päivänä 2022 | N:o 28 | Irtonumero 2,00 € 9 77 07 82 65 80 03 IS SN 07 82 -6 58 3 asianajaja Sulkavalaisuuden L E H T I 60 . Keskiviikkona heinäkuun 13. vuosikerta Sulkava, Saimaa ja Suursoudut Kuva Jukka Ahonen
Ykkössijoja joko yksintai vuorosoudussa on peräti 17. Teksti ja kuvat: Ari Tiippana Se ei ole Sulkavalta, joka ei osaa soutaa Vantaalaisen Heikki Pietarisen veneessä on taustapeili, ”jotta näkee mihin törmää.” 55. Tummat pilvet väijyvät Soutustadionin yllä, mutta jättävät soutajat ja yleisön rauhaan. Neliapiloita on nähty, mutta tämä yksilö on peräti yhdeksänlehtinen. Soutajalegenda, suursoutuneuvos Hannu Pasanen on soutanut Sulkavalla vuodesta 1968 lähtien. Niin elämässäkin. Sulkavan Suursoudut 6.–9.7.2023 www.suursoudut.fi Sulkava-seura ry kiittää soutajia, melojia, soutuvieraita ja talkoolaisia vuoden 2022 souduista! Nähdään ensi vuonna! Meillä voit pelata Veikkaus-pelejä, esim. PALVELUTISKILTÄMME 29 1 kpl kg 7 90 Järvikylä Kartano-salaatti Hollanti 300 g/2 kpl Tarjoukset myös K-Market tarjouslehdestä! Paprika 29 1 kpl Porsaan grilliribsit ja makkarapihvit 320-400 g 50 4 Wilhelm-grillimakkarat ilman korttia 2,59/pkt (6,48-8,09/kg) etu -13% 2 pkt Perjantaina klo 13-17 Pitsaperjantai tule ja hae kuuma pitsa kotiisi 8 90 kpl pitsat Kesäporkkana Suomi 1 kg 39 1 ps ilman korttia 4,99/pkt (9,98-12,48/kg) etu -20% Costa Rica jauhetut kahvit 400-500 g (7,98-9,98/kg) ( ei reilu kauppa, ei maakahvit) 99 3 pkt SULKAVA-lehden 60-vuotista taivalta juhlitaan Soutustadionilla 16.7.2022 kello 12-14 kakkukahvien merkeissä Tervetuloa! Ritva Partasen toimitukseen lähettämässä kuvassa oleva apila oli innostunut puskemaan lehteä vähän enemmän. Sulavalinjainen vene kulki alla nyt viidennen kerran. – Ensi kesänä uudelleen – jos henki pihisee, kaksikko lupaa. V iimeiset metrit Alannetta lepäämättä liitänyt MatkaAlbatrossi Kotkasta rantautuu ensimmäisten kirkkoveneiden joukossa Soutustadionin rantaan puolenpäivän jälkeen. 015-471 203 Kiitos käynnistänne suursoutajat! Alko avoinna: ma–to 11.30–17 pe 9–18 la 9–16 su suljettu Pihalla Otto Plus -automaatti! Tarjoukset voimassa TO–SU Palvelemme ma–la 7–21 su 9–21 VERKKOKAUPPA auki osoitteessa k-kauppa.fi/kauppa. osallistuminen, jossa porkkanana odottaa erikoismitali, jonne on matkaa viiden soutukerran verran. Ruoka ja juomat riittivät, joten hengissä ollaan, tuumii veneestä noussut Kotkan poika Kari Peltola. Soutukaupassa on vielä hiljaista, mutta soutuneuvosliivejä ja vuosilukupaitoja menee vuodesta toiseen tasaiseen tahtiin, kertoo myyjä Mika Hollström. Myös eilen haastateltu Tiina Eronen kertoo matkan sujuneen hyvin, entisten vuosien malliin. Pasanen on osallistunut Suursoutuihin hämmästyttävät 54 kertaa, jokaisella kerralla. 2 Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 Kaksi ensimmäistä soutupäivää eivät tuoneet osallistujille suuria haasteita. "Selillä oli kuoppaista" Soutustadion rapuilta bongataan eilen matkaan lähteneet sulkavalaissyntyinen Timo Mikkonen ja kouvolalainen Mikko Innanen. – Viisi kilometriä ennen maalia, jossa puhalsi pieni sivumyötäinen, helpotti. – Jännä reissu, matkalla on kaikenlaisia fiiliksiä. Myös aironpääsuojia menee paljon. Vaihtelevin fiiliksin Vantaalainen Heikki Pietarinen vetää mailleen hyvävoimaisen oloisena sulkavalaisen veneenveistäjä Ari Lonkan valmistaman puuveneen. Pietarisella on tähtäimenä 40. Välillä on vastatuulta, välillä myötäistä. Pietarinen jää odottamaan perhettä, jonka kanssa soudut katsotaan loppuun asti. Ja vilkkaimmat ajat ovat vielä edessä. Sen sijaan pääskyt lentävät matalalla, joka tietää lauantaiksi matalapainetta, sadetta ja viileämpää. – Ensi kesänä uudelleen, Peltola vakuuttaa. – Selillä, jossa tuuli puhalsi takaa, oli kuoppaista, varsinkin Koljonvirralle mentäessä, komppaa Innanen. Mikkonen haluaa vielä mainita, ettei se ole Sulkavalta, jos ei osaa soutaa – vai miten se meni. Taustalla maaliin saapuu kuuluttaja Eero Piiroisen aiheellisesti hehkuttama soutulegenda, suursoutuneuvos Hannu Pasanen, parinaan toinen legenda, Kauko Simonen. Peltolalla kerta oli 24. – Kuoppaista oli eiliseen verrattuna, Mikkonen tuumaa ensi töikseen. Kenoa ja Lottoa! Meidät löydät myös FACEBOOKISTA ja INSTAGRAMISTA Puh. Välillä tuntuu, ettei jaksa millään ja välillä kulkee sitten tosi hyvin. – Hyvin meni, kun kokemusta on. Venekunnassa mukana oli niin ensikertalaisia kuin yli kolmekymmentä kertaa soutamassa olleita. Loppu menikin omalla painollaan, jatkaa Mikkonen tuntemuksiaan. Lukijan kuva
Sulkavan kunnalla oli lauantain soudussa kaksi kirkkovenettä, joista kakkosjoukkue tuli myös kakkosena maaliin. Soutamassa oli muiden muassa tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen. Kahvittelun lomassa on mahdollisuus tavata lehden nykyisiä tekijöitä sekä hallintoa. Mikä on merkittävä parannus taas viime vuoteen verrattuna, kertoo Sulkava-seuran puheenjohtaja Matti Makkonen. Keskiviikkona heinäkuun 13. Hakovirran starttiviivaa oli vedetty aikaisemmasta huomattavasti lähemmäs siltaa, mutta lähtö onnistui kuitenkin erinomaisesti. vuosikerta Sulkava-lehti on valistanut ja viihdyttänyt lukijoitaan jo 60 vuoden ajan. Juhlimme kakkukahvien merkeissä 60 . Ministerikin mukana soutamassa Ensimmäistä kertaa soutujen historiassa kirkkovene-iltasoudun lähtölaukaus ammuttiin tykillä. Lasten viihtymiseen oli panostettu myös järjestäjien taholta. Urheilullisesti tämä vuosi ei suuria yllätyksiä tuottanut. Olosuhteetkin olivat erittäin hyvät, myös soutajien kannalta. Ei muistamisia – Jos muistat, niin tilaa lehti! Lämpimästi tervetuloa!. Vanhat soutupaikkakunnat Sulkavan omien poikien ja tyttöjen ohella Kouvola, Mikkeli, Oulu, Ikaalinen jne. Ensi vuonna uudestaan! – Soutujen järjestelyt sujuivat hyvin, palaute mitä minulle on tullut, on ollut lähes kaikki positiivista, Matti Makkonen sanoo. Itsekin lauantaina kunnan kirkkoveneessä soutanut Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää totesi tervehdyksessään: – Se että Sulkavan Suursoudut on järjestetty jo 50 kertaa ja muutamat päälle, kertoo sulkavalaisesta sitkeydestä ja sitoutumisesta veneilykulttuuriin ja erityisesti soutuveneilykulttuuriin. Ennen kaikkea siksi, että soutajamäärä kohosi yli kahteen tuhanteen. ja 5:55:35.) Tykkipursiseuran tykki on puhunut, perjantain iltasoutu päässyt vauhtiin ja vuoden 2022 Suursoudut virallisesti avattu. Pelättyä ja joissakin ennusteissa povailtua ukonilmaa ei todellakaan tullut. Ainut kovempi sade osui lauantain palkintojen jaon loppupuolelle. Paukkupanokseen käytettiin ’ruutia ja rättejä’. Väkeä oli kerääntynyt jälleen soutajia saattelemaan kohtuullisen paljon. Ei ollut liian helteistä, eikä suuria myrskyjä. Hän osallistui lauantaina pidettyyn paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin kulttuurin tulevaisuutta ja merkitystä Sulkavalla ja yleensä Suomen pienillä maaseutupaikkakunnilla. päivänä 2022 Tykinlaukaus saatteli soutajia matkaan Jukka Ahonen – Tämänkertaisista Suursouduista jäi päällimmäiseksi positiivinen fiilis. soutukerta), Maija Huiskonen (38), Kaarina Virta (23), Juho Järvenpää (5), Johannes Kärki (2), Pekka Tuomas Hintsanen, Roope Raisio (1), Anni Sinkko (1), Seija Kuikka (11), Veera Halttunen (2), Pirjo Valkasmaa (6), Mira Hämäläinen (2), Jyrki Hämäläinen (2), sekä ensikertalaiset Eero Saariniemi ja Juho Nurmi. Vanhoihin sotilaspukuihin pukeutuneet tykkipursiseuralaiset toivat pikantin lisän perjantain lähtötunnelmaan. Yleisesti voi sanoa että kokemus jylläsi. Tietokilpailussa testataan Sulkavan historiaan liittyvää tietoutta. T alkoolaisten osalta mentiin viime vuotisissa lukemissa. Tämän kunniaksi lehteä julkaiseva Sulkava-seura tarjoaa kakkukahvit Soutustadionilla lauantaina 16.7.2022 kello 12-14. Asialla olivat Tykkipursiseuran veljet, joiden aseesta lähtevä ääni olikin varsin kova. Kaikille heille kuuluu iso kiitos! Makkonen kiittää myös kaikkia yhteistyökumppaneita, tavarantoimittajia ynnä muita osallisia. Hän tapasi myös kunnan johtoa erityisesti liikuntahalli-asian tiimoilta. Kakkosvenettä kiskoivat Pekka Kohvakka (21. Mitään kuulaa ei tykin piipusta luonnollisestikaan ilmoille lähtenyt. pitivät lippujaan korkealla. Kunnan puolesta myös sunnuntaina pidettiin koko perheen sirkusta ja musiikkiteatteria yhdistelevä esitys. Lauantain pienet sadekuurot vain virkistivät. Sijoitus sarjassa 11., aika 6:16:14 (kunnan I -joukkueella 10. Lapsille on luvassa ilmainen pomppulinna sekä onkikisa. Järvelle päin ammuttu tykinlaukaus piti varastamista edes ajatelleet tiukasti maaliviivan takana lähtöhetkeen saakka
Mutta jo viidentenä oopperajuhlapäivänä maskisuosituksesta annettiin tiedote, koska ”sairastunutta ammattitaitoista henkilökuntaa on vaikea korvata.” Kaupoissa on enemmän maskittomia kuin maskien käyttäjiä. Alkaa taas karu arki. Ilm. Neljä altistunutta kuljetettiin jatkotutkimuksiin terveyskeskukseen. Siellä missä on väkijoukkoja ja paljon ihmisiä, todennäköisyys, että jollakin on korona, kasvaa. Tapasin Akin ensimmäisen kerran treeneissä Vekarassa. Ilonpilaaja Ahkeran ihmisen muisto niin paljosta kertoa voi. Milloin se sitä sitten olisi. Väki kokoontuu mieluisten tapahtumien ydinpaikoille – kaipuusta tai tavan vuoksi. Jumalan armon täyttämä elämä luo uskoa ja rakkautta. Elämä on juuri niin vaikeata, miltä se hetkittäin tuntuu. Poikkeuksen teki vapaaehtoiset, kansallispukuiset paikannäyttäjät. kansalaisopiston toimistosta, kirjastosta ja kunnanviraston ala-aulasta viikosta 32 alkaen. Turvatyynyt laukesivat molemmista ajoneuvoista ja myös peltivaurioita syntyi. Jos aatelisarvoja jaettaisiin ahkeruuden, vaatimattomuuden, naapuriavun ja yhteishengen perusteella, Aki Virta olisi ansainnut tittelin ensimmäisten joukossa. On arvoitus, miksi samassa perheessä toiset saavat koronan ja toiset eivät, tai miksi samassa tilaisuudessa, samalla altistumisella, toinen saa koronan ja toinen ei. Armonaika. Oili Tikka EK:lle Muista kesäosoitteen muutos! ilmoitukset@sulkavalehti.fi puh. Pienestä pitäen hän urheili Suvi-siskon kanssa ja myöhemmin kiersi hölkkäkisoja ja maratoneja isänsä kanssa. Korona on vielä täällä, halusimmepa sitä tai ei. Virus kuitenkin on muuttunut ja laumasuoja alkaa haihtua ilmaan. Paavali sanoittaa sen näin: ”Meidän Herramme armo on ollut yltäkylläinen, samoin se usko ja rakkaus, jonka Kristus Jeesus saa aikaan” Room 1:14. Aivan kuin korona olisi hävinnyt savuna ilmaan, olisi menneen talven lumia, historiaa. Moni on sairastanut koronan ja kolme rokotusta on hyvin monella. Tai jotain uutta, jota tuntee tarvitsevansa. Näin on sanonut runoilija Eeva Kilpi. Satoi räntää, ja jäälauttoja väistellen Immosen Paavo ohjaili meidät syväväylälle. Merja Heikkinen. Vasta kun käännämme katseemme itsestämme pois päin – kanssaihmisiin ja -eläjiin ja myös kohti Jumalaa – saamme itseemme ja itsellemme elämän mielekkyyden. Siihen kuuluivat urheilun lisäksi olennaisena osana metsätyöt, kissat, punainen Toyota Carina ja kyläläisten luottoapurin rooli. Tai ainakin joukon jatkona. mennessä. Kyrsyäntieltä tullut ajoneuvo oli kääntynyt Pulkkilantielle Sulkavan suuntaan, jolloin Pulkkilantietä pitkin kulkenut ajoneuvo törmäsi kääntyvään ajoneuvoon. P ulkkilantien ja Kyrsyäntien risteyksessä sattui 05.07.2022 kello 9:18 kahden henkilöauton kylkikolari. Nyt kaikki joukolla mukaan! Tapahtumassa esiintyvät Seppo Alvari, Sepi Kumpulainen duo ja Anssi Vimpari & Öiset kulkijat. Jossain vaiheessa jollakulla välähti, että tuo mies on saatava soutamaan, ja loppu onkin hienoa sulkavalaista urheiluhistoriaa. 3.8. klo 17–20.15 kansalaisopistolla. Tapahtuman järjestää Lohilahden kyläyhdistys r.y. Tiellä on 80 km/h rajoitus. alkaen. Siksi se on arvokasta aikaa. Monella on toki luontaista vastustuskykyä. Tapaillaan tuttuja, kaveerataan ja yritetään päästä tunnelmaan mukaan. Jos se ei onnistu, niin riekutaan ja riehutaan. Vaikka koronarajoitukset ovat poistuneet, koronaluvut nousevat. Jaak 4:6 Mietelause Kunnon ihminen ei ole tuuliviiri. Suurimman osan yhteisestä ajastani Akin kanssa näin hänestä vain todella leveän selän edessäni veneessä, mutta siitäkin perspektiivistä kävi selväksi, miten hyväsydämisestä ja sitkeästä miehestä oli kyse. Op. Pelastushenkilöstö Sulkavan paloasemalta imeytti öljyn turpeeseen. Rehtori on tavoitettavissa 1.8. Partalansaaren kiertäminen on aina äärimmäinen ponnistus, mutta Aki suoriutui siitä jopa kylkiluu murtuneena. Se ei todellakaan löydy itsekeskeisyydestä eikä vallankaan itselleen eläen. Sulkavalla toimisto on suljettuna 8.7.–5.8. Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 4 teemanumero SaimaaPääkirjoitus Viikon sana 13.7.2022 Päivän kierto Yhdistystoiminta Aurinko nousee tänään klo 3:50 ja laskee klo 22:54 Päivän Sana Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. Jokainen meistä toivoo saavansa näistä tapahtumista sellaista sisimmän täytettä, joka kantaa elämässä eteenpäin. Aki kuului joukkueen ytimeen, tahtiairossa kun oli, ja menestystä hän saavutti kirkkovenesoudun lisäksi yksiköllä ja vuorosoudussa. Olo itsen kanssa ei olekaan mitä parhain ennemminkin tyhjä ja ontto. päätoimittaja H istorian ensimmäinen Lohilahden Torifest22 starttaa 16.7. Silloin hän parhaiten siihen pystyy Euripides Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Joel, Ilari, Lari, torstaina Alisa, Aliisa, perjantaina Rauni, Rauna, lauantaina Reino, Rene, sunnuntaina Ossi, Ossian, Apostolien päivä, maanantaina Riikka, tiistaina Sari, Saara, Sara Minna-Liisa Riestola vt. Kaikella lämmöllä urheiluveljeä muistaen, soutuperheen puolesta Juho Tiainen Soutuveljen muistolle. Pelastushenkilöstö öljyvahinkoa torjumassa SU-41:Lasten yu-kisat urheilukentällä torstaina 14.7.klo 18, lajit pikajuoksu ja pituushyppy, sarjat 3v-17v O ili Tikka jättää Sulkavan kunnan kehittämispäällikön tehtävät ja siirtyy 8.8. alkaen uusiin töihin eteläkarjalaiselle Osuuskauppa EeKoolle. Helteellä ei ole mukava käyttää maskia sisätiloissa. Hän on rehti ystävilleen, etenkin hyvän onnen aikana. On oltava menossa mukana. Esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlien alussa hyvin harva yleisöstä käytti maskia. Jos kokemus on mitäänsanomaton, mitäänkoskettamaton tai ”plus miinus nolla”, on turhautunut olo. Tämä ajatus todentui loppukesästä 2021, kun kuulimme suruuutisen Akin vakavasta sairastumisesta, jolle ei ollut mitään tehtävissä. 015 471 544 M onet iloitsevat, että tämä on kaikkien aikojen juhlakesä koronavuosien jälkeen. Kylkikolari Sulkavalla On suurten kesäjuhlien ja festareiden aika. Pirjo-Päivikki Roinila Karu tosi P uutavara-autosta hajosi hydrauliikkaletku ja öljyä valui maahan noin 50 litraa Juvan Tyrynmäentiellä 06.07.2022 kello 9:50. Ei Akin urheilu pelkkää soutamista ollut, ja liikkumisen vietti tuli jo verenperintönä. Akia ympäröi selittämätön levollisuuden aura, ja hänen sisuaan ja korkeaa kipukynnystään me soututoverit saimme monesti ihmetellä. 1104417 Betonia pihaan ja puutarhaan (20 t/34 €) ma, ke ja pe 8.–17.8. Joka kevättalvi syntymäpäivänään Aki hiihti oman ikänsä verran kilometrejä, joskus hyvinkin lyhyellä ladulla lumitilanteen mukaan. Jokainen meistä tarvitsee kokemuksen, että elämä on mielekästä ja merkityksellistä. Ihmisillä on koronan suhteen taisteluväsymystä, ei jaksaisi enää. Sen kautta elämän mielekkyys on totta ja jokainen elämän päivä merkityksellinen. Kas kun sitä ei saa vain itselleen eläen, uusia kokemuksia haalien tai vain itseään toteuttaen, Se on elämän karu tosi. Hän ja Kankkusen Ari olivat jo paikoillaan kun me muut kömmimme veneeseen. Sitten palataan omiin oloihin – joskus tympeänä ja jopa pettyneenä. Kaikkeen elämän mielekkyyteen on kytkyssä tietoisuus siitä, että meillä on määräaikaiselämä. lauantaina klo.18:00 Lohilahden torilla. Fiilistellään. Ei voi ymmärtää, miksi neljättä rokotusta pantataan aivan turhaan. Painettuja opinto-oppaita voi hakea mm. Aki itse ei tosin maineesta ja mitaleista juuri perustanut vaan oli oman elämänsä vähäeleinen sankari ja juuri siksi yksi arvostetuimmista jäsenistä SU-41:n soutuperheessä. Se kertoo kaikesta siitä, mi elämä aateloi. Soutuviikonlopulle sattuivat usein myös kuivaheinähelteet, eikä Aki suinkaan jäänyt soutu-urakan jälkeen stadionille pyörimään vaan jatkoi paalinmättöön omalle tai naapurin pellolle. Lohilahdella Torifest Lukuvuoden 2022–2023 kursseille voi jo ilmoittautua sähköisesti netissä osoitteessa www.jarvi-saimaankansalaisopisto.fi. Jälkeenpäin Aki tuli tervehtimään ja totesi virnuillen, että tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan, tästä se lähtööpi kausi käyntiin, mukava saada uusia soutajia venneeseen. Aki eli omannäköisensä elämän luonnon keskellä kotitilallaan. Pelastuslaitos tarkasti ajoneuvot vuotojen varalta ja teki ne virrattomaksi
Pienistä asioista ei puhuta silloin, kun Suomen metsiä uhkaa luonteen muuttuminen vieraslajien takia, varoittaa Mirja Nylander. Kuva https://vieraslajit.fi/lajit/ MX.41695. – Se tarvitsee vain muutaman sentin pituisen pätkän juurta, josta lähtee taas kasvamaan, vakuuttaa Nylander. – Vastomisen salaisuus puolestaan on siinä, että koivunlehtien sisältämä aine on luonnon saippuaa, mikä puhdistaa ihon. Rantakoivikot ovat yksi pahimpia jättiputken leviämisalueita. Nylanderin mukaan ei ole kyse niinkään siitä, tuleeko kurtturuusun suosijalle rikossyyte vai ei. Erittäin hyviä tuloksia on Nylanderin mukaan saatu luonnonlääkkeillä jopa reumaattisten särkyjen poistajina. Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 teemanumero Saimaa5 Luonnonkasveista löytyy paljon hyviksiä ja ainakin yksi todellinen pahis! Sulkavan Hyvisillassa 5.7.2022 saatiin vinkkejä taigametsien luonnonvaraisten kasvien hyötykäytöstä talkoilijoiden hyvänolon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Lisäksi kurtturuusun varma tuntomerkki on suorat piikit, joita on tiheässä. Yksinkertainen terveysvaikutteinen juoma syntyy kun lisätään kylmään veteen kuusen ja männynhavuja sekä mustikan varpuja. Monista vieraslajeista saadaankin ainakin joitain osia hyötykäyttöön. Metsätalouden kannalta asiaa ei ole vielä riittävästi tutkittu. Ritva Rissanen (oik.), Sanna Reponen ja Enni Kontinen saivat rautaisannoksen tietoutta siitä, miten luonto lääkitsee. – Suomessa tunnetaan kansanlääkinnässä käytettyjä kasveja yli 600, kertoo Nylander. Kurttulehtiruusun erottaa esimerkiksi hansaruususta siitä, että lehti on kurttuinen nimen mukaisesti. Tervalepän lehdet auttavat auringossa palaneisiin olkapäihin ja muihinkin palovamoihin. Jos jättiputkeen koskee, voi saada loppuiäksi palovamman käteensä. Nylander tietää tapauksia, joissa jopa viisi hehtaaria rantakoivikkoa on joutunut täysin jättiputken valtaan. Toki tämä ruusulaji on erittäin sinnikäs leviämään myös juuristonsa avulla, mikä kurissapitäjän on syytä painaa mieleensä. – Suomen metsät ovat taigametsää. Luonnonmukainen jalkakylpy • 2 kourallista rahkasammalta • kourallinen ylivuotista pajunkuorta • kourallinen pajun lehtiä • 2 rkl karkeaa merisuolaa/1 kuumavesilitra vesi saa olla niin kuumaa kuin jalat sietää noin 15 minuutin jalkakylpy tekee ihmeitä halutessa voi lisätä hiukan omenaviinietikkaa Kurttulehtiruusu on saanut paljon julkisuutta tänä vuonna. Mirja Nylander on tutkinut yliopistotasolla luonnonkasvien vaikutuksia ihmisen kehoon. Jättiputki on kuitenkin tässä suhteessa poikkeus, josta on ainoastaan haittaa ihmiselle ja eläimille. Sen marjatkin ovat syötäviä. – Viimeaikaisten tutkimusten myötä on saatu viitteitä siitä, että kanttarellit ja sen sukulaissienet sisältävät aineita, jotka pitävät syöpää kurissa. Jukka Ahonen. Esimerkiksi pajun kuori sisältää luonnon aspiriinia. Pidä kurissa poista kiulukat Kurtturuususta on tänä vuonna puhuttu julkisuudessa erityisen paljon, siihen liittyvän kriminalisoinnin takia. Suopursu on myös kasvi, jonka osat ovat supertehokkaita luonnon yrttejä. Rahkasammalen voimakkaasti desinfioiva ominaisuus on pitkään tunnettu kansan parissa. Jättiputken hävittäminen on niin konstikasta puuhaa, että siihen pystyvät tehokkaasti vain alaan erikoistuneet yrittäjät. Monilla muilla ruusuilla kukinto on kerrottu – ei vain viisiterälehtinen kuten kurtturuusulla. Myös useimmista vieraslajeista voi ainakin osia käyttää hyödyksi, sanoo Mirja Nylander (vas.). Sitä voi terästää esimerkiksi katajalla. Laji on kuitenkin melko helppo tunnistaa, koska se eroaa niin selvästi muista ruusulajeista. Olennaista on että se on pidettävä kurissa. Tämä vaatii kiulukoiden poistamista ennen kuin linnut syövät ne, ja siten levittävät kasvia. Tärkeintä on oikea ajoitus, jolloin hyökätä kasvin kimppuun viidakkoveitsin. Oppaana oli hankekoordinaattori Mirja Nylander Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:stä. Varmaa on ainakin se, että lähes kolmimetriseksi kasvavan jättiputkiviidakon keskeltä kanttarellit jäävät poimimatta. Jotkut haluaisivat pitää kurttulehtiruusunkin pihan kaunistuksena. – Orjanruusu on myös viisiterälehtinen, mutta se taas kasvaa korkeammaksi kuin matalamallinen kurtturuusu, kuvaillee Nylander. Kuuden tunnin uuttamisen jälkeen juoma on valmis. – Mutta todennäköisesti maahan lahoava, jättiputkesta syntyvä ja myrkyllisiä yhdisteitä sisältävä jäte ei ainakaan hyväksi ole puuston kasvullekaan, arvelee Nylander, joka on koulutukseltaan metsänhoitaja. – Kerrotaan, että jopa aikanaan Suomessakin esiintynyt lepra parani rahkasammalkäsittelyllä, kertoo Nylander. Mutta se myös parantaa ihotauteja. T avoitteena hänen mukaan on ettei paljon puhuttuja ja vihattuja vieraslajeja vain hävitetä, vaan myös mahdollisimman paljon niitä voitaisiin käyttää hyödyksi
– Tasanen veto nousujohteinen, kuvaili Timo Hongisto, jolla itsellään on takana soutukertoja 14. – Mukavasti löytyi seuraa suursoutureitin varrella. Suursoudut oli myös ensimmäinen kilpasoutu tänä vuonna. Ikämiehet kovassa iskussa Miesten kaksikoissa kokemus jylläsi myös. Vain Lepistönselän alkupäässä oli mietoa aallokkoa, kertoi Hongisto. Mutta lukuisia hiihtokilometrejä ja -kilpailuja on kunnon ylläpito vaatinut. Nelisen kilometriä ennen maalia saatiin rinnalle Mikkelin naiset, joiden avulla pystyttiin pitämään vauhtia yllä. Ennen yleisen sarjan voittajia maalilinjan parisoutupuolella ylittivät niin neli-, viisikuin kuusikymppisetkin viimeksi mainituista Valkealan Hans Jaakkola ja Harri Pyöriä. – Tätä kisaa varten on tietysti harjoiteltu – toukokuun puolivälistä lähtien. Alle 23-vuotiaitten yksinsoudussa taivalta taittanutta lappeenrantalaista Nicolas Kososta (aika 06:08:54) huomioitiin Kauko ja AnnaLiisa Miettisen souturahaston kiertopalkinnolla. Vaikka joensuulaisveljekset Olli ja Juha Kontiainen jättivätkin omassa sarjassaan (yleinen) taakseen paljon kokemusta omaavia venekuntia, niin heiltä itseltään se puuttui tyystin. Sistonen on tehnyt soudun parissa valmennushommia jo kymmenisen vuotta, mutta kertoo viime aikoina panostaneensa siihen entistäkin enemmän. Ja myös meidän naiset pärjäsivät kirkkoveneellä. Niitä tehtailivat valkealalaiset Hans Jaakkola ja Harri Pyöriä yli 60-vuotiaitten parisoudussa sekä yli 70 v. – Oikein hyvät olosuhteet. Karjaluoto myönsi että kokemus jylläsi näissä kisoissa. Heikki Karjaluoto oli taas ikuista kilpakumppaniaan Jari Kuhnoa hitusen kovempi. – Juoksua, hiihtoa ja pyöräilyä on tullut tietysti harrastettua, mutta ei soutua, Savonlinnan Soutua edustavat noviisit vakuuttivat. Pohjoiskarjalalaisveljekset Juha ja Olli Kontiainen nappasivat heti ensi kerralla täyden potin parisodun yleisestä sarjasta. – Mutta molemmat soudettiin nyt ensi kertaa tosimielellä. Kiitos hyvien olosuhteitten myös reittiennätykset paukkuivat. Virtain Urheilijoiden Seppo Henriksson ja Matti Pääkkönen (yli 50 v.) olivat niitä ikämiehiä, jotka tänä vuonna jättivät yleisen sarjan ’nuorukaiset’ saari-kierroksella taakseen. Hän pesi kilpaveikkonsa tällä kertaa lähes tasan minuutilla. –Ei todellakaan johdettu koko matkaa. Yksinsoutu on haasteellista, kun kilpakumppaneita ei kirittämässä ympärillä ole. Jukka Ahonen. Sijoitukset siinä vaihteli. – Aika (4:11:49) nyt ei ole kummoinen, vaikka olosuhde olikin hyvä, hän tuumaa. Ja niitäkin on pari jäänyt välistä pois, Kontiaiset kertovat. Keli oli hänen mielestään liiankin tyyni ei ollut myötätuulta auttamassa. Juha Kontiainen myöntää kerran olleensa kirkkoveneessä. sarjassa Nokian Mauno Myllymäki ja Rauli Eklund. Parivaljakon venettä katsastamassa Harri Mäkelä. Takon soutajien Tanja Jantunen ja Kaisa Saarimaa panivat uusiksi yleisen sarjan parisoudun reittiennätyksen. Kovasta harjoittelustahan se menestys syntyy, vaikka kokemustakin on. Naisten yksinsoudun sm-kultamitalisti Keravan Sanna Piili (oik.) ja SU-41:tä edustava hopeanainen MarjaTerttu Repo. – Heitä oli menestyksellä mukana pienvenesarjoissa. Tyyntä oli. Kouvolan naiset hävisivät SMkullan Mikkelille olemattoman pienellä marginaalilla. Naisten parisoudun yli 50-vuotiaitten sarja kakkoseksi kirivät sulkavalaiset Maarit Tanninen (11 soutukertaa) ja Maija Sallinen (19 soutukertaa), häviten kilpasiskoilleen Mikkelin soutajien Vuokko Kolehmaiselle ja Jaana Valtoselle 13 minuuttia. Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 6 teemanumero SaimaaKokemus jylläsi hyvien olosuhteitten kisoissa T ein kaksi iskua; ensimmäisellä jäivät kaikki muut ja toisella Kuhno, Heikki Karjaluoto paljasti tultuaan jälleen yksiköiden ykkösenä maaliin. Sistosen mukaan Kouvolan Soutajilla olisi ollut heittää joukkueeseen vielä paljon ’reserviläisiäkin’. – Rutiinivoittohan tämä oli, hän naureskeli. Mutta vaan viikonloppuisin. – Toisenkin kierroksen olisi voinut vielä hyvin vetää, mestari vitsaili. Soutaneensa hän ei ainakaan myöntänyt. Yksinsoutu kirkkoveneellä – Tiesimme toki jo etukäteen, että tästä tulee yksinsoutu, kouvolalaisperämies Mika Sistonen kertoi. Ikaalisten soutumainetta piti yllä tällä kertaa myös sekasarjan kirkkovene
Mikkonen ehti soutaa kilpaa Timo Auvisen kanssa 25 vuotta ennen kuin lopetti kilpauransa. – Pohjoiskarjalainen perinneruoka, johon otetaan mitä jääkaapista löytyy, 17-kertainen soutukonkari selventää. Näköetäisyydellä. Kirkkoveneiden edessä käy jo kuhina. – Kävimme Turun soutupiirin kanssa myös neljä vuotta sitten Pietarissa kuuden päivän soutureissulla. Vaan kuinka ihmeessä savolaisneidot ovat Turun soutupiirin venekunnassa. Suursoudut soudettiin käyntiin torstaina lähes ihanteellisissa olosuhteissa Savonlinnalaisneidoista Tiina Eroselle soutukerta on 27. Teksti ja kuvat: Ari Tiippana Sulkavan 54. Nähtäväksi jää, rikkoutuiko tasan 30 vuotta vanha ennätys (5.00.49) tänä vuonna. Oli hieno retki, Eronen hehkuttaa. Lappeenrantalainen Hanna Hyvärinen selvittää mitä on Körpäkkä. Savolaiset turkulaisten veneessä Kirkkoveneen airoihin tarttuvat myös Tiina Eronen ja Taina Syrjänpää, molemmat Savonlinnasta. Lähtijät ovat valmiina. M ukana on ensikertalaisia ja konkareita. Soutajat ovat luonnollisesti vaihtuneet vuosien mittaan. Venekunta Retkikörpäkät pukee päälleen nimikkoliivejään. – Viisi vuotta sitten heiltä puuttui pari soutajaa, ja satuimme olemaan silloin paikalla, selvittää Eronen. soutukerta. Eroselle edessä on 27. Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 teemanumero Saimaa7 Ensikertalaisia ja soutukonkareita Poutapilvet seilaavat taivaankannella ja lähtöön valmistautuvat pienveneet Uitonvirran suulla 54. Todellisia soutukonkareita ovat Timo Mikkonen ja Mikko Innanen. Yhdessä pari on kiertänyt Partalansaarta kymmenkunta kertaa. Jälkimmäisiä edustavat Sulkavalta lähtöisen oleva Timo Mikkonen ja Mikko Innanen Kouvolasta. – Meillä on vielä voimassa oleva vuorosoudun reittiennätys Timon kanssa, Mikkonen mainitsee. ja Taina Syrjänpäälle seitsemäs. Matti Voutilaisen perustaman soutujoukkueen ensikertalaiset, lappeenrantalaiset Sonja Korpelainen ja Maija Hyvärinen ovat lähdössä matkaan ”ihan hyvällä mielellä.” – Vähän jännittää, kun ei tiedä vielä, kuinka rankkaa tämä on, tytöt tunnustavat nauraen. Mikkosella on vielä voimassa Timo Auvisen kanssa tekemänsä vuorosoudun reittiennätys.. Aamupäivä on lähes ihanteellinen retkisoudulle kumpupilvien kietoessa soutajat hetkittäin viilentävään syleilyynsä. Syrjänpää nyökkäilee hymyillen vieressä. Siis pyttipannu! Jälkikäteen Janne Roine tulee kertomaan, että Retkikörpäkkä lienee niitä ainoita kirkkovenekuntia, jotka ovat osallistuneet Sulkavan Suursoutuihin viimeiset seitsemäntoista kertaa peräkkäin. Mikkosella souturupeama on 47. Tyttöjä opasti konkari Heidi Kemppinen. – Hyvä Imppa! Peräsin eteen! joku huutaa rannalta, kun Eino Grönin Ilta Saimaalla kajahtaa lähtömerkiksi soutajille. Sulkavan Suursoutujen odotellessa lähtövalssia. – Kertaakaan ei ole tapeltu, letkauttaa Innanen parin yhteen hitsautumisesta. – Vähän jännittää, kun ei tiedä vielä, kuinka rankkaa tämä on, Sonja Korpelainen ja Maija Hyvärinen tunnustavat nauraen. Soudettiin pitkin Nevajokea kaksikymmentä neljä kilometriä ja alitettiin kolmetoista siltaa. ja Innanenkin on tarttunut airoihin Sulkavalla yli 30 kertaa. Tavoite on rento, mutta selvä: – Kunhan pysyy ( Hannu) Pasasen ja ( Kauko) Simosen perässä. ja Syrjänpäälle 7. – Ihan rennosti vaan, auringolta suojassa, opastaa tyttöjä helsinkiläinen Heidi Kemppinen, jolle tulossa on kuudestoista 70 kilometrin lenkki
Siinä ukko ja akka vastakkaen souti, oli tahti kova, tuskin sylökemään jouti. Ja ohan noeta hupsuja riittänä vielä, ni että ne on jo iha toenen toeseesa tielä. – Rauhallinen ja hyvä päivä tähän mennessä, kertoo hyväntuulinen kolmikko. Se ei veskansa kummia lystiä varroo, mutta suaren kiertoon ne hupsuja narroo. Ennen palkintojen jakoa Sulkavan Suursoutujen suojelija Mikko ”Peltsi ”Peltola esittää screenin välityksellä tervehdyksensä yleisölle. Ja ne souti ja kellosta kahto aekoo, mutta vene ei liikkuna. – Poika soutaa huomenna. Tuuletukset ovat urakan mittaisia. Joku tekikö taekoo. Pelkästään tanssimaan he eivät ole kuitenkaan Sulkavalle tulleet. Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 8 teemanumero SaimaaSulkavan Suursouduissa ovat kaikki soutajat voittajia 35 € / 3 KK -LEHDEN TILAA KÄTEVÄSTI: KESÄTARJOUS www.sulkavalehti.fi , 015 471 544 tai toimitus@sulkavalehti.fi Lukemista kesäpäivii n Sulkavalta ! Voimassa 31.7.2022 saakka! A voimen sarjan kirkkoveneitä lipuu maaliin tyynellä vedenpinnalla Onnenkerjäläisten Viimeinen tukkilainen -valssin tahtiin. – Viime vuoden helteillä parhaillaan yksitoista henkilöä oli tiputuksessa samaan aikaan, tähän mennessä tapauksia on ollut tasan yksi. Mirja Lignell 1998 Suarenkiertäjistä. Tanssilattialla on vielä väljää. Ja ne rannale jiäneet perkas kaloja kopan ja lämmitti saonan ja keittivät sopan. Ja johan kuloki venekkii ku johtotähti, ja se hölömöläespari suarta kiertämään lähti. Markku Aron iskelmäklassikko 'Ollaan lähekkäin' vie parin takaisin tanssin pyörteisiin. Yövymme matkailuautossa tuossa ihan mäen päällä. – Soutakaa raivokkaasti ja pysykää pinnalla! hän kannustaa lopuksi. Ukko vaesuna totes: ”Mulle riitti nyt soutu!” Ja se sano, että jos muita hupsuja riittää, ni hää aenakii väestyy ja kaoniisti kiittää. Soutustadionin tyylikäs, selkeäsanainen kuuluttaja Eero Piiroinen aloittaa odotetun palkintojen jaon. Ei vain tanssimaan Onnenkerjäläiset vaihtavat lattaritunnelmiin: Amor ja Viimeinen ilta. Yleisöä on kertynyt jo kiitettävästi esiintymislavan eteen aukiolle. Kuha siäntöjä ronkkis ei herrat suotta, näehi soutuihi ettee on tehty monta talakootyövuotta On souvvuista kuulu koko Sulokavan pittää, ja ileman soutuja tiälä ei tapahtus mittää. Voittajia yhtä kaikki! Kuvat ja teksti Ari Tiippana Perjantai-iltaa vietettiin palkintojen jaossa ja tanssimusiikin tahtiin Onnen kerjäläiset lattaritunnelmissa Jos vieras Partalasuarele vietäs, se ei sitä varmasti suareksi tietäs. Mutta naeset ku soppoo ja kahvia keittää, niilä talakoopalakoela ne pienet kulusa peittää. Soutujoukkueet astelevat palkintopalleille vuorotellen kolmannesta ensimmäiseen sarjoittain, ketkä riehakkaammin, ketkä hillitymmin. Siihen liäniin mahtuu saetta sekä poutoo, ja päevän suap mies sitä ympäri soutoo. Hän kertoo lihasvoimalla toimivan vesiliikunnan, kuten soudun ja melonnan olevan hienoja elämyksiä. Nyt ilmojen haltijat suosivat soutajia. Sanon hupsuja, sillä ne maksaa aevan, että suavat kärsiä sen tuskan ja vaevan, että päevän venneessä aeroja kiskoo, porotti helle tae taevaalta vettä viskoo. ”Nokat sammaa suuntaa!” se komenti heitä. Se on kesälä Saemaan ves nii sekasi että, ku tuhannet aeroparit sotkoo vettä, että ku sitä kunnan putkesta kannuun valuttaa, ni se vieläkii kuohuu ja vuahtovaa. Vasta illan kähmässä soutajat takasi joutu. Oikea jalka vasemman viereen, vasen jalka oikean viereen, vasen jalka sivulle… Katri ja Jaakko Sorsa pyörähtelevät Cha-Chan-tahtiin kuin puoliammattilaiset. Ei ihme, että molemmat myöntävät pitävänsä tanssimisesta. Toeset rannalta huuti, että veto ja veto! Kuohu ves, ku oes laeneihi seassa peto. Videotervehdys suojelijalta Kirkkoveneitä lipuu edelleen maaliin illan hämärtyessä, kunnes viimeinenkin ylittää veteen piirretyn maaliviivan. Se on muute hölömöläesiin keksintö se parisoutu: Ne ku hoksas, mite hittaasti se homma joutu, ku ukko komens akkoo, että huopoo ja souva, ni miks ei se itekkii soutoo jouva! Ja ne toeset aerot ukole kanto ja rannalta hyviä neuvoja anto. Tuli paekale Kaoko, toki viisaampi meitä. – Ihan soutajille tavallisia vammoja, kuten hiertymiä ja rakkoja, sekä haavoja, jotka tulevat yleisön joukosta, lähinnä lapsille, selostaa Heinonen. Myös nestehukka on yleinen, varsinkin helteillä. Se soutuha se meijjä seorannii rahoessa pittää, ku tiälä ei muute hankkis mittää. Ensiapupaikalla kaksi ensimmäistä päivää ovat sujuneet rauhallisesti, raportoivat Heidi Sallinen, Suvi Heinonen ja Jaana Lukkarinen
Lattioihin nousee vesi maan alta ja myös vesikatto on vuotanut. Parin vesituopillisen ja buranan, sekä hyvin nukutun yön jälkeen ministeri oli jalkeilla niinkuin ei mitään. Vielä kuva muistoksi soutukavereista ja itsestä ennen starttia. V aikka rahat joku aika sitten liikuntahallin remonttiin saatiinkin, niin lopulliset rakentamispäätökset ovat jäissä. Remonttimurheet ministerin tietoon – Suorituksen aikana oli toisen jalan kanssa kipu-ongelmaa, ja sen jälkeen olivat molemmat pohkeet kuin tulessa, kommentoi Honkonen lauantaina ensimmäistä suursoutukokemustaan. – Talo on kuitenkin erittäin kovassa käytössä, sanoi Kaisa Ralli. Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 teemanumero Saimaa9 Miten lisää taiteilijoita Sulkavalle. Liikuntahallin kosteusongelmat ovat todella pahat. varapuheenjohtaja Mirja Anunti-Virta (kok), sekä Mirjam Reponen Ihmekollektiivista. Valtiontukea hankkeeseen on myönnetty 750 000 euroa. Kansanmuusikko ja opettaja Sirkka Kosonen arveli, että kunnilta vaaditaan nyt porkkanoita millaisen porkkanan itse kukin kunta voi tarjota houkutellakseen luovien alojen ihmisiä asukkaikseen. Syynä on yllättävä, nopea ja suorastaan järkyttävän iso rakennuskustannusten nousu. Tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen toi esimerkiksi Lapin, josta on onnistuttu luomaan vahva kansainvälisesti tunnettu brändi, mikä on kylläkin vaatinut kymmenien vuosien rakentamisen. Panelistit Soutustadionilla. Puheenvuoroissa tuli esille se, että kaupungeissa asuvien ihmisten ja maaseutuasukkaiden välisiä arvoja näkemyseroja voidaan tasoittaa vuoropuhelua aikaansaamalla, mikä edellyttää keskinäistä kanssakäymistä. T iede ja kulttuuriministeri Petri Honkonen astui perjantaina iltapäivällä iloisella mielellä kirkkoveneeseen. – Tarkoituksena on ollut myös rakentamalla porras ja ottamalla yläkerran kahviotila kuntosalikäyttöön, tehdä siitä kaksikerroksinen, kertoi Antti Hulkkonen. Sulkavalta Honkosen matka jatkui Savonlinnan Oopperajuhlille. "Jalat kuin tulessa soudun jälkeen" Jukka Ahonen. – Joukkue on hyvä ja sääkin on paras mahdollinen, arvioi Honkonen. Vaikka pitkänmatkan soutukokemusta ei olekaan, niin sen verran kuntourheilutaustaa löytyy, ettei pelota lähteä vaativaan 60 kilometrin urakkaan, vakuutti keväällä koronankin sairastanut Petri Honkonen. Puhetta johti Mari Tarkkonen. Sulkavan ja Puumalan yhteinen elinkeinokehittäjä Mirjami Laitinen. Tätä pattitilannetta kunnan päättäjät esittelivät tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkoselle (kesk.) lauantaina. Sulkavalla ja semminkin souduissa ensimmäistä kertaa eläissään oleva Honkonen kertoi, että ’valmistauduttu on niin hyvin kuin tässä on nyt aikaa ollut’. Tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen (vas.), Sibelius-Akatemian opettaja, kansanmuusikko Sirkka Kosonen, valokuvaaja Veera Konsti, muusikko Markus Pesonen. Palo-osastointia piti muuttaa samalla. Yksi tärkeä kehityssuunta, mitä tavoitellaan ja joka on osittain hyvään suuntaan menossakin, on lisääntyvä ympärivuotisuus kaupunkilaisten maalla asumisessa. Nykyisin asutaan kahdella paikkakunnalla, voisi sanoa että ihmiset oikeasti elävät myös siellä maalla olevalla kakkoskodilla. varapuheenjohtaja Pertti Paunonen, (kesk.), Antti Hulkkonen, Petri Honkonen, Kaisa Ralli,, valtuuston 3. – Voisiko Järvi-Suomi tehdä saman, hän kyseli. Tämä tarkoittaa sitä, että jos Sulkava ei nyt käytä liikuntahallin remonttiin saatavia rahoja, avustusten hakuprosessi täytyy käynnistää uudestaan alusta. – Yleinen rakennuskustannustason nousu on ollut 30 prosentin luokkaa hän totesi. Sulkavan kunnanhallituksen 2. Ministeri sai tietää, ettei liikuntahalli-kuntosalin rakentaminen aikoinaan näytä onnistuneen monestakaan syystä myöskään paikka ei ollut paras mahdollinen. Honkosen mukaan rahat pitää käyttää silloin kun ne on myönnetty. L auantaina pidetyssä Ihmekollektiivin perustajajäsen Mari Tarkkosen luotsaamassa paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, kuinka luovia ihmisiä saataisiin muuttamaan vaikkapa juuri Sulkavan kaltaisille pienemmille paikkakunnille. Tarkastelussa on Rallin mukaan myös vaihtoehto, että rakennettaisiin kokonaan uusi talo. Tällaiseen monipaikkaisuuteen ja kotimaan matkailun lisääntymiseen on myös korona vaikuttanut omalta osaltaan. Joka seilasi ’Suomen Keskusta se kotimainen Itä-Savon piiri 100 vuotta!’ -tunnuksen alla. varapuheenjohtaja Jani Sairanen (ps.) (vas.), kunnanvaltuuston 2. Esimerkiksi Savonlinnassa tällaisesta on valokuvaaja Veera Konstin mukaan saatu hyviä kokemuksia. – Tämä vaatii meiltä vielä uuden poliittisen keskustelun asiasta kunnan sisällä ja päätökset sen pohjalta, sanoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli. Kiinteistöpäällikkö Antti Hulkkosen mukaan remontin budjetti, joka alun perin oli 2,4 miljoonaa nousi 3,7 miljoonaan euroon. Se on lisääntyvä mahdollisuus
Talon viimeinen pysyvä asukas oli vuonna 1963 Ada Meinander, omaa sukua Parkkonen. Alkujaan taloa asuttaneilla Eerikäisillä oli todennäköisesti iso perhe. Tämä asui ajoittain talossa, mutta enimmäkseen Ada yksin. Pärekattoajoista muistuttavat tikkaiden päällä lepäävät palohaat. Yksi talon asukkaista oli Sulkavan kunnallislautakunnan puheenjohtajana toiminut Jooseppi Ruottinen, tavallaan Sulkavan ensimmäinen ’kunnanjohtaja’. Myös mallikirja on vielä tallella. Ada oli erittäin toimelias nainen. Seinällä komeilee myös Kurt Wilhelm Meinanderin muotokuva. Esimerkiksi Kitusenkujan alla nyt oleva maapohja palveli aikaisemmin peltona. Mennyttä aikaa henkivä Ilkka Pesosen ja Raili Nederströmin omistama Kitusenkujan talo on kuin kotiseutumuseo pienoiskoossa. – Mutta voi sanoa että hän oli onnellinen ihminen, aina hyvällä tuulella, muistaa Ilkka Pesonen tätiään. Silloin lienee tullut ajankohtaiseksi myös toisen kuistin rakentaminen talon julkisivuseinälle. Adalla oli muun muassa marjapensaita, joiden sadon myynnillä hän hankki itselleen lisätuloja. Lattiassa oleva jälki paljastaa vanhan tulisijan olleen nykyistä jonkin verran laajemman. Palohaat muistuttavat pärekattoajoista. – Hän ei ole tosin ole tässä talossa asunut, mutta merkittävä hahmo pitäjän historiassa, sanoo Pesonen. – Olen ylpeä voidessani säilyttää jotain Alanteen miljöön historiallisesta ilmeestä mökin avulla, Pesonen sanoo. – Hän oli myös tunnettu pitojen laittaja. Jukka Ahonen. Jooseppi Ruottinen sekä vaimonsa Olga ja poikansa Karla. Ja sanotaan että hän virkkasi lakanapitsejä ’koko kylälle.’, Nederström lisää. Parkkonen. Melko ahdasta on silloin asuminen ollut. Pesonen arvioi koko rakennuksen pinta-alaksi noin 25 neliötä. Muistitieto kertoo, että talo on 1910-20-lukujen vaihteessa siirretty tänne kirkonkylään Väätälänmäeltä. – Hänen täydellinen nimensä oli Adolfiina, mutta Adana hänet Sulkavalla tunnettiin, kertoo Raili Nederström. – Aikamoinen muutos elämään tulikin, kun taloon muutti sodan jälkeen seitsenhenkinen siirtolaisperhe. Hän piti kyläkauppaa Väätälänmäellä ja Rantasalmella, samoin yhdessä sisarensa Veran kanssa Parikkalassa. Eerikäisten suvun kotipaikalta Väätälänmäellä tämä rakennus on tuotu. Uunikin on jossain vaiheessa uusittu. Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 10 teemanumero SaimaaKitusenkujan talolla on ikää I lkka Pesosen ja Raili Nederströmin Mikkolantien kotitalon alapuolisella, Kitusenkujan varteen sijoittuvalla mökillä asukkaineen ja rakennusta ympäröivine tontteineen on värikäs ja mielenkiintoinen historia takanaan. Ada tunnettiin naisena, joka 'virkkasi koko kylälle'. Myöhemmin Ada harjoitti puutarhaviljelyä, olihan tontti aiemmin huomattavan laaja taajamaoloissa. Katto on vuosien varrella muutettu paloturvallisemmaksi huopakatoksi. Kapteeni Meinander on Turkin sodan sankari, ja paluumuuttajana myös tärkeä henkilö yhteiskunnallisissa asioissa kotikunnassaan. Se on Ilkka Pesosen mukaan pystytetty nähtävästi muuten yksi yhteen alkuperäiseen asuunsa, mutta ikkunaaukkoja on suurennettu. Vanhoista valokuvista näkyy, että niitä oli alun perin vain yksi, Ilkka Pesonen kertoo. – Ada eli yli 80-vuotiaaksi, muistavat mökin nykyiset omistajat. Hän oli hyvin aktiivinen mies ja muiden muassa yksi nuorisoseuratoiminnan käynnistäjistä Sulkavalla. Adalla on monta siskoa; Edit Parkkonen, Olga Niskanen, sekä Ilkka Pesosen isoäiti Vera Partanen o.s. Miehensä Einarin kuoltua Adan rinnalta jo vuonna 1921 tämä eli leskenä loppuelämänsä. Niillä sörkittiin sammuksiin piipusta sinkoilleita kipinöitä. Ada ja Einari muotokuvassa
Kymmenisen vuotta sitten pari muutti pääkaupunkiseudulta Sulkavalle, rakentaen omakotitalon Kitusenkujan mökin yläpuolelle. siihen asti käytiin naapurissa kylpemässä. – Uusi laki salli asuintonttien lunastamisen myös maalaiskunnissa. Tavallaan täysin kalustettu mökki on käytössä edelleen. Suuresta sisarusten parvesta valokuviin olivat päässeet Edith 2. Tontilla on kaivokin, mutta vettä siitä ei piisannut, kiitos muhkean pihakoivun, joka juurillaan ’joi’ sisuksiinsa kaiken veden lähialueelta. toistasataa vuotta Kurt Meinander osallistui Sulkavalle palattuaan vahvasti kotipaikkakuntansa kunnallispolitiikkaan ja muuhun yhteiskuntaelämään. Talo alkuperäisemmässä asussaan 1900-luvun alkupuolella.. – Etupäässä käytiin kesäisin, mutta onpa täällä vietetty myös jouluja ja pääsiäisiäkin. Ikkunasta avautuukin aivan mahtava Saimaa-näkymä. – Perennat ovat osaksi Adan ajoilta peräisin, Ilkka Pesonen kertoo. Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 teemanumero Saimaa11 Talon omistus siirtyi sitten Jooseppi Ruottiselle. Meinander, jonka veli puolestaan Einar Meinander, ja tämän puoliso oli Ada. Runsaasti huonekaluja ja esineistöä on säilynyt talon suojissa. (yläkuva). Alakuvassa Edith (vas.) Ilkka Pesosen isoäiti Vera sekä Ada. Vuoden 1948 kiinteistöjaon yhteydessä paikka ositeltiin tonteiksi, ja osa siitä jäi myös Kitusenkujan alle. E n n e n K i t u s e n k u j a n rakentamista alueella kuljettiin kärryteitä, joka vei aivan mökin pihan läpi. Hänen vaimonsa oli Olga o.s . Vanhaa aikaa tyylikkäästi huokuvassa idyllisessä talossa on sähkölämmitys. Taloa ympäröi rehevä tontti monenlaisine kasveineen. Jooseppi hakeutui kirkolle asumaan valiteltuaan matkaa Suontauksen kylältä pitkäksi moninaisiin kunnan ja muihin rientoihinsa. – Nämähän olivat alkujaan Vihavaisen suvun omistamia, ja vuokramaita asukkailleen, kertoo Ilkka Pesonen. Parikymmentä vuotta talo oli Pesosella ja Nederströmillä vapaa-ajan käytössä; palvellen tukikohtana innokkaalla purjehtija-veneilijäpariskunnalla. Adan kuoltua talo oli Veran lapsen Kyllikin perheen kesäpaikkana. Ada sai tarvitsemaansa talousvettä myös lähellä sijaitsevasta lähteestä. – Jokunen soutuporukka on tässä ollut vuokrallakin, kertoo Ilkka Pesonen. Sauna nousi tontille vasta 1953. – Jos jollakin nyt olisi antaa taimia lisää, niin ne kyllä kelpaisivat, hän naurahtaa. vas.), Olga ja Ada, vasemmalla tuntematon. Aiemmin kunta sai muodostaa tontteja vain kaupungeissa, selventää Raili Nederström
Yksi suvun jäsenistä oli Sulkavan Sipilässä syntyneen, 1863 Etelä-Suomeen muuttaneen ja Nurmijärvelle päätyneen kivimies Paul Johan Johaninpoika Hämäläisen (myöh. ”Hän jätti myös tuleville sukupolville elämänohjeen: ’Muistakaa vaalia menneisyyttä!’”, kirjoittaa Sirpa Puujalka. Sulkavan Telataipaleen Hämäläisten sukuseura • perustettu 1996 • seuran kotipaikka on Sulkava • sukuseuran tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsenten keskuudessa. Nimineuvoksen innostava esimerkki Sirpa Puujalka kiinnostui sukuseuran toiminnasta 2000-luvun lopulla osallistuttuaan sen kokoontumisiin. Hän itse kirjoitti kertomuksia viihdelehtiin. Kuvitetussa kirjassa on myös erittäin mielenkiintoisia tarinoita. Tiedot ovat täydellisempiä vuoteen 1922 asti. Tuulikki Hosian o.s. Dramaattinen on Tuulikki Hosian tarina. Teittisen kokoama aineisto; ’Suku Hämäläinen Sulkavalla’, joka on sukuselvitys vuodelta 1947. Mielenkiintoisia elämänkohtaloita Kirjan sukutauluissa on paljon tunnettuja tyypillisiä sulkavalaisia sukunimiä, jotka kertovat omaa kieltään sukujen kietoutumisesta yhteen vuosisatojen aikana. Ensimmäisten Hämäläisten tulo Sulkavalle tuona aikana lienee tapahtunut Rantasalmen Kolkonpäästä, missä 1664 heitä asui lähimpänä, Rappusen järven ympärillä. Kervinen kokosi lähes 400-sivuiseen kirjaan sukututkimustietoa otsikolla ’Sulkavan Telataipaleen Hämäläisiä – kymmenen sukupolvea’. Suvun tunnettu jäsen Kaarlo Hämäläinen oli ehdottomasti Sulkavan merkittävin kulttuuriperinnön vaalija. Hämäläiset levittäytyivät aluksi Lohikoskelle, Partalansaarelle ja kirkonkylään. Hän seurusteli ja kihlautui upseerin kanssa, mutta nuoren parin tielle asetti vaikeuksia se, että Tuulikin isä Konstantin Kettunen oli kommunisti, eikä sellaista avioliittoa hyväksytty tuohon aikaan. Myöhemmin ympäri pitäjää. Näin kertoo Sirpa Puujalan lähteenä käyttämä kirkkoherra Eliel Cleven ja kanttori Yrjö V. Nuo vuosisadat olivat enimmäkseen melkoisen rauhatonta aikaa sotineen, mitä kirjassa kuvailee sukuseuran puheenjohtaja Hannu Hämäläinen. Suku Hämäläinen Sulkavalla -koosteen mukaan vuonna 1664 maakirjassa ei vielä ollut Sulkavalla Hämäläisiä, vasta vuonna 1678 on yksi vihitty. • puheenjohtaja Hannu Hämäläinen Jukka Ahonen. Levottomuudet koskettivat Sulkavaakin lähialueineen, esimerkiksi niin sanottujen Suvorovin kanavien muodossa, joista yksi on Telataipale. He olivat Telataipaleen Vanhalaan ja Kestikievariin tulleet veljekset, todennäköisesti 1670-luvulla. Nimineuvos Kaarlo Hämäläisen mukaan siellä 19.7.1789 ’ryssät saivat selkäänsä’. Telataipaleen Hämäläiset-suvun syntysijana pidetään Sulkavaa, mistä todistettavasti ensimmäiset merkit ovat löytyneet. K irjasta paljastuu että Hämäläisten suku asettui Telataipaleelle lähes 300 vuotta sitten. Irma Taskinen on myös tehnyt arvokasta työtä 1990-luvun lopulla tiedon kokoamiseksi Telataipaleen Hämäläisten suvun vaiheista. Vanhalan tilaa 1600-luvun loppupuolella isännöineiden Hämäläisten jälkeläisistä kasvoi vuosisatojen kuluessa yksi Sulkavan suurimmista suvuista. Kettusen puoliso Heikki oli Sukselaisen hallituksessa opetusministerinä. Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 12 teemanumero SaimaaTelataipaleen Hämäläiset kansien väliin Kotkalaissyntyinen, sulkavalaiset juuret omistava Sirpa Puujalka o.s. Löytyy tietoa Eemel Hintsasesta, joka oli yksi Sulkavalehden perustajista ja monista, monista muista. Kantatilalla Vanhalassa sukua ovat edustaneet Ossi ja Elina Hämäläinen sekä nykyisin nuorempi sukupolvi Juho ja Riikka Hämäläinen. Sen jälkeen syntyneiltä on jätetty pois syntymä-, vihkija kuolintietoja. Se sisältää 19 sukutaulua selityksineen. Sirpa Puujalan kirja kertoo Hämäläisten koko tarinan Sulkavalla Ehdottomasti tunnetuin suvun jäsenistä oli nimineuvos Kaarlo Hämäläinen. Ensimmäisinä kirkonkirjoihin merkittyjä Hämäläisiä ovat olleet Lars (Lauri) kuollut 1688, ja Mårten (Martti). Kuva VisitSulkava sivusto. Tärkeä paikka suvulle on myös Sairalanmäki, joka oli Kustaa III sodan merkittävä taistelukenttä, ja Ruotsin armeijan hautausmaa. Nurmisen) tytär Lydia Elisabet, jonka jälkeläisiä ovat Rantasalmen kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää ja Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää. Sulhanen Pauli Suihkonen kuoli sankarivainajana Talvisodassa. Puujalan kirjan sisältämä sukututkimus keskittyy vuosiin 1630-1922, mihin ajanjaksoon sisältyy kymmenen sukupolvea
Samoin sanalliset ohjeet perille saakka myös niihin kohteisiin, joihin ei autolla pääse. Toki siihenkin on olemassa vanhan kansan keinot. Toki esimerkiksi Viipurin linna on jäänyt itärajan taakse. – Tätä samaa tekniikkaa hyödynnetään soveltaen nykyisin puun lämpökäsittelyssä, kun puutavarasta tehdään kestopuuta ilman kemikaaleja. Sellainen järjestetään 23.7. Sen nimi on pelkistetysti Mökin vuosi. – Hienoa olisi, jos nuorempi polvi joka ei välttämättä edes tiedä mikä särentäaita on, innostuisi asiasta, sanoo Mauri Vihavainen. Tuomo Kesäläinen on valokuvaaja ja hänen otoksensa tässäkin teoksessa hakevat vertaistaan. Mökillä sitä touhua riittää.” Näin hän perustelee omaa motivaatiotaan elämäntapansa valinnalle. Tällaisen aidan pystypuut ovat nimittäin varsin haasteellinen käyttökohde puulle. Miltä näyttäisi tonttisi rajalla ikioma risuaita Vanhan kansan oikeaoppisesti tehtyä särentäaitaa on nähtävillä muun muassa Sulkavan Kotiseutumuseolla. Yllättäen kuvaluettelossa on kuitenkin melko pitkä lista ’poikkeuksista’, eli niistä kuvista, jotka ovat jostain muista lähteistä peräisin. Aidasta osa on tarkoitus tehdä kokeiluina, joilla menetelmää hiukan nykyaikaistetaan; esimerkiksi käyttämällä painekyllästettyjä pystypuita sekä maahan upotettavia metallijalkoja, mikä jatkanee aidan ikää ratkaisevasti. Lukijalle on jätetty tilaa omille muistilistoille ja muistiinpanoille. Kortesniemen kohdalla on varmasti oikeutettua käyttää ilmaisua elämäntapa mökkeilyn osalta. Niitä on kuitenkin myös keskisissä ja länsiosissa hyvin paljon. Tätä kirjaa voi lämpimästi suositella vaikkapa mökkituliaisiksi. Monesti ajatellaan että Suomen vihollinen on aina ollut idässäpäin, ja luulisi että muinaiset puolustukselliset linnoitteet myös painottuisivat itäiseen osaan maatamme. Nyt on jo aika uudelle kurssille, ennen kuin työn taitavat opettajat liiaksi harvenevat. Nimittäin tolppien maan sisään joutuva osa polteltiin. kello 10 alkaen Tannisaarentie 18:ssa. Kohde sijaitsee Hakovirran sillan kupeessa Tannisaarentiellä, jonne aitaa on syntyy noin 50 metriä. Toki sitäkin piristeenä sivuilta löytyy, mutta varmaan asiateoksissa kannattaa keskittyä faktatietoon, ja jättää huuhaa-aineisto satukirjoihin. ohjeita, mutta jonkin tiedon jyväsen voi poimia pitkäaikaisempikin asianharrastaja. Mökin vuosi Otava 2022 117 sivua P ia Kortesniemi on tehnyt hauskan oppaan ’mökkihöperöille’. Se esittelee maamme paitsi tunnetuimmat ansiokkaasti myös vähemmälle huomiolle yleisessä tietoisuudessa jääneitä linnoituksia, julkisia rakennuksia kuten kirkkoja ja niiden raunioita, ja kartanoitakin. Tottakai samalla tasolla laadullisesti kaikki. – Kurssille tulevilta ei peritä kurssimaksua, vaan päinvastoin talkooväelle on luvassa kevyttä purtavaa ja talkoosauna, hän lupaa. Tämä tauti muuten vaivaa nykyisin tietokirjojen ja dokumenttien tekijöitä yleisemminkin. Sulkavalta on luonnollisesti mukana melko lyhyesti esiteltynä Pisamalahden Linnavuori, jonka ”huipulta avautuu henkeäsalpaavan kaunis ja ainutlaatuinen järvimaisema”, ja naapurista mahtava Olavinlinna sekä Savonlinnan Savonrannalla sijaitseva Orivirran saarto. Kirja toimii erinomaisesti ajantasaisena retkeilijän oppaana, ja sellaiseksihan se on tarkoitettukin. Retkeilijän linnat ja rauniot Karttakeskus 160 sivua T uomo Kesäläinen on tehnyt yhteistyössä Karttakeskuksen kanssa hienon opaskirjan Retkeilijän linnat ja rauniot. ”Suurin syy mökin hankintaan oli halu touhuta kaikenlaista, ja koska perheessäni on toinen samanhenkinen aikuinen, oli kesämökki meille erinomainen valinta. Koko vuosi mökkeilyä Sukelluksia historiaan linnojen ja raunioiden kautta Kirjat Jukka Ahonen Jukka Ahonen Jukka Ahonen. Heille taas, jotka niin aikovat tehdä, on esimerkiksi kartta-aineisto todella selventävä. – Kaikki vain ihastelemaan tulevat ovat myös tervetulleita. Hän muuten pitää aiheesta myös blogia. On ehkä jopa kehitystä parempaan suuntaan, että tekijä on aiempaan tuotantoonsa verrattuna jättänyt kummitusjutut ja muun sen tyyppisen aineiston vähemmälle. – Kaikki ovat tervetulleita oppimaan särentäaidan kokoamista. Suhteellisen lyhyistä teksteistä saa aimo annoksen tietoa Suomen historiasta hänkin, jolla ei ole pienintäkään aikomusta lähteä rengasmatkalle kyseisiä kohteita kiertämään. Työssä käytetään kuusta, haapaa ja katajaa. Aika hyvin se kattaakin mökkielämän koko kirjon jaoteltuna vuodenaikojen mukaan. ”Mökkeilijän vuosi alkaa keväästä Mikään ei ole ihanampaa kuin seurata lumien sulamista ja muuttolintujen saapumista – Ja haaveilla samalla aurinkoisesta kesästä, kun koko ihana mökkeilykausi on vasta alussa!” Kirja sopii erityisen hyvin aloittelevalle mökkeilijälle tarjoamalla hyvin kouraantuntuvia teknisiä ym. Ei haluta tyytyä olemaan olla ’vain’ tietokirjailijoita vaan jotain ’henkistä’ on saatava ympättyä mukaan vaikka väkisin. Näin tehdään nytkin. Vai pitääkö ottaa lyijykynä ja kumi käyttöön. Ilmoittautumiset talkoisiin mielellään etukäteen puh. Kyseessä on tavallaan käytännön opaskirjan ja mökkikirjan hybridiversio. Ainakin voi nauttia samaistumisesta kirjoittajan kokemuksiin suurelta osin. Erittäin hyvin tekijä onnistunut tiivistämään olennaisen. Alaotsikkona on ’Muista, hoida, iloitse!’ Eläväksi sisällön tekee se, että kirjoittaja jakaa omia kokemuksiaan, maalaamalla kuvaa mökkeilystään osittain melko pienellä siveltimellä. 041 5076757/Mauri. Itse arvostan puolestani sitä, että tehdään selkeä ero asiaproosan ja fiktion välillä. Hän kertoo hankkineensa materiaaleja tarkoitukseen. Aina parempi, jos oppilaatkin pystyisivät jotain tekemään, kannustaa kurssin järjestäjä Mauri Vihavainen. Hyvä, jos on tekijöitä joilla pysyy kirves kädessä, mutta osa varmaan on pällistelijöitäkin. Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 teemanumero Saimaa13 soutu kommentti J oskus vuosia sitten kansalaisopistossa lienee ollut särentäaidan tekokurssi. Modernisoitu versio särentäaidasta Kouluttajina ovat kokeneet tekijät; Sulkavalla tunnettu hirsirakentamisen osaaja ja hirsisten kalusteiden tekijä Heimo Karppinen sekä puutaiteilija Otso Hämäläinen. Tulee vaan mieleen, että mitäs sitten kun kaikki lomakkeet on täytelty. Lukekoot niistä he, jotka sellaista kaipaavat
Poliisille ( Leila Virta) tulee paljon asiaa taloon. Pirkko-mummo (Seija Kemppinen) myhäilee taustalla. Pirkko on alimmaisena. Sukukalleudet-näytelmässä on rahaa ja rakkautta S inun silmäsi ovat kuin nuotion liekit. Tappelu! Pentti (Juha Räisänen) haukkui Eskoa (Essi Reponen) eunukiksi. Tämä on jo kuudes kerta, kun varkautelainen Tuomo Salmela ohjaa ja/tai kirjoittaa näytelmän Kaartilankosken näytelmäpiirille. Näytelmä on ikuisten kysymysten edessä: Saako rahalla rakkautta. Ritvalla ( Erika Pajarinen) on rahaa ja paljon. Saako rakkaudella rahaa. Ritva (Erika Pajarinen) ei niinkään. Mitä se sukukalleudet tarkoittaa. Viime syksynä aloitettiin harjoittelu kansalaisopiston ryhmässä. ”Saat osasi kun nait Ritvan pois” Pentti (Juha Räisänen) on puun ja kuoren välissä eli Mauran (Helena Pellinen) ja Pirkko-mummon (Seija Kemppinen) välissä. Kristillisdemokraattien tavoitteena on saada kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Esko (Essi Reponen) ja Maiju ( Ruut Räisänen) vakoilevat, kun Pentti (Juha Räisänen) palvoo Ritvaa (Erika Räisänen.) Esko (Essi Reponen) selittää poliisille (Leila Virta)ja Ritvalle ( Erika Pajarinen), että hän ei ole nukkunut Mauran (Helena Pellinen) kanssa. Kuka kukin on ja kuka on kenenkin isä. Väärinkäsityksiä ja hyviä oivalluksia sekä tappelu. Minna-Liisa Riestola K ristillisdemokraattien Etelä-Savon piirihallitus nimesi tiistai-iltana Juvalla kolme ehdokasta ensi kevään eduskuntavaaleihin. Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 14 teemanumero Saimaarl-palvelut.fi LOKAJA VAIHTOLAVA-PALVELUT SULKAVAN JA JUVAN ALUEELLA JOUSTAVASTI JA VASTUULLISESTI. Perheen Pirkkomummolla ( Seija Kemppinen) on myös rahaa ja paljon. Ensi syksynä aloitetaan taas ja uusia näyttelijöitä toivotaan mukaan, varsinkin miehiä, mutta saa naispuolisetkin tulla. Piiri valitsee kaksi ehdokasta myöhemmin. Eteläsavolaisten ehdokkaiden lisäksi nimetään Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta viisi ehdokasta kummastakin. Partalansaaren metsästysmajalla. ”Olet niin pahansisuinen, että rappaukset tippúu.” Vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Perheen rikas tytär Maiju ( Ruut Räisänen) on ihastunut köyhään, mutta komeaan Eskoon ( Essi Reponen). He ovat lähetyssihteeri Aila Asikainen Juvalta, suojelubiologi Jouni Koskela Savonlinnasta ja fysioterapeutti (YAMK) Päivi Kovanen Pieksämäeltä. Ensi-ilta on perjantaina 15.7. Mauralla ( Helena Pellinen) on suunnitelma, miten he Pentin kanssa saavat lisää rahaa, mutta asiat ovat harvoin niin mustavalkoisia. Kaartilankosken näytelmäpiiri esittää Tuomo Salmelan ohjaaman ja käsikirjoittaman Sukukalleudet. Ensimmäinen oli Pastori Jussilainen. KD-piiri koolla. Eikä kaikki mene niin kuin Srömsössä. Salskealla Pentillä ( Juha Räisänen) on pelivelkoja. Villen Porsche näkyy! Maiju (Ruut Räisänen) on innoissaan
Lisäksi hän sai vastaanottaa runsaasti onnitteluadresseja ja sähkeitä. sijainen: Jukka Ahonen 044 240 4836 HUOM! Ilmoitusja uutisaineiston on oltava toimituksesssa viimeistään maanantaina klo 10.00 mennessä. vuosikerta Yrjö Suomalaisen 60-vuotispäivä Viime keskiviikkona täyttäessään 60 vuotta joutui päätoimittaja Yrjö Suomalainen lukuisien onnittelujen kohteeksi. Paikka on muutaman kilometrin päässä Juvalta Savonlinnan suuntaan, missä tehdään sähköverkon maakaapelointia. Odotellessa kilpailijoita pitkältä taipaleeltaan oli yleisölle järjestetty ajankuluksi viihdeohjelmaa, jota hoiteli Reijo Salminen. Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 teemanumero Saimaa15 Seurakunta Keskiviikkoisin ilmestyvä kotiseutulehti Kustantaja : Sulkavan Kotiseutulehti Oy Uutismedian Liiton jäsen ISSN 0782-6583 Vt. Ja kyllähän kesä kastelemansa äkkiä kuivaa. illansuussa Sulkavan taajamassa henkilöautolla liikkuneen naisen. VENETARVIKKEET PUUVENEITÄ KILPAILUUN JA VAPAA-AIKAAN Uusi venemalli kuntosoutuun, uisteluun, ongelle 1.11.2022 2022 Vuosi oli 1968. Lomalla: kanttori Katja Suomalainen 4.–17.7. Tuli hankittua jopa soutulaitekin treenausta varten. Velipojan Chevrolet Chevy II:lla sinne suunnistettiin aamutuimaan. Toivottavasti tässäkin vähitellen saadaan aikaan parannusta. Ja toteuttamatta se on edelleen. Ihan sataprosenttisen varmasti en jaksa muistaa kumpi, mutta luullakseni ei se imitaattori vaan se toinen. klo 13, Tarvo Kuha, Suomalainen. Sydneyn olympiavuoden keväällä 2000 iski ’pakkomielle’, että ensi heinäkuussa lähden itse kiertämään Partalansaarta. 040 708 5224 Arkistojen kätköistä 60 . srk@evl.fi. Taisipa pari liftarityttöstäkin saada mukavan tasaista kyytiä siinä samalla. Virkatodistukset Kouvolan aluekeskusrekisteristä p. Sekatavaraja ruokatavarakauppojen kunto ja siisteys on jatkuvasti parantunut, mihin osaltaan vaikuttaa niiden uusiminen yhä ajanmukaisemmiksi. Turpiinsa ei Salminen sentään saanut, vaan onnistui supliikkimiehenä lepyttelemään likomärän uhrinsa. 0400 985 117 Kolkonmäentie 180, 58700 Sulkava 40v VENEVEISTÄMÖ PAULI PARKKINEN l KIRKKOVENEET l KILPAVENEET l MÖKKIVENEET l AIROT l KILPAJA MÖKKIVENEIDEN HUOLLOT JA KORJAUKSET l YM. Heinäkuisena sunnuntaina saimme päähämme lähteä katsomaan ihmettä. Kerättäisiin kolehti urhoolliselle, joka suostuu hyppäämään järveen vaatteet päällä. – Seuratalojen ympäristöissä löytyy myös huomauttamista, mutta muistutukset on otettu hyvin myönteisin tuloksin vastaan ja asiat korjattu. Soutukärpänen puraisi kuitenkin niin pahasti, että lähes joka vuosi on tullut senkin jälkeen souduissa vähintäänkin pyörähdettyä. Josko ensi kesänä onnistuisi Saaren kierto ensi kertaa lihasvoimalla ilman purjeita tai moottoria. Sulkavan Viikko nro 28/13.7.1962 Siisteys paranemassa Lehtemme tiedusteli terveyskaitsija Uuno Kososelta, millaisia huomioita hän on tehnyt suorittamissaan katsastuksissa yleisestä siisteydestä ja hän kertoi seuraavaa: Terveydenhoidon katsastuksista kuluvalta vuodelta voi havaita paljon parannusta edeltävään vuoteen verrattuna, pihojen siisteys pitäjämme keskuksessa on varsin hyvä, joskin vielä on joitakin heikommin hoidettuja pihoja ja asuntojen ympäristöjä. diakoni Anne Borén 4.–31.7., kirkkoherra Hanne-Maaria Rentola 11.–31.7., sijaisena Tarvo Kuha, p. Juvalla Savonlinnantien varrelta anastettiin kuparikaapelia 6.-7.7. www.sulkavanseurakunta.fi. Sairastumisen takia osallistuminen jäi silloin kuitenkin haaveeksi. Autossa oli tapahtumahetkellä matkustajana neljä alaikäistä lasta. Kunniakäynti ja hartaus Halttulan sotamuistomerkillä su 24.7. mennessä, puh. Kuljettajalle tehtiin huumausainepikatesti, joka oli positiivinen amfetamiinille. Soutustadionia ei kukaan ollut varmaan nähnyt vielä unissaankaan. Vapaaehtoiseksi ilmoittautuneelta sammui pahin innostus hänen nähtyään saaliin, joka koostui lähinnä pienemmistä kolikoista taisi siinä joku koko markkakin olla joukossa. 040 708 8591 iltaisin. Kaapeli oli pätkitty isojen punottujen sähkökaapelikelojen välistä ja aiheutettu näin kaapelikeloille mittavat vahingot, anastetun omaisuuden arvon jäädessä pieneksi. Sitovat ilmoittautumiset 27.7. Tilaisuus jatkuu Tunnilan Kiikkurannassa. päätoimittaja: Minna-Liisa Riestola 050 511 5114 Toimittaja. klo 15.00–15.30 Räsänen p. Merkkipäivän viettäjän koti täyttyi ystävien ja tuttavien sekä lähetystöjen tuomista kukista ja lahjoista. Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Jostain syystä tämä kohtaus jäi silti itselleni kaikkein parhaiten mieleen ensimmäisistä Suursouduista, joissa yksinsuodun voitti legenda Lepsuaren Einari Luukkonen, aika 8,29.40. 015 471 056, muutoin työntekijöiden suoriin numeroihin tai sulkavan. 040 025 3874, seurakuntamestari Vesa Ahonen ja emäntä Heli Hämäläinen 27.6.–17.7., suntio Juha Hartikainen 18.7.–7.8., talouspäällikkö Jukka Laukkanen 18.–31.7. Kirkkoherranvirasto auki ma klo 9–13, p. Sulkavan Viikon onnittelut esitti Eemil Anttila. Tervetuloa! Messu su 17.7. Lähempää pääsin kuitenkin Suursoutuihin tutustumaan ollessani Sulkava-lehden kesätoimittajana vuosina 2004-2006 sekä 2008. Kuljettaja puhalsi alkometriin promillea. Erikoisesti haluaisin kiinnittää seuratalojen omistajien huomiota käymälöiden hoitoon, sillä ne pyrkivät olemaan heikosti hoidettuja. – Roskien kaatopaikalle kuljettajille on lausuttava tunnustus siitä, että roskat on viety perille eikä ripoteltu pitkin tienvarsia, kuten aikaisempina vuosina usein tehtiin. Asiaa tutkitaan varkausrikoksena ja törkeänä vahingontekona. Ja näissä hommissa jälleen. Entiset oppilaat muistivat usein lähetystöin luokanvalvojaansa sekä rehtoriaan. Kirkonkylän rannat pyrkivät olemaan joka kevät muistutuksien aiheuttajana useiden rantojen omistajille. Lisäksi päätoimittaja Suomalaiselle esitettiin seurakunnan, SulkavaSeuran, Maatalousyhdistyksen ja Savonlinnan Reserviupseerikerhon onnittelut. välisenä yönä. Maalialue oli kuitenkin jollain tavalla merkitty Alanteen rantaan, ja tähän luonnonkatsomoon päästäkseen piti pulittaa pääsymaksu. Koronan vuoksi risteilyä on jouduttu siirtämään, joten vuoden 2019 jäsenluettelon mukainen jäsenistö tervetuloa! Vekaran Erän YHDISTETTY VUOSIJA KESÄKOKOUS su 31.7.2022 klo 15.00 kodalla. Jossain vaiheessa hän sai idean järjestää uimanäytös. Naapuripitäjässä oli keksitty alkaa soutaa kilpaa Suomen melkein suurimman sisäjärven ympäri. Sulkavan Viikko nro 27/6.7.1962 www.veneveistamoparkkinen.fi Puh. klo 10 srktalossa, Tarvo Kuha, Jukka Laaksonen. Lähtö Sulkavan satamasta klo 15.00. Rattijuopumus Sulkavalla Sulkavan Vapa-Veikot ry järjestää tilausristeilyn Saimaalla jäsenilleen la 13.8.2022. 040 195 2599 (ma-to klo 9–12). Järjestysmiehet koittivat miten kuten tarkkailla ettei liputtomia rantaan päässyt livahtamaan. Jukka Ahonen Kosteat soudut Pakina MYYDÄÄN Partalansaari KARTTAKELLOT Hinta 40 € Tilaukset: ro.lahtinen57@gmail.com tai 0500 347627 P oliisipartio pysäytti lauantaina 9.7. PAINOPAIKKA: Varkaus – 2022 Isot muikut, marjat, sienet Sulkavan torilla pe 15.7. Kunniakäynti ja hartaus Sairalanmäen muistomerkillä su 24.7. – Toivonkin tämän myönteisen kehityksen jatkuvan, sillä onhan kunnastamme tarkoitus saada matkailupaikkakunta ja siinä mielessä siisteyden ylläpito on ensiarvoisen tärkeää. Ei diakoniavastaanottoa ja puhelinpäivystystä 2.–31.7. klo 15, Tarvo Kuha, Suomalainen. Lähetystönä kävivät päivänsankaria onnittelemassa myös Sulkavan Yhteiskoulun johtokunta, Sulkavan Reserviupseerikerho, SuurSavon Reserviupseeripiiri, Sulkavan kunta ja Sulkavan Säästöpankki. Lohikosken kirkko avoinna ma-pe klo 8–14 tai kun kesätyöntekijät ovat paikalla. TILAUSHINNAT Vuosikerta: 80,euroa/vsk Kestotilaus: 75,euroa/vsk Eurooppa: 85,euroa/vsk Muu maailma: 96,euroa/vsk Hinnat sisältävä alv:n. Veneet olivat toisenlaisia nykyisiin verrattuna ja sitä myöten myös soutuajat, vaikka miehet tietysti täyttä rautaa. Tilausten ja osoitteenmuutosten on oltava toimituksessa edellisen viikon keskiviikkona klo 12.00 mennessä
Valkohäntäpeuroja ja hirviä pelloilta voidaan ampua syyskuun alusta alkaen. Osa hirviluvista on niin sanotuissa lupapankeissa, joita kohdennetaan tarvittaessa metsästyksen aikana havaittuihin hirvitihentymiin tai vahinkoherkille alueille. Kummankin osan voi kiertää erikseen. – Peurakanta on pikkuhiljaa levinnyt uusille alueille, vaikka määrällistä kasvua ei saaliin perusteella enää ole tapahtunutkaan, Vartiainen sanoo. Rajaavia hirvipäätöksiä tehtiin Savonlinnan ja Etelä-Soisalon riistanhoitoyhdistysten alueelle. Hirvenmetsästys alkaa täydellä teholla lauantaina 8. Vilkaharjun alueella kulkee keltaisin täplin merkitty kaksiosainen luontopolku, jonka varrella nähdään kivikautinen asuinpaikka, kalliopaljastumia, siirtolohkareita sekä toisen maailmansodan aikaisia, Salpalinjaan kuuluvia panssariesteitä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa. Vilkaharjun harjumaasto on Saimaa Geoparkin kohde. Yhdyspolku lähtee Kuumienkivientien varresta, läheltä kerrostaloa. Kuva Sulkavalehden arkisto. Se on merkitty punaisin ja keltaisin täplin. Alla olevat koordinaatit toimivat google maps palvelussa, jossa käytetään maantieteellisiä koordinaatteja: Koordinaatit: 61.7871646 22, 28.425178749 (ETRS89 maantieteelliset(~WGS84)) Lähde: Visitsulkava.fi Luontopolku kertoo geologiasta ja historiasta Vilkaharjun jyrkkäpiirteisiltä eteläosilta avautuvat kauniit järvimaisemat. Lyhyemmän polun pituus on noin 3,1 kilometriä ja pidemmän polun pituus noin 3,6 kilometriä. – Viime metsästyskaudella Etelä-Savon alueelta kaadettiin 3 028 hirveä. Valkohäntäpeuran luvat myönnettiin haetusti. Vilkaharjun harjumaasto on Saimaa Geoparkin kohde ja harjun synnystä ja poluista kertova opaste löytyy parkkipaikalta. Valkohäntäpeuran osalta tavoitteena on vahinkotilanne huomioiden kannan hallittu leviäminen ja kasvu. Koordinaatit: x=575162,919 y=6851294,252 (ETRSTM35FIN) Yllä olevat koordinaatit toimivat GPS laitteissa sekä esimerkiksi karttapaikka.fi palvelussa. Polun varrella on kivikautinen asuinpaikka, kalliopaljastumia, siirtolohkareita sekä toisen maailmansodan aikaisia, Salpalinjaan kuuluvia panssariesteitä. Keskiviikkona 13.7.2022 N:o 28 16 teemanumero SaimaaKESTOTILAUS 75 € VUOSITILAUS 80 € 24 € Muut digilehden tilausjaksot ja hinnat: 14,00 33,00 41,00 56,00 jo voimassaoleville paperilehden kestoja vuosikertatilaajillemme TILAA DIGILEHTI! TILAA PAPERILEHTI! TILAA NYT -LEHTI www.sulkavalehti.fi /tilaukset toimitus@sulkavalehti.fi 015 471 544 www.sulkavalehti.fi /kauppa V ilkaharjun kaunis luontopolku ja georeitti houkuttelevat tutustumaan alueen harjuluontoon, geologiaan ja historiaan. Riistakeskuksen Etelä-Savon toimialueelle myönnettiin 3 022 hirven pyyntilupaa ja 937 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Alueellinen riistaneuvosto on asettanut vuosille 2021–2023 tavoitteet hirvikannan hoidolle. lokakuuta. Valkohäntäpeuran metsästykseen lisää lupia Hirven pyyntilupien määrä pienentyi vajaalla sadalla ja valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä kasvoi noin viidelläkymmenellä edellisvuodesta. Näillä alueilla nyt tavoitteena on saada tuottoa vastaava saalis, riistapäällikkö Petri Vartiainen Suomen riistakeskukselta kertoo. Lisää tietoa poluista on niin sanotulla lähtötaululla, joka sijaitsee Hopeasaareen lähtevän tienhaaran kohdalla parkkiaukiolla. Se on merkitty punaisin ja keltaisin täplin. Poluilla olevat opastaulut kertovat metsän merkityksestä ennen ja nyt. Vilkaharjun luontopolku on kaksiosainen ja se on merkitty puihin keltaisilla täplillä. Pääsääntöisesti luvat on myönnetty haetun mukaisesti. Etelä-Savon alueen luvanhakijoille on tällä viikolla saapunut ilmoitus Suomen riistakeskukselta hirvieläinpäätöksistä. Alue paljastui mannerjäätikön alta noin 11 400 vuotta sitten. Suositusten mukaisesti käytettynä pyyntiluvilla voidaan kaataa lähes 4 000 hirveä. Suursaimaa-vaiheen rannat ovat Vilkaharjun alueella noin 85 metriä meren pinnan yläpuolella. S uomen riistakeskuksen Etelä-Savon toimialueelle myönnettiin 3022 hirven pyyntilupaa ja 937 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Hirven pyyntilupien määrä pienentyi vajaalla sadalla ja valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä kasvoi noin viidelläkymmenellä edellisvuodesta. Asetetut tiheystavoitteet saavutettiin kahdella hirvitalousalueella eli jäävä kanta oli tavoitehaarukassa. Syksyn hirvilupapäätökset liikkeelle Etelä-Savossa. Vilkaharju on jäätikköjoen tunneliuomaan kerrostunut pitkittäisharju, jonka jyrkkäpiirteisiltä eteläosilta avautuvat kauniit järvimaisemat, kun taas harjun pohjoisosia ympäröivät suppakuoppien täplittämät moreenikentät. Yhdyspolku lähtee Kuumienkivientien varresta, läheltä kerrostaloa. Jään reunassa lainehti silloin patoutunut Saimaan jääjärvi, joka purkautui Yoldiameren eli muinaisen Itämeren tasoon. Luontopolulle pääsee myös Sulkavan kirkonkylältä. Valkohäntäpeurasaalis oli 319 eläintä ja pieneni selvästi edellisvuodesta, vaikka lupamäärä oli ennätyksellinen. Luontopolulle pääsee myös Sulkavan kirkonkylältä. Pelloilta saa ampua syyskuun alusta lähtien Kahdella muulla hirvitalousalueella syksyn pyynnillä tavoitellaan vielä kannan leikkausta. Etelä-Savossa metsästyksen jälkeisen kannan keskimääräiseksi tasoksi tavoitellaan 2,5–3,0 hirveä 1 000 hehtaaria kohden