2.5. Halpalinna Alanteentie 15 Ravintola SULJETTU 12.4. nl 469 Sulkava Kukkapää Puh. Metsäala on Seppäsen mukaan suuri työllistäjä edelleen Suomessa. Sen verran monipuoliset ja vaativat valtakunnalliset kysymykset ovat. Puunostaja Kati Seppänen (oik.) onnitteli Sulkavan yläkoulun parasta metsätietäjää. — Hyvin monenlaisia töitä on metsäteollisuudessa tarjolla ja osaajia tarvitaan jatkossakin, muistutti Kati Seppänen, joka on itsekin Sulkavan lukion kasvatteja ja koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Vuoden 2012 paras metsätietäjä Kirsi Löppönen asuu Lohilahden Telakanavalla ja toteaa, ettei hänellä ole maaseutuasujaa kummempaa suhdetta metsään. 2 tik/tal. UMP:n puunostaja Kati Seppänen muisti voittajaa ja koko luokkaa pienillä lahjoilla viime maanantaina. — Aika vaikeitakin kysymyksiä siellä kyllä oli. kerran Kirsi Löppönen paras Sulkavalla Pirjo Partanen Suomen Metsäyhdistyksen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton järjestämän vuosittaisen Metsävisan ratkaisi vuonna 2012 Sulkavalla parhaiten Kirsi Löppönen. Ammattitoiveita hän ei ole vielä sen enempää miettinyt. 1J' JNSSIWULPALYINS'MMM 28 Kevätmessut Sulkavan liikuntahallilla 14.4.2012 klo 10-14 Jope Ruonansuu Miss Suomi Sara Chafak Juoksubenji Virtuaalinen hirviammuntarata Lapsiparkki Messukahvila Haastekisoja Liput 10 € W Alle 13-vuotiaat Ilmaiseksi. Tulevaisuuden — suunnitelmissa Kirsillä on lukion suorittaminen Sulkavalla. — Isä ajaa puurekkaa ja itse liikun jonkin verran metsässä, Kirsi kertoi suhteestaan metsään. — Koko yhtiössä henkilöstöä on pienen kaupungin verran, noin 24 500 henkeä 16 maassa. Sulkavalla kisa on perinteiseti järjestetty yhdeksäsluokkalaisille. Ilman K-Plussa-korttia 8,92 kpl Sunnuntai VEHNAJAUHOT 2 kg 3 ps Etu K-Plussa-kortilla Ilman K-Plussa-korttia 1 49 ps KK heikki.kolehmainen k-market.com HK Maksa30 akkarat + 4 kpl Etu K-Plussa-kortilla Ilman K-Plussa:korttia 1 99 kpl WILJAMI Sulkava p. Ilman K-Plussa-korttia | ,95 tik HALVAT HINNAT VOIMASSA TO-LA Valio KOLTERMANNI kpl Etu K-Plussa-kortilla raj. Nelisivuisessa kysymyslomakkeessa oli tänä vuonna kasvien ja puiden tunnistustehtäviä, eläinten lajituntemusta, jokamiehen oikeuksia koskevia väittämiä sekä tietysti metsänhoitoon ja puun käyttöön liittyviä kysymyksiä. Maantiedon ja biologian opettajan Kirsti Lajusen mukaan omaa aktiivisuutta koulutietojen lisäksi tarvitaan, jos Metsävisassa aikoo hyvin menestyä. +358 (0) 207920230 sales(Okukkapaa.fi www.kukkapaa.fi PALVELUSTA 4 ( yPorsaan 2 KASLER IN t a palana ja pihvinä Valio maustetut GURTIT eilläktoositon motto tlk Etu K-Plussa-kortilla raj. Kilpailuun voivat osallistua vuosiluokkien 7-9 oppilaat. Biologia ja maantieto ovat Kirsistä mielenkiintoisia ja mukavia kouluaineita, mikä osaltaan helpotti kysymyksiin vastaamista. ONNITTELUT. 2 kpl/tal. 015 471203 Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 Metsävisa järjestettiin 31. Tehtävät käsittelivät metsäbiologiaa, metsätaloutta, metsäteollisuutta ja ympäristöasioita. UPM Metsä työllistää Suomessa noin 600 henkeä. UPM:n puunostajana Sulkavalla työskentelevä Kati Seppänen kertoi oppilaille omasta työstään ja edustamastaan yhtiöstä. — Käydään nyt ensin lukio ja katsotaan sitten
Jeesus tuli kertomaan, että meidän ei tarvitse olla peloissamme, kun uskomme Jumalaan ja Jeesukseen. Kuolema ei koske. 050 5230 697. Vappu= aaton 30.4. Jos sää ei salli ulkotoimintaa, sovelletaan varasuunnitelmaa koulun sisälle rakennettavilla luokkarasteilla. Ilmoittautumiset 20.4. Hyvin hoidetut metsät ovat kaikkien etu — olipa omistaja sitten kirkonkyläläinen, maalainen tai kaupunkilainen. Kansallista Veteraanipäivää kautta maan jälleen viikolla 17. Hän kulki kuoleman portin kautta, mutta Jumala palautti hänet takaisin elämään. Ilm. Teatteriesitys Isän varjo 18.6 Karviossa Heinävedellä, lippu 18 € sisältää kahvin. Lohikoskella haudoilla lyhyen puheen pitää kirkkoherra Erkki Kosonen. Samalla ilmoittaudutaan iltapäiväkahvitarjoiluun — Lohilahden koululla. Kyydityksiin on ilmoittauduttava viimeistään to 19.4.2012 vapaa-ajanohjaajalle puh. Keskittyminen oli kuitenkin vähän niin ja näin, kun kaiken aikaa oli mielessä, että kohta tulee minun vuoroni. Vaikka puun kysyntä vaihtelee ja puun hinta on laskenut huippuvuosista paljon, niin metsämaan arvo on lähes kaksinkertaistunut reilussa vuosikymmenessä. Kahlil Gibran Nimipäiviä Tänään torstaina Julia, Julius, Janna, Juliaana, perjantaina Tellervo, lauantaina Taito, sunnuntaina Linda, Tuomi, maanantaina Jalo, Patrik, tiistaina Otto, keskiviikkona Valto, Valdemar. Sen lopullisuus yllättää, vaikka olisi kuinka hyvin varautunut ja ennakkoon tiedossa kuinka vakava läheisen tila on. mennessä Lailalle puh 0400 856 015. Jälleenrakentajia ovat vielä keskuudessamme olevat sotiemme veteraanit ja sotiemme invalidit sekä lotat. Onneksi innokkaita metsäihmisiä löytyy niin Sulkavalla asuvista kuin pitäjän jo jättäneistä. Tätä me olemme juuri pääsiäisenä juhlineet. Illat järjestetään yhdessä seurakunnan kanssa. Omaa vuoroa odotellessa lueskeltiin sarjakuvia tai leikittiin leluilla, joita oli odotushuoneessa. Kansallisen Veteraanipäivän pe 27.4.2012 kunniakäynnit suoritetaan varsinaisena ko päivänä siten, että kirkonkylässä kunniakäynti on klo 10.00 alkaen ja Lohikoskella sankarihaudoilla klo 12.00. Lohilahdella aloitetaan Kansallisen Veteraanipäivän viikko jo maanantaina 23.04.2012. työtovereitani Eeva kaikkia asiakkaitani ja kuluneista 45 vuodesta. Elvytyksessäkin kun ohjeet ovat vuosien myötä muuttuneet. Mietelause Te olette hyviä, kun kuljette kohti päämääräänne horjumatta ja rohkein askelin. Sotien päätyttyä aloitettiin yhteiskunnan jälleenrakentaminen, mm. Esa Repo, varalla kvalt Tarja Sinkkonen.. Circuit jatkuu normaalisti toukokuun, kesäkuussa on vain yksi ryhmä ke klo 17.30-19.30. Sinne meidät on pantu odottamaan tykkäsimmepä kuolemasta tai emme. Tässä Maritta Lahti opettelee elvytystä — Rajupusu-opiston järjestämällä ensiapukurssilla huhtikuussa 2010. Tai kyllä sittenkin yksi on tullut: Jeesus. Toiminta-/perinnepäivä päättyy viimeistään n. Kyyditykset bussilla tai muulla vastaavalla tavalla kustantaa kunnan vapaa-aikaja kulttuuritoimi. Toinen viesti oli se, että metsän omistaminen ei ole itsestään selvästi kannattavaa, vaan se vaatii työtä ja paneutumista — usein myös osaamista eli taitoa ja intoa metsänhoitotöihin. Niinpä me saamme rauhassa keskittyä pikku puuhiimme ja leikkeihimme täällä odotushuoneessa. 31:10. Sieltä oli viisi peninkulmaa matkaa kunnan virastoihin ja lääkäriin. jälleenrakennustyöhön kotona, tehtaissa, yrityksissä jne. Lapin sodan päättymisen päivän ajankohdan mukaan veteraanijärjestöjen aloitteesta valtioneuvosto nimesi vuonna 1986 huhtikuun 27. Toiminta/perinnepäivä Lohilahden koululla ma 23.4.2012 klo 11.30 alkaen. Lohilahden koulun järjestämään toiminta-/perinnepäivään järjestetään yhteiskyydityksiä sekä Lohilahden suunnalla että kirkonkylän suunnalta. 044 417 5331. Osastossa ei tällä hetkellä ole omaa ensiapukouluttajaa, mutta osaston hallitus on päättänyt ryhtyä järjestämään kerhoiltoja, jossa kuka tahansa voi käydä saamassa oppia näissä tärkeissä taidoissa. Tämän vuoden teemaksi on valittu: ”Jälleenrakentamisen sankarit”. Ne kun eivät ole aivan yksinkertaisia jos vainajalla on ollut vähänkään omaisuutta. Toiminta-/perinnepäivän ulkotoiminta perinneleikkien kuten mölkyn, saappaan ja tikanheiton yms. Kuntaa kunniakäynneillä edustavat kvalt II vpj Ari Partanen, varalle kh:n jäsen/ kvalt Paula Suomalainen sekä Lohikoskella kvalt peruspalvltk:n pj. Kuolema ei anna armoa. osalta aloitetaan klo 11.30. Sulkavan Naisvoimistelijat: Lasten jumpat päättyvät viikolla 17, viimeinen jumppa ke 25.4. Sen vuoksi olisi tärkeää ja viisasta, että maallisen taivalluksensa loppuvaiheissa vanhemmat henkilöt tekisivät ratkaisuja ja jakaisivat omaisuutta eläessään. klo 14.30 mennessä. Tapahtumat Eläkeliiton Sulkavan yhdistys ry: Perjantaina 13.4. Kerran opittuja ensiaputaitoja on hyvä päivittää aika ajoin. Muut järjestelyt suoritetaan kunniakäyntiperinteen mukaan. Myös partiolaiset ovat luvanneet olla mukana, hehän oppivat ensiaputaitoja jo harrastuksen parissa. Lapsetkin kykyjensä mukaan joutuivat mm. Vakavammatkin tapaturmat ja onnettomuudet voivat kuitenkin sattua kenen tahansa kohdalle, missä tahansa: kotona, työpaikalla tai vapaa-ajalla. kerhossa Pertti Kuvaja kertoo sydänja verisuonitautien sekä syöpäsairauksien ennalta ehkäisystä. Erkki Kosonen Päivän kierto Aurinko nousi tänään 6.02 ja laskee 20.35. Miesten ollessa ”suuressa savotassa” rintamalla, kotirintamalla koettiin myös velvoitetta hoitaa mahdollisimman hyvin kotiasiat, perheen lasten kasvatusta joista monet jäivät puolisostaan ja isästä. Kahvitarjoilun kulut suoritetaan kunnan kulttuuritoimen määrärahoin. 12.4.2012 Viikon sana Odotushuoneessa Lapsuuden kotini oli Säämigin peräkylällä. Kukaan ei tykännyt siitä, mutta mentävä oli. Odottaessamme omaa vuoroamme me puuhastelemme jotakin, mutta keskittymistämme haittaa se, että tämän tästä ovi aukeaa ja sisään kutsutaan joku meistä odottajista. Kuolema on aina järkytys läheisille. Niiltä, jotka pääsivät pois hammaslääkärin käsittelystä, kyseltiin: ”Koskiko?” Kun oma vuoro oli ohi, olo oli helpottunut ja saattoi paremmin keskittyä vaikkapa Aku Ankan lukemiseen. Varsinainen Kansallinen Veteraanipäivä on pe 27.4.2012. Näin on käynyt toteutuneiden kauppojen mukaan. Kerran opittu ei kuitenkaan riitä, taitoja pitäisi myös kerrata ja päivittää säännöllisesti. MONTAKO — PAINALLUSTA. Siten vältyttäisiin repiviltä kiistoilta myöhemmin. Lohilahden koulu järjestää koululla yhteisen toimintaja perinnepäivän ma 23.4. Monet kokivat sodan kauhut puolustaessaan isänmaatamme ja sen itsenäisyyttä. on SYVÄVENYTTELY. Elämä on kuoleman odotushuone. Kävipä ilmi sekin, että vain hyvin harvoin selvitään ilman riitoja. Illat ovat vapaamuotoisia; mukavaa yhdessäoloa, juttelua ja siinä ohessa tärkeiden asioiden oppimista. Ensimmäisen illan teemana on elvytystaitojen päivittäminen. Eläkeläisystävät: Puumalan nuorisotalolle tanssimaan tiistaina 17.4.2012. Ja nykyisin aika monilla on joko metsää, rantaa, asunto tai mökki tai vaikka kaikkea. Kuolema on unta, josta Jeesus herättää meidät viimeisenä päivänä. Ensiaputaidot ja rohkeus niiden käyttöön saattavat olla ratkaisevia, jos apua tarvitseva sattuu kohdalle. Jeesus osoitti, että kuolema ei ole tyranni, joka ottaa meidät ikuisesti vangikseen tai joka tuhoaa meidät. Tässä kohti on todettava, että toivottavasti myöhemmin. Se tavoittaa meidät jokaisen ennemmin tai myöhemmin. Kyyditykset järjestelee Lohilahdella koulun rehtori sekä kirkonkylästä vapaa-ajanohjaaja. Aamupäivällä yritetään saada veteraanien partio, 2-4 henkilöä, kertomaan ja keskustelemaan sekä vastailemaan oppilaiden kysymyksiin koulun oppitunneilla Suomen historiaan liittyvistä kohtalomme vuosista, jolloin he olivat puolustamassa itsenäisyyttä että sittemmin jälleenrakennustyössä. Kuolema pelottaa siksikin, että kukaan tuttavistamme ei ole tullut kuoleman ovesta takaisin kertomaan meille, millaista siellä oli. 1940 jälkeen kuin myös 1950-luvulla syntyneet nk. Lohikosken kunniakäynnin yhteydessä Lohilahden koulun oppilaat ovat mukana ja esiintyvät. SYVÄVENYTTELY on peruttu. Ensiaputaidot ovat osaamista, joka jokaisen kansalaisen olisi hyvä hallita. Toiminta-/perinnepäivään kutsutaan iltapäiväksi kunnioitettavia sotiemme veteraaneja, sotainvalideja, lottia ja muita teeman mukaisia ”Jälleenrakentamisen sankareita”. päivän Kansalliseksi veteraanipäiväksi ja yleiseksi liputuspäiväksi. Spr:n Sulkavan osaston kaikille avoin kerhoilta ti 17.4. Siinä käsiteltiin metsätilojen jakamista ja yleensä perintöasioita. iloinen iltapäivä Muikkukukossa jäseniltä toivotaan arpavoittoja.16.4. 2 12.4.2012 N:o 15 SULKAVA SULKAVA Harkintaa mukaan Harva se viikko joku sulkavalainen siirtyy ajasta ikuisuuteen. Päivän sana Hän, joka hajotti Israelin, kokoaa se jälleen, hän sen jälleen, häin pitää siitä huolen kuin paimen laumastaan. Yhtenä rastina on koulun salissa oppilaiden esityksin pienimuotoin kahvikonsertti klo 13.00. Tapsalle puh. klo 18.00 seurakuntatalossa ”Jälleenrakentamisen sankareita” kutsutaan yhteisiin tilaisuuksiin Tänä vuonna 2012 vietetään 26. Ensiaputaidot ovat tärkeitä Pirjo Partanen Pienet kolhut ovat arkipäivää ja usein selvitään onneksi pelkällä säikähdyksellä. Lähtö Sulkava klo 12.00. Perikunta on ihmeissään kuinka asiat hoidetaan. Jer. Koulusta meidät lapset kuljetettiin taksiautollinen kerrallaan hammaslääkäriin. Yksi ansiokkaan koulutustilaisuuden havainnoista oli metsämaan arvonnousu. rakennettiin uutta ja korjattiin rakennuksia, raivattiin peltoa. Muutama viikko sitten Metsäkeskus ja paikallinen Osuuspankki järjestivät erittäin kiinnostavan ja ansiokkaan Polvelta Toiselle -tilaisuuden. Ensiaputaitojen ja -koulutuksen tarve on huomattu myös Punaisen Ristin Sulkavan osastossa. Levytankopumppi jatkuu vielä toukokuun ajan, ma 28.5
Myös siellä Eeva aikoo olla ja kalastella. — Oravareitin aion meloa. Siinä sai itselleenkin hyvää mieltä. Neule on hyvää hermolepoa ja jotain on koko ajan tekeillä. Torstaina huhtikuun 12. Eevan — aloittaessa — Sulkavan Osuuskaupalla oli kaksi myymäläautoa ja kahdeksan sivumyymälää. Eeva on käynyt 29 maassa ja lisää valloitettavia maita odottaa. Matkustelun lisäksi Eeva lukee paljon, kalastaa ja on innokas käsityöihminen. Paljon matkustellut ja matkustelusta tykkäävä Eeva Raaska lähtee jo lähiviikkoina tyttärensä Heidin kanssa muutamaksi päiväksi Riikaan. Hän tutustui moniin erikoisiin paikkoihin, kuten Pekingiin ja New Yorkiin, työnsä kautta ollessaan Sulkavan S-marketin tekstiiliosaston vastaavana. Ensimmäinen puhelu tulee Osuuskauppa Suur-Savon nykyiseltä toimitusjohtajalta: Heikki Hämäläinen kiittää Eevaa yhteisistä vuosista. — Aikoinaan johtaja Johannes Junno kysyi isältä, että kun sulla on noita tyttäriä, niin eikö se yksi joutaisi meille töihin. — Nyt saa ottaa kirjan, nauttia ja lukea! — Nyt on ihanaa lähteä ja pistää rinkka selkään, sanoo Eeva. Hän tunsi asiakkaidensa toiveet ja tiesi jo vaatteita valitessaan, että mikä vaate menee kenellekin. — Niitä oli mukava järjestää. — Nyt voidaan lähteä reissuun eikä tarvitse katsoa kelloa tai kalenteria. = Tekstiilipuolen hoitajana olin kymmenisen vuotta. — Se oli uran kohokohtia, kun sain käydä valitsemassa tuotteita ja reissata hakumatkoilla Helsingissä ja vähän muuallakin, sanoo Eeva. Mutta Eeva katsoo, että Pyhätunturin ja Luoston suunnalla ovat parhaimmat vaellusreitit. Osan kanssa meistä on tullut ystäviä. Paikallisen Osuuskaupan historiaan Eevan työvuosina mahtuu neljä eri rakennusta samalla paikalla, baari ja oma leipomo, joka sijaitsi Alanteentiellä Sipilöiden talon alakerrassa. — Asiakkaiden kanssa on tultu tutuiksi ja meillä on ollut aina lämmin suhde. Paljon myöhemmin Eeva myöntää kuin vaivihkaa miten lämpimältä ja tärkeältä toimitusjohtajan muistaminen tuntuu. Osuuskaupan iloisena ja avuliaana maamerkkinä tunnettu Eeva siirtyy virallisesti eläkkeelle toukokuun lopulla. Joka kerta hän souti SuurSavon Sutturat ja Pojat -nimisessä joukkueessa. Osuuskauppa puolestaan osti tavaraa eri paikoista ja eri tuottajilta aivan toiseen tyyliin kuin nykyisin. Kesällä odottavat reissut Lappiin ja syksyllä taas kauemmas ulkomaille. Eeva opiskeli välillä Jollaksessa. — Se taisi olla niillä tienoilla kun käytiin koulutusmatkalla Brysselissä, naurahtaa Eeva. Aiemmin elämää rajoittivat lomakäytännöt, joissa lomat oli pidettävä viikon tai kahden pätkissä. He ovat Jukan kanssa käyneet lähes 40 vuoden ajan vähintään kerran tai kaksi vuodessa Lapissa. Lapissa meloin Kairijoella ja se oli hienoa. Hienona naisena — aivan alkupäivinä tosin vasta 17-vuotiaana — hän saattoi sadepäivinä ajaa päryyttää suojapuku päällä. Tietynlainen vapaus tilausten suhteen karisi viimeistään 90-luvun puolivälissä. Hän kävi ulkomailla useita kertoja. — Eikä katsella kelloja! Raaskoilla ei ole mitään tiettyä seutua tai tiettyjä paikkoja minne tie Lapissa vie. Viimeiset vuodet on reissattu omalla asuntoautolla, jolla taas kesällä startataan. Aviomies Jukkaa ei Lappia kauemmas saa. Siinä ovat vuosien aikana tulleet tutuiksi myös työkavereiden lapset. Vaiherikkaalla matkalla Sulkavan Osuuskauppa vaihtui Osuuskauppa SuurSavoksi ja pitkälle uralle mahtui seitsemän johtajaa ja kahdeksan marketpäällikköä. Vilskettä riitti ja kirkonkylän kaupasta haettiin tavaraa kylille myös omiin kauppoihin. Työkavereiden kanssa hommat sujuivat ja työpaikka opasti ja koulutti. Ura alkoi kesäapulaisena ja lähes juoksupoikana, muuttui ja kehittyi matkan varrella aina tekstiiliosaston vastaavaksi ja kakkoskauppiaaksi saakka. — Työporukan kanssa on oltu kuin yhtä suurta perhettä. No minä sitten läksin! Eeva ajoi kotitilalta Mäntysiltä mopolla töihin kirkonkylälle. Oman osuuskaupan aikaan johtaja kävi Eevan kotitilalla viljaa ostamassa ja tutustui hänen isänsä kanssa. Sittemmin hän on matkustellut tyttärensä ja siskojensa kanssa. — Ihan kuin helminauhaa ovat nämä viikot ja vuodet olleet. Toukokuun 2012 loppuun mennessä hänelle kertyy uraa 45 vuotta ja yksi kuukausi! Pääsiäislauantain jälkeen hän on lomilla ja rästivapailla toukokuun loppuun. Osuuskaupan maamerkki Toukokuun toisena päivänä 1967 Sulkavan Osuuskaupassa kesäapulaisena aloittanut Eeva ennätti olla useammassa tehtävässä ja useamman työkaverin kanssa. Eniten Eeva odottaa eläkepäiviltä vapautta. — Olin vähän joka paikassa — konttorissa, -puhelinvaihteessa ja tekstiilipuolella. Eeva tykkäsi työstään heti alusta alkaen. Paikka on ”Jukan kalamaja ja Eevan huvila”. Ensin mennään Lohjalla poliisina toimivan tyttären luokse Nurmijärvelle, sitten heinäkuussa soutujen jälkeen Lappiin saakka. Oman pitäjän osuuskauppa vaihtui matkalla Osuuskauppa Suur-Savoksi ja S-market Souturi Sulkavan S-marketiksi. Mutta vain Kesämäkeen asti. Hienoja muistoja! Rentoutumista ja lukemista -Vapaus! Se on ehdottomasti parasta. Lisäksi Osuuskauppa järjesti syksyn ja kevään muodista kunnon muotinäytökset ravintola Muikkukukossa. Muisteloiden lomassa selviää, että Eeva on soutuneuvos, sillä Partalansaari on tullut kierrettyä 12 kertaa. — Aina aamu oltiin töissä ja sitten lähdettiin yöksi soutamaan.. Se loppui 70-luvun alkuvuosina. Saa tehdä ihan mitä haluaa ja omaan tahtiin, sanoo Eeva eläkepäivien parhaista puolista. Pitempien reissujen teko kärsi tai se ei onnistunut lainkaan. Kesken juttutuokion Raaskojen viihtyisässä omakotitalossa Eevan kännykkä soi useamman kerran. — Siinä Siilaksen kohdalla piti pukua kuivata ja vaihtaa hienommat vaatteet päälle, naurahtaa Eeva. Ei ole ollut yhtään samanlaista päivää. päivänä 2012 Osuuskaupan maamerkki vaihtuu Eeva Raaska siirtyy vapaalle Kalle Keränen Reilut 45 vuotta Osuuskauppaa Sulkavalla palvellut Eeva Raaska teki lauantaina viimeisen työpäivänsä. Hän ehti palvella seitsemää eri johtajaa ja kahdeksaa marketpäällikköä. Eeva tunnettiin vuosikymmenet Osuuskaupan valoisana ja palvelunhaluisena työntekijänä, eräänlaisena Osuuskaupan maamerkkinä. Raaskoilla on muutaman vuoden ollut vuokramökki Lokkiluodolla Saimaalla, aivan Vekaransalmen tuntumassa
Maakunnassa kalastaa runsaat 200.000 vapaa-ajankalastajaa, joista noin kaksi kolmasosaa tulee maakunnan ulkopuolelta. Varmasti ja määrätietoisesti hän jätti mätimunarasiat virtaan ja enemmän virran kupeeseen. Istutukset ovat osa laajaa kestävän kalastuksen ja luontomatkailun edistämishanketta. Rauhallisesti edeten homma hoitui ensin Kuhakoskella, sitten Tiittalankoskella. — Kun mäti on täällä ylhäällä rasiassa, niin kuoriuduttuaan ne laskeutuvat tänne alas ja kohta ne pääsevät uimaan pois muovisen rasian väleistä. petokalojen tärkeimmät ravintokohteet, muikkukannat ovat runsaat. — Parin viikon päästä täällä on semmoinen virta, että mätimunat ovat kyllä rasian toisella laidalla, sanoi Arto Sallinen. Kuhunkin rasiaan tuli 500 kappaletta järvitaimenen mätimunia. Esimies Arto Sallinen näytti Joonas Rajalalle minne mätimunia voisi istuttaa.. Parina päivänä hän istutti noin 12.000 järvitaimenen mätimunaa Uitonvirran reitille. — Näitä pitäisi olla noin 6.700 kappaletta litrassa, sanoi Joonas Rajala ja otti kylmälaukustaan 34 desilitraa mätiä ja laittoi ne erityiseen istutusrasiaan. Se sisältää vaelluskalakantojen käyttöja hoitosuunnitelman, mätija poikasistutuksia ja kalataloudelliset kunnostukset, joita Kuhakoskella ja Tiittalankoskella tehtiin reilu vuosi sitten. Auton takakontissa oli tavallisennäköinen — kylmälaukku, jossa alla oli jäitä ja päällä useampi rasia järvitaimenen mätimunia. Ne olivat kuin punertavia hauleja. Hän suojasi rasiat kivenmurikoilla. Joonas Rajala laittoi kuljetuslaukusta mätimunat istutusrasioihin. — Se on huomattavasti turvallisempaa ja parempaa kuin hiekkaan istuttaminen, selvitti Joonas Rajala. Mätimunat Joonas Rajala haki samana aamuna Enonkoskelta. Runsaiden ravintovarojen ansiosta järvilohi ja -taimen kasvavat nopeasti ja muikkukannat uusiutuvat tehokkaasti. Sisävesien petokaloissa ei ole ympäristömyrkkyjä. Partalan osakaskunnalla on useampia pieniä järviä ja Kuhakoski ja Kuhajärvi, joihin on istutettu aiemmin järvitaimenen poikasia. Hän saapui mätilastin kanssa suoraan Enonkosken kalanviljelylaitokselta Partalan osakaskunnan alueelle Kuhakoskelle ja esimies Arto Sallisen pihamaalle. Yhdessä miehet marssivat Kuhakosken sillalle, katsoivat sopivat paikat ja sitten Joona Rajala laskeutui kumitamineissaan Kuhakoskeen. — Nyt on hyvä keli istutuksille, koska ei ole pakkasta, sanoi suunnittelija Joonas Rajala. — Tällainen mätimunien istutus on kohtuullisen huokeata myös osakaskunnille, kertoi Joonas Rajala. Kalle Keränen Pari viikkoa sitten Ely-keskuksen suunnittelija Joonas Rajala istutti Kuhakoskelle ja Tiittalankoskelle tuhansia järvitaimenen — mätimunia. Hankkeen kustannusarvio Pa fa EIKUN KOSKEEN. Hanketta koordinoi Etelä-Savon ELYkeskus. Partalan osakaskunnan esimies Arto Sallinen oli mukana Kuhakoskella. Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun edistämishanke on EU:n EAKR-osarahoitteinen hanke, joka toimii vuosina 2011-2014. on noin 600.000 euroa ja rinnalla toteutettavien kahden erillisen rakentamishankkeen kustannusarvio vaihtelee 400.000 — 700.000 euron välillä. Hän kertoi, että siihen mennessä vedenpinta nousee Kuhakoskessa noin 30 senttiä istutushetkeen verrattuna. Toukokuussa selviää kuinka istutus on onnistunut. Mökkija majoitustarjontaa on runsaasti, puhtaan veden järvialueet ovat maan laajimmat ja kalakannat erinomaiset; mm. Etelä-Savon haasteena on pirstaleinen vesialueen omistus, joka hidastaa ja vaikeuttaa suunnitelmallista kalavesien hoitoa TUONNE. Esimies Arto Sallinen katseli toimitusta tyytyväisenä — vaikka aluksi naurahtaen epäili, että onko rasiassa tosiaan 500 mätimunaa parinsadan sijasta. Istutusrasia on muovinen rasia, joka on kiinni tavallisessa tiilessä. Kuhajärvi tunnettiin ennen hyvin haukirikkaana järvenä. Taustalla iso hanke Järvitaimenen mätimunien istutukset Sulkavalla ovat osa laajaa hanketta, jossa myös kunta on mukana. Alan ammattilainen Joonas Rajala laski istutusrasiat Kuhakoskeen. 4 12.4.2012 N:o 15 SULKAVA Uitonvirran yläpuolelle istutettiin järvitaimenen mätimunia KOHTI ISTUTUSRASIAA. Etelä-Savon — mahdollisuuksia järvikalastuksen ja —matkailun maakuntana ei ole vielä tehokkaasti hyödynnetty. Tällä tavalla hän täytti useamman istutusrasian, huolellisesti ja tarkasti. Yksi osa hankkeesta on vaelluskalojen elvyttämishanke. — Nämä säilyvät kohtuullisen hyvin ja nämä kestävät käsittelyä. Osana siihen kuuluu juuri Tiittalankosken ja Kuhakosken ja niiden yläpuolisten vesien kunnostaminen
Huipputuotokseen — pääseminen on monen tekijän summa. Kyllä ruokaa aina pellolta saa, vaikka välillä pitääkin huilahtaa. Tämähän on ollut koko ajan erittäin hyvärakenteinen ja hyvin säilynyt lehmä. Tyttärestä toivotaan jatkajaa tilalle Mervi ja Keijo Hämäläinen ovat viljelleet Keijon kotitilaa vuodesta 1988 Keijon vanhempien jälkeen. Kaikkien lemmikki se on, kiitteli emäntä Mervi Hämäläinen huikeaan 100 000 kilon kokonaistuotokseen yltänyttä Pilkku-lehmäänsä. Hyvällä yhteistyöllä tämä on onnistunut, kiittelivät Mervi ja Keijo Hämäläinen ja patistelivat vieraita sen seitsemän sortin juhlakahveille. Mutta Pilkkupa päättikin tuumata, ottakaa nuoremmat vanhasta mallia. Rautaista ammattitaitoa ja ripaus onnea — Täällä ollaan nyt syystä eikä suotta. Pöyhönen on tehnyt jo pitkään tilalle vuosittain jalostussuunnitelmat. On sillä hoitojakin ollut, pari kertaa on ollut poikimahalvauskin. Hedelmällisyyshän tällä on ihan erikoisen hyvä Eihän tämä ole tainnut olla edes koskaan ummessa, ihmetteli Pöyhönen. Poikimisia on ollut yhdeksän, viimeksi Pilkku pyöräytti kaksosvasikat. Lypsylehmän tuottoisimmat vuodet osuvat usein 5-6 vuoden ikään. pA ad ke i te RR Pilkku paras lehmä on, satatonnari verraton. Nikulanniemen tilalla juhlittiin satatonnaria Pilkku Pirjo Partanen — Kyllä se on niin lupsakka luonne, kunpa kaikki lehmät olisivat samanlaisia. Luonteeltaan on se rauhaisa, ja runsaasti maitoa antava, On jälkipolveakin muutama, viimeisimmät tuli tuplana. Pilkku on Nikulanniemen omasta karjasta kasvatettu. — Kyllähän Pilkku tosi upea lehmä on. Sorkkahoitaja Ari Bagge käy keväisin hoitamassa kaikkien eläinten sorkat ja ongelmasorkkia useamminkin. Kyllä tässä ripaus onneakin tarvitaan, ihan loppumetreilläkin voi jotain mennä pieleen, totesi Keijo Hämäläinen. Ikää tuotteliaalla lehmällä on 11 vuotta. Navetassa on 15 lypsävää ja nuori karja. Kyllä Pilkkua yritetään saada vielä kantavaksikin, totesivat Hämäläiset. — Aina on jotakin ongelmia sitten tullut. Leena Pekonen Pro Agrian hallinnosta toi viirin ja muitakin tuomisia isäntäväelle. Laajennussuunnitelmia ei ole vaikka navetta nykytuotantoon pienenlainen onkin. — Mukavahan se olisi, että jollakin lailla täällä toimeentulon saisi, ettei pellot ihan pajupusikoille jäisi, toivoi Keijo Hämäläinen. Mervi ja Keijo Hämäläisen tilalla Mäntysillä vietettiin viikko sitten perjantaina juhlahetkeä Pilkkulehmän huipputuloksen kunniaksi. — Sorkkaterveys vaikuttaa tuotokseen eli jos on kipua sorkissa, niin eihän se ruokakaan silloin maistu eikä tule maitoakaan, Mervi Hämäläinen korostaa monen tekijän vaikutusta. — Kyllä se on onnen täyttymys, kun satatonnariksi lehmän saa. Jos pois laitetaan, on siihen aina joku syy. voinnille tärkeät eläinlääkärit Marja Heinola Sulkavalta ja Jenni Häkkinen Rantasalmelta. Päivän sankaria ja tilan väkeä muistivat Faba Jalostuspalvelun, Pro Agrian ja Idän Maidon edustajat sekä tuotantoeläinten hyvinvoinnille niin tärkeät eläinlääkärit. Tuotantoa jatketaan toistaiseksi entiseen malliin. Ruokintasuunnitelmat tilan karjalle on tehnyt Marketta Puttonen Pro Agrialta. — Viime kesänä se oli väliin niin väsynyt kuumuuden ja tiineyden vuoksi, ettei meinannut jaksaa laitumelta lypsylle tulla, isäntäväki kertoi. Ja joka vuosi vain parantaa, Pilkku maitotuotostaan mahtavaa. Siksi se kaikista lehmistä on ykkönen aivan ehdoton! Emäntä Mervi Hämäläisen onnitteluruno Pilkulle. Valtavia tuotoksia lypsänyt ja paras on vasta seitsemännellä kaudella. — Syöntikyky on tietysti tärkeää ja Pilkulla on kyllä hyvä ruokahalu. SULKAVA 12.4.2012 N:o 15 5 MELASSI ON HERKKUA! Emäntä Mervi Hämäläinen hemmotteli — tuottoisaa lehmäänsä "täytekakulla", jossa oli runsaasti Pilkun herkkua, melassia. — Mielellään eläimiä pidettäisiin vaikka 20 vuotta, jos lypsävät. Perheen Jenna-tytär on aloittanut agrologiopinnot Joensuussa ammattikorkeakoulussa ja hänellä on halua jatkaa tilanpitoa jossakin muodossa. Tarvitaan huolellista hoitoa, ammattitaitoa ja ripaus onneakin, totesi itsekin satatonnareita kasvattanut Pekonen. Laitumellekin ennättää, vaikka kiiruhtaakin hiljempää. Tällaisiin tuotoksiin pääseminen vaatii huippuyksilön, mutta myös erinomaista ammattitaitoa viljelijöitä, totesi Seppo Pöyhönen Faba Jalostuspalvelusta. Sadantonnin tuotokseen yltävät lehmät ovat melko harvinaisia niin Sulkavalla kuin koko maassakin. Onnittelut esittivät myös tuotantoneuvoja Arja Rissanen Osuuskunta Idän Maidosta sekä karjan hyvinmd 1 Ni Se mmikki ONNITTELUT KASVATTAJILLE. Vaikka satatonnarilla on jo ikää, ei Nikulanniemellä Pilkusta vielä luovuta. Perimä on tärkeä, samoin jalostus ja tietysti hyvä hoito ja toimivat eläinlääkärin palvelut. Hyvätuottoisia lehmiä tilalla on ollut muitakin, mutta Pilkun huipputulokseen eivät muut ole yltäneet. Pilkku lypsi kuitenkin parhaat tuloksensa viime vuonna. Pitkän päivätyön jalostuksen parissa tehnyt Seppo Pöyhönen (oik.) onnitteli Mervi ja Keijo Hämäläistä hyvin tehdystä työstä. Tila on karjantarkkailussa ja Keijo Hämäläisen mukaan jalostus onkin hyvän tuotannon kannalta olennaisen tärkeää. Vaikka askel on hidas ja viipyvä, ei tarvitse turhia kiihtyä. Se on kuulemma hänen kuntosalinsa, Mervi Hämäläinen nauroi. Hän käy tilalla kolme kertaa vuodessa. Oli helteellä varmaankin hankalaa, kahta vasikkaa mahassa kantaa. — Kaikki nämä tahot ovat vaikuttaneet lopputulokseen. Koko maassa tähän tuotokseen on yltänyt 834 lehmää, Etelä-Savossa 57 ja Sulkavalla Pilkku on toinen holstein-friisiläinen ennätyslypsäjä. — Onhan meillä oma navettatonttukin, kun mummo käy säännöllisesti vielä kahdeksankymppisenäkin navetalla
Samaan aikaan alkoi myös Iijärven laskuhankkeen toteutus, mikä olisi joka tapauksessa lopettanut laitoksen toiminnan. Hän kävi Hiltulan myllyltä Mauno Kososelta ostamassa hommassa tarvittavia alkuperäisistä tarkoituksistaan poistettuja koneenosia. Viimeinen myllyrakennus — ei ole tietoa monesko — myytiin huutokaupalla poissiirrettäväksi Kymi-yhtiön toimesta. Joka tapauksessa hän hoiti tehtävänsä hyvin. Fi ole epäilystäkään siitä, etteikö padon ja myllyn paikka ollut sama, minkä Olavinlinnan herrat olivat katsoneet kalapadon paikaksi. Uusia käyttäjiä Jossain vaiheessa myös naapurin Eemeli kiinnostui asiasta ja koska värkeissä oli varaa — virtaa riitti — niin eikun toimeksi. Patovalliin tehtiin aukko luukkuineen ja siitä alkoi järeistä lankuista tehty tukkiränni ja se päättyi alitettuaan tienpengerryksen. Rännin alapäästä alkaen täytyi sitten kaivaa uittokanava, joka muutaman kymmenen metrin päästä yhtyi jokeen. Muitten muassa Iitlahden kansakoulun ensimmäinen opettaja Unto Miettinen kertoi olleensa mukana uittotöissä joella. Niinpä ei liene pahitteeksi tässä lopetellessa kertoa pari tapausta samoista elävistä meidänkin päiviltämme. Muistan hyvin tuon harmaahirsisen myllyn. Iso höyrykoneen vauhtipyörä, puimakoneen kela akseleineen ja toinen akseli laakereineen tulivat ainakin sieltä. Näin se ”historia toistaa itseään”. Asentaja, jonka nimeä en valitettavasti muista, oli heidän tuttunsa vai oliko peräti sukulainen. Tuohon aikaan, kun radiot saivat virtansa akuista, oli kätevää ladata niitä. Nyt oli sitten jäljellä sähköjohtojen asennus ja asentaja saatiin Simpeleeltä Saimi ja Toivo Haajan esittämänä. Tämä lienee ainoa kuva, jossa myllyrakennus näkyy (oikeanpuoleinen taustalla näkyvistä rakennuksista). Myllyn viimeiset vaiheet Paljon myöhemmin monien vaiheiden jälkeen omistus oli siirtynyt Iitlahden kartanon Ehrnrootheille, sitten kartanon myynnin yhteydessä edelleen Halla Aktiobolagille ja sittemmin Kymi Oy:lle. Mylly 1600-luvulla Vuosina 1648-1649 paikalliset isännät Pekka Kinanen ja Lauri Mikonpoika Kaiponen rakensivat joelle vesimyllyn. Vesipyörä asennettiin sille kuuluvalle paikalle patoluukun viereen ja sen akselille kiinnitettiin tuo painava höyrykoneen vauhtipyörä. Koska kyseessä oli tasavirta, ei muuntuvia latureita tarvittu. 10 cm) hihnapyörälle. 1660-luvulla myllyn omistajaosakkaina mainitaan myös Lauri Seppänen ja Sihvo Kostiainen. Uitto työllisti keväisin lukuisia paikkakunnan miehiä. Onkeen tarttui kala, jota pojat eivät tunteneet. Niitä oli todella paljon. Yksi monien joukossa oli ”Iijärven ja Kalalahden välinen joki, jossa liikkui runsaasti siikoja ja säynäviä ja jossa oli myös mainio kalapadon paikka”. Isä-Erkki sai ajatuksen käyttää veden voimaan sähkön tuotantoon ja niinpä hän myöskin toteutti ideansa. Puimakoneen kelan akseleille rakennettiin vesipyörä, halkaisijaltaan jotain 1,82 metriä. Jonkin verran kyläläisetkin latauttivat akkuja meillä. Laitoksen rakenne ja toimintaperiaate Isä suunnitteli rakenteet ja pestasi Oskari Hulkkosen rakentajaksi. Isä-Erkki taas mainitsi olleensa jonkun kerran joella uittopäällikkönä. Virtajohdon päät vain akun napoihin kiinni ja homma pelasi. Tuolloin Olavinlinnan isännät Kustaa Fincke ja Tuure Bielke kartoittivat kuningas Kustaa Vaasan käskystä sopivia kohteita kruununkalastamoiksi. 2000-luvulla viitisen vuotta sitten Antti perheineen oli käymässä. Toinen akseli — välivaihtoakseli — asennettiin sopivan matkan päähän vauhtipyörästä, jolta hihna passattiin välivaihtoakselin pienelle (n. Näin saatiin generaattorille sopiva kierrosnopeus. Joskus noin 1960-luvun puolivälissä Tapani ja Olli olivat joella ongella satakunnan metriä sillalta alajuoksulle. Mentyämme katsomaan totesin niiden olevan säynäviä, kooltaan arviolta 600-700 g. Kyösti Seppänen. He veivät kalan tunnistettavaksi ukko-Erkille, joka totesi kalan olevan siika. Vuosi oli ilmeisesti 1934. Tämän jutun kirjoittaja on kuvassa vanhemman veljensä Eskon i ua (vas.) kanssa. Siikoja ja säynäviä joessa edelleen Tämän muisteluksen alussa kerrottiin joessa 1500-luvulla esiintyneistä siioista ja säynävistä. Välivaihtoakselin toisessa päässä oli noin 60 sentin hihnapyörä, jolta oli hihna sitten generaattorin hihnapyörälle, joka sekin oli noin 10 cm. Sivuiltaan se laudoitettiin umpeen ja vesihyllyt rakennettiin pyörän kehästä noin puolen metrin välein. Tietenkin mylly edellytti myös padon rakentamista samalla. Rakennus, johon systeemit asennettiin, lienee ollut kooltaan jotain reilut kolme metriä kanttiinsa. Uiton mahdollistaminen edellytti tietenkin myllyn ohittamista ja se toteutettiin kymmenisen metriä joen eteläpuolitse. Säilyneet rakennukset ja rakennelmat Ihmisten toiminnoista joella jäävät tulevillekin polville muistoksi puolenkymmentä myllynkiveä, myllyn patovalli sekä uittokanava. 6 12.4.2012 N:o 15 MUISTOJA. Pyörän runkorakenne sai sopivasti tukensa kelan tangoista. En muista, asensiko sama asentaja naapurinkin sähköt, vai joku toiSULKAVA ,” nen. Sähkölaitos toimi joka tapauksessa ihan hyvin, niin että vettä riitti laitoksessa ja virtaa riitti niin asuinrakennuksiin kuin navetoihinkin. Silloin eräänä päivänä Marjo kertoi kävelylenkiltä tultuaan joessa sillan luona olevan suuren kalaparven. Se alkoi jossain vaiheessa 1800-lukua ja loppui samoihin aikoihin kuin myllynkin toiminta. Kooltaan se oli jotain 5-6 metriä kanttiinsa. Generaattori myytiin Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistun ilmoituksen kautta Pohjanmaalle. Patovallin aukko joen kohdalta umpeudettiin puurakenteella, jossa oli rautaisella vivulla nostettava ja laskettava vesiluukku toppareineen. 1670-luvun alussa mainitaan myllyn omistajaksi silloisen Korholan kartanon — nykyisen Koivumäen — omistaja, kruununvouti Johan Graan ja hänen kuoltuaan leskensä Kristiina Broberg. Pyörän leveys oli muistinvaraisesti 60 cm:n paikkeilla. Sähkölaitoksen toiminnan lopettaminen Sähkölaitoksen toiminta kesti vain viisi vuotta, sillä tuolloin sähkö saatiin valtakunnan verkosta. Tukinuitto Oma lukunsa joen historiassa on Iijärven ja Saimaan välisellä tukinuitolla. Generaattorin — käytetyn sekin — hän osti ”Pien-Eka” Kolehmaiselta, sulkavalaiselta sähkömieheltä. Kuva on vuodelta 1931. Sähkölaitoksen perustaminen Viimeinen tapahtumasarja koskella alkoi sodan jälkeen vuonna 1945. * Titjoen ja -kosken historiaa 1500-luvun maininnat Historian kirjojen ensimmäiset maininnat otsikon kohteista ovat vuosilta 1555-1556. Kalapatoa, eikä kalastamoa kuitenkaan tehty, mutta vajaa sata vuotta myöhemmin joella alkoi tapahtua
Jorma Hiltunen 1155 g, 14. huhtikuuta kilpailtiin perinteisessä kylienvälisissä pilkkikilpailussa Kaipolassa. Liisa Saukkonen 1557 g, 2. Sirpa Hämäläinen K 1.786 g, 2. Partanen Martti 34 pist. Kirsi Vänttinen 189 g, 6. klo 12 Tunnilassa, Maija Pätysessä, vierailijana Pirjo Toivonen; to 26.4. Teuvo Pylkkänen K 463 g, 15. klo 12.30 Päiväkeskus Ilonassa; pe 13.4. Kalevi Kurki T/L 2.700 g, 4. Mikko Tiainen T/L 1.176 g, 11. klo 9.30 Päiväkeskus Ilonassa; to 19.4. Haminassa. Kokki Jari 48, 5. Suomen Rauhanyhdistyksen Keskusyhdistyksen lähetysseurat to 19.4. Lupamaksujen myyjä edelleen Sulkavan kioski Alanteen Helmi. Martti Lampilehto 1219 g, 12. Naukkarinen Tuomas 1835 Sonninen Kim 12 ”. aiheena mm. klo 16 srk-talon nuorisotilassa. klo 9 srk-talon päiväkerhohuoneessa. Ari Nenonen 2220 g, 7. klo 18 srk-talossa. Naiset 60 v. Kaunis sää keräsi väkeä paikalle nelisenkymmentä henkeä. Ikonen Asmo 12. Pohjois-Sulkavan Erä ry 9915 g, 2. 1. Lopputuloksissa huomioitiin neljä osakilpailua, joista kolmen tulos laskettiin. Idänlahden Erä ry 5044 g. Jorma Hiltunen 414 g, 7. Pohjolainen Paula 1401 pist. Ovintus Matti 52 (parempi sijaluku), 2. Jari Hulkkonen 1107 g, 6. Markku Hiltunen 36 g. Työttömien ruokailu ke 18.4. (763+2650), 2. Nuoret alle 18 v. ja ke 25.4. Kastettu: Janne Topias Auvinen. Saara Matikainen 75 g, 8. Timo Seppänen 892 g, 5. Asikainen Kalevi 3146 ” (242+2662), 3. Eeva Kurki T/L 1.293 g, 3. klo 16 srk-talossa. ja to 19.4. SLS:n kesäjuhlat pe-su 8.-10.6. Hintsanen Veikko 488 ”(85+318). Asmo Ikonen 1992 g, 2. Matikainen Vuokko 34” (4360 ”). 1. ilmavoimien kaukolentotoimintaa, korpisissien elämää, haavoittuneiden hoitoa ym. Seppo Matikainen 742 g, 6. Loikkanen Maija 24, 4. Lintunen Martti 2304 ” (597+1110). Mari Saukkonen 920 g, 4. ja pe 4.5. Naukkarinen Eetu 22 pist., 2. klo 14 srktalossa. Partanen Ari 32, 2. 1. Uudet pyydysmerkit ovat myynnissä. Tyttökerho ma 16.4. klo 13 Paula ja Pauli Kososessa, Mikkolanniemi. ihavainen Pauli 3. klo 9-14, ke 2.5. klo 9.30, paluu suiltana. Kaipola otti joukkuekisan voiton lähes 12 kilon yhteistuloksella. Betonia ja mosaiikkia puutarhaan (28 1/31 e) kansalaisopistolla ma 23.4. Suurimman kalan, 370-grammaisen ahvenen kilpailussa sai Kalevi Kurki Tunnila/ Leipämäen joukkueesta. Neuvostoliiton suurhyökkäysten torjuntataisteluja ja Karjalan uudelleen evakuointi. = Matka+hotelliyöpyminen 180-190e. Antero Rautsiala K 1.508 g, 9. Martti Heikkinen 2293 g, 6. Janne Rautsiala 163 g, 9. klo 10 Sulkavan kirkossa. Tulokset: Miehet yleinen: 1. LÄHETYS: Aamukahvi ja kirppis to 12.4. (1360+2193), 2. Seppo Lintunen 1587 g, 10. Hiltunen Tomi 24 pist. koulussa (huom. Kolehti raamatunkäännösohjelmiin eri puolilla maailmaa Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhlakeräyksen kautta. Ahti Rautsiala 87 g, 8. Korhonen Teijo 18, 8. Hannu Ovintus 3615 g, 3. Vilma Pylkkänen 197g, 4. Miehet 65 v. TILAUSHINNAT VUODELLE 2012 Vuosikerta: 60,euroa/vsk Kestotilaus: 55,euroa/vsk Eurooppa: 65,euroa/vsk Muu maailma: 70,euroa/vsk PAINOPAIKKA: attisinina ieksämäki — 2012. Pasi Davitsainen T/L 72 g. Parhaimman saaliin pilkki Matti Qvintus, jolla oli lähes viiden tuhannen pisteen saalis. Kerttu Seppänen 178 g, 5. Israel-rukousilta to 12.4. Naukkarinen Tomi 17, 9. Miehet yleinen: 1. Vapaa pääsy. Anja Tissari 83 g, 5. Diakoniapäivystys ti 24.4. Mäisti Pirjo 1090 ” (126+838), 4. Naiset 1. klo 9-15 Lohilahdella K-Rissasessa, YV-lauluilta to 3.5. Miehet 1. Pertti Saukkonen 3658 g, 2. MUUTA: Sisälle sanaan -raamattuluento to 12.4. Kokki Jarmo 3710 ” (1214+1282), 3. Timonen Liisa 8" Naiset 60 v. Naiset: 1. Joukkuekisa: 1. Saukkonen Liisa 20, 6. Eemeli Taskinen 128 g, 6. Ovintus Matti 4913 pist. Eemeli Taskinen K 315 g. 015 471544 avoinna: ma-to klo 9-15, pe 9-12 HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään tiistaina klo 12.00 mennessä. Ikämiehet:1. Elykeskus koeistuttaa uusilla menetelmillä osakaskunnan vesiin erilaisia ja erikokoisia lohikaloja. Esa Heikkinen 1622 g, 8. Emmi Päykkönen 154 g, 4. Kalanpoikasia istutetaan. Kokki Jarmo 28, 7. Kontiainen Eija 20 ”, 5. Pärnänen Leena 36, 2. DIAKONIA: —Seurakuntakerhot: to 12.4. YHTEISVASTUU: YV-lipaskeräys pe 13.4. NUORET: Peli-ilta pe 13.4. Timo Seppänen K 1.532 g, 8. Kylienväliset pilkkikisat pidettiin Kaipolanlahdella Lauantaina 7. Naiset:1. Pilkkicup IV 7.4.2012 / Kulkemus Naiset 1. Antero Rautsiala 996 g, 3. HARTAUDET: ke 18.4. Neljänteen osakilpailuun päättyi myös talven pilkkicup. klo 13.30 Leinosessa, Mikkolantie 22. Jari Janhunen 978 g, 15. klo 18.30 srk-talossa. Mervi Holopainen 248 g, 5. Kädentaitoaineiden kevätnäyttely avoinna Työväentalolla su 22.4. Antti Seppänen 87 g, 7. Mielonen Pekka 20, 5. Jari Hiltunen 1613 g, 9. Tatu Hiltunen 694 g, 3. MUSIIKKI: > Laulukoulu ke 18.4. Arto Sallinen jatkaa puheenjohtajana. Terttu Taskinen 67 g, 9. Tuomo Pylkkänen 1885 g, 3. (369+663), 2. Tiina Taskinen 29 g. Arja Hiltunen 492 g, 3. Hintsanen Veikko 16, 6. Vuokko Ahonen K 146 £. Kalevi Kurki 2385 g, 5. 1. Pohjolainen Paula 26, 3. Kurssin ohjaajana Sakari Niemi. Pirjo Hiltunen 265 g, 5. Kirkkokuoro ke 18.4. Salla Laukkanen 24 g. 1. Partanen Ari 3822 pist. Tuukkanen Seppo 24, 5. Jesse Rautsiala 137 g, 3. Suopellon metsästäjät 9022 g, 3. klo 12-20, ma+ti 23.—24.4. Metsästysseurat pilkillä Idänlahden Erä ry ja Iitlahden osakaskunnan = pilkkitapahtuma vietettiin sunnuntaina 25.3.2012. Miehet: 1. LAPSET: Avoinkerho ma 16.4. 1. 1. aiheena mm. Leinonen Marja-Liisa 4. Antero Rautsiala 1508 g, 11. Kaipola 11.994 g, 2. klo 12 Kaartilankosken ent. (642+1452), 2. Henry Ahonen 27 g, Nuutti Seppänen ja Tero Hiltunen ei saalista Seurakunta Sanajumalanpalvelus su 15.4. Miehet 65 v. sunnuntai pääsiäisestä, aihe ”Ylösnousseen todistajia” (Sak. klo 15 Lähetystuvassa. Sirpa Hämäläinen TIMIN n tse ILMOITUSHINNAT 2012 Etusivu 1,30 e/pmm 58700 Sulkava Takasivu 1,20 e/pmm puh. Tunnila/ Leipämäki 8.998 g. klo 14 srk-talossa. Kurssi on ilmainen! Ilmoittautumiset puh. klo 14 keskuskoulussa. Lisäksi Internetpalvelujen (verkkokaupat, veikkaus, pankit ...) käyttö. (1039+1744), 2. Lopuksi Oivalliset yhtye tanssittaa. Asmo Ikonen K 2.989 g, 3. Ohjelmassa lasten soittoesityksiä, itämaista tanssia, senioritanssia, pieni katkelma Kaartilankosken näytelmäpiirin esityksestä Ilmasta rahaa, buffetti. Järj. Asikainen Kalevi 26, Kahdeksan 4. 6. Ovintus Hannu 30, 3. Martti Partanen 3080 g, 4. Kalaa nousi vaihtelevasti, mutta keli oli mitä mainion. Toimintakerho 1-2 -luokkalaisille ke 18.4. klo 13 Lohirannan vanhustentalojen kerhohuoneessa. klo 9.30 srk-talon päiväkerhohuoneessa. Kauko Kurki 789 g. Juutilainen Asko 14, 6. klo 12 Lähetystuvassa. Perhekerho ke 18.4. klo 1721. 1. Tomi Hiltunen K 2.263 g, 6. SULKAVA 12.4.2012 N:o 15 7 Vapa-Veikot pilkkivät Kulkemuksella Vapa-Veikkojen neljäs pilkkicup pidettiin pääsiäislauantaina Kulkemuksella. (7111 pist.), 2. klo 9-11 Lähetystuvassa. Oravareittiä tukkiva vesikasvisto pyritään osakaskunnan alueelta niittämään erikoislaitteilla. TULEVAA: Messu su 22.4. metsästysseuraa pilkillä Kaipolanlahdella kokoontui lauantaina 31.3.2012 kahdeksan metsästysseuraa pilkkikisan merkeissä. klo 18 Lähetystuvassa. klo 19.00 Työväentalolla. Tatu Hiltunen 597 g, 2. Kokki Maisa 4176 pist. Kurssi on maksuton. Sähköposti, internet, hankinta ja käyttö (28 t/31 e) la 28.4.—12.5. Miehet 55 v. Kosonen Tapio 940 ” (153+634), 3. Nuoret: 1. klo 1314.30 Lohilahden vanhustentalojen kerhohuoneessa. klo 10 Sulkavan kirkossa, 1. 044 417 5220. Saukkonen Pertti 2736 pist. Rakeisten raamattupiiri ti 17.4. Naiset: 1. Tuulikille, p. Pärnänen Leena 1308 ” (120+1068), 3. Miehet 1. Pilkkicup 2012 tulokset Nuoret alle 12 v. Tulosluettelossa K tarkoittaa Kaipolaa ja T/L Tunnilaa ja Leipämäkeä. viikolla 16). 3. Ovintus Hannu 2977 ” (523+1931), 4. Pilkkisää oli mitä parhain ja jäällä viihtyivät kaikenikäiset kyläläiset. klo 9.00—12.15 kansalaisopistolla. Mielonen Pekka 1712 ”(359+994). Ismo Rautsiala K 767 g, 13. Vuokko Ahonen 62 g, 10. Nuoret alle 15-vuotta: 1. Sarjassa osallistujia kaikkiaan 41 hlöä. muuttunut päivä). Olli Lappalainen T/L 2.440 g, 5. Kauko Kurki T/L 1.102 g, 12. Tanja Hulkkonen 83 g, 7. Raimo Vanninen 966 g, 4. Lintunen Janne 2706 ” (819+1068), 4 Kokki Jari 2392 ” (693+1006), 5. 3. Anna-Liisa Vanninen 416 g, 4. Op. Eeva Kurki 1511 g, 3. klo 10—16. Tomi Hiltunen 1186 g, 4. Pelkonen Arvi 10, 7. Kevätkarkelot to 19.4. Heikki Ahonen 1161 g, 5. Osuuspankin sponsoroima kiertopalkinto jäi Kaipolaan. Lähtö pe Savonlinnasta n. klo 16 Etelä-Vintissä. Heikkanen Juha 8. Eetu Taskinen 64 g, 8. Vertaillaan erilaisia sähköpostiohjelmia (suomi24, juvalainen, sulkavalainen, gmail, luukku, jne.), sekä niiden käyttö ja ylläpito. Lupamaksut ovat entiset, uistelumaksu 25€/kausi. Raimo Kääriäinen. 0400 961 231 (tarkempi ilm. Heimo Taskinen 124 g, 7. Perttu Päykkönen 77 g, 6. Onkikisa järjestetään Partalansillan luona heinäkuussa osakkaille ja alueella asuville. Liukkonen Veijo 34, 6. Yleinen kokous päätti, että tulevana kesänä niitetään ruohikoita. Partalan osakaskuntaa johtaa Arto Sallinen Partalan osakaskunnan hallinto jatkaa entisin miehityksin. Lintunen Martti 52 (parempi sijaluku), 3 Lintunen Janne 52, 4. Loikkanen Maija 755 ”(141+473), 5. Puolustusvoimien katsaukset jatkosodasta DVD:n välityksellä -kurssi jatkuu torstaisin klo 13.00-14.30 kunnanviraston valtuustosalissa. Auvinen Markku 12, Toropainen Lassi 10, 13. Heikki Ahonen K 3.200 g, 2. klo 18 Kaartilankosken ent. 12.4. koulussa. Eero Taskinen ei saalista Nuoret alle 8-vuotta: 1. klo 17.00-20.15, to 3.5. Teemu Rautsiala 177 g, 2. 24:36-49), toimittaa kirkkoherra Erkki Kosonen, kanttorina Tatjana Zhukova. klo 10—18 ja ke 25.4. — Sähköpostiosoitteen perustaminen, hallinta (viestien käsittely, osoitteiston luonti ja muokkaus, liitetiedostot). 8:12-13; Ap.t. 13:23-33; Luuk. Lähetyspiirit: ti 17.4. Lauri Hiltunen 346 g, 3. Heimo Lipsanen T/L 757 g, 14. Jukka Pylkkänen 1971 g, 2. Jorma Hiltunen K 1.756 g, 7. Petri Taskinen 42 g. Pylkkänen Tuomo 16, 10. (7985 pist.), 2. Jari Hulkkonen 1164 g, 13. opisto ja opistolaisyhdistys. Mukana olivat Kammolan Erä, Kaukaansahan Erästäjät ry, Pohjois-Sulkavan Erä ry, Sulkavan Erämiehet ry, Suopellon metsästäjät, Linkolan Erä, Heikkurilan hirvenmetsästysseurue, Idänlahden Erä ry. Mäisti Pirjo 22, 5. Kauneimmat hengelliset laulut — maraton su 22.4. Petri Davitsainen T/L 1.369 g, 10. Pinja Pylkkänen 1648 g, 2. Kukkonen Liisa 950 ” (401+148), 4. klo 17.00—20.15, la 28.4. Saukkonen Liisa 526” (150+226) Miehet 55 v. Kiitämme seuraavia palkintojen lahjoittajia: Laakeri ja Varaosa, KRauta, Intersport, Karikon Autotalo, Automestarit, Auto Kilta, Linnan Kone, Agrimarket Savonlinna ja Sulkava, Prisma, Nordea, BLC, Eltel, Turvaykköset, Carlson, Ra Consulting Oy, Tmi Jorma Hiltunen, Lvi-asennukset Kallio, Sulkavan Osuuspankki, Sv Element, Veljekset Kontinen, Sähkötyö Pylkkänen, STI Sipilä, SSS Oy Sulkava, Tv ja Kodinkone Kemppinen, KMarket Wiljami. klo 17.30 Immosessa, Kitusenkuja 3. Kokki Maisa 34 pist. Suurin kala; Matti Makkonen 464 g Seurueitten väliset tulokset, kolme parasta: 1. Ilmoitt. Pirjo Hiltunen 213 g Nuoret: 1. klo 13 Lähetystuvassa, pitäjinä Kaisa ja Jaakko Räsänen; Lohilahden lähetyspiiri ke 18.4. Kaikille avoin raamattupiiri su 15.4. 015-471 544 ainiaan k avoinna: ma-to klo 9-15, pe 9-12 n 3044515 penn TORSTAISIN ILMESTYVÄ Kiitosja kuolinKOTISEUTULEHTI Sähköposti:sulkava.lehti G co.inet.fi ilmoitukset 1,00 6/pmm Päätoimittaja: Kalle Keränen Toimitus: Pirjo Partanen Postiosoite: Uitonrinne 18, 58700 Sulkava Konttori: (tilaukset, laskutus, levikkihuolto) puh. Matikainen Vuokko 975 ” (170+635), 3. Kosonen Tapio 26, 4. 2055 g, 2. Kontiainen Eija 486 ”(180+126). Liukkonen Matti 9. Kukkonen Liisa 26 ”, 4. 19.4. Syöpään sairastuneiden vertaistukiryhmä ma 16.4. Saukkonen Pertti 34 ”(6854 ”)
SIEMENJA Hyvät valikoimat ue» yhdistys ry:n Röse ak RUOKAPERUNAA tarkastettua äntömääräi p SIEMENJA RUOKASHA HOPON su 22.4.2012 klo 13.00 sekä KARPALOITA | | PERUNAA, kukkasipuleita, | | KEVÄTKOKOUS Jokipirtille pe 13.4. joittamatta tarpeettomasti kuitenkaan muuta maankäyttöä. 015 — 527 5200/vaihde (9 — 15) ja/tai 044 417 5331/vapaa-ajanKYLPYLÄ/UIMAHALLIMATKA To 26.04.2012 IMATRALLE Holiday Club Saimaa klo 9.30 Lähtö Sulkavan virastotalon edestä. Myös Sulkavan Rauhaniemen ja Kirkkokankaan pohjavesialueille laaditaan suunnitelmat. 044 281 2357, 050 308 8933. Erillinen sau20.4.12 mennessä Järj. Suojelusuunnitelmassa kartoitetaan pohjavesialueiden riskitekijät ja esitetään tarvittavat toimenpidesuositukset, joilla riskejä voidaan hallita ja pienentää. 0400 359073. Ranneke aikuiset 15 €, perhe 45 €, lapset 10 €, sis. Kokouksesta laadittu tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä 10.5.-31.5.2012 välisen ajan Erkki Suhosella, Vihotuntie 211A. klo 10.15 Lohilahti, Nesteeltä Majakalta. — Sulkavalla on yhteensä 14 pohjavesialuetta, joista viisi I-luokan eli vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, yksi II-luokan eli vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ja loput kahdeksan III-luokan pohjavesialueita. TARKEITA POHJAVESIALUEITA. — Suojeluohjelmassa laaditaan suojelusuunnitelmat — riskialueiksi ja selvitysalueiksi luokitelluille tärkeille pohjavesialueille EteläSavossa, kertoo projektisuunnittelija Elina Lindsberg. N I IETS TIISTAINA 17.4. Suojelusuunnitelmien tarkoituksena on turvata hyvälaatuisen pohjaveden riittävyys alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeisiin myös tulevaisuudessa sekä kartoittaa pohjavesialueita uhkaavia riskejä. — Suunnitelmia aletaan laatia kesäkuussa ja niiden pitäisi valmistua tämän vuoden puolella, todennäköisesti jo syksyllä, sanoo Elina Lindsberg. normaalin saunan. Suojelusuunnitelmalla pyritään suojelemaan koko pohjavesialue ra. Kahvila Alinassa maaja kotitalousseuran Kangasniemen Peruna J. Sitovat ennakkoilmoittautumiset huom. Hoitokunta säde & uunit Tervetuloa Jokipirtin : mpäristökylien Tark. Suojelusuunnitelma on ohjeellinen työkalu pohjavesivarojen suojelun ja pohjavesialueiden maankäytön yhteensovittamisessa. « 8 12.4.2012 N:o 15 SULKAVA Bussi ajaa reitin; relta. paririvitalosta Ajotiellä. Osallistujat maksavat itse kylpylän kassalla kylpylärannekkeen ja muut kulunsa. Hän valmistelee suunnitelmia ja tekee maastokäyntejä kummallakin pohjavesialueella. Mikkeli Kahvitarjoilu varsinainen kokous. pe puh. Tärkeimpiä ja merkittävimpiä sulkavalaisia pohjavesialueita ovat Kirkkokankaan pohjavesialue ja Rauhaniemen pohjavesialue.. Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS ti 24.4.2012 klo 19.00 Kotiharjun kerhohuoneella. Sulkavalla on 14 pohjavesialuetta, joista viisi luokitellaan tärkeäksi pohjavesialueeksi. Sulkavan tori | |siemeniäja siemensipuleita| | 112442012 klo 18.00 Tämän jälkeen Sulkavan klo 11.00-11.30 pe klo 13.00-15.00. ohjaaja. P. SULKAVA 12.50-13.10 POSSUSUIKALE 9,90 0400 872461, 015 437 1 Sulkavalla alueita on toistakymmentä Tärkeille pohjavesialueille laaditaan suojelusuunnitelmia Kalle Keränen Pohjavesien suojelusuunnitelmia valmistuu vuonna 2012 Etelä-Savossa useampia. Riskejä pohjavedelle voivat aiheuttaa esimerkiksi liikenne ja tienpito, maaja metsätalous, teollisuus, yritystoiminta, maa-ainesten otto sekä pilaantuneet maaalueet. Suunnitelmat valmistellaan EU-rahoitteisessa Pohjavesien suojeluohjelma -hankkeessa. Kokouksesa käsitellään osakaskunnan säännöissä määrätyt asiat. Sulkavalla suunnitelmat tekee — projektisuunnittelija Elina Lindsberg ja hän aloittaa työt kesäkuussa. Ahonen. Tervetuloa! Johtokunta ROINILAN LIHATILAN. 0400 239548 040-5672158 Tervetuloa! Hallitus T: Toimija johtokunta Viikon tori MYYDÄÄN 3h+k+s 65 m. koordinointi. — Alueille on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2003 ja nyt päivitän suunnitelman. Sulkavan kunta/peruspalvelult, vapaa-aika ja kulttuuri/liikuntaRAJUPUSU LEADER RY:N KEVÄTKOKOUS 2012 Aika: tiistai 24.4.2012 klo 18:30 Paikka: Hilduri, Rajupusu Leader ry:n toimisto, Juvantie 2, Juva Käsitellään sääntömääräiset asiat TERVETULOA MUKAAN KAIKKI MAASEUDUN KEHITTÄMISESTÄ JA TOIMINTARYHMÄTYÖSTÄ KIINNOSTUNEET! MYÖS UUDET JÄSENET. Johtokunta kokoontuu klo 18.00. Va Vr JA. SPR:n Sulkavan osasto järjestää kaikille avoimen KERHOILLAN ti 17.4.2012 klo 18.00 seurakuntatalolla % päivitetään elvytysrytmi, kahvitellaan , ja rupatellaan muutakin. Kyytiin myös matkan varMukaan mahtuu 60 ensiksi ilmoittautunutta. Kirkkokankaalla on Sulkavan kunnan vedenottamo ja Rauhaniemen pohjavesialueella on kloorifenolien takia käytöstä poistettu Kukkapään vedenottamo. Ota yhteyttä, puh. KOKOUSKUTSU Mikkolan osakaskunnan varsinainen KOKOUS pidetään la 28.4.2012 klo12.00 Sulkavan Osuuspankin kokoustiloissa Alanteentie 28, Sulkava. Sulkavalla tärkeimmät pohjavesialueet ovat Kirkkokangas ja Rauhaniemi. HALUTAAN VUOKRATA saunallinen kaksio. namaailma 5€/hlö