilaa ja saatu enemmän penkkejä kirkkosaliin. Hän myös maalasi kookkaan alttaritaulun.. Vanha kamiina muistona kirkkosalissa Kirkko rakennettiin nykyiseen muotoonsa vuonna 1934. – Vauhtia kirkon rakentamiseen tuli 1920-luvulla, kun lohikoskelaiset keräsivät laajan adressin Sulkavan seurakunnan päättäville elimille. Kaila huomautti, että hänen tahtonsa on se, että Lohikoskelle saadaan kirkko, Hartikainen tietää. Piispan tahto toteutui Lohikosken kirkon rakentamiseen liittyvät asiat alkoivat kehkeytyä jo 1800-luvun puolella, kun ihmiset liikkuivat etenkin vesiteitä pitkin. Hartikaisen mukaan se on edelleen käyttökuntoinen, mutta tulia ei siihen enää laiteta. – Hyviä muistoja oli silloin, kun jouluaamuisin lähdettiin joulukirkkoon, minkä jälkeen pääsi vielä täällä lähellä asuneen mummon luokse kylään. Keskiviikkona syyskuun 11. – Ennen sotia Lohilahti oli hyvin vilkasta seutua ja pienteollisuutta oli paljon. Moni haluaa viimeisen leposijansa synnyinseudulleen, pohtii Hartikainen. Lohikosken kirkossa pidetään talvisin koko ajan lämpötila plussan puolella, jotta tiilien päälle laitetut rappaukset eivät kärsi. Täällä on hyvä akustiikka eli ei ole esimerkiksi liikaa kaikua. Tämä on tärkeä paikka kaikille lohilahtelaisille, Hartikainen toteaa. Toinen kamiina oli aiemmin alttarin takana sakastin puolella. Lohikosken kirkon ja hautausmaan suunnitteli arkkitehti Ilmari Wirkkala. päivänä 2024 "Kamiina edelleen käyttökuntoinen Jari Kallio Wirkkalan luoma Lohikosken kirkko Lohikosken kirkko täyttää ensi lauantaina 90 vuotta, mitä saapuu juhlistamaan Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen. Suntio Juha Hartikainen kertoo, että Lohikosken kirkon ja hautausmaan suunnitteli arkkitehti Ilmari Wirkkala. Kirkko rakentui niin nopeasti, että alttaritaulun maalaaminen jäi viime tinkaan. Valaistuksessa ei oltu enää vain kynttilöiden varassa. Lohilahtelaisten lisäksi hautausmaalle haudataan vainajia lähialueilta Puumalan puolelta Lieviskän kylältä sekä myös Ruokolahden ja Savonlinnan puolelta. Lohikosken kirkko valmistui syksyllä vuonna 1934. – Rakentamiseen meni aikaa vain neljä ja puoli kuukautta. Veistos on yksi meidän aarteistamme, ylistää Hartikainen. – Tämä on mukava kirkko ja sopivan kokoinen. Vaan minkälainen kirkko on kyseessä. "Huikeat näkymät kirkontornista Sulkavan kappeliseurakunnan suntio Juha Hartikainen esitteli vuonna 1934 valettua Lohikosken kirkonkelloa, joka kumisee kirkontornissa nykyään sähkön voimalla vaijerilla. Metsät työllistivät paljon väkeä jo siihen aikaan. Puolitoista hehtaaria lahjoitusmaata Metsäyhtiö Hackman lahjoitti puolitoista hehtaaria maata kirkkoa ja hautausmaata varten, sillä yhtiöllä oli suuri saha Lohikoskella siihen aikaan. Vihkimisiä varten on sitten vielä paikallisten henkilöiden tekemä seinäryijy käytettävissä, Hartikainen kertoo. Mieleen hänellä jäivät lapsena myös kirkonpenkit, jotka ovat alkuperäiset, minkä vuoksi istumapenkki on hyvin kapea ja selkänoja on 90 asteen kulmassa, joten penkeillä pitää istua hyvin ryhdikkäästi selkä suorassa. Työn perässä lähti täältä aikoinaan paljon ihmisiä etenkin Etelä-Karjalaan. Tärkeä paikka lohilahtelaisille Lohikosken kirkko on aktiivisessa käytössä, sillä esimerkiksi joulukirkko on suosittu ja kauneimmat joululaulut myös. Kirkkosalin nurkkaan on jätetty vanha kamiina muistoksi menneistä ajoista. Kirkonkellon kyljessä on vuosilukema 1934, joten se täyttää kirkon tavoin myös 90 vuotta ensi lauantaina. Tonttia kiertää hieno perinteinen kiviaita. Lohikoskelle toivottiin temppeliä esimerkiksi vainajien hautaamista varten. – Alttaria muutetaan hautajaisia varten jumalanpalveluksiin verrattuna. Takana siintää sininen Saimaa, ja tunnelma on harras. Lasten ristiäiset pidetään yleensä kodeissa, mutta häitä on tänä vuonna ollut vähän keskimääräistä enemmän. Aivan kirkon vieressä sijaitseva hautausmaa ei ole käynyt pieneksi, vaan tilaa on yhä edelleen sopivasti. S ulkavan kappeliseurakunnan suntio Juha Hartikainen kävi viime perjantaina Lohikosken kirkossa asettamassa kirkon kuoriosan valmiiksi hautaan siunaamista varten, sillä lauantaina oli hautajaiset. – Saarnatuolissa oleva veistos on Ilmarin 19-vuotiaan pojan Tapio Wirkkalan tekemä. Joulukirkko jäi lapsena mieleen Hartikainen asui lapsena Kaartilanmäellä 15 kilometrin päässä Lohikosken kirkosta, joten hänet on tuotu tähän kirkkoon ensimmäisen kerran 60-luvun alussa muutaman vuoden ikäisenä lapsena. – Tärkeä vuosi oli sen jälkeen 1961, kun kirkkoon saatiin sähköt. Lämpöä nostetaan aina sopivasti tilaisuuksien varalle. Lämmitystä voidaan hallita etänä Sulkavalta
Kaikki jäsenet eivät osallistu kaikkiin tapahtumiin, Rautsiala kertoo. Paljonko enemmän suomalainen ruoka saa maksaa ulkomaiseen verrattuna, jotta sen suosio säilyy, Wuorinen kysyy. Toiseksi merkittäväksi syyksi kotimaisen maataloustuotteen suosimiseen Wuorinen nostaa tarpeen omavaraisuuteen. Hän huomioi, että Itä-Suomessa ei ole ollut helppoa olla iloinen ja katsoa tulevaisuuteen. Kylpypommit hoitavat kehoa Fytoterapiaa opiskellut Merja Heikkinen on tehnyt myyntiin kylpypommeja, joita voi laittaa sekä kylpyammeeseen tai niistä voi tehdä itselleen jalkakylvyn, jos kotoa ei löydy ammetta. Löytyypä kojusta puuhimmeleitäkin, joihin voi laittaa koristeita tai valot. Hän nosti esiin, että kun puhutaan ruuasta ja elintarvikkeista, ei puhuta vain jokapäiväisestä leivästä. Suomessa on paljon parannettavaa elintarvikeviennissä. – Ruokaviennin vahvistaminen auttaisi myös pieniä elintarvikealan yrittäjiä ja tukisi meidän paikallista maatalouttamme. – Toinen asia, missä on paljon menty eteenpäin, mutta missä on tekemistä, on kuntaja hyvinvointialuetasolla. Hän kertoo monen sanovan oman kipupisteensä olevan siinä, että jos suomalainen ruoka on kolmasosan kalliimpaa kuin ulkomainen, niin silloin suomalaista ostetaan. Jokaisen pitäisi nähdä ruokapaketista, onko se kotimaista vai ulkomaista, Kurvine sanoo. – Myönteistä on tulevaisuudessa edessä, olen vakuuttunut siitä, Kurvinen uskoo. – Maataloustuottajilla on hyvät syyt vaatia hallitukselta kunnollisia ja pitkäjänteisiä toimia maatalouden kannattavuuden ylläpitämiseen, sillä se on tärkeä peruste omavaraisuudelle, Wuorinen päättää. Myynnissä onkin varsin laaja repertuaari tuotteita, kuten hiusdonitseja, patalappuja, pussukoita, kortteja ja vaatteita. Rahat pyörimään kotimaahan Keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen piti puheensa maaseudun tulevaisuudesta ja elinvoimaisuudesta. Kolme asiaa kuntoon, sanoo Kurvinen Kansanedustajan mielestä Suomessa täytyy panostaa kolmeen asiaan, että lähiruokaa on tarjolla jatkossakin. Kylpypommeista kehoa hellivät kasvien hoitavat aineet. – Elämme varsin epävarmoja ja vaikeasti ennustettavia aikoja. Yrittäjä Jarkko Wuorinen ja kansanedustaja Antti Kurvinen pitivät tilaisuuden puheet.. Jokainen ostettu suomalainen elintarvike pitää rahat pyörimässä kotimaassa ja huolehtii siitä, että meillä Suomessa pyörät pyörivät, yritysten kannattaa toimia ja ihmisille on työpaikkoja, Kurvinen muistuttaa. Kiertueen teemana oli iloa, valoa ja toivoa. Jäseniä on yhteensä 13, ja yhdistyksessä pyritään siihen, että he ovat käsitöitä laidasta laitaan tekeviä. Tapahtumissa sai ostaa lähiruokaa ja käsitöitä sekä kuunnella puheita ja tavata tuttuja. – Peruna menee parhaiten kaupaksi. He vierailivat Suomessa, ja joukossa oli myös Julija Navaljana, tunnetun toisinajattelijan ja mielipidevaikuttajan, edesmenneen vankilassa kuolleen Aleksei Navalnyin leski. Maataloustuotannon kannattavuudesta on hänen mukaansa ehdottomasti pidettävä huolta, jotta Suomen omavaraisuus on kunnossa. Emme tarvitse isosta kaupungista mitään, Heikkinen sanoo. Jenna Olin Höökin Osta tilalta lähiruokapäivä veti paljon väkeä viime lauantaina. – Kaikilta jäseniltä on myyty yleensä tuotteita tasaisesti, ja kaikenlaista on mennyt kaupaksi, Rautsiala sanoo. – Kasvit on kerätty, uutettu öljyssä ja sitten on lisätty eteerisiä öljyjä, Heikkinen kertoo valmistusprosessista. – Jalkojen kautta kylpypommit puhdistavat ja hoitavat koko kehoa. Kylpypommeja löytyy muun muassa suopursusta, sitruunasta, mesiangervosta, kehäkukasta ja kuismasta tehtynä. Pöytä on tyhjä illasta, hän uskoo. – Ei puhuta vain nautinnosta, kylläisyyden tunteesta, vaan oman paikkakunnan ja koko Suomen talouden pyörittämisestä. Pidämme kokouksia, jossa päätämme, mihin tapahtumiin osallistumme. – Miten paljon suomalaiset ovat valmiita maksamaan siitä, että saamme käyttöömme nimenomaan kotimaista ruokaa. Tapaaminen oli erittäin vaikuttava, ja keskustelu siitä, että mihin suuntaan Eurooppa ja Venäjä ja sen naapurit oikein ovat menossa, Kurvinen pohjusti. Kotimainen tuotanto tuo turvaa Pian alkoi tapahtuman virallinen osuus, kun yrittäjä Jarkko Wuorinen piti aloituspuheenvuoronsa kotimaisen ruoan ja omavaraisuuden merkityksestä. – Toivoa me tarvitsemme tässä maailmantilanteessa enemmän kuin koskaan, Miss Suomi -kilpailuja luotsaava Sunneva Sjögren perusteli. Missit esittäytyivät ja leipoivat pikkuleipiä Miss Suomi -kiertue pysähtyi Höökin lähiruokapäivässä, ja kymmenen missifinalistia esittäytyi yleisölle. Kojuissa myydään muun muassa satokauden kasviksia, kantarelleja, kananmunia, käsitöitä, koruja, hunajaa ja tuohikoreja. – Intohimoni on, että ihmiset löytävät luonnonapteekin ympäriltään. Yrittäjien lisäksi paikalla on myös Saimaan Helmi ry:n koju, jossa yhdistykseen kuuluvat Aija Rautsiala ja Merja Heikkinen myyvät yhdistyksen jäsenten valmistamia tuotteita. Pöytä on tyhjä illasta, uskoo yrittäjä Viereisessä kojussa pihlajalahtelainen Heikki Tynkkynen myy perunaa, lehtikaalia, tyrnejä, sipulia ja terveellistä marja-aroniaomenamehua. Sulkavalla meillä on kaikki ruoka ja lääkkeet luonnosta. Kesällä yhdistyksen jäsenten käsitöitä oli myynnissä Putkassa Savonlinnassa. Lisäksi niitä voi käyttää lintujen ruokinnassa. Pitää laittaa julkisten ruokaostosten kriteerit sellaisiksi, että lähituottajat pärjäävät, Kurvinen huomioi. Perunan hän kertoo olevan pääasiallinen myyntituote tapahtumassa, mutta hän työllistää itseään viljelyn lisäksi myös koneurakointipalvelujen, tienhoidon ja polttopuiden tekemisellä muuna aikana. Kotona voi tehdä myös itse teen jalkakylpyä varten, johon laitetaan voikukan lehtiä ja nokkosta, Heikkinen vinkkaa. – Kun koko ajan on entistä enemmän erilaisia konflikteja ja tuotteiden saantihankaluuksia, niin riittävä kotimainen tuotanto turvaa tärkeiden maataloustuotteiden saannin kaikissa tilanteissa, Wuorinen perustelee. – Uskon suomalaisten tuotteiden puhtauteen ja siihen, että viljely on toteutettu pääosin kestävän kehityksen metodilla eli siten, ettei maaperälle aiheudu viljelystä erityistä haittaa, Wuorinen sanoo. – Jokainen tekee käsitöitä kotonansa. Itselläni oli eilen mahdollisuus tavata maanpaossa eläviä oppositiopoliitikkoja. Jos ero on suurempi, niin aika moni alkaa kallistua halvemman ulkomaisen ruoan puolelle. Tapahtumassa saa näkyvyyttä, ja Tynkkynen pitää sitä kivana tapahtumana. Esimerkiksi mesiangervo auttaa kipuihin ja kolotukseen. Hän iloitsee ympärillämme olevasta luonnonapteekista ja tuo esille, kuinka jokaisella kasvilla on oma tehtävänsä. Höökin lähiruokapäivässä hän on ollut myymässä jo monena vuotena. Siellä niitä myydään myös jouluna. Ostajia on jo liikkeellä, vaikka Osta tilalta -lähiruokapäivä Höökissä avauspuheenvuorot avaavat virallisesti tapahtuman vasta puolen tunnin päästä. – Ensimmäisenä sekä Suomessa että EU:ssa alkuperämerkintöjen pitäisi tulla entistä selkeämmin ruokapaketteihin. Miss Suomi -kilpailujen sosiaalinen media tavoittaa Sjögrenin Ihmiset viihtyivät lähiruokatapahtumissa lauantaina Lähiruokatapahtumia vietettiin hyvän sään suosiessa Höökissä ja Iijoen luomutilalla. 4 Keskiviikkona 11.09.2024 N:o 37 L ähiseudun yrittäjien kojut komeilevat pihamaalla odottaen ostajia tuotteillensa
– Kuha on fileerattu, laitettu vakuumiin ja pakastettu, Peltonen kertoo. Olemme olleet myös myymässä hyvää ruisleipää. Iijoen luomutilalla myytiin maatilan omia tuotteita. Se oli maalaustapahtuma Helsingissä, sillä suuri intohimoni on taide ja hyväntekeväisyys on aina ollut lähellä sydäntäni, hän kertoo. – Tuntuu epätodelliselta, että se jo lähellä. Lisäksi myyjiä tuli omalta kylältä ja Kallislahdesta. Meillä on niin kiva porukka, kaikki ovat olleet niin kilttejä. – Ensimmäiset asiakkaat tulivat kello 12, kun avasimme. Kesällä hän myi kuhaa Mäntyrinteen parkkipaikalla juhannusaatonaattona ja Kioski Alanteen Helmessä eräässä joulutapahtumassa. He tulivat myös nauttimaan lounaasta, sillä Pihlajalahden kyläyhdistys tarjosi lounaan possujuhlien talkoolaisille. Ostan luultavasti kasviksia, ainakin perunoita, Jumppanen täsmentää. Missifinalisteista Francesca Danielsson kertoi pikkuleipien leipomisen sujuneen hyvin. Miss Suomi -finalistit pysähtyivät kiertueellaan Höökin lähiruokapäivässä. – Kun olemme täällä, myös tämä sanoma leviää nuorille ihmisille, että maatilalta ostaminen on hyvin tärkeää, Sjögren sanoo. – Se on kova tahti, jos kolme maatilaa lopettaa viikossa, Jumppanen harmittelee. Lapsetkin näkevät, mistä se tulee. Täällä on niin hyvä tunnelma, ihanat ihmiset. Palaute tapahtumasta oli positiivista. Lähiruokaa Iijoen luomutilalla Lähiruokapäivää vietettiin myös Iijoen luomutilalla. Eläimet ovat tapahtuman kohokohta lapsille. Tämä on tärkeä aihe, on kiva, että olemme saaneet olla mukana täällä, Danielsson sanoo. syyskuuta. Ajatuksen yrittäjä Sari Reinikainen sai, kun näki internetissä lähiruokapäivän mainoksen ja päätti osallistua tapahtumaan. Peltonen myy isänsä Loikansaaresta kalastamaa Saimaan kuhaa eri tapahtumissa. Reinikaisen leipomia karjalanpiirakoita saa mahdollisesti myös kaupasta raakapakasteena syksyn aikana. On mukavaa, kun lapsia on mukana. Olen löytänyt rohkeuteni. – Minä ostan maissintähkiä, jos niitä löytyy, Kallioinen–Ahonen lisää. – Joitakin tuttuja näkee vain täällä, Jumppanen huomioi. Tapahtuman ohjelmaan kannattaa panostaa, Höök huomioi. Omalla toiminimellään leivonnaisia tilauksesta ja Reko-ringissä myyvä Reinikainen oli loihtinut tapahtumaan kuivakakkuja sesongin tuotteista kesäkurpitsoista ja mustikoista. Tuvan uuniin mahtuu 40 kiloista leipää. – Katsomme mitä on myynnissä, jos sieltä jotain löytyisi, Sari Airas ennakoi. Itse tein pienen sydämen muotoisen pikkuleivän. Toivomme ihmisten ihastelevan ja katselevan, mitä on myynnissä. Meillä on ollut niin kivaa yhdessä. Ihmiset olivat tyytyväisiä ja iloisia. Martta Peltonen myi pakastettuja kuhafileitä Iijoen luomutilan lähiruokapäivässä.. Muissa tapahtumissa kuha on mennyt hyvin kaupaksi, Peltonen sanoo. – Tilalla käytetään omia tuotteita, kuten kananmunia ja sorsanmunia, ja pyrimme järjestämään avoimia ovia mahdollisimman usein, hän perustelee. Ruokailijoita lähiseudun tuotteista koostetulla lounaalla oli 300. Ruokaa ei saa vain kaupan hyllyiltä, vaan se tulee tiloilta, Sari Airas perustelee. – Olen syönyt paljon kuhakeittoa. Jos Danielsson voittaa Miss Suomi -kilpailun, hän lupaa olla ystävällinen, rohkea ja aito. – Olemme olleet nyt kolme viikkoa reissussa ja viikko on jäljellä. Yrittäjä Sari Reinikainen paistoi lettuja Iijoen luomutilan lähiruokatapahtumassa. Miss Suomi -kilpailujen finaali nähdään lauantaina 14. Lisäksi myynnissä oli voisilmäpullia, sämpylöitä ja karjalanpiirakoita raakapakasteena. Voi olla, että annamme lapsille pikkuleivät, kun ne tulevat uunista. – Vanhempani asuvat Sulkavalla ja kertoivat tapahtumasta. – On hienoa, että näytetään, miten lähiruokaa tuotetaan. – Oli todella kivaa. Fileet voi myös paistaa pannulla. Isän pyytämää kuhaa myynnissä Yksi tilan ulkopuolisista myyjistä oli kallislahtelainen Martta Peltonen, 10. – Luulen, että kävijöitä oli enemmän kuin muina vuosina. – Vasikat ovat olleet ihanimmat, mitä olemme ehtineet tähän mennessä katsomaan ja luultavasti nämä lampaat, Sari Airas uskoo. Lisäksi yhteisöllisyys ja tuttujen tapaaminen on tärkeää. Minulla on ollut oma hyväntekeväisyystapahtuma vähävaraisille lapsille Hope ry:n kanssa, mikä oli aivan mahtava. Nyt en enää leivo leipiä, joten olen täällä asiakkaana. Myyntikojutkin kiinnostavat. Olen oppinut paljon ja kehittynyt. 5 Keskiviikkona 11.09.2024 N:o 37 Ihmiset viihtyivät lähiruokatapahtumissa lauantaina mukaan kuusi miljoonaa ihmistä. – Tapahtumaa kehuttiin onnistuneeksi, mikä johtuu varmasti säästäkin. – Olemme olleet täällä joka kerta. Kuhasta on moneksi ruoanlaitossa. En muista, onko isä tehnyt kuhasta, ahvenesta vai hauesta kalapuikkoja, Peltonen pohtii. Hän on itsekin osallistunut isänsä kalastusreissuille, mutta ei kuhan pyytämiseen, vaan virvelöimiseen. Esittäytymisen jälkeen missifinalistit siirtyivät huvimajaan tekemään pipareita yhdessä lasten kanssa. Lettujakin pystyi nauttimaan kermavaahdon ja mansikkahillon kera paikan päällä. – Jotain uutta pitäisi keksiä ensi vuodeksi. Tämä on ensimmäinen kertani sulkavalla. Finaali jännittää missiä hieman Danielsson kertoo missikiertueensa sujuneen hyvin. Tapahtuma aiotaan järjestää uudelleen ensi vuonna. Lisäksi toivomme ihmisten käyvän katsomassa eläimiä ja nauttivan lettukahveista, Reinikainen sanoo. Kotimaista ruokaa ja elinkeinoa esille Pihlajalahtelaiset Markku Kostiainen, Ritva Jumppanen ja Säde Kallioinen-Ahonen saapuivat viihtymään Höökin lähiruokapäivään. Olemme ennenkin tykänneet kiertää maatilojen avoimia ovia, Sari Airas sanoo. – Aion käyttää ääntäni ja haluan tehdä paljon töitä hyväntekeväisyyden, mutta myös muodin ja taiteen parissa, hän suunnittelee. Tila ei ollut heille tuttu entuudestaan, vaan he vierailivat siellä ensimmäistä kertaa. Eläimet ovat tapahtuman kohokohta Savonlinnalaiset Sari ja Jani Airas vierailivat lasten kanssa Iijoen luomutilan lähiruokatapahtumassa. Kävijöiden mukaan tapahtumalla on suuri merkitys, koska kotimaista ruokaa ja elinkeinoa tuodaan esille. – Odotan tänään vielä asiakkaita. Lähiruokapäivä oli Iijoen luomutilalla ensimmäinen. Nyt on pieni jännitys päällä, Danielsson kuvailee. Hyvin onnistunut tapahtuma Höökin yrittäjä Kaarina Höök kertoo Sulkava-lehdelle tapahtuman jälkeen kävijöitä olleen noin 500–600. Kurvinen veti väkeä, Höök pohtii. Nykyään ruoka kiinnostaa ihmisiä, ja olemme jo kesän mittaan saaneet kehuja ruuastamme, Höök kiittää
Paikka toimii myös Veikkauksen toimipisteenä sekä Schenkerin noutopisteenä. – Piritta Länkinen on rakentanut Sulkavan Kioski and Bar Oy:stä menestyksekkään yrityksen, joka on vakiinnuttanut asemansa Sulkavan alueella. Kehitystä palautteen perusteella – Saimme kesällä erinomaisen koonnin palautteita (621 kpl) soutujen kävijäkunnalta, minkä pohjalta meillä on hyvä tuntuma kehitystarpeista. – Toivomme soudun ystäviltä malttia kehittämistyöhön. Ylivoimainen voitto Voittajayrittäjä Piritta Länkinen ja yritys Sulkavan Kioski and Bar Oy keräsi reilut 30 prosenttia annetuista äänistä. Voittaja yrittäjä Piritta Länkinen ja yritys Sulkavan Kioski and Bar Oy keräsi reilut 30 prosenttia annetuista äänistä.. Kioski Alanteen Helmi on paitsi kioski myös A-oikeuksin varustettu kahvila-ravintola, jonka valikoimiin kuuluvat kahvileipien ohella burgerit, pitsat, fingerfoodit sekä perinteiset kotiruokaannokset. – Olemme lähteneet kehittämistyöhön perinteitä kunnioittaen, mutta rohkeasti uudistuen. Kioskin sisätilojen lisäksi kolmessa tasossa olevat ulkoterassit ovat avoinna ympäri vuoden. Länkinen kuvaa Kioskin pyörittämistä elämäntavaksi, joka tuo hänelle iloa joka päivä: – Parasta on, kun näen asiakkaitteni viihtyvän! Alueellinen voittaja ilmoitetaan valtakunnalliseen Vuoden Uusyrittäjä -kilpailuun, jonka finalistit julistetaan syksyn aikana. Piritta vuoden uusyrittäjäksi V uodesta 1968 alkaen järjestetyt Sulkavan Suursoudut ovat siirtyneet uuteen aikakauteen syyskuun alusta alkaen. Uusyrityskeskuksen palvelut ovat käytettävissä Savonlinnan, Enonkosken ja Sulkavan alueilla, ja tavoitteena on edistää paikallista yrittäjyyttä ja elinvoimaisuutta. Länkisen yritys työllistää kaksi vakituista työntekijää ja kesäisin 3–4 kesätyöntekijää. Uudenlaisia elämyksiä Sulkava-seura jatkaa tapahtumayhtiön yhteistyökumppanina ja vastaa jatkossakin itse soutujen kilpailutoiminnan organisoinnista. Lisäksi se tarjoaa neuvontaa yritysten omistajanvaihdoksiin niin ostajille kuin myyjille. Sopimuksen myötä tapahtumayhtiö on ottanut vastattavakseen Suursoutujen koko tapahtumatuotannon, mikä kattaa myös seuran tilojen Soutustadionin ja Varvirannan vuokrauksen ympärivuotisesti. – Sulkava-seura odottaa innolla Suursoutujen järjestämistä yhdessä uuden tapahtumayhtiön kanssa. Loput äänistä jakautuivat neljän muun yrittäjän kesken hyvin tasaisesti. 6 Keskiviikkona 11.09.2024 N:o 37 I tä-Savon Uusyrityskeskus ry julkisti alueellisen Vuoden Uusyrittäjä 2024 -kilpailun voittajan torstaina Vaihtoehtona Yrittäjyys -tapahtuman yhteydessä Savonlinnan torilla. Itä-Savon Uusyrityskeskus on vuodesta 2015 lähtien valinnut ja palkinnut Vuoden Uusyrittäjän. – Tämä on yhden erittäin perinteikkään aikakauden päätös, mutta toivottavasti onnistumme yhdessä luomaan tapahtumalle jälleen menestysreseptin. Brändityö on hyvässä vauhdissa ja pyrimmekin saamaan uudistetut viestintäkanavat alkusyksyn aikana auki ja loppusyksyllä pitäisi päästä jo ilmoittautumaan ensi kesän soutuihin, Aurala mainitsee. Kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin alueen uusia yrittäjiä, jotka ovat onnistuneet luomaan kannattavaa liiketoimintaa ja edistäneet paikallista elinkeinoelämää. Haluamme säilyttää tapahtuman ydinsisällön, mutta satsata asiakkaan palvelupolkuun ja tarjonnan monipuolisuuteen kaikki kävijäryhmät huomioiden. Suursoudut siirtyi uuteen aikakauteen Sulkava-seura ja Tiittalan kartanon yhteyteen perustettu uusi tapahtumayhtiö Tiittala Events Oy solmivat yhteistyösopimuksen, jolla järjestelyoikeudet siirtyivät uudelle tapahtumayhtiölle. Itä-Savon Uusyrityskeskus ry ohjaa ja neuvoo yritystoiminnasta kiinnostuneita ideasta kannattavaan liiketoimintaan. Olemme työstämässä 1–3 vuoden kehittämissuunnitelmaa, jonka avulla tapahtumaa ja tapahtuma-aluetta viedään asteittain eteenpäin, hän kertoo. Yritys on tuonut monipuolisia palveluja paikallisille sekä kausiasukkaille ja matkailijoille, ja on esimerkki siitä, kuinka yrittäjyys voi kasvaa ja kehittyä pienelläkin paikkakunnalla, totesi Itä-Savon Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Katja Remes. Muutoksen myötä tapahtuma saa leveämmät harteet ympärivuotiseen järjestelytyöhön, jota tämän kokoisen tapahtuman tuottaminen vaatii, kommentoi Suursoutujen pääsihteeri TerhiMaria Aurala. Soutuperinteet ovat vahvasti läsnä jatkossakin, kenties ripauksella uudenlaisia elämyksiä, seuran Piäsoutaja Virpi Takaneva toteaa. Äänestyksessä voittajaksi nousi Sulkavalla Kioski Alanteen Helmeä pitävä Piritta Länkinen, joka viime vuonna valittiin myös Sulkavan vuoden yrittäjäksi. – Tulemme tarvitsemaan kaikkia sulkavalaisia ja koko suomalaista soutuyhteisöä Suursoutujen ylösnostamiseen, joten pysykäähän kuulolla, Aurala vetoaa. Ensimmäistä kertaa voittaja valittiin yleisöäänestyksellä, ja äänestyksessä annettiin yli 800 ääntä. Tapahtuman järjestäjäorganisaatio Sulkavaseura ja Tiittalan kartanon yhteyteen perustettu uusi tapahtumayhtiö Tiittala Events Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jolla Sulkavan Suursoutujen järjestelyoikeudet siirtyivät uudelle tapahtumayhtiölle
Sulkavan matonpesupaikalla Alinanniemessä oli erinomaiset olosuhteet viime keskiviikkona iltapäivällä, kun lämmintä riitti. Srk-talo. Tavoitteena on säästää käyttötaloudessa tekemällä asiat fiksusti. Korjauksia on tehty jatkuvana toimintana tarpeiden ilmetessä. Omatoimikirjaston avulla pystyttiin lisäämään kirjaston aukioloaikoja. Raamattuja rukouspiiri. Lukion vahvalla markkinoinnilla turvataan lukion oppilasmäärän kasvu. Helleraja on 25 astetta. Perusopetuksessa kuluja on ollut 175 247 euroa enemmän tänä vuonna. Helleraja 25 astetta rikkoutui viime viikolla myös Sulkavalla. Syksyllä on alkamassa Lumovoimaa kulttuurista – leaderhanke yhteistyössä Rantasalmen, Juvan ja Joroisten kuntien kanssa. Mattopyykille lähtenyt Pirjo Kokki kehui Sulkavan matonpesupaikkaa mainioksi ja sijainti on myös kaunis Uitonvirran rannalla. 041 315 7681 LAUANTAI 14.9. – Vähän pelkäsin, onko täällä vielä hanat avoinna, mutta onneksi eivät ole laittaneet kiinni. Kulttuuri Kulttuuritoiminnan kehittämisessä kuullaan kuntalaisia eri kanavien kautta ja sitä kautta lisätään kuntalaisuutta osallisuutta. Hartaus. Ilmatieteen laitoksen vertailukelpoiset helletilastot alkavat vuodesta 1961. Kirjaston etätyömahdollisuuksia on markkinoitu, joten etätyöntekijät käyttävät aktiivisesti kirjastoa kunnantalon etätyötilan lisäksi. klo 12 Avoin yhteisöruokailu. Messun jälkeen juhla jatkuu tarjoiluilla ja ohjelmalla Lohilahden koululla. Uusi yrityskummi on hankittu. Hanke lisää paikallisten toimijoiden (ammattitaiteilijat, yhdistykset yms.) osaamista sekä lisää työmahdollisuuksia ja kunnan vetovoimaa. 7 Keskiviikkona 11.09.2024 N:o 37 kunnossapidon. Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioidun menetelmän mukaan ilmastonmuutoksen vaikutus lämpötiloihin on ollut merkittävä sekä Pohjoisettä Etelä-Suomessa. Juvalla on kuulemma matonpesupaikka huonommalla paikalla ja vesi tulee Juka-järvestä, joten se on sameaa. Yrittäjyyslinjan opinnoissa tehdään vahvaa yhteistyötä eri oppilaitosten ja yritysten kanssa. Mankelilla suurimmat vedet pois – Mankeli on myös hieno, sillä sen avulla saa suurimmat vedet pois matoista ja voi viedä ne kotiin kuivumaan. – Nyt ei ainakaan ole ruuhkaa, kun moni on jo mattonsa pessyt heinäkuussa, jolloin täällä oli välillä ahdasta, nauraa Tervonen. Sulkavalla pesuvesi tulee kunnan vesilaitokselta, joten se on aina kirkasta, ja myös kylmää, joten helteellä se virkistää mukavasti. Kolmatta erityisopettajaa ei kuitenkaan ole saatu palkattua. Kurssivalikoima oli edelleen monipuolinen. Tavoitteena perusopetuksessa oli saada pienluokka takaisin alaluokille ja palkata siihen erityisopettaja. Kansalaisopistotoiminta yhdessä muiden kunnan toimijoiden kanssa tekee työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Karjalanpaistia L,G Kermaista lohikei oa L,G jatkoa sivulta 2 "Valaistusta parannetaan Lohilahdella I lmatieteen laitoksen mukaan viime viikolla rikottiin vuoden hellepäivien lukumäärän ennätys. Tarvikkeissa kirjatilaukset on tehty loppukeväästä ja laskut on tulleet suurimmalta osin jo ennen kesäkuuta, joten loppuvuonna kirjalaskuja ei enää samalla tavalla tule. Samoin tavoitteena on ylläpitää kuntalaisten turvallisuutta. Kuluvana vuoden hellepäivien määrä nousi sunnuntaina peräti 69 kappaleeseen. Syksyllä järjestetään lisäksi kulttuurikahveja toimijoille ja kuntalaisille. Matonpesu maittoi Alinanniemessä näillä ilmoilla Mervi Tervoselle ja Pirjo Kokille. Messu katsottavissa suorana: Facebook.com/savonlinnansrk. Vap.eht. Keskiviikkoisin klo 10-12. Mari Nykänen, Etelä-Savon OmaisOiva ja diakoni Anne Borén. Lohilahden koululla tavoitteena oli teemaviikkojen järjestäminen ja yhteistyö ympäröivän kyläyhteisön kanssa. Seurakunta Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja: Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Päätoimittaja: Jari Kallio 044-9752532 Toimittaja Jenna Olin 050-5115114 www.sulkavalehti.fi Toimitus ja ilmoitukset: toimitus@sulkavalehti.fi ilmoitukset@sulkavalehti.fi PAINOPAIKKA: Kaleva Median sanomalehtipaino, Oulu "Lukion oppilasmäärä noussut Pureudu paikallisiin Tutustu elämään eri puolilla Suomea paikallislehtien kautta! Kymmenet paikallislehdet avaavat maksuporttinsa tai näköislehtensä vapaasti luettaviksi 13.–15.9.2024. Helle helli matonpesupaikalla Mattopyykille lähteneet Mervi Tervonen ja Pirjo Kokki kehuivat Sulkavan matonpesupaikkaa mainioksi, ja sijainti on myös kaunis Uitonvirran rannalla.. Varmaan pakkasten saapuessa pitää hanat sulkea, Tervonen pohti. Lukuvuonna 2023–2024 lukiossa opiskelee yksi iranilainen opiskelija ja 9 vietnamilaista opiskelijaa. Parhaillaan ovat käynnissä Kyrsyän rantaosayleiskaava sekä Partalansaaren rantayleiskaavan muutokset. Vertaistukea, teemana omaishoitajan jaksaminen. Ti 17.9. Huolehditaan, että kunnan omistamat tilat, väylät ja yleiset alueet ovat turvallisia käyttää. Viime vuonna lukiossa oli 26 opiskelijaa, mutta kuluvan vuoden keväällä oppilasmäärä nousi 34:ään. Yhteisiä tapahtumia on ollut eläkeläisten, maaja kotitalousseuran ja kyläläisten kanssa viisi kappaletta kevätlukukaudella. Kirjaston puolella merkittävää oli omatoimikirjaston käyttöönotto kuluvan vuoden alkupuolella. Kunnassa tehdään ennaltaehkäiseviä pieniäkin korjauksia, joilla voidaan välttää äkillisiä vaurioita. Ennen koronarajoituksia ollutta opiskelijamäärää ei ole kansalaisopistossa saavutettu, mutta oppilasmäärä on kuitenkin noussut viime vuoden 240 opiskelijasta tämän vuoden 316 opiskelijaan. Srk-talo. Kaavoitus on tärkeää pitää ajan tasalla. Valaistussaneerauksia on tehty Lohilahdella ja Lohikoskella. www.uutismediat.fi/paikallislehdet Sulkavan kappeliseurakunta Su 15.9. Elinkeinojen tarpeisiin varaudutaan kaavoituksessa etupainotteisesti. klo 13 Omaishoitajien kohtaamispaikka. Järvi-Saimaan kansalaisopisto ja kirjasto Järvi-Saimaan kansalaisopisto toimii alueella yhtenä merkittävänä hyvinvointipalvelujen tuottajana. Kaikille avoin. klo 10 Lohikosken kirkon 90-vuotisjuhlamessu ja sadosta kiittäminen. Kesällä katsoin, että monet ovat jättäneet mattoja myös tänne rannalle kuivumaan, kun on niitä varten hyvät kuivaustelineet, Kokki sanaili. Puolitoista viikkoa lämmintä luvassa Säätiedotteet lupaavat Sulkavalle vielä hyvää matonpesuaikaa, sillä lämpötila on seuraavan puolentoista viikon ajan päivisin vähintään 21 astetta ja sää on aurinkoinen. Sulkavan lukio on Suomen yrittäjyyslukioverkostossa merkittävimpiä maaseutulukioita. Kolme tai neljä henkilöä pystyy pesemään mattoja kerralla. Kuolleet: Eero Leinonen 86v, Kuittinen Valma Kaarina 81v Arkilounas ma–pe 11 € Viikonloppulounas la-su 13 € Kauppatie 1, Sulkava puh. Mattojaan pessyt Mervi Tervonen kertoi, ettei kyllä ennen ole syyskuussa ollut mattoja pesemässä. Sivistystoimi Sivistystoimen puolella puolivuotiskaudella on kulunut rahaa 135 740 euroa enemmän tänä vuonna kuin viime vuonna, mutta toimintatuottoja on tullut lähes vastaava määrä lisää, joten sivistystoimen talous on tasapainossa. Kansalaisopiston vahvuus on madaltaa kynnystä oppimiseen ja harrastamiseen. maksu. Opetustunneissa kansalaisopistossa päästiin lähelle tavoitetta, sillä kevätlukukaudella oli 4 908 opetustuntia. Teemaviikkoina toteutuivat lukuviikko, pelitön viikko, leikkivälkät ja hiihtoretki. Srktalo yläkerta. Piispa Mari Parkkinen, Hyrkäs, Rentola, Kokkonen, Kipakat Akat, Lotta ja Linda Kämäräinen. Palvelujen ostoissa JärviSaimaan Palveluiden kustannukset ovat olleet budjetoitua suuremmat, minkä lisäksi koulukuljetusten hintojen nousu oli budjetoitua suurempi. To 19.9. Sipulipihvejä L,G Savuporokei oa L,G SUNNUNTAI 15.9
Jenna Olin S ulkavan koulun oppilas sai Sulkavan yleisurheilukentällä sähköiskun lämmitystolpasta, joka oli viallinen. Uusi vuosi joulun jälkijuhlaksi Vanha ajanlasku sijoitti vuoden alkamaan syksyyn, sadonkorjuun päättymiseen. elokuuta. He eivät malta hauduttaa sitä, Kaarina Höök sanoo. Köyriä arvostettiin juhlana jopa enemmän kuin joulua. Kinkeritalossa tarjottiin ainakin kahvit ja kahvileipää. Papistolle tarjottiin tyypillisiä ruokia, Rissanen sanoo. Savolainen ruokakalenteri alkoi syksystä, tarkemmin sanottuna Pärttulista eli Pertun päivästä 24. Piirakkapajan lisäksi lapset tutustuivat satokauden kasviksiin. Samalla siitä hävisi suuren juhlan luonne. Joka puolella Savoa juhannusaattona syötiin kalapaisti, kalakukko ja riisipuuro. Myös tuore suolakala kuului juhannuspöytään. Keskija uudenajan vaihteessa uusi vuosi asetettiin kirkollisen käytännön mukaisesti tammikuun alkuun. Ohrapuuro oli valmistettu omalla reseptillä kokonaisista ohranjyvistä, ja sitä oli haudutettu kolmen tunnin ajan. – Pärttylinä syötiin uutispuuroa, karkeista ruisjauhoista keitettyä puuroa. Loppuosa kustannuksista maksetaan perintövaroista. Pakkasten paukkuessa kovimmillaan oli Matinpäivä. Silloin ruokavarastot olivat täynnä. Emännillä oli kiirettä, sillä ruoka oli se, mikä teki juhlasta juhlan. Piirakkapajaa lapsille kannattaisi jatkaa ja tehdä vielä useammin. Lähteenä oli käytetty Bertta Räsäsen Savolaista keittokirjaa. Sähkötolppa uusittiin ennen viime perjantain lasten Hippo-yleisurheilukilpailuita. – Kinkerit olivat kylällä tervetullut tapahtuma. Tapaus sattui viime viikon maanantaina noin kello 11.30 liikuntatunnilla, jossa oli paikalla oppilaita, kaksi opettajaa ja kaksi ohjaajaa. Se olisi hyvä järjestää koko koululle, kannustaa Etelä-Savon Maaja kotitalousnaisten ruokaja järjestöasiantuntija Katja Rissanen. Savossa se oli kinkereiden ja matikkakeiton aikaa. luokkien oppilaat opettelivat piirakoiden tekoa piirakkamestari Kaarina Höökin ja Sulkavan Maaja kotitalousnaisten opastuksella. Emännillä kiirettä juhannuksena Kesän suurin juhla juhannus oli arvokkuudessa verrattavissa jouluun. "Kinkerit tervetullut tapahtuma Sulkavan Alinanniemen uimarannan läheisyyteen rakennetaan minigolfrata, sillä Savonluotsi Leader myönsi hankkeelle avustuksen. Kun kaikki tehtiin ajallaan eivät joulunalusviikot olleet sellaista hössäkkää kuin nykyajan ihmisillä, vaan voitiin mieli rauhaisena paneutua joulun sanoman vastaanottamiseen. Sähkötolppa muutettiin automaattisulakkeiseksi, jotta jatkossa vastaavaa ei pääse enää tapahtumaan. Vanhaa urheilukentällä juoksuradan varrella sijaitsevaa sähkötolppaa on käytetty esimerkiksi äänentoistojärjestelmissä tapahtumien aikana. – Uudesta vuodesta tuli joulun jälkijuhla. – Lapset tunnistivat erittäin hyvin esillä olleita kasviksia, Rissanen kehuu. Ohrapuurolounas oli osa syödään yhdessä -tapahtumaa. Pääsiäistä vietettiin myös Savossa, vaikkakaan ei yhtä riemuisasti tai runsain pöydin kuin Karjalassa. – Päivä oli täynnä yhteisöllisyyttä, perinteitä ja ylpeyttä suomalaisesta lähiruuasta, Rissanen tiivistää. Ruokakalenteri alkoi Pärttulista Ruokailun jälkeen kuultiin Katja Rissasen tarinoimana savolaisen ruokakulttuurin historiasta. 8 Keskiviikkona 11.09.2024 N:o 37 S outustadionilla piti vilskettä, kun eskarit ja Sulkavan yhtenäiskoulun 2.–3. Kaarina Höök vastasi piirakkatarpeiden lisäksi myös ohrapuuron ja mehukeiton valmistuksesta. Savossa puuron kanssa syötiin usein myös leipää, Rissanen tarinoi. Tarinoita savolaisesta ruokakulttuurista Suomalaisen ruoan päivänä vietettiin valtakunnallista syödään yhdessä -tapahtumaa. Loka-marraskuun vaihteeseen sijoittuva köyri eli kekri oli vuoden pääjuhlia savolaisessa keittiössä. Sähköisku oppilaalle urheilukentällä Sulkavan yleisurheilukentällä sijaitseva sähkötolppa suljettiin sähköiskun jälkeen metallipannalla. Joulua varten tehtiin valmisteluja pitkin syksyä. Sen vuoksi järjestettiin piirakkapaja, ohrapuurolounas ja savolaisen ruokakulttuurin historiasta kertova esitelmä Sulkavalla. – Piirakkapaja oli oikein onnistunut, ja se sai hyvän vastaanoton niin lapsilta kuin opettajilta. Lasten piirakkapajan jälkeen nautittiin ohrapuurolounasta puolukkamehukeiton kera. Näinä viikkoina matikkasoppaa syötiin niin arkena kuin juhlaruokanakin. Syynä piirakkapajan pitämiseen oli Suomalaisen ruoan päivä ja valtakunnallinen syödään yhdessä -tapahtuma, jonka Sulkavan Maaja kotitalousnaiset järjestivät Maaseutuseuran ja Pellolta pöytään -hankkeen kanssa soutustadionilla. Huttu oli veteen keitettyä puuroa, ja puuro taas tehtiin maitoon. Uutta vuotta juhlittiin hyvin hartaasti eivätkä riehakkaat juhlat kuuluneet ollenkaan savolaiseen kulttuuriin. Sähkötolpan luukku ei ollut suljettu, minkä vuoksi käden saattoi työntää sen sisään. Hän ei saanut näkyviä vammoja, mutta huoltaja vei hänet tarkistettavaksi Savonlinnan keskussairaalaan. Minigolfradan rakentaminen aloitetaan todennäköisesti jo syksyllä.. – Oli lihaa, riistaa, kalaa, nauriita, perunoita, voita, maitoa ja viljaa. Soutustadionille oli saapunut kourallinen ihmisiä ohrapuurolounaalle ja kuulemaan savolaisen ruokakakulttuurin historiasta. – Talkkunaisten ja maltaiden teko, makkaroiden valmistus ja kynttilöiden valaminen oli jouluun tehtäviä töitä. – Kokojyvä ei ole niin tuttu ihmisille. – Tapahtuneen jälkeen tutkimme varotoimena kaikki vastaavat sähkötolpat Sulkavalla, Juvalla ja Rantasalmella, mutta vastaavia vikoja ei löytynyt muista sähkötolpista, Hulkkonen sanoo. – Saimme sähköiskusta tietoa pian tapahtuneen jälkeen, minkä jälkeen sähkömiehet kävivät sulkemassa sähkötolpan, kertoo kunnan kiinteistöjen hoidosta vastaavan Järvi-Saimaan Palveluiden tekninen johtaja Antti Hulkkonen